Kuntalehti 5/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5 I 2021 I 6.5. [ Kolumni ] Minna Karhunen: Merkityksellistä työtä Lisää hoitajia ulkomailta Kelvottomista kiinteistöistä päänvaivaa Vaihtuuko valta puolueiden kärkikunnissa. Virpi Dufva on huolissaan ikääntyneiden palveluista OLE DIGISSÄ KAIKKI EIVÄT KL5_1.indd 1 27.4.2021 15.30
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL5_2-5.indd 2 27.4.2021 15.31
TASE muuttuu numerologiasta todellisuudeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistöjen arvojen alaskirjaukset näkyvät kunnan vuosituloksessa. Valtiovarainministeriö vaikuttaa hyvin haluttomalta katsomaan asiaa kuntien kannalta, vaan vakuuttaa, että tällainen uhka ei realisoidu, jos kyseessä on kertaluontoinen tekijä. Vaikka rakennuksen elinkaarta ei pystytty pidentämään, vanhan koulun elinkaari jatkuu yhä – taseessa. Ja päälle tulisi vielä viisi miljoonaa euroa purkukustannuksia, pohtii kaupunginjohtaja Tomi Timonen. Jos Pudasjärven kaikki tarpeettomaksi jääneet rakennukset puretaan, alaskirjaustarve olisi yli kymmenen miljoonaa euroa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta tämä ei ole kaikille kunnille mahdollista. Vaikka Pudasjärvi on niittänyt mainetta muun muassa muutaman vuoden takaisella hirsikampuksella, jossa sisäilmaongelmat hoituvat hirsien luonnollisilla ominaisuuksilla, kaupungin murheenkryyninä on vielä se alkuperäinen ongelma eli 1960-luvulla rakennettu Rimminkankaan koulu. Jos kyseessä olisi näin yksinkertainen asia, kunnat tuskin kipuilisivat ongelman edessä näin paljon. TÄMÄN numeron sivulta 38 alkavassa Hätähuuto kunnilta -artikkelissa kerrotaan Pudasjärven kaupungin kiinteistökamppailusta. Sisäilmaongelmat, kosteusja homevauriot ovat lyhentäneet rakennusten teknistä käyttöikää niin, että niiden korjaaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi K untasektorin korjausvelka on seitsemän miljardin euron luokkaa, josta kiinteistöjen osuus on yli puolet eli noin neljä miljardia. Koulut, päiväkodit ja sote-kiinteistöt seisovat tyhjillään, mutta niiden käyttömenot, kuten lämmitys ja vartiointi, rasittavat kuntataloutta edelleen. Sisäilmaongelmia yritettiin ratkaista isoilla korjauksilla, mutta kehnoin tuloksin. Ongelmaan on pystyttävä luomaan ratkaisu, joka täyttää niin lain kirjaimen kuin terveen järjen ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Selkeintä on kiinteistöstä eroon hankkiutuminen. Tilalle on rakennettava uutta ja se maksaa. seen, jolloin kiinteistön tasearvo kyllä kasvoi, vaikka loppujen lopuksi käyttöarvo romahti. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kaupaksikaan kiinteistö ei mennyt, sillä Pudasjärven tonttimarkkinat ovat rajalliset. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tarpeeksi monta tarpeeksi miinusmerkkistä vuotta saa valtion selvitysmiehen koputtamaan kunnantai kaupungintalon ovelle arviointimenettelyn aloittamiseksi. Kaupungeissa ja aluekeskuksissa rakennuksilla ja tonteilla voi olla jokin arvo, jolla ongelmakohde käy kaupaksi, mutta kaikkialla Suomessa tämä ei ole itsestäänselvyys. Kiinteistöjen osalta kyse on usein 1960–70-lukujen rakennuskannasta. Remonttikustannukset menivät taseeOmistamisen tuskaa Ongelmaan on pystyttävä luomaan ratkaisu. Ja tästä alkavatkin uudet ongelmat. • KL5_2-5.indd 3 27.4.2021 15.31. Kuntalehti 5 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106
16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 6 [ Sisältö 5/2021 ] Kuva: Liisa Takala Virpi Dufva: Toivon, että otettaisiin huomioon myös ne ihmiset, jotka käyttävät vain puhelinta. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Esitaistelija 12 Kuntavaalit: Pysyykö vanha valta. Kuva: Rami Marjamäki [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Vanhusja lähimmäispalvelun liiton VALLIn toiminnanjohtajan Virpi Dufvan Helsingin Seurasaaressa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. s. 26 Helena Mäki: Bussiyhteydet ovat erittäin huonot verrattuna siihen, mitä ne olivat vielä runsas vuosi sitten. [ Lakiklinikka ] 52 Hankintalaista potkua harmaan talouden torjuntaan [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntajohtajasta kuntien palvelijaksi [ Luottamuksella ] 56 Enemmän asiantuntemusta [ Luottamuksella ] 58 Teema: Kuntien markkinointi • Hyvinkäälle valittu Johanna Luukkonen: Kuntajohtajahaun julkisuus karsii ehdokkaita KL5_2-5.indd 4 27.4.2021 15.31. 17 Kuntavaalit: Kolme viikkoa ennakkoäänestykseen, 3 x, Oikaisu 18 Kirjat, Tape [ Teema: Sote ja hankinnat 20 Korona kovensi palkkakilpailua 26 Virus vei vuorot 30 Kuntayhtiöiden hankintoja hankala valvoa 34 Strategia on, mutta hankinnan aikaan se unohtuu 37 10 kysymystä hankinnoista korona-aikana 38 Hätähuuto kunnilta 42 Kuntavaalit: Kuntaliitoksen kariutuminen sekoitti kuviot 42 KRP tutkii Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoituspäätöksiä [ Kolumni ] 43 Minna Karhunen: Merkityksellistä työtä 44 Palveluasumisen maksut yhtenäistyvät 46 Hyvinvointija infrasijoitukset kiinnostavat rahoittajia [ Kunnan töissä ] 48 Satama on valttikortti [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Vaikeata on, mutta ei nillitetä [ Lakia lukien ] 51 Voiko yksittäinen kaupunginosa vaatia liitosta toiseen kuntaan
KL5_2-5.indd 5 27.4.2021 15.31. Kuva: Kai Tirkkonen • Sote-uudistuksesta tulossa kunnille huomattavasti arvioitua isompi lasku • Kunnat valmistelevat kiireessä ennakkoäänestystä • Kuntalehden podcastissa aiheina lastensuojelu ja koronan vaikutukset lapsiin – vieraina lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta. 20 s. Kuvat: Lauri Rotko Heidi Laaksonen: Sairaanhoitajan työ on aika vaativaa eikä palkkaus ihan kohtaa sitä vaativuutta. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 38 Tomi Timonen: Pitäisi saada vain lupa siihen, että alaskirjauksen saisi tehdä vähentämällä peruspääomaa. Atte Pasanen: Totta kai kilpailua yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välillä on
ESITAISTELIJA KL5_6-11.indd 6 27.4.2021 15.37. Dufva käy puhumassa ikääntyneiden asioista aina YK:ta myöten. 6 Kuntalehti 5 / 2021 [ Hän ] Ainoa tapa saada yhteys kaikkiin yli 70-vuotiaisiin on puhelu. Vanhusja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivoo, että kunnat ja muut tahot pitäisivät sen mielessään, kun palveluista päätetään
ESITAISTELIJA Virpi Dufva lähti keväiselle kävelyretkelle lähimetsäänsä Helsingin Seurasaareen, jossa on toiminut vuodesta 1909 lähtien ulkomuseo. KL5_6-11.indd 7 27.4.2021 15.37. Kuntalehti 5 / 2021 7
DIGISSÄ ARJEN OPASTUSTA Dufvan mielestä yksi suuri kysymys on, miten ikääntyneille pystytään turvaamaan osallisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Virpi Dufvasta tuli VALLIn toiminnanjohtaja, kun hän oli seurannut oman halvaantuneen isänsä elämää tehostetun palvelun asumisyksikössä pitkään. Mitä tulee suunniteltuun sote-uudistukseen, Dufva toivoo päättäjien katsovan asiaa juuri palveluiden saavutettavuuden kautta. He autoilevat ja tekevät ylipäätään samoja asioita kuin työelämässä olevatkin. VALLIn jäsenistöön kuuluu noin 70 vanhusalan järjestöä eri puolilta Suomea, ja sen tehtävänä on lausua ja vaikuttaa ikäihmisten palveluihin, elämänlaatuun ja ihmisoikeuksiin kuuluvissa asioissa. Dufva muistuttaa, että kuntien yksi tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Dufvan mielestä olisi otettava tavoitteeksi, että esimerkiksi omaishoitajat, jotka kääntyvät kunnan puoleen puhelimitse akuutissa palvelutarpeessaan saisivat edes jonkinlaisen yhteydenoton vuorokauden kuluessa. Kuntien tulee tarjota palveluja, jotka edistävät ja tukevat ikääntyvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. [ Hän ] 8 Kuntalehti 5 / 2021 Toiminnanjohtaja Virpi Dufvalla, 53, on erityinen harrastus: jo vuosia hän on kerännyt vanhoja postikortteja. Muun muassa digitaidoissa ikäänT tyneet jakautuvat laidasta laitaan. Vaikka saajalla olisi muistihäiriö, eikä hän aina muistaisi vierailuja tai yhteydenottojakaan, postikortti jää ja on olemassa merkkinä siitä, että joku välittää ja ajattelee, Valli muistuttaa. Dufva sanoo, että tämän päivän 65-vuotiaita ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua vanhoiksi. Usein he ovatkin vielä töissä. Parasta olisi, jos paikalliset järjestöt saisivat edustuksen kuntien vanhusneuvostoihin, sanoo Dufva. Se kaikki tukee tavoitetta, että ikääntynyt voi asua omassa kodissa, sanoo Dufva. Mutta ei toki mitä tahansa postikortteja, vaan sellaisia, jotka esittävät Dufvan synnyinseutua Mikkeliä. Yksi asia on kuitenkin varma: vanhuksia he eivät ole. YKSILÖLLISIÄ PALVELUITA Kuntien pitäisi pystyä tarjoamaan mielekkäitä palveluita iäkkäiden kirjavalle joukolle, joka käsittää hyvin erikuntoisia ihmisiä. Se olisi suorin tie välittää kentän todellisuus päättäjien tietoon. Aina pitää olla vaihtoehtoisia palvelutapoja tarjolla, Dufva sanoo. KL5_6-11.indd 8 27.4.2021 15.37. Ainoa tekninen vempain, joka tavoittaa kautta linjan kaikki Suomen yli 70-vuotiaat on puhelin. Dufva sanoo, että paras olisi siksi räätälöidä palvelut yksilöllisesti, asiakkaan tarpeen mukaan. VALLIlla on myös kehittämistoimintaa. On vaikea ylipäätään löytää sanaa, joka sattuvasti kuvaisi koko tätä ihmisryhmää. Niistä voisi olla todellista hyötyä ikääntyneiden tarpeiden ja kunnan palveluiden yhteensovittamisessa. Suomessa on noin 900 000 yli 70-vuotiasta, mikä on valtava määrä ihmisiä – lähes kuudesosa koko väestöstä – eikä tätä joukkoa totisesti ole veistetty yhdestä puusta. Hyvänä ohjenuorana Dufva pitää sitä, että tuki olisi ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa; että esimerkiksi liikuntaharrastuksia tuettaisiin, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä ja vähentävät siten tarvetta raskaammalle hoivalle. KUKA ON IKÄÄNTYNYT. Vaihtelu on hyvin suurta, sanoo Dufva. Heillä on arjen tietoa siitä, mitä kunkin alueen vanhuksille kuuluu. Hyvänä esimerkkinä toimivasta vanhusneuvostosta Dufva mainitsee Vantaan. Ikääntyneen kriteeri siirtyy myöhemmäksi koko ajan. Toiset ovat omaksuneet tarvittavat taidot työelämässä, joka on ehkä vain muutaman vuoden päässä, kun taas toiset eivät käytä edes pankkikorttia, vaan hoitavat raha-asiansa konttorissa ja käteisellä. Mutta ne postikortit. Sitä paitsi postikortti on konkreettinen, olemassa oleva. Esimerkkinä Dufva mainitsee kuntien myöntämän palvelusetelin, jota siihen oikeutetut eivät välttämättä koskaan edes saa käyttöönsä, koska eivät käytä internetiä. Dufva vetää Vanhusja lähimmäispalvelun liittoa VALLIa nyt yhdeksättä vuotta. Muu on hänen mukaansa kohtuutonta. Kuntien vanhusneuvostot olisivat Dufvan mielestä tärkeä kehittämisen kohde. Puhutaan erittäin heterogeenisestä ryhmästä, sanoo Dufva. Toivon, että otettaisiin huomioon myös ne ihmiset, jotka käyttävät vain puhelinta. Näin korona-aikana niillä on arvoa muillekin kuin Dufvan kaltaisille keräilijöille. Dufva kertoo saaneensa puheluita, joissa kysyttiin, miksi ikäraja oli pitänyt asettaa juuri 70 vuoteen. Kun ikääntyneitä ohjeistettiin koronakriisin alkaessa jäämään kotiin, moni koki loukkaavana tulla niputetuksi tähän ryhmään. Se kertoo, miten erilaisilla toimintakyvyillä varustettuja ikääntyneet ihmiset ovat. Etenkin ikääntyneitä henkilöitä luukusta tippuva postikortti ilahduttaa takuuvarmasti aikana, jolloin henkilökohtaisia vierailuja ikäihmisten luo ei ole oikein suotavaa tehdä. Niilläkin, jotka eivät ole koskaan hypänneet digikelkkaan, on täysi oikeus saada yhteiskunnan palveluita
Siksi kuntien pitäisi pitää huolta siitä, että tukea tarvitsevia ikäihmisiä aktiivisesti etsitään. KL5_6-11.indd 9 27.4.2021 15.37. Samoin jo nykyisin käytössä olevaa huoli-ilmoitusta tulisi kehittää edelleen, sanoo Dufva. TÄRKEÄ BUSSIPYSÄKKI On paljon asioita, joissa ikääntyneiden näkökulmia ei vain tulla ajatelleeksi, vaikka ne eivät aiheuttaisi edes kustannuksia ja vaikka niillä olisi suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen. Dufva kysyy, mitä olisi lopulta haitannut, vaikka harvoin käytetty pysäkki olisi jätetty paikoilleen. Digiasiassa tarvitaan arjessa opastusta, ja sen pitäisi myös olla maksutonta. Toimen seurauksena huonojalkainen ikäihminen ei enää lainkaan päässyt liikkumaan oman asuinalueensa ulkopuolelle. Elettiin koronakriisin alkukuukausia, ja kaikIkääntyneen kriteeri siirtyy myöhemmäksi koko ajan. Dufva kertoo vuosia sitten tapahtuneesta helsinkiläisen ikäihmisen yhteydenotosta. Kynnystä sen tekoon pitäisi saada matalammaksi. Selkeä hätänumero ehkä koetaan ainoaksi väyläksi viranomaisen luo. SOITTOKIERROS PALJASTI Viime keväänä puhelimet hälyttivät Suomen ikäihmisten kotona. Ikääntyneestä huolissaan olevalla omaisella, naapurilla, lähikauppiaalla tai vaikka taksikuskilla pitäisi olla mahdollisuus ilmaista huolensa viranomaiselle ja tietää, että ihmisen tilanne myös tarkistetaan – mutta sellaisella tavalla, joka ei ole hänelle alentava tai ikävä. Soittajan talon kohdalta oli juuri lakkautettu siinä pitkään ollut bussipysäkki tehokkuussyistä. VÄYLÄNÄ HÄTÄNUMERO Dufva sanoo, että jotain kertoo se, miten paljon yleiseen hätänumeroon soitetaan asioissa, jotka eivät sinne lainkaan kuulu. Näennäisesti tarpeeton pysäkki olikin ikäihmiselle elintärkeä. Jos ikääntyneiden kynnystä siirtyä digimaailmaan todella halutaan madaltaa, silloin yhteiskunnan pitää myös tarjota heille siihen mahdollisuus. Puhelut voivat myös kertoa siitä, kuinka kipeästi soittajat apua tarvitsevat, ja miten neuvottomiksi he itsensä tilanteessa tuntevat. Nämä ovat meidän yhteisiä asioitamme, sanoo Dufva. Jos taas pysäkillä seisoisi silloin tällöin huonojalkainen ikäihminen, hän voisi nousta kyytiin. Kuntalehti 5 / 2021 9 . Jos ja kun pysäkillä ei olisi odottamassa ketään, bussi voisi yksinkertaisesti ajaa sen ohi. Sen asian alleviivaamiseksi VALLIssa vietetään kerran vuodessa Välittämisen päivää. Sen ajatus on, että pidetään huolta eikä jätetä ketään
Dufva sanoo, että yli 70-vuotiaat ovat jaksaneet koronan tuomia rajoitteita yllättävän hyvin. VALLI teetti myöhemmin puheluhankkeesta selvityksen. Jokainen heistä on iso menetys myös tässä tilanteessa, sanoo Dufva. Soittokierros oli etsivää vanhustyötä parhaimmillaan. Kiitän äitiä siitä, että hän onnistui puhumaan minut talouskouluun. KL5_6-11.indd 10 27.4.2021 15.37. Silloin näin oikeasti raadollista lapsiperhearkea ja myös sen, mitä biologiset perheet oman lapsensa sijoituksesta ajattelevat. Kun läheisiä ja sukulaisia ei ole voinut tavata, sitä olennaisemmaksi monelle on noussut telkkari ja radiokin, sanoo Dufva. Myös ne, jotka ovat säästyneet itse taudilta, ovat joutuneet elämään viime vuoden sammutetuin lyhdyin. Soittokierros paljasti, miten erilaisissa oloissa Suomen ikääntyneet elävät. Korona on vienyt mennessään esimerkiksi päiväja harrasteryhmät, jotka ovat monelle tärkeitä. Jäi sellaisia ihmisiä, joista todettiin olevan mahdollinen huoli. Nyt vanhempien ikäryhmien rokotukset jo onneksi tuovat uutta toivoa. Melkein 90 prosenttia tautiin menehtyneistä – lähemmäs 800 ihmistä – on ollut ikäryhmässä 70–100 vuotta. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2021 ki yli 70-vuotiaat oli ohjeistettu suojautumaan kotiin. Näin, minkälaisen alkupolun elämälleen toiset meistä saavat. RASKAIN LASKU Vaikka koko Suomi on kärsinyt koronapandemiasta, raskaimman laskun siitä ovat maksaneet ikäihmiset. Palveluiden saatavuudessa oli huomattavaa vaihtelua riippuen siitä, missä henkilö asui. Dufva kertoo, että esimerkiksi hänen tuttavalleen soitti kunnan hammaslääkäri ja kysyi, mitä kuuluu. He ovat jaksaneet olla kotona upeasti. Moni soittajista oli vapaaehtoinen. URA AUTTAMISEN PARISSA Dufva on tehnyt oikeastaan koko työuransa muiden auttamisen parissa. Lastensuojelussa Dufva heräsi siihen, miten avohoidon tukitoimin Virpi Dufva sanoo, että Suomen kokemukset ikääntyvän väestön maana kiinnostavat kansainvälisestikin. Dufvan mielestä soittokierros oli hyvä esimerkki välittämisen kulttuurista, jota saisi olla yhteiskunnassa enemmän. Samoin iltapäivien kotimaiset elokuvat ovat olleet ilo. Ratkaisevia Dufvan maailmankatsomuksen kannalta olivat vuodet, joina hän työskenteli lastenkodin ohjaajana. Dufvan omat läheiset ainakin ovat ilahtuneet kovasti toivekonserteista, jossa soitetaan musiikkia ja tutut voivat lähettää toisilleen terveisiä. Sittemmin Dufva hakeutui sairaanhoito-oppilaitoksen lastenhoitolinjalle, kunnes vajaan vuoden päiväkodissa työskenneltyään lopulta lähti Kuopion yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä. Kuolleisuus ja taudin riski on ollut suurin heidän joukossaan. Ylelle sellaisia terveisiä, että vuorovaikutteisia ohjelmia voisi olla enemmän. Se sai ihmiset liikkeelle, Dufva sanoo. Sosiaalija terveysministeriön ohjekirjeen jälkeen 160 kunnassa järjestettiin soittokierros, joka tavoitti lopulta 150 000 yli 70-vuotiasta. Mutta sitä ennen hän kävi puolen vuoden koulutuksen, josta on ollut paljon iloa elämän varrella. Samalla haaviin jäi ihmisiä, joiden palvelutarve tuli ensimmäistä kertaa tietoon. Se ansaitsee kiitoksen. Nyt kontakti on luotu, ja osalle puhelut jatkuvat vieläkin, kertoo Dufva. Heräsi huoli siitä, miten he pärjäävät
Isä vastasi siihen, että sellainen, joka katsoo silmiin ja tervehtii kun tuo ruokaa. Vanhat ihmiset eivät yleensä kovin paljon valita omaa tilannettaan, sanoo Dufva. Dufva lähti viemään isää sellaisiin paikkoihin kuin Mikkelin torille, yökylään omaan kotiin, museoihin ja muihin rientoihin. Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala Virpi Dufva • Syntyi vuonna 1967 Mikkelissä • Asuu Helsingin Meilahdessa • Kouluttautui ensin lastenhoitajaksi, sitten yhteiskuntatieteiden maisteri Kuopion yliopistosta, erikoistunut terveydenhuollon sosiaalityöhön • Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLIn toiminnanjohtaja vuodesta 2012 lähtien • Miina Sillanpään Seuran puheenjohtaja vuodesta 2017 lähtien • Luottamushenkilö Helsingin ensikodissa ja Ensija turvakotien liitossa • Työskennellyt lasten ja nuorten parissa muun muassa lastentarhan ja lastenkodin ohjaajana ja sosiaalityöntekijänä vuosina 1988–1995 ja ADHDliiton toiminnanjohtajana vuosina 2006–2012 • Harrastaa lähiluonnossa reippailua, viulunsoittoa, taiteita ja matkustamista sekä meloo kajakillaan Helsingin sisälahdilla ja saaristossa, uutena harrastuksena nelirivisen Yatzyn peluu miesystävän kanssa [ Kuka. Ikääntyneet haluavat usein, että seuraavalla sukupolvella on asiat hyvin. OMAN ISÄN TUKENA 1990-luvun puolivälissä Dufva muutti Helsinkiin saatuaan paikan Lastenlinnan sairaalasta sosiaalityöntekijänä. Oivalluksesta syntyi muun muassa gradu. Hän siirtyi sieltä Helsingin ensikotiin, joka toteutti Dufvan peräänkuuluttamaa kokoperhehoitoa. Virpi Dufva sanoo olleensa aina isän tyttö. Jotkut pitivät liikkumista riskinä isän voinnille. Mutta on tärkeää, että myös heidän ihmisoikeuksistaan huolehditaan. Hän näkee nämä tilaisuudet arvokkaina paikkoina solmia kontakteja ja kuulla uutta, mutta myös kertoa kokemuksista. Isän sairauden myötä Dufva heräsi siihen, miten voimattomia ikääntyneistä oman elämänsä suhteen tulee, kun he menettävät toimintaja liikuntakykynsä. Mutta sitä Dufva juuri ajatteli. Sellainen, joka varoo satuttamasta, kun käännetään. Ne ovat perusasioita, jotka eivät maksa mitään, hän sanoo. Koko maapallo ikääntyy vauhdilla, mutta vanhusvoittoinen Suomi kulkee tässä asiassa aivan eturintamassa. Kuntalehti 5 / 2021 11 . Dufva kertoo, miten hän kerran kysyi isältä, minkälainen on hänen mielestään hyvä hoitaja. Siksi maailmalla on kiinnostusta siihen, miltä asia meillä näyttää. Dufva on ollut keskustelemassa YK:n päämajaa myöten. Ikääntyneiden ihmisoikeuksista Soittokierros oli etsivää vanhustyötä parhaimmillaan. Muun muassa Etelä-Suomen Lääninhallituksen ja ADHD-liiton kautta Dufva päätyi lopulta vetämään VALLIa. Mutta vaikka vanhempien tilanne olisi ollut miten vaikea, lapset olivat heille lojaaleja ja halusivat olla heidän kanssaan. Vastaus oli Dufvan mielestä pysäyttävä. Me emme jääneet siihen, Dufva sanoo. ] sijoitettujen lasten ongelmat usein olivat oikeastaan koko perheen ongelmia. • KL5_6-11.indd 11 27.4.2021 15.37. Näin jatkui kymmenen vuoden ajan, aina isän kuolemaan asti. Joskus Dufvalta kysyttiin, eikö hän ollenkaan ajattele, mitä kaikkea isälle voi käydä kaikissa niissä paikoissa. Siksi koko perhettä pitää auttaa, jos halutaan pysyvä muutos tilanteeseen, ajatteli Dufva. Kun piti tehdä periaatepäätös siitä, miten tilanteeseen suhtaudutaan, Dufva ja hänen isänsä päättivät jatkaa aktiivista elämää, kaikesta huolimatta. MILLAINEN ON HYVÄ HOITAJA. Siihen vaikutti etenkin yksi henkilökohtaisen elämän kokemus: oman isän halvaantuminen ja joutuminen pysyvästi tehostetun palvelun asumisyksikköön
Useassa kunnassa mietitään, pysyykö vanha valta seuraavalla valtuustokaudella. Kierros kertoo, että kunnat ovat kovin erilaisia. 12 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kuntavaalit ] PYSYYKÖ VANHA VALTA. Ne tulkitsevat vahvan kannatuksen mielellään kiitokseksi tekemästään työstä. Jossakin meno on niin monimutkaista, että ulkopuolisen on vaikea päästä perille kaikista liikkeistä, jossakin taas hoidetaan sopuisasti yhteisiä asioita eivätkä valtakunnan tason myrskyt tunnu. Valtaansa kuntien vahvat puolueet sanovat käyttävänsä ennen kaikkea palvelujen turvaamiseen. Kannatus (2017) Kemi 33.7 % 33,7 % 15 Merijärvi 86,3 % Luoto 46,3 % 13 Varkaus 44.5 % 44,5 % 20 Kihniö 30,5 % Padasjoki 30,2% 7 7 Korsnäs 94,7 % 21 Pyhäranta 52,2 % 10 Lähteet: vaalit.fi, puolueet Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi Kuntalehti teki virtuaalikierroksen kunnissa, joissa eri puolueet saavuttivat oman huippukannatuksensa vuoden 2017 kuntavaaleissa. KL5_12-19.indd 12 27.4.2021 15.43
