5 I 2022 I 4.5. KL5_1.indd 1 26.4.2022 8.32. Laajakaistaa kaikille – vai ei. [ Kolumni ] Teemu Arina: Ehkäise sairastuminen KOVASSA PAIKASSA Aki Lindén Kaukolämmön hurjat hintaerot Tarvitaanko hankintalain uudistus
Rakenne n ympäristön etojärjestelmä varastoi ja väli ää etoa, se ei muokkaa sitä. as osoi eessa urly. Rakenne uun ympäristöön lii yy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää etoa, josta merki ävä osa syn y kun en perustehtävissä. ym. Uudis s vaiku aa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa etoa käsitellään. Jokaisella kunnalla on muutos k imissä oma yhteyshenkilö, Kuntakummi. Kunta o aa ja hyödyntää, järjestelmä varastoi ja väli ää Aluksi järjestelmässä on saatavilla kaavoi kseen, ton aon suunni eluun, maankäytön rajoi ksiin ja rakentamisen lupiin lii yviä etoja. Tavoi eena on tehdä rakenne n ympäristön edonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Kyselyyn vastanneille kunnille laaditaan oma toimenpideohjelma. laa malla ohjeita ja oppaita sekä koulu ksilla. Sa Reisko, DigiFinland Oy, sa .reisko@digi nland. Rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa selvitetään – vastaa kyselyyn! Ryh -muutos ki selvi ää kun en valmiu a uuden rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oon. /2zg6 KL5_2-5.indd 2 26.4.2022 8.40. Jatkossa manuaalinen edonkäsi ely lee vähenemään, eikä kunnan tarvitse toimi aa etoa useaan kertaan val on eri viranomaisille. Henrik Saari, Suomen ympäristökeskus SYKE , henrik.saari@syke. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n Ryh hanke kokoaa kaavoi ksessa ja rakentamisen luvi ksessa syn vät edot saataville yhtenäisessä muodossa. Tietojärjestelmän käy öä pilotoidaan vuonna 2023 ja se otetaan käy öön vaihei ain vuodesta 2024 alkaen. Tuemme kun a mm. Ryh -muutos ki on kunnille maksutonta. Tiedon otannon vas ut pysyvät ennallaan, eli kunnat vastaavat jatkossakin kaavoi ksesta ja rakentamisen luvista. Kuntakummi etsii vastauksia kysymyksiin ja neuvoo lisä edon tai avun äärelle. Kunta voi halutessaan pitää samat edot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä valtakunnalliseen järjestelmään. Uudis s vaiku aa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa etoa käsitellään. Tätä varten luodaan laajassa yhteis össä valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä, RYTJ. Mahdolliset muutokset tekee aina alkuperäinen edon o aja eli esimerkiksi kunta tai maakunta, jonka viranomaisprosesseissa eto on syn nyt. Tavoi eena on saada jokainen kunta ak ivises mukaan muutos öhön hyvissä ajoin ennen rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oa. I L M O I T U S Kuntakohtaista kea rakenne n ympäristön digimuutokseen Kuntakummi on kunnan oma muutos kihenkilö Ryh -muutos ki au aa kun a digimuutoksessa. /ryh ryh .ym@gov. Parhaillaan selvitetään rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa. Parhaillaan selvitetään rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa. Jemina Suikki, ympäristöministeriö, jemina.suikki@gov. Kyselyn perusteella kunnalle kartoitetaan muutospolku ja laaditaan toimenpideohjelma rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oon. Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden käy öön lii yvät edot. Kyselyyn vastanneille kunnille laaditaan oma toimenpideohjelma. Ilmoi audu mukaan ja kysy lisää Ryh -muutos k imi: ryh muutos ki@digi nland. Kysely on avoinna 31.5. Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden käy öön lii yvät edot. Järjestelmän käy ö on pääosin maksutonta ja etojen tallennus aina maksutonta. Myös kiinteistövero kseen lii yvät edot pyritään saamaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
Kuvaavaa on, että venäläinen hake maksoi toimitettuna saman kuin kotimainen rankana metsässä. Samalla turpeen tuottajat ovat monin paikoin todenneet toiminnan sen verran kannattamattomaksi, että tuotanto on lopetettu. Edullista haketta on jouduttu korvaamaan myös kovahintaisella turpeella. Tuemme kun a mm. Esimerkiksi Lahti Energia tekee osakeomistuksensa suuruisen alaskirjauksen tämän vuoden tilinpäätökseen, kerrotaan Kuntalehden jutussa sivuilla 24–25. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Se lisätään turpeen keskimääräiseen 10 euron tuotantohintaan megawattitunnilta. Tuontihakkeesta luopuminen tarkoittaa lämpölaitoksille ennen kaikkea kustannusten kasvua. Samalla keskusteluun on noussut suomalaisen yhteiskunnan energiatalouden huoltovarmuus, kun venäläisen puuhakkeen käyttö on loppunut. Samalla on noussut esille myös huoltovarmuuden varmistaminen turpeella. Sa Reisko, DigiFinland Oy, sa .reisko@digi nland. Parhaillaan selvitetään rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa. Tavoi eena on saada jokainen kunta ak ivises mukaan muutos öhön hyvissä ajoin ennen rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oa. Kyselyyn vastanneille kunnille laaditaan oma toimenpideohjelma. Milloin mukana on ollut kroatialainen peiteyhtiö, jotta saavutettaisiin vaadittava EU-omistus, milloin pelkästään turvallisuussuunnitelmien läpimenemisessä on ollut suuria ongelmia. Turpeen päästöoikeusmaksu vaihtelee, mutta maksu on ollut viime aikoina 35 euroa megawattitunnilta. I L M O I T U S Kuntakohtaista kea rakenne n ympäristön digimuutokseen Kuntakummi on kunnan oma muutos kihenkilö Ryh -muutos ki au aa kun a digimuutoksessa. Kunta voi halutessaan pitää samat edot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä valtakunnalliseen järjestelmään. Jatkossa manuaalinen edonkäsi ely lee vähenemään, eikä kunnan tarvitse toimi aa etoa useaan kertaan val on eri viranomaisille. Tavoi eena on tehdä rakenne n ympäristön edonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Mahdolliset muutokset tekee aina alkuperäinen edon o aja eli esimerkiksi kunta tai maakunta, jonka viranomaisprosesseissa eto on syn nyt. Ainakaan Rosatomin konseptilla Pyhäjoelle ei ydinvoimalaa rakenneta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kysely on avoinna 31.5. Luottamuspääoma hanketta kohtaan on syöty aikapäiviä sitten. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n Ryh hanke kokoaa kaavoi ksessa ja rakentamisen luvi ksessa syn vät edot saataville yhtenäisessä muodossa. Sodan ensimmäisen kahden viikon aikana muun muassa Oulun Energia, Suur-Savon Sähkö ja Lahti Energia lopettivat venäläisen hakkeen käytön. Vihreä siirtymä on huoltovarmuutta Edullista haketta on jouduttu korvaamaan myös kovahintaisella turpeella. Rakenne n ympäristön etojärjestelmä varastoi ja väli ää etoa, se ei muokkaa sitä. Tiedon otannon vas ut pysyvät ennallaan, eli kunnat vastaavat jatkossakin kaavoi ksesta ja rakentamisen luvista. Puuhaketta on tuotu itärajan yli sen edullisen hinnan vuoksi. Venäjän sotatoimien vuoksi useat kunnalliset energiayhtiöt pyristelevät nyt irti sopimuksistaan osallistua hankkeeseen. Järjestelmän käy ö on pääosin maksutonta ja etojen tallennus aina maksutonta. Kyselyn perusteella kunnalle kartoitetaan muutospolku ja laaditaan toimenpideohjelma rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oon. Jemina Suikki, ympäristöministeriö, jemina.suikki@gov. Jokaisella kunnalla on muutos k imissä oma yhteyshenkilö, Kuntakummi. Kuntalehti 5 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Ilmoi audu mukaan ja kysy lisää Ryh -muutos k imi: ryh muutos ki@digi nland. Uudis s vaiku aa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa etoa käsitellään. Parhaillaan selvitetään rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Rakenne uun ympäristöön lii yy koko yhteiskunnan kannalta tärkeää etoa, josta merki ävä osa syn y kun en perustehtävissä. ym. Kun venäläisen öljyn tuontiinkin kaavaillaan isoja rajoituksia, Suomelle tulee kova kiire nopeuttaa vihreää siirtymää, sillä uusiutuvan energian tuotantoon ei mennä hetkessä. Kuntakummi etsii vastauksia kysymyksiin ja neuvoo lisä edon tai avun äärelle. Niinpä venäläinen hake lämmitti lukuisia kuntia, mutta myös jopa varuskuntia. Henrik Saari, Suomen ympäristökeskus SYKE , henrik.saari@syke. Ryh -muutos ki on kunnille maksutonta. as osoi eessa urly. Tätä varten luodaan laajassa yhteis össä valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä, RYTJ. Kyselyyn vastanneille kunnille laaditaan oma toimenpideohjelma. Kunta o aa ja hyödyntää, järjestelmä varastoi ja väli ää Aluksi järjestelmässä on saatavilla kaavoi kseen, ton aon suunni eluun, maankäytön rajoi ksiin ja rakentamisen lupiin lii yviä etoja. /2zg6 V enäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut energian hintaa kaikkialla. Tietojärjestelmän käy öä pilotoidaan vuonna 2023 ja se otetaan käy öön vaihei ain vuodesta 2024 alkaen. Jo ennen Venäjän hyökkäystä turpeen osuus Suomen huoltovarmuudessa on ollut suuri. Kuntalehden juttu kaukolämmön kustannuksista on sivuilla 20–23. Myös kiinteistövero kseen lii yvät edot pyritään saamaan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. TURPEEN käytön lisääminen hakkeen korvaajana on noussut takaisin keskusteluun, joskin sen ilmastovaikutukset eivät ole kadonneet mihinkään. • KL5_2-5.indd 3 26.4.2022 8.40. Päästöoikeuksien kovalla hinnalla on nyt kuitenkin päästy juuri siihen, mihin pyrittiinkin eli turpeen käytön merkittävään vähentämiseen. Alaskirjaus on samaa kokoluokkaa kuin energiakonsernin viime vuoden tulos, joka oli 22,8 miljoonaa euroa. Turve ei ole tällä päästöoikeusmaksun tasolla kovin houkutteleva vaihtoehto, kun suomalaisen kaukolämmön hinta on edullisimmillaan 52 euroa megawattitunnilta. laa malla ohjeita ja oppaita sekä koulu ksilla. Korvaavaa voimaa on löytynyt lähialueiden metsistä, mutta myös tuontipuusta. Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden käy öön lii yvät edot. PYHÄJOELLE on rakennettu uutta ydinvoimalaa väkisin vuosikaudet. /ryh ryh .ym@gov. Rakenne n ympäristön edon nyky laa kunnissa selvitetään – vastaa kyselyyn! Ryh -muutos ki selvi ää kun en valmiu a uuden rakenne n ympäristön etojärjestelmän käy ööno oon. Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden Uusi valtakunnallinen rakenne n ympäristön etojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja alueiden käy öön lii yvät edot. Uudis s vaiku aa toimintatapoihin, järjestelmiin sekä siihen missä muodossa etoa käsitellään. Helppoa se ei tule olemaan – eikä halpaa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh
6 [ Sisältö 5/2022 ] s. 13 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Hankinnat ja digi ] 14 Tarkkoja hankintoja 20 Energian hinta kuumentaa 24 Arvoton hanke 26 Soten suuri siirto: Tuhansia sopimuksia 30 Soten suuri siirto: Kaikesta pulaa 36 Vastakkain: Laajakaistaa kaikille vai sinne tänne. [ Kirja ] 57 Vastaisku roinalle 60 Kuntatalous: Hintojen nousu painaa kuntia [ Työ ja tekijä ] 62 Muutoksen johtaja [ Luottamuksella ] 64 Monta roolia [ Seuraava numero ] 66 Teema: Ilmastonmuutos ja matkailu KL5_2-5.indd 4 26.4.2022 8.40. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Laura Oja Julkisista hankinnoista halutaan lakimuutosten avulla entistä laadukkaampia ja vastuullisempia. 40 10 kysymystä kyberturvallisuudesta 42 Digi alkaa pienestä 46 Kaaos haltuun 47 Digitapahtumien aikaa [ Kolumni ] 48 Teemu Arina: Ehkäise sairastuminen [ Kunnan töissä ] 50 Valmis muutoksiin [ Uutisanalyysi ] 54 Hannu Lehtilä: Kun tosiasiat ovat muuttuneet [ Lakia lukien ] 55 ”Harjula-Prättälä” pitää pintansa [ Lakiklinikka ] 56 Miten sota ja talouspakotteet vaikuttavat hankintasopimuksiin. Piirros: Matti Pikkujämsä [ Kansi ] Laura Oja kuvasi perheja peruspalveluministeri Aki Lindénin sosiaalija terveysministeriössä Helsingin Kruununhaassa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 14 Aki Lindén: Ilman omaishoitoa vanhustenhoidon tilanne olisi romahtanut. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Totuudenpuhuja [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna
Onko EU juuri nyt yhtenäisempi kuin koskaan. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Milka Alanen KL5_2-5.indd 5 26.4.2022 8.40. Miten kuntatasolta voi vaikuttaa EU:ssa. Katso Kuntalehden ja Euroopan alueiden komitean videosarja osoitteessa kuntalehti.fi/mita-kuuluu-eu. Ymmärretäänkö kunnissa EU-asioiden seuraamisen tärkeys. Kuva: Johannes Tervo Hannu Vilpponen: Olen napanuoran poikkipurija hyvinvointialueiden synnytyksessä. 50 s. Pia Pajunurmi: Ukrainalaisilla on kova halu päästä elämässä eteenpäin. 30 Mitä kuuluu EU
[ Hän ] Joka toinen lauantai Aki Lindén ajelee Poriin 93-vuotiaan äitinsä luo ja ostaa hänelle viikon ruoat jääkaappiin. Sosiaalija terveysministeriö sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Vaikka Aki Lindén on nyt kiireinen perheja peruspalveluministeri, käyntejä äidin luona hän ei ole karsinut. Kolmena päivänä viikossa tulee lämmin ruoka. Muut voivat politikoida, minä en. Äiti asuu yksin kotona. Asiat ja näkökulmat ovat erilaisia, TOTUUDENPUHUJA Perheja peruspalveluministeri Aki Lindén, sd, joutui potilasturvallisuuslakia ajaessaan ahtaaseen rakoon. Muina lauantaipäivinä äidin luo tulee Lindénin veli Itä-Suomesta. Rollaattorin avulla liikkuvalla äidillä on ollut ja on edelleen vakavia sairauksia, mutta hän on Lindénin mukaan iloinen ja reipas. Lindénin isä on kuollut vuosia sitten. Hän myös soittaa äidilleen joka päivä. Nyt hän työskentelee syksyyn asti perheja peruspalveluministerinä. J Aki Lindén on tehnyt puolet työurastaan ruohonjuuritason terveyskeskuslääkärin työtä. Varmasti siitä jää leima, mutta minun velvollisuuteni on katsoa asioita potilaiden hengen ja terveyden kannalta. Ei hänen hoitonsa ole meidän varassamme. Eilen kun soitin, hän oli vähän paremmalla huumorilla. Ministerin pesti muistuttaa hänen edellistä varsinaista työtään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toimitusjohtajana. Siellä käy aamuin illoin kotihoito, joka hoitaa lääkkeet, silmätipat ja kaiken muun. Kuntalehti 5/ 2022 7 . Hän tuuraa vanhempainvapaalle jäänyttä Krista Kiurua syksyyn asti. KL5_6-11.indd 7 26.4.2022 8.35. Hän sanoi suomenruotsalaisittain, että herregud, kuinka on mahdollista, että hänen lapsensa on jo 70-vuotias, Lindén nauraa. Terveysja sosiaalipalvelut, vanhustenhoito, lastensuojelu ja vammaispalvelut sekä paljon muuta ovat juuri 70 vuotta täyttäneen Lindénin ministerinsalkussa runsaan puolen vuoden ajan
Ja jos on työskennellyt 1970-luvulta lähtien lääkärinä ja aloittanut samoihin aikoihin kunnallispoliitikkona, kerrottavaa riittää. MULTITASKAAJA Varsinais-Suomen aluevaltuutettuna Lindén on demariryhmässä valmistelemassa hyvinvointialueen aloitusta. Kuulijat ovat tosin huomanneet, että Lindénillä on usein tapana elävöittää puheita omakohtaisilla kokemuksillaan. Aloittaessaan ministerinä sosiaalija terveysministeriössä (STM) Lindén asetti neljä asiaa, joita haluaa painottaa. Urallaan hän loikkasi yhä suurempiin tehtäviin, ja hänen suorasukaiset lausuntonsa levisivät laajempien piirien tietoon. Entinen työkaveri HUSista sanoi, että kyllä sinä pärjäät, sinä olet multitaskaaja. Hän muistuttaa vanhasta sanonnasta, että ”ministerin voi panna auton takapenkille ja lyödä vain paperit käteen”. Vaikka lääkäreitä Suomessa on enemmän kuin koskaan, he ovat töissä muualla kuin terveyskeskuksissa. EDELLEEN LAITON TILA Lindén pysyi 1990-luvulla Turun valtuustossa, vaikka puolue vaihtui juuri perustetusta vasemmistoliitosta SDP:hen. [ Hän ] 8 Kuntalehti 5 / 2022 mutta HUSin viran vaativuus, rytmi ja työpäivän pituus olivat intensiteetiltään ihan ministerin työhön verrattavaa. Myös isoisä oli lääkäri. Lindénin mielestä se ei ole pelkkä vitsi. Vaikka Lindén on julkisen terveydenhuollon vankkumaton puolestapuhuja, hän korostaa, ettei ole yksityissektorin vastustaja. On laskettu, että hoitotakuu vaatii 600 lääkäriä ja 500 hoitajaa lisää. Myöskään koronatilanteen kehittymistä ja taloustilannetta ei voi täysin ennakoida. Hyvinvointialueet hankkisivat hoitotakuun vaatimia palveluita ainakin Ilman hoitajia tämä homma ei toimi pätkääkään, mutta tästä on tullut aika stressaava ala. Turussa terveyslautakunta oli rajannut, että terveyskeskukseen saivat tulla vain kaikkein köyhimmät eläkeläiset sekä palomiehet, poliisit ja kaupunginorkesterin puhaltajat. Lindén korostaa, että lääkärithän ovat olemassa. Muistan, että pidin valtuustossa pitkän puheenvuoron ja olin organisoimassa kansalaisadressia, johon saatiin 16 000 nimeä terveyskeskuslääkärin virkojen lisäämisen puolesta. Olen vastustanut sitä, että suuret monopolit hallitsisivat terveydenhuoltojärjestelmää. Peilaanko asioita ehkä liikaakin kokemuksen kautta. Muut käyttivät yksityistä hoitoa. Kun Lindén tuli 24-vuotiaana valituksi SKDL:n ehdokkaana Turun kaupunginvaltuustoon, hän lähti heti ajamaan terveyskeskusjärjestelmän vahvistamista. OMALÄÄKÄRI PELASTAA. Tarkoitin sitä, että me emme pysty lunastamaan sitä, mitä meidän lakimme takaavat ihmisille, Lindén sanoo. Nyt määräaika on kolme kuukautta. Perusterveydenhoidon tilanteessa ympäri Suomen oli edelleen paljon kohentamisen varaa. Ammatinharjoittajapohjainen pienyrittäjyys sopii erittäin hyvin lääkäreillekin. Ne ovat lastensuojelu, mielenterveys, perusterveydenhoitoon pääsy eli omalääkärijärjestelmän kehittäminen sekä yleinen eriarvoisuuden poistaminen. Kymmenkunta vuotta sitten Lindén piti esitelmän, jossa hän korosti, että Suomessa on laiton tila terveydenhuollossa. Hänen mukaansa tilanne on edelleen laiton varsinkin perusterveydenhuollossa. Turussa oli silloin yhdeksän terveyskeskuslääkäriä, joista Lindén oli yksi. Pidin itsekin yksityisvastaanottoa 23 vuotta. Lindén vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kuopiossa ja Porissa sairaalamiljöissä. Hänen isänsä oli lääkäri ja äitinsä sairaanhoitaja. Puolet työajasta menee sellaisiin asioihin, joita ei oikeasti ole voinut yksittäisinä tapahtumina ennakkoon kalenteroida. Jokainenhan pääsee itse valitsemalleen lääkärille, kun maksaa sen itse, hän viittaa yksityiseen puoleen. Mistä heidät saadaan. Silloin olen ajatellut olla ehdolla vain aluevaaleissa. KL5_6-11.indd 8 26.4.2022 8.35. Tosin tarvittaisiin ainakin 15 lääkäriä lisää, jotta kaikkien pääsy hoitoon toteutuisi hyvin. He työskentelevät erikoissairaanhoidon puolella sairaaloissa sekä laajentuneessa työterveyshuollossa. Viime kesänä hän palasi 24 vuoden taon jälkeen Turun kaupunginvaltuustoon. Lindén myöntää, että ministerinä ja aluevaltuutettuna kaupunginvaltuusto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kaikista näistä jotakin tulee edistettyä, hän lupaa. Hän arvostaa STM:n virkaväen ja avustajiensa apua myös puheiden kirjoittajina. Itsekriittisinä hetkinä hän miettii, tuoko hän asiantuntemustaan liian helposti esille. Monen tehtävän hoitaminen samanaikaisesti ei Lindénistä sinänsä tunnu vaikealta. Jos pormestarin tehtävä olisi minulle tullut, olisin luopunut kansanedustajan tehtävästä. Lääkärija hoitajapulaa pahentaa entisestään ensi huhtikuussa voimaan tuleva seitsemän päivän hoitotakuu kiireettömässä hoidossa. Ennakkosuunnitelmissa ei kuitenkaan ollut työtaistelutoimenpiteitä ja Ukrainan sotaa. Hänellä on jo suunnitelmia vuoden 2025 varalle, jolloin aluevaalit ja kuntavaalit pidetään samaan aikaan. Sitten ministeri voi sujuvasti puhua mistä tahansa ja missä tahansa. Hän oli SDP:n pormestariehdokas, mutta koska SDP ei ollut suurin puolue, ei tullut pormestaripaikkaakaan. Minun kotikaupungissani Turussa tilanne oli viime syksynä erityisen huono, mutta nyt tilanne on selvästi parempi
Tietysti jos joku saa sairaalassa 3 000 euroa palkkaa kuussa ja jossain muussa kevyemmässä työssä 4 000 euroa, niin ei ole ihme, jos ihmiset siirtyvät muualle. Ilman hoitajia tämä homma ei toimi pätkääkään, mutta tästä on tullut aika stressaava ala. Lindén ei usko, että pelkästään palkankorotukset houkuttelevat muualle siirtyneitä hoitajia palaamaan hoitotyöhön. Hän oli kehittelemässä omalääkärimallia Porin terveydenhuollon johtajana 1980–1990-lukujen taitteessa. Hän muistelee aikoinaan olleensa valitsemassa Turun kaupunkiin hammaslääkäriä, kun hakijoita oli 64. Tarvitaan koulutuksen uudistamista, paremmat työolot, uudet työnjaot, Aki Lindén muistuttaa, että ukrainalaisten pakolaisten terveydenhoidon maksaa valtio. Siitä seuraa se, että sen pitää näkyä palkkauksessa, mikä on aivan oikein. Ja sitten räjähtää työtaistelu. Hoitajien työn tekeminen uudelleen vetovoimaiseksi on hänestä nyt ratkaisevan tärkeää. Malli levisi valtakunnalliseksi, mutta vähitellen sen käyttö hiipui. Omalääkärimalli on aivan ehdoton systeemi, ja julkiset työpaikat pitää saada uudelleen houkutteleviksi. Jokaisella perheellä voisi olla hoidosta vastuullinen oma lääkäri. Kyllä me selviämme siitä, mutta on hyvä, että pakolaiset hajautetaan alueellisesti ja kunnat ovat halunneet ottaa heitä vastaan. Siinä pitää kääntää kaikki kivet. aluksi myös yksityiseltä puolelta. STRESSAAVA HOITOALA Lindén muistuttaa, että aina on sanottu, että terveydenhuollossa työn sisältö on ihmisille hyvin palkitsevaa. Nyt STM:ssä selvitetään, miten omalääkärimallin voisi toteuttaa hoitotakuun kanssa. Porin ihmeeksi kutsuttu järjestelmä johti siihen, että kaupunki sai täytettyä lääkärinvirkansa puolessa vuodessa. Kuntalehti 5/ 2022 9 . On ollut tilanteita, että meillä oli vähemmän lääkäreitä kuin nyt, mutta julkinen virka kiinnosti. Työn sisällön muuttuminen on tärkeää, Lindén sanoo. Nyt on vain kysymys siitä, pystytäänkö luomaan terveyskeskuksiin sen kaltaisia työskentelyolosuhteita, että niiden vetovoima palautuisi, Lindén huomauttaa. Lindén on ajanut pitkään Suomeen saman tyylistä omalääkärimallia, jollainen on muun muassa Tanskassa. KL5_6-11.indd 9 26.4.2022 8.35
Sote-uudistus pakottaa yhdenmukaistamaan järjestelmiä. Kun tuntee kentän, se helpottaa asioiden junailua ja yhteydenpitoa ihmisiin. Se ei siis ole valmiina 1.1.2023. KL5_6-11.indd 10 26.4.2022 8.35. Potilailla on uudenlaista tietoyhteiskunnan tuomaa stressiä ja enemmän mielenterveysongelmia kuin ennen. Kaikki järjestelmät eivät ole kankeita. Lukumääräisesti nyt on enemmän hoidettavia, mutta työmarkkinoilla on pienemmät ikäluokat. Kunhan saadaan silloin palkat maksettua jollakin järjestelmällä. Yhä pienempi joukko tekee vaativaa työtä ja yhä useampi ihminen tekee töitä teknologisesti vaativalla tavalla. Hoitokriisin syvin olemus johtuu ministerin mielestä väestön ikääntymisestä, vaikka nykyajan seitsemänkymppinen, kuten Lindén itse, on paremmassa kunnossa kuin samanikäinen muutama vuosikymmen sitten. Sote-uudistus saatiin vihdoin viimein sovittua tällä vaalikaudella. Hän muistuttaa, että toivoa on. Lindénille tämä malli on mieluisa. Hänen mielestään soten ICT-järjestelmät sisältävät usein ”kaiken mahdollisen”. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2022 työnkulttuurin ja johtamisen muutos – palkankorotusten ohella. Nyt sinun pitää merkitä, että mikä on potilaan henkinen hyvinvointi ja mikä on fyysinen sitä ja tätä, jotta tilastoista saadaan sitä dataa, jonka arvellaan olevan niin arvokasta. MILJARDI PUUTTUU HUSin hallitus vastusti Sipilän hallituksen ajamaa sote-uudistusta ja edellytti myös silloisen toimitusjohtajan eli Lindénin kritisoivan sitä. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan nykyään hyvin vaikeita potilaita. Missään muualla maailmassa yksittäinen kunta ei ole vastuussa terveyspalveluista, vaan ne ovat aina jonkun Aki Lindén kokee hyötyvänsä lääkäritaustastaan myös ministerinä. Se on välttämätön uudistus. Kritiikin pääsyy oli se, että uudistus olisi vaurioittanut erikoissairaanhoitoa. ICT-järjestelmän uudistaminen vie kuitenkin vuosia. Se sote-malli kaatui monesta syystä. Omalääkärimalli on aivan ehdoton systeemi. Lindén päivittelee myös sitä, että hoitajien työpäivästä iso osa menee ruudun ääressä työskennellessä, kun pitäisi olla enemmän potilaiden kanssa. Toki viranomaisetkin vaativat, että kaikki on dokumentoitu paremmin kuin ennen. Se tekee ruohonjuuritasolla työn melko raskaaksi
Muut voivat tässä asiassa politikoida, minä en. Tämä on pakko ratkoa. Nyt me yritämme ryövätä työntekijöitä köyhemmistä maista. ] isomman organisaation järjestämät. Kotihoito sopii Lindénin mukaan vielä hänen äidilleen eikä hän edes täyttäisi tällä hetkellä niitä kriteerejä, joilla pääsisi johonkin ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan. Uusi malli tuo rahoitukseen tasaisuutta. Valvira, aluehallintoviranomaiset, STM:n seniorivirkaväki, kymmenkunta lääkäriä ja kymmenkunta juristia ilmoittivat Lindénille, että potilasturvallisuus on vaarantunut. Ilman omaishoitoa vanhustenhoidon tilanne olisi romahtanut. Joko se on verorahaa tai sitten raha otetaan ihmisten taskusta. VANHUSTENHOIDON KRIISI Lindénin mielestä vanhustenhoidon kriisistä ei päästä eroon muuten kuin suurilla panostuksilla palveluasumiseen, kotihoitoon ja omaishoitoon. Vastikään häntä järkytti Yleisradion esittämä dokumentti kotihoidon arjesta. Ei se ole mitään lakon murtamista. Lindén ei väitä, että kriittinen hoito olisi täysin laiminlyöty, mutta hän ihmettelee alueiden välisiä eroja. • Me tarvitsemme lisää ympärivuorokautisia hoitopaikkoja. Hän kuitenkin myöntää, että tämäkään ei riitä. Kuntalehti 5/ 2022 11 Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Aki Lindén • Syntyi vuonna 1952 Kööpenhaminassa Tanskassa • Asuu Turussa • Valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1977 ja valtiotieteen maisteriksi vuonna 1980 • Työskennellyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtajana vuosina 2010–2018, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana vuosina 2001–2010, Turun ja Porin läänin ja myöhemmin LänsiSuomen läänin lääninlääkärinä vuosina 1995–2000, Porin terveydenhuollon johtajana vuosina 1987–1995, yleislääketieteen apulaisopettajana Turun yliopistossa vuosina 1984–1987 ja terveyskeskuslääkärinä Turussa vuosina 1978–1987 • Aloitti perheja peruspalveluministerinä helmikuussa 2022 • SDP:n kansanedustaja vuodesta 2019 • Turun kaupunginvaltuustossa vuosina 1977–1997, ensin SKDL:n ja vasemmistoliiton riveissä, mutta siirtyi vuonna 1994 SDP:hen, valittiin valtuustoon myös vuonna 2021 • Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon vuonna 2022 • Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta • Harrastukset liikunta, kirjallisuus, musiikki ja matkat [ Kuka. Puuttuu vielä ainakin miljardi euroa. Lindén ottaa poliitikon roolin ja sanoo, että Marinin hallitus on ensimmäinen, joka on panostanut tuntuvasti terveydenhuoltoon. Täältä taas hoitajat lähtevät Norjaan. Joka päivä neuvotellaan työvoiman määrästä. Itse asiassa lääkäreiltä on siirtynyt paikalliselle lakkojohdolle valta määrätä, ketä hoidetaan. Lindén muistuttaa, että koko Eurooppa vanhenee. Yhteiskunta maksaa hoitopaikasta valtaosan ja eläkeläinen itse jonkin verran. Niihin pääsee nyt käytännössä vain kriisin kautta. Jatkouudistaminen siirtyy siis vuoden kuluttua käytävien eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle. Ministerin mielestä robotit eivätkä muutkaan digiratkaisut pelasta tilannetta. Pääsykriteerit ovat järkyttävän korkeat, hän puuskahtaa. Tämän haastattelun aikana lain lopullinen kohtalo oli vielä epäselvä. Miljardi tai puolitoista miljardia lisää tarkoittaisi hänen arvionsa mukaan viiden vuoden ohjelmaa. Rahaahan meillä löytyy. Suurin kysymys on, mistä saamme työntekijät. Eteni se tai ei, Lindénin mielestä hänen piti puuttua asiaan. On päätetty panna yhteensä satoja miljoonia terveyspalvelujen kohentamiseen, ympärivuorokautiseen vanhustenhoitoon, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun – ja sen päälle koronaan 1,7 miljardia euroa, hän luettelee. LEIMA JÄÄ Aki Lindén joutui kevään aikana melkoiseen ryöpytykseen ja pyöritykseen ajaessaan potilasturvallisuuslakia, joka mahdollistaisi lakon aikana hoitajien velvoittamisen töihin tilanteissa, joissa potilaiden henki ja terveys ovat vakavasti uhattuna. Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa reilut 5 000 euroa kuukaudessa asukasta kohti. Miksi kriittinen hoito toimii Pirkanmaalla, mutta ei Varsinais-Suomessa. Eihän juuri kenelläkään ole sellaista eläkettä, että se riittäisi tuollaiseen summaan. Ministeri tietää hyvin, että kodeissa hoidetaan kotihoidon turvin liian sairaita vanhuksia, jopa sänkypotilaita. KL5_6-11.indd 11 26.4.2022 8.35. Varmasti siitä jää leima, mutta minun velvollisuuteni on katsoa asiaa potilaan hengen ja terveyden kannalta. Me tarvitsemme lisää ympärivuorokautisia hoitopaikkoja. Kuluneen kevään työtaistelu on aivan erilainen kuin mikään aikaisempi työtaistelu, koska yleensä kriittisin hoito on ennakolta rajattu ulkopuolelle, mutta nyt ei ole. Nyt ihmiset hoitavat omaisiaan lähimmäisenrakkaudesta, sillä vain pieni osa saa siitä korvauksen – ja sekin on liian pieni. Hän muistuttaa, että hänen tehtävänsä on katsoa asioita objektiivisesti ja virkavastuun edellyttämällä tavalla
Lyyra kuvaa myös paikkakunnan merkitystä koulukeskuksena. Järvenpään kaupungin kokoelman aarre olkoon taidemaalari Eero Järnefeltin (1863– 1937) öljyvärimaalaus Kukkivaa kesää vuodelta 1918. Järvenpään kauppalanvaltuusto hyväksyi vaakunan marraskuussa 1955, ja sisäministeriö vahvisti sen käyttöön helmikuussa 1956. Sitä sekä vihataan että rakastetaan, kertoo Kauppinen. Valtavasta teräksisestä Kolmisoinnusta, jonka keltaiset kaaret nousevat 11 metrin korkeuteen, on nimittäin muodostunut melkeinpä Järvenpään symboli. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Maisemamaalausten esittämiä ilmatieteellisiä ilmiöitä tutkinut meteorologi Seija Paasonen on jäljittänyt myös Kukkivan kesää Järvenpää: Kukkivaa kesää Kuva: Matias Uusikylä / Järvenpään taidemuseo -maalauksen korkeita pilviä. [ Mikä vaakuna. Tontti rajautui Räikylänojaan, joka oli paitsi maalauksellinen myös tunnettu kala-apaja. MELKEIN voi tuntea ihollaan, miten lämpimästi aurinko paistaa ojan varteen. • Katja Martelius JÄRVENPÄÄN kaupungin vaakunan aihe viittaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön ja erityisesti säveltäjä Jean Sibeliukseen, joka oli vielä elossa vaakunan vahvistamisvuonna. Kokoelman ydin koostuu Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin taiteesta. Mutta hiukan asiaa makusteltuaan Kauppinen valitsee sittenkin toisin. Teos on kenties saanut alkunsa jommankumman niistä aikana. Järvenpään kaupungin julkinen taidekokoelma taas sisältää noin 700 teosta, jotka on pääosin sijoitettu ympäri kaupunkia. Museolla ei ole hankintamäärärahoja, joten kokoelma karttuu lahjoituksin ja talletuksin. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra”. Kauppinen kertoo, että Paasosen tutkimusten mukaan heinäkuussa 1918 Järvenpäässä oli kaksi lämmintä jaksoa, jotka purkautuivat rajuilmoina. Kauppinen kertoo, että taiteilija Järnefelt asui maalaamisen aikoihin perheineen Järvenpäässä Tuusulanjärven rannalla taiteilijakoti Suvirannassa. 12 Kuntalehti 5 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. KL5_12-13.indd 12 26.4.2022 8.36. Puunrungon on tulkittu kenties merkitsevän orastavaa yhteyttä sisällissodan kahden osapuolen välillä, kertoo Kauppinen. Tuusulanjärven taiteilijayhteisön henki elää edelleen alueella ja on aistittavissa ainutlaatuisen taiteen ja taiteilijakotien kautta, sanoo Kauppinen. Ne lupaavat sadetta, ehkä ukkostakin myöhemmin. Hänelle tulee heti mieleen sopiva kandidaatti: Rolf Westphalin Kolmisointu-veistos, joka sijaitsee Järvenpään Rantapuistossa. Ojan uoman yli on kaatunut puu, jolla on väliä, kun muistetaan, mitä aikaa tuolloin elettiin. Se sisältää noin 600 kultakauden teosta ja tuhansia niiden luonnoksia. Näemme teoksessa kesän kaikessa ihanuudessaan ja keskellä kuva-alaa Tuusulanjärveen laskevan Räikylänojan, jonka ylle joentöyrään kukat kurkottavat. ] KOKOELMA-AMANUENSSI Leena Kauppinen Järvenpään kaupungin museopalveluista poimii Kuntalehdelle taidekokoelman aarteen. Kukkivaa kesää on päätynyt Järvenpään taidemuseolle jälkipolvien lahjoituksena
Tätä asiaa on yritetty julkisella puolella ratkoa lainsäädännöllä luomalla saavutettavuusja esteettömyyssääntelyä. Tarvitaanko aina lainsäädäntöä vai voisiko ajatella, että vastuullisuusajattelun kautta ihmisille tarjottaisiin aitoa valinnanvaraa. Aivan. Pystyn. Martta Nieminen KL5_12-13.indd 13 26.4.2022 8.36. Kuinka taataan se, että ihmisten itsemääräämisoikeus toteutuu myös ikääntyessä, jos samanaikaisesti palvelut digitalisoituvat ja osaamisvaade menee koko ajan eteenpäin ja monimutkaistuu. Tämä on laaja kysymys, jonka parissa useampikin viranomaistaho työskentelee. Mitä tapahtuu ihmisille, jotka jäävät ulkopuolelle. Kuntalehti 5 / 2022 13 [ Tape ] [ Pystytkö puhumaan ] Ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl Kilpailuja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamiehen puolelta vastaa puhelimeen. Sitäkään ei ole aukottomaksi mietitty. Kilpailuja kuluttajavirasto on juuri antanut lausunnon valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden hankkeesta. Ratkaisuksi on tarjottu puolestaasioinnin mallia eli valtuutettaisiin digiosaavia sukulaisia tai ystäviä hoitamaan asiointia. Mitkä ovat pahimpia esimerkkejä. Kuluttajaasiamiehen toimistossa on otettu kantaa ongelmaan useita kertoja, mutta vaikuttaa siltä, etteivät ongelmat ole ratkenneet. Pankkitunnuksiahan ei saa luovuttaa ulkopuolisille. Miten asiaan voisi vaikuttaa. Tästä meilläkin on huoli. Eikö se tarkoita sitä, että ihmiset, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita, eivät pysty käyttämään myöskään digitaalista lompakkoa. On ajatus, että muodostettaisiin digitaaliset lompakot, joiden kautta ihmiset voisivat itse hoitaa asiointiaan ja toisaalta hallinnoida henkilötietojaan. Myös julkisen puolen asiointi tapahtuu tunnistautumisen kautta. Pystytkö puhumaan. Voisi tarjota digikanavaa ja aina myös asiointia toisella tavalla. Yksityisellä puolella se on monimutkaisempaa eli voidaanko velvoittaa yksityisiä yrityksiä pitämään eri palvelukanavia. Monen ikäihmisen on vaikea hoitaa omia asioitaan, koska melkein kaikki palvelut ovat muuttuneet digitaalisiksi. Mihin olette viimeksi puuttuneet. Eniten palautetta kuluttaja-asiamiehelle on tullut muun muassa pankkija telepalveluista, tällaisista ihmisille välttämättömistä palveluista. Näyttää siltä, että lainsäädännölläkään ei ole pystytty vaikuttamaan siihen, että kehitys kääntyisi enemmän sille radalle, että ajateltaisiin, kuka asiakas on ja mitkä ovat hänen tarpeensa ja miten hän todellisuudessa käyttäytyy. Kuluttaja-asiamies haluaa herätellä perustavanlaatuista kuluttajapoliittista keskustelua siitä, kuinka saadaan pidettyä kaikki mukana niin yksityisissä kuin julkisissakin palveluissa. Toivottavasti kukaan ei jää täysin ulkopuolelle. Onko lainsäädännöstä ollut hyötyä
TARKKOJA HANKINTOJA Julkisista hankinnoista halutaan lakimuutosten avulla entistä laadukkaampia ja vastuullisempia. Yrittäjäjärjestö ilahtui, kun inhouse-yhtiöt pudotettiin lakiluonnoksesta. Kuntalehti 5/ 2022 15 . KL5_14-35.indd 15 26.4.2022 8.34
KL5_14-35.indd 16 26.4.2022 8.34. Avoimuusilmoitus on käytännössä vapaamuotoinen ilmoitus, ja sen voi ottaa käyttöön, kun markkinoilla on puutetta vaikkapa tietystä palvelusta. Ainakaan julkisen sektorin yhteishankintayksikössä Hanselissa muutosesitykset eivät aiheuttaneet riemunkiljahduksia. Tällainen voi syntyä esimerkiksi ensi vuoden alussa hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan tunneta eikä osata käyttää. Hietasen mukaan nyt on tarkoitus ohjata hankintayksiköitä sen käyttöön. Johtava asiantuntija Riikka Hietanen työja elinkeinoministeriöstä (TEM) huomauttaa, että ulosmyyntirajan muuttaminen on äärimmäisen politisoitunut kysymys. Suomen Yrittäjät huokaisi helpotuksesta, ja järjestö kertoi tiedotteessaan, että ”järjetön avaus” kuopattiin. TURHA LAKIMUUTOS. H ankintalakia ollaan paraikaa uudistamassa, koska hallitus haluaa parantaa julkisten hankintojen laatua ja vastuullisuutta sekä ympäristönäkökulmia. Mikäli yrittäjä kokee, että inhouseyhtiön ulosmyynnin nosto 10 prosenttiin ei ole kyseisessä markkinatilanteessa reilua, hän voi itse tarjota palvelujaan. Laadun voi hyvin nostaa vähimmäisvaatimukseksi ja edellyttää sitä sopimusehdoissa. Lakiluonnoksesta pyydetty lausuntokierros päättyi huhtikuun lopulla. Korostettava ehto tekee kilpailutuksesta ja valinnasta selkeää ja läpinäkyvää. Hallituksen luonnoksesta tämä inhouse-osuuden nosto kuitenkin puuttuu. Hanselin lakiasiainjohtaja Eija Kontuniemi sanoo silti, ettei hän halua kuulostaa liian negatiiviselta. Ovathan vastuullisuus, ympäristönäkökulmat ja laatu hyviä ja tärkeitä näkökohtia. Avoimuusilmoituksen avulla voidaan markkinapuutteessa kasvattaa ulosmyynnin enimmäismäärää 10 prosenttiin. Aiemmin keväällä keskusteltiin kiivaasti, onko hallitus nostamassa hankintalain uudistuksessa sidosyksikköjen ulosmyynnin osuutta. Lakiluonnos otettiin kentällä vastaan hieman ristiriitaisesti. Hietanen mainitsee, että inhouseyhtiöiden ulosmyyntiosuudesta käytiin aiemmin keväällä keskustelua työministeri Tuula Haataisen, sd., esikunnassa ja hallituspuolueiden kesken. Julkisuuteen levisi tietoja muutoksista, joilla olisi nostettu julkisesti omistettujen yhtiöiden mahdollisuutta lisätä ulosmyynnin osuutta markkinoilla 5 prosentista 20 prosenttiin. [ Hankinnat ja digi ] 16 Kuntalehti 5 / 2022 Lakiluonnos ei sisällä hirveästi uutta laatuja ympäristöasioissa. Kunnat voivat ostaa palveluja näiltä niin sanotuilta inhouse-yhtiöiltään ilman kilpailutuksia. AVOIMUUSILMOITUS PELIIN TEM:n Riikka Hietanen huomauttaa, että nyt halutaankin kiinnittää huomiota avoimuusilmoitukseen. Jos julkinen toimija tuottaa palveluja markkinoilla avoimuusilmoituksen kautta, toiminnan kesto on korkeintaan kolme vuotta. Hän toteaa, että avoimuusilmoitus on yksi vaihtoehto helpottaa markkinapuutteen aiheuttamaa tuskaa. Tuona aikana yrityksillä on aikaa kehittää omaa toimintaansa tuleviin kilpailutuksiin, Hietanen sanoo. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen teemasta käyty keskustelu voimassa olevan hankintalain aikana
Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen on käytännössä laajenemassa alihankkijoihin, mikä tarkoittaa yrityksille ja hankintayksiköille moninkertaista työtä nykyiseen verrattuna. EU pyrkii edistämään yhteisiä kauppapoliittisia tavoitteita myös valmisteilla olevilla asetuksilla, jotka koskevat sisämarkkinoita vääristäviä julkisia tukia sekä pakotteita. Mitä kaiken kaikkiaan nyt halutaan korjata. Kontuniemi huomauttaa, että jos luonnos toteutuisi tällaisenaan, yrittäjien halu osallistua kilpailutuksiin tuskin paranisi. Mukaan on tulossa vielä lisää aivan uusia muotomääräyksiä, hän arvostelee luonnosta. MUU SÄÄNTELY HUOMIOON Hanselin Kontuniemi toivoo, että hankintalakia uudistettaessa otettaisiin huomioon, millaista muuta sääntelyä hankintayksikköjen toimintaan on tulossa tai suunnitteilla. Se sisältää paljon knoppeja ja kompastuskiviä, joihin hankintayksiköt voivat kompastua. MONIMUTKAINEN Kontuniemi olisi toivonut, että hallitus olisi puuttunut hankintaprosessien monimutkaisuuteen ja pyrkinyt keventämään ja tekemään kilpailutuksista sujuvampia. Hän ei kuitenkaan ymmärrä lakimuutoksen tavoitteita, sillä tärkeät näkökohdat voidaan ottaa huomioon jo nyt. Ulkomaisista toimittajista rikosrekisteriotteita on hyvin vaikea saada. Hän kertoo esimerkkinä Euroopan unionin vastavuoroisuusasetuksen. Tarkistus on manuaalista työtä. Lisätyötä on tulossa myös kilpailutusten kaksikielisyydestä, sillä kilpailutusten halutaan toteutuvan kieliasetusten mukaisesti. Hanselin kokemuksen mukaan hyöty rikosrekisteriotteiden tarkastamisesta on pieni, sillä tuhansissa sen tarkastamissa otteissa ei ole ollut poissulkuun johtaneita rikoksia. Hän korostaa, että runsas osallistuminen julkisen sektorin kilpailutuksiin auttaisi tehostamaan julkisten varojen käyttöä. Jos asetusta sovelletaan vaikkapa Kiinaan, paljon päänvaivaa tulee esimerkiksi it-hankinnoista. RIKOSREKISTERIT SYYNIIN Yksi esimerkki lisätyöstä on hankintayksiköiden kasvava vastuu poissulkea tarjouskilpailusta rikollisesta toiminnasta tuomittuja alihankkijoita. Myös niistä on tulossa uusia velvoitteita julkisiin hankintoihin. Kuntalehti 5/ 2022 17 . Lakiluonnos ei sisällä hirveästi uutta laatuja ympäristöasioissa. Nyt on käymässä päinvastoin, hän varoittaa. ONNISTUMISISTA MALLIA Kuluttajaja kilpailuvirasto (KKV) julkaisi maaliskuun lopulla raportKL5_14-35.indd 17 26.4.2022 8.34. Silloin mukaan olisi saatu yhä enemmän hyviä tarjouksia. Velvoitteidenhoitoselvitykset ovat paljon tehokkaampi keino esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa, Kontuniemi huomauttaa. Hankintalainsäädäntö on paitsi monimutkainen, myös yksityiskohtainen. Kontuniemi huomauttaa, että tietosuojan takia kilpailutukseen osallistuva yritys joutuu usein käytännössä tuomaan otteet paikan päälle tarkastettaviksi. Sen mukaan komissio voi velvoittaa sulkemaan tarjouskilpailuista syrjivistä maista tulevat tarjoukset tai rankaisemaan niitä tarjousten vertailussa niin kutsutulla arviointirangaistuksella. Syrjivistä maista tulevia alihankintoja, tuotteita tai palveluja saa olla hankinnassa alle puolet
Lue lisää aiheesta: www.fujitsu.com/fi/kunnallishallinto Juha Selkämaa työskentelee Fujitsulla kehitysjohtajana. Hakola-Uusitalon mukaan ongelma on, että hankinnoilla pitäisi saavuttaa paljon eri tavoitteita, jotka voivat olla jopa ristiriidassa keskenään. Tämä tapahtuu tukemalla kunnan johtoa ja henkilöstöä muutosprosessin ajan ja sen ylitse, Selkämaa sanoo. Kilpailutuksessa työllistämisen velvoitteesta tuli liian iso kynnys lähteä mukaan. Monissa kunnissa varmasti pohditaan, mikä on järkevin tapa suhtautua toimintaympäristön mullistukseen. Fujitsu on tehnyt jo vuosia tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. – Luottamus teknologiaan kasvaa, kun ratkaisuja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tarjouskilpailun voitti iso yritys. Uudenlainen työkulttuuri palvelee kaikkia kuntalaisia Erikokoisia kuntia yhdistää sama haaste: uusien toimintatapojen käyttöönotto, olipa kyse Helsingin tai vaikkapa Lappeenrannan kokoisesta hallintoalueesta. [ Hankinnat ja digi ] 18 Kuntalehti 5 / 2022 ILMOITUS Tulevaisuuden kunnissa ei ole enää paluuta vanhaan Vuonna 2023 sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Hän pohtii, että yksi syy julkisten hankintojen arvosteluun voi olla juuri tässä: sopimuksen jälkeen ei seurata, saatiinko mitä tarjottiin. Jatkossa palveluprosessit pitää rakentaa käyttäjien tarpeiden pohjalta. Yhteistyö ja läpinäkyvyys nousevat esiin Selkämaan puheissa toistuvasti. Jo nykyisen hankintalain mukaan hankintojen tulee olla kustannustehokkaita, edistää kilpailua, torjua ilmastonmuutosta, edistää sosiaalista kestävyyttä, yritysten vastuullisuutta ja innovaatiotoimintaa sekä minimoida hallinnollisia kustannuksia. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat uudenlaisen työkulttuurin muodostamisen. – Ensisijainen tavoitteemme on taata kuntalaisille mahdollisimman hyvä ja sujuva arki. Moni asia on paperilla hyvä ja kilpailutuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta käytännön toteutukset voivat olla jotakin muuta, Wickström sanoo. Kunnille ja kuntayhtymille se tarkoittaa tehtävien vähenemisen lisäksi työvoiman sekä budjetin rajua leikkausta. Kun tavoitteita on monta, kaikkea ei voi saavuttaa ja hankinnan tehokkuus saattaa vesittyä. • Tarkoitus on, että pelkkää hankintahintaa käytettäisiin hankinnoissa kriteerinä vain rajatusti. Emme tiedä myöskään, pysyvätkö hankinnat alkuperäisissä budjeteissa, minkä verran hankinnoissa on kilpailua tai tuotetaanko palvelut ja tuotteet parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että tieto syötetään järjestelmään kerran ja sitä käytetään uudelleen tehokkaasti ja paikkariippumattomasti, Selkämaa pohtii. ”PAPERILLA HYVÄ” Hankintojen seuranta auttaisi ymmärtämään myös, kuinka iso merkitys hankintojen kriteereillä käytännössä on. Olemme havainneet, että sähköiset prosessit vähentävät rutiinitöitä, jolloin resursseja vapautuu päätöksentekoon ja palvelemiseen. Palvelujen sähköistäminen mahdollistaa uudet, tehokkaat toimintamallit vähemmillä henkilöstöresursseilla. –?Samat haasteet koskevat sekä rakenteita että kunnan henkilökunnan työskentelyä kokonaisuudessaan. Summa on valtioneuvoston selvityksestä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto ovat selvittäneet kokemuksia työllistämisehdon käytöstä. Lisäksi kuntalaisia on pyrittävä osallistamaan entistä enemmän. Huhtikuun alussa julkaistujen tulosten mukaan työllistämisehdon käyttö ei ole vakiintunut Suomessa osaksi hankintayksikön prosessia. tinsa Julkisten hankintojen tavoitteet ja riskit – hankintojen seurantaa tulisi kehittää. KKV haluaisi aloittaa keskustelun siitä, miten hankinnoista voitaisiin kerätä parempaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä kenen vastuulla tiedon kerääminen ja hankintojen kehittäminen on. Palvelujen tulisi olla saatavilla ajasta ja paikasta riippumattomasti, Selkämaa jatkaa. Tuore esimerkki tulee Kajaanista, jossa pk-yrittäjä olisi ollut kiinnostunut tarjouksen antamisesta. Fujitsun kehitysjohtaja Juha Selkämaa on yksi asiantuntijoista, joka on ollut mukana kuntien toiminnan kehittämisessä. Tämä vaatii lisäresursseja, mutta mahdollisia tahoja on kyllä, HakolaUusitalo sanoo. MITÄ SAATIINKAAN. Hän huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen suoraan saattaisi olla mutkattomampaa kuin edellyttää tätä kilpailutuksessa. Muutos on mahdollisuus, mutta se vaatii kokonaisen kulttuurin muutosta siitä, mitä ajattelemme työelämästä. Hakola-Uusitalo kertoo esimerkkinä, kuinka sosiaalista kestävyyttä pyritään edistämään sisällyttämällä tarjouskilpailuun pitkäaikaistyöttömien palkkaamista. • Lakiin ollaan lisäämässä ympäristörikokset tarjoajien pakollisiksi poissulkemisperusteiksi. Kaikille kuntalaisille. Vanhoilla toimintatavoilla jatkamiseen ei yksinkertaisesti ole enää varaa. Loppujen lopuksi kaikkien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen palautuu siihen, miten ne palvelevat kuntalaisia, Fujitsun kehitysjohtaja Juha Selkämaa päättää. Huomio kiinnittyy kilpailuttamisen temppurataan, tuohon pieneen pätkään hankinnan elinkaarella. Wickström viittaa Euroopan unionin selvitykseen, jonka mukaan suomalaisissa pienyrityksissä ollaan muutoinkin keskimääräistä haluttomampia osallistumaan julkisten hankintojen kilpailutuksiin. • Lisäksi edistetään kaksikielisiä hankintoja ja selvitetään mahdollisia ongelmakohtia lainsäädännössä. Esimerkiksi tekoälyn käyttöönotto sujuvoittaa ja tehostaa työntekoa. Suomessa ei ole kattavasti tietoa siitä, miten paljon yksittäisiin julkisiin hankintoihin käytetään rahaa. Hän huomauttaa, että hankintoja olisi järkevää tarkastella laajemmin ja verrata ennen hankintaa asetettuja tavoitteita siihen, mitä hankinnoilla lopulta saavutettiin. Kirsi Riipinen Piirrokset: Matti Pikkujämsä Onnistuneiden hankintojen havaitsemisesta oppisimme, miten hankintoja kannattaa tehdä. Valistunut arvio kertoo summan olevan noin 47 miljardia euroa vuodessa. – Kuntalaiset odottavat kunnan palveluiden käytettävyydeltä samaa, mihin ovat yksityisten palveluiden käyttäjinä tottuneet. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia muuallakin EU-maissa. Parhaimmillaan ne myös voitelevat koko yhteisön rattaita, helpottavat kuntalaisten arkea ja tuovat saataville uusia palveluja. Onnistuneiden hankintojen havaitsemisesta oppisimme, miten hankintoja kannattaa tehdä, HakolaUusitalo sanoo. KL5_14-35.indd 18 26.4.2022 8.34. Tulevaisuudessa kuntia johdetaan turvallisella tiedolla Kunnissa tehokas tiedonhallinta, tiedolla johtaminen ja tiedon jalostaminen hyödyttävät toimintaa monella tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että opimme vain epäonnistumisista. Hän on toiminut aiemmin myös opettajana. Itse pihvi on muussa toiminnassa, kuten kilpailutuksen suunnittelussa, valmistelussa, markkinakartoituksessa ja sopimusten valvonnassa. Tutkimusjohtaja Tuulia HakolaUusitalo KKV:stä sanoo, ettei raportti ollut vastaus tai lausunto lakiluonnokseen. Näillä arvoilla syntyy uudenlainen toimintaympäristö kunnille – tehokkaasti, inhimillisesti ja kestävästi. Samaan seikkaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen Yrittäjät. Myös Hanselin Kontuniemi kiinnittää huomiota sopimusvalvonnan kehittämisen tarpeeseen. Järjestön elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wickström huomauttaa, että pienet yritykset voivat pudota kilpailutuksesta pois pelkästään työllistämisvelvoitteen takia, vaikka niillä muutoin olisi mainiot edellytykset onnistua tarjouskilpailussa ja palvelun toteutuksessa. On tärkeää huolehtia uusien tiedonhallinnan ratkaisujen turvallisuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Tarkoituksenamme on korostaa, että nykyisin hankintojen seuranta keskittyy vain hankintalain mahdollisiin rikkomuksiin. • [ Info ] Muutoksia hankintalakiin • Hankintalain muutoksilla halutaan parantaa julkisten hankintojen laatua ja vastuullisuutta korostamalla ympäristönäkökulmia sekä laatua tarjouksen valintaperusteena
Tämä tapahtuu tukemalla kunnan johtoa ja henkilöstöä muutosprosessin ajan ja sen ylitse, Selkämaa sanoo. Tavoitteena on, että tieto syötetään järjestelmään kerran ja sitä käytetään uudelleen tehokkaasti ja paikkariippumattomasti, Selkämaa pohtii. – Luottamus teknologiaan kasvaa, kun ratkaisuja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. – Ensisijainen tavoitteemme on taata kuntalaisille mahdollisimman hyvä ja sujuva arki. Lue lisää aiheesta: www.fujitsu.com/fi/kunnallishallinto Juha Selkämaa työskentelee Fujitsulla kehitysjohtajana. Lisäksi kuntalaisia on pyrittävä osallistamaan entistä enemmän. Uudenlainen työkulttuuri palvelee kaikkia kuntalaisia Erikokoisia kuntia yhdistää sama haaste: uusien toimintatapojen käyttöönotto, olipa kyse Helsingin tai vaikkapa Lappeenrannan kokoisesta hallintoalueesta. Fujitsun kehitysjohtaja Juha Selkämaa on yksi asiantuntijoista, joka on ollut mukana kuntien toiminnan kehittämisessä. Parhaimmillaan ne myös voitelevat koko yhteisön rattaita, helpottavat kuntalaisten arkea ja tuovat saataville uusia palveluja. Fujitsu on tehnyt jo vuosia tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat uudenlaisen työkulttuurin muodostamisen. Palvelujen tulisi olla saatavilla ajasta ja paikasta riippumattomasti, Selkämaa jatkaa. Esimerkiksi tekoälyn käyttöönotto sujuvoittaa ja tehostaa työntekoa. Kaikille kuntalaisille. Tulevaisuudessa kuntia johdetaan turvallisella tiedolla Kunnissa tehokas tiedonhallinta, tiedolla johtaminen ja tiedon jalostaminen hyödyttävät toimintaa monella tavalla. –?Samat haasteet koskevat sekä rakenteita että kunnan henkilökunnan työskentelyä kokonaisuudessaan. Näillä arvoilla syntyy uudenlainen toimintaympäristö kunnille – tehokkaasti, inhimillisesti ja kestävästi. Hän on toiminut aiemmin myös opettajana. Muutos on mahdollisuus, mutta se vaatii kokonaisen kulttuurin muutosta siitä, mitä ajattelemme työelämästä. Monissa kunnissa varmasti pohditaan, mikä on järkevin tapa suhtautua toimintaympäristön mullistukseen. ILMOITUS KL5_14-35.indd 19 26.4.2022 8.34. Loppujen lopuksi kaikkien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen palautuu siihen, miten ne palvelevat kuntalaisia, Fujitsun kehitysjohtaja Juha Selkämaa päättää. Jatkossa palveluprosessit pitää rakentaa käyttäjien tarpeiden pohjalta. Vanhoilla toimintatavoilla jatkamiseen ei yksinkertaisesti ole enää varaa. On tärkeää huolehtia uusien tiedonhallinnan ratkaisujen turvallisuudesta sekä läpinäkyvyydestä. – Kuntalaiset odottavat kunnan palveluiden käytettävyydeltä samaa, mihin ovat yksityisten palveluiden käyttäjinä tottuneet. Yhteistyö ja läpinäkyvyys nousevat esiin Selkämaan puheissa toistuvasti. Olemme havainneet, että sähköiset prosessit vähentävät rutiinitöitä, jolloin resursseja vapautuu päätöksentekoon ja palvelemiseen. ILMOITUS Tulevaisuuden kunnissa ei ole enää paluuta vanhaan Vuonna 2023 sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Palvelujen sähköistäminen mahdollistaa uudet, tehokkaat toimintamallit vähemmillä henkilöstöresursseilla. Kunnille ja kuntayhtymille se tarkoittaa tehtävien vähenemisen lisäksi työvoiman sekä budjetin rajua leikkausta
20 Kuntalehti 5 / 2022 Haapajärven Lämpö Oy:n suurin asiakas on paikallinen saha, joka toimittaa yhtiölle poltossa käytettävää sahanpurua. KL5_14-35.indd 20 26.4.2022 8.34
Yksi selitys halvalle energialle on myös se, että teemme itse kaukolämpöverkon huollot ja korjaukset, Alpua kertoo ERIKOINEN EVIJÄRVI Etelä-Pohjanmaan pohjoisosassa sijaitsevan Evijärven kunnan tilanteen tekee monimutkaiseksi se, että osa kunnan alueella olevasta kaukolämpöverkosta on lämpölaitosyrittäjä Jouko Pahkakankaan omistuksessa. Ukrainan sota on nostanut energian hinnan pilviin, mikä on asettanut kunnat eriarvoiseen asemaan. Arviolta puolet suomalaisista asuu kaukolämmön piirissä, sanoo johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä, joka pitää yllä kaukolämmön hintatilastoa. Halvasta energiasta hyötyvät asukkaat ja yrittäjät, jotka käyttävät kaukolämpöä. [ Hankinnat ja digi ] K unnat ja niiden omistamat kaukolämpöyhtiöt ovat kustannuskriisissä. Kaukolämmön hinta on sidottu indekKL5_14-35.indd 21 26.4.2022 8.34. Hintakatsauksen mukaan parhaiten on onnistuttu Haapajärvellä ja Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla, joissa omakotiasukkaan kaukolämmön hinta on 91–93 euroa kuukaudessa. Kehnoimmin on onnistuttu Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla ja Liperissä Pohjois-Karjalassa, ENERGIAN HINTA KUUMENTAA Energian hinta on nyt kuuma puheenaihe kunnissa. Kunta ja sen lämpöyhtiö voivat oikeilla valinnoilla vaikuttaa energian hintaan. joissa omakotitalon kaukolämmön hinta on 186–231 euroa kuukaudessa. Hintaerot eri kuntien välillä voivat olla valtavia. Suurin sen lämpöasiakas on Haapajärven Saha, joka toimittaa lämpölaitokselle poltettavaksi muun muassa puun kuorta ja sahanpurua. Kaukolämmön hinnoissa voi olla jopa kolminkertaiset erot ympäri Suomea. Tuorein hintakatsaus on tämän vuoden tammikuulta. Kaukolämmitystä on 178 kunnassa. Kuntalehti 5/ 2022 21 . On arpapeliä, missä päin Suomea asukas voi nauttia alhaisesta kaukolämmön hinnasta tai tuskailla sen kalleudesta. Maksaja on lopulta asukas. Energian hinta riippuu pitkälti siitä, miten energiapaletti on osattu kunnassa järjestää. Myös rivitaloihin ja kerrostaloihin myytävä kaukolämpö on Suomen edullisinta Haapajärvellä ja Kuusamossa. Meillä on 560 asiakasta, joista omakotitaloja on 365 kappaletta, kertoo Haapajärven Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Janne Alpua. Hän toimittaa viime vuonna rakentamastaan uudesta biovoimalasta lämpöä yläasteelle, lukioon sekä kahteen kunnan vuokrarivitaloon toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella
Lisäksi hänellä on yrttileipäjuustoa valmistava yritys. Ostamme kaukolämmön entiseltä meijeriltä Maito Suomelta, jonka pihassa Liperissä on kaukolämpölaitos. VALITTIIN MAALÄMPÖ Evijärven kunta rakensi hiljattain koulukeskuksen viereen uuden liikuntahallin eikä sitä liitetty kaukolämpöverkkoon, vaan lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut investointeja kaukolämpöverkkoon ja lämmöntuotantoon. Nivala ei ihan Haapajärven Lämmön toimitusjohtaja Janne Alpua on tyytyväinen siitä, että yhtiö on kyennyt pitämään kaukolämmön hinnan huokeana. Venäjän pellettien loputtua olemme joutuneet ajamaan sitä kalliilla polttoöljyllä, Tanskanen harmittelee. Saaren mukaan tilanne on kunnan kannalta ristiriitainen. Evijärvellä pohditaan, pitäisikö kuntaan rakentaa uusi kaukolämpölaitos ja laajentaa kunnan oma kaukolämpöverkko joen eteläpuolelle Pahkakankaan reviirille. Hänen mukaansa ulkopuoliseen lämmöntuottajaan on turvauduttu, koska kunnalla ei ole tarvittavaa osaamista. Koululla ja rivitaloissa olleet öljypolttimot korvattiin vuonna 2004 kotimaisella polttoaineella, Saari sanoo. Nivalassa on pantu merkille, että Suomen halvinta kaukolämpöä toimittavat sahan läheisyydessä sijaitsevat lämpölaitokset. Korkea hinta suhteessa muihin johtuu siitä, että toiminta on moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna vielä uutta. Evijärvellä kaukolämmön hinta on noin kaksi kertaa korkeampi kuin halvan kaukolämmön Haapajärvellä. Lihakarjaa on 40 päätä. Toisaalta vuokran korotus voisi karkottaa vuokralaiset kunnan vuokra-asunnoista, hän sanoo. Käytännössä kaukolämpölaitosta pyörittää ISS-yhtiöt. Siitä vastaa Nevel Oy, entinen Vapo. Olemme lämmittäneet itse Varpaisjärven koulua sen yhteydessä olevalla omalla lämpölaitoksella. Pahkakankaan toimittaman kaukolämmön hinta on kunnalle epäedullinen, koska se on selvästi maan keskihinnan yläpuolella, Evijärven kunnaninsinööri Tuomo Saari myöntää. KL5_14-35.indd 22 26.4.2022 8.34. Yksi syy maalämmön valintaan oli kallis kaukolämpösopimus, joka solmittiin edeltäjäni aikana vuonna 2004. KALLISTA KAUKOLÄMPÖÄ Suomen kallein kaukolämpö on Kristiinankaupungissa, jossa palvelun tuottaa Porin Energia. Hakkeen ja turpeen kallistuminen on nostanut kaukolämmön ja samalla asumisen hintaa. Nyt asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, minkälainen energiaratkaisu on tehty, sanoo Siikalatvan Lämpö Oy:n käyttöpäällikkö Vesa Ahola. Sama tilanne on monessa muussakin kunnassa. Jokaisella paikkakunnalla on harvennuspuuta, jolla bioenergia saataisiin riittämiin. Pahkakangas esittelee uutta kaukolämpölaitosta Evijärven koulukeskuksen naapurissa. Hän aloittaa pian työt Kemijärven kaupungin kaukolämpöyhtiön käyttöpäällikkönä. Hän aukaisee kattilan tulipesän luukun, jossa palaa hänen omalta turvesuoltaan nostamaansa palaturvetta. Toiseksi kallein kaukolämpö on Liperissä. Työsarkaa on Kemijärvelläkin, sillä kaukolämmön megawattitunnin hinta on siellä melko korkea. Hakkeen ja turpeen kallistuminen on nostanut kaukolämmön ja samalla asumisen hintaa. Joen alituksen vaikeus oli yksi syy, miksi toteuttajaksi valittiin yksityinen toimija. Pitkäaikainen sopimus oli sidottu indeksiin, joka seuraa hakkeen, turpeen ja polttoöljyn hintakehitystä. VENÄJÄN VAIKUTUS Liperin kunnan omistamalla lämpöyhtiöllä on yli 40 asiakasta. Kaukolämmön hintaa nostaa se, että hankintasopimuksessa on liikaa välikäsiä, sanoo Liperi Aluelämpö Oy:n toimitusjohtaja Kari Tanskanen. [ Hankinnat ja digi ] 22 Kuntalehti 5 / 2022 siin, ja tällä hetkellä kunta maksaa siitä noin 90 euroa megawattitunnilta, Pahkakangas kertoo. Kotimaista puupolttoainetta käyttävä päätuotantolaitos otettiin käyttöön vuonna 2016, kertoo johtaja Eero Niemitalo Porin Energiasta. Sopimus umpeutuu vuonna 2023, jolloin se on tarkoitus kilpailuttaa uudelleen, hän sanoo. Hänellä on Evijärvellä navetta, jossa on 60 lypsylehmää. Liperissä kaukolämmön hintaa on nostanut myös puuhakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä. Pahkakangas on myös maanviljelijä. Se umpeutui vuonna 2019, mutta sitä päätettiin jatkaa, koska kunnan oma kaukolämpölaitos on tullut tiensä päähän, Saari kertoo. Kaukolämmöllä lämmitetään ainakin kahta omakotitaloa, useita rivitaloja, koulu, terveyskeskus, vanhusten palvelutalo ja hoivayksikkö sekä yksi liikekiinteistö. Kesällä hän polttaa pääasiassa omasta metsästään tekemäänsä puuhaketta. HARVENNUSPUUTA Useissa kunnissa nähdään, että kuntien kannattaisi tehdä kaukolämpö itse sekä hinnan että kriisivalmiuden takia
Hake on näin syrjäyttänyt turpeen, sillä haketta saa 20–25 eurolla yhden megawatin tuottamiseen. Turvetta ei pidetä kansallisella päätöksellä uusiutuvana polttoaineena, kuten metsähaketta. HAKE MENI TURPEEN OHI Turvetta olisi riittämiin etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa, mutta sen hinta on päästökaupan seurauksena liian korkea. Kerrostalossa: Kunta Megawattitunti, euroa Keskimäärin kuukaudessa / asunto, euroa Haapajärvi 52,70 33 Kuusamo 66,69 42 Nivala 77,41 48 Kemijärvi 81,98 51 Helsinki 85,70 54 Liperi 116,23 73 Kristiinankaupunki 120,75 75 Omakotitalossa: Kunta Megawattitunti, euroa Keskimäärin kuukaudessa / asunto, euroa Kuusamo 60,34 91 Haapajärvi 62,19 93 Nivala 89 134 Kemijärvi 99,66 145 Helsinki 123,83 86 Liperi 127,04 191 Kristiinankaupunki 153,80 231 Lähde: Energiateollisuus ry:n hintatilasto Koonnut: Tapio Mainio pysty halvimpien kuntien tasolle, mutta edulliseen pyritään. Päästöoikeuden hinta vaihtelee. Turvetta käytetään apupolttoaineena ja runsaammin pienissä voimalaitoksissa, jotka ovat saaneet energiaverosta helpotuksia tämän vuoden alusta. Sen päälle pitää maksaa energiaveroa 5,70 euroa ja päästöoikeusmaksua, joka on tällä hetkellä noin 35 euroa per megawattitunti. Lämpölaitosyrittäjä Jouko Pahkakangas esittelee uuden kaukolämpölaitoksen tulipesää, jossa palaa hänen itse tuottamansa palaturve. • Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen Evijärven kunnaninsinööri Tuomo Saari kertoo, että uutta liikuntahallia lämmitetään maalämmöllä. Päästömaksujen vuoksi paljon kivihiiltä käyttävä Helen Helsingissä on joutunut korottamaan kaukolämmön hintaa, mikä on suututtanut asukkaita. Huokea kaukolämpö on myös kilpailuvaltti, kun kaupunkiin houkutellaan yrityksiä, sanoo Nivalan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Hannu Petäistö. Jokaisessa kunnassa kannattaisi tehdä itse kaukolämpöä jo yksin kriisiajan varalta, Petäistö huomauttaa. Nivalassa kaavaillaan hakkeen saannin turvaamista kaukolämpöyhtiön osakkaiden omista metsistä, jos raaka-aineen hinta nousee liian korkeaksi Venäjän-kaupan tyrehtymisen vuoksi. Keskivertovoimalan tuottama megawattitunti energiaa (kaukolämpöä ja sähköä) maksaa turvetta polttamalla noin kymmenen euroa. KL5_14-35.indd 23 26.4.2022 8.34. Myös kivihiili on joutunut turpeen kaltaiseen asemaan. Kuntalehti 5/ 2022 23 Mitä kaukolämpö maksaa asukasta kohti
Soronen on harmissaan. On arvioitu, että sen rakentamiseen on tähän mennessä käytetty hieman yli miljardi euroa. Pyhäjokitalon rakentamista ei aloiteta. RAKENNUSTYÖT JATKUVAT Vaikka Pyhäjokitalon rakentaminen kuopattiin, ydinvoimalaa valmistelevat työt jatkuvat Pyhäjoen Hanhikivenniemessä, sillä ydinvoimalan rakentaminen ei kuuluu EU:n pakotelistalle. Irtautumiseen tarvittaisiin osakkeiden myynti, mutta ne eivät kelpaa kenellekään. Kaupunkien irtautuminen on osakassopimuksella tehty juridisesti KL5_14-35.indd 24 26.4.2022 8.34. Näiden kaupunkien yhteenlaskettu sijoitus Fennovoiman hankkeeseen on yli sata miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Matti Soronen on harmissaan Pyhäjokitalon kariutumisesta. Rakennukseen olisi tullut kirjasto, kuntosali, liiketiloja sekä Fennovoiman vierailukeskus, Soronen kertoo. Pyhäjoen kunta on teollisuusyhtiön pääosakas. [ Hankinnat ja digi ] 24 Kuntalehti 5 / 2022 E ihän siinä näin pitänyt käydä. Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen kustannusarvio on hieman yli seitsemän miljardia euroa. Osakkaita on yhteensä 24. VSF:n osakkeenomistajiin kuuluu suuri joukko paikallisia ja kunnallisia energiayhtiöitä sekä Suomessa toimivia suuryityksiä. Lisäksi Oulun vihreä valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen Oulun liittämiseksi lähtijöiden listalle. Pyhäjokitalon tontti sijaitsee parhaalla paikalla jokirannassa, kiven heiton päässä kunnantalolta. Pyhäjoen kunnanjohtajaa harmittaa myös Pyhäjokitalon rakentamisen peruminen. Sen rakentaminen olisi alkanut tänä keväänä. Kuokka olisi isketty maahan tänä keväänä. Sen tulevaisuus on Ukrainan sodan ja Venäjä-kytkennän vuoksi hämärän peitossa. Arvoton hanke Kunnat eivät hevin pääse irti Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Pyhäjokitalon rakentamiskustannukset olisi katettu vuokratuloilla, kertoo rakennuttaja, Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Helena Illikainen. Talo olisi maksanut noin kuusi miljoonaa euroa. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen tulee hetkeksi ulos kunnantalon kokoushuoneesta, jossa Voimaosakeyhtiö SF:n (VSF) osakkaat pohtivat Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tulevaisuutta. Fennovoiman näyttelyja auditoriotilojen osuus olisi ollut 42 prosenttia 2 300 neliön suuruisen rakennuksen pinta-alasta. Pyhäjokitalon kariutuminen kuvastaa koko ydinvoimalahankkeen tämänhetkistä tilaa. Työtahtia ei ole hidastanut myöskään se, että ainakin Turku, Lahti, Vantaa ja Kuopio ovat aloittaneet toimet hankkeesta irtautumiseksi. Fennovoimasta piti tulla Pyhäjokitalon päävuokralainen 25 vuoden pituisella vuokrasopimuksella. Fennovoimasta olisi tullut talon päävuokralainen. Pyhäjoen kunta on pieni omistaja Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:n kautta
Me olemme sijoittaneet siihen vain 1,6 miljoonaa euroa, kertoo Kuopion Energian talousjohtaja Pauliina Pietikäinen. Siihen voisi johtaa rakennusluvan epääminen, laitostoimittajaan kohdistuvat talouspakotteet tai muut painavat syyt. Sopivaa ostajaa ei ole Suomesta löytynyt. Irtautuminen yksipuolisesti on mahdollista vain myymällä VSF:n osakkeet. Fennovoiman omistaa kaksi yhtiötä: venäläinen RAOS Voima 34 prosentin osuudella sekä suomalainen VSF 66 prosentin enemmistöosuudella. Vaikka kirjaamme osakkeet tappioksi, olemme juridisesti edelleen Fennovoiman osakkaita, Haikarainen sanoo. Haapajärvi on mukana SF Kaukolämpövoima Oy:n ryhmittymässä kolmen muun kunnallisen lämpöyhtiön kanssa. Ydinenergia ei kuulu Venäjän pakotteiden piiriin, joten meillä ei ole juridisia perusteita irtisanoa sopimusta, hän lisää. Miten se tehdään, siitä tulee varmasti suuri juridinen sekamelska. • [ Info ] KL5_14-35.indd 25 26.4.2022 8.34. Tappio lähtee siitä oletuksesta, että Fennovoiman osakkeet ovat arvottomia. Vallitsevassa tilanteessa on selvää, että hanke Pyhäjoella ei tule etenemään, sanoo Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen. Hän on myös Turun kaupungin konsernijaoston varapuheenjohtaja. Hän ei usko, että Lahden Energia sijoittaisi lisää miljoonia hankkeeseen, vaikka se rakennettaisiin valmiiksi länsimaisin voimin. Oulun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2014, että se sitoutuu rahoittamaan ydinvoimalahanketta 17 miljoonalla eurolla, Alatossava kertoo. Haikaraisen mukaan alaskirjaus on lähes samaa luokkaa kuin Lahti Energia -konsernin viime vuoden tulos, joka oli 22,8 miljoonaa euroa. Tapio Mainio Kuva: Kai Tirkkonen lähes mahdottomaksi ilman osakkeiden myyntiä. Sillä on 1,3 prosenttia VSF:n osakkeista. Tavio on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Suurin kunnallinen omistaja on Vantaan Energia, joka on sijoittanut ydinvoimalahankkeeseen tähän mennessä 39,6 miljoonaa euroa, ja sen kokonaisvastuut ovat enintään 90 miljoonaa euroa. Monet pienetkin kunnat ja kaupungit ovat mukana hankkeessa. Olemme valmiit kantamaan sen taloudelliset seuraukset, sanoo Turun kaupunginvaltuuston jäsen Ville Tavio, ps. Osakkaan irtautuminen hankkeesta yksipuolisesti ei ole juridisesti mahdollista. Kuntalehti 5/ 2022 25 Suurten kaupunkien sitoumukset energiayhtiöidensä kautta Pyhäjoen ydinvoimalaan • Vantaan Energia 90 miljoonaa euroa • Lahti Energia 17 miljoonaa euroa • Turku Energia 17 miljoonaa euroa • Oulun Energia 17 miljoonaa euroa • Kuopion Energia 1,6 miljoonaa euroa Tappio lähtee siitä oletuksesta, että Fennovoiman osakkeet ovat arvottomia. Se päättää kaupungin yhtiöiden omistajaohjauksesta. Se on mukana hankkeessa Oulun Energia Oy:n omistaman Huoltovoima Oy:n kautta. Suomalaisen omistusosuuden pitäisi säilyä yli 60 prosentissa. VANTAALLA ISO OMISTUS Kunnallisten energiayhtiöiden osuus on yli puolet VSF:n osakkeista. Oulun kaupungilla on myös isot sitoumukset Fennovoimassa. Vantaan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen hankkeesta irtautumiseksi. Edes osakkaan sopimusrikkomus tai velvoitteiden täyttämättä jättäminen ei vapauta osakasta se omistuksesta ja siihen liittyvistä velvoitteista. JURIDINEN SEKAMELSKA Myös Turku on päättänyt irtautua Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta. Tällä hetkellä osakkeilla ei ole markkinaa, sillä ne eivät kelpaa kenellekään, sanoo Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava. Pyhäjoella tehtyä työtä ei kannata jättää hyödyntämättä, sanoo Haapajärven Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Janne Alpua. Myös me olemme todenneet, ettei hankkeesta pääse irti ilman osakkeiden myyntiä. Päätöksen mukaan Vantaan Energian tulee ryhtyä kaikkiin sopimusten mahdollistamiin toimiin taloudellisten ja juridisten riskien minimoimiseksi tilanteessa, jossa hanke kariutuisi. Turun sijoitus hankkeeseen on saman suuruinen kuin Lahdella eli noin 17 miljoonaa euroa. Ryhmittymän osuus voimalasta on 0,37 prosenttia. Lahtelaiset ovat yrittäneet myydä Fennovoiman osakkeita, mutta ne eivät ole kelvanneet kenellekään. Olemme päättäneet tehdä osakkeenomistuksemme arvon suuruisen alaskirjauksen kuluvan vuoden tilinpäätökseen. Se on aivan varmaa, että Suomeen tarvitaan Pyhäjoen kokoinen ydinvoimala, sillä sähkön kulutus kasvaa tulevina vuosina. LAHTI ALASKIRJASI Lahden sijoitus hankkeeseen on noin 17 miljoonaa euroa. RAOS Voima on ydinvoimalaitoksen toimittavan venäläisen valtionyhtiön JSC Rusatom Energy Internationalin eli Rosatomin suomalainen tytäryhtiö. Kuopiokin haluaisi eroon hankkeesta. Tavion mielestä valtion pitäisi aloittaa neuvottelut Fennovoiman kanssa osakaspohjan muuttamiseksi. Se edustaa Rosatomia Suomessa Fennovoima Oy:n osakkeenomistajana. Ei ole enää edellytyksiä jatkaa hanketta Rosatomin kanssa, Tavio lisää. Oulun Energialla, kuten muillakin kuntien energiayhtiöillä, on sitova sopimus VSF:n kanssa
