[ Kolumni ] Sami Moisio: Menestyvien kuntien arvoitus MUUTTI MAALLE Annika Saarikko Merikarvia veti väkeä Kirkkonummi kasvaa ripeästi Kemijärvi sai paluumuuttajia KL3_1.indd 1 1.3.2022 8.13. 3 I 2022 I 9.3
asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi KL3_2-5.indd 2 1.3.2022 8.14. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena
asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. Edellisen kerran yhteiskuntarakenteen muutos oli puheenaiheena vuosituhannen vaihteessa, kun nuoret perheet muuttivat esimerkiksi Sipooseen, Kirkkonummelle ja Nurmijärvelle edullisempien asumiskustannusten perässä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. lande, jossa Helsingissä ja maaseudulla asuvat kisaavat Suomen herruudesta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Kaupunkikeskustojen ja maaseudun vastakkainasettelulle ei leikkimielisten hupailujen lisäksi ole enää tilaa. Mutta pandemia ja varsinkin kaksi vuotta jatkunut etätyöskentely tuovat yhteiskuntarakenteeseen uusia sävyjä. Työpaikat ovat säilyneet, mutta työpisteet eivät. Työskentelykolmio tarvitsee kaikkia osasia toimiakseen, ja samalla tämä kolmio tuo lisää elinvoimaa entistä laajemmalle alueelle. Mutta sitten arvot ja asenteet muuttuivat, eivätkä nuoret perheet enää halunneetkaan omakotitalotonttia vaan palveluita ja elämyksiä. Korona pysäytti paitsi koko yhteiskunnan myös monin paikoin muuttovirran kaupunkikeskuksiin. Kyseessä on toki stereotypioilla leikkivä sarja, mutta se tarjoaa aasinsillan koronaaikana uudelleen virinneelle keskustelulle kaupungistumisen ja maaseutuistumisen suhteesta. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena. Stadilaiset yrittävät arvata, mistä maalaisherkut on tehty ja landelaiset yrittävät keksiä, millä nimellä Heikinkatu Helsingissä nykyään tunnetaan. Stadi vastaan lande. Kaupungistuminen on jatkunut Suomessa voimakkaana viime vuosikymmenet aina pandemiaan saakka. Kuntalehti 3 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. Perinteisten toimitilojen seinien tarvetta kyseenalaistetaan monissa yrityksissä ja kunnissa. MDI-konsulttiyhtiön Tilastokeskuksen ennakkotiedoista keräämän tilaston mukaan väestönlisäys suhteessa väkilukuun oli viime vuonna suurinta Tuusulassa, Kaarinassa, Sipoossa, Pyhännällä ja Inarissa. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi T elevisiossa pyörii tietokilpailusarja Stadi vs. Kasvavat perheet saivat helsinkiläisen kaksion hinnalla omakotitalon pihoineen. Muuttoliikkeen suunta ja voimakkuus ovat juuri nyt kuumia puheenaiheita. KAUPUNGISTUMINEN on megatrendi, joka tuskin pysähtyy koronaan. Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste nousi etätyöskentelyn yhteydessä merkittävästi. Alkuperäisen Nurmijärvi-ilmiön vuosina 2000–2004 Helsinki oli muuttotappiokunta. Niinpä kaupunkikeskustojen ja maaseudun vastakkainasettelulle ei leikkimielisten hupailujen lisäksi ole enää tilaa. Kuntalehden tässä numerossa käydäänkin laajasti läpi murroksen vaikutuksia ja tulevaisuutta. Töitä tehdään jatkossa kodin, työpaikan ja vapaa-ajan asunnon kolmiossa. Työssäkäyntialue ei enää ole sidoksissa taajamaan tai aluekeskukseen vaan bittiavaruuteen. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kesämökkikuntiin tuli lisää elämää myös varsinaisen kesäsesongin ulkopuolella. Etätyöskentely on tullut jäädäkseen, ainakin osittain. • KL3_2-5.indd 3 1.3.2022 8.14. Etätyösuositusten päättymisen jälkeen siirrytään monin paikoin hybridimalliin, jossa työviikko jakautuu läsnätyöhön ja etätyöskentelyyn. Esiin nousi jälleen tuttu käsite, Nurmijärvi-ilmiö
4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 42 Maalämmön jättihanke 44 Kaupunkien energialaitokset lisäävät päästötöntä kaukolämpöä [ Kolumni ] 45 Sami Moisio: Menestyvien kuntien arvoitus 46 10 kysymystä kiinteistöverosta [ Kunnan töissä ] 48 Luova ideoija [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Rujo on ajan riento [ Lakia lukien ] 51 Helsinki kippaa jätelunta mereen [ Lakiklinikka ] 52 Annika Korpela: Millä perusteella henkilön kotikunta määräytyy. 28 Annika Saarikko: Pitäisi rakentaa kannusteita käyttämättömien asuntojen myyntiin. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Täällä on koti 12 Hyvinvointialueet: Valmiina päättämään 16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 17 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Muuttoliike ja asuminen ] 18 Muuttovoitto! 24 Paluu pohjoiseen 28 Murros hyökyy kuntiin 33 Remontointia ja kierrätystä Raaseporissa 34 Tarjolla työtilaa 38 Vastakkain: Maalle vai kaupunkeihin. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Kuva: Sami Kilpiö Anders Adlercreutz: Emme halua enää kopioida Espoon lähiöiden suurta mittakaavaa. Kuva: Liisa Takala • Kunnan ja hyvinvointialueen vuokra-asetus uhkaa teettää kunnissa ylimääräistä työtä • Kaupungeilta tiukat kommentit TE-uudistuksesta: Uhkana maakunnalliset toteutukset ja kuntatalouden vaarantaminen [ Kansi ] Sami Kilpiö kuvasi valtiovarainministeri Annika Saarikon, kesk., hänen kotitiellään Oripäässä. [ Kirja ] 53 Hyvää elämää syrjässä [ Työ ja tekijä ] 54 Sujuva arki kiinnostaa [ Luottamuksella ] 56 Kotikaupungin ohjaimissa [ Seuraava numero ] 58 Teema: Turvallisuus ja liikenne KL3_2-5.indd 4 1.3.2022 8.14. 6 [ Sisältö 3/2022 ] s
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 18 s. 24 Kimmo Puolitaival: Korona-aika on varmasti vaikuttanut meihin myötätuulena, mutta olen melko vakuuttunut, että merkitystä on myös elinkeinopanostuksillamme. Tuomo Meriläinen: Kemijärvellä ihmisen on helppo olla. Kuva: Jussi Partanen Marjukka Harju: Muutto rikastutti arkea ja toi iloa elämään. Kuva: Kaisa Sirén • Valiokunta-podcastin vieraana Timo Aro ja aiheena muuttoliike – kuuntele osoitteessa kuntalehti.fi/valiokunta! • Porisuhdeneuvojasta kuntamarkkinoinnin hitti ”Huumori on vaikea laji, ja vastaanotto jännitti etukäteen” KL3_2-5.indd 5 1.3.2022 8.14
Voihan perustuslakia muuttaa. Viikolla hän asuu perheineen Espoossa. 6 Kuntalehti 3 / 2022 [ Hän ] TÄÄLLÄ ON KOTI Oripäässä on valtiovarainministeri Annika Saarikon, kesk., koti. KL3_6-11.indd 6 1.3.2022 8.18. Saarikko väläyttää perustuslain muuttamista, jotta kaksoiskuntalaisuus saadaan toteutettua
KL3_6-11.indd 7 1.3.2022 8.18. Hänen kotinsa näkyy taustalla. Kun kunnat pohtivat uutta strategiaa soten jälkeisessä ajassa, kaikella asumiseen liittyvillä asioilla tulee olemaan paljon isompi rooli kunnallisessa päätöksenteossa, Annika Saarikko sanoo. Kuntalehti 3/ 2022 7
Oripäässä oltiin perheen kesken koko viikonloppu, mutta Saarikon oli välillä piipahdettava toisessa kodissaan 170 kilometrin päässä ja palattava sitten Oripäähän. Kun Saarikko muutti pari vuotta sitten perheineen Tanskilaan, entiseen mummolaansa, hänestä tuli kerralla maaseutuasumisen, monipaikkaisuuden ja myös kotikuntansa mannekiini. Näillä sanoilla mainostetaan noin 1 300 asukkaan Oripään kuntaa. Korona on ollut aika poikkeuksellinen ponnistus kaikilta. Saarikko tulee ulko-ovelle iloisena ja reippaana. 8 Kuntalehti 3 / 2022 T äyttä elämää. Koulun pihalla vilistää lapsia, ja huoltoaseman baarissa istuu miesjoukko kahvittelemassa. Siihen on ainakin yksi syy: keskustan puheenjohtaja ja nykyinen valtiovarainministeri Annika Saarikko, joka on nykyään Oripään kunnanvaltuutettu ja Varsinais-Suomen aluevaltuutettu. On täytynyt pari kertaa huokaista. Hän on saapunut ministeriautolla Espoosta, jonne muu perhe jäi. Kunnan keskustassa näyttää olevan runsaasti erilaisia yrityksiä ravintolasta osuuspankin konttoriin. Pöydissä pyörii Turun Sanomia ja Loimaan Lehteä. Toivottavasti päästään rauhan sävyssä eteenpäin, hän viittaa Venäjän ja Ukrainan tilanteeseen, joka on haastatteluhetkellä helmikuussa hyvin tulehtunut. Paikalliset uutiset luetaan myös Auranmaan Viikkolehdestä. Valtiovarainministeri ei ole yleensä maanantaisin Oripäässä, mutta illalla on kunnanvaltuuston kokous. Pieni Oripää jää usein isompien varjoon, mutta viime aikoina kunnan nimi on tullut tutuksi. Kunhan vieraista päästään, neuvottelut jatkuvat. KL3_6-11.indd 8 1.3.2022 8.18. Suomen talouteen mahdollisesti vaikuttavia epävarmuuksia on paljon. Saarikon automatka on kulunut neuvotteluissa. Taloon johtavan tien viereen naapuri on vetänyt ladun moottorikelkalla. Hän pitää ripeän esittelykierroksen täysin kunnostetussa 50-luvun talossa ja samalla kertaa Kyllä maanviljelijä, joka haluaa jatkaa tilaansa, miettii asiaa ympäristön kannalta kestävästi, vakuuttaa Annika Saarikko. PAKKORAOSSA Saarikko liikkuu ripeästi ja puhuu nopeasti. On myös terveysasema, koulu ja ympäristössä isoja maataloja ja laajoja peltoalueita. Ollaanhan vauraassa Varsinais-Suomessa, Satakunnan rajamailla. Jyrkkäharjainen vihreä puutalo sijaitsee vähän syrjässä keskustasta
Erkki on hyvin innostunut maalaiselämästä, mutta emmehän me tänne kokonaan voi muuttaa, koska työt ovat Helsingissä. Kun Saarikko nostaa teepussinsa alle Japanista ostamansa susilautasen, susista ei voi olla puhumatta. Vanhempiensa eron aikaan hän oli nelivuotias ja muutti äitinsä kanssa naapurikuntaan. Saarikon puheista voi päätellä, että ympäristöja ilmastoministerinä nyt toimivan Emma Karin kanssa yhteistyö sujuu. Esimerkiksi hallitusneuvotteluisPitää keskittyä siihen, mitä tekee. Oleellinen asia Saarikon ja Papusen töiden kannalta on toimiva netti, joka oli jo valmiina talossa. KL3_6-11.indd 9 1.3.2022 8.19. Oli vähän sellainen pakkorako. Me totesimme, että tässä varmaan se ero on, vihreän eri sävyt. Jos se olisi ollut muutaman vuoden tyhjillään, se olisi mennyt huonoksi, Saarikko sanoo. Meillä oli molemmilla vihreät talvitakit ja vihreät kaulahuivit. Sudet ovat aivan liian kesyjä, hän sanoo. [ Hän ] niin talon historiaa kuin remontin vaiheitakin. MINUUTINTARKKAA Kahdella paikkakunnalla asuminen on monille poliitikoille normaalia. Tuossa pellollakin on havaittu susia, miehenikin näki vilauksen. Viikolla he asuvat paritalossa Espoossa, jossa esikoinen Aarni on koulussa ekalla luokalla ja kuopus Kaarlo päiväkodissa. Ja tiellä oli kolmen suden lauman jälkiä, Saarikko viittoo. Vihreiden odotetaan terästävän politiikkaansa, kun ilmastoasioista neuvotellaan. Miten valtiovarainministeri ja kansanedustaja ylipäätään pystyy olemaan vielä aluevaltuutettu ja kunnanvaltuutettukin. Pitää olla hyvät unenlahjat, kohtuullisen hyvä omaksumiskyky ja läsnäolon taito siinä, mitä kulloinkin tekee. Kaikki on minuutintarkkaa, etukäteen mietittyä ja vaatii logistisesti paljon, koska elämme kahdessa kodissa ja kahden lapsen arkea. Hän ei kuulemma lähtisi Oripäästä enää mihinkään, vaikka on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa kerrostalossa Ylivieskassa. Pitää keskittyä siihen, mitä tekee. Kuntalehti 3/ 2022 9 . Olen hyvin pragmaattinen, en ole vauhko, mutta minusta on itsestään selvää, että susikantaa pitää harventaa silloin, kun ne käyttäytyvät niin, että tulevat ihmisten pihoille. Myös hevostiloilla on ollut ongelmia. Niissä oli vähän sävyeroa. Hänen isänsä oli muuttanut avioeronsa ja isoisän kuoleman jälkeen taloon isoäidin luo. Sudet ovat olleet viime aikoina Oripäässäkin kuuma puheenaihe, koska alueella on liikkunut susilauma. Lähistöllä sijaitsevalla lammastilalla sudet ovat Saarikon mukaan tehneet useita vaurioita. Meillä on täällä valokuitu, joka on asennettu samaan aikaan kun jätevesijärjestelmää muutettiin. Saarikko sanoo, että hän on tehnyt sen valinnan, että millekään spontaanille ei ole sijaa. Kun Saarikko on kotona, hän pyrkii keskittymään perheeseensä. Kamarista tehtiin vierashuone isovanhempien vierailuja varten ja yläkertaan perheen makuuhuoneet. Siksi kalenteriin on merkattava kaikki mahdollinen. Saarikolla on selvä kanta susikeskusteluun, joka on välillä hyvin repivää. Kyllähän keskustaemännillä aina tarjottavaa pitää olla, hän nauraa ilkikurisesti. Oli hauska tilanne, kun istuimme Emma Karin kanssa autossa vierekkäin ulkotakit päällä. Kun Saarikon isä kuoli, isoäiti muutti keskustaan rivitaloon. KESYT SUDET Maaseutuidyllin keskellä on tietysti omat ongelmansa. Hyvä kysymys. Se on hänen mielestään helpompaa täällä Oripäässä, jossa he viettävät aina viikonloppunsa. 70-luvulla päätyyn on rakennettu elintasosiipi, jossa oli sauna ja vessa, Saarikko kertoo. Kaiken sujumisesta saan tietysti kiittää myös miestäni ja perhettäni. Ja niissä kehittyy koko ajan paremmaksi, Saarikko vastaa ja pyöräyttää pöytään viikonloppuna leipomansa pullat ja kaupasta ostetut karjalanpiirakat. Viikonloppuna olemme olleet pulkkamäessä, meillä on ollut ystäviä paistamassa makkaraa, olen leiponut pullaa, naapurin isäntä ja kyläläiset ovat käyneet kahvilla – eikä kukaan ole puhunut minun kanssani inflaatiosta. Saarikon demaritaustainen aviomies työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä. Tämä on ollut alun perin tosi köyhä, tyypillinen pienviljelijän talo. Piti päättää, mitä talolle tehdään. Lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpulla ja puuhellalla. Isä ajatteli varmaan, että se on investointi tulevaisuuteen. Alakerrasta kaadettiin seiniä, koska Saarikko ja Papunen halusivat avaran tuvan. Saarikko muistuttaa, että perinteisesti keskustalla ja vihreillä on ollut hyvin samanlaisia ajatuksia esimerkiksi työmarkkinoiden uudistamistarpeesta sekä sosiaalipolitiikasta. Täällä on koti. Entinen mummola on nyt remontoitu perusteellisesti. Olen aina se, mikä olen ammatillisesti. Saarikko itse ei ole koskaan aiemmin asunut talossa, vaikka onkin viettänyt siellä paljon aikaa. Talo on alun perin hänen isoisänsä isän rakentama. Hän päätti miehensä Erkki Papusen kanssa myydä heidän kotinsa Turussa ja muuttaa runsaan 50 kilometrin päähän. VIHREÄN ERI SÄVYT Hallituspuolueista keskusta ja vihreät nähdään helposti monessa asiassa vastakkain varsinkin nyt, kun vihreiden kannatus on alamaissa. Etätyö on kuitenkin mahdollistanut työskentelyn välillä täälläkin, mutta minun työssäni sellaisia mahdollisuuksia on hyvin vähän, Saarikko sanoo. Eihän siitä ole koskaan vapaata
On ollut hyvin valaisevaa lukea keskustan puoluekokouskannanottoa vuodelta 1994, joka voi olla yksi yhteen tämän hallituksen ohjelman kanssa. Menneiden sukupolvien syyllistäminen ei Saarikon mielestä johda mihinkään. Ylipäätään maatalouden syyttäminen ympäristön pilaajaksi häiritsee häntä. Toinen on karjatila ja toinen munatuotantotila. Minulle tuli ehdottomasti yllätyksenä se, miten vasemmalle vihreät ovat liikkuneet. 10 Kuntalehti 3 / 2022 [ Hän ] sa panin ilahtuneena merkille, että lasten ja nuorten asiat kiinnostivat meitä tosi paljon. On vaikea vaatia vihreitä tekoja, jos tili on punaisella. Saarikon mielestä vihreillä on ollut viime vuosina leimaava ote suhteessa ilmastoja ympäristökysymyksiin. Hän näkee, että vihreille luonto on enemmän ympäristöä ja keskustalle enemmän luontoa ja luonnonvaroja. Saarikko huomauttaa, että vihreät ovat itsekin ilmaisseet sen, että puolue on liikkunut vasemmalle talousja työmarkkinakysymyksissä. Ilmastonmuutoksen hinta ei voi koskettaa tavallisia kansalaisia tavalla, joka saa nyrkit puristumaan taskuun. KL3_6-11.indd 10 1.3.2022 8.19. Risupaketti oli vauhdittamassa myös päätöstä viidennestä ydinvoimalasta eli Olkiluoto kolmosesta. Tämä on kuitenkin asia, johon kevään ilmastoneuvotteluissa vielä palattaneen. Meille luonto on kumppani, jota on lupa myös vastuullisesti hyödyntää. Kyllä maanviljelijät, joilla on kunnianhimoa ja kykyä jatkaa tilaansa, tietävät, ettei siihen ole edellytyksiä, ellei sitä tehdä vastuullisesti. Saarikon mukaan keskustassa ollaan hyvin väsyneitä siihen, että puolue joutuu olemaan ilmastonmuutosja ympäristökeskustelussa altavastaajana. Ikään kuin maatalous ei olisi tehnyt mitään. Tämän päivän viljelijää on lupa kirittää, ja velvollisuutemme on vaatia heiltä enemmän. Meillä on vahva oma näyttö tavasta, miten me olemme hoitaneet ilmastoja ympäristökysymyksiä, mutta me ehkä poseeraamme sen kanssa vähemmän. Hänen mukaansa vihreän aallon ja vihreän teollistamisen käsitteet ovat nousseet esille keskustan ansiosta. Olen toiveikas, että meidän näkemyseromme ovat kaventumassa. Kyllä minulla on vahva käsitys heidän kauttaan, että ympäristökysymykset otetaan täällä vakavasti. Yhteisestä näkemyksestä hyviä esimerkkejä olivat täsmäkompensoinnit energiahintojen nousun takia. Ympäristöratkaisuthan ovat investointeja. Kuluneena talvena maatalousyrittäjät ovat kuitenkin valittaneet heikkojen markkinahintojen ajaneen tilat vaikeuksiin. Hän muistuttaa, että maataloudelle on tehty päästövähennystavoitteet. Annika Saarikko on itse pilkkonut klapit. Tänä vuonna esimerkiksi työmatkavähennystä korotetaan ja maatalouden tuotantorakennuksilta poistetaan kiinteistövero. Risupaketissa etenkin puun energiakäyttöä ja mutta myös tuulivoiman käyttöä lisättiin. TOIVEIKAS Saarikko vaikuttaa luottavan siihen, että kevään neuvotteluissa hallituksessa päästään kaikkia tyydyttävään ratkaisuun. Tästä minä olen sataprosenttisen varma. Saarikon mielestä tässä tilanteessa maatalousyrittäjille ei voi asettaa kiristyksiä. Keskustan johdolla niitä on toteutettu käytännönläheisemmin. TILI PUNAISELLA Saarikon perhe asuu Oripäässä kahden virkeän tilan ympäröimänä. Ilmastoystävällisiin investointeihin tulee lainatakausTalon lämmittäjäksi vaihdettiin ilmavesilämpöpumppu, mutta tuvan puuliesikin on ahkerassa käytössä. Saarikko nostaa esille Mauri Pekkarisen ”risupaketin” ja Juha Sipilän hallituksen kivihiilen käyttökiellot ja ilmastosuunnitelmat
