Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Kaikki vaaleista Kaupunginjohtaja haastaa itseään Huhtikuu 2025 Vauvan syntymä on iso onni
Jotta pääset kartalle siitä, mitä tietojärjestelmiä on markkinoilla, kannattaa sopia markkinavuoropuhelu toimittajien kanssa. Meillä on pitkä kokemus julkishallinnon järjestelmähankinnoista ja tarjoamme ratkaisuja, jotka on suunniteltu erityisesti kuntien tarpeisiin. Lainsäädäntöesitys on ollut lausuntokierroksella, ja hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan syksyllä 2025. Abilitan kilpailutusopas auttaa sinua kilpailutuksen laatimisessa. Jatkossa julkisen toimijan on omistettava vähintään 10 % sidosyhtiöstä, jotta hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailutusta. mainos mainos Lue kilpailutusopas kotivisuiltamme abilita.fi Abilita on Suomen luotettavin julkishallinnon järjestelmätoimittaja Mainos Hankintalain suunniteltu muutos vaikuttaa kuntien hankintoihin Mitä lakimuutos tarkoittaa kunnille. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.. Inhouse-hankinnoissa on omat ongelmakohtansa, eikä se ole kunnalle aina paras mahdollinen vaihtoehto. Näin pysyt ajan tasalla, millaisia tietojärjestelmiä kunnille on tarjolla. Ota yhteyttä ja varaa markkinavuoropuhelu! Hankintalaki vaikuttaa uudistuessaan merkittävästi kuntien hankintoihin myös tietojärjestelmien osalta. Kilpailuttaminen on luultua helpompaa. Kilpailutusta ei kannata pelätä, sillä se on mainettaan yksinkertaisempaa. Hankittu palvelukokonaisuus ei välttämättä ole yhtä pitkälle kehitetty kuin muut markkinoilla olevat vaihtoehdot ja hintalappukin voi olla kovempi. Mikäli uusi laki astuu voimaan suunnitellusti, nykyisiä järjestelmiä kannattaa arvioida ajoissa ja valmistautua mahdolliseen kilpailutukseen. Kilpailutuksen avulla kunta voi hankintalain puitteissa itse määritellä tärkeimmät kriteerit, joiden perusteella markkinoilla olevia vaihtoehtoja on helppo arvioida. Uudistuksella hallitus haluaa lisätä kilpailua, kilpailuneutraliteettia ja markkinoiden toimivuutta. Vapaamuotoinen markkinavuoropuhelu ei sido mihinkään, eikä vie kuin pari tuntia omaa työaikaasi. Hankintalain mukaisen tarjouspyynnön voit koostaa itse ilman ulkopuolisen konsultin apua. Muutoksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden hankintakäytännöt muuttuvat, erityisesti inhouse-yhtiöiden osalta
Kun siis kysytään, mikä on tämän Kuntalehden ydinsisältö huhtikuussa. LAKI Airbnb-painajaiset leviävät vuokrien noustessa pilviin – ”Kiinteistösijoittajat ovat onnistuneet lobbaustyössään” 3. UUTISET Hallitus norminpurkutalkoista: Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja kelpoisuussäännöksiä ei väljennetä 2. Ja jos vaaleilla vaikuttaminen ei kiinnosta, mikä tapa kiinnostaisi. Yksi erityispiirre on se, että asiantuntijoiden avulla ja ansiosta olemme saaneet analyysiä vaalien takaa. 3 Paloa ja tietoa tässä lehdessä verkossa Ihan yksinkertaisesti vastauksena on vaalit. Mistä kunnissa oikeastaan päätetään. – On aivan turhaa hermostua ruokailussa levottomasti käyttäytyvistä oppilaista, jos aikuiset eivät ole järjestäneet syömiseen riittävästi aikaa. Miten mikäkin asia vaikuttaa, miksi jossakin kunnassa on enemmän ehdokkaita kuin toisessa, mistä vaaleissa oikeastaan on kysymys, mitä numeroiden takaa löytyy. Jouni Lampinen Maksuton synnytys vetovoimatekijänä Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuusto päätti maaliskuussa, että synnytyksistä ei peritä asiakasmaksuja. Paikallisiin asioihin täytyy olla paloa ja sen lisäksi tietoa, että tehdään fiksuja päätöksiä kotikunnan puolesta. – Puhutaan keskimäärin noin 250–400 euron kustannuksesta synnyttäjää kohden, kertoo aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) Savonlinnasta. Kuntaja aluevaalit ovat leimanneet toimituksellista tekemistä koko kevään. Miten valtuustot työskentelevät. Vastaava päätös on tehty ainakin Lapissa. – Asiakasmaksujen perimättä jättämisen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja synnytysten määrää. Tässä lehdessä päättäjät eri puolilta Suomea kertovat omista kokemuksistaan ja paikallispolitiikan merkityksestä. Mitä kaikkea on uusien luottamushenkilöiden edessä. SOTE Synnytysten hoitaminen on vaakalaudalla Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, uutisoi Iltalehti – ministeri Kaisa Juuso kiistää hallituksen siunaavan mitään 108. Kouluruokailuun osallistumista voidaan lisätä varmistamalla, että ruokailussa on riittävästi aikuisia mukana, neuvoo Ruukku ry. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Vain neljäsosassa kouluista toteutuu yli 25 minuutin ruokailuaika. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Etelä-Savossa synnytykset hoidetaan Mikkelin keskussairaalassa. /KUNTALEHTI Kuva: Heli Sorjonen Kuva: Seppo Haavisto. Vaalijuttuihin kannattaa tutustua myös Kuntalehden digissä. Vaalit kiehtovat perinteisesti toimituksissa, mutta nyt on saatava kuntalaiset ja ehdokkaat innostumaan ja tietämään. – Liian kiireinen ja hälyinen ruokailutilanne saattaa johtaa siihen, että oppilas jättää ruokailun kokonaan väliin. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 3/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Toimitus on tehnyt sisältöjä erilaisista näkökulmista: ehdokkaiden, kuntien, nykyisten päättäjien ja numeroiden näkökulmasta. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Tiina Ojutkangas Tuottaja Aikapula vesittää kouluruokailut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n tiedotteessa asiantuntija Aliisa Hyvönen huomauttaa, vartissa koululainen ei ehdi jonottaa, syödä riittävästi ja hakea tarvittaessa lisää. Jouni Lampinen 1
4 Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen haastaa itseään. Kuva: Mika Rinne 56
Data: Valtiontalouden tarkastusvirasto Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu. Pohjois-Pohjanmaalla on käsissään ison hitin ainekset. Jani Halme kolumnissaan Kuntalehdessä. Mitään vaaleja ei voi käydä ilman tukijoita. Luvut pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon. 11 47. 5 Säätiöt 19 000 000 € Fonden för intressebevakning av det svenska i Finland sr Mauri Holopaisen kuolinpesä 2 300 000 € 19 268 000 € Yhdistykset 718 000 € Säätiöt 3 890 000 € Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö sr 3 800 000 € Yksityishenkilöt 727 000 € Yritykset 462 000 € Yhdistykset 515 000 € Työväenlehdistön kannatusyhdistys ry 1 253 000 € Yhdistykset 3 720 000 € SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE MUUT VIHREÄT Säätiöt 109 000 € Yksityishenkilöt 81 000 € Yritykset 15 000 € Yksityishenkilöt 2 425 000 € Yhdistykset 515 000 € Yritykset 328 000 € Säätiöt 162 000 € KESKUSTA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET Yksityishenkilöt 974 000 € Yhdistykset 92 000 € Yritykset 63 000 € Yhdistykset 441 000 € Säätiöt 105 000 € Yritykset 89 000 € VASEMMISTOLIITTO KRISTILLISDEMOKRAATIT RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Yksityishenkilöt 22 000 € Yksityishenkilöt Yhdistykset Säätiöt Yritykset Säätiöt 462 000 € JRT-säätiö sr 462 000 € Yhdistykset 97 000 € Yksityishenkilöt 9 000 € Yritykset 1 500 € Yritykset 171 000€ Yhdistykset 63 000 € Yksityishenkilöt 10 000 € Yritys LIIKE NYT Hjallis Promotion oy 33 000€ Yksityishenkilöt 14 000 € Puolueiden suurrahoittajat vuosina 2011-2024, yksittäiset tukijat puolueittain ja tyypeittäin Yksilöidyistä lahjoituksista säätiöiden suurlahjoitukset puolueiden tärkein tukijataho viime vuosikymmenet Gra?ikka esittää kaikki puolueiden nimetyt tukijat (kaikki joiden tuki on ylittänyt 1500 euroa per vuosi). Puolueen suurin rahoittaja ja kaikki yli miljoona euroa rahoittaneet nimetty gra?ikassa. Visualisointi: Tietomuotoilutoimisto KRUT Teemu Hiltunen, 85 000€ KD-Mediat Oy, 141 000€ *Avainsäätiö sr, 88 000€ * 6 ”Nostan jokaiselle hattua” näkökulma 8 Onneksi on kunnat – ja kuntavaalit 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Paikallisen ruokakulttuurin suurenmoiset mahdollisuudet 12 Uutiset tuottajalta 15 Nyt loma-asia on tutkittava ja ratkottava analyysi 16 Jännittävien vaalien äärellä 20 Konkarien neuvot 26 "Valmista pelikirjaa ei ole" 28 Korkeajännityksen aika kuntademokratiassa kunnat ja johtajat 33 Humanismi ja kuntastrategia 34 Luoto, lähes kympin kunta 40 Tekoäly voi olla hyvä assistentti 42 Allianssimalli vauhditti digiloikkaa 44 Useimmissa kunnissa ääniä vapautuu enemmän aluekuin kuntavaaleissa 45 Mielipiteet + Somessa 47 Perussuomalaisilla omia polkuja rahoituksessa 50 Rahan pyytäminen kuuluu työhön 52 Kuntakonkari oli lähes mahdottoman edessä sotemaailmassa 54 Perho pistää paremmaksi vasara ja neuloja 56 Pakko päästä äärirajoille lakia lukien 58 Päättäjällä voi olla monta hattua pelisäännöt tarpeen 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 16 Nyt jännitetään vaaleja, ennen kaikkea äänestysprosenttia
”Nostan jokaiselle hattua” Antti Kähkönen elää työssään kiehtovaa aikaa, kun kevään vaalit lähestyvät ja vaalien ytimessä oleva data kiinnostaa yleisöä ja puolueita. Onko se vaikuttanut. Vastaus löytyy helposti. Kähkönen on myös taloustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistolla, jossa hän valmistelee vaalien henkilöitymistä ja vaalirahoitusta käsittelevää taloustieteen väitöskirjaa. Paljon tehdään kokemuksen ja anekdoottien varassa. – Usein ajatellaan, että ensin tutkitaan ja sitten, jos tutkijalla on siihen kiinnostusta ja markkinoilla kysyntää, kaupallistetaan tutkimustuloksia. Tämän oletuksen mukaan heidän yhteiskunnallinen toimintansa ja siitä viestiminen ovat tiiviissä yhteydessä juuri vaaleihin ja niiden läheisyyteen. Omassa tapauksessani asia on edennyt toisin päin: aloin ensin tehdä analyysejä tutuille ehdokkaille eri puolueista, myöhemmin sain niistä rahaakin, ja siitä sitten muotoutui ajatus, että vaalidataa voisi pöyhiä vähän syvällisemminkin. Autamme myös asianajotoimistoja, työmarkkinajärjestöjä ja mediataloja seuraamaan valtioneuvoston lakija muita hankkeita kehittämämme mobiilisovelluksen avulla. – Siihen nähden, kuinka paljon rahaa monissa kampanjoissa käytetään ja kuinka niissä on kiinni ehdokkaan poliittinen tulevaisuus, tehdään data-analyysiä hyvin vähän. Vaalit ja politiikka on sellainen aihealue, joka tarjoaa loputtomasti kiinnostavia tutkimuskysymyksiä. 6 Antti Kähkönen tekee töitä mediataloille, puolueille ja ehdokkaille. Myös kampanjatiimiä on entistä vaikeampi rekrytoida. Teksti Tiina Ojutkangas. – Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa. – Tuottamamme vaalianalytiikka muodostaa osan siitä, mitä yrityksessä teemme. Mikä siinä kiehtoo erityisesti. Suomen vaalidata Oy:n toimitusjohtaja ja väitöskirjatutkija on tehnyt Kuntalehdelle vaalidata-analyysejä viime syksystä asti. Paljon tehdään kokemuksen ja anekdoottien varassa. – Toimivissa demokratioissa jaetaan valta uusiksi säännöllisin väliajoin ja määritellään, minkä painoarvon erilaiset ideologiat ja tavoitteet saavat. Suomen vaalidata Oy:n toimitusjohtaja on juristi, joka on omien sanojensa mukaan pikemminkin ajautunut kuin pyrkinyt työurallaan työskentelemään datan ja analytiikan saralla: ensin sote-alan liikkeenjohdon konsultoinnissa, sitten potilastietojärjestelmien parissa ja nyt yrittäjänä avoimen datan pauloissa. Mahdollisuuksia kehittää kampanjoissa, ehdokasasettelussa ja varainkeruussa dataan tukeutuvaa lähestymistapaa on paljon. On pakko kysyä, miksi Antti Kähkönen sitten tutkii vaalidataa ja tekee analyysejä. Voisi kuvitella, että käsitys politiikasta muuttuu, kun tutkii vaalidataa, pilkkoo ja analysoi. Politiikan tutkimuksessa sanotaan usein kriittisesti, että poliitikon ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu ennen pitkää heidän oman uudelleenvalintansa varmistaminen. Tähän mennessä ei ole Kuntalehdessä tullut yhtään sellaista kysymystä, johon vastausta ei olisi löytynyt oli kyse Merijärven kilpailuasetelmista tai Närpiön ominaispiirteistä. Kähkönen tietää, että ehdokkaiden löytäminen on aiempaa vaikeampaa
– Lehden artikkeleissa ja Suomen vaalidatapavelun analyyseissä on niin paljon kiinnostavaa, että suurin haaste on valita mitä visualisoidaan, ja mitä korostetaan lukijoille. Etenkin datakaavioita on tehty lähes joka numeroon vuodesta 2024 alkaen. – Pyrimme data-analyysin avulla tarjoamaan lukijalle laajemman kontekstin ja mahdollisuuden tutustua sellaisiin ilmiöihin, joihin laadullisella tutkimusotteella olisi vaikea päästä käsiksi. 7 – Ehdokkaat ja puoluetoimijat asettavat itsensä alttiiksi kovallekin julkiselle myllytykselle niin vaaleissa kuin itse politiikan tekemisessä. Kuntalehti pyrkii tuomaan sisältöihinsä sellaista vaalitietoa ja analyysejä, että vaativakin lukija saa aiempaa enemmän ahaa-elämyksiä. mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 kuntalehden lukija on viime vuoden aikana saattanut huomata tiedon visualisointien lisääntyneen lehden sivuilla. Uskon, että juttumme tarjoavat lukijoille kattavan ja monipuolisen kuvan vaaleista. Yhdessä tietomuotoilutoimisto Krutin kanssa olemme toivottavasti pystyneet tarjomaan Kuntalehden lukijoille uudella tavalla visuaalisesti rikasta datajournalistista sisältöä niin printtilehteen kuin verkkouutisointiin. Siinä kysytään paksua nahkaa. Antti Kähkönen kuvailee asiaa näin. Tuntuu, että olen vasta raapaissut pintaa ja että vaaleissa ja politiikassa on vielä paljon mielenkiintoista tutkittavaa ja opittavaa, arvioi Antti Kähkönen. Työssämme vaikeinta ja hauskinta on tehdä tarkka, selkeä, ja samalla houkutteleva lopputulos, tietomuotoilija Julius Uusikylä sanoo. – Mielestäni dataa kun kuvaillaan tekstimuodossa, jää helposti yleiskuva ymmärtämä. Tieto näkyväksi Kuntalehden infografiikoissa. Haluan datan visualisoinneissa avata ensisilmäyksellä, mitä se pitää sisällään. Yritämme avata kuvissa myös kontekstia missä suhteessa asiat ovat toisiinsa ja ympäröivään maailmaan. Nostan jokaiselle hattua, joka on valmis asettamaan itsensä alttiiksi asettumalla ehdolle vaaleissa tai työskentelemään ehdokkaansa puolesta julkisesti. Työtä on tehnyt Tietomuotoilutoimisto KRUTin kahden hengen tiimi, joka muuten vuoden lopusta lähtien on myös taittanut printtilehden. Demokratia tarvitsee äänioikeuden lisäksi ehdokkaita, joita äänestää
Yhtenä tavoitteena on nostaa äänestysprosentMarkus Pauni on Kuntaliiton strategiaja kehitysjohtaja. Kuntaliitto on panostanut entistäkin vahvemmin kuntien, kuntavaalien ja kuntavaaliteemojen esillä pitoon. Vaikka edustuksellisen demokratian rinnalla suoran demokratian keinoja tulisi ottaa yhä laajemmin käyttöön kunnissa, lähes 80 % suomalaista on samaa mieltä väitteestä, että kuntavaaleissa äänestäminen on paras keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Uudella valtuustokaudella luottamushenkilöiltä vaaditaan taas aktiivista ja rakentavaa otetta sekä jämäköitä päätöksiä. 8 näkökulma Onneksi on kunnat – ja kuntavaalit Suomalainen kunnallishallinto täyttää nyt kuntavaalivuonna 160 vuotta. Työllisyysja elinkeinokehitys, asuminen, maahanmuutto ja kotoutuminen, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulutus odottavat hyviä päätöksentekijöitä. Edellisissä kuntavaaleissa 2021 tehtiin osin myös koronan takia historiallinen pohjanoteeraus 55,1 äänestysprosentti. Konkreettisena keinona olisi keventää liian yksityiskohtaista ja kuntien itsehallintoa kaventavaa normitusta. Kunnallisella itsehallinnolla toteutetaan demokratiaa paikallistasolla, jossa valta on kuntalaisilla. Lisäksi kunnilla on keskeinen rooli ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Kuntien demokraattinen päätöksenteko tarkoittaa, että kunnissa tehtävät päätökset ja kuntapalvelujen toteuttamistavat voivat poiketa toinen toisistaan paikallisista olosuhteista ja poliittisista voimasuhteista johtuen. kevään kuntavaalit ovat jo ovella , ja pian valittavat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Kunnat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suomalaisen demokratian perusta. Valitettavasti äänestämisen tärkeys ei ole käytännössä kanavoitunut kuntavaalien äänestysprosenttiin, joka on ollut 2000-luvulla parhaimmillaankin vuonna 2008 vain 61 %. Kunnallinen itsehallinto on samalla yksi oikeusvaltion ilmentymistä, ja kuntien itsehallinnollinen asema on turvattu perustuslaissa. Tämä takaa palvelujen osuvuuden paikallisiin tarpeisiin ja heijastelee samalla kuntayhteisön arvopohjaa. Valtion kuntapolitiikan tulisi varmistaa, että itsehallinnolle ja kuntademokratialle jätetään tilaa hengittää. Konkreettiset tulokset tästä eivät kuitenkaan näytä lupaavilta, vaikka kunnat ja Kuntaliitto ovat olleet asiassa aktiivisia. Kuntien historia hyvinvointivaltion keskeisinä rakentajina on kunniakas, mutta uudistumistakin on tarvittu ja tarvitaan. Hallitus onkin sitoutunut kuntien normien purkamiseen ja keventämiseen ohjelmassaan. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaistutkimuksesta (2024). Kunnat ja kunnallinen päätöksenteko ovat suomalaisen demokratian perusta.
Kevään kuntavaalit ovat jo ovella, ja pian valittavat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Suomalainen kunnallishallinto täyttää tänä vuonna 160 vuotta. Siinä yhteydessä otetaan haltuun kunnan toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet ja linjataan niihin pohjautuen keskeisimmät kunnan tavoitteet valtuustokaudelle. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 9 tia pohjamudistaan. kuntien päätöksentekoilmapiiri on onneksi hieman parantunut edellisen kuntapäättäjätutkimuksen mittaukseen verrattuna. Kuntastrategia ei kuitenkaan ole vain dokumentti vaan parhaimmillaan vuorovaikutteinen prosessi, jossa kuntapäättäjät ja viranhaltijajohto hitsautuvat yhteen yhteisen tilannekuvan ja tavoitteiden taakse. sen, onko kunta väestöllisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kasvu-uralla vai onko syytä ottaa käyttöön ns. Hyvä kuntastrategia ottaa realistisella tavalla huomioon mm. Kuntaliitto ja puoluesihteerit ovat myös vedonneet 26.2.2025 allekirjoitetussa vetoomuksessaan yhteisesti ehdokkaisiin, kampanjatiimeihin ja äänestäjiin hyvän keskusteluja päätöksentekoilmapiirin puolesta vaalien yhteydessä ja alkavalla valtuustokaudella. Myönteiset kokemukset viittaavat siihen, että kunnissa on ryhdytty toimiin päätöksenteon avoimuuden, luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi. Strategia voi toimia tällöin paitsi yhteisenä suunnannäyttäjänä, mutta myös hyvän päätöksentekoilmapiirin tukijana. Mielenkiintoista on nähdä miten lopulta käy. Se on arvokas jatkumo, johon voimme kaikki liittyä vaaliuurnilla. uusien kuntapäättäjien keskeisimpiä tehtäviä vaalien jälkeen on olla aktiivisia kuntastrategian päivittämistyössä. Kuntaliiton Kuntapäättäjä-tutkimuksen (2024) tuloksista käy ilmi, että kuntavaaliehdokkuuteen motivoivat eniten ajankohtaiset asiakysymykset ja kunnan tulevaisuudennäkymät. Päätöksentekoja keskusteluilmapiiristä on oltu huolissaan kuntakentällä viime vuosina. Myös kunnan päätöksentekoilmapiirillä on merkitystä, kun henkilö pohtii ehdokkaaksi asettumista. Toivoa sopii, että tämä kehitys jatkuisi tulevalla valtuustokaudella, sillä ilmapiiriä tuhoavaan käytökseen ei ole kenelläkään varaa: se kapeuttaa päättäjien välistä keskustelua ja heijastuu lopulta koko toimintakulttuuriin, maineeseen ja menestymismahdollisuuksiin myös kilpailussa asukkaista, investoinneista ja henkilöstöstä. Tämä on näkynyt esimerkiksi häirintänä ja uhkailuna sekä erilaisissa kuntien päätöksentekoon ja johtamiseen liittyvissä kriiseissä. älykkään sopeutumisen strategia, jossa supistumiseen vastataan uusiutumalla realistisesti arvioiduilla resursseilla ja toimenpiteillä. Asetus kunnanhallituksesta maalla annettiin 1865 ja asetus kunnallishallinnosta kaupungeissa 1875, jolloin seurakuntien maalliset tehtävät siirrettiin kuntien hoidettaviksi. Tästä alkoi vahvasti kuntiin nojaavan demokratian ja hyvinvointivaltion rakentuminen
Pelkosenniemi valitsi Mikko Merikannon Pelkosenniemi löysi kunnanjohtajan kunta-alan ulkopuolelta. Konsernijohtaja on kaupunginjohtajan varahenkilö ja kaupungin johtoryhmän jäsen. Teeriaho on insinööri (YAMK) ja Keuruun elinvoimajohtaja. Teeriaho sai valtuuston virkavaalissa 18 ääntä ja Ylivieskan elinvoimajohtaja Juho Niemelä 13 ääntä. Enontekiö jäi ilman kunnanjohtajaa, kun Marko Halla irtisanoutui tammikuun alussa. Tiesitkö, että viime kuntavaaleissa 2021 Helsingissä valituksi tuli valtuutettuja yhdeksästä eri puolueesta, mutta Bara bada bastu -kappaleellan tunnettuksi tulleen KAJ-yhtyeen kotikunnassa Vöyrissä vain yhdestä: RKP:stä. Tiesitkö, että nuorin valtuusto valittiin viime kuntavaaleissa 2021 Tyrnävälle, jossa puolet valtuutetuista oli nuorempia kuin 39 vuotta ja vanhin Luhankaan, jossa puolet valtuutetuista oli 67 vuotta tai vanhempia. Keuruu valitsi seuraajan Noora Pajarille, joka siirtyi Lempäälän kunnanjohtajaksi. Hän on työskennellyt viimeksi metsänhoitoyhdistys Lakeuden projektipäällikkönä. Myös kolmessa muussa kunnassa valtuutetuksi asti noustiin vain kahdesta puolueesta: Korsnäsissä, Merijärvellä ja Närpiössä.. Hän johti kaupunkia vuodesta 2021. konsernijohtajana. Mattila sai valtuuston virkavaalissa 16 ääntä ja Lappeenrannan entinen kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 11 ääntä. Merikanto on lähtöisin Taivalkoskelta. Kuva: Keuruun kaupunki Lue lisää vaaleista tästä lehdestä ja verkosta. maaliskuuta uudeksi kaupunginjohtajaksi Janne Teeriahon. Myös 11 muussa kunnassa puolet valtuutetuista oli ylittänyt 60 vuoden rajapyykin. Ylitalo pääsi pätkätöihin Eero Ylitalo pääsi palaamaan kuntajohtajaksi, kun Enontekiön valtuusto valitsi 26. Rami Mattilasta Teuvan kunnanjohtaja Teuvan valtuusto valitsi Rami Mattilan uudeksi kunnanjohtajaksi 3. Konsernijohtajan virka avautui, kun Ari Alatossava valittiin keväällä 2024 Oulun kaupunginjohtajaksi. Valtuusto valitsi Mikkola-Riekkisen toistaiseksi voimassa olevaan virkaan 24. 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit Tiesitkö, että vuoden 2021 kuntavaaleissa 29 kuntaan valittiin naisenemmistöinen valtuusto. Hän jäi eläkkeelle elokuun alussa 2023. Oikeustieteiden maisteri Mikko Merikanto on työskennellyt viimeksi oululaisessa suunnittelutoimistossa ja sitä ennen muun muassa kansainvälisten rahapeliyhtiöiden palveluksessa Maltalla. Ylitalo valittiin tehtävään enintään kuuden kuukauden ajaksi tai siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa tehtävässään. Mattila on metsätalousinsinööri ja kauppatieteiden maisteri. – Enemmistöpäätös ensimmäisellä kierroksella, voiko enempää toivoa, Teeriaho totesi valinnan jälkeen. Teuva valitsi seuraajan Veli Nummelalle, joka jää eläkkeelle marraskuun lopussa. TÖITÄ JA VALINTOJA Janne Teeriaho. Kronqvist Oulun konsernijohtajaksi Oulun konsernijohtajaksi nousi kauppatieteiden maisteri Kari-Pekka Kronqvist. helmikuuta hänet kunnanjohtajan avoimen viran hoitajaksi. Mikkola-Riekkinen on toiminut aiemmin myös Raahen hallintoja henkilöstöjohtajana ja kaupunginlakimiehenä sekä ennen Raahen ja Vihannin liitosta Vihannin kunnanjohtajana. 10 Teksti Jorma Ylönen Janne Teeriaho nousi Keuruun kärkeen Keuruun kaupunginvaltuusto valitsi 3. maaliskuuta. Miesvaltaisin valtuusto valittiin puolestaan Evijärvellä, jossa valittiin yksi nainen ja 16 miestä. maaliskuuta. Mikkola-Riekkinen jatkaa Raahessa Raahen kaupunginjohtajana keväästä 2022 toiminut Leena Mikkola-Riekkinen jatkaa tehtävässään. Suurin naisten osuus valtuutetuista oli Espoossa (63 %), Riihimäellä (60 %) ja Posiolla (59 %). – Olen miettinyt kunnanjohtajan työtä siitä lähtien, kun sain juristin tutkinnon valmiiksi. Kronqvist on Oulun kaupungin strategiajohtaja ja on jo toiminut vt
On kiireettä kypsennettyä Lemin särää, viipurinrinkeliä ja muodikkaan ilmastoystävällistä virojokelaista hapanvelliä. Ne ovat jo itsessään syy lähteä matkalle. On nousukasmaisen moukkamaista tarjota ystävilleen kalliiseen raaka-aineeseen perustuvaa ruokaa. Ehkä peräti lähtemään ruoan perässä reissuun. Ilman markkinointia niin ei käy. Valmistaminen on mahdollista vain ja ainoastaan heinäkuun puolivälissä jauhetusta tuoreesta ohrasta. Paikallisen ruokakulttuurin Eldorado on itäinen Suomi.. Luokittelun huipulla ovat kolmen Michelin-tähden ravintolat. Sen jälkeen tuo uutisohrajauhoksi nimetty ainesosa menettää ainutlaatuisen ominaisuutensa ja taika haihtuu. paikallisen ruokakulttuurin Eldorado on itäinen Suomi. Mutti on äärimmäisen pelkistettyä arki-, jopa hätäruokaa. Pohjoispohjalainen puuromainen perinneruoka, jonka kautta pääsee kurkkaamaan pronssikauden keittiöön saakka. Kuopiosta lähtöisin olevat kukot ne vasta upeita ovatkin. Todella monessa suomalaisessa kunnassa ja kaupungissa on mahdollisuuksia saada matkailija ruoan vuoksi vähintään pysähtymään, tai jopa koukkaamaan. Kiinnostuin muttista kuullessani kiehtovan yksityiskohdan siihen tarvittavasta jauhosta. Ylä-Savo sai omalle muurinpohjaletulleen EU:n nimisuojan helmikuussa. Aikaa. Sitten kun olen päässyt muttin makuun haluaisin maistaa lapskoussia. Kaksi tähteä annetaan ravintolalle, jonka vuoksi kannattaa jo vähän koukata. kolumni Paikallisen ruokakulttuurin suurenmoiset mahdollisuudet suomessa on muutamia ruokalajeja, joita en ole suureksi harmikseni päässyt koskaan maistamaan. Listan kärjessä on mutti. Ranskaiset onnistuivat siinä Beaujolais Nouveau -viineillään, jotka tulevat hetkeksi myyntiin vain kerran vuodessa. Opas syntyi vuonna 1900, kun ranskalainen rengasfirma halusi myydä lisää renkaita inspiroimalla ihmisiä ajelemaan enemmän. Idässä torielämä voi hyvin ja oranssien pressutelttojen kätköissä kehittynyt suomalainen streetfood vielä paremmin. Maailmassa on asia, jota ei aina saa. Niukkuus yhdistettynä hypersesonkiin on iso markkinoinnillinen mahdollisuus. Nykyajassa lapskoussi puhuttelee sen vuoksi, että sen oikeaoppinen valmistaminen kestää yli vuorokauden. Mutti on jotain aivan muuta, kuin mihin olemme tänä yltäkylläisyyden aikana tottuneet. Kotkassa maistuu makea posso, Lappeenrannassa myydään miljoona vetyä ja atomia vuodessa, Savonlinnassa sama määrä lörtsyjä. Yhden tähden ravintola on pysähtymisen väärti, jos satut matkaamaan sen ohi. 11 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asua luenntoitsija ja luova johtaja. Lapskoussin tärkein mauste on tarinallisuus, joka vie syöjänsä mahtavien purjelaivojen, karskien merikarhujen ja hämyisten satamakuppiloiden aikaan. Raaka-aineita ei vähempää voi olla: vettä, ohraa, suolaa. Täydellisen muttin voi tehdä vain muutamana päivänä vuodessa. Silloin kun tarjoilee vierailleen rahaa. Marraskuun kolmantena torstaina. Paljon vaikuttavampaa on kutsua ihminen syömään herkkua, jonka valmistaminen on vaatinut sitä, mitä ei kukaan meistä mistään saa. Pohjois-Pohjanmaalla on käsissään ison hitin ainekset. Asiaa voi lähestyä legendaarisen Michelin-oppaan kautta. Pohjoisten kansojen satamakaupungeissa tunnettu perinnemuhennos on Suomessa raumalaisten omaisuutta. Vaikka karjalanpiirakasta on tullut yhteistä omaisuutta, on sen valmistamisen taitotaso korkeimmillaan Pohjois-Karjalassa, erityisesti Liperissä
Laajalti vaikutuksia Kunnissa peruskoulujen toiminta-aikoihin on nivottu usein mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita, yrityksiä ja monia kuntien logistisia toimijoita, kuten koulukyytejä, iltapäiväkerhoja tai ateriapalveluita. Peruskoulujen kesäloman siirto ei Sjöströmin mukaan myöskään ole nopeasti tehtävä läpihuutojuttu, sillä esimerkiksi yhteishakuajankohdat on jo lyöty lukkoon. Matkailuja ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin ilmoittivat tehneensä selvityksen, joiden mukaan koululomien siirtäminen juhannuksesta elokuun loppuun kerää paljon kannatusta. Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin erityisasiantuntija Mari Sjöström kaipaa keskusteluun perusteellisuutta. Päätös keväällä 2026. Kuva: Marko Pekkanen Opetusministeriö selvittää parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä ja kesälomien myöhäisempää aloitusajankohtaa. Eli asia ei ole helppo eikä nopea muuttaa. Sjöström muistuttaa, että kouluilla on jo nyt paikallisesti ja alueellisesti mahdollisuuksia joustoihin ja omatoimiseen suunnitteluun opetuksen ja loma-aikojen osalta. Hallitus voisi selvityksen jälkeen keväällä 2026 päättää, siirretäänkö kesälomia muun Euroopan tahtiin, tiedotteessa ehdotetaan. – Aihe tuntuu nousevan puheisiin aika ajoin ja yleensä jonkin tahon näkökulmasta. Peräti 75 prosenttia matkailualan yrityksistä kannattaa kesälomien siirtämistä. – Toivoisin keskusteluun tässä kohtaa perusteellista eri näkökulmien huomioimista ja selvittämistä ja vaikutusten kattavaa arviointia. Pam ja Mara esittävät, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. – Kuntaliiton näkökulmasta haluamme nostaa esiin sen, että perusopetuksen kesälomien muuttaminen heijastuisi muihinkin koulutusasteisiin, esimerkiksi hakeutumiseen toiselle asteelle. On hyvä, että asiaa käsitellään monipuolisesti. Samoin on jo lähtökohtaisesti tehtynä peruskoulujen lukuvuosija lomasuunnittelu. Kuntien näkökulmasta kyse on isosta asiasta ja muutoksesta, joka vaikuttaa moniin eri toimijoihin. Lisäksi Mara tiedottaa, että alan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. 12 Matkailualan ammattijärjestöt puoltava lomien siirtoa, opettajat puolestaan eivät. lyhyesti. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta, tiedotteessa jatketaan. leena hirvonen Keskusteluun koulujen loma-ajasta toivotaan perusteellisuutta Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström tietää, että koulujen lomakeskustelu on ajoittain esiin nouseva aihe, johon pitää saada mukaan laaja-alaisuutta
Kunnilla on ollut merkittävä tehtävä evakkojen auttamisessa, asuttamisessa ja tukemisessa. Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan olisi omistettava vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. 13 KT:n synkkä arvio vuodesta 2025 Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan rahapulan lisäksi palvelujen järjestämistä vaikeuttaa hyvinvointialueilla eniten ministeriöiden tiukka ohjaus. Hallituksen suunnitelman mukaan kunnan olisi omistettava vähintään kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista voidakseen käyttää sen palveluja. tommy pohjola Raskas lakihanke kunnille Hankintalain uudistaminen poiki odotetusti ison määrän palautteita lausuntoajan puitteissa, Kuntaliitto tiedottaa. Lausuntopalvelu.fi-sivustolla hankintalain uudistamisen työryhmämietintöön kertyi lausuntoja yli 600 kappaletta. Evakkojen päivä kuntien asiana Kuntaliitto kutsuu kunnat ja kaupungit liputtamaan huhtikuun 20. Vaasan yliopisto tiedottaa myös, että julkisen puolen perinteiset, hierarkkiset tavat johtaa tuovat kuitenkin hidasteita sote-palveluiden uudistamiseen organisaatioissa. Kuntaliitto tiedottaa, että liputtamalla evakkojen päivänä nostamme esiin rauhan merkityksen epävakaassa maailmassa. Kevään työmarkkinatilanne ei vielä kovasti huoleta KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangasta. Tiedot käyvät ilmi Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta säästökyselystä, jossa kysyttiin kuntien ja hyvinvointialueiden viime vuoden säästötoimia ja arviota vuoden 2025 säästöistä. Epävirallista evakkojen liputuspäivää aletaan viettää vuosittain Karjalan Liiton aloitteesta. päivänä evakkojen muistoksi ja kunniaksi. Tarjoa rohkeasti, soittamalla tai laittamalla (Whatsapp viestiä) numeroon 045-8069805 tai 045-8012290. Ennakoidut lomautukset ovat poikkeuksellisen suuria, sillä ne koskevat yli neljää prosenttia alan henkilöstöstä, eli noin 18 500:ta ihmistä. Myös palveluverkkoa joudutaan karsimaan. Kaikesta voi neuvotella. Kuva: Jussi Vierimaa mainos OSTAMME AUTOJA, KAIKEN MERKKISET & KUNTOISET KELPAA, MYÖS ASUNTOAUTOT / VAUNUT. Tänä vuonna irtisanomisten arvioidaan koskevan noin 700:aa ihmistä. Väitöskirja: Lisää riskejä kotihoitoon Kotihoidon palvelujohtajien mielestä johtamisvapauden lisääminen ja yrittäjämäinen riskinotto ovat avaimia parempien julkisten palveluiden kehittämiseen, selviää Virpi Kamusen Vaasan yliopistolle tekemästä väitöskirjasta. Evakkojen liputuspäivänä kunnioitetaan heitä, jotka ovat joutuneet muuttamaan kotiseudultaan pysyvästi tai menettäneet kotinsa väliaikaisesti sodan takia. Myös Kuntaliitto analysoi kuntien ja kaupunkien lausuntoja, tiedotteessa kerrotaan. Moottoriajoneuvot palm Palm_moottoriajoneuvot.indd 1 14.3.2025 9.55 Kuva: Pixabay. Lausunnon antajien joukkoon lukeutui Kuntaliiton lisäksi yli 200 kuntaa ja kaupunkia sekä useita kuntien yhteisiä verkostoja
Ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi julkistetaan Yrittäjien Elinvoimabarometri 2025. Seminaarissa selviää, missä maakunnissa onnistutaan. Mihin suuntaan Suomi on matkalla, ja mitä se merkitsee kunnallesi. koulutusta kunnan kilpailuvalttina ja työllisyysalueiden hyviä käytäntöjä. 14 mainos mainos KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2025 KUOPIO KASVU SYNTYY UUDESTA AJATTELUSTA Yrittäjien elinvoimabarometri 2025 Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme kasvua ja uusia menestysmahdollisuuksia. Mikä on yrittäjän näkemys oman maakuntansa elinvoimasta. kunnallisjohto.fi ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi toimittaja Jan Andersson taloustieteilijä, professori Mika Maliranta tutkimusjohtaja Timo Aro kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen digi-, innovaatioja korkeakoulupolitiikan asiantuntija Maria Nyroos. Toisen päivän teemaseminaareissa tarkastelemme mm
Kuntalehden haastattelussa hän toteaa, että kuntien näkökulmasta kyse on isosta asiasta ja muutoksesta, joka vaikuttaisi moniin toimijoihin. Matkailuja ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailuja ravintola-alan yrityksiltä. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua.. Sen näki myös maaliskuussa, kun lomasiirtokeskustelu jälleen leimahti. Loputtomiin ei voi jauhaa, sillä alusta on aloitettu monta kertaa. valtaosa opettajista vastustaa koululaisten kesäloman siirtoa, selviää Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tuoreesta jäsenkyselystä. Keskeisin ero onkin se, että perusopetusasetus määrää lukuvuoden päättymispäivän, toisella asteella tällaista määritystä ei ole. OAJ on huolissaan siirron aiheuttamasta valtavasta muutoksesta, joka opettajien ammattijärjestön mukaan vaikuttaisi oppimistuloksiin. Mara ja Pam edellyttävät, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) piti Ylen haastattelussa kesälomien siirtoa kannatettavana ideana, joskaan syynä ei ole matkailuala. Kuntaliiton Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin erityisasiantuntija Mari Sjöström kaipaa keskusteluun perusteellisuutta. Tuolloin kesä on hehkeimmillään, ja matkailijavirrat muualta Euroopassa ovat Suomessa. On luonnollisesti otettava huomioon kesälomien siirron hankaluus ja vaikutukset. Aina asia otetaan uudestaan esiin, kun matkailuja ravintola-ala näkee nykylomien vaikutukset, OAJ jääräpäisesti vastustaa, sitten hiukan selvitetään ja unohdetaan. Asiassa epäilemättä on erilaisia näkökohtia. Adlercreutzin mukaan kesäkuun alku on monessa perheessä haastava ajankohta, jos lapset jäävät lomalle. Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa päätösvalta on koulutuksen järjestäjällä. On luonnollista, että juuri matkailuala ja sen lähellä olevat tahot kannattavat lomien siirtämistä ja lomakauden pidentämistä elokuun loppuun. Opetusministeriö selvittääkin parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua ja tähänkin asiaan saa ottaa kantaa. Tällä perusteella matkailuja ravitsemusalan tai maatalouden ja luonnonvara-alan elokuinen työvoimapula olisikin ratkaistavissa. Opetusministeri korostaa myös muun Euroopan rytmiä. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että opiskelu suunnitellaan yksilöllisesti kullekin opiskelijalle. Asia ei kuitenkaan muuksi muutu, jos se otetaan aina uudestaan esille tekemättä kunnollisia selvityksiä ja sen seurauksena päätöksiä. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ihmettelee tiedotteessa, miten matkailualan vuosittainen liikevaihto lisääntyisi koululaisten kesälomien siirrolla myöhemmäksi, jos vanhempien lomien määrä ei kuitenkaan kasva. Keskustellaan tästä. 15 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja tuottajalta Nyt loma-asia on tutkittava ja ratkottava koulujen kesälomien siirtämisestä on jauhettu jo liiankin kauan. Perusopetusasetus määrää, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä ja syyslukukausi alkaa viikolla 32
Positiivista on, että kaikissa kunnissa saatiin rekrytoitua riittävästi ehdokkaita, eli missään ei ole edessä sopuvaaleja, kirjoittaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom analyysissään. Teksti Marianne Pekola-Sjöblom Kuvitus Sebastian Dahlström analyysi. 16 JÄNNITTÄVIEN VAALIEN ÄÄRELLÄ Kuntavaalien ehdokasmäärä on kääntynyt laskuun
