KL4_1.indd 1 18.3.2020 13.01. 4 I 2020 I 26.3. [ Kolumni ] Tarja Myllärinen: Kuntia ei saa sivuuttaa! SELVIYTYJÄ Etsivän lähityön avulla Pekka on Koronavirus pysäytti Suomen: koulut kiinni, vanhuksia suojataan Miten soteen edetään
Pori Kestävä kuntatekniikka toivoa tulevaisuuteen KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA Laaja seminaariohjelma: mukana mm. KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 10.-12.6. Ensimmäistä kertaa mukana myös Kuntatekniikan näyttely! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! kuntatekniikanpaivat.fi KL4_2-5.indd 2 18.3.2020 13.02. Esko Valtaoja
Kyse onkin ihmisarvosta ja siitä, että me kaikki olemme olleet jonkun äidin lapsia. Hiljan medioissa kerrottiin Turusta löytyneistä metsien miehistä, jotka olivat asuneet täysin yhteiskunnan ulkopuolella vuosikymmeniä. Ilman osoitteita Etsivä lähityö tekee äärimmäisen tärkeää työtä. Etsivä lähityö tekee äärimmäisen tärkeää työtä ja toivottavasti yhteiskunta osaa myös arvostaa tätä työtä. normaalia yhteiskuntaa. Etsivät nimenomaan etsivät. Tämä vain korostuu näin koronaviruksen aikana. Vain harvoin he pystyvät siirtymään työelämään osaksi ns. Pääosa asiakkaista on ajautunut syystä ja toisesta yhteiskunnan ulkopuolelle ja iso osa myös yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomiin. Kuntien hiipuva talous ja sote-vastuiden kasvaminen sekä uudistuksen viivästyminen ovat myrkkyä isolle osalle kuntakenttää, kuten VM:n viime kuussa julkaisema raportti Kunnat käännekohdassa. • Uusi uhka MAAKUNTASOTEN raamien on odotettu selviävän loppuvuoden aikana. • KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 10.-12.6. Työttömyyttä, päihteitä, mielenterveysongelmia, asunnottomuus ja sitten alkaakin luisu kohti pimeyttä ja kylmyyttä, jossa on vain lopun odotusta. ”Metsämieheksi” ristitty esimerkkihenkilö oli asunut metsässä jo 1990-luvun lamavuosista alkaen. Turussa mies saatiin takaisin yhteiskuntaan Pelastusarmeijan tuetun asumisen yksikön Patasin vapaaehtoisin voimin. Luku on hätkähdyttävän suuri. ETSIVÄÄ LÄHITYÖTÄ on tehty Helsingissä jo vuodesta 2009 lähtien. ja puhelimia he eivät ole mukana missään virallisissa rekistereissä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kun tästä kriisistä on selvitty, jälleenrakennustyö on aloitettava viemällä sote-uudistus vihdoinkin maaliin. Ja jos ikä ja tarkka syntymäaika ei ole edes miehen omassa tiedossa, jo sosiaaliturvatunnuksen saaminen vaatii paljon työtä. Tällä hetkellä uhka on potenssiin kymmenen: koko kansakunta taistelee koronavirusta vastaan ja sairaanhoitoyksiköt ovat etulinjassa. Tosin kaupunkilaisiksi metsissä asuvia ei tunnista kukaan ennen kuin etsivät lähityön tekijät heidät löytävät. Pori Kestävä kuntatekniikka toivoa tulevaisuuteen KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA Laaja seminaariohjelma: mukana mm. Kohtaamisia on vuositasolla kolmisen tuhatta, joista kodittomia on noin kolmannes. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tämä porukka ei hakeudu sosiaalitoimistoon tai itse hae apua. Kuntien tilannekuva 2020 kertoo. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Etsivä löytää markku.vento@kuntalehti.fi S uuresta Kirjasta peräisin oleva otsikon mukainen ajatus tuntuu nykyään alkuperäislähdettä tutummalta poliisisarjoista, mutta yhä useamman kaupungin sosiaalitoiminnassa se alkaa olla arkipäivää. Kuntalehden artikkelissa kerrottujen esimerkkitapausten perusteella voidaan arvioida, että vaikka Pave ja Pekka saatiin kutakuinkin jälleen linkitettyä yhteiskuntaan, totaalisesti yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolella elää vielä satoja kaupunkilaisia. Aluksi kyseessä oli projekti, joka oli suunnattu kaupungin itäisten ja pohjoisten asuinalueiden turvattomuuden voittamiseksi, mutta muutaman jatkokauden jälkeen toiminta vakiintui osaksi kaupungin sosiaalityötä. Kuntalehti 4 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Esko Valtaoja. Kuntahallinto on se hiljainen kärsijä, jota ei saa unohtaa. Etsivät sosiaalityöntekijät toimivat pareittain, ja työ tapahtuu yleensä kaduilla, ostoskeskuksissa ja päiväkeskuksissa. Helsingin kaupungissa toimii kahdeksan etsivän lähityön sosiaalityöntekijää, joiden työstä kerrotaan tämän Kuntalehden artikkelissa alkaen sivulta 16. Vaikka kyse ei ole määrältään valtavan suuresta joukosta, toiminnan syvin merkitys on perustavaa laatua oleva: sivistyksen mitta on se, miten yhteiskunta kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ensimmäistä kertaa mukana myös Kuntatekniikan näyttely! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! kuntatekniikanpaivat.fi KL4_2-5.indd 3 18.3.2020 13.02
50 Hannu Lehtilä: Rauhan aikana näin ei ole koskaan menetelty. 12 Koronavirus levisi maailmalta voimalla myös Suomeen ja ajoi maamme poikkeusoloihin. 6 [ Sisältö 4/2020 ] Kuva: Rami Marjamäki Juho Saari: Meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Järkäleiden pyörittäjä [ Alussa ] 12 Korona: Suomi siirtyi poikkeusoloihin 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi helsinkiläisen Pekan, joka on asunut vuosia varastossa, joka puretaan. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Etsivät lähityöntekijät ovat auttaneet häntä. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. s. s. 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Sote ] 16 Elämässä kiinni 22 Maakunnat täysin eri tahdissa soteen 28 Vastakkain: Korona menee – sote jää [ Kolumni ] 32 Tarja Myllärinen: Kuntia ei saa sivuuttaa! 33 10 kysymystä sote-osuuskunnista 34 Tässä onnistuimme: Uuden ajan sote-keskus 38 Hyväntekijä: Nuoria varten 40 Laitos on edelleen hyvä paikka 45 Asiantuntija: Kunnat ja sote viimeisellä rajalla 46 Sähköistä motivointia [ Kunnan töissä ] 48 Turistin tukena [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Talvisodan hengessä virusta vastaan [ Lakiklinikka ] 51 Oikeus informaatioon [ Ajassa ] 52 Rehtori lobbaa yliopistoa Oulun keskustaan [ Kirjat ] 52 Kekomäki tempaa mukaansa [ Työ ja tekijä ] 53 Oma ala löytyi heti [ Luottamuksella ] 56 Uudenmaan ratkaisu ei saa vaarantaa sotea [ Seuraava numero ] 58 Teema: Työ • Koronaviruksen vaikutus ”valtava shokki kuntataloudelle” – kunnissa odotetaan konkreettista tukea KL4_2-5.indd 4 18.3.2020 13.02
28 Kuva: Sanna Liimatainen Kuva: Liisa Takala Marina Erhola: Mitään pelastusta ei tule. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 16 s. • Monet palvelut pelkästään sähköisinä: Oikeita kohtaamisia tarvitaan, se on tilanteen suurin haaste • Ministeriö: Soten valmistelu jatkuu edelleen • STM: Kunnat saavat poiketa kiireettömän hoidon määräajoista KL4_2-5.indd 5 18.3.2020 13.02. Lena Pascale: Apua tarvitsevat hakeutuvat yleensä talvisin lämpimiin tiloihin. Kirsi Varhila: Me olemme kymmenen vuotta myöhässä. Antti Kaajakari: Lähityö pyrkii ensisijaisesti lisäämään hyvinvointia
KL4_6-11.indd 6 18.3.2020 13.03. Hänet tunnetaan parhaiten köyhyyden tutkijana, mutta viime hallitukset ovat työllistäneet häntä sosiaalipolitiikan uudistusten valmistelussa. Saaren mukaan Suomessa on yhä enemmän hyvätuloisia, jotka eivät halua maksaa köyhien sosiaaliturvaa. 6 Kuntalehti 4 / 2020 [ Hän ] JÄRKÄLEIDEN PYÖRITTÄJÄ Professori Juho Saari teki urallaan harvinaisen loikan: virkamiesuralta sosiaalija terveysministeriöstä suoraan professuuriin
Saari on toiminut muun muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilönä ja edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän, kesk., asettaman eriarvoisuustyöryhmän puheenjohtajana. Pian käy ilmi, että Saari ottaa etäisyyttä leipätyöhön tutkimalla jotain ihan muuta. Kohteena on silloin 1950-luku. Miten yksi ihminen tuollaista työtahtia jaksaa. T KL4_6-11.indd 7 18.3.2020 13.03. Hänen mielestään työkuorma on täysin normaali. Professori ei vaikuta hiukkaakaan kiireiseltä. Kuntalehti 4 / 2020 7 . Sosiaalipolitiikan palikat ovat hyvässä järjestyksessä hänen päässään, joten hän piirtää helposti laajan tilannekuvan suomalaisen sosiaalipolitiikan reunaehdoista. Hän muistuttaa, että yliopiston professorilla ja yliopistolla on kolme tehtävää. Sihteerin mukaan kalenteri on hirveä, mutta yksi vapaampi iltapäivä haastattelulle sentään löytyy. Piakkoin häneltä ilmestyy kirja Kyllikki Saaren (ei sukua) murhasta. Opettamisen ja tutkimisen lisäksi tärkeä kolmas tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja sitä Saari on tehnyt poikkeuksellisen ahkerasti hallitusten asettamissa työryhmissä ja selvitysmiehenä. Mutta palataan siihen myöhemmin. Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professorin ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin Juho Saaren kalenteri on tupaten täynnä
Toistaiseksi kaikki soteyritykset ovat epäonnistuneet. Saari vertaa järjestelmiä elefantteihin. Järjestelmät eivät myöskään kovin helposti sopeudu väestörakenteen tai työllisyysasteen muutokseen tai rakenteellisiin uudistuksiin. Kunnat lähtevät liikkeelle aikaisemmin kuin ehkä valtio toivoisi, ja siitä saattaa tulla pitkäaikaisia jäykkyyksiä, jos uusia rakenteita joudutaan purkamaan ja vaihtamaan taas pian seuraaviin rakenteisiin. RIKKAAT JA KÖYHÄT Saari on tutkinut paljon köyhyyttä ja hän katsoo sosiaaliturvan uudisKL4_6-11.indd 8 18.3.2020 13.03. Hänen mukaansa jäljelle on jäänyt kohtuullisen vähän erilaisia vaihtoehtoja ja sitä pohjaa istuva hallitus nyt rakentaa. Paine tehdä jotain on purkautunut PäijätHämeessä, missä aiotaan perustaa yhteisyritys yksityisen puolen kanssa. Saaren mukaan iso kysymys on, kestävätkö kuntien hermot. Nekään eivät paljon pompi ja niillä on pitkä muisti. Sikäli nyt on hyvä tilanne, että tiedetään kaikki ne vaihtoehdot, jotka ovat hallinnollisesti, perustuslaillisesti tai poliittisesti mahdottomia, Saari toteaa sotesta eikä vaikuta turhautuneelta. Saaren mukaan pitäisi vielä kerran miettiä, ovatko esimerkiksi Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Savo väestöpohjaltaan liian pieniä rahoittaakseen sote-palvelut. [ Hän ] 8 Kuntalehti 4 / 2020 ELEFANTIT EIVÄT POMPI Taustaselvityksiä tehneenä asiantuntijana Juho Saari on ahertanut pitkään paitsi sosiaalija terveysuudistuksen myös toisen ison järkäleen, sosiaaliturvauudistuksen aikaan saamiseksi. Ymmärrän, että se on poliittisesti lukkoon lyöty, mutta voisiko niille löytyä toisenlaista toiminnallista ratkaisua, vaikka muoto eli maakunta säilyisi. Erityisen vaikea tilanne on ikääntyvissä pienissä maakunnissa
tuksia paitsi keskiluokan myös kaikkein köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Toisaalta hän huomauttaa, että voidaan ajatella myös dynaamisesti, että investoinnit kansantalouteen ja julkiseen talouteen tuottavat kasvupurskahduksen, joka puolestaan lisää työllisyyttä. Se näkyy hyvin selvästi työttömyysturvassa ja kuntoutuksessa ja vähemmän selvästi sairausvakuutuksessa ja työterveyshuollossa. Toinen kysymys kuuluu, milloin tämän kaltainen vakuutus laukeaa ja milloin se loppuu. Omia rahoja ollaan valmiita käyttämään, jos siitä saa kotitalousvähennystä. Mutta avoimessa kansantaloudessa ennakointi ei ole täysin suoraviivaista. Näin on tapahtunut siksi, että tätä nykyä köyhin väki on yhä enemmän asumis-, työmarkkinaja toimeentulotuen kaltaisien perusturvaetuuksien varassa elävää työikäistä väkeä ja heidän etuuksiaan maksaa ensisijaisesti valtio. Sosiaaliturvauudistuksen reunaehtoihin kuuluu professorin mielestä myös keskiluokkaisten ihmisten alentuva halukkuus maksaa perusturvaetuuksista. Saari muistuttaa, että useampaan kertaan 2000-luvulla on pohdittu hoitotai hoivavakuutuksen paikkaa suomalaisessa sosiaaliturvassa. Kuinka empaattisia olemme heitä kohtaan, Saari kysyy. Saaren mukaan sen agenda tyhjentyi, kun sen ohitse säädettiin laki takuueläkkeestä ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin. Eli olisiko se selkeästi vakuutus vai palvelujärjestelmää täydentävä etuus. Sen menot ovat noin 70 miljardia euroa vuodessa ja suunta on ollut kasvava. Edellinen yritys oli kymmenisen vuotta sitten laajapohjainen Sata-komitea. Siitä ei ole olemassa kansallista yhteisymmärrystä. Kuntalehti 4 / 2020 9 . VAKUUTUSMALLI POHDINTAAN Saari tiivistää ihmisten köyhiin liittyvät asenteet kahteen pääteemaan: haluammeko maksaa lisää veroja, jotta köyhät saisivat hiukan lisää vai haluammeko veronkevennyksiä ja niiden ansiosta ehkä itsellemme yhteiskunnan palveluita täydentävän järjestelmän. Keskiluokat osaavat usein käyttää etuuksia ja palveluja ja saavat niistä enemmän irti kuin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Vakuutuspohjainen malli on Saaren mukaan Suomessa vielä pohtimatta, mutta tulee väistämättä jossain vaiheessa eteen. Saaren mukaan pyrkimyksenä on suojata ansiosidonnaisia etuuksia ja palveluja niille, jotka niitä maksavat. Meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. Poliitikot ovat myös hyvin tietoisia siitä, ettei vaaleja voi voittaa ilman 60-vuotiaiden tukea. Tällä ryhmällä on perusturvaetuuksiin nähden hyvä tuleva sosiaaliturvan taso, poliittista valtaa, kertynyttä omaisuutta ja yhä useampi perii omaisuutta vanhemmiltaan. Vaikeaa olisi myös määritellä koska palveluntarjoajalla on oikeus palauttaa asiakas julkisen järjestelmän piiriin. Mitä etäämmältä heitä katsomme, sitä stereotyyppisemmiltä he näyttävät. KL4_6-11.indd 9 18.3.2020 13.03. Aina on olemassa käänteisen valikoitumisen riski, että vakuutuksen ottavat vain ne, jotka sitä todennäköisimmin tarvitsevat ja silloin vakuutuksen hinta nousee hyvin korkeaksi. Olisi ratkaistava, kytketäänkö mahdollinen hoivavakuutus palveluvai tulonsiirtojärjestelmään. Mutta osa ihmisistä jää kehityksessä takamatkalle. Saaren mukaan keskustelut tulonsiirroista noudattavat tuttua kaavaa. On nuoria eläkeläisiä ja vanhoja eläkeläisiä. Vakuuttajan tulos syntyy vasta, kun vakuutuksen alku ja loppu ovat niin selviä, että niitä vastaan voidaan vakuuttaa. KÖYHÄT ETÄÄLLÄ Juho Saaren mukaan monet yhteiskunnalliset muutokset ovat johtaneet siihen, että meille on syntynyt sekä empatiakuilu että solidaarisuusvaje. Sosiaalija terveyspolitiikkaa pitäisi uudistaa, mutta seuraavasta askeleesta ei ole kansallista yhteisymmärrystä, Saari toteaa. Hyväosaiset toteavat, että he ovat maksaneet jo veroissa ja maksuissa ja heillä on oikeus saada palveluita ja tulonsiirtoja. Meillä on kahden kerroksen väkeä eikä keskiluokkaisten intressissä ole enää näinä päivinä perusturvaetuuksien kohentaminen, koska he tietävät, etteivät itse tule koskaan näitä etuuksia käyttämään. Saari viittaa Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksiin, joiden mukaan noin kaksi kolmannesta väestöstä voi oikein hyvin. Järjestelmää olisi uudistettava, mutta miten. Juho Saari muistuttaa, että sosiaalija terveyspolitiikka on ylivoimaisesti Suomen suurin bisnes. Tarvitaan paljon ihmisiä, jotka ovat hyväkuntoisia, että saadaan maksu riittävän alhaiseksi. Kun katsotaan, kuka maksaa kenellekin, niin köyhät ovat vaiheittain siirtyneet valtion piikkiin, Saari sanoo. Esimerkiksi asumisolosuhteet vaikuttavat siihen suuresti. Tämä puntarointi painaa rakenteellisesti yhteiskunnan siihen suuntaan, että sosiaalija terveyspoliittinen rakentaminen ja uudistaminen on vaikeaa. Saaren mukaan tyypillinen suomalainen perijä on 60-vuotias, sillä väestökehitys on johtanut neljän sukupolven yhteiskuntaan. Kaukaa katsoen köyhä voi näyttää laiskalta, aloitekyvyttömältä ja päihdeongelmaiselta, vaikkei sitä olisi, emmekä halua maksaa heidän perusturvaetuuksiaan. Molemmat liittyvät suomalaisten vaurastumiseen ja elämän laadun paranemiseen. MISTÄ RAHAT. Kumpikin liittyy ihmisen toimintakykyyn, jonka mittaaminen ei ole mitään eksaktia tiedettä. Saaren mukaan tarvitaan myös riittävä vakuutuspohja. Näin syntyy solidaarisuusvaje
Eläkeuudistus saatiin aikaan, mutta muu uudistaminen jäi kesken. Oli kuntien yhdistymisiä ajanut Paras-hanke ja Jyrki Kataisen, kok., hallituksen rakennepoliittinen paketti. Istuvalla hallituksella olisi velvoite viedä sote-uudistus loppuun, ja myös sosiaaliturvan kokonaisuudistus eli sotu pitäisi saada hyvin liikkeelle. KL4_6-11.indd 10 18.3.2020 13.03. Mutta käänne on jo tapahtuSosiaalipolitiikka tulisi Juho Saaren mielestä miettiä urbaanien alueiden politiikkana, koska sosiaalimenot keskittyvät kaupunkeihin. Sosiaalipoliitikot ovat hyviä kakun jakajia, mutta huonoja kakun leipojia. [ Hän ] 10 Kuntalehti 4 / 2020 Myös yritykset sote-palvelujen järjestämiseksi kaatuivat. Saari tunnustaa, että sosiaalija terveyspolitiikassa on historiallisesti keskitytty miettimään, mitä kaikkea hyvää ja lisää ihmisille on mahdollista antaa. Entä saadaanko nämä kaksi putkea liittymään yhteen joko kotitalouksien tai järjestelmien tasolla, mikä tarkoittaisi maakuntien ja Kelan yhteistyötä
En pyri ratkaisemaan murhaa, vaan tutkin sitä aikansa yhteiskunnallisena ilmiönä. Myöhemmin syksyllä ilmestyvät ainakin kirjat Kyllikki Saaresta ja hyvinvointivaltion tilasta. Kuntalehti 4 / 2020 11 Juho Saari • Syntyi 11.12.1967 Kalajoella • Asuu Tampereella • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen dosentti • Tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä, huono-osaisuutta ja yksinäisyyttä sekä sosiaalija terveyspolitiikkaa ja Euroopan unionia • Kirjoittanut ja toimittanut reilut viisikymmentä teosta sekä kaikkiaan noin 450 julkaisua • Toiminut virkamiehenä sosiaalija terveysministeriössä 1996–2007, hyvinvointisosiologian professorina ItäSuomen yliopistossa 2007–2018 ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen johtajana 2009–2016 • Nimitettiin vuonna 2016 Tampereen yliopiston sosiaalija terveyspolitiikan professoriksi ja vuonna 2019 Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaaniksi • Avoliitossa, kolme aikuista lasta edellisestä liitosta • Harrastaa pitkiä vaelluksia sekä 1950-luvun tutkimista [ Kuka. Olen sielultani enemmän tutkija kuin hallintovirkamies. MURHA, KAPINA JA SUOT Juho Saaren kiinnostus 1950-luvun mielenmaisemiin on johtanut yllättäviltä kuulostaviin tutkimuskohteisiin, kuten Kyllikki Saaren murhaan. Myös siitä syystä heräsi kiinnostus vuoden 1953 markkinatanssien yhteydessä puhjenneeseen kapinaan, joka oli viimeinen suomalainen kansankapina, jossa ihmisiä tuomittiin kapinalainsäädännön perusteella. • Työeläkkeissä on myös perustuslaillisia rajoitteita, mutta tulevaisuudessa voi olla syytä miettiä näitäkin asioita. Kolmas ajankohtainen viisikymmentäluvun luotaus on Saaren tutkimus suonraivausteknologiasta yhteiskunnallisena ilmiönä. Kymmenessä vuodessa Suomen suot aurattiin auki ja Saarta kiinnostaa, miten tämä tapahtui. Hän kehottaa varautumaan jonkinlaisiin joustoihin sosiaalipalveluiden rahoittamisessa, mutta toteaa, ettei Suomessa juurikaan jousteta aikaisempien sopimusten kanssa. Saari on syntyisin Kalajoelta. Sukelluksia 1950-luvulle ovat myös tuleva kirja Kalajoen kapinasta. Miksi juuri tuo henkirikos oli niin merkittävä, että me muistamme sen yhä. ] Merja Ojansivu Kuvat: Rami Marjamäki nut ja yhä enemmän kiinnostaa kysymys, kuka maksaa kenenkin palvelut ja tulonsiirrot. Minusta on mukavaa olla professori, Saari tokaisee. Saari arvelee olleensa sosiaalija terveysministeriössä niin korkealla kuin hänen osaamisellaan oli mahdollista päästä ja oppineensa valtavasti. Se on ainoa tapa, että pystyn irrottautumaan tästä kaikesta. Professori takaa itselleen kirjoitusrauhan matkustamalla kesäisin pois Suomesta. KL4_6-11.indd 11 18.3.2020 13.03. Saari on kahlannut läpi keskusrikospoliisin tutkimusaineiston ja valtavan määrän kansakuntaa kuohuttaneen murhan dokumentteja ja aikalaiskertomuksia. Viime vuonna olin Edinburghissa, ensi kesänä menen Saksaan. Kaksi muuta teosta odottaa vertaisarvioita. Köyhät ovat vaiheittain siirtyneet valtion piikkiin. Tänä keväänä Saarelta ilmestyy myös ylisukupolvista huono-osaisuutta käsittelevä kirja Raskas perintö. Urahyppäys ministeriöstä professoriksi on ollut ilmeisen onnistunut
Ylilääkäri oli sitä mieltä, että koulujen sulkemiseen joudutaan ennemmin tai myöhemmin menemään. Sulkemisella on todettu olevan huomattava vaikutus viruksen leviämisen hillintään ja vaikutusten loiventamiseen. Sysäyksen antoi Huittisten terveyskeskuksen vs. Huittisissa perusopetuksen piiriin kuuluu 950 oppilasta ja lukiolaisia on noin 200. taina Huittisista kerrottiin, että etäopetus alkoi sujuvasti. • Martta Nieminen KL4_12-15.indd 12 18.3.2020 13.04. Kaikkia oireileviahan ei enää testattu. Järjestelyjen piti jatkua 27. Nyt niitä taitoja hyödynnetään, Mattila kertoo. Tilanne oli muuttunut huolestuttavammaksi, koska todellista tietoa tautitapauksista ei enää ollut. Olemme tehneet tietotekniikan avulla oppilaiden kanssa monipuolisesti töitä. Päädyimme siihen, että on parempi toimia ennakoivasti kuin odottaa. Huittisissa oli valmistauduttu etäopiskeluun huolellisesti jo edellisellä viikolla. Päiväkodit pidetään kuitenkin toiminnassa. Useimmissa kunnissa haluttiin odottaa valtakunnallista ohjeistusta ja epätietoisuus oli valtava. Kodeissa on todella hyvät välineet, ja oppilaiden valmiudet käyttää niitä ovat hyvät. Jo viime maananSuomi siirtyi poikkeusoloihin Kuva: Helena Kaitanen Huittisten kaupunki siirsi ensimmäisenä Suomessa kaikki perusasteen ja lukion oppilaansa etäopetukseen. maaliskuuta asti, mutta hallituksen päätöksen vuoksi se jatkuu pääsiäiseen asti. Kuntien toimintaan päätökset vaikuttavat rajusti. Koulujen sulkemispäätös toi selvästi turvaa. Koulujen lähiopetus loppui viime keskiviikkona, kirjastot, uimahallit, nuorisotilat, teatterit ja kulttuuritalot suljettiin. huhtikuuta asti. Huittisten sivistysjohtaja Eija Mattila kertoo, että itsenäinen päätös siirtyä etäopetukseen aiemmin kuin muut oli tarkan harkinnan tulos. Yläkoulun opettajat ohjaavat aktiivisesti oppilaita opinnoissaan sähköisten välineiden tai puhelimen avulla. Tällä turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien pääsy töihin. Opetus sujuu niin, että luokanopettajat ovat jokaisena etäopetuspäivänä henkilökohtaisesti yhteydessä omiin oppilaisiinsa. Käyttämämme etäoppimisen apuvälineet ovat myös helppokäyttöisiä, Mattila sanoo. OSASSA KUNNISTA poikkeustilanteeseen oli varauduttu hyvissä ajoin, mutta käytännöt ympäri maata olivat hyvin kirjavia. Tällaisilla aloilla työskentelevien lapsille järjestetään poikkeuksellisesti myös kouluissa järjestettävä esiopetus ja perusopetuksen lähiopetus ensimmäisestä kolmanteen luokkaan asti. Sammun koulukin hiljentyi jo maanantaina 16. Kaikkien oppilaiden laitteet ja etäopiskeluvalmiudet kotona kartoitettiin. 12 Kuntalehti 4 / 2020 [ Korona ] KORONAVIRUS levisi maailmalta voimalla Suomeenkin ja ajoi maamme poikkeusoloihin. Kuntalaisten huoli virustartunnasta on todellinen. ETÄOPISKELUUN Huittisten koululaisia ohjeistettiin ensin Wilman kautta, mutta myöhemmin on käytetty ainakin pedanettiä ja Teamsia. Ennen koulujen sulkemista huoltajilta oli tullut jo runsaasti kyselyjä siitä, voiko lapsi olla pois koulusta. Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kiellettiin. Sulkemispäätös otettiin Mattilan mukaan hyvin vastaan. Saimme aika paljon viestejä, että hienoa, että tällainen ratkaisu tehtiin. maaliskuuta. ylilääkäri Juha Jaatinen, joka oli pyytänyt Mattilaa pohtimaan asiaa. Hallitus päätti viime viikolla tiukoista toimista, jotka ovat voimassa toiseen pääsiäispäivään, 13. Huoli kuntalaisten terveydestä kasvoi. Huittisten kaupungissa ei jääty odottamaan ohjeita ylemmältä taholta, vaan kaupunki päätti tiettävästi ensimmäisenä Suomessa siirtää koko perusja lukio-opetuksensa etäopetukseen. Meillä on käytetty opetuksessa kännyköitä, tabletteja ja tietokoneita
maaliskuuta. Tällaisia uusia velvoitteita ovat Karhusen mukaan jo eduskunnassa oleva hoivamitoitus, hoitotakuun kiristäminen sekä oppivelvollisuuden pidentäminen. Pohjoisja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Lähiopetus keskeytettiin 18. 10 Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 9 Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat. Suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. 5 Julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Kaikki kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet on välittömästi laitettava jäihin, vaatii Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Ne merkitsevät ihmisille toimeentulovaikeuksia, toimeentulomenojen kasvua ja häiriöitä maksukykyyn. Lisäksi järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville. Karhunen muistuttaa, että kunnilla on normaalioloissakin vaikeuksia selviytyä nykyisistä tehtävistään. Tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla voivat vierailla kyseisissä paikoissa. 15 Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Tiedossa on yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja lomautuksia. 16 Suomen rajaliikennettä rajoitetaan. 13 Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tämä ei koske kansanedustajia, valtiojohtoa ja kunnallisia luottamushenkilöitä. 17 Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Rajavartiolaitos voi sallia työmatkaliikenteen välttämättömästä, perustellusta syystä. 7 Vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on kielletty. Kuva: Helena Kaitanen 1 Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. 11 Sosiaalija terveydenhuollon kapasiteettia lisätään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin. KORONAVIRUS on kova isku kuntien muutenkin heikolle taloustilanteelle. huhtikuuta asti * huollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin. 6 Valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakasja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset suljettiin. Myös terveydenhuollon kustannukset tulevat kasvamaan. 2 Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat on suljettu. Niin hyviä asioita kuin kaikki ovatkin, tällaisten uudistusten aika ei ole juuri nyt, hän sanoo. 12 Koronatestauskapasiteettia kasvatetaan. 4 Ylioppilastutkinnon kokeet toteutettiin tiivistetyssä aikataulussa. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Tavaraja rahtiliikenne jatkuu normaalisti. 3 Lähiopetuksen sijaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukioiden ja peruskoulujen opetus ja ohjaus järjestetään vaihtoehtoisilla tavoilla. Hallitus aikoo tukea kuntataloutta nostamalla määräajaksi kuntien yhteisöverokertymää. Matkustajaja henkilöliikenne Suomeen on keskeytetty, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. 14 Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaalija terveydenAinakin nämä toimenpiteet ovat voimassa 13. Kuntien menot kasvavat, mutta verotulot voivat pienentyä. 8 Ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa on kielletty. Kuntalehti 4 / 2020 13 . luokkien lähiopetus järjestetään poikkeuksellisesti niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. * Ajankohtaiset ja tarkemmat tiedot löytyvät sivuilta valtioneuvosto.fi. Kiireetöntä toimintaa vähennetään. Martta Nieminen Seuraa kuntauutisia aiheesta osoitteesta kuntalehti.fi! Kuntaliiton sivuilla kuntaliitto.fi on ohjeita koronaviruksesta kunnille! Kova isku kuntien taloudelle KL4_12-15.indd 13 18.3.2020 13.04. Koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1.–3
[ Mikä vaakuna. ] Janakkala: Elämän puro, 1979 JANAKKALAN kunnan kulttuurituottaja AnnaMilla Vainio poimii kunnan taidekokoelmasta aarteeksi kuvataiteilija, professori Onni Ojan kolme ja puoli metriä pitkän öljyvärimaalauksen Elämän puro (1979). Sen yläpuolinen kahden nuolen saartama risti, kristinuskon symboli, kuvaa ristiretkien taisteluita. KL4_12-15.indd 14 18.3.2020 13.04. Ura kuvataiteilijana koki renessanssin eläköitymisen jälkeen 1970-luvulla, ja tähän kauteen ajoittuu myös Janakkalan Elämän puro. Heleästä paletistaan tunnettu Oja maalasi myös lukuisia muotokuvia. Elämänsä keväästä iloitsevan nuorison lisäksi maalauksessa esiintyvät pystykorva, orava ja kermanvärinen hevonen. Omenapuut kukkivat, puro solisee. 14 Kuntalehti 4 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Oja on myös suunnitellut Janakkalan kunnan vaakunan, jonka heraldinen kuva-aihe on ärhäkän oloinen ilves. Vainio kertoo, että hän piti tiivistä yhteyttä paikkakunnalla asuvaan nuoruutensa ystäväpiiriiin. JUURIAAN Janakkalassa Oja ei koskaan unohtanut. Eipä ihme, että kunta on painattanut suositusta maalauksesta postikortin. Vaakunan on suunnitellut Onni Oja, ja se vahvistettiin käyttöön helmikuussa 1952. Kuvataiteensa lisäksi Oja muistetaan kirjoittamastaan piirustusoppaiden ikiklassikosta Piirtämisen taito (1957), josta on otettu aina vaan uusia painoksia. Perhe asettui Janakkalan Löyttymäelle Suojalan torppaan. Tunnistettuaan lahjakkuuden Löyttymäen kansakoulun opettaja August Alho kannusti Ojaa hakeutumaan taidekoulutukseen Helsinkiin. Onni Oja (1909–2004) oli suomalaisten rakastama ja tunnustama taiteilija, joka myös teki pitkän uran opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa. Ojan kädenjälki näkyy Janakkalassa monessa kunnan julkisessa tilassa, kertoo Vainio. Paikasta oli tuleva Ojalle merkityksellinen hänen elämänsä loppuun asti. KantaHämeen maakuntaeläin ilves kuvaa Janakkalan sijaintia Hämeen sydämessä. • JANAKKALAN vaakuna on saanut aiheensa kunnan sijainnista. Maalauksen taakse Oja on kirjoittanut näin: ”Opinahjolleni ja opettaja August Alhon muistolle.” Sittemmin teos on siirretty Janakkalan pääkirjastoon, jonka henkinen keskipiste se on. Elämän puron Oja lahjoitti Löyttymäen ala-asteelle koulun satavuotisjuhlan kunniaksi. Kunnan 300 teoksen taidekokoelmassa on 15 Ojan teosta, joista moni on saatu lahjoituksena suoraan taiteilijalta. OJAT MUUTTIVAT Janakkalaan vuonna 1918 perheen isän kuoltua sisällissodan loppukahakoissa Onni-pojan ollessa yhdeksänvuotias, Vainio kertoo. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia”. Sakarakoro on viittaus Hakoisten linnavuoreen. Myöhemmin opinnot jatkuivat Ranskassa ja Italiassa, joiden maalaustaiteesta Oja amKuva: Reilika Landén Katja Martelius mensi vaikutteensa suomalaista maalaismaisemaa ja sen vaihtuvia vuodenaikoja kuvaavaan runsaaseen tuotantoonsa
Yleensä tiedämme asiasta perheen ilmoitettua asiasta meille. Eläkerahastojen arvo yliTi 200 miljardia euroa jo vuonna 2017. Olemme puhuneet asiasta palveluntuottajille lapsen oikeutena varhaiskasvatuspaikkaan. Erityisesti sote-palveluiden ulkoistamiseen liittyen kunnissa on esitetty pelkoja, että koska yritysten tehtävä on tuottaa voittoa, niiden intressi on hoitaa vain sellaiset palvelut, jotka tuottavat helposti odotetun taloudellisen tuloksen. Kuinka monta tällaista irtisanomistapausta Helsingissä on ollut. ] Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas vastaa puhelimeen. Kunnalliselle puolelle paikkaa tulee hakea neljää kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista. Yllättivätkö päiväkodin lapsille antamat potkut kaupungin. Toki paikka annetaan aikaisemmin, mikäli paikkoja on vapaana. Asiakkaiden on tärkeää perehtyä palveluntuottajakohtaiseen hoitosopimukseen tarkasti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Toki. Helsingissä varhaiskasvatuspalveluissa yksityinen päiväkoti on irtisanonut lapsia koskevia päivähoitosopimuksia erilaisin perustein, muun muassa siksi, että lapsi käyttäytyi ongelmallisesti ja henkilökunta väsyi poikaan. Kuntalehti 4 / 2020 15 [ Tape ] Reinoja Ainotossujen valmistaja konkurssiin. Mikäli yksityinen palveluntuottaja irtisanoo hoitosopimuksen, tulee perheen hakea uutta varhaiskasvatuspaikkaa, joko yksityisestä tai kunnallisesta päiväkodista. Emme pidä kirjaa irtisanomistapauksista, koska asia on palveluntuottajan ja asiakkaan välinen asia emmekä saa kaikista tapauksista systemaattisesti tietoa. Pystytkö puhumaan. Kaupungilla on oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja, jonka konsultoivia palveluja yksityinen tuottaja voi käyttää. Miten kaupunki on järjestänyt lasten päivähoidon irtisanomisten jälkeen, esimerkiksi siinä tapauksessa, että päiväkoti piti yhden lapsen vanhempia liian hankalina. Riitta Vainio KL4_12-15.indd 15 18.3.2020 13.04. Soten tekemisessä on jäLeen kova kiire. Tätä kutsutaan kermankuorinnaksi. Jokaisella yksityisellä päiväkodilla on oma sopimuskäytäntönsä asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Minkälaisin perustein yksittäisten lasten osalta palveluntuottaja voi purkaa hoitosopimuksen, onko se määritelty ostopalvelusopimuksessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa suomenkielisellä puolella ei ole käytössä ostopalvelusopimuksia. Perheet valitsevat varhaiskasvatuspaikan kunnallisesta tai yksityisestä varhaiskasvatuksesta. [ Pystytkö puhumaan. Kyllä ne aina yllättävät, koska inkluusion näkökulmasta lapsen tulisi saada olla varhaiskasvatuspaikassa, jonka perhe on hänelle valinnut – joko kunnallisen tai yksityisen. taiteTu indeksi heikentää eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin
[ Sote ] Pekka sytyttää tupakan entisessä kodissaan, pimeässä varastossa. Pave ja Pekka asuivat kylmissä suojissa, kunnes lähityöntekijät linkittivät heidät takaisin yhteiskuntaan. KL4_16-31.indd 16 18.3.2020 13.06. 16 Kuntalehti 4 / 2020 ELÄMÄSSÄ KIINNI Ei henkilötodistusta, tuloja eikä osoitetta
Pave kuunteli, oli ihmeissään. Pascale ja hänen työparinsa esittäytyivät. Pave liikkuu nykyisin rollaattorilla. Ruokansa ja vaatteensa hän etsi jäteastioista, rahaa tuli pullojen palauttamisesta. Pave oli 64-vuotias. He kävelivät metsään ja haravoivat maastoa, mutta mitään ei löytynyt. Kuntalehti 4 / 2020 17 . Siellä asui joku, luultavasti yksinäinen mies. Ulkoseinällä riippui kattiloita ja niiden joukossa auton pölykapseli. Siinä oli sauna ilman kiuasta ja yksi huone, jota hän lämmitti kamiinalla. PAPERIT KUNTOON Paven elämä meni uusiksi yllättävän nopeasti. Lähityöntekijät halusivat löytää majan ja sen asukkaan. Hän tuijotti heitä yllättyneenä. Kuistilla istui mies, joka kuunteli radiota. Metsässä risteili paljon polkuja, ja Pascale päätti vielä seurata yhtä. Maja oli kyhätty vanerista, laudasta ja aaltopellistä. He juttelivat hetken. Ei myöskään henkilötodistusta, pankkitiliä eikä puhelinta. Siinä se oli, aivan kallion kyljessä. Nykyisen majansa hän oli perinyt tuttavaltaan. Hän oli asunut metsissä kauan, ehkä viitisentoista vuotta. Kohta hän pysähtyi ja vinkkasi työkaverilleen. Silti oli kylmää ja kosteaa. Pascale puhui lämpimästä asunnosta ja ehdotti yhteistyötä. KL4_16-31.indd 17 18.3.2020 13.06. O li syksy 2016. Pascale ja hänen työparinsa lähestyivät rakennelmaa. Majassa oli kuisti, ja sen katonrajaan oli ripustettu lyhtyjä ja tyhjiä viinapulloja kuin koristeeksi. Muita tuloja ei ollut. Etsivän lähityön sosiaaliohjaaja Lena Pascale ja hänen kaksi työkaveriaan saivat eräältä ulkoilijalta vihjeen omintakeisesta metsämajasta Helsingin Vuosaaressa. Sukat ja housut kuivuivat pyykkinarulla
Jotkut asuvat kaupungin tukiasunnoissa, mutta viettävät päivänsä kaduilla, koska ovat tottuneet siihen. Älypuhelinta hän ei ollut käyttänyt eikä sitä tarvinnut, mutta lämmin asunto kyllä kelpaisi. Lähityöntekijät tervehtivät ja juttelevat, tulevat vähitellen tutuiksi. Hän lähti Paven kanssa pankkiin, jossa hänelle avattiin pankkitili. Pelkästään jonottaminen voi olla heille liian vaikeaa. Hän auttoi Pavea hakemaan toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Siellä Pave kertoi majastaan, jossa ei ollut juoksevaa vettä eikä sähköä. Lena Pascale odottaa työpariaan Antti Kaajakaria ja tervehtii tuttuja ihmisiä, jotka lämmittelevät penkeillä. Sen tarkempaa tietoa yhteiskunnan pudokkaista ei ole. He neuvovat ja täyttävät avuksi hakemuksia. Hän ei saanut mitään tukia ja etuuksia, kuten toimeentulotukea tai työttömyysturvaa. Hän peseytyi sadevedellä ja valaisi majaa taskulampuilla, joihin hän hankki pattereita pullonkeräysrahoilla. PALVELUT VÄHENEVÄT Talvinen arkiaamu Helsingin rautatieasemalla. Pascale ja hänen työparinsa veivät Paven asumisen tuen arviointiin. Hän ei asioinut virastoissa, ei käynyt edes lääkärissä. He kiertelevät kaduilla, ostoskeskuksissa ja päiväkeskuksissa, joissa avuntarvitsijoita voisi tavoittaa. Pave tarvitsi henkilötodistuksen. Pavelle olisi maksettu myös puhelin. Tilastoista voi päätellä, että Paven kaltaisia on Suomessa tuhansia. Etsivän lähityön pareja on Helsingissä neljä. Avuntarvitsijat ovat usein 30–65-vuotiaita miehiä. Hän oli asunnoton ja tuloton. Lena Pascale otti yhteyttä Helsingin sosiaalitoimeen, joka maksoi sen. Harva pystyy hoitamaan asioitaan. Pave oli elänyt näkymättömissä, täysin palvelujen ulkopuolella. Kului vain kaksi kuukautta, ja Helsingin kaupunki tarjosi hänelle tukiasuntoa. Asiakkaiksi heitä usein kutsutaan, kuten sosiaalityössä yleensä. Edes verottaja ei kaivannut häntä. Kotiosoitetta ei ollut, joten postikaan ei tullut. Heitä voi pyytää kaveriksi Kelaan. Paven housut riippuvat yhä majan pyykkinarulla. [ Sote ] 18 Kuntalehti 4 / 2020 Hän oli järjestelyistä ”ihan pihalla”, mutta suostui siihen, että Pascale ja hänen työparinsa selvittelisivät hänen asioitaan, ikään kuin linkittäisivät häntä takaisin yhteiskuntaan. Hän oli katsonut kaiholla kerrostalon koteja, joista paistoivat valot. Siitä hän kieltäytyi. Apua tarvitsevat hakeutuvat talvisin lämpimiin tiloihin. Asuntoa tai työtä ei ole, päihteitä kuluu liikaa, mielenterveys tai muisti rakoilevat. Pascalen ja Kaajakarin aluetta on itä, jonne he toisinaan lähtevät yhdessä rautatieasemalta. KL4_16-31.indd 18 18.3.2020 13.06
Kaajakari saapuu, hörppii kahvia pahvimukista. Sisällä on aavemaista, pimeää ja kosteaa. Makuupussissa sohvalla, tavarakasojen keskellä. KYLMÄÄ JA KOSTEAA Helsinkiläinen Pekka kiertää entisen ulko-ovensa. Esimerkiksi asunnottomat käyttävät poste restante -noutopisteitä, joita on karsittu. Ei ole maksajaa, Pekka sanoo. Hän astuu varastorakennukseen toiselta sivulta liuskaa pitkin. KL4_16-31.indd 19 18.3.2020 13.06. Vielä laskun voi maksaa pankissa, mutta miten käy jatkossa, jos ei osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta. Sähköä ei ole. Silloin sosiaalityön on tultava avuksi, Kaajakari toteaa. Yhteiskunta jää maksajaksi, kun yritykset karsivat kulujaan ja rajaavat asiakaskuntaansa. Avuntarvitsijoita autetaan saamaan etuuksia ja palveluja, jotka heille kuuluvat, ja juuri palveluista hän onkin huolissaan. Kuuluu, kuinka pisarat tippuvat vesilammikkoon. Hän esittelee huoneensa, jossa nukkui vielä kaksi yötä sitten. Pankin asiakaspalvelua on vähennetty. Hän kuuntelee Pascalea ja toteaa, että lähityö pyrkii ensisijaisesti lisäämään hyvinvointia, ei palauttamaan työelämään. Pekka kulkee pimeydessä tottuneesti. Luottamus palveluihin ja viranomaisiin on heikkoa. Useat ovat hiljaa ja tuntevat häpeää esimerkiksi siitä, etteivät hallitse elämäänsä eivätkä ole ”yhteiskunnan arvostettuja jäseniä”. Kuntalehti 4 / 2020 19 . Harva etsivän lähityön asiakas pystyy siihen. Pekka ottaa kitaran uuten kotiinsa, helsinkiläiseen tukiasuntoon. Monelle riittää, kun palveluista sanotaan yhden kerran ei, Kaajakari sanoo. Toisaalta yhteiskunnan palvelujakaan ei aina saa, ellei niitä osaa vaatia. Se katoaa helposti. Hän tuntee miehiä, jotka eivät ole sen jälkeen hakeneet palveluja. On lippalakkeja, pattereita, kaukosäätimiä, pyöränosia, jopa kosketinsoitin ja kitara
Usein konkreettista etsimistä, siksi itsenäistä. Projektia jatkettiin vuosittain, kunnes etsivä lähityö vakiintui osaksi Helsingin kaupungin sosiaalityötä. Pulloja hän keräsi ”yötä päivää, sillä ahkera piti olla”. Vaunu on yhä paikallaan. Pascalen mielestä työ on palkitsevaa. Auton ovi käy ja Kaajakarin puhe keskeytyy. Mutta älypuhelin löytyy. Ikäänsä hän ei muista. Hän kerää pulloja ja kuljettaa niitä pyörällään, vaikka saa nykyisin eläkettä. Hän majaili ”joka paikassa ja metsässä yli kymmenen vuotta”. Rahoilla hän osti ruokaa ja pattereita taskulamppuun. Pekka siirtyi asumaan varastoon, joka oli ”aina kylmä”. Pekka esittelee laitettaan ylpeänä ja tokaisee, että puheluja hän ei edes halua. Mukaansa hän on ottanut työkaluja, joita tarvitsee polkupyörän korjaamiseen. Kaajakari kertoo, että lähityö oli aluksi projekti, jolla haluttiin kitkeä turvattomuutta itäisillä ja pohjoisilla asuinalueilla. Niitä jaetaan muille sosiaalialan tekijöille, järjestöille, jopa päättäjille. Lähityöntekijät auttoivat häntä siinäkin. KAIKKI ON HYVIN Viikko on kulunut, ja Antti Kaajakari ja Lena Pascale nousevat autostaan Columbuksen kauppakeskuksessa Helsingin Vuosaaressa. Hän on juuri muuttanut helsinkiläiseen asumisyksikköön, isoon yksiöön, jossa ”vesi tulee hanasta ja pääsee suihkuun”. Hän on nyt 67-vuotias eläkeläinen, joka osaa maksaa ostoksensa pankkikorLena Pascale ja Antti Kaajakari päivystävät hetken Columbuksen kauppakeskuksessa Helsingissä. Tilille oli jäänyt vähän rahaa, joten lopulta hän osti asuntovaunun, jonka sai siirtää varastorakennuksen viereen, pomonsa pihaan. Tulostavoitteita ei ole, mutta lähityöntekijät kirjaavat jokaisen kohtaamisensa sosiaalisiin raportteihin, jotka ovat kuin tietoja tilannekatsauksia kaduilta. Hän etsi polttopuita ja lämmitteli nuotiolla. Etsivää lähityötä on tehty Helsingissä vuodesta 2009. Kaikkeen tottuu, hän sanoo ja painottaa: ”Oikeesti.” LÄMPIMÄÄN KOTIIN Antti Kaajakari tapasi Pekan ensi kerran viisi vuotta sitten. Sitä ei voi edes tarkistaa, sillä henkilöllisyystodistus on kadonnut. Nyt varasto puretaan, joten Pekan on lähdettävä. Pekka työntää sisään ison reppunsa. KL4_16-31.indd 20 18.3.2020 13.06. Kaajakari ja Lena Pascale odottavat autossa Pekkaa, joka kerää tavaroita mukaansa. [ Sote ] 20 Kuntalehti 4 / 2020 Nuorempana hän työskenteli sähköasentajana ja asui omakotitalossa Espoossa, kunnes erosi. Pekasta tuli asunnoton. Valittaa hän ei osannut, vaikka olisi tarvinnut apua. Sisällä he tapaavat Paven, juttelevat hetken. Pekka sai lähityöntekijöiden tuella kaupungin tukiasunnon, mutta palasi kohta vanhaan kotiinsa, varastoon. Pave asuu edelleen Helsingin kaupungin tukiasunnossa, yksiössä. Siinä ei tosin ole sim-korttia. Ruhjottuna, ikkunat säpäleinä
Mutta menneisyytensä hän laittaisi ”laakista uusiksi”. Hän asui veljensä kanssa, mutta siitä syntyi eripuraa. • Lähityöntekijän kanssa voi asioida nimettömänä. Pave kertoo, että hän työskenteli aikoinaan rakennuksilla, sai kaksi poikaa ja oli naimisissa. Siihen ei ollut aikaa eikä rahaa. Heidän aluejakonsa on sama kuin aikuissosiaalityössä eli pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Sen jälkeen hän muutti Vuosaaren majaan, jossa hän asui neljä vuotta. • Päivi Ängeslevä Kuvat: Liisa Takala Elämä oli silkkaa selviytymistä. Aamuisin hän otti polkupyöränsä ja työnsi sen rinteeltä ajotielle. Älypuhelinta hän ei vieläkään aio hankkia. Hän haki kellarista sahan, vasaran, nauloja ja kirveen. Sitten tuli ero, ja elämä meni ”läskiksi”. Pave päätti lähteä. Elämä oli silkkaa selviytymistä. Tietokonetta hän kokeili kerran, mutta onnistui vain sulkemaan sen. • Työparit saavat vinkkejä eli huoli-ilmoituksia, joita tulee myös yksityisiltä ihmisiltä. • Kohtaamisia on kolmisentuhatta vuodessa. Heistä karkeasti joka kolmas asuu ulkona. Kohdatuista ihmisistä joka kolmas on asunnoton. Kunnes koitti se syksyinen päivä, jolloin kuistille ilmestyi ”kaksi mimmiä”, Lena Pascale ja hänen työparinsa. KL4_16-31.indd 21 18.3.2020 13.06. • Jokainen kohtaaminen kirjataan sosiaalisiin raportteihin, joita julkaistaan Helsingin kaupungin raporttijärjestelmän kautta. Panttipulloja hän raahasi joka päivä ”niska limassa”. tilla. Pave oli väsynyt, valmis elämänmuutokseen. Metsämaja, josta lähityöntekijät löysivät Paven. Siellä hän asui yli kymmenen vuotta. Ryyppääminen vähentyi. Viinaa kului. Ensin hän rakensi majan metsään kehätien varteen. Kuntalehti 4 / 2020 21 [ Info ] Etsivää sosiaalityötä • Helsingissä liikkuu neljä etsivän lähityön paria. Maja oli kylmä ja kolea, jäseniä kolotti. Kaikki on siis hyvin, hän sanoo
Myös maakuntaliittojen rooli vaihtelee. Osassa korkeintaan odotellaan, mitä valtio tekee. [ Sote ] 22 Kuntalehti 4 / 2020 S ote-uudistus on kuuma puheenaihe maakunnissa, vaikka maan hallituksen puolella keskustelua käydään enemmänkin julkisuudelta piilossa. Osassa toimii maakunnan kokoinen sote-kuntayhtymä ja osassa valmistellaan sellaista. Jotkut ovat tiiviisti mukana valmistelussa, osa seuraa vähintään katseella ja osa ei ole nyt missään tekemisissä uudistuksen kanssa. Erikoistapauksia ovat erityisesti Uusimaa, jossa kaikkien kuntien yhteisestä aloitteesta valmistellaan erillisratkaisua, sekä Etelä-Savo, jossa kolmannes maakunnasta ei halua yhteistyöhön oman maakuntansa kanssa, vaan mieluummin Pohjois-Savon kanssa. MAAKUNNAT TÄYSIN ERI TAHDISSA SOTEEN Suhde sote-valmisteluun jakaa jyrkästi maakuntia. Maakunnan kokoisia sote-kuntayhtymiä on jo useita, mutta ihan ongelmitta yhteistyö ei niissä suju, kun rahat eivät riitä. Erillisratkaisua haluavat muutkin suuret kaupunkiseudut, varsinkin Tampere ja Turku. KL4_16-31.indd 22 18.3.2020 13.06. Jossain muualla taas koko uudistukseen suhtaudutaan edelleen nihkeästi. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen kiirehtii myös laaja-alaista maakuntamallia. Joissakin maakunnissa sote-uudistus nähdään välttämättömänä osana tärkeää uudistusprosessia, jolla parannetaan kuntien kestämätöntä tilannetta
Etelä-Karjalan kuntatalous ei ole aivan huonoimmasta päästä, mutta Viialaisen mukaan huoltosuhde ja väestökehitys edellyttävät ehdottomasti, että sote tällä ”tuotantokaudella” vihdoin saa onnellisen lopun. Myös maakuntauudistus on saatava valmiiksi tällä hallituskaudella, Viialainen vaatii. Savonlinnan seutu maakunnan itäosassa haluaisi mieluummin läheiseen yhteyteen Pohjois-Savon kuin Mikkelin kanssa. Kainuun maakuntakokeilussa vuosina 2004– 2012 yhdistettiin maakunnallisesti perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja erikoissairaanhoito yhden tuottajan alaiseksi. Sote-uudistuksena etenevä valtakunnallinen valmistelu tulee mielestämme linjata parlamentaarisessa valmistelussa monialaisten, demokraattisesti ohjattujen maakuntien perustamiseen, Malinen sanoo. Ainoa poikkeus täydestä integraatiosta on Puolangan ulkoistamana toimiva sosiaalitoimi ja terveysasema. Vuodesta 2013 alkaen Kainuun sote on toiminut kuntayhtymänä. Nyt odotetaan valtakunnallisen uudistuksen etenemistä. Kuntien päättäjät ovat teettäneet konsultilla tervehdyttämisselvityksen ja vireillä on sote-johtajan ja sote-hallituksen luottamuksen arviointi. Kainuussa oli täysi valmius siirtyä monialaiseen maakuntamalliin tämän vuoden alusta. [ Sote ] 24 Kuntalehti 4 / 2020 Etelä-Karjalan Eksote vaikeuksissa Eksote-kuntayhtymä on järjestänyt EteläKarjalan sote-palvelut jo 2010-luvun alusta alkaen. Sosteri vastaa jäsenkuntiensa perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalitoimesta. Etelä-Savossa ratkaisu riippuu siitä, miten sote-alueiden rajat määritellään. Etelä-Savossa epävarmuus toimialueesta Etelä-Savon tilannetta hallitsee epävarmuus toimialueesta. Asukkaita sairaanhoitopiirin kunnissa on runsaat 40 000, mikä on noin kolmannes koko maakunnan väestömäärästä. Eksoten uusi johto on uudistamassa toimintatapoja ja organisaatiota. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri käy verkkosivuillaan harvinaisen voimakasta kampanjaa Pohjois-Savon puolesta. Se on Manner-Suomen sairaanhoitopiireistä väestömäärältään pienin. Kainuun soten taloudellinen tilanne on heikentynyt erityisesti kahden viime vuoden aikana, sanoo Malinen. Etelä-Pohjanmaan kuntayhtymän valmistelu pysäytettiin Etelä-Pohjanmaalla kuntajohtajat tapaavat säännöllisesti omassa foorumissaan, jossa käsitellään tarvittaessa myös sote-asioita, kertoo maakuntajohtaja Asko Peltola. Kokeiluvaiheessa Kainuussa toimintaa ohjasi vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Peltolan tulkinnan mukaan maakunnan kunnat näkevät, että sotessa ollaan menossa kohti alueellista ratkaisua. Maakuntaliitolla ei ole nyt roolia uudistuksessa, Viialainen kertoo. Eksote hakee valtionavut ja huolehtii hankkeista. Siksi monialaisen, palvelujen järjestämisen ohella myös elinvoiman kehittämisestä vastaavan maakunnan luominen on hänestä tärkeää. Korjausliike on tarpeen, mutta se ei yksin riitä. - Meitä kiinnostaa ja huolettaa soten ohella ennen kaikkea aluekehityksen tila Etelä-Karjalassa ja laajemminkin ItäSuomessa. Kainuu oli valmis monialaiseen maakuntamalliin Kainuuhan on sote-uudistuksen edelläkävijä, muistuttaa maakuntajohtaja Pentti Malinen. Maakuntaliitto on esittänyt, että nykyiset maakuntarajat olisivat sote-valmistelun alueiden rajat. Juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa sovittiin yhdeksän miljoonan euron säästöistä. Peltolan tiedossa ei ole päätöksentekoasteelle edenneitä pienempiä sote-yhteistyöhankkeita, mutta keskusteluja on kyllä käyty, niin virallisesti kuin epävirallisestikin. Keskusteluja mahdollisesta maakunnan yhteisestä hakemuksesta käydään, kertoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Osassa Etelä-Pohjanmaata – Alavus, Kuortane, Soini, Ähtäri – on voimassa vuoteen 2030 asti ulottuva soten kokonaisulkoistus. Sote-palvelujen rahoitusvastuu on siirrettävä kunnilta valtiolle. Kuntayhtymämalli ei ole kustannusten hillinnän kannalta toimiva malli. Kuluja ei ole pystytty pitämään kurissa kuitenkaan riittävästi, sillä parina viime vuonna kuntayhtymä ajautui taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi soteuudistus ei enää saa jäädä tekemättä, Viialainen painottaa. Maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelu on pysäytetty. Tällä hetkellä yhteiset toimet kohdistetaan STM:n hankerahoituksen mahdollisimman kattavaan hyödyntämiseen muun muassa terveyskeskusten toiminnan kehittämisessä ja tietojärjestelmien yhtenäistämisessä. Maakunnan liitolla ei Peltolan mukaan ole muuta roolia kuin toimia tarvittaessa keskustelualustana kuntajohtajien kokouksissa ja mahdollisissa laajemmissa kuntien kokoontumisissa. Kaikki jäsenkunnat eli Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava näkevät Kuopion mieluisampana yhteistyösuuntana kuin Mikkelin. Edellisen hallituksen aikana valmistelu tapahtui maakuntaliiton vetovastuulla. KL4_16-31.indd 24 18.3.2020 13.06. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraatio on tuottanut kiistatta hyötyä potilaille sekä hillinnyt kustannusten nousua, sanoo maakuntajohtaja Matti Viialainen
Lisäksi selvitystyöhön rekrytoitu projektipäällikkö on pystynyt auttamaan aiemman uudistustyön yhdistämisessä niin, että mahdollisimman suurta osaa siitä voidaan hyödyntää nykyisen hallituksen sote-valmistelussa. Kumpikin taho tekee päätökset omien päätöksentekoprosessiensa kautta eikä toistaiseksi ole nähty tarpeen yhteiselle päätöksentekoprosessille, Kaiponen kertoo. Investoinnit ja kehittäminen ovat olleet käytännössä jäissä usean vuoden ajan. Tällä hetkellä ei ole ongelmia, Riipi sanoo. Liitto tukee edunvalvonnalla Soiten työtä. Korjausvelka on suuri. Toinen ongelma maakunnassa on väestökato. Kotipesänä valmistelulle on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Maakuntaliitolla ei ole nyt roolia Kymsotessa eikä sote-uudistuksen etenemisessäkään. Keski-Suomen liitolla ei ole roolia alkavissa sote-keskuksen ja rakenneuudistuksen kehittämisohjelmissa. Maakuntajohtaja Mika Riipin mukaan rahoitushakemuksen valmistelu valtiovarainministeriölle (VM) on käynnissä. Kanta-Hämeessä maakuntaliitto koordinoi Kanta-Hämeessä käynnistettiin maakunnan laajuisen kuntayhtymämallin selvittämistyö jo ennen Sipilän hallituksen kaatumista. Työ sovittiin tehtäväksi Hämeen liiton ja kuntien yhteisesti rahoittamana, kertoo maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Yhteistyötä varten on perustettu maakuntaliiton aloitteesta Soiten ja maakuntaliiton valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistojen yhteistyöelin. Siksi valmisteltavalla sote-uudistuksella ei ole nähtävissä merkittävää vaikutusta nykytilaan paitsi rahoituksen osalta, sanoo maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen. Selvitys tuotti laajan ja laadukkaan paketin sekä kuntien oman sote-kehittämisen että muun maakunnallisen sote-yhteistyön tueksi. Jo nyt näyttää selvältä, ettei kuntayhtymää ryhdytä Kanta-Hämeeseen rakentamaan, Ahonen sanoo. Ainoa aidosti sosiaalija terveyspalvelut kokoava kuntayhtymä on Saarikka, joka järjestää viiden kunnan sote-palvelut. Keskeiseksi ongelmaksi maakuntajohtaja Jaakko Mikkola näkee talouden. Talouden paineet kunnissa ratkaisujen löytämiseksi ovat valtavat, Riipi muistuttaa. Kuntalehti 4 / 2020 25 . Keski-Suomi kärsii soten kaatumisesta Keski-Suomessa ei ole eikä ole suunnitteilla maakunnan laajuista sote-kuntayhtymää, kertoo vt. KL4_16-31.indd 25 18.3.2020 13.06. Valmistelu on ”organisoitumisvaiheessa”. Selvitysmateriaali on lausuntokierroksella kunnissa. Edellisen sote-uudistuksen kaatuminen on johtanut Keski-Suomen kunnissa vakavien kysymysten äärelle. Maakunnassa ei ole hänen mukaansa tällä hetkellä tarvetta muille sote-hankkeille. Varsinaisia jäseniä ovat maakunnan kunnat, mutta Soitella on erilaisia sopimuksia naapurimaakuntiin kuuluvien kuntien kanssa. Keski-Pohjanmaalle muutos vain rahoituksessa Keski-Pohjanmaalla on toiminut vuoden 2017 alusta Soite-kuntayhtymä. Nykyisen hallitusohjelman linjausten mukaisesti maakunnassa on jatkettu valmistelua yhteistyössä Soiten johdolla. Lapissa on vireillä ulkoistamissuunnitteluja Lapissa sote-valmistelu on nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti aloitettu. Maakunnan liitto toimii yhteistyössä Soiten kanssa. Tästä huolimatta selvitystyöstä on ollut hänen mukaansa muuta hyötyä. Varsinkin tulevaisuuden sote-keskuksen valmistelua tullaan tekemään erityisesti kunnissa ja perusterveydenhuollon kuntayhtymissä, joten Juha Sipilän hallituksen aikaista laajaa valmistelutoimistoa ei Kanta-Hämeessäkään tulla enää näkemään. Talous lienee ongelma lähes kaikissa Suomen sote-kuntayhtymissä. Lapissa on vireillä yksittäisiä kuntien ulkoistamissuunnitteluja. Siinä seurataan asian edistymistä. Keski-Suomessa toimivat edelleen Paras-lain perusteella kootut yhteistoimintaalueet, mutta muita yhteistyöratkaisuja ei ole. Kymenlaaksossa ei ole tarvetta muille sote-hankkeille Kymenlaaksossa on toiminut koko maakunnan kattava kuntayhtymä Kymsote vuoden 2019 alusta. Vaikuttaa kaikkeen, Mikkola tiivistää. Hämeen liitto koordinoi Sanna Marinin, sd., hallituksen sotereformin valmistelua Kanta-Hämeessä kuntien yhteisestä toivomuksesta. Rahaa tarvittaisiin lisää, kun palvelutarve kasvaa ja uuden Sairaala Novan talousvastuut toteutuvat täysimääräisinä vuoden 2021 alusta, Hokkanen kuvaa tilannetta. Kymsote on ”all inclusive”, hän kuvaa – eli siis kaikki samassa paketissa. Liiton palkkalistoilla oleva projektipäällikkö on samalla maakunnan yhteyshenkilö ministeriöiden suuntiin, Ahonen kertoo. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen
Pohjanmaalla keskitytään nyt täysillä tähän uudistukseen, eikä muuta ole nyt tekeillä. Samaa keskustelua käytiin maakuntauudistuksen yhteydessä. Valmistelu on edennyt ongelmitta ja hakemukset jätetään ministeriölle aikataulussaan. Halmeen mukaan maakuntaliiton roolina on olla koordinoivana toimijana käynnissä olevien hankkeiden erilaisissa hakemuksissa. Pohjois-Pohjanmaalla hämmennystä tavoitteista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alustalle kootaan projektiorganisaatiota ja kunnat ovat sitoutumassa rahoitusten hakuun, kertoo maakuntajohtaja Pauli Harju sote-uudistuksen tilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla. Lappi on Etelä-Savon lisäksi toinen maakunta, jossa on nykyisin kaksi sairaanhoitopiiriä. Pienempiä sote-yhteistyöhankkeita ei ole maakunnassa vireillä. Meri-Lapin yhteistyösopimus terveysyritys Mehiläisen kanssa on hermostuttanut sote-valmistelijoita valtakunnan tasolla eikä ainakaan selkeytä Lapin valmisteluja. [ Sote ] 26 Kuntalehti 4 / 2020 Maakuntaliiton roolina käynnissä olevissa hankkeissa on tukea poliittisen ohjausprosessin rakentamista sote-valmistelussa. Pohjanmaalla vireillä vapaaehtoinen kuntayhtymä Pohjanmaalla on vireillä vapaaehtoinen hyvinvointikuntayhtymä. Työllisyyskokeiluun on maakunnan kattava hakemus, kertoo maakuntajohtaja Esa Halme. Integraatio ja palvelutoimintojen ja -ketjujen yhtenäistäminen ja kehittäminen on vaativa työ, ja sitä on tehty onnistuneesti. Kaikki kunnat ovat jo hyväksyneet perussopimuksen. Maakunnassa koetaan tavoitteiden osalta enemmän hämmennystä, hän kuvaa tunnelmia. Yli puolet kunnista on jo alustavasti sitoutunut siirtämään kyseiset palvelut uuteen kuntayhtymään. Lisänsä työhön on tuonut julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden paineet ja niiden seurauksena talouden sopeuttaminen. Pienet kunnat miettivät luonnollisesti kunnan kantaa, jos puolet budjetista siirtyy kuntayhtymään. Sote-kehittämistyö maakunnassa jatkuu Siun soten puitteissa. Tahtoa työn etenemiseen on haettu. Pirkanmaalla yhteisiä hakemuksia Pirkanmaalla maakunnan valmistelu keskittyy nyt yhteisten maakunnan kattavien hakemusten tekoon. Suomelan mukaan mitään erityisen suuria ongelmia ei ole ollut. Kunnat ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö vastaavat hankkeiden sisällöstä. Lisäksi on tarkoitus käynnistää maakunnassa omin toimin ennaltaehkäisevän työn hanke, Korhonen kertoo. Kunnat päättävät huhtikuun loppuun mennessä, siirtävätkö perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut uuteen hyvinvointikuntayhtymään, maakuntajohtaja Kaj Suomela kertoo. Organisoituminen on vielä ohutta mutta liikkeellä, muotoilee Harju. Perustehtävän mukaan turvaamme kuntien yhteistyön edellytyksiä eli seuraamme vierestä, määrittelee Harju maakuntaliiton roolin uudistuksessa. Pohjois-Karjalassa kuntajohtajilla on tiivis yhteistyö, jota maakuntaliitto koordinoi. Maakuntajohtaja Risto Poutiaisen mielestä Siun sote on toiminut hyvin. Pelkkiä keskusteluja emme vielä noteeraa, Harju sanoo. Maakunnan länsilaidalla Nilakan kuntarypäs on aloitellut omaa KL4_16-31.indd 26 18.3.2020 13.06. Alustava aikataulu on, että Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä käynnistyy 1.1.2022. Se on integroinut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Mitään maakunnan tai sen osia kattavia kuntayhtymiä tai vastaavia ei ole valmisteilla. Näiden pohjalta on käyty laaja yt-menettelyprosessi, joka päättyi helmikuussa. Suomela huomauttaa, että maakuntaliitolla ei kuitenkaan ole roolia vapaaehtoisen kuntayhtymän pystyttämisessä. Maakuntaliitto ei ole mukana, mutta säännönmukainen tapaaminen varmistaa sen, että olemme tietoisia, mitä tapahtuu. Liiton palkkalistoilla on muutosjohtaja ja pari valmistelijaa sekä tukipalveluja. Pohjois-Karjalan Siun sote joutui säästämään Pohjois-Karjalassa on maakunnan laajuinen Siun sote -kuntayhtymä, johon kuuluu myös Heinäveden kunta, joka siirtyy osaksi Pohjois-Karjalan maakuntaa ensi vuoden alussa. Pohjois-Savon liitto toimii hankkeiden hallinnoijana ja valtionapuviranomaisena. Näissä kuukausittaisissa tapaamisissa Siun sote on säännöllisesti mukana, Poutiainen kertoo. Pohjois-Savossa valmistelu edennyt sujuvasti Pohjois-Savossa valmistaudutaan maan hallituksen hankkeisiin kuntien, sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton yhteistyönä, kertoo maakuntajohtaja Marko Korhonen. Säästötoimien seurauksena Lieksa on ilmoittanut harkitsevansa eroa kuntayhtymästä, koska iltaja viikonloppupalveluja ollaan sen alueella karsimassa
Tehdään vain ja ainoastaan nykyisen lainsäädännön mukaisia valmistelutoimia. Satakunta valmistelee sote-yhteistyötä Satakunnassa on vireillä maakunnan laajuisen sote-yhteistyön valmistelu. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että kansalaiset ovat tällä hetkellä hyvin eriarvoisessa asemassa Suomessa palveluiden saatavuuden, tarjottavien palvelujen laajuuden ja laadun suhteen. Päijät-Hämeessä painotetaan, että uudistuksilla on kiire Päijät-Hämeessä on sote-kuntayhtymä, jonka rajat eivät ihan vastaa maakuntaa. Nilakka on Keiteleen, Pielaveden, Tervon ja Vesannon kuntien muodostama kokonaisuus, jolla on keskinäistä yhteistyötä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelmat yritysyhteistyöstä ovat herättäneet melko voimallista keskustelua. Hänen mukaansa maakuntaliiton roolina käynnissä olevissa hankkeissa on olla ”valmistelualustana”. Häkämies arvelee varovasti, että vastaanotto voi olla monin paikoin kriittinen – niin kuin se oli Sipilän hallituksen suunnitelmillekin. Kunnissa tietysti keskustellaan ja odotetaan hallituksen vihjeitä siitä, mitä on tulossa. Työ etenee, ei harppauksin, mutta etenee, kertoo maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. Eihän se koske meitä, emme ole mitenkään osallisia, emme ole osallistuneet valmisteluun, Savolainen sanoo. Mitään virallista valmisteluorganisaatiota ei ole, sanoo maakuntajohtaja Kari Häkämies. Kesän tienoilla koko sote-esityksen pitäisi olla jo aika pitkällä, koska esitys on määrä antaa eduskunnalle tänä vuonna. Kuntatalous ei kestä enää yhtään vuotta odottelua, kehittämistyötä on tehtävä nyt. Kuntayhtymään kuuluvat Uudeltamaalta Pukkila ja Myrskylä. • KL4_16-31.indd 27 18.3.2020 13.06. Uudellamaalla valmistaudutaan erillisratkaisuun Uudenmaan tilanne poikkeaa kaikista muista vireillä olevan erillisratkaisunsa takia. Totta kai on monta vaikeaa ja selvitettävää asiaa. Kuntalehti 4 / 2020 27 Eero Karisto seutukuntaansa koskevaa sote-integraatiotyötä. Lähtöruudussa ollaan. Malli on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi helmikuussa. Varsinais-Suomen kunnissa odotetaan hallituksen vihjeitä Varsinais-Suomessa on nyt hiljaista sote-uudistuksen äärellä. Emme voi odottaa enää kansallisia uudistuksia, linjauksia, lainsäädäntöä ja lakien toimeenpanoa. Erityisiä ongelmia ei hänen mukaansa ole. Matala tuloja koulutustaso johtaa liian pieneen verotulokertymään sosiaalija terveydenhuollon tarpeeseen nähden, sanoo maakuntajohtaja Laura Leppänen.. Erillisratkaisun seurantaryhmän varapuheenjohtaja, pääsihteeri Päivi Salo sosiaalija terveysministeriöstä (STM) ei osaa arvioida koska lausuntokierroksen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä. Palvelutuotanto toimii maakunnassamme kustannustehokkaasti,mutta se ei kuitenkaan riitä, sillä Päijät-Hämeessä on sosioekonomisia ongelmia. Maakuntahallitus keskusteli asiasta saatuaan lausuntopyynnön, mutta päätti olla antamatta lausuntoa. Mielenkiinnolla odotamme ministeriön linjauksia siitä, nivotaanko Savonlinnan seutu osaksi Pohjois-Savon sote-valmistelua, Korhonen sanoo. Satakunnassa on olemassa myös vain osan maakuntaa kattavia sote-yhteistyöhankkeita, mutta Aro-Heinilän mukaan ne ovat sopusoinnussa laajemman koko maakuntaa koskevan valmistelutyön kanssa. Maakunnan liitolla ei ole roolia nykyisissä sote-hankkeissa, mutta maakuntajohtaja painottaa, että uudistuksilla on kiire. Maakunnan kunnista Heinola ja Sysmä ovat itse järjestäneet perusterveydenhuoltonsa, muiden kuntien perusterveydenhuolto on kuntayhtymässä. Lausuntoja tuli yli 50. Uudenmaan liitto ei ole sote-uudistuksessa mitenkään mukana, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen
Koronavirus on sotkenut kummankin aikataulun tyystin, mutta samalla heidän on pakko pohtia myös sote-ratkaisuja, Varhila valtakunnallista mallia ja Erhola Päijät-Hämeen selviytymistä. 28 Kuntalehti 4 / 2020 [ Sote ] [ Vastakkain ] Kirsi Varhila (vas.) ja Marina Erhola tunnetaan selkeydestään ja suorasanaisuudestaan. KL4_16-31.indd 28 18.3.2020 13.06
Kuntalehti 4 / 2020 29 . Korona menee ohi aikanaan, mutta sote jää. He joutuvat ratkomaan koronaviruksen aiheuttamien ongelmien ohella myös soteen liittyviä uudistuksia. KORONA MENEE – SOTE JÄÄ Sosiaalija terveysministeriön kansliapäälliköllä Kirsi Varhilalla ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajalla Marina Erholalla on kovat paineet. KL4_16-31.indd 29 18.3.2020 13.06
Maakunnallisesti valitun päättäjän asema on hyvin erikoinen, jos hän ei voi kohdentaa mitään omaa rahoitusta. Se kertoo kuntatalouden tilanteesta, sanoo Varhila. Toinen paikallaolija on STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Ei se huononna mitään, mutta ei se erityisesti autakaan. Varhila myöntää, että seitsemän maakuntaa on tehnyt monia sellaisia ratkaisuja, joita muut alueet ovat tekemässä vasta sitten, kun mennään maakunnalliseen malliin. Tulos on tyrmäävä. KUNNAT ALIBUDJETOIVAT Sote-uudistus on kummankin mielestä auttamatta myöhässä. Kirsi Varhilan mukaan nyt keskitytään ytimiin. Kirsi Varhila KL4_16-31.indd 30 18.3.2020 13.06. Nyt palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa aiotaan mennä rimaa hipoen Kuntien talousarviotiedoissa on kohdennettu 150 miljoonaa vähemmän rahaa soteen kuin vuonna 2018 tilinpäätöstiedoissa. Hän jäi virkavapaalle THL:stä ja aloitti työnsä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Tällä kertaa hän on seurantaryhmän jäsen. Hän kertoo, että kun sote-valmistelijat ovat tehneet maakuntarahoituslaskelmia, he ovat verranneet kuntien vuoden 2018 tilinpäätöstietoja ja vuoden 2020 talousarvioiden sosiaalija terveydenhuoltoon varattuja summia. Erholan mielestä integroitu sotekuntayhtymä, jollainen Päijät-Hämekin on, eli siellä on erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipuolta, on lähtökohtana ehdottomasti oikea malli hoitaa sote. Toimintasuunnitelmassa ja budjettiarvioissa oleva summa on se, millä kunnat kuvittelevat pärjäävänsä, mutta tosiasiassa eivät pärjää, sanoo Erhola. KARSITTU SOTE Antti Rinteen, sd., ja Sanna Marinin, sd., hallitusten kaavailema sotemalli on suppeampi kuin Juha Sipilän, kesk., ajama soteja maakuntauudistus, jossa maakunnille olisi tullut yli 30 tehtävää. Meille tulee vähän maakuntahallintoa päälle. Joko se kertoo rankasta alibudjetoinnista tai siitä, että kunnat ennakoivat sitä, kuinka paljon niiden resursseista siirtyy mahdollisesti uudelle syntyvälle maakunnalle. Erhola huomauttaa, että myös valinnanvapauden puuttuminen yksinkertaistaa toteuttamista. Parissa vuodessa on siis tapahtunut suuri romahdus. Me olemme kymmenen vuotta myöhässä, napauttaa Varhila. Kentän todellisuus iski Erholan silmille viime vuonna. Erhola myöntää valtiorahoitteisen järjestelmän edut, mutta miettii, mitä tapahtuisi, jos maakunnille ei tulisi verotusoikeutta ja mentäisiin kokonaan valtiolliseen järjestelmään. Kuntien talousarviotiedoissa on kohdennettu 150 miljoonaa vähemmän rahaa soteen kuin vuonna 2018 tilinpäätöstiedoissa. Siitä olemme keskustelleet tavattoman vähän. Valinnanvapausmalli olisi taannut perusterveydenhuollon saatavuuden. Uudessa mallissa on vain sote ja pelastustoimi. Se näkyy itse asiassa jo nyt. Se helpottaa valmistelua huomattavasti. Hänen mielestään valmisteilla oleva sote-uudistus ei tuo kovin paljon ratkaisuja sellaisille maakunnille, jotka ovat niin sanottuja edelläkävijöitä, kuten esimerkiksi Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Ne ovat ihan eri tasolla kuin muut esimerkiksi siinä, miten keräävät tietoa päätöksenteon pohjaksi. Lisäksi on lomautuksia ja paljon muuta. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola on seurannut pitkään sosiaalija terveydenhuollon ongelmia. Yliopistosairaala-alueista en ole ihan varma, mutta muissa maakunnissa ainakin, koska se mahdollistaa yhden budjetin järjestelmän. Vastassa oli kymmenien miljoonien alijäämä, ja sen takia oli polkaistava mittava säästöohjelma käyntiin. Hän näkee silti valinnanvapausmallissa hyviäkin puolia. Tämän hallituskauden aikana nähdään, millaista jälkeä maakunnissa tulee, kun näitä päätöksiä ei ole saatu tehtyä, Erhola sanoo päätään puistellen. [ Sote ] 30 Kuntalehti 4 / 2020 [ Vastakkain ] S osiaalija terveysministeriö (STM) Helsingin Kruununhaassa: Paikalla on kaksi kovan luokan sote-asiantuntijaa, ellei jopa Suomen parhaat. Varhila myöntää tämän. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana ja varapääjohtajana hän oli mukana edellisten sote-uudistusten valmistelussa. Kyllä valinnanvapausmallissa olisi tullut perustasolle paljon palveluntuottajia eli lisää tarjontaa. Hänet lasketaan ”sote-veteraaneihin”, jotka ovat sote-uudistusten kaaduttua jatkaneet uurastustaan aina vain uudenlaisten sote-ratkaisujen kimpussa. Varhila kysyy kuitenkin, että eikö sekään auta, kun rahoitus siirtyy tarvepohjaiseksi eli palvelutarpeen mukaiseksi. Ytneuvotteluiden tuloksena yhtymästä vähenee tänä vuonna työpanosta 250 henkilötyövuoden verran
Lopullinen sinetti hankkeelle pitäisi tulla yhtymäkokouksessa elokuussa. Varhilan mukaan ministeriössä koetaan hankalana, jos merkittävä osa peruspalveluista tehdään yhteisyrityksen kautta, joka tulkitaan lainsäädännössä yksityiseksi, koska pääosa osakkeista on yksityisellä. Hänen mielestään oleellista on arvioida, pystyykö maakunnallinen järjestäjä olemassa olevan julkisen palvelunsa puitteissa järjestämään palvelun häiriötilanteessa. Meillä on siihen kyvykkyyttä ihan hyvin. Pitää olla hirveän kylmäpäinen ja kovakin neuvotteluissa yksityisen palveluntuottajan kanssa. Joillekin alueille toki voi tulla lisää, kuten meille. He ovat yllättävästikin sillä kannalla, että pitää olla merkittävä määrä julkista palvelutuotantoa. • KL4_16-31.indd 31 18.3.2020 13.06. Me olemme tulkinneet, että pystymme, koska nyt meillä on kyse 350 henkilön liikkeenluovutuksesta, kun kuntayhtymässä on yhteensä 7 500 henkilöä. Mitään pelastusta ei tule. Neuvottelut on käynnistetty Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon kanssa. Toiminta alkaisi Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä ensi vuoden alussa ja laajenisi Asikkalaan, Hartolaan, Hollolaan, Myrskylään, Orimattilaan, Padasjoelle ja Pukkilaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Avosairaanhoidosta yli puolet on ollut ulkoistettua jo viidentoista vuoden ajan. Onko kuntayhtymämalli tullut tiensä päähän rahoituksen näkökulmasta, koska kunnat säätelevät sitä, kuinka paljon ne antavat kuntayhtymälle resursseja palveluiden järjestämiseen, Varhila kysyy. Hän muistuttaa, että hallitusohjelmassa todetaan, että sote tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Heinola ja Sysmä tulevat mahdolMartta Nieminen Kuvat: Sanna Liimatainen Toimintasuunnitelmassa ja budjettiarvioissa oleva summa on se, millä kunnat kuvittelevat pärjäävänsä, mutta tosiasiassa eivät pärjää. Hän viittaa myös perustuslakivaliokuntaan, joka totesi runsas vuosi sitten, että maakunnan pitää kaikissa tilanteissa turvata riittävät sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Erholaa kanta ei yllätä, sillä samaa asiaa on pohdittu Päijät-Hämeessäkin. Marina Erhola. Hän tähdentää, että tavoitteena on, että uudessa järjestelyssä yksityistä toimijaa voisi kontrolloida paremmin kuin nykyisessä mallissa. Toki kunnat säätelevät rahoitusta, joten on ihan hyvä, jos pitkällä tähtäimellä päästään siihen, että valtio rahoittaa, Erhola toistaa. Kuntalehti 4 / 2020 31 ja jopa sen alittaen, Varhila sanoo. Sote-uudistuksen valmistelusta vastaava perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., on suhtautunut torjuvasti hankkeeseen. Tulevassa yhteisyrityksessä kuntien eli Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän omistusosuus on 49 prosenttia ja enemmistö olisi yksityisellä yrityksellä. Kuntayhtymä aikoo hankkia yksityisen kumppanin tuottamaan osan sote-palveluista, koska valtakunnallinen sote-ratkaisu vain viipyy. lisesti mukaan myöhemmin, Erhola sanoo. Erholan mukaan ei ole aikaa odottaa. Erhola ei kuitenkaan usko siihen, että rahoitus lisääntyisi, vaikka valtio tulisi mukaan – ellei sitten Suomen talous parane merkittävästi. Meillä oli viime vuonna 40 miljoonaan euron alijäämä, joka on noin puolet siitä, mitä ministeriö kaavailee laittavansa sote-keskusten pelastamiseen, Erhola sanoo. Hän muistuttaa, että kuntayhtymissä kuntien on aina budjetoitava rahaa niin paljon, että lakisääteiset asiat hoidetaan, vaikka rimaa hipoen. Varhilan mukaan valtiosääntöasiantuntijat olivat silloin todella tiukkoja, mutta niin he ovat olleet nytkin, kun heidän kantojaan on kyselty. Ajatus siitä, että olisi olemassa tuplapalvelutuotanto on epärealistinen tässä maassa. Asia pohdituttaa meitä hyvin paljon suhteessa soten lainsäädännön valmisteluun, Varhila muotoilee. Hänen mukaansa realiteetti alueilla on, että ”ei se auta, vaikka olisi kuinka tehokas”. PÄIJÄT-HÄME KOHAUTTI Erholan edustama Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on herättänyt viime aikoina huomiota. Meillähän on 800 miljoonasta eurosta 200 miljoonalla ulkoistettua palvelutuotantoa. Näin se on, Erhola säestää. Mekin olemme erittäin kustannustehokas kansallisessa vertailussa, mutta ei se riitä, kun kunnilla ei ole rahaa. Erholaa ihmetyttää aiheesta syntynyt kohu, koska hankkeella korvataan osittain nykyisiä ulkoistamissopimuksia
• KL4_32-47.indd 32 18.3.2020 13.18. Nykyisessä sote-uudistuksessa on jotain saman kaltaista verrattuna Kustaa Vaasan aikaan vuosina 1523–1560. Muina tehtävinä on mm. Myönteisen poikkeuksen muodostaa Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erillisratkaisu, jota Kuntia ei saa sivuuttaa! Kunnilla ja niitä edustavalla Kuntaliitolla ei ole juuri ollut osaa eikä arpaa siinä. Seurantaryhmän tehtävänä nimensä mukaisesti on seurata uudistuksen valmistelua. 32 Kuntalehti 4 / 2020 [ Kolumni ] M eneillään olevassa sote-uudistuksessa ollaan tekemässä ennennäkemättömän suurta uudistusta Suomen hallintohistoriassa. Edellinen tämän kokoluokan hallinnonuudistus taisi olla Ruotsi-Suomen hallitsijan Kustaa Vaasan aikana luotu keskushallinto. Kuntien näkökulmasta kaikkein tärkein valmistelu tehdään rahoitusjaostossa. Sote-uudistus vaikuttaa kaikkien kuntien talouteen ja tulevaisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Suljettu valmistelu voi pahimmillaan johtaa siihen, että koko lakipaketti pläjähtää lausunnolle juhannuksen tienoilla. Kustaa Vaasan aikaan osallistuminen ehkä voitiin sivuuttaa, mutta nyt se ei käy. kuntien verotulojen leikkaus, valtionosuuden jakaminen ja uudistaminen, omaisuuden, sopimusten ja henkilöstön siirrot, muutoskustannukset sekä julkisen talouden kestävyys. Kaikki muu valmistelu onkin sitten suljetumpaa. Seurantaryhmä voi myös antaa näkemyksiään johtoryhmälle valmistelun ja toimeenpanon tueksi. EDELLISELLÄ hallituskaudella maakuntaja sote-uudistuksen valmistelu oli avoimempaa ja osallistavampaa. Siinä on kaksi kaupunkien, kolme sairaanhoitopiirien, kolme maakunnallisten sote-kuntayhtymien, yksi pelastuslaitosten ja yksi Kuntaliiton edustaja. Kuva: Kuntaliitto Tarja Myllärinen Kirjoittaja on Kuntaliiton sosiaalija terveysyksikön johtaja. Tuloksena on toistaiseksi ollut vain yksittäisiä kuulemistilaisuuksia ja epävirallisia keskusteluja. Kuntaliitto on koko meneillään olevan hallituskauden ajan tarjonnut asiantuntijuuttaan sote-uudistuksen valmisteluun. Hallitusohjelmakirjauksen ja sote-uudistuksen valmistelun välillä näyttää vallitsevan melkoinen ristiriita. Rahoituslaskelmia esitettiin keskeneräisinä versioina, mikä sai hyvää palautetta kunnista: oli edes jotakin kättä pidempää, jonka avulla suunnitella tulevaa. seurata uudistuksen toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista. valmisteltiin yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kuntaliitto on pyrkinyt vaikuttamaan ja pitänyt asiaa esillä koko syksyn ja talven. Verotuksenkin hän uudisti. Yhteensä seurantaryhmässä on 32 jäsentä ja kolme asiantuntijaa. Se on kokonaan ilman pysyvää kuntasektorin edustusta, vaikka juuri se valmistelee maakuntien rahoituslakia, muutoksia veroja valtionosuuslainsäädäntöön. Nyt ei ole mitään muuta kuin edellisen kauden tiedot, joille nyt käynnissä oleva valmistelu tiettävästi rakentuu. Poikkeukselliseksi Antti Rinteen, sd., ja Sanna Marinin, sd., hallitusten sote-uudistuksen valmistelun tekee se, että uudistuksen mittasuhteista huolimatta kunnilla ja niitä edustavalla Kuntaliitolla ei ole juuri ollut osaa eikä arpaa siinä. Nytkin valmistellaan valtion ohjauksen kiristämistä, verotuksen uudistamista ja omaisuuden siirtämistä korvauksetta. Kuntatalouteen vaikuttavat mm. Jos näin käy ilman, että valmistelun kestäessä on käyty luottamuksellista vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja jaettu avoimesti tietoa, uudistukseen sitoutuminen ja sen onnistunut toteutus voivat vaarantua. Lause on suora lainaus hallitusohjelmasta. Kuntakentän rooli ei kuitenkaan voi kuntien hallintohistorian suurimmassa uudistuksessa olla pelkkä sivustaseuraaja eikä sen näkemys saa jäädä kuulematta. Tarjous on edelleen voimassa, ja siihen kannattaa tarttua. KUNTAKENTTÄ on edustettuna uudistuksen seurantaryhmässä. Se tosin edellytti uskonpuhdistuksen toimeenpanoa ja kirkon omaisuuden siirtämistä korvauksetta valtiolle. Rahoitusjaoston laskentaryhmä tekee konkreettisia laskelmia maakuntien ja kuntien tulevaisuuden rahoituksesta. ”Onnistunut rakenteiden uudistaminen edellyttää vuoropuhelun ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä.” Lause voisi olla kuntien yhteistyöasiakirjoista tai Kuntaliiton edunvalvontamuistiosta, vaan eipä ole
Se sopii erittäin hyvin. KL4_32-47.indd 33 18.3.2020 13.18. 3 Miten Pohjois-Suomen sote-osuuskunta hinnoittelee palvelut. 6 Mitkä ovat PK Terveyden johtamisen tavoitteet. Ne sopivat erinomaisesti kuluttajaosuuskunnan palvelutarjontaan. 10 Miten osuuskunnat tulisi huomioida sote-ratkaisussa. Työterveyshuollon asiakasorganisaatiot usein kilpailuttavat eri palveluntarjoajat. Emme ylimyy tai rahasta asiakasta eli emme maksimoi ylimedikalisoinnin kautta terveyspalveluihin sijoittamaamme pääoman tuottoa. Hinnoittelu on läpinäkyvä ja vastaa tuotantokustannuksia. Osuuskunta ei tavoittele voittoa, vaan varmistaa erikoissairaanhoidon osaamisen alueen päivystävissä sairaaloissa. Osuuskunta turvaa lain mukaisen ja kilpailukykyisen hoitoon pääsyn ja reagoi palvelukysynnän kausivaihteluun. PK Terveys hinnoittelee palvelunsa itse. Sote-osuuskuntien erityishaasteena on osuustoimintamallin heikko tunnettuus. Operatiivisesta johdosta vastaavat toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja. Tuotamme terveyspalveluita yksityis-, vakuutusyhtiöja työterveysasiakkaille. Tuotamme palveluja ja etuja omistajillemme, jotka haluavat ostaa terveyspalveluita omasta osuuskaupastaan ja terveyspalvelukeskuksestaan. Osuuskunta ja sen tytäryhtiöt laskuttavat tilatut palvelut kuntayhtymiltä. 7 Miten palvelut hinnoitellaan. 5 Miten terveyspalvelut sopivat osuuskauppatoimintaan. 4 Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä, mitä palveluja PK Terveys tuottaa. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan liiketoimintaan kuuluva PK Terveys aloitti jo vuonna 2013. Sidosryhmät tulkitsevat helposti väärin osuuskunnan toimintaa ja toimintaympäristön tuki kehittämiselle on vähäistä. Sote-organisaatioiden johtamisen ja työyhteisöjen jaksamisen suuri haaste on, miten lisääntyvästä työkuormasta selvitään vähenevillä resursseilla. Pieni osa tulee sairausvakuutuksesta Kelan suorakorvausmenettelyn kautta. Edistämme toiminta-alueemme ihmisten, yritysten ja yhteisöjen elinvoimaisuutta terveyspalveluilla, jotka ovat oikea-aikaisia ja asiakkaan terveyden edistämisen tai sairauden hoidon kannalta tarvittavia. Palveluja tarjotaan omistajille eli viidelle OYS-ervan sairaanhoitopiirille. Osuuskunnille tulisi taata samanlaiset toimintaedellytykset kuin muillekin organisaatiomuodoille ja huomioida tämä neuvonnassa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kilpailutusta ei tarvita, sillä osuuskunta on hankintalain mukainen sidoshankintayksikkö, jolta omistajat hankkivat tarvitsemansa palvelut. Kaikki sote-toimijat painivat alan rakenteiden ja teknologisen muutoksen kanssa. 9 Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Iiro Jussila, mitkä ovat sote-osuuskuntien toiminnan haasteet. Tarjonnassa ovat yleis-, erikoislääkäri-, sairaanhoitajaja psykologivastaanotot, röntgen-, ultraääni-, laboratorioja muistitutkimukset, fysioja ravitsemusterapia, työterveyshuollon palvelut, rokotukset sekä pienkirurgiset ja jalkahoidolliset toimenpiteet. Kuntalehti 4 / 2020 33 1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma, mitkä ovat Pohjois-Suomen sote-osuuskunnan palvelut. Kuntia ei ole asiakkaina. Valtaosa niistä toimii sosiaalihuollon avopalveluissa, mutta mukana on myös terveyspalveluihin keskittyviä osuuskuntia. 8 Mikä on kilpailutuksen rooli. Maamme yli 18 000 sote-yrityksestä arviolta noin 60 on osuuskuntia. Jatkossa toimintaa on tarkoitus laajentaa koskemaan myös muita ammattiryhmiä. Hilkka Jankkila 10 kysymystä sote-osuuskunnista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella käynnistyi tänä vuonna Pohjois-Suomen soteosuuskunta. Se myös hyödyntää tehokkaasti infrastruktuurin, nostaa tilojen ja laitteiden käyttöastetta, tehostaa tuotantoa ja parantaa kustannustehokkuutta. Ne voivat hankkia osuuskunnalta erikoissairaanhoidon palveluja, joita eivät itse pysty tuottamaan tai joiden tuottaminen yhteistyössä yksittäistä sairaanhoitopiiriä laajemmalla alueella katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Osuuskunnan hallituksen työtä tukee ja ohjaa poliittisesti hallintoneuvosto. Maksajina ovat palvelujen käyttäjät, heidän työnantajansa tai vakuutusyhtiönsä. 2 Miten osuuskunta sopii julkisten sote-palvelujen tuottamiseen. Se sitouttaa erikoisosaajia ja osaamista julkiseen palvelutuotantoon tarjoamalla lisäansiomahdollisuuksia virkatyön ohella osuuskunnan ja sen alaisten yhtiöiden kautta. Osuuskunnan toiminnan käynnistyessä keskitytään erikoislääkäriosaamisen jakamiseen sairaanhoitopiirien kesken muodostamalla koko erityisvastuualueella toimivia erikoisaloittaisia osaajapooleja
Sairaanhoitajille on Päivystysaula ei pursua enää potilaista, iloitsevat Huittisten kaupungin perusturvajohtaja Kristiina Piirala ja vs. Huittisten terveysasemalla omahoitajat huolehtivat potilaasta kokonaisvaltaisesti. KL4_32-47.indd 34 18.3.2020 13.18. Kyseessä on radikaali toiminnallinen muutos. Jos lääkärikäynti on tarpeen, vastaanotolle pääsee viikossa. Näky on tuiki tavallinen, sanoo vs. Lähes poikkeuksetta hän on sairaanhoitaja. ylilääkäri Juha Jaatinen. [ Sote ] 34 Kuntalehti 4 / 2020 A amukymmeneltä keskiviikkopäivänä Huittisten terveysaseman odotustiloissa ei ole ainuttakaan potilasta. Potilaiden hoidosta Huittisissa huolehtii nykyään aina ensin oma hoitovastaava. [ Tässä onnistuimme ] UUDEN AJAN SOTE-KESKUS Vanhanmallinen ajanvaraus ja odottaminen lääkärin vastaanotolle on poistunut kokonaan. ylilääkäri Juha Jaatinen. Nyt hoito alkaa heti, kun potilas on yhteydessä terveyskeskukseen
KL4_32-47.indd 35 18.3.2020 13.18. ylilääkäri Jaatinen. Savoa Partners auttoi meitä muutoksessa. Ennen uuden toimintamallin käyttöönottoa potilaiden hoito ei Huittisissa ollut kenenkään vastuulla, toteaa vs. Etälääkärin puhelinvastaanotolle pääsee tarvittaessa samana päivänä. EROON TEHOTTOMUUDESTA Kaikki sai alkunsa helmikuussa 2018, kun perusturvajohtaja Piirala kuuli ensimmäisen kerran Vallilan mallista sosiaalija terveysjohdon neuvottelupäivillä Helsingissä. Tavoitteena on nostaa avosairaanhoidon tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Olemme saaneet asiakkailta paljon positiivista palautetta siitä, että he tietävät, kuka heidän omahoitajansa on ja että hänelle voi soittaa suoraan, Härkälä sanoo. Viimeksi tinkasimme siitä, tarvitseeko minulta ottaa Marevan-koetta varten laaja verikoe vai ei. Uuden toimintamallin yhtenä tavoitteena on taata potilaille välitön hoitoon pääsy ja parantaa siten asiakastyytyväisyyttä. Omana työnä se olisi ollut todella raskas tehdä. Aamulla verikokeessa käynyt Tauno Vainio on yksi heistä, joille on nimetty omahoitaja. Samaan pyrkii pääministeri Sanna Marinin, sd., hallitus. Potilaalla oli paljon terveyskeskuskäyntejä, mutta korkea verenpaine jäi silti hoitamatta. Lisäksi hän olisi tarvinnut lähetteen tekonivelleikkaukseen, mutta sekään ei hoitunut. Vanha toimintatapa oli tehoton, Piirala sanoo ja kertoo esimerkin erään diabetespotilaan saamasta hoidosta. Avosairaanhoidon osastonhoitaja Kaisu Härkälä ja lääkäri Juuso Isotalo työskentelevät episoditiimissä. Tauno Vainio on yksi niistä noin 4 000 huittislaisesta, jolla on oma hoitovastaava. Kuntalehti 4 / 2020 35 . Nyt lähes puolella huittislaisista on jo omahoitaja. Hän ei poista luomia eikä puhkaise paiseita, mutta esimerkiksi sairauslomatodistus hoituu, kertoo avosairaanhoidon osastonhoitaja Kaisu Härkälä. Ihastuimme porukalla Vallilan malliin, jossa jonot oli purettu ja tiimit hoitivat potilaat. Parhaimmillaan lääkäriajan saa Huittisissa neljän päivän sisällä. UUDEN AJAN SOTE-KESKUS tullut entistä enemmän vastuuta, ja lääkärit saavat keskittyä omiin töihinsä, kertoo perusturvajohtaja Kristiina Piirala. Etälääkäri soitti sitten minulle takaisin ja asia hoitui sillä, Vainio kertoo. Hoitotakuuta on määrä tiukentaa siten, että kiireettömissä tapauksissa lääkäriin pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Meillä se toteutuu jo, Piirala sanoo
Sairaanhoitaja Anne Kurosesta uusi malli on toimiva. Hän vetää terveyshyötytiimiä. Uuden toimintamallin luominen alkoi jo keväällä 2018. Tiimiä vetää sairaanhoitaja Anne Kuronen. KL4_32-47.indd 36 18.3.2020 13.18. Terveyshyötytiimin asiakkaiksi valikoituvat pitkäaikaissairaat ja paljon terveyspalveluja käyttävät alle 70-vuotiaat, joiden elintapoihin voimme vielä vaikuttaa, Jaatinen kertoo. Ensimmäinen kahdesta tiimistä aloitti toimintansa lokakuussa samana vuonna. Hänen silmäänsä tutkii lääkäri Juuso Isotalo. Pekka Kuusisto sai ajan kiirevastaanotolle. Hän työskenteli avosairaanhoidon uudistukseen asti astmahoitajana. [ Sote ] 36 Kuntalehti 4 / 2020 [ Tässä onnistuimme ] KOKONAISVALTAISTA HOITOA Huittisissa ei aikailtu
Hoitosuunnitelman tavoitteena voi olla vaikkapa ystävän löytäminen tai koiran hankkiminen lenkkeilyn tueksi. Siinä hoidetaan kaikki potilaat, joilla on kertaluonteinen vaiva tai vähemmän pysyvä sairaus. Kuntalehti 4 / 2020 37 TODELLISEN uuden ajan sote-keskuksen Huittisten terveysasemasta tekee perhekeskus, joka aloitti toimintansa terveysaseman yhteydessä joulukuussa 2018. Yksi keskittyy lapsiperheisiin, toinen koululaisiin ja kolmas nuoriin. Uuden toimintamallin myötä kiirevastaanotolla ovat nyt ne potilaat, jotka sinne kuuluvat, Jaatinen iloitsee. Heillä on yksi päivä kiirevastaanottoa viikossa. ylilääkäri Jaatinen selventää. Tiimirakenne edesauttaa yhteistyön tekemistä. Toista päivää flunssaa sairastavat tai työnantajan vaatimaa sairauslomatodistusta hakevat eivät saa aikaa kiirevastaanotolle. Pystyn hallitsemaan työkuormaani ja hoitamaan potilaani aikaisempaa paremmin. Piiralasta parhaiten toimii lapsiperhetiimi. Olennaista on, että hoitaja tekee hoitosuunnitelman yhdessä potilaan kanssa, Jaatinen kertoo. Terveyshyötytiimissä hoitajan vastuulla on 150–200 potilasta. Tuloksiakin on Jaatisen mukaan jo tullut. KL4_32-47.indd 37 18.3.2020 13.18. Voimme nyt tarjota entistä parempia palveluita huittislaisille perheille, hän uskoo. He ovat akuutisti sairaita ja tarvitsevat hoitoa. Uskomme, että kun paljon palveluita käyttävä viidennes otetaan kunnolla palveluiden piiriin ja vastuutetaan omasta hoidostaan, palveluiden käyttö vähenee, Piirala sanoo. Siihen kuuluu varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perheohjaaja, kaksi sosiaalityöntekijää, neuvolan terveydenhoitaja ja psykologi. He päättävät yhdessä, kuka tekee mitäkin ja mihin mennessä sekä sopivat seuraavasta tapaamisesta. Se ei ollut tehokasta eikä vaikuttavaa. Hän soitti minulle takaisin puoli yhdeltätoista ja sain lääkäriajan kello 12.20, Kuusisto kertoo. Asiakas ei tullut autetuksi, Piirala toteaa. Huittisten perhekeskuksessa työskentelee kolme moniammatillista tiimiä. NOPEA APU EPISODITIIMISTÄ Vastaanottohuoneessa lääkäri Juuso Isotalo tutkii Pekka Kuusiston silmiä. Huittislaisten käynnit Satasairaalassa Porissa vähenivät viime vuonna yli kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lääkärit työskentelevät joko aamutai iltapainotteisesti. Nyt työntekijät tapaavat asiakkaansa heti tiiminä. Pahimmassa tapauksessa lapsi vanhempineen tapasi heidät kaikki erikseen. Asia voi ratketa yhdellä puhelinsoitolla tai hoito voi kestää puoli vuotta, mutta sillä on selvä alku ja loppu, vs. En enää vaihtaisi vanhaan malliin, Kuronen sanoo. Kuusisto saa hoitoa episoditiimissä, joka on toiminut runsaan vuoden. Hoitajat pitävät myös aktiivisesti yhteyttä potilaisiinsa. Tarvittaessa he konsultoivat lääkäriä. Lääkärin työnhallinta on parantunut. Meeri Ylä-Tuuhonen Perhekeskus kruunaa kokonaisuuden Sote-keskus Huittisissa • tarjoaa palveluita noin 10 000 huittislaiselle • kaksi tiimiä: episoditiimi ja terveyshyötytiimi • kahdeksan lääkärinvirkaa, jotka kaikki täytettyinä • vuodeosasto, jossa 22+2 paikkaa • vuorokauden ympäri toimiva kotisairaala • sivuterveysasema Vampulassa, jossa 1 800 asukasta • perhekeskus, joka kokoaa yhteen kaikki perhepalvelut Lähde: Huittisten kaupunki [ Info ] Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen On ollut todella opettavaista alkaa katsoa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. • Kiirevastaanotolla ovat nyt ne potilaat, jotka sinne kuuluvat. Halusimme, että perhepalvelut löytyvät saman katon alta. Kuusiston oikea silmä on ollut valoherkkä sen jälkeen, kun siihen osui tehokkaan taskulampun valo. Soitin aamulla yhdeksän aikaan omahoitajalle. Vielä kun saisimme päteviä sijaisia, Jaatinen huokaa. Huittisten terveysasema palvelee arkisin kahdeksasta viiteen. Uskomme tiimityöskentelyyn emmekä halua pomputtaa asiakkaita sinne tänne, sanoo perusturvajohtaja Kristiina Piirala
Vapaaehtoistyössään hän nauttii erityisesti kohtaamisista nuorten kanssa. [ Sote ] 38 Kuntalehti 4 / 2020 [ Hyväntekijä ] NUORIA VARTEN Jenny Alhonen nukkuu öitään säännöllisesti nuorten turvatalossa. KL4_32-47.indd 38 18.3.2020 13.18
Turvatalossa yöpyvistä nuorista osalla on ongelmia kotona. sa joku artisteista vieraili nuorten turvatalossa. Nuoria saattaa tulla turvataloon sosiaalitoimen tai poliisin kautta yölläkin. En välttämättä edes tiedä, miksi joku nuori on täällä eikä se ole tarpeenkaan. Hänen vuoronsa alkaa aina kello 17 ja päättyy seuraavana aamuna, kun hän lähtee töihin. Tampereen kaupunki valitsi Alhosen joulukuussa vuoden 2019 vapaaehtoiseksi. Viihtyisät tilat sijaitsevat vanhassa kivitalossa Hämeenkadun varrella. Yleensä saan nukkua yöni rauhassa. On kiva, että kaupunki antaa tunnustusta vapaaehtoistyöstä. Toisilla taas on vaikeuksia omassa elämässään, ja jotkut opettelevat turvatalossa normaalia arkirytmiä. Se on avannut uusia ovia omaankin ruokavaliooni. En ole täällä koskaan yksin. Valtaosa Tampereen nuorten turvatalolla käyvistä nuorista on 16–18-vuotiaita. Joskus olen auttanut läksyissäkin. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki KL4_32-47.indd 39 18.3.2020 13.18. Yritän kohdata heidät kaikki samalla tavalla. Turvatalossa on ihania nuoria ja huikeat työntekijät. Vain vajaa kuukausi myöhemmin Alhonen jo aloitti vapaaehtoistyön nuorten turvatalossa Tampereella. Tarvittaessa talo tarjoaa nuorille myös tilapäisen yösijan. Yritän kohdata heidät kaikki samalla tavalla ja olla heille läsnä, Alhonen sanoo. Teen täällä usein päivällisen, jonka syömme yhdessä. Hän on toiminut talossa vapaaehtoisena viisi vuotta. Myös nuorten maailma on käynyt hänelle tutuksi, ja uusia reseptejäkin on tullut kokeiltua. Harvoin täällä on mitään härdelliä. Kuntalehti 4 / 2020 39 T amperelainen Jenny Alhonen kattaa tottuneesti turkooseja lautasia pöytään Punaisen Ristin nuorten turvatalon keittiössä. HARVOIN LEVOTONTA Nuorten turvatalossa Punaisen Ristin työntekijät tukevat nuoria ja heidän perheitään sekä arjessa että elämän kriiseissä. Olen täällä oppinut tekemään vegaanista ruokaa. Alhonen päivystää nuorten turvatalossa keskimäärin yhden yön kolmessa viikossa. Vähintään yksi työntekijä on aina paikalla. Olin todella otettu. ANTOISIA KESKUSTELUJA Parasta vapaaehtoistyössä ovat keskustelut nuorten kanssa, Alhonen sanoo. Näin televisiosta Vain elämää goes Punainen Risti -ohjelman, josNuoret kaipaavat tavallisen, turvallisen aikuisen seuraa, sanoo viisi vuotta nuorten turvatalon vapaaehtoisena toiminut Jenny Alhonen. Me vapaaehtoiset mahdollistamme sen, että työntekijät voivat tavata nuoria ja heidän vanhempiaan myös iltaisin. Petipaikka löytyy seitsemälle. Rupattelen ja katson telkkaria nuorten kanssa. Viimeksi tein spagettia ja nyhtökaurabolognesekastiketta. Ihan muutaman kerran olen ollut silmät ristissä töissä, kun täällä on ollut jotain tavallisesta poikkeavaa. Pelaamme usein myös lautapelejä. Nuoret ovat pääosin todella fiksuja ja he osaavat ajatella asioita monelta kantilta. Puhumme usein politiikasta, yhteiskunnallisista aiheista ja aatteellisista kysymyksistä. Täällä tunnen tekeväni jotain hyödyllistä, Alhonen sanoo. Vuodet vapaaehtoisena ovat hioneet Alhosen vuorovaikutustaitoja. Se kertoo siitä, että Tampere ja nuorten turvatalo arvostavat meidän panostamme. Se näytti kivalta tavalta tehdä vapaaehtoistyötä, Alhonen muistelee
KL4_32-47.indd 40 18.3.2020 13.18. [ Sote ] 40 Kuntalehti 4 / 2020 LAITOS ON EDELLEEN HYVÄ PAIKKA Runsaat kymmenen vuotta sitten todettiin, että Suomessa makuutetaan vanhuksia turhaan laitoksissa. Alkoi laaja prosessi, jonka seurauksena kriitikoiden mukaan vanhuksia makuutetaan nyt kodeissaan. Eksotessa on jo päätetty lisätä tehostettua ympärivuorokautista hoitoa
Pitää olla enemmän aikaa katsoa, mitä juuri tämä ihminen juuri nyt tarvitsee. EKSOTELLE LISÄÄ PAIKKOJA Etelä-Karjalan sote-palveluista vasLähihoitaja Pete Tanskanen auttaa Liisa Peuhaa kuulolaitteen laittamisessa. Ei oteta huomioon sitä, miten se vaikuttaa ihmisen loppuelämän hoivantarpeeseen. Julkisen talouden tasapainotussuunnitelmissa yksi suurimmista säästökohteista oli vanhojen palvelut. Taustalla oli kaunis ajatus siitä, että ihmiset haluavat tietysti asua kotonaan. KL4_32-47.indd 41 18.3.2020 13.18. Siis nyt säästämällä aiheutetaan myöhemmin suuremmat kustannukset. Runsaat kymmenen vuotta sitten ryhdyttiin toimiin. Elämän laadusta puhuminen oli enemmänkin kuorrutusta, joka sai säästöt näyttämään kauniimmalta, sanoo Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä. Kuntalehti 4 / 2020 41 . Hän korostaa, että myös turvattomuuden tunne pitää ottaa huomioon. Näytti ilmeiseltä, että vanhusten kotona asuminen tulisi yhteiskunnalle halvemmaksi kuin laitoshoito, ja säästää piti. Psykososiaaliset tarpeet ovat ihan yhtä tärkeitä kuin fyysiset. Jylhän mielestä hoivaa mitoitetaan joskus lyhytnäköisesti. Suurin motiivi oli säästäminen. Pelkästä idealismista tai lähimmäisenrakkaudesta ei ollut kysymys. Suuri osa vanhuksista voi hyvin, mutta osa kärsii selvästi hoitovajeesta. Mietitään, miten ihmisen hoiva järjestetään nyt mahdollisimman taloudellisesti. Jylhä huomauttaa, että kotona asumisen tunne on dementoituvalla vanhuksella kyseenalainen, jos ei tunnista paikkaa kodiksi. Marja Jylhä, Tampereen yliopisto O n puhuttu pitkään siitä, että laitoksissa makaa vanhuksia, jotka pärjäisivät tuettuna kotonaan. Palvelukoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Peuha viihtyy Eksoten Ortamonpuiston palvelukodissa Lappeenrannassa. Se on mahdollista, jos ihmiset saavat tarpeeksi tukea selviytyäkseen
Tällaisen ryhmän olemassaolo on todettu ja etsitty ratkaisuja. PYÖRÖOVI-ILMIÖ NÄKYY Joukko vanhuksista kiertää jatkuvasti kotiolojen, hoitopaikan ja kuntoutuksen väliä. Niitä on muutettu asumisyksiköiksi. Nyt on todettu, että ympärivuorokautisen hoivan paikkoja leikattiin ehkä hieman liikaa, Karhula muotoilee. On myös heitä, jotka haluaisivat ympärivuorokautiseen hoitoon, mutta viranomaisten harkinnan mukaan pärjäävät vielä kotonaan. Kun yhä huonokuntoisemmat vanhukset asuvat omissa oloissaan, he tarvitsevat yhä enemmän ensihoidon, terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Joitakin remontoitiin perusteellisesti, mutta joissakin vain vaihdettiin kyltti. Osa päivystyskäynneistä johtuu siitä, että asiakas ei ole saanut riittävästi palveluja kotiin. Entiset vanhainkodit olivat kodinomaisia. Vanhuksia on paljon päivystyksen asiakkaina. Sari Kehusmaa, THL TUHANSIA PAIKKOJA PUUTTUU Laitospaikkoja vähennettiin vuosien mittaan suuren yksimielisyyden vallitessa, vaikka monet asiantuntijat varoittelivat. Jylhä arvioi, että Suomesta puuttuu nyt 2 000–4 000 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Vanhainkotien tilalle ovat tulleet ympärivuorokautisen hoivan tuettu asuminen ja tavallinen tuettu asuminen. Terveyskeskusten vuodeosastot toimivat nyt kuntoutuspaikkoina ja palvelevat suurempaa joukkoa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Sari Kehusmaa. Meillä on lyhytaikaisilla paikoilla noin 30 vanhusta, joille on jo tehty päätös ympärivuorokautisesta paikasta. Ympärivuorokautista paikkaa jonotetaan edelleen, vaikka kriteerejä on tiukennettu eli paikkaa on entistä vaikeampi saada. Lisäksi kodeissaan odottaa muutama, jotka eivät enää tule toimeen. Se ei kuitenkaan ole riittänyt. Nyt määrää lisätään. Kunnat vertailivat keskinäisiä tilastoja, yksittäisten vanhusten tilanteita ei pystytty nopeassa tahdissa tarkentamaan. Myös palliatiivista hoitoa pystytään antamaan tehostetussa palveluasumisessa. Palliatiivinen hoito on parantumatonta sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, joka voi kestää vuosia. Ympärivuorokautista hoivaa tosiasiallisesti tarvitsevien vanhusten määrä ei kuitenkaan vähentynyt samassa tahdissa kuin paikat. Varsinkin muistisairaat tarvitsisivat nykyistä useammin kevyttä palveluasumista, jossa apua saa matalalla kynnyksellä. Tarvittaisiin vaihtoehto, kun kotona ei enää pärjää, mutta tehostettuun palveluasumiseen ei vielä pääse. Vuodeosastoista ollaan vähitellen luopumassa. Tarvittaisiin vaihtoehto, kun kotona ei enää pärjää, mutta tehosLähde: Valtiovarainministeriön julkaisema Kunnat käännekohdassa. Päämäärä on, että ihmiset ovat heille sopivissa paikoissa. Perinteisesti laitoksilla tarkoitettiin vanhainkoteja ja terveyskeskusten vuodeosastoja. Saattohoito on sen viimeinen vaihe. 42 Kuntalehti 4 / 2020 [ Sote ] Ikääntyneiden palvelurakenne vuonna 2010 ja 2018 taava Eksote-kuntayhtymä vähensi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja 2 100:sta 1 500:aan. Olemme satsanneet kotikuntoutukseen ja koettaneet kehittää kotihoitoa, kertoo Eksoten terveysja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula. Kuntien tilannekuva 2020 -raportti KL4_32-47.indd 42 18.3.2020 13.18. THL:n Sari Kehusmaa vahvistaa niin sanotun pyöröovi-ilmiön. Karhula huomauttaa, että sairaaloiden lyhytaikaisilla paikoilla olevat ovat väärässä paikassa. Siitä seuraa vaikeuksia sairaalatoiminnalle
tettuun palveluasumiseen ei vielä pääse. Tällaisen välimuotoisen palvelun pitää pystyä lisäämään palvelua asiakkaan tarpeen kasvaessa, Kehusmaa sanoo. KL4_32-47.indd 43 18.3.2020 13.18. Kuntalehti 4 / 2020 43 Yksityiskodissa palvelujen turvin asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin lisää välimuotoisen asumisen ratkaisuja. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että yksityiskodissa palvelujen turvin asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin tarvittaisiin lisää erilaisia välimuotoisen asumisen ratkaisuja. Laitoshoidosta vapautuneita resursseja ei lopulta siirretty avopalveluihin siinä Eksoten vanhusten kotihoidossa Lappeenrannassa työskentelevä sairaanhoitaja Kati Tikka on usein yhteydessä myös puhelimitse kotona asuvien iäkkäiden asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Satu Karppanen, STM . Lisää vaihtoehtoja kaipaa myös sosiaalija terveysministeriön (STM) neuvotteleva virkamies Satu Karppanen. RAHA JA TYÖVOIMA Laitospaikkoja vähennettäessä virallinen strategia oli, että ainakin osa syntyvistä säästöistä käytetään kotona asumisen tukemiseen
Kyllä on, hän vakuuttaa. Mutta kotihoidon hoitajamitoitus on vielä monin verroin vaikeampaa, Jylhä muistuttaa. Pitäisi katsoa, miltä elämä näyttää, miten sitä voisi helpottaa, Jylhä sanoo. Siinä selvitettiin vanhusten ja omaisten näkemystä 90 vuotta täyttäneiden asumisesta. • Kotihoidossa oli vuonna 2018 käyntejä keskimäärin 13,7 viikossa. Kotihoidossa paineita kokevat niin vanhukset, heidän omaisensa kuin palveluntuottajatkin. • Erityisosaajista, kuten iäkkäisiin erikoistuneista sosiaalityöntekijöistä sekä päihdeja mielenterveysosaajista, on pulaa. • Kahden vuoden aikana kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä oli noussut 4 000:lla. Jylhä tarjoaa ratkaisuksi kolmea vaihtoehtoa: Korotetaan veroja, käytetään enemmän ihmisten omia varoja tai otetaan käyttöön ylimääräinen hoivavakuutus. Käyntejä oli kaksi vuotta aiemmin keskimäärin 13,4 viikossa. Työvoiman tarjontakin on ongelma. Asiakkaista suurin osa sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta tai tarvitsee palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa • Vanhuspalveluissa työskentelee noin 45 000 ammattilaista. Esityksen mukaan henkilöstömitoitus olisi 0,7 työntekijää asiakasta kohti viimeistään 1.4.2023. Syitä on professori Jylhän mukaan ainakin kaksi: raha ja työvoiman saatavuus. Hän näkee, että kotihoidon ongelmana ei ole vain se, ettei ole aikaa jutteluun, vaan se, että aikaa ei ole edes inhimillisten perustarpeiden täyttämiseen, kuten pesuihin tai syömisestä huolehtimiseen, puhumattakaan ihan fyysisestä turvallisuudesta. Joka toinen muistisairas henkilö asuu kotona omaishoidon ja kotihoidon tukemana. Jylhä on toista mieltä. • Kotihoidon tilapäisten asiakkaiden määrä on ollut kasvussa. Lähde: THL [ Info ] määrin kuin toiveikkaimmat olivat olettaneet. Vasta-argumentti oli, että kaavamainen määrittely ei ole perusteltua, koska hoitopaikat ja niiden asukkaat ovat kovin erilaisia. Yksi peruste on se, että Suomi käyttää vanhustenhoitoon bruttokansantuotteesta selvästi vähemmän kuin muut Pohjoismaat. Ei se paljon auta, jos kaksi kertaa päivässä käydään kysymässä, oletko ottanut lääkkeet. Ero vanhusten kunnossa on paljon suurempi kuin hoitopaikoissa asuvilla. Erityisryhmät saavat aiempaa vähemmän heille suunnattuja palveluja. Nyt pelätään, että tulevan hoitajamitoituksen seurauksena henkilöstöä siirretään kotihoidosta laitoksiin. ”RAHAA ON” Jylhä kertoo Tervaskannot-projektista Tampereella. Heistä 60 prosenttia asui omassa kodissaan. Vuonna 2018 henkilöstöä oli 16 083 ja asiakkaita 51 750. Monet vanhukset tarvitsisivat enemmän tukea arjesta selviämiseen. Siitä on apua, mutta se ei riitä eikä korvaa ihmiskontakteja. Monilla on turvarannekkeet, mutta dementiaa sairastava ihminen ei osaa sitä käyttää, jos esimerkiksi kaatuu, Jylhä sanoo. Suuri osa vanhuksista voi hyvin, mutta osa kärsii selvästi hoitovajeesta, Jylhä summaa. • Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön määrä nousi tuhannella ja asiakkaiden määrä väheni 700:lla. • Toimintakyvyn tukemiseen määrärahat riittävät aiempaa huonommin. THL:n Kehusmaa viittaa ammattibarometrien tuloksiin, jotka kertovat alan rekrytointiongelmista. • Eero Karisto Kuvat: Arttu Muukkonen KL4_32-47.indd 44 18.3.2020 13.18. 44 Kuntalehti 4 / 2020 [ Sote ] Joka toinen muistisairas asuu kotona • Vanhuspalveluissa oli toukokuussa 2018 noin 93 000 asiakasta. TEKNOLOGIASTA APUA. Sanotaan, että vanhusten hoitoon ei ole rahaa sijoittaa nykyistä enemmän. • Kun kuntien vanhuspalveluista vastaavilta kysyttiin kotihoidon riittävyydestä, lähes joka toinen vastasi, että alueella ei ole riittävästi kotihoidon palveluja. • Kotihoidossa henkilöstön määrä kasvoi vuosina 2016–2018 noin 1 700:lla ja asiakkaiden 4 000:lla. Teknologian mahdollistamaa apua on vaikea arvioida. Kuntien talous on käytännössä aina enemmän tai vähemmän tiukoilla, ja myös kotihoidosta on helppo nipistää vähän kerrallaan. Laitospaikkojen hoitajamitoituksesta on puhuttu paljon pitkään. Heistä 57 prosenttia on kotihoidossa ja 43 prosenttia ympärivuorokautisessa hoidossa. Kymmenesosan toivottiin pääsevän ympärivuorokautiseen hoivaan. Julki tulleet epäkohdat henkilöstön riittävyydestä ja vääristä merkinnöistä tukivat kuitenkin vaatimuksia tiukoista kriteereistä. Heistä seitsemän kymmenestä pärjäsi selvityksen mukaan hyvin ja kahden kymmenestä arvioitiin pärjäävän, jos saisi saisi enemmän apua. Käytännössä kotihoidossa lähes puolet kuntoutusammattilaisten toimista jää täyttämättä. Heistä 35 prosenttia työskentelee kotihoidossa ja loput ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstöä oli 28 722 ja asiakkaita 41 055. Hallitus antoi helmikuussa eduskunnalle esityksen henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. • Suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on muistisairaita. • Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakasmäärä laskee ja siksi henkilöstömitoitus paranee
Valtion rahoitus taas merkitsee vahvaa valtion ohjausta. Mitä pienempi kunta, sitä vaikeampi on tilanne. Itse asiassa yksikään kunta ei järjestä palvelujaan pelkästään itse, sillä sairaanhoitopiirin jäsenyys on pakollinen. Uudenmaan ensimmäiseen ehdotukseen sisältyi neljä kuntayhtymää, Helsinki ja HUS. Uuteen neljän maakunnan ja Helsingin malliin sisältyy erillinen HUS, mikä on vastoin kaiken kattavan palvelun periaatetta; hoidon integraatio käy vaikeammaksi ja aikaansaa byrokratiaa. Maakunnat vievät kunnilta raskaimman taakan. Kun eri organisaatioilla ei ole yhteistä johtoa, ei resursseja pystytä ohjaamaan tuloksellisimmalla tavalla. Nyt ajateltu malli vaatisi kokonaan uuden organisaation. Päätöksenteon siirtäminen osake-enemmistöltään yksityiselle yritykselle on demokratian vastaista. Olisi vieläkin järkevää yhdistää kunnat maakuntiin. Valitettavasti eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi ajatuksen, vaikka perustuslaki ei puhu mitään kuntien lukumäärästä. [ Asiantuntija ] Kunnat ja sote viimeisellä rajalla Kuva: Heikki Tuuli KL4_32-47.indd 45 18.3.2020 13.18. Näin saadaan aikaan hoidon integraatio ja verovaroille paras vastine terveyshyötyinä. Taloustilannetta voidaan pitää hyvänä vain Helsingissä. Uudistuksen vitkuttelussa olemme kuitenkin ajautuneet viimeiselle rajalle, sillä Kunnat käännekohdassa. Kuntalehti 4 / 2020 45 SAAMME maakuntasoten, jonka sisältö selviää vuoden loppuun mennessä. Tämän hallitus torjui. Kuntien tilannekuva 2020 -raportti (VM 2020:13) osoittaa, että suurin osa kunnista ei tule selviämään sotekustannusten noususta. Niiden palvelut tehdään diagnoosin mukaan potilaille, ei kunnille. Kunnat ja maakunnat taistelevat keskenään valtionosuuksista, kenties myös työnjaosta. Perustuslain 121 § määrittelee alueellisen demokratian asukkaiden itsehallinnoksi, joka toteutuu kunnissa ja maakunnissa. Tähän kunnat ovatkin nyt heränneet, osin hallituksen kannustamina. Väestön ikääntyminen ja muuttoliike ovat tuoneet mukanaan äärimmillään 2,5-kertaiset sote-kustannusten erot asukasta kohti laskettuna. Verovarojen käyttöä tulee myös ohjata demokratian keinoin. Vaatiiko Uudenmaan poliitikkojen vallan säilyttäminen todella lisää byrokratiaa ja kastijakoa alueen asukkaiden kesken. Kaikenkattavuus voitaisiin toteuttaa kuntien kautta, jos niistä tehtäisiin maakunnan kokoisia. Malli olisi poistanut yhden hallintotason, pelastanut kunnat, varmistanut perustuslain mukaiset palvelut ja ratkaissut kestävyysvajeen. Kalliin, ja yhä kallistuvan, hoidon tarvetta voidaan järkevästi hillitä vain hyvillä peruspalveluilla. Tällaisen mallin on esitellyt entinen sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto kirjassaan Takaisin tulevaisuuteen (KAKS 2005). Maakunnan osa-alueiden osallistuminen olisi joustavammin voitu toteuttaa maakunnan sisäisellä hallintosäännöllä. Tarvitsemme sote-järjestelmän, jossa sama päätöksentekijä voi käyttää ja rahoittaa koko soten keinovalikoimaa ilman organisaatiorajoja. Kuntien palvelukirjoa lisäävät yhteistoiminta-alueet ja ulkoistukset. Sairaanhoitopiiri ei ole osa kuntaa, vaan sillä on oma päätöksentekonsa. Kaiken lisäksi pienet kunnat ovat väestömuutosten ohella riippuvaisia muista organisaatioista, sillä vain 74 kuntaa pystyy järjestämään sote-palvelunsa itse (Kuntaliitto 2018). Rahoitus on vielä ratkaisematta, ja komitea pohtii maakuntaveron mahdollisuutta ja monikanavarahoituksen purkamista. TAISTELU RAHASTA JA VALLASTA JATKUU Hallitus on valinnut maakuntamallin, joka säilyttää 310 erillistä kuntaa omine organisaatioineen ja tulontasauksineen. • Silvo Kaasalainen hallintotieteiden tohtori kunnallispolitiikan dosentti Kirjoittajalta ilmestyi viime vuoden lopulla kirja Sote hallinnon himmeleissä – Demokratian ja sote-uudistuksen vaikea liitto (Into 2019). Sairaaloiden tehokas toiminta myös edellyttää itsenäistä päätöksentekoa. Uudenmaan kunnat haluavat uudistuksessa oman ratkaisunsa, mikä voi taas johtaa jopa perustuslakijumiin. Se merkitsee asukkaiden vaaleissa antamasta edunvalvonnasta luopumista. Yhtenäinen Uusimaa tekisi myös helpoksi Uudenmaan liiton toimintojen liittämisen myöhemmin uuteen maakuntaan
[ Sote ] 46 Kuntalehti 4 / 2020 D igikokeiluja on kunnissa tehty sellaista tahtia, ettei kukaan taida pysyä laskuissa mukana. Harva sovellus sopii kaikille. Syrjään jäävät tyypillisesti ihmiset, joilla on heikompi kielitaito tai teknologian lukutaito. Heillä on myös usein vähemmän rahaa laitteisiin ja energiaa uuden tekniikan omaksumiSähköistä motivointia Soten ongelmat helpottuisivat, jos kansalaisten elintavat saataisiin terveemmiksi. Nurmi korostaa, että erilaiset terveyskäyttäytymiset vaativat erilaista tukea. Esimerkiksi tupakoinnin lopetus on aivan toisenlainen prosessi kuin säännöllisen liikunnan aloitus. Tieteellinen näyttö esimerkiksi liikuntasovellusten tehosta on vaatimatonta eikä vielä osoita, että kasvokkaista ohjausta voisi korvata sovelluksella. Oman käyttäytymisen seuranta auttaa monia motivoitumaan tai lisäämään liikkumista, mutta seurantasovellusten käyttäjät voivat valikoitua sellaisista ihmisistä, joille sovellukset sopivat. Yliopistoissa tutkitaan, onnistuisiko digi motivoimaan elintapojen muutoksiin. Sovelluksen tarkoitus on motivoida käyttäjiä terveellisiin elämäntapoihin, ja tulokset pienessä ryhmässä olivat positiiviset. Ja etenkin ruokavalion muuttaminen on niin monimutkaista, että se vaatii ammattilaisen tukea. Kuntien kannattaisi satsata muistutuksiin. [ Sote ] seen, muistuttaa tohtorikoulutettava Johanna Nurmi Helsingin yliopistosta. Nurmi huomauttaa, että erilaiset käyttäjät tarvitsevat erilaisia palveluja. Tutkimuksista tiedetään esimerkiksi, että kasvokkainen vuorovaikutus liikunnanohjaajan kanssa on tehokas liikuntamotivaation lisääjä. Käyttäjien valikoituminen on kuitenkin todellisuutta niin kauan kuin palveluja eniten tarvitsevat käyttävät niitä vähiten. Hän on ollut mukana kehittämässä uutta älypuhelinsovellusta käyttäjille, joita tyypilliset terveyssovellukset eivät kiinnosta. Digitaalisia terveyspalveluja tutkivat ovat huolissaan terveyserojen kasvusta. Kuva: Kuntalehden arkisto KL4_32-47.indd 46 18.3.2020 13.18. Digitaalisista sovelluksista vastaavaa selkeää vaikutusta ei ole löytynyt. Nurmen mielestä kuntien kannattaisi satsata muistutuksiin, niiden Jo pieni arjen rutiinin muutos voi parantaa terveyttä ja lisätä työssäjaksamista. TEKSTARIT TOIMIVAT HYVIN Digipalvelut voivat Nurmen mielestä olla hyvä lisä ja parantaa palvelujen saavutettavuutta. Digitaaliset sovellukset voivat kuitenkin tuoda palveluita sellaisten ihmisten ulottuville, joilla ei muuten olisi pääsyä niihin lainkaan
Jo pieni arjen rutiinin muutos voi parantaa terveyttä ja lisätä työssäjaksamista. Tampereen yliopisto kehitti valmennuksen, jossa tarvitaan vain yksi osaava valmentaja. Hän huomauttaa, että kun uutta teknologiaa otetaan suunnitelmallisesti käyttöön, on kiinnitettävä huomiota hoitavan henkilöstön toimintatapoihin. TYÖLLISYYSKOKEILUN AVUKSI. Sovellus muistutti käyttäjäänsä, miksi hän haluaa liikkua ja mitä liikkuminen tuo hänen elämäänsä. Jos elintapoja olisi mahdollista tuntuvasti parantaa teknologian avulla, siitä olisi mittavat hyödyt. Lisäksi pitäisi päästä pois jatkuvista kokeiluista. Tulokset olivat 12 käyttäjän kokeilussa positiivisia. VAIN YKSI VALMENTAJA Digitaalisten palvelujen tarjoajat korostavat, että uutta teknologiaa ei kannata väheksyä sen vuoksi, että osa ei sitä käytä. Yksinkertaiset tekstiviestimuistutukset vähentävät vastaanottoaikojen unohtamista ja muistuttavat säännöllisestä lääkkeiden otosta. Iso osa käyttää niitä mielellään, mikä on nähty pankkipalveluissa. Nieminen käyttää termiä arvokeskeinen valmentaminen, jossa valmentaja auttaa valmennettavaansa miettimään, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mitkä valinnat auttaisivat elämään omien arvojen mukaista elämää. Nieminen huomauttaa, että rutiinien muuttaminen vaatii yksilöllistä ja omaan elämäntilanteeseen muovautuvaa tukea. Hyvinvointivalmentajana toimii yksi ihminen, jolloin valmennettavan pompottelu eri tahojen välillä loppuu. Myös koulutuksista on huolehdittava. Siihen otettiin mukaan pelillistä sisältöä, jotta itsensä seuraaminen olisi hauskempaa. Ennen kaikkea toimivia ovat tukimuodot, joissa on vertaistukea tai etäterapeutin vastaanotto. Hän korostaa, ettei tieto riitä muutoksen moottoriksi. Tämän tärkein tehtävä on kuunnella. Lisäksi digitaaliset sovellukset ovat auttaneet käyttäjiä tupakoinnin lopettamisessa ja ovat lupaavia myös mielenterveyden tukemisessa. Muutoksia syntyy vasta, kun motivaatio on kohdallaan ja kun ne pohjautuvat omiin arvoihin. Valmentaja etsii hänelle sopivimman avun. Kolmen perusasian eli ravinnon, liikunnan ja unen tilanne saatiin paranemaan. Kuntalehti 4 / 2020 47 Jos uusi ohjelma toimii, siihen tulee sitoutua. Hänen mielestään tällainen valmennus sopisi hyvin myös syksyllä alkavaan kuntien työllisyyskokeiluun, kun kunnat alkavat hoitaa vaikeasti työllistyvien asioita. Tampereen yliopiston ja yritysten kehittämä etävalmennus on ajasta ja paikasta riippumaton. Eikä pelkkä teknologia. • Ihmistä tarvitaan valmentajaksi. Elämäntavoissa muutoksia haettaessa on keskeistä selvittää, mikä saa juuri tämän ihmisen tekemään muutoksen. Nurmi huomauttaa, ettei pelkkä sovelluksen olemassaolo riitä. Sovelluksen tarkoitus on pienentää eroa aktiivisesti liikkuvien, sovelluksia käyttävien sekä passiivisempien ihmisten välillä. Voi olla, että tarvitaan henkilökohtainen lääkärin tai ystävän suositus sekä selkeä ohjaus sovelluksen asentamiseen ja käytön opettelemiseen. Tutkija Hannu Nieminen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta Tampereen yliopistosta muistuttaa että päivittäiset elintavat ovat terveydelle keskeisiä ja joko edistävät tai heikentävät sitä. EI PELKKÄ TIETO TAI DIGI Nieminen kertoo, että 12 viikon seurannassa valmennettavat raportoivat parantuneesta elämänhallinnasta ja alentuneesta stressistä. Kirsi Riipinen tehosta näyttö on vahvinta. Nieminen toivoo, että kun uusia ohjelmia otetaan käyttöön, mukaan otetaan myös mittaaminen: miten ajankäyttö muuttuu, entä millaisia vaikutuksia ja hyötyjä saadaan aikaan. Kaikki eivät tällöinkään halua digitaalisia sovelluksia tai eivät pysty sellaisia käyttämään, joten palveluita täytyy olla tarjolla myös muulla tavoin. Nieminen puhuu varhaisen välittämisen mallin sijaan aikaisesta välittämisestä. Sovellus ei siirry itsestään osaksi ihmisten arkea. Jos uusi ohjelma toimii, siihen tulee sitoutua eikä aloittaa alusta jälleen uutta. Helsingin yliopisto selvitti yhteishankkeessa, auttaako sovelluksen motivoiva haastattelu pohtimaan esimerkiksi, millaisia elämäntavoitteita liikunnan lisääminen auttaisi saavuttamaan. Ihmistä tarvitaan valmentajaksi, ja ohjelmien sisältö täytyy pystyä personoimaan kullekin omannäköiseksi. Mutta muutoksien aikaansaaminen ja niissä pysyminen on tunnetusti työlästä. Taustalla oli motivaatiotutkimus, jonka mukaan ihmiset motivoituvat parhaiten saadessaan mielihyvää toiminnastaan tai kokiessaan, että toiminta vastaa omia arvoja ja identiteettiä. KL4_32-47.indd 47 18.3.2020 13.18. Tutkijat perustivat Movendos-yrityksen jatkokehittämään ja kaupallistamaan etävalmennustaan. Jokainen tietää, että on tärkeää syödä terveellisesti, liikkua säännöllisesti ja nukkua tarpeeksi. MIELIHYVÄÄ ELÄMÄÄN Helsingin yliopiston kehittämä, liikuntaan motivoiva Precious-sovellus syntyi osana eurooppalaisesta tutkimushanketta. Niemisen mielestä se sopisi hyvin kuntien käyttöön. Tarkoitus on, että myös he, joille oman liikkumisen seuraaminen ei ole sellaisenaan kiinnostavaa, innostuisivat sovelluksen käytöstä
Olen maisterivaiheen sosiaalityön opiskelija Lapin yliopistossa, ja opintoni ovat siinä vaiheessa, että kirjoitan itsenäiTuristin tukena KL4_46-47.indd 48 18.3.2020 13.08. Olen ollut tehtävässäni vasta vähän aikaa, mutta olen ymmärtänyt, että turistisosiaalityöntekijän työ on saanut hyvän vastaanoton ja se on koettu Lapissa tarpeelliseksi. Miten päädyit työhösi. Turistisosiaalityöntekijänä toimivalla Vera Fiorentinolla on pian takanaan ensimmäinen kausi tehtävässä. Olet turistisosiaalityöntekijänä ainoa ainakin Suomessa. Olen saanut työstä oikein hyvää palautetta. Yhteistyö sairaalan muun henkilökunnan kanssa on toimii ja myös asiakkaat ovat ottaneet avun vastaan kiitollisina ja helpottuneina. 48 Kuntalehti 4 / 2020 [ Kunnan töissä ] L apin keskussairaalassa Rovaniemellä työskentelee talvimatkailun sesonkiaikana jo seitsemättä vuotta oma sosiaalityöntekijä ulkomaalaisia turisteja varten. Millaista palautetta olet saanut. Kuulin nykyisestä työstä samalla alalla toimivalta ystävältä. Eniten huolta herättävät turvallinen kotimatka, laskuasiat ja yleensäkin joutuminen sairaalaan vieraassa maassa, kertoo Vera Fiorentino
Käyn joidenkin asiakkaideni luona tarvittaessa useamman kerran päivässä. Työni parhaita puolia ovat ihmisten kanssa työskentely ja monipuolisuus. • KL4_46-47.indd 49 18.3.2020 13.08. Toki tapauksen herättämä kiinnostus ja huomio vaikuttivat osaltaan myös minun työhöni muutamien päivien ajan. Toki työssä käyttämäni sanasto on usein vaikeaa, enkä ehkä osaisi kovin pitkälle keskustella työhöni liittyvistä asioista muilla vierailla kielillä kuin englannilla. Mitä työtehtäviisi kuuluu. Mikä työssäsi on parasta ja mikä vaikeinta. Usein asiakkaat tarvitsevat jonkun ihmisen ihan vain juttukaveriksi, jolle voi kertoa asioistaan ja jolta tietää saavansa apua, jos sitä johonkin tarvitsee. Koronavirus näkyi työssäni hetkellisesti silloin, kun se oli Lapin alueella ajankohtaisimmillaan todetun tartunnan ja altistumisepäilyjen ja näihin liittyvien karanteenien vuoksi. Työskentelen Lapin keskussairaalassa, ja yleensä työaikani on arkipäivisin kahdeksasta neljään, mutta olen pyrkinyt joustamaan työajoissani asiakkaiden ja sairaalan tarpeiden mukaan. Olen sopinut myös virka-ajan ulkopuolisia päivystysaikoja, esimerkiksi pitkien pyhien ja viikonloppujen vuoksi. Tapaan asiakkaita, teen yhteistyötä sairaalan henkilökunnan, asiakkaiden vakuutusyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Jotkin tapaukset voivat vaatia tiiviimpää työskentelyä, ja esimerkiksi aikaerot vaikuttavat siihen, mihin aikaan joitakin asioita on mahdollista hoitaa. Kuntalehti 4 / 2020 49 [ Info ] VIDEO: Turistisosiaalityöntekijä Vera Fiorentino kertoo työstään ja siitä, miten koronavirus on siihen vaikuttanut. 1,8 miljoonaa matkailijaa • Lapin sairaanhoitopiiri on 15 kunnan omistama kuntayhtymä, joka vastaa alueensa väestön erikoissairaanhoidon palveluista sekä päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Osaan myös ruotsia ja lisäksi espanjan, ranskan ja italian alkeita. Työni vaikeimpia puolia ovat varmasti tilanteet, joissa sairaalaan on jouduttu pieniä kolhuja vakavammista syistä ja tilanteet, joissa turvallisen kotimatkan järjestäminen asiakkaalle osoittautuukin syystä tai toisesta hankalaksi. He tarvitsevat erilaisia lomakkeita ja papereita esimerkiksi vakuutusasioiden selvittämiseen, kotimatkojen perumiseen, vaihtamiseen tai järjestämiseen ja kotimaidensa terveydenhuollolle hoidon jatkamiseksi. Työni sen osalta olivat samanlaisia kuin muussakin asiakastyössä. Onko koronavirus näkynyt työssäsi. Työtehtäväni pysyvät tavallaan melko samanlaisina ja ovat pitkälti riippuvaisia tilanteista ja asiakkaiden tai sairaalan tarpeista, oli sairaalassaolon syynä sitten mikä tahansa asia. Mitä kieliä työssäsi tarvitaan. Huolehdin myös siitä, että sairaalalla on asiakkaasta tarvittavat tiedot ja asiakirjat. Tulkkipalveluita on hyvä käyttää, jos asiakkaan kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Asiakkaat, työkaverit, yhteistyökumppanit sekä työtehtävät tuovat päiviin vaihtelua ja pitävät mielenkiintoa yllä. Eniten huolta herättävät turvallinen kotiin pääsy, laskuasiat ja tietysti yleisesti se, että on joutunut sairaalaan vieraassa maassa. On tärkeää, että asiakas varmasti ymmärtää kaiken sairaalassa saamansa tiedon. Käytännössä huolehdin asiakkaina olevien turistien kanssa siitä, että kaikki tarvittavat asiakirjat toimitetaan asiakkaan vakuutusyhtiöön, kotimaan terveydenhuoltoon ja tarvittaessa myös esimerkiksi lentoyhtiöille ja matkanjärjestäjille. Monipuolisuus näkyy sekä työtehtävissä että ihmisissä, joiden kanssa teen työtä. Millainen on työaikasi. Ajattelin, että aikaa jää sen ohessa hyvin myös töiden tekemiselle. Millaisista asioista potilaat ovat eniten huolissaan. Autan asiakkaitani järjestelemään asioitaan, jotka liittyvät sairaalassaoloon ja kotiin palaamiseen. Tämä työ kuulosti erilaiselta ja mielenkiintoiselta, mikä innosti hakemaan työtä. Olen toiminut turistisosiaalityöntekijänä joulukuusta lähtien. Eri osastojen työntekijät ja myös itse asiakkaat soittavat minua paikalle työpäivieni aikana. Marja Lammi Kuva: Kaisa Sirén Koronavirus näkyi työssäni hetkellisesti. sesti gradua. Työssäni puhun eniten englantia, ja sillä pärjää kyllä pitkälle. Samalla tehtäviini kuuluu varmistaa, että turistien sairaalalaskuille löytyy maksaja. On kuitenkin mukavaa, kun voi edes vaihtaa kuulumisia asiakkaan omalla äidinkielellä. • Lapissa on pitkät etäisyydet: muun muassa Utsjoelta on 450 kilometriä ja Kilpisjärveltä 425 kilometriä keskussairaalaan Rovaniemelle. • Vuosittain koko Lapin maakunnassa käy noin 1,8 miljoonaa matkailijaa. Työn parhaita puolia onkin ollut se, kun on saanut olla asiakkaiden apuna ja tukena
MEDIA JOUTUU nyt taiteilemaan faktojen ja paniikkitunnelman välimaastossa. ”Jäitä hattuun. Ensin kaikki merkittävät työmarkkinajärjestöt ilmoittivat etsivänsä yhdessä toimia koronakriisin talousvaikutusten torjumiseksi: ”Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti viruskortin henkilökohtaiseen vaalikampanjaansa, kun määräsi EU-alueen lennoille Yhdysvaltoihin porttikiellon. Tämä on tietysti pelottavaa, eikä sen heijastumista reaalitalouteen voi estää. Ydinsanoma oli: kaveria ei jätetä. Niin, että eiköhän tämäkin tästä. maaliskuuta todella kovalla kriisipaketillaan. Odottelua voi aina keventää ulkoilemalla ja lukemalla. Normaalioloissa sijoittajat käyttäytyvät rationaalisesti ja tarkasti. Vaikka hän on päätöstään jälkeenpäin korjaillut, ensihönkäisy taisi kertoa totuuden. maaliskuuta ”Trumpin lentokielto oli siirto vaalikampailussa”. Vaikka rauhanehdot olivat meille kova pala, itse sota oli meille suuri yhtenäisyyden voitto. 50 Kuntalehti 4 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä P erjantaina 13.3.2020 tuli kuluneeksi 80 vuotta talvisodan päättymisestä. Sen erottaminen on vaikeaa, mutta paljon auttaa Ilta-Sanomien Jouko Juonalan ohje (14.3.): ”Suhteellisuuden tajua ja rauhallista harkintaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.” P.S. Ja jos katsotaan, miten Suomea johdetaan, niin vakaasti mennään. Nyt on yhteisten ratkaisujen aika.” Tässä havisevat jo historian siivet, ja mieleen tulee työmarkkinoiden ”Tammikuun kihlaus” talvisodan keskellä 23.1.1940. Kansallinen strategia on, että vanhuksia ja perussairaita ei jätetä. Tätä toivoisi myös pörsseihin. Kuntapuolen kierros on vielä edessä! Hallitus tuli ulos iltapäivällä 16. Ja kun kirjastot ovat kiinni, niin sähkökirjoja löytyy. Tätä lukiessa valmiuslaki on vielä voimassa. Se tekee olemisen aika tylsäksi. Virus ei ole ideologinen, eikä epidemialla ole meillä tehty politiikkaa. Nyt kun taistellaan koronavirusta vastaan, poliittiset puolueet ovat ainakin alkumetreillä olleet yhteisrintamassa. Maalaisjärki käyttöön”, sanoi infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen TV-1:n Ykkösaamussa 14. Hallituksen voimakaksikko, pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni, kesk., olivat järkeviä ja vakuuttavia. poikkeustilaan, kaikkialla huudetaan hyvän ja voimakkaan johtajuuden perään. maaliskuuta. Somessa on valtava määrä sekä disettä misinformaatiota, siis tahallisesti tai tahattomasti levitettyä väärää tietoa. Media reagoi välittömästi. Meillä presidentti Sauli Niinistö on saanut johtajuudestaan kehuja, mutta pääministeri Sanna Marin, sd., on vielä tarkkailussa (muun muassa päätoimittaja Antero Mukka, HS 14.3.). Trumpin päätös tuntui kostolta itsenäisesti ajattelevalle Euroopalle. maaliskuuta. ”Kyllä se siitä ”, sanoi Mauno Koivisto (jatkosodan mies) epäilijöilleen, kun hänen vaalikampanjansa oli ratkaisuvaiheessa. Tunteet lähtevät helposti laukalle ja suhteellisuus häviää. Koko Eurooppa oli samaa mieltä. • KL4_50-52.indd 50 18.3.2020 13.20. KUN KORONAVIRUS on syössyt maailman ennen kokemattomaan Talvisodan hengessä virusta vastaan Laatumedia on nyt paljon vartijana. Sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle. Nyt kurssirallia ei pysty selittämään millään järkevällä tavalla. Valtaväestö, jolle virus ei ole hengenvaarallinen, toimii niin, että tehohoidon toimintakyky säilyy sitä tarvitseville. Koskeeko sama raja myös muita asioita, esimerkiksi puolustusta tai muuta turvallisuutta. Rauhan aikana näin ei ole koskaan menetelty. Mutta maailmalla ei ajatella ihan yhtä kauniisti. – Nyt ei muuta kun toimiin. Tai ei ihan: Ilta-Sanomien Timo Haapala antaa Marinille kriisipäivästä (13.3.) täydet pisteet: ”Sanotaan silkalla suomella ja kehutaan, kun kerrankin on aihetta: hyvin meni, jopa vakuuttavasti.” Toinen suurten ratkaisujen päivä oli maanantai 16. Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa 13. Yritykset ja julkinen talous – valtio ja kunnat – ovat toimineet järkevästi ja maltillisesti, mutta maailman pörsseissä meno on ollut kamalaa katseltavaa. Samalla Trumpin päätös kouraisi syvältä, kun lentoraja pantiin Englannin kanaaliin. Valmiuslaki otetaan käyttöön ja sen myötä Suomea johdetaan keskitetysti yhdestä paikasta. Laatumedia on nyt paljon vartijana
Oikeuskirjallisuudessa on nostettu esiin asetuksen epäselvät ilmaisut, kuten ”asianmukainen”, ”kohtuullinen”, ”oikeasuhtainen” ja ”riittävä”, ja esitetty, että säädösten virheetön soveltaminen ja noudattaminen on maallikolle miltei mahdotonta. Kuntalehti 4 / 2020 51 [ Lakiklinikka ] M aksiimi johdetaan latinan ilmaisusta maxima regula, joka tarkoittaa korkeinta sääntöä. Luotettavan ja luottamuksellisen informaation turvaksi säädetty tuore tietosuojanormisto, EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä ja täsmentävä tietosuojalaki, ovat tältä osin keskeisimpiä. ennakkoratkaisupyyntöinä unionin tuomioistuimelta. Lisähaastetta tuottaa asetukseen liittyvän viranomaisohjeistuksen keskittäminen – digitaalisten sisämarkkinoiden nimessä – tietyiltä osin jäsenmaiden tietosuojaviranomaiset kokoavalle EU:n tietosuojaneuvoston tasolle. Myös tietosuojaviranomaisten neuvonta ja ohjausresurssit ovat olleet tiukilla. • Jean-Tibor IsoMauno lakimies Suomen Kuntaliitto KL4_50-52.indd 51 18.3.2020 13.20. Informaatio-oikeus vastaa erään määritelmän mukaan kysymykseen siitä, kenellä on oikeus tietoon ja missä tilanteessa. Tuore tietosuojanormisto näyttäisi estävän tehokkaan informaatio-oikeuden toteutumisen käytännössä. Tämän antama ohjeistus ei ole riittävän konkreettista, jo antamisvaiheessaan vanhentunutta ja usein jopa tiukempaa kuin itse sääntely. Eräs oikeudellisista maksiimeista on, että ”Tietämättömyys laista vahingoittaa”, ignorantia iuris nocet. Paljon käytetty hokema ”Suutarin lapsella ei ole kenkiä”, näyttäisi pitävän paikkansa myös informaatio-oikeuden osalta. On arvioitu, että tämä tulee näkymään pitkittyneinä oikeusprosesseina, kun linjausta haetaan Oikeus informaatioon Tuore tietosuojanormisto on koettu erityisen vaikeaselkoiseksi. Tämä on näyttäytynyt meille jo useamman vuoden kestäneenä sosiaalija terveydenhuollon tietosuoja-asiantuntijoiden keskinäisten yhteistyötapaamisten, niin kutsuttujen Sohvija Tellu-ryhmien, taukona. ASETUKSEN noudattamisen tehosteeksi asetuksessa on säädetty seuraamusjärjestelmästä, mikä on tuonut kansallisten hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi kokonaan uusia asiaryhmiä. EU:N TOIMIELIMILLE hiljattain kootussa tietosuoja-asetuksen toimivuutta koskevassa raportissa tuore tietosuojanormisto on koettu erityisen vaikeaselkoiseksi. Asian voi myös ilmaista niin, että jokaisen on lähtökohtaisesti tunnettava laki, eikä tietämättömyys lain sisällöstä poista rangaistavuutta. Olisi toivottavaa, että myös alemman asteiset säännöt olisivat yhtä selkeitä
• Kirsi Riipinen Martti Kekomäki, Etiikasta ekonomiaan – ja takaisin. Yliopiston rahoitus määräytyy enenevässä määrin valmistuvien opiskelijoiden nuppiluvun mukaan. Näin keskustakampus olisi toteutuessaan Oulun historian suurin hanke. Teho-osaston paikat hän olisi käyttänyt toisten potilaiden hoitamiseen. Tavallisia oululaisia hanke kummastuttaa, sillä mediassa on hehkutettu, että tänä vuonna Oulun ammattikorkeakoulun 4 500 opiskelijaa ja 700 oppilasta muuttaa yliopiston yhteyteen kaupungin itäpuolelta Kaukovainiolta. Asema-aukiolle nouseva yliopisto tiivistäisi kaupunkirakennetta, jota nyt Pohjanmaan rata jakaa. Alueen keskellä oleva linja-autoasema on näivettynyt sen jälkeen, kun Matkahuolto siirsi palvelunsa alueen eteläreunassa sijaitsevaan ahtaaseen varastorakennukseen. Niinimäki on esitellyt selvityshanketta muun muassa Oulun kaupungin päättäjille, jotka on saatava hankkeen taakse, sillä kaupungilla on kaavoitusmonopoli. Kirjaan on pakattu hurjasti asiaa. Yliopisto voisi sijaita enintään kävelymatkan päässä rautatieasemalta ja keskustasta, jolloin se olisi kaikkien saavutettavissa. Oulun yliopisto sijaitsee nykyisin noin viiden kilometrin päässä kaupungin pohjoispuolella Linnanmaalla, jonne yliopistoa on rakennettu vuodesta 1958 lähtien. Lisäksi suuria kaupan toimijoita ei ole saatu houkuteltua suunniteltuihin matkakeskuksen liiketiloihin. Miten suhtautua hänen tehohoitoonsa, kun mikään ei muutu ohjauksesta ja riippuvuusterapiasta huolimatta. Yliopistokampusta on kaavailtu radan itäpuolelle Raksilaan, jossa asemanseudun laaja alue on ollut pysähtyneessä tilassa jo yli kymmenen vuotta. Opiskelijat suosivat keskustan läheisyyttä. Se vähentäisi myös oman auton tarvetta. Opiskelijoille voitaisiin Niinimäen mukaan rakentaa asuntoja Raksilaan ja sen naapuriin Välkkylään. Yliopistossa on 13 000 opiskelijaa ja 2 900 työntekijää. Matkakeskuksen rakentaminen voitaisiin aloittaa vaikka heti, sillä sen kaavavalitus hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa jo vuonna 2007. Matkakeskuksena toimii edelleen Oulun vanha rautatieasema, joka valmistui Pohjanmaan radan valmistuttua vuonna 1886. Yliopiston käytössä on yhteensä 115 000 neliötä, josta aulaja käytävätilojen osuus on noin 30 000 neliötä. Jotta vaikuttavuuslaskelmat, rajahyödyt ja minimointianalyysit selviävät maallikkolukijalle, lukemiseen pitää keskittyä kuin konsanaan tenttikirjaan. OULUN YLIOPISTON rehtori Jouko Niinimäki ehdottaa koko yliopistokampuksen siirtoa Oulun keskustaan. Sillä tarkoitetaan yliopiston, VTT:n ja teknologiakylän muodostamaa kokonaisuutta, joka on synnyttänyt Linnanmaalle 1980-luvulta lähtien useiden teknologiayritysten ja tuhansien työpaikkojen kokonaisuuden. Kustannus Oy Duodecim 2019. Asemanseudun pohjoispuolella on homeen vuoksi suljettu poliisija oikeustalo, joka on purku-uhan alla. Arvioimme, mikä on uuden rakennuksen ja nykyisen rakennuskannan ylläpidon elinkaarikustannusero seuraavan parinkymmenen vuoden aikana, Niinimäki kertoo. Näin Linnanmaasta kasvaisi liki 20 000 opiskelijan keskittymä. VASTUSTAJIEN mielestä keskustakampus tuhoaisi Oulun Piilaakson. Kekomäki tempaa mukaansa KL4_50-52.indd 52 18.3.2020 13.20. Tilat omistaa Suomen yliopistokiinteistö. Kekomäen keskeinen viesti kuuluu, että terveydenhuollon valinnoissa taloudelliset perustelut ovat välttämättömiä. Hänellä on värikkäitä esimerkkejä, ja niitä on onneksi myös hänen tuoreessa kirjassaan. Oululaisia hanke kummastuttaa. Hän on väestötason kapitaatiorahoituksen kannattaja. Sitä on perusteltu synergialla. Tampereella sen tehtävän hoitaa rakenteilla oleva areenahanke. • Tapio Mainio Rehtori lobbaa yliopistoa Oulun keskustaan MARTTI KEKOMÄKI on suosittu puhuja. Liikenne on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, rehtori sanoo. Esimerkiksi Tampereen yliopisto sijaitsee lähellä keskustaa Tampereen rautatieaseman lähellä, Niinimäki muistuttaa. Mitä hän itse olisi tehnyt esimerkin haimapotilaalle. Oulun kaupungin tavoitteena on saada keskustaan noin 10 000 uutta asukasta. Havahduttava on vaikkapa esimerkki ryyppyputkien jälkeen ambulanssilla teho-osastolle useita kertoja kiidätetystä haimatulehduspotilaasta. Linnanmaan vanhan yliopistokampuksen remontointi syö tulevaisuudessa runsaasti rahaa, jonka yliopisto joutuu maksamaan neliövuokrissa. Mahtipontinen suunnitelma Oulun modernista matkakeskuksesta on lässähtänyt, sillä VR ei tarvitse niin paljon tilaa kuin aikoinaan kaavailtiin. Kukaan ei kuulemma haluaisi esiintyä seminaarissa heti hänen jälkeensä, sillä Kekomäellä on kyky temmata kuulijat täysillä mukaansa. Suunnitelman mukaan myös ammattikorkeakoulu muuttaisi yliopiston perässä Linnanmaalta Oulun keskustaan. Maksajalla on taloudellisen riskin päälukuun perustuva kokonaissumma, ja rahoitusmalli kannustaisi myös preventiivisiin eli ehkäiseviin keinoihin. Hän perustelee keskustakampusta yliopiston houkuttelevuudella. Oulun yliopiston hallitus käsittelee keskustakampusta kokouksessaan huhtikuun lopulla. 52 Kuntalehti 4 / 2020 [ Ajassa ] [ Kirjat ] Keskustakampus olisi toteutuessaan Oulun historian suurin hanke. Ottanut vuodeosastolle ja tehnyt siellä kaikkensa hänen pelastamiseksensa. OULUN KESKUSTAAN on kaavailtu jopa 15 kerrosta korkea yliopistorakennus, jonka pinta-ala olisi noin 80 000 kerrosneliötä
Helsinki ei ole kuntayhtymän jäsen, mutta ostaa siltä palveluja. Marika Metsähonkala 1972: Syntyi Porissa 1994: Valmistui kehitysvammaisten ohjaajaksi, työskenteli Porin kaupungilla kehitysvamma-alalla vuoteen 2002 2002: Satakunnan erityishuoltopiirissä ja yhdistymisen jälkeen sairaanhoitopiirissä palvelupäällikkönä vuoteen 2011 vastuullaan kehitysvammaisten asumispalvelut 2005: Sosionomi AMK 2009: Sosionomi YAMK 2011: Toimi kehitysvamma-alan tukija osaamiskeskuksessa (KTO) Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin palveluja asiakkuusjohtajana vuoteen 2019 2015: Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 2019: Tulosaluejohtajaksi Etevan Elämän tuen tulosalueelle 2020: Aloitti vuoden alussa Etevan toimitusjohtajana erityispalvelujen kuntayhtymä yhdistyivät. Tavoite on meillä täytetty jo vuonna 2012. Hänen mielestään Eteva pitää säilyttää uudessa sote-rakenteessa itsenäisenä toimijana ja nostaa Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin erillisratkaisussa HUS:n rinnalle. ] [ Työ ja tekijä ] Kuntalehti 4 / 2020 53 E tevan uusi toimitusjohtaja Marika Metsähonkala on kulkenut pitkän polun kehitysvamma-alalla. [ Kuka. Haluamme tulla paremmin tunnetuksi ja paremmin kuulluksi, Marika Metsähonkala sanoo. Kesätöissä jäin miettimään, kuinka voitaisiin löytää parempia ratkaisuja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden järjestämiseksi. Etevalla on 1 600 asiakasta ja henkilöstöä 1 300. Jos Etevan roolia ei huomioida osana kehitysvammaisten ja muita erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluketjua, se merkitsisi suurta riskiä kustannusten nousulle. Suomessa sitä on kuitenkin vielä paljon, ja muutos pitää viedä kunnialla loppuun, Metsähonkala sanoo. Eteva on pystynyt kehittämään toimintaansa taloudellisesti kestävällä pohjalla, palvelujen laatua heikentämättä. Olemme vammaisalan suurin osaamiskeskus Suomessa, mutta kokoomme nähden liian tuntematon toimija. ETEVA TUNNETUKSI Eteva syntyi vuonna 2009, kun Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan Marika Metsähonkalan mielestä Eteva pitää säilyttää uudessa soterakenteessa itsenäisenä toimijana. Tätä kysymystä olen pohtinut koko urani ajan ja pohdin yhä, Metsähonkala kertoo. Kaikki alkoi sattumalta 1980-luvun lopulla. Kuluva vuosi on merkkivuosi, sillä valtioneuvosto on tehnyt vuosina 2010 ja 2012 periaatepäätökset kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä. Metsähonkalan ensimmäinen kesätyöpaikka oli Ulvilassa silloisessa Antinkartanon keskuslaitoksessa. PERIN JUURIN PORILAINEN Työura on kuljettanut Marika Metsähonkalan Porista Turun kautta Helsinkiin. Porin Ässien patamuki työpöydän kulmalla muistuttaa juurista ja uran ensimmäisistä vuosista. Astuin aikanani laitosmaailmaan. Etevalla ei enää ole laitosasumista. Jäsenkuntia on Uudellamaalla ja Kantaja Päijät-Hämeessä yhteensä 45. Kehitysvamma-ala on muuttunut paljon 30 vuodessa. • Jorma Ylönen Kuva: Kari Långsjö Oma ala löytyi heti KL4_53-55.indd 53 18.3.2020 13.22. Nyt puhumme Etevassa, kuinka voimme hyödyntää digitalisaatiota ihmisten yksilölähtöisissä palveluissa. Työ vei heti mukanaan, ja Metsähonkala aloitti alan opinnot Porin sosiaalija terveydenhuoltoalan oppilaitoksessa syksyllä 1990
Käsittelemme rakentamiseen liittyvät luvat, teemme lupiin liittyvät katselmukset ja tarkastukset. Tehtävään kuuluu aktiivinen osallistuminen palvelualueen ja palveluryhmän yhteistyöhön ja kehityshankkeisiin. Arvostamme rohkeuttasi tehdä asioita uudella lailla. Johdat ja mahdollistat maakunnallisen kehittämisen kansanterveystyössä sekä huolehdit soteintegraatiosta kuntien palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Työssäsi korostuu kuntayhteistyö sekä vuoropuhelun käyminen päättäjien sekä muiden sidostyhmien kesken. Rakennustarkastaja johtaa kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmän rakennusvalvontayksikköä, jonka henkilöstömäärä on noin 30. Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo Savuton työpaikka KL4_53-55.indd 54 18.3.2020 13.22. Etsimme nyt toimitusjohtajaa Tutustu organisaatioomme ja tehtävään tarkemmin www.seututerveyskeskus.fi/rekrytointi Tampere on kasvava ja kehittyvä kaupunki, johon rakennetaan uutta ja vanhoja alueita otetaan uuteen käyttöön. Kaupunkiympäristön suunnittelu/ Rakennusvalvonta Haemme RAKENNUSTARKASTAJAA vakituiseen virkaan. Seututerveyskeskus on Keski-Suomen kahdeksan kunnan ketterä perusterveydenhuollon organisaatio. 040 806 2601 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@tampere.fi Tule johtamaan innostunutta työyhteisöämme Tammerkosken äärelle ja ratikan linjoille. Rakennusvalvonnassa tehtävämme on huolehtia kaupunkikuvasta ja -ympäristöstä, valvoa rakentamista ja ohjeistaa rakentajia. Lisätietoja tehtävästä antaa suunnittelujohtaja Taru Hurme, puh. Haemme vakituiseen virkasuhteeseen TEKNISTÄ JOHTAJAA Tarkempi tehtävänkuvaus ja lisätiedot löytyvät osoitteesta: www.pieksamaki.fi/tyontekijat-ja-yritykset/avoimet-tyopaikat Virkaa haetaan sähköisesti osoitteessa www.kuntarekry.fi Työavain 283069 Hakuaika päättyy 3.4.2020 klo 15.00 vastaamaan perusterveydenhuollon toiminnasta kahdeksan jäsenkuntamme alueella. Toivomme sinulta näkemystä ja kokemusta terveydenhuollon palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä. Rakennustarkastaja vastaa yksikön toiminnan koordinoinnista, palveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen, sekä maankäyttöja rakennuslaissa ja -asetuksessa sekä muissa säädöksissä rakennusvalvontaviranomaiselle määrättyjen tehtävien valmistelusta ja toimeenpanosta. Tarjoamme kehittämismyönteisen organisaation, jossa päätöksenteko ja asioiden vienti päätöksistä käytäntöön on sujuvaa. Hakuaika päättyy 13.4.2020. Toimimme Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vastaten 45 000 asukkaan perusterveydenhuollosta
fmclaskentapalvelut.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. 050 5250 522 raimo.tanskanen@fmcgroup.. 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 Yhteistyössä: Ota yhteyttä: p. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et KL4_53-55.indd 55 18.3.2020 13.22. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p
Saramon ura kertoo vahvasta järjestöverkostosta. Osaselitys on edellinen kotikaupunki Porvoo, jossa hän oli valtuustossa kaksi kautta ennen muuttoaan Vantaalle. Verkostoa kuvaa sekin, että kerrottuaan Facebookissa harkitsevansa ehdokkuutta hän sai satoja tukikommentteja. V asemmistoliiton kansanedustajaa Jussi Saramoa voi kuvata sattumakansanedustajaksi. Kansanedustajuus avasi hänelle Uudenmaan ratkaisu ei saa vaarantaa sotea Jos vähänkin näyttää siltä, että Uudenmaan erillisratkaisu vaarantaa koko sote-uudistuksen, siitä pitää olla valmis luopumaan, sanoo Jussi Saramo. Verkostoa on syntynyt Vasemmistonuorten puheenjohtajana sekä ministeri Paavo Arhinmäen ja europarlamentaarikko Merja Kyllösen avustajana, vasemmistoliiton puoluetoimiston työntekijänä sekä Attac-järjestön johdossa. 56 Kuntalehti 4 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan ensimmäisen kauden kansanedustajia, jotka ovat myös kotikuntiensa valtuutettuja. Sitä on täydentänyt ura salibandyvalmentajana ja -tuomarina. Saramo on istunut Vantaan kaupunginvaltuustossa vuodesta 2009. Jos aikanaan ei olisi irronnut paikkaa Porvoon valtuustossa, en istuisi tässä. Sekin teki häntä tunnetuksi. Jos kevään 2019 vaaleissa puolueen listoilla Uudellamaalla ei olisi jäänyt aukkoa Kari Uotilan jälkeen, Saramo ei olisi asettunut ehdokkaaksi. Sattuma oli myös, että selitettyään puolisolleen sote-uudistusta hän keksi selittää aihetta duplopalikoiden avulla ja teki siitä youtube-videon, joka sai yli 100 000 katsojaa. KL4_56-57.indd 56 18.3.2020 13.09. Hän poikkeaa useimmista kuntapolitiikasta eduskuntaan ponnistaneista siinä, että yli puolet kannatuksesta tuli oman kunnan ulkopuolelta. Hän ehti asua Vantaalla vain muutaman kuukauden ennen kuin tuli valituksi valtuustoon. Jos hän olisi aikanaan löytänyt oman koulutusalansa töitä, hän ei olisi päätynyt töihin Vasemmistonuoriin ja aktiivisesti mukaan politiikkaan
Työ Solaris-lomissa oli mielenkiintoista ja ajattelin keskittyä siihen. Sitten päätin, että enää en yritä. Jos vähänkin näyttää siltä, että Uudenmaan erillisratkaisu vaarantaa koko sote-uudistuksen, siitä pitää olla valmis luopumaan. Kyllä sen näkee käytännössäkin, että ihmiset luottavat HUSiin. ITSE AIHEUTETTU Saramon mukaan sote-kriisi on pitkälti itseaiheutettua. Saramon mukaan ero selittyy pitkälti sillä, että espoolaisilla on keskimäärin selvästi enemmän rahaa kampanjointiin. Solaris-lomat ry järjestää sosiaalisia lomia ja omistaa muutaman lomakohteen. En ole ensisijaisesti mikään sotepoliitikko, mutta se uudistus nyt vaan pitää saada eteenpäin. Kansanedustajissa Espoolla on yliedustus, Vantaalla aliedustus, joka tosin vuonna 2019 parani huomattavasti, kun vantaalaisedustajien määrä kaksinkertaistui kuuteen. Saramo on muun muassa valtiovarainvaliokunnassa puolueensa vastaava ja jäsen valiokunnan kuntaja terveysjaostossa. SOTE MAALIIN Eduskunnassa Saramo on ilmoittanut haluavansa viedä soteja sotu-uudistuksia eteenpäin sekä toteuttaa aktiivista ilmastopolitiikkaa. Sain tärkeitä tehtäviä. Siksi on todella surullista, että edellisellä kaudella hukattiin neljä vuotta. Hän katsoo kuitenkin, että aika ei riittäisi kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävien hoitamiseen kansanedustajan työn ja hänen nykyisten vastuidensa ohella. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja KL4_56-57.indd 57 18.3.2020 13.09. Vantaalla se on ollut perustellusti rahasta kiinni, mutta vaikeuksia on Helsingilläkin. Saramo oli sen toiminnanjohtajana. PITKÄ PROSESSI Saramo oli ollut aiemmin viisi kertaa ehdokkaana, edelliset kaksi kertaa tosissaan ja yltänyt varasijalle. Kansanedustajana kannatan sekä Espoon kaupunkirataa että lentokentän kautta kulkevaa Suomi-rataa ja Tampereen yhteyden parantamista, mutta Vantaan valtuutettuna en kannata sitä, että Vantaan pitäisi osallistua Suomi-radan rahoittamiseen. Mutta vantaalaisena katson valtuustossa asiaa pääosin Vantaan näkökulmasta eli miten ratahankkeet parhaiten palvelevat myös Vantaata. Aina kun oli jossain vaaliteltta pystyssä, sotesta tultiin puhumaan. Vantaalla on paljon velkaa, mutta myös omaisuutta ja hyvät tulevaisuudennäkymät. ] Jussi Saramo Syntynyt: 1979 Porvoon mlk Kotikunta: Vantaa Koulutus: Datanomi Ammatti: Kansanedustaja Puolue: Vasemmistoliitto Tärkeimmät luottamustehtävät: Vantaan kaupunginvaltuutettu 2009-, Porvoon kaupunginvaltuutettu 2000–2008, vasemmistoliiton I varapuheenjohtaja Harrastukset: Sulkapallo, kitaransoitto, perheuinti Hyvää Vantaalla + Suomen parhaat liikenneyhteydet, kehärata + Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun + Työpaikkojen määrä Kehitettävää Vantaalla Sote-palvelut kriisissä vuodesta toiseen Osa keskustoista kaipaa perusparannusta Hakunilan suuralueelta puuttuvat raiteet, pikaratikka tarvitaan Aina kun oli jossain vaaliteltta pystyssä, sotesta tultiin puhumaan. Mutta kun Uotila jäi pois ja Arhinmäki vetosi julkisesti, että ryhtyisin ehdokkaaksi, sekä puolueen johdosta että kentältä tuli niin paljon paineita, että päätin sittenkin yrittää vielä kerran. Saramo sanoo olevansa tyytyväinen, kun kunnille saatiin yli miljardi lisää rahaa, mutta se ei riitä, jos rakenteet eivät muutu. Pitää osata erottaa tehtävät. Mutta kyllä vielä pelkäsin, että voisin jäädä oppositiopuolueen takarivin Taaviksi – tämä on hierarkkinen talo. Minulla on subjektiivinen kokemus, että Vantaan imago on viime vuosina noussut huimasti. Espoon kaupunkirata on välttämätön, samoin Turun ja Tampereen yhteyksien parantaminen. Kaikki mahdolliset ennaltaehkäisevät toimet on leikattu ja muutenkin toimintaa on hoidettu rimaa hipoen. Kuntalehti 4 / 2020 57 [ Kuka. myös tien puolueensa ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Vantaalaisena Saramo tukee Uudenmaan erillisratkaisua, mutta ei viimeiseen asti. Nämä eivät ole hänen mielestään ristiriidassa. Saramolla on hyvä käsitys HUSista. Saramo ei koe ongelmaksi yhdistää kuntapolitiikkaa ja valtakunnanpolitiikkaa. Hän pitää joka tapauksessa tärkeänä, että raja-aitaa sen ja perusterveydenhuollon välillä saadaan alas. VANTAAN IMAGO Vantaan on nähty monella tavalla jäävän Espoon varjoon. Kun asiaa ei saa rahallakaan kuntoon, tarvitaan kunnon uudistus. Onneksi kuitenkin lähdin ehdokkaaksi. Sen Saramo kokee myös poliittisessa ilmapiirissä. Omanarvontunto ja itseluottamus ovat nousseet
[ Seuraava numero ] Teema: Työ • Ilmestyy 23.4. Onko esimerkiksi Huittisten Sammun koulun pihassa jälleen piha täynnä lasten pyöriä. Nykyisin kotihoidon piirissä on henkilöitä, jotka eivät tuesta huolimatta enää pärjää kotonaan. Ja määrä on kasvanut runsaasti. Onko arki muuttumassa pääsiäisen jälkeen normaaliin suuntaan. Perehdymme huhtikuun numerossa myös työllistämiskokeiluihin, alueellistamiseen ja kuntaväen rekrytointiin. Hyvällä hoidolla turvaa tulevaisuuteen Koti on siellä, missä on turvallista elää. Canon on apunasi arkiston muodonmuutoksessa. KUNTALEHDEN numerossa 5/2020 teemana on työ. Meillä on tähän ratkaisu, joka tuo turvallisempaa tulevaisuutta. Koronavirus vaikuttaa dramaattisesti kaikkeen, joten tilannetta seurataan tietysti. Lue lisää: bit.ly/canon-arkistonmuodonmuutos Kuva: Kata Sivunen KL4_58-59.indd 58 18.3.2020 13.02. Kysy meiltä lisää! attendo.fi TERVETULOA 2020 LUVULLE! Olisiko aika siirtää julkishallinnon arkisto tähän päivään. Toisaalta tehostetun palveluasumisen piirissä on henkilöitä, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista tukea
KL4_58-59.indd 59 18.3.2020 13.02
• Hankintamenettelyjen ajankohtaispäivä 11.5. 270 verkkokurssia työsuhdeasioista, taloudesta, johtamisesta, myynnistä, viestinnästä, juridiikasta sekä työelämäja digitaidoista, jotka kaikki saat käyttöösi kiinteään kuukausihintaan. • ePrivacyn valmistelu etenee – missä mennään. KoulutusOnline sisältää n. 3.6. 75 € / alv / kk Pyydä tarjous useammalle käyttäjälle myynti@helsinki.chamber.fi Pidä osaamisesi ajan tasalla mm. näillä striimeillä: • Totti Karpela: Kun kollega myrkyttää työpaikan ilmapiirin 16.4. Striimien tallenteet ovat katsottavissa viikon ajan koulutuksen jälkeen. Tarvitset vain nettiyhteyden ja olet mukana koulutuksessa omalta koneeltasi. Päivitä tietojasi ja valloita uusia osaamisalueita verkkokursseilla missä vain, vaikka kotitoimistolla työsi lomassa. • Työoikeuspäivä 2020 12.5. • YSE 1998 ja urakkasopimukset 18.5. Hinta alk. Osallistu kauppakamarin koulutuksiin striimin välityksellä. Kouluttaudu missä vain! Koulutukset kätevästi striimeinä KoulutusOnline työsuhde, talous, digi ja paljon muuta Ilmoittaudu kauppakamarikauppa.fi Kokeile ilmaiseksi koulutusonline.fi www.kauppakamarikauppa.fi Kuntalehti_4_215x250_Striimit_Koulutusonline.indd 1 13.3.2020 15.36.44 KL4_60.indd 60 18.3.2020 13.01