Kuntavaalien alla keskusta nosti voimakkaasti esille uutta kaksoiskuntalaisuusselvitystä. Toimivat tietoliikenneyhteydet pitää tietysti olla. Kaikki kaavoituksesta kiinteistöveroon tulevat keskeisemmiksi asioiksi. Pitää olla hirveän viisas kussakin vaiheessa, että ihmiset pysyvät muutoksessa mukana. TÄRKEÄT LÄHIPALVELUT Keskusta kampanjoi aluevaaleissa lähipalveluiden puolesta ja ilmoitti haluavansa pitää sote-aseman joka kunnassa. Saarikon mielestä uusi selvitys pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Saarikko uskoo, että monet korona-ajan muutokset jäävät pysyviksi. • Pitää olla hirveän viisas kussakin vaiheessa, että ihmiset pysyvät mukana. Saarikko huomauttaa, että sote-uudistuksen yhteydessä toteutuu suuri kuntauudistus ikään kuin vaivihkaa, kun kunnan toiminnan painopiste muuttuu. Hän väläyttää jopa perustuslain muuttamista. Toimivat nettiyhteydet ovat yrittäjyyden, työnteon mutta myös toimivien sote-palveluiden elinehto. Asiaa Saarikolla olisi paljon, mutta nyt on aika lähteä katsomaan tiluksia. Lisää parempia nettejä tehdään, mutta silti Suomi on vielä kaukana hyvästä tilanteesta. Kuntalehti 3/ 2022 11 Martta Nieminen Kuvat: Sami Kilpiö Annika Saarikko • Syntyi vuonna 1983 Oripäässä • Asuu Oripäässä ja Espoossa • Valmistui Turun yliopistosta vuonna 2008 kasvatustieteiden kandidaatiksi ja vuonna 2013 filosofian maisteriksi pääaineenaan mediatutkimus • Työskennellyt usean keskustalaisen ministerin avustajana vuosina 2007–2011 sekä tiedottajana ja toimittajana • Kansanedustajana vuodesta 2011 • Perheja peruspalveluministerinä vuosina 2017–2019, tiedeja kulttuuriministerinä pari kuukautta vuonna 2019 ja äitiyslomansa jälkeen vuosina 2020–2021 • Aloitti valtiovarainministerinä toukokuussa 2021 • Keskustan puheenjohtajana syksystä 2020, puolueen varapuheenjohtajana vuosina 2010–2016 • Turun kaupunginvaltuustossa vuosina 2013–2020, Oripään valtuustossa vuodesta 2021 • Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta • Harrastaa maalaistalon pihatöitä, leipomista ja lenkkeilyä [ Kuka. Saarikko myöntää, että hänen ajatteluunsa on vaikuttanut asuminen pienellä paikkakunnalla. Saarikko uskoo, että koko maakunnan kokoinen työnantaja eli hyvinvointialue pystyy selkeämmin toimimaan työnantajana ja ohjaamaan henkilöstöä eri toimipisteisiin. Saarikko vetäisee kansanedustajakollegansa Aino-Kaisa Pekosen neuloman villapaidan päälleen ja naapurikunnassa Pöytyällä neulotun myssyn päähänsä. Hyvin luistaa. Liikenteen puolella päästöttömyys on edennyt sitä vauhtia, johon poliitikot eivät edes uskoneet. KL3_6-11.indd 11 1.3.2022 8.19. ASUMINEN KESKIÖÖN Tammikuisten aluevaalien jälkeen keskustan puheenjohtaja tuuletti vapautuneesti. Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos ei ratkea pelkästään poliittisilla päätöksillä, vaan ympäröivällä markkinoilla. Saarikon mukaan on hänen ”sydämen asiansa”, että ilmastotavoitteet toteutuvat. Kyllä sillä on väliä, että kun ajaa kylänraitin läpi näkee, että täällä on sote-asema. Sen jälkeen tehdyissä eduskuntavaaligallupeissakin puolueella on ollut hieman nostetta. ] malli ja ammattiliikenteen polttoaineveroon helpotuksia. Korona-aika on vain vauhdittanut kehitystä. Myös mummonmökeillä olisi kysyntää, mutta perikunnat eivät niitä myy. Vaalitulos oli odotettua parempi. Työtä tehdään osin etänä. Kun kunnat pohtivat uutta strategiaa soten jälkeisessä ajassa, kaikilla asumiseen liittyvillä asioilla tulee olemaan paljon isompi rooli kunnallisessa päätöksenteossa. Jos toteutetaan politiikkaa, jolle ihmiset kääntävät selkänsä, voi käydä niin, että ilmastonmuutoksen torjunnan isolle tavoitteellekin käännetään selkä. Saarikko maalailee, että maailmassa monet polut kulkevat kohti keskustan arvoja. Sitten hän hakee vanhan potkukelkan kulkupeliksi. Sille hieman ilkuttiin, mutta Saarikko muistuttaa, että kaikki puolueet olivat lopulta vahvasti lähipalveluiden puolella. Surkean alhainen syntyvyyden taso kääntyi nousuun, hän luettelee. En jäänyt yksin. Koronan myötä, osittain siis pakon edessä, ihmiset päätyivät valitsemaan tiiviimmän suhteen luontoon. Harva enää haluaa joko–taielämää vaan halutaan sekä–ettäelämää. Voihan perustuslakia muuttaa, hän painottaa. Toki monet muutkin puolueet nostivat lähipalveluita esille. Huoltovarmuustekijät alkoivat kiinnostaa. Monet sellaiset asiat, jotka ovat olleet minulle ja keskustalle tärkeitä, ovat valtavirtaistuneet. On terveysasema, mutta tekijöistä, pääasiassa lääkäreistä on pulaa. Se on paikkakunnan asukkaille tärkeä, mutta myös hyvinvointialueelle tuntosarvet kullekin paikkakunnalle. Aiemmassa selvityksessähän törmättiin perustuslakiin. Hän patistaa kuntia helpottamaan kesäasuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Pitäisi rakentaa kannusteita käyttämättömien asuntojen myyntiin. Ja se etenee koko ajan. Monipaikkaisuus asumisessa yleistyi. Kunta voisi hänestä ottaa erityistehtäväkseen miettiä toimia, joilla vahvistaisi monipaikkaisuutta. Hyvinvointialueen pitää hänestä näkyä paikkakunnalla, vaikka lisänä käytetään kiertäviä palveluita ja digitaalisia palveluita. Täällä se on suuri kysymys
12 Kuntalehti 3 / 2022 SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetut kokoontuvat ensimmäiseen kokoukseensa Dipolin Kaleva-saliin, esittelee kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi valittu espoolainen Mervi Katainen. KL3_12-17.indd 12 1.3.2022 8.18. Dipoli sijaitsee Espoossa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella
Valmistelutyö on tehty virallisen valmistelun poliittisessa seurantaryhmässä. KL3_12-17.indd 13 1.3.2022 8.18. Asioista on neuvoteltu kaikkien ryhmien kanssa ja kaikki ovat tämän takana, kiittelee kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaksi valittu espoolainen Mervi Katainen. Aluevaltuustot joutuvat aluksi päättämään muun muassa organisaatiosta ja täyttämään luottamustehtäviä. Paikkajaosta ovat sopineet puolueiden piirijärjestöt. L änsi-Uudenmaan aluevaltuutettuja odottaa jo valmis malli alueen organisaatiosta. Puolueet täyttävät omat paikkansa, ja siinä riittää säätämistä esimerkiksi jääviyksien kanssa. Kuntalehti 3 / 2022 13 [ Hyvinvointialueet ] VALMIINA PÄÄTTÄMÄÄN Poliittinen valmistautuminen on hyvinvointialueilla hyvässä vauhdissa. Valtuustoon valittiin 57 kuntavaltuutettua, joista kymmenen on lisäksi kansanedustajia. Kokoomus oli aluevaaleissa LänsiUudellamaalla ylivoimainen ykkönen, ja se pääsi valitsemaan ensimmäiset kaksi haluamaansa paikkaa ennen kuin muut pääsivät mukaan. Niinpä sekä aluehallitus että -valtuusto ovat saamassa kokoomuslaisen puheenjohtajan
Tarvitaan lisäkoulutusta ja ulkomailta tulevaa työvoimaa. Siihen kuuluvat ryhmien puheenjohtajat. Seuraavaksi tulevat kirkkonummelaiset ja lohjalaiset, joita molempia on kahdeksan. Pakko on miettiä, miten toimintaa kehitetään. Hän muistuttaa, että koko uudistuksen idea on, että pystytään rakentamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Suurella osalla Länsi-Uuttamaata ei ole väestön vähenemisen aiheuttamaa ongelmaa. YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA Länsi-Uudellemaalle on tulossa aluehallituksen asettama aluevaltuuston neuvottelutoimikunta. Lohjan sairaalaan on juuri investoitu. Alueet esimerkiksi neuvottelevat kuntien kanssa kiinteistöistä, ja niillä on intressiristiriita. Katainen ei kuitenkaan usko, että Espoon asema ylikorostuisi, vaikka palvelut luonnollisesti painottuvat Espooseen, jossa on valtaosa väestöstäkin. Siuntiolaisia ei valtuustoon valittu. Palveluille riittää käyttäjiä, Katainen muistuttaa. Sillä estetään yllättävät, hallitsemattomat ratkaisut valtuuston kokouksissa. Muista kunnista valittiin 1–5 valtuutettua. Yksi suuri asiakokonaisuus on henkilöstö. Yhteistyö kuntien kanssa on myös tärkeää, Katainen sanoo, ja muistuttaa rajapinnoista ja kuntien roolista ongelmien ennaltaehkäisyssä. Maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni, kesk., on tyytyväinen valmistelujen etenemiseen. Se on myös osaratkaisu henkilöstöpulaan. Välimatkoja havainnollistaa se, että alueen eteläreunalta Simosta pohjoisimpaan kärkeen Utsjoen Nuorgamiin on suunnilleen sama matka kuin Helsingistä Ouluun. Pitkät välimatkat tarkoittavat sitä, Sama ihminen ei voi istua neuvottelussa molemmilla puolilla pöytää. Aluevaltuustoissa on myös viranhaltijoita sekä alan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, joilla voi olla intressiristiriitoja alueen kanssa tai omia etuja, jotka liittyvät alueen toimintaan. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, että puolue käyttää valtaansa aluevaltuustoissa korjatakseen hallituksen esitystä. Myös toimintamallit muuttuvat. Saadaan hyvissä ajoin tietää, jos on erimielisyyksiä tai tarvitaan lisää tietoa. Jonkin verran on vielä neuvoteltavaa, hän sanoo. 14 Kuntalehti 3 / 2022 [ Hyvinvointialueet ] Pitää tietää, missä roolissa kulloinkin toimii, Katainen sanoo. Mutta aluevaltuustot eivät Kataisen mukaan työvoimapulaa ratkaise. Kataisen mukaan kunnat ovat verkkoja jo hyvin muokanneet. YLIVOIMAINEN ESPOO Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 472 000 asukkaasta 300 000 on espoolaisia. Silti työtä riittää edelleen. Katainen toivoo ja uskoo, että kaikki aluevaltuutetut näkevät alueen kokonaisuutena eivätkä koe itseään kuntiensa edustajina. Malli on käytössä Espoon kuntapolitiikassa, ja Kataisen mukaan se toimii hyvin. Alueen 79 aluevaltuutetusta 47 on espoolaisia. Puolueet kuitenkin järjestänevät omat yhteydenpitokanavansa. Raaseporin sairaalan toimintaa on supistettu. Esimerkiksi kun väestörakenne muuttuu, tiettyjä palveluja tarvitaan lisää ja toisia vähemmän. Lapin erityiskysymyksiä ovat suuret välimatkat, kaksi keskussairaalaa, saamen kielet sekä valtion rajojen yli tapahtuva yhteistyö. PALVELUVERKKO Muualla Länsi-Uudenmaan alueella ollaan joka tapauksessa kiinnostuneita lähipalvelujen ja sairaaloiden säilymisestä. Myös Kuntaliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Espoo on siis valtuustossa asukasmääräänsä nähden niukasti aliedustettu, mutta silti Espoo on alueella ylivoimainen. Sama ihminen ei voi istua neuvottelussa molemmilla puolilla pöytää. LAPISSA ISOT SOPUUN Lapissakin ollaan pitkällä poliittisissa valmisteluissa. Aika näyttää, paljonko henkilöstöä voidaan houkutella ja pitää erilaisilla palkanlisillä. Ei liimata yhteen vanhoja organisaatioita, vaan rakennetaan uusi. Lapissa sovun ovat rakentaneet suurimmat puolueet. Länsi-Uudellamaalla on tarkoitus perustaa myös Tulevaisuus ja kehittäminen -lautakunta. Sen jälkeen puolueiden piirijärjestöt ovat neuvotelleet paikkajaoista. Uudistus itsessään ei verkkoa muuta, mutta muutoksia palvelutarpeessa tulee varmasti ajan myötä. Hän pitää tärkeänä, että aluevaltuutetut ovat yhteydessä kuntiinsa. Palveluverkosta ja lähipalveluista on puhuttu paljon, mikä on hyvin ymmärrettävää, sanoo Katainen. Palkat pitää harmonisoida, mutta sitä ennen pitää käydä läpi toimenkuvat, sillä harmonisointi koskee työn sisältöä eikä nimikkeitä, Katainen muistuttaa. TYÖVOIMAPULA Mervi Katainen jakaa kiitosta viranomaisille hyvästä valmistelutyöstä. Myös HUS on jo tehnyt ratkaisuja alueen sairaaloiden osalta. Kataisen mukaan se tarkoittaa erityisesti monituottajamallia eli yksityisen ja kolmannen sektorin käyttämistä palvelujen tuottamisessa. Myös asiakasmaksut yhtenäistetään, ja kaikki vaikuttaa talouteen. Niitä on sielläkin vetänyt virallisen valmistelun poliittinen seurantaryhmä, jollaisena on toiminut maakuntaliiton hallitus. KL3_12-17.indd 14 1.3.2022 8.18
Mutta matkailunähtävyys Maapallopatsaasta tuli ja Rutas-Matista seudun kuuluisuus. Matti sai näyssä käskyn tehdä patsaan Jumalan kunniaksi, koko maapallon väestön puolesta, elävien, kuolleiden ja syntymättömien puolesta, Kähkönen kertoo. Siitä miten Maapallopatsas sai alkunsa on olemassa kahdenlaista tietoa. Saarijärven kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan heinäkuussa 1954, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön syyskuussa samana vuonna. ] SAARIJÄRVEN kunnan aarre on RutasMattina tunnetun kansantaiteilijan Matti Rutasen (1888–1964) Maapallopatsas, joka valmistui 1950-luvun lopulla. • Katja Martelius SAARIJÄRVEN kaupungin vaakunan aihe viittaa kunnan nimeen. Museolla on avautunut keskisuomalaisia kansanomaisia ryijyjä ja taideryijyjä esittelevä Ryijyjen hehkua ja lämpöä -näyttely. Patsaan paljastuksesta piti tulla kansainvälinen tapaus. Se esittää seudun järviä hopeisella kilvellä, joita sahakoroisten hirsien kuvaamat metsäiset saaret halkovat. Teos on sitä paitsi suosittu nähtävyys. Toisen mukaan sisällissodassa kiperässä paikassa ollessaan Rutas-Matti oli antanut yläkertaan lupauksen, että jos tästä selvitään, niin hän rakentaa patsaan Jumalan kunniaksi. Taas toisen mukaan Rutas-Matti sai 1950-luvulla unessa käskyn ryhtyä hankkeeseen, ja Jumala itse kirjoitti hänelle ohjeet mökin mustuneeseen seinään hehkuvin tulikirjaimin. Erinäisten vaiheitten jälkeen hän päätyi Saarijärvelle Mahlun kylälle, kalastajaksi ja pyssysepäksi. He symbolisoivat menneitä ja tulevia sukupolvia. 16 Kuntalehti 3 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Jalustaa reunustaa iso joukko pienempää väkeä. Hanke herätti aikanaan huomiota, lehdistö sai asiasta vainua ja siitä kirjoitettiin. Siinä nähdään ristiinnaulittu sekä kaksi suurta ihmettelevin pyörein silmin katselevaa ihmishahmoa molemmin puolin. Saarijärvi: Maapallopatsas Kuva: Saarijärven museo Oli miten oli, Maapallopatsas on ITEtaidetta parhaimmillaan ennen kuin koko käsitettä oli edes keksitty. [ Mikä vaakuna. Saarijärven kaupungin taidekokoelmaan kuuluu 1 237 teosta, kertoo amanuenssi Merja Kähkönen Saarijärven museosta. Mutta Maapallopatsas saa kunnian, sillä olihan tekijä paikkakunnan oma mies, kansantaiteilija ja originelli. KL3_12-17.indd 16 1.3.2022 8.18. PATSAAN materiaaleja ovat betoni, rauta, kupari ja lasi. VAATIMATTOMISTA oloista kotoisin ollut Rutanen joutui maailmalle orpona ja vähin eväin. Rutas-Matti aikoi kutsua paikan päälle itsensä kuningatar Elisabetin, jolle oli pykännyt majoituspaikaksi oman tuvan. Kuningatarta ei sitten kuitenkaan kuulunut Mahlulle – liekö tullut muita kiireitä – ja juhlatkin jäivät pitämättä syystä tai toisesta. Hänen kotitonttiaan rakennuksineen ylläpitää nykyisin Saarijärven kaupunki. Veistoksen kuparitaulujen teksteissä kietoutuvat yhteen Matin elämän vaikeat asiat, kuten orvoksi jääminen ja pelottava sota sekä hänen suhteensa Jumalaan. Sanotaan, että Urho Kekkonen lahjoitti patsashankkeeseen 6 000 markkaa. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Vaakunaselitys on ”hopeakentässä kolme yläreunaltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia”. Patsaan tekstit Rutas-Matti kertoi nekin saaneensa näyssä. Kähkönen vinkkaa myös toisesta taide-elämyksestä, mikäli on asiaa Saarijärvelle päin. Valinnanvaraa siis löytyy. Lisäksi museon hoidossa on Saarijärven Mannilan taidesäätiön 657 teosta sekä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön 596 teosta
Suomen järjestelmä on vähän sekava, ja kv-yhteyksissä voi syntyä vääriä käsityksiä siitä, missä asemassa henkilö toimii. Mutta wellbeing pitää jo selittää – miksi hyvinvointialueet, kun eihän missään ole pahoinvointialueita. Kannattaisi ainakin tarkentaa mayor(pormestari) ja municipal/city manager(kunnan/kaupunginjohtaja) nimikkeiden käyttöä. • Jorma Ylönen iso talo, tosi pienet asunnot... Termit ovat kuitenkin aina tulkinnanvaraisia. Uusi järjestelmä ei sinänsä ole englanninkielisin termein epäselvä. Onko kuntaja aluehallinnossa joitakin yksittäisiä termejä, joiden englanninkieliset käännökset voidaan ymmärtää väärin. Miltä maistuu hyvinvointialueen englanninkielinen nimitys wellbeing services county. Suomessa helposti luullaan, että kun termi käännetään oxfordinenglanniksi, niin se ymmärretään laajasti maailmalla. Joo. Espanjan aluetaso on sellainen. Onko nyt syntyvä aluehallinnon rakennelma helposti selitettävissä englanninkielisin termein eurooppalaisille kollegoillesi. Uusi järjestelmä on lähempänä eurooppalaisia perusmalleja. eli isot vuokrat ja tosi isot osingot. KL3_12-17.indd 17 1.3.2022 8.18. Jos omassa tilaisuudessa pitää varmistaa viestin perillemeno, voin sitten selittää, mistä on kyse. Pystytkö puhumaan. Talouspuolella annual margin (vuosikate) on vähän vaikea selittää, kun monessakaan maassa ei ole kuntahallinnossa yrityspuolen kirjanpitosysteemiä. Myös Britannian devolution-mekanismi eli vallan delegointi alueille vaatii perehtymistä. Kun he ovat termin kehittäneet, käytän sitä. Mutta en lähde kääntäjien kanssa tappelemaan. Ja nythän Britanniassa keskustellaan Boris Johnsonin lanseeraamasta levelling up -politiikasta, joka pitää sisällään esimerkiksi Pohjois-Englannin kunnille suunnatun tukipaketin. ] PUHELIMEN päässä on valtiovarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston neuvotteleva virkamies Markku Mölläri. Myös kuntien lainanottovaltuudet ovat vaikeasti käsitettäviä asioita, ei termeinä, vaan siksi että itsehallinto on täällä niin laajaa. Itse asiassa tämä nykyinen monimutkainen kuntayhteistyöjärjestelmä sairaanhoitopiireineen (hospital district) ja kuntayhtymineen (joint municipal authorities) on sellainen. Onko Euroopassa kuntaja aluehallinnon järjestelmiä, joiden ymmärtäminen on itsellesi ollut hankalaa. Kuntalehti 3 / 2022 17 [ Tape ] [Pystytkö puhumaan. Johnson ei ole vielä onnistunut selittämään termiään vakuuttavasti. Järjestelmä, jossa on vain kuntien ja valtion taso, on monelle eurooppalaiselle vieras. Onko suomalaisessa kuntaja aluehallinnossa ylipäänsä joitakin seikkoja, joita on vaikea selittää englanninkielisin termein. Se on kylläkin vähän omituinen. County olisi hyvä, service county myös ymmärrettävä. Hyvinvointialuehan on varsin selvä väliportaan county-taso
Kun maahanmuutto ja syntyvyys lasketaan mukaan, muutosten dramaattisuus kuitenkin pienenee. 18 Kuntalehti 3 / 2022 [ Muuttoliike ja asuminen ] MUUTTOVOITTO! Maan sisäisessä muuttoliikkeessä on entistä enemmän voittajia, ja yksi näistä on Merikarvia. KL3_18-33.indd 18 1.3.2022 8.23
