5 I 2020 I 23.4. [ Kolumni ] Ilona Rauhala: Hyvä työelämä voi jatkua Mika Lintilä: Maakuntauudistus myös maaliin Jan Vapaavuori: Sote-uudistusta nyt lykättävä Jaana Näsänen: Auttamistyön merkitys kasvaa Koronakriisi korostaa kuntien työtä KL5_1.indd 1 15.4.2020 13.26
#autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta KL5_2-5.indd 2 15.4.2020 13.25
Kuntalehti 5 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Myös aiemmat lupaukset siitä, että kuntia ei jätetä pulaan eikä valtio ota yhtäkään kuntaa holhoukseen kriisin seurauksena, ovat tärkeitä. Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta K unnat, valtio ja yritykset taistelevat täysin voimin koronavirusta vastaan. KEHYSRIIHEN kunnille suunnatun tuen toisen vaiheen suuruudeksi arvioitiin miljardi euroa, joka kohdennetaan tarkemmin toukokuussa seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Myös kuntalaiset ovat taistelun eturintamassa: erilaisten rajoitusten ja suositusten noudattaminen on elintärkeää. Vielä viime syksynä kuntien verokertymäksi tälle vuodelle arvioitiin 24,4 miljardia euroa, mutta nyt koronan tuomat lisäkustannukset ja romahtavat verokertymät ovat tekemässä tulopohjaan arviolta kahden miljardin euron repeämän. KUNNISSA oltiin koronan alkuvaiheessa jo turhautumassa synkkiin näkymiin, mutta huhtikuun kehysriihessä valtioneuvosto pääsi sitten itse asiaan, tukemaan kuntia. Koronan jäljiltä jää paljon savuavia raunioita, joiden määrää ja laatua on vielä tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Tilanne muuttuu jatkuvasti, mutta loppujen lopuksi varmaa on vain se, että tämäkin kauheus on jonakin päivänä ohi. • KL5_2-5.indd 3 15.4.2020 13.25. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Mutta ei myöskään toiveajatteluun. Kunnilta nyt saamatta jäävät verotulot tuskin ovat tulossa läheskään täysimääräisesti ensi vuonna. Kuntien taloudellinen tilanne olisi ollut tänä vuonna hyvin vaikea jo ilman minkäänlaista lisäkuormaa. Vaikka huhtikuinen pikaratkaisu paikkaa verotuoton äkillistä kuoppaa tänä vuonna, uusi kuoppa syntyy ensi vuonna valtionosuuksien pienentyessä. Katastrofia täydentävät jättimäiset lomautukset ja mitä ilmeisimmin myös kasvava pysyvämpi työttömyys. Selvää on, että taloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle ovat valtavat ja ne näkyvät vielä pitkään. Kuntia kuunnellaan nyt herkällä korvalla ja tilannetta seurataan aktiivisesti kevään ja kesän läpi. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Koronan pitkät varjot markku.vento@kuntalehti.fi Kuntia kuunnellaan nyt herkällä korvalla. Korona vaikuttaa kuntiin montaa reittiä pitkin: sosiaalija terveyskustannukset ovat vaarassa räjähtää pilviin samanaikaisesti, kun yhteisöverotulot romahtavat yritysten talouden syöksyessä alaspäin. Vaikka koronavirus saataisiin pikaisesti taltutettua, sen vaikutukset niin yritysten kuin veronmaksajienkin talouteen jatkuvat vielä vuosia. Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole mitään syytä vaipua. Tänä vuonna kunnille korvataan väliaikaisesti kunnallis-, yhteisöja kiinteistöverotulojen viivästymisiä 547 miljoonalla eurolla. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Näin kuntien tärkeimmät tulonlähteet kuivuvat menojen samalla kasvaessa. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. #autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Veronmaksajien kuntien kassaan tuoma rahamäärä pienenee. Ennustamisen – varsinkin tulevaisuuden – sanotaan olevan vaikeaa, mutta pelkään, että tässä tapauksessa näin ei ole. Lisäbudjettien ohella tärkein kehysriihen anti oli sanallinen. Tiedossa on erittäin vaikeita aikoja, jolloin koko yhteiskunnan toimintamalli ja selviytymiskyky punnitaan. Nämä rahat peritään kuitenkin takaisin ensi vuoden valtionosuuksia pienentämällä. Ilmeisesti ajatuksena on, että tänä vuonna koronaviruksen vuoksi kunnilta saamatta jäävät verot kilahtavat kuntien kassaan sitten ensi vuonna, kun kaikki on palannut ennalleen ja yritykset maksavat verovelkansa ja niin edelleen. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh
[ Lakiklinikka ] 52 Henkilötietojen käsittely kunnan työvoimapalveluissa [ Kirjat ] 53 Myönteisiä ajatuksia kaupungistumisesta [ Työ ja tekijä ] 54 Metsämies meni kuntaan [ Luottamuksella ] 56 Satamakaupungin kasvatti [ Seuraava numero ] 58 Teema: Hankinnat KL5_2-5.indd 4 15.4.2020 13.25. 14 Kuvattua, Koronakriisi: Erityistoimivalta turvaa päätöksenteon 15 Tape [ Teema: Työ ] 16 Korona jättää syvät jäljet 22 Nyt kuntia tarvitaan 26 Kunnanjohtajan piinaviikot [ Kolumni ] 29 Ilona Rauhala: Hyvä työelämä voi jatkua 30 Poikkeusajan moniosaajat 32 Työelämä mullistui hetkessä 36 Megaluokan kokeilu 38 Tilastot kuvaavat maaseudun kehitystä todellista kielteisemmin 39 10 kysymystä ympäristöystävällisestä työmatkailusta 40 Imua työhön tuunauksella 44 Opettajat kortilla 46 Tehokkuutta rekrytointiin [ Kunnan töissä ] 48 Töiden etsintä jatkuu [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt on tekemisen meininkiä [ Lakia lukien ] 51 Valtuustoryhmä katoaa – mitä tehtävissä. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kun ministeristä tuli yritysneuvoja 11 Koronakriisi: Kunnille ei riitä miljardin apupaketti [ Alussa ] 12 Hyväntekijä: ”Iin enkeli” organisoi asioinnin 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 22 Kuva: Jussi Vierimaa Mika Lintilä: Kenenkään etu ei ole se, jos yrittäjä ajetaan polvilleen. Riitta Uitto: Nyt jos koskaan valtion pitää ottaa kunnat avuksi työllisyyden hoitoon. 6 [ Sisältö 5/2020 ] • Uusimaa arvostelee vanhan maailmanjärjestyksen koronakompensaatiota – Kuntaliitto muistuttaa, ettei kompensaation jakoperusteista ole vielä sovittu Kuva: Liisa Takala s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. [ Kansi ] Kannessa on Matti Pikkujämsän piirros
16 Kuva: Liisa Takala • Soittokierrokset vanhoille kuntalaisille tuovat esiin uusia palvelutarpeita – monella on huolenpitäjä lähellä, mutta on myös yksinäisyyttä ja murhetta • Päivitetty veroennuste on kunnille pelättyäkin karumpi • Tampereella Syke käynnisti etäkuntouttavan työtoiminnan ensimmäisenä Suomessa Kuva: Liisa Takala Jan Vapaavuori: Kyllä täällä varmaan on vähän ankeat olot myös loppuvuonna. KL5_2-5.indd 5 15.4.2020 13.25. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Karoliina Mellanen: Paikasta riippumaton työ varmasti lisääntyy. 32 s. Atte Mellanen: On jouduttu väkisinkin opettelemaan uudentyyppinen tapa tehdä töitä
Kun yrittäjiltä katosi kassavirta, talouskriisi muutti ministerinkin hetkellisesti yritysneuvojaksi. Sitä elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk., työnsi mikroon työja elinkeinoministeriön keittiössä huhtikuun alun perjantaina, kun koronakriisi oli teettänyt töitä yhtä kyytiä kolme viikkoa. KL5_6-11.indd 6 15.4.2020 13.27. 6 Kuntalehti 5 / 2020 KUN MINISTERISTÄ TULI YRITYSNEUVOJA [ Hän ] Kinkkupekonikiusausta
Se ei ole vain 1990-luvun lama tai vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, vaan ne yhteensä. Ryhdymme toimiin, että meikäläiset yritykset Suomessa ja Kiinassa saavat parempaa tilannekuvaa.” Vielä siinä vaiheessa päähuoli kohdistui Lapin matkailun menetyksiin ja siihen, mistä suomalaisyritykset saavat komponentteja. helmikuuta, Lintilä oli vieraillut Dubaissa Expomaailmannäyttelyn Suomen osaston harjakaisissa. Lintilä näkee edessä mieluummin pitkän U-kirjaimen. Kuntalehti 5 / 2020 7 . Expon piti alkaa lokakuussa. Tätä ennen, 10.–12. KL5_6-11.indd 7 15.4.2020 13.27. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kirjoitti yhteisöpalvelu Twitteriin koronaviruksesta 17. helmikuuta näin: ”…Uhkia ei pidä liioitella, mutta myöskään silmiä ei pidä sulkea. EI MITÄÄN NÄKÖALAA Lintilä uskoo, että koronasta seuraa Suomen rauhan ajan suurin talouskriisi. Tämä tuli täysin puskista. Jotkut ekonomistit ennustavat taloustilanteen kehittyvän V-kirjaimen mallisesti. KenelE Ei mitään hopealautasia, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä, kun alkoi lämmittää lounastaan ministeriössä. Siitä vakavuudesta, jolla Dubain talousministeri tiedusteli minulta Suomen varautumista, itselleni kirkastui, että korona potkaisee talouteen ja lujaa, Lintilä muistelee oman suunnanmuutoksensa ensihetkeä
Kriisi kasvoi siten, miten ministeri kuvittelikin. Sehän tämän kriisin ongelma on, ettei ole mitään näköalaa. Tällaisen kriisin keskellä ministeri on Lintilän mukaan samalla totaalisen yksin, mutta toisaalta myös neuvoja sataa. Kukaan ei pysty ennustamaan, tuleeko myöhemmin toinen aalto tai mitä ylipäänsä tapahtuu. Hän uskoo, että huhtikuun loppupuolella kysytään yhä äänekkäämmin, miten Suomi selviää koronakriisistä henkisesti. Tämä tulee olemaan henkisesti äärettömän paha paikka. Myös kepillä jäätä kokeilevia oli liikkeellä. maaliskuuta, kolmessa päivässä hakemuksia oli kasassa jo 4 900. Kassavirta on nolla. Voisiko esimerkiksi kahvila tai huoltoasema rakentaa yhteyden esimerkiksi paikallisen vanhusten palvelutalon kanssa. EPÄTOIVO ON JO LÄSNÄ Koronakriisissä elinkeinoministeriä ovat koskettaneet kaikenkokoisten yritysten vaikeudet, mutta erityisesti yksin puurtavien asema. Läheinen makaa sairaalan osastolla, eikä häntä pääse edes hyvästelemään, Lintilä kuvailee. Hän toivoo yhteiskuntarauhan säilyvän. Silloin siihen saisi Business Finlandista avustuksen, joka on siis rahaa, eikä lainaa. Yrittäjät maakunnista kyselivät. Välillä ministeri soitteli yrityksiä läpi selvittääkseen, tekevätkö he suojavarusteita tai pyysi työeläkeyhtiöiden johtoporrasta joustamaan vuokrissa. Minähän olin yritysneuvoja! Sain viestejä ja puheluja, että ”kun minä olen tällainen ja tällainen yrittäjä, saanko minä tukea?”. KL5_6-11.indd 8 15.4.2020 13.27. Lomautettujen työntekijöiden määrä nousi yhtenä päivänä jopa 51 000:lla. Ministeri kehuu Kuntaliiton aktiivisuutta. Sitten tuli idea valtion tuesta kuntien kautta. Ministeri yritti neuvoa, ja hallitus vastasi omin päätöksin ensiavulla. Lintilä pitää selvänä, että korona kaataa tuhansia suomalaisia yrityksiä. Kunnissa on paras paikallistuntemus. Ensin se tarttui yksinyrittäjiin, sitten pieniin pk-yrityksiin, tämän jälkeen suurempiin pk-yrityksiin ja lopulta isoihin, tuhannen hengen yrityksiin. Jos kunnat käyttävät tätä tilaisuutta fiksusti – kuten uskon – ne voivat jatkaa yhteistyötä pandemian jälkeenkin, Lintilä pohtii. [ Hän ] 8 Kuntalehti 5 / 2020 läkään ei ole kokemusmallia tällaisesta. Vastustaja on näkymätön. Kenenkään etu ei ole se, jos yrittäjä ajetaan polvilleen. Päivät ovat olleet pitkiä Mika Lintilä uskoo, että nyt aletaan kysyä yhä suuremmalla äänellä, miten Suomi selviää koronakriisistä henkisesti. Kun esimerkiksi ELYjen tukihaku yrityksille avautui 31. Yritysneuvoja Lintilä kertoo patistaneensa yrittäjiä myös miettimään, ovatko näiden yritykset oikeassa asennossa. Toivon, että yhteiskuntarauha olisi silloin taloudellista tilannetta vakaampi. Lintilä vetoa, että kriisissä kaikki tulisivat toisiaan vähän vastaan. Lintilä huomasi, että hänen oma ammattikuvansakin muuttui kaiken keskellä. Olet yksinyrittäjä ja istut yksin läppärisi kanssa. Miten ja kuinka. Painopisteen meilläkin pitää olla siinä, että pelastamme firmoja, jotka olivat terveellä pohjalla ennen koronakriisiä, Lintilä alleviivaa. Kätilöitiin määräaikaista kuntien kautta annettavaa toimintatukea yksinyrittäjille sekä määräaikaista työttömyysturvaa yrittäjille, kohdennettiin tukea Business Finlandin ja ELYkeskusten antamiin avustuksiin sekä Finnveran yrityslainatakauksille. Lomauttavien yritysten ja lomautettavien työntekijöiden määrä on noussut niin jyrkästi, että tätä haastattelua tehtäessä Lintilä ei lähtenyt ennustamaan, mitä luvut olisivat nyt huhtikuun loppupuolella. Malli tehtiin Kuntaliiton kanssa parissa päivässä ja yössä. Olen vedonnut hyvin paljon esimerkiksi vuokranantajiin, ja vastaantuloon lupautuneita on tullutkin paljon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on arvioinut konkurssin uhkaavan jopa sataatuhatta yritystä. Kun työja elinkeinoministeriössä alettiin miettiä yksinyrittäjien tukemista, ensimmäinen ongelma oli tietysti raha. Tästä tulee yrittäjille kuin neuvolakäynti, jossa nähdään samalla, missä kunnossa yritykset ja yrittäjät ovat. Talous oli jo menossa alaspäin aika lujaa, ja korona vei monelta lopunkin jarrun
Lintilä ehdottaa – ironia jatkuu – että jos haluaa kaiken menevän persiilleen, kutsukaa hänet paikalle. Kun finanssikriisi tuli vuonna 2008, olin eduskunnan verojaoston puheenjohtaja. Se nostaa yritysten kynnystä irtisanoa työntekijöitään, Lintilä uskoo. Myönteistä on, että myös ulkomailta alkoi tulla kovan luokan suomalaisten ammattilaisten yhteydenottoja ja avun tarjouksia heidän omilta sektoreiltaan. Teimme mielestäni erittäin hyvän muutoksen tuomalla osa-aikaisen lomauttamisen mahdolliseksi. Meille napsahtaa tänä vuonna 20 miljardia lisää velkaa, ja meidän pitää pystyä reagoimaan siihen. Toinen, välillä kyseenalaistettu, on meidän oma elintarviketuotantomme. Kuntalehti 5 / 2020 9 . Ja jatkaa vielä: Jonkun mielestä voi tuntua nätiltä hommalta, että laitetaan miljardi sinne ja tänne, mutta kaiken taustalla on se, että huolehditaan ihmisten terveydestä ja yritetään säilyttää työpaikkoja. Takana on vuoden sisällä kaksi kaatunutta hallitusta ja kaksi toimitusministeristöä. Samalla veisin maaliin maakuntauudistuksen, koska kuntien rahoitustilanne huolestuttaa minua erittäin paljon. Siitä tulee taloudellisesti vaikeaa, Lintilä sanoo. Se maksaa nyt. Rakenteelliset uudistustarpeet ja tiukennukset ovat Lintilän mielestä entistä oleellisempia. Vastustaja on näkymätön. Meidän täytyy saada lisää joustavuutta työmarkkinoihin, koska työllisyysluvut heittävät nyt häränpyllyä, Lintilä sanoo. Periaatteessa uudet hallitusneuvottelut käydään elokuussa budjettiriihessä, kun lähdetään tekemään seuraavia budjetteja. Lintilä pitää ”kädet kyynärpäitä myöden” ristissä, että sairaaloiden hoitohenkilöstö pysyy terveenä. Eiköhän tämä nyt muistuta meitä siitä, että on aika mukavaa, että meillä on se. Tytär on Malmilla sairaanhoitajana. Koronakriisistä jäänee elämään positiivisiakin asioita, kuten uusia toimintatapoja. Hän suhtautuu tilanteeseen tapansa mukaisesti myös ironialla. Nyt on nähty esimerkiksi, että etätyöskentely onnistuu verrattain hyvin. KL5_6-11.indd 9 15.4.2020 13.27. Olen ollut kolme ja puoli vuotta ministerinä, ja menossa on viides ministeristö. Sairaalan pihassa on kylmäkontti. Hän ei lähde ennustamaan työttömyyslukujakaan muuten kuin arvioimalla, että ne voivat hetkellisesti nousta verrattain korkeiksi. MAAKUNTAUUDISTUS MIELESSÄ Lintilä myöntää olevansa kriisin seurauksena ministeriuransa vaativimmassa paikassa. Hallitus on aivan uuden edessä, kun koronan myötä vaalikauden ohjelmalta ja tavoitteilta putosi pohja. Totta kai sote-uudistus on vietävä maaliin. niin virkakunnalle kuin hallituksen ministereillekin. Tavoitteeksi piirretty 75 prosentin työllisyys livahti määrittelemättömiksi vuosiksi ulottumattomiin
Kun kausityöntekijöistä on valtava pula, taimet uhkaavat jäädä istuttamatta ja mansikat poimimatta. Politiikka on momentum-laji, Lintilä muotoilee. Ministeri paljastaa karanneensa jopa viime hallitusneuvotteluista pikaisesti Tukholmaan Elitloppetin raveihin. Tämä oli odottanut pestiä pitkään. Hän huomauttaa, että samaan aikaan maasta löytyy työttömien lisäksi muutama kymmenentuhatta opiskelijaa. Kun Suomi joskus vihdoin normalisoituu, Lintilä ei silti ensimmäiseksi aio raveihin. Olihan se Toholammin pojalle iso juttu, ja olisi ollut lukioaikani rehtorillekin. Kokemus on ollut mielenkiintoinen, totta kai. ENSIN TYTÄR SYÖMÄÄN Kun Juha Sipilä, kesk., nosti Mika Lintilän hallituksensa elinkeinoministeriksi, salkun otti vastaan erityisen onnelliselta vaikuttanut mies. Ministeripesti pääsi yllättämään Lintilän siinä, miten täysin se kaappaa oman elämän ja kalenterin. Jos joku meno peruuntuu, kalenteriin ei jää tyhjää aukkoa, vaan sihteeri täyttää sen jollakin muulla. Hän olisi varmasti ihmetellyt, miten tuo hunsvotti voi tuolla olla. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2020 [ Kuka. Hän on tämän kriisin sankareita! • Mika Lintilä • Syntyi 1966 Toholammilla • Asuu Toholammilla • Valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi 2000 ja ylioppilasmerkonomiksi 1992 • Toimi ennen kansanedustajuutta Pouttu Oy:n talouspäällikkönä • Elinkeinoministeri 2019– sekä 2016–2019, valtiovarainministeri 2019, toisen polven keskustan kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä 1999–, Toholammin kunnanvaltuutettu 2001– Kunnissa on paras paikallistuntemus. Lupasin viedä sairaanhoitajatyttäreni syömään hyvin. KL5_6-11.indd 10 15.4.2020 13.27. Lintilä on neljän ravihevosen osaomistaja ja jo nassikasta hevoshullu. ] Eija Kallioniemi Kuvat: Liisa Takala Elinkeinoministeri jaksaa uskoa, että koronakokemus opettaa myös työntekoa, joskin halukkuutta hän soisi löytyvän lisää. He näkevät, että tuossa on oltu mukana asenteella, Lintilä vakuuttaa. Kolmena perättäisenä kesänä Lintilä ei ole lomaillut kahta viikkoa pidempään. Oma vika, hän myöntää. Lintilä tuntuu viihtyvän tehtävässään, mutta se pääsi yllättämään, miten täysin ministeri joutuu luopumaan elämästään ja kalenteristaan. Jos rekrytoijat näkevät viiden vuoden päästä, että vastavalmistuneen kauppatai hallintotieteilijän CV:ssä lukisi tämän olleen kesän 2020 poimimassa marjoja tai muussa kausityössä, he ottavat lakkia päästä. Onko koettu ollut kaiken väärti. Pyöreässä pöydässä istuivat kaikki maailman keskeiset talousvaikuttajat. Olin lokakuussa valtiovarainministerinä G20-maiden kokouksessa Euroopan edustajana
Kehysriihen yhteydessä päätettiin lukuisista toimista yritysten auttamiseksi. Kuntaministeri Sirpa Paateron, sd., mukaan tavoitteena on turvata keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kriisin aikana ja sen jälkeen. kiinnittivät huomiota C21-ryhmän kaupunginjohtajat, jotka pitivät pakettia riittämättömänä. Peruskoulujen 1.–3. Kirjastot, museot, teatterit, liikuntatilat sekä kulttuurilaitokset pidetään suljettuna. Lisää tietoa osoitteesta valtioneuvosto.fi. Kuntauutisia aiheesta: kuntalehti.fi. • Martta Nieminen Rajoitukset jatkuvat KL5_6-11.indd 11 15.4.2020 13.27. Päätös siis auttaa kuntia vain väliaikaisesti. Lehtonen kuittaa tämän avun ”olemattomaksi”, koska tuki on kunnille ikään kuin lyhytaikaista lainaa ja kunnilla ei juuri ole maksuvalmiusongelmia. Valtion pitäisi kompensoida koronavaikutukset kunnille täysimääräisesti. Yrityksille suunnattu avustusmuotoinen tuki kohosi lisäysten jälkeen 1,45 miljardiin euroon. asti. Hallituksen budjettiriihi, jossa päätetään esityksestä valtion ensi vuoden talousarvioksi, järjestetään 27.–28. • Peruskouluissa opetus jatkuu pääasiassa etäopetuksena. • Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kiinni asiakkailta 31.5. • Hoitolaitoksissa, kuten sairaaloissa ei voi vierailla. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi. Ohjeita kunnille: kuntaliitto.fi. • Kunta voi luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Kuntatalousasiantuntija Sanna Lehtonen Kuntaliitosta huomauttaa, että nyt kerrottu apupaketti on vain puolet arviosta. elokuuta. luokilla olevat lapset saavat edelleen lähiopetusta, mutta hallitus suosittelee, että heidät pidetään kotona etäopetuksessa. Lähiopetusta annetaan myös esiopetuksessa oleville lapsille. Samaan Kunnille ei riitä miljardin apupaketti • Hallituksen maaliskuussa antamat linjaukset koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi jatkuvat 13. Hallitus päätti jo ennen kehysriihtä korvata kuntien verotulojen viivästymisen 547 miljoonalla eurolla. • Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut. Verotulojen viivästyminen johtuu siitä, että yritysten verojen maksujärjestelyjen ehtoja kevennetään ja maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa alennetaan. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille valtionavustuksella koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset. Myös vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on kielletty. Hallitus on toki luvannut arvioida tulevissa lisäbudjeteissa ja ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä tarkemmin koronakriisin vaikutuksia kuntiin. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan koronakriisi heikentää tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Kuntalehti 5 / 2020 11 [ Koronakriisi ] HALLITUS päätti kehysriihessään ennen pääsiäistä tukea kuntia yli miljardin euron apupaketilla koronakriisin vuoksi. • Uudenmaan rajoitus päättyi 15.4., mutta hallitus suosittelee, että tarpeetonta matkustamista kotimaassa on syytä välttää. Paketista päätetään tarkemmin lisäbudjetin yhteydessä toukokuussa. Sulkeminen ei koske take away -myyntiä. Yli 70-vuotiaiden on pysyteltävä karanteenin omaisissa olosuhteissa eli heidän on vältettävä kontakteja muiden ihmisten kanssa. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat edelleen kiellettyjä. Yrittäjät voivat hakea tukea syyskuun loppuun saakka. Myös oppilashuoltoa on pyrittävä järjestämään. Hallitus on varautunut poikkeusjärjestelyjen jatkamiseen lukukauden loppuun asti eri kouluasteilla, mikäli epidemian rajoittaminen sitä vaatii. Kunnat voivat esimerkiksi hakea valtiolta rahoitusta, joka on tarkoitettu yksinyrittäjien tukemiseen koronavirustilanteessa. Nythän jo ennen koronaa kuntataloudessa oli noin kahden miljardin alijäämä, Lehtonen sanoo. Koska kunnat saavat verotulot ja viivästyskorot verohallinnon kautta myöhemmin, vastaava summa vähennetään vuoden 2021 valtionavusta. • Kouluruokailu on järjestettävä niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. toukokuuta saakka. Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Lehtosen mielestä on tärkeää, että hallitus on samalla luvannut tarkastella myös kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Pääministeri Sanna Marinin, sd., mukaan ”nyt ei ole oikea aika lähteä mökille”. Myös peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle ja harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan
Hän vie ruokapussien mukana vanhuksille ostokuitit. En voinut mennä siinä kunnossa töihin. Hänellä on mennyt auttaminen veriin. Siitä pinteestä selvittyäni päätin, että nyt on minun vuoroni auttaa. Tässä on vielä lääkkeet apteekista. Iissä asuva Mäenkoski päätti perustaa Facebook-ryhmän ”Asiointiapua iiläisille” sen jälkeen, kun koronaepidemia laajeni Oulun seudulle. Kaksi muovikassillista pursuaa ruokaa ja vessapaperia. Viimeksi hän on ollut perhepäivähoitajana. Hän ei saanut mistään rahaa, kun Kela oli hylännyt leikkauksen jälkeisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen. Muun muassa Tauno Kivelä soitti Kuivaniemeltä, että hän voisi hoitaa siellä asioinnit, Mäenkoski kertoo. Pari kuukautta sitten hän organisoi lapsiperheille leluja ja astioita, kun kuuden perheen rivitalo tuhoutui tulipalossa Kempeleessä. Kuulun riskiryhmään. Usealla heistä on iiläisessä marketissa tili, joten Mäenkosken ei tarvitse käsitellä rahaa. Marketin työntekijät tuntevat Mäenkosken, sillä hän organisoi hävikkiruoan keräilyn ja jakamisen Iissä vuonna 2015. KL5_12-15.indd 12 15.4.2020 13.29. Eilen hommasin lahjoituksena ruoka-apua iiläiselle kolmen lapsen yksinhuoltajaäidille, jolla oli loppumassa muun muassa äidinmaidonkorvike. Paraikaa hän odottaa uutta työkyvyttömyyseläkepäätöstä. • Anu Mäenkoski tekee Marjatta Marinin puolesta kauppaostoksia. Kuljetan autollani viemiset omalla kustannuksella. Vilkkaimpina päivinä piti nostella satoja litroja vanhentuvia maitoja, joita jaettiin Iin järjestötalolta kymmenille perheille, sanoo muun muassa selkäsairauksista ja jalkojen ongelmista kärsivä Mäenkoski. 12 Kuntalehti 5 / 2020 ANU MÄENKOSKI auttoi pari kuukautta sitten rivitalon tulipalossa kärsineitä perheitä. Mäenkoski ei hyödy apuna olemisesta taloudellisesti. Anu vaarantaa oman terveytensä meidän puolestamme, Marin sanoo ja antaa enkelille lahjaksi kutomansa villasukat. Minua pelot[ Hyväntekijä ] ”Iin enkeli” organisoi asioinnin Tapio Mainio Kuva: Kai Tirkkonen taa liikkua kaupassa. -Sinä olet Iin enkeli, sanoo eläkeläinen Marjatta Marin ja ottaa rivitalon ovella vastaan Mäenkosken, 44, tuomia ruokaostoksia Iin keskustassa. Nyt koronakriisin aikana hän organisoi kauppa-apua tarvitseville, pääasiassa vanhuksille. Jouduin lopettamaan sen vuonna 2017, sillä se kävi fyysisesti liian raskaaksi, vaikka apuna oli ystäviä, kihlattu ja oma poika. Lasku on siellä pussin sisällä, Mäenkoski sanoo ja ojentaa monisairaalle Marinille vielä apteekin pienen muovipussin. Hän joutui itse hakemaan apua seurakunnalta jäätyään tyhjän päälle vuonna 2012. Mäenkoski on opiskellut muun muassa mainosalaa. Ryhmään on ilmoittautunut yli sata ihmistä, joista osa on lupautunut auttamaan minua ruokapussien kuljettamisessa eri puolille laajaa pitäjää. Mäenkoski saa kauppalistan ikäihmisiltä puhelimitse. Luovutin sen uusille toimijoille
Kuntalehti 5 / 2020 13 . Saapa nähdä, tulevatko kesäasukkaat tänä vuonna. Nyt aluksen toiminta-alueeksi rajautui Saimaa, ja lastina oli silloin tällöin myös sulfaattiselluloosaa ja hiekkaakin. Vaakuna vahvistettiin käyttöön huhtikuussa 1963. KL5_12-15.indd 13 15.4.2020 13.29. Vaakunan selitys kuuluu ”mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit”. Turun rauhassa vuonna 1743 Puumalasta tuli rajapitäjä, mutta kapea Puumalansalmi on ollut strategisen sijaintinsa vuoksi usean taistelun tapahtumapaikka 1500-luvulta lähtien. Koiratkin, tosin vain kiltit, ovat Puumalan matkailuneuvonnan mukaan tervetulleita heinäkuun jokaviikkoiselle risteilylle, vaikka s/s Wennon visselin lähtöja tulovihellykset kuulemma ovat koettelemus niiden korville. Toinen, moderninpuoleinen, on valaistustaiteilija Heini Myllyojan valoteos Saimaanmajakka (2017), joka sijaitsee Puumalansalmen sillan kainalossa. Saimaanmajakka vaihtaa väriään siltatornista mitatun ilmanpaineen mukaan, ja se valmistui sopivasti Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. RAUTARUNKOINEN höyrylotja s/s Wenno – alun perin nimeltään Wetehinen – rakennettiin vuonna 1907 hoitamaan puumalalaisen Miettulan sahan vesiliikennettä Saimaan kanavan kautta Viipuriin. Sen sijaan alus on suunniteltu toiminnallisuus edellä ja rahtia varten. Toisin kuin Saimaan koreissa matkustajahöyryissä Wetehisessä eli Wennossa ei ole mahongilla päällystettyjä salonkeja tai koristeellisia katettuja kävelykansia penkkeineen. Vaakunan on suunnitellut Tapio Vallioja. JÄRVIKUNTA Puumalan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka ehtii koronakriisin kiireiden keskellä poimia Kuntalehdelle kaksi mahdollista valintaa kunnan aarteeksi Puumalan taidekokoelmasta, johon kuuluu 59 teosta. ] PUUMALAN kunnan vaakunan aihe viittaa paikkakunnan historiaan. Sittemmin tervahöyry kuljetti halkoja, parruja ja sahatavaraa myös Helsinkiin. Toinen vaihtoehto, se perinteisempi, on tuotteliaan sulkavalaisen taidemaalarin Olavi Uusitalon öljyvärimaalaus vuodelta 1999. Wenno on kesäkunnalle ja sen mökkiläisille rakas keulakuva ja symboli, hän perustelee. KUN TERVAHÖYRY oli päivätyönsä tehnyt, Enso-Gutzeit tarjosi alusta Puumalan kunnalle, joka osti sen vuonna 1972. [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vainikka valitsee lopulta Uusitalon teoksen. Alus on aidossa 1930-luvun asussaan alkuperäistä höyrykonetta myöten, ja se ansaitsee paikkansa Museoviraston perinnelaivarekisterissä harvinaisena eksemplaarina Saimaan aikanaan niin mittavasta tervahöyrylaivastosta. Sen mitatkin, pituus 30 ja leveys 6,7 metriä, on mietitty tismalleen Saimaan Puumala: S/s Wenno, 1999 Kuva: Tuula Vainikka kanavan sulkualtaiden mukaan. Vuonna 1934 alus myytiin EnsoGutzeitille, joka kastoi Wetehisen uudelleen Wennoksi. • Katja Martelius [ Mikä vaakuna. Wennoa esittävä maalaus taas on Puumalan kunnantalon yläkerran aulassa, mistä se valvoo kunnantalon elämänmenoa. Nykyisin s/s Wenno sijaitsee Puumalan kunnan laiturissa, josta se tekee kesäisin risteilyjä matkailijoiden ja kesävieraiden iloksi. Sen aiheena on vanha höyrylaiva s/s Wenno
Kyse on lähinnä taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamisesta, tiedottamisesta tai muista kiireellisistä päätöksistä, sanoo Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen. Kaikki kunnat, jotka ottavat käyttöön sähköiset valtuustokokoukset, selvittävät nyt, miten toteuttaa etäkokouksen yksityiskohdat, kuten striimaus nettiin, äänestykset ja nimenhuudot. Leinonkosken mukaan järjestely on toiminut teknisesti hyvin. Jyväskylä otti kaupungin hallintosäännössä määritellyn erityistoimivallan käyttöön ensimmäisten joukossa. Siellä se sote-maja piileksii lumikuorman alla, vaikka kevät on pitkällä. SUURIMMASSA OSASSA kuntia hallintosääntö mahdollistaa sähköisen kokoustamisen, mutta osassa kuntia siitä on jouduttu tekemään erillinen päätös. Erityistoimivalta turvaa päätöksenteon Lapissa riittää edelleen lunta. Koronavirusepidemian aiheuttamasta kaaoksesta huolimatta soten valmistelua jatketaan, vakuutetaan sosiaalija terveysministeriössä. Valokuvaaja Kaisa Sirén ikuisti Rovaniemen ja Kemijärven välisen tien varrelta pienen maakellarin näköisen rakennuksen, jonka oven päälle lukee SOTE. Se päättää aikanaan myös erityistoimivallan lakkaamisesta. Sirén kävi nyt varmistamassa, että SOTE on edelleen paikallaan. [ Koronakriisi ] KL5_12-15.indd 14 15.4.2020 13.29. Asiasta päätti kaupunginhallitus. Menettelyn tavoitteena on turvata peruspalvelut. Ilman erityistoimivallan käyttöönottoa ei olisi ollut mahdollista tehdä nopeaa muutosta hallintosääntöön ja siirtyä välittömästi etäkokouksiin. Jyväskylässä kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat sittemmin pitäneet kaikki kokouksensa sähköisinä. 14 Kuntalehti 5 / 2020 [ Kuvattua ] KUNTALEHTI esitteli joulukuun numerossa vuonna 2018 sote-ratkaisun piilopaikan. Sen turvin kunnantai kaupunginjohtaja voi normaalioloista poiketen tehdä päätöksiä valtuuston tai hallituksen ohi. Martta Nieminen Kuva: Kaisa Sirén Siellä se sote on SAMANA PÄIVÄNÄ, kun valtioneuvosto tiedotti poikkeusoloista, Jyväskylän kaupunki kertoi ottavansa käyttöön erityistoimivallan. Meiltä puuttui hallintosäännöstä kuntalain edellyttämä kirjaus sähköisestä kokouksesta. Tärkein syy erityistoimivallan käyttöönotolle oli se, että sen avulla oli mahdollista turvata kaupungin päätöksentekokyky poikkeusoloissa, sanoo kansliapäällikkö Heli Leinonkoski. Valtuuston maaliskuun kokous peruttiin, mutta huhtikuun viimeisenä maanantaina valtuuston on tarkoitus kokoontua etänä
Kuntalehti 5 / 2020 15 [ Tape ] Koronavirus synnyTi etätyöbuumin... työt taas minusta. TAMPEREELLA erityistoimivalta otettiin käyttöön 16. • Sitä sovelletaan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa. Meeri Ylä-Tuuhonen KL5_12-15.indd 15 15.4.2020 13.29. Siihen kuuluu iso joukko asiantuntijoita kaupunginjohdosta lakimieheen, pelastusjohtajaan ja tartuntatautilääkäriin. • Toimivaltaa voidaan myös siirtää esimerkiksi valtuustolta kunnanhallitukselle. Johtoryhmän jäsenillä on käytössä sähköisen tilannekuvajärjestelmän kautta ajantasainen tieto muun muassa tartuntatilastoista ja -ennusteista, henkilöstöresursseista, sairaalatiloista, joukkoliikenteen käytöstä ja rikosmääristä. Sen tehtävänä on ennakoida, miten pandemia vaikuttaa kaupungin toimintaan 3–6 kuukauden päästä. maaliskuuta. • Erityistoimivallan turvin tehdyt päätökset on jälkikäteen aina alistettava sille toimielimelle, jolle ne kuntalain mukaan kuuluvat. mä oon aina oLut etääLä töistä. Kun tilanne alkoi kriisiytyä, totesimme, että meidän pitää pystyä tekemään päätöksiä nopeasti, sanoo Tampereen kaupungin riskienhallintaja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula. Lähde: Kuntaliitto [ Info ] Kuntapäättäjät ovat kokoontuneet väljästi esimerkiksi konserttija liikuntasaleissa tai jopa ulkona päättääkseen etäkokouksiin siirtymisestä, Oksanen kertoo. Kaupunki perusti häiriötilanteiden johtoryhmän, jota johtaa pormestari Lauri Lyly, sd. Tampereelle on perustettu myös koronatietotiimi. Toistaiseksi erityistoimivaltaa käyttää Oksasen mukaan vasta muutama kunta, mutta käytäntö saattaa yleistyä, jos pandemia pitkittyy. Erityistoimivalta • Erityistoimivallasta, sen käyttöönotosta ja lakkaamisesta säädetään kunnan hallintosäännössä tai sen liitteessä. Johtoryhmän jäsenet tekevät esityksiä, joista keskustellaan, ja lopuksi Lyly päättää erityistoimivaltansa turvin. Häiriötilanteiden johtoryhmä kokoontuu etänä joka arkipäivä. • Erityistoimivallan turvin esimerkiksi kunnanjohtaja voi päättää toimenpiteiden yhteensovittamisesta eri toimialojen välillä, taloudellisten ja henkilöstöresurssien suuntaamisesta, tiedottamisesta sekä tehdä muita häiriötilanteen hoitamiseksi välttämättömiä päätöksiä. Johtoryhmässä pormestari on päättänyt muun muassa koulujen sulkemisesta, tukitoimista yrityksille ja erilaisten asiakasmaksujen kompensoinnista, Perttula kertoo
Jan Vapaavuori: Sote-uudistusta lykättävä K evään 2017 kuntavaaleissa Jan Vapaavuoresta, kok., tuli valtakunnan ylivoimainen ääniharava lähes 30 000 äänellä. Virus romahdutti monet suunnitelmat, hallitusohjelmasta alkaen. Pormestari on katsellut viime viikot apeana Helsingin hiljentyneitä katuja, tyhjiä ravintoloita ja liiketiloja. Koskaan aiemmin talous ei ole pysähtynyt näin äkillisesti, muutamassa viikossa. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin talous toipuu. Tämä kriisi on kuitenkin erilainen kuin edellinen kriisi, hän muistuttaa. Tästä toivutaan, mutta ei hetkessä. Ja paljon muuta. Vapaavuori uskoo, että nyt tulee taloudellisesti paljon isompi notkahdus kuin finanssikriisissä, jolloin talous supistui vuoden 2009 aikana lähes kahdeksan prosenttia. Kuntalehti 5 / 2020 17 . Sitten tuli kevät 2020 ja koronavirus Suomeenkin. Piirros: Matti Pikkujämsä KL5_16-31.indd 17 15.4.2020 13.36. [ Työ ] KORONA JÄTTÄÄ SYVÄT JÄLJET Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, valtiovarainministeriön kuntaja aluehallintoosaston päällikkö Jani Pitkäniemi ja Kuntaliiton kehityspäällikkö Erja Lindberg pohtivat tilannetta ja tulevaisuutta. Kriisi osuu nyt nimenomaan Helsinkiin ja muutamaan muuhun isoon kaupunkiin. Pormestarina Vapaavuori on levittänyt ahkerasti viestiä Helsingin tärkeydestä ja erinomaisuudesta, ollut perustamassa suurten kaupunkien asiaa ajamaan C21-ryhmää, neuvotellut Helsingin ja Lontoon digiyhteistyöstä, paistatellut kasvuyritystapahtuma Slushissa. Toisaalta hän uskoo, että kriisistä ehkä noustaan nopeammin kuin viimeksi. Suomella meni kymmenen vuotta päästä takaisin kriisiä edeltäneelle bruttokansantuotteen tasolle
Onhan meillä puskuria, mutta riippuu ihan siitä, kuinka monta kuukautta tämä kestää. Elinkeinorakenteemme on sellainen, että yhteiskunnan sulkeminen osuu kaikkein vahvimmin meihin. Helsinki on hänen mielestään kuin iso, globaali vientiyritys. [ Työ ] 18 Kuntalehti 5 / 2020 Kuva: Liisa Takala Meidän pitää ottaa oppia 90-luvun lamasta, että sosiaalisia ongelmia pitää yrittää taklata etukäteen, sanoo Jan Vapaavuori. nen, kun valtaosa Suomen kunnista teki tappiota. Kansainvälisen metropolin palveluvetoinen elinkeinoelämä on hyvin riippuvainen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tarvitaan kysyntää ja tilausta esimerkiksi isoille kongresseille ja tapahtumille. Ellei valtio pysty kompensoimaan ainakin valtaosaa koronan aiheuttamista murheista, Vapaavuoren mielestä kunnissa joudutaan leikkaamaan kustannuksia jostakin. Tietenkin elämä pitää sopeuttaa siihen maailmaan. Parhaassakin tapauksessa meillä on olennaisesti velkaantuneempi valtio, olennaisesti velkaantuneemmat kunnat ja olennaisesti velkaantuneemmat yritykset. Kun monet tapahtumat ja koulutukset ovat siirtyneet tapaamisrajoitusten takia verkkoon, sillä voi olla vaikutusta myös rajoitusten jälkeiseen aikaan. Valtaapitävät yleensä hyötyvät kriisitilanteesta, mutta tilanne voi olla jonkin ajan kuluttua toinen. Ei valtio hoida koronapotilaita. Kunnat menettävät tuloja ympäri Suomen, olivat niiden saamat lainat ja valtion panostukset mitä tahansa. HELSINKI PAKKASELLE. ANKEAT OLOT Nyt perutaan monia ensi kesän isoja tapahtumia, mutta Vapaavuori tietää, että Helsingissä perutaan jo loppuvuodenkin tapahtumia. Voi olla, että sitten keskustellaan jo siitä, mikä on jälkilasku. Toivottavasti pandemia on silloin ohi eikä tulisi toista aaltoa. Helsinki on Vapaavuoren mielestä kaksijakoisessa tilanteessa, koska toisaalta kaupunki menee kriisiin olennaisesti paremmassa asemassa kuin kuntatalous keskimäärin, mutta toisaalta kriisi osuu kaikkein pahiten Helsinkiin. Kuluneet viikot ovat osoittaneet, kuinka käteviä etäyhteydet ovat, mutta Vapaavuoren mielestä myös sen, kuinka paljon tässä menetetään. Kyllä täällä varmaan on vähän ankeat olot myös loppuvuonna. Vapaavuori ei tuijottelisi gallup-lukuja, sillä tilanne voi muuttua. Tällaiset kriisit osoittavat kouriintuntuvasti kuinka iso merkitys yhteiskunnalla ja ennen kaikkea kunnilla on. Kyllä inhimillinen kontakti ja samassa tilassa oleminen tuo selkeästi lisäarvoa tapaamisiin ja tekee niistä mielekkäämpiä ja tehokkaampia. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamiseen tai ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen. Puolueet ovat aloittaneet hyvissä ajoin kuntavaaliehdokkaiden houkuttelun. Helsingin tilinpäätös oli viime vuonna 377 miljoonaa euroa voitolliKL5_16-31.indd 18 15.4.2020 13.36. Absoluuttisesti se on itsestään selvää, mutta todennäköisesti myös suhteellisesti kriisi osuu Helsinkiin kovemmin kuin mihinkään muuhun kuntaan Suomessa. Pikkuhiljaa tästä toivutaan ja katsotaan, miten matkailu lähtee vauhtiin. Vapaavuori arvelee, että kriisitilanne voi jopa innostaa ihmisiä kuntavaaliehdokkaiksi, koska kuntien merkittävyys on noussut monella tapaa esille. Hän toivoo silti, että vuoden lopulla rakennetaan jo suurella innolla ja intohimolla seuraavaa vuotta. Hän painottaa, että kenelläkään ei ole rahaa kriisin jälkeen. Kyllä siihen pitää henkisesti varautua. Sen takia on mahdotonta arvioida kustannuksia. Kriisi korostaa kuntia aidon ja merkityksellisen työn tekijöinä. En usko, että ihmisten uteliaisuus ja kiinnostus nähdä uusia paikkoja katoaa. Varsinkin suuria tapahtumia valmistellaan kuukausia, jopa vuosia. UUDISTUKSIA PERUTTAVA Vapaavuoren mielestä valtiovallan pitää tässä tilanteessa perua ja siirtää kustannuksia aiheuttavia uudistuksia. Sote-sektorin kustannusten kasvua voi vain aavistella. Vapaavuori pelkää, että tänä vuonna Helsingissäkin mennään miinukselle. Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan siihen, onko töitä esimerkiksi viestintä-, mainosja tapahtumatuotantotoimistoissa sekä yrityksissä, jotka tekevät tekniikkaa tapahtumiin. Iltaja yöelämä, tapahtumat, turismi, kongressit ja kaikki energisen vilinän ympärillä liikkuvat toiminnot eivät kuitenkaan käynnisty nopeasti. On tietysti se riski olemassa, että menemme pakkaselle muun kuntakentän mukana. Alueen pitää vetää matkailijoita. Kestääkö tämä kuukauden, kaksi, kolme tai kuusi – sillä on dramaattinen ero. Esimerkiksi Slush perui marraskuun loppuun suunnitellun päätapahtumansa. Tämä taas johtaa siihen, onko ihmisillä ostovoimaa ja onko varaa käydä esimerkiksi ravintoloissa. Kyllä heidät hoidetaan kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Onhan se mahdollista, että joku uudistus kannattaa tehdä, mutta Nyt voi vain arvuutella, mitä vaikutuksia kriisillä on vajaan vuoden kuluttua käytäviin kuntavaaleihin
