Kuntalehti 3/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

50 Vihreä siirtymä KL3_1-31.indd 1 5.3.2024 8.31. Entäs jos ei vain jaksa S.10 Vanhasen Nurmijärvi S. 3 I 2024 I 14.3
Mastorakentaminen herättää joskus ristiriitaisia näkemyksiä ja toiveita, mutta päätöksenteossa on hyvä pitää mielessä verkkojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt ja tarpeet. Myös kansalaisten turvallisuus edellyttää hyviä yhteyksiä. Operaattoreiden tukiasemat sijoitetaan usein samaan mastoon. Lue lisää : teliatowers.com/fi Mastot kannattelevat verkkoja – sekä kuntasi elinvoimaa ja viihtyvyyttä KL3_1-31.indd 2 5.3.2024 8.31. Kattava verkko vahvistaa elinvoimaa ja turvallisuutta Toimivat ja laadukkaat mobiiliverkot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Yritykset ja kuntalaiset kiittävät, kun yhteydet toimivat. Samalla vanhoja mastoja uusitaan ja tekniikkaa modernisoidaan. Mastot ovat olennainen osa tietoliikenneinfrastruktuuriamme, ja niitä hyödyntävät muut suomalaiset mobiilioperaattorit, viranomaiset ja mediayhtiöt. Verkon rakentajien toiveena on, että rakennusja toimenpideluvista päätettäisiin sujuvasti ja nopeasti. Uusien 5G-taajuuksien rakentamisen myötä tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa monipuolisempia sijoituspaikkoja pienemmille tukiasemille. ”Hyvin toimivat verkkoyhteydet ovat olennainen osa kunnan vetovoimaa niin työpaikkojen kuin asuinalueidenkin kannalta. Siitä on merkittävää kansantaloudellista ja maisemallista hyötyä, kun jokainen verkko ei tarvitse omia mastojaan. Se rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa antennija laitepaikkoja tietoliikennetoimintaa varten. Myös kohoavat maanvuokrat muodostavat oman haasteensa sujuvalle verkkojen rakentamiselle. Riittävän pitkät sopimusja irtisanomisajat takaavat alueelle hyvät yhteydet pitkällä aikavälillä ilman, että mastoja varten joudutaan turvautumaan lakisääteisiin sijoitusprosesseihin. Suomen suurin mastoyhtiö Telia Towers Finland on Suomen suurin mastoyhtiö. Yhteiskunnan palvelut ja yritysten toiminta rakentuvat digitaalisten yhteyksien varaan. Kattavat mobiiliverkot mastopaikkoineen takaavat hätäpuheluiden ja viranomaisyhteyksien toiminnan”, kertoo Telia Towers Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Kokkila. Etätöiden lisääntyminen on hajauttanut tietoliikennettä asuinalueille ja koteihin, joissa myös vapaa-ajan yhteydet ja viihde kasvattavat nopeiden yhteyksien ja kapasiteetin tarvetta. ”Tämän vuoksi on tärkeää huomioida verkkojen ja mastojen rakentaminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja vanhojen alueiden kaavamuutoksissa”, Kokkila muistuttaa. Yhtiö omistaa 3 700 mastoa ympäri Suomen. ILMOITUS Yhteiskäyttö on vahva ja viisas perinne mobiiliverkkojen Suomessa. Sujuva mastorakentaminen on yhteinen etu Verkko-operaattoreita palvelevat mastoyhtiöt tarvitsevat jatkossa uusia sijoituspaikkoja mastoille
AIHE on kuitenkin sellainen, josta on pakko kirjoittaa, puhua ja pitää ääntä. Ilmassa on kuitenkin kysymyksiä, jotka on pakko kysyä: Miksi lapsi on päästetty päiväkodista kotiin, vaikka hänen naamassaan huomattiin isot mustelmat ja lapsi sanoi, että ”isi kiusaa?” Miksi lastensuojelu ei ole reagoinut päivähoidosta tulleeseen viestiin ja vetosi ”muihin kiireellisemmiksi arvioituihin työtehtäviin”. Eikö yhteiskunnalla todellakaan, kymmenistä lastensuojeluilmoituksista huolimatta, olisi ollut keinoja asiaan puuttumiseksi. Myös kohoavat maanvuokrat muodostavat oman haasteensa sujuvalle verkkojen rakentamiselle. Miksi sosiaalityöntekijät eivät ole tavanneet lasta henkilökohtaisesti ja luoneet luottamuksellista ja henkilökohtaista suhdetta lapseen. Sujuva mastorakentaminen on yhteinen etu Verkko-operaattoreita palvelevat mastoyhtiöt tarvitsevat jatkossa uusia sijoituspaikkoja mastoille. ILMOITUS Yhteiskäyttö on vahva ja viisas perinne mobiiliverkkojen Suomessa. Ennen kaikkea: annetaanko viranhaltijoiden olla ihmisiä ihmisille ja käyttää myös maalaisjärkeä asioiden ratkaisemiseksi silläkin uhalla, että siitä voi tulla jotain hallinnollisia seuraamuksia. Riittävän pitkät sopimusja irtisanomisajat takaavat alueelle hyvät yhteydet pitkällä aikavälillä ilman, että mastoja varten joudutaan turvautumaan lakisääteisiin sijoitusprosesseihin. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Miksi epäonnistuimme, ja lapsi jäi ilman apua. Nyt tilanteeseen etsitään syitä ainakin aluehallintoviranomaisten, hyvinvointialueen ja poliisin voimin. Ne eivät kuitenkaan välttämättä löydy suoraan hallintojargonista ja -himmeleistä. Yritykset ja kuntalaiset kiittävät, kun yhteydet toimivat. Jos vastaus on kyllä, keinot kyllä löytyvät. Kuntalehtikin on seurannut neljävuotiaan pojan kuolemaan johtaneita tapahtumia ja syitä tiiviisti. Perinteisten syiden lisäksi olisi tärkeä miettiä asiaa syvällisemmin: onko johto ilmaissut tahtotilansa ja tavoitteet tarpeeksi selvästi ja myös hoitanut ohjaustehtävänsä niin, että henkilöstö tietää, mihin resurssit kohdennetaan. ”Hyvin toimivat verkkoyhteydet ovat olennainen osa kunnan vetovoimaa niin työpaikkojen kuin asuinalueidenkin kannalta. JOENSUUSSA väkivaltaisesti viime kesänä kuolleen neljävuotiaan lapsen kohtalo on niin järkyttävä, että tämänkin tekstin kirjoittamista on lykätty monta kertaa. VAIKKA Itä-Suomen aluehallintovirasto ei suoranaisesti viittaakaan yksittäiseen tapaukseen, se aloitti omaehtoisen valvonnan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun toiminnasta heti kuolemaan johtaneiden tapahtumien jälkeen. Esimerkiksi resurssipula ei Pohjois-Karjalassa ole mitoituksiin nähden tällä hetkellä kovinkaan paha. Jotta yksikään lapsi ei kuolisi siksi, että yhteiskunta on epäonnistunut surkeasti suojelutehtävässään. KYSYMYKSIÄ on helppo pohtia vastaamalla seuraavaan: kun näet edessäsi neljävuotiaan lapsen kasvot mustelmilla, haluatko tehdä kaikkesi suojellaksesi häntä. Uusien 5G-taajuuksien rakentamisen myötä tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa monipuolisempia sijoituspaikkoja pienemmille tukiasemille. ”Tämän vuoksi on tärkeää huomioida verkkojen ja mastojen rakentaminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja vanhojen alueiden kaavamuutoksissa”, Kokkila muistuttaa. Yhtiö omistaa 3 700 mastoa ympäri Suomen. Kattava verkko vahvistaa elinvoimaa ja turvallisuutta Toimivat ja laadukkaat mobiiliverkot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Mastot ovat olennainen osa tietoliikenneinfrastruktuuriamme, ja niitä hyödyntävät muut suomalaiset mobiilioperaattorit, viranomaiset ja mediayhtiöt. Aluehallintovirasto totesi 28.2. Nämä kaikki ovat tärkeitä asioita, mutta eivät kerro koko totuutta. antamassaan päätöksessä, että lastensuojelu ei toteudu lain vaatimalla tavalla Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Se rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa antennija laitepaikkoja tietoliikennetoimintaa varten. Operaattoreiden tukiasemat sijoitetaan usein samaan mastoon. Suomen suurin mastoyhtiö Telia Towers Finland on Suomen suurin mastoyhtiö. Yhteiskunnan palvelut ja yritysten toiminta rakentuvat digitaalisten yhteyksien varaan. Kysymys on nimittäin hyvinvointiyhteiskuntamme ja julkisten palveluiden ydinkysymyksestä: ketä varten ne ovat olemassa. Etätöiden lisääntyminen on hajauttanut tietoliikennettä asuinalueille ja koteihin, joissa myös vapaa-ajan yhteydet ja viihde kasvattavat nopeiden yhteyksien ja kapasiteetin tarvetta. SYYLLISTEN etsiminen on turhaa ja sillä ei päästä eteenpäin. Siitä on merkittävää kansantaloudellista ja maisemallista hyötyä, kun jokainen verkko ei tarvitse omia mastojaan. Kun kyseessä on yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, tunteet nousevat väkisinkin pintaan ja aihe menee ihon alle. Lue lisää : teliatowers.com/fi Mastot kannattelevat verkkoja – sekä kuntasi elinvoimaa ja viihtyvyyttä Ketä yhteiskunnan pitää suojella ja millä keinoin. Toinen, yhtä tärkeä kysymys kuuluu: ketä yhteiskunnan pitää suojella ja millä keinoin. Asia on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että sitä ei voi sivuuttaa vain yksittäisillä jutuilla. KL3_1-31.indd 3 5.3.2024 8.31. Myös kansalaisten turvallisuus edellyttää hyviä yhteyksiä. Samalla vanhoja mastoja uusitaan ja tekniikkaa modernisoidaan. EI TARVITSE olla kovinkaan suuri ennustaja, kun vastaan tulevat tutut syyt: resurssipula, lainsäädännön valuviat ja heikot prosessit. Verkon rakentajien toiveena on, että rakennusja toimenpideluvista päätettäisiin sujuvasti ja nopeasti. Annetaanko kenttätyötä tekeville asiantuntijoille heidän tarvitsemansa tuki ja myös riittävä autonomia hoitaa tilanteet parhaaksi katsomallaan tavalla. Joskus myös pieni kansalaistottelemattomuus voi olla paikallaan. Kattavat mobiiliverkot mastopaikkoineen takaavat hätäpuheluiden ja viranomaisyhteyksien toiminnan”, kertoo Telia Towers Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Kokkila. Mastorakentaminen herättää joskus ristiriitaisia näkemyksiä ja toiveita, mutta päätöksenteossa on hyvä pitää mielessä verkkojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt ja tarpeet
Kuopion kaupunki ostaa suosittua palvelua. 4 Kuntalehti / 3 • 2024 s.28 Lasse Parkkila valmistautuu opetusvideon kuvaukseen Perttu Vänskän kanssa. Markus Sommers, kuva KL3_1-31.indd 4 5.3.2024 8.31
22 s.34 s.50 s.56 Jenni Airaksinen ei etsi syyllisiä tai sankareita. Sivu 54 KL3_1-31.indd 5 5.3.2024 8.31. Kannen kuva: Måns Eklund / KRUT Seuraava numero ilmestyy 11.4.2024 Tuulivoima on osa huoltovarmuutta. Puolanka puhuttelee, tietää Josefi Tiirola. Sivu 3 Aikaa vapaallekin Kuntajohtajien uusi blogi ruotii johtamisen ja kuntajohtajien elämän eri puolia. Sivu 26 Mielipidesivut Kirjoituksia tuulivoimasta liikenneväyliin. 5 s.7 s.18 s . Vihreän siirtymän infraan tarvitaan tukea. Sivut 20–21 Virkavastuu Sotesotku pakottaa uudistamaan myös rikoslakia. Kaupunginjohtaja Joonas Hänninen rentoutuu. Jarkko Ambrusin kysyy ja vastaa pääkirjoituksessa. Lapsen kohtalo Ketä yhteiskunnan pitää suojella ja millä keinoin. Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja
POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä KL3_1-31.indd 6 5.3.2024 8.31. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään
Muutoksia tulee tapahtumaan ja osa niistä tuntuu vaikeilta, jopa sietämättömiltä. Kansalaisten rooli on radikaalisti muuttunut: asukkaat eivät enää taivu hallintoalamaisiksi, vaan heistä on tullut laatutietoisia asiakkaita. Hallintasuhteiden näkökulmasta pelkojen käsittely ja luottamuksen rakentaminen, uusien polkujen raivaaminen ja tavoitteiden kirkastaminen ovat niitä keinoja, joita tarvittaisiin koko julkisen hallintomme uudistustyössä huomattavasti enemmän. Ulkoisten hallintasuhteiden lisäksi julkinen hallintomme: kunnat, hyvinvointialueet ja valtion virastot ovat paikkoja, joissa on monenlaisia sisäisiä hallintasuhteita. HYVINVOINTIALUEEN johtamisessa oman kierteensä muodostaa tiivis suhde valtioon ja tiukka valtionohjaus, joka helposti asemoi hyvinvointialuejohtajan valtion äänitorveksi alueella. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. Ja tässä monimutkaistumisessa toimintaympäristön muutoksia on kyettävä tarkastelemaan analyyttisesti ja vuorovaikutukseen on panostettava ja paljon. Syytä voidaan etsiä myös tempoilevasta valtionohjauksesta, joka yhdellä kädellä vaatii ja velvoittaa ja toisella kädellä kiristää kukkaronnyörejä. Tuulista, herkkää, kärjistävää Tällä vuosituhannella julkiseen hallintoon kohdistuneet muutokset ovat olleet moninaisia. Nyt näyttää siltä, että tuuli on alkanut käydä myös hyvinvointialueilla. Strategisella vuorovaikutuksella voidaan ehkäistä kriisiytymistä ja pitää keskustelutila avoimena myös silloin, kun yhteistä näkemystä toiminnan suunnasta ei vielä ole. Johtajien on tasapainoteltava erilaisten intressien, arvojen ja toimintatapojen välimaastossa ja toimittava parhaansa mukaan, jotta johtaminen ja organisaation toiminta eivät kriisiytyisi. Samankaltainen sisäinen ja herkkä hallintasuhde löytyy myös hyvinvointialueilta ja valtion organisaatioista. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään. Nämä muutokset asettavat johtajat monella tavoin vaa’ankieliasemaan. 7 Kolumni / Jenni Airaksinen • Kirjoittaja on pitkän linjan kuntatutkija ja -kehittäjä KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan. JULKINEN hallintomme toimii kiinteänä osana erilaisia hallintasuhteita. Ja niin pitääkin käydä. Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä Olemme hakeneet selitystä johtajapestien tuulisuudelle. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. OLEMME tutkimuksen keinoin hakeneet selitystä kuntajohtajien vaihtuvuudelle, ja johtajapestien tuulisuudelle. Selvältä näyttää vain se, että julkisen johtamisen kriisit ja nimenomaan sisäisten hallintasuhteiden hankaukset tapahtuvat areenalla, joka on monella eri tavalla muutoksessa. Analyyttisyyttä tarvitaan etenkin muutoksissa. Syitä kuntajohtamisen kriiseille on etsitty monesta lähteestä. Muutokset voidaan kiteyttää sanoen, että julkisen johtamisen toimintaympäristö on monimutkaistunut monin tavoin. Olen kuullut myös, että kriisistä voi syyttää vaikkapa paikallislehteä, joka julkaisee kunnan toiminnasta vain kielteisiä uutisia. Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio muodostavat kansalaisten hyvinvoinnin kannalta olennaisen kokonaisuuden, jossa rooleista, vastuista ja velvoitteista käydään välillä kipakkaakin keskustelua. Vuorovaikutus on kaiken ytimessä, se voi olla strategista, suunniteltua ja sitä voidaan kehittää laadukkaammaksi. Tiedämme kuntien tutkimukseen perustuen, että viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutussuhde on näistä suhteista herkin, ja se voi myös ajaa organisaation halvaannuttavaan kriisiin. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. Muutoksissa ja murrosvaiheissa myös nämä hallintasuhteet järjestäytyvät ja järjestetään uudestaan. Samaan aikaan alueellinen ja paikallinen politikka, joka on johtajan iholla, on pirstoutunut: vakiintuneista valta-asetelmista on siirrytty kohti yhä hajanaisempia intressiryhmiä ja leimahdusherkempiä polarisoituvia kysymyksiä. SYYLLISTEN tai sankareiden etsinnän sijaan kannattaa keskittyä vuorovaikutukseen. KL3_1-31.indd 7 5.3.2024 8.31. Viranhaltijapuolella syytä saatetaan etsiä politiikasta ja poliittiset toimijat voivat omissa arvioissaan pohtia viranhaltijoiden moraalia, etiikkaa tai pätevyyttä kriisiytymisen syinä. Uusia hallinnon tasoja rakentuu ja toimintoja täydennetään markkinamekanismein ja erilaisin yhteistyömuodoin. Aivan viime viikkoina on uutisoitu useammastakin hyvinvointialuejohtajan vaihtumisesta, eivätkä syyt näytä kuntatutkijan silmin kovinkaan vierailta. Voimme syyttää kriiseistä kärjistämään pyrkivää keskustelukulttuuria, populismia tai sosiaalista mediaa. Myös siksi, että julkinen hallintomme olisi tulevaisuudessakin siedettävä, jopa miellyttävä työpaikka. Tätä tunnetta ei kuitenkaan kannata kanavoida yksittäisiin henkilöihin tai ryhmiin
normitalkoissa. Ehdotuksista suurin osa, 33 prosenttia, koski kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa, joka on kuntien suurimpia tehtäväkokonaisuuksia. 8 Lyhyet Työllisyysalueita tulossa 45 SUOMEEN on tulossa TE-palvelut 2024-uudistuksessa yhteensä 45 työllisyysaluetta. Uudistuksen varsinaisesta sisällöstä ei ole juurikaan tietoa. C21-kaupungit vaativat tuloksia normitalkoista tekemisen velvoitteita ja saada esimerkiksi erityisopettajien työpanos täysimääräisesti lasten kanssa tehtävään työhön hallintopäätösten sijaan, kannanotossa sanotaan. TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. ”hatkalapsiin” ja siihen, millä tavalla heitä tulisi pystyä suojelemaan rajoitusmahdollisuuksia lisäämällä, Juuso sanoo. KUNNAT ja muut organisaatiot jättivät valtiovarainministeriölle yli 600 toimenpide-ehdotusta kuntien tehtävien sujuvoittamiseksi ns. Tämä tulisi muistaa myös normien varsinaisessa keventämisessä, muistuttaa 21 suurimman kaupungin ryhmittymä C21 kannanotossaan. Näin ollen yksin järjestäjien määrä pysyi neljässä. – Yksi oleellinen asia on noussut toistuvasti esille, kun muutostarpeista on keskusteltu, ja se liittyy ns. Tämä varmistui, kun valtioneuvosto päätti 22.2.2024 viimeisistäkin neljästä työllisyysalueesta. – Erityisen tärkeää olisi purkaa erilaisia hallintopäätösten Lastensuojelulaki uudistuu LASTENSUOJELULAIN uudistamisen valmistelu on käynnissä sosiaalija terveysministeriössä, ja esitys tuodaan eduskuntaan syksyllä 2025, soteministeri Kaisa Juuso (ps.) kertoo Kuntalehdelle. Kaupunkiryhmä toivoo myös sujuvuutta kaavaja lupaprosesseihin, mutta ylipäätään tärkeimpänä ryhmä pitää sitä, että tällä kertaa normeja oikeasti puretaan ja erityisesti turhaa hallinnollista työtä saadaan aidosti kevennettyä. Valkeakosken kaupunki ei saanut hakemaansa poikkeuslupaa järjestää työllisyyspalvelut itsenäisesti. STM:stä kerrotaan, että uudistetun lain olisi tarkoitus olla voimassa vuoden 2026 alusta. – Näin myös kunnissa voidaan keskittyä olennaiseen ja kuntalaisten kannalta tärkeimpiin palveluihin. Lahti, Kouvola, Helsinki ja Vantaa vastaavat itsenäisesti työllisyyspalveluistaan. KL3_1-31.indd 8 5.3.2024 8.31. Muodostettavista alueista 39 järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla ja kaksi kuntayhtymämallilla
Alkuperäinen sopimus on voimassa kesäkuuhun 2033. . Tulokset ovat laskeneet kaikissa taustaryhmissä alkuvuoteen 2023 nähden, mutta etenkin pienituloiset, naiset ja yli 60-vuotiaat kokevat yhteiskunnan aiempaa harvemmin oikeudenmukaisena. Pohjois-Savo rekrytoi Filippiineiltä POHJOIS-SAVON hyvinvointialueelle saapui helmikuun lopussa töihin 35 filippiiniläistä hoiva-alan työntekijää. Tulokset ovat heikentyneet selvästi syksystä 2023 alkaen aiempaan nähden. He sijoittuvat työhön ikääntyneiden asumispalvelujen ja kotiin vietävien palvelujen yksiköihin Filippiiniläiset aloittavat työt lähihoitaja-oppisopimusopiskelija-nimikkeellä ja muuttavat Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven, Kuopion, Keiteleen, Pielaveden, Suonenjoen, Vesannon ja Varkauden kuntien asukkaiksi. On siis tehtävä erityistoimia usealla rintamalla, taustoittaa rekrytointipäällikkö Seija Mononen. Kansalaispulssi-kyselyitä on toteutettu kuukausittain huhtikuusta 2020 alkaen. Sen lisäksi lähihoitajien eläke-ennuste seuraavan viiden vuoden ajalle on noin 500. 9 Länsi-Pohjan sote-ulkoistus jatkuu MEHILÄINEN Länsi-Pohjalle ulkoistettu toiminta jatkuu Meri-Lapin alueella uuden sote-lainsäädännön vaatimukset täyttävällä muutetulla sopimuksella, joka allekirjoitettiin 16.2.2024. – Kun hyvätuloisista neljä viidestä kokee yhteiskunnan melko tai erittäin oikeudenmukaisena, pienituloisilla vastaava osuus on enää vain puolet. KL3_1-31.indd 9 5.3.2024 8.31. Suurin sopimusmuutos koskee Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystystoiminnan siirtymistä Lapin hyvinvointialueen vastuulle Mehiläinen Länsi-Pohjalta vuoden 2025 alusta lähtien. Uuden sote-lainsäädännön myötä ulkoistussopimusta oli muutettava tai sopimus oli irtisanottava tai mitätöitävä ennenaikaisesti. Kokemus oikeudenmukaisuudesta syöksyssä KOKEMUS yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on laskenut helmikuun 2024 Kansalaispulssi-kyselyssä mittaushistorian alimmalle tasolle. – Selvä enemmistö kokee yhteiskunnan yhä oikeudenmukaisena, mutta vastaajaryhmien välillä on huomattavia eroja, kertoo johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen valtioneuvoston kansliasta. Miehet taas pitävät yhteiskuntaa oikeudenmukaisena selvästi useammin kuin naiset. Joulukuussa 2023 meillä oli noin 220 lähihoitajan paikkaa auki
Moilanen puhuu psykososiaaliJaksaminen KL3_1-31.indd 10 5.3.2024 8.31. Onko työ stressin väärti Jos esihenkilöiden työn kuormittavuuteen ei pikaisesti puututa, he karkaavat muihin hommiin. Kirsi Riipinen, teksti Pixabay, kuva – Koulutusten ja yhteydenottojen aikana olemme kuulleet esihenkilöiden ääneen ajattelua siitä, onko oma työ ison stressin väärti. Havainnot kertoo erityisasiantuntija Seija Moilanen Työturvallisuuskeskuksesta. Keskuksessa on neljä toimialaryhmää, joista yhdessä paneudutaan kuntien ja hyvinvointialueiden työturvallisuuteen. Että voisiko elämänsä järjestää muutoin. Tästä kertovat Työturvallisuuskeskuksen tuoreet havainnot. 10 M oni kokenut esihenkilö kuntahommissa pohtii, jatkaako nykyisessä työssä, sillä sen kuormittavuus on kasvanut
Henkilöstön vaihtuvuus kuormittaa sekin, sillä jos esihenkilön työaikaa kuluu jatkuvasti rekrytointeihin ja perehdytyksiin, pitkäjänteinen toiminta ja sen suunnittelu jäävät jalkoihin. Moilanen pohtii, että kunnissa esihenkilöiden muita suurempaan kuormittumiseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi laaja tehtävä alue. Moilasen mielestä se on yksi täydentävä tuki muiden joukossa. Tästä kertoo muun muassa konsulttiyhtiö CGI:n tuore selvitys. Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan velvoitteista työn kuormitustekijöiden välttämisessä ja vähentämisessä. Tietotulva ei koske vain kunta-alaa vaan kaikkea työelämää. Moilanen muistuttaa myös työnantajan tehtävästä huolehtia, että esihenkilöllä on tarkoituksenmukaiset toimintaedellytykset hoitaa esihenkilötehtäväänsä. Kaikista vastaajista näin sanoo 51 prosenttia. Ketään ei saa jättää yksin. – Kuntasektorilla on ollut rakenteellisia muutoksia, jotka ovat tarkoittaneet esihenkilöille yhä isompien kokonaisuuksien huolehtimista. – Viimeaikaiset isot rakenteelliset muutokset ovat voineet kärjistää tilannetta. Mikä on kohtuullista. Toisin sanoen näillä työpaikoilla ei riittävästi kiinnitetä huomiota siihen, mistä esihenkilöiden työn kuormittuminen syntyy ja miten se pidettäisiin kurissa. Onko työnantaja näissäkin tilanteissa tarkistanut, että esihenkilöllä on riittävästi toimintaedellytyksiä hoitaa tehtäviä kestävällä tavalla. Työturvallisuuskeskus on käynnistämässä kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmässään hanketta esihenkilöiden tuesta ja työhyvinvoinnista. Puutteita on aivan perusprosesseissa. – On paljon esihenkilöitä, jotka tekevät kyynärpäitä myöten arkista työtään, minkä lisäksi heidän tulisi hoitaa esihenkilörooliin kuuluvia tehtäviä. Moilasen oman käsityksen mukaan näin ei välttämättä ole käynyt. Työnohjausta saatetaan kuitenkin käyttää myös laastarina. – Kunta ei myöskään voi valita tehtäviään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeitä toimintaohjeita ja riittäviä valtuuksia sekä sellaista alaisten määrää, että esihenkilöllä on käytännössä mahdollisuudet hoitaa tehtäviään ja velvollisuuksiaan. Kiirettä lisää tietotulva, sillä esihenkilön tulisi kyetä seulomaan, mikä informaatiosta on olennaista hänelle itselleen ja henkilöstölle. Työyhteisöissä tulisi käydä läpi, miten esihenkilöitä voidaan tukea, millaisia asioita he tarvitsevat onnistuakseen tehtävässään. Esihenkilöitä tulee valmentaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa herää huoli alaisen työkyvystä. Moilasen mielestä hyvä askel eteenpäin on jo se, että esihenkilöiden kuormittuminen nostetaan esille ja siitä ryhdytään keskustelemaan. Kunta-alalla esihenkilöt ovat kuitenkin muita tiukimmalla ja kuormitus on kasvanut. 11 Työmäärän lisäksi työyhteisöissä pitäisi tarkastella rauhoittumisen mahdollisuuksia ja tehtävien selkeyttämistä. KL3_1-31.indd 11 5.3.2024 8.31. – Työnohjausta saatetaan kuitenkin käyttää myös laastarina, joka voi hidastaa tai jättää kokonaan puuttumatta ongelmien perimmäisiin syihin ja niiden muuttamiseen kestävällä tavalla. Tai kun työyhteisössä on häiriö tai ihmiset erimielisiä siten, että työnteko vaikeutuu. Tähän velvoittaa jo lainsäädäntö. Hän pohtii, että kuntien toimintaan tulee vaatimuksia ja toiveita monilta tahoilta, eikä niitä kaikkia ole mahdollista toteuttaa ja jos voi, se vie aikaa. Työnantajan tulee huolehtia, että työ ei jatkuvasti ja kohtuuttomasti kuormita tekijäänsä. Hän pohtii, millainen tasapaino on toisaalta kunta-alan työntekijöiden oikeudessa terveelliseen ja turvalliseen työhön ja toisaalta kunnan asukkaille luvatuissa laadukkaissa palveluissa. Taustalla saattaa olla myös eettisyys: esihenkilö näkee, mitä kaikkea pitäisi tehdä, mutta aika ei riitä siihen kaikkeen. Sen mukaan työnantajan on selvitettävä kuormitustekijät vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi, jos työn kuormitus vaarantaa terveyttä. Tällöin huomattiin, että kahdessa kolmasosassa työpaikoista ei ole esihenkilöiden osalta selvitetty työn kuormitustekijöitä ja niistä johtuvia haittoja ja vaaroja. sesta kuormituksesta, jota ilmenee eri työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta. – Eikä silloin voida sanoa, että ne ovat siellä intrassa. Moilanen toivoo keskustelua paitsi esihenkilöiden tukemisesta, myös siitä, mitä heiltä voidaan kohtuudella odottaa. Työnantajalla on vastuu terveydelle haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemisessä. Esihenkilöillä tulisi olla helposti saatavilla toimintamalleja tai tiedossa käytäntöjä, miten pulmallisissa tilanteissa toimitaan. Laki patistaa Moilasen mielestä kunta-alan esihenkilöiden kuormittumiseen on puututtava kiireesti, jotta esihenkilöt eivät toteuta ajatuksiaan ja vaihda tehtäviä – ja ennen kaikkea jotta tehtävien kuormittavuus saadaan aisoihin. On vaikea löytää kestävää tapaa toimia tällaisissa tilanteissa. Ja miten oma organisaatio voisi tukea heitä, ettei kukaan olisi toistuvasti kohtuuttoman työtaakan alla. On yleistä tarjota tiukoissa paikoissa työnohjausta. Sen mukaan kunta-alalla 64 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että johtaminen ja esihenkilötyö ovat selvästi haastavampia kuin edellisenä vuonna. Työsuojeluviranomainen kiinnitti erityistä huomiota valvontatoiminnassaan 2020–2023 esihenkilötyön kuormitukseen
12 Vihreä siirtymä Vihreän siirtymän jätti-investoinnit ovat päässeet yllättämään Pohjois-Ruotsin kunnat. Avunhuudot eivät näytä kuitenkaan kantautuvan oikeistohallituksen korviin. Pohjois-Ruotsi ja sinne tulossa olevat vihreän siirtymän jättihankkeet olivat demarihallituksen suosiossa. Kuntien valtavien investointitarpeiden aiheuttama velkaantuminen, korkojen nousu, työvoimaja asuntopula ovat pudottaneet teollisuuden Oman onnensa varassa Ruotsalaiskaupunkien lottopotti sulaa kun vihreän siirtymän jättiinvestointeja saaneet kunnat velkaantuvat äärimmilleen. Nyt rahahana on kiinni. – Olemme jo vuosi sitten tehneet konkreettisia ehdotuksia, esimerkiksi pyytäneet lainatakuita asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Vajaan 77 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Ruotsin Västerbottenissa voitti syksyllä vuonna 2017 kisan Euroopan suurimmasta akkutehtaasta. Northvoltin akkutehtaassa on nyt töissä 3000 työntekijää ja käynnissä olevan laajennusvaiheen valmistuttua vuonna 2027 peräti 4000 henkilöä. Mitään ei ole tapahtunut, sanoo Burman. Ruotsien kuntien Dagens Samhälle -lehti laskee kuntapomojen rankingissa Lorents Burmanin Pohjois-Ruotsin merkittävimmäksi kuntapomoksi, jota demarien puoluejohto kuuntelee. Pekka Mauno, teksti ja kuvat V jätti-investointien kääntöpuolen kuntien syliin. – Kunnat joutuvat maksumiehiksi Ruotsin vihreässä siirtymässä, ja Skellefteå on siinä ykkönen. Muutos on käynnissä ja tapahtuu nopeasti, sanoo Burman. Meidät on jätetty yksin selviämään, sanoo kunnanneuvos. Skellefteån asema Ruotsin vihreän siirtymän esimerkkikaupunkina tuo sinne jatkuvana virtana kiinnostuneita delegaatioita paitsi Ruotsista, myös ulkomailta. – Ei ollut työkalupakkia tai manuaalia, joka neuvoisi, miten turbokasvu hoidetaan, sanoo Skellefteån kunnanneuvos Lorents Burman. Investointina se vastaa kolmea Metsä Groupin Kemin sellutehdasta. Hän muistelee edellisen demarihallituksen aikaa, jolloin rahaa luvattiin miljardikaupalla Pohjois-Ruotsin infrahankkeisiin. KL3_1-31.indd 12 5.3.2024 8.31. – Emme voi odotella ja peruuttaa vihreän siirtymän hankkeissa
–Meidän on pakko rakentaa lisää asuntoja, että saamme tänne töihin tulevat myös asumaan ja veronmaksajiksi, sanoo Bodenin kunnanneuvos Claes Nordmark. Anton Brännbackalle muutto monikansallisesta Wärtsilästä ja ruotsia puhuvasta Vaasasta Northvoltille Skellefteåån oli helppo. Northvoltin henkilöstöstä pääosa on tullut Skellefteåån Ruotsin ulkopuolelta. –Heillä on paljon kysymyksiä Skellefteån säästä, talven kylmyydestä ja lumesta, kertoo viestinnästä vastaava Sanna Bäckström. KL3_1-31.indd 13 5.3.2024 8.31. 13 –Kaikki muuttui, kun Northvolt tuli. –Kuin olisi kotiin tullut, hän kuvailee. Se oli kuin turboefekti, joka käänsi pitkään jatkuneen heikkenevän kehityksen, sanoo Skellefteån kunnanneuvos Lorents Burman. Isoja rekrytointimaita ovat Intia, Pakistan ja Turkki
Lorents Burman ihmettelee, että valtio syöksyi auttamaan, kun Trollhättanissa 3 500 ihmistä menetti Saabin konkurssin myötä työpaikan. Jonotusaika on keskusta-asuntoihin yhdeksän vuotta. Esimerkiksi keskusta-alueen vuokraasunnoissa jonotusaika on yhdeksän vuotta. – Meidät on jätetty yksin kantamaan vaikutukset. Suuruusluokka on sama, minkä Northvolt juuri nyt työllistää. Käänteinen rakennemuutos, mikä on Pohjois-Ruotsissa käynnissä vihreän siirtymän vuoksi, aiheuttaa kunnille investointitarpeita aivan samalla tavoin. Skellefteån kunnanneuvos Lorents Burman Kunnan asuntoyhtiön Skebon asuntojonossa oli viime syksynä 47 000 asunnon tarvitsijaa. Kunnan oma 10 miljardin kruunun (880 miljoonaa euroa) 10 vuoden investointiohjelma rahoitetaan ottamalla 8,5 miljardia kruunua (750 miljoonaa euroa) lainaa. Kuntakonsernilla oli velkaa 133 000 kruunua (11 600 euroa) asukasta kohti. Viime joulukuussa kunnanvaltuusto päätti 10 vuotisen investointisuunnitelman hyväksyessään, että omavaraisuustavoite voidaan pudottaa 50 prosenttiin. 14 Vihreä siirtymä Valtava velka Skellefteå on valinnut tien, jossa se rakentaa päiväkoteja, kouluja, asuntoja, kulttuuripalveluja valtavan kasvun edellyttämää infraa – ottamalla myös valtavasti velkaa. 13 neliön asuntoon mahtuu sängyn lisäksi minikeittiö ja wc suihkuineen. Lorents Burman laskee, että koko kuntakonsernin investoinnit nousevat 42 miljardiin kruunuun (3,95 miljardia euroa), kun mukaan lasketaan asuntoyhtiö Skebon ja kunnan sataprosenttisesti omistaman Skellefteå Kraftin investoinnit energiaverkostoon. Kaupungin laidoilla on kaksi konttimaisista asuntomoduleista rakennettua parakkikylää. Investointien taso on moninkertainen. Kaupungin turbokasvun vauhtia on ruotsalaislehdissä kuvattu lauseella ”Skellefteå växer så det knakar”. Sen voisi vapaasti kääntää suomeksi: Skellefteå kasvaa niin että saumat rutisevat. Trollhättanissa valtio satsasi uudelleen koulutukseen, hajasijoitti kaupunkiin valtion työpaikkoja, tuki kuntaa monin tavoin, kun se pyrki järjestämään irtisanotuille töitä. (Alhaalla) KL3_1-31.indd 14 5.3.2024 8.31. On vaarana, että vihreän siirtymän investointi-ikkuna menee kiinni Pohjois-Ruotsissa, jos Ei ollut manuaalia, miten turbokasvu hoidetaan. Burman kysyy, miksi suuren teollisuusinvestoinnin saanut kunta ei saa vastaavaa tukea valtiolta. Ruotsin kuntaliiton SKR:n tilastoissa Skellefteå oli jo vuonna 2020 toiseksi velkaantunein kunta Trollhättanin jälkeen. Saumat natisevat Talouden kuva on sittemmin muuttunut perusteellisesti. Lisäksi osittain kunnan harteilla on 1500 Northvoltin laajennuksen töissä olevaa työntekijää, jotka ovat samassa asuntojonossa Northvoltin vakituisten työntekijöiden kanssa. Se on vesija tuulivoimalaitoksineen ja ydinvoimaosakkuuksien vuoksi Ruotsin viidenneksi suurin sähköntuottaja. Käänteinen rakennemuutos Ei siis ihme, että Skellefteåssa huudetaan valtiota apuun. Myös kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt joutuvat investoimaan Northvoltin tuoman turbokasvun vuoksi. Kunnan asuntoyhtiön Skebon jono on viidessä vuodessa kasvanut 33 000 asunnon hakijasta 47 000:een. Investointeja rahoitettiin oman energiayhtiön Skellefteå Kraftin tuotoilla. Suurella todennäköisyydellä edessä oleva velkaantumistahti nostaa sen ykköseksi. Skellefteån onni on ollut, että ennen Northvoltin tuloa kunta oli lähes velaton, sen omavaraisuusaste oli Ruotsin kuntien kärkipäätä, lähes 70 prosentissa. Esimerkiksi vuosina 2020–22 investoinnit olivat vuositasolla noin 300 miljoonaa kruunua (26 miljoonaa euroa)
Skellefteån kaavoituspäällikkö Patrik Larsen Skellefteå on satsannut vetovoimatekijänä erityisesti kulttuuriin. Yhteen yksikköön mahtuu sängyn lisäksi pieni keittiö ja suihku. Asuntopula on nostanut vuokrat Skellefteåssa korkealle. Alku ei kuitenkaan ollut kovin lupaava. Korkojen ja rakentamisen kustannusten noususta seurannut uusien aloitusten vähäisyys on kuitenkin romuttanut toiveet. Suomesta Northvoltiin töihin muuttaneella Anton Brännbackalla kävi kuitenkin hyvä tuuri. Brännbacka asui jonkin aikaa parakkimajoituksessa niin kun Northvoltin väliaikaiseksi kutsuttuja moduulikyliä kansanomaisesti kutsutaan. Niitä on kahdessa paikassa Skellefteåssa ja asuntoja on yhteensä noin 2000 työntekijälle. Parakkikylissä asuu sekä vakituisia tehtaan työntekijöitä että laajennushankkeen rakentajia, pääasiassa Euroopan ulkopuolelta tullutta työvoimaa. Tänä vuonna valmistuu vain puolet siitä. Ruotsin vihreän siirtymän investoinnit keskittyvät Västerbotteniin ja Norrbotteniin. Emme saavuta tavoitetta myöskään vuosina 2025 ja 2026, kertoo Skellefteån kaavoituspäällikkö Patrik Larsen paikallislehti Megafonen haastattelussa. Niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen asumiseen, eikä pysyväksi ratkaisuksi, kertoo Northvoltin viestinnästä vastaava Sanna Bäckström. KL3_1-31.indd 15 5.3.2024 8.32. Tuhat uutta asuntoa tarvittaisiin vuosittain. Esimerkiksi Northvolt on päättänyt rakentaa seuraavan akkutehtaansa Saksaan. Saksan valtio on luvannut 4,5 miljardin euron investoinnille 700 miljoonan euron avustuksen. –Vähentyneiden uudishankkeiden vuoksi tänä vuonna valmistuu vain puolet tavoitteesta, 500 asuntoa. – Kyse on väliaikaisista asunnoista. Osa hankkeista on jo käynnissä kuten Northvoltin akkutehdas ja H2 Green Steelin vety-terästehtaan rakentaminen. Hän muutti viime toukokuussa Vaasasta Skellefteåhon ja on töissä tuotannonsuunnittelijana Northvoltilla. Sara Kulturhuset ja sen yhteyteen rakennettu 20-kerroksinen hotelli, ovat myös kaupungin maamerkki. – Minulla oli todella onnea moniin työkavereihin verrattuna. Kaupunki on nykyisin kulttuuritalossa vuokralla. Sinne suunnitellaan kaikkiaan 1 100 miljardin kruunun (97 miljardin euron) edestä teollisuuden investointeja. Sain vuokrattua kaupungin ulkopuolelta pienen talon, eikä vuokrakaan ole kovin korkea, hän kertoo. Sitä ovat kärjistäneet tehtaan laajennuksen rakentajat, jotka ovat samassa asuntojonossa vakituisten työntekijöiden kanssa. Sen omistaa kiinteistösijoitusyhtiö SBB, joka osti kiinteistön kunnalta miljardilla kruunulla (88 miljoonaa euroa). 15 muualla tarjotaan paremmat edut, sanoo Burman. Asuntopulasta pääsemiseksi Skellefteåssa pitäisi rakentaa usean vuoden ajan 1000 asuntoa vuosittain. Parin vuokravälitysportaalin perusteella asuntoja on tarjolla todella vähän ja vuokrat ovat kalliita: keskusta-alueen yksiöstä joutuu maksamaan yli 1000 euroa vuokraa. Asuntomodulit hätäratkaisu Northvolt toi Skellefteåån valtavan asuntopulan. Boden ei pelkää Boden on toinen Pohjois-Ruotsin Skellefteå kasvaa niin, että saumat rutisevat. Päällekkäin ja vieri viereen rinnakkain ladotut, laivakontteja ulkoisesti muistuttavat asunnot, on tarkoitettu yhden hengen asumiseen
Kolme vuotta tehdään alijäämää, minkä laki sallii. – Niin on pakko tehdä, että saamme ihmiset muuttamaan tänne. Boden on tehnyt myös alijäämää jo ennen varsinaista turbokasvua. Kaupungin ympärillä oleville vaaroille tehdyt linnoitusrakennelmat ja kallioon louhitut useiden kilometrien mittaiset käytävät ja luolat ovat pitäneet sen maailman kymmenen suurimman sotilaslinnoitteen joukossa. Pienelle 28 000 asukkaan Bodenille kyse on akkutehdasta suhteellisesti vielä suuremmasta hankkeesta. Tällaista ei ole nähty sataan vuoteen, sitten Bodenin linnoituksen rakentamisen, vertaa kunnanneuvos. Sen jälkeen päästään plussalle. Epäilijöitä riittää Bodenissa muutos on paitsi nopea ennen kaikkea historiallinen. Ruotsin kuntien keskusliitto SKR on analysoinut Bodenin taloushaasteita. Myös Bodenin kasvuhaaveet ovat valtavat: 33 000 asukasta vuonna 2030. Se varoitti elokuussa tekemässään raportissaan, että Boden joutuu tekemään jopa 400 miljoonan kruunua alijäämää (35 miljoonaa euroa) ennen kuin pääsee vuonna 2026 ehkä positiiviseen tulokseen. Bodenin kunnanneuvos Claes Nordmark KL3_1-31.indd 16 5.3.2024 8.32. 16 Vihreä siirtymä vihreän siirtymän jätti-investoinnin saanut kaupunki. Taloudeltaan kunta on paljon heikommilla kuin Skellefteå. Kaikki eivät jaa kunnanneuvoksen optimismia. Bodenin keskustan kauppakeskuksessa istuvat Olle Nygren, Håkan Sandberg ja SvenOlof Persson. Bodenin linnoitus rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. –Normaali 15–20 vuoden kehitys tapahtuu nyt muutamassa vuodessa. Mutta ne toteutetaan velkarahalla. Vetyja terästehtaan on arvioitu maksavan 4–5 miljardia euroa. Bodenin kunta aikoo investoida viisi miljardia kruunua (440 miljoonaa euroa) kymmenen vuoden aikana. Sen omavaraisuus on selvästi heikompi. Kolme vuotta tehdään alijäämää. H2 Green Steel rakentaa Bodeniin terästehtaan sekä teräksen valmistuksessa käytettävää vetyä tuottavan tehtaan. Velkaa kuntakonsernilla oli jo vuoden 2021 alussa 87 354 kruunua (7666 euroa) asukasta kohti. JSB Conctruction -yhtiön työpäällikön Anders Blomgrenin (vas.) ja kunnanneuvos Claes Nordmarkin taakse nouseviin viisikerroksisiin taloihin valmistuu 50 uutta kunnan vuokra-asuntoa. Nopea velkaantuminen tapahtuu niin kuin Skellefteåssakin. Vuoden 2025 kesään mennessä toisessa kohteessa valmistuu 96 vuokra-asuntoa. Kunnanneuvos Claes Nordmark sanoo, että Boden ottaa oppia Skellefteån virheistä. Bodenin kunnan asuntoyhtiön rakentamisessa on käynnissä ennen näkemätön vauhti. Investoinnit käynnistetään etupainotteisesti. Sen jälkeen päästään plussalle, Bodenin kunnanneuvos sanoo
Kyse on 5000 sotilaan joukko-osastosta. Yhtiö huolehtii vesihuollon rahoituksesta, rakentamisesta ja käytöstä. Boden on edelleen yksi suurimmista Ruotsin puolustusvoimien varuskuntakaupungeista, vaikka sotilaiden määrä on vähentynyt. Bodenin hidas lähtö Viime vuoden syyskuun lopussa Bodenin väkiluku oli 27 997, alhaisempi kuin kesäkuun lopussa (28 104). Bodenin kunnanneuvos Claes Nordmark sanoo, että nyt näyttää siltä, että kunta selviää 144 miljoonan (12,6 miljoonan euron) hankkeesta ilman kunnan kassan rasitusta. Bodeniin sijoitetaan sekä Norrlannin prikaatin koulutus että ylläpito. Vakituisen sotilashenkilöstön määrä oli tuolloin 1500, minkä jälkeen henkilöstön määrä on alentunut voimakkaasti. 17 Skellefteån turbokasvu Skellefteån asukasluku oli viime vuoden syyskuussa 75 833, ensi kertaa suurempi vuonna 1994 saavutetun edellisen väestöhuipun, 75 822 jälkeen. Joten rakentaminen maksaa nolla kruunua kunnalle, sanoo Claes Nordmark. Pendelöinnin syynä ovat huomattavasti Luulajaa alhaisemmat asuntojen hinnat. Kovan kasvun syynä on Northvoltin akkutehtaan jätti-investointi. Vuoden käynnissä ollut H2 Green Steelin vetyja terästehtaan rakentaminen ei ole siis vielä näkynyt asukasluvun kasvuna. Kasvuodotukset ovat Bodenissa kuitenkin kovat. Suurimmillaan 1980-luvulla Bodenissa koulutettiin 2000 varusmiestä vuodessa. Kaikki ovat eläkkeellä ja asuvat Bodenin kylissä. KL3_1-31.indd 17 5.3.2024 8.32. Yli 20 prosenttia työvoimasta käy töissä puolen tunnin matkan päässä Luulajassa. Tavoitteena on 33 000 asukasta vuonna 2030. Rautatie ei kassaa rasita BODEN keksi erikoisen ratkaisun, jossa kunta välttyy laittamasta kruunuakaan teollisuusradan rakentamiseen, jonka se lupautui rakentamaan H2 Green Steelia varten. Uusia asukkaita, yrityksiä, elinvoimaa, parempia palveluja, valoisampi tulevaisuus?–Ehkä niin, mutta menee kauan ennen kun ne velat on maksettu takaisin, sanoo Sven-Olof Persson. Kyse on public private -yhtiöstä, johon Boden sijoittaa 9 prosenttia osakepääomasta, 30 miljoonaa kruunua (2,6 miljoonaa euroa). Sitäkin varten on perustettu vastaava public private -yhtiö yhdessä Solör Bioenergi Ab:n kanssa. Bodenin keskustaksi kutsutulla alueella asuu 60 prosenttia väestöstä, vajaat 17 000 asukasta. Akkutehtaasta kilpaili kahdeksan muuta Ruotsin kaupunkia muun muassa Luulaja, Gävle, Västerås, Malmö ja Göteborg. Perustettavan yhtiön nimi on Boden Järnväg Ab. Kunta perustaa yhteisen yhtiön Bodenissa toimivan Polar Structure Ab:n kanssa. Se nousee huippuunsa vuonna 2025, jolloin 4–5 miljardia euroa maksavaa tehdasta rakentaa 4000 henkilöä. Kunta velkaantuu. Kyse on seitsemän kilometrin yhdysradasta Malmbanaan Bodenin teollisuusalueelta. Bodenin työpaikkaomavaraisuus on alhainen. Tehtaalla on nyt noin 3000 työntekijää ja laajennuksen jälkeen 4000. Boden Järnväg rakentaa radan ja perii kustannukset käyttäjiltä vuokrana. Sen lisäksi 2500 työpaikkaa kerrannaisvaikutuksena Bodenin alueen yrityksiin ja kunnan henkilöstöön. –Yhtiö on ilmoittanut, että se huolehtii kokonaan rautatien rakentamisen kustannuksista. Kaupungin väkiluku kasvoi 1009:lla vuonna 2022 ja vuonna 2023 syyskuuhun mennessä 1541:llä. Viime joulukuussa Ruotsin valtiopäivät päätti nostaa varusmiesten koulutusmäärää 60 000:sta 90 000:een. Kunnan ikärakenne on vinoutunut. Radan käytöstä maksavat muutkin saman teollisuusalueen yritykset kuin H2 Green Steel. Yhteisyhtiöön kunta menee 9 prosentin osakkaaksi. Yrityksen oma henkilöstömäärä on vasta joitakin kymmeniä, mutta rakentamisessa arvioidaan tämän vuoden aikana olevan 1500–2000 henkilöä. Yli 64-vuotiaiden määrä on vuodesta 2000 kasvanut 38 prosentilla ja 0–17-vuotiaiden määrä laskenut 18 prosentilla. Väestötavoitteeksi Skellefteå on asettanut 90 000 asukasta vuonna 2030 ja 100 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. Ei se hyödytä meitä, sanoo Olle Nygren ja muut nyökkäilevät. Ruotsalaiskaupunkien lisäksi Northvolt kilpailutti myös Vaasaa sekä Kotkan ja Haminan yhteistarjousta. Eikö kasvusta ole mitään hyötyä. –Päiväkoteja, kouluja, asuntoja, kokonaisia uusia asuinalueita aiotaan rakentaa. Työpaikkoja H2 Green Steeliin lasketaan tulevan 2000. Sen sijaan Boden joutuu maksumieheksi, kun se on sitoutunut rakentamaan teräsja vetytehtaan vaatiman muun infran, josta kallein on vetytehtaan prosessivesihuolto. Luulajan ja Narvikin yhdistävä Malmbanan on yksi Ruotsin raskaimmin liikennöidyistä rataosuuksista
Meillä on kaavoituksellisesti valmius 14 000 henkilön asuntoihin. Vihreän siirtymän teollisuuden investoinneiksi Vaasassa laskettavat hankkeet ovat kooltaan lähes 4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. – Emme aio toimia samalla tavalla. KL3_1-31.indd 18 5.3.2024 8.32. Kokkolassa kyse on teollisuuden noin 2,5 miljardin euron investoinneista. Ja tämä tapahtuu vuoteen 2030 mennessä. Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo, että valtion pitäisi tulla mukaan kustannuksia kantamaan. Kaksi kolmannesta vihreän siirtymän investointisuunnitelmista kohdistuu Pohjanlahden ja Perämeren alueelle. Kokkolan kehitysjohtaja ihmettelee, kun kunnat yksin maksavat vihreän siirtymän laskun Pekka Mauno, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat Vihreä siirtymä Ei samoja virheitä Se, mikä aiheuttaa kunnille päänvaivaa, johtuu toisaalta teollisuusinvestointien vaatimasta infran rakentamisesta, toisaalta vetytehtaiden työvoiman tarvitsemista päiväkodeista, kouluista, terveyspalveluista, asunnoista. Infra velkaannuttaa kuntia Vetyja akkutehtaat on vaikea talousyhtälö myös Suomessa. –Kuntien talouden näkökulmasta yhtälö on vaikea. Vaasalla on tuore tammikuun lopulla valmistunut konsulttiyhtiö MDI:n arvio, jossa skenaariosta riippuen vihreän siirtymän investoinnit tuovat Vaasan seudulle ensi vaiheessa 5000 ja lopulta jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut Pohjanlahden toisella puolella olevaan Skellefteåån, joka voitti kilpailun Euroopan suurimmasta, Northvoltin akkutehtaasta. Länsirannikon kunnat ovat muutoksen ytimessä. Ei Vetytehtaat eivät ole helppo pallo kunnille. Tomas Häyry sanoo, että Vaasassa ei aiota toistaa Skellefteån virheitä. Valtio mukaan Kuntien taloutta rasittaa erityisesti vihreän siirtymän hankkeiden vaatima infra. Kaavat ovat pöytälaatikossa ja vapautettavissa rakentamiseen sitä mukaa kun tarvetta syntyy, kaupunginjohtaja sanoo. Kaupungin asuntojonossa oli viime syksynä 47 000 henkilöä. – Infrainvestoinnit tehdään 40–50 vuoden ajaksi, mutta ne ovat rakennettaessa kalliita. Niihin sisältyy myös tarvittavan palvelurakenteen toteuttaminen. Suomessa on seurattu silmä kovana, mitä Ruotsin vihreän siirtymän ykköskaupungeissa on tapahtunut. –Vetytehtaat eivät ole helppo pallo kunnille, sanoo Suomen vetypääkaupungiksi pyrkivän Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg. Kisan hävinneiden joukossa oli Vaasa. Kyse on siitä, että samaan aikaan kun hehkutetaan vihreän siirtymän vetyja akkuklusteri-investointeja, niiden sijaintikunnat tulevat velkaantumaan kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun investointipaine kasvaa vihreän siirtymän hankkeiden vuoksi, todellinen kyky investoida heikkenee dramaattisesti, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Siellä akkutehtaan pari tuhatta rakentajaa vei kaupungissa asunnot pari vuotta myöhemmin palkatulta vakituiselta henkilöstöltä. Samanlaisessa tilanteessa on Kokkola, joka myös joutuu laajentamaan satamaa: ensi vaiheessa investoinnin hinta on 10 miljoonaa ja kokonaisuudessaan 20 miljoonaa. Skellefteåssa akkutehtaan tuoma turbokasvu on aiheuttanut valtavan asuntopulan, sosiaalisia ongelmia ja lopulta velkaannuttaa kuntaa. Käyttäjäthän ne lopulta maksavat pikkuhiljaa takaisin, joten avustuksesta ei ole kyse. 18 V ihreää siirtymää on kutsuttu aluekehityksen supervoimaksi, mutta nyt näyttää siltä, että supernopeasta muutoksesta laskun maksavat kunnat. ”Ei tule edes kiitosta”. Esimerkiksi Vaasa joutuu investoimaan satamaan ja siihen liittyvään muuhun infraan 30–40 miljoonaa euroa
Valtio voisi Sandbergin mielestä osallistua esimerkiksi lähtemällä isolla osuudella mukaan infrarahastoon, joka rahoittaisi esimerkiksi satamahankkeita. Nyt kun me rahoitamme edellytyksiä bkt:n kasvulle ja uusille työpaikoille, siitä ei tule edes kiitosta, Jonne Sandberg. KL3_1-31.indd 19 5.3.2024 8.32. • Arvio on, että vuoden 2024 lopussa 69 000 asukkaan raja voi ylittyä. • Kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna marraskuun loppuun mennessä 269:llä, 48 263 henkilöön. Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg sanoo, että valtion pitäisi tulla mukaan kustannuksia kantamaan. – Suomesta löytyy kyllä ymmärrystä silloin kun joku tehdas menee kiinni. Vetypääkaupunki • Suomen vetypääkaupungin nimitystä tavoitteleva Kokkola on ainoa väkilukuaan kasvattanut Keski-Pohjanmaan kunta. 19 Energiapääkaupunki • Pohjolan energiapääkaupungiksi itseään kutsuvan Vaasan asukasluvun kasvu on ollut kovaa jo viime vuosina: kahden viime vuoden aikan 1265 uutta asukasta. tätä pitäisi pelkästään kuntien niskaan kaataa. Kokkola joutuu laajentamaan vilkasta satamaansa
Yllä mainitut kohdat sisältyivät yhdeksän kohdan esitykseen, jotka käsiteltiin puheenjohtajan esityksestä ilman viranhaltijan esittelyä. 20 Soite Ma 15.1. Soiten aluevaltuuston puheenjohtaja Asko Syrjälä (kesk.) ja hallituksen pj. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitella etsitään nyt uutta hyvinvointialuejohtajaa, pohditaan aluehallituksen puheenjohtajiston jatkoa ja sitä, miten viime vuoden alijäämä saadaan kuitattua. To 8.2. Hanna Rautio, teksti Päivi Karjalainen, kuva Ke 24.1. Pe 2.2. Myös johtamisjärjestelmä uusitaan. Ennen kaikkea on Innasen mukaan pettänyt johtaminen. Hallituksen puheenjohtaja Sari Innanen kommentoi Ylelle, että talouden seuranta, ennakointi ja hallituksen informointi on pettänyt. Kohdat hyväksytään päätösesityksen mukaisesti. Mitä kaikkea on tähän mennessä tapahtunut, se kerrotaan alla. Alijäämä tuplaantui ja epäluottamus moninkertaistui Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynyt puhuri tammikuun lopulta lähtien, kun alijäämän yllättävä tuplaantuminen kärjisti luottamuspulan. Innanen kertovat johtamisjärjestelmään tehtävistä muutoksista. Sote-henkilöstön palkat nousivat ja lomapalkkavelka kasvoi. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten talousjohtaja Helinä Saarela esittelee aluehallituksen kokouksessa vuoden 2023 talousarvion alijäämäksi 8–10 miljoonaa euroa. Hänelle vakuuteltiin, että kaikki on huomioitu. Jatkossa edellytetään, että toimialuejohtajat raportoivat kuukausittain kirjallisesti aluehallitukselle talouden kehityksestä erittäin tarkalla tasolla. KL3_1-31.indd 20 5.3.2024 8.32. Hallituksen puheenjohtaja Innanen saa hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västiltä tiedon uudesta tilinpäätösennusteesta, jonka mukaan alijäämä tuleekin olemaan huomattavasti aiempaa suurempi, peräti noin 22 miljoonaa euroa. Pe 9.2. – Selvää on, että talouden seuranta tehostuu. Aluehallituksen puheenjohtaja Sari Innanen (kesk.) kertoo myöhemmin Kuntalehden haastattelussa kysyneensä tuolloin toistuvasti: pitävätkö laskelmat varmasti paikkansa, onko kaikki huomioitu, myös erikoissairaanhoidon laskut. Menojen kasvun taustalla ovat sekä kasvaneet henkilöstökulut että ostopalvelujen kustannuskasvu, joka kärjistyi takautuvina erinä joulukuulle kohdentuneiden ostolaskujen myötä. Johtajia ja päälliköitä on nyt aivan liikaa näin pienessä organisaatiossa, Syrjälä kommentoi Kuntalehdelle. Perjantain kokouksen (9.2.) asialistalla on myös laaja hallinnon sekä ylimmän ja keskijohdon yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen, joka voi johtaa henkilöstön vähentämiseen ja irtisanomisiin hallintoja johtamistehtävissä. Hyvinvointialuejohtaja erosi ja aluehallituksen puheenjohtajan oma puolue antoi hänelle epäluottamuslauseen
To 22.2. Pe 23.2. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. KL3_1-31.indd 21 5.3.2024 8.32. Taloustiimiin kuulu Soitessa talousjohtajan lisäksi talouspäällikkö ja kolme controlleria. Heidän tehtävänään on seurata hyvinvointialueen taloustilannetta ja tuottaa siitä tietoa päättäjille. Kuulemiset eivät johtaneet toimenpiteisiin. Samana päivänä hallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajat vakuuttavat Kuntalehdelle, että hyvinvointialuejohtajalla oli heidän luottamuksensa. Valiokunta tekee selvityksen ja sen pohjalta valtuustolle esityksen siitä, nauttiiko hallitus luottamusta vai ei. Ke 28.2. Hallituksen puheenjohtajan mielestä yhteistyöhön hyvinvointialuejohtajan kanssa ja yhdessä selviämiseen taloustilanteesta on panostettu hurjasti. Keski-Pohjanmaan aluevaltuuston 59 paikasta keskustalla on 23 valtuutettua. Sanomalehti Keskipohjanmaan tietojen mukaan Innasen epäluottamus kirjattiin yli kolmetuntisen kokouksen päätteeksi numeroin 15–6, kun paikalla oli 21 keskustalaisvaltuutettua. Hyvinvointialuejohtajan virka asetetaan haettavaksi. Päivän uutinen on Soiten irtisanoutuneen toimitusjohtajan Minna Korkiakoski-Västin valinta Hyvilin toimitusjohtaksi. Kuulemiskutsut lähetetään hyvinvointialuejohtajan lisäksi neljälle toimialajohtajalle, joista talousjohtaja on yksi. Erityisesti näkemysero on tiivistynyt viime viikkojen aikana velloneeseen Soiten talouden tilaa koskevaan tilannekuvaan sekä toimintamalleihin, joilla tilannetta on hoidettu ja kuvattu. Myös Soiten muut toimialajohtajat ovat säikähtäneet kutsua. – Luottamushenkilöiden tapa hoitaa asioita julkisuuden kautta ja jumiutua syyllisten etsimiseen on vastoin sitä, mitä minä johtamisesta ajattelen, sanoo Korkiakoski-Västi. Hänen viransijaisenaan toimii johtajaylilääkäri Katja Virta. Korkiakoski-Västi toimii tehtävässään 23.2.2024 saakka, jonka jälkeen hän pitää vuosiloman sekä kertyneet säästövapaat. Työsuhde on voimassa 20.3.2024 saakka. Hallitus päätti kuulemisesta, mutta ei tarkemmin sen sanamuodosta. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja Timo Sillanpää (ps.) nostaa esiin hallituksen puheenjohtajan erottamisen juridisen puolen: – Ei kai toimielimestä voida näin erottaa. Aluehallitus edellyttää, että soteja konsernipalveluiden toimialuejohtajia ja hyvinvointialuejohtajaa kuullaan ylijäämän kasvuun liittyen. Minna Korkiakoski-Västi ehti työskennellä Soiten ja sitä edeltävien organisaatioiden palveluksessa erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2008 alkaen. Ma 26.2. Sekä Asko Syrjälä että Sari Innanen sanovat, että eroilmoitus tuli heille yllätyksenä. Normaalin aikataulun mukaan seuraava aluevaltuuston kokous on 18.3. Ma 19.2. 21 – Katson, että johtamisnäkemyksemme eroavat niin merkittävästi toisistaan, etten näe mahdolliseksi jatkaa tehtävässä. Soiten luottamushenkilöt pohtivat, onko kutsu kuulemiseen ollut liian raju. Ke 14.2. Ma 4.3. Soiten hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi ilmoittaa irtisanoutuvansa. Soiten aluevaltuuston suurin ryhmä keskusta järjestää Kaustisella kriisikokouksen hyvinvointialueen tilasta. Su 11.2. Soiten henkilöstöjohtaja laatii kutsut hallituksen puheenjohtajan ohjeiden mukaan. Kokouksessa äänestettiin puolueen jäsenen, hallituksen puheenjohtajan Sari Innasen luottamuksesta. Tämähän vaatii tilapäisen valiokunnan perustamisen ja sen tekee valtuusto. Nyt tietoa oli, mutta se ei päätynyt talousjohtajan kautta hallitukselle. Kutsut kuulemiseen aiotaan toimittaa välittömästi kokouksen jälkeen. Julkisuuteen asiasta ei raportoida muuta kuin että valtuusto haluaa katsoa asiassa eteenpäin. Hän kertoo, että irtisanoutumisen ensisijaisena syynä on luottamuspula Soiten luottamushenkilöjohdon toimintaan. Hallituksen puheenjohtaja Innanen lähettää kuulemiskutsun luonnokset hallituksen jäsenille kommentoitavaksi myöhään sunnuntai-iltana ennen seuraavan aamun kokousta. Aluevaltuutetuille pidetään ei-julkinen info hyvinvointialueen tilanteesta. – Katson, että johtamisnäkemyksemme eroavat niin merkittävästi toisistaan, etten näe mahdolliseksi jatkaa tehtävässä. Aluevaltuuston puheenjohtaja Asko Syrjälä (kesk.) myöntää Kuntalehdelle, että hän ei tiedä, onko edessä tilapäisen valiokunnan perustaminen ja sitä kautta hallituksen puheenjohtajan erottaminen. Yle kertoo, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on kuullut Soiten toimialuejohtajia sekä talousjohtajaa perjantaina. Ke 21.2. Hyvinvointialuelain 39 pykälän mukaan aluevaltuusto voi erottaa puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos joku heistä ei nauti aluevaltuuston luottamusta. Kuulemiskutsussa on mainittu ne mahdolliset seuraamukset, mitä kuulemiseen liittyy: se voi johtaa huomautukseen, varoitukseen tai jopa välittömään irtisanomiseen. Hallituksen puheenjohtaja Innasen mielestä aiemmin ilmoitettuja kuulemisia ja yt-neuvotteluiden käynnistämistä ei voi pitää epäluottamuksen osoituksina. Luottamushenkilöiden ja puheenjohtajiston erottamista koskeva asia tulee vireille aluehallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen eli pelkästään hallituksen puheenjohtajan epäluottamusäänestys omassa valtuustoryhmässä ei riitä erottamiseen
Mitä yhteistä on Puolangalla ja Pekka Haavistolla. Vastaus: molemmista on meemi. 22 Sosiaalinen media Seniorien nettitaidot, Puolangan pormestari ja hankintalainsäädännön koomisuus ovat aiheita, joista Meemiensä mukainen Puolanka Puolanka on täydellinen meemi ja juuri siksi kunta onnistuu puhuttelemaan nuoria: ”Ei ole kyse siitä, mitä me haluamme, vaan mitä muuttajat haluavat.” Leena Hirvonen, teksti Vesa Ranta, kuvat S Puolanka uskaltaa vitsailla somessa. KL3_1-31.indd 22 5.3.2024 8.32. Nuoret ja esimerkiksi kolmikymppisten ikäjoukko ymmärtävät meemien kieltä paremmin kuin erikoissanastolla kuorrutettua organisaatioviestintää nettisivulla tai lehden palstalla, Tiirola sanoo. – Meemien avulla tavoitamme sen kohderyhmän, jonka haluamme saada kiinnostumaan Puolangasta. Oululärvi LeaJosefi Tiirola vastaa Puolangan somesta. Kun Haavisto presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen päättyessä julisti toiveen rahoituksesta: ”Me ollaan tuhlattu kaikki rahat ja me tarvitaan lisää”, Puolangalla somesta vastaava projektikoordinaattori Josefi Tiirola oli hereillä. Tiirola työskentelee Puolangalla Muualta meille -hankkeen projektikoordinaattorina. Kunnan vaikuttajaviestinnässä meemeistä on tullut tärkeä tapa tavoittaa erityisesti nuoria. Vain pari päivää myöhemmin hän ideoi Puolangan kunnan TikTok-kanavalle vastaavan videon, joka levisi kulovalkean lailla: Me ollaan tuhlattu kaikki verorahat, me tarvitaan lisää asukkaita
23 Pormestari Harri Peltola on mielissään mainetyöstä. KL3_1-31.indd 23 5.3.2024 8.32
Tässä someviestintä on merkittävässä roolissa. Lyhyissä viesteissä uskalletaan lyödä lekkeriksi epäkohdille ja puutteille ja nauraa niin ikääntyvälle henkilöstölle kuin kuntabyrokratian tai lainsäädännön ja vaatimuksille. Puolanka näkyy rohkeasti monissa sosiaalisen median kanavissa, esimerkiksi TikTokissa, Threadsissa ja Instagramissa. Tavoite oli vähän herätellä myös Matti Honka muutti takaisin Puolangalle vaimonsa kanssa kaksi vuotta sitten. Meemit ovat nuorten tapa viestiä ja totta kai me haluamme tavoitella heitä. Huomion nappaaminen edellyttää kohdeyleisön viestintäkäyttäytymisen ymmärtämistä. Kyse on palvelumuotoillusta kohderyhmäviestinnästä, siitä, että ymmärretään, ketä ollaan puhuttelemassa ja valitaan kieli sen mukaan. Itselle nauraminen voi olla kunnan vetovoimatekijä – se Puolangalla ymmärretään. – Ei viestinnässä ole kyse siitä, miten me kuntaorganisaatiossa haluaisimme viestiä vaan siitä, miten vastaanottaja viestii. – Teimme TikTok-videon, jossa vitsailimme ikääntyneiden kunnan työntekijöiden nettitaidoille. Yleisön palaute on ollut ylistävää. Toki toisenlaistakin palautetta on tullut. – Jos meistä ei olla kiinnostuneita, ei tänne kukaan kyllä muutakaan. Se pitää sietää, sanoo Tiirola. – Kyse on siitä, miten paljon on rohkeutta ja kykyä laittaa itsensä likoon. Me esimerkiksi savutimme kerran työryhmän kanssa yhden mökin virkistyspäivänä, ja somessa toimme tämän asian esiin huumorilla sen sijaan, että olisimme peitelleet tapahtunutta tai selitelleet. Tiirolan mukaan tavoittavuutta voi kasvattaa esimerkiksi huumorin ja ironian avulla, siis muuten kuin lattein kuntasloganein ja löysin lausein: tule meille, meillä on mukavaa. Mainetyönä tykkäykset Puolangan somessa on kerätty tykkäyksiä ja jakoja vitsailemalla hankintalain säännöksille ja syrjäseutujen rekrytointihaasteille tai naurettu ”kopio ja liitä” -toiminnolle työnteossa. Lakisääteisen viestintätehtävän hoitaminen on asia erikseen, se kyllä hoituu eikä kärsi huumorista, Tiirola lupaa. 24 Sosiaalinen media derin rahoittama hanke on ollut käynnissä vuoden. – Kyse ei ole siitä, että pitää olla väkisin hauska. KL3_1-31.indd 24 5.3.2024 8.32. Hei, ei me osata edes takkaa sytyttää, miten luulet, että onnistuminen töissämme, Tiirola kertoo esimerkin. Se kuuluu asiaan rajoja rikottaessa ja kun yritetään uutta. Someseuraajien määrä on kasvanut lyhyessä ajassa ja monet videoista tai meemeistä leviävät kymmeniin kanaviin. Eroon latteuksista Muualta meille -hankkeen tavoitteena on houkutella paluumuuttajia ja saada esimerkiksi etätyössä viihtyviä osa-aikakuntalaisia viihtymään Puolangalla pidempään kuin pari päivää. Tai: on meillä luntakin, voit hiihtää
– On totta, että meillä organisaatiossa on varttuneimmilla ihmisillä oppimista digitaidoissa, se on myös ääneen sanottu. – Aiemmin väkimäärä vähintään tuplaantui Puolangalla kesäisin. – Meillä on täällä varmasti turvalliset ja laadukkaat elinolosuhteet, mutta ne on tuotava esiin niin, pienen kunnan vetovoima ymmärretään. – Meillä asuu ympäri vuoden tuhansia ihmisiä. Kyseinen video keräsi yli 25 000 reaktiota ja vain yhden kriittisen palautteen. Mukana on kuusi pelaajaa. Tapahtuman sykkeessä on esillä erilaisia hankkeita, julkisen sektorin organisaatioita, etujärjestöjä ja eri toimialojen yrityksiä. Molemmat ovat syntyjään Puolangalta, mutta ehtivät asua 36 vuotta Jyväskylässä. Matti on varhaiskasvatuksen opettaja ja vaimo erityisopettaja. 2024 siihen, että tarvitsemme nuoria tekijöitä. Paluumuuttajat Matti Honka muutti Puolangalle vaimonsa kanssa kaksi vuotta sitten. Näin toimivat someviestinnässään myös esimeriksi Kela ja Verohallinto. Kuntamarkkinoilla kohtaavat kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ja asiantuntijat sekä tapahtuman kumppanit. Ei kannata peitellä epäkohtia tai hävetä, vaan tuoda nimenomaan nämä asiat huumorin keinoin esiin. Nyt tuota tuplausta on ympäri vuoden. Molemmille järjestyi nopeasti työpaikka ja mahdollisuus jatkaa harrastustoimintaa. Palvelut, kohtuullinen asiointietäisyys suureen kaupunkiin, kiireettömyys, tehokas verkkoyhteys etätöitä varten. KL3_1-31.indd 25 5.3.2024 8.32. – Eipähän tarvitse jonottaa aikoja jäälle tai pelata yöllä, Honka nauraa. Hän tietää myös, että monia kuntien vetovoimaan vaikuttavia mittareita tulisi nyt tarkastella uusin tavoin, oli sitten kyse someseuraajista tai asukasmäärästä, sillä kunta on ihmisiään varten. – Kaikki nämä täytyy viestiä tuleville puolankalaisille oikein, Peltola tietää. Peltola listaa Puolangan vetovoimatekijöitä. Merkitse tapahtuman päivämäärät jo kalenteriisi! Osallistuminen tapahtumaan on ilmaista Tapahtuman järjestävät 18. 19.9. He kaikki käyttävät palveluita ja heidän kaikkien päätökseen olla kunnassa vaikuttaa se, millaisia palveluita on. Kyse on siitä, miten paljon on rohkeutta. Tiirolalla on mielensä pahoittajillekin vastaus valmiina: meemejä ei temmata tyhjästä, ne pohjaavat aina tositapahtumiin. Honka halusi muuttaa takaisin Puolangalle, sillä elämän hetkisyys, jatkuva kiire ja kaupungin asiointietäisyydet, myös ajallisesti, alkoivat kuormittaa. Matti valmensi Jyväskylässä Jypin junioreita ja on aktivoinut kiekkoringin myös Puolangalle. Siksi kunnan vetovoimaa ja elinolosuhteita pitää tarkastella myös osa-aikaisten kuntalaisten määrän näkökulmasta, Peltola korostaa. Osa-aikaisten kunta Pormestari Harri Peltola on mainetyöstä ja someaktiivisuudesta hyvillään
Jotta tämä onnistuu, täytyy työtä ja työkalenteria uskaltaa hallita. Eri media-alustoilla julkaistava asiaton palaute, kasvokkain tuleva aggressiivinen kommentointi ja suoranaiset uhkaukset stressaavat. Tämä kaikki on tärkeää, sillä lienee kuitenkin lopulta niin, että vain hyvinvoivalla johtajalla on lähtökohtaisesti edellytykset johtaa organisaatiotaan hyvin. Omistamisen malli istuu kuitenkin tiukassa julkisella sektorilla ja samaan aikaan ollaan tilanteessa, jossa korjausvelka on kasvanut hurjiin lukemiin. Perinteisesti rakentamista ajatellaan siten, että kivijalka valetaan ja betoni raudoitetaan ja sen koettiin takaavan myös alueen palvelurakenteen pysyvyys. Työhyvinvointia rassaavat myös vaikeutunut työvoiman saatavuus ja julkisen keskusteluilmapiirin kiristyminen. Kivijalka ei takaa palveluita ”Hyvinvointialueen ensimmäinen intressi ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluita tiloissa, jotka ovat sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta turvalliset ja fiksut. Vuokramalliin perustuva ratkaisu on kiertotalouden periaatteiden mukainen, taloudellisesti järkevä ja pystyy tuomaan merkittäviä säästöjä. Vastuu tiloista pysyy koko ajan Parmacolla, jolloin asiakas voi keskittyä perustehtäväänsä, julkisten palveluiden tuottamiseen. Mielikuva menneiden vuosien parakeista elää paikoin vahvana, vaikka todellisuudessa nykyajan dynaamiset rakennukset ovat arkkitehtonisesParmacon toimittama Seinäjoen Lastensairaala valmistui vuonna 2019. Mikä ratkaisuksi. Tuomas Lohi Kempeleen kunnanjohtaja Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Kuntalehden uudessa sarjassa kunnanjohtajat kommentoivat ajankohtaisia asioita Hyvinvoiva kuntajohtaja kaikkien etu Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi. ti kunnianhimoisia ja vastaavat paikalla rakennettuja rakennuksia. Selkeät ja realistiset tavoitteet kuorrutettuna positiivisella ilmapiirillä luovat perustaa, jonka päälle on hyvä rakentaa koko organisaation hyvinvointia. Tiedämme, että lisärahoitus on kiven alla ja yhteinen nimittäjä tilanteelle on julkisen sektorin alijäämä. *) Lähde: Kuntaliiton tutkimus 2023 SUOMESSA on 309 kuntaa, joista jokaisen johdossa on Kuntalain vaateen mukaisesti virkasuhteinen kunnanjohtaja, kaupunginjohtaja tai pormestari. Valmistuessaan se oli Suomen suurin siirtokelpoinen sairaalarakennus, jossa asioi vuosittain jopa 20 000 lasta . KL3_1-31.indd 26 5.3.2024 8.32. Siinä missä investointi paikalla Julkinen raha seinistä ihmisiin – näin pienennämme julkisten palveluverkkojen miljardilaskun rakennettuun rakennukseen sitoo vuosikymmeniksi ja vaatii miljoonia euroja, huolettomassa vuokramallissa asiakas saa käyttöönsä tarpeisiinsa suunnitellun rakennuksen, tyypillisesti noin 3–6 kuukaudessa. KUNNANJOHTAJAN, ja tietysti laajemminkin henkilöstön, työhyvinvoinnin kannalta on ensiarvioisen tärkeää, että kunnassa vallitsee avoin luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri, ja niitä vahvistetaan tietoisesti. Tämä kaikki on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa. Muutos vaatii uudenlaista ajattelua ja palveluverkon elinkaarikustannusten pitkän aikavälin vertailua. Jotta samaan tilanteeseen ei jouduttaisi uudelleen, tänä päivänä tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys. ”On olemassa kuntia, joille on tulossa suuret vastuut, vanhoja kiinteistöjä on alaskirjattava ja purettava”, kertoo FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä. Tiivis yhteistyö ja verkostot kuntalaisista luottamushenkilöihin ja lukuisiin eri sidosryhmiin ovat keskeinen osa työarkea. Tämä kaikki on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa. Viranhaltijaja luottamushenkilöorganisaatioiden roolien tulee olla selkeät, tahtotila kunnan suunnasta yksituumainen ja toimintatapojen yhteisesti hyväksytyt. Kuntajohtajajoukko on järjestäytynyt Suomen Kuntajohtajat ry:ksi. Siirtokelpoinen sairaala Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue teki ratkaisun hankkia lastensairaalan Parmacon toimittamana. Omistajasta palveluntuottajaksi Yksityisellä sektorilla on jo pitkään toimittu periaatteella, jossa yritys ei omista toimitilojaan, vaan keskittyy oman alansa erityisosaamiseen. ON MYÖS tärkeää, että jokainen kuntajohtaja(kin) löytää itselleen sopivia tapoja vahvistaa omaa työhyvinvointiaan. Työhyvinvointia tukee merkittävästi myös se, että kaikki tekeminen on suunnitelmallista ja organisaatiossa vallitsee työrauha. KUNTAJOHTAJIEN keskinäiselle verkostoitumiselle onkin tilausta, sillä kuntajohtajien työ on kokoaikaista ja kokonaisvaltaista, julkista ja hektistä, ja päivien aikana käsiteltävien asioiden kirjo laaja. Tehtävää helpottaa kokemus, jonka myötä eri asioiden arvottaminen ja omien toimintatapojen tuntemus vahvistuvat. Toisaalta lähes 90 prosenttia kuntajohtajista kokee jatkuvasti tekemättömien töiden painetta. Väärän kokoiset ja väärässä paikassa sijaitsevat tilat voivat jatkossakin tuottaa merkittävän lisälaskun veronmaksajille. Arkea tulisi rytmittää niin, että työn, vapaa-ajan ja levon tasapaino säilyy. Toisaalta tässä kaikessa on myös työn koukuttavuus ja houkuttelevuus: työssä kannetaan samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että koetaan tekemisen vapautta. Kunnanjohtajan pöydälle kulkeutuvat usein myös kinkkisimmät ongelmatilanteet ratkottavaksi. Oikeasti palveluntarve ja henkilöstön saatavuus ohjaavat vahvasti sitä, missä fyysiset palvelupisteet ovat”, taustoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja, Tero Järvinen. Kiinnostuitko. Onkin varsin tavallista, että alituinen kiire, riittämättömyyden tunne ja kompleksiset kriisit kuormittavat. Tulevaisuus turvataan varmistamalla riittävän joustavat ratkaisut julkisten rakennusten suhteen. Säännöllinen annos liikuntaa ja kulttuuria pitävät puolestaan mielen virkeänä, tarjoavat irtioton kiireestä ja antavat rauhaa järjestellä asioita ja ajatuksia omassa päässä omaan tahtiin. Rakennusta voidaan kasvattaa tai se voidaan osittain tai kokonaan siirtää toiseen paikkaan, jos tarve näin vaatii. VAIKKA otsikoita hallitsevat usein negatiivissävyiset uutiset kuntajohtajien vaihtuvuudesta, epäluottamuksesta ja irtisanoutumisista, suurin osa kuntajohtajista kokee arjessa työkykynsä hyväksi ja olonsa energiseksi. Myös yleinen epävarmuus ja kompleksinen maailmapoliittinen tilanne askarruttavat. Kuuntele lisää aiheesta Podcastista, jossa FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sekä Parmacon toimitusjohtaja, Jukka Joutsenkoski, keskustelevat julkisesta palveluverkosta ja nykytilanteesta. Dynaaminen rakennus joustaa sekä kokonsa että vuokra-aikansa suhteen. Podcastin löydät osoitteesta: www.parmaco.fi Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että kukaan ei voi varmuudella tietää minkälaisia kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla tarvitaan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Kotimainen Parmaco tarjoaa uniikkia ratkaisuaan osaksi julkista palveluverkkoa, tuomaan juuri sellaista joustoa, joka ehkäisee nykyisen korjausvelan syntymisen. Yhdistys toimii kuntajohtajien kollegiaalisena tukiverkostona, jakaa hyviä käytänteitä viranhoitoon liittyen, valvoo kuntajohtajien etua muutosja ristiriitatilanteissa sekä pitää julkisuudessa ääntä kuntajohtamisesta ja kuntatyön merkityksestä. 26 Blogi / ILMOITUS K unnissa ja hyvinvointialueilla on Kuntaliiton (2023) arvion* mukaan tällä hetkellä yli neljän miljardin korjausvelka. On mietittävä laajasti, kuinka kauan ja minkä kokoisia palveluita tarvitaan eri alueilla jatkossa
Jotta samaan tilanteeseen ei jouduttaisi uudelleen, tänä päivänä tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys. Dynaaminen rakennus joustaa sekä kokonsa että vuokra-aikansa suhteen. Mikä ratkaisuksi. Vastuu tiloista pysyy koko ajan Parmacolla, jolloin asiakas voi keskittyä perustehtäväänsä, julkisten palveluiden tuottamiseen. Kivijalka ei takaa palveluita ”Hyvinvointialueen ensimmäinen intressi ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluita tiloissa, jotka ovat sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta turvalliset ja fiksut. Mielikuva menneiden vuosien parakeista elää paikoin vahvana, vaikka todellisuudessa nykyajan dynaamiset rakennukset ovat arkkitehtonisesParmacon toimittama Seinäjoen Lastensairaala valmistui vuonna 2019. Tiedämme, että lisärahoitus on kiven alla ja yhteinen nimittäjä tilanteelle on julkisen sektorin alijäämä. Perinteisesti rakentamista ajatellaan siten, että kivijalka valetaan ja betoni raudoitetaan ja sen koettiin takaavan myös alueen palvelurakenteen pysyvyys. Omistajasta palveluntuottajaksi Yksityisellä sektorilla on jo pitkään toimittu periaatteella, jossa yritys ei omista toimitilojaan, vaan keskittyy oman alansa erityisosaamiseen. Siinä missä investointi paikalla Julkinen raha seinistä ihmisiin – näin pienennämme julkisten palveluverkkojen miljardilaskun rakennettuun rakennukseen sitoo vuosikymmeniksi ja vaatii miljoonia euroja, huolettomassa vuokramallissa asiakas saa käyttöönsä tarpeisiinsa suunnitellun rakennuksen, tyypillisesti noin 3–6 kuukaudessa. Kuuntele lisää aiheesta Podcastista, jossa FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sekä Parmacon toimitusjohtaja, Jukka Joutsenkoski, keskustelevat julkisesta palveluverkosta ja nykytilanteesta. Kiinnostuitko. On mietittävä laajasti, kuinka kauan ja minkä kokoisia palveluita tarvitaan eri alueilla jatkossa. Tulevaisuus turvataan varmistamalla riittävän joustavat ratkaisut julkisten rakennusten suhteen. Vuokramalliin perustuva ratkaisu on kiertotalouden periaatteiden mukainen, taloudellisesti järkevä ja pystyy tuomaan merkittäviä säästöjä. Oikeasti palveluntarve ja henkilöstön saatavuus ohjaavat vahvasti sitä, missä fyysiset palvelupisteet ovat”, taustoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja, Tero Järvinen. Rakennusta voidaan kasvattaa tai se voidaan osittain tai kokonaan siirtää toiseen paikkaan, jos tarve näin vaatii. Väärän kokoiset ja väärässä paikassa sijaitsevat tilat voivat jatkossakin tuottaa merkittävän lisälaskun veronmaksajille. Podcastin löydät osoitteesta: www.parmaco.fi Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että kukaan ei voi varmuudella tietää minkälaisia kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla tarvitaan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. ILMOITUS K unnissa ja hyvinvointialueilla on Kuntaliiton (2023) arvion* mukaan tällä hetkellä yli neljän miljardin korjausvelka. Siirtokelpoinen sairaala Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue teki ratkaisun hankkia lastensairaalan Parmacon toimittamana. Kotimainen Parmaco tarjoaa uniikkia ratkaisuaan osaksi julkista palveluverkkoa, tuomaan juuri sellaista joustoa, joka ehkäisee nykyisen korjausvelan syntymisen. Muutos vaatii uudenlaista ajattelua ja palveluverkon elinkaarikustannusten pitkän aikavälin vertailua. Omistamisen malli istuu kuitenkin tiukassa julkisella sektorilla ja samaan aikaan ollaan tilanteessa, jossa korjausvelka on kasvanut hurjiin lukemiin. ti kunnianhimoisia ja vastaavat paikalla rakennettuja rakennuksia. *) Lähde: Kuntaliiton tutkimus 2023 KL3_1-31.indd 27 5.3.2024 8.32. Valmistuessaan se oli Suomen suurin siirtokelpoinen sairaalarakennus, jossa asioi vuosittain jopa 20 000 lasta . ”On olemassa kuntia, joille on tulossa suuret vastuut, vanhoja kiinteistöjä on alaskirjattava ja purettava”, kertoo FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä
28 Markkinointipäällikkö Ari Latvala työssään Rockwayn studiolla Helsingissä. KL3_1-31.indd 28 5.3.2024 8.32
– Harrastan laulua rytmimusiikin puolella bändissä ja soitan myös eri instrumentteja kuten huilua, saksoKuopiossa poistetaan stressiä Kuopiossa voi opiskella musiikkia kaupungin piikkiin. – Itse valitsin sieltä laulun ja sieltä erikseen CVT-tekniikkaan perehtyneen opettajan Elina Hjeltin, kertoo Hämäläinen. fonia, kitaraa, bassoa ja pianoa, luettelee Hämäläinen. Rockwayn tarjoama musiikinopetus sai pysähtymään. Video-opetuksen avulla pääsee liikkeelle aivan laulun ja soiton alkeista, mutta myös edistyneemmille harrastajille löytyy opetusta. 29 T otta kai! Uteliaisuudesta halusin kokeilla! Puhelupalvelusihteeri Jarmo Hämäläinen on yksi Kuopion kaupungin työntekijöistä, joka pani innolla merkille kaupungin uuden kädenojennuksen työntekijöilleen. – Mietin, että meillä on tarjolla liikuntaja kulttuurijuttuja, mutta tällainen musiikinopetus voisi olla Kiva myös seurata opetusta livenä. Outi Airola, teksti Markus Sommers, kuvat KL3_1-31.indd 29 5.3.2024 8.32. Uusi henkilöstöetu on otettu innokkaasti vastaan. Luulisi, että monipuolinen muusikko ei kaipaa tämän tyyppistä opetusta enää. Henkilöstö yllättyi Kuopiossa uusi henkilöstöetu tarjoiltiin työntekijöille eräänlaisena jouluyllätyksenä. Kiva myös seurata opetusta livenä, perustelee Hämäläinen. Uutinen kaupungin sisäisessä verkossa levisi nopeasti ja aiheesta kiinnostuneita löytyi runsaasti. – Ihan mielenkiinnosta osallistun ja katson mitä uutta siellä on. Henkilöstöjohtaja Anu Tiikasalo saa työnsä puolesta paljon erilaisia tarjouksia työntekijöille räätälöidyistä työhyvinvointipalveluista ja -tuotteista. Hän on ennättänyt käydä jo yli kymmenellä ”tunnilla” ja saada kaipaamaansa lisäopetusta lauluun. Mistä idea sitten lähti. Joulun alla kaupunki tarjosi mahdollisuutta opiskella musiikkia Rockwayn videokurssien kautta
Lisenssi mahdollistaa myös perheenjäsenten osallistumisen, mitä pidettiin erittäin hyvänä ajatuksena. Rockway on saanut asiakkaikseen perinteisesti kirjastoja ja lukioita, jotka haluavat satsata musiikinopetukseen monipuolisesti. – Siellä on eri instrumentteja ja päteviä opettajia Anssi Kelasta Erja Lyytiseen ja Lenni-Kalle Taipaleesta Marzi Nymaniin. – Musiikki voi helpottaa stressiä, kehittää luovuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Kun henkilöstön kehittämispäällikkö oli samaa mieltä, lähdimme viemään asiaa eteenpäin. – Viime syksystä lähtien olemme tarjonneet palvelua myös yrityksille ja yhteisöille, erilaisille organisaatioille ja järjestöille. KL3_1-31.indd 30 5.3.2024 8.32. Uskon, että tämä kiinnostaa monen alan tekijöitä ja varmasti esimerkiksi päiväkotien ja koulujen työntekijöitä, joilla musiikkiharrastuksesta on hyötyä työssäkin. Se olisi uudenlainen, matalan kynnyksen mahdollisuus musiikin opiskeluun. Myyntipäällikkö Jerry Leppilampi luottaa musiikin voimaan. Työhyvinvointia pohtiva työryhmä käsitteli asiaa ja totesi, että asia on kokeilemisen arvoinen. – Meille oli jäänyt vähän ylimääräistä rahaa käyttämättä ja ajateltiin, että tätä voi testata puolen vuoden jaksona. Musiikki voi helpottaa stressiä. Hän uskoo musiikin hyvää tekevään voimaan, kuten moni asiantuntijakin. Laajuudessaan suomalaisyritys on Euroopan suurin ja se on tavoittanut jo yli 150 000 yksityistä musiikinharrastajaa. Video-opetusta jo 17 vuotta Rockway on kotimainen, musiikin verkko-opetusta jo 17 vuotta harjoittanut yritys. 30 hauska juttu. Kukin voi joko verestellä vanhoja taitoja tai lähteä ihan alkeista, vinkkaa Tiikasalo. Palvelua myyvä Leppilampi muotoilee toimintaidean yksinkertaisesti. Tällöin hinta per lisenssi on edullisempi, kertoo myyntipäällikkö Jerry Leppilampi Rockwaysta
– Ilman muuta! Luulen että itsellä tulee kyllä käytettyä palvelua, sanoo Hämäläinen. – Se on vähän kuin musiikinopetuksen Netflix. – Tärkeintä on, että työstä palautumiseen löytyy riittävästi keinoja, muitakin kuin liikuntaa. Video-opetuksessa on myös käytännöllinen ja henkilökohtainen linja: kirjautumalla palveluun voi aina jatkaa samasta kohdasta mihin jäi edelliskerralla. Puhelupalvelusihteeri Jarmo Hämäläinen toivoo, että kokeilu saa jatkoa. Leppilampi jatkaa samaa musiikin hyvää tekevien ominaisuuksien luetteloa, jonka jäljillä oli myös henkilöstöjohtaja. Musiikin opetus on uusi aluevaltaus, jonka vastaanottoa nyt seurataan. Jatkosta ei ole vielä päätetty. 31 Se olisi uudenlainen, matalan kynnyksen mahdollisuus. Perttu Vänskä, kitaraopettaja Lasse Parkkola ja Ari Latvala valmistautuvat tuntiin. Kuopiossa voi jo e-passilla maksaa elokuvia, teatteria ja festarilippuja, museon pääsymaksuja ja tietenkin liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Vilkaisu Rockwayn sivuille osoittaa, että opeteltavaa riittää biisinteosta kitarasoundien kurssiin. KL3_1-31.indd 31 5.3.2024 8.32. Video-opetus on kuvattu yhtiön omalla studiolla ja mukana on laaja joukko musiikin ammattilaisia. – Siinä mielessä ei haittaa, vaikka oppitunti jää kesken. – Instrumenttien lisäksi mukana on laulua, säestystä, musiikin teoriaa… Yli 150 opettajaa on käynyt tekemässä oppitunteja, joista muodostuu opetuspolkuja. Ostat kuukauden, kolme kuukautta, puoli vuotta tai vuoden, jolloin pääset palveluun millä tahansa päätelaitteella. Tuottaja Perttu Vänskä valmistautuu kuvauksiin. – Kokeilu päättyy toukokuun lopussa, emmekä ole vielä päättäneet jatkosta, kertoo Tiikasalo. Valikoimassa on satoja kursseja akustisen kitaransoiton alkeista sähkökitarakomppeihin ja nuotinluvun perusteisiin. –Parin-kolmenkymmenen minuutin opiskelu muutaman kerran viikossa saa työasiat ja murheet unohtumaan totaalisesti. Musiikin harrastaminen vaatii keskittymistä ja se on mainio stressinpoistaja, uskoo Leppilampi. Voi aloittaa aivan nollasta tai siirtyä suoraan korkeammalle tasolle. Kuopiossa käyttöön otettiin kokeilujakso, jonka hinta liikkuu muutaman tuhannen euron tuntumassa. Kokeilulle jatkoa
VUONNA 2021 komissio julkaisi selonteon Euroopan digitaalinen vuosikymmen: Digitavoitteet vuodelle 2030 (EU digitaalinen kompassi). Säädökset on jo hyväksytty ja jäsenvaltiot sovittelevat säädöksiä omaan lainsäädäntöönsä. EUROOPAN digitaalisen valmiuden edistäminen käynnistyi vuonna 2020 yhteisellä datastrategialla. Kaksi jälkimmäistä koskettaa enemmän niin sanottuja portinvartija-asemassa olevia yrityksiä, kuten Meta (Facebook), Alphabet (Google) ja Amazon. Tämä ohjaa Euroopan digitalisaatiota. Sen tavoitteena on ”viedä EU datavetoisen yhteiskunnan eturiviin” Datan sisämarkkinat mahdollistavat datan vapaan liikkumisen EU:ssa ja eri alojen välillä, mistä hyötyvät yritykset, tutkijat ja julkishallinto”. Tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä pyrkiä siihen, että Eurooppa on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. DGA:ta varten Suomessa liikenneja viestintäministeriön johdolla on jo laadittu kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Datastrategiassa määriteltiin datan jakamisen parantamiseksi data-avaruudet, EU haluaa datan liikkumaan EU edistää eurooppalaisen digitaalisen identiteetin toteutumista sekä henkilökohtaista digitaalista lompakkoa. Kahden vuoden välein jäsenmaiden tulee esittää komissiolle etenemissuunnitelmat, joilla sen asettamat konkreettiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Suomessa digitalisaatiokehityksen suuntaamiseksi ja johtamiseksi onkin digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän ohjauksessa kuin digitoimiston valmistelussa laadittu Suomen digitaalinen kompassi, jolla myös tuetaan Kunnat ovat lähimpänä kansalaista ja tuottavat paljon palveluja. • Datastrategia rakentuu viidestä säädöskokonaisuudesta, jotka ovat • Datanhallinta-asetus (DGA) • Datasäädös (DA) • Tekoälysäädös (AIA) • Digimarkkinasäädös (DMA) • Digipalvelusäädös (DSA). joilla tarkoitetaan tiedon jakoa ja vaihtoa sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen puitteissa toimialalla tai toimialojen välillä. Komissio nimesi kuluvan vuosikymmenen Euroopan ”digitaalisena vuosikymmeneksi” ja valitsi painopisteikseendata, teknologia ja infrastruktuuri. 32 EU-puheenvuoro EUROOPAN komission yksi keskeisistä painopisteistä vuosiksi 2019–2024 on ollut Euroopan digitaalinen valmius (A Europe fit for the digital age). KL3_32-60.indd 32 5.3.2024 8.35. Data-avaruuksiksi tunnistettiin muun muassa koulutus, liikenne, energia, julkisen hallinnon ja terveys. Kokonaisuus kattaa paljon toimenpiteitä, asetuksia ja direktiivejä, joista kuntien on syytä olla tietoisia
Vaikka aiemmin kootut asetukset ovat kunnille enemmän mahdollistavaa kuin velvoittavaa, olisi hyvä päästää hieman luovuutta valloilleen ja ravistella toimintamalleja uusiksi pohtien uusiksi tiedon ja datan hyödyntämistä. Jaana Jormanainen Erityisasiantuntija Strategiayksikkö, Kuntaliitto KL3_32-60.indd 33 5.3.2024 8.35. Viestinnän näkökulmasta kukin EU datastrategian säädös esitellään itsenäisesti erikseen. EU edistää eurooppalaisen digitaalisen identiteetin toteutumista sekä henkilökohtaista digitaalista lompakkoa, joka toimii välineenä EU:n kansalaisille ja asukkaille. Esimerkiksi Suomi on vahvasti mukana EU työssä: Digija väestötietovirasto (DVV) on toteuttanut Suomi.fi-lompakon eli digitaalisen henkilöllisyyden mobiilisovelluksen, jolla käytetään digitaalista henkilöllisyystodistusta ja ulkomaalaisen digitaalista asiointivälinettä. Täytäntöönpanoon tulevat asetukset ovat aiheuttaneet enemmän hämmennystä ja epäselvyyttä kuin uusia mahdollisuuksia hyödyntää dataa. DIGITAALINEN vuosikymmen -työ on puolessa välissä ja edessä on paljon tehtävää asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Suomessa EU lainsäädäntötyö ja data-avaruustyö jakautuvat eri ministeriöihin niiden sektoreiden kautta. Osa toimeenpantavista asioista voi jäädä tekemisen tasolla vain EU-lain velvoitteen täyttämiseksi, ei niinkään aidosti ja vaikuttavasti käytäntöön asti vietäväksi. Lisäksi toimeenpanoa tukevaa tietoa, ohjeistusta ja selkeää viestintää tarvitaan. 33 Olisi hyvä päästää hieman luovuutta valloilleen ja ravistella toimintamalleja. Kuntaliitto haluaa kertoa, mitä kunnat haluavat digitaalisen -ja kyberturvallisen vuosikymmenen toisella puolikkaalla tehtävän. Digitaalisella lompakolla voidaan tunnistautua EU:n sisällä eri viranomaisten palveluihin, tallentaa ja vaihtaa viranomaisten ylläpitämiä tietoja, kuten perustietoja sekä tallentaa ja vaihtaa luotettujen yksityisten lähteiden ylläpitämää tietoa. Tässä keskeisimpiä välineitä on 2022 hyväksytty EU:n direktiivi toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa (NIS2), jonka kansallinen toimeenpanosäädäntö on parhaillaan työn alla. Datan merkityksen kasvaessa on yhä tärkeämpää, että kuntien näkökulma ja viesti tulee kuulluksi EU-päätöksenteossa. Tavoitteena on nostaa kyberturvallisuuden tasoa ja kyvykkyyttä koko unionin alueella. Myös se, mihin panostetaan Suomessa, tulisi viestiä selkeästi. Tulevina vuosina edessä on todennäköisesti EU:n datastrategian päivittäminen, ehkäpä uutta lainsäädäntöä tai vanhojen säädösten tai direktiivien avaamista. Täytäntöönpanoprosessit ovat käynnistymässä tai käynnistyneet vastuuministeriöissä. Turvallisuuden ja kyberturvallisuuden painoarvo EU:n agendalla näyttäisi kasvavan ja heijastuu jatkossakin jäsenvaltioihin ja niiden julkiseen hallintoon kasvavina odotuksina. EU-tason strategiset tavoitteet heijastuvat myös kansalliseen kyberstrategiatyöhön, joka on juuri käynnistymässä. Tällä hetkellä Suomessa NIS2 ei koske suoraan kuntia, mutta luo uutena kansallisena direktiiviä toimeenpanevana yleislakina yleisiä odotuksia ja käytänteitä kyberturvallisuuden ja digitaalisen turvallisuuden järjestämiselle esimerkiksi johdon vastuisiin, riskienhallintaan ja -toimenpiteisiin sekä ilmoitusvelvoitteisiin. Tämä aiheuttaa sen, että säädökset nähdään enemmän ylimääräisenä velvoitteena ja soveltaminen jää vaillinaiseksi. Kun yhtenäistä kokonaiskuvaa säädöksistä ja niiden toimeenpanosta ei ole, haasteeksi nousevat kokonaisuuden ymmärtäminen ja viestiminen muun muassa kunnille. Sama vaikuttamisja kehittämistarve pätee EU:n kyberturvallisuusasioiden osa-alueella. KUNNAT ovat lähimpänä kansalaista ja tuottavat paljon palveluja niin lakisääteisesti kuin vapaaehtoisesti. Suoraan toimeenpantavat säädökset tulee vielä sovittaa yhteen kansallisen lainsäädännön, esimerkiksi julkisuuslain kanssa. Kunnat käsittelevät, hallinnoivat, tallentavat ja luovat paljon dataa, jonka kautta saisimme kehitettyä muun muassa ihmiskeskeisiä, ennakoivia palveluja. komission asettamia tavoitteita. DIGIVALMIUKSIEN ja -kyvykkyyden kehittämisen kolikon toinen puoli eli kyberturvallisuus on ollut EU:ssa kasvavan sääntelyn kohteena. Tasoeroja eri maiden ja toimijoiden välillä pyritään tasoittamaan. Uudet Euroopan parlamentin jäsenet aloittavat työnsä 2024 syksyllä ja komissio alkuvuodesta 2025. Tehtävää on paljon ja uusia viranomaistehtäviä on resursoitava. Kyberturvallisuuden lisäksi EU on tunnistanut tarpeen varautua vihamieliseen informaatioja hybridivaikuttamiseen. Kansallisen toimeenpanon kautta saamme myös lisäymmärrystä, miten tähänastiset säädökset toimivat
34 Tuulivoima Kymmenien miljardien investointien hankkeista merkittävä osa on keskittymässä vahvan kantaverkon ja tuulivoiman alueelle läntiseen Suomeen. KL3_32-60.indd 34 5.3.2024 8.35
Siksi myös Kainuu etenee määrätietoisesti. Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderuksen mukaan tuulivoiman lisääminen itäisessä Suomessa on erittäin tärkeää. Schroderus painottaa itäisen voimajohtoverkon vahvistamisen tärkeyttä. Tämä tukisi koko Suomen huoltovarmuutta. – Itä-Suomen on oltava tässä kilpailussa ja kehityksessä mukana. Tuulivoimayhtiö Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen huomauttaa, että keskustelu tuulivoimasta jää usein kapeaksi. Tuulivoima tuo kunnille merkittäviä verotuottoja muun muassa kiinteistöveroina. 35 Tuulivoimahankkeet etenevät Kainuussa. Kun huomioon otetaan Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2023 ja joulukuussa hyväksytty tuulivoimamaakuntakaava 2035 sekä kaavoitusvara, maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueille voidaan rakentaa Schroderuksen mukaan arviolta 410 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa. Eikä edes siitä, että tuulivoimayhtiöiden Pakko saada tuulivoimaa KL3_32-60.indd 35 5.3.2024 8.35. Huoltovarmuus huomioon Kiinnostusta Kainuuseen investoinneille olisi, mutta hankkeet pysähtyvät kantaverkon riittämättömyyteen. EK:n arvion mukaan sähkön kysyntä voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Leena Hirvonen, teksti Miika Manninen ja Clas-Olav Slotte, kuvat K Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan 2035 suunnitelmat etenevät kuin juna, vaikka kaavasta on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa kuusi valitusta. Verohallinnon mukaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan kuntiin tuulivoima toi vuonna 2022 noin 6,5 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja. Kantaverkon vahvuus Itä-Suomessa on myös huoltovarmuuden kannalta olennaista ja siten myös turvallisuuskysymys. Kymmenien miljardien investointien hankkeista merkittävä osa on keskittymässä vahvan kantaverkon ja tuulivoiman alueelle läntiseen Suomeen. – Kyse ei ole tuulivoimasta. – Kehitys on välttämätöntä vihreän siirtymän sekä teollisuuden investointien realisoimiseksi, hän sanoo. – Tuulivoiman edistäminen on siten koko Itä-Suomen yhteinen asia. Kainuun liiton tuulivoimamaakuntakaavoituksen tavoitteena on noin 410 teollisen kokoluokan tuulivoimalaa tavoitevuonna 2035. – Tuulivoimakapasiteetin täysimittainen hyödyntäminen edellyttää merkittäviä vahvistuksia kantaverkkoon. Puhtaan energian kehittymisen ja investointien ovat keinoja ehkäistä Itä-Suomen autioitumista. Schroderus painottaa, että nykyisten Kainuun alueella olevien tuulivoimaloiden energiatuotanto on mahdollista moninkertaistaa. Murto-osa idässä Tällä hetkellä tuulivoimatuotanto, samoin kuin investoinnit, ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Schroderuksen mielestä turvallisuuden kannalta on olennaista, että itäinen rajaseutu pysyy asuttuna ja houkuttelevana niin yrityksille kuin ihmisille. – Niin täytyykin tehdä, jotta saadaan varmistettua edes nykyisten teollisuuslaitosten energiatarpeet. Samaan aikaan EK:n laskelmien mukaan Suomeen kohdistuvat vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointiaikomukset ovat ennätyskorkealla. Myös tämän Schroderus muistuttaa olevan osa turvallisuutta ja tärkeä osa elinvoimaa
Mäkinen tuo keskusteluun mukaan tuulivoimatoimijan mielipiteen. Lut-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen ja puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Arto Räty ovat julkisuudessa maininneet, viimeksi Helsingin Sanomien haastattelussa joulukuussa 2023, että Puolustusvoimien esittämät haasteet olisivat voitettavissa. – Mikäli kantaverkkoa ei vahvisteta, sähköä ei yksinkertaisesti voida tuottaa Suomessa riittävästi emmekä saa investointeja. Räty on kenraaliluutnantti evp. – Se mahdollistaa niin aluepoliittisten kuin turvallisuuspoliittisten näkemysten yhteensovittamisen ja siten tukee tuulivoimahankkeiden kehitystä. Puolustusvoimat ei halua tuulivoimaloita alueille, joissa ne voisivat haitata tutkajärjestelmiä. Itä-Suomen on oltava tässä kilpailussa ja kehityksessä mukana. Siksi en pidä edes tätä esteenä hankkeiden vauhdittamiselle. Sääilmiöt harvoin ovat samat yhtä aikaa Itäja Länsi-Suomessa. Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderuksen mukaan tuulivoiman lisääminen itäisessä Suomessa on erittäin tärkeää. Mäkinen on seurannut tuulivoimakeskustelua jännityksellä. – Olen sitä mieltä, että mikäli puolustusvoimat saavat toimintaohjeen suojata strategisesti tärkeitä alueita, se tehtävä kyllä hoituu. – Ei ole ollut osoittaa selkeitä alueita, joita voisimme ryhtyä suunnittelemaan. Emme lähde suunnitteluun riskillä tietämättä, ovatko alueet sellaisia, jotka Puolustusvoimat sallivat käyttöön. Tuulivoimatoimija peräänkuuluttaa valtion taholta, maakunnilta ja kunnilta nimenomaan konkretiaa. Puolustusvoimien rooli. – Jos ministeriöiden työryhmä saa konkretiaa tarjolle kesällä, voidaan ajatella, että ympäristövaikutusarviointien ja muiden jälkeen tuulivoimaa päästään rakentamaan joskus 2030-luvulla. KL3_32-60.indd 36 5.3.2024 8.35. Tutkimuksissa on osoitettu, että Itä-Suomen tuulivoiman lisääminen tasaisi myös sähkönsaannin ja tuotannon vaihteluita. Hankkeiden toteutumisen kannalta tarvitaan ihan selvät maa-alueet. 36 Tuulivoima pitäisi päästä rakentamaan tuulivoimaloita, hän aloittaa. Räty mainitsee esimerkiksi Britannian ratkoneen merialueillaan onnistuneesti vastaavaa tutkien ja tuulivoiman ristiriitaa. Kainuun liiton Sanna Schroderus uskoo erityisesti kompensaatiolain mahdollisuuksiin. Esimerkiksi vetyteollisuus edellyttää niin vahvan verkon ja sähkön saatavuuden, että Itä-Suomessa ei tätä voida tarjota. Hän tietää, että hankkeilla on kiire. Tämä vaikuttaa myös alueiden kehittymiseen. Yksi tuulivoimahankkeiden tulppa itäisessä Suomessa on ollut turvallisuus, ainakin mikäli asiaa katsotaan Puolustusvoimien näkökulmasta
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa Kuntatekniikan erikoislehti alan ammattilaisille Kuntatekniikka-lehti kertoo, mitä kunnallistekniikassa tapahtuu juuri nyt ja mitä on tulossa. Aihepiirejämme syksyllä 2024 ovat muun muassa digitalisaatio ja rakentaminen, turvallisuus ja energia, uudet teknologiat sekä kiertotalous ja vesihuolto. Tunnetko erot kuntien todellisuudessa. Kuntalehti uutisoi päätöksenteon taustat ja kiinnostavimmat ilmiöt kunnista ja hyvinvointialueilta. Tilaa tärkeimmät uutiset paketoituna sähköpostiisi kerran viikossa osoitteesta uutiskirjeet.kl-kustannus.fi/ KL3_32-60.indd 37 5.3.2024 8.35. Seuraa uutisointia osoitteessa kuntatekniikka.fi
Jos ruoka ei ole tarpeeksi laadukasta, syntyykö hävikkiä ja saako oppilaat sen ravinnon joka on tarkoitus. Helsingissä tätä tehtiin jo vuonna 1943, Kommuntorget-lehden mukaan. KL3_32-60.indd 38 5.3.2024 8.35. Toisaalta kouluilla saattaa olla paikallinen keittiö, etenkin pienemmissä kunnissa, jolle ruuan järjestäminen saattaa olla yksi tehtävä laajemman koulun isännöinnin yhteydessä, tai ruokailun järjestäjällä saattaa jopa olla kasvattava rooli oppilaita kohtaan. 38 Kouluruokailu T ämän jutun kuva näyttää jakauman eri kunnissa. Toisaalta, yli kahdessa viidestä kunnasta kouluruokailu maksaa yli neljä euroa. Jaottelimme kouluruokailun päivähinnan 25 sentin väleihin, ja laskimme kuinka monta kuntaa eri väleiltä löytyy. Syyt suuren eroon kuntien välillä voi olla useita. Suomi on mahdollisesti maailman ensimmäisenä maana kirjannut lakiin oppilaille maksuttoman kouluruoan vuonna 1943. Kouluruokailulla on maassa pitkät perinteet. Tässä kouluruokailun hintojen ääripäät Ruoveden ja Rautjärven kunnissa vuonna 2022 (uusin saatavilla oleva tieto). Lain mukaan kansakoulujen tuli viimeistään 1948 tarjota ruokaa oppilaille, mutta esim. Tiedot kerätään kyselyn avulla, joissa kunnat ilmoittavat henkilökulut, ruoka-aineiden ja logistiikan hinnan (ei kiinteistökuluja). Tähän liittyen kunnissa puntaroidaan myös tilastojen ulkopuolelle jäävää tietoa – kuinka moni oppilas syö kouluruoan. Erittäin alhaiset kulut voivat jopa viitata siihen että pelkät ruoka-ainekulut on ilmoitettu. Kuntien tulee lain mukaan tarjota tarkoituksenmukainen ja ravinnoltaan täysipainoinen maksuton kouluateria, joka ajoitetaan sopivasti Suuria eroja kuntien kouluruokailun hinnoissa 84 senttiä per oppilas per päivä vai reilut 14 euroa. Suurpiirteisemmin katseltuna voi sanoa, että suurin osa kunnista löytyy kahden euron haarukassa keskiarvosta: 170 kunnassa, eli lähes kolmessa kunnassa viidestä, kouluruokaan käytetään kahdesta neljään euroa. Ruoka oli usein keittoa, ja leivän sai tuoda mukanaan kotoa. Kuntalehden verkkojutussa samasta kaaviosta voi tarkastella mitkä kunnat löytyvät eri väleiltä. Tässä, vaikka kustannus tässä tilastossa näyttää tulevan korkeammaksi kuin isomman kunnan keskuskeittiön toimittama ruoka, saatetaan arvioida, että tämä tuo muuta hyötyä kouluille esim pienemmän hävikin, tai paremman ruokaan liittyvän ohjauksen muodossa. Lähde: Opetushallitus, luvut syyskuulta 2023. Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan kunnat käyttävät keskimäärin kolme euroa per oppilas päivältä kouluruokaan. Kouluruokailulla on maassa pitkät perinteet. Suurin ryhmä on kunnat, joissa kouluruokaan käytetään 3-3,25 euroa (37 kuntaa). Juttuun on haastateltu myös Marjaana Mannista Opetushallituksesta. Vai meneekö ruokaa hukkaan. Marcus Floman, teksti KRUT, graafi päivään ja tarpeeksi pitkään taukoon. Maalaisjärjellä voi päätellä, että keskitetyt suurkeittiöt tuottavat ateriat edullisemmin
Keskiarvo, 3,01 euroa, ei kerro minkälaiset erot kuntien välillä on. 3€ 4€ 6€ 7€ 8€ 9€ Lähde: Opetushallitus, luvut julkaistu joulukuu, 2023) Visualisointi: Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi Kallein kouluruoka: Rautjärvi, 14,61€/oppilas Yli kympin: Kustavi, 10,58€/oppilas Savukoski, 10,74€/oppilas Alle euron: Ruovesi, 0,84€ / oppilas Alle 2€: Espoo Vantaa Riihimäki Näin luet kuvaa: 37 kunnassa kouluruoka maksaa 3-3,25€ Kolmessa viidestä kunnasta (170/291) kouluruoka maksaa 2–4 euroa per oppilas. Opetushallius kokoaa jokaisen kunnan kouluruokailun hinnan per oppilas. Kahdessa viidestä kunnasta (140 kuntaa) kouluruoka maksaa yli 4 euroa per oppilas. 39 1 3 7 1010 19 37 33 30 24 26 18 1313 10 6 7 2 1 3 2 3 1 2 2 1 1 2 1 2 1 Näin kouluruokailun hinta eroaa Suomen kunnissa Mitä yhden oppilaan päivän kouluruoka maksaa. Kuntalehti.fi:n verkkojutussa voit tutkia kuntien hintoja tarkemmin WWW KL3_32-60.indd 39 5.3.2024 8.35. Jaoimme siksi hinnan 25 sentin väleihin, ja laskimme kuinka monta kuntaa jokaisella välillä löytyy
Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen mielipide@kuntalehti.fi 32 EUROOPAN maata on sitoutunut Tallinnan julistukseen, jonka mukaan ”Julkisen hallinnon tavoitteena on olla avointa, tehokasta ja osallistavaa sekä tarjota rajat ylittäviä, yhteentoimivia, yksilöllisiä, käyttäjäystävällisiä ja kokonaisvaltaisia digitaalisia julkisia palveluja kaikille kansalaisille ja yrityksille – kaikilla julkisen hallinnon tasoilla. Yksittäisiä kuntalaisia tai asukasyhdistyksiä on otettu mukaan palvelujen suunnitteluprosessiin ja prototyyppien testaukseen. Hankkeessa koottiin käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden kirjasto 35 kaupungista. Kuntalaisten konsultointia saatettiin pitää yhteiskehittämisenä, vaikka tavoitteena oli palautteen kerääminen syvemmän yhteistyön toteuttamisen sijaan. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. (Tallinn Declaration 2017) Kuntalaisten osallistamisen haasteet EU-rahoitteisessa UserCentriCities -hankkeessa tuettiin eurooppalaisia kaupunkeja tämän tahtotilan saavuttamisessa. Toimitus päättää mielipidekirjoitusten julkaisemista. Laita mielipidekirjoituksen mukana yhteystietosi. Myös palvelumuotoilun menetelmiä oli hyödynnetty yhteiskehittämisen hengessä. Kirjoitusten mitat vaihtelevat 500-2500 merkkiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja editoida kirjoituksia. 2023; IAPP 2018). 40 Mielipide Tervetuloa kirjoittamaan KUNTALEHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja ottamaan kantaa. Tarkastelimme näitä palveluita suhteessa luokitteluun kuntalaisten osallistamisen muodoista, jotka on esitelty alla olevassa taulukossa (Dudau et al. Kaupungeissa toivottiin, että yhteiskehittämistä ja osallistavia menetelmiä, kuten empaattista ja ennakoivaa suunnittelua, voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän todellisten käyttäjien kanssa kaikissa kehittämisvaiheissa. Kirjoituksessa julkaistaan myös työtehtäväsi tai se yhteys, joka sinulla kirjoitettavaan aiheeseen on. Merkittäväksi hidasteeksi havaittiin yhteiskehittämiseen ja kuntalaisten osallistamiseen liittyvät haasteet. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. Palveluiden kehittämisessä on hyödynnetty etenkin konsultointia tarveja palautekyselyiden muodossa. Moniääninen ja omat näkökannat perusteleva keskustelu on kannatettavaa. Yhteiskehittäminen koskee tyypillisesti vain muutamia kuntalaisia, mutta joihinkin hankkeisiin osallistui satojakin kuntalaisia. Niitä jaetaan myös Kuntalehden sosiaalisen median kanavilla, joissa edistetään kommentointia. Mielipiteet julkaistaan verkossa ja/tai printissä. Toimitus editoi ja lyhentää tekstejä. Tällöin yhteiskehittämisen kriteerit eivät täyty. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Maarit Halttunen Minna Halonen Hannamaija Tuovila Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy KL3_32-60.indd 40 5.3.2024 8.35. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, se noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. Osa hankkeista panosti myös palvelujen jatkuvaan kehittämiseen käyttäjiltä saadun palautteen perusteella, jolloin liikutaan konsultoinnin ja yhteiskehittämisen välillä
Investoivat elinkeinot kärsivät. Se ei muuta tiestön kokonaiskuvaa, että asfaltin on luvattu haisevan ensi kesänä – laastari ei paranna itse tautia, vaikka tarpeen onkin. Tieverkko on kokonaisuus, jonka oleellinen osa on yksityistiet. Hankkeen kokonaiskustannuksissa puhutaan vähintään 3–4 miljardista. LAIN tarkoitus ei toteudu hyvinvointialueen julkaisemassa skenaarioluonnoksessa. Koska hyvinvointialueen virkamiesjohto ei ole perehtynyt siihen, mikä kantoi maakuntamme koronan yli, haluan tässä muistuttaa, että sen teki Keiteleen puuteollisuus. Tätä niin kutsuttua Purpo-rataa hallitus on pääomittamassa noin puolella miljardilla eurolla loppurahoituksen jäädessä arvoitukseksi. Tästä löytyy kyllä faktat, jotka lausuntoomme tulemme lisäämään. Hallituksen suurin investointihanke on hukkainvestoinniksi todettu Turun tunnin juna. HYVINVOINTIALUEUUDISTUS on sinällään jo ollut elinvoimauudistus, ja nyt tämän terveyspalveluista karsimisen kautta edelleen vaikeutetaan työvoiman saantia pieniin kuntiin. Joudun kysymään, onko 15 minuuttia nopeammin Helsingistä Turkuun tai 20 minuuttia sukkelammin Suomesta Keski-Eurooppaan tärkeämpää kuin ylipäätään kulkukelpoinen, toimiva ja turvallinen liikenneverkko koko maassa. Olipa sitten kyse hevoskyydistä tai moottoriteistä. Olemme siis erikoislaatuinen pikkukunta; Suomen 6. Meillä on 1000 työpaikkaa ja kymmenen kansallisuutta työtä tekemässä. Hallituksen vastaus tähän on leikata lähes puolet yksityistieavustuksista ja lakkauttaa puuhuollon turvaksi viime vaalikaudella osoitettu lisärahoitus. Tässä tilanteessa peruspalveluista karsiminen ei ole ratkaisu vaan hölmöläisen peitonleikkuuta. Tämä asettaa hallitusohjelman lupaukset outoon valoon, kun rahaa on vähemmän ja kustannukset ovat nousseet. erikoissairaanhoito) kuormituksen vähenemisen ja tarvittavia säästöjä. Emilia Savolainen Kirjoittaja on Keiteleen kunnanjohtaja sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Säästöjä emme tule näin tavoittamaan SE ei muuta tiestön kokonaiskuvaa, että asfaltin on luvattu haisevan ensi kesänä – laastari ei paranna itse tautia Tieasiat ovat puhuttaneet niin kauan, kun ihminen on liikkunut paikasta toiseen. Onko laskelmissa huomioitu toimipisteverkoston vähentämisestä syntyvät kustannukset. Samaan aikaan perusväylänpidon kokonaisrahoitus on jäämässä vuosien 2019–2023 rahoitustasosta noin 110 miljoonaa euroa. KASVUKESKUSTEN ja vientisatamien saavutettavuuden parantamisella ei ole merkitystä, jos puu, energia ja ruoka eivät pääse liikkeelle tai jos niiden tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset eivät pääse perille. Perustuslaissa 731/1999 § 22 kerrotaan, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Huonokuntoisten liikenneväylien korjausvelkaa aiotaan hoitaa alentamalla perusväylänpidon menokehystä, jota hallitus yrittää paikata valtion omaisuutta myymällä. Hannukainen suhtautuu kriittisesti Purpo-rataan, mutta toivoo uutta Lentorataa, jotta suomalaiset pääsisivät Keski-Eurooppaan 20 minuuttia nopeammin. Vesa Kallio Kirjoittaja on eteläsavolainen kansanedustaja (kesk.). Keiteleellä meillä on tapana löytää vaikeassakin tilanteessa ratkaisuja haasteisiin. Laastari ei paranna itse tautia KL3_32-60.indd 41 5.3.2024 8.35. Parlamentaariselta 12-vuotiselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta onkin putoamassa rahoituspohja pois. Kaikilla ei ole käytössään autoa, eivätkä julkiset kulkuvälineet kulje, kelataksia ei aina edes saa. Hyvinvointialueen palveluverkkouudistusluonnos ei turvaa perusoikeuksia eikä palvelujen saavu-tettavuutta Keiteleellä. HALLITUKSEN yhtälö tiestön, ratojen ja satamien suhteen näyttää erikoiselta. 41 NELJÄ MILJARDIA säästöjä, lähipalvelut paranevat – kuka muistaa hyvinvointialueuudistuksen alkuperäisen tarkoituksen. Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisällytetyn vaikuttavuusarvioinnin sekä asiantuntijakuulemisten perusteella väylien korjausvelka jatkaa kasvuaan. Kauas on tultu – nyt päinvastoin Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkkouudistus on viemässä viimeisetkin lähipalvelut pois. teollistunein. Hallituksen kertaluonteinen panostus omaisuutta myymällä on vaalikauden aikana yhteensä 520 miljoonaa euroa. VR:n liikenteen johtaja Juho Hannukainen totesi Tekniikka ja talouden haastattelussa (9.2.), että noin puolet junien myöhästymisistä johtuu ratojen huonosta kunnosta. Kustannusten nousun seurauksena samalla rahalla ei kyetä korjaamaan huonokuntoisia väyliä läheskään yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Hallitus on siirtymässä vaalikauden mittaiseen väyläpolitiikkaan, mikä on uhka väyläverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle. Palvelujen yhdenvertainen saavutettavuus on taas keskeinen elementti laissa hyvinvointialueista 611/2021 § 7. Keitele on oma vahva työssäkäyntialueensa läntisessä osassa Pohjois-Savon maakuntaa, keskellä Suomea. Väkilukumme on juuri saatu nousuun. Orpon hallitus leikkaa liikenneja viestintäministeriön kehyksestä vaalikauden loppua kohti mentäessä. Ratkaisu löytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä peruspalveluihin panostamisen kautta, joiden avulla saavutamme erityispalveluiden (ent. Ja lisäleikkauksia on todennäköisesti tulossa. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta entistäkin tärkeämmälle itäiselle Suomelle hallituksella on ollut osoittaa vain yksi tiehanke Pohjois-Savoon, yksi ratahanke Etelä-Karjalaan ja suunnitteluraha Savonradalle
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden pieneneminen aiheuttavat sen, että työikäisiä veronmaksajia on vähemmän. Hyvässä viranhaltijavalmistelussa hyödynnetään tietoa eri lähteistä mahdollisimman paljon. Tiedon analysoinnissa tekoäly luo uuden ison mahdollisuuden ja tulevaisuuden ennakointi paranee. Tiedossa ovat myös kilpailijoiden tiedot, paikkatietoja kartta-aineistot, kaavoitussuunnitelmat ja tulevat infrahankkeet. Laajat tietovarannot voi hyödyntää, kun tekoälyn kanssa osaa keskustella ja tehdä sille oikeita kysymyksiä. Vetytalouden kehittäminen tarjoaa osaratkaisun, mihin liittyen sähköja kaasuverkkoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid ovat julkaisseet yhteisen selvityksensä vetytalouden mahdollisuuksista Suomen energiajärjestelmään. Parhaimmillaan tiedolla johtaminen kasvattaa demokratiaa, kun saamme tiedon käyttöön ja meillä on kykyä tehdä päätöksiä monipuoliseen tietoon perustuen. KEMIANTEOLLISUUS on suuri energian käyttäjä, sekä suurin vedyn tuottaja ja käyttäjä Suomessa. Nopealla aikavälillä maahanmuuttokaan ei tilannetta paranna, vaikka sen vaikutus tulee jatkossa olemaan suurempi. Maatuulikeskittymät Suomen sisämaassa ovat tärkeitä puhtaan sähkön tuotannon näkökulmasta, mutta niiden laajempi hyödyntäminen ja menestys vaativat vielä lisäaskeleita muun muassa siksi, että suurimman tuulituotannon alueille on kehittynyt suuri energiansiirtotarve. ON TÄRKEÄÄ, että kaikilla on sama tilannekuva. Hyödynnämmekö tätä tietoa palveluiden järjestämisessä. On kuitenkin huomioitava, että kaupungeissa asiat ovat usein kompleksisia, joten tieto voi väärin hyödynnettynä tai tulkittuna johtaa myös harhaan. Myös asiakastiedot ja alueen ostovoima sekä liikkumissuunnat tiedetään. Jere Penttilä Joensuun kaupunginjohtaja Tiedolla johtaminen auttaa KL3_32-60.indd 42 5.3.2024 8.35. Palveluita voidaan tiedon avulla myös kohdentaa paremmin. Tunteet, arvot ja monet muut inhimilliset tekijät vaikuttavat päätettäessä palveluiden sijainnista ja laadusta. Kun taloudelliset resurssit ovat rajalliset, kannattaa resurssit käyttää optimaalisesti. Onnistunut kauppapaikkaverkosto vaatii hyvää datanhallintaa, toimivan prosessin sekä lukuisia asiantuntijoita ensi vaiheen suunnittelusta yksityiskohtaiseen toteutukseen. ENNEN kaupunginjohtajaksi tuloa olin töissä Suomen suurimmassa kaupan alan yrityksessä. 42 Mielipide SÄHKÖN hinta ja energian saatavuus puhuttavat edelleen laajasti, ja ydinkysymyksenä on toimivan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän varmistaminen. Veronkorotukset ovat joissakin tilanteissa perusteltuja, mutta niiden varaan ei voida julkisten palvelujen tuottamista laskea. Päätöksenteossa on mukana myös tunteita ja intuitiota ja nekin pitää sallia. Se antaa vahvan pohjan luotettavalle ja johdonmukaiselle päätöksenteolle. Erityisesti hyvinvointialueilla on tässä isoja mahdollisuuksia, kun he miettivät, miten sairauksia voitaisiin ennaltaehkäistä ja antaa oikea-aikaista neuvontaa tai hoitoa. Kaupankäynnissä asiakasdata tuottaa tiedon, mitä tuotteita kannattaa olla myynnissä ja millä hinnalla. Kunnissa palveluverkko, kouluverkko merkittävimpänä, pitää sisällään samoja elementtejä. Tietoa on käytössä myös heidän terveydestään, sairauksistaan, elintavoistaan ja harrastuksistaan. Puhtaan energian ja raa“Kuntien päättäjillä tuhannen taalan paikka” KUNNILLA ja kaupungeilla on omissa järjestelmissään ja avoimesti saatavilla paljon tietoa. Kauppapaikan perustamisessa huomioidaan väestötiedot ja -ennusteet eli kasvavat ja taantuvat alueet. Tekoäly tulee olemaan työkaverimme jatkossa, halusimme tai emme, ja se parantaa tuottavuutta. Työkokemukseni opetti, että yrityksen toiminta perustui ja perustuu suurelta osin datalla johtamiseen ja tiedon kytkemiseen työprosesseihin. Kuntien palveluissa on mukana tietenkin myös muita arvoja kuin vain myynnin ja taloudellisen voiton maksimointi. Hyvät päätökset syntyvätkin luottamuksen ilmapiirissä, kattavan tiedon, inhimillisyyden ja strategisen päättelyn kompromissina. KUNNILLA ja hyvinvointialueilla on silti paljon opittavaa yksityisen sektorin tavasta tuottaa palveluja ja tehostaa prosesseja. Yrityksen kannattavuus lähtee palveluverkosta, eli minne kannattaa perustaa uusia kauppoja ja mistä kannattaa luopua. Osittain kyllä, mutta paljon on vielä parannettavaa. Tehokas toiminta takaa verovarojen parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Käytettävissä on tietoa, missä kuntalaiset asuvat, minkäikäisiä he ovat, mikä heidän tulotasonsa ja varallisuutensa on, mikä on heidän koulutuksensa, mitä he tekevät työkseen, miten he liikkuvat ja miten käyttävät palveluita. PÄÄSANOMA on selkeä niin vetytalouden kasvavan merkityksen kuin kilpailukykyisen ja puhtaan energiajärjestelmän turvaamisen näkökulmista: Toimiva energiansiirto ja –varastointi nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Yksittäisen kuntalaisen tietoja ei tietenkään tarkkailla, eikä se tietosuojan sallimissa rajoissa ole mahdollistakaan, mutta lisääntyvä tieto avaa paljon mahdollisuuksia
Vety voi toimia energiavarastona, ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan. MAATUULIVOIMA on avainasemassa, kun siirrytään kohti entistä omavaraisempaa ja puhdasta energiaa tuottavaa yhteiskuntaa, joka tarjoaa työpaikkoja ja energiaa teollisuudelle. Siksi on löydettävä ratkaisu, jonka avulla maatuulivoiman tuotantoa voidaan lisätä ja varmistaa siirtoyhteyksien kapasiteetti alueilla, joilla kasvu on nopeaa. Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Aapo Koivuniemi, toimitusjohtaja, ABO Wind Oy, Voimaa Tuulesta Karl Schultheis, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Energiequelle Oy, Voimaa Tuulesta Minna Jukola, maajohtaja, Valorem Energies Finland Oy, Voimaa Tuulesta Annika Reichel, hankekehitysjohtaja, Infinergies Finland Oy, Voimaa Tuulesta Clas-Olav Slotte, kuva KL3_32-60.indd 43 5.3.2024 8.35. Tämä tekee vihreästä vedystä ihanteellisen kumppanin tuulivoimalle, joka tuottaa vaihtelevasti sähköä. Nyt tarvitaan toimia, jotta energiajärjestelmämme kehittyy ja Suomi voi ottaa paikkansa vetytalouden edelläkävijänä sekä houkuttelevana investointimaana puhdasta energiaa vaativalle teollisuudelle. Suomessa on maailman paras sähkönsiirtoverkko. Maailman parhaimmaksi kehutun sähkönsiirtoverkon lisäksi tarvitaan kuitenkin toimivaa ja kattavaa vetyinfrastruktuuria. VIHREÄN VEDYN etuna on sen monipuolisuus energiankulutuksessa. Tulevaisuuden energiajärjestelmä vaatii paitsi toimivaa sähkönsiirtoa, mutta myös vetyinfrastruktuuria. Se soveltuu erinomaisesti teollisuuden prosesseihin raaka-aineiksi ja liikenteeseen fossiilista tuontienergiaa korvaamaan. Näin tasapainotetaan sähköverkkojen vaihteluita ja varmistetaan jatkuva energiansaanti. Kuntapäättäjät, teillä onkin nyt tuhannen taalan paikka: vaatikaa valtakunnan tason päättäjiä tekemään kuntanne tulevaisuutta määrittävät päätökset jo tänään. Uusia työpaikkoja syntyy sekä vihreän vedyn tuotannon että sen jatkojalostuksen ympärille. Vastaus haasteeseen on kuitenkin selkeä ja jo nyt työn alla: vetyverkoston laajentaminen ja vihreän vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien ja vetyä käyttävän teollisuuden läheisyyteen. Olemassa oleva teollisuus, yhtä lailla kuin Suomeen investoimista suunnittelevat kansainväliset sijoittajatkin, vaativat enenevissä määrin uusiutuvaa ja puhdasta, kotimaista energiaa ja teollisia jatkojalosteita. Vetyinfrastruktuurihankkeissa on tärkeää tunnistaa erilaiset ratkaisuvaihtoehdot. Lisäksi investoinnit vetyinfrastruktuuriin luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä voi houkutella muita kestävän kehityksen toimijoita alueelle. Samalla voidaan löytää ratkaisuja energian varastointiin liittyen. Joissain tapauksissa vetyä kannattaa siirtää vetynä, mutta on myös mahdollista, että vetyä kannattaa jatkojalostaa ja siirtää jatkojalosteina, kuten esimerkiksi vihreänä ammoniakkina tai metaanina. Vetyinfrastruktuurin kehittäminen maatuulivoimakeskittymien yhteyteen edistää myös alueellista kehitystä. Tulevaisuudessa Suomen energiantuotannon ja jakelun näkökulmasta tulemme kuitenkin kohtaamaan haasteita, sillä sähkönsiirtoverkkojen kapasiteetti ei välttämättä kykene vastaamaan kasvavan ja merituulivoiman kasvua odotellessa elintärkeän maatuulivoimatuotannon kasvutarpeisiin. 43 ka-aineiden saaminen toimitusvarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan on toimialan kasvun kannalta yksi kriittisimmistä tekijöistä
Talouden hallinta ja perussopimus eivät olleet kohdallaan. Yhtymältä alkoi tulla kunnille laskuja, joita ei ollut budjetoitu. Sote murensi talouden Sotea Leppä osoittelee sormella vieläkin, sillä Pertunmaan vaikeuksien suurin syy on sotessa, sen menokasvussa ja uudistuksen viipymisessä. Ei mennyt kauan, kun ylijäämät oli syöty. Leppä on ollut päättäjänä kummallakin puolella pöytää. Ratkaisun piti olla väliaikainen, mutta kun valtakunnan sote-ratkaisu viipyi, Etelä-Savossa muutosvaihetta elettiin viisi vuotta. – Valtio-kunta-suhteessa on ollut monia käänteitä. Eduskunnasta hän luopui vapaaehtoisesti viime eduskuntavaaleissa, mutta on edelKaikki siinä sohlasivat Ex-ministerin kotikunta, kuntaliitokseen valmistautuva Pertunmaa käy malliesimerkistä soteen kaatuvana pienkuntana. – Ei oikein huomioitu sitä, mikä malli rakennettiin. Suurimmat kärsijät olivat yhtymän pienin ja suurin, Pertunmaa ja Mikkelin kaupunki. Kaikki siinä sohlasivat, kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Kuntaliitos P itkäaikainen kansanedustaja ja ex-ministeri Jari Leppä (kesk.) ei anna järin hyvää arvosanaa valtion ja kuntien suhteesta. Leppä oli myös pitkään valtuuston puheenjohtaja, mutta jätti tehtävän tultuaan Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen ministeripaikalle. Jari Leppä perää pikaista korjausta negatiiviseen valtionosuuteen. Sote-uudistus on nyt tehty, mutta lähihistoria on muistissa: – Tuollaiset 15 vuotta meni, eikä sotea saatu aikaan. Nyt ajatuksissa päällimmäisenä ovat Pertunmaan kuntaliitosneuvottelut, kunnan elinvoima ja palvelujen turvaaminen. Etelä-Savossa sote-uudistusta pohjusti sairaalakuntayhtymän muuttuminen Essote-kuntayhtymäksi. Toinen Leppää kaiveleva seikka on keskittäminen. Emme me hassanneet rahojamme, KL3_32-60.indd 44 5.3.2024 8.35. Kaikessa taustalla on pääasiassa yksi asia, sosiaalija terveyspolitiikka. – Ei ole mitään järkeä keskittää tässä maassa yhteiskunnan toimintoja. Sekin on lisäämässä epävarmuutta. leen kotikunnan Pertunmaan valtuuston jäsen. 44 Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuva Politiikan vuosiin mahtuu paljon kaikkea, mutta Leppä harmittelee erityisesti sitä, että sote-uudistus viipyi. – Taloutemme murentui. Vaikeinta on se, että usein valtion toimet ovat luoneet kunnille epävarmuutta, eikä ole ollut ennakoitavuutta
Keskittäminen synnyttää tyhjiöitä, jotka kyllä täyttyvät, mutta voimmeko olla varmoja, että se täyttäjä on maan edun mukainen. ”Käsittämätön valuvika” Viimeinen niitti Pertunmaalle oli sote-uudistus ja sen mukanaan tuomat negatiiviset valtionosuudet. Omia kuntalaisiaan Leppä rauhoittelee. – Huonolta näyttää, sillä keskittämistä ajetaan. Tuskin tahallaan kukaan on tuollaista kuprua tehnyt. 45 Jari Leppä • Maanviljelysteknikko, syntynyt Pertunmaalla 1959, kotikunta Pertunmaa, maanviljelijä, poliitikko. Kunnissa pitää jotain tehdä uudella tavalla tai tällainen hitaan näivettymisen kierre vain jatkuu.” eikä törsätty. – Eipä näytä olevan valmiutta korjaamiseen. Lausuntokierroksella kiinnostuksensa liitoshankkeeseen ilmaisivat myös naapurikunnat Joutsa ja Hartola. Kuka. Asioita pitää katsella ainakin 10–15 vuoden päähän. Kuitenkaan missään vaiheessa ei kukaan valmistelija sanonut, että valtionosuuksissa voi käydä noin. Leppä tuumii, että pienten kuntien asema on tulevaisuudessa vaikea. Rajat ylittävä liitos tietäisi merkittäviä seurauksia maakunnille, sillä se vaikuttaisi hyvinvointialueisiin, maakunnan liittoihin, työvoimahallintoon ja ely-keskuksiin. Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sanoo, että nykyisen kuntasektorin kehityskaaressa Pertunmaa on esimerkkinä kuin edelläkävijä. – Liitos tulee ja kyllä se turvaa pertunmaalaisten arjen. • Eduskunnassa 1999–2023, Kaakkois-Suomen vaalipiiri, kolmen hallituksen (Sipilä, Rinne, Marin) maaja metsätalousministeri, lukuisia valtiollisia luottamustehtäviä. Liitosta hämmentää se, että eteläsavolainen Pertunmaa sijaitsee kolmen maakunnan rajalla. KL3_32-60.indd 45 5.3.2024 8.35. Leppä kutsuu negatiivista valtionosuutta ”lainsäädännön käsittämättömäksi valuviaksi”. Opetukseen ja varhaiskasvatukseen tehtiin taloutta tukevia linjaratkaisua, ja samaan aikaan panostettiin elinvoimaan. Leppä sanoo, että ”liitos tulee tehdä Etelä-Savon maakunnan puolelle”. • Kuntapolitiikassa Pertunmaan valtuuston jäsen 1993 alkaen, puheenjohtaja 1997–2017. ”Jotain pitää tehdä uudella tavalla” Pertunmaa ei ole yksin. Päijät-Hämeessä Hartola on mukana, Heinolan kaupunki ei. – Aikataulu ei salli selvittää kaikkea sitä, mitä seuraisi maakuntarajan rikkomisesta. maaliskuuta. Asiakirjat tuodaan molempien kuntien kunnanhallituksiin 26. Pakko koitua. Kyllä tästä hyvää koituu. Pertunmaan ja naapurikuntien lausuntojen perusteella valtiovarainministeriö linjasi, että liitosta valmistellaan Pertunmaan ja Mäntyharjun kesken. Kahden kunnan liitos PERTUNMAAN kuntaliitosvalmistelu on kohdentunut Pertunmaan ja naapurikunnan Mäntyharjun väliseen kahden kunnan kuntaliitokseen. – Kunnissa pitää jotain tehdä uudella tavalla tai hitaan näivettymisen kierre, joka meidänkin kunnassamme ja koko maakunnassa on nähtävissä, vain jatkuu. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on tulossa, mutta Leppä sanoo, että negatiivisen valtionosuuden ongelma olisi pitänyt korjata heti, kun se huomattiin. – Myönnän, että olin itsekin päättämässä sote-lainsäädännöstä, eduskunnassa ja ministerinä. Keski-Suomen puolella Joutsa on mukana katsomassa kortit. Jos joku sen hoksasi, ei ainakaan kertonut. Ne kuitenkin vain seuraavat tilannetta, sillä lähtökohta on, että kun sekä Pertunmaa että Mäntyharju ovat Etelä-Savon kuntia, maakuntarajaa ei liitoksella haluta rikkoa. Leppä sanoo, että kuntien ja maakuntien pitää yhdessä miettiä asioita uudelleen. – Muutamat kunnanjohtajat tosin ennakoivat näin voivan tapahtua. Pertunmaalla on laajasti hyväksytty ajatus siitä, että itsenäinen kunta lakkaa. Koko maa tulisi kuitenkin pitää elinvoimaisena. Kun rahat kuitenkin loppuivat, taantuivat myös elinvoimaponnistelut. Noin 1600 asukkaan kunnalle tuli viime vuonna puolen miljoonan euron suuruinen ylimääräinen lasku valtiolta. Kun vielä väki ikääntyy ja menot kasvavat, luottamusjohto ja virkakunta katsoivat yhdessä, että omaisuuden myynti ja verotuksen kiristäminen eivät riitä ratkaisuksi. – Toivon naapurikunnilta avarakatseisuutta ja yhteistä elinvoiman kehittämisen otetta ja vähiten valtapoliittisia näkökohtia. Kyse on jo turvallisuuspoliittisesta kysymyksestä. Oman kuntansa asukkaiden tulevaisuutta turvaamaan Leppä tarjoaa Valtatie Viiden varrella olevaa liikenteen ja kaupan kasvavaa keskittymää Kuorttia sekä osa-aika -ja vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia. On käsittämätöntä, että kunnan pitää maksaa valtiolle lakisääteisten palvelujen hoitamisesta. Minulla ei ole oikein luottoa nykyiseen hallitukseen, ja puheet kuntien määrän vähentämisestä ovat muistissa jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksesta saakka. Saattaa olla, että malli tukee niitä, jotka haluavat keskittämistä. Kuulemisaika on huhtikuu. Olisi tietysti helpoin ratkaisu olla tekemättä mitään, mutta olisiko se paras ratkaisu. Pertunmaan naapureista Etelä-Savon Mäntyharju lähtee mukaan liitosselvitykseen, Hirvensalmi ei. Parhaillaan tehdään ohjausryhmän alaisuudessa selvitysmies Eero Laesterän johdolla liitoskuntien nykytilannekuvausta, yhdistymissopimusta ja uuden kunnan palvelurakennesuunnitelmaa. Leppä tietää, että itsenäisen Pertunmaan aika on ohi
-Se on iso juttu kasvavissa kaupungeissa, jotka eivät saa tuloa suoraan niistä ihmisistä, jotka kaupungin kokoa kasvattavat, vaan sieltä tulee menoa. Jo ennen sote-uudistusta siinä oli hirveän paljon eri valtionosuusuudistusten historiallisia kerrostumia ja kuntien taloudenhoidon historiallisia kerrostumia. 46 Rahoitus Arto Sulonen kuvailee sote-uudistuksen jälkeistä valtionosuusjärjestelmää repaleiseksi. Eero Laesterän mukaan eräs haaste vos-järjestelmässä liittyy valtionosuuksien omarahoitusosuuteen. Jos puolet tykkää, niin puolet ei tykkää” KL3_32-60.indd 46 5.3.2024 8.35
Kaunistelemattomalla tyylillä luennoiva Laesterä on kuntakentällä saanut lempinimen ”Synkkä-Eero”. Sulonen on ollut valtionosuusuudistuksissa mukana 1990-luvun alusta saakka. P Kyseessä on todellinen kuntakentän ja valtionosuuksien erikoismiesten nimitys. He ennakoivat tehtävästä haastavaa. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen selvityshenkilöt ovat Arto Sulonen ja Eero Laesterä. KL3_32-60.indd 47 5.3.2024 8.35. Laesterän toimikausi selvityshenkilönä on 1.4.2024-28.2.2025 Ville Miettinen, teksti Ilkka Loikkanen, Kuntaliitto, FCG, kuvat ”Kuntatalouden mustan perjantain” eli marraskuussa tietoon tulleen uuden valtionosuusleikkauksen kompensointia kunnille selvitetään valtiovarainministeriössä, kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., kertoi RAFO-yleisölle. Kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., julkisti nimitykset Talousja johtamisfoorumi Rafossa helmikuussa. Nykyisin FCG:n leivissä toimiva Laesterä puolestaan on kiertänyt valtaosan maan kunnista kertomassa talousnäkymien totuuksia numeroiden valossa. 47 Kahden keikka Arto Sulonen ja Eero Laesterä nimettiin valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöiksi
Toinen haaste ovat kuntakentän kirjavat odotukset ja toiveet uudistukselta. – Talousjohtajat ovat erittäin hyvin tilanteesta kartalla, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Ei vielä edes ihan täysillä, koska siirtymäkautta on jäljellä. Valtionosuusuudistuksessa hän johtaa uudistuksen valmisteluryhmää. -Lähtölava, jolla lähdetään vuoteen 2024 ja siitä eteenpäin, se tulee nyt laskemaan ja tiukkuus tulee lisääntymään ennusteessa ja kuntien taloudessa, Minna Punakallio sanoi Kuntalehden videohaastattelussa Rafossa. Tuloeristä odotettiin korkeampia ja menoeristä matalampia. – On realismia, että kun taloudelliset reunaehdot on annettu eikä rahaa ole tulossa nimenomaan valtionosuusuudistuksen kuprujen hoitamiseen. Positiivisena hän pitää sitä, että kunnat tietävät, että uudistus pitää tehdä. Hänen toimikautensa on 7.2.2024-30.6.2025. Tiukkuus tulee lisääntymään” Kuntaliiton talousbarometrin mukaan talousjohtajat pitävät kuntatalouden nykytilannetta hyvänä mutta näkymää huonona. Monenlaisia vaikeusasteita Sulosen mukaan vos-uudistuksissa on erityinen vaikeuspiirteensä. Valtiovarainministeriön virkahenkilöt ovat uudistuksessa osana muuta työtään, mutta Sulonen on päätoiminen uudistaja. Sulonen näkee uudistuksen tärkeänä oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Ne voivat lähtökohdiltaan tuntua hyviltä ja loogisilta, ja sitten tulee laskelmat jotka vetävät maton alta pois. … Mutta kun on seurannut keskustelua, kuntien ajatukset aika paljon risteävät toisistaan. KL3_32-60.indd 48 5.3.2024 8.35. 48 Rahoitus KUNTATALOUDEN tilanne on heikompi kuin mitä kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot vuodelta 2023 antavat olettaa, muistuttaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. – On erilaisia hypoteeseja, joiden pohjalta lähdetään pohtimaan, voitaisiinko tällä tavalla uudistaa ja parantaa järjestelmää. Ja se puolikin joka tykkää ei tykkää riittävän paljon, Laesterä kuvailee. Aina tulee olemaan kuntia, jotka ovat pettyneitä ja on kuntia, jotka suhtautuvat neutraalisti. Kukaan ei koskaan ole sitä mieltä, että nyt meni hyvin ja tulee rahaa tarpeeksi jollei liikaa. – Jos puolet tykkää, niin puolet ei tykkää. Tämän haasteen nosti Rafossa esiin myös Eero Laesterä. Silloin joudutaan asemoimaan uudelleen tehtäviä ja hypoteeseja, Sulonen kertoi Kuntalehdelle tuoreeltaan nimityksensä jälkeen Rafossa. – Kunnat ovat valmiimpia hyväksymään tappiotakin niissä tilanteissa, joissa se pystytään ihan oikeasti palveluvelvoitteilla ja niiden kustannuksilla perustelemaan. -Sote alkaa vasta nyt näyttää oikeaa olemustaan kuntakentällä. Ja siitä tulee hankalaa. Kuntien yhteenlaskettu tulos 1,8 miljardia euroa vuoden 2023 tilinpäätösten ennakkotiedoissa on 0,6 miljardia vähemmän kuin ennuste vielä syksyllä näytti. Lue lisää ja katso videot Rafosta netissä: kuntalehti.fi/uutiset-aihe/rafo/ Minna Punakallio: Kuntatalouden ennuste heikkenee Arto Sulonen eläköityi kesällä 2022 Kuntaliiton johtavan lakimiehen tehtävästä
49 Tape ’’SADASOSASEKUNTI’’ Lake Placid 1980 ’’ENSIMMÄINEN TUOMIO’’ Los Angeles 1984 ’’LÄÄKÄRINLAUKKU’’ Lahti 2001 ’’SUOMI-RUOTSI: 5-6 ’’ Tampere 2003 näköispatsasehdotuksia suomen monumentaalisiLe urheilumuistoiLe VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Vieraina: tuulivoimarakentamisen selvitysmiehenä toiminut Arto Räty ja Suomen tuulivoimakuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala. kuntalehti.fi/valiokunta KL3_32-60.indd 49 5.3.2024 8.35. Teemana: tuulivoima Kuuntele uusi jakso Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
50 Ilmiöitä Nurmijärvi: voittaja vai häviäjä Nurmijärvi-ilmiö herättää tunteita. Keskustelussa otetaan vahvasti kantaa siihen, miten muiden ihmisten tulisi asua. Eero Karisto, teksti Markus Sommers, kuvat KL3_32-60.indd 50 5.3.2024 8.35. Välillä se julistetaan kuolleeksi, välillä lopulliseksi voittajaksi
Vanhanen on tyytyväinen siihen, että ilmapiiri haja-asutusalueelle N Matti Vanhanen on antanut Nurmijärvi-ilmiölle kasvot. Keskustelussa toisaalta paheksutaan ahdasta asumista ja kyseenalaistetaan kivikaupungin sopiminen pienten lasten kasvuympäristöksi. Naapurista Nurmijärveltä löytyi tontti muutaman kilometrin päästä lapsuudenkodista. Ura ei tunnetusti pysähtynyt kotikunnan vaihtamiseen. Oikeus valita Matti Vanhanen on antanut Nurmijärvi-ilmiölle kasvot. 51 Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikettä keskuskaupungeista kehyskuntiin kohti väljempää asumista ja halvempia hintoja. Oma lukunsa ovat eri asumistapojen ympäristövaikutukset. KL3_32-60.indd 51 5.3.2024 8.35. Espoossa syntynyt ja kasvanut Vanhanen päätyi itse nurmijärveläiseksi, kun koko Pohjois-Espoo oli käytännössä rakennuskiellossa silloin, kun hän halusi rakentaa talon. – Vähän arvelutti, kun poliittinen ura oli jo lähtenyt liikkeelle Espoon kuntapolitiikassa, Vanhanen muistelee. Nurmijärvi antoi nimensä ilmiölle, mutta se koskee lukuisia muitakin kehyskuntia isojen kaupunkien ympäristössä. Toisella puolen taas väitetään, että kehyskuntien kasvutaajamissa on maaseudun haitat mutta ei hyötyjä: pitkät välimatkat ja huonommat palvelut, mutta ei kuitenkaan omaa luonnonrauhaa. Talo on kolmas itserakennettu, metsän reunassa avarien peltonäkymien äärellä. Tunnettu nurmijärveläinen nähdään usein myös Helsingin katukuvassa. Nyt on vuorossa jo neljäs omakotitalo Nurmijärvellä Lepsämän kylässä
Autokanta on täällä jo sähköistynyt todella nopeasti. Nurmijärvi pyrkii tasaiseen prosentin väestönkasvuun. Klaukkala on Nurmijärven nurkka, joka on lähimpänä Helsinkiä, ja kasvanut selvästi suurimmaksi keskukseksi. Nykyisin hyväksytään, että ihmisillä on oikeus valita. Julkisilla pääsee huonosti, varsinkin takaisin, ja sopivia parkkipaikkoja on vaikea löytää, hän kertoo. Kunnan tavoite on tukea kolmen ison taajaman elinvoimaa, sanoo Mäkelä. Yhteinen toiminta vahvistaa paikallista identiteettiä. Se markkinoi itseään ilmaisulla ”Ylpeästi lande”. Nurmijärvi on Suomen suurin maalaiskunta. Mutta ne ovat yleensä matkoja Nurmijärven ulkopuolelle. Hän kuitenkin seuraa urbaania asumista Raumalla, jossa hänen puolisonsa asuu. Mutta toisaalta kunta helpottaa myös haja-asutusalueille rakentamista. 52 Ilmiöitä rakentamista kohtaan on muuttunut suopeammaksi. Kirkonkylä on kaukana perinteisestä kirkonkyläidyllistä. Hän viittaa erityisesti Röykän taajamaan, jossa yksityiset toimijat ovat kehittäneet elinvoimaa, muun muassa ostaneet vanhan sairaalan, jugendlinnan, jossa nykyisin toimii hostelli. Joskus kasvu on ollut yli kaksi prosenttia, viime vuonna se jäi 0,7 prosenttiin. – Ehkä sitten tapahtumakalenterissa on merkintöjä myös arkipäiville. – Täällä on vähitellen kasvava joukko hyväkuntoisia eläkeläisiä. Se on kasvanut pienen kaupungin keskustaksi. Palvelurakentaminen ohjataan kaavoituksella taajamiin eikä moottoriteiden varsiin. – Tai ainakaan enää siitä ei puhuta samalla tavalla. Paluu ei näköpiirissä Satu Lipponen muutti miehensä ja tyttären kanssa Klaukkalaan 1988. Se on tyypillisin lähiö. Mäkelän mukaan kasvu on hallinnassa. Yksi keskeinen syy on flyygeli, jonka soittaminen kerrostalossa häntä arveluttaa. Vanhanen ja Lipponen ovat tulleet muualta, ja kummankin lapset ovat muuttaneet muualle. Mäkelä on syntynyt Nurmijärvellä ja palannut sinne asumaan. Hän puolustaa paljon parjattua jätevesisasetusta, jolla säädellään vesistöjen lähellä ja pohjavesialueilla olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä. – Muutenkin on kertynyt tätä tavaraa. Ylpeästi lande Nurmijärvi on hajanainen kunta, siinä on kolme keskusta: kirkonkylä, Rajamäki ja Klaukkala. Rajamäki on tunnettu Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä sekä entisistä Alkon, nykyisin Noran tehtaista, joilla valmistetaan muun muassa Koskenkorvaa. Takaisin Helsinkiin Lipponen ei haaveile muuttavansa. Nurmijärveläisyyden periytymisen arvioimiseen tämä on liian pieni otos, mutta sellaisena ei anna vahvaa kuvaa. Teatterija muita retkiä on kalenterissa jatkuvasti. – On eri asia olla Suomen suurin kunta kuin 26:nneksi suurin kaupunki, sanoo kunnanjohtaja Outi Mäkelä. Hän uskoo, että juurtuminen lisääntyy myös Nurmijärvellä. Toinen tytär syntyi siellä. – On siinä selvä ero. KL3_32-60.indd 52 5.3.2024 8.35. Mutta lukion toinen tytär kävi Helsingissä, toinen Espoossa. Kunnanjohtaja Outi Mäkelä tukee kolmen taajaman elinvoimaa. Lipponen kehuu Klaukkalaa lapsiperheen näkökulmasta. Lentokentän läheisyys oli myös hyvä asia, sillä Lipponen on matkustanut paljon ulkomailla työnsä puolesta. Hänen lapsensa on vielä kouluiässä. Heillä on aikaa ja muita resursseja osallistua erilaiseen toimintaan. Juuret kasvavat Matti Vanhanen ei ole koskaan varsinaisesti asunut kovin urbaanissa ympäristössä. Lipposet asuivat ensin Helsingin kantakaupungissa, sitten lähiössä kunnes ostivat oman asunnon Klaukkalasta. Mäkelä sano olevansa tyytyväinen, että kehitystä tapahtuu myös ilman kunnan panostuksia. En minä saisi Helsingissä sellaista asuntoa, johon mahtuisin. Harrastuksia, kavereita ja luontoa on riittänyt. Siellä näkyy, että ihmisillä on juuret kotipaikkakunnallaan. Nyt on ensimmäinen kausi, jolloin hänellä ei ole sinfoniaorkesterin tai oopperan kausikorttia. Vaikea kotimatka Musiikki on Lipposelle tärkeä. Hänen mukaansa se tuli tarpeeseen ja samalla poisti keskeisen argumentin, jolla haja-asutusrakentamista on vastustettu. Vanhanen ei itse koe jäävänsä paitsi tapahtumista asumispaikkansa takia. Lisäksi on pienempiä keskuksia ja välillä perusmaaseutua. Yksi oleellinen tekijä on jätevesiasetus, Vanhanen korostaa. Lapset ovat jo lähteneet omilleen ja Lipponen on jäänyt leskeksi, mutta hän asuu edelleen perheen alkuperäisessä rivitaloasunnossa
Vanhanen laskee tänä vuonna käyneensä harvemmin kuin kerran viikossa, joskus omalla autolla, joskus julkisilla välineillä. Etätyön takia pitkien työmatkojen merkitys väheni. Mäkelä sanoo, että Nurmijärvi pyrkii sekä helpottamaan henkilöautoliikennettä että kehittämään joukkoliikennettä. • Asukasmäärän kasvusta noin puolet tuli maahanmuutosta, runsas kolmannes luonnollista väestönkasvua ja loput kotimaan muuttoliikettä. Työikäiset ovat hiukan yliedustettuina. • Olemassa olevasta asuntokannasta noin puolet on omakotitaloja, neljännes kerrostaloasuntoja ja loput rivija muita taloja. Vanhanen huomauttaa, että suuri osa työmatkaliikenteestä kohdistuu muualle kuin Helsinkiin. • Vuoden 2023 aikana valmistui 518 asuntoa, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 350. Osa-aikainen etätyö, jossa osa työajasta tehdään etätöitä, osa ollaan työpaikalla, sopii Nurmijärven kaltaisille kehyskunnille, joista työmatka keskuskaupunkiin pari kertaa viikossa ei ole kohtuuttoman pitkä. Nurmijärvi • 44 773 asukasta • Asukkaista Klaukkalassa asuu 40 prosenttia, Kirkonkylässä 20 ja Rajamäellä vajaat 20 prosenttia. KL3_32-60.indd 53 5.3.2024 8.35. Haluttiin isompia asuntoja, joihin mahtui työtila. Nurmijärvi päätti olla liittymättä Helsingin seudun joukkoliikenneyhtymään, mutta asukkaat saavat ostaa HSL:n sisäisiä kausilippuja samalla hinnalla kuin HSL:n jäsenkuntien asukkaat. Vanhanen ja Mäkelä näkevät sähköautot keskeiseksi ratkaisuksi. • Veroprosentti 7,5. Aluksi etätyö vauhditti jo hidastunutta ilmiötä. Lipponen sanoo välttävänsä pääväyliä iltapäivällä puoli viiden ja kuuden välillä ruuhkien takia. Etätyöbuumiin on viime aikoina tullut uusia käänteitä. Myös kunta investoi latausmahdollisuuksiin, sanoo Mäkelä. Autokanta on täällä jo sähköistynyt todella nopeasti. Toisaalta osa työvoimasta asettaa etätyömahdollisuuden kynnyskysymykseksi työpaikan vastaanottamiselle. Sen sijaan suurista kaupunkikeskustoista syvälle maaseudulle, Lappiin tai ulkomaille etätöitä tekemään siirtyneillä voi olla edessä vaikeita päätöksiä tai neuvotteluja. • Kouluikäiset ovat selvästi yliedustettuna ja eläkeikäiset aliedustettuina koko maan lukuihin verrattuna. • Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noin 60 prosenttia. Sähköautoilla eroon päästöistä Hiilijalanjälki on keskeinen osa-alue Nurmijärvi-ilmiöstä puhuttaessa. Mäkelä kertoo, että Nurmijärvi osallistuu Sitran käynnistämään Ilmastokummit-hankkeeseen, jossa kuntalaisia kannustetaan kokeilemaan itse valittuja ilmastotekoja. Niitä sai halvemmalla kehyskunnista ja kauempaa maaseudulta kuin kantakaupungeista. Satu Lipponen ei haaveile Helsingistä. Busseja kulkee, mutta lähin ratayhteys on Vantaalla kymmenen kilometrin päässä Klaukkalasta. Asuntokannasta osa on tyhjänä. • Noin neljännes uusista asunnoista on pientaloja, lähes kolme neljännestä kerrostaloihin ja loput rivitaloihin. Fakta Mäkelä sanoo käyvänsä Helsingissä ehkä kerran viikossa, yleensä omalla autolla. Osa työnantajista on alkanut kaivata työntekijöitään takaisin toimistoihin. Sekä Vanhanen että Mäkelä muistuttavat, että Nurmijärvi tuottaa kaukolämpönsä bioenergialla. Pandemia saattoi muutenkin lisätä väljyyden arvostamista. 53 Ollako vai eikö olla PANDEMIAN pitempiaikainen vaikutus Nurmijärvi-ilmiöön on vielä arvailujen varassa. Erityisesti kehäteiden varsilla on paljon työpaikkoja. Harrastuksia, kavereita ja luontoa on riittänyt. Matkaa Helsingin keskustaan on noin 30 kilometriä ja aikaa henkilöautolla kuluu runsaat puoli tuntia
– Virkarikoksiin voivat syyllistyä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät, julkista luottamustehtävää hoitavat, julkista valtaa käyttävät ja julkista tehtävää hoitavat. Täysin samanlaisia tehtäviä hoitavien rikosvastuunkin olisi tietysti oltava samanlainen. Kärsitte siis työssänne rikosoikeudellista päänsärkyä. Nykyisin niin harvoin tapahtuu. Sitä tässä nyt korjaillaan. Julkisen ja yksityisen puolen virkavastuut eivät ole kaikin osin täydessä symmetriassa. Miksi ihmeessä. – Tällä hetkellä tuskin, mutta jatkossa toivottavasti edes joskus. Sinänsä laiminlyönti on esimerkiksi virkavelvollisuuden rikkomista samalla tavalla kuin lainvastainen toiminta. – Kirjoittaisin kunta-, alueja viranhaltijalakeihin säännöksen, joka velvoittaisi kunnat ja hyvinvointialueet siirtämään virkarikosepäilyt poliisille jo matalalla ”syytä epäillä” -tasolla. Näkemys II Suomalaisista virkarikostuomioista oikeusministeriölle laajan selvityksen tehnyt HTT, OTT, dosentti Matti Muukkonen, päällimmäiset havaintonne viime aikojen oikeuskäytännöstä. – Tämä on vaikea kysymys. Tutisevatko soteja kuntaväen puntit ikinä. – Virkarikokset ovat lahjusrikoksia, virka-aseman väärinkäyttörikoksia, virkasalaisuusrikoksia sekä eräitä muita tahallisia tai vakavia tuottamuksellisia virkavelvollisuuksien rikkomisia. Koskeeko virkarikosrikosvastuu siis myös kuntien ja hyvinvointialueiden luottamuspäättäjiä. Virkamiesten virkarikosvastuussa on kyse samasta asiasta. – Virkavelvollisuuksien määrittely on jäänyt liian höttöiseksi, ympäripyöreäksi. – Kuntia koskevia tuomioita on hyvin vähän, kun verrataan henkilöstömäärää julkisen sektorin sisällä. – Tuskin ne pahasti tutisevat. – Kyllä se toi. Virkarikospykälät remontissa – sotesotku pakottaa uudistamaan myös rikoslakia Ari Mölsä, teksti Yrjö Kilpi, piirros Tutisevatko soteja kuntaväen puntit. – Virkarikossäännökset ovat suurelta osin vuodelta 2002, eivätkä ne enää ole täysin ajan tasalla. Pääsäännöt niistä ovat rikoslain 40 luvussa. Määrään teille Buranaa. Näkemys I Lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala oikeusministeriöstä, miksi virkarikospykälät kaipaavat kokonaisuudistusta. 54 Lakia lukien O ikeusministeriö valmistelee mittavaa virkarikoslainsäädännön uudistusta. Mikä muuttuu. KL3_32-60.indd 54 5.3.2024 8.35. Mikä on virkarikos. Jos olisitte yksinvaltias, minkä asian panisitte heti kuntoon. – Rikosoikeuden professori Allan Serlachius sanoi jo sata vuotta sitten kauniisti, että sakkorangaistuksen uhka muodostaa ”muistimarjan”, joka kannustaa ihmisiä velvollisuuksiensa tunnolliseen hoitamiseen. – Virkarikostuomioiden määrä on melko vähäinen suhteessa tehtyihin rikosilmoituksiin ja aloitettuihin esitutkintoihin. – Sote-uudistuksen yhteydessä huomattiin, että virkavastuun laajuudessa eri henkilöstöryhmien välillä on epäjohdonmukaisuutta. Toisaalta, kun virkavelvollisuuksia ei ole tarkasti määritelty laissa, ei tuollaisessa tilanteessa välttämättä rikota rikoslakia. – Koskee. Onko nykylaissa ilmiselviä porsaanreikiä. Toiko sote-uudistus Suomeen tyystin uutta rikosoikeudellista päänsärkyä. Kuka voi syyllistyä virkarikokseen. Voiko virkamies joutua käräjille pelkästä lorvimisesta – siitä, että hän jättää työnsä tekemättä
KUHINA-RAPORTTI ja tiedät, mistä kunnissa ja hyvinvointialueilla kuhistaan! Tilaa studiolinjat.fi Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi KL3_32-60.indd 55 5.3.2024 8.35. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Parhaimmat perhot ovat niitä, joita taimen rakastaa, mutta arvokkaimmat kädentaidon jäljet pysyvät vitriinissä. 56 Vasara ja neuloja K ädentaitojen kuningaslajista voidaan olla montaa mieltä, mutta kalastajien kuningaslajissa taitavimmat, tai vähintäänkin omistautuvimmat, tekevät itse kalastustarvikkeensa, kuten perhonsa ja nappaavat saalit omatekoisilla ”syöteillä”. KL3_32-60.indd 56 5.3.2024 8.35. Perhojen sitojan aatelia Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen rentoutuu perhoja sitomalla ja jokivarressa kalastamalla. – Kyllä se on sellainen kokonaisvaltainen elämys, jossa yhtä aikaa rentoutuu ja innostuu, Hänninen aloittaa. Itä-Lapin Sallassa, luonnonkalaisten jokien kupeessa, syntynyt Hänninen on todellinen perhonsidonnan Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen rentoutuu perhoja sitomalla. Leena Hirvonen, teksti Soila Puurtinen, kuvat Perhoja voi sitoa kuivissa sisätiloissa ja pöydän äärellä perhopenkissä, mutta sellaiset lajin vannoutuneet harrastajat, kuten Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, 39, sitovat perhonsa ”lennossa”, eli mielellään kesäiltana, jokivarressa, hetki ennen siiman sinkoamista veteen
– Onnistuneimmat perhot eivät ole välttämättä niitä kauneimpia vaan niitä, joihin kala tarttuu. Kädentaitoa ja hyppysissä syntyvän perhon kauneutta on ajateltava kalan kannalta: mihin harjus tarttuisi tai taimen nappaisi. Hännisen mukaan lajissa ovat läsnä molemmat: sekä yksinäinen rauhoittuminen että sosiaalinen ajatusten jakaminen. Perhoja ei sidota perhonsitojaa varten, vaan kalaa varten, Hänninen painottaa. Perhojen sitomiseen saa kulumaan rahaa kympeistä satoihin euroihin parilta perholta, mutta Hännisen mukaan myös pienellä budjetilla pääsee alkuun. Perhoja voidaan sitoa esimerkiksi lampaan villasta tai vuoden karvoista. Kaikkea ei kaloille tarjoilla. 57 Yksin ja yhdessä Perhositomista voisi äkkiä ajatella yksinäisenä harrastuksena. – On kalastajia, jotka ostavat perhonsa ja on perhon sitojia, jotka eivät kalasta, mutta minulla nämä liittyvät kiinteästi yhteen. Koukut, joita ”koristellaan” ovat teräviä ja tökkäävät helposti sormiin haavoja, mikäli keskittyminen hetkeksikään herpaantuu. Materiaaleja harrastukseen löytyy kalastuskaupoista – tai vaikka läheiseltä maatilalta. Silmäniloakin perhoista silti on. Viisivuotiaana sidottu perho, aarre suorastaan, on Hännisellä kotona kaapissa, samoin kuin harvinaisimmista ja arvokkaista materiaaleista tehdyt perhot. – Sitojat tekivät toisiaan hienompia perhoja hallitsijoiden kalastusharrastusta varten ja joutuivat vähän kilpailemaankin sillä, kenen perho on upein ja tulee valituksi, Hänninen kertoo. Pakki vain mukaan ja sinne, minne retki suuntautuu. – Kyse on teknisestä, mutta luovuutta vaativasta lajista. kädentaitaja. Tämä pitää kuitenkin vain osin paikkansa. Yhtä lailla voidaan käyttää myös esimerkiksi sulkia tai höyheniä. Työ vaatii pikkutarkkaa sorminäppäryyttä, kärsivällisyyttä ja toisinaan myös kivun sietämistä. – En tarvitse erillistä tilaa sitomista varten. Kyse oli jo silloin isän ja pojan kalastusharrastukseen liittyvästä tehtävästä. Hännisen mukaan kokonaisvaltaisuudessa ja lähes palvelumuotoilussa piilee yksi lajin hienous. – Tuntuu hyvältä ajatella kiireen ja vaativien työtilanteiden keskellä, että sieltä se reissu taas tulee. – Perhojen sitominen kehittää tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Pidän siitä, että harrastus liikkuu mukanani. Hänninen muistuttaa, että historiassa kyse oli ”lordien lajista”, joten ei ihme, että upeita perhoja pidetään edelleen taiteena. On toki myös heitä, jotka vain sitovat perhoja ja esimerkiksi myyvät niitä. Yhdessä kaveriporukan kanssa tehdään joka kesä reissu jonnekin yhdessä sovittuun kohteeseen. Tähän mennessä Hänninen arvioi sitoneensa lähes 10 000 perhoa. Vaikeus viehättää Perhojen sitomista pidetään lähes taiteena. KL3_32-60.indd 57 5.3.2024 8.35. Ensimmäisen perhonsa hän sitoi jo 5-vuotiaana, kotona pirtin pöydän ääressä, suvun miesten oppien mukaan. Valmiit perhot ovat värikkäitä, uniikkeja ja aina kädentaitajansa yksilöllisen työn tulosta. Perhopakki pakattuna Hänninen ei vielä ole karannut kesken kuntajohtajien virkistyspäivien kalastamaan tai sitonut perhoja salaa kaupunginhallituksen kokouksessa, mutta hän myöntää, että perhopakki on aina pakattuna ja lähteminen polttelee mielessä. Perhojen sitomista voi pitää lähes taiteena. Juuri nyt on mietinnässä ensi kesän kohde. Kun kavereiden kesken pöydän ääressä sidomme, keskustelemme niin työn jäljestä kuin parhaista keinoista ja ratkaisuista hyvän perhon tekemiseksi. Ei voi ajatella muuta kuin sitä, mitä on tekemässä. Tällöin puhutaan karvapäistä. Hänninen sanoo olevansa nykyään kesäkauden kalastaja. Hänninen ei ole myynyt perhoja, mutta sanoo sen sijaan opettaneensa perhonsitomisen saloja tuttavilleen. Lisäksi tarvitaan erinäisiä sidontatyökaluja, kuten pihdit, sidontaneulat ja solmutyökalut, duppinghyrrä ja harja sekä koukkuja, putkia ja sidontalankaa ja sidontapenkki, mikäli sellaisen haluaa. Perhojen sitominen ja kalastus liittyvät usein kiinteästi yhteen, niin myös Hännisen harrastuksessa. Perhoja voidaan sitoa esimerkiksi lampaan villasta tai vuohen karvoista, peuran tai mäyrän vatsakarvoista tai ketun karvoista. Toisaalta sitominen on todella sosiaalista. – Virkakollegoille en ole vielä päässyt tätä taitoa opettamaan, mutta kyllä minä mielelläni aina seuraavia kalastusreissuja suunnittelen
040 717 8614. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 050 352 3277 ja Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi. Lisätietoa ja kumppanimyynti: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. Rovaniemi, Lappia-talo Kuntatekniikan päivät 2024 Pieksämäen kaupunki hakee kaupunginjohtajaa Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 2.4.2024 klo 16.00 Kuntarekryn kautta . 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p. 045 149 5569 mielipide@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Asiakaspalvelu puh. Osallistujia päivillä on ollut noin 360. Tapahtuman järjestää SKTY. puh. 58 108. SKTY Ajankohtaiset asiantuntijaluennot Case-esittelyt Kuntatekniikan saavutukset Kuntatekniikan näyttely 22.-24.5. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Kuuntele uusi jakso kuntalehti.fi/valiokunta KL3_32-60.indd 58 5.3.2024 8.35. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan In Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä teknisen toimialan ammattitapahtuma. 050 599 6681 Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh
Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. In Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä teknisen toimialan ammattitapahtuma. Tapahtuman järjestää SKTY. 050 352 3277 ja Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi. Lisätietoa ja kumppanimyynti: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. 040 717 8614. SKTY Ajankohtaiset asiantuntijaluennot Case-esittelyt Kuntatekniikan saavutukset Kuntatekniikan näyttely 22.-24.5. Osallistujia päivillä on ollut noin 360. Rovaniemi, Lappia-talo Kuntatekniikan päivät 2024 KL3_32-60.indd 59 5.3.2024 8.35. puh
Vad händer i kommunerna. KL3_32-60.indd 60 5.3.2024 8.35. Läs mera, det lönar sig. Alltid