Kuntalehti 4/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Sami Borg: Puolueiden kannatusmuutokset näkyivät keskuskaupungeissa OULU NOUSEE TAAS Arvotalot ränsistyvät restauroijien puutteessa Kyberiskusta koitui Säkylälle isot vahingot Kunnantaloille haetaan elämää – vaikka museoina Seppo Määtän tavoite: KL4_1.indd 1 6.4.2023 13.40. 4 I 2023 I 19.4
Helppokäyttöisellä työkalulla asukkaiden on kätevä kutsua naapurit yhteisiin tapahtumiin – oli kyseessä sitten yhteislenkki lähipoluilla tai vaikkapa peli-ilta asukkaiden yhteisessä olohuoneessa. Yhteisöllisten asumismuotojen yleistyminen nostaa esiin 2020-luvun kaupunkilaisen tarpeet paitsi asumisen, myös palveluekosysteemin rakentamisen osalta. Yhtä helppoa on tapahtumiin ilmoittautuminen portaalissa. ”Urbaani asuminen on laajentumassa asunnosta kortteliin yhteiskäyttötiloineen, resursseineen ja palveluineen, joiden sujuvan käytön mahdollistaa digitaalinen alusta. Kotikatu365-aulapalvelu neuvoo tarvittaessa henkilökohtaisesti palveluportaalin käytössä, jotta kaikki asukkaat digitaidoista riippumatta pääsevät hyödyntämään palveluja. Kotikatu365-operaattorin tarjoama palveluportaali yhdistää asukkaat ja palveluntarjoajat. Parhaimmillaan asuinalueen oma digitaalinen alusta tuo arjen palvelut kotiovelle ja tukee naapurustoa yhteisöllisyyden ylläpitämisessä – kuten asukkaiden digiportaali toimii Kotikatu365-asuinja palvelukorttelissa. Kotikatu365-korttelien asukkaita varten kehittämämme digitaalinen palveluportaali kokoaa yhteen yhteisöllisen kaupunkiasumisen elementit. Sen kautta asukkaat voivat tilata arjen ja hyvinvoinnin palveluita sekä varata tiettyjä korttelin yhteistiloja ja yhteiskäyttövälineitä omaan käyttöönsä. Yhtiö on kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konseptillaan modernin yhteisöllisen asumisen edelläkävijä Suomessa. Portaalin monipuoliset toiminnot helpottavat eri-ikäisten asukkaiden jokapäiväistä elämää ja edesauttavat korttelin sisäistä viestintää”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. PALVELUPORTAALI KL4_2-5.indd 2 6.4.2023 13.40. Tästä on jo hyvää käytännön kokemusta Kotikatu365 Lipporannassa, missä asukkaat järjestivät viime vuonna portaalin avulla peräti 400 yhteistä tilaisuutta”, Ronkainen summaa. Asukkaat luovat yhteiset tapahtumat helposti digisti ”Digiportaalilla on myös iso merkitys aidon yhteisöllisyyden luomisessa asuinalueelle. Portaalin avulla hoituu myös tiedottaminen korttelin asukkaille, samoin yhteydenpito asukkaan ja palveluoperaattorin välillä sekä asukkaiden kesken. Palveluportaali on arvokas yhteisöllisyyden ja palveluiden lähde korttelin asukkaille. Palvelut halutaan helposti ja läheltä, mielellään muutaman klikkauksen päästä. ILMOITUS DIGIPORTAALI ON URBAANIN KYLÄYHTEISÖN MONIPUOLINEN TYÖKALU Kotikatu365 Lipporannan korttelin palveluportaalissa oli 200.000 käyntiä/400 asukasta vuonna 2022
050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. PALVELUPORTAALI J uuri käydyt eduskuntavaalit olivat ensimmäiset, jossa monilla ehdokkailla oli luottamustehtäviä kunnanvaltuustossa, hyvinvointialueensa aluevaltuustossa ja eduskunnassa. Tästä on jo hyvää käytännön kokemusta Kotikatu365 Lipporannassa, missä asukkaat järjestivät viime vuonna portaalin avulla peräti 400 yhteistä tilaisuutta”, Ronkainen summaa. Kolmoismandaatti ei ole ongelmaton JÄÄVIYSASIAT saattavat nousta kolmoismandaatissa esille, joskin kuntatason käytännön asioiden päättämisellä ja valtakunnallisella lainlaadinnalla on omat pilttuunsa. Molemmat olivat sitä mieltä, että laaja-alainen osallistuminen yhteiskunnallisiin luottamustoimiin tuo myös laaja-alaista näkemystä niin paikalliselle kuin valtakunnallisellekin tasolle. Ammattipoliitikoilla on oma tiiminsä tukemassa työn tekemistä, mutta vastuuta ja valtaa ei voi delegoida. Kuntalehti 4 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kotikatu365-aulapalvelu neuvoo tarvittaessa henkilökohtaisesti palveluportaalin käytössä, jotta kaikki asukkaat digitaidoista riippumatta pääsevät hyödyntämään palveluja. Palveluportaali on arvokas yhteisöllisyyden ja palveluiden lähde korttelin asukkaille. Kotikatu365-korttelien asukkaita varten kehittämämme digitaalinen palveluportaali kokoaa yhteen yhteisöllisen kaupunkiasumisen elementit. Portaalin avulla hoituu myös tiedottaminen korttelin asukkaille, samoin yhteydenpito asukkaan ja palveluoperaattorin välillä sekä asukkaiden kesken. ”Urbaani asuminen on laajentumassa asunnosta kortteliin yhteiskäyttötiloineen, resursseineen ja palveluineen, joiden sujuvan käytön mahdollistaa digitaalinen alusta. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kolmoismandaatti nostaa esille muutamia mahdollisia ongelmia. Mäkisalo-Ropponen koki kuitenkin olonsa ristiriitaiseksi, kun hän aluevaltuustopestinsä aluksi istui niin Joensuun kaupunginvaltuuston kuin myös Pohjois-Karjalan aluevaltuustonkin puheenjohtajana. Luottamustoimet vaativat paneutumista ja perehtyneisyyttä. Kotikatu365-operaattorin tarjoama palveluportaali yhdistää asukkaat ja palveluntarjoajat. Risikko oli ehdolla ja myös meni läpi. Palvelut halutaan helposti ja läheltä, mielellään muutaman klikkauksen päästä. Mäkisalo-Ropponen kertoi pärjänneensä kolmoisroolissaan, mutta ei asettunut enää ehdolle eduskuntaan tänä keväänä. Käytännössä monen toimen yhtäaikainen hoitaminen vaatii valtavasti aikaa ja junailua, jolloin herää tietysti huoli, kuinka vastuullisesti kaikki päätökset tehdään. yhden pallin kansanedustajaa, saati sitten triplavaikuttajaa. Nyt eduskunnassa istuu 111 kolmen hatun edustajaa. Yhtiö on kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konseptillaan modernin yhteisöllisen asumisen edelläkävijä Suomessa. Suuri työmäärä kuormittaa jo ns. Sen sijaan aluehallinnon astuessa mukaan kuvioon valtionhallinnon ja kuntatason välisessä rajankäynnissä tarvitaan selkeää ohjeistusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä, jotta ongelmilta vältytään. • Ammattipoliitikoilla on oma tiiminsä tukemassa työn tekemistä, mutta vastuuta ja valtaa ei voi delegoida. Muun muassa osaoptimoinnissa kuntien ja hyvinvointialueiden edut törmäsivät. Sen kautta asukkaat voivat tilata arjen ja hyvinvoinnin palveluita sekä varata tiettyjä korttelin yhteistiloja ja yhteiskäyttövälineitä omaan käyttöönsä. Kun tiimi selvittää valtuutetun asioita, valmistelee ja hoitaa, kuka lopulta valtaa käyttää. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Yhteisöllisten asumismuotojen yleistyminen nostaa esiin 2020-luvun kaupunkilaisen tarpeet paitsi asumisen, myös palveluekosysteemin rakentamisen osalta. Lisäksi asialla on inhimillinen puolensa. Mäkisalo-Ropponen luopui tämän vuoden alussa kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta. Aluevaltuustoihin valittiin vuoden takaisissa vaaleissa 103 sellaista edustajaa, jotka istuivat aluevaltuuston lisäksi eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa. ILMOITUS DIGIPORTAALI ON URBAANIN KYLÄYHTEISÖN MONIPUOLINEN TYÖKALU Kotikatu365 Lipporannan korttelin palveluportaalissa oli 200.000 käyntiä/400 asukasta vuonna 2022. Parhaimmillaan asuinalueen oma digitaalinen alusta tuo arjen palvelut kotiovelle ja tukee naapurustoa yhteisöllisyyden ylläpitämisessä – kuten asukkaiden digiportaali toimii Kotikatu365-asuinja palvelukorttelissa. Tämä voi näkyä henkisenä ja fyysisenä uupumisena. Portaalin monipuoliset toiminnot helpottavat eri-ikäisten asukkaiden jokapäiväistä elämää ja edesauttavat korttelin sisäistä viestintää”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Asukkaat luovat yhteiset tapahtumat helposti digisti ”Digiportaalilla on myös iso merkitys aidon yhteisöllisyyden luomisessa asuinalueelle. Risikko kertoi artikkelissa hoitavansa kyllä kolmoisroolinsa, mutta tekevänsä valtavasti töitä, ”eikä vapaa-aikaa todellakaan jää”. Yhtä helppoa on tapahtumiin ilmoittautuminen portaalissa. KUNTALEHDEN edellisessä numerossa 3/2023 Merja Mäkisalo-Ropponen, sd., ja Paula Risikko, kok., kertoivat kokemuksiaan kolmella pallilla istumisesta. KL4_2-5.indd 3 6.4.2023 13.40. Helppokäyttöisellä työkalulla asukkaiden on kätevä kutsua naapurit yhteisiin tapahtumiin – oli kyseessä sitten yhteislenkki lähipoluilla tai vaikkapa peli-ilta asukkaiden yhteisessä olohuoneessa
42 Kuva: Kai Tirkkonen Kuva: Laura Oja Seppo Määttä: Suomi ja Oulu muuttuvat vääjäämättä monikulttuurisiksi. Kaarina Ekholm: Rakennuksen eteen tehtiin huolellisesti suunnitellun ammattityön lisäksi paljon talkoita. 6 [ Sisältö 4/2023 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. ] 59 Vaalijohtaja haluaa hallituksen ratkovan vaalijärjestelmän ongelmia [ Lakiklinikka ] 60 Rakentamisen digipykälät ovat vasta alkua [ Työ ja tekijä ] 62 Katse tulevaisuudessa [ Luottamuksella ] 64 Rakenteet rauhaan [ Seuraava numero ] 66 Teemat: Energia ja ympäristö • Joensuun kaupunginjohtajahakuun eksyi mukaan valehakijoita – teko voi olla rikos • ”Valtio ei arvosta kuntien demokraattista päätöksentekoa” – Valtion ja kuntien välisissä suhteissa on paljon kipukohtia, paljastaa selvitys KL4_2-5.indd 4 6.4.2023 13.40. 17 Kirja: Uutta kuntaa etsimässä, Tape [ Teemat: Digi ja rakentaminen ] 18 Hyvästi kunnantalo! 24 Taistelu tietoverkossa 30 Kunnan olohuone 36 Restauroijia tarvitaan 42 Koulun pelastaminen vahvisti kylähenkeä 48 Kunnat jäävät kakkosiksi 53 10 kysymystä hyvinvointialueiden digihankinnoista 54 Rakentamislaissa tulkinnan tarvetta [ Kunnan töissä ] 56 Norjalaishanke vie työaikaa [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Politiikan ydin on sopiminen [ Pystytkö puhumaan. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Maineenpalauttaja [ Eduskuntavaalit 2023 ] 12 Analyysi: Suomi jakaantui kolmeen [ Kolumni ] 15 Sami Borg: Puolueiden kannatusmuutokset näkyivät keskuskaupungeissa 16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. [ Kansi ] Kai Tirkkonen kuvasi Oulun kaupunginjohtajana aloittaneen Seppo Määtän Oulussa
24 s. • Salassa pidettävät asiat eivät saa olla liian salaisia • Raportti: Järjestöt haluavat vastuuta mielenterveysstrategian toteutuksesta – ”Valtionavustukset on suunnattu pääosin kuntien ja hyvinvointialueiden työhön” KL4_2-5.indd 5 6.4.2023 13.40. Johanna Posti: Vanhat ikkunat on tehty hyvästä puusta, joten niistä on mukava tehdä uudenveroisia. Kuntalehti 6 / 2019 5 s. 36 Kuva: Kaisa Sirén Kuva: Jussi Partanen Teijo Mäenpää: Kyberhyökkäys on ollut vuosia kunnan riskiarvioissa yhtenä mahdollisuutena, koska täällä sijaitsee iso varuskunta
6 Kuntalehti 4 / 2023 MAINEEN PALAUTTAJA Kasvavaa työvoimapulaa ei Oulun kaupunginjohtajana aloittaneen Seppo Määtän mukaan ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa. KL4_6-11.indd 6 6.4.2023 13.44
Kaikki on lopulta kiinni meidän omasta asenteestamme, Määttä sanoo. Kuntalehti 4 / 2023 7 . Siihen tarvitaan rakentavaa yhteishenkeä, kuuluisaa Oulupuoluetta ja osaavaa henkilöstöä. KL4_6-11.indd 7 6.4.2023 13.44. [ Hän ] MAINEEN PALAUTTAJA Oulun uusi kaupunginjohtaja Seppo Määttä haluaa palauttaa Oululle 1990-luvun näkyvyyden ja hyvän maineen
Lisäksi meneillään on useita Vaikka olen nyt kaupunginjohtajan roolissa, se ei tee minusta parempaa ihmistä. Eihän Oulun kasvu ole jäänyt meiltä huomaamatta, sillä olemme vaimoni ja perheeni kanssa käyneet täällä säännöllisesti. Kodin perintönä Seppo Määttä sanoo omaksuneensa humaanit ja suvaitsevaiset arvot. Rakennushankkeiden luettelo ei asuntoihin lopu. Valinta oli äärimmäisen tiukka. Määttä katselee kiinnostuneena, kun uutta kerrostaloa rakennetaan kaupunkia halkovan pääradan itäpuolella Lintulammentiellä. Vastaantulijoiden tervehtiminenkin kauO punginjohtajalta näyttää luonnistuvan vaivattomasti. Edellinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala hävisi valtuuston äänestyksessä Määtälle vain yhdellä äänellä. Vaikka olen nyt kaupunginjohtajan roolissa, se ei tee minusta parempaa ihmistä. Määttä muistuttaa, että päiväkoteja ja kouluja Oulussa rakennetaan tänä vuonna ennätysmäärä. Määttä aloitti kaupunginjohtajan viransijaisena helmikuussa, mutta virallisesti kuusivuotinen pesti alkoi aprillipäivänä. Siellä Oulun johto on nyt evakossa, sillä vuodelta 1886 peräisin olevassa kaupungintalossa on menossa liki 20 miljoonaa euroa maksava perusparannusremontti. Vastauksista tehdään yhteenveto vielä tänä keväänä. Jokaista ihmistä pitää kunnioittaa huolimatta hänen poliittisesta ja uskonnollisesta vakaumuksestaan. Oulu on kaupunginjohtajan mukaan kasvanut valtavasti niinä 35 vuotena, kun hän on asunut vaimonsa ja lastensa kanssa muualla. Olen kernaasti joukkuepelaaja, koska uskon siihen, että porukalla saamme enemmän aikaan. Millainen johtaja ”Pohjolan piilaaksoon” nyt saatiin. Siellä kollegat tervehtivät joka aamu minua nimeltäni. KL4_6-11.indd 8 6.4.2023 13.44. Viime vuonna valmistui noin 2 000 uutta asuntoa. Se kestää vielä noin vuoden. Kaikkien tervehtimisen hän oppi, kun hän oli töissä Pohjoismaiden ministerineuvostossa Kööpenhaminassa pääsihteeri Pär Stenbäckin alaisuudessa 1990-luvulla. Sujuvasanainen Määttä vaikuttaa helposti lähestyttävältä, ja hän tuntuu olevan aidosti kiinnostunut muiden tekemisistä. Meidän vanhempamme ja sukulaisemme asuvat edelleen Oulussa, hän kertoo. Kasvavaa työvoimapulaa ei Määtän mukaan ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa. Siinä asukkailta kysytään Seppo Määtän äänellä, saako asukas äänensä kuuluviin Oulussa. Tällainen pieni teko ei maksa mitään. Toisista välittämisen kulttuurin Määttä soisi yleistyvän Oulussakin. [ Hän ] 8 Kuntalehti 4 / 2023 Oulun johdossa aloittaneen Seppo Määtän liikkeitä ja sanomisia seurataan nyt erityisellä mielenkiinnolla. Lähistöllä on ruosteenvärinen kaupungin ympäristötalo, joka hohtaa iltapäivän auringossa. Oulussa on jo ehditty toteuttaa automaattinen puhelinkysely parille tuhannelle asukkaalle puhelurobotiikan avulla. Takana näkyy nostokurkia ja muita kerrostalotyömaita. Olen ottanut tavaksi tervehtiä kadulla ja työpaikalla vastaan tulevia. Tämä korostuu entisestään, sillä Suomi ja Oulu muuttuvat vääjäämättä monikulttuurisiksi, hän painottaa. OULUN VALTAVA KASVU Oulussa on viime vuosina ollut meneillään melkoinen rakennusbuumi
Seppo Määttä mieltää itsensä oululaiseksi. Nuoruusvuodet hänellä kuluivat pelatessa jalkapalloa OTP:ssä (Oulun Työväen Palloilijat), jossa hänen isänsä toimi lasten ja nuorten joukkueissa huoltajana. Hinttaan Määtän perhe muutti Ranualta, kun Seppo oli vain kolmen kuukauden ikäinen. Nokia rakentaa puolestaan nelostien varteen, lähelle Linnanmaan yliopistokampusta uutta 55 000 neliön eli noin viiden marketin kokoista 5g-älykampusta 200 miljoonalla eurolla. Ensimmäinen kartonkikone on jo tuotannossa. yritysten rakennushankkeita, kuten Stora Enson Oulun-tehtaan toisen paperiyksikön muuttaminen kartonkitehtaaksi liki miljardilla eurolla. Sinne siirtyy digiosaaminen, kännykän tukiasemien suunnittelu ja valmistus Oulun Ruskosta, jossa Nokia on ollut jo 40 vuotta. Oulujoen pohjoispuolella sijaitseva Hiukkavaara on yksi suurimmista Oulun lähiöistä. Nokia työllistää Oulussa nyt noin 2 800 työntekijää. Heillä on kaksi australialaisrotuista koiraa (Australian Cobberdog), jotka panevat liikkumaan. Jalkapallo seurasi mukana, kun Määttä pääsi opiskelemaan hallintotieteitä Tampereen Oulun kaupungin johto on evakossa ympäristötalossa, sillä kaupungintalossa on meneillään suuri remontti. Hiukkavaarasta pari kilometriä kaupunkiin päin on nimittäin Hintan kaupunginosa. Oulujoen pohjoispuoli on muutoinkin Määtän sielunmaisemaa Oulussa. Sittemmin varuskunta on lakkautettu ja sen joukot on siirretty Kainuun Prikaatiin Kajaaniin. Se voisi olla mukava paikka asua, sillä lähistöllä on hyviä ulkoilureittejä. Hän kävi koulua Hintan lähellä Laanilassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta. Kuntalehti 4 / 2023 9 . Se oli sankkaa metsää ja Pohjan Prikaatin harjoitusaluetta, kun Määttä suoritti siellä varusmiespalveluksen. SIELUNMAISEMAA Seppo Määttä itse on opetellut Oulussa elämistä väliaikaisasunnossa, jonka hän vuokrasi veljensä kaverilta. Olemme käyneet katsomassa uutta omakotitaloa Hiukkavaaran uudelta asuinalueelta, joka on kasvanut valtavasti. KL4_6-11.indd 9 6.4.2023 13.44. Vaimo asuu ja on vielä töissä pääkaupunkiseudulla. Lapset ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan
TERVATYNNYRIT TARVITAAN Vaikka Oulussa rakennetaankin nyt kiivaasti, kaupungissa on seurattu viime vuosina Tampereen kehitystä raitiovaunuineen ja areenoineen. Oululaisia on ylipäätään ärsyttänyt asemanseudun kehittämisen jumiutuminen. Yksi monista kuntakonsultoinneista oli uuden Oulun muutosjohtaminen, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun vuoden 2013 alussa. Sieltä on lämpimät muistot, ja Tampereella tulee käytyä usein. Puhuin siitä viimeksi Ylikiimingissä, jossa oli tehty paljon talkootyötä hienon kulttuuritapahtuman, porokilpailun järjestämiseksi. Uskon, että hanke lopulta toteutuu, Määttä sanoo. Silloin syntyi yli 200 000 asukkaan kaupunki. Asemanseutua pidetään Oulun häpeäpilkkuna, koska bussilla tai junalla kaupunkiin saapuville ei ole tarjolla juurikaan palveluja. Senaatti Asema-alueet Oy kertoi aiemmin tänä keväänä, että yhtään kilpailuehdotukset täyttänyttä suunnitelmaa ei ole saatu tontinluovutusta varten. Pitkään odotettua matkakeskusta ei ole saatu, vaikka vuonna 2016 järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Tervatynnyrit-suunnitelma. [ Hän ] 10 Kuntalehti 4 / 2023 Yrittäjäystävällisyyttä ja palvelualttiutta pitää ehdottomasti parantaa. Määtän tehtävänä oli ennen kuntaliitosta valmentaa ja sparrata poliitikkoja ja virkamiesjohtoa muutokseen. Oulun kaupunki on jo ostanut Senaattikiinteistöiltä oikeusja poliisitalon tontin. Liitoskunnista valitut valtuutetut ovat vastustaneet muun muassa koulujen, kuten Oulunsalon lukion, lakkautusta. yliopistoon vuonna 1988. Määttä odottaa paljon kulttuuripääkauSeppo Määttä on innoissaan droonikokeilusta, joka toteutuu Oulun asuntomessuilla kesällä 2025. Siitä kipuillaan edelleen entisissä liitoskunnissa sekä myös kaupunginvaltuustossa, johon on äänestyksissä muodostunut puolueiden sisäisiä klikkejä. Reuna-alueet ovat myös Oulun vahvuus. KUNTALIITOSKITKOJA Määtän työuraan sisältyy niin virkamiehenä oloa ja asiantuntijatehtäviä kuin johtamista yksityisessä konsulttiyrityksessäkin. Tervatynnyrit-suunnitelma on juuri sitä, mitä Oulu tarvitsisi. Drooneilla aiotaan kuljettaa ostoksia keskustan kaupoista asuntomessualueelle. Ja kun perhe muutti töiden perässä Helsinkiin, Määttä pelasi useita vuosia Kiffenissä. SUURIA ODOTUKSIA Kahta pyramidia muistuttavan asemakeskuksen olisi määrä olla valmis kulttuuripääkaupunkivuonna 2026. KL4_6-11.indd 10 6.4.2023 13.44. Hanketta on ajettu hybridimallilla, jonka toteuttajiksi on etsitty yksityisiä sijoittajia ja rakennusliikkeitä. Homeja kosteusvaurioiset rakennukset on määrä purkaa pois. Myös Oulussa on palloteltu omaa areenasuunnitelmaa, jolle kaavailtu uusin tontti asema aukion pohjoislaidalla olisi Seppo Määtänkin mielestä oivallinen. Sen tekivät yhdessä arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Helsingistä sekä Arkkitehdit m3 Oulusta työryhmineen. Suippoharjainen asemakeskus jäisi Oulussa käyvän mieleen. Nyt liipaisimella ovat pienet reuna-alueiden kyläkoulut. Yhdistyminen ei sujunut kitkatta. Yliopistovuodet Määttä pelasi jalkapalloa Valkeakosken Koskenpojissa
Asemakaavaan on tulossa merkintä droonien laskeutumispaikoista. Samaa hän odottaa vuoden 2025 Oulun asuntomessuilta. Yrittäjäystävällisyyttä ja palvelualttiutta pitää ehdottomasti parantaa, Määttä sanoo. Hän uskoo, että samalla tavalla myös kaupunkiorganisaatiossa voidaan luoda eri toimialoilta tiimi, joka vastaa yhdessä siitä, että Ouluun mielivän yrittäjän on mahdollista jouhevasti sijoittua Ouluun harjoittamaan liiketoimintaansa. Määttä haluaa Oululle samanlaista näkyvyyttä ja hyvää mainetta kuin sillä oli 1990-luvulla. Kaikki on lopulta kiinni meidän omasta asenteestamme. Hän pitää sitä kkaupunginjohtajalle tarpeellisena luettavana yhä monimutkaistuvassa maailmassa. Määtän yöpöydällä on nyt JP Jakosen ja Matti Kamppisen Kokonaisuuden näkemisen taito. Valtiontalouden tarkastusviraston erikoistutkijana, Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvonantajana Kööpenhaminassa ja HAUS Kehittämiskeskuksen johtavana konsulttina, valtiovarainministeriön johdon asiantuntijana vuosina 1999–2006, jolloin oli kaksi vuotta EU:n kilpailukykyja työllisyysstrategia -projektissa Maastrichtissa VM:n lähettämänä projektijohtajana, konsulttiyhtiö Talent Partners Public Consulting Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2006–2011, Broadscope Management Consulting -yhtiön toimitusjohtajana ja projektijohtajana vuosina 2011–2019 sekä valtioneuvoston kanslian strategiaosaston ylijohtajana vuodesta 2019 vuoden 2023 helmikuulle • Aloitti Oulun kaupunginjohtajana 1. Se auttaa haasteiden ratkaisemista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä erilaisia osaamisia ja osaajia hyödyntäen. ] punkivuodelta, jonka pitäisi lisätä Oulun näkyvyyttä ja tuoda matkailijoita kaupungin hotelleihin. huhtikuuta, viransijaisena helmi-maaliskuussa • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta • Pitää musiikista rokista jazziin ja klassiseen, elokuvista, teatterista ja oopperasta, liikunnallisia harrastuksia tennis, golf, koirien ulkoilutus ja lenkkeily [ Kuka. Oulun maine Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreessa kuntarankingissa laski sijalle 19. Kokeilu luo varmasti positiivista imagoa Oulusta teknologiakaupunkina. Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa. KL4_6-11.indd 11 6.4.2023 13.44. Määttä on yllättynyt Oulun seudun saamasta huonosta arvosanasta yrittäjien keskuudessa. Siihen tarvitaan rakentavaa yhteishenkeä, kuuluisaa Oulu-puoluetta ja osaavaa henkilöstöä. Kuntalehti 4 / 2023 11 Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen Seppo Määttä • Syntyi Ranualla vuonna 1966 • Asuu Oulussa • Valmistui hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1992 ja kauppatieteiden tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2005 • Työskennellyt 1990-luvulla mm. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset kerrottiin laajemman seutukunnan tasolla. Hän tarjoaa ratkaisuksi ”tiimien tiimi” -konseptia, jota on käytetty valtionhallinnossa. Vuonna 2019 Oulu oli sijalla 15. Oulu kokeilee silloin ensimmäisenä kaupunkina Suomessa droonien kaupallisia ilmakuljetuksia kaupungin keskustan kaupoista parin kilometrin matkan Hartaanselän yli Oulun suiston asuntomessualueelle. • Seppo Määttä ja muu johto työskentelee nyt takana olevassa ympäristötalossa, jonka vieressä on Kalevan lehtitalo
12 Kuntalehti 4 / 2023 [ Analyysi ] [ Eduskuntavaalit 2023 ] Suomi jakaantui kolmeen Perussuomalaiset on eduskuntavaalien yhteydessä jakanut Suomen poliittisen kentän kolmeen osaan: on perussuomalaiset, niiden kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät puolueet ja kolmantena yhteistyötä mahdollisena pitävät. Asetelma sanelee hallitusneuvottelujen etenemisen. KL4_12-17.indd 12 6.4.2023 13.45. Tilanne muuttui dramaattisesti, kun Sanna Marin ilmoitti jättävänsä SDP:n puheenjohtajuuden
E duskuntavaaleista tuli velkavaalit. Nyt keskustan vanhoja valta-alueita hallitsevat perussuomalaiset. Demarit onnistuvat näköjään 20 vuoden välein nostamaan kannatustaan pääministeripuolueena. Demareita taktinen äänestäminen ei nostanut ykköseksi. Tähän asti huonoinakin aikoinaan se on ollut suurin puolue suuressa osassa maata. Vuonna 1983 puolue jatkoi hallituksen johdossa. Pirkanmaalla perussuomalaiset vei viimeisen paikan niukasti vihreiden nenän edestä – samalla tavalla kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. On tunnettua, että vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita. Muu velka tosin ei ole kasvanut sen nopeammin kuin aiemminkaan. Pienissä vaalipiireissä äänet KL4_12-17.indd 13 6.4.2023 13.45. Helsingissä perussuomalaiset menetti yhden prosenttiyksikön. kasvun edellytysten varmistamista. Kuvassa he ovat Ilta-Sanomien vaalimessuilla Sanomatalon Mediatorilla Helsingissä. ÄÄNELLÄ ON EROA Vasemmistoliiton paikkatappioon vaikutti vahvasti myös vaalijärjestelmä. Kokoomus sai kuitenkin läpi viestin, että nyt se kehitys pitää katkaista. Nyt keskusta kuitenkin teki toisen kerran peräkkäin pohjakosketuksen. Sen jälkeen se on kolme kertaa noussut pääministeripuolueeksi, kerran jopa uusinut paikkansa suurimpana puolueena. Myös eri ihmiset kertoivat äänestävänsä yleensä vihreitä vai vasemmistoliittoa, mutta nyt äänestävänsä demareita estääkseen oikeistohallituksen. Vaalipiirien viimeiset paikat jakautuivat tasan opposition ja hallituksen kesken. Vasemmistoliitolle tappio tuli käytännössä kokonaan yllätyksenä. DEMARI-IHME 20 VUODEN VÄLEIN Keskustan hiipumista marginaalipuolueeksi on ennustettu vuodesta 1987, jolloin se ensimmäistä kertaa jäi täysin sivustakatsojaksi hallitusta muodostettaessa. Tukea velkapuheilleen kokoomus sai valtiovarainministeriöstä, kun taas talousoppineet ja talouselämä ovat korostaneet enemmän Kokoomuksen Petteri Orpo on todennäköinen pääministeri. Lisäksi Ahvenanmaan edustaja toimii RKP:n ryhmässä. Silloin ohi pääsi keskusta, josta tuli pääministeripuolue. Vihreiden kohtalosta taktinen äänestäminen selittää jonkin osan, vasemmistoliiton kannatuksen laskusta ehkä valtaosan. RKP:n ja kristillisdemokraattien ääniosuuksissa oli hiuksenhieno ero, mutta kristillisdemokraatit sai viisi ja RKP yhdeksän paikkaa. Kokoomus vei ykköspaikan pohjustettuaan velkakeskustelua lähes koko vaalikauden. Puolueissa mietitään taktikoinnin muita mahdollisia seurauksia. Puolue sai enemmän ääniä kuin vihreät, mutta kaksi paikkaa vähemmän. Vasemmistoliitto menetti täpärästi paikan Uudellamaalla, Satakunnassa ja Lapissa. Kun perussuomalaisten kannatus koko maassa kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä, kasvu keskustan entisessä valtakeskittymässä Oulun vaalipiirissä oli viisi ja Lapissa peräti 9,6 prosenttiyksikköä. Tätä viestiä luettiin demarijohdon puheista. Selitystä haetaan taktisesta äänestämisestä. Juuri vaalien alla sosiaalisessa mediassa alkoi näkyä erilaisia keskusteluketjuja, joissa vedottiin taktisen äänestämisen puolesta. Perussuomalaiset sai historiansa parhaimman tuloksen, vaikka pakolaisiin tai muuhun maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ei ole keskustelussa näkynyt. Vasemmistoliiton tappio tosin tuli ehkä enemmän vaalijärjestelmästä kuin äänikadosta. Kolmen suurimman välillä erot paikkamäärissä olivat suuremmat kuin äänimäärissä. RKP:lle annetulla äänellä oli siis lähes kaksinkertainen painoarvo kristillisdemokraateille annettuun ääneen verrattuna. Vuonna 2003 kävi samoin kuin nyt, kannatus kasvoi, mutta muilla kasvoi enemmän. Vihreiden tappio oli kaksinkertainen odotuksiin verrattuna. Hän voi kuitenkin päätyä tilanteeseen, jossa keskisuuret puolueet päättävät hänen puolestaan, muodostaako hän hallituksen Riikka Purran perussuomalaisten vai Sanna Marinin syksyyn asti johtamien sosiaalidemokraattien kanssa. Kaikki myönsivät, että osa velan kasvusta on ymmärrettävää koronan ja Venäjän sotatoimien takia, mutta muutakin lisävelkaa on päättyvällä kaudella otettu miljardikaupalla. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille viestitettiin, että tällä kertaa kannattaa äänestää demareita, jotta maahan ei tulisi perussuomalaisten johtamaa hallitusta tai ylipäätään oikeistohallitusta. Kuntalehti 4 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan ] . Teemaksi kelpasi nyt työperäinen maahanmuutto, jonka tarpeellisuutta puolue jäi yksin kiistämään ja siten vastustamaan. TAKTIKOIVIA ÄÄNESTÄJIÄ Äänestäjät yllättivät ehkä eniten vihreiden ja vasemmistoliiton kannatuksessa
Mikään puolue ei kuitenkaan laske mitään sen varaan, että keskusta todella jää oppositioon. • Jutun pohjana on käytetty vaali-illan tuloksia ennen tarkistuslaskennan lopullisia tietoja. Syitä, saati logiikkaa tai ratkaisuja, oli vaikea ellei mahdoton löytää. Vuonna 2011 pyörtäminen tosin ei johtanutkaan hallitukseen. Kaikissa pitäisi olla läsnä ja havaita heti uudet foorumit. 2,4 1 Muut* 0,6 1 *Ahvenanmaan edustaja Lähde: Oikeusministeriö •••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••••• •••••••••••••••••••••• ••••••••••••••••••••• •••••••••••• ••••••••••• ••••••• •••••• •••••• ••••• ••••• •••• ••• •• • • [ Eduskuntavaalit 2023 ] menevät täysin hukkaan, mikäli puolue ei yllä ensimmäiseen paikkaan. Ilman sitä kokoomus ei pysty muodostamaan oikeistohallitusta. 7,1 11 RKP 4,3 9 KD 4,2 5 Liik. Jos keskusta todella jää oppositioon, temppelinharjalle nousseekin RKP. Myös ammatilliseen verkostoitumiseen keskittyvää LinkedIniä käytetään vaalityössä. 20,8 48 PS 20,1 46 SDP 19,9 43 Kesk. Ehdokkaat törmäsivät myös Facebookin ja Instagramin omistavan Meta-yhtiön mielivaltaiseksi koettuun toimintaan. Aika monien vaalien jälkeen on todettu, että perussuomalaiset hallitsevat somen. Päättyvän kauden kokemukset saattavat tosin hillitä intoa houkutella keskustaa hallitukseen vaa’ankielen asemaan. Joillekin ilmestyi käsittämättömiksi koettuja estoja ja rajoituksia, joiden selvittämistä monet somealan ammattilaiset kuvasivat orwellilaiseksi. Epäilyjä tukee alan salamyhkäisyys. Sekin vaikuttaa tulokseen. Twitter on monipuolinen kanava, jossa tyylilajit vaihtelevat erittäin paljon, mutta sielläkin perussuomalaiset jyräävät volyymillaan. Ehdokkaat olivat eriarvoisessa asemassa. Muut yrittävät pysyä perässä, mutta tasoihin saati edelle ne eivät ole päässeet. Se, miten mikäkin viesti kenenkin luettavaksi päätyy, on lopulta mysteeri. Vähitellen aletaan oppia, että nuorimmat äänestäjät tavoitetaan Tiktokissa, nuoret aikuiset Instagramissa, keski-ikäiset Facebookissa ja vanhimmat journalistisessa mediassa – kunnes taas tulee jotain uutta. 14 Kuntalehti 4 / 2023 Eduskuntavaalien tulos Äänestysprosentti oli 71,9. 11,3 23 Vihr. Kynnys on vihreille tavallista korkeampi, mutta ei ylittämätön. Myös suurissa vaalipiireissä laskutapa suosii suuria puolueita. Tästä kauimpana ovat Liike Nytin äänestäjät: jos suhteellisuus toteutuisi, 2,4 prosentin kannatuksella tulisi 4–5 kansanedustajaa, eikä vain yksi, kuten nyt tapahtui. Tätä eivät ottaneet huomioon ne, jotka arvelivat äänestävänsä pääministeristä tai hallituspohjasta. Sinipuna taas edellyttäisi käytännössä, että vihreät tulee tappiostaan huolimatta mukaan. Puolue Kannatus % Paikat Kok. Nyt perussuomalaisten menestystä selitetään osin Tiktokin haltuunotolla. RKP TEMPPELINHARJALLA Ennen vaaleja näytti selvältä, että kokoomus ratkaisee hallituspohjan suurimpien puolueiden järjestyksestä riippumatta, jos SDP ja perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen. Edellisten tappioidensa, vuosien 2011 ja 2019 vaalien jälkeen se pyörsi päätöksensä. [ Analyysi ] KL4_12-17.indd 14 6.4.2023 13.45. Asetelma myös jakaa kokoomusta, ja rivien koossapitämisessä voi tulla vaikeuksia. 7,0 13 Vas. VAALIT RATKEAVAT SOMESSA Sosiaalinen media näyttää vieneen journalistisen median paikan vaalien ykkösfoorumina. Muut puolueet havahtuivat siihen vasta sen jälkeen, kun ensikertalaisten äänestäjien joukossa tehdyssä kyselyssä perussuomalaiset nousi suosituimmaksi puolueeksi. DEMOKRATIA METAN ARMOILLA Kun somen merkitys kasvaa, sen läpinäkyvyyden puute nousee yhä suuremmaksi ongelmaksi. Jos äänet olisivat samanarvoisia, yhden prosentin kannatuksella puolue saisi kaksi paikkaa. Yleinen mielikuva edelleen on, että mitä enemmän aggressioita viesti sisältää tai herättää, sitä tehokkaammin se leviää. Sinipunahallitus voisi nipin napin syntyä ilman RKP:tä, mutta mikään ei viittaa siihen, että puolue jätettäisiin sellaisen ulkopuolelle. Eero Karisto Kuva: Liisa Takala Kun somen merkitys kasvaa, sen läpinäkyvyyden puute nousee yhä suuremmaksi ongelmaksi. Kun somessa ei ole journalistista portinvartiointia, vaalihäirintä on siellä sääntö eikä poikkeus
Puolueen kolmossija ja erilaiset talouspoliittiset linjaukset kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa tuskin avaavat hallitusovea ainakaan kovin helpolla. • Kuva: Jonne Renvall KL4_12-17.indd 15 6.4.2023 13.45. Pääministeripeli hyödytti kaikkia kolmea suurinta. Puolueiden kannatusmuutokset näkyivät keskuskaupungeissa Pääministeripeli hyödytti kaikkia kolmea suurinta. Puolueen asiakysymysprofiili on kapea eikä toimi vaaleissa, joissa ei puhuta tarpeeksi puolueelle tärkeistä asioista. Entä puolueiden kannatusmuutokset vuodesta 2019 maakuntien/hyvinvointialueiden keskuskaupungeissa. SDP:tä hyödyttänyt ja vihreitä haitannut taktinen äänestäminen näyttää korostuneen Helsingissä, mutta todennäköisesti sitä ilmeni merkittävästi myös muissa vaalipiireissä. Tätä suurempia osuustappioita kärsivät analyysin kaupungeissa vain vihreät ja vasemmistoliitto. Puolue nousi paikkamäärältään suurimmaksi kuudessa vaalipiirissä ja ohitti keskustan sen kannatuksen ydinalueilla, kuten Lapin, Oulun ja Pohjois-Savon vaalipiireissä. Dramaattisinta oli perussuomalaisten vyöry alueiden isoimmaksi. Lisäksi perussuomalaiset nousi suurimmaksi Hämeen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiireissä. RKP:n ääniosuusmuutokset jäivät analyysin kaupungeissa korkeintaan noin yhteen prosenttiyksikköön ja KD:n ääniosuusmuutokset enintään noin kahteen prosenttiyksikköön. Mitä todennäköisimmin SDP voitti vaaleissa ääniä erityisesti vihreiltä ja vasemmistoliitolta. Vihreiden heikolle vaalimenestykselle löytyy muitakin syitä. Eniten se näyttää leikanneen vihreiden kannatusta, kun verrataan vaalituloksia viimeisimpiin mittauksiin. Myös SDP lisäsi ääniosuuttaan ja paikkamääräänsä. SDP loi mielikuvan, että puolueen nousu paikkamäärältään suurimmaksi voisi estää porvarihallituksen vaalien jälkeen. Kokoomuksen ja perussuomalaisten ykkösja kakkostila sekä suurimmat paikkalisäykset tarkoittanevat sitä, että hallitusta pyritään aluksi kokomaan näiden kahden yhteistyön varaan. Vihreiden pudotukset olivat yli kahdeksan prosenttiyksikköä Helsingissä ja Rovaniemellä. Liikkuvuutta ei voi päätellä suoraan puolueiden äänimäärälisäyksistä tai -tappioista. Kevään eduskuntavaaliteemojen talouspainotteisuus ei innostunut Sami Borg Kirjoittaja, dosentti Sami Borg toimii tutkimuspäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä. Kokoomus petrasi kannatustaan näistä eniten Kouvolassa, Porvoossa, Espoossa ja Vantaalla, kaikissa kuutisen prosenttiyksikköä. Vuoden 2019 vaaleissa kuusi puoluetta oli paikkamäärältään suurin jossakin Manner-Suomen vaalipiirissä. Kokoomus oli paikkamäärältään suurin Helsingissä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sekä SDP Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja KeskiSuomen vaalipiireissä. KESKUSTAN ääniosuusmenetys ylsi lähes viiteen prosenttiyksikköön Oulussa ja Kuopiossa. SDP lisäsi ääniosuuttaan tarkastelluissa 22 kaupungissa eniten Helsingissä ja Tampereella, Helsingissä yli seitsemän ja Tampereella yli kuusi prosenttiyksikköä. Kuntalehti 4 / 2023 15 [ Kolumni ] Eero Karisto Kuva: Liisa Takala E duskuntavaalien tulos oli pääosin odotettu. Lupaus vaikutti katteettomalta jo ennen vaaleja. Kokonaisuus on monimutkaisempi. EDUSKUNTAVAALIT muuttivat merkittävästi alueiden poliittista värikarttaa. Perussuomalaisten ääniosuusnousu oli hurjinta Rovaniemellä (+ 10 prosenttiyksikköä) ja Kajaanissa (+ 6 prosenttiyksikköä). Keskusta oli kieltäytynyt Sanna Marinin hallituksen hallituspohjan jatkosta, ja monien SDP:n linjausten tiedettiin olevan kaukana sekä kokoomuksen että perussuomalaisten tavoitteista. Nyt keskusta, vihreät ja RKP putosivat joukosta. puolueen äänestäjiä lainkaan siinä määrin kuin ilmastoteemat neljä vuotta aiemmin. RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus on kannatusmittauksissa ja vaaleissa hyvin vakaata, eivätkä niiden äänestäjät ilmeisesti lähteneet mukaan taktiseen äänestämiseen. Varmuus ilmiön yleisyyteen saadaan vasta yksilötason äänestystutkimuksista. Vasemmistoliitto pärjäsi eteläisen ja keskisen Suomen isoissa kaupungeissa kohtuullisesti, mutta esimerkiksi Kajaanissa se koki lähes kahdeksan prosenttiyksikön tappion
VAIKKA historia on keskiajasta alkaen läsnä Turun kokoelmassa, painotus on silti Kuva: Turun museokeskus 1960-luvusta nykypäivään. Vieressä kädet hypistelevät helminauhaa. Sub Rosa juhlistaa kielen ja tiedon mysteeristä ja viettelevää voimaa. Sub Rosassa pienet valokirjaimet liukuvat esiin katonrajasta, vaeltelevat aikansa seinillä ja muodostavat sitten kuvioita sekä sattumanvaraisia sanoja suomalaisten naiskirjailijoiden, kuten Rosa Liksomin ja Katri Valan, tuotannosta. TURUN museokeskuksen kokoelma-amanuenssi Riina Tiainen tuskailee aikansa, kun Turun taidekokoelmasta pitää poimia Kuntalehdelle aarre. Pelkästään ulkoveistoksia kokoelmassa on sata. Turun kokoelmaan kuuluu peräti 12 000 taideteosta aina keskiaikaisista puuveistoksista nykypäivään. Vaakunan suunnittelivat Into Linturi ja Yrjö Rintala. Olipa vaikeaa valita vain yksi teos! MEDIATAIDETEOS Sub Rosa on jatkuvasti yleisön nähtävänä, sillä se on heijastettu Turun pääkirjaston vanhan osan eteisaulaan, katon kipsiruusukkeen alle. Kirjasto on hänelle salaisuuksien ja kuiskauksien paikka. Kuvanveistoa ja tilallista taidetta kokoelmassa on runsaasti, ja lisää tulee, sillä Turussa edistetään aktiivisesti prosenttiperiaatetta. 16 Kuntalehti 4 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Sandison on suunnitellut teoksensa juuri tälle paikalle, ja se syntyy, kun neljä eri projektoria heijastaa kuvia elegantin aulan seinille. Turku: Sub Rosa Sandisonin mukaan kirjastojen hiljaisuus johtuu osin siitä, että ihmiset vaikenevat pelonsekaisesta kunnioituksesta kirjoja ja niiden sisältöä kohtaan. ALUN perin Sandison (1969) on skotlantilainen, mutta sittemmin hän on tamperelaistunut ja mediataiteilijana erikoistunut tietokonepohjaisiin valoinstallaatioihin. Se on saanut aiheensa Piispa Henrikin surmasta. • KL4_12-17.indd 16 6.4.2023 13.45. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä punainen, kultakäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves”. Eikä ihme. Muutamia tuhansia teoksia on sijoitettu eri puolille kaupunkia julkisiin tiloihin sekä kaupungin työntekijöiden työtai kokoushuoneisiin taiteen talletustoiminnan puitteissa, Tiainen kertoo. Varsinaissuomalaisten tekijöiden lisäksi joukossa on myös kansallista ja kansainvälistä taidetta. Lopulta Tiainen päätyy kuitenkin Charles Sandisonin mediataideteokseen Sub Rosaan. • Katja Martelius [ Mikä vaakuna. ] SÄKYLÄN kunnan vaakuna on alun perin vahvistettu Köyliön kunnanvaakunaksi syksyllä 1950. Se siirtyi yhdistyneen Säkylän vaakunaksi kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2016. Valinta olisi voinut olla jokin kokoelman nimikkotaiteilijan Wäinö Aaltosen monista julkisista veistoksista, kuten Turun Lilja. Jos seuraa ihmistä kirjastossa ja katsoo, mitä kirjoja hän poimii hyllystä, se on kuin lukisi hänen toiveittensa, unelmiensa ja pyrkimystensä tarinaa, kirjoittaa Sandison. Hänet palkittiin taiteestaan Ars Fennicalla vuonna 2010
Kuntalehti 4 / 2023 17 [ Tape ] [ Kirja ] JO viime syksynä ilmestyväksi lupailtu Uudistuva kunta -kirja on nyt julki. Emeritusprofessori Aimo Ryynäsen toimittamassa teoksessa 16 kirjoittajaa tarkastelee sote-uudistuksen jälkeistä kuntaa eri näkökulmista. Aimo Ryynänen (toim.) United Press 2023. Jorma Ylönen Uudistuva kunta – suuntaviittoja uuteen itsehallintoon. katujengit. Esimerkiksi Kevan entinen toimitusjohtaja, Kuntaliiton varatoimitusjohtajana pitkään toiminut Timo Kietäväinen kirjoittaa, että aluehallinnon muutos edellyttää kuntahallinnon ja -käsitteen ja kuntia koskevien säädösten uudelleenarviointia ja päivittämistä. Uoti tarkastelee kirjoituksessaan yhtiöitettyjen ja ulkoistettujen kuntapalvelujen arviointia ja toteaa arvioinnin olevan vielä puutteellista. Ryynänen on profiloitunut kuntien itsehallinnon puolustajana, ja kaikkia kirjoittajia yhdistää ainakin jonkinasteinen käsitys siitä, että kunnilla on arvoa muutenkin kuin vain palvelujen tuottajina ja valtion palvelijoina. Hän kaipaa siinä irtiottoa valtiota palvelevan kunnan ideasta ja toteaa historiankin osoittavan, että vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavat yhteiskunnat ovat vahvempia kestämään muutoksia kuin teknokraattiset, ylhäältä johdetut valtiot ja niiden laajat, keinotekoiset kuntayksiköt. Laadukkaaseen ja riittävän kattavaan kunnallisten palvelujen arviointiin tulee ja kannattaa panostaa. Ne ovat ihmisten lähiyhteisöjä, demokratian perusyksikköjä ja yhdessä tekemisen paikkoja. Uutta kuntaa etsimässä entäs eu. maahanmuuTo. ERITYISEN huomion ansaitsee Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtajana Joensuussa ja julkisoikeuden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa viimeksi toimineen Asko Uotin artikkeli Kunnallisten tehtävien organisointivapauden vaihtoehdot. KIRJOITUKSISTA henkii huoli siitä, että paljosta puheesta huolimatta niin sanottu uusi kunta jää kuntaja aluehallinnon rakennemuutoksessa määrittelemättä. euro. Hän toivoo, että päättäjillä riittäisi tähän tahtoa alkavalla vaalikaudella. Se jos mikä perustelee kunnallisen itsehallinnon olemassaoloa ja erityislaatuista tärkeyttä, Uoti kirjoittaa. KL4_12-17.indd 17 6.4.2023 13.45. Tammikuussa vaikean sairauden murtamana kuollut Uoti lukeutui maan johtaviin kuntaja itsehallintotutkijoihin. eliiTikulTuuri. Kirjan ydintä on Ryynäsen oma, lähes sadan sivun mittainen kirjoitus Paikallisuus uudistuvan kunnan toiminnan lähtökohdaksi
18 Kuntalehti 4 / 2023 [ Digi ja rakentaminen ] HYVÄSTI KUNNANTALO! KL4_18-29.indd 18 6.4.2023 13.41
HYVÄSTI KUNNANTALO! Hallinnolle ja päätöksenteolle pyhitetyt kunnantalot ovat siirtymässä historiaan. Kuntalehti 4 / 2023 19 . KL4_18-29.indd 19 6.4.2023 13.41. Monen kunnan keskushallinto on jo muuttanut uusiin toimistotaloihin. Hämeenkyrössä pohditaan vuonna 1955 valmistuneen kunnanviraston kohtaloa. Purkaminen näyttää todennäköiseltä, mutta päätöksiä ei ole tehty
KL4_18-29.indd 20 6.4.2023 13.41. Kunnan keskushallinto toimii nyt vuokralla yritystalossa, ja suunnitteilla on Kempeletalo, johon kunnan tilat tulisivat. Peruskorjaus ei näytä kuntoarvion valossa kannattavalta, koska sekä sisäettä ulkopinnat olisi purettava betonirunkoon asti. Lohi toteaa, että etätyö mullisti myös kuntien hallinnon. ETÄTYÖ MULLISTI HALLINNON Kempeleen kunnantalo purettiin viitisen vuotta sitten sisäilmaongelmien vuoksi, kun vuonna 2013 valmistunut peruskorjaus todettiin epäonnistuneeksi. Olemme ulkoistettujen palvelujen kunta, ja tehtävämme on lähinnä palvelusopimusten hallintaa. Kunnanvaltuuston istuntosalista tulisi uudisrakennuksessa ajan hengen mukaisesti monikäyttöinen. Työtilaksi talo oli epäkäytännöllinen. Pelkosenniemen kunnan uudet tilat valmistuvat vielä tänä vuonna ja Hämeenkyrössä pohditaan muuttoa. Pääsimme kunnan omistuksessa olleisiin moderneihin toimistotiloihin. Meitä on neljä esimiestä ja viisi toimistosihteeriä. KÄRSÄMÄKI SÄILYTTI VANHAN Kärsämäen kunnanjohtaja Esa Jussila toteaa, ettei omaa kunnantaloa tarvita, kun koko keskushallinto mahtuu yhden käytävän varrelle. Kunnanjohtaja Tuomas Lohen mukaan kunta ostaisi noin puolet Kempeletalon tiloista ja loppuihin tulisi yksityistä toimistotilaa ja palveluja. Valtuusto kokoontuu Frosteruksen koululla, yhteispalvelupiste toimii hyvin kirjastossa, jossa kuntalaiset asioivat muutenkin. Asula-Myllynen toivoo, että taloon saataisiin myös lounasravintola. Taloon tulisi myös ravintola, kuntalaisten olohuone, järjestötiloja ja valtuustosali, joka palvelisi myös muuta käyttöä. Kaikki tila olisi mahdollisimman monikäyttöistä. Osa rakennuksesta on käyttökiellossa, ja joku ratkaisu on pakko tehdä. Vanhasta kunnantalosta tuli ulkopuolisille vuokrattava toimistohotelli, joka kantaa nimikilpailun satona nimeä Vanha Kunnantalo. Kunnanjohtaja Jussilan mukaan vanha kunnantalo on aikanaan ollut hevostallinakin ja sitä on moneen kertaan muutettu ja jatkettu. Kärsämäen kunnan keskushallinto toimii liikekeskuksessa yhdessä kunnan teknisen toimen sekä elinkeinoja maaseutupalvelujen kanssa. Suunnitteilla olevaan Hämeenkyrötaloon tulisi kunnan tilojen lisäksi myös muita viranomaispalveluita. Päätöksiä ei ole tehty, mutta kaavailuissa on uuden monitoimitalon rakentaminen lähelle nykyistä kunnantaloa. Kunnanjohtaja Antero Aleniuksen mukaan vanhasta kunnantalosta tehty kuntoarvio on lohduton. Kempeleessä kunnan viranhaltijat voivat tehdä kolme päivää viikossa etänä. [ Digi ja rakentaminen ] 20 Kuntalehti 4 / 2023 K ärsämäen, Kempeleen ja Pyhtään kunnat ovat jo luopuneet vanhoista kunnantaloistaan ja suunnanneet uusiin tiloihin. Hämeenkyrön kunnantalo on valmistunut vuonna 1955 ja rakennuksen kohtalo on mietinnän alla. Hämeenkyrön elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen toteaa, että kunnantalosta on löytynyt mikrobikasvustoa, joka yhdessä henkilöstön oireilujen kanssa johti rakennuksen vanhimman osan asettamiseen käyttökieltoon
Uudessa avokonttorissa tilaneliöt pienenivät entiseen verrattuna alle puoleen työntekijää kohti. Emme toteuta enää sellaista tilaratkaisua, johon jokaiselle tulisi oma työpiste. Lindholm on johtanut Pyhtään kuntaa vasta reilut puoli vuotta. Lindholmin mukaan kunta haki aktiivisesti palikat uudenlaiseen kunnantaloon. Monikäyttö on fiksumpi ratkaisu. Kaupunginvaltuusto päätti hankesuunnittelun käynnistämisestä helmikuussa. Enemmän tarvitaan hybridimallista monitoimitilaa. Samassa talossa kunnan kanssa on seurakunnan ja yritysten tiloja sekä asuntoja. Lohen mukaan erillisten kunnantalojen aika on ohi. Sen piti olla oikeassa paikassa ja helposti lähestyttävä. Nyt halutaan toimintaa ja läsnäoloa. Hallinnon palvelut puolestaan ovat enimmäkseen sähköisiä, joten tavallisilla kuntalaisilla ei ole juurikaan asiaa kunnantalolle. Haettiin myös uutta toimintamallia ja matalan kynnyksen paikkaa keskellä kunnan kaupallista keskusta. Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm muistuttaa, että Pyhtää on yksi Suomen ulkoistetuimpia kuntia ja sen vuoksi tilantarve on pienentynyt. Samaan aikaan päättäjät saivat punnittavaksi Heinolan historiallisen seminaarin alueen omistavan kiinteistösijoitusyhtiö Boa Groupin aloitteen, jonka mukaan se peruskorjaisi seminaarin päärakennukHämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius näkee vanhan kunnantalon purkamisen kuntoarvion perusteella ainoaksi vaihtoehdoksi. Vanhan vuonna 1924 valmistuneen kunnantalon kohtaloa ei tarvinnut jäädä surkuttelemaan, kun kulttuurialan yritys osti rakennuksen ja teki siitä tapahtumakeskuksen ja kulttuuritalon. Oma työtila tarvitaan etätyön vuoksi ehkä noin 70 prosentille työntekijöistä. KL4_18-29.indd 21 6.4.2023 13.41. Kuntien työ on muuttunut verkostomaiseksi, ja arjen yhteys kunnan ja muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Hänen edellinen työpaikkansa Kotkan kehitysjohtajana sijaitsi monumentaalista funktionalismia edustavassa vuonna 1934 valmistuneessa kaupungintalossa. Kuntalehti 4 / 2023 21 . Lindholm toteaa, että vaikka Kotkan kaupungintalo on talvella kylmä ja kesällä kuuma eikä tiloja voi muunnella, se puoltaa paikkaansa arkkitehtuuriltaan upeiden kaupungintalojen sarjassa. VANHASTA TULI KULTTUURITALO Pyhtään kunnantoimisto muutti vuokralle uuteen toimistotaloon, kun kunnan hallintoväki väheni eikä vanha kunnantalo enää palvellut käyttötarkoitustaan. HEINOLA POHTII KORJAUSTA Heinolan kaupunki tekee kevään kuluessa päätöksen 1970-luvulla valmistuneen kaupungintalon mahdollisesta peruskorjauksesta. Hämeenkyrön kunnantalon vanhan osan väistötilassa majailevat kunnanjohtaja, hallintopalvelut ja ICT. Lohi on huomannut, että kuntalaiset haluavat enemmän yhteisöllisiä olohuoneita, joissa kuntalaiset tapaavat viranhaltijoita ja muita toimijoita rennoissa merkeissä. Henkilöstökyselyn perusteella yhteisöllisyys toteutuu entistä paremmin
Uuteen liikekeskukseen mahtuu Pelkosenniemen kunnan koko hallinto sekä valtuustosali. Kaupungintalossa on kolmannes tai neljännes ylimääräistä tilaa sen jälkeen, kun sosiaalija terveyspalvelut siirtyivät pois kaupungilta ja korona muutti pysyvästi työtapoja etätyön suuntaan. Uuden ajan kuntahallinto on entistä keveämpi, verkostomainen ja etätyötä mahdollistava. LIIKETALOSTA KUNNANTALO Pelkosenniemen kunnanvirasto muuttaa vielä kuluvan vuoden aikana sisäilmaongelmista kärsivästä kunnantalosta remontoitavaan liikekeskukseen. Pelkosenniemellä on huomattu, että sähköisistä palveluista huolimatta kunnantalo on edelleen myös tärkeä asiointipaikka kuntalaisille. Moni kaupunki pähkäilee liian suuriksi käyneiden, sisäilmaongelmaisten ja epäkäytännöllisten kaupungintalojensa kohtaloa. Heinolan seminaarin alue rakennuksineen siirtyi Senaatti-kiinteistöiltä kiinalaisomistukseen vuonna 2016. Esimerkki uudesta ajattelusta on Espoon keskukseen nouseva Espoolaistentalo, josta on käynnissä arkkitehtuurikilpailu. Espoon pitkään tyhjillään ollut kaupungintalo purettiin vuonna 2022, ja sen paikalle tulevaan uuteen rakennukseen haKunnanvaltuuston istuntosali kohoaa muuta rakennusryhmää korkeammalle ja hallitsee juhlavasti aluetta. [ Digi ja rakentaminen ] 22 Kuntalehti 4 / 2023 sen ja vuokraisi sen kaupungille uudeksi kaupungintaloksi. Aloitteessa Boa Group tarjoutui ostamaan nykyisen kaupungintalon jalostettavaksi johonkin toiseen tarkoitukseen. Kaupunkien uudenlaiset hallintotilat halutaan rakentaa kaupunkilaisten taloiksi, joihin sijoittuu muutakin kuin kaupungin hallintoa ja palveluita. Valtuuston enemmistö ei kannattanut kiinteistösijoitusyhtiön ehdotusta. Kunnanjohtaja Päivi Vauhkosen mukaan vanhasta kunnanviraston nimestäkin halutaan luopua, jotta uuden kunnantalon toimitilat miellettäisiin pikemminkin kuntalaisten taloksi. Kunnanjohtaja Vauhkosen mielestä vakituisella valtuustosalilla on merkitystä myös kunnan identiteetin kannalta. Säynätsalon kunnantalon päämateriaali niin julkisivuissa kuin julkisissa sisätiloissakin on punatiili. Nykyinen omistaja osti alueen vuonna 2022 ja etsii parhaillaan ratkaisua alueen kehittämiseksi yhteistyössä Heinolan kaupungin kanssa. KL4_18-29.indd 22 6.4.2023 13.41. • Merja Ojansivu Kuvat: Rami Marjamäki Moni muuttuu museoksi PERUSKORJATA, purkaa, muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen. Mammuttimaiset 1960-, 1970ja 1980lukujen kaupungintalot rakennettiin paisuvalle hallintokoneistolle ja usein utopistisiksi osoittautuneille kasvutoiveille. Omistajan suunnitelmat eivät toteutuneet, ja suojellut rakennukset ovat olleet viime vuodet tihutöiden kohteena. Kaupunginjohtaja Jari Parkkosen mukaan kaupungintalossa on nykyisellään liikaa tilaa tarpeeseen nähden
Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1993. Rakennuksen Puutarhakadun puoleinen siipi on kuitenkin saanut purkuluvan, ja sen paikalle nousee viisikerroksinen uudisosa. Niiden käyttötarkoituksen ja tilojen muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. KL4_18-29.indd 23 6.4.2023 13.41. Rakennuksessa on entuudestaan Joensuun kaupunginteatteri ja ravintolatilaa. Laajan peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu 30 miljoonaa euroa. Päätöksiä asiasta ei ole tehty. IMATRA EMPII MUUTTOA Imatran vuonna 1970 valmistunut kaupungintalo on käynyt liian suureksi nykyiselle henkilöstölle, ja uusia, pienempiä tiloja etsitään Imatrankoskelta. ELIEL SAARISET Tunnettujen arkkitehtien suunnittelemat kaupungintalot ovat suojelukohteita ja kaupunkiensa maamerkkejä. Ensi kesänä on vuorossa rakennusten keskelle jäävän kansalaistorin kunnostaminen. Kuntalehti 4 / 2023 23 lutaan kaupungin hallinnon lisäksi tilaa palveluille, kulttuurille, liikkeille ja asukastyölle. TAMPERE LAAJENTAA Tampereen kaupunki aloittaa Valkoisena talona tunnetun keskusvirastotalonsa perusparannuksen ja laajennusosan rakentamisen kuluvana keväänä. Lahden kaupungintalossa tehdään jo toista mittavaa peruskorjausta. Korjaustoimien laajuudesta ja ajoituksesta on tarkoitus päättää lähiaikoina. Joensuun kaupungintalosta kaavaillaan museota, johon sijoittuisivat muun muassa Pohjois-Karjalan museon kokoelmat. Tiloista halutaan tehdä monikäyttöiset ja muunneltavat. Kilpailuohjelman mukaan tilojen tulee muun muassa edistää kuntalaisten yhteiSöllisyyttä ja osallisuutta päätöksentekoon. Kolmisen vuotta kestävän urakan kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa. Edellinen valmistui 1980-luvulla. Alvar Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan ”Curia” ja sai saman tien toimeksiannon rakennuksen suunnitteluun. Muutto ei toteudu ainakaan kuluvan vuoden aikana. Arto Sipisen ja Mane Hetzerin suunnittelema betonikolossi odottaa peruskorjausta ja ajatuksena on muuttaa se eräja luontokulttuurimuseoksi. • Merja Ojansivu Kuvat: Petteri Kivimäki Säynätsalon kunnantalo on toteutettu vuonna 1949 pidetyn kutsukilpailun pohjalta. Talossa on myös vuokrattavia asuntoja. Aarne Ervin suunnittelema rakennus on suojeltu. Vuonna 1952 valmistunut rakennus on Aallon ihailluimpia. Nykyisin kolmessa eri paikassa toimiva kaupungin hallinto siirtyy keskustaan rakennettavaan uuteen toimistotaloon. Tekeillä olevan remontin hinnaksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa. Seinäjoen Aalto-keskukseen kuuluvat kaupungintalon lisäksi virastotalo, kaupunginkirjasto ja kaupunginteatteri. Rakennuksia on peruskorjattu vuodesta 2013 lähtien yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Ensimmäiseen kerrokseen tulee palvelupisteitä ja ravintoloita. AALTO VETÄÄ TURISTEJA Alvar Aallon suunnittelemista kunnanja kaupungintaloista ehkä tunnetuin on Jyväskylässä Säynätsalon kunnantalo, joka on ollut viime vuodet yleisölle avoinna museokäytössä. Lahdessa ja Joensuussa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin Eliel Saarisen 1900-luvun alussa suunnittelemien kaupungintalojen kanssa. Kaupungintalo on osa suojeltua Aaltokeskusta ja tulee säilymään kaupungintalona ainakin lähitulevaisuudessa. Aallon suunnittelema Rovaniemen kaupungintalo on alkaneen remontin vuoksi tyhjillään
Kunnalle koitui iskusta satojentuhansien eurojen vahingot. 24 Kuntalehti 4 / 2023 TAISTELU TIETOVERKOSSA Säkylän kunta joutui joulun alla ammattimaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi kattavasta varautumisesta huolimatta. KL4_18-29.indd 24 6.4.2023 13.41
Siellä koulutetaan varusmiehiä muun muassa kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Runsaan 6 000 asukkaan kunta tunnetaan lähinnä Porin prikaatista, joka on kunnan suurin työnantaja. Kulmala soitti työkaverilleen, it-asiantuntija Teppo Rantalaiselle. Koulutus tähtää kriisinhallintatehtäviin. TAISTELU TIETOVERKOSSA KL4_18-29.indd 25 6.4.2023 13.41. Miehet saapuivat puoli kahdeksan maissa työpaikalleen selvittämään asiaa. Yksi ei vastannut puhelimeen. Alussa piti miettiä paljon sitä, mihin keskitymme, koska nettiyhteydet olivat edelleen poikki. Palkkahallinto esimerkiksi oli aika kriittinen, jotta palkat saatiin maksettua, Kulmala sanoo. Tilanteen vakavuus kävi heti ilmi. Nyt kunta nousi otsikoihin kyberhyökkäyksen vuoksi. YMPÄRIPYÖREITÄ PÄIVIÄ Hyökkäyksen jälkeiset viikot Kulmala ja Rantalainen painoivat ympäripyöreitä työpäiviä. Toisella olisi ollut aikaa ehkä joskus seuraavalla viikolla. Katsoin etäyhteydellä, mikä palvelimien tilanne on. Heiltä jäivät väliin kaikki vuodenvaihteen pyhätkin jouluaattoa lukuun ottamatta. Kunnan it-asiantuntijan Marko Kulmalan puhelin piippasi alkuillasta kerta toisensa jälkeen. Valvontajärjestelmämme alkoi lähettää puhelimeeni sellaisia varoituksia, joita ei ollut ennen tullut. Kuntalehti 4 / 2023 25 . [ Digi ja rakentaminen ] S äkylässä Satakunnassa alkoi rytistä joulua edeltävänä sunnuntaina. Maanantaiaamuna kello 10 oli ensimmäinen palaveri. Siitä lähti hiljalleen käyntiin koko meidän inframme uudelleen rakentaminen ja tietojen palauttaminen, Rantalainen sanoo. Soitin yhdeksän jälkeen kunnanjohtajalle ja kysyin, että onko ok, että nykäisemme kunnan ja terveyskeskuksen irti internetistä, Rantalainen kertoo. Sen jälkeen kaksikko rupesi kartoittamaan tietoturvayhtiöitä. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää sai hieman puolen yön jälkeen allekirjoitettavakseen sopimuspaperit Tukholmassa päämajaansa pitävästä kansainvälisestä kyberturvallisuusyhtiö Truesecistä. Jotain oli pahasti vialla. Ne olivat kaikki pois pelistä. Kolmas suostui yhteistyöhön heti
Koko henkilöstön kaikki salasanat resetoitiin, ja heille toimitettiin uudet salasanat suljetussa kirjekuoressa henkilökohtaisesti. Kybersää on Kyberturvallisuuskeskuksen Esimerkiksi potilaskertomuksiin hyökkääjällä ei ollut pääsyä. Ohjelmistohaavoittuvuudet avaavat rikollisille tien organisaation ympäristöön. Terveydenhuolto pystyi toimimaan edes auttavasti. TURVAN TASO VAIHTELEE Kyberrikollisuus on kansainvälistä toimintaa, joka uhkaa kaikkia organisaatioita koosta tai toimialasta riippumatta, sanoo erityisasiantuntija Jere Finne Kyberturvallisuuskeskuksesta. JATKUVAA KILPAJUOKSUA Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva 12 000 asukkaan Kalajoen kaupunki kuuluu siis edelläkävijöihin tietoturvassa. Tarkoitus on jakaa tilannekuvaa ja keskustella luottamuksellisesti uhista, ilmiöistä ja hyvistä käytännöistä. Työntekijät eivät olisi päässeet palvelimelle, jos ne olisivat olleet muualla, koska meillä ei ollut nettiyhteyttä pitkään aikaan. Säännöllinen ja nopea päivitysten asentaminen auttaa torjumaan kyberhyökkäyksiä. Rikolliset pyrkivät arvaamaan tunnuksia myös koneellisesti. Kyberturvallisuuskeskus perustaa keväällä ensimmäisen isac-tiedonvaihtoryhmän kuntaalalle. Kaksitai monivaiheinen tunnistautuminen on tehokas keino torjua tilimurtoja ja estää kalastelun onnistuminen. It-asiantuntijat Teppo Rantalainen (vas.) ja Marko Kulmala toivovat, etteivät työhistoriansa aikana enää toistamiseen joudu siivoamaan kyberhyökkäyksen jälkiä. Finne työskentelee Kyberturvallisuuskeskuksessa kunta-alan toimialavastaavana. Salasanakuponkeja kertyi yli 480. Loimme paikallisia käyttäjätunnuksia ja kerroimme tietokoneille, mistä ip-osoitteesta tarvittava palvelin löytyy, it-asiantuntijat kertovat. [ Digi ja rakentaminen ] 26 Kuntalehti 4 / 2023 Työntekijät eivät päässeet kirjautumaan työasemille, eikä niiltä ollut yhteyttä palvelimelle. Siellä on Kalajoen kaltaisia edelläkävijöitä ja kuntia, joissa kyberturvallisuuteen ei ole juuri resursoitu, ja kaikkea siltä väliltä, Finne sanoo. Sähköposti sen sijaan toimi koko ajan, koska se oli pilvipalvelussa. Haavoittuvuuksien lisäksi moni hyökkäys saa alkunsa käyttäjätunnusten kalastelusta. Kuntien tietoturvan taso vaihtelee. Missään vaiheessa ei voi tuudittautua siihen, että tietoturva on riittävä, vaan koko ajan pitää seurata uutisia, tiedotteita ja kybersäätä. Onni onnettomuudessa oli, että potilastietojärjestelmien palvelimet olivat kunnan hallussa eikä palveluntarjoajalla, Rantalainen sanoo. Digiturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa kilpajuoksua, sanoo Kalajoen kaupungin tietohallintojohtaja Juha Matilainen. KL4_18-29.indd 26 6.4.2023 13.41
tuottama palvelu, joka en-nakoi tietoturvauhkia. Niiden perusteella voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä, että tietoturva on kunnossa. Jälkeenpäin selvisi, että ensimmäiset poikkeamat tietojärjestelmissä olisi ollut mahdollista havaita jo vuotta aikaisemmin. En ollut yllättynyt. Viime keväänä Säkylässä nostettiin valmiustasoa, muutettiin toimintatapoja, tehtiin erinäisiä hankintoja sekä käytiin läpi tietojärjestelmiä Kyllä se avasi silmiä, kuinka vakavasti tietoturva on oikeasti otettava. Voi kuvitella, miten katastrofaalinen tilanne meillä on kovilla pakkasilla, jos sähköverkko tipahtaa alas. AMMATTILAISET ASIALLA Säkylässä asialla oli ammattimainen toimija. Hän kertoi hyökkäyksestä iltayöstä kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajille. Kartoitusten heikkous on, että niissä kysytään, mitä on tehty eikä arvioida tehtyjen toimien laatua. Hankkeen ansiosta Kalajoella on otettu käyttöön muun muassa kaksivaiheinen tunnistautuminen ja toteutettu käyttäjäkoulutuksia. Ulkomailta kirjautuminen kuntien sähköpostipalvelimille on toistaiseksi estetty, ja sähköpostipalvelut ovat saavutettavissa rajojen ulkopuolelta vain kuntien VPN-yhteydellä eli virtuaalisen erillisverkon avulla. Varautumisen tasosta Säkylässä kertoo muun muassa se, että kunta osallistui viime vuonna kahteen valtakunnalliseen kyberturvaharjoitukseen. Parhaillaan käynnissä on tilannekeskuspilotti tietoturvapoikkeamien tunnistamiseksi ja häiriötilanneprosessien kehittämiseksi. Ne pystyvät siivoamaan jälkensä, piiloutumaan ja käyttämään myös järjestelmän omia ohjelmia hyväkseen. Asukkaille siitä tiedotettiin heti seuraavana aamuna. ”VÄÄRIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ” Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Tapio Frantti varoittaa tietoturvakartoituksista. Avoin tiedottaminen on tietoturvaloukkauksissa tärkeää, tähdentää Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää. Hän pitää niitä lähinnä mielipidemittauksina. Marraskuussa hyökkääjät iskivät onnistuneesti Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudaan. KL4_18-29.indd 27 6.4.2023 13.41. Erityisen huolissaan hän on kriittiseen infraan kohdistuvista kyberhyökkäyksistä, jotka voivat lamaannuttaa esimerkiksi energiantai vedenjakelun tai terveydenhuollon. Frantin mukaan rikolliset rakentavat noin 100 000 uutta haittaohjelmaa vuodessa. Kyberhyökkäys on ollut vuosia kunnan riskiarvioissa yhtenä mahdollisuutena, koska täällä sijaitsee iso varuskunta, kunnanjohtaja Mäenpää sanoo. Kuntaa ei suinkaan yllätetty housut kintuissa, sillä kunnassa oli osattu varautua kyberhyökkäykseen. Muutamassa päivässä ruvetaan laskemaan kuolonuhreja. Haittaohjelmat ovat yllättävän edistyksellisiä. Kalajoen kaupunki koordinoi valtiovarainministeriön tukemaa Digityy-hanketta, jossa tarkoituksena on parantaa 17 kuntaorganisaation digitaalista turvallisuutta. Kuntalehti 4 / 2023 27 . Seitsemän päivän keskiarvolla Kalajoen ja Pyhäjoen kuntien sähköpostitileihin kohdistuu epäonnistuneita murtoyrityksiä pelkästään ulkomailta lähes kolme kappaletta minuutissa, Matilainen sanoo
Kun eristekerros ja rakenteet pysyvät mahdollisimman kuivana, ehkäisee se merkittävästi hometai sienikasvuston muodostumista rakenteissa. Piilevät viat ja rakennusvirheet eivät välttämättä kuulu vakuutuksen piiriin, ja niistä voi olla vaikea saada korvausta. ”Vesikattojen kustannukset nousevat paljon, jos ne korjataan liian myöhään, mutta jos se tehdään etukäteen, se on kolme kertaa halvempaa kuin jälkikäteen.” (Lainaus tutkimuksessa haastatellulta.) Ennakoivaa huoltoa Säännölliset kuntotarkastukset ja huoltotoimet pitävät rakennuksen kunnossa. Helmikuun lopussa oli vielä yksittäisiä päällekkäisyyksiä ajoissa, mutta sen jälkeen tilanne palautui normaaliksi. • Kyberhyökkäys sekoitti pahasti Säkylän hammashoitolan arjen. Potilaat ohjattiin Säkylästä Euraan, jos heillä oli akuuttia hoidon tarvetta. [ Digi ja rakentaminen ] 28 Kuntalehti 4 / 2023 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen [ Info ] Kyberturvallisuuskeskus • auttaa hyökkäyksestä ilmoittanutta tilanteen ja tarvittavien toimenpiteiden hahmottamisessa • huolehtii koordinoinnista poikkeaman hallintaan osallistuvien tahojen kesken • neuvoo tilanteen palauttamisessa normaaliksi • varoittaa niitä tahoja, joille poikkeamasta koituu uhkaa • ei paljasta ilmoittajaa muille tahoille ilman lupaa pois lukien lakisääteiset tilanteet, jotka edellyttävät raportointia tietyille viranomaisille • ei korjaa tietojärjestelmiä tai selvitä syyllisiä Lähde: Kyberturvallisuuskeskus ja verkkoyhteyksiä. Onneksi olimme alkuvaiheessa nopeita ja löysimme kansainvälisen sopimuskumppanin, joka hyppäsi heti mukaan. VILPE.COM/FI/SENSE Lue lisää: Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2020 Kantar haastattelemalla 101 päättäjää ja asiantuntijaa, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnon valvonnasta ja mahdollisista korjausrakennushankkeista. 48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Katolle saattaa tulla vaurio, vaikka se olisi asennettu huolella ohjeiden mukaan, ja valtaosin ongelmat johtuvatkin muista syistä kuin katon asentamiseen liittyvistä virheistä. Kaikkiaan hyökkäys aiheutti Säkylän kunnalle lähes 400 000 euron vahingot. Kolmekymmentä prosenttia haastatelluista asiantuntijoista totesi, että ensimmäiset ongelmat havaitaan 0–2 vuoden kuluessa rakennuksen käyttöönotosta. Vain pienet, vastaanotolla otetut röntgenkuvat tuhoutuivat lopullisesti. Silti hyökkäys onnistui. kyberhyökkäys sattui juuri joulun alla ja kaksi viikkoa ennen sote-uudistuksen määräpäivää. Sitä kautta hyökkäys pääsi tapahtumaan. Se oli ensiarvoisen tärkeää, Teijo Mäenpää toteaa. Ne olivat lopulta ainoat tiedostot, joita ei saatu palautettua. It-asiantuntijoille kyberhyökkäys oli opettavainen kokemus. Antikainen työskenteli Rauman hammashoitolassa, kunnes tietojärjestelmät Säkylässä toimivat jälleen. Toisaalta katoilla tehdään kattourakoitsijan työn päättymisen jälkeenkin muita taloteknisiä asennuksia: esimerkiksi jos katolla kuljetetaan painavia taloteknisiä laitteita, niiden liikuttaminen voi vaurioittaa katemateriaalia. Joka toinen katto pitää korjata ennen sen käyttöiän päättymistä – korjaukset jäävät usein omistajien maksettavaksi Kosteusvaurio ei automaattisesti riipu rakennuksen iästä: ongelmia voi tulla jopa uudiskohteisiin. Katoilla myös kuljetaan paljon tavallisissa huoltotoimenpiteissä (esimerkiksi lumen pudotus), joista voi aiheutua vaurioita myös pitkään rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi potilaskertomuksiin hyökkääjällä ei ollut pääsyä. Potilaat olivat onneksi hyvin ymmärtäväisiä, kertoo hammaslääkäri Emma Antikainen. Tätä mieltä ovat Kantarin haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. HAMMASHOITO KÄRSI ENITEN Säkyläläisille kyberhyökkäys näkyi lähinnä hammashoitolassa. Tiedossamme ei ole, että asiakkaidemme tietoja olisi joutunut ulkopuolisten haltuun. Silloin lasku saattaa jäädä kiinteistönomistajan maksettavaksi. Kunta selvittää parhaillaan oikeuksiaan korvauksiin. Avainasemassa on ongelmien havaitseminen ajoissa ja niiden korjaaminen. Yllättävä vaurio aiheutuu esimerkiksi myrskystä tai kovasta tuulesta. Kustannukset nousevat myös paljon, jos ongelmaan puututaan liian myöhään ja katon alla oleviin rakenteisiin on jo syntynyt vaurioita. Hän ilmoitti siitä myös Kyberturvallisuuskeskukseen. Säkylässä on aina menty tietoturva edellä, ja se maksoi nyt itsensä takaisin, Marko Kulmala lisää. Jouduimme perumaan tai siirtämään melkein kaikki ajat kuukauden ajalta, koska potilastietojärjestelmät eivät toimineet, kertoo hammaslääkäri Emma Antikainen. Kunnanjohtajaa on mietityttänyt, kuinka Terveydenhuolto pystyi toimimaan edes auttavasti. Vakuutus korvaa vain osan ongelmista Vakuutusyhtiöt korvaavat vain kattovauriot, jotka johtuvat yllättävistä tai ennalta-arvaamattomista tapahtumista, kuten puun kaatumisesta katon päälle. Ratkaisun tarjoaa katolle tai alapohjaan asennettava VILPE Sense -järjestelmä. ILMOITUS KL4_18-29.indd 28 6.4.2023 13.41. Mäenpää teki kyberhyökkäyksestä rikosilmoituksen poliisille. VILPE Sense valvoo rakenteiden kuntoa ja poistaa niistä tarpeen mukaan kosteutta. Kyllä se avasi silmiä, kuinka vakavasti tietoturva on oikeasti otettava, Teppo Rantalainen sanoo. Meidän oma järjestelmämme tai verkkomme ei vuotanut, vaan kysymys on ulkoisen palveluntuottajan vakavasta virheestä. Hänestä se ei ole sattumaa. Kyselyn perusteella kattokorjausten hinnan keskiarvona pidettiin 83 000 euroa, kun kyseessä on yli tuhannen neliömetrin rakennus
Vakuutus korvaa vain osan ongelmista Vakuutusyhtiöt korvaavat vain kattovauriot, jotka johtuvat yllättävistä tai ennalta-arvaamattomista tapahtumista, kuten puun kaatumisesta katon päälle. ”Vesikattojen kustannukset nousevat paljon, jos ne korjataan liian myöhään, mutta jos se tehdään etukäteen, se on kolme kertaa halvempaa kuin jälkikäteen.” (Lainaus tutkimuksessa haastatellulta.) Ennakoivaa huoltoa Säännölliset kuntotarkastukset ja huoltotoimet pitävät rakennuksen kunnossa. Ratkaisun tarjoaa katolle tai alapohjaan asennettava VILPE Sense -järjestelmä. ILMOITUS KL4_18-29.indd 29 6.4.2023 13.41. Yllättävä vaurio aiheutuu esimerkiksi myrskystä tai kovasta tuulesta. Kolmekymmentä prosenttia haastatelluista asiantuntijoista totesi, että ensimmäiset ongelmat havaitaan 0–2 vuoden kuluessa rakennuksen käyttöönotosta. Katoilla myös kuljetaan paljon tavallisissa huoltotoimenpiteissä (esimerkiksi lumen pudotus), joista voi aiheutua vaurioita myös pitkään rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Silloin lasku saattaa jäädä kiinteistönomistajan maksettavaksi. 48 prosenttia katoista pitää korjata ennen niiden varsinaisen käyttöiän päättymistä. Avainasemassa on ongelmien havaitseminen ajoissa ja niiden korjaaminen. Tätä mieltä ovat Kantarin haastattelemat asiantuntijat, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnosta ja niiden korjausrakentamisesta. Kuntalehti 4 / 2023 TP Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen Joka toinen katto pitää korjata ennen sen käyttöiän päättymistä – korjaukset jäävät usein omistajien maksettavaksi Kosteusvaurio ei automaattisesti riipu rakennuksen iästä: ongelmia voi tulla jopa uudiskohteisiin. Kun eristekerros ja rakenteet pysyvät mahdollisimman kuivana, ehkäisee se merkittävästi hometai sienikasvuston muodostumista rakenteissa. Katolle saattaa tulla vaurio, vaikka se olisi asennettu huolella ohjeiden mukaan, ja valtaosin ongelmat johtuvatkin muista syistä kuin katon asentamiseen liittyvistä virheistä. VILPE.COM/FI/SENSE Lue lisää: Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2020 Kantar haastattelemalla 101 päättäjää ja asiantuntijaa, jotka vastaavat kiinteistöjen kattojen kunnon valvonnasta ja mahdollisista korjausrakennushankkeista. Piilevät viat ja rakennusvirheet eivät välttämättä kuulu vakuutuksen piiriin, ja niistä voi olla vaikea saada korvausta. VILPE Sense valvoo rakenteiden kuntoa ja poistaa niistä tarpeen mukaan kosteutta. Kustannukset nousevat myös paljon, jos ongelmaan puututaan liian myöhään ja katon alla oleviin rakenteisiin on jo syntynyt vaurioita. Kyselyn perusteella kattokorjausten hinnan keskiarvona pidettiin 83 000 euroa, kun kyseessä on yli tuhannen neliömetrin rakennus. Toisaalta katoilla tehdään kattourakoitsijan työn päättymisen jälkeenkin muita taloteknisiä asennuksia: esimerkiksi jos katolla kuljetetaan painavia taloteknisiä laitteita, niiden liikuttaminen voi vaurioittaa katemateriaalia
[ Digi ja rakentaminen ] 30 Kuntalehti 4 / 2023 Ensimmäiset oppilaat tulevat Tuusulan uuteen hirsilukioon ensi syksynä. KL4_30-55.indd 30 6.4.2023 13.49
Teleskooppikatsomo on pakattu siististi seinää vasten, ja se vie tilaa vain murto-osan siitä, mitä avattuna. T yömaakoira Tahvolla pitää kiirettä. Se on Rakennuslehden valitseKL4_30-55.indd 31 6.4.2023 13.49. Vaikka ollaan periaatteessa jumppasalissa, tunnelma on kuin 1960-luvun betonibrutalistisen kirkon laivassa. Puurakentamista pidetään yleensä ympäristöystävällisempänä kuin vaikkapa betonirakentamista. Pelkästään tänään Tuusulan monitoimilukio Monion rakennustyömaalle tulee vierailulle kaksi eri mediaseuruetta, jotka pitää käydä varovasti nuuskimassa ja hyväksymässä. Mutta puurakentamisen puolustajat sanovat, että mieluummin Suomen metsistä saisikin tehdä hirsikouluja kuin vaikkapa vessapaperia. Kun Monio pian valmistuu, siitä tulee tuusulalaisten kulttuuritalo ja olohuone, kun saman katon alle muuttavat Tuusulan lukio, opisto, kuvataidekoulu ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto. Aivan ensimmäisenä nenään käy nimittäin tuoreen puun hyvä tuoksu. Heti ovesta sisään astuttuaan vierailijat yleensä jo huokaisevat ihastuneina. Sana Moniosta on kiirinyt ulkomaille asti. Tehtävä on tosin melko helppo. Monio onkin komea pytinki. Korkean tilan seinät ovat jännittävästi rytmitellen betonia ja tiiltä. Näyttämötorni on musta ja täynnä uusinta av-tekniikkaa. Kiirettä pitää myös Tuusulan tilapalvelupäälliköllä Mikko Simpasella, kunnan rakennuttajainsinöörillä Antti Kellokummulla sekä Lujatalo Oy:n vastaavalla työnjohtajalla Mika Sairasella sekä tuotantoinsinööri Kasperi Nybergillä, jotka esittelevät kohdetta vieraille – sekä tilaajan että rakennuttajan näkökulmista. Pisimmät hirret ovat 12-metrisiä. Se on myös Tuusulan suurin rakennushanke koskaan. Moniota varten on tosin kaadettu 4 000 mäntyä. Se on Suomen ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulu ja Tuusulan kunnan suurin rakennushanke koskaan. MÄNTYÄ Tämän kierroksen Simpanen, Kellokumpu, Sairanen ja Nyberg ovat tehneet monta kertaa. Monioon on käytetty yhteensä 25 kilometriä hirttä, joka on peräisin Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärveltä. Sitä paitsi tilapalvelupäällikkö Simpanen kertoo, että Tuusulan koululaiset ovat istuttaneet saman verran taimia takaisin luontoon. Täällä sopii järjestää teatteriesityksiä ja konsertteja. JO PALKITTU Tullaan korkeaan saliin, jossa on suuri peili ja balettitanko. Vierailijoita on nähty Ranskasta, Saksasta, Espanjasta… Monio on jo palkittu, vaikka se ei ole vielä edes valmis. Ei ole montaa viikkoa siitä, kun japanilainen ryhmä kävi täällä kierroksella. sat taiteilijatalot, ei vähiten Halosenniemeä. Kuntalehti 4 / 2023 31 . Arkkitehtitoimisto AOR:n Kuutti Halisen ja Mikki Ristolan suunnittelema Monio tuo väistämättä mieleen Tuusulanjärven kuuluiKUNNAN OLOHUONE Monio on komea hirsipytinki, jota on käyty katsomassa Japania ja Espanjaa myöten. Esitystekniikka on ollut mukana suunnittelussa alusta lähtien, kertoo rakennuttajainsinööri Kellokumpu
Vastaava työnjohtaja Sairanen näyttää, miten ristiinliimatun lamellirakenteen ansiosta sisäseinän hirsirakenne ei lainkaan ajan saatossa painu. Rakennuksessa on hybridirunko, joka koostuu puusta, betonista ja teräksestä. Sairanen kertoo, että jos syttyisi tulipalo, katon modernit sprinklerit täyttäisivät hetkessä tilan tiheällä vesihöyryllä. Kokonaiskuvassa puurakentamisen osuus on ollut viime vuosina vahvassa kasvussa, ja todennäköisesti kehitys jatkuu tulevaisuudessa. LISÄÄ PUUTA Opetushallituksen yliarkkitehdin Roope Rissasen mielestä Moniosta tulee hieno esimerkki suomalaisesta puurakentamisesta. Se on vaikuttanut esimerkiksi ikkunoiden saatavuuteen, sillä Ukraina on merkittävä materiaalitoimittaja. Puun osuus koulurakentamisessa on Rissasen mukaan lisääntynyt. Katon harjan muoto muistuttaa ympäröivistä varuskuntarakennuksista, samoin paikoin ulkoverhoilussa käytetyt punaiset tiilet. Monio on ollut vireillä vuodesta 2015 lähtien, ja Lujatalo Oy voitti urakan kilpailutuksen keväällä 2021. Yleisesti voi todeta, että suuntaus on ollut kohti monipuolisia, monikäyttöisiä ja hieman rajatumpia opetustiloja. Monio on Lujatalolle pilottikohde ja näyteikkuna, josta ollaan ylpeitä. Moniossa on paljon puuta, mutta myös tuhatkunta betonielementtiä. Smartlog-niminen innovaatio on sekin peräisin Pudasjärveltä. Tilan erikoisuus on hauska monttu, jonne laskeutuu portaat ja jota voi käyttää pienenä amfiteatterina. Kun verrataan 1950ja 1960-lukujen koulurakentamisen huippuvuosiin, rakentamisen määrä on vähäisempää, mutta se on ollut yleisesti korkealla tasolla mitattuna rakennettuna kerrosalana. Koska koulurakennusten keskikoko kasvaa, kappalemääräisesti luvut ovat huippuvuosia huomattavasti pienempiä. Tällä hetkellä noin kolmannes opetusrakennuksista tehdään puusta. Projekti on mennyt niin hyvin, ettei tosikaan, sanoo Simpanen. [ Digi ja rakentaminen ] 32 Kuntalehti 4 / 2023 ma virallinen Vuoden työmaa 2022, ja marraskuussa Tuusula sai Motivan myöntämän Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan osin Monion ansiosta. Niiden väliin jää käytäviä kuin katuja pienoiskaupungissa. Perustuksia on hankala tehdä puusta, perustelee Sairanen. Ylhäällä niitä yhdistävät toisiinsa sillat, jotka vievät aulan korkean kuilun yli. Hän kertoo, että selvityksen mukaan 2000-luvun puolella uusia kouluja on valmistunut Suomessa noin 30 vuodessa. Lasi oli kaikista haastavin saatava, sanoo vastaava työnjohtaja Sairanen. Taktiikkana oli, että jos vaan joku suostui myymään, me ostimme Lujatalon varastoon. Monio on prikulleen aikataulussa, vaikka päällä on ollut ensin koronapandemia ja nyt sota Euroopassa. Menetelmä säästää rakennusta ylimääräisiltä vesivahingoilta. Rakentamisvaihe on sujunut ripeästi. Opetustilat tulee suunnitella koulussa käytettävän pedagogiikan mukaisiksi ja sitä tukeviksi. AIKATAULUSSA Alakerran kahviossa on jo tarjoilutiski valmiina. BETONIAKIN Moniossa on katon alla kuusi erillistä tilaelementtiä eli pieniä hirsitaloja ison hirsitalon sisällä. KL4_30-55.indd 32 6.4.2023 13.49. Betonia on käytetty Moniossa jo palomitoituksen vuoksi. Koulu on arkkitehdille kiinnostava ja vaativa suunnittelutyö, sanoo Rissanen. Sillä kompensoidaan puisia seinäpintoja
Ulkoseinät tulevat patinoitumaan, ennustaa vastaava työnjohtaja Sairanen. Häntä miellyttää etenkin rakennuksen avaruus ja valoisuus sekä tietenkin materiaali, kotimainen mänty. Mutta on muutakin. Rakennusvaiheessa päätettiin, että työmaa katetaan valtavalla teltalla materiaalien suojaamiseksi ja työnteon helpottamiseksi kaikissa sääoloissa. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli hyvä päätös, vaikka maksoikin. Tästä tulee kunnan olohuone. Kun rakennustyömaalla on järjestetty kuntalaisille esittelykierroksia, ne ovat olleet joka kerta tupaten täynnä, hän kertoo. Suuret ikkunat avautuvat tuusulalaiseen maisemaan. Syksyllä tulevat oppilaat. Melkein voi kuulla mummon kaappikellon hiljakseen raksuttavan. Puurakentamisessa riittää pohdittavaa myös siinä, miten prosessin saa kustannustehokkaaksi. Ilma on miellyttävää hengittää, ja akustiikka on pehmeä. On tehty päätös, että rakennetaan palvelurakenne uudestaan, sanoo tilapalvelupäällikkö Simpanen. Tilojen käyttötarkoitus on tarkkaan mietitty, mutta myös se, että niille löytyy käyttäjiä myös iltaisin, sanoo Simpanen. Tuusulalla on tällä hetkellä yhteensä viisi kouluhanketta vireillä, neljä Monion lisäksi, kertoo Simpanen. YHTEISKÄYTTÖÄ Tuusulan sivistysjohtaja Tiina Simons kertoo, että Tuusulassa lukiolle oli jo pitkään kaivattu ja suunniteltu uusia tiloja. Monen toimijan tuominen yhteen saman katon alle alkoi vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tilapalvelupäällikkö Simpanen kertoo, että hän saa roolissaan päivittäin paljon palautetta sekä kuntalaisilta että kuntapäättäjiltä, mutta Monion tapauksessa edes rakennustyömaan naapurit eivät ole valittaneet. Varsinkin, kun sitä on näin paljon. Se selvästi houkuttaa nuorisoa. Kuntalehti 4 / 2023 33 Sairasen mukaan puurakentamisen osaajia löytyy kyllä Suomesta, mutta silti monia käytännön ratkaisuja on jouduttu miettimään. Vaikka se tarkoittaa uuden rakentamista, samalla voidaan säästää, kun hoitokulut pienenevät eikä tarvitse aina olla korjaamassa. Miksi toimia erillisissä tiloissa, kun yhteiset tilat voisivat tarjota enemmän, Simons kysyy. Toimintaan paremmin sopivia tiloja oli etsitty myös erilaisille kulttuuripalveluille ja eri-ikäisten ihmisten harrastamisen mahdollisuuksille. Simonsin mielestä Monio on rakennus, joka puhuttelee ja kutsuu luokseen. Simpanen kertoo, että lukioon on ilmoittautunut tavallista enemmän opiskelijoita juuri Monion vuoksi. Avokonttorimaisesta hälystä tai kaiusta ei ole puhettakaan. Enimmillään työmaalla on ollut lähes sata työntekijää. PALVELUVERKKO Monio on ratkaisu moneen asiaan, ei vähiten siihen, että Tuusulan koulut ovat tulleet korjausikään, ja monessa on sisäilmaongelmia. HOUKUTTAA NUORISOA Kolmannen kerroksen luokassa mäntylattia on sileä jalan alla. • Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala Vastaava työnjohtaja Mika Sairanen (vas.), rakennuttajainsinööri Antti Kellokumpu, tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen ja tuotantoinsinööri Kasperi Nyberg vaikuttavat tyytyväisiltä kättensä työhön. Puhtaassa puussa on ylellisyyttä. Vain muutaman kuukauden päästä kaiken pitäisi olla valmista. Omakotitalovaltainen mutta viime vuosina voimakkaasti kasvanut Tuusula on tehnyt poliittisen periaatepäätöksen keskittää pikkukoulut isommiksi yksiköiksi. Vanha palveluverkko ei palvele enää kuntalaisia, kun kuntarakenne on muuttunut. Sisältä seinien puu on käsitelty niin, että se ei kellastu auringossa, mutta muuten aika saa tehdä pinnoilla työtään. Raaskiiko sille astuakaan. Niitä tilapalvelupäällikkö Simpanen ei tosin tule seuraamaan loppuun, sillä hän on vaihtamassa työpaikkaa Kuntaliiton vastaavaan rooliin. Monion käyttöiäksi on laskettu sata vuotta. Niin minimoitiin rakentamisen ongelmat. Moniossa tilat joustavat toiminnan ja tarpeiden muuttuessa. Yhteiskäyttöiset tilat lisäävät kohtaamisia ja yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksia. Monion myötä myös uudelle kulttuuritarjonnalle ja kulttuurin harrastamiselle eri muodoissaan syntyy keskeinen paikka. Moniolla on ollut selkeä työllistävä vaikutus Tuusulassa, sanoo tilapalvelupäällikkö Simpanen. Se oli arvovalinta. Simpanen kertoo, että tällaisia tiloja kutsutaan sukkakouluiksi, ja niihin mentäessä oppilaiden kuuluu riisua kengät jalastaan erityisiin telineisiin oven edessä. Trendi on, että pieniä kouluja suljetaan ja tehdään tilalle iso, johon mahtuu muitakin toimintoja. KL4_30-55.indd 33 6.4.2023 13.49. Aurinko paistaa sisään
klo 9-15 Jyväskylä 24.5. eoppiva.fi Mikä muuttuu -tilaisuudet jatkuvat – tule kuulolle ja tapaamaan kollegoita! Työskenteletkö kunnan kaavoituksessa tai rakentamisen luvituksen parissa. Päivien sisältö on samankaltainen ja ilmoittautua voit jo nyt: ryhtimuutostuki@digifinland.fi 10.5. Koulutus auttaa ennakoimaan omaan työhön liittyviä muutoksia ja kunnassasi tarvittavia toimenpiteitä. Koulutuksen suorittaminen vie noin tunnin. Miltä tiedon digitalisaatio näyttää kunnan työntekijän näkökulmasta. Tällöin kunnat voivat alkaa toimittaa tietojaan järjestelmään. Monissa kunnissa työ on jo hyvässä vauhdissa. Lue lisää: digifinland.fi > Ryhti-muutostuki Tuhti tunti Ryhti-tietoa nyt eOppivassa Mikä muuttuu alueidenkäytön suunnittelussa tai rakennusvalvonnassa. Syksyn suositut Mikä muuttuu -tilaisuudet saavat jatkoa toukokuussa. Ryhti-järjestelmän tietoja hyödynnetään vähintään 100 viranomaisprosessissa. Ryhti-muutostuen järjestämiin tilaisuuksiin voit osallistua paikan päällä tai etänä Teamsin välityksellä. Vastauksia saatiin yli 100 kunnasta – kiitos kaikille osallistuneille! Alustavien tulosten mukaan kuntien työntekijät kokevat digiteknologiat ja -aineistot erittäin hyödyllisiksi, mutta kaipaavat lisää tukea koulutukseen ja teknisiin ongelmatilanteisiin. Rakennetun ympäristön tiedon uusi koti avautuu 1.1.2024 Uusi yhteinen tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestöja yritystietojärjestelmästä. Ryhti-kalenterin tärkeät etapit Ryhti-tietojärjestelmä on valmis vastaanottamaan tietoja 1.1.2024 lähtien KL4_30-55.indd 34 6.4.2023 13.49. Se tulee poistamaan tarvetta toimittaa tietoa useaan paikkaan. Valtakunnalliset tulokset julkaistaan 1.6.2023. klo 9-15 Helsinki 11.5. klo 9-15 Rovaniemi 16.5. HAUSin eOppivapalvelusta löydät nyt tuhdin koulutuspaketin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Jos vastasit kyselyyn, saat sähköpostiisi oman kuntasi tulokset ja vertailun samankokoisiin kuntiin. Alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2029 alusta lähtien. DigiFinland selvitti maalis-huhtikuussa kuntien teknisten palveluiden työntekijöiden digivalmiuksia. Monissa kunnissa rakennettuun ympäristöön liittyviä prosesseja on digitalisoitu pitkälle ja näitä oppeja on voitu hyödyntää valtakunnallisessa työssä. klo 9-15 Turku Tietojärjestelmää esittelevä verkkosivusto avautuu keväällä 2023 osoitteessa ryhti.syke.fi Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Tukea oman kuntasi rakennetun ympäristön digityöhön tarjoaa DigiFinlandin Ryhtimuutos tuki. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tieto järjestelmä (Ryhti) otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2024 alusta. klo 9-15 Joensuu 17.5. Hyödynnä maksuttomat palvelut: nyky tilakartoitukset, toimen pideohjelmat, koulutus ja mentorointi sekä ohjeet, oppaat ja malliasiakirjat. ILMOITUS ILMOITUS keväällä 2023 1.1.2024 2028 2029 Maksutonta muutostukea kunnille Kuntien asiantuntijat, kuten kaavoit tajat, rakennus tarkastajat ja tekniset johtajat, ovat avainasemassa digi muutoksen tekijöinä – yhteisen tiedon tuottajina ja käyttäjinä
Monissa kunnissa työ on jo hyvässä vauhdissa. klo 9-15 Joensuu 17.5. klo 9-15 Helsinki 11.5. Miltä tiedon digitalisaatio näyttää kunnan työntekijän näkökulmasta. ILMOITUS ILMOITUS keväällä 2023 1.1.2024 2028 2029 Maksutonta muutostukea kunnille Kuntien asiantuntijat, kuten kaavoit tajat, rakennus tarkastajat ja tekniset johtajat, ovat avainasemassa digi muutoksen tekijöinä – yhteisen tiedon tuottajina ja käyttäjinä. Syksyn suositut Mikä muuttuu -tilaisuudet saavat jatkoa toukokuussa. Vastauksia saatiin yli 100 kunnasta – kiitos kaikille osallistuneille! Alustavien tulosten mukaan kuntien työntekijät kokevat digiteknologiat ja -aineistot erittäin hyödyllisiksi, mutta kaipaavat lisää tukea koulutukseen ja teknisiin ongelmatilanteisiin. Koulutus auttaa ennakoimaan omaan työhön liittyviä muutoksia ja kunnassasi tarvittavia toimenpiteitä. Ryhti-kalenterin tärkeät etapit Ryhti-tietojärjestelmä on valmis vastaanottamaan tietoja 1.1.2024 lähtien KL4_30-55.indd 35 6.4.2023 13.49. Hyödynnä maksuttomat palvelut: nyky tilakartoitukset, toimen pideohjelmat, koulutus ja mentorointi sekä ohjeet, oppaat ja malliasiakirjat. Rakennetun ympäristön tiedon uusi koti avautuu 1.1.2024 Uusi yhteinen tietojärjestelmä täydentää valtion tiedonhallintakokonaisuutta, joka koostuu muun muassa kiinteistö-, väestöja yritystietojärjestelmästä. Alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2029 alusta lähtien. klo 9-15 Rovaniemi 16.5. Ryhti-järjestelmän tietoja hyödynnetään vähintään 100 viranomaisprosessissa. Tukea oman kuntasi rakennetun ympäristön digityöhön tarjoaa DigiFinlandin Ryhtimuutos tuki. Lue lisää: digifinland.fi > Ryhti-muutostuki Tuhti tunti Ryhti-tietoa nyt eOppivassa Mikä muuttuu alueidenkäytön suunnittelussa tai rakennusvalvonnassa. Tällöin kunnat voivat alkaa toimittaa tietojaan järjestelmään. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tieto järjestelmä (Ryhti) otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2024 alusta. klo 9-15 Jyväskylä 24.5. Ryhti-muutostuen järjestämiin tilaisuuksiin voit osallistua paikan päällä tai etänä Teamsin välityksellä. klo 9-15 Turku Tietojärjestelmää esittelevä verkkosivusto avautuu keväällä 2023 osoitteessa ryhti.syke.fi Rakentamista koskevat tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2028 alusta lähtien. Jos vastasit kyselyyn, saat sähköpostiisi oman kuntasi tulokset ja vertailun samankokoisiin kuntiin. HAUSin eOppivapalvelusta löydät nyt tuhdin koulutuspaketin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Monissa kunnissa rakennettuun ympäristöön liittyviä prosesseja on digitalisoitu pitkälle ja näitä oppeja on voitu hyödyntää valtakunnallisessa työssä. Se tulee poistamaan tarvetta toimittaa tietoa useaan paikkaan. Koulutuksen suorittaminen vie noin tunnin. Päivien sisältö on samankaltainen ja ilmoittautua voit jo nyt: ryhtimuutostuki@digifinland.fi 10.5. eoppiva.fi Mikä muuttuu -tilaisuudet jatkuvat – tule kuulolle ja tapaamaan kollegoita! Työskenteletkö kunnan kaavoituksessa tai rakentamisen luvituksen parissa. DigiFinland selvitti maalis-huhtikuussa kuntien teknisten palveluiden työntekijöiden digivalmiuksia. Valtakunnalliset tulokset julkaistaan 1.6.2023
KL4_30-55.indd 36 6.4.2023 13.49. Osaajia on vain kourallinen, joten nyt puuhataan lisäkoulutusta. 36 Kuntalehti 4 / 2023 RESTAUROIJIA TARVITAAN Lapissa on jopa tuhansia peräpohjalaistaloja ja jälleenrakennusajan taloja, jotka kaipaisivat restaurointia
Restaurointimestariksi opiskeleva Miikka Hannuniemi on huomannut, että restauroijia Lapissa tarvitaan. Restaurointimestari Seppo Pulska (oik.) löytää uusia korjauskohteita vuonna 1900 valmistuneesta peräpohjalaistalostaan Rovaniemen Tapionkylässä. Kysyntää on runsaasti. KL4_30-55.indd 37 6.4.2023 13.49. [ Digi ja rakentaminen ] Kuntalehti 4 / 2023 37
Jos saataisiin houkuteltua rakennusalan pieniä yrittäjiä restaurointikoulutukseen, saataisiin tekijöitä nopeammin kuin ihan alusta asti kouluttamalla, Pulska sanoo. Vanhat ikkunat on tehty hyvästä puusta, joten niistä on mukava tehdä uudenveroisia, Posti sanoo. Vanhojen ikkunoiden kunnostus on hänestä antoisaa työtä. Talonrakentajaksi aiemmin valmistunut Johanna Posti opiskelee nyt restauroijaksi. Osaavista vanhojen rakennusten korjaajista on Lapissa huutava pula, Pulska muistuttaa. Kun hän jäi eläkkeelle Ainijärven rajavartioaseman vartiopäällikön paikalta vuonna 2009, hänellä oli jo toiminimi valmiina. Koulutus oli projektiluontoinen ja järjestettiin vain näillä kolmella alueella. Käsillä tekemisen taitoja pitää olla. Pulskan mielestä vanhojen rakennusten korjauksen ja entisöinnin opetteluun ei välttämättä tarvita rakennusalan pohjakoulutusta, mutta se helpottaisi oppimista. Uskon, että nyt alkaa jotakin tapahtua. Verstas sijaitsee Pulskan komean vanhan peräpohjalaisen talon lähistöllä noin 30 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Pulskan verstaalla Rovaniemen Tapionkylässä odottaa kasoittain vanhoja ikkunoita. Hallinnolliset asiat näin nopealla aikataululla tuottavat hieman haasteita, mutta yritämme vastata kysyntään, hän sanoo. Sitä varten on perustettu työryhmä, ja kyllä meillä on tahto vastata tähän tarpeeseen. Hän on myös opettanut restaurointitaitoja ja jakaa edelleen auliisti neuvojaan. Heillä on paljon yhteistyötä. Turusen mukaan REDUlla on taideteollisuuden ammattitutkinnon järjestämisoikeudet ja opettamiseen löytyisi alan osaajia. Lapin ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoittama Avoimet miljööt ja komeat kuistit -kulttuuriympäristöhanke toteutti keväällä kyselyn, jolla kartoitettiin kiinnostusta restaurointialan koulutusta kohtaan. Posti on valmistunut aiemmin talonrakentajaksi Lapin koulutuskeskus REDUsta Rovaniemeltä. KL4_30-55.indd 38 6.4.2023 13.49. Ensimmäiseksi talon korjausvuodeksi hän sai avukseen ja oppaakseen savukoskelaisen ”moniosaajan” Matti Mustajärven. [ Digi ja rakentaminen ] 38 Kuntalehti 4 / 2023 S aako näistä vielä kelvollisia ikkunoita. Vastauksia tuli 64. KOULUTUSTA TARVITAAN Koulutuskuntayhtymä OSAO tarjoaa Oulun Haukiputaalla restaurointialan koulutusta, mutta Oulu on monille lappilaisille liian kaukana. Sen kysymyksen on restaurointimestari Seppo Pulska kuullut lukuisia kertoja. Katseet kohdistuvat erityisesti Lapin koulutuskeskus REDUun, josta on aiemmin väläytetty vihreää valoa. Kun talo tuli asuttavaan kuntoon, Pulska alkoi korjata piharakennuksia ja opiskeli samalla lisää. Restaurointialan opinnot hänen pitää kuitenkin suorittaa Oulussa, sillä Lapissa ei ole tällä hetkellä alan varsinaista koulutusta. Pulska itse on kiertänyt vuosikausia ympäri Lappia korjaamassa vanhoja hirsitaloja, mutta on hän veistänyt uusiakin rakennuksia. Kyllä työssä oppii, jos vain on kiinnostusta. Nyt 64-vuotias mestari haluaisi jäädä eläkeläiseksi. Vielä on kuitenkin monta mutkaa edessä. Nyt niiden korjausta harjoittelee Pulskan ohjauksessa Johanna Posti. Eiköhän näistä saa, Pulska useimmiten tuumaa. REDUn rakennustoimialan toimialapäällikkö Pertti Turunen vakuuttaa, että restaurointialan koulutuksen aloittaminen kiinnostaa oppilaitosta. KORJATAAN MITEN SATTUU Seppo Pulskalla ei ollut rakennusalan koulutusta, mutta hän perehtyi restaurointiin ja entisöintiin hankkiessaan vaimonsa Heli Aikioniemen kanssa vanhan talon vuonna 1996. Restaurointi on erittäin ekologista ja lähialueita suosivaa. Koulutuksesta valmistui restaurointikisällejä, ja Lapin ammattiopistolla oli silloin restaurointikisällin ammattitutkinnon järjestämisoikeudet. Koska vanhojen rakennusten korjaajista oli pulaa jo silloin, Pulska alkoi saada kyselyitä muille työmaille. Lapissa järjestettiin vuosina 2009–2011 Rovaniemellä, Kemi-Tornion alueella ja Ivalossa arvokkaiden rakennusten korjaamiskoulutusta. Paikalla ovat myös Pulskan opissa olleet rovaniemeläinen Sakari Marjeta ja savukoskelainen Miikka Hannuniemi. Itä-Lapin alueella ei järjestetty koulutusta, vaikka siellä olisi ollut myös tarvetta restaurointiosaajille, Turunen kertoo. Alustavan suunnitelman mukaan opinnot voisi suorittaa monimuotoisesti iltaisin ja sekä viikonloppuisin ja tietyltä osin myös etänä. Omassakin talossa riittäisi korjaamista, hän tuumaa. Vastaajista yli 80 prosenttia uskoi, että restaurointialan osaaminen lisäisi heidän työmahdollisuuksiaan Lapissa. Piirit ovat pienet. Työ on minusta tosi mielekästä, pikkutarkkaa ja kärsivällisyyttä vaativaa. Siksi Lapissa puuhataan koulutuksen aloittamista mahdollisesti jo tänä vuonna. Yhtä suuri osuus vastaajista olisi kiinnostunut opiskelemaan restaurointia
Hän painottaa, että pulaa koulutetuista tekijöistä on koko maassa – ei pelkästään Lapissa. Hirren voi vaihtaa tai paikata, Pulska sanoo. Korkeasalo nostaa esille myös ympäristöasiat. Korkeasalo arvioi, että jokaisessa Lapin kunnassa tarvittaisiin ainakin yksi restaurointimestarin koulutuksen saanut henkilö, mutta monet kunnat voisivat työllistää isommankin joukon. Kouluja ja virastoja on pilattu, mutta jospa tähän tulisi vihdoin järkeä. Restaurointi on erittäin ekologista ja lähialueita suosivaa raaka-ainehankintoineen kaikkineen, kun kunnostetaan olemassa olevaa rakennuskantaa. Esimerkiksi sodalta säästyneen Suvannon kylän talot Pelkosenniemellä on restauroitu, ja kylä on suosittu matkailukohde. Lisäksi tarvitaan alempia tutkintoja suorittaneita. Vaikka vanhojen rakennusten arvostus vaikuttaa olleen välillä melko vähäistä, pienellä ja sitkeällä joukolla on tehty rakennusperinteen eteen töitä. Seppo Pulska (vas.) ja Sakari Marjeta tarkastelevat vanhan makasiinin lahovaurioita. Samalta kurssilta valmistui Lapin rakennusperintökohteiden arvioijana hyvin tunnettu Marko Korkeasalo, joka oli valmistunut restaurointikisälliksi Rovaniemen kurssilta vuonna 2010. Ura lähti lentoon, kun hän sai restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon paperit Haukiputaalta joulukuussa 2013. Kuntalehti 4 / 2023 39 . Kylä on saanut Europa Nostra -palkinnon tunnustuksena ainutlaatuisen kulttuurija KL4_30-55.indd 39 6.4.2023 13.49. Korjausvelkaa on paljon, mutta osaajia on vain kourallinen. Hän soimaa purkuvimmaa, mutta toisaalta myös tarpeetonta ylikorjausta. Julkisella puolella olisi hänen mielestään valtavasti tekemistä restaurointiin liittyen. Hän työskentelee nykyään saamelaismuseo Siidan museomestarina Inarissa. Hän toivoo, että kuntien virkaväki ja kuntapäättäjät heräisivät arvostamaan ja hoitamaan kuntien rakennuksia. Korjaajia ja suunnittelijoita saa metsästää kissojen ja koirien kanssa
Silloin rakennuksesta voi tulla jopa museo. Taloon voidaan mahdollisesti vetää sähköt ja vesijohdot, mutta pääasiassa rakennusta kunnostetaan entiselleen. Hän painottaa, että rakennukset kannattaa pitää kunnossa ja mielellään kunnostaa ne restauroinnin periaatteiden mukaan, jotta kohteen arvo säilyy myös tulevaisuudessa. Monet ajattelevat, että se on jotakin museointia, arkeologin hommaa. Korona-aikana mahdollisuus etätyöhön on kasvanut, joten kiinnostus vanhojen talojen hankintaan on kasvanut. Kukaan ei ilmeisesti silloin tajunnut, että restauroijien kysyntä vain kasvaa ja heille olisi töitä ympäri vuoden. Myös Tornionlaakson museon kaksi rakennustutkijaa saavat työparin. Hiltusen mukaan restaurointihankkeiden lisääntyminen näkyy selvästi myös Museovirastolle ja ELY-keskukselle tulleiden avustushakemusmäärien hurjassa kasvussa. • Martta Nieminen Kuvat: Kaisa Sirén Nyt on viimeinen hetki herätä siihen, että saadaan tänne paikallista koulutusta ja paikallisia osaajia. julkistettava titteli tulla sinun kuntaasi. Autiotaloillekin olisi Lapissa kysyntää. Ei siis tehdä osaa sellaiseksi kuin se on ollut. Monet sanovat, että meillähän on vain lautahökkeli, jota ei kannata kunnostaa. Juuri niihin pitäisi nyt tarttua, koska kohta niitä ei ole, jos kaikki pannaan nurin. Pintamateriaaleina voidaan käyttää vanhoja tai mahdollisimman paljon vanhan kaltaisia tuotteita. Hän harmittelee sitä, että yli 10 vuotta sitten toteutettu koulutushanke jäi yhteen kertaan. Marko Korkeasalolle kuuluu kolmannen alueellisen vastuumuseon, Siidan, alue. Hiltusen mielestä nyt on tärkeää selvittää, millainen valmius REDUlla on kouluttaa restaurointiosaajia. Toinen vaihtoehto on tehdä kesäasunto, jolloin sovelletaan uutta ja vanhaa keskenään. Hiltunen huomauttaa, että kun tietoa restauroinnista lisätään, se lisää osaajien tarvetta. Lue lisää Kennelliiton verkkosivuilta www.kennelliitto.fi ja ilmoita kuntasi mukaan kilpailuun! Ku va : Le ht ik uv a KL4_30-55.indd 40 6.4.2023 13.49. Silloin sitä joutuu enemmän muuttamaan, mutta tavoitteena on muuttaa mahdollisimman vähän. Lapin ELY-keskuksessa tarkastajana toiminut Tapio Pukema johdatteli minut kuitenkin sellaiseen ajatusmaailmaan, ettei kaikkea tarvitse tehdä uusiksi. Nyt on viimeinen hetki herätä siihen, että saadaan tänne paikallista koulutusta ja paikallisia osaajia. Saneerauksessa usein otetaan joku vanha osa pois ja tehdään tilalle uusi, nykyaikainen osa. ”LAUTAHÖKKELIT” MYÖS KUNTOON Lapin rakennusperinteen ja restauroinnin pieneen asiantuntijajoukkoon kuuluu keskeisesti Lapin maakuntamuseon amanuenssi, rakennustutkija Jani Hiltunen. Kunnista tiedetään olla häneen yhteydessä, jos esimerkiksi jonkin rakennuksen restaurointi mietityttää. EI OLE ”MUSEOINTIA” Pulskan mukaan ihmiset eivät tunnu tietävän mitä, restaurointi tarkoittaa ja mitä on mahdollista restauroida. Hänellä itselläänkin oli 1990-luvulla suuret suunnitelmat purkaa ja kunnostaa heidän talonsa ”hienoksi”. [ Digi ja rakentaminen ] 40 Kuntalehti 4 / 2023 rakennusympäristön säilyttämisestä. Kolmas vaihtoehto on tehdä rakennuksesta asunto. Voisiko Kuntamarkkinoilla 13.–14.9. Esimerkiksi lattiat ja seinät voivat olla entisellään, huonejakoa ei tarvitse muuttaa ja tulisijat voidaan säilyttää. Työtaakka on kasvanut niin paljon, että Lapin maakuntamuseo palkkaa hänen avukseen korjausrakentamisen asiantuntijan. Meillä tehtiin yhdestä kamarista kodinhoitohuone, jossa on suihku ja vessa. Sotia ennen rakennettuja taloja on jo Lapissa alettu pitää arvossaan, mutta jälleenrakennusajan talot tuomitaan usein purettaviksi. Äärimmäinen tapa on tehdä talosta museon kaltainen, jolloin työt tehdään vanhoilla työkaluilla ja pilkulleen vanhoilla tavoilla. Ja sitten pelätään, että Museovirasto tulee ja määrää jotakin omassa talossa. Restauroida voi hänen mukaansa kolmella eri tavalla. Haastamme kaikki kunnat kilpailemaan Suomen koiraystävällisimmän kunnan tittelistä. Antaa sen rehellisesti olla sellainen mikä se on. Hän kiertää neuvomassa ja arvioi restaurointikohteita ympäri maakuntaa. Kohteita jää tekemättä, avustuksia hakematta ja kohteita korjataan miten sattuu, kun ei ole ammattitaitoisia tekijöitä, Korkeasalo murehtii. Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jani Hiltunen muistuttaa, että vanhasta talosta ei tarvitse tehdä uuden näköistä. Pulska muistuttaa, että restaurointi on eri asia kuin saneeraus. Voi kuitenkin tehdä uudistuksia, jotka parantavat asumismukavuutta. Hiltunen tunnetaan kunnissa, koska aiemmin Lapin ELY-keskuksessa työskennellessään hän oli kuntavastaava. Nythän meillä olisi tekijöitä pilvin pimein, jos koulutus olisi jatkunut keskeytyksettä. Restaurointimestarin työstä valmistellaan nyt Lapissa esittelyvideota. Hiltunen sanoo, että edelleen ihmiset vähättelevät vanhoja rakennuksia ja sanovat, ettei niillä ole arvoa
julkistettava titteli tulla sinun kuntaasi. Voisiko Kuntamarkkinoilla 13.–14.9. Lue lisää Kennelliiton verkkosivuilta www.kennelliitto.fi ja ilmoita kuntasi mukaan kilpailuun! Ku va : Le ht ik uv a KL4_30-55.indd 41 6.4.2023 13.49. Martta Nieminen Kuvat: Kaisa Sirén Haastamme kaikki kunnat kilpailemaan Suomen koiraystävällisimmän kunnan tittelistä
KL4_30-55.indd 42 6.4.2023 13.49. [ Digi ja rakentaminen ] 42 Kuntalehti 4 / 2023 Vihtijärven kyläkoordinaattori Kaarina Ekholm kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan työskennellä yhdistyksen tiloissa, jotka ovat samassa rakennuksessa kuin koulu. Välitunnilla leikkivien lasten ääniä kuuntelee mielellään, hän sanoo
Koulurakennuksen pelastamisesta alkoi merkittävä ajanjakso 500 asukkaan Vihtijärven kylässä, jossa on viime vuosina edetty hankkeesta ja projektista toiseen. Koulun pelastaminen vahvisti kylähenkeä KL4_30-55.indd 43 6.4.2023 13.49. Kuntalehti 4 / 2023 43
Tunnelma voisi olla aivan toisenlainen. [ Digi ja rakentaminen ] 44 Kuntalehti 4 / 2023 L änsi-Uudellamaalla runsaan 29 000 asukkaan Vihdin kunnassa on Vihtijärven 500 asukkaan kylä, jonka koulussa on 30 oppilasta. Kouluohjaaja Seija Siltala on mukana varmistamassa, että kaikki oppilaat ovat valmiita siirtymään sulassa sovussa sisälle. Vuonna 1925 valmistuneen koulurakennuksen on suunnitellut Kouluhallituksen arkkitehti Toivo Salervo, joka tunnetaan myös suomalaisen kaunokirjoituksen kehittäjänä. He myös ryhtyivät tuumasta toimeen. Koulurakennus on korjattu kellarista vinttiin. KL4_30-55.indd 44 6.4.2023 13.49. Rakennuksen eteen tehtiin huolellisesti suunnitellun ammattityön lisäksi paljon talkoita, Ekholm kertoo. Remontin budjetti oli noin 260 000 euroa, josta 60 000 euroa saatiin sponsoreilta ja lahjoituksina. Loput 200 000 euroa saatiin korottomana lainana paikallisen Hiiskulan kartanon myötävaikutuksella. Vihtijärven kyläkoordinaattori Kaarina Ekholm katselee lasten riemua iloisena. Kunta nimittäin pani vanhan koulurakennuksen käyttökieltoon vuonna 2004. Vihtijärven kyläyhdistyksen tilat ovat rakennuksen yläkerrassa ja koulu toimii alakerrassa. Pihapiirissä on myös punainen kunnan omistama entinen alakoulu, jossa on nykyään Kyläläiset ovatkin halunneet liittää Vihtijärven Nurmijärven kuntaan. Idyllinen koulurakennus sijaitsee mäntymetsän keskellä Niemenjärven eli Alimmaisen rannalla. Näin tehtiin rakennuksen huonosta hoidosta johtuvien sisäilmaongelmien takia, Ekholm selittää. Vihtijärven koulun luokanopettaja Matilda Oksanen (vas.) soittaa välitunnin loputtua kelloa. Silloin kyläläiset päättivät, että nyt on aika toimia yhteisen hyvän eteen. Koulun pihalla välituntileikit ja -pelit ovat vauhdissa äänekkäinä
KL4_30-55.indd 45 6.4.2023 13.49. Kyläyhdistys osti keltaisen koulun kunnalta yhdellä eurolla vuonna 2007. Olemme täällä Vihdin kartalla koillisulokkeena, Vihdin kruununa, joka ei ole kuitenkaan säteillyt päätöspaikoille, hän lataa. Kyläläiset ovatkin halunneet liittää Vihtijärven Nurmijärven kuntaan. Yhteistyötä tehdään vapaaehtoiselta pohjalta. Tänne mahtuisi lisää asukkaita. Vihdin kunta vastusti liitosta ja Nurmijärvi puolsi sitä. Hän on sitä mieltä, että Vihtijärvi ei ole syrjässä, vaikka siitä puhutaan syrjäkylänä. Yhdistys on vuokrannut koulutiloja kunnalle remontin valmistumisesta vuodesta 2009 lähtien. muun muassa teknisen työn tiloja. Kuntalehti 4 / 2023 45 . Ekholmin mukaan monia hankkeita on toteutettu useamman Vihtijärven kylässä vaikuttavan yhdistyksen voimin. Ekholm näkee, että Vihtijärven kylä on jäänyt paitsioon Vihdin kunnan kehityskuvioissa. Osakuntaliitosesityksen perusteet ovat edelleen voimassa, Ekholm arvioi. Keltaisen koulurakennuksen remontin aikana koulu toimi punaisessa rakennuksessa, Ekholm kertoo. Valtiovarainministeriö hylkäsi maaliskuussa 2016 esityksen Vihtijärven liittämisestä Nurmijärveen. Vihtijärven koulurakennuksessa on säilynyt tavaroita entisiltä kouluajoilta ja esimerkiksi näytteitä siitä, miten kaunokirjoitus luonnistui ennen vanhaan. Sääminki liitettiin aikoinaan Savonlinnaan. Täältähän on vain 45 minuuttia lentokentälle ja alle tunti Helsingin keskustaan. Vihtijärven kyläyhdistys ja Nurmijärven kunta valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. HINKU TOISEEN KUNTAAN Kouluja kylätalorakennuksen ylläpidossa ja markkinoinnissa riittää runsaasti töitä. Maaseutumaisuus säilyisi vahvana, vaikka kylään rakentaisi 50 taloa, Ekholm sanoo. Tällä hetkellä hän toimii vapaaehtoistyön helpottajana ja saa korvausta kyläkoordinaattorin työstään. Vihtijärven siirtämistä Nurmijärven kuntaan perusteltiin kylän sijainnilla, liikenneyhteyksillä, palveluiden saavutettavuudella ja elinvoimaisuuden säilyttämisellä. VAPAAEHTOISTYÖLLÄ RAJANSA Vaikka kyläkoulun toiminnan jatkuminen tuo paljon iloa kylään, kyläläisten mielessä ovat etenkin kunnallistekniikka ja kaavoitusasiat. Etelä-Savossa Säämingissä syntynyt Ekholm muutti vuonna 1998 Espoosta Vihtijärvelle. Lisää asukkaita halutaan senkin takia, koska koulu tarvitsee lisää oppilaita, hän korostaa. Vihtijärven kyläyhdistyksen hallitus esitti osakuntaliitosta vuonna 2015
Me muiden kylien asukkaat toivomme, että Vihtijärvelle saataisiin onnistumaan kunnallistekniikka Nurmijärven kanssa, koska Vihtijärvellä on pohjavesirajoite. Vihtijärven VPK:n hälytysosasto on paikalla kylään kohdistuvassa tehtävässä kahdeksan minuuttia aikaisemmin kuin naapurista liikkeelle lähtevät yksiköt, Ekholm huomauttaa. Vihdin kunnanhallitus päätti viime vuonna, että Vihtijärven kylän osayleiskaavoitus käynnistetään kuluvan valtuustokauden aikana ja toteutetaan yksityisellä rahoituksella konsulttityönä. Kunnan kaavoitusohjelmaan kirjatulla yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan sitä, että maanomistajat vastaavat kaavan suunnittelun aiheuttamista kustannuksista. Kylän vesihuoltoa varten on perustettu vesiosuuskunta jo ajat sitten, mutta kiinteistöjen jätevesijärjestelmien organisoiminen vapaaehtoistyönä on kyllä liikaa vaadittu. [ Digi ja rakentaminen ] 46 Kuntalehti 4 / 2023 VIHTIJÄRVEN kyläkoordinaattori Kaarina Ekholm nostaa positiivisena asiana esiin Vihtijärven osayleiskaavan etenemisen. Rakentamisen rajoittaminen kuihduttaa kyliä. VIHDIN kunnanhallituksen puheenjohtaja Leevi Pursiainen, kok., asuu Vihtijärven naapurikylässä Tervalammella. OSAYLEISKAAVOITUS olisi Pursiaisen mielestä pitänyt toteuttaa Vihdin kyliin jo vuosikymmen sitten. Asiat ovat nytkähtäneet liikkeelle Tervalammen ja Vihtijärven lisäksi Haimoon kylässä. Vihtijärven kylän keskuksessa on koulun lisäksi oma hautausmaa ja kappeli, päiväkoti, juhliin vuokrattava Yli-Sepän talo sekä vapaapalokunnan talo Nummitupa. Tällä valtuustokaudella on laitettu jo kolmen kylän osayleiskaavoitus liikkeelle. Vuosia on lupailtu, ja mitään ei ollut tapahtunut asian suhteen. Kylän aktiivit painottavat, miten tärkeää vapaaehtoistyötä Vihtijärven Martat ja urheiluseura Uhka tekevät. Lisäksi kunnan kaavoituskatsauksessa kerrotaan, että Vihdin kunta vastaa kaavatyön ohjaamisesta, hallinnollisesta käsittelystä ja muiden muassa selvitysten tilaamisesta. Toiveena on ollut, että kunta edistäisi kylän keskuksen kiinteistöjen vesija jätevesihuoltoa. Jouni Lampinen Kuvat: Laura Oja Erityisen harmillisena on koettu se, että 24 kilometrin päässä kunnan keskustasta sijaitsevalla Vihtijärvellä ei ole kunnallistekniikkaa. Tänä aikana vihtijärviläisillä ei ole paineita osakuntaliitoksen kanssa, hän uskoo. Vähemmälläkin uskoisi kyläläisten olevan poikkeuksellisen aktiivisia, mutta Kokkonen, Hennola ja Ekholm kertovat vielä yhteisistä lounaista, senioriasumista ja luontoreittejä edistävistä toimenpiteistä, kylälehdestä ja -kirjasta sekä digikylähankkeesta.• KL4_30-55.indd 46 6.4.2023 13.49. Kokkosen sydäntä lähellä on yhdistyksen kirpputori, joka toimii vapaaehtoisvoimin Hiiskulan kartanon kiinteistössä Lopentien varrella. Koko ajan on ollut rakentamisen rajoitteita kaavoitukseen vedoten. Pursiaisen mukaan tällä valtuustokaudella siihen on isompi tahtotila. Hennola on neljän lapsen äiti ja yrittäjä, joka puhuu kyläkoulun oppilaiden arjesta kiitolliseen sävyyn. Jouni Lampinen Osayleiskaava etenee yksityisellä rahoituksella Rakentamisen rajoittaminen kuihduttaa kyliä. Jokaisella kiinteistöllä on oma järjestelmänsä. Hän vakuuttaa, että Vihtijärven kyläyhdistyksen osakuntaliitosesitys Nurmijärveen ei ole jättänyt naapurikylästä negatiivisia ajatuksia jälkeensä. On annettava mahdollisuus rakentaa ja asua väljemmin, jos siihen kerran on halukkuutta ja tarvetta. KIRPPUTORIKIN YHDISTÄÄ Kyläyhdistyksen tiloissa ovat Ekholmin lisäksi paikalla myös Vihtijärven koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Mari Hennola viisivuotiaan Ronja-tyttärensä kanssa ja kyläyhdistyksen kirpputorivastaava Anja Kokkonen. Toimivat kylät ovat Vihdin vetovoimatekijä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja sanoo, että Vihtijärvi ansaitsee kyläkoulunsa, sillä toimiva kyläkoulu on hyvä asia ja vetonaula
Teemana 13. 14.9. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Uudistuminen ja yhteistyö Kuntatalous, johtaminen, hyvinvointi, päätöksenteko. 2023 Ideoita pulppuava vuoden suurin foorumi kutsuu sinut mukaan juhlahumuun. Järjestyksessään 30. kuntalehti.fi/tilaa KL4_30-55.indd 47 6.4.2023 13.49. Kuntamarkkinat järjestetään 13.-14.9.2023. Tavataan Kuntatalolla! Ajankohtainen ohjelma on suunnattu kuntien päättäjille ja kaikkien toimialojen asiantuntijoille sekä hyvinvointialueiden edustajille. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Ilmoittautuminen avautuu toukokuussa. Kuntalehti kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon taustoista ja alan ilmiöistä
48 Kuntalehti 4 / 2023 KUNNAT JÄÄVÄT KAKKOSIKSI Jatkuva pula virkamiehistä riivaa etenkin suurempien kaupunkien rakennusvalvontoja. KL4_30-55.indd 48 6.4.2023 13.49. Rakennusbuumi ryöpsäytti luparuuhkat, kun valtio ja kunnat alkoivat tehdä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksia 2000-luvulla
Alueen läpi kulkee syksyllä Raidejokeri, jonka varressa on kaksi pysäkkiä. Leppävaaran keskukseen on matkaa kilometri. Kuntalehti 4 / 2023 49 [ Digi ja rakentaminen ] Espoon Perkkaalle on kasvamassa uusi kaupunginosa, johon rakentuu kerrostaloja yli 8 000 asukkaalle. . KL4_30-55.indd 49 6.4.2023 13.49
Sen jälkeen tulleille hakemuksille ei voitu antaa minkäänlaista arviota käsittelyajasta. Saimme rekrytoitua uusia työntekijöitä ja aiemmin eläköityneitä virkamiehiä palasi takaisin. Lupajonossa oli lähes 1 400 hakemusta. [ Digi ja rakentaminen ] 50 Kuntalehti 4 / 2023 K unnat jäävät kakkosiksi, kun rakennusliikkeet ja suunnittelutoimistot kilpailevat jopa satoja euroja korkeammilla palkoillaan kokeneista ammattilaisista. Vaatimukset eivät aina perustu lakiin, asetuksiin tai kaavaan, arvioi Rakennusteollisuus ry:n Uudenmaan aluejohtaja Diana Råman. Ruuhkaan jumittui satoja niin uusien omakotitalojen aloituksia kuin vanhojen kerrostalojen korjauksiakin. Erityisen voimakkaasti rakentaminen alkoi jyllätä ja jyllää edelleen Espoossa etenkin Länsimetron jatkeen ja Raidejokerin varrella. Sinne jäi ihmisten liikkumista helpottavia hankkeita, kuten etuajassa valmistuvan Raidejokerin Leppävaaran pysäkin ja Kauppakeskus Sellon yhdistävän käytävän rakentaminen. Onko arkkitehtuurin alan työvoiman saatavuudessa ongelmia tällä hetkellä. Espoossa rakennusvalvonta on pitkään koettu tavanomaista tiukemmaksi ja tarkemmaksi. 40 vakanssista on vielä kaksi täyttäYksin ahertavien valvojien työkuormaa vähentää vuoden 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki, jossa 30 neliön rakennukseen ei tarvita lupaa. Espoon rakennusvalvonta kriisiytyi talvella 2022. Valvonnan tilanne alkoi Espoossa helpottua viime syksynä. Vuonna 2020 asuntoja valmistui lähes 4 000, seuraavana vuonna 5 600 ja viime vuonna yli 5 500. helmikuuta, että sitä ennen sähköiseen järjestelmään kirjatut anomukset käsitellään ensin. Rakennusinsinööri Råman on ollut aiemmin Espoon rakennuslautakunnan jäsen. Siellä vaaditaan enemmän selvityksiä, ja osin tulkinnat poikkeavat muista kunnista. Mukana oli suuria kerrostalohankkeita, jotLähde: Kuntaliitto ka edellyttävät tarkkaa aikataulua siitä, milloin tilataan materiaalia ja milloin varataan erilaisia työntekijöitä työmaalle. Virasto ilmoitti 14. KL4_30-55.indd 50 6.4.2023 13.49. Siksi on riski, että ruuhkat ja rakennuslupaprosessien etenemisen ennakoimattomuus uhkaavat siirtää hankkeita naapurikuntiin, sanoo nykyinen varavaltuutettu Råman, kok
Kuntalehti 4 / 2023 51 . Tampere ja Oulu ilmoittivat, että niillä on niukat resurssit, mutta ne päättivät silti lisätä sisäänottoa. Myös korkean rakentamisen kasvu edellyttää käsittelijöiltä paljon kokemusta ja uutta osaamista. Virkamiehille pitäisi maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Pätevyysvaatimuksia ryhdyttiin muuttamaan ja rakennusarkkitehtien koulutus aloitettiin uudelleen. LISÄÄ MAKSUJA JA PALKKAA Pulaa arkkitehdeista yritettiin torjua jo 2010-luvulla, kun eläköitymisaalto tiedostettiin Arkkitehtiliitossa (SAFA). Kun kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennysrakentaminen yleistyy, rakennusvalvonnan pitää vaatia, että muutokset sopivat kaupunkikuvaan. Råman ehdottaa, että ruuhkien purkamiseen ja toiminnan tehostamiseksi erilaisille hankkeille kannattaisi rakentaa omat väylät. Viraston tehtävät ovat muuttumassa Tuominen-Mailan mukaan entistäkin vaativimmiksi. KL4_30-55.indd 51 6.4.2023 13.49. Rakentajat maksavat mielellään, jos voi ennakoida prosessin aikataulun. Miksi rakennusvalvonnat eivät voi ottaa luvanhakijoilta maksuja, jotka kattaisivat kulut, Rautiola kysyy. Niinpä Turkua piinasi kova pula virkaväestä, kun asuntorakentamisen suhdanne ryöpsähti. Silloin on aikaa kehittää seuraavaa noususuhdannetta varten sähköistä lupajärjestelmää ja muita työmenetelmiä, TuominenMaila arvioi. Julkishallinnon järjestelmä muuttui Rautiolan mukaan samoihin aikoihin hakijoiden puutteessa insinöörivetoiseksi. Sen sijaan Aalto-yliopisto halusi varata aloituspaikkoja ulkomaisille maisteriopiskelijoille, Rautiola kertoo. Uudeksi koulutuspaikaksi ehdotettiin Åbo Akademia, mutta se ei mennyt läpi. Eikö kunnan vetovoimaa ja elinvoimaa lisää tehokas ja asiallinen rakennusvalvonta. Keskittäminen toisi tehokkuutta, kun ryhmiin kertyisi kokemusta, ja virkamiehet pystyisivät kehittämään erityisasiantuntemustaan, hän uskoo. Helpotusta on tuomassa talouden suhdanteiden heikkeneminen ainakin joksikin aikaa. Silloinen liiton puheenjohtaja ja Espoon entinen rakennusvalvonnan päällikkö Esko Rautiola kutsui yliopistojen edustajia keskustelemaan opiskelupaikkojen lisäämisestä. Yksi ryhmä voisi hoitaa kerrostalohankkeet, toinen pientalojen lupakäsittelyn, kolmas yleisen edun kannalta tärkeitä hankkeita ja neljäs erityisen vaativat rakennushankkeet. Myös ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki uskoo, että asiakMillainen rekrytointitarve kunnassanne on teknisen alan asiantuntijoille seuraavan 2–3 vuoden aikana. Hän pohtii, kenen etu se on, ettei kunnallinen palvelu pysty houkuttelemaan työntekijöitä. Lähde: Kuntaliitto mättä, kertoo rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila
Nyt yksikössä on kahdeksan viranhaltijaa ja kaksi lupakäsittelijää. Yhteisiä yksiköitä on mahdollista toteuttaa. Yksi, isompi työyhteisö onkin houkutellut ammattilaisia. Kokeneet kaavoituksen konsultit perehtyvät Upolan mukaan tilanteisiin ja kirjoittavat ratkaisut, jotka ELY-keskus on voinut hyväksyä. Sieltä ne on helppo tarkistaa. Heinilä toivoo, että ennen pitkää monimutkaisesta mallista päästään eroon. Hankkeen viivästykset sen sijaan maksavat todella paljon. Kaupungeissa työtaakkaa vähentäisi, jos saisi tehdä vapaasti korjausja muutostöitä ilman viranomaisvalvontaa. Käsittelyaika on Heinilän mukaan kutistettu yhteen-kahteen viikkoon. Jos lupaprosessit eivät etene, Rautiolan mukaan on riski, että hakijat voivat ryhtyä käyttämään muita reittejä eli otetaan yhteyttä sukulaisen kaveriin ja tutun tuttuun ja pyydetään vähän järjestelemään. Sellaiset eivät ole niin haavoittuvia, koska niissä on kokemusta erilaisista hankkeista. Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä päättivät keskittää lupapalvelunsa Forssaan vuonna 2019. Yli puoleen kunnista tarvitaan lisää etenkin arkkitehtejä. Vasta kun julkisivuja olennaisesti muutetaan, tarvittaisiin lupa, hän ideoi. • Marja Salmela Kuva: Liisa Takala Eikö kunnan vetovoimaa ja elinvoimaa lisää tehokas ja asiallinen rakennusvalvonta. Paras ratkaisu hänestä olisi yksi kuntien yhteinen lautakunta, jollainen on Itä-Uudellamaalla. Rakennustarkastusyhdistyksen (RTY) puheenjohtaja Levanto kertoo, että RTY:ssä on 672 jäsentä, joista 180 toimii yksin pikkukunnissa. Kyselyssä 40 prosenttia niistä ilmoitti, että osaajien pula haittaa jopa toiminnan jatkuvuutta lähitulevaisuudessa. Lautakunnan kokouksiin osallistuu joku yksikön virkahenkilöistä. Uusi rakentamislaki tuskin helpottaa kuitenkaan kaupunkien valvonnan työvoimapulaa, vaan se uhkaa vain pahentua. KL4_30-55.indd 52 6.4.2023 13.49. RAKENTAMISLAIN VAIKUTUS. [ Digi ja rakentaminen ] 52 Kuntalehti 4 / 2023 kaat olisivat valmiit maksamaan korkeampia palkkioita. Pienet ja keskisuuret kunnat olisivat voineet ostaa osaamiskeskuksista monipuoliset palvelut, sanoo Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto. Kuntaliiton selvitys paljastaa, että rakennusvalvontaakin enemmän työvoimapula piinaa kaavoitusta. Uusi laki helpottaa siten, että suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet arvioidaan ja tiedot kootaan ympäristöministeriön valtuuttamalle rekisterille. Vaikka Forssan seudun rakennusvalvonnasta haetaan kaikkien viiden kunnan luvat, ne kuitenkin siunataan jokaisen kunnan omassa rakennuslautakunnassa. Myönteiset luvat allekirjoittaa viranhaltija, kielteiset päätökset taas menevät lautakuntaan, jolla on mahdollisuus vaikuttaa päätökseen. Kun poikkeuspäätöksiä haetaan ELY-keskukselta, tarvitaan suunnittelutarveratkaisuja. Asiasta ei edes keskustella ympäristöministeriössä eikä työja elinkeinoministeriössä, Riipinen soimaa. Esimerkiksi jo puolet kunnista on kimpassa ympäristönsuojelussa, sanoo yhdyskuntaja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen. Myös Kuntaliitossa ollaan huolissaan. Saimme rekrytoitua uransa alussa olevia ammattilaisia, koska pitkän linjan ammattilaiset pystyvät perehdyttämään heitä, Heinilä kertoo. Monet kunnat, kuten Sipoo, ostavat konsulteilta palveluja. Yksin ahertavien valvojien työkuormaa vähentää vuoden 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki, jossa 30 neliön rakennukseen ei tarvita lupaa, Levanto muistuttaa. Vihreän siirtymän vaatimat tehtävät, kuten vähähiilisyys ja hiilijalanjäljen laskeminen sekä rakennusten elinkaaren arviointi, taas tuonevat uutta tehtävää. KUNTIEN YHTEISTYÖTÄ ON Muutamilla seuduilla on jo ehditty ratkaista rekrytointiongelmia ja vahvistaa osaamista keskittämällä rakennuslupapalvelut keskuskaupunkiin. Ongelma riivaa etenkin yli 50 000 asukkaan kaupunkeja. Kuntaliitto ei Virkamäen mukaan sellaista kuitenkaan halunnut, ja lakiesitys kaatui. Valtiolla ei mikään ministeriö huolehdi siitä, miten taataan työntekijöiden saatavuus. Ongelmia yritti ratkaista myös ympäristöministeriö ministeri Kimmo Tiilikaisen, kesk., kaudella ehdottamalla rakennusvalvonnan osaamiskeskuksia samaan tapaan kuin soteuudistuksessa. Esimerkiksi 0,5 prosentin lupamaksu on pikkusumma kokonaiskustannuksista. Naapurit sijaitsevat 8–20 kilometrin päässä. Jos uusia MAL-sopimuksia solmitaan, Riipisen mielestä osapuolten pitäisi yhdessä huolehtia siitä, että osaajia on saatavilla tarpeeksi kaupunkikehittämiseen. Vaikka kuntaliitoksia 33 000 asukkaan seudulla ei ole syntynyt, täällä on halua löytää järkeviä yhteistyömuotoja, kertoo Forssan tekninen johtaja Antti Heinilä. Rakentamislain vaikutusta työvoiman tarpeeseen on vielä vaikeaa arvioida, sanoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kunnista 70 prosentilla on vaikeuksia löytää ammattilaisia, ja yli 40 prosenttia nykyisistä kunta-alan arkkitehdeistä on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Palkkaus ja osaaminen viranomaistehtävän hoitamisessa ovat suurimmat haasteet rekrytoinneissa. Virastossa oli yksi asiantuntija käsittelemässä näitä tapauksia, mutta hän irtisanoutui vuosi sitten eikä uutta ammattilaista löytynyt. Kunnan haja-asutusalueille ja rannoille haetaan paljon omakotitalojen rakennuslupia. Kunta päätti purkaa sumaa konsulttien avulla ja teki vuoden sopimuksen Swecon ja A-insinöörien kanssa, kertoo rakennusvalvonnan päällikkö Ulla-Maija Upola. Kun Askola, Myrskylä, Pornainen ja Pukkila ItäUudellamaalla liittoutuivat rakennusvalvonta-asioissa, ne perustivat myös yhteisen lautakunnan
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen organisaatiolla ei ollut valmista pohjaa. Useaa järjestelmähanketta ei yleensä voida tehdä yhtä aikaa. Näitä hankkeita suunnitellaan pitkään, ja hankintavaihekin voi kestää vuosia. Ymmärrys tarpeista lisääntyy päivittäin. Sellaiset operatiiviset järjestelmät, joiden elinkaari on päättymässä esimerkiksi teknisen tuen päättyessä. 8 Kuinka pitkä voi olla järjestelmän elinkaari ja mitä se merkitsee hankintojen näkökulmasta. Pystymmekö yhtä aikaa rakentamaan ammattilaisen toimintaprosessia tehostavaa sekä asiakkaan palvelun saatavuutta tehostavaa ratkaisua. 7 Voitko kertoa esimerkkejä tämän vuoden digihankinnoista, LänsiUudenmaan hyvinvointialueen digipalvelujohtaja Tommi Kuukka. Tähän on satsattu niin henkilöstöresurssien kuin hankinnankin osalta. Keskeisiä hankintakohteita ovat myös järjestelmät, jotka eivät nykyisellään tue riittävästi kehittyviä ja alueellisia toimintaprosesseja. 5 Kuinka paljon on vielä tekemättä tai suunnitteilla hankintoja, jotka liittyvät hyvinvointialueen alkuvaiheeseen. Niillä on erittäin keskeinen ja merkittävä osa. Keskuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumista. Kuntalehti 4 / 2023 53 1 Mitkä ovat keskeisimmät digihankintakohteenne, Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen. 10 Paljonko digitaalinen sotekeskus maksoi ja mitä se teille antaa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen palvelualuejohtaja Katja Rääpysjärvi. Se on lähivuosien suurin digihankinta, jonka suuruusluokka voi olla kymmeniä miljoonia euroja. Hankinnan vertailuhinta on 3,2 miljoonaa euroa. Kohtuullinen ja hallittava määrä. Hankintojen kannalta olemme hyvin kartalla. Tulevaisuuden suunnittelu on siis vasta käynnistynyt. Loppuvuonna on päätettävä, millainen hankintaprosessi käynnistetään asiakasja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseksi. Osa alueista on rakennettu pidempään toimineiden organisaatioiden päälle. 9 Mistä lähtökohdista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue lähestyy digihankintoja muihin verrattuna. Kokonaishinta riippuu palvelun käyttömääristä.• Jouni Lampinen KL4_30-55.indd 53 6.4.2023 13.49. Alkuvuoden hankinnat ovat edistäneet palveluiden turvallista siirtymää. Markkinahäiriöitä on vain satunnaisesti. Olemme osin selvitysvaiheessa kunnilta siirtyneen tekniikan suhteen, mutta turvallisen siirtymän näkökulmasta tilanne on hyvä. 4 Miten perinpohjaisesti tiedätte, mitä kaikkea kunnilta on siirtynyt hyvinvointialueille. Ammattilaisille on keskeistä, että hankitaan kyvykkäät ja helppokäyttöiset järjestelmät, jotka auttavat heitä jokapäiväisessä työssä. Perusasiat korostuvat alkuvaiheessa. Yhdenkin järjestelmäkokonaisuuden uusiminen on kallis urakka, jonka yhteydessä kannattaa tehdä myös toiminnan muutoksia. Näillä alueilla perusasiat ovat kunnossa ja huomio on keskittynyt pidemmälle strategian toimeenpanoon hankinnoissa. 2 Mikä on iso kysymyksenne digihankinnoissa. Isot prosessit liittyvät asiantuntijaja konsultointipalveluiden hankintaan. Painopiste on jo siirtynyt hyvinvointialueen tulevaisuutta koskevien järjestelmien ja hankintojen suunnitteluun. Pääjärjestelmien elinkaaret lasketaan jopa vuosikymmenissä. Tällä hetkellä laitteiden saatavuus on hyvä. Digitaaliseen sote-keskukseen kuuluvat asiointiportaali ja palvelutuotanto. 6 Mikä merkitys digihankinnoilla on hyvinvointialueen toimintakyvyn kannalta. 3 Saako markkinoilta tarvittavat digilaitteet. Marja Salmela Kuva: Liisa Takala 10 kysymystä hyvinvointialueiden digihankinnoista Erilaisten yhteistyötaustojen päälle rakentuneiden hyvinvointialueiden olisi pakko tehdä hyviä digihankintoja, koska muuten on jopa mahdotonta luoda toimivaa palvelukokonaisuutta. Pääjärjestelmien elinkaaret lasketaan jopa vuosikymmenissä
Samalla häntä askarruttaa, että laiminlyödäänkö alueiden suunnittelua, jos vaikkapa teollisuusalueiden reunamilla, huonojen kulkuyhteyksien päässä olevista toimistoista tehdään asuntoja. Ja ehkä lupaehdoilla voidaan edelleen vaatia, että esimerkiksi keskustojen liikerakennusten kivijalat säilytetään liikekäytössä, Jarva pohtii. Uuden lain mukaan rakennuksen käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumiseen asemakaavasta poiketen, eikä poikkeamista enää voi evätä ”kaavoitukseen tai merkittäviin ympäristövaikutuksiin liittyvillä oikeusharkintaisilla syillä”. TULKINNAN TARVETTA Lakimies Minna Mättö Kuntaliitosta sanoo, että uusi rakentamislaki vaatii jatkossa runKL4_30-55.indd 54 6.4.2023 13.49. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva kertoo kummastelleensa yhdessä kollegojensa kanssa kyseistä kohtaa. Uudessa laissa todetaan myös, että ”poikkeamiseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä”. Uuden lain avulla on tarkoitus jarruttaa ilmastonmuutosta ja sujuvoittaa rakentamista. Uusi laki tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Alun perin samassa yhteydessä piti uudistaa myös maankäyttöja rakennuslain maankäyttöä koskeva osuus, mutta hallitus ei onnistunut pääsemään siitä sopuun. Rakentamislaissa tulkinnan tarvetta Paljon porua herättänyt rakentamislaki hyväksyttiin eduskunnassa vaalikauden loppumetreillä. Heidän mielestään on vaikea saada selvää, miten se käytännössä vaikuttaa kunnan mahdollisuuksiin vaikuttaa alueen kehittämiseen kaavoituksella. Toisaalta jatkossakin joudutaan joka tapauksessa katsomaan, että rakennus sopii asumiseen. Uudessa laissa on runsaasti tulkinnan tarvetta. POIKKEAMISLUPA HÄMMENTÄÄ Rakentamislain luonnos keräsi jo lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä, eikä uutta lakia hyväksytty eduskunnassa ilman porua. Yksi konkreettinen lain seuraus on rakennusluvan ja toimenpideluvan yhdistyminen yhdeksi rakentamisluvaksi. Eduskunta muutti käsittelyssään esimerkiksi poikkeamisluvan edellytyksiä, mikä oli sen tekemistä muutoksista yksi isoimmista. Loppumetreillä mukaan tuli kuitenkin myös muutama iso muutos. Lakiuudistuksen synnyttäminen takkusi pitkin matkaa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaupunkikeskustoihin uusi laki voi tuoda joustavuutta, jos vaikkapa tyhjillään olevia toimistoja tai liiketiloja voidaan muuttaa asunnoiksi poikkeamisluvalla. Eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintö rakentamislaista oli poikkeuksellisen laaja, lähes 200-sivuinen. Maankäytön puoli siirtyi siis uuden eduskunnan urakaksi. [ Digi ja rakentaminen ] 54 Kuntalehti 4 / 2023 E duskunta hyväksyi vaalikauden lopulla uuden rakentamislain, mutta teki hallituksen esitykseen tukun muutoksia. Oppositio arvosteli sitä muun muassa sääntelyn lisääntymisestä. Tämä jää nähtäväksi, Jarva toteaa. Suurin osa muutoksista on teknisiä ja viittauksia muihin lakeihin, joilla ei ole käytännön vaikutuksia. Heikentääkö se kaavoituksen mahdollisuutta vaikuttaa alueiden käyttötarkoitukseen tai esimerkiksi asumisen sijoittamiseen
PURKAMISLUPA EPÄSELVÄ Epäselviin kohtiin kuuluu rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä koskeva pykälä. KUNNISSA TULEE KIIRE Uusi laki tarkoittaa kunnissa käytännössä sitä, että hallintosääntö täytyy uusia, sillä laki vaikuttaa kunnan elinten toimivaltoihin. Toivottavasti lakiin jääneitä valuvikoja ehdittäisiin korjata vielä ennen lain voimaantuloa. • Uudessa rakentamislaissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunta. Reilu puolitoista vuotta tuntuu hyvin lyhyeltä ajalta verrattuna siihen, miten paljon kuntien pitää ehtiä tehdä ennen lain voimaantuloa, Mättö pohtii. • Myös kiertotaloutta vahvistetaan. Maallikot eivät välttämättä hallitse kaavamääräyksiä tai huomaa huolehtia riittävästä etäisyydestä rantaan. Alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamista koskevat kaavamääräykset täytyvät. Selvennystä eduskunnassa sen sijaan tuli rakentamisen ohjausta koskevaan säännökseen. Käyttötarkoituksen muutoksia helpottava kirjaus poikkeamislupapykälään oli Raklille mieluinen päätös, sillä Raklin mielestä tyhjät, käyttämättömät tilat ovat silkkaa tuhlausta. Kuntalehti 4 / 2023 55 Tulkintakäytäntöä tarvitaan yleensäkin uusiin lakeihin, mutta rakentamislaissa tarve tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti tavanomaista suurempi. Myös kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on muistuttanut, että vaikka laki hyväksyttiinkin eduskunnassa, monelta osin lain myötä tulevia vaatimuksia tarkennetaan säädettävillä asetuksilla. Eduskunta myös palautti lakiin oikaisuvaatimusmenettelyn, joka hallituksen esityksessä oli kokonaan poistettu. • Uudella lailla halutaan lisäksi parantaa rakentamisen laatua ja selkeyttää vastuita. • Uuden lain mukaan rakennuksista on tehtävä ilmastoselvitys, materiaaliseloste ja hiilijalanjäljen raja-arvot. Koko seinärakennetta ei toisin sanoen tarvitsisi uusia. Oikaisuvaatimuksen tekoaikaa kuitenkin pidennettiin 30 päivään. Rakennushankkeen osapuolien on tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja hyvän laadun takeeksi. Kaavoissa voi olla määräyksiä rakennetun ympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen siten, että ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia suojelumääräyksiä. Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta on jatkossa päävastuullisella toteuttajalla. Rakennusvalvonta säilyy jatkossakin kunnan tehtävänä. Lisää menoja puolestaan voi tulla jälkivalvonnasta. Asiantuntijat ovat tavanneet tätäkin kohtaa ja pyrkineet ymmärtämään, kiristääkö vai höllentääkö se nykyistä tilannetta. Koska alle 30 neliön rakennuksiin ei tarvita lupaa, niistä saatavat rakennuslupamaksut jäävät saamatta. Myös rakennusjärjestys menee uusiksi, sillä lupakäytännöt muuttuvat. Valiokunta viittasi perustuslakivaliokunKirsi Riipinen Piirros: Matti Pikkujämsä nan lausuntoon ja selvensi, ettei rakentamisen ohjausta koskeva pykälä ole itsenäinen valitusperuste. Moni oli tästä huomauttanut, niin myös me Kuntaliitossa, Jarva kommentoi. Myös tietojärjestelmät pitää sovittaa uuteen koneluettavaan ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Esimerkistä käy vaikkapa hirsitalon kostunut lautavuoraus. Rakennusta ei kuitenkaan voi missään tapauksessa purkaa, jos purkaminen vaikeuttaisi rakennetun ympäristön suojelemista. • KL4_30-55.indd 55 6.4.2023 13.49. Käytännön helpotusta on tulossa esimerkiksi tilanteeseen, jossa rakennukseen on tullut ikääntymisen takia vaurio. Valituksen pitää jatkossakin olla kytköksissä lupaedellytyksiin, Mättö kertoo. Uuden lain mukaan rakennuksen voi purkaa kunnan kaavoitusintresseistä riippumatta, jos sen sijaintialueella rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan ja jos rakennuksen materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat pitää tehdä yhteentoimivan tietomallin mukaisina, koneluettavassa muodossa. Joidenkin asetusten tulkinta helpottui eduskunnan muutosten jälkeen. • Lailla halutaan sujuvoittaa rakentamista esimerkiksi siten, että rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan rakentamisluvalla. Keskeistä uudessa rakentamislaissa [ Info ] saasti tulkintaa ja oikeuskäytäntöä. Uutta sanamuotoa voi tulkita siten, että muutoin toimivan hirsirakennuksen lautavuoraus on mahdollista korjata entiseen tapaan ilman energiatehokkuuden vaatimuksia. • Uusien rakentamislain ja alueidenkäyttölain digitalisaatiopykälien mukaan kuntien ja maakuntien liittojen on toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään tietoja rakennetusta ympäristöstä. Tulkintakäytäntöä tarvitaan yleensäkin uusiin lakeihin, mutta rakentamislaissa tarve tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti tavanomaista suurempi. Kunnat joutuvat miettimään lisäksi, kuinka tulopuolta järjestetään. Jää epäselväksi, voiko tällaisia kaavoituksellisia asioita ottaa huomioon lupaharkinnassa, Jarva mainitsee. Laki alkaa ohjata vähähiiliseen rakentamiseen, sillä rakentamisessa on otettava huomioon kaikki elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt
KL4_56-57.indd 56 6.4.2023 13.43. 56 Kuntalehti 4 / 2023 [ Kunnan töissä ] Norjalaishanke vie työaikaa Inkoon kunnan kaavoituspäällikkö Eric Roselius työskentelee nyt poikkeuksellisen kaavahankkeen parissa
Norjassa hanke kaatui muun muassa siihen, että paikkakunnalle olisi pitänyt saada tulevan tehtaan viereen nopeasti tuulivoimaa. Miten hurjasti työpäiväsi ovat muuttuneet sen jälkeen, kun norjalainen Blastr Green Steel kertoi julkisuudessa suunnitelmistaan Inkooseen. Meidän pitää ensin saada kaikille kaavoille ja luville hyväksyntä. Kerromme siinä, mitä olemme alueelle suunnittelemassa. Meidän on tarkoitus kevään aikana päivittää myös kunnan asuntoja maapoliittinen ohjelma. Tarkoitus on, että saisimme kaavan hyväksyttyä tämän vuoden aikana. Ja palveluihin. Yhteydet ovat sujuvat moneen suuntaan. Suunnitelmat kariutuivat, koska kunnat pitivät aikataulua liian tiukkana. Milloin teidän on tarkoitus saada hankkeesta varmistus. Hän kertoo myös, kuinka poikkeava tekeillä oleva hanke on kaavoituksen puolesta. Näin pienellä kunnalla ei ole resursseja, etenkään rahaa, käyttää hankkeeseen etukäteen. Lähellä ovat esimerkiksi Kirkkonummi, Lohja ja Raasepori, eikä Saloonkaan ole pitkä matka. Aikataulu on tiukka toki meillekin, vaikka sähkön saanti ei ole ongelma. Paitsi tietenkin työaikaamme, onhan sekin rahan arvoista. Miten uusi teollisuus ja tuhat työpaikkaa vaikuttaisivat maankäyttöön. Kaavaprosessi alkoi helmikuussa, ja saimme osallistamisja arviointisuunnitelman nopeasti nähtäville. Sijainti on otollinen lähellä pääkaupunkiseutua, mutta muillakin lähialueilla on mahdollisuuksia vastaanottaa väestöä, jota tarvitsemme hankkeen toteuttamiseen. Onneksi kunnan päättäjät ovat joustavia ja valmiita pitämään kokouksia tarpeen mukaan. Meidän tulee myös päättää, millaisia kehityssuuntia haluamme uudessa tilanteessa Inkooseen. Meillä reilun 5 000 asukkaan kunnassa ei esimerkiksi ole lainkaan yläkoulua. Tosin se pitäisi tehdä ilman tätä hankettakin. Inkoossa on esimerkiksi vahva sähkön kantaverkko ja tyhjä vanha teollisuusalue aivan sataman vieressä. Ongelma oli, ettei sellainen järjesty nopeasti. Syksyllä ja alkuvuodesta vei melkoisesti, sillä selvitettävää ja tietojen keruuta oli paljon. Blastr Green Steel joutuu puolestaan hankkimaan rahoituksen. Onhan se, koska hanke ei ole satavarma. Kun asia julkistettiin, työni ei suoranaisesti muuttunut, sillä tiesimme asiasta kuukausia aiemmin. Paljonko sinulla on kollegoita mukana tässä hankkeessa. Näin pienellä kunnalla ei ole resursseja, etenkään rahaa, käyttää hankkeeseen etukäteen. Kaiken kaikkiaan hankkeessa ovat mukana kaikki osastot: viestintä, tekninen puoli, rakennusvalvonta, ympäristöihmiset. Teemme parhaamme ja kaiken mahdollisen, jotta omalta osaltamme tuemme hankkeen toteutumista. Koko Suomi seuraa, kuinka etenevät norjalaisten suunnitelmat vihreää terästä tuottavasta tehtaasta ja siihen integroitavasta vedyn tuotantolaitoksesta. Kuntalehti 4 / 2023 57 I nkoon kaavoituspäälliköllä Eric Roseliuksella on ollut kiireinen syksy ja kevään alku. Mietimme ja keskustelemme yhdessä. Luvitus vie aikaa, mutta norjalaisten kanssa olemme viestitelleet tilanteesta. Edellytykset toteuttaa tällainen hanke ovat isoksi osaksi valmiina. Miten hanke tulee muutoin näkymään Inkoossa. VIDEO: Katso videolta, millaisia kokemuksia Inkoon kaavoituspäälliköllä Eric Roseliuksella on norjalaisesta Blastr Green Steel -yhtiöstä. Olimme ehtineet pohtia myös kaava-asioita, vaikka varsinaista kaavaprosessia ei päästy ennen julkistusta aloittamaan. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, heillä on ensi kesän jälkeen tarkoitus pitää ensimmäinen rahoituskierros ja vuoden lopussa seuraava isompi kierros. Miksi norjalaiset omasta mielestäsi valitsivat Inkoon. Yhtiö suunnitteli vihreän teräksen valmistusta aiemmin myös kahdessa norjalaisessa kunnassa. Tätä pyrimme selvittämään. Suoraan kaavaosastolla on lisäkseni kaavoitusarkkitehti. Blastr Green Steelin hanke on tulossa Fortumin omistamalle tontille, jossa sijaitsee nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali.. Vielä on hoidettava esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, rakennusluvat ja Tukesin luvat. Apuja on siis saatavilla. Hankkeella olisi kuntaan runsaasti oheisvaikutuksia, ja pyrimme miettimään, mitä ne kaiken kaikkiaan voisivat olla. Aikataulu on tiukka, mutta toisaalta saimme LNG-terminaalia koskeneen kaavan hoidettua puolessa vuodessa. • Kirsi Riipinen Kuva ja video: Ilkka Ranta-aho KL4_56-57.indd 57 6.4.2023 13.43. Miten paljon Blastr Green Steelin hanke vie sinun työaikaasi. Nyt on suvantovaihe, mutta edelleen meillä on hankkeesta kokouksia viikoittain. Vaikka kaavaprosessit etenevät aina samalla tavalla, tämän varmasti muistan vielä eläkkeellä. Missä vaiheessa alueen kaavan käsittely on nyt. Toivottavasti vuodenvaihteessa meillä on näistä kaikista hyvä käsitys. Tilanteesta kerrottiin julkisuuteen tammikuun puolivälissä, mutta olimme käyneet keskusteluja yhtiön kanssa viime kesästä asti. Onko tämä sellainen kaavahanke, että arvelet sen jäävän poikkeukselliseksi koko urallasi. Norjalaisilla on hankkeesta toistaiseksi aiesuunnitelmia, investointipäätöstä ei vielä ole. Onko suunnittelu tässä tilanteessa hankalaa. Kunnan rahaa ei tähän hankkeeseen ole käytetty käytännössä lainkaan. Ovatko inkoolaiset muita sukkelampia
• KL4_58-61.indd 58 6.4.2023 13.51. Välillä kun ehdimme julistaa itsemme esimerkiksi rauhanturvaamisen suurvallaksi. ”Kenelle ollaan vastuussa, kysyy SuviAnne Siimes.” Siimes oli vasemmistoliiton puheenjohtaja vuosina 1996–2006 ja ministerinä vuosina 1998–2003. Tämä yhteneväinen tuomio tuli puoluekentän eri laidoilta. Ensin hän oli perussuomalaisena, mutta puolueen hajottua Sininen tulevaisuus -puolueen edustajana. ”Hallitusyhteistyö ei Jari Lindströmin mukaan onnistu puukottamalla toisia.” Lindström oli ministerinä vuosina 2015–2019. Sanna Marinin johdolla SDP teki erinomaisen vaalituloksen, vaikka suurimman puolueen asema menikin. Vaikka olemme nyt uuden edessä ja natosuomalaisia, niin entistä tärkeämpää on tuntea Suomen turvallisuuspolitiikan historiaa. P.S. Hallitusneuvotteluissa sopimisen kulttuuri ratkaisee paljon. Se on vakava muistutus henkilöltä, jolla on parhaat tiedot Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. ”Raha on Carl Haglundin mielestä paikannut kykenemättömyyttä löytää yhteisiä ratkaisuja.” Haglund oli RKP:n puheenjohtaja ja europarlamentaarikko sekä ministerinä vuosina 2012–2015. Se ei ole merkityksetön asia, mutta puoluejohtajana Marin ei syksyllä jatka. 58 Kuntalehti 4 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä J os vaalitaistelun aikana kierrokset kävivät kuumina ja posket punoittivat, nyt on aika vetää henkeä ja olla järkevä. Ja vaikka suoranaisia ohjeita ei peräpeiliin katsomalla saakaan, niin oppia ja viisautta sieltä kyllä saa. Katseet kääntyvät kristillisdemokraattien Sari Essayahin ja RKP:n AnnaMaja Henrikssonin suuntaan. juuri tässä ajassa on erityisen tärkeä varmistaa valmius nopeaan yhteistyöhön heti eduskuntakauden alettua, jo ennen hallituksen muodostamista. Aloittaa voi vaikkapa Osmo Apusen kirjalla Paasikiven pitkä linja (SKS, 2023, 584 sivua). Suomi ei ole kokoaan suurempi. Muistutan puheen kolmesta keskeisestä kohdasta. Perussuomalaisten Riikka Purra on niin ikään kovan edessä. Tämä on syytä sekä vaalivoittajien että tappion kärsineiden muistaa. KOKOOMUKSEN Petteri Orpolta vaaditaan nyt suurta taitoa ja kaukonäköisyyttä pitää Suomi yhtenäisenä. Emme vielä tiedä, millaiseen asentoon Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen suhde asettuu.” Kolmas ja ehkä tärkein kohta oli presidentin muistutus vaalitaistelua käyville puolueille: ”... Keskustan Annika Saarikko jatkanee puheenjohtajana, mutta pitää puolueensa oppositiossa. Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo (HS Visio 1.4.) haastatteli ennen eduskuntavaaleja kolmea entistä ministeriä nykytilanteesta, ja heidän mielestään ”sopimisen kulttuuri on rikki”. Vastuun kantaminen tässä maailman tilanteessa ei välttämättä sada perussuomalaisten laariin. PALJON siis muuttuu. Vihreiden vaalitulos romahti niin pahasti, että tuskin Maria Ohisalo innostuu hallituksesta, jos hän ylipäätään saa jatkaa vihreiden puheenjohtajana. Nyt demokratian vahvuutta mitataan halulla ja taidolla tehdä eri näkemyksistä kestävä ja hallitusvastuun kantava kompromissi. Siksi sovinnon siemen kannattaa säilyttää.” Siis pitää olla valmius nopeaan yhteistyöhön jo ennen uutta hallitusta. Vaarana on, että esimerkiksi valtion talouden tasapainottaminen sosiaalitukia leikkaamalla johtaa eriarvoistumisen jyrkkään lisääntymiseen. SDP on Suomen kansainvälisin puolue ja Marin ”maailman tähti”. Kannattaa lukea presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien päättäjäispuhe (Tasavallan Presidentin kanslia 29.3.2023), jotta ei jäisi epäselvyyttä millaisessa maailmassa nyt elämme. Ensimmäisenä tulee perusasia: ”On myös syytä pitää mielissä, ettei Natojäsenyys tee Suomesta itseään suurempaa.” Toinen kohta koskee geopolitiikan paluuta: ”Maailman malli on muuttumassa. Politiikassakin on aika sotia ja aika sopia. Politiikan ydin on sopiminen Siis pitää olla valmius nopeaan yhteistyöhön jo ennen uutta hallitusta. Maailman meno on nyt sellainen, ettei pieni maa voita sisäisellä riitelemisellä mitään. Vakaa hallituskoalitio tarvitsee – jos kolmen suuren puolueen hallitus ei onnistu – kahden suuren puolueen lisäksi parin keskisuuren ja/tai pienpuolueen tuen. Vaalit käytiin kovin kotikutoisilla teemoilla, eikä ulkoja turvallisuuspolitiikasta juurikaan puhuttu. Hyviä huomioita ovat kaikki
Pystytkö puhumaan. Tuo on hyvä kysymys. Periaatteessahan jokainen pystyy laskemaan itse vaalituloksen. Se on niin sanottu Balinskin malli, mutta sen varjopuoli on matemaattinen vaikeaselkoisuus. KL4_58-61.indd 59 6.4.2023 13.51. Jommastakummasta yleensä on jouduttu tinkimään. Miksei. Kuva: Liisa Takala Arto Jääskeläisen mielestä tulevan hallituksen on tartuttava vaalijärjestelmän ongelmiin. Kun halutaan jakaa maa vaalipiireihin, se tekee matemaattisesti yhtälöstä vaikean, koska on käytännössä mahdotonta toteuttaa poliittista suhteellisuutta ja alueellista suhteellisuutta yhtäaikaisesti sillä tavalla, että molemmat toimivat. Kyllähän meillä käytössä oleva d´Hondtin laskentamenetelmä toimii edelleen sillä tavalla, että kun katsoo kolmen suurimman puolueen ääniosuutta ja niiden saamaa paikkamäärää eduskunnassa, paikkaosuudet ovat korkeampia kuin ääniosuudet. Kyllä paikat tuntuivat riittävän, mutta jonkin verran niitä voisi lisätä isoilla paikkakunnilla. Esimerkiksi vaalivoittaja kokoomus sai äänistä 20,8 prosenttia, mutta paikoista 24,1 prosenttia. Entä miten toimisivat muunlaiset matemaattiset mallit kuin d´Hondtin malli. Nyt kun Lapissa kansanedustajamäärä putosi seitsemästä kuuteen, siellä reaalinen ja toteutunut äänikynnys oli äskeisissä eduskuntavaaleissa 12,4 prosenttia eli tosi korkea. Oliko ennakkoäänestyspaikkoja riittävästi. Meillä halutaan varmistaa esimerkiksi se, että Lapista valitaan väestömäärien mukaan kuusi, Satakunnasta kahdeksan ja Uudeltamaalta 37 edustajaa. Minusta seuraavan hallituksen olisi syytä käsitellä asia vakavasti. Ongelmana on piilevät äänikynnykset erikokoisissa vaalipiireissä. Ennakkoäänestys oli suosittua jälleen kerran. Ei ole hyvää kehitystä, että äänestysmahdollisuudet vaalipäivänä heikkenevät. Miten eduskuntavaalien vaalijärjestelmää voisi uudistaa. Ennakkoäänestäjiä oli 1,7 miljoonaa ja ennakkoäänestyspaikkoja oli 958. Kyllä viikko riittää. Kunnat ovat vaali vaalilta vähentäneet äänestyspaikkoja, mutta tätä pienemmäksi määrää ei saisi laskea. Yhteensä niitä oli nyt noin 1 800. [ Pystytkö puhumaan. Viimeinen ennakkoäänestyspäivä oli varsinkin Helsingissä aikamoista sirkusta. Miten tämä meidän vaalijärjestelmämme onnistui tällä kertaa. Suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan niin sanottua d´Hondtin menetelmää. Uudellamaalla äänikynnys oli 2,4 prosenttia. Tällä hetkellä emme tingi yhtään alueellisesta suhteellisuudesta eli vaalipiirijaosta, mutta tingimme poliittisesta suhteellisuudesta. Muutamia vaihtoehtoja on, mutta ei ole löytynyt sellaista vaihtoehtoa, jonka kaikki eduskuntapuolueet voisivat hyvillä mielin hyväksyä. Työryhmän olisi kyllä pitänyt pohtia tätä, mutta lähinnä aikapulan takia he ehdottivat, että seuraava hallitus ottaisi asian jollakin tavalla käsittelyyn. Onko oikein tinkiä poliittisesta suhteellisuudesta. Minusta paras ja oikeudenmukaisin järjestelmä olisi sellainen, että jos puolue saa 20,8 prosenttia äänistä, se saa myös 20,8 prosenttia paikoista. Parlamentaarisen vaalityöryhmän helmikuussa 2022 valmistuneessa loppuraportissa ei tähän ongelmaan puututtu. • Martta Nieminen Paras ja oikeudenmukaisin järjestelmä olisi sellainen, että jos puolue saa 20,8 prosenttia äänistä, se saa 20,8 prosenttia paikoista. Esimerkiksi Vallilan kirjastossa oli ollut äänestysajan päätyttyä tiistai-iltana kahdeksalta niin pitkät jonot, että meni kaksi tuntia ennen kuin saatiin viimeisetkin ennakkoäänet järjestelmään. Se tarkoittaa sitä, että puolueen on saatava vähintään tuo osuus annetuista äänistä, jotta se saisi vähintään yhden edustajapaikan. Lapin ja Oulun yhteisestä vaalipiiristä tulisi maantieteellisesti ehkä liian iso. Itä-Suomen vaalipiirien yhdistäminen auttoi tätä kuviota jonkin verran, mutta vastaava menettely ei taida onnistua Lapin osalta, koska ei ole muuta mahdollista yhdistettävää vaalipiiriä kuin Oulun vaalipiiri. Viimeisen päivän ryysistä on aina. Menivätkö eduskuntavaalien järjestelyt niin kuin pitikin. Mikä on suurin ongelma. Nyt meidän vaalijärjestelmämme on kuitenkin aika yksinkertainen. Meidän pitää huomioida myös alueellinen suhteellisuus, joka tarkoittaa suomeksi vaalipiirijakoa. Pystyn. Olisiko tarpeen pidentää ennakkoäänestysaikaa. Suomalaiskansalliseen tyyliin lähdetään viime tingassa liikkeelle. ] Vaalijohtaja haluaa hallituksen ratkovan vaalijärjestelmän ongelmia Auttaisiko vaalipiirien yhdistäminen. On kyllä matemaattisia malleja, joilla puolueiden ääniosuus ja paikkamäärä saadaan täysin suhteellisiksi. Kuntalehti 4 / 2023 59 [ Lakia lukien ] Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä vastaa puhelimeen. Kyllä menivät oikein hyvin, täysin suunnitellusti ja ihan mallikkaasti. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi äänestyspaikka varsinaisena vaalipäivänä. Onko varsinaisena vaalipäivänä riittävästi äänestyspaikkoja. Niissä on kuitenkin se huono puoli, että matemaattiset laskukaavat saattavat olla niin hankalia, että ne hämärtävät vaalien yleistä tunnettavuutta ja luottamusta vaalijärjestelmään. On olemassa ainakin yksi menetelmä, joka toteuttaisi yhtä aikaa sekä poliittisen että alueellisen suhteellisuuden
Kun lainsäädännössä säädetään tiedon yhteentoimivasta muodosta, tavoitteena on, että tieto tuotetaan siten, että sen hyödyntäminen ja siirtäminen on nykyistä helpompaa. Päättäjän näkökulmasta on tärkeää, että päätöksenteko kytkeytyy ihRakentamisen digipykälät ovat vasta alkua Aivan kaikkea ei voida antaa tietokoneiden hoidettavaksi. Aivan kaikkea ei voida antaa tietokoneiden hoidettavaksi. Kuntien uudet digivelvoitteet tulevat pääosiltaan voimaan useamman vuoden siirtymäajalla. MIKÄ on uuden lainsäädännön taustalla. misluettavaan aineistoon, sillä päättäjän on tiedettävä, mistä hän on päättämässä. EU on laatimassa tekoälylainsäädäntöä, jossa määritellään, mihin kaikkeen tekoälyä saadaan tulevaisuudessa käyttää. EU on viime vuosina säätänyt ja parhaillaankin valmistelemassa datalainsäädäntöä niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Kaavoituksessakin siirrytään tietomallimuotoon. Ihmisluettavuudella tarkoitetaan sitä, että ihminen voi ymmärtää ja tulkita kyseistä tietoa. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Mitkä kunnat jäävät eloon megatrendien valtavirrassa. Rakentamislupaa myönnettäessä kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy pääpiirustukset ja niitä vastaavan rakennuskohteen suunnitelmamallin tai koneluettavat tiedot rakentamisessa noudatettaviksi. Alueidenkäyttölain mukaan tietomallimuotoiset kaavat esitetään valtakunnallisesti vakiomuotoisena kartalla. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten lainsäädäntöä näissä teemoissa kehitetään lähitulevaisuudessa niin EU:ssa kuin Suomessakin.• Minna Mättö Lakimies Kuntaliitto KL4_58-61.indd 60 6.4.2023 13.51. Tarkoituksena on luoda edellytykset ja pelisäännöt datataloudelle säätämällä muun muassa datan jakamisesta ja uudelleenkäytöstä. Rakentamisen erityislainsäädännön digipykälät jakautuvat tulevaisuudessa kolmeen lakiin –rakentamislakiin, alueidenkäyttölakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä – sekä niiden nojalla annettaviin asetuksiin. Ilmoittaudu ja tiedät, mistä puhutaan. Myös esimerkiksi luontoa, liikennettä ja infraa koskevan tiedon merkitys tulee entisestään kasvamaan kunnissa, kun kunnat vastaavat osaltaan tulevaisuuden vaatimuksiin ja arvioivat toimintansa vaikutuksia. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön digitalisaatiota. Vuoden 2025 alusta lähtien rakentamislupahakemuksen yhteydessä hakijan pitää toimittaa rakennussuunnitelmia vastaava tietomalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. 60 Kuntalehti 4 / 2023 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 24.– 25.5.2023 LAHTI – VIHREÄ SIIRTYMÄ KUNTIEN JA YRITYSTEN ELINVOIMAN SEKÄ KILPAILUKYVYN VAUHDITTAJANA Vihreä siirtymä nähdään usein yritysten liiketoiminnan ekologisena rakennemuutoksena, mutta mitä tämä tarkoittaa juuri nyt kunnille. Täysin tarpeettomaksi ihmiset eivät siten vielä käy rakentamisen luvituksessakaan, vaikka monessa asiassa digitalisaatio voikin olla ihmisen apuna. Rakennushankkeen edetessä tiedot on päivitettävä toteutusta vastaavasti. Kaavoja voi laatia nykyiseen tapaan vuoden 2028 loppuun saakka, mutta tietomallimuotoisten kaavojen laatiminen on mahdollista jo ensi vuoden alusta. Uusi rakentamislaki edellyttää, että rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen. Kunnan on toimitettava rakentamisen tietoja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tietoja vuoden 2028 loppuun mennessä. Tämäntyyppisen arvioinnin ihmiset haluavat hoitaa jatkossakin itse. Rakentamisessa ja kaavoituksessa digitalisaatio ja tietoa koskeva kansallinen lainsäädäntö on pitkällä. Kunnan rakennusvalvonnassa saatetaan jo miettiä, voisiko tekoäly tulla avuksi alati monimutkaistuvien rakentamisen suunnitelmien läpikäynnissä. Digitalisaation avulla voidaan tehostaa kunnan toimintaa ja asiakkaiden palveluita. TIETO sekä sen kerääminen ja jakaminen on muutoinkin ajankohtainen teema. Vuoden tärkein kohtaamispaikka odottaa. PITÄÄKÖ luottamushenkilöpäättäjän olla jatkossa digivelho. Kuntien rakennettuun ympäristöön liittyvissä menettelyissä kertyvää tietoa halutaan saada helpommin toisten viranomaisten saataville. Timo Aro, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Kunnat ja yritykset vihreän siirtymän edelläkävijöinä Keskustelijoina Antti Kaikkonen, Blastr Finland, Jukka Ruusunen, Fingrid, Milla Bruneau, Maria Jalkanen, Foodin ja Roope Ohlsbom, Suomen Yrittäjät Uuden elinvoimabarometrin julkistaminen Mikael Pentikäinen ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Teemaseminaari: Liikenne ja liikenneturvallisuus Juho Hannukainen, VR ja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto Teemaseminaari: Näin syntyy toimiva elinvoimakunta Jarkko Huovinen, Kuntaliitto ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Vaikuttavat hankinnat Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät, Riitta Hietanen, TEM ja Jenni Vesanen, Päijät-Hämeen Yrittäjät Yrittäjien elinvoimabarometri 2023 ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Marja Sannikka Maria Jalkanen Timo Reina Juhana Brotherus Timo Aro Kirsi Piha R akentamisen uusi lainsäädäntö tuo mukanaan uusia tiedon digitaalista muotoa koskevia vaatimuksia kunnille ja rakennusalan muille toimijoille. Kaavasta päätettäessä hyväksytään tietomallimuotoisen kaavan ihmisluettava tietosisältö. Rakentamislupahakemukseen liitetään jatkossakin tietomallin tai koneluettavan tiedon ohella pääpiirustukset
Timo Aro, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Kunnat ja yritykset vihreän siirtymän edelläkävijöinä Keskustelijoina Antti Kaikkonen, Blastr Finland, Jukka Ruusunen, Fingrid, Milla Bruneau, Maria Jalkanen, Foodin ja Roope Ohlsbom, Suomen Yrittäjät Uuden elinvoimabarometrin julkistaminen Mikael Pentikäinen ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät POIMINTOJA TORSTAIN OHJELMASTA Teemaseminaari: Liikenne ja liikenneturvallisuus Juho Hannukainen, VR ja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto Teemaseminaari: Näin syntyy toimiva elinvoimakunta Jarkko Huovinen, Kuntaliitto ja Tanja Matikainen, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Vaikuttavat hankinnat Harri Jaskari, Suomen Yrittäjät, Riitta Hietanen, TEM ja Jenni Vesanen, Päijät-Hämeen Yrittäjät Yrittäjien elinvoimabarometri 2023 ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Marja Sannikka Maria Jalkanen Timo Reina Juhana Brotherus Timo Aro Kirsi Piha KL4_58-61.indd 61 6.4.2023 13.51. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA Mitkä kunnat jäävät eloon megatrendien valtavirrassa. Ilmoittaudu ja tiedät, mistä puhutaan. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 24.– 25.5.2023 LAHTI – VIHREÄ SIIRTYMÄ KUNTIEN JA YRITYSTEN ELINVOIMAN SEKÄ KILPAILUKYVYN VAUHDITTAJANA Vihreä siirtymä nähdään usein yritysten liiketoiminnan ekologisena rakennemuutoksena, mutta mitä tämä tarkoittaa juuri nyt kunnille. Vuoden tärkein kohtaamispaikka odottaa
SAMA PÄÄMÄÄRÄ Vaalimainosten ilmestyessä keväällä tienvarsille Salonen tunsi haikeutta. Huolehdin edelleen Satakunnan ja satakuntalaisten tulevaisuuden toimintaedellytyksistä ja pidän alueen puolta. Parhaillaan auki oleva maakuntakaavatyö antaa tähän heti mahdollisuuden. Pääsemme visioimaan, millaisiin asioihin tulisi varautua kun mennään vuoteen 2050. Maakuntajohtajana työpöydälle tulevat asiat ovat tuttuja. Se on tärkeää nykyisessä työssäni. Kolmen kauden raumalaiskansanedustaja tiesi aloittavansa Satakunnan maakuntajohtajana, vaikka alun perin oli tarkoitus olla itsekin ehdokkaana. Silloin ei vain ajauduta johonkin. Nykyään ymmärretään, että jos jollakin menee huonosti, se todennäköisesti säteilee myös muille. Meidän pitää pohtia, miltä tahdomme huomisen näyttävän, jotta osaamme tehdä oikeita asioita tänään. Vaikka näkökulma on vähän eri, päämäärä on sama. Salosen parin vuoden takainen pro gradu -tutkielma käsitteli sitä, miten organisaation johtaja voi kehittää työntekijöiden tulevaisuustaitoja. On koko alueen etu, että maakunnan keskuskaupunki menestyy ja seutukaupungit voivat hyvin. Sitä työtä hän haluaa jatkaa. ] 62 Kuntalehti 4 / 2023 [ Työ ja tekijä ] S atakunta sai Kristiina Salosesta tulevaisuustietoisen maakuntajohtajan. Kristiina Salonen 1977: Syntyi Raumalla 1996: Ylioppilas Rauman Aronahteen lukiosta 2000: Sosiaalialan ohjaajaksi Kaarinan sosiaalioppilaitoksesta 2000: Vanhustyön hoitajaksi SagaSeniorikeskukseen 2003: Sosiaaliohjauksen ja etuuskäsittelyn esimieheksi Rauman kaupungille 2005: Projektipäälliköksi Rauman kaupungille 2009: Johtamisen erikoisammattitutkinto Kankaanpään opistolta 2011: SDP:n kansanedustajaksi, valittiin uudelleen vuosina 2015 ja 2019 2019: SDP:n eduskuntaryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi 2021: Hallintotieteiden maisteri Vaasan yliopistosta 2023: Aloitti huhtikuussa Satakunnan maakuntajohtajana Virpi Adamsson Kuva: Suvi Kesäläinen KISAILU MENNYTTÄ Loppukesästä tuore maakuntajohtaja aikoo lähteä kiertämään kunnissa tapaamassa kuntajohtajia ja luottamushenkilöitä. Salosen mukaan on tapahtunut muutos. Terve kisailu sopii jääkiekkokaukaloon, mutta organisaatioihin se ei kuulu. Hän pitää myös tärkeänä, ettei jää maakunnan kuplaan sisälle, vaan on tekemisissä monipuolisesti niin elinkeinoelämän, järjestöjen kuin muidenkin toimijoiden kanssa. • Kristiina Salonen asuu perheensä kanssa Raumalla. Tehtäväni on syöttää kiekkoja, jotta alueen kansanedustajat voivat tehdä maaleja. [ Kuka. Jäsenyys eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa avasi silmiä. Kansanedustajuus on ollut osa identiteettiäni. Hän nostaa hattua hyvälle, erilaisia vaihtoehtoja esittävälle tulevaisuusasiakirjalle. Katse tulevaisuudessa KL4_62-63.indd 62 6.4.2023 13.44. Salonen kiittelee Satakuntaliitossa jo tehtyä työtä. Se on nostanut esille pandemian ja Ukrainan sodan kaltaiset tilanteet jo kauan sitten. Jos skenaarioista ei piitata, emme ole kyllin varautuneita. Haluan tehdä selväksi heti, että jokainen kunta Satakunnassa on merkittävä Satakuntaliitolle. Satakunta on tunnettu Rauman ja Porin kissanhännänvedosta. Siitä luopuminen vaatii työstämistä, vaikka teen siirtymän omasta halusta. Pidän heidät tietoisina siitä, mitä asioita pitää edistää ja mihin tarvitsemme heiltä apua
Tilaa tärkeimmät uutiset paketoituna sähköpostiisi kerran viikossa: uutiskirje.kuntalehti.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuortaneen kunnassa on haettavana KUNNANRAKENNUSMESTARIN VIRKA Hakemukset kuntarekry.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Uusi verkkopalvelumme kokoaa ajankohtaiset tiedot käyttöösi. sivuston kautta 10.5.2023 klo 16.00 mennessä. Lisätietoa tehtävästä www.kuortane.. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. Tärkeimmät uutiset kerran viikossa. Kelan tutkimustieto käyttöösi tietotarjotin.fi KL4_62-63.indd 63 6.4.2023 13.44. Uutta! Kelan tietotarjotin Tarvitsetko työssäsi Kelan tutkimusja tilastotietoa. Kelan tietotarjotin -verkkopalvelusta löydät muun muassa: • kuntakohtaiset visualisoinnit • hyvinvointialueiden tietopaketit • tietoja Kelan tilastotietokannasta • blogikirjoituksia ja uutisia
Keusote-kuntayhtymä otti hoitaakseen Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Pornaisten, Hyvinkään ja Mäntsälän sosiaalija terveyspalvelut vuonna 2019. Työtä oli paljon, mutta pääsimme silti väHelinä Pertun taustalla oleva rakennus on Järvenpään uusi sosiaalija terveyskeskus. Vähintään vaalikauden mittaista työrauhaa tarvitsevat kaikki. 64 Kuntalehti 4 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Kun Keusoteen yhdistettiin pelastustoimen tehtävät ja kehitysvammahuollon ja päihdehuollon tehtäviä, hyvinvointialue oli valmis. K eski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu, kok., toivoo, että huhtikuun alussa valitut kansanedustajat antavat soten rakenteiden olla rauhassa. KL4_64-65.indd 64 6.4.2023 13.43. Myös päättäjät, mutta ennen kaikkea henkilöstö, Perttu sanoo. SOPEUTUS EDESSÄ Keski-Uusimaa oli yksi hyvinvointialueista, joissa sote-palvelut oli jo valmiiksi koottu yhdelle toimijalle. Rakenteet rauhaan On hyvä, että uudistus saatiin viimein aikaiseksi, sillä aiempi kuntapohjainen järjestelmä oli tullut tiensä päähän. Pitkän valmistelun ja epävarmuuden jälkeen meillä on jotain, mitä arvioida ja kehittää
Mäntsäläläiselle Hyvinkää on kaukana. PAREMPI PESTI Helinä Perttu on kaiken kokenut järvenpääläinen kuntapoliitikko. Oli valmistauduttava kokouksiin, sillä maanantaina oli edessä rehtorin arki lähes 1 000 oppilaan koulussa. Meidän on määriteltävä mitä lähipalvelu tarkoittaa Keski-Uudellamaalla ja käytävä palveluverkkoa rohkeasti läpi. Luen, lämmitän saunaa ja tuijotan järvelle. Se ei ole helppoa, sillä ihmisten käsitys lähipalveluista on täällä erilainen kuin niillä alueilla, missä ihmiset ovat tottuneet hakemaan palveluita naapurikunnista ja kauempaakin. Me voimme alueella parantaa työn organisointia, kehittää esimiestyötä ja tarjota koulutusmahdollisuuksia, mutta isommassa kuvassa työvoiman saatavuuteen liittyvät pulmat pitää ratkaista kansallisesti. hällä verrattuna alueisiin, joissa piti yhdistää kymmenien organisaatioiden toiminnat. Edes moottoriveneen hurinaa ei kuulu, sillä järveltä ei ole yhteyttä Saimaalle. MISTÄ TYÖVOIMAA. Kolmen tunnin mökkimatkan aikana he pureskelevat työviikon antia ja soittavat puheluita, mutta sitten laitteet napsahtavat kiinni. • Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja KL4_64-65.indd 65 6.4.2023 13.43. EI TÖITÄ MÖKILLE Kun viikko kääntyy kohti loppua, Perttu suuntaa miehensä ja koiransa kanssa Ruokolahdelle Etelä-Karjalaan. Niin sanotut helpot säästöt alueella on jo tehty, sillä toimintaa hiottiin tehokkaaksi jo Keusoten rakentamisen aikaan. Jääviysongelmia ei tule, ja voin täysin keskittyä hyvinvointialueen asioihin. Väestömme kasvaa ja ikääntyy nopeasti. Olen tyytyväinen myös siihen, että en ole lainkaan mukana kuntapolitiikassa. Perttu työskenteli ison yhtenäiskoulun rehtorina, ja päivätyön ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden yhdistelmä kävi raskaaksi. Hyvinvointialue joutuu ostamaan lääkärien ja sairaanhoitajien työtä vuokrafirmoilta, ja se tulee kalliiksi. KeskiUudellamaalla sairastetaan selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. [ Kuka. Olen todella tyytyväinen omaan resurssiini verrattuna kaupunginhallituksen puheenjohtajuuteen, jossa elämä oli ainaista tasapainoilua luottamustehtävän ja palkkatyön välillä. Tuloksena oli 827 ääntä, kuudenneksi eniten ääniä alueella ja toiseksi eniten kokoomuksen listalla Tuusulan pormestarin Kalle Ikkelän jälkeen. Keski-Uusimaa sopeuttaa talouttaan siinä missä muutkin alueet. En yleensä ota kannettavaa konetta edes mukaan. Saamme kaikista alueista kolmanneksi vähiten rahoitusta henkeä kohti. Maaliskuussa aluehallitus käynnisti ohjelman, jossa tavoitellaan 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Se vaatii valtakunnallisia linjauksia mitoituksiin, kelpoisuuksiin ja alan koulutukseen, Perttu sanoo. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana ne olivat käytännössä työpäiviä. Se, että rakenne oli valmiina, ei ratkaissut talouden ongelmaa. Helsingin läheisyydessä on paljon työpaikkoja tarjolla, ja hoitoalan väki vaihtaa työpaikkoja taajaan. Tilanne on kestämätön, eikä sitä yksi hyvinvointialue voi ratkaista. Vuoden 2026 loppuun mennessä katettavaa alijäämää on arviolta 100 miljoona euroa. Perttu on kokopäivätoiminen hallituksen puheenjohtaja. ] Kuntalehti 4 / 2023 65 Helinä Perttu Syntynyt: Rovaniemellä vuonna 1970 Kotikunta: Järvenpää Puolue: Kokoomus Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Ammatti: Yhtenäiskoulun rehtori (virkavapaalla) Tärkeimmät luottamustehtävät: Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Lukeminen, mökkeily, palapelit ja liikunta Hyvää Keski-Uudellamaalla + Osaava ja innovatiivinen henkilöstö + Kehittämisyhteistyö Hyvinkään sairaalan ja Keusoten välillä + Aktiivinen järjestöjen neuvottelukunta Kehitettävää Keski-Uudellamaalla Puhelinpalvelut Liikkuvien palveluiden lisääminen Tuottavuus Mäntsäläläiselle Hyvinkää on kaukana. Taloudenpidon pulmia lisää palvelun tarvetta korostava rahoitusjärjestelmä. Hän toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana kaksi vaalikautta vuosina 2012– 2021, mutta jätti paikallispolitiikan kesän 2021 vaaleissa. En tee mökiltä käsin etätyöpäiviä, vaan pidän sen töistä vapaana alueena, ilon ja levon paikkana. Juuri ennen pandemiaa hankittu mökki sijaitse pienen järven rannalla. Järjestelmää on korjattava niin, että asukasmäärän painoarvo kasvaa. Hän sanoo kokopäiväisyyden olevan välttämättömyys, jos tehtävän aikoo hoitaa huolella. Aluevaaleissa Perttu oli jälleen mukana. Ohjelma on määrä tuoda aluevaltuustoon kesäkuussa. Uskon, että seuraavien vaalien jälkeen kaikilla alueilla puheenjohtajat ovat kokopäiväisiä. Työpuhelin on mukana, mutta kirjoitustöitä en tee. Perttu on nauttinut suuresti siitä, että sunnuntait ovat vapautuneet omaan käyttöön. Päättäjät ja viranhaltijat olivat toisilleen tuttuja, ja siitä oli suurta etua, Perttu sanoo. Hän perusteli syrjään siirtymistään myös kuntapolitiikan koventuneelle kielenkäytöllä ja halulla antaa enemmän aikaa ikääntyneille vanhemmilleen. Keski-Uudenmaan kiperin pulma on henkilöstöpula. Politiikkapaastoa kesti vain puoli vuotta
TUULIVOIMAKO meidät pelastaa – vai mikä voima. Kuva: Jussi Partanen Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Ja miten kuntien energiayhtiöt pärjäävät. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana rakentamislaki Kuuntele uusi jakso Vieraina: Paula Mäenpää, Kuntaliitto ja Mikko Somersalmi, Rakli VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL4_66-67.indd 66 6.4.2023 13.46. Keskitymme energiaja ympäristöasioiden lisäksi tietysti eduskuntavaalien jälkipuintiin. Mikä on ympäristöystävällistä energiaa. 66 Kuntalehti 4 / 2023 [ Seuraava numero ] Teemat: Energia ja ympäristö • Ilmestyy 17.5. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Esimerkiksi näihin kysymyksiin yritämme löytää vastauksia Kuntalehden toukokuun numerossa
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana rakentamislaki Kuuntele uusi jakso Vieraina: Paula Mäenpää, Kuntaliitto ja Mikko Somersalmi, Rakli VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL4_66-67.indd 67 6.4.2023 13.46
KL4_68.indd 68 6.4.2023 13.40