Pitkää kuntavaalien aikasarjaa tarkastellen kuntavaaleissa 1996, 2000 ja 2004 ehdokkaita oli kuntaa kohti jopa alle 100. Sote-palvelut ovat viime vaalien jälkeen siirtyneet hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelut on siirretty kunnille. Ehdokkaita on vajaat 30 000, mikä yli puolet vähemmän kuin vuoden 1984 vaaleissa. 17 evään 292 kuntavaalia käydään aivan uudenlaisessa tilanteessa. Kuntavaalien ehdokastiedot julkistettiin kuukautta ennen vaalipäivää. Positiivista on, että kaikissa kunnissa saatiin rekrytoitua riittävästi ehdokkaita, eli missään ei ole edessä sopuvaaleja. Samaan hengenvetoon on muistutettava, että kehitykseen on vaikuttanut kuntien määrän jatkuva väheneminen kuntaliitosten seurauksena. Oli ilahduttavaa huomata, että peräti 28 kunnassa naisia on vähintään puolet kuntavaaliehdokkaista.. Ehdokkaiden absoluuttista määrää parempia tunnuslukuja vertailuun ovat ehdokasmäärä kuntaa kohti ja ehdokasmäärä valtuustopaikkaa kohti. Kuntavaalit 292 kunnassa järjestettyinä vaaleina merkitsevät kuntien erilaisuuden ja moninaisuuden näkymistä konkreettisesti niin ehdokkaiden määrien, iän ja sukupuolen suurina vaihteluina kuin myös ehdokkaiden edustamien puolueiden vaihtelevana kirjona. Kaikkiaan 63 kunnassa on vähemmän kuin 2,0 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohti ja niistä 13 kunnassa korkeintaan 1,5 ehdokasta per valtuustopaikka. Huolestuttavaa on kuitenkin, että vähäisen ehdokasmäärän kuntia on paljon edellisvaaleja enemmän. Nyt mitataan ensimmäistä kertaa edustuksellisen kuntademokratian vetovoimaa suhteessa edustukselliseen demokratiaan hyvinvointialueilla, aluevaltuustoissa. Muutos on merkittävä edellisten kuntavaalien ennätyksellisistä lukemista, mutta eivät poikkeuksellisen matalia. Sen jälkeen osuus on sahannut edestakaisin ja vain pieninä muutoksina. Sote-uudistusta leivottiin pitkään, ja muutkin uudistukset ovat työllistäneet kuntia, kuntien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Silloinkin saatiin trendi käännettyä positiiviseksi, miksei siis nytkin. Vähäinen ehdokasmäärä hankaloittaa varavaltuutettujen paikkojen täyttämistä ja vaalituloksesta riippuen ehkä myös tasa-arvokiintiön toteuttamista kunnan toimielimissä. Edellinen vastaavansuuruinen kasvupyrähdys tapahtui vuoden 1996 kuntavaaleissa. Äärivaihtelut puolueiden naisehdokkaiden osuuksissa ovat kuitenkin edelleen erittäin suuret. Miltä näyttävät tulevat valtuustot ehdokastietojen pohjalta. Näiden kuntavaalien ehdokasanalyysin positiivisin löydös on ollut naisehdokkaiden osuuden selvä 2,6 prosenttiyksikön kasvu, ja samalla osuuden nousu 42,3 prosenttiin. Naisehdokkaiden osuuden kasvu näkyy kaikissa puolueissa, ei vain perinteisesti suuria naisehdokkaiden osuuksia edustavissa puolueissa kuten vihreissä, vaan myös perussuomalaisilla, joilla ehdokkaiden suuri enemmistö on perinteisesti miehiä. Näissä kuntavaaleissa ehdokkaita on keskimäärin 103 ehdokasta kuntaa kohti ja 3,5 yhtä valtuustopaikkaa kohti. Ensimmäinen suuri ja ainakin itseäni yllättänyt uutinen oli, että ehdokasmäärä kääntyi reippaaseen laskuun, mikä näkyi kaikissa puolueissa. T ilanteet vaihtelevat eri maakuntien välillä, mutta ennen kaikkea maakuntien sisällä yksittäisten kuntien välillä. Ääripäät muodostuvat usein suurimmista ja pienimmistä kunnista. Merkittävä positiivinen loikka nähtiin vuoden 2008 kuntavaaleissa ja pitkälti kuntaliitosten seurauksena. Ehdokkaita oli yhtä valtuustopaikkaa kohti saman verran viimeksi vuonna 1996, ja itse asiassa parissa seuraavissa kuntavaaleissa jopa vähemmän. Naisehdokkaiden osuus on onnistunut rikkomaan 40 prosentin rajapyykin ainoastaan kerran aiemmin, vuoden 2008 vaaleissa. Toinen ehdokasmääriin vaikuttanut tekijä on vaalilakiin tehty ja kuntavaaleissa vuonna 1996 voimaan tullut muutos, joka pienensi puolueiden ja muiden ehdokasryhmittymien ehdokkaiden enimmäismäärää kaksinkertaisesta puolitoistakertaiseksi valtuutettujen lukumäärään verrattuna
Olemme hyvällä tiellä naisten osuuden kasvun myötä, mutta nuorten osuuden kasvattamisessa on työtä. Naisehdokkaiden osuuksien vaihtelut näyttäytyvät aika vähäisinä erikokoisten kuntien välillä, mutta sitäkin suurempina maakuntien välillä. Haastetta riittää myös vieraskielisten edustuksen kasvattamisessa. Vastaavia kuntia oli edellisissä vaaleissa vain kahdeksan. Se on voinut olla osalle syynä olla lähtemättä ehdolle. Vasta yli 60-vuotiaiden ikäluokissa osuudet kääntyvät päinvastaisiksi. Tämän ikäluokan edustajat ovat tyypillisiä ruuhkavuosia eläviä, joilla on usein muutoinkin paljon yhteensovitettavaa työn, lasten ja harrastusten vaativassa ajankäytössä. Utsjoella naisehdokkaita on vain 17 prosenttia. Peräti 11 kunnasta puuttuvat tyystin alle kolmikymppiset ehdokkaat, viime vaaleissa vain neljästä. Siksi olisi tärkeätä saada kuntien päätöksentekoon mukaan asukkaiden kirjoa edustava, kuntalaisten peilikuvana toimiva valtuutettujen joukko. Keski-Pohjanmaan kunnissa on ehdokkaina naisia keskimäärin alle 38 prosenttia, Kanta-Hämeessä yli 45 prosenttia. Myös epävarma maailmanpoliittinen tilanne näyttäytyy kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttavana asiana. Tulokset kertovat, että kuntien päättäjät pitävät Suomen ja paikallisen talouden kehitystä samoin kuin lainsäädäntöä ja kuntien valtion ohjausta kuntien toimintaedellytyksiin tulevalla valtuustokaudella selvästi eniten vaikuttavina tekijöinä. Monet kuntapäättäjät arvioivat keskustelukulttuurin vaikuttavan myös kiinnostuksen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Julkinen keskusteluja päätöksentekokulttuuri sekä päätöksenteon ilmapiiri on yksi tutkitusti tärkeä kunnan toimintaedellytyksiin vaikuttava asia. Ennakkoäänestys 2.–8.4.. Rakentavaa keskustelukulttuuria tarvitaan myös tulevan valtuustokauden osin vaikeisiin päätöksiin, puhumattakaan edustuksellisen demokratian tulevaisuuden vahvistamiseksi. Viime vaaleissa näitä kuntia oli 19. Paljon vaikuttaviksi tekijöiksi kuntapäättäjät nostavat myös esimerkiksi väestörakenteen muutokset, kunnan palveluverkkoon kohdistuvat muutospaineet, paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän kehityksen sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Nuorten ehdokkaiden osuuden vaihtelu näkyy myös puolueiden välillä; suhteellisesti eniten nuoria on RKP:lla ja vihreillä, vähiten Liike Nytillä, kristillisdemokraateilla ja valitsijayhdistysten listoilla. Sekä kuntia että myös vielä etsikkoaikaa viettäviä hyvinvointialueita haastavat niin paikalliset, kansalliset kuin myös globaalit haasteet. Kunnissa päätetään kaikkien ikäluokkia ja väestöryhmiä koskevista asioista ja tehdään myös tulevia sukupolvia koskevia ratkaisuja. Lisäksi heillä on nuoria tutkitusti enemmän kiinnostusta yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja työuran päättymisen jälkeen myös aikaa luottamustehtäviin. Ikäluokka 40–49-vuotiaat on sikäli mielenkiintoinen ryhmä, että siinä naisehdokkaiden osuus on jopa kuusi prosenttiyksikköä miesehdokkaita suurempi. Nuorinta ikäluokkaa edustavia ehdokkaita on näissä vaaleissa alle kahdeksan prosenttia. Runsaat puolet vastanneista kuntapäättäjistä arvioi sen vaikuttavan paljon kunnan toimintaedellytyksiin, ja vain joka kymmenes pitää sen vaikutusta vähäisenä. Alle 30-vuotiaiden kuntavaaliehdokkaiden osuus jatkaa laskuaan. O li ilahduttavaa huomata, että peräti 28 kunnassa naisia on vähintään puolet kuntavaaliehdokkaista, kärjessä Merijärvi 62,5 prosentin osuudella. P ositiivista on havaita, että naisehdokkaiden osuus on vähintään yhtä suuri kuin miesehdokkaiden kaikissa ikäluokissa 60-vuotiaisiin asti. Samaan aikaan kuin nuorten ehdokkaiden osuudet vähenevät, vanhimpien ikäluokkien edustajien osuudet jatkavat kasvuaan. Maakunnittaiset ja yksittäisten kuntien väliset erot ovat suuria. Voimme vain toivoa, ettei koventunut keskustelukulttuuri heijastu äänestämisaikeisiin. Toisaalta meillä on näissä vaaleissa kahdeksan kuntaa, joissa naisehdokkaiden osuus on alle 30 prosenttia. Nämä haasteet tulevat selkeästi esiin myös Kuntaliitossa viime syksynä toteutetusta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Kuntaja aluevaalit 13.4. 18 Voimme vain toivoa, ettei koventunut keskustelukulttuuri heijastu äänestämisaikeisiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä ne edustavat ylipäätäänkin kasvavia ikäluokkia ja ovat yhä hyväkuntoisempia
Kommuntorget genomlyser mångsidigt kommunbranschen artiklar om ledarskap, upphandling och livskraft. 19 mainos mainos Smart läsning för viktiga beslut. Allt det som du behöver för betydelsfulla insikter och trevliga lässtunder! Beställ enkelt på nätet: kommuntorget.fi/om/prenumerera Saarijärven kaupunki hakee vakinaiseen virkasuhteeseen HALLINTOJA HENKILÖSTÖJOHTAJAA Katso lisätiedot ja hae paikkaa 11.4.2025 mennessä: kuntarekry.fi / työavain 650614. Vardagen snurrar på. Människor och fenomen
Hän luottaa yhteistoimintaan. 20 Jouni Backmanin mielestä hyvä poliitikko näkee pitemmälle. Kuva: Oma albumi Sini Korpisen mielestä sankaripoliitikon rooli on syytä unohtaa. Kuva: Kotialbumi Outi Mara muistuttaa, että politiikka ei ole pikajuoksua vaan maraton. Kuva: Kotialbumi Pekka Kuusiston mielestä erityistä iloa tehtävässä tuovat ihmiset. Kuva: Uudenmaan Vihreät. Kuva: Oma albumi/vaalikuva Virpi Ali-Haapala haluaa välttää draamaa. Kuva: Oma albumi/vaalikuva Aki Korpelan mielestä omia ideoita kannattaa viedä eteenpäin keskustelemalla. Kuva: Soila Puurtinen Olli Kohosen mielestä päättäjät eivät saa olla tuuliviirejä. Kuva: Ilkka Ranta-aho Margita Lukkarinen ei ole enää mukana näissä vaaleissa, mutta haluaa sparrata uusia vaikuttajia
Hän oli ollut mukana politiikassa jo aiemmin ja toiminut muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkusen erityisavustajana. Mielestäni voisimme sen sijaan pohtia, voisiko asioille kuitenkin olla tehtävissä jotakin. Olen törmännyt ”ei voida koska ei voida” -tyyliin aika paljon. Sini Korpinen: Voisiko tehdä. Kahdeksan vaikuttajaa kertoo tässä lehdessä, millainen on hyvä päättäjä ja mitä itse on oppinut. En väheksy äänestämistä, mutta kansalaiset jäävät ulos, jos riittää, että käydään äänestämässä. Yksi huoli liittyy strategiseen kyvyttömyyteen sopeutua vanhenevaan ja vähenevään väestöön. Hän pitää suhdettaan mediaan neutraalina. – Kunnallisen itsehallinnon ydin on jatkuva vaikuttaminen itseään ja ympäristöään koskevissa asioissa. Yksin tekemällä ei pärjää, vaan joukkuepeli eli yhteistyötaidot ovat ratkaisevia menestykselle. Hänelle ei tullut ensimmäisen valtuustokauden aikana vastaan isoja yllätyksiä. Vaikka on hyvä virkakunta ja valmistelu tehdään virkavastuulla, nykyinen yhden vaihtoehdon päätösesitys ei tue parhaiten demokraattista päätöksentekoa. Konkaripoliitikon mielestä ei ole demokratian ihanne, että ei riidellä vaan kyse on useamman vaihtoehdon punninnasta. Esimerkiksi päätöksenteon hitaus ei häntä yllättänyt. Teksti Tiina Ojutkangas, Leena Hirvonen, Kirsi Riipinen ja Outi Airola Jouni Backman: Strategista näkemystä Jouni Backmanilla on kokemusta ja näkemystä niin paikallisesta, alueellisesta kuin valtakunnallisesta politiikasta. Backman muistuttaa myös median roolista, koska hänen mielestään keskustelua pitäisi olla enemmän, sillä ”keskustelemattomuus tappaa demokratian”. Muutaman selkeän perusperiaatteen kunnallisessa päätöksenteossa Jouni Backman tunnistaa nopeasti: Luottamushenkilön tehtävänä ei ole luottaa, vaan olla luottamuksen arvoinen. Savonlinnalainen konkaripoliitikko listaa vaikuttamisen tapoja. – Hyvä näkee pitemmälle ja on strategista näkemystä, sanoo Savonlinnan kaupunginvaltuustoon valtuustoon pyrkivä Backman. Esimerkkejä kannattaa ottaa ulkomailta. Paikallispolitiikassa mukana olleilla ja sitä työtä tekevillä on paloa ja intohimoa vaikuttamiseen. – Tässä tulisi oppia hakea esimerkiksi Japanista, jossa vanheneva väestö on osin strateginen vahvuus. Tähän haastatteluun hän valikoitui SDP:n edustajana myös siksi, että CV:stä löytyy kuntaministerinkin tehtävä. Missä keskustelua käydään. Mikä iso poliittinen avaus on tehty isossa salissa eduskunnassa. Mikä erottaa hyvän poliitikon ja päättäjän huonosta. Samaa pelkään kuntien valtuustoista. – Luottamushenkilön tehtävänä on olla luottamuksen arvoinen. – Joskus liiankin helposti tukeudutaan vain virkavalmisteluun. – Sen sijaan olen alkanut pohtia, onko joidenkin viranhaltijoiden ensisijainen tavoite helpottaa ihmisten arkea vai pikemminkin toteuttaa asioita byrokraattisesti oikein. Asioista täytyy ottaa selvää ja muodostaa (vasta sen jälkeen) oma mielipide. Joskus oppi on sekin, että on aika antaa tilaa muille. Ensimmäisissä paikallisvaaleissaan savonlinnalainen Backman ylsi varavaltuutetuksi vuonna 1980, ja siitä lähtien on tehtäviä riittänyt ministerinä, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja paikallisesti ennen kaikkea valtuutettuna. Yksi median tehtävä on hänen mielestään nostaa keskusteluun asioita ja kysyä päättäjiltä myös ärsyttäviä ja kiusallisia kysymyksiä.. Puhutaan myös kansalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa on kansalaisraateja. – Taitavimmat poliitikot näkevät ja toimivat yli vaalikausiaikataulun ilman oman sädekehän kiillottamista vaaleja varten. Pessimistinen näköalattomuus ei houkuttele kuntapäättäjäksi eikä kunnan asukkaaksi. Kokoomuksen Sini Korpisella on takanaan yksi valtuustokausi Helsingissä, ja nyt hän on ehdolla valtuutetuksi toistamiseen. 21 Ei vain oman sädekehän vuoksi On se uskottava. – Pitää olla keskustelufoorumeita. Demokratia heikkenee, jos kunnallinen itsehallinto on kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välistä
Mutta toisaalta, näissä tilanteissa päätöksentekijän veri punnitaan. Olen saanut olla mukana monessa kotikuntaani kehittäneessä päätöksessä ja voinut tuntea, että saan jotakin aikaan. Hän korostaa, että vaikeistakin asioista pitää pystyä tekemään hyviä päätöksiä. Tuo rohkeasti näkökulmasi esiin, äläkä lannistu vastamäessä! outi mara ( ps .). – Toivoisin kärjistävien klikkiotsikoiden loppumista ja puolueiden tasavertaista kohtelua mediassa. Kuusisto sanoo pettyvänsä yleensä siihen, ettei sovituista asioista pidetäkään kiinni tai kun tarjolle tulee muunneltua totuutta. Jokainen päätös on yhteistoiminnan ansiota, vaikka yksittäinen poliitikko olisikin tehnyt siitä aloitteen. Media nostaa otsikoihin, kuinka kouluista ollaan leikkaamassa, vaikka minkäänlaisia päätöksiä ei ole tehty. Tuplarooli, toisin sanoen sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa toimiminen, ei ole Kohosen mielestä ongelma. Outi Mara: Ei pikavoittoja Joensuulainen Outi Mara (ps.) on ollut kuntapolitiikassa vuodesta 2015. Sellaisiin tilanteisin törmääminen ei tunnu hyvältä, Kuusisto sanoo. – Pitkään olin se sohvalla asioita manaava ja arvosteleva henkilö, mutta iän karttuessa tulin huomanneeksi, että se päättäjä voin olla juuri minä! Tärkein oppi kuntapolitiikassa liittyy sinnikkyyteen ja perusteellisuuteen. – Pidän niitä toisiaan täydentävinä tehtävinä, ja ne ovat yhtä tärkeitä. – Kuntapäätöksenteko ei olisi mitään ilman kaikkia upeita persoonia niin viranhaltijoissa kuin päättäjissäkin yli puoluerajojen. Silloin, kun ihmisten palveluista joudutaan tinkimään, päätöksenteko on erityisen vaikeaa. Kohosen mielestä on valitettavaa, ettei hyvinvointialueilla ole verotusoikeutta, minkä tulisi kuulua alueille osana demokraattista päätöksentekoa. – Toivoisin, että taas voisi voimistua sellainen sivistynyt keskustelukulttuuri, jossa kunnioitetaan toisen mielipidettä, vaikka se poikkeaisi omasta, ja annetaan asioiden riidellä henkilöihin menevän nokittelun sijaan. Kun esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee ensimmäistä budjettiesitystään laadintasääntöjen mukaan, se voi jäädä alijäämäiseksi. Korpiselle neuvo on ollut kullanarvoinen, sillä se on suojannut myös hänen omaa jaksamistaan. Pikavoittoja ei ole tarjolla, vaan päätöksenteko vaatii hyvinkin pitkällistä valmistelua, perehtymistä ja näkökulmia. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään yhdyspintatyötä ja sitä varten tarvitaan päättäjiä, joilla on kokemusta ja näkemystä kummastakin. Mara haluaa olla mukana vaikuttamassa myös silloin, kun edessä on vaikeita tilanteita. – Malttia, malttia, malttia. Tuleville valtuutetuille Korpisella on kaksi vinkkiä. – Hän sanoi, että älä yritä olla hyvä kaikessa vaan valitse, missä olet tosi hyvä. Asiat, joita kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa käsitellään, ovat lähellä ihmisiä ja juuri niiden kehittäminen motivoi Maraa. Ensiksi: Sankaripoliitikon rooli on syytä unohtaa. Lisäksi hän on toiminut kaupunginhallituksen varajäsenenä. Poliittinen työ on tähän mennessä opettanut hänelle rakentavaa yhteistyötä, sillä vain siten saadaan toivottuja muutoksia aikaan. Julkisuus on väistämättä osa päätöksentekijän työtä. Huonojakin hetkiä päätöksenteosta löytyy. 22 Joihinkin mediapeleihin hän kertoo tottuneensa. Toisen vinkkinsä hän itse sai valtuustoon noustessaan edelliseltä Helsingin pormestarilta Jan Vapaavuorelta. Maran mukaan tutustuminen uusiin ihmisiin rohkeasti yli puoluerajojen on tehtävän parhaita puolia. – Politiikka on pikajuoksun sijaan maraton. Sosiaalisessa mediassa paine ja arvostelu voi olla kovaa, jopa asiatonta. – Jollakin päättäjällä voikin olla päällimmäisenä jokin muu kuin yhteinen etu. Päätöksentekoa ei pidä pakottaa eikä kaikkia väittelyitä kannata yrittää voittaa. Erityistä iloa tehtävässä tuovat ihmiset. Olli Kohonen: Yhteistyötä tarvitaan Vasemmistoliiton Olli Kohonen on ehdolla Oulun kaupunginvaltuustoon sekä Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon. Pekka Kuusisto: Upeita persoonia Keskustan Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto korostaa sinnikkyyttä ja perusteellisuutta. Tärkeimmät opit huonoissa hetkissä – ja pitkällä päättäjän uralla – liittyvät keskittyneeseen mielenhallintaan. Muissa asioissa luota kollegoihin. Mara painottaa, että yhteistyötä tarvitaan oman ja muiden ryhmien kanssa, sillä politiikka on erilaisten mielipiteiden kuulemista ja yhteensovittamista. Hän nojaa esimerkiksi kaavoitusasioissa valtuustokollegoihinsa ja keskittyy itselleen kaikkein tärkeimpiin eli kouluihin ja päiväkoteihin. Hän on toiminut Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston kolmantena varapuheenjohtaja, ja hän nousi Oulun kaupunginvaltuustossa varavaltuutetun paikalta varsinaiseksi valtuutetuksi alkutalvesta. – Päätöksenteko ei ole aina hauskaa, ei todellakaan
Sitrassa. Tuona aikana hän työskenteli mm. 23 Jouni Backman pitää hyvänä, että hän oli vuosia pois politiikasta. Kuva: Soila Puurtinen
Kuva: Ilkka Ranta-aho.. 24 Sini Korpisen mielestä kaikkea ei tarvitse tehdä ja osata itse
Jotta pystyt vaikuttamaan ja ajattelemaan rationaalisesti asioista, taustat pitää tuntea. 25 mainos Ota pieni hetki hyvissä ajoin kuntasi Jouluvaloille ja säästä 10 % alennus tilattaessa ennen kesäkuuta Tomi Poikola myynti@tunnevalo.fi 0400 312 345 Margita Lukkarinen: Lentokorkeus Margita Lukkarinen (r.) muistaa ensimmäisen kosketuksensa vaaleihin viidenkymmenen vuoden takaa. Sittemmin erilaisia vaaleja on kertynyt kymmenittäin, nyt hän on siirtynyt kentän laidalle nuorempien sparraajaksi. – Jos olen ihan rehellinen, asioihin pitää oikeasti perehtyä. – Politiikkaan kannattaa lähteä positiivisella asenteella. – Omia ideoita kannattaa sen sijaan viedä eteenpäin keskustelemalla ja asioita huolellisesti pohjustamalla. – Olisin ehkä voinut asettua ehdolle nytkin, ainakin listan täytteeksi, mutta en koe enää suurta paloa olla mukana. Vastakkainasettelu on läsnä näissäkin vaaleissa. Korpela pohtii varasijalle jäämisen syytä. Aki Korpela: Vetreitä voimia Aki Korpela pääsi varavaltuutetuksi Hyvinkään valtuustoon ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa 1996. Korpelaa ei harmittanut asioiden verkkainen eteneminen kunnallisessa demokratiassa, mutta tästä huolimatta hän tunsi leipääntyvänsä päättäjänä toimimiseen. Tulevia valtuutettuja Korpela muistuttaa siitä, että maailmaa ei muuteta hetkessä. Elämä lähdevesien ja viisilapsisen perheen äärellä on johtanut nyt jo kolmansiin kuntaja aluevaaleihin. Puoluepolitiikka ei Ali-Haapalan mukaan istu pienen kunnan päätöksentekoon parhaalla mahdollisella tavalla, ei myöskään turha dramatiikka. aki korpela ( vihr .). Sen jälkeen hän on päässyt läpi joka kerta ja ollut valtuustossa varsinaisena jäsenenä. Oma mukavuudenhalu on myös noussut pintaan. Politiikasta hän on oppinut yhden tärkeän asian. Poliitikkoja on perheessä muitakin, sillä hänen vaimonsa on toiminut vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana ja on jälleen ehdokkaana. Hän on nähnyt sekä Kruunupyyn että Kokkolan kuntapolitiikassa kovaakin debattia ja hässäkkää. Hän haluaa hälventää politiikkaan ja politikointiin liittyviä ennakkoluuloja. – En tulkitse olevani perinteillä tavalla poliitikko, paremminkin asioiden hoitaja. Tiedän toki, että monissa kunnissa päätöksenteko on hankalaa ja riitaisaa. Asioista voidaan olla eri mieltä mutta aina ei tarvitse repiä suurta draamaa. Ehkä siihen vaikutti se, että hän puolusti sote-palvelujen keskittämistä Keusote-kuntayhtymään. Se ei kuitenkaan kanna pitkälle. – Kun haluaa korjata asioita, ei voi vain vierestä huudella, vaan täytyy osallistua päätöksentekoon. Se on yllättänyt, kuinka paljon se vie aikaa. Hän lähti nuorena politiikkaan, kun opiskelijoiden asioihin haluttiin muutosta. Kun suhdanteet ovat huonot ja tulevaisuudennäkymät hämärät, on helppo mennä mukaan negatiiviseen ajatteluun. Tuolloin hän oli ehdolla ylioppilaskunnan vaaleissa. Eikä tekemällä muutosesitystä pitkälle vietyyn päätösehdotukseen. – Vierastan kärjistyksiä ja turhia ristiriitoja. Moni hyvinkääläinen koki asiat toisin. Viime kaudella hän kuitenkin jäi jälleen varavaltuutetuksi. – Äänestäjät ansaitsevat vetreämpiä voimia. Virpi Ali-Haapala: Ei suurtaa draamaa Virpi Ali-Haapala (kd.) on toholampilaisen Finn Springin toinen omistaja ja perustaja. Ratkaisuun jäädä pois vaikutti myös 20-vuotiaan tyttären asettuminen ehdolle. – Toholammilla emme tee politiikkaa vaan töitä kunnan ja maaseudun parhaaksi. – Välillä pitää muistaa nostaa lentokorkeutta ja katsoa asioita helikopteriperspektiivistä. Omia ideoita kannattaa sen sijaan viedä eteenpäin keskustelemalla. Sama motiivi on kantanut läpi vuosikymmenten