Padasjoki 31.7 % 31,7 % 30.2 % 30,2 % 16.8 % 16,8 % 13.7 % 13,7 % 6.3 % 6,3 % 1.2 % 1,2 % 7 7 7 7 3 3 3 3 1 1 KOK VIHR SDP KESK PS E61 Pyhäranta 52,2 % 25.8 % 25,8 % 17.4 % 17,4 % 4,6 % *Vaaliliitto: KOK+PS 10 10 5 5 3 3 1 1 KOK* SDP KESK PS* Varkaus 44.5 % 44,5 % 21.6 % 21,6 % 12,6 % 7,2 % 5,7 % 5,6 % 2,8 % 20 20 10 10 5 5 3 3 2 2 2 2 1 1 SDP KOK VAS KESK PS KD VIHR Kannatus (2017) Paikkoja VARKAUS on perinteinen teollisuuskaupunki ja SDP:n vahvaa aluetta. Kokoukset ovat haastavia, joskus ilkeitäkin. VIHREIDEN kannatus on yleensä suurimmillaan Helsingissä, mutta vuonna 2017 huippulukema, 30,2 prosenttia, syntyi Padasjoella. Huhtikuun puolivälissä kokoomus oli saanut kokoon viisi ehdokasta, kun viimeksi läpi meni kymmenen. Vihreät otti listalleen Pro Padasjoki -ryhmän, johon kuuluu kokoomuksesta lähteneitä sekä sitoutumattomia. Aarto näkee, että vihreiden näkymät ovat aika huonot. Hän sanoo olevansa toiveikas ja kiittää vaalien siirtämisestä aiheutunutta lisäaikaa ehdokashankinnalle. Se ei kuitenkaan ollut seurausta vihreiden suosiosta. Merkitystä hän antaa myös ehdokaslistalle ja pitkäaikaisen kansanedustajan ja entisen ministerin Kari Rajamäen, sd., suosiolle. Hän kiistää, että kokoomuksen ryhmässä olisi vaikeuksia, mutta valtuuston toiminta vaikuttaa hänen mukaansa usein farssilta. Kokoomuksen ryhmästä useampi kieltäytyi haastattelusta. Saimme tärkeitä paikkoja, erityisesti kunnanhallituspaikan ja sivistyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ryhmä toi listalle paljon ääniä ja vei myös viisi seitsemästä vihreiden valtuustopaikasta. KOKOOMUKSEN huippuluku 52,2 prosenttia syntyi Pyhärannassa Vakka-Suomessa. Yksikin paikka on nyt kiven alla. Keväällä 2017 puolue sai 44,5 prosenttia äänistä. Kokoomus solmi teknisen vaaliliiton perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kanssa säilyttääkseen enemmistön valtuustossa. Lopulta vastaamaan suostui Pyhärannan kokoomuksen sihteeri Taija Malmsten. Älytöntä peliä, kieltäydytään allekirjoittamasta pöytäkirjoja, tehtaillaan valituksia. Varsinkin kun koronan takia emme pääse samalla tavalla kampanjoimaan. Vuonna 2019 kolme valtuutettua erosi ja perusti sitoutumattoman ryhmän. Se on usein aiheuttanut vaikeuksia demareille, mutta Varkaudessa SDP on pitänyt puolensa. Sitten on harjoitetun politiikan sisältö. Tiina Aarto on nyt ainoa vihreä valtuutettu ja istuu myös kunnanhallituksessa. Kokoomuksen ehdokaskatoa Malmsten selittää kokoomuslaisten turhautumisella. Valta-asemaa on käytetty Suhosen mukaan peruspalvelujen turvaamiseen, lähipalvelujen puolustamiseen ja investointeihin, joista merkittävin on uusi sairaala. Hänen mukaansa vaaliliitosta oli hyötyä molemmille. Hän ei ole enää ehdolla henkilökohtaisista syistä. Kokoomuksesta lähteneiden perustamalle Yhteinen Pyhäranta -listalle oli saatu 19 ehdokasta. Varkaus on kohdannut samoja takaiskuja kuin muutkin teollisuuskaupungit teollisuuden alasajoineen, lomautuksineen ja irtisanomisineen. Hän on valtuuston varajäsen. Suhonen sanoo suoraan, että ennätyshyvän aseman säilyttäminen on todellinen haaste. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä. Aarto ei koe, että vihreitä huijattiin. Useat edustajat ovat valtuustokauden aikana muuttaneet ja siksi jättäneet tehtävänsä. Kuntalehti 5 / 2021 13 . Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Suhonen, sd., näkee siihen useita syitä: Olemme tehneet kovaa vaalityötä ja näkyneet myös vaalien välillä jatkuvasti katukuvassa. Hän kertoo, että ihan kauden alussa Pro Padasjoki -ryhmän kanssa oli hiukan yhteistyötä, mutta se erkaantui hyvin pian omaksi ryhmäkseen. Lisäksi toinen vihreistä valtuutetuista erosi myöhemmin puolueesta, mutta jatkaa vihreässä ryhmässä sitoutumattomana. Kannatus (2017) Kemi 33.7 % 33,7 % 15 Merijärvi 86,3 % Luoto 46,3 % 13 Varkaus 44.5 % 44,5 % 20 Kihniö 30,5 % Padasjoki 30,2% 7 7 Korsnäs 94,7 % 21 Pyhäranta 52,2 % 10 Lähteet: vaalit.fi, puolueet Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi KL5_12-19.indd 13 27.4.2021 15.43
Arvostetaan turvallista ja hyvää arkea, arvioi Wiinamäki perussuomalaisten kannatuksen syyksi. RKP:N huipputulos syntyi odotetusti Pohjanmaan rannikolla. He ovat saamassa viisi tai kuusi ehdokasta. Valtaansa perussuomalaiset Kihniössä käyttää Wiinamäen mukaan tekemällä yhteistyötä kaikkien kanssa. Luoto on myös vahvaa lestadiolaisaluetta. Hän uskoo, että seuraavat vaalit eivät tuo kummempia muutoksia voimasuhteisiin, mutta perussuomalaisilla on tarkoitus olla ykkönen. SDP:llä oli kaksi ja kristillisdemokraateilla yksi, kun RKP:llä ehdokkaita oli 29. Meillä on ollut hyviä edustajia ja kunnassa ajatellaan aika perusmallilla. Tänä keväänä esimerkiksi päätettiin äänestyksen jälkeen ostaa asunto-osakkeita. Hjulfors uskoo, että KD säilyttää tai jopa nostaa paikkamääräänsä tulevissa vaaleissa. Asia ei Hjulforsin mukaan juuri näy kuntapolitiikassa. Täällä ollaan aika arvokonservatiiveja. Hänen mukaansa tulevissa kuntavaaleissa jännitetään lähinnä sitä, saavatko demarit paikan takaisin. Hän pitää sitä mahdollisena. Hyvin ollaan yksituumaisia. Puolue vei Korsnäsissä 94,7 prosentin kannatuksella kaikki valtuustopaikat. Emme me ole herätysliikkeen puolue. Olemme vedonneet, että ihmiset ottaisivat nyt koronarokotteen ja luottaisivat tieteeseen ja ammattilaisiin. Tulos selittyy kunnanhallituksen puheenjohtajan Sven-Erik Bernasin, r., mukaan ehdokaslistoilla. Puolue menetti ykköspaikan niukasti keskustalle. Meillä on paljon muitakin ihmisiä ja lestadiolaisia on muissakin puolueissa, myös RKP:ssä. Seuraavaksi katseet ovat kohdistuneet huonokuntoiseen kunnantaloon. Ilmapiiri on hyvä. Luoto on saanut huomiota huonon rokotekattavuuden ja tuhkarokkotapauksen takia. Luku oli korkea, vaikka putosikin edellisten vaalien 37 prosentista. Wiinamäki ei halua sen kummemmin jakaa neuvoja menestykseen, mutta muistuttaa, että meillä on yksi suu ja kaksi korvaa. Valtuuston henkeä hän kehuu hyväksi. Valtaansa KD on Luodossa käyttänyt Hjulforsin mukaan erityisesti perheiden asioista huolehtimisessa. Valtuustossa kuitenkin keskustellaan. Rakennusten kunto on kunnan suuri asia. Huolehditaan lähipalveluista, ja siinä samalla huolehditaan elinvoimasta. Puhutaan ja kuunnellaan siinä suhteessa. Kyllä siitä välillä puhutaan ja mietitään, mitä tehdä. 14 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kuntavaalit ] Korsnäs 94,7 % 2,9 % 2,3 % 21 21 RKP SDP KD Luoto 46,3 % 37.9 % 37,9 % 15.2 % 15,2 % 0.6 % 0,6 % 13 13 10 10 4 4 KD RKP SDP KESK Kihniö 31.6 % 31,6 % 30.5 % 30,5 % 14.9 % 14,9 % 12.1 % 12,1 % 5.9 % 5,9 % 5.1 % 5,1 % 7 7 7 7 3 3 2 2 1 1 1 1 KESK PS KD SDP YL1 KOK KIHNIÖ oli vuoden 2017 kuntavaaleissa maan perussuomalaisin kunta 30,5 prosentin kannatuksella. Viimeksi on rakennettu suuri vanhainkoti. Joskus kuitenkin äänestetäänkin. Hän kiittää ilmapiiriä Kihniön valtuustossa. Kansanedustaja Lea Mäkipää erosi perussuomalaisista, mutta kukaan ei lähtenyt valtuustoryhmästä hänen mukaansa. Jos SDP ja KD olisivat olleet vaaliliitossa, se olisi nipin napin vienyt viimeisen paikan. Puolet sen asukkaista lasketaan kuuluvan liikkeeseen. Ehkä he keräävät tarpeeksi ääniä yhteen paikkaan. Mielipiteitä vaihdetaan paljon hyvässä hengessä, sanoo Bernas. Se auttaa meitä, kun vertailukohtana on RKP, sanoo KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Andreas Hjulfors. Ei tänne valtakunnan kaikenlaiset asiat näy. KL5_12-19.indd 14 27.4.2021 15.43. POHJANMAAN maakunnan pohjoispäässä päädytään ruotsinkielisen rannikon kummajaiseen. Hjulfors ei kuitenkaan myönnä, että lestadiolaisuus juurikaan selittäisi KD:n kannatusta. Muilla puolueilla oli yhteensä kolme ehdokasta. Korsnäsissä oli edellisellä kaudella yksi demarivaltuutettu, mutta Bernas kertoo, että yhteistyö sujui hyvin silloinkin. Tärkeä kristillisdemokraattien ääni-imuri on kansanedustaja Peter Östman. Puolueen jakaantuminen sinisten erottua ei juuri tunnu Kihniössä, sanoo valtuuston puheenjohtaja Petteri Wiinamäki, ps. Luoto on tiettävästi maailman ruotsinkielisimpiä kuntia, mutta kristillisdemokraatit oli viime kuntavaaleissa sen suurin puolue 46,3 prosentin kannatuksella
Kunnan pienuudesta ja tiukasta tilanteesta huolimatta kuntaliitos ei Nivalan mukaan tunnu ajankohtaiselta. Kuntalehti 5 / 2021 15 Eero Karisto Kemi 33.7 % 33,7 % 28.4 % 28,4 % 15.4 % 15,4 % 10.7 % 10,7 % 6.1 % 6,1 % 3.3 % 3,3 % 1.4 % 1,4 % 0.9 % 0,9 % 15 15 13 13 7 7 5 5 2 2 1 1 VAS SDP KESK KOK* PS VIHR SKP KD* Vaaliliitto: KOK+KD Merijärvi 86.3 % 86,3 % 13.7 % 13,7 % 13 13 2 2 KESK PS POHJOIS-POHJANMAALLE jatkettaessa tullaan keskustan ydinalueelle. Pasojan mukaan kompromisseja tehdään, ei jyrätä. Mutta kyllä me kova taistelu heidän kanssaan käydään, Pasoja sanoo, vaikka ei voittoa epäilekään. Vuoden 2012 vaaleissa oli myös yksi kokoomuslainen ehdokas, joka sai neljä ääntä. Se mandaatti on säilynyt, kun ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, mutta nyt ajat ovat muuttumassa. Pasoja näkee uudet sukupolvet vasemmistoliiton haasteena. Terveyspalvelut ostetaan naapurista Kalajoen kaupungilta. KOLMEN pohjoisimman maakunnan alueella on useissa vaaleissa yksi ainoa kunta, jossa keskusta ei ole suurin. Haluamme, että ihmiset viihtyvät kaupungissa. Jostain se raha on kerättävä. Hyvässä yhteisymmärryksessä asioita hoidetaan, välillä kyllä äänestetäänkin. Se on ihan kamala isku. Vedenpuhdistamokin piti rakentaa. Aikojen muutos näkyy ehdokashankinnassa. Viimeksi kai 80-luvulla oli muitakin puolueita, muistelee kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Nivala, kesk. Nivala selittää kunnan korkeaa veroprosenttia, 22,5, kunnan pienuudella ja pienellä verokertymällä. Meillä on esimerkiksi väkilukuun nähden hyvät kulttuuripalvelut. Pasojan mukaan ennen puolue on saanut kokoon täyden 64 ehdokkaan listan, mutta viimeksi saatiin enää 55 ehdokasta, ja nyt on tekemistä päästä siihenkään. Asiat sujuvat Nivalan mukaan hyvässä hengessä. Juuri valmistui esikoulu-päiväkoti. Puhutaan Merijärvi-puolueesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja, vas., selittää kannatusta Kemin vahvalla työläiskaupunkihistorialla. Perussuomalaisilla on viime kausina ollut kaksi tai kolme paikkaa, nyt kaksi. Valtaa on käytetty palvelujen turvaamiseen. Seuraavaksi aletaan rakentaa vanhainkotia. Kemi ei millään selviä siitä ilman valtion tukitoimia, sanoo Pasoja. KL5_12-19.indd 15 27.4.2021 15.43. Tosin viimeksi eroa oli vieläkin yli viisi prosenttiyksikköä. Kemissä demarit hengittävät yhä lähempänä vasemmistoliiton niskaan. Reilun tuhannen asukkaan Merijärvellä puolue saavutti huipputuloksensa, 86,3 prosenttia. Enää ei olla samalla tavalla puolueuskollisia, nuoremmat ovat liikkuvia äänestäjiä. Kuntavaalikeskustelussa kuitenkin suuren huomion vienee Stora-Enson Veitsiluodon tehtaan lakkauttaminen ja lähes 700 työpaikan katoaminen. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto vei 33,7 prosenttia kemiläisten äänistä. Tehdas-, sahaja satamatyöläiset alkoivat kannattaa aikanaan SKDL:ää, ja kannatus on siirtynyt sen seuraajalle vasemmistoliitolle. Perussuomalaiset veivät loput äänet. Tämä on vanha perinne, aika lailla kauan täällä on näin ollut. Talous on Nivalan mukaan tiukoilla myös suurten investointien takia
Tähkä puolestaan viittaa kunnassa aina harjoitettuun maatalouteen. Halkoisen kilven vasemmassa sinisessä kentässä on kuvattuna hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, oikeassa hopeisessa kentässä punainen tähkä. Taustalla möyryävät harmaina myrskypilvet – lumisadeko sieltä on tulossa. Börje on tehnyt eläinavusteista toimintaa vähäosaisten ihmisten hyväksi jo yli Ypäjä: Börje huipulla (2016) Kuva: Sirpa Ryyppö [ Mikä vaakuna. Kuvassa paimentolaismatonvalkoinen, märkäsilmäinen alpakka katsoo ylväänä itään päin, kun kohtalon tuulet tuivertavat sen pörröistä otsatukkaa. Börje on myös julkkis. Henkistynyt teos, kerta kaikkiaan! KUNNANJOHTAJA Ujula mainitsee teoksen taiteellisista ansioista sen, että Börje huipulla on palkittu vuonna 2016 kunniamaininnalla Suomen Ammattivalokuvaajien ja Eurooppalaisten Ammattivalokuvaajien vuosikilpailussa. Vaakunan aihe kumpuaa Ypäjän historiasta ja elinkeinosta. Ujulan mukaan se on esiintynyt useammankin kerran telkkarissa ja jopa radiossa. Hän on tehnyt valintansa. Titteli myönnettiin tuona vuonna ensimmäistä kertaa. 16 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakunan historia on erityinen, sillä vaakuna on yksi ensimmäisistä suomenkielisten maalaiskuntien vaakunoista. Ja vaikka alpakka kuvassa nousee kuin taianomaisen udun keskeltä, Börje ei ole mitään satua, vaan lihaa ja verta oleva eläin parhaassa iässään. Mutta, mikä tärkeintä, hän on myös alpakankasvattaja. Kuntalehti toivottaa sille mitä parhaimpia eläkepäiviä. HEVOSKUNTA Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula valitsee henkilökohtaisesti kunnan taideaarteen. kymmenen vuotta, Ujula kertoo. BÖRJEN panos on Ypäjällä havaittu niin merkittäväksi, että vuonna 2017 se sai Kunniakuntalaisen arvonimen. Eikä se ole jäänyt lepäilemään laakereilleen, jos näin voi alpakasta sanoa, vaan kantanut jo pitkään kortensa yhteisen hyvinvoinnin kekoon Ypäjällä. Kuluu muutama päivä, kunnes Ujulasta taas kuuluu. Vaakunassa kuvataan kohtuullisen tarkasti vuonna 1901 purettu vanha Perttulan kappelikirkon kellotapuli. Börje on esimerkiksi käynyt seisoskelemassa Ylen Aamu-tv:n studiossa. Nyt 14-vuotias Börje on viimein vetäytymässä työelämästä kunniakkaan terapeutinuransa jälkeen. • Katja Martelius KL5_12-19.indd 16 27.4.2021 15.43. Se on ypäjäläistyneen valokuvaajan Sirpa Ryypön valokuva Börje huipulla (2016). Terapia-alpakka Börje on näinä vuosina vieraillut ahkerasti muun muassa vanhusten, mielenterveysongelmista kärsivien, koulukiusattujen nuorten ja kehitysvammaisten luona ja ilahduttanut heitä alpakkamaisella seurallaan. Se meni kuulemma oikein hyvin, sillä Börje on paitsi sisäsiisti, myös rauhallinen luonne. Kuvaaja Sirpa Ryyppö taas on muun muassa Vuoden Muotokuvaaja 2010 ja Fotofinlandia-ehdokas ammattilaisten sarjassa. ] YPÄJÄN kunnan vaakunan piirsi professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka, ja se vahvistettiin käyttöön vuonna 1949. Tehtävä on kimurantti, sillä pitäähän teokseen tavallaan kiteytyä se, mikä on koko kunnassa parasta
Seuraavaksi hän oli vasemmistoliiton listoilla ehdolla Lohjan valtuustoon. Hän on syntynyt Nicaraguassa, mutta on perehtynyt suomalaiseen poliittiseen elämään tutustumalla kolmeen puolueeseen sisältä päin ja on nyt kuntavaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana. • Eero Karisto Kuva: Seppo Haavisto [ Kuntavaalit ] Vaikuttaja Nicaraguasta kokeilee Suomen puolueita Ana Maria Guttiérrez Sorainen on ollut aiemmin kolmen eri puolueen riveissä. Yhteistyökumppanina oli kansalaisjärjestö Finnwatch, joka nostaa esille yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusongelmia, ympäristövaikutuksia sekä verovälttelyä. Gutiérrez Soraisen lukijat Väli-Amerikassa ihmettelevät, miten maahanmuuttajanainen voi Suomessa olla näin vahvasti mukana politiikassa. Gutiérrez Sorainen on tyytyväinen tultuaan viime kuntavaaleissa pienen syrjäkylän asukkaana valituksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Guttiérrez Sorainen ottaa kantaa sekä Suomen että Nicaraguan asioihin ja kirjoittaa molemmista lukijoilleen molemmissa maissa. KL5_12-19.indd 17 27.4.2021 15.43. Koen itseni tavallaan sillaksi tällä välillä. LOHJALAINEN kuntapoliitikko Ana Maria Gutiérrez Sorainen on noteerattu Keski-Amerikassa huippuvaikuttajaksi. Kuntalehti 5 / 2021 17 . Ennakkoäänestyksen alkuun on enää kolme viikkoa. • valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Suomessa Gutiérrez Sorainen aloitti poliittisen toiminnan SDP:n riveissä kuntapoliitikkona Nurmijärvellä. • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 25.5. ÄÄNESTÄJÄT eivät ole tähän mennessä hermostuneet loikkariin. NYT tiedetään jo, miten puolueet onnistuivat kuntavaalien ehdokashankinnassaan. Suomalaisille ja myös nicaragualaisille lukijoilleen hän kertoo Nicaraguan ja Väli-Amerikan asioista niin, että on saanut hallituksen kannattajien taholta uhkaavia viestejä. Kyseessä oli täysin uudenlainen hankinta, joka on herättänyt kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Politiikkaan osallistuminen on siellä vain harvojen etu, hän kertoo. Aloin sitten kirjoittaa espanjaksikin, jotta googlen käännösohjelma ei sotkisi sanomaani, Gutiérrez Sorainen kertoo huvittuneena. Joukosta puuttui perussuomalaisten ehdokas, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Mikael Miikkola. Hankinnan lopputuloksena HUSin valikoimassa päästiin eroon PVC:tä sisältävistä vinyylikäsineistä. • ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. Moneen suuntaan vaikuttaminen sai talouslehti Forbesin Keski-Amerikan version nimeämään Gutiérrez Soraisen Keski-Amerikan sadan vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon. SDP:stä Gutiérrez Sorainen päätyi vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi. Markkinavuoropuhelu toteutettiin niin kutsuttuna pyöreän pöydän keskusteluna. ehdokasnumerot) vahvistaminen 14.5. Minä tunnen suomalaiset puolueet ehkä paremmin kuin suurin osa suomalaisista, hän hymähtää. Markkinatoimijoiden kanssa käydyssä vuoropuhelussa Tampere varmisti, että hankinta oli järkevää toteuttaa yhtenä kokonaisuutena eli niin sanottuna allianssimallina. 1 HUS Logistiikan toteuttamassa tutkimuskäsineiden hankinnassa otettiin huomioon vastuullisuus. 3 Kunniamaininnan sai Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kvanttitietokoneen hankinta. • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. • tulosten vahvistaminen 16.6. Kolme viikkoa ennakkoäänestykseen [ 3 X ] JULKISTEN hankintojen neuvontayksikkö on valinnut vuosien 2019–2020 taidokkaimmiksi hankinnoiksi kaksi hankintaa. Tärkeät ajankohdat: • ehdokasasettelun (ml. Kunniamaininnan sai yksi hankinta. 2 Jaetulle ykkössijalle pääsi myös Tampereen IoTalustan hankinnan yhdistäminen ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän ja kaupunkiympäristön tilannekuvasensoroinnin hankintaan. Minulle tuli viestejä, että he kyllä saavat selville, mitä kirjoitan suomeksi. Gutiérrez Sorainen ei myönnä saaneensa juurikaan negatiivista palautetta vaihdoksistaan. • vaalipäivä sunnuntai 13.6. Mutta hän myös ärsyttää. Hän suhtautuu maan nykyhallintoon hyvin kriittisesti. OIKAISU Kuntalehdessä 4/2021 sivulla 43 käsiteltiin Turun pormestarimallia ja puolueiden pormestariehdokkaita kesäkuun kuntavaaleissa. Vasemmistoliitosta hän päätyi takaisin sosiaalidemokraattien joukkoon, mutta nyt on meneillään vaalikampanja sitoutumattomana. Nytkin SDP:n ryhmästä eroamisen jälkeen useampi puolue halusi keskustella hänen kanssaan. Hän kokee olleensa aina tervetullut uusissa ryhmissä. kello 16 • ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. Nykyisin perhe asuu Ikkalan kylässä Pusulassa Lohjalla. Olen politiikassa, koska haluan vaikuttaa, mutta myös oppia
Jos yhteiskuntatieteellisen terminologian päivitys kiinnostaa, lukukokemuksen voi ottaa haasteena. • Merja Ojansivu Pasi Mäenpää, Maija Faehnle, 4. Pasi Mäenpään ja Maija Faehnlen kolmisataasivuinen opus 4. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-ulkoistuskumppani, Hyvönen sanoo. Kari Hyvönen KL5_12-19.indd 18 27.4.2021 15.43. Tiedon tulee liikkua järjestelmien välillä saumattomasti ja Tiera onkin kilpailuttanut omistaja-asiakkaidensa käyttöön kustannustehokkaan palvelualustan yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Sektori. Vastapaino 2021. Ekologisen elämäntavan etsintä on yleinen ja yhdistävä pohjavire. Aktivismi mullistaa kaupunkeja sekin kristaLisoituu aikanaan. 18 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kirjat ] [ Tape ] JULKISEN, yksityisen ja kolmannen sektorin rinnalle on noussut neljäs sektori, joka pitää sisällään Saunapäivän, Kallio Block Partyn, kierrätysrenkaiden, kirpputorien, Guerilla Gardens Helsingin, Lisää kaupunkia Helsinkiin ja Lapinlahti-liikkeen kaltaisia vapaita kaupunkilaisliikkeitä. kuu kiurusta kesään, miten monta sotemaaliin. Tieralla on vahva jalansija kotihoidon palveluissa, ja niitä kehitetään entisestään. Tutkimuksellinen tausta näkyy kirjan teoreettisena ja analyyttisena painotuksena. Tarjoamme asiakkaillemme valmiiksi kilpailutettuja ICTja asiantuntijapalveluita sekä eri toimialojen digiratkaisuja, jotta he voivat keskittyä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, kertoo Tieran johtaja Kari Hyvönen. Aktivismin muodot kaupungeissa ovat moninaiset kadunvaltaajien korttelibiletyksestä erilaisiin jakamistalouden muotoihin. Palvelualustamme avulla myös erilaisia palveluprosesseja voidaan digitalisoida erittäin tehokkaasti, Hyvönen sanoo. Sektori perustuu Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushankkeeseen, joka toteutettiin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella vuosina 2015–2017. Yhä useampi kuntatoimija on ulkoistanut ICT-palvelunsa Tieralle keskittyäkseen palveluiden kehittämiseen. Kirjan kuvaaman aktivismin – tai aktivismien – kenttinä ovat olleet pääkaupunkiseutu ja Lahti. Sote-uudistuksessa haettavia kustannussäästöjä sekä tehokkuutta saadaan aikaan merkittäviltä osin hyvinvointipalveluita ja kotiin Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisi hyödyntää kuntakentän valmiita ratkaisuja ILMOITUS tuotavia palveluita kehittämällä. Tieralla on tietojärjestelmiä myös Hyvinvointialueiden hallintoon, johon liittyvät esimerkiksi toiminnan ohjaus, talousja henkilöstöhallinto, sähköinen päätöksenteko ja tiedonhallinta. Kirjoittajien määritelmän mukaisesti neljännellä sektorilla tarkoitetaan itseorganisoituvia yhteisöjä, jotka syntyvät ja toimivat yhdistysten ja järjestöjen muodostaman kolmannen sektorin ulkopuolella. Tiera tarjoaa omistajilleen monipuoliset konesali-, pilvisekä tietoliikenneja työasemapalvelut. YHTEENTOIMIVUUS KOROSTUU UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA Sote-uudistuksessa on tärkeää voida yhdistää erilaisia tietojärjestelmiä ja prosesseja. Mikään kevyt lukemisto ei todellakaan ole kyseessä. Kirja on perusteellinen syväsukellus vertaiskauppaan, vertaisvuokraukseen, kimppakyytipalveluihin, moninaisiin kaupunkitapahtumiin, ekoliikkeisiin, kaupunkisuunnitteluryhmiin, digiaktivismiin sekä innovaatioja välittäjäyhteisöihin. – Tietojärjestelmien integraatio näkyy kuntalaisille ja työntekijöille hyvänä palvelukokemuksena. Kuntien Tiera Oy on yli 340 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö, joka on ollut mukana uudistuksen valmistelussa jo viime kerralla omistaja-asiakkaidensa kumppanina. Lisäksi käytettävissä on mm. PERUSTANA LAADUKAS JA TOIMINTAVARMA ICT ICT-palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen kivijalka. Tyypillistä aktivismeille on kirjoittajien mukaan myös proaktiivisuus, epäpoliittisuus ja verkostoituminen sosiaalisen median alustojen kautta. Kirjoittajat esittävät useita esimerkkejä hallinnon ja aktivismien fiksuun kohtaamiseen, jotta ne voisivat yhdessä pelata samaan maaliin. Kuntatoimijoiden omistama inhouse-yhtiö Tiera toivoo, että valmistelussa vaikuttavuutta haettaisiin myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntämisestä. Kotiin tuotavien palveluiden lisäksi Tiera on tuottanut kuntien kanssa valtakunnallisen palvelusetelija ostopalvelujärjestelmän. sotetuotteistettu verkkokauppa, josta asiakas saa tarvittavat ICT-laitteet, -palvelut ja -ohjelmistot valmiiksi kilpailutettuna. Tieran valtakunnalliset ICT-palvelut auttavat varmistamaan myös palveluiden jatkuvuuden muutoksessa. Tämä kuuluu Tieran ydinosaamiseen. Muutoksen tukena omistaja-asiakkaiden käytettävissä ovat myös monipuoliset asiantuntijapalvelut. Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. S ote-uudituksen valmistelu etenee, ja kun se viimein lähtee liikkeelle, alkaa kuntakentällä yksi suurimmista rakenneuudistuksista. Kaikkea ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjältä pöydältä, Hyvönen jatkaa. – ICT-palvelut ovat se kivijalka, jonka päälle voidaan rakentaa digitalisaatiota ja tulevaisuuden kuntalaispalvelut. – Tehtävämme on auttaa kuntatoimijoita tuottamaan parempia palveluita kansalaisille. Kirjoittajat ovat osallistuneet kaupunkiaktivismiin paitsi tutkijoina myös toimijoina. – Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisikin hakea vaikuttavuutta myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämisestä
– Tehtävämme on auttaa kuntatoimijoita tuottamaan parempia palveluita kansalaisille. YHTEENTOIMIVUUS KOROSTUU UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA Sote-uudistuksessa on tärkeää voida yhdistää erilaisia tietojärjestelmiä ja prosesseja. Tämä kuuluu Tieran ydinosaamiseen. Kari Hyvönen ILMOITUS ILMOITUS KL5_12-19.indd 19 27.4.2021 15.43. Tiedon tulee liikkua järjestelmien välillä saumattomasti ja Tiera onkin kilpailuttanut omistaja-asiakkaidensa käyttöön kustannustehokkaan palvelualustan yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi käytettävissä on mm. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-ulkoistuskumppani, Hyvönen sanoo. – Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisikin hakea vaikuttavuutta myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämisestä. sotetuotteistettu verkkokauppa, josta asiakas saa tarvittavat ICT-laitteet, -palvelut ja -ohjelmistot valmiiksi kilpailutettuna. Kotiin tuotavien palveluiden lisäksi Tiera on tuottanut kuntien kanssa valtakunnallisen palvelusetelija ostopalvelujärjestelmän. Tieran valtakunnalliset ICT-palvelut auttavat varmistamaan myös palveluiden jatkuvuuden muutoksessa. Yhä useampi kuntatoimija on ulkoistanut ICT-palvelunsa Tieralle keskittyäkseen palveluiden kehittämiseen. Tarjoamme asiakkaillemme valmiiksi kilpailutettuja ICTja asiantuntijapalveluita sekä eri toimialojen digiratkaisuja, jotta he voivat keskittyä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, kertoo Tieran johtaja Kari Hyvönen. S ote-uudituksen valmistelu etenee, ja kun se viimein lähtee liikkeelle, alkaa kuntakentällä yksi suurimmista rakenneuudistuksista. PERUSTANA LAADUKAS JA TOIMINTAVARMA ICT ICT-palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen kivijalka. Sote-uudistuksessa haettavia kustannussäästöjä sekä tehokkuutta saadaan aikaan merkittäviltä osin hyvinvointipalveluita ja kotiin Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisi hyödyntää kuntakentän valmiita ratkaisuja ILMOITUS tuotavia palveluita kehittämällä. Palvelualustamme avulla myös erilaisia palveluprosesseja voidaan digitalisoida erittäin tehokkaasti, Hyvönen sanoo. Tieralla on tietojärjestelmiä myös Hyvinvointialueiden hallintoon, johon liittyvät esimerkiksi toiminnan ohjaus, talousja henkilöstöhallinto, sähköinen päätöksenteko ja tiedonhallinta. Kuntatoimijoiden omistama inhouse-yhtiö Tiera toivoo, että valmistelussa vaikuttavuutta haettaisiin myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntämisestä. Tiera tarjoaa omistajilleen monipuoliset konesali-, pilvisekä tietoliikenneja työasemapalvelut. – Tietojärjestelmien integraatio näkyy kuntalaisille ja työntekijöille hyvänä palvelukokemuksena. Kuntien Tiera Oy on yli 340 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö, joka on ollut mukana uudistuksen valmistelussa jo viime kerralla omistaja-asiakkaidensa kumppanina. – ICT-palvelut ovat se kivijalka, jonka päälle voidaan rakentaa digitalisaatiota ja tulevaisuuden kuntalaispalvelut. Kaikkea ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjältä pöydältä, Hyvönen jatkaa. Tieralla on vahva jalansija kotihoidon palveluissa, ja niitä kehitetään entisestään. Muutoksen tukena omistaja-asiakkaiden käytettävissä ovat myös monipuoliset asiantuntijapalvelut
20 Kuntalehti 5 / 2021 [ Sote ja hankinnat ] KORONA KOVENSI PALKKAKILPAILUA Vastaava lääkäri Atte Pasanen käynnistää yksityisen tuottajan pyörittämää Järvelän terveysasemaa Kärkölässä. KL5_20-33.indd 20 27.4.2021 15.44. Hän lupaa kuntalaisten pääsevän tulevana kesänä tarvittaessa jonottamatta vastaanotolle
Yksityinen ja julkinen työnantaja kilpailevat niukasta työvoimasta monin konstein ja valmistelevat ulkomaisen työvoiman laajaa tuontia. Kuntalehti 5 / 2021 21 . Mehiläisen palkkalistoilla työskentelevä vastaava lääkäri Atte Pasanen ei usko työpaikkakilpailun toimivan pelkän rahan voimalla. KL5_20-33.indd 21 27.4.2021 15.44
Seure on aloittamassa työvoiman hankkimisen myös Filippiineiltä. Ensimmäinen kontakti pyritään hoitamaan asiakkaan kanssa – jos mahdollista – puhelimitse ja asiakkaat pyritään ohjaamaan alusta lähtien oikeaan paikkaan. Kun me hoidamme työntekijöiden hankinnan asiakkaiden puolesta, he voivat käyttää esimiestyöaikaa varsinaiseen työhönsä sen sijasta, että istuvat puhelimessa hankkimassa työvoimaa. Sivula toteaa, että koronapandemian hoito on kiihdyttänyt kilpailun työvoimasta äärimmilleen. Palkkakilpailun vuoksi myös Seure on menettänyt satoja työvoimapankissaan olleita ja julkisissa työpaikoissa sijaisina toimineita terveysalan ammattilaisia. Kokonaisvaltainen koordinaatio ja johtaminen puuttuu. Pääosa työntekijöistä tekee asiakkaille keikkaluontoista työtä lyhyissä sijaisuuksissa. Anne Sivula korostaa, että kotimaassa sosiaalija terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ammattien koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä. KELLÄ TYÖVOIMA, SILLÄ TYÖT Henkilöstöpalveluyhtiö Seuren toimitusjohtajan Anne Sivulan mukaan julkiset työnantajat menettävät nyt tosi paljon hoitohenkilöstöä yksityisille. Käytännössä kaupungit, sairaanhoitopiirit ja yksityiset terveysalan yritykset tuovat kukin työvoimaa sekä Euroopan unionin maista että sen ulkopuolelta. Yhteisyrityksen palvelulupauksen mukaan jonottoman tiimityömallin tavoitteena on, että asiakas pääsee vastaanotolle tarvittaessa jonottamatta jo tulevana kesänä. Pahimmillaan henkilöstö siirtyy näille isoille palveluntuottajille, jotka aluksi vuokraavat henkilöstöä julkisiin työpaikkoihin kovalla hinnalla. Kärkölässä toiveet ovat korkealla. HERÄTTY LIIAN MYÖHÄÄN Yhteiskunnan olisi pitänyt herätä sosiaalija terveysalan työvoimapulan hoitamiseen paljon aikaisemmin, sanoo toimitusjohtaja Sivula. Maa kouluttaa tarkoituksella sairaanhoitajia yli oman tarpeen ulkomaisille työmarkkinoille. Sijaintikin vaikuttaa. VANTAA TUO KIINASTA Vantaan kaupunki on aloittamassa kiinalaisten sairaanhoitajien tuonnin ja tekee koulutusyhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa hoitajien kouluttamiseksi. [ Sote ja hankinnat ] 22 Kuntalehti 5 / 2021 L ääkäri Atte Pasanen on käynnistämässä Järvelän terveysasemaa Kärkölässä PäijätHämeessä. KL5_20-33.indd 22 27.4.2021 15.44. Kunnan terveyskeskukseen ei ole ollut helppo saada lääkäreitä, mutta tilanteen toivotaan nyt paranevan. Vuoden alussa toimintansa aloittanut yhteisyritys tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Lahdessa, Iitissä ja Kärkölässä. Hänen työnantajansa on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys. Työvoimapulan kanssa kamppailu on Seurelle jokapäiväistä leipää. Seuren työvoimapoolissa on 15 000 työntekijää, joista osa työskentelee varahenkilöinä, kun asiakkaan omat varahenkilöt eivät riitä. Lopulta ollaan samassa tilanteessa kuin lääkärien osalta, että terveydenhoidon palvelua tai kotihoidon alueita on pakko ulkoistaa tai antaa asiakkaille palveluseteleitä, koska yksityisellä on henkilöstöä hoitamaan tehtäviä. Atte Pasasen mukaan terveysaseman toimintaan tulee paljon uutta. Seure on voittoa tavoittelematon henkilöstöpalveluyhtiö, joka välittää työvoimaa omistajilleen eli pääkaupunkiseudun kaupungeille sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Totta kai kilpailua yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välillä on, vastaavana lääkärinä toimiva Pasanen toteaa. Pääkaupunkiseudulta ei herkästi lähdetä kauas. Digiklinikka toimii verkossa 24/7. Mehiläinen on yrityksen enemmistöosakas ja siten yritys on yksityinen tuottaja. Kun tulemme joka tapauksessa tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa tulevaisuudessa paljonkin, pitää asian omistajuus ja johtajuus olla valtiolla ja jollakulla nimetyllä taholla siellä. Panostamme paljon myös hoidon vaikuttavuuteen, tiedolla johtamiseen ja asiakaskokemukseen. Hänen mielestään valtion pitäisi osallistua voimakkaasti työvoiman hankinnan ja koulutuksen rahoitukseen, ettei se jäisi työnantajien taakaksi tai erilaisten hankkeiden rahoituksen varaan. Hän kuitenkin uskoo, että nuorilla lääkäreillä omaan urapolkuun liittyvät toiveet ovat tärkeämpiä kuin palkka. Koulutus on erittäin korkealuokkaista ja tavoitteena on, etteivät sairaanhoitajat jää täällä hoiva-avustajiksi vaan lähtisivät saman tien kouluttautumaan ja pätevöitymään Suomessa toimiviksi sairaanhoitajiksi. Sivula muistuttaa, että veronmaksaja lopulta rahoittaa tämän kilpailun. Liikehdintä tulee kalliiksi, sillä kun julkinen työnantaja – kunta tai sairaanhoitopiiri – joutuu ostamaan esimerkiksi lähihoitajan työpanoksen yksityiseltä, työtunnin kokonaiskustannukset ovat nopeasti kasvaneet ja jopa tuplaantuneet. Sivula toivoo, että Suomessa saataisiin yksiselitteiset ohjeet ja säännöt ulkomaisen työvoiman hankintaan, koulutukseen ja pätevöittämiseen. Sivulan mukaan työvoiman vuokrausta tekevät myös suuret terveydenhoitoalan yritykset, jotka tuottavat samoja palveluita kuin julkiset. Tuonti Filippiineiltä on eettinen ja turvallinen valinta
Sama KL5_20-33.indd 23 27.4.2021 15.44. Terveyspalvelualalla kilpailu työvoimasta heijastuu joustavammin palkkatasoon. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi tehtäviin on vaikea saada sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Vantaa perusti viime vuonna vanhusja vammaispalveluiden resurssikeskuksen ratkaisemaan rekrytointipulmia. Koronapandemian aikana hakijamäärät avoimiin tehtäviin ovat entisestään vähentyneet. Kuntalehti 5 / 2021 23 . Kunnan omassa työehtosopimuksessa pisimpään alalla olleiden vuosilomat ovat pidemmät kuin yksityisellä. Laakson mukaan yksityiset henkilöstövuokrausyritykset houkuttelevat työntekijöitä paremmalla palkalla ja työntekijät voivat myös halutessaan tehdä vain kalliita työvuoroja iltaisin ja viikonloppuisin. Mänttärin mukaan lähtöpalkka voi olla kunnissa korkeampi, mutta yksityisellä puolella palvelusvuosilisäjärjestelmä on parempi. Sosiaalialoilla yksityisen ja julkisen puolen työehtosopimukset ovat hyvin lähellä toisiaan. PALKOILLA KILPAILLAAN Yksityisiä ja kolmannen sektorin sotetyönantajia edustavan Hyvinvointiala HALI:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri tunnistaa pientä palkkakilpailua tapahtuvan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti henkilökohtaista pätevyyslisää voidaan maksaa esimerkiksi sairaanhoitajille, jos tietyllä paikkakunnalla on heistä pulaa ja hyviä työntekijöitä halutaan palkata. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin työntekijät tulevat Seuren kautta, ja lisäksi Vantaa käyttää jonkin verran yksityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. Lomaraha on yksityisen puolen sopimuksessa parempi kuin julkisella. Suurin pula on nyt sairaanhoitajista ja lääkäreistä, sanoo Vantaan kaupungin hallintoylihoitaja Lea Laakso. Sairaanhoitaja Heidi Laaksonen uskoo, että parempi palkka houkuttelisi alalle enemmän nuoria
Sosiaalipalvelualoilla, kuten vanhusten asumispalveluissa, valtaosa palveluista on kunnan ostopalvelua ja kunnat vertailevat hintoja oman palvelutuotannon hintoihin. On päivänselvää, ettei esimerkiksi lähihoitajia ole riittävästi kotimaan työmarkkinoilla. Samoin lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on pulaa. JULKINEN HÄVIÄÄ KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas toteaa, että palkkakilpailua sotetyövoimasta julkisten ja yksityisten työnantajien välillä on alkanut esiintyä yhä enemmän ja sitä kilpailua julkiset työnantajat eivät voi hänen mielestään kaikilta osin voittaa. TEHOA DIGITAALISUUDESTA Harjun terveyden toimitusjohtajan Joonas Turusen mukaan rekrytointi on toistaiseksi onnistunut hyvin. Nybondas-Kangas muistuttaa, että sote-työvoimasta kilpailevat myös julkiset työnantajat keskenään. Hän uskoo, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan nykyistä enemKatsotaan, millaisia kokemuksia saamme filippiiniläisistä hoitajista. Myös joillekin pienemmille lääketieteen aloille, kuten neurologiaan ja keuhkosairauksiin, on ollut rekrytointivaikeuksia. Turusen mukaan osaavan työvoiman saatavuus on sote-alalla kasvava haaste. YHTEISYRITYS RATKAISUNA Henkilöstön saatavuus oli yksi keskeinen tavoite yhteisyritys Harjun terveyden perustamisen taustalla, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola. Palkkakilpailussa käytetään rekrytointipalkkioita ja yritykset pyrkivät mahdollisimman hyvään johtamiseen ja hyvään henkeen työpaikoilla. Tarveharkinta vie suotta valtion aikaa ja rahaa. Esimerkiksi Helsinki kampanjoi mittavalla kampanjalla saadakseen lääkäreitä sote-palveluihin. Kokonaisuutena yksityisen hyvinvointialan palkkataso on hyvin lähellä kuntien palkkatasoa, mutta lääkärien osalta olemme jo hävinneet kilpailun. Katsotaan, millaisia kokemuksia saamme filippiiniläisistä hoitajista. Attendo aikoo rekrytoida tuhat hoitajaa Filippiineiltä seuraavan neljän vuoden aikana. Entuudestaan yhtiön palveluksessa työskentelee satoja filippiiniläisiä. Lindgrenin mielestä valtion tulisi helpottaa ulkomaisen työvoiman hankintaa sote-alalle. Se on perustanut henkilöstöyhtiön tuomaan ja kouluttamaan hoitohenkilöstöä ulkomailta, aluksi Filippiineiltä. [ Sote ja hankinnat ] 24 Kuntalehti 5 / 2021 koskee lääkäreitä. Kunta ostaa yksityiseltä halvemmalla kuin mitä se itse tuottaisi. Heitä on tullut taloon vuodesta 2012 lähtien. Eli samasta niukasta työvoimasta taistellaan. Työvoiman saamiseksi hyvinvointiyhtymä on käynnistänyt viidenkymmenen hoitajan rekrytoinnin Filippiineiltä. Suomen kielen opinnot aloitetaan jo Filippiineillä rekrytointivaiheen alussa. Attendoon tulevat sairaanhoitajat työllistyvät hoiva-avustajiksi ja aloittavat lähihoitajatutkinnon oppisopimuksella. Tästä syystä myös yksityisen sosiaalipalvelualan palkkataso on vanhuspalveluissa vähän alle kunnan tason, Mänttäri toteaa. Koulutusyhteistyötä tehdään Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun kanssa. Erholan mukaan hyvinvointiyhtymässä on akuutein pula lähihoitajista ja sairaanhoitajien sijaisista. KL5_20-33.indd 24 27.4.2021 15.45. Julkisella puolella me emme pysty vastaamaan yksityisen puolen palkkakilpailuun. Sen perusteella mahdollisesti jatkamme. Oppisopimuskouluttajien kanssa tehdään yhteistyötä lähihoitajien rekrytoimiseksi. Myös Mehiläisellä on suunnitelmia laajentaa ulkomaisen työvoiman hankintaa hoivakoteihinsa. Osa jatkaa sairaanhoitajaksi. Alueellisesti vaikeinta on saada työvoimaa Lappiin ja pääkaupunkiseudulle. Lääkärit tulevat todennäköisesti Espoosta, Vantaalta tai muualta Uudeltamaalta. Tarveharkinta viivästyttää työvoiman saantia, kun jokainen tulija joutuu odottamaan 6–9 kuukautta tarveharkinnan vuoksi. Rekrytointia helpottaisi, jos ulkomaisten tutkintojen tunnustamista selkeytettäisiin ja poistettaisiin tarveharkinta. Hyvinvointikuntayhtymä määritteli yhdeksi hankinnan avaintavoitteeksi, että ”palvelujen laatu ja jatkuvuus turvataan työhönsä sitoutuneella ja pitkäaikaisella henkilöstöllä”. TUHAT FILIPPIINILÄISTÄ Yksityisen hoivapalveluyritys Attendon henkilöstökokemusjohtajan Terhi Lindgrenin mukaan suurin pula on tällä haavaa lähihoitajista ja sairaanhoitajista
Sairaanhoitajan työ on aika vaativaa eikä palkkaus ihan kohtaa sitä vaativuutta. Tiimimalli on vasta käynnistynyt ja aloittelemme uusia toimintatapoja. Laaksonen ei osaa vielä sanoa, miten yksityisen terveysaseman malli poikkeaa julkisesta. Viime viikkoina koronarokotukset ovat pitäneet hoitajat kiireisinä. MELKO TYYTYVÄISIÄ Kärkölän pormestari Markku Koskinen sanoo kuntalaisten olevan melko tyytyväisiä uuteen Mehiläisen pyörittämään sote-keskukseen. Siirrymme myös sote-keskustoiminnassa moniammatilliseen tiimityömalliin, jossa etävastaanottojen osuus on perinteistä vastaanottomallia korkeampi, Turunen kertoo. Laaksonen näkee sairaanhoitajapulaan selkeät syyt. Kun palvelulupaus täyttyy, tilanne on selkeästi parempi kuin mikä meillä oli aiemmin. Mehiläisen digiklinikalla lääkärit ja hoitajat pystyvät työpäivän aikana hoitamaan moninkertaisen määrän asiakkaita fyysiseen vastaanottoon verrattuna. Kärkölän terveysasemalla työskentelee yksi lääkäri ja kolme hoitajaa. Sairaanhoitaja Heidi Laaksonen on yksi heistä. Aika näyttää, miten uusi toimintatapa vaikuttaa palveluihin ja työhömme. Kuntalehti 5 / 2021 25 Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Top 10 työvoimapula-ammatit Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja 2 730 (avoimet työpaikat keskimäärin kuukauden aikana) Sosiaalityön erityisasiantuntijat 605 Kuulontutkijat ja puheterapeutit 121 Lähihoitajat 4 947 Lastentarhanopettajat 999 Yleislääkärit 207 Ylilääkärit ja erikoislääkärit 258 Hammaslääkärit 180 Erityisopettajat 259 Psykologit 438 Lähde: Ammattibarometri maaliskuu 2021, TEM. • KL5_20-33.indd 25 27.4.2021 15.45. Digitaalisilla palveluilla pyritään myös korvaamaan fyysistä työvoimaa. Se on varmasti yksi syy siihen, miksei ammatti houkuttele nuoria alalle. Kärkölän pormestari Markku Koskinen toivoo, että terveysaseman henkilöstö olisi pysyvää. Hyvinvointiyhtymällä oli vaikeuksia löytää tänne yhtä hyviä lääkäreitä kuin meillä aikaisemmin oli. Digiklinikan kautta tulee jo lähes sata yhteydenottoa päivässä. Koskisen mukaan myös koronapandemian hoito on osoittanut, että iso organisaatio pystyy hoitamaan tilannetta ammattimaisesti. män etenkin hoivapalveluissa