Koronakriisin yhteydessä kaikki rahoitukseen liittyvät palikat ovat valtavassa liikkeessä. Kunnille oleellisia ovat tietysti vaikutukset kuntien verotuloihin työllisyyden ja yritysmaailman kehittymisen kautta. Silloin rahahanat menivät kiinni, vaikka olisi ollut tekemistä. Se ei tule valmiiksi kertalaakista. Keskisuurtenkin kuntien sote-kustannukset vain kasvavat. Pitkäniemen mukaan on selvää, että koronakriisi tekee tänä vuonna julkisen talouden taseisiin ”ihan hirvittävän kuopan”. Sote-väelle hän antaisi nyt rauhan hoitaa ihmisiä ja sitten kun tämä on joskus ohi, palata rauhassa normaaliin arkeen. En usko välittömään kuntaliitosten vyöryyn, mutta kuntaliitosten pohdinta lisääntyy huomattavasti. Nyt huhtikuussa kriisistä tiedetään jotain, toukokuussa ehkä vähän enemmän, kesäkuussa taas hieman enemmän ja budjettiriihen aikana syksyllä toivottavasti selkeämmin. Mitä pitempään kriisi kestää ja mitä pitempään yhteiskunta on suljettu, sitä enemmän meille tulee lastensuojeluongelmia, päihdeongelmia sekä mielenterveysongelmissa kipuilevia ihmisiä kaikissa väestöryhmissä. Näkymä muuttuu väistämättä niin pessimistiseksi, että kunnat taatusti hakevat entistä enemmän yhteistyötä. Pitkäniemi huokaa, että hän ei pysty vielä kuvittelemaan, millainen on maan ja kuntien tilanne vuodenvaihteessa. Kuntien tilannekuva 2020. Kuntaraportti nosti esille hyvin erilaisten kuntien Suomen – eriytyvän Suomen. Jani Pitkäniemi: Kannattaa jättää pahin hätäily P arinkymmenen virkamiesvuotensa aikana ylijohtaja Jani Pitkäniemi on nyt ehkä kovimmassa paikassa koskaan. Järjestämisvastuun kokoaminen Kun sen kuopan täyttäminen lähtee käyntiin, on se ainakin parin vaalikauden juttu. Kymmenen vuoden takaisessa finanssikriisissä tilanne oli alussa toisin päin. Vaikka rahoitusmallilaskelmat tehtäisiin mihin tahansa tilinpäätöksiin perustuen, ne ovat auttamatta vanhentuneita. SOTE VÄLTTÄMÄTÖN Pitkäniemi näkee edelleen, että soteuudistuksen toteuttaminen on kuntakentälle välttämätöntä, koska ikääntymisen vaikutukset eivät häviä koronan myötä mihinkään. On ihan selvää, että tämä koronakuoppa ei siihen helpotusta tuo, vaan valtion vastaantulostakin huoEn usko välittömään kuntaliitosten vyöryyn, mutta kuntaliitosten pohdinta lisääntyy huomattavasti, sanoo Jani Pitkäniemi. Ongelmien kärjistymistä ei hänen mielestään voida täysin estää, mutta alusta asti on mietittävä, millä keinoilla ongelmia voidaan lieventää. Koska tässä tilanteessa ei ole sellaisia reunapultteja, joihin rahoitus voitaisiin kiinnittää, on selvää, että sote-uudistusta pitää vähintään lykätä eteenpäin. Niin on moni muukin ministeriössä ja toki muuallakin – kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja yrityksissä. Eihän tällaista ole ollut miesmuistiin. • limatta se kärjistää vaikeuksia, jotka eriytyviin kuntiin liittyvät, raportin valmistelua luotsannut Pitkäniemi sanoo. Soteuudistusta pitää vähintään lykätä eteenpäin. Kuntalehti 5 / 2020 19 . Hän muistuttaa, että ei-kiireellistä hoitoa tulee eteen entistä enemmän. Tilanne voi muuttua samankin päivän aikana. Pitkäniemi muistuttaa, että markkinoilla olisi vielä rahaa, mutta koronakriisi lamaannuttaa tekemisen. Tässä on pirullista se, että kriisin anatomia on ihan omanlaisensa. Kuva: Liisa Takala Kuva: Liisa Takala käytännössä se tarkoittaa vastineeksi sitä, että jostain olemassa olevasta pitää luopua. Voi tietysti ajatella, että se kurotaan joskus umpeen, mutta talous ei kuitenkaan jatka entisellä kasvu-uralla, koska taso putoaa. Meidän pitää ottaa oppia 90-luvun lamasta, että sosiaalisia ongelmia pitää yrittää taklata etukäteen. Jos työttömyys lisääntyy kovasti, aiheuttaa se pysyvän menetyksen. Valtiovarainministeriön (VM) kuntaja aluehallinto-osaston päällikkö on tehnyt viime ajat 15–18-tuntisia työpäiviä ja on tietysti väsynyt. KL5_16-31.indd 19 15.4.2020 13.36. Pitkäniemi luovutti helmikuussa Säätytalolla Helsingissä kuntaministeri Sirpa Paaterolle, sd., yli 300-sivuisen raportin Kunnat käännekohdassa. Megauudistus olisi poikkeuksellisen huonosti ajoitettu, hän viittaa sote-uudistukseen. Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen rahoitus on niin iso ja riidanalainen kysymys, että sen valmistelu tässä tilanteessa on hyvin kyseenalaista. Tällä hetkellä näkymät ovat aika sumuiset. Pitkäniemen mielestä nyt on syytä pohtia, mitkä ovat väliaikaisia vaikutuksia ja mikä on pysyvää tappiota. Vapaavuoren mielestä vielä ei ole huomioitu sitä, millaisia sosiaalisia ongelmia kriisistä aiheutuu. On iso kysymys, miten julkisen sektorin taakanjakoa aletaan jäsentää poliittisilla päätöksillä. Tämä osuu valtioon tietysti voimakkaimmin, mikä on hänen mielestään perusteltua, mutta yhtä lailla sosiaaliturvarahastot ja kunnat kärsivät
En tiedä, onko suomalainen kuntapäättäjä tai valtakunnanpäättäjä ollut näin kimurantissa tilanteessa koskaan. Tämä on poliittinen asia, mutta kokonaisharkinnan osapalanen myös. Kriisi nostaa sosiaaliset ongelmat esille monella tavalla. Se on poliittinen päätös, hän sanoo. Pitkäniemen mielestä tämä graafi pakottaa miettimään, miten Suomi pystyy muuntautumaan niin, että meillä on riittävästi henkilöstöä jatkossa hoitoja hoivapuolella sekä päteviä henkilöitä opetuspuolella. On hänellä kuitenkin joitakin ohjeita. Niiden kestolla on merkitystä kaikille kunnille. RAKAS GRAAFI Avataan vielä tuore kuntaraportti. Siitä Pitkäniemi poimii tähänkin tilanteeseen hyvin sopivan graafin, joka kuvaa henkilöstön saatavuuden vaikeutta sekä soteettä opetuspuolella seuraavalla vuosikymmenellä. Pitkäniemi muistuttaa, että koronakriisi ottaa koville kaikissa kunnissa, myös niissä, joissa on mennyt hyvin. Samalla opetuspuolella lasten ikäluokat pienenevät. OLISI HYVÄ MIETTIÄ TARKKAAN Pitkäniemi ei mielellään neuvoisi kuntia, koska tietää, että tilanne on kaikille päätöksentekijöille vaikea. Pitkäniemen mielestä olisi hyvä miettiä tarkkaan, mitä kannattaa tehdä lyhyellä aikavälillä ja mitä myöhemmin. Se pakottaa yhteiskunnan tavallaan poteroistaan ja siiloistaan miettimään, miten saadaan kokonaisuus toimimaan. On selvää, että jokainen kunta joutuu miettimään omaa sopeutumistaan. Monet isot kaupungit ovat vähän vaikeammassa tilanteessa kuin muut. Aikataulutus on sitten oma kysymyksensä. Graafissa on myös positiivista viestiä: Näillä aloilla on pätevästä työvoimasta kysyntää. Yhteiskunnan olisi siis uusiuduttava. Se on iso juttu.• Lähde: Valtiovarainministeriö Tämä johtaa valtavaan priorisointikeskusteluun. Varsinkin lapsiin kohdistuvat vaikutukset on syytä muistaa. Jos kriisi pitkittyy, moni asia menee uusiksi, Pitkäniemi kommentoi. Vaikeaa kuin mikä, mutta ei mahdoton tehtävä. Myöhemmin vaatijoita on tullut lisää. [ Työ ] 20 Kuntalehti 5 / 2020 iskunkestävämmille harteille on väistämätöntä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vaati ensimmäisten joukossa, että kaikki kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet olisi pantava heti jäihin. Tämä johtaa valtavaan priorisointikeskusteluun siitä, että jos aiot tänään tehdä jotain, onko se pois jostakin tulevaisuudessa. Ehkä kannattaa jättää pahin hätäily ja seurata, mitä tämä kriisi lopulta tarjoaa. Kyllä tämä määrä on iso isku mille tahansa isollekin kaupungille. Pitkäniemen mukaan se tarkoittaa sitä, että on mietittävä, miten teemme asioita tehokkaammin, paremmin ja ihmisystävällisemmin. Hän huomauttaa kuitenkin, että sekään ei ole hyvä, jos kaikki yhteiskunnan kehittäminen vihelletään poikki. Rajoitukset nakertavat taloudellista toimeliaisuutta. Kannattaa olla hereillä niiden asioiden resursoinnissa, näiden asioiden vaikutusajat ovat pitkiä. Graafi kertoo siitä, kuinka paljon peruspalveluhenkilöstöä eläköityy seuraavan 10–15 vuoden aikana ja kuinka paljon palvelutarvepaineet nykyrakenteilla edellyttäisivät lisähenkilöstöä etenkin sote-puolelle. Julkisen talouden kestävyys tiivistyy tavallaan siihen, miten käsiparit riittävät koko Suomessa, alueittain ja kunnittain. Miten kriisistä johtuvia hyviä asioita viedään eteenpäin. Se on rakas graafi minulle, koska olen itse ollut sitä virkaurani alussa kehittelemässä. Helsinki on tähän mennessä ottanut vastaan noin kolmasosan koronatapauksista, Uusimaa toisen kolmanneksen ja muu maa loput. KL5_16-31.indd 20 15.4.2020 13.36. Kriisi antaa jo meille digiloikan tahtomattaankin. Kun kunnissa on jo ollut valmiiksi vaikea tilanne ja nyt tulee entistä tiukempaa, kunnissa joudutaan priorisoimaan asioita. Verotulomenetysten lisäksi niihin tullee suurimmat osumat toimintaja maksutulojen pienenemisestä. Eniten rajoitukset vaikuttavat niihin, joissa on eniten sairaustapauksia ja jotka ovat taloudellisen aktiviteetin näkökulmasta tämän tyyliselle kriisille haavoittuvimpia. Ja vielä niin, että henkilökuntaa riittäisi yksityisellekin puolelle, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat nykyistä pienempiä
Kuntalehti 5 / 2020 21 Martta Nieminen Kuva: Kuntaliitto Kunnilla on selvästi huolta vaikeasti työllistettävistä eli heitä ei haluta jättää, sanoo Erja Lindberg. Poikkeusoloissa tietojärjestelmän avaaminen olisi perusteltua, Lindberg sanoo. Apua tarvitsevien ihmisten ongelmat saattavat kärjistyä, jos heitä ei auteta ajoissa. Kun päästään vähänkin normaalimpaan aikaan, Lindberg uskoo, että kuntien työllisyyskokeilujen arvo nousee. VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT Lindbergin omassa työssä painopiste on jo syksyn suunnittelussa. Työttömyydestä tulee niin suuria ongelmia, että aikaa kuluu hänen mielestään ”tosi paljon” ennen kuin päästään samalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Yhteydenpito kuntiin käytännön asioissa on silti tiivistä, koska monissa poikkeusolojen ohjeistuksista on ollut epäselvyyttä. Kunnilla on selvästi huolta vaikeasti työllistettävistä eli heitä ei haluta jättää. K ehittämispäällikkö Erja Lindberg pohtii työllistämisasioita Kuntaliitossa myös normaalina aikana, mutta nyt entistä tiiviimmin. Tämä on monelle ihmiselle tosi ahdistavaa ja pelottavaa, koska emmehän me ole koskaan aiemmin tällaista kokeneet. Kuntaliitto on jo organisoinut työryhmän miettimään, miten koulutuksen ja työllisyyden yhteistyö pitäisi järjestää. Resurssit eivät tahdo riittää niiden työttömien palveluihin, jotka tarvitsevat enemmän tukea työllistyäkseen. TÄYTEEN ISKUUN Lindberg ennakoi, että ensi syksynä ja talvena palvelutarve kasvaa varmasti ja voi tulla myös palveluvajetta. Kriisin jälkeen pitäisi olla täydessä iskussa ja saada hommat pelittämään.• KL5_16-31.indd 21 15.4.2020 13.36. Kaikkia kriisin seurauksia hän ei osaa edes kuvitella. Ei ole helppoa kenelläkään. Siinä mielessä kuntien työllisyyskokeilut tulevat hyvään saumaan. Esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ei nyt järjestetä normaaErja Lindberg: Kunnat jo nyt työllisyyden hoitoon liin tapaan, mutta sitä voi järjestää myös vaihtoehtoisella tavalla esimerkiksi etänä. Näin TE-toimistot voisi vapauttaa niin sanotusta TYP-toiminnasta, jossa räätälöidään yhden luukun periaatteella ratkaisuja pitkään työttömänä olleille, jotka tarvitsevat laajasti eri viranomaisten palveluita. Kunnat saisivat enemmän työkaluja vaikeasti työllistettävien asioiden hoitoon ja TE-toimistot voisivat paremmin keskittyä alkupään työttömiin. Toinen iso asia kunnille on velvoitetyöllistäminen, jonka piiriin kuuluu esimerkiksi ihmisiä, joiden työttömyyspäiväraha tai ansiosidonnainen päiväraha päättyy enimmäisajan johdosta hakijan täytettyä 60 vuotta. Se on ongelma. Siksi hän pitää tärkeänä sitä, ettei työja elinkeinoministeriö heittänyt romukoppaan kuntien työllisyyskokeilua, jonka pitäisi alkaa ensi vuoden alussa. Nyt heille on vaikeaa löytää sopivia paikkoja, koska esimerkiksi kirjastot ovat kiinni. Kuntien ottaminen tiiviisti mukaan työllisyyden hoitoon jo nyt keväällä olisi Lindbergin mukaan järkevää. Nyt kunnat eivät pääse kyseiseen järjestelmään. Kelan mukaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2018 lähes 43 000 henkilöä. On hyvä, että ministeriöstä tuli selkeä viesti, että kokeilun valmistelua jatketaan, vaikka alku siirtyykin ensi vuoden alkuun. Syksyllä pitää varmasti entistä enemmän haastatella ihmisiä ja miettiä myös osaamisen päivittämistä ja vahvistamista. Kuntien toiveena on päästä poikkeusaikana TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään, jossa on tiedot työttömistä. Tämä johtuu siitä, että TEtoimistot ja -hallinto joutuvat keskittämään voimiaan työttömyyden alkuun, lomautettuihin ja juuri työttömiksi jääneisiin. Vaikeasti työllistettävien asiakassuunnitelman teossa pitää olla mukana kunta, TE-toimisto ja asiakas, mutta nyt niitä ei pystytä tekemään, koska TE-toimisto ei ehdi
22 Kuntalehti 5 / 2020 NYT KUNTIA TARVITAAN [ Työ ] KL5_16-31.indd 22 15.4.2020 13.36
Lykkäys tehtiin siis jo toistamiseen. Täydentävä hakukierros pyritään avaamaan ennen kesäkuuta. T yöllisyyden kuntakokeilujen on määrä käynnistyä vuoden 2021 alussa ja päättyä 30. Myös asiakasmäärissä tapahtuvat muutokset selvitetään syksyn kuluessa. Neuvottelut TE-toimistolaisten siirtymisestä kuntiin toteutetaan syksyllä. Työllisyyskokeilujen valmistelua jatketaan ja palvelut pidetään yllä etänä. Useat kokeiluun halunneet kunnat pettyivät, kun niitä ei valittu mukaan. Työministeri Tuula Haataisen, sd., mukaan TE-toimistojen toimintakyvyn säilyttäminen ja ylläpitäminen ovat nyt priorisoitavia asioita. Nyt niillä on uusi mahdollisuus tulla valituiksi täydentävässä haussa. KL5_16-31.indd 23 15.4.2020 13.36. Etenkin nopeasti pahentuneessa työttömyystilanteessa Työllisyyden kuntakokeilujen lykkäämistä eteenpäin osattiin kunnissa odottaa, sillä koronapandemian vuoksi kokeilulaki ei ehtinyt eduskuntaan suunnitellussa aikataulussa. Turun kaupungin työllisyysjohtaja Riitta Uitto toivoo, että katse pysyy tulevaisuudessa myös koronapandemian mullistettua työmarkkinat. Alun perin kuntakokeilujen oli määrä alkaa tänä keväänä, mutta alkamista siirrettiin tulevan syyskuun alkuun. Kunnissa ollaan valmiita astumaan TEtoimistojen rinnalle hoitamaan nopeasti heikentynyttä työllisyyttä. TYÖTTÖMYYSLUVUT UUSIKSI Turun, Tampereen ja Vantaan työllisyysjohtajat ovat yhtä mieltä kokeilun tärkeydestä. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi maaliskuun lopulla, että hallituksen esitys kokeilulaista annetaan eduskunnalle huhtikuussa. Talouden ja työmarkkinoiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että pystymme kriisitilanteen niin salliessa myös nostamaan katsetta pidemmälle tulevaisuuteen. kesäkuuta 2023. Tämän vuoksi on tärkeä jatkaa työllisyyden kuntakokeilujen valmisteluita, kuitenkin niin, että koronavirustilanteen vaikutukset huomioidaan, Haatainen totesi. Kokeiluun on ensimmäisessä hakuvaiheessa valittu kaksikymmentä kuntaa ja kuntaryhmää, joissa on yhteensä 90 kuntaa. Kuntalehti 5 / 2020 23
Valmistautumiseen jää nyt enemmän aikaa. Vastaavaa tapahtuu väistämättä ympäri maata, niin isoissa kuin pienemmissäkin kunnissa. Työllisyyspalvelukeskus eli Työpiste ohjaa ja valmentaa vailla työtä olevia kuntalaisia ja tarjoaa työvoimaa työnantajien tarpeeseen. Uiton mielestä tässä tilanteessa työja elinkeinoministeriön priorisointi on ymmärrettävä. On erinomaisen tärkeää rakentaa yhteistyötä kuntien ja valtion välillä ja rakentaa palvelumalleja, jotka auttavat henkilökohtaisesti niitä, jotka kaipaavat monialaista ja henkilökohtaista palvelua. Suurimmat odotukset Turussa liittyvät TE-toimistojen URA-ohjelmaan, jonka kaupunki saa kokeilussa käyttöönsä. Turku työllistää aputyövoimaa myös omille toimialoilleen. Hän uskoo, että vaikeasti työllistyvien määrä kasvaa, kun maa aikanaan palaa normaaliin tilanteeseen. Kokeilun tarkoituksena on antaa kunnille toimivalta tarjota räätälöityjä palveluita pitkäaikaistyöttömille, alle 30-vuotiaille ja maahanmuuttajille. Nyt jos koskaan valtion pitää ottaa kunnat avuksi työllisyyden hoitoon. Vantaan työllisyyspalveluiden johtajan Susanna Taipale-Vuorisen mukaan on erittäin hyvä, että ministerityöryhmä vahvisti valmistelujen jatkumisen. Ohjelmassa on turkulaisten työttömien asiakastiedot. Työllisyyden hyvään kehitykseen on tulossa ainakin joksikin aikaa syvä notkahdus. Samalla on otettu kantaa siihen, Heidi Laaksonen ja Nguyen Phuong Nam työskentelivät Turun Työpisteen ruokalassa maaliskuun lopulla. Summa on viime vuosina pienentynyt. Kokeilussa kuntiin ohjataan lisätyövoimaa TE-toimistoista. Lomautettujen asioita on pyrittävä nyt hoitamaan nopeasti. Valmiuslain perusteella työkeskukset ja kuntouttava työtoiminta ovat kunnissa tauolla. [ Työ ] 24 Kuntalehti 5 / 2020 kunnat haluavat TE-toimistojen rinnalle auttamaan maata selviämään työttömyyskriisistä. VALMISTELUT JO PITKÄLLÄ Vantaan työllisyysaste ylitti valtakunnallisen tavoitteen viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta koronaepidemian vaikutukset muuttavat tilannetta ainakin lyhytaikaisesti. Teemme asiakastyötä ja uusien asiakkaiden hankintaa eli otamme yhteyttä pitkään työttömänä olleisiin asiakkaisiin sekä nuoriin. KL5_16-31.indd 24 15.4.2020 13.36. Vuonna 2019 Turku maksoi työmarkkinatuen kuntaosuusmaksua 19 miljoonaa euroa. Koronakriisi ja sen välittömät seuraukset näkyvät TE-toimistoissa. Heistä yli puolet on ollut työmarkkinatuella yli tuhat päivää ja nuoria (alle 30-vuotiaita) työttömiä on yli tuhat. Muiden isojen kaupunkien tavoin myös Turku kärsii rakenteellisesta työttömyydestä. Valmiuslain perusteella työkeskukset ja kuntouttava työtoiminta ovat tauolla. Turun kaupungin työllisyysjohtaja Riitta Uitto toteaa, että koronaepidemia panee kaupungin työttömyystilastot uusiksi. Yritämme huolehtia näistä ihmisistä, etteivät he syrjäydy, Uitto sanoo. Tarkoitus on tarjota kohderyhmälle aktivointitoimia, koulutusta sekä sosiaalija terveydenhuollon palveluita, joilla parannetaan ihmisten mahdollisuuksia päästä kiinni työn syrjään. Työllisyyspalveluissa on siirrytty etäpalveluihin ja asiakkaisiin ollaan yhteydessä puhelimitse ja Skypen välityksellä. Uiton mukaan Turussa on erittäin laajat työllisyyspalvelut osana konsernihallintoa. Pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet yli 300 päivää työmarkkinatuella, on noin 3 000. Uiton mukaan on tärkeää, että tietojärjestelmät sekä perehdytysja koulutusmateriaali saadaan käyttövalmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä, kun kokeilun pitäisi alkaa. Hyvä että ministeri on ottanut asiaan selkeän kannan, että katsotaan tulevaisuuteen ja jatketaan valmisteluja uudella aikataululla
TE-toimistojen henkilöstö on nyt massalomautusten tilanteessa erittäin tiukilla. Perustehtävätkin eli asiakkaiden palveleminen on hoidettava uusilla tavoilla eli etänä. Kuntia pääsee mukaan enemmänkin. Lisäaika kuntakokeilun valmistelulle on Saaren mielestä myös muuttuneessa tilanteessa tarpeen, sillä poikkeusolojen tehtävät vievät nyt kunnissa ja valtiolla paljon aikaa. Valmiuslain tultua voimaan fyysiset matalan kynnyksen palvelut ja kuntouttava työtoiminta suljettiin. Pyrimme nyt noudattamaan matalan kynnyksen byrokratiaa, Pihlman lupaa. Asiakkaisiin ollaan yhteydessä puhelimitse tai Skypen välityksellä. Kuntalehti 5 / 2020 25 [ Info ] Uusi kuntakokeilu • Työllisyyden kuntakokeilu liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Hallituksen on määrä tehdä linjaus työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana. Silloin valittavat aloittavat kokeilun vähän myöhemmin kuin aiemmin valitut. Toivon myös, että tällä aikataululla meillä on mahdollista perehtyä paremmin esimerkiksi URA-järjestelmän käyttöön ja osallistua tulevien palveluiden kilpailuttamiseen. Työttömyysturvan aika on tarkoitus käyttää työnhakuun ja siinä tukemiseen. • Tarkoituksena on parantaa etenkin pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille. Kovin pitkään sellainen tilanne ei voi jatkua, ettei ihminen voi tulla nopealla aikataululla pyytämään neuvoja. Lisäksi kokeilun piiriin tulevat alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat. Kokemukset ovat hyviä. Asiakkaat siirtyvät kuntiin kerralla ja uusien tehtävien osalta osaamisen on oltava kunnossa sekä lakisääteiset uudet tehtävät ja palvelut hallussa. Käytännössä kyseessä ovat pitkäaikaistyöttömät. • Kokeilukunnissa ja alueilla työvoimaja yrityspalveluiden järjestämisvastuuta sekä henkilöstöä siirtyy määräajaksi TE-toimistoilta kunnille. Kokeilussa tarjotaan aikaisemmissa kokeiluissa hyviksi havaittuja yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluita. Vantaalla kokeilun valmistelut olivat jo pitkällä. Myös nokikkain tapaamisia voidaan järjestää, jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta sähköisiin palveluihin. Tampereella pitkäaikaistyöttömyys on vaikeaa ja kaupunki maksoi viime vuonna 25 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Merja Ojansivu Kuvat: Jussi Vierimaa että kokeiluista tulee riittävän pitkiä, jolloin voidaan paremmin varmistaa niiden kautta saatavat tulokset. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin kunnissa toteutettava työllisyyskokeilu. TE-TOIMISTOT RUUHKAUTUIVAT Työja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman osasi odottaa kokeilujen lykkäystä, kun koronavirustoimien vaatimat lakiuudistukset menivät kokeilua koskevan hallituksen esityksen edelle. SIIRTO ON JÄRKEVÄ PÄÄTÖS Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari pitää kuntakokeilun aloituksen lykkäystä muutamalla kuukaudella järkevänä päätöksenä. • Kuntakokeiluun on ensimmäisessä haussa valittu 20 aluetta, joissa on yhteensä 90 kuntaa. Lakiluonnos sinänsä on valmiina. • Kokeilukunta vastaa näiden asiakkaiden julkisten työvoimaja yrityspalveluiden tarjoamisesta. TEtoimistot ohjaavat asiakkaat kotikuntien asiakkaiksi. Onneksi saimme jaettua TE-toimistoille 7,5 miljoonaa euroa lisärahaa 120–130 lisähenkilön rekrytoimiseen. Lykkääntymisen tuoma lisäaika käytetään oman henkilöstön kouluttamiseen ja uusien toimintamallien luomiseen. Vantaan ja Keravan yhteiseen työllisyyskokeiluun on tätä tietoa tulossa mukaan lähes 15 000 työtöntä. Vantaa maksoi viime vuonna 17 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Myös TE-toimistojen henkilöstösiirrot kuntiin pitää toteuttaa ennen aloitusta. Vantaalla on kokemusta yhteisistä palveluista TE-toimistojen kanssa Ohjaamossa ja Oske-ohjaamiskeskuksessa. • Kokeilut käynnistyvät vuoden 2021 alussa ja päättyvät kesäkuun lopussa vuonna 2023. Täydentävä haku avautuu ehkä ennen kesäkuuta, mutta valinnat voivat mennä syksyyn. Työskentelyä on myös jouduttu muuttamaan hetkessä tapahtumaan sähköisesti, puhelimitse ja Skypen välityksellä. • Lainsäädännön arviointineuvosto on arvostellut kokeilulakiluonnosta luotettavan arvioinnin puuttumisesta, koska kokeiluihin ei liity kunnollista koeasetelmaa. TE-toimistot ovat priorisoineet työttömyysetuuksiin liittyvien tehtävien hoitamisen. • KL5_16-31.indd 25 15.4.2020 13.37. • Kokeilun kohderyhmänä ovat ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. • Kokeilun tavoitteena on, että asiakas työllistyy tai sijoittuu koulutukseen tai palveluihin mahdollisimman nopeasti. • Kokeilun tavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. • Työja elinkeinoministeriö seuraa kokeiluja, ja niistä laaditaan yhteinen arviointisuunnitelma. Koronatilanteesta johtuen Vantaan työllisyyspalvelut ovat siirtyneet pääsääntöisesti sähköisiin palveluihin. Pihlmanin mukaan asiakasvirta ja kyselyvirta aiheuttavat hetkellisesti valtavan kuormituksen, kun ensimmäiseksi pyritään turvaamaan ihmisten toimeentulo ja antamaan neuvontaa kriisitilanteessa toimimiseksi. • Kuntakokeilu käytännössä jatkaa ja laajentaa vuoden 2018 lopussa päättyneitä alueellisia työllisyyskokeiluja. Näin isot kuntakokeilut on valmisteltava hyvin
Osa Kolarin kuntapoliitikoista haluaisi eroon runsaan vuoden kunnanjohtajana toimineesta Tikkalasta. Toinen vaihtoehto on, että hän ei eroa, mutta asia voidaan viedä uuteen käsittelyyn valtuustossa. Mietin rauhassa, miten tässä etenen. Teen ihan normaalisti töitä. Tapahtui mitä vain, koronakriisi jatkuu. huhtikuuta Kolarin kunnanvaltuusto totesi, ettei Tikkala nauti valtuuston enemmistön luottamusta. Kunnan ylpeys, Ylläksen tunturikeskus, hiljeni, Helsingin ja Kolarin väliä kulkevan yöjunan kulku lopetettiin, rajaliikenne vähentyi ja koko ajan pelättiin tautitapauksia. Sitä ei ole pakko viedä valtuustoon, mutta jos niin halutaan, valtuusto äänestää sitten irtisanomisesta. Valtapuolueiden keskustan ja vasemmistoliiton rivit hajosivat. Valtuusto äänesti asiasta lukemin 13–8. Samaan aikaan kunnassa puuhattiin hänen erottamistaan. Maanantaina 6. Kemiläissyntyinen Tikkala, 59, on julkishallinnon konkari. K olarin kunnanjohtaja Kristiina Tikkala on elänyt todellisia piinaviikkoja. Ennen Kolariin muuttoa hän työskenteli Liikenneviraston kansainvälisen toiminnan johtajana ja talousjohtajana. Erottaminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön äänet. • Martta Nieminen Kuvat: Petra Kannisto Kristiina Tikkalakin huolestui ”koronamatkailusta”. Ylläksen latujen huolto lopetettiin. Hänellä on nyt mahdollisuus irtisanoutua oma-aloitteisesti, jolloin hän olisi oikeutettu erorahaan. [ Työ ] 26 Kuntalehti 5 / 2020 Kunnanjohtajan piinaviikot Kolarin kunnanjohtajan Kristiina Tikkalan allakka kertoo koronakriisin ensimmäisistä viikoista turismista elävässä lappilaiskunnassa. Koronaviruskriisin vuoksi kunnanjohtaja on organisoinut toimintaa kunnan muun väen kanssa. KL5_16-31.indd 26 15.4.2020 13.37. Eikä siinä kaikki. Pohjoisen luonnolla ja ihmisillä sekä Kolarin Äkäslompoloon muuttaneella tyttären perheellä oli vaikutusta siihen, että Tikkala haki kuntaan. Tikkala kuulosti ennen pääsiäistä puhelimessa rauhalliselta ja tarmokkaalta. Espoolaisen aktiivikokoomuslaisen muutto Kolariin kunnanjohtajaksi herätti huomiota
Sovittiin, että suljetaan kehitysvammaisten työja päivätoiminta ja ikäihmisten päivätoiminta. La 21.3. Hoidetaan it-tuen kanssa, että palkanlaskijat saavat läppärit käyttöönsä. Ohje, ettei soiteta pikkuasioissa terveyskeskukseen. Talousvaikutusten arvioinnin osalta olen pyytänyt hallintojohtajaa ryhtymään toimiin. Sen kautta on nopeampaa saada porukka kiinni kuin sähköpostin kautta. Siivous ja ruokahuolto toimivat vajaalla miehityksellä, priorisointia joudutaan tekemään. Saatiin yhdessä viilattua tiedote, jonka rehtori lähettää Wilman kautta perheille. To 19.3. WhatsAppin Lapin kuntajohtajat -ryhmä suoltaa viestejä, pohdintaa yhä vaan jatkuvan matkailijavirran osalta. Kunnan hoidossa olevat ladut pidetään kunnossa Kolarissa. KL5_16-31.indd 27 15.4.2020 13.37. Hyvä, jos ihmiset pitävät nyt lomia ennen kuin tilanne muuttuu kiivaammaksi. Joryssä (johtoryhmä) ensimmäisen kerran esillä korona ja sen mukanaan tuomat muutokset kuntaorganisaation normaalielämään. Pe 20.3. Eeva-Liisa huolehtii, että Sanna Palovaara alkaa tehdä listausta henkilöistä, jotka siirtyvät sos/ terveyspalveluihin. Ti 24.3. Ulla Ylläsjärven (johtava lääkäri) mukaan koulujen terveystarkastuksia voidaan jatkaa oppilas kerrallaan, vanhemmat etänä. Otetaan meillä käyttöön. Todettiin, että lisätään etätöitä esimiehen kanssa sopien, vältetään matkustamista koulutuksiin ja kokouksiin, hoidetaan ne etänä. Su 22.3. Hän antoi pyynnöstä Kuntalehden käyttöön koronaan liittyvät merkintänsä Kolarin kunnan kolmelta ensimmäiseltä koronaviikolta. Näytteet ovat olleet negatiivisia, väki on terveenä, toimitaan normaalisti, mahdollisuuksien mukaan etänä, myös kiireettömät terveydenhuollon asiat hoidetaan etänä aina, kun mahdollista. Lounasjakelu lapsiperheille mietitään to mennessä, viesti Wilman kautta. Ma 23.3. Koronamatkailua havaittavissa Lapissa. Kuntalehti 5 / 2020 27 . Päivähoitomaksua ei peritä, jos ei hoidossa. Ti 17.3. Sovittiin, että perustetaan oma WhatsApp-ryhmä koronajorylle. Otin puheeksi viikonloppuna esille tulleen seikan, että virkavapaalla oleva johtava viranhaltija ei voi ohjeistaa alaisiaan ohi sijaisen, erityisesti kriisitilanteessa on tärkeä muistaa kuka vastaa ja kuka viettää lomaa. Pohdittiin, että kylätoimikunnat saataisiin ehkä aktivoitua mukaan jakamaan tiedotteita, jos tarve. Latujen ylläpito on nyt lopetettu. Ke 18.3. Ma 16.3. SPEKiltä (Suomen pelastusalan keskusjärjestö) tuli ohjeistusta kriisiajan toiminnasta ja malli tilannepäiväkirjasta. Hallitus muutti linjausta 1.–3.-luokkalaisten osalta niin, että lapset voivat mennä lähiopetukseen. Pelastuslaitoksen Riikka Miettinen oli mukana kokouksessa ja sovittiin, että perustetaan yhteinen WhatsApp-ryhmä, jonka kautta saadaan nopeasti tietoa myös pelastuslaitokselta, jos tarve vaatii. Pohdittiin, että miten hoidetaan kriittiset työtehtävät joka tilanteessa; palkanlaskenta (peruspalkka lasketaan etukäteen ja voidaan taata, että kaikki saavat Kristiina Tikkalan koronamerkintöjä Kolarista palkkaa palkkapäivänä, korjataan sitten myöhemmin oikeaksi), laskut maksuun (pienille yrityksille on tosi tärkeää saada kunnalta suoritukset). Johtava lääkäri kertoi, että päivähoidossa karanteeni on myös 14 vrk, lapsi saa mennä hoitoon, jos on terve. Drivessa henkilölista sos/terveyKristiina Tikkalalla on tapana kirjoittaa allakkaansa tarkkaan päivän tapahtumista. To 12.3. Vuosilomia voi myöntää, tilanne on rauhallinen. Illalla oli kasassa vetoomus/ vaatimus maan hallitukselle ravintoloiden ja baarien sulkemisesta ja matkailijoiden vakavasta kehottamisesta siirtämään matkansa myöhempään ajankohtaan. Tämän hetken ennusteen mukaan taudin huippu Lapissa tulee olemaan toukokuun puolessa välissä. Visit Ylläs ja Ylläksen matkailuyhdistys päättivät latujen sulkemisesta
Rajan tilannetta seurataan edelleen, rajatyöntekijät ovat karanteeninomaisissa oloissa, Lapissa ei ole epidemiaa. To 2.4. Ulla Y. Ohjeistusta odotellaan. Ke 1.4. [ Työ ] 28 Kuntalehti 5 / 2020 denhuollon pätevyyden omaavista muualla töissä olevista/eläkeläisistä. toteaa, että tilanne alkaa pikkuhiljaa aktivoitua. Kaksi eri yhteydenottoa mökkiläisiltä liittyen latujen kuntoon, Nina-Maria vastasi heille. Ruokahuollon resurssit alkavat tulla vastaan, termoastiat loppuvat. Yrittäjille infotilaisuus 26.3. Joryssä Ulla Y. Tuomakselta oli tullut viesti, että ikäihmiset toivovat ruokajakeluun mukaan piimää ja maitoa. Karanteeniasuntoa kalustetaan. Pajalassa on todettuja tapauksia, työssäkäyntiä on rajan yli aika paljon, rajatyöntekijöiden voinnin kartoitus on aloitettu, testattavien määrä on alkanut nousta, karanteenipäätöksiä on tehty, nyt odotellaan päätöstä Ruotsin rajan sulkemisesta. La 28.3. Etäopetus jatkuu 13.5. Sinä aikana Lapin kuntajohtajien WhatsAppiin tullut 21 viestiä eli askarruttavia asioita on jonkin verran ja vertaistukea kaivataan. Suojavarusteet riittävät. Henkilöstösiirtojen osalta Kuntaliiton webinaari käytössä, siirto on voimassa 8 viikkoa kerrallaan. Suojamateriaali tarkkailussa. Koonnut: Martta Nieminen Kristiina Tikkalan merkinnöistä KL5_16-31.indd 28 15.4.2020 13.37. Lomautusten tilanne on vielä auki. Koulunkäynninohjaajat otetaan perehdytykseen kotihoitoon. asti. Lapin kunnanjohtajien palaverissa sovittiin, että jätetään vetoomus länsirajan tiukemmasta sulkemisesta. Ohjeistukset vuosilomista, siirroista, vakuutuksista esimiehille. Sähköinen kokousalusta tilattu. Työttömyys on noussut 7 prosentista 20 prosenttiin, aika hurjaa. Nina-Maria kertoo, että yrittäjien hätä alkaa realisoitua, tukea kysytään paljon, neuvontaa annetaan. Sähköisten kokousten toteuttaminen pannaan työn alle. Kouluruokakeskustelu näyttää vaikealta. Vanhemmilla huoli oman etätyön ja kotona olevien koululaisten ohjaamisen yhteensovittamisesta. Sain yhteydenoton perheeltä, joka on muuttamassa Kolariin. Kolarin tk:ssa ei ryntäystä, silti eri ovi käytössä infektioisille. Näytteiden ottomäärä lisääntynyt. ELY-keskuksen haku on avautunut tänään, yksinyrittäjien ei vielä. Rajan kanssa neuvotellaan. Kullervo on toimittanut lauantaina liikenteenohjausmateriaalia tullille. Mari sai eilen kuulla AVIn palaverissa, että työja päivätoimintaa ei olisi saanut sulkea. Otin esille sähköisten kokousten lisäämisen. Viedään kunnanhallitukseen toimivallan siirtäminen kh:lta toimialajohtajille. Uusimman skenaarion mukaan huippu on Lapissa 2,5 kuukauden kuluttua, noin 2 kuukautta huipun jälkeen ollaan normaalitilassa. Jatkossa näytteiden tulokset saadaan 1-2 päivässä. To 26.3. kertoi sairaanhoitopiirin kokouksesta, että Lapin alueella ei epidemiaa, myös pohjoinen Ruotsi on rauhallinen, yksittäisiä tapauksia tiedossa. STM:n, THL:n ja sairaanhoitopiirin ohjeet ovat vähän ristiriitaisia. Sanna tekee tunnisteen korona-asioita varten, jotta ne saadaan irti kirjanpidosta ja laskettua, odotellaan Kuntaliiton kuntakohtaisia laskelmia talousluvuista. Suojia tulee lisää, uusia ohjeita niiden käytöstä odotellaan. Levin ja Ylläksen alueella tautitapauksia. Siivous ja ruokahuolto toimivat ongelmitta, suursiivouksia tehdään. Lapin kuntajohtajien tilannekuvapalaveri, jatkossa palaveri kerran viikossa. Pumppupullot kannattaa säilyttää, jatkossa käsidesit tulevat 5 litran pulloissa. Nina-Maria kertoo, että yrittäjät ovat nyt todella aktiivisia, erityisesti sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto, että yksinyrittäjille tukea haetaan kuntien kautta. Su 29.3. Kunnista nousevat aiheet kuitenkin ad hoc. Pe 3.4. Opetuspuolella nyt rauhallista, etäopetus pyörii tämänhetkisen tiedon mukaan huhtikuun loppuun asti. Tiina kertoi, että tarjouspyynnöt ovat lähteneet liikkeelle. Ti 31.3. Kävimme läpi mistä löytyy tietoa, toivotin tilanteesta huolimatta heidät lämpimästi tervetulleiksi. Ma 30.3. ohjeistavat. Kuntaliiton kriisiviestintäohjeistuksen mukaan on syytä kiinnittää huomiota viestien selkeyteen. Syrjässä asuville kotihoidon asiakkaille etsittävä sijoituspaikkoja lähempää. Ke 25.3. Klo 6.44 Marilta tuli viesti, että Tannaan (palvelukoti) on tullut aamuvuoroon henkilö, joka asuu Ruotsissa ja tuntee nyt oireita, sovimme, että Mari ja Ulla Y. ESR:n ylimääräinen tuki auki, mietitään. Lapissa suojaimet eivät ole ongelma, testaukset ovat. Pe 27.3. Mari työstää koululaisten ruoka-asiaa. on käynyt läpi seurakunnan kanssa vainajien säilytystä. STM:n ohjeita on jaettu esimiehille, erityinen huoli kohdistuu kotihoitoon ja Tannaan, muualta siirrettäviä lähihoitajia aletaan perehdyttää, suojien käytöstä uusia ohjeita. Kelan ohjeistus kotikunnattomille potilaille suomeksi ja ruotsiksi, meillä on tarvetta englanniksi, Petra selvittää. Koulut ovat pääosin kiinni. Kokonaisvastuu tiedottamisesta on sairaanhoitopiirillä. Tänään noin tunnin koronakokous. Tehkää etätöitä ja pysykää kotona, Mari toivoi. Kotihoidon työntekijöillä on jonkin verran oireilua. Ulla Y. Yritykset sulkevat nopealla aikataululla, yrittäjät kaipaavat apua, webinaari tulossa yhdessä Kittilän kanssa
Etätyöhön ja digitaalisuuteen sopeutuminen on nyt saanut itse kunkin pohtimaan, mitä minä oikeastaan teen. Näen itse omassa työssäni monenlaisia organisaatioita erilaisten muutosten kourissa. Se miten säätelemme omaa tunne-elämäämme ja siitä aiheutuvia reaktioita, kuuluu meidän jokaisen työnkuvaan. Osa pelkää tulevaa, osa odottaa sitä malttamattomana. Oliko Leonardon kuvaus sittenkin kaiken kattava: vetämistä, työntämistä, kantamista, pysäyttämistä ja kannattelemista. Kuntalehti 5 / 2020 29 [ Kolumni ] W alter Isaacson kertoo kirjoittamassaan Leonardo da Vincin (1452–1519) elämäkerrassa, että nero suunnitteli kirjaa, jossa hän kuvaisi kaikki mahdolliset tärkeät asiat ihmisen anatomiasta ja tunteista sekä muusta maailmanjärjestyksestä. OMASSA työssäni näen liian paljon sitä, että osa ihmisistä istuu pulkassa ja odottaa, että joku sitä työntää, vetää tai kantaa. Osa kokee oman työnsä liiankin merkitykselliseksi, ja sen kiistaton välttämättömyys saattaa tuntua ahdistavalta, jopa painostavalta. On vaikea pärjätä missään ammatillisessa roolissa, jos ei omaa vahvaa otetta oman osaamisensa kehittämiseen. Milloin ihmisiä pitää saada oppimaan uusia asioita, milloin selvitellään kriisejä ja milloin ideoidaan tulevaisuutta. Hyvään keskusteluun kuuluu seuraavat vaiheet: virittäytyminen, kuunteleminen, teeman tutkiminen ja jäsentäminen, lopuksi sen sulkeminen. MILLAISTA meidän työmme nykyään oikeastaan on. ”Sitten kuvataan Työ, johon liittyvät vetäminen, työntäminen, kantaminen, pysäyttäminen, kannatteleminen ja sen sellainen”, Leonardo kirjasi suunnitelmaansa. Millainen tulevaisuus meillä on edessämme. Työelämä melkein yhtä pitkä. Suurin osa asioista etenee ja ratkeaa erilaisten ja eritasoisten keskustelujen varassa. Elämä on matka. Tänäkään keväänä ei kannata jäädä passiivisena odottamaan oman elämän tai työelämän kohtaloa, vaan pyrkiä aktiivisesti luomaan mahdollisuuksia sille, että hyvä elämä voi jatkua kriiseistä, epävarmuuksista ja pettymyksistä huolimatta. 2 Oman oppimisen johtaminen. Kuva: Lari Järnefelt Hyvä työelämä voi jatkua Tänäkään keväänä ei kannata jäädä passiivisena odottamaan oman elämän tai työelämän kohtaloa. Mitä sinä vedät, mitä Ilona Rauhala Kirjoittaja on psykologi ja työelämän valmentaja sekä tietokirjailija. Tehdään tästä matkasta iloinen osallistumalla sen suunnitteluun ja toteutumiseen aktiivisesti. Mitä järkeä tässä kaikessa on. • KL5_16-31.indd 29 15.4.2020 13.37. Muutokset, epävarmuus, tulevaisuuden epämääräisyys, omassa elämässä tapahtuvat erilaiset muutokset onnistumisineen ja epäonnistumisineen herättävät meissä tunteita. Se miten laadukkaasti ja taitavasti osaamme kuljettaa keskusteluja, määrittää kokemustemme laatua päivittäisessä elämässämme. Riippumatta siitä, mitä pelipaikkaa työssämme pelaamme tai mikä ammatillisessa roolissamme on keskeistä, meidän kaikkien työhön kuuluu sisäänrakennettuna kolme asiaa: 1 Itsesäätely. Mihin tämä johtaa. Mitähän Leonardo kirjoittaisi työstä tänä päivänä. Mieti hetki. Ilahduttavaa on nähdä samalla suuri määrä ihmisiä, jotka päivittäin tarttuvat oman pulkkansa naruun ja iloisena kysyvät, minne lähdetään tänään. Tätäkö minä haluan. työnnät, mitä kannat, kannattelet tai pysäyttelet. Pitkä matka. 3 Keskusteleminen. Oppiminen on jokapäiväinen osa arkeamme. Jos jo ennen koronavirusta moni kunta-alalla pohti työn merkitystä, viimeistään koronavirus on saanut monet kyselemään ja pohtimaan oman työn merkitystä. Osa kokee paikkansa uhattuna, osa tietää, että oma paikka on liiankin turvattu, joskin työnkuvaan ja työn tekemisen tapaan liittyvät odotukset ja ennustukset saattavat herättää epävarmuutta
Hänen mielestään vaihto kannattaa, ja hän suosittelee kollegojaan kokeilemaan samaa. Monessa kirjastossa on tehty e-aineistojen opetusvideoita ja vaikkapa pussitettu poistokirjoja näppärään paikkaan halukkaiden napattavaksi. KL5_16-31.indd 30 15.4.2020 13.37. Uimahallin henkilöstöä on siirretty ulkoliikuntapaikoille ja nuoVarhaiskasvatuksen opettaja Noora Mattila on huomannut nuorisotyössä, kuinka tärkeää lasten tukeminen varhaisessa vaiheessa on. Alamattila on ainakin alussa pelkästään päivävuoroissa, ja hänellä on tukenaan nuorisotyön kokeneita ammattilaisia. Alamattila on kuitenkin kuulolla ja valmis juttelemaan tai auttamaan esimerkiksi läksyjen tekemisessä. Normaalisti hän suuntaisi aamuisin tuttuun päiväkotiin, mutta poikkeustilanteessa hän on lainassa nuorten vastaanottoyksikössä. [ Työ ] 30 Kuntalehti 5 / 2020 Poikkeusajan moniosaajat Voiko lomautukset välttää siirtämällä poikkeusaikana henkilöstöä sinne, missä apua tarvitaan. Arkirealismia on, että sosiaalija terveydenhuollossa tehtävät kasaantuvat edelleen, kun taas päiväkodeissa, kirjastoissa ja museoissa tilanne on päinvastainen. V antaalaisen varhaiskasvatuksen opettajan Laura Alamattilan työkuviot menivät keväällä uusiksi. Kasvatuksesta saa nuorisotyössä monipuolisemman käsityksen. Monella oli pitämättömiä vuosilomia, kun palveluja on tiukan talouden aikaan pyöritetty vajaalla henkilöstöllä. Kirjastojen henkilöstö on järjestänyt myös yli 70-vuotiaiden kauppakassipalveluja. Myös rästitöitä on saatu hoidettua: suunnitelmia ja turvallisuusohjeita on päivitetty. Muutaman työpäivän kokemus on osoittanut hyvin konkreettisesti, että päiväkoti-ikäisten ja nuorten tarpeet poikkeavat melkoisesti. Kun päiväkodissa lapset mielellään tulevat lähelle, syliin saakka, nuorilla on vahva tarve omaan yksityisyyteen ja etäisyyteen. Hän on koulutukseltaan sosionomi, ja koulutus antoi valmiuksia myös nuorisotyöhön. Vantaalainen Laura Alamattila vaihtoi lennossa pienet lapset vastaanottoyksikön nuoriin. Koronakriisin alussa töiden uudelleen järjestely oli vielä suhteellisen helppoa. LOMARÄSTIT POIS Työtehtävät menivät väliaikaisesti uusiksi monella muullakin. Vastaanottoyksikössä töitä tehdään kolmessa vuorossa. Töitä nuorten kanssa hän ei kuitenkaan ole tätä ennen tehnyt. Monissa kunnissa on pyritty välttämään lomautuksia, mutta hyvistä tavoitteista huolimatta sekä pienissä että suurissa kunnissa niihin on jouduttu turvautumaan. Minulle tämä on opettanut, miten tärkeää on tukea lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Aloite töiden vaihtamiseen tuli hänen esimieheltään, mutta Alamattilalla ei ollut mitään väliaikaista vaihdosta vastaan – vaikka hän tiesi töiden olevan hyvin erilaista
Käymme yt-neuvotteluja, jos joku ei halua vaihtaa tehtäväänsä tai jos sopivaa tehtävää ei löydy. KAHDEKSAN VIIKKOA KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo, että työnantaja voi osoittaa työntekijöille väliaikaisesti muita tehtäviä, kunhan kelpoisuus on kunnossa. Kiertävä varhaistyön erityisopettaja muuttikin tehtävänsä lennossa vapaaehtoistyön koordinaattoriksi. Jo ensimmäisen poikkeusviikon aikana resurssipankkiin ilmoittautui 672 työntekijää, ja 156 heistä saatiin sijoitettua toisiin tehtäviin. On myös mahdollista, että kriisin laajentuessa henkilöstöä voidaan siirtää paikkakunnalta toiselle. Siirroilla on mahdollista pelastaa henkilöstöä lomautuksilta. THL on koonnut niistä sivuilleen listaa, jossa luovuus kukkii. Kaupunki perusti pikaisesti resurssipankin, jossa ilman töitä tai vähäiselle työlle jääneet työntekijät ja työvoimapulasta kärsivät yksiköt lyötetään yhteen. Lievonen on ylpeä henkilöstöstään ja sanoo olevansa itsekin hämillään, miten sujuvasti päästiin alkuun. Laitoshuoltajat hoitavat nyt kaikkia niitä tehtäviään, jotka normaalissa arjessa jäävät tekemättä tai vähäiselle huomiolle. Terveydenhuollon ihmisten töitä järjestetään yhdessä työvoimaviranomaisten ja sairaanhoitopiirien kanssa. Kunta-alan työehtosopimuksen mukaan työnantaja saa siirtää yksipuolisesti työtehtäviä kahdeksaksi viikoksi kerrallaan, kunhan osaaminen ja kokemus riittävät. Peruslähtökohta on etsiä korvaavaa työtä, Peltola sanoo. Muun muassa hoivapuolen avustaviin tehtäviin haetaan ihmisiä, joilla on sopiva koulutus tai työkokemusta. Vantaalla päiväkotien lasten määrä putosi viidennekseen. Määrä pieneni sitä mukaa, kun tehtävistä keskusteltiin. Ideoita uusia tehtäviä varten on pyydetty henkilökunnalta. Kuntaan haluttiin työpankki, jotta työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kunnassa on muitakin tehtäviä, joihin ihmisiä on mahdollista siirtää. Mikäli siirtoa halutaan jatkaa kahdeksan viikon jälkeen, Nybondas-Kangas neuvoo sopimaan asiasta ensisijaisesti yhteistoimintamenettelyssä. Perhepäivähoitajien osaamista on voitu hyödyntää vanhuspalveluissa. Uusiin tehtäviin siirtyminen pitää ensin hyväksyttää esimiehellä. On todella hienoa, että esimerkiksi uimahalleissa työskentelevät ovat alkaneet kuljettaa ruokaa yli 70-vuotiaille. Penttilä kertoo, että 730:sta päivähoidossa olevasta lapsesta nyt hoidossa käy enää noin 200. TUKEA VANHUSPALVELUIHIN Myös Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola haluaa välttää lomautuksia. SIUN SOTEN AVUKSI Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo, että 650:stä kunnan työntekijästä alussa noin sadan työtehtävät olivat vähenemässä. Kouluruokailun henkilöstö jatkaa niin ikään töitään, sillä kouluateriat jaetaan myös etäoppilaille. Tarkoituksena on ollut löytää heistä mahdollisimman monelle muita töitä, jotta lomautuksiin ei tarvitsisi mennä. Peltolan mielestä henkilöstö on ymmärtänyt hyvin tilanteen poikkeuksellisuuden ja ollut tyytyväinen siitä, että ensin etsitään korvaavia töitä eikä suin päin lähdetä lomauttamaan. Kirsi Riipinen Kuva: Ilkka Ranta-aho risotyöntekijöiden tehtävät muutettu virtuaalisiksi. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on siirretty sosiaalihuollon palvelujen moniin eri tehtäviin, kuten lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön. Penttilän mielestä henkilöstö ymmärtää uuden tilanteen realiteetit hyvin ja haluaa olla hyödyksi. Vantaa oli näkyvästi mediassa heti koronakriisin alussa. Tällaisia töitä on vaikkapa puistoissa. Koulunkäynnin ohjaajat ovat työllistyneet omassa tehtävässään, mutta työ on muuttunut virtuaaliseksi. Kuntalehti 5 / 2020 31 Kirjastojen henkilöstö on järjestänyt yli 70vuotiaiden kauppakassipalveluja. Poikkeuslain työvelvoitteessa luetellaan ammatteja, joiden edustajat voidaan velvoittaa tekemään välttämätöntä terveydenhuollon työtä. Kunta on selvittänyt mahdollisuutta uudenlaiseen yhteistyöhön Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten kanssa. Resurssipankkiin ilmoittaudutaan esimiehen kautta. Henkilöstöja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievonen huomauttaa, että isossa organisaatiossa tarvitaan tehtävien vaihtoon järjestelmällistä koordinointia. Penttilä korostaa, että vaihdettavien tehtävien pitää hyödyttää kunnan toimintaa tai kuntalaisten hyvinvointia. Heillä on tieto siitä, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaiset keskimäärin osaavat ja miten heitä tulee perehdyttää sosiaalipuolen tehtäviin siirryttäessä. Esimerkiksi kaksi päiväkodinjohtajaa ilmoitti yhdistävänsä resurssinsa ja siirtävänsä osaamistaan resurssipankkiin. Kunta tarvitsee lisäresursseja muun muassa viestintään, digitukeen, arkistointiin ja puistotöihin, Penttilä luettelee. Lapsille järjestetään päivittäisiä etätuokioita ja kulttuuri tulee kotiin livestriimeissä. Kunta työnantajana ja ammattijärjestöt päättivät esittää jo maaliskuun puolella kunnanhallitukselle yhteistoimintamenettelyä, ja neuvottelut aloitettiin ennen pääsiäistä. Kunnat ovat jakaneet vinkkejään siitä, kuinka ilman töitä jääneille järjestetään uusia tehtäviä. Kyseessä ovat joka tapauksessa verovarat. Nybondas-Kangas sanoo, että kunnissa on kaikeksi onneksi tehtäviä, joita voi tehdä lyhyen aikaa ilman alan koulutusta. Heti alusta asti oli tärkeää, että työntekijät kertoivat erityisosaamisestaan ja kiinnostuksensa kohteista. Työtehtävien siirtoa on pohdittu kaupungin johtoryhmässä ja listattu, millaiset tehtävävaihdot olisivat mahdollisia. • KL5_16-31.indd 31 15.4.2020 13.37. Tarkoitus on, että Kontiolahden varhaiskasvatuksen henkilöstö voisi olla tukemassa alueen perheitä. Uskon, että näiden määrä jää kuitenkin hyvin vähäiseksi
He haastattelivat kymmeniä millenniaaleja eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Työelämässä mukana oleville millenniaaleille tilanne voi osittain hänen mukaansa olla helpompi kuin vanhemmille sukupolville. Atte Mellanen on varma siitä, että epävarmuus iskee entistä lujemmin millenniaaleihin, vaikka he olisivatkin ehkä sopeutuvaisempia kuin vanhemmat ikäryhmät. Atte ja Karoliina Mellanen, millenniaaleja T yöja organisaatiopsykologiaan erikoistunut yritysvalmentaja Karoliina Mellanen ja hänen puolisonsa, tuotannon ja muutosjohtamisen konsultti Atte Mellanen tekevät poikkeuksellisesti kumpikin etätöitä kotonaan Helsingin Kalliossa. Koronavirusepidemia mullisti heidänkin elämänsä. Kuntalehti 5 / 2020 33 . Oikeastaan hyvä juttu, että joudutaan ravistelemaan varsinkin yrityksiä. SUKUPOLVIKOKEMUS Kriisi voi heidän mukaansa vaikuttaa eri ikäryhmiin eri lailla. Se on juuri sitä, mitä millenniaalit meidän taustatutkimuksemme mukaan toivovat, Karoliina Mellanen lisää. Karoliina Mellasen mielestä on ymmärrettävää, että tietyt ammatit korostuvat, kun on kyse vakavasta viruksesta. Kaikki eivät kuitenkaan voi tehdä etätöitä, vaikka haluaisivat. Jokainen ymmärtää sen, että tilanne vaatii tietynlaista osaamista. Millenniaaleista on puhuttu viime aikoina paljon, koska talvella tästä ryhmästä ilmestyi toinenkin kirja, Annina Vainion ja Tuija Sorjasen Millenniaalit – Uuden vuosituhannen tekijät (Into). Varmasti tämä tulee olemaan varhaisaikuisiässä olevien sukupolvikokemus. Hän viittaa siihen, että millenniaalit ovat tottuneet pitämään yhteyttä toisiinsa teknologian avulla sekä tekemään työtä ja myös harrastamaan teknologian avulla. Paikasta riippumaton työ varmasti lisääntyy. opettelemaan uudentyyppinen tapa tehdä töitä. KL5_32-47.indd 33 15.4.2020 13.30. Nyt on jouduttu väkisinkin Millenniaaleista kirjan kirjoittaneet Karoliina ja Atte Mellanen sekä Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Jaana Näsänen ovat työelämän huippuasiantuntijoita. Mehän varmasti löydämme helpoiten tekemistä tässä tilanteessa ja pystymme modifioimaan työtä niin, että voimme tehdä etänä. Atte Mellanen toivoo, että koronaviruksen aiheuttama kriisi herättelee työnantajia siihen, että etänäkin voi tehdä monia töitä. He toteuttivat myös taustakyselyn, johon vastasi yli 1 300 henkilöä, joista noin 1 100 oli millenniaaleja. Yli miljoona muuta suomalaista tekee nyt etätöitä ja maailma on entistä epävarmempi. Heidän mukaansa edellisten sukupolvien turvallinen elämäntapa on muuttunut millenniaalien maailmassa poikkeukseksi. Hän toivoo, että tilanne lisää entisestään solidaarisuutta terveydenhuoltoalaa kohtaan. Mellaset saivat alkuvuonna valmiiksi yhteisen kirjansa Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa (Atena). Terveydenhuollon ammattilaiset ovat eturintamassa ja joutuvat meidän muidenkin edestä tekemään työtä. Karoliina Mellanen näkee, että kriisillä voi olla isot vaikutukset johtamiseen ja samalla työilmapiiriin. Mannheimin sukupolviteorian mukaan 17-vuotiaan iässä tapahtuvat asiat vaikuttavat sukupolveen eniten, Karoliina Mellanen sanoo. He antoivat puheenvuoron myös heidän esimiehilleen sukupolvesta riippumatta. Jo ennen koronaepidemian leviämistä on ollut paljon puhetta sairaanhoitajien palkkauksesta ja siitä, ettei hoitoalalle ole tunkua. Työn epävarmuus, siitä johtuva kilpailu, uupumus ja ahdistus sekä huoli tulevasta ovat nuorille aikuisille normaalia. Tosi monessa organisaatiossa etätyöt ovat olleet kiellettyjä tai niitä on rajoitettu. Karoliina ja Atte Mellaselle kirjan tekeminen on ollut iso urakka, mutta mieluinen, koska kirja kertoo myös heistä itsestään, kolmekymppisistä. Kirjan mukaan millenniaalien sukupolvi eli vuosina 1980–2000 syntyneet vaativat työelämältä muuta kuin vanhemmat sukupolvet. Atte Mellasen mielestä meneillään oleva kriisi ravistelee varsinkin yrityksiä, koska on opeteltava uudentyyppinen tapa tehdä töitä
Tällainen tilanne voi olla sellaisissa tiimeissä, joissa etätöitä ei ole tehty ja esimiehen rooli on todella iso. Tämä pakottaa meidätkin uudistumaan ja tekemään asioita uudella tavalla. Tämä on juuri sellaista ihmisja yksilölähtöistä johtamista, jota millenniaalit heidän mukaansa haluavat. Esimerkkinä tästä on hoiva-ala. Pystyvätkö hän ja tiimiläiset muuntautumaan uuteen tilanteeseen. Tietysti konsultointi on yksi ensimmäisistä, joista yrityksissä aletaan karsia, tuotannon ja muutosjohtamisen asiantuntijana työskentelevä Atte Mellanen sanoo. Psykologina Karoliina Mellanen korostaa, että tilanne on järkyttävä ihan mille tahansa sukupolvelle. Toinen vaihtoehto toki on, että aiemmin toimineet tiimit eivät pysty sopeutumaan uuteen tilanteeseen kovin helposti. Tämä lisää epävarmuutta aivan varmasti. Työpaikoilla ei ole välttämättä edes laitteita kaikille. Meillä on periaate, että kaikki kärsivät vähän, mutta kenenkään ei tarvitse kärsiä paljon. Mikäli työ ei vastaa tavoitteita, se menee vaihtoon. Monilla on yhteisiä digikahvitaukoja ja esimiehet soittelevat ja kyselevät, miten työntekijät voivat ja miten työt ovat onnistuneet etänä. [ Työ ] 34 Kuntalehti 5 / 2020 Jaana Näsänen, lamasukupolvea K untatyönantajien KT:n kehittämispäällikkö Jaana Näsänen on työskennellyt maaliskuun puolivälistä lähtien etänä kotonaan Espoon Tapiolassa. Erityisen huolestuttavana pidetään sitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy runsaasti väkeä sellaisilta aloilta, joissa on työvoimapulaa. Jaana Näsänen on lukenut Atte ja Karoliina Mellasen tuoreen kirjan, jossa sanotaan, että millenniaaleilla työ on oman minän ja unelmien toteuttamisen jatke. Tapahtumat ovat siirtyneet, mutta onneksi vain pieni osa on peruuntunut. Meillä on pitkän aikaa ollut suunnitteilla palveluiden siirtäminen nettiin ja verkkoympäristöön. Työntekijöiden ja esimiesten välit voivat kehittyä etätyössä entistä paremmiksi ja pomot ja alaiset voivat hitsautua yhteen entistä tiiviimmin. Hänen työnantajallaan EY:llä (Ernst & Young) on myös muuta toimintaa kuin konsultointia, esimerkiksi tilintarkastusta. Kirjassa perätään tämän tästä hyvää johtamista ja esimiestaitojen merkitystä. Palkkausmalli on rakennettu niin, että perinteisen kuukausipalkan lisäksi työntekijöillä on kuukausibonus. Isot taloudelliset murrokset ovat konsultointialalla vakavia paikkoja. Ei riipu iästä, kun kyseessä on terveys, talous eikä ole töitä. • Kaksi tapaa kuvata työelämän sukupolvia 1 • Suuret ikäluokat 1945–1959 • X-sukupolvi 1960–1979 • Millenniaalit 1980–2000 Lähde: Atte Mellanen ja Karoliina Mellanen 2 • Suuret ikäluokat syntyneet ennen vuotta 1954 • Öljykriisin sukupolvi syntynyt vuosina 1955–1964 • Hyvinvoinnin sukupolvi syntynyt vuosina 1965–1972 • Lamasukupolvi syntynyt vuosina 1973–1979 • Y-sukupolvi eli diginatiivit syntynyt vuosina 1980–1990 • Z-sukupolvi syntynyt vuonna 1991– Lähde: Anu Järvensivu, Risto Nikkanen ja Sannu Syrjä: Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat [ Info ] KL5_32-47.indd 34 15.4.2020 13.30. PIENTÄ EPÄVARMUUTTA Atte ja Karoliina Mellasen omat työnäkymät näyttävät tällä hetkellä melko hyviltä, vaikka pientä epävarmuutta on. Karoliina Mellanen näkee, että kriisillä voi olla isoja vaikutuksia johtamiseen ja samalla työilmapiiriin. Ajatuksena EY:llä on, että yhtäkään henkilöä ei tarvitsisi lomauttaa tai irtisanoa, vaan taloudellisesti heikkoina aikoina leikataan mieluummin kuukausibonuksesta. Kuntien kannalta millenniaalien kiinnostus kunta-alaa kohtaan on erittäin tärkeää, sillä Kevan tuoreen ennusteen mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä eli yli 170 000 henkilöä jää eläkkeelle kymmenen seuraavan vuoden aikana. On paljon epävarmuutta – eikä juuri vastauksia. Karoliina Mellanen on yritysvalmentajana ja konsulttina neljän hengen palveluyrityksessä Generoi Developmentissa, jonka yksi omistaja hän on. Olemme yrittäneet kääntää tilanteen eduksemme
Auttamisen kokemus voi auttaa kunta-alaa, koska kunta-alalla autetaan ihmisiä ja työ on sillä tavalla toisia varten. Hänen mielestään vähäistä arvostusta saaneiden ammattien nouseminen listalle liikuttaa arvostusta poikkeuksellisesti. Ihmiset joutuvat kokemaan sen, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. Kuntalehti 5 / 2020 35 Jaana Näsäsen mielestä nyt ei sovi, että yksi ikäryhmä voisi vaatia tietyntyyppisiä asioita ja oikeuksia tai että oman menestyksen ja hyvinvoinnin tavoittelu olisi ykkössijalla. MINÄKESKEISYYS TAKA-ALALLE Koronavirusepidemia saattaa Jaana Näsäsen mielestä horjuttaa sellaista ajattelua, että joku ryhmä voisi vaatia erilaista kohtelua kuin muut. Vaikka lähtökohtaisesti pitääkin pyrkiä itse vaikuttamaan omaan elämäänsä ja hyvinvointiin ja taloudelliseen tulokseen, voi tulla kriisi, jossa tietyn alan yrittäjällä ei ole hirveästi liikkumatilaa. Toisilla on hirveästi töitä ja toisille työtä ei riitä. Hallitus listasi maaliskuussa pitkän listan kriittisistä ammateista, joka muutti hieman ajattelua. Minäkeskeisyys jää varmasti taka-alalle. Maailma tuntuu nyt entistä epäennustettavammalta. Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Tämän päivän johtajan pitää olla ”liideri, manageri ja yksilön kehittäjä”. Hän arvelee, että auttamistyön merkitys voi nyt kasvaa ja minäkeskeisyys jää taka-alalle. Kiinnostavaa oli se, että ammatit, jotka eivät yleensä ole saaneet arvostusta, ovat nyt arvostettuja. Kaikki on muuttunut. Alakohtaisesti toki näin on ollut, mutta jotenkin se on liikuttavaa, että koko yhteiskunnan tasolla arvot ovat eri järjestyksessä. Ei ole menestyjiä siellä ylimmällä oksalla. Itse ajattelen, että millenniaalien johtaminen ei ole sen kummempaa kuin kenenkään muun johtaminen. Ne jotka pystyvät, tekevät etätyötä eivätkä tapaa ihmisiä. Tietyntyyppisiä motivaatiotekijöitä tarvitaan. Tämä voi tehdä hyvää kunta-alan merkitykselle. • KL5_32-47.indd 35 15.4.2020 13.30. SIIVOOJIA ARVOSTETAAN Monet kohtaavat nykyisen poikkeustilanteen työnsä kautta. Lista laadittiin, koska sellaisissa töissä olevien vanhempien pienille koululaisille annettiin oikeus saada lähiopetusta. Se on sitä paitsi niin laaja ikäryhmä, että sen näkeminen yhtenä joukkona on mahdotonta, Näsänen sanoo. Näsänen pitää listaa kuitenkin merkittävänä, jopa kiehtovana. Tilanne on muuttunut hetkessä. Se saattaa jättää jälkensä työelämään. Yllättävyyden ja epävarmuuden lisääntyminen voi vaikuttaa kaikkeen. Muutaman päivän kuluttua päätöstä muutettiin ja todettiin, että lähiopetusta pitää antaa tarvittaessa muillekin. Yhteiskunta on hänen mukaansa mennyt viime vuosina aika minäkeskeiseksi. Se tuntuu nyt elitistiseltä. Toisilta loppuvat työt esimerkiksi silloin, kun kirjasto ja kulttuuritalo suljetaan. Tämä kriisi on kaikille meille muistutus, että ei se ihan niinkään ole. Me ehdimme jo tuudittautua siihen, että ihminen tekee itse asioita ja voi vaikuttaa omaan menestykseensä. Heikommassa asemassa olevan ihmisen terveys on nyt tärkein asia. Näsänen on pannut merkille myös toisen ison liikahduksen. Näsäsen mielestä millenniaalien toiveet hyvästä johtamisesta eivät poikkea juurikaan siitä, mitä yleensä ajatellaan hyvästä johtamisesta – oli ikäryhmä mikä tahansa. En muista sellaista yhteiskunnallista tilannetta, että ihminen ja ihmisen terveys on nostettu talouden yläpuolelle kaikissa toimenpiteissä koko yhteiskunnassa. Ne joiden täytyy olla töissä, ovat ylikuormittuneita. Yleensä korostetaan, että kaikki työ on lähtökohtaisesti tärkeää ja työllä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Jaana Näsänen näkee polarisaation eri ihmisten välillä vahvistuneen nopeasti eli heidän asemansa työmarkkinoilla on eriytynyt voimakkaasti. Globaali kriisi voi hetkeksi leikata sinun toimeentuloasi, vaikka olisit kuinka yritteliäs ja teet draivilla ja innolla asioita, Näsänen huomauttaa. Esimerkiksi siivoustyöllä ja jätehuollolla on tällaisen taudin leviämisen kannalta tärkeä asema. Hän itse kuuluu yhden jaottelun mukaan lamasukupolveen, koska on ollut peruskoululainen 1990-luvun laman aikaan
Kaikki muuttavat toimintatapojaan: valtio, kunnat ja yksityiset työnantajat, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. Maakunta olisi tässä sopiva toimija. MUUTOS REKRYTOINTIIN Määttä kannustaa valtion toimijoita paikkariippumattomaan rekrytointiin. Raportti sisältää kuntien kannalta mielenkiintoisia esityksiä. JOHTAMINEN KOROSTUU Tytti Määtän mukaan on selvää, että työelämässä kuljetaan kohti paikkaKuva: Kerttu Komulainen Maakunta olisi tässä sopiva toimija. Valtio ei voi tehdä sopimusta jokaisen kunnan kanssa erikseen, mutta maakunnan kaikkien seutujen elinvoiman edellytykset pitäisi saada tarkastelun alle. [ Työ ] 36 Kuntalehti 5 / 2020 T ytti Määttä sai viime syksynä tehtäväkseen selvittää paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämistä elinkeinoministerin vastuulla olevissa organisaatioissa. Nyt eletään poikkeusaikoja ja päättäjillä on käsissään isoja asioita. UUDENLAINEN SOPIMUS Tytti Määtän selvitys koski ELY-keskuksia, Energiavirastoa, Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandia ja Business Finland Oy:tä, Geologian tutkimuskeskusta, Finnveraa, Suomen Teollisuussijoitusta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:tä. Esitän, että TEM avaisi nopeaan tahtiin haun, jossa kunnat voisivat hakea avustusta monitoimitilojen luomiseen. Määttä esittää muun muassa, että Megaluokan kokeilu Käynnissä on paikkariippumattoman työn megaluokan kokeilu, jonka jäljiltä työelämä ei enää palaudu entiselleen. Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat nyt myönteisiä kokemuksia etätyöstä, sanoo Tytti Määttä. KL5_32-47.indd 36 15.4.2020 13.30. Heidän osaamistaan kannattaisi hyödyntää, Määttä sanoo. Suomi oli poikkeustilassa koronavirusepidemian takia, ja koko maa oli siirtynyt etätöihin. Kunnat olisivat toiminnan käynnistäjiä. Niistä pitää ottaa oppia, Määttä sanoo. Silti olisi tärkeää, että tämän kevään kokemukset etätyöstä tulisivat kaiken kiireen keskellä tarkasti seuratuiksi ja mitatuiksi. Määtän mukaan kokeiluluontoisesti olisi mahdollistettava paikkariippumaton rekrytointi myös ulkomailta. Työja elinkeinoministeriön toimiala voisi toimia tässä suunnannäyttäjänä. monipaikkaista työskentelyä ja valtion organisaatioiden edustautumista alueilla edistettäisiin sopimuksin, joissa osapuolina olisivat valtio ja maakunnat. Etätyötä ja monipaikkaista työtä voisivat edistää yhteiset monitoimitilat eri organisaatioiden palveluksessa olevien työskentelyä varten. Määttä esittää kokeilua tällaisten tilojen luomiseksi. Hänen mielestään tavoitteeksi voitaisiin asettaa, että vuoteen 2025 mennessä kaikista työtehtävistä 20 prosenttia olisi julistettu auki paikkariippumattomina. Sopimusten esikuvina olisivat suurten kaupunkiseutujen ja valtion MAL-sopimukset ja valtion ja maakuntien siltasopimukset, joilla on ratkottu kasvun pullonkauloja, esimerkiksi Lounais-Suomen ja Kainuun työvoimapulaa. Selvitysraportin julkistaminen jäi maaliskuun lopussa koronauutisoinnin jalkoihin, ja julkistamisen yhteyteen suunniteltu loppuseminaari jouduttiin perumaan. Kuhmoon ne syntyvät Leaderrahoituksen avulla, Määttä kertoo. Ainakin Kuhmon kokemus on, että niille on kysyntää, ja monissa kunnissa sellaisia on jo luotukin. Asiaan palataan kuitenkin kriisin jälkeen. Meillä on paljon ulkomailla asuvia suomalaisia, jotka eivät voi perhetilanteensa vuoksi muuttaa Suomeen. Kun Määttä julkisti raporttinsa maaliskuun lopussa, maailma oli muuttunut. Kuhmon kaupungintalon ovet olivat säpissä, Määttä johti kaupungin kriisiorganisaatiota kotoaan ja huolehti samalla etäkoulua ja etäesikoulua käyvistä lapsistaan. Tämä on erityisen tärkeää, kun etsimme eväitä talouden uudelle nousulle meneillään olevan kriisin jälkeen, Määttä sanoo
6. Käynnistetään johtamisohjelma, jolla tuetaan etätyön ja monipaikkaisen työn johtamista ja paikkariippumattoman rekrytoinnin käyttöönottoa. 5. KL5_32-47.indd 37 15.4.2020 13.30. • Jo viime hallituskaudella Timo Reina ja AnnaKaisa Ikonen selvittivät VM:lle alueellistamispolitiikan ja -periaatteiden uudistamista. Käynnistetään ketterä haku yhteisten monitoimityötilojen luomiseen erikokoisten kuntien alueille. Johdon tehtävänä on luoda etätyöhön yhteiset pelisäännöt, selkeät tehtävät ja toimivat tavat viestiä sekä huolehtia sitä, että kukaan ei jää yksin ongelmiensa kanssa, Määttä sanoo. Olisi tärkeää, että ihmiset saisivat nyt myönteisiä kokemuksia etätyöstä, ja siksi heidän pitää saada tukea oman työnsä ohjaamiseen. 3. Perustettaessa uusi yksikkö tai toiminto, tulee se lähtökohtaisesti sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Onko organisaatiossanne valmiutta rekrytoida työntekijää paikkariippumattomasti, niin että henkilö voi itse valita oman sijoittumispaikkansa. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:19. Selvityshenkilö Tytti Määtän loppuraportti. 2. Paikkariippumattoman työn edistämiselle laaditaan tavoitteet ja mittarit. • Tytti Määtän selvitys koski alueellista läsnäoloa ja monipaikkaisuutta elinkeinoministerin alaan kuuluvissa organisaatioissa. 8. Toimintojen sijoittamistai lakkauttamispäätöksiä tehtäessä huomioidaan nykyistä laajemmin alueen kokonaistilanne. Näin olisi ollut ilman tämän kevään poikkeusolojakin, mutta nyt siirtymä vauhdittuu. 7. Etätyön joustoja lisätään. riippumatonta työtä. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun monessa perheessä on samaan aikaan etäkoululaiset huolehdittavina. • Valtiovarainministeriön strategiahankkeessa on laadittu linjaukset siitä, millaista valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tavoitellaan 2020-luvulla; toimintaperiaate on muuttunut alueellistamisesta alueelliseen läsnäoloon. Selvitetään eri organisaatioiden vaatimustasot, esteet ja ratkaisut ICTjärjestelmille. Tytti Määtän toimenpidesuositukset elinkeinoministerin toimialalle 1. 9. Laaditaan valtion ja maakuntien (välillisesti alueen kunnat) välille sopimus alueiden elinvoiman edistämiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi. • Jorma Ylönen Lähde: Suuntana paikkariippumattomaan työhön ja entistä parempaan alueelliseen läsnäoloon. Käynnistetään henkilöstölle suunnattu kehittämisohjelma ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan muutoksessa nykyistä laajemmin. Poikkeusolot korostavatkin johtamisen merkitystä. 10. Mahdollistetaan kokeiluluontoinen paikkariippumaton rekrytointi ulkomailta. Kuntalehti 5 / 2020 37 [ Info ] Alueellistamisen lait uusiksi • Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi alueellistamislainsäädännön uudistaminen sekä valtion työtehtävien paikkariippumattoman työn ja monipaikkaisuuden mahdollistaminen. 4. Riittämättömyyden tunne voi vallata sellaisenkin, joka normaalitilanteessa on hyvin itseohjautuva
Harhaisten tilastojen pohjalta kehittämispanoksia saatetaan keskittää, kun vain harvojen alueiden oletetaan menestyvän, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä. Paikkatiedon pohjalta halutaan entistä paremmin mallintaa mökkiläisten tarpeita ja ajaa kustannuksia ja tuottoja skenaarioihin ja talousarvioon. Hän arvelee, että mökkien omistajilla lienee enemmän varaa myös palveluihin ja ostoihin. Tutkimuksessa suositellaan, että monipaikkaisuuden kriteerit ja tilastointi pitäisi selvittää. 38 Kuntalehti 5 / 2020 NYKYISET TILASTOT eivät pysy monipaikkaisen työnteon ja asumisen perässä. Tutkimushankkeen toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja 4FRONT oy. Nyt tilastot kuvaavat maaseutualueiden kehityksen todellisuutta kielteisemmäksi ja taloudellisen ja väestön tuoman aktiivisuuden oletetaan keskittyvän enemmän kuin se keskittyy, Vihinen sanoo. KUUSAMOSSA Pohjois-Pohjanmaalla on noin 6 000 mökkiä. Suomen noin 2,4 miljoonasta monipaikkaisesta kausiasujasta suurimmalla osalla on kakkosasunto maaseudulla. Kun vakinaisten asukkaiden lisäksi otetaan mukaan alueella työssäkäyvät sekä kausiväestö, huomataan, että tilastoissa yliarvioidaan kaupunkien ja aliarvioidaan harvaan asuttujen alueiden väkimäärä. • Tutkimusraportti ”Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö” löytyy osoitteesta julkaisut.valtioneuvosto.fi. Nykyinen tilastointi antaa karkeasti oikean kuvan, mutta realistiselle pohjalle laaditut kuntien omat väestösuunnitteet kertovat paremmin tulevasta kehityksestä kuin Tilastokeskuksen menneeseen pohjaavat ennustemallit. Monipaikkaisuutta tutkiva Hilkka Vihinen pohtii, voisivatko ihmiset valita terveyskeskuksensa muualta kuin omalta viralliselta asuinpaikkakunnalta nykyisen vuoden sijasta lyhyemmäksi ajaksi – minä vuodenaikana tahansa. Varsinkin mökkikunnissa, joissa kausiasukkaiden määrä on merkittävä suhteessa vakinaiseen väestöön, odotetaan nykyistä ajantasaisempaa tietoa. Tilastot kuvaavat maaseudun kehitystä todellista kielteisemmin Hilkka Jankkila [ Työ ] KL5_32-47.indd 38 15.4.2020 13.30. Kunnat joutuvat suunnittelemaan toimintojaan oman kokemuksensa ja tiedonhankintansa sekä harhaisten tilastojen varassa. Valtioneuvoston kanslian tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan monipaikkaisuudesta on vaikea saada ajantasaista tietoa, koska ilmiö ei näy perinteisissä väestötilastoissa. Lohjalla hankitaan tietoa esimerkiksi paikkatietoja väestösuunnitejärjestelmistä sekä tehdään johtopäätöksiä käyttämällä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön ennustemalleja. Monipaikkaisuus muuttaa tutkimuksen mukaan huomattavasti tavanomaista käsitystä Suomen väestöja aluekehityksestä. Jouko Manninen ei pidä tätä ongelmana, koska kotikunnat maksavat heidän kulunsa. Kun aluekehitystä kuvataan tilastoidun väkiluvun, työpaikkojen ja kausiväestön sekä työmatkojen kehityksen muuttujilla, kausittaisesti kasvavat alueet ovat yleisempiä kuin taantuvat alueet. Kausiasumisen valossa kehittyviä alueita on kautta maan Etelä-Suomesta Lappiin asti. Kauppojen myynnistä kolmannes, ajoittain puolet, tulee matkailusta ja työntekijät maksavat veroja. Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen myöntää kausiasujien tilastoinnin julkishallinnon menetelmin olevan vaikeaa. Myös Länsi-Uudellamaalla sijaitsevalle 46 000 asukkaan Lohjalle tullaan pääkaupunkiseudulta. Työhön liittyvä monipaikkaisuus on useimmiten kaupunkien välistä liikkumista. Vihinen esittää säännöllisten barometrien, kuten asukas-, mökkija maaseutubarometrien ja mobiilidatan nykyistä parempaa hyödyntämistä. Terveyspalvelujen mitoituksessa pitää huomioida kausiasujat. Lomalaiset tavallaan vahvistavat Kuusamon terveydenhuollon palvelutarjontaa. Tilastointia pitäisi kehittää, koska kausiasuminen ja etätyö lisääntyvät nyt toden teolla. Myös Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kaipaa nykyistä parempia kuntatason tilastoja. Lohjan Pekka Puistosalo sanoo kausiasujien sote-palveluiden tarpeen riippuvan paljon asujien iästä ja terveydentilasta. Kolmannes kiinteistöveroistakin tulee vapaa-ajan asunnoista. Suunnittelemme toimintoja oman kokemuksemme ja saatavissa olevan tiedon pohjalta. Niissä on tuhansia kausiasujia. Omaa väkeä Kuusamossa on noin 15 000. Lisäksi alueen hotelleissa ja muussa majoituksessa yöpyy yleensä tuhansia ihmisiä. Kausiasujia Kuusamoon tulee pääkaupunkiseudulta ja Oulusta. Lohjan 8 500 mökistä viidennes on lohjalaisten omia. Tällä on merkitystä infran ja palvelujen käyttöön tuloja lähtökunnissa. Nykytilastot antavat väärän kuvan alueiden kehittymispotentiaalista. MATKAILUSTA Kuusamolle tulee normaalivuosina noin 120 miljoonan euron tulot ja myös verotulot ovat merkittävät. Enemmän virkistäytymistä hakevat kausiasujat asuvat käytännössä osin maalla ja osin kaupungissa eli ovat monipaikkaisia molempiin suuntiin. Vain neljäsosa maamme pinta-alasta luokittuu kokonaan taantuvaksi alueeksi. Hän esittää kaupan järjestelmien hyödyntämistä, sillä niissä on tarkka tieto asiakkaiden kotikunnista
Työmatkojen välttämättömyys punnitaan tarkkaan. Uutta mallia kaupungin toimintaan on saatu Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeella. KL5_32-47.indd 39 15.4.2020 13.30. Pakkastalvet vaikuttavat akkujen kestävyyteen, ja pitkät välimatkat ovat toistaiseksi hidastaneet sähköautojen yleistymistä. Matkustusmuotoa valittaessa otetaan puntariin myös ekologisuus. Kemi on maantieteellisesti pieni, joten pyörä on usein nopein vaihtoehto. Muksubusseilla lapset pääsevät useammin retkille, kun matkanteko ei maksa. Onko jo suunnitelmia kehityksen jatkumiseksi. 6 Mikä edistää kaupunkilaisten liikkumista ympäristöystävällisesti. Onko henkilöstöllä käytössään polkupyöriä. 7 Millaisia toimenpiteitä on tehty väylillä. Se tarkoitti vuoden 2019 aikana noin 750 kilometriä pyöräilyä autoilun sijaan. Kemi on junaradan varressa, ja kimppakyytejä käytetään aina kun mahdollista. Virkavillaritkin olivat ajossa noin 30 kertaa viime vuonna. Reitit ovat muutakin kuin asfalttiteitä, ne voivat olla myös metsäja merireittejä. Vanhoista polkupyöristä on kunnostettu kaksi Virkavillaria, joita henkilökunta voi käyttää työajoihin. 3 Mitä autoja kaupungilla on käytössä. Kuntalehti 5 / 2020 39 1 Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen, miten Kemin kaupungin henkilökunnan työmatkoista on saatu ympäristöystävällisempiä. • Marja Lammi Hilkka Jankkila 10 kysymystä ympäristöystävällisestä työmatkailusta Kemissä niin kaupungin henkilöstö kuin asukkaatkin käyttävät entistä enemmän kevyttä liikennettä. Vähäpäästöisiä kulkuneuvoja suositaan järkevästi. Sekä keskusvarastolla että tilapalvelulla on käytössään sähköauto. 9 Miten toimien vaikutuksia seurataan. Päiväkodeilla on käytössä kaksi sähköavusteista Muksubussia, joka on polkupyörä. Mietimme esimerkiksi, voiko matkan järkevästi korvata etäyhteydellä. Eniten on kiitetty latuverkostoista laavuineen. Kaupungintalolla on käytössä kaksi sähköavusteista tavarapyörää, joilla esimerkiksi sosiaalisen keittiön toimijamme noutaa hävikkikasviksia kaupoista. Hankkeessa on toteutettu kokeilutaloutta, ja hyviä käytänteitä jatketaan ja ujutetaan organisaation rakenteisiin. Kevyen liikenteen reittien kunnossapito on olennaista. Tästä syystä ihmiset ovat tottuneet ja jopa pakotettuja käyttämään omaa autoa. Rakenteilla on pyöräilybaana ja 1–2 pyöräkatosta. Tavarapyörillä sosiaalinen keittiö tekee ruuankuljetusmatkat auton sijaan pyörällä. Kaupungilla on tarjolla vanhoista pyöristä kunnostettuja kaupunkipyöriä ja potkureita pientä maksua vastaan. Sillä voi kuljettaa kahdeksan lasta per pyörä vaikka retkille ja kirjastokäynneille. Pyöräteiden talvikunnossapidossa etenkin pääväylät, joissa on eniten kevyttä liikennettä, aurataan ja hiekoitetaan nopeasti. Merta pitkin pääsee liikkumaan myös kaupunginosasta toiseen, joten meri on talviaikaan vaihtoehtoinen ja suosittu kevyenliikenteen reitistö. Kotipalvelun kahdestatoista tänä vuonna uusittavasta leasing-autosta 11 tulee olemaan hybridiautoja. Kaupungin virka-auto on sähköauto, jota on ensisijaisesti käytettävä työmatkoihin. Alue on harvaan asuttu ja väestömäärä on pieni, joten vaikka Kemissä on junarata, lentoasema, moottoritie ja satama, lähialueen joukkoliikenne on vaikea saada toimivaksi, palvelevaksi ja kannattavaksi. Henkilökunta ja johto ovat koko hankkeen ajan olleet hyvin mukana ja uusia, hyviä ideoita tulee jatkuvasti useista lähteistä. Kevyen liikenteen reittien kunnossapito on olennaista – etenkin kun meillä on vielä talvella lunta. Teemme liikenneseurantaa, mielipidekyselyjä ja seuraamme pyörien käyttökertoja. Ehkä parhaat ideat poikivat uusia hankkeita. Myös esteettömyyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. 8 Mistä olette saaneet eniten myönteistä palautetta. 5 Millaisia vaikutuksia näillä toimilla on ollut. 4 Kerroit, että pyöräily on usein nopein tapa liikkua Kemissä. Henkilökunnalle on jaettu kenkien liukuesteitä, heijastinliivejä, heijastimia ja pyöränlamppuja. Latuverkostoja ylläpidetään metsässä ja merellä, jossa ylläpidetään myös kävelyreittejä. Liittymäliikenteessä tarvitaan pyörien pysäköintiä ja katoksia. 2 Millaisia erityispiirteitä Kemissä täytyy ottaa huomioon. Kaupunkialueen metsävaellusreitistöjä kunnostetaan ja opastetaan parhaillaan, ja niitä yhdistetään yhtenäisiksi ulkoilureiteiksi kevyen liikenteen väylien kanssa. 10 Hanke on kohta lopuillaan. Virkapotkurilla voi tehdä työmatkoja, kun kelit sattuvat kohdilleen
Minun ei tarvitse revetä ihan kaikkeen ja joka paikkaan. Luokanopettaja Elina Korkiavuori sanoo, että Työn imua työtä tuunaamalla -hankkeen opit tukevat myös etäopetuksen suunnittelua. Hänestä tämä ajatus perusasioihin keskittymisestä voi helpottaa myös nyt, kun koronaviruksen myötä iso osa opetuksesta tapahtuu etänä. Mutta ei tarvitse, Korkiavuori sanoo. Korkiavuorelle ei niinkään tullut IMUA TYÖHÖN TUUNAUKSELLA Petäjäveden kunnan työntekijät opettelivat tuunaamaan työtään verkkovalmennuksen avulla. Kintauden koulu on hiljentynyt koronaviruksen seurauksena. Tarkoitus oli, että jokainen käyttäisi valmennukseen tunnin viikossa työaikaa. Korkiavuori työskentelee Kintauden koulussa Petäjävedellä. Sen jälkeen opittua pystyi soveltamaan omassa työssä. Tuli vahvistusta sille, Korkiavuori kertoo esimerkin. [ Työ ] O n sallittua keskittyä perustyöhön ja sanoa ei ylimääräisille tehtäville. Siinä halukkaat Petäjäveden kunnan työntekijät saivat verkon välityksellä valmennusta työn tuunaamiseen. Työpäivän aikanakin tarvitsee palauttavan hetken. Instagramissa ja Facebookin kaikissa mahdollisissa opettajaryhmissä on ihan hirveä määrä sellaista, että tee tätä ja hei tehdään tällä tavalla ja näinkin voi tehdä. uusia isoja oivalluksia, vaan ennemmin hanke vahvisti omia ajatuksia ja työyhteisössä hyväksi koettuja käytäntöjä. Hän kokeilee kyllä mielellään uusia asioita, mutta oman jaksamisen mukaan. Kuvassa hän on koululla neljäsluokkalaisen lapsensa Aatun kanssa. Luokanopettaja Elina Korkiavuori sai vahvistusta omille ajatuksille ja työyhteisön käytännöille. RÄÄTÄLÖITYÄ VALMENNUSTA Työterveyslaitoksen erikoistutkija Piia Seppälä huomauttaa, että kun työnkuvat muuttuvat vauhdilla, työhyvinvoinnin johtaminen ei ole esiKL5_32-47.indd 41 15.4.2020 13.30. Kuntalehti 5 / 2020 41 . Ideoita kannattaa jakaa kollegoiden kesken. Valmennus kesti kuusi viikkoa, ja siihen kuului tietoiskumaisia videoita työn tuunaamisesta ja työn imusta sekä tehtäviä. Tällaisia asioita luokanopettaja Elina Korkiavuori pohti viime vuonna, kun hän osallistui Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla – verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä -tutkimushankkeeseen
Hän yrittää keskittyä mahdollisimman paljon perustyöhönsä, siis opettamiseen. KL5_32-47.indd 42 15.4.2020 13.30. [ Työ ] 42 Kuntalehti 5 / 2020 Elina Korkiavuori tuunaa työtään niin, että opettelee sanomaan ei
Hankkeen tarkoitus on selvittää, voiko verkkovalmennuksella edistää työn tuunaamista, ja jos näin on, lisääkö se työn imua. Kyselyt ja kolmen vuorokauden sykevälimittaukset toistuivat kolme kertaa hankkeen aikana: viikko ennen verkkovalmennusta, noin viikko sen jälkeen ja vielä kertaalleen neljä kuukautta myöhemmin. Kunnassa on myös viime vuosina opeteltu uusien digitaalisten työkalujen käyttöä. ERILAISIA TARPEITA Petäjäveden kunnanjohtajan Eero Vainion näkökulmasta tutkimushanke on ollut yksi keino saada iso joukko kunnan työntekijöitä kehittämään omaa työtään ja työhyvinvointiaan. Vainio huomauttaa, että kunnassa on hyvin erilaisia töitä tekeviä ihmisiä ja siten myös erilaisia tarpeita työn tuunaamiseen. KASVAAKO SYKEVAIHTELU. • Anna-Sofia Nieminen Kuvat: Petteri Kivimäki Minun ei tarvitse revetä ihan kaikkeen ja joka paikkaan. Reilusti yli puolet kunnan noin 270 työntekijästä lähti mukaan hankkeeseen. Valmennus oli viime keväänä, mutta tuunaaminen on pysynyt mukana Korkiavuoren ajattelussa. Luokanopettaja Korkiavuori kokee, että työn imu kasvoi. Lähde: ttl.fi ja erikoistutkija Piia Seppälä [ Info ] miehille helppo tehtävä. Omaan työhönsä hän kertoo saaneensa hankkeesta eväitä erityisesti keskusteluja palautekulttuurin kehittämiseen. Vaikutuksia selvitettiin itsearviointikyselyllä. Seppälän mukaan hankkeessa halutaan keskittyä nimenomaan verkkovalmennukseen, koska se on helpompi sovittaa työntekijöiden arkeen kuin fyysistä läsnäoloa vaativat valmennukset. • Voi tarkoittaa niin työnkuvan rajaamista kuin laajentamistakin, esimerkiksi työtehtävien karsimista tai uusien taitojen opiskelua. Halutessaan he pystyivät myös käymään puhelimitse läpi mittaustuloksia Työterveyslaitoksen tutkimushoitajan tai hankkeen lääkärin kanssa. Kuntalehti 5 / 2020 43 Työn tuunaaminen • Työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan. Luokanopettaja Korkiavuorelle mittaustulokset muistuttivat, että myös työpäivän aikana tarvitsee palauttavia hetkiä. Totta kai meidän tavoitteenamme tässä on ollut se, että saamme ihmisten työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia parannettua ja poissaoloja vähennettyä, Vainio kertoo. Kaikki tämä on tukenut nyt, kun tällä hetkellä suuri joukko työntekijöistä on etätöissä, Vainio sanoo koronavirukseen viitaten. Sinänsä valmennus tuntui hänestä hyödylliseltä. Hän ei vielä pysty kertomaan, miten hyvin tavoitteisiin on päästy. Näin pystytään selvittämään valmennuksen välittömiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Verkon oppimisympäristössä näki osan kollegoiden kirjoituksista, ja niistä pystyi poimimaan ideoita omaan työhön. Jos sitä ei laittanut kalenteriin, se meinasi unohtua, Korkiavuori kertoo. Hänen mukaansa työntekijöiltä tullut palaute hankkeesta on ollut pääosin positiivista. Hän uskoo, että myös moni kollega sai valmennuksesta ideoita ja ajatuksia. Seppälä on tutkimushankkeen vastuututkija. • Edistää työn imua eli myönteistä tunneja motivaatiotilaa työssä. Työhyvinvointiin ja työntekijöiden osaamiseen panostaminen ovat Petäjäveden strategisia kärkiä. Tätä tutkitaan hyödyntäen Firstbeat-sykevälimittareita. Hankkeessa annetaankin työntekijöille itselleen keinoja muokata työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Olen jonkin verran yrittänyt lukea positiivisen pedagogiikan opuksia. Kun tehtävät sidotaan tiiviisti omaan työhön ja toimenkuvaan, voisi ajatella, että vaikuttavuus on suurempi kuin organisaatiolähtöisessä valmennuksessa, Seppälä sanoo. Mittausten jälkeen osallistujat saivat Firstbeatin hyvinvointiraportin. Hankkeen ensimmäisiä tutkimustuloksia pitää kuitenkin odotella syksyyn ja viimeisiä ensi vuoteen, Seppälä kertoo. Hankkeessa selvitetään myös, näkyykö mahdollinen työn imun kasvu sydämen toiminnan parasympaattisessa säätelyssä, eli esimerkiksi kasvaako sykevaihtelu. MYÖS YHTEISÖLLISTÄ Myös luokanopettaja Korkiavuorelle hankkeen vaikein osuus oli ajan löytäminen valmennukselle. Erityisen kivaa hänestä oli, että työn tuunaamista pystyi tekemään myös yhteisöllisesti. Se on tavallaan sitä samaa tuunaamista, Korkiavuori sanoo. KL5_32-47.indd 43 15.4.2020 13.30. Sen huomasi, että on tärkeää, että jollain välitunnilla ehtii käydä opettajainhuoneessa. Myös opettajainhuoneessa keskusteltiin välillä aiheesta. Verkkovalmennuksen saa myös räätälöityä jokaiselle työntekijälle sopivaksi. Ylipäätään hänestä oli mielenkiintoista nähdä, miten stressitaso muuttui esimerkiksi oppitunneilla, kahvitauolla tai illalla kirjaa lukiessa. Siellä on rento tunnelma ja mukava käydä juttelemassa, Korkiavuori sanoo. Kriittinen palaute on liittynyt erityisesti siihen, että osan on ollut vaikea löytää aikaa valmennukselle
Yritämme olla nyt ajoissa liikkeellä ja saada paikat täytettyä jo huhti-toukokuussa. Yhdestäkään hakijasta ei ollut varasijalle. Myös äidinkielen opettajan paikka saatiin Turpeisen mukaan täytettyä vasta syyskuussa, ja luokanopettajiakin jouduttiin hakemaan pitkään. Ruotsinkielisillä alueilla taas esimerkiksi opinto-ohjaajien saatavuus on heikkoa. Opettajan virkojen hakijamäärät ovat Värrin mukaan laskeneet jo usean vuoden ajan etenkin sellaisilla pienillä paikkakunnilla, jotka sijaitsevat kaukana yliopistokaupungeista. 44 Kuntalehti 5 / 2020 [ Työ ] K oronapandemia on hiljentänyt Kausalan koulun Iitissä lähes tyystin. Esimerkiksi Tyrnävän kunta hakee nyt kielten päätoimista tuntiopettajaa, jolta edellytetään saksan, englannin, ruotsin ja ranskan kelpoisuutta. Hän oli valmis tulemaan tänne ilman ehtoja. Rekrytointi saattaa vaikeutua, jos opettajilta edellytetään ikäluokkien pienentyessä jopa neljän aineen kelpoisuutta. KL5_32-47.indd 44 15.4.2020 13.30. Paikka jäi lopulta täyttämättä. Silloin Kausalan koulussa oli kahdesti avoinna luokanopettajan sijaisuus. Matematiikan opettajan paikka ehti olla auki neljästi kesäkuun alusta alkaen, kunnes syyskuun lopulla viimein tärppäsi. Heistä on aikamoinen pula koko Suomessa. Ikäluokkien pieneneminen saattaa jopa vaikeuttaa opettajien saatavuutta, sillä opettajalta voidaan tulevaisuudessa edellyttää yhä useamman oppiaineen kelpoisuutta, sanoo Kuntaliiton Kyösti Värri. Esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kannattaa hankkia kaikkien kolmen aineen kelpoisuus saadakseen opetustunnit täyteen. Lukioverkon mahdollinen supistuminen asettaa uusia haasteita opettajien rekrytoinnille. Kesä on hankalaa aikaa rekrytoida opettajia. Pohjois-Suomessa kelpoisten hakijoiden määrä on viime vuosina ollut huolestuttavan pieni. Sain kaikkiaan 18 hakemusta. Opettajankoulutus vetää kansainvälisesti verrattuna hyvin, ja ennakkotietojen mukaan hakijamäärät ovat nousussa, mutta siinä, minne vastavalmistuneet opettajat asettuvat, on havaittavissa valikoitumista. Viimeisen 20 vuoden aikana Suomesta on kadonnut 115 lukiota. Jos koulu olisi päivämatkan päässä Oulusta, saisimme opettajia, mutta tänne tulee hitusen yli 150 kilometriä, jolloin opettaja joutuu asumaan muutaman päivän viikosta täällä. Värrin mukaan myös yhteistyö eri koulutusmuotojen välillä yleistyy, kun esimerkiksi taitoja taideaineiden opettajille etsitään lisätunteja vapaan sivistystyön puolelta. Olen ehdottanut päättäjille KVTES:ssä ja OVTES:ssä olevan rekrytointilisän käyttöönottoa, mutta he eivät ole sille lämmenneet. Kesä on hankalaa aikaa rekrytoida opettajia. Palkkasin eläkkeellä olevan matemaatikon. Opettajien rekrytointi on melkoista akrobatiaa, sanoo iittiläisen Kausalan koulun rehtori Ari Ollikainen. Hakijoista 11 on kelpoisia, Ollikainen iloitsee. Kun koulut viime elokuussa alkoivat, ei peruskoulun ja lukion yhteiseen matematiikan opettajan virkaan ollut löytynyt sijaista. Hakemuksia tuli vain neljä, koska kesältä ei saa palkkaa. Asia käy ilmi Oulun yliopiston ja Kajaanin kaupungin tekemästä selvityksestä. Etenkin matematiikan opettajan paikkaa Turpeinen veikkaa vaikeasti täytettäväksi. Ja se, joka oli valittu, ilmoitti, ettei voi ottaa tehtävää vastaan. Olen tehnyt opettajille pidempiä työpäiviä ja 3–4-päiväisiä työviikkoja. Toinen opettaja otti osan tunneista, ja osan siirsin PohjoisPohjanmaan etälukioon. Turpeinen on koittanut ratkaista pulmaa rukkaamalla opettajien työjärjestystä. USEITA KELPOISUUKSIA Kainuuta ja Ylä-Savoa uhkaa opettajapula, sillä puolet opettajista jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä ja oppilasmäärien lasku vähentää opettajatarvetta vain vähän. Alueelliset erot opettajien saatavuudessa ovat suuret ja myös kieliryhmien välillä on merkittäviä eroja, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri. Olen rekrytoinut hänet jo seuraavaksi lukuvuodeksi, Turpeinen kertoo. Se on hieman lisännyt Taivalkosken vetovoimaisuutta. Hän sai maaliskuussa avoinna olleeseen luokanopettajan virkaan 18 hakemusta. Helmikuussa tilanne oli toinen. Yhden kurssin jaksotin seuraavaan jaksoon. muassa Taivalkoskea. Yllättäen löytyi opettaja, jolla oli pitkäaikainen kokemus. Rehtori Ari Ollikainen istuu työpöytänsä ääressä ja tarkastelee avoinna olleeseen luokanopettajan virkaan tulleita hakemuksia. PAIKKA AUKI NELJÄ KERTAA Opettajapula on koetellut muun OPETTAJAT KORTILLA Pienet ja syrjässä sijaitsevat kunnat eivät tahdo kiinnostaa opettajia. Sivistyspalveluiden toimialajohtaja Pekka Turpeisen oli turvauduttava erikoisjärjestelyihin. Opiskelijan kannalta se tarkoittaa vuoden lisäopintoja. Tänä keväänä noin 4 000 asukkaan Taivalkoskelle haetaan ainakin matematiikan ja äidinkielen opettajia sekä muutamaa luokanopettajaa
Ajankäyttö on toisenlaista kuin opettajalla. Viidestätoista hakijasta viisi täytti kelpoisuusehdot. Ikäluokkien pienentyessä on tarkoituksenmukaista lisätä kuntien yhteistyötä ja koota opettajien opetustunteja yli kuntarajojen, Värri sanoo. Yläkoulun ja lukion liikunnan opettajan virkaan oli yhdistetty kunnan liikuntatoimenohjaajan tehtävät. Suosittelen kaikille luokanopettajaopiskelijoille, että he hankkisivat opiskeluvuosinaan aineenopettajakelpoisuuksia ja toisin päin. Ikäluokat pienenevät ja oppilasmäärät tippuvat molemmissa kunnissa. Liikuntatoimen saralla on iltatoimintaa ja kesällä töitä saattaa olla viikonloppuisinkin. Meillä työskentelevät kelpoiset opettajat. Hän opettaa 70 prosenttia työajastaan ja loppu koostuu liikunnanopettajan tehtävistä. • Opettajalta voidaan tulevaisuudessa edellyttää yhä useamman oppiaineen kelpoisuutta. Myös kaikki erityisopetuksen opettajat ovat kelpoisia molemmissa kunnissa, mikä on poikkeuksellisesta, Keskinen sanoo. Katsotaan, mikä meidän tarpeemme silloin on. Kuntalehti 5 / 2020 45 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Johannes Wiehn Kesä on hankalaa aikaa rekrytoida opettajia. Oletan, että yhdistelmä teki virantäytöstä hankalan. Kunta palkkasi tehtävään vuoden määräajaksi henkilön, jolla on liikunnanohjaajan kelpoisuus. Silti Savitaipaleella jäi vuosi sitten täyttämättä liikunnan lehtorin virka. Myös erityispedagogisista opinnoista on hyötyä. Liikuntatoimenohjaajan työ vaatii sitoutunutta kehittäjää, ja sellainen henkilö meillä nyt on, mutta hänellä ei ole opettajan kelpoisuutta. Savitaipaleella on hyvät liikuntatilat. Keskinen suunnittelee jatkavansa määräaikaisuutta vuodella ja harkitsee laittavansa paikan auki uudelleen keväällä 2021. VAIKEA YHDISTELMÄVIRKA Etelä-Karjalan pienissä kunnissa Savitaipaleella ja Lemillä ei ole opettajapulaa, kertoo kuntien sivistystoimenjohtaja Sari Keskinen. Työskentely pienissä kunnissa edellyttää opettajilta tulevaisuudessa avarakatseisuutta, Keskinen sanoo. KL5_32-47.indd 45 15.4.2020 13.30. Kaksi heistä kutsuttiin haastatteluun, mutta kummallakaan ei ollut kokemusta liikuntatoimenohjaajan työstä, Keskinen kertoo. Se tuo paljon valinnanvaraa työnhakuun
Muutos entisestä järjestelmästä uuteen aiheutti vuoden alkuun ylimääräistä kiirettä. Vuonna 2019 oli lähes 300 erilaista tehtävää auki. Kuntalehden työpaikkailmoituksissa niin lehdessä kuin verkkosivuillakin haetaan ihmisiä pääasiassa johtotehtäviin. Risikko pitää tätä myös vahvuutena ja osaamisen laajentumisen näkökulmasta rikkautena. Tarkempi hakuilmoitus on nähtävillä sähköisessä hakukanavassa. Muita tärkeitä kanavia ovat TE-toimiston sivut, sairaanhoitopiirin omat nettisivut ja sosiaalinen media. Rekrytoinneissa perinteinen sanomalehti on jäänyt vähemmälle. Hakuprosessia tehostaakseen Seinäjoen kaupunki siirtyi äskettäin Kuntarekry.fi-palvelun käyttäjäksi. Sairaanhoitopiirin rekrytointipäällikkö Anne Risikko sanoo, että tilanteessa näkyy nyt vanhempien ikäluokkien eläköityminen. Nyt työpaikkailmoituksissa haetaan myös apua hoitotyöhön koronaepidemian takia. [ Työ ] 46 Kuntalehti 5 / 2020 E telä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä rekrytoinnin tarve on lisääntynyt viimeisen vuoden sisällä selvästi. KL5_32-47.indd 46 15.4.2020 13.30. Lisäksi työntekijät haluavat liikkua organisaatioiden ja paikkakuntien välillä, eivätkä enää sitoudu samalla tapaa kuin aikaisemmin. Vaikeimmin täytettävät avoimet toimet ja virat laitetaan kunkin erikoisalan lehteen, kuten Lääkärilehteen. Olemme siirtymässä lehdissä enemmän yhteenvetoon, missä mainitaan auki olevista paikoista. Avoimet paikat ilmoitetaan myös Töihin Tehokkuutta rekrytointiin Kuntien on käytettävä nopeasti kehittyviä viestinnän ja rekrytoinnin keinoja, jotta avoinna oleviin paikkoihin saataisiin hakijoita. Hakemuksia tuli vielä hyvin, mutta tietyt haut eivät tuottaneet yhtään hakijaa
Olen myös selvillä siitä, mitä Seinäjoella tulee tapahtumaan ja kerron siitä totuudenmukaisesti. On mietittävä, miten työpaikat tuodaan esille etsittyä hakijaryhmää kiinnostavalla tavalla. Nivukosken mukaan hieman humoristisiakin heittoja on tullut siitä, että tekoälyn pitäisi valita hakijoiden joukosta paras ehdokas tehtävään. 3 Datan analysointi: Panosta analysointiin ja selvitä, mistä kanavista löydätte parhaat työnhakijat ja missä rekrytointiprosessin vaiheissa on vielä kehittämistä. Sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, josta opiskelijat tulevat harjoitteluun. Itse ainakin haluan tuoda esiin, kuinka hyvä, turvallinen ja vakaa sairaanhoitopiiri on työnantajana. Työnantajan mielikuva ja maine ei synny nappia painamalla, sitä rakennetaan pitkäjänteisesti ja siihen tulee kaikkien sitoutua ylimmästä johdosta alkaen. Kuntalehti 5 / 2020 47 Kolme vinkkiä 1 Työnantajamielikuvaan panostaminen: Aidot työntekijäkokemukset kiinnostavat tällä hetkellä hakijoita. Myös tärkeä tietosuoja toteutuu, koska hakemusasiakirjat ovat tietokoneella käyttäjätunnuksen ja salasanan takana. Syksyllä uudistuu sijaisrekisterimoduuli. Varsinkin kuntapuolella on lainsäädäntöä, mikä ei mahdollista tällaista valintaprosessia, joten ihan lähitulevaisuudessa tällaista ei päästä tekemään. Myös sairaanhoitopiirin organisaationa pitäisi erottua muista työnhakijoita tavoittelevista työnantajista. Yksiköt olivat kertomassa, minkälainen yksikkö on ja miksi juuri meille kannattaa tulla. Käytetyimpiä viestintäkanavia ovat kunnan tai kaupungin omat nettisivut ja somekanavista Facebook, Twitter, Instagram ja Linkedin. Päivityksiä tehdään neljä–viisi kertaa vuodessa. Risikon mielestä rekrytoinnissa on tärkeintä, että työnhakijasta ja hänen kokonaistilanteestaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja siinä halutaan auttaa. • Marja Lammi Marja Lammi Seinäjoelle ja Avoimet työpaikat Seinäjoella -sivustoille. HENKILÖSTÖ HAKEE Hoitoalan ammattiryhmät ovat olleet mukana sairaanhoitopiirin rekrytointitapahtumissa eri kohderyhmille. • KL5_32-47.indd 47 15.4.2020 13.30. Rekrytointi voidaan näin aloittaa jo harjoittelujakson aikana. Sitä käyttää 208 kuntaa ja kaupunkia sekä noin 100 erilaista kuntayhtymää, sairaanhoitopiiriä, liikelaitosta tai muuta kuntaomisteista organisaatiota. Myös alueen opinto-ohjaajien tapaaminen oli ollut Risikon mukaan antoisaa. Jo kevään aikana tuomme muun muassa uutta toiminnallisuutta anonyymirekrytointiin, joka on nyt ollut pinnalla monessa kunnassa. Heille saatiin tietoa, minkälaisia muitakin ammattiryhmiä sairaanhoitopiirissä on lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi. Nämä tapahtumat ovat sijoittuneet nimenomaan sijaisrekrytointiin, Risikko kertoo. Risikko korostaa rekrytointiin yhdistettävää markkinointiosaamista. Työnantajamielikuvan rakentamisessa hänen mielestään on tärkeää, miten olemassa oleva henkilöstö kokee oman työpaikkansa ja puhuu siitä. Myös ammatillista koulutusta antavan Sedun ja röntgenhoitajia valmistavien ammattikorkeakoulujen kanssa on yhteistyötä. Tässä tilaisuudessa meillä oli puhumassa edustajat niistä ammattiryhmistä, joihin tulee vähän hakemuksia. Anonyymin rekrytoinnin tarkoituksena on madaltaa kynnystä päästä työhaastatteluun, kun hakemuksista on poistettu kaikki henkilöön viittaava tieto. Kuntarekry.fi on valtakunnallinen kunta-alan työnhakupalvelu ja kuntatyönantajien rekrytointipalvelu, jonka tuottaa FCG Talent Oy. Anonyymi rekrytointi yleistyy kunnissakin SOSIAALINEN MEDIA on yhä tärkeämpi tekijä rekrytoinneissa. Näkyvyys, kiinnostavuus ja erilaisten viestintäkanavien ajan tasalla pitäminen vaatii selkeää strategiaa, mietittyä sisältöä ja työnjakoa. 2 Hakijaviestintä: Myös valitsematta jääneet henkilöt voivat hakea teille uudelleen, jos he kokevat, että rekrytointiprosessi sujui hyvin. Työstään kertoivat lääkärit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit ja lisäksi tuotiin esiin välinehuoltoa työllistäjänä. Vinkit antoi palvelupäällikkö Anne-Mari Nivukoski Kuntarekrystä. Hakuprosessi käydään ennen loppuhaastatteluja rekrytointijärjestelmien avulla, joissa suurin työaikasäästö tulee hakijayhteenvetojen ottamisesta järjestelmästä. Työpaikkailmoitusten on oltava kiinnostavia, ja niiden on näyttävä siellä, missä potentiaaliset työntekijätkin liikkuvat, kuten TE-toimistojen ja oppilaitosten sivuilla. Kuntarekryn palvelupäällikkö Anne-Mari Nivukoski kertoo, että asiakkailta tulee säännöllisesti kehitystoiveita, joita toteutetaan jokaisen versiopäivityksen yhteydessä
KL5_48-49.indd 48 15.4.2020 13.33. 48 Kuntalehti 5 / 2020 [ Kunnan töissä ] Töiden etsintä jatkuu Orimattilan kaupungin työllisyyskoordinaattori Helena Vartiainen kertoo koronavirusepidemian heikentäneen asiakkaidensa työllistymisnäkymiä eri aloilla
Työja elinkeinotoimistot saattavat tulkita samaa lakia eri tavalla. Teemme jatkuvasti yhteistyötä eri yritysten kanssa. Käytämme paljon puhelinta ja sähköpostia. Millainen on kaupungin palkkatuettujen työntekijöiden tilanne. Haluan tehdä töitä ihmisten parissa. • Vastaa työllisyysyksikön toiminnasta, kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Olen ollut Orimattilan kaupungin työllisyyskoordinaattorina neljän vuoden ajan. Asioita olisi yksinkertaistettava. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tuottamassa kuntouttavassa työtoiminnassa on 60 henkilöä. Ovatko työt jatkuneet syrjäytymistä estävässä kuntouttavassa työtoiminnassa. VIDEO: Työllisyyskoordinaattori Helena Vartiainen kertoo, millaisia vaikutuksia koronavirusepidemialla on ollut työttömien arkeen. Työllisyyskoordinaattori Helena Vartiainen kertoo ihmisten olevan hänen voimavaransa poikkeusoloissakin. Emme ole lopettaneet kokonaan asiakkaiden kohtaamista kasvokkain. Kertoisitko työurastasi. Epidemia on lisännyt taloudellista epävarmuutta monilla eri aloilla. Kaikki tämä voi vaikuttaa työnhakijan mieleen. Kenenkään töitä ei ole tarvinnut keskeyttää. Kuntalehti 5 / 2020 49 [ Info ] K oronavirusepidemia on muuttanut myös runsaan 16 000 asukkaan Orimattilan kaupungin työllisyyspalveluiden arjen. • Seuraa, kuvaa, tilastoi ja raportoi työvoimatilannetta erilaisten indikaattoreiden avulla. Asiakkaan on esimerkiksi työosoituksen saadessaan tärkeä tietää selkeästi, että miten käy, jos hän ei ota työtä vastaan. Palkkatuettua työtä voi olla esimerkiksi ravitsemuspuolella keittiössä tai kirjastossa. He voivat tehdä töitä muiden muassa siivoojina, kouluavustajina ja päivähoidon avustustehtävissä. • Toimii työllisyysyksikön lähiesimiehenä. Jos työttömyys venyy, voin vain kuvitella miltä se tuntuu. Onko mielessäsi kuntien kannalta yhteistä kehityskohdetta työllisyyden edistämiseksi. Teen hallintotöitä, suunnittelua ja kehittämistä. Emme ole viranhaltijoita, vaan kunnan työntekijöitä. • Vastaa työllistymisen edistämiseen ja kehittämiseen liittyvästä verkostoyhteistyöstä paikallisesti ja alueellisesti. Haluan, että ihminen voi hyvin. Voimme vaihtaa ajatuksia ja antaa positiivista näkökulmaa tilaisuuden tullen. Hoidamme akuutit asiat. Meillä on yrityksiä, joista soitetaan meille, että minkälaista työtä on tarjolla. Mitä työtön mahtaa ajatella näinä aikoina. • Kehittää yritysyhteistyötä työllisyyden edistämiseksi. Miten uudet rajoitukset ja suositukset ovat vaikuttaneet työhönne. Pajat ovat olleet siellä kiinni jo jonkin aikaa. • KL5_48-49.indd 49 15.4.2020 13.33. Olen sen ikäluokan väkeä, jolle työ on ollut keskeinen asia. Työnantajat ovat toinen asiakaskuntamme. Asiakkaamme ovat oman alansa ammattilaisia. Kuinka autatte työnhakijaa taloudellisesti epävakaana aikana työllistymään. Olen ollut itsekin työttömänä, mutta en pitkiä jaksoja, pisimmillään noin kolmen kuukauden ajan. On teillä muuta asiakaskuntaa työnhakijoiden lisäksi. En halua jättää asiakastyötä kokonaan pois. Jouni Lampinen Kuva: Lauri Rotko paljon erilaisia huolia ihmisillä. Koronavirusepidemiaan liittyy Työllisyyskoordinaattori • Koordinoi kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Haluan, että ihminen voi hyvin. Olen toiminut enimmäkseen pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten kanssa työurani varrella. Mikä omassa työssäsi on erityisen merkityksellistä. Työttömyyteen liittyvässä lainsäädännössä on byrokratiaa lisäävää kerroksellisuutta, pykälää pykälän päälle. Jo muutaman viikon jälkeen mietin, että osaanko enää mitään. • Kehittää ja edistää kaupungin sisäistä työllistämistä. Voimme motivoida asiakasta pysymään työnhakuajatuksessa tai kannustaa oman ammattitaidon lisäämiseen ja opiskeluun. Kuntouttavaa työtä tekevät ihmiset ovat nyt kodeissaan. Nykyisessä työssäni on vähemmän asiakastyötä kuin aiemmissa. Lainsäädäntöä olisi hyvä selkeyttää. Emme ole vahtimassa ja vaatimassa, vaan tukemassa ja neuvomassa. Työmme tarkoitus on palvella paikallisia yrityksiä ja paikallisia asukkaita. Emme anna lausuntoja, kuten työja elinkeinotoimistoissa tehdään. He tuntevat ja tietävät omat lähtökohtansa. Onko työtäsi koskien liikkeellä yleisiä ja virheellisiä ennakkokäsityksiä, ja jos on, miten niitä oikaiset. • Neuvoo ja valmistelee kaupungin työllistämiseen liittyvissä asioissa työnhakijaja työnantaja-asiakkaita. Sitä ennen olin paljon erilaisissa työllisyyttä edistävissä projekteissa. Työllisyys on keskeinen asia ihmisen hyvinvoinnille. Heidän takiaan olen näissä hommissa
Jos käytetään vielä sotaisaa ilmaisua, niin Suomessa ei jääty tuleen makaamaan, vaan toimittiin. Politiikassa tämä on näkynyt niin sanottujen vanhojen puolueiden kannatuksen nousuna. Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien ihmisille – Urho Kekkosen aikakaudella aikuistuneille – tällainen rajojen syynääminen on hieman hämmentävää. Siitä presidentti Sauli Niinistö on saanut huimat kannatusluvut. Tämän tyyppistä kehitystä on nytkin ounasteltavissa, kun ääripäiden – perussuomalaisten ja vihreiden – kannatuksissa on havaittavissa kasvun pysähtymistä ja pienoista takapakkia. Nyt elämme toista aikaa. Sanna Marinista voidaan puhua jo uutena politiikan supertähtenä. Perinteisiä puoluegallupeja on koronakriisin aikana myös tehty. Hallitus käyttää meidän järjestelmässämme toimeenpanovaltaa, joka on nyt poikkeuslakien johdosta käytännöllisesti katsoen totaalista vallankäyttöä. Hallitus on tietysti koko ajan tikun nokassa. maaliskuuta perinteisen Alma-kyselynsä. Yle julkaisi 9. Edellytys tietysti on, että virus saadaan nopeasti selätetyksi. Koronauutisten ohella kannattaa lukea ”intellektuellien supertähtenä” pidetyn Francis Fukuyaman kirja Identiteetti – arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka. Perussuomalaisten kannatus oli 20 prosenttia, SDP:n 19,6, kokoomuksen 17,6, keskustan 12,4, vihreiden 12, vasemmistoliiton 7,9, RKP:n 4,1, kristillisdemokraattien 3,9 ja Liike Nytin 1,3 prosenttia. KUN KATSELEE Marinin ja Niinistön hurjia suosiolukuja, niin kansa antaa kiitoksen molemmille. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma kommentoi Alma-kyselyn tuloksia Aamulehdessä 31.3.: ”Pääministeripuolue erottuu Suomessa hyvässä ja pahassa.” Marinille hän antaa kehut suorasta ja selkeästä esiintymisestä. Samalla hän on nostanut puolueensa kannatusta roimasti. Tartuntalukujen kasvu oli tasoittumaan päin, hallitus antoi jättimäisen tukipaketin, pörssit lähtivät nousuun ja keskustelu koronarajoitusten purkamisesta alkoi. Kekkosen aikana lopputulos oli ratkaiseva. Pääsiäisviikolla toivoa virittelivät myös Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ja Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. huhtikuuta gallupin, jossa pääministeripuolue SDP oli harpannut kannatuksessa aivan perussuomalaisten kylkeen. Valpas media on itse koronakriisin ohella tutkaillut myös vallan rajoja; onko presidentti tullut ajatuksineen ja huolineen hallituksen reviirille. P.S. PT arveli, että Suomen talous voi elpyä nopeastikin. Hän on ottanut ykkössijan niin gallupkansan kuin tutkijoiden ja mediankin mittareissa. Ja jos siinä onnistuttiin, ei muotoihin kiinnitetty niinkään huomiota. YLEENSÄ KRIISIEN aikana on käynyt niin, että ihmiset tukeutuvat vanhaan ja koeteltuun. Tasavallan presidentin rooli taas painottuu arvojohtamisen puolella. Valtiosääntö ei estä yhdessä tekemistä, ja niin ilmeisesti kansalaisetkin asian mieltävät. Nyt on tekemisen meininkiä Sanna Marinista voidaan puhua jo uutena politiikan supertähtenä. Hän selittää kiinnostavalla tavalla populismin nousua. Myös Ylen tutkimuksessa SDP oli viikosta 13 lähtien Suomen suosituin puolue. Tämä koski ulkoja sisäpolitiikan ohella myös taloutta ja työmarkkinoita. Uusien ääriliikkeiden kasvu taas on sattunut hyvien aikojen kohdalle; on ikään kuin ajateltu, että on varaa irrotteluihin ja poliittisiin kokeiluihin. Fukuyaman mielestä Doland Trump pääsi valtaan, kun liberaalit demokratian kannattajat äänestivät laiskasti.• KL5_50-53.indd 50 15.4.2020 13.28. Pääministeri Sanna Marin, sd., on kerännyt kiitosta niin gallupeissa kuin keskustelupalstoillakin. Kangasharju sanoi Ylellä, että juhannussaunan jälkeen voidaan talous parhaassa tapauksessa käynnistää tositoimin. Vuorelman mukaan hallituksen muut johtavat naisministerit, Katri Kulmuni, kesk., Maria Ohisalo, vihr., Li Andersson, vas., ja Anna-Maja Henriksson, r., ovat jääneet vähän paitsioon. Sen huomaa vaikkapa perustuslakivaliokunnan millimetrintarkasta työstä, oli sitten kyse sotesta tai poikkeustilasäädöksistä. Hätkähdyttävä tulos oli, että pääministeripuolue SDP (21,1 prosenttia) nousi suurimmaksi puolueeksi ohi perussuomalaisten (20,1 prosenttia). 50 Kuntalehti 5 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä P ääsiäisviikko saattaa jäädä historiaan koronataistelun käännekohtana. Samansuuntaisen tuloksen sai Alma Media, joka julkaisi jo 31
Useimmiten täydennyspäätöksen tekee valtuusto. Meiltä sammui yksi kokonainen valtuustoryhmä. Ehdokaslistalla oli vain kaksi nimeä, joten vihreät saivat vaaleissa yhden valtuutetun ja hänelle vain yhden varavaltuutetun. Yleinen tapahan on, että kaikista muista paitsi valtuustopaikoista ryhmät voivat neuvotella. Paltamon tapaus oli ihan ekstreemi lajissansa. Tuolloin keskusvaalilautakuntakaan ei voi lähteä vaalitulosta muuksi muuttamaan. Muissa toimielimissä on täydentämiseli pelivaraa. Siellä pelivaraa on enemmän. Kaikki oli ynnättävä ja neuvoteltava uusiksi. Mitä vaalilaki sanoo asiasta. (Naurahdus.) Ei tuosta maan tapaa ikinä tule. Käytännön koreografia. Vaalilaissa on tosi korkea kynnys sille, että valtuustoa täydennetään. • Meiltä sammui yksi kokonainen valtuustoryhmä. Kyseisillä henkilöillä oli hoidettavanaan myös muita – maakunnallisiakin – luottamustehtäviä. Ei edes keskusvaalilautakunnalla ollut valtaa nimetä kunValtuustoryhmä katoaa – mitä tehtävissä. NÄKEMYS I Paltamon kunnan valtuuston puheenjohtaja Marisanna Jarva, kesk., kuinka ison sekaannuksen vihreän ryhmän eräänlainen sukupuuttoon kuoleminen aiheutti Paltamolle. Kyse ei ollut pelkästään valtuustopaikkojen kohtalosta. Kuntalehti 5 / 2020 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi P altamossa syntyi vuodenvaihteessa eriskummallinen tilanne. Onko vihreiltä sammahtanut ja tyhjäksi jäänyt valtuustopaikka aiheuttanut ongelmia käytännön valtuustotyöhön. Valtuusto jää siis loppukaudekseen vajaalukuiseksi. Avoimia kysymyksiä oli aluksia monia. Lautakuntien ja maakunnallisten tehtävien täyttämisestä sovitaan vaalien jälkeen puolueiden kesken. Tuo edellyttää lisäksi sitä, että myös kaikki varavaltuutetut ovat loppuneet. Entä lautakunnat ja maakunnalliset luottamustehtävät. Esimerkiksi jaetaanko tuo vapautunut paikka muille ryhmille jollakin mystisellä kaavalla vai mitä ihmettä tehdään. Ongelmia alkoi kertyä siitä, kun ensin varavaltuutettu ja sitten myös varsinainen valtuutettu päättivät muuttaa kunnasta pois. Kova nyrkkisääntö – kuinka valtuustoon syntynyt ryhmäreikä täytetään. Tilanne oli uusi ja yllättävä. Olemme sopuisaa väkeä. Jos matkan varrella tulee sitten yllätyksiä – vaikkapa yllätyseroamisia – toimielinten täydentäminen on varsin vaivatonta. Kuinka paha tilanteen täytyy olla, jotta täydennysvaaleihin voitaisiin mennä. Kyllä siinä piti hieman päätä raapia. nasta pois muuttaneiden valtuutettujen tilalle tyystin uusia valtuutettuja. Paltamon 21-jäseniseen valtuustoon syntyi siis yhden valtuutetun ja yhden varavaltuutetun kokoinen reikä. Onko valtuuston täydentäminen mahdollista käytännössä koskaan. Mikä oli päällimmäinen murheenne. Onko oma valtuustonne loppukautensa rampa, vajaalukuinen. Edessä olisivat täydennysvaalit, ja se on aina iso ruljanssi. NÄKEMYS II Johtava lakimies Riitta Myllymäki Kuntaliitosta, mitä on tehtävissä, jos kokonainen valtuustoryhmä kuolee sukupuuttoon. Niinhän siinä kävi. Muu päänvaivanne. Ei ole, ei minkäänlaisia. Vaalitulos on se mikä se on. Vaalilain 158 § sanoo, että ”jos valtuutettujen lukumäärä vaalikauden aikana jää alle kolmen neljänneksen säädetystä määrästä … oikeusministeriö voi määrätä toimitettavaksi täydennysvaalit”. Kunnan valtuustoon valittiin viime vaaleissa vihreistä yksi valtuutettu ja yksi varavaltuutettu. Valtuustoon pääsee vain, jos on ollut vaaleissa ehdolla. Piirros: Yrjö Klippi KL5_50-53.indd 51 15.4.2020 13.28
2 Koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. KL5_50-53.indd 52 15.4.2020 13.28. Kuntalaissa säädettyä kunnan elinvoimatehtävää sekä mahdollisuutta hoitaa yleisen toimialansa puitteissa muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä ei ole pidetty riittävänä perusteena henkilötietojen saannille. Näistäkin mahdollisuuksista tulisi tarkemmin säätää laissa. Tietosuoja-asetuksen mukaan suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja yksilöity. KUNTIEN TYÖVOIMAPALVELUT pohjautuvat pääosin kuntien vapaaehtoisuuteen, eikä henkilötietojen saantiin oikeuttavia säännöksiä juuri ole. Jos yhteystietoja on kerätty vaikkapa kirjaston asiakasrekisteriin, ei näitä tietoja voi ilman perustetta luovuttaa kunnan työvoimapalveluita järjestäville viranhaltijoille. Oikeus tietojen luovuttamiseen kunnan omien viranomaisten ja eri toimipisteiden välilläkään ei ole usein mahdollista. 3 Puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot nuoresta, joka vapautetaan varusmiestai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. Laissa on kuitenkin eräitä tietojen luovutusvelvoitteita. URA-tietojärjestelmään ja sekä pääsyn TE-hallinnon asiakastietoihin. Muita käsittelyperusteita voisivat olla yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen tai julkisen vallan käyttö. Tietosuoja-asetus edellyttää, että tietoja käsittelevällä rekisterinpitäjällä on laillinen oikeus käsitellä tietoja. TYP-laki), on asiakastietojen saantimahdollisuus hieman laajempaa. Esimerkkeinä: 1 Opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. ON USEIN POHDITTU, miten nuorten ohjaamotoiminnassa voidaan käsitellä ja luovuttaa nuorten tietoja. Pääsääntö ja oikeus tietojen luovutukseen toiselle viranomaiselle perustuu nuoren tai, jos nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumukselle. Silloin kun on kysymys työvoimapalveluista, joihin sovelletaan työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia (ns. Tietojen saanti kunnan oman yksikön tai TE-toimistojen rekistereistä onkin mahdollista lähinnä asiakkaan suostumuksella. Esimerkiksi tietojen käsittelystä nuorten työpajatoiminnassa säädetään lain 14 §:ssä. 52 Kuntalehti 5 / 2020 [ Lakiklinikka ] H enkilötietojen luovuttaminen kunnan työvoimapalveluihin on konstikasta. Ohjaamotoiminta ei ole laissa säänneltyä toimintaa, mutta osaan toiminnasta voidaan soveltaa nuorisolakia, josta löytyy vastauksia tietosuojakysymyksiin. rekisterin käyttöoikeus. Kun työllisyyden kuntakokeilua koskeva laki tulee voimaan, kokeiHenkilötietojen käsittely kunnan työvoimapalveluissa lussa mukana olevat kunnat saavat hoitaakseen TE-toimistojen tehtävät ja samalla oikeuden ns. Rekisterin tietoja voi hyödyntää TE-toimiston, Kelan ja kunnan viranhaltija, jolle on myönnetty ko. Säännöksen mukaan tietojen luovuttamisen edellytyksenä etsivää nuorisotyötä varten on nuoren suostumus, jollei laissa toisin säädetä. Joskin tällöinkään URA-järjestelmän tietoja ei voi käyttää kunnan vapaaehtoiseen toimintaan. Lain 9 pykälässä säädetään monialaisen yhteispalvelun TYPPI-asiakasrekisteristä. Siten suostumus tulisi pyytää tapauskohtaisesti niin, että suostumuksesta käy ilmi, mihin käyttötarkoitukseen tietoja saa antaa. Julkisuuslaki puolestaan edellyttää, että tietoja luovuttava viranomainen varmistuu siitä, että tietojen saajalla on oikeus käsitellä tietoja. • Tarja Krakau johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto Henkilötietoja saa lähtökohtaisesti käsitellä vain siinä tarkoituksessa, johon ne on kerätty. NUORISOLAIN 11 §:ssä on säännös tietojen luovuttamisesta etsivälle nuorisotyölle. Henkilötietoja saa lähtökohtaisesti käsitellä vain siinä tarkoituksessa, johon ne on kerätty. Henkilötietojen käsittelyperuste kunnissa ei siten yleensä ole tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa mainittu ”lakisääteisen velvoitteen noudattaminen”, joka muutoin on yleisin viranomaisen käsittelyperuste
Keskustelu kaupungistumisesta on Suomessa ollut onnahtelevaa ja puoluepoliittista. Myös valtio itse on tyhjentänyt maaseutua: valtion työpaikkojen määrä lähes puolittui vuosina 2005–2014. Uusi sana on urbanisaatio, se kuvaa globaalia kehitystä. Tämä oli mahdollista sotien jälkeen asuntopolitiikan ja teollisuuspolitiikan keinoin ja vielä 1960-luvulla, jolloin Urho Kekkonen päätti maaseutuyliopistojen perustamisesta. Suomen kaupungistuminen kuitenkin jatkuu, jos kaupunkipolitiikkaa käsittelevän kirjan ennustama kehitys toteutuu. Tehtaat tarvitsevat robotteja, eivät ihmisiä. Nyt kirjoittajat näkevät kehityksen valoisampana. Hän veti kaupunkikeskusteluun mukaan myös muut isot kaupungit. Rakennustieto 2019. Toimittaneet Eero Holstila ja Timo Hämäläinen. Uusi aika alkoi, kun Helsinkiin tuli pormestarijärjestelmä ja pormestariksi Jan Vapaavuori, kok. Kymmenen asiantuntijakirjoittajaa. Suomen kaupunkipolitiikan aiempaa aikaa kutsutaan kirjassa ”kaupunkipolitiikan korpivaellukseksi”. Myös Helsingin väkiluku vähenisi. Myös maahanmuuttajat, joista on toivottu pelastusta maaseudulle, muuttavat isoon kaupunkiin heti, kun se on mahdollista. Iso kysymys on, voiko maan johto tehdä jotain kaupunkija väestökehitykselle. Etenkin perussuomalaisten, demareiden ja keskustan äänestäjät sekä naiset toivovat näin. • Riitta Vainio Kaupunkipolitiikan uusi aika. Myönteisiä ajatuksia kaupungistumisesta KL5_50-53.indd 53 15.4.2020 13.28. Mennään laatu edellä: kehityksessä yhdistyvät hyvällä tavalla ihmisten hyvinvoinnin edistäminen, ympäristö, arkkitehtuuri sekä asukkaiden ja muiden tahojen yhteistyö. Taloustutkimuksen viimesyksyisen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista toivoo, että valtio jarruttaisi kaupungistumiskehitystä. [ Kirjat ] TILASTOKESKUS on povannut, että väki vähenee Suomessa 100 000:lla kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä. Etenkin maakuntien kakkosja kolmoskokoluokan kaupungeissa työpaikkojen väheneminen on ollut reipasta. Kaupunkipolitiikan uusi aika näyttäytyy kirjan asiantuntijakirjoitusten mukaan valoisammalta ja laajemmalta mitä vanha kaupunkipolitiikka-termi tarkoitti; se oli merkitykseltään kapea ja tekninen
• Jorma Ylönen Kuva: Akseli Muraja Metsämies meni kuntaan KL5_54-55.indd 54 15.4.2020 13.31. PALVELUT YHTEISTYÖLLÄ Tervo on 1 500 asukkaan kunta 60 kilometriä Kuopiosta länteen. Siinä voi kehittää uutta. Myös etätöiden yleistyminen on eduksi Tervolle. Niskasen mielestä Tervon tulevaisuuteen voi katsoa myös positiivisesta näkökulmasta. Hanke tyssäsi silloiseen sote-sekamelskaan. Helmikuussa kunnanvaltuutetut olivat yksituumaisia, että Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkönä PohjoisSavossa toiminut Seppo Niskanen täytti mainitut kriteerit. Hän aloitti samana päivänä, kun maan hallitus ilmoitti ottavansa valmiuslain keinot käyttöön koronaviruksen etenemisen hillitsemiseksi. Hän ajoi valmistumisensa jälkeen metsäkonetta ja teki töitä maatiloilla, kunnes siirtyi Metsäkeskuksen palvelukseen Pohjois-Savoon vuonna 2004. En aio kunnanjohtajana jumittua liitoskysymykseen. Hän toimi erilaisissa projektitehtävissä ja viimeiset viisi vuotta elinkeinopäällikkönä. Itse paneuduin työssäni maaseudun elinvoiman kehittämiseen ja EUhankkeisiin. Siellä vietän melkein kaikki viikonloput metsätöiden ja nikkaroinnin parissa. Niskanen sanoo, että Metsäkeskus on monipuolisempi toimija kuin yleensä tiedetään. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 5 / 2020 P ohjoissavolainen Tervo etsi viime vuoden lopulla uutta kunnanjohtajaa, joka olisi helposti lähestyttävä, osallistava, verkostoituva ja innovatiivinen. Kuntaa on viimeksi soviteltu liitokseen vuonna 2015, jolloin Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto neuvottelivat Nilakan kunnan synnyttämisestä. Samalla voin kehittää itseäni. Metsäkeskuksen palveluksessa loin maakuntaan verkostoja, joita voin hyödyntää uudessa työssäni, kertoo Niskanen. Luonto vesistöineen, vapaa-ajan asuminen ja matkailu ovat vahvuuksiamme. Niskanen siirtyi Tervoon pikaisesti. Myös kunnanjohtajan työssä Niskasta kiinnostaa tehtävien monipuolisuus. MONIPUOLISET TEHTÄVÄT Seppo Niskanen, 41, opiskeli JoenSeppo Niskanen sanoo aina olleensa kiinnostunut maaseudun kehittämisestä. Peruspalvelujen turvaaminen on tärkeintä, ja kuntayhteistyö on ihan perusteltu tapa niiden järjestämiseen, Niskanen sanoo. Lisäksi vanhemmillani on maapaikka Pielaveden puolella 20 kilometrin päässä Tervon kirkonkylästä. Sukusuhdekin on olemassa: hänen isoisänsä oli lähtöisin Tervosta. [ Kuka. Lapsia syntyy vähän ja väestö vanhenee. Seppo Niskanen 1978: Syntyi Kuopiossa 1997: Ylioppilas Kuopion Kallaveden lukiosta 2003: Maatalousja metsätieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta, työskenteli metsäkoneenkuljettajana ja maatalouslomittajana 2004: Metsäkeskus Pohjois-Savon projektipäälliköksi 2008: Liiketalouden perustutkinto 2012: Metsäkeskuksen aluekehityksen asiantuntijaksi Pohjois-Savon alueelle 2015: Metsäkeskuksen elinkeinopäälliköksi PohjoisSavon alueelle 2017: Johtamisen erikoisammattitutkinto JET 2020: Aloitti maaliskuussa Tervon kunnanjohtajana suussa metsäteknologiaa, yrityksen taloustieteitä ja johtamista. Tilanne oli poikkeuksellinen, mutta oli hienoa huomata heti aluksi, että kunnan toiminnot ovat ammattilaisten käsissä. Olen aina ollut kiinnostunut maaseudun kehittämisestä. Tervo on Niskaselle tuttu kunta aiempien työtehtävien kautta. Kun kuntaorganisaatio on hyvähenkinen ja yritysmyönteinen, syntyy paljon mahdollisuuksia
[ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. Seppänen on työskennellyt aiemmin muun muassa sisäministeri Paula Risikon erityisavustajana. Aika Helsingin palveluksessa on osoittanut, että haluan toimia nimenomaan kuntatasolla. Pekka Järvi sijaistaa Hattulassa YLEISESIKUNTAUPSEERI Pekka Järvi toimii vs. Kunnalla on konkreettisesti avaimet siihen, millaista on asukkaiden ja yritysten arki, Seppänen sanoo. AlihankintaHEAT ALIHANKINTA.FI /HEAT #AlihankintaHeat TEEMA: DATASTA BISNESTÄ TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS 22. Siikalatva valitsi Pirre Seppäsen SIIKALATVAN uusi kunnanjohtaja on valtiotieteiden maisteri Pirre Seppänen. Hakemukset virkaan tulee toimittaa 12.5.2020 klo 15 mennessä. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Ranuan kunnassa julistetaan haettavaksi HALLINTOJOHTAJAN VIRKA Virkaan valittavalta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus vaativissa kunnan keskus-, talousja henkilöstöhallinnon tehtävissä sekä suunnittelutehtävissä. Olen ollut aina täällä kirjoilla, silloinkin kun olen ollut töissä muualla, Järvi kertoo. –24.9.2020 ALIHANKINTA.FI #ALIHANKINTA2020 Ota yhteyttä: p. Hän jäi täpärästi toiseksi 2017, kun Koivisto valittiin. Silvast on Reisjärven kehitysja talouspäällikkö, mutta hän on toiminut marraskuusta lähtien vt. [ Työpaikkauutiset ] Silvast Reisjärven kunnanjohtajaksi REISJÄRVI on valinnut Marjut Silvastin uudeksi kunnanjohtajaksi. Tarkempi tehtäväkuvaus ja hakuohjeet: www.kuntarekry.fi tai www.ranua.fi. kunnanjohtajana Hattulassa 1.8.2020–30.10.2021. KL5_54-55.indd 55 15.4.2020 13.31. Arvostamme kunta-alan lainsäädännön tuntemusta sekä kokemusta kunnallishallinnon tai muun julkishallinnon vaativista valmistelutehtävistä. Ammatillisen osaamisen lisäksi arvostamme vahvaa kehittämisotetta, hyviä sosiaalisia taitoja, kokemusta henkilöjohtamisessa sekä hyvää kirjallista taitoa. Henkinen siteeni Hattulaan on vahva. Virka täytetään toistaiseksi voimassa olevana 1.8.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan. Järvi on Panssariprikaatin entinen komentaja. Silvast on työskennellyt aiemmin muun muassa Hankasalmella taloussihteerinä ja Kajaanissa keskushallinnon taloussihteerinä. fmclaskentapalvelut.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. kunnanjohtajana. Hän on Helsingin apulaispormestarin Pia Pakarisen, kok., poliittinen erityisavustaja. 050 5250 522 raimo.tanskanen@fmcgroup.. Arvostamme myös kielitaitoa. Katariina Koivisto jää opintovapaalle
Telakasta, pitsistä ja vanhasta kaupungista tunnettu Marttisen kotikaupunki Rauma elää laivanrakennuksen, meriteollisuuden ja sataman ohella elintarvikeja paperiteollisuudesta. Poikkeusolojen myötä tapaamiset ovat vaihtuneet etäja puhelinkokouksiksi. Eurajoen ydinvoimalatyömaa piristää myös Rauman taloutta. Yrityksillä on täällä valtavasti vientiä, Marttinen sanoo. M aanantaisin kansanedustaja Matias Marttinen, kok., on tavannut vierailla satakuntalaisissa yrityksissä. Rauman seudulla on viidestä kuuteen vahvaa toimialaa ja pkyrittäjät päälle. Esimerkiksi Rauman merimieskirkolla kävi viime vuonna vieraita 21 maasta. Keskustelen päivittäin eri alojen yrittäjien Rauman Merimuseo on yksi maamme kolmesta merimuseosta ja kuvastaa sitä, kuinka arvokas meri on meille raumalaisille, sanoo kansanedustaja Matias Marttinen. Metsä Fibre rakentaa tänne maailman moderneinta mäntysahaa. 56 Kuntalehti 5 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan ensimmäisen kauden kansanedustajia, jotka ovat myös kotikuntiensa valtuutettuja. Kansainvälisyys näkyy myös katukuvassa. Olkiluoto 3:n vuosittainen vaikutus kaupungin talouteen on ollut Satamakaupungin kasvatti KL5_56-57.indd 56 15.4.2020 13.28. kanssa heidän tilanteestaan ja siitä, millaista apua he toivovat valtiolta. Koronapandemia on sekä terveydellinen että taloudellinen kriisi
] Rauma on maantieteellinen pussinperä. Samana vuonna STX ajoi alas Rauman-telakkansa ja kaupunki päätti hankkia omistukseensa koko telakan maa-alueen irtaimistoineen. Tunnen Johannan hyvin. Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi avustamaan valtiovarainministeri Petteri Orpoa. KOULUTUS TUO ELINVOIMAA Valtiotieteen opinnot veivät Marttisen Turkuun. Hänen kaltaistaan vetäjää me tänne tarvitsemmekin, Marttinen iloitsee •. Eduskuntaan Marttinen pääsi kolmannella yrittämällä viime keväänä. POIS PUSSINPERÄLTÄ Matias Marttinen kuuluu liikenneja viestintävaliokuntaan sekä VR:n hallintoneuvostoon. Matias Marttinen Syntynyt: 1990 Raumalla Kotikunta: Rauma Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Ammatti: Kansanedustaja Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Rauman kaupunginvaltuutettu, Satakuntaliiton maakuntahallituksen jäsen ja VR:n hallintoneuvoston jäsen Harrastukset: Lenkkeily, rullaluistelu, kuntosali ja purjehtiminen Hyvää Raumalla + Valtuuston vahva yhteishenki + Monipuolinen ja vireä elinkeinorakenne + Kahden maailmanperintökohteen uniikki asuinympäristö Kehitettävää Raumalla Negatiivisen väestönkehityksen pysäyttäminen Henkilöjunaliikenteen palauttaminen Monipuolisen koulutustarjonnan turvaaminen noin seitsemän miljoonaa. Olemme valtuustossa tehneet jo vuosia töitä, jotta Rauma–Tampererataosuus avattaisiin uudelleen henkilöliikenteelle. Kesällä Rauma saa uuden kaupunginjohtajan, kun Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen aloittaa työnsä Raumalla. Opintojen ohessa hän teki töitä ja hoiti useita luottamustoimia Raumalla. Yksin Rauman opettajankoulutuslaitoksessa on yli tuhat opiskelijaa, Marttinen sanoo. Hän johtaa seutukaupunkiverkostoa. Rauma on maantieteellinen pussinperä. Hintaa hankinnalle tuli 18 miljoonaa euroa. Marraskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman. Töitä Raumalla riittää myös talouden paimentamisessa. Kaikki perusteet sille ovat olemassa, Marttinen sanoo. Opin kymmenkesäisenä liikkumaan merellä, ja purjehdin edelleen todella paljon ystävieni kanssa, Marttinen kertoo. Ensi vuonna siellä aloittaa toimintansa maan ensimmäinen harjoittelupäiväkoti, Pikkunorssi. Vaikka Marttisen lapsuudenkoti olikin epäpoliittinen, lähti hän yläasteikäisenä mukaan kokoomusnuorten toimintaan. Meillä on ranskalainen koulukin, koska ranskalaisasutus on niin vahva, Marttinen kertoo. Ei ole ihme, että Rauma haikailee monen muun kaupungin tavoin nuorten perään. Korkeakoulutusta pitää tulevaisuudessa tarjota myös maakuntien kakkoskaupungeissa. Kaupungin asukasluku on vähentynyt tasaisesti viimeiset 35 vuotta. Me valtuustossa uskoimme telakkaan ja halusimme, että laivanrakennus jatkuu täällä. Myös sote-menot kasvoivat. Hän sai runsaat 4 900 ääntä ja pesi kolme entistä kansanedustajaa. Minuun vetosi ennen kaikkea se tapa, jolla kokoomus puhui nuorisosta ja koulutuksesta. Myös Marttisen omat työt ovat jo pitkään olleet Helsingissä. MERI TUTUKSI PARTIOSSA Marttinen on paljasjalkainen raumalainen. Väki pakkautuu kasvukolmion sisälle pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Hän muun muassa johti kasvatusja opetuslautakuntaa. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Jussi Partanen KL5_56-57.indd 57 15.4.2020 13.28. Häntä kiinnostavat uudet polttoaineet, merenkulun älyväylät ja raideliikenteen kehittäminen. Bussit kulkevat Helsinkiin, Poriin ja Turkuun, mutta esimerkiksi Tampereelle ei ole suoria bussivuoroja lainkaan, eikä Raumalle ole päässyt junalla yli 30 vuoteen. Kuntalehti 5 / 2020 57 [ Kuka. Johanna on täynnä energiaa ja ajatuksia. Raumalaisia on nyt 39 000. Marttisen mukaan viime vuosi oli todella vaikea, koska verotulot putosivat muun muassa verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin voimaantulon vuoksi. Meri ja merenkulku tulivat Marttiselle tutuiksi myös töiden kautta. Alijäämää syntyi viime vuonna 13,7 miljoonaa. Meillä on vaikeuksia houkutella tänne nuoria, koulutettuja ihmisiä, Marttinen harmittelee. Me ei vaan huudettu apua kädet pystyssä. Marttinen pääsi tarkastuslautakuntaan 18-vuotiaana keväällä 2009. Se on yksi osoitus Rauman hengestä. Pikkuveljensä kanssa Marttinen kävi lapsena partiossa. Vuonna 2015 hänestä tuli opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustaja. Hänen isänsä on myyntineuvottelija, ja äiti työskentelee hammaslääkärinä. Kokoomus oli minulle lopulta hyvin luonteva valinta. Vuodessa velka asukasta kohden kolminkertaistui. Neljä vuotta myöhemmin hän sai paikan valtuustosta ja aloitti työt kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä. Nyt sitä on runsaat 1 550 euroa per asukas. Hän toimi opiskeluvuosina oppaana ensin Rauman Merimuseossa ja myöhemmin Kylmäpihlajan majakkasaarella. Monipuolinen koulutustarjonta on yksi Rauman keskeisistä elinvoimatekijöistä. Olen yhä meripartiolippukunta Myrskypoikien jäsen. Tänä vuonna tavoitteena on päästä nollatulokseen. Aika harvassa 50 000 asukkaan seutukunnassa julkiset yhteydet ovat niin heikot kuin täällä
Kuva: Pixabay KL5_58-59.indd 58 15.4.2020 13.27. [ Seuraava numero ] Teema: Hankinnat • Ilmestyy 14.5. KUNNALLISJOHDON KORONAWEBINAARI 19.-20.5. Kunnallisjohdon KORONAWEBINAARI Valmistaudu koronakriisin jälkeiseen aikaan! 19.-20.5. Ilmoittaudu ilmaiseen webinaariin osoitteessa www.kunnallisjohto.fi KUNTALEHDEN toukokuussa ilmestyvässä numerossa teemana on hankinnat. Kerromme nyt niin tärkeiden suojavarusteiden hankinnasta sekä tarpeellisista digihankinnoista
KL5_58-59.indd 59 15.4.2020 13.27
Yli 30 vuoden kokemuksella kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, • levykuormituslaitteella sekä loadmanilla Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Tieja katuverkon inventoinnit • Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun • kantavuusmittaukset ja kuntoarviot siltojen kuntoarviot yksityisteille, • metsäteille ja kuntien kaavateille Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • uusien päällysteiden kitkanmittaus • KL5_60.indd 60 15.4.2020 13.26