Kuntalehti 4/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KL4_1.indd 1 23.3.2021 13.54. [ Kolumni ] Johanna Vuorelma: Nouseeko alueiden kosto vaaliteemaksi. SE ON SIINÄ! Pormestari Jan Vapaavuoren kausi lähenee loppuaan Nuoret iskevät somevaaleissa Sote-uudistus puhuttaa kuntavaaleissa Miten käy kotihoidon tuen kuntalisän. 4 I 2021 I 1.4
KL4_2-5.indd 2 23.3.2021 13.55
Kuntakentälle löysässä hirressä pitäminen oli raskasta, sillä huhtikuisten vaalien pitämiseen oli valmistauduttava poikkeusjärjestelyin niin itse äänestämisen kuin ääntenlaskennankin suhteen. Jälkikäteen THL kertoi, että oikeusministeriölle toimitettu varsinainen arvio ei sisältänyt näitä hätkähdyttäviä lukuja, vaan ne olivat osa tausta-aineistoa, mallinnuslukuja. Kuntalehti 4 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Oliko THL:n skenaarioluvuissa kyse vain ääneen ajattelusta tyyliin ”näinkin se voisi mennä” vai oman selustan turvaamisesta siinä tilanteessa, että koronan leviäminen riistäytyisi käsistä. Tätä opetusta ei saa unohtaa korona-aikojen joskus siirryttyä muistoihin. Nopeasti muuttuvat tilanteet tarvitsevat nopeasti tehtäviä päätöksiä, mutta erityisesti tarkkaan etukäteen tehtyä viestintäsuunnitelmaa, jota myös noudatetaan. Tilannetta tarkkailtiin, mutta oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan varsinaista varautumissuunnitelmaa siirrolle ei ollut (HS 17.2.). Ja viestinnän sisäinen värinä on näkynyt myös ulospäin kuntakentälle – sekoiluna. JÄRJESTETÄÄNKÖ vaalit aikataulun mukaisesti vai ei. Oikeusministeriö sanoi seuraavansa puolueiden linjaa. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kehotti helmikuun puolivälissä arvioimaan uudestaan kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa. Kun THL:n skenaarioissa kerrottiin, että päivittäiset tartuntaluvut voisivat varsinaisena huhtikuun vaalipäivänä vaihdella 2 600–11 200 välillä, oli selvää, että puolueetkin arvioivat tilanteen uudestaan. Oikeusministeriö sai ansaittua kritiikkiä päätöksen venymisestä, sillä koronatilanteen heikkeneminen oli toki yleisesti nähtävissä ja arvelut vaalien lykkäämisestä jopa syksyyn asti velloivat niin julkisuudessa kuin varsinkin kuntahallinnossa kuukausikaupalla. STT:lle antamassaan haastattelussa Pöysti viittasi koronatilanteeseen ja sanoi vaalien ajankohdasta, että ”olisi tietysti hyvää vaalihallintoa ratkaista mahdollisimman pian se tilanne. kohonnut yli 700:n ja ilmaantuvuuslukukin huonontunut jo lähes 150:een. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Emme tiedä. • KL4_2-5.indd 3 23.3.2021 13.55. VALTIONHALLINNON ja terveysviranomaisten ristiriitainen sisäinen viestintä on osoittautunut koronavitsauksen vastaisen taistelun keskeiseksi haasteeksi. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Oikeusministeriö suhtautui Pöystin kehotukseen maltillisesti. Hajanainen ja keskenään ristiriitainen tiedotus aiheuttaa vain turhaa epävarmuutta ja heikentää niin suuren yleisön kuin myös kuntapäättäjien luottamusta vastuullisiin toimijoihin ja viranomaisiin. Puoluesihteerit olivat päätöksen tekemisessä avainasemassa: vaaleja ei haluttu siirtää. Päivittäisten tartuntojen määrä oli tuolloin Hajanainen ja keskenään ristiriitainen tiedotus aiheuttaa vain turhaa epävarmuutta. Sitten tuli maaliskuun ensimmäinen perjantai ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esitti ministeriölle erilaisia skenaarioita, kuinka pandemia voi Suomessa edetä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Viestintä, viestintä ja viestintä K untavaalien siirto kahdella kuukaudella eteenpäin oli odotettu yllätys. Mutta seuraukset tiedämme. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta on selvää, että jos vastuullinen viranomainen kertoo pandemian räjähtämisen mahdollisuudesta, ei ministeriöllä ole mitään muuta tietä kuin viheltää peli poikki ja siirtää vaalit. Sitä ei ole hyvä jättää viimeisille teknisesti mahdollisille päiville”. Tuolloin päivittäisiä tartuntoja oli alle 400 ja ilmaantuvuusluku 95
• Kunnanjohtajien kokema häirintä ja stressi ovat lisääntyneet selvästi • Maakuntaveroselvitys paljasti huolen alueiden eriarvoistumisesta [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren Helsingin kaupungintalolla. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Sami Kilpiö Tuija Telén: Epäluottamus oli kova juttu eikä viime vuosi ollut helppo. [ Lakiklinikka ] 60 Vaaliviranomaisen toiminnan puolueettomuuden kulmakivet [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntaura houkutti poliisia [ Luottamuksella ] 64 Asukasaktiivi turhautui [ Seuraava numero ] 66 Teema: Sote ja hankinnat KL4_2-5.indd 4 23.3.2021 13.55. 15 Kirjat, Tape [ Teema: Suuri kuntavaalinumero ] 16 Ei vain pukumiesten asia! 20 Kotipaikka kiinnostaa, kuntapolitiikka ei 21 Innostavatko videot. 40 Lahden pannukakku 44 Oulun konsensus katosi kuntaliitoksessa 48 Karkkila pyristelee eroon johtamiskriisistä [ Kolumni ] 53 Johanna Vuorelma: Nouseeko alueiden kosto vaaliteemaksi. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kohta vapaa [ Alussa ] 12 Kuntavaalit 13 Sanottua, Kesäkunnat 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 48 Jan Vapaavuori: Kun panee itsensä peliin, altistaa itsensä myös kritiikille. 6 [ Sisältö 4/2021 ] Kuva: Laura Oja s. 22 Analyysi: Sote nousee taas 28 Riitelystä puntaroivaan keskusteluun 31 10 kysymystä vaalinäkymistä 32 Lapuan lempilapsi ja isojen kuntien kiistakapula 36 Missä noviisit onnistuivat. 54 Etätyössä viihdytään, terveysala kuormittuu [ Kunnan töissä ] 56 Tiedon on kuljettava yllätystenkin keskellä [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Koronavaalit II [ Lakia lukien ] 59 Käytöstavat kuriin valtuustosopimuksella
s. Kuva: Jussi Vierimaa • Kunnanjohtajien kokema häirintä ja stressi ovat lisääntyneet selvästi • Maakuntaveroselvitys paljasti huolen alueiden eriarvoistumisesta • Sote-rahoitusarvioiden päivitys viivästyy • Kyyjärveä yritetään nyt yhteen Karstulan kanssa • Kuuntele kuntavaalipodcast: kuntalehti.fi/podcast KL4_2-5.indd 5 23.3.2021 13.55. 28 Maija Setälä: Huhtikuussa olisi oltu vielä liikaa koronan kourissa. 16 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Jussi Partanen Jere Hännikkälä: Meistä nuorista tuntuu siltä, että olemme helppo säästökohde. 32 Kuva: Timo Aalto Jenni Latvala: En halua viedä vielä Einoa päiväkotiin
6 Kuntalehti 4 / 2021 [ Hän ] KOHTA VAPAA Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren, kok., vauhdikas kausi lähenee loppuaan. Helsinkiin haluttiinkin näkyvä johtaja. Olen yrittänyt vastata huutoon. KL4_6-11.indd 6 23.3.2021 14.02
KL4_6-11.indd 7 23.3.2021 14.02. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren työtiloista pääsee kaupungintalon parvekkeelle, josta avautuu näkymä Katajanokalle, Kauppatorille, merelle ja Esplanadin puistoon. Kuntalehti 4 / 2021 7
Molempien hallitusten kanssa on ollut yhtä vaikeaa. Kaikki johtamisen kehittymistä ja työilmapiiriä koskevat tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että tässä kaupungissa tilanne on valtuustokauden aikana parantunut. Kiistoista on tullut vähän legenda, ikään kuin koko ajan oltaisiin napit vastakkain. Pormestarimalliin liittyvät heikkoudet ovat antaneet kipinää ristiriidoille. Sellaisten asioiden pyörittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja operatiivista kyvykkyyttä, ei suosioääniä, hän sanoo. VIITERYHMÄN YLÄPUOLELLE Ristiriitojen taustalla Helsingissä on Varmasti minussa on rosoa ihan riittävästi ja konflikteja olisi voinut välttää toimimalla jollakin fiksummalla tavalla. Vapaavuori ei halua millään tavoin kommentoida tapahtumia. Hän huomauttaa, ettei kukaan ole täydellinen – kaikki tekevät mokia. [ Hän ] 8 Kuntalehti 4 / 2021 T ämä kevät ei mennyt Jan Vapaavuoren nuottien mukaan. Vuosi sitten noin 40 prosenttia kaikista koronatapauksista oli Helsingissä. On kuitenkin yksittäisiä ministereitä, joiden kanssa on aina ollut helppoa työskennellä – molemmissa hallituksissa, hän muotoilee. Väärät tiedot oli pakko korjata. Vapaavuori ei kuitenkaan paljasta, mitä hän tekee pormestaripestinsä jälkeen työkseen. Kun nykyinen hallitus toi sote-esityksensä loppuvuonna eduskuntaan, Vapaavuori julisti päivän ”surun ja murheen päiväksi”. Ei ole mitään sellaista, mistä voisi vielä ilmoittaa, hän kuittaa. Kun Marin arvosteli yleisesti rajoitusten purkamista, Vapaavuori hiiltyi ja väitti Marinin syyllistävän lapsia ja nuoria. JOHTAMISONGELMIA Helsingin johtamisongelmia on puitu runsaasti julkisuudessa. Vapaavuoren omassa puolueessa kokoomuksessa koettiin yllättäviä käänteitä, kun viestintäyrittäjä ja entinen poliitikko Kirsi Piha vetäytyi pormestarija vaaliehdokkuudestaan. Miten päästään eroon homekouluista, miten saataisiin jonotusajat terveyskeskuksiin lyhenemään tai miten rakennetaan uutta päiväkotiverkkoa eivät ole puoluepoliittisia kysymyksiä. Kerron sitten, kun on jotakin. ”YLIDRAMATISOINTIA” Vapaavuori palasi paraatiovesta politiikkaan viime kuntavaaleissa ennätyksellisellä lähes 30 000 äänellä. Ja pyrin muutoinkin pysyttelemään mahdollisimman kaukana siitä, kuka minun seuraajakseni tulee. Ikävä kyllä se liittyy poliittiseen keskusteluun, jota sosiaalinen media voimistaa. Puolueen pormestariehdokkaaksi Helsinkiin valittiin pikaisesti kansanedustaja Juhana Vartiainen. Vapaavuori lupaa kuitenkin tukea seuraavaa pormestaria. Taustakeskusteluissa Vapaavuorta moititaan liian suorasanaiseksi, töykeäksi, kärsimättömäksi ja ylimieliseksi. Me saamme parempia tuloksia millä tahansa mittarilla. Vapaavuoren johtamistyylistä on kuultu valituksia, ja apulaispormestareidenkin kanssa hänellä on ollut hankaluuksia. Kaupunkilaisten mandaatti oli vahva – myös horjuttamaan Juha Sipilän, kesk., johtaman hallituksen soteja maakuntauudistusta, joka kaatuikin lopulta perustuslaillisiin ongelmiin. Kuntavaalien siirto kesäkuulle oli hänelle pettymys. Vapaavuori ärähti silloin suojavarusteiden riittämättömyydestä, koska ”valtiovallan puolelta tuli tietoja, jotka eivät pitäneet paikkaansa”. Innokas urheilumies ja Olympiakomitean tuore puheenjohtaja seuraa tietysti heinä-elokuun vaihteessa Tokion olympialaisia. Vapaavuoren mielestä on selvää, että pormestarimalliin ja yksittäisten ihmisten persooniin liittyy jännitteitä. Kun panee itsensä peliin, altistaa itsensä myös kritiikille. Tänä vuonna nousi esille pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän linjaus ja kaupunkien päätös avata lasten ja nuorten harrastustoiminnat. Kiistoja ylidramatisoidaan ja ylikorostetaan, sillä 90–95-prosenttisesti olemme olleet samoilla linjoilla. Vapaavuori on ollut systemaattisesti sitä mieltä, että uudistus oli huono, koska pormestarimalli ylipolitisoi kaupungin johtamista ja korostaa tappelevien puolueiden roolia. Nyt työt jatkuvat vielä täällä, hän tuumaa hulppeassa työhuoneessaan Helsingin kaupungintalolla. Kerrataanpa muutamia kähinöitä. Kaupungin johtaminen on vaativa operatiivinen tehtävä, josta 80–90 prosenttia on täysin epäpoliittista. Ne ovat varsin vaikeita asioita. Vapaavuori tuntuu ärhentelevän tämän tästä varsinkin pääministeri Sanna Marinin, sd., kanssa. Toisaalta häntä kehutaan energiseksi, suoraksi, luotettavaksi ja rennoksi. Varmasti minussa on rosoa ihan riittävästi ja konflikteja olisi voinut välttää toimimalla jollakin fiksummalla tavalla. En halua koskea siihen pitkällä kepilläkään. Helsinki on hyvin halukkaasti ja nöyrästikin seurannut hallituksen linjauksia ja mennyt niiden mukaisesti. Kaksikon sanailu jatkui myös siinä vaiheessa, kun keskusteltiin rajojen pakkotestauksesta. Tulee kuka tahansa ja mistä poliittisesta puolueesta tahansa, autan tietenkin kaikessa, missä seuraajaksi valittu apua mahdollisesti haluaa. Vapaavuoren pormestarikausi piteni, koska uusi pormestari valitaan vasta elokuun alussa. Ei siis kelpaa sekään. KL4_6-11.indd 8 23.3.2021 14.02. Ne eivät saa hämärtää sitä, että asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Vapaavuori huokaa teatraalisen syvään
myös pormestarin ylivertainen asema verrattuna apulaispormestareihin. Kuntalehti 4 / 2021 9 . Vapaavuoren mielestä pitää muistaa, että Helsingillä on tietty rooli korostaa koko kuntakentän näkemyksiä varsinkin sellaisissa asioita, joissa on jännitteitä hallituksen kanssa. Se on systeemin vika, Vapaavuori sanoo. Kuntavaalien lähestyessä yltyy valitus siitä, että varsinkin Helsingissä kuntavaalit pyörivät liikaa pormestariehdokkaiden ympärillä. Sen jälkeen, kun pormestari on tullut valituksi, pitää pystyä nousemaan oman viiteryhmän yläpuolelle ja ymmärtää, että on koko kaupungin pormestari. Minulle on tärkeää, että jos olen eri mieltä kokoomuksen kanssa, sitten olen. Porvarihallituksen aikana Helsingin valtuutetut olivat tukemassa minua sote-uudistuksen vastaisessa taistelussa omaa puoluettani vastaan. Helsingin pormestari voi olla mukava tai vähemmän mukava ihminen, räyhäkkäämpi tai vähemmän räyhäkäs, aktiivisempi tai passiivisempi, mutta pitäisi pystyä luottamaan, että hänen motiivinsa on ajaa kaupungin ja kaupunkien asiaa eikä jonkun poliittisen puolueen asiaa. Olen ihan yhtä näyttävästi eri mieltä kokoomuksen kanssa kuin demareiden kanssa sitten kun olen. Jan Vapaavuori jatkaa pormestarina elokuun alkuun asti, kun uusi kaupunginvaltuusto valitsee hänen seuraajansa. Vapaavuorella onkin viesti seuraajilleen. Vapaavuori myöntää, että demokratian kannalta pormestarimallissa KL4_6-11.indd 9 23.3.2021 14.02. Hän on pyrkinyt johdonmukaisesti epäpolitisoimaan pormestarin tehtävää ja uskoo pääosin onnistuneensa. Nyt kaupunkipoliitikot ovat hyvin yhtenäisesti tukeneet minua lasten ja nuorten liikunnan turvaamisessa sellaista hallitusta vastaan, jossa on joidenkin muiden helsinkiläisten puolueiden edustajia. Hassua, että samaan aikaan halutaan ja pelätään korostaa pormestariehdokkaita. Kun paikoille tullaan kilpailevista puolueista, mukana on jo valmiiksi jännitettä, joka ei ole näiden persoonien vika
Ehkä Kuntaliitto on oppinut paJan Vapaavuori valittaa, ettei kuntakentällä ja valtiovallalla ole tarpeeksi yhteistyötä. Olen yrittänyt vastata huutoon. Kapinaryhmäksikin alussa kutsuttu 21 kaupungin C21ryhmä on kokoontunut säännöllisesti, viimeksi maaliskuun alussa. Ryhmän roolia on jonkin verran ihmetelty. Yhteistyön puute näkyy hänestä myös koronatiedottamisessa. Olen vakuuttunut siitä, että se on tuonut todella paljon lisäarvoa ja hyödyttänyt kaikkia osallistujia. Ja kaikki olisivat voittaneet. On hankalia ja nopeasti muuttuvia tilanteita. On toinenkin huomiota herättänyt ”Vapaavuoren ryhmä”. On tärkeää, että suurimmilla kaupungeilla on tällainen foorumi, jossa voidaan ylimmällä tasolla yhdessä miettiä isoja, kaikkia koskettavia asioita. Esimerkiksi marraskuussa ryhmä ehdotti yleisötilaisuuksien kieltämistä pääkaupunkiseudulla. Verrattuna useimpiin muihin maihin, me olemme varmasti pärjänneet vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Ei kukaan voi tässä täydellisesti onnistua, ja virheitä sattuu. Erityisen iloinen Vapaavuori on siitä, että myös THL on saatu samaan pöytään. Vapaavuori huomauttaa, että mallin rakentajat ovat hakeneet etenkin sitä, että pormestarista tulisi kaupunginjohtajaa näkyvämpi ykköshahmo. Joskus tulee fiilis, että kuntakenttää ei päästetä keskustelemaan valtiovallan kanssa, jottemme näkisi valtiovallan sisäisiä ristiriitoja. Tuli kymmenen hengen osallistumisraja. [ Hän ] 10 Kuntalehti 4 / 2021 on etujakin, koska vaalituloksella on suurempi vaikutus kaupungin johtamiseen. ”Kuutoskaupunkien” eli kuuden suurimman kaupungin ryhmän toiminta on jo vakiintuneempaa. Valtiovalta saisi hyvän näkymän käytännön ruohonjuuritason toimintaan, jota me täällä kaupungeissa ja kunnissa joka päivä teemme. Korona-aikana ryhmän rooli on ollut vähäisempi, koska kaupungit ovat niin erilaisessa koronatilanteessa. Pormestarilla on enemmän liikkumatilaa julkisuudessa kuin virkakaupunginjohtajalla, mutta epäpoliittinen kaupunginjohtaja on paremmin suojassa ympärillä pyörivältä loiskiehunnalta. Päätöksestä vastaava AVI päätyi silti siihen, että niitä ei voi kieltää kokonaan. Valvotaan jäljelle jäävän kunnan etua ja intressiä. Hänen mielestään valtiovaltakin hyötyisi paremmasta yhteistyöstä. Vapaavuori huomauttaa, että ryhmän perustamisen taustalla oli se, että pandemian ykkösaallon jälkeen valtiovalta ilmaisi selkeästi, että päätöksenteko siirtyy alueille ja paikalliselle tasolle. Totta kai siellä muodostetaan yhteistä näkemystä, mutta sen jälkeen muodollisen päätöksen tekee joko kaupunki, AVI tai jossain tapauksessa HUS, Vapaavuori selittää. VAPAAVUOREN RYHMIÄ Vapaavuoren aloitteesta viime syksynä rakennettiin pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä, jossa ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi myös HUS, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja THL. On paljon eri viranomaisia, jotka viestivät kukin tavallaan. Kuntaliiton rooli on paljon laajempi. VUOROPUHELU EI TOIMI Vaikka Vapaavuori vähättelee koronavuoden kiistoja hallituksen kanssa, hän sanoo pettyneensä siihen, ettei valtiovallan ja kuntakentän vuoropuhelu toimi. Ei saa olla ankara ja julma. Korona-ajan jälkeisessä maailmassa, varsinkin, jos sote-uudistus toteutuu, C21-ryhmää tarvitaan entistä enemmän. Ei saa olla ankara ja julma. Meillä on ollut parempi ymmärrys kokonaisuudesta ja tulokulmista, mikä on johtanut parempaan päätöksentekoon. Aina ei ehditä, haluta, tajuta tai viitsitä koordinoida riittävästi. Ehkä etu on myös se, että pormestari antaa paremmin kaupungille kasvot. Sittemmin yhteistyö on kohentunut. Vapaavuoren mielestä C21-ryhmä ei yritäkään kilpailla kuntien edunvalvontajärjestön Kuntaliiton kanssa. Hän vakuuttaa, että paremmalla vuoropuhelulla kuntakentän kanssa hallitus olisi onnistunut tekemään parempaa lainsäädäntöä, parempia linjauksia ja ennakoimaan paremmin ongelmia. THL:ssä on nähty, että heille on hyötyä olla mukana ja etenkin meille on paljon hyötyä siitä, että THL on mukana. Toki hän myöntää, että tilanne on ”järjettömän vaikea”. KL4_6-11.indd 10 23.3.2021 14.02. Vapaavuori epäilee, että hallituksen sisäisillä erimielisyyksillä voi olla vaikutusta nihkeään suhtautumiseen. Vapaavuori tosin ehti väläyttää Helsingin mahdollista eroa Kuntaliitosta. Heti pormestarikautensa alussa Vapaavuori kutsui maan suurimpien kaupunkien johtajat koolle pohtimaan yhteisiä asioita. Olen todella ylpeä ryhmän perustamisesta. Kyseessä on epävirallinen koordinaatioelin, kriisiajan organisaatio
Eivät he paljon etätöitä tee. Ei Helsingissä ole mitään vikaa. Kuntien välinen muuttotappio oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lähes tuhat henkeä. Voi olla, että pari päivää ennen vaaleja 2 000 ihmistä määrätään karanteeniin. • Ei Helsingissä ole mitään vikaa. Vapaavuori on varma, että koronan johdosta monipaikkaisuus ja etätyö lisääntyvät, mutta hänen mielestään etätyön roolia myös liioitellaan. Infot jatkuvat, sillä korona ei ota laantuakseen. Korona on saattanut vaikuttaa, mutta sitä pitää vielä tutkia. KL4_6-11.indd 11 23.3.2021 14.02. Maan suurimmalla työnantajalla Helsingin kaupungilla on 37 000 työntekijää, joista noin 15 000 työskentelee sotessa. Viereiseen huoneeseen on viritelty telineille valtava sininen lakana. Se koskee melkein kaikkia isoja kaupunkeja. Kaikkea ei tietysti tiedetä. Sellaiseenkin pitää varautua. Turvallisia kuntavaalejakin pitää suunnitella. Hän ei usko, että Helsingin vetovoima vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia hakevien nuorten ja vanhemmankaan ikäpolven joukossa häviäisi. Erikielisten Helsinki-tekstien edessä Vapaavuori pitää koronainfojaan kaupunkilaisille. Vapaavuori vakuuttaa, että Helsingissä vaalit pystytään järjestämään turvallisesti, kunhan vaalivirkailijoita valitaan olennaisesti enemmän kuin aiemmin ja varaudutaan kotiäänestyksen huikeaan kasvuun. Pitää ymmärtää, ettei sairaanhoitaja, poliisi, kaupan kassa tai apteekkari voi heittäytyä etätöihin. Viime vuonna Helsinki kuitenkin hävisi eniten kuntien välisissä muutoissa ja putosi dramaattisesti vetovoimaisimpien kaupunkien kärjestä. Jopa Helsingillä, jolla on ylivoimaisesti suurimmat resurssit, on totta kai paljon hyötyä erilaisista Kuntaliiton palveluista. Tällä erää pormestarilla on kuitenkin muuta miettimistä. Pääkaupunki kasvaa vuosi vuodelta. ] Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Jan Vapaavuori • Syntyi vuonna 1965 Helsingissä • Asuu Helsingissä • Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1989 • Helsingin pormestari kaudella 2017–2021 • Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1996 • Toimi 1990-luvulla kokoomuksen eri tehtävissä, mm. Hiipuuko Helsingin vetovoima. HIIPUUKO VETOVOIMA. Kuntalehti 4 / 2021 11 [ Kuka. Länsimetron ja Kehäradan valmistuminen on vetänyt asukkaita uusille asuinalueille Espooseen ja Vantaalle. ministereiden avustajana • Urheilumarkkinointiyhtiö Track & Field Finland Oy:n toimitusjohtaja pari vuotta, kunnes valittiin kansanedustajaksi Helsingistä vuonna 2003 • Asuntoministeri ja pohjoismainen yhteistyöministeri vuosina 2007–2011, elinkeinoministeri loppuvuodesta 2012 kevääseen 2015, jolloin ei asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa • Euroopan investointipankin pääjohtaja vuodesta 2015 kevääseen 2017 • Naimisissa Outi Vapaavuoren kanssa • Harrastaa monipuolisesti liikuntaa golfista lenkkeilyyn ja tenniksestä kuntosaliin, mutta myös pihaja puutarhatöitä remmin ymmärtämään meitä, ja me olemme oppineet ymmärtämään paremmin Kuntaliittoa. On erittäin todennäköistä, että kaupungistumisen megatrendi jatkuu. Vapaavuori ei näe syytä huoleen. Nyt asukkaita on jo noin 660 000
toukokuuta • Ennakkoäänestys kotimaassa tiistaista 26. kesäkuuta. Oikeusministeriötä on moitittu muun muassa siitä, että turvallisten vaalien valmisteluissa on lähdetty liian myöhään liikkeelle. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on tyytyväinen siirtoratkaisuun. Toivotaan, että se onnistuu, Jääskeläinen sanoo. elokuuta. Virkamiesten esitys tyrmättiin. toukokuuta • Ehdokasasettelun vahvistus perjantaina 14. elokuuta vai 1. • Vaalipäivä sunnuntaina 13. toukokuuta tiistaihin 8. Elokuun alkua kannattavien mielestä syyskuun alku olisi budjettivalmistelun kannalta liian myöhäinen. Kesällä tehtiin ensimmäisiä riskikartoituksia, ja projekti alkoi 1. Eduskunta hyväksyi tämän aikataulun. Jos rokotukset etenevät ja koronatilanne laantuu kesällä niin kuin on ennustettu, vaalijohtaja arvelee, että äänestysinto pystytään pitämään entisellä tasolla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta näki kuitenkin, että valtuustokauden pitäisi alkaa 1. huhtikuuta • Ehdokashakemusten jättöpäivä tiistaina 4. KUNTAVAALIEN siirto huhtikuusta kesäkuulle kismittää edelleen erityisesti perussuomalaisia. elokuuta Vaalien aikataulu • Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä eli missä kunnassa kukin on äänioikeutettu perjantaina 23. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,9. Syyskuuta kannattavat taas ovat muistuttaneet, että elokuun alussa alkava valtuustokausi tarkoittaa sitä, että valmistelut ja koulutus on aloitettava heinäkuussa, keskellä lomakautta. Jos se oli jonkun mielestä myöhään, niin ei sitten voi oikein mitään. Siksi valiokunnan mielestä on perusteltua, että uusi valtuusto aloittaa mahdollisimman pian vaalituloksen selvittyä. Nykyinen valtuusto on pitänyt korona-aikana kokouksiaan osin hybridimallilla, osa valtuutetuista on Sibeliustalolla ja osa osallistuu etäyhteyksillä. Koska perustuslakivaliokunta pyrkii yleensä yksimielisyyteen ratkaisuissaan, vaalien siirtoa vastustaneet perussuomalaisetkin esittivät valiokunnassa kuntavaalien siirtoa kesäkuulle ja samalla valtuustokauden aloittamista elokuussa. Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan muistutti (HS 21.3.), että perustuslakivaliokunta ottaa kantaa vain siihen, onko hallituksen esitys perustuslain mukainen vai sen vastainen. Perustuslakivaliokunnan mielestä uuden valtuuston valitsemisen ja vaalituloksen vahvistamisen vuoksi nykyiset valtuustot menettävät vaaleihin perustuvan poliittisen legitimiteettinsä. 12 Kuntalehti 4 / 2021 [ Kuntavaalit ] KUNTAVAALIEN siirto kesäkuun puoliväliin siirtää valtuustokauden alkamisen elokuun alkuun. PERUSTUSVALIOKUNTA moitti mietinnössään, että ehdotus vaalien siirrosta tehtiin merkittävän myöhään suhteessa alkuperäiseen vaalipäivään. Varmaan se on hyvä ratkaisu, kun tautitilanteen on ennustettu muuttuvan pahemmaksi juuri huhtikuussa. Kunnille on iso urakka panna se yksi lisäviikko siihen alkuun. Oikeusministeriön virkamiehet esittivät tosin jo helmikuun alussa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille, r., ja puoluesihteereille, että vaalit siirrettäisiin syksyyn. Valtuustokauden alkua veivattiin maaliskuussa kahden vaihtoehdon välillä. kesäkuuta • Valtuustot aloittavat työnsä 1. Runsasta kuukautta myöhemmin oikeusministeri ja puoluesihteerit, perussuomalaisten puoluesihteeriä lukuun ottamatta, olivat valmiita esittämään vaalien siirtoa kesäkuulle. Valtuustokausi alkaa 1. Kuntaliitossa pohdittiin kompromissina uuden kauden aloitukseksi elokuun puoliväliä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 10. KL4_12-15.indd 12 23.3.2021 14.04. Oikeusministeriö ehdotti ensin, että valtuustokausi alkaisi elokuun alussa, mutta myöhemmin päätyi kuntien enemmistön kannan takia syyskuuhun, joka jäi hallituksen esitykseen. elokuuta Perussuomalaisten mukaan vaalien siirtoa ei ollut tarpeellista periaatteellisesti vastustaa, koska vaaleja ei voi enää järjestää. syyskuuta, hän toteaa. KUNTIEN kannat olivat toki erilaisia. kesäkuuta • Tulokset vahvistetaan keskiviikkona 16. Jääskeläinen huomauttaa, että valmistelut alkoivat viime kesänä. kesäkuuta asti • Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta 2. maaliskuuta mennessä 181 kuntaa. En usko, että äänestysprosentti romahtaa edellisistä kuntavaaleista. syyskuuta. • Martta Nieminen Kuva: Lauri Rotko Lahden kaupunginvaltuustokin aloittaa uuden kautensa elokuun alussa. Vastanneista 62 prosenttia oli syyskuun alun kannalla, 32 prosenttia elokuun alun kannalla ja neljä prosenttia kannatti syyskuutakin myöhempää ajankohtaa. Kesäkuun kuntavaaleissa ennakkoäänestysaika on pidennetty kahteen viikkoon. Kuntaliitto keräsi heti vaalien siirtolinjauksen jälkeen kuntien mielipiteitä siitä, tulisiko uusien valtuustojen aloittaa kautensa 1. kesäkuuta lauantaihin 5
kesäkuuta ilmestyvässä Kuntalehden numerossa 6/2021, jonka teemana on Kuntien markkinointi. Ärähtää pitää, jos on tarve. Ilmoittaa voi myös tapahtumasta. ”KARKEASTI puolet hoivakodeista on yritysten tai järjestöjen omistuksessa. Minkä takia juuri sinne kannattaa tulla. ”VIELÄ vähän aikaa sitten näytti, että puoluesihteerit halusivat järjestää kuntavaalit huhtikuussa vaikka kuolleen ruumiin ylitse. Usein tarvitaan puoluetta kertomaan, että ihminen saa tukea.” Tutkija Josefina Sipinen Tampereen yliopistosta Polemiikissa. ”TWITTER on kanava niille, joiden helpossa, liioitellussa työssä mikään ei häiriinny, jos kuluttaa työpäivän videoklipin kelaamiseen ja kommentointiin.” Kirjailija ja käsikirjoittaja Jyrki Lehtola kolumnissaan Ilta-Sanomissa. Herttileijaa, kokoomushan ehtii siinä ajassa vaihtaa Helsingin pormestariehdokasta vielä parikin kertaa!” Toimittaja Pekka Ervasti Polkom-palstalla Suomen Kuvalehdessä. Kuntalehti 4 / 2021 13 [ Kesäkunnat ] [ Sanottua ] ”VINKKI numero yksi: Kun käsiteltävä asia on sinulle tärkeä ja tiedät antavasi lisäarvoa keskustelulle, käyttäydy huonosti eli ilmaise mielipiteesi suoraan. Keskustelemme väitteiden rakentamisesta paljon." Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Ville Seuri Journalistissa. ”VAALIKONE ei ole lelu tai viihdettä. MIHIN opastaisit kuntaan tulevat vieraat ensi kesänä. Suomalaiset matkailevat todennäköisesti viimekesäiseen tapaan ahkerasti kotimaassa. Kuva: Liisa Takala KL4_12-15.indd 13 23.3.2021 14.04. Paatero vie vieraansa mielellään Katariinan meripuistoon Kotkansaarella. Tarkkailkaa sähköpostia huhtikuun puolivälissä! • Martta Nieminen Mihin kesämatkailija menisi. Tähän minua opastivat jo 1990-luvulla Koripalloliiton palkkaamat kansainväliset tapakouluttajat: viittaaminen on vain kiireettömän asian käsittelyä varten. Kaikkein tärkein vinkki: noudata valmennuksen perusohjetta, eli kun keskeytät, sano sanottavasi seitsemässä sekunnissa tai vaikene kokonaan.” Suomen koripallojoukkueen valmentaja Henrik Dettmann kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Nähtävyys voi olla vaikka joku museo, näyttely, muistomerkki, rakennus, kylätai kaupunkimiljöö, näköalapaikka, pyöräily-, patikkatai melontareitti – ihan mitä vain. Jos kamera on pois päältä, et ole henkisesti läsnä. Kuntaministeri Sirpa Paatero esitteli viime kesänä Kuntalehdessä kotikaupunkinsa Kotkan nähtävyyksiä. Yhtäkkiä puolueille tulikin pari kuukautta lisää kampanja-aikaa. Vinkki numero kaksi: Pidä kamera päällä, että muut osanottajat näkevät kasvosi. Järjestetäänkö siellä joku tapahtuma. Jos kunnat ajavat tämän joukon ahtaalle, se näkyy hoivan laadussa ja lähihoivan paikkapulana." Toimittaja Seija Holtari kolumnissaan Talouselämässä. Mieli muuttui miltei yhdessä yössä. Mikä on parasta omassa kunnassasi. Kaikki kunnat saavat huhtikuun puolivälissä Kuntalehdeltä sähköpostia, jossa kysytään kunnan kiinnostavinta nähtävyyttä, johon voi tutustua, kunhan ottaa huomioon koronatilanteen. Kunnissa ympäri maata on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että kerromme kiinnostavista kohteista 3. ”KUNTAVAALIEHDOKKUUS on iso päätös, sillä ihminen joutuu pyrkimään julkisuuden henkilöksi
1980-LUVULLA Heinolassa syntyi ajatus järjestää kutsukilpailu veistoksesta Lyseonmäen lukion pihalle koulun vuosijuhlan kunniaksi. Mutta etenkin hänet muistetaan lystikkäästä koristeja käyttökeramiikastaan, jota Juurikkala suunnitteli Arabialle vuosina 1946–1960. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön samana vuonna. Hän myös teki urallaan lukuisia mitaleja. Veistoksen valmistuminen kesti arvioitua pitempään ja sisälsi monia vastoinkäymisiä, kertoo Juuti. Anja Juurikkala syntyi Heinolassa vuonna 1923 kauppias-maanviljelijä-perheeseen. 1960-luvulla hän opiskeli klassista kuvanveistoa Suomen taideakatemiassa ja myöhemmin Milanossa. Sen hirsi viittaa Jyrängön siltaan, joka rakennettiin vuonna 1932. Ilves viittaa Hämeen vaakunaan. Juurikkalan ehdotus Kevään tuli voitti kilpailun, ja teos Tulenkanta ja valmistui kolme vuotta myöhemmin vuonna 1987. ] HEINOLAN kaupungin taidekokoelmaan kuuluu yli tuhat työtä, joista moni on sijoitettu kaupungin tiloihin. [ Mikä vaakuna. Hän lahjoitti aikanaan Heinolan taidemuseolle mittavan kokoelmansa sekä perusti säätiön, jonka kartuttaa sitä edelleen lahjoituksin. • Katja Martelius Heinola: Tulenkantaja (1987) Kuva: HKMA HEINOLAN kaupungin vaakunan aiheena on ilves. Vastoin perheensä ja yhteiskunnan odotuksia Juurikkala hakeutui Taideteolliseen keskuskouluun ja päätyi Arabian tehtaan taideteollisuusosastolle suunnittelijaksi. Tulenkantaja on Juurikkalan tunnetuin veistos. Suurille ikäluokille on tuttu Heluna-niminen maitokannu, jonka kyljessä on hauska lehmän kuva. Se oli jo kaupungin aiemmassa vaakunassa vuodelta 1842. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat”. Tulenkantaja ei ole ainoa Juurikkalan julkinen veistos Heinolassa. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers. Ideoinnin pohjaksi annettiin runoilija Uuno Kailaan (1901–1933) ja kirjailija Arvi Kivimaan (1904–1984) elämä ja taide. Molemmat olivat kotoisin Heinolasta ja käyneet Heinolan Yhteiskoulua – kuten Juurikkalakin – ja molemmat olivat tulleet tunnetuiksi kirjallisuutta modernisoineen Tulenkantajat-liikkeen keskeisinä hahmoina. On myös saalis hampaidensa välissä hiippaileva Kalakissa (1970) sekä naispatsas Flora (1980) taidemuseon pihassa. Muutenkin Juurikkala on Heinolan kaupungin taidekokoelman kannalta keskeinen henkilö. KL4_12-15.indd 14 23.3.2021 14.04. Hän kuitenkin ajatteli onnistuneensa saamaan siihen tunnelman, mikä oli tärkeintä. Koulunsa hän kävi Heinolan Yhteiskoulussa. Amanuenssi Sirpa Juuti Heinolan museoista valitsee kunnan aarteeksi kuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Anja Juurikkalan (1923–2015) suuren pronssiveistoksen Tulenkantaja (1987), joka esittää soihdunkantajaa. Kiirekin prosessissa tuli, ja siksi Juurikkalan mielestä veistoksessa oli lopulta monia puutteita. 14 Kuntalehti 4 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Muuten Heinolan kaupungin vaakuna on täysin uusittu. Juurikkala suunnitteli myös useita lastenastiastoja, koristelautasia ja eläinfiguureja, jotka herättävät monissa mieluisia muistoja. Hänen suosikkimotiivejaan olivat eläimet ja rehevät naiset. Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi sen syyskuussa 1958
Puheen on puhuteltava ja liikutettava yleisöä. Huomio siirtyy hetkessä pois puhujasta, jos puheessa ei ole päätä eikä häntää tai puhuja ja hänen sanomansa ovat epäkiinnostavia. Kuntalehti 4 / 2021 15 [ Tape ] [ Kirjat ] vaaleissa mukana myös UNNA Lehtipuun ja Antti Mustakallion tuore kirja Elämäsi paras puhe kannattaa lukea kaikkien niiden, jotka joutuvat ja saavat pitää julkisia puheita. Hyvällä puhujalla on valtaa KL4_12-15.indd 15 23.3.2021 14.04. Jos puhetaidolliset hienoudet jättää sikseen, kannattaa ainakin miettiä puheensa rakenne. Esimerkiksi kesäkuussa valtuustoihin valittavilta odotetaan myös jonkinlaisia puhetaitoja. On otettava huomioon kohdeyleisö, sen taustat, odotukset ja tunnetilat. Alma Talent 2021. Hyvin valmistettu puhe, harjoittelu nauhurin kanssa tai koeyleisön edessä toimivat hyvänä apuna. Aloitus, keskikohta ja lopetus ovat puheen osat ja niillä on oma merkityksensä, kirjoittajat opastavat. Hän, joka osaa esittää asiansa asiantuntevasti, vakuuttavasti ja taitavasti, kasvattaa valtaa. Merja Ojansivu Unna Lehtipuu, Antti Mustakallio, Elämäsi paras puhe. Valtuustoissa muodostuu helposti käsitys hyvistä ja asiallisista puhujista, jaarittelijoista ja helppoheikeistä. Kuulijoiden tunteisiin vetoaminen ja henkilökohtaiset tarinat antavat ytyä puheelle. Kokeneina puhetaidon valmentajina ja puheiden kirjoittajina kirjan tekijät vakuuttavat, että pahastakin esiintymisjännityksestä kärsivä voi oppia hallitsemaan pelkonsa ja kehittyä hyväksi puhujaksi. Tärkeää on tietysti hallita itse asia, mutta hyvään puheeseen se ei riitä. Kirja sisältää runsaasti käytännön ohjeita, joilla pääsee hyvin liikkeelle. Kuten jokainen seminaareissa tai vaikkapa kunnanvaltuustoissa istuva tietää, yleisön huomiosta kilpailevat kännykät ja läppärit
KL4_16-35.indd 16 23.3.2021 13.58. 16 Kuntalehti 4 / 2021 EI VAIN PUKUMIESTEN ASIA! Nuoret porilaiset haluavat rakentaa kotikaupungistaan elinvoimaisen ja nuoria asukkaita houkuttelevan. Kunnallispolitiikan sisäpiireihin pääsy tuntuu heistä usein vaikealta, mutta somevaalit saattavat olla nuorten iskun paikka
Virallisissa kokouksissa ne vain näpytellään läpi. Meistä nuorista tuntuu, että olemme helppo säästökohde, hän sanoo. Kuntalehti 4 / 2021 17 . KL4_16-35.indd 17 23.3.2021 13.58. Viime joulukuussa Porin kaupunginhallitus esitti leikkauksia myös nuorisovaltuuston rahoitukseen. Hännikkälä toivoo, että nuoret otettaisiin nykyistä useammin mukaan jo päätöksenteon valmisteluun. Kaupunginvaltuuston kokouksessa nuorisovaltuustoa edustanut Mea Vähä-Jaakkola nousi kuitenkin vastustamaan säästötoimenpidettä, ja valtuusto perui sen yksimielisesti. Nuorisovaltuustolla on läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksissa, mutta suurin osa päätöksistä tehdään käytännössä valmistelevissa kokouksissa. Kesäkuun kuntavaaleissa valitaan taas uusi valtuusto päättämään myös nuoria koskevista asioista. Meiltä pyydetään myös välillä kannanottoja, mutta epäselväksi on jäänyt, kuinka paljon niitä oikeasti huomioidaan. [ Suuri kuntavaalinumero ] T ällä hetkellä tilanne on usein se, että nuoria kuullaan, muttei kuunnella, arvioi Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Hännikkälä, 18. Hännikkälän mukaan on hienoa, että äänestysPorilaiset nuoret kuntavaaliehdokkaat Miikka Satama (vas.), Nelly Pitkänen, Julia Liljegren ja Neea Kähkönen sekä hyppytemppua esittävä nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Hännikkälä toivovat kaupungin päättäjiltä nykyistä avoimempaa viestintää. Suunta on oikea, sillä vastikään läsnäolo-oikeus irtosi myös sivistyslautakunnan valmisteleviin kokouksiin. Kun kyse on monimutkaisemmasta asiakokonaisuudesta, nuoret eivät usein ehdi vaikuttamaan lopputulokseen
Mutta kun asiaa on sulatellut, päätös tuntuu oikealta. Huoli omasta ja muiden nuorten jaksamisesta on suuri. Kielteiset kokemukset eivät saaneet kiinnostusta politiikkaan sammumaan. On outoa, että vastaavasti nuoria ja nuorten näkemyksiä ei kunnioiteta. Se oli nöyryyttävää, Liljegren sanoo. Valtuustoon vaadittava ikä, 18 vuotta, ehtii täyttyä huhtikuussa. Nyt Kähkönen on Porin työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja ja SDP:n kuntavaaliehdokas. Valtuutettujen äänestystulosten seuraaminen on nyt työlästä. Yhteisöpedagogiksi valmistunut Kähkönen on itsekin joutunut muuttamaan työn perässä pääkaupunkiseudulle. Hän järjestää livelähetyksiä ja kartoittaa seuraajiensa mielipiteitä kyselyillä. On tärkeää, ettemme vaivu pikkukylämielialaan, vaan pyrimme kunnianhimoisesti olemaan aito kaupunki, ei pieni kunta, Kähkönen sanoo. Koska vaalipäivä siirtyi, on Liljegren joutunut suunnittelemaan sekä vaalikampanjansa että kevään lukioopintojen aikataulut uudelleen. Olisi erittäin tärkeää, että myös amikset pääsisivät poliittisen tiedon äärelle. Nuorilta ehdokkailta siirto vie kuitenkin voimavaroja ja rahaa. Kun lopulta huomaa, että itselle tärkeästä asiasta tehdään päätöstä, on jo liian myöhäistä, Liljegren sanoo. Aikuiset aina puhuvat siitä, että he huomioivat nuoret, mutta usein se käytännössä vaatii, että myös joku nuori on itse ärähtämässä. Itse hän pyrkii osallistamaan porilaisia esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa. Paluumuutto mahdollistui, kun hän löysi Porista työn toimitsijana Palvelualojen ammattiliitossa (PAM). Hän on kerännyt ympärilleen tukijoukkoja, jotta tieto ehdokkuudesta voisi kulkea puskaradiomaisesti myös eristysaikana. Yhdellä teltalla ehdokas otti häntä poskesta kiinni. Haluan, että Pori on tulevaisuudessakin houkutteleva kaupunki, jossa on nuorille mahdollisuuksia. Neidittelyä ja tytöttelyä nuori ehdokas kuulee yhä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. AMIKSET MUKAAN Porin kaupunginvaltuuston toiminta tuli tutuksi Neea Kähköselle, 26, jo yläasteaikoina. Osa ehdokkaista suhtautui alaikäiseen halveksivasti. Liljegren haluaa osoittaa, että ehdokas voi toimia myös toisin. On vaikea saada ketään mukaan toteutukseen, jos projekti ei tunnu itselle luontevalta. Jere Hännikkälä KL4_16-35.indd 18 23.3.2021 13.58. Aikuiset ihmiset, joilla on valtaa, tekevät päätöksen nuorten puolesta. Demokratiakasvatusta pitäisi lisätä päiväkodista ja alaluokilta lähtien. Kähkösen mukaan nuoret tulisi ottaa mukaan heihin kohdistuvien päätösten, viestinnän ja osallistamisen keinojen suunnitteluun. [ Suuri kuntavaalinumero ] 18 Kuntalehti 4 / 2021 ikäisten määrä kasvaa vaalien siirron myötä. Viime vaaleissa Porin valtuustoon nousi vain kaksi alle 30-vuotiasta. Korona-aika on haastanut Kähkösen ajattelemaan kampanjaansa uudella tavalla. Me pidetään näistä huolta, ehdokas vakuutti Liljegrenin äidille. Viime kuntavaalien alla nuorisojärjestöt järjestivät lukioissa vaalipaneeleja. Muutos saattaa vaikuttaa nuorten osallisuuteen, kun mielenkiinto pitkään jatkuneeseen kampanjointiin laskee. Kunnallisesta päätöksenteosta ei ole Liljegrenin mukaan tarpeeksi helppoa hankkia tietoa. NUORILLA ISKUN PAIKKA Kuntapolitiikka jää usein valtakunnallisen politiikan varjoon niin mediassa kuin yhteiskuntaopin tunneillakin, Julia Liljegren Neea Kähkönen Joudumme pitämään aika kovaa ääntä, jotta tulemme nähdyksi ja kuulluksi. Kunta-asiat kirjataan kuiviin asiakirjoihin, eikä päätöksistä viestitä mediaseksikkäästi. Aina puhutaan, että vanhempia ihmisiä on kunnioitettava. Kun nuoria on mukana vähän, joudumme pitämään aika kovaa ääntä, jotta tulemme nähdyksi ja kuulluksi. Se vaatii pitkäjänteistä työtä. Kähköselle on tärkeää, että nuoret osallistettaisiin kunnan päätöksentekoon jo aikaisessa vaiheessa. Teiniä, joka halusi keskustella politiikasta, kohdeltiin kuin pikkulasta. Se on käsittämätöntä! Hänen mukaansa amisten ja lukiolaisten välillä on selvä ero yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa. Alun perin hän liittyi nuorisovaltuustoon, koska halusi osallistua kotikaupunkinsa tapahtumien järjestämiseen. Liljegrenistä on kuitenkin tärkeää, että päättäjien joukossa on juuri nuoria. Välillä ajatellaan, että jos kaupunki tilaa tubettajan tekemään videoita, nuoret heti kiinnostuvat. Asia ei ole niin yksinkertainen, hän muistuttaa. Nyt hän on ehdolla Porin kaupunginvaltuustoon vihreiden listalla. Osa ei ota nuoren mielipiteitä vakavasti, koska ”nuoret vain rellestävät”, ”eivätkä ymmärrä politiikasta mitään”. Päinvastoin. Nuorisovaltuusto on hieno järjestelmä, mutta olen huolissani, miten saamme vähemmän vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret tuntemaan, että heilläkin on ääni. NUORIAKIN KUNNIOITETTAVA Kevään 2019 eduskuntavaalien alla Julia Liljegren, 17, kiersi eri puolueiden kampanjatelttoja äitinsä kanssa. Ihmisten terveys menee kampanjasuunnitelmien edelle. Esimerkiksi 16-vuotiaalla voi kuitenkin olla jostain aiheesta enemmän tietoa kuin keski-ikäisellä. Vaalipäivän siirto tuli Kähköselle aluksi yllätyksenä. Lukioista lähetettiin jopa kutsuja, mutta kun Kähkönen yritti ehdottaa paneeleja ammatillisiin oppilaitoksiin, se kiellettiin
• Ikärajat vaihtelevat kunnittain. Koen, että nuorilla on keskusteluun eniten annettavaa, sillä tiedämme, mikä saisi jäämään. harmittelee Satakunnan kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtaja, ylioppilas Nelly Pitkänen, 20. Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Porin perussuomalaisten listan nuorin on 32-vuotias Miikka Satama. Mukana saisi olla nuorempiakin. • Porin nuorisovaltuustolla on läsnäoloja puheoikeus valtuuston ja lautakuntien kokouksissa sekä sivistyslautakunnan valmistelevissa kokouksissa. • Nelly Pitkänen Miikka Satama Matilda Jokinen Kuvat: Jussi Partanen KL4_16-35.indd 19 23.3.2021 13.58. Perussuomalaisten nuorisotoiminnassa näkyi aika rumalla tavalla, että kaikilla nuorilla ei mene kovin hyvin. Olemme yrittäneet innostaa nuoria ehdolle, mutta ketään ei voi pakottaakaan. Nuoret osaavat myös laskelmoida. Sitten hän päätti, että haluaa osaltaan olla luomassa avoimempaa kuntapolitiikkaa. Nuorilla on etulyöntiasema, koska some ei ole meille uusi asia. Osa ei halua leimautua perussuomalaiseksi, kun siitä voi olla haittaa työelämässä. Samalla poikkeuksellinen päätös asettaa hänestä päättäjien valmistautumiskyvyn kyseenalaiseksi. Perussuomalaisten vanhassa nuorisojärjestössä meno radikalisoitui, ja valtaan ryhmittymässä nousivat avoimet fasistit ja etnonationalistit. Kannustan kaikkia puolueita panostamaan nuorisotoimintaansa. Poikkeusolojen vuoksi edessä ovat ensimmäiset ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa käytävät vaalit. Vaalien siirron vuoksi Satamalla itsellään on nyt paremmin aikaa keskittyä kevään opintoihin Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Sataman mielestä on ymmärrettävää, ettei moni nuori ehdi osallistua politiikkaan. Jos lähtee nostelemaan ja vaihtaa kotikuntaa, on se sen verran iso kannanotto, ettei muuta tarvita. Pitkänen uskoo, että parhaat päätökset syntyvät, kun on erilaisia mielipiteitä. Olimme juuri saaneet innostettua huhtikuun vaaleihin monia nuoria, jotka olivat aluksi epävarmoja kiinnostuksestaan kuntapolitiikkaan. Satama uskoo, että nuorilla on paljon valtaa, vaikka kaikki eivät osallistuisi politiikkaan tai käyttäisi äänioikeuttaan. Syksyllä myös Pitkästä itseään mietitytti, olisiko ehdolle asettumisesta mitään hyötyä, kuunneltaisiinko parikymppistä valtuustossa. Pori puhuu paljon siitä, että haluaa, että nuoret jäävät tänne. Nyt alas ajetun järjestön tilalle on perustettu uusi nuorisojärjestö, jolla on edeltäjäänsä tiiviimpi suhde emopuolueeseen. Nämä oikeudet vaihtelevat kuntakohtaisesti. Toiminta on kuitenkin vielä alkutekijöissä. Sataman mukaan tärkeintä on, että ehdokkailla on oma palo politiikkaan. Pitkään jatkunut epävarmuus vaalien ajankohdasta on herättänyt myös huolia. Ei riitä, että listalla on yksi nuori, joka ajattelee yhdellä tavalla. Toimintaan otettiin ja haalittiinkin mukaan nuoria, jotka olisivat tarvinneet apua, eivätkä politiikkaa, Satama sanoo. Mutta sehän on rikkaus, että on eri puolueita. Myös nuoret tarvitsevat monipuolisia vaihtoehtoja, voidakseen valita omia arvoja ajavan ehdokkaan. Perussuomalaisissa on nähty myös se, mitä voi pahimmillaan käydä, jos nuorisojärjestöön tavoitellaan jäseniä liian matalalla kynnyksellä. Kuntapolitiikka on kuitenkin se, johon nuorilla on isoin valttikortti ottaa kantaa. Politiikasta pitäisi puhua jo yläasteella kivana asiana, ei mörkönä, joka on pukumiesten asia joskus keski-iässä. POISMUUTTO ON KANNANOTTO Kaikkien puolueiden ei ole helppo löytää nuoria ehdokkaita. Monilla nuorilla on puoluepolitiikasta kielteinen kuva, mikä harmittaa Pitkästä. [ Info ] Nuorisovaltuusto • Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja. Pitkäsen mukaan vaalikampanjan aikataulun suunnittelu tuotti vaikeuksia ennen kuin vaalipäivä varmistui. Nuoren näkökulmasta kunnallispolitiikka on ajoin vaikeasti lähestyttävää: tuntuu siltä, että päätökset tehdään pienissä sisäpiireissä, jotka ovat jo vakiintuneet. Sitä paitsi Pitkänen uskoo, että nuorilla on nyt iskun paikka. Puolue katkaisi välinsä nuorisojärjestöön keväällä 2020. Pitkästä pelottaa myös se, miten vaalipäivän siirto kesäkuulle vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuteen. Pitkänen työskentelee käytettyjen tavaroiden liikkeessä Porissa. Porin nuorisovaltuustoon pääsevät 13–20-vuotiaat porilaiset. Hän on itsekin yllättynyt. Ensin äänestät valtuutetun, mutta sitten tämä ei edes viesti sinua koskevista päätöksistä. Nyt on heti viestittävä, ettei vaaleja vielä pidetäkään. Kuntalehti 4 / 2021 19 . Esimerkiksi kouluissa politiikka on usein kirosana, jota vältellään. Porin politiikan avoimuus on katastrofaalista! Hänen mielestään nuoret eivät äänestä, koska tuntuu, ettei oma ääni merkitse. Monilla nuorilla on erittäin pieni vaalibudjetti, eikä rahaa tuhlattavaksi vääränaikaiseen mainontaan näin ole. Nuorilla on etulyöntiasema, koska some ei ole meille uusi asia
Taloustutkimuksen alkuvuodesta tekemän selvityksen perusteella jopa kolme neljäsosaa nuorista etsii tietoa kuntavaaleista ja ehdokkaista juuri sosiaalisesta mediasta. Kontiolahti päätti viedä kunnat jopa Tinderiin ja loi deittisovellukseen valeprofiileja. Touko-kesäkuussa 2020 tehdyn kuntalaistutkimuksen perusteella 18–29-vuotiaat seurasivat kunnan asioita jopa vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Enemmistö nuorista kyllä luottaa perinteisiin vaikuttamiskeinoihin ja suunnittelee äänestävänsä. Kuntalaiskyselyyn vastanneista nuorista aikuisista 61 prosenttia piti kuntavaaleissa äänestämistä parhaana tapana vaikuttaa kotikunnan asioihin ja 58 prosenttia ilmoitti aikovansa äänestää. Lähde: Kuntaliitto KL4_16-35.indd 20 23.3.2021 13.58. Nuoria kuntien ponnistus ei ole innostanut. Esimerkiksi Instagramissa toimii jo noin 90 Kotipaikka kiinnostaa, kuntapolitiikka ei Kunnat ovat yhä näkyvämpiä sosiaalisissa medioissa, mutta nuorten kiinnostusta se ei ole lisännyt. Silloin kun kuntia seurattiin, se tapahtui useammin joukkoviestimien kuin somen kautta. Vain seitsemän prosenttia vastasi, ettei aio äänestää. Kuntapolitiikka on kuitenkin brändätty huonosti: vain 15 prosenttia kuntalaistutkimukseen vastanneista nuorista kertoi olevansa siitä melko tai erittäin kiinnostunut. Viime vuosien perusteella nuorten aikeiden ja toiminnan välillä on Nuoria kuntien ponnistus ei ole innostanut. Lähes kaikki kunnat toimivat Facebookissa, mutta viime aikoina monet ovat yrittäneet lisätä näkyvyyttään myös nuorten suosimilla somekanavilla. Ongelma ei tunnu olevan alustassa, vaan sisällöissä. prosenttia kunnista, selviää Kuntaliiton kyselystä. [ Suuri kuntavaalinumero ] 20 Kuntalehti 4 / 2021 K eiteleen kunnanjohtaja esitti tangoa Facebookseuraajilleen, Lempäälä jakaa vinkkejä hiilineutraaliin elämään Instagramissa ja Mikkeli esitti asukkailleen tanssihaasteen Tiktokissa. Kunnat ovat kehittäneet someviestintäänsä nopeasti. Erityisen luotaantyöntävää on kuntapolitiikka, mutta se ei johdu siitä, ettei kotipaikka olisi nuorille tärkeä
Kolmas selitys on, että nuoret ovat perinteisten puolueiden sijaan kiinnostuneita yhden asian liikkeistä. Ne ovat pilvimäisessä liikkeessä: tiivistyvät ja hajoavat nopeasti. Tapamme kasvattaa ovat moniin muihin EU-maihin verrattuna tietokeskeisiä, eikä nuorille näin synny kokemusta vaikuttamisesta, Kiilakoski sanoo. Kuva: Emma Riski Emma Riski löysi haastattelemansa nuoret aikuiset pääosin sosiaalisen median ja puskaradion avulla. Tästä huolehtiminen on kuntien vastuulla. Keskusteleva kirjasto -hanke sai Lounais-Suomen aluehallintovirastolta 2 300 euron avustuksen. Laitan muutamiin julkaisuihin linkkejä ja osasta saan selville, onko niitä klikattu. Juha Sipilän, kesk., hallituksen asettama ja Juho Saaren johtama työryhmä esitti vuonna 2017, että kuntavaalien äänestysikärajaa tulisi laskea 18 vuodesta 16 vuoteen nuorten osallisuuden lisäämiseksi ja eriarvoistumisen hillitsemiseksi. Meeri Ylä-Tuuhonen Innostavatko videot. Lisäksi Riski on tavannut eri puolueiden ehdokkaita Aurassa ja Pöytyällä. Nyt moni nuori oppii vaalikäyttäytymisen kotoa. Kiilakosken mukaan kaikkia teorioita tarvitaan. Osallistumisen kulttuuria ei sen sijaan ole. Kiilakosken mukaan enemmistö suomalaisnuorista tietää riittävän hyvin, miten kuntapolitiikka toimii. On hupsua ajatella, että tietyssä iässä nuori yhtäkkiä innostuisi kuntapolitiikasta. Erot äänestysaktiivisuudessa ovat ikäluokkien sisällä suuria. Noin neljä viidesosaa samaistuu kotikuntaansa, mutta se ei kanavoidu äänestysaktiivisuudeksi kuntavaaleissa. kuitenkin kuilu. Jos aikuisilta kuntalaisilta kysytään, alaikäisille ei kuitenkaan tulisi antaa äänioikeutta. Sen mukaan nuorten osallistamisen seuraukset olivat hyvin erilaisia riippuen siitä, kokiko nuori osallistumismahdollisuutta hyödylliseksi ja tilanteessa käytettyä vuorovaikutustyyliä itselleen sopivaksi. Kuntalaistutkimuksessa kuntavaalien alaikärajan laskua vastusti 62 prosenttia vastaajista. Kirjastot Aurassa ja Pöytyällä tarttuivat härkää sarvista ja palkkasivat nuoren taiteen kandidaatin Emma Riskin töihin Keskusteleva kirjasto -hankkeeseen. Vanhempien mallin lisäksi merkittävä vaikutus on nuoren koulutustaustalla. Joidenkin kohdalla kokemus jopa vahvisti ennestään vallitsevaa ulkopuolisuuden tunnetta. Hänen tehtävänään on haastatella auralaisia ja pöytyäläisiä 18–29-vuotiaita nuoria aikuisia ja koostaa haastatteluista pari videota. Äänestäminen periytyy usein vanhemmilta lapsille. Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suhde omaan kuntaan on jopa tiivistynyt. Siinä missä osalle nuorista osallistumistilanne merkitsi syvää henkilökohtaista muutosta ja voimaantumista, toiset kokivat sen vähemmän hyödyllisiksi ja jättivät toiminnan kesken. Vuonna 2017 vain 35 prosenttia 18–24-vuotiaista ja 42,9 prosenttia 25–34-vuotiaista käytti äänensä. Nuorten matalasta äänestysaktiivisuudesta on oltu huolissaan jo pitkään. Olemme kaikki erilaisia. Jos pystyn innostamaan muutamankin ihmisen lukemaan kuntastrategiaa, se on jo hyvä tulos, Riski. Yksi ajattelutapa on, että nuoret ovat passiivisempia sukupolvia. Toisen teorian mukaan nuoret ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia, mutta tavalla, joka ei kanavoidu edustukselliseen demokratiaan, vaan näkyy esimerkiksi identiteettipolitiikan ja kulutusvalintojen kautta. Siitä ei ole kyse, vakuuttaa Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Kuntavaalien siirtyminen ei aiheuta ongelmia, sillä joitain julkaisuja on mahdollista ajastaa kesäkuulle. Samoin äänestämättä jättäminen. DEMOKRATIAKASVATUS Keskeisin ongelma ei ole tiedon puute. Lisäksi Auran ja Pöytyän kunnat rahoittavat sitä yhteensä 600 eurolla. Kielteisimpiä olivat yli 70-vuotiaat. Kiilakosken mukaan myös useita erilaisia selityksiä ilmiölle on tarjottu. Samaan viittaa nuorten osallisuushankkeita tutkinut Georg Boldtin väitöskirja, joka julkaistiin Tampereen yliopistossa helmikuussa. • Matilda Jokinen KL4_16-35.indd 21 23.3.2021 13.58. Tarkoituksena on saada nuoret aikuiset kiinnostumaan kuntapolitiikasta ja innostaa heitä äänioikeuden käyttämiseen, sanoo kirjastotoimenjohtaja Laila Uusitalo, joka vastaa sekä Auran että Pöytyän kirjastoista. Suuri enemmistö nuorista aikuisista ei ole kiinnostunut kuntapolitiikasta eikä hahmota, mitä kunnissa tehdään, hän harmittelee. Kysyn heiltä, mitä he ajattelevat kuntavaaleista ja kuntapolitiikasta ja millaisia asioita he toivoisivat tulevien kunnanvaltuutettujen tekevän heidän hyväkseen, Riski kertoo. Videot tulevat katsottaviksi kirjastojen sosiaalisen median kanavissa, Instagramissa ja YouTubessa. Lyhyillä videoilla ehdokkaat muun muassa nostavat esiin nuoria aikuisia koskevia aiheita ja kertovat, mitä heillä on tarjota nuorille aikuisille. SYITÄ PASSIIVISUUTEEN Eikö kotipaikka kiinnosta globaalin maailman nuoria EU-kansalaisia. Myös nuorille pitäisi olla tarjolla mahdollisimman erilaisia tapoja vaikuttaa, jotta jokaiselle löytyisi omaan tyyliin sopiva ratkaisu. Oma asuinpaikka on tärkeä isolle osalle nuorista. Demokratiaan pitää oppia ja vaikuttamiseen kasvaa. Kuntalehti 4 / 2021 21 AURAN ja Pöytyän kirjastot yrittävät nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta tulevissa kuntavaaleissa videoiden avulla
22 Kuntalehti 4 / 2021 KL4_16-35.indd 22 23.3.2021 13.58
Somen tyylilajien arvellaan nimittäin olevan yksi keskeinen syy siihen, että ehdokashankinta on tällä kertaa ollut selvästi vaikeampaa kuin edellisissä vaaleissa ja istuvia valtuutettuja jää pois. Puoluesihteereistä kaikki muut paitsi perussuomalaisten puoluesihteeri olivat oikeusministeri AnnaMaja Henrikssonin, r., esittämän siirron kannalla. Kuntalehti 4 / 2021 23 . Vaalit siirretään koronapandemian takia, mutta päätöksestä nousi aggressiivinen some-keskustelu. [ Analyysi ] KL4_16-35.indd 23 23.3.2021 13.58. Osa oli vahvasti siirron kannalla, mutta kriitikoita löytyi muistakin puolueista kuin perussuomalaisista. Näiden vaalien yksi suurimmista puheenaiheista on kuitenkin some. kesäkuuta, ehdokkaiden kampanjointi pitkittyy ja painopiste siirtyy lähemmäs kesää. Varautuminen mahdollisimman turvallisiin kuntavaaleihin ja samalla myös äänestysinnon pitäminen mahdollisimman korkealla ovat hallituksen perusteita siirrolle. Uusia ehdokkaitakin tulee lisää – ja lisää äänioikeutettuja. Uutta on se, että repiviä sometaisteluita käydään myös puolueiden sisällä. Soten kohtalo selvinnee juuri vaalien tienoilla. Koska pandemia estää ainakin toistaiseksi tilaisuudet turuilla ja toreilla, monet ehdokkaat järjestävät erilaisia verkkotapahtumia ja kampanjoivat entistä vilkkaammin somessa. Yksi oleellinen keino on ennakkoäänestysajan pidentäminen kahteen viikkoon. Vaalikeskusteluja kuumentaakin se, miten somessa pitäisi käyttäytyä. Kun varsinainen vaalipäivä on nyt 13. [ Suuri kuntavaalinumero ] SOTE NOUSEE TAAS Kuntavaalien siirto kesäkuun puoliväliin nostaa sote-uudistuksen todennäköisesti tiiviimmin mukaan vaalikeskusteluun. K untavaalien siirto kesäkuuhun muutti puolueiden, ehdokkaiden ja kuntien suunnitelmia melkoisesti
Erimielisyyttä on hallituksen puolelta tasoitettu lupaamalla takauksia riittävistä resursseista oppilashuoltoon. Jos hallituksen kaavailema aikataulu pitää, sosiaalija terveysvaliokunnan mietinnön pitäisi olla eduskunnan suuren salin käsittelyssä juuri kuntavaalien alla. On selvää, että niihin liittyvä vaalikampanjointi näkyy myös kuntapolitiikassa. Tämä vastaa koko sote-uudistuksen integraatiotavoitetta. Alueilla on selvästi kapeampi itsehallinto kuin kunnilla, muutenkin kuin verotuksen takia. Sen järjestämisessä nähdään kuntakentällä kaksi ongelmaa. Sote-uudistus taas lähtee siitä, että oppilashuollon pitää olla samassa hoitoketjussa muun sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Ainakin osa kuntapoliitikoista valmistautuu myös hyvinvointialueiden vaaleihin, jotka suunnitellun aikataulun mukaan pidettäisiin jo ensi vuoden alussa. Nykytilanteessa kuntien vastaOppilashuolto on oleellinen, kiistoja herättänyt rajapinta. Sote-esitystä puidaan parhaillaan eduskunnan valiokunnissa. KL4_16-35.indd 24 23.3.2021 13.58. Aikataulussa on toistaiseksi pysytty, vaikka valiokuntien aikaa ovat vieneet koronaan liittyvät asiat. Kunnissa orientoidutaan kapeampaan tehtäväalueeseen ja sopeudutaan uuteen rahoitusasemaan. Oppilashuolto on oleellinen, kiistoja herättänyt rajapinta-asia. Ensinnäkin lakiesityksessä rajataan tarkasti, mitä alueet ja kunnat voivat sopia ja miten, ja toisaalta puuttuu keinoja, muotoja, ehkä velvoitteitakin rajapintayhteistyölle. Kuntaliitto haluaisi alueille ja kunnille laajemmat mahdollisuudet sopia tehtävien siirtämisestä keskenään kuin mitä esitykseen sisältyy. Oppositiosta mutta myös OAJ:stä on kuulunut voimakkaita vaatimuksia siitä, että oppilashuolto pitää olla osana koulutoimen ja siis kuntien organisaatiota. [ Suuri kuntavaalinumero ] 24 Kuntalehti 4 / 2021 SOTE SUURIN MULLISTUS Kuntavaalien siirto alkukesään voi nostaa valmisteilla olevan sote-uudistuksen vaalikeskustelujen keskiöön. Uudistuksen valmisteluhan on jäänyt nyt kokonaan pandemian varjoon. Osa kunnista luopuu sotesta pitkin hampain, osa huokaisee helpotuksesta. Kuntaliiton tulkinnan mukaan valtio ohjaa hyvinvointialueita lähes kuin omia virastojaan. Hallitus lievensi keskusvalvontaa lausuntokierroksen jälkeen, mutta sitä on ainakin Kuntaliiton mielestä vieläkin liikaa. Sote-uudistus on ilman muuta seuraavan valtuustokauden suurin muutos – jos se toteutuu. Se on katsottu keskeiseksi, mutta jäljelle on jäänyt keskustelu sote-palvelujen ja erityisesti kuntiin jäävien palvelujen integraatiosta. Vaalien lähestyessä alettaneen tarkemmin seurata sitä, millaisiksi alueet lopulta muodostuvat. HUOMIO RAJAPINNOISSA Sote-uudistusta on perusteltu sosiaalija terveyspalvelujen integraatiolla. Osa pienistä kunnista ei tähänkään asti ole itse järjestänyt sote-palveluja, mutta vaihtelevat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat voineet heitellä niiden taloutta. Jos eduskuntakäsittely sujuu suuremmitta mutkitta, ensimmäiset lait voisivat tulla voimaan heinäkuun alussa
Kaikilta kunnilta leikataan samankokoinen prosentti kuntaverosta, mutta sotemenojen osuus vaihtelee kunnittain huomattavasti. VEROT JA BYROKRATIA Hyvinvointialueiden rahoitus puhuttaa sekä kunnissa että tulevilla alueilla. Vasemmistoliiton Sari Ekorre (vas.) on vastustanut kuntien ja Mehiläisen sote-yhteisyritystä alusta asti. Kuntalehti 4 / 2021 25 . Kokoomuksen Marja-Leena Laitinen on tyytyväinen taustalla näkyvän Länsi-Pohjan keskussairaalan nykyisiin järjestelyihin. Jos esitys joutuu perustuslakivaKL4_16-35.indd 25 23.3.2021 13.58. Yksi sote-uudistuksen ratkaisemattomaksi jäävä kysymys on, lisääntyykö vai väheneekö hallinto. Psykoterapiakeskus Vastaamon ongelmaprosessi kertoo, että suuria vaikeuksia voi tulla, ne voivat kehittyä nopeasti ja asioiden korjaaminen ei ole ihan yksinkertaista. Tavoite on, että se ei kohtuuttomasti heikentäisi minkään kunnan taloutta. Kriitikot arvostelevat sitä, että syntyy kokonaan uusi hallintoporras, joka voi jopa saada verotusoikeuden. Myös 17 terveyspalvelunsa ulkoistanutta kuntaa on yhteisessä kirjelmässään todennut, että niiden kokemuksia ei ole valmistelussa kysytty. PINNAN ALLA VÄRINÄÄ Eduskunnan valiokuntien käsittelyssä nyt olevassa esityksessä on otettu edellisten vaiheiden perustuslakivaliokunnan terveiset hyvin huomioon, mutta uusia kriittisiä piirteitä ovat ainakin kokonaisulkoistussopimusten mitätöinti ja Uudenmaan erillisratkaisu. Länsi-Pohjan ratkaisut jakavat paikallisten päättäjien kantoja myös Kemissä. Konkurssiuhkaa suuremmaksi ongelmaksi koetaan kuitenkin se, että usein lähipalvelujen turvaamiseksi laaditut ulkoistussopimukset estävät hyvinvointialueen palvelujen järjestämisen kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Jos tuottaminen on liian riippuvaista yksityisistä toimijoista, se voi keskeytyä konkurssin, toimintojen muuttamisen tai toiminnan lopettamisen takia. Tämän tasoittamiseksi järjestelmään sisältyy leikkuri. Joka tapauksessa kunnat voivat siirtymävaiheen jälkeen päättää omasta verotuksestaan. Suuri osa kunnan toiminnasta voidaan nähdä hyvinvointia ja siten terveyttä edistävänä: kirjastot ja muut kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, liikenne, maankäyttö vaikuttavat kaikki viihtyisyyteen ja siten hyvinvointiin. Hallituksen logiikka on, että kun yhteiskunnan velvollisuus on varmistaa, että kansalaisille pystytään turvaamaan lakisääteiset palvelut, se edellyttää, että yhteiskunnalla on edellytykset tuottaa ne palvelut. Kuntajohtajien allekirjoittamassa kirjelmässä katsottiin, että kunnissa tehtyjen sosiaalija terveyspalvelujen ulkoistusten hyödyistä olisi pitänyt tehdä vaikutusarviointi. Vastakysymys on, eikö asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen juuri ole kunnan tehtävä. tessa oppilashuollosta sen resurssit on monin paikoin todettu riittämättömiksi. Silti erityisesti isoissa kunnissa ollaan huolestuneita niiden kyvystä huolehtia jäljelle jäävistä tehtävistä ja investoinneista. Uudistuksen kriitikot ovat kysyneet, mikä on kuntien motiivi tehdä ennaltaehkäisevää työtä, kun taloudellisen hyödyn vähenevistä ongelmista saakin hyvinvointialue eli maakunta. JULKISISSA NÄPEISSÄ Hallitus haluaa purkaa sote-palvelujen kokonaisulkoistuksia, joskin lausuntokierroksen jälkeen purkamisjärjestelyt lievenivät. Puolustajat taas muistuttavat, että sotepalvelujen järjestäjien määrä putoaa noin 300:sta 22:een ja hyvinvointialueet korvaavat kymmeniä kuntayhtymiä, samoin kymmeniä kuntien välisiä yhteistyöja isäntäkuntasopimuksia, jotka nekin vaativat hallinnointia. Ehkä selvimmin rajapintaa on varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, kuten varhaiskasvatusten ja neuvoloiden välillä, samoin opetuksen ja kouluterveydenhuollon. Suuret terveysyritykset pitävät purkamisia perustuslain vastaisena. Kuntaliitto katsoo, että alueiden ja kuntien pitäisi saada sopia oppilashuollon siirtämisestä kuntien järjestettäväksi. Tämä lienee yksi keskeinen perustuslakivaliokunnan pöydällä ratkeava asia. Järjestelmä on hyvin monimutkainen erilaisine leikkureineen ja siirtymäsäännöksineen. Hallitus on jo kertaalleen päättänyt, että alueet saavat siirtymävaiheen jälkeen verotusoikeuden, mutta asia jakaa hallituspuolueita. Tämä periaate ei kuitenkaan estä yhteiskuntaa käyttämästä yksityisen sektorin palveluja täydentämään omaa toimintaansa
Kolmannessa mallissa maakunnan tehtäväkenttä olisi olennaisesti nyt esitettyä laajempi ja maakuntaveron merkitys rahoituksessa suuri, kuten nykyisessä kuntaverossa. Vanhanen esittää, että nyt jatketaan tehtäväalueen ja maakuntaveron valmistelua samassa kokonaisuudessa. Työryhmän keskustalaiset jäsenet jättivät eriävän mielipiteen. [ Suuri kuntavaalinumero ] 26 Kuntalehti 4 / 2021 Maakuntavero jakaa hallituspuolueita MAAKUNTAVEROKOMITEA päätyi suosittelemaan, että maakuntaveroa ei oteta käyttöön. Työryhmän mielestä lisää tehtävänsiirtoja voidaan harkita, kun toimintaympäristö muuttuu ja hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut myös sen esittämissä lisätehtävissä. Lähes kaikki pirkanmaalaiset kansanedustajat vaativat kirjelmässään, että niille pitää turvata erilainen asema kuin yksityisesti omistetuilla osakeyhtiöillä. Parlamentaarinen komitea tarkasteli kolmea mallia. Aiemmin hallitus on sote-ministerivaliokunnassa päättänyt, että vero otetaan käyttöön 2026 mennessä. VOIMAT YHTEEN Torniolainen Katri Kulmuni on kertonut perusteluksi myös Länsi-Pohjan sairaalan määräaikaisuuden. Huoli uudistuksen vaikutuksesta isojen kaupunkien rahoitusasemaan muhii jo vahvana joissakin hallituspuolueissa. Vihreiden savonlinnalainen edustaja Heli Järvinen ilmoitti lokakuusRatkaisemattomaksi jäävä kysymys on, lisääntyykö vai väheneekö hallinto. Syy oli ulkoistuksia uhkaava mitätöinti. Ensimmäisessä alueilla ei ole verotusoikeutta ja tehtäväkenttä on sama kuin hallituksen esityksessä alueiden käynnistyessä. Vähemmistö katsoi, että erojen tasaamiseen sopii vastaava järjestelmä kuin kunnilla. Sote-uudistuksen lausuntokierroksella kiinnitettiin runsaasti huomiota alueiden suureen riippuvuuteen valtion taloudellisesta ohjauksesta. Kulmuni huomauttaa, että Suomessa millään keskussairaalalla ei ole määräaikaista erikoissairaanhoidon toimilupaa. Alun perin kullakin alueella piti olla vain yksi ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaala, mutta kompromissina Länsi-Pohjan ja Savonlinnan keskussairaaloille kaavaillaan kymmenen vuoden jatkoaikaa, eli Lapissa ja Etelä-Savossa olisi määräaikaisesti kaksi tällaista sairaalaa. Pohjois-Hämeen sairaanhoitopiiri on perustanut Sydänsairaalan ja tekonivelsairaala Coxin osakeyhtiöinä, jotka se omistaa kokonaan. Hallitusrintama jakaantui komiteassa. Tehtäväkenttä olisi sama. Komitea perusteli vastustavaa kantaansa erityisesti mahdollisella verotuksen kiristymispaineella sekä riskillä, että verotuksen alueelliset erot kasvavat ja palveluiden yhdenvertaisuus heikkenee. Keskustan eduskuntaryhmän käsitellessä sote-uudistusta Katri Kulmuni, Arto Pirttilahti ja Mikko Savola äänestivät sote-esitystä vastaan ja jättivät eriävät mielipiteen. Terveydenhuoltoalan kilpailussa nousee herkästi esiin kermankuorintaväite. Savonlinnan ja Meri-Lapin sairaaloiden tulevaisuus hiertää myös joitakin hallituspuolueiden kansanedustajia, samoin Taysin omistamien Sydänsairaalan ja tekonivelsairaala Coxin. Kyseessä on siis sama malli, jota Juha Sipilän, kesk., johtama hallitus ajoi. Taloudellinen vastuu on nähty keskeiseksi kannustimeksi toiminnan tehostamisessa. Toisessa rahoitus tulisi muutaman prosentin maakuntaveron sekä valtion rahoituksen yhdistelmänä. Koko uusi hallintoporras ei ole kaikkien hallituspuolueita edustavien kansanedustajien mielestä välttämättä ykköstavoite. He katsovat, että tavoitteena tulisi olla laaja aluekehitysmaakunta, joille siirrettäisiin sosiaalija terveyspalveluiden ja pelastustoimen lisäksi nykyiset maakuntaliittojen tehtävät ja ELY-keskusten aluekehittämiseen liittyvät tehtävät laajasti ajateltuna. Pinnan alla vaikuttaa myös HUSin harmitus siitä, että Tays on tullut kilpailemaan sen alueelle. Tehtäväkentän laajenemisen nosti esille myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen, kesk., kommentoidessaan maakuntaverokomitean työtä. Komitean enemmistö päätyi lähinnä ensimmäiseen vaihtoehtoon. Eero Karisto liokunnassa vaikeuksiin, myös hallituksen sisäisiä ongelmakohtia voi nousta esiin. SDP:n ja vihreiden edustajat esittivät lähinnä vaihtoehtoa kaksi. Epävarma sairaalan tulevaisuus heikentää osaajien saamista ja LänsiPohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden palveluita, hän sanoo. KL4_16-35.indd 26 23.3.2021 13.58. Komitea toteaa, että maakuntaveroa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon sisältöön, taloudellisiin kannusteisiin sekä investointien rahoitukseen. Tehtäväkentän mahdollista laajentamista erikseen selvittänyt parlamentaarinen työryhmä päätyi kuitenkin esittämään ainoastaan ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämistä alueille vuonna 2026. KESKUSTALLA VANHA TAVOITE Komitea katsoo, että maakuntaveroa on syytä harkita uudelleen sen jälkeen, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemuksia ja alueiden tehtäväkenttää laajennetaan
• Sairaala toimii hyvin ja sen talous on kunnossa. Niiden sementoiminen tiettyihin rakenteisiin on mahdotonta ja epäolennaista yli kymmenen vuoden päähän, hän sanoo. KIISTA ULKOISTAMISESTA Länsi-Pohjan keskussairaala on polttopisteessä paitsi määräaikaisuutensa takia, myös siksi, että sen ulkoistamista uhkaa peruutus. Sari Ekorre, vas., puolestaan sanoo, että ulkoistussopimus tehtiin alun perin hätiköiden ja sen purkaminen on välttämätöntä koko hyvinvointialueen ja Länsi-Pohjan terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan tulevaisuuden kannalta. vtkl.fi/kuntavaalit sa aikovansa äänestää uudistusta vastaan, koska hänen mukaansa määräaikainen sopimus ei turvaa riittävästi Savonlinnan alueen palveluja. Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä Kuva: Kai Tirkkonen Ku va : Ilk k a V u ori n e n Iäkkäät ihmiset ovat täysivaltaisia kuntalaisia Heidän tarpeensa tulee huomioida kuntien toiminnoissa ja palvelujen kehittämisessä. Sairaala toimii hyvin ja sen talous on kunnossa. Päivystystavat ja -muodot muuttuvat koko ajan ja muuttuvat myös tulevaisuudessa. KL4_16-35.indd 27 23.3.2021 13.58. Ekorre haluaa kuitenkin ehdottomasti säilyttää erikoislääkärijohtoisen ympärivuorokautisen päivystyksen. Hän katsoo myös, että Kemissä tarvitaan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala vastaisuudessakin, eikä siis hyväksy kymmenen vuoden määräaikaa. Laitisen mukaan sairaalasta tulee kaupunkilaisilta jatkuvasti hyvää palautetta. Savonlinnan kaupunki ja Meri-Lapin kunnat ovat jättäneet eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnalle yhteisen kannanoton, jossa vaativat, että Savonlinnan keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautinen yhteispäivystys vuoteen 2032 saakka tulee muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi sekä velvoitteeksi pitää Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla kummassakin kahta ympärivuorokautista yhteispäivystyssairaalaa. Palveluita tuottaa kuntien ja Mehiläisen soteyhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja. Perusterveyden ja erikoissairaanhoidon ulkoistussopimus on tehty terveyspalveluyhtiö Mehiläisen kanssa. Aina. Hän pitää ennenkuulumattomana hallituksen suunnitelmia puuttua kuntien olemassa oleviin sopimuksiin. Kemin valtuutettu Marja-Leena Laitinen, kok., haluaisi pitää LänsiPohjan keskussairaalan nykyisin järjestelyin. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus
Vallan vaihtuminen vaaleissa on mahdollista, mutta vaaleihin voi liittyä väärinkäytöksiä tai kansalaisvapauksia rajoitetaan. Monissa maissa äänestysaktiivisuuden lasku kyseenalaistaa edustuksellisen demokratian oikeutuksen. Turun yliopiston valtio-opin professori, demokratiatutkija Maija Setälä uskoo yhä demokratian kykyyn luoda itsensä uudelleen. Ympäristöliike kaipaa maapallon kestokykyä koskevia päätöksiä nopeammin kuin edustuksellinen demokratia kykenee tuottamaan. Hän pitää kuntavaalien lykkäämistä oikeana ratkaisuna. Monet demokratioiksi laskettavat valtiot ovat ajautumassa demokratian ja autoritaarisen valtion hybrideiksi. Myös yhä useampi Afrikan maa voidaan laskea demokratioiden joukkoon – helmikuussa maailman köyhimpiin maihin lukeutuvassa Nigerissä valta vaihtui ensimmäistä kertaa vaalien kautta. Demokratian laatu sen sijaan näyttäisi olevan heikkenemässä. Kaikkein vakiintuneimmatkin demokratiat yskähtelevät. Myös se on selvää, että edustukRIITELYSTÄ PUNTAROIVAAN KESKUSTELUUN Professori Maija Setälän mielestä demokratia ei kuole, mutta se kaipaa päivitystä. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa lähes kaikki valtiot täyttävät demokratian kriteerit. Yhdysvalloissa presidentinvaaleissa suuri joukko kansalaisia kyseenalaisti vaalijärjestelmän. Merkkejä siitä on: orastavat demokratiat sortuvat takaisin sotilasvaltaan, kuten Myanmar, ja vähän vanhemmat kääntyvät autoritaarisuuteen Unkarin tavoin. KL4_16-35.indd 28 23.3.2021 13.58. [ Suuri kuntavaalinumero ] 28 Kuntalehti 4 / 2021 O nko edustuksellisen demokratian elinkaari saavuttanut lakipisteensä ja kääntymässä laskuun. Vaikuttaa siltä, että vaikeampia kysymyksiä ei kovin mielellään avata kansalaisvalmisteluun, sanoo professori Maija Setälä. Setälä sanoo, että globaalisti katsoen jonkinasteisia demokratioita on maailmassa jopa enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Kiinnostuneiden joukosta valittiin lopulliset raatilaiset siten, että he edustivat parhaalla mahdollisella tavalla kunnan väestöä kielen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kuntaliitoskannan suhteen. Ne ovat lyöneet läpi monissa läntisen Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa. Politiikan sisältöihin vaikuttaminen vaatii sekä kansalaisilta että edustajilta perehtymistä ja tietoa enemmän kuin aiemmin. Raatiin kutsuttiin 1 400 satunnaisesti valittua mustasaarelaista, joista noin viisi prosenttia ilmoittautui vapaaehtoisiksi. Siinä osia kunnan budjetista jätetään päätettäväksi kuntalaisten ideoinnin ja suunnittelun perusteella. PUOLUEET JA MEDIA Vakiintuneet demokratiat tarvitsevat järjestelmän päivitystä muun muassa siksi, koska demokratian tukipilareiden, puolueiden ja median, roolit ovat muuttuneet. Ihan pieniin kysymyksiin niitä ei kannata lähteä soveltamaan, sillä menetelmät kuten kansalaisraadit ovat aika raskaita ja vaativat resursseja. Julkilausuman lukeneet olivat ajatelleet kysymystä huolellisemmin ja pohtineet myös vasta-argumentteja omalle kannalleen. Kansalaisraadissa talvella 2019 noudatettiin kansalaisaloitteiden arviointimenetelmää, joka on kehitetty Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Jos olemme huolestuneita siitä, että päätökset ovat harkitsemattomia ja kansalaisten mielipiteet yhä polarisoituneempia, pelkät kansanäänestykset eivät auta, vaan tarvitaan vuoropuhelua. Osallistuvasta budjetoinnista on helpointa lähteä liikkeelle. Deliberatiivisen demokratian keinovalikoimasta Suomessa on toistaiseksi innostuttu eniten osallistuvasta budjetoinnista. Lisäksi he luottivat eri julkisiin toimijoihin enemmän kuin ne, jotka eivät olleet lukeneet julkilausumaa, Setälä kertoo. Mustasaaressa kansalaisraati järjestettiin ehkä turhan lähellä itse kansanäänestystä, jolloin monilla oli jo mielipide jo valmiina, Setälä pohtii. Sitä rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Tuloksena syntyi julkilausuma, joka lähetettiin kaikille mustasaarelaisille äänestäjille. On paljon esimerkkejä siitä, että kansalaiset pystyvät käsittelemään vaikeita, polarisoivia kysymyksiä rakentavalla tavalla. 21 kuntalaisen raati arvioi Vaasan ja Mustasaaren mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Tietyntyyppisissä kauaskantoisissa kysymyksissä ne toimivat. KUNTIEN KEINOT Maija Setälä kannustaa kuntia ottamaan käyttöön deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian eri keinoja omassa päätöksenteossaan. Samalla monimutkaistuva maailma avaa tilaa populistisille yksinkertaistuksille. Tavallaanhan uudet osallistumisen tavat tekevät sitä työtä, mitä vaaleilla valittujen edustajien pitäisi tehdä, eli edesauttavat päätösvaihtoehtojen puntarointia eri näkökulmista ja tietoon perustuen. Ennen julkilausuman julkistamista järjestetyssä kenttäkokeessa kävi ilmi, että julkilausuman lukeminen lisäsi äänestäjien tietoja kuntaliitoksesta. Mustasaaren kokemuksen perusteella kansalaisraatia voi käyttää myös erittäin polarisoituneessa tilanteessa. Suomessa osallistuvan budjetoinnin kokeilut ovat hyvin rajattuja. Raati teki töitä kahden viikonlopun ajan. Lisäksi kansalaiset ovat muuttaneet tapaansa osallistua. Monitieteisessä hankkeessa ovat mukana Turun ja Tampereen yliopistot, Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus. Setälän mielestä tärkeää on nivoa uudet vaikuttamisen keinot yhteen edustuksellisen demokratian kanssa. Fiilispohjainen retoriikka on houkuttelevaa. selliseen demokratiaan kaivataan päivitystä vakiintuneimmissakin demokratioissa, kuten Pohjoismaissa, Setälä sanoo. RIITELYSTÄ PUNTAROIVAAN KESKUSTELUUN Kunnissa ei ole selkeää hallitusoppositioasetelmaa, mikä voi heikentää ihmisten motivaatiota äänestää. PUNTAROITU KESKUSTELU Maija Setälä johtaa laajaa PALOtutkimushanketta (Participation in Long-Term Decision-Making), jossa tutkitaan ja kehitetään toimivampia menettelytapoja kansalaisosallistumiselle ja julkiselle päätöksenteolle. Kuntalehti 4 / 2021 29 . Olemme kiinnostuneita erilaisista demokratiaa korjaavista puntaroivan kansalaiskeskustelun malleista. KANSALAISRAATI PALO:n tutkijat ovat tarkastelleet muun muassa Mustasaaren kuntaliitoskansanäänestystä edeltäneen kansalaisraadin toimintaa. He haluavat osallistua päätöksentekoon muullakin tavoin kuin vain äänestämällä, Maija Setälä sanoo. Puolueet eivät ole samalla tavalla kansanliikkeitä kuin ennen, ja sosiaalinen media on muuttanut mediakenttää radikaalisti – ei ole enää yhteistä julkista tilaa, jossa keskustelua käydään. Me olemme Suomessa tässä vielä jälkijunassa, Setälä sanoo. Demokratiaa pitää uudistaa myös siksi, että ratkaisua vailla olevat ongelmat ovat monimutkaisempia kuin ennen. Alkuperäinen osallistuvan budjetoinnin idea Brasilian Porto Alegren kaupungissa KL4_16-35.indd 29 23.3.2021 13.58
Kansalaiset saavat ehdottaa aiheita komiteoiden käsiteltäviksi, ja komiteat antavat aiheista suosituksensa poliitikoille. Lisäksi heillä voi olla vahvoja intressejä ja he voivat tuntea pelkoa, että kansalaisten laaja osallistuminen antaisi päätöksentekoon vääränlaisia suosituksia. Perustuslakikokouksen muodostivat 66 satunnaisesti valittua kansalaista ja 33 kansanedustajaa. Virkakunnalla ja johtavilla poliitikoilla ei välttämättä ole luottamusta kansalaisten kykyihin. Esimerkiksi kansalaisraateja voisi käyttää tarkastelemaan kuntavaalien teemoja ja informoimaan laajempaa yleisöä. Huhtikuussa olisi oltu vielä liikaa koronan kourissa. Kuntavaalien muita vaaleja alhaisempi äänestysprosentti on Setälän mukaan sinänsä nurinkurinen, koska kunnissa nimenomaan päätetään monista ihmisten arkeen vaikuttavista asioista. Ennemminkin tulisi pyrkiä parantamaan kuntavaalien kampanjoiden laatua. • Belgian saksankielisellä itsehallintoalueella perustettiin vuonna 2019 kansalaisvaltuusto, johon valittiin arvalla 24 jäsentä. Vaikuttaa siltä, että vaikeampia kysymyksiä ei kovin mielellään avata kansalaisvalmisteluun. Korkea äänestysprosentti ei ole itseisarvo, mutta demokratian kannalta tietenkin on huono asia, jos tietyt väestöryhmät jäävät vaille edustajia. Setälä ei kuitenkaan ole ihan vakuuttunut siitä, että nuorisoa tai muutakaan kansaa pitäisi patistella äänestämään. • Brysselin alueparlamentti hyväksyi vuonna 2019 ”puntaroivien komiteoiden” perustamisen. Britanniassa vuonna 2020 järjestetty kansalaiskeskustelu koostui 110 satunnaisesti valitusta kansalaisesta, jotka kokoontuivat muotoilemaan ehdotuksia parlamentille. • Irlannin perustuslaki piti päivittää, mutta monet kysymykset olivat polarisoivia. Huhtikuussa olisi oltu vielä liikaa koronan kourissa. Lähde: paloresearch.fi 1980-lopulla oli paljon radikaalimpi, Setälä kertoo. LAATUA KAMPANJOIHIN Maija Setälä pitää kuntavaalien lykkäämistä oikeana ratkaisuna. Kansalaiskokoukseen kuului 99 kansalaista. • Jorma Ylönen Kuvat: Jussi Vierimaa Maija Setälä pitää kuntavaalien lykkäämistä oikeana ratkaisuna. ] Maija Setälä • Syntynyt Laitilassa vuonna 1968 • Valtiotieteen maisteri Turun yliopisto vuonna 1992, PhD London School of Economics vuonna 1997 • Turun yliopiston valtio-opin professori vuodesta 2012 Puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmiä • Kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä on Yhdysvalloissa kehitetty malli, jossa satunnaisotannan kautta muodostettu kansalaisraati arvioi aloitteita ennen kansanäänestystä. Valtuusto määritti aiheet kansalaiskokoukselle, jossa 50 satunnaisesti valittua kansalaista puntaroi aihetta ja kehitti aiheesta politiikkasuosituksen alueellisen parlamentin käsittelyyn. Monet kokousten ehdotukset ovat päätyneet ratkaistavaksi kansanäänestyksessä. Mustasaaressa järjestettiin vuonna 2019 mallin mukainen kansalaisraati. [ Suuri kuntavaalinumero ] 30 Kuntalehti 4 / 2021 [ Kuka. Korona olisi hallinnut kampanjointia ja äänestysosallistuminen olisi voinut jäädä ennätysalhaiseksi. Toivottavasti kesäkuussa on jo paremmin. [ Info ] KL4_16-35.indd 30 23.3.2021 13.58. Kunnissa ei ole selkeää hallitusoppositio-asetelmaa, mikä voi heikentää ihmisten motivaatiota äänestää. Niihin valitaan 15 parlamentaarikkoa ja 45 satunnaisesti valittua kansalaista. Myös useat Britannian kaupungit ovat järjestäneet kansalaiskeskusteluja ilmastotoimistaan. • Useissa maissa on järjestetty ilmastopolitiikkaa koskevia kansalaiskeskusteluja. Kokoukset käsittelivät muun muassa tasa arvoista avioliittolakia, aborttia ja ilmastonmuutoksen vaatimia toimia
Melko pieni osa vastaajista arvioi jättävänsä äänestämättä pandemian takia. Puolueiden kesken on käyty aktiivista vuoropuhelua, mitä voisimme tehdä äänestysaktiivisuuden parantamiseksi. Kuntalehti 4 / 2021 31 1 Miten pandemia on vaikuttanut suomalaisten aikeisiin käydä äänestämässä, Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Pandemian takia äänestämättä jättäminen painottuu vanhempiin ikäryhmiin. Joka tapauksessa sosiaalisen median sekä printtimedian roolit korostuvat näissä vaaleissa. 10 Onko nettiyhteyksien avulla korvattavissa kajaanilaisille kaikki se vaaliohjelma, joka jää toteuttamatta koronarajoituksien takia. 5 Edellisten kuntavaalien korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, jossa 82,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. On mahdotonta esittää tarkkoja arvioita siitä, kuinka paljon vaalien siirtäminen kesäkuulle muuttaa pandemian vaikutusta äänestysaktiivisuuteen. Ei varmastikaan täysin, kun katsomme realistisesti kainuulaisten ikärakennetta. 3 Minkälaisilla kriteereillä arvioit kuntavaalien siirtämisen hyväksyttävyyttä. 9 Mitä toimia olette suunnitelleet vaali-innon edistämiseksi kaupungissa, jossa oli edellisten kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti, 49,3. Äänestysaktiivisuuden taso määrittelee osaltaan vaalien onnistumista kunnissa. • KL4_16-35.indd 31 23.3.2021 13.58. Luotan siihen, että äänestysaktiivisuus on hyvällä tasolla myös tulevissa kuntavaaleissa. 8 Ovatko äänestysaktiivisuuteen liittyvät asiat puhuttaneet Kajaanissa, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen, vas.. Pandemian takia äänestämättä jättäminen painottuu vanhempiin ikäryhmiin. Katalonian aluevaaleissa äänestysaktiivisuus laski peräti 26 prosenttiyksikköä tämän vuoden alussa. 7 Onko koronatoimien lisäksi jotain muutakin uutta tulevissa vaaleissa. 6 Mistä vaali-innostus kumpuaa Keski-Suomen pohjoisosassa Kinnulassa. Monissa maissa äänestysaktiivisuus 10 kysymystä vaalinäkymistä Tulevissa kuntavaaleissa on poikkeuksellisen paljon muuttuvia ja vaikeasti ennustettavia tekijöitä. Sellainen löytyi kunnantaloa vastapäätä olevasta kunnan liikekiinteistöstä ja sen katutasossa olevasta huoneistosta, joka on nimeltään Meijän tila. Paikallinen media on ollut vahvasti mukana tässä keskustelussa. Toivottavasti saamme esimerkiksi osallistuvalla budjetoinnilla lisättyä kuntalaisten kiinnostusta päätöksentekoon. Tätä on kysytty mielipidemittauksissa kuluneena talvena. Tiedot koronapandemian vaikutuksesta vaalien äänestysaktiivisuuteen vaihtelevat maasta toiseen. En tiedä vaikuttaako voimakkaaseen yhteisöllisyyteen se, että olemme kaukana kaikesta tai verrattain vähäinen asukasmäärämme (noin 1 600). 4 Mitä esimerkit maailmalta kertovat koronapandemian vaalivaikutuksista. Yritämme tavoittaa ihmisiä sähköisillä vaalipaneeleilla. Kinnulassa on syvä usko siihen, että selviämme. Jouni Lampinen on pienentynyt pandemian aikana järjestetyissä vaaleissa edellisiin verrattuna. Onko ennakoitavissa vastaavaa tulevissa vaaleissa, kunnansihteeri Marja Lehtonen. Toisaalta Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä viime marraskuussa. 2 Onko kuntavaalien siirtäminen huhtikuulta kesäkuulle hyväksi äänestysaktiivisuudelle. Ensimmäiseksi on arvioitava äänioikeutettujen mahdollisuutta käyttää äänioikeuttaan pandemian oloissa. Ainakin suurempi osa väestöstä on saanut koronarokotuksen myöhäisemmässä vaiheessa. Koska kunnantalo on sisäilmaongelmien takia poissa käytöstä, meidän oli etsittävä uusi ennakkoäänestyspaikka. Uskaltavatko ihmiset lähteä äänestämään, kun viranomaiset ovat kehottaneet suureen pidättyvyyteen ihmiskontakteissa. Yhteiset asiat kiinnostavat kuntalaisiamme
Kuntalisä puhuttaa myös tulevissa kuntavaaleissa. 32 Kuntalehti 4 / 2021 Lapuan lempilapsi ja isojen kuntien kiistakapula Eteläpohjalainen Lapua maksaa kotihoidon tuen kuntalisää alle kolmevuotiaita lapsia kotona hoitaville perheille tietyin ehdoin peräti 300 euroa kuukaudessa, kun taas esimerkiksi Helsinki ja Vantaa ovat leikanneet tukea reippaasti. [ Suuri kuntavaalinumero ] KL4_16-35.indd 32 23.3.2021 13.58
Latvala kiittelee puolisoa, joka halusi ottaa perheen taloudesta vastuun sekä kotikaupunkia Lapuaa, joka maksaa reilun kotihoidon tuen kuntalisän. Yhtenä ehtona on myös, että perheelle on myönnetty kotihoidon tuen tulosidonnainen hoitolisä. Olen itse tyytyväinen ratkaisuun. Lastentarhanopettaja Jenni Latvala on tyytyväinen kotihoidon tuen saaja. Olen itse ehtinyt tehdä töitä jo kymmenen vuotta, ja ehdin tehdä sitä vuosia. Latvala saa kotihoidon tuen hoitorahaa 342,95 euroa, hoitolisää perheen eli lähinnä puolison bruttotulojen mukaan ”muutaman euron” sekä kuntalisää 300 euroa. Kotihoidossa olevan alle kolmevuotiaan sisaruksista maksetaan kuntalisää sata euroa lapselta. Äiti Jenni Latvala saa hengähtää hetken. Mutta se on myös Lapuan lempilapsi. Tällä hetkellä kotihoidossa on noin sata lasta. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut hieman vuodesta 2018, mutta kyselyyn vastanneita kuntia oli tällä kertaa jonkin verran enemmän kuin edellisellä kerralla. Kuntalehti 4 / 2021 33 . Hän aikoo palata töihin elokuussa, jolloin Eino aloittaa päivähoidossa. Kaikkiaan saan kuukaudessa 650 euroa ennen veroja, vähän yli 400 eurojen verojen jälkeen. KESKIMÄÄRIN 170 EUROA Kuntaliitto teettää joka toinen vuosi kyselyn kotihoidon tuen kuntalisästä. K aksivuotias Eino-poika on juuri viety päiväunilleen. Kunnille kotihoidon tuen kustannukset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin jos alle kolmevuotias on kunnallisessa hoidossa. Tuki on hyvä ja tärkeä. Hän uskoo, että sekä hyvä kuntalisä että tasokas varhaiskasvatus houkuttelevat muuttamaan Lapualle. Pidän tärkeänä myös sitä, että puoliso haluaa ottaa vastuun perheen taloudesta. Varhaiskasvatuspäällikkö Katja Korkiamäki sanoo, että Lapua haluaa tarjota perheille vaihtoehtoja. Kuntalisä on yksi, perhepäivähoito toinen ja kunnallinen päivähoito kolmas. Lapuan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ulvinen, kesk., sanoo, että yksi iso tekijä päätöksen taustalla oli se, että kunta voi luoda kuntalisällä myös työpaikkoja. KL4_16-35.indd 33 23.3.2021 13.58. Jos vanhempi jää kotiin, se on outoa, jos vie lapsen varhaiskasvatukseen, kummastellaan, että noinko pienenä. Hän on ollut kotona kaksi vuotta Einon kanssa. Ulvisen mielestä on hyvä, kun lapsi saa olla pitkään kotihoidossa. Kotikaupunki Lapua maksaa kotihoidon tuen kuntalisää 300 euroa kuukaudessa kaupungissa asuville perheille, jossa alle kolmevuotiaan lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa lasta kotona. Hän hämmästelee aiheen tiimoilta käytävää keskustelua. Vaikka Kela hoitaa kotihoidon tuen ja useimmiten myös kuntalisän maksut perheille, kunnat korvaavat kustannukset Kelalle eli kotihoidon tuki lisineen menee kunnan rahoista. Se on minun ja lapsen rahaa, kiittelee Latvala. Viime syksynä tehty kysely kertoo, että 55 kuntaa eli viidennes Manner-Suomen kunnista maksaa kotihoidon tuen kuntalisää. Haluamme kuntaan lapsiperheitä, hän sanoo. Kaupunki halusi katsoa, kiinnostaako lisä perheitä. En halua viedä Einoa vielä päiväkotiin. Ennen koronaa kaksikko kävi seurakunnan kerhoissa, nyt arki on hieman yksinäisempää. Kuntalisää maksavien kuntien Jenni Latvala jäi puolisonsa Sami Saaren ehdotuksesta kotiin hoitamaan Einoa ensi syksyyn saakka. Kotiin jäävän tilalle palkataan toinen työntekijä. AVOKÄTINEN LAPUA Lapuan kaupunki kokeili kuntalisän maksamista vuonna 2016. Kotihoidon tuki on Ulvisen puolueen, keskustan, lempilapsi. Latvala naurahtaa, että kotosalla päivät kuluvat päiväkodista omaksutun ryhmin mukaan: ruokailua, askartelua, ulkoilua, päiväunia. Mikä sitten on se hyvä, hän kysyy. Kotona oleminen olisi ilman kuntalisääkin mahdollista, koska puoliso on töissä ja Latvalalla on päiväkodissa työpaikka. Hän jäi kotiin hoitamaan Einoa puolisonsa ehdotuksesta
5 Kuntalisää maksetaan 300 euroa kuussa perheen yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta. Isoista kunnista moni on joko leikannut tukea reippaasti (Helsinki, Vantaa) tai lopettanut sen kokonaan (Oulu, Turku, Tampere). Kuntalisän suuruus on noussut vuosien mittaan. Pirkanmaalla yksikään kunta ei maksa kotihoidon tuen kuntalisää. Kyselyn mukaan kuntalisä vaihtelee 40–350 euron välillä ja keskimääräinen lisä on 170 euroa lapsesta. Edelleen THL:n tutkimus kertoo, että tukea käyttävät eniten äidit ja Kunnilla on erilaisia ehtoja kotihoidon tuen kuntalisän maksamiselle. Maakunnittain osallistuminen vaihtelee 67 ja 83 prosentin välillä. Yleensä ehtona on se, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. esioppilaat ja asiantuntijalausunnolla varhaiskasvatusta tukitoimena tarvitsevat lapset). 6 Kuntalisä myönnetään vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Lisää ei makseta takautuvasti. Suomalaislapsista noin 77 prosenttia on varhaiskasvatuksessa. 2 Perheelle on myönnetty kotihoidon tuen tulosidonnainen hoitolisä. KUNTALISÄSTÄ PITÄÄ PUHUA Kehittämispäällikkö Jarkko Laitinen Kuntaliitosta sanoo, että perhetuet eivät ole yksiselitteinen juttu. työttömänä saaden työttömyyskorvausta, äitiystai vanhempainvapaalla, sairauspäivärahalla, eläkkeellä tai opintovapaalla). Sisaruslisä maksetaan sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsi aloittaa esikoulun. Vuonna 2018 kuntalisää maksettiin keskimäärin 147 euroa per lapsi. Perheen muista lapsista sisarusosuus on 100 euroa kuussa. 4 Kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. [ Suuri kuntavaalinumero ] 34 Kuntalehti 4 / 2021 1 Kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, joissa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lapset kotona ja on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu palaamaan työhön hoitovapaan päätyttyä tai on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisen työtai virkasuhteen voimassa ollessa ja hänellä on vähintään 6 kuukauden työhistoria tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla. Kotihoidon tukea suosivilla alueilla varhaiskasvatukseen osallistuminen on selkeästi vähäisempää. KL4_16-35.indd 34 23.3.2021 13.58. Moni kunta on tiukentanut lisän saamisen ehtoja niin, että perheen kaikkien lasten on oltava kotihoidossa. Etenkin kotihoidon tuen kuntalisä on paikallispolitiikkaa, jolla halutaan osaltaan tukea perheiden tekemiä lapsen hoitoratkaisuja. Kotihoidon tuen kuntalisän maksamista harkitaan kuitenkin kunnissa entistä tarkemmin. Lähde: Kuntaliiton selvitys lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelien käytöstä varhaiskasvatuksessa Kuntalisä on paikallispolitiikkaa. Ne kunnat, jotka kokeilevat viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, eivät ole tiukentaneet ehtoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus vuodelta 2013 kertoo, että kotihoidon tukea käytetään eniten maakunnissa, joissa lapset osallistuvat muuta maata vähemmän varhaiskasvatukseen. Lähde: Lapuan kaupunki Lapuan ehdot kuntalisälle: määrä on kuitenkin romahtanut huippuvuosista. Tällaisia kuntia on esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vielä vuonna 2014 kunnista noin 30 prosenttia maksoi kuntalisää. 3 Kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (pl
• Lasten kotihoidon tuki on veronalaista tuloa. Hän sanoo, että muut sopeutukset olisivat olleet vielä haitallisempia pitkän etäopetusjakson jälkeen. Kuntalisä kannustaa erityisesti niitä äitejä, joilla ei ole ammatillista koulutusta, jäämään kotiin. Lopulta kaupunki päätti leikata kuntalisää huhtikuun alusta alkaen niin, että 10 kuukauden ikäisen mutta alle kaksivuotiaan kotihoidosta maksetaan 216 euroa kuukaudessa. • Terhi Friman Kuva: Timo Aalto Kuntalisä kannustaa keskituloisen kahden vanhemman perheen valitsemaan kotihoidon. Kotihoidon tuesta tehdyt myöhemmät tutkimukset ja selvitykset ovat varsin samanlaisia tuloksiltaan. Kotihoidon tuki • Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Tämä johtuu siitä, että tuesta ei voi tehdä verotuksessa samoja vähennyksiä kuin palkkatulosta. • Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Pia Kopran mielestä koti on lapselle paras paikka ja omat vanhemmat parhaimpia hoitajia. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 342,95 euroa kuukaudessa ja muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista 102,67 kuukaudessa sekä yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 65,97 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen lisää maksetaan alle 1-vuotiaista lapsista 264 euroa kuukaudessa. Hoitorahaa ja kuntalisää ei lasketa tuloksi hoitolisää laskettaessa. Helsinki-lisän tiukka rajaaminen närästää esimerkiksi perussuomalaisia. Hän odottaa uutta perhevapaauudistusta. Lähde: Kela [ Info ] etenkin ne äidit, joilla on alhainen koulutustaso eikä työpaikkaa, johon palata. • Hoitorahan ja -lisän lisäksi kunta voi maksaa kuntalisää. Virkamiesten tuomasta budjettiesityksestä tehtiin hänen mukaansa poliittisten ryhmien sopu, jossa esitystä hieman lievennettiin. • Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja bruttotulot. Hänkin suuntaa katseensa perhevapaauudistukseen. Vaikka tuki on pienempi kuin hakijan palkka, veroprosentti ei välttämättä ole pienempi. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen, kok., on kasvatusja koulutuslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. Hoitolisä on enintään 183,53 euroa kuukaudessa. Kunnilla on erilaisia perusteita kuntalisän maksamiseen. Kaikki asiat on otettava huomioon. Kuusiholma tutkii kuntalisää tekeillä olevassa Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessaan. Kuntalehti 4 / 2021 35 Näin Helsingissä ja Vantaalla: • Helsinki poistaa kuntalisän kesäkuun alusta alkaen kokonaan 1 vuotta täyttäneiltä lapsilta. Päätös tehtiin kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n yhteispäätöksellä; kuntalisän olisivat säilyttäneet perussuomalaisten, keskustan ja vasemmistoliiton valtuutetut. Helsinki on lisännyt 4 040 varhaiskasvatuksen paikkaa neljän vuoden aikana, ja se on paljon. • Tuki maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka pääasiallisesti hoitaa lasta. Sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Kotihoidon tuen ennakonpidätys on yleensä sama kuin tuen saajan veroprosentti. Kuntaliiton Lahtinen toivoo aiheesta laajaa keskustelua. KL4_16-35.indd 35 23.3.2021 13.58. Nyt kotihoidon tuki on ikään kuin irrallinen palikka. Seuraavalla valtuustokaudella on pyrittävä palauttamaan Helsinki-lisä kaikille alle kolmevuotiaille lapsille, hän sanoo. HELSINKIÄ KUOHUTTAVA LISÄ Helsingissä kuntalisän rajaaminen alle yksivuotiaisiin on herättänyt kuntavaalien alla runsaasti keskustelua. Uusi varhaiskasvatuslaki vuonna 2030 asettaa niin ikään omat haasteensa kuvioon. Olen saanut paljon palautetta, paljon kielteistä mutta myönteistäkin. Jos palkan veroprosentti on alle 25 prosenttia, kotihoidontukea verotetaan silti vähintään 25 prosentin mukaan, ellei tuen saaja hae muutosverokorttia etuutta varten. • Vantaa oli aikeissa lakkauttaa kuntalisän kokonaan. Jos lasta hoitaa joku muu, tuki makseta hakijalle eli toiselle vanhemmista tai muulle huoltajalle. Tällä hetkellä lisää maksetaan alle 1,5-vuotiaan hoitamisesta kotona 264 euroa ja 1,5–2-vuotiaan hoitamisesta 218,64 euroa kuukaudessa. Projektitutkija Juulia Kuusiholma sanoo, että kuntalisä kannustaa keskituloisen kahden vanhemman perheen valitsemaan kotihoidon. Yhteiskunnan tehtävä on tukea perheitä eikä viedä niiltä valinnanvapautta hoitomuodosta päätettäessä. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai isovanhempi, yksityinen päiväkoti tai perhepäivähoitaja
Kuva: Timo Aalto Kurikkalaisvaltuutetun Teppo Ala-Kasarin takana näkyy väistötiloissa toimiva Jalasjärven yläkoulu. Miten sujui Suomen nuorimman valtuutetun ja uuden puolueen puheenjohtajan ensimmäinen valtuustokausi. 36 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] Missä noviisit onnistuivat. KL4_36-55.indd 36 23.3.2021 14.07. Sisäilmaongelmista kärsineen vanhan yläkoulun tilalle aletaan rakentaa uutta koulua vielä tämän vuoden puolella. Teppo Ala-Kasari Kurikasta ja Katju Aro Helsingistä kertovat
Siitä olen ollut ylpeä! Hän sai aloitteeseensa mukaan enemmistön omasta ryhmästä, mutta ”klopin” aloite oli loksauttanut myös leukoja auki. Valtuustossa suurimmaksi saavutuksekseen hän nimeää maksuttoman ehkäisyn laajennuksen 15–25-vuotiaisiin kurikkalaisiin nuoriin 2018. . Siitä olen ollut ylpeä! KL4_36-55.indd 37 23.3.2021 14.07. Vaalikampanjassaan vuonna 2017 hän lupasi tukea muiden muassa koulutusta ja yhtenäistä Kurikkaa. Kuntalehti 4 / 2021 37 N eljä vuotta sitten kurikkalaisesta Teppo AlaKasarista, kesk., tuli 18-vuotiaana Suomen nuorin valtuutettu. Ala-Kasarille, sivistyslautakunnan jäsenelle, on tärkeää, että kaikki Kuva: Liisa Takala Helsinkiläisestä kaupunginvaltuutetusta Katju Arosta tuntui, että etäkokouksissa naamoille ruudussa oli hankalampaa esiintyä kuin livenä valtuustosalissa. Sen jälkeen Ala-Kasari kirjoitti ylioppilaaksi, kävi armeijan ja muutti Ouluun ammattikorkeakoulun agrologiopintojen ja tyttöystävän perässä. Aro kuvattiin Helsingin Vanhankaupungin maisemissa. Jurva oli liitetty Kurikkaan vuonna 2006 ja Ala-Kasarin entinen kotikunta Jalasjärvi vuonna 2016
Koetan saada tutkintopaperit kouraan. Ala-Kasarin mielestä se edesauttaisi kaikkien nuorten asemaa. Neljässä vuodessa hän oppi niin päätöksentekoa, hallintoa kuin kokoustekniikkaakin. Hyvä puoli Aron mielestä oli se, että hän pystyi yksinään toimimaan vapaana agenttina, esimerkiksi saamaan kannatusta aloitteilleen muiden puolueiden feministeiltä. Keskellä pahinta tartuntatilannetta vaalityötä olisi ollut hyvin vaikea tehdä turvallisesti. Pandemia on uuvuttanut kaikkia, ja ainakin itselleni lisäaika ja pieni lepo juuri nyt ovat helpotus. Pienessä ryhmässä työtä voisi koko ajan tehdä enemmän kuin ehtii. Opin, että poliittiset tappiot voivat olla raskaita. Työ lautakunnassa on ollut tosi palkitsevaa, koska emme olleet kaupunginhallituksessa, jossa pääsee vaikuttamaan suoremmin. Valtuusto lakkautti kolme kyläkoulua, mutta päätti myös uuden alakoulun ja yläkoulun rakentamisesta. Kaikki sanoivat, että ”kyllä se siitä helpottuu”, ja osin helpottuikin, kun pääsin sisään asioihin. Alussa valtuusto saattoi haukata pari työpäivää viikossa. Vaikka kokouselämä oli tuttua Naisliitto Unionin ex-vetäjälle, paljon tuli uutta. Kuntavaalien siirto kesäkuuhun oli Aron mielestä oikea ratkaisu, jotta sekä äänestäjien että ehdokkaiden turvallisuus voidaan taata. Se söi nuorta miestä ja lompakkoa. Nuoria pitäisi saada ehdolle, mutta se tuntuu olevan vaikeaa. Ala-Kasari koki, että hänet otettiin iän puolesta suurimmaksi osaksi vakavasti, vaikka aina valtuuston ikälaitojen ei ollut helppoa ymmärtää toisiaan. Positiivista oli, että vaikka valtuutetut joskus nokittelivat keskenään, silti yhdessä etsittiin ratkaisuja. Se oli kai lukiolaisen sinisilmäisyyttä: asiat eivät todella käänny neljässä vuodessa, eivät kymmenessäkään. Varsinaista perehdytystä tuli yhden valtuustoseminaarin verran, mutta myös matkan varrella neuvoja kokeneemmilta. Eniten töitä Aro katsoo tehneensä matalapalkkaisten naisten aseman, vammaisten palvelujen ja paperittomien oikeuksien puolesta. Eniten ärsytti kyläpolitikointi valtuustossa omien kuntakeskusten puolesta. Varavaltuutetut hoitivat pestiä sen ajan. KL4_36-55.indd 38 23.3.2021 14.07. Aikaa meni materiaalin lukemiseen ja sen selvittämiseen, mitä oli päättämässä. Olen itsekin yhä jalasjärvinen, mutta päätöksissä olen koettanut huomioida sen, että olemme kaikki kurikkalaisia, vaikka eri kuntakeskuksista. Hän on ehdolla myös kesäkuussa. Politiikka vaatii aika kovaa nahkaa, että ei päästä asioita ihon alle. Valtuustoja lautakuntatyöstä Aro oli poissa vuoden kesästä 2018 alkaen, koska oli äitiysvapaalla. Aro kiittää untuvikkojen saamaa perehdytystä, mutta olisi kaivannut sitä myöhemmin lisää erityisesti talousarvion monimutkaisen prosessin hallintaan. En hautaa politiikkaa, vaan pidän tauon, hän selvittää. Pakko myöntää, että alussa en tiennyt oikeastaan muuta kuin että on olemassa valtuusto ja lautakunnat. Ennen koronaa ja etäkokouksia Ala-Kasari sahasi junalla Etelä-Pohjanmaalle kerran viikossa. Kurikan yhtenäisyyden kanssa oli vaikeinta. YHDELLE RIITTÄÄ HOMMIA Aron yllätti työmäärä yhden henkilön ryhmässä, kun oli vastattava myös ryhmäpuheenjohtajuudesta. Erityiskiitosta Aro jakaa ennestään tutulle Veronika Honkasalolle, vas., ja sosiaalija terveyslautakunnan kärsivällisesti opastaneelle puheenjohtajalle Sanna Vesikansalle, vihr. Koska olin ryhmäni ainoa valtuutettu, ei ollut ketään opastamassa, että ”hei, lautakunnassa ei pidetä poliittisia puheita”, Aro kertoo nyt jo huvittuneena. Oman kädenjäljen saaminen Helsingin kaupunkistrategiaan heti kauden alussa oli hänestä isoin onnistuminen: kaupunki selvitti tasa-arvon tilan eri toimialoillaan. Muutin 400 kilometriä pohjoiseen, ja se on suurin syy. Jatkossakin Ala-Kasari käy usein lapsuudenkodissaan Kurikan Jalasjärvellä, mutta ei enää viikoittain. Päättäjiin tarvittaisiin vaihtuvuutta. Luopumispäätös oli vaikea juuri siksi, että Kurikka tarvitsisi nuoria päättäjiä. Hän luuli, että lautakunnassakin yritetään vaikuttaa muihin. HUOLTA NUORTEN PUOLESTA Pitkään pohdittuaan Ala-Kasari päätti jättää tulevat kuntavaalit väliin. Lisäksi Helsinki ryhtyi toimiin estääkseen seksuaalista häirintää: päivitti ohjeistuksia ja järjesti koulutusta. Kirjoitettujen sääntöjen lisäksi oli paljon kirjoittamatonta, esimerkiksi tapoja toimia. • Eija Kallioniemi Opin, että poliittiset tappiot voivat olla raskaita. 38 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] kolme lukiota ovat yhä hengissä. Eniten Aro pystyi mielestään vaikuttamaan sosiaalija terveyslautakunnassa, tosin sielläkin meni vuosi päästä kärryille siinä, mikä on vammaispalveluiden tai päihdepalveluiden kokonaisuus. TAVOILLE PITI OPETELLA Feministinen puolue yllätti ensimmäisissä vaaleissaan ja sai puheenjohtajansa Katju Aron Helsingin kaupunginvaltuustoon neljä vuotta sitten. Kollegatkin auttoivat
laatutyöhön ja arviointiin, kuntien kehitys prosesseihin ja nuortenideat.fi-palvelun käyttöön. Nuorisoalan Osallisuuden osaamis keskus tarjoaa myös räätälöityä tukea nuorten osallistamiseen, mm. + nuorten osallisuuden laatukriteerit + NOSTE-itsearviointityökalu + tietoa ja tutkimuksia + toimintamalleja ja työkaluj a + nuortenideat.fi Työkalupakki nuorten osallisuuteen: nuoretjaosallisuus.fi Nuorten osallisuudella elinvoimaa kuntiin Yksityisiä lääkäripalveluja ympäri Suomea OTA YHTEYTTÄ Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen ismo.partanen@lpy.fi I www.lpy.fi KL4_36-55.indd 39 23.3.2021 14.07
Kuvassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen vasemmalla ja kaupunginsihteeri Janne Mäki. KL4_36-55.indd 40 23.3.2021 14.07. 40 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] LAHDEN PANNUKAKKU Lahden kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Sibeliustalolla hybridinä eli suurin osa valtuutetuista istuu etäyhteyden päässä kotona, osa tulee paikalle
KL4_36-55.indd 41 23.3.2021 14.07. Erimielisyydet johtivat pitkään suunnitellun pormestarimallin kaatumiseen loppusuoralla. LAHDEN PANNUKAKKU Lahden perinteisten valtapuolueiden kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien yhteistyö karahti päättyvällä vaalikaudella kiville. Kuntalehti 4 / 2021 41
Kaksi ääntä ratkaisi asetelman siten, että yhteisyritys perustettiin. Toinen vastoin kaupunginhallituksen ohjetta äänestänyt yhtymäkokousedustaja oli kokoomuksen varavaltuutettu Terttu Pohjolainen. Jos Lahti olisi siirtynyt pormestarimalliin, Timosesta olisi tullut kansliapäällikkö. Hänen mielestään pormestarimallin valmistelussa ei saatu tuotua esille mallin tavoitteita eli poliittisen johtamisen vahvistamista. Puolueen sisällä kiehui ja vaalit lähestyivät. Käännekohdaksi muodostui kahden kokoomuslaisen yhtymäkokousedustajan menettely Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yhtymäkokouksessa viime kesänä, kun äänestettiin perusterveydenhuollon yhteisyrityksen perustamisesta yhtymän ja yksityisen terveydenhuoltopalvelujen tuottajan Mehiläisen välillä. Kokoomusryhmän enemmistö oli pormestarimallin puolesta, mutta yhtymäkokousäänestyksen jälkeen se kääntyi mallia vastaan. ”OTIMME TIETOISEN RISKIN” Toinen vastoin kaupunginhallituksen ohjetta äänestänyt oli valtuutettu Francis McCarron, joka on ehdolla vaaleissa edelleen kokoomuksen listoilla, vaikka hän on tiettävästi neuvotellut myös perussuomalaisiin siirtymisestä. Myös kustannusvaikutukset ja edut kaupunkilaisille jäivät Rahkosen mielestä hämärän peittoon. Vastatoimena valtuustossa esitettiin tilapäisen valiokunnan perustamista rankaisemaan tottelemattomia valtuutettuja. Puolesta äänestivät sosiaalidemokraatit ja kokoomusryhmä paria valtuutettua lukuun ottamatta. Viime syksyyn mennessä kannat olivat kääntyneet pormestarimallia vastaan. Kaksi henkilöä toimi äänestyksessä vastoin kaupunginhallituksen enemmistön ohjeistusta, mutta kokoomus kannatti yhteisyrityksen perustamista. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit olivat eri linjoilla myös pormestarivaalin avoimuudesta. 42 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] L ahden kaupunginvaltuusto päätti siirtyä pormestarimalliin maaliskuussa 2018 äänin 42–17. Tiesimme, että emme voisi toimia tällä valtuustokaudella enää edustaKaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen on pyrkinyt parantamaan valtuuston käytöstapoja. ”ISKU DEMAREITA VASTAAN” Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, sd., toteaa, että pormestarimalliin siirtymisen piti olla selvää ja kyse oli vain pienistä viilauksista valtuustossa, kun kokoomuksen kelkka yllättäen kääntyi. Pormestarin valinnan olisi tehnyt vasta vaalien jälkeen kokoontuva uusi kaupunginvaltuusto. TIMOSEEN TYYTYVÄISIÄ Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen, kok., ei yhdistä pormestarimallin kaatumista skismaan yhteisyrityksen perustamisesta ja yrityksestä rankaista kahta valtuutettua. KL4_36-55.indd 42 23.3.2021 14.07. Hildén näkee pormestarimallin kaatamisen kokoomuksen iskuksi demareita vastaan. Rahkosen mielestä silläkin on vaikutusta, että Lahdessa ollaan tyytyväisiä nykyiseen kaupunginjohtajaan Pekka Timoseen. Suurimpana puolueena sosiaalidemokraateilla olisi ollut kokoomusta paremmat mahdollisuudet voittaa pormestarin paikka itselleen. Olemme jo hyvin lähellä pormestarimallia. McCarron sanoo tienneensä seuraukset äänestyskäyttäytymisestään. Puolueen sisällä kiehui ja vaalit lähestyivät. Timonen jatkaa johtajasopimuksensa mukaisesti kaupunginjohtajana kesäkuun jälkeenkin. Kokoomus ilmoitti samaan aikaan, ettei se enää kannata pormestarimalliin siirtymistä. Mitä eroa se olisi tuonut nykyiseen järjestelmään, jossa meillä on päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaksi osapäiväistä varapuheenjohtajaa. Kokoomus olisi halunnut avointa vaalia nimetyin pormestariehdokkain, mutta sosiaalidemokraatit halusivat mennä vaaleihin ilman nimettyä pormestariehdokasta. Kaupunginhallituksen enemmistön kanta yhteisyritykseen oli kielteinen, mutta kaksi yhtymäkokousedustajaa äänesti vastoin ohjeistusta yhteistyrityksen puolesta
Tehtävä osoittautui hankalaksi, koska niin moni valtuutettu oli jäävi kuuluessaan samoihin toimielimiin McCarronin kanssa. Puolueet ovat sitoutuneet kunnioittamaan vaalitulosta. KOKOOMUS KÄRVISTELEE Kokoomus koki viime kuntavaaleissa ison tappion, ja Jorma Ratian ja Hannu Kaasisen loikattua perussuomalaisiin valtuustoryhmä kutistui 12:een 59-paikkaisessa valtuustossa. Hildénin mukaan valtuuston ulkopuolisessa sometoiminnassa on ollut vaalikaudella räikeitä ylilyöntejä, asiatonta kielenkäyttöä, maalittamista ja suoranaista naisvihaa. Harjun terveys on vastannut vuoden 2021 alusta Lahden, Kärkölän ja Iitin sotekeskuspalveluista. Puolue oli aiemmin asettanut ehdokkaakseen Sasu Haapasen, mutta hän joutui luopumaan ehdokkuudesta ja muista puolueen luottamustehtävistä jouduttuaan rikosepäilyjen kohteeksi. Puolueen pormestariehdokas on kaupunginjohtaja Minna Arve. Se ei ole ainakaan lain hengen mukaista, McCarron sanoo. Hän on toiminut Turun kaupunginjohtajana vuodesta 2017. Puolueen taattuja ääniharavia ovat kaksi kansanedustajaa, Mika Kari ja istuvan hallituksen kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministerinä toimiva Ville Skinnari. SDP UKKOUTUU Lahden sosiaalidemokraatit lähtevät tuleviin kuntavaaleihin suurimman valtuustoryhmän asemista. Hänen mukaansa perustettu Harjun terveys on lähtenyt hyvin käyntiin. Peräti yli puolet ehdolle asettuvista on kunnallispolitiikassa untuvikkoja. Lähtökohtana on, että vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen tai vaaliliiton ennen vaaleja nimetty pormestariehdokas valitaan pormestariksi. Kuntalehti 4 / 2021 43 KOSKA Lahden pormestarihanke kaatui, ainoa pormestarimalliin siirtyvä Suomen kunta on Turku. Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Puolueen ääniharavana oli edellisissä vaaleissa kansanedustaja Rami Lehto, joka kerännee kesäkuussakin hyvän äänisaaliin. Kokoomuksen ehdokaslistalla on paljon uusia nimiä. SDP:n pormestariehdokas on kansanedustaja ja entinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén. Sosiaalidemokraattien ongelmana on valtuustoryhmän ukkoutuminen. McCarron perustelee äänestämistään sillä, että asiantuntijavalmistelussa perusterveydenhuollon yhteisyrityksen malli todettiin sellaiseksi, jolla yhtymän kroonisia ongelmia päästäisiin ratkomaan. Perussuomalaisten menestys valtakunnallisissa puoluekannatusmittauksissa lupaa kovaa taistelua kokoomuksen kanssa valtuuston toiseksi suurimman puolueen asemasta. Nuoria on vaikea saada kuntavaaliehdokkaiksi. SDP:n kannatus oli viime vaaleissa hieman vasemmistoliittoa parempi, mutta paikkamäärä niillä on sama. Viime kuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi noussut vihreät kisaa vaaleissa pormestariehdokkaansa Elina Rantasen johdolla. KL4_36-55.indd 43 23.3.2021 14.07. Lopulta hanke kaatui niukasti äänestyksessä. Nuoria on vaikea saada kuntavaaliehdokkaiksi. Yhdeksi syyksi Sirkku Hildén arvelee, etteivät nuoret halua altistua somemyllytykselle. Turun suurimman puolueen paikkaa pitää kokoomus. Perussuomalaisten kannatusta tosin saattaa nakertaa valtuutettu Kalle Aaltosen laajalla ehdokaslistalla vaaleihin käyvä sitoutumaton Pro Lahti -ryhmä, jolla on kaksi paikkaa nykyisessä valtuustossa. Valtuustossa tehtiin aloite tilapäisen valiokunnan asettamisesta päättämään McCarronin ja Pohjolaisen luottamuksesta. • Merja Ojansivu Turku on ainoa pormestarimalliin siirtyvä kunta [ Info ] Lahti • Asukasluku 120 161 • Kunnallisveroprosentti 20,75 • Voimasuhteet 59-paikkaisessa valtuustossa: sosiaalidemokraatit 19, kokoomus 12, vihreät 7, perussuomalaiset 7, keskusta 4, kristillisdemokraatit 4, vasemmistoliitto 3, Pro Lahti 2, muut 1. Pormestarille siirtyvät kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Rantanen on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Vasemmistoliitto valitsi pormestariehdokkaakseen Mirka Muukkosen. • jina hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessa, mutta siitä lähti huvittava ajojahti ja minut haluttiin erottaa kaikista mahdollisista luottamustoimista. Keskusta nimesi ehdokkaakseen pormestarivaaliin Jarmo Laivorannan, ruotsalainen kansanpuolue Terhi Vörlund-Walleniuksen ja Liike Nyt Jethro Rostedtin
44 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] Oulun konsensus katosi kuntaliitoksessa Vuosien takainen kuntaliitos hiertää Oulun kuntapolitiikassa. Katkeruutta on esimerkiksi Oulunsalossa, joka muiden liitoskuntien tapaan taantunut nukkumalähiöksi. KL4_36-55.indd 44 23.3.2021 14.07
Monissa asiakysymyksissä on eripuraa myös valtuustoryhmien sisällä. Koululaiset Lenni (vas.) ja Ilari Pihkakoski leikkivät portilla. Itse olin kuntaliitoksen kannalla ja innoissani siitä. KL4_36-55.indd 45 23.3.2021 14.07. P itkään Oulun kuntapolitiikassa toimineet muistelevat haikeina ”vanhoja hyviä aikoja”. Nyt käyntiä varten pitää vartata tilataksi, sanoo Entinen Oulunsalon kunnantalo on tyhjillään ja myynnissä. Ei yritetäkään hakea yhteisymmärrystä. Eläkkeellä oleva entinen rehtori, 69, on istunut Oulun kaupunginvaltuustossa lähes 30 vuotta. Hän harmittelee, että moni kokenut valtuutettu on luopunut ehdokkuudesta. Kuntalehti 4 / 2021 45 . Takavuosina asioista pystyttiin Oulun valtuustossa sopimaan. Esimerkiksi kaavailtu Oulunsalon lukion lakkauttaminen ja lukio-opiskelun keskittäminen Ouluun kariutui voimakkaaseen vastustukseen. NUKKUMALÄHIÖITÄ Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntaliitoksessa syntyi yli 200 000 asukkaan SuurOulu. Nyt asiat pannaan vastakkain ja äänestetään. Oululainen konsensus on kadonnut, sanoo valtuutettu Yrjö Harju, sd. Hän on ehdolla nytkin. Harkitsin luopumista itsekin. Ulkoalueiden hoito, kuten katujen auraus sekä nurmikoiden ja pajukoiden leikkuu, on nykyisin ala-arvoista, sanoo Oulunsalossa asuva Jenni Brusila, joka ulkoilee lastensa kanssa Oulunsalon keskustassa. Yhtenä syynä sen taustalla on vuosien takainen kuntaliitos. Silti nurkkakuntaisuutta esiintyy edelleen, vaikka liitoksesta on kulunut jo kahdeksan vuotta, hän sanoo. Aiemmin saatoin työntää iäkkään äitini pyörätuolilla kotoa hammashoitolaan. Hammashoitolan siirto Oulunsalosta usean kilometrin päähän Kaakkuriin harmittaa. Osa entisten liitoskuntien asukkaisista on yhä sitä mieltä, että Oulu nielaisi pienet kunnat. Syynä olivat loukkaavat puheenvuorot viime marraskuun valtuuston kokouksessa sekä ala-arvoinen somekeskustelu, Harju kertoo
KUNTAVAALIASE Yrjö Harjun mielestä osa perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaista käyttää kuntaliitoksen mukana tuomia hankaluuksia vaaliaseena. Muistan kun isäni kertoi käyneensä jo lapsena tappelemassa kempeleläisten poikien kanssa. Rakennuksen toisessa päässä on moderni kirjasto, joka sekin on ollut välillä vaakalaudalla. Lähistöllä sijaitsee miltei tyhjilleen jätetty Oulunsalon niin sanotun Oulun koulun arkkitehtuuria edustava kunnantalo, joka on pantu myyntiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on jätetty heitteille, sillä lumen sulamisvedet valuvat tukkeutuneista ränneistä pitkin punatiiliseiniä. Silloin näkyvälle paikalle nousi toinen toistaa komeampia yritysten toimitiloja ja pääkonttoreita. Näin Oulu koettaisiin yhteiseksi kaupungiksi. Hän vietti nuoruutensa Oulunsalossa. Kempele on onnistunut houkuttelemaan lukuisia uusia yrityksiä esimerkiksi nelostien varteen uudelle Zatelliitin kaava-alueelle, jossa on runsaasti uusia yritystontteja ja uusi liittymä moottoritielle. Myös valtatien toisella puolella sijaitsevassa liikekeskus Kapteenissa on suljettuja liikehuoneistoja. ESPOOSTA MALLIA Lääkön mielestä Oulua pitäisi kehittää Espoon tavoin kaupunkina, jossa on useampia keskuksia. Rakennukselle ei ole keksitty järkevää uusiokäyttöä. Perussuomalaiset käyvät kilpaa suurimman puolueen paikasta keskustan ja kokoomuksen kanssa, vaikka puolueella on nyt Oulussa vain neljä valtuustopaikkaa. Sen sijaan Oulun ulkopuoliset kehyskunnat Kempele ja Liminka ovat kasvaneet, Lääkkö lisää. Siitä huolimatta liitoskunnat ovat monen mielestä muuttuneet nukkumalähiöiksi. Vihreiden Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Aino-Kaisa Manninen perusteli päätöstä konkariedusEn tiedä miksi dynaamisuus katosi. EMN sanasto -mobiilisovelluksen (European Migration Network Glossary) voi ladata Google Play ja AppStore-sovelluskaupoista. Sellainen on muun muassa epäoikeudenmukaiseksi koettu kaavoitus. Samalla paikalla on nyt tyhjä ja avara tontti entisen terveyskeskuksen, nykyisen hyvinvointipisteen naapurissa. Kuntaliitos oli virhe, mutta entiseen ei ole paluuta, sanoo keskustan listoilta Oulun valtuuston pyrkivä insinööri Matti Lääkkö, 49. Samoin Oulunsaloon on valmistunut uusi Niemenrannan koulu. Näiden kuntien välillä on aina ollut tervettä kilpailua. Nyt Kempele on selvästi mennyt Oulunsalon edelle. Oulun kaupungilla on tarjolla runsaasti yritystontteja myös Oulunsalossa. Kempeleen kuntakeskus on muuttunut kaupunkimaiseksi lukuisine uusine kerrostaloineen ja liikerakennuksineen. Tutkimus tuo erityisesti esiin sen millaisiin julkisiin palveluihin säännösten vastaisesti oleskelevat ovat oikeutettuja, ja millaisia yhteistyörakenteita keskus-, alue ja paikallistason viranomaiset ovat luoneet vastatakseen tämän asiakassegmentin tarpeisiin. Liitoskunnista vähennettiin sosiaalija terveyspuolen palveluja, kun toimintaa keskitettiin säästösyistä hyvinvointikeskuksiin ja -pisteisiin, konkaripoliitikko Harju myöntää. Suomenkielinen versio valittavissa sovelluksen asetuksista. Hän asuu niin sanotussa perusOulussa. Vanhat koulurakennukset olivat siellä todella ala-arvoisessa kunnossa, Harju sanoo. Yhdistymisen aikaan Oulunsalossa oli 9 900 asukasta ja Kempeleessä 16 300 asukasta. Toisaalta Oulu kaupunki on panostanut Harjun mukaan esimerkiksi Kiiminkiin, jonne avattiin vasta uusi iso Kiiminkipuiston koulu. Julkaisut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi/raportit/uusimmat_raportit Julkaisuista saatavana myös painettuja kappaleita, tiedustelut sähköpostitse osoitteeseen emn@migri.fi EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO Yhteystiedot: Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto Puh: 0295 430 431 emn@migri.fi www.emn.fi (Suomen kansalliset verkkosivut) www.ec.europa.eu/emn/ (kansainväliset verkkosivut) @EmnFinland (Twitter) Maahanmuuttoja turvapaikkasanasto nyt myös mobiilisovelluksena Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) on julkaissut monikielisen maahanmuuttoja turvapaikkasanastonsa myös kätevänä mobiilisovelluksena.Sovellus sisältää lähes 500 maahanmuuttoja turvapaikkaalan erikoistermiä, termien määritelmät ja termien vastineet kaikilla EU-kielillä sekä termien lähteet sekä linkkejä lisälähteisiin verkossa. Entinen oulunsalolainen oli pitkään töissä Helsingin seudulla, mutta hän muutti takaisin Ouluun. KL4_36-55.indd 46 23.3.2021 14.07. EMN-tutkimus 2020 Säännösten vastaisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevat hyvät käytänteet ja haasteet EU-jäsenvaltioissa ja Norjassa Suomen kansallinen raportti EU:n AMIF-rahaston rahoittama oulunsalolainen Kaisu Ainassaari. Perussuomalaisille oli takaisku, kun heidän valtuustoryhmäänsä pitkään johtanut Juha Vuorio loikkasi jokin aika sitten kokoomukseen. Entinen puhti on pois esimerkiksi Oulunsalosta, jonka keskustasta on purettu useita liikerakennuksia. En tiedä, onko pieni Kempeleen kunta yrittäjien silmissä ketterämpi kuin Oulun elinkeinoyhtiö Business Oulu, Hanna Sarkkinen pohtii. Uudisrakennusta ei ole rakennettu, sillä uusia yrityksiä tai kauppaliikkeitä ei ole saatu houkuteltua Oulunsalon parhaalle paikalle. Myös vihreissä kuohuu. Kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, jotta koko Oulu lähtisi kasvuun, hän sanoo. Rakennuslupia on ollut enää vaikea saada kaava-alueiden ulkopuolelta liitoskunnissa. Ervasti on kaupunginhallituksen varajäsen. Tutkimuksella on pyritty kartoittamaan hyviä käytäntöjä, joita Suomessa on kehitetty ilmiön ehkäisemiseksi sekä Suomen kohtaamia oleellisimpia haasteita ilmiön parissa. Kempeleen ulkoinen kuva on kasvuhakuinen. Yritysten houkuttelemisessa Oulunsalo ei ole onnistunut yhtä hyvin kuin ennen kuntaliitosta, jolloin lentokentälle johtavaa valtatietä ja sen ympäristöä markkinoitiin laatukäytävänä. Sama tilanne on muissakin liitoskunnissa sekä myös kanta-Oulussa. Esimerkiksi yrityspuisto Pilotin jatkosuunnitelmat jäivät toteutumatta kuntaliitoksen jälkeen lentokentän naapurissa. Sarkkinen muistuttaa, että ennen Oulunsalo kilpaili tasaväkisesti Kempeleen kunnan kanssa. Harju huomauttaa, että kuntaliitoksen syyksi on sanottu sekin, kun liitoskuntien keskustoista hävisivät pankit ja monet muut yritysten tarjoamat palvelut jo aiemmin. Oulunsalon asukasluku ja muukin kehitys on hänen mielestään pysynyt kahdeksan vuotta paikoillaan. 46 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspisteen tuottamat uusimmat julkaisut: Säännösten vastaisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevat hyvät käytänteet ja haasteet EU-jäsenvaltioissa ja Norjassa Suomen kansallinen raportti Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, miten Suomessa ollaan vastattu säännösten vastaisen maassa oleskelun ilmiöön. Oulunsalossa on tällä hetkellä edelleen noin 9 900 asukasta, mutta Kempeleen asukasluku on noussut 18 600 asukkaaseen, hän luettelee. Sen keskusta on vireä. Kahdeksan valtuustokautta vihreitä edustanut ja viime vaaleissa valtuustosta pudonnut entinen rehtori Veikko Ervasti, 79, jätettiin pois puolueen ehdokaslistalta. KEMPELE KUKOISTAA En tiedä miksi dynaamisuus katosi, kun Oulunsalo liitettiin isompaan Ouluun, valtuutettu ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen, vas., sanoo
• Keskusta on suurin puolue 17 paikallaan, kokoomuksella on 14, vasemmistoliitolla 11, vihreillä 10, sosiaalidemokraateilla 8 ja perussuomalaisilla neljä paikkaa. Ervasti on myöntänyt lähettäneensä kärkkäitä sähköpostiviestejä, mutta syyttää vihreitä ikäsyrjinnästä. Tutkimuksella on pyritty kartoittamaan hyviä käytäntöjä, joita Suomessa on kehitetty ilmiön ehkäisemiseksi sekä Suomen kohtaamia oleellisimpia haasteita ilmiön parissa. KL4_36-55.indd 47 23.3.2021 14.07. Siitä sydämistynyt Ervasti ilmoittautui vasemmistoliiton listalle sitoutumattomana ehdokkaana. EMN sanasto -mobiilisovelluksen (European Migration Network Glossary) voi ladata Google Play ja AppStore-sovelluskaupoista. EMN-tutkimus 2020 Säännösten vastaisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevat hyvät käytänteet ja haasteet EU-jäsenvaltioissa ja Norjassa Suomen kansallinen raportti EU:n AMIF-rahaston rahoittama tajan epäasiallisella käytöksellä ja yhteistyökyvyn puutteella. Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen [ Info ] Keskusta on suurin • Oulun kaupunginvaltuustossa on 67 paikkaa. • Entisen Oulunsalon kunnantalon pihalla on Raimo Metsänheimon Kalastajapatsas. Tutkimus tuo erityisesti esiin sen millaisiin julkisiin palveluihin säännösten vastaisesti oleskelevat ovat oikeutettuja, ja millaisia yhteistyörakenteita keskus-, alue ja paikallistason viranomaiset ovat luoneet vastatakseen tämän asiakassegmentin tarpeisiin. Julkaisut löytyvät osoitteesta: www.emn.fi/raportit/uusimmat_raportit Julkaisuista saatavana myös painettuja kappaleita, tiedustelut sähköpostitse osoitteeseen emn@migri.fi EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO Yhteystiedot: Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto Puh: 0295 430 431 emn@migri.fi www.emn.fi (Suomen kansalliset verkkosivut) www.ec.europa.eu/emn/ (kansainväliset verkkosivut) @EmnFinland (Twitter) Maahanmuuttoja turvapaikkasanasto nyt myös mobiilisovelluksena Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) on julkaissut monikielisen maahanmuuttoja turvapaikkasanastonsa myös kätevänä mobiilisovelluksena.Sovellus sisältää lähes 500 maahanmuuttoja turvapaikkaalan erikoistermiä, termien määritelmät ja termien vastineet kaikilla EU-kielillä sekä termien lähteet sekä linkkejä lisälähteisiin verkossa. Kristillisdemokraateilla, sinisillä sekä aito suomalaisilla on kullakin yksi paikka. Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspisteen tuottamat uusimmat julkaisut: Säännösten vastaisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevat hyvät käytänteet ja haasteet EU-jäsenvaltioissa ja Norjassa Suomen kansallinen raportti Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, miten Suomessa ollaan vastattu säännösten vastaisen maassa oleskelun ilmiöön. Suomenkielinen versio valittavissa sovelluksen asetuksista
Vaikka pahin myrsky Karkkilassa lienee ohi, kriisi heijastuu myös kuntavaaleihin. [ Suuri kuntavaalinumero ] KL4_36-55.indd 48 23.3.2021 14.07. 48 Kuntalehti 4 / 2021 KARKKILA PYRISTELEE EROON JOHTAMISKRIISISTÄ Punainen Karkkila on yksi niistä monista Suomen kunnista, jonka ongelmana on viime aikoina ollut johtamiskriisi
Kaupunginhallitus ei ryhtynyt kurinpiKarkkilan kaupunginjohtajan Tuija Telénin johtamistavasta tehtiin valtuustossa epäluottamusaloite, mutta se ei saanut riittävää enemmistöä taakseen. Ongelmia pitäisi käsitellä heti kun ne ilmenevät ja proseduurin mukaan, eikä järeimmällä mahdollisella keinolla eli vaatimalla kaupunginjohtajan erottamista. Kaupunginjohtaja Tuija Telénin toiminnasta tehty luottamuspula-aloite tyssäsi valtuustossa viime vuoden joulukuussa. Selvityksen tulokset eivät ole julkisia asiakirjoja, joten tapahtumien yksityiskohdat ovat jääneet yleisöltä pimentoon. Kaupunginhallitus teetti johtoryhmää koskeneen työyhteisöselvityksen ja laajemman selvityksen kaupungintalon työilmapiiristä. Kaupunginhallitus totesi, että tilanne on ollut kaupunginjohtajan kannalta vahingollinen ja hallitsematon. EPÄLUOTTAMUS TORPATTIIN Kaupunginhallitus sai lokakuussa Työsuojelulaitoksen selvitykset käyttöönsä ja totesi, ettei kaupunginjohtaja ole syyllistynyt asiattomaan kohteluun kahdeksaa työsuojeluilmoituksen allekirjoittajaa kohtaan. H ögforsin valimosta, ylivelkaantumisesta ja punaisuudesta tunnettu Karkkilan kaupunki Uudenmaan pohjoislaidalla on potenut kuluneen koronavuoden ajan johtamiskriisiä. Ilmoituksen aiheena oli kaupunginjohtaja Telénin väitetty alaisiin kohdistuva epäasiallinen kohtelu. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Tallgren, sd., huokaa, että kaikki energia on mennyt kaupunginjohtajakysymyksen vatvomiseen. Kuntalehti 4 / 2021 49 . Prosessi sai alkunsa työsuojeluilmoituksesta, jonka oli allekirjoittanut yhdeksän kaupungin työntekijää ja viranhaltijaa. Valtuuston puheenjohtaja Tallgren pitää ongelmallisena luottamuksellisesti käsiteltyjen asioiden vuotamista paikallislehteen. Muutamilla on ajojahti mielessä, Tallgren toteaa. Yhden ilmoituksen tekijän osalta Työterveyslaitos havaitsi osin epäasiallista kohtelua, mutta asian enempi selvittäminen raukesi työntekijän irtisanouduttua. KL4_36-55.indd 49 23.3.2021 14.07
Kaupunginhallituksessa aloite torpattiin ja enemmistö äänesti kaupunginjohtajan luottamuksen puolesta. ONGELMAT TIEDOSSA Kaupunginjohtaja Tuija Telén toteaa, ettei viime kesänä tehty työsuojeluilmoitus hänen toiminnastaan tullut täytenä yllätyksenä. KL4_36-55.indd 50 23.3.2021 14.07. Aloitteentekijät perustelivat epäluottamusta ”kaupunginjohtajan puutteellisilla johtamistaidoilla ja sekä kaupunginhallituksen ja -valtuustoasioiden heikolla valmistelulla”. Ryhmään kuului kahdeksan vasemmistoliittolaista valtuutettua, viisi sosiaalidemokraattia, yksi keskustalainen, yksi perussuomalainen ja yksi sitoutumaton. Telén toteaa, ettei voi paljastaa tarkemmin, mistä työsuojeluilmoitukKarkkilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Tallgren toteaa, että johtamiskriisissä oli taustalla ajojahti. Ryhmä pyrki aloittamaan kaupunginjohtajan kanssa neuvottelut tämän vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta. Viime vuoden marraskuussa kuusitoista kaupunginvaltuutettua teki aloitteen kuntalain 43 pykälän mukaisen epäluottamuksen selvittämiseksi valtuustoryhmien kesken. 50 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] dollisiin toimenpiteisiin kaupunginjohtajaa kohtaan ja palautti kaupunginjohtajalle hänen työnjohto-oikeutensa, jotka oli pidätetty selvitysprosessin ajaksi. Kaupunginjohtaja Telén ilmoitti, ettei aio käyttää johtajasopimuksen vapaaehtoista irtisanoutumismahdollisuutta erokorvausta vastaan. Epäluottamusaloite kaatui valtuustossa äänin 13–21. Työyhteisöselvityksen esittämiä työilmapiirin kehittämistoimenpiteitä ryhdyttiin toteuttamaan. Työyhteisössä oli ilmennyt ongelmia ja työilmapiiriä yritettiin parantaa jo ennen ilmoitusta. Tilapäisen valiokunnan asettaminen olisi vaatinut taakseen kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Vaihtoehtoisesti aloitteentekijät esittivät tilapäisen valiokunnan asettamista ja kaupunginjohtajan erottamista epäluottamuksen perusteella
Telén ei lähde arvuuttelemaan, oliko liian kova vauhti syynä työsuojeluilmoitukseen ja epäluottamusaloitteeseen. Karkkila kuuluu niihin harvoihin paikkakuntiin, joissa järjestetään edelleen vasemmiston yhteinen vappumarssi, mutta koronatilanteen takia marssia tuskin tänä keväänä nähdään. • Merja Ojansivu Kuvat: Sami Kilpiö Epäluottamus oli kova juttu. KL4_36-55.indd 51 23.3.2021 14.07. Suomen puoluekannatuskartalla Karkkila ja Kemi erottuvat ainoina tummanpunaisina väriläiskinä. Olen pyrkinyt vähän rikkomaan siilojen reunoja, ja onkin jo saatu uutta aikaiseksi. Muutosta hän pitää välttämättömänä, koska ”niukoilla rahoilla ja henkilöstöllä on tärkeää fokusoida kaikkea tekemistä positiivisen vaikuttavuuden suuntaan”. Pyrin tuomaan uudenlaista tekemisen tapaa kaupunkiin. Perussuomalaisten arvellaan hieman kasvattavan osuuttaan ja se saattaa nostaa nykyisen kaksijäsenisen ryhmän kokoa. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta ja korona toi omat lisävaikeutensa entisten päälle. Telén vakuuttaa, etteivät vaikeudet ole muuttaneet hänen sitoutumistaan ja rakkauttaan Karkkilaan. Tehtävänkuvien tarkastelu on meneillään, ja sitä tehdään alhaalta ylöspäin yhdessä henkilöstön kanssa. Uutena ryhmänä kesäkuun kuntavaaleihin lähtee sitoutumaton Karkkilaan sitoutuneet -ryhmä. Helppoa Telénin alkutaival ei ole ollut. Telén uskoo Karkkilan kasvupotentiaaliin ja tällä hetkellä hyvään tekemisen meininkiin. Epäluottamus oli kova juttu eikä viime vuosi ollut helppo, mutta olen luonteeltani optimistinen ja tulevaisuususkoinen. Kaupungin talous on raskaasti velkavetoinen ja väki vähenee. Nyt on aika kääntää katseet eteenpäin. Suurin huolenaiheemme ei kuitenkaan ole kaupunginjohtaja vaan kuralla oleva talous, Tallgren toteaa. MYRSKYN JÄLKEEN Karkkilasta kotoisin oleva diplomiinsinööri Telén valittiin kaupungin johtoon yksimielisesti kaksi ja puoli vuotta sitten. Karkkila • Asukasluku 8 696 • Kunnallisveroprosentti 21,25 • Voimasuhteet 35-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa: vasemmistoliitto 10, sosiaalidemokraatit 7, kokoomus 6, keskusta 4, vihreät 3, perussuomalaiset 2, kristillisdemokraatit 1, muut 2 [ Info ] Tiedä mistä päätät. Hän toteaa, että aina on niitä, jotka eivät tule toimeen kaupunginjohtajan kanssa. Karkkila on hänelle ensimmäinen kuntajohtajan paikka. Vasemmistoliiton ja valtuuston toiseksi suurimman ryhmän, sosiaalidemokraattien, kannatus näyttää kuitenkin edellisten kuntavaalien malliin vakaalta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Tallgrenilla on takanaan 25 vuotta kunnallispolitiikassa. VAKAASTI VASEMMALLA Vasemmistoliitto ja sen edeltäjä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL, on ollut pitkään Karkkilan suurin puolue. Kaupunginjohtaja sanoo kannattavansa avointa keskustelua myös työyhteisön ongelmista ja tuoneensa kaupungin toimintaan vahvaa tavoitteellisuutta ja strategiapohjaisuutta. Kun on vähän resursseja, pitää tehdä enemmän yhdessä. Kuntapäättäjä-palvelu tarjoaa kuntien luottamushenkilöille tarvittavat tiedot ja taidot päätöksenteon tueksi. Tallgrenin arvion mukaan kaupunginjohtajalta on puuttunut pelisilmää ihmisten suhteen ja hän on myös ensimmäisessä kuntajohtajapaikassaan, mikä näkyy toimintatavoissa. On hyvä, että ongelmat on tuotu esiin, jotta niihin on voitu tarttua. Myös Kemissä vasemmistoliitto on suurin puolue. Tutustu tarkemmin fcg.fi/kuntapaattaja sessa oli kyse, koska sen sisältö on salassa pidettävää. Hän toimi aikaisemmin Tampereen kaupungin yritysja yhteiskuntasuhdejohtajana
Smart City Live 16.4.klo 9.00 10.00 Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://bit.ly/smart-city-live Smart City Live tarjoilee ruutuihin asiapitoista keskustelua kuntien ja kaupunkien muutospaineista, tulevaisuudesta sekä digitalisaation roolista toiminnan tehostajana ja elinvoiman kasvattajana. Aiheista keskustelemassa Jukka Mäkelä Espoon kaupunginjohtaja Sami Sulkko Kuntien digilähettiläs KL4_36-55.indd 52 23.3.2021 14.07
• Smart City Live 16.4.klo 9.00 10.00 Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://bit.ly/smart-city-live Smart City Live tarjoilee ruutuihin asiapitoista keskustelua kuntien ja kaupunkien muutospaineista, tulevaisuudesta sekä digitalisaation roolista toiminnan tehostajana ja elinvoiman kasvattajana. ”Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden väliset erot tulevat kasvamaan”, puolue toteaa linjauksessaan. SUOMESSA alueiden koston uhkaan on jo herätty puoluekentällä. Alueellisesta eriytymisestä saattaa tulla yksi 2020-luvun repivimmistä kysymyksistä. Visio viidentoista minuutin päässä olevista palveluista, jotka ovat saavutettavissa ilman autoa, on osoitettu kuitenkin ensisijaisesti kaupunkilaisäänestäjille. Alueellinen eriytyminen on keskeinen politiikkakysymys myös Suomessa. Näissä kuntavaaleissa tuskin nähdään äänestäjien laajamittaista kostoa alueellisesta eriytymisestä, mutta siitä tulee varmasti yksi vaalikeskustelujen teema. Puhe kaupungistumisen vääjäämättömyydestä, keskittämisen tehokkuudesta ja globaalin kilpailun armottomuudesta eivät ole kuitenkaan saaneet kansalaisia sopeutumaan kehitykseen mukisematta. Korona-aika on tuonut uudenlaisia aluepoliittisia jakolinjoja esiin, mikä tarjoaa mahdollisuuden kuvitella 2020-luvun alueellinen kehitys tuoreista näkökulmista. Vielä muutama vuosikymmen sitten puolueilla oli eräänlainen aluepoliittinen yhteiskuntasopimus, joka perustui tasapuolisen alueellisen kehittämisen periaatteelle. Suomi alkoi jakaantua entistä vahvemmin kasvukeskuksiin ja reuna-alueisiin. on korjattavissa kohdistamalla lisää resursseja taajamiin ja reuna-alueille. Toivottavasti puolueet tarttuvat mahdollisuuteen vaalikeskusteluissa. Aiheista keskustelemassa Jukka Mäkelä Espoon kaupunginjohtaja Sami Sulkko Kuntien digilähettiläs KL4_36-55.indd 53 23.3.2021 14.07. Kuva: Linda Tammisto Alueellisesta eriytymisestä saattaa tulla yksi 2020-luvun repivimmistä kysymyksistä. Siinä keskustan ja sosiaalidemokraattien välinen kompromissi toimi tarvittavana poliittisena liimana. Myös perussuomalaiset pyrkii kanavoimaan aluepoliittista tyytymättömyyttä ja kytkee sen erityisesti ilmastotoimien vastustamiseen. Johanna Vuorelma Kirjoittaja on tutkijatohtori Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Ilmiöllä viitataan siihen, että äänestäjät eri puolilla maailmaa protestoivat alueellista eriytymistä vastaan. Aluepoliittinen kehitys näyttäytyy pikemminkin vääjäämättömänä megatrendinä. Ranskan politiikkaan kytkeytyy myös vihreiden vaalislogan ”viidentoista minuutin kunnasta”. Keskusta on perinteisesti pyrkinyt edustamaan suurten kaupunkien ulkopuolelle jäävää Suomea. Se on myös kokemus siitä, että jää asumaan alueelle, jolla ei ole enää väliä. Puolue pitää esillä esimerkiksi autoilun kustannusten laskemista nimenomaan aluepoliittisena vaatimuksena. Alueellinen taantuminen ei ole pelkästään taloudellinen huoli, joka [ Kolumni ] Nouseeko alueiden kosto vaaliteemaksi. 1990-LUVULLE tultaessa aluepolitiikkaa alettiin hahmottaa yhä enemmän kilpailun ja kansainvälistymisen kautta. Seutukaupunkien toivon polku. Näissä vaaleissa keskusta kampanjoi muun muassa monipaikkaisen asumisen puolesta. Mediassa esiintyvät stereotyyppiset ja kielteiset kuvaukset joidenkin alueiden toivottomuudesta voivat vahvistaa kokemusta, että kansallinen solidaarisuus ja jaettu identiteetti ovat taakse jäänyttä yhteiskunnallista todellisuutta. Tämä tarkoitti yhtäältä investointien ja resurssien keskittämistä yhä enemmän valtion ydinalueille ja toisaalta niiden ulkopuolelle jäävien alueiden merkityksen vähentymistä. Ranskassa aluepoliittisena protestina alkanut keltaliivien liikehdintä sai sytykkeensä juuri polttoaineen hinnankorotuksesta. Kokoomuksen ehdokkaana oleva kansanedustaja Arto Satonen julkaisi nyt vaalikeväänä peräti kokonaisen teoksen Alueiden kosto ja voidaanko se välttää. Kuntalehti 4 / 2021 53 V iime vuosina tutkimuksessa on alettu puhua ”alueiden kostosta”. SDP puhuu koko maan elinvoimaisuuden vahvistamisesta, mutta alueellisen eriytymisen aktiivinen estäminen ei kuulu puolueen kärkiteemoihin. Keskustan visiossa kansalaisen ei tarvitse tehdä valintaa kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden välillä. Taloudellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten resurssien keskittäminen suuriin kaupunkeihin saa aikaan vastareaktion, joka kanavoituu vaalien kautta. Pariisin pormestari kampanjoi vuosi sitten samalla sloganilla, jonka tarkoituksena on kuvitella urbaani ympäristö uudelleen
ALLE 30-VUOTIAIDEN tilanne näyttää Kevan työhyvinvointitutkimuksen perusteella huolestuttavalta. Epäasiallista kohtelua oli kokenut 30 prosenttia, kun edellisellä kerralla tulos oli 22 prosenttia. 63 % Voi luottaa ihmisiin työyhteisössä 80 % . 14 % 2020 2018 Kunta-ala Lähde: Keva KL4_36-55.indd 54 23.3.2021 14.07. 50 % Terveysalalla aikaisempaa useampi: Ei voi vaikuttaa työhönsä 19 % . Heidän työhyvinvointinsa heikkeneminen tosin näkyi jo vuonna 2019, kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi mielenterveyden häiriöiden takia aiempaa useampi. Nuorilla ei tunnu olevan helppoa valtionEnemmän tukea nuorille Kunnan sosiaalija terveysala tiuKoilla Sosiaalialalla aikaisempaa harvempi: Pitää työyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä 77 % . 63 % Voi luottaa ihmisiin työyhteisössä 80 % . Henkisen työkykynsä koki kunta-alan nuorista heikoksi nelinkertainen määrä edelliseen verrattuna, mutta myös 30–44-vuotiaiden osuus kaksinkertaistui, työhyvinvointitutkimus kertoo. Vaikka sairauspoissaolojen määrä paikka paikoin kasvoi, työ koetaan edelleen merkitykselliseksi. 54 Kuntalehti 4 / 2021 [ Suuri kuntavaalinumero ] Etätyössä viihdytään, terveysala kuormittuu Kunta-ala selvisi koronavuodesta tuoreen työhyvinvointitutkimuksen mukaan hyvin. Nyt luku oli 38 prosenttia. Edellisessä kyselyssä 31 prosenttia nuorista vastaajista kertoi, ettei aikaa ole riittävästi. 71 % Saa esihenkilöltään palautetta onnistumisesta 59 % . 23 % Kokee henkisen työkykynsä heikoksi 7 % . Kun aiemmin luku oli 81, uudessa selvityksessä määrä jäi 73 prosenttiin. 23 % Kokee henkisen työkykynsä heikoksi 7 % . 50 % Terveysalalla aikaisempaa useampi: Ei voi vaikuttaa työhönsä 19 % . 14 % 2020 2018 Kunta-ala Kunnan sosiaalija terveysala tiuKoilla Sosiaalialalla aikaisempaa harvempi: Pitää työyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä 77 % . 71 % Saa esihenkilöltään palautetta onnistumisesta 59 % . Myös Työterveyslaitoksen Kunta10-selvityksessä näkyi nuorten kokema työstressi. Kun kunta-alan alle 30-vuotiailta kysyttiin työssä innostumisesta ja työn ilosta, laskua oli edelliseen selvitykseen verrattuna 13 prosenttiyksikköä
Pekkarinen huomauttaa, että yleisesti ottaen nuoret ovat kuitenkin motivoituneita. Kaiken kaikkiaan voidaan summata, että koko julkinen sektori onnistui hyvin poikkeusoloissa, kommentoi työhyvinvointitutkimuksen tuloksia Kevan tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen. Edellisen kerran samaa kysyttäesKL4_36-55.indd 55 23.3.2021 14.07. Myös työhön vaikuttamisen mahdollisuudet vähentyivät. Sote-alan tilanne näyttää kuitenkin heikommalta kuin muilla aloilla. Kun tulee tiukka paikka, meissä on valtavasti luovuutta ja keksimme ratkaisuja. Selvityksen mukaan sairauspoissaolojen määrä kasvoi viime vuonna kunta-alan töissä terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Erityisesti nuorten, jotka kokivat vahvasti työn iloa, osuus laski 41 prosentista 18 prosenttiin. Oli yllättävää, kuinka tyytyväisiä etätyöskentelyyn oltiin. Myös työilmapiiri on säilynyt pääosin hyvänä. Sairauspoissaolojen määrä koko kunnassa on vähentynyt, ja normaalivuosien infektiot sairauspoissaoloiMyös halukkuus suositella työpaikkaa väheni sote-alalla. Kunta-ala oli mukana tutkimuksessa nyt neljättä kertaa. Kirsi Riipinen sä prosenttimäärä jäi seitsemään. Kunnissa terveysalan palkansaajista kolme neljästä arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Työelämässä uran alku on todella tärkeä. Plussia poikkeusvuodesta löytää myös Janakkalan Nivala. Kuntalehti 4 / 2021 55 P oikkeuksellinen koronavuosi ei vaikuttanut työhyvinvointiin dramaattisesti. Sairauspoissaolojen alkavuudessa oli piikki koronan alussa maaliskuussa, mutta se tasaantui myöhemmin. Nivalalla ei vielä ole toimialakohtaisia lukuja, joista näkisi esimerkiksi sote-alan lukuja erikseen. Kevan tutkimuspäällikön Laura Pekkarisen mielestä nyt kannattaa keskittyä pohtimaan, mikä nuoria auttaisi viihtymään julkisen alan töissä, mistä he saisivat iloa ja innostusta työhönsä. Todennäköisesti koronavuonna töissä aloittaminen oli normaalia aikaa vaikeampaa. Toisaalta esimerkiksi terveysalalla kynnyksen jäädä pois töistä tuleekin olla matalampi tartuntasyistä, Pekkarinen sanoo. Kun siinä onnistutaan, tulokset kantavat pitkälle tulevaan. Kevan julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa oli mukana yli 3 000 julkisen alan palkansaajaa. Tulokset huononivat myös sosiaalialalla, ja erityisesti huomio kiinnittyy työyhteisön ilmapiiriin. Samaan aikaan kuntien johtoja asiantuntijatehtävissä on aiempaa enemmän työntekijöitä, jotka eivät ole olleet koronavuonna ollenkaan poissa töistä sairauden takia. Joissakin ammattiryhmissä on varmasti ollut hetkiä, kun työkuorma on ollut suuri. Yhdessä tekeminen korostuu. SAIRAUSPOISSAOLOJA LISÄÄ Kelan tilastoissa on huomattu Janakkalan kunnan tavoin, että väestötasolla sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Nuoret toivovat erityisesti esihenkilöiden apua ja tukea. Mutta myös normaaliaikoina työyhteisöissä tulisi kiinnittää runsaasti huomiota tulokkaiden perehdyttämiseen. Etätyöhön siirtyneet ovat tyytyväisempiä johtamiseen kuin ne, jotka jatkoivat työtä entiseen tapaan. Hänen mielestään kuntaorganisaatiossa opittiin uusia toimintatapoja ja reagoimaan nopeasti. Työtä julkisella sektorilla pidetään edelleen merkityksellisenä, ja etenkin etätyötä tekevät kokivat johtamisen parantuneen. Siihen nähden on selviydytty hienosti. Janakkalan henkilöstökyselyn tulokset valmistuivat juuri, ja niissä korostuu Kevan tutkimuksen tavoin työn merkityksellisyys. • neen ovat jääneet pois. Myös halukkuus suositella työpaikkaa väheni sote-alalla. Näin kertoo poikkeusvuodesta Janakkalan henkilöstöjohtaja Maija Nivala. Heille on myös tarjottava jaksamisen ongelmiin tukea varhain. Kuntaalalla 36 ja valtion virastoissa 72 prosenttia vastaajista siirtyi vuoden aikana etätöihin osittain tai kokonaan. Keva selvitti koronavuoden sairauspoissaoloja 18 suuressa kuntaorganisaatiossa ja viidessä sairaanhoitopiirissä. Kirsi Riipinen kaan leivissä. Sen heikoksi tuntevien osuus on kuitenkin kaksinkertaistunut ja on tuoreessa tutkimuksessa 14 prosenttia. Sen sijaan Kevan tutkimuksen mukaan kunta-alalla sairauspoissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet ja pitkittyneet yli kahdeksan päivää kestäviksi. ETÄTYÖ SUJUI HYVIN Etätyö on yleisesti ottaen lisännyt kunta-alan työtyytyväisyyttä. Työssä innostumista ja työn iloa kokevien määrä putosi 80 prosentista 73 prosenttiin. He ovat kouluttautuneet työelämään ja heidän osaamisensa on usein hyvällä mallilla. Kun edellisessä selvityksessä 77 prosenttia piti kuntatyöyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä, nyt luku on pudonnut 63 prosenttiin. Myös etätöiden esihenkilötyössä onnistuttiin tosi hyvin, Kevan Pekkarinen sanoo. 71 prosenttia ilmoitti voivansa luottaa työyhteisöönsä, kun aiemmin määrä oli 80 prosenttia. Toisaalta osalla on ollut vaikeuksia työajan riittävyyden kanssa
KL4_56-57.indd 56 23.3.2021 14.01. 56 Kuntalehti 4 / 2021 [ Kunnan töissä ] Tiedon on kuljettava yllätystenkin keskellä Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimiva Ulla Viitasalo kertoo ennakkoäänestyspaikkana toimivan kunnanviraston Eurajoki-salin täyttävän hyvin korona-ajan vaatimukset
Kuntalehti 4 / 2021 57 E urajoen kunnan tiedonhallintasihteeri Ulla Viitasalo seurasi oikeusministerin tiedotustilaisuutta suorana lähetyksenä lauantaina 6. Olemme saaneet selkeät ohjeistukset oikeusministeriöltä. Vuodenvaihteessa otimme käyttöön uuden version tiedonhallintaohjelmasta, joka on vaatinut erityistä huomiota jo muutaman vuoden ajan. Tieto on vaihtunut sujuvasti, kun samanlaista työtä tekevät ihmiset ovat kokoontuneet. Minulle on ollut tärkeää verkostoitua. Minulla on koordinointivastuu. Toimistosihteereillä on oman hallintokuntansa kirjaamisvastuu. Toinen ennakkoäänestyspaikkamme on Luvian kirjasto, joka toimii erillisen ratkaisun ansiosta läpikulkupaikkana äänestettäessä. Onko paperin tarve vähentymässä. Olemme VIDEO: Keskusvaalilautakunnan sihteeri Ulla Viitasalo tekee töitä sen eteen, jotta edellisten kuntavaalien hyvä äänestysaktiivisuus saisi jatkoa korona-aikanakin Eurajoen kunnassa. Yhteistä on hyvin paljon. Mistä verrattain hyvä äänestysaktiivisuus kertoo. Jaan eteenpäin tiedonhallintaan ja arkistointiin liittyvää tietoa. Sen jälkeen keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimiva Viitasalo välitti tietoa kuntavaalien ajankohdan siirtymisestä eteenpäin Eurajoella. Seuraan ajankohtaisia muutoksia, esimerkiksi Kuntaliiton ja Kansallisarkiston suosituksia. Kyllä se on, se on hyvin hallittavissa oleva kokonaisuus. Meillä on kaksi ennakkoäänestyspaikkaa, joista toinen on uusi äänestäjille. Siirrymme sähköiseen säilyttämiseen asiakirjapuolella, jotta ei tarvitsisi tulostaa tai sidottaa pöytäkirjoja. Rauman kaupunki on paljon isompi kuin Eurajoen kunta, ja sillä tavoin nämä naapurit ovat eri luonteisia. miettineet tarkkaan tulevaa toimintaa äänestyspaikalla, jotta äänestäjät ja vaalitoimitsijat voivat olla turvallisin mielin sen suhteen. Tämän saman jutun tekee 293 kuntaa MannerSuomessa, joten asioiden on pakko toimia. Olen ollut mukana erilaisissa ryhmissä täällä Satakunnassa, jonka pienten kuntien tehtäväja toimenkuvissa on paljon yhteistä. Minkälaisia työtehtäviä tiedonhallintasihteerillä on. Olen tilannut äänestäjille jaettavia lyijykyniä tuhatmäärin. Asut Raumalla ja teet töitä Eurajoen kunnassa, minkälaisia yhtymäkohtia näillä naapureilla on. Omassa organisaatiossani kukaan ei tee kanssani samanlaista työtä. Tässä työssä on kirjaamon tehtäviä, asiakirjojen käsittelyä ja yhteydenottopyyntöjen välittämistä. Eurajoen asukasluku on nyt 9 401. Vaihdoimme kauppakeskuksen yhteydessä olevan ja edellisistä vaaleista tutun pienen tilan kunnanviraston isoon Eurajoki-saliin. Pienen kunnan toiminta on lähellä kuntalaista. Onko pieni kaunista. Mikä rooli tiedonhallintasihteerillä on suhteessa kunnan toimistosihteereihin. Oliko vaalipäivän siirtotietoa seurannut maanantai kiireinen. Tämä on samaa työssäkäyntialuetta, Raumalta kuljetaan töihin Eurajoelle ja toisin päin, kun välimatkat ovat niin lyhyitä. Oletko kunnan tietosuojavastaavana tyytyväinen riskien tunnistamistasoon työympäristössäsi. Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti Eurajoella oli 67,4. Minkälaiset lähtökohdat sinulla oli tietotekniikan hallintaan, kun aloitit työsi Eurajoen kunnan palveluksessa huhtikuussa 2013. maaliskuuta. Kunnassa on tiedostettu hyvin tietosuojaan liittyvien asioiden merkitys. Olen tilannut äänestäjille jaettavia lyijykyniä tuhatmäärin. Ennen kuntapuolelle siirtymistäni ja työurani alkuvaiheessa olin it-alalla, tukihenkilönä sekä ohjelmistosuunnittelijana. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Jussi Partanen KL4_56-57.indd 57 23.3.2021 14.01. Puolet jo sovituista ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoista ilmoitti olevansa estyneitä osallistumaan vaalityöhön muutosten takia. Vastuullani olevaa tiedonohjaussuunnitelmaa olemme muokanneet tarpeisiimme sopivaksi jo keväästä 2018 lähtien. Ihmiset voivat ja haluavat vaikuttaa asioihinsa. Tätä työtä on tehty jo muutaman vuoden ajan. Julkista keskustelua nostaneet tapaukset tietosuojaongelmista, esimerkiksi psykoterapiakeskus Vastaamon osalta, ovat lisänneet näiden asioiden pohdintaa myös Eurajoella. Vajaat 5 000 kuntalaista äänesti vuonna 2017. Saatko vertaistukea työhösi. Monia asioita on mietittävä uudella tavalla poikkeusaikana. Oikeusministeriön antama vaalituki on ollut mahtavaa. Meillä oli silloin kuntavaalien ydinryhmän palaveri, päivitimme kunnan nettisivut vaalien osalta ja mietimme uudelleen ennakkoäänestyksen järjestelyitä. Miten hyvin olette saaneet taustatukea vaalien järjestämiseen korona-aikana. Antaisitko esimerkkejä koronapandemian aiheuttamista muutoksista vaalijärjestelyissä Eurajoella
Nyt ovat meneillään uudet karttaharjoitukset ja strategiapalaverit määränpäänä ilta 13. • KL4_58-61.indd 58 23.3.2021 13.56. 58 Kuntalehti 4 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä K esäkuun kuntavaaleista tulee todella jännittävät, kun puolueet ovat jo kertaalleen kirineet melkein maaliin asti. maaliskuuta pääkirjoituksessaan: ”Uuden pormestarin kannattaa lähteä siitä, ettei hän ole Helsingin johtaja vaan sovittelija ja sillanrakentaja…Sapelit kalisevat kuntavaalien edellä. Perussuomalaiset on Jussi Hallaahon johdolla hillotolpalla ja selvä ykkönen 21,5 prosentin kannatuksella. Ilkka-Pohjalaisessa toimittaja Marja Tyynismaa kysyy Uutisanalyysissaan ”Nouseeko keskusta taas kanveesista?”. Tulevan pormestarin – on hän sitten vihreiden Anni Sinnemäki, kokoomuksen Vartiainen tai joku muu – pitää nähdä tehtävänsä kuntademokratian hengen mukaisesti. Puolue kipuaa jo 12 prosentin tuntumaan vajaan yhden prosenttiyksikön nousulla, mikä on tietysti puheenjohtaja Annika Saarikolle suuri helpotus ja panee varmasti vauhtia niin loppumetrien ehdokashankintaan kuin kenttätyöhönkin. HS-gallup (18.3.) antaa keskustalle pitkästä aikaa pientä lohtua. Politiikan jo jättänyt ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki, kesk., palaa politiikkaan ja pyrkii syntymäkuntansa Lapuan valtuustoon. Sitä politiikka on: taistelua vallasta. Media seuraa kokoomuksen Koronavaalit II Puolueiden ehdokasmäärä ennustaa todennäköistä lopputulosta paremmin kuin eduskuntatai kuntavaaligallupit. Ja vaikka puolue on aiemminkin ponnistanut samansuuruisista numeroista hyvään kuntavaalitulokseen, huolestunut kannattaa olla. Parin kuukauden siirto ei ole pitkä aika, mutta se on riittävä möhlimiseen. Mutta se on myös asioiden hoitamista yhdessä. Kokoomuksen kannatus mataa 16 prosentissa. Sanna Marinin SDP tulee kakkosena (20,5 prosenttia), mikä ennakoi hyvää tulosta, vaikka kannatus vähän laskisikin. Hänen mielestään muistokirjoitukselle ei ole vielä aihetta, ”potilas kun on jo virkoamaan päin”. Kannattaa käydä lukemassa kiinnostavimmat arviot. POLIITTISESTI yksi suurimmista mielenkiinnon kohteista on Helsinki ja sen pormestarikisa. Samoin teki Kirsi Piha parin viikon pormestariehdokkuuden jälkeen. Erkki Tuomioja, sd., on omilla kotisivuillaan tehnyt samaa ”valistustyötä” jo vuosikymmeniä. Sen jälkeen on sitten helpompaa käydä lainaamassa kyseinen kirja kirjastosta. Kokoomus on tässäkin tikunnenässä. Ja vielä tärkeä muistutus: HS-gallup mittaa puolueiden eduskuntavaalikannatusta, eikä sitä voida viedä yksi yhteen kuntavaalikannatukseen. kesäkuuta 2021. Hän ei ole aikaisemmin ollutkaan mukana kuntapolitiikassa. Hatunnosto molemmille. Jan Vapaavuori, kok., heitti yhden kauden jälkeen pyyhkeen kehään. Aviomies Jorma Melleri puolestaan on kirjoittanut vuosikausia, ja todella tiuhaa tahtia, kirja-arvioita Uuden Suomen sivustoille. P.S. Tämä kesäkuussa valituksi tulleiden on syytä muistaa, kun varsinainen työ syksyllä alkaa.” Mennyt kausi opetti, että pormestari ei ole pääministeri. tilannetta suurennuslasin kanssa, ja jos pinnan alla olevat linjaerot pulpahtavat kyllin konkreettisesti pintaan, voi jälki olla Petteri Orpon kannalta rumaa. Kuten vuosi toisensa jälkeen on muistutettu: kuntavaaleissa puolueiden ehdokasmäärä ennustaa todennäköistä lopputulosta paremmin kuin eduskuntatai kuntavaaligallupit. Suurta kannatuksen nousua ei siinä ajassa oikein ehdi tehdä. Sen sijaan useissa vaaleissa on nähty, miten selvä gallupjohtaja on viimeisten viikkojen aikana sössinyt asiansa pahasti. Helsingin Sanomat kirjoitti 15. Nyt mennään Juhana Vartiaisen nimellä
Ihan alkuaikoina ne olivat hyvin konkreettisia käyttäytymisja pelisääntökokoelmia. NÄKEMYS I Kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliiton strategiayksiköstä, kuka oli se viisas ihminen, joka valtuustosopimuksen keksi. Olisiko kunnan omassa katekismuksessa itua. Muurame on parasta aikaa aika pahassa poliittisessa kriisissä, ja nyt jos koskaan sitä kultaisen käytöksen pelikirjaa tarvittaisiin. Hallinto-oikeuteen tai käräjille sen kanssa tuskin kannattaa lähteä. Se on ihan eri paperi. Kysyn sinulta, tahdotko noudattaa valtuustosopimusta . Se on hyvän ja sivistyneen poliittisen yhteistyön opas parissa liuskassa. Käytöstavat kuriin valtuustosopimuksella. Pakko myöntää, että minulla on suuri ikävä niitä sopimuksia. Tahdon KL4_58-61.indd 59 23.3.2021 13.56. Tappiolle jääneiden on se tahdikkaasti hyväksyttävä – ja matka jatkuu ilman kaunaa ja kostoa. Kuntalehti 4 / 2021 59 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi H yvät käytöstavat tuppaavat unohtumaan joskus myös kuntapäättäjiltä. Sopimukseen laittoivat nimensä kaikki yksittäiset valtuutetut omakätisesti. Laki ei tunne koko käsitettä. Se oli pyhä ja vakava paikka. Kaikki sitoutuivatkin yhteisiin pelisääntöihin henkilökohtaisesti eivätkä pelkästään ryhmäjohtajiensa välityksellä. Kuinka ja milloin valtuustosopimusajattelu saapui omaan valtakuntaanne. Millainen on hyvä valtuustosopimus. Millainen Muuramen valtuustosopimus oli ihan konkreettisesti. Kunnan strategisia linjauksia sinne nyt ei ainakaan kannattaisi sulloa. Epäselvä. Niiden selkeys on kärsinyt. Sopimukseen kirjattiin esimerkkejä siitä, mikä on asiallista käytöstä ja mikä ei. Millainen on huono valtuustosopimus. Kuinka saitte koko porukan, koko valtuuston, sitoutumaan sopimukseen. Mikä avuksi. (Naurahdus.) En uskalla ihan suoralta kädeltä nimetä sille isää tai äitiä, mutta keskustelu siitä alkoi parisenkymmentä vuotta eli noin kolme valtuustokautta sitten. Mikä valtuustosopimus on – mikä on sen perimmäinen idea. Se tapahtui vuoden 2009 tienoilla silloisen uuden valtuuston aloitellessa työtään. Johtava prinsiippi oli tietysti se, että demokratiassa enemmistö päättää. Se oli kunniakysymys. Siinä on pelissä ihan eri psykologia. NÄKEMYS II Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho, millaisia kokemuksia teillä on valtuustosopimuksista. Myös kunnan hallintosääntö on pidettävä siitä visusti erillään. Parempi nimi paperille olisi silloin ollutkin valtuuston työskentelysopimus. Mikä on valtuustosopimuksen juridinen status. Siinä asiassa taisimme tehdä suorastaan historiaa. Yhdeksi ratkaisuksi useat kunnat ovat laatineet valtuustosopimuksia. Sittemmin valtuustosopimukset ovat paisuneet – kuten tapana on – kuin rintamamiestalon remontti. Se jotenkin unohtui – ehkä asiat olivat silloin liian hyvin. Meillä oli valtuustosopimus kahdella edellisellä valtuustokaudella, mutta nyt tämän nykyisen kauden alussa sitä ei tehty. Se on vapaaehtoinen sopimus yhteisistä pelisäännöistä, muistivihko, kunnan oma katekismus. Uusia päättäjiä koulutettaessa syntyi ihan uusi idea päättäjien rakentavan yhteistyöhengen uudenlaiseksi parantamiseksi. Nykyisin niissä on, ainakin omasta mielestäni, tavaraa vähän liikaakin. Mistä pelisäännöt – sivistyneen päättäjän huoneentaulu. Siinä todettiin myös, että kunnioitamme toisiamme emmekä mene henkilökohtaisuuksiin. • Pakko myöntää, että minulla on suuri ikävä niitä sopimuksia
Keskusvaalilautakuntaan ei voida valita puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiestä. Lisäksi on huomioitava, että ehdokas sekä edellä mainittu ehdokkaan läheinen ei saa olla missään kunnassa vaalitoimitsijana yleisessä ennakkoäänestyspaikassa eikä vaalitoimikunnassa. asian käsittelyssä. Ensisijainen vastuu esteellisyyden ilmoittamisesta ja asian puolueettoman käsittelyn turvaamisesta on henkilöllä itsellään. Suosittelisin omaaloitteista jääväämistä keskusvaalilautakunnassa em. ESTEELLISYYS tarkoittaa puolueettomuuden vaarantumista yksittäisen Vaaliviranomaisten toiminnan puolueettomuuden kulmakivet Tulkinnanvaraisessa tilanteessa oma-aloitteinen jäävääminen on suositeltavaa. Lisäksi kuntalaissa säädetään yleisestä vaalikelpoisuudesta sekä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan. Vaalilaissa rajoitetaan ehdokkaan puolison, lapsen, sisaruksen sekä vanhemman vaalikelpoisuutta vaalitoimikuntaan, vaalitoimitsijaksi sekä vaaliavustajaksi. Vaaliviranomaisten vaalikelpoisuutta rajoitetaan vaalilaissa. Koska keskusvaalilautakunta tarkastaa vaalilain 63 §:n mukaisesti ennakkoäänestysasiakirjat, vaalitoimitsijana tai vaalitoimikunnan jäsenenä ollut keskusvaalilautakunnan jäsen, varajäsen tai sihteeri olisi keskusvaalilautakunnassa esteellinen osallistumaan oman toimintansa laillisuuden arviointiin.” • Riitta Myllymäki johtava lakimies KL4_58-61.indd 60 23.3.2021 13.56. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa oma-aloitteinen jäävääminen on suositeltavaa. Vaalikelpoisuudella tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita tehtävään. Vaalilaissa monijäsenisten vaaliviranomaisten toiminnan puolueettomuutta varmistetaan myös sillä, että sekä jäsenten että varajäsenten on edustettava aikaisemmissa vaaleissa ehdokkaita asettaneita eri poliittisia ryhmiä. Ehdokkaan läheisiä voidaan valita vain keskusvaalilautakuntaan ja vaalilautakuntaan. toisen asteen jääviä eli osallistuminen saman asian käsittelyyn useassa toimielimessä ei pääsääntöisesti aiheuta esteellisyyttä. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta: menevätkö tehtävät ajallisesti päällekkäin ja toisaalta syntyykö asetelmassa esteellisyyttä, jos henkilö on keskusvaalilautakunnan lisäksi muissa vaaliviranomaistehtävissä. tilanteissa myös silloin, kun oma lapsi, sisarus tai vanhempi on ehdokkaana. Esteellisyydelle on perusteita esimerkiksi, jos henkilö joutuisi arvioimaan oman toimintansa laillisuutta. Vaalilain 9 a §:n yleissäännös velvoittaa kaikkia vaaliviranomaisia puolueettomaan toimintaan. Vaalilaki ei rajoita henkilön valitsemista useampaan vaaliviranomaiseen. Ennakkoäänestyksen ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijoita sekä vaaliavustajia valittaessa eri poliittisten ryhmien edustusta ei edellytetä. Keskusvaalilautakunnassa sovelletaan hallintolain 28 §:n esteellisyysperusteita. Oikeusministeriö ohjeistaa seuraavasti: ”Keskusvaalilautakunnan jäsenen, varajäsenen tai sihteerin ei ole suositeltavaa toimia oman tehtävänsä ohessa minään muuna vaaliviranomaisena. 60 Kuntalehti 4 / 2021 [ Lakiklinikka ] KUNNAN vaaliviranomaisia ovat keskusvaalilauta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat, yleisen ennakkoäänestyspaikan ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat sekä vaaliavustajat vaalipäivän äänestyspaikalla. Muissa vaaliviranomaisissa ei sovelleta hallintolain esteellisyyssäännöksiä. KUNNALLISHALLINNOSSA ei sovelleta ns. Oikeusministeriön vaaliohjeiden mukaan esimerkiksi keskusvaalilautakunnan jäsenenä oleva ehdokkaan puoliso on esteellinen osallistumaan ehdokasasettelusta päättämiseen puolisoaan koskevan listan osalta, ennakkoäänten laskentaan, tarkastuslaskentaan ja vaalien tuloksen vahvistamiseen. Kuntavaalien ehdokas ei voi toimia missään saman kunnan vaaliviranomaisessa siitä lähtien, kun ehdokashakemus on jätetty
FI.RAMBOLL.COM Rauman kaupungin palveluksessa on noin 3000 työntekijää. Työpanoksesi ja osaamisesi ovat meille tärkeitä! rauma.fi Rauman kaupunki hakee MAAILMANPERINTÖKOORDINAATORIA Haemme kulttuuriympäristöammattilaista maailmanperintökoordinaattorin virkaan Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen maailmanperintökohteisiin. Hakuaika päättyy 26.4.2021. Tehtävänä on vastata Rauman maailmanperintökohteiden kehittämisestä ja ylläpitämisestä poikkihallinnollisesti yhteistyössä kaupunkiorganisaation, paikallisten toimijoiden ja kansallisten verkostojen kanssa maailmanperintöstrategian mukaisesti. Muuttuva ilmasto edellyttää aktiivista sopeutumistarpeiden huomioon ottamista. Hakemukset tehtävään sähköisesti kuntarekry.fi -palvelun kautta 15.4.2021 klo 15 mennessä. Olemme sitoutuneet toimimaan yhteistyössä asiakkaidemme kanssa hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Kauhavalla 18.3.2021 Yhtymähallitus KL4_58-61.indd 61 23.3.2021 13.56. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen julistaa haettavaksi hoitotyön johtajan viran Tarkempi hakuilmoitus kaksineuvoinen.fi tai kuntarekry.fi. ILMASTONMUUTOKSEN HIDASTAMINEN ON TYÖMME KESKIÖSSÄ. PALVELUJAMME OVAT INNOVATIIVISET RATKAISUT KAUPUNKIEN, INFRASTRUKTUURIN, LIIKENTEEN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA, RAKENNUTTAMISESSA, RAKENTAMISESSA JA YLLÄPIDOSSA. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa www.rauma.fi/rekry
Vuodesta 2009 hän toimi hankejohtajana Poliisihallituksessa. Vuoden poliisina hänet palkittiin vuonna 1995 lähipoliisitoiminnan kehittämisestä. Sitä pitää noudattaa ja kenties uuttakin keksiä. Se on raskas taakka, kun kunnan tilanne oli jo valmiiksi kiperä kouluinvestointien jäljiltä. Pasasen kiireellisin tehtävä myös Konnevedellä on talouden korjaus. Olin aikanaan poliisina Hankasalmella. Kävin useasti palvelemassa asiakkaita myös naapurikunnassa, hän kertoo. Hänellä on poliisin tutkinnot päällystötutkintoon saakka. Opin ainakin sen, kuinka kunta elää niukkuuden ajassa. [ Kuka. Hänen mielestään Konnevedellä on menestymisen mahdollisuus koronakriisin jälkeisessä ajassa. Tässä hän on Järvenpäässä taiteilija Rolf Westphalin Kolmisointuteoksen edessä. Pasanen ajattelee kuitenkin positiivisesti. Kunnalle lankesi maksettavaksi 3,8 miljoonaa euroa velkasaneeraukseen hakeutuneen Keski-Suomen Verkkoholdingin takausvastuita. ] [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntalehti 4 / 2021 K onneveden kunnanjohtajana maaliskuun puolivälissä aloittanut Mika Pasanen ei ole ensimmäistä kertaa työtehtävissä 2 600 asukkaan keskisuomalaisessa kunnassa. Mika Pasanen asuu aluksi kahdella paikkakunnalla. KL4_62-63.indd 62 23.3.2021 14.00. Kun Pasanen irrotti virkamerkkinsä 34 vuoden palvelun päätteeksi, hän ei tuntenut suurta haikeutta. Kuntaura houkutti poliisia Mika Pasanen 1963: Syntyi Kuopiossa 1982: Ylioppilas Siilinjärven lukiosta 1984: Valmistui poliisiksi, töihin Saarijärvelle ja Hankasalmelle 1989: Kehittämistehtäviin urheilujärjestöihin 1993: Paluu poliisiin: Jyväskylän nimismiespiiriin, Keski-Suomen poliisin lääninjohtoon ja sisäministeriön poliisiosastolle 1999: Ylikonstaapeliksi ja Poliisikoulun opettajaksi, vuonna 2000 Helsingin poliisilaitoksen esikuntaan 2000: Oli käynnistämässä vuosina 2000–2015 Namibian poliisin päällystökoulutusta 2004: Valmistui päällystötutkinnosta, komisarioksi ja suunnitteluyksikön johtajaksi Helsingin poliisilaitokselle 2009: Poliisitarkastajaksi ja hankejohtajaksi Poliisihallitukseen 2020: Valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta 2021: Konneveden kunnanjohtajaksi TALOUS KUNTOON Mika Pasanen ei ole noviisi kuntaasioissa. Pasanen kulki poliisina pitkän tien. Tasapainottamisohjelma on olemassa. Hän oli Hankasalmella 1990-luvulla keskustan valtuutettuna, kunnanhallituksessa sekä valtuuston puheenjohtajana. Työni on ollut hankkeiden organisointia ja johtamista, ja siksi siirtymä julkisessa hallinnossa tehtävästä toiseen ei ole mahdottoman suuri loikka
[ Palveluhakemisto ] OTA KESTÄVÄ KEHITYS HALTUUN! Syvennä tietämystäsi kestävän kehityksen tavoitteista ja inspiroidu toimimaan niiden edistämiseksi. Ota yhteyttä: p. Kiinteistövälittäjät kertovat, että imua on. Etelä-Konneveden kansallispuisto antaa kunnalle matkailuvaltin. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja Pitää kulkea ja kuunnella. Pitää kulkea ja kuunnella. Pasanen elää aluksi kahden paikkakunnan elämää, sillä Järvenpäässä on omakotitalo ja vaimon työt. Sieltä on yhteys Konnevedelle Päijänteen-Keiteleen-kanavan kautta. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. KL4_62-63.indd 63 23.3.2021 14.00. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. Nykyinen tukikohta on EteläPäijänteen Pulkkilanharjulla. Kunta on vesireittien varrella ja 60 kilometrin päässä maakuntakeskus Jyväskylästä. Maalaistalomiljöö ison järven rannalla on unelma, ja täällä sen voi toteuttaa. Sellainen perstuntuma kunnan elämään pitää olla. ykliitto.. Aikomuksemme on asettua Konnevedelle. TALO ISON VEDEN RANNALTA Pasanen aikoo olla kunnanjohtaja, jolla on käsitys kuntalaistensa arjesta. Isot vedet kiinnostavat Pasasta, sillä veneily on hänen rakas harrastuksensa. Hyvät kohteet viedään käsistä. Minun hitaalla retkiveneelläni se tosin olisi kahden yön reissu. fmclaskentapalvelut.
On kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan. ENEMMISTÖN TUKI EI RIITÄ Vastustuksesta huolimatta kaupunki päätti vuonna 2013 koulun lakkauttamisesta. Lyyra toimii myös rakennuslupajaoston jäsenenä sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Kampanja herätti valtakunnallistakin huomiota. KL4_64-65.indd 64 23.3.2021 13.57. Valtuutettuna hän ei onnistunut pelastamaan koulua, mutta taistelu sen puolesta jatkuu. O man alueen koulun puolustaminen toi Markus Lyyran, kok., mukaan kuntapolitiikkaan ja Vantaan valtuustoon. Valtuustotyöstä Lyyra sai kuitenkin yhdessä kaudessa tarpeekseen, eikä asetu enää ehdolle. Minäkin olin A-studiossa siitä puhumassa. Lyyra on asukasaktiivi omakotiyhdistyksessä, joka yhdessä alueen asukkaiden kanssa puolusti Vantaan Hämeenkylässä sijaitsevaa Tuomelan koulua näyttävästi, monin tavoin, tempauksin ja suurella joukolla. Käytössä koulu tosin on Asukasaktiivi turhautui Markus Lyyraa harmittaa, että korona-aikana suorien kontaktien puute heikentää entisestään yksittäisen valtuutetun vaikutusmahdollisuuksia. Valtuutetun vaikutusmahdollisuudet tuntuvat todella vähäisiltä. Koulun puolustajilla on edelleen omat verkkosivut. Hän on istunut kuitenkin valtuustossa alusta asti, sillä yksi oman ryhmän valtuutettu pidättäytyi valtuustotyöstä rikosepäilyn vuoksi. Virkamiehet ovat niin vahvoja, Lyyra perustelee. Koulua puolustetaan muun muassa rakennushistoriallisella arvolla. Lyyra valittiin viime vaaleissa aluksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja tuli kesken kauden varsinaiseksi. Tukiverkoston mukaan alueella on noin 2 200 asukasta, mutta adressin koulun puolesta on allekirjoittanut yli 7 000 ihmistä. 64 Kuntalehti 4 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan tämän kauden jälkeen kuntapolitiikasta luopuvia
Hän ei myöskään usko, että palaa enää politiikkaan. Vantaalla menee sitä paremmin, mitä enemmän saamme verotuloja. Vain ryhmien johtajat keskustelevat keskenään. Koulu on edelleen kaupungin omistuksessa ja pystyssä, ja Lyyran mukaan täysin käyttökunnossa. Mutta se on alueelle tärkeää. Kuntalaisten kuulemista pidetään tärkeänä arvona. Lyyra aikoo edelleen tehdä töitä koulun puolesta, vaikka hänen omat lapsensa ovat jo kasvaneet eikä asia koske heitä. Kritiikki kohdistuu viranhaltijoiden vahvaan asemaan. Lyyra sanoo tottuneensa yritysmaailmassa enemmän siihen, että toimitaan asetettujen arvojen mukaisesti. Nyt huomaa, että se on iso puute. mella luottamushenkilöjohtoa, mutta ihmettelee toistuvasti tavallisen valtuutetun vaikutusmahdollisuuksien vähyyttä. Vantaa jakaantuu selvästi itäiseen ja läntiseen osaan, ja Lyyra kokee, että Länsi-Vantaa on jäänyt kaupungin kehittämisessä Itä-Vantaan varjoon. Kuitenkin se kuuleminen tapahtuu sen jälkeen, kun päätökset on käytännössä jo tehty. Minulla on tausta yritysmaailmasta, ja siksi ajattelen paljon kaupungin taloutta. ] ollut, se on toiminut väistötilana. Lyyra haluaisi, että kaupungin taloutta ajateltaisiin enemmän myös maankäytössä ja kaavoituksessa. Idealismi ja muut vahvat viestit tuntuvat törmäävän. Toivoa Lyyra ei kuitenkaan ole menettänyt. Hän arvostelee Vantaata siitä, että kaupunki ei noudata omia arvojaan. Lyyralla ei ole aiempaa poliittista taustaa enempää kuntakuin järjestötyössäkään. Keskustelun merkityksen Lyyra sanoo huomaavansa nyt korona-aikana, kun keskusteluyhteydet ovat katkolla. ISOT JA PIENET ASIAT Lyyra kertoo ihmettelevänsä myös, miten kuntapolitiikassa suhtaudutaan pieniin ja isoihin asioihin. Kokoukset käydään etänä eikä pääse tapaamaan muita valtuutettuja. • Eero Karisto Kuva: Liisa Takala KL4_64-65.indd 65 23.3.2021 13.57. KESKUSTELU KATKESI Koulun puolesta taistelu on ollut Lyyralle tärkeää, mutta turhautuminen ulottuu laajemmalle. Kaupunkia pitäisi kehittää niin, että saisimme lisää hyviä veronmaksajia. Mutta sitten hän arveli, että politiikan kautta voi vaikuttaa siihen, että koulu saisi jatkaa. Pettymyksen aiheisiin kuuluvat myös tiukat puoluerajat, joiden yli rakentava keskustelu on joskus vaikeaa, erityisesti talousasioissa. Ei sittenkään, kun sain valtuutettujen enemmistön allekirjoitukset aloitteeseen koulun puolesta, Lyyra kertoo. Politiikkaan osallistuminen ei aikaisemmin olisi tullut mieleenkään, Lyyra kertoo. Siis viranhaltijoiden ei tarvitse ottaa huomioon edes valtuuston enemmistön kantaa, Lyyra ihmettelee asioiden valmistelua. Mutta valtuutettunakaan Lyyra ei onnistunut saamaan koulua takaisin, eivätkä esitykset, aloitteet ja vetoomukset ole saaneet kaupunkia pyörtämään lakkautuspäätöstä. Suorien kontaktien puute heikentää entisestään yksittäisen valtuutetun vaikutusmahdollisuuksia, Lyyra kokee. Hän varoo osoittamasta sorMarkus Lyyra Syntynyt: Helsingissä vuonna 1969 Kotikunta: Vantaa Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Ammatti: Alliance Manager Liferay Nordic Oy:ssä Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Vantaan kaupunginvaltuutettu, rakennuslupajaoston jäsen, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen, Hämeenkylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Harrastukset: 210-vuotiaan hirsitalon ylläpito, perhe, golf Hyvää Vantaalla + Lentokenttäkaupunki + Luonto lähellä + Yhteisöllisyys omalla asuinalueella Hämeenkylässä Kehitettävää Vantaalla - Kuntalaisten mielipiteiden huomioiminen kaupungin päätöksenteossa - Kaupungin arvojen toteuttaminen jokapäiväisessä toiminnassa - Hallinnollisen keskustan siirtäminen Tikkurilasta Keski-Vantaalle Idealismi ja muut vahvat viestit tuntuvat törmäävän. Vaikka hän tulikin yhden asian takia politiikkaan mukaan, hän halusi toimia muutenkin alueen ja koko Länsi-Vantaan puolesta. Kuntalehti 4 / 2021 65 [ Kuka. Sen kohtalo nousee seuraavan kerran esille, kun Vantaa päivittää kouluverkkoselvitystään loppuvuodesta. Arkielämässä tutun suuruusluokan asioista jaksetaan vääntää tuntikaupalla, mutta sitten jättihankkeet menevät eteenpäin vähin puhein ja kevein perustein, Lyyra sanoo ja viittaa Vantaan raitiotiehankkeeseen. Se kaksinkertaistaa kaupungin velkataakan. Ja minua nyppii, ettei päätöksenteossa ole kovin paljon talousosaamista. Hänen mielestään Kaupungin pitäisi yrittää maksimoida verotulonsa. Rajat eivät kuitenkaan ylittämättömiä ole, mistä kertoo Lyyran saama laaja tuki kouluasiassa
Tarja Juvonen, hankintapäällikkö, Porvoo KUNTALEHDEN seuraavassa numerossa keskitytään soteen ja hankintoihin, mutta myös kesäkuun kuntavaaleihin. Varaa puolen tunnin esittelyaika, niin kerromme lisää! asiakaspalvelu@hansel.fi Kun hankit, hanki hyvin Yhteishankinnat, hankintojen tuki, kehittämisja kilpailutuspalvelut hansel.fi Hanselin valmiit mallipohjat ovat tehneet kilpailutuksesta helppoa. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Meillä on tilaa SOSIAALIJA TERVEYSJOHTAJALLE Seinäjoen kaupunki hakee sosiaalija terveysjohtajaa, joka toimii sosiaalija terveystoimialan toimialajohtajana kaupunginjohtajan alaisuudessa ja on kaupungin johtoryhmän jäsen. 16.9. Kunnissa on kuitenkin yritetty pitää kiinni siitä, että kuntalaiset pääsevät töihin, kouluun, opiskelemaan, sairaalaja terveyskeskuskäynneille ja muille asiointireissuilleen bussilla tai junalla. Kaikkialla se ei ole onnistunut. [ Seuraava numero ] Teema: Sote ja hankinnat • Ilmestyy 6.5. Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Tapahtuman järjestävät Varaa päivämäärät kalenterista jo nyt! Kuntamarkkinoiden ilmoittautuminen avautuu toukokuussa. Kuva: Rami Marjamäki KL4_66-67.indd 66 23.3.2021 13.55. Kerromme soten arjesta koronan ja työvoimapulan puristuksessa, hankintojen ympäristövaikutuksista sekä julkisen liikenteen tilanteesta. Verkkokumppanipaketit on julkaistu osoitteessa kuntamarkkinat.fi 15. Julkisella liikenteellä on ollut vaikeuksia koronavuonna, mutta monilla alueilla vaikeudet ovat alkaneet jo vuosia sitten. Kumppaniksi Kuntamarkkinoille. Hakemukset: 9.4.2021 klo 15 mennessä kuntarekry.fi-palvelun kautta, työavain 348797 Lisätietoja: seinajoki.fi/tyopaikat Hanselissa on 120 hankinnan asiantuntijaa – olemme luotettava kumppanisi julkisiin hankintoihin
Tarja Juvonen, hankintapäällikkö, Porvoo KL4_66-67.indd 67 23.3.2021 13.55. Varaa puolen tunnin esittelyaika, niin kerromme lisää! asiakaspalvelu@hansel.fi Kun hankit, hanki hyvin Yhteishankinnat, hankintojen tuki, kehittämisja kilpailutuspalvelut hansel.fi Hanselin valmiit mallipohjat ovat tehneet kilpailutuksesta helppoa. Hanselissa on 120 hankinnan asiantuntijaa – olemme luotettava kumppanisi julkisiin hankintoihin
KIERTOTALOUTTA VAALI VALITSE KIERTONET HUUTOKAUPPOJEN AVATTU YRITYKSILLE! ANNA ÄÄNESI KUULUA! ÄÄNIHARAVA HUUTOMYLLY KL4_68.indd 68 23.3.2021 13.54