Kuntalehti 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Jenni Karimäki: Ääni ratkaisee, jos sitä käyttää TULOSSA VAALIEN VAALIT Kuntalehden suuri vaalianalyysi ennakoi voittajat ja häviäjät! KL3_1.indd 1 7.3.2023 8.32. 3 I 2023 I 15.3
Lipporannassa toteutettu asukaskysely viestii iäkkäämpien asukkaiden kohdalla yksinolon tunteen vähenemistä ja naisten kohdalla turvallisuuden tunteen parantumista, joten yhteisöllisyys on myös turvallisuustekijä,” Ronkainen jatkaa. Tarvitaan pitkäaikaisesti sitoutunut operaattori, joka vastaa yhteisistä tiloista, yhteiskäyttötavaroista ja palveluista sekä osaa huomioida eri ikäluokkien asukkaat toiminnassa. ILMOITUS KL3_2-5.indd 2 7.3.2023 8.42. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäiset asuintalot ja yhteistilat valmistuvat Kuopioon kesällä 2023. Aito yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny kerrostalon kerhohuoneessa muutaman aktiivisen asukkaan voimin. YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIASUMINEN PALVELUOPERAATTORI VARMISTAA YHTEISÖLLISYYDEN TOTEUTUMISEN KESTÄVÄSTI Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Ronkaisen mukaan perustana yhteisöllisyydelle ovat korttelin ja sen rakennusten suunnitteluratkaisut, jotka mahdollistavat asukkaiden luontevat kohtaamiset ja yhteisen tekemisen. Palveluoperaattorilla on yhtä tärkeä rooli asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä”, Ronkainen linjaa. Kotikatu365-operaattori tarjoaa asukkaille henkilökohtaisen aulapalvelun ja digitaalisen palveluportaalin, mikä tekee yhteisten tapahtumien järjestämisen mahdollisimman helpoksi. Ronkaisen mukaan Lipporannassa portaalin avulla järjestettiin viime vuonna lähes 400 tilaisuutta – siis keskimäärin yksi tapahtuma vuoden jokaista päivää kohti. Yhtiön kehittämä kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konsepti, Kotikatu365, on onnistuneesti pilotoitu Oulun Lipporannan asuinja palvelukorttelissa ja se on laajentumassa muualle Suomeen. Kestävästi toteutettu yhteisöllisyys edellyttää paitsi ihmisten luontevat kohtaamiset mahdollistavaa rakentamista, myös palveluoperaattoria, joka vastaa palveluiden saatavuudesta ja tukee asukkaita yhteisöllisyyden synnyttämisessä. ”Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan synny kestävällä tavalla, jos se jää muutaman aktiivisen asukkaan varaan. Yhteisöllisille asumismuodoille on yhä enemmän kysyntää Suomessa. ”On myös hyvä muistaa, että yhteisöllisyys ei ole vain kaunis sana, vaan oikeasti kestävää kehitystä tukevaa käytännön toimintaa: yhteiskäyttöä, jakamistaloutta ja lähipalveluja”, Ronkainen painottaa. Kotikatu365-konseptiin kuuluu poikkeuksellisen laajat ja monipuoliset yhteistilat, jotka luovat puitteet yhteiselle harrastamiselle ja erilaisille tapahtumille. ”Esimerkiksi lipporantalaiset käyttävät omaa kuntosalia yhteensä yli 1000 kertaa kuukaudessa, mikä laskennallisesti säästää tuhansia kilometrejä ylimääräistä liikennettä Oulussa.” ”Yhteisöllisyydessä on myös kyse turvallisuudesta – tuttuus ja yhdessä tekeminen luo turvallisuuden tunnetta. Myös tutkimuksissa, kuten VTT:n ”Korttelimaiset kaupunkiasumisen kokonaiskonseptit”, korostetaan palveluoperaattorin roolia kokonaisuuden suunnittelussa, operoinnissa ja kehittämisessä. ”Suomalaisissa kunnissa halutaan selkeästi edistää uudenlaisia yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja eri elämänvaiheissa oleville asukkaille”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Ronkainen Health City Finland Oy:stä
Hallintolain 6. Hovioikeuskin viittasi 6. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KORKEIMMAN oikeuden päätöksestä tekee hätkähdyttävän se, että niin Lapin käräjäoikeus kuin Rovaniemen hovioikeuskin olivat hylänneet syytteet, mutta nyt korkein oikeus päätyi toiselle kannalle. Alun perin jutussa syytettynä oli kaikkiaan 28 henkilöä, joista 27 oli kunnan luottamushenkilöitä, mutta KKO:n antama rajoitettu valitusoikeus koski kahdeksaa luottamushenkilöä. Korkein oikeus tuomitsi kunnanhallituksen puheenjohtajana silloin toimineen Timo Kurulan 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lipporannassa toteutettu asukaskysely viestii iäkkäämpien asukkaiden kohdalla yksinolon tunteen vähenemistä ja naisten kohdalla turvallisuuden tunteen parantumista, joten yhteisöllisyys on myös turvallisuustekijä,” Ronkainen jatkaa. ”Yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan synny kestävällä tavalla, jos se jää muutaman aktiivisen asukkaan varaan. Muut vastaajina olleet kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet tuomittiin lisäksi erimittaisiin sakkorangaistuksiin virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lapin käräjäoikeus oli syytteet hylätessään viitannut siihen, että hallintolain 6. Kestävästi toteutettu yhteisöllisyys edellyttää paitsi ihmisten luontevat kohtaamiset mahdollistavaa rakentamista, myös palveluoperaattoria, joka vastaa palveluiden saatavuudesta ja tukee asukkaita yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Aito yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny kerrostalon kerhohuoneessa muutaman aktiivisen asukkaan voimin. ”On myös hyvä muistaa, että yhteisöllisyys ei ole vain kaunis sana, vaan oikeasti kestävää kehitystä tukevaa käytännön toimintaa: yhteiskäyttöä, jakamistaloutta ja lähipalveluja”, Ronkainen painottaa. pykälään, mutta KKO perustelee laajasti, miksi juuri kyseinen pykälä muodostaa perustan rikosvastuulle. ”Suomalaisissa kunnissa halutaan selkeästi edistää uudenlaisia yhteisöllisiä asumisvaihtoehtoja eri elämänvaiheissa oleville asukkaille”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Ronkainen Health City Finland Oy:stä. yhdenvertaisuutta ja tasapuolista kohtelua, objektivisuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja luottamuksensuojaperiaatetta, jotka kaikki ovat hyvän hallinnon elintärkeitä perusteita. KKO:n päätös kirkastaa julkisen toiminnan ja luottamushenkilöiden vastuiden rajoja ja toimivallan käyttöä. Pykälässä käsitellään mm. ILMOITUS K orkeimman oikeuden maaliskuun alussa antamat langettavat tuomiot Kittilän kuntapäättäjien jutussa päättivät yhden haaran vuoden 2013 lopulla alkaneesta tapahtumien vyörystä. Tarvitaan pitkäaikaisesti sitoutunut operaattori, joka vastaa yhteisistä tiloista, yhteiskäyttötavaroista ja palveluista sekä osaa huomioida eri ikäluokkien asukkaat toiminnassa. Näin ollen ”vastaajat ovat rikkoneet hallintolain 6 §:n määräyksiä toimivallan käyttämisestä yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin sekä toimien puolueettomuudesta”. pykälän oikeusperiaatteet ovat liian avoimia, jotta ne voisivat olla virkarikosasiassa rangaistusvastuun perustana. pykälä KKO:n päätös kirkastaa julkisen toiminnan ja luottamushenkilöiden vastuiden rajoja ja toimivallan käyttöä. Yhtiön kehittämä kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konsepti, Kotikatu365, on onnistuneesti pilotoitu Oulun Lipporannan asuinja palvelukorttelissa ja se on laajentumassa muualle Suomeen. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Yhteisöllisille asumismuodoille on yhä enemmän kysyntää Suomessa. Myös tutkimuksissa, kuten VTT:n ”Korttelimaiset kaupunkiasumisen kokonaiskonseptit”, korostetaan palveluoperaattorin roolia kokonaisuuden suunnittelussa, operoinnissa ja kehittämisessä. • KL3_2-5.indd 3 7.3.2023 8.42. YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIASUMINEN PALVELUOPERAATTORI VARMISTAA YHTEISÖLLISYYDEN TOTEUTUMISEN KESTÄVÄSTI Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Ronkaisen mukaan perustana yhteisöllisyydelle ovat korttelin ja sen rakennusten suunnitteluratkaisut, jotka mahdollistavat asukkaiden luontevat kohtaamiset ja yhteisen tekemisen. Kotikatu365-konseptiin kuuluu poikkeuksellisen laajat ja monipuoliset yhteistilat, jotka luovat puitteet yhteiselle harrastamiselle ja erilaisille tapahtumille. Korkein oikeus katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli ollut tarkoitus pyrkiä hyödyttämään entistä toimitusjohtajaa. Kunnanhallitus oli kokouksessaan 16.12.2013 päättänyt peruuttaa silloisen kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön kuntakonserniin kuuluvan hiihtohissiyhtiön entisestä toimitusjohtajasta. Palveluoperaattorilla on yhtä tärkeä rooli asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä”, Ronkainen linjaa. Kurula toimii nykyään Kittilän kunnanjohtajana. Alkuperäinen syytteiden kimara sisälsi törkeän virka-aseman väärinkäyttämisen, avunannon törkeän virka-aseman väärinkäyttöön, työturvallisuusrikoksen, työsyrjinnän ja virkaaseman väärinkäytön, mutta nyt KKO keskittyi virka-aseman väärinkäyttämiseen. ”Esimerkiksi lipporantalaiset käyttävät omaa kuntosalia yhteensä yli 1000 kertaa kuukaudessa, mikä laskennallisesti säästää tuhansia kilometrejä ylimääräistä liikennettä Oulussa.” ”Yhteisöllisyydessä on myös kyse turvallisuudesta – tuttuus ja yhdessä tekeminen luo turvallisuuden tunnetta. Kotikatu365-operaattori tarjoaa asukkaille henkilökohtaisen aulapalvelun ja digitaalisen palveluportaalin, mikä tekee yhteisten tapahtumien järjestämisen mahdollisimman helpoksi. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäiset asuintalot ja yhteistilat valmistuvat Kuopioon kesällä 2023. Kuntalehti 3 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. KKO:N päätöslauselma on erittäin mielenkiintoista luettavaa niin kunnallisten virkailijoiden kuin luottamushenkilöidenkin vastuiden osalta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Siitä on hyötyä aivan kaikille julkisella sektorilla toimiville, ja siihen tullaan varmasti viittaamaan tulevien epäselvyyksien setvimisessä. Ronkaisen mukaan Lipporannassa portaalin avulla järjestettiin viime vuonna lähes 400 tilaisuutta – siis keskimäärin yksi tapahtuma vuoden jokaista päivää kohti. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kunnanhallitus oli samalla päättänyt antaa kunnan edustajille omistajaohjausta, jonka mukaan entinen toimitusjohtaja oli palautettava toimitusjohtajaksi
[ Kunnan töissä ] 56 Resurssiope tukee muita [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Nyt menee todella jännäksi [ Lakia lukien ] 59 Millainen on vaalivirkamiehen pahin painajainen. Kuva: Liisa Takala • Kuntajohtajien etätyölle monenlaista mallia • Keva: Ennuste ei lupaa työvoimapula-alojen tilanteeseen helpotusta • VM käynnistää selvityksen hyvinvointialueen toimielinten vaalikelpoisuuden sääntelyn muutostarpeesta [ Kansi ] Matti Pikkujämsä piirsi Suomen kartalle eduskuntavaalien vaalipiirit. [ Lakiklinikka ] 60 Vaalien ulkomainonnan alkua ei säädetä laissa [ Työ ja tekijä ] 62 Raitioliikenteen kehittäjä [ Luottamuksella ] 64 Työpaikka vaihtui, puheenjohtajuus säilyi [ Seuraava numero ] 66 Teemat: Digi ja rakentaminen KL3_2-5.indd 4 7.3.2023 8.42. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 46 Anna-Kaisa Pusa: Kun valmistelu tehdään virkamiestyönä huolellisesti ja kun siihen ehtii perehtyä huolellisesti, sen takana on helpompi seistä. 6 [ Sisältö 3/2023 ] s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Maaseudun puolella [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Eduskuntavaalit 13 Kirja: Aika hyvä poliitikoksi, Tape 14 Korkein oikeus tuomitsi Kittilän kuntapäättäjiä virkarikoksesta 15 Ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa Suomesta [ Teema: Eduskuntavaalit ] 16 Analyysi: Poikkeuksellisen vaalikauden jälkeen jännitysvaalit 26 Anna meille ennustettavuutta, uusi hallitus! [ Kolumni ] 31 Jenni Karimäki: Ääni ratkaisee, jos sitä käyttää 32 Orivesi on maailman napa, sanoo Varpu-Viljami 37 10 kysymystä priorisoinnista terveydenhuollossa 38 Suora linja eduskuntaan 43 Vaalipiiri jakaa näkymät 46 Korkea aika panostaa lapsiin ja nuoriin 50 Rakenteet saanevat olla rauhassa 52 Vastakkain: Liian painava kolmoisrooli. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. Numerot kertovat, kuinka monta kansanedustajaa vaalipiireistä valitaan. Kuva: Laura Oja Nette Rimpioja: Nuorten ideat ovat ilmaista elinvoimatyötä kunnille
Kuva: Liisa Takala Siv Sandberg: Ylipäänsä sana ”kunta” esiintyy hyvin vähän näissä vaaliohjelmissa. 38 s. 50 Markus Mustajärvi: Kun itse pyrin vuonna 2003 eduskuntaan, minulla oli salainen tukiryhmä, jossa oli neljän eri puolueen jäseniä. Kuntalehti 6 / 2019 5 s. Kuva: Tommy Pohjola KL3_2-5.indd 5 7.3.2023 8.42. Kuva: Robert Seger Kuuntele Valiokunta-podcast! Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg käyvät läpi eduskuntavaalien ennakkoasetelmia ja mahdollisia seurauksia kuntanäkökulmasta. Kuuntele osoitteessa Kuntalehti.fi/valiokunta
6 Kuntalehti 3 / 2023 KL3_6-11.indd 6 7.3.2023 8.52
Kuntalehti 3 / 2023 7 . KL3_6-11.indd 7 7.3.2023 8.52. Hän ymmärtää kuntajohtajien uupumisen ja sanoo, että huolellinen asioiden valmistelu on välttämätöntä. Kurikan kehittämisen ja kansainvälistämisen lisäksi Anna-Kaisa Pusaa motivoi seutukaupunkiverkosto, jonka puheenjohtaja hän on. [ Hän ] MAASEUDUN PUOLELLA Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa puhuu kaikkien seutukaupunkien puolesta ja pitää kiivaasti maaseudun puolta
Helmikuisella Helsingin-reissullaan hän kävi myös Kuntatalolla. Pusa kuitenkin toivoo, että opetuksen kehittämisessä puhuttaisiin tilojen lisäksi laadusta, opetuksen sisällöstä ja valinnaisista mahdollisuuksista. Vuoden alussa kunnista tuli hyvinvointialueiden vuokranantajia. Otetaan esimerkki vaikkapa sote-uudistuksesta, jonka yhtenä seurauksena kuntien kiinteistömarkkina voi olla myllerryksessä – riippuen siitä, millaista poistoohjelmaa kunnissa on noudatettu. Edellisenä päivänä valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä esitti tapansa mukaan kylmääviä talouden lukuja. K urikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa on käymässä Helsingissä, sillä kunta-alan ihmiset kokoontuivat kahdeksi päiväksi perinteiseen Rahoitusja johtamisfoorumiin eli Rafoon. Pahitteeksi ei olisi myöskään kiinnittää nykyistä enemmän huomiota aikuisten läsnäoloon lasten ja nuorten arjessa. Tiukka taloudenpito on heille tuttua, niin myös Pusalle. Uuteen hallitusohjelmaan hän toivoo ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden arjesta. Kotona pärjääminen näet onnistuisi paremmin, kun lääkäripalvelut saisi myös akuuttiin hätään. Vuokrasopimukset ovat voimassa kolme vuotta, sen jälkeen hyvinvointialueet voivat jatkaa sopimuksia halutessaan vuodella kerrallaan. Niin lääkärin vastaanotto, tehostettu palveluasumisen yksikkö kuin vaikkapa kuntouttamisen vuodeosastokin halutaan pitää lähellä. Pusa perusteli lähes viiden miljoonan summaa sote-kuntayhtymien alijäämillä. Ainakin vaalilupauksissa koulutuksesta halutaan pitää kiinni. Sote-palveluja pyöritetään jokaisessa taajamassa eikä Kurikassa haluttaisi palveluiden karkaamista kauemmas. Keskustelussa hyvinvointialueista on hänen mielestään jäänyt liian vähälle puheelle myös Anna-Kaisa Pusa toivoo tulevaan hallitusohjelmaan ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden arjesta. Nähtäväksi jää, hän tuumaa. Viestit eivät kuntaihmisiä yllättäneet. Jos kunnat haluavat olla vuokranantajia kilpailluilla kiinteistömarkkinoilla kolmen vuoden jälkeen, niiden on yhtiöitettävä omaisuutensa ja maksettava neljän prosentin varainsiirtovero. SOTE-KIINTEISTÖJEN KIROUS Pusa pohtii, että uuden eduskunnan aloittaessa kuntatalouteen vaikuttavat lukuisat liikkuvat osat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä, kun kaupunki on kehittänyt perhekeskuksessa ennalta ehkäiseviä palveluja. Isoimmat kaupungit ovat ehtineet myydä sote-kiinteistöjään, mutta tosi monelle pienemmälle kunnalle tilanne on uusi. Kurikassa on kolme taajamakeskusta, vajaan 10 000 asukkaan Kurikan keskustan lisäksi 7 000 asukkaan Jalasjärvi ja alle 4 000 asukkaan Jurva. KL3_6-11.indd 8 7.3.2023 8.52. Pusa toivoo, että uusi eduskunta vapauttaisi kunnat sote-kiinteistöjen varainsiirtoverosta yhtiöittämisten yhteydessä. Kurikan valtuustossa on muun muassa päätetty koulujen jatkotoiminnan osalta, että alakoulujen oppilasraja on 40 lasta. Viime syksynä Kurikka haki kunnista kaikkein suurinta harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Pahimmassa uhkakuvassa sote-kiinteistöt jäävät kuntien käsiin. Myös lähikuntien kanssa käydään jatkuvia keskusteluja järkevistä ratkaisuista. Tiukka taloustilanne on valtuustopuheiden vakioaihe. Pusa kysyy, kuinka omaiset voivat osallistua ikäihmisten hoitoon ja elämisen tukemiseen kotona, jos lääkäripalvelut keskitetään iltaisin ja viikonloppuisin kauemmas maakuntakeskukseen, Kurikan tapauksessa Seinäjoelle. [ Hän ] 8 Kuntalehti 3 / 2023 Kun valmistelu tehdään virkamiestyönä huolellisesti ja kun siihen ehtii perehtyä huolellisesti, sen takana on helpompi seistä. Meillä on paljon elinvoimaisia kyliä, ja ymmärrän hyvin huolen oman koulun tulevaisuudesta
KL3_6-11.indd 9 7.3.2023 8.52. Kuntalehti 3 / 2023 9
Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin kollegoiden uupumisen ja toivoo, että jokaisella olisi luottoihmisiä, joiden kanssa puida tilanteita. Kun valmistelu tehdään virkamiestyönä huolellisesti ja kun siihen ehtii perehtyä huolellisesti, sen takana on helpompi seistä. Tilanne on Pusan mielestä epäreilu. Pusa on verkoston puheenjohtaja. Hän huomauttaa, että kun kaupunki tekee MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen, liikenne) valtion kanssa, sijoittajat kiinnostuvat ja seuraavat mukana. Tehtävät muualla kuin kunnissa houkuttavat, sillä julkisessa tehtävässä sekä asukkailta että päättäjiltä tuleva arvostelu uuvuttaa. Kurikassa kehitetään yhdessä maataloustuottajien kanssa biokaasuekosysteemiä. Usein niiden työntekijät tuntevat paikalliset mummot ja vaarit hyvin, tekevät työtä sydämellään. Keräämme verkostossa yhteen näkemyksiä sekä tietoa erilaisista kokeiluista. Kaupungin väestökehitys muistuttaa globaalia: ihmiset muuttavat isoihin keskuksiin. Hän siteeraa lukemaansa Kimi Räikkösen Jäämies-kirjaa. Kurikan lisäksi verkoston kaupunkeja ovat esimerkiksi Iisalmi, Kemi, Loviisa, Pieksämäki, Raahe ja Uusikaupunki. Pusa itse kuuntelee erityisen mielellään seutukaupunkeja, joissa puhutaan aktiivisesti vihreästä siirtymästä. Formulakuljettajan oma ohjenuora on, ettei kannata ajatella, mitä muut sinusta ajattelevat. Miten palvelutuotantoa johdetaan, millaisia laatuvaatimuksia edellytetään ja millaista kumppanuutta kehitetään yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Kun meitä on enemmän, äänemme on uskottavampi ja vahvempi myös valtion suuntaan. Pusa huomauttaa, että tulijat muuttavat yleensä aluksi vuokralle. Seutukaupungeissa on iso pula vuokraasunnoista, niitä tarvitaan lisää myös Kurikassa. Kurikka kisaa uusista tulijoista ja houkuttelee heitä muun muassa kaupungin maksuttomalla varhaiskasvatuksella. Kurikkaan suunnitellaan ja osin jo toteutetaan kymmenettä tuulivoimapuistoa. Ilon aiheita ovat kunnan omistamat Fortumin ja Nesteen osakkeet, sillä yhtiöt jakavat omistajilleen hyvät osingot. Pyrin katsomaan aina yksittäistä asiaa isompaa kuvaa. Kaupunginjohtajaa ei lannisteta, ja ainakin Kurikasta puhuessaan hänen lasinsa on puoliksi täysi. Pusa on kyllästynyt vihreän siirtymän ja maaseudun vastakkainasetteluun. Tavaksi on tullut puhua kuntajohtajien vaihtoviikoista, kun johtoon nousseet, erityisesti nuorimmat, siirtyvät nopeasti muihin töihin. Uudistus siirtää TE-palvelut valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta alkaen. Ympäri Suomea on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, ja maahan tarvitaan paljon maahanmuuttaja. Erityisesti sosiaalinen media nostaa kohuja, usein täysin kohtuuttomia. Viimeksi aamulla sain kollegalta puhelun, jonka päätteeksi hän kiitti työnohjauksesta. Se aktivoi kehittymistä, myös uutta asuntotuotantoa. Korona-aikaan suunta oli positiivisempi, mutta marraskuussa julkaistussa kuntien elinvoimaisuustarkastelussa ei ollut hurraamista. RÄIKKÖSEN OPIT Kuntajohtajilla on vaikeuksia jaksamisessa, mikä on huomattu muun muassa Kuntaliiton selvityksissä. Lisäksi on pohdittu, voisiko osa paikallisista turvesoista toimia aurinkovoimalakenttinä. Valtio antaa MAL-sopimuksillaan yksityiselle markkinalle signaalin kulkea tiettyyn suuntaan. Virkamiehen tehtävä on valmistella asiat ja tehdä valmistelut kuntalakia ja hallintosääntöä noudattaen. AURINKOJA TUULIENERGIAA Isot teemat puhuttivat myös seutukaupunkien verkostotapaamisessa, joka pidettiin ensimmäisen Rafo-päivän päätteeksi. Maataloustuotanto on meillä vastuullista, tarkasti säänneltyä ja valvottua. Hän itse pitää kiinni tanssitunneista ja luonnossa liikkumisesta. Yksi hänen omista periaatteistaan on, ettei hän vie epävarmana yhtäkään esitystä päätöksentekoon. Sähköllä lämpiävät omakotitalot eivät nykyisessä energiatilanteessa houkuta. LISÄÄ VUOKRA-ASUNTOJA Seutukaupunkien tapaamisissa keskustellaan aktiivisesti myös asuntopolitiikasta. Esimerkiksi verkoston varapuheenjohtaja, Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, alkaa vetää TE-uudistuksen tiimiä. Pusa ei tätä ihmettele. Kokeilut ovat käynnissä jo nyt isossa osassa kuntia, myös Kurikassa. Sopimuksia tehdään kuitenkin vain suurimpien kaupunkien kanssa. Pusan mielestä sosiaalinen media luo paineita, joiden ei pitäisi antaa määrittää omaa itseä. Asukkaiden vapaa-ajan viettoa varten rakennetaan uutta urheiluhallia. Meillä oli tapaamisessa tosi hyvä tunnelma ja suunnittelimme, että teemme vaikuttamista varten eri teemojen sparraustiimejä. Vauhtiin päästyään Pusa ei malta olla puuttumatta maatalouden syyllistämiseen, jota hänen mielessään Suomessa tehdään syyttä suotta. Myöskään isolle palvelutuotannon organisaatiolle tärkeästä ammattimaisesta johtamisesta ei ole puhuttu tarpeeksi. Seutukaupunkeihin kuuluu vajaat 60 kaupunkia, jotka ovat seutunsa ja alueensa keskuksia mutta eivät kuitenkaan maakuntien keskuksia. Kokemusta tuuliselta paikalta on jo sen verran, että hän kykenee tukemaan muita. Asuntopolitiikkaa on kehitettävä ja vuokra-asuntotarjontaa lisättävä erityisesti teollisissa seutukaupungeissa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 3 / 2023 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, mikä oli uudistuksen keskeinen tavoite. Jaksamista varten tarvitaan myös mielekästä tekemistä, joka vie ajatuksia muualle. On sitten päättäjistä kiinni, miten asia etenee. KL3_6-11.indd 10 7.3.2023 8.52. Tilannetta kommentoidessaan Pusa asettaa sanansa varovasti ja korostaa suomalaista demokratiaa. Niillä helpotetaan kaupungin käyttötaloutta. Uudistuva energia ei ole vain suurten kaupunkien juttu, vaan muutos tapahtuu yhä enemmän maaseudulla. Hän ei halua unohtaa pieniä yksityisiä paikallisia yrityksiä, jotka voivat hoitaa työt julkista sektoria kustannustehokkaammin. Ne ovat Suomen viennin selkäranka. Suureksi osaksi sen ansiosta suomalaiset ovat maailman onnellisimpia. Hän huomauttaa yhtenä esimerkkinä, kuinka modernit navetat ovat nykyään biokaasun tuotantolaitoksia