26 Kuntalehti 5 / 2022 [ Hankinnat ja digi ] TUHANSIA SOPIMUKSIA Palveluissa ei tapahdu mitään radikaalia, kun sotepalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alusta. Ne vain siirtyvät hyvinvointialueille. KL5_14-35.indd 26 26.4.2022 8.34. Myös kuntien ja kuntayhtymien tuhannet ostosopimukset pysyvät ainakin toistaiseksi voimassa
Osa sopimuksista ehtii päättyä jo sitä ennen. Mukana eivät ole yliopistosairaalan tutkimustyöhön liittyvät sopimukset. Nyt jo tiedetään, että tulee tapauksia, joissa mitätöinti koskee sopimuksen olennaisia osia eikä sopimusta voida enää muuttaa vaan se on todettava mitätöidyksi, sanoo Valli-Lintu. Pirkanmaan kunnat ovat tehneet sopimuksia noin 2 500 ja sairaanhoitopiiri 1 800 kappaletta. Niiden turvaamiseksi kunnat ja sairaanhoitopiiri tekivät pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen Mehiläisen kanssa. Soteuudistuksen myötä keskussairaala säilyy, mutta yhteistyösopimuksen kohtalossa ja mahdollisissa korvauksissa riittää selvitettävää. Kaikissa tapauksissa ei riitä, että sopimuksia muutetaan. Kunta vastaa niistä, jos sopimus on tehty vastoin lainsäädännön vaatimuksia tai jos sopimus on tehty sote-uudistuksen lakien vahvistamisen jälkeen. Alueilla käydään niitä nyt läpi. Hyvinvointialueiden on ilmoitettava sopimuskumppaneille lokakuuhun 2023 mennessä, jos ne mitätöivät tai irtisanovat lainvastaiset sopimukset, kertoo hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaalija terveysministeriöstä (STM). K unnat ovat antaneet hyvinvointialueille selvityksensä omista sopimuksistaan. Kuntalehti 5/ 2022 27 . Voimaanpanolain mukaan nämä sopimussakkoehdot ovat mitättömiä. Irtisanottaviin tai purettaviin sopimuksiin voi sisältyä korvausvelvoitteita. KL5_14-35.indd 27 26.4.2022 8.34. MUOKKAAMISTA RIITTÄÄ Pirkanmaa on suurin hyvinvointialue. Hankintasopimuksia määrästä on noin 2 500. Tiedämme, että satoja sopimuksia on vielä tulossa, sanoo Pirkanmaan SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Länsi-Pohjan sairaalajärjestelyissä on ollut lukuisia käänteitä ja kiistoja sote-uudistuksen aikana. Hyvinvointialueiden tulee mitätöidä tai irtisanoa sopimukset, jos ne ovat ristiriidassa alueen järjestämisvastuun, julkisen vallan käytön tai alueen riittävän oman tuotannon kanssa. Tornion ja Kemin seudun kunnat olivat huolissaan keskussairaalapalvelujen säilymisestä alueellaan
Vertailuun vaikuttaa, miten yleiskustannuksia jyvitetään, paljonko vertaillaan kaikkia ja muuttuvia kustannuksia sekä miten sopimusvalvontaan kuuluvia kuluja lasketaan. ALUEILLA LIIKKUMAVARAA Ostopalvelujen osuudessa on suuria eroja toimialoittain. Suuremmat yksiköt ostajina ovat myös vahvempia markkinoilla. Joukossa on sopimuksia, jotka koskevat kunnan muitakin toimialoja. Esimerkiksi ICTkustannusten osuus voi jäädä pois. Uudistuksesta huolimatta on selvää, että ilman yksityistä sektoria ei selvitä. Ruokapalveluja esimerkiksi ostetaan sekä kouluihin että sote-yksiköihin samoilla sopimuksilla, Kuusisto kertoo. Ne helpottavat pienten toimijoiden asemaa. Mutta muokkaamista riittää. [ Hankinnat ja digi ] 28 Kuntalehti 5 / 2022 hyvinvointialueen kehittämispäällikkö Juuso Kuusisto. Nyt tarvitaan kaikki tekijät ja ideat uudesta tavasta toimia. Yritykset perustelevat irtisanomisia sillä, että kunnat eivät ole suostuneet hinnankorotuksiin, joita 1.4.2023 toteutuvat hoitajamitoituksen kiristykset aiheuttavat. PIENET VAIKEUKSISSA Pieniä toimijoita on paljon vanhustenhuollossa. Vigeliuksen mukaan kunnat vertaavat omia ja ostopalvelujen kustannuksia virheellisesti niin, etteivät laske mukaan kaikkia kuluja omissa kustannuksissaan. Hoitajamitoitus vaikuttaa lyhyellä aikavälillä muutenkin alalla, jolla nyt jo kärsitään työvoimapulasta. Julkisessa terveydenhuollossa ostopalvelujen osuus on 5–7 prosenttia, sosiaalipalveluissa jopa Nyt tarvitaan kaikki tekijät ja ideat uudesta tavasta toimia. Myyjäpuoli on suurelta osin keskittynyt jo aiemmin. Sopimusten juridinen läpikäyminen työllistää alueella kaksi juristia tämän vuoden loppuun asti. KL5_14-35.indd 28 26.4.2022 8.34. HALIssa toivotaan, että isot kokonaisuudet eivät johda siihen, että pienten toimijoiden mahdollisuudet huononevat. Kuusiston mukaan vielä on liian aikaista sanoa, paljonko sopimuksia irtisanotaan tai puretaan. Hankintaosaamisesta puhutaan varovaisin sanankääntein, mutta on ilmeistä, että hankintaosaaminen kasvaa, kun hankintoja tekevät yhä harvemmat tahot, jotka voivat yhä enemmän keskittyä siihen. Laskenta on väkisinkin tulkinnanvaraista. Ne ovat irtisanoneet hoivasopimuksia ainakin Länsi-Uudenmaan alueella. Valtaosa yksityisistä hoivakodeista pelkää jäämistä ilman asiakkaita, mikäli kuntien yksipuolisesti asettamiin ehtoihin ei suostu, HALI kertoi maaliskuussa tiedotteessaan. Jotkut pienet toimijat ovat kertoneet, että isoja toimijoita on ollut ovella jonoksi asti. Vigelius toivoo palveluseteleitä mahdollisimman laajaan käyttöön. Samalla niitä tietysti käydään läpi substanssi-ihmisten kanssa. Sopimukset jatkuvat toistaiseksi, mutta edessä on esimerkiksi ICT-sopimusten päällekkäisyyksien purkamisia, Kuusisto kertoo. Nyt on jo paikkoja jouduttu sulkemaan työvoimapulan takia, sanoo HALIn Vigelius. Pääosin nousu johtuu henkilökuluista, joita henkilöstömitoitus on kasvattanut. Hoiva-ala on vuosien varrella keskittynyt välillä hyvinkin voimakkaasti. YKSITYISET VALMISTELUUN Soteja varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustavan HALI ry:n sote-palvelujen kehittämisestä vastaava johtaja Eveliina Vigelius toivoo, että yksityinen sektori pidetään alusta asti mukana hyvinvointialueiden toimintaa suunniteltaessa. Kyselyn mukaan 84 prosenttia yrityksistä ja järjestöistä on joutunut osallistumaan alihinnoiteltuun hankintaan. Sote-palvelut siirtyvät kuitenkin kunnilta alueille jo vuodenvaihteessa, ja neuvotteluja vastaisuudessa käyvät alueet eikä kunnat. Nyt niiden sanotaan olevan muutenkin vaikeuksissa. HALIn jäsenkyselyn mukaan ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannukset ovat nousseet 13 prosenttia viimeisen vuoden aikana. HALIn Vigelius ei usko, että alalla koettaisiin ostamisen keskittymistä ongelmana. HANKINNAT KESKITTYVÄT Sopimusosapuolten ja sopimusten määrä vähenee olennaisesti, kun ostoista päättää enää 21 aluetta, Helsinki ja HUS useamman sadan kunnan ja kuntayhtymien sijasta. Vigelius vaatii, että alueiden päättäjillä pitää olla tiedossa palveluntarjoajien ideat ja mahdollisuudet ennen kuin strategiat lyödään lukkoon. Sopimukset on vastaanotettu kunnista, ja niistä on tehty yhteenveto. Tämä on pysyvä erimielisyyksien aihe. Maksut ovat nousseet kyselyn mukaan 2,5 prosenttia. Koulutusta on lisätty, ja alalla etsitään keinoja lisätä pitovoimaa sekä keinoja houkutella muualle siirtyneitä työntekijöitä takaisin. Niiden siirrosta neuvotellaan sitten kunnan, tarjoajan ja alueen kesken. On varmaan selkeämpää, kun käytännöt yhdenmukaistuvat. HOITAJAMITOITUS VAIKUTTAA Myös isot yksityiset toimijat Attendo ja Mehiläinen vaativat hoitajamitoituksen perusteella korotuksia hintatasoon. Tulossa on myös sopimuksia, jotka ovat kunnissa vielä kesken. Tiukentuvan hoitajamitoituksen nähdään toisaalta lisäävän työhyvinvointia, kunhan tekijöitä löytyy. Irtisanominen astuu voimaan edellisenä päivänä. Vigelius huomauttaa, että monet joutuvat myymään pakkoraossa, kun toiminta ei kannata annetulla hintatasolla
Kyllä me sitten esitämme vahingonkorvausvaateemme, jos sopimukset päättyvät kesken. Sote-uudistuksen myötä Lapin molemmat sairaanhoitopiirit korvautuvat Lapin hyvinvointialueella ja sopimusten arviointi siirtyy sen tehtäväksi. Ulkoistuksessa Mehiläinen sekä LänsiPohjan sairaanhoitopiiri ja kunnat sopivat sote-palvelujen tuottamisesta. Kuntalehti 5/ 2022 29 Eero Karisto Kuva: Tapio Mainio Alueilla on aika paljon liikkumavaraa ostopalvelujen käytössä. Puolueilla on erilaisia näkemyksiä yksityisen sektorin roolista sotepalvelujen tuottamisessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri päätti jo hakea sopimuksen purkua oikeusteitse, mutta jäsenkuntien vaatimuksesta perui hakemuksen. Alueiden välillä on nykyisinkin eroja siinä, mikä on yksityisen sektorin rooli milläkin osa-alueella. Asia etenee valmisteluun, joten mahdollinen mitättömyys ja sen vaikutukset arvioidaan tässä yhteydessä, sanoo Ruokamo. TOISTAISEKSI ei ole tulossa muutoksia. Olemme erittäin avoimia neuvotteluille, hän sanoo. Männistö kertaa sote-lakeja ja toteaa, että sopimusten mahdollisista päättämisistä ei makseta sopimuksissa olevia korvauksia. Siinä päivystyksen rooli on niin keskeinen, että siitä ei selvitä muutoksilla. Sen sijaan esimerkiksi investoinneista Männistön mukaan korvauksia on odotettavissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallintolakimies Miikka Ruokamo viittaa Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökseen. Aluehallitus tekee selvityksen mahdollisista muutostarpeista ja sopimusosapuolten välisistä neuvotteluista. Alueella pitää olla mahdollisuus paikata palveluja häiriötilanteissa, ja omalla toiminnalla ylläpidetään osaamista, jota tarvitaan kilpailuttamisessa ja valvonnassa. Alueilla on aika paljon liikkumavaraa ostopalvelujen käytössä, muistuttaa Valli-Lintu. Sen mukaan aluehallitus valmistelee valtuustolle selvityksen kuntien ja kuntayhtymien tekemien sopimusten mahdollisesta mitättömyydestä tai irtisanomisesta. Mutta ei se vaikuta toimintaan. LÄNSI-POHJAN sairaala on kuuluisin sotepalvelujen ulkoistussopimus, joka arvioidaan uudelleen alueuudistuksen myötä. Laissa oleva määräys, että hyvinvointialueella pitää olla itsellään riittävä oma tuotanto, ei tarkoita sitä, että alueen pitää pystyä tuottamaan kaikki palvelut. Nyt halutaan paaluttaa se, mitä siihen järjestämisvastuuseen kuuluu. • Eero Karisto Länsi-Pohja Lapin aluehallituksen pöydälle puolet. Kaikki jatkuu ennallaan vuoteen 2026 asti, sanoo Mehiläisen liiketoimintajohtaja ja Mehiläinen Länsi-Pohjan toimitusjohtaja Lasse Männistö. Ajankohdat tulevat lainsäädännöstä. PÄIVYSTYS on keskeinen kiistanalainen kohta sopimuksessa, ja Männistön mukaan sen osuus on alle kymmenen prosenttia sopimuksesta. Toivomme todella, että yhteistyö voi jatkua. Vahvana ehdokkaana Lapin hyvinvointialueen johtajan virkaan pidetty nykyinen kansanedustaja, eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi, kesk., on ennakoinut, että LänsiPohjan sote-palveluiden ulkoistus MeriLapissa mitätöityy siirtymäajan jälkeen. johtaja Jari Jokela ei ole tässä vaiheessa halukas arvioimaan sopimuksen tulevaisuutta. Viesti on sama kaikille. Kokoomus on avoimin yksityisille palveluille, vasemmistoliitto ja SDP kriittisimpiä, muut siinä välillä. Vigelius kertoo, että HALIssa seurataan myös poliittista keskustelua ja sitä, millaiset voimasuhteet missäkin on. Männistö kuitenkin uskoo, että sopimus voidaan muuttaa siten, että se ei ole ristiriidassa sote-lakien kanssa. Asia tunnetaan paremmin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, hän sanoo. Laki näyttää kuitenkin menevän niiden ohi. STM:n hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ei usko, että Länsi-Pohjan sairaalan sopimus on muutettavissa lakiin sopivaksi. Niistä on sovittu monelta osin vastoin järjestämisvastuuja ostopalvelusäännöksiä, sanoo Valli-Lintu. Alueiden pitää ilmoittaa lokakuuhun 2023 mennessä, mikäli ne katsovat, että sopimukset ovat ristiriidassa sote-uudistuksen lakien kanssa. Länsi-Pohjan sopimuksessa on monimutkaiset irtisanomisehdot. Lapin hyvinvointialueen vt. • KL5_14-35.indd 29 26.4.2022 8.34. Jatkosta Mehiläinen odottaa hyvinvointialueen neuvottelualoitetta ensi vuoden syksyyn mennessä. Se on monimutkainen ja poliittisesti herkkä. STM:n Auli Valli-Lintu sanoo, että riittävä osuus kytkeytyy kahteen tekijään. Lastensuojelussa ostopalvelujen osuus on jo lähes 90 prosenttia. Edelleen tarvitaan yksityistä sektoria, mutta järjestämisvastuuta ei voi siirtää
Näin siksi, että Apottiin rakennetut kuntien toimintamallit ja organisaatiorakenteet tulee muuttaa soveltumaan uuden rekisterinpitäjän eli hyvinvointialueen tarpeisiin, Vilpponen selvittää. Sote-tietojärjestelmien yhteiskäyttö ja palveluintegraatio ei ole mahdollista vielä ensi vuoden alusta. Sosiaalija terveysministeriössä tehdään parhaillaan tiedonhallintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka valmistuttua samaa tietoa voidaan paremmin hyödyntää sekä sosiaaliettä terveyspalveluissa. koin informaatioteknologiasta, jatkaa tutkimustyötä Jyväskylän yliopistossa ja toimi Uudenmaan sote-ICT:n kokonaisarkkitehtina edellisen sotemallin valmistelussa. Olen napanuoran poikkipurija hyvinvointialueiden synnytyksessä, Vilpponen kuvailee itseään. Kun kyseessä on vain kahden kaupungin muodostama hyvinvointialue, puusta katsoen luulisi, että yhdistäminen olisi melko yksinkertaista. KL5_14-35.indd 30 26.4.2022 8.34. Vain kriittiset toiminnot ehditään saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä. Hyvinvointialueiden ICT-valmistelun asiantuntijat toteavat, että alueilla on edessään useita vuosia kestävä tietojärjestelmien yhdistäminen ja uusien rakentaminen. Aikataulu on tiukka, vaikka puhutaan vain kriittisistä tietojärjestelmistä. Apottia joudutaan päivittämään vastaamaan hyvinvointialueen tarpeisiin. Hän väitteli hiljakKAIKESTA PULAA Rahapula, tekijäpula ja aikapula koettelevat hyvinvointialueiden digivalmistelua. Käytännössä kuntien ja kuntayhtymien nykyiset asiakasja potilastietojärjestelmät (APTJ) siirtyvät lähes nykyisellään hyvinvointialueiden hallintaan. Vilpponen vakuuttaa, että näin ei ole. [ Hankinnat ja digi ] 30 Kuntalehti 5 / 2022 H yvinvointialueiden ICTjärjestelmiä valmistellaan välttämättömyys edellä. Apottia joudutaan päivittämään vastaamaan hyvinvointialueen tarpeisiin. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan on juostava heti alkuvuodesta 2023. KRIITTISET ENSIN Vantaan ja Keravan yhteisen hyvinvointialueen valmistelua tekee todellinen soten ICT-konkari, Keravan kaupungin digikehityspäällikkö Hannu Vilpponen. Hän katsoo muutosta Keravan kaupungin ja sen veronmaksajien näkökulmasta ja sanoo pyrkivänsä minimoimaan kunnalle koituvat taloudelliset vaikutukset. Hän lisää, että onneksi Apotti on kuitenkin tuttu järjestelmä. Vantaalla ja Keravalla on käytössä asiakasja potilastietojärjestelmä Apotti, mutta järjestelmässä on räätälöintejä kaupunkien toisistaan poikkeaviin toimintamalleihin, ja se mutkistaa muutosta. Se helpottaa hyvinvointialueelle tarvitKeravan kaupungin digikehityspäällikkö Hannu Vilpponen siirtää sote-palveluiden tietojärjestelmiä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle
Digijohtaja Jari Porrasmaa KeskiSuomen sairaanhoitopiiristä toteaa, että nyt keskitytään talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin, jotta saadaan laskut liikkumaan ja palkat maksettua tulevassa 11 500 ihmisen organisaatiossa. Hyvinvointialue ottaa ne haltuun kunnilta ja muutamalta kuntayhtymältä ja vastaa siitä, ettei tule katkoja eikä palvelutaso heikkene. Myös perusinfran rakentamisessa riittää työtä. Viime syksynä arvioitiin, että hyvinvointialueiden soten ICT-kustannukset olisivat 440 miljoonaa euroa vuosille 2021–2026. On pieni riski, ettei tieto ehtisi siirtyä, jos loimaalainen käy seuraaEi tämä digitalisaatiota hyydytä, mutta ei se myöskään saa sellaista hyppystarttia, joka olisi ollut mahdollinen. Meillä päivitetään alueellinen tietojärjestelmä, jonka kautta kaikki järjestelmät tulevat keskustelemaan yhteneväisesti. Kuntia ja erilaisia tietojärjestelmiä on paljon. Vilpponen harmittelee etenkin sitä, että uusien sähköisten palveluiden ja tekoälypohjaisten järjestelmien kehitys sote-sektorilla viivästyy. KESKI-SUOMEN UUSI ALKU Keski-Suomessa palattiin viime vuoden lopulla lähtöruutuun, kun KeskiSuomen sairaanhoitopiirin, PohjoisKarjalan Siun soten, Etelä-Savon Essoten ja Vaasan sairaanhoitopiirin yhteiseksi kaavailtu Aster-hanke kaatui. Viime vuonna valtiovarainministeriö myönsi ICT-valmistelurahaa hyvinvointialueille 200 miljoonaa euroa. Porrasmaan mukaan yhdistämisillä vähennetään integraatioja yhdistämistyötä jatkossa, kun järjestelmät pitää kiinnittää hyvinvointialueen taloushallinnon järjestelmiin esimerkiksi etuuspäätösten maksamista varten. Ei tämä digitalisaatiota hyydytä, mutta ei se myöskään saa sellaista hyppystarttia, joka olisi ollut mahdollinen. Tarkoitus on yhdistää samanmerkkisiä tietokoneohjelmia suun terveydenhuollossa ja sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. On vaikeaa saada asiantuntijoita, ja omia resursseja hyvinvointialueilla ei ole. Hänen mielestään Suomeen tarvitaan kansallinen velvoittava digistrategia, jonka avulla päästään eroon siiloutuneista toimintamalleista. KIIRE JA RAHAPULA Hyvinvointialueita rakennetaan nyt digikehityspäällikkö Vilpposen mukaan liian tiukalla aikataululla. Hyvä yritys, mutta aika ei riitä. Osittain asiakasja potilastietojärjestelmiä on jo pistetty yhteen, mutta tilanne on edelleen pirstaleinen. Holvitien mukaan hyvinvointialueen aloittaessa potilasja asiakastiedot siirtyvät 24 tunnin kuluessa kansalliseen Kanta-arkistoon, josta jokainen kuntapohjaisia järjestelmiä käyttävä voi asian tarkistaa. Kustannukset kuitenkin karkasivat ja hankkeesta luovuttiin. Useilla alueilla valmistelut ovat levällään ja rahat loppu. Vilpposen mukaan tämä on vain murto-osa rahamäärästä, joka tarvitaan tänä vuonna. Kaikille käyttäjille pitää saada ensi vuoden alkuun mennessä perusasiat, kuten tietokoneet, sähköpostit ja kulunvalvonta, kuntoon, Porrasmaa luettelee. Kuten muillakin tulevilla hyvinvointialueilla myös Vantaan-Keravan alueella rakennetaan nyt ICT-infraa sekä henkilöstöhallintoja talousjärjestelmiä. Viimeisessä lisätalousarviossa valtiovarainministeriö antoi 155 miljoonaa euroa yhteisesti kaikkien hyvinvointialueiden ICT-valmisteluun. Vilpponen pitää valitettavana, että sote-uudistuksen myötä syntyy alueellisia digitaalisia erillisratkaisuja. Erikoistapauksena meille tulee vielä Jämsän siirtyminen Pirkanmaalta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Niille ei ehditä tehdä paljoakaan ennen vuodenvaihdetta. Porrasmaa pitää aikataulua tiukkana. Uusi järjestelmäkokonaisuus olisi tullut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen käyttöön. [ Hankinnat ja digi ] 32 Kuntalehti 5 / 2022 tavien muutosten suunnittelua ja tekemistä. VARSINAIS-SUOMEN KOITOS ICT-hankevastaava Johannes Holvitie Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelusta toteaa, että tukipalvelujen, kuten laskutuksen ja henkilöstöhallinnon, tietojärjestelmiä laajennetaan parhaillaan alueelliseen käyttöön. Kaikki hyvinvointialueet tarvitsevat yhtä aikaa samoja asioita. Porrasmaan mukaan aikataulu ei salli isompia tietojärjestelmien yhdistämisiä. Valtion rahoitus on tullut tipoittain, ja se on Vilpposen mukaan vaikuttanut valmistelun laatuun. Jäljelle jää perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakastietoja, jotka ovat erillisiä. Valmistelua pitäisi tehdä nyt täyttä häkää, mutta joudutaan miettimään tarkkaan, mitkä ovat kriittisiä toimintoja ja mitkä on saatava valmiiksi, että hyvinvointialueiden toiminta voidaan aloittaa turvallisesti. Se riittää muutamaksi kuukaudeksi. KL5_14-35.indd 32 26.4.2022 8.34. Holvitien mukaan työläimpiä osia ovat asiakasja potilastietojärjestelmät, joita on 41. Vilpponen pelkää, että kunnille jää vielä yhteiskäyttöisiä järjestelmiä hyvinvointialueiden kanssa, jos kaikkia toimintoja ja järjestelmiä ei saada siirrettyä hyvinvointialueille. Keski-Suomi kuuluu pirstaleisiin maakuntiin. Vilpposen mukaan arvio on pielessä ja todelliset kustannukset ovat yli miljardi euroa. Potilastietojärjestelmien osalta mennään nykyjärjestelmillä eikä tehdä mitään isoja peliliikkeitä. Tietotekniikan saatavuudessa on vaikeuksia koronapandemiasta johtuen eikä Ukrainan sotakaan helpota tilannetta. Sieltä näkyvät esimerkiksi muutokset, joita on tehty erikoissairaanhoidon järjestelmiin
Tietojärjestelmien osalta kyseessä on noin tuhannen sopimuksen haltuun ottaminen ja konsolidoiminen eli yhdistäminen. Holvitien mukaan pitkän ajan kehityspolku kulkee kohti yhden tai kahden asiakasja potilastietojärjestelmän tavoitetilaa. Muutoinkin terveystiedot saadaan Kanta-palvelusta, johon alueelliset potilastietojärjestelmät välittävät tietoa. Näin ollen hankinta voidaan tehdä suorahankintana ilman kilpailutusta. Kriittisille palveluille tehdään myös konesalisiirtoja, jotka ovat yllättävän kalliita, Holvitie toteaa. Mitä nopeammin ja parempia tuloksia saamme, sitä helpompi Eskoa on markkinoida. Haatajan mukaan aikataulu ei ole optimaalinen. • Merja Ojansivu Puolen Suomen Esko on ”aika killeri” Merja Ojansivu Kuva: Milka Alanen vana päivänä Turussa esimerkiksi terveysasemalla. Hän muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen pirstaleisuudesta. Se voi vaatia operoinnin pitkittämistä tehtäväksi vanhemmilla järjestelmillä ennakoitua pidempään, ja silloinhan juna ei liiku, hän arvioi. Tietohallintojohtaja Ilkka Haataja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä toteaa, että vanhimmilta osiltaan jo 25-vuotias Esko on koko käyttöikänsä saanut ammattilaisilta kiitosta helppokäyttöisyydestään. Tänä vuonna yhdistämme samoja tietojärjestelmiä yhdeksi ympäristöksi silloin, kun se on mahdollista. Ammattilaisia ohjataan tekemään näissä tilanteissa varmistuskysymys: oletko ollut viimeisen 24 tunnin aikana jonkun toisen kunnan palveluiden piirissä. Kun vielä sairaanhoitopiiri totesi, että Esko on tehty kustannustehokkaasti, se on yhtälönä aika killeri, Haataja summaa. Kuntalehti 5/ 2022 33 POHJOIS-POHJANMAAN sairaanhoitopiirissä kehitetystä erikoissairaanhoidon Esko-potilastietojärjestelmästä saattaa tulla pitkän kehitystien päästä koko Pohjois-Suomen yhteinen asiakasja potilastietojärjestelmä. Kuntapohjaisten asiakasja potilastietojärjestelmien haltuunotto vaatii lukuisia tietojärjestelmien päivityksiä ja niiden yhtenäistämistä, jotta hallinta on samantasoista. KL5_14-35.indd 33 26.4.2022 8.34. Haatajan mukaan ainakin koko Pohjois-Suomen saaminen mukaan Eskon kehittämiseen näyttää lupaavalta. Esko Systems Oy on sairaanhoitopiirien ja kuntien omistama inhouse-yhtiö. • Tämä on resursseja vaativaa työtä. Hyvinvointialueen tietojärjestelmien on myös yhdistyttävä kansalliseen tasoon eli Kanta-palveluun. Pitää rakentaa sellainen järjestelmäympäristö, että sillä pystytään johtamaan hyvinvointialuetta, takaamaan toimivat työkalut ammattilaisille ja palvelut asiakkaille ja potilaille. Muutaman vuoden siirtymäajalla mennään, Haataja toteaa. Aikaa täysin yhtenäisen järjestelmän saamiseen Holvitie arvioi kuluvan 3–5 vuotta. Hän muistuttaa, että hyvinvointialueelle pitää rakentaa perus-ICTinfrastruktuuri tietoliikenteestä lähtien. Tekijäpula vaivaa kehittämistyötä myös Oulussa, vaikka kaupungissa on vahva tietotekniikan ja terveystekniikan klusteri ja alan koulutusta. Haataja arvioi, että vuosina 2024– 2025 Pohjois-Pohjanmaalla on yhtenäinen Eskoon perustuva asiakasja potilastietojärjestelmäratkaisu. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto päätti maaliskuussa ottaa Eskon pohjaksi asiakasja potilastietojärjestelmälleen. ESKO Systems on markkinoinut järjestelmäänsä laajemminkin, myös eteläiseen Suomeen. YHTENÄINEN KYMENLAAKSO Kymenlaakson kunnat muodostivat Kymsote-kuntayhtymän vuonna 2019, ja samalla tietojärjestelmiä alettiin yhdistää. Mäntynen vakuuttaa, että paljon on tehtävää ja tiukka loppuvuosi on edessä Kymenlaaksossakin. Kymsoten ICT-muutoshankkeen hankepäällikkö Sirpa Mäntynen sanoo, että Kymenlaaksossa konsolidaatio eli tietojärjestelmien yhdistäminen on jo pitkällä ja alueella on jo yhtenäiset tietojärjestelmät terveydenhuollossa ja sosiaalihuollon palveluissa. Seuraavaksi voimme tuoteperheittäin lähteä konsolidoimaan eli yhdistämään näitä järjestelmiä. Esko on erikoissairaanhoidon käytössä Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Lapin, LänsiPohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä ja joiltakin osin Kainuussakin. Työtä on vielä paljon edessä. Alue ulottuu Kalajoen hiekkasärkiltä Oulun kautta Kuusamoon. Tämä on resursseja vaativaa työtä, ja meidän on aina ensin turvattava järjestämisvastuullisen tekemisen jatkuvuus. Nyt painitaan sen kanssa, että hyvinvointialue pääsee aloittamaan toimintansa häiriöttömästi ensi vuoden alussa
H O I V AT I L O J E N V U O K R A M A L L I V U O K R A M A L L I N E D U T Lue lisää helposta kilpailutuksesta ja vuokramallin eduista: hoivatilat.fi/tilat-palveluna/vuokramalli/ talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan Vuokramallilla voit hankkia tilat palveluna jopa 30 vuoden sopimuksella. Kaupunkialueella palvelujen järjestäminen keskittyminä on logistisesti helpompaa sekä ympäristö näkökulmasta ekologisempaa. PohjoisRitaharjun koulun laajennus 340 alakoulun oppi laalle, nykyisen koulun viereiselle tontille, kilpailutettiin vuokrahankintana. P O H J O I S R I TA H A R J U N K O U L U O U L U N K A U P U N K I Tampereen Tilapalvelut kilpailutti Hervantaan 12ryhmäi sen eli noin 240 lapsen päiväkodin. Uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2024. Lue lisää hankkeesta nettisivuiltamme! hoivatilat.fi/malminkartano Tilat palveluna Kiinteistöjen hankkiminen vuokramallilla kiinnostaa kuntia yhä enemmän. Korttelin toimijat tarjoavat alueella kaivattuja palveluja siis muillekin kuin pihapiirin asukkaille – kyseessä on siis todellinen “yes in my front yard” hanke! Monimuotoista asumista ja palveluja koko alueelle Parhaimmillaan Malminkartanon tyyppinen palvelukorttelihanke kohottaa alueen ekologista ja sosiaalista arvoa. Kohde on koko Suomen mitta kaavassa ainutlaatuinen ja tähän saakka monipuolisin palvelu kortteli ratkaisu. Hankekehityspäällikkö Olli Haapio Hoivatiloilta kiittelee Helsingin kaupunkia, joka oli hankkeessa aktiivisesti mukana ja mahdollisti kaivattujen palvelujen järjestämisen operaattorien tuottamana. Tavoitteena on käynnistää opetus uusissa tiloissa elo kuussa 2023. Hoivatilat toteuttaa kaksikerroksisen 3 000 kem2 hankkeen ja vastaa kohteen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rahoittamisesta sekä kiinteistön ylläpidosta. Lisäksi kortteliin tulee yhteistiloja, aisti puutarha sekä deliravintola. Korttelit ratkovat osaltaan näitä globaalien megatrendien haasteita viihtyisällä tavalla. Malminkartanossa julkisen, yksityisen ja kolman nen sektorin yhteistyö tuottaa parempaa arkea ja synergiaetuja ainakin seuraavat 20 vuotta. K I S A P U I S T O N P Ä I V Ä K O T I T A M P E R E E N K A U P U N K I Monimuotoinen Malminkartano P A LV E L U K O R T T E L I E L Ä V Ö I T TÄ Ä A L U E E N A R K E A I L M O I T U S KL5_14-35.indd 34 26.4.2022 8.34. Tampereen kaupunki vuokraa tilat 20 vuoden vuokrasopimuksella. Viime vuosina koulujen, päiväkotien, hoivakotien ja erityiskiinteistöjen kilpailutukset ovat lisääntyneet. Hoivatilojen vuokramalli on helppo tapa järjestää tarkoituksenmukaiset tilat ja niihin liittyvät ylläpitopalvelut nopeasti ja omaan taseeseen rakentamiseen verrattuna edullisesti ja joustavasti. Palvelukortteli on viihtyisä ja turvallinen modernin kaupunkiyhteisön keskus täynnä elämää. Norlandian ikäihmisten tehostetun ja kevyemmän palveluasumisen sekä Kehitysvammaisten palvelu säätiön palveluasuntojen lisäksi kortteliin valmis tuvat päiväkoti 50 lapselle sekä koirien päivä koti. Yhteisöllinen konsepti tuo yhteen niin korttelissa asuvat eri ihmisryhmät kuin alueen muut asukkaat ja madaltaa kynnystä erilaisten ihmisten jokapäiväiseen yhteiseen toimintaan. Lisäksi kortteli tuo alueelle työpaikkoja – Malminkartanossakin työs kentelee sen valmistuttua lähes sata ihmistä. H elsingin Malminkartanoon, aivan alueen yti meen, olemassa olevan kaupunki rakenteen sisään valmistuu uusi palvelu kortteli syk syllä 2022. 3 800 m2 tilojen arkkitehtisuunnitte lun ja rakennuttamisen lisäksi sopimukseen kuuluu myös ylläpito sekä puhtauspalvelut 25 vuoden vuokraajalla
Tavoitteena on käynnistää opetus uusissa tiloissa elo kuussa 2023. H O I V AT I L O J E N V U O K R A M A L L I V U O K R A M A L L I N E D U T Lue lisää helposta kilpailutuksesta ja vuokramallin eduista: hoivatilat.fi/tilat-palveluna/vuokramalli/ talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan Vuokramallilla voit hankkia tilat palveluna jopa 30 vuoden sopimuksella. Tampereen kaupunki vuokraa tilat 20 vuoden vuokrasopimuksella. H elsingin Malminkartanoon, aivan alueen yti meen, olemassa olevan kaupunki rakenteen sisään valmistuu uusi palvelu kortteli syk syllä 2022. Kaupunkialueella palvelujen järjestäminen keskittyminä on logistisesti helpompaa sekä ympäristö näkökulmasta ekologisempaa. Hoivatilojen vuokramalli on helppo tapa järjestää tarkoituksenmukaiset tilat ja niihin liittyvät ylläpitopalvelut nopeasti ja omaan taseeseen rakentamiseen verrattuna edullisesti ja joustavasti. Hankekehityspäällikkö Olli Haapio Hoivatiloilta kiittelee Helsingin kaupunkia, joka oli hankkeessa aktiivisesti mukana ja mahdollisti kaivattujen palvelujen järjestämisen operaattorien tuottamana. Uudet tilat otetaan käyttöön tammikuussa 2024. Korttelit ratkovat osaltaan näitä globaalien megatrendien haasteita viihtyisällä tavalla. Norlandian ikäihmisten tehostetun ja kevyemmän palveluasumisen sekä Kehitysvammaisten palvelu säätiön palveluasuntojen lisäksi kortteliin valmis tuvat päiväkoti 50 lapselle sekä koirien päivä koti. Viime vuosina koulujen, päiväkotien, hoivakotien ja erityiskiinteistöjen kilpailutukset ovat lisääntyneet. Malminkartanossa julkisen, yksityisen ja kolman nen sektorin yhteistyö tuottaa parempaa arkea ja synergiaetuja ainakin seuraavat 20 vuotta. K I S A P U I S T O N P Ä I V Ä K O T I T A M P E R E E N K A U P U N K I Monimuotoinen Malminkartano P A LV E L U K O R T T E L I E L Ä V Ö I T TÄ Ä A L U E E N A R K E A I L M O I T U S KL5_14-35.indd 35 26.4.2022 8.34. Lue lisää hankkeesta nettisivuiltamme! hoivatilat.fi/malminkartano Tilat palveluna Kiinteistöjen hankkiminen vuokramallilla kiinnostaa kuntia yhä enemmän. PohjoisRitaharjun koulun laajennus 340 alakoulun oppi laalle, nykyisen koulun viereiselle tontille, kilpailutettiin vuokrahankintana. Lisäksi kortteliin tulee yhteistiloja, aisti puutarha sekä deliravintola. P O H J O I S R I TA H A R J U N K O U L U O U L U N K A U P U N K I Tampereen Tilapalvelut kilpailutti Hervantaan 12ryhmäi sen eli noin 240 lapsen päiväkodin. 3 800 m2 tilojen arkkitehtisuunnitte lun ja rakennuttamisen lisäksi sopimukseen kuuluu myös ylläpito sekä puhtauspalvelut 25 vuoden vuokraajalla. Yhteisöllinen konsepti tuo yhteen niin korttelissa asuvat eri ihmisryhmät kuin alueen muut asukkaat ja madaltaa kynnystä erilaisten ihmisten jokapäiväiseen yhteiseen toimintaan. Kohde on koko Suomen mitta kaavassa ainutlaatuinen ja tähän saakka monipuolisin palvelu kortteli ratkaisu. Lisäksi kortteli tuo alueelle työpaikkoja – Malminkartanossakin työs kentelee sen valmistuttua lähes sata ihmistä. Palvelukortteli on viihtyisä ja turvallinen modernin kaupunkiyhteisön keskus täynnä elämää. Korttelin toimijat tarjoavat alueella kaivattuja palveluja siis muillekin kuin pihapiirin asukkaille – kyseessä on siis todellinen “yes in my front yard” hanke! Monimuotoista asumista ja palveluja koko alueelle Parhaimmillaan Malminkartanon tyyppinen palvelukorttelihanke kohottaa alueen ekologista ja sosiaalista arvoa. Hoivatilat toteuttaa kaksikerroksisen 3 000 kem2 hankkeen ja vastaa kohteen suunnittelusta, rakennuttamisesta, rahoittamisesta sekä kiinteistön ylläpidosta
Suomen laajakaistapolitiikka on asiantuntijoiden mielestä melko onnistunutta. Tähtiluokitus on tehty erikseen sekä kiinteiden yhteyksien että mobiiliyhteyksien tilanteelle. KL5_36-53.indd 36 26.4.2022 8.43. [ Hankinnat ja digi ] 36 Kuntalehti 5 / 2022 [ Vastakkain ] LAAJAKAISTAA KAIKILLE VAI SINNE TÄNNE. Kukin kunta on saanut tähtiä erikseen sekä kiinteälle että langattomalle laajakaistalle asteikolla 1–5. Sävyeroja syntyy, kun pohditaan, kenen pitäisi hoitaa katvealueiden asukkaat nopeiden yhteyksien piiriin. Kuva: Traficom Liikenneja viestintävirasto Traficom on luonut kuntakohtaisen laajakaistaluokituksen
Nykyinen politiikka on jättämässä meidät kiinteiden verkkojen kehitysmaaksi, hän sanoo. Suomessa on rakennettu ensimmäisten maiden joukossa kaupallisia 5G-verkkoja, ja nyt jo yli 80 prosentilla kotitalouksista on mahdollisuus 5G-yhteyksiin. Se johtuu Koskisen mukaan suurelta osin maantieteellisistä olosuhteistamme. Ei se ehkä väistämätöntä ole, mutta erittäin todennäköistä, ellei nykyistä laajakaistapolitiikkaa muuteta radikaalisti, hän sanoo. Kuntalehti 5/ 2022 37 . Minimivaatimukset verkkoyhteyksille täyttyvät melkein kaikkialla, mutta nopeiden langallisten yhteyksien saatavuus ei ole edennyt toiveiden mukaisesti. Se on antanut meille tietyssä mielessä myös etulyöntiasemaa, mainittakoon vaikka Nokian menestystarina. Koskinen muistuttaa, että valtio tukee nopeiden yhteyksien rakentamista ohjelmalla, joka on suunnattu alueille, joilla ei ole kaupallisia nopeiden verkkojen rakentamissuunnitelmia. Suomen laajakaistapolitiikka on ollut aikaansa edellä, kun sääntelyä on lähdetty purkamaan ja markkinoita avaamaan hyvin varhaisessa vaiheessa useimpiin muihin maihin verrattuna. L aajakaistaa kaikille! Matti Vanhasen toinen hallitus päätti joulukuussa 2008 periaatteesta, että vuoden 2015 loppuun mennessä kansalaisille taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hänen mielestään kuntien rooliin ei kuulu tietoliikenneyhteyksien tarjoaminen asukkailleen. On pikemminkin sattumanvaraista, missä niitä on tarjolla. Sen sijaan kunnilla olisi luonteva rooli rakentaa verkkojen tarvitsemaa infraa aina kun siihen on mahdollisuus, esimerkiksi kunnallisteknisten töiden ohessa ja uusia asuinalueita rakennettaessa. Myös 6G-verkkojen kehitysja tutkimustyö on hyvässä vauhdissa. Pulmia on, mutta Tommi Karttaavin mielestä Suomen laajakaistapolitiikka ei yleisesti ottaen ole epäonnistunutta. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi verkon rakentamisja ylläpitokustannukset ovat merkittäviä. Jos kunta ei syystä tai toisesta halua lähteä mukaan hankkeeseen, se Nopeiden langallisten yhteyksien saatavuus ei ole edennyt toiveiden mukaisesti. KASVAAKO KUILU. KL5_36-53.indd 37 26.4.2022 8.43. Kuntalehti kysyi Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden johtajalta Tommi Karttaavilta ja liikenneja viestintäministeriön verkkojen sääntely -yksikön erityisasiantuntijalta Aino Koskiselta käsityksiä Suomen laajakaistayhteyksien tilasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi on muistettava, että myös kuluttajien kysyntä ohjaa nopeiden yhteyksien rakentamista. Karttaavi sanoo, että lakiin kirjoitettu pakollinen kuntarahoitusosuus toimii pikemminkin laajakaistarakentamista estävästi kuin edistävästi juuri siellä, missä sitä kipeimmin tarvittaisiin. Aino Koskinen toteaa, että Suomi on maailman kärkijoukoissa erityisesti langattoman laajakaistan kehityksen suhteen. Kiinteiden verkkojen kehitys on meillä EU-tasolla tarkasteltuna hidasta. MENESTYKSEN VANKI. Valtion, kuntien vai yritysten. Nykyinen laajakaistapolitiikka toimii mielestäni liikaa markkinoiden ehdoilla ja on johtanut tilanteeseen, jossa kiinteät ja langattomat verkot tietyssä mielessä kilpailevat keskenään, vaikka niiden pitäisi täydentää toisiaan. Aino Koskinen on toista mieltä. Kuinkas kävi. Kenen asia on hoitaa nopeat yhteydet kuntoon. Suomi onkin häntäpään joukkoa eurooppalaisissa vertailuissa, kun tarkastelun kohteena ovat maaseudun nopeat laajakaistat. Karttaavi pohtii kuitenkin, että toisaalta olemme ehkä jääneet vähän oman menestyksemme vangeiksi, emmekä oikein osaa muuttaa suuntaa, vaikka tarvetta olisikin. Koskinen mainitsee, että tukiohjelma on huomattavasti vaikuttavampi, jos valtion ja yritysten lisäksi myös kunnat osallistuvat rahoitukseen. Tukiohjelmassa edellytetään myös 8–33 prosentin kuntaosuutta. Kuilu tuskin kuitenkaan enää kasvaa tästä, vaan pikemminkin pienenee, kun nopeita yhteyksiä rakennetaan yhä laajemmalle alueelle muun muassa valtiontuen ja EU:n maaseuturahaston tuen avulla, hän sanoo. Näin kiinteiden verkkojen rakentaminen tuo hyötyjä myös kunnalle ja rahoitukseen osallistuminen on pitkäaikainen investointi. Ei, etenkään jos tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi teleoperaattoreiden kilpailu mahdollistaa sen, että suomalaisille tarjolla olevat 4Gja 5G-liittymät ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin edullisia ja monesti myös datan käyttömäärältään rajoittamattomia. Karttaavi painottaa, että valtion pitäisi ottaa sääntelyn kautta vahvempi ote. Valtio pyrkii myös alentamaan kiinteiden verkkojen rakentamiskustannuksia eri verkkotoimijoiden yhteisrakentamista ja -käyttöä edistämällä. Kuntien osallistuminen rahoitukseen on perusteltua, sillä nopeat yhteydet vaikuttavat tutkimusten mukaan kunnan elinvoimaan ja jopa muuttoliikkeeseen. MIKÄ ROOLI KUNNALLA. Mikä rooli kunnilla pitäisi olla. Karttaavi pelkää, että kuilu nopeiden yhteyksien saatavuudessa maaseudun ja kaupunkien välillä kasvaa entisestään. Koskisen mielestä parhaaseen tulokseen päästään, jos kaikki mainitut tahot tekevät osansa
Toisaalta valtio voisi tukea kattavan verkkoinfrastruktuurin rakentamista, jota myös mobiilioperaattorit voisivat hyödyntää. Mahdolliset kansallisen sääntelyn muutostarpeet arvioidaan tarkemmin tämän jälkeen, jotta sääntely on linjassa myös EU:n vaatimusten kanssa. Koskisen mukaan erityisesti verkkoinfrastruktuurin yhteiskäyttöä edistetään kuitenkin jo parhaillaan Traficomin (Liikenneja viestintävirasto) perustamassa asiantuntijaryhmässä. Karttaavi vastaa, että yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta olisi järkevää rakentaa yhteiskäyttöistä valokuituverkkoa eli niin sanottua mustaa kuitua aina, kun siihen on mahdollisuus, esimerkiksi rakennettaessa uusia asutusalueita tai kadunkunnostustöiden ohessa. Koskinen kysyy Karttaavilta, millaista sääntelyä hän sitten ehdottaisi yhteyksien parantamiseksi. LANKAA JA LANGATONTA Karttaavi ja Koskinen ovat yhtä mieltä siitä, että laajakaistapolitiikKL5_36-53.indd 38 26.4.2022 8.43. Kuntien osallistuminen rahoitukseen on perusteltua. [ Hankinnat ja digi ] 38 Kuntalehti 5 / 2022 [ Vastakkain ] Kuva: Liikenneja viestintäministeriö Aino Koskinen on liikenneja viestintäministeriön verkkojen sääntely-yksikön erityisasiantuntija. Yksi mainitsemisen arvoinen on julkisuudessakin olleet talousongelmat, joihin pienet kunnat ovat joutuneet, kun niiden tukemat verkkoosuuskunnat tai vastaavat eivät ole olleet kannattavia, ja kunnat ovat ottaneet lisävastuita muun muassa takausten muodossa niiden pystyssä pitämiseksi. Karttaavin mukaan syitä kunnan haluttomuuteen lähteä mukaan voi olla monia. Aino Koskinen ei myöskään saa rahoitusta valtiolta. Karttaavin mielestä sääntelyllä voisi vaikuttaa myös siihen, että jo olemassa olevia valokuituverkkoja, kuten tukiasemille vedettyjä kuituja, saataisiin muidenkin toimijoiden käyttöön. Koskinen sanoo, että EU:n komissio valmistelee parhaillaan muutoksia yhteisrakentamisdirektiiviin, jotta se olisi tulevaisuudessa entistä vaikuttavampi. Kattava yhteiskäyttöinen verkko mahdollistaa kysyntään vastaamisen nopeasti, ketterästi ja edullisesti sekä lisää aitoa kilpailua. MILLAISTA SÄÄNTELYÄ
Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi käyttäjien määrä, luonnonesteet tai sääolosuhteet voivat vaikuttaa ajoittain langattoman liittymän laatuun, KATVEALUEITA MISSÄ VAIN Karttaavi ja Koskinen työskentelevät päivittäin laajakaista-asioiden parissa. Kuva: Kuntaliitto Nykyinen politiikka on jättämässä meidät kiinteiden verkkojen kehitysmaaksi. Toisaalta langattomia verkkoja tarvitaan esimerkiksi ulkona ja liikenteessä, joissa kiinteitä yhteyksiä ei voida hyödyntää. Itselleni tämä on tullut vastaan tilanteessa, jossa on tarvinnut tehdä töitä jossain satunnaisessa paikassa, jossa yhteys ei toimikaan kunnolla, Karttaavi sanoo. Onneksi yhteysongelmia on ollut kohdallani harvoin, pääosin yhteydet ovat toimineet oikein hyvin. Hänen mukaansa järkevintä olisi rakentaa verkkoja niin, että tukiasemille rakennettavaa verkkoinfraa voisi hyödyntää myös kiinteisiin yhteyksiin kotitalouksille ja yrityksille niiden lähellä, mutta se ei ole operaattoreiden liiketoimintatavoitteiden mukaista. Kuten Tommi sanoi, myös langattomat yhteydet tarvitsevat kiinteän runkoverkon. Operaattoreiden pitää saada investoinnit mobiiliverkkoihin tuottamaan, ja se ohjaa meitä yhä vahvemmin langattomien yhteyksien käyttäjiksi silloinkin, kun se ei olisi paras vaihtoehto, hän toteaa. Erityisesti 5G tarvitsee entistä tiheämpää tukiasemaverkkoa lunastaakseen lupauksensa ja tukiasemat tarvitsevat nopean liittymän muuhun verkkoon, Karttaavi sanoo. Eniten yhteysongelmista on haittaa etätöissä, jos esimerkiksi oma tai työkaverin yhteys katkeaa kesken kokouksen. • Jorma Ylönen KL5_36-53.indd 39 26.4.2022 8.43. Koskisen mukaan harvaan asutuilla alueilla langattomat yhteydet ovat kustannustehokkaampi ratkaisu. Kuntalehti 5/ 2022 39 Tommi Karttaavi työskentelee Kuntaliitossa tietoyhteiskuntaasioiden johtajana. Kotitalouksien osalta valinnanmahdollisuuksia ohjaavat pääosin kysyntä ja tarjonta sekä liittymien rakentamiskustannukset. Myös suurissa kaupungeissa löytyy katvealueita, joissa mobiiliyhteydet eivät toimi kunnolla. Koskinenkin on kokenut yhteyksien hidastumista tai pätkimistä satunnaisesti niin kotona kuin mökilläkin. Kehnosti toimivat yhteydet ovat tulleet tutuiksi heillekin, varsinkin pandemia-aikana. Tommi Karttaavi kaa ei voi rakentaa vain langattomien yhteyksien varaan. Aino Koskinen sanoo, että eri teknologiat täydentävät toisiaan ja palvelevat myös osin erilaisia tarpeita. Niihin voi törmätä ihan missä vain. Lähtökohtaisesti langattomatkin verkot tarvitsevat toimiakseen nopeita kiinteitä verkkoja. Yleensä yhteysongelmat ovat hetkellisiä tai korjaantuvat hieman paikkaa vaihtamalla
Kolmanneksi muista varmuuskopiot, joita on tehtävä riittävän usein ja säilytettävä oikeassa paikassa. 15.9. On tunnistettava, mitä osaamista on kasvatettava omassa organisaatiossa ja mitä on hankittava kumppanilta. 3 Jos kaupunkiin kohdistuu merkittäviä kyberuhkia, mitkä ovat suojautumiskeinot. 8 Onko teknologioihin saatavilla suosituksia. Kansallisissa verkostoissa jaetaan avoimesti tietoa esille nousseista tietoturvauhista. Se on kriittisten palveluiden varmistamista myös poikkeusoloissa. 14. 40 Kuntalehti 5 / 2022 Tapahtuman järjestävät – kestävää tulevaisuutta rakentamassa Hyvän elämän kunnat Kuntamarkkinat kokoaa kahden vuoden tauon jälkeen Kuntatalolle kuntien hyvän arjen mahdollistajia – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja palveluiden toteuttajia – yhteiseen foorumiin muun julkisen hallinnon, järjestöjen ja erilaisia palveluita tuottavien kumppaneiden kanssa vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan ajankohtaista tietoa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Keskeistä on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Keskeistä on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erityyppisiin tietoturvauhkiin on erilaiset suojausja valvontamekanismit. Prosesseissa korostuu varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin. 2 Miten tilaturvallisuutta voidaan huomioida. 2022 Kuntatalolla Kuntaliiton laajassa ohjelmassa muun muassa: Maanrakennuslain ajankohtaiset • Varautuminen • Ilmastolaki • Vesihuoltouudistus • Lisäksi kumppaneiden tietoiskut Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan toukokuussa. Vaasan alueella korkeakoulut jakavat avoimesti tietoa keskenään. Kunta tarvitsee hyviä yhteistyökuvioita ja -kumppaneita kyberuhkien lisääntyessä. Koska kunnilla on paljon erilaista toimintaa sekä erilaisia tietojärjestelmiä ja verkkoja, joiden suojaustaso saattaa vaihdella merkittävästi. 6 Mikä ajankohtainen uhka nousee esille pohdittaessa Venäjän kybersodankäynnin motiiveja. 5 Minkä takia kunnat ovat otollisia kohteita kyberhyökkäyksille. 10 kysymystä kyberturvallisuudesta Koulutukset, harjoitukset ja riskitietoisuuden kasvattaminen edistävät kyberturvallisuutta kunnissa. • Jouni Lampinen KL5_36-53.indd 40 26.4.2022 8.43. Näitä tietoja hyödyntämällä kaikilla on mahdollisuus kehittää omaa ympäristöänsä ja ehkäistä tulevia uhkia. Toiseksi neuvon, että harjoittele, harjoittele ja harjoittele, näin voitat aikaa. Kyberturvallisuutta on mietittävä riittävän laajasti osaamisen, prosessien ja teknologian näkökulmista. 10 Minkälaisia yhteistyökuvioita hyödynnätte digiturvallisuutta kehittäessänne, Vaasan ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö Sanna Taimen. Kuntien olisi saatava valtiolta digitaalisesta turvallisuudesta huolehtimiseen paljon nykyistä enemmän tukea. Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Riskeihin varautumisen hinta kasvaa sitä vauhtia, että suurella osalla kunnista ei ole mahdollisuuksia pysyä kehityksessä mukana. Tietoa on, miten ne ovat ilmentyneet ja miten niistä on palauduttu. Kyberhyökkäyksillä pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja luomaan uhkakuvaa siitä, että pahempaa voi olla tulossa. Palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan suojata esimerkiksi rajoittamalla järjestelmiin pääsyä tietyistä verkoista tai jopa tietyiltä laitteilta. 7 Mistä on hyvä digiturvallisuus tehty, valtion omistaman Cinia Oy:n kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Anssi Kärkkäinen. Yhtä kaiken pelastavaa teknologiaa ei ole. Laita siis päivämäärä jo nyt kalenteriisi ja tavataan syyskuussa Kuntatalolla. 4 Saavatko kunnat riittävästi tukea valtiolta, Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Tommi Karttaavi. Kannattaa miettiä uhkaa, tunnistaa omat kriittiset kohteet ja satsata näitä suojaaviin teknologioihin, ainakin ensimmäisenä. Selkein uhkakuva liittyy varmaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. 1 Mitä kyberturvallisuus on, Lappeenrannan kaupungin tietohallintopäällikkö Juuso Mikkonen. Jos se alkaa konkreettisesti edetä, olisi suorastaan kummallista, jos Venäjän suunnalta ei reagoitaisi siihen. Kaikkea ei kannata tehdä itse. Kun tarkastellaan kyberturvallisuutta kunnan järjestämissä peruspalveluissa, siinä yhdistyvät digitaalinen turvallisuus ja tilaturvallisuus. Ensin on tunnettava ympäristönsä kuin omat taskunsa, jotta hyökkäyksen aikana ei mene aikaa ihmettelyyn. Siinä arvioidaan eri kohteiden kulunhallintaja valvontaratkaisuja sekä riskejä, jotka liittyvät palveluiden fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi tiedon säilyvyyden kannalta. 9 Miten voi valmistautua hyökkäyksistä toipumiseen ja palvelujen palauttamiseen
Jouni Lampinen KL5_36-53.indd 41 26.4.2022 8.43. 14. 15.9. 2022 Kuntatalolla Kuntaliiton laajassa ohjelmassa muun muassa: Maanrakennuslain ajankohtaiset • Varautuminen • Ilmastolaki • Vesihuoltouudistus • Lisäksi kumppaneiden tietoiskut Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan toukokuussa. Tapahtuman järjestävät – kestävää tulevaisuutta rakentamassa Hyvän elämän kunnat Kuntamarkkinat kokoaa kahden vuoden tauon jälkeen Kuntatalolle kuntien hyvän arjen mahdollistajia – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja palveluiden toteuttajia – yhteiseen foorumiin muun julkisen hallinnon, järjestöjen ja erilaisia palveluita tuottavien kumppaneiden kanssa vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan ajankohtaista tietoa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Laita siis päivämäärä jo nyt kalenteriisi ja tavataan syyskuussa Kuntatalolla. Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista
kailijan näppäilytyötä. KL5_36-53.indd 42 26.4.2022 8.43. Vepsäläinen painottaa, että digitalisaatio etenee jatkuvasti, se ei ole projekti. Suuret odotukset toteutuvat varmimmin, jos aloitetaan pienillä parannuksilla. Jyväskylän kaupungin tietohallintojohtaja Tuukka Vepsäläinen sanoo, että palvelujen digitalisointi tarkoittaa integraatio-, robottija tekoälyratkaisuja sekä näiden yhdistelmiä. Hakurobotti etsii kirjastokortit, mikä vähentää kirjastovirDIGI alkaa pienestä Digitalisaation odotetaan tehostavan toimintoja. Tietohallintoa siis saa kiittää tai moittia esimerkiksi sähköisen ajanvarauksen tekniikasta. Kaupunkinsa onnistumisista hän kuitenkin mainitsee kirjastoissa viime syksynä aloitetun robotiikkakokeilun. On edistytty pienissä asioissa. VAATII PONNISTELUA Maija Ylinen tutkii julkisen sektorin tietohallintoa. Se vastaa kuntien tietoteknisten järjestelmien hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta. Hyötyjen pitää näkyä kuntalaisten arjessa. Juuri näin tutkijatohtori Maija Ylinen Tampereen yliopistosta suosittaa etenemään. Julkisella sektorilla on järkevintä käynnistää digitalisaatio sellaisilla pienillä muutoksilla, jotka nopeasti tehostavat toimintaa. Näin prosessi nopeutuu. 42 Kuntalehti 5 / 2022 [ Hankinnat ja digi ] K ustannustehokkuuden lisäksi digitalisaatiolta odotetaan toimintavarmuutta, tietoturvaa unohtamatta
KL5_36-53.indd 43 26.4.2022 8.43. Kuntalehti 5/ 2022 43 . Jyväskylän tietohallintojohtaja Tuukka Vepsäläinen muistuttaa, että on siedettävä epävarmuutta ja epäonnistumisiakin, kun kokeillaan uusia asioita
Asiakas voi hakea kortin seuraavana päivänä mistä tahansa Keski-kirjastosta. Prosessien pitää olla tehokkaita, mutta niin hyviä, että kaikki halukkaat osaavat niitä käyttää. Robotin ansiosta kirjastoväki ehtii auttaa asiakkaita muissa asioissa. Organisaatioiden alatasoilla on aina sopeuduttava digitalisaation tuottamiin muutoksiin, hän sanoo. Vepsäläinen luottaa siihen, että hyvällä viestinnällä luottamushenkilöt ymmärtävät digitalisaation välttämättömyyden. Niistä pitää seuloa tärkeimmät. Hän pohtii, voisiko Jyväskylässä yhdistää kaupungin, hyvinvointialueen ja joukkoliikenteen palvelut yhdelle luukulle. Digitalisaatio vaatii ponnisteluja. Samansuuntaisesti Vepsäläinen huomauttaa, että on otettava huomioon nekin kuntalaiset, jotka eivät pysty hyödyntämään sähköisiä palveluita. Ylinen arvioi, että monissa kunnissa toiminnan sopeuttaminen uusiin vaatimuksiin on pahasti kesken tai aloittamatta. KL5_36-53.indd 44 26.4.2022 8.43. [ Hankinnat ja digi ] 44 Kuntalehti 5 / 2022 Ylisen tietojohtamisen väitöskirja tarkastettiin viime marraskuussa. Lisäksi esimerkiksi lapsiperheelle voisi räätälöidä erilaiset palvelut kuin yksin asuvalle vanhukselle. Niistä haetaan kiireaikoina lähes 2 000 uutta kirjastokorttia kuukaudessa. SIEDETTÄVÄ EPÄVARMUUTTA Jyväskylässäkin digitalisaation pitäisi sekä tehostaa toimintoja että tarjota kaupunkilaisille nykyistä joustavammin palveluita. Jyväskylässä robotti käsittelee öisin kirjastokorttihakemukset, jotka Keski-kirjastojen asiakkaat ovat tehneet verkossa. Jos palvelujen digitalisointi lakkauttaa fyysisiä palvelupisteitä, varsinkin luottamushenkilöt tyypillisesti näkevät kunnan elinvoiman kuihtuvan. Tutkimuksesta selviää, että palvelujen ja prosessien digitalisointi monimutkaistaa niiden hallintaa. Pitäisi ottaa oppia yksityisen sektorin ketteryydestä, mutta tehostaminen ei saa syödä julkisen sektorin arvoja. Vepsäläisen mukaan kaupungissa on löydetty jo noin 60 digikehittämiskohdetta. Lisäksi koko ajan kertyy uusia tarpeita, mutta myös mahdollisuuksia
Ylinen suosittaa erityistä tarkkaavaisuutta, jos konsulttia käytetään myös muilla kuin konsultin osaamisalueella. Kuntatekniikassa ja liikuntapalveluissa hyödynnetään digitaalista paikkatietojen karttapalvelua. Silti ehkä voimme jatkossa tarjota palveluja ympäri vuorokauden tai ainakin laajemmin kuin nyt. Turpeinen sanoo, että digitalisoinnin onnistumista seurataan varsinkin silloin, kun digitalisointi on tuonut uusia vaikuttamiskanavia. • Hannu Kaskinen Kuvat: Petteri Kivimäki Digitalisaatiossa suurin ongelma lienee henkinen. Pitkällä aikavälillä nähdään, kasaavatko ketterät toimintamallit oikeasti hyötyjä vai hidastaako jokin muu seikka kehitystä. Myös Ylinen päättelee, että digitalisaation hyödyt joko palvelujen paranemisena tai taloushyötynä – tai molempina – nähdään vasta vuosien päästä. Sieltä lieksalainen näkee, milloin tiet on viimeksi aurattu ja ladut kunnostettu. Sitä hän pitää selvänä, että pikkukunnille yhteistyö naapurien kanssa on elinehto. Konsultteja käytetään runsaasti sekä tietoteknisten järjestelmien hankinnoissa että tietoteknisen osaamisen kehittämisessä. Hän korostaa konsultin ja oman väen yhteistyön tärkeyttä. Digitalisaatio muuttaa toimenkuvia, mutta ei Vepsäläisen mielestä vie suoraan työpaikkoja. Ensiksi on ratkottava monia teknisiä asioita. Lieksan viestintäsihteeri Heli Turpeinen sanoo, että Pohjois-Karjalassa Miunpalvelut.fi välittää kuntaja sote-ilmoitukset sekä -hakemukset ketterästi. KL5_36-53.indd 45 26.4.2022 8.43. Kuntalehti 5/ 2022 45 Iso kokonaisuus on myös kaupungin prosessien tehostaminen lainsäädäntö huomioon ottaen. Sekin on kunnissa ratkottava, otetaanko muutosprosessi jossakin vaiheessa kokonaan oman väen harteille. YHTEISPELILLÄ SUJUU Isojen kaupunkien tietohallintoyksiköissä on kymmeniä ihmisiä, mutta esimerkiksi noin 10 000 asukkaan Lieksassa tietohallintoa toteuttavat hallintojohtaja ja tiedonhallintasuunnittelija. Pikemminkin alussa digitalisaatio voi lisätä kustannuksia. Hyödyt investoinneista nähdään aikaisintaan parin vuoden jälkeen, kun tehostettujen palvelujen käyttö laajenee. Digitalisaatiossa suurin ongelma lienee henkinen. Hyöty olisi hänestä suurin, jos digikehittämiskohteet leikkaisivat toimialoja. On parempi hankkia se osaaminen jostakin kuin toimia ilman sitä. Maija Ylisen mielestä yleensäkin julkisissa hankinnoissa voi olla järkevää palkata konsultti projektipäälliköksi koko projektin ajaksi. On siedettävä epävarmuutta ja jonkinlaisia epäonnistumisia, kun on kokeiltava uusia asioita. Ylinen painottaa, että toimialoilla ja tietohallinnolla on oltava hyvä keskusteluyhteys ja aito kehittämishalu. Ylinen kertoo tutkimansa Vesilahden tietohallinnosta vastaavien arvostavan sitä, että voivat oppia muista Tampereen seudun kunnista. Jos osaamista ei löydy organisaatiosta, tarvitaan konsulttien osaamista. Kouluissa käytetään Wilma-oppilashallintojärjestelmää ja varhaiskasvatuksessa Daisya. Vepsäläinen kuitenkin muistuttaa, että digitalisaatio ei ole vain teknistä tekemistä. Pitkäaikaisessa konsulttien käytössä kunnilla on suuri riski menettää omaa osaamista. Rakennuslupahakemukset etenevät digitaalisesta lupapisteestä. Vasta tämän jälkeen pystytään oikeasti kehittämään digitaalisia palveluita. Lieksa ostaa tietotekniset järjestelmänsä ja palvelut pääosin Meidän IT ja talous Oy:ltä, joka on Eteläja Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon kuntien, kuntatoimijoiden ja sairaanhoitopiirien omistama yhtiö. Jo ennen koronapandemiaa Lieksassa oli otettu käyttöön pilvipalveluita ja esimerkiksi Teams-yhteydet. Voi olla, ettei toimiala tiedä, mikä on mahdollista ja tietohallinto ei tiedä, mitkä muutokset hyödyttäisivät eniten toimialaa. Esimerkiksi avustusten hakua kehitettiin Miunpalveluissa käyttäjäpalautteen mukaisesti. Ylisen mukaan olennaista on pohtia seurauksia jo silloin, kun harkitaan konsultin palkkausta. Toinen esimerkki maakunnallisesta digiyhteistyöstä on tapahtumakalenteri. Huolellista harkintaa tarvitaan myös, kun päätetään konsulttisopimuksen jatkamisesta. Maakunnallinen verkkopalvelu helpottaa myös yhdistysten asiointia. Henkilöstö voi vähentyä siten, että eläkkeelle jäävän paikkaa ei täytetä. Ei tarvitse itse opetella kaikkia väliaskeleita. Ylinen päättelee, että kuntien voimavarojen epäsuhtaisuus vaikeuttaa kovasti digitalisoinnin onnistumisen arviointia. Kun tiekartta valmistui, siihen sitoutettiin jokaisen toimialan johto. Tarkoitus on myös tehostaa ja yhdistää prosesseja, luoda uutta. Dynasty-asianhallintaohjelmasta on julkaistu Lieksan hallinnolliset päätökset kaikkien nähtäväksi kaupungin verkkosivuilla jo kymmenkunta vuotta. Digitalisaation pitäisi olla poikkihallinnollista yhdessä tekemistä. KONSULTIT VAHVOILLA Jyväskylässä ulkopuolinen konsultti ja kaupungin asiantuntijat alkoivat piirtää digitalisoinnin tiekarttaa pari vuotta sitten. Säästöjä hän ei lupaa. Tietohallintoyksiköstä kartoittajia oli kymmenen, muilta toimialoilta reilut 20
Se auttaa Pirkanmaan kuntia henkilökohtaisen avun, erityisryhmien perhehoidon sekä omaishoidon järjestämisessä. [ Hankinnat ja digi ] 46 Kuntalehti 5 / 2022 P arhaimmillaan tietokoneohjelmat säästävät työntekijöiden aikaa ja vaivaa kunnissa. Oima selkeytti palkkojen ja korvausten maksua, sanoo projektipäällikkö Katariina Somppi Pirkanmaan omaisja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksesta. Hän vastaa Pirkanmaan omaisja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksesta. Työnantajamallissa vaikeavammainen toimii itse avustajansa työnantajana ja kunta on sijaismaksaja eli kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Alun perin Oima on perustettu kehittämään kotitaloustyönantajien ja mikroyritysten työnhallintaa. Somppi ei mielellään muistele aikaa ennen ohjelmaa. Oima on käytössä noin 300 kunnassa. Prosessi oli työläs ja monivaiheinen. Kun meillä on toimiva ohjelma, voimme käyttää aikaa asiakastyöhön palkkojen ja korvausten maksamisen sijaan, sanoo projektipäällikkö Katariina Somppi. KL5_36-53.indd 46 26.4.2022 8.43. Palkkojen ja korvausten maksaminen vaati silloin paljon manuaalista työtä. Vuodesta 2016 alkaen yritys on keskittynyt henkilökohtaisen avun kysymyksiin. Lisäksi keskus huolehtii noin 1 500 henkilökohtaisen avustajan palkanmaksusta sekä korvausten maksamisesta runsaalle sadalle pirkanmaalaiselle perhehoitajalle, jotka hoitavat kotonaan vanhuksia, vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Sompin mukaan tiedostot sisälsivät usein virheitä erityisesti perhehoidon osalta. Erilaiset wordja excel-tiedostot kulkivat monen eri työntekijän kautta. Maksuliikenne hoituu oululaisen ohjelmistotalo Oiman henkilökohtaisille avustajille ja perhehoitajille räätälöimällä ohjelmalla, joka kantaa yrityksen nimeä. Palkkoja, palkkioita ja korvauksia oli laskettu väärin tai ne jäivät makKaaos haltuun Digiratkaisuja on kehitetty lukuisiin työtehtäviin. samatta kokonaan, ja virheitä korjattiin sitten jälkikäteen. Henkilökohtaisten avustajien palkat, perhehoitajien korvaukset ja omaishoidon tuki on mahdollista maksaa tarkoitukseen räätälöidyllä ohjelmalla. Perehdyimme huolella henkilökohtaisen avun työnantajamallin problematiikkaan kuntien ja työnantajien kanssa, sanoo Oiman liiketoimintajohtaja Miika Halonen
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tarjoamme heille mahdollisuuden hoitaa työnantajuuteen liittyvät velvoitteet omien kykyjensä mukaan. Pirkanmaalla henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti juuri työnantajamallilla. Kuntalehti kertoo kuntien ja kuntiin liittyvän päätöksenteon taustoista ja keskeisistä vaikuttajista, sekä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä. • DIGITIETOA, -opastusta ja -tapahtumia on touko-kesäkuussa tarjolla runsaasti. Palkan tai palkkion maksun lisäksi sen kautta hoituvat työsopimukset, tuntilistat, työvakuutusten hallinta, verokortit sekä vapaiden ja lomien seuranta. Suosittu tapahtuma on täynnä tänä vuonna. Oiman ratkaisu on selkeä ja yksinkertainen, Katariina Somppi sanoo. Sosiaalija terveydenhuollon ATK-päivät järjestetään 9.–11. • Kuntalehti Digitapahtumien aikaa KL5_36-53.indd 47 26.4.2022 8.43. kesäkuuta verkossa Kuntien digitalisointiviikon. Mukaan pääsee osoitteessa mediaserver.fi/live/digiturva. Kuntaliitto puolestaan järjestää 6.–10. Päivillä käsitellään muun muassa terveydenhuoltoalan varautumista kyberuhkiin. Pirkanmaan omaisja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksessa ohjelma on ollut käytössä keskuksen perustamisesta lähtien eli vuoden 2020 alusta. KOKO ALUEELLE Tampereen kaupungista tuli Oiman asiakas neljä vuotta sitten, kun se halusi selkeyttää henkilökohtaisten avustajien palkan ja perhehoitajien korvausten maksua. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaarissa saa tietoa palveluista ja käytännön keinoista, joita voi hyödyntää omassa organisaatiossaan. Digija väestötietovirasto järjestää 24. Räätälöidyn ohjelmiston hinnoittelu perustuu käyttövolyymiin eli pienet kunnat maksavat vähemmän ja isot enemmän. Ohjelma löytyy osoitteesta kuntaliitto.fi/digiviikko. Laatikainen muistuttaa, että työnantajamallissa vaikeavammaisille kuuluvat kaikki työnantajan vastuut ja velvoitteet siinä missä kaikille muillekin. Digija väestötietovirastolla on verkossa muutakin ilmaista digiopastusta. toukokuuta kello 14.15–16.15 webinaarin digiturvaosaamisen kehittämisestä. Ensi vuonna ohjelman on määrä olla käytössä koko Pirkanmaan hyvinvointialueella. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Hankinnat, kuntatalous, digiloikka, päätöksenteko. Oima toimii selainpohjaisesti ja on myös avustajien ja heidän työnantajiensa käytössä. Viikon aikana järjestetään webinaareja, työpajoja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Webinaari on suunnattu erityisesti julkisessa hallinnossa työskenteleville digiturva-asiantuntijoille ja digiturvan vastuuhenkilöille sekä henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, jotka vastaavat koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. toukokuuta Jyväskylässä. Kuntien palkanmaksujärjestelmät on tehty niiden omien työsuhteidensa hoitoon eivätkä ne sovellu henkilökohtaiseen apuun, toteaa Oiman toimitusjohtaja Jani Laatikainen
Huomio keskittyy oireiden perusteella sairauksien diagnosointiin lääkärin vastaanoton ja laboratoriotutkimusten pohjalta. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa terveysongelmien kehittymisen ennakoinnin jo vuosikymmeniä etukäteen. Ongelmana vain on, miten henkilö motivoidaan elintapamuutoksiin. Toimenpiteiden vaikutus voidaan todentaa verikokeilla. Mutaatio tämän entsyymin toiminnassa voi nostaa tulehdustekijöitä, Ehkäise sairastuminen Teemu Arina Kirjoittaja on tietokirjailija ja biohakkeri. Terveydenhuolto onkin datan ja mittaamisen osalta siirtymässä diagnostisesta terveydenhuollosta yhä enemmän ennustettavan tai ennaltaehkäisevän terveydenhuollon suuntaan, jossa kokonaiskuva terveydestä voidaan määrittää ennalta. Biohakkerointi on tietoista sairauksien ennaltaehkäisyä kauan ennen ongelmien ilmaantumista. Mittaaminen voi myös tarjota syvemmän ymmärryksen ja näkemyksen siitä, mihin suuntaan terveysongelma voi kehittyä, jos sitä ei hoideta. Kehon rappeumasairaudet eli esimerkiksi sydänja verisuonitaudit, metaboliset säätelyhäiriöt, kuten diabetes ja monet hermostolliset sairaudet, esimerkiksi Alzheimerin tauti, kehittyvät aikuisiällä usein hitaasti, ja niiden kehittymiseen vaikuttavat ennen kaikkea elintavat. Vastaavia esimerkkejä ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta löytyy kirjallisuudesta lukuisasti. jotka nopeuttavat ateroskleroosin eli alaraajojen tukkivan valtimotaudin kehittymistä. OIREETTOMAAN hitaasti kehittyvään ongelmaan voidaan siis periaatteessa vaikuttaa päivittäisillä valinnoilla. Kuva: Teemu Arina Biohakkerointi on tietoista sairauksien ennaltaehkäisyä kauan ennen ongelmien ilmaantumista. Tutkimusten perusteella ennakkotieto ja terveysdata riskitekijöistä motivoi elintapojen muutoksiin jo kauan ennen ongelmien ilmaantumista. Ongelmaan olisi pitänyt vaikuttaa ennaltaehkäisevästi jo vuosikymmeniä aikaisemmin elintapoja ja ympäristötekijöitä muuttamalla. Kutsun tätä jälkiviisaudeksi. Sairauden huoltoon keskittyvässä lähestymistavassa tätä ongelmaa ei hoideta, sillä henkilöllä ei ole mitään diagnostisoitavaa sairautta. Jos henkilöllä on MTHFR-geenin mutaatio, aktiivisempi metyylifolaatti kannattaa mieluummin ottaa purkista. Näenkin, että terveyden lisääminen on aina edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Kokonaiskuvaa voidaan mallintaa ja tarkentaa dataanalytiikan, syväoppimisen ja tekoälyn avulla, jossa populaatiotason data yhdistyy yksilöllisiin eroavaisuuksiin. Biohakkerille hyvät veriarvot eivät ole pelkästään väestöllisten viitearvojen sisällä, vaan yksilöllisen datan pohjalta optimitasolla. Luonnossa folaattia esiintyy tummanvihreissä lehtivihanneksissa ja täysjyväviljassa. HENKILÖLLÄ voidaan todeta esimerkiksi MTHFR-geenin mutaatio, joka vaikuttaa sydänja verisuonitautien kehittymiseen. Tavoitteena on lisätä terveitä sairauksista vapaita elinvuosia. Foolihappoa eli B9-vitamiinia lisätään ruoka-aineisiin, sillä sen tarve lisääntyy muun muassa raskauden aikana. • KL5_36-53.indd 48 26.4.2022 8.43. Usein taudin puhjettua on jo liian myöhäistä. BIOHAKKEROINTI on terveyden ja hyvinvoinnin optimointia käyttämällä apuna tiedettä, asiantuntijoita, laboratoriotutkimuksia ja elintapamuutoksia näiden pohjalta. 48 Kuntalehti 5 / 2022 [ Kolumni ] N ykyinen terveydenhuolto on sairauden huoltoa. Kyseessä on entsyymi, joka muuntaa foolihapon aktiiviseen muotoon. Huipputerveys ei siis ole enää vain oireeton nykytila, vaan tilastollinen todennäköisyys terveemmästä tulevasta. Vaikutus on kuitenkin hidas, ja siihen voidaan vaikuttaa ravitsemustekijöitä muuttamalla. Yhdysvaltalaisissa ja australialaisissa aineistoissa tämän virheen esiintyvyys on 8–17 prosenttia. Huomio keskittyy siihen, mitä on mahdollisesti tapahtunut ja miten normaali toimintakyky voidaan palauttaa. Tässä apuna toimivat uusimmat diagnostiset menetelmät muun muassa genetiikasta, epigenetiikasta, veriarvoista, hyvinvointidatasta ja ravitsemustilasta