Kaupunki on muun muassa perustanut kansainvälisten palveluiden päällikön viran keskushallinnon konsernipalveluihin. Mikkeli miettii tosissaan, mitä palveluja sotilasliiton esikunta ja henkilöstö kaipaavat. Lisäksi kaupunki palkkaa organisaatioonsa uutena tehtävänä erityisen turvallisuuspäällikön. Mikkelin sotilashistoria päämajakaupunkina näkyy kaupunkimiljöössä siellä täällä. – Valmista pelikirjaa ei ole, päinvastoin, tässä joutuu visioimaan ja miettimään vaikutuksia sekä keskustelemaan eri osapuolten kanssa, sanoo Kinnunen. 26 Sotilasliitto Naton alaesikunnan perustaminen Mikkeliin sai helmikuun puolivälissä lopullisen muodollisen vahvistuksensa, mutta Mikkelin kaupunki vielä odottelee, mitä päätös loppujen lopuksi tuo tullessaan. Tämän vuoden puolella alkaa tapahtua, kunhan infraan, järjestelmiin ja henkilöstöön liittyvät asiat etenevät kevään aikana, sanoo Häkkänen. Maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ja puolustusliiton sotilashenkilöstön edustajien saapuminen kaupunkiin ovat kaksi eri asiaa. Tähän saakka kaupunki on tehnyt sellaisia toimia, joihin kuntataso voi itse vaikuttaa. Marsalkka Mannerheim marssii Hallitustorin reunalla.. Kuntatasolle Nato-henkilöstön ilmaantuminen paikkakunnalle töihin on uusi asia, jonka kohtaa nyt ensimmäisenä Mikkelin kaupunki. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kysyttäessä varsin yleisillä linjoilla. Erilaiset palvelutarpeet Mikkeli pyrkii kansainvälistymään kaikin puolin ilman Natoakin. – Nato-toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa, että Suomessa ja Natossa ei ole harmaita alueita, jotka olisivat turvattomampia kuin muut. Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen sanoo, että tietoja tulevasta kaupunki on saanut jossain määrin, mutta ihan selvää ei ole se, miten kaupunki joutuu varautumaan Naton alaesikunnan (Nato-kielellä Multi Corps Land Component Command Concept MCLCC) tuloon Mikkeliin. – Arviot vaikutuksista kaupungille varmaankin täsmentyvät, kun toimeenpanon suunnittelussa päästään riittävän pitkälle. Julkisuuteen ei kaikkea ole kerrottu, eikä kerrotakaan. – Nato-henkilöstö ei tule Mikkeliin kotoutettavaksi, Ensimmäiset Naton upseerit saapuvat esikuntakaupunkiin syksyllä. Uskon, että asia nähdään vastaavasti myös muilla alueilla Suomessa, sanoo Häkkänen. Teksti Jukka Ahdelma Kuvat Jukka Laitinen "Valmista pelikirjaa ei ole" Esikunnan sijoitusratkaisu kiihdyttää kansainvälistymistä
Esikunta sijoittuu Mikkelin keskustasta muutaman kilometrin päähän Karkialammen varuskunta-alueelle, jossa jo toimii maavoimien esikunta. Tarvitsemme korvamerkittyä valtionavustusta. Ensimmäiset edustajat saapuvat kaupunkiin syksyllä, loput ensi vuoden puolella. Infran tai esikunnan mahdollisiin rakentamistarpeisiin kaupungin ei tarvitse varautua. Ongelma on tosin se, että emme tiedä, keitä on tulossa, sanoo Siekkinen. – Puolisoiden työllistämistä kartoitetaan. Näillä näkymin vieraskielinen opetus alkaa syksyllä 2026. Vieraskielinen opetus tuskin on halvempaa. Tavoite on muodostaa puolustustarvikealan klusteri ja päästä mukaan kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuusja puolustusmarkkinaan. On oletettavaa, että ainakin osalla henkilöstöstä on perhe mukana, joten tarvitaan esimerkiksi vieraskielistä koulupolkua varhaiskasvatuksesta mahdollisesti yläasteelle ja lukiotasolle saakka, sanoo Kinnunen. Häkkänen, joka on itsekin kuntapäättäjä kotikunnassaan Etelä-Savon Mäntyharjussa, ei ryhdy vielä erittelemään Nato-alaesikunnan kuntasuhteita. – Kokonaisuus on nähtävä Itä-Suomelle merkittävänä mahdollisuutena, sanoo Paakki. Korostan kuitenkin, että MCLCC on iso kokonaisuus jopa Naton mittakaavassa. – Esikunnan yksityiskohtaiset toiminnallisuudet eivät ole julkisia. Pikemminkin pitää pohtia opiskelumahdollisuuksia ja tietysti vapaa-ajan palveluja. Mikkelissä viime tilinpäätöksen mukaan perusopetuksen oppilaan yksikkökustannus oli 10 700 euroa. Yritykset kiinnostuneet Päätös alaesikunnan sijoittumisesta Mikkeliin on herättänyt Etelä-Savon maakunnan yritykset tarkkailemaan markkinatilannetta. Ilmeistä on, että puolisot eivät tule tänne töihin. Oletus on, että englannin kieli käy kommunikointiin. mainos. Mikkeli lähtee siitä, että koska Naton ja Suomen yhteys on valtiotason sopimus, kunta ei yksin voi kantaa tästä koituvia kustannusvastuita. On myös hyvä muistaa, että puolustusalan markkina ei ole pelkästään sotatarviketta, vaan tarve on hyvinkin arkisista asioista. On perusteltua olettaa, että kilpailu Puolustusvoimien ja kotimaisten turvallisuusorganisaatioiden kaupoista kiristyy. Mikkeli uskoo, että vieraskielinen perusopetus voi olla myös vetovoimatekijä, mutta järjestely tuo sivistystoimelle lisäkustannuksia. Esikuntapaikkakunnat ovat tavallaan Naton pääkaupunkeja, kokoaan suurempia, sanoo Häkkänen. Vieraskielinen opetus on lisämeno Kaupunki valmistelee vieraskielisen koulupolun aloittamista. Valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Oskari Valtola (kok.) sanoo, että kaupunki kyllä hoitaa velvoitteensa, mutta jos kaupunki joutuu järjestämään kattavaa englanninkielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta, nykyinen valtionosuustaso ei riitä. – Nykyinen valtionosuus ei riitä. – Meidän on selvitettävä tilat, opettajien valmius opettaa englanniksi, laatia opetussuunnitelmat englanniksi ja varmistaa, että englanninkielistä opetusmateriaalia on saatavissa. Uutta infraa ei tarvitse rakentaa Tämän hetken tietojen mukaan Mikkeliin Naton alaesikuntaan sijoittuu viitisenkymmentä henkeä. Mikkeli on joutunut pohtimaan muun muassa sitä, onko kaupungin tarjottava asuntoja ja pitääkö olla valmis työllistämään Nato-henkilöstön puolisoja. Etelä-Savon ely-keskus vetää Savo Defence-nimistä hanketta, jossa mukana on tällä hetkellä yli 40 yritystä. Tietoa ei ole siitä, mitä kansallisuutta he edustavat. Sivistysjohtaja Virpi Siekkinen arvioi, että kyseessä on Mikkelin oloissa loppujen lopuksi iso projekti. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on mukana klusterissa ja tukemassa yritysten tavoitteita. Yritykset haluavat tietoa siitä, miten päästä mukaan Puolustusvoimien ja Nato-maiden tarjouskilpailuihin. – Asuntomarkkinoilla on tilaa. – Nato-jäsenyys herättää uudenlaista kiinnostusta alan yrityksissä. Opetus järjestetään kaksikielisenä, suomeksi ja englanniksi. – Kaupungissa on useita yrityksiä, jotka toimittavat tuotteita ja palveluita Puolustusvoimille sekä eri maiden turvallisuusja puolustusorganisaatioille, sanoo Miksei Oy:n toimitusjohtaja Timo Paakki. – Oikeudellisen käsittelyn myötä saadaan lisäselvyyttä; tämä työ on käynnissä puolustushallinnon ja muiden ministeriöiden kesken. Oletan, että asuntoja ei tarvitse osoittaa, sanoo Kinnunen. 27 vaan sillä on erilainen palvelutarve
28
29 Epäileväistä oloa tulevasta äänestysaktiivisuudesta aiheuttaa kuntavaalien vuoden 2021 äänestysprosentti, joka oli 55,1. Nyt pitäisi saada ainakin ne nuoret äänestämään. Tässä suhteessa tärkein mittari on äänestysprosentti, ja uutta lukemaa jännitetään nyt epävarmoina. Silti vasta varsinaisena vaalipäivänä 13.4. Korkeajännityksen aika kuntademokratiassa Kuntavaalit mittaavat kuntademokratian vointia. Kohut vähissä Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäjistä on kasvanut joka kerta vuodesta 1972 lähtien, ja se oli viime vaaleissa tasan 60 prosenttia. Se on hyvä huomioida, että kuntavaalit järjestetään 292 kunnassa, joista jokaisessa hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Teksti Jouni Lampinen. – Nyt pitäisi saada ainakin ne nuoret äänestämään. Jos nuoria ei saada äänestämään, niin eihän meillä nuoria valtuustossakaan. Suomen ensimmäiset europarlamenttivaalit järjestettiin samanaikaisesti kuntavaalien kanssa lokakuussa 1996. Kuluvalla vuosituhannella äänestysprosentti oli korkeimmillaan 61,2 prosenttia vuonna 2008. Kunnittain korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 prosenttia) ja matalin Pieksämäellä (46,5 prosenttia). Kuntavaalit voivat siis äänestysaktiivisuuden näkökulmasta onnistua laajalti, vaikka kokonaisanti jättäisikin hieman toivomisen varaa. Nyt on ollut aika rauhallista. Tällä kertaa kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti aluevaalien kanssa. Kahden viimeisimmän vaalin välillä aktiivisuus laski 3,8 prosenttiyksikön verran. varmistuu, miten kuntavaalit vetävät puoleensa. Kaukaisilta tuntuvat poiminnat 1970ja 1980-luvuilta, kun parhaimmillaan reilut 78 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla kuntavaaleissa. – Tiedetään, että joidenkin vaalien alla on ollut hoitajamitoitusta tai jotain muuta, mikä vie keskustelun omille urilleen. Kuntavaalit ei tästä yhteydestä vaikuttanut hyötyvän, sillä äänestysaktiivisuus putosi lähes kymmenen prosenttiyksikön (9,6) verran vuoteen 1992 verrattuna. Vaikka nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista on pienentynyt, niin vielä on isoja mahdollisuuksia heidän suhteensa näissä vaaleissa. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom esittää erityistoiveen äänestämiseen liittyen. Kun edellisen kerran oli kahdet vaalit samana päivänä, niin äänestysprosentti kuntavaaleissa oli silloin 61,3. Kyseinen lukema oli kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti vuoden 1945 jälkeen. Ainakaan ennakkoäänestyksen kynnyksellä ei ollut vielä ilmaantunut suuria kohuja kuntavaalien ympärille. Sitä on vielä vaikea ennakoida, vaikuttaako kohuton ilmapiiri suotuisasti äänestysprosentteihin vai ei. – Olemme kovasti jännittäneet sitä, minkälaista keskustelua käydään ennen kuntavaaleja julkisuudessa ja isossa kuvassa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi. Jokaiselle kunnalle on tietysti tärkein se oma äänestysprosentti. Viime kerralla vaalipiireittäin tarkasteltuna äänestysaktiivisuus oli korkein Helsingin vaalipiirissä (61,7 prosenttia) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (50,2 prosenttia)
Esimerkiksi noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoi äänestää. Muiden toimielinten jäsenmääristä ei ole säännöksiä ja valtuusto voi päättää niistä vapaasti. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua. Iso muutos vuonna 1992 Kuntavaaleissa muut kuin Suomen kansalaiset saivat äänestää ensimmäisen kerran vuoden 1992 vaaleissa. Kuva: Soila Puurtinen. Yli 10 000 henkilön vastauksista kävi ilmi, että 76 prosenttia pitää kuntavaaleja tärkeimpänä tapana vaikuttaa oman kunnan asioihin. Tuoreimmassa tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään. Puolet osa heistä asuu niissä viidessä kunnassa, joissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen osuus on yli 10 prosenttia ja kaksi kolmasosaa niissä 27 kunnassa, joissa heidän osuutensa on yli viisi prosenttia, Kähkönen lisäsi. Vaikka vähimmäismäärä on tiedossa, niin kunta voi päättää, että valtuutettujen määrä on laissa säädettyä suurempi. Kunnan budjetista keskimäärin noin puolet ohjautuu varhaiskasvatukseen sekä esija perusopetukseen. Suomen kansalaisuutta vailla olevien äänioikeutettujen määrä on kasvanut merkittävästi. Seuraavalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua. Jos puolue saa noin 20 prosenttia vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaossa olevista paikoista. Työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään. Selvityksen mukaan 67 prosenttia johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 prosenttia. – Siitä alkaen Suomen kansalaisuutta vailla olevien äänioikeutettujen määrä on kasvanut merkittävästi, vaaliasiantuntija Antti Kähkönen kertoi taannoin Kuntalehden verkossa julkaistussa kirjoituksessaan. – Ulkomaalaistaustainen äänioikeutettu väestö on hyvin keskittynyttä maantieteellisesti. Kuntaliiton viimeisin selvitys tästä aiheesta paljasti, että yhteensä 61 kuntaa päätti pienentää valtuutettujen määrää ennen tulevaa kautta. Kuntalaistutkimuksesta selvisi jo viime syksynä, että 82 prosenttia aikoo äänestää vuoden 2025 kuntavaaleissa. Kotikunnaksi määritellään vaaleissa se kunta, jossa on VAALITAPA Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa kuntavaaleissa sitä, että puolue saa valtuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jopa 85 valtuutettua Valtuuston koko ei voi olla mitä vain, vaan sen vähimmäismäärä on säädetty kuntalaissa kunnan koon mukaan. – Kuntaja aluevaalit ovat meidän arkielämämme kannalta tärkeimmät vaalit, joten ilahduttavaa, että näin moni suunnittelee äänestämistä, toimitusjohtaja Minna Karhunen pohti syksyllä liiton tiedotteen mukaan. Vastaavaan tutkimukseen vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi. Kunnan asukas voi äänestää vaaleissa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen. Uusi valtuustokausi alkaa 1.6. Yksi haaste kunnille onkin, että tieto äänestysoikeudesta tavoittaisi kaikki, joille se kuuluu. Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, on yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Toivoa tutkimuksesta Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieliin, että äänestämisen tahtoa kuntalaisilla riittää. Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Kun ulkomailla syntyneitä vuonna 1990 oli noin 40 000, on määrä nyt noin puoli miljoonaa, kun mukaan lasketaan ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneet ja toisen polven eli täällä syntyneet maahanmuuttajat. 30 Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaan maakunnassa samaan aikaan kuin muualla Suomessa, vaan seuraavan kerran syksyllä 2027
Vailla vaikutusvaltaa Kuukausi ennen kuntavaaleja julkaistiin Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa selvitettiin muun muassa kuntalaisten ja luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Pääkaupungissa on 85 valtuutettua. Tulevilla valtuutetuilla on neljä vuotta aikaa muuttaa ihmisten kokemuksia demokratian tilasta parempaan suuntaan. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Seuraavalla valtuustokaudella on enää kuusi pormestarikuntaa, koska Kärkölä palaa takaisin kunnanjohtajan aikaan. Nyt on ollut aika rauhallista. Pormestari on valtuutettujen valitsema kunnan luottamushenkilö, joka toimii lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Melkein puolet suomalaisista ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinkuntansa tulevaisuudesta. Virkamiehenä toimiva kunnanjohtaja voidaan valita määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä arjesta, kunnan elinvoimasta ja lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Samalla luottamushenkilöiden on vahvistettava kunnan elinvoimaa ja elinympäristöä sekä paikallista identiteettiä ja demokratiaa. – Vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen, Vahti huomauttaa. – Edes päättäjät eivät ole sitä mieltä, että heillä on innostavia ideoita alueen tulevaisuudesta, Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti kertoo. Valtuusto päättää esimerkiksi, mitä toimielimiä kunnassa on. Barometrin mukaan päätöksenteosta puuttuu innostavia visioita ja pitkäjänteisyyttä. Kuva: Ilkka Ranta-aho. Näistä päätetään Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Kunnan päätöksentekoon kuuluvat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjastoja liikuntapalvelut. Juhlaistunnon avasi Sibelius-lukion kamarikuoro. Pormestareita on ainoastaan seitsemässä kunnassa. Lisäksi valtuutettujen on pohdittava maankäyttöä ja kaavoitusta, vesija jätehuoltoa sekä katujen rakentamista ja ylläpitoa. Suurimmassa osassa kunnista on virkasuhteessa toimiva kunnanjohtaja. 31 ollut kirjoilla 51 päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Valtuusto päättää myös, miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Eri johtamismallit Suomessa on käytössä kaksi erilaista johtamisen mallia kunnissa. Pormestarimallia hyödyntävät edelleen seuraavalla kaudella Tampere, Pirkkala, Helsinki, Turku, Tuusula, Puolanka. Kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Pormestarin toimi on määräaikainen, ja hänet voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Tämä tutkimus, Tulevaisuusbarometri 2025, on hyvä työkalu tulevalla valtuustokaudella päättäjille. Kunnanjohtaja on viranhaltija ja pormestari on luottamushenkilö. Kunnassa voi olla joko kunnanjohtaja tai pormestari. Valtuusto täyttää kuluvana vuonna 150 vuotta Helsingissä
Ensi syksynä voit kohdata Kuntatalolla myös kesäkuussa aloittavat uudet valtuutetut! Tutustu kumppanipaketteihin kuntamarkkinat.fi 17. Varaa syksyn tärkeimmät päivät kalenteriisi jo nyt! Kuntamarkkinoiden kumppanina tapaat päättäjiä ja asiantuntijoita, jotka ovat kehittämässä tulevaisuuden kuntia ja hyvinvointialueita. 18.9. Tapahtuman järjestävät Tule kumppaniksi vuoden suurimpaan julkisen sektorin tapahtumaan! Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2025 Kuntamarkkinoiden teemana on Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. 32 mainos mainos Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. 2025
Syy kyseisen artikkelin valintaan oli Korkmanin esiin nostama humanismin määritelmä, jonka mukaan humanismi on järkiperäinen filosofia, jota informoi tiede, inspiroi taide ja motivoi myötätunto. Kuntajohtajan työ on siinä määrin moniulotteinen kokonaisuus, että tiedollinen saturaatio tuskin koskaan yllättää. Voitaneen väittää, että myötätunto ihmisluonnon piirteenä ehkäisee sellaisen vahvimman oikeuteen perustuvan kaaoksen syntymistä, jossa vain vahvin lopulta jää jäljelle. Meillä kaikilla on kykyä tuottaa uutta, omaperäistä ja innovatiivista, oli kyse sitten tieteestä, taiteesta tai yhteiskunnan rakenteiden uudistamisesta. Kuten Korkman toteaa Ekdahlin elokuvaan viitaten, ei suurta maailmaa saa pelätä tai inhota, koska se määrittää, miten pieni maailma esim. 33 kunnat ja johtajat Humanismi ja kuntastrategia kuntastrategian päivityksen lähestyessä pysähdyin pohtimaan niitä periaatteita, joille työnsä Kiteen ja kiteeläisten hyväksi voisin perustaa. Luovuus ja inspiraatio vievät asioita eteenpäin. Luovuus, tieteessä viitataan myös intuitioon, on jotakin hyvin perustavanlaatuista, toistaiseksi vain meille ihmisille vahvasti luonteenomasta. Viimeinen kohta, eli myötätunto voisi operatiivisella tasolla liittyä siihen, että ihmisyhteisöillä on taipumus määritellä sääntöjä, jotka huomioivat myös heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää. Kumuloituvan tiedon pohjalta rakentuvan kasvun ja tehokkuuden tavoittelu on hyvästä myös kunnassa, mutta toisaalta tohinassa ei sovi unohtaa myöskään heikommassa asemassa olevia. Tieto kunnan omasta asemasta, mahdollisuuksista ja rajoitteista, mutta erityisesti myös kunnan ulkopuolisen maailman tarjoamista mahdollisuuksista, muodostaa perustaa kunnassa tehtäville valinnoille ja tavoitteille. kunta voi. Ko. Ajatusteni reflektiopohjaksi valitsin Sixten Korkmanin Helsingin Sanomien artikkelin Minun arvoni (4.11.2023). Aina on kuitenkin mahdollista arvioida asiantuntijoiden näkemyksiä ympäröivästä maailmasta ja pyrkiä valitsemaan joukosta sopivia oman työnsä perustaksi. Tieteen paradigmat eri tieteen aloilla poikkeavat toisistaan, mutta olettakaamme, että vain pääosin tieteellinen tieto päätyisi informoimaan humanismia. Tieteen ja tieteen filosofian kysymysten pohdinnoille melkoisesti aikaa antaneena entisenä tieteentekijänä kyseinen määritelmä itsessään teki minuun vaikutuksen. Dynaamisuus ja muutos ovat päivän trendejä myös kunnissa, mutta nekin on syytä kohdata maltilla ja sopivalla ripauksella kriittisyyttä. Tieto ei kuitenkaan ole jotakin jossakin, vaan sen tulisi olla osa jokaisen päätöksentekijän laajempaa käsitystä maailmasta. Pekka Hirvonen Kiteen kaupunginjohtaja. Taiteen roolia inspiraation lähteenä ei kukaan kyseenalaistane, mutta tämän kirjoituksen tarkoitusperät huomioiden ja poiketen kyseisestä humanismin määritelmästä, vaihtaisin mielelläni inspiraation termiin luovuus. Ehkäpä siis humanismi sopivasti mutkia oikoen voisi sopia perustaksi kuntastrategiastakin keskusteltaessa. artikkelissa viitataan myös Korkmanin kirjaan Talous ja humanismi, jonka aamulenkkien yhteydessä olen kuunnellut, mutta nidotun version puuttuessa suoriin lainauksiin en uskalla mennä. Tukahduttavasta tietotulvasta huolimatta kannatan edelleen tiedonjyvästen valikointia, johon kuuluu lähdekriittisyyttä, menetelmän arviointia sekä luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastelua. näillä tulkinnoilla olen pyrkinyt kiinnittämään Korkmanin esille nostaman humanismin määritelmän sisältöjä osaksi kunnan jokapäiväisen toiminnan peruslähtökohtia. Luovuus ja inspiraatio vievät asioita eteenpäin ja osaltaan ehkäisevät kaavoihin kangistumista
34 Gun Kaptens jää eläkkeelle toukokuun lopussa palveltuaan kunnanjohtajana liki 40 vuotta.
Teksti Outi Airola Kuvat Markku Jokela. 35 Luoto, lähes kympin kunta Kuntalaisten mielestä Luodossa on kaikki, mitä ihminen tarvitsee: lapsia, töitä ja yrittäjähenkeä
Täällä lapsia riittää, kiittelee Haglund. Olemme siis niin kutsutulla raamattuvyöhykkeellä. 36 Länsirannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välissä, Seitsemän sillan tien varrella paistattelee auringossa Larsmo eli Luodon kunta. – Kyllä, juuri niin. – Virallisesti työttömyys on kahden prosentin päälle, mutta se tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä, tarkentaa kunnanjohtaja Gun Kaptens. Luodossa rannikkoluonto ja meri ovat lähellä, terveydenhuoltopalvelut saavat kehuja, työpaikkoja riittää omassa kunnassa ja naapurikaupungeissa. Noin puolet asukkaista kuuluu lestadiolaiseen rauhansanaliikkeeseen. Jens Snellman on Levin ja Lisan kanssa ruokaostoksilla ja juuri nyt harvinaisen onnellisen oloinen perheenisä. Tuolloin kunnassa havaittiin tuhkarokkoa. Työuransa hän teki alun perin Jaron nimellä toimineessa tehtaassa. Meillä on alhaiset verot ja silti hyvät palvelut. Työpaikkaomavaraisuus Luodossa on noin 50%. – Juu, mehän olemme Suomen onnellisin kunta! ilakoi päivälenkillä oleva Bo-Erik Haglund heti kättelyssä. Hän rakensi Luotoon talon vuonna 1974, jossa asuu yhä. Hänkin kehuu Luodon lapsiystävällisyyttä. Lapsia syntyi neljä, lastenlapsia on jo neljätoista. – Kunnassa on tehty oikeita verosatsauksia. Vuonna 1995 Luoto salli viimeisenä kuntana Suomessa keskioluen kauppoihin. Hän on aloittanut kunnanjohtajana Luodossa vuonna 1987. Hiukkasen alle 6000 asukkaan kuntaan nousee paraikaa uusi nuorisotalo. Hän on enemmän kuin tyytyväinen kotikuntaansa. Kohta olisi tullut neljäkymmentä vuotta mittariin, mutta Kaptens jättää keväällä laivansa ja siirtyy eläkkeelle. Bo-Erik Haglund kehuu Suomen onnellisinta kuntaa vuolaasti.. Se on harvinaisen suuri osuus ja selittyy pitkälle Luodon hengellisellä ilmapiirillä. – Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee! On hyvät kaupat, pankit, vapaa-ajan palvelut, hyvä terveydenhuolto ja upea saaristo. – Tulin yöllä sairaalasta kotiin, tässä on kuva uudesta perheenjäsenestämme! Hän on seitsemäs lapsemme, esittelee ylpeä isä tyttövauvan kuvaa puhelimeltaan. Sitä tarvitaan, sillä noin 30 prosenttia kunnan väestöstä on alle 15-vuotiaita. Pohjanmaan rannikon työllisyysaste on maan korkein, Luodossakin liikutaan selvästi yli 90 prosentissa. Niinpä on parasta kaivaa kouluruotsi repusta, kun astelee paikallisen S-Marketin pihaan jututtamaan kyläläisiä. Silmin nähden eloisaa Kaupan edessä ei tarvitse kauaa patsastella nähdäkseen, että vanhempainvapaalla olevat isät ja äidit ovat tuttu näky katukuvassa. Ja joka kylällä on oma ala-aste, kehaisee Haglund. Kunta on Manner-Suomen suurin ruotsinkielinen kunta – suurin osa asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Juu, mehän olemme Suomen onnellisin kunta! LUOTO-FAKTA Perustettu vuonna 1867 Asukkaita 5920, ruotsinkielisiä 92% Vuonna 2018 Luoto nousi julkisuuteen rokotevastaisuuden vuoksi. Kunnassa on vahvaa seurakunnallista toimintaa ja paljon rauhansanalaisia, jotka suosivat suuria perheitä
Luodosta on saatu Helsinkiin myös kansanedustaja Peter Östman (kd.) Häkellyttävää on se, että useimmat puolueet loistavat Luodon valtuustossa poissaolollaan. Olen aina asunut täällä ja asun jatkossakin, lupaa kunnanjohtaja. Kun hän aloitti 1980-luvulla, kunnassa oli 3500 asukasta. Veneteollisuus on osa kunnan pitkää perinnettä, joka näkyy myös katukuvassa. Meillä on alhaiset verot ja silti hyvät palvelut. – Väkimäärä on kasvanut keskimäärin 80 asukkaalla vuodessa. – Kyllä täällä veneitä tarvitaan, kun kesä tulee, tervehtii yrittäjä Frank Thylin kiiltävien veneiden keskeltä. – Väestörakenteemme vaikuttaa siten, että olemme hyvin riippuvaisia valtionosuuksista. Luodossa ei ole lähdetty keskittämään palveluja, vaikka kylät ovat kaukana toisistaan. Bo-Erik Haglund kehuu Suomen onnellisinta kuntaa vuolaasti. Sitten RKP tuli rytinällä ja valtasi tuoleja valtuustossa ja lautakunnissa. 37 – Mutta en lähde Luodosta mihinkään. Koska lapsia riittää, palvelut voidaan toteuttaa lähipalveluina. – Meidän on investoitava päivähoitoon ja kouluihin. – Me teemme paljon yhteistyötä yhdistysten kanssa ja meillä on tiivis yhteisö, jossa on vahva yhteenkuuluvuuden tunne, kuvailee Kaptens. Hänen aikanaan Luoto on muuttunut monella tapaa. Jens Snellmanin perheeseen syntyi juuri seitsemäs tyttövauva. Mikä tahansa kunta voi olla kateellinen Luodon väestörakenteesta. Jos maaseudulta löytyy rautakauppaa ja maatalousmyymälää, Luodosta löytyy venekauppa. Lapset eivät vielä maksa veroja, mutta he tarvitsevat palveluja, huomauttaa Kaptens. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut 800 uutta asukasta, laskee Kaptens. Ei tietenkään voi väittää, että Gun Kaptensin valtakaudella Luodon väkimäärä olisi tuplaantunut, vaikka se on melkein totta. Valtuustossa istuu 14 kristillisdemokraattia, 9 RKP:n edustajaa ja 4 SDP:n edustajaa. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on arvovalinta, joka löytyy kaikkien kunnassa vaikuttavien puolueiden ja yhdistysten ohjelmasta. Veneitä ja mökkejä Luodossa on lähes pari tuhatta mökkiä, jotka sijaitsevat Luodonjärven rannoilla tai meren puolella. Kunnanjohtaja tuplasi väkimäärän. Poliittisesti Luoto oli joskus vasemmistovetoinen kuten myös lähin työpaikkakaupunki, Pietarsaari. Nyt poliittiset mittasuhteet ovat taas heittäneet häränpyllyä. Kun lähes kolmannes asukkaista on lapsia, tarvitaan paljon päiväkoteja ja kouluja. Isä on väsynyt edellisyön sairaalareissusta, mutta onnellinen.. Tälläkään hetkellä meillä ei ole yhtään vapaata neliötä näitä toimintoja varten, kertoo Kaptens
Pia Johansson on kuuluisien Nisse’s Biffar takana. – Yrittäjähenki on joka tapauksessa vahva. Nekin taitavat olla täältä peräisin. Hän on neljännen polven kauppias, joka on pyörittänyt kyläkauppaa Eugmon kylällä jo 39 vuotta. Tienvarsimainos kertoo, että Pia’s Livs tarjoaa ”Nisses Biffar”. – Ja meillä on myös KAJ-leivoksia. Kristillisyys luo yhteisöllisyyttä, kun asukkaat tapaavat seurakunnassa ja kirkoissa säännöllisesti. – Meillä käy päivittäin syömässä noin sata kaksikymmentä Venekauppias Frank Thylin viihtyy kristillisten arvojen Luodossa. Kirkkoon kuuluu Luodossa yli 90 prosenttia asukkaista, tähän joukkoon lukeutuvat myös rauhansanalaiset. Entiset elinkeinot kalastus ja maanviljelys ovat jääneet marginaalisiksi ammateiksi. Kuinka paljon vahva kristillisyys vaikuttaa. Kassalla istuu jo viides polvi. – Kyllä se vaikuttaa, itsekin olen kristitty ja kuuden lapsen isä, paljastaa yrittäjä. Ja KAJ-kermamunkkeja! esittelee yrittäjä Pia Johansson. – Larsmossa on hyvä talous. Palveluammatit kattavat yli puolet kunnan työpaikoista. Kenenkään ei tarvitse lähteä mihinkään töiden perässä ellei tahdo. Kristillisyys vaikuttaa Luodon keskustasta löytyy lounasruokala Manna. – Kyllä niitäkin menee paljon, viittaa Thylin kaupan laajaan mönkijäkalustoon. Minullekin tämä venekauppa on jo toinen yritys. Nyt leipä löytyy venetehtailta, muusta teollisuudesta ja palveluammateista. Frank Thylin pohtii Larsmon hyviä tilastollisia numeroita ja kasvua. Ruoka on maistuvaa ja salaattipöydässä on ruotsalaisia vaikutteita. Osa kirkkoon kuulumattomista on erilaisten vapaaseurakuntien jäseniä tai kokonaan uskonnottomia. Se onnellisuus tulee ehkä siitä, että kaikilla yhteisössä on samat arvot.. 38 Hän kertoo, että takana hallissa on talvisäilytyksessä noin 200 venettä. Niin kokkolalaiset kuin pietarsaarelaisetkin grillaajat ajavat hyvien pihvien perässä helposti pari-kolmekymmentä kilometriä. Ravintola ulottuu jo kirjaston lehtisalin puolelle, jossa on pöytäpaikkoja parille-kolmellekymmenelle. Siellä on pannupihvipäivä ja valtavasti porukkaa. Pia kiittelee Larsmon kuntaa, joka pitää huolta kaikista kylistä ja luo työpaikkoja pieneen kuntaan. Ehkä se on pohjalaista perua. Mutta selittääkö vahva hengellinen elämä myös yrittäjyyttä. Koulujen pihoilla oli runsaasti mönkijöitä parkissa. Täällä perheet ja suvut pysyvät ja kaikki ovat tuttuja toisilleen jo vuosikymmenien ajalta, kuvailee Johansson. – Se onnellisuus tulee ehkä siitä, että kaikilla yhteisössä on samat arvot. – Kaikilla pitää olla oma vene pihassa! Saaristo on upea ja kaikki haluavat liikkua vesillä kesän aikana. Nissen pihvit ovat kuuluja laajalla alueella. Ne kuuluisat Nissen pihvit Paitsi että poliittiset voimasuhteet ovat muuttuneet, myös rakennemuutos on muokannut rannikkokunnan elämänmenoa. Veneily ja kalastus saaristossa kuuluu luotolaisten perinteisiin
Hyvinvointialueiden rajoista käytiin kiistaa pitkään, lopulta Kokkolaa lähellä olevat Kruunupyy ja Luotokin kuuluvat Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. 39 henkeä, kertoo yrittäjä Håkan Snellman. Vihdoin venekaupalla onnistaa. Hän uskoo, että kristillinen arvopohja vaikuttaa kunnassa moniin asioihin. – Onhan täällä paljon kirkkoväkeä, sen huomaa kun käy kirkossa. – Rikokset ovat meillä harvinaisia, lähinnä liikennerikkomuksia, tietää kunnanjohtaja. Tilastollisesti Luoto kuuluu rikostilastojen häntäpäähän. Edes terveydenhuollosta, hoitojonoista tai lääkäriin pääsystä ei ole löytynyt valituksia. Kaupunkiin ei tarvitse mennä muuta kuin vaateostoksille, nauraa Snellman. Luodossa ei ole myöskään maksuhäiriöitä eikä konkursseja, puhumattakaan lastensuojelun työkuormasta tai avioeroista, jotka ovat tuiki harvinaisia. Niinpä se otsikossa mainittu ”Lähes kympin kunta” saattaa sittenkin olla ”Täyden kympin kunta”. – Tutkimme kunnan kehittymistä ja ennusteita ja veroäyriä ja kaikkea mahdollista. Aina jos pitää tilata ambulanssi, pitää vain sanoa että Kokkolaan, Kokkolaan! vinkkaa Thylin. Pienen tutkimisen jälkeen Luoto tuntui hyvältä vaihtoehdolta. – Kun olimme muuttaneet Larsmoon, menin käymään kunnantalolla jonkin pikkuasian vuoksi. – Ostimme asunnon käymättä lainkaan katsomassa sitä, naurahtaa Snellman. Håkan Snellman kertoo siitä esimerkin. Meidän pitäisi mennä Vaasan sairaalaan sadan kilometrin päähän, vaikka Kokkolassa on sairaala seitsemäntoista kilometrin päässä, harmittelee Frank Thylin. Lisäksi kunta järjestää nuorille paljon ei-hengellisiä tapahtumia, kiittelee Snellman. Ja se pieni miinus Olen jututtanut useita kyläläisiä ja yrittänyt löytää Luodosta jotakin negatiivista sanottavaa. Kun virkamies kohtaa kuntalaiset näin, se kertoo paljon kunnan asenteesta. Seurakunta on hyvin aktiivinen ja toimintaa on paljon, myös nuorille. Hän on asunut perheineen Luodossa vuodesta 2017. Niinpä. Håkan Snellman muutti Ruotsista Luotoon todettuaan kunnan hyväksi yrittää ja asua.. – Kyllä huono puoli on nämä hyvinvointialueiden rajat. Merkillepantavinta on kuitenkin kuntalaisten huomioiminen ja hyvä kohtelu kaikilla sektoreilla. Aulassa ystävällinen mies tuli tervehtimään, puhuttelemaan ja neuvomaan minua. Myöhemmin sain tietää, että hän oli kunnan tekninen johtaja. Palataan siis sinne. Kuntalaisen oikeus valita terveydenhuollon palvelut läheltä on poistanut murheen. Totesimme, että Larsmossa rakennetaan yhteiskuntaa, joka tarjoaa kaiken mitä tarvitsemme. Kolmentoista vuoden työkeikka Ruotsissa sai kaipaamaan takaisin kotiseudulle Pietarsaareen. Molemmista on matkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan alle 20 kilometriä, mutta oikea osoite sairaalareissulle on Vaasa. Pia Johansson on kuuluisien Nisse’s Biffar takana. Perhe ei kuitenkaan ostanut asuinkuntaansa kuin sikaa säkissä. – Mutta ei se haittaa
Uskomme, että tällä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, tietojohtaja Simo Reipas Keski-Suomen hyvinvointialueelta sanoo ja korostaa: – Tekoäly ei siis toimisi ammattilaisen sijasta, vaan hänen apunaan. 40 Keski-Suomi ja Etelä-Savo ovat esimerkkejä hyvinvointialueista, joilla kokeillaan nyt tekoälyn mahdollisuuksia. Kokeilun tavoitteita ovat työn tuottavuuden parantaminen, hoidon ja palvelun laadun parantaminen sekä ammattilaisten oppiminen, työnhallinta ja työn merkityksellisyys. Nyt ollaan vakuuttuneita tekoälyavusteinen kirjaaminen sujuvoittaa tulevaisuudessa merkittävästi sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten arkea. – Odotamme kokemuksia siitä, miten tekoälyyn pohjautuvat työkalut soveltuvat sote-ammattilaisten arkisiksi apureiksi helpottamaan erityisesti jatkuvasti kasvavien tietomäärien hallintaa ja siten muun muassa vapauttamaan aikaa itse asiakasja potilaskontaktiin. Teksti Leena Hirvonen Kuva Pekka Moliis Tekoäly voi olla hyvä assistentti Tekoäly ei siis toimisi ammattilaisen sijasta, vaan hänen apunaan.. Yleisesti selvitellään, voidaanko tekoälyn avulla lisätä erilaisten ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden hyödyntämistä ja samalla tukea työnhallintaa ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. AI-assistentti ammattilaisille -hanke on osa sosiaalija terveysministeriön perustamaa SOTE-tekoälyn kokonaisuutta, jonka tiimoilta käynnistetään kymmenen tekoälykokeiluprojektia hyvinvointialuHyvinvointialueet kokeilevat tekoäly-assistenttia. Hyvinvointialueet kertovat kokeilusta tiedotteessa. Keski-Suomessa ja Etelä-Suomessa on hyvinvointialueilla kyseessä tämän vuoden aikana ”ripeästi toteutettava” AI-assistentti ammattilaiselle -hanke, jossa tavoite on kehittää työtä tukevia konkreettisia tekoälyapureita. Keski-Suomen ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla testataan, voisiko tekoäly auttaa terveydenhuollon ammattilaisia heidän työssään, esimerkiksi tietomäärien käsittelyssä, ja näin helpottaa asiakaspalvelutyötä
Tekoälyavusteista asiakasja potilastietojen kirjaamista on kokeiltu onnistuneesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemilla vuonna 2024. Haluamme jatkossakin olla edelläkävijöitä ratkomassa haasteita ja siten vauhdittaa koko alan kehittymistä, kertoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Johan Sanmark. Keski-Suomi ja Etelä-Savo ovat esimerkkejä hyvinvointialueista, joilla kokeillaan nyt tekoälyn mahdollisuuksia.. Kokeilussa ovat mukana Keski-Suomen ja Etelä-Savon lisäksi Kanta-Hämeen, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sekä HUS-yhtymä. Sosiaalija terveysministeriö osallistuu kokeilujen rahoitukseen yhteensä 2,3 miljoonalla eurolla, josta Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Etelä-Savon yhteiseen hankkeeseen suunnataan 220 000 euroa. – Olen vakuuttunut, että tekoälyavusteinen kirjaaminen sujuvoittaa tulevaisuudessa merkittävästi sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Hyvinvointialueellemme myönnetty merkittävä tekoälyrahoitus vahvistaa uskoa siihen, että olemme oikealla polulla, ja kiihdyttää entisestään hyvin alkanutta kehitystyötämme. 41 eilla. Mahdollisuus kehitykseen Tekoälyhankkeisiin esimerkiksi Oma Häme on saanut rahoitusta asiakkaan taustaja riskitietojen AI-pohjaiseen koostamiseen (360 000 e) sekä AI-pohjaiseen toimintakyvyn muutoksen ennakointiin (120 000 e). Nyt meneillään on hanke, jonka tavoitteena on laajentaa tekoälyavusteista asiakasja potilastietojen kirjaamista sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa. – Kansallisesti koordinoitavat hankkeet ovat tärkeitä myös siinä mielessä, että näiden kautta saadaan esille tarpeita uudistaa lainsäädäntöä teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sosiaalija terveydenhuollon palvelutuotannossa ja suomalaisilla vientimarkkinoilla, kehitysja ICT-johtaja Toni Suihko jatkaa. Vastaavaa kehitystyötä tarvittaisiin rahoituksesta huolimatta, mutta rahoitus mahdollistaa nopeamman etenemisen ja sitä kautta nopeammat tulokset ja hyödyt, sanoo Oma Hämeen tietoja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen STT:llä julkaistussa tiedotteessa. – Todella upea juttu, että saimme rahoituksen! Rahoituksen saaminen jouduttaa merkittävästi Oma Hämeen AI-kehitystä
Tarve yhdistyi ajatukseen maailman toimivamman kaupungin strategiastamme Totesimme, että ruutupaperi ei tällaisessa strategiassa enää riitä projektien hallintaan, vaan tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, kertoo Staran johtaja Timo Martiskainen. Samoin riskit jaetaan, jos kaikki ei jostain syystä menisikään suunnitellusti. Osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja jakavat riskit ja hyödyt, mikä motivoi kaikkia toimimaan tehokkaasti. Hankinnan aikana voidaan tehdä nopeita päätöksiä ja mukautua muuttuviin tarpeisiin tavalla, johon perinteiset hankintamallit eivät lähtökohtaisesti taivu. Käytännössä Helsingin kaupungilla ja konsulttiyhtiöllä yhteistyötä on johtanut ohjausryhmä. Yhteistyön myötä Stara on ottanut käyttöön uusia järjestelmiä, jotka ovat parantaneet tiedonhallintaa ja tehokkuutta tarjoamalla keskitetyn tietoalustan Staran toiminnoille. He antavat myös vinkkinsä muille kunnille: – Panostakaa yhteistyöhön, sillä strateginen yhteistyö osapuolten välillä on avain onnistuneisiin projekteihin. Ja seuratkaa tuloksia. Teksti Leena Hirvonen Allianssimalli vauhditti digiloikkaa Tiivis yhteistyö ja avoin kommunikaatio vähentävät väärinkäsityksiä. 42 – Koimme, että tarvitsemme merkittävän digiloikan. Rakentamispalveluita tuottava liikelaitos etsi allianssimallista apua tietoteknisten järjestelmiin. Niin Stara-liikelaitoksen toimitusjohtaja Timo Martiskainen kuin CGI:n Häkkinenkin pitävät allianssimallia joustavana ja ketteränä. – Osapuolet työskentelevät tiiviisti yhdessä, mikä vähentää siiloja ja parantaa kommunikaatiota. – Allianssiyhteistyössä ei olla perinteiseen tapaan yhdellä puolella pöytää tilaaja ja toisella puolella toimittaja, vaan odotusten ja tavoitteiden ylittämisestä tulevat hyödyt jaetaan molemmille osapuolille. Ja rohkeus käydä avointa dialogia. – Reaaliaikaisen näkyvyyden ansiosta eri osa-alueiden koordinointi on nyt sujuvampaa ja tehokkaampaa. Kouluttakaa henkilöstöä. – Emme pystyneet hahmottamaan, että mitä kaikkia järjestelmiä tarvitsemme tällaisella montaa eri tyyppistä työtä tekevällä osastolla. Hankintamallissa kumppani on perinteistä tilaus-toimitus-mallia vahvemmin vastuunkantajana tavoitteiden saavuttamisesta sekä toisaalta myös hyötyjen jakajana, Häkkinen määrittelee. Helsingin kaupungin Rakentamispalveluliikelaitos Stara on tehnyt yhteistyötä tietoteknisiä, digitaalisia ja prosesseja kehittävän konsulttiyritys CGI:n kanssa rakentamisesta tutulla allianssimallilla. Mallin toimivuuden kannalta Martiskainen ja Häkkinen korostavat yhteisiä tavoitteita. – Tiivis yhteistyö ja avoin kommunikaatio vähentävät väärinkäsityksiä ja parantavat projektien hallintaa Allianssimallit muualla kuin rakentamisessa, esimerkiksi järjestelmäkehitystyössä tai muutoin digitaalisten palveluiden ja järjestelmien hankinnoissa, ovat yhä harvinaisia. Ylin johto on ollut aktiivisesti mukana molemmista organisaatioista. Varmistakaa, että henkilöstöllä on tarvittavat taidot ja tiedot ketterien menetelmien hyödyntämiseen IT-hankinnoissa. Viivästykset kuriin Tulokset yhteistyömallista ovat olleet lupaavia. Stara on onnistunut vähentämään projektien viivästyksiä ja kustannuksia. CGI:n julkishallinnon palveluista vastaava johtaja Matti Häkkinen korostaa yhteistyön mahdollisuuksia. Sekä Martiskainen että Häkkinen näkevät yhteistyömallissa kuitenkin etuja. Kaupungilta puuttui Martiskaisen mukaan yhtenäinen ja toimiva järjestelmä esimerkiksi rakennusinfran ja logistiikan kokonaisvaltaiseen koordinointiin ja hahmottamiseen. Päätökset tehdään yhdessä. Myös projektien läpimenoaika on nopeutunut
Yhä useampi kaupunki on toteuttanut päiväkoteja vuokramallilla ja päättänyt keskittyä rakentamisen sijasta laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Lisäksi Tampereella Härmälänrannan Sisunaukion palvelukorttelissa päiväkoti sijaitsee samassa kiinteistössä ikäihmisten asumispalveluiden kanssa. Helsingin kaupunki vuokrasi pitkäaikaiskestävät ja energiatehokkaat rakennukset Hoivatiloilta 20 vuodeksi. Hoivatilat suunnittelee ja rakennuttaa esimerkiksi päiväkodin räätälöidysti juuri vuokralaiselle sopivaan käyttöön. Kutomon ja Torpparintuvan harjannostajaisissa puhuneen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaaren mukaan varhaiskasvatuksessa tilojen merkitys käyttäjille on keskeinen. Vuokramalli antaa joustavuutta tilaja palveluverkon yhteensovittamiseen. “Myös jatkossa tulemme toteuttamaan tiloja vuokramallilla Helsingin omistajapoliittisten linjausten mukaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa tilatarpeeseen ei ole mahdollista osoittaa kaupungin omia tiloja”, kertoi Laisaari. Nykyiset päiväkotitilat voivat olla riittämättömiä, tai niiden peruskorjaaminen ei ole järkevää. Vuokramallissa kunta tai kaupunki hankkii tarvitsemansa tilat palveluna valmiiksi toteutettuina. Vuoden 2025 alussa Helsingissä otettiin käyttöön kaksi vuokramallilla toteutettua päiväkotia, Kutomo ja Torpparintupa. Laadukkaan kokonaisuuden arki on muodostunut erittäin toimivaksi. Investointivapaa, joustava ja riskitön ratkaisu Päiväkoti Kutomo, Helsinki 2025 Päiväkoti Torpparintupa, Helsinki 2025 Kisapuiston päiväkoti, Tampere 2023 Sisunaukion päiväkoti, Tampere 2022* Satamatien päiväkoti, Oulu 2025* Hintan päiväkoti, Oulu 2022 Ruiskukan päiväkoti, Oulu 2020 Hiidensalmen Päiväkoti, Lohja 2022* Männistön päiväkoti, Kuopio 2021 * Osa palvelukorttelia HOIVATILOJEN VUOKRAMALLILLA TOTEUTTAMIA PÄIVÄKOTEJA Lue lisää: hoivatilat.fi PÄIVÄKOTI VUOKRAMALLILL A P äi vä k ot i K u to m o, H el si n k i MAINOS HT_kuntalehti_advertoriaali_1_25_v2.indd 1 HT_kuntalehti_advertoriaali_1_25_v2.indd 1 21.3.2025 10.41 21.3.2025 10.41. Hoivatilojen toteuttamat tilat ovat saaneet kiitettävää palautetta henkilökunnalta ja myös lasten vanhemmilta. Hoivatilat edelläkävijänä Hoivatilat on vuokramallin kehittämisen edelläkävijä. 43 K aupunkiseutujen kasvu ja kehittyvät palvelutarpeet haastavat varhaiskasvatuksen tilaratkaisuja. Esimerkiksi päiväkodin hankkiminen vuokramallilla on ratkaisu, joka yhdistää turvalliset ja terveelliset tilat, pitkäaikaisen vuokrasuhteen ja kiinteistön luotettavan ylläpidon sekä kustannustehokkuuden ja taloudellisen ennustettavuuden. Oulun Hinttaan Hoivatilojen vuokramallilla vuonna 2022 valmistunut päiväkoti on osoittautunut huolellisen ja inspiroituneen suunnittelutyön veroiseksi. Hoivatilat jää kiinteistön aktiiviseksi pitkäaikaiseksi omistajaksi ja kantaa kiinteistöriskin koko vuokra-ajan. Tämä oli ensimmäinen Hoivatilojen ja Tampereen kaupungin yhteishanke, ja se toteutettiin erinomaisin tuloksin. Tampereella tunnistettiin vuokramallin edut 240-paikkainen Kisapuiston päiväkoti valmistui Etelä-Hervantaan marraskuussa 2023. Laadukkaat tilat tukevat pedagogiikkaa, ja tärkeää on myös lasten oikeuksien toteutuminen. Perinteiset investointimallit vaativat suuria pääomia ja pitkää sitoutumista kiinteistön omistamiseen. Apulaispormestari Laisaaren mukaan vuokramalli kuulostaa järkevältä ja hyvältä, Helsingin linjausten mukaiselta. Vuokramalli tarjoaa kaupungeille, kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuuden hankkia tarvittavat tilat ilman suuria kertaluonteisia investointeja
Helsingissä (harmaa) ei järjestetä aluevaaleja. Kuntaja aluevaalikampanjat ovat loppusuoralla mutta missä vaalit lopulta ratkaistaan. Jopa 215 kunnassa aluevaaleissa vapautuu enemmän ääniä kuin kuntavaaleissa. Tällaisia ehdokkaita kannattaneet äänestäjät ovat nyt liikkuvampia, koska heillä ei ole mahdollisuutta äänestää samaa ehdokasta kuin viime vaaleissa ja heidän täytyy tehdä valinta puolueen ja ehdokkaan välillä. 44 Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visuaisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT & Suomen vaalidatapalvelu Mikäli oletetaan, että puolueet ja ehdokkaat toimivat strategisesti, ne kohdentavat kampanjansa erityisesti alueille, joilla ne voivat voittaa ääniä eli houkutella liikkuvia äänestäjiä. On siis odotettavissa, että äänisiirtymät vasemmistopuolueiden välillä jatkuvat. Sekä kuntaettä aluevaaleissa erityisesti suurten kaupunkien ydinkeskustoissa ja pienempien paikkakuntien keskustoissa vapautuu suurempi osa kannatuksesta kuin lähiöissä, kaupunkien kehysalueilla ja maaseudulla. Vapautuvissa äänissä on kyse äänistä, jotka annettiin vuoden 2021 kuntaja vuoden 2022 aluevaaleissa sellaisille ehdokkaille, jotka eivät ole ehdolla 2025 kuntatai aluevaaleissa. Ensinnäkin puolueen on pyrittävä varmistamaan, että puolueen ehdokasta edellisvaaleissa äänestäneet löytäisivät jälleen mieluisan ehdokkaan puolueen listalta. Kannatuksessa laskien suurempi kato on käynyt aluevaaleissa: niissä 45 prosenttia äänistä vapautuu, kun kuntavaaleissa vain 36 prosenttia. Kuntavaaleissa vasemmistoliitolla ja vihreillä vapautuu melkein neljännes enemmän niiden äänistä kuin kuin kolmannella vasemmistopuolueella, SDP:llä. Sen sijaan kokoomuksen ja perussuomalaisten viimeksi aluevaaleissa saamista äänistä uusjakoon menee nyt joka toinen. Alueilla, joilla viime kuntaja aluevaalien paikalliset ääniharavat ovat jälleen ehdolla, tulevat siirtymät puolueiden välillä tulevat olemaan pienempiä, koska osa äänestäjistä on uskollisia ei pelkästään puolueelle vaan myös aiemmin äänestämälleen ehdokkaalle. Toiseksi puolueen kannattaa pyrkiä kohdentamaan mainontaansa alueille, joilla vapautuu paljon sellaisten puolueiden ja ehdokkaiden ääniä, joiden äänestäjät saattaisivat harkita puolueen äänestämistä. Niin kunnankuin aluevaalien osalta ehdokasjoukko on uudistunut, kuten politiikan luonteeseen kuuluu. Aluevaaleissa on siis jäänyt pois enemmän ääniharavia kuin kuntavaaleissa ja niissä tullaan näkemään enemmän muutoksia kuin kuntavaaleissa. Liikkuvien äänestäjien kerääminen haaviin on tärkeää kahdella tavalla. 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit. Useimmissa kunnissa ääniä vapautuu enemmän aluekuin kuntavaaleissa 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Aluevaaleissa vapautuvien äänten osuus 70% 60% 50% 40% 30% 20% 75% 65% 55% 45% 35% 25% 15% K un ta va al ei ss a va pa ut uv ie n ää nt en os uu s Yli puolet äänistä vapautuu kuntavaaleissa Yli puolet äänistä vapautuu aluevaaleissa Luhanka Kivijärvi Kyyjärvi Utsjoki Oripää Kannonkoski Tervo Jämijärvi Myrskylä Pukkila Soini Isojoki Pyhäranta Pomarkku Vesanto Korsnäs Perho Evijärvi Alavieska Puumala Reisjärvi Lapinjärvi Konnevesi Puolanka Vimpeli Simo Pyhäjoki Paltamo Uurainen Rautjärvi Pello Ranua Sysmä Ylitornio Kaustinen Kolari Sievi Kärkölä Vesilahti Askola Teuva Ilomantsi Siikalatva Kangasniemi Juva Viitasaari Pälkäne Virrat Kemiönsaari Loppi Laitila Karkkila Lapinlahti Orivesi Saarijärvi Leppävirta Muurame Kitee Alavus Ulvila Kuusamo Parainen Heinola Jämsä Valkeakoski Sipoo Raahe Vihti Riihimäki Kangasala Savonlinna Nokia Kajaani Rauma Tuusula Järvenpää Lohja Porvoo Salo Vaasa Pori Turku Vantaa Tampere Espoo Helsinki Pyhärannassa vapautuu suurin osuus ääniä kuntavaaleissa, Evijärvellä aluevaaleissa Kunnat, joissa isompi osuus vapautuvia ääniä aluevaaleissa kuin kuntavaaleissa ovat parvikuvassa punaisella, kunnat joissa kuntavaaleissa enemmän vapautuvia ääniä sinisellä. Aluevaaleissa KD onnistui pitämään kiinni ääniharavistaan eduskuntapuolueista parhaiten: vain joka kolmas sen 2022 aluevaaleissa saamista äänistä annettiin ehdokkaalle, joka ei nyt ole ehdolla. Tarkastele kuntia artikkelissa osoitteessa kuntalehti.?. Kun entinen ehdokas puuttuu, äänestäjän uskollisuus testataan viimeistään vaalipäivänä. Puolueen näkökulmasta omat vapautuvat äänet ovat aina riski menettää puoluetta aiemmin äänestäneitä ja muiden puolueiden vapautuvat äänet puolestaan mahdollisuus haalia lisää. Tähän kategoriaan kuuluvat myös kaikki suurimmat kaupungit. Kyseisillä alueilla tapahtuu eniten äänten uusjakoa. Näin ajatellen vaalit ratkaistaan siellä, missä on suurin potentiaali kerätä vapautuvia ääniä
Suomessa on lakkautettu 59 prosenttia peruskouluista, joista 96 prosenttia maaseudulla, vaikka oppilasmäärä on vähentynyt vain neljä prosenttia ja 26 prosenttia lapsista asuu maaseudulla. kari lehtola Opetustoimen ylitarkastaja emeritus Lahti ”Oikeuslaitos kruununjuristina koululakkautuksissa” Kuntalehti julkaisee erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia säännöllisesti. Tilanne on jokseenkin sama kuin kuntien rahoitusjärjestelmän kanssa. Kaksoisstandardia voi vain ihmetellä. Nyt koululakkautuksissa nähdään sama kaava: yhtenäinen oikeuskäytäntö viittaa hiljaiseen sopimukseen, jossa instituutiot voittavat lasten kustannuksella. Erinomainen kirjoitus. Kun vuonna 2017 aikuisten työpäivää pidennettiin kiky-sopimuksella väliaikaisesti 6 minuutilla, pidettiin sitä kohtuuttomana. Vuonna 1992 presidentti Koivisto ohjasi oikeusoppineita ja tuomareita. lasten yhdenvertaisten sivistyksellisten perusoikeuksien loukkauksista on tullut meillä pysyvää oikeuskäytäntöä. Käytännössä 6 § on jäänyt lain kuolleeksi kirjaimeksi. Tällä kertaa painostajina ovat olleet etunenässä valtiovarainministeriön ja opetusministeriön hallinnonalat sekä kunnat ja niiden etujärjestö. Siitä tulisi luoda hyvien ruokailutapojen opetustilanne varsinkaan kun joka kodissa sitä ei opeteta hubertus KommENTTI jUTTUUN AIKApULA vEsITTää KoULUrUoKAILUT – " vArTIssA EI EHdI joNoTTAA , syödä rIITTäväsTI jA HAKEA TArvITTAEssA LIsää " oikeus ei asu tässä maassa maaseutualueilla. 10 päivän mittainen hieman myöhemmin keväällä. Tule mukaan, ota yhteyttä! tiina ojutkangas Tuottaja KERRO MIELIPITEESI. Silloin joululoma asettuisi selkeästi vuoden pimeimpään aikaan ennen joulua ja ns. 45 keskustelua /KUNTALEHTI Kevätlukukautta ei missään nimessä tule pidentää, on liian pitkä jo nyt. Maiden koululainsäädäntö on suurelta osin samankaltaista. Aihe on vain semmoinen, että tuskin puoletkaan nykyisistä kuntapäättäjistä on kärryillä, mistä on kysymys ja mitä vaikutuksia tällä on. Eduskunnan oikeusasiamies on sentään antanut huomautuksia, jos lapsivaikutusten arviointi tai kuljetusjärjestelyt ovat olleet riittämättömiä oikeuslaitoksen toiminta koululakkautuksissa muistuttaa ”Koiviston konklaavia”. hiihtoloma olisi esim. Kun koululakkautusten myötä jo noin 150 000 lapsen työpäivää on pidennetty pysyvästi 15-20 x 6 minuutilla (1,5-2 h) päivässä, sitä pidetään kohtuullisena. paula vulli KommENTTI KysELyyN jUTUssA KUNTALEHTI Kysyy KUUmAsTA AIHEEsTA : pITäIsIKö KoULUjEN KEsäLomIA myöHENTää vAI pITää NyKyIsELLääN . Valtionosuudet ja kunnallisveroprosentit ovat niin vinksallaan, että niistä ei puhuta, vaan kuntaja aluevaalien kuumimmat keskustelukysymykset toreilla ja turuilla lienevät Trump, Venäjä, Ukraina ja maanpuolustus. yksi monien puolesta KommENTTI jUTTUUN ToImITTAjALTA : KUNNAT pAKoTETAAN UsKoN vArAssA UUdIsTUKsEEN jA pöydäLLä ovAT jAossA sUomALAIsTEN rAHojEN LIsäKsI TUrvALLIsUUsAsIAT Kyllä ruokailuun tulisi varata riittävästi aikaa. Oikeusvaltioperiaate ei voi toteutua, jos oikeuslaitos asettuu kruununjuristin asemaan. Miten on ollut mahdollista, että oikeuslaitoksemme ei ole puuttunut asiaan. Suomessa kuntien itsehallintoa pidetään tärkeämpänä kuin lasten etua. Mikäli kesäloman aikaa siirrettäisiin, pitäisi siirtyä kolmen lukukauden lukuvuoteen. Perusopetuslain 6 § vaatii ”mahdollisimman lyhyitä” koulumatkoja, mutta kunnat ja hallinto-oikeudet keskittyvät pelkästään 32 §:n 2,5 tunnin enimmäisaikaan. Suhteettomat koululakkautukset ovat ristiriidassa niin perustuslain, lapsen oikeuksien sopimuksen kuin myös yhdenvertaisuus-, hallinto-, lastensuojeluja perusopetuslain kanssa. Suomalaisen oikeuslaitoksen vinoutuneisuus paljastuu viimeistään, kun naapurimaiden oikeuskäytäntöjä verrataan toisiinsa. Suosimme omalla nimellä kirjoittamista ja asiallista keskustelua. Kukin lukukausi 6070 koulupäivän mittainen. Lapsen edun ensisijaisuuden periaate jää meillä toteutumatta, koska sen tueksi ei saada riittävästi voimaa. Ja uusista kuntavaaliehdokkaista asiaa ymmärtää ehkä prosentti. Samaan aikaan haluamme virkeätä ja terävääkin keskustelua kuntiin ja hyvinvointialueisiin liittyvistä aiheista. Kiky-sopimus käynnisti valtavat Peli poikki -mielenosoitukset ja lakonuhkaukset
Palveluverkon olennainen osa ovat rakennukset, joissa palveluita tuotetaan. Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. 46 mainos mainos Tilat joustavasti ja kustannustehokkaasti Kuntien, kaupunkien ja hyvinvointi alu eiden lakisääteinen velvoite on järjestää palveluita alueensa asukkaille. Palvelutarpeen ennusta minen näin pitkälle aikavälille on kuitenkin mahdotonta. Paine tulevaisuuden ennustamisen osumatarkkuudelle vähenee huomattavasti, jos rakennuksen kokoa pystyy muokkaamaan suhteessa tarpeen muutoksiin. Esillä on ollut ennätysalhainen syntyvyys, joka tulee väistämättä vaikuttamaan päiväkotija koulupaikkojen tarpeeseen tulevina vuosikymmeninä. Jos tarve joskus päättyy, niin rakennuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista pääsee välittömästi eroon. Vastaus löytyy dynaamisista vuokra raken nuk sista, jotka elävät mukana muutok sessa. Kolmannella osapuolella teettämämme asiakastutkimuksen mukaan, vuonna 2024 loppukäyttäjistä 94 % oli tyytyväisiä rakennuksiin. Joustava malli toimii muutosten keskellä Viime aikoina mediasta on saanut lukea väestörakenteen muutoksesta. ”Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.” 94 % käyttäjistä tyytyväisiä dynaamisiin rakennuksiin Modernia dynaamista rakennusta ei pysty erottamaan teknisiltä ominaisuuksiltaan paikalla rakennetusta verrokista. Ole yhteydessä niin jutellaan lisää! MAINOSILMOITUS. Suomen rakennuskannan arvo on noin 500 miljardia euroa, josta julkinen sek tori omistaa noin 10 prosenttia. WWW.PARMACO.FI Rakennus silloin kun tarvitset, vapautta silloin kun et. Hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja on mahdollista säästyä monelta kiinteistöinvestointeihin ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvältä aikaa vievältä päänvaivalta. Raken nusten elinkaareksi mielletään 50–100 vuotta. Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Elinkaarikustannusten näkökulmasta tehokas dynaaminen palveluverkko varmistaa, että rajalliset resurssit voidaan ohjata seinien omistamisen sijaan tärkeimpään, eli laadukkaiden, ihmisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tuottamiseen. Dynaamisten rakennusten tulisikin olla olennainen osa jokaista fiksua palveluverkkoa
Perussuomalaiset on tänä päivänä erilainen puolue kuin kymmenen vuotta sitten. Puolue on noussut kahdesti hallitukseen. Lahjoittajasuhteiden rakentamiseen saattaa mennä aikaa. Populistisena puolueena perussuomalaiset on halunnut profiloitua tavallisen kansalaisen edustajana rahavaltaa ja työmarkkinajärjestöjen ulkoparlamentaarista valtaa vastaan. Yritysten ja palkansaajien etujärjestöt puolestaan ovat keskeisiä vaalirahan lahjoittajia ja osa sitä verPerussuomalaisten ehdokkaille ja sen järjestökentälle on annettu kolmanneksi vähiten valtiollisen puoluetuen ulkopuolista rahoitusta. Eduskuntapuolueista vain kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat saaneet 2010ja 2020-luvuilla vähemmän tällaista rahoitusta, jonka antaja on yksilöity. Perussuomalaisten kohdalla asiaan voi vaikuttaa sekin, että puolueen johtohahmoista ja järjestökoneistosta suuri osa on vaihtunut matkan varrella. Tätä taustaa vasten voitaisiin pitää yllättävänä yhtäältä, että puolue ei ole onnistunut saamaan enempää lahjoituksia ja toisaalta sitä, että puolue on kulkenut voitosta voittoon ainakin eduskuntavaaleissa niukista resursseista huolimatta. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visuaisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT & Suomen vaalidatapalvelu Perussuomalaisilla omia polkuja rahoituksessa Muut Liik KD PS Vas Vihr Kesk SDP Kok RKP 0,6 M€ M€ 0,4 M€ 0,6 M€ 0,7 M€ 1,1 M€ 3,4 M€ 3,6 M€ 5,2 M€ 20,1 M€ RKP kerännyt yksin yli puolet puolueiden keskusjärjestöjen saamien suurlahjoitusten summasta 2011-24, PS vain 2 % 1,8% 66 0,1% 1 1,0% 17 1,7% 10 1,8% 57 3,2% 164 9,6% 129 10,0% 120 14,6% 89 56,2% 28 Lahjoitukset, miljoonaa euroa Puolueiden saatu vaalirahatuki vuosina 2011-2024, yhteensä Osuus lahjoituksista Suurlahjoittajia 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit. 47 Perussuomalaiset on saavuttanut erittäin vahvan aseman eduskuntavaaleissa jo neljä kertaa perättäin. Puolue on uudistunut vuonna 2017 tapahtuneen jakautumisensa jälkeen
Vain joka kuudeskymmenes PS:n ehdokkaiden ilmoittamista kampanjaeurosta on tullut yhdistyksiltä ja säätiöiltä. 48 kostoa, jossa politiikkaa tehdään ja yhteiskunnallinen päätöksenteko tapahtuu. Puolueiden oikeusasemaa säännellään puoluelaissa. Muiden puolueiden tukijat ovat aktivoituneet vaalivuosina ja erityisesti viimeisinä eduskuntavaalivuosina. Tarkastele vaalirahoittajia artikkeliin liittyvässä interaktiivisessa grafiikassa.. Valta Suomessa vaihtuu vaaleissa säännöllisesti vakiintuneiden puolueiden välillä. Kyseisellä 15 vuoden ajanjaksolla vihreät, vasemmistoliitto, PS, KD ja Liike Nyt ovat saaneet yhteensä alle kymmenen prosenttia puolueille annetuista lahjoituksista. Jäsenjärjestöt elävät sijoitustuotoilla, puoluetuella, jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. SDP:llä ja vasemmistoliitolla joka neljäs kampanjaeuro saadaan institutionaalisilta intressirahoittajilta. Jo puoluelakia säädettäessä 1969 siihen otettiin säännös valtionavustuksesta eli niin sanotusta puoluetuesta. Puolueen jäsenjärjestöjen taloudellinen asema onkin heiveröinen keskusorganisaatioihin verrattuna. Ilmoittamalla lähiyhteisöksi varakkaita säätiöitä ja yhdistyksiä, joissa puoluetta lähellä olevat henkilöt käyttävät määräysvaltaa, voidaan laissa mainittu enimmäislahjoitus ylittää. Puolueiden keskusorganisaatioille suunnatut lahjoitukset ovat jatkuvasti kasvaneet viimeisen 15 vuoden aikana. Puolueen suurin rahoittaja ja kaikki yli miljoona euroa rahoittaneet nimetty gra?ikassa. Data: Valtiontalouden tarkastusvirasto Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu. Poikkeuksen muodostavat RKP:n ehdokkaat, joiden vaalirahoituksesta vain joka kuudes euro on omasta lompakosta. Suurempi se on vain kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ehdokkailla. Rahoitus kanavoituu tästä huolimatta ensisijaisesti puolueelle ja suoraan ehdokkaille puoluejärjestöjen jäädessä tässä suhteessa vähäisempään rooliin. Puoluetuen iso rooli Siinä missä kuntaja aluevaaliehdokkaat pelaavat etupäässä omilla rahoillaan on puolueiden osalta valtiollinen puoluetuki merkittävin tulonlähde. Tämä summa vastaa yli puolta kaikista puolueiden keskusorganisaatioiden saamista lahjoituksista. Tämä summa, yhteensä 34 566 000 euroa, muodostaa nykyään valtaosan eduskuntapuolueiden tuloista. Vain joka kuudeskymmenes PS:n ehdokkaiden ilmoittamista kampanjaeuroista on tullut yhdistyksiltä ja säätiöiltä. Vastaavasti muilla eduskuntapuolueilla keskimäärin vain joka kolmas euro on ehdokkaan itsensä pulittama. Erilaisilla tukisäätiöillä on myös oma asemansa, varsinkin RKP:n taloudessa. Puoluelaki vastaa ehdokkaan vaalirahoituksesta annettua lakia siltä osin, että puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Tässäkin vertailussa ovat mukana vain yksilöintivelvollisuuden ylittävät lahjoitukset, joita kutsumme tässä suurlahjoituksiksi. Vaalivuosina raha liikkuu Puolueiden keskusorganisaatioiden rahoituksesta valtiollinen puoluetuki muodostaa Suomessa ylivoimaisesti merkittävimmän osuuden. Tämä ei kuitenkaan puolueen lähiyhteisön antamaa tukea puolueelle tai puolueyhdistykselle eikä testamentilla annettua tukea. Näiden kolmen edellä mainitun puolueen ehdokkaiden vaalikassoihin kertyneistä euroista hieman useampi kuin joka toinen on tullut poliitikon omasta taskusta. Säätiöt 19 000 000 € Fonden för intressebevakning av det svenska i Finland sr Mauri Holopaisen kuolinpesä 2 300 000 € 19 268 000 € Yhdistykset 718 000 € Säätiöt 3 890 000 € Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö sr 3 800 000 € Yksityishenkilöt 727 000 € Yritykset 462 000 € Yhdistykset 515 000 € Työväenlehdistön kannatusyhdistys ry 1 253 000 € Yhdistykset 3 720 000 € SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE MUUT VIHREÄT Säätiöt 109 000 € Yksityishenkilöt 81 000 € Yritykset 15 000 € Yksityishenkilöt 2 425 000 € Yhdistykset 515 000 € Yritykset 328 000 € Säätiöt 162 000 € KESKUSTA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET Yksityishenkilöt 974 000 € Yhdistykset 92 000 € Yritykset 63 000 € Yhdistykset 441 000 € Säätiöt 105 000 € Yritykset 89 000 € VASEMMISTOLIITTO KRISTILLISDEMOKRAATIT RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Yksityishenkilöt 22 000 € Yksityishenkilöt Yhdistykset Säätiöt Yritykset Säätiöt 462 000 € JRT-säätiö sr 462 000 € Yhdistykset 97 000 € Yksityishenkilöt 9 000 € Yritykset 1 500 € Yritykset 171 000€ Yhdistykset 63 000 € Yksityishenkilöt 10 000 € Yritys LIIKE NYT Hjallis Promotion oy 33 000€ Yksityishenkilöt 14 000 € Puolueiden suurrahoittajat vuosina 2011-2024, yksittäiset tukijat puolueittain ja tyypeittäin Yksilöidyistä lahjoituksista säätiöiden suurlahjoitukset puolueiden tärkein tukijataho viime vuosikymmenet Gra?ikka esittää kaikki puolueiden nimetyt tukijat (kaikki joiden tuki on ylittänyt 1500 euroa per vuosi). Viime vuosikymmenien aikana uusista puolueista paikkansa eduskunnassa ovat juurruttaneet perussuomalaiset ja vihreät. Vuonna 2025 puoluetuki on 172 830 kansanedustajaa kohti. Poikkeuksena RKP Perussuomalaisilla ehdokkaan itsensä pulittama osuus vaalikassasta on kolmanneksi korkein eduskuntapuolueista. Luvut pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon. Puoluetukea jaetaan eduskuntapuolueille niiden kansanedustajapaikkojen suhteessa. Intressitahot mukana Muihin puolueisiin verrattuna PS:n ehdokkailla on myös selvästi pienin osuus erilaisten intressitahojen, kuten työmarkkinajärjestöjen ja säätiöiden rahaa. Vastaavasti RKP:n ehdokkaiden kampanjaeuroista kaksi viidestä tulee tällaisilta tahoilta, etenkin puoluetta lähellä olevilta yhdistyksiltä ja säätiöiltä. Tällaisten uusien puolueiden vakiintumista edesauttaa juuri valtiollinen puoluetuki. Visualisointi: Tietomuotoilutoimisto KRUT Teemu Hiltunen, 85 000€ KD-Mediat Oy, 141 000€ *Avainsäätiö sr, 88 000€ * PS:n ehdokkailla on myös selvästi pienin osuus eri intressitahojen rahaa. RKP saa merkittävän osan kaikista puolueille annettavista lahjoituksista vaalivuosien ulkopuolella. Samana aikana suurimman potin lahjoituksia on kerännyt RKP, joka on puoluetasolla saanut peräti 20 miljoonaa euroa. Rajana 30 000 euroa Päätöksenteossa ja puolueiden sisäisessä valtapelissä piirijärjestöillä on merkittävä rooli. Puolue, puolueyhdistys ja puolueen lähiyhteisö eivät saa vastaanottaa samalta tukijalta enempää tukea kuin arvoltaan 30 000 euroa vuodessa
49 Säätiöt 19 000 000 € Fonden för intressebevakning av det svenska i Finland sr Mauri Holopaisen kuolinpesä 2 300 000 € 19 268 000 € Yhdistykset 718 000 € Säätiöt 3 890 000 € Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö sr 3 800 000 € Yksityishenkilöt 727 000 € Yritykset 462 000 € Yhdistykset 515 000 € Työväenlehdistön kannatusyhdistys ry 1 253 000 € Yhdistykset 3 720 000 € SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE MUUT VIHREÄT Säätiöt 109 000 € Yksityishenkilöt 81 000 € Yritykset 15 000 € Yksityishenkilöt 2 425 000 € Yhdistykset 515 000 € Yritykset 328 000 € Säätiöt 162 000 € KESKUSTA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET Yksityishenkilöt 974 000 € Yhdistykset 92 000 € Yritykset 63 000 € Yhdistykset 441 000 € Säätiöt 105 000 € Yritykset 89 000 € VASEMMISTOLIITTO KRISTILLISDEMOKRAATIT RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE Yksityishenkilöt 22 000 € Yksityishenkilöt Yhdistykset Säätiöt Yritykset Säätiöt 462 000 € JRT-säätiö sr 462 000 € Yhdistykset 97 000 € Yksityishenkilöt 9 000 € Yritykset 1 500 € Yritykset 171 000€ Yhdistykset 63 000 € Yksityishenkilöt 10 000 € Yritys LIIKE NYT Hjallis Promotion oy 33 000€ Yksityishenkilöt 14 000 € Puolueiden suurrahoittajat vuosina 2011-2024, yksittäiset tukijat puolueittain ja tyypeittäin Yksilöidyistä lahjoituksista säätiöiden suurlahjoitukset puolueiden tärkein tukijataho viime vuosikymmenet Gra?ikka esittää kaikki puolueiden nimetyt tukijat (kaikki joiden tuki on ylittänyt 1500 euroa per vuosi). Visualisointi: Tietomuotoilutoimisto KRUT Teemu Hiltunen, 85 000€ KD-Mediat Oy, 141 000€ *Avainsäätiö sr, 88 000€ *. Puolueen suurin rahoittaja ja kaikki yli miljoona euroa rahoittaneet nimetty gra?ikassa. Luvut pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon. Data: Valtiontalouden tarkastusvirasto Analyysi: Suomen vaalidatapalvelu
Olen lähestynyt tuttuja ihmisiä sekä laajasti eri yrityksiä ja yhdistyksiä. Toisen kauden kansanedustaja vastaa, että puolue ei ole kouluttanut sen kummemmin rahoituksen haalimiseen. Jotta rahoitusta saa, on oltava aktiivinen, hän jatkaa. Yksi Koposen tukijoista on ollut markkinatalousmyönteisiä ehdokkaita tukeva Pro Markkinatalous, jonka hän pyydettäessä nimeää esimerkiksi. – Vaalirahoituksen pyytäminen ei ole mieluisaa hommaa. Kuva: Ari Koposen arkisto 13.4.2025 Kuntavaalit & aluevaalit. Ari Koponen (ps.) valittiin kansanedustajaksi vuonna 2019 Uudenmaan vaalipiiristä ja hän läpäisi saman seulan neljä vuotta myöhemmin. Joitakin tuhansia euroja itsekin kampanjoihinsa sijoittaneen Koposen mielestä perussuomalaisten kannattaa toimia, kuten muutkin puolueet tekevät. – En näe mitään järkeä siinä, että antaisimme muille puolueille etua, emmekä hakisi rahoitusta kampanjointiin yhteisten pelisääntöjen mukaan. – Kukaan ei ole tullut tyrkyttämään rahaa kampanjaan, vaan itse olen sitä hakenut. 50 Ari Koposen mukaan siitä on pidetty puolueessa huolta, että jokainen tietää, miten nämä asiat hoidetaan lakia noudattaen. Rahan pyytäminen kuuluu työhön Teksti Jouni Lampinen Noin 2 200 asukkaan Ypäjän kunnassa asuva Ari Koponen painottaa kuuntelemisen tärkeyttä päättäjänä. – Olen ollut yrittäjä. Se on osa tätä työtä, jotta voin viedä itselle, äänestäjilleni ja puolueelle tärkeitä asioita eteenpäin. – Fakta on, että rahalla saa kampanjaan lisää näkyvyyttä. Suomen kannalta on merkittävä asia, että saamme pienistä ja keskisuurista yrityksistä kasvua, mikä tuo työtä ja vaurautta Suomeen. Koponen on markkinatalousmyönteinen
Liikunta on todella tärkeää myös kasvavien mielenterveyden ongelmien ratkaisijana. Tässä asiassa tarvitaan myös perheitä mukaan. – Jos ajatellaan omaa sukupolveani, niin leikimme pitkät päivät ulkona ja pelasimme välitunneilla, vuonna 1982 syntynyt Koponen muistelee. Uskon, että tämä on yksi hyvä päätös ja askel oikeaan suuntaan, jotta oppimistuloksetkin kääntyvät nousuun. Se on oma keskustelunsa. Kunnilla on isoja mahdollisuuksia edistää kansalaisten liikkumista ja terveyttä, uusillakin tavoilla. Hetki liikunnalle Kanta-Hämeeseen ja Ypäjälle vuosi sitten muuttanut Koponen on ehdolla kuntavaaleissa. Perheillä valtaa Lasten ja nuorten hyvinvointia Koponen on pyrkinyt edistämään myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Olen huolissani, jos rahoituksen merkitys korostuu liikaa vaaleissa. – Kansantaudit yleistyvät. – Joka päivä täytyy löytyä edes hetki aikaa liikkua. – Kunnat vastaavat muun muassa liikuntatiloista, ulkoilureiteistä, kouluruuasta. Vantaalaisen Korson Palloseuran kasvatti ei ole unohtanut jalkapalloakaan. – Tulemme kieltämään puhelimet oppitunneilla. Päätöksenteko kunnissa edistää erityisesti kuntalaisten asioita, mutta se luo pohjaa myös terveelle kansantaloudelle. – Sitä on tutkittukin, miten iso osa 14–15-vuotiaista tytöistä on sosiaalisessa mediassa, vaikka he eivät haluaisikaan olla siellä. Budjettien haitari on jo nykyisellään todella iso, nollasta alkaen. Tästä esimerkkinä on liikkumattomuus, joka maksaa yhteiskunnalle 3–5 miljardia joka vuosi, Koponen lisää. – Ei me sosiaalista mediaa saada pois, mutta nyt koulupäivä saadaan rauhoitettua. Nuoret ovat itsekin havainneet jatkuvasta uutistulvasta ja sosiaalisesta mediasta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, Koponen lisää. Kaikkia ratkaisuja ei voi vain kopioida entisestä ajasta tähän päivään. – Sitä voidaan miettiä, että olisiko oltava jokin katto vaalibudjeteille ja tehtäisiin uudet ja yhteiset pelisäännöt. mainos Triplan Oy | p. Raha ei ainakaan nykyisin yksin ratkaise. – Toki se työ, mitä itse tehdään, on tärkeintä. – Uudistuksella annetaan kaikille mahdollisuus oppia. Rahoituksessa olisi oltava jonkinlaiset rajat EU-vaaleille, eduskuntavaaleille sekä kuntaja aluevaaleille. 51 Katto suojaa Sellaista kehitystä Koponen ei halua Suomeen, että raha ratkaisisi suuren maailman malliin, ketkä pääsevät kiinni vallan kahvaan. Liikutko itse aktiivisesti, Ari Koponen. Rahoituksessa olisi oltava jonkinlaiset rajat EU-vaaleille, eduskuntavaaleille sekä kuntaja aluevaaleille. Sen lisäksi on tärkeää, että kunnat kirjaavat nyt puhelinten kiellosta myös välitunneilla. Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta kansalaisten on oltava jonkinlaisessa kunnossa. – Olen huolissani, jos rahoituksen merkitys korostuu liikaa vaaleissa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan. Liikkumista koskevat asiat eivät ole helppoja, koska maailma on muuttunut. Eduskunnan jalkapallojaostossa Koponen kertoo olevansa muiden kansanedustajien kanssa yhtä joukkuetta ja ilman puoluerajoja kuin Korsossa aikoinaan. Koponen ainakin kannattaa budjettikattojen harkintaa ja asian selvittämistä
Laukkanen ottaa esimerkin. Laukkanen, 73, oli kuntasektorin palveluksessa yli 40 vuotta ja siitä 30 vuotta eteläsavolaisen maaseutukunnan Juvan kunnanjohtaja. Tuli inflaatio, ja kaikki käyttivät hinnannousut hyväkseen. – Ukrainan tilanteen vuoksi kulut kasvoivat. – Koen, että olen hoitanut kansalaisvelvollisuuteni. ”Mahdoton tehtävä” Heikki Laukkanen on katsonut sote-maailmaa sekä kunnanjohtajana että aluehallituksen puheenjohtajana. Laukkasen oma alue kirjaa alijäämää runsaat 76 miljoonaa euroa, mikä on maan keskiarvoa, noin 600 euroa asukasta kohden. – Rahoitusjärjestelmä pitää käydä läpi, vuokratyövoimamenot Kuntakonkari oli lähes mahdottoman edessä sotemaailmassa Juvan ex-johtaja Heikki Laukkanen sanoo, että sote-uudistus oli pakko tehdä ja malli kyllä toimii. No, eihän se ole alueiden nykytilanteessa mahdollista. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016 ja lähti ensimmäisiin aluevaaleihin ehdokkaaksi. – Alijäämän hoitaminen vaaditusti on valtion puolelta oikeastaan kohtuuton vaatimus. On tietysti ylilyöntejäkin ja jokin epäonnistuu, mutta palvelut pelaavat, THL:n raportinkin perusteella. Ehkä logiikka on se, että kun pidetään uhkaa yllä, alueet edes yrittävät jotain. Eloisa esimerkiksi on käynyt läpi neljät yhteistoimintamenettelyt, joissa 400 työtehtävää on muutettu tarpeita vastaaviksi. – Kuntien sote-rahoitus ei siirtynyt kuten piti, hyvinvointialue maksaa viisi miljoonaa euroa vuodessa ylimääräistä kuntien sote-kiinteistöistä, sote-muutoksen palkkaharmonisointi oli kallis ja päälle tuli vielä alan palkkaratkaisu. – Ministeriön virkajohto kyllä tuntee alueiden asetelmat. Laukkasen mukaan valtiota tavallaan voi ymmärtää maan talouden tilan vuoksi. Talous on kyllä otettu vakavasti ja tehty paljon ja kaikkea. Laukkanen listaa helposti talousasetelmien ykkössyyt. Malli, jossa perusterveys, erikoissairaanhoito, vanhustenhuolto ja pelastustoimi ovat yhdessä paikassa, on hyvä ratkaisu. 52 Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) sanoo, että pääosa hyvinvointialueista ei pysty hoitamaan alijäämiään asetettuun aikarajaan mennessä. – Jos urheilutermiä käyttäisi niin kausi on ollut korkeushyppyä, jossa rima on seiväshypyn korkeudella, toisin sanoen oli tehtävä mahdottomia. Maakuntavero ei ole ratkaisu Laukkanen sanoo, että sote-uudistus piti tehdä ja että nykyinen malli toimii. – Muuan hyvinvointialue ilmoitti, että alijäämän kattamiseksi se saa pudotettua kuluja kymmenen prosenttia. Valuvikoja silti jäi, ennen muuta rahoitukseen. Hän ei asetu enää ehdolle huhtikuun aluevaaleissa. Teksti Jukka Ahdelma Kuva Jukka Laitinen Maakuntavero ei ole ratkaisu akuuttiin rahoitusongelmaan.. Valuvikoja kuitenkin jäi, ennen muuta rahoituspohjaan. – Kansalaisetkin voivat olla turvallisin mielin
– Joka kunnassa on palveluyksikkö, mutta ovet eivät välttämättä ole auki joka päivä. – Nykyisellä rahoituksella ei kahta keskussairaalaa pysty pitämään yllä millään. Mikkelissä on nyt keskussairaala ja Savonlinnassa sairaala. Valtuutetut päättävät hyvinvointialueen valtiolta saaman rahoituksen käytöstä, muun muassa siitä, miten laaja terveyskeskusverkosto on. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. – On selvää, että kaikki ei jää ennalleen. Helsingissä 85 jäsenen kaupunginvaltuusto hoitaa myös aluevaltuuston tehtävät. Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen katsoo, että alueilla, ainakin pääosalla, on mahdoton tehtävä hoitaa alijäämät vaadittuun aikarajaan mennessä. 53 Hyvinvointialueiden ensimmäinen kausi on ollut lähinnä kamppailua talouden parissa. Kuntavaalit ovat Helsingissä käytännössä siis myös aluevaalit. Laukkanen arvioi, että nykyisellä mallilla mennään pitkälle tuleviin vuosiin, sillä jos päädyttäisiin spekuloituun viiden alueen jakoon, ”edessä olisi vuosien hässäkkä”. Pitemmällä aikavälillä alueiden omaa tulopohjaa pitää vahvistaa. Teksti Jouni Lampinen pitää saada kuriin ja hyvinvointialueiden pitää tehdä erikoissairaanhoidossa yhteistyötä. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. ”Kaikki ei jää ennalleen” Heikki Laukkanen tuumii tyynesti, että poliitikoilla on eri käsityksiä siitä, mitä lähipalveluilla tarkoitetaan. Eloisan alueen rajuin vääntö käytiin kahden keskussairaalan dilemmasta. – Vero ei ole ratkaisu akuuttiin rahoitusongelmaan. Suomeen valitaan 1379 aluevaltuutettua. huhtikuun aluevaaleissa on yhteensä 10 097 ehdokasta. Sote-uudistuksessa Helsinki sai muusta maasta poikkeavan erityisvapauden järjestää sote-palvelunsa jatkossakin itse. aluevaalien ulkopuolella on myös Ahvenanmaa. Valtuuston koko on joko 79, 69 tai 59 jäsentä. Palvelutavat muuttuvat ja digitaalisuus on tullut kuvaan mukaan. Maakuntaveroa rahoitusratkaisuna Laukkanen ei kannata. Yhteensä valitaan 1379 aluevaltuutettua. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Silloin vaalien äänestysprosentti oli 47,5. Tällä kertaa ehdokkaita on 487 vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin järjestettiin ensimmäiset aluevaalit
54 Perho pistää paremmaksi Perho palkitsee asukkaitaan tekniikalla, tonteilla ja tuhansilla euroilla: ”Joidenkin laskelmien mukaan meidän ei pitäisi olla edes olemassa.” Teksti Leena Hirvonen Kuva Esko Keski-Vähälä
Sen sijaan kunta päätti pari vuotta sitten kehittää keinoja asukkaiden ja yritysten sitouttamiseksi, ja onnistui nopeasti kääntämään kehityksen suuntaa. Työllistetään. Yritysten on hyvä ymmärtää, miten kunta toimii. – Nämä kaikki investoinnit kertovat siitä, että meillä on työpaikkoja tarjolla. Hän tietää, että asukkaiden houkuttelemisessa konkretia toimii ”meillä on luontoa ja tilaa” -lupauksia paremmin. Lisäksi hän tietää, että suoraviivaisuus puhuttelee. Kunnan omistamalla Perhon Kehitysyhtiö Oy:llä on suunnittelussa uuden teollisuusja toimitilan investointi vuodelle 2025. Pieni keskipohjalainen Perhon kunta ei ole jäänyt surkuttelemaan väkimäärän laskua. – Jos olisimme uskoneet jo 1970-luvulla tehtyjä arvioita, niin esimerkiksi Perhon ei niillä mittareilla pitäisi enää edes olla olemassa, Laajala sanoo. Bonuskampanjoissa jaossa on kirjaimellisesti rahaa ja etuja. Myös opiskelijabonus on herättänyt myönteistä kiinnostusta paikkakunnan nuorissa. Kunta voi näitä kaikkia olla omilla toimillaan vauhdittamassa ja edistämässä hyvää kehitystä. Elinvoiman osalta Laajala mainitsee yritysten investointihankkeet. Hyvässä hengessä Laajalan mukaan Perhon kekseliäät elinvoimakeinot, kuten rahallista etua tarjoavat bonuskampanjat, ovat syntyneet hyvässä yhteistyössä hallinnon, luottamushenkilöiden ja koko johtajiston kesken. Ideoiden läpivienti on ollut sujuvaa.. Yritykset ja ihmiset luovat elinvoiman. Ajatuksena on, että muuttaessaan väliaikaisesti opiskelemaan muualle nuori saisi kirjansa Perhossa pitäessään rahallista korvausta muutamia satoja euroja vuodessa. Yhteyshenkilönä kampanjassa on kunnanjohtaja itse. Perhossa syntyneitä lapsia huomioidaan yksivuotiaina 1500 euron lapsibonuksella. Suurten ja kasvavien sekä maakuntakeskusten läheisyydessä sijaitsevalla Perholla on ollut haasteena nuorten pitäminen kunnassa. Kotikuntana Perho -kampanjassa uusille asukkaille tarjotaan ensimmäisen täyden kalenterivuoden asumisen jälkeen 3000 euroa ja kolmen sekä viiden vuoden jälkeen 2000 euroa. Lisäksi yhtä lailla yrityksen on ajateltava toiminnassaan kunnan parasta, sitä, miten yhdessä voimme luoda pysyvää elinvoimaa. Jotta iältään 16-21 -vuotiaita nuoret voitaisiin pitää mahdollisimman pitkään perholaisina, kehitettiin opiskelijabonuskampanja. – Juuri tässä laitamme maksuun noin 36 000 euroa opiskelijabonuksia, eli kiinnostusta on ollut, Laajala iloitsee. – Ainahan kunnan päätöksenteko ei miellytä eikä voi olla vain yrityksen mieleinen, mutta siitäkin pitää puhua. Uusien tuotantotilojen investointi on käynnistymässä rakennustuoteteollisuudessa toimivalla yrityksellä, kotieläintila laajentaa tuotantotilojaan ja myös useammat palvelualan, kuten maanrakennus-, raskaskonehuolto-, koneurakointialoilla toimivat yritykset, investoivat toimitiloihin. Hän puhuu asenteesta, yrittäjämyönteisyydestä. Koti Perhoon -tonttikampanjassa puolestaan tarjotaan talonrakentajalle kunnallistekniikkaa sekä vapaa-ajan tontti vaikka myytäväksi, 5000 euron pakettihintaan. Perholaiset elinvoiman elvyttämisen keinot, kuten bonukset sekä vuorovaikutteinen yritysyhteistyö, saattavat kuulostaa tavanomaisilta, mutta käytännössä ne ovat varsin omaleimaisia; kunnanjohtaja Lauri Laajalan sanoin Perhossa syntyneitä. Yritykset yhteistyöhön Laajala korostaa myös vuorovaikutusta elinkeinoelämän toimijoiden, yritysten ja kunnan kanssa. Pidetään se toiminta täällä. Vaan niin vain olemme yhä. – Toki kestää aikansa, että kampanjat, erityisesti tonttikampanja, alkaa konkretisoitumaan, mutta Kotikuntana Perho -kampanja on jo kääntänyt asukasluvun kehityksen positiiviseen suuntaan kesän aikana. Laajala kertoo elinvoimakeinoista ilomielin. Kuntalaiset tarvitsevat työtä ja yritykset osaajia. Perhossa on järjestetty muun muassa useita yhteisiä tilaisuuksia kunnan ja yrittäjien kesken ja kunta on säännönmukaisesti palkinnut paikallisia yrittäjiä ja pitänyt näin yrittäjämyönteistä asennetta yllä. 55 Perhon kunnanjohtajan Lauri Laajalan mielestä pienten kuntien pitää olla rohkeita eikä odotella. On käytävä avoimesti keskustelua yrittäjien tai esimerkiksi yrittäjäyhdistysten kanssa yritysten tarpeista ja mahdollisuuksista, hän sanoo. – Kunnan on oltava yritysmyönteinen ja tarjottava yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset toimia. – Ideoiden läpivienti on ollut sujuvaa ja saanut laajasti kannatusta, hän sanoo. Hänen mukaansa pienten kuntien pitää olla rohkeita sen sijaan, että jäätäisiin odottamaan, että joku muu keksii jotakin tai tyydyttäisiin negatiivisiin ennusteisiin. – Lukio Perhossa on, mutta ei esimerkiksi ammatillista koulutusta tai korkeakoulutusta, mikä on johtanut siihen, että nuoret muuttavat pois eivätkä välttämättä palaa, Laajala taustoittaa
Esimerkiksi puolustusvoimissa vastaavan fyysisen harjoittelun tavoitteena on tuottaa toimintakykyisiä sotilaita kriisija sodanajan joukkoihin ja vahvistaa sotilasopetuslaitoksessa työskentelevien fyysistä kuntoa ja henkistä kestävyyttä. Etenkin urheillessa pitää mennä äärirajoille ja tehdä sellainen suoritus, että tuntuu. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. – Mielelläni haastan itseäni niin fyysisesti kuin henkisesti enkä päästä itseäni helpolla. Toiset pitävät käsitöistä, minä en sitten mitenkään näe itseäni kutomassa. Treeniporukassa on kuulemma sen verran kunnianhimoista väkeä, että omien saavutusten listaamisessa saa olla tarkkana, ellei halua tulla haastetuksi. Keskustelu etenee askelkyykkyihin ja burpee-hyppyihin – salitreenaajille tuttuihin, ”niihin vähän rankempiin” liikkeisiin. Teksti Leena Hirvonen Kuvat Mika Rinne Niitä menee sen verran monta, ettei lukua kannata ääneen sanoa, Helena Vuopionperä-Kovanen nauraa. Vuopionperä-Kovanen innostui lajista vuosi sitten keväällä kuulleessaan siitä hyviä kokemuksia. – No hei, olen kaupunginjohtaja,hän vastaa leikillisesti kysymykseen rankasta harrastuksesta ja siitä, pitääkö aina päästä puun ja kuoren väliin. Harjoittelun tavoitteena on kehittää ja ylläpitää osallistujan fyysistä kuntoa yhdistetyllä voimaja kestävyysharjoituksella. Monella riittää kyykyissä ja burpee-hypyissä tekemistä jo ihan omalla kehopainollakin, mutta jotta homma ei olisi liian helppoa, Viitasaaren kaupunginjohtaja Vuopionperä-Kovanen pukee usein treenatessaan ylleen vielä 15 kilon painoliivit. Harrastus pohjautuu erikoisjoukkojen taitojen soveltamiseen. Pakko päästä äärirajoille Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovasesta tulee parempi ihminen, kun hän saa punnertaa, ryömiä kuntassa ja kyykkiä niin, että ärräpäitä sinkoilee. Laji vetoaa laajemminkin tai ehkä jopa arvot: muutaman kerran vuodessa Vuopionperä-Kovanen käy myös MPK:n viikonloppuleireillä. 56 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Hän harrastaa Military Cross Trainingiä. – En ole suorittanut asepalvelusta, mutta pidän itseäni silti maapuolutushenkisenä, eli se sopii siinäkin mielessä minulle, hän sanoo. Vuopionperä-Kovasen lempilaji, se kuuluisa vastapaino työlle, on todella jotakin muuta kuin kutomista. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Mielelläni haastan itseäni niin fyysisesti kuin henkisesti, sanoo Helena Vuopionperä-Kovanen.. – Emme puhu treenatessa työasioista, mutta noin muuten yhteisömme on työssäkin tärkeää verkostoa. Puhutaan leuanvedosta. Fyysinen hyvä kunto antaa kokonaisvaltaista varmuutta
Yritysmyönteisyys on yksi Viitasaaren tärkeistä arvoista. – Meillä on mielestäni positiivinen vire kaikessa kehityksessä tällä hetkellä. Kunnon fyysinen rasitus pitää leposykkeen aisoissa ja ajatuksetkin kirkastuvat. – Fyysinen hyvä kunto antaa kokonaisvaltaista varmuutta. Ja kuten aktiiviselle ihmiselle sopii – yrittäjäkokoukset alkavat lenkkeily-ystävälliseen aikaan puoli kahdeksalta aamulla. 57 HELENA VUOPIONPERÄKOVANEN Viitasaaren kaupunginjohtaja Lempilaji urheilussa: Military Cross Training Rentona kohtaamisiin Vuopionperä-Kovanen tietää rankan harrastuksen edut. Olen jotenkin kokonaisuudessaan vahvempi ihminen. Viitasaarelaista energiaa Monipuolisesti liikuntaa harrastanut kunnanjohtaja on aina harrastanut eri lajeja ja esimerkiksi lasketellut ja ratsastanut. Kroppa on jotenkin tyynempi. Olen se ärsyttävä matkakumppani, joka herää aikaisin aamulla juoksemaan ja paikkaa työreissulle ensimmäiseksi mukaan lenkkarit, hän nauraa. – Olen aamuihminen. Vaikka Military Cross Training -tunnit ovat iltapäivisin, Vuopionperä-Kovasen mielestä paras hetki urheilla on aamu. Jos käyn aamulla treenaamassa, pystyn ottamaan päivän tiukat tilanteet vastaan levollisin mielin. Mitä rankempi, sitä parempi, Vuopionperä-Kovanen määrittelee. Thainyrkkeily on muinaisesta tahimaalaisesta sotataidosta kehittynyt kamppailulaji, Thaimaan kansallisurheilulaji ja tärkeä osa kulttuurihistoriaa. Pää pysyy kasassa, kun paineita voi purkaa fyysisesti. Military Cross Trainingin tavoitteita ovat esimerkiksi kestävyyden, sinnikkyyden ja taktisten taitojen vahvistaminen – johtajille tärkeitä vahvuuksia nämäkin. Monipuolisesti liikuntaa harrastanut kunnanjohtaja on aina harrastanut eri lajeja.. Vuodenvaihteessa hän lomaili Thaimaassa ja siinä, missä joku saattaisi viihtyä vain auringossa altaalla, Vuopionperä-Kovanen otti selvää yksityisistä thainyrkkeily-tunneista ja vietti päivisin aikaa taistellen. Viitasaaren johtaja tuntuu liikkuvan aina kun mahdollista, päivittäin ja lomalla. Yksi isoista hankkeista, yhdistetty logistiikkaja palvelukeskus on rakentumassa ja muutoinkin, yrityskentällä katsotaan rohkeasti eteenpäin. Vuopionperä-Kovanen osallistuu itse kerran kuukaudessa yrittäjien ja kunnan yhteiseen keskustelufoorumiin, jossa käydään läpi toiveita ja tavoitteita molemmin puolin. Valitettavasti tässä työssä on kuitenkin se huono puoli, että säännöllisesti kellotettuihin harrastuksiin on hankala sitoutua, joten jostakin on ollut pakko luopua. Ehkä liikunnalla todella on merkitystä, sillä ainakin Vuopionperä-Kovasta kuunnellessa tulee tunne, että Viitasaarella tehdään töitä ja kehitetään kuntataloutta hyvällä energialla ja kovalla draivilla. – Minusta tulee yksinkertaisesti parempi ihminen, kun pääsen urheilemaan
Kun henkilö on tullut valituksi luottamustoimeen, hänen tulee edistää oman organisaationsa ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Teksti Katriina Martikainen lakia lukien Päättäjällä voi olla monta hattua pelisäännöt tarpeen Erilaisista kaksoisja jopa kolmoisrooleista aiheutuu paitsi uudenlaisia esteellisyystilanteita myös päätöksenteon ristiriitatilanteita, arvioi Katriina Martikainen, joka on Suomen Kuntaliiton juristi ja varatuomari. Työryhmän toimikausi päättyy 15.12.2025. Haastetta luovat varsinkin jääviysja ajankäytölliset ongelmat sekä luottamustehtävien kasautuminen harvojen käsiin. 58 Huhtikuun tuplavaaleissa kuntalaiset valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin ja hyvinvointialueiden asukkaat aluevaltuustoihin. Kirjoittaja on Kuntaliiton edustaja valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, joka arvioi usealla hallinnon eri tasolla tehtävän päätöksenteon mahdollisia päällekkäisyyksiä ja jääviyskysymyksiä sekä kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumista kuntaja aluehallitusten ja niiden alaisten lautakuntien työhön. Näin säädetään sekä kuntaettä hyvinvointialuelaissa. Tulisiko esimerkiksi hallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajiston työnantajatehtävien kannalta ongelmallisia kaksoisja kolmoisrooleja estää sääntelyllä. Sama henkilö voi myös toimia kunnassa tai hyvinvointialueella yhtä aikaa sekä päättäjänä että työntekijänä, toki tietyin lain asettamin rajoituksin. Hallituksella on lakisääteisten tehtäviensä lisäksi valtuuston sille delegoimia tehtäviä. Haastetta luovat varsinkin jääviysja ajankäytölliset ongelmat.. Luottamushenkilöillä on keskeinen asema niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin päätöksenteossa. kuntaliiton tuoreen kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tuplaja triplarooleihin. Valtuustoryhmien onkin suositeltavaa käydä ”pelisääntökeskustelut”, ja onpa ainakin yhdessä kunnassa ehditty jo laatia asiaa koskien valtuustosopimuskin. Työryhmä kokoaa työnsä tulokset arviomuistioksi, jossa tullaan erikseen arvioimaan mahdollisia sääntelyn kehittämistarpeita. Erilaisista kaksoisja jopa kolmoisrooleista aiheutuu paitsi uudenlaisia esteellisyystilanteita myös päätöksenteon ristiriitatilanteita. Vaalikelpoisuutta hallitukseen onkin jo laissa rajoitettu eri tavoin, mutta pohtimisen arvoista on, pitäisikö rajoituksia vielä lisätä. Vaalikelpoisuusrajoituksilla turvataan hyvän hallinnon toteutumista. Lisäksi työryhmä raportoi työn etenemisestä jo keväällä 2025 kuntaja aluevaaleihin mennessä niin, että toimielimiä koskeva ohjeistus on käytettävissä vaalien jälkeisessä paikkajaossa. Tämä näkökulma on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon toimielinten kokoonpanoa koskevissa neuvotteluissa. Vaalikelpoisuussäännösten tarkoituksena on estää valitsemasta toimielimen jäseniksi henkilöitä, joiden asema tai muut tehtävät ovat sellaisia, että luottamus heidän kykyynsä käsitellä asioita puolueettomasti vaarantuu. Lainsäädännössä ei rajoiteta henkilön toimimista luottamushenkilönä samanaikaisesti usealla hallinnon tasolla; kunnassa, hyvinvointialueella ja vielä vaikka eduskunnassakin. Hallitus johtaa hallintoa ja taloutta, edustaa työnantajaa ja vastaa henkilöstöpolitiikasta. kehitysjohtaja. On myös huomattava, että luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla, ja häneen sovelletaan rikoslain virkarikoksia koskevia säännöksiä. Heti sen jälkeen niin kunnissa kuin alueillakin alkavat poliittiset neuvottelut muista luottamushenkilöpaikoista. koska esteellisyyssääntelyn ei katsota riittävästi turvaavan päätöksenteon puolueettomuutta, on vaalikelpoisuutta lailla rajoitettava. Erityisesti hallitus on keskeinen toimielin niin kunnassa kuin hyvinvointialueellakin
Missä kunnassa on Joutsenen leirintäalue, viralliselta nimeltään Joutsen Camping. Le iv is kä on 20 na ul aa el i no in 8, 5 ki lo a. Kuinka paljon painaa yksi leiviskä. Leiviskä on vanha painomitta. 9. Hänen isoisoisänsä Martti Marttinen oli syntynyt Suomessa. 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Arvaa ellet tiedä! Va st au ks et 1. Milloin Kajaanin kaupunki on perustettu. Mikä on Enontekiön pinta-ala. Tietovisa, huhtikuu Kysymykset Simo Kattilakoski. 19 32 . Mistä pitäjästä Marttinen oli lähtöisin. M ar tt i M ar tt in en ol i lä ht öi si n Ra ut al am m ilt a. Vi rt as al m i on ny ky is in os a Pi ek sä m äk eä . 7. Jo ut se n Ca m pi ng on Pi et ar sa ar es sa . 2. Virtasalmi on entinen itsenäinen kunta. Mikä on Viron kansalliseläin. 10 . Mihin kuntaan Virtasalmi nykyisin kuuluu. Vi ro n ka ns al lis el äi n on su si . 2. 5. Yh dy sv al ta in ul ko m in is te ri on M ar co Ru bi o. 6. 8. John Morton on yksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Pi et ar i Br ah e pe ru st i K aj aa ni n vu on na 16 51 . 59 Minkä kunnan vaakunassa on rapu. Noin 1700 asukkaan Enontekiö on Suomen toiseksi harvimmin asuttu kunta. Ra pu lö yt yy Ou la is te n ka up un gi n va ak un as ta . En si m m äi ne n Ilt aSa no m at ilm es ty i M än ts äl än ka pi na n ai ko ih in 29 . Kuka on Yhdysvaltain ulkoministeri. En on te ki ön pi nt aal a on 83 91 ne liö ki lo m et ri ä. Milloin ilmestyi Ilta-Sanomien ensimmäinen numero. 4. 3
UNIT4 ERP on pohjoismaiden käytetyin julkisen sektorin toiminnanohjausjärjestelmä, johon Abilita on kehittänyt kuntamallin suomalaisten kuntien tarpeisiin. 60 Suomen luotettavin julkishallinnon järjestelmätoimittaja Säästä kuntasi varoja valmiilla ja joustavalla toiminnanohjausjärjestelmällä Keskitä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan toiminnot samaan järjestelmään. Ota yhteyttä ja varaa maksuton markkinavuoropuhelu: abilita.fi