Tulevaisuuttaan pohtiessaan Pusa ei ainakaan myönnä, että olisi itse osallistumassa kuntajohtajien vaihtoviikkoihin ja hakemassa itselleen uutta uraa. Pusa, filosofian tohtori, on tehnyt väitöskirjansa terveyshallintotieteestä. Olin siellä usein lapsena. • Kirsi Riipinen Kuvat: Laura Oja KL3_6-11.indd 11 7.3.2023 8.52. Pientilalliset isovanhempani asuivat lehmineen, possuineen ja kanoineen Laihialla. Vankkaa kokemusta kaupunginjohtajuuden lisäksi on kertynyt muun muassa sairaanhoitopiiristä. ] Anna-Kaisa Pusa • Syntyi vuonna 1963 Vaasassa • Asuu Kurikassa • Koulutukseltaan filosofian tohtori, väitellyt terveyshallintotieteestä (aiheena RAFAELA-hoitoluokitusjärjestelmä, jonka kehittäjiin hän kuuluu) • Työura: sydänosaston sairaanhoitaja, Vaasan sairaanhoitopiirin kehityspäällikkö, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtaja, sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija • Kurikan kaupunginjohtaja helmikuusta 2017 alkaen • Perheessä kolme lasta, neljä lastenlasta ja pörröinen harmaa maatiaiskissa nimeltään Trolli • Harrastukset tanssi, mikä tahansa laji käy, sekä luonnossa liikkuminen Todellisuudessa taisin lähinnä kuunnella häntä. Kuntalehti 3 / 2023 11 [ Kuka. Verkoston tapaamiset ovat aina odotettuja, ja seuraava isompi yhteinen tapaaminen on päätetty pitää kesällä Kauhajoella, jossa aiotaan puhua ainakin tuulivoimasta, aurinkoenergiasta ja matkailusta. Hän kertoo kuitenkin olevansa enemmän puhelias ja sosiaalinen karjalainen kuin pohjanmaalainen. Opinnot etenivät pitkälti työn ohella, mitä hän ei oman kokemuksensa perusteella erityisemmin suosittele etenkään perheellisille. Kasvoin tiiviissä karjalaisyhteisössä, sillä äidillä oli monta sisarusta. Parhaillaan häntä motivoi Kurikan kehittämisen ja kansainvälistämisen lisäksi seutukaupunkiverkosto. Äiti tuli evakkona Laihialle, ja Pusa syntyi Vaasassa. Äiti syntyi Karjalan Kannaksen kaakkoiskulmassa, Metsäpirtissä. JUURET IDÄSSÄ JA LÄNNESSÄ Pusan juuret ovat äidin puolelta Karjalasta, isä on Pohjanmaalta. Hän on tottunut puhumaan kaikesta, asioita ei lakaista maton alle. Pusa on käynyt katsastamassa paikan yhdessä lastensa kanssa. En ole sulkenut uusia mahdollisuuksia, mutta en myöskään ole aktiivisesti muualle hakeutumassa
Kokoelma karttuu koko ajan. • Katja Martelius tyspaikka määräytyvät sen mukaan, mikä on ollut äänestäjän asuinpaikka 10. Keuruuta suurempi Santtu-kokoelma on vain Vantaalla, jossa hän asui viimeiset vuotensa. Tähän Santtu sanoi itse, että näin saattaa ollakin, mutta vain siinä tapauksessa, että malli antaa moiseen syytä. Joitain vuosia sitten Akseli Gallen-Kallelan museo otti yhteyttä Keuruulle. Työ oli eräänlainen museolöytö, ainakin minulle. Kukkamo käynnisti etsinnät, ja lopulta maalaus löytyi suurena kehystämättömänä rullana kaapin päältä. Eduskuntavaalien vaalipiiri ja äänesKohta äänestämään! riin Pietariin, joka sijaitsi vain 30 kilometrin päässä kodista Inkerinmaalla. PIENENÄ poikana Santtu sai nähdä Eremitaasin ihmeet, kun velipoika vei häntä lääkäKeuruu: Kevät Kuva: Kirsi Nousiainen EDUSKUNTAVAALIT ovat nyt tosi lähellä. Ehdolle asettuneita kunnanvaltuutettuja on yhteensä 203 kunnasta. Nimensä Santtu muutti, kun Yleisradion ohjelmauutisissa kuuluttaja jätti hänet mainitessaan vahingossa sukunimen pois. Ennakkoäänestysaikana äänestyspaikan voi valita vapaasti. Hitaasti, mutta varmasti. Koivun oksat heiluvat kevättuulessa. Lauri Santtu ei alun perin ollut Santtu, vaan vuoteen 1939 asti taiteilijapiireissäkin melko yleinen Järvinen. 12 Kuntalehti 3 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Lähinnä uusia teoksia saadaan Santun talon taideresidenssin vuokrina tai muiden lahjoitusten kautta. [ Eduskuntavaalit ] KEURUUN museon amanuenssin Helena Kukkamon valinta kunnan aarteeksi löytyy kaupunginjohtajan huoneen seinältä. Ennakkoäänestysaika kotimaassa on 22.–28. Juuri nyt Kevät ei kuitenkaan ole omalla paikallaan, sillä se on konservoitavana Jyväskylässä. Osuus on hieman laskenut edellisistä eduskuntavaaleista. helmikuuta. huhtikuuta. Keuruun kaupungin kokoelmiin kuuluu yli 2 000 työtä, kertoo Kukkamo. Ja niin se asia jäi. Keuruu oli Santulle äidinpuoleisen suvun kotiseutu, jossa hän oli myös itse asunut useaan otteeseen. Harvinainen siksi, että Keuruun yli 300-päinen Santtu-kokoelma koostuu lähes järjestään lyijykynäpiirustuksista ja grafiikasta. Se on Lauri Santun (1902–1986) harvinainen öljyvärimaalaus Kevät, joka on maalattu vuonna 1928. TEOS on saatu lahjoituksena vuonna 2016 kuhmoislaiselta J-P Lehtiseltä, joka tunsi aikoinaan Santun hyvin ja teki hänelle kehystyksiä, kertoo Kukkamo. Mutta opintojen rahoitus pyki, ja Santtu valmistui ensin seminaarista opettajaksi ja sittemmin piirustuksenopettajaksi. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 valtuutettua eli 61 prosenttia kaupungin valtuutetuista. Myöhemmin Helsingissä Santtu sai koulutusta sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Taideteollisessa keskuskoulussa ja yhytti kuvataiteilijanpolullaan jopa itsensä Akseli Gallen-Kallelan, jolta sai arvokasta tukea. Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain siinä paikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Keväässä nähdään puron varrella tyttö ja poika sekä sadunomaisia kukkia – lienevätkö sitten jonkin sortin eksoottisia lumpeita. Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2 424 ehdokasta, joista noin 900 eli noin 37 prosenttia on kunnanvaltuutettuja Kuntaliiton selvityksen mukaan. SANTUN laaja tuotanto käsittää enimmäkseen piirustuksia ja grafiikkaa, henkilökuvia, joita luonnehdittiin jopa pilakuvanomaisiksi. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. maaliskuuta. Mutta teos ei ollut varastossa. Diaariosta näkyi, että kyllä oli: nimittäin Kevät. KL3_12-15.indd 12 7.3.2023 8.33. maaliskuuta ja ulkomailla 22.–25. Häntä kutsuttiin kuitenkin ystävien kesken Santuksi, mikä johtui toisesta etunimestä Aleksanteri, Kukkamo kertoo. Taustalla ammuu lehmä, ja taivas on kerrassaan epätodellisen sininen. He halusivat tietää, olisiko taiteilijoiden kohtaamisesta vuodelta 1928 jäänyt jälkeen teoksia, jotka saattaisivat sopia mukaan uuteen näyttelyyn
Paluu eduskuntaan tapahtui Savo-Karjalan vaalipiiristä 2007. Vehviläinen ei ole ehdolla huhtikuun eduskuntavaaleissa, joten muistelmat on tarkkaan harkittu päätepiste poliittiselle uralle. Siispä mehukkaita paljastuksia ei ole luvassa, kun tarttuu toimittaja Anna-Liisa Hämäläisen kirjoittamaan elämäkertaan Rouva puhemies – Anu Vehviläisen elämä ja ura. Hän toimi liikenneministerinä ensin Vanhasen ja sitten Kiviniemen hallituksissa sekä kuntaja uudistusministerinä Sipilän ykkösessä ja kuntaja liikenneministerinä Sipilän kakkosessa. [ Kirja ] KESKUSTAPUOLUEEN luottopakiksi tituleerattua Anu Vehviläistä ei voi yhdistää yhteenkään kohuun tai skandaaliin. Docendo 2022. Tie politiikkaan kävi tyypillistä keskustalaista uraa: opiskelijajärjestön johtoon, keskustanuorten johtoon ja puoluejohtoon. Toinen kausi jatkui vuoteen 2003, jolloin Vehviläinen putosi eduskunnasta. Nykyisessä eduskunnassa Vehviläinen toimii ulkoasiainvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä. Kirja käy läpi Vehviläisen elämän polkua Kotalahden kylältä Leppävirroilta kyläkoulun kautta taidelukioon Savonlinnaan, katuteatteria tekemään ja yhteiskunnalliseen heräämiseen. TAVALLISIA siviilitöitä Vehviläinen on ehtinyt tehdä hyvin vähän. Hänen isänsä lopetti elämänsä Anun ollessa yhdentoista vanha. Kirjoittajana Anna-Liisa Hämäläinen on tehnyt taitavaa ja tarkkaa työtä. Aika hyvä poliitikoksi KL3_12-15.indd 13 7.3.2023 8.33. Lisänsä tuo varmaankin se, että myös Hämäläinen on Vehviläisen tapaan kotoisin Leppävirran Kotalahden kylästä. MUISTELMATEOS ei ole pelkkää poliittisen elämän kertausta. Kuntalehti 3 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan ] [ Tape ] laaDIN puolueiLe vaalijulisteet kuvaaMAAN puoluekenTätutkimukSEni tuloksia. Anu Vehviläisen elämää ovat varjostaneet läheisten itsemurhat. Vehviläisen puoliso ampui itsensä poliisien pikkujouluissa vuonna 2011. Ura huipentui eduskunnan puhemiehen tehtävään 2020-luvun alussa. Valotusta saa myös henkinen ja hengellinen etsintä, joka johti Vehviläisen ortodoksisen kirkon jäsenyyteen. • Merja Ojansivu Anna-Liisa Hämäläinen, Rouva puhemies – Anu Vehviläisen elämä ja ura. Vehviläinen kuuluu keskustan pitkän linjan vaikuttajiin. Ei olisi ollut paljon aikaakaan, sillä hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan Pohjois-Karjalasta vuonna 1995. Vehviläinen jäi kaksin kouluikäisen poikansa kanssa
Korkein oikeus käsitteli tapahtumaketjun alkuvaiheita. KURULA valittiin viime joulukuussa Lapissa sijaitsevan Kittilän kunnanjohtajaksi. Muilta osin hovioikeuden tuomio, jolla syytteet oli hylätty, jäi lainvoimaiseksi. Korkein oikeus tuomitsi virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanhallituksen puheenjohtajana silloin toimineen Timo Kurulan 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja muut vastaajina olleet kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet sakkorangaistuksiin virka-aseman väärinkäyttämisestä. Korkein oikeus selvitti nyt siis sitä, rikkoivatko Kittilän kunnanhallituksen päättäjät lakia peruessaan tutkintapyynnön ja antaessaan edellä mainittua omistaja-ohjausta. Korkein oikeus tuomitsi Kittilän kuntapäättäjiä virkarikoksesta Kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus on vakavasti vaarantunut. Korkeimman oikeuden mukaan kunnanhallituksessa oltiin tietoisia entistä toimitusjohtajaa koskevasta vakavasta rikosepäilystä. Hän arvioi KKO:n ohjeistaneen ja linjanneen sekä alleviivanneen omistajaohjauksen huolellisen valmistelun tärkeyttä kunnissa. Rajala ei kuitenkaan nähnyt tarvetta pohtia Kurulan asemaa kunnanjohtajana. kunnanjohtajana, mutta joutui jättämään viranhoidon kesken määräaikaisen pestin. Silloinen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja ja asiassa aktiivisesti toiminut kunnanhallituksen jäsen tuomittiin 60 päiväsakon sakkorangaistukseen. • Jouni Lampinen KL3_12-15.indd 14 7.3.2023 8.33. 14 Kuntalehti 3 / 2023 [ Oikeus ] KITTILÄN kunnan tapahtumat vuosikymmenen takaa nousivat otsikoihin maaliskuun alussa, kun korkein oikeus (KKO) arvioi Kittilän silloisen kunnanhallituksen toimia. Kurula vakuutti Kuntalehdelle korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen, ettei ole eroamassa kunnanjohtajan virasta. Ainakin hän nauttii hallituksen puheenjohtajan luottamuksesta. Vuonna 2017 hän oli hetken aikaa myös Kittilän vs. KUNNANHALLITUKSEN nykyinen puheenjohtaja Pekka Rajala, kesk., totesi päätöksen jälkeen Kuntalehdelle, että kyseiset tapahtumat ja niiden taustat ovat hyvin kaikkien tiedossa Kittilässä. Korkein oikeus käsitteli asiaa vain tutkintapyynnön peruuttamisen ja omistajaohjauksen antamisen osalta. KKO:n määräämät sakkorangaistukset ovat erisuuruisia. Kurula sanoi suhtautuvansa korkeimman oikeuden päätökseen rauhallisin mielin. En ole eroamassa, tästä on otettava opiksi ja ojennukseksi. Aiemmissa oikeusasteissahan syytteet hylättiin. Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus olivat aiemmin hylänneet syytteet. En ole eroamassa, tästä on otettava opiksi ja ojennukseksi, hän totesi korkeimman oikeuden tuomion julkitulon jälkeen Kuntalehdelle. Korkein oikeus katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli ollut tarkoitus pyrkiä hyödyttämään entistä toimitusjohtajaa. Kunnanhallitus oli kokouksessaan 16.12.2013 päättänyt peruuttaa silloisen kunnanjohtajan tekemän tutkintapyynnön kuntakonserniin kuuluvan hiihtohissiyhtiön entisestä toimitusjohtajasta. Kunnanhallituksen jäsenillä ei ollut päätöksille kunnan etuun perustuvia hyväksyttäviä perusteita. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ”menettelyn seurauksena kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus on vakavasti vaarantunut”, korkein oikeus toteaa. Kurulan saamaa muita vastaajia kovempaa rangaistusta KKO perusteli muun muassa sillä, että hänellä oli kunnanhallituksen puheenjohtajana keskeinen rooli syytteen kohteena olevissa päätöksissä ja hän oli lisäksi saanut ennen muita vastaajia yksityiskohtaista tietoa toimitusjohtajan rikosepäilystä. KITTILÄN useisiin oikeusprosesseihin johtanut tapahtumasarja alkoi marraskuussa 2013. Kunnassa on noin 6 600 asukasta, mutta varsinkin kevättalvella väkimäärä kasvaa Levin turistien myötä. Keskustalainen Kurula toimi Kittilän kunnallisessa päätöksenteossa yli 20 vuotta. Kunnanhallitus oli samalla päättänyt antaa kunnan edustajille omistajaohjausta, jonka mukaan entinen toimitusjohtaja oli palautettava toimitusjohtajaksi. Kolme kunnanhallituksen jäsentä tuomittiin 40 päiväsakon sakkorangaistukseen ja kaksi kunnanhallituksen kokoukseen ensimmäistä kertaa osallistunutta varajäsentä 10 päiväsakon sakkorangaistukseen. Hän kuitenkin myönsi, että korkeimman oikeuden päätös oli yllätys. Näin arvioinut korkein oikeus katsoi myös, että kunnanhallituksen jäsenet olivat päätökset tehdessään käyttäneet päätösvaltaansa hallintolaissa säädettyjen periaatteiden vastaisesti. Kuva: Sonja Eloranta Timo Kurula valittiin joulukuun puolivälissä Kittilän uudeksi kunnanjohtajaksi
Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan. Vantaa on arvioinut, että tänä vuonna ukrainalaisista vajaat 5 000 hakisi kotikunnakseen tänä vuonna Vantaata. Yli 10 000 ukrainalaisella riittävä asumisaika tulee täyteen jo maalis-huhtikuussa. Oletetaan kuitenkin, että pohjoisemmasta halutaan tulla kohti etelää. Vuosina 2022–2024 toteutettava hanke auttaa työpaikkoja palautumaan koronakuormituksesta. Kotikunnan saaminen helpottaa esimerkiksi päivähoidon järjestämistä. Palveluiden järjestäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla. KOTIKUNNAN hakeminen on vapaaehtoista, ja elämää Suomessa voi halutessaan jatkaa myös vastaanottokeskuksen ja vastaanottopalveluiden asiakkaana. Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. • Martta Nieminen Kuva: Sonja Eloranta KL3_12-15.indd 15 7.3.2023 8.33. Sosiaalija terveyspalveluita ei kuntalaisena enää saa vastaanottokeskuksen kautta, vaan niistä vastaa hyvinvointialue ja Helsingissä kaupunki. Oikeus erilaisiin sosiaalipalveluihin laajenee, kun taas terveydenhuoltopalveluiden laajuus säilyy ennallaan. Sisäministeriön arvion mukaan tänä vuonna yli 45 000 Ukrainasta viime vuonna paennutta voi hakea Suomesta kotikuntaa, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Ministeriön mukaan kotikunnasta on kuitenkin hyötyä, jos aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen. Vantaa on työllisyyden kuntakokeilussa mukana, ja siellä on ison resurssilisäyksen tarve, kun ukrainalaisten määrä pikkuhiljaa kasvaa. Painetta kunnan moniin palveluihin kotikuntaoikeus tietysti lisää. Viranomaiset toivovat, että perheissä, joissa on alaikäisiä lapsia, kaikki perheenjäsenet olisivat saman palvelujärjestelmän piirissä. Olemme arvioineet, että arvioidusta määrästä puolet saavuttaisi kotikuntamahdollisuuden keväällä ja hakisi sitä toukokuun loppuun mennessä, sanoo kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand. KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ on Kevan luotsaama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan henkilöstön työkykyä sekä vähentää työkyvyttömyysriskiä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Kaupungissa on nyt noin 240 000 asukasta. Hänen mukaansa työikäisiä määrästä on noin 2 700, varhaiskasvatusja perusopetusikäisiä on noin 2 000. Tutustu hankkeeseen verkkosivuillamme! www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Pidämme huolta työkyvystä luomalla parhaita käytäntöjä [ Kotikunta ] Ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa Suomesta VIIME vuonna Ukrainasta Suomeen paenneet voivat hakea tänä vuonna kotikuntaa Suomesta. Lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, vaikka molemmat vanhemmat tai toinen heistä olisi kotona. Åstrand painottaa, että luvut ovat arvioita. Emme pysty arvioimaan sitä, kuinka moni palaa takaisin Ukrainaan ja miten muuttoliike kehittyy. Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen, ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus. Rakennamme ratkaisuja työkykyjohtamiseen ja kestävään työelämään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa. Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Hankkeen keskiössä ovat ammattialat, joilla on suurimmat työkyvyttömyysriskien paineet: sosiaalija terveysala, opetusala, varhaiskasvatus, valtion turvallisuusala sekä kirkon diakoniaja nuorisotyö. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi
Taloudesta puhutaan vaalikeskusteluissa tällä kertaa ehkä tavallistakin enemmän. Talous ei vaikuta kaikkien puolueiden kannatukseen. Eduskuntavaalien alla kannatusmittauksia seurataan herkeämättä. Vaalitulokseen vaikuttavat myös kannattajien käsitykset esimerkiksi koulutus-, ympäristöja maatalouspolitiikasta sekä sote-palvelujen saatavuudesta ja työvoiman riittävyydestä. Tällä kertaa tunnelma ennakoi kuitenkin todella jännittäviä vaaleja. Kuntalehti kertoo suuressa eduskuntavaalianalyysissään näkymistä vaalipiireittäin ja tuo esiin mahdollisia nousijoita erityisesti kuntakentältä. J oka neljäs vuosi todetaan, että edessä ovat mielenkiintoiset eduskuntavaalit ja että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat. KL3_16-37.indd 16 7.3.2023 8.48. Niin nytkin. 16 Kuntalehti 3 / 2023 [ Eduskuntavaalit ] [ Analyysi ] POIKKEUKSELLISEN VAALIKAUDEN JÄLKEEN JÄNNITYSVAALIT Päättymässä on poikkeuksellinen vaalikausi. Istuvien kansanedustajien menestymismahdollisuuksia analyysissä arvioidaan vain poikkeustapauksissa. Tilanteet ehtivät muuttua viimeistenkin kannatusmittausten jälkeen. On tuttuja kaaria ja uusia mutkia. Korona ja Venäjä ovat tulleet Suomellekin kalliiksi, ja muutenkin valtion velkaantuminen on jatkunut. Erimielisyyttä on herättänyt pääasiassa sote-uudistus, joka kuitenkin jäi vaalikauden lopulla koronan, Venäjän sotatoimien ja Nato-jäsenyyden varjoon. On ollut todella suuria asioita, joista on oltu hyvin yksimielisiä. Ne elävät
KL3_16-37.indd 17 7.3.2023 8.48. Kuntalehti 3 / 2023 17
Lisäpaikka on kuitenkin mahdollinen. SDP menetti viimeksi niukasti neljännen paikkansa. Perinteisen duunaripuolueen ehdokaslista vilisee taiteilijoita ja tohtoreita. [ Eduskuntavaalit ] 18 Kuntalehti 3 / 2023 [ Analyysi ] Vihreät menettämässä ykkössijan Helsingissä HELSINGISSÄ kokoomuksen ja vaalipiirin viimeisen paikan sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Wille Rydman, joka on nyt siirtynyt perussuomalaisiin. Mukana on myös keskustan pitkäaikainen työmyyrä Terhi Peltokorpi, joka on kaksi kertaa noussut varasijalta kansanedustajaksi. Myös Diakonissalaitoksen johtotehtävistä hiljattain eläkkeelle jääneellä Ilkka Kantolalla lienee oma kohderyhmänsä. 3 (+ 1), RKP 1 w Viimeinen Kok., kärkkyjä Liik. 6 (+ 1), Kok. Se väri ei ehkä innosta Helsingissä niin kuin viimeksi Lapissa, josta Kärnä valittiin. Apulaispormestariksi siirtyneen Paavo Arhinmäen äänet ovat jaossa. Kovaa nousua on tehnyt Minja Koskela. Lisäksi kohdassa w kerrotaan, mikä puolue sai vaalipiirin viimeisen paikan sekä minkä puolueen ehdokas jäi kärkkymään paikkaa eli jäi ensimmäisenä läpimenorajan taakse. Kolmen paikan säilyttäminen on puolueelle silti hyvä tavoite. Suluissa on muutos vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksiin. Hän vie osan äänestäjistään mukanaan. Kohdassa v on vuonna 2019 järjestettyjen eduskuntavaalien tulos. Emerituspiispa on aiemmin ollut kansanedustaja Varsinais-Suomesta. Tämä yhdistettynä kuntavaalitulokseen kertoo, että vihreiden kuudes paikka on vaarassa. Listalla kiinnittää huomiota ainakin Jere Karalahti. KESKUSTA menetti viimeksi Helsingin vaalipiirin ainoan paikkansa. Erkki Tuomiojan pois jääminen tosin vienee joitakin ääniä, mutta lisäpaikan valtaukseen on haettu Timo Harakka Uudeltamaalta sekä apulaispormestari, aiempi kansanedustaja Nasima Razmyar. Mika Raatikainen yrittää paluuta. Ne tuskin ovat nytkään uhattuna, mutta neljänteen paikkaan tarvittaisiin kannatusta enemmän kuin Rydmanin kaikki äänet viimeksi. Kuntalehden vaalipiirianalyysissä kunkin vaalipiirin alussa on kohdassa u valittavien kansanedustajien määrä ja suluissa muutos nykyiseen edustajamäärään. Siksi paikka Helsingissä saattaa jäädä haaveksi. VASEMMISTOLIITON punavihreys on Helsingissä vihreimmillään. Rydmanin äänimäärä kokoomuksen listalla oli viimeksi lähes kolminkertainen perussuomalaisten listalta viimeisenä läpimenneeseen Tom Packaléniin ja kaksinkertainen Mari Rantaseen verrattuna. Lisävoimaa keskusta hakee vaaliliitosta kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen (entinen siniset) kanssa. Pois jäävien aukkoa paikkaavat ehkä tehokkaimmin viimeksi varasijalle jäänyt, värikkäästi esiintynyt valtuuston puheenjohtaja Fatim Diarra, paluuta yrittävä Ozan Yanar sekä europarlamentaarikko Alviina Alametsä. Luopuvilta Outi Alanko-Kahiluodolta ja Emma Karilta jää vajaat 13 000 u Valitaan 23 edustajaa (+ 1) v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Vihr. Eduskunnan jättää myös kokoomuksen Jaana Pelkonen. Paikassa voi olla kiinni puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg tai apulaispormestari Daniel Sazonov. Perussuomalaiset säilytti viimeksi kolme paikkaansa. ääntä jakoon. KL3_16-37.indd 18 7.3.2023 8.48. Yllättävä nimi RKP:n listalla on teatterija kirjallisuusalan monitoimija Juha Hurme. Kokoomuksen gallup-kannatus ja vaalipiirin lisäpaikka takaavat, että kokoomus vähintään säilyttää asemansa. Mukana on myös Aleksanteri-instituutin entinen johtaja Markku Kivinen. Liike vihreiden ja vasemmistoliiton välisessä saumassa voi vaikuttaa jommankumman paikkamäärään. Toinen näkyvä nimi listalla on turkistuottajien, tupakkayhtiön ja lihateollisuuden kasvoina tunnettu keskustan pitkäaikainen taustavaikuttaja Päivi Mononen-Mikkilä. Elina Valtosen siirtyminen Uudeltamaalta Helsinkiin varmistanee lisäpaikan. RKP pitää ainoan paikkansa. Viimeksi vasemmistoliitto kasvatti paikkalukunsa kolmeen, ja kuntavaaleissa ääniosuus vielä hiukan parani. Nyt sen takaisin valtaamista yrittävä Mikko Kärnä tuo oman värinsä vaalitaisteluun. Vihreät oli viimeksi äänimäärältään suurin puolue Helsingissä, mutta joutunee nyt luovuttamaan aseman kokoomukselle – ja ehkä jopa kansanedustajapaikan. Viimeksi Pursiainen oli ehdolla vihreiden listalle, mutta vihreät ei häntä ehdokkaaksi asettanut. Sen takaisin saaminen näyttää hyvin mahdolliselta. 6, SDP 3 (1), PS 3, Vas. Viime kerran ykkönen Joel Harkimo on jälleen ehdokkaana. Kokoomuksen listoilta on pois pormestariksi siirtynyt Juhana Vartiainen, jonka äänistä osan kerännee ekonomisti Heikki Pursiainen. Liike Nytin vetovoima ei näytä vaalikauden aikana kasvaneen
Mikaela Nylander putosi viimeksi ja yrittää nyt paluuta. Jonkinlainen yllätysnimi listalla on puolueen konservatiivilaitaan leimautunut exkansanedustaja Lauri Oinonen KeskiSuomesta. SDP:kin on lähellä lisäpaikkaa, vaikka Timo Harakka siirtyikin ehdolle Helsinkiin. Puolueen asemia heikentää ääniharava Elina Valtosen siirtyminen Helsingin vaalipiiriin. KESKUSTALLE huono asia on Matti Vanhasen luopuminen, mutta vastaavasti Antti Kaikkosen rooli puolustusministerinä ja isyysloma luultavasti miellyttävät äänestäjiä Uudellamaalla. Vanhaselta vapautuvaa paikkaa tavoittelee tosissaan paluuta yrittävä Eerikki Viljanen, vahvasti maataloustaustainen pitkän linjan keskustaaktiivi. Hän on aiemmin ollut kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä. Listalla on myös urheilun kautta julkisuuteen tullut Henrik Dettmann. Liikkeen kannatus ei ole lähtenyt liitoon eikä luisuun, joten Harkimo pitänee paikkansa, mutta toista tuskin tulee. Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen ei ole enää ehdolla. RKP yrittää saada takaisin neljännen paikkansa. Tosin kannatusmittausten perusteella paikka voi mennä kaikilta sivu suun. Tosin se ei jäänyt viimeksi kauas. Vahva ehdokas on myös Henrik Wickström, joka saavutti hyvän tuloksen kuntavaaleissa Inkoossa ja nousi puolueen ääniharavaksi aluevaaleissa Länsi-Uudenmaalla. KL3_16-37.indd 19 7.3.2023 8.48. Kuntalehti 3 / 2023 19 . Paikkaa tavoittelevat myös keskustan monissa käänteissä ahkeroineet Timo Laaninen ja Riikka Pirkkalainen. Niinpä viides paikka on uhanalainen. 9, SDP 7 (+ 1), PS 7 (1), Vihr. Kokoomus vei viimeksi sielläkin vaalipiirin viimeisen paikan, niukasti RKP:n nenän edestä. Vaalipiirin lisäpaikka sekä kokoomuksen kannatuskehitys viittaavat ainakin yhteen lisäpaikkaan. Listalla ovat muun muassa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa aktiiviset ex-tiedustelupäällikkö Pekka Toveri ja työelämäprofessori, valtuutettu Jarno Limnéll, erityisesti koronakeskustelussa aktiivinen professori Lasse Lehtonen ja Akavan entinen puheenjohtaja Sture Fjäder. Perussuomalaisten listalta jää pois aiempi näkyvä puoluesihteeri Riikka SlungaPoutsalo, joka on kansanedustajana pitänyt yllättävän matalaa profiilia. Europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatri pyrkii nyt eduskuntaan Uudeltamaalta. Tilalle pyrkii muun muassa ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläinen. Veronica Rehn-Kivi luopuu. 5 (+ 2), RKP 3(1), Kesk. Viimeksi Harry Harkimo ja Liike Nyt vei kokoomukselta yhden paikan. Vasemmistoliitollakin on riski menettää viimeksi voittamansa toinen paikka. Perussuomalaiset menetti viimeksi yhden paikan Uudellamaalla. Ehdolla ovat muun muassa Matti Putkonen sekä yllätysnimi Teemu Keskisarja. Vihreät nosti viimeksi paikkalukunsa kolmesta viiteen. Kokoomus hallitsee Uuttamaata u Valitaan 37 edustajaa (+ 1) v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Kok. Paikkaa tavoittelee muun muassa Alpo Rusi. Vetoapua siinä antoi Pirkka-Pekka Petelius, joka oletettavasti toi tavallista enemmän liikkuvia äänestäjiä. Nyt takaisinvaltaus tuntuu hyvinkin mahdolliselta. Sinisten keräämät runsaat 9 000 ääntä olisivat riittäneet tuon paikan pitämiseen. 4 (2), Liik. 1 (+ 1), KD 1 w Viimeinen Kok., kärkkyjä RKP UUDELLAMAALLA kokoomus säilyttää viimekertaisen selvän ykköstilan. Viimeksi viideskin paikka tuli vihreille selvästi, mutta Petelius jää nyt pois eikä vihreiden kannatus ole mittauksissa yltänyt viime vaalituloksen tasolle
2, Kesk. Viimeksi ensimmäinen rannalle jäänyt oli keskustalainen, mutta lisäpaikkaa puolueelle ei liene tulossa. Jos on, kolmas paikka puolueelle on mahdollinen. [ Eduskuntavaalit ] 20 Kuntalehti 3 / 2023 [ Analyysi ] VarsinaisSuomessa puheenjohtajataisto u Valitaan 17 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: PS 4 (+ 1), Kok. Paluuta puolueen listalta yrittää vuonna 2015 eduskunnasta pudonnut Pertti Hemmilä. Vasemmistoliiton äänet riittivät viimeksi vaalipiirin toiseksi viimeiseen paikkaan. Ainakaan viimekertaista viimeistä paikkaansa puolustavalta kokoomukselta vihreät ei paikkaa tälläkään kertaa vie. Viimeksi varasijalle yltänyt entinen kansanedustaja Sampsa Kataja jäi viime metreillä pois häirintäkeskustelujen jälkeen. Myös vasemmistoliiton paikka saattaa olla vaarassa, kun Jari Myllykoski jättää eduskunnan. VARSINAIS-SUOMESSA seurataan kiinnostuneina kolmen puoluejohtajan, Petteri Orpon, kok., Annika Saarikon, kesk., ja Li Anderssonin, vas., keskinäistä kisaa. 1, Vas. Kokoomuksesta ehdolla ovat muun muassa entiset kansanedustajat Jouni Lehtimäki ja Anne Holmlund, jälkimmäinen myös entinen ministeri. Vasemmistoliiton Raisa Ranta keräsi kuitenkin viimeksi hyvän potin, ja hän menestyi myös aluevaaleissa. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto säilyttänevät paikkansa Demarit puolustuskannalla Satakunnassa u Valitaan 8 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: SDP 3 (+1), PS 2, Kesk. Viime vuonna menehtyneen Ilkka Kanervan äänet ovat jaossa kokoomuksessa. Liikkuvia äänestäjiä saattaa houkutella monella tavalla julkisuudessa näkynyt Pauli Aalto-Setälä. KL3_16-37.indd 20 7.3.2023 8.48. 2 (1), Vihr. 1 w Viimeinen SDP, kärkkyjä Kesk. Ennemmin lisäpaikassa ovat kiinni perussuomalaiset ja kokoomus. Huhtasaari lähti kuitenkin europarlamenttiin. Puolueessaan punaisuutta korostavan Myllykosken kaikki äänet eivät välttämättä päädy puolueen punavihreän valtavirran tukijoille. Jos kannatusmittaukset toteutuvat Varsinais-Suomessa, Annikka Saarikko jää keskustan ainoaksi edustajaksi. Vaalit näyttävät, onko Huhtasaaren kannatus kestänyt Brysselissä olon. Kokoomuksella on viidenteen paikkaan matkaa sen verran, että se edellyttää melko tehokasta loppurutistusta. Jos keskusta säilyttää molemmat paikkansa, toisessa voi olla kiinni pitkäaikainen keskustaja maaseutujärjestöaktiivi Jani Kurvinen, joka jäi viimeksi varasijalle. DEMARIEN ääniharava Kristiina Salonen jää pois eduskunnasta, mikä saattaa vaarantaa puolueen kolmannen paikan Satakunnassa. Myllykoski keräsi viimeksi kolmanneksen vasemmistoliiton äänistä Satakunnassa. Orpo ohitti viimeksi Saarikon runsaalla tuhannella äänellä, mutta Saarikolla ei silloin ollut puoluejohtajan näkyvyyttä. 1, RKP 1 w Viimeinen Kok., kärkkyjä Vihr. Toinen keskustan istuva edustaja, Esko Kiviranta, perui ehdokkuutensa vain kolme viikkoa ennen ehdokasasettelun päättymistä. Nyt hän on ilmoittanut palaavansa Suomen politiikkaan. Vahva nimi on Porin valtuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Mari Kaunistola. Pois listoilta on myös viimeksi pudonnut Olavi Ala-Nissilä. 1 (1), Kok. Toisaalta Varsinais-Suomen aluevaaleissa keskusta löi kannatusmittaukset niin reilusti, että niillä luvuilla puolue saisi nyt lisäpaikan. On ilmeistä, että Andersson on edelleen selkeä ykkönen. Viimeksi perussuomalaiset sai kaksi paikkaa Laura Huhtasaaren johdolla. Vihreät jäi viimeksi runsaan parin sadan äänen päähän toisesta paikasta. Jos keskusta menettää paikan, siinä voi olla kiinni kokoomus, demarit tai vihreät. 4, SDP 3, Vas. Vihreiden vahva uusi nimi on eläinfilosofi Elisa Aaltola
Kuntalehti 3 / 2023 21 . Vaalipiirin lisäpaikasta käydään nyt kova kisa, jossa ovat mukana ainakin kokoomus ja vasemmistoliitto, mahdollisesti vihreätkin. 2 (1), Vas. Puolueen viimeksi saamaa lisäpaikkaa varmistamassa on nyt entinen Tampereen pormestari ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Jos Marin on Pirkanmaalla demarien vetonaula, Anna-Kaisa Ikonen on sitä kokoomukselle. Tynkkynen lienee vahvoilla. 4, PS 4, Vihr. KL3_16-37.indd 21 7.3.2023 8.48. Vahvoilla voi myös olla alueja kuntapolitiikassa menestynyt Johanna Häggman. Vahvoilta ehdokkailta vaikuttavat ainakin viimeksi varalle jäänyt tamperelaisvaltuutettu Lassi Kaleva sekä Sastamalan valtuutettu Miko Bergbom. 1 (+ 1), Vas. Viimeksi varasijalle jäänyt ja kuntavaaleissa Lahdessa hyvin menestynyt perussuomalaisten Mira Nieminen yrittää eduskuntaan uudelleen. Leino on myös aluevaltuutettu. Pois jää pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Gustafsson. Jos kannatus kasvaa, viimeksi viimeisen paikan vieneen Päivi Räsäsen vuonna 1995 alkanut ura voi katketa. 3, Kesk. Perussuomalaiset vei viimeksi viimeisen paikan. Perussuomalaisten neljäs paikka oli viimeksi melko lähellä. Paluuta yrittää Ilkka Viljanen. 1, KD 1 w Viimeinen KD, kärkkyjä PS KESKUSTA menetti Hämeessä viimeksi kaksi kolmesta paikastaan Toinen paikka ei jäänyt kauas. 1 (2), Vihr. Viimeksi ääniharava Ikonen palasi kesken kauden Tampereen pormestariksi, kun paikka palasi puolueelle. Kokoomuksen Kalle Jokinen jättää eduskunnan. Nyt vaikuttaa siltä, että hän jättää pormestarikauden kesken ja palaa eduskuntaan. Usein puolue on vaaliliittojen avulla vienyt paikan vaaliliittokumppanin nenän edestä. Molemmat olivat vihreiden kärjessä kuntavaaleissa Tampereella. Hämeessä vaaliliitto KD:n kanssa olisi ollut suora lahja puolueelle. Pirkanmaa saa yhden lisäpaikan. PIRKANMAALLA huomio kiinnittyy erityisesti SDP:n Sanna Marinin suosioon. Pirkanmaan lisäpaikasta tiukka taisto u Valitaan 20 edustajaa (+ 1) v Vuoden 2019 tulos: SDP 5 (+ 1), Kok. 1, KD 1 w Viimeinen PS, kärkkyjä Vihr. Jos vaalipiiristä olisi jo viimeksi valittu 20 edustajaa, Oras Tynkkynen olisi nyt vihreiden kolmas pirkanmaalainen edustaja. Vihreiden veteraani Satu Hassi jättää eduskunnan. 2, Kesk. Puolueen edustajista jää pois Veikko Vallin. Viimeksi varasijalle pudonnut Juha Rehula yrittää paluuta. Hän oli jo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ylivoimainen ääniharava. Samoista asemista ponnistaa demareissa Emmi Lintonen. Molemmat menestyivät hyvin aluevaaleissa ja ovat Forssan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajia. Uusina kannatustaan mittaavat muun muassa kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino ja ex-pituushyppääjä Tommi Evilä, molemmat kaupunginvaltuutettuja. Päivi Räsänen tiukoilla Hämeessä u Valitaan 14 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: SDP 4 (+ 1), PS 3, Kok. Toisaalta kristillisdemokraatit ovat olleet perinteisesti mestareita vaalitaktiikassa. Myös vihreiden ääniharava aluevaaleissa, valtuutettu Jaakko Mustakallio, voi yllättää. Rehulahan on toiminut ministerinäkin. Kannatus vaikuttaa nousseen sen verran, että paikka on turvattu, eikä lisäpaikkakaan ole ihan mahdoton
Vihreät oli viimeksi ensimmäinen kärkkyjä, mutta matkaa oli sen verran, että lisäpaikka ei näytä kovin todennäköiseltä eivätkä kannatuskyselytkään sellaista ennusta. Keskustan ja demarien viimeiset paikat eivät nekään ole turvattuja. tavoittelevat muun muassa viimeksi varasijalle jäänyt puolueen hallintopäällikkö Timo Elo sekä 1990-luvulla eduskunnassa Pohjois-Karjalaa edustanut nykyinen Soste ry:n johtaja Anne Knaapi. KL3_16-37.indd 22 7.3.2023 8.48. Aukkoa paikkaamassa ovat viimeksi pois jäänyt Markku Rossi sekä puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. 3, Kesk. Taavitsainen tuli eurovaaleissa demarien ensimmäiselle varasijalle. Demarien viimekertainen ääniharava Merja Mäkisalo-Ropponen jää pois. 3 (2), Vihr. 1, KD 1, Vas. Kristillisdemokraateilla ja vasemmistoliitolla on melkoinen matka paikkaan. 2 (+ 1) w Viimeinen Vihr., kärkkyjä Kok. VKK ei ole ainakaan vielä vahvistunut niin paljon, että paikka näyttäisi mitenkään todennäköiseltä. Taavitsainen voi löytää itsensä myös europarlamentista, jos Uudeltamaalta eduskuntaan pyrkivä demarien Miapetra Kumpula-Natri tulee valituksi ja ottaa kansanedustajan paikan heti vastaan. 2, Vihr. Mahdollisen lisäpaikan saajaa on vaikea arvioida. 1 w Viimeinen Kesk., kärkkyjä Vihr. Liikkeen riveistä yrittää nyt eduskuntaan entinen SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen. Keskustan kärkinimet luopuvat SavoKarjalassa SAVO-KARJALAN vaalipiiri on kristillisdemokraattien vahva alue puheenjohtaja Sari Essayahin ansiosta. Paikka on varma, mutta kannatus ei riitä lisäpaikkaan. Viimeksi hän oli perussuomalaisten viimeinen läpimenijä ja perusti oman puolueen. Liikkeen ehdokkaana on myös viimeksi kokoomuksessa varalle yltänyt Panu Peitsaro. Keskusta sai viimeksi vaalipiirin viimeisen paikan. Ano Turtiaisen kohtalo on mielenkiintoinen. Kokoomuksen listoilla paikkaa u Valitaan 15 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Kesk. Puolueen ääniharavien Hannakaisa Heikkisen ja Anu Vehviläisen pois jääminen voi sinetöidä sen, että yksi paikka menee. Kaakkois-Suomi on yksi Liike Nytin vahvoista vaalipiireistä, mutta tuskin tarpeeksi vahva. Yhtä hyvin joko perussuomalaiset, demarit tai kokoomus voi saada lisäpaikan. Eduskunnan jättävän Heli Järvisen ratkaisu lisää vihreiden riskiä. 22 Kuntalehti 3 / 2023 KaakkoisSuomessa loikkareita u Valitaan 15 edustajaa (2) v Vuoden 2019 tulos: SDP 5 (+ 1), PS 4, Kok. Mahdollisesta ainoasta paikasta kilpailevat nykyisen kansanedustajan Hanna Holopaisen lisäksi muun muassa puoluesihteeri Veli Liikanen sekä Päijänne-aktivistina alueellista näkyvyyttä hankkinut Miisa Mink. 4 (2), PS 3, SDP 3 (+ 1), Kok. Kokoomus oli viimeksi ensimmäinen kärkkyjä. Vaalipiirin paikkamäärän lasku vähentää lisäpaikan todennäköisyyttä, varsinkin kun kannatushuippu saattoi olla liian aikaisin. Vihreät sai neljä vuotta sitten vaalipiirin viimeisen paikan, mutta nyt puolue näyttää sen menettävän. KAAKKOIS-SUOMESSA Liike Nyt on saanut riveihinsä useita loikkareita. Keskustan listoilta jää pois maatalousministerinä kahdella kaudella toiminut Jari Leppä, demareista Anneli Kiljunen
KL3_16-37.indd 23 7.3.2023 8.48. Kuntalehti 3 / 2023 23 . Viimeksi keskustan ääniharava oli kuitenkin Pasi Kivisaari. Paluuta eduskuntaan yrittävät ainakin Susanna Koski, kok., sekä keskustan listalta Lasse Hautala ja Paula Sihto. ALUEVAALEISSA perussuomalaisten listoilla hyvin menestynyt, sittemmin puolueesta erotettu Piia Kattelus-Kilpeläinen on tällä kertaa Liike Nytin ehdokkaana. Ministerijulkisuutta on saanut myös elinkeinoministerinä toimiva Mika Lintilä ja Mikko Savolakin puolustusministeri Antti Kaikkosen tuuraajana. Yksi paikka on varma, mutta kahteen kannatus ei riitä. Mielenkiintoista kuitenkin on, että Kurvinen jäi seitsemänneksi keskustan listalla Etelä-Pohjanmaan aluevaaleissa. [ Eduskuntavaalit ] [ Analyysi ] Vaasassa ehkä ministerin pudotuspeli VAASAN vaalipiiri kuuluu keskimääräistä kiinnostavampiin alueisiin. Lintilä oli puolueensa kakkonen KeskiPohjanmaalla. Aiempaa kokemusta hänellä on myös kansalaispuolueesta. RKP pitänee viimeksi saamansa lisäpaikan. Lisäpaikassa ovat parhaiten kiinni demarit ja perussuomalaiset. Erityisen tiukka kisa käytäneen keskustan sisällä. Kokoomuksella on viime vaalien perusteella pitkä, vaikka ei mahdoton matka lisäpaikkaan. Demareiden listalta paluuta yrittää Marja Tolppanen, joka valittiin aikanaan kaksi kertaa perussuomalaisena, mutta siirtyi demareihin ennen puolueen hajoamista. Viime vaaleissa vaalipiirin viimeinen läpimennyt oli keskustan Antti Kurvinen, joka on nyt saanut näkyvyyttä ensin ryhmän puheenjohtajana ja sittemmin kahdessakin ministeritehtävässä. Hän jäänee kuitenkin kuriositeetiksi, vaikka hänellä onkin u Valitaan 16 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: RKP 4 (+ 1), Kesk. Vaasan vaalipiirissä, erityisesti sen luoteisnurkassa, on myös kristillisdemokraattien keskittymä. Vaasan vaalipiiri kattaa kolme hyvinvointialuetta, mikä vaikeuttaa asemien vertailua. 2, KD 1 w Viimeinen Kesk., kärkkyjä SDP henkilökohtainen äänenkannattaja, perheen omistama paikallislehti. Demareilta tosin puuttuu puolueen viimekertainen ääniharava Jutta Urpilainen. Kaikki neljä tavoittelevat jatkokautta. 4 (1), PS 3, SDP 2, Kok. Lisäpaikkaa lähimpänä näyttävät olevan demarit ja perussuomalaiset. Puolueen neljäs paikka on vaarassa. Vihreät ja vasemmistoliitto jäänevät jälleen rannalle
1, Vihr. Viimeksi ensimmäiseksi kärkkyjäksi jäi kokoomuksen Ville Väyrynen. Vasemmistoliiton asema ei ole ihan vahva, varsinkin kun istuva edustaja Juho Kautto ei ole ehdolla. Kirurgi ja pitkäaikainen kuntapoliitikko menestyi hyvin aluevaaleissa, ja hän on jälleen ehdokkaana. KL3_16-37.indd 24 7.3.2023 8.48. 1 (+ 1) w Viimeinen Kesk., kärkkyjä Kok. Keskustan kolmas paikka oli edellisellä kerralla vaalipiirin viimeinen. 1 w Viimeinen Vas., kärkkyjä Kesk. Sen säilyttämiseksi puolueessa tehtäneen kovasti töitä. 1, Vas. Niinpä heidän, erityisesti Sipilän äänten kohtalo vaikuttaa suuresti. Vihreiden ainoa paikka vaikuttaa turvatulta, toinen epätodennäköiseltä. Aluevaaleissa kannatus riitti valtuustopaikkaan, mutta äänimäärä ei ennakoi kansanedustajan paikkaa. 3 (1), SDP 2, PS 2, Kok. Perussuomalaisilla jaossa ovat Pentti Hakkaraisen ja Toimi Kankaanniemen äänet. Keskustan äänistä kolmannes jaossa Oulussa u Valitaan 18 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Kesk. Demarit ja perussuomalaiset pitänevät kaksi paikkaansa, ja kokoomus voi nostaa paikkalukunsa kahteen. Viimeksi seitsemäs paikka ei jäänyt kauas, mutta nyt kuuden säilyttäminen edellyttänee kovaa työtä. Pois jääviltä Juha Sipilältä ja Juha Pylväältä sekä kesken kauden edesmenneeltä Antti Rantakankaalta vapautuu reilu kolmannes keskustan viimekertaisista äänistä vaalipiirissä. Matleena Käppi oli vasemmistoliiton ääniharava sekä aluevaaleissa että Jyväskylän kuntavaaleissa. SDP säilyttää kaksi paikkaansa, mutta kolmanteen on matkaa. Vihreiden listalta tosin puuttuu aiempi puheenjohtaja ja kansanedustaja Touko Aalto. Se saattaa olla nyt uhattuna. 6 (3), PS 4 (+ 1), Vas. Vihreät ja vasemmistoliitto säilyttänevät paikkansa. KESKI-SUOMESSA lienee odotettavissa harvinaisen tasainen taisto suurimman puolueen asemasta. Raimo Piirainen luopuu. Kokoomuksen lisäpaikka vaikuttaa mahdolliselta, ellei kannatus laske viime metreillä. OULUN vaalipiiri on keskustan suurin voimakeskittymä. Keskustan Anne Kalmarilla ja kulttuuriministeri Petri Honkosella on selkeät omat profiilinsa, joten viimeksi viimeisen paikan saanut Joonas Könttä saattaa jäädä väliinputoajaksi. 3 (+ 1), Kok. 2, SDP 2 (+ 1), Vihr. Samoin perussuomalaisten lisäpaikka on mahdollinen. Viimeksi puolue sai toiseksi viimeisen paikan, ensimmäisensä moneen vaalikauteen. [ Eduskuntavaalit ] 24 Kuntalehti 3 / 2023 [ Analyysi ] KeskiSuomessa tulossa neljän tasapeli u Valitaan 10 edustajaa v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Kesk. Keskustan listalla on aiemmin perussuomalaisten, sitten sinisen tulevaisuuden kansanedustajana ja ministerinä toiminut Pirkko Mattila. Vasemmistoliitto sai viimeksi kolmannen paikkansa täpärästi vaalipiirin viimeisenä
Eero Karisto Piirrokset: Matti Pikkujämsä paikan. 1 (+ 1) w Viimeinen Kesk., kärkkyjä Vihr. Sen se yrittää varmistaa vaaliliitolla kristillisdemokraattien kanssa. Vihreiden paikka vaikuttaa epätodennäköiseltä. Vasemmistoliitto saattaa olla vaikeuksissa ainoan paikkansa kanssa. Kuntalehti 3 / 2023 25 LAPPI on pienuudestaan huolimatta mielenkiintoinen vaalipiiri. Nyt vaalipiiristä vähenee yksi paikka. Toisen paikan saadakseen sen pitäisi kasvattaa kannatustaan aika paljon, mutta virtaa Lapissa voi olla keskustasta, vasemmistoliitosta ja myös kokoomuksesta, jonka viime kerran kakkonen Sara Seppänen (ent. Pois ovat myös edellisen kerran kakkonen ja kolmonen. Siellä on toinenkin entinen kokoomuspoliitikko, Matti Henttunen. Viime vaalien suurin yllätys oli vihreiden Riikka Karppisen jääminen muutaman äänen päähän paikasta. Kokoomus sai viimeksi toiseksi viimeisen Lapissa paljon epävarmoja tekijöitä u Valitaan 6 edustajaa (1) v Vuoden 2019 tulos paikkoina: Kesk. Tuisku) on nyt perussuomalaisten listalla. 3 (1), PS 1, Vas. Erityisen kiinnostava sielläkin on keskustan tilanne. Viimeksi vaalipiirin viimeisen paikan vei keskustan Markus Lohi. 1, SDP 1, Kok. Molemmat keräsivät isoja äänisaaliita perussuomalaisten listalla Rovaniemen kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. Karppinen ei asettunut ehdokkaaksi. Ykköstilasta voi tulla tiukka kisa. • KL3_16-37.indd 25 7.3.2023 8.48. Se, mitä tapahtuu Riikka Karppisen äänipotille, on yksi mielenkiintoisista kysymyksistä. Pois jäävä Markus Mustajärvi puhuttelee vanhakantaisempaa vasemmistoliittolaisuutta ja hänen äänestäjänsä eivät ehkä innostu eteläiseen Suomeen yhdistettävästä punavihreydestä. Keskustan ykkönen Katri Kulmuni voinee pitää paikkaansa varmana. Viimeksi vaaliliitossa oli myös RKP, millä ei ollut merkitystä. Vuoden 2019 vaaleissa puolue oli Lapissa kakkonen. Pellon valtuuston varapuheenjohtaja Piia Kilpeläinen-Tuoma menestyi hyvin aluevaaleissa, mutta isompi kotikunta toisi enemmän äänipohjaa. Viimekertaista ”hypeä” on vaikea toistaa, ja Lapista siis vähenee yksi paikka. Aluevaaleissa Väyrynen oli keskustan listalla kuudes, mistä päätellen hänen kannatuksensa äänestäjien keskuudessa on hiipunut nopeammin kuin puolueen sisällä. Lohen mahdollisuuksia parantaa se, että edellisissä vaaleissa puolueen kakkostilan vienyt Mikko Kärnä kieltäytyi ehdokkuudesta samassa vaalipiirissä Paavo Väyrysen kanssa. ARVAILUJA voi sekoittaa perussuomalaiset. Lappi on Väyrysen vahvaa aluetta keskustassa, ja uskolliset tukijat ajoivat läpi hänen ehdokkuutensa vastustuksesta huolimatta
KL3_16-37.indd 26 7.3.2023 8.48. 26 Kuntalehti 3 / 2023 [ Eduskuntavaalit ] ANNA MEILLE ENNUSTETTAVUUTTA, UUSI HALLITUS! Kunnissa toivotaan seuraavalta hallitukselta ennen kaikkea ennustettavuutta taloudenpitoon. Vaasassa, Muoniossa, Savonlinnassa ja Kuhmossa pelätään jo velanoton jälkeisiä leikkauksia
varapuheenjohtaja Marko Heinonen. Kuntalehti 3 / 2023 27 . KL3_16-37.indd 27 7.3.2023 8.48. ANNA MEILLE ENNUSTETTAVUUTTA, UUSI HALLITUS! Kuva: Johannes Tervo Merenkurkun yli seilaava M/S Botnia Aurora on Vaasan ja Uumajan yhteinen helmi. Se on lisännyt Vaasan sataman ja koko Vaskiluodon kehitystä valtavasti, kertoo Vaasan kaupunginhallituksen 1
Meillä on noin 40 vuokra-asunnon vaje, Korhonen kertoo. Lain mukaan vain yliopistollisen sairaalan alueella voi olla useampi päivystävä sairaala. Tähän tarvitaan ehdottomasti – olisi jo tarvittu – paljon selkeämpää lainsäädäntöä. Tulossa on erittäin isoja sopeutuksia. Tarvittaisiin sopimus siitä, millä aikajänteellä se tehdään. Korhonen pitää jo selvänä, että sote-uudistus ei vähennä kuluja vaan lisää niitä. Vaasan ja Uumajan yhdessä omistama laivayhtiö on pysynyt pystyssä, joskin koronaja energiakriisi ovat vaikuttaneet laivaliikenteeseen. Heinonen, myös Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 3. Hän kaipaisi selkeämpää lainsäädäntöä myös siihen, kumpi eri tilanteissa yhdyspintojen toimintoja lopulta järjestää, kunta vai hyvinvointialue. Kaikkein huono-osaisimmat tietysti pitää hoitaa, mutta sosiaaliturvan taso on meillä vähän liian korkea. Hotellia on pitkään ollut tarkoitus laajentaa. Hän uskoo maailmantilanteen nostavan Merenkurkun reitin roolia. Olisimme reilusti kasvamassa, mutta asunnot eivät tahdo riittää halukkaille tulijoille. Pelot liittyvät kuntatalouteen. Pelkona on tietysti, että rahaa viedään kunnilta. varapuheenjohtaja, on huomannut, miten erilaisia ratkaisuja kunnat ovat tehneet eri puolilla Suomea pyrkiessään eroon riskipitoisista sote-kiinteistöistä. Sitä moni kuulemma kyseli Vaasassa ensin skeptisenä. Toki energiaklusterille kelpaisi myös isompi valtion tutkimusja kehitysrahoitus. Siinä Heinonen toivoo seuraavalta hallitukselta ennen kaikkea ennustettavuutta. Taannoisen uutisen mukaan Kittilä haluaa takaisin siltä Muoniolle parikymmentä vuotta sitten siirretyn Pallastunturin alueen. Alkuperäisen siirtoaloitteen takana oli Pallaksen hotelliyrittäjä. Vaasan satama pitäisi ehdottomasti saada TEN-T-liikenneverkostoon, mikä mahdollistaisi paremman rahoituksen, Heinonen sanoo. MITEN KÄY SAIRAALAN. Pohjolan energiapääkaupungiksi julistautuneen Vaasan energiateknologian klusteriin kuuluu jo yli 160 yritystä ja noin 12 000 työntekijää. Koulutuksesta ei tule nyt leikata, vaan pitää satsata. [ Eduskuntavaalit ] 28 Kuntalehti 3 / 2023 O nko kunnan tehtävä pyörittää laivalinjaa. KL3_16-37.indd 28 7.3.2023 8.48. Arvaan että tämä on savuverhoa sille, että Kittilän kuntapolitiikassa menee huonosti, Korhonen kuittaa. Tiet ovat luvattoman huonossa kunnossa. Samoja virheitä ei pidä tehdä toista kertaa, hän jatkaa. Savonlinnan ykkösmurhe on ollut pitkään keskussairaalan kohtalo: säilyykö oma sairaalapäivystys isomman Mikkelin ohella. varapuheenjohtaja Marko Heinonen, kok. Kuva: Ville-Matti Hannu Muonion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Korhonen ottaisi hyväkuntoisempia teitä ja sähköistetyn Kolarin radan. Hyvä uutinen on, että Lappi vetää nyt turisteja, ja Muonio saa virrasta osansa. Viennin osuus klusterin liikevaihdosta on 80 prosenttia, kehaisee Vaasan kaupunginhallituksen 1. Siihen ei vaan raha riitä, Korhonen katsoo. Tiet ovat luvattoman huonossa kunnossa. En usko, että alue siirtyy takaisin, enkä tiedä, miksi Kittilä haluaa sen. Hän jatkaa, että myös Muoniota auttaisi, jos Kolarin rata sähköistettäisiin. Etelä-Savo ja Lappi ovat nyt poikkeuksia säännöstä. Infraahan me tänne tarvitsisimme huoltovarmuudenkin takia. Ensi vuodesta ei tiedetä, ja aina on pelkoa valtionosuuksien takaisinperimisistä. Siihen liittyy Vaasan toive uudelle hallitukselle. Ensin karsisin sosiaalija terveysmenoista ja sosiaaliturvasta. Ammattiopisto Lappia vetää opiskelijoita, ja opettajia on vaikea saada asuntopulan takia. LUVATTOMAN HUONOT TIET Vaasan Heinosen lailla Muonion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Korhonen toivoo uudelta hallitukselta ennustettavuutta. Jos ja kun karsia pitää, Korhonen karsisi palveluista, mutta ei usko näin tapahtuvan, ”koska se ei ole ollut Suomessa tapana”. Sitoutumaton Korhonen johtaa valtuustoa keskustan ryhmässä
Kuntalehti 3 / 2023 29 . Valtatie 14:n saneeraus välillä Juva–Parikkala olisi ihan elinehto. varapuheenjohtaja Antti Komulainen, ps. Jos säästetään, ei säästetä heikompiosaisilta, koska meillä on aika paljon pienituloisia ja pienellä eläkkeellä toimeentulevia vanhuksia, Stenberg vetoaa. Jos kolme miljoonaa tulee, se ei riitä, murehti Stenberg ennakkoon. Riihisaari on Savonlinnan museo, joka toimii entisessä valtion viljamakasiinissa. varapuheenjohtaja Eija Stenberg, sd., tietää, että jos asia päätettäisiin alueellisesti, Savonlinnalle kävisi huonosti. Seuraavalta hallitukselta Stenberg toivoo tukea, jolla kaupunki saisi lisää lapsiperheitä. Rajalle on matkaa 70 kilometriä. Jo aiemmin jouduttiin päivittämään Kuhmon kaupungin strategia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kaupunginvaltuuston 1. Olisi tärkeää pystyä pitämään Savonlinna elinvoimaisena. Meillä tuli vaikeuksia muodostaa Kuva: Antti Tiihonen Saaristoisuus teettää sen, ettei Savonlinnasta pääse minnekään suoraan, harmittelee kaupunginvaltuuston 1. Tietenkin tiestö hiertää ja se, ettei sijainti saaressa ole tuonut saaristokunnan statusta parempine tukineen. Stenberg on kuunnellut vaalipuheita, ja tietysti uuden hallituksen säästötoimet pelottavat jo. Hän ottaisi kaupunkiin lisää valtion työpaikkoja ja toivoo ylipäänsä, että aluepolitiikka muistettaisiin. Hyvä yhteistyö ystävyyskaupunki Kostamuksen kanssa loppui 35 vuoden jälkeen. Jääkiekossakin parhaimmillaan 30 junioriikäistä poikaa kävi Kostamuksen puolelta pelaamassa. - Saako Savonlinnan sairaala nyt lisärahoitusta. Vanhukset ovat asukaspohjan enemmistönä. Määttä oli oikein hyvä kaupunginjohtaja ja sai Kuhmolle näkyvyyttä, kiittelee kaupunginvaltuuston 1. Alemman tieverkon kuntoa pitäisi huomattavasti kohentaa, koska sitä käytetään paljon puun ja muun materiaalin kuljetukseen. KOSTAMUS-YHTEYS LOPPUI Kuhmon keskushallinto kärsi alkuvuodesta tuplamenetyksen, kun talousjohtaja jäi eläkkeelle ja toimelias kaupunginjohtaja Tytti Määttä valittiin Pohjois-Savon maakuntajohtajaksi. varapuheenjohtaja Eija Stenberg. Tarve olisi 15 miljoonaa. KL3_16-37.indd 29 7.3.2023 8.48. Hallitus antoi esityksen erilliskorvauksesta helmikuun alussa, josta lopettavan eduskunnan oli vielä määrä ehtiä päättää
Hän uskoo, että paikallisilla päättäjillä on oman alueensa paras asiantuntemus. Julkisen velan kasvaessa Komulaista huolettaa, miten kuntien valtionosuuksille käy. Hyvin olemme kaupunkinakin panostaneet varautumiseen. Komulainen toivoo turvallisuuden pysyvän päällimmäisenä asiana seuraavallakin hallituskaudella – ja nopeaa Nato-jäsenyyden ratifiointia. Kokoomus, perussuomalaiset, keskusta, ehkä kristilliset – siinä on minun ykkösvitjani. Hallitusohjelman pitää ratkaista kokoonpano, Vaasan Heinonen painotti. Lähteekö keskusta hallitukseen. varapuheenjohtajan Antti Komulaisen selän takana, Kuhmon terveysasemalla, on sisäilmaongelma. Oman puolueen piirissä olisi halua jopa osoittaa Kuhmosta lääniä Naton pysyville joukoille. [ Eduskuntavaalit ] 30 Kuntalehti 3 / 2023 Eija Kallioniemi joukkueita, Komulainen kertoo. PORVARIHALLITUSTA VEIKATTIIN Helmikuussa nelikko veikkasi ensisijaisesti porvarihallitusta kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille. Kuva: Kimmo Rauatmaa Kaupunginvaltuuston 1. Muonion Korhonen ennustaa vaikeita hallitusneuvotteluja. Ei unohdettaisi pohjoisen ja itäisen Suomen kehittämistä. Uusi terveysasema pitäisi rakentaa, mutta menisikö se Kuhmon vai Kainuun hyvinvointialueen taseeseen, Komulainen kysyy. Meidän on pakko saada velkaa vähemmäksi. Ennen kuin aletaan leikata, toivoisin, että kuntia kuunneltaisiin. • Ennen kuin aletaan leikata, toivoisin, että kuntia kuunneltaisiin. Komulaista huolettaa, miten tuleva hallitus aikoo saada hyvinvointialueiden rahoituksen riittämään. Hän toivoo kokoomuksen kylkeen sopivaa yhdistelmää perussuomalaisia, keskustaa, kristillisdemokraatteja, Liike Nyttiä ja RKP:tä. Kuhmon Komulainen näkee, että nyt on perussuomalaisten hetki. Väyläviraston Liikenne 12 -ohjelmassa ei ollut yhtään kohdetta tänne Kainuuseen. KL3_16-37.indd 30 7.3.2023 8.48. Olen aika pessimistinen sen suhteen, milloin se onnistuu ja millä hallituspohjalla. Lisärahoitusta annetaan, mutta sekään ei tule riittämään, Komulainen pelkää. Se heijastuu meidän lähipalveluihimme. Toisen asteen koulutuksen pitäisi olla mahdollista suorittaa kotipaikkakunnalla. Savonlinnan Stenbergin lailla Komulainen ottaisi kaupunkiin valtion työpaikkoja. Savonlinnan Stenberg huomauttaa, että kaikki demarit eivät ole sitä mieltä, ettei perussuomalaisten kanssa voisi mennä hallitukseen. Minusta hyvinvointialueita tuli alun perin liikaa. Toivottavasti keskusta nousisi, että myös se voisi lähteä hallitukseen leuka pystyssä. Korhonen arvioi, että ehkä lähteekin, jos välttämättä tarvitaan. Sitäkin Komulainen korostaa, ettei uusi hallitus puuttuisi ”ihan hirveästi” kuntien itsehallintoon
Kun eduskuntauudistus vuonna 1906 tehtiin, oli se erittäin radikaali – harppaus maanosan konservatiivisimmasta säätyedustuslaitoksesta periaatteiltaan Euroopan demokraattisimmaksi. ÄÄNIOIKEUDEN käyttämisen esteiden tai hidasteiden tasoittamiseen tulisi paneutua, sillä tällä hetkellä kaikkein aktiivisimmin ja varmimmin äänioikeuttaan käyttävät yhteiskunnan hyväosaiset: hyvin toimeentulevat, korkeasti koulutetut ja terveet kansalaiset. Hyväosaiset äänestävät usein itsensä näköisiä ja omia arvojaan edustavia ehdokkaita, mikä vaali toisensa jälkeen tuottaa edustukselliseen järjestelmään heidän näköisiään kansantahdon toteuttajia. Puoluetoiminta ei houkuttele ja osallista, joten äänestäjätkin kokevat puolueet ja ehdokkaat etäisiksi. Alamaisista tuli kansalaisia, kun suomalaiset irtautuivat säätyajan alistussuhteista ja alkoivat sorvata yhteistä etua poliittisen sovittelun kautta kansanedustuslaitoksessa. KUNNIAKAS ja edistyksellinen historia ei kuitenkaan takaa sitä, että äänioikeuden käyttäminen toteutuisi täysimääräisesti läpi äänestäjäkunnan. Terveydentila voi konkreettisesti estää lähtemästä äänestyspaikalle tai painaa äänioikeuden käyttämisen omalla prioriteettilistalla taka-alalle. Esimerkiksi nuorissa perusasteen koulutuksen saaneiden ja korkeakoulutettujen äänestysaktiivisuudessa voi olla useiden kymmenien prosenttiyksiköiden ero koulutettujen hyväksi. Heikko luottamus omiin kykyihin arvioida puolueiden ja ehdokkaiden näkemyksiä ja lupauksia ei rohkaise käyttämään äänioikeutta – etenkin jos äänestäminen kehystetään velvollisuudeksi ja suureksi kansalaisvastuuksi. Osallistutaan innolla ja muistetaan, että nukkuvien puolueesta tai velvollisuuden laiminlyömisestä puhuminen ei todennäköisesti kannusta ketään käyttämään äänioikeuttaan. d’Hondtin menetelmän, vertauslukujen, vaaliliittojen, mutta myös piilevien äänikynnysten ja viimeisistä paikoista käytävien kilpailuiden kautta poliittisiksi voimasuhteiksi ja uudeksi eduskunnan luottamusta nauttivaksi hallitukseksi. Se, että puolueet eivät aja äänestäjälle tärkeitä asioita tai sopivaa ehdokasta ei löydy, ovatkin yleisiä syitä, sille miksi ääni jää käyttämättä. Miksi äänestää, jos tuntuu, ettei päätöksentekijäjoukon monimuotoisuus ei sillä muuksi muutu. Noin 30 prosenttia äänioikeutetuista on jo pitkään jättänyt äänestämättä, ja laskusuunnassa olleesta äänestysaktiivisuudesta on tavattu syyttää puolueita. Pidetään äänestäminen ilon puolella. Kansalaisvelvollisuudeksi Jenni Karimäki Kirjoittaja on puolueja aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Syrjäytyneiden, vähävaraisten ja maahanmuuttajataustaisten osuus on ehdokkaiden joukossa varsin pieni. Ne ryhmät, jotka kipeimmin tarvitsisivat asiansa ajajia, jäävät nyt herkästi hyväosaisten epäitsekkyyden varaan poliittisen päätöksenteon rattaissa. Kuntalehti 3 / 2023 31 [ Kolumni ] S uomalaisen kansanvallan historia on pidempi kuin itsenäisen Suomen historia. Tänä keväänä piirretään äänestyslippuihin symbolinen punainen viiva. Ääni kuitenkin ratkaisee tämänkin kevään eduskuntavaaleissa – mutta vain jos sitä käyttää. Kokemus siitä, ettei tiedä tarpeeksi politiikasta tai yhteiskunnasta, saa myös kiertämään vaaliteltat ja -uurnat kauempaa. Myös se, ettei ehdokkaiden joukossa ole ketään joka edustaa esimerkiksi omaa sosiaalista tai etnistä ryhmää, hillitsee äänestysintoa. Kansantahto muuttuu ns. Ääni ratkaisee, jos sitä käyttää Hyväosaiset äänestävät usein itsensä näköisiä ja omia arvojaan edustavia ehdokkaita. • KL3_16-37.indd 31 7.3.2023 8.48. Entä jos valitsen väärin ja edesautan sellaisen ehdokkaan tai puolueen valintaa, joka tekeekin huonoja päätöksiä. Kuva: Tilda Hopia nimetyn äänioikeuden käyttäminen voi tuntua merkityksettömältä oman tai läheisen vakavan sairauden rinnalla. Perinteisen meriselityksen ohella äänestämättömyyden taustalla vaikuttavat kuitenkin monet, helposti piiloon jäävät ja varsin henkilökohtaisetkin tekijät, jotka eivät laiskuudesta tai kiinnostuksen puutteesta syyttämällä selity
Nuorempana olisin tehnyt sellaisesta satiiria. Koiviston ja Oriveden suhde ei tosiaan ole aina ollut mutkaton. Alan olla ikämies, vaikka sitä onkin vaikea tunnustaa. KL3_16-37.indd 32 7.3.2023 8.48. Koivisto ei ole ensimmäinen sarjakuvamaakari, jolta Orivesi on tilannut strategiansa visualisoinnin. Mutta Koivisto tarttui silti kaupungin tarjoamaan tehtävään, asiaa toki jonkin aikaa mutusteltuaan ja epäiltyään. Mämmilän tiimoilta on oltu napit vastakkain pariinkin otteeseen. Tuli ajatus kummasta fundeeraajasta VarpuViljamista, joka luotaa näköjään kultasuoniakin kaivonkatsojan varvullaan. Koivisto kuitenkin siitä innostui. Arvostus kotiseutua kohtaan alkaa kasvaa, hän sanoo. Ajattelin, että en minä tämmöisestä osaa tehdä, kun ei ole äksöniä tai tarttumapintaa. Hän kertoo kuulleensa, miten kuntalainen nimeltään Mäki rakensi pihaansa väliaikaisen postilaatikon lastulevystä, tunnistettavan rumiluksen, joka erosi melko lailla virallisista esikuvistaan. Orivesiläiset pitivät Tilsan strategiasta kovasti, kertoo kaupungin tiedottaja Jenni Koponen, joka on ollut sarjakuvahankkeissa tiiviisti mukana. Asiaa voisi katsoa taas Mämmilän näkökulmasta. Siinä Mämmilästä tuttu kalvakka kyläfilosofi Varpu-Viljami sijoittaa alle 9 000 asukkaan Oriveden kaupungin ei sen vähempää kuin olevaisen maailman keskipisteeksi. Tilauksen esittäminen Koivistolle jännitti Koposta hieman. Tämän rohkaisemana seuraava strategia päätettiin tilata Tarmo Koivistolta. Näen, että ilman muuta Orivesi on ollut Mämmilän esikuva, sanoo Koponen. Vaikka teoksen ja todellisuuden täsmällinen suhde pakenee määrittelyä, niin Koposen mielestä yhteys on ainakin orivesiläisille selvä. Tilsan lupsakoiden elukoiden absurdit lausumat hivelevät oudolla tavalla kielikorvaa. Rakennuspölyn ja hirvittävän metakan keskellä ajatus Orivedellä sijaitsevasta lapsuudenkodista on alkanut tuntua Koivistosta aina vain houkuttelevammalta. Aiemmin tehtävään on tarttunut paikkakuntalainen Jukka Tilsa, jonka stripit ovat ilmestyneet muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä ja sittemmin Maaseudun Tulevaisuudessa. Sillä onhan strategia abstrakti, siinä on sellaisia sanoja kuin kehityskelpoinen, terveellinen ja turvallinen, sanoo Koivisto. Mutta kun Koponen sitten kysyi asiaa Koivistolta, tämä vastasi arvoituksellisesti, että Varpu-Viljami sen selittää: Orivesi on kvarkki. [ Eduskuntavaalit ] 32 Kuntalehti 3 / 2023 ORIVESI ON MAAILMAN NAPA, SANOO VARPU-VILJAMI Kuntalehteenkin piirtävä sarjakuvataiteilija Tarmo Koivisto piirsi Mämmilän – ei kun Oriveden – kaupunkistrategian. EI AINA MUTKATON SUHDE Sarjakuvataiteilija Koivisto antaa haastattelun Kuntalehdelle työhuoneeltaan Helsingin Merihaasta, jonka pihamaalla sijaitsee valtava rakennustyömaa. Eipä aikaakaan, kun se jo ilmestyikin Mämmilän maisemaan. Koivisto oli sen bongannut. Ja tästä pitäisi sitten piirtää sarjakuva. KOHTALONOMAINEN SIJAINTI Mutta hiljalleen ajatus alkoi kypsyä. YHTEYS MÄMMILÄÄN Tilsan näkemykseen verrattuna Koiviston lähestymistapa on suorastaan teoreettinen, pitkälle käsikirjoitettu. Koivisto kiittelee vanhaa kotikuntaansa siitä, että Orivedellä on ymmärretty järjestää paikkakunnan nuorille koulutusta. Kyllä näillä kahdella on selvä yhteys. Tiesin, että kunnan ja taiteilijan välit eivät aina ole olleet pelkästään lämpimät. Koposta lausunto jäi kieltämättä hieman mietityttämään. T ämän kevään kunnallinen sarjakuvatapaus on ollut se, että Mämmilä-eepoksestaan ja myös Kuntalehden piirroksistaan tunnettu pilapiirtäjä Tarmo Koivisto on tehnyt Oriveden kaupunkistrategiasta sarjakuvan. Luonnontieteet eivät olleet vahvuuteni koulussa. Koponen on lukenut itsekin innokkaasti Mämmilöitä
KIITOSTA JA KRITIIKKIÄ Lausuntokierroksella Oriveden kaupungin johdossa Koiviston sarjakuva sai sekä kiittävää että kriittistä palautetta. Kun Koivisto oli pieni, kotitalon ikkunasta näkyi yksinäinen katulamppu, jonka valokiilaan lumi hiljalleen sateli talvi-iltaisin. Juttu jatkuu vielä sen jälkeen sivulla 36. Kuva: Kari Långsjö Mämmilän tiimoilta on oltu napit vastakkain pariinkin otteeseen. Tarmo Koivisto asuu ja tekee töitä Helsingin Merihaassa, mutta Orivedellä on edelleen kotitalo. Hänellä on yhteyksiä ylempiin filosofisiin voimin. Seuraavalla aukeamalla nähdään Oriveden uusi strategia. Emme me ole kauhean kiinnostavia, ja se on pelastanut meidät monta kertaa. . Varpu-Viljami miettii galaksinlaajuisesti asiaa: kaikki on atomien liikettä. Seuraavalla aukeamalla Oriveden uusi strategia. Kuntalehti 3 / 2023 33 . Tämä sama oivallinen ja kaunis matemaattinen suhde toteutuu myös Oriveden suhteessa Tampereeseen ja Jyväskylään. Siinä saa vääntää ja kääntää rattia. KL3_16-37.indd 33 7.3.2023 8.48. Kuten Mämmilässä, kehitys on kehittynyt vääjäämättä Orivedelläkin. Orivesi on hyvä paikka – kuten koko Suomi on. Nyt samalla paikalla on valtava liikenneympyrä, ja Koiviston kotitalolle vie mutkitteleva ja vaiheikas kiertotie. Janalla, jonka toinen ääri on Pohjoisnapa ja toinen Tansanian Virtahevonkuusi, Orivesi on tismalleen kultaisen leikkauksen kohdalla. Sillä eikö olekin niin, että avaruudesta katsottuna Orivesi sijainti on suorastaan kohtalonomainen. Kun ilmasto muuttuu, niin muuttuu se Orivedelläkin, mutta ei liian kylmäksi tai kuumaksi, perustelee Koivisto. Taas Koivisto oli lyödä hanskat tiskiin, mutta lopulta ottikin suopeasti osan kritiikistä vastaan, kunhan itselle tärkeät Oriveden opisto – nykyään kampus – ja Rönnin tanssilava saivat jäädä lopulliseen versioon. Nuori Koivisto ei ehkä olisi tehnyt niin, mutta viime aikoina kompromissi on alkanut hänestä tuntua aivan kohtuulliselta lopputulemalta. Sattumaako. Tältä pohjalta on hyvä elää, jos ei itse sössitä asioita. Tuskinpa vain! Orivesi on kaukana maailman melskeestä, mutta ei liian kaukana. Nuori perässä
vaan onko turvaLista. Vilhelm Varpunen KAIVONKATSOJA KANSANTIETÄJÄ MÄMMILÄN KYLÄVIISAS KANGASALA ”Niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen...” Z. 34 Kuntalehti 3 / 2023 sama juTu tääLä kotomaassa: ysitiän ja junararan tampere-jyväskylä kultainen leikkauskohta on orivesi. väyryneniiTiä, viitaniemiiTiä ja kultaa. orivesi etenee kuin parvelan retu: ripeesti, muTa vakaasti. kaikki on atomien liikeTä ja hiukkasvysiikkaa. Orivedeltä se lähtee pohjoiseen. Pintanopeus 790 km/t Kiertoratanopeus 107 000 km/t Linnunratanopeus 864 000 km/t. 9 9 66 KATSE FAKTA FIKTIO ALAKOULU LAULUMAJA RUOVESI ”Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi...” J. keskustaSSA kultavuoren kupeessa hoiretaan kauppa-, kouluja kulTuuriasiat. orivesi ei harrasta horrosta. PANNAAS KATOEN. orivesi ei mene laukaLe. hiukkaset ne toisiinsa orivereLäkin vaikuTaa, niin kun toi varkki. Runeberg UIMAHALLI JÄÄHALLI YHTEISKOULU JA LUKIO ORIVEDEN KAMPUS LIIKUNTAHALLI KAARIKIRKKO TEKONURMIKENTTÄ, PUMPTRACK-RATA LUONTOJA KUNTOPOLUT, HIIHTOLADUT INNOSTAVA ORIVESI ORIVESI, UNIVERSAALIN HARMONIAN LEIKKAUSPISTE oriveren kaLioperä on maaliman vanhinta. TAITOKESKUS AUVISEN TALO ORIVESI ON harvinaisen hyvä paikka assuU ja eLää — yriTää, onnistuU ja innostuU. Topelius ORIVESI ”Pienen laulun tahdon sulle omistaa. suhteeLisen iso etu. kestävää. Loppuu Lapualla kirkon kupeeseen...” Jussi & The Boys KULTASUONI Siitamassa ORIVESI KULTAVUORI keskustassa KULLANHAKU tanssilavalla tasan tarkasti justiinsa tässä. eikös se einsteini arveLu, eTä kaikki on suhteeLista aikaa myöten. se voi oLa yhtä aikaa kahressa eri paikassa. orivesi SIINÄ niiren välissä. onko kivvaa. Varpu-Viljamin mukaan orivereltä pualen tunnin ajomatkan päässä on sen kauneurestaan kuulut naapurit. on IHAN yhtä kaunis. terveeListä. Längelmävesi Vesijärvi Roine Näsijärvi Palovesi KL3_16-37.indd 34 7.3.2023 8.48. orivesi ei ole mämmilä eikä toisiappäin, vaan varkki. L. Se on blues kantatien kuuskytkuus. toimivaa. siinä on mm. ei tarTe. orivereLä on. MAAILMANNAPA ORIVESI HEVONKUUSI KULTAINEN LEIKKAUS universaalin harmonian kultainen leikkauspiste saTuu oleen orivesi. ei kerkee. kehityskelposta
TAITOKESKUS AUVISEN TALO ORIVESI ON harvinaisen hyvä paikka assuU ja eLää — yriTää, onnistuU ja innostuU. Varpu-Viljamin mukaan orivereltä pualen tunnin ajomatkan päässä on sen kauneurestaan kuulut naapurit. kestävää. Kuntalehti 3 / 2023 35 . väyryneniiTiä, viitaniemiiTiä ja kultaa. Vilhelm Varpunen KAIVONKATSOJA KANSANTIETÄJÄ MÄMMILÄN KYLÄVIISAS KANGASALA ”Niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen...” Z. 9 9 66 KATSE FAKTA FIKTIO ALAKOULU LAULUMAJA RUOVESI ”Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi...” J. hiukkaset ne toisiinsa orivereLäkin vaikuTaa, niin kun toi varkki. orivesi ei mene laukaLe. Runeberg UIMAHALLI JÄÄHALLI YHTEISKOULU JA LUKIO ORIVEDEN KAMPUS LIIKUNTAHALLI KAARIKIRKKO TEKONURMIKENTTÄ, PUMPTRACK-RATA LUONTOJA KUNTOPOLUT, HIIHTOLADUT INNOSTAVA ORIVESI ORIVESI, UNIVERSAALIN HARMONIAN LEIKKAUSPISTE oriveren kaLioperä on maaliman vanhinta. Längelmävesi Vesijärvi Roine Näsijärvi Palovesi Juttu Tarmo ”Tape” Koivistosta ja Oriveden strategiasta jatkuu seuraavalla sivulla. Orivedeltä se lähtee pohjoiseen. terveeListä. MAAILMANNAPA ORIVESI HEVONKUUSI KULTAINEN LEIKKAUS universaalin harmonian kultainen leikkauspiste saTuu oleen orivesi. PANNAAS KATOEN. ei tarTe. Se on blues kantatien kuuskytkuus. orivesi ei ole mämmilä eikä toisiappäin, vaan varkki. keskustaSSA kultavuoren kupeessa hoiretaan kauppa-, kouluja kulTuuriasiat. kehityskelposta. orivesi SIINÄ niiren välissä. onko kivvaa. sama juTu tääLä kotomaassa: ysitiän ja junararan tampere-jyväskylä kultainen leikkauskohta on orivesi. L. siinä on mm. Loppuu Lapualla kirkon kupeeseen...” Jussi & The Boys KULTASUONI Siitamassa ORIVESI KULTAVUORI keskustassa KULLANHAKU tanssilavalla tasan tarkasti justiinsa tässä. se voi oLa yhtä aikaa kahressa eri paikassa. orivereLä on. Topelius ORIVESI ”Pienen laulun tahdon sulle omistaa. suhteeLisen iso etu. eikös se einsteini arveLu, eTä kaikki on suhteeLista aikaa myöten. orivesi ei harrasta horrosta. kaikki on atomien liikeTä ja hiukkasvysiikkaa. vaan onko turvaLista. orivesi etenee kuin parvelan retu: ripeesti, muTa vakaasti. toimivaa. KL3_16-37.indd 35 7.3.2023 8.48. on IHAN yhtä kaunis. Pintanopeus 790 km/t Kiertoratanopeus 107 000 km/t Linnunratanopeus 864 000 km/t. ei kerkee
Tämä teema on tärkeä myös eduskuntavaalien alla. Koivisto naurahtaa, että nuorena miehenä Orivesi vaikutti hänestä dystopialta, mutta onko se sittenkin täällä. Kommuntorget.fi KL3_16-37.indd 36 7.3.2023 8.48. Se on tärkeämpää kuin mitkään maa-alueet. [ Eduskuntavaalit ] YLEISSIVISTYSHUUHTELU Joitain vuosia sitten Koivisto kutsuttiin vanhaan opinahjoonsa Orivedelle pitämään niin sanottu riemuylioppilaspuhe valmistuville ylioppilaille. Nyt eteen nousevat Kruunusillat ja parhaimmillaan 13-kerroksiseen Merihakaan suunnitellaan vieläkin korkeampaa lisärakentamista. Se ei kuitenkaan taida liittyä Oriveden strategiaan, vaan pikemminkin Helsingin. Miten hienoa, että Orivedeltä löytyi aikanaan näkemystä ymmärtää, miten tärkeää paikkakunnan nuorille oli järjestää koulutusta, sanoo Koivisto. Kyllä yritin siinä kiittää, että kiitos vain. Varsinainen riemuylioppilas. Siellä se kotitalo odottaa liikenneympyrän vieressä, ja epävarmaksi käyneessä maailmassa ajatus ei yhtäkkiä tunnu Koivistosta enää ollenkaan hullummalta. Pitäisikö lähteä sinne. Paikalla oli myös hänen oma vuosikurssinsa, joka oli kirjoittanut ylioppilaaksi 50 vuotta aiemmin. Katsoessaan nuorison sileitä naamoja Koivisto tunsi yllättävää liikutusta siinä puhuessaan. Ajattelin silloin, että mitähän mahdollisuuksia minullakin olisi elämässä ollut, jos en olisi saanut Oriveden yhteiskoulun yleissivistyshuuhtelua. 40 vuotta myöhemmin voidaan todeta, että eipä se ihan niinkään mennyt. Silloin olen ajatellut, että onhan meillä tuo Orivesi. • Katja Martelius Kommuntorget förnyas! Kommuntorget.fi och magasinet Kommuntorget samlar nyheter, analyser, fakta och debatt på svenska om kommunerna i Finland. Sanoimme silloin, että tähän ei tulla koskaan rakentamaan mitään. Pitääkö virittää nuotio parvekkeelle ja onko se kestävä ratkaisu. Tuohon aikaan yhteiskoulun perustaminen oli harvinaista. Läs mera, det lönar sig. Energiakriisin keskellä Koivisto on myös ajatellut, että mitä sitten tehdään, jos sähkö loppuu ja vesi lakkaa tulemasta hanasta. Jos perhe eli lähestulkoon omavaraistaloudessa, kuten Koivistot tuolloin elivät, se saattoi olla liian suuri uhraus. Koivisto pääsi Oriveden yhteiskouluun aikoinaan vapaaoppilaaksi. Oriveden yhteiskoulu perustettiin 1920-luvulla. Tulikin tippa silmään ja ääni värähti, hän tunnustaa. KOTITALO ODOTTAA Kun Koivisto lähti Orivedeltä ja muutti sittemmin Helsingin Merihakaan, josta perhe osti asunnon, nauhaikkunoista avautui esteetön 180 asteen näköala Suomenlahdelle. Noihin aikoihin yhteiskoulussa oli lukukausimaksut, ja itse piti maksaa vihot ja kirjat. Alltid. Ei tässä pienellä maalla ole syytä olla itsenäinen, jos ei ole omaa kulttuuria, koulutusta ja sivistystä
Suomessa on sovittava periaatteista, joiden pohjalta priorisointi toteutuu. 5 Saavatko ihmiset samalla tavalla palveluita hyvinvointialueen sisällä tai eri puolilla Suomea. Tämä aihe vaatii julkisuudessa pitkäjänteistä, avointa ja faktapohjaista keskustelua. Julkisten palveluiden tärkeysjärjestyksen määrittelevät periaatteet eivät ole yleisesti tiedossa. Sitä, miten resursseja kohdennetaan ja mitä terveyspalveluita näillä resursseilla tarjotaan. Ammattilaiset yrittävät tehdä parhaansa heidän käyttöönsä annetuilla resursseilla. Koronarokotuksen saattoi saada muita aikaisemmin, jos kuului terveydenhuollon henkilöstöön tai riskiryhmään. Äänestäjien arvostuksilla on myös suuri merkitys. 7 Millä perusteella terveysalan ammattilainen tekee hoitopäätöksen, konsulttiyritys Nordic Healthcare Groupin tutkimusjohtaja ja senior partner Riikka-Leena Leskelä. Tässä on kyse agendavallasta eli politiikan asialistan määrittelystä. Ammattilaistasolla on koko liuta hoitosuosituksia, joiden mukaan ammattilaiset pyrkivät toimimaan. Sitä pyrkivät ohjailemaan niin media, vaalikoneiden tekijät, puolueet, järjestöt, ehdokkaat kuin sosiaalisen median vaikuttajatkin. 2 Onko priorisointi välttämätöntä. Korona-aikana olemme saaneet hyviä esimerkkejä priorisoinnista. 10 Mitkä toimijat vaikuttavat eri teemojen – esimerkiksi terveyspalveluiden priorisoinnin – julkiseen käsittelyyn eduskuntavaalien lähestyessä, Helsingin yliopiston yleisen valtioopin dosentti Hanna Wass. eroavaisuuksien sijaan pyritään tasalaatuisiin ja yhdenmukaisiin alueellisiin palveluihin. Tämä on ymmärrettävää, koska meillä ei ole yhteneviä priorisoinnin periaatteita. Moni saattoi kokea ennen hyvinvointialueiden aikaa, että hoitoon pääsyä joutui odottamaan yli kuukauden verran perusterveydenhuollossa. • Jouni Lampinen KL3_16-37.indd 37 7.3.2023 8.48. Jos kuvitelma palvelulupauksesta ja käytännön realismi eivät kohtaa, siitä tulee pettymyksiä. 9 Millaisia esimerkkejä voisit antaa tilanteista, joissa iso joukko ihmisiä on saattanut havahtua terveyspalveluiden priorisointiin. Enemmistö koki, että he eivät tiedä priorisoinnin periaatteita. Palveluissa on isoja alueellisia eroja Suomessa. 8 Onko joillakin asiakasryhmillä muita enemmän haasteita päästä terveyspalveluiden piiriin. Lisäksi hoitojen vaikuttavuus vaihtelee eri vaivoissa ja tilanteissa. 6 Minkälaisia askeleita olisi seuraavaksi otettava, jotta terveyspalveluiden priorisointi olisi läpinäkyvämpää. - Hyvinvointialueilla on puhuttu palveluverkon harmonisoinnista eli kuntakohtaisten 10 kysymystä priorisoinnista terveydenhuollossa Terveyspalveluiden priorisointia tehdään jatkuvasti, ja yhteen sairauteen saa helpommin hoitoa kuin toiseen. Näitä realiteetteja ovat muiden muassa todelliset kustannukset, resurssien rajallisuus tai vaikkapa se, miten yhdenvertaisuus toteutuu. Näiden ongelmien hoitaminen saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kuin vaikkapa joidenkin lastentai syöpätautien. Korona-aikana olemme saaneet hyviä esimerkkejä priorisoinnista. 4 Minkä takia olisi tärkeää tietää priorisoinnin periaatteet. Tätä varten meidän on syytä avoimesti kysyä ja keskustella, millä periaatteilla ja miten kannattaa priorisoida. Priorisoinnin hyväksyttävyys edellyttää, että kansalaiset ja ammattilaiset tuntevat terveyspalveluiden käytännön realiteetit. 3 Tietääkö terveysasioihin apua hakiessaan, mitä voi saada. Palveluvalikoimaa ei ole kattavasti määritelty. Kysyimme tätä sekä kansalaisilta että terveysalan ammattilaisilta Suomessa. Kuntalehti 3 / 2023 37 1 Mitä tarkoittaa priorisointi terveydenhuollossa, Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkki. On, sillä resurssit ovat aina niukkoja. Samaan aikaan nämä ihmiset saattoivat huomata saavansa vastaanottoajan samalle viikolle, kun he olivat yhteydessä lastenneuvolaan. Ammattilaiset ovat kertoneet, että päihdeja mielenterveysongelmat ovat edelleen stigmatisoituja. Lainsäädäntöä on tarve kehittää. Vielä on varmasti käytävä tiukkoja keskusteluita priorisointitarpeista hyvinvointialueilla
38 Kuntalehti 3 / 2023 [ Eduskuntavaalit ] SUORA LINJA EDUSKUNTAAN Kun savukoskelainen Markus Mustajärvi, vas., jää pois eduskunnasta, kunta ja koko Itä-Lappi jäänee ilman kansanedustajaa. KL3_38-55.indd 38 7.3.2023 8.36. Naapurikunnasta Sodankylästä edustajaa ei ole ollut 25 vuoteen, vaikka viime vaaleissa vihreiden edustaja sai äänivyöryn
Kuntalehti 3 / 2023 39 . KL3_38-55.indd 39 7.3.2023 8.36. SUORA LINJA EDUSKUNTAAN Kuva: Liisa Takala Lappilaiset kansanedustajat pitävät savukoskelaisen vasemmistoliiton edustajan Markus Mustajärven mukaan tiukasti yhtä puoluekannasta riippumatta. Mustajärven läheisiin ystäviin kuuluvat muoniolaissyntyinen rovaniemeläinen SDP:n kansanedustaja Johanna OjalaNiemelä (vas.) ja torniolainen keskustan edustaja Katri Kulmuni
3, PS 3, Vas. Olen ollut yli 40 vuotta yhteiskunnallisissa tehtävissä, joten enköhän ole osuuteni tehnyt. Jatkuvan kasvun vaatimus on sulaa hulluutta, Kari Kilpimaa sanoo. 8, Kuntalaiset 7, Kok. 2, SDP 1 ja KD 1 Savukoski on Suomen harvimmin asuttu kunta • lähes 990 asukasta • asutus on keskittynyt kunnan eteläosaan • pinta-ala lähes 6 500 km² • Suomen harvimmin asuttu kunta • poroja on yli 12 kertaa enemmän kuin ihmisiä eli noin 12 000 • laajoja erämaita ja yksittäisiä tuntureita, joista tunnetuin on Korvatunturi • veroprosentti 9,11 • valtuustossa 13 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: Kesk. 4, PS 2 ja Vas. Lapista Helsinkiin kulkeminen on aika rankkaa, ja omassa vaalipiirissäkin pitää liikkua. Savukoskella nähdään, että syrjäisen kunnan on pidettävä kynsin hampain kiinni koulusta ja harrastusmahdollisuuksista. Valtuuston puheenjohtaja näyttelee itse teatterissa, ja myös hänen tyttärensä Emma Kilpimaa on lapsesta saakka ollut mukana teatterin touhuissa ja opiskellut myöhemmin näyttelijäksi. Aluepoliittinen ulottuvuus on jäänyt kaikilta puolueilta liian vähälle huomiolle. Kansanedustajat yrittävät esityksissään saada rahaa yleensä oman alueensa hankkeisiin. PALVELUT VAARASSA Kevään eduskuntavaaleissa Lapista on entistä vaikeampi päästä läpi, sillä nykyisen seitsemän sijaan maakunnasta valitaan enää kuusi kansanedustajaa. Totta kai sillä on ollut valtava merkitys Savukoskelle, etenkin kun he molemmat ovat olleet hallituspuolueiden edustajia, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Savukoski, kesk. Helmikuun puolivälissä Sokli nousi jälleen suureksi puheenaiheeksi, kun kerrottiin, että Soklin mineraaliesiintymässä on paljon aiemmin tiedettyä enemmän harvinaisia maametalleja. Metsästyslaki on meillä nyt kaikkein akuutein, Maijala sanoo. Sillä on suuri merkitys. Päättäjät tarjoavat savukoskelaisille vain Soklin kaivosta, Kilpimaa harmittelee. Sen tiimoilta savukoskelaiset vierailivat joulukuussa eduskunnassa ja maaja metsätalousministeriössä. Eihän kukaan yksin mitään päätä. Mustajärvi itse varoo kehumasta saavutuksiaan oman kotiseutunsa puolesta. 6, Kok. Haluamme saada vaelluskalat takaisin Kemijokeen. Koko lain valmistelu pitäisi aloittaa alusta. Kun joululahjarahoja on jaossa, silloin pitää olla aktiivinen. Sitten tämä olisi erämiehen paratiisi, Kilpimaa sanoo. Moni puolue ei käy edes esittäytymässä Savukoskella, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaa, kok. 1 V ajaan tuhannen asukkaan Savukoskella Itä-Lapissa asuu kansanedustaja Markus Mustajärvi, vas., joka palasi synnyinseudulleen vuonna 2012. Edunvalvontaa riittää Maijalan mukaan myös saamelaiskäräjälain uudistuksessa, joka kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Olemme täällä kahdeksan padon takana, eikä toiveitamme kalojen ohitusuomista kuunnella. Hänet valittiin eduskuntaan Kemijärveltä Lapista 20 vuotta sitten. Myös Mustajärvi on huolissaan pienistä kunnista, joissa etäisyydet ovat pitkiä, väkeä on vähän ja palvelut supistuvat. [ Eduskuntavaalit ] 40 Kuntalehti 3 / 2023 Sodankylä on Suomen toiseksi suurin kunta • noin 8 100 asukasta • muodostuu kaikkiaan 29 kylästä • pinta-ala yli 12 000 km² • Suomen toiseksi suurin kunta • poroja on noin 2,5 kertaa enemmän kuin ihmisiä eli noin 20 000 • kunnan pohjoisosissa sijaitseva Lokka on yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä • veroprosentti 8,36 • valtuustossa 27 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: Kesk. Liikuntasali on toiminut jo vuosikymmeniä myös paikallisen harrastajateatterin Rösölänperän Ruppanoiden harjoitusja esityssalina. Nyt luvat myydään minuutissa netin kautta, ja täällä majoittuvat eivät pääse metsälle eikä oppaille ole töitä. Haluamme pitää täällä oman lukion. Maalintujen metsästyslupamyynti pitäisi olla paikallisten käsissä. Vielä viime kaudella Savukoskelta oli jopa kaksi kansanedustajaa. Surullista, ettei valtio näe enää nykyisin tarpeelliseksi tukea vähäväkisten kuntien infraa, vaikka meillä olisi kyllä hyviä ideoita. Suurin osa savukoskelaisista on metsäsaamelaisten jälkeläisiä eikä heitä ole huomioitu saamelaislaissa lainkaan, Maijala kommentoi kaatunutta esitystä. Nyt hän ei enää ole ehdolla. Oman kunnan kansanedustajaan on helppo olla yhteydessä. Aloitin poliittisen urani Savukosken valtuustossa vuonna 1984, Mustajärvi muistelee. Soklin kaivoksen mahdollisesta perustamisesta on puhuttu 1960-luvulta lähtien. Häneltä voi kysyä suoraan, missä vaiheessa jokin asia on tai kuka sitä hoitaa. Taloudellisen tuen lisäksi lisäksi Maijala arvostaa sitä, että oman kunnan kansanedustaja tarjoaa ”suoran linjan päättäjäpaikalle”. Seuraavaksi on tarkoitus tehdä päivätupa Korvatunturille. Joku 200 000 euroa on tällaiselle pienelle kunnalle iso raha. Koulutuspalveluiden turvaaminen on yksi isoa asia sote-palveluiden ohella. Niiden turvin on rakennettu muun muassa pitkospuita Urho Kekkosen kansallispuistoon. KL3_38-55.indd 40 7.3.2023 8.36. Todennäköisesti asia nousee esille myös seuraavalla kaudella. kunnanjohtaja Eeva-Maria Maijala, kesk., istui eduskunnassa kaksi kautta vuosina 2011–2019. Lisäksi Savukoski tarvitsisi kipeästi uuden liikuntasalin sisäilmaongelmaisen tilalle, mutta siihen ei ole varaa, koska kunta rakensi kaksi vuotta sitten koulun. 2, Vihr. Hän nostaa esiin niin sanotut joululahjarahat, joilla tarkoitetaan valtion seuraavan vuoden budjetin lisäyksiä, joista eduskunnan valtiovarainvaliokunta päättää joulukuussa. Nykyinen vs
Valitut ehdokkaan kotikunnan mukaan lukumäärä KL3_38-55.indd 41 7.3.2023 8.36. Top 10 Valittu edustaja 2019 Vaalipiirit 2019 Kunnat 2019 Eduskuntavaaleissa 2019 valitut kansanedustajat kotikunnan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot. Valittu edustaja Kunnat 2019 Vaalipiirit 2019 vaalipiiri nimi 01 Helsingin vaalipiiri 24* 02 Uudenmaan vaalipiiri 34* 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 04 Satakunnan vaalipiiri 8 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 06 Hämeen vaalipiiri 14 07 Pirkanmaan vaalipiiri 19 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17 09 Savo-Karjalan vaalipiiri 15 11 Keski-Suomen vaalipiiri 10 10 Vaasan vaalipiiri 16 12 Oulun vaalipiiri 18 13 Lapin vaalipiiri 7 Eduskuntavaaleissa 2019 valitut kansanedustajat kotikunnan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot. Valittu edustaja Kunnat 2019 Vaalipiirit 2019 vaalipiiri nimi 01 Helsingin vaalipiiri 24* 02 Uudenmaan vaalipiiri 34* 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 04 Satakunnan vaalipiiri 8 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 06 Hämeen vaalipiiri 14 07 Pirkanmaan vaalipiiri 19 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17 09 Savo-Karjalan vaalipiiri 15 11 Keski-Suomen vaalipiiri 10 10 Vaasan vaalipiiri 16 12 Oulun vaalipiiri 18 13 Lapin vaalipiiri 7 Eduskuntavaaleissa 2019 valitut kansanedustajat kotikunnan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot. Valitut ehdokkaan kotikunnan mukaan lukumäärä Kuntalehti 3 / 2023 41 . Ehdolle voi asettua mihin tahansa vaalipiiriin, joten edustajien lukumäärä kotipaikkakunnittain ja vaalipiireittäin voi poiketa toisistaan. Ehdolle voi asettua mihin tahansa vaalipiiriin, joten edustajien lukumäärä kotipaikkakunnittain ja vaalipiireittäin voi poiketa toisistaan. Ehdolle voi asettua mihin tahansa vaalipiiriin, joten edustajien lukumäärä kotipaikkakunnittain ja vaalipiireittäin voi poiketa toisistaan. Valitut ehdokkaan kotikunnan mukaan vaalipiiri nimi lukumäärä 01 Helsingin vaalipiiri 24* 02 Uudenmaan vaalipiiri 34* 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 04 Satakunnan vaalipiiri 8 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 06 Hämeen vaalipiiri 14 07 Pirkanmaan vaalipiiri 19 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17 09 Savo-Karjalan vaalipiiri 15 11 Keski-Suomen vaalipiiri 10 10 Vaasan vaalipiiri 16 12 Oulun vaalipiiri 18 13 Lapin vaalipiiri 7 Kunnan kansanedustajamäärä Helsinki 24 Espoo 12 Tampere 12 Oulu 10 Turku 9 Vantaa 6 Joensuu 5 Lappeenranta 5 Hämeenlinna 4 Jyväskylä 4 * Kaksi helsinkiläistä pääsi eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Ehdolle voi asettua mihin tahansa vaalipiiriin, joten edustajien lukumäärä kotipaikkakunnittain ja vaalipiireittäin voi poiketa toisistaan. Valitut ehdokkaan kotikunnan mukaan lukumäärä Valittu edustaja Kunnat 2019 Vaalipiirit 2019 vaalipiiri nimi 01 Helsingin vaalipiiri 24* 02 Uudenmaan vaalipiiri 34* 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 04 Satakunnan vaalipiiri 8 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 06 Hämeen vaalipiiri 14 07 Pirkanmaan vaalipiiri 19 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 17 09 Savo-Karjalan vaalipiiri 15 11 Keski-Suomen vaalipiiri 10 10 Vaasan vaalipiiri 16 12 Oulun vaalipiiri 18 13 Lapin vaalipiiri 7 Eduskuntavaaleissa 2019 valitut kansanedustajat kotikunnan mukaan Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot
Puolet kuntalaisista on suorittanut metsästyskortin, Rantapelkonen kertoo. Kyllä täällä asiat ratkaisevat, ja yritämme päättää asioista oman alueen parhaaksi. Savukosken valtuustoa johtava Kilpimaa on ärtynyt erityisesti siitä, että Lappi menettää yhden kansanedustajapaikan. • Kuva: Liisa Kuittinen Sodankylän tuore kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen pukeutuu oman kunnan väreillä neulottuun villapaitaan ja näkisi mielellään Arkadianmäellä oman kunnan edustajan. Esimerkiksi Mustajärvi on aina saanut täällä paljon myös muiden puolueiden kannattajien ääniä, myös meidän kokoomuslaisten. Tunteita herättää myös maankäyttö ja reittien kehittäminen, kuten saavatko turistit mennä kansallispuistoon koirilla tai moottorikelkoilla vai pitääkö heidän hiihtää. Niistä on saanut eräänkin kerran vääntää. Rantapelkosesta oma kansanedustaja on eräänlainen edunvalvoja, ja sellaiselle olisi nyt tarvetta matkailun edistämisessä. KAIVOSTOIMINTA KUUMENTAA Matkailuakin kuumempi peruna Sodankylässä on kaivostoiminta. Konkaripoliitikko miettii vielä tulevaisuuttaan. Sodankylä lasketaan jo Keski-Lappiin. Tämä murskaa meidät, hän jyrähtää. Annala on istunut Sodankylän kunnanvaltuustossa vuodesta 2013, eikä hänellä siten ole kokemusta yhteistyöstä paikallisen kansanedustajan kanssa. Kaivostoiminnan pitää olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ja siitä pitää jäädä nykyistä enemmän taloudellista hyötyä Sodankylään. Karppinen ei ole tällä kertaa ehdolla. Toimiessaan yli viisi vuotta Enontekiön kunnanjohtajana Rantapelkonen tunsi, että kunta hyötyi siitä, että enontekiöläinen Mikko Kärnä, kesk., oli kansanedustaja. Lapista on vaikea päästä läpi, koska äänikynnys on niin korkea. Hän tuntee ihmiset, elinkeinon ja kulttuurin ja pystyy tuomaan paikallista näkökulmaa esiin. Läheltä piti, ettei Sodankylä saanut ikiomaa kansanedustajaa, kun vihreiden Riikka Karppinen keräsi yli 7 800 ääntä. Yli puolet Suomen malminetsinnästä sijoittuu tällä hetkellä Sodankylään, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Annala, kok. Pitäisi löytyä yhteisvoimaa. Mustajärvi tietää, että kisa on entistäkin kovempaa. Kyllä Riikka Karppisen olisi pitänyt päästä viime vaaleissa sillä äänimäärällä läpi. Yhteistyö Lapin seitsemän kansanedustajan kanssa on Annalan mukaan ollut toimivaa. Vierailimme silloin Jääkäriprikaatissa ja keskustelimme tiestöstä, matkailusta, kaivosasioista ja luonnonsuojelulain uudistuksesta. Tänne olisi tulijoita, mutta kunnan kehittäminen vaatii investointeja palveluihin ja asuntoihin. Järjestelmä ei ole tasapuolinen. Kun itse pyrin vuonna 2003 eduskuntaan, minulla oli salainen tukiryhmä, jossa oli neljän eri puolueen jäseniä, hän paljastaa. Täällä ihmiset elävät oikeasti luonnon kiertokulun mukaan. Yksi keskeisistä haasteista liittyy luonnon hyödyntämiseen. Noin 8 100 asukkaan Sodankylä elää luonnosta myös konkreettisesti. Viimeksi Sodankylällä oli oma kansanedustaja 25 vuotta sitten, kun kunnankamreerinakin toiminut Asko Apukka, vas., istui Arkadianmäellä vuosina 1987–1998. Sodankyläläisiä on ehdolla neljä. ”TÄMÄ MURSKAA MEIDÄT” Savukoskelta ei ole eduskuntavaaleissa nyt ainuttakaan ehdokasta. Rantapelkonen valittiin Sodankylän kunnanjohtajaksi viime kesänä, ja sitä ennen hän oli vähän aikaa kunnanjohtajana Kittilässä, josta ei myöskään ole kansanedustajaa. Kilpimaa huomauttaa, että ainakin Itä-Lapissa eri puolueet ovat pitäneet perinteisesti yhtä. Nyt hän toivoo, että ihmiset lähtisivät uurnille innokkaasti. Tämä vaalisysteemi on ihan mätä. [ Eduskuntavaalit ] 42 Kuntalehti 3 / 2023 Meeri Ylä-Tuuhonen Martta Nieminen LÄHELTÄ PITI SODANKYLÄSSÄ Savukosken naapurikunnassa Sodankylässä harmitellaan edelleen edellisten eduskuntavaalien tulosta. Toivottavasti Itä-Lapista menisi edes joku läpi. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja metsätalousinsinööriksi kouluttautunut Mustajärvi, 60, aikoo pysyä savukoskelaisena, vaikka hänellä on avovaimonsa kanssa kakkosasunto Vantaalla. Hän korostaa, että Sodankylän kunta on kaivosmyönteinen, mutta ei ehdolla millä hyvänsä. Kotikuntaakin tärkeämpää on, mitä kansanedustaja ajattelee meille tärkeistä asioista, miten hän niitä ajaa ja mikä on hänen asemansa ja vaikutusvaltansa eduskuntaryhmässä. Kunnassa toimii Kevitsan kaivos, ja kahden uuden kaivoksen avaamista suunnitellaan 5–8 vuoden sisällä. KL3_38-55.indd 42 7.3.2023 8.36. Onhan sillä iso merkitys, että kunnalla on oma kansanedustaja. Täällä pitää saada paljon enemmän ääniä verrattuna etelän vaalipiireihin, harmittelee Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. Se ei kuitenkaan riittänyt. Viimeksi he kävivät elokuussa Sodankylässä. Etelässä ei aina ymmärretä täkäläisten metsästysja kalastusoikeuksia. Olen saanut kyselyitä kuntapuoleltakin, mutta politiikkaan en enää lähde
