Kuntalehti 5/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Ilkka Räsänen: On aika investoida tulevaisuuden ratkaisuihin UUSIUTUVAN ENERGIAN LÄHTEET Esa Vakkilainen tuntee Aurinkovoimaloiden luvissa sekavuutta Kaavoitus saattaa pienentää hiilipiikkejä Mikkeli otti voiton eduskuntavaaleissa KL5_1.indd 1 9.5.2023 11.23. 5 I 2023 I 17.5
”Suurin ero on se, että Kotikatu365-korttelissa on paljon erilaisia tiloja, joissa naapurit voivat tavata toisiaan vaikka harrastusten merkeissä tai viettääkseen aikaa yhdessä. Asukkaiden käytössä on poikkeuksellisen laajat, usean sadan neliön sisustussuunnitellut yhteistilat, joissa on monipuoliset toiminnot. Yhteisöllisyyden luominen kestävällä tavalla edellyttää pitkäaikaisesti sitoutunutta operaattoria, joka vastaa yhteiskäyttöisistä tiloista ja tavaroista sekä palveluista eri-ikäiset asukkaat huomioiden. alan ammattilaisten suunnittelema kuntosali. ”Se on aivan keskeinen. hotellitasoista vierashuonetta, ei saa yhtä edullisesti muualta. Lipporannassa tehty asukaskysely osoittaa hienosti tavoitteiden toteutumisen: valtaosa vastanneista kokee selkeästi arkensa helpottuneen ja hyvinvointinsa parantuneen alueen Kotikatu365-palveluiden ansiosta.” MITEN KUNNAT VOIVAT EDISTÄÄ MODERNIEN YHTEISÖLLISTEN ASUINJA PALVELUKORTTELEIDEN RAKENTAMISTA. KL5_2-5.indd 2 9.5.2023 11.24. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on oman kodin lisäksi yhteiskäyttöisiä tiloja ja tavaroita sekä asuinalueen oman digiportaalin kautta helposti saatavia lähipalveluita. ”Kotikatu 365 Oy on asuntomarkkinoilla uudenlainen toimija, joka toteuttaa asumista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohdista. Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista.” MITÄ KOTIKATU365-KORTTELIN PALVELUEKOSYSTEEMI KÄYTÄNNÖSSÄ MAKSAA ASUKKAILLE. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten asukkaiden päivittäistä arkea ja hyvinvointia, mikä tukee samalla erinomaisesti kuntien tavoitteita. ”Kotikatu365-kortteli tarjoaa mukavaa asumista kaikille vauvasta vaariin – asunnon omistusja hallintamuodosta riippumatta. ”Siihen on yksi selkeä tapa: muuttamalla perinteistä kaavapolitiikkaa. Rakennettavan palveluekosysteemin kustannusten tulee jakautua riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. ILMOITUS MIKÄ ON KOTIKATU365. Uudenlainen kaupunkiasumisen konsepti Kotikatu365 on herättänyt laajaa mielenkiintoa eri puolilla maata – eikä ihme, tarjoaahan hyvinvoinnin lähtökohdista suunniteltu asuinja palvelukortteli sellaista asumista, jota ei Suomessa ennen ole ollut saatavissa. ”Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan asumisja ostokäyttäytymisen muutosta, hyvinvointipalveluja sekä huomattavaa sotekulujen säästöpotentiaalia kaupungille. Ne tekevät arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat samalla aidosti yhteisöllisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset asukkaat viihtyvät.” MIKSI TÄLLAINEN ASUMISEN MALLI ON KEHITETTY. yhteistilojen siivouksesta ja yhteiskäyttötavaroiden ylläpidosta aiheutuvat kulut. Maksullisten palveluiden hinnoittelu on hyvin asukasystävällistä – vastaavia tiloja ja palveluja, esim. yhteiskäyttöautonvuokralle ja erilaisille kotiin tilattaville palveluille.” MITÄ HYÖTYÄ KUNNILLE JA YHTEISKUNNALLE ON TÄLLAISESTA ASUINJA PALVELUKORTTELISTA. Toinen iso erottava tekijä on Kotikatu365-konseptiin kuuluva palveluoperaattori, joka vastaa yhteistilojen ja palveluiden ylläpidosta.” MIKÄ PALVELUOPERAATTORIN ROOLI ON KOTIKATU365-KORTTELISSA. Huoneistot soveltuvat niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin ja lähipalveluita on tarjolla kaiken ikäisille. Operaattorilla on tärkeä rooli myös tapahtumien järjestämisessä, asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Operaattori neuvottelee myös edulliset hinnat esim. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös sen, että ikääntyneen tukeutuminen voimakkaasti kotihoidon palveluihin lykkääntyy. Kysyimme Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Ronkaiselta kymmenen usein toistuvaa kysymystä. Yritys toimii Kotikatu365-kortteleiden rakennuttajana ja vastaa niiden valmistuttua palveluoperaattorina yhteisten tilojen ja palveluiden ylläpitämisestä. ”Kotikatu365 Lipporannassa Oulussa on kokemusta konseptista jo runsaan viiden vuoden ajalta ja asukkaita nyt jo yli 600. Vastaava kohde, Kotikatu365 Hatsala on rakenteilla Kuopioon. Kotikatu365-palveluoperaattori tarjoaa asukkaille tähän myös alueen oman digitaalisen palveluportaalin.” ONKO MALLI JO KÄYTÖSSÄ JA MILLAISET OVAT TÄHÄNASTISET KOKEMUKSET, SAAVUTETAANKO SILLÄ HALUTUT TAVOITTEET. Aktiivinen elämä yhteisöllisessä asuinympäristössä pitää asukkaat työkykyisinä ja tuottamassa kaupungille toivottuja verotuloja. Mikä on Kotikatu365. ”Maailman muuttuessa myös suomalaisten asumistoiveet ja -tarpeet muuttuvat. Konsepti vastaa osaltaan myös viime vuodenvaihteen lakimuutosten tuomaan tarpeeseen lisätä palvelurakenteeseen yhteisöllisen asumisen määrää ikääntyneille.” KENELLE UUSI KAUPUNKIASUMISEN MALLI ON TARKOITETTU. Korttelit suunnitellaan siten, että alueella on yleensä myös päiväkoti lapsille ja palveluasumisyksikkö ikääntyneille.” MITEN KOTIKATU365 KÄYTÄNNÖSSÄ POIKKEAA TAVALLISESTA KAUPUNKIASUMISESTA. ”Asukkaat maksavat pienen kuukausittaisen Kotikatu365palveluvastikkeen – noin 20 euroa/huoneisto – jolla katetaan mm. Asuinja palvelukortteleiden rakentaminen taloudellisesti järkevästi mahdollistetaan korttelitason suunnittelulla. Yksittäisen taloyhtiön asuntomäärä ei riitä tähän. Asukkaiden yhteiskäytössä on myös erilaisia kulkuja hyötyvälineitä. Yhtiö kuuluu suomalaiseen hyvinvointija terveysalan COR Group -konserniin, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli noin 450 miljoonaa euroa ja joka työllistää noin 5000 ammattilaista.” Kotikatu365-palveluportaali on helppo työkalu yhteisten tapahtumien järjestämiseen, tilojen varaamiseen ja palveluiden tilaamiseