Kuntalehti 4/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Aivot ja terveys S. 22 Itä-Suomi on tärkeä S. 28 4 I 2024 I 11.4. 17 Poukkoilua kerrakseen S. 36 KL4_1-35.indd 1 2.4.2024 13.22. Rehtori rokkaa s
Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä KL4_1-35.indd 2 2.4.2024 13.22. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan
Myöskään koulukyytien lisääminen ei ole mikään kaiken korjaava ratkaisu. KOULU on monen mielessä itsenäisen kunnan maamerkki. Energiasiirtymän hedelmät ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen Why invest in Finland. Se, miten lapsemme saavat oikeanlaista opetusta ja riittävästi tukea opintopolkunsa eri vaiheissa. Myös koulukyyditysten lisäämistä yli kuntarajojen kannattaa harkita nykyistä vakavammin. Monessa kunnassa kouluverkkoja joudutaan supistamaan rankalla kädellä – jo aiempien supistusten jatkoksi. Koska muutos on vääjäämätön, nyt tarvitaan uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. Entä jos lapsen oppimisympäristöä voitaisiin monipuolistaa hyödyntäen lähikuntien koulujen erilaisia tiloja ja painotuksia yhteistyössä kuntien kesken. Opetuskeinojen monipuolistaminen mahdollistaisi esimerkiksi aiempaa laajemmat kielivalikoimat kouluissa, joissa ei pystytä tarjoamaan monipuolista valikoimaa vajaiden resurssien tai pienten oppilasmäärien vuoksi. CEO Tim Meyer, Meyer Turku Kuntabarometrin 2024 tulosten julkistus Mikä on yrittäjän näkemys oman kuntansa elinvoimasta. On helpompaa saada kielikurssi täyteen ja opettaja sitä vetämään, jos oppilaita olisikin yhden kunnan sijaan vaikkapa viidestä lähikunnasta. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 14.-15.5.2024 TURKU SUOMI, MAHDOLLISUUKSIEN MAA Mikä tekee Suomesta investointien suosikkikohteen ja miten voimme yhdessä luoda kukoistavan, yritysmyönteisen maan. Olisiko meidän sittenkin järkevää vielä miettiä viime vuosina innolla alas ajettujen pienten kyläkoulujen koulupolkua alkuvuosille. TEKNOLOGIAN entistä parempi hyödyntäminen ei tarkoita sitä, että koko opetuksen pitäisi olla etänä. Koulukyytien luovempi suunnittelu voisi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia. Astu mukaan keskusteluun, kun pohdimme yli 200 miljardin euron arvoisia investointeja, jotka kohdistuvat muun muassa vihreään siirtymään. Mihin suuntaan Suomi on matkalla ja mitä se merkitsee kunnallesi. Lainsäädännön ja normien pitää taipua siihen, että lapsella on mahdollista saada tasaveroiset opetuspalvelut riippumatta asuinpaikasta. Nyt tarvitaan uudenlaista ja rohkeaa ajattelua. POIMINTOJA KESKIVIIKON OHJELMASTA: Sälähommat houkuttavat – keskittyminen kateissa, psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala, Helsingin yliopisto Teemaseminaari: Kuntatalouden valot ja varjot kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, Kuntaliitto ja pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät Teemaseminaari: Ratkaisut osaajien pula-aikaan toimitusjohtaja Jenni Järvelä, NYT ja johtava kehittämisasiantuntija Jannika Saario, KEHA-keskus / Work in Finland ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Jan Andersson Sanna Lehtonen Kai Mykkänen Tim Meyer Mona Moisala Jenni Järvelä KL4_1-35.indd 3 2.4.2024 13.22. Tärkeintä on se, minkälaisen oppimispolun ja motivaation elämän mittaiselle opiskelulle voimme tarjota. Toki varsinkaan kaikkein pienimpien koululaisten koulumatkat eivät saisi venyä liian pitkiksi. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Lapsen parhaaksi on tehtävä rohkeita ratkaisuja MIKÄ ON Suomen tulevaisuuden kannalta tärkein voimavaramme. Kouluverkon kehittäminen ja ylläpitäminen on aivan erilaista ylijäämää tahkoavassa ja lapsiperheitä täynnä olevassa kunnassa kuin sellaisessa kunnassa, jossa syntyy tänä vuonna esimerkiksi viisi lasta. Se ei ole kenenkään – varsinkaan oppilaiden – etu. Väestön ikääntyessä ja vähetessä uusia oppilaita ja tulevaisuuden luojia on auttamattomasti liian vähän. Entä jos kaikki koulukyydit yläasteikäisellä nuorella maaseutupitäjässä eivät joka päivä veisikään samaan fyysiseen rakennukseen. Meillä ei ole varaa siihen, että lapsemme eivät saisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia vain siksi, että koulutuksen järjestämistä ajatellaan vain menneiden vuosikymmenten ja omien kouluaikojen muistikuvien varassa. NYT TÄMÄ voimavara on suuressa vaarassa varsinkin oppimispolun alkupäässä. Ennen kaikkea meidän on tehtävä rohkeasti ja ajoissa valintoja siitä näkökulmasta, mikä on tulevaisuutemme – eli lasten – parhaaksi. On selvää, että tulevaisuudessa peruskoulutusta ei voi järjestää vain yhdellä sapluunalla. Jos koulutusta järjestetään jatkossa samoin tavoin kuin tähän asti, lapset voivat joutua sivistyksellisesti hyvin eriarvoiseen asemaan eri kunnissa. Peruskouluissa opiskelevien määrä laskee vuoteen 2030 mennessä 80 000 lapsella, mikä on peruskoulun historian suurin rakenteellinen muutos. Omalle fyysiselle koululle on toki perusteensa, mutta pelkkään rakennukseen ei saa liiaksi hirttäytyä. Tätä mieltä olivat esimerkiksi puolueiden puheenjohtajat viime syksynä Kuntamarkkinoilla järjestetyssä puheenjohtajapaneelissa. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA: Kuka saa ja kenelle annetaan. Uusi teknologia ja monimuotoiset opetusmateriaalit sekä -alustat mahdollistavat nykyisin jo erittäin hyvät oppimismahdollisuudet verkonkin välityksellä. JOS KUNNAT sitovat olemassaolonsa liiaksi fyysiseen koulurakennukseen, se tietää väistämättä runsaasti kuntaliitoksia seuduilla, joissa lapsia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sekä opetuksen tason vääjäämätöntä laskua. Heitä ei kiinnosta, kenen vaakunan alla koulua käydään. Tästä meidän aikuisten on pidettävä kiinni pohtiessamme tulevaisuuden oppimispolkua
4 Kuntalehti / 4 • 2024 s.8 Kuva: Markus Sommers Tasavallan presidentti Alexander Stubb haluaa tutustua maakuntiin ja kuntiin. Soila Puurtinen: kuva KL4_1-35.indd 4 2.4.2024 13.22. Ensimmäinen vierailukohde oli Itä-Suomi
S. 40 s.44 s.50 s.64 Suomea opitaan myös kirjoista. Ponsse Oyj:n Juha Vidgrén uskoo kotikuntansa tulevaisuuteen. Ritva Wilska-Neuvonen on vilkas käsityöihminen. Sivu 49 Melkoinen alku Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpään viranhoito uudessa työpaikassa alkoi varsin dramaattisesti. Kuva: Markus Sommers Kolumni Kuntajohtajan kannattaa myös asua kunnassaan, sanoo Jussi Niinistö S. Palkitseminen voi olla kannattavaa, mutta monessa kunnassa sitä ei tehdä, koska katseet poliittisessa päätöksenteossa kiinnittyvät usein palkitsemisen kustannuksiin. Kannen kuva: Soila Puurtinen Seuraava numero ilmestyy 10.5.2024 Saimi Hoyer luottaa Punkaharju-taikaan. S. 60 Soila Puurtinen: kuva KL4_1-35.indd 5 2.4.2024 13.22. 56-59 Miksi ei palkita. Itärajan tunnelmat vaihtelevat. 7 EU-vaalit EU vaikuttaa kuntiin suuresti, mutta myös kunnilla on vahvaa vaikutusta Euroopan parlamenttiin. Antti Viinanen viihtyy LUT-yliopistossa. 10-11 Kunta-visa Kuntalehden uudessa visassa voit testata joka kuukausi tietämystäsi. S. 5 s.12 s.28 s
Kerromme palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Lopputulos on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. • Malminkartano, Helsinki • Sisunaukio, Tampere • Rykmentinpuisto, Tuusula • Herttuankulma, Turku • Puijonkuppee, Kuopio • Vuoripirtti, Espoo • Hiidensalmi, Lohja Hoivatilojen palvelukortteli yhdistää useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista ja asukkaiden kaipaamia palveluja lisäten alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Oulun Toppilansalmeen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistö-hanke. V A L M I S T U N E I TA K O H T E I TA M M E O TA Y H T E Y T TÄ ! HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI ANTTI HEISKANEN, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 160 8552, antti.heiskanen@hoivatilat.fi KATI SOINI, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 501 1469, kati.soini@hoivatilat.fi Elinvoimaa alueille ja ihmisille Tutustu referensseihin » KL4_1-35.indd 6 2.4.2024 13.22. Satamatien palvelukorttelin sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Entinen varastorakennus historiallisessa satamamiljöössä saa näin uuden merkityksellisen elämän
Tai reuna-alueiden. Entinen varastorakennus historiallisessa satamamiljöössä saa näin uuden merkityksellisen elämän. Kuntalain mukaan kunnantai kaupunginjohtajan valinnan yhteydessä on laadittava johtajasopimus. Miksi kuntajohtajat vaihtuvat. SUOMESSA on 309 kuntaa. Kilpailun kunta-alan osaavista työntekijöistä tulevaisuudessa vain kiristyessä on työnantajan maine entistä tärkeämpi; Internet ei unohda. KL4_1-35.indd 7 2.4.2024 13.22. Ei heti muistu mieleeni alaa, jolla vaihtuvuus olisi näin suurta. Luottamuspula voi syntyä kaikenlaisissa kunnissa. JOS KUNTAJOHTAJA kykenee asettumaan edes hetkeksi luottamushenkilöiden nahkoihin äänestäjien painaessa päälle ja osaa vielä olla rakentavassa yhteistoiminnassa paikallismedian kanssa, pysyy hän varmemmin virassaan kuin kantoihinsa kangistuva kuntajohtaja, joka pahimmillaan tekee arkipäiväisistä asioista arvovaltakysymyksiä. Mistä se johtuu. YLI PUOLET kuntajohtajista on valittu tai aloittanut nykyisen kuntansa johtajana vuonna 2020 (mukaan lukien allekirjoittanut) tai sen jälkeen. V A L M I S T U N E I TA K O H T E I TA M M E O TA Y H T E Y T TÄ ! HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI ANTTI HEISKANEN, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 160 8552, antti.heiskanen@hoivatilat.fi KATI SOINI, HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ, 040 501 1469, kati.soini@hoivatilat.fi Elinvoimaa alueille ja ihmisille Tutustu referensseihin » Kolumni / Jussi Niinistö • Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja Pienessä kunnassa johtajan on osattava vähän kaikkea. Kuntajohtajan kannattaa myös asua kunnassaan ja pilke silmäkulmassa muistaa, että kuntademokratiaa se on vähemmänkin viisas päätös. Usein ajatellaan, että kuntajohtajien vaihtuvuus olisi etenkin pienten kuntien ilmiö. Kerromme palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Oulun Toppilansalmeen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistö-hanke. Kunnantai kaupunginjohtajan tehtävä on enää harvoin eläkevirka. Nuoret ja nälkäiset kuntajohtajat saattavat rakentaa määrätietoisesti uraansa aloittaen pienestä kunnasta ja siirtyä siitä kokemuksen karttuessa muutaman vuoden välein suurempaan. Se on sallittua, mutta minkälaisia tuloksia saa aikaan kahdessa, kolmessa vuodessa. SE ON selvä peli, jos pula luottamuksesta syntyy: kuntajohtaja lähtee. Kuntaliiton tutkimuspäällikön mukaan niissä tehtiin viime vuonna 54 kuntajohtajavalintaa. Puolen vuoden tai vähän enemmänkin palkka on itse asiassa pieni summa kunnalle, jos hopeisella tai pronssisella kädenpuristuksella välttyy pitkiltä oikeusriidoilta ja ennen muuta mainehaitalta. Ei se pelkästään sitä ole. EROKORVAUKSET ovat olleet supistumaan päin. Sen välttämiseksi kunnanjohtajalle asetettuja tavoitteita kannattaisi avata sopimuksessa konkreettisesti samalla kuitenkin muistaen, että piru asuu yksityiskohdissa. Nimittäin jokaisessa kunnassa on omanlaisensa poliittinen kulttuuri, jota on syytä ymmärtää. Lopputulos on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Satamatien palvelukorttelin sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Vaihtuvuus ei kuitenkaan ole sukupuolikysymys. 7 • Malminkartano, Helsinki • Sisunaukio, Tampere • Rykmentinpuisto, Tuusula • Herttuankulma, Turku • Puijonkuppee, Kuopio • Vuoripirtti, Espoo • Hiidensalmi, Lohja Hoivatilojen palvelukortteli yhdistää useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista ja asukkaiden kaipaamia palveluja lisäten alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. Itse olen kokenut, että kuntajohtajalle on hyötyä monipuolisesta työkokemuksesta mutta erityisesti hyötyä on kokemuksesta aidan toiselta puolelta. Sopimuksessa määritellään yleisten työehtojen kuten palkan lisäksi miten menetellään, jos kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välille syntyy epäluottamus. Pienessä kunnassa johtajan on osattava vähän kaikkea, kun henkilökuntaa on vähemmän. Luottamuspulaan ei välttämättä ole yhtä selvää syytä; tilanteeseen saatetaan joskus vain ajautua, johtajan naama voi olla kulunut ja urheilumaailman periaattein silloin on vaihdettava valmentajaa, kun joukkuetta ei voi – muuten kuin kuntavaaleissa. NAISET rynnivät tällä hetkellä yhtä jalkaa kuntajohtajiksi miesten kanssa. Tämä on tärkeä saranakohta, jota ei kannata ohittaa rutiininomaisesti. Sukupolvien vaihtuminen ei ole koko syy, mutta varmasti muuttuvalla suhtautumisella työhön on merkityksensä. Vielä viime vuosituhannen loppuvuosina kuntajohtajista yhdeksän kymmenestä oli miehiä, tänä päivänä kuntajohtajista on jo kolmannes naisia. Ne ovat tätä nykyä harvemmin luokkaa vuoden palkka, joten kultaisesta kädenpuristuksesta ei oikeastaan kannata enää puhua. Johtajien vaihtuvuus on viime vuosina ollut voimistuva trendi, joka on ajoittain näkyvästi esillä mediassa; mainittakoon vain Kittilän saaga
Puhuimme myös Nato-jäsenyyden tuomista mahdollisuuksista sekä Itä-Suomen erityisasemasta EU:n ja Naton itärajalla, kertoi kaupunginjohtaja. Joensuu kasvaa ja kansainvälistyy kovaa tahtia. – Keskustelimme sodan vaikutuksista yritystoimintaan ja matkailuun. Presidentin mielestä EUja Nato-rahoitusta sekä DCA-sopimusta tulee hyödyntää ja suunnata itäiseen Suomeen ja parantaa alueen kokonaisturvallisuutta. – Katson tulevaisuuteen rauhallisin mielin, vakuutti presidentti tapaamisissa. Ja onhan se. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuva ja video niin talouden kuin turvallisuudenkin kannalta. Presidentille kerrottiin myös positiivisia uutisia. Vierailua seurasi parikymmentä toimittajaa. EK:n suositukset on kohdistettu hallitukselle sekä viiden maakunnan päättäjille. Näkymät ovat vakavat Presidentti rajamailla Alexander Stubb halusi ymmärtää, miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut ItäSuomen kuntiin, yrityksiin ja ihmisten elämään. Käännytyslaki tarpeen Presidentin viesti itärajan taakse oli, että Suomi etsii poikkeuslaista ratkaisun rajan turvaamiseen kaikissa oloissa, eikä ihmisten käyttämistä aseena voida enää jatkaa. Eri viranomaiset ovat pitäneet presidentin ajan tasalla muuttuvassa maailmassa. 8 P residentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin ensimmäinen maakuntamatka suuntautui maaliskuun lopulla Itä-Suomeen. EK suosittelee muun muassa vihreän energian investointeja, yrityksille verohelpotuksia ja liikenneyhteyksien parantamista. Miten turvallisuus ja tulevaisuus taataan, se oli ihmisten puheissa muun muassa torikahveilla. Katso video KL4_1-35.indd 8 2.4.2024 13.22. Väkiluku on jo yli 78 000, tutkinto-opiskelijoita yli 20 000 ja kaupunkiin muutti viime vuonna yli tuhat uutta asukasta Suomen ulkopuolelta. Sähkönsiirron kantaverkkoa tulisi myös kehittää ja tuulivoimaa edistää. Toritapaamisessa Pirkko Nykyri toivotti presidentille paljon voimaa ja siunausta. Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.), kaupunginjohtaja Jere Penttilä sekä puheenjohtajisto esittelivät presidenttiparille lounaan ääressä tilannekuvaa Itä-Suomesta. Presidentti halusi kuulla, nähdä ja ymmärtää, miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut ihmisten elämään. Lehdistötilaisuudessa käsiteltiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) esitystä erityistalousalueen perustamisesta Itä-Suomeen
Lähtökohdat kehysriiheen ovat poikkeuksellisen vaikeat. Tuloksellisuuden merkitys korostuu, kun niukoille resursseille pyritään saamaan mahdollisimman hyvä vastine. Panostamalla HYTE-työhön kunnissa, voidaan hillitä kustannusten kasvua hyvinvointialueilla. Kuntien elinvoimatyö tukee myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kunnat toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Julkinen talous ja sen toimijat on nähtävä aidosti toisiinsa vaikuttavien osien kokonaisuutena. Vaikka valtion menoista enää vajaa neljä prosenttia muodostuu kuntien valtionosuuksista, tehdään 309 kunnassamme tärkeää työtä, jolla on merkittävät vaikutukset valtion ja hyvinvointialueiden talouteen, menoihin ja tuloihin. Muunlaiseen toimintaan meillä ei ole varaa. Paikalliset olosuhteet tunnetaan kunnissa parhaiten. Esimerkiksi ylipaino ja koettu yksinäisyys ovat keskeisiä yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joista aiheutuu hyvinvointialueille kustannuksia. Kuntien johto on tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä. Hallitusohjelmassa on 1990-luvun alun vapaakuntakokeilun henkeä. Toivottavasti työn tuloksena myös selviää, mistä on löydettävissä suurimmat hyödyt tuloksellisuuden näkökulmasta. Julkisen talouden sopeuttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta myös kuntajohdossa Kunnat ovat osa julkisen talouden kokonaisuutta. Varhaiskasvatus-, opetus-, liikuntaja kulttuuripalveluiden avulla kunnat auttavat hyvinvointialueita tehtävässään. Maan hallituksen kehysriihessä suunnitellaan ja linjataan julkisen talouden kehitystä tuleville vuosille. Isoistakin haasteista on löydettävä yhdessä uusia mahdollisuuksia. 9 Blogi / SUOMEN Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, kunnanjohtaja Tuomas Lohi kuvasi blogikirjoituksessa kuntajohtajan työn merkityksellisyyttä nostaen esille työhyvinvoinnin. Antti Peltola Kirjoittaja on Akaan kaupunginjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n varapuheenjohtaja Kuntajohtajien blogi: Kevään kehysriiheen on mentävä ilman osaoptimointia Yhdessä kohti uusia vaihtoehtoja Akaan kunnanjohtaja Antti Peltola. Maan hallitusohjelmassa on lupaavia kohtia: siinä on tunnistettu kuntien erilaisuus, normien purku ja kokeilujen mahdollisuus. KL4_1-35.indd 9 2.4.2024 13.22. Kun toiminta on tuloksellista, on se tuottavaa, taloudellista ja vaikuttavaa. Rallikuskin termein olisi tärkeää löytää ne oikeat asiat, joiden kohdalla painetaan jarrua, kuitenkin samanaikaista kaasua unohtamatta. Tämä on ajankohtainen teema kehysriihen lähestyessä. Näkökulma on tärkeä muun muassa. siksi, että työhyvinvointi vaikuttaa toiminnan tuloksellisuuteen. Kuntien elinvoiman vahvistamiseen tähtäävä työ voi näkyä yritysten toimintaedellytysten paranemisena, uusina asuinja teollisuustontteina, työpaikkoina sekä myönteisenä työllisyyskehityksenä ja kasvavina verotuloina. Kuntien kirjo on laaja ja niiden toimintaedellytykset talouden ja toimintaympäristön näkökulmasta vaihtelevat. Olemme etuoikeutettuja siinä, että saamme tehdä haastavinakin aikoina näin merkityksellistä ja tärkeää työtä kuntakentän asioiden parissa. Kehysriihessä ei ole nyt osaoptimointien aika. Kunnilla on verkostoineen keinoja puuttua kehitykseen ajoissa
EU:n ja kuntien vuorovaikutussuhde on tiivis, molempiin suuntiin. Euroopan parlamentin jäsen on yleensä moniottelija. Toisaalta synergiaa syntyy siitä, että Euroopan parlamentissa hän on keskittynyt muun muassa kaupunEU-vaalit ovat vahvasti kuntavaalit EU vaikuttaa kuntiin suuresti, mutta myös kunnilla on vahvaa vaikutusta Euroopan parlamenttiin. Virkkunen kuitenkin palasi Jyväskylän valtuustoon 2021 kuntavaaleissa. Jäsenyys Jyväskylän valtuustossa on hänelle keino pysyä mukana kotikaupungin kehityksessä sekä tuoda siihen kansainvälistä näkökulmaa. 10 EU-vaalit E U vaikuttaa tutkitusti tosi paljon kuntiin ja kansalaisten arkeen sitä kautta. Tunnollinen europarlamentaarikko toimii itsenäisesti ja asiantuntevasti lukuisilla aloilla yhtäaikaisesti. Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuodesta 1997, mutta luopui valtuustopaikasta kohta sen jälkeen kun hänet valittiin 2014 Euroopan parlamenttiin. Esimerkiksi maaliskuun puoliväliä edeltäneellä täysistuntoviikolla Euroopan parlamentti äänesti kymmenistä suurista ja pienistä asioista. Kytkennät ovat likeisiä, kertovat kesäkuun vaaleissa jatkokautta tavoittelevat Euroopan parlamentin jäsenet. Parhaillaan hän pyrkii kolmannelle kaudelle Euroopan parlamenttiin ja hänen nimensä on esillä myös Suomen seuraavaksi edustajaksi Euroopan komissiossa. Hannu Taavitsainen, teksti Pixabay, kuva KL4_1-35.indd 10 2.4.2024 13.22. Päätöksiä syntyi muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta, ruokaja tekstiilijätteistä, teollisista päästöistä ja lelujen turvallisuudesta. Lisäksi esillä oli digituotteiden kyberturvallisuus, jota koskevaa mietintöä on valmistellut Suomen Henna Virkkunen (kok.). ”Kaipasin takaisin” Henna Virkkunen muistetaan moninkertaisena ministerinä, viimeksi hän toimi liikenneja kuntaministerinä sekä hallintoja kuntaministerinä 2011–2014. Tämä paljastui Kuntaliiton selvityksessä helmikuussa. Mutta mitalilla on toinenkin puoli: europarlamentaarikot tuovat esiin kunta-alan kokemuksen suurta merkitystä heidän työlleen EU-tasolla. – Kaipasin takaisin kuntapolitiikkaan, Virkkunen kertoo
Hän toimii vastuutehtävissä demariryhmän johdossa ja on vastannut muun muassa rahanpesua torjuvan laajan lakipaketin valmistelusta. Lisäksi hän on vaikuttanut liikennevaliokunnassa ja oman ryhmänsä neuvottelijana muun muassa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon kehittämiseksi sekä Suomelle tärkeää talvimerenkulun turvaamiseksi. 11 kiliikenteen ja liikenneverkkojen kehittämiseen sekä digiasioihin. Suurimman siivun EU:n Brexit-tuesta saa Suomeen rinnastettava viiden miljoonan asukkaan Irlanti: reilu miljardi eli viidesosa erityistuesta. Jatkovaltakirjaa hakeva Katainen on toiminut parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana. Heinäluoman mukaan itäinen Suomi tarvitsee kipeästi erityistukea koheesiopolitiikasta. Toisena tärkeänä vuorovaikutusmuotona Niinistö mainitsee sen, että hän on tehnyt meppinä yhteistyötä monien suomalaisten yliopistojen kanssa. Toiselle kaudelle tähtäävä Niinistö on hankkinut kannuksia toimimalla vihreiden ryhmävastaavana teollisuus-, tutkimus-, energiaja teknologia-asioita käsittelevässä Itre-valiokunnassa. Heinäluoma muistuttaa, että kuntien ja EU-tason vahva yhteys syntyy unionin perusajatuksesta: kaikkia alueita on autettava kehittymään. Pietikäinen korostaa, että EU-tason ja kuntapolitiikan prosessit kytkeytyvät kauttaaltaan toisiinsa. Luonnonvara-, metsäja energia-asioissa riittää töitä, mutta varautumisen, kriisivalmiuksien ja huoltovarmuuden merkitys korostuu muun muassa yhteisessä maatalouspolitiikassa. Hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi toukokuussa 2019. KL4_1-35.indd 11 2.4.2024 13.22. Hän tuntee kiinnostusta myös siihen, kuinka teollisuuden tulevaisuus turvataan Euroopassa. Kuntapolitiikan Niinistö aloitti 2001 Kaarinassa, jossa hän toimi muassa ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Hänet tunnetaan ex-ympäristöministerinä (1991–1995) ja itsenäisenä ajattelijana. Hän kuuluu näillä kolmella alalla vaikutusvaltaisimpiin meppeihin EUmatrix-sivuston mukaan. Nykyisin hän on Kuopion kaupunginvaltuutettu Euroopan parlamentin jäsenyyden ohella. Autettava alueita Eero Heinäluoma (sd.) on noussut vaikutusvaltaisimpien Euroopan parlamentin jäsenten joukkoon ensimmäisellä kaudellaan. Itäinen Suomi tarvitsee kipeästi erityistukea. Meppinä Katainen aloitti 2018 ja sai 2019 EU-vaaleissa yli 54 000 ääntä. Hän luonnehtii itseään agraarija kuntalähtöiseksi mepiksi. Pietikäinen tuntee syvää huolta Suomen maaseudusta ja taantuvista pikkupaikkakunnista. – Tarvitaan joku isohko kunta kokeilemaan mallia, Pietikäinen kannustaa. EU-tehtävät ja kuntapolitiikka ovat hänelle limittäisiä, niiden välillä on vahvoja kytköksiä. Uudelle kaudelle pyrkivänä hän tarjoaa ratkaisuksi EU-tuella toteutettavaa ABC-mallia, jolla luodaan yksityisten ja julkisten palvelujen keskittymiä sekä niiden toiminnan tueksi EU-mallien mukaisia liikenteen kutsupalveluja (mobility as a service on demand). Hän on varma, että pikkupaikkakuntien pelastusmallille olisi helppoa saada tukea EU:n aluekehitysrahastosta. Globaali COVID-kriisi ulottui kaikkiin kuntiin. Tarvitaan joku isohko kunta kokeilemaan mallia. – Euroopan parlamentin työssä kuntaulottuvuus on koko ajan läsnä, Elsi Katainen korostaa. Ennakkotapauksena itäisten alueiden EU-erityistuelle on Brexit-tuki. – Tarvitaan oma väline, jolla tultaisiin vastaan alueita, jotka kärsivät Ukrainan sodan ja idänkaupan loppumisen vaikutuksista. Tukea EU-malleista – Olen ollut kiinnostunut kaupunkimaantieteestä aina ja minua kiehtoo se, miten eri alueet kehittyvät, sanoo vuodesta 2008 asti meppinä toiminut Sirpa Pietikäinen (kok). Se on EU:n koheesiopolitiikan ydin. Sitä suunnataan viiden miljardin euron arvosta vuoteen 2025 saakka alueille, jotka kärsivät Britannian EU-erosta. Toimiessaan ympäristöministerinä 2011–2014 Niinistö luopui kuntapolitiikasta, mutta teki paluun 2017 kuntavaaleissa ja tuli valituksi myös 2021. Hänellä on esitys siitä, kuinka tuki tulisi toteuttaa seuraavalla rakennerahastokaudella, jota jo valmistellaan. Kuntalähtöinen meppi Elsi Katainen (kesk.) aloitti kuntavaikuttamisen Pielavedellä, jossa hän oli kolme kautta kunnanvaltuuston johdossa. Tärkeä hallituspaikka Ville Niinistö (vihr.) kutsuu itseään vahvasti varsinaissuomalaiseksi maailmankansalaiseksi. Hän kokee sataman luottamushenkilötehtävän mielekkääksi Euroopan parlamentissa tehtävän työn kannalta. Sama pätee Ukrainan sotaan pakolaisineen ja myös globaalin ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin. Tuleva EU-parlamenttikausi 2024– 2029 eroaa Kataisen arvion mukaan päättyvästä paljon. Lisäksi hän on työskennellyt jäsenenä ympäristövaliokunnassa ja talousvaliokunnan varajäsenenä. Kun hän aloitti Euroopan parlamentissa, kautta maailman iski globaali finanssikriisi, joka koetteli myös kuntia ja polkaisi liikkeelle finanssialan valvonnan tiukennukset. Meppinä hän on vaikutusvaltaisimpia muun muassa sosiaalialan kysymyksissä. Maakuntahallituksessa hän toimi kahdeksan vuotta ja 11 vuotta kansanedustajana. Nykyisistä kunta-alan tehtävistään Ville Niinistö korostaa Turun satama Oy:n puheenjohtajuutta. Turussa hän oli vuosina 2005–2012 kaupunginvaltuutettuna
– Olemme toivoneet, että ihmiset tulisivat katsomaan, millaista koulunkäynti on, miten hyvät resurssit meillä täällä on ja miten paljon hyviä asioita voimme tehdä eritaustaisten lasten hyväksi, huoahtaa rehtori Päivi Viljamaa. Koulussa käydään luokka-asteet ensimmäisestä neljänteen. Rajakylän koulussa on kummasteltu julkisuudessa vellovaa keskustelua, jossa ongelmaksi kerta toisen jälkeen nostetaan äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvien oppilaiden määrää. Kielitietoista opetusta Yle julkaisi reilu vuosi sitten koulukoneen, josta pystyi katsomaan esimerkiksi suomea toisena kielenä opiskelevien eli S2-opiskelijoiden osuudet eri kouluissa. KL4_1-35.indd 12 2.4.2024 13.22. Oppilaat kuuntelevat tarkkaavaisesti opettajaansa Susanna Lampista, joka puheensa tueksi heijastaa tehtävät ja vastaukset taululle. Tulkaa tutustumaan meidän kouluun! Suomea toisena kielenä puhuvia eli S2-oppilaita ei voi niputtaa yhdeksi joukoksi, niin erilaisia he ovat. Koulukenttä älähti aina silloista opetusministeriä Li Andersonia ja lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarista myöten. Muuta kuin kotimaisia kieliä puhuvien oppilaiden isot osuudet ovat arkea monessa pääkaupunkiseudun koulussa, niin myös Rajakylän koulussa, jossa heitä on alle puolet oppilaista. Hänen mielestään muunkielisyys on vain yksi tekijä muiden tuen tarpeiden joukossa, osa tarvitsee tukea, osa ei. Hän ei kiistä, etteikö monikielisyys olisi myös haaste, mutta oppimista tuetaan lukuisten muidenkin syiden takia. Inklusiivinen valmistava opetus kestää ensimmäisen luokan ajan. Rajakylän koulussa on kaikkiaan 550 oppilasta ja opetushenkilökuntaa noin 50. Tätä mieltä ollaan ainakin Vantaalla Rajakylän koulussa. Tilastojen julkaisua pidettiin vastuuttomana ja ihmeteltiin, mitä koneella haluttiin kuvata. Koulussa ei ole erillistä valmistavan opetuksen luokkaa, vaan ensimmäisen luokan oppilas tulee omaan lähikouluunsa niin sanotun inklusiivisen valmistavan oppilaan statuksella, jos hän on juuri muuttanut Suomeen. Monikielinen ohjaaja Abdulkadir Said Ahmed katsastaa äidinkielenään somalia puhuvien oppilaiden tehtäviä. Ennen välituntia kerrataan läksyt seuraavaa kertaa varten. Kirsi Riipinen, teksti Markus Sommers, kuvat V Sitten ulkovaatteita pukemaan naulakoille, joiden nimilaput kertovat monikulttuurisesta lasten joukosta. 12 Vantaalaisessa Rajakylän koulussa on kakkosluokkalaisten suomen tunti loppumaisillaan, mutta vielä on aikaa tarkistaa luetun ymmärtämisen tehtävät
Viljamaa käyttää termiä kielitietoisuus opetuksesta puhuessaan. – Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään, hän huomauttaa. Rajakylän koulussa näkyy myös nimien monimuotoisuus. Käytännössä KL4_1-35.indd 13 2.4.2024 13.22. Hän kysyy, miksi maahanmuuttotaustaisuus kouluissa on noussut julkiseen keskusteluun näin voimallisesti aivan viime aikoina. Viljamaata kiusaa oppilaiden niputtaminen yhtenäiseksi joukoksi S2-statuksen perusteella, sillä joukko on hyvin heterogeeninen ja joukossa on erilaisia oppijoita – aivan kuten koululuokissa on ollut aina ja kautta historian. 13 Rehtori Päivi Viljamaa ja monikieliset ohjaajat Fatemah Al Samman ja Abdulkadir Said Ahmed keskustelevat Rajakylän koulussa Vantaalla
KL4_1-35.indd 14 2.4.2024 13.22. 14 Monikielinen ohjaaja Abdulkadir Said Ahmed auttaa oppilasta tunnilla
Koulussa on kaksi varsinaista S2-opettajaa, ja heidän lisäkseen monella luokanopettajalla on valmius S2-opetukseen. Arabiankielinen Fatemah Al Samman kertoo esimerkkinä, kuinka osa oppilaiden vanhemmista halusi aluksi kieltää lapsensa osallistumisen tukiopetuksen. Mukana on paljon kuvatukea, ja ohjeet kerrotaan suullisesti ja taululle kirjoittamalla. Koko joukko väärinymmärryksiä on selvitetty vanhempien omalla äidinkielellä. Vanhemmat voivat tulla kouluun neljänä päivänä viikossa kahdeksi tunniksi. Oppilaille tarjotaan koulussa myös läksytukea viisi tuntia viikossa, ja siihen voivat osallistua myös suomenkieliset oppilaat. 15 Opettaja Susanna Lampinen on oppitunnilla Rajakylän koulussa Vantaalla. Tietoa tarvitaan runsaasti, minkä Said Ahmed on huomannut somaliperheiden vanhempainillassa. Opetuksessa pyritään hyödyntämään kaikkia aisteja, ja koulun ja kodin välinen viestintä on selkokielistä. Kun asia selvisi, lapset alkoivat saada tarvitsemaansa tukea. kielitietoisuus tarkoittaa Rajakylän koulussa esimerkiksi sitä, että S2-opettajat kartoittavat maahanmuuttaneiden kielitaidon ja suunnittelevat heidän opetuksensa kunkin tarpeen mukaan. – Täytyy miettiä tosi paljon, mikä olisi hyvä tapa lähestyä, Said Ahmed kertoo. Alakoulun oppilaisiin saa helpommin kontaktin, ja he kertovat avoimemmin asioistaan. Opettajat saavat kaupungilta palkanlisää myös silloin, kun koulussa on tietty määrä S2-oppilaita. Taustalla on usein epävarmuutta ja epäuskoa tulevaisuuden KL4_1-35.indd 15 2.4.2024 13.22. Yläkoulussa kestää jonkun aikaa saada oppilaiden luottamus ja sitä mukaa yhteistyö kodin kanssa sujumaan. Osa ei halua korostaa kulttuuritaustaansa ja asioi ohjaajan kanssa vain silloin, kun kaverit eivät ole näkemässä. He olivat luulleet tukiopetusta maksulliseksi. Toiminta alkoi Äidit mukaan -hankkeena, ja se laajeni nopeasti muihinkin Vantaan kouluihin. Al Samman haluaa puuttua nopeasti nuorten poissaoloihin, jotka ovat yläkoulussa paljon alakoulua yleisempiä. Opettajat ovat saaneet viime vuosina runsaasti koulutusta kielitietoisuuteen, Viljamaa kertoo. Sekä Al Samman että Said Ahmed tukevat koulun ja kodin yhteistyötä myös yläkouluissa. Tukiopetus on maksutonta! Viljamaa visioi, että kouluissa voitaisiin alkaa järjestää säännöllisiä infotapahtumia muualta muuttaville perheille ja koota monipuolista tietoa koulun lisäksi muistakin tulokkaille tärkeistä asioista. – Kielitietoisuus tarkoittaa myös ymmärrystä siitä, että suomen kielen taso voi vaihdella samassa luokassa laidasta laitaan. Vanhemmat kouluun Koululla on mahdollisuus tukea koko perheen kotoutumista, ja ainakin Rajakylän koulussa tätä myös tehdään. Paikalla olisi joukko monikielisiä ohjaajia, joiden kanssa vanhemmat voisivat käydä läpi asioitaan omalla äidinkielellään. He saavat samat koulumateriaalit kuin lapset ja ovat mukana suomen ja matematiikan tunneilla. Koululla on jo useita vuosia opetettu oppilaiden vanhempia. He näkevät, mitä tunneilla tehdään ja millaisia asioita oma lapsi koulussa kohtaa. Opettajat saavat ylimääräisistä oppilaistaan pienen korvauksen. Opetushenkilöstöön kuuluu myös viisi laaja-alaista erityisopettajaa sekä Miten paljon hyviä asioita voimme tehdä. Jotkut opettajista ovat kommentoineet, että tuntevat välillä olevansa perhevalmentajia. Viljamaan mielestä kaikki oppilaat hyötyvät selkeyttä korostavasta kielitietoisesta opetuksesta. monikieliset ohjaajat. Luokanopettajat puolestaan suunnittelevat opetusta ottamalla huomioon kielituen tarpeen. Kummankin mielestä työnluonne on siellä erilaista. Heidän tukenaan on kuitenkin monikieliset ohjaajat, jotka Viljamaa nimeää kullanarvoisiksi koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäämisessä
Monikielisiä ohjaajia on Vantaalla kaikkiaan 19, ja heitä tarvittaisiin lisää. Muutto yläkouluiässä on yleensä stressaavampi kuin alakoulussa, koska peruskoulua on enää vähän jäljellä ja siirtyminen toiselle asteelle lähestyy. Hän muistuttaa syntyvyyden nopeasta laskusta Suomessa ja tarpeesta lisätä maahanmuuttoa. Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään. Kalo korostaa, että kustannuksia ja niiden kompensointia laskettaessa tulisi ottaa nykyistä tarkemmin huomioon, mihin maahanmuutto suuntautuu ja tukea näitä alueita. – Jos lapsi muuttaa Suomeen 13-vuotiaana, on hänellä kovin lyhyt aika oppia kieli ja saada hyvä perusopetus ennen toiselle asteelle siirtymistä. Peruskoululaisia on kaupungissa yhteensä noin 24 000, joista 8 000:n äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Parin viime vuoden ilonaihe on ollut maahanmuuttotaustaisia oppilaita tukeva maan hallituksen toimenpideohjelma, joka on suunnattu erityisesti vuosiluokille 7–9. Kaikkia monikielisyyden kustannuksista kouluissa ei valtiolta tulevilla euroilla kateta, vaan vantaalaiset veronmaksajat kuittaavat kuntaveroina osan ja varmistavat, että opetusta voidaan antaa myös pienryhmissä. Järjestäjät saivat rahaa hankkeisiin, joilla vahvistetaan kielitaitoa ja perustaitoja sekä tuetaan siirtymävaiheita. Vantaa on palkannut ohjelma-avustuksen turvin kouluvalmentajia. Vantaa saa valtiolta tasa-arvorahaa sekä tukea monikielisten ohjaajien ja koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamiseen. Hankerahoitus ei jatku, joten jos kunta on palkannut sen turvin henkilöstöä, palkkaeurot on jatkossa kaivettava omasta pussista. Heti perään seuraa kuitenkin mutta: kolmen seuraavan vuoden aikana Vantaalle on tulossa yhteensä 4,5 miljoonan euron pudotus edellisen hallituskauden summaan verrattuna. Vantaa on Suomen kansainvälisin kunta, jossa puhutaan arvioiden mukaan noin 80:tä kieltä ja jossa omalla äidinkielellään saa peruskouluissa opetusta noin 40 kielessä. Kalo kiittää istuvaa hallitusta tasa-arvorahan kirjaamisesta perusbudjettiin sekä rahan myöntämistä kerralla kolmeksi vuodeksi. Ilman kustannuksia tilanteesta ei selvitä. Mikander kertoo tähän mennessä ohjelmassa tehdyistä huomioista, että opettajien yhteistyö nuoren siirtyessä toiselle asteelle on tärkeämpää kuin on ymmärretty ja että yhteistyötä on lisättävä. KL4_1-35.indd 16 2.4.2024 13.22. Sama koskee valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä. Oppilaan vanhempi Ramla Muse Dahir on tapaamassa monikielistä ohjaajaa Abdulkadir Said Ahmedia Rajakylän koulussa Vantaalla. Monikieliset ohjaajat pitävätkin yhtenä tehtävänään lukuisten tulevaisuuden mahdollisuuksien esille tuomista. 16 Enemmän huomiota vasta muuttaneisiin OPETUSNEUVOS Anna Mikander opetusja kulttuuriministeriöstä huomauttaa, että vastikään muuttaneilla ja peruskoulun aloittaneilla on aivan erilainen tilanne kuin lapsilla, jotka ovat olleet suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tai jopa syntyneet täällä. Maahanmuuttotaustaisia, erityisesti yläkouluikäisiä oppilaita tukeva 12 miljoonan euron toimenpideohjelma alkoi pari vuotta sitten. Erityistä tukea yläkouluun Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo muistuttaa, että muualta tänne muuttavan tilanne on hyvin erilainen sen mukaan, aloittaako hän peruskoulun alavai yläkoulusta. Hän kertoo, kuinka Ruotsissa puhutaan omana ryhmänään vasta muuttaneista (ny anlände) ja nostetaan esille heidän oikeutensa saada tukea uuteen kotimaahansa asettumiseen nopeasti. Fakta mahdollisuuksiin
Kirsi Riipinen, teksti Kuvitus, KRUT, Måns Eklund KL4_1-35.indd 17 2.4.2024 13.22. 17 Kielitietoisuus on ollut arkeamme jo pitkään. Ne saavat kiitosta kasvatustieteen professori Nina Sajaniemeltä. Säännöt suojaavat oppilaiden aivoja Helsinkiläinen peruskoulu teki tiukat kännykkäsäännöt
18 Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua. Sekä Arabian koulun Suokas-Laaksonen että Sajaniemi toivovat laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ja nuorten digilaitteiden käytöstä. Sajaniemi toivoo, että kuten Arabian koulussa, myös muualla oppilaat saisivat tunteen joukkoon kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä välituntien aikana. Hän huomauttaa, että koulut voivat rajoittaa kännyköiden käyttöä kouluissa jo nykyisen lainsäädännön mukaan mutta että Arabian peruskoulussa haetaan rajoituksiin rajoja. Nykyisellään laki edellyttää ensin häiriötä, jonka jälkeen puhelin voidaan ottaa oppilaalta pois. Pilotin aikana Arabian koulun opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa saavat tietoa älylaitteiden vaikutuksesta aivoihin. Yhteisissä työpajoissa ja kännykkähaasteissa pohditaan digilaitteiden merkitystä ja vaikutusta hyvinvointiin. Entä mitä sanot väittämästä, että lapset ja nuoret putoavat kärryiltä, jos digitalisoituvassa maailmassa ei käytetä digilaitteita ja hallita digitaitoja. – Puhelimet eivät kuulu näihin toimintoihin. Hän toivoo lakiin selkeitä linjauksia, ei kuitenkaan täyskieltoa, sillä älypuhelin voi joissakin tilanteissa toimia oppimisen tukena. Mikään laki ei kiellä tällaista toimintaa. Arabian koulussa häiriöksi riittää, että oppilaalla on kännykkä esillä tämän tullessa luokkaan. Lasten ja nuorten aivot kehittyvät ainakin 20 ikävuoteen asti. Rehtorin mielestä parasta olisi, jos laitteita varten olisi samanlaiset suositukset kuin vaikkapa riittävästä liikunnasta, unesta tai terveellisestä ruokavaliosta. A rabian peruskoulussa Helsingissä on tehty selkeät säännöt älypuhelimien käytöstä. Sen sijaan tiedämme varmuudella, että jos ihmisellä on vahvat perustaidot, kyky syventyä, harkita, ajatella ja oppia lisää, silloin ihminen on valmis oppimaan myös uudenlaisia taitoja, Sajaniemi huomauttaa. Toistuva huomauttelu puolestaan vaikutti kielteisesti tuntien ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen. Sajaniemen mielestä on käsittämätöntä, että lasten ja nuorten aivoterveyden annetaan nykymenolla vaarantua. – Lasten ja nuorten aivot kehittyvät ainakin 20 ikävuoteen asti. Rehtori Mari Suokas-Laaksonen kertoo, että jos sääntöä rikotaan, siitä napsahtaa merkintä Wilma-järjestelmään. – Yleisohjeemme on, että puhelin on pidettävä tuntien aikana aina repussa, lukollisessa kaapissa tai puhelinparkissa, jollainen on joka luokassa. Jos merkintöjä tulee useita, oppilaalla on edessään kasvatuskeskustelu opettajan kanssa. Osalla oppilaista kännykkäriippuvuus oli kasvanut koronavuosien aikana. Jos tässä vaiheessa aivoja käytetään välittömään palkitsevuuteen, jota älylaitteet tekevät, aivot muovautuvat odottamaan välitöntä palkitsevuutta, Sajaniemi kertoo. Karaokea ja liikuntaa Lapsille ja nuorille tulisi keksiä ja tarjota kännykän tilalle muuta tekemistä. Suokas-Laaksonen kertoo, että koulu lähti mielellään mukaan Kansallisen aivoterveysohjelman pilottiyhteistyöhön, jossa tuetaan oppilaiden aivoterveyttä muun muassa kännykän käyttöä vähentämällä. Hän hän toivoo, että älypuhelinten käyttöön saataisiin tolkkua. Syynä tähän on lasten ja nuorten aivojen kehitys. Aivoterveys vaarantumassa Koulun tarkemmat kännykkäsäännöt otettiin käyttöön viime elokuussa, ja opettajien mielestä seuraukset ovat olleet hyvät. KL4_1-35.indd 18 2.4.2024 13.22. Kun aivot totutetaan nopeaan palkitsemiseen, heikennetään samaan aikaan lukutaidon vahvistamista, mieleen painamista ja tiedon syventämistä. Taustalla olivat erityisesti yläkoulun opettajien viestit, joiden mukaan he olivat joutuneet huomauttamaan osalle oppilaista toistuvasti kännyköiden häiriöistä oppituntien aikana. Tiukka paikka ei toisaalta ole mikään ihme, sillä aikuisten suunnittelemat ohjelmat ja algoritmit on tehty riippuvuutta aiheuttaviksi. Mukana pilotissa on kasvatustieteen professori, neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi. – He voivat määrätä pitämään kännykät pois tunneilta, koska ne haittaavat oppimista. Seitsemäsluokkalaiset lähtivät vielä aika hyvin mukaan, mutta monelle yhdeksäsluokkalaiselle välitunti ilman puhelinta oli lukuvuoden alussa tiukka paikka, Suokas-Laaksonen kertoo. Arabian koulussa voi välituntien aikana pelata liikuntasalissa, laulaa karaokea tai käydä kirjastossa ja nuorisotalolla. Hänen mukaansa älylaitteiden runsaan käytön seuraukset saattavat jo näkyä heikentyneissä oppimistuloksissa sekä lasten ja nuorten yleistyneissä neurologisten häiriöiden diagnooseissa. Oppilaiden on helpompi keskittyä, sillä aiemmin häiriöitä tuli myös silloin, kun vieruskaveri näpräsi puhelintaan. Se tarkoittaisi samalla aivoterveydestä huolehtimista. Samalla tehdään hallaa pitäjänteisyyden kehittymiselle. – Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua tai mihin tekoäly johtaa. Sajaniemi toivoo, että opettajat ottaisivat autonomiansa ja auktoriteettinsa käyttöönsä
Yksi vastaajista oli sitä mieltä, että tällaisella kiellolla ei ole vaikutusta koulukiusaamisen määrään. Kuntalehden kyselyn vastauksissa mietittiin myös, miten älypuhelimen käyttö oppitunneilla vaikuttaa koulukiusaamiseen. – Ihmisistä tulee sosiaalisesti avuttomia ja itsekeskeisiä, jos heitä ei opeteta olemaan ja tekemään töitä yhdessä. – Opettaja ei ehdi kaikkia vahtimaan. Ei ole mitään järkeä pitää sitä tunnilla, eräs vastaajista arvioi. – Opetukseen ei pysty keskittymään, jos kännykkä häiritsee. – Opetus voisi olla sen verran kiinnostavaa, ettei tarvitse ajankulukseen pelata. Puhelin reppuun Opetushallituksen sivuilla kerrotaan, miten voidaan puuttua kännykän käyttöön koulussa. K untalehden kyselyyn vastanneista osa perusteli kieltävää kantaansa sillä, että puhelin häiritsee oppituntien pääasiaa. ten, vaan yhteiskuntaa ja siihen osallistumista varten. Yhteiskuntaa varten Älypuhelin ei ole häiriötekijä pelkästään käyttäjälleen, vaan laite häiritsee myös luokkakavereiden ja opettajan keskittymistä. – Se on oppilaalle kuin lupaus aloittaa seikkailut missä tahansa, eräs vastaajista kuvaili. Tätä toimenpidettä ennen oppilasta voidaan käskeä laittamaan puhelin esimerkiksi omaan taskuun tai reppuun, paikkaan, jossa puhelin ei häiritse opetusta. Älypuhelimen käytön salliva tehtävä saattaa viedä oppilaiden ajatukset vieraille teille. Mutta sekään ei ole ongelmatonta, yksi vastaajista lisäsi. Joissakin vastauksissa korostettiin erityisesti sitä, miten älypuhelimen käyttöön liittyvät kysymykset eivät ole pelkästään yksilön asioita, vaan kaikki on otettava huomioon. Ja jos opetus ei kiinnosta, ainakaan ei häiritse muita, kun tuijottaa omaa luuriaan. – Puhelimet pois koko koulusta, ehdottomasti, yksi lukijoista linjasi. KL4_1-35.indd 19 2.4.2024 13.22. Perusopetuksessa opettaja tai rehtori voi ottaa puhelimen pois, jos oppilas häiritsee opetusta tai oppimista puhelimella. 19 Emme voi tietää, millaisia vaadittavat taidot ovat kymmenen vuoden kuluttua. Osa Kuntalehden kyselyyn vastanneista näki, että älypuhelinta voidaan käyttää opettajan johdolla opetustilanteissa. Opetushallituksen mukaan lainsäädännön nykytilassa puhelimen käyttö oppitunneilla voidaan kieltää perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen järjestyssäännöissä. Useammassa vastauksessa arvioitiin, että älypuhelimen käyttökielto vähentää kiusaamista. Älypuhelimen käytön oppitunneilla sallivissa mielipiteissä nähtiin kyseisen laitteen käytön jopa edistävän työrauhaa luokissa. Opetuksen taso mielessä Vastaajista 45 kieltäisi siis älypuhelimen käytön oppitunneilla, mutta kahdeksan mielipiteensä ilmaissutta oli toista mieltä asian suhteen. – Koulua ei käydä vain itseä var”Se on oppilaalle kuin lupaus aloittaa seikkailut missä tahansa” Jouni Lampinen, teksti Kuva: Pixabay Saako älypuhelinta mielestäsi käyttää koulutunnilla. – Opettajalle on hankalampaa opettaa, jos oppilaiden katseet harhailevat puhelimissa, yksi vastaajista huomautti. Kuntalehden lukijat vastasivat kyselyyn ja älypuhelimen käytön oppitunneilla kieltävä kanta voitti lukemin 45–8. Koulua ei käydä vain itseä varten, vaan yhteiskuntaa. Kyselyyn annettujen vastausten perusteluissa nostettiin esille myös se, miten tärkeä taito on vain olla muiden kanssa. Selkeä enemmistö Kuntalehden kyselyyn vastanneista arvioi, että älypuhelimen käyttö oppitunneilla pitäisi kieltää. Koko koulupäivän kestävä kännyköiden käyttökielto vaatisi muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön
Akkukäyttöisten sähköbussien käyttö alkoi Kiinassa ja nyt niitä on alettu käyttää ympäri maailmaa niiden edullisuuden vuoksi. Vierintävastus on junalla suuri sähköbussiin verrattuna. Yksiosainen, 60–80-istuinpaikkainen sähköbussi maksaa 0,5– 0,7 milj. Paikallisjunan ja sähköbussin nopeudet ja nettoenergian tarpeet on määritetty ajoneuvosimulointijärjes-telmällä käyttäen ajoneuvojen kulkuun vaikuttavia tekijöitä, joista tärkein on vierintävastus. Omaishoidon edullisuutta suhteessa muihin hoivan järjestämistapoihin on kuitenkin tuotu esille vuosikymmenet. Suomessa muutamat kaupungit ovat hankkineet sähköbusseja, jotkut suunnittelevat raideliikenneratkaisuja. Juna Sm5 maksaa 7–8 milj. Keskustelu on saanut pontta erityisesti hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmista, jotka uhkaavat kaventaa lähipalveluiden saatavuutta, varsinkin reuna-alueilla. Ajoneu-voiksi otimme saksalaisen GEO4CITY-sähköbussin ja pääkaupunkiseudulla käytetyn paikallisjunan Sm5. Toimivat lähipalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, alueiden elinvoimaa sekä Suomen kokonaisturvallisuutta. Lukija voi tehdä vertailutuloksista omat johtopäätöksensä. Hoivapalveluiden toimimattomuus tai niiden puute aiheuttaa myös kustannuksia. 2019 ja 670 000 v. Junan nettoenergiantarve on 64.8 kWh ja bussin 23.7 kWh sekä hiilidioksiidimäärät 6,5 kg ja 2,4 kg. Sähköbussi on junaa edullisempi seuraavien vertailutekijöiden osalta: 1. Juha-Pekka Rusanen Kiuruveden kaupunginjohtaja Omaishoitajille kasataan nyt liikaa kuormaa OMAISHOITAJAT kannattelevat hoivakuormaa julkisen sektorin kanssa. Toivomme, että kaikki suomalaiset ja koko kuntakenttä ovat kansalaisaloitteen takana, sillä kyse on suomalaisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta. • Jussi Sauna-aho ja Pasi Sauna-aho, Cycled Media Oy Lähipalvelulaki sosiaalija terveyspalveluihin SOTE-UUDISTUKSELLA on ollut tarkoitus vastata toimintaympäristön muutoksiin ja turvata yhdenvertaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut kaikille suomalaisille postinumeroon katsomatta. mielipide@kuntalehti.fi AKKUKÄYTTÖISTEN sähköbussien käyttö lisääntyy nopeasti useissa maissa – Miksi Suomen monessa kaupungissa suunnitellaan joukkoliikennettä kalliin raideliikenteen varaan. euroa, mutta bussin käyttöikä on lyhyempi kuin junan. Vastuuta siirretään yhä enemmän omaishoitajille ja hoivaa tarvitsevia läheisiä pyritään pitämään viimeiseen asti kotona. Tarkasteluvälillä junan arvot ovat 2.7-kertaisia bussin arvoihin verrattuina. Tässä tilanteessa on selvää, että tarvitsemme selkeitä pelisääntöjä, jotka turvaavat lähipalveluiden säilymisen ja kehittämisen kaikilla alueilla sosiaalija terveyspalvelujen osalta. Tärkeintä on vastustaa tuhlausta ja säästää valtion ja kaupunkien menoja kuntien joukkoliikennehankkeille olemalla yhteydessä päätöksentekijöihin. Tämän takia tarvitsemme lähipalvelulain. Jo nyt yli sadalla tuhannella on päivittäinen huolenpito20 KL4_1-35.indd 20 2.4.2024 13.22. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Akkusähköbussit yleistyvät nyt nopeasti niiden joustavuuden ja edullisten kustannusten vuoksi. Laissa määriteltäisiin kansalaisten tarvitsemat palvelut sekä se, missä ajassa ne on ihmisille turvattava. Ympärivuorokautista hoitoa vähennetään hallitusohjelman mukaisesti ja myös muita palveluita karsitaan hyvinvointialueiden säästötoimien seurauksena. € ja on siten noin 10-kertainen yksiosaisen sähköbussin hintaan verrattuna. Mikäli kaupunkiin on rautatieyhteys, ja jos paikallisjunaliikenne voidaan sovittaa kaukoliikenteen aikataulujen kanssa, säästytään kalliilta radan rakentamisja ylläpitokustannuksilta. OMAISHOITAJIEN jaksamiseen ja hyvinvointiin, hoivan laatuun ja oikeuteen inhimilliseen elämään tulee panostaa. Junan massa on 138 tonnia ja bussin 28.7 tonnia. Pitkä käyttöikä laskee vuotuisia liikennöintikustannuksia pääomakustannusten osalta lyhyeen käyttöikään verrattuna. Lähipalvelulakia vaativa kansalaisaloite on allekirjoitettavissa kansalaisaloite.fi palvelussa. Suomalaiset ovat perustellusti huolissaan siitä, että omasta kunnasta joutuu tulevaisuudessa matkustamaan pitkiäkin matkoja saadakseen tarvitsemansa terveysja sosiaalipalvelut. Kun työikäiset omaishoitajat huolehtivat vanhemmistaan, puolisoistaan tai alaikäisistä lapsistaan, eivätkä palvelut ansiotyön kanssa kohtaa, pakottaa tämä jäämään kotiin hoitamaan läheistään tukien varaan. akkusähköbussit palvelevat asuntoja työpaikka-alueita joustavasti ja niiden tarjoamat ovelta-ovelle matka-ajat ovat kilpailukykyiset junan kanssa. Samaan aikaan määrärahoja kohdennetaan liian vähän omaishoitoon. Kansalaisaloite on laitettu vireille tällä kolmikolla, koska asia koskettaa koko Suomea. Muussa tapauksessa raideliikenneratkaisu radanpitokustannuksineen tulee erittäin kalliiksi. Sähköbussin käyttöaika on lyhyempi kuin junan, mutta käyttöiästä ei ole saatavilla käypää tietoa. 2027. Pitäisi todistaa, miksi omaishoitoon kannattaa satsata. sähköbussin energiantarve on noin kolmasosa paikallisjunan energiantarpeesta ja aiheuttaa siten noin kolmasosan junan päästömääristä, 2. Avunhuuto näyttää jäävän kustannuslaskennan jalkoihin. 4. Teimme suuntaa antavan pikavertailun paikallisjunan ja sähköbussin energiankäytöstä ja hiildioksidipääs-töistä välillä Helsinki – Leppävaara käyttäen molemmille keskimääräistä matkustajamäärää 80. Olemme tehneet kansalaisaloitteen tästä asiasta Kiuruveden (Pohjois-Savo), Pyhäjärven (Pohjois-Pohjanmaa) ja Pihtiputaan (Keski-Suomi) voimin. euroa ja suuret 1tai 2-niveliset enemmän. Vierintävastus = ajoneuvon vierintävastuskerroin kertaa sen massa (eli paino). Tämän jälkeen pääsisimme käymään yksityiskohtaisempaa keskustelua, mitä lähipalvelulain sisällön tulisi olla. sähköbussin hinta on noin 1/10-osa paikallijunan hinnasta 7–8 milj. sähköbussit voivat käyttää olemassa olevaa tieja katuverkkoa, mutta paikallisjunaa varten tarvitaan erillinen rata tai ratoja varikkoineen, 3. Väylän omi-naisuudet sekä pysäkit ja aikataulu ovat samat, mutta bussille on kiskojen sijasta asfalttipäällyste. Muutama vuosi sitten tehtyjen ennusteiden (BloombergNEF ja MarketsandMarkets) mukaan erilaisia sähköbusseja arvioitiin olevan maailmassa 417 000 v
En tätä siirtoa tietenkään kannata, sillä työntekijät ovat jo nyt kohtuuttoman hoivakuorman alla – omaishoitajien tavoin. Tätä osoittavat niin Orpon hallitusohjelman linjaukset kuin hyvinvointialueiden laatimat suunnitelmat. Asumisterveysasetuksella säädettyjen melun toimenpiderajojen katsotaan alittuvan lähellä sijaitsevissa asuinrakennuksissa, jos vastuu eri kotitaloudessa asuvasta läheisestä (Sutela ym. Monet kysyvät kannattaako sopimusta tehdä. Jos kaikki omaishoitajat ilmoittaisivat, että hoivavastuu siirtyy kahden kuukauden jälkeen hyvinvointialueelle, hyvinvointialue olisi tietysti kriisissä. Tuulivoimaan sovelletaan samoja säädöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen, vaikka tuulivoima poikkeaa vaikutuksiltaan tavanomaisesta asuinja maatalousrakentamisesta aivan olennaisesti. Sopimuksen tehneet omaishoitajat ovat saaneet esimerkiksi palkkion, vapaapäivät, tapaturmavakuutuksen, eläketurvan, hyvinvointija terveystarkastukset ja valmennukset. Tuulivoimayhtiöt kuitenkin vastustavat ympäristöluvan hakemista koskevaa velvoitetta käytännössä aina, ja vetoavat oikeuteensa toimia tehtyjen päätösten mukaisesti. Tällä tavoin kustannuksista pystytään lyhyellä tähtäimellä säästämään, mutta kynttilä palaa molemmista päistä. ”Hoitaahan ne muutenkin”. Silloin kunnan viranomaiset ovat tukalassa tilanteessa. ‘ Kaikkien osapuolten edun mukaista olisi edellyttää tuulivoimahankkeelta ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa ainakin silloin, jos kunnassa ei ole päätetty tuulivoimakaavoituksessa sovellettavasta riittävästä minimietäisyydestä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, ja asutusta on lähellä. Kuntapäättäjä on paljon vartijana tuulivoimaloiden sijoituspäätöksissä Mika Aalto ym. Kuntapäättäjän vastuu onkin suuri, koska väärään paikkaan sijoitettua tuulivoimalaa ei voida myöhemmin siirtää muualle. Omaishoitojärjestelmän kantavuutta testataan koko ajan enemmän ja enemmän. Tuulivoimaa koskevia erityissäädöksiä ei juurikaan ole. Omaishoidon tulisi kuitenkin olla houkuttelevaa. Kunnilla on oikeus päättää, minkälaiset selvitykset katsotaan riittäviksi. kirjoittivat 31.1. Sijoittaminen perustuu tapauskohtaiseen arviointiin ja sen yhteydessä tehtäviin selvityksiin. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että melumallinnukset monissa tapauksissa aliarvioivat tuulivoimaloiden melua, ja asukkaat kärsivät melusta voimaloiden aloitettua toimintansa. TUULIVOIMALOIDEN sijoittamisessa kannattaisi noudattaa varovaisuuden periaatetta, eikä etäisyyttä asutukseen tulisi ratkaista pelkästään melumallinnuksen perusteella. Kenenkään ei ole kuitenkaan pakko ryhtyä omaishoitajaksi, pois lukien omasta alaikäisestä lapsesta huolehtimisen velvollisuus. Lainsäätäjä on jättänyt sekä vastuun tuulivoiman sijoittamisesta, että sijoituspäätösten seurauksista yksin kuntapäättäjille. Painetta omaishoitajaksi ryhtymisestä tulee useasta suunnasta. Tähän tarvitaan rahaa, palveluita omaishoidon tueksi ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Kunnilla on kaavoitusmonopolinsa turvin yksinoikeus päättää alueensa maankäytöstä, ja se koskee myös tuulivoimaa. Kaikki omaishoitajat eivät tarvitse palvelujärjestelmän apua ja hoitavat läheisensä muutenkin, kuten päättäjät varmasti toivovat. julkaistussa mielipiteessään, että kuntapäättäjien on aika tehdä tulevaisuutta määrittäviä ratkaisuja. Lähekkäin sijaitsevista tuulivoima-alueista aiheutuu myös yhteisvaikutuksia, joiden ehkäiseminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Kukaan ei sano asiaa ääneen, mutta silti ajatus tömistelee elefanttina olohuoneessa. TUULIVOIMAHANKKEET sijoitetaan mielellään kauas keskustoista kuntien laidoille, jolloin osa haitoista menee naapurikunnan puolelle. OMAISHOITOA koskevassa lainsäädännössä on tapahtunut vuosien aikana kehitystä. 2019). Tuulivoimaloiden sijoittaminen asutuksen yhteyteen ratkaistaan tuulivoimayhtiön esittämän melumallinnuksen perusteella. Pelko sopimusomaishoitajan statuksen ottamisesta ja velvollisuuksien sekä vastuun kanssa yksin jäämisestä ei houkuttele. MELUA koskevia prosesseja onkin meneillään lukuisilla paikkakunnilla, ja uusia meluhaittatapauksia tulee ilmi sitä mukaa, kun uusia tuulivoima-alueita otetaan käyttöön. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuulivoimaloiden meluhaittoja on mahdollista hallita ainoastaan ympäristölupamääräyksillä. Toivottavasti hyvä kehityssuunta ei katkea, sillä paljon on vielä tehtävää. Myös muille kuin sopimusomaishoitajille on säädetty oikeuksia kuten sosiaalihuoltolain mukaiset vapaat sekä työsopimuslakiin useita muutoksia. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä jos omaishoitoon ei panosteta, läheiset eivät ota hoivavastuusta. Niillä he tarkoittivat muun muassa tuulivoiman yhtä laajemman lisärakentamisen mahdollistamista kunnissa. Lisäksi kunnan viranomaisilla on terveydensuojeluja ympäristönsuojelulaissa säädetty velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu haittaa ihmisille tai ympäristölle. Kukka-Maaria Maunula Aluevastaava Omaishoitajaliitto Itä-Suomen aluetoimisto 21 melumallinnuksen osoittama ulkomelutaso jää tuulivoimameluasetuksella säädettyjen ohjearvojen alapuolelle. Kotihoidon työntekijät eivät näytä riittävän nykyisiinkään asiakasmääriin. LAISSA ei säädetä siitä, minne ja miten tuulivoimalat pitää sijoittaa. OMAISHOITAJAT eivät voi lakkoilla, sillä kuka jättäisi läheisensä hoitamatta. Sari Murto FM Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja, Riitta Lindgren KTM luvitusasiantuntija KL4_1-35.indd 21 2.4.2024 13.22. Kuntapäättäjien tulisi kuitenkin muistaa, että kuntarajan ylittyminen ei vapauta heitä vastuusta, jos haittoja aiheutuu. Laki velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin meluhaittojen ehkäisemiseksi, mutta toimenpiteet tarkoittavat pahimmassa tapauksessa omien aikaisempien päätösten kyseenalaistamista. Suomalaisista 350 000 on pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta, mutta virallisen sopimuksen on tehnyt vain 50 000 omaishoitajaa (KOHO 2014, Sotkanet)
Kirsi Riipinen, teksti Kuvitus, KRUT, Måns Eklund K eduskunta päätti velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman, johon kirjattiin tavoite ilmastopäästöjen vähentämisestä ja toimet, joilla siihen päästään. Hakemuksia tuli ministeriöön enemmän kuin määrärahoja oli käytössä, ja avustushaku suljettiin. Ympäristöministeriö alkoi myöntää kunnille määrärahaa suunnitelman tekoa varten. Suunnitelman tavoitteena oli edistää ilmastolain tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa kuntien ilmastotyötä – etenkin kunnissa, joissa työ ei ole käynnistynyt tai jäänyt jumiin. 22 Ilmasto Kunnat syyttävät valtiovaltaa poukkoilusta, koska edellinen hallitus velvoitti ne ilmastosuunnitelman tekoon, mutta istuva hallitus katsoi, ettei se ole tarpeen ja heivasi velvoitteen lisäksi siihen varatut rahat pois. Mistä kaiken kaikkiaan on kyse. Kun nykyinen hallitus julkaisi uuden ohjelmansa, sen hyvin konkKL4_1-35.indd 22 2.4.2024 13.22. Sanna Marinin hallituskaudella Kunnat syyttävät poukkoilusta Poukkoilua kerrakseen. Kaikkiaan 62 kuntaa ehti kuitenkin saada muutamia kymmeniätuhansia euroja ja pääsi aloittamaan ympäristösuunnitelman teon tai päivittämään vanhaa. Näin tuumitaan kunnissa hallitusohjelman ilmastosuunnitelman kirjauksista. Kuntien ilmastotyötä hankaloittaa lisäksi kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus ilmastotyöhön – eikä polarisoituva ilmastokeskustelu ainakaan helpota tilannetta
23 KL4_1-35.indd 23 2.4.2024 13.22
Sen avulla olisi helppo seurata omaa tilannetta valtakunnan tasolla. Sittenkin kevyt ilmastosuunnitelma. Ainakin isoilla kaupungeilla on kattavat ilmasto-ohjelmansa, joiden toimenpiteitä ne tavoittelevat joka tapauksessa. – Haastattelujeni aikana kuulin kommenttina esimerkiksi, että mitä meidän pienellä kunnalla on väliä. Suunnittelija Marjaana Seppinen Kuntaliitosta onkin kuullut lähinnä pienien kuntien pettymyksistä. Hän huomauttaa, että vaikka kuntaorganisaatioiden osuus ilmastopäästöistä on pienempi kuin esimerkiksi teollisuuden, kuntien tulisi toimia esimerkkinä muille alueen toimijoille – esimerkkiä tulisi näyttää myös pienten kuntien. Niissä asuu valtaosa suomalaisista. Polarisaatiota myös ilmastotyössä Samanlaiseen tilanteeseen tutustui myös Tampereen yliopiston opiskelija Liina Aalto, joka selvitti tutkielmaansa varten ilmastotyötä reilun 5 000 asukkaan kunnassa. Laukaassa on pöytälaatikossa ilmastonsuojelun suunnitelma vuodelta 2013, joka tarvitsisi päivitystä. Kuntien ilmastoasioista vastaavat ovat kommentoineet, kuinka velvoite auttoi perustelemaan kunnan johdolle ja poliittisille päättäjille ilmastotyön tärkeyttä. Pettyneitä ollaan esimerkiksi Laukaassa. Samalla loppui puhe siitä, tarvitaanko kunnassa ilmastosuunnitelmaa vai ei. 24 Ilmasto reettinen yksittäinen maininta kuntien ilmastosuunnitelmien poistosta yllätti kuntakentän. Se toimisi hyvänä perusteena ilmastotyölle. Yli-Ollin mielestä hämäävää oli, että edellisen hallituksen aikana tullut velvoite tuli ja meni hyvin nopeasti. Poliittisilla päättäjillä ei Aallon kuuleman mukaan ollut tietoa siitä, millaista kunnan ilmastotyö voisi olla. Samalla se helpotti resurssien saamista. Meillä ei ole muutenkaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Hän korostaa, ettei yhdellä paperilla pelasteta maailmaa, mutta se olisi hyvinkin voinut vauhdittaa ilmastotyötä niissä kunnissa, joissa se ei ole vielä käynnistynyt. Pienet kunnat olivat aloittaneet yhteistyötä naapurikuntien kanssa, ja osa oli palkannut ilmastokoordinaattorin ympäristösuunnitelman työstämiseen. – Kun velvoite ilmastosuunnitelman tekoon tuli, määrätietoinen työ alkoi. Olemassa olevaan, päivitettyyn suunnitelmaan olisi myös koko kuntaorganisaation helpompi sitoutua. – Jos velvoite rahoituksineen olisi ollut voimassa pari kolme vuotta, suurin osa kunnista olisi saanut tehtyä suunnitelmansa valmiiksi, arvioi johtava juristi Marko Nurmikolu Kuntaliitosta. Kun uusi hallitusohjelma sitten julkaistiin ja velvoitteen poisto paljastui, alueellisesti aloitettu yhteistyö ilmastosuunnitelman tekemiseksi loppui kuin seinään. Kunnan ympäristötarkastaja Anne Yli-Olli kertoo, että velvoite ja sitä seurannut rahoitus olisivat tulleet tarpeeseen. Ilmastotyönsä juuri alkuun saaneista kunnista kuului, kuinka nyt vedetään mattoa alta. Tämä tyrehtyi, kun resursseja ei ole luvassa. KL4_1-35.indd 24 2.4.2024 13.22. Yli-Olli sanoo, että rukkasia ei Laukaassa pudoteta, vaikka ilmastosuunnitelma jäisi tekemättä. Laukaa on Velvoite ja sitä seurannut rahoitus olisivat tulleet tarpeeseen. Kunnalla ei ollut resursseja hakea hankerahoitusta, ja ympäristötarkastajakin on töissä vain määräaikaisena. – Intoa päivityksen tekemiseen meillä on. Hänen mielestään polarisaatio etenee myös kuntien ilmastotyössä. Odotettavissa oli, että ilmastotyön kehittämisen tukea saatettaisiin nipistää, mutta lakiin jo kirjatun velvoitteen poistaminen tuntui oudolta. Ilmastosuunnitelmaa ajateltiin toteuttaa yhdessä alueen muiden kuntien kanssa ja hakea rahoitusta yhdessä. Idea oli, että olisimme tehneet suunnitelmaa yhdessä muutaman naapurikunnan kanssa ja hakeneet sitä varten rahoitusta yhdessä. Hänen mielestään päivitetty ilmastosuunnitelma tekisi ilmastotyöstä järjestelmällisempää. Laukaalaisten pettymys Vielä tässä vaiheessa voi lähinnä arvailla, millainen vaikutus ilmastosuunnitelmavelvoitteen poistamisesta tulee. Ilmastotyötä oli tehty kunnassa varsin vähän, ja työstä puuttui suunnitelmallisuus. Poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden eriävät mielipiteet vaikeuttavat ilmastotyötä yhä lisää. Arvion mukaan kuluvan vuoden alussa yli 85:llä Manner-Suomen kunnista on oma ilmastosuunnitelma. Hän haastatteli kunnan henkilöstöä ja maakunnan vihreän siirtymän asiantuntijaa
Isoja toiveita ei herätellä, sillä kunnissakin on nähty kuvat valtiovarainministeri Riikka Purran leikkuulaudoista. Kuntaliiton maaliskuussa julkaisemassa ilmastokyselyssä tavoitteiden toteutumista piti todennäköisenä noin joka viides kyselyyn vastanneista. Hän huomauttaa, että ilmastosuunnitelmia varten varatun avustuksen loppuessa alueellinen ilmastotyö korostuu. Asiantuntijoiden mukaan Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman kuntien ilmastotyötä. – Toivottavasti nämä kunnat pystyvät tekemään sen loppuun, Seppinen sanoo. Kunnassa on oma ilmastotyön ohjausryhmä, joka seuraa muun muassa energia-asioiden etenemistä. Ilmastokyselyyn vastasi 119 kuntaa. Ehkä sen voisi yrittää tehdä vaikka kevyemmin. Kunnissa Suomen ilmastotavoitteisiin suhtaudutaan epäilevästi. Hallituksen esitys velvoitteen poistamisesta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa ennen kesää tai sen jälkeen, jotta se saadaan mukaan lainsäädäntöön tämän vuoden aikana. KL4_1-35.indd 25 2.4.2024 13.22. Epäilijöitä oli kaksinkertainen määrä. Selvityksessä kysyttiin myös suurimpia haasteita yltää kuntien omiin ilmastotavoitteisiin, kuten päästövähennyksiin. Kuntaliitossa toiveena on edelleen, ettei eduskunta vetäisi ilmastosuunnitelmavelvoitetta lainsäädännöstä kokonaan pois. Kyselyn mukaan kunnan taloudellinen tilanne on isoin haaste ilmastotavoitteen saavuttamiselle, mutta tilannetta hankaloittavat myös kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus ilmastotyöhön, konkreettisten ratkaisujen puute sekä ilmastokeskustelun polarisaatio. – Pohdimme ilmastosuunnitelman päivittämistä. Omiin tavoitteisiin luotetaan enemmän. Se on kuitenkin resurssikysymys. Suurissa kaupungeissa oltiin epäilevämpiä kuin pienissä. Heikko talous tavoitteiden tiellä Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Yksi mahdollisuus on myös yrittää hyödyntää EAKR:n alla olevaa Vihreän siirtymän rakennerahastoa. Rahoituksen hakeminen niiden kautta on kuitenkin melko raskas prosessi, joten haku kannattaa tehdä kuntien yhteistyönä. Kuntien kannattaakin pitää yhteyttä paikallisiin ELY-keskuksiin ja maakuntiin. Lisäksi poukkoileva lainsäädäntö ja ilmastokeskustelun vaimentuminen voivat vaikuttaa kuntien uskoon ja motivaatioon ilmastotyössä. Toisaalta kuntia motivoivat säästöt, joita energiatehokkuudella voi saada aikaan. Lainsäädäntöön ei kuitenkaan olla jättämässä velvoitetta, johon ei ole olemassa rahoitusta. Niiden saavuttamiseen uskoi reilu 40 prosenttia vastaajista, epätodennäköistä se on 25 prosentin mielestä. Seppinen muistuttaa, että rahoitusta voi hakea myös Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolta (JTF). Kaavoitus, rakentaminen, liikenne sekä vesi-, jäteja energiahuolto vaikuttavat suoraan tai välillisesti ilmastoon. 25 esimerkiksi mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa, jossa sitoudutaan jatkuvaan energiatehokkuuden parantamiseen muun muassa sähköä säästämällä ja uusiutuvan energian osuutta kasvattamalla. Kyselyyn vastanneista 40 prosentilla oli käynnissä ilmastosuunnitelman teko. Tuloksen tulkittiin johtuvan suurten kaupunkien kunnianhimoisimmista tavoitteista. Kunnissakin on nähty kuvat valtiovarainministeri Riikka Purran leikkuulaudoista
Olemme kuitenkin vientivetoinen maa. – On olennaista, että samalla kun korkeakouluihimme houkutellaan ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita myös yhä useampi suomalainen saa mahdollisuuden opiskella tai tehdä tutkimustyötä ulkomaisissa korkeakouluissa. Kansainvälisyys takaa tutkimuksen ja opetuksen laadun ja on pienelle Suomelle tässä työvoimaja taloustilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Samalla on tuettava suomalaisten opiskelua ulkomailla, muistuttaa opetusneuvos Maija Airas. 26 Ammattikorkeakoulu S uomalaisten opiskelijoiden into hakeutua opiskelijavaihtoon on hidastunut merkittävästi vuodesta 2017 alkaen. Kieli kuntoon Asenteiden muutokseen tarvitaan tukevia rakenteita ja tapoja, sellaisia, kuten kaksikieliset opinnot. Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvoston myönsi jo neljä vuotta sitten verkkokirjoituksessaan, etteivät korkeakoulut tunnista riittävästi ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asiantuntijatason kielen kehittymiseen liittyviä tarpeita ja on tarttunut muutoksen tekemiseen. Kannattaa ajatella pikemminkin niin, että opiskelijat pääsevät palattuaan jakamaan osaamistaan ja vauhdittavat yritysten kansainvälistä kehittymistä. – Tänne tulevat opiskelijat tai asiantuntijat kohtaavat haasteita integroitumisessa työelämään. Opiskelijat pääsevät palattuaan jakamaan osaamistaan. Tämäkin, yhtäkkiä pieneltä tuntuva seikka, voi tulevaisuudessa vaikuttaa kuntien, alueiden ja koko Suomen osaamiseen ja kilpailukykyyn. Tämä ei välttämättä johdu heistä, vaan työelämän odotuksista ja vaatimuksista, hän sanoo. Vetovoima kunnossa Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat ulkomaisia opiskelijoita ja Asenteiden muutos on välttämätön Leena Hirvonen, teksti Markus Sommers, kuva Korkeakoulut kaipaavat kansainvälisyyttä, ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia korkeakouluopintoihin on vauhditettava. Opetushallituksen asiantuntija, opetusneuvos Maija Airas pitää opiskelijoiden kansainvälisten kokemusten vähenemistä huolestuttavana. Opetushallituksen asiantuntija, opetusneuvos Maija Airas pitää opiskelijoiden kansainvälisten kokemusten vähenemistä huolestuttavana. Airaksen mukaan vetovoimatekijät ovat kunnossa, niitä on mietitty jo vuosia, mutta pitovoima ontuu edelleen. Näissä ulkomailta Suomeen tullut opiskelija aloittaa opintonsa englanniksi, mutta edistyessään siirtyy enemmän suomen pariin. – Tarvittavaa kielitaitoa vahvistetaan opintojen aikana, mikä tukee työllistymistä, Airas kuvailee. Korkeakoulut ovat eriytyneet kansainvälisyyden edistämisessä: osa lobbaa opiskelijoita maailmalle aktiivisesti, osa vähemmän aktiivisesti. KL4_1-35.indd 26 2.4.2024 13.22. On aloja, joilla suomen kielen osaaminen on erityisen tärkeää, mutta myös paljon aloja, joilla asiantuntemus ja kansainvälinen tietotaito olisi arvokkaampaa kuin täydellinen suomi. – Tässä pitää tehdä asenteiden muutosta työelämässä ja alueilla muutenkin. – Ei pidä pelätä sitä, että tukemalla kansainvälistymistä menettäisimme työvoimaa. tutkijoita. Yhdeksi työelämän ja Suomeen sitoutumisen tulpaksi Airas mainitsee kielitaidon vaatimuksen
Maahanmuuttajilla on halua korkeakouluopintoihin ja edelleen koulutustaan vastaaviin töihin. Suomessa on 10 tällaista vastuukorkeakoulua, joiden palveluista käytetään nimeä SIMHE-palvelut, supporting immigrants in higher education. KL4_1-35.indd 27 2.4.2024 13.22. – Vuonna 2017 korkeakouluopintoihin liittyvään ohjaukseen oli hakeutunut noin 500 maahanmuuttajataustaista henkilöä. 27 Suomessa maahanmuuttajataustaiset ovat edelleen aliedustettuina korkeakoulutuksessa. Tässä Airaksen viittaamassa ohjauksessa on kyse maahanmuuton vastuukorkeakoulujen korkeastikoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttajille suunnatusta ohjauksesta. Airas mainitsee tähänkin keinot. Viime vuonna luku oli jo 4000. Siitä kertoo Airaksen mukaan ohjauksen kysynnän räjähdysmäinen kasvu. Korkeakoulujen ohjauspalvelut voivat lisätä maahanmuuttajien siirtymistä korkeakouluopintoihin ja opintojen aikaiset tukipalvelut puolestaan vahvistavat mahdollisuuksia työllistyä
Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on yli 65 kilometriä. Kuntalehti tapasi itärajalle vasta muuttaneita: Idässä ei pelätä vaikka kiusantekoa odotetaan. Pääkkö on nyt reilun vuoden ajan johtanut kuntaa, jossa karhun hengitys tuntuu jokaisen kuntalaisten kasvoilla. Mutta miten asiaan suhtautuvat vasta vähän aikaa sitten itärajalle muuttaneet. Ja juuri laittomasti Suomeen saapuvat ihmiset synnyttävät juuri Se oli niin selkeä merkki, että päätimme muuttaa itärajalle. 28 Itärajalla Ovi kunnanjohtajan huoneeseen on apposen avoinna. Joku veti puoleensa. Sellaiset kuten reilu vuosi sitten Perhosta Keski-Pohjanmaalta kunnanjohtajaksi rajalle muuttanut Pääkkö. KL4_1-35.indd 28 2.4.2024 13.22. – Kun näin kunnanjohtajan pestin olevan auki, niin ensimmäinen reaktio on selvä: ei ikinä mihinkään itärajalle, hymyilee Pääkkö ja jatkaa: – Vaikka ensin olin että ei, niin kiinnostus itärajaa kohtaan heräsi varsin nopeasti. Entinen suojeluskuntatalo on nimetty jylhästi Harjulinnaksi. Enkä ole hetkeäkään katunut muuttoa, hän sanoo ja vakuuttaa ettei missään vaiheessa ole pelottanut. Venäjä naapurina tunnistetaan, mutta Suomen Parikkalassa mennään eteenpäin. Venäjä aloitti hyökkäyssodan eteläistä naapuriaan vastaan. Ainakaan laillisesti. Vesi kulkee, mutta ihmiset eivät. Itärajalla on totuttu elämään perusarvaamattomaksi tiedetyn naapurin kanssa. Vuosikymmenten ajan karhu on ikään kuin uinunut, mutta kaksi vuotta sitten muuttui. Se on Parikkalan uuden kunnanjohtajan Mervi Pääkön ensimmäisiä päätöksiä, yksi merkki matalista hierarkioista. Jani Halme, teksti Soila Puurtinen, kuvat ja video O harjun päällä. Työhuone sijaitsee isossa keltaisessa funkkistalossa, joka sijaitsee korkean Karhun hengitys tuntuu Millaista on elämä Suomen itärajalla. Lahti sijaitsee Simpelejärvessä, joka laskee Hiitolanjoen kautta Laatokkaan. Kunnanjohtajan huoneen ikkunasta näkyy Anitsanlahti, joka oli näyttelijä Ansa Ikosen mielestä ”Auringonlaskun aikaan maailman kaunein näky”
Ensimmäinen niistä pidetiin talvella ja se käsitteli 72 tunnin varautumista. Tieto rajalla tapahtuvista tavallisuudesta poikkeavista asioista jaetaan välittömästi viranomaisten kanssa. Parikkalan kohdalta yli on viime syksynä alkaneen hybridivaikuttamisen kaudella tullut yli muutamia viisumittomia ihmisiä, jotka on ohjattu Maahanmuuttoviraston turvapaikkaprosessiin. 29 nyt paljon keskusteluja ja todennäköisesti pian myös uusia lakeja. – Jokainen rasahdus ilmoitetaan ja se on alueen turvallisuuspoliittinen vahvuus. Mahdollisia pelkoja on myös pyritty lieventämään jo ennakkoon. Joku kuitenkin veti puoleensa ja hän on tyytyväinen ratkaisuunsa. Yhtenä keinona ovat olleet kunnantalolla järjestetyt turvallisuusillat. Pitää olla vettä ja ruokaa kolmeksi päiväksi, oli viesti. – Jännityksellä tässä odotetaan mitä tulee tapahtumaan. Kyllä pärjätään Kuntalaiset ovat Pääkön mukaan suhtautuneet nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen varsin rauhallisesti. Pääkkö viittaa ylisukupolviseen tapaan, jossa paikallisväestön ja rajavartioiden suhde on hyvin mutkaton. KL4_1-35.indd 29 2.4.2024 13.22. Parikkalassa kun tiet menevät aivan rajalle asti ja Parikkalan uuden kunnanjohtajan Mervi Pääkön ensireaktio Parikkalaan hakemiselle oli kielteinen. Toisinaan rajakurvarit vitsailevatkin, että pelkästään Parikkalassa on yli 4000 rajavartijaa. Myöhemmin keväällä vuorossa on rajaturvallisuuteen liittyvä keskustelutilaisuus. – Minulla ja muilla paikallisilla on vahva luottamus viranomaisiin, Pääkkö sanoo ja nostaa esiin myös aktiiviset kuntalaiset
Ja jos alkaa näkyä, niin kyllä me tällä pärjätään. Vastaus on selkeä: tällä hetkellä ei mitenkään. 30 Itärajalla kulkevat useita kymmeniä kilometrejä aivan rajan suuntaisesti, Pääkkö miettii. Korona ja rakkaus Jenni Henrichsson on paljasjalkainen helsinkiläinen, jonka elämä on heittänyt Munkkiniemestä asumaan KL4_1-35.indd 30 2.4.2024 13.22. Luotto Suomen puolustukseen on kova, hän tiivistää. Hän käy Parikkalassa lähes kaikissa tarjolla olevissa tilaisuuksissa ja tapaa ahkeJenni Henrichsson on Parikkalassa asuva hammaslääkäri. Paikkakunnalle juurtumisen tärkein syy on rakkaus. – Muulta Suomessa kysellään joka välissä, että pelottaako ja miten Venäjän toiminta näkyy teillä. Pääkkö lukeutuu aktiivisten kunnanjohtajien ryhmään. rasti myös muita kuntaja maakuntapäättäjiä
Ei vaikka hän suorittikin reilu vuosikymmen sitten kaikki hammaslääkärin pakolliset harjoittelut Parikkalassa. Lopulliseen KL4_1-35.indd 31 2.4.2024 13.22. alle kolmen kilometrin päähän Venäjästä. Vaikka kaikki lapsuuden kesät olivatkin kuluneet Parikkalan Kirjavalassa, ei muutto rajalle ollut Henrichssonilla missään vaiheessa suunnitelmissa. Samaan aikaan suuremmista rajoituksista oli maaseudulla jo luovuttu ja tuttu kollega tiesi kertoa vakituisesta virasta Parikkalassa. Sitten tuli korona sulkutoimineen. Vastavalmistunut hammaslääkäri huomasi olevansakin lomautettu. Ajatuksena tosin vielä siinä vaiheessa oli, että perhe paikkaa rajaseudulla vuoden verran budjettivajetta ja odottaa vesivahingosta aiheutuneen remontin valmistumista. Se oli niin selkeä merkki, että päätimme muuttaa itärajalle, Henrichsson hymyilee. Mökkeilyn ja työn yhdistäminen sujui mainiosti, mutta sen jälkeen olisi kyllä Helsingissä. – Tarvittiin vielä yksi sysäys ja se oli kotiimme iskenyt vesivahinko. 31 Siellä se rajavartiosto tekee normaalia työtään. – Tajusin ettei työtön yksinhuoltajaäiti elä Helsingissä ilman palkkaa, hän muistelee
Rajaturvallisuus on heidän perheessä mitä suurimmissa määrin konkreettinen asia, onhan puoliso joka päivä rajalla. 32 Itärajalla Katso video juurtumiseen tarvittiin vielä suuri rakkaus. Paikallinen rajavartija. Haastatteluhetkellä hän oli suorittamassa joukkojenhallintakurssia. Turvallisempaa kuin Helsingissä Henrichsson pitää selvänä, että ”jotain kiusantekoa” on lumien lähdettyä naapurin puolelta odotettavissa. Kaupungissa kasvaneena en sinällään osaa olla huolissani isoistakaan maahanmuuttajaryhmistä ja hädänalaisia pitää auttaa kaikissa tilanteissa. Ja nyt on niin tiukka jalansija idässä, ettei olla koskaan vakavasti mietitty että lähtisimme takaisin pääkaupunkiseudulle, Henrichsson muistelee ensikohtaamistaan nykyisen aviomiehensä Jussin kanssa. Mutta ongelmat alkavat, jos rajan yli tullaan sotilaalliset tarkoitusperät mielessä, hän miettii, mutta korostaa että tähän asti arki rajalla on tavallista ja turvallista. – Tuntemattoman pelko on ehkä pahinta. Tulikin vähän pidempi kiinnitys tänne. Täällä lapset saavat olla pidempään lapsia. – En näe itäistä Suomea vaaralKunnanjohtaja Mervi Pääkkö tietää, että Patsaspuisto on yksi Parikkalan tunnetuimmista käyntikohteista. – En ole koskaan kokenut, että maailma pysähtyy ympärillä. KL4_1-35.indd 32 2.4.2024 13.23. Mutta siinä kohtaa pysähtyi. Henrichssonin mukaan jopa turvallisempaa kuin Helsingissä. Vaikka luotto omaan mieheen ja hänen kollegoihinsa on vankkumaton, niin pieni huoli painaa
– Ei tällä mitään muutosta entiseen ole näkynyt. Moni tuttu onkin soitellut, että mitkä täällä ovat tunnelmat. – Rajaturismissa on isot mahdollisuudet. Tilannekuvan luulisi olevan ajantasainen, onhan hän Koitsanlahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja. Olen aina suositellut tänne muuttoa, etenkin lapsiperheille, hän huudahtaa ja muistelee kuinka hän Helsingissä jonotti autollaan puolitoista tuntia puolentoista kilometrin matkaa. Koko ajan oli kiire jonnekin ja hoitotädit vaihtuivat päiväkodissa alituiseen. Täällä lapset saavat olla pidempään lapsia. Raja kiinnostaa ihmisiä Harvassa suomalaiskunnassa raja on avoimesti näkyvissä, kuin se on Parikkalan Koitsanlahden kylän kohdalla. Neuvostoliiton kuvaaminen oli ankarasti kiellettyä ja katselukin arveluttavaa. Elämä on jotenkin kiltimpää. Hämäläisen tie Parikkalaan on kulkenut muun muassa Helsingin, Singaporen ja Intian kautta. – Mietin että onko tämä sitä parasta mitä voin lapsilleni tarjota. – Valvonta on rajalla niin tiukkaa ja toimivaa, että mediasta mekin niistä luetaan jos joku tullut luvatta yli, hän toteaa. Välillä kun ihmiset kokoontuvat yhteen, niin saatetaan pohtia että miksiköhän viime yönä se helikopteri taas täällä pyöri. Se pitää toki tuotteistaa oikein, tehdä kokonaisuudesta elämyksellinen ja toteuttaa se yhteistyössä rajaviranomaisten kanssa. Koitsanlahden vanha koulu on Jukka Hämäläinen pitää pitopalvelua. Mutta kyllä kaikki tietävät, että siellä se rajavartiosto tekee normaalia työtään, hän toteaa. Bed & breakfast -henkistä majataloa, sekä pitopalvelua pyörittävän pariskunnan mailta on linnuntietä kolme kilometriä Venäjälle. Arvostan oikein suuresti tämän alueen pieniä ryhmiä ja tiettyä pysyvyyttä. Vielä 1960-luvulla konduktöörit kävivät sulkemassa vaunuista verhot junan lähestyttäessä Parikkalaa. Viedessään ulkomaalaisia asiakkaita edustustilaisuuksiin Itä-Lappiin tai Pohjois-Karjalaan, sai hän kuulla usein pyynnön päästä katsomaan sitä rajaa. KL4_1-35.indd 33 2.4.2024 13.23. Josta ne koskemattomina seuraavana päivänä löytyivät. Viennin parissa palkkatyöuransa tehnyt yrittäjä sanoo kyläläisten suhtautuvan nykytilanteeseen ”varsin rauhallisesti”. Lukitsemattomatkaan fillarit eivät lähde pihalta. Vaikka heidän iso talo onkin on suoran tieyhteyden päässä rajasta, ei Hämäläinen ole koskaan nähnyt yhtään epäilyttävää kulkijaa. venttiilit, hän sanoo ja muistelee kuinka viime talvena he unohtivat pulkat kaupan eteen. Kansainvälistä kauppaa koko elämänsä tehnyt Jukka Hämäläinen on nähnyt miten paljon idän ja lännen raja kiehtookaan ihmisiä. 33 lisena. Saatikka että heidän oveensa olisi turvapaikan toivossa koputettu. Valtatie kuusi ja sen vieressä kulkeva Helsingistä Joensuuhun kulkeva junarata lähes hipaisevat valtakunnan rajaa. Munkassa vietiin lasten pyörien renkaista jopa ollut Jukka Hämäläisen ja hänen Sirpa -puolisonsa valtakuntaa jo reilun vuosikymmenen ajan. Vaikkapa polkupyöräily rajavyöhykkeen läheisyydessä voisi olla ohjattua, ettei kenellekään juolahda mieleen lähteä ottamaan selfietä varsinaisella rajatolpalla, hän miettii. Lastenhoitolaitoksia ja avokonttorikouluja. Nykyisen yrityksen ihan ensimmäiset asiakkaatkin olivat saksalaisia opiskelijoita, jotka olivat polkupyörämatkalla rautaesiripun myötäisesti etelästä kohti pohjoista
Näistä Tampereella nuorin keski-ikä, 43,3 vuotta. 34 40 vuotta 60 vuotta 51 vuotta on koko maan kuntapäättäjien keski-ikä Merijärvi 41.5 Pyhäntä 42.4 Tyrnävä 43 Tampere 43.3 Närpiö 43.5 Kuortane 44.3 Halsua 44.9 Rusko 45.3 Luoto 45.4 Oulu 45.9 Porvoo 46.2 Masku 46.2 Espoo 46.3 Karijoki 46.4 Rovaniemi 46.5 Aura 46.7 Askola 46.7 Pedersöre 46.8 Pyhäranta 46.9 Punkalaidun 47 Pukkila 47 Sulkava 47.1 Loppi 47.1 Sauvo 47.2 Helsinki 47.3 Jyväskylä 47.3 Koski Tl 47.4 Paltamo 47.5 Vantaa 47.5 Konnevesi 47.5 Muonio 47.5 Turku 47.6 Kaustinen 47.7 Vesilahti 47.7 Inkoo 47.8 Pornainen 47.9 Ulvila 47.9 Pori 47.9 Muhos 47.9 Evijärvi 47.9 Karvia 48 Somero 48 Pomarkku 48 Ranua 48 Kirkkonummi 48.1 Marttila 48.1 Oripää 48.1 Rantasalmi 48.1 Lempäälä 48.1 Karkkila 48.1 Liminka 48.2 Kärsämäki 48.2 Järvenpää 48.2 Lestijärvi 48.3 Urjala 48.3 Vihti 48.3 Petäjävesi 48.4 Hausjärvi 48.5 Ylöjärvi 48.5 Ypäjä 48.5 Lappeenranta 48.5 Ilmajoki 48.6 Kontiolahti 48.6 Lapinjärvi 48.6 Mynämäki 48.7 Nousiainen 48.8 Polvijärvi 48.8 Vehmaa 48.8 Paimio 48.9 Kustavi 48.9 Kouvola 49 Inari 49 Toivakka 49 Tervo 49.1 Ristijärvi 49.1 Joensuu 49.1 Orivesi 49.1 Akaa 49.2 Kangasniemi 49.2 Ruokolahti 49.2 Nokia 49.2 Perho 49.2 Luumäki 49.2 Raisio 49.3 Alavieska 49.3 Oulainen 49.3 Lappajärvi 49.4 Miehikkälä 49.4 Uusikaarlepyy 49.4 Tervola 49.4 Rauma 49.5 Humppila 49.5 Lapua 49.5 Hyvinkää 49.5 Maalahti 49.6 Säkylä 49.6 Isojoki 49.6 Vöyri 49.6 Ylivieska 49.6 Uurainen 49.7 Kauhava 49.7 Iitti 49.7 Hanko 49.7 Korsnäs 49.7 Lahti 49.7 Vimpeli 49.8 Pelkosenniemi 49.8 Sievi 49.9 Siilinjärvi 49.9 Sipoo 49.9 Kärkölä 49.9 Kangasala 50 Jokioinen 50 Pyhtää 50 Vaasa 50.1 Kotka 50.1 Tornio 50.1 Myrskylä 50.2 Parikkala 50.2 Kalajoki 50.2 Hirvensalmi 50.2 Pöytyä 50.3 Orimattila 50.3 Haapavesi 50.3 Kankaanpää 50.3 Taivassalo 50.5 Nivala 50.5 Lemi 50.6 Muurame 50.6 Imatra 50.6 Kajaani 50.6 Valkeakoski 50.6 Sysmä 50.7 Mustasaari 50.7 Taipalsaari 50.7 Laukaa 50.7 Suonenjoki 50.8 Kiuruvesi 50.8 Hämeenkyrö 50.8 Lieto 50.9 Siikalatva 50.9 Isokyrö 51 Ii 51 Mäntsälä 51 Riihimäki 51 Nurmes 51.1 Outokumpu 51.1 Loviisa 51.2 Kerava 51.3 Mänttä-Vilppula 51.3 Kuhmo 51.3 Janakkala 51.3 Kihniö 51.3 Juupajoki 51.3 Pirkkala 51.3 Utajärvi 51.3 Kurikka 51.3 Tammela 51.4 Eura 51.4 Kyyjärvi 51.4 Siuntio 51.4 Jämijärvi 51.5 Pyhäjoki 51.5 Pälkäne 51.5 Laitila 51.5 Sastamala 51.5 Vaala 51.5 Laihia 51.6 Enonkoski 51.6 Haapajärvi 51.7 Uusikaupunki 51.7 Mikkeli 51.7 Kempele 51.7 Seinäjoki 51.7 Eurajoki 51.7 Kaarina 51.7 Soini 51.8 Toholampi 51.8 Padasjoki 51.9 Vieremä 51.9 Hamina 51.9 Raahe 51.9 Salo 52 Alavus 52 Ilomantsi 52 Kuopio 52.1 Kuusamo 52.1 Hämeenlinna 52.1 Liperi 52.1 Harjavalta 52.1 Parainen 52.2 Siikajoki 52.2 Rautalampi 52.2 Savukoski 52.2 Raasepori 52.2 Veteli 52.2 Äänekoski 52.3 Juva 52.3 Kuhmoinen 52.3 Merikarvia 52.3 Loimaa 52.4 Keitele 52.4 Varkaus 52.4 Lapinlahti 52.5 Pietarsaari 52.5 Kokkola 52.5 Sodankylä 52.6 Kaavi 52.6 Kittilä 52.6 Heinola 52.6 Heinävesi 52.6 Siikainen 52.6 Pyhäjärvi 52.7 Pielavesi 52.7 Kannonkoski 52.7 Kivijärvi 52.7 Teuva 52.7 Enontekiö 52.8 Lumijoki 52.8 Jämsä 52.8 Kinnula 52.8 Joroinen 52.8 Nurmijärvi 52.8 Juuka 52.8 Leppävirta 52.9 Tuusula 52.9 Kokemäki 53 Kannus 53 Sotkamo 53.1 Tohmajärvi 53.1 Multia 53.1 Parkano 53.2 Virrat 53.2 Ruovesi 53.2 Lohja 53.3 Posio 53.3 Kemi 53.3 Huittinen 53.3 Ylitornio 53.4 Ähtäri 53.5 Hattula 53.5 Ikaalinen 53.6 Kruunupyy 53.6 Savonlinna 53.6 Rautjärvi 53.6 Pieksämäki 53.6 Keminmaa 53.6 Kauniainen 53.7 Hailuoto 53.7 Forssa 53.8 Kristiinankaupunki 53.9 Virolahti 53.9 Sonkajärvi 53.9 Suomussalmi 53.9 Kauhajoki 53.9 Naantali 54 Mäntyharju 54.1 Saarijärvi 54.2 Pudasjärvi 54.2 Vesanto 54.3 Puumala 54.4 Hyrynsalmi 54.6 Kolari 54.7 Reisjärvi 54.8 Simo 54.8 Hankasalmi 54.8 Hollola 54.9 Kitee 54.9 Karstula 55 Nakkila 55 Iisalmi 55 Asikkala 55 Alajärvi 55.1 Utsjoki 55.1 Kemiönsaari 55.2 Rääkkylä 55.2 Puolanka 55.4 Joutsa 55.4 Rautavaara 55.5 Pello 55.6 Taivalkoski 57 Kemijärvi 57 Hartola 57.1 Keuruu 57.1 Salla 57.3 Savitaipale 57.6 Lieksa 57.8 Kaskinen 57.9 Tuusniemi 57.9 Pihtipudas 58 Pertunmaa 58.6 Viitasaari 58.7 Luhanka 58.9 Alle 45 vuotta, 7 kuntaa (2%) 45–50 vuotta, 36% kunnista 50–55 vuotta, 55% kunnista yli 55 vuotta, 77% kunnista Pallon koko: asukasluku Valtuuston keski-ikä Kolmessa viidestä kunnanvaltuustossa keski-ikä on yli 50 vuotta Mitä tulee päättäjiin Suomen kunnissa, suuri joukko on viisikymppisiä tai ainakin lähellä. Koko maassa kunta-päättäjän keski-ikä on 51 vuotta. Tarkastelimme tässä kuvassa vain keski-ikää kaikissa valtuustoissa jotka valittiin kuntiin vaaliessa 2021. Kuva yllä esitämme jokaisen kunnan pallona. Suurissa kaupungeissa keski-ikä on useimmiten keski-arvon alla. KL4_1-35.indd 34 2.4.2024 13.23. Mitä enemmän oikealla pallo on, sitä korkeampi on valtuuston keski-ikä. Mitä suurempi pallo, sitä suurempi kunta (väkiluku) on kyseessä. Nuorimmat valtuustot löytyvät Merijärveltä (41,5), Pyhännältä (42,4) ja Tyrnävältä. Tämän saa selville, kun tutkitaan viime kunnallisvaaleissa valittujen henkilöiden vaaliessa ilmoittamaa ikää
Kuvaa suurennuslasilla tarkastelemalla voit tarkastella kaikkien kunnanvaltuustojen keski-iät. Ylipäänsä yli 50 vuoden keski-ikään yltää yli 180 kuntaa maamme 293:sta, eli jopa kolme kuntaa viidestä. Lähde: Suomen kuntaliiton kunnallisvaalianalyysi 2021 KL4_1-35.indd 35 2.4.2024 13.23. Entä mitä keski-ikä ei kerro. Alle 30-vuotiaat ovat taas eniten aliedustettuina ja 40-49 –vuotiaat eniten yliedustettuina suhteessa kyseisten ikäluokkien ehdokkaiden osuuksiin. Valtuutetut ovat saattaneet muuttua vaalien jälkeen. Kuva näyttää myös tilanteen vuonna 2021, valtuutettujen ikääntymistä ei ole huomioitu. Kuntaliiton analyysin mukaan alle 30-vuotiaiden osuus oli 5,5 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin kuntavaaleissa 2017. 35 40 vuotta 60 vuotta 51 vuotta on koko maan kuntapäättäjien keski-ikä Merijärvi 41.5 Pyhäntä 42.4 Tyrnävä 43 Tampere 43.3 Närpiö 43.5 Kuortane 44.3 Halsua 44.9 Rusko 45.3 Luoto 45.4 Oulu 45.9 Porvoo 46.2 Masku 46.2 Espoo 46.3 Karijoki 46.4 Rovaniemi 46.5 Aura 46.7 Askola 46.7 Pedersöre 46.8 Pyhäranta 46.9 Punkalaidun 47 Pukkila 47 Sulkava 47.1 Loppi 47.1 Sauvo 47.2 Helsinki 47.3 Jyväskylä 47.3 Koski Tl 47.4 Paltamo 47.5 Vantaa 47.5 Konnevesi 47.5 Muonio 47.5 Turku 47.6 Kaustinen 47.7 Vesilahti 47.7 Inkoo 47.8 Pornainen 47.9 Ulvila 47.9 Pori 47.9 Muhos 47.9 Evijärvi 47.9 Karvia 48 Somero 48 Pomarkku 48 Ranua 48 Kirkkonummi 48.1 Marttila 48.1 Oripää 48.1 Rantasalmi 48.1 Lempäälä 48.1 Karkkila 48.1 Liminka 48.2 Kärsämäki 48.2 Järvenpää 48.2 Lestijärvi 48.3 Urjala 48.3 Vihti 48.3 Petäjävesi 48.4 Hausjärvi 48.5 Ylöjärvi 48.5 Ypäjä 48.5 Lappeenranta 48.5 Ilmajoki 48.6 Kontiolahti 48.6 Lapinjärvi 48.6 Mynämäki 48.7 Nousiainen 48.8 Polvijärvi 48.8 Vehmaa 48.8 Paimio 48.9 Kustavi 48.9 Kouvola 49 Inari 49 Toivakka 49 Tervo 49.1 Ristijärvi 49.1 Joensuu 49.1 Orivesi 49.1 Akaa 49.2 Kangasniemi 49.2 Ruokolahti 49.2 Nokia 49.2 Perho 49.2 Luumäki 49.2 Raisio 49.3 Alavieska 49.3 Oulainen 49.3 Lappajärvi 49.4 Miehikkälä 49.4 Uusikaarlepyy 49.4 Tervola 49.4 Rauma 49.5 Humppila 49.5 Lapua 49.5 Hyvinkää 49.5 Maalahti 49.6 Säkylä 49.6 Isojoki 49.6 Vöyri 49.6 Ylivieska 49.6 Uurainen 49.7 Kauhava 49.7 Iitti 49.7 Hanko 49.7 Korsnäs 49.7 Lahti 49.7 Vimpeli 49.8 Pelkosenniemi 49.8 Sievi 49.9 Siilinjärvi 49.9 Sipoo 49.9 Kärkölä 49.9 Kangasala 50 Jokioinen 50 Pyhtää 50 Vaasa 50.1 Kotka 50.1 Tornio 50.1 Myrskylä 50.2 Parikkala 50.2 Kalajoki 50.2 Hirvensalmi 50.2 Pöytyä 50.3 Orimattila 50.3 Haapavesi 50.3 Kankaanpää 50.3 Taivassalo 50.5 Nivala 50.5 Lemi 50.6 Muurame 50.6 Imatra 50.6 Kajaani 50.6 Valkeakoski 50.6 Sysmä 50.7 Mustasaari 50.7 Taipalsaari 50.7 Laukaa 50.7 Suonenjoki 50.8 Kiuruvesi 50.8 Hämeenkyrö 50.8 Lieto 50.9 Siikalatva 50.9 Isokyrö 51 Ii 51 Mäntsälä 51 Riihimäki 51 Nurmes 51.1 Outokumpu 51.1 Loviisa 51.2 Kerava 51.3 Mänttä-Vilppula 51.3 Kuhmo 51.3 Janakkala 51.3 Kihniö 51.3 Juupajoki 51.3 Pirkkala 51.3 Utajärvi 51.3 Kurikka 51.3 Tammela 51.4 Eura 51.4 Kyyjärvi 51.4 Siuntio 51.4 Jämijärvi 51.5 Pyhäjoki 51.5 Pälkäne 51.5 Laitila 51.5 Sastamala 51.5 Vaala 51.5 Laihia 51.6 Enonkoski 51.6 Haapajärvi 51.7 Uusikaupunki 51.7 Mikkeli 51.7 Kempele 51.7 Seinäjoki 51.7 Eurajoki 51.7 Kaarina 51.7 Soini 51.8 Toholampi 51.8 Padasjoki 51.9 Vieremä 51.9 Hamina 51.9 Raahe 51.9 Salo 52 Alavus 52 Ilomantsi 52 Kuopio 52.1 Kuusamo 52.1 Hämeenlinna 52.1 Liperi 52.1 Harjavalta 52.1 Parainen 52.2 Siikajoki 52.2 Rautalampi 52.2 Savukoski 52.2 Raasepori 52.2 Veteli 52.2 Äänekoski 52.3 Juva 52.3 Kuhmoinen 52.3 Merikarvia 52.3 Loimaa 52.4 Keitele 52.4 Varkaus 52.4 Lapinlahti 52.5 Pietarsaari 52.5 Kokkola 52.5 Sodankylä 52.6 Kaavi 52.6 Kittilä 52.6 Heinola 52.6 Heinävesi 52.6 Siikainen 52.6 Pyhäjärvi 52.7 Pielavesi 52.7 Kannonkoski 52.7 Kivijärvi 52.7 Teuva 52.7 Enontekiö 52.8 Lumijoki 52.8 Jämsä 52.8 Kinnula 52.8 Joroinen 52.8 Nurmijärvi 52.8 Juuka 52.8 Leppävirta 52.9 Tuusula 52.9 Kokemäki 53 Kannus 53 Sotkamo 53.1 Tohmajärvi 53.1 Multia 53.1 Parkano 53.2 Virrat 53.2 Ruovesi 53.2 Lohja 53.3 Posio 53.3 Kemi 53.3 Huittinen 53.3 Ylitornio 53.4 Ähtäri 53.5 Hattula 53.5 Ikaalinen 53.6 Kruunupyy 53.6 Savonlinna 53.6 Rautjärvi 53.6 Pieksämäki 53.6 Keminmaa 53.6 Kauniainen 53.7 Hailuoto 53.7 Forssa 53.8 Kristiinankaupunki 53.9 Virolahti 53.9 Sonkajärvi 53.9 Suomussalmi 53.9 Kauhajoki 53.9 Naantali 54 Mäntyharju 54.1 Saarijärvi 54.2 Pudasjärvi 54.2 Vesanto 54.3 Puumala 54.4 Hyrynsalmi 54.6 Kolari 54.7 Reisjärvi 54.8 Simo 54.8 Hankasalmi 54.8 Hollola 54.9 Kitee 54.9 Karstula 55 Nakkila 55 Iisalmi 55 Asikkala 55 Alajärvi 55.1 Utsjoki 55.1 Kemiönsaari 55.2 Rääkkylä 55.2 Puolanka 55.4 Joutsa 55.4 Rautavaara 55.5 Pello 55.6 Taivalkoski 57 Kemijärvi 57 Hartola 57.1 Keuruu 57.1 Salla 57.3 Savitaipale 57.6 Lieksa 57.8 Kaskinen 57.9 Tuusniemi 57.9 Pihtipudas 58 Pertunmaa 58.6 Viitasaari 58.7 Luhanka 58.9 Alle 45 vuotta, 7 kuntaa (2%) 45–50 vuotta, 36% kunnista 50–55 vuotta, 55% kunnista yli 55 vuotta, 77% kunnista Pallon koko: asukasluku Valtuuston keski-ikä Vanhimmat valtuustot löytyvät Luhangalta (58,9), Viitasaaresta (58,7) ja Pertunmaalta (58,6)
36 Lut ja rokkaava rehtori KL4_36-68.indd 36 2.4.2024 13.18
KL4_36-68.indd 37 2.4.2024 13.18. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuvat S herännyt kuudelta, juonut kupin Lauritsalaa kauramaidolla, syönyt pari hapankorppua, lähtenyt seitsemän maissa Mikkelistä kohti Lappeenrantaa, hoitanut puolentoista tunnin ajomatkalla puhelinpalaverin ja aloittanut puoli yhdeksältä yliopistolla työt. Muun muassa. – Oletteko muuten käyneet Juvan S-marketissa. Hän kehuu mennen tullen kaikki: yliopiston opiskelijat, työntekijät, LUT:n hallinnon, tutkimustyön, talouden, Lappeenrannan ja Lahden kuntapäättäjät ja yritykset. Kampusravintola voidaan kuitenkin jättää tuonnemmaksi, kun Saksa on vilkaissut ensin mittariaan: sokerit riittävät vielä, joten otetaan kahvit ja hoidetaan haastattelu alta pois. Kello on 11. Aivan käsittämättömän hyvä valikoima. Hän ehdottaa heti kättelyssä lounasta. 37 Sinipukuinen mies erottuu jo kaukaa rennommin pukeutuneesta opiskelijajoukosta. Kehuja kaikille Kahvilassa kuppeihin kaadetaan todennäköisesti sitä Lauritsalaa. Rehtori Juha-Matti Saksa rakentaa yhteishenkeä persoonallisella viestinnällään. Siirtoehdotus nolottaa myöhemmin kun käy ilmi, että mies on Kyllä, yliopisto rokkaa Olisiko rehtori selitys rokkaamiselle. Kun kesämökillemme tulee monenlaista ruokailijaa, niin sieltä löytyy lähes kaikki. Aivan käsittämättömän hyvää kahvia, Saksa kehuu. Kahvilaan ei jäädä, vaikka se vaiRehtori JuhaMatti Saksa sanoo olevansa onnekas, sillä hän saa tehdä yliopistossa hyvien ihmisten kanssa hyviä asioita. – Juhis, yliopiston rehtori JuhaMatti Saksa esittäytyy. – Tiesittekö, että Lappeenrannassa on Suomen paras kahvipaahtimo. Heitä virtaa sisään ja ulos Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) ovista. LappeenrannanLahden teknillisessä yliopistossa LUT:ssa on Suomen paras opiskeluilmapiiri
– Suurin kunnia, minkä ihminen voi saada, reksi hehkuttaa. Yliopiston tunnettuuden lisäystä ei voi koskaan tehdä liikaa. Suomella on hyvä maine koulutuksessa ja LUTilla yliopistona. Laajennus Lahteen oli hyvä siirto. Kun Saksa aloitti kauppatieteiden opinnot Lappeenrannassa liki 30 vuotta sitten, oli opiskelijoita korkeakoulussa 3 400, nyt tuplasti enemmän. – Keskustelimme eräästä uudesta yritysyhteistyömahdollisuudesta sekä siitä, että Sami on huhtikuussa vieraana Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Näkyvyyttä saadaan myös esimerkiksi messuilla, agenttien ja median kautta. Liikevaihto on nyt 130 miljoonaa euroa. Erinomaisella tavalla erilaisia yliopistoon liittyviä asioita, Saksa selittää pikaista juttutuokiota. KL4_36-68.indd 38 2.4.2024 13.18. Edellisviikko oli vierähtänyt Amerikassa yliopistoja yritystapaamisissa. Kampusravintola toteutti toiveen ja Saksa vei suussasulavat herkut strategiajohtaja Janne Hokkasen kanssa viemisiksi. Yhteistyötä lisättiin, saneerattiin ja painopistealat pudotettiin 32:sta neljään. – Aritzonan yliopiston tutkimusryhmässä on merkillisen hyvä kemia. LUT on Suomen rankingissa kolmosena ja maailman 15. Rehtorin huonetta on turha hakea, sillä sellaista ei ole. What. Työvuosia yliopistolla on kertynyt yli 20. Uutta koulutusta Aloituspaikkoja yliopistolla on tänä vuonna vähän yli 2000 ja ensimmäisessä yhteishaussa hakijoita yli 14 000. Lusikkaleivistä liekeissä Työtaso ja tuoli ovat lasiseinäisessä huoneessa ja työpisteet erotettu toisistaan sermein. Sermiin on kiinnitetty opiskelijoiden tekemä haalarimerkki, stailaus Tuntemattoman sotilaan kirjan kannesta. – Siinä roikkuvat käädyt. paras pienikokoinen yliopisto. Hän tarjoilee lusikkaleipiä tarinan kera. LUT yhdistää nyt tekniikan, talouOpiskelijoiden tuunaama haalarimerkki on reksin mielestä suurin kunnia, jonka ihminen voi saada. Se on työpöydän sermissä suoraan silmien edessä. – Tämä pysähdys oli hienointa, mitä meille on tapahtunut. Pöydällä pari läppäriä, kirjakasa, muistilappuja, kofeiinia sisältävä sokeriton virvoitusjuomapullo (tyhjä) ja henkari. Tunnettuus elintärkeää Vastaan pelmahtaa lähinnä toimittajana ja tv-persoonana tunnettu LUT-yliopiston työelämäprofessori Sami Sykkö. – Oli aika hyvä jäänmurtaja ja jengi kekseineen ihan liekeissä. Yliopistoja on liki 30 000. Ne olivat viimeksi kaulassani kun kävimme vaihtamassa pressaa. Tärkeintä on edelleen suusta suuhun -viesti. Porukka heitti kerran vitsinä toiveen lusikkaleivistä. – Ihan psykedeelinen luku. 38 Lut ja rokkaava rehtori kuttaa viihtyisältä olohuoneelta. Vuonna 2008 yliopistolla luettiin aikakauslehdestä, että Akavassa soviteltiin LUTin luukulle lappua, koska rahat oli loppu, tuloskunto sakkasi ja hakijoita yliopistoon vähän. – Ja mie olen mieluummin reksi, talonmies, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Siellä työskennellään, opiskellaan ja seurustellaan. Yritän kuunnella ihmisiä ongelmineen ja ideoineen. Väki jäisi näkemättä ja monet keskustelut käymättä, jos linnoittautuisin omaan huoneeseeni. Pikkuleipien erinomaisuudesta oli kantautunut huhu rapakon taaksekin
Rehtorin pestiä on vuoden 2026 loppuun. Ystävä kertoi kiinnittäneensä huomiota logopaidoin tai -kassein erottuviin luttilaisiin opiskelijoihin, jotka antavat junassa paikkansa eksyneen oloisen näköisille matkalaisille. Fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäviin palveluihin on rehtori Saksan mukaan laitettu hitokseen lisää paukkuja viime vuosina. Ja ylihuomenna. Epävarmuus toimintaympäristössä kuormittui ensin koronan, sitten Venäjän hyökkäyssodan takia. Koulutusta ja aloituspaikkoja on lisätty ja opintoprosesseja kehitetty. Junissa on matkustanut paljon ukrainalaisia ilman istumapaikkaa. 39 Hyvinvointiin hitokseen paukkuja YLIOPISTOJEN kandipalautekyselyjen mukaan LUT:ssä on Suomen paras opiskeluilmapiiri. Pidetään tämä yllä, sillä aurinko nousee myös huomenna. Siirrytään kampusravintolaan, jossa ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen saa reksiltä onnittelut. –Seuraavaksi varmaan ufo laskeutuu Essolle, mutta ei mitä, myö mennään tankkaamaan se ufo, on rehtorin toimintastrategia Saksa korostaa yhdessä tekemisen tärkeyttä ja yhteisöllisyyttä. Luttilaisia yhdistää asenne ja mielentila, joka ei ole paikkaan sidonnainen. • Juha-Matti Saksa • Ikä 49 • Syntynyt ja asuinpaikka Mikkelissä • Kauppatieteiden tohtori • Töissä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUTissa rehtorina • Perheessä puoliso ja 14ja 15-vuotiaat pojat edellisestä liitosta • Vapaa-aikana rakentaa tai remppaa ja laittaa ruokaa Fakta den ja viime syksystä lähtien yhteiskuntaja viestintätieteet. Saksa kertoo paljon junassa matkustavasta ystävästään ja tämän viestistä. Viestit hän lopettaa usein sanoihin Rok, Juhis. – Aivan timanttinen tyyppi hänkin. Olen hirmuisen otettu, että timanttinen nuorisomme pyyteettömästi toteuttaa meidän yhteisön arvoja käytännössä. – Jos työt eivät jatku, lähden mielelläni vaikka puoleksi vuodeksi Juvalle mökille lapioimaan lunta ja rakentelemaan jotain. Lisäksi Lahdessa alkaa todennäköisesti vuodesta 2026 lähtien myös rakennusja yhdyskuntatekniikan DI-koulutus. Porukat tykkäsi ja siitä ajatus säännölliseen viestittelyyn lähti. Uskalletaan olla ihminen myös tuntemattomalle ihmiselle (7.4.2022). –Hyvät ystävät, hattu päästä. Yhteishenkeä hän on rakentanut muun muassa persoonallisella viestinnällään. Rumpua lyödään ja sielu kerrallaan poimitaan tänne väkeä. Ensi vuonna rantasaunakin pitäisi peruskorjata. KL4_36-68.indd 39 2.4.2024 13.18. Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla työskentelevä LUT-yliopiston työelämäprofessori Sami Sykkö kertoo rehtorille tuoreimmat uutiset. Hyvärinen sai ryhmälleen ydinvoimatekniikan tutkimukseen EU-rahoitusta 2,1 miljoonaa euroa. Ote viestistä 18.3.2020: Kekseliäisyys ja ketteryys ovat olleet vuosikymmenten ajan meidän yksi suurimmista vahvuuksista, joilla keskinäinen luottamus on rakennettu. Kun korona alkoi, hän raapaisi kannustavan sähköpostin opiskelijoille ja henkilökunnalle: yhdessä selvitään, tavalla tai toisella
40 Lähiyliopisto Lähiyliopisto kiinnosti KL4_36-68.indd 40 2.4.2024 13.18
Miten se on näkynyt. On vapautta päättää, mitä tekee ja milloin sen tekee, mutta samalla tulee myös huomattavasti enemmän vastuuta kuin lukiossa. – Hyvä opiskeluilmapiiri näkyy yliAuli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuva Etelä-Karjalassa Parikkalassa parikymmentä vuotta sitten syntynyt Antti Viinanen opiskelee ensimmäistä vuotta LUTin tekniikan kandidaattiohjelmassa konetekniikkaa. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on opintojen/töiden suhteen. – Pyrin saattamaan opinnot loppuun ja valmistumaan diplomi-insinööriksi. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Miksi hait LUT:iin. Osallistutko sinä miten tapahtumiin. Lisäksi kaupunki on mielestäni mukava, palveluita on tarpeeksi ja polkupyörällä pääsee hyvin paikasta toiseen. Miltä tuntuu lukion jälkeen akateeminen vapaus. – Lappeenrannassa ollessani pyöräilen, luen tai pelaan tietokoneella. – Hain Lappeenrantaan osittain siksi, koska matkaa Parikkalaan on vain 100 kilometriä ja voin helposti käydä viikonloppuna kotiseudulla tapaamassa perhettäni ja kavereitani. – Kesätöistä omalla kohdallani on vielä hieman epävarmuutta. Onko kesätöistä mitä tietoa tällä hetkellä. – Hain opiskelupaikkaa opintopolun kautta ja pääsin suoraan sisään todistusvalinnalla. 41 F uksivuoden alussa Viinanen osallistui joihinkin opiskelijatapahtumiin, mutta viime aikoina kuitenkin vähemmän. Opinnoissa myös yhdistyy jonkin verran muitakin tekniikan aloja. – Opiskelu on kyllä hyvin erilaista kuin lukiossa. Sitten toivottavasti oman alan töihin. – Olin jo pitkään harkinnut tekniikan alan opintoja ja konetekniikka vaikutti kaikista mielenkiintoisimmalta. Tutkimuksen mukaan LUT-yliopistossa on kandipalautekyselyjen mukaan Suomen paras opiskeluilmapiiri. Lähiyliopisto kiinnosti Parikkalasta kotoisin oleva Antti Viinanen opiskelee konetekniikkaa ensimmäistä vuotta. KL4_36-68.indd 41 2.4.2024 13.18. Mitä teet vapaa-ajallasi. Miksi halusit konetekniikan opintoihin. Alaja yliopistovalinta tuntuvat tällä hetkellä oikeaan osuneilta. Yliopistolla vietettiin maaliskuussa hyvinvointiviikkoa. – Oma aikatauluni ei valitettavasti mahdollistanut osallistumista moniin hyvinvointiviikon tapahtumiin. opistolla esimerkiksi vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Olen mukana kahdessa metsästysseurassa. Miten asuminen järjestyi. Asteikolla 1–10, miten innostunut olet opinnoistasi. Esimerkiksi sähkötekniikan opiskelua on jonkin verran. Millainen hakuprosessi oli. – Innostukseni opintoihini on ehkä kahdeksan luokkaa. – Tuttavani muutti pois Lappeenrannasta viime kesänä ja pääsin hänen entiseen asuntoonsa vuokralle. Parikkalassa harrastan metsästystä ja ammuntaa. Hän kertookin nauttivansa enemmän omasta rauhasta kuin suurista tapahtumista
Niin ajattelee Lapin koulutuskeskuksen rehtori, Sirkku Purontaus. 42 Ammattiopisto Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea Leena Hirvonen, teksti Kaisa Sirén, kuva Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on näytön paikka. KL4_36-68.indd 42 2.4.2024 13.18
– Kyllä minä enemmän näen uudistukset ja toimintaympäristön muutokset kirittäjinä kuin uhkina. Ei uhka vaan mahdollisuus Purontaus ei mielellään näe uhkia eikä valittele rahoituksen puutetta, resurssien vähyyttä tai olosuhteita. Tänä aikana on muun muassa jatkettu koulutuskumppanuutta Lapin alueen oppilaitosten kesken ja kierretty kuntia sen sijaan, että olisi tyydytty vain toteamaan: jotakin tarvitsisi tehdä. Kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on hänestä välttämätöntä muun muassa alueellisen elinvoiman kasvattamiseksi. KL4_36-68.indd 43 2.4.2024 13.19. – Ammatillisissa oppilaitoksissa vaikeudet liittyvät nykyään entistä useammin elämänhallintaan. Yhä useampi opiskelija tarvitsee tukea saadakseen ammatin, siirtyäkseen töihin tai jatko-opintoihin ja ylipäätään jaksaakseen päivittäin. Lisäksi hän uskoo, että osatutkintojen joustavalla tarjonnalla, jatkuvan haun prosessilla ja kumppanuuksilla vastataan tulevaisuuden tarpeisiin. Erityisen tuen tarve on hänen mukaansa yksi isoista haasteista. Pikemminkin hän ajattelee, että on pelattava niillä korteilla, jotka on jaettu – ja jopa voitettava. • Tuella pyritään auttamaan opiskelijaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen hankkimisessa. Aktiivisuus kuuluu kaikille Hallituksen työja elinkeinouudistukset, TE24, lisäävät kuntien vastuuta, mutta myös mahdollisuutta toimia nykyistä kokonaisvaltaisemmin oman alueensa eduksi. Se on palveluasennetta ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä oman työn ja osaamisen arvon näkemistä. Erityisopettajien lisäksi tarvitaan ammatillisia opettajia ja ohjaajia sekä opiskeluhuoltoa opiskelijan tukemiseen. Pitää olla ketterää ja joustavaa yhteistyötä. Kyllä heidän koulunkäyntiään pitää jonkun, vanhemman ensisijaisesti, seurata ja tukea, Purontaus täräyttää. – Hienoa, että ministeriön tavoitteena on yhtenäistää erityistä tukea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, mutta on tärkeää ottaa huomioon myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet, Purontaus sanoo ja muistuttaa: Erityinen tuki • Tukeen on oikeutettu opiskelija, joka tarvitsee opinnoissa säännöllistä tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Rovaniemeläinen Lapin koulutuskeskuksen rehtori ja pitkän linjan opetusalan ammattilainen seuraa aitiopaikalta alansa muutoksia. Purontauksen mukaan ammatillinen koulutus on yhteiskunnallisesti ratkaisevassa asemassa. Tämä on Purontauksen mielestä hyvä asia. – Yhteiskunnan, ehkä vanhemmuudenkin, muutokset näkyvät ammattioppilaitoksissa. Lisäksi Reduun on perustettu työelämäpalvelut. • Erityistä tukea tarjotaan myös opiskeltaessa työpaikalla. Sirkku Purontaus ja lentomekaanikko-opiskelija Paavo Varis. Rehtori nostaa esiin seuraavan ammattikoulutuksen haasteen. – Täällä Lapissakin lisääntyvä maahanmuuttajien koulutus vaatii S2-opettajia ja lähes jokaiselta opettajalta selkokielen osaamista. Esimerkiksi tekniikan alalle on ollut vaikeuksia saada opettajia, Purontaus sanoo. Eivät nämä nuoret ole vielä valmiita täydelliseen itsenäisyyteen. – Muutokset lähtevät ihan sieltä arjesta. Lähde: oph.fi Fakta Vaikeudet liittyvät nykyään entistä useammin elämänhallintaan. Purontauksen mukaan elinvoiman vauhdittamiseen tai yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden välillä ei tarvita vippaskonsteja. Hän pohti ministeriön esitystä oppimisen tuen uudistamisesta ja toivoi: muistetaanhan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tarpeet. • Tuen tarpeen arvioi erityisen tuen opettaja. – Opettajien rekrytointi. 43 H iihtolenkillä Sirkku Purontaus huomasi huolestuvansa. Purontaus on ollut Rovaniemellä tehtävässään reilun vuoden. Ei pidä odotella, että kukahan ottaisi nyt aloitteen. – Ammatillinen sivistys on kykyä toimia ammatissa ja kehittyä siinä. Moni hyvä keino toimii edelleen, kuten oppisopimuskoulutus. Ammatillisen koulutuksen pitää muuttua työelämän mukana
– Olemme ihanan luonnon äärellä, omassa luontokuplassa harjun ja Puruveden välissä. Punkaharjun koulun liikunnanopettaja Asta Laamanen kokee työympäristönsä olevan erityislaatuinen. Tämä sananparsi on tuttu Punkaharjulla, jonne rakennettiin 15 miljoonalla eurolla uusi koulu. Oppimisja työympäristöllä on KL4_36-68.indd 44 2.4.2024 13.19. E Jouni Lampinen, teksti Timo Seppäläinen, kuvat liittyi osaksi Savonlinnan kaupunkia vuonna 2013. – Koulun oppilaat ja aikuiset arvostavat luontoa. Uusi kyläkoulu on paikallinen ylpeyden aihe. Täällä kelpaa olla yhtenäiskoulussa 215 oppilaan, joista pienimmät ovat ensimmäisellä ja vanhimmat yhdeksännellä luokalla, jatkaa Laamanen. 44 Punkaharju Etelä-Savossa sijaitseva Punkaharju oli itsenäinen ja 3 700 asukkaan kunta ennen kuin se Omassa luontokuplassa harjun ja Puruveden välissä Ei kouluja turhaan rakenneta, vaan tarpeesta
Huoneet eivät tyhjene Punkaharjun koulun rakennus ei ole täysin uusi. Yläkoulu siirtyi uuteen paikkaan ja nyt yhtenäiskoulussa on otettava huomioon laajemman ikäkirjon tarpeet samoissa tiloissa. Punkaharjun koulussa on liikunnan riemua. 45 merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Siihen kuuluu uudisosan lisäksi vanha koulu, joka remontoitiin. – Se ottaa aina oman aikansa, kun uudessa yhtenäiskoulussa rakennetaan yhteisiä arjen toimintamalleja, lisää Laamanen. KL4_36-68.indd 45 2.4.2024 13.19. – Oman työssä jaksamiseni kannalta muutto uuteen kouluun oli iso ja positiivinen askel. Näillä näkymin Punkaharjun koulun ensimmäisellä luokalla on 20 lasta, kun seuraava lukuvuosi alkaa
Eetu ja Aapo Pehkonen nauttivat luistelusta Punkaharjun jäillä. Nyt tilauslentojen määrä nousee jo seitsemääntoista. Maahan ei ole jääty makaamaan, vahvistaa Weander. – Lisäksi pienet ja keskisuuret yritykset ovat investoineet paljon suhdanteista huolimatta viime vuosina. – Jos oppilasmäärä laskee, toivotamme päiväkodin tervetulleeksi koulun yhteyteen. Lapin tiellä Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttivat isoja haasteita matkailualalle Etelä-Savossa. Savonlinna on nettomuuton osalta voitollinen. – Saimaan ja erityisesti Savonlinnan alueella on kaikki mahdollisuudet nousta seuraavaksi Suomen matkailun Lapiksi, hehkuttaa elinvoimajohtaja. Oppilaat muuttivat uuteen kouluun viime tammikuussa Punkaharjulla. Punkaharju on Savonlinnan keskusta-alueiden jälkeen kaupungin vetovoimaisin alue. Kasvu näyttää lupaavalta. – Punkaharju on työpaikkojen suhteen varsin omavarainen. Koulu ei ole ainoa asia, johon on investoitu merkittävästi Punkaharjulla, huomauttaa Savonlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Janne Weander. – Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Metsä Woodin lähes 60 miljoonan euron investointi uuteen kertopuulinjaan, joka toi alueelle yli 50 uutta työpaikkaa. – Kaikki on kätevästi saman katon alla, näkee Pirhonen. Suurin osa muuttajista tulee työpaikkojen perässä alueelle. Rehtorin mukaan kaupungin nuorisotyö hyödyntää jo nyt koulun tiloja. – Tämä tarkoittaa lähes puolta miljoonaa matkailijaa vuosittain, sanoo Weander. Tätä näkemystä tukevat miljoonien eurojen investoinnit kylpylästään tunnetun Hotelli Kruunupuiston uudistamiseen sekä esimerkiksi metsämuseo Luston kehittämiseen, pohtii Weander. – Viime vuonna Savonlinnaan saapui seitsemän tilauslentoa saksankielisestä Euroopasta sekä Hollannista. KL4_36-68.indd 46 2.4.2024 13.19. 46 Punkaharju Vaikka kyseinen lukema on verrattain iso, niin pitemmällä aikavälillä oppilasmäärä vähenee ennusteiden mukaan, kertoo Punkaharjun koulun rehtori Riina Pirhonen. Savonlinnan alueen matkailuvolyymi on jo noussut takaisin vuoden 2019 tasolle
Heillekin Sari Helin kertoo mielellään esimerkkejä Punkaharjun ainutlaatuisuudesta. Punkaharjulle voi saapua helposti ilman autoakin. Sitä olisi kysyttävä ensin, Johanna Oras korostaa. Jotta tämä tavoite toteutuu, se vaatii paikallisilta yhteen hiileen puhaltamista. Taidelaituria pyörittävät yrittäjät Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti. Hotellilla on jo uusi omistaja. Saimi Hoyer on asunut perheensä kanssa jo kahdentoista vuoden ajan Punkaharjulla. Missä muualla voi uida ja juoda samanaikaisesti. – Eräs ravintolan vieras päivitteli, miten hyvä on hengittää ilmaa Punkaharjulla. – Nyt on tehtävä töitä myynnin ja markkinoinnin eteen. – Vain laajemmalla yhteistyöllä voidaan saada muutoksia aikaan. – Luston seisakkeelle pääsee vajaassa neljässä tunnissa Helsingistä. Sydämen koti Aseman Taidelaituri on vanhaan asemarakennukseen koottu taidenäyttely, jonka taiteilijakattaus on perinteisesti ollut hyvin monipuolinen. – Punkaharjulla on hyvä toimia ja yrittää, vakuuttaa Ranta-Huitti. – Tämä voi olla lähtölaukaus uusille asioille, sanoo Saimaalla jo lapsuutensa kesät viettänyt Hoyer. – Palvelimme 6 000 asiakasta viime heinäkuussa. – Vähemmän voi olla enemmän, Johanna Oras arvioi. Hotelli Punkaharju ajautui konkurssiin Saimi Hoyerin vahtivuorolla viime vuonna. Lupaava alku Yrittäjä Sari Helin ja keittiömestari Ilkka Punkaharjulaiset ärhäköityivät puolustamaan kotiseutuaan Saimi Hoyer nauttii elämästä Punkaharjulla. Tässä joukossa ovat muun muassa Le Ankan omistajat Sari Helin ja Ilkka Lääveri, kuvataiteilija Johanna Oras puolisoineen sekä Aseman Taidelaiturin isännät Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti. Huonolla äidillä on satojentuhansien silmäparien kokoinen yhteisö sosiaalisessa mediassa. Lääveri ovat tehneet Punkaharjua tunnetuksi houkuttelemalla asiakkaita Museoravintola Lustoon. Jutussa päiviteltiin keskusta-alueen hiljaisuutta talven aikana Punkaharjulla. – Tämä on sielunmaisemaani, sanoo Hoyer katsoessaan samalla koti-ikkunasta avautuvaa maisemaa Puruvedestä. Ensimmäinen ja kaksi kesää kattava tilinpäätöksemme oli plusmerkkinen, kertoo Helin. Ei riitä enää, että odotellaan idästä tullutta turismia takaisin tai satsataan vain kesäkuukausiin. Matkailua voisi olla ympäri vuoden myös Punkaharjulla, pohtii Johanna Oras. Sari Helin tunnetaan Huono äiti -yrityksen perustajana. Luonnon kannalta tai taloudellisestikaan ei ole aina viisainta tähdätä mahdollisimman suuriin matkailijamääriin. Jutussa nostettiin esille myös Hotelli Punkaharju ja taidekeskus Retretti, jotka menivät taloudellisten ongelmien takia nurin. Huippumallina tunnettu Saimi Hoyer arvioi, että jopa kielteisen julkisuuden kautta kasvanutta kiinnostusta Punkaharjua kohtaan voidaan hyödyntää eri tavoin. Asema avautui taidevieraille ensimmäisen kerran kesällä 2017. – Tämä seutu on sydämessä. – Tässä on niin isoja mahdollisuuksia. Punkaharjulla kyllä tiedetään, että paikkakunnalla riittää elinvoimaa ja iloa kesän lisäksi talvisin. Lomakautta venyttämään Kuvataiteilija Johanna Oras ja hänen puolisonsa Reijo Oras valmistautuvat 15:nnen kerran Taidekartano Johanna Oraksen taidekesään Punkaharjulla. KL4_36-68.indd 47 2.4.2024 13.19. Saimi Hoyer osti Hotelli Punkaharjun yhdessä lastensa isän Thomaksen kanssa vuonna 2015. 47 JOUKKO tunnettuja vakituisia ja kesäasukkaita on ottanut voimakkaasti kantaa upean Punkaharjunsa puolesta. Punkaharjulaiset kokosivat rivejään ja läksivät joukolla puolustamaan kotiseutuaan Helsingin Sanomien jutun (2.3.) ärsyttäminä. Mitä Punkaharjulla asuvat ihmiset haluavat matkailulta
– Muutokset koskettavat ihan kaikkia kuntia. Kuntaliiton mukaan kunnat ovat huolehtineet perusopetuksen saatavuudesta. Perusopetus ei ole ainoa kunnan palvelun johon ennuste vaikuttaa. Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia myös väestöä menettävillä alueilla ja on löydettävä ratkaisut perusopetuksen tarjoamiseen heille, Minna Karhunen sanoo. Suhteellinen muutos oli hillityin pääkaupunkiseudulla ja voimakkain pienissä kaupungeissa ja osissa maaseutukuntia. Ratkaisuja tarvitaan Kuntaliitto muistuttaa, että suurimmassa osassa kuntia syntyvyyden laskun päättyminen ei riitä elvyttämään koululaisikäluokkia tulevina vuosina. Kuntien välistä eroa selittävät erityisesti pitkään jatkuneet väestönkehityksen erot, maahanmuuton kohdentuminen sekä hedelmällisessä iässä olevan väestön kehitys. KL4_36-68.indd 48 2.4.2024 13.19. Heikkoa lapsimäärän kehitystä selittää vähenevä hedelmällisessä iässä oleva väestö ja syntyvyyden lasku. On tärkeää muistaa, että vaikka alueet eriytyvät, niin ne eivät autioidu. Sadassa kunnassa koululaisikäluokat supistuivat yli 20 prosenttia, Kuntaliiton selvitys kertoo. 48 Peruskoulu K untakentällä on ruvettava heti toimiin, jotta edessä olevaan kouluikäisten määrän nopeaan supistumiseen kyetään sopeutumaan, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Ville Miettinen, teksti Pixabay, kuva menevästä tilanteesta, vaan olemme uuden normaalin edessä, Karhunen sanoo. Vaikka koululaisikäluokat ovat kehittyneet vaihtelevasti kunnissa, niin lapsimääriltään kasvavat kunnat ovat jatkossa selkeässä vähemmistössä. Syntyneiden määrä Syntyneiden määrä laski 2010-luvulla kaiken tyyppisillä alueilla ja lähes kaikissa kunnissa. Vuosien 2010–2022 aikana 7–15-vuotiaiden määrä kasvoi koko maassa noin 24 000:lla, mutta samalla alle 7-vuotiaiden määrä väheni jopa 73 500:lla. Toisin kuin ”pakollisessa” kouluopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ei ole koko ikäluokkaa, vaan sinne tullaan jos tarvetta on. Manner-Suomessa on ennusteiden mukaan vuonna 2040 noin 36–49 kuntaa, joissa on alle 100 peruskouluikäistä. Erikokoisissa erilaisissa kunnissa perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Taustalla skenaariossa on pitkään jatkunut syntyvyyden lasku. Väestökehityksen vaikutus sivistyskunnan näyttäytyy aivan erilaisena varhaiskasvatuksen puolella, Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström muistuttaa. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että vuonna 2029 noin joka kolmannessa kunnassa koulun aloittaa alle 20 lasta, kun ei oteta huomioon muita väestömuutokseen vaikuttavia tekijöitä kuin syntyvyyden määrän muutos. Nyt ei puhuta ohiPeruskoululaisten määrä sukeltaa rajusti Ennusteen mukaan vuonna 2030 peruskoululaisia on 80 000 vähemmän kuin nyt. –Jos se kääntää kuntapuolen näkökulmaksi, voi olla, että tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja, mutta muutaman vuoden päästä tarvitaan vähemmän koulupaikkoja tai opetusryhmiä koulussa. Osissa Suomen kunnista koululaisikäluokkien koko uhkaa jäädä tulevaisuudessa erittäin pieneksi. Kuntaliiton maaliskuussa julkistaman selvityksen mukaan vuonna 2030 peruskoululaisia on 80 000 vähemmän kuin nyt. Se olisi peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos
Xki rja in . 55 ki lo m et riä . Tu ul os on ny ky isi n Hä m ee nl in na a. 5. Mikä oli Viipurin asukasluku vuonna 1939. 2. 12 -v uo tia an a. Ra ut av aa ra (T ap io ), ke ih ää nh ei tt o Lo nt oo 19 48 , Ka ng as ni em i (K aa rlo ), pa in on no st o M ex ico Ci ty 19 68 . To ve Ja ns so n. Kuinka pitkä on Kemijoki. Lu zh ni ki n st ad io ni n ää ne nt oi st ol ai tt ee t m yk ist yi vä t pa lk in to ja ja et ta es sa ei kä ka ns al lis la ul ua vo itu so itt aa . Ka rh um äk i ku ul ui Su om el le ja tk os od an aj an 19 41 -4 4. Jo uk ku ee n ka pt ee ni st o pi ti pa la ve rin ja pä ät ti, et tä ka ns al lis la ul un sij as ta la ul et aa n He la n gå r, ko sk a se n ka ik ki va rm as ti os aa va t. Yksi aatelissukuun kuuluva nainen on valittu Miss Suomeksi. 8. Erään suomalaiskaupungin kirkon alttaritaulussa on viinapullo. Minkä ikäisenä Pyykönen pelasi SM-sarjan ottelussa Jyväskylän Kiri-Sotkamon Jymy syyskuussa 1961. Minkä kahden suomalaiskunnan nimet ovat toistensa anagrammeja. Ro va ni em i. Li sä ks i Tu ul os (V ill e) , ko lm ilo ik ka An tw er pe n 19 20 . 10 . He la n gå r. Kuka on maalannut Teuvan kirkon alttaritaulun. Mitkä kunnat. No in 86 00 0. Mikä kirkko. 4. Jä rje st äj ät an to iv at ru ot sa la isp el aa jil le va pa at kä de t. Ta rk al le en 12 v. Si po o ja Po sio . Sotkamolainen Jouko Pyykönen on pesäpalloilun miesten pääsarjan nuorin pelaaja kautta aikojen. 9. Yv on ne de Br uy n 19 54 . 3. Lu ov ut et ui st a ku nn ist a Ko iv ist o (A rt o) , 4 x 10 km hi ih to In ns br uc k 19 76 se kä Sa lm i (S ul o) , jo uk ku ev oi m ist el u Lo nt oo 19 48 . Ruotsi voitti jääkiekon MM-kultaa Moskovassa 1957. Mitä ruotsalaispelaajat lauloivat palkintojenjakotilaisuudessa kultamitalit kaulassaan ja miksi. 7. Muutaman suomalaisen olympiavoittajan sukunimi on myös itsenäinen kunta. 49 Arvaa ellet tiedä! 1. ja 2 kk . 6. Mika oli Keski-Suomen läänissä rekisteröityjen autojen läänitunnus ennen autojen nykyistä rekisteröintijärjestelmää. Kuka ja milloin. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, maaliskuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL4_36-68.indd 49 2.4.2024 13.19. Ra ja ta pa us Ka rh um äk i (U rh o) , ta id el aj ie n ki rja lli su us Be rli in i 19 36
KL4_36-68.indd 50 2.4.2024 13.19. 50 Mutta onko nyt oikea Juha Vidgrén ei vastusta tuulivoimaa vaan toteuttamistapaa
Marraskuun lopulla Ponssen suuromistaja kirjoitti puolustuspuheen kotimaisemansa puolesta. – Täällä on suoraselkäistä porukkaa. Uusia tulolähteitä on etsittävä, ilmastonmuutosta torjuttava ja luontoa suojeltava. Maataloutta kun on paljon ympärillä, niin ihmisillä on vielä suhteellisuudentajua. Mutta eihän elämä missään täydellistä ole. Ponsse Oyj:n suurin osakkeenomistaja ja yhtiön yhteiskuntasuhteista nykyisin vastaava Juha Vidgrén uskoo kotikuntansa Vieremän ja lähialueiden tulevaisuuteen. Myös vanhuksille arvokas elämä. 51 Henkilö Paljon on muuttunut pohjoissavolaisella maaseudulla vuosikymmenten saatossa. Samaan aikaan paikallisille ihmisille on annettava Kotiseudun palveluiden puolustaja “Elämässä tulee hyviä päiviä ja tulee huonoja päiviä, mutta aamulla on lähdettävä töihin joka tapauksessa” Pekka Moliis, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat ja video P elämisen mahdollisuus. Ja paljon tulee muuttumaan. Iso-Vehkamäen tuulivoimapuiston KL4_36-68.indd 51 2.4.2024 13.19. Elämässä tulee hyviä päiviä ja tulee huonoja päiviä, mutta aamulla on lähdettävä töihin joka tapauksessa, Juha Vidgrén kuvailee
Tämä on kuin demokratian irvikuva, jossa naapurit laitetaan pahimmillaan vastakkain. Pystyn yritystoiminnan puitteissa olemaan yhteydessä kansanedustajiin, politiikkoihin ja alueellisiin päättäjiin ja vaikuttamaan sitä kautta asioihin, Vidgrén paljastaa. Ymmärrän yhteiskunnallisen vastuullisuuden myös siinä vaiheessa, kun jostain asiasta mielipiteensä laukoo. Ei niinkään tuulivoimavastaisuudesta vaan siitä, miten prosessi pitäisi tehdä ja miten meillä tällä hetkellä tuulivoima-asioiden käsittely etenee, Vidgrén kertoo. Mutta paljon tuli asiasta palautetta läpi Suomen. Kun miehen mielipiteitä arvostetaan ja häntä kuunnellaan, niin onko koskaan käynyt mielessä lähteä mukaan valtakunnan tason politiikkaan. Nyt laitettiin demokratia tosi huonoon jamaan ja kunta jäi siinä välikäteen. – Kuullaan vähän myöhäiseen siitä, että tämmöinen hanke on tulossa. KL4_36-68.indd 52 2.4.2024 13.19. Jollekin se tuulimylly tulee kahden kilometrin päähän, jollekin seitsemän kilometrin päähän. Joku on se mökkiläinen, joka on viiden kilometrin päässä. Ponssen palveluksessa on 600 tekijää, joten yrityksen merkitys kunnalle ja koko maakunnalle on merkittävä. – On sitä pyydetty ja olen minä harkinnutkin. Ei ainoa mahdollisuus Juha Vidgrénin mielestä keskusMiksi ollaan pyörien päällä menossa naapurikuntaan hammaslääkäriin, kysyy Juha Vidgrén. Menettely saisi olla paljon avoimempaa ja paljon varhaisemmassa vaiheessa, Juha Vidgrén perustelee ulostuloaan. Oman ajankäytön kannalta politiikkaan lähteminen ei kuitenkaan ole järkevää. – En itse ajattele omaa painoarvoani niin, että minun pitää olla joka asiasta sanomassa. – Ei minulla ole mitään tuulivoimaa vastaan, vaan kritisoin tätä tuulivoimahankkeiden toteuttamistapaa. 52 Henkilö Katso video kaavoitusaloite kaatui lopulta valtuustossa äänin 11–10. Mikään yllätys ei miehelle ollut, että Facebookissa esitetty huoli tuulivoimahankkeesta sai aikaan suuren huomion. Alustavia vuokrasopimuksia tuulimyllyjen paikoista oli jo tehty maanomistajien kanssa, mutta ne raukesivat, kun kaavahanke ei liikkeelle lähtenyt
Sitä tarvitaan myös Ponssen Vieremän tehtaalla. Vidgrén nostaa pöydälle myös vielä katsomattoman kortin suomalaisessa energiantuotannossa. Tuulivoima tuo kunnille verotuloja ja maanomistajille vuokratuloja, mutta mikään ainoa avain onneen se ei ole. Hyvinvointialueiden vaikeat päätökset purevat ja kun siihen lyödään päälle valtiovallan leikkauslista, niin sille tuulivoimarakentamisesta saatavalle rahalle olisi varmasti tarvetta. – Pitää katsoa entistä tarkemmin meidän koulutusta, yrityksiä ja mahdollisuuksia edetä yrittäjyyteen. Ja meidän pitää pohtia, mitä ovat porkkanat ihmisille, jotta he tekisivät työtä ja asuisivat tällä alueella jatkossakin, Vidgrén pohtii. 53 Antti Heikkisen kirjoittamaan elämäkertaan Risainen elämä perustuvaa elokuvaa kuvattiin vuosia sitten osittain myös Vieremällä. Se toisi tasaisuutta sähköntuotantoon tuulivoimaa selvästi paremmin. – Kolme vuotta sitten tuntui, että joka paikkaan nousee jonkinlainen vetytehdas, mutta tällä hetkellä tilanne on se, ettei kovin montaa hanketta ole edes aloitettu. – Jos pienydinvoima lähtee meillä ottamaan haltuun alueita, niin kuinka nopeasti sitä pystytään rakentamaan. Meillä on myös biokaasun osalta hyviä hankkeita maatalousvaltaisilla alueilla, kuten Vieremällä ja Kiuruvedellä, sinne tulisi tukia nostaa investoinneille ja reilusti. Tarvitsemme vihreää energiaa, mutta onko juuri nyt kaikkien tuulivoimahankkeiden mentävä eteenpäin, vai voisimmeko me odottaa kaksi vuotta. Mutta palataan vielä energia-asioihin. KL4_36-68.indd 53 2.4.2024 13.19. – Mutta onko nyt oikea aika suunnitella ja rakentaa tuulivoimaa näin valtavasti. – Tiedän tasan tarkkaan, että kuntien talous tulee olemaan tosi kovassa jamassa. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja tänään tehdyt päätökset voivat kohta olla jo toisessa valossa. Maaseudun kutsu Juha Vidgrén opiskeli aikanaan kasArvokas vanhuus hävitettiin sillä, että puoliso on jossain Kiuruvedellä. telussa Itä-Suomen vahvuuksien osalta pitäisi katsoa entistä laajemmin alueen suomia mahdollisuuksia. Juha Vidgrén ja Juice Leskinen mahtuvat samaan kuvaan Vieremällä. Meidän pitää miettiä, mitkä ovat ne porkkanat yrityksille, jotta ne pysyvät tällä alueella
Arvokas vanhuus hävitettiin sillä, että puoliso on jossain Kiuruvedellä, Iisalmessa tai Sonkajärvellä, eikä pienellä eläkkeellä elävällä ihmisellä ole enää mahdollisuutta käydä päivittäin tapaamassa häntä, Vidgrén harmittelee. Se vaikuttaa siihen, mihin meille töihin tulevan perhe asettuu. – Kun mietitään ilmastonäkökulmaa, niin miksi ollaan pyörien päällä menossa naapurikuntaan hammaslääkäriin, kun voitaisiin kävellen käydä tässä koulun vieressä. – Siinä oli järjestäjän hommia, oikein sopivia luokanopettajalle. Seuraavaksi Vieremällä jännitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksiä. Miten käy Vieremän. Heille rupesin sitten ohjelmaa miettimään. Seitsemän vuotta kestäneiden opintojen ja monipuolisten kesätöiden jälkeen tuli elämälle uusi suunta. Tulevaisuus tulee olemaan haasteellista, Juha Vidgrén myöntää. Onko lasten kuljettelu Iisalmeen meidän tulevaisuutta vai millä me saadaan tätä balettia pidettyä koossa, jos sivistyspuolelta leikataan. – Lukion kohtalo on hyvin konkreettinen asia. Einari Vidgrénin perustama Ponsse Oyj laajeni ja sieltä löytyi työsarkaa myös yhdelle humanistille. – Ponsse oli kasvanut paljon seitsemän vuoden aikana ja isä oli tuolloin jo ostanut firman takaisin. Koulumaailmaa mies ei ole hylännyt, sillä hän toimii yhä koulukummina Vieremän lukiolla. Siinä opiskeluaikana oli jo ennättänyt pörrätä kylillä sen verran, että discovalot oli tullut nähtyä. Vanhustenhoidon palveluja kilpailutettaessa päätettiin, ettei Attendon kanssa ollutta sopimusta enää uusita Vieremän osalta. Vaikka maaseutukunnilla oma vetovoimansa on, niin etenkin lapsiperheiden asuinpaikan valinnassa painaa kunnasta löytyvät sote-palvelut ja kunnan yleinen vireys. Mitä vähemmän lapsia tarvitsee kuljettaa esimerkiksi hammashoitolaan, niin sen parempi. Jos täältä häviää apteekit, terveyskeskukset ja vanhustenhoito, niin puolisoiden työpaikkoja on tarjolla vähemmän. Kunnan väestöpyramidi kertoo sen, että väki vanhenee ja tarvittavien palvelujen määrä kasvaa. Samaan aikaan palvelut meinaavat karata entistä kauemmaksi. Rukajärvi-yhdistys on tuonut puisen tunnuksen uuteen Rientolaan. Tosin ei minulla ole kuin luokanopettajan pätevyys, mutta eiköhän se onnistuisi, Vidgrén uskoo. Lukion kohtalo on hyvin konkreettinen asia. Kun lukiolla ja yläasteella on samat opettajat, niin mitä me voimme tarjota enää edes yläasteella, jos lukio lakkaa. Vieremän osalta terveyskeskuksen lakkautuksen vaikutukseksi on laskettu 160 000 euroa vuodessa, Vidgrén jatkaa. – On hyvä, että palveluja kilpailutetaan, mutta vanhustenhoitoa vailla olevat vieremäläiset vanhukset ripoteltiin nyt ympäri Ylä-Savoa. Se vain silloin tuntui, että kaupungit on nähty ja haluan takaisin maaseudulle. – Aina siinä oma sykähdys on, kun koululla käy. Ja kirkonkylän koulun yhteydessä on yhä myös oma lukio, jonne ensi syksynä muutama uusi lukiolainen Aasiasta Peter Vesterbackan Finest Future-ohjelman välittämänä. – Eihän meillä ole siellä terveyskeskuksessa lääkäri kuin yhtenä päivänä viikossa, mutta siellä on lapsiperheille tarpeellinen neuvola, terveydenhoitajat, mielenterveyspalvelut ja myös erittäin ammattitaitoinen hammaslääkäri. Kansainvälisyys kiinnosti kovasti ja meille tuli tänne Vieremälle silloin ensimmäiset kansainväliset asiakkaat Skotlannista. 54 Henkilö vatustieteen maisteriksi. – Yrittäjänä haluan, että työntekijöillä olisi mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa hyvien palvelujen ääreltä. Apteekit vahvistuvat Iisalmessa, mutta meiltä se häviää pois, Juha Vidgrén kuvailee. Jos terveyskeskus lakkautetaan, niin he hakeutuvat kuntiin, joissa palvelut ovat lähellä, Vidgrén uskoo. Esillä on ollut kolme skenaariota, joissa kahdessa terveyskeskus poistuu kokonaan, kolmannessa vaihtoehdossa kuntaan jäisi palvelupiste. – Jos ihmiset muuttavat alueen keskuskaupunkiin, niin se näivettää täältä kaupat ja muut palvelut. KL4_36-68.indd 54 2.4.2024 13.19. Vieremällä on jo koettu se, miten hyvinvointialueen palveluja laitetaan uusiin puihin. Olen sanonut lukiolla, että jos historian sijaista tarvitsee, niin minä voin tulla. Vieremältä löytyy vielä kirkonkylän koulun lisäksi kolme kyläkoulua
Teemana: syntyvyys romahtaa miten käy koulun. kuntalehti.fi/valiokunta KL4_36-68.indd 55 2.4.2024 13.19. 2024 VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Vieraina: Mari Sjöström, Kuntaliitto ja Rasmus Aro MDI/FCG. Kuntamarkkinoilla kohtaavat kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ja asiantuntijat sekä tapahtuman kumppanit. Merkitse tapahtuman päivämäärät jo kalenteriisi! Osallistuminen tapahtumaan on ilmaista Tapahtuman järjestävät 18. Tapahtuman sykkeessä on esillä erilaisia hankkeita, julkisen sektorin organisaatioita, etujärjestöjä ja eri toimialojen yrityksiä. Kuuntele uusi jakso Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. 19.9. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
Ensi töikseen hän sai eteensä naapurikunnan Pertunmaan kuntajakoselvityksen valmistelut. Koko kunnalle tilanne on aivan uusi, sillä Mäntyharjun ei ole tarvinnut keskustella kuntarajoista vuosiin. 56 Kunnanjohtaja Juho Järvenpää aloitti Mäntyharjun kunnanjohtajana kuluvan vuoden alussa. KL4_36-68.indd 56 2.4.2024 13.19
Yhdistymisasiakirjat on käsitelty molempien kunnanhallituksissa. Sen jälkeen työpäivät ovat täyttyneet totutun kuntajohtamisen ohella tavalla tai toisella kuntaliitosasioista, sanoo Järvenpää. Kuntajaon muutos on kunnanhallitusten käsittelyssä 6. Kuntajakoselvitys ja yhdistymissopimus lähtevät siitä, että Pertunmaa liittyy Mäntyharjuun. Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat M – Kolmantena työpäivänä työpöydälle tuli valtiovarainministeriön lausuntopyyntö Pertunmaan kuntajakoselvityksestä. Nyt Mäntyharju miettii, miten suhtautua liitokseen. Tiedossa kovaa sopeutustarvetta Mäntyharjussa koko liitoshanke tuli oikeastaan yllättäen. Pertunmaan tilanne on ollut tiedossa, mutta lähemmin sitä ei ole haluttu tai osattu seurata, sanoo Järvenpää. Talousvaikeuksiin ajautuneen naapurikunnan Pertunmaan edessä on kuntaliitos. Investointeja ja elinvoiman kohentamista tulee mahdollistaa muuallakin kuin muutamassa kasvukeskuksessa” – Juho Järvenpää KL4_36-68.indd 57 2.4.2024 13.19. toukokuuta ja valtuustoissa 13. 57 Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpään viranhoito uudessa työpaikassa alkoi varsin dramaattisesti. Järvenpää aloitti eteläsavolaisen Mäntyharjun kunnanjohtajana kuluvan vuoden alussa. Mäntyharjun tuore kunnanjohtaja Juho Järvenpää perää valtiolta toimia alueellisen eriytymisen katkaisemiseksi. – Mäntyharjun ei ole tarvinnut olla kuntajakohankkeissa viime vuosina mitenkään mukana. toukokuuta. Mäntyharju on taitekohdassa Taloutta on tasapainotettava, ja samaan aikaan kuntaan on liittymässä kriisikuntanaapuri Pertunmaa
Järvenpää sanoo, että nähtävissä oleva alueellinen eriytyminen tuntuu jopa pelottavalta. Ihmiset ja yrittäjät ovat yhtä tärkeitä täällä maaseudulla kuin kasvukeskuksissa Sari Lantta KL4_36-68.indd 58 2.4.2024 13.19. Pertunmaalla liitos on yleisesti hyväksytty. Haasteita on jo perustehtävien hoitamisessa. – Ratkaisut ovat varmasti kipeitä. Teimme tälle vuodelle alijäämäisen talousarvion. – Mäntyharju haluaa säilyä itsenäisenä, eikä olla minkään kaupunkikeskuksen kyljessä. – Kunnilla on vastuunsa peruspalveluista, ja samaan aikaan rahoitusasema vain heikentyy. Sote-uudistuksessa Pertunmaa puolestaan kohtasi negatiivisen valtionosuuden. Naapurin velka pitää pääosin voida hoitaa valtion yhdistymisavustuksella, jolla on keskeinen rooli. – Liitos ei lisää verotuloja eikä valtionosuuksia. Sari Lantta, maaseutuyrittäjä ja – Ei ole tunnetta, että meidät pakotettaisiin liitokseen, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu vaatii vääntöä, sanoo Sari Lantta. Paperit ja excelit ovat oma osana, mutta tulevaisuus vasta osoittaa, miten kuntalaisten peruspalvelut onnistutaan järjestämään kokonaisuudessaan. – Mäntyharju on maaseutukuntana rajapisteessä. Nykymenolla emme mekään voi jatkaa. Olin varautunut enempäänkin keskusteluun, sanoo Lantta. Ratkaisuja olisi pitänyt tehdä jo aikanaan, mutta niitä on syystä tai toisesta aina siirretty. Pertunmaan liitoshankkeessa oli ministeriön lausuntovaiheessa mukana muitakin rajakuntia, mutta nyt käsittelyssä on enää kahden kauppaa. Ei ihan ilman keskusteluja Mäntyharjussa liitoskysymys jakaa luottamusjohtoa. – Ei ole tunnetta, että meidät pakotettaisiin liitokseen, mutta se, että saadaan aikanaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, vaatii kyllä vääntöä. ”Liitos ei lisää tuloja” Järvenpää sanoo, että jos valtiolta ei tule apua Pertunmaan alijäämien ja velkojen kuittaamiseen, Mäntyharju ei ole valmis ottamaan Pertunmaata vastaan. Olemme kaukana kaikesta, reuna-alueella, mutta voimme omalla tekemisellämme vaikuttaa koko alueen tulevaisuuteen. Verotulot eivät kehity niin myönteisesti kuin odottaisi ja sote-uudistus rasitti taloutta. Ilman valtion tukea kuvio ei pyöri taloudellisesti. Mäntyharjulaiset ovat lähinnä odottavalla mielellä. Selvitys tuo taustaa ja eväitä myös Mäntyharjun omaan asemaan. Päätös selvitykseen osallistumisesta oli silti selvä. Menoleikkauksista, omaisuuden myynnistä ja verotuksesta haetaan balanssia, miettii Järvenpää. ”Eriytyminen jopa pelottavaa” Mäntyharjun kaltaisen maaseutukunnan tulevaisuudesta Järvenpää ja Lantta ovat samaa mieltä. Kunta on teollistunut maaseutukunta, mutta voimakasta kasvua ei ole, tosin ei taantumaakaan. Lantta pitää joka tapauksessa selvänä, että Mäntyharju katsoo oman edun ensin. 58 Kunnanjohtaja – Liitosasiaa käydään läpi päivittäin. – Pertunmaalla on velkaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden perustaminen pienensi budjettia ja samalla sopeuttamisvaraa. – Kyse on isosta asiasta, joten on hyvä selvittää kaikki. Jos liitos syntyy, on haettava sen positiivisia puolia. Kokoomuksen ryhmästä tullut esitys kannatti poisjääntiä kunnan oman talouden ja sopeutustarpeen vuoksi. Lantta näkee liitoshankkeen mahdollisuutena. Mäntyharju saa valtionosuuksia palvelujen kattamiseen noin miljoona euroa vuodessa. Sopeutustarve liikkuu 1,5-2 miljoonan euron tasolla. Järvenpään mukaan liitoskunta ei voi maksaa Pertunmaan negatiivista valtionosuutta, joten se, noin puoli miljoonaa euroa, on saatava kuitattua ensin pois. Järvenpää ei lähemmin erittele euroja, mutta antaa suuntaviivat. Liitos syntyy, jos Mäntyharju ottaa Pertunmaan vastaan. Mäntyharjussa tilanne pohdituttaa, sillä 5500 asukkaan kunta joutuu sopeuttamaan toimintaansa tulee liitos tai ei. Valtuuston piti äänestää siitä, onko kunta mukana kuntajakoselvityksessä. – Kuntalaistilaisuuksissa on yllättävän vähän tullut mitään eteen. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Lantta (kesk.) kysyy, miksi ei olisi lähdetty selvitysvaiheeseen. Perusskenaariossa vuosikate on alijäämäinen kuluvasta vuodesta alkaen, ja samaan aikaan pohditaan isoja investointeja, muun muassa vesihuoltoon
Järvenpää on Mäntyharjun oma kasvatti, asunut kunnassa ja tuntee maisemat. Ei tule mitään, että on vain kaupunkeja ja muu periferiaa. Tulosta paransivat muun muassa metsänmyynti ja harkinnanvarainen valtionosuus. Liitokseen päätynyt Pertunmaa teki usean alijäämäisen vuoden jälkeen viime vuodelta ylijäämää runsaat puoli miljoonaa euroa. 59 Juho Järvenpää • Hallintotieteiden maisteri, kunnanjohtaja, syntynyt 1985 Hollolassa, kotikunta Mäntyharju • Mäntyharjun kunnanjohtaja 1.1.2024 alkaen, Sulkavan kunnanjohtaja 2017-2023, sitä ennen muun muassa Sulkavan talousja hallintojohtaja, Mäntyharjun talousjohtaja, Hartolan hallintojohtaja, Pertunmaan seurakunnan talousjohtaja • Asuu perheineen Mäntyharjun kirkonkylällä, harrastaa luontoa, rakentamista, liikuntaa, kalastusta, sukututkimusta • Muuta: kunnanjohtajuus on verenperintöä, äiti Kristiina Järvenpää teki pitkän kunnanjohtajauran, viimeksi Rantasalmella, josta jäi eläkkeelle 2022. Uusi kunta on nimeltään Mäntyharju. – Ihmiset ja yrittäjät ovat yhtä tärkeitä täällä maaseudulla kuin kasvukeskuksissa. Laesterä ei ennakoi summia, mutta laskee, että ”jotain kyllä tulee”, lähinnä Pertunmaan taseen korjaamiseen. Järvenpää sanoo olevansa ”tulevaisuusorientoitunut kuten kuntansakin”, mutta arkipäivä askarruttaa. Lausuntokierroksen tuloksena syntyi malli, jossa Pertunmaa liittyy Mäntyharjun kuntaan. Kristiina Järvenpää työskenteli sitä ennen myös Mäntyharjun palveluksessa, muun muassa hallintojohtajana Sote-raja linjasi liitosalueen SOTEN HYVINVOINTIALUEJAKO ohjaa Pertunmaan kunnan liitossuuntaa. Kunnat odottavat valtion yhdistymisavusta. Kummasti vaan tänne sitten tullaan viikonloppuisin vaatimaan rauhaa ja hiljaisuutta; me elämme täällä joka päivä. Molemmat ovat Etelä-Savon maakunnan ja hyvinvointialue Eloisan kuntia. Kuntaliitoksen selvitysmies Eero Laesterä sanoo, että tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun hyvinvointialueen raja vaikutti liitosvalmisteluun. Liitoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2025 alusta. Jos Pertunmaa liitettäisiin toisen hyvinvointialueen puolelle, ilmaantuisi Eloisan mukaan olennaisia seurauksia myös isomman naapurin Mäntyharjun sote-palvelujen järjestämiseen. Investointeja ja elinvoiman kohentamista tulee mahdollistaa muuallakin kuin muutamassa kasvukeskuksessa, sanoo Järvenpää. Virkaura kierrätti eri tehtävissä, viimeksi Sulkavan kunnanjohtajana. Kanta on kyllä selvä: hallinto on Mäntyharjulla, mutta ei tosin tässä nykyisessä rakennuksessa, sillä vanha virasto on elinkaarensa päässä ja puretaan. Rajoja ei ylitetty. – Jos valtiovallalta jotain voisi odottaa niin alueellinen eriytyminen pitää saada katkaistua, vaikkapa erityistalousalueilla. Pertunmaan liittymisaie Mäntyharjuun nosti heti kyläpuheita siitä, missä uuden kuntayksikön kunnantalo mahtaa sijaita. – Lähtökohta on se, että uusi kunta hoitaa sopeutuksen. Yhdistymissopimus sanelee talouden periaatteet. Uuden kunnan kuntajohtaja on Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Uusi Mäntyharju sopeuttaa talouttaan niin, että ”uhkaava negatiivinen vuosikate estetään käynnistämällä ja päättämällä välittömät sopeutustoimet”. Pertunmaa kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen virkasuhde päättyy hänen omasta pyynnöstään viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Valtiolla on vapaaehtoisten liitosten avustuksiin viiden miljoonan euron määräraha. Kuka ja mikä emäntä, sanoo odottavansa valtiolta ja sen kuntapolitiikalta tasa-arvoisuutta, joka tukee perusturvan säilymistä alueilla. Yhdistymissopimuksen mukaan Pertunmaan kunta lakkaa ja se liitetään osaksi Mäntyharjua. Valtionosuudet ovat sen sijaan edelleen miinuksella, lähes 390 000 euroa. KL4_36-68.indd 59 2.4.2024 13.19. – Kyllähän tämä asia käänsi mahdollisen liitoksen selkeästi Etelä-Savon maakunnan sisällä tapahtuvaksi. Liitos noudattelee totuttuja linjoja. Muuten Pertunmaan liitosvalmistelu on edennyt varsin notkeasti. Tosin helpottaa jatkoa, jos kumpikin ehtii ennen liitoksen voimaantuloa oikaisemaan talouttaan, sanoo Laesterä
Palkitsemisella on pystytty saavuttamaan haluttuja tavoitteita Vantaalla, Lievonen vastaa. Kun palkitsemista on tutkittu, niin se on ollut kannattavaa. Samalla kysyttiin, että onko mahdollista saada tulospalkkioita. Tavoitellun kehittämisen kulttuurin sijasta saadaankin välinpitämättömyyden tai kielteisen puheen kulttuuri. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Henkilökohtaisen lisän osuus kannattaisi olla palkassa paljon nykyistä suurempi, Hakonen lisää. – Palkitseminen on johtamisen väline. KL4_36-68.indd 60 2.4.2024 13.19. Henkilökohtaisen lisän suuruus oli keskimäärin 155 euroa kuukaudessa. koetaan vaikuttavan palkan suuruuteen heikosti. Muihin palkitsemisjärjestelmän osiin käytettiin lähes miljoona euroa Vantaalla. – Hyödynnettäisiin nimenomaan kunta-alalle ja hyvinvointialalle sopivia palkitsemisen keinoja. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien KT:n kyselyn perustella pikaja kertapalkkioiden piirissä on jo noin 60 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Palkkion keskimääräinen suuruus oli 320 euroa. – Palkkiojärjestelmillä palkitseminen on vapaaehtoista. – Jos joku virkamies tekee työnsä hyvin, niin organisaatiolla kuuluisi olla keinoja huomioida se. Palkitsemisen avulla on saatu aikaa sellaista kehitystä, mitä ei olisi muuten tapahtunut. Kunta-ala oli hännänhuippuna tulospalkkioiden yleisyyttä kartoitettaessa. – Yhtälöön voi lisätä sen, että palkitsemisen puuttuminen vaikuttaa usein kielteisesti. 60 PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Ylimmän johdon tulospalkkiojärjestelmien piirissä oli 14 johtajaa, joille maksettiin yhteensä noin 24 000 euron verran palkkioita viime vuonna. Esimerkiksi kertapalkkioita maksettiin yhteensä reilun 470 000 euron edestä 1 474 henkilön kesken viime vuonna. Kokeilujen kautta KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen näkisi suotavana, että erilaisia palkitsemisjärjestelmiä otettaisiin käyttöön nykyistä enemmän kuntasektorilla. Lisät sitouttavat Vantaan kaupungissa henkilökohtaista lisää sai 42 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. – Henkilökohtainen lisä kannustaa ja sitouttaa erinomaisiin työsuorituksiin, Vantaan henkilöstöja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievonen arvioi. KT:n taannoisen palkitsemiskyselyn perusteella kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät aikovat panostaa entistä enemmän palkitsemisen kokonaisuuksiin kuluvan vuoden ja seuraavien vuosien aikana. Vastausten perusteella myös kunnissa on tarkoitus lisätä esihenkilöiden palkitsemiskoulutusta sekä pikaja kertapalkkioita. Työolobarometrin vertailusta selviää, että kunta-alalla työsuorituksen Palkitsemalla kaikki voivat saada enemmän Jouni Lampinen, teksti Pixabay, kuva Palkitseminen voi olla kannattavaa, mutta monessa kunnassa sitä ei tehdä, koska katseet poliittisessa päätöksenteossa kiinnittyvät usein palkitsemisen kustannuksiin. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ V oi olla vaikeaa perustella, minkä takia olisi palkan lisäksi palkittava, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen myöntää. Hakonen viittaa laajaan tutkimukseen, jonka perusteella yhdellä palkitsemiseen sijoitetulla eurolla saadaan yli kaksi euroa takaisin. Tarvittaisiin enemmän kokeiluja ja enemmän palkitsemisen kokonaisuuksien järjestelmällistä kehittämistä
PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL4_36-68.indd 61 2.4.2024 13.19. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon
Mihin lakiin kunnan kadunhoitovelvollisuus perustuu, mikä on sen normipohja. – Useilla kunnilla on vastuuvakuutus esimerkiksi liukastumisja ajoneuvovahinkojen varalle. – Autoilijat ajavat kuoppiin ja vaativat sitten korvausta rikkoutuneista renkaista ja helmapelleistä. – Ajoneuvovahinkoja koskevia korvaushakemuksia meille tulee vuosittain jokunen kymmen. – Ongelmana vain on se, että laki ei määrittele selkeästi sitä mikä sitten on tuo tyydyttävä kunto. Päällysterahoista myös meillä on krooninen pula. – Lappeenrannassa on kaupungin hallinnoimia katuja yhteensä noin 500 kilometriä. –Ei meillä ole erillistä vakuutusta routavahinkoja varten. Jos vahinkoja sattuu, kunnan on kyettävä osoittamaan, että se on tehnyt olosuhteiden edellyttämät toimenpiteet kadun pitämiseksi tyydyttävässä kunnossa. Yksityisja metsäautoteitä on 350 000, valtion maanteitä 75 000 ja kuntien asemakaavakatuja 30 000 kilometriä. – Jos saamme tiedon yksittäisestä vaarallisesta kuopasta, sen korjaamme kuntoon tietysti saman tien. Valittavatko ihmiset katujenne kunnosta. Kuinka kunnat selviävät edessä olevista routavaurioista. Strategisena tavoitteenamme on, ettei korjausvelka enää ainakaan kasva. KL4_36-68.indd 62 2.4.2024 13.19. – Etenkin kaduissa on korjausvelkaa jonkun verran. Ovatko ihmiset kärkkäitä korvausten perään. – Korvaukset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, ja kunnat korvaavat vahinkoja jonkin verran myös omasta pussistaan. Sen lisäksi meillä on pyöräteitä noin 300 kilometriä. Tavallisimmat routakelivahingot. Hommat hoidellaan vakuutusyhtiön kanssa osana muuta vakuuttamista. – Keskeisimmät lait ovat maankäyttöja rakennuslaki sekä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta. Näkemys II Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta, mikä on suomalaisen tiestön yleinen kunto nyt rospuuttokelien aikaan. Käyvätkö kevään rospuuttokelit kunnalle kalliiksi. Valtion ylläpitämillä pääväylillä sentään yleensä voi liikkua melko turvallisin mielin. – Kyllä palautetta katujen kunnosta säännöllisesti tulee, useimmiten päällysteiden rapautumisesta. Kuntien korvausvastuun toteutuminen elävässä elämässä. Nyt kyllä tekisi mieli valittaa ! 62 Lakia lukien S uomen tieverkoston pituus on kaikkiaan 455 000 kilometriä. – Varsinainen kelirikkoaika on vielä edessä, ja alemman tieverkon routavauriot pelottavat. Näkemys I Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen, ovatko routavauriot Lappeenrannalle ongelma. Routa murjoo taas teitä ja tantereita. Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, kuvitus Onko kaupungilla routaturmia varten erillinen vakuutus. – Kyllä se vastuu melko ankara on. Kuinka ankara vastuu kunnalla on katujensa kunnosta. – Viime viikkojen kokemukseni tien päältä eivät ole erityisen rohkaisevia. Varoituskepit ja -liput somistavat kyläraitteja jopa keskellä ajoväylää. Myös kuntien katuverkot ovat taas kovilla
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi Tape alkuseurakunta loppuseurakunta lyhyt kirkkohistoria KL4_36-68.indd 63 2.4.2024 13.19. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Nyt kyllä tekisi mieli valittaa ! 63 Kirjautumalla saat enemmän sisältöä
Liki parisataa vuotta vanha talo on toiminut monena, muun muassa yli 50 vuotta käsityökeskuksena. Kansanhuoltoa parhaimmillaan Kesällä tulee kaksi vuotta siitä, kun talon ovet nykäistiin aktiivisten naisRitva Wilska-Neuvonen on tehnyt itselle ja läheisilleen hopeakoruja, muun muassa isän muistoksi Hannunvaakunakorvikset ja äidin muistoksi tammenlehväkorvikset. Haastateltava kertaa järkytyksen aikaa, kun Taito Etelä-Suomi lopetti vuokrasopimuksensa kunnan kanssa. – Talo jäi tyhjilleen ja iso joukko ihmisiä vaille tekemisen, kokemisenja kohtaamisen paikkaa, kertoo parikkalalainen vihreiden valtuutettu, jolla on kädentaitoja vaikka muille jakaa. Tapaamme vanhalla kunnantuvalla Etelä-Karjalassa Parikkalan kirkonkylällä. KL4_36-68.indd 64 2.4.2024 13.19. Toki tiesin haastateltavan karjalaiseksi, mutta en sitä, että juttua tulee päntiönään, kun hän pääsee mieliasioistaan puhumaan. Puhetta on virrannut jo vuolaasti, Käsitöistä voimaannuttavaa nautintoa Kädentaidot ovat Ritva Wilska-Neuvoselle keino ilmaista itseä, rentoutua, valmistaa mieluisia esineitä ja myös sosiaalista kanssakäymistä. 64 Vasara ja neuloja S opiessamme tapaamista Ritva Wilska-Neuvonen kysäisee, nauhoitanko haastattelun vai teenkö muistiinpanoja. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuvat kun muistan napata nauhoituksen päälle. Ymmärsin sen hienovaraiseksi varoitukseksi. Puhutaan kädentaidoista
– Isän kanssa nikkaroin ja rakensin kaikenlaista, muun muassa hyllykön, joka on paraatipaikalla olohuoneessamme. Ompelu oli tuttua jo lapsuudenkodissa. Pääasia, että työ tyydyttää itseä ja tekee jonkun toisen onnelliseksi. Entisen kunnantuvan sisäovien päällä olevat kyltit taas kertovat, mitä missäkin huoneessa on aikoinaan toimitettu. Tekemisen flowssa unohtuu aika ja paikka. Saimme tukeista lautaa ja rakensimme Parikkalan kesämökin viereen talon. Ne päätyvät vanhainkoti Käskynkän asukkaille. Ihmiset viihtyvät, kun on mielekästä tekemistä, opastusta ja sosiaalista kanssakäymistä. Kotona opittiin, että lähes kaiken voi tehdä itse. Kovat vai pehmeät materiaalit ja mikä niistä. Kaikki käy Ritva Wilska-Neuvoselle, ja mieluisinta materiaalia on mahdoton valita. – Mattoihin käytän voimakkaita värejä, mutta pidän myös paletin hennommista sävyistä. Wilskan opettajaperheen esikoinen on seutukunnalta kotoisin ja tehnyt elämäntyön pääasiassa Keravalla. Parikkalan kunnanvaltuutettu (vihr.) korostaa, että se on kunnalle myös tärkeä vetovoimatekijä. Hyväntekeväisyyteen ja arpajaisiin on mennyt sukkia ja lapasia. – Myrskyt veivät anoppilan metsät Rautjärvellä. Käsityöt lisäävät henkistä hyvinvointia ja ovat kansanhuoltoa parhaimmillaan.” Faktat ten voimin taas auki ja sen jälkeen ovessa oleva kello on kilajanut taajaan. – Käsityöt olivat vastapainoa opetustyölle. Käsityöprosessia kädentaitaja kuvailee näin. Wilska-Neuvonen esittelee isoa koria, johon Käspaikan väki on tuonut neulomiaan hypistelymuhveja ja säärystimiä. Kodin oppina hän painottaa, että pitää olla ylpeä siitä, mitä on tehnyt, eikä vähätellä saavutuksiaan. Hän sanoo tietävänsä useamman ihmisen, jotka taivuttelevat miehiään muuttamaan Parikkalaan pelkästään Käspaikan takia: sen ja kansalaisopiston kurssien avulla tutustuu samalla ihmisiin ja kuntaan. KL4_36-68.indd 65 2.4.2024 13.19. Hopeakoruja on syntynyt kansalaisopiston kurssilla itselle ja läheisille lahjaksi. Katselen ja hypistelen valmista työtä ja iloitsen siitä. Hän opetti viidelle lapselleen kuvan tekemisen tavat ja tekniikat. Sukulaiset on kyllästetty myös neulomuksilla ja muilla värikkäämmillä käsitöillä. Suku kyllästetty Materiaaleista tuttuja ovat myös hopea, savi ja multa. Myrskypuista talo Aloitetaan taloista. Lopputuloksen ei tarvitse olla viimeisen päälle, itse prosessi on tärkeä. Ovi kuntaan Wilska-Neuvosen puheessa toistuvat adjektiivit mahtava, ihana, loistava, inspiroiva. Kone oli niin kovassa käytössä, että isä Hannu joutui uusimaan sen rungon, Äiti Varpu oli kuvataiteilija. – Olisi mahtavaa, että kunnissa tajuttaisiin käsillä tekemisen merkitys. Nyt eläkkeellä on ylellistä, kun voi syventyä harrastamiseen täysin rinnoin. – Käsityöt lisäävät henkistä hyvinvointia ja ovat kansanhuoltoa parhaimmillaan. Viimeiset työvuodet erityisluokanopettajana Parikkalassa • Luottamustoimet: Parikkalan kunnanvaltuutettu (vihr.) • Perhe: Puoliso Heikki, lapset Mikko, Maria ja Elina • Harrastukset: Yhdistystoiminta, kuntapolitiikka, musiikki, kirjallisuus, kädentaidot, metsästys, kalastus, marjastus, sienestys, allasjumppa, valokuvaus ja puutarhanhoito. 65 Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuvat Ritva Wilska-Neuvonen • Ikä: 68 • Syntymäpaikka: Saari (nyk. Muutto aikaistui ja saimme molemmat täältä töitä, mieheni ammattioppilaitoksen opettajana Imatralta ja minä erityisluokanopettajana Parikkalasta. Vasara pysyy edelleen naisen kädessä, sillä kotona riittää nikkaroimista sisällä ja puutarhassa. Yhdessä lukee kansanhuolto. Niitä tekevä nainen on rakentanut miehensä Heikin kanssa kaksi, ensimmäisen Keravalle. – Perustimme Parikkalan perinneja taitoyhdistys Käspaikan, joka järjestää käsityöja perinnetaitokursseja, näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja harrastajien kokoontumisia, kertoo yhdistyksen sihteeri. Kotiseudulle paluuta vauhdittivat Suomea ja Etelä-Karjalaa erityisesti vuonna 2010 riepotelleet Astaja Veera-myrskyt. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Nyt monilla on ollut käsillä tekemisen nälkä. Pitkän alustuksen jälkeen päästään vihdoin myös haastateltavan omiin käsitöihin. Korona-aikana varsinkin niiden merkitys korostui ihmisten käperryttyä koteihinsa. Kun hän huristeli ensimmäisellä autollaan Kivennavalle, naapurin mummo kysyi, että ihekkö teit vai ostitko. Parikkala) • Kotipaikka: Parikkala • Koulutus: Peruskoulun opettaja, erityisopettaja ja erityisluokanopettaja • Työura: Noin 40 vuotta pääosin Keravalla. – Kun saan jonkun visaisen ongelman ratkaistua tai työn valmiiksi, olen usein aivan uupunut, mutta onnellinen. Räsyillä maalailua Siirrytään kudontaan. Isä oli kova rakentamaan kaikenlaista. Kangaspuissa on syntynyt mattoja, liinoja, huiveja ja shaaleja. Ainakin kannattaa yrittää
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 66 108. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Tunnetko erot kuntien todellisuudesKL4_36-68.indd 66 2.4.2024 13.19. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. 040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. 045 149 5569 Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Asiakaspalvelu puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p
Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. 67 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi KL4_36-68.indd 67 2.4.2024 13.19
KL4_36-68.indd 68 2.4.2024 13.19