Suuremmissa kysymyksissä kunnille on kuitenkin merkitystä sillä, onko niillä ”omia” kansanedustajia. V arkaus sai eduskunnalta joululahjan. Sillä suunnalla ei kuitenkaan ole lahjarahojen anojaa. Pieksämäeltä ei ole ollut kansanedustajaa viiteen vaalikauteen eli sitten vuoden 2003. Vuosikausia odotettu Jäppiläntien remontti sai yllättäen rahoitusta valtion vuoden 2023 talousarviosta. Kuntalehti 3 / 2023 43 . Varkautelaisehdokkaat ovat menestyneet hyvin eduskuntavaaleissa, millä on todennäköisesti ollut vaikutusta paikkakunnan hankkeiden edistymiseen. Kohennusta kaipaisi myös saman tien Pieksämäen puoli, eli osuus Jäppilän kirkonkylältä Varkauden suuntaan. RADAT TÄRKEITÄ Ulla Nykänen on toiminut Pieksämäen kauKuva: Akseli Muraja Varkaus alkoi kasvaa pari sataa vuotta sitten puunjalostusteollisuuden ympärille ja elää edelleen vientiteollisuudesta. Varkautelainen kansanedustaja Matti Semi, vas., oli tehnyt kunnostamisesta talousarvioaloitteen. Varkautelainen vaikuttaminen henkilöityy Kari Rajamäkeen. Etenkin isoissa infrahankkeissa kansanedustajien vaikuttamistyöllä on merkitystä, sanoo Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen. Sitä kautta asia ei edennyt, mutta niin sanotuista joululahjarahoista remonttiin tuli 500 000 euroa. Joululahjarahojen saalistaminen on vain yksi rönsy kansanedustajan työssä, ja lahjarahat ovat sivuseikka myös kuntien kannalta. Meeri Ylä-Tuuhonen Martta Nieminen VAALIPIIRI JAKAA NÄKYMÄT Pieksämäeltä ei ole ollut kansanedustajaa viiteen vaalikauteen, mutta naapurikaupungilla Varkaudella on suora yhteys Arkadianmäelle. Sillä saadaan ainakin ensiapua kunnostukseen. KL3_38-55.indd 43 7.3.2023 8.36
[ Eduskuntavaalit ] 44 Kuntalehti 3 / 2023 Pieksämäki kasvoi rautatieaseman ympärille • asukkaita noin 17 080 • vuonna 1889 valmistunut Savon rata ratkaisevaa Pieksämäen kasvulle, risteysasemaksi 1918, jolloin poikittaisrata valmistui • kauppalaksi 1930, kaupungiksi 1962 • vuoden 2007 kuntaliitoksessa Pieksämäkeen yhdistyi Pieksänmaan kunta, jonka olivat 2004 muodostaneet Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilä ja Virtasalmi • veroprosentti 9,36 • valtuustossa 35 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: Kesk. 3 ja KD 2 Kuva: Kimmo Peltonen Pieksämäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Erkki Huupponen, sd., sanoo, että vuoden 2015 vaalipiiriuudistus oli pieksämäkeläisehdokkaiden kannalta täysi katastrofi. Hänet kuvattiin Abel Häyrisen patsaan luona. 11, PS 6, Vas. 5, Kesk. 7, Vihr. 3, Vas. KL3_38-55.indd 44 7.3.2023 8.36. Häyrinen vaikutti vahvasti siihen, että Savon rata linjattiin Pieksämäen kautta. 2, PS 2, Pieksämäki-ryhmä 2 ja KD 1 Varkaus elää vientiteollisuudesta • asukkaita noin 19 760 • Varkauden kauppala perustettiin vuonna 1929, sitä ennen Varkaus oli osin Leppävirtaan ja osin Joroisiin kuulunut teollisuustaajama, kaupungiksi 1962 • Kangaslammin kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005 • sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa valtateiden 5 ja 23 risteyksessä, matkaa Kuopioon 76 kilometriä ja Mikkeliin 88 kilometriä • veroprosentti 8,36 • valtuustossa 43 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: SDP 16, Kok. 11, SDP 7, Kok. Pieksämäkeläinen Häyrinen oli talonpoikaissäädyn edustaja useilla valtiopäivillä 1870–1890-luvuilla
Yksi paikka tulee Varkauteen melko varmasti, kaksi paikkaa on mahdollista saada ja kolme olisi jättipotti, Ristamäki sanoo. Vuoden 2015 vaalipiiriuudistus oli pieksämäkeläisehdokkaiden kannalta täysi katastrofi, sanoo Pieksämäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Erkki Huupponen, sd. Valitettavasti näyttää siltä, että valinnan mahdollisuudet ovat tälläkin kertaa heikot. • Jorma Ylönen olisi SDP:n listalla vaadittu yli 5 800 ääntä. Sen jälkeen ei Pieksämäeltä ole ollut edustajia. Rajamäki kuskasi valtion liikuntaneuvoston jäsenet kyläkoulun pimeälle pihalle ja aloitti palopuheensa sisäliikuntatilojen välttämättömyydestä kylän ihmisille. Koko tuon ajan eduskunnassa on ollut varkautelainen kansanedustaja, usein kaksikin. Varkaus elää vientiteolliVälillä olen katsonut kateellisina naapurikuntia, joilla on ollut suora yhteys valtakunnan tason päätöksentekoon. Vaalipiirikin vaihtuu, Kaakkois-Suomesta SavoKarjalaan. Kunnallispolitiikassa toimimisen kautta ei sellaista näkyvyyttä synny, Huupponen sanoo. Vaalipiiriuudistuksen vaikutukset näkyvät Pieksämäellä jo äänestysaktiivisuudessa ja mahdollisuudessa päästä ehdolle. Jotta Pieksämäeltä saataisiin joku läpi, puolueiden ja kaupunkilaisten pitäisi ryhmittäytyä yhden ehdokkaan taakse. Keskustasta kokoomuksen loikannut Kauppinen putosi vuonna 1995, mutta samoissa vaaleissa Raimo Mähönen, sd., nousi eduskuntaan. On hienoa ja tärkeää, että Pieksämäeltä on omia ehdokkaita mukana vaaleissa. Eikä oikein näytä siltä, että tulisi jatkossakaan. Kaupunki sijaitsee Kaakkois-Suomen vaalipiirin luoteisimmassa kulmassa, ja sieltä käsin kamppailu vaalipiirin isompien keskusten eli Lappeenrannan, Mikkelin, Kouvolan ja Kotkan ehdokkaita vastaan on vaikeaa. Annetaan rahat, niin ei tarvitse tulla tänne uudestaan, kerrotaan liikuntaneuvoston väen tuumanneen. He ovat pystyneet omien puoluekontaktiensa kautta vaikuttamaan myös valtakunnan tason päätöksiin, vaikka Pieksämäeltä ei olekaan ollut kansanedustajia, Nykänen sanoo. Välillä olen katsonut kateellisina naapurikuntia, joilla on ollut suora yhteys valtakunnan tason päätöksentekoon. Matti Semi hakee jatkokautta, ja aluevaaleissa yllättänyt Kati Hynninen on kokoomuksen listan musta hevonen. Kun meillä ei sitä ole, vaikuttaminen vaatii enemmän vaivannäköä ja sinnikkyyttä. Pieksämäkeläisehdokkaita on kaikkiaan kymmenkunta. Omalla kansanedustajalla on varmasti vaikutusta paikkakunnan hankkeiden edistymiseen, mutta näen sen tärkeänä myös kaupungin itsetunnon kannalta, hän sanoo. Monet hankkeet etenisivät varmasti muutenkin, mutta on varmasti myös tapauksia, joissa kansanedustajan sinnikkyys kääntää vaakakuppia ratkaisevasti, Ristamäki pohtii. Varkautelaisehdokkaiden asemaa kevään vaaleissa pönkittää lähikuntien, Joroisten ja Heinäveden, siirtyminen Pohjois-Savon vaalipiirin puolelle. Huupponen yritti eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa ja sai 1 600 ääntä. Varkautelainen vaikuttaminen henkilöityy Kari Rajamäkeen. Sellaista sopua ei valitettavasti ole näköpiirissa. VR:n konepaja työllistää satoja pieksämäkeläisiä, ja kaupungissa on lisäksi lukuisia pienempiä yrityksiä, joiden työt ovat kytköksissä VR:ään tai raidehallintoon. Istuva kansanedustaja tietysti mielellään laskee asioiden edistymisen omaksi ansiokseen. KL3_38-55.indd 45 7.3.2023 8.36. Pitäisi olla ennalta tunnettu nimi, jotta täältä vaalipiirin pohjoiselta kulmalta voisi eduskuntaan ponnistaa. Hän ei ole koskaan päässyt toimimaan kunnan ykkösjohtajana siten, että kunnasta olisi ollut kansanedustaja. Kuntalehti 3 / 2023 45 punginjohtajana vuodesta 2019, ja ennen Pieksämäen seudun kuntaliitoksia hän ehti työskennellä myös Virtasalmen kunnanjohtajana. SDP:llä ei ole kevään vaaleissa lainkaan pieksämäkeläisehdokasta. ITSETUNTOKYSYMYS 35 kilometriä Pieksämäeltä itään sijaitsee Varkaus. Välimatka on lyhyt, mutta maailma muuttuu toiseksi. Ristamäen mielestä kansanedustajan tekemän työn vaikutusta paikallisten ja maakunnallisten hankkeiden etenemiseen on vaikea pitävästi arvioida. Etelä-Savo eli entinen Mikkelin vaalipiiri juntattiin yhteen Kymen vaalipiirin kanssa, vaikka maakunnan päättäjät halusivat Savo-Karjalan vaalipiirin yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Se on harmillista, sillä kaupunki tarvitsisi ehdottomasti näkyvän puolestapuhujan, Huupponen sanoo. Hänen puurtamisensa ei tosin tuntenut aihetai kuntarajoja. Pentti Hietala toimi kansanedustajana vuosina 1979–1991 ja oli SDP:n ryhmäjohtaja yhden kauden ajan. SDP:n Timo Suhonen jäi viimeksi rannalle äärimmäisen niukasti ja voi nyt onnistua naapurikunnista tulevien äänien avulla. Ristamäki muistaa tapauksen, jossa Rajamäki lobbasi valtiontukea Leppävirran puolella sijaitsevan Timolan kylän liikuntasaliin. Pieksämäeltä olisi periaatteessa mahdollista päästä läpi, mutta se vaatii kannatusta yli puoluerajojen ja raakaa vaalityötä, pohtii Pieksämäen Lehden päätoimittaja Kari-Pekka Issakainen. Helsingin-väliä reissasi myös SMP:n Pentti Skön vuosina 1983–1987 ja hänen jälkeensä Riitta Kauppinen, joka nousi eduskuntaan legionella-kohun siivittämänä. Kansanedustajan paikkaan suudesta ja elää sen syklien mukaan. Vaalipiiriuudistus kismittää Pieksämäellä yhä, sillä se tehtiin vastoin paikallista ja maakunnallista tahtoa. Onneksi kaupungin luottamushenkilöiden joukossa on aina ollut väkeä, joilla kokemusta ja näkemystä raideliikenteestä. Putki ei katkea tälläkään kertaa, Ristamäki uskoo. SDP:n kansanedustajana vuosina 1983–2015 ja sisäministerinä vuosina 2003–2007 toiminut Rajamäki oli etenkin liikenteen rahakysymyksissä väsymätön vääntäjä. Hänen äänistään yli 1 300 tuli Pieksämäeltä. Sari Ristamäki tuli Warkauden Lehteen toimittajaksi 1990-luvun alussa ja aloitti päätoimittajana vuonna 2010. VAIKEA VAALIPIIRI Vielä 1980ja 1990-luvuilla pieksämäkeläisiä kansanedustajia oli kaksikin samaan aikaan. Pieksämäki on kasvanut rautatieaseman ympärille, ja VR:n ja valtion raidehallinnon ratkaisut ovat kaupungille yhä tärkeitä. Myöskään valtapuolue keskusta ei saanut omaa ehdokastaan listalle, kun paikkakunnan puolueväki jakaantui tukemaan eri ehdokaskandidaatteja. Vaikutusta on, mutta kuinka paljon
KL3_38-55.indd 46 7.3.2023 8.36. 46 Kuntalehti 3 / 2023 [ Eduskuntavaalit ] KORKEA AIKA PANOSTAA LAPSIIN JA NUORIIN Kuntien on pakko ottaa nuoret mukaan päättäviin pöytiin ja omaksua uudenlainen ajattelutapa, parikymppiset päättäjät Nette Rimpioja ja Aleksi Kurki sanovat
KL3_38-55.indd 47 7.3.2023 8.36. Merellä on tärkeä merkitys Aleksi Kurjen kotikunnalle Pyhtäälle. Kuntalehti 3 / 2023 47 . Pariskunnan vapaa-aikaan kuuluu ulkoilu meren äärellä Helsingin Lauttasaaressa. Nette Rimpiojan kotikunnasta Sysmästä Päijänteen rannalta löytyy puolestaan palkittu vierasvenesatama
Koronan jäljiltä on paljon pahoinvointia, ja lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen julkista taloutta sopeuttaessa olisi lyhytnäköistä. Tiedotusvälineet alkoivat kiinnostua. Molemmat toivovat tuoretta ja rohkeaa ajattelua kuntien päätöksentekoon. Hänet valittiin helmikuussa Pyhtään kunnanhallituksen puheenjohtajaksi vain 20-vuotiaana. Nuva ry:n mukaan eduskuntavaalit ovat ”nuorten kannalta ratkaisevat”. - On tärkeää, että päätöksenteossa huomioidaan tulevat sukupolvet. Aikaa ennen seuraavaa haastattelua on 55 minuuttia, Aleksi Kurki sanoo. Nette Rimpioja • Ikä 20 vuotta • Kipinä politiikkaan tuli nuorisovaltuustossa vaikuttamisen kautta • Kunnanvaltuutettu, hallituksen jäsen Sysmässä (Avoin Sysmä) • Nuva ry:n puheenjohtaja Aleksi Kurki • Ikä 20 vuotta • Kipinä politiikkaan tuli yläasteen TET-harjoittelussa eduskunnassa • Kunnanvaltuutettu, hallituksen puheenjohtaja Pyhtäällä (kokoomus) • Opiskelija, aluevaltuutettu Aleksi Netestä: Määrätietoinen, asioihin perehtyvä, (suhteellisen) rauhallinen Nette Aleksista: Uniikki, hyvin pätevä, kiinnostunut asioista [ Ketkä. Kurki valittiin kokoomuksen listoilta 18-vuotiaana Pyhtään kunnanvaltuustoon vuonna 2021 ja viime vuonna Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuustoon. Hän on ensimmäisen kauden valtuutettu Avoin Sysmä -ryhmän listoilta, istuu niin Sysmän kunnanhallituksessa kuin hyvinvointilautakunnassakin. Kiirettä on erityisesti näin vaalien alla. [ Eduskuntavaalit ] 48 Kuntalehti 3 / 2023 O n keskiviikko, ja luottamushenkilöillä on hieman aikaa hengähtää. Puoliso Nette Rimpiojan tahti ei ole sen kevyempi. Toki arki on ollut kiireistä jo pitkään. Nette Rimpioja ja Aleksi Kurki ovat parikymppisinä jo kokeneita vaikuttajia. Tosin vain hieman. Tulevaisuuden Sysmälle elintärkeää olisi löytää rauha päätöksentekoilmapiiriin. Työkseen Rimpioja kiertää kunnissa, neuvoo ja ottaa kantaa Nuorisovaltuustojen liiton Nuva ry:n puheenjohtajana. Luottamustoimet hoituvat Aalto-yliopiston opintojen lomassa. ] KL3_38-55.indd 48 7.3.2023 8.36
Pyhtäällä onkin poikkeuksellinen ilmapiiri päätöksenteossa, Aleksi Kurki sanoo. Suomessa on tulevaisuudessa demokratiakriisi, jos emme saa nuoria kiinnostumaan politiikasta ja vaikuttamisesta. Miten tämä estetään. Strategiassakin sanotaan, että olemme pienen menestyvän kunnan prototyyppi. SYSMÄ ON NUORELLE HYVÄ Väestön vanheneminen koskee koko Suomea ja erityisesti Sysmää. On hyvät harrastusmahdollisuudet ja on oma lukio. Heitä kuunnellaan. Pyhtääläistä innokkuutta on rakennettu systemaattisesti. Yritteliäisyys poikii valituksia, jotka hidastavat hankkeita. Mutta emme ole vielä väitelleet, Kurki naurahtaa. Poliittiset väännöt käydään kokoushuoneissa, Rimpioja kuittaa. Pariskunnan tukikohta on Helsingissä opintojen ja töiden takia. YRITTELIÄISYYS TUO ELÄMÄÄ Verkkosivuillaan Aleksi Kurki kuvailee itseään innokkaaksi pyhtääläiseksi. KOTONAKIN POLITIIKKAA Luottamustoimet synkronoivat Nette Rimpiojan ja Aleksi Kurjen yhteiseloa: alkuviikko on kiireinen molemmilla. Parasta elinvoimatyötä kunnalle on ottaa nuoret mukaan kunnan kehittämisen. Tänä vuonna valtion osuus kuntien peruspalvelujen rahoituksesta on historiallisen alhaalla. Huoltosuhde vuonna 2040 on ennusteen mukaan maan heikoin, Nette Rimpioja sanoo. Tulevaisuuden Sysmälle elintärkeää olisi löytää rauha päätöksentekoilmapiiriin. Heitä ketuttaa eniten se, että 15-vuotiaana ei saa vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Tähän asti on pärjätty hyvin. Sysmä on muiden tavoin uuden edessä, kun sotevastuu lähti. Kunta on yhteisöllinen ja yritteliäs. Sysmän hyvinvointilautakunnan kokouksissa on paikalla peruskoulun edustaja, lukion edustaja ja nuorisovaltuuston edustaja, Nette Rimpioja iloitsee. Tärkeää on myös saada nuoria kiinnostumaan päätöksenteosta. Rimpiojalle ovat tulleet turhankin tutuiksi Sysmän kuntapolitiikan kiistojen syvät juuret. Kokemus omasta kunnasta lapsena ja nuorena vaikuttaa merkittävästi myöhempään elämään ja mahdollisiin haluihin palata lapsuusmaisemiin töihin. Työssään Nette Rimpioja pyrkii herättämään päättäjät kuulemaan nuoria. Olen kiitollinen, että sain kasvaa siellä. Nuorisopolitiikassa on myös valtakunnan tasolla kuultava nuoria, Aleksi Kurki muistuttaa. Haasteitakin tietysti on. Se tavoite tulee suoraan paikallisen tason nuorilta toimijoilta. Yhteistä on myös palo nuorten kuulemisen edistämiseksi. Jos vaalit veisivät Arkadianmäelle, luottamustehtäviä pitäisi priorisoida, hän sanoo. • KL3_38-55.indd 49 7.3.2023 8.36. Viimeistään nyt kuntien olisi panostettava lapsiin ja nuoriin, jos ne haluavat säilyä elinvoimaisina ja saada paluumuuttajia. POLITIIKKAA NUORILLE. Kuntalehti 3 / 2023 49 Ville Miettinen Kuvat: Liisa Takala Pyhtäällä on pyritty ajattelemaan laajemmin ja antamaan nuorille vastuuta. Suomalaisten kuntien on löydettävä uusi identiteetti, Rimpioja sanoo. Juustohöyläpolitiikkaa ei voi enää tehdä, vaan tarvitaan perustavanlaatuisesti uudenlaisia ideoita ja toimintatapoja. Kurjen nuorisovaltuustoaikana Pyhtäällä saatiin läpi nuorten puheja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksessa. Yrittäjät menestyvät ja luovat pitkälti elinvoimaa myös Sysmässä, vaikka poliittinen ilmapiiri on haastava, Nette Rimpioja muistuttaa. Se näkyy järjestökentällä: Rimpioja johtaa Nuva ry:tä, hänen yläastekaverinsa Ella Siltanen johtaa Suomen Lukiolaisten Liittoa ja myös Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Emilia Junnila tulee Sysmästä. Kuntien tulisi ymmärtää, että paikallisten toimijoiden aktiivisuus ja investoinnit ja yritteliäisyys ovat kunnan tulevaisuuden kannalta tärkeintä. Vanhin jäsen lautakunnassa on kahdeksankymppinen. Kotonakin puhutaan politiikkaa. Väestö vanhenee myös Pyhtäällä. Olen vähän kateellinen Pyhtäälle asioiden sujuvuudesta ja henkilökemioista. Kunnanhallituksen puheenjohtajuus on ykkösprioriteetti. Pyhtääläiset ovat kunnan omia lähettiläitä, ylpeitä pyhtääläisyydestä. Jos nuoret jätetään siitä pois, he eivät halua palata uudelleen kuntaan, Nette Rimpioja sanoo. Nuva ry vaatii äänestysikärajan alentamista 15 vuoteen. Pyhtäällä on pyritty ajattelemaan laajemmin ja antamaan nuorille vastuuta. Hän on ehdolla eduskuntavaaleissa. Nuorten ideat on ilmaista elinvoimatyötä kunnille. Julkisen talouden sopeutuksen pelätään osuvan myös sivistyspalveluihin, siis juuri lapsiin ja nuoriin. Sai kasvaa turvallisen lapsuuden ja oli tilaa toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita, kuten vaikuttamista nuorisopolitiikassa. Minusta se on tosi hienoa dialogia, kun kahdeksankymppinen ja viisitoistavuotias keskustelevat asioista. Se on hyvin vahvasti kuntastrategiassa. Pienet kunnat eroavat suuresti keskenään: yhtäällä luotetaan tiukasti vanhoihin käytäntöihin, toisaalla annetaan uusille ajatuksille tilaa ja vastuuta nuorille. Yritämme menestyä ennakkoluulottomasti, innovatiivisilla ja erikoisillakin ratkaisuilla. Hän kysyy jokaiseen asiaan täydentäviä kysymyksiä nuorilta, mitä kyseinen asia tarkoittaa heidän elämässään. Nuorelle Sysmä on ollut hyvä
vaaliohjelmiin Kuntalehden pyynnöstä. Hyvinvointialueiden syntymisen jälkeen puolueet vetävät hetken happea, olivatpa ne tyytyväisiä soteuudistukseen tai eivät. Näin voi päätellä puolueiden vaaliohjelmista. Äänestyksestä oli poissa 17 edustajaa. [ Eduskuntavaalit ] 50 Kuntalehti 3 / 2023 P uolueiden eduskuntavaaliohjelmien perusteella tulevalla hallituskaudella ei ole odotettavissa kuntaja aluehallinnon uutta suurta myllerrystä. Tällä kertaa uusia avauksia on kuitenkin vielä tavallista vähemmän, sanoo Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg, joka paneutui puolueiden Rakenteet saanevat olla rauhassa Jos kuntaja aluehallintoa myllätään, se tapahtuu osana talouspolitiikan paketteja. Sote-palvelujen sisällöistä ja palvelujen yleisestä turvaamisesta puolueet toki puhuvat, mutta rakenteet saatetaan jättää kokonaan rauhaan. Monet puolueet pitivät sote-uudistuksen valmistelun aikana hyvinvointialueiden määrää liian suurena, mutta nyt vaikuttaa siltä, että edes siihen ei vielä tulevalla kaudella kosketa. Kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta Eduskunnassa tehtiin historiaa 23.6.2021, kun eduskunta hyväksyi hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön sosiaalija terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti äänin 105–77. Hallintopolitiikka tosin on aina sivuroolissa vaaliohjelmissa, sillä se ei ole kansalaisten näkökulmasta kovin kiinnostavaa. KUNNASTA EI PUHUTA Sote-uudistuksen synnyn jälkeen etenkin kuntatutkijat ovat toivoneet kunnan käsitKL3_38-55.indd 50 7.3.2023 8.36
Ne heijastavat kuitenkin puolueiden taustoja ihan kiinnostavasti. hallitusohjelmaan kirjattaisiin kuntien lukumäärään kajoava kuntaremontti, olipa hallituskoalitio sitten mikä hyvänsä. Tuolloin hallitus havahtui muun muassa väestön ikääntymisen tuomiin kustannuspaineisiin ja tavoitteli kuntapalvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle vahvempaa perustaa. Kokoomuksen ohjelmasta ei suoraa kantaa löydy, mutta puolue toteaa verotuksen olevan jo nyt kireää ja tavoittelee veronkevennyksiä. Sandbergin mukaan vaaliohjelmilla on tietty arvo puolueiden arvojen ja tavoitteiden dokumentteina, mutta kovin käteviä apuvälineitä äänestäjille ne eivät ole. On mahdollista, että tuleva hallitus toteaa jossain vaiheessa talouden kriisiytyvän niin, että tarvitaan muutoksia myös hallinnon rakenteisiin, Siv Sandberg sanoo. Keskusta tasapainoilee ja puhuu varovaisemmin niiden talouden vahvistamisesta. Ylipäänsä on Sandbergin mukaan niin, että mitä lähempänä valtaasemia puolueet ovat, sitä väljemmin ne muotoilevat kantojaan hallintopolitiikan kysymyksiin. Kokoomus vihjaa vapaakuntakokeilusta, keskusta taas väläyttää kaksoiskuntalaisuutta, mutta muuten kunnan uutta roolia ei juuri käsitellä, vaikka julkisten palvelujen sisällöistä puhutaankin paljon, Sandberg sanoo. Silloin ne tapahtuvat talouspolitiikan ehdoilla. • Jorma Ylönen TALOUDEN EHDOILLA Se, että puolueet eivät vaaliohjelmissaan julista tavoittelevansa kuntaja aluepolitiikan rakenteiden uudistamista, ei tarkoita sitä, etteikö muutoksia voisi tapahtua hallituskauden aikana. Etenkin keskusta tasapainoilee sen suhteen. KL3_38-55.indd 51 7.3.2023 8.36. Isoissa reformeissa on aina riskinsä, kuten tiedetään Kataisen hallituksen ajalta. Jos syntyisi esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n ”urbaanikoalitio”, silloinkin todennäköisempää olisi, että kuntapolitiikkaa lähdettäisiin korjaamaan kaupunkipolitiikan vahvistamisen nimissä. Kunnan olemuksen pohdintaa ei ohjelmista kuitenkaan löydy. Liike Nyt ei ole ollut millään vaalikaudella mukana sote-uudistuksen valmistelussa, joten sen on helppo asettua arvostelijaksi. Puoluehan oli mukana Sipilän hallituksessa, jonka soteehdotus oli Marinin hallituksen toteuttaman uudistuksen esiaste. PIENET KRIITTISIÄ Kiperintä kritiikkiä kuntaja aluehallinnon nykyisiä rakenteita kohtaan esittää Liike Nyt, joka vaatii muun muassa hyvinvointialueiden määrän pikaista vähentämistä. teen ja roolin uutta määrittelyä. Ylipäänsä sana ”kunta” esiintyy hyvin vähän näissä vaaliohjelmissa. Kapeamman tehtäväkentän ”uuden kunnan” raamittamista on kaivannut esimerkiksi kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen. Kuntia patistettiin yhteistyöhön ja niille tarjottiin porkkanarahaa kuntaliitoksista. Maakuntien verotusoikeuteen vasemmistopuolueet ja vihreät suhtautuvat suopeimmin. Myös perussuomalaisten näkemykset ovat kriittisiä, mutta jo selvästi maltillisempia. Toisaalta se haluaa hyvinvointialueiden tulevan vahvemmiksi itsehallinnollisiksi toimijoiksi, mutta ei kuitenkaan halua siirtää kunnilta niille tehtäviä. Avoimeksi siten jää esimerkiksi kunnan ja hyvinvointialueiden suhde. Kuntalehti 3 / 2023 51 Ylipäänsä sana ”kunta” esiintyy hyvin vähän näissä vaaliohjelmissa. Sandberg pitäisi yllättävänä, jos tulevaan Kuva: Robert Seger Siv Sandberg ei usko, että hallitusohjelmaan kirjataan kuntien lukumäärään kajoava kuntaremontti. Se vaatii myös vaalien yhdistämistä ja triplamandaattien kieltoa. RKP puhuu rannikkoseudun palveluiden puolesta, keskustalla kaikuu vahvasti periferian ääni ja vasemmistopuolueet korostavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Niistä ei haluta tehdä kynnyskysymyksiä vaalien jälkeiselle yhteistyölle. Sandberg viittaa Vanhasen ensimmäisen hallituksen Paras-hankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2005 kesken vaalikauden ja ohi hallitusohjelman. Tiukkaa pienten kuntien asemaan puuttuvaa kuntarakenneremonttia tuskin edes tavoiteltaisiin, sillä sellaisen läpiviemiseen tuskin on voimia pitkän sote-väännön jälkeen
KL3_38-55.indd 52 7.3.2023 8.37. 52 Kuntalehti 3 / 2023 [ Eduskuntavaalit ] [ Vastakkain ] LIIAN PAINAVA KOLMOISROOLI
Tehdessäni päätöksiä eduskunnassa olen tiennyt, mitä kunnissa ajatellaan, ja toisaalta olen pystynyt tuomaan valtakunnallista näkökulmaa kunnalliseen päätöksentekoon. KL3_38-55.indd 53 7.3.2023 8.37. Viisi kautta eduskunnassa ollut Risikko on ollut aiemmin useaan otteeseen ministerinä ja jälleen ehdolla eduskuntaan. Kansanedustaja-aikanaan Risikko on ollut Kaupunginvaltuusto, aluevaltuusto ja eduskunta ovat liikaa joensuulaiselle Merja Mäkisalo-Ropposelle, sd., mutta seinäjokelainen Paula Risikko, kok., vakuuttaa, että hänen aikansa riittää toimimaan päättäjänä kolmella tasolla. Mäkisalo-Ropponen on toiminut kansanedustajana kolme kautta eli 12 vuotta. KAKSOISROOLISTA HYÖTYÄ Mäkisalo-Ropponen ja Risikko ovat samoilla linjoilla siitä, että eduskunnassa ja kuntapolitiikassa toimimisesta samanaikaisesti on hyötyä. Kuntalehti 3 / 2023 53 . Molemmat ovat aloittaneet työuransa sairaanhoitajina 1980-luvun alussa, ja kumpikin on väitellyt 1990-luvun lopulla terveystieteiden tohtoriksi. Kaksikolla on muutakin yhteistä. Merja Mäkisalo-Ropponen, sd., ja Paula Risikko, kok., kuuluvat tähän joukkoon. Nyt hän ei enää ole ehdolla eduskuntaan. S uomessa on tasan sata poliitikkoa, jotka ovat sekä kunnanvaltuutettuja, aluevaltuutettuja että kansanedustajia. Noin seitsemän prosenttia kaikista aluevaltuutetuista istuu Merja Mäkisalo-Ropposen, sd., ja Paula Risikon, kok., tavoin sekä kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa että eduskunnassa. Alamme helposti katsoa asioita ainoastaan yhdestä perspektiivistä. Jos päättäjä toimii vain yhdellä tasolla, hänen ajattelunsa on vaarassa siiloutua, Mäkisalo-Ropponen sanoo. Koko tuon ajan hän on ollut myös Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtajistossa. Minulle tuli valtava hinku lähteä katsomaan, mahtaako osaamiseni ja ajatusmallini soveltua näin ison organisaation kuin hyvinvointialueen muutokseen, Mäkisalo-Ropponen perustelee ehdokkuuttaan runsas vuosi sitten järjestetyissä aluevaaleissa
Henkinen stressini väheni, kun jättäydyin rivivaltuutetuksi. Iltalehden helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan Mäkisalo-Ropponen kuuluu Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajuus on tärkein tehtäväni, ja haluan keskittyä jatkossa siihen. Paikka aluevaltuustossa toi pulmia myös Merja Mäkisalo-Ropposelle. Minulle tuli hieman skitsofreeninen olo, että miten tässä nyt pitäisi toimia, Mäkisalo-Ropponen sanoo. MITEN SUJUU KOLMOISROOLI. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää päättäjien kolmoisroolia ongelmallisena, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan aluevaalien alla tekemästä tutkimuksesta. Risikolla puheenjohtajuuksia on jopa kaksin kappalein. ] [ Vastakkain ] Merja Mäkisalo-Ropponen • Syntyi Tohmajärvellä vuonna 1958 • Asuu Joensuussa • Koulutukseltaan terveystieteiden tohtori • Toimi työyhteisökouluttajana ennen valintaansa eduskuntaan vuonna 2011 • Kansanedustaja, Pohjois-Karjalan aluevaltuuston puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu myös Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen. Päätöksenteon kannalta on valtavan hyvä, että kunnissa on päättäjinä henkilöitä, jotka tietävät eduskunnasta käsin, mitä milläkin lailla on tarkoitettu. KULKUYHTEYKSILLÄ MERKITYSTÄ Vaikka kokoukset kunnissa ja hyvinvointialueilla onkin keskitetty maanantaipäiville, jolloin eduskunnassa ei ole istuntoja, ei kolmoisroolissa toimivan päättäjän aika silti tahdo riittää. Hän kertoo hyödyntäneensä etäyhteyksiä, mutta aina sekään ei ole mahdollista. Osaoptimoinniksi sanotaan sitä, kun esimerkiksi kunta tai hyvinvointialue varmistaa oman hyödyn ottamatta huomioon kokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua. Erityisesti nyt kun olemme muodostamassa hyvinvointialuetta, minun aluevaltuuston puheenjohtajana toivotaan olevan paikan päällä. Mäkisalo-Ropponen luopui vuodenvaihteessa kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta. Hänestä kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoissa istuvat kansanedustajat ovat viestintuojia. Etenkin niin sanotut osaoptimointikeskustelut olivat hänelle hankalia. Merja Mäkisalo-Ropponen KL3_38-55.indd 54 7.3.2023 8.37. Muiden tilanteeseen hän ei ota kantaa Pystyn hoitamaan tehtävät kolmella tasolla, mutta sen sanon, että töitä pitää tehdä valtavasti eikä vapaa-aikaa todellakaan jää. [ Eduskuntavaalit ] 54 Kuntalehti 3 / 2023 [ Kuka. En kerta kaikkiaan pysty hoitamaan asioita kolmella tasolla niin hyvin kuin haluaisin, koska välimatka on pitkä ja kulkuyhteydet kehnot, Mäkisalo-Ropponen sanoo. Hän oli ääniharava viime kuntaja aluevaaleissa ja heiluttaa nuijaa sekä Seinäjoen kaupunginhallituksessa että EteläPohjanmaan hyvinvointialueen valtuustossa. Samaan aikaan hän johti puhetta Joensuun valtuustossa. Paula Risikko puolestaan vakuuttaa, ettei kolmoisrooli tuota hänelle itselleen ongelmia. Koin todella ristiriitaiseksi toimia puheenjohtajana molemmissa toimielimissä. Hän sai aluevaaleissa kolmanneksi eniten ääniä, ja vuosi sitten hänestä tuli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
Minä en ole kokenut maantieteellisen sijainnin vuoksi mitään ongelmia, koska junat kulkevat Seinäjoelle niin valtavan nopeasti. Käyn monesti viikollakin Seinäjoella. Lähikuukaudet ratkaisevat, MäkisaloRopponen sanoo. Pahoin pelkään, että joudun käyttämään tulevaisuudessa paljon aikaa laaja-alaisen valtakunnallisen tiedon hankintaan. HYVINVOINTIALUEILLA TEKEMISTÄ Koska Merja Mäkisalo-Ropponen ei ole tällä kertaa ehdolla eduskuntaan, kiireet ja vastuut vähenevät. Se on hyvä, että hyvinvointialueilla on nyt nimetty yhdyshenkilöitä. ] Paula Risikko • Syntyi Ylihärmässä vuonna 1960 • Asuu Seinäjoella • Koulutukseltaan terveystieteiden tohtori • Valittiin eduskuntaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorin paikalta vuonna 2003 • Kansanedustaja, Etelä-Pohjanmaan aluevaltuuston puheenjohtaja ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja niiden kymmenen kansanedustajan joukkoon, joilla on eniten poissaoloja täysistunnoista. Olen priorisoinut hyvinvointialueen käynnistämisen tärkeämmäksi kuin eduskuntatyön, ja koska en voi olla samana päivänä eduskunnassa ja hyvinvointialueella, poissaoloja tulee. Kuntalain mukaan kunnanvaltuutetun tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Erityisesti Mäkisalo-Ropponen kantaa huolta kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintojen rakentamisesta. Kyllähän kunnissa pitää olla tieto siitä, kenelle soitan, jos esimerkiksi oppilashuolto ei toimi, Risikko sanoo. Risikko tunnistaa saman kriittisen pisteen. Maamme 1 379 aluevaltuutetusta peräti 77 prosenttia on myös kunnanvaltuutettuja. Paula Risikko KL3_38-55.indd 55 7.3.2023 8.37. Ratkaisulla on myös kääntöpuolensa. Joensuuhun juna kolkuttelee yli puolitoista tuntia kauemmin. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Laura Oja Pystyn hoitamaan tehtävät kolmella tasolla, mutta sen sanon, että töitä pitää tehdä valtavasti eikä vapaa-aikaa todellakaan jää. Matka Helsingistä Seinäjoelle vie parhaimmillaan vain kaksi tuntia 40 minuuttia. Risikon tilanne on helpompi, sillä junayhteydet lakeuksille ovat selvästi paremmat kuin Pohjois-Karjalaan. Kansanedustajalle se tuodaan kuitenkin melko valmiina. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että yhteisen tekemisen malli löytyy, sillä kunnilla ja hyvinvointialueille ei ole varaa osaoptimointiin. Nähtäväksi jää, miten he suoriutuvat, kun aluevaltuustoissa päätetään palveluverkosta. Lisäksi junavuoroja on tarjolla sinne vain kolmannes siitä mitä Seinäjoelle. Jos ajatellaan vain sitä omaa budjettia ja omaa toimintaa esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä, se on todella vaarallista. Risikon tilanne selviää tietysti vasta vaalien jälkeen. Hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajuus on tärkein tehtäväni, ja haluan keskittyä jatkossa siihen, Mäkisalo-Ropponen toteaa. Kuntalehti 3 / 2023 55 [ Kuka. Sen vaara on todellinen. Jos menetämme tämän hetken, ja uraudumme siihen, että näin on aina ennenkin tehty, niin vanhasta pois oppiminen on sitten taas paljon vaikeampaa kuin mitä se olisi nyt
KL3_56-57.indd 56 7.3.2023 8.34. 56 Kuntalehti 3 / 2023 [ Kunnan töissä ] Resurssiope tukee muita Laajalahden koulun resurssiopettajana Tarja ViikSaarinen haluaa antaa lasten kanssa aikaa myös yllättäville tarpeille keskustella vaikkapa maailman tapahtumista
ET:n eli elämänkatsomustiedon opetukseen on olemassa hyvät palkit opetussuunnitelmassa. Kuinka suhtaudut oppilaaseen, joka palauttaa määräaikaan mennessä jotain muuta kuin olisi voinut toivoa. Opetan pienryhmiä, yleensä muusta luokasta erillään. Systeemi ei ole toimiva tällaisten oppilaiden kannalta. Resurssiopettaja on palkattu kouluun opettajan avuksi pienentämään luokanopettajan työtaakkaa. Mikä on työrauhan merkitys oppimistulosten kannalta. Käyn sitten välillä kurkkaamassa, että tällaisen harjoittelumahdollisuuden saaneet tekevät varmasti sitä, mitä on sovittu. Jos kuudennen luokan oppilaan kirjoittamasta tekstistä ei tiedä, mitä siinä lukee, hänellä on isoja haasteita yläkoulussa. Millainen on ollut työurasi opettajana. Oppilaat tietävät, että he ovat oikeutettuja työrauhaan ja sen, että jokaisen on mahdollistettava työrauha muillekin. Espoolaisessa alakoulussa on noin 300 oppilasta ja kolme resurssiopettajaa. Sitäkin voi miettiä, että voisiko lapsen kotikielellä antaa enemmän opetusta suomalaiskouluissa, esimerkiksi arabiaksi. Jos joku tuo määräaikaan mennessä vaikkapa A4-paperista repäistyn puolikkaan, niin voin kysyä, että onko hän tyytyväinen työhönsä. Avaan samalla myös mahdollisimman selkeästi, mitä taitoja oppilaan on osoitettava, jos hän haluaa saada tietyn arvosanan. Minkä takia olet mieluummin resurssiopettaja kuin luokanopettaja. • KL3_56-57.indd 57 7.3.2023 8.34. Kyseisen arvosanan saadakseen esitelmä voi vaatia myös kuvan, jonka voi joko tulostaa tai piirtää. Olen viidennen sekä kuudennen luokan resurssiopettaja. Opettajan on osattava kuunnella oppilaita. Resurssiopettajan ei tarvitse olla samoissa määrin yhteydessä lasten vanhempiin kuin luokanopettajan, ja kokeitakin on vähemmän tarkistettavana. Suomessa voi olla nuoria, jotka saavat peruskoulun päättötodistuksen ilman kelvollista suomen kielen taitoa. Kuntalehti 3 / 2023 57 R esurssiopettajana töitä tekevä Tarja Viik-Saarinen nauttii roolistaan luokanopettajien tukena Laajalahden koulussa. Kerron, että esitelmästä kasin saadakseen on kirjoitettava aiheesta vähintään kahdeksan toisiaan täydentävää tietoa ja tekstiä on oltava vähintään kahdeksan lauseen verran. Meillä on ET-tunneilla hyviä keskusteluita. Olin silloin 19vuotias, ja sain tehdä muutaman kuukauden verran töitä opettajan sijaisena. Olet aikoinaan opiskellut uskontotieteitä. Tähän mennessä olen viihtynyt jo 23 vuoden ajan Laajalahden koulussa. Onko mielessäsi ratkaisuja tällaisiin haasteisiin. Olen kannustanut harjoittelemaan eri Resurssiope tukee muita VIDEO: Opettaja Tarja Viik-Saarinen kertoo, miten oppilaiden kanssa löytyy yhteinen sävel musiikin oppitunneilla Laajalahden koulussa. Oppilas voi saada ukulelen lainaksi koulusta kotiin ja harjoitella näin soittamista. Hän osallistuu opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Jouni Lampinen Kuva ja video: Liisa Takala soitinten soittamista. Yhteensä minulle on kertynyt noin 30 vuotta kokemusta opettajan töistä. Tai sitten kysyn oppilaalta, miten tyytyväisiä hän arvioi vanhempiensa olevan esitelmän laatuun. Olen myös antanut oppilaiden toisinaan harjoitella eri soittimilla soittamista sisällä luokassa, kun muuten olisi pitänyt mennä ulos välitunnin aikana. Mistä resurssiopettajan työssä on kyse. Joillekin oppilaille on erityisen haastavaa olla hiljaa, ja heidän on välillä päästävä eri tilaan, esimerkiksi pienryhmän kanssa. Läksynä voi olla esitelmän tekeminen jostain tietystä aiheesta. Minulla on resurssiopettajana enemmän aikaa toimia ja olla oppilaiden kanssa. Mikä on erityisen tärkeä taito opettajalle. Opetan musiikkia noin 60 oppilaalle, ja heistä noin joka kymmenes on halunnut saada ukulelen lainaksi kotiin. Oletko huolissasi siitä, että oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna selkeää. Resurssiopettajan työ on aina määräaikainen. En tiedä, jos suomen kielen opetukseen voisi integroida muitakin aineita. Tässä työssä ei ole samanlaista kokonaisvastuuta kuin luokanopettajalla. Minulla on resurssiopettajana enemmän aikaa toimia ja olla oppilaiden kanssa. Usein tällaisessa tilanteessa oppilas sitten pyytää lisäaikaa esitelmän tekemiseen, ja hän saa lisäaikaa, jos se on vain mahdollista. Entä sitten muilla oppitunneilla, miten oppilaita voi ohjeistaa parempiin tuloksiin. Oppilaiden kanssa keskustellessa ei tarvitse olla samaa mieltä oppilaiden kanssa. Jos huonosti suomea ymmärtäville opetetaan suomeksi historiaa, he eivät välttämättä ymmärrä edes sitä, mitä aikanaan kokeessa kysytään. Millä tavoin edistät oppimistuloksia musiikkia opettaessasi. Sain ensimmäisen kerran tuntumaa opettajan työhön vuonna 1984. Mitä ajatuksia elämänkatsomustiedon opettaminen herättää sinussa. Se on tärkeää. Näillä tunneilla oppilailta kysytään, mistä näkökulmasta he lähestyvät eri aiheita ja mitä mieltä he ovat niistä. ET-tunneilla opiskellaan esimerkiksi etiikkaa, retoriikkaa sekä Suomen ja maailman kulttuureja. Mitä kerrot oppilaille oppimistulosten arvioinnista. Vuorovaikutus perustuu kuuntelemisen taitoon. Resurssiopettajan töiden lisäksi opetan koulussamme musiikkia, ja sanon oppilaille aina, että taitoja taideaineista ei annettaisi arvosanoja oppilaille, jos minä päättäisin. Resurssiopettajana saan olla mahdollistamassa luokan oppilaiden jakamista eri tiloihin. Koen, että ET-tunnit ovat luksustunteja. Kyllä olen
Puhutaan ”pahan spiraalista”. Turkki ja Unkari syövät/vievät Natolta tällä menolla uskottavuuden. Jos voitto lipsahtaa kokoomukselta, Orpo saattaa vaihtua joko Elina Valtoseen tai Antti Häkkäseen. KESKUSTAN alamäki ei ole enää uutinen, mutta vihreiden alamäki on. Nyt vaan pitää jännittää, miten suuri vetovoima kullakin on omissa vaalipiireissään. Mutta nyt ”pääministerivaalit” käydään hajautetusti kolmessa eri vaalipiirissä: Sanna Marin Pirkanmaalla, Petteri Orpo VarsinaisSuomessa ja Riikka Purra Uudellamaalla. Suositellaan. Yle antoi Maria Ohisalon vihreille 8,9 prosentin (1,4) valtakunnallisen kannatuksen, ja puolue putosi vasemmistoliiton alapuolelle kuudennelle sijalle. • KL3_58-61.indd 58 7.3.2023 8.39. POLITIIKAN johtotehtävissä on jo tapahtunut selvä sukupolven muutos, ja viimeisimmätkin tekevät nyt tilaa nuoremmille. VAALIKESKUSTELUISSA tarkkaillaan erityisesti kolmea puheenjohtajaa; 37-vuotiasta Marinia, 45-vuotiasta Purraa sekä 53-vuotiasta Orpoa. Pois jäävät myös vihreiden Satu Hassi sekä perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi. Petteri Orpon kokoomus on vielä (Yle-gallup 2.3.) keulilla 20,8 prosentin kannatuksella (0,8), mutta sitten hengitetäänkin jo niskaan. VANHA kokemus sanoo, että poliitikko on nöyrimmillään vaali-iltana kello 19.30–20. P.S. Sanna Marinin SDP:llä on 19,9 prosentin (+ 0,8) kannatus ja Riikka Purran perussuomalaisilla 19 prosentin (+ 0,6) kannatus. huhtikuuta kello 20 jälkeen tiedetään vaalituloksen lisäksi myös, tuleeko ylimääräisiä puoluekokouksia. Vihreät on tuntemattoman edessä. ”Kokoomus jäämässä ilman lisäpaikkaa Helsingissä – demarit saamassa yhden lisää, vihreät menettämässä”, Helsingin Uutiset tulkitsee tuloksia. Demariveteraaneihin kuuluu myös tamperelainen Jukka Gustafsson. Nyt menee todella jännäksi Suuret ikäluokat eli vuosina 1945–1950 syntyneet ovat siirtyneet politiikan huippupaikoilta jo kokonaan syrjään. Orpolla on tiukka paikka kahden sujuvasanaisen ja osaavan naisen välissä. Kokeneita valtiomiehiä ja -naisia jää nyt pois, kuten keskustan entiset pääministerit Matti Vanhanen, 67, ja Juha Sipilä, 61. Orpo ja Marin ovat niin leimallisesti alueidensa kasvatteja, että heitä olisi vaikea kuvitella ehdolla Helsingissä tai Uudellamaalla, vaikka esimerkiksi Marinin ehdokkuus etelän suuressa vaalipiirissä olisi varmasti avittanut SDP:n äänisaalista – ehkä jopa ratkaisevalla tavalla. Yksi on poikkeus. Suuret ikäluokat eli vuosina 1945–1950 syntyneet ovat siirtyneet politiikan huippupaikoilta jo kokonaan syrjään. Kannattaa tarkkailla. Kun katsoo kannatuslukuja, vihreiden romahdus Helsingissä olisi todella iso: eduskuntavaaleissa 2019 puolue sai 23,5 prosentin kannatuksen, nyt ennustetaan vain 18,8 prosentin kannatusta. Helsingin Uutiset (1.3.) on teettänyt vaalipiirikohtaisen gallupin Helsingistä, ja se näyttää jo hälyttäviä numeroita. Marinia on arvioitu sekä meillä että maailmalla niin kiitettävin arvosanoin, että niitä on vaikeaa paremmaksi panna. Kokoomuksen tuskaa lisää se kylmä tosiasia, että puolueen kannatus on ollut reippaan puoleisessa alamäessä viimeisten kuukausien aikana. Myös entinen puhemies Anu Vehviläinen, kesk., jää pois, vaikka on vasta 59-vuotias . Jos kyseessä olisi pelkkä pääministerin valinta, ei voittajasta liene epäselvyyttä. Suurten ikäluokkien vaikutuksesta ja väistymisestä on kirjoittanut emeritusprofessori Heikki Paloheimo varsin seikkaperäisesti esimerkiksi Facebookissa. Silloin äänestystulos on jo vaaliuurnissa, mutta ennakkoäänten tulosta ei ole vielä julkistettu. Sunnuntaina 2. SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja jättää eduskunnan 40 vuoden jälkeen. Kuka viheltää poikki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksilla shoppailun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on suurten ikäluokkien viimeisin ”mohikaani” vallan huipulla vielä vuoden päivät, mutta sitten hänkin siirtyy suurten ikäluokkien noin 350 000 äänestäjän kotikatsomoon. 58 Kuntalehti 3 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä H enkeä saa pidätellä, sillä niin tasoissa ovat kolmen suurimman puolueen – kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten – kannatukset gallupeissa
Tämä jää kuntien vastuulle. Kyllä ne ovat ne tapaukset, joissa KHO on lopulta määrännyt vaalit uusittaviksi. Laiton vaalipaikan valtaus siten, että äänestäminen kyseisessä paikassa kävisi mahdottomaksi. Kaiken tuon päälle meillä on 300 ääntenlaskijaa suorittamassa varsinaista ääntenlaskentaa ja tarkastuslaskentaa. Vaalilaissa on tarkat säännökset siitä, kuinka paljon vaalivirkailijoita kussakin äänestyspaikassa tulee vähintään olla. NÄKEMYS I Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola, mikä on omaperäisin vaalitoimituksessa sattunut hässäkkä, josta olette kuullut. Kuinka varmistetaan se, että vaalivirkailijoita on aina paikalla varmasti riittävä määrä. Ennakkoäänestysvirkailijoita on 170. Ja tietysti se vuoden 2008 kuntavaaleissa kolmessa kunnassa toteutettu sähköisen äänestyksen kokeilu, joka ei sujunut lainkaan suunnitellusti. Kaikki on hyvin, ja juna etenee aikataulussaan. Ensisijaisesti paikalla oleva vaalilautakunta reagoi tähän ja poistattaa kyseisen henkilön paikalta – tarvittaessa keskusvaalilautakunnan ja poliisiviranomaisten avustuksella. Kuinka isolla koneella Helsinki vaalinsa hoitaa tällä kertaa. Tuplaäänestäminen jäi kylläkin yritykseksi, mutta koska teko oli tahallinen, niin toimittaja sai siitä käräjäoikeudessa sakkorangaistuksen. Vaalipäivän aikana vaalilautakunnissa työskentelee kaikkiaan 1 700 vaalivirkailijaa. Ennakkoäänestyspaikkoja meillä on 35. Jos nyt vaaleja odotellessa uniinne osuisi myös painajainen, mistä se mahtaisi kertoa. Luultavasti siitä, että meillä olisi käytössä nettiäänestys ja vaalipäivän iltana todettaisiin, että joku on onnistunut murtautumaan järjestelmään ja manipuloinut sähköisen uurnan sisällön. Kaikki on hyvin, ja juna etenee aikataulussaan. Kardinaalein muistamanne munaus, tai ainakin ikävin takaisku, takavuosikymmenten äänestysjärjestelyissä. Eli kuntavaalit 1996, joissa erään pienen kunnan laskentaan oli vahingossa joutunut parikymmentä muihin kuntiin kuulunutta ennakkoääntä. Työläin vaihe oikeusministeriön näkökulmasta oli viime syksy, jolloin kirjoitettiin ohjeistukset, trimmattiin vaalitietojärjestelmää ja valmistettiin materiaalit. Vaalija äänestyskoneiston pystyttämisen työläin vaihe. • KL3_58-61.indd 59 7.3.2023 8.39. Ehdokkaat ovat jo saaneet numeronsa ja kampanjoivat parhaillaan. Kuntalehti 3 / 2023 59 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi E duskuntavaalien äänestyskoppeja kaivetaan varastojen kätköistä taas täyttä häkää. Vaalipäivän äänestysalueita ja niissä vaalilautakuntia on yhteensä 167. Jos olisitte taipuvainen vaalipainajaiseen, minkälaisesta katastrofista se unenne luultavasti kertoisi. Voih! Ei!. Äänestäjät päästetään irti viikon päästä, kun ennakkoäänestys alkaa. Jos vaalivirkailija ei ole niin sanotusti työkunnossa tai hän on suorastaan sikeässä humalassa, mitä tapahtuu. Vaalitapahtumien järjestäminen on valtava palapeli – myös juridisesti. Millainen on vaalivirkamiehen pahin painajainen. Tai sitten tulipalo vaalihuoneistossa vaaleja edeltävänä yönä… NÄKEMYS II Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä, vaalit kolkuttavat taas ovella – valtakunnassa kaikki hyvin. Kerran muuan toimittaja yritti äänestää kahteen kertaan jutuntekotarkoituksessa
ELY-keskukset toteavat, että vaalimainoksen voi tilapäisenä ilmoituksena sijoittaa maantien tiealueelle ja asemakaava-alueella maantien liikennealueelle ilman luvan hakemista tai ilmoitusmenettelyä, kunhan Traficomin määräyksiä noudatetaan. Myös esimerkiksi ELY-keskukset ja Väylävirasto ovat julkaisseet vaalimainonnasta omia ohjeistuksiaan, jotka poikkeavat Kuntaliiton ohjeistuksesta. Vaalimainokset saa ELY-keskusten mukaan sijoittaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalitilaisuutta ja ne on poistettava viikon kuluessa vaaleista. Kuntavaaleissa sen sijaan esteellisyystilanteita syntyy helpommin. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta. • Ida Sulin Johtava lakimies Kuntaliitto KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 24.– 25.5.2023 LAHTI – VIHREÄ SIIRTYMÄ KUNTIEN JA YRITYSTEN ELINVOIMAN SEKÄ KILPAILUKYVYN VAUHDITTAJANA Vihreä siirtymä nähdään usein yritysten liiketoiminnan ekologisena rakennemuutoksena, mutta mitä tämä tarkoittaa juuri nyt kunnille. Ehdokkaiden vaalityökin on ollut pitkään vauhdissa. Kuntien pystyttämien vaalitelineiden osalta Kuntaliitto edelleen suosittelee, että mainonta alkaa aikaisintaan Vaalien ulkomainonnan alkua ei säädetä laissa Vaalien ulkomainonnan alkamisajankohdassa saa käyttää tervettä järkeä. Suositus pohjautuu muun muassa yhdenvertaisuusnäkökohtiin. Näiden vaaliviranomaisten toiminta rinnastuu tosiasialliseen hallintotoimintaan, eikä hallintolain esteellisyyssäännöksiä sen takia tule sovellettavaksi. Käytännössä esteellisyystilanteet ovat näissä vaaleissa harvinaisia, kun keskusvaalilautakunta ei eduskuntavaaleissa huolehdi ehdokasasettelusta tai ääntenlaskennassa. VAALIMAINONNAN alkamiskohdasta ei kuitenkaan löydy sitovaa lainsäädäntöä, ja myös Kuntaliiton suositus on lähinnä ohjeistusta kunnille. maaliskuuta, mutta esimerkiksi tilanteessa, jossa liikenneväylän hallinnoinnin selvittäminen tuottaa ongelmia, on muistettava, että mainonnan aloittaminen kunnan määräysvallassa olevilla alueilla aiemmin kuin 15. 15. Esteellisyyssäännöksiä ei sovelleta kunnan vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäseniin ja varajäseniin eikä myöskään vaalitoimitsijoihin. Timo Aro, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Kunnat ja yritykset vihreän siirtymän edelläkävijöinä Keskustelijoina Antti Kaikkonen, Blastr Finland, Jukka Ruusunen, Fingrid, Milla Bruneau, Maria Jalkanen, Foodin ja Roope Ohlsbom, Suomen Yrittäjät Uuden elinvoimabarometrin julkistaminen Mikael Pentikäinen ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Teemaseminaari: Liikenne ja liikenneturvallisuus Juho Hannukainen, VR ja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto Teemaseminaari: Näin syntyy toimiva elinvoimakunta Jarkko Huovinen, Kuntaliitto ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Vaikuttavat hankinnat Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät, Riitta Hietanen, TEM ja Jenni Vesanen, Päijät-Hämeen Yrittäjät Yrittäjien elinvoimabarometri 2023 ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Marja Sannikka Maria Jalkanen Timo Reina Juhana Brotherus Timo Aro Kirsi Piha KL3_58-61.indd 60 7.3.2023 8.39. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Mitkä kunnat jäävät eloon megatrendien valtavirrassa. 60 Kuntalehti 3 / 2023 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto EDUSKUNTAVAALEIHIN valmistautuminen on alkanut kunnissa aikaa sitten. Ajankohtaa ei ole säännelty laissa. Kuntaliiton suosituksen mukaan vaalien ulkomainonta suositellaan aloitettavaksi viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkamista eli tänä vuonna keskiviikkona 15. maaliskuuta, ja vaalit toimitetaan sunnuntaina 2. huhtikuuta. Myös Väyläviraston ohjeen mukaan vaalimainoksia saa pystyttää teiden varsille kuukautta ennen varsinaista vaalipäivää. Vuoden tärkein kohtaamispaikka odottaa. maaliskuuta ei ole laitonta. HALLINTOLAIN esteellisyyssäännöksiä sovelletaan myös eduskuntavaalien alla keskusvaalilautakunnan jäseniin ja varajäseniin. Ilmoittaudu ja tiedät, mistä puhutaan. Kuntaliiton suositus liittyy ennen kaikkea kuntien ja kaupunkien pystyttämiin vaalimainostelineisiin, jotka perinteisesti otetaankin käyttöön viikkoa ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Väylävirasto muistuttaa, että aikarajat koskevat mainosten pystytystä valtion liikenneväylien varrella ja että kuntien alueita koskevat omat suosituksensa. VAALIEN ulkomainonnan alkamisajankohdassa saa käyttää tervettä järkeä
KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 24.– 25.5.2023 LAHTI – VIHREÄ SIIRTYMÄ KUNTIEN JA YRITYSTEN ELINVOIMAN SEKÄ KILPAILUKYVYN VAUHDITTAJANA Vihreä siirtymä nähdään usein yritysten liiketoiminnan ekologisena rakennemuutoksena, mutta mitä tämä tarkoittaa juuri nyt kunnille. Vuoden tärkein kohtaamispaikka odottaa. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Mitkä kunnat jäävät eloon megatrendien valtavirrassa. Timo Aro, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Kunnat ja yritykset vihreän siirtymän edelläkävijöinä Keskustelijoina Antti Kaikkonen, Blastr Finland, Jukka Ruusunen, Fingrid, Milla Bruneau, Maria Jalkanen, Foodin ja Roope Ohlsbom, Suomen Yrittäjät Uuden elinvoimabarometrin julkistaminen Mikael Pentikäinen ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Teemaseminaari: Liikenne ja liikenneturvallisuus Juho Hannukainen, VR ja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto Teemaseminaari: Näin syntyy toimiva elinvoimakunta Jarkko Huovinen, Kuntaliitto ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Vaikuttavat hankinnat Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät, Riitta Hietanen, TEM ja Jenni Vesanen, Päijät-Hämeen Yrittäjät Yrittäjien elinvoimabarometri 2023 ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Marja Sannikka Maria Jalkanen Timo Reina Juhana Brotherus Timo Aro Kirsi Piha KL3_58-61.indd 61 7.3.2023 8.39. Ilmoittaudu ja tiedät, mistä puhutaan
Ja ehkä Jyväskylässäkin voisi joskus olla raitiotie. KAUPUNGIN TYÖT MIELEKKÄITÄ Julkinen sektori kiinnostaa Saarikoskea. Turussakin on ollut raitiotie. Hän sanoo olevansa varautunut siihen, että Turussakin aiheesta keskustellaan vielä paljon. Se pystyy kuljettamaan paljon ihmisiä eikä katkaise kaupunkia niin kuin juna tai metro. Muut kaupungit eivät kuitenkaan ole hankkeessa ainakaan vielä mukana. RAITIOLIIKENNE KASVAA Juha Saarikoski uskoo raitioliikenteen tulevaisuuteen, ja uusia raitiotiehankkeita on runsaasti vireillä nykyisissä raitiotiekaupungeissa. Sitten tehdään uudet päätökset ja valinnat muiden toimesta, hän sanoo. Konkreettinen suunnittelutyö teetetään konsulteilla. Helsinki oli pitkään ainoa kaupunki, jossa oli raitiotie. Saarikoski tietää kokemuksesta, että isot liikennehankkeet herättävät tunteita. [ Kuka. Suunnittelu on tietysti iso prosessi, ja sisältää itse raitiotien suunnittelun lisäksi paljon muutakin katuja kunnallistekniikkaan liittyvää suunnittelua, Saarikoski muistuttaa. Turun raitiotien yleissuunnitelma on valmisteltu virkatyönä, ja se tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn myöhemmin keväällä. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Raitioliikenteen kehittäjä Helsingin keskustassa kuvattu Juha Saarikoski tietää, että isot liikennehankkeet herättävät aina tunteita. Vantaalla käydään keskustelua pikaraitiotiestä. Raitiotieliikenne on hyvä ratkaisu tiiviillä alueilla. Kilpailutukset alkavat ripeässä vauhdissa, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt yleissuunnitelman. Voi vaikuttaa kaupungin toimintojen kehittymiseen ja näkee, miten yhteiskunta toimii. Myös esimerkiksi Oulussa on keskusteltu asiasta. Kaupungin yhtiö hoitaa kilpailutuksia ja työn koordinointia. Turun raitiotietä on suunniteltu kulkemaan myös naapurikaupunkeihin. Se palkitsee, kun näkee, että työllä on merkitystä. Siitä luovuttiin vuonna 1972. Siitä lähtien on käyty keskustelua raitiovaunujen paluusta. Mutta siihen on pitkä aika. ] 62 Kuntalehti 3 / 2023 [ Työ ja tekijä ] R aitioliikenteen kehittämisessä pitkään työtä tehnyt Juha Saarikoski on aloittanut Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtajana. Nyttemmin raitiovaunut näkyvät Tampereen katukuvassa. KL3_62-63.indd 62 7.3.2023 8.38. Saarikosken työ on nimenomaan toteutussuunnitteluvaihe, mutta hän sanoo tulleensa työhön sillä mielellä, että voisi jatkaa vielä Juha Saarikoski 1967: Syntyi Helsingissä 1986: Ylioppilas Helsingin Tehtaanpuiston lukiosta 1994: Tielaitoksen palvelukseen eri tehtäviin, toimi viimeiseksi siltaryhmän päällikkönä 1996: Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 2000: SITO Oy:n sillansuunnittelun projektipäälliköksi 2002: Espoon kaupungin projektipäälliköksi siltainsinöörin tehtäviin 2009: Kaupunkiliikenne Oy:n (aikaisemmin HKL) palvelukseen, toimi yksikönjohtajana, projektijohtajana ja hankejohtajana 2023: Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtajaksi sitten, kun raitiotietä rakennetaan ja vielä liikennöinninkin käynnistyessä. Vähitellen raitioliikenteen mahdollisuus on otettu huomioon muun muassa kaavoituksessa. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan raitioliikennettä välille Turun Satama–Varissuo. Pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin koeajovaihe on jo yltänyt Espooseen asti. Turun Raitiotie valmistelee teknisen suunnittelun niin, että investointipäätös voidaan tehdä valtuustossa 2025 loppuun mennessä. Kaupungin töiden tekeminen tuntuu mielekkäältä
Tarjoamme osaavan ja kannustavan työyhteisön tausta tuen, jonka avulla johtajankin on helppo hengittää! Hakuaika päättyy 29.3.2023 klo 16. Tule kehittämään kasvavaa kaupunkia kanssamme! Haemme innovatiivista ja ennakkoluulotonta kaupunginjohtajaa. Meiltä löytyy luonnonrauhaa sekä myös kattavasti palveluja. Arvostamme lisäksi kokemusta johtamistehtävistä, hyviä vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä sekä näyttöä digitalisaation ja tiedolla johtamisen kehittämisestä. Lisätietoa osoitteesta Kuntarekry.fi Pikkasen parempi periferia hakee kunnallistalouden ja tietohallinnon asiantuntijaa Tule johtamaan Viitasaaren kaupungin taloutta ja tietohallintoa! Viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemus vaativista taloushallinnon tehtävistä ja riittävä perehtyneisyys tietohallintoon. Luonnonkaunis Kemijärvi sijaitsee napapiirillä, keskellä puhtaita vesistöjä ja Lapin upeita tuntureita. Kemijärveläisiä on nyt noin 7000 mutta lisääkin uusia kaupunkilaisia mahtuisi. joensuu.fi/kaupunginjohtajaksi Meillä johtajankin on helppo hengittää Haemme Joensuuhun uutta kaupunginjohtajaa 1.9.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan. Odotamme hakemustasi 21.3.2023 klo 15.00 mennessä Kuntarekry.fi-palvelun kautta. Haemme visionääristä, verkostoissa aktiivista ja yhteistyökykyistä Kaupunginjohtajaa ottamaan kokonaisvastuun kaupunkimme johtamisesta ja kehittämisestä. Olemme vahva matkailukaupunki ja elinkeinorakenteemme on monipuolinen. Kunnanjohtajaa Pieni ja lennokas Jämijärven kunta etsii Talousja hallintopäällikköä Hakuajat päättyvät 20.3.2023 klo 12.00 Lisätiedot: www.jamijarvi.fi Kaupungin johtajaksi Joensuuhun. Vankka kokemus ja osaaminen organisaatioiden strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä sekä talousja henkilöstöjohtamisesta ovat välttämättömiä. Keväällä 2023 haetaan Kuntarekry-palvelun kautta myös lukion rehtoria Viitasaaren omaan lukioon sekä varhaiskasvatusjohtajaa vastaamaan Viitasaaren varhaiskasvatuksesta. VIITASAAREN KAUPUNKI KL3_62-63.indd 63 7.3.2023 8.38. Joensuu tunnetaan välittömistä ihmisistä, jotka osaavat ratkaista asiat yhdessä, vaikka keskustelu olisikin kipakkaa. Sijaintimme on hyvä ja meille voit tulla autolla, junalla tai lentämällä lähitienoilla oleville kentille. Etsimällämme henkilöllä on hyvä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuntemus sekä valmiit valtakunnalliset verkostot
KL3_64-65.indd 64 7.3.2023 8.39. Työ ensihoitajana Kainuun sotella Työpaikka vaihtui, puheenjohtajuus säilyi sai jäädä, ja hän siirtyi yksityisen sektorin palvelukseen. Ensihoitajan työ on vuorotyötä, ja vaativan luottamustoimen yhdistäminen siihen on haasteellista. Jos ollaan Sairaanhoitajan ja ensihoitajan koulutuksen saanut Heikki Huotari on edennyt poliittisella urallaan huikeaa vauhtia. K uhmolainen Heikki Huotari, kesk., joutui loppuvuodesta tekemään kovia ratkaisuja, jotta pystyi jatkamaan Kainuun hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana. 64 Kuntalehti 3 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Ensihoitajan työvuorot eivät lopu minuutilleen, kun kello on pykälässä. Olin jo tovin pohtinut, että joku ratkaisu asiaan pitää löytyä. Ratkaisu ei ole kaduttanut yhtään. Syksyn aikana oli esillä useampi vaihtoehto, ja kokonaisuuden kannalta tämä oli paras ratkaisu, Huotari kertoo
Minusta se ei ole oikea ratkaisu, että lähdetään perustamaan lautakuntia sen takia, että saadaan osasta ihmisiä vaalikelpoisia. On oltava etukäteen selvillä, mitä seurauksia päätöksillämme on. Kaikki prosessit tulee käydä hyvin tarkkaan läpi, ettei siellä ole päällekkäistä toimintaa. Valtion budjetoima raha Kainuulle ei riitä edes palvelujen tuottamiseen, investoinneista puhumattakaan. Varmasti tulee puheenvuoroja oman kunnan palveluista, mutta meidän on kyettävä katsomaan hyvinvointialuetta koko Kainuun näkökulmasta. Kun ennakkovaikutusten arviointi on tehty, se helpottaa varautumaan jatkoon, Huotari sanoo. Lautakuntien perustamisesta ongelman ratkaisemiseksi ei Huotari innostu. Keskiössä pitää kuitenkin olla kainuulainen ihminen ja hänen tarpeensa, Huotari sanoo. Huotarin nousu Kuhmon ja Kainuun johtopaikoille on ollut häikäisevän nopea. Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää entistä paremmin, Huotari sanoo. Ja kun kotona ei omin voimin pärjätä, niin sote-ammattilaisia tarvitaan auttamaan. Meillä on kokonaisia osastoja tyhjillään sen vuoksi, ettei niihin ole henkilökuntaa. Tämä on äärettömän hankala tilanne, Heikki Huotari sanoo. Merkittävä tekijä on, että kuinka henkilöstö saadaan sitoutumaan uuden toimintatavan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos henkilöstö ei ole täysillä mukana, vaarana on, että muutos ei onnistu. Ja samaan aikaan palvelutarpeen omaavia ihmisiä on kuitenkin olemassa. Samaan aikaan valtiovalta on budjetoinut meille noin 370 miljoonaa euroa ja meillä on velanottomahdollisuus vain erityisneuvottelujen kautta. Vaikka kokemusta yhteisestä tekemisestä on pitkältä ajalta, startti uuteen aikaan on ollut isojen päätösten suhteen verkkainen. Kajaanin rakennettu uusi keskussairaala täytti hyvinvointialueen velanottokiintiön, mutta vieläkin pitäisi rakentaa uutta. Potilas hoidetaan ensin ja kokous odottaa. ] Kuntalehti 3 / 2023 65 Jos henkilöstö ei ole täysillä mukana, vaarana on, että muutos ei onnistu. EI LAUTAKUNNILLE Uusi työpaikka löytyi Vuokatin työterveyshuolto Oy:n myyntija kehityspäällikkönä. Nyt hän on Kuhmon kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja. Vuoden 2021 kuntavaalit olivat ensimmäinen kerta, jolloin mies lähti ehdolle. Meidän on äärettömän tarkkaan mietittävä sitä, kuinka palvelut tuotetaan. PYÖREÄN PÖYDÄN ÄÄREEN Kun puutetta on rahasta ja työvoimasta, yhteistyö nykyisen henkilöstön kanssa nousee arvoon arvaamattomaan. Jokainen alue arvioi sen tilanteen tietenkin itse. Ei saa olla vastakkainasettelua, vaan iso pyöreä pöytä, jonka ääreen kaikki osapuolet sopivat. • Pekka Moliis Kuva: Kimmo Rauatmaa KL3_64-65.indd 65 7.3.2023 8.39. Siten he eivät ole vaalikelpoisia hallitukseen. VAIKEITA PÄÄTÖKSIÄ Helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. [ Kuka. Kun tehdään palveluiden järjestämissuunnitelmaa, niin minä toivon, että saamme siihen myös ennakkovaikutusten arvioinnin. Kyllähän laintulkinta on vähintään tiukka ja tulee mieleen, että oliko tämä tiukkuus lainsäätäjän tahtotila, kun laki säädettiin. Kainuun hyvinvointialueella on sote-palveluja järjestetty maakunnallisesti vuodesta 2005 lähtien. Toivottavasti tämä ongelma saadaan ennen seuraavia vaaleja ratkaistua. Meillä palvelujärjestämissuunnitelma on tulossa päätöksentekoon nyt kevään aikana. Ne kaksi ihmistä pärjää siellä perukassa keskenään, kun toinen toimii silminä ja toinen korvina tai toinen käsinä ja toinen jalkoina. Työrytmi on myös ongelmallinen luottamustehtävien hoidon kannalta. Kun mietitään palvelujen järjestämistä, niin pitää olla varovainen ja samalla rohkea, ettei kympin säästöllä tehdä satasen vahinkoa. Heikki Huotari Syntynyt: Kuhmossa vuonna 1979 Kotikunta: Kuhmo Koulutus: Sairaanhoitaja (AMK), ensihoitaja (AMK) Ammatti: Myyntija kehityspäällikkö, Vuokatin työterveyshuolto Oy Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Kuhmon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginvaltuutettu, Kainuun hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja ja Kainuun hyvinvointialuevaltuutettu Perhe: Vaimo sekä 1ja 7-vuotiaat lapset Harrastukset: Metsästys, kalastus ja lentopallo Hyvää Kainuussa + Runsaat ja monipuoliset työmahdollisuudet + Koko Kainuu elinympäristönä + Arjen turvallisuus Kehitettävää Kainuussa Saavutettavuus Kainuun brändin näkyvyys ja tunnettavuus Uusien palvelutapojen käyttöönotto tehtävässä kiinni, niin ollaan kiinni. Meidän pitää katsoa, että mikä on toiminnan ja talouden näkökulmasta paras tapa toimia. Kainuulaiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, mutta jossain raja tulee vastaan. Meillä on uusi iso hieno sairaala Kajaanissa, mutta meillä on valtavan paljon kehyskunnissa kuntien omistamia kiinteistöjä, joissa järjestetään palveluja, ja niiden kunto on heikko. Silloin aloitettiin Kainuun hallintokokeilulla. Tämä on yksi meidän haasteistamme. Mutta jos jompikumpi romahtaa, niin molempien toimintakyky sakkaa. Hyvinvointialueen palveluksessa jatkaminen olisi tiennyt hallituspaikasta luopumista, sillä Kainuussa ei ole lautakuntia, vaan kaikki henkilöstöön lukeutuvat työskentelevät aluehallituksen alaisuudessa
[Palveluhakemisto ] VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana Eduskuntavaalit Kuuntele uusi jakso kuntalehti.fi/valiokunta Kuva: Rami Marjamäki PURETAANKO tämäkin. Ratkaisuja on monenlaisia. Kuntalehti vastaa kysymykseen huhtikuun numerossaan. Triplan Oy | p. KL3_66-67.indd 66 7.3.2023 8.38. Huhtikuun numeron aiheita ovat myös kyberturvallisuus, uudenlaiset koulut sekä vanhojen rakennusten restauroijien puute Lapissa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. [ Seuraava numero ] Teemat: Digi ja rakentaminen • Ilmestyy 19.4. Lehdessä pohditaan muutenkin kunnantalojen ja -virastojen kohtaloja
Olisiko sinulla idea valmiina, mutta kaipaat apua teknisen toteutuksen kanssa. 2023 Ideoita pulppuava vuoden suurin foorumi kutsuu sinut mukaan juhlahumuun. Lue lisää ja pyydä tarjous: studiolinjat.fi STUDIO LINJAT Autamme onnistumaan! KL3_66-67.indd 67 7.3.2023 8.38. Korkea äänenlaatu ja ammattitaitoinen editointi takaavat laadukkaan lopputuloksen. Studio Linjojen studioilla toteutat podcast-tuotannot helposti. 14.9. Järjestyksessään 30. Kuntamarkkinat järjestetään Kuntatalolla 13.-14.9.2023. 13. Laita päivämäärä jo nyt kalenteriisi. Ajankohtainen ohjelma on suunnattu kuntien päättäjille ja kaikkien toimialojen asiantuntijoille sekä hyvinvointialueiden edustajille. Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Tavataan Kuntatalolla! myynti@studiolinjat.fi Lisää brändin tunnettuutta podcastin avulla! Podcastien kuuntelu kasvattaa suosiotaan kovaa vauhtia ja ne ovat erinomainen tapa viestiä yrityksen toiminnasta. Ilmoittautuminen avautuu toukokuussa
TUTUSTU JA VARAA MAKSUTON ESITTELY OSOITTEESSA ILMOITUSKANAVA.FI ilmoituskanava.fi KL3_68.indd 68 7.3.2023 8.32. Perusta luotettava whistleblowingilmoituskanava vaivattomasti. Nyt on aika perustaa ilmoittajansuojelu lain mukainen ilmoituskanava