Paikallinen läsnäolo takaa tiedon parhaista tukiasemapaikoista. ”Palvelemme kaikkia asiakkaitamme tasapuolisin ehdoin”. Kasvava kysyntä näkyy selvästi Digitan toiminnassa. Rooftop-palvelu tuo kuitenkin paljon muitakin etuja Digitan kaikille asiakkaille, eivätkä parannetut yhteydet ole ainoa syy hankkia kiinteistölle kattotukiasemaa. ”Digita tekee yhteistyötä jo monien kuntien kanssa. Myös suomalaisten jatkuvasti kasvava tarve paremmille ja laadukkaammille yhteyksille vaatii uusia ratkaisuja. Hyvät yhteydet voivat olla kunnille jopa kilpailuetu, ja tämä tullaan varmasti näkemään entistä voimakkaammin myös tulevaisuudessa”, Nerelli kertoo. Digitan kattotukiasemien hallinta – palvelun myynnin parissa työskentelee ahkerasti myös myyntipäällikkö Esko Nerelli. ”Yksi Digitan rooftop-palveluiden keskeisistä tavoitteista on auttaa kuntia hyödyntämään kiinteistöjensä ja maa-alueidensa käyttämättömät neliöt, jotta sekä kiinteistö että sen lähialue saisivat paremmat yhteydet”, sanoo Ainonen. Kiinteistön omistaja ei ole kuitenkaan ainoa hyödynsaaja, sillä teleoperaattorit voivat sijainnista riippuen hyödyntää kiinteistöä tukiasemapaikkana. Digita toimii operaattoriasiakkaiden suuntaan tasapuolisesti ja yhtäläisin ehdoin. Digitalla on tähän tarkoitukseen sopiva valmis palvelukonsepti, jossa Digita toimii kumppanina kunnalle. Vaatimukset ovat korkeat, ja näihin vaatimuksiin Digita vastaa”, sanoo Digitan Site-liiketoiminnasta vastaava johtaja Ari-Pekka Ainonen. 040 480 5958 HYÖTYJÄ KUNNILLE: • Kunta voi keskittyä turvallisin mielin ydintehtäväänsä, kuntalaisten palveluiden kehittämiseen • Tuottamattomien neliöiden hyödyntäminen ja tukiasemaverkoston laajentuminen • Selkeä tilannekuva kiinteistöihin asennetuista tukiasemista ja niiden sijainnista • Toimivat ja laadukkaat mobiiliyhteydet • Vaivatonta ja asiantuntevaa toimintaa kattojen neliöitä hyödyntämällä MAINOS KL5_36-53.indd 49 26.4.2022 8.43. Myös jatkossa toiminnan tärkein painopiste tulee olemaan laadukkaan ja hyvän palvelun tarjoaminen, asiakkaasta riippumatta. Digitan palvelut kiinteistöihin ja rakennuksiin sijoitettujen tukiasemapaikkojen hallintaan mahdollistavat verkon nopean ja kustannustehokkaan rakentamisen kaikkialla Suomessa. Kuluvan vuoden aikana Digitan rooftop-palveluissa keskitytään erityisesti kuntaja kaupunkikeskuksiin, ja Digita haluaa olla mukana uusien hyvinvointialueiden haasteiden ratkaisemisessa. Digita huolehtii muun muassa siitä, että vuokrasopimukset Digitan kattopaikkojen hallinnointi -palvelut auttavat kuntia hyödyntämään kiinteistöjensä hukkaneliöt parempien yhteyksien saavuttamiseksi ja niiden laskutus on ajan tasalla ja kunnat saavat rakennustensa hyödyntämisestä korvauksen. ”Digitaalisen infrastruktuurin merkitys kiinteistöjen asumisja käyttömukavuudelle on kasvanut, sillä suomalaiset ovat tottuneet kuluttamaan paljon dataa langattomasti. ”Rooftop-palvelu mahdollistaa sen, että kunnat voivat keskittyä omaan ydintehtäväänsä. www.digita.fi/rooftopkunnille Yhteydenotot Esko Nerelli esko.nerelli@digita.fi p. Datan käytön kasvaessa on infrastruktuuria täydennettävä uusilla tukiasemilla, joita sijoitetaan yksittäisten mastojen lisäksi erityisesti rakennuksiin ja niiden katoille. Rooftop-palveluista on tullut luonteva osa kuntien toimitiloista vastaavien yksiköiden ylläpitoja kehitysstrategiaa. Digita tarjoaa kunnille vaivattoman kumppanimallin Kunnille kumppanuus on vaivaton tapa toimia ja rakennuksiin asennettavat tukiasemat tehdään aina kaupunkiympäristöön sopiviksi. Uusien tukiasemapaikkojen tarve tarjoaa kunnille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa vuokraamalla tilaa omistamistaan kiinteistöistä ja maa-alueista tukiasemien sijoituspaikaksi. MAINOS Mobiilija internetliikenteessä käytettävän datan määrän kasvu on viime vuosien aikana ollut nopeaa ja liikenteen määrän odotetaan kasvavan nykyisestään tulevien vuosien aikana. Asiointi ja suunnittelu on ketterää, kun kiinteistöjen kattoja hyödynnetään ympäri Suomea”, kertoo Ainonen. Toiminnan painopisteet kuntaja kaupunkikeskuksissa vuonna 2022 Tarve paremmille yhteyksille ja asumismukavuudelle on jatkanut kasvuaan jo pitkään. Miten yhteyksiä voidaan sitten kehittää kustannustehokkaasti ja ympäristöä ajatellen ja mitä mahdollisuuksia se tuo kunnille. Myös turvallisuus on keskiössä: Digita on riippumaton, vastuullinen ja asiantunteva yhteistyökumppani kattojen ja laitetilojen rakenteiden arvioimiseen tukiasema-asennusten osalta
KL5_36-53.indd 50 26.4.2022 8.43. 50 Kuntalehti 5 / 2022 [ Kunnan töissä ] Valmis muutoksiin Vaihtelevuus, kohtaamiset asiakkaiden kanssa ja hyvä työyhteisö ovat Pia Pajunurmen työn parhaita puolia
maaliskuun alussa toimeksiannon laajentaa keskus 300-paikkaiseksi ja maaliskuun lopussa tuli uusi toimeksianto laajentaa 500 paikkaan. Miksi viihdyt maahanmuuttajatyössä. Monen toiveissa on selvästi pikainen rauha ja nopea kotiinpaluu. Olen työskennellyt pakolaisten lisäksi muun muassa avioliiton ja työn kautta Suomeen tulleiden kanssa. Maahanmuuttovirasto edellyttää, että jokaisella vastaanottokeskuksella on valmiusvarasto ja -suunnitelma laajamittaisen maahantulon varalle. Sitten lähden katsomaan, kuinka paljon majoittujia on tänään ja mihin heidät majoitetaan. Viimeiset 13 vuotta Pajunurmi on johtanut Vaasan vastaanottokeskusta. Huhtikuun alussa vapaita paikkoja oli alle 130. Pyrin olemaan henkilökunnan apuna kaikessa mahdollisessa, missä vain voin. Olemme siksi pyrkineet ottamaan enemmän asuntoja sieltä, jotta asiakkailla olisi lyhyempi matka vastaanottokeskukseen. Vuonna 2008 Maahanmuuttovirastosta tuli pyyntö perustaa uusi vastaanottokeskus. Viime viikkoina olemme täydentäneet sitä koko ajan. Suurimmalla osalla Vaasaan tulleista on jokin kytkös Suomeen. Tämä on antoisaa. Päädyin tehtävään pitkälti siksi, että minulla oli pitkä kokemus maahanmuuttajatyöstä ja lisäksi minulle oli hankepäällikön tehtävissä kertynyt tuntemusta talousasioista. Asunnot meillä on jo valmiiksi kalustettuina. Päiväni ovat hyvin erilaisia, ja työ antaa riittävästi haastetta. Meillä on 15 työntekijää. Maaliskuun puolestavälistä alkaen työpäiväni ovat alkaneet aikaisin aamusta ja loppuneet myöhään illalla ja vielä viikonloput päälle. Koulu ja työ kiinnostavat heitä kovasti. Jos hän ei ole rekisteröitynyt jo rajalla, hän käy ensin poliisilla rekisteröitymässä ja poliisi lähettää hänet vastaanottokeskukseen. Maahanmuuttovirasto antoi VIDEO: Johtaja Pia Pajunurmi kertoo Vaasan vastaanottokeskuksen viimeaikaisista hankinnoista ja esittelee valmiusvarastoa. He ovat enimmäkseen vanhuksia, naisia ja lapsia. Heistä 250 asuu vastaanottokeskuksessa ja loput ovat yksityismajoituksessa. Ukrainalaisilla on kova halu päästä elämässä eteenpäin. Heidän ensimmäisiä kysymyksiään on, milloin lapsemme pääsevät kouluun ja me töihin. Kevään aikana tulemme rekrytoimaan muutaman uuden työntekijän. Meillä on varastossa perustarpeet 50–100 hengelle. Aikuisten työntekooikeus alkaa heti, kun he ovat hakeneet tilapäistä suojelua. Kuinka paljon Vaasaan on tullut ukrainalaisia. Kuntalehti 5/ 2022 51 L astentarhanopettaja Pia Pajunurmi on tehnyt maahanmuuttajatyötä Vaasan kaupungilla yli 30 vuotta. Maahanmuuttajatyössä pitää olla joustava ja valmis muutoksiin, sillä toimintaympäristö kehittyy koko ajan. Täällä hänet rekisteröidään asiakkaaksi ja sitten hänet majoitetaan. Mihin tartut seuraavaksi. Hyvin hektisiä. Ukrainalaisilla on kova halu päästä elämässä eteenpäin. Hallinnollisten töiden ohella olen pussittanut astioita ja petivaateita ja kantanut huonekaluja asuntoihin. Uudet asiakkaat majoitetaan todennäköisesti itäiselle puolelle kaupunkia, koska vastaanottokeskuksen toimisto muuttaa keskustasta sinne huhtikuun viimeisellä viikolla. Kaikkiaan meillä on ollut tänä vuonna asiakkaita 25 eri maasta. Miten päädyit vastaanottokeskuksen johtajaksi. Alun perin meillä oli 150 paikkaa. Minusta muutokset lisäävät työn mielenkiintoa. Millaisia hankintoja olette tehneet Ukrainan sotaa pakenevia varten. Vaasassa oli aikanaan vastaanottokeskus, mutta se lakkautettiin. Esihenkilöni Vaasan ulkomaalaistoimistossa ehdotti, että minä lähden vetämään sitä. Mitä ukrainalaiset haluavat tietää, kun he saapuvat Vaasaan. Olemme ostaneet muun muassa patjoja, sänkyjä, tyynyjä, peittoja, astioita, hygieniatarvikkeita ja siivousvälineitä. Olen saanut tehdä maahanmuuttajatyötä laajasti. Hän on työskennellyt kiintiöpakolaisten kanssa ja vetänyt erilaisia maahanmuuttajien kotoutumisja työllistämisprojekteja. Meillä on asuntopohjainen hajasijoitusmallin keskus eli asiakkaat asuvat ihan tavallisissa kaupungin vuokra-asuinnoissa ympäri Vaasaa. Mitä tapahtuu, kun uusi asiakas tulee Vaasan vastaanottokeskukseen. Millaisia työpäiväsi ovat viime viikkoina olleet. Ala on kuitenkin Suomessa edelleen uusi. He ovat suoriutuneet viime viikoista uskomattoman hyvin. Huhtikuun alkuun mennessä Vaasaan oli tullut 460 ukrainalaista. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Johannes Tervo KL5_36-53.indd 51 26.4.2022 8.43. Keitä Ukrainan sotaa Suomeen paenneet ovat. TE-toimiston asiakkaiksi he pääsevät saatuaan oleskeluluvan. Jos he eivät itse ole olleet Vaasan seudulla kausitöissä, niin joku heidän ystävistään on, ja siksi ukrainalaisten määrä kasvoi Vaasassa niin nopeasti. Kurkkaan sähköpostiin ja soitan takaisin kaikille niille, jotka ovat yrittäneet tavoittaa minua tämän haastattelun aikana. Lapset aloittavat koulun mahdollisimman pian terveystarkastuksen jälkeen
Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Pienempiä tiloja suositellaan myös silloin, kun lapset opettelevat lukemaan, katsovat kuvia tai harjoittelevat keskittymistä muilla tavoin.” ÄLYKOULU Suomen markkinoille MAINOS KL5_36-53.indd 52 26.4.2022 8.43. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Tämä on mahdollista joustavilla ratkaisuilla. ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju, toimitusjohtaja, Adapteo Finland Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Myös esikoulut tarvitsevat uusia ratkaisuja Tiimi toteaa, että mukautuvampia tiloja tarvitaan myös esikouluissa. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. ” Uusia näkemyksiä lasten oppimisesta Adapteon asiantuntijatiimi uskoo, että nyt löytyy enemmän tietoa ja ymmärrystä siitä, miten lasten oppimismahdollisuudet vaihtelevat, ja siksi on tärkeää, että koulutilat eivät suunnittelullaan vahvista polarisaatiota, vaan edistävät integraatiota ja osallistamista. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Toisaalta on tärkeää, että pienemmät lapset voivat levätä, mikä onnistuu parhaiten pienemmissä, hiljaisissa tiloissa. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan. Muutama vuosikymmen sitten lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. ”Suuret avoimet tilat ovat sopivia silloin, kun lapset ovat aktiivisia ja esimerkiksi leikkivät tai tanssivat. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa
etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jolla voidaan yhdistää esikoulu ja koulu samassa rakennuksessa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi MAINOS KL5_36-53.indd 53 26.4.2022 8.43. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. ”Pienemmissä kunnissa, esimerkiksi Pohjoisja Itä-Suomessa, väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee, kun taas pääkaupunkiseudun väestö kasvaa. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Koska emme tiedä, miten muutokset kehittyvät, ei ole aina mielekästä rakentaa liikaa pysyväluonteisia rakennuksia, jotka eivät ole joustavia koon ja sijainnin suhteen. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Äyritie 12 B , 01510 Vantaa 010 661 5500 info.fi@adapteo.com Lue lisää: https://adapteo.fi/alykoulu/ Muutokset väestökehityksessä Työryhmä näki myös väestökehityksen muutokset tärkeänä tekijänä niin nykypäivän kuin tulevaisuuden koulujen ja esikoulujen rakentamisessa ja suunnittelussa. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Mukautuvia rakennuksia voidaan siirtää tarpeiden mukaan.” Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” ÄLYKOULU Suomen markkinoille Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja
Näitä sanoja media lainasi uutisoidessaan eduskuntakeskustelua. Perustavaa laatua olevat tosiasiat olivat muuttuneet. Niihin ei enää voi luottaa eikä niille rakentaa. Ehkä suurimpina maalitauluina ovat olleet presidentti Tarja Halonen ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, molemmat sosiaalidemokraatteja. Toinen koulukunta taas katsoo, että Nato on Suomelle turvallisuusväline, sillä on vain välinearvo. Puhemies Matti Vanhanen, kesk., johtaa erityistä eduskunnan koordinaatioryhmää, eräänlaista ”eduskuntaneuvostoa”. Kun tosiasiat ovat muuttuneet Sisäpoliittisesti Suomi on turvallisuutensa suhteen hyvin yhtenäinen. Niin teki Venäjän presidentti Vladimir Putin helmikuun lopulla antaessaan hyökkäyskäskyn Ukrainan valtaamiseksi. Keskustelussa eduskuntaryhmä toisensa jälkeen kävi ilmoittamassa, että ”tässä tilanteessa Nato-jäsenyys käy”. Yhtenäisen Suomen lisäksi myös pohjoismaisella yhtenäisyydellä on nyt suuri itseisarvo. Sisäpoliittisesti Suomi on turvallisuutensa suhteen hyvin yhtenäinen. MUTTA, mutta. Suomen eduskunta aloitti uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen käsittelyn 20. Sosiaalidemokraattien kanta on virallisesti vielä auki, mutta puolueen valtuusto päätynee lähiaikoina jäsenyyden kannalle. Suomalaiset on paitsi ”maailman onnellisin kansa”, myös – luojan kiitos – varsin pragmaattinen kansa. Netistä löytyvät sekä suurten ruotsalaislehtien uutisja artikkelisivut että sikäläisten tv-yhtiöiden kotisivut. Tärkeää on, että hallituskysymystä ei vasemmistoliittokaan Nato-jäsenyydestä tee. huhtikuuta, että koordinaatioryhmä pitää huolta siitä, että valtiojohto voi luottaa eduskunnan vankkaan tukeen prosessin jatkovaiheissakin. Seuraavat parlamenttivaalit pidetään Ruotsissa ensi syksynä, meillä vuoden kuluttua keväällä. Tähtäimessä olisi Naton eräänlainen Pohjolan siipi, johon kuuluisivat nykyiset Nato-maat Norja, Tanska ja Islanti, jota sitten täydentäisivät Ruotsi ja Suomi. Timo Haapala otsikoi kolumninsa IltaSanomissa (20.4.) seuraavasti: Suomen Nato-ongelma numero yksi on yhä tämä: ”Jos Ruotsi pettää, silloin ollaan kusessa”. Vasemmistoliitto on odotetusti kahtia; muutama on avoimesti puolesta, mutta toistakymmentä kansanedustajaa vastustaa tai on ainakin kovin kriittinen. Juuri nyt kannattaa seurata Ruotsissa käytävää Nato-keskustelua. Meidänkin kannaltamme ratkaiseva suuntakeskustelu käydään siis ruotsalaisten sosiaalidemokraattien sisällä. Mutta on myös estoitta purettu vastenmielisyyttä aikaisempia johtajiamme kohtaan. Helsingin Sanomat luonnehti pääkirjoituksessaan 21. Eduskuntakeskustelu sen sijaan oli varsin analyyttistä ja jäsentävää. Eduskunnassa toistettiin toistamisen jälkeen, ettei tätä ratkaisua tehdä pelkällä tunteella. Eduskunta kirjoittaa nyt Suomen historiaa. Hän siteerasi nimetöntä huippuasiantuntijaa. Sen perusteella voidaan erottaa kaksi koulukuntaa suhteessa Natoon: toiselle Nato on ideologinen ratkaisu, päämäärä sinänsä. Näin on puheenjohtaja Li Andersson jo aiemmin ilmoittanut. huhtikuuta. 54 Kuntalehti 5 / 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä S uurten valtioiden oikeutena on kirjoittaa maailmanhistoriaa. P.S. Avauspuheenvuorossaan pääministeri Sanna Marin, sd., sanoi, että ”ratkaisujen aika on tullut”. ”Vanhasella on jo ollut tärkeä rooli siinä, että presidentti, hallitus ja eduskunta pelaavat hyvin yhteen, kun Suomi liittyy Natoon”, lehti kirjoitti. SOSIAALISESSA mediassa käytävä Nato-keskustelu on aika raakaa. On lyöty rintoihin ja korostettu, että ”mitä minä sanoin” Venäjään luottamisesta. Maailmanpoliittisesta tilanteesta riippuen seuraavat hallitukset molemmissa maissa saattavat olla hyvinkin laajapohjaisia, blokkirajat ylittäviä. • KL5_54-61.indd 54 26.4.2022 8.37. Valmista siellä pitäisi tulla lähiaikoina. Jo Natoprosessin aikana laaja yhteistyö ja luottamus pitää säilyttää ja ratkaista muun muassa kaikenlaiset työmarkkinariidat pikavauhtia. Vaikka kaikki sodat loppuvat aikanaan, tämä teko – tosiasia – oli lopullinen niitti liennytykselle ja sopimuksiin perustuvalle maailmantilalle
Onko ”Harjula-Prättälä” mennyttä kalua. Siirretäänkö ikimuistoinen Kuntalaki-teoksenne nyt hallintomuseon vitriiniin. Katse kannattaa suunnata tulevaisuuteen. Sellaisen kuvan aluevaalikeskusteluista sai, että ei järjestelmää olla kaatamassa vaan kehittämässä. Kunnilla on selvästi laajempi itsehallinto ja tehtäväkenttä kuin hyvinvointialueilla. NÄKEMYS I Useita kuntalakeja kirjoittamassa ollut Kuntaliiton pitkäaikainen entinen johtava lakimies Heikki Harjula, kuinka suuresta lakimurroksesta nyt on kyse. Kuinka käy nyt kunta-alan ikiaikaisen raamatun, Heikki Harjulan ja Kari Prättälän mammuttiteoksen Kuntalaki – tausta ja tulkinnat. Kuntalehti 5 / 2022 55 Piirros: Yrjö Klippi [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi U udet hyvinvointialueet aloittivat työnsä maaliskuun alussa. Himottaisiko itseäsi – vaikkapa Heikki Harjulan kanssa – kirjoittaa uusi möhkälekommentaari aluehallinnosta. Jätetään nuo kirjoitushommat nuoremmille. • KL5_54-61.indd 55 26.4.2022 8.37. Esimerkiksi vaalikelpoisuussääntely voi vaatia uudelleenarviointia. Siitä muuten julkaistaan syksyllä jo yhdestoista, uudistettu laitos. Kun lait ovat kutakuinkin samat, Kuntalaki-kirja palvelee myös hyvinvointialueita. Tarvitsemmeko alueuudistuksen takia sen rinnalle äkkiä lisää uusia kirjamöhkäleitä, tulkintaoppaita. Ei ole käynyt mielessä. Kunnat ovat uuden edessä, kun sote ja pelastus sekä rahat niiden mukana siirtyvät hyvinvointialueille. Ei himota, eikä taida Kariakaan innostaa. Kyllä se työ kuuluu niille, jotka ovat olleet prosessissa mukana ja tietävät, mitä kaikkea sellaista lakiteksti pitää sisällään, jota lain kirjain ei kerro. Kuntalaki ja muukin kuntalainsäädäntö säilyy lähes muutoksitta, mutta erityisesti pienet kunnat joutuvat kyllä miettimään asukkaidensa palvelujen turvaamisen vaihtoehtoja: osana isompaa kuntaa vai kuntayhteistyön laajentaminen. Valistunut arvauksesi, mitkä aluehallintopaketin pykälät menevät remonttiin ensimmäisenä. Hyvinvointialuelaki on käytännössä kuntalain kopio. Muutostarpeita tulee varmasti. Kunnat ja kuntalaki ovat edelleen olemassa. NÄKEMYS II Kuntaliiton toinen pitkäaikainen lainvalmisteluja kouluttajavelho Kari Prättälä, millä mielin katselet aluehallintouudistuksen lopputulosta. Tärkeintä on se, että on päästy alkuun. uusia tulkintaoppaita, maailmanselitystä. Järjestelmän toimivuutta testataan vaativassa koronan ja työtaistelun jälkitilanteessa. Luepas poika mikä mammutti on tämä tässä. Sen sijaan sote-uudistus kaikkine lonkeroineen voi hyvinkin vaatia käytännön opasta. Tarvitsevatko uudet aluehallinto-, soteja pelastuslait vierelleen ”Harjula-Prättälä” pitää pintansa Kunnat jatkavat vähemmillä tehtävillä, mutta kuntien kuolinkorinaa en kuule. Eiköhän tätä ole ihan aiheesta kutsuttu vuosisadan lakiuudistukseksi kuntaja aluehallinnossa. Himottaisiko itseäsi kirjoittaa aluehallintomanuaali – vaikkapa kamusi Kari Prättälän kanssa. Seuraavat vuodet menevät kunnissa uuden tilanteen ja strategian päivittämisessä. Kunnat jatkavat vähemmillä tehtävillä, mutta kuntien kuolinkorinaa en kuule. Kuinka dramaattisesta hallintolakien uudistuksesta nyt on kyse. Kyllä kirjalla on edelleen tilaus. Noin 15 vuotta valmisteltu sotelakipaketti on siis tulkintoja ja toteuttamista vaille valmis. Perustettiin uusi hallinnon taso, ja tehtävien jako meni totaalisesti uusiksi
Pakotteita koskevat määräykset ovat suoraan sovellettavia, ja ne velvoittavat kaikkia toimijoita EU:n alueella. Pakotteet tarkoittavat sitä, että rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit on jäädytettävä. Tämän lisäksi on kiellettyä asettaa mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti näiden saataville tai hyödynnettäviksi. Yksi näistä kysymyksistä on sodan vaikutukset julkisiin hankintasopimuksiin. Kuntien siis tulee ottaa pakotteet huomioon omassa toiminnassaan. yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia; tai em. EU:n hankintadirektiivien piirissä olevien julkisten hankintasopimusten tekeminen on kielletty 9.4.2022 alkaen, Miten sota ja talouspakotteet vaikuttavat hankintasopimuksiin. silloin kun toisena osapuolena on Venäjän kansalainen tai Venäjälle sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin; oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista em. Pakotteiden rikkominen on rangaistavaa rikoslain 46. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että pakotelistoilla olevien yritysten tai henkilöiden kanssa ei saa käydä kauppaa eikä tällaisille tahoille saa luovuttaa varoja suoraan tai välillisesti. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että jäädytettyjä kokonaisuuksia koskevia hankintasopimuksia joudutaan kilpailuttamaan uudelleen lyhyellä varoitusajalla. 56 Kuntalehti 5 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto V enäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut esiin monia kysymyksiä niin käytännön tasolla kuin juridisestikin. Tällä hetkellä muutamat kaupalliset toimijat tarjoavat palvelua, jonka avulla on mahdollista tarkastaa, onko sopimuskumppani pakotteiden piirissä. Kuntien siis tulee ottaa pakotteet huomioon omassa toiminnassaan. HUHTIKUUSSA voimaan tulivat entistä tiukemmat pakotteet. yhteisön puolesta tai johdolla toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yhteisö tai elin, myös silloin kun niillä on yli 10 prosentin osuus kyseisen sopimuksen arvosta tai niistä alihankkijoista, tavarantoimittajista tai yksiköistä, joiden voimavaroja käytetään hyväksi direktiiveissä 2014/23/EU (käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi), 2014/24/EU (klassinen hankintadirektiivi), 2014/25/EU (erityisalojen hankintadirektiivi) ja 2009/81/EY (puolustusja turvallisuushankintojen direktiivi) tarkoitetulla tavalla. Suomessa lähtökohtana olemme tottuneet pitämään sitä, että sopimukset ovat voimassa sellaisena kuin ne on tehty (pacta sunt servanda). tahojen kanssa on kielletty 10.10.2022 alkaen. Koska pakotteet koskevat kaikkia hankintayksiköitä ja valtaosaa hankintasopimuksista, olisi toivottavaa, että saisimme pian käyttöömme kansallisen tahon, jolta olisi helposti sähköisesti saatavilla viimeisin tieto pakotelistatuista tahoista. Kuitenkin sotatilanteen johdosta kiristyneet EU:n talouspakotteet voivat aiheuttaa poikkeuksia tähän periaatteeseen ja näin vaikuttaa myös julkisiin hankintasopimuksiin. Jotta kunta voi varmistua siitä, että hankintasopimukset eivät johda kielletyllä tavalla välillisestikään pakotelistatuille tahoille, tulee riittävällä tarkkuudella perehtyä yrityksen taustalla oleviin henkilöihin ja yhteisöihin. Päätöksen mukaan hankintasopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen em. • Katariina Huikko Johtava lakimies Kuntaliitto KL5_54-61.indd 56 26.4.2022 8.37. HUOMIONARVOISTA on se, että 9.4.2022 voimassa olleita, aiemmin kilpailutettuja hankintasopimuksia kielto tulee koskemaan 10.10.2022 alkaen. Käytännössä pakotteet johtavat kilpailutettujen hankintasopimusten jäädyttämiseen eli siihen, että kyseisten hankintasopimusten täytäntöönpano tulee keskeyttää. Näin ollen kyseisiä hankintasopimuksia ei voi käyttää. Tämä olisi toivottavaa hankintayksiköiden oikeusturvan kannalta. pykälien nojalla. luvun 1–3
Minimalismi-blogistaan tunnettu Teemu Kunto väittää kirjassaan Minimalismi, että liiasta tavarasta luopuminen sopii tavoitteeksi ihan kaikille. Mitä hyötyä minimalistisen elämäntavan tavoittelusta sitten on. Hän yllyttää säästämään aikaa ulkoistamalla monia arjen askareita ja hankkimaan niitä palveluina. Merja Ojansivu Teemu Kunto, Minimalismi, Otava 2021. Turha ahnehtia töitä, jotka ammattilainen tekee nopeammin ja paremmin. Teemu Kunto toteaa, että monet minimalistit hankkivat tavaran sijasta kokemuksia tai säästävät, sijoittavat, downshiftaavat, vähentävät palkkatöitä tai lopettavat ne kokonaan. Tavaraluettelossa yksi nimike tökkää: robotti-imuri. Vastaisku roinalle KL5_54-61.indd 57 26.4.2022 8.37. Kuluttamisen vähentämiselle hän ei kuitenkaan näe vaihtoehtoa. Lyhyesti määriteltynä minimalisti ei kahmi itselleen kaiken aikaa lisää, vaan tyytyy vähempään, olipa kyse tavarasta, työnteosta, rahasta, some-tileistä, suoratoistopalveluista tai haitallisista ihmissuhteista. Kunto kertoo avoimesti omakohtaisista kokemuksistaan minimalismin tiellä ja paljastaa myös epäonnistumisia. Maapallon rajallisuus vaatii meitä karsimaan kuluttamista, ja minimalisti pyrkii tekemään sen hallitusti. Allekirjoittaneen palveluksesta rakkine lähti lyhyen kokeilun jälkeen kiertoon. Määritelmällisesti minimalismilla voidaan tarkoittaa äärimmäiseen pelkistämiseen pyrkivää taidesuuntausta, vähäeleistä arkkitehtuuria tai elämäntapaa. Päivällinen kotiinkuljetuksena, kotisiivous, autonrenkaiden vaihto, vaatteiden korjaus jne. Selkeys, helppous, stressittömyys ja vapaus, Kunto vastaa. Kirjoittaja tunnustaa olevansa todellinen Excel-mies, ja sen kyllä lukija uskoo, sillä kirjassaan hän luetteloi kaikki huushollinsa 500 tavaraa. MIKÄ on köyhälle välttämättömyys, voi olla rikkaalle tyylikysymys. [ Kirja ] kuntatekniikanpaivat.fi SKTY yhteistyössä Kestävä kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 Porissa 8.-10.6
Tätä tukee Roskilden yliopiston biolääketieteen apulaisprofessori Peter Busk, jonka mukaan koulujen ilmanvaihdon ja sisäilman laadun parantamiseen pitäisi panostaa enemmän. Esimerkiksi Münchenissä kouluihin on hankittu 7 500 UV-C-laitetta. Nämä laitteet kytketään pistorasiaan, ja niitä voidaan käyttää opetuksen aikana, mikä tuo opettajille ja oppilaille turvaa. UV-C-valo voi auttaa minimoimaan tartunnat luokkahuoneissa MAINOS MAINOS STUDIO LINJAT Tavoita yleisösi videolla studiolinjat.fi Mutkattomat videopalvelut avaimet käteen -periaatteella KL5_54-61.indd 58 26.4.2022 8.37. O ppilaat altistavat toisiaan ja opettajiaan jatkuvasti erilaisille taudeille, jotka leviävät tartuntaketjujen kautta myös koteihin. Koronaviruspandemia ei huolestuta asiantuntijoita nykytilanteessaan enää yhtä laajasti kuin ennen, mutta desinfiointikeinot julkisissa tiloissa ovat silti tarpeellisia ihmisten turvallisuuden kannalta. UV-C-lattialaite on helppo asentaa, ja niiden vaikutus huoneilman desinfiointiin on kiistaton, joten potentiaali kouluissa on suuri koko Suomessa”, Piia Hänninen toteaa. Viruksilla on optimaaliset olosuhteet luokkahuoneissa, joissa on yleisesti huono ilmanvaihto, ja siksi UV-C-valon käyttö on ilmeinen työkalu sisäilman parantamiseksi ja tartuntojen hillitsemiseksi”, sanoo Signify Finland Oy:n maajohtaja Piia Hänninen. UVC-laitteita tulisi useiden tutkijoiden mukaan käyttää myös Suomessa. Hän jatkaa: ”Elämme nyt kolmatta koronavuotta emmekä välttämättä pääse eroon koronasta lähitulevaisuudessa, joten meidän on otettava käyttöön ratkaisuja vakiintuneiden mallien ulkopuolelta.” Tutkijat kannustavat erilaisten työkalujen käyttöön Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että UV-C-valoa voidaan käyttää hyödyksi vallitsevassa tilanteessa. Ilmanvaihto ja tilan tuulettaminen voivat vähentää viruksia ja bakteereja sisäilmassa. ”Voisimme käyttää Suomessa laajemmin infektioita ehkäiseviä ratkaisuja, ja ne ovat itse asiassa melko yksinkertaisia työkaluja. UV-C-valo on tehokas väline tartuntojen hillitsemiseen huonosti ilmastoiduissa tiloissa, joissa virukset yleensä leviävät helposti. UV-C-valo deaktivoi virukset, mikä voi osoittautua tärkeäksi keinoksi massatartuntojen ja ilmateitse leviävien virusinfektioiden, kuten Covid19:n, estämisessä, ja niistä aiheutuvien sairauspäivien vähentämisessä sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa. ”Tiedämme, että tartunnat leviävät nopeasti sisätiloissa, koska viruspartikkeleita leviää ilmassa. Talvisin ei kuitenkaan usein ole mahdollista tuulettaa ilman, että huoneen lämpötila laskisi ja energiankulutus lisääntyisi. Kööpenhaminan yliopiston epidemiologian emeritusprofessori Thorkild I.A. Sørensen on vastikään suositellut, että viruksia deaktivoivia ratkaisuja tulisi ottaa käyttöön laajemmin. Toisaalta meillä on apukeinoja, kuten UVC-valo, jolla voidaan tehdä viruksista ihmisille vaarattomia. Signify on maailman johtava valaistusalan yritys, jolla on 35 vuoden kokemus myös UV-C-desinfiointiratkaisuista. Siksi useissa maissa on asennettu näitä ratkaisuja luokkahuoneisiin, ja myös meidän pitäisi hyödyntää näitä ratkaisuja Suomessa
Kyllä ne rahat varmasti sieltä tulevat, mutta monet yksityiskohdat ovat vielä auki, Punakallio toteaa. Kunnat olivat Punakallion mukaan henkisesti varautuneet, että tuloveroprosentin leikkaus on tuota tasoa. Pieni nousu ei kuitenkaan ollut mikään yllätys. Valtiovarainministeriö on päivittänyt kuntien rahoituslaskelmat uusimpien tietojen ja arvioiden mukaisiksi. Varsinkin energian hintojen nousu ja energialaitosten toiminnan järjestäminen huolettavat. Ei kunnilla ole nyt hengenhätää, sillä niillä ei ole tällä hetkellä maksuvalmiusongelmia. Oli odotettavissa, että se nousee aiemmasta arviosta vähän, koska on tullut monenlaista kustannuksia nostattavaa tekijää. Teknisesti päivitettyjen laskelmien kustannukset pohjautuvat kuntien tilinpäätösarvioihin viime vuodelta ja tämän vuoden talousarvioihin. Samaan aikaan koronahässäkkä jatkuu ja vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Myös Ukrainan pakolaisten käytännön järjestelyjä mietitään kunnissa kovasti, vaikka hallitus lupasi huhtikuun alun kehysriihessään korvata kustannukset. Vuoden 2022 tasossa arvioituna kunnista hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtyvät sosiaalija terveydenhuollon nettokustannukset ovat noin 20,7 miljardia euroa ja pelastustoimen noin 485 miljoonaa euroa. Soten vaikutukset on otettu hyvin huomioon talousarvioissa ja taloussuunnitelmissa. Verotulot perustuvat valtiovarainministeriön kuntakohtaisiin ennusteisiin. KUNNALLISVEROPROSENTTEJA alennetaan ensi vuoden alussa 12,64 prosenttiyksikköä. Hintojen nousupaine pelottaa kuntia. SOTE-UUDISTUKSEN vaikutuksiin on Punakallion arvion mukaan varauduttu kuntien talouspuolella hyvin, vaikka muissa valmisteluissa olisikin ollut hankausta. Sote-siirto etenee nyt, ja siihen on kunnissa aika hyvin valmistauduttu, niin hyvin kuin etukäteen voi valmistautua. Kunnallisveroprosentteja alennetaan ensi vuoden alussa 12,64 prosenttiyksikköä. KL5_54-61.indd 60 26.4.2022 8.37. Tämän vuoden tulotiedot perustuvat valtiovarainministeriön laskelmiin valtionosuuksista ja verotulomenetysten korvauksista. Kuntien jäljelle jäävä kustannus eli toimintakate ja poistot on yhteensä noin 15,1 miljardia euroa. Hintojen nousu painaa kuntia Kuntakohtaiset tiedot löytyvät valtiovarainministeriön sivuilta vm.fi. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että tilanne on silti jälleen kerran hyvin epävarma, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut hintojen kovaan nousupaineeseen monissa tuotteissa. 60 Kuntalehti 5 / 2022 [ Kuntatalous ] KUNNILLA meni viime vuosi erittäin hyvin, mutta hintojen nousupaine pelottaa. Arvion mukaan kunnallisveroa siirretään yhteensä noin 13,2 miljardia euroa. Yhteensä siirtyvät nettokustannukset ovat noin 21,2 miljardia euroa. Nythän valmistelu menee enemmän konkreettisesti siihen, että mietitään sopimusten siirtoja ja kiinteistöjä, että mitä niille tapahtuu. Taloustilanne on ollut tosi hyvä, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. Kunnallisveroprosenttien leikkaukseksi arveltiin aiemmin 12,39 prosenttiyksikköä. Pelkäsin tosin itse, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että sote-siirtoon on kunnissa valmistauduttu hyvin ainakin talouspuolella
Ensi vuonna kuntatalouden kehitystä leimaa voimakkaasti sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus. Kustannusten tarkentuminen on pitkä prosessi, mutta tuloveroprosentin leikkaus meni nyt kiinni, pääekonomisti toteaa. Toisaalta epidemian taloudelliset vaikutukset jäivät pelättyä pienemmiksi. Kuntalehti 5 / 2022 61 Kuntien tulojen siirto valtiolle hyvinvointialueiden rahoitusta varten KUNTATALOUSOHJELMASSA vuosille 2023–2026 todetaan, että kuntatalous pysyi vuonna 2021 edellisvuoden tapaan vahvana, mutta tilanteen arvioidaan heikkenevän vähitellen kehyskaudella. Kuntatalouden näkymiin luovat tällä hetkellä runsaasti epävarmuutta muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä koronaepidemian jatkuminen. Kuntatalous näyttää painelaskelmassa heikkenevän jälleen kuluvana vuonna, vaikka koko kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kertaluonteisten tekijöiden vuoksi likimain viime vuoden tasolla. • Lisätietoja: Kuntatalousohjelma 2023–2026 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-203-1 Kuntatalous heikkenee tänä vuonna että leikkaus olisi ollut korkeampikin. Jos tulee isoja palkankorotuksia, ne tietenkin tulevat ennusteiden päälle ja voivat aiheuttaa säästötoimia. Kuntia lakkotilanne tietysti huoletti huhtikuussa, vaikka ymmärrystä vaatimuksille olikin. Punakallio toivoo monen muun tavoin, että saataisiin nopeasti ratkaisu. Kuntaryhmäkohtaiset erot kuntatalouden kehityksessä ovat varsin suuria. Veroprosentin leikkaus on nyt lopullinen, mutta kustannukset tältä vuodelta ovat tietysti arvioita. Koronaepidemia ei ole heikentänyt kuntatalouden tilaa, sillä valtio on tukenut kuntia ja kuntayhtymiä epidemian aikana vuosina 2020–2021 erilaisilla tukitoimilla yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Punakallio myöntää, että monilla kunta-aloilla palkat ovat todella alhaisia, mutta muistuttaa, että mahdolliset isot palkankorotukset aiheuttavat uudenlaisen paineen, ”kun on muitakin paineita”. Ne tarkistetaan kesällä 2023 ja korjaillaan kuntakohtaisesti oikeiksi. Kumpanakin vuonna koronaepidemia vaikutti laajasti sekä kuntien tuloettä menokehitykseen. KL5_54-61.indd 61 26.4.2022 8.37. Vuosikate heikkeni kuitenkin suhteellisen vähän, sillä verotulojen ja etenkin yhteisöverotulojen kasvu oli nopeaa. Kuntatalouden vuosi 2021 oli vuoden 2020 tapaan poikkeuksellinen. Kunnathan ovat budjetoineet palkat kuluvalle vuodelle ja myös tuleville vuosille. Toivon totta kai sitä, että saavutettaisiin oikeudenmukaiset neuvotteluratkaisut. TYÖMARKKINARATKAISUT olivat Kuntalehden mennessä painoon vielä avoimia. Olisi kauheaa, jos tilanne jäisi vellomaan kuukausiksi. Viimeisimmät valtionosuuspäätökset menevät vuodelle 2024. • Martta Nieminen Kuva: Kuntaliitto Lähde: VM, Kuntaliitto Jos tulee isoja palkankorotuksia, ne tietenkin tulevat ennusteiden päälle ja voivat aiheuttaa säästötoimia. Sekä vuosikate että tilikauden tulos heikkenevät vuoteen 2021 verrattuna
maaliskuuta. Hän on työskennellyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana vuodesta 2018, ja sote-uudistuksen valmistelun aikana hän toimi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajana ja väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana. KL5_62-63.indd 62 26.4.2022 8.36. Saati sitten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on 19 sote-organisaatiota ja 2 pelastuslaitosta, Luoma sanoo. Se on meillä yksi suuri kysymys. Maratoneja on kaikkiaan juostuna 21, puolimaratoneja en ole laskenut. Hänellä on ollut tavoitteena juosta yksi maraton vuodessa. SUURI KYSYMYS Pohjois-Pohjanmaalla oman lisänsä uudistukseen tuo yliopistollinen sairaala. Vielä harrastus jatkuu. Uuteen järjestelmään siirtyminen on pitkäaikainen muutosjohtamisen projekti. Luoma pitää huolta kunnostaan juoksemalla. Ilkka Luoma 1972: Syntyi Ullavalla 1991: Ylioppilas Toholammin lukiosta 1997: Lääketieteen lisensiaatti Oulun yliopistosta, yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2004 1998: Toholammin terveyskeskuslääkäriksi ja myöhemmin johtava lääkäriksi 2007: Kalajokilaakson peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveyspalvelujohtajaksi ja johtavaksi ylilääkäriksi 2010: Jokilaaksojen yhteistoiminta-alueen johtavaksi ylilääkäriksi 2013: Kokkolan terveyspalvelujohtajaksi ja johtavaksi ylilääkäriksi 2015: Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaksi, palveluintegraation jälkeen sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymän Soiten toimitusjohtajaksi vuodesta 2017 alkaen 2018: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaksi 2022: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajaksi YMMÄRRYKSEN SIIRTÄJÄ Ilkka Luoman mukaan hyvinvointialuejohtajan yksi keskeisimmistä tehtävistä on ymmärtää uuden rahoitusmekanismin toiminta ja siirtää ymmärrys johtajille, esihenkilöille ja koko henkilöstölle. [ Kuka. • Jorma Ylönen Kuva: Teija Soini Muutoksen johtaja Ilkka Luoman mielestä nyt on aika vahvistaa soten perustasoa. Muutos on perustavaa laatua: kun sairaanhoitopiireissä on totuttu mittaamaan suoritteita ja laskuttamaan suoritteiden perusteella, hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus perustuu noin 80-prosenttisesti väestön palvelutarpeeseen. Ajattelutavan ja johtamisen on muututtava, muuten emme tule toimeen palvelutarpeeseen perustuvalla raamibudjetilla. Luoman valinta oli odotettu. Luoma huomauttaa, että vapaaehtoisesti ei ole toteutettu yhtään maakunnallista sote-integrointia, joissa olisi mukana yliopistosairaala. Kun toteutamme perustason ja erikoissairaanhoidon integraation, meidän on huomioitava myös yliopistollisen sairaalan tutkimuksen ja koulutustehtävän tarpeet. Rahoitusjärjestelmän muutoksen takia se on sitä kaikilla alueilla, myös siellä missä palvelujen integrointi on jo tehty. Eli nyt jos koskaan on aika vahvistaa perustasoa. ] [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntalehti 5 / 2022 S uomeen valitaan kevään aikana 21 sote-alan uutta huippujohtajaa, kun hyvinvointialueet täyttävät kärkivirkojaan. Ensimmäisenä pestinsä varmisti Ilkka Luoma, jonka Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto valitsi yksimielisesti hyvinvointialuejohtajaksi 21. Jatkossa ei pärjää parhaiten se, joka tuottaa kansanterveyttä suurimmalla suoritemäärällä vaan se, joka tuottaa sitä oikea-aikaisella hoidolla, oikealla hoidon porrastuksella ja ennaltaehkäisyyn sekä vaikuttavuuteen panostamalla, Luoma sanoo
Neuvontapalvelut Verkostot ja tapahtumat Kehittäminen, innovaatiot ja tutkimus Tieto ja tietopalvelut Viestintä Edunvalvonta KL5_62-63.indd 63 26.4.2022 8.36. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Tutustu Kuntaliiton palveluihin kuntaliitto.fi/palvelut kuntaliitto.fi/ukraina Kaiken takana on kunta. Kunnan tukena Kuntaliitto. Kuntaliitto auttaa ja vaikuttaa arkena ja poikkeusoloissa. Kun elämä yllättää, kunta vastaa
F orssan kuntavaalien ja Kanta-Hämeen aluevaalien ääniharava Kaisa Lepola, sd., ehtii moneen. Mutta enhän minä töitä kellon kanssa tee, en ole koskaan tehnyt. Työnantajalle osa-aikaisuus sopi. Lepola arvelee kannatuksensa takana olevan luotettavan pitkäaikaisen työn ja sen, että hän on uskaltanut tehdä vaikeitakin päätöksiä. Hän johtaa myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitusta, jonka tehtävät soteuudistuksen myötä siirtyvät hyvinvointialueelle. Hän johtaa Forssan kaupunginvaltuustoa, ja lisäksi hänet valittiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Aluevaaleissa monipuolinen työkokemus sote-alan erilaisissa johtotehtävissä luultavasti näkyi kannatuksessa. Näiden lisäksi Lepolan aika riittää SDP:n paikallisyhdistyksen johtamiseen. Monta roolia KL5_64-65.indd 64 26.4.2022 8.46. Mutta tämä on kyllä viimeinen kausi siinä tehtävässä, hän sanoo. Mutta se on enemmän edustuksellinen tehtävä, ja niitä edustuksia on koronan aikana ollut selvästi aiempaa vähemmän. Kaisa Lepola johtaa Forssan kaupunginvaltuustoa. Päätyönään Lepola johtaa valtion lastensuojeluyksiköitä. Toki myös valtuuston kokoukset noin kerran kuukaudessa ja tiivis yhteistyö kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa vievät aikaa. Aluehallituksen puheenjohtajan ajankäytöksi on sovittu yksi–kaksi päivää viikossa. Lepola painottaa, että valtuuston puheenjohtajuus työllistää huomattavasti vähemmän kuin hänen aiemmin hoitamansa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus, vaikka valtuuston puheenjohtajistokin istuu hallituksen kokouksissa. 64 Kuntalehti 5 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia
Forssaa paremmin tuntevat tietävät, että kaupunki sijaitsee Suomen ytimessä lähes keskellä Helsinki– Turku–Tampere-kolmiota. Se on syntynyt teollisuuden ympärille ja on edelleen selkeästi teollisuuspaikkakunta, vaikka toimiala on muuttunut alun tekstiiliteollisuudesta lähinnä rakennustarvikeja nyttemmin elintarviketeollisuudeksi. Linja-autoliikenne on supistunut eikä Forssan kautta kulje rataa. Lisäksi on pohdittu paljon kuntakohtaista edunvalvontaa. SDP:n Forssan kokous vuonna 1903 paalutti puolueen tavoitteet vuosikymmeniksi. Kuntakohtaista kotiinpäin vetämistä palvelujen järjestämisessä Lepola ei pidä kovin isona riskinä. Forssassa on arvokas kulttuurimiljöö. Ihanteellisesta sijainnista saatavaa hyötyä heikentää ratkaisevasti joukkoliikenneyhteyksien puute. Seuraavat eduskuntavaalit vaikuttavat itsestään selvältä tavoitteelta. JÄRKIVIHREYS TOIMII Forssa on viime vuosina noussut otsikoihin ehkä useimmin ”järkivihreys”teeman avulla. Mutta on sotekin ajankohtainen aihe, vaikka siirtyykin pois. Lepola sanoo, että puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että luottamushenkilöt eivät sekaannu operatiiviseen toimintaan. Vihreän liikkeen syntypaikaksi sanottu Koijärvi sijaitsee Forssassa. POLITIIKAN JUURIA Forssa on jättänyt jälkensä Suomen poliittiseen historiaan erityisesti kahdella tavalla. Forssan tulevaisuuden kannalta Lepola pitää hyvänä sitä, että päättäjillä on entistä enemmän aikaa keskittyä elinvoimaan. Asiakasmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Työväenliikkeen perinteet ovat muutenkin osa Forssaa. Ja kyllä nämäkin tehtävät ovat erittäin kiinnostavia, Lepola toppuuttelee. Lähinnä niitä tulee kiinteistöasioissa. Meidän väestössämme isot ikäluokat ikääntyvät ja syntyvät ikäluokat ovat ennätyksellisen pieniä. Lepolan oma yhdistys on jo asettanut hänet ehdolle puolueen ehdokkaaksi. ] Viime eduskuntavaaleissa hän jäi 120 äänen päähän edustajapaikasta. Kaisa Lepola Syntynyt: Forssassa vuonna 1977 Kotikunta: Forssa Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiaalityö Ammatti: Johtaja, Valtion lastensuojeluyksiköt Puolue: SDP Tärkeimpiä luottamustehtäviä: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja ja Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Poliittinen esikuva: Miina Sillanpää Harrastukset: Lasten urheiluharrastuksissa mukana eläminen, ulkoilu koirien kanssa Hyvää Forssassa + Luonto ja kansallispuistot + Hyvä työllisyysaste/työpaikkaomavaraisuus + Edulliset asumisen ja arjen kustannukset Kehitettävää Forssassa Asukasmäärän väheneminen Työvoiman saatavuus Huonot julkiset kulkuyhteydet Vanhusten palveluihin on paineita. Ja kyllähän me ymmärrämme roolien eron myös henkilöstön näkökulmasta. Lepolan arvion mukaan teema on sekä luonut työpaikkoja että parantanut Forssan näkyvyyttä. Kuntalehti 5 / 2022 65 [ Kuka. Ainakin nykyisessä kuntayhtymässä on osattu huolehtia tasaisesti koko alueen palveluista. Silloin tietysti noudatetaan jääviyssäännöksiä. Pitää katsoa, miltä kokonaisuus näyttää. Syynä väkiluvun kehitykseen Lepola näkee teollisuuden kehityksen ja väestön ikärakenteen. Viime aikoina Forssa on lisännyt näkyvyyttään tv-mainoksella, jossa mies yllättää kaverinsa kertomalla, että on kumppaninsa kanssa päättänyt muuttaa Forssaan. Hämeenlinna tuossa vieressä kilpailee myös tehokkaasti asukkaista. ROOLIT KIRKKAANA Aluevaalien yhteydessä huomiota on kiinnitetty alan ammattilaisten suureen osuuteen luottamustehtävissä. Vanhusten palveluihin on paineita. Tavallaan ihanteellisesta sijainnista huolimatta Forssan väkiluku on vähitellen laskenut. Mutta katsotaan nyt. Lepolan mukaan tämä historia ei juuri ole läsnä forssalaisessa arjessa. Lepola arvelee, että tilanteita, joissa kunta ja hyvinvointialue konkreettisesti neuvottelevat pöydän vastapuolilla, tulee kovin vähän. Kaupunki on halunnut profiloitua ja kaupungissa on erikoistuttu vihreyteen ja erityisesti kierrätystoimialaan. Sivistystoimeen on investoitu ja samalla tehty vaikeita päätöksiä koulujen lopettamisesta. • Eero Karisto Kuva: Sami Kilpiö KL5_64-65.indd 65 26.4.2022 8.46. Lepolalla on pitkä lista forssalaisten hyvästä menestyksestä urheilun huipulla. Hän pitää kuitenkin etuna sitä, että luottamushenkilöiden keskuudessa tunnetaan toimintaympäristö. Mutta totta kai SDP:n sisällä se kokous ja erityisesti siihen liittyvä Suomen kauneimmaksi sanottu työväentalo on meille tärkeä asia. Syntyviä on paljon vähemmän kuin kuolevia
Voisi lähteä vaikka Teuvalle siirrettävien saunojen kokoontumisajoihin ja Järvenpäähän legendaariseen Puistobluesiin. • Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut tukevat hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä ja palveluiden jatkuvuuden varmistamisessa • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/toimialat/sote Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KUNTALEHDEN tuhdissa kesäkuun tuplanumerossa keskitytään ilmastonmuutokseen ja matkailuun. Saimme loistavia vinkkejä yli sadasta kunnasta. Kuva: Pekka Suovaara Kuva: Sofia Kauppinen Kuva: Jukka Miettinen KL5_66-67.indd 66 26.4.2022 8.37. 66 Kuntalehti 5 / 2022 [ Seuraava numero ] Teema: Ilmastonmuutos ja matkailu • Ilmestyy 8.6. Ylivieskan suunnalla Helaalan Myllyn kesäkahvilaa ei kuulemma voi ohittaa. Kunnille tekemämme perinteisen kesäkyselyn tulokset ilahduttavat. Suomen kunnissa riittää ensi kesänäkin runsaasti nähtävää ja koettavaa
• Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut tukevat hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä ja palveluiden jatkuvuuden varmistamisessa • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/toimialat/sote Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KL5_66-67.indd 67 26.4.2022 8.37
Kunta-ala elää voimakkaan muutoksen aikaa. KL5_68.indd 68 26.4.2022 8.33. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Kuntalehti on yksi niistä yhdistävistä. Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Juuri nyt oikean tiedon tarve on suuri. Soten suuri siirto -artikkeleissa Kuntalehti taustoittaa ja uutisoi hyvinvointialueiden rakentumisesta ja siitä, kuinka kunnat pärjäävät muutoksessa. Soten suuri siirto koskettaa meitä kaikkia