Silloin viikonloppunakin pääsi Tampereelle, Mäki kertoo. Päivän toinen ja viimeinen bussi kotiin Ruovedelle lähtee kello 16.15. Bussiyhteydet ovat erittäin huonot verrattuna siihen, mitä ne olivat VIRUS VEI VUOROT Vuorotarjontaa on ollut korona-aikana pakko supistaa, kun matkustajia ei ole. Hyvät yhteydet ovat minulle elinehto, sanoo jalkaterapeutilta palaava Mäki. Matkustajista puuttuu puolet kaupunkiliikenteestä ja 90 prosenttia pitkän matkan liikenteestä, kertoo Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä. [ Sote ja hankinnat ] 26 Kuntalehti 5 / 2021 T ampereen linjaautoasemalla Helena Mäki suuntaa kohti laituria kuusi. Olen kärsinyt tästä kovasti. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat kurittaneet kovalla kädellä julkista liikennettä viime vuoden maaliskuusta alkaen. Runsaan kolmen viikon kuluttua tulen hammaslääkäriin, hän kertoo ennen kuin astuu onnikkaan. Ruovesiläinen Helena Mäki käy bussilla Tampereella pari kertaa kuussa. Yhä useampi bussivuoro on nyt valtion ja kuntien rahoittama, kun markkinaehtoinen liikenne ei enää lyö leiville. Ratkaisevaa Mäkilän mukaan on, ovatko koulut auki vai kiinni, sillä monet bussivuorot ovat kannattavia vain, jos koululaiset ja opiskelijat liikkuvat. vielä runsas vuosi sitten. KL5_20-33.indd 26 27.4.2021 15.45. Lauantaisin ei ajeta enää ainuttakaan vuoroa, ja sunnuntaina 4 200 asukkaan kunnasta pääsee Tampereelle vasta illalla ja paluubussi lähtee vajaan tunnin kuluttua takaisin
Vuorotarjontaa ei silti ole karsittu siinä määrin kuin mitä kysyntä on laskenut, Mäkilä sanoo ja lisää, että osa liikennöitsijöistä on menettänyt lähes koko liikevaihtonsa. Sieltä lähtee nykyään noin puolet vähemmän vuoroja kuin runsas vuosi sitten ennen pandemiaa. ”KATASTROFAALISTA” Reitiltä Virrat-Ruovesi-Orivesi-Tampere katosi runsas vuosi sitten neljä vuoroparia. Kun etätyöt ja -opiskelu yleistyivät, lipputulot eivät enää kattaneet kuluja Pohjois-Pirkanmaalla, kertoo Väinö Paunu Oy:n liikennepäällikkö Tommi Arvonen. Kuntalehti 5 / 2021 27 . KL5_20-33.indd 27 27.4.2021 15.45. Reittiä liikennöi arkisin kaksi vaihdollista vuoroa suuntaansa. Matkustajamäärät olivat olleet laskussa jo pitkään, ja koronavirus oli viimeinen niitti. Sen jälkeen yhteyttä on ylläpidetty ELY-keskuksen ostoliikenteenä. Nyt kannattaisi vakavasti harkita, miten kunta voisi tulla riskien jaossa vastaan, koska kunta tarvitsee liikenneyrittäjiä ja yrittäjät kuntia. Perjantaisin ja sunnuntaisin on yksi markkinaehtoinen vuoropari lisää. Koronavirus hiljensi Tampereen linja-autoaseman
Arkisin ei kannattaisi ajaa enää mitään, koska matkustajamäärät ovat niin alhaisia. Myös Vilppulaan pääsee Tampereelta neljällä junavuorolla suuntaansa kuutena päivänä viikossa ja sunnuntaisinkin vuoroja on kolme. Kun Onnibus supisti vuorotarjontaansa merkittävästi huhtikuussa, liikennöi Tampereen ja Helsingin välillä viikonpäivästä riippuen enää 4–9 bussivuoroa. KL5_20-33.indd 28 27.4.2021 15.45. Matkustajien kaikottua Väinö Paunu Oy irtisanoi 50 työntekijää joulun alla. Tamperelaiset Osmo Jäkkö ja Choko Barlay-Jäkkö palaavat bussilla Ruovedellä sijaitsevasta kakkoskodistaan. Kaukoliikenteen junamatkoja tehtiin alkuvuonna yli puolet vähemmän viime vuoteen verrattuna, kertoo viestinnän asiantuntija Julia Stolp VR:ltä. Ensimmäinen Tampereenbussi on siellä arkisin vasta kello 14.15, ja lauantaisin paluumatkalle on lähdettävä jo kello 15.15. Ennen koronarajoituksia bussit kulkivat Tampereen ja Helsingin väliä yötä päivää. Toivottavasti se elvyttää myös bussimatkustusta. Yhteydet ovat surkeat, he sanovat. MYÖS JUNALIIKENNE HILJENI Virus verottaa myös junaliikennettä. Huhtikuussa 27 työntekijää oli edelleen lomautettuina, Martti Paunu kertoo. Haluamme tarjota Osmo Jäkkö ja Choko Barlay-Jäkkö tulivat bussilla kakkoskodistaan Ruovedeltä Tampereelle hakeakseen autonsa korjaamosta. Bussivuoroja on karsittu tuntuvasti myös isojen kaupunkien välillä. Ruovedelle hän matkustaa useimmiten vasta illaksi, sillä arkipäivien ensimmäinen yhteys sisältää lähes puolentoista tunnin vaihtoajan Orivedellä. Nykyään Tampereelta ehtii bussilla pääkaupunkiin arkisin hädin tuskin kymmeneksi. Esimerkiksi Väinö Paunu Oy ajoi ennen koronarajoituksia Tampereelta Helsinkiin 30 vuoroa päivässä. Jos esimerkiksi puoliso on Taysissa hoidettavana, olisi häntä kiva päästä joskus katsomaan. Nyt suoraa yhteyttä ei ole enää lainkaan, vaan Orivedellä pitää aina vaihtaa, Jäkkö harmittelee. Nyt jäljellä on enää kaksi vuoroa, kertoo toimitusjohtaja Martti Paunu. Häävit eivät ole yhteydet Jyväskyläänkään. Viitenä päivänä viikossa viimeinen paluubussi lähtee jo kello 18.20. Junan lisäksi Mänttä-Vilppulaan liikennöi 2–4 bussivuoroa päivittäin. ”ARKIVUOROT EIVÄT KANNATA” Julkiset yhteydet eivät ole heikentyneet vain maakunnissa. Hänen mielestään ruovesiläisten kuuluu päästä kulkemaan maakuntakeskukseen ketterästi julkisilla kulkuneuvoilla. Kaupunkilaiset taas haluavat maaseudun rauhaan. Kyse on saavutettavuudesta ja ympäristöstä. [ Sote ja hankinnat ] 28 Kuntalehti 5 / 2021 Tämä on ihan katastrofaalista. Ja nuorisokin kaipaa shoppailuja virkistäytymisreissuja, Kivi sanoo. Ennen korona-aikaa pääsimme pikavuorolla suoraan Tampereelle. Haluamme kuitenkin palvella asiakkaita ja uskomme siihen, että tilanne paranee. Meillä voisi olla nykyistä paremmat sisäiset yhteydet erityisesti rautatieasemalle, sanoo Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marika Ala-Herttuala, sd. Onneksi nyt koronan suhteen on tapahtunut käänne, ja valtiovalta suunnittelee rajoitusten purkuaikataulua. Yhteyksien parantaminen on yksi vaaliteemoistamme, toteaa Ruoveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marko Kivi, kok. Markkinaehtoisia, vain lipputuloihin perustuvia junavuoroja liikennöitiin maalis-huhtikuussa noin 30 prosenttia vähemmän kuin ennen pandemiaa, Stolp sanoo. Juna on silti monen matkustajan pelastus. Ostoliikenteen rinnalla kulkee Gösta Serlachiuksen taidesäätiön rahoittama Serlachius-bussi. Tampereen ja Helsingin välillä kulki huhtikuussa vähintään kolmisenkymmentä junavuoroa suuntaansa joka päivä. Matkaa Tampereelle kertyy noin 80 kilometriä
Lähde: VR KL5_20-33.indd 29 27.4.2021 15.45. Esimerkiksi Pirkanmaalla kunnan rahoitusosuus on paikallisliikenteessä 50 prosenttia ja kuntien välisessä liikenteessä 30 prosenttia. • Jotkut matkustajat tulevat YläPirkanmaalta linja-autolla Taysiin, koska he eivät luota Kela-taksiin, kertoo linjaautonkuljettaja Tapani Lappalainen. Valtio korvasi koronapandemian aiheuttamia lipputulomenetyksiä Tampereen seudulla viime vuonna yhteensä 7,6 miljoonalla. Oriveden kautta matkaan tosin kuluu lähes kaksi tuntia. Tampereen kaupungin bussiverkosto ulottuu noin 25 kilometrin päähän Ruoveden keskustasta. Bussimatka ei houkuttele, kun omalla autolla voi ajaa Tampereelle tunnissa tai allekin riippuen siitä, missä asuu. Ylikunnallisessa liikenteessä kuntaosuus jaetaan tasan niiden kuntien kesken, joita liikenne palvelee. Syynä on yleisen kustannustason nousu ja aikaisempaa paremmat palvelut, Periviita perustelee. euroa 81,9 -69,5 -184,8 Nyssen matkustajista katosi kolmannes KORONA karkotti kolmanneksen joukkoliikenteen matkustajista Tampereen seudulla, käy ilmi Tampereen seudun joukkoliikenteen eli Nyssen vuosikertomuksesta. Muuten kaikki se työ, mitä on tehty joukkoliikenteen eteen, valuu hukkaan, sanoo Linja-autoliiton Mäkilä. Nyt pitäisi vain uskaltaa ostaa liikennettä, jotta vuorotarjonta säilyy. Kuntalehti 5 / 2021 29 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Rami Marjamäki Junamatkojen määrä lähes puolittui kaukoliikenteessä 2019 2020 muutos VR Matkustajaliikenteen matkat (milj.) 135,7 88,6 -34,7 kaukoliikenne 14,9 8,1 -45,5 lähiliikenne 77,9 51,4 -34,0 linja-autoliikenne 42,9 29,0 -32,3 Liikevaihto, milj. Matkustajien määrä on meillä se ongelma. Hankinnat pyritään kohdistamaan reiteille, joilla on palvelutasopuutteita, kertoo joukkoliikenneasiantuntija Jukka-Pekka Vallius Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lopulta tappiota tuli 2,5 miljoonaa, koska liikennettä harvennettiin, palvelutason parannuksia peruttiin ja muun muassa koululaisja yövuoroja jätettiin ajamatta, Periviita kertoo. Talousarvioon verrattuna lipputulot vähenivät noin 15 miljoonalla eurolla, kertoo Tampereen kaupungin joukkoliikennejohtaja Mika Periviita. Nyt pitäisi vain uskaltaa ostaa liikennettä, jotta vuorotarjonta säilyy. ”BUSSI EI HOUKUTTELE” Valtio on ojentanut auttavan kätensä myös julkisen liikenteen suuntaan. Se on monelle ruovesiläiselle liikaa, sanoo Ruoveden kunnanjohtaja Eeva Viitanen. Kunta aikoo syksyllä selvittää, olisiko syöttöliikenteelle käyttäjiä. euroa 592,5 406,2 -31,4 Liikevoitto, milj. Hän laskee, että tukieurot synnyttävät itseään huomattavasti suuremman kysynnän, koska valtion ohella myös kunnat osallistuvat ostoliikenteen rahoittamiseen. • Meeri Ylä-Tuuhonen asiakkaillemme mahdollisuuden saapua meille julkisilla, kertoo säätiön kehitysjohtaja Päivi Viherkoski. Meillä on yli kymmenen vuotta aina vuosittain vähän nostettu taksoja. Elokuusta alkaen reittiä liikennöi kaksi vaihdotonta vuoroparia lisää. Matkustajamäärä laski Tampereella ja sen seitsemässä naapurikunnassa viime vuonna koronaviruksen vaikutuksesta edellisvuoden 42,1 miljoonasta 27,8 miljoonaan. Kehnosta vuodesta huolimatta lähes kaikki liput kallistuivat tammikuussa. Keväällä ELY-keskus kilpailutti uusia bussivuoroja välille Tampere-Orivesi-Ruovesi-Virrat. Se korotti joukkoliikennemäärärahoja viime vuonna kahdesti yhteensä 200 miljoonalla eurolla
30 Kuntalehti 5 / 2021 [ Sote ja hankinnat ] Kuntayhtiöiden hankintoja hankalaa valvoa Kilpailuja kuluttajavirasto saa runsaasti yhteydenottoja myös kuntien ja kuntayhtymien hankintapäätöksistä. Osakeyhtiöiden valvontaa vaikeuttaa tiedonsaannin takkuilu. KL5_20-33.indd 30 27.4.2021 15.45
Kuntayhtiöiden hankintoja hankalaa valvoa Oli kyseessä pieni tai suuri toimija, epäselvyyksiä hankinnoissa riittää. M arkkinaoikeus on tutuin väylä, kun julkisen sektorin hankintojen oikeellisuutta puntaroidaan. Meille päätyy myös mediassa uutisoituja tapauksia tai tapauksia, jotka otamme itse tarkempaan tutkintaan. Kuntalehti 5 / 2021 31 . Myös kartelliepäilyjen selvittäminen kuuluu viraston tehtäviin. Hankintalain uudistus vuonna 2017 antoi kuitenkin myös Kilpailuja kuluttajavirastolle (KKV) tehtävän valvoa julkisten hankintojen lainmukaisuutta. Noista tapauksista vuositasolla noin 50 päätyy tarkempaan selvittelyyn, KKV:n hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoo. Valvottavaa riittää, sillä vuosittain Suomessa tehdään julkisia hankintoja arviolta noin 35 miljardin euron edestä. Toimenpidepyynnöt tehdään omalla nimellä, mutta vihjeet ovat monesti nimettömiä. Esillä on viime aikoina ollut sotepuolen laittomia hankintoja. Kilpailuja kuluttajavirastolle on tullut viime vuosina paljon julkisiin hankintoihin liittyviä yhteydenottoja, mutta viraston seula on todella tiukka. KKV:n asiantuntijoiden haaviin tutkittavaksi tarttuu epäilyttäviä hankintoja useaa kautta. Janssonin mukaan käsittelyyn tulevat asiat voivat tulla toimenpidepyyntöinä tai vihjeinä. KL5_20-33.indd 31 27.4.2021 15.45. Yhteydenottoja on yli 200 vuodessa. VAIN LANGETTAVIA Kilpailuja kuluttajavirastossa hankintojen valvonnan keskeisiä painopistealueita ovat laittomat suorahankinnat, tiettyä toimijaa suosivat tarjouskilpailut ja muut räikeästi syrjivät hankintailmoitukset, joiden takia kilpailuttamisen hyödyt jäävät saavuttamatta
KHO on alkuvuoden aikana vahvistanut Kainuun sotelle KKV:n jo syyskuussa 2018 esittämän 25 000 euron seuraamusmaksun. Tarkassa syynissä ovat viime kuukausina olleet esimerkiksi miljardeja euroja vuodessa pyörittävä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja pieni Puolangan kunta terveydenhuoltopalvelujen hankinnoistaan. Max Jansson kertoo, että juridisen argumentaation rinnalle nostetaan usein se, ettei kilpailuttaminen tuo lisävaihtoehtoja. Päätöksissämme korostuvat kunnat ja kuntayhtymät. Siellä voi yksi henkilö hoitaa hankintaa muiden töiden ohessa. Julkisuuteen eniten näkyvä osuus Kilpailuja kuluttajaviraston työstä liittyy yksityisten kansalaisten kuluttajasuojaan. Samalla toki yhtiömuotoisella toimijalla on liiketaloudellisia syitä, miksi se ei voi toimia yhtä avoimesti kuin esimerkiksi kunta, Jansson pohtii. KKV:n selvityksen mukaan Puolangan kunta teki Terveystalon kanssa vuoden 2020 alussa kymmenien miljoonien arvoisen jatkosopimuksen kunnan sote-palveluiden tuottamisesta ilman hankintalain mukaisen kilpailutuksen järjestämistä. Kainuuseen oli hankittu yli 340 000 euron 3D-kuvantamislaitteisto ilman kilpailutusta. HUS JA PUOLANKA Oli sitten kyseessä pieni tai suuri toimija, epäselvyyksiä hankinnoissa riittää. Osakeyhtiömuotoiset hankintayhtiöt ovat haastavampia valvoa. HUS:ssa oli hankittu erilaisia hoitotarvikkeita ja -laitteita useiden miljoonien arvosta ilman asianmukaista kilpailuttamista. Jansson tähdentää, että toiminnan läpinäkyvyys on kaiken A ja O. Annamme suoraan hankintayksiköille joko huomautuksia tai markkinaoikeudelle esityksiä seuraamusmaksujen määräämisestä. Korona on vaikuttanut julkisen puolen tapauksiin yllättävän vähän, Jansson sanoo. Hyvin tehty kilpailuttaminen on kuitenkin kaikkien etu. Markkinaoikeuden määräämiä seuraamuksia KKV voi esittää EUkynnysarvot ylittävien suorahankintojen osalta. Hänen mukaansa tyypillistä on myös se, että yritetään väittää, että vain yksi valmistaja pystyy toimittamaan halutun tuotteen tai palvelun. Hankintayksiköllä on laaja toimivalta määritellä hankinnan reunaehdot, mutta silläkin on rajansa. • Pekka Moliis Kuva: Pekka Fali Sotesektorilla tehdään isoja hankintoja. Se ei kuitenkaan ole peruste olla noudattamatta hankintalakia, hän tähdentää. Sama koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintalaissa tarkoitettuja sosiaalija terveysalan palveluhankintoja tai käyttöoikeussopimuksia, jotka on tehty suorahankintana ilman laissa säädettyä perustetta. Osakeyhtiöiden valvonta on vaikeaa, sillä tiedonsaanti käynnissä olevista ja jo tehdyistä hankinnoista voi takkuilla. [ Sote ja hankinnat ] 32 Kuntalehti 5 / 2021 Me annamme hankinta-asioissa vain langettavia päätöksiä, ja niitä tulee vuosittain noin 6–12. Kolmas lain sallima sanktio olisi täytäntöönpanokielto, mutta sen antamisen edellytykset ovat niin tiukat, ettei niitä ole annettu, Jansson kertoo. Valmiita ratkaisumalleja ei ole tarjolla. Yhä useammin julkisella puolella toimii kuntien tai kuntayhtymien omistamia osakeyhtiöitä. Tämä tietää prosessin venymistä. HUS:n puolelta tutkittavana on ollut hankintalain vastaisia suorahankintoja. Kun kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista löytyvät julkiset päätökset, niin osakeyhtiöiden tekemistä suorahankinnoista on vaikeampi löytää tietoja, Max Jansson sanoo. KAINUUN SOTE JA PARAINEN Kilpailuja kuluttajavirasto ei itse voi määrätä seuraamusmaksuja hankintalain laiminlyöntien perusteella. Sen sijaan julkisella puolella korona ei juuri ole lisännyt kanteluiden tai toimenpidepyyntöjen määrää. Yhtiömuotoisten hankintayksiköiden valvonnassa avoimuusvaatimukset voivat jäädä kakkoseksi, kun vastapainona on liike-elämän salaisuudet. Aika tyypillistä on myös se, että jatketaan vanhan toimittajan kanssa tehtyä järjestelyä muutetussa muodossa. Syyt ongelmiin ovat erilaisia, ja sote-sektorilla tehdään isoja hankintoja. Pienemmissä hankintayksiköissä resurssit ovat tiukat. Virasto tekee asiasta suosituksen markkinaoikeudelle ja mikäli määrätty seuraamus ei hankintayksikköä miellytä, asiasta voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Puhtaasti valvonnan näkökulmasta tehokkain tapa olisi varmaan tavalla tai toisella lisätä yhtiömuotoisten hankintayksiköiden, mukaan lukien kuntayhtiöt, toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Asia vaatisi varmasti jonkinlaista selvitystä. KL5_20-33.indd 32 27.4.2021 15.45. Hän sanoo, ettei pysty tästä syystä ottamaan tarkemmin kantaa mahdollisiin muutostarpeisiin ja vaihtoehtoihin. Jos hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintalaissa tarkoitetun suorahankintaa koskevan ilmoituksen, esitystä ei voi tehdä. Janssonin mukaan kuluttajapuolella virastoa ovat työllistäneet muun muassa matkapaketteihin, lentoihin ja erilaisiin urheilun viihdepaketteihin liittyvät ongelmat. Sillä puolella koronaaika on näkynyt rajusti lisääntyvinä yhteydenottoina. Paraisilla oli hankittu vuonna 2018 suorahankintana ateriapalveluja yhtiöltä, jonka oli virheellisesti katsottu olevan kaupungin sidosyksikkö. Isoissa yksiköissä hankintoja taas tekevät monet eri toimijat. Joulukuussa 2020 KHO vahvisti puolestaan Paraisten kaupungin 200 000 euron seuraamusmaksun
Päätös: huomautus hankintalain noudattamatta jättämisestä Ylivieskan kaupunki (Jokilaaksojen pelastuslaitos) hankki sammutusajoneuvon vuonna 2020 ilman kilpailutusta. Esitys markkinaoikeudelle: 40 000 euron seuraamusmaksu, prosessi kesken Hämeenlinnan kaupunki sopi kesäkuussa 2020 tekoälyratkaisu Kunta-Katin hankkimisesta suorahankintana, vaikka hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Puolangan kunta hankki sote-palveluita laittomasti suorahankintana vuonna 2020. Päätös: Markkinaoikeus on vahvistanut KKV:n suosittamia seuraamusmaksuja 160 000 euron edestä hankintalain noudattamatta jättämisestä. Esitys markkinaoikeudelle: 120 000 euron seuraamusmaksu, prosessi kesken Kymenlaakson sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) jatkoi keväällä 2020 silmäosaston osaulkoistusta suorahankintana, vaikka sen olisi lain mukaan pitänyt kilpailuttaa palvelut. Päätös: huomautus hankintalain noudattamatta jättämisestä Salon kaupunki hankki ilman kilpailutusta rakennusteknisiä tuntitöitä vuosina 2019–2020. Päätös: huomautus hankintalain noudattamatta jättämisestä KL5_20-33.indd 33 27.4.2021 15.45. Kilpailuja kuluttajaviraston ratkaisuja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) paljastui useita laittomia suorahankintoja vuosina 2017–2019
Hänen mielestään valtuutettujen on syytä ymmärtää myös hankintaprosessi, joka on aivan eri juttu kuin yksittäinen hankinta. [ Sote ja hankinnat ] 34 Kuntalehti 5 / 2021 S uurimmalla osalla julkisen hallinnon organisaatioista on hankintoja ohjaava strategia tai linjaukset, mutta vain neljäsosa seuraa, kuinka ne toteutuvat. Joukossa on toki organisaatioita ja niissä kuntia, joissa hankintoja ja niiden vaikuttavuutta seurataan järjestelmällisesti. Kaupungissa toimii hankintatoimen ohjausryhmä, joka johtaa hankintatoimea ja sen kehittämistä, edistää hankintojen hyviä käytäntöjä ja toimii informaation välittäjänä. Hankinnoilla pystytään vaikuttamaan. Miten päämäärien käy, jos uusi valtuusto kiinnittää huomiota vain euroihin. Uudet valtuustot voivat vaikuttaa tilanteeseen ratkaisevasti. Julkinen toimija on vastuussa siitä, että myös palveluntuottajat muuttavat tekemistään haluttuun suuntaan. Jos tavoite on vaikkapa hyvinvoinnin ja elinvoiman lisääminen, on ymmärrettävä, että hankinnat ovat tärkeä väline niiden toteuttamisessa. Kaikkien valtuutettujen kannattaa olla kiinnostuneita hankinnoista ja niiden linjauksista, sanoo Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, kok. Kiinnostavatko hankintojen linjaukset valtuutettuja ylipäätään. Mukana ohjausryhmässä on jokaisen toimialan, pelastuslaitoksen ja konJulkinen toimija on vastuussa siitä, että myös palveluntuottajat muuttavat tekemistään haluttuun suuntaan. Rautio pohtii, että valtuustokauden vaihtuminen on muutosvaihe, jossa hankintalinjaukset on kyettävä kytkemään kaupungin perusstrategiaan. Kaupungin hankintatoimen päämäärissä on kirjattu muun muassa, että hankinnat toteutetaan avoimesti ja otetaan huomioon hankinnan elinkaarikustannukset, kestävä talous, paikallinen tarjonta ja paikallinen päätöksenteko. Yhdeksi hyväksi esimerkiksi KEINO-osaamiskeskus nostaa Hämeenlinnan. Samansuuntaiset olivat myös valtioneuvoston alkuvuodesta julkaiseman selvityksen tulokset. Strategia on, mutta hankinnan aikaan se unohtuu Millaista hyötyä on hankintastrategiasta, jos sen tavoitteiden etenemistä ja vaikuttavuutta ei seurata. Tilanne selvisi KEINO-osaamiskeskuksen (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus) reilun parin vuoden takaisessa selvityksessä. Lähde: KEINO-osaamiskeskuksen kysely 2018 KL5_34-47.indd 34 27.4.2021 15.46
Kuntalehti 5 / 2021 35 . Seurantaan kuuluu myös asiakasnäkökulma, siis se, kuinka tyytyväisiä käyttäjät ovat saamaansa palveluun. Kun tavoiteaikataulua Lähde: KEINO-osaamiskeskuksen kysely 2018 Meillä ilmastotavoitteet kuuluvat hankintastrategiaan. SEINÄJOKI EROON TURPEESTA Seinäjoki kuuluu niin sanottuihin Hinku-kuntiin, toisin sanoen kaupunki on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Kuopiossa kaupunki hyväksyy kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat, joiden joukosta asiakkaat valitsevat itselleen sopivimmat. KL5_34-47.indd 35 27.4.2021 15.46. Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan Hämeenlinnan kaupunki ei ole noudattanut hankintalakia hankkiessaan suorahankintana tekoälyratkaisun. Tätä vertailua tarvitaan edelleen, Rautio sanoo. Hän kertoo, että yksi merkittävä askel tavoitteen saavuttamisessa on Seinäjoen Energian siirtyminen nopeutetulla aikataululla pois energiaturpeen käytöstä. Meillä ilmastotavoitteet kuuluvat hankintastrategiaan. Hämeenlinnassa oli kymmenen vuotta käytössä tilaaja-tuottajamalli, joka auttoi selvittämään ulkoa ostettavan tuotannon lisäksi myös oman tuotannon kustannukset ja niiden vaikuttavuutta. Kaupungin hallintosäännöstä lähtevä hankintasuunnitelma tehdään vuosittain. Sen hyväksyy kaupunginhallitus niiltä osin kuin hankinta koskee useampaa toimialaa. Niiden on oltava riittävän tiukat mutta samalla jätettävä pelivaraa. Ennen varsinaista hankintaa käydään markkinavuoropuhelu yrittäjien kanssa. Raution mukaan dynaaminen hankintamalli edellyttää, että kriteerit mietitään hyvin tarkkaan. Ohjaamme kehitystä kaupungin omistajaohjauksella hiilineutraaliin suuntaan. Rautio sanoo, että onnistuneen hankinnan edellytys on ennakoiva keskustelu. Vaikka hankintoja ohjattaisiin järjestelmällisesti, ne eivät aina pelasta kiistoilta. Alussa yrittäjät olivat hankintamallista kaikkea muuta kuin innoissaan. Tavoitteet hyväksyttiin laajasti, samoin kuin Hinku-kuntiin liittyminen, kertoo Seinäjoen hallintojohtaja Jari Jokinen. Hämeenlinnassa seurataan nyt tarkkaan, saadaanko palvelun käyttäjille lisää aktiivisia päiviä ja pienennettyä kunnan työmarkkinatukimaksuja. Raution mielestä hankintojen vaikuttavuuden seurannassa on vielä parantamista. Palvelun tuottajilta vaaditaan ymmärrystä ja kykyä hoksata, että tämä on se vaihe, kun myös he pystyvät vaikuttamaan hankintaan. DYNAAMISTA HANKINTAA Hämeenlinnassa tehtiin iso muutos, kun osassa hankintoja siirryttiin dynaamiseen hankintamalliin. Keskustelu on hyvä käydä jo silloin, kun tarve havaitaan. Kun vähitellen alettiin ymmärtää hankinnan aikajänne ja kun opittiin näkemään palvelujen monipuolisuus, prosessi on alkanut mennä aika hyvin. Valtuustossa on ymmärrettävä projektin kokonaisuuden lisäksi se, mikä hankintaprosessiin kuuluva keskustelu käydään missäkin vaiheessa. Kuinka Seinäjoella seurataan hankintojen avulla tavoitteen toteutumista. Energiayhtiö on kaupungin kokonaan omistama. Olennaista on, että hankinnoista raportoidaan prosessin eri vaiheissa. Odotan kovasti, että kun ihmiset sitoutuvat palveluun yhä paremmin, myös vaikuttavuus lisääntyy. Oppia siihen haettiin Kuopiosta. Tämä on ollut meillä iso muutos: käyttäjä päättää eikä virkamies. sernipalveluiden edustaja
Niihin menee aikaa ja vaaditaan myös uudenlaista tapaa ajatella. Hankinnat eivät ole vain irrallinen toiminto vaan kunnan tehokas ja vahva keino ajaa isoja tavoitteita eteenpäin. 3 Kestävien hankintojen tekemistä tukevien rakenteiden luominen. KL5_34-47.indd 36 27.4.2021 15.46. 5 Kestävien hankintojen hankintastrategiat hankintayksiköille. Kun tahto on selvillä, hankintoja tekeville on annettava oikeutus ja mandaatti hakea sen mukaisesti ratkaisuja. TEHOKAS JA VAHVA KEINO Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Katriina Alhola toivoo, että kunnissa oivallettaisiin, miten suuri vastuu niiden hankinnoilla on. Asioita käydään läpi myös seminaareissa. Energiatehokkuuteen on valmiita mittareita. Toivon, että uusien valtuustojen aloittaessa niissä pohdittaisiin, mitä rahasummilla halutaan saada aikaan. Tällaiset laskelmat kannattaa kytkeä budjetointiin ja investointisuunniteluun. Tämä olisi hänen mielestään kaikkien syytä ymmärtää. • On eri asia miettiä, millaisia vaikutuksia synnytämme milläkin hankinnalla. Esimerkiksi uutta koulurakennusta suunniteltaessa voidaan vahtia euroja eikä välttämättä nähdä, että elinkaarirakennuksena ja muuntojoustavana kestävä ratkaisu tulisi pidemmän päälle edullisemmaksi. Hankintoja on totuttu miettimään konkreettisena tavarana, tuotteena tai palveluna, tiettynä suoritteena. Jos seurantaa ja mittaamista ei ole aiemmin tehty eikä valmista pohjaa ole, tilanne koetaan helposti työlääksi. Alhola toivoisi uusien valtuutettujen ymmärtävän, kuinka tärkeä väline hankinnat ovat. Joissakin kunnissa tätä jo tehdään. Kriteerit tehokkaammin käyttöön Kirsi Riipinen tehtiin, tiedostettiin, että joissakin asioissa lyhyellä aikavälillä tavoitteet voivat tarkoittaa lisäkustannuksia. Miten toimenpiteitä seurataan ja mitataan. Mittaamista varten on olemassa ohjeistuksia ja työkaluja esimerkiksi KEINO-osaamiskeskuksen sivuilla (hankintakeino.fi). Kunnan tavoitteet olisi saatava selvästi mukaan budjetointiin. Selvityksen mukaan hankintayksiköillä tulisi olla selvitysvelvollisuus ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmistä tuoteryhmistä hankinnan valmisteluvaiheessa ja raportointivelvollisuus, mikäli ympäristötekijöitä ei huomioida tällaisessa hankinnassa. Energiapuolella voidaan laskea suoraan, kuinka pian energiatehokkuus maksaa itsensä takasin – ja silloin se saadaan pois kunnan käyttömenoista. [ Sote ja hankinnat ] 36 Kuntalehti 5 / 2021 VALTIONEUVOSTON alkuvuodesta julkaisema selvitys (HILMI) kertoo, että ympäristönäkökohtia huomioidaan julkisen sektorin hankinnoissa vaihtelevasti. Toisaalta kannattaa muistaa, ettei koko valtuusto muutu kerralla, Jokinen mainitsee. Halutaanko esimerkiksi vähentää päästöjä tai lisätä työllisyyttä. Ja miten seuranta ja mittarit otetaan strategiaan mukaan. Alhola huomauttaa, että kuntien strategioissa usein tavoitellaan elinvoimaa, vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta. On eri asia miettiä, millaisia vaikutuksia synnytämme milläkin hankinnalla. Alholan mielestä uusilla kunnanvaltuutetuilla on hyvä tilaisuus nostaa keskusteluun vaikka se, mistä kunnan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät ja kuinka kiertotaloutta voidaan kehittää. Uudet valtuutetut saavat koulutuksissa tietoa isoista periaatteista, joihin kaupunki on sitoutunut. Kriteerien käytön ja ympäristötavoitteiden toteutumisen seuranta on puutteellista. Tämä hyväksyttiin. Mutta entä jos seuraava valtuustokausi ajattelee asioista toisin. 2 Näille tuoteryhmille räätälöityjen ohjauskeinoyhdistelmien kehittäminen. Hankintojen vaikutusten seuraaminen on vaikeaa, jos kokonaiskäsitys hankinnoista on hatara. Tilanne käy hankalaksi esimerkiksi silloin, jos hankintoja suunnittelevat ja tekevät löytävät hankintastrategiaa toteuttavan päästöttömän tai vähähiilisen ratkaisun mutta valtuusto hylkää sen kustannuksia leikatessaan. Kunnat tekevät vuosittain hankintoja 20 miljardin euron verran. Selvitys nosti esiin viisi teemaa, joilla julkisia hankintoja tulisi ohjata. Tai jos kunnan tavoite on lisätä elinvoimaansa, tulee pohtia, millainen yhteistyö yritysten kanssa veisi sitä eteenpäin. Alhola huomauttaa, että seuranta mittaamisineen voidaan ottaa huomioon jo hankintaprosessissa, samoin kuin hankintaa edeltävässä markkinavuoropuhelussa. Valtuutettujen tehtävä on päättää, minkä verran euroja millaisiinkin ratkaisuihin ja tavoitteisiin halutaan suunnata. Selvityksessä huomautettiin, että hankintalaki on tärkeä mutta riittämätön keino ohjata julkisia hankintoja. LIIAN TYÖLÄSTÄ. 4 Tiedolla tukemisen ja mittaamisen kehittäminen ja resursointi. Niiden tärkeys tunnistetaan, mutta kuinka tavoitteita puretaan konkretiaksi. 1 Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien listan laatiminen ja ylläpito. Alhola korostaa, että vaikuttavat kestävät hankinnat lähtevät kunnan tahdosta. Kiinnitetäänkö huomiota hankintahetken hintalappuun vai koko elinkaareen
Ja sellainen tuntuma on, että meille kertyy jonkin verran säästöjä koulutusten osalta myös tänä vuonna. 3 Ovatko koulutusmenot lisääntyneet taudin myllertämässä maailmassa. Tämä pandemia on avannut silmiä uudella tavalla tällaisten häiriötilanteiden ennakoimiseen. 5 Olisiko mielessäsi vielä jokin korona-ajan esiin nostattama ilmiö, joka on näkynyt työssäsi. Jouni Lampinen kysymystä hankinnoista korona-aikana hankintojen kokonaistilanne on säilynyt suurin piirtein ennallaan. 9 Onko arki nyt paremmin hallittavissa hankintojen osalta. 2 Mitkä hankinnat ovat vastaavasti vähentyneet. Hankintojen parissa työskentelevät ihmiset tekivät paljon töitä, jotta pystyttiin toimimaan voimassa olevien hankintasopimusten puitteissa. Erilaisten tarjousten määrä on lisääntynyt koronaaikana. Palveluiden ostot ovat kasvaneet yhtenä hankintaryhmänä. Tilanne on tasoittunut, ja hankintoja pystytään tekemään normaalien kilpailutusprosessien kautta, tosin poikkeuksiakin on. Mitkä hankinnat ovat kunnassanne lisääntyneet korona-aikana, Pirkkalan kunnan hallintojohtaja Olli Niemi. Eihän yllättävä tilanne ole yllättävä tilanne kovinkaan pitkään. 10 Mikä voisi olla korona-aikaan liittyvä positiivinen kehitysnäkymä hankintoihin liittyen. Olemme lisänneet etätyötä tukevia hankintoja, esimerkiksi kuulokkeita. 6 Miten korona-aika vaikutti koronavirusepidemian alussa, Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko. Kasvomaskien ja muiden suojainten tarve on ollut luonnollisesti uudella tasolla. Riskien hallinta on parantunut ja varautumispuhe on lisääntynyt. Minkälaisilla edellytyksillä voidaan tehdä hankintoja nopealla aikataululla. 7 Antaisitko esimerkin tyypillisestä kysymyksestä, jota tuolloin pohdittiin. Viime syksyn aikana ja ehkä jopa alkukesästäkin lähtien alettiin pohtia, että ollaanko jo niin kutsutussa normaalitilassa. Eivät ole, vaan päinvastoin, sillä meiltä jäi käyttämättä koulutusmäärärahoja viime vuonna. Näiltä osin 10 Koronaviruspandemia on vaikuttanut kuntien hankintatarpeisiin sekä siihen, miten varaudutaan mahdollisiin yllätyksiin. Kun poikkeusolot alkoivat viime vuoden keväällä, se oli yllättävä tilanne. Silloin kysyttiin paljon myös sopimusmuutoksista. Julkinen ja vakavarainen kunta vaikuttaa kiinnostavan myyjiä näinä aikoina. 4 Miten korona-aika on vaikuttanut kokonaisuudessaan hankintojen kustannuksiin. Tämä ei liity hankintalain mukaisiin kilpailutuksiin, mutta erilaisten tarjousten määrä on lisääntynyt korona-aikana. 8 Kuinka nopeasti yllättäviin tilanteisiin sopeuduttiin. Myynnin kalastelijoita on liikkeellä aiempaa enemmän sähköpostien perusteella. Pitäisikö osata jo varautua pandemian vaikutuksiin. Digitaalisten palveluiden käyttö on edistynyt merkittävästi. Ja kun tiedetään, että sairaanhoitopiirit ovat kuntataustaisia, niin siellä oli ihan omat haasteensa suojavarusteiden ja muiden hankintojen osalta. Tapahtumatoiminta on vähentynyt, ja siihen liittyviä hankintoja on poistunut. Joitakin toimistotarvikkeita, kuten kopiopaperia, on kulunut selvästi aikaisempaa vähemmän. • KL5_34-47.indd 37 27.4.2021 15.47. Hankintojen osalta isoimmat määrärahat ovat teknisellä puolella, kouluissa ja päiväkodeissa. Miten pystyttäisiin varautumaan hankintasopimuksilla mahdollisiin poikkeusoloihin ja -tilanteisiin. Kuntalehti 5 / 2021 37 1 Pirkkalassa on vajaat 20 000 asukasta
Timosen mielestä valtiollakin pitäisi olla joku vastuu käyttökelvottomiksi muuttuneista kuntien kiinteistöistä. Kouluun on tehty isoja remontteja, mutta sisäilmaongelmista ei päästy eroon. Usein näistä virheistä on seurannut sisäilmaongelmia. Kaupunginjohtaja Tomi Timonen kävelee Rimminkankaan koulun autiolla pihamaalla. Timosen mukaan kaikki Rimminkankaan koulussa Pudasjärvellä toimi peruskoulun yläaste ja myös lukio, mutta koulun toiminta päättyi viisi vuotta sitten. Seuraavana syksynä siirryttiin opiskelemaan uudelle Hirsikampukselle Iijoen toiselle puolelle. Valtiovarainministeriössä korostetaan, että lakia ja ohjeita on noudatettava. 38 Kuntalehti 5 / 2021 P udasjärvi Pohjois-Pohjanmaalla tunnetaan hirsipääkaupunkina, jonka suuret hirsitalohankkeet koulusta alkaen ovat saaneet runsaasti kansainvälistäkin julkisuutta. Harvemmin nousee esille, että kaupungissa on runsaasti kelvottomia kiinteistöjä, joita pidetään keinotekoisesti käytössä. lisiksi kohteiksi arvioidut 1960-luvun rakennukset on sijoiteltu mäen päälle mäntymaisemaan. KL5_34-47.indd 38 27.4.2021 15.47. Meidän mielestämme ei ole oikein, että kunnat ovat aikoinaan toimineet rakentamisessa ja korjauksissa valtion viranomaisen määräysten ja -ohjeiden mukaan, mutta myöhemmin on selvinnyt, että esimerkiksi korjausja muutostyöt on tehty osin virheellisesti lisäämällä esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto alun perin painovoimaisesti tuulettuvaksi tarkoitettuun rakennukseen. KulttuurihistorialHÄTÄHUUTO KUNNILTA Monet kunnat hankkivat uusia tiloja sisäilmaongelmaisten tilalle, mutta pelkäävät arvottoman omaisuuden rivakkaa alaskirjausta. Pudasjärvellä on paraikaa rakenteilla hirsinen Hyvän olon keskus, johon keskittyy sote-palveluita, kirjastoa, nuorisotointa ja paljon muuta toimintaa. Se pitäisi purkaa
Eli jos kaikilla näitä ongelmia ei ole, voisiko yhdelle ryhmälle kuntia sallia tällainen mahdollisuus. Vaikka on tehty miljoonaremontteja ja peruskunnostuksia, niitä ei ole enää voinut käyttää. Vastaavassa tilanteessa olevia kuntia on Suomessa lukuisia. Kuntien mielestä käyttökelvottomat ja purettavat kiinteistöt pitäisi voida alaskirjata peruspääomasta tai sitten muuttaa arviointikriteerejä niin, että kunnat voisivat alaskirjata omaisuuttaan ilman pelkoa arviointimenettelyyn joutumisesta. Siellä on päästy eroon vanhoista kiinteistöistä taloudellisesti järkevällä tavalla, jopa voittoa tehden. Timosen mukaan pudasjärveläiset ovat olleet vuosien mittaan monissa kuntien delegaatioissa viestimässä ongelmasta muun muassa valtiovarainministeriölle (VM), mutta vastakaikua ei ole saatu. Kun sitten rakennuksen käytöstä luovutaan, tasearvo on kerralla kirjattava nollille. Hänen mielestään pitäisi kuitenkin huomioida, että kiinteistömassa vaikuttaa suoraan kuntapalveluihin. Koska elinkaarta ei voi jatkaa, on pitänyt rakentaa uutta. Timonen mainitsee esimerkkinä tällaisesta suuren naapurikaupungin Oulun. [ Sote ja hankinnat ] toiminnot siirtyvät kohteista, joissa on ollut sisäilmaongelmia. Kuntalehti 5 / 2021 39 . Hän huomauttaa, että korjaukset ovat nostaneet vanhojen kiinteistöjen tasearvoa. Tämä on hätähuuto kunnilta. Valtiollakin pitäisi olla joku vastuu. Ongelmia ei ole sellaisissa kehittyvissä kaupunkija maaseutukeskuksissa, joissa kiinteistöjen maapohjalla on jalostusarvoa. Ja päälle tulisi vielä viisi miljoonaa euroa purkukustannuksia. Voisimmeko täällä vähän syrjemmässä tehdä tällaisen tempun. Timonen arvioi, että jos kaupungin kaikki tarpeettomaksi jääneet rakennukset päästetään kylmilleen ja puretaan, alaskirjaustarve olisi yli kymmenen miljoonaa euroa. JÄRKEVÄ TAPA. Olisi paljon tarpeita löytää joku ratkaisu tähän ongelmaan, hän puuskahtaa. Timonen arvelee VM:n nihkeän suhtautumisen syyksi sen, että siellä koetaan, ettei kuntakenttää voisi kohdella epätasa-arvoisesti. Jo käytöstä poistuneiden kiinteistöjen korjauskulut ovat kuitenkin suurelta osin poistamatta. Tomi Timonen KL5_34-47.indd 39 27.4.2021 15.47. Siksi on pitänyt keksiä kaikenlaisia keinoja, miten kiinteistökantaa pidetään vielä käytössä, vaikka emme rakennuksia enää tarvitsisikaan. Meillä ei ole sellaista oljenkortta, vaan rakennukset jäävät kaupungin kontolle eivätkä maa-alueetkaan usein ole jalostuskelvollisia. Pitäisi saada vain lupa siihen, että alaskirjauksen saisi tehdä vähentämällä peruspääomaa. Koska nykyisten kirjanpitosäännösten mukaan alaskirjaukset kiinteistöistä vaikuttaisivat kyseisten vuosien tulokseen, Timosen mukaan purkaminen nopeassa tahdissa ei ole mahdollista. Se olisi järkevä tapa
Selkeää ratkaisua, joka kohtelisi kuntakenttää järkevästi, ei ole vielä löytynyt. Meidän mielestämme kirjanpidolAlijäämän sijaan voisi alkaa tarkastella negatiivista vuosikatetta. Kyllä näistä on paljon puhuttu. Häneltä ei heru ymmärrystä kuntien ehdotuksille. Silloin kunnat alaskirjaisivat kiinteistönsä ja samalla käyttötalous paranisi, mutta tärkeäksi mainittu kirjanpidollinen näkökulma tulisi huomioon otetuksi. Pudasjärvi ja muut vastaavassa tilanteessa olevat kunnat ovat jo nyt rakenteeltaan sellaisia, että kuntaliitos ei olisi ratkaisu. Laesterällä on ehdotus. Myös kuntayhtymien entisten sairaalakiinteistöjen vaikutukset jäsenkuntien talouteen ovat hänestä huolestuttavia. Kuntataloutta auttaisi kuitenkin, jos kunnat eivät turhaan rasittaisi käyttötaloutta kiinteistöjä ylläpitämällä. Lautakunnan kuntajaostoa johtaa neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen VM:n kuntaja aluehallintoosastolta. Hän huomauttaa, että alle 8 000 asukkaan Pudasjärvi on sopeuttanut talouttaan määrätietoisesti reilun kymmenen vuoden aikana useaan eri kertaan. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina huomauttaa, että monet kunnat ovat joutuneet homekiinteistöjen takia kohtuuttomiin tilanteisiin. [ Sote ja hankinnat ] 40 Kuntalehti 5 / 2021 Joudumme käyttämään energiaa siihen, että miten kiinteistöongelma ratkaistaan sen sijaan, että keskittyisimme kehittämään parempia kuntapalveluita, sanoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen. KUNTATALOUDEN AVUKSI Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä konsulttiyhtiö FCG:stä on samaa mieltä Pudasjärven Timosen kanssa. Eero Laesterä KL5_34-47.indd 40 27.4.2021 15.47. Ongelmahan ei koske kaikkia kuntia. Me näemme huonon kiinteistömassan kuntapalveluiden järjestämisen rasitteena ja uhkana. Kuntaliitosta ei voi Laesterän mielestä tarjota keinoksi kaikkiin talousongelmiin. Hän nosti ”kymmenien kuntien” ongelman esille alkuvuonna kuntien Rahoitusja johtamisfoorumissa. Purkaminen tarkoittaisi alaskirjaamista, joka voi ajaa kunnan arviointimenettelyyn, hän summaa. ”TIETOISESTI VÄÄRÄ KUVA” Kunnissa tiedetään, että kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon (121/2019) mukaan pysyvien vastaavien arvonalennusten vähentäminen suoraan peruspääomasta ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. Alijäämien kattamisvelvollisuuksien arvioiminen niin, ettei yksittäisille kunnille tulisi kohtuuttomia seurauksia, on Reinan mielestä tärkeää. Kirjanpitolautakunta toimii työja elinkeinoministeriön yhteydessä. Kunnat myös ymmärtävät, että menettelyä on noudatettava. Muutakin on jossain joskus kokeiltu, mutta jouduttu perumaan, kun tilintarkastaja on puuttunut asiaan. Negatiiviset tapahtumat pysyvien vastaavien omaisuuserissä voivat johtaa siihen, että joudutaan tekemään kulukirjaus poistojen ja arvonalentumisten ryhmään. Kunnat sitten lämmittävät ja ylläpitävät kiinteistöjään, vaikka oikea ratkaisu olisi purkaminen. Koska taseen alijäämä kuvaa huonosti kunnan kykyä suoriutua velvoitteistaan, alijäämän sijaan voisi alkaa tarkastella negatiivista vuosikatetta. Tälläkin hetkellä tekeillä on rakenteiseen vaikuttava jopa kolmen miljoonan euron sopeutuspaketti, joka nostaa kaupungin taas hetkeksi toiminnallisesti arviointimenettelyn uhkasta
Kirjanpito-ohjeethan ovat ihan selvät, kirjauksissa noudatetaan varovaisuuden periaatetta. • Jos erilaisilla kirjanpitoratkaisuilla on vaikutettu arviointimenettelyn kriteerien täyttymiseen, on se huolestuttavaa. Jos niille ei löydy jatkokäyttöä, alaskirjaus aiheuttaa kyllä jotakin. Jos on tullut myyntivoittoja tai vastaavaa, niistä on varattu purkukustannuksiin ja tontin jatkojalostukseen joka vuosi rahoja. VM nähdään monissa vaikeuksiin joutuneissa kunnissa vastapuolena, jossa ei ymmärretä kuntien todellista ahdinkoa. Kunnista on esitetty vetoomus, että liitoksen seurauksena alijäämät voitaisiin kuitata pois rasittamasta uuden kunnan taloutta. On pelottavaa, jos niitä ei ole käsitelty yhdenmukaisesti, Leppänen sanoo. Hän muistuttaa, että investoinnin loppuosa pitäisi kirjata pois jo silloin, kun kiinteistö on tyhjillään eikä sille ole käyttöä eikä siitä kerry tuloja edes myytäessä. Tällä hetkellä tilanne on aika hyvin hallinnassa. Tämä vaikuttaa myös valmisteilla olevaan Kyyjärven ja Karstulan kuntaliitokseen, sillä valokuituyhtiön osakkeiden alaskirjaukset pahensivat etenkin Kyyjärven talousongelmia. ERILAISIA KIRJAUKSIA Käyttökelvottomien kiinteistöjen lisäksi ongelmia kunnille ovat tuottaneet myös takausvastuiden realisoitumiset. Hänen mukaansa ministeriössä on kyllä ajan saatossa huomattu, että joissakin kunnissa on mennyt läpi erilaisia kirjausvaihtoehtoja. Osa kunnista on alaskirjannut ne ja osa ei. Tuohan kuulostaa siltä, että halutaan tehdä ratkaisuja, joilla voidaan välttää todellisen tilanteen edellyttämät asiat. Jos niitä ei sinne kirjattaisi, osa menoista jätettäisiin kokonaan kirjaamatta tulosvaikutteisesti. On tietysti tilintarkastajan tehtävä katsoa, että toimitaan ohjeiden mukaan. Jossain keskustellaan, että kiinteistöjen arvonalentuminen olisi sellainen asia, jota ei tarvitsisi kirjata tuloslaskelmaan. Jos erilaisilla kirjanpitoratkaisuilla on vaikutettu arviointimenettelyn kriteerien täyttymiseen, on se huolestuttavaa. Jos taas käyttö jatkuu normaalisti, riskit ovat täysin hallittavissa. Jos siitä tulee pahan rooli, että haluamme noudattaa kirjanpitolakia ja soveltaa kuntalakia, sitten se varmaan on ansaittu rooli, Leppänen sanoo. Pasi Leppänen KL5_34-47.indd 41 27.4.2021 15.47. Jos kunnalla on joku kertaluonteinen tekijä, johon se ei ole itse voinut vaikuttaa, se voidaan ottaa huomioon eikä käynnistää arviointimenettelyä. Esimerkiksi tänä vuonna tehtiin reilulla kahdeksalla miljoonalla tasearvojen tarkistuksia. Leppäsen mielestä monissa kunnissa ajatellaan, että nämä ovat ihan erilaisia menoja kuin muut. Silloin tietoisesti annettaisiin väärä kuva siitä, millaisia menoja pitkällä aikavälillä syntyy. Iskanius kertoo, että kaupungin kaikkien kiinteistöjen tilannetta tarkastellaan vuosittain. Etelä-Karjalan maakunnan keskuskaupungissa on lähes 73 000 asukasta. Kuntien pelko arviointimenettelyyn joutumisesta alaskirjausten seurauksena ei Leppäsen mielestä muuta sitä tosiasiaa, että laissa on kriteerit arviointimenettelylle. Purkaminen ei siis ole kirjaushetki, vaan kirjaushetki on se, kun todetaan, ettei kiinteistölle ole enää käyttöä. Jos investoinnin poistojen aika ei ole ollut riittävän ripeä eli kiinteistö onkin ennen arvioidun pitoajan loppua jo käyttökelvoton, arvonalentumiskirjaus joudutaan kirjaamaan tuloslaskelmaan kerralla. Kuntalehti 5 / 2021 41 JOS sote-uudistus toteutuu, tyhjien kiinteistöjen määrä Suomessa kasvanee. Meillä on jatkuva seuranta alaskirjausten takia. Hänen mielestään on hyvä muistaa, että kriisikuntien arviointimenettelyn käynnistäminen on aina valtiovarainministeriön harkinnassa. Sitä ei siis ole pakko käynnistää. Kyseisen valokuituyhtiön osakkeiden alaskirjauksissa on ollut tiettävästi eroja eri kuntien kesken. Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskanius sanoo, että kaupungissa on pari sote-rakennusta, joiden tasearvo on merkittävä. VM:n Leppäsen mukaan tällaista ei ole harkittu, mutta hän muistuttaa, että eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys kuntalain muutoksesta, jossa ehdotetaan, että alijäämän kattamiskausi alkaisi kuntaliitostilanteissa alusta. • Martta Nieminen Martta Nieminen Kuvat: Kai Tirkkonen Sote-uudistus voi lisätä tyhjiä kiinteistöjä la ei ratkaista talouden ongelmia. Vaikka sote-uudistus mietityttää rahoitusjohtajaa, hän ei usko, että tulee hyvinvointialue, joka lopettaisi sote-rakennusten vuokraamiset Lappeenrannassa. Lainasaamiset ovat muuttuneet luottotappioiksi tai osake-erät arvottomiksi. Joka kunnassa tilintarkastaja katsoo, että kirjanpito-ohjeita on noudatettu. Keski-Suomessa useilla kunnilla valokuituyhtiö Keski-Suomen Verkko Holdingin takaukset realisoituivat ja osakeomistukset muuttuivat ainakin tällä hetkellä arvottomiksi
Takauksia tuli maksettavaksi 2,3 miljoonan euron verran ja verkkoyhtiön osakkeiden alaskirjaus tiesi kirjanpidossa yli puolen miljoonan euron lisämiinusta. Kannonkoskella on vaikeat ajat edessä ja pelkään, että meillä on neljän–viiden vuoden kuluessa edessä sama tilanne kuin Kyyjärvellä, Hänninen sanoo. Tavoitteena on, että Kyyjärven kunta lakkaa ja yhdistyy Karstulan kuntaan. Mutta voisin kyllä jäädä poiskin. Pertti Huurtola, kok., ei lyö kintaita tiskiin, vaikka hänen kantansa jäikin tappiolle valtuustossa. Kannonkosken kunnanvaltuusto päätti äänin 8–7, ettei se lähde mukaan liitokseen. Kuntaliitosselvittäjä Eero Laesterä jatkaa Kyyjärven erityistä kuntaliitosselvitystä Karstulan kunnan kanssa, ja nopeimmalla aikataululla kuntaliitos olisi mahdollinen jo vuodenvaihteessa. Tutkinnanjohtajana toimiva rikostarkastaja Mikko Kiiski ei lähde nimeämään laajakaistahanketta eikä tutkittavana olevaa yksittäistä kuntaa, mutta kyseessä on talousvaikeuksiin ja velkasaneeraukseen ajautunut Keski-Suomen Verkkoholding Oy. KRP:n edustajan mukaan esitutkinnan ulottaminen myös muihin hankkeen taustalla olleisiin kuntiin on mahdollista, mutta tämäkin asia selvinnee vielä kevään aikana. Keskusta on Kivijärvellä kuntaliitospäätöksen jäljiltä aika hajallaan. Tämä on havaittu Keski-Suomessa, jossa Suomenselän neljän kunnan kuntaliitos kaatui kalkkiviivoilla. Kannonkosken lisäksi kuntaliitos jakoi kuntalaisia ja päättäjiä voimakkaasti myös Kivijärvellä. Tässä on töitä tehtävänä, että rivit saadaan kasaan, Leppänen sanoo. Kaikissa neljässä kunnassa huoltosuhde heikkenee ja työllisyys on iso ongelma. En näe kunnalla olevan mitään selviämisen mahdollisuutta itsenäisenä kuntana. Kriisikunta Kyyjärvi on ihan oma lukunsa. Kuntaliitosta on tarkoitus käsitellä kuntien valtuustoissa 17. Selkeä enemmistö kuntalaisista vastusti liitosta. Vaikka haasteita on, siitä huolimatta ei nosteta käsiä pystyyn, kuntavaaleihin ehdolle lähtevä Huurtola pohtii. Kymmenen kunnan perustama KeskiSuomen Verkkoholding Oy ajautui talousvaikeuksiin, kun Liikenneja viestintävirasto muutti tukien maksatuksia kesken sopimuskauden. Minun kohdallani tämä tuli nyt ainakin tällä kertaa päätökseen, Hänninen toteaa. Ennen kuntaliitospäätöstä ilmoitin, että jos tämä ei mene läpi, jään pois vaaleista. Kannonkosken molemmat kokoomusvaltuutetut olivat kuntaliitoksen kannalla. Kannonkosken kunnallispolitiikassa 16 vuotta vaikuttanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen, kesk., ilmoitti eroavansa kaikista luottamustehtävistä. 42 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kuntavaalit ] K untaliitokset ovat tunteisiin meneviä asioita. Kunnat olivat takaamassa verkkoyhtiön lainoja, ja kun rahoitusehdot valtion taholta muuttuivat, takaukset lankesivat maksuun. KESKUSRIKOSPOLIISI on viime syksystä lähtien selvittänyt yhdessä keskisuomalaisessa kunnassa takavuosina tehtyjä laajakaistahankkeen rahoituspäätöksiä. En näe kunnalla olevan mitään selviämisen mahdollisuutta itsenäisenä kuntana, vakuuttaa Kannonkosken kuntapolitiikassa pitkään vaikuttanut Asko Hänninen, kesk . Kunnassa on tällä hetkellä sekava tilanne. Hänninen oli kuntaliitoksen kannalla. • Pekka Moliis KRP tutkii Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoituspäätöksiä KL5_34-47.indd 42 27.4.2021 15.47. ”PITKIN HAMPAIN” Kivijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kuntaliitosta kannattanut Erkki Leppänen, kesk., lähtee ”pitkin hampain” mukaan kuntavaaleihin. Esitys kuitenkin hyväksyttiin Kivijärvellä, ja nyt olen valtakirjan antanut. • Pekka Moliis Kuntaliitoksen kariutuminen sekoitti kuviot Neljän kunnan liitoksen kariutuminen kalkkiviivoilla aiheutti niin suurta riemua kuin harmiakin. Rikosnimikkeinä tutkinnassa ovat luottamusaseman väärinkäyttö ja virkavelvollisuuden rikkominen. Kuntaliitoksen kariutuminen ei toki ollut ainoa syy luottamustehtävistä luopumiseen Tähän liittyy monta muutakin juttua. toukokuuta. Mikko Kiisken mukaan esitutkinta on tällä hetkellä loppuvaiheessa tutkittavana olevan kunnan osalta. Kuntaliitoksen kariutuminen onkin saanut monen kokeneen päättäjän miettimään jatkoaan kunnallispolitiikassa. Tämä ajoi nyt kuntaliitosneuvotteluja Karstulan kanssa käyvän Kyyjärven kunnan syvään talousahdinkoon. Kivijärvi, Kyyjärvi ja Karstula olisivat liitoksen hyväksyneet. Kuntaliitoksen avulla lähivuosien akuutit ongelmat olisi saatu yhdessä hoidettua
Keskustellessamme mahdollisesta uudesta työpaikastani jo aikuinen tyttäreni totesi minulle pysäyttävästi arvostaneensa aina sitä, että työskentelen julkisella sektorilla. Näiden asioiden meistä jokainen toivoisi toteutuvan omalla työpaikallaan. • KL5_34-47.indd 43 27.4.2021 15.47. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi huonoa johtamista siedetään niin paljon. JOKA KOLMAS kunnan ja valtion työntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Pitkäaikainen työskentely näiden arvojen puutteessa ja omien arvojen vastaisessa ympäristössä voi pahimmillaan jopa sairastuttaa. Useimmille meistä työ on välttämätöntä toimeentulon näkökulmasta, mutta samanaikaisesti löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita hylkäämään säännöllisen palkkatulon, mikäli työtä ja sen vaikuttavuutta ei koeta merkitykselliseksi. Tunnen monia ihmisiä, jotka tekevät päivätyönsä kevyemmin tavoittein, jotta voivat toteuttaa itseään ja arvojaan vapaa-ajallaan. Taatusti merkityksellistä työtä. Köyhyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, yhteisöllisyyteen sekä puhtaaseen ympäristöön ja ilmastoon voi vaikuttaa nimenomaan kunnissa tehtävällä työllä. Kunnissa myös luottamushenkilöt ovat aivan merkityksellisyyden ytimessä. Työn merkityksellisyys on tärkeää erityisesti nuorille. Kerronkin hänen pelastavan maailmaa lapsi kerrallaan. Olen usein miettinyt, että pelkästään hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen merkittävällä tavalla. Työ ei ole nuorille pelkkä toimeentulon lähde, vaan yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työnsä olevan omien arvojensa mukaista, todettiin vuoden 2019 nuorisobarometrissä, jonka aiheena oli työ ja yrittäjyys. Jälkimmäinen selittää esimerkiksi luovien alojen suuren vetovoiman. Itse uskon kuitenkin myös kuntaalan vetovoimaan. Tuleva työvoimatarve on siis huutava ja keinoja tarvitaan monenlaisia, kuten esimerkiksi koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työkyvyttömyyksien parempaa ennaltaehkäisyä sekä eläkkeellä olevien työelämään osallistumiseen kannustamista. Muun muassa tutkija ja valmentaja Frank Martela on tunnistanut kaksi itsearvoisen arvokasta asiaa, joiden kautta työn arvokkuus ja merkityksellisyys syntyvät: mahdollisuus tehdä työnsä kautta jotain hyvää ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Kaikki työtehtävät eivät ole suoraan asiakasrajapinnassa auttamassa, mutta kaikilla kunnassa tehtävillä töillä varmistetaan vähintään välillisesti suomalaisten ihmisten palveluiden toimivuutta ja hyvinvointia. Kunnissa tehdään oikeastaan ainoastaan merkityksellistä työtä. Ja tähän kunnat tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden. Viesti on selkeä, vaikka emme ole ehkä täysin onnistuneet sitä kertomaan. Metsän siimeksessä pohdimme eri-ikäisten johtajien joukolla työelämän hyveitä ja toivottuja arvoja. Kuntalehti 5 / 2021 43 [ Kolumni ] P idin muutama vuosi sitten Suomen Partiolaisten Johtajatulilla työpajan teemalla ”Arvoristiriita työelämässä”. ARVOJEN mukainen johtaminenkaan ei riitä kaikille, jos työtä ei koeta merkitykselliseksi. Minna Karhunen Kirjoittaja on Kuntaliiton toimitusjohtaja. Merkityksellistä työtä Kuva: Kuntaliitto Tuleva työvoimatarve on siis huutava. Hyvin yleisesti toivottuja arvoja ovat tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, luottamus ja avoimuus. Kevan tuoreen ennusteen mukaan kuntaalan työntekijöistä jää eläkkeelle lähes 180 000 henkilöä. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteista kaksi kolmannesta tarvitsee onnistuakseen suomalaisia kuntia. Ennen Kuntaliitossa aloittamistani olin eräässä yksityisen sektorin rekrytointiprosessissa aivan loppusuoralla. Arvojen mukainen toiminta on suorassa yhteydessä johtamiseen. Tällä hetkellä tuo samainen tytär opiskelee yliopistossa sosiaalityötä ja työskentelee ohessa vaativassa lastensuojelutyössä
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksuperustetta soveltavien kuntien asiakkaiden vähimmäiskäyttövara on puolestaan ollut 108–253,62 euroa. Nyt voimassa oleva laki on vuodelta 1992, jonka jälkeen palvelumuodot ovat muuttuneet eikä laki ole Palveluasumisen maksut yhtenäistyvät pysynyt muutosten perässä. Myös asiakasmaksun suuruus on tarkoin säädelty. Myös palvelun enimmäismaksuprosenttia rajoitetaan tuntien mukaan. Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa jokainen kunta on määritellyt itse sekä maksuperusteet että asiakasmaksut. [ Sote ja hankinnat ] 44 Kuntalehti 5 / 2021 P itkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaiden maksut peritään jatkossa mahdollisimman yhdenmukaisin perustein. Tavallisessa palveluasumisessa maksut määräytyvät kuten jatkuvan ja säännöllisen kotiin annettavan palvelun maksuissa. Jatkossa palveluasumisen maksuissa sovelletaan kahdenlaisia maksuperusteita. Kuntaliitto selvitti tilannetta vuosi sitten. Kotihoidon maksuperustetta soveltavissa kunnissa tai kuntayhtymissä asiakkaan vähimmäiskäyttövara on ollut 120–588 euroa. Asiakkailta on peritty erikseen muun muassa hoito-, ateriaja tukipalvelumaksua. Muutoksen taustalla on uusi asiakasmaksulaki, jonka ensimmäiset osat tulevat voimaan heinäkuun alussa. Maksun määrään vaikuttavat nettotulojen lisäksi muun Pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen tulee yhtenäinen valtakunnallinen asiakasmaksu heinäkuun alusta alkaen. Myös maksujen perusteet määritetään laissa. KL5_34-47.indd 44 27.4.2021 15.47. Pitkäaikaiseen tehostetun asumisen asiakasmaksuihin sovelletaan vielä ennen lain voimaan tuloa kotihoidon tai pitkäaikaisen laitoshoidon maksuperustetta. Maksut määräytyvät jatkossa samoin perustein jatkuvassa ja säännöllisessä kotipalvelussa ja pitkäaikaisessa palveluasumisessa. Meille on tullut yhteydenottoja sekavien maksuperusteiden takia kunnista ja asiakkaiden omaisilta, Pernu kertoo. MAKSUISSA SUURIA EROJA Pitkäaikaisen palveluasumisen maksut ovat puuttuneet kokonaan asiakasmaksulainsäädännöstä, ja kuntien maksut ovat vaihdelleet paljon. Erityisasiantuntija Maria Pernu Kuntaliitosta sanoo, että uutta lakia tarvittiin. Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa maksut puolestaan määräytyvät pitkälti samalla tavalla kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai pitkäaikaisessa perhehoidossa. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaiden vähimmäiskäyttövara on heinäkuusta alkaen 164 euroa kuukaudessa. Kuva: Seppo Haavisto Lakiuudistuksen tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksujen takia
Kunnille tulee samalla velvollisuus kertoa asiakkaalle, että maksua on mahdollista alentaa tai että se voidaan jättää kokonaan perimättä. • Kirsi Riipinen 15. Tervetuloa Kuntamarkkinoille! Tapahtuman järjestävät Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Kunnat ovat tässä eri lähtötilanteissa. Hän pohtii, tuleeko pienen vähimmäiskäyttövaran takia uusia asiakkaita toimeentulotuen varaan, vaikka tämä ei ole lain tarkoitus. Maksukaton muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta tulevat tuotot kunnille ovat joka tapauksessa pienet kustannuksiin verrattuna. Etukäteen on vaikea arvioida, minkä verran kustannuksia tulee uudistukseen vaadittavista tietojärjestelmien muutoksista. Kuntaliiton mielestä 164 euroa kuukaudessa on liian pieni summa. Eurojen tulisi riittää kaikkeen siihen, mitä palveluun ei kuulu – esimerkiksi henkilökohtaisiin menoihin, kuten hygieniaan ja vaatteisiin. Ilmoittautuminen on avattu. Osalla on jo kaikki valmiudet lakiuudistukseen. 16.9. Kunnissa näiden palvelujen maksullisuus on vaihdellut. Pernu kertoo, että lakia valmisteltaessa asiakkaan vähimmäiskäyttövarasta käytiin melkoista vääntöä. MAKSUTTOMUUS LAAJENEE Muihinkin maksuihin on tulossa muutoksia, sillä asiakasmaksulaki Kuva: Seppo Haavisto laajentaa palvelujen maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja. Maksukatto puolestaan laajenee, ja sen alle kuuluvat jatkossa suun terveydenhuolto, terapia, tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito sekä jotkut etäpalvelut. muassa asumismenot, lääkekulut, hoitotuki sekä puolisen tulot. Sosiaalija terveysministeriössä on laskettu, että lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenevät. Kunnat ovat tässä eri lähtötilanteissa. RIITTÄÄKÖ 164 EUROA. Uusia maksuttomia palveluja ovat jatkossa esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, HIV:n ehkäisylääkitys sekä raskaana olevien päihdehoidot. Asiakasmaksuperusteet on hyväksytettävä lautakunnissa, ja asiakasmaksuun vaikuttavista vähennyksistä jouduttaneen pyytämään asiakkailta lisäselvityksiä. Lakiuudistuksen tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksujen takia. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Kuntamarkkinat on verkossa avoin ja ilmainen kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat eivät välttämättä itse kykene toimittamaan esimerkiksi kaikkia tarvittavia kuitteja, joten lisätyötä on luvassa myös asiakkaiden omaisille tai edunvalvojille. KL5_34-47.indd 45 27.4.2021 15.47. Ainakin alkuvaiheessa kaikille kunnille tulee lisää hallinnollista työtä. Rekisteröidy etukäteen osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Kaikki vähennykset vähentävät kunnan saamaa tuottoa, mutta kunnat voivat käyttää niissä jonkun verran omaa harkintaansa. Toisaalta kunnat voivat nostaa summaa harkintansa mukaan – 164 euroa on vähimmäissumma. LISÄTÖITÄ OMAISILLE Pernu huomauttaa, että on vaikea arvioida tarkkaan, kuinka lakiuudistus vaikuttaa kuntien talouteen
Kuntarahoitus maksaa pääosin investoinnin urakoitsijalle rakentamisen edistymisen mukaisesti. Leasingaikana kunta maksaa investoinnista Kuntarahoitukselle noin puolet, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa. Sopimus on kolmikantainen urakoitsijan, rahoittajan ja kunnan välillä. Runsaan 6 000 asukkaan kunta päätyi leasingiin vertailtuaan sitä perinteiseen taselainaan. Leasingkauden päätyttyä ratkaistaan, tehdäänkö uusi leasingsopimus vai kaupat. [ Sote ja hankinnat ] 46 Kuntalehti 5 / 2021 R akenteilla oleva Siuntion sivistysja hyvinvointikampus on yksi Kuntarahoituksen leasingkohteista. Hankkeen kokonaiskustannus on 30 miljoonaa euroa. Pienen osan investoinnista kunta rahoittaa suoraan. töön vuonna 2022. Elinkaarihanke on Siuntion kunnan suurin yksittäinen investointihanke koko kunnan historian aikana. Kunta maksaa leasingmaksuja 20 vuoden ajan siitä lähtien, kun rakennus otetaan käytHyvinvointija infrasijoitukset kiinnostavat rahoittajia Kuntarahoitus käyttää kunnissa globaaleilta markkinoilta hankittua rahaa. Sinne tulee paljon muitakin toimintoja, esimerkiksi kirjasto, kulttuuritiloja ja kansalaisopisto sekä koulujen oppilashuolto, perhekeskus ja neuvola. Jos valtakunnallinen sote-uudistus Havainnekuva: Arkkitehdit Von Boehm – Renell Oy, SRV Siuntion sivistysja hyvinvointikampus toteutetaan elinkaariurakkana, jossa rakennusyhtiö SRV on vastuussa rakennettavan kiinteistön ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden ajan. Keva sijoittaa investointeihin ja vuokra-asuntorakentamiseen kuntakentän eläkevaroja. KL5_34-47.indd 46 27.4.2021 15.47. Kampukseen ruotsinkieliset ja suomenkieliset peruskoululaiset saavat yhteisen koulun
Edullista rahaa tulee globaaleilta markkinoilta. Kuntarahoitus tulee Kallion mukaan kuitenkin jatkossakin toimimaan pääasiallisesti rahoituslaitoksena, ei omistajana. Vallalla alkaa olla näkemys, että kuntien ei kannata omistaa kiinteistöjä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo. Lisää asuntoja on tulossa muun muassa Suomen Puukerrostalot Oy:n kanssa sovitulla yhteisprojektilla. Kohteita on kaavailtu pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan. Olemme todenneet eri yhteyksissä, että emme ole yksin halukkaita ostamaan enemmistöjä näistä yhtiöistä. Sopimuskauden jälkeen kunta voi lunastaa kohteen itselleen jäännösarvolla, tehdä siitä jatkoleasingsopimuksen tai kohteelle etsitään muu ostaja. Keva meni kahdeksan vuotta sitten mukaan Carunan osakkaaksi 12,5 prosentin omistuksella, toisena kotimaisena osakkaana mukaan lähti työeläkeyhtiö Elo. Vuokra-asuntomarkkinoilla Keva on pitkäaikainen sijoittaja, mutta voi perustellusta syystä myös tapauskohtaisesti myydä pois omistuksessaan olevia kohteita, Kietäväinen sanoo. Kuntarahoitus on kiinnostunut rahoittamaan myös mahdollisen soteuudistuksen seurauksena syntyviä hyvinvointialueiden investointeja. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen on siksi ehdottanut, että eläkeyhtiöt rahoittaisivat mahdollisten isojen ratainvestointien, kuten niin sanottujen tunnin junien hankeyhtiöitä. Tavoitteessa onnistuminen on luonnollisesti kunta-alankin etu, koska sijoitustoiminnan onnistuminen alentaa paineita eläkemaksujen korottamiseen. Ulkomaiset sijoittajat ovat jo pitkään toimineet Suomessa ja rakentaneet kuntiin palvelukiinteistöjä. Kallio ei halua ryhtyä ennustamaan miltä Kuntarahoituksen leasingin kasvu kunnissa lähivuosina näyttää. Tällaiset investoinnit matalariskisinä, varsin hyvin ennustettavaa kassavirtaa tuottavina, pitkän aikavälin sijoituksina ovat hyvä esimerkki siitä, millaisia Keva on hakemassa. EDULLISTA RAHAA Kuntien, Kevan ja valtion omistama Kuntarahoitus markkinoi kunnille perinteisen taseeseen tulevan pankkilainan rinnalla rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin ja yhteiskunnallisesti vastuullisiin kohteisiin. Olemme kiinnostuneita kuntien energiayhtiöiden vähemmistöosuuksista. Kietäväisen mukaan Keva on monia kilpailijoitaan olennaisesti pitkäaikaisempi sijoittaja, joka myös tuntee kunta-alan erityispiirteet. Kietäväinen ei kommentoi yksittäisiä sijoituskohteita, mutta pitkäaikaiset vähemmistöosakkuudet kuntien energiayhtiöissä ja vesija viemärilaitoksissa kiinnostavat. • Havainnekuva: Arkkitehdit Von Boehm – Renell Oy, SRV Vallalla alkaa olla näkemys, että kuntien ei kannata omistaa kiinteistöjä. Leasingissä investointikohde on Kuntarahoituksen omistuksessa keskimäärin parikymmentä vuotta. KL5_34-47.indd 47 27.4.2021 15.47. Näin jaettaisiin riskiä myös useamman hankkeen kesken. Keva oli taannoin kiinnostunut myös Jyväskylän vesihuollon ostamisesta. Kunta maksaa leasingaikana osan investoinnista Kuntarahoitukselle. Työeläkevakuutusyhtiö Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan Keva on jo pidemmän aikaa neuvotellut ministeriöiden kanssa mahdollisuudesta osallistua suurten liikenneinfrainvestointien rahoittamiseen. Pelkästään rahoituksellisesti katsoen leasing ja vuokraus tulee Kallion mukaan kunnalle perinteistä taselainaa kalliimmaksi, jos yksityinen sektori on pelkästään vuokranantajana, mutta jos sopimus kattaa myös kohteen ylläpidon ja huollon, tilanne on toinen. Kunnat saavat pientä korkoetua ”laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottavasta” yhteiskunnallisesta rahoituksesta (2 korkopistettä), ja ympäristöystävällisiin investointeihin suunnatusta vihreästä rahoituksesta (1–10 korkopistettä). Olemme tällaisesta vaihtoehdosta yhä kiinnostuneita. Kuntalehti 5 / 2021 47 Riitta Vainio toteutuu, Siuntion hyvinvointikeskuksessa ovat sen jälkeen peruskuntaan jäävät toiminnot yhden luukun periaatteella, Isotupa kuvaa. Jo kasvava osuus Kevan eläkkeiden maksusta rahoitetaan sijoitusvaroista. TUNNIN JUNAT JA KEVA Isoillakin kaupungeilla talous on kireällä. Rahanhankinnan takaa Kuntien takauskeskus. LISÄÄ PUUTALOJA Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Kevalla on nyt noin neljä tuhatta. Yhteiskunnallisesti vastuullisen rahoituksen määrän kasvutavoite on, että osuus kasvaisi vuoteen 2024 mennessä 20 prosenttia. Kyse ei Kietäväisen mukaan ole niinkään yksittäisten hankeyhtiöiden rahoittamisesta, vaan järjestelystä, jossa hankeyhtiöiden päälle rakennettaisiin kattoyhtiö, johon pitkäaikaiset sijoittajat voisivat sijoittaa ja joka puolestaan huolehtisi yksittäisten rataja mahdollisesti muiden vastaavien hankkeiden rahoituksesta. Julkisten toimijoiden kannattaa harkita tarkoin, kannattaako enemmistöosuuksia luontaisista monopoleista, kuten vesitai viemärilaitoksista tai energiayhtiöistä myydä yksityiselle sektorille. Kun Keva sai osuudestaan Kietäväisen mukaan hyvän tarjouksen, se päätti myydä osakkeensa ruotsalaiselle työeläkeyhtiö AMF:lle
Satama on valttikortti KL5_48-49.indd 48 27.4.2021 15.36. Kaksonen painottaa työssään tulevaisuuden näkymiä Suomenlahden rannalla. Kaksonen kertoo Tervasaaren laiturin alueen purkuja rakennustöiden edenneen suunnitelmien mukaan. Simo Kaksonen on tehnyt töitä Haminan kaupungin muutosjohtajana vajaan kolmen vuoden ajan. 48 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kunnan töissä ] M uutosjohtaja Simo Kaksonen, 40, arvioi Haminan kaupungin omaavan poikkeuksellista elinvoimaa ja kasvupotentiaalia verrattuna vastaaviin noin 20 000 asukkaan kuntiin. Minkälaista työkulttuuria ja johtamista edistät Kymenlaakson vanhimmassa kaupungissa
Meillä ei ole tarvetta sellaiselle. Pietarin metropoli on lähellä, eikä Helsinki ole kaukana. Esimiehet ovat varmistaneet, että jokainen työntekijä olisi tehtävissä, joissa he ovat parhaimmillaan. Voimme edetä työhyvinvoinnista työinnostukseen. Jo pitempään olemme kehittäneet puistoalueitamme saneeraamalla ja rakentamalla. Hamina-Kotkan satama on Suomen suurin vientisatama. Haminaa ei voi verrata muihin 20 000 asukkaan kaupunkeihin. Voisiko Haminan kaupunki edistää ihmisten muuttohaluja kaupunkiin vaikka tontti eurolla -kampanjalla. Ovatko työntekijöiden innostuksen ja intohimojen lähteet jo tiedossa. Kai teillä vaikeuksiakin on. Kannattiko kustannusarvionsa sadoillatuhansilla euroilla ylittänyt ja reilulla puolellatoista vuodella myöhästynyt projekti. Mihin nojaten Haminan on hyvä rakentaa tulevaisuuttaan. Se on poikkitieteellinen kokonaisuus, jossa ovat mukana myös elinkeinoja maaseutupalvelut. Toisin ilmaistuna voi kysyä, että kenelle tämä asia ei kuuluisi. Kamppailemme globaalilla tasolla. Miten korona-aika on vaikuttanut hankintoihin. Olemme halunneet vastata ihmisten lisääntyneeseen tarpeeseen mennä ulos ja liikkua korona-aikana. Joillakin aloilla on työvoimapulaa, ja sen takia rekrytoinnit vaativat aika lailla töitä Haminassakin. Tiedolla johtaminen on tärkeässä roolissa. Tosin Haminan kaupungissa on toinenkin muutosjohtaja, ja hän vastaa kasvatusja koulutuspalveluista. Se näyttää hyvältä, teemme ylijäämäistä tulosta. Kuntalehti 5 / 2021 49 VIDEO: Muutosjohtaja Simo Kaksonen kertoo Tervasaaren laiturin kohentuvan reilun kahden miljoonan euron panostuksella Haminassa. En ehtinyt olemaan aktiivisesti siinä projektissa mukana. Minkälaista näkökulmaa se antaa työhösi. Se on totta. Se oli jo pitkälle olemassa, kun aloitin työni elokuussa 2018. Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut kuuluvat työhöni, samoin tapahtuma, museo-, ruokaja puhtauspalvelut. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että osaamme hyödyntää tätä orkesteria kokonaisuutena. Uusien asukkaiden hankinta ei kuulu jollekin yksittäiselle kaupungin taholle. Mitkä ovat vastuualueesi. Satamasidonnainen teollisuus vaikuttaa taustalla. Luotan alaisteni tekemisiin. Onko Haminalla sataman lisäksi muitakin valttikortteja. Näppieni alla ovat kiinteistöja aluepalvelut. Mikä olisi ajankohtainen esimerkki hankinnoista. Onko investointeja jäädytetty tai jäänyt toteutumatta korona-aikana. Työntekijän on oltava mukana työnsä kehittämisessä. Hankimme esimerkiksi 50 puistonpenkkiä viime vuonna. Tervasaaren laiturin alueen investointi on kokonaisuudessaan reilun kahden miljoonan euron urakka. Kaupungin muutosjohtaja on kiitollinen satamayhteyksistä. Vuoden 2019 lopulla saitte vihdoin Suomen lipun liehumaan satametrisessä lipputangossa. Siinä projektissa oli omat hankaluutensa, mutta se jää kokonaisuudessaan positiivisen puolelle. Olet koulutukseltasi maanmittaustekniikan diplomi-insinööri. KL5_48-49.indd 49 27.4.2021 15.36. Voin kaivaa oikean tiedon ja olla sillä tavoin apuna. Kyseessä on noin 700 000 euron investointi, joka on avannut portteja useampaan suuntaan – ihmisten keskusteluissa ja uskomattomillakin tavoilla. Johtaja ei sanele, että on tehtävä näin ja näin. Tämä on kaupunki, jonka sisällä pääsee minkä tahansa palvelun äärelle 15 minuutissa. Ei, investoinnit toteutuivat normaalisti viime vuonna ja sama tilanne on ollut tänä vuonna. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Juha Metso Hankimme esimerkiksi 50 puistonpenkkiä viime vuonna. Siinä kokonaisuudessa ovat mukana katujen, teiden ja kiinteistöjen korjaamiset ja rakentamiset. Investoinnit ovat olleet vuositasolla kymmenen miljoonan euron luokkaa. Työn kehittäminen lähtee innostuksesta ja intohimoista. Haminassa on siihen nojaavaa teollisuutta, ja uusia tulee. Tämä koulu luo ihmisille tunnesiteitä Haminaan. Muutosjohtaja lienee harvinaisuus kuntakentällä. Venäjän läheisyys on hyvä mahdollisuus. Kertoisitko hankintoihin liittyvästä työstäsi. Alueen työt saadaan valmiiksi vielä tämän kevään aikana. Mikä on kaupungin taloustilanne. Hamina on historialtaan rikas kaupunki, jossa on Suomen ainoa reserviupseerikoulu. Vanha puurakenne on purettu ja uutta rakennetaan tilalle 188 metrin verran. Pikkukaupungin arki on sujuvaa. Saan muodostaa itselleni isommassa kaavassa kuvan siitä, mitä tapahtuu. Asukkaat haluavat toimivaa kokonaisuutta palveluineen, ja siihen on kaikkien hyvä vastata kaupungissa
Ja täytyy muistaa, että nykyinen hallitusohjelma on tulos neuvotteluista, joita kaksi vuotta sitten johti Antti Rinne, sd., ja joissa keskustaa edusti silloinen puheenjohtaja Katri Kulmuni. Väkisinkin nousee mieleen edellisen EU-komission puheenjohtajan Jean-Glaude Junckerin suuhun pantu vanha viisaus, jonka mukaan ”kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä, miten sillä voitettaisiin vaalit”. HUHTIKUUN lopun kriisissä on varmasti käyty läpi monia, muuttuneita talouden asioita. ”Lopeta se nillittäminen ja syö ruokasi niin kuin olisi jo”, opettaa Urbaanisanakirja. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, r., sanoi Säätytalon portailla 24.4., ettei Suomi tarvitse koronakriisin lisäksi hallituskriisiä. Ilmassa on ollut paljon koronan hoitoon liittyvää nillittämistä, mutta samaa on havaittavissa politiikassa. Puoluepolitikoinnin näkökulmasta plussien ja miinuksien laskeminen voi olla helppoa, ja erityisen houkuttelevaa se on laajassa, viiden puolueen hallituksessa. Eikä vanha sinipuna ole enää tätä päivää. Esimerkkinä hän kertoi Mauno Koiviston huomion tämän pääministeriajoilta: ”Tärkeintä on, ettei ole epäilystäkään, että VM antaa omien syödä kuormasta.” Vaikeata on, mutta ei nillitetä. Hallituspolitiikan tärkein perussääntö on, että pääministerin on seisottava valtiovarainministerinsä takana 110-prosenttisesti. Pelättiin, että vaalipolitikointi nousee päällimmäiseksi asiaksi ja järkevät talouspoliittisen päätökset kärsivät. P.S. Ei kuulosta uskottavalta. Luottamus on yhteistyön ehto, jota henkilökemiat voivat täydentää. Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen muisteli Facebookissa 23.4., miten tärkeää luottamus on. Jussi Halla-aho ei lähde hallitukseen kuin vaalien jälkeen, jos silloinkaan. • KL5_50-53.indd 50 27.4.2021 15.33. Tästä varoitti Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 24.4.: ”Suuri kuva Suomen talouden tarpeista katosi, ja tilalle tuli näpertelyä asioilla, joilla voi olla merkitystä puolueiden kannattajakunnalle, mutta vähemmän Suomelle.” Ylen aamu-tv:n Jälkipörssissä harmiteltiin jo 20.4., että kehysriihi tuli kuntavaalien siirtämisen takia jo ennen kuntavaaleja. totesi, että ”riihi on muuttunut hallitusneuvotteluiden kaltaiseksi.” Tämän jälkeen käy ymmärrettäväksi Annika Saarikon, kesk., halu tulevana valtiovarainministerinä saada selkeät ja sitovat tienviitat hallituksen loppukaudelle. Jos tämä ei toimi, ei toimi hallituskaan. Eikä presidentti Sauli Niinistö lämmennyt uusille vaaleille viime kaudellakaan, vaikka vaikeaa oli. Marin ja Orpo toistensa tukena. Voiko keskustan vaihtaa Petteri Orpon kokoomukseen tai rakentaa porvarihallitus perussuomalaisista, kokoomuksesta ja keskustasta. Ei nillitetä, vaan hoidetaan homma. Ja ennen kaikkea, mitä tilalle ja onko se edes realistista. ENTÄ sitten ajatuskoe uudesta hallituksesta. Edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä, kesk., kokeili tätä ja onnistui korjaamaan maan taloutta ja työllisyyttä, mutta hävisi vaalit. Kokenut Matti Vanhanen, kesk., teki varmasti oikean havainnon, kun hän Ylen Ykkösaamussa 24.4. ”Älä unta näe”, sanoisi reaalipoliitikko. Urbaaninsanakirjan mukaan nillittäminen on: kritisoida, reklamoida, yleensä täysin mitättömistä asioista. Talouden isosta kuvasta ja numeroista pitää olla yksimielisyys. keskusta sitten rimpuilee ja tuskailee 11 prosentin kannatuskurimuksessa. Vuosi sitten suosittelin Francis Fukuyaman kirjaa Identiteetti. Nyt Vaikeata on, mutta ei nillitetä Luottamus on yhteistyön ehto, jota henkilökemiat voivat täydentää. Ja toisinpäin. Samaan teemaan sopii Matti Virtasen kirja Ääripäät: identiteettipolitiikka hajottaa Suomea, Docendo 2021. 50 Kuntalehti 5 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä N yt kun pääministeri Sanna Marinin, sd., hallitus on päässyt maistamaan todellista hallituskriisiä, on varmaan kaikkien mielessä käväissyt yksi politiikan peruskysymys: mitä hallituksen kaatamisella voitetaan ja mitä hävitään
Toki löytyy tapauksia, joissa kunnat ovat yhteisymmärryksessä vieneet muutosta eteenpäin. En näe mitään syytä kieltäytyä kunniasta. Asia ei kuitenkaan edennyt meille suotuisaan suuntaan. Kynnys osittaisliitosten tekemiselle on korkea. Olin silloin kunnansihteeri. Olisiko siinä vipu, johon voisi vedota. Kuntalehti 5 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi M uuan 3 000 asukkaan kunta nimeltään Säynätsalo liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993. Säynätsalon kaupunginosalla ja emokaupungilla ei ole laisinkaan yhteistä maarajaa, vain vesirajaa Päijänteessä. Muurame saisi kylkeensä kauniin saariston ja Alvar Aallon suunnitteleman maailmankuulun kunnanVoiko yksittäinen kaupunginosa vaatia liitosta toiseen kuntaan. talon kaupan päälle. Säynätsalo on siis enklaavi. Säynätsalon rajanaapurina on äveriäs Muuramen kunta, ”Keski-Suomen Kauniainen”. Vuosien ja vuosikymmenten aikana sitten kävi kuten tapana on käydä. Eikö kutkuta. Nyt pohdinnan alla olevan osittaisliitoksen edellytyksiä arvioidaan kuitenkin alussa mainitsemillani perusteilla. Joskus osittaisliitos on tosin onnistunut jopa toisen kunnan vastustuksesta huolimatta. Syrjäisen laitakaupunginosan palvelut alkoivat rapistua ja kadota ties minne yksi toisensa jälkeen. NÄKEMYS II Kuntalakiekspertti, varatuomari Heikki Harjula, millaiset ovat säynätsalolaisten juridiset pelimerkit, kun he katselevat Muuramen suuntaan. Kuntarakennelain 19 § 2 momentissa tosin sanotaan, että kunnan osan siirtämisestä toisen kuntaan voidaan päättää valtuuston vastuksesta huolimatta, jos muutos on muutosta vastustavan kunnan kannalta vähäinen ottaen huomioon muutoksen vaikutus kunnan asukasmäärään, maapinta-alaan, kunnallisiin palveluihin, talouteen, elinkeinotoimintaan, yhdyskuntarakenteen kehitykseen tai muihin niihin verrattaviin seikkoihin. Muuramen kanssa sillä sen sijaan on yhteistä maarajaa kilometritolkulla. Kuuluisin esimerkki sellaisesta on Sipoon osan liittäminen Helsinkiin. NÄKEMYS I Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho, ottaisitteko säynätsalolaiset avosylin vastaan, jos he saisivat eron Jyväskylästä. Ilman muuta Muurame näyttäisi vihreää valoa säykkiläisille. • KL5_50-53.indd 51 27.4.2021 15.33. Jos Jyväskylän valtuusto vastustaa hanketta, vipuvarsi voi olla heikko. Käytännössä se ei ole ollut mahdollista, jos muutoksen kohteena oleva kunta sitä vastustaa. Kynnys osittaisliitosten tekemiselle on korkea. Pyörittelittekö te silloin keskenänne ajatusta kuntaliitoksesta. Kyllä kutkuttaa. Muuten ne tapaukset ovat aika vähissä. Kävin muistaakseni kerran jopa Säynätsalon kunnantalolla keskustelemassa asiasta – tai pikemminkin tunnustelemassa tilannetta. Nykyisessä laissa vaaditaan alueellista eheyttä, jollei valtioneuvosto kuntajakoselvittäjän esityksen pohjalta muuta päätä. Moni säynätsalolainen miettiikin nyt, voisiko Säynätsalon kaupunginosa päästä jollakin viekkaalla konstilla eroon Jyväskylästä ja liittyä Muurameen. Löytyykö historiasta yhtään tapausta, jossa jokin kunnantai kaupunginosa olisi vaatinut liitosta toiseen kuntaan – ja kaiken kukkuraksi onnistunut siinä. ...here l come... Siitä muodostuisi mahtava oma saaristokuntakokonaisuus Päijänteen rannoille. Olette johtanut Muuramen kuntaa jo silloin, kun Säynätsalo oli vielä itsenäinen kunta. Säynätsalon pääsaaren vastarannalla sijaitseva Kinkomaan Vitapolis-alueemme kytkeytyisi luontevasti Säynätsaloon
Kukapa ei suosisi arkea helpottavia ja tehokkaita ratkaisuja. Kirjanpitolaki edellyttää, että ostoista pitää säilyttää tosite, josta käy ilmi mm. / Ilmakuvaus Saarnikko. S-Business sen sijaan lähettää kaikki laskulla olevat ostotiedot sähköisessä muodossa. S-Busineksen avulla voit halutessasi automatisoida laskujen tiliöinnin kytkemällä S-ryhmän tuoteryhmäkoodit omaan kirjanpidon tilikarttaasi. – Henkilökohtaisten saldorajojen ja sähköisen ostotiedonsiirron ansiosta kuititon S-Business on turvallisempi, Jenni Kuisma toteaa. Osto-osoitus jäi ostopaikkaan tulevaa laskutusta varten ja palautui laskun liitteenä ostoreskontraan. Tämä onnistuu, jos otat laskut vastaan verkkolaskuina, jolloin tiliöintitiedot voi lukea suoraan talousjärjestelmään. Ostokäytäntöjen uudistaminen oli siksi ihan tietoinen päätös. Selvitykset laatii Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö. maaliskuuta. Hankintalaista potkua harmaan talouden torjuntaan Kuva: Kuntaliitto Kuortaneen kunnassa on haettavana elinkeinovastaavan virka. Lisäksi selvitykseen sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssija saneerausvaiheista. Kuitenkin itse tavaran hankkiminen tai palvelun taikka rakennusurakan suorittaminen tapahtuu vasta kilpailutuksen jälkeisellä sopimuskaudella. – Maksamiseen liittyviä kortteja on arasteltu kuntaorganisaatiossa, niitä uskallettiin myöntää vain muutamalle ylimmälle virkamiehelle. Tämä kuitenkin jäänee tulevien lakimuutosten listalle. Muutosta voidaankin pitää toivottuna, sillä hankintayksiköt hyötyvät automatisoidusta tietojensiirrosta sekä siitä, että niillä on hankintaprosessin aikana riittävästi tietoa valittavasta sopimuskumppanista. – Tiliostoihin liittyvä kuittien käsittely vei aina oman aikansa. Vaikka korjaussarjan muutokset ovat ensisijaisesti teknisluonteisia, sisältää hallituksen esitys myös muutamia merkittävämpiä muutoksia. mitä on ostettu, kuka on myynyt sekä alv-erittelyt. Korteilla tehdään tyypillisesti täydennysostoja opetusja elintarvikkeisiin, joko Prismassa Hollolan kuntakeskuksessa tai S-ryhmän kaupoissa koulujen läheisyydessä. puitejärjestelyihin, dynaamisiin hankintajärjestelmiin, hankintojen kansalliseen jälkiilmoittamiseen sekä useita muita teknisluonteisia muutoksia. Tällöin voit saada koko prosessin automaattiseksi aina maksuhetkestä kirjanpitoon saakka. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus alihankkijoiden tietojen tarkistamiseen pakollisten poissulkemisperusteiden osalta sekä se, että hankintayksiköllä on mahdollisuus jatkossa saada rikosrekisteriotteet myös alihankkijan johtohenkilöistä poissulkuperusteiden edellytysten tarkistamiseksi. – Esimerkiksi kotitalouden tai tekstiilityön opettajat voivat täydentää puuttuvia opetustarvikkeita ilman, että tilikorttia pitää erikseen lähteä hakemaan. – Väärin! Sähköinen tositemuoto riittää eikä fyysistä kuittia tarvitse säilyttää. tahoja mahdollisesti rasittavia muita rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Positiivisena muutoksena aikaisempaan Paasiranta näkee nimenomaan ajantasaisuuden ja mutkattomuuden sekä maksamisen turvallisuuden. Lohjan kaupungin konsernihallinnon suunnittelijan Tanja Montosen mukaan kuititon S-Business on vähentänyt merkittävästi maksatuksesta vastaavien työmäärää. [ Lakiklinikka ] Paperinen kuitti pitää säilyttää joko sellaisenaan tai valokuvata, selitykset kirjataan käsin ja kuitit lähetetään kirjanpitoon... Osto-osoitukseen merkittiin ostotai hankintapaikka, kaupungin osalta laskun käsittelijä, menokohta, tuotetiedot sekä hankinnan suorittajan ja esimiehen tai laskun hyväksymiseen oikeutetun henkilön allekirjoitus. Kaiken kaikkiaan korjaussarjan voidaan katsoa tuovan hankintayksiköille työkaluja ja potkua harmaan talouden torjuntaan. Tämän vuoksi olisi ollut toivottavaa, että näitä viranomaistietoon perustuvia velvoitteidenhoitoselvityksiä olisi voitu hyödyntää myös varsinaisella sopimuskaudella. Tosiasiassa kirjanpitäjän työaikaa kuluu huomattavasti kadonneiden ja huonokuntoisten Mitä kuitittomuus oikeasti tarkoittaa Asiakastarina kuittien selvittelyyn. klo 15.00 mennessä. Saimme yhtenäiset linjaukset ja pystymme hallinnoimaan ostoprosessia paljon paremmin kuin vanhalla mallilla. Tässä tapauksessa kannattaa vinkata taloushallinnolle S-Business -kortista. – S-Business -kortilla maksettaessa osto-osoitusta ei tarvitse ja ostotapahtumat kirjautuvat laskulle alv-eriteltynä, joten maksukuitteja ei tarvitse skannata laskun yhteyteen, Tanja Montonen sanoo. S-Business kumoaa kuitteihin liittyviä myyttejä ja pelastaa kuittikaaoksesta kaikki aina käyttäjästä kirjanpitäjään. korjaussarjaa (HE 244/2020 vp), ja ehdotettujen muutosten hyväksymistä voimaantuloajankohtineen odotellaan vahvistettavaksi kevään aikana. sivuston kautta 17.5. HALLITUKSEN esityksen mukaan tehostuva tietojenvaihto viranomaisten välillä edistää harmaan talouden torjuntaa. Näin hankintayksikkö voisi aika ajoin varmistua siitä, että sopimuskumppaniyrityksen asiat ovat hyvällä mallilla ja se hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa myös sopimuskauden aikana. Velvoitteidenhoitoselvitys sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Toivottavasti näitä työkaluja päästään pian käyttämään. Kortit ovat henkilökohtaisia, ja teemme kortinhaltijoiden kanssa myös sopimukset niiden asianmukaisesta käytöstä. – Aiemmin yksiköissä käytettiin osto-osoitusta tai ostolupalomaketta. Katso ilmoitus kokonaisuudessaan www.kuortane.. Tämä ehdotus on kuitenkin jatkovalmistelussa jäänyt pois nyt käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä. ILMOITUS ILMOITUS Kuititon S-Business helpottaa arkea Asuntomessuihin valmistautuvassa Lohjan kaupungissa. kouluilla, päiväkodeilla, kirjastolla, vapaa-ajanpalveluissa sekä ruokaja siivouspalveluissa. Päinvastoin. • Katariina Huikko johtava lakimies, Kuntaliitto KL5_50-53.indd 52 27.4.2021 15.33. Älä usko kuittimyytteihin! T äysin kuititon S-Business -yrityskortti on otettu käyttöön Lohjan kaupungin ja Hollolan kunnan yksiköissä ja se on helpottanut organisaatioiden arkea konkreettisesti poistamalla kuittirumban. Hirveen ihanassa Hollolassa tykätään S-Business -kortista Hollolan kunnassa nautitaan nyt entistä turvallisemmasta ja sujuvammasta arjesta S-Business -korttien ansiosta. Kuittimyytti #2 Valokuvattu kuitti on yhtä helppo kuin kuititon. Toisin kuin tähän asti, tarjoajan ja alihankkijan velvoitteidenhoitoselvitys olisi mahdollista saada myös hankintalain kansalliset kynnysarvot alittavissa hankintakokonaisuuksissa eli niin sanotuissa pienhankinnoissa. Kuittimyytti #4 Tilitoimisto tai organisaatio edellyttää paperisia kuitteja. Kuittimyytti #3 Paperinen kuitti on turvallisempi. Yhtenä keskeisimmistä voidaan pitää muutosta, jolla laajennettaisiin hankintayksikön mahdollisuutta selvittää nykyistä laajemmin tarjouskilpailun ehdokkaiden tai tarjoajien ilmoittamien alihankkijoiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista sekä ko. Tämän tositteen olomuotoa ei ole määritelty, Jenni Kuisma S-Business Oy:n toimitusjohtaja kertoo. Periaatetasolla muutoksia on pidetty hyvinä, mutta ne saattavat käytännössä monimutkaistaa alihankkijoiden korvaamista tai vaihtamista koskevia käytäntöjä. – Hirveen tyytyväisiä ollaan, nauraa kunnan talouspäällikkö Piia Paasiranta. Eduskunta on käsitellyt hankintalain ns. Tästä huolimatta muutoksen voidaan katsoa tuovan lisämahdollisuuksia alihankintaketjujen valvontaan. Tositteet kulkevat siis digitaalisina luotettavammin perille. Piia Paasiranta VUODEN 2017 alusta voimaan tulleeseen hankintalakiin (viralliselta nimeltään laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/16) on ehdotettu muutoksia. Kuittimyytti #1 Yrityskorttiostoksesta pitää aina säilyttää paperikuitti. Voit suoraan ostotapahtuman yhteydessä kirjata selitteen S-Business -mobiilisovellukseen, josta se siirtyy laskulle. Alkuperäisen aikataulun mukaan muutosten piti tulla voimaan jo 1. Alun perin korjaussarjaan sisältyi myös ehdotus hankintalain mukaisten rikosrekisteriotteiden sähköisestä saatavuudesta. Hienoisen epäluulon syynä oli ennen kaikkea huoli käytön valvonnasta. Kuitin tiedot täytyy silti kirjata käsin taloushallinnon järjestelmään ja myös kuvatut kuitit tuppaavat unohtumaan tai katoamaan. S-Business -kortti käy yli 1800 S-ryhmän toimipaikassa ympäri Suomen, ja saat ostoksistasi alennusta ja etuja! Lue lisää: s-business.fi/kuititon Asuntomessut Lohjalla 9.7.–8.8.2021, Hiidensalmi. Hankintojen ammattilaiset tietävät, että alihankkijan suora poissulkeminen voisi käytännössä johtaa tarjouksen sisällön muuttamiseen. S-Business -kortit ovat kunnan työntekijöiden aktiivisessa käytössä mm. – Tämä on myytti. KORJAUSSARJA sisältää myös ehdotuksia, jotka liittyvät alihankkijoiden asemaan. – S-Busineksen Extranet on seurannan, laskutuksen ja korttien hallinnan osalta hirveen kätevä, hän kehaisee. S-Business -sovelluksessa ostotapahtumat näkyvät heti. Muutoin korjaussarja sisältää muutoksia mm. Kuitit ostoista toimitettiin laskun käsittelijälle tarkistusta varten. S-Business -kortin ostoista kuittia ei tarvitse säilyttää erikseen, koska kaikki verottajan ja kirjanpitäjän vaatimat ostotiedot löytyvät kerran kuussa tulevalta sähköiseltä laskulta, valmiiksi alv-eriteltyinä. Hakemukset kuntarekry.. Paasirannan mukaan S-Busineksen avulla nimenomaan ostamisen turvallisuutta pystytään parantamaan verrattuna entisiin tiliostoihin – Nyt me tiedämme tarkkaan kuka, missä ja milloin ostokset tekee
S-Business -kortti käy yli 1800 S-ryhmän toimipaikassa ympäri Suomen, ja saat ostoksistasi alennusta ja etuja! Lue lisää: s-business.fi/kuititon Asuntomessut Lohjalla 9.7.–8.8.2021, Hiidensalmi. Osto-osoitus jäi ostopaikkaan tulevaa laskutusta varten ja palautui laskun liitteenä ostoreskontraan. Kuitin tiedot täytyy silti kirjata käsin taloushallinnon järjestelmään ja myös kuvatut kuitit tuppaavat unohtumaan tai katoamaan. ILMOITUS ILMOITUS Kuititon S-Business helpottaa arkea Asuntomessuihin valmistautuvassa Lohjan kaupungissa. Tämän tositteen olomuotoa ei ole määritelty, Jenni Kuisma S-Business Oy:n toimitusjohtaja kertoo. Kuittimyytti #2 Valokuvattu kuitti on yhtä helppo kuin kuititon. S-Business sen sijaan lähettää kaikki laskulla olevat ostotiedot sähköisessä muodossa. Osto-osoitukseen merkittiin ostotai hankintapaikka, kaupungin osalta laskun käsittelijä, menokohta, tuotetiedot sekä hankinnan suorittajan ja esimiehen tai laskun hyväksymiseen oikeutetun henkilön allekirjoitus. Tosiasiassa kirjanpitäjän työaikaa kuluu huomattavasti kadonneiden ja huonokuntoisten Mitä kuitittomuus oikeasti tarkoittaa Asiakastarina kuittien selvittelyyn. Tositteet kulkevat siis digitaalisina luotettavammin perille. Ostokäytäntöjen uudistaminen oli siksi ihan tietoinen päätös. Paasirannan mukaan S-Busineksen avulla nimenomaan ostamisen turvallisuutta pystytään parantamaan verrattuna entisiin tiliostoihin – Nyt me tiedämme tarkkaan kuka, missä ja milloin ostokset tekee. Kuittimyytti #3 Paperinen kuitti on turvallisempi. Hienoisen epäluulon syynä oli ennen kaikkea huoli käytön valvonnasta. Saimme yhtenäiset linjaukset ja pystymme hallinnoimaan ostoprosessia paljon paremmin kuin vanhalla mallilla. – Esimerkiksi kotitalouden tai tekstiilityön opettajat voivat täydentää puuttuvia opetustarvikkeita ilman, että tilikorttia pitää erikseen lähteä hakemaan. – Maksamiseen liittyviä kortteja on arasteltu kuntaorganisaatiossa, niitä uskallettiin myöntää vain muutamalle ylimmälle virkamiehelle. – Henkilökohtaisten saldorajojen ja sähköisen ostotiedonsiirron ansiosta kuititon S-Business on turvallisempi, Jenni Kuisma toteaa. Päinvastoin. Älä usko kuittimyytteihin! T äysin kuititon S-Business -yrityskortti on otettu käyttöön Lohjan kaupungin ja Hollolan kunnan yksiköissä ja se on helpottanut organisaatioiden arkea konkreettisesti poistamalla kuittirumban. S-Business -sovelluksessa ostotapahtumat näkyvät heti. Tämä onnistuu, jos otat laskut vastaan verkkolaskuina, jolloin tiliöintitiedot voi lukea suoraan talousjärjestelmään. Kukapa ei suosisi arkea helpottavia ja tehokkaita ratkaisuja. – Aiemmin yksiköissä käytettiin osto-osoitusta tai ostolupalomaketta. – Väärin! Sähköinen tositemuoto riittää eikä fyysistä kuittia tarvitse säilyttää. – Tiliostoihin liittyvä kuittien käsittely vei aina oman aikansa. / Ilmakuvaus Saarnikko. – S-Business -kortilla maksettaessa osto-osoitusta ei tarvitse ja ostotapahtumat kirjautuvat laskulle alv-eriteltynä, joten maksukuitteja ei tarvitse skannata laskun yhteyteen, Tanja Montonen sanoo. Kortit ovat henkilökohtaisia, ja teemme kortinhaltijoiden kanssa myös sopimukset niiden asianmukaisesta käytöstä. Korteilla tehdään tyypillisesti täydennysostoja opetusja elintarvikkeisiin, joko Prismassa Hollolan kuntakeskuksessa tai S-ryhmän kaupoissa koulujen läheisyydessä. mitä on ostettu, kuka on myynyt sekä alv-erittelyt. – Hirveen tyytyväisiä ollaan, nauraa kunnan talouspäällikkö Piia Paasiranta. S-Business kumoaa kuitteihin liittyviä myyttejä ja pelastaa kuittikaaoksesta kaikki aina käyttäjästä kirjanpitäjään. – Tämä on myytti. Kirjanpitolaki edellyttää, että ostoista pitää säilyttää tosite, josta käy ilmi mm. Kuittimyytti #1 Yrityskorttiostoksesta pitää aina säilyttää paperikuitti. – S-Busineksen Extranet on seurannan, laskutuksen ja korttien hallinnan osalta hirveen kätevä, hän kehaisee. Kuittimyytti #4 Tilitoimisto tai organisaatio edellyttää paperisia kuitteja. Voit suoraan ostotapahtuman yhteydessä kirjata selitteen S-Business -mobiilisovellukseen, josta se siirtyy laskulle. S-Business -kortit ovat kunnan työntekijöiden aktiivisessa käytössä mm. Piia Paasiranta KL5_50-53.indd 53 27.4.2021 15.33. S-Busineksen avulla voit halutessasi automatisoida laskujen tiliöinnin kytkemällä S-ryhmän tuoteryhmäkoodit omaan kirjanpidon tilikarttaasi. Lohjan kaupungin konsernihallinnon suunnittelijan Tanja Montosen mukaan kuititon S-Business on vähentänyt merkittävästi maksatuksesta vastaavien työmäärää. Positiivisena muutoksena aikaisempaan Paasiranta näkee nimenomaan ajantasaisuuden ja mutkattomuuden sekä maksamisen turvallisuuden. Hirveen ihanassa Hollolassa tykätään S-Business -kortista Hollolan kunnassa nautitaan nyt entistä turvallisemmasta ja sujuvammasta arjesta S-Business -korttien ansiosta. Tällöin voit saada koko prosessin automaattiseksi aina maksuhetkestä kirjanpitoon saakka. Paperinen kuitti pitää säilyttää joko sellaisenaan tai valokuvata, selitykset kirjataan käsin ja kuitit lähetetään kirjanpitoon... Kuitit ostoista toimitettiin laskun käsittelijälle tarkistusta varten. kouluilla, päiväkodeilla, kirjastolla, vapaa-ajanpalveluissa sekä ruokaja siivouspalveluissa. S-Business -kortin ostoista kuittia ei tarvitse säilyttää erikseen, koska kaikki verottajan ja kirjanpitäjän vaatimat ostotiedot löytyvät kerran kuussa tulevalta sähköiseltä laskulta, valmiiksi alv-eriteltyinä. Tässä tapauksessa kannattaa vinkata taloushallinnolle S-Business -kortista
Riikosen mielestä järjestelmälle on vankka perusta. Aikanaan hän toimi yli kymmenen vuotta politiikan tehtävissä. Silti kuntien erilaisuus huomioitiin ja oikeudenmukaisuus säilyi, Olli Riikonen sanoo. Olli Riikonen on pohtinut pitkään tehtävää, jossa voisi syventyä substanssiin ilman päivittäistä esimiesvastuuta. Innostun helposti, ja lähdin ehdolle liian kevyellä pohdinnalla. Valituksi tuli tuolloin Jouni Ovaska. HYVÄ UUDISTUS Valtionosuuksien määräytyminen on monimutkaista matematiikkaa. Kritiikkiä ryöpsähtelee myös kuntakentän sisältä. Aika ajoin valtionosuusjärjestelmää syytetään rahan lapioimisesta etelän kunnista syrjäseuduille. Järjestelmä on osa hyvinvointiyhteiskuntaa siinä missä progressiivinen verotus tai sosiaaliturvajärjestelmä. Kuntajohtajavuosinaan Riikonen on oppinut, että talouden näkymä kääntyy vuoden mittaan yleensä positiiviseen suuntaan. Uudistus perustui Rauman silloisen kaupunginjohtajan Arno Miettisen selvitykseen. Teemme mahdollisimman ajantasaisia laskelmia kuntien budjettivalmistelun tueksi, Riikonen kertoo. KOLMAS URA Olli Riikosen pesti Kuntaliitossa kestää heinäkuun 2022 loppuun, mutta hänelle sopisi pysyvämpikin siirtyminen asiantuntijatehtäviin. [ Kuka. Riikonen tuuraa työvapaalla olevaa Sanna Lehtosta. Kuntajohtajuutta mielenkiintoisempaa työtä on vaikea keksiä. Asiantuntijatehtävät olisivat Riikosen kolmas ura. • Jorma Ylönen Kuva: Riikka Hurri KL5_54-55.indd 54 27.4.2021 15.34. Se takaa kansalaisille jokseenkin tasavertaiset julkiset palvelut asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Kriteerejä vähennettiin ja yksinkertaistettiin. Hän toimi keskustanuorten puheenjohtajana, työskenteli keskustan viestinnässä ja pyrki kahdesti eduskuntaan. Määräytymisen perusteet ovat vuoden 2015 uudistuksen jälkeen olleet hieman helpommin ymmärrettäviä. Se johtaa vääriin johtopäätöksiin kunnan palvelutuotannon suhteen. Kuntien palvelua ja edunvalvontaa, sitähän tämä työ on. Miettinen onnistui hämmästyttävän hyvin. Toisaalta ajatuksissani ovat jo pitkään olleet tehtävät, jossa voisi syventyä substanssiin ilman päivittäistä esimiesvastuuta, Riikonen kertoo. Sitä ei pidä tuijottaa suppeasti omasta näkökulmasta. Varovaisuus on paikallaan, mutta kauhukuvien maalailu ei ole hyväksi. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 5 / 2021 Olli Riikonen 1968: Syntyi Tohmajärvellä 1987: Ylioppilas Tohmajärven lukiosta 1988: Aloitti hallintotieteiden opinnot Tampereen yliopistossa 1991: Nuoren keskustan liiton puheenjohtajaksi 1998: Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 2000: Keskustan tiedotussihteeriksi 2003: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakunta-asiamieheksi 2005: Tohmajärven kunnanjohtajaksi 2021: Aloitti maaliskuussa Kuntaliitossa valtionosuusasioiden erityisasiantuntijana Kuntajohtajasta kuntien palvelijaksi T ohmajärven kunnanjohtajana vuodesta 2005 toiminut Olli Riikonen vaihtoi roolia maaliskuussa, kun hän aloitti puolentoista vuoden pestin Kuntaliitossa valtionosuusasioiden erityisasiantuntijana. Kampanjoinnin aikana huomasin olevani kymmenen vuotta myöhässä. Kun kunta laatii budjettiaan, sillä pitää olla realistinen kuva verotulokertymästään ja valtionosuuksistaan. Viimeisin kurkotus politiikkaan oli keskustan puoluesihteerin paikan tavoittelu kesällä 2016
Triplan Oy | p. VJP Developers Oy 050-3600 882 T E H O K A S AV U S TA J A T YÖ L L I S TÄ M I S E E N • K U N N A N K U M P PA N I K S I • I L M A I N E N T Y Ö N H A K I J A L L E • I L M A I N E N PA I K A L L I S I L L E Y R I T TÄ J I L L E • E D U L L I N E N K U N N A L L E Tiedä mistä päätät. ykliitto.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Kuntapäättäjä-palvelu tarjoaa kuntien luottamushenkilöille tarvittavat tiedot ja taidot päätöksenteon tueksi. Tutustu tarkemmin ja testaa jo nyt valmiutesi kuntapäättäjäksi: kuntaliitto.fi/kuntapaattaja KL5_54-55.indd 55 27.4.2021 15.34. Risto Olenius risto@thework.. [ Palveluhakemisto ] OTA KESTÄVÄ KEHITYS HALTUUN! Syvennä tietämystäsi kestävän kehityksen tavoitteista ja inspiroidu toimimaan niiden edistämiseksi
JAKO KAHTEEN Jaana Tani tuli Äänekosken kuntapolitiikkaan syksyn 2008 vaalien alla, jolloin hän oli mukana perustamassa Äänekoskelle vihreiden paikallisyhdistystä. Ä änekosken luottamustehtävät kolmen kauden jälkeen jättävä Jaana Tani, vihr., kaipaa kuntapolitiikkaan lisää asiantuntemusta. 56 Kuntalehti 5 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan tänä keväänä kuntapolitiikasta luopuvia. Aiempaa poliittista taustaa hänellä ei ollut, eikä hän ollut toiminut myöskään esimerkiksi luonnonsuojeluliikEnemmän asiantuntemusta Kouluttaudu tehtävääsi, opastaa Jaana Tani uusia kuntapoliitikkoja. Ymmärrän kyllä, että kansanvallassa jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Silti pidän tärkeänä, että kuntapolitiikassa ja varsinkin lautakunnissa on väkeä, joilla on näkemyksiensä taustalla asiantuntemusta. Äänekosken lukion rehtorina työskentelevä Tani toivoo, että esimerkiksi opettajat veisivät aktiivisesti asiantuntemustaan kuntapolitiikkaan. Etenkin puheenjohtajilta sitä vaaditaan. Mielestäni jokaisen velvollisuus on tehdä maailmaa, kotiseutuaan ja kotikaupunkiaan paremmaksi. KL5_56-57.indd 56 27.4.2021 15.36
Aloitan kansakoululauluista ja kuljen toivelaulukirjoja selaillen kohti popimpaa osastoa. Jo tunnissa huolet hälvenevät. Vihreä puolue viehätti Tania, sillä se rikkoi keskisuomalaista teollisuuskaupunkia kahlinneen jaon oikeistoon ja vasemmistoon. Jo lapsena minua ärsytti kaupungin kahtiajako herroihin ja työväkeen, kun minulla oli kavereita molemmilla puolilla. EI PETTYMYSTÄ Jaana Tani ei jätä kuntapolitiikkaa siksi, että hän olisi siihen pettynyt tai tympääntynyt. Vihreänä poliitikkona olen tällainen globaalisti ajatteleva maailmanpelastaja. Tuskin minä siitä ominaisuudesta pääsen eroon. Älä lannistu, vaikka asiat eivät kulje täsmälleen toiveittesi mukaisesti, sillä kuntapolitiikan päätöksissä on aina kyse kompromisseista. Jaana Tani sanoo olevansa vihreänä poliitikkona sinut Äänekosken tehtaiden kanssa. Äänekoskelle on rakennettu uusi lukio, kaksi uutta yhtenäiskoulua ja uusi kyläkoulukin. Vasemmiston ja oikeiston kamppailu näkyi silloin vielä kaikkialla, Äänekoskella syntynyt ja varttunut Tani kertoo. Lisäksi rehtorin työssä on omat kiireensä, kun syksyllä otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ja oppivelvollisuus pitenee toiselle asteelle, Tani kertoo. Kaupungin teollisuuden lippulaiva on Metsä Groupin biotuotetehdas, joka käynnistettiin elokuussa 2017. TAITEILIJA JA ”DURACELL” Kuntapolitiikalta vapautuvan ajan täyttäminen ei tuota ongelmia Jaana Tanille. Jouduin viime vuodenvaihteessa yllättäen isoon leikkaukseen, ja se siivitti panemaan elämän palikoita uuteen järjestykseen. Puoluepolitiikasta ei ole apua niiden ratkomisessa, enemmänkin se sotkee asioita, hän sanoo. Uusi tehdas antaa äänekoskelaisille työtä ja toimeentuloa, mutta ennen kaikkea se antaa Tanin mukaan uskoa tulevaan. Kunnissa mietitään paljolti ihmisten oman asuinympäristön arkisia asioita. Se ei ole mikään ihmeidentekijä, eihän esimerkiksi asukaslukumme ole kääntynyt nousuun. Tätä paikkakuntaa ei olisi olemassa, jos sitä ensimmäistä sahaa ei olisi tuohon koskenrantaan rakennettu. Kuntalehti 5 / 2021 57 [ Kuka. Uusi tehdas on kuitenkin antanut näkymän siitä, että me emme ole häviäjien joukossa. TEHDAS LUO TULEVAISUUTTA Äänekoski elää metsäteollisuudesta. Saarijärven rajalla sijaitsevalla mökillä odottavat remonttihommat. Tehdas on pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Hän tekee myös laulukeikkoja erilaisissa tilaisuuksissa. Sukuseuratoimintakin kiinnostaa: Tani on äitinsä isän puolelta Leskinen, ja hän on Leskisten sukuseuran puheenjohtaja. Kyseessä ei myöskään ole hetken irtiotto vaan pysyvä päätös. Hän on Äänekosken kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kuuden aikuisen lapsen äiti ja yhden lapsenlapsen isoäiti. Bravuurini on Kaj Chydeniuksen Laulu kuolleesta rakastetusta. Hän on sopraano Jyväskylän oopperakuorossa, ja kuoro on parhaillaan käynnistämässä Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan harjoituksia Jyväskylän Sinfonian kanssa. • Jorma Ylönen Kuva: Petteri Kivimäki Uusi tehdas on kuitenkin antanut näkymän siitä, että me emme ole häviäjien joukossa. Nyt on vain sopiva hetki jättää hyvästit. Tanin mielestä kuntatasolla puoluepolitiikan voisi melkein unohtaa. Hän istuu itselleen 50-vuotislahjaksi ostamansa flyygelin ääreen ja laulaa. Myös kaupungin liikuntapalveluihin on panostettu: lyhyen ajan sisään nousevat uusi jäähalli, monitoimihalli ja ylipainehalli jalkapallon talviharjoitteluun. Pidä pää kylmänä, keskustele laajasti ihmisten kanssa, mutta älä lähde kaikkien kuiskuttelijoiden kelkkaan. Kaupungin päättäjille uusi tehdas on antanut uskoa investoida kaupungin palveluihin. ] Jaana Tani Syntynyt: Äänekoskella vuonna 1964 Kotikunta: Äänekoski Koulutus: Filosofian maisteri, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Ammatti: Äänekosken lukion rehtori Puolue: Vihreät Tärkeimmät luottamustehtävät: kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harrastukset: musiikki, sukuseuratoiminta Hyvää Äänekoskella + ihmisen kokoinen kaupunki + vedet ja vehreys + rohkeus tehdä välillä vaikeitakin päätöksiä Kehitettävää Äänekoskella yhteinen päämäärä ja yhteinen kaupunki positiivinen ajattelu ja positiivinen käytös kaiken olemassa olevan hyvän tuominen esiin keessä. Musiikki on ollut Tanille aina keino purkaa työelämän ja kuntapolitiikan paineita. Uraansa aloittaville kuntapoliitikoille Tani antaa muutaman neuvon: Kouluttaudu tehtävääsi. KL5_56-57.indd 57 27.4.2021 15.36. Hän on ollut koko ajan joko kaupunginhallituksessa tai valtuuston puheenjohtajistossa ja katsoo, että on voinut vaikuttaa kaupungissa tehtyihin päätöksiin. Toivon siitä, että kaupunki ei kuihdu. Tani kuitenkin toivoo, että musiikille jäisi enemmän aikaa. Päinvastoin hän pitää 12-vuotista rupeamaansa hienona kokemuksensa. Olen aina ollut tällainen duracell, asioiden organisoija ja järjestelijä. Kannan huolta, kun maailman lapset voivat pahoin. Herkistyn itsekin, kun kuuntelen siinä omaa lauluani
Hausjärvellä Ykslammin ja Kakslammin ulkoilualueita on kehitetty yhteistyössä kunnan, Ryttylän Kirin, Vuokon luonnonsuojelusäätiön sekä kyläläisten yhteistyönä. Siksi voimme ylpeinä sanoa: Tehty sulle. Siklalla toiminnan ytimessä ovat tilojen käyttäjät. Lataa ilmainen versio https://www.taike.fi/fi/kulttuurihyvinvointikirja tai tilaa kirja omaksesi: Booky.fi KIRJAN TEKIJÄT Pia Houni Isto Turpeinen Johanna Vuolasto OS TA OM AK SI TAIDETTA! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja Hanselissa on 120 hankinnan asiantuntijaa – olemme luotettava kumppanisi julkisiin hankintoihin. T E H T Y S U L L E . Varaa puolen tunnin esittelyaika, niin kerromme lisää! asiakaspalvelu@hansel.fi Kun hankit, hanki hyvin Yhteishankinnat, hankintojen tuki, kehittämisja kilpailutuspalvelut hansel.fi Spendanalyysi avasi silmät. Palvelemme mielellämme! Tuhti tietopaketti taidetoiminnasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen konteksteissa. Siirtokelpoiset tilamme ovat puurakenteisia, arkkitehtonisesti laadukkaita ja ne näyttävät samanlaisilta kuin pysyvät kiinteistöt. Hilkka Neuvonen, hankintaja logistiikkapäällikkö, yksikönjohtaja, Lapin sairaanhoitopiiri EI ANNETA KORONAN LANNISTAA! Suomen kunnissa riittää runsaasti nähtävää ja koettavaa matkailijoille ensi kesänäkin. Rakennamme kutsuvia koteja ja toimivia tiloja koko Suomen alueella vuokramallilla ja kokonaisvastuu-urakkana. Kesällä voi suunnistaa vaikkapa Hausjärvelle Kanta-Hämeeseen, Riihimäen kupeeseen. Mikä ei ole tiedossa, sitä ei voi johtaa. PALVELUASUMISEN TILAT LASTENSUOJELUN TILAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT TOIMITILAT JA ASUNNOT Tilaa uutiskirjeemme, niin kerromme lisää! www.sikla.fi/uutiskirje Jos kunnassanne on tilatarpeita, jotka voisimme ratkaista, tai jos hallinnassanne on yllä mainituille tiloille soveltuvia tontteja, ole yhteydessä myynti@sikla.fi tai suoraan siklalaisiin www.sikla.fi/yhteystiedot. Kuntalehti kertoo kiinnostavista tapahtumista ja vierailukohteista kesäkuun numerossa, jonka teemana on Kuntien markkinointi. Saamiemme vastausten pohjalta voimme suunnitella rakennuksia, jotka oikeasti vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin, ja jotka toimivat ihanteellisesti vuoden jokaisena päivänä. [ Seuraava numero ] Teema: Kuntien markkinointi • Ilmestyy 3.6. Tutkimme tilojemme käyttäjien tarpeita ja toiveita ja haastattelemme heitä kysyen, kuinka rakentamamme tila oikeasti toimii arjessa. Moduulit valmistetaan omalla tehtaallamme Siikalatvassa. Kuva: Anu Juuri KL5_58-59.indd 58 27.4.2021 15.32. TILAT NYT MYÖS SIIRTOKELPOISINA! Siirtokelpoinen tila on järkevä ratkaisu esimerkiksi muuttotappiokuntiin tai kunnan tilatarpeiden muuttuessa. Siellä on frisbeegolfrata, kuntorata, pururata, pelikenttiä, uimaranta, laavu ja Kakslammin luontopolut – eli tekemistä kaikille varmasti löytyy
Palvelemme mielellämme! Kuva: Anu Juuri KL5_58-59.indd 59 27.4.2021 15.32. T E H T Y S U L L E . PALVELUASUMISEN TILAT LASTENSUOJELUN TILAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT TOIMITILAT JA ASUNNOT Tilaa uutiskirjeemme, niin kerromme lisää! www.sikla.fi/uutiskirje Jos kunnassanne on tilatarpeita, jotka voisimme ratkaista, tai jos hallinnassanne on yllä mainituille tiloille soveltuvia tontteja, ole yhteydessä myynti@sikla.fi tai suoraan siklalaisiin www.sikla.fi/yhteystiedot. Saamiemme vastausten pohjalta voimme suunnitella rakennuksia, jotka oikeasti vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin, ja jotka toimivat ihanteellisesti vuoden jokaisena päivänä. Tutkimme tilojemme käyttäjien tarpeita ja toiveita ja haastattelemme heitä kysyen, kuinka rakentamamme tila oikeasti toimii arjessa. TILAT NYT MYÖS SIIRTOKELPOISINA! Siirtokelpoinen tila on järkevä ratkaisu esimerkiksi muuttotappiokuntiin tai kunnan tilatarpeiden muuttuessa. Rakennamme kutsuvia koteja ja toimivia tiloja koko Suomen alueella vuokramallilla ja kokonaisvastuu-urakkana. Siksi voimme ylpeinä sanoa: Tehty sulle. Siklalla toiminnan ytimessä ovat tilojen käyttäjät. Moduulit valmistetaan omalla tehtaallamme Siikalatvassa. Siirtokelpoiset tilamme ovat puurakenteisia, arkkitehtonisesti laadukkaita ja ne näyttävät samanlaisilta kuin pysyvät kiinteistöt
Unit4 ERP on erittäin joustava järjestelmä ja helposti muokattavissa kaikkien kuntien erityistarpeisiin sopivaksi. KL5_60.indd 60 27.4.2021 15.32. WWW.ABILITA. FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TALOUSHALLINTO 2021 KUNTASI TALOUSHALLINNON KEHITYKSEN VUOSI Abilitan tarjoama Unit4 ERP on kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla kuntasi taloushallinto automatisoituu, rutiinit tehostuvat ja automaattinen talousraportointi sujuu vaivattomasti