KL3_18-33.indd 19 1.3.2022 8.23. Kuntalehti 3/ 2022 19 . Merikarvialla päiväkodille löytyi lisätilaa kunnantalolta. Ryhmäavustaja Sari Hindley on tulossa luokkaan eskarilaisten Sulo Salosen (vas.), Anton Osmanin ja Robert Ojamon kanssa
KL3_18-33.indd 20 1.3.2022 8.23. Pidän kunnanjohtajan yhtenä tärkeimmistä tehtävistä olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Koronakriisin aikaan on nähty todellisia muutoksia. Esimerkiksi Tampereen, Kuopion ja Oulun lisäksi voittajia olivat yli tuhannen hengen kuntien välisessä nettomuutossa kehyskunnat Tuusula, Nokia, Sipoo, Nurmijärvi ja Kangasala. Aro nostaa isoimmaksi muuttovoittoisten kuntien määrän kasvun koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Kuntien välisissä muutoissa voittoa tuli 44 henkeä. Korona-aika on varmasti vaikuttanut meihin myötätuulena, mutta olen melko vakuuttunut, että merkitystä on myös elinkeinopanostuksillamme. YLLÄTYS KUNNALLE Tiedot herättävät jatkokysymyksen, miten pysyvistä muutoksista on kyse. Työpaikkojen määrä on kasvanut. Noh, yllätys ja yllätys. Kunnan historiassa alamäki oli tuttua. Siinä lyhyt tiivistys korona-ajan kuntien välisestä väestökehityksestä, tiivistäjänä johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä. [ Muuttoliike ja asuminen ] 20 Kuntalehti 3 / 2022 S uurten kaupunkien kehyskuntien vetovoima kasvoi, Tampere-ilmiö vahvistui, mökkija matkailukunnat nousivat. Kuntaan on saatu teollisia ja palveluinvestointeja. Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival sanoo, että on mahtavaa kuulla kunnantalossa lasten ääniä. Luvut olivat kuitenkin maltillisia, yleensä muutamasta ihmisestä jokuseen kymmeneen. Kuntien välisessä nettomuutossa muuttovoittoa vuosina 2020–2021 tuli 109 kuntaan. Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival nimittäin kertoo, että hänen ajatuksenaan on ollut testata, voiko kunta omilla päätöksillään vaikuttaa väestökehitykseen ja saada se kasvuun. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä pääkaupunkiseudun isot kaupungit olivat muuttotappiokuntia. Koska päiväkodin tila kävi ahtaaksi, osa varhaiskasvatuksesta muutti kunnanviraston toiseen kerrokseen. Väkiluvun kasvu on päässyt yllättämään kunnan, ja yllätys näkyy muun muassa päiväkotijärjestelyissä. Otetaan korona-ajan esimerkki kolmentuhannen asukkaan Merikarvialta Satakunnasta. Muuttovoittokuntien määrä on kaksinkertaistunut, ja nämä kunnat ovat hajautuneet ympäri maata, Aro kertoo. Hidastuuko kaupungistuminen pysyvästi ja kuinka radikaalisti, jos suomalaiset jäävät etätöihin mökille
Muuttovoittoa tuli 80 henkeä. Sosiaalisen median kanavia on käytetty ahkerasti, ja seuraajien määrä on saatu nousemaan moninkertaiseksi verrattuna kunnan asukaslukuun. Kunnassa on 1 700 mökkiläistä, ja heidän joukossaan toivotaan olevan lisää potentiaalisia vakituisia asukkaita. Kunnanjohtaja Annu Kuusisto sanoo, ettei ole muuttovoitosta varsinaisesti yllättynyt, sillä Pirkanmaalle on ollut imua. Puolitaival korostaa, että kunnassa on oltava hyvät palvelut. Muuttajissa on vuoden aikana ollut myös muutama vapaa-ajan asuntonsa vakituiseksi vaihtanut. Myös työpaikkaomavaraisuus on parantunut. He ovat sanoneet kunnan vaikuttaneen houkuttelevalta ja päättäneet ostaa asunnon. Kesällä meillä oli lyhyt tonttien alekampanja, jonka aikana myimme ennätysmäärän tontteja, Puolitaival lisää ponnistusten listaan. Hän on valmis panemaan myös itsensä likoon ja vaikka sparraamaan yrittäjien bisnestä. Hän iloitsee, että myös syntyvyys KL3_18-33.indd 21 1.3.2022 8.23. Pelkästään heidän varaansa ei olla heittäytymässä. Parhaillaan tonttikauppaa tehdään muutaman perheen kanssa. Puolitaival pitää itseään myyntimiehenä, jonka on kyettävä vakuuttaman kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenet elinvoimapanostusten välttämättömyydestä. PIRKANMAAN IMU Myös Urjala kuuluu kuntien välisen muuttoliikkeen voittajiin. Puolitaival sanoo, että vaikka vaihdoksissa on omat kriteerinsä, kunta ei halua olla tällaisen kehityksen jarruna. Kuntalehti 3/ 2022 21 . Puolitaival pitää yhtenä syynä Muuttovoittokuntien määrä on kaksinkertaistunut, ja nämä kunnat ovat hajautuneet ympäri maata. Osa heistä on hakenut ratkaisua eri kunnista, mutta päätynyt vertailun jälkeen tänne. hyvään kehitykseen myös kunnan imagomarkkinointia. ENSIKERTALAISIA Puolitaival kertoo, että muuttajissa on ihmisiä, jotka eivät ole koskaan aiemmin edes käyneet Merikarvialla. Meillä on houkuttimina myös merenrantaa ja joki, kunnanjohtaja kehuu. Muuttovoiton rinnalla hyvä kehitys on näkynyt työllisyydessä. Heidän joukossaan on esimerkiksi Uudeltamaalta tulleita eläkeläisiä. Hän on toiminut itsekin aiemmin yrittäjänä. Työttömyysprosentti oli pitkään maakunnan suurin, mutta parin viime vuoden aikana kunta on päässyt maakunnan tasoon tai jopa paremmalle puolelle. Kukaan ei saa muutoksia aikaan yksin, tarvitsemme mukaan myös poliittisen päätöksenteon
Otsikoita ei tehdä siitä, kun ihmiset palaavat takaisin lähemmäs palveluja, Aro huomauttaa. Lisäksi isojen kaupunkien pienemmät naapurikunnat kasvoivat reippaasti. Hän arvelee, että poikkeusajalla on ollut erityisen suuri vaikutus. Esimerkiksi Kuopion ja Oulun nettomuutto on ollut ripeää, samoin Seinäjoen, Jyväskylän ja Rovaniemen. Nykyisyyttä ja tulevaa on, että 90 prosenttia muuttovirroista suuntautuu kaupunkimaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin, loppu 10 prosenttia maaseutumaisiin kuntiin. Viime kesänä Urjala mainosti mahdollisuuksiaan näkyvästi maakunnan sanomalehdessä, minkä Kuusisto arvelee vaikuttaneen ainakin jonkun verran kiinnostukseen kuntaa kohtaan. Olemme saaneet kuluvan vuoden aikana varhaiskasvatuksessa lisätiloja käyttöön. Onneksi meillä on puskuria. Etätyömahdollisuuksia on monella myös pandemian jälkeen. HUOMIO KOKONAISKUVAAN Kuntienvälisistä muuttovoitoista huolimatta Timo Aro kehottaa kiinnittämään huomiota kokonaiskuvaan. Vapaa-ajan ja matkailun kunnissa palveluinfra on paljon suurempi kuin mitä väkiluku antaisi olettaa. Kehyskunnilla on edelleen tuhannen taalan paikka houkutella erityisesti lapsiperheitä. Kuusisto mainitsee, että houkuttelua kuntaan on tarkoitus voimistaa. Mutta myös Hämeenlinnan muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi, Aro huomauttaa. Ihmiset janoavat monipuolista koulutustarjontaa, kansainvälisyyttä, tapahtumia ja elämyksiä. Eniten määrällistä väestönlisäystä korona-aikaan tuli Espooseen, Tampereelle, Vantaalle, Helsinkiin ja Ouluun. MDI:n vuoteen 2040 ulottuvan ennusteen mukaan ykkönen on pääkauOtsikoita ei tehdä siitä, kun ihmiset palaavat takaisin lähemmäs palveluja. Väestönkasvu näkyy jo vajaan viidentuhannen asukkaan kunnan arjessa. Suurkaupungistumisen trendi ei toisin sanoen katkea edes pandemian takia. Kun poikkeusajasta ja sen rajoituksista päästään eroon, hänen mukaansa urbaanius alkaa vetää taas puoleensa. Lähes kaikki maakuntien keskukset ovat vahvistuneet koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna. [ Info ] Väestönlisäys kokonaisuudessaan * korona-aikana 2020–2021 Espoo 7 431 Tampere 6 144 Vantaa 5 437 Helsinki 4 699 Oulu 4 173 Lähde: MDI, Tilastokeskus Kuopio 2 300 Turku 2 268 Jyväskylä 2 028 Kaarina 1 559 Järvenpää 1 518 * mukana syntyvyys ja maahanmuutto KL3_18-33.indd 22 1.3.2022 8.23. Toki Aro on huomannut median nostamat tarinat ihmisistä, jotka tekevät elämäntapamuutoksen, jättävät kaupunkikeskustat pienine asuntoineen ja muuttavat maalle entiseen kansakouluun tai asemarakennukseen. PÄÄKAUPUNKISEUTU KASVAA Tulevaisuutta ennustaessaan Aro sanoo, että pääkaupunkiseudun kasvu myös kuntien välisessä nettomuutossa ennemmin tai myöhemmin palautuu ja alkaa kasvaa. Pandemiasta ovat hyötyneet niin ikään pienet mökkikunnat, esimerkiksi Puumala, Sulkava ja Kemiönsaari, mutta myös matkailukunnat Kuusamo, Salla, Kittilä ja Inari. Niissä on majoitustilaa, ravintoloita, tapahtumia ja elämyksellisyyttä, mikä houkuttaa ihmisiä. HELSINGISSÄ VAUVABUUMI Kun kuntien välisen nettomuuton sijaan katsotaan väestön kasvua ja nettomaahanmuuttoa, voittajat ovat tutut: maan suurimmat kaupungit. Aro huomauttaa, että esimerkiksi Helsingissä syntyi viime vuonna enemmän lapsia kuin 40 vuoteen, mikä on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Aro pohtii, että matkailukuntiin olisi saattanut olla enemmänkin muuttajia, jos niissä olisi tarjolla enemmän asuntoja ja tontteja. [ Muuttoliike ja asuminen ] 22 Kuntalehti 3 / 2022 on kunnassa kasvussa. Noin 50 kilometrin työmatka Tampereelle ei tunnu pahalta etenkään silloin, jos työpaikalle ei tarvitse etätyön ansiosta mennä joka päivä. Vaikka kuntienvälisiä muuttoja on ollut paljon, suomalaiset ovat kuskanneet muuttokuormiaan suureksi osaksi oman kuntansa sisällä – näitä muuttajia on peräti kaksi kolmesta. Muuttomatkat eivät muutoinkaan ole pitkiä, sillä neljä viidestä muutosta tehdään omalla kaupunkiseudulla. Kunnan on tarkoitus aloittaa tonttien markkinointikampanja kevään aikana ja houkutella Urjalaan talon rakentajia
Kakkosena pysyy Tampereen seutu 12 prosentilla ja kolmosena Turun seutu 11 prosentilla. Koko maan väestönkehityksessä ei ole hurraamista, sillä sen ennustetaan kasvavan samaan aikaan vain 0,6 prosenttia. • Arvioitavaksi tulee myös, kuinka hyvin paikka tai kohde kykenee tukeutumaan kunnan infrastruktuuriin. Kuntien välisessä nettomuutossa ei ole mukana syntyvyyttä eikä maahanmuuttoa. Kuntalehti 3/ 2022 23 Kuinka vapaa-ajan asunnon voi muuttaa vakituiseksi asunnoksi Merikarvialla. • Myös rakennuksen itsessään on täytettävä vakituisen asunnon edellytykset. KL3_18-33.indd 23 1.3.2022 8.23. Se voidaan hoitaa rakennuslupaprosessina, jos rakennuksen alueella kaava tukee käyttötarkoituksen muutosta. • Jokainen käyttötarkoituksen muutostapaus on omansa, ja jokainen käsitellään erikseen. Vesija viemäröintikysymysten lisäksi arvioidaan muun muassa koululaiskuljetuksia. • Käyttötarkoituksen muutos edellyttää lupamenettelyä. • Mikäli kaavasta ollaan poikkeamassa tai aluetta joudutaan kaavoittamaan uudelleen, joudutaan poikkeuslupamenettelyyn. Merkitystä on myös sillä, onko esimerkiksi perikunnan perimää kiinteistöä käytetty aiemmin vakituisena asuntona. Tuolloin arvioidaan, missä määrin vai ollenkaan muutos haittaa kaavan toteutumista. • Poikkeusluvan voi saada rakennusvalvonnan tehtyä asiasta esityksen kunnanhallitukselle. • Helsingissä syntyi viime vuonna enemmän lapsia kuin 40 vuoteen. Lähde: Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival Kirsi Riipinen Kuvat: Jussi Partanen punkiseutu yli 17 prosentin väestönkehityksen kasvulla
Korona teki Tuomo Meriläisen työtilanteesta epämääräisen. Keväällä 2021 perhe muutti takaisin kotiin Koskelaan Helsinkiin. [ Muuttoliike ja asuminen ] 24 Kuntalehti 3 / 2022 K orona-aikana moni muutti väliaikaisesti entiselle kotiseudulleen, mutta on heitäkin, jotka ovat jääneet. Asunto pantiin myyntikuntoon ja syksyllä, kun asuntokaupat oli tehty, perhe muutti Kemijärvelle. Perhe muutti kevääksi Kemijärvelle ja palasi kesäksi vielä kotiin Helsinkiin. Hän tekee keikkatöitä sairaanhoitajana ja nelihenkisen perheen isä, Tuomo Meriläinen on virkavapaalla lentäjän työstä Finnairilta ja työskentelee ylipalomiehenä Sodankylässä. Tieto lomautuksen jatkumisesta tuli aina viime tingassa. Toisaalta oli kiva olla kotona, kun on pienet lapset, mutta toisaalta ei voinut tietää, kuinka pitkään sitä jatkuisi. Harju-Meriläisen perheen muutto oli koronan eri vaiheiden ja Finnairin lomautusten tahdittama prosessi. Kun korona taas syksyllä paheni ja Finnairilta ilmoitettiin pitemmästä lomautuksesta, Harju-Meriläiset muuttivat syyskuussa 2020 yhdeksäksi kuukaudeksi Kemijärvelle. Kemijärvi on Harjun ja Meriläisen PALUU POHJOISEEN Marjukka Harju ja Tuomo Meriläinen toteuttivat korona-aikana haaveensa muuttaa Helsingistä Kemijärvelle, vanhalle kotiseudulleen. Muutto rikastutti arkea ja toi iloa elämään, Marjukka Harju kuvaa perheen muuttoa Helsingistä Kemijärvelle. KL3_18-33.indd 24 1.3.2022 8.23. Lomautusta jatkettiin kuukausi kerrallaan. Se oli ärsyttävää. Kun korona alkoi, lentoliikenne tyssäsi ja Tuomo Meriläinen lomautettiin Finnairilta ensimmäisen kerran keväällä 2020
LENTÄJÄSTÄ PELASTAJAKSI Tuomo Meriläinen ehti lentää Finnairin reiteillä kotimaassa ja Euroopassa reilut kaksi ja puoli vuotta, kun korona iski päälle. Siellä ovat molempien vanhemmat ja ystävät. Tehtävät vaihtelevat tosi paljon. KL3_18-33.indd 25 1.3.2022 8.23. Meriläiselle työn saaminen pohjoisesta oli helppoa, sillä hänellä oli palomiehen pätevyys ja usean vuoden työkokemus takataskussa. Meriläinen työskentelee ylipalomiehenä Sodankylän pelastuslaitoksella. vanha kotikaupunki ja siksi luonteva paikka. Pohjoisesta työtä löytyi helposti molemmille. Tehtävään kuuluu myös toimiminen pelastushelikopteri Aslakissa lentoavustaja-pelastajana. Lapsiperheen tukiverkostot ovat vahvat toisin kuin pääkaupunkiseudulla. . Pelastustehtävät ovat loukkaantuneiden tai sairauskohtauksen saaneiden hakemista pois maastosta. Meriläisellä olisi ollut edessä paluukoulutus Finnairille maaliskuusKuntalehti 3/ 2022 25 Marjukka Harju ja Tuomo Meriläinen jättivät pääkaupunkiseudun taakseen, kun korona vei Meriläisen lentäjän työt
Sinne mennään, missä on tilaa ja mikä on lähimpänä omaa asuinpaikkaa, Marjukka Harju kertoo. Yritin neuvotella vuokrausfirman kanssa jatkosta, vaikka olin jo siellä osastolla töissä, mutta silloin oli tarvetta erityisesti päivystystaitoisista ihmisistä ja minulla ei sitä kokemusta ollut. KL3_18-33.indd 26 1.3.2022 8.23. Salille voi ottaa lapsetkin mukaan, ja kaikki tietävät, kuka on kenenkin lapsi, jos joku hätä tulee, Harju kertoo. Harjun mukaan pienen kaupungin erikoisuus on, että ollaan usein samojen ihmisten kanssa tekemisissä töissä ja vapaa-ajalla. Siksi ei ollut varaa neuvotella palkasta. Loppuvuodesta katsotaan asioita uusiksi, Meriläinen tuumii. Sellainen päiväkotishoppailu olisi täällä ihan absurdi puheenaihe. Kemijärvellä on 7 100 asukasta ja väkiluku on edelleen laskussa. Minulla on sellainen sopimus, että ilmoitan itse, mitkä vuorot minulle sopivat, ja kaikki ne vuorot sopivat työnantajalle. Kemijärveläisiä ihmisiä hän kuvaa puheliaiksi ja helposti lähestyttäviksi. Kaupungissa on uimahalli ja monitoimiliikuntahalli ja paljon mahdollisuuksia harrastaa erilaisia liikuntalajeja. IHMISEN HELPPO OLLA Harju ja Meriläinen ovat tyytyväisiä myös Kemijärven harrastusmahdollisuuksiin. HarVuokraa maksamme keskustan rivitalokolmiosta 600 euroa kuukaudessa. KEIKKATYÖ JOUSTAA Myös Meriläisen puolisolle, Marjukka Harjulle, työn saaminen pohjoisesta oli helppoa, sillä Lapissa on kova pula pätevistä hoitajista. Kemijärven tasolla tämä työmäärä riittää hyvin elämiseen. Helsingissä oli tosi tärkeää kysyä ihmisiltä suosituksia ja kokemuksia päiväkodeista. Kemijärvelle hoitajia houkutellaan myös rahalla. Sehän on aivan mitätön ja ehdottomasti yksi plussapuoli täällä, Harju painottaa. Harju tekee tällä haavaa kaksi tai kolme työpäivää viikossa. [ Muuttoliike ja asuminen ] 26 Kuntalehti 3 / 2022 sa, mutta hän päätti ottaa tämän vuoden virkavapaata. Meille tärkein paikka on crossfit-sali, sillä harrastamme lajia molemmat. Kemijärvellä on kolme päiväkotia ja kaikki sijaitsevat lähellä keskustaa. Vuokraa maksamme keskustan rivitalokolmiosta 600 euroa kuukaudessa. Harju on ammatiltaan kätilö-sairaanhoitaja, ja hänet otettiin avosylin vastaan paikalliseen Hyvinvointikeskus Lapponiaan. Työvoimapulan vuoksi terveyskeskus on tilapäisen tarpeen mukaan joutunut käyttämään yksityistä henkilöstövuokrausfirmaa. Harju-Meriläisen perheen lapset, Ilmari, 5, ja Alina, 3, saivat päivähoitopaikan läheisestä päiväkodista. Tuomo Meriläisen työaika on 24 tuntia töitä ja kolme vuorokautta vapaata. Halpa asuminen on yksi Kemijärven plussapuoli, Marjukka Harju sanoo. Tein aluksi viisipäiväistä viikkoa muutaman kuukauden ja jättäydyin tekemään keikkatyötä. Perhe asuu toistaiseksi tarkoituksella vuokralla, sillä pohdinnassa on vielä, mitä he asumiseltaan jatkossa haluavat. Pesti Sodankylässä on vuoden määräaikaisuus
Helsingissä välimatkat tekevät arjesta hankalampaa. Miehen lentäjän työ vaati kuitenkin asumista pääkaupunkiseudulla. Tuomo Meriläinen tokaisee, että Kemijärvellä ihmisen on helppo olla. Harju tunnustaa, että muutto Kemijärvelle oli hänen salainen haaveensa. Viime keväänä lukion päätti 14 ylioppilasta. KL3_18-33.indd 27 1.3.2022 8.23. ju muistelee, että kun hänen puolisonsa Tuomo valmistui vuonna 2004 Kemijärven lukiosta, ylioppilaita oli noin 80. • Merja Ojansivu Kuvat: Kaisa Sirén Marjukka Harju ja Tuomo Meriläinen asuvat toistaiseksi vuokralla Kemijärven keskustan rivitalokolmiossa ja pohtivat, mitä he jatkossa asumiseltaan toivovat. Tämä muutto on rikastuttanut meidän molempien elämää siinäkin suhteessa, että nyt meillä on aikaa toisillemme, ystäville ja harrastuksille
[ Muuttoliike ja asuminen ] Kuntiin syntyy historiallinen myllerrys, kun sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntalehti 3/ 2022 29 . Samaan saumaan pandemian vakiinnuttama etäja hybridityö leviää ja myllää niin työkuin asuntomarkkinoitakin. KL3_18-33.indd 29 1.3.2022 8.23. Kirkkonummen palkitussa Fyyri-kirjastossa palaveria pitävät kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen, kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz, r
Tämä kasvattaa segregaation riskiä. KeskiaiKirkkonummella Jokirinteen vuoden vanhan oppimiskeskuksen hallin täyttävät päivisin peruskoululaiset. KL3_18-33.indd 30 1.3.2022 8.23. Kunta kasvaa ripeästi, asukasluku ylitti 40 000:n rajan vuonna 2021. Kunta on jo ennakoinut, kuinka palveluilla lisätään vetovoimaa. Iltapäivällä on musiikkiopiston ja kansalaisopiston opiskelijoiden vuoro. Meidän pitäisi profiloitua asumisen typologialla, joka on tiivistä ja matalaa, hän jatkaa. [ Muuttoliike ja asuminen ] 30 Kuntalehti 3 / 2022 L äntisellä Uudellamaalla Kirkkonummella kaavoituksen ammattilaisilla on kädet täynnä töitä ja vähän enemmänkin. Sote-uudistuksen jälkeen strategia vaatii rohkeutta ja ketteryyttä. Kirkkonummi kuuluu Kuuma-seudun kuntiin, joita ovat sen lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Kuuma-seudulla on kunnanarkkitehti Tero Luomajärven mukaan etuna, että kunnat ovat lähellä ihmisiä ja pystyvät helposti selvittämään asukkaiden tarpeita ja toiveita. Emme halua enää kopioida Espoon lähiöiden suurta mittakaavaa, sanoo kansanedustaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, arkkitehti Anders Adlercreutz, r. Kirkkonummella on hyvä sijainti: 20 minuuttia Espooseen ja 30 minuuttia Helsinkiin. Näin bussien runkolinjojen vyöhykkeille ja aseman seuduille voidaan kaavoittaa monenlaista asumista ja samalla tehdään myös parempaa ilmastopolitiikkaa, Luomajärvi sanoo. Paljon uusia pieniä asuntoja on rakennettu kerrostaloihin erityisesti asemien tuntumaan 2010-luvulla. Erityinen valtti on se, että kunta oli perustamassa Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymää jo vuonna 2010. Tuhannen neliön tontilla olevat omakotitalotkaan eivät Adlercreutzin mielestä ehkä enää houkuttele, sen sijaan kysyntää riittää Sundsbergin kaltaisiin tiiviisiin, yhteisöllisiin pienja rivitaloalueisiin
Kun työssäkäyntialue on nyt Helsingin seudulla ulottunut Hyvinkäälle, Porvooseen ja Nurmijärvelle, tulevaisuudessa se voi ulottua Hämeenlinnaan, Lahteen ja Kotkaan asti, Lahtinen kuvaa. Häntä huolettavat esimerkiksi asemanseutujen tuntumaan rakennetut tosi tiiviit korkeiden kerrostalojen ryppäät. Ilmiö suosii esikaupunkeja ja suurten seutujen lähikuntia, koska mahdollisuudet valita myös työpaikkoja lisääntyvät. kaisen kivikirkon naapuriin syntyi uusi Fyyri-kirjasto, joka sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon viime syksynä. Kuntapäättäjien pitäisi nyt ymmärtää kilpailla ja parantaa kaavoituksella asumisen ja ympäristön laatua, tähdentää toimitusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta (PTT). Jo vuoteen 2028 mennessä tarvitaan ennusteiden mukaan 100 000 uutta työntekijää. HOITAJAT PITÄVÄT PALVELUT Työpaikkojen valinnan lisäksi kotitaloudet tekevät uusia ratkaisuja asumisestaan. Kuntalehti 3/ 2022 31 . Työntekijät alkavat kilpailuttaa firmoja sillä, mikä niistä tarjoaa etätyön mahdollisuuksia. Siksi myös asuntojen uudistuotannossa pitäisi ottaa huomioon etätyö. Markus Lahtisen mielestä MAL-sopimus on hyvä malli, mutta sopimuksiin sisältyy riskejä, joita on jo nähtävissä. Väljyyttä kaipaavat vuokra-asukkaat äänestävät jaloillaan, ja kopit jäävät sijoittajien käsiin, Lahtinen pohtii. MISSÄ LAATUVAATIMUKSET. Kuuma-seudun kunnat jakautuvat neljälle eri hyvinvointialueelle. Nykyistä asuntotuotantoa leimaa myös vaihtoehtojen vähyys. Samaa pelkää kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. KL3_18-33.indd 31 1.3.2022 8.23. Viime vuosien asuntotuotanto saa tiukkaa arvostelua myös häneltä. Työntekijöille ja heidän perheilleen tarjoutuu entistä enemmän tilaisuuksia toteuttaa asumisen toiveitaan. ETÄTYÖ VAIKUTTAA Varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla muuttoliike kuntien välillä on voimistunut. Voidaanko niitä edes muunnella isolla rahallakaan. Siellä missä hoitajat haluavat asua, siellä pysyvät myös palvelut, Kuusela ennustaa. Toinen vaihtoehto Lahtisen mukaan on se, että työhuoneita rakennettaisiin kortteleiden yhteistilojen yhteyteen. Asuntopolitiikan linjauksiin näyttäisi olevan tulossa hyvin vähän uutta. Kerrostalotuotanto jyrää, omakotitalojen rakentaminen on hieman noussut kuopasta, mutta rivitalot ja vastaavat pienimuotoisemman mittakaavan asumisen muodot ovat marginaalissa. Adlercreutzin mielestä 1970-luvulla rakennettu keskusta vaatii muutoinkin kehittämistä ja elävöittämistä. Kuuma-seudulla onkin jo ideoitu, että kuntakeskuksiin pitäisi saada etätyötoimistoja. Vanhaa kirjastotaloa ei purettu, vaan uusi rakennus nielaisi sen sisäänsä. Uudenmaalla yhteensä 330 000 asukkaan Kuuma-kunnilla ja seutukaupungeilla on mahdollisuuksia kiriä kisassa voittajiksi. Kaikki työntekijät, kuten kolmivuorotyötä tekevät sosiaalija terveydenhoidon ammattilaiset, eivät kuitenkaan voi tehdä etätyötä. Suurta murrosta ei ole juuri ennakoitu hallituksen asuntopoliittisessa selonteossa, joka annettiin eduskunnalle loppuvuodesta. Valtio ja suurten kaupunkiseutujen kunnat ovat ratkoneet yhdessä asumisen, maankäytön ja liikenteen ongelmia yhteistyössä jo pitkään. Voisivatko kunnat ja hyvinvointialueet tehdä yhteistyötä, jotta pystytään turvaamaan hyvinvointialueen työntekijöille kohtuuhintaisia asuntoja, PTT:n Lahtinen pohtii. Siellä missä hoitajat haluavat asua, siellä pysyvät myös palvelut. Etätyö tuo vääjäämättä muutoksia monen kotitalouden arkeen ja asumiseen. Kerrostalomuureissa on etupäässä sijoittajien omistamia pieniä koppiasuntoja, joiden vuokralaiset joutuvat katsomaan lähinnä naapurin seiniä. Etätyötä kotikonttorissa tekeville niin kuin ikääntyvillekin tarvitaan lähipalveluja, kuten lounasravintoloita. Jos työntekijä työskentelee esimerkiksi kahtena tai jopa kolmena päivänä kotikonttorissa, työmatkan pituudella ei ole niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Tuskin. YHTEISÖLLISYYS UNOHDETTU Segregaation riski on Lahtisen mielestä olemassa, jos tiiviisiin kerrostalokortteleihin sijoitetaan asumaan paljon maahanmuuttajia. Näin kuntien kortit ovat asettumassa uuteen asentoon, ja muutto on käynnistynyt ulos etenkin Helsingistä, sanoo asuntoasiantuntija Laura Hassi Kuntaliitosta. Ei ole viiteitä siltä, että MAL-sopimuksia parannettaisiin nostamalla asuntotuotannon laadullisia vaatimuksia, Lahtinen arvelee. Myös Espoolle ja Vantaalle kertyi muuttoluvuissa jonkun verran tappiota. Pula hoitajista voi äityä niin hankalaksi, että heidän saatavuutensa sanelee palvelujen verkostoa. Eduskunta päättää keväällä asuntopolitiikan uusista linjauksista vuoteen 2028 asti. Se on todennäköinen ja mahdollinen uusi liiketoimintamalli, arvioi Kuuma-kuntien yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Mitäs sitten kun elintaso kasvaa, ja isolle osalle kotitalouksista tulee tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia valita. Pääkaupungin muuttotappio kuntien välisissä muutoissa kasvoi pandemian myötä. Hoitajien on asuttava lähellä sairaaloita ja hoivakoteja. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulevaisuus linkittyy yhteen, koska hoitajien eläköityminen on kovassa vauhdissa. Isompia asuntoja halutaan lisää, koska etätyötä tekevät tarvitsevat yhden huoneen lisää, Lahtinen muistuttaa
Kaavoituksella on työkalut suunnitella inhimillisen kokoisia kortteleita yhteispihoineen keskusta-alueidenkin tuntumaan. Yhteisöllisyys ja naapuruston merkitys on hänen mielestään unohdettu tehokaavoituksessa. Kun monikäyttöisissä tiloissa on erilaista toimintaa rinta rinnan, Vaattovaaran mielestä syntyy pikkukaupungin tuttua ja turvallista tunnelmaa. Nyt olisi viimeinen hetki palata katsomaan, minkälaista jälkeä sopimus on tuottanut, Vaattovaara vaatii. 32 Kuntalehti 3 / 2022 [ Muuttoliike ja asuminen ] MAL-sopimus tähtää vain asuntojen määrän kasvattamiseen, eikä kaavoituksessa huomioida asumisen laatua, inhimillistä mittakaavaa, lähiympäristön vehreyttä eikä virkistysmahdollisuuksia. Ihmisten toiveet ovat loitontuneet todellisuudesta, ja tämä aiheuttaa heissä osattomuuden tunnetta. Elävä kuntakeskus, monipuoliset koulupalvelut ja kulttuuritarjonta vahvistavat hänen mielestään kuntalaisten identiteettiä. KL3_18-33.indd 32 1.3.2022 8.23. Kaikki tällainen houkuttelee myös elinkeinoelämää, yrityksiä ja sitä kautta tuo uusia työpaikkoja kuntaan, muistuttaa Kuuma-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela. Tarvitaan ehdottomasti uudenlaisia ideoita, kokeiluja ja konsepteja myös heidän asumiseensa, Vaattovaara muistuttaa. Ikääntyvien samoin kuin työn perässä maahan muuttavien joukko kasvaa tuntuvasti 2020-luvulla. Uuden luomiseen tarvitaan taitavia kaavoituksen ammattilaisia, mutta pula osaajista pahenee jatkuvasti joka puolella maata. Tiivis ja matala rakentaminen on Vaattovaaran mukaan myös selvästi halvempaa kuin korkeiden kivikolossien. Kestävä kehityskin voidaan huomioida paremmin, kun lämmitysmuodoksi voidaan valita maalämpö, ja energiaa voidaan kerätä kattojen aurinkopaneeleilla. Kunnan sisälle tarvitaan myös kylämäisiä yhteisöjä, kuten Kirkkonummen Sundsberg. Se voidaan muuttaa tarpeen tulleen juhlasaliksi, johon mahtuu tuhat ihmistä. Jokirinteen oppimiskeskuksessa on suuri liikuntasali
Hän kertoo esimerkin. Asukkaita on yli 27 000. Home & Found -kierrätysasuntofestivaali pidetään Raaseporissa 11.–12. Monipaikkaisuuden rinnalla kierrätysasuntotapahtuma liittyy muihinkin aikamme ilmiöihin. Iltapäivällä sisään pelmahtavat musiikkiopiston ja kansalaisopiston opiskelijat. Asumisen ja elämän laatu, kodin sisustus ja laitto kiinnostavat, Varjonen sanoo. PALVELUILLA VETOVOIMAA Vuoden vanhassa Jokirinteen oppimiskeskuksessa Kirkkonummella riittää touhua ja toimintaa aamusta iltaan. Luvassa on muun muassa pönttöuunikurssi ja tietoa savirappauksesta. Tammisaarelainen Satu Torstila ehdotti talvella 2020 kierrätysasuntotapahtumaa Citymaalaisettyöryhmälle. Ekologisuus ja ilmastonmuutos lisäävät kiinnostusta kotimaan matkailuun. Siksi nimi on osittain englanniksi. Citymaalaiset-työryhmä järjestää ensimmäiset kierrätysasuntofestivaalit kehittääkseen konseptin. Hän, Pauliina Seppälä ja Heli Mäenpää olivat perustaneet Citymaalaiset-yhteisön vuonna 2019. • Kunnan sisälle tarvitaan myös kylämäisiä yhteisöjä. Idea tuli kuntalaiselta. Tarkoitus on edistää urbaanin elämän ja maaseudulla asumisen yhdistelmiä. Seinien sisälle mahtuu useiden päiväkotiryhmien ja esikoulun lisäksi 900 peruskoululaista. Tila voidaan muuttaa myös tuhannen hengen juhlasaliksi. Samat reitithän houkuttelevat myös matkailijoita. Koska pääkaupungissa ja sen naapurikaupungeissa ei synny tarpeeksi nopeasti uusia kaava-alueita eikä tarjolla ole riittävän suuria tontteja, logistiikkakeskuksia hakeutuu Kuuma-seudulle. Hän pitää tärkeänä, että tapahtumakävijät mieltävät, minkälaista olisi asua Raaseporissa kokonaan tai osaaikaisesti. Luontomatkailun ja lähiruoan suosio lisääntyvät. Liikuntasalissa riittää harrastajia iltakymmeneen. Meillä on mitä moninaisimpiin elämäntyyleihin sopivia taloja, asuntoja ja miljöitä, kaupungin markkinoinnista vastaava Marti na Rosenqvist sanoo Billnäsin ruukkialueelle nousee messuosastoja, joilla asumisen, korjausrakentamisen ja sisustamisen palvelut esittäytyvät. Kuntalehti 3/ 2022 33 Marja Salmela Kuvat: Liisa Takala Kaupunkisuunnittelussa ja -kehittämisessä alkaa olla ongelmia, sillä työvoimapula hidastaa kaavoitushankkeita, Kuusela sanoo. Lisäämme myös kansainvälisyyttä ja englanninkielistä opetusta, jolla houkuttelemme myös maahan saapuvia ulkomaisia, etätyötä tekeviä asiantuntijoita, Anders Adlercreutz kertoo. MUUTTO maalle, vanhat talot ja niiden remontointi ovat Raaseporin kaupungin ja Citymaalaiset-työryhmän kierrätysasuntotapahtuman teemoina. Esimerkiksi Tokmanni keskittää Mäntsälään logistiikkatoimintansa ja rakentaa 60 miljoonaa euroa maksavan uuden varaston. Yksinkertaisen hyvä idea, ajatteli Sirkku Varjonen. Olemme kehittämässä laajana kuntayhteistyönä muun muassa pohjoista ja eteläistä matkapyöräilyreitistöä, joiden varrella on upeiden luontokohteiden lisäksi historiallisia kohteita, kuten Hvitträsk ja Porkkala. kesäkuuta. Raaseporissa sijaitsevat Karjaa, Tammisaari, Bromarv, Mustion linna, Fiskarsin ja Billnäsin ruukit. Viikonlopun ajan kävijät pääsevät tutustumaan asumisen asioihin sekä asunto-, mökkija tonttitarjontaan. Jatkossa on mahdollista viedä tapahtuma toiseen kuntaan, alueelle tai ulkomaille. Mukana on paikallisia yhdistyksiä, asukkaita ja yrittäjiä. RAASEPORI on pinta-alaltaan Uudenmaan laajin kunta ja syntynyt vuonna 2009 kuntaliitoksessa. Koska ne ovat olemassa olevaa rakennuskantaa, teemana on kierrätys. Meidän täytyy huolehtia, että heille riittää jatkossakin myös vapaaajan harrastusja ulkoilumahdollisuuksia, sanoo Kirkkonummen kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen. Kierrätys on teemana mainio, koska Raaseporissa on eri aikakausien asuntoja sekä kiinnostusta ja intoa korjausrakentamiseen, Rosenqvist sanoo. Tarvitsemme isompia kouluja, joilla vedämme Helsingistä ruotsinkielisiä asukkaita. Kuva: Sami Kilpiö KL3_18-33.indd 33 1.3.2022 8.23. Tutkija Sirkku Varjonen muutti itse Bromarviin 12 vuotta sitten. • Tiina Torppa Remontointia ja kierrätystä Raaseporissa On monia asumisen tapoja, kuten yhteisöjä, jaettua omistamista tai vuokrausta, sanoo tutkija Sirkku Varjonen, jonka työ vie välillä Helsinkiin, mutta koti on Bromarvissa. Lisää tiloja oppimiseen on tulossa, kun Fyyri-kirjaston naapuriin valmistuu suomenja ruotsinkielisille yhteinen, liki 30 miljoonaa euroa maksava lukiokampus vuonna 2026. Suuri osa Kirkkonummelle tulijoista on 25–44-vuotiaita lapsineen
Yhteistyötiloilla houkutellaan kuntaan myös uusia asukkaita. [ Muuttoliike ja asuminen ] 34 Kuntalehti 3 / 2022 TARJOLLA TYÖTILAA Yhä useampi kunta tarjoaa yhteistyötilaa jopa ilmaiseksi. KL3_34-47.indd 34 1.3.2022 8.16. Läppäriensä takana ahertavat niin asiantuntijayrittäjät kuin etätyössä olevatkin
Muhoksen kunnantoimistossa oli vuonna 2018 remontti ja satakunta neliömetriä jäi tyhjilleen. Käyttäjät löysivät paikan somen ja puskaradion avulla, Mattila sanoo. Kuntalehti 3/ 2022 35 . Sijainti on tärkeä. Yksi työhuone on nuorten yrittäjyyttä edistävän 4H-yhdistyksen käytössä. Kuntien käsiin jää sitä paitsi yhä enemmän tyhjää tilaa sote-uudistuksenkin takia. PIENIKIN RIITTÄÄ Kummassa on neuvotteluhuone, keittiö ja kolme työhuonetta. Pienikin työtila lisää kunnan elinvoimaisuutta ja viestii, että kunta seuraa aikaansa. Päivisin Kummaan voi vain marssia sisään. Vanhempi jää Kummaan töihin ja hoitaa hammaslääkärikäynnin kesken työpäivänsä, Pitkälä kuvailee. Porukka panee kuntoon neuvotteluhuonetta yhteistyötila Kummassa. Kumma syntyi sattumalta. Yhdistys vastaa tilojen siisteydestä vuokranmaksuna. Muhoksen Kummayhteistyötilassa neuvotteluhuoneen esitystekniikka parani, kun Jaakko Räsänen (vas.) ja Mika Mattila Muhoksen yrittäjäyhdistyksestä sekä kunnan elinkeinopäällikkö Asseri Pitkälä ja kunnanjohtaja Jussi Rämet panivat töpinäksi. Niin kävi. Kunta maksaa tilasta sähkön, veden ja lämmityksen. M uhoksen kunnan elinkeinopäällikkö Asseri Pitkälä vetää datatykin johtoa paikalleen. Iltakäyttäjiä ovat taloyhtiöt, seurat ja muut kokoustajat. Iltakäyttöön vaaditaan varaus. Rakennusalan yrittäjä ja Muhoksen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Mika Mattila ehdotti, että tilaan tehdään kaikille avoin työpiste. Muhoslaiset yrittäjät vuorotellen pyörittävät Kumman varauskalenteria. KL3_34-47.indd 35 1.3.2022 8.16. Toimistotila Kumma sopii yrittäjille ja etätyöläisille. Tai kenelle tahansa. Hän ja Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet ovat talkoissa paikallisten yrittäjien kanssa. Samalla kunta on mukana työn hybridimurroksessa ja yrittäjyyden kehittämisessä, hän sanoo. Kumma on keskeisellä paikalla, Muhoksen torin laidalla. Hän uskoo kuntien työtilatarjonnan yleistyvän. Jos kunnalla ei ole yhteistyötilaksi sopivaa valmiina, Pitkälä suosittelee vuokrausta. Voi olla Oulussa työskentelevä, jonka lapsella on hammaslääkäri
Maaseutukunnan työtila tuskin vääristää markkinavetoista tarjontaa. ”KOTISEUTURAKKAUTTA” Kunnat ovat keksineet monenmoisia työtilaratkaisuja, ja osa liittyy asumiseen. Meillä mikään ei estä kuntia toimimasta ruohonjuuritasolla. Joitakin kuntien työtiloista pyörittävät hanketoimijat tai kyläyhdistykset, kertoo TEM:n alueidenkehittämisen teemaverkosto-hankkeessa työskentelevä projektipäällikkö Heli Talvitie. UUSIA KUVIOITA Viitasaarella ilmainen yhteistyötila Lennätin lähti liikkeelle vuonna 2018. Etätyötila tarvitsee keskeisen sijainnin ja erottuvan nimen. On tullut satoja kohtaamisia, ja niistä kymmenet ovat johtaneet yhteistyökuvioihin. Yksi on noin puolen miljoonan euron Digikeskus-hanke, jossa kaupunki on pääMuhoksen torin laidassa ja kunnantalon uumenissa sijaitsee kaikille avoin etätyötila Kumma. Verkon varauskalenterista tai Vaalan kunnan vaihteesta voi varata ilmaisen, parinkymmenen neliömetrin työhuoneen. Irlannissa on kansallinen strategia kehittää etätyötä ja seutukunnatkin ovat tehneet linjauksiaan, Talvitie kertoo. Viime marraskuussa alkaneen hankkeen virallinen nimi on Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina. Kunnan pitää tunnistaa, mikä merkitys sille on paikkariippumattomalla työllä, joka lisääntyy. Talvitie itse istuu Lapuan virkatalolla etätyöpisteessä. Pystymme tarjoamaan kädenojennuksen yrittäjille ja etätyötä tekeville ja saamme mökkiläiset viipymään paikkakunnalla. Ja on tärkeää kysyä tilan käyttäjiltä ja yrittäjiltä heidän toiveitaan. Talvitien mielestä on kotiseuturakkautta perustaa etätyötila maaseudulle. Voi rakentaa vuokrattavia pientaloja, joiden vuokraan kuuluu etätyöpiste. Pienikin työtila lisää kunnan elinvoimaisuutta ja viestii, että kunta seuraa aikaansa, suunnittelija Hanna Karppinen Vaalan kunnasta sanoo. Kun pääosin EU-rahoitteisena toiminut hanke päättyi viime kesänä, kaupunki jatkoi toimintaa. Viestintäsuunnittelija Markus Kauppinen Viitasaaren kaupungilta on ollut lähes alusta lähtien mukana Lennättimen kehittämisessä. Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist ja erikoistutkija Minna Salorinne Helsingin kaupunginkansliasta ovat selvittäneet, että Helsingin työpaikoista 45 prosenttia soveltuu hyvin etätyöhön. Talvitien mukaan pienissä kunnissa on vaikeaa saada toimintaa liiketaloudellisesti kannattavaksi. Jo pelkästään Helsingin prosentti tarkoittaa noin 177 000 työpaikkaa. Muhoksen kunnan elinkeinopäällikkö Pitkälä sanoo, ettei työtila ole vain neliöitä. Useat yritykset rekrytoivat tarjoamalla mahdollisuuden tehdä työtä missä vain, Talvitie sanoo. Harvaan asuttu Irlanti on etätyöpisteiden edelläkävijä Euroopassa. Osana toimintaa ovat olleet työpajat ja tilaisuudet. Yksityiset ”coworking-tilat” ovat Suomessa juurtuneet isohkoihin kaupunkeihin. Etätyötila voi lisätä muuttohalukkuutta maakuntiin. Uudellamaalla vastaava luku olisi 38 prosenttia. Koronaturvallisesti sinne mahtuu pari henkeä kerrallaan. Kunta voi mainostaa, että siellä etätyö sujuu. Naapurikunnissa etätyöpisteitä on Evijärven kunnantalossa ja Vimpelissä vanhassa osuuskaupassa. Kunta voi tuoda sinne yrittäjille ja asukkaille hyödyllisiä tapahtumia ja palveluita. [ Muuttoliike ja asuminen ] 36 Kuntalehti 3 / 2022 Muhoksen lähikuntien yrittäjäyhdistyksiä on käynyt tutustumassa Kummaan. On helpompi ottaa vastaan paikkariippumaton työ, jos ei tarvitse ajatella, että työskentelee 35 vuotta kotitoimistosta, Talvitie sanoo. Naapurikunta Vaala perusti vuonna 2019 työtila Voimalan. KL3_34-47.indd 36 1.3.2022 8.16
Facebook-ryhmässä ”Etätyötilat” Kauppinen jakaa Viitasaaren oppeja. Työkyvyttömyys on henkinen ja taloudellinen menetys niin työntekijälle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle. • Katso kartta ja lisätiedot etätyöpisteistä ympäri Suomea osoitteesta etatyopiste.fi! Tiina Torppa Kuvat: Kai Tirkkonen KL3_34-47.indd 37 1.3.2022 8.16. Ryhmän jäsenyyttä täytyy pyytää. Lennätin sai kunniamaininnan kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLIn ja toimitilajohtamisen yhdistys FIFMAn järjestämässä Vuoden työympäristöteko 2020 -kilpailussa. Ennakoiva työkykyjohtaminen mahdollistaa pitkät työurat ja paremman eläketurvan sekä parantaa elämänlaatua. Pidetään yhdessä huolta työhyvinvoinnista! Katso lisätietoa: www.keva.fi/pidetaanhuolta Pidämme huolta heistä, jotka pitävät huolta meistä Lähde: Tilastokeskus, Helsingin kaupunki Etätyöhön soveltuvien työpaikkojen osuus kaikista alueen työpaikoista toteuttaja, Kauppinen kertoo. Kun Muhoksen etätyötilassa talkooporukka sai asennettua lahjoituksena saadut näytöt neuvotteluhuoneeseen, elinkeinopäällikkö Pitkälä tuumaili, että Kumma-tila kaipaisi vielä sisustussuunnittelijaa. Siksi me Kevassa huolehdimme siitä, että he jaksavat työssään ja saavat ansaitsemansa työeläkkeen. Suomi ei toimisi ilman julkisen alan ammattilaisia. Tavoitteena on startup-henkinen viihtyisyys ja innostavuus
Suomen Kylät ry:n vaasalainen toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto (vas.) ja Helsingissä asuva YIT:n johtaja Juha Kostiainen vaihtoivat ajatuksiaan sähköpostitse. KL3_34-47.indd 38 1.3.2022 8.16. 38 Kuntalehti 3 / 2022 [ Muuttoliike ja asuminen ] [ Vastakkain ] MAALLE VAI KAUPUNKEIHIN. He tapasivat pikaisesti Helsingin rautatieasemalla helmikuussa, kun Koivisto oli työmatkalla Helsingissä
Kuntalehti 3/ 2022 39 . Onko pandemian synnyttämästä maaseutuinnostuksesta pysyvämmäksi trendiksi. MAALLE VAI KAUPUNKEIHIN. YIT:n johtaja, kaupunkikehittäjä Juha Kostiainen ei näe merkkejä, että 6000 vuotta jatkunut kaupungistuminen katkeaisi. KL3_34-47.indd 39 1.3.2022 8.16. Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto uskoo, että näin on
On tapahtumassa käänne, joka haastaa kaupungistumista, hän väittää. Koivisto viittaa Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisista jopa 700 000 on potentiaalisia muuttajia ja kotikunnan vaihtajia. Vapaa-ajan asuminen ja mökkeily on kasvattanut suosiotaan, mutta siitä hyötyvät erityisesti saavutettavuudeltaan hyvät alueet, joihin suurilta kaupunkiseuduilta on helppo kulkea. Meillä on vapaa kotikunnan valintaoikeus, enkä näe, että valtiovallan pitäisi erityisesti ottaa kantaa siihen, missä ihmisten pitäisi asua. ] S uomen Kylät ry:n toiminnanjohtajana joulukuussa aloittanut Aleksi Koivisto on innoissaan. Landelifestyle puree suomalaisiin ja näkyy mediassa: vanhat talot käyvät kaupaksi ja tonteille sekä kodeille haetaan väljyyttä. Ihmisten vaatimustaso myös kasvaa, vaikka juuri nyt moni perikunta on voinut päästä eroon vähän vaatimattomammastakin mökistä. Sekä suurilla kaupungeilla että maaseudulla on omat vetovoimatekijänsä, ja näitä ihmiset sitten puntaroivat. Koivisto on huomannut alustavista tilastoista, että jopa 127 kunnan muuttoliike kehittyi parempaan suuntaan vuoden 2021 aikana. Kaupunkiseudut ovat kasvaneet myös pandemiavuosina, vaikkakin seutujen sisällä on ollut jonkin verran liikettä kohti kehyskuntia. Lainahyvitys on porkkana, joka kannustaa nuorta korkeakoulutettua kokeilemaan työtä ja arkea maaseudulla, saaristossa tai tuntureiden lähellä. Hän sanoo, että innovaatiot ja osaamispohjainen talous ovat keskeinen syy kaupungistumiselle. Nähtäväksi jää, onko nuoremman väen mielenkiinto mökkeilyyn pitempiaikaista, hän sanoo. Mökkien omistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Se etenee myös jatkossa, sanoi Kostiainen ja viittaa yhdysvaltalaisen arkeologin Monica Smithin tutkimuksiin kaupungistumisen synnystä. Sekä tutkimus että käytäntö osoittavat, että innovaatiot syntyvät pääosin kaupungeissa. Suuriin kaupunkeihin verrattuna maaseudulla asuminen on huomattavasti edullisempaa ja erilaisia luontoon liittyviä harrastusmahdollisuuksia on tarjolla, kaupungeissa taas on erikoistuneemmat työmarkkinat ja monipuolisempi palvelutarjonta. Toiveita yhdistää väljempi elämä vesistöjen, harrastuksen ja luonnon lähellä. [ Muuttoliike ja asuminen ] 40 Kuntalehti 3 / 2022 [ Vastakkain ] [ Kuka. Hän on saanut työlleen vauhdikkaan lähdön, kun koronapandemia on nostanut mökit, kylät ja maaseudun tuotteet uuteen arvoon. Rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehitysjohtaja Juha Kostiainen ei usko merkittävään käänteeseen. Pandemian jälkeen syntyi landemia, Koivisto sanoo. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se on tärkeä askel eheämmän Suomen puolesta, Koivisto linjaa. Kostiainen on myös Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti. KL3_34-47.indd 40 1.3.2022 8.16. Maaseutukunta saisi koulutettua työvoimaa ja maaseutujen muksut saisivat paremmin peruspalveluja. Hän ei pidä tarpeellisena, että valtio tukisi syrjäisemmille seuduille hakeutumista verohelpotuksin, opintolainahyvityksin tai muilla vastaavilla keinoilla. Aleksi Koivisto • 27-vuotias hallintotieteiden maisteri, asuu Vaasassa • Aloitti joulukuussa Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtajana, työskennellyt aiemmin muun muassa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä • Keskustan valtuutettu Vaasan kaupunginvaltuustossa Pandemian jälkeen syntyi landemia. Koivisto on varma, että suuntaus jatkuu. Monella on unelma takapihasta ja työhuoneesta. Opetusja sote-alan naisvaltaisten alojen lastentarhaopettajat, hoitajat tai vaikkapa puheterapeutit saisivat taloudellisen kannustimen muuttaa maalle. Esimerkiksi alueellinen opintolainahyvitys on tulossa kokeilulakina eduskuntaan, ja Koivisto pitää sen yhteiskuntapoliittista tavoitetta tärkeänä: kokeilu hyödyttää maaseutukuntia ja nuoria koulutettuja naisia ja lisää yhdenvertaisuutta alueiden, sukupolvien ja sukupuolten välille. Toiveet ovat erilaisia: toinen haaveilee paluusta kotikylään maaseutujuurille, toinen seikkailusta tuntemattomaan Lappiin. Kaupungistuminen alkoi Syyriassa 6000 vuotta sitten ja on siitä lähtien edennyt. VALTION TUELLA MAALLE. Aleksi Koivisto on iloinen, että erilaiset maaseutukuntia hyödyttävät kokeilut ovat lähdössä liikkeelle. Juha Kostiaisen mielestä valtion ei pidä ryhtyä ohjailemaan muuttoliikettä voimakeinoin . Kostiainen muistuttaa, että ihmiset eivät ole pandemiankaan aikana suin päin rynnänneet maaseudulle. Kokeilu on tärkeä toteuttaa
Mutta onko monipaikkainen elämä oikeasti mahdollista isolle joukolle ihmisiä. Kyllä. Japanin kotiseutulahjoitus (furusato noozei) on vapaaehtoinen rahalahjoitus asuinkunnan ulkopuoliselle kunnalle. Yksi mahdollisuus on presidentti Sauli Niinistönkin esiin nostama romutuspalkkio, Kostiainen sanoo. Maaseudun ja kaupungin välisen kilpailuasetelman sijaan viime aikoina on ryhdytty puhumaan monipaikkaisuudesta. Markkinat määrittävät meiningin, ja monet pankit on peloteltu väestöennusteilla, jotka eivät nyt ole toteutumassa. Kiinnostava on esimerkiksi Japanin malli, jossa kotiseutulahjoitus lisää kaupunkien ja maaseudun toimijoiden vuorovaikutusta, sanoo Aleksi Koivisto. Kaksoiskuntalaisuutta tulee edistää, mutta siihen pitää löytää Suomen oma malli. MONIPAIKKAISUUTEEN. Juha Kostiainen arvioi, että aidosti monipaikkaista työtä tekevien ja sitä haluavien joukko rajautuu joihinkin prosentteihin työvoimasta. KL3_34-47.indd 41 1.3.2022 8.16. Lahjoitus on verovähennyskelpoinen. Työnantajakin saattaa edellyttää muutamaa päivää toimistolla, hän pohtii. Jos kaksoiskuntalaisuuteen kuitenkin lähdettäisiin, Kostiaisen mielestä pitää muistaa, että verotusoikeutta seuraa äänioikeus. Valtioneuvoston kanslia julkaisi alkuvuodesta Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportin, ja siinä arvioidaan, että etätyö on periaatteessa mahdollista 30–40 prosentille työllisistä. Se eriarvoistaa suomalaisia. Tarvitaan pankeilta, rakennusyhtiöiltä ja investoijilta näkemystä ja rohkeutta tukea myös uudisrakentamista maaseudulle, Koivisto toteaa. Tilanne on nyt ristiriitainen. • Jorma Ylönen Kuvat: Laura Oja [ Kuka. KIINTEISTÖJEN ARVOT Yhtä mieltä miehet ovat siitä, että kiinteistöjen arvojen alueellinen eriytyminen on vakava ongelma. Osa tästä joukosta voi työskennellä mikromonipaikkaisesti eli kahvilassa, kirjastossa, asiakkaalla tai vaikkapa yhteistyötilassa, mutta kuitenkin lähellä kotia. Kuntien välisiä eroja tasataan jo valtionosuusjärjestelmän sisällä. Rajoituksia aiheuttavat vaikkapa lasten päivähoito, koulunkäynti ja harrastukset, puolison työ tai taloudelliset mahdollisuudet hankkia vapaa-ajan asunto. Maaseudun tontteja pihdataan ja kauppa ei käy maalla toivotusti, vaikka hirsitalot on luotu siirrettäväksi, hän jatkaa. On se mahdollista, mutta monipaikkaisuuden esteiden purkaminen vaatii kunnilta toimia, valtiolta tukea ja järjestöiltä kannustusta. Pitäisikö monipaikkaisuutta sitten virallistaa esimerkiksi niin, että ihmisen maksamista veroista osa suunnattaisiin mökkikuntiin, kuten erilaisissa kaksoiskuntalaisuuden ideoissa on esitetty. VEROJA MÖKKIKUNTIIN. Kostiainen ei innostu kaksoiskuntalaisuudesta, ei ainakaan sellaisesta, jossa tuloveroja maksetaan kahteen kuntaan. ] Juha Kostiainen • 56-vuotias diplomi-insinööri ja hallintotieteiden tohtori, asuu Helsingissä • YIT:n kaupunkikehityksen ja vastuullisuuskysymysten johtaja ja johtoryhmän jäsen, työskennellyt aiemmin muun muassa Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana • Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strateginen kehittämisen dosentti Toistaiseksi kaupungit ovat kiehtoneet enemmän. Hintojen eriytyminen on vakava ongelma, ja monet kasvukeskusten ulkopuolella kärsivät siitä kohtuuttomasti ilman omaa syytään. Nimenomaan todelliset ja toteutuneet päätökset ja valinnat ovat vahvin signaali ihmisten arvostuksista, Kostiainen toteaa. Kuntalehti 3/ 2022 41 Toistaiseksi kaupungit ovat kiehtoneet enemmän. Etätyö tarvitsee tuekseen ennen kaikkea satsauksia valokuituun ja laajakaistaan, Aleksi Koivisto sanoo. Mutta kokonaan toisessa paikassa, kuten vapaa-ajan asunnolla tai lomakohteessa työskentely on paljon rajoitetumpaa, Kostiainen toteaa. Mökkikunta ei voi vain rohmuta vapaa-ajan asujien veroeuroja, vaan mökkiläisten pitää saada osallistua kunnallisdemokraattiseen päätöksentekoon. Kansantalouden kannalta ongelma on varsinkin se, että se hidastaa työperäistä muuttoa. Kaupunkilaisten äänioikeus saattaisi keikauttaa poliittisia valtasuhteita monissa kunnissa ja myös vaikuttaa päätöksiin: haluaako yli 60-vuotias helsinkiläinen mökkiasukas turvata kyläkoulut vai omat palvelunsa. Vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat maksavat myös kiinteistöveroa, joten siinä mielessä tarvetta kaksoiskuntalaisuudelle ei ole. On vaikea nähdä, että näillä reunaehdoilla olisi laajaa poliittista halua kaksoiskuntalaisuuteen
Helsingin Munkkivuoressa on meneillään valtava maalämpöhanke. Yhdeksän kerrostaloa siirtyy kerralla kaukolämmöstä maalämpöön. Porintie 9:n hallituksen jäsen Kari-Erkki Sistonen seuraa töitä. Yli tuhat asuinkerrostaloa lämpiää Suomessa jo maalämmöllä. 42 Kuntalehti 3 / 2022 [ Muuttoliike ja asuminen ] Maalämmön jättihanke Asukkaat ovat tuskastuneet kaukolämmön hinnankorotuksiin. KL3_34-47.indd 42 1.3.2022 8.16
Isännöitsijä on toiminut hankkeessa viestijänä urakointiyhtiön ja taloyhtiön hallituksen jäsenten välillä. Päätöksen ajoitus osui nappiin, Sistonen sanoo. Hankkeeseen kuuluu myös sähköautojen latauspaikkojen rakentaminen 140 autolle. Huokeampi maalämpöjärjestelmä on tähän mennessä asennettu yli tuhanteen asuinkerrostaloon eri puolilla Suomea. USEITA KOHTEITA Helsingin Munkkivuoren maalämpökohdetta urakoi LeaseGreen Oy ja poraukset tekee alihankintana Rototec Oy, joka on Euroopan suurin geoenergia-alan yritys. Korvaavat biopolttoaineet nostavat polttoaineen hintaan, mikä tuo lisää korotuspaineita kaukolämmön hintaan. Olin välillä pois, mutta äidin kuoltua muutin takaisin, hän kertoo. Korotus merkitsee noin 90 neliön perheasunnolle karkeasti noin 443 euron lisälaskua vuodessa. Hän on asunut kerrostalossa kolmivuotiaasta lähtien. Kivihiilestä tulisi luopua vuoteen 2029 mennessä. Miltei heti päätöksen jälkeen Helen korotti reilusti kaukolämmön hintaa. Sen sijaan Helsingissä ja Vantaalla tilanne oli kiikun kaakun. Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen nosti viime syksynä kaukolämmön hintaa 29,9 prosenttia, mikä suututti niin omakotiasujia kuin taloyhtiöidenkin asukkaita. Munkkivuoren hanke maksaa lähes kolme miljoonaa euroa, johon on tulossa Aralta energia-avustusta noin 770 000 euroa. euroa energialaskuissa kaukolämpöön verrattuna. Se voi taloyhtiöissä näkyä hoitovastikkeiden nousuna. Helenin myyntija asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa perusteli syksyllä korotuksia julkisuudessa muun muassa päästöoikeuksien kallistumisella. Sen avulla asukkaat säästävät 20 vuoden aikana karkean arvion mukaan yhteensä liki viisi miljoonaa Maalämpöön siirtymistä jarruttaa enää porauskaluston riittämättömyys. Työn tai suunnittelua alla on jo useita kerrostalokohteita pääkaupunkiseudulla. Poran ääni vihloo korvia. Kiinteistöliiton Uudenmaan piiriin on tullut paljon kyselyjä maalämmöstä. Vuoden 2020 lopussa maalämpöä käytti Tilastokeskuksen mukaan 1 087 asuinkerrostaloa. Se maksaa noin 400 000 euroa. Tahdin uskotaan kiihtyvän, sillä asukkaat ovat kyllästyneet kaukolämmön hinnankorotuksiin. Nyt kaukolämmön hinta on karannut Helsingissäkin, Hännikäinen sanoo. Espoossa kaukolämmöstä vastaa pörssiyhtiö Fortum, jonka osakkeista yli puolet on valtion omistuksessa. Porintie 9:n hallituksen jäsen KariErkki Sistonen, 67, kuvaa kännykällä työmaata, jossa järeä porakone poraa yli 300 metriä syvää maalämpökaivoa. Munkkivuoren 1950-luvulla rakennettu yhdeksän kerrostalon kokonaisuus sai yhteisen lämpökeskuksen vuonna 1957. Kuntalehti 3/ 2022 43 Y hteensä yhdeksän kerrostaloa ja 358 huoneistoa siirtyy yhdellä kertaa kaukolämmöstä maalämpöön Helsingin Munkkivuoressa. Helen käyttää kivihiiltä ja maakaasua kaukolämmön tuotannossaan. Lisäksi hanketta valvomaan on palkattu ulkopuolinen projektinjohtaja. Kiinteistökohde on yksi suurimmista maalämpöhankkeista Helsingissä. KL3_34-47.indd 43 1.3.2022 8.16. Aluksi vastustin maalämpöhanketta, mutta äänestin lopulta hallituksen kokouksessa maalämmön puolesta, kun sen edut selvisivät. Nyt napanuora kaukolämpöverkkoon katkaistaan lopullisesti. Tilanne on kunnallisille energiayhtiöille vaikea. Maalämpöön siirtymistä jarruttaa enää porauskaluston riittämättömyys, kertoo asiakkuusjohtaja Sami Läntinen LeaseGreen Oy:stä. Myöhemmin se liitettiin Helsingin kaukolämpöverkkoon, jonka rakensi Helen Oy:n edeltäjä Helsingin kaupungin energialaitos. . Munkkivuoren uumeniin kairataan yhteensä 66 maalämpökaivoa 350– 380 metrin syvyyteen. LeaseGreenin kaltaisia taloyhtiöille maalämpöä avaimet käteen -systeemillä kauppaavia yrityksiä ovat myös muun muassa St1 ja Smart Heating Oy, kertoo Munkkivuoren taloyhtiöiden isännöitsijä Joonas Mauno Kiinteistötahkolan Vantaan yksiköstä. Uudenmaan piirin neuvontainsinööri Jari Hännikäinen sanoi vuosi sitten kyselijöille, että Espoossa kaukolämmön hinta oli niin korkea, että muutos maalämpöön kannatti tehdä. Kerrostalot kuuluvat kahdelle asunto-osakeyhtiölle, jotka ovat As Oy Porintie 9 ja As Oy Ulvilantie 17
Fortum rakentaa Espoon Vermoon 11 megawatin ilmavesilämpöpumppulaitosta, joka valmistuu noin vuoden kuluttua. Hanasaaren voimalaitos suljetaan ensi vuonna. Porintie 9:n hallituksen jäsen Kari-Erkki Sistonen muistuttaa, että LeaseGreen maksaa sopimuksen mukaan korvausta, jos sovittuun säästötavoitteeseen ei ylletä. Vastakkainasettelu maalämmön ja kaukolämmön välillä on Piispan mukaan vanhanaikaista. Helen tutkii yhtenä vaihtoehtona meriveden lämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa ympärivuotisesti ja suuressa mittakaavassa. Se liitetään Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämpöverkkoon, jonka kokonaispituus on 900 kilometriä. Myös Oulussa otetaan hukkalämpöä talteen kaukolämpöverkkoa varten. Kaukolämpöverkko on täynnä vettä, jolla on huomattava energian varastointikyky. Hänen mielestään pitää kysyä, milloin lämpöpumppu kannattaa asentaa yksittäiseen kiinteistöön ja milloin kytkeä kaukolämpöjärjestelmään. Pilottikohteena on muun muassa Oulun alueen S-markettien kylmälaitteiden hukkalämpö, kertoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala. Kaukolämpö on jatkossakin kilpailukykyinen, sillä se on hyvä alusta kaikille uusille teknologiaratkaisuille, sanoo Helen Oy:n myyntija asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa. • Tapio Mainio Kaupunkien energialaitokset lisäävät päästötöntä kaukolämpöä Tapio Mainio Kuva: Liisa Takala Investoinnin takaisinmaksuaika olisi 14 vuotta, mutta Aran avustuksen kanssa se on 11 vuotta. Laitos on Suomen suurin. Kannustamme kaikkia asiakkaitamme kartoittamaan säästömahdollisuuksia kiinteistönsä energiantuotannon osalta, hän sanoo. Korvaavia energiantekomuotoja on Sörnäisiin puiston alle kallioluolaan louhittu maailman suurin kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä samassa prosessissa tuottava lämpöpumppulaitos. Siksi Espoon Vermossa on investoitu ilmavesilämpöpumppuihin. Helenin Anu-Leena Hintsa huomauttaa, että vaikka asunto-osakeyhtiöitä siirtyy maalämpöön, silti Helen saa enemmän uusia asiakkaita kuin siltä lähtee. Se vähentää Itämereen päätyvää lämpökuormaa. Sörnäisissä otetaan lämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä. Verkkoon voidaan varastoida aurinkotai tuulivoimaa, kun sitä on saatavilla ja käyttää sitä tuulettomina hetkinä rakennusten lämmittämiseen, hän perustelee. Suurin huoleni koskien kerrostalojen maalämpöratkaisuja on se, ymmärtääkö taloyhtiön hallituksessa istuva päättäjä, mitä yli kymmenen vuoden takaisinmaksuaika tarkoittaa, Fortumin Timo Piispa sanoo. Vastaava kehityspolku on nähtävissä kaikkien energiaratkaisujen kohdalla täällä vuosikymmenellä. Investointia varten taloyhtiö on saanut edullisen lainan, Mauno sanoo. Maalämpökaivo ei ole Piispan mukaan osoittautunut kilpailukykyiseksi energialähteeksi kaukolämmön tuotannossa. Laitoksella korvataan kivihiilen käyttöä. Maalämpöön siirtymisen vuoksi ei tarvitse nostaa yhtiövastiketta, koska energiansäästö on niin suuri. 44 Kuntalehti 3 / 2022 [ Muuttoliike ja asuminen ] KAUPUNKIEN energialaitokset yrittävät tilkitä uusilla energiaratkaisuilla kaukolämmön asiakaskatoa. Vuonna 2030 energiatuotantomme on täysin hiilineutraalia. Kiristyvän päästökaupan myötä fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on lyhyessä ajassa tullut kalliiksi. Hyödynnämme myös erilaisia hukkalämpöjä, kuten Pauligin kahvipaahtimon hukkalämpöä, joka ohjataan kaukolämpöverkkoon ja edelleen asiakkaille, Hintsa sanoo. Oulu on hänen mukaansa vähentänyt merkittävästi turpeenpolttoa päästöoikeuksien kallistuttua. Vain pari vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön turvetta ja hiiltä polttavia energialaitoksia, joiden alasajoa ja polttoainemuutoksia tehdään jo nyt. Kaukolämpö on ainoa järjestelmä, joka pystyy keräämään ja jakelemaan lämpöä hyvin erilaisista lämmön lähteistä tuhansiin rakennuksiin ja kierrättämään energiaa kaupunkien sisällä. Kaukolämmön hinta pysyy Hintsan mukaan maltillisena, koska Helen luopuu etuajassa kalliista kivihiilen poltosta. Historiaan katsomalla saa Piispan mielestä hyvän käsityksen siitä, miten nopeasti alan teknologia kehittyy. VALTIO-OMISTEISEN pörssiyhtiö Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoimintaa Suomessa johtava Timo Piispa kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkalämmön talteenotto Suomen kaukolämpöverkkoihin on nelinkertaistunut. Se vastaa 1 300 keskivertotaloyhtiön maalämpöjärjestelmän tehoa. • KL3_34-47.indd 44 1.3.2022 8.16. Ne siirtyvät tuottamaan päästötöntä kaukolämpöä. Kun maalämpöinvestointi on kuoletettu 11 vuoden kuluttua, edessä voi hänen mukaansa olla jopa yhtiövastikkeen alentaminen. Kiinteistökohtainen lämpöpumppu sopii Piispan mielestä harvaan asutulle maaseudulle, mutta kaupungeissa kaukolämpö on joustavuuden vuoksi ylivoimainen. Itse en investoisi ratkaisuun, joka on vanhentunut kymmenen vuoden kuluttua, hän huomauttaa. Helsingin lämmöntarve on hänen mukaansa yhtä suuri kuin Espoon, Tampereen ja Turun yhteensä
Yliopisto symboloi eteenpäin menemistä ja kehitysuskoa. Oulu on tästä hyvä esimerkki. Yliopisto tuo paikkakunnalle nuorta väestöä, joka voi jäädä seudulle pysyvästikin. Ruotsalainen Gunnar Myrdal esitti aikanaan, että alueen tai kunnan kehitys on itseään vahvistavaa. Esimerkiksi Seinäjoen myönteisen kehityksen kannalta saavutettavuus näyttäisi olevan yksi maininnan arvoinen tekijä. Yliopistopaikkakunnilla tämän kerroksen syntyminen on paljon todennäköisempää kuin muualla. Saavutettavuus liittyy kunnan menestykseen. Julkisen vallan tulisi tunnistaa tällaisten kehien synty ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Kasvava talous on sekin menestyksen mitta. Yhdessä yritysten kanssa yliopisto muodostaa menestyvän kunnan sitkeän perustan ja ylikansallisen kytköksen. Nämä keskittyvät menestyvimpiin kuntiimme. Syitä on paljon ja sattumallakin on merkitystä. Upea luonnonympäristökään ei riitä, jos infrastruktuurit ja palvelut ovat heikossa kunnossa tai puuttuvat. SUOMEN menestyneimpiä kaupunkiseutuja yhdistää yksi seikka. Menestyvien kuntien arvoitus Suotuisa valtiosidos leimaa menestyviä kuntiamme. SUOTUISA valtiosidos leimaa menestyviä kuntiamme. Tutkimusryhmäni tekemissä haastatteluissa osa Pohjoisja Itä-Suomen kuntien kehittäjistä oli huolissaan siitä, ettei heidän viestinsä enää helposti tavoita valtion keskushallintoa. Vahva ja rohkea strategiatyö sekä johtajuus leimaavat menestyviä kuntiamme. Suomen menestyviin kaupunkeihin on rakentunut jälkiteollinen kerros, joka liittää ne tietointensiivisen talouden yksityisiin ja julkisiin investointeihin. Helppoa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Pahimmillaan alueen keskeisen kunnan tai kaupungin taantuminen voi viedä kokonaisen alueen eräänlaiseen noidankehään, jossa negatiivinen kehitys ruokkii itseään. Kuntien menestys liittyy lopulta saumattomasti julkisten ja yksityisten investointien määrään ja laatuun. Niissä kaikissa on yliopisto, yliopistoja tai vähintään yliopistokeskuksen ja vahvan ammattikorkeakoulun yhdistelmä. Mutta miksi toiset kunnat menestyvät samaan aikaan kun toiset ovat vaikeuksissa. Kyse on julkisin toimin synnytetystä kilpailuedusta. • Kuva: Veikko Somerpuro KL3_34-47.indd 45 1.3.2022 8.16. Pienten kuntien menestykseen voi riittää yksi suuri menestyvä yritys, joka kannattelee koko kuntaa. Se käsittää fyysisen ympäristön lisäksi myös kulttuuritarjonnan sekä palvelut. Tämä merkitsee myös jatkuvaa maankäytöstä kulttuuriin ulottuvien kehityshankkeiden ideointia ja toteutusta. Mutta niin sanotut kehittävät julkiset investoinnit ovat kuntien menestyksen kehän syntymisen kannalta aivan ratkaisevia. Laadukas elinympäristö on selkeä menestystekijä. Sami Moisio Kirjoittaja on Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori. Kasvu-uralle päässyt kaupunki tai alue vahvistuu taloudellisesti ja sosiaalisesti. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on ollut investointijärjestelmä, joka on mahdollistanut keskeisten palveluiden säilyttämisen laajalla valtioalueella. Niissä on kanttia ajaa alas sakkaavia toimialoja ja luoda uusia kehityspolkuja. Kuntalehti 3/ 2022 45 [ Kolumni ] Tapio Mainio Kuva: Liisa Takala K untien menestystä on tapana tarkastella väestöja talouskehityksen näkökulmista. Menestyneimmät kaupunkiseutumme ovat tehneet valtion kanssa maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä sopimuksia, joihin liittyy merkittävää rahoitusta. Tämän vastakohta on alikehityksen kierre, joka syntyy vähitellen investointivajeen seurauksena. Menestys merkitsee kasvavaa väestöä ja eritoten kykyä houkutella aktiiviikäistä ja korkeakoulutettua väkeä. Kyse on ”elinympäristöpolitiikasta”. Niin kutsutut seutukaupungit ovat tässä suhteessa aivan erilaisessa asemassa. Suotuisasti raideja maanteiden runkoverkkoon sijoittuneet kaupungit nauttivat selkeästä julkisin varoin rakentuneesta kilpailuedusta. Julkiset ja yksityiset investoinnit ruokkivat toisiaan. Kuntien menestykseen vaikuttavista tekijöistä voidaan kuitenkin tehdä joitakin yleistyksiä. Tästä syystä moni toivoo Mikkelin kaltaisissa kaupungeissa, että niissä voitaisiin järjestää yliopistotason tutkintokoulutusta
Muun asuinrakennuksen kiinteistövero tänä vuonna on Kaskisissa 2 prosenttia, mutta Maarianhaminassa 0,90 prosenttia. IN FO ILMOITUS KL3_34-47.indd 46 1.3.2022 8.16. Mutta mitä uudistuksen etenemiselle kuuluu. Kyseessä on iso projekti, ja tarkoitus on saada aikaan mittava uusi järjestelmä ja käypään arvoon perustuva verotus. Hinta-alueiden hinnat on tarkoitus päivittää säännöllisesti siten, että ne lasketaan aina kolmen vuoden välein uudestaan ja välivuosina indeksin avulla. 8 Mitä kiinteistöverouudistuksella tavoitellaan. Mitä sille nyt kuuluu. Abilita oli ainoa, jonka järjestelmästä löytyivät kaikki tarjouspyynnön vaatimus määrittelyn elementit. Lisäksi kilpailuttamalla on mahdollisuus saada paremmin omia yksilöllisiä tarpeita huomioiva järjestelmä, Janne Orkola toteaa. Uudistusta on valmistelu viidessä eri hallituksessa. 4 Entä miten mökkiläisiä suurimmillaan ja pienimmillään verotetaan. Tarkoitus on, että lakiluonnos tulisi lausuntokierrokselle kuluvan kevään aikana. Vaakakupissa painoi myös Abilitan toimintamalli, jossa asiakkaan yhteydenottoihin vastataan nopeasti ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Kun huoltajat pystyvät esimerkiksi itse seuraamaan hoitotuntien käyttöä, voivat he varmistaa, että asiakasmaksu pysyy suunnitellussa maksuluokassa. HÄMEENLINNA HANKKI NYKYAIKAISEN JÄRJESELMÄN TUKEMAAN VARHAISKASVATUSTA www.abilita.fi Päikky on Abilitan kokonaisvaltainen varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä. Se tarjoaa hallinnolle työkalut hakemusprosessista asiakaslaskutukseen ja tilastointiin. Hintavyöhykealueen mukaan jossakin kohtaa kiinteistövero nousee, toisaalla laskee. Kuntien verotuloista leikataan sote-uudistuksessa siirtolaskelman mukaisia siirtyviä kustannuksia vastaava osuus, toisin sanoen yhteisöveron tuotosta noin kolmannes, kunnallisveroprosentista noin 13 prosenttiyksikköä. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, ja tämä halutaan ottaa nykyistä paremmin huomioon verotuksessa. Tällaista järjestelmää ei ole aiemmin ollut olemassa. KILPAILUTTAMALLA PAREMPIA JÄRJESTELMIÄ In-house -hankinnat eivät aina johda parhaaseen lopputulokseen. Asiakasja toiminnanohjausjärjestelmässä tarvitaan molempia puolia: järjestelmän pitää sekä palvella asiakkaita että helpottaa päivittäisten asioiden hallinnointia, Janne Orkola painottaa. Automatisoimme varhaiskasvatuksen hallinnon prosesseja ja tuomme huoltajille mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Kiinnostavasta ilmiöstä on joka tapauksessa kyse. Mobiilisovellus tuo sujuvuutta huoltajien ja päivähoidon väliseen viestintään. Kiinteistöverolaissa määritetään jatkossakin haarukat, joiden mukaan kunnat päättävät kiinteistöverostaan. Lähes reaaliaikaisuus. 10 Otsikoihin on noussut kuntia, jotka saavat huipputuottoja tuulivoimaloita verottaessaan. Kaskisilla vakituisen asunnon kiinteistövero on 1 prosentti, Kirkkonummella ja Pellossa 0,41 prosenttia. Kilpailutus haastaa miettimään mitä ollaan ostamassa. 2 Kuinka moni kunta nosti tai laski kiinteistöveroaan kuluvalle vuodelle. Kun kiinteistöveron osuus on nykyään noin kahdeksan prosenttia verotuloista, uudistuksen jälkeen se on noin 15–17 prosenttia. • Kirsi Riipinen 10 Hämeenlinna kilpailutti varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmät ja päätyi vaihtamaan nykyisen Daisyjärjestelmänsä Abilitan toimittamaan Päikkyjärjestelmään. Voimalaitosten verotus on kireämpää kuin kiinteistöjen. 9 Nouseeko kiinteistövero tiheämmin asutuilla alueilla ja laskeeko haja-asutusalueilla. Hämeenlinnan kaupunki valitsi Oy Abilita Ab:n varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmän toimittajaksi. Meitä onkin kutsuttu vaativaksi käyttäjäksi, sillä uskomme jatkuvan parantamisen malliin. Alun perin se piti saada käyttöön vuonna 2020, mutta nyt määränpäänä on vuosi 2024. Uudistuksessa verotuksen apuna on mallintaminen, jonka avulla saadaan esille esimerkiksi hintavyöhykealueet. Uudistuksen lähtökohtana on, ettei kiinteistöverotuksen tasoa kokonaisuudessaan kiristetä. Saimme asiakaspalautetta nykyisen järjestelmämme käytettävyydestä ja käyttövarmuudesta, lisäksi siitä puuttui asiakkaille tarkoitettu mobiili käyttöliittymä. Lähdimme hakemaan nykyaikaista järjestelmää, joka mahdollistaisi paremman tiedolla johtamisen tuen sekä korjaisi vanhassa järjestelmässä olevia puutteita, Orkola jatkaa. Meillä on selkeä visio mihin varhaiskasvatus on menossa, ja halusimme järjestelmän, joka ruokkii innovatiivista ajattelua ja mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen, sanoo Hämeenlinnan kaupungin, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan palveluohjausyksikön päällikkö Janne Orkola. Kun yleinen kiinteistövero on korkeimmillaan 2 prosenttia, voimalaitoksilla se voi olla hieman yli 3 prosenttia. 3 Millaista kiinteistöveroa kuntalaiset maksavat vakituisesta asunnostaan suurimmillaan ja pienimmillään. Joillekin pienille kunnille voimalaitoksen kiinteistöverot ovat merkittävä tulonlähde. Parhaillaan sitä hiotaan, valmistelu on tiettävästi jo pitkällä. Uudella järjestelmällä haetaan parempaa käytettävyyttä, lisää toimintavarmuutta sekä mobiileja työkaluja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja huoltajille. Hintojen määräytymiseen käytetään toteutuneita kiinteistöja asuntokauppoja. Manner-Suomessa Keravalla luku on 0,93 prosenttia. Voidaan siis sanoa, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista tuplaantuu. Päikky-kokonaisuuden käyttöönottoprojekti käynnistyi alkuvuodesta 2022 ja järjestelmä tulee olemaan täydessä käytössä syksyllä. Päikky-tuoteperhe on Suomen edistyksellisin varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisu. Hämeenlinna on uudistumisja kehittämismyönteinen kaupunki ja odotamme toimittajiltamme ja kumppaneiltamme samaa. Lapsiperheet ovat tottuneet hoitamaan asioita mobiilisti, joten asiakkaat pitävät sähköisiä palveluita itsestään selvinä myös julkisella sektorilla. 6 Minkä takia uudistus on edennyt näin vaivalloisesti. Se yhdistää kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat tahot samaan järjestelmään, vähentää huomattavasti manuaalista työtä automatiikan avulla sekä tarjoaa mobiilin viestintäkanavan. Meillä on kova vaatimustaso tietojärjestelmille. Lisäksi Päikky on muokattavissa meidän tarpeisiimme. Kun käyttöön saadaan jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, verotusarvot vastaavat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannusja hintakehityksestä. Yleistä kiinteistöveroa nosti 11 ja laski viisi kuntaa. Näinkö kuntataloutta hoidetaan jatkossa. Nykyinen ongelma on, että maapohjan ja kiinteistöjen verotusarvoa ei päivitetä säännöllisesti kauppahintojen perusteella. Prosentit toisin sanoen päätetään haarukan sisällä, kuten nykyisinkin kunnanvaltuustoissa. Myös rakennuksissa verotusarvojen määräytyminen halutaan päivittää nykytasoon. Lakiluonnoksesta halutaan sellainen, että se antaisi riittävän kuvan tulevasta ja että vaikutukset on kuvattu riittävän hyvin ja havainnollisesti. Tarkka siirtolaskelma sote-leikkauksesta valmistuu kevään aikana. Näin ei voida sanoa. Ajan tasalla olevia verotusarvoja. kysymystä kiinteistöverosta Jos valmisteilla oleva kiinteistöverouudistus toteutuu, verotusta alkavat ohjata hintavyöhykkeet. Mukana järjestelmää rakentamassa on ministeriön lisäksi Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos. Tavoitteemme on tarjota parasta palvelua varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja huoltajille modulaarisella kokonaisratkaisulla, kertoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Tuulivoimaloita tai muitakaan voimalaitoksia ei Suomeen kuitenkaan mahdu määräänsä enempää, ja investointien on oltava toteuttamiskelpoisia. Hintojen määräytymiseen käytetään toteutuneita kiinteistöja asuntokauppoja. Lakiuudistuksessa valmistelun peruslähtökohta on ollut, että uudistus on toteutettavissa tuottoneutraalisti. 5 Kiinteistöverouudistus on sote-uudistusta vastaava ikuisuusprojekti. Oy Abilita Ab on kuntasektorin integroitujen ja skaalautuvien tietojärjestelmäratkaisuiden järjestelmätoimittaja varhaiskasvatukseen, sosiaalija terveydenhuoltoon sekä talousja henkilöstöhallintoon. 7 Mikä on uudistuksen merkittävin ero nykyiseen verrattuna. Asioita on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti ja mietittävä tarkkaan mitä halutaan ja mikä on strategian mukainen tavoite. 46 Kuntalehti 3 / 2022 1 Kiinteistöverosta on tulossa kunnille aiempaa tärkeämpi sote-uudistuksen jälkeen, mutta kuinka merkittäväksi se kasvaa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell
KILPAILUTTAMALLA PAREMPIA JÄRJESTELMIÄ In-house -hankinnat eivät aina johda parhaaseen lopputulokseen. Hämeenlinnan kaupunki valitsi Oy Abilita Ab:n varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmän toimittajaksi. Tavoitteemme on tarjota parasta palvelua varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja huoltajille modulaarisella kokonaisratkaisulla, kertoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Lisäksi kilpailuttamalla on mahdollisuus saada paremmin omia yksilöllisiä tarpeita huomioiva järjestelmä, Janne Orkola toteaa. Meillä on kova vaatimustaso tietojärjestelmille. Automatisoimme varhaiskasvatuksen hallinnon prosesseja ja tuomme huoltajille mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Vaakakupissa painoi myös Abilitan toimintamalli, jossa asiakkaan yhteydenottoihin vastataan nopeasti ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Lähdimme hakemaan nykyaikaista järjestelmää, joka mahdollistaisi paremman tiedolla johtamisen tuen sekä korjaisi vanhassa järjestelmässä olevia puutteita, Orkola jatkaa. Uudella järjestelmällä haetaan parempaa käytettävyyttä, lisää toimintavarmuutta sekä mobiileja työkaluja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja huoltajille. Se tarjoaa hallinnolle työkalut hakemusprosessista asiakaslaskutukseen ja tilastointiin. Meillä on selkeä visio mihin varhaiskasvatus on menossa, ja halusimme järjestelmän, joka ruokkii innovatiivista ajattelua ja mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen, sanoo Hämeenlinnan kaupungin, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan palveluohjausyksikön päällikkö Janne Orkola. Meitä onkin kutsuttu vaativaksi käyttäjäksi, sillä uskomme jatkuvan parantamisen malliin. Saimme asiakaspalautetta nykyisen järjestelmämme käytettävyydestä ja käyttövarmuudesta, lisäksi siitä puuttui asiakkaille tarkoitettu mobiili käyttöliittymä. Kun huoltajat pystyvät esimerkiksi itse seuraamaan hoitotuntien käyttöä, voivat he varmistaa, että asiakasmaksu pysyy suunnitellussa maksuluokassa. Päikky-kokonaisuuden käyttöönottoprojekti käynnistyi alkuvuodesta 2022 ja järjestelmä tulee olemaan täydessä käytössä syksyllä. Abilita oli ainoa, jonka järjestelmästä löytyivät kaikki tarjouspyynnön vaatimus määrittelyn elementit. Asioita on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti ja mietittävä tarkkaan mitä halutaan ja mikä on strategian mukainen tavoite. Se yhdistää kaikki varhaiskasvatukseen osallistuvat tahot samaan järjestelmään, vähentää huomattavasti manuaalista työtä automatiikan avulla sekä tarjoaa mobiilin viestintäkanavan. IN FO ILMOITUS ILMOITUS KL3_34-47.indd 47 1.3.2022 8.16. Hämeenlinna on uudistumisja kehittämismyönteinen kaupunki ja odotamme toimittajiltamme ja kumppaneiltamme samaa. Lisäksi Päikky on muokattavissa meidän tarpeisiimme. Asiakasja toiminnanohjausjärjestelmässä tarvitaan molempia puolia: järjestelmän pitää sekä palvella asiakkaita että helpottaa päivittäisten asioiden hallinnointia, Janne Orkola painottaa. Oy Abilita Ab on kuntasektorin integroitujen ja skaalautuvien tietojärjestelmäratkaisuiden järjestelmätoimittaja varhaiskasvatukseen, sosiaalija terveydenhuoltoon sekä talousja henkilöstöhallintoon. Hämeenlinna kilpailutti varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmät ja päätyi vaihtamaan nykyisen Daisyjärjestelmänsä Abilitan toimittamaan Päikkyjärjestelmään. Päikky-tuoteperhe on Suomen edistyksellisin varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisu. Kilpailutus haastaa miettimään mitä ollaan ostamassa. Lapsiperheet ovat tottuneet hoitamaan asioita mobiilisti, joten asiakkaat pitävät sähköisiä palveluita itsestään selvinä myös julkisella sektorilla. HÄMEENLINNA HANKKI NYKYAIKAISEN JÄRJESELMÄN TUKEMAAN VARHAISKASVATUSTA www.abilita.fi Päikky on Abilitan kokonaisvaltainen varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä. Mobiilisovellus tuo sujuvuutta huoltajien ja päivähoidon väliseen viestintään
Tämä työpaikka vähän niin kuin putosi syliini, kun minulta ja vaimoltani Marjolta loppuivat työt koronan takia. KL3_48-49.indd 48 1.3.2022 8.16. Häntä on nähty teatterilavoilla ja Luova ideoija lukuisissa elokuvissa. Olimme joskus vähän miettineet muuttoa Pohjanmaalle, koska hän on kotoisin Alavudelta ja minä Lappajärveltä. Miten päädyit kunta-alalle. Asia nousi esiin viime kevättalvella, kun olimme käymässä Alavudella, ja sitten Marjolle jo tarjottiinkin täältä töitä liikunnanohjaajaJussi Lampi kertoo viihtyvänsä hyvin sekä Alavudella että työssään kaupungin kulttuurikoordinaattorina. 48 Kuntalehti 3 / 2022 [ Kunnan töissä ] N äyttelijä, muusikko Jussi Lampi aloitti marraskuussa työt Alavuden kaupungin kulttuurikoordinaattorina. Sitä ennen hän työskenteli vapaana näyttelijänä 30 vuotta. Lisäksi Lampi on tehnyt töitä ääninäyttelijänä ja soittanut rumpuja eri kokoonpanoissa 1970-luvulta lähtien
Edellisen kerran sain kiinteää kuukausipalkkaa, kun olin Lappajärvellä vuoden musiikinopettajan sijaisena lukiossa ja kansalaisopistossa, mutta se oli 1980-luvun alussa. Kyllä sitä aina jaksaa ihmetellä, kun se tilille tärähtää. Olen suunnitellut bändileirejä, mutta mitään päivämääriä ei ole vielä olemassa. Olen viihtynyt erinomaisen hyvin. Jos saisin järjestettyä heille konsertteja, se olisi mukavaa. Helsingissä suunnitellaan kauheasti kaikenlaista, ja sanotaan, että noin kahdeksan prosenttia niistä suunnitelmista toteutuu. Viime kesänä esiinnyin Tuusulassa Krapin kesäteatterissa, ja vastaanotto oli todella innostunutta. Alun perin meidän piti tehdä kiertue joulutammikuussa. Olet tehnyt pitkään töitä freelancerina. Tarkoitus on järjestää musiikkitapahtumia ja teatteriesityksiä, joilla saataisiin väkeä liikkeelle. Odottelen tietoa siitä, mitä saa järjestää ja kuinka paljon väkeä saa ottaa sisään. Täällä kun sanoo sivulauseessa jonkun asian, niin seuraavana päivänä tuodaan paperi pöydälle, että tätäkö tarkoitit. Alavudella ei jahkailla, vaan mennään suoraan asiaan. Suosittelen muillekin. Miten työn tekeminen Alavudella eroaa Helsingistä. Mitä työhösi kulttuurikoordinaattorina kuuluu. Onko tapahtumiin tulijoita, jos koronarajoitukset nyt viimein päättyvät. Tänään, huomenna ja ylihuomenna minulla on teatteriharjoitukset Kulttuurikeskuksessa. Kyllä, kunhan koronarajoitukset väistyvät. Vieläkö sinua kuulee keikoilla tai näkee elokuvissa. Maaliskuussa alkavat patruunatehtaan räjähdyksestä kertovan Lapua-elokuvan kuvaukset Lapualla. Puitteet täällä ovat kunnossa. Olen aktiivinen sen suhteen, että se saadaan täällä taas pyörimään. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Timo Aalto VIDEO: Kulttuurikoordinaattori, näyttelijä ja muusikko Jussi Lampi Alavudelta kertoo, millaiset puitteet uusi kotikaupunki tarjoaa teatterija musiikkiesityksille. Täällä asumiskustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla, missä kaikki on tehty kalliiksi ja vaikeaksi. Miltä tuntui palata kotiseudulle. Ja niillä harvoilla keikoillakin, mitä minulla viime vuonna oli, niin kyllä kaikilla yleisössä oli melkoinen musiikin nälkä. Alavudella meillä on tällainen suomalaisten unelma-asunto keskellä kaupunkia järven rannalla. Ne keikat on siirretty nyt neljä kertaa. En vielä paljasta, mistä näytelmästä on kysymys. Minulle ei ole koronarajoitusten vuoksi vielä ihan selvinnyt, kuinka pirteää porukkaa täällä on. Mihin tartut töissäsi seuraavaksi. Millaisia tapahtumia toivot saavasi järjestää Alavudella. Ei ole järkeä järjestää konserttia viidelle tai kahdeksalle ihmiselle. Miltä kuukausipalkka maistuu. Tarkoitus olisi, että leirille tulisi useampia opettajia ja että leirin jälkeen bändi pääsisi keikalle. Minulla on todella mukavat työtoverit ja minut on otettu täällä hyvin vastaan. Vähän sen jälkeen minulle tarjottiin töitä Alavuden kulttuuritoimesta. Vastaan ohjauksesta ja minulla on näytelmässä myös oma rooli. Asuit lähes 40 vuotta Helsingissä. Harjoittelemme uutta näytelmää ensi-iltaa varten, ja toivon, että ensi-ilta toteutuu kevään aikana. Löimme tavarat kasaan ja tulimme tänne. Ihmiset olivat kovasti odottaneet sitä, että he pääsevät näkemään esityksen livenä. Kuntalehti 3 / 2022 49 na. Meillä on kahden miehen akustinen duo. Koronarajoitusten kanssa on ollut vaikeaa, kun tapahtumia on jouduttu jatkuvasti perumaan. Minulla on aika laaja verkosto teatteri-, elokuvaja musiikkimaailmassa, ja kaikki, joiden kanssa olen alustavasti keskustellut teatterija taiteilijavierailuista, ovat olleet kiinnostuneita tulemaan. Käyn keikoilla Timo Rautiaisen kanssa. Meillä oli 350-paikkainen katsomo, johon sai koronarajoitusten mukaan ottaa 150–300 ihmistä, ja jokainen esitys oli täynnä. Vähän rupeaa usko loppumaan, kun aina vaan kumittelen niitä päivämääriä allakasta. Täällä saa olla luova ja heitellä ideoita ilmaan. Ilmapiiri töissä on sellainen, että täällä saa olla luova ja heitellä ideoita ilmaan, ja koskaan niitä ei ammuta alas suoralta kädeltä. Aloitin työt täällä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Alavudella on todella paljon kansanmuusikkoja, ja kansanmusiikkiperinnettä vaalitaan ja siirretään sukupolvelta toiselle, mikä on ilahduttavaa. Mistä pidät uudessa työssäsi. Lisäksi Alavudella on harrastajateatteritoimintaa. Veikkaan, että kyllä on. Muuton myötä asumiskustannuksemme putosivat neljännekseen siitä, mitä ne olivat Helsingissä. Asia oli sillä selvä. KL3_48-49.indd 49 1.3.2022 8.16. Kulttuurikeskus on tosi kiva paikka. Millä tolalla alavutelainen kulttuurielämä on. Tapahtumien osalta olen viritellyt yhteistyötä Hotelli Alavuden kanssa
Venäjän vastapakotteet ovat vielä kysymysmerkki. Anna sitten myönnytyksiä. Jos nykyaika kulkee Machiavellin oppien mukaan, niin myönnytysten ja lohdun aika tulee ”ankaran kurituksen jälkeen”. Maailman valtapolitiikassa oli kuin Rujo on ajan riento olikin vielä moraalia, eikä taputuksia kuulunut. KL3_50-53.indd 50 1.3.2022 8.25. Ehkä ajateltiin, että uutta suurvaltapolitiikkaa voitaisiin tehdä diplomatian keinoin, neuvottelemalla suurvallalle – Venäjälle – sen kaipaamat edut ja turvatakeet. Muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kirjoitti tästä Ilta-Sanomien kolumnissaan, joka julkaistiin verkossa 25.12.2021. Siihen tarvitaan – toivottavasti nopeasti – jälleen diplomaattiset käytännöt ja kanavat. Mutta sillä oli vain vääriä ja harhaisia toiveita antavan savuverhon rooli. Lohtua arvostetaan enemmän ankaran kurituksen jälkeen. Länsipörssit niiasivat sodan alkamisen päivänä 24. Tämä sama ilmiö havaittiin jo Krimin valtauksen aikana. Varsin siteerattu oli Niccolò Machiavellin (1469–1527) opetus aikansa hallitsijoille: valtapolitiikassa ei ole moraalia. Presidentti Sauli Niinistö johtaa entistä selvemmin ulkopolitiikkaa, kuuluuhan tämä EU:n ulkopuolisena asiana virallisestikin hänen rooteliinsa. A-studiot tulevat uniin ja aamun lehtiä odotetaan postiluukulla. Mutta eivät edes inhorealistit osanneet/uskaltaneet maalata meille sellaista kuvaa, mikä nyt on Ukrainassa todellisuutta. Päinvastoin Putinille oli varattu hylkiön rooli. 50 Kuntalehti 3/ 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä V ielä muutama viikko sitten osattiin varsin järkevästi hahmottaa geopolitiikan ja reaalipolitiikan paluusta sopimuksiin perustuvan maailmanjärjestyksen tilalle. Mutta haasteita on varsinkin energia-alalla. SUOMEN media on valtavalla volyymilla seurannut Ukrainan sotaa ja sen seurannaisvaikutuksia. Tsunamin lailla Ukrainan sota pyyhkäisee urheilussa kumoon niin jääkiekon (Jokerit) kuin kaikki yhteiset kilpailut formuloista lähtien. VAIKKA poliittis-moraalinen tyrmistys onkin Ukrainan sodan kohdalla valtavaa, ei sama tyrmistys ulottunut maailman pörsseihin kuin pariksi päiväksi. Ehkä ajateltiin, että Putin pitäköön toistaiseksi Kriminsä ja Ukrainansa. Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon nousseen perussuomalaisten entisen johtajan Jussi Halla-ahon kommentteja seurataan mielenkiinnolla ja tarkkaan jo hänen hyvän venäjän kielen taitonsa takia. Kulttuuripuolella muun muassa Mikkelin musiikkijuhlat joutuu miettimään ohjelmistonsa uusiksi, kun Mariinski-teatterilla ja sen Putinmielisellä johtajalla Valeri Gergejevillä ei ilmeisesti ole Mikkeliin asiaa. Ja yleisemminkin on huomattu, etteivät pörssit isommalti kavahda aseellisia konflikteja, vaikka suurtakin heiluntaa saattaa jälkimainingeissa tapahtua. Myös poliittiset puolueet ovat käyttäytyneet hyvin yhtenäisesti. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on niin ikään hyvin ruodussaan, eikä eduskunnan oppositiostakaan ole kuulunut poikkipuolista sanaa: hoidetaan ensin tämä akuutti kriisi ja mietitään sitten mitä Naton kanssa tehdään. Ei maailman talous siihen saa kaatua. • Autetaan ja avustetaan. P.S. Suomen Tullin mukaan Venäjän-kauppaa käy noin 2000 suomalaisyritystä, joista neljännes käy sellaista vientikauppaa, jota EU:n vientipakotteet saattavat koskea. Hänen neuvonsa silloisille ruhtinaille oli, että jos isket, niin iske rajusti ja etupainotteisesti. Suomen talouselämä ehti jo sopeutua Krim-pakotteiden aikana Venäjän-kaupan alasajoon. helmikuuta viisi kuusi prosenttia, mutta pomppasivat jo seuraavana päivänä saman verran ylöspäin. Kun vuosisataista oppia geopolitiikan merkityksestä ryhdyttiin käytännössä jälleen kokeilemaan, yritettiin ensin perinteistä diplomatiaa. Sota Ukrainaa vastaan oli niin rujo ja brutaali, että presidentti Vladimir Putinin todettiin aika nopeasti seisovan yksin hyökkäyksensä kanssa. Autetaan ja avustetaan. Mutta se oli suuri erehdys. Tv-ruutuun tuijottamisen ja synkkien uutissivujen lukemisen ohella nyt kannattaa katsoa ulos ikkunasta: kevät tulee, linnut muuttavat ja valoisat päivät pitenevät
Kuntalehti 3 / 2022 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi L unta on tänä talvena riittänyt meille jokaiselle. Monelle jo liikaakin. Olisiko se sitten vähemmän huono ratkaisu, jos jätelumi vietäisiin maakaatopaikoille. Sulatetusta lumesta voitaisiin suodattaa roskat pois ennen sen vesistöön johtamista. Jos teillä olisi kaikki valta, voima ja valtikka päälle, miten ratkaisisitte ongelman. Mikromuovia runsaslumisen talven aikana kipattavat lumikuormat sisältävät noin 100 kiloa. Kun Helsingin lämmitys saadaan vielä tällä vuosikymmenellä tuotettua ilmastoa vähemmän vahingoittavalla tavalla, voitaisiin tätä energiaa käyttää sulatukseen. Kaavoituksestahan tämäkin asia enemmälti riippuu. Mikä siitä lumen mereen kippaamisesta erityisesti tänä vuonna tekee ongelmallisen. Kaupungille suuret kiitokset laskettelukauden jatkosta! KL3_50-53.indd 51 1.3.2022 8.25. Myrkyllisiä aineita ei lumi juurikaan sisällä. Mereen lumen mukana joutunut jäte, kuten luonnolle ja ihmisille monin tavoin vaaralliset mikromuovi ja raskasmetallit, kulkeutuvat merivirtojen mukana pitkälle, eivätkä ne häviä merestä ehkä koskaan. Itämerta on suojeltava talvellakin. Kaupungin kaduilla lumi kuitenkin likaantuu, ja niinpä käytännössä kippaamme lumen mukana mereen ison määrän roskaa. Näin roskat pääsevät lähes vapaasti leviämään. NÄKEMYS II Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen, kuinka isosta ympäristöongelmasta me nyt puhumme, kun puhumme jätelumen kaatamisesta mereen. Helsingin on otettava ripeästi käyttöön ympäristön kannalta kaupungillemme kestävimmät ratkaisut. • Itämerta on suojeltava talvellakin. Ongelmallisimpia roskia ovat mikromuovit, joita irtoaa esimerkiksi auton renkaista ja katujen merkinnöistä. Runsaslumisena talvena Hernesaaressa kipataan mereen noin 60 000 kuorma-autolastia. Onko teillä käsitystä, kuinka monta lumijätekuormaa Helsinki kippaa mereen talven mittaan. Lumi itsessään ei ole merelle ongelma, sehän on vettä. Erityisen harmillista on etenkin näin runsaslumisena talvena, että roskien leviämisen estämiseen laitettu verhopuomi on Hernesaaressa rikkoutunut ja sitä ei saamani tiedon mukaan jääolosuhteiden vuoksi saada talvella korjattua. Erityisen paha tilanne on Helsingissä, jossa maapohjaiset lumikaatopaikat ovat kortilla. NÄKEMYS I Kansanedustaja Sari Sarkomaa, kok., kuinka vakavana ongelmana te pidätte jätelumen kippaamista mereen Helsingin edustalle. Se on kaupungille imagohaitta ja ympäristöhaitta – siksi käytännöstä pitäisi päästä eroon. Kilomääräisesti suuri osa siitä on hiekoitussepeliä, joka – samoin kuin muut heti uppoavat ainekset – ruopataan pois merestä talven jälkeen. Vauhdittaakseni Helsinkiä löytämään asiaan kestävän ratkaisun olen tehnyt lokakuussa 2020 lakialoitteen, jossa likainen lumi luokitellaan jätteeksi ja sen ajo vesistöihin kielletään. Helsinki kippaa jätelunta mereen Helsinki on kokeillut erilaisia ratkaisuja mereen kaadon sijaan. Katuvarsien jätelumi aiheuttaa kuntien ja kaupunkien tekniselle toimelle suurta päänvaivaa. Mikä on suurin yksittäinen jäte tai myrkky, jota kuorma-autot mereen kippaavat. Se on ympäristöongelma ja häpeätahra. Muissa kunnissa ja Pohjoismaissa on löydetty asiaan ratkaisuja
Mutta miten henkilön kotikunta oikein määräytyy. Yksityisen henkilön kannalta tärkein kotikuntaan liittyvä vaikutus on kunnan jäsenyys. Kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittänyt hanketyöryhmä ehdotti, että kotikuntalakiin tehtäisiin kokonaisuudistus eli nykyinen laki korvattaisiin uudella lailla. Henkilön oma näkemys hänen omasta kotikunnastaan otetaan huomioon näissä kahden tai useamman asunnon tilanteissa, mutta se ei yksin ratkaise asiaa. Osa pykälistä säilynee kutakuinkin sellaisina kuin ne nyt ovat, ja osa kokee ehkä suuremman uudistuksen. Kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Kotikunta ei myöskään muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu pääasiassa enintään vuoden kestävästä työtehtävästä tai opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä. Henkilön kotikunnan perusteella määräytyvät esimerkiksi äänioikeus kuntavaaleissa ja vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin, palveluiden järjestäminen, seurakunnan jäsenyys ja verotus. Kotikunta ei siis välttämättä ole se kunta, jossa hän on kirjoilla. Henkilön kotikunnasta säädetään kotikuntalaissa. Uudistus valmistellaan säädöshankkeen ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä. Se on jopa osa identiteettiämme. AINA ei henkilön kotikunta muutu, vaikka hän muuttaisi pois sieltä. VIIME vuoden lopussa käynnistyi kotikuntalain kokonaisuudistus. • Annika Korpela Lakimies Kuntaliitto Se on jopa osa identiteettiämme. KL3_50-53.indd 52 1.3.2022 8.25. Hankkeen toimikausi ulottuu keväälle 2023. Useimmiten merkintä väestötietojärjestelmässä on oikein, mutta ei aina. Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan muuttumista koskevista Millä perusteella henkilön kotikunta määräytyy. Vaikka vanha laki korvattaisiinkin kokonaan uudella lailla, se ei tarkoita, että voimassa olevista pykälistä kokonaan luovutaan. 52 Kuntalehti 3 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto M onella meistä on vahva tunneside omaan kotikuntaansa. rajoituksista. Oikeuskäytännössä painoarvoa on annettu myös tosiasialliselle asumiselle. On eri asia olla suuren kaupungin asukas kuin pienen saaristokunnan. Jos henkilöllä on se tilanne, että hänellä on käytössään kaksi asuntoa, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys. Kotikuntamerkintä ei myöskään sinällään ole sitova, vaan viranomainen voi soveltaa itsenäisesti kotikuntalakia. Kotikuntalaki on säädetty yli 25 vuotta sitten, ja siihen on sittemmin tehty lukuisia muutoksia. Myöskään merillä olo laivaväkeen kuuluvana, rangaistuksen suorittaminen rangaistuslaitoksessa, eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyys, julkinen luottamustoimi ja asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen ei muuta kotikuntaa. Kotikuntalain perusteella henkilön kotikunta on se kunta, jossa henkilö vakituisesti asuu. Henkilöllä tulee olla myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan
Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Tavataan Kuntatalolla! [ Kirja ] KAINUULAISEN vihreän poliitikon ja diplomiinsinöörin Silja Keräsen kirja Missä syrjä sijaitsee on raikas vastatuuli metropolihypetykselle. Ilmoittautuminen avataan toukokuun alkupuolella. Sellutehtaan edellytyksenä on Kainuun puuvarantojen maksimaalinen hyödyntäminen. Keränen ehdottaa, että kansalainen voisi valita ensisijaisen kotikunnan lisäksi yhden toissijaisen kotikunnan. Viesti on se, että syrjä tai kainuulaisittain perukka voi olla toisille paras paikka elää. Kuntamarkkinat järjestetään 14.-15.9.2022. Monipaikkainen asuminen on joka tapauksessa tosiasia. 15.9. Keränen muistuttaa, että jo nyt Äänekosken tehdas vetää puuta myös Kainuusta ja niin tulee tekemään myös todennäköisesti rakennettava Kemin sellutehdas. Hyvää elämää syrjässä KL3_50-53.indd 53 1.3.2022 8.25. 14. Syynä kehitykseen on maalla viihtymisen lisäksi etätyön lisääntyminen, digitaalisten työvälineiden kehittyminen ja tietotyön riippumattomuus paikasta. Miksei kukin voisi asua haluamassaan paikassa syyllistämättä toisia. Runsaasta faktapohjasta huolimatta kirja etenee paikoin kevyesti jutustellen. Poliitikko Keränen ottaa myös kantaa. Keränen huomauttaa, että vuonna 2021 kausiväestöä oli noin kaksi ja puoli miljoonaa eli noin puolet suomalaisista. Pelkästään harvaan asutulla maaseudulla on lähes miljoona kausittaista asukasta, Keränen kirjoittaa. Ikuista kysymystä kaksoiskuntalaisuudesta hän lähestyy omalla ehdotuksellaan. Keränen kertoo omista ja ystäviensä elämisen ja asumisen ratkaisuista. Kirjapaja 2021. Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Järjestyksessään 29. Kun kaupunki ei ole kaikki. Kuntatalolla tullaan kokemaan yhdessä niin perinteitä kuin uusia tuulia teemalla: Hyvän elämän kunnat kestävää tulevaisuutta rakentamassa. • Merja Ojansivu Silja Keränen, Missä syrjä sijaitsee. 2022 Ideoita pulppuava koko kuntakentän yhteinen vuoden suurin foorumi palaa Kuntatalolle kahden vuoden jälkeen. Laita siis päivämäärä jo nyt kalenteriisi. Hän on surullinen Kainuun kärkihankkeeksi nostetusta sellutehtaasta. Se osuu monen suomalaisen tuntoihin ja toiveisiin etenkin koronan aikaan. Keräsen kunnianhimoinen toive on madaltaa raja-aitaa kaupunkien ja maaseudun väliltä. Suomen tyhjeneminen ei siis pidä paikkaansa, vaan maa sekä tyhjenee että täyttyy vuodenaikojen mukaan. Alun perin kiinalaisyhteistyönä piti toteutua vaatekuituja valmistava tehdas, mutta nyt suunnitelmissa on tavallisen sellutehtaan rakentaminen Oulujärven rantaan
HINTA KOROSTUU Palmia tuottaa ravintolaja ruoka-, kiinteistö-, turvallisuusja siivouspalveluja erityisesti kunnille eri puolilla maata. Mähönen kertoo myös, että hän on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnan toimimisesta ja ihmisten arjen sujumisesta. Hän sanoo, että se ei ole pelkkää sattumaa. Me lähdemme siitä, että hoidamme oman työmme ja asiakaspalvelumme. Mähösen mukaan Palmia ei ole juurikaan työvoimapulasta kärsinyt, vaikka työntekijöiden saaminen ei ihan helppoa olekaan. Helsingin omistamassa Palmiassa hän aloitti tammikuussa, samoihin aikoihin, kun kaupunki päätti selvittää yhtiön myymistä. Palmia yhtiöitettiin vuonna 2014, ja nyt yhtiöstä on käynnistetty myyntiselvitys. Sujuva arki kiinnostaa Nina Mähönen 1975: Syntyi Sysmässä 1999: Aloitti Tieliikelaitoksen palveluksessa 2001: Valmistui Tampereen teknillisestä yliopistosta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi 2006: Siirtyi VR Rata Oy:n palvelukseen 2011: VR Transpointin palvelukseen, toimi muun muassa suunnittelujohtajan ja tuotantojohtajan tehtävissä 2019: VR Yhtymän liikennejohtajaksi ja VR-konsernin johtoryhmän jäseneksi 2022: Aloitti Palmian toimitusjohtajana - Yleensä täytyy täyttää asetetut laatukriteerit, että pääsee mukaan kilpailuun. Tärkeää on, että työ vastaa arvojani. - Meillä vaihtuvuus verrattuna toimialoihimme yleisesti on vähäisempää. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 3 / 2022 P almian toimitusjohtaja Nina Mähönen on tehnyt suuren osan työurastaan julkisomisteisissa yhtiöissä. Palmia noudattaa kunta-alan yhtiöitä edustavan Avaintan työehtosopimusta. Mähönen korostaa, että kilpailutusta valmisteltaessa on hyvä käyttää sekä kilpailuttamisen että kyseisen toimialan osaamista parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vartiointialalla väki on nuorempaa ja näin ollen vaihtuvuus vähän suurempaa. Integroimme ihmisiä vahvasti yhteiskuntaan, Mähönen sanoo. Paitsi tilaajan myös loppuasiakkaan täytyy olla tyytyväinen. Kunta-ala on Mähösen mukaan varsin perinteinen kilpailuttaja. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Olemme varmasti kiinnostava yritys, Nina Mähönen arvioi yhtiön myymisen mahdollisuuksia. Kunnat myös käyttävät harvoin käänteistä kilpailutusta, jossa määritellään budjetti ja pyydetään toimijaa tarjoamaan paras palvelukokonaisuus sen raameissa. Osa vaatii jo sopimuksiin laatukierroksia palvelun säännölliseksi laadunvarmistamiseksi. Mähönen muistuttaa, että myyminen on omistajan asia. Työvoimapulasta keskusteltaessa mukaan nousee yleensä maahanmuutto. Hinnalla on suurempi painoarvo kuin yksityisellä sektorilla, ja vastaavasti laatua painotetaan vähemmän. Palmialla työskentelee kymmeniä kansallisuuksia. Meitä esimerkiksi kiinnostaa, miltä kouluruoka oppilaiden mielestä maistuu. Mutta osaamista kilpailuttaminen kunnilta vaatii. KL3_54-55.indd 54 1.3.2022 8.17. KYMMENIÄ KANSALLISUUKSIA Palmia toimii palvelualoilla, joilla valitetaan usein työvoimapulasta. Laatua arvioidaan usein kahdesta näkökulmasta. Vaikka hinta korostuisi kilpailutuksissa, laatuakin seurataan. Mähönen pitää kuitenkin hyvänä, että kuntien kilpailutukset ovat avoimia ja läpinäkyviä. Aiemmin Mähönen työskenteli 16 vuotta VR:n palveluksessa. [ Kuka. Kuntien hankintoja säädellään tarkasti, kun yritykset voivat toimia hyvinkin vapaasti. Hän pitää tärkeänä sitä, että henkilöstö pidetään ajan tasalla koko selvitysprosessin ajan. Palmian yhtiöittäminen ja myyminen on kuuma kysymys
[ Palveluhakemisto ] [ Valintoja ] Triplan Oy | p. KL3_54-55.indd 55 1.3.2022 8.17. Lisätietoja: kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Räsänen, puh. Lue tehtävästä lisää ja jätä hakemus www.kuntarekry.fi Kaupunginjohtaja työavain LOH-01-2-22 Lohja_työpaikka_ilmo.indd 1 16.2.2022 12.31 Haemme KUNNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Räsänen on Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hakemukset palkkatoiveineen tulee toimittaa 31.3.2022 klo 15:00 mennessä sähköisellä hakemuslomakkeella osoitteessa www.kuntarekry.fi (hakusana Padasjoki). Kuntaliiton 76-jäseninen valtuuskunta ja 15-jäseninen hallitus valitaan joka neljäs vuosi. Tule Lohjalle kaupunginjohtajaksi! Hakuaika on 14.3.2022 saakka. Haemme tehtävään työtä pelkäämätöntä, ennakkoluulotonta ja innovatiivista osaajaa. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Padasjoen kunta Räsänen johtaa Kuntaliiton hallitusta, Sazonov valtuuskuntaa LOHJALAINEN Joona Räsänen, sd., jatkaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2022–2025. 0440 529 327, petri.koivula@padasjoki.fi ja www.padasjoki.fi. Virkaan valittavan on esitettävä ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Valtuuskunta valittiin kunnissa toimitetuilla valtuuskunnan vaaleilla. Kuntaliiton hallituksen poliittiset voimasuhteet määräytyvät edellisen kevään kuntavaalien tuloksen mukaan. Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtajaksi valtuuskunnan järjestäytymiskokous valitsi Daniel Sazonovin, kok. Tehtävän kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Virkaan valittavan sekä kunnan välille laaditaan johtajasopimus. Hän on Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimen apulaispormestari. Sazonov toimii myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana Helsingissä. Arvostamme kunnallista johtamiskokemusta, talousja sijoitusosaamista, elinkeinoelämän tuntemusta sekä sosiaalisia taitoja. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. VIREÄ JÄRVIKAUPUNKI HAKEE KAUPUNGINJOHTAJAA. 0400 496 769, kunnanjohtaja Petri Koivula, puh. Oletko kehittämishaluinen, päätöksentekokykyinen, päämäärätietoinen ja vahvat vuorovaikutussekä yhteistyötaidot omaava kokenut johtaja. Valtuuskunnan ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii SDP:n kansanedustaja, Jämsän kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Piritta Rantanen ja toisena varapuheenjohtajana Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä, kesk. Kuntaliiton hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja on Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok., ja toinen varapuheenjohtaja Kuopion kaupunginvaltuutettu Markku Rossi, kesk. Hakijat haastatellaan viikolla 15 ja soveltuvuusarvioinnit valittujen kanssa sovitaan myöhemmin. Kuntavaalien tulos näkyy myös valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtajistoissa
Jos onnistumme tukemaan kuntalaisten hyvää elämää ja hyvinvointia, meillä on tulevaisuutta. Minulla itselläni oli sellaisia harrastuksia, että niiden kautta rakentui hyvä Kotikaupungin ohjaimissa Se oli aivan mahtava voitto, ääniharava Matti Heikkinen iloitsee kristillisdemokraattinen menestyksestä kuntavaaleissa Oulaisissa. KD:N VAALIVOITTO Matti Heikkinen on noussut KD:n KL3_56-57.indd 56 1.3.2022 8.17. Jos lapsuusja nuoruusaikana tulee epämiellyttäviä kokemuksia omasta kotipaikasta, se helposti ajaa pois, Heikkinen sanoo. Nyt hän on itse Oulaisten kaupunginvaltuustossa tekemässä niitä hyviä päätöksiä, joilla kaupunki turvaa perheille turvallisen arjen ja houkuttelee muualle opiskelemaan lähteneitä nuoria takaisin kotiseudulle. Heikkiselle lapsuuden ja nuoruuden hyvät kokemukset kertyivät palokuntanuorissa ja puhallinorkesterissa. 56 Kuntalehti 3 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. Lapsuusja nuoruusajan kokemukset vaikuttavat paljon siihen, miten ihmiset näkevät oman kasvuympäristönsä ja kotiseutunsa. Heikkinen pääsi myös PohjoisPohjanmaan aluevaltuustoon. fiilis kotikaupungista. O ulaistelainen Matti Heikkinen liiteli vuosikaudet taivaalla Finnairin koneissa, mutta vähintään toinen jalka hänellä on ollut aina Oulaisissa. Meidän on osattava kaivaa esille meidän valttikorttimme, joilla kuntamarkkinoilla kilpaillaan, kristillisdemokraattien valtuutettu sanoo
Oman kunnan alueella olevien palvelujen puolustaminen on Heikkisen mukaan nähtävissä aluevaalien tuloksessa Pohjois-Pohjanmaalla. Jos ihmettä oli ilmassa vuoden 2021 vaaleissa, niin vielä ihmeellisempi on tarina kuntapolitiikkaan lähdöstä. Vaalibudjettini oli tuolloin 2,65 euroa. Pohdin asiaa pitkään itsekseni, enkä hoksannut edes kysyä keneltäkään mitään. Vaikuttaminen ei välttämättä ole välitöntä, vaan välillistä. Saimme neljä paikkaa valtuustoon ja 13,9 prosenttia annetuista äänistä. Kun ehdokasasettelua oli jäljellä tunti ja 15 minuuttia, täytin puolueen nettisivuilla hakemuksen, jolla ilmoittauduin ehdokkaaksi ja painoin vihreää nappia. Se oli aivan mahtava voitto. Puoluetoimistolta soitettiin ja kerrottiin, että nyt on pikkaisen kiire, jotta saadaan paperit kuntoon. Heti ensimmäisellä kerralla Matti Heikkinen keräsi 182 ääntä. Minuuttia myöhemmin puhelin soi. varapuheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen 2017–2019, KD:n puoluevaltuuston jäsen 2019–2021, KD:n Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, KD:n puoluehallituksen varajäsen 2022– Harrastukset: Vetopasuunan soittaminen, koiran kanssa lenkkeileminen, vanhojen rakennusten pelastaminen Hyvää Oulaisissa + Kaupungin läpi virtaava Pyhäjoki + Sijainti ja liikenneyhteydet + Kehitysmahdollisuudet Kehitettävää Oulaisissa Valtarakenteet ja avoimuus Kaupungin viihtyisyys ja yleisilme Kaupungin imago ehdokkaana kahdesti Oulaisten kuntavaalien ääniharavaksi. Joka ainoassa kunnassa oli oivallettu se, että sinne halutaan oman kunnan edustajia pitämään huolta oman alueen palveluista. Kun uskaltaa esittää ajatuksia ja uskaltaa esittää kritiikkiä, se lähtee vähitellen tuottamaan tulosta. VALTAVA MUUTOS Oulaisissa sosiaalija terveyspalvelut ovat tähän saakka olleet omissa käsissä. Kun olin saanut kaupungintalolla kaikki allekirjoitettua, silloinen kaupunginsihteeri otti vastaan ehdokaspaperit ja merkitsi vastaanottoajaksi 15.57. Lentäjänä työskennellyt Matti Heikkinen oli irtisanoutunut perhesyistä syksyllä 2015, ja lisääntynyt vapaaaika herätti ajatuksen kuntapolitiikkaan lähdöstä. Onhan se myös kaupunkitasolla valtava muutos, kun yli 30 miljoonaa euroa budjetista ja 250 työntekijää lähtee. ] Vaalibudjettini oli tuolloin 2,65 euroa. Politiikan ulkopuolelta tulleelle ei kaikki ehdokasasettelun kuviot olleet selvillä. Päätöksenteko on terveempää, kun millään ei ole yli puolen enemmistöä. Kuntalehti 3 / 2022 57 [ Kuka. Yhtäkkiä niitä ehdokkaita vain rupesi ilmestymään. Viime kuntavaaleissa valtapuolue jäi 43,9 prosenttiin annetuista äänistä. Matti Heikkinen oli ehdolla Pohjois-Pohjanmaan aluevaaleissa ja tuli valituksi aluevaltuustoon toisena kristillisdemokraattien valtuutettuna. • Teksti ja kuva: Pekka Moliis KL3_56-57.indd 57 1.3.2022 8.17. Ostin lukiolaisten vaalipaneelia varten muistilappulehtiön ja ruutupaperia. Iso asia on se, onnistutaanko hyvinvointialueiden synnyttämisen myötä löytämään kehitystä sillä lailla, että saadaan menokasvua taitettua. Emme ole siellä puolustamassa omaa juttua, vaan meidän pitää nähdä asiat edes vähän laajemmin. Kolme minuuttia jäi aikaa, Heikkinen muistelee. Jos saadaan kustannusten kasvua hillittyä ja tehtyä tiettyjä toimenpiteitä edullisemmin, niin jospa sinne jäisi sitä marginaalia. SUU KANNATTAA AVATA Kova äänimäärä ja yhteistyö perussuomalaisten kanssa takasivat Heikkiselle paikan kaupunginhallitukseen heti ensimmäisen valtuustokauden alussa kahdeksi vuodeksi. Tilanne vaatii enemmän kanssakäymistä ja keskustelua muiden ryhmien kanssa kuin jos yhdellä porukalla olisi joka paikassa enemmistö, Heikkinen pohdiskelee puolueiden valtasuhteita. Tällä hetkellä on kaivettu vähän poteroita sinne sun tänne, ja kahdeksaa kuntaa lukuun ottamatta kunnat sen oman torjuntavoittonsa ottivat. Matti Heikkinen Syntynyt: Oulaisissa vuonna 1972 Kotikunta: Oulainen Koulutus: Insinööri, liikennelentäjä, palopäällystötutkinto, yrittäjän ammattitutkinto Ammatti: Oulaisten Kuitu Oy:n toimitusjohtaja Tärkeimmät luottamustehtävät: Oulaisten kaupunginvaltuutettu, valtuuston 1. Oulaisissa keskustalla ja aiemmin maalaisliitolla on ollut valtuustossa ehdoton enemmistö iät ajat. Ensi vuoden alusta tilanne muuttuu, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kesäkuun 2021 vaaleissa hän keräsi 263 ääntä. Kun selvittää asioita ja tuo omat mielipiteensä esille, pystyy vaikuttamaan. Lähdin autolla kaupungintalolle ja puoluetoimistolla hoitivat sillä aikaa laput kuntoon. Me hyödyimme todella paljon vaalien siirtämisestä. Meitä oli ensin ehdolle lähdössä vain minä ja yksi toinen kaveri. Siitä ajattelusta pitäisi kuitenkin pyrkiä heti pääsemään irti
kuntatekniikanpaivat.fi SKTY yhteistyössä Kestävä kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 Porissa 8.-10.6. Onkohan tulevaisuudessa enää tarvetta esimerkiksi Salon vanhalle rautatieasemalle. VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KUNTALEHDEN huhtikuun numeron teemoina ovat turvallisuus ja liikenne. Suomen rataverkon, junaliikenteen ja rautatieasemien tilanne ja tulevaisuus puhuttaa jatkuvasti. Soten suuri siirto -sarjan jutussa kerromme, millainen operaatio pelastustoimen siirto hyvinvointialueille on. Kuva: Martta Nieminen KL3_58-59.indd 58 1.3.2022 8.14. [ Seuraava numero ] Teema: Turvallisuus ja liikenne • Ilmestyy 6.4
VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KL3_58-59.indd 59 1.3.2022 8.14
KL3_60.indd 60 1.3.2022 8.13. Soten suuri siirto koskettaa meitä kaikkia. Kunta-ala elää voimakkaan muutoksen aikaa. Soten suuri siirto -artikkeleissa Kuntalehti taustoittaa ja uutisoi hyvinvointialueiden rakentumisesta ja siitä, kuinka kunnat pärjäävät muutoksessa. Kuntalehti on yksi niistä yhdistävistä. Juuri nyt oikean tiedon tarve on suuri. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla