Kuntalehti 4/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4 I 2022 I 6.4. TUNTEE RISKIT Ritva Kiiski Kotkasta Ukrainalaisille turvaa kunnissa Väestönsuojat kuntoon! Vetovoimaa junayhteyksistä Kuntalehti KL4_1.indd 1 28.3.2022 13.27. [ Kolumni ] Pasi Anteroinen: Autoja vai ihmisiä varten
Nykytilaselvityksiä tehdään jokaisen halukkaan kunnan ja maakunnan kanssa kevään aikana, toimenpideohjelmat valmistuvat syksyyn 2022 mennessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä varastoi ja välittää tietoa, se ei muokkaa sitä. Tiedontuotannon vastuut pysyvät ennallaan, eli kunnat vastaavat jatkossakin kaavoituksesta ja rakentamisen luvista. Tuemme kuntia vahvistamalla hankintaosaamista ja monenlaisin koulutuksin. Uudistus vaikuttaa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa tietoa käsitellään. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, RYTJ. KL4_2-5.indd 2 28.3.2022 13.28. Tavoitteena on tehdä rakennetun ympäristön tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Kunta voi halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä valtakunnalliseen järjestelmään. Järjestelmän käyttö on pääosin maksutonta ja tietojen tallennus aina maksutonta. Kunta tuottaa ja hyödyntää, järjestelmä varastoi ja välittää Aluksi järjestelmässä on saatavilla kaavoitukseen, tonttijaon suunnitteluun, maankäytön rajoituksiin ja rakentamisen lupiin liittyviä tietoja. DigiFinlandin muutostuki auttaa kuntia muutoksessa. Myös kiinteistöverotukseen liittyvät tiedot pyritään saamaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, josta merkittävä osa syntyy kuntien perustehtävissä. DigiFinland kartoittaa digitalisaation nykytilaa ja laatii kaikille halukkaille kunnille oman toimenpideohjelman tietojärjestelmän käyttöönotolle. Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa useaan kertaan valtion eri viranomaisille. Muutostuki kunnille on käynnissä. Ilmoittaudu mukaan ja kysy lisää Jemina Suikki, ympäristöministeriö, jemina.suikki@gov.fi Henrik Saari, Suomen ympäristökeskus SYKE , henrik.saari@syke.fi Satu Reisko, DigiFinland Oy, satu.reisko@digifinland.fi ym.fi/ryhti ryhti.ym@gov.fi Uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyvät tiedot. Mahdolliset muutokset tekee aina alkuperäinen tiedon tuottaja eli esimerkiksi kunta tai maakunta, jonka viranomaisprosesseissa tieto on syntynyt. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Ryhti-hanke kokoaa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot saataville yhtenäisessä muodossa. I L M O I T U S Tukea kunnille rakennetun ympäristön digimuutokseen Ryhti-muutostuki avaa tietä kohti uutta toimintatapaa Tulevan tietojärjestelmän ja toimintatapojen käyttöönotto vaatii vahvaa yhteistyötä järjestelmä yksinään ei tuo hyötyjä. Tietojärjestelmän käyttöä pilotoidaan vuonna 2023 ja se otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 alkaen
Myös kiinteistöverotukseen liittyvät tiedot pyritään saamaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos koronasta on ollut jotain hyötyä, ainakin kriisitietoisuudessa kuntien koneistot ja toimintamallit ovat nyt vetreitä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä varastoi ja välittää tietoa, se ei muokkaa sitä. Myös odotettavissa olevaan jopa kymmenien tuhansien pakolaisten tuloon on valmistauduttava. Varautuminen lisää turvallisuutta Toiminta on parasta terapiaa shokkitilanteessa. Nykytilaselvityksiä tehdään jokaisen halukkaan kunnan ja maakunnan kanssa kevään aikana, toimenpideohjelmat valmistuvat syksyyn 2022 mennessä. Jatkossa manuaalinen tiedonkäsittely tulee vähenemään, eikä kunnan tarvitse toimittaa tietoa useaan kertaan valtion eri viranomaisille. S uomalaisten ja koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä koetellaan jälleen. Jo aivan ensimmäisinä sodan päivinä kunnat ottivat rohkeasti kantaa Ukrainan puolesta valaisemalla julkisia rakennuksiaan Ukrainan lipun väreillä – sinisellä ja keltaisella. Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen pitää Suomea varautumisen mallimaana. Taannoinen Huoltovarmuuskeskuksen kangertelu koronakriisin alkuvaiheissa tuli sopivaan saumaan. Kovaa tekstiä, mutta tällä hetkellä ankaraa realismia. Kuntalehti 4 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Rakennettuun ympäristöön liittyy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, josta merkittävä osa syntyy kuntien perustehtävissä. DigiFinland kartoittaa digitalisaation nykytilaa ja laatii kaikille halukkaille kunnille oman toimenpideohjelman tietojärjestelmän käyttöönotolle. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, RYTJ. Julman sodan kylmät kasvot näkyvät joka päivä ja joka hetki myös Suomeen. Mahdolliset muutokset tekee aina alkuperäinen tiedon tuottaja eli esimerkiksi kunta tai maakunta, jonka viranomaisprosesseissa tieto on syntynyt. Koronavirus jyllää edelleen valtoimenaan, ja juuri kun odotettiin, että pahin vaihe alkaisi olla ohi, Venäjä käynnisti runsaan 1 000 kilometrin päässä Suomesta keskellä Eurooppaa sodan Ukrainaa vastaan. DigiFinlandin muutostuki auttaa kuntia muutoksessa. Samanaikaisesti kunnat näyttivät hyvää esimerkkiä muistuttaessaan, että Suomessa asuva venäläisvähemmistö ei ole syypää hyökkäykseen, vaan pikemmin uhrin asemassa sekin. Tietojärjestelmän käyttöä pilotoidaan vuonna 2023 ja se otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2024 alkaen. Pian kunnalliset energiayhtiöt saivat ratkaistavakseen Venäjää vastaan kohdistuvien pakotteiden aiheuttamat haasteet muun muassa energiahuollossa. Niinpä kuntien ja kaupunkien varautumissuunnitelmia ryhdyttiin käymään läpi. Järjestelmän käyttö on pääosin maksutonta ja tietojen tallennus aina maksutonta. Toiminta on parasta terapiaa shokkitilanteessa. Nyt varautuminen on kaikkien tietoisuudessa valtiolliselta tasolta aina kunnalliseen infrahuoltoon ja yksityiseen halkoliiteriin saakka. Ilmoittaudu mukaan ja kysy lisää Jemina Suikki, ympäristöministeriö, jemina.suikki@gov.fi Henrik Saari, Suomen ympäristökeskus SYKE , henrik.saari@syke.fi Satu Reisko, DigiFinland Oy, satu.reisko@digifinland.fi ym.fi/ryhti ryhti.ym@gov.fi Uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyvät tiedot. • KL4_2-5.indd 3 28.3.2022 13.28. KUNTALEHDEN tämän numeron toisena teemana on turvallisuus. Tavoitteena on tehdä rakennetun ympäristön tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. I L M O I T U S Tukea kunnille rakennetun ympäristön digimuutokseen Ryhti-muutostuki avaa tietä kohti uutta toimintatapaa Tulevan tietojärjestelmän ja toimintatapojen käyttöönotto vaatii vahvaa yhteistyötä järjestelmä yksinään ei tuo hyötyjä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tuemme kuntia vahvistamalla hankintaosaamista ja monenlaisin koulutuksin. Määrä kuulostaa paljolta, mutta Etelä-Suomen AVIn Laurisen mukaan puolet väestönsuojista kaipaa kunnostusta. Muutostuki kunnille on käynnissä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Tiedontuotannon vastuut pysyvät ennallaan, eli kunnat vastaavat jatkossakin kaavoituksesta ja rakentamisen luvista. Kunta voi halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä valtakunnalliseen järjestelmään. Suomessa on noin 54 000 väestönsuojaa ja niissä tilaa runsaalle 4,4 miljoonalle ihmiselle. Toiminta venäläisten ystävyyskaupunkien kanssa lopetettiin monin paikoin. Tuntuu kuin virus vain jatkuisi, mutta nyt sillä on toinen nimi, eivätkä sitä vastaan rokotukset ja maskit auta. Nyt on syytä painottaa varautumista aseellisen hyökkäyksen uhkaan, sanoo johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Sodanajan varautuminen on kuitenkin tehtävä rauhan aikana, ja Kuntaliitto tukee kuntia myös tässä työssä, Korhonen sanoo Kuntalehden artikkelissa. Uudistus vaikuttaa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa tietoa käsitellään. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Vaikka toki käsittelemme aihetta monelta kantilta, myös sota Ukrainassa nousee esille, jopa hätkähdyttävän suoraan. Kunta tuottaa ja hyödyntää, järjestelmä varastoi ja välittää Aluksi järjestelmässä on saatavilla kaavoitukseen, tonttijaon suunnitteluun, maankäytön rajoituksiin ja rakentamisen lupiin liittyviä tietoja. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn Ryhti-hanke kokoaa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot saataville yhtenäisessä muodossa
15 Tässä onnistuimme: Koeasuminen kiinnostaa opiskelijoita, Tape [ Teema: Turvallisuus ja liikenne ] 16 Pelastajat 22 Suojaan kallioluolaan 26 Raiteille 32 Eroon radikalisoitumisesta 34 10 kysymystä häirinnästä 36 Sähköllä liikkeelle 40 Ilmastoriskit otettava vakavasti [ Kolumni ] 44 Pasi Anteroinen: Autoja vai ihmisiä varten. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Aina valppaana 12 Ukrainan sota: Uusia vastaanottokeskuksia moneen kuntaan 13 Sota vaikuttaa kausityövoimaa käyttäviin kuntiin 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kirja ] 52 Avainteos internetin tietoturvasta 52 Nyt valmistellaan rakentamislakia [ Työ ja tekijä ] 54 Suvun juurille Saamenmaahan [ Luottamuksella ] 56 Kahden mandaatin kirurgi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Hankinnat ja digi KL4_2-5.indd 4 28.3.2022 13.28. 6 [ Sisältö 4/2022 ] s. 40 Kuva: Liisa Takala Ritva Kiiski: Henkinen kriisinkestävyys on monella koetuksella. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Kuva: Juha Tanhua Aino Kulonen: Ilmastoohjelmassa meillä on iso määrä toimenpiteitä. 46 Sisäilma kuntoon! [ Kunnan töissä ] 48 Keikoille kesken koulupäivän [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nato on avainsana [ Lakiklinikka ] 51 Joonas Jännäri: Miten pientaloasuja tekee lumityöt sääntöjä noudattaen. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Kotkan kaupungin riskienhallintapäällikön Ritva Kiiskin myös Kotkan kaupungintalolla
16 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Ymmärretäänkö kunnissa EU-asioiden seuraamisen tärkeys. Kuva: Lauri Rotko Marko Pylkkänen: Suurin huoli liittyy resursseihin. Onko EU juuri nyt yhtenäisempi kuin koskaan. 36 Mitä kuuluu EU. Miten kuntatasolta voi vaikuttaa EU:ssa. Katso Kuntalehden ja Euroopan alueiden komitean videosarja osoitteessa kuntalehti.fi/mita-kuuluu-eu. Kuva: Laura Oja KL4_2-5.indd 5 28.3.2022 13.28. Lari Sirén: Kuntalaiset toivovat lisää latausasemia
6 Kuntalehti 4 / 2022 [ Hän ] Merellisessä Kotkassa suuri merionnettomuus on tietysti iso riski, sanoo Kotkan kaupungin riskienhallintapäällikkö Ritva Kiiski. Hän toimii Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -ohjausryhmän puheenjohtajana. KL4_6-11.indd 6 28.3.2022 13.34
Kyllä sotilaallinen kriisi muutti totaalisesti painotusta. KL4_6-11.indd 7 28.3.2022 13.35. Korona jäi taustalle, hän sanoo. AINA VALPPAANA Kun Kotkan kaupungin riskienhallintapäällikkö Ritva Kiiski valittiin kuntien turvallisuusryhmän johtoon, kunnissa keskityttiin hyvinvointialueiden rakentumiseen ja koronatilanteeseen. Kuntalehti 4/ 2022 7
Hänen työhuoneensa on kaupungintalon kolmannessa kerroksessa. Hän tähdentää, että kunnan on huolehdittava asukkaidensa turvallisuudesta ja varauduttava erilaisiin häiriöja onnettomuustilanteisiin. Kaikilla kunnilla on oltava ajantasaiset valmiussuunnitelmat siitä, miten kunta selviää palveluistaan häiriöttä mahdollisissa kriisitilanteissa. Kiiskin tehtävänä on luotsata ajankohtaisia turvallisuusja valmiusasioita. ”Turvallisuuden moniosaajaksi” kuvattu Kiiski valittiin tammikuussa Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Ikkunasta näkee laajasti Kotkan keskustaa. Toisten mielestä tämä on upea, toisten mielestä ruma, tuumaa Kotkan kaupungin riskienhallintapäällikkö Ritva Kiiski. Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1934, ja se edustaa monumentaalista funktionalismia. [ Hän ] 8 Kuntalehti 4 / 2022 Kotkan kaupungintalo on vaikuttavan näköinen. Pitää olla tuntosarvet herkkinä. Kuntien turvallisuusryhmä toimii Kuntaliiton yhteydessä. Aina jos jokin asia koskee kuntaa ja kuntalaisia, kunnan pitää olla aktiivisena toimijana suunnittelemassa, harjoittelemassa ja miettimässä, miten tilanteet hoidetaan, hän painottaa. Pitää olla selvillä kuka vastaa turvallisuudesta ja miten moninaisissa häiriötilanteissa toimitaan eli miten on K KL4_6-11.indd 8 28.3.2022 13.35. Seinillä on perhekuvia ja hänen neljän poikansa armeijakuvat
Hernekeittopurkit ja näkkileivät ovat viime aikoina käyneet vilkkaasti kaupaksi. KL4_6-11.indd 9 28.3.2022 13.35. Kevät on ollut poikkeuksellinen. Ritva Kiiski tutustuu ”Mussalon luolaksi” kutsuttavaan väestönsuojaan, joka toimii urheiluhallina. Kuntalehti 4/ 2022 9 . Kyllä sotilaallinen kriisi muutti totaalisesti painotusta. Venäläisiä kaupungissa asuu runsaasti. Korona jäi taustalle. Se tarkoittaa sitä, että varaudutaan erilaisiin säihin ja siihen, että meillä voi olla kolme vuorokautta sähköt pois tai ei päästä liikkumaan kotoa pois. Kun on paljon kansallisuuksia ja eri kieliä, kriisitilanteessa keskeistä on viestintä, Kiiski huomauttaa. Alueellisessa Kymen turva -ryhmässäkin sovittiin, että tapaamisiin tulee nyt myös Puolustusvoimien tilannekatsaus, Kiiski kertoo. Hernekeittoa, muita valmispussikeittoja, makaronia, perunaa, porkkanaa, tonnikalaa, ananasta, säilykelihapullia, raviolia ja korppuja ainakin. ennakolta varauduttu erilaisiin toimintaa koskeviin häiriötilanteisiin. Sitten tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. ITÄRAJA LÄHELLÄ Kotkassa Venäjän läheisyyteen on tietysti totuttu. Mussalon öljysataman lähellä on yksi Kotkan kaupungin yleisistä väestönsuojista ja myös säteilysuoja. Harjoituksissa meillä on pitkään ollut mukana myös laajamittainen maahantulo ja sotilaallinen uhka kansallisen riskiarvion mukaan. Pitää tarkistaa, onko öljyja kaasulämmityskohteita ja onko niissä tarvetta varautua erikseen. Kotkan kaupungin johto päivitti koronan tullessa kaksi vuotta sitten valmiusjohtoryhmänsä kokoonpanon. Kiiski kertoo, että turvallisuudessa ja varautumisessa yleisen kiinnostuksen painopiste on siirtynyt väestönsuojiin ja vastaanottokeskustoimintaan. Tärkeä kysymys on, miten energia toimii pakoteja kriisitilanteissa. Vahvana puheenaiheena sielläkin on ollut Venäjän ja Ukrainan tilanne. Ei täällä herkästi pelätä, vaan on opittu toimimaan yhteistyössä, Kiiski sanoo. Kiiski sanoo, että ne vaikuttavat monin tavoin yritysten toimintaedellytyksiin sekä lisäävät mahdollisesti työttömyyttä ja toimentulotuen tarvetta. Pakotteet ovat Kotkankin elinkeinoelämälle suuri isku eikä vaikutuksia pystytä vielä tarkkaan arvioimaan. Siis sellaista ruokaa on, mitä tulee muutoinkin syötyä varastosta, hän kertoo. Kotkassa asuu monia kansallisuuksia noin sadasta eri maasta ja kaupungissa puhutaan peräti 70:ää eri kieltä. Kyllä meidän jokaisen käyttäytyminen vaikuttaa siihen, miten riskejä hallitaan. Pitää pohtia mahdollisia riskipaikkoja arjessa. Kun Kiiski valittiin kuntien turvallisuusryhmän johtoon, kunnissa keskityttiin vahvasti hyvinvointialueiden rakentumiseen ja koronatilanteeseen. Kunnan kotisivuilta pitää löytyä valmiussuunnitelman yleinen osa, jotta kaikki kuntalaiset voivat tutustua siihen. KOTIVARA LÖYTYY Arkipäiväistäminen on Kiiskin mielestä turvallisuuden ja riskien hallinnassa aivan olennaista. Vaalimaan raja-asema ei ole kaukana, noin 60 kilometrin ajomatkan päässä. Venäjän mahdollinen uhka on kuitenkin otettu aina huomioon. Riskienhallintatehtävissä pitää aina olla sillä mielellä, että kaikki on mahdollista, hän muistuttaa. Erilaisissa alueellisissa ja paikallisissa harjoituksissa sekä myös kaupungin oman organisaation harjoituksissa tilanne laaditaan usein sellaiseksi, että erilaisia uhkamahdollisuuksia on mahdollisimman laajasti. Kansainvälinen väestö ja erilaiset taustat vaikuttavat kaikkeen. Ei täällä herkästi pelätä, vaan on opittu toimimaan yhteistyössä. Pietariin on runsaat 260 kilometriä. Tässä ollaan niin rajan pinnassa, ettei täällä ajatella, että tilanne täällä olisi muuttunut. Kiiskin kotoa löytyy tietysti kotivara
Kaikki alueen kunnat ovat viime Rajan läheisyys on täällä aina otettu huomioon, Ritva Kiiski sanoo. Vastaanottokeskuksessa on 350 paikkaa, mutta lisäksi on 120 hätämajoituspaikkaa. Tilanteesta keskustellaan niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin. On pohdittava, miten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa puhutaan lasten ja nuorten kanssa. Kiiski muistuttaa, että kaikkien yksityisten, jotka ovat yhteydessä Ukrainasta tuleviin ihmisiin, on muistettava, että kaikkien tulijoiden tulisi suorittaa maahantulorekisteröinti poliisiviranomaisen luona ellei sitä ole tehty rajalla. KL4_6-11.indd 10 28.3.2022 13.35. Kiiskin mukaan sota puhututtaa kotkalaisia kovasti, mikä on ymmärrettävää. Kotkassa on kahdeksan yleistä väestönsuojaa, joista seitsemän on kaupungin omistuksessa. Joukossa oli myös muita kuin ukrainalaisia, Kiiski sanoo. Jo maaliskuussa vastaanottokeskukseen oli satoja kirjautujia. Esimerkiksi rokotekattavuus koronan osalta on matalampi kuin Suomessa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 4 / 2022 SOTAA PAKOON Sotaa paenneita ukrainalaisia alkoi tulla Kotkaankin maaliskuussa. Keskuksen ylläpitäjä on Kotkan kaupunki, ja se tuottaa palveluja valtion Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi on hybridiyksikkö, johon tulee alle 18-vuotiaita ilman huoltajia tulleita. Kotkassa on riittävästi asuntokantaa. HYVIN VARAUDUTTU Kiiskin mukaan Kotkassa ja Kymenlaaksossa on varauduttu kriiseihin hyvin. Vastaanottokeskus kaupungissa oli valmiina. Kaikessa pitää huomioida perheiden erilaisuus ja taustat. Ukrainalaisten tulo Kotkaan tuo tilanteen lähelle. Valtio maksaa täysimääräisesti toiminnasta aiheutuvat vastaanottokulut. Pitää olla sensitiivinen. Yksikössä on muutamia kymmeniä paikkoja. Näin pääsee tilapäisen suojelun palveluiden piiriin, joista terveyspalvelut on merkittävä asia. Hänen työhuoneensa on kaupungintalon kolmannessa kerroksessa. Henkinen kriisinkestävyys on monella koetuksella
Yksi suurimpia riskeistä Kymenlaaksossa on aina ollut merellinen onnettomuus. Kymenlaakson riskeihin kuuluu myös raideliikenteen suuri onnettomuus. Hän vastaa talousarvioprosessissa muun muassa riskianalyyseistä. Vapaalla ollessaan hän mielellään nauttii Kotkan kauniista maisemista kävellen. Salilla hän on harrastanut myös ilmajoogaa. Kaikki valmius-, turvallisuusja riskienhallinnan toimijat ovat todella toimeliasta, selkeää, rivakkaa ja aikaansaavaa porukkaa ihan jo siitä lähtökohdasta, että esimerkiksi Puolustusvoimissa ja poliisissa pitää saada aikaan asioita ja toimia. Siinä roikutaan hammock-liinoista katosta, hän virnistää. Hänen oma työnsä on lähinnä turvallisuuteen liittyvää, mutta noin 40 prosenttia työstä on sisäistä tarkastusta. Verkon valvonta on noussut viime vuosina tärkeysjärjestyksessä korkealle sijalle. On suunnitteilla pelillisyyttä, todellisen ja virtuaalimaailman yhdistävä turvapuisto satamaja logistiikkaekosysteemin tueksi – yhtenä tärkeänä asiana kyberturvallisuus. On mukavampi pitää luentoja, kun on siihen koulutusta. Se innosti minua heti. Enemmänkin ne ovat olleet kuntalaisten hermostumista koronarajoitusviidakkoon. Kun vuonna 2008 alettiin valmistella uutta Kouvolaa, johon tuli kuusi kuntaa ja kolme kuntayhtymää, jokainen haki uuteen organisaatioon omaan tehtäväänsä. Kuntalehti 4/ 2022 11 Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Ritva Kiiski • Syntynyt vuonna 1970 Helsingissä • Viettänyt lapsuuden ja nuoruuden Iitissä • Asuu nykyään Kotkassa • Valmistui ylioppilasmerkonomiksi sihteerilinjalta Kouvolan liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutista vuonna 1991, kansainvälistyvän julkishallinnon tradenomiksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 ja hallintotieteiden maisteriksi kunnallisoikeus pääaineenaan Tampereen yliopistosta vuonna 2010 sekä suoritti ammatillisen opettajan virkaan tai toimeen vaadittavat opinnot Haaga-Heliassa vuonna 2021 • Työskennellyt muun muassa Kouvolan kaupungin palveluksessa monenlaisissa tehtävissä vuosina 2002–2013 • Valittiin Kotkan kaupungin tarkastuspäälliköksi vuonna 2013, tehtävä muuttui myöhemmin riskienhallintapäälliköksi • Perheeseen kuuluu aviomies ja neljä aikuista poikaa, jotka eivät asu enää kotona • Harrastaa spinningiä, kuntosalia ja lenkkeilyä [ Kuka. Myös evakuointia tullaan harjoittelemaan. Koronapandemian takia festarit peruttiin viime ja toissa vuonna, mutta ensi kesäksi niitä suunnitellaan. TOIMELIASTA VÄKEÄ Ennen Kotkaa Kiiski työskenteli Kouvolan kaupungilla monenlaisissa tehtävissä, myös kaupunginjohtajan sihteerinä. Meripäivien aikaan on varauduttava esimerkiksi myrskyyn. Kotkassa on hyvin paljon teollisuutta pienellä alueella, keskitetysti myös Kotkansaarella, jossa on Kotkan kaupungin keskusta, kaupungintalo ja myös Kiiskin koti. Harjoittelu ja varautuminen on aina perustunut alueelliseen riskiarvioon. Yritän olla herkällä korvalla. KL4_6-11.indd 11 28.3.2022 13.35. Hän kehuu tottuneensa työskentelemään ripeiden asiantuntijoiden kanssa. • Henkinen kriisinkestävyys on monella koetuksella. Koronan takia parina vuonna on ollut vähemmän risteilyliikennettä, mutta niin sanottuina normaaleina aikoina Kotka on suosittu ulkomaalaistenkin risteilijöiden kohde. Erityiskysymyksiä täällä on esimerkiksi mahdollinen kemikaalivuoto, jolloin sisälle suojautumista pitää harjoitella. Kuntosalilla hän on viime aikoina harrastanut spinningiä. Aloitin suunnittelijana, mutta siirryin myöhemmin riskienhallintapäälliköksi, Kiiski kertoo Kun Kotkassa tuli vajaat kymmenen vuotta sitten avoimeksi tarkastuspäällikön tehtävä, hänet valittiin siihen. Kiiskin mottona on, että aina pitää opetella jotain uutta. Mielelläni teen opetustehtäviä, mutta opetusalan osaamistahan voi soveltaa kaikkiin tehtäviin. Kesäisin Meripäivät kerää Kotkaan neljän päivän aikana yhteensä yli 200 000 kävijää. On hänessä myös hurjapäätä. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuun lopulla KaakkoisSuomen turvapuistohankkeen, josta Kiiski puhuu innostuneena. Näissä harjoituksissa on ollut päiväkoteja ja kouluja mukana, hän kertoo. Kaikkea ilkivaltaa ei voi kuitenkaan estää. Hän asuu puolisonsa kanssa kerrostalossa Sapokassa. Kiiski oli edelleen niin kiinnostunut valmiusja turvallisuustehtävistä, että tehtävänkuvaa laajennettiin ja nimike vaihtui riskienhallintapäälliköksi. Myös maanteillä on vaarallisten aineiden kuljetusreittejä, Kiiski lisää. Joitain erikoisempia sähköposteja olen saanut, mutta ne eivät ole kohdistuneet minuun henkilönä. Verkon kautta tulevat uhkailut kunnan työntekijöitä kohtaan ovat tutkimuksen mukaan lisääntyneet. Meillä on hyvä porukka ja hyviä työryhmiä. Kiiski itse ei ole kokenut tällaista. Silloin Kouvolan kaupungille perustettiin riskienhallintayksikkö. Se oli käännekohta Kiiskin työuralla. Hallintotieteiden maisteri valmistui viime keväänä myös ammatilliseksi opettajaksi. ] vuosina ja tilanteesta johtuen tarkastelleet omia varautumissuunnitelmiaan. VERKON VALVONTA Turvallisuuden ammattilaisena Kiiski itse tuntuu olevan koko ajan valppaana. Teollisuuden kuljetuksia on paljon raiteilla
Kuuden toimintavuotensa aikana enemmistö niin sanotuista vanhoista asiakkaista on tullut Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Esimerkiksi Joensuussa ja Tilapäistä suojelua ensimmäistä kertaa Kuopiossa etsitään tyhjillään olevia asuntoja pakolaisten majoittamista varten. Hänellä on oikeus tarvittaessa erilaisiin vastaanottopalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja vastaanottorahaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU käyttää tilapäisen suojelun direktiiviä. Myöskään Suomessa ei ole aiemmin myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupia. Osa vastaanottokeskuksista on asuntopohjaisia. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijan kohdalla. Keskuksen asukkaat edustavat lähes paria kymmentä eri kansallisuutta. Ukrainan kieltä taitavia tulkkeja jonotetaan monessa palvelussa, mutta kieliongelmia Porin vastaanottokeskuksessa ei ainakaan alkuvaiheessa ole ollut. Meillä oli keskuksessa 300 paikkaa ja nyt meille tuli 200 lisäpaikkaa eli vastaanottokeskuksessa on yhteensä 500 paikkaa, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka Porista. Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Mitikka uskoo, että Ukrainasta tulleista osa voisi työllistyä sellaisille aloille, joilla on työvoimapulaa. • Martta Nieminen Kuva: Jussi Partanen Tosi moni ukrainalainen on ilmoittanut, että haluaa töihin tai opiskelemaan, kertoo SPR:n Porin vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka. Tilapäisen suojelun oleskelulupia voidaan myöntää 4.3.2023 asti, mutta EU voi tarvittaessa pidentää ajanjaksoa. Sisäministeriön arvion mukaan tänä vuonna Suomeen voi tulla 40 000 – 80 000 ukrainalaista pakolaista. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Tilapäiseen suojeluun liittyy myös oikeus työskennellä, kun lupa on myönnetty. Lähde: Maahanmuuttovirasto KL4_12-15.indd 12 28.3.2022 13.40. MAAHANMUUTTOVIRASTO vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. 12 Kuntalehti 4 / 2022 [ Ukrainan sota ] Uusia vastaanottokeskuksia moneen kuntaan SUOMI myöntää nyt tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Vastaanottokeskustoiminta on Porissa SPR:n ylläpitämää. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Kaupungilta tulee muitakin palveluita. Tilapäistä suojelua voidaan myöntää huomattavasti nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä. Täällä on hyvin motivoitunutta porukkaa. Yksi uusista vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen Ristin (SPR) Porin vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, johon tuli 200 paikkaa. Mitikka muistuttaa, että suuri osa Ukrainasta tulleista ymmärtää venäjää. • VENÄJÄN hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneiden majoitustarve on kasvanut, joten Maahanmuuttovirasto (Migri) päätti maaliskuussa uusien vastaanottokeskusten perustamisesta ympäri Suomea. Poriin tulijoiden määrä on niin merkittävä, että se näkyy myös alueiden kaupoissa ja muissa palveluissa, hän sanoo. Tosi moni ukrainalainen on ilmoittanut, että haluaa töihin tai opiskelemaan. Kaupungin kanssa vastaanottokeskus tekee tiivistä yhteistyötä, koska lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä ja koulussa. Maahanmuuttovirastosta tähdennetään, että tilanne elää koko ajan. Ensimmäinen tilapäisen suojelun oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi. On mahdollista, että vastaanottokeskuksia tarvitaan lisää. Kuten turvapaikanhakijakin, tilapäistä suojelua saava voi asua vastaanottokeskuksessa tai järjestää majoituksensa itse, jolloin sitä kutsutaan yksityismajoitukseksi
Selvitämme myös työvoiman hankintaa muun muassa Moldovasta ja Serbiasta, Ilomäki sanoo. Loput tulivat pääasiassa Venäjältä ja Valko-Venäjältä, Sorainen kertoo. Viime vuonna tila tuotti 52 tonnia mansikkaa. Sota voi haitata myös metsämarjojen, mustikan, puolukan ja hillan poimintaa teollisuudelle ensi kesänä, arvelee Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen. Ukrainalaisten maahantuloa ja työntekoa on helpotettu hiljattain EU:n hyväksymällä tilapäisen suojelun direktiivillä. Nuoret miehet ovat jääneet rintamalle. Työvoimapula voi johtaa päätuotteen, mansikan, viljelyalan pienemiseen ensi kesänä. Lastenhoito maaseudulla pitäisi jotenkin organisoida, jotta ukrainalaiset naiset pääsisivät töihin, Sorainen sanoo. Koko läntinen Eurooppa painii nyt kausityöongelman kanssa. Viime vuonna Suomen 15 000 kausityöntekijästä noin 10 000 oli ukrainalaisia. Mansikan viljelyala oli 4 428 hehtaaria, kertoo Hedelmäja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki. Marjatiloja on Suomessa 1 556, joista mansikkatiloja on 1 044. Viime kesänä maatiloilla eri puolilla Eurooppaa oli arviolta kaksi miljoonaa ukrainalaista kausityöntekijää, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Viime kesänä Suomeen pääsi kesäksi töihin Maahanmuuttoviraston myöntämällä kausityöluvalla tai ulkoministeriön kausityöviisumilla. Sitä ei aloiteta, jos emme saa työvoimaa, Majuri kertoo. Valmistelevat työt, kuten taimien istutus alkaa pian. Mansikan poimintasesonki alkaa tiloilla juhannukselta ja kestää 3,5 kuukautta. Ne tuottivat viime vuonna mansikkaa 16 miljoonaa tonnia. TILANNE on kaikin puolin epävarma. Viime vuonna sen osuus kasvoi 20 prosenttiin. • Tapio Mainio Sota vaikuttaa kausityövoimaa käyttäviin kuntiin Uudet vastaanottokeskukset • Espoon vastaanottokeskus, Luona Oy, 500 paikkaa • Espoon vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, Luona Oy • Helsingissä Pitäjänmäen vastaanottokeskus, Luona Oy, 500 paikkaa • Joensuun vastaanottokeskus, Suomen Punainen Risti (SPR), 200 paikkaa • Joensuun vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, SPR, 200 paikkaa • Kemin vastaanottokeskus, Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 150 paikkaa • Kemijärven vastaanottokeskus, Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 300 paikkaa • Kuopion vastaanottokeskus, Setlementti Puijola, 200 paikkaa • Kuopion vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste. Setlementti Puijola • Lahden vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, SPR, 50 paikkaa • Lahden vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, Nastolan haja-asunnot, SPR, 230 paikkaa • Mikkelin vastaanottokeskuksen Pieksämäen sivutoimipiste, SPR, 150 paikkaa • Mikkelin vastaanottokeskuksen Ristiinan sivutoimipiste, SPR, 200 paikkaa • Mikkelin vastaanottokeskuksen Savonlinnan sivutoimipiste, SPR, 50 paikkaa • Porin vastaanottokeskus, sivutoimipiste, SPR, 200 paikkaa • Riihimäen vastaanottokeskus, Kotokunta Oy, 240 paikkaa • Rovaniemen vastaanottokeskuksen sivutoimipiste, Metsäruusun hätämajoitusyksikkö, SPR, 140 paikkaa • Rovaniemen vastaanottokeskuksen Kemin yksityismajoituksen palvelupiste, SPR • Seinäjoen vastaanottokeskus, SPR, 200 paikkaa • Seinäjoen vastaanottokeskuksen yksityismajoituksen palvelupiste, SPR • Someron vastaanottokeskus, Kotokunta Oy, 230 paikkaa • Turun Pansion vastaanottokeskus, sivutoimipiste, SPR, 70 paikkaa Lähde: Maahanmuuttovirasto KL4_12-15.indd 13 28.3.2022 13.40. Poimijoiden puuttuessa voisi lisätä suorapoimintaa. Viime kesänä ulkomaalaisia kerääjiä tuli Thaimaasta 3 000 ja Ukrainasta 700, hän kertoo. Mansikantuotannon arvo oli viime vuonna 86 miljoonaa euroa. Sillä olisi suuret välilliset vaikutukset tulonmenetyksineen maaseutukunnissa. Kuntalehti 4 / 2022 13 UKRAINAN sota aiheuttaa kausityövoimaa tarvitseville marjaja vihannesviljelytiloille vakavia saatavuusongelmia, ennustaa työja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Sorainen. Viime vuonna tilalla oli töissä 30 ukrainalaista, joista huomattava osa oli parhaassa työiässä olevia miehiä. Se mahdollistaa työnteon Suomessa vuodeksi. Ei tiedä kuinka tässä käy. Mansikkaa viljellään sekä kasvutunnelissa että avomaalla. Emme tiedä, millaisessa henkisessä kunnossa sodan jaloista tulevat naiset ovat, sanoo mansikkayrittäjä Teresa Majuri Nevalanmäen tilalta Haapavedeltä. Työllistymistä vaikeuttaa se, että Suomeen saapuvat ovat äitejä lapsineen sekä yli 60-vuotiaita miehiä ja naisia
14 Kuntalehti 4 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Tämä jälkimmäinen, 1960-luvulla maalattu Kaupunkinäkymä, olkoon Mynämäen kunnan aarre. Ateljeen erikoisuuksiin kuuluivat myös kahvikuppi ja lusikka, joita kumpaakaan ei saanut viedä pois tiskattavaksi. Se on vahvistettu Mietoisten vaakunaksi vuonna 1961. Pro Artena tunnettu liike arvosteli vallitsevaa taidekäsitystä ”taantumukselliseksi uusasiallisuudeksi”, kun taas oikeiden pyrintöjen olisi pitänyt ryhmittymän mieMynämäki: Kaupunkinäkymä Kuva: Viktoria Kulmala lestä olla pikemminkin henkevän surrealismin suunnilla. Hänen teoksiaan on useissa julkisissa kokoelmissa, muun muassa Turun taidemuseossa ja Ateneumissa. Pro Artella oli oma merkittävä osansa siinä, mikä sittemmin tultiin tuntemaan suomalaisena modernismina. Kaupunkinäkymä esittää maisemaa Pariisissa. ] MYNÄMÄEN kulttuurija kirjastopalveluvastaava Viktoria Kulmala poimii kunnan taidekokoelmasta Kuntalehdelle öljyvärimaalauksen, tai oikeastaan kaksikin. Ystäviä hänellä ei Mynämäellä montaa ollut, mutta sen sijaan Ahlgrén kävi kerran viikossa Turussa tapaamassa tuttuja, joihin kuuluivat muun muassa Olavi Virta ja taiteilija Ahti Kivi. • Katja Martelius MYNÄMÄEN kunnan ja Mietoisten kunnan kuntaliitos tuli voimaan 1. Sulkakynät viittaavat kolmeen Suomen historian suurmieheen, joiden elämässä Mynämäki tai Mietoinen on ollut tärkeässä osassa: piispa Maunu II Tavastiin, Daniel Jusleniukseen ja August Ehrensvärdiin. Hän kävi mielellään kalastamassa ja sienessä ja saattoi viettää pitkiä aikoja ongiskellen Mynäjoen varrella, lierihattu päässään. Kukapa olisi uskonut, että näkymä on maalattu keinutuolissa Mynämäellä. TAITEILIJA Olavi Ahlgrén oli kotoisin viisilapsisesta perheestä Tampereelta. Ahlgrénin Mynämäen aikaisista työtavoista tiedetään, että hän maalasi yleensä kiikkustuolissa istuskellen ja että häntä sai työn aikana kyllä häiritä, jos vaikka lapsilla sattui olemaan jotain kiireellistä asiaa. Uuden kunnan vaakunaksi valittiin Mietoisten vaakuna, jonka on suunnitellut Gustaf von Numers. tammikuuta 2007. Pöytänä Ahlgrén käytti tuolia. Kyseiset mustuneet artikkelit säilytettiin muistoina pitkään Ahlgrénin kuoleman jälkeen. Nuorena miehenä hän elätti itsensä säestämällä viululla mykkäfilmejä. 1920-luvulla Ahlgrén hakeutui opiskelemaan Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja päätyi myöhemmin osaksi ryhmää, joka teki ankaran pesäeron Turun taiteilijaseuraan. AIKALAISTEN mukaan Ahlgrén oli hiljainen, kiltti ja mukava ihminen, kertoo Kulmala. Molemmat esittävät kirkkoa: toisessa on tervattu musta katto ja toisessa kaksi valkoista kupolia. Ollaan kaikesta päätellen nousemassa ylös Montmartren kukkulan kiemuraisia katuja, sillä kattojen yllä kohoaa ilta-auringon valaisema SacréCœur. Kummankin on maalannut kuvataiteilija Olavi Ahlgrén (1897–1966), joka asui paikkakunnalla elämänsä viimeiset vuosikymmenet. KL4_12-15.indd 14 28.3.2022 13.40. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain”. Ryhmän näyttely Helsingin Taidehallissa vuonna 1935 ei kuitenkaan saavuttanut yleistä kannatusta, vaan taidekritiikki piti turkulaista taidetta läpikotaisin surrealistisena ja vaikeasti ymmärrettävänä, toteaa Kulmala. Ahlgrén osallistui useisiin merkittäviin näyttelyihin sekä kotimaassa että Pohjoismaissa. [ Mikä vaakuna. Vaikka mykkäfilmien säestäminen oli aikaa sitten jäänyt, niin kerrotaan, että kesäiltaisin, kun talojen ikkunat olivat auki lämpimään iltaan, saattoi naapuri tai ohikulkija kuulla Ahlgréneiltä päin viulun soitantaa
Iisalmen kaupunki toivoo myös seudun yritysten hyödyntävän koeasumisen kampanjaa rekrytoinneissaan, sanoo elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Ensimmäinen koeasukas tuli Tukholmasta, toinen Joensuusta ja viime kesän koeasukas muutti Iisalmeen Lappeenrannasta. Esimerkiksi kesän 2020 koeasukas Jaana Kessel kulki kaupungin kahviloissa. Imagollinen markkinointikampanja maksaa Iisalmen kaupungille Laura Kosken mukaan muutamia tuhansia euroja vuodessa. KOEASUKKAAN täytyy osata käyttää sosiaalista mediaa ja olla valmis työskentelemään Iisalmen kaupungin viestinnän ja mahdollisesti myös median kanssa. ulkoiseen uhkaan sisäiseen uhkaan ilmastoja pandemiauhkaan KL4_12-15.indd 15 28.3.2022 13.40. • Meeri Ylä-Tuuhonen Koeasuminen kiinnostaa opiskelijoita nou hätä. Koeasukkaat tuottavat somesisällön itse, Koski sanoo. Koeasumista on tehty tunnetuksi lähinnä digikanavissa. Koeasumisen kampanja on herättänyt kiinnostusta myös muissa kunnissa, Koski kertoo, ja ainakin Lapinjärvellä ja Outokummussa on tartuttu ideaan. Ennen koronaa Iisalmen kaupunki kertoi koeasumisesta myös isoissa rekrytapahtumissa. Meille on tärkeää luoda suhteita opiskelijoihin, koska meillä ei ole kaikkien alojen korkeakouluja ihan naapurissa ja tarvitsemme osaajia myös Ylä-Savon ulkopuolelta. Nuoret ovat kertoneet, että jos he eivät olisi nähneet kampanjaa, he eivät olisi tulleet katsoneeksi alueen työtarjontaa ja löytäneet työtilaisuuksia. Kesätyöpaikan ohella Iisalmen kaupunki edellyttää, että koeasukas muuttaa Iisalmeen Ylä-Savon ulkopuolelta. Jokainen koeasukas on katsellut Iisalmea vähän eri vinkkelistä, koska he ovat työskennelleet eri aloilla ja heillä on ollut erilaiset kiinnostuksen kohteet. Nyt neljättä kertaa toteutettavan kampanjan pääkohderyhmänä ovat nuoret opiskelijat ja vastavalmistuneet isoimmissa opiskelukaupungeissa. Palaute on Kosken mukaan ollut myönteistä. Lisäksi hän saa harrastaa kaupungissa maksutta. Juho Markin päivityksissä taas luonto ja liikunta olivat vahvasti läsnä. Koeasukkaaksi tuli runsaasti hakemuksia. Kampanja on ollut suosittu siitä huolimatta, että meillä on edellytyksenä, että koeasukas tulee Iisalmen seudulle töihin eikä lomailemaan, iloitsee Iisalmen kaupungin markkinointija viestintäsuunnittelija Laura Koski. Kuntalehti 4 / 2022 15 [ Tape ] [ Tässä onnistuimme ] IISALMEN kaupunki etsii nyt jo neljättä kertaa koeasukasta, joka haluaa kokeilla asumista savolaiskaupungissa tulevana kesänä. Kaupunki tarjoaa koeasukkaalle ilmaisen, oman maun mukaan remontoidun ja sisustetun asunnon kesätyökaudella. Koe Iisalmi -Instagram-tilin sisällöntuotanto näet siirtyy koeasukkaalle heti, kun hänen muuttokuormansa saapuu kaupunkiin, ja mediakin saattaa olla kiinnostunut hänestä
16 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 PELASTAJAT Pelastustoimi on jäänyt sosiaalija terveyspalveluita vähäisemmälle huomiolle alueuudistuksessa. Viime aikoina tilanne on muuttunut. KL4_16-31.indd 16 28.3.2022 13.32. Sota huolestuttaa
PELASTAJAT Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomiehet harjoittelivat vaarallisten aineiden tunnistamista. Kuntalehti 4/ 2022 17 . Kuvassa oikealta palomiehet Topi Hämäläinen, Riku Iivanainen ja Teemu Merivirta. KL4_16-31.indd 17 28.3.2022 13.32
Onnettomuustilanteissa tilannekuvan ylläpitäminen ja jakaminen yhteistyöviranomaisille ja kunnille on tärkeää, sillä sen pohjalta reagoidaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Etelä-Savon hyvinvointialueuudistuksessa mukana oleva Pulkkinen vakuuttaa, että kunnat ovat pelastustoimen tärkeitä yhteistyökumppaneita uudistuksen toteuduttuakin. Käytännössä se on poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa ennakoidaan, tunnistetaan ja ennaltaehkäistään ongelmia ja uhkia. 18 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] E telä-Savon pelastusalueen pääpaikassa Mikkelissä linjat ovat käyneet kuumina. Kunnan viranomaisilla on pelastuslain mukaan velvollisuus osallistua pelastustoimintaan, antaa virkaapua ja toimia yhteistyössä onnettomuuksien ehkäisyssä. Pulkkinen muistuttaa, että vakavia häiriötilanteita aiheuttavat myrskyt, maastopalot, juomaveden saastuminen ja tietoliikennekatkokset. Palvelutasopäätöksissä määritellään, millaista apua ihmiset saavat ja kuinka nopeasti apu tulee perille. Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka on ollut viime viikot kiireinen. SOTEN KANSSA RINNAKKAIN Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä toimintansa aloittaville 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. KL4_16-31.indd 18 28.3.2022 13.32. Kunnilla on myös edelleen velvollisuus osallistua väestönsuojelun suunnitteluun. Pelastustoimi säilyy omana toimialanaan myös hyvinvointialueilla. Etelä-Savon hyvinvointialueen turvallisuusasiantuntijan Markku Pulkkisen mukaan kuntakierroksilla otetaan puheeksi valmius, varautuminen ja kokonaisturvallisuus. Kuntakierrokset liittyvät hyvinvointialueuudistukseen, ja niistä oli sovittu jo ennen Ukrainan tilannetta. Uhkakuvat ovat nyt Ukrainan sota ja kyberturvallisuus. Suuronnettomuuksissa, kuten Kalajoella viime vuonna riehuneissa laajoissa maastopaloissa, tarvitaan pelastusalueiden yhteistyötä. Pääviesti on kokonaisturvallisuuden johtaminen alueella. Pelastustoimella on oma lainsäädäntönsä ja pelastuslaitokset kuuluvat sisäministeriön ohjaukseen. Hyvinvointialueen pelastustoimen alueelliset palvelutasopäätökset on tehtävä 1.12.2023 mennessä. Myös siitä päätetään, millaiset resurssit pelastustoimella on onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja miten pelastustoimi varautuu alueella häiriötiPelastustoimi säilyy omana toimialanaan. Väestönsuojelun kysymykset nousevat esille myös kuntakierroksilla, joita Etelä-Savon pelastuslaitos tekee kevään mittaan yhdessä poliisin, Puolustusvoimien sekä kriittisen infrastruktuurin yritysten ja eri järjestöjen kanssa kaikkiin maakunnan kahteentoista kuntaan. Väestönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat pelastuslaitosten arkipäiväistä varautumista, joten kysymyksiin pystytään vastaamaan jo nyt, kun mitään suoraa uhkaa Suomeen ei kohdistu. Pelastusjohtaja Seppo Lokka toteaa ihmisten huolen väestönsuojelutiloista suorastaan räjähtäneen käsiin. Ihmiset kyselevät huolissaan, minne mennään, jos kriisi tulee tänne. Muutos pelastustoimessa on huomattavasti pienempi kuin sote-palveluissa, sillä paloja pelastustoimi on ollut hallinnollisesti maakuntapohjaista jo vuodesta 2004 lähtien. Pelastustoimi ja sote-palvelut ovat rinnakkaisia toimialoja. Hyvinvointialueen ylin päättävä elin, aluevaltuusto, päättää omalla alueellaan pelastuslaitoksen tiloista, henkilöstöstä ja kalustosta
SYNERGIAA ENSIHOIDOSSA Vaikka aluevaltuusto päättää palvelutasopäätöksessä, millainen pelastustoimen palvelutaso alueella on, pelastustoimea koskevista asioista päättää oma toimielin, joka voi olla pelastusjaosto tai pelastuslautakunta. Uhkana on tietysti valtion rahojen väheneminen, Pylkkänen toteaa. Pylkkäsen mukaan suurimmat työmaat ovat henkilöstöasioiden yhdistämisessä, palkkatietojärjestelmässä sekä sopimusten ja tietojärjestelmien perkaamisessa. Pelastusjohtaja Lokan mukaan hyUhkana on tietysti valtion rahojen väheneminen Etelä-Savon hyvinvointialueen turvallisuusasiantuntija Markku Pulkkinen tarkistaa suuronnettomuusauton varusteita. Kuntien ja kuntayhtymien pelastustoimen kalusto siirtyy uudistuksessa hyvinvointialueiden omistukseen. EI NÄY KANSALAISILLE Etelä-Savon hyvinvointialueen muodostavat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri, Mikkelin kaupunkikonserniin kuuluva Etelä-Savon pelastuslaitos, Vaalijalan kehitysvammahuollon yksikkö sekä perusterveydenhuolto Rantasalmen ja Sulkavan kunnista ja Pieksämäen kaupungilta. Ensihoidon ja päivystyksen palvelupäällikkö Marko Pylkkänen Essotesta toteaa, ettei ensi vuoden alussa tapahtuvan muutoksen pitäisi näkyä kansalaisille millään tavalla. Suurin huoli liittyy resursseihin. Kuntalehti 4/ 2022 19 . lanteisiin ja poikkeusoloihin. Etelä-Savossa ei ole vielä päätetty tarkemmasta toimielinrakenteesta. Toivomme, että resurssit pysyvät ennallaan. Kuntien ja sopimuspalokuntien omistamat kiinteistöt jäävät niiden omistukseen. Esimerkiksi kun Essotella on nyt ensihoidon järjestämisvastuu omalla alueellaan, niin ensi vuoden alussa järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, Pylkkänen tähdentää. KL4_16-31.indd 19 28.3.2022 13.32. Siirtyvien toimintojen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille liikkeenluovutuksella, kuten myös sosiaalija terveyspalveluiden henkilöstö. Kyseessä on pitkälti organisatorinen ja hallinnollinen muutos. Paloasemien nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät nykyisin ehdoin hyvinvointialueille kolmen vuoden siirtymäajaksi
Hätäkeskus tekee riskiarvion ja tavoitteena on saada apu perille mahdollisimman nopeasti. Pelastustoimen menot ovat tällä hetkellä prosentin luokkaa kuntien menoista. Voimavaroja pyritään käyttämään kansallisesti tehokkaammin esimerkiksi laajojen metsäpalojen sammuttamisessa tai poikkeusoloissa. • Merja Ojansivu Kunnille jää väestönsuojelutehtäviä Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko vinvointialueuudistuksen tavoitteena on saada sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi toimimaan yhdessä ilman päällekkäisyyksiä. Sopimuspalokunnissa on noin 15 000 hälytysosastoihin kuuluvaa henkilöä, jotka ovat mukana oman toimensa ohessa. Lähde: Sisäministeriö SISÄMINISTERIÖN pelastusylijohtajan Kimmo Kohvakan mukaan kunnille jää merkittäviä pelastustoimeen liittyviä velvoitteita vielä hyvinvointialueuudistuksen toteuduttuakin. Sen sijaan ambulansseilla on aloitustyöpisteet ja hätäkeskus lähettää paikalle lähimmän ambulanssin. Pelastustoimeen liittyvien velvoitteiden lisäksi kuntiin jää kuntien vastuulla olevien poikkeusolojen väestönsuojelutehtävien suunnittelu pelastuslaitoksen johdolla. • Hyvinvointialueuudistuksen toteutuessa valtiovarainministeriö rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Pelastustoimen osalta rahoitus määritellään asukasmäärän, asukastiheyden sekä riskikertoimen perusteella. Etelä-Savon saaristokunnissa toimii muutamia ensihoidon yksiköitä, joissa samassa ambulanssissa työskentelee pelastuslaitoksen leivissä oleva pelastaja ja terveydenhuollon palkkalistoilla oleva lähihoitaja. Yksi hyvinvointialueuudistuksen selkeä tavoite on Kohvakan mukaan parantaa pelastustoiminnan tehokkuutta suuronnettomuuksien varalta. Ne ovat asukasluku (65 prosenttia), asukastiheys (5 prosenttia) ja riskitekijät (30 prosenttia). Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista eli alue voi päättää itsenäisesti, mihin rahat laitetaan. Ei ole olemassa kuntien autoja. Laajojen vesistöjen vuoksi pelastuslaitoksella on oltava venekalustoa ja kelirikkoaikoja varten hydrokoptereita. Pelastuslaitosten rahoitusvaje ei johdu hyvinvointialueuudistuksesta, sillä nämä puutteet olisivat tulleet korjattavaksi entisessäkin mallissa, Kohvakka täsmentää. LISÄRAHAA TARVITAAN Pelastusylijohtaja Kohvakan mukaan pelastustoimen laskennallinen rahoitus hyvinvointialueille tulee kolmen kriteerin perusteella. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös kyberturvallisuus. • Pelastustoimessa työskentelee noin 7 000 päätoimista henkilöä. • [ Info ] KL4_16-31.indd 20 28.3.2022 13.32. Kohvakka muistuttaa, että pelastusviranomaisten perustehtäviin kuuluu varautuminen myös poikkeusolojen väestönsuojeluun. • Ensihoidon palvelutuotannon järjestelyissä on alueellisia eroja. Hyvinvointialueilla pelastustoimen menojen osuudeksi on arvioitu 2,3 prosenttia. Etelä-Savoon syntyy 7 800 työntekijän organisaatio, jolle esimerkiksi työturvallisuus ja viestintä voi tarjota mahdollisuuksia synergiaeduille. Tehtävään voidaan ottaa vaikkapa ei kiireellistä sairaankuljetusta tekevä yksikkö, joka on lähinnä avun kohdetta. Pelastustoimen on arvioitu tarvitsevan noin 60–80 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuoteen 2030 mennessä palvelutasopuutteiden ja varallaolojärjestelmän muutostarpeiden vuoksi. Ne osallistuvat hälytyksiin myös kaupungeissa. Heistä noin 4 000 on päätoimisia pelastajia. • Sopimuspalokunnat ovat erityisesti maaseudulla keskeisiä toimijoita. Meidän alueellamme ovat sisämaan ainoat saaristokunnat, Puumala, Enonkoski ja Sulkava. Viestinnän tarve on nyt suuri. 20 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] Tätä on pelastustoimi • Pelastustoimen palveluverkostossa on 22 pelastusasemaa, 800 paloasemaa ja noin 700 sopimuspalokuntaa. Pelastusjohtaja Lokka haluaa oikaista yleisen harhakäsityksen, joka liittyy ambulansseihin. Lokan mukaan on tärkeää turvata pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon välinen synergiaetu ensihoidossa. Etelä-Savon erityispiirteisiin kuuluu 50 000 loma-asuntoa ja väkimäärän moninkertaistuminen kesäkuukausina. • Jos hyvinvointialue niin päättää, pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Pelastustoimen lakisääteiset tehtävät on kuitenkin hoidettava ja turvattava niiden rahoitus, Kohvakka toteaa. • Onnettomuuksien ehkäisy ja turvallisuusviestintä ovat keskeisiä pelastustoimen tehtäviä. Ensihoitoa voivat tuottaa terveydenhuollon toimijat tai pelastuslaitokset. Pelastustehtävissä on siksi hyvä varautua sekä pelastusalan että terveydenhuollon osaamiseen, Lokka sanoo. Meillä on myös vakituista asutusta pelkkien lossiyhteyksien varassa, Lokka muistuttaa. Luonnollisesti nyt seuraamme tarkasti Ukrainan tilannetta ja pidämme yllä perusinformaatiota väestönsuojista. Lokka ottaa esimerkiksi potilastietojärjestelmät, joiden halvaantuminen voisi johtaa ihmishenkien menetyksiin
• Etelä-Savon asukasluku on 132 281 ”Rahat ja henkilöstö tärkeintä” PALOESIMIES Ville Remes valittiin Etelä-Savon hyvinvointialuevaltuustoon pelastusalan edustajana. Remes uskoo kansalaisten hyötyvän pelastustoimen ja sote-palveluiden yhdistymisestä, kunhan resurssit ja hyvä johtaminen taataan. Hänen tullessaan alalle ambulanssit olivat pelastuslaitoksella tai paloasemilla. Vuoden 2014 alusta ambulanssit siirtyivät Essotelle (Etelä-Savon sosiaalija terveyskuntayhtymä). • Merja Ojansivu [ Info ] Etelä-Savon hyvinvointialue Päivystävä palomestari Jari Iskanius on työvuorossa Etelä-Savon pelastuslaitoksen johtokeskuksessa, joka toimii väestönsuojassa. MUUTOKSET ENSIHOIDOSSA Ensihoidon järjestämisessä Remes on kokenut suurimmat muutokset oman uransa aikana. Ambulanssi on 15 toimipisteessä, pääosin paloasemilla, osa terveysasemilla. Substanssiosaamista minulta löytyy pelastusja ensihoitotehtävistä yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. • Etelä-Savon pelastusalueella on 30 paloasemaa ja 15 ensihoitoasemaa. Hyvinvointialueuudistusta Remes ei pidä suurena muutoksena toiminnan kannalta. Remes oli vaaleissa sitoutumattomana kokoomuksen listoilla. Itä-Savon alueella ensihoito ja pelastustoimi ovat molemmat pelastuslaitoksen alaisuudessa. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että pelastuspuoli on jouduttu pudottamaan minimivahvuudelle ja työntekijöitä siirretään pitkin Etelä-Savoa resurssipulan takia. Tulin nykyiseen työpaikkaani vuonna 2000, kun se oli vielä Pieksämäen kaupungin palolaitos, Remes kertoo. Hän työskentelee Pieksämäen pelastuslaitoksella. Kuntalehti 4/ 2022 21 • Etelä-Savon pelastuslaitos, EteläSavon sosiaalija terveyspalvelut Essote, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Sosteri, Vaalijalan kuntayhtymä, Pieksämäen kaupunki, Rantasalmi ja Sulkava. Ensimmäinen iso muutos oli palolaitoksen siirtyminen osaksi Etelä-Savon pelastuslaitosta vuonna 2004. Näin ollen pelastuspuolelta on voitu paikata ensihoidon poissaoloja. Pelastajista on jo pulaa koko maassa, ja on iso kysymys, miten me saadaan pidettyä Etelä-Savo vetovoimaisena ja miten saadaan nuoria meille töihin. Remes vakuuttaa, että pelastustoimen rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat hänelle tärkeimmät asiat valtuustossa. • Rantasalmen ja Sulkavan perusterveydenhoidon tuottaa Terveystalo Oy. Ensi vuoden alusta mennään taas samalle työnantajalle. Pääasia on, että ihminen saa apua silloin kun sitä tarvitsee. Valintansa jälkeen hän liittyi kokoomukseen, vaikka pitääkin politiikkaa itselleen melko vieraana. Pieksämäen kaupunki hoitaa oman perusterveydenhuoltonsa. Alue on sama kuin nytkin, työnantaja vaihtuu ja hallinto menee uusiksi. Remes on yksi 32:sta aluevaltuustoon valitusta pelastusalan edustajasta. Meillä Pieksämäellä on kaksi organisaatiota saman katon alla: Essote, joka hoitaa ensihoidon ja pelastuslaitos, joka hoitaa pelastustoiminnan. KL4_16-31.indd 21 28.3.2022 13.32
Se valmistui vuonna 2003 ja suojaa sekä paineaallolta, kemiallisilta aineilta että ionisoivalta säteilyltä. 22 Kuntalehti 4 / 2022 Merihaan suuri kalliosuoja turvaa kriisitilanteen tullen 6 000 Helsingin merellisen lähiön asukasta. KL4_16-31.indd 22 28.3.2022 13.32
Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen on tästä samaa mieltä. Se on samaan aikaan paljon ja vähän. Vähintään puolet Suomen väestönsuojista kaipaa jonkinlaista kunVähintään puolet Suomen väestönsuojista kaipaa jonkinlaista kunnostusta. Kuntien merkitys varautumisen toimijana on tunnustettu, Laurinen toteaa. Se on avuksi myös mahdollisessa sotatilanteessa. laajat sähkökatkokset ja muut yhteiskunnan kriisitilanteet ovat opettaneet toimimaan, kun infrastruktuuri pettää. Kriisiaikanakin ihmiset tekevät pääsääntöisesti samaa työtä kuin tavallisesti, merkittäviä muutoksia esimerkiksi kunnan organisaatioon ei yleensä tule. KL4_16-31.indd 23 28.3.2022 13.32. KUNNOSTUSTARVETTA Viranomaiset ovat seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tarkalla silmällä, sillä se antaa käsityksen siitä, miltä aseellinen hyökkäys eurooppalaiseen maahan näyttää. ROOLIT TIEDETTÄVÄ Tärkeää on, että henkilöstö tietää etukäteen oman roolinsa käytännössä, Tommi Laurinen sanoo. Näistä tilanteista on saatu kallisarvoista oppia ja käytännön kokemusta. Selvää on, että taistelut käydään nimenomaan siviiliväestön keskuudessa. Alueelliset riskiarviot tarkentavat ja kohdentavat niitä asioita, jotka keskeisimpinä nousevat esiin, Laurinen sanoo. Olemme vuosien saatossa varautuneet systemaattisesti ja järkähtämättömästi erilaisiin turvallisuusuhkiin. Aluehallintoviraston roolina on opastaa ja tukea kuntien turvallisuusja valmiussuunnittelua, yhteensovittaa varautumista alueellaan sekä järjestää alueellisia maanpuolustuskursseja ja valmiusharjoituksia. Korhosen mukaan myrskytuhot, SUOJAAN KALLIOLUOLAAN Hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että väestönsuojat ovat sotatilanteeseen varustautumisessa tärkeitä. Sodan uhka on yksi kansallisen riskiarvion uhkamalleista. Olemme varautumisen mallimaa. Olennaisinta kuitenkin on, miten nämä suojat ovat alueellisesti jakautuneet ja missä kunnossa ne ovat. Isommissa kunnissa varautumiseen on kiinnitetty päätoimista henkilökuntaa, pienemmissä se on usein oman toimen ohella tehtyä työtä. Kun tuoreessa muistissa on kunnan johtoryhmän pikainen koolle kutsuminen akuutin häiriön vuoksi, näin osataan toimia huolimatta siitä, mikä kulloinenkin uhkakuva on. Suomessa on 54 000 väestönsuojaa, joista saa paikan yli 4,4 miljoonaa ihmistä. Korhonen muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä turvallisuusuhkaa. Nyt ne on aika laittaa kuntoon Suomessakin. Niinpä kysymys väestön suojaamisesta nousee aivan olennaiseksi. Emme lähde nollatasosta. [ Turvallisuus ja liikenne ] K uka olisi vielä muutamia kuukausia sitten uskonut korviaan, jos joku olisi silloin sanonut, kuten johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta nyt sanoo: Nyt on syytä painottaa varautumista aseellisen hyökkäyksen uhkaan. Laurisen mukaan on tosin hyvä suunnitella etukäteen, voitaisiinko päätöksenteon porrasta madaltaa, sillä esimerkiksi viestiyhteyksien kärsiessä sellaiselle voi tulla tarvetta. Sodanajan varautuminen on kuitenkin tehtävä rauhan aikana, ja Kuntaliitto tukee kuntia myös tässä työssä. Esimerkiksi Helsingissä suojapaikkoja on enemmän kuin asukkaita. Kuntalehti 4/ 2022 23 . Hänen mukaansa varautumisen taso vaihtelee jonkin verran kunnasta toiseen – riippuen siitä, miten tehtävää on pystytty arjen kiireiden keskellä hoitamaan. Jo pitkään yhteiskunnan kriittisten toimijoiden velvollisuus on ollut valmistautua erilaisiin yhteiskunnan toiminnan häiriöihin. Kaikkiin turvallisuusuhkiin pitää varautua, ja me olemme todellakin varautuneet. Laurinen johtaa Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualuetta, ja onneksi hänen mielestään tilanne on kaikesta huolimatta suhteellisen hyvä
Esimerkiksi Helsingissä on rakennettu tarkoitukseen useita korkeimman suojaluokan kalliosuojia, joihin mahtuu tuhansia ihmisiä. Yhteydenottoja on tullut paljon. 24 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] Merihaan suojan teknisestä ylläpidosta vastaa pelastuslaitos. MONENLAISIA SUOJIA Suomen väestönsuojakantaa voi kuvata kirjavaksi. UUDET UHKAT Ajatus on, ettei väestönsuojassa ole tarkoitus oleilla yhtäjaksoisesti, vaan sinne suojaudutaan lyhyitä aikoja kerrallaan aina tarpeen tullen. Tuolloin suojaamisvaatimukset ovat olleet tyystin erilaiset kuin nyt, eivätkä vanhimmat suojat anna suojaa esimerkiksi kemiallisia aineita tai ionisoivaa säteilyä vastaan, kertoo Laurinen. Kuntaliitto on lähestynyt kuntia kirjeellä, jossa kehotetaan tarkistamaan yleisten väestönsuojien kunto ja varustelu. Yleisiä väestönsuojia on meillä aika vähän, Kuntaliiton Ari Korhonen sanoo. Vanhimmat väestönsuojistamme ovat jo 80-vuotiaita eli ne on rakennettu sotien aikaan. Toisaalta asukkaiden suojapaikat voivat olla myös läheisessä upouudessa parkkihallissa, ja suoja täyttää kaikki nykyajan vaateet. Korhonen sanoo, että kunnat ovat aivan omatoimisestikin viime aikoina selvästi aktivoituneet asiassa. Väestönsuojan ylläpidosta vastaa aina rakennuksen omistaja, olipa se sitten yksityinen taloyhtiö tai kunta. Se saadaan käyttökuntoiseksi kolmessa vuorokaudessa. Aina suojan käyttökuntoon saattaminen ei vaadi edes rahaa, kylläkin viitseliäisyyttä ja paneutumista asiaan. Isommissa kaupungeissa on myös suuria yleisiä väestönsuojia, jotka on osoitettu liikkuvalle väestölle, sillä ei voida lähteä siitä, että tilanteen tullen oltaisiin omalla asuinalueella. Samaan aikaan ne ovat ehkä tärkein työkalu, mitä viranomaisella aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa väestön suojaamiseksi on. Siviilissä ne palvelevat usein metroasemina tai parkkihalleina. Väestönsuoja pitää lain mukaan olla saatettavissa käyttökuntoiseksi kolmessa vuorokaudessa, koosta riippumatta. Niitä on nyt päivitetty vastaamaan KL4_16-31.indd 24 28.3.2022 13.32. Suunnitelmia tilanteen varalle on, mutta ne on tehty muutamia vuosikymmeniä sitten tuon aikaisia uhkakuvia vastaan, kertoo Korhonen. Siinä on haasteensa, sillä moni yleinen suoja on toiminut vuosikymmeniä varastona tai aktiivikäytössä esimerkiksi liikuntatiloina. Mutta monissa tapauksissa myös taloudellinen panostus on tarpeen, ja se on hyvä sanoa ääneen. Väestönsuojat ovat yhtä tärkeitä pelastusviranomaisten kannalta kuin mitä Hornet-hävittäjät ovat Puolustusvoimille, Laurinen sanoo. Vaikka Suomen väestönsuojelun jämerä kivijalka on taloyhtiön teräsbetoninen kellarisuoja, myös työpaikat varaavat suojapaikkoja työntekijöitään varten. nostusta, Laurinen sanoo
Aluehallintoviraston Laurinen sanoo, että periaatteessa pääkaupunkiseudulla onkin suojapaikkoja jopa enemmän kuin väestöä. Se olisi nimittäin voinut johtaa tilanteeseen, jossa väestönsuojarakentamisen osaaminen olisi katkennut ja mahdollisesti kokonaan kadonnut Suomesta, Laurinen sanoo. Kuntalehti 4/ 2022 25 MAAILMANLAAJUISESTI katsottuna Suomi on väestönsuojineen omassa luokassaan. Valtaamalla kaupunki pyritään valtaamaan maa, Korhonen sanoo. Ukraina osoittaa, ettei rauhaisa asuinalue itsessään tarjoa suojaa sotatoimilta. Se tarkoittaa, että väestönsuojien tarve ei jakaannu tasaisesti ympäri maata. Väestöä pitää suojella monin muinkin tavoin kuin fyysisesti. • Katja Martelius Väestönsuojarakentamista vastustettiin Henkinen kriisinkestävyys on osa toimintakykyämme. Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala tilannetta, samalla kun otetaan reaaliaikaisesti opiksi siitä, mitä Ukrainassa nähdään nyt tapahtuvan. KAUPUNGIT KOROSTUVAT Ukrainasta nähdään, miten modernissa sodankäynnissä kaupunkien rooli korostuu, etenkin pääkaupungin. Kriisiajan neuvoksi saattaakin tulla se, että tällaiset asukasryhmät sijoitetaan väliaikaismajoitukseen rakennuksiin, joissa suoja on, kuten kouluihin, kertoo Laurinen. Olemme nyt nähneet, että hyökkääjä voi olla aika armoton ja kohdistaa voimaa siviilirakennuksiin, Laurinen toteaa. Johtaja Tommi Laurinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että 2010-luvun vaihteessa yhteiskunnassa oli laajalti väestönsuojarakentamisen vastaisia voimia. On todennäköistä, että tilanteen tullen lapset, heidän huoltajansa sekä normaalioloissa kotona hoidettavat ikäihmiset siirrettäisiin turvaan. Laurinen pitää myös todennäköisenä, että jo olemassa olevien suojien olisi enenevässä määrin annettu rapistua, jos suojarakentamisen vastustajat olisivat tuolloin saaneet tahtonsa läpi. Henkinen kriisinkestävyys on osa toimintakykyämme. Mutta aina evakuointi ei välttämättä onnistu, vaan evakkoon lähteneistä voi tulla matkalla tai määränpäässään hyökkääjän maali. Ongelma on se, että etenkin Espoossa ja Vantaalla on myös runsaasti pientaloalueita, joilla ei ole omia suojia lainkaan. Siinä mielessä olemme tehneet viisaasti. Tiukan keskustelun jälkeen velvoite poistettiin rakennuksilta, joiden kerrosala on alle 1 200 neliömetriä, kun raja aiemmin oli ollut 600 neliömetriä. Aina ei tarvita edes viranomaisen kehotusta, vaan kun konflikti uhkaa tulla omille nurkille, moni pakkaa auton ja lähtee omatoimisesti alueelta pois. Yhtä kattavaa väestönsuojarakentaminen on ollut lähinnä Sveitsissä. Lievennyksen seurauksena rivitalojen yhteyteen ei ole enää pääosin tarvinnut rakentaa väestönsuojaa, ja saattaa joukossa olla jokunen pienkerrostalokin. Toisaalta jos ei sijaita välittömän asevaikuttamisen alueella vaan ehkä hiukan syrjemmällä, hänen mielestään täysin riittävää voi olla suojautua omaan kotiin tai tilapäiseen suojaan, etenkin, jos niitä vahvistetaan esimerkiksi hiekkasäkein. Aina sitä ei ole pidetty vain hyvänä asiana. Hyökkääjä voi pyrkiä vaikeuttamaan siviiliväestön arkipäivää laajamittaisesti. Ei olisi myöskään mielekästä siirtää koko väestöä pois sotatoimien tieltä, sanoo Laurinen, sillä silloin yhteiskunta romahtaisi ilman, että hyökkääjän olisi tarvinnut ampua laukaustakaan. EVAKUOINTIA, SIIRTOA Korhonen painottaa, että väestön evakuointi vaarallisilta alueilta on tietysti ensisijaista. Tilapäinen suoja jo antaa riittävän suojan sirpalevaikutusta vastaan, vaikka ei suojaakaan kemiallisilta aseilta tai häkämyrkytykseltä, joka on vaarana avoimissa kellaritiloissa. Siksi olennaisinta on suojautua siellä, missä ollaan. Esimerkiksi kyberiskut ja hybridivaikuttaminen ovat vaaroja, joita vastaan varautuminen on aivan olennaista nyt. Puolustusvoimilla on oma tonttinsa, mutta kunnan tehtäväksi jää vastata siviiliyhteiskunnan häiriötilanteisiin, jotka ovat uuden sodankäynnin keskiössä, sanoo Korhonen. On huolehdittava elintarvikkeiden saatavuudesta, lääkintähuollosta ja tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta. Onneksi velvoitetta ei kuitenkaan tuolloin kokonaan poistettu. • KL4_16-31.indd 25 28.3.2022 13.32. Suojapaikkavelvoitetta pidettiin tuolloin tarpeettomana kustannuksena ja taakkana rakentajalle. Näin on jo tapahtunut Ruotsissa. Laurinen kertoo, että väestönsuojelun työkalupakissa on paitsi evakuointi, myös sitä vielä järeämpi keino, valtioneuvoston päätöksellään määräämä väestön siirto
RAITEILLE KL4_16-31.indd 26 28.3.2022 13.32. Kolmen suuren ratahankkeen lisäksi vireillä on paljon suunnitelmia. 26 Kuntalehti 4 / 2022 Raideliikennettä halutaan kehittää taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi, ympäristösyistä sekä aluepoliittisin perustein
EU säätelee joukkoliikenteen tukemista. Liikenneja viestintäministeriö (LVM) tilaa sellaista raideliikennettä, joka ilman tukea ei toimisi. Työmatka junalla Kuopioon kestäisi vajaan tunnin, mutta ensimmäinen juna lähtee kello 11.34. KL4_16-31.indd 27 28.3.2022 13.32. Pieksämäki on risteyspaikka. Ostettava liikenne jakaantuu neljään kokonaisuuteen: Etelä-Suomen taajamajunaliikenne, Lapin yöjunaliikenne, kiskobussiliikenne syrjäseuduilla sekä neljäntenä lisävuorot täydentämään VR:n Intercityja Pendolino-liikennettä, kertoo LVM:n johtava asiantuntija Jani von Zansen. NELJÄ TUETTUA PALVELUA Pitkien etäisyyksien harvaanasutussa maassa henkilöjunaliikenne kaipaa julkista tukea. Raideliikenteessä Suomi on Aron mukaan 20–30 vuotta jäljessä Ruotsista. Ongelmiin kuuluu erityisesti Turun nykyisen ratayhteyden epäluotettavuus. Asemapaikkakunnille ja varsinkin solmukohtiin syntyy monenlaista toimeliaisuutta, ei niinkään reittien varsille, hän sanoo. Ennakoivuuteen liittyy myös hallituksen viime syksynä antama selonteko, joka koskee valtakunSuurin osa Suomen matkustajajunaliikenteestä lähtee Helsingistä tai tulee sinne. Ylivertaiseksi näistä hän nostaa Suomi-radan eli pääradan kehittämisen. Aron mukaan tehokas lähiliikenne ja nopea kaukoliikenne pystytään järjestämään niin, että ne tukevat toisiaan, eivät ole vaihtoehtoja. Tampereen seudulla on onnistuttu kehittämään pilotteina myös tehokasta lähiliikennettä. Aro pitää hyvänä suuria ratahankkeita eli Suomi-rataa, Turun tunnin junaa sekä itärataa. Kuntalehti 4/ 2022 27 . Esimerkiksi Nokian nopeaan kasvuun vaikuttaa tehokas ratayhteys Tampereelle. Raideyhteydethän vaikuttavat ihmisten asuinpaikkojen valintaan, yritysten sijoittumiseen ja investointeihin. Päätökset lykkääntyvät, kun ei uskalleta tehdä valintoja tai laittaa asioita järjestykseen. JOKA PUOLELTA HELSINKIIN Aro pitää tärkeänä erityisesti yhteyksiä Helsingin ja muun maan välillä. Toisaalta rata ei yksinään riitä. Nurmijärvi on vahva esimerkki kunnasta, joka kasvaa maantieyhteyden varressa. Aro pitää selvänä, että Turku on kärsinyt Tampereeseen verrattuna paljon huonommista ratayhteyksistä. Iltavuoroon ehtisi, mutta ei enää takaisin, sillä viimeinen vuoro Pieksämäelle lähtee Kuopiosta kello 17. Rata ei kuitenkaan ole kasvun välttämätön ehto. [ Turvallisuus ja liikenne ] A luekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro korostaa rataverkon merkitystä alueiden menestyksessä. Se on jäämässä pussin perälle. Kuopion ja Joensuun yhteyksien nopeuttaminen Helsinkiin on kuitenkin erittäin tärkeää. Itäradan linjaus on Kotkan kannalta haasteellinen. Kolmen suurhankkeen lisäksi Suomen rataverkossa on muutakin kehitettävää. Ratayhteyksien nopeutuminen tarkoittaa myös välipysähdysten vähenemistä. Pitkällä sopimuksella halutaan tehdä toiminnasta ennakoitavaa . Jyväskylään ja Mikkeliin pendelöinti Pieksämäeltä onnistuu junalla, mutta ei itään päin esimerkiksi Varkauteen, joka on noin puolen tunnin päässä. Mutta muutkin hankkeet ovat hänen mukaansa hyvin perusteltuja. Jyväskylä, Pori ja Vaasa ovat vähän sivussa. Keskeiseksi syyksi hän näkee sen, että Suomessa on vaikea päästä yksimielisyyteen isoista hankkeista. Näistä on nyt tehty liikenneministeriön ja VR:n kesken sopimus, joka voimassa vuoteen 2030. Se yhdistää Suomelle elintärkeän kasvukäytävän
KUNTIA RAHOITTAJIKSI Nämä uudet toiminnot eivät onnistu ilman julkista tukea eivätkä ne sisälly liikenneministeriön ja VR:n sopimukseen. Myös kunnat voivat osallistua kustannuksiin. Suurin osa pitkän matkan matkustajaliikenteestä on Helsingin ja muun Suomen välistä. ALUEELLISTA LIIKENNETTÄ Junaliikenne on hyvin Helsinki-keskeistä. Selvityksen mukaan nykyiseen liikennerakenteeseen voitaisiin lisätä alueellista junaliikennettä 6–16 vuoroa vuorokaudessa kumpaakin suuntaan. - Kokonaan uusien palveluiden osalta kysymys on miljoonista tai kymmenistä miljoonista, sanoo von Zansen. Omistajalla on myös vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita voimassa olevan omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti, Pajumaa kertoo. Valtio on määritellyt VR-omistuksen strategiseksi intressiksi. Kohteet ovat Liminka–Oulu–Ii, Seinäjoki–Vaasa, Suonenjoki–Kuopio– Iisalmi, Muurame–Jyväskylä–Äänekoski, Lappeenranta–Imatra, Lahti–Heinola ja Lahti–Orimattila sekä Turku–Uusikaupunki. Nykyiseen sopimukseen voidaan lisätä mahdollisesti jotain liikennettä sääntelyn ja määrärahojen puitteissa. Nyt kaupunkiseuduilla muualla maassa kaivataan lisää alueellista liikennettä. Tiedämme nyt väestömäärät ja niiden kehitysennusteet alueilla, joilla on lähijunaliikennettä. LVM on tarkentanut sen riittävän rautatieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi, kertoo finanssineuvos Minna Pajumaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä. Useat kunnat ovat jo sitoutuneet kolmeen suureen ratahankkeeseen, muutamat tukevat lentoliikennettä ja monet linja-autoliikennettä. Mutta jos kilometrejä lasketaan, tilanne on tietysti hyvin erilainen. Jyväskylä, Pori ja Vaasa ovat vähän sivussa. Jos kokonaan uutta liikennettä aletaan tukea, se edellyttää vuoden 2023 joulun jälkeen EU:n säädösten mukaan kilpailuttamista – ja valtiolta lisää rahaa. Esimerkiksi Pieksämäen huonot yhteydet Kuopioon ja Varkauteen johtuvat erityisesti siitä, että Pieksämäen kautta kulkevat junat on aikataulutettu Helsingin ja Kuopion tai Kajaanin tarpeiden mukaan. Siinä on kartoitettu teknisiä edellytyksiä, infran muutostarpeita sekä kalustotarpeita. SELVITYKSIÄ TEHDÄÄN Väylävirasto on teettänyt selvityksen seitsemän kaupunkiseudun lähiliikenteen lisäämisestä. Traficomin selvitys ei rajoitu Väyläviraston valitsemiin seitsemään alueeseen, vaan kohteena on koko maa, kertoo Eklund. VR vastaa raideliikenteen jatkuvuudesta, mutta kehittämisvastuu on muualla. Työssä otetaan huomioon Tilastokeskuksen väestöennuste sekä nykyisen raideliikenteen toteumatiedot, kertoo johtaja Pipsa Eklund Traficomista. KL4_16-31.indd 28 28.3.2022 13.32. Ennen koronaa 94 prosenttia matkoista tapahtui 300 kilometrin säteellä Helsingistä, von Zansen kertoo. Tarkasteltavat yhteysvälit on valittu yhteistyössä alueiden kanssa, ja ne pohjautuvat Väyläviraston mukaan edellisissä selvityksissä tehtyihin yhteysvälitarkasteluihin. Lisäksi valtio-omistaja odottaa tasaista ja ennakoitava osinkovirtaa. Sitä avulla käyttäen selvitetään potentiaalisia käyttäjämääriä alueilla, joilla ei lähijunaliikennettä ole. Junat saavat vähitellen takaisin koronan aikana kadonneita matkustajia. Liikenneja viestintävirasto Traficom selvittää nyt käyttäjäpotentiaalia. 28 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] nallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021–2032. Selvitys käynnistyy ennen kesää ja valmistuu ennen joulua
Kuntalehti 4/ 2022 29 KL4_16-31.indd 29 28.3.2022 13.32. 2 3 m ilj. 0,1 0,5 m ilj. Lähde: VR, Väylävirasto Matkojen määrä rataosittain Rovaniemi Kuopio Seinäjoki Vaasa Pori Turku Hanko Imatra Oulu Helsinki Riihimäki Iisalmi Mikkeli Kouvola 60 20 25 95 145 380 535 235 Lieksa Nurmes 10 25 Kontiomäki Parikkala Savonlinna Varkaus 25 35 50 Lappeenranta 360 Pieksämäki 470 Orivesi 10 30 575 385 Lahti 445 Kotka Ylivieska Kokkola 960 1125 305 Parkano 1725 1770 210 2875 Toijala 2640 305 Karjaa 80 Haapamäki Kemijärvi Kolari Kemi 920 120 300 30 Vilppula Tampere 885 3885 Jyväskylä Joensuu 660 Luumäki 660 740 20 785 215 1385 85 Kerava 2610 80 1400 440 Vainikkala 110 Kaukoliikenteen matkat vuonna 2020 Yhteensä 8,140 milj. matkaa . Tilastointimuutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. 22.4.2021 HL alle 0,1 m ilj. 0,5 1 m ilj. 1 2 m ilj. Luvut eivät sisällä lähiliikennelipuilla tehtyjä matkoja rataosilla Helsinki-Siuntio, Huopalahti-Hiekkaharju, Helsinki-Tampere-Nokia, Riihimäki-Lahti ja Helsinki-Lahti. 3 5 m ilj. yli 5 m ilj. Rataosittaiset luvut osoittavat matkojen määrän vuodessa (1000 matkaa)
Lisäksi tarvitaan lähinnä säätämistä Väyläviraston laitureita ja muuta tekniikkaa koskevissa ohjeistuksissa. Savolainen muistuttaa, että Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa, mikä lisää kumipyöräliikenteen kilpailukykyä. Savolainen on samaa mieltä kuin ministeriön von Zansen siitä, että VR:n romutettavat siniset vaunut eivät enää kelpaa. Hän muistuttaa, että siirtyminen edellyttää myös palvelujen kehittämistä. Päivittäistavaraliikenne tapahtuu kokonaan kumipyörillä. Mutta hän uskoo, että yksilöllinen palvelu lisäisi raideliikenteen osuutta. Marraskuusta joulukuuhun VR:n pitkän matkan liikenteen matkustusmäärät kasvoivat eniten Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välillä. 30 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] KORONA sotki kaiken muun ohella junaliikenteen käyttömäärät mutta myös tulevaisuudennäkymät. VR hoitaa tehtävänsä hyvin. Tätä mallia ajoi edellisen hallituksen liikenneministeri Anne Berner, kesk. Savolainen uskoo, että ihmiset ovat kyllä valmiita siirtymään nykyistä enemmän raiteille. Sääntelyn mukaan kalustotilannetta voisi tukea myös valtion takaus, jolla varmistettaisiin, että kalusto ei jää yksityisen toimijan käsiin, jos sopimukset ja liikenne siltä päättyvät, von Zansen sanoo. Ja kilpailu toisi sitä yksilöllisyyttä, hän sanoo. Kalustoyhtiön voisi myös perustaa jokin muu taho, julkinen tai yksityinen, joka hankkisi oman kaluston ja vuokraisi sitä operaattoreille. Sen vaikutuksia vasta arvaillaan. Kaikkia suunnitelmia joudutaan tarkastelemaan uudestaan. Myös lähiliikenne koki romahduksen vuonna 2020. VR on saanut kriittistä palautetta siitä, että se on romuttanut itselleen tarpeetonta kalustoa. On myös mahdollista, että operaattorit hankkivat oman kaluston, mutta sitä pidetään hitaana tienä ja se nostaisi kynnystä tulla markkinoille. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä operoivan HSL:n matkustajamäärät putosivat, mutta myös ne ovat kääntyneet selvään kasvuun. Pitää olla modernit vaunut, sitä mitä ihmiset kaipaavat, junissa pitää voida viihtyä. Kaukoliikenteen junamatkojen määrä kääntyi jo viime vuonna selvään kasvuun vuoden 2020 romahduksen jälkeen. Eero Karisto Korona sotki käytön ja ennusteet Rahan vastineeksi hankkeiden uskotaan tukevan taloudellista toimeliaisuutta esimerkiksi työssäkäyntialueiden laajentuessa ja toisaalta ilmastotavoitteita. VR:n mukaan joulukuussa 2021 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä 944 000 junamatkaa, mikä on hiukan yli kaksinkertainen määrä vuoden 2020 joulukuuhun verrattuna. Etätyötä uskotaan vastakin tehtävän enemmän kuin ennen koronaa. TAVARAA KISKOILLE Savolaisen mukaan tavaraliikenteen määrä kiskoilla ei ole Suomessa kasvanut 1980-luvulla saavutetusta tasosta. Määrä jäi kuitenkin viidenneksen pienemmäksi kuin vuoden 2019 joulukuussa. Se voisi perustua VR:n nykyiseen kalustoon, jota toimijat, VR muiden joukossa, vuokraisivat käyttöönsä. Kilpailun suurin ongelma on Suomen raideleveys, joka poikkeaa yleisestä eurooppalaisesta. Niinpä toimiminen Suomessa edellyttää käytännössä tänne varta vasten rakennettua kalustoa. Kasvava liikenne kulkee kumipyörillä. PALVELUT PAREMMIKSI Yksi aktiivisista kilpailun puolestapuhujista on raideliikenteen kehittämispalveluja tuottava Proxion Oy. Von Zansen painottaa, että kaluston on oltava sääntelyn mukaan esteetöntä ja modernia ollakseen mahdollisimman monelle vaihtoehto. Mutta kyllä se on ilmastosyitä välttämätön kehitys, ja varmaan nykyinen tilanne bensapumpuilla sitä tukee. Kritiikin mukaan yhtiö on halunnut varmistaa, että kalusto ei päädy kilpailijoiden käsiin. • Eero Karisto Kuvat: Laura Oja Helpointa kilpailun edistämiseksi olisi perustaa kalustoyhtiö. Mutta eihän sillä ole intressiä kehittää toimintaa ja uusia palveluja, kun sen asema on turvattu, sanoo Proxionin toimitusjohtaja Timo Savolainen. • Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut kuntien ja hyvinvointialueiden sujuvan arjen, toiminnan ja palveluiden kehittämisen tueksi • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KL4_16-31.indd 30 28.3.2022 13.32. Helpointa kilpailun edistämiseksi olisi perustaa kalustoyhtiö. Tavaraliikenteessä on jo muutama yksityinen toimija, henkilöliikenteessä ei ainakaan vielä. Kilpailun vapautuessa kalusto on Savolaisen mukaan suurin kysymys. Paljon on epäilty, että ihmiset eivät kuitenkaan siirtyisi henkilöautoistaan junan käyttäjiksi. Proxion on selvittänyt kaupunkiseutujen henkilöliikenteen lisäämistä muun muassa Väyläviraston edellä kuvatussa hankkeessa. YKSITYISIÄ ODOTELLAAN Ratkaisuksi raideliikenteen osuuden kasvattamisessa tarjotaan usein kilpailua ja yksityisiä toimijoita
• Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut kuntien ja hyvinvointialueiden sujuvan arjen, toiminnan ja palveluiden kehittämisen tueksi • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KL4_16-31.indd 31 28.3.2022 13.32
Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Oulussa on jo kymmenen vuotta toiminut oma radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn yhteistyöryhmä. On tärkeää varoa, ettei oletusten perusteella ala kohdistaa epäilyksiä väärin. Meillä on aika kova taipumus uskoa, että radikalisoituminen liittyy syrjäytymiseen tai johonkin tiettyyn sosioekonomiseen taustaan. On tärkeää varoa, ettei oletusten perusteella ala kohdistaa epäilyksiä väärin. Samoin hartaat muslimit, koska se, mikä on meille vierasta, näyttää helposti uhkaavalta, Malkki sanoo. Ryhmissä käy vierailijoita luennoimassa, ja niissä on yhdessä voitu muodostaa tilannekuvaa ja kehittää omaa asiantuntemusta. ERIARVOISUUS RUOKKII Kuntien kannalta Malkki pitää tärkeänä paikallista ennaltaehkäisevää työtä. [ Turvallisuus ja liikenne ] 32 Kuntalehti 4 / 2022 T errorismi mielletään turhan usein pelkästään väkivaltaisiksi iskuiksi, sanoo terrorismitutkija, Helsingin yliopiston Eurooppakeskuksen johtaja Leena Malkki. Esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyvät nuoret joutuvat Malkin mukaan usein perusteettomasti luupin alle. Se ei ole demokratialle hyväksi, jos kaikki, joilla on keskilinjasta poikkeavia näkemyksiä, ovat epäilyttäviä. Ryhmään kuuluu tavallisesti väkeä kaupungin turvallisuusja riskienhallintayksiköstä, nuorisoja sosiaalitoimesta sekä poliisista ja järjestöistä. Väkivaltainen ekstremismi voi olla haitallista eri väestönryhmien välisille suhteille ja kunnan asukkaiden perusoikeuksien toteutumiselle, Malkki sanoo. KL4_32-47.indd 32 28.3.2022 13.47. Malkki korostaa, että tiettyjen merkkien näkeminen tai iskulauseiden kuuleminen ei vielä tarkoita sitä, että kyse olisi radikalisoitumisesta. Vakavat terrori-iskut ovat vain yksi osa väkivaltaista ekstremismiä. Radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä Malkista on tärkeää vähentää eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, koska se luo maaperää vaihtoehtoisille näkemyksille yhteiskunnasta. Siihen sisältyy myös aatteellisen, väkivaltaisen toiminnan kannattamista ja tukemista. maailman läsnäolon tai kiinnostuksen sitä kohtaan, pystyy paremmin tunnistamaan ne tilanteet, joissa lisäselvitys voi olla paikallaan. Terrorismitutkija Leena Malkin mukaan kunnissa on tärkeää tietää, keneen pitää olla yhteydessä, jos epäilee jonkun radikalisoitumista ja miten häntä voi auttaa. Kun osaa havaita ekstremistisen Eroon radikalisoitumisesta Syrjäytymisen tai sosioekonomisen taustan sijaan ratkaisevaa radikalisoitumisessa on kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, sanoo terrorismitutkija Leena Malkki. Tutkimuksen perusteella ratkaisevaa kuitenkin on ihmisen kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Radikalisoitumisen tunnistamista helpottaa, jos tietää, minkälaisia ulkoisia tunnusmerkkejä ja iskulauseita väkivaltaisiin aatemaailmoihin liittyy, Malkki toteaa
Arkipäiväisempi ilmiö on, että väkivaltainen aatemaailma kiinnostaa nuoria. Kuntaliitto auttaa ja vaikuttaa arkena ja poikkeusoloissa. Väkivaltainen ekstremismi on Suomessa pienimuotoista. Siihen voi Malkin mukaan puuttua keskusteluilla kotona, koulussa ja nuorisotoimessa. Kun kehitämme tiloja, rakennamme myös kaupunkeja. Kuntien kumppani jo vuodesta 2008. Alusta onneen Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Milla Talassalo / Otava Kun suunnittelemme hoivatilaa, asiantuntijoina toimivat asukkaat itse. Kaikenkattavaa karttaa ei pysty etukäteen määrittelemään, mutta marssijärjestys olisi hyvä olla selvillä. Neuvontapalvelut Verkostot ja tapahtumat Kehittäminen, innovaatiot ja tutkimus Tieto ja tietopalvelut Viestintä Edunvalvonta ISKU EPÄTODENNÄKÖINEN Elokuussa 2017 marokkolainen Adberrahman Bouanane puukotti Turussa kymmentä ihmistä, joista kaksi kuoli. Tapahtuneeseen on aina syytä suhtautua vakavasti, ja totuudesta kiinnostuneille kannattaa selvittää faktat siinä määrin kuin niistä voidaan julkisuuteen kertoa. Tutustu Kuntaliiton palveluihin kuntaliitto.fi/palvelut kuntaliitto.fi/ukraina Kaiken takana on kunta. Kunnan tukena Kuntaliitto. Vaikka terrori-iskujen todennäköisyys on Malkista pieni, kannattaa niihin kunnissa silti aina varautua. KL4_32-47.indd 33 28.3.2022 13.47. Kun elämä yllättää, kunta vastaa. Malkki pitää Turun puukotuksen kaltaista iskua Suomessa varsin epätodennäköisenä. Hankalinta voi lopulta olla viestintä kuntalaisille ja valtavan mediahuomion hallinta, Malkki sanoo
Tämä on johtamiskysymys. 8 Uskotko, että ongelmista on otettu opiksi. Lupakäytäntöihin CandelinPalmqvist toivoo kuitenkin kohennuksia. Tulevaisuudessa tuulivoima voi Candelin-Palmqvistin mukaan tukea suomalaisen vedyn hiilineutraalia tuotantotaloutta luoden erikoisasemaa uuden globaalin markkinan syntyessä. Jos olemme liian kranttuja uuden kehityksen suhteen, niin miten yhteiskunnallemme käy. Vain 36 prosenttia oli ilmoittanut kokemastaan häirinnästä. Kyllä, ja tiedän, että epäasiallisen käytöksen tai häirinnän esille ottamisessa on monta riskiä, esimerkiksi, jos haluaa edetä työurallaan. Se vaatii luottamuksellista keskustelukulttuuria, jonka luomisessa organisaation johdon rooli on keskeinen. Olemme keskustelleet yhdessä eri liittojen ja ministeriöiden kanssa, kuinka seksuaalinen häirintä saataisiin kitkettyä pelastusalalta. Tämä on olennaista kuluttajankin lompakon kannalta", hän herättelee. Pelastuslaitosten organisaatiokulttuuri ei ole vielä sillä tasolla, että vaikeista asioista voisi puhua aidosti ja turvallisesti. Eikä niitä todellakaan ollut mukava lukea. Meillä on kaikki edellytykset olla maailman parhaita tuulivoimassa." Tuulivoimaa nopeasti tuotantoon sujuvilla lupakäytännöillä Tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta teollista energiantuotantoa Suomeen ilman valtion tukea. Siinä missä esimerkiksi ydinvoimahankkeiden pelkkä luvitusja rakennusvaihe voi kestää toistakymmentä vuotta, tuulivoimaa voidaan kehittää nopeasti. Kyselytutkimukseen viime vuoden lopulla vastanneista 21 prosenttia oli kokenut häirintää. Hyvällä johtamisella luodaan turvallista kulttuuria, eikä ohjeita kirjoittamalla. Uusia kohuja ilmaantuu pelastusalalta, jos esille noussutta tilannetta on vähätelty tai sitä ei ole haluttu uskoa todeksi. "Nyt pitää kysyä, miten tärkeänä näemme Suomessa valtavan hyvin saatavilla olevan tuulen, jolla voimme lisätä energian omavaraisuutta eli riippumattomuutta tuontienergiasta. Epäilen, että aika vähän tästä on otettu opiksi. Hyvällä johtamisella luodaan turvallista kulttuuria. Toki huoltovarmuuskysymystäkään ei sovi unohtaa: hajautettu energiatuotanto luo meille turvallisuutta energiansaannin varmistamisen näkökulmasta. Candelin-Palmqvistin perustama Myrsky Energia Oy tuottaa täysin kotimaisessa omistuksessa tuulivoimaa kehittäen hankkeita yhteistyössä paikallisten maanomistajien, kuntalaisten sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. Jouni Lampinen KL4_32-47.indd 34 28.3.2022 13.47. › Myrskylle on ominaista huomioida maankäytössä paikallisesti sekä ihmiset että luonto. Esimerkiksi koulutusta aiheesta on lisätty, oli sitten kyseessä harrastus tai ammatti pelastusalalla. 4 Ovatko vaikeudet yhdistäneet alan toimijoita, Suomen ensihoitoalan liiton puheenjohtaja Juha Hyötyläinen. Tämän tulisi mielestäni näkyä hankkeiden nopeammassa luvituksessa, kuten Saksassa on jo tehty. › Tuulivoimaa tulisi tuottaa siellä, missä olosuhteet ovat parhaimmat, mutta myös siellä, missä sähkönkulutus on suurin. ILMOITUS ILMOITUS 1 Mitä ajattelit, kun isot ongelmat paljastuivat viime syksynä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kehittämispäällikkö Niko Ara. 5 Toimit Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana ennen kuin jäit eläkkeelle, mitä mietit alan tilanteesta tänä päivänä Piia Vähäsalo. Myrsky Energia yhteistyökumppanina › Kokeneiden asiantuntijoiden kasvava organisaatio, joka kehittää ja toteuttaa tuulivoimaa yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa Lapista Helsinkiin. Suomalaisen tuulivoiman pioneeri Tuomas Candelin-Palmqvist kysyy, miksi haikailla toisen maan öljytai vesivoimavarantoja siinä, missä oma energiaresurssimme on merkittävä ja kaiken lisäksi uusiutuva. Hän toivoo suomalaisten keskittyvän niihin vahvuuksiin, joita meillä kansakuntana on. 34 Kuntalehti 4 / 2022 Pohjoisen pallonpuoliskon ehtymättömät tuulivarannot ovat Suomen kilpailuvaltti. ”Kunnat ja kaupungit ovat rakentuneet työpaikkojen sekä teollisen tuotannon ympärille. 9 Kuinka todennäköisesti kunta-alan työntekijä ilmoittaa kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä, sosiaalija terveysministeriön erityisasiantuntija Piia Mattila. 2 Onko vastaavaa ilmennyt omissa selvityksissä. Jos esimerkiksi valitus on asianmukaisesti kerran käsitelty, tarvitseeko sitä uudestaan käsitellä ja pitää yhteiskunnan kehityksen kannalta olennaisten hankkeiden esteenä’’, CandelinPalmqvist kysyy. . "Valtioiden vauraus maailmassa on perustunut pitkälti paikallisiin energiavarantoihin. Hän valottaa, että Suomen pohjoinen sijainti luo edellytykset hyville tuuliolosuhteille pitkällä aikavälillä. Toivon vilpittömästi, että heräämme yhteiskunnallisesti ymmärtämään taloudelliset, ympäristölliset sekä energiaomavaraisuuteen liittyvät tekijät tuulivoimassa. Myrsky.. Alan ammattilaiset ja palokuntalaiset toivat julki kipeitä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Kaikki toimet, jotka madaltavat kynnystä ottaa epäkohtia ja kehittämistarpeita puheeksi työpaikalla, auttavat seksuaalisen häirinnän torjunnassa. "Osaamisella on aina ollut iso merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen rakentamisessa." Candelin-Palmqvistin mukaan on korkea aika valjastaa energia-alan osaamispotentiaalimme talouden ja teollisuuden käyttöön. Vastaajia oli yhteensä 1 295. 7 Kohtasitko työurasi aikana epäasiallista käytöstä ja häirintää pelastusalalla. Hän on suomalaisen tuulivoiman pioneeri, jolla on vuosikymmenen työkokemus alan johtavista yrityksistä ja ilmailun viranomaisvalvonnasta sekä aerodynamiikan koulutus. Jossakin paistaa aurinko, jossakin on fossiilisia energialähteitä ja meillä Suomessa on tuulta. Samoin energiankulutuksen ja tuulivoimatuotannon yhteneväisyys ovat Suomessa optimaalisia; talvella kun on erityisen tuulista, on myös energiankulutus suurempi. 10 kysymystä häirinnästä Pelastusalan toimijoiden ilmoittamat rankat kokemukset esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä levisivät syksyllä sosiaalisessa mediassa ja sitten laajalti eri medioissa. Instagramiin perustetulle Emergencyservicestoo-tilille tuli runsaasti nimettömiä kertomuksia. Jokainen tapaus on liikaa, eikä palokunnilla ole varaa menettää jäseniään epäasiallisen käytöksen takia. Ihan heti maapallon kiertoliike ja kallistuskulma eivät ole muuttumassa", Candelin-Palmqvist hymähtää. Erityisesti naisen asema kuulostaa edelleen vaikealta, vaikka omasta pelastusalan aktiiviurastani on kulunut kohta kymmenen vuotta. 3 Miten työturvallisuuteen on panostettu viime kuukausina. 10 Miten häirintäkokemuksista ilmoittamista voisi helpottaa työpaikoilla. Lämpötilavaihtelut taas tuottavat paine-eroja ja fysiikan lain mukaisesti paine-erot pyrkivät tasoittumaan synnyttäen ilmavirtauksia tuulta. 6 Mikä sitten muuttaisi tilannetta. "Kiinteistöverotulot, työllistämisvaikutukset ja muut kerrannaishyödyt ovat kohdennettavissa esimerkiksi peruspalvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen – edullisemmalla energialla teollisuuden investointien houkuttelemisen lisäksi. "Suomessa tehdään raudanlujaa työtä uusiutuvan energian koulutuksen ja osaamisen eteen. › Täysin suomalaisessa omistuksessa: omistajina Tuomas Candelin-Palmqvist sekä kotimainen Korpi Capital Oy. Häirintään on oltava nollatoleranssi. Energia on muutakin kuin vain energiaa.’’ Suomella on harvinaisen hyvät tuuliolosuhteet Candelin-Palmqvistin mukaan Suomen tasainen maastokuva ja pohjoinen sijainti ilmentää tuulivoiman erinomaisia edellytyksiä jopa globaalisti. ”Suomessa on tuulienergiapotentiaali, jolla voimme luoda yhteiskunnallemme vaurautta ja omavaraisuutta.” Suomi on tuulienergian luvattu maa T uulivoimaa kohtaan elää yhä ennakkoluuloja, sanoo Tuomas CandelinPalmqvist. Olemme kannustaneet siihen, että jokaisessa palokunnassa nimettäisiin vähintään yksi turvahenkilö, jolle voi kertoa matalalla kynnyksellä työhuolistaan. Viimeisimmän Kunta10-tutkimuksen kyselyn perusteella kynnys seksuaalisen häirinnän kokemisen ilmoittamiseen on edelleen liian korkea. Maapallon kallistuskulma ja kiertorata auringon ympäri tekevät pohjoisen alueille vuodenaikaja lämpötilavaihteluja. "Kyseessä on pitkän aikavälin energiapotentiaali Suomelle. Varmaan parhaiten toimintaa on kehitetty kohujen jälkeen laitoksissa, joissa asiat hoidettiin jo aiemmin hyvin. Sen lisäksi, että tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa energiaintensiivisiä tuotantoaloja, se myös tuo CandelinPalmqvistin mukaan kunnille valmiuksia hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Jos me suomalaiset emme sitä tee, sen tekee joku muu", CandelinPalmqvist summaa. Tämä vaatii eri osapuolten selkeää tahtotilaa. Pelastusalan naiset ry tilasi opinnäytetyön, jonka aiheena on seksuaalinen häirintä sopimuspalokunnissa
Myrsky Energia yhteistyökumppanina › Kokeneiden asiantuntijoiden kasvava organisaatio, joka kehittää ja toteuttaa tuulivoimaa yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa Lapista Helsinkiin. Meillä on kaikki edellytykset olla maailman parhaita tuulivoimassa." Tuulivoimaa nopeasti tuotantoon sujuvilla lupakäytännöillä Tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta teollista energiantuotantoa Suomeen ilman valtion tukea. Tulevaisuudessa tuulivoima voi Candelin-Palmqvistin mukaan tukea suomalaisen vedyn hiilineutraalia tuotantotaloutta luoden erikoisasemaa uuden globaalin markkinan syntyessä. ”Suomessa on tuulienergiapotentiaali, jolla voimme luoda yhteiskunnallemme vaurautta ja omavaraisuutta.” Suomi on tuulienergian luvattu maa T uulivoimaa kohtaan elää yhä ennakkoluuloja, sanoo Tuomas CandelinPalmqvist. "Nyt pitää kysyä, miten tärkeänä näemme Suomessa valtavan hyvin saatavilla olevan tuulen, jolla voimme lisätä energian omavaraisuutta eli riippumattomuutta tuontienergiasta. Candelin-Palmqvistin perustama Myrsky Energia Oy tuottaa täysin kotimaisessa omistuksessa tuulivoimaa kehittäen hankkeita yhteistyössä paikallisten maanomistajien, kuntalaisten sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. › Tuulivoimaa tulisi tuottaa siellä, missä olosuhteet ovat parhaimmat, mutta myös siellä, missä sähkönkulutus on suurin. Jos me suomalaiset emme sitä tee, sen tekee joku muu", CandelinPalmqvist summaa. Samoin energiankulutuksen ja tuulivoimatuotannon yhteneväisyys ovat Suomessa optimaalisia; talvella kun on erityisen tuulista, on myös energiankulutus suurempi. "Valtioiden vauraus maailmassa on perustunut pitkälti paikallisiin energiavarantoihin. Hän toivoo suomalaisten keskittyvän niihin vahvuuksiin, joita meillä kansakuntana on. Hän on suomalaisen tuulivoiman pioneeri, jolla on vuosikymmenen työkokemus alan johtavista yrityksistä ja ilmailun viranomaisvalvonnasta sekä aerodynamiikan koulutus. Hän valottaa, että Suomen pohjoinen sijainti luo edellytykset hyville tuuliolosuhteille pitkällä aikavälillä. Maapallon kallistuskulma ja kiertorata auringon ympäri tekevät pohjoisen alueille vuodenaikaja lämpötilavaihteluja. Tämä on olennaista kuluttajankin lompakon kannalta", hän herättelee. Suomalaisen tuulivoiman pioneeri Tuomas Candelin-Palmqvist kysyy, miksi haikailla toisen maan öljytai vesivoimavarantoja siinä, missä oma energiaresurssimme on merkittävä ja kaiken lisäksi uusiutuva. ”Kunnat ja kaupungit ovat rakentuneet työpaikkojen sekä teollisen tuotannon ympärille. Jos olemme liian kranttuja uuden kehityksen suhteen, niin miten yhteiskunnallemme käy. Tämän tulisi mielestäni näkyä hankkeiden nopeammassa luvituksessa, kuten Saksassa on jo tehty. Myrsky.. Toki huoltovarmuuskysymystäkään ei sovi unohtaa: hajautettu energiatuotanto luo meille turvallisuutta energiansaannin varmistamisen näkökulmasta. › Täysin suomalaisessa omistuksessa: omistajina Tuomas Candelin-Palmqvist sekä kotimainen Korpi Capital Oy. "Kiinteistöverotulot, työllistämisvaikutukset ja muut kerrannaishyödyt ovat kohdennettavissa esimerkiksi peruspalvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen – edullisemmalla energialla teollisuuden investointien houkuttelemisen lisäksi. Lupakäytäntöihin CandelinPalmqvist toivoo kuitenkin kohennuksia. Ihan heti maapallon kiertoliike ja kallistuskulma eivät ole muuttumassa", Candelin-Palmqvist hymähtää. "Osaamisella on aina ollut iso merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen rakentamisessa." Candelin-Palmqvistin mukaan on korkea aika valjastaa energia-alan osaamispotentiaalimme talouden ja teollisuuden käyttöön. Jossakin paistaa aurinko, jossakin on fossiilisia energialähteitä ja meillä Suomessa on tuulta. Pohjoisen pallonpuoliskon ehtymättömät tuulivarannot ovat Suomen kilpailuvaltti. Toivon vilpittömästi, että heräämme yhteiskunnallisesti ymmärtämään taloudelliset, ympäristölliset sekä energiaomavaraisuuteen liittyvät tekijät tuulivoimassa. Lämpötilavaihtelut taas tuottavat paine-eroja ja fysiikan lain mukaisesti paine-erot pyrkivät tasoittumaan synnyttäen ilmavirtauksia tuulta. Energia on muutakin kuin vain energiaa.’’ Suomella on harvinaisen hyvät tuuliolosuhteet Candelin-Palmqvistin mukaan Suomen tasainen maastokuva ja pohjoinen sijainti ilmentää tuulivoiman erinomaisia edellytyksiä jopa globaalisti. "Suomessa tehdään raudanlujaa työtä uusiutuvan energian koulutuksen ja osaamisen eteen. . Sen lisäksi, että tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa energiaintensiivisiä tuotantoaloja, se myös tuo CandelinPalmqvistin mukaan kunnille valmiuksia hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Jos esimerkiksi valitus on asianmukaisesti kerran käsitelty, tarvitseeko sitä uudestaan käsitellä ja pitää yhteiskunnan kehityksen kannalta olennaisten hankkeiden esteenä’’, CandelinPalmqvist kysyy. Tämä vaatii eri osapuolten selkeää tahtotilaa. "Kyseessä on pitkän aikavälin energiapotentiaali Suomelle. ILMOITUS ILMOITUS KL4_32-47.indd 35 28.3.2022 13.47. Siinä missä esimerkiksi ydinvoimahankkeiden pelkkä luvitusja rakennusvaihe voi kestää toistakymmentä vuotta, tuulivoimaa voidaan kehittää nopeasti. › Myrskylle on ominaista huomioida maankäytössä paikallisesti sekä ihmiset että luonto
Kuntien työpanosta tarvitaan latausverkon kehittymisessä. Sipoossa on edistytty. KL4_32-47.indd 36 28.3.2022 13.47. [ Turvallisuus ja liikenne ] 36 Kuntalehti 4 / 2022 SÄHKÖLLÄ LIIKKEELLE Tieliikenne sähköistyy kovalla kasvuvauhdilla
Sekä Kenttä että Sirén uskovat, ettei sähkön hinta nouse sellaiselle tasolle, että se voisi merkittävästi hyydyttää sähköisen tieliikenteen kasvua Suomessa. Verkostoselvitykseen kuuluu myös kysely, joka kokoaa tietoa, mitkä ovat henkilöstön tarpeet ladata autojaan. Kuntalehti 4/ 2022 37 . Nämä prosessit voivat kestää aika Tämä latausasema on vastannut kasvavaan tarpeeseen vanhan Kuntalan pysäköintialueella Nikkilässä, Sipoon kunnan operatiivinen johtaja Lari Sirén (vas.) ja Keravan Energian myyntipäällikkö Harri Kenttä vahvistavat. Yhteiskäytöllä tarkoitan tässä sitä, että samalla latauskentällä voidaan ladata erilaisia autoja, esimerkiksi myös enemmän tilaa tarvitsevia jakelukuormaja pakettiautoja. Teemme nyt hartiavoimin töitä, että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet liikkua sähköautoilla myös Sipoossa, Sirén linjaa. Teimme pari vuotta sitten teknisen selvityksen, ja parhaillaan kartoitamme tarpeita latausasemien verkostoselvitystyöllä. Kuntien kannattaa myös olla ajoissa liikkeellä latausinfraa suunniteltaessa, Paakkinen neuvoo. Yhteiskäytön avulla saadaan rakennettua kustannustehokkaasti latausinfraa kaupallisille ajoneuvoille. KL4_32-47.indd 37 28.3.2022 13.47. L adattavien henkilöautojen määrä oli Suomessa jo lähes 100 000 viime vuoden lopulla. Myös Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen arvioi, että sähkön hinta ei uhkaa sähköisen liikenteen kasvunäkymiä. Sähköinen liikenne lisääntyy kovalla vauhdilla, ja se on jo sellaisella uralla, että sitä on mahdotonta suistaa raiteiltaan. Sähkö on muuttunut vaihtoehdosta valtavirraksi henkilöautoliikenteessä, Sipoon kunnan operatiivinen johtaja Lari Sirén myöntää pysäköityään hybridiauton latausasemalle Sipoon kuntakeskuksessa Nikkilässä. Jos meillä on kaapelit ja sulakkeet mitoitettu jo perinteisiä lämmityspistokkeita varten, niin suhteellisen pienillä toimenpiteillä on mahdollistettavissa hidaslataus, Sirén sanoo. Uudellamaalla sijaitseva noin 22 000 asukkaan kunta pyrkii edistämään autojen sähköistymistä esimerkiksi kartoittamalla tarpeita sekä maankäytön suunnittelulla. Koulujen, kirjaston ja kaupallisten palveluiden välissä sijaitseva latausasema on ollut ahkerassa käytössä parin vuoden ajan. Nykyään toivotaan jo tehokkaampia latauspisteitä, Keravan Energian myyntipäällikkö Harri Kenttä esittelee. Tässä asemassa on kaksi latauspistettä, joissa on tehoa 22 kilowattia. Kuntalaiset toivovat lisää latausasemia, Sirén kertoo. MITEN ALKUUN. Siinä selvitetään, missä Sipoossa on tarvetta julkisille latausasemille ja mitkä kunnan kiinteistöt ovat sellaisia, joiden yhteyteen latauspisteitä olisi saatava. YHTEISKÄYTTÖÖN Paakkisen mielestä kunnissa kannattaa nyt keskittyä infran tarvekartoituksen ja kokonaisuuden suunnittelun lisäksi kilpailutusten järjestämiseen. Suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon myös yhteiskäyttöiset latauskentät, jotka tarvitsevat paljon maapinta-alaa. Myös kaupallisten toimijoiden kiinnostusta rakentaa latausasemia selvitetään. Edellä mainittujen lukujen lisäksi Sähköinen liikenne ry ilmoitti tuoreimmassa katsauksessaan, että julkisia latausasemia oli viime vuoden lopulla reilut 1 600 koko maassa. Sipoossa on julkisessa käytössä kymmenkunta latauspistettä. SÄHKÖN HINTA. Lähes 45 000 sähköisen henkilöauton lisäys vuoden aikana monipuolisti autokantaa ja samalla alleviivasi julkisen latausverkoston kehittymisen tärkeyttä. Voimakkaasti kasvavan täyssähköautokannan riittävän latauspalvelutason ylläpitäminen vaatii investointeja suuritehoiseen latausinfraan. Sipoon ja Keravan kaupungin omistama energiayhtiö Keravan Energia maksoi kyseisestä latauspaikasta noin 20 000 euroa. Kunnan on aluksi hyvä kartoittaa tekniset lähtökohdat. Olemme sähkössä huomattavasti omavaraisempia kuin fossiilisissa polttoaineissa, jotka ovat tuontitavaraa
Lari Sirén kertoo kunnan hybridiauton toimineen moitteettomasti jo noin kolmen vuoden ajan. Sovellus näyttää myös vapaana olevat latauspisteet ja latauksen hinnan. [ Turvallisuus ja liikenne ] 38 Kuntalehti 4 / 2022 kauan. Kun esimerkiksi taksiyrityksillä on jo sähkökäyttöistä kalustoa, niin silloin ei voi arpoa, mistä se latauspaikka löytyy. Se saattaa hidastaa nousevaa kysyntää, jos edetään kaavoitukseen vasta sitten, kun käyttäjillä olisi jo tarve ladata. Sähköistetyn kaupallisen ajoneuvokaluston määrät ovat lisääntymässä. Viime vuoden lopulla ladattavia hybridejä oli lähes 77 000 ja täyssähköautoja 23 000. ALUEELLISIA PUUTTEITA Sähköisen henkilöauton omistajan eniten käyttämä latauspaikka on yleensä kotona. KL4_32-47.indd 38 28.3.2022 13.47. Liikenneja viestintäviraston Traficomin viime marraskuussa julkaiseman muistion mukaan kaikista Suomen taajamista on matkaa enintään Kuntalaiset toivovat lisää latausasemia
Muistiossa arvioidaan sähköauJouni Lampinen Kuvat: Laura Oja tojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa muun muassa huoltoasemilla, neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala kertoo. • Lausuntoaika päättyi maaliskuussa. Kunnat voivat myös vaikuttaa yksityiseen latausinfraan esimerkiksi tarjoamalla omille työntekijöilleen latausmahdollisuuksia. Nykytoimien tehostaminen on alustavasti todettu tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi. HUOLTOASEMIEN ROOLI Kansallisen lainsäädännön valmistelutyössä on nostettu esille eri vaihtoehtoja, joilla voitaisiin edistää sähköistä tieliikennettä. • Latausverkoston kehittäminen Kuntalaiset toivovat lisää latausasemia. Hän painottaa, että kunnilla on tärkeä rooli riittävän kattavan latausverkoston luomisessa. • Liikenneja viestintäministeriön lausuntokierroksella olleessa muistiossa arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla. Liikenneja viestintäministeriö lähetti maaliskuun alussa lausunnoille muistioluonnoksen sähköautojen latausverkoston kehittämisestä. Huoltoasemien latausinfran merkitystä on korostettu hallitusohjelmassa. • Muistiossa on kolme eri vaihtoehtoa: nykytoimin jatkaminen, nykytoimien tehostaminen ja uusi lainsäädäntö. Kunnat voivat olla yksi tuottaja julkisesti käytettävissä latauspisteissä. Julkisen henkilöautoille suunnatun latausinfrastruktuurin kattavuus on Suomessa kohtuullisen hyvä, mutta pikaja suurteholatauksen saatavuudessa on vielä alueellisia puutteita, Paakkinen sanoo. KL4_32-47.indd 39 28.3.2022 13.47. kuntatekniikanpaivat.fi SKTY yhteistyössä Kestävä kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 Porissa 8.-10.6. Parhaalla tasolla julkisen latausinfrastruktuurin saatavuus on Eteläja Lounais-Suomessa ja erityisesti kaupungeissa ja pääteiden varrella. Ministeriö viimeistelee arviointimuistiota lausuntopalautteiden perusteella ja valmistelee toimenpiteet. Lähde: Liikenneja viestintäministeriö [ Info ] alle 50 kilometriä lähimmälle latausasemalle
40 Kuntalehti 4 / 2022 [ Turvallisuus ja liikenne ] ILMASTORISKIT OTETTAVA VAKAVASTI Lahden kaupunkija rakennussuunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia sateisiin, kertovat kaupungin ympäristökoordinaattori Aino Kulonen ja hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen. KL4_32-47.indd 40 28.3.2022 13.47
Lähtevätkö vedet sulamaan kertarytinällä, mikä olisi pahin mahdollinen tilanne. Jo tätä ennen eri skenaariot on käyty läpi ja tunnistettu suurimmat ilmastouhat. Ilmastonmuutoksen skenaarioissa ennustetaan ääri-ilmiöinä lisääntyviä sateita, myös talvisia lumisateita, ja toisaalta kuivuuskausia. Kaupunkija rakennussuunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ennakoituja vaikutuksia sateisiin. Todellisuus voi olla jotakin muuta kuin 15–20 prosentin muutos, mutta me toimimme parhaan olemassa olevan tiedon varassa. Lisämitoitukseen liittyy epävarmuutta. Jos puhdistus jää tekemättä, vesistöön siirtyvät sellaisenaan myös haitta-aineet. Kulonen kertoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttamista uhista kaupunki on nostanut kärkeen viisi Ilmaston ääri-ilmiöistä ja ympäristötuhojen riskeistä ei tietoa puutu. Asiaa pohtii ääneen Lahden kaupungin hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen. ILMASTOUHAT Lahdessa on tehty ilmastonmuutoksen riskien ja haavoittuvuuksien arviointi osana kaupungin kestävän energian ja ilmastonmuutoksen toimenpidesuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. KL4_32-47.indd 41 28.3.2022 13.47. Kunnissa joudutaan jälleen kerran laskemaan, mihin eurot riittävät ja minkä verran ilmastoskenaarioihin kyetään vastaamaan. Vai sujuuko sulaminen maltillisemmin. Järveläinen kertoo, että hulevesien määrän hallinnan lisäksi ongelma on, kuinka vedet saadaan puhdistettua ennen vesistöön joutumista. Runsaat sateet tietävät vähintäänkin ongelmia hulevesien hallinnalle mutta myös tulvariskien kasvua. T änä talvena on tullut hurjasti lunta. Kaupunki on joka tapauksessa varautunut ja tehnyt ydinkaupunkialueelle kattavan hulevesitulvien riskiarvioinnin sekä hulevesiverkostomallinnuksen, jossa tunnistetaan vaaranpaikat. Lehtien yleisöosastoissa on käyty kipakkaa keskustelua myös riittämättömästä aurauskalustosta. Nyt huolettaa, millainen kevät tulee. Kuntalehti 4/ 2022 41 . Järveläinen kertoo, etteivät kaupunkitulvariskit ole Lahdessa yhtä mittavia kuin joissakin alavien alueiden kunnissa. Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen Lahdesta kertoo kuluneen talven herättäneen huomaamaan, että lumelle tarvitaan kaupungeissa tilaa. Huolenaiheeksi on noussut, miten tutkimustieto saadaan päättäjien tietoon ja osaksi kuntien toimintaa
Ilmasto-ohjelmassa meillä on iso määrä toimenpiteitä. Tämä tiedetään, ja tiedossa pitäisi olla sekin, millaisia riskejä ennakoidaan eri puolille Suomea. Tilannetta olisi kyettävä katsomaan lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä sekä kysymään samalla, mitä riskejä pitää minimoida ensimmäisenä ja kuinka toimia sen jälkeen. Jotta esimerkiksi ilmastonmuutokseen varautumista päästäisiin vauhdittamaan kaikilla toimialoilla ja jokaisessa kunnassa, vanhoista rakenteista onkin päästävä eroon. Olemassa oleva tieto on saatava palvelemaan myös kuntien toimintaa nykyistä paljon paremmin. Yrityspuoli näyttää esimerkkiä, siellä tutkittua tietoa ja dataa haluttaisiin hyödyntää tehokkaammin. Hän huomauttaa, että kunnissa tehdään valtavasti töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen ilmastopaneelin hanke on tuottanut konkreettista tietoa sopeutumista varten, ja viime syksynä julkaistussa raportissa keskityttiin alueellisiin tarkkoihin riskiarvioihin ja sopeutumiseen. Tekemiselle tarvitaan kunnianhimoa ja fokusta. Ne ovat lämpötilan kohoaminen – keskilämpötila voi nousta jopa yli kolme astetta –, sademäärien lisääntyminen erityisesti talvella, myrskytuulet, huippuhelteet sekä rankkasateet. Yrityksissä globaalisti kisataan, kuka kehittää nokkelimman ratkaisun tai palvelun. Gregow perää maahan kiireisen tiedon välittämisen johtamista. Hänen mielestään julkishallinnossa eri ministeriöiden välinen toiminta on ollut hierarkkista ja vanhanaikaista, mutta tilanne on muuttumassa. Gregow toistaa ilmastotieteilijöiden sanoman: ilmastokriisissä ei ole aikaa hukattavaksi. Kaavoituksessa viheralueiden suunnittelu on arkipäivää, samoin hulevesien käsittelystä ja imeytymisestä huolehtiminen. TIETOA TARJOLLA Ilmastokriisi lisää ympäristötuhojen riskiä. Kulosen mukaan erityisen tärkeää on pitää huolta kaupunkivihreästä, koska sillä on merkitystä viihtyisyyteen, terveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja hulevesiin. [ Turvallisuus ja liikenne ] 42 Kuntalehti 4 / 2022 tärkeintä. Sopeutumiselle on oma lista asioita, joita on jalkautettu ja joiden edistymistä seurataan, Kulonen kertoo. Tavoitteiden on oltava selkeitä ja johtamisen kunnossa. AKUUTTI LISTA SELVILLE Gregowin näkemyksen mukaan konkreettista työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja riskien torjumiseksi tehtäisiin kuntatasolla nykyistä enemmän, jos tiedossa olisi, mitä pitäisi tehdä. Kyse ei aina ole euroista. KL4_32-47.indd 42 28.3.2022 13.47. Meillä on valtavasti tietoa varautumiseen ja sopeutumiseen, mutta meiltä puuttuvat palvelut tiedon välittämiseen, kommentoi yksikön päällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. Toki tätäkin tarvitaan, mutta nämä ovat hienosäätöjä. Ilmastolliset riskit tiedetään vaikka jokaista kuntaa varten. Sen sijaan taidetaan ajatella, että sopeutumisen suhteen voidaan vielä odotella. Yksittäinen tutkija tai professori ei kykene viemään kaikkea tietoa sitä tarvitsevalle. Lisäksi se tasaa lämpötiloja ja tuulia sekä sitoo ilman epäpuhtauksia. Sen sijaan, että varmistaisimme kriittisen tiedon siirtymistä oikeille ihmisille, Suomessa viritellään projekteja toinen toisensa perään ja selvitetään, onko jotakin digitaalista järjestelmää mittaroitu oikein tai onko jokin ennuste desimaalilleen kohdallaan
Hanhikosken mielestä tutkimus on hyvää. Niissä otetaan huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Iso osa tästä työstä tehdään paikallisesti. Pieni heikkous mielestäni on ollut se, että kansallisen riskiarvion on oletettu siirtyvän automaattisesti paikalliselle tasolle. On hyvä kysymys, kuinka pelastustoimelle käy hyvinvointialueilla. Tietoa tästä kaikesta ei taatusti pantata. EU:n komissio on suunnannut rahoitushakuja tutkimustiedon käyttöönottoa varten. Mikäli ei, tarvitaan koulutusta. Olemme olleet huolissamme, että se hukkuu sosiaalija terveysasioiden alle. Datan perusteella voidaan selvittää, millaisia huuhtouman ongelmia, maanvalumien ja tiestön kunnon riskejä on tiedossa ja miten niiden haittoja voidaan parhaiten minimoida. Kyse on lopulta pienistä asioista. Käytännössä aktivointia voi olla vaikkapa kansalaisopiston lyhyet kurssit tai kouluissa kahdeksasluokkalaisille tutuiksi tullut No hätä -pelastustaitokampanja. Kuntalehti 4/ 2022 43 RISKEIHIN varautumiseen velvoittaa myös EU:n pelastuspalvelumekanismiin nojaava kansallinen riskiarvio. Myös materiaaliset vahingot ovat meillä globaalissa mittakaavassa kohtuullisia. KL4_32-47.indd 43 28.3.2022 13.47. Alueellisesti esimerkiksi tulva-alueet ovat hyvin tiedossa. Se pitää sisällään ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Tilannetta ei helpota, että käsillä on hyvin vaikeita asioita. Myös ilmastonmuutoksen hintaa on selvitetty. • Kirsi Riipinen Kuntalaisten aktivointia Samalla on katsottava, onko kunnalla tarvittavaa osaamista. Riskeihin varautumista priorisoitaessa on selvitettävä myös, mitä seuraa, kun joihinkin muihin riskeihin varautumista lykätään. Hanhikoski pitää tärkeänä, että paikallisia riskejä kartoitetaan samassa yhteydessä valtakunnallisten kartoitusten kanssa. Hyvinvointialueille siirtymässä olevat pelastuslaitokset tekevät riskiarvioita alueellisesti. Tällaisia työpajoja on oltava joka kunnassa, kussakin omalla tavalla ja oma talous huomioon ottamalla. Resurssit ovat kuitenkin niukat. Hanhikoski toivoo, että riskiarvioissa puututtaisiin aiempaa huolellisemmin seurauksiin, vaikkei se olekaan yksinkertaista tai helppoa. Kansallinen ja alueellinen riskiarvio tehdään kolmen vuoden välein. Kunnilta ja alueilta vaaditaan aktiivisuutta. Ihmisiä pidetään usein passiivisina objekteina, mutta kun jotakin tapahtuu, he ovat yleensä paikan päällä ensimmäisinä. Hanhikoski muistuttaa, että turvallisuutta paikallisesti varmistamaan tarvitaan toimivaa pelastustointa. Mutta miten varmistetaan, että paikallisesti toimitaan sekä alueellisen että kansallisen riskiarvion mukaisesti. Erityisasiantuntija Taina Hanhikoski Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) on Ilmatieteen laitoksen kanssa samoilla linjoilla: tietoa paikallista riskeistä on hyvin saatavilla. Ilmastonmuutos tarkoittaa kuitenkin myös hitaasti eteneviä vaikutuksia, jotka kasaantuvat toistensa päälle tai ketjuuntuvat. MITEN PELASTUSTOIMEN KÄY. Gregow huomauttaa, että suomalaisilla on vielä mahdollisuus minimoida monia ilmastokriisin ääri-ilmiöiden haittoja, kunhan sopeutumiseen varautumisen kiireellisyys ymmärretään ja ryhdytään sen vaatimiin toimiin. Pelastus pitää sisällään paljon muutakin kuin tulipaloja. Työtä vetää sisäministeriö. • Kirsi Riipinen Kuva: Juha Tanhua Ilmastokriisissä ei ole aikaa hukattavaksi. Pelkkä kartoitus ei kuitenkaan takaa sitä, että riskeihin varaudutaan riittävästi käytännössä. Ymmärtävätkö he lukemansa sekä sen, mitä tieto tarkoittaa käytännössä. Hän toivoo, että kunnat jatkaisivat riskeihin varautumista muun muassa aktivoimalla kuntalaisia. Meillä ei ole maanjäristyksiä tai tulvia, joissa kuolisi ihmisiä. Siellä on oivallettu asian tärkeys. Ilmastolliset riskit tiedetään vaikka jokaista kuntaa varten. Olen kyseenalaistanut, kuinka ilmastonmuutoksen riskit näkyvät alueellisessa toiminnassa. Kyllä yhteistyökin saadaan toimimaan – ainakin, mikäli kyse on pelastustoiminnasta. Tiedon siirtymistä käytännöksi on pohtinut myös Hanhikoski. Ja siitä huolimatta, että Suomessa luonnon katastrofit ovat olleet vaikutuksiltaan hyvin kohtuullisia verrattuna maailmalla koettuihin. Otamme mielellämme kuntien kutsuja vastaan ja tulemme kertomaan lisää, Gregow sanoo. On tärkeää, ett heillä on perustaidot hallussa. Aktiiviset kuntalaiset ovat varautumisessa paras pääoma. Paikallinen taso on kuitenkin yleensä se, joka vastaa riskien realisoitumisesta. On kysyttävä mutta myös kuunneltava. Käytännön esimerkkinä Hanhikoski mainitsee Kalajoen viimekesäiset maastopalot, joissa sammuttajia ja välineistöä saatiin ympäri Suomen. Ilmatieteen laitoksen lisäksi myös SPEKissä pohditaan, tavoittaako tieto juuri ne ihmiset, jotka pystyvät asioihin vaikuttamaan. Sen alueellisia riskiarvioita ollaan parhaillaan uudistamassa. Hän kertoo koronapandemian osoittaneen, kuinka yllättävät riskiskenaariot voivat toteutua ja kuinka tärkeää niihin on varautua myös kuntatasolla
Valtaosa näistä alueista osuu kuntien hallinnoimalle katuverkolle. Tässä siis jokaiselle kuntapäättäjälle haaste, mutta myös tilaisuus. Turussa liikutaan valtakunnan keskiarvon tuntumassa, mutta Lahdessa ja Kuopiossa selkeästi tämän alla. Jokaisella kunnalla on oma maantieteensä, kokonsa ja taajamarakenteensa. Nopeus vaikuttaa myös siihen, millaisena kunta koetaan. KYSE ei ole pelkästään onnettomuuksien vähentämisestä. Rajoitusten vaikutusta tehostavat nopeusvalvonta ja poliisin läsnäolo. Vuoden 2022 tärkein kohtaamispaikka odottaa. Suomen hitain kunta on yllättäen Juuka. Oulussa vain viidessä prosentissa kaduista rajoitus on enintään 30 km/t. Keskustelijoina mm. Taikatempun puuttuminen ei kuitenkaan anna lupaa nostaa kädet pystyyn. Suomesta löytyi myös kymmeniä kuntia, joissa ei ollut metriäkään teitä, joissa olisi nopeusAutoja vai ihmisiä varten. Keskimääräisesti henkilövahingot sataa tuhatta asukasta kohden laskevat, kun 30 kilometrin tuntinopeuksien osuudet kunnan kaduilla ja teillä kasvavat. Keskustelijoina mm. Tämän Pohjois-Karjalan kunnan kaduista yli 90 prosentissa kattonopeus on 30 km/t. Tapahtumaa juontaa toimittaja Marja Sannikka. Kun nopeudet kasvavat, törmäyksen tuhovoima kasvaa. Tuomalla esille kuntien nopeusrajoituksia Liikenneturva haluaa kannustaa kuntapäättäjiä miettimään liikenneturvallisuutta ja edistämään alhaisempia nopeuksia siellä, missä kävellään ja pyöräillään paljon. Kadun tulee näyttää siltä, että sille kuuluu alhaisempi nopeus. 44 Kuntalehti 4 / 2022 [ Kolumni ] N opeusrajoituksilla määrätään erityisesti autoliikenteen enimmäisnopeudet. Se, onko lapsen koulumatka turvallisen tuntuinen, on kunnille tärkeä vetovoimatekijä. Kun kuntaan houkutellaan työikäistä väestöä ja etätyöntekijöitä, kunnan viihtyisyyttä lisäävät keskusta-alueet, joilla kävellään ja pyöräillään paljon. – 19.5.2022 VAASA – KASVU JA ELINVOIMA SUOMESSA Kunnallisjohdon seminaari tarjoaa jälleen huippuohjelman. Kunnat ovat avainasemassa jokaisen kuntalaisen arkeen vaikuttavissa ratkaisuissa. Kun nopeutta on liikaa, koettu turvallisuus kärsii. Ilmoittaudu nyt ja tiedät, mistä puhutaan! POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Onko mikään mahdotonta. Se, miten turvallisena koemme kadut, vaikuttaa suoraan siihen, lähteekö lapsi kouluun kävellen vai ohjaako vanhempi tämän autokyytiin. Puheenvuoroissa haastetaan miettimään odotuksiamme seuraavalle hallituskaudelle sekä kysytään: Mistä syntyy elinvoimaetu. Nopeusrajoitusten laskemisen tulee kulkea käsi kädessä alhaisempia nopeuksia tukevan liikenneympäristön kanssa. Teko vaikuttaa myös konkreettisesti. Ivana Helsingin muotoilija, taiteilija ja yrittäjä Paola Suhonen, Meet Food Technology Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell, UPM Oyj:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Miksi jotkut pärjäävät, miten syntyy elinvoimaetu. Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen, Stratnetin toimitusjohtaja Timo Santalainen Uusi Digivihreä kasvu Keskustelijoina mm. Se millä nopeudella autot liikkuvat, vaikuttaa keskeisesti arjen turvallisuuteen ja liikkumismahdollisuuksiin: lasten koulumatkoihin, ikäihmisten kaupassa käyntiin, pyöräilyyn ja viihtyisiin kotikatuihin. Growth Tripen maajohtaja Anssi Rantanen Kohti uutta – valtiovallan askelmerkit kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Onko Suomi innostava maa yrittää, kasvaa ja ponnistaa maailmalle. Tampere kirii kannoilla, mutta Vantaalla ollaan jo alle 45 prosentin osuuksissa. Kuva: Kaisa Tanskanen rajoitus 30 km/t. Miten kunnat sitten pärjäsivät. Ei olekaan ihme, että Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yli kolme neljästä pitää 30 kilometrin tuntinopeutta hyväksyttävänä rajoituksena alueilla, joissa liikutaan paljon jalan ja pyörällä. Ajoneuvon ulkopuolella nopeuden muutoksella on toisenlainen merkitys. Yksi näistä oli Hailuoto. Suojatiellä kymmenen kilometrin ero tuntinopeudessa on käänteentekevä. Se, onko lapsen koulumatka turvallisen tuntuinen, on kunnille tärkeä vetovoimatekijä. Kuljettajalle ero nopeuksien 30 km/t ja 40 km/t välillä syökin enemmän asennetta kuin matkavauhtia. Ne kaikki vaikuttavat nopeusrajoitusten määrittelyyn. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista 80 prosenttia toivoo kunnanvaltuuston edistävän aktiivisesti liikenneturvallisuutta kotikunnassaan. KUNNAT eivät toki ole suoranaisesti vertailukelpoisia keskenään. Suurin merkitys kaupunkitai keskusta-alueiden nopeusrajoituksilla on kuitenkin muihin kuin autoileviin. LIIKENNETURVAN Digiroad-aineistoon perustuvan selvityksen mukaan Suomen kuntien kaduista vain noin neljäsosassa nopeusrajoitus on 30 km/t tai alle. Pasi Anteroinen Kirjoittaja on Liikenneturvan toimitusjohtaja. Silti suuri osuus alhaisempia nopeusrajoituksia kertoo kunnan pyrkimyksistä parantaa liikenneturvallisuutta. Se on paljon kuntalaisia – ja äänestäjiä. komissaari Jutta Urpilainen, Climate Leadership Coalition toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Merja Sannikka Paola Suhonen Mikael Pentikäinen Ville Skinnari Minna Karhunen Anssi Rantanen KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 KL4_32-47.indd 44 28.3.2022 13.47. • KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 18. Suuria kaupunkeja vertaillessa kärkipaikoilla ovat Helsinki ja Espoo lähes 60 prosentin osuuksilla. Ilta huipentuu Vaasan kaupungin vastaanottoon. On toki totta, ettei pelkkä liikennemerkki tee ihmeitä
Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen, Stratnetin toimitusjohtaja Timo Santalainen Uusi Digivihreä kasvu Keskustelijoina mm. Ilta huipentuu Vaasan kaupungin vastaanottoon. Puheenvuoroissa haastetaan miettimään odotuksiamme seuraavalle hallituskaudelle sekä kysytään: Mistä syntyy elinvoimaetu. Ilmoittaudu nyt ja tiedät, mistä puhutaan! POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Onko mikään mahdotonta. Tapahtumaa juontaa toimittaja Marja Sannikka. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 18. Keskustelijoina mm. Vuoden 2022 tärkein kohtaamispaikka odottaa. Keskustelijoina mm. komissaari Jutta Urpilainen, Climate Leadership Coalition toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Merja Sannikka Paola Suhonen Mikael Pentikäinen Ville Skinnari Minna Karhunen Anssi Rantanen KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 KL4_32-47.indd 45 28.3.2022 13.47. – 19.5.2022 VAASA – KASVU JA ELINVOIMA SUOMESSA Kunnallisjohdon seminaari tarjoaa jälleen huippuohjelman. Growth Tripen maajohtaja Anssi Rantanen Kohti uutta – valtiovallan askelmerkit kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari Onko Suomi innostava maa yrittää, kasvaa ja ponnistaa maailmalle. Ivana Helsingin muotoilija, taiteilija ja yrittäjä Paola Suhonen, Meet Food Technology Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell, UPM Oyj:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Miksi jotkut pärjäävät, miten syntyy elinvoimaetu
Hän tietää, että tilojen kunnon säännöllinen arviointi on jo edistänyt ylläpitoa. Ilmanvaihdon sulkemisesta tehdyt tutkimukset ja selvitykset tukevat sitä, että osa-aikaisesti käytettävissä rakennuksissa ilmanvaihto voidaan sammuttaa, kun rakennus on tyhjillään. Tämmöiset asiat on helppo havaita. Sisäilman tunkkaisuus on voinut johtua vain siitä, että ilmanvaihdon säädöt ovat sekoittuneet. läpitoon ja korjaamiseen on huoltokirja. Koulujen kosteusvauriot eivät selity ilmanvaihtolaitteiden sulkemisella. Johtava asiantuntija Katja Outinen valtioneuvoston kansliasta kertoo, että Suomessakin jo monet kuntien ja valtion kiinteistöt katsastetaan säännöllisesti. Lisäksi tilojen käyttäjiä on syytä kuulla. Niissä arvioidaan rakennuksen kunto, mahdolliset vauriot sekä ilmanvaihdon ja muun talotekniikan toimivuus, säädöt ja kunto. Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kehottaa varmistamaan säännöllisesti, että ilmanvaihtolaitteet ja rakenteet ovat kunnossa. Tilojen käyttäjiä on syytä kuulla. Ilmastotavoitteista ei kannata puhua, jos ilmanvaihtolaitteet pidetään turhaan päällä. Katsastuksen ansiosta kuntapäättäjät pystyvät perustellusti arvioimaan, milloin pitää tehdä isoja korjauksia. Vanhoja ilmanvaihtolaitteita vain ei saa säädettyä pienitehoisiksi, uuKL4_32-47.indd 46 28.3.2022 13.47. ENERGIANKULUTUS HUOMIOON Ahola kertoo, että etenkin 1970-luvun rakennuksissa matalat perustukset ja valesokkelit aiheuttavat kosteusriskejä. Tarvitaan ennakoivaa huoltoa ja ajoissa tehtyjä peruskorjauksia, jotta kuntien rakennukset pysyvät terveydelle turvallisina. Siihen kannattaa sähköisesti tallentaa kiinteistön perustiedot, ylläpito-ohjeet, tavoitteet sekä tehdyt korjaukset ja seurantatietoja. Sisäilmaongelmia ehkäisevät tehokkaasti säännölliset katsastukset. Hän huomauttaa, että tietämys energiansäästön tarpeesta on viime vuosina selvästi kasvanut. Asuinrakennuksiin ja ongelmaiseen rakennukseen tämä ei päde. [ Turvallisuus ja liikenne ] 46 Kuntalehti 4 / 2022 H aittojen selvittäminen yleensä vaikeutuu, mitä hitaammin niihin tartutaan ja mitä pidempään niitä käsitellään. Hän lisää, että tyhjä rakennus tarvitsee hyvin pienen ilmanvaihdon, jolla saa huuhdeltua materiaalipäästöt. Ei kannata puhaltaa ilmanvaihtoa seinille 80 prosenttia ajasta, Ahola sanoo. Ahola viittaa valtioneuvoston SisäNyt-hankkeessa tehtyyn kyselytutkimukseen, jonka mukaan Ruotsissa havaittiin ilmanvaihto-ongelmia vähemmän kuin Suomessa – ja Ruotsissa kiinteistöillä on jo pitkään ollut katsastuspakko. Tuolloin ei osattu ottaa riittävästi huomioon, että maakosteus nousee rakenteisiin. Konkreettinen apu kiinteistön ylSisäilma kuntoon! Sisäilmaongelmat eivät hoidu vippaskonsteilla. Sulkemista suurempi ongelma on se, että laitteet eivät aina toimi, Ahola sanoo. Koulurakennus on vuosittain käytössä vain 20 prosenttia ajasta, poikkeuksena liikuntasalit
KL4_32-47.indd 47 28.3.2022 13.47. Sisäilmaongelmia ilmenee vähiten kunnissa, joissa sisäilmaongelmat on otettu strategiaan, Outinen sanoo. Hän tietää, että paikalliset ilmanpuhdistimet voivat tilapäisesti tepsiä sekä homeisiin että koronaan, jos puhdistintehot on mitoitettu riittäviksi. Toisilta kunnilta voi oppia, Outinen kiteyttää. Jos esimerkiksi kouluissa epäillään kosteusvaurioita, kouluissa osataan ottaa yhteyttä kuntien terveysvalvontaviranomaisiin. Vain harvoin remonteissa keskitytään pelkästään sisäilman laatuun, Mäntynen sanoo. Kuntaliiton tilapäällikkö Jussi Niemi on havainnut median usein korostavan, kuinka kunnan rakennus korjataan sisäilmaongelmien takia, vaikka kyseessä olisi normaali perusparannus. Valtioneuvoston julkaisussa vuodelta 2019 todetaan, että peruskoulujen ja lukioiden neliöistä noin 18 prosentissa ilmeni merkittäviä sisäilmaongelmia. Ilmaantumislukuja ei kuitenkaan koronasta tai esimerkiksi noroviruksesta löydy, sillä Mervi Aholan mukaan ilmasta ei pystytä ainakaan vielä mittaamaan viruksia. Parasta on käynnistää ilmanvaihto normaaliteholle vähintään kaksi tuntia ennen käyttäjien saapumista, Ahola suosittaa. Kunnissa seurataan kiinteistöjen kuntoa jatkuvasti, jotta osataan ehkäistä ongelmat. Viime vuonna sisäilma-aiheisia verkostotapaamisia oli neljä, tänä vuonna viisi. Ohjelmaa aiemmassa SisäNyt-hankkeen kyselyssä selvisi, että eniten sisäilmaongelmia ilmeni alle 5 000 asukkaan kunnissa. Mallia päivitetään ministeriöiden hankkeista saatujen kokemusten perusteella. • Hannu Kaskinen Graafien lähde: Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välilla . Ympäristöterveydenhuollon erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen Kuntaliitosta arvioi, että kunnissa tehdään jo pitkäjänteistä työtä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Nämä oppilaitokset olivat pääosin vanhoja, 1950–1970-lukujen rakennuksia. OSAKSI KUNTASTRATEGIAA Valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelmalla tavoitellaan sisäilmaongelmien hallintaa. EI YKSIN SISÄILMAN TAKIA Ilmanvaihdon tärkeys on viime vuosina korostunut, kun koronavirus leviää ilmassa aerosolihiukkasina. Toki myös akuutit sisäilmassa havaitut epäkohdat voivat osin selittää korjauksen käynnistämistä. Kuntalehti 4/ 2022 47 demmissa laitteissa taas pieni ilmavirta ei jakaudu tasaisesti koko tilaan. Tärkeintä on poistaa ongelmien perussyy. Jos kuitenkin ilmanvaihto toimii, puhdistimesta ei saa kustannustehokasta hyötyä. Ministeriöiden tekemissä selvityksissä on todettu puutteita kokonaisuuksien hallinnassa. Kunnille vuonna 2019 tehdyn SisäNyt-kyselyn vastanneista vain 40 prosentilla oli pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Näin lisätään kuntien vuorovaikutusta. Epäkohdat korjataan mahdollisimman nopeasti. Omaan toimialaan saa koulutusta, mutta vaikkapa työmaan kosteudenhallinnan vaikutusten laajuutta ei usein tajuta. Työpaikoilla sisäilma haittasi etenkin hoitoja opetustyöntekijöitä. Terveet tilat -toimintamalli kokoaa ohjeita ja hyviä käytäntöjä suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta. Sisäilmaolot otetaan aina huomioon perusparannushankkeissa. Jos strategiaan kirjattaisiin sisäilma-asioiden hoito, se pitäisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. -raportti, Valtioneuvosto 2019 (julkaisut.valtioneuvosto.fi) Sisäilmaongelmia ilmenee vähiten kunnissa, joissa sisäilmaongelmat on otettu strategiaan. Puutteita on myös koko elinkaaren hallinnan ymmärtämisessä, Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtajana toimiva Katja Outinen kertoo. Tieto hyvistä sisäilmakäytännöistä leviää Terveet tilat -ohjelmassa syntyneessä kuntien Terveet tilat -verkostossa, joka kokoaa jo yli 500 kuntaaktiivia
48 Kuntalehti 4 / 2022 [ Kunnan töissä ] P alomestari Tiia Turunen työskentelee Tampereella Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa. Rupesin sitten käymään harjoituksissa ja kursseilla. palotarkastajana ja palomestarina Pohjois-Karjalan pelastusKeikoille kesken koulupäivän Hyvä pelastusalan esimies on rehellinen, luotettava ja helposti lähestyttävä, sanoo palomestari Tiia Turunen. Sain lähteä keikoille myös kesken koulupäivän. Lukion jälkeen hain Pelastusopistoon ja pääsin päällystökurssille KL4_48-49.indd 48 28.3.2022 13.34. Jos tuli hälytys, sotkin pyörällä paloasemalle. laitoksella ennen kuin siirtyi Pirkanmaalle toukokuussa 2020. Ensimmäisille keikoille pääsin 16-vuotiaana, kun olin suorittanut sammutustyökurssin. asemamestarina, vs. Menin siellä 15-vuotiaana ylipalomies Matti Ahosen juttusille ja sanoin, että minäkin haluaisin palokuntaan. Hän valmistui Pelastusopistosta vuonna 2013 ja toimi sen jälkeen kuusi vuotta vs. Äidin aviomies sattuu olemaan vieläkin Rautavaaralla puolivakituisessa palokunnassa. Miten päädyit pelastusalalle
• Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Rami Marjamäki KL4_48-49.indd 49 28.3.2022 13.34. Olin aika ujo ja arka, kun menin 18-vuotiaana Pelastusopistoon. Meidän laitoksellamme siihen on kuitenkin käsittääkseni tulossa muutos. ensimmäisellä yrittämällä. Kesäyöt ovat sitten asia erikseen. Silloin kävin vielä harvakseltaan palopaikoilla, mutta täältä tilannekeskuksesta ei lähdetä palopaikoille ollenkaan. Monet pelastuslaitokset vasta aloittelevat tai kehittävät sitä. Mitä esimiestyö pelastusalalla on sinulle opettanut. Mihin tartut työssäsi seuraavaksi. Tilannekeskuksessa työskentelee kanssani päivystäjä, joka on korvaamaton apu. Toivottavasti vuoro jatkuu rauhallisena yön yli. Aina työtehtävät eivät ole olleet mieluisia, mutta nyt olen sellaisessa tehtävässä, jossa viihdyn. Kenttäpalomestareilla on 24 tunnin vuorot, mutta meillä tilannekeskuksen palomestareilla työvuoro on 12 tuntia eli kahdeksasta kahdeksaan, koska työ vaatii jatkuvaa keskittymistä ja tilanteen tiivistä seurantaa. Lisäksi minulla on kahdeksan tunnin päiviä, jolloin kouluttaudun tai keskityn omaan vastuualueeseeni. Välillä on tasaisesti tekemistä ja välillä puhelimet soida rallattavat ja on älytön kiire koko vuoron ajan. VIDEO: Palomestari Tiia Turunen Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoo, millaisia haasteita kuntien kanssa toimimisessa on. Miehillä ei ole lantiota eikä isoja reisiä. Mitä ajattelet pelastustoimen siirtymisestä hyvinvointialueille. Työ on opettanut minulle reippautta ja tietynlaista diplomaattisuutta ja koulinut minua kohtaamaan erilaisia ihmisiä, vaikka kaikkia ei voikaan aina miellyttää. Yleensä on jopa poikkeuksellista, jos öisin on kiirettä. Haen tietoa vaarallisista aineista tai etsin autojen räjäytyskuvia, jotta pelastajat saavat tehtyä ne onnettomuuspaikoilla virrattomiksi tai osaavat varoa turvalaitteita autoa leikatessa. Hyvinvointialueelle siirtyminen ei ole herättänyt suuria tunteita töissä eikä se ole ollut mikään kuuma peruna laitoksella. Millaisia ovat työpäiväsi tilannekeskuksessa. Alku ainakin vaikuttaa rauhalliselta. Tämä on kaiken kaikkiaan aika uutta. Meille käytiin juuri esittelemässä naisille suunniteltuja sammutusasuja, ja ne olivat todella hyviä. Olen, mutta siihen on pitänyt vain tottua. Operatiivisissa tehtävissä on todella vähän naisia, ja sen kyllä huomaa varusteissa. Oikein isoissa hälytyksissä toimin alkuvaiheen pelastustoiminnan johtajana. Niissä ei ole tilaa oikeissa paikoissa. Tavallisesti vuorokierto on yksi päivä, yksi yö ja kolme vapaata. Tykkään työstäni ehkä juuri sen takia, koska olen tehnyt töitä kentällä jo jonkin aikaa. Onnettomuustilanteissa tuen yksiköitä tarvittaessa eli etsin yhteystietoja ja kiinteistötietoja esimerkiksi palotarkastusohjelmista. Sen verran aikuiseksi ja omanarvontuntoiseksi olen saanut kasvaa. Vaihtelevia. Entä oletko kokenut häirintää työssäsi. Pelastusala on hyvin miesvaltainen. Kyllähän meille on niitä hallintohimmeleitä esitelty monta kertaa, mutta käytäntö sen sitten aikanaan osoittaa, miten se lähtee toimimaan. Jännityksellä odotan, mitä siitä tulee. Miten se näkyy työssäsi. Seuraan resursseja, lähtövalmiuksia ja keikkoja koko Pirkanmaan alueella ja tuen operatiivista johtamista. Koen onnistumisen tunteita, kun pystyn auttamaan kollegoita kentällä, ja saamme tehtävän maaliin. Muutaman viime vuoden aikana on tullut paljon uusia naisten varusteita, mutta kaikki pelastuslaitokset eivät hanki niitä. Käytkö palopaikoilla. Oletko viihtynyt työssäsi tilannekeskuksessa. Luottamus rakentuu uusien ihmisten kohdalla aina hitaasti. Parasta työssäni ovat mielenkiintoiset työtehtävät. Tämä työ vaatii rohkeutta ja pelinlukutaitoa. Nykyään osaan myös pitää puoleni. Miten työvuorosi on alkanut. Millaisia työvuoroja teet. Tammikuun loppuun asti työskentelin aluepalomestarina Akaassa, Urjalassa ja Valkeakoskella. Kouluttaminen on minulle myös mieluista puuhaa. Seuraavaksi menen katsomaan, miten automaattisen palohälytyksen keikka Valkeakoskella menee, kehkeytyykö siitä kenties jotain isompaa vai onko kyseessä erheellinen hälytys. Kuntalehti 4 / 2022 49 Enää en katsele huonoa kohtelua. Vastuullani oli kolme paloasemaa ja yhdeksän sopimuspalokuntaa. Esimerkiksi sammutustakin vetoketjua on hankala saada kiinni, kun takki on aika tiukka lantion kohdalta. Pirkanmaa on edelläkävijöitä tilannekeskustoiminnassa. Häirintätapaukset on aina otettu tosissaan, ja olen saanut niihin tukea esimiehiltäni, mutta enää en katsele huonoa kohtelua
Yksi oli MTV3:n Jaakko Loikkasen ohjelma ”Asian ytimessä” 23. Kannattaa seurata hänenkin kotisivujaan. Kiinnostavia näkökulmia löytyy myös katveesta. Suomi tekee nyt historiaa. Sotilaallinen johto sen sijaan on ollut tiukasti Yhdysvaltojen käsissä. Jos katselet hävittäjälentokoneen peräpeilistä, niin NATOhan siinä lukee. Naton pääsihteereinä on toiminut entisiä sosiaalidemokraattisia poliitikkoja, kuten espanjalainen Javier Solana ja nyt norjalainen Jens Stoltenberg. Järjestön virallinen logo on NATO / OTAN. Sen jälkeen voi lukea, mitä mieltä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esihenkilö Saska Saarikoski on Karin analyysista (HS 24.3.). maaliskuuta. 50 Kuntalehti 4/ 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä O piskelijareissaaja ihmetteli 1960-luvulla Länsi-Saksan vuoriin ja kukkuloihin isoilla valkoisilla kirjaimilla kirjoitettua OTAN-sanaa. Merkitys on vain vallalla, suurvaltion eduilla. LÄNTINEN maailma on aina korostanut Naton olevan puolustusliitto, joka ei uhkaa ketään. P.S. VALTAMEDIA tietysti kertoo tauotta sodan päätapahtumista suurella volyymilla. Ja kyllä kannatti. Siististi muotoiltu ilmaisu ”toiset keinot” konkretisoituu Ukrainan sodan teoissa ja kuvissa, Mariupolin järkyttävissä rauniokasoissa ja asuinkerrostalojen luurangoissa. Uusi liittokansleri Olaf Scholz kirjoitti uuden sivun maansa historiaan heti kättelyssä. Kun katselee Venäjän järjestelmällistä tuhoa ja tappamista Ukrainassa, palautuu mieleen Groznyin kaupunkisodan kuvat parinkymmenen vuoden takaa. Mearsheimer toteaa, että aina vuoden 2008 Bukarestin kokouksen jälkeen Venäjän johto on jatkuvasti sanonut, että Ukrainan liittyminen Natoon on eksistentiaalinen uhka, joka pitää ehkäistä. Tänäänkin se on kuranttia asiaa, kannattaa kaivaa netistä. Sillä aikaa kun valtiojohto tekee arviotaan, voi lukea esimerkiksi Antto Vihman kirjan Nostalgia – teoria ja käytäntö. Nato on avainsana Suomi tekee nyt historiaa. KL4_50-53.indd 50 28.3.2022 13.43. Sodasta ei yksilö voi olla kuin yhtä mieltä: se on väärä ja kauhea asia. Tunti parasta katseluaikaa oli uhrattu Suomen tulevan turvallisuuspoliittisen ratkaisun analysointiin. Karin neljän vuoden takaista luentoa Venäjästä ja sen strategisen kulttuurin teoriasta. Itä-Saksa oli Neuvostoliiton etuvartio, Berliini oli jaettu kaupunki. Poimin yhden erilaisen jutun: Kauppalehden nettiversiossa 19. maaliskuuta toimittaja Kari Latvanen oli koonnut jutun Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professorin John J. Mearsheimerin näkemyksistä. Sitä ei voi hyväksyä. Ja nyt yhdistynyt Saksa teki Ukrainan sodan seurauksena historiallisen päätöksen ja päätti ryhtyä jälleen aseistautumaan. Lyhennykset ovat puolustusliiton englanninja ranskankielisistä nimistä. Luotetaan edustukselliseen demokratiaan ja annetaan heille työrauha. Kiinnostavia päivityksiä entisestä asemamaastaan tekee esimerkiksi Suomen Moskovan entinen suurlähettiläs René Nyberg. Amerikkalaisen tutkijan yksioikoinen väite on, että ”lännen arvio Putinista on väärä ja vahingollinen”. Vanhempi sukupolvi muistaa, miten mustavalkotelevisio toi jokaiseen kotiin Tšekkoslovakian miehityksen, Vietnamin sodan ja Lähi-idän loputtomalta tuntuvan tappamisen. Sama kauheus on jatkunut, väreissä. Vladimir Putin oli toisen Tšetšenian sodan alkaessa vuonna 1999 Venäjän pääministeri. Se on ottanut käyttöönsä ulkoja turvallisuuspolitiikan penaalin kaikki kynät, ei vain terävimmät. Seuraavien viikkojen aikana on kansanedustajien vuoro paneutua asiaan. Ja aina voi kaivaa esiin Mauno Koiviston kirjan Venäjän idea vuodelta 2001. Muutaman vuoden kuluttua Saksalla on kokonsa mukaiset asevoimat. Sosiaalisessa mediassa jaettiin ahkerasti yliopisto-opettajan, tiedustelueversti (evp.) Martti J. Ukrainan sota on synnyttänyt mediassa valtavan määrän turvallisuuspoliittista keskustelua, ja on sanottu, että sota romutti kaikki tähän astiset turvallisuusopit. Luvassa on analyyttinen matka populismiin Saksassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Länsi-Saksassa oli vielä siihen aikaan paljon toisen maailmansodan voittaneiden maiden miehitysjoukkoja ja Nato-tukikohtia. Valtamediasta löytyy myös helmiä. No, vastaus oli helppo. Skuuppaajia pitää ymmärtää, mutta nyt pelataan maan turvallisuudella. Kuultavina olivat muun muassa presidentti Sauli Niinistö, puhemies Matti Vanhanen, Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Hanna Smith ja Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg. Mutta sitten kun lukee johtavan sotateoreetikon Carl von Clausewitzin (1780–1831) kirjaa Sodankäynnistä ja kun miettii sen johtavaa lausetta ”sota on politiikan jatkamista toisin keinoin”, avautuu maailma, jossa yksilön kuolemalla ei ole merkitystä. Itä, Venäjä, taas on katsonut Naton olevan turvallisuusuhka, joka vyöryy heidän rajoilleen
Usein tiheästi rakennetulla taajamaalueella tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. Näillä ohjeilla voidaan edesauttaa myös sujuvan liikenteen järjestämistä ja turvallisuutta tielläliikkujien keskuudessa usein melko ahtailla pientaloalueilla talviaikaan. Lunta ei kuitenkaan kannata kasata rakennuksen seinän vierelle, koska se estää rakennuksen luontaisen hengittämisen ja voi edesauttaa erilaisten kosteusvahinkojen syntyä. Lunta ei saa työntää takaisin ajoväylälle. Toki saattaa olla, että naapuri kolaa lumensa suoraankin vierustoverinsa tontille, mutta tällaiset tapaukset lienevät hävyttömyydessään kuitenkin hyvin harvinaisia. Jos lumen varastointi omalla tontilla ei onnistu, kannattaa lumikinoksen kasaamisesta neuvotella naapurin kanssa, mikäli naapurilla on selvästi paremmat mahdollisuudet ja tilat lumen varastointiin tontillaan. Pahimmassa tapauksessa varomaton lumitöiden tekeminen ja lumien kolaaminen väärään paikkaan voi johtaa jopa lain rikkomiseen. Moni pientaloasuja onkin joutunut pähkäilemään kasvavien kinosten keskellä, että minne ylenpalttisen lumimäärän saisi varastoitua sulamaan. Harmitusta niitä tehdessä varmasti aiheuttavat kunnan aura-auton tekemät raskaat vallit tonttiliittymien eteen ja naapurit, jotka katsovat parhaaksi siirtää omat vallinsa tien yli vastapäisen naapurin tonttia vasten olevalle vapaalle alueelle. Pahimmassa tapauksessa varomaton lumitöiden tekeminen ja lumien kolaaminen väärään paikkaan voi johtaa jopa lain rikkomiseen. Lumenkuljetuksessa kalleinta on varmasti rahti, mikäli kuljetuksen joutuu tilaamaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Pääsääntöiset laskutusperusteet ovat kuormatai kuutiokohtainen laskutus, eivätkä ne lähtökohtaisesti ole niin suuri kuluerä kuin kuljetus. LUMEN kolaamisessa ja varastoinnissa paras ratkaisu on se, että varaa lumelle tarvittavan tilan omalta pihamaalta. Suunnitelma on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen lumen tulon alkua. Tämä ei kuitenkaan ole sallittua. Kuva: Kuntaliitto lumien kolaamisesta, mikäli eripuraa uhkaa syntyä. Lumivallin kohdalla ei auta kuin hammasta purren siirtää se turvalliseen ja sallittuun paikkaan, sillä tieliittymän puhtaanapito kuuluu tontin omistajalle tai haltijalle. Naapurin kanssa kannattaa keskustellen pyrkiä löytämään järki ja yhteisymmärrys Miten pientaloasuja tekee lumityöt sääntöjä noudattaen. Tällöin on saattanut yhdelle jos toiselle helppona ratkaisuna tulla mieleen kolata lumet ulos omalta tontilta kunnan taikka naapurin päänvaivaksi. JOKAISEN tontin omistajan tai haltijan velvollisuus on vastata pihaalueensa sekä tontille johtavan kulkutien eli tonttiliittymän lumitöistä. • Joonas Jännäri Lakimies Kuntaliitto KL4_50-53.indd 51 28.3.2022 13.43. Lunta ei toisaalta saa myöskään kolata tien yli toiselle puolelle, sillä kunnan aura-auto siirtää sen siitä helposti takaisin tai jonkun toisen liittymän tukkeeksi seuraavalla kierroksellaan. Kuntalehti 4 / 2022 51 [ Lakiklinikka ] V aikka kevät jo nurkan takaa kurkistaakin, on kulunut talvi ollut jälleen koko valtakunnassa lumirikasta aikaa. Lumen kolaaminen ja kasaaminen toisen tontille rikkoo naapurisopua, mutta se saattaa täyttää lisäksi rikoslaissa rangaistavaksi säädetyn hallinnan loukkauksen tunnusmerkit. On siis syytä kerrata perusperiaate, kipupisteitä ja säännöt. Mikäli lumen varastointiin ajateltu tila omalla tontilla käy pieneksi eikä naapurissa asu laupiasta samarialaista, jonka tontti ja laupeus mahdollistaisivat lumien varastoinnin puolelleen, niin tällöin lumi tulee kuljettaa kunnan tarjoamalle lumenvastaanottopaikalle. Hallinnan loukkauksesta voi saada sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta. Lisäksi kunnat laskuttavat lumentuonnista vaihtelevin laskutusperustein. Tarpeen vaatiessa kuljetustilaus kannattaakin tehdä naapureiden kesken yhdessä ja näin jakaa kustannuksia. Säännöt ovat selvät
Hyppönen toteaa kuitenkin internetin tuoneen ihmiskunnalle enemmän hyvää kuin pahaa. Hyppönen on ollut alalla kolmekymmentä vuotta eli internetin alkuajoista tähän päivään. Nyt on Sinun tilaisuutesi! Haemme KUNNANJOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä nimeää olennaisiksi muutoksiksi aiempaan verrattuna kaksi uutta teknistä vaatimusta, elinkaaren ja vähähiilisyyden. • Kirsi Riipinen KL4_50-53.indd 52 28.3.2022 13.43. Omaat hyvät vuorovaikutusja verkostoitumistaidot ja olet perehtynyt kunnallishallintoon. Ympäristöja ilmastoministeri Emma Karin, vihr., mukaan uudistusta edistetään niiltä osin kuin niihin on suurin yhteisymmärrys. Hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttöja rakennuslain muutokseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksyllä. Näin voi kuvata lyhyesti Suomen kansainvälisesti tunnetuimman tietoturva-asiantuntijan Mikko Hyppösen teosta Internet. 040 591 7405 ja hallituksen puheenjohtajalta Eero Sistonen, puh. Hyppöseltä riittää kerrottavaksi paljon omakohtaisia tapaustutkimuksia, jotka etenevät kuin huippujännittävä dekkari. Tueksesi saat motivoituneen kunnallishallinnon tiimin, viranhaltijat sekä tulevaisuuteen tähtäävän valtuuston. Hiljakkoin Suomessa koettiin palvelunestohyökkäys Nordean pankkipalveluja vastaan ja itärajalla häirittiin gpspaikannuslaitteita. Nyt ympäristöministeriössä valmistellaan vain uutta rakentamislakia sekä alueiden käytön digitaalisuutta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) alkaa esityksen mukaan ylläpitää kansallista päästötietokantaa CO2data.fi, johon kootaan rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa tarvittavat yleisluontoiset hiilijalanjäljen ja hiilikäden tiedot. 040 757 1812. Avainteos internetin tietoturvasta VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa Saatko orkesterin soittamaan samassa tahdissa, pysytkö ladulla pystyssä tai onko järviluonto lähellä sydäntäsi. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Ministeriön esityksessä ovat mukana myös selvitykset purkumateriaalija rakennusjäteselvityksistä. Kirjassa selvitetään muun muassa, mitä ovat kyberaseet ja miten valtiot, etenkin Kiina, Pohjois-Korea ja Venäjä ovat kunnostautuneet valtiollisten haittaohjelmien kirjoittajina. Hän muistuttaa, että jo yli 40 prosenttia parisuhteistakin alkaa netin kautta. • Merja Ojansivu Mikko Hyppönen, Internet. Hyppönen kommentoi televisiossa, kun tuhoisa tietokonevirus leviää, tapahtuu kyberhyökkäys tai Vastaamon tietomurron kaltainen suuren luokan nettirikos. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Edellytämme hakijalta virkaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa. 52 Kuntalehti 4 / 2022 [ Kirja ] TIIVIISSÄ ja selkeässä muodossa kaikki se, mitä jokaisen tulisi tietää internetin tietoturvasta. Rantasalmi – Pieni kylä, suuri sydän Lisätietoja www.rantasalmi.fi/kuulutukset sekä valtuuston puheenjohtajalta Juho Tiainen puh. Tänä aikana netin uhkakuvat ovat saaneet globaalit mittasuhteet. Historian kuuluisin ja yksi tärkeimmistä haittaohjelmista on Stuxnet. Rikollisten jäljittäminen internetissä vaatii sinnikästä salapoliisityötä ja vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä verkossa jäljet on helppo peittää. Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen ja lyhyt noin minuutin kestoinen esittelyvideo tulee toimittaa 19.4.2022 klo 16.00 mennessä www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/kunnanjohtaja-422373 Rantasalmella 7.3.2022 Rantasalmen kunta Kunnanhallitus Nyt valmistellaan rakentamislakia MAANKÄYTTÖja rakennuslain uudistus etenee palasina. Se leviää USB-tikulla ja sen avulla Yhdysvallat kykeni sabotoimaan uraanin rikastamista iranilaisessa ydinlaitoksessa. F-Securen tutkimusjohtaja Hyppönen poninhäntineen on tuttu näky uutisista. Yksi keskeinen tavoite on sujuvoittaa rakentamista. Ne ovat tyypillisiä kybersodankäynnin temppuja ja esimerkkejä internetin haavoittuvuudesta. Luonnos kaavoitusja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli loppuvuodesta lausuntokierroksella, jonka aikana se keräsi lähes 550 lausuntoa, joista suuri osa oli kriittisiä. Laki tulisi voimaan vuoden 2024 alusta. Ministerin mukaan lausunnot on käyty läpi toiveet huomioon ottaen. Kirja paljastaa, että kaikkein kovin osaaminen haittaohjelmien alalla löytyy Yhdysvalloista ja Israelista. WSOY 2021. Tuleva kunnanjohtajamme on halukas näyttämään kyntensä niin kuntakentän elinvoimaisuuden kuin vetovoimaisuuden edistämisessä, kustannustehokkaan kuntatalouden sekä toiminnan innovatiivisen kehittämisen parissa
VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KL4_50-53.indd 53 28.3.2022 13.43
Taina Pieski 1967: Syntyi Helsingissä 1986: Ylioppilas Kallion ilmaisutaidon lukiosta 1993: Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 1993: Työskenteli viestintäkonsulttina vuosina 1993–1996 1996: The Body Shopin viestintäpäälliköksi 1998: Viestintäpäälliköksi ympäristöministeriöön 2007: Viestintäpäälliköksi sosiaalija terveysministeriöön 2008: Liikenneja viestintäministeriöön eri johtotehtäviin, ensin viestintäjohtajaksi, vuodesta 2017 strategiajohtajaksi ja vuodesta 2019 kansainvälisten asioiden yksikön johtajaksi 2022: Aloitti 1.3. • Jorma Ylönen Kuva: Minna Saastamoinen KL4_54-55.indd 54 28.3.2022 13.33. Tarjoamme lapsiperheille monella tapaa ihanteellisen kasvuympäristön, ja julkiset ja yksityiset investoinnit kouluihin ja matkailuun tukevat kunnan elinvoimaa, hän sanoo. Pieski uskoo vahvasti Utsjoen toipumiseen. Pieski on työskennellyt pitkään erilaisissa johtotehtävissä kolmessa ministeriössä. Viimeiset pari vuotta ovat olleet Utsjoelle vaikeita. Lisäksi hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Valle, kesk., on utsjokelainen. Olen opiskellut kieltä aikuisiällä, ja saamen kielen taitoni on auttava. Pieski sanoo itse lukeutuvansa kielensä menettäneeseen saamelaissukupolveen. Uskon pystyväni nyt kohentamaan kielitaitoani, sillä Utsjoella saamen kieli on elävää arkea ja läsnä kaikkialla. Hän uskoo, että digitalisaatio lisää etätyö-, palveluja koulutusmahdollisuuksia. Isäni on täältä lähtöisin ja isäni kotikylä Dalvadas on ollut toinen kotini läpi elämän, Pieski kertoo. Kypsyttelin ajatusta jo jonkin aikaa mielessäni, kun tiesin, että Vuokko Tieva-Niittyvuopio on eläköitymässä näihin aikoihin. Lapsuudenkodissani ei puhuttu saamea. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 4 / 2022 U tsjoen kunnanjohtajana maaliskuun alussa aloittanut Taina Pieski on syntynyt ja varttunut Helsingissä, mutta hänen siteensä Saamenmaalle ovat vahvat. Kansainvälinen matkailu pysähtyi ja rajakauppa tyrehtyi koronarajoitusten, rajasulkujen ja Tenojoen lohestuskiellon takia, ja Utsjoki hakeutui keväällä 2021 äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. SAAMEN KIELESTÄ ELINVOIMAA Taina Pieskin mukaan utsjokelaisten on tärkeää vaikuttaa aktiivisesti soteuudistuksen toimeenpanossa, jotta lähipalvelut ja saamenkieliset palvelut säilyvät. Lapin aluevaaleissa kävi utsjokelaisittain hyvin, sillä valtuustoon meni kaksi kuntalaista: Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kesk., ja Anni Ahlakorpi, vas. Saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena ja näkyvänä pitäminen on kunnan keskeinen elinvoimatekijä tulevaisuudessakin, Pieski sanoo. [ Kuka. Jo nyt on nähtävissä, että rakennemuutoksen tukitoimien avulla on syntynyt paljon uusia kehittämisideoita. Utsjoen kunnanjohtajana vaisuus rakentuu monien elinkeinojen varaan ja elinkeinojen hyvään rinnakkaiseloon. Päätin hakea, sillä halusin olla mukana kehittämässä minulle tärkeän kunnan ja sen kuntalaisten hyvinvointia. Puolet sukulaisistani asuu Utsjoella. ELINKEINOJEN YHTEISTYÖTÄ Taina Pieskin visiossa Utsjoen tuleSuvun juurille Saamenmaahan Taina Pieski uskoo vahvasti Utsjoen toipumiseen. Viimeksi hän toimi kansainvälisten asioiden yksikön johtajana liikenneja viestintäministeriössä. Hakeminen Utsjoen kunnanjohtajaksi ei ollut hänelle hetken päähänpisto
(03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. studiolinjat.fi Tavoita yleisösi videolla Mutkattomat videopalvelut avaimet käteen -periaatteella Suvun juurille Saamenmaahan Kunnanjohtajan haku on käynnissä Kuntarekry.fi työavain 425907 Tule kanssamme samoille laduille! KL4_54-55.indd 55 28.3.2022 13.33. Kuntalehti 4 / 2022 55 [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p
Väyrynen vastasi myöntävästi ja tuli valituksi valtuustoon. Kuntapolitiikkaan hän lähti vuoden 2008 kuntavaalien alla. Noin 10 000 asukkaan Muurame sijaitsee Jyväskylän kupeessa, Päijänteen ja Muuratjärven välisellä kannaksella. Muuramessa pistetään paraikaa uusiksi kuntastrategiaa ja luontoarvot saavat siinä aiempaa enemmän jalansijaa, Väyrynen sanoo. 56 Kuntalehti 4 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. Riihivuoressa taas toimii laskettelukeskus kunnan mailla, ja vuonna 2020 Muuramen kunta vuokrasi Riihivuori-teatterin kymmeneksi vuodeksi Uudelle Iloiselle Teatterille. Puolentoista kilometrin matkalle mahtuu sekä kuohuva koski että suvanto-osuus. KL4_56-57.indd 56 28.3.2022 13.28. Täällä otettiin viime talvena tyttäreni rippikuvat, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ville Väyrynen, kok., joka oli kuntavaalien ääniharava Muuramessa ja aluevaalien kärkinimi koko Keski-Suomessa. Muuratharju on maisemallisesti upea ja mitä parhain kuntoilumaasto hiihtoon ja juoksuun. Vuodesta 2017 Väyrynen on ollut taas päättämässä Muuramen asioista. Kahden mandaatin kirurgi Aluevaltuustoilla on tuhannen taalan paikka katsoa sote-palveluita kokonaisuutena, sanoo Ville Väyrynen. V esi virtaa vuolaasti Muuramen keskustaa halkovassa Muuramenjoessa. Päätös syntyi naapurin rouvan 40-vuotispäivillä. Seuraavissa kuntavaaleissa hän ei asettunut ehdolle työkiireidensä vuoksi. PÄÄTÖS PIKKUTUNNEILLA Väyrynen työskentelee kirurgina Keski-Suomen keskussairaalassa. Me ei olla täällä ehkä itsekään ihan tajuttu, että joki ja luontopolku tulevat aivan keskustaan ja että Muuratharju ja Riihivuori ovat kävelymatkan päässä. Siellä toinen naapurin rouva, joka on kokoomusaktiivi, kysyi aamuyöllä joskus kolmen aikaan boolimaljan ääressä, haluaisinko lähteä kuntavaaliehdokkaaksi
KUSTANNUSTEHOKAS SOTE Keski-Suomen aluevaltuusto järjestäytyi maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Jos on poliittisesti harrastunut kirurgi, niin ei tuollaisia vaaleja voi väliinkään jättää. Lisäksi menestystä on tullut STT:n lukiovertailussa. Toki ajattelin, että pääsen läpi, mutta että olisin kokoomuksen listan ykkönen saati maakunnan ykkönen, sitä en olisi uskonut. Kokoomus oli Väyryselle silti ainoa vaihtoehto. Ihan ensimmäiseksi Väyrynen kuitenkin investoisi kotikuntansa liikenneyhteyksiin ja tieverkostoon. Väyrynen sanoo olevansa vahva julkisen terveydenhuollon kannattaja. Siellä kiireettömäänkin hoitoon pääsee nopeasti. Eikä Väyrynen pistäisi pahakseen, jos Keski-Suomessa tulevaisuudessa olisi toimiva paikallisjunaverkosto ja Muuramessa oma seisake. TUPLAJÄTTIPOTTI Kuntavaalipäivänä Väyrynen palasi poikansa kanssa Tanskasta. Tammikuussa oli tiedossa seuraava koitos. Ikärakenteeltaan Muurame on Keski-Suomen nuorekkain kunta. ] Soteasioissa leimaudun jopa vasemmalle. Siskoni soitti, että olet saanut yli 200 ennakkoääntä. Meillä on maakunnan kärkilukio, Väyrynen toteaa. Kokoomuksessa saan esittää omia ajatuksiani, kunhan teen sen perustellusti. Meidän pitää löytää keinot tuottaa keskisuomalaisille kustannustehokkaat palvelut niin, että ne ovat kaikkien saatavilla, Väyrynen kiteyttää. Se oli yllätys. He olivat olleet katsomassa jalkapallon EM-kisojen Tanska–Suomi-peliä, jossa tanskalaispelaaja Christian Eriksenin sydän pysähtyi. Se on rakennettu vuosikymmenten aikana niin vahvaksi, että olisi hirveä virhe lähteä muuttamaan sen perusrakennetta. Väyrysen lopullinen äänimäärä oli 367. Tykkään siitä, että kaikkeen suhtaudutaan realistisesti ja rationaalisesti. Päätin jo varhaisessa vaiheessa, että lähden aluevaaliehdokkaaksi. Aluevaaleissa Väyrynen pesi kaksi entistä ja kolme nykyistä kansanedustajaa. Hänestä mallia voisi ottaa Muuramesta. Samalla kellonlyömällä, kun koneemme laskeutui Helsinkiin, tulivat ennakkoäänet. Olemme kolmen Suomen nopeimmin ikääntyvän kunnan joukossa. Hän keräsi 2 956 ääntä ja oli selkeä ääniharava yli 1 100 äänen erolla seuraavaan. Verotukseen ja yrittäjyyteen liittyen minulla on oikeistolaisia arvoja, mutta sote-asioissa leimaudun jopa vasemmalle. Se on pitkään ollut lapsiperheiden suosiossa, mutta nyt sinne muuttaa myös eläkeläisiä, Väyrynen kertoo. Kevyenliikenteen väylä Jyväskylään puuttuu, ja julkiset liikenneyhteydet Muuramen sisällä ja täältä Jyväskylään eivät ole sillä tasolla kuin haluaisimme. Taloudellisesti hyvinvoivan kunnan haasteet ovat väestötieteellisiä. Ville Väyrynen Syntynyt: Lapinlahdella vuonna 1975 Kotikunta: Muurame Koulutus: Erikoislääkäri Ammatti: Gastrokirurgi Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Muuramen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Keski-Suomen aluehallituksen varapuheenjohtaja, Muuramen kokoomuksen puheenjohtaja, Keski-Suomen kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja jalkapalloseura JJK:n hallituksen jäsen Harrastukset: Matkailu ja kuntoilu Hyvää Muuramessa + Erinomainen lukiokoulutus + Monipuolinen luonto + Yrittäjäystävällisyys Kehitettävää Muuramessa Liikenneyhteydet ja tieverkosto Eläkeläisten kasvavat palveluntarpeet Keski-ikäisten pitäminen paikkakunnalla Minulla ei ole syvän poliittista aatetta. Sanoin, että ei pidä paikkaansa. LIIKENNEYHTEYDET KUNTOON Muuramessa talous on terveellä pohjalla. Se tuo palvelurakenteeseen haasteita, jotka pitää osata ennakoida myös investointitasolla. Virat ovat olleet aina täynnä, ja kustannustehokkuudessa Muurame on ollut manner-Suomen kärkeä vuodesta toiseen. Vuoden 2020 tilinpäätös oli 5,5 miljoonaa plussalla, ja työttömyysprosenttikin on maakunnan matalin, 8,3. Pitkäaikainen virkamiesjohto on tehnyt hyvää työtä. Vuonna 2020 Muuramen sosiaalija terveystoimen nettokustannukset olivat manner-Suomen matalimmat, 2 499 euroa asukasta kohti, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Kuntalehti 4 / 2022 57 [ Kuka. Väyrysen mukaan strategiatyö paljasti, että kunnasta kaikkoavat 45–55-vuotiaat. Muurame sijoittuu toistuvasti kärkipäähän myös yrittäjäystävällisyydessä, Väyrynen sanoo ja viittaa Yrittäjien Kuntabarometriin. Haluamme löytää vastauksen siihen, miten pitää tämä ikäluokka paikkakunnalla. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Petteri Kivimäki Kahden mandaatin kirurgi KL4_56-57.indd 57 28.3.2022 13.28. Se oli lähes sata ääntä enemmän kuin toiseksi sijoittuneella. Muuramen lukio ylsi viime vuonna sijalle 20 suurten lukioiden sarjassa
Tapahtuman järjestävät – kestävää tulevaisuutta rakentamassa. Kunnissa tuskaillaan energiahintojen huimaa nousua. Juuri nyt oikean tiedon tarve on suuri. KL4_58-59.indd 58 28.3.2022 13.38. Selvitämme millaisia loikkia on tehty. 2022 Kuntamarkkinat kokoaa kahden vuoden tauon jälkeen Kuntatalolle kuntien hyvän arjen mahdollistajia – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja palveluiden toteuttajia – yhteiseen foorumiin vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan ajankohtaista tietoa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. KUNTALEHDEN toukokuun numeron teemana on hankinnat ja digi. Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. 15.9. Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Kuntatalolla Kuva: Kai Tirkkonen Kunta-ala elää voimakkaan muutoksen aikaa. Varaa jo nyt päivämäärät kalenteristasi. Kuntalehti on yksi niistä yhdistävistä. Ilmoittautuminen aukeaa ja ohjelma julkaistaan toukokuussa. Soten suuri siirto -sarjassa kerromme, miten soten ICT-järjestelmät toimivat. Korona-aikana kunnat ovat viimeistään tehneet digiloikan. [ Seuraava numero ] Teema: Hankinnat ja digi • Ilmestyy 4.5. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Kuntien lämpölaitoksilla on monenlaisia ratkaisuja ongelmaan. Soten suuri siirto koskettaa meitä kaikkia. Hyvän elämän kunnat 14. Soten suuri siirto -artikkeleissa Kuntalehti taustoittaa ja uutisoi hyvinvointialueiden rakentumisesta ja siitä, kuinka kunnat pärjäävät muutoksessa. Esimerkiksi Haapajärvellä poltetaan myös sahanpurua
Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Kunta-ala elää voimakkaan muutoksen aikaa. KL4_58-59.indd 59 28.3.2022 13.38. Soten suuri siirto -artikkeleissa Kuntalehti taustoittaa ja uutisoi hyvinvointialueiden rakentumisesta ja siitä, kuinka kunnat pärjäävät muutoksessa. Kuntalehti on yksi niistä yhdistävistä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Soten suuri siirto koskettaa meitä kaikkia. Juuri nyt oikean tiedon tarve on suuri
PALVELUKSESSANNE SUOMALAISEN JULKISHALLINNON HUIPPUASIANTUNTIJA WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄT KL4_60.indd 60 28.3.2022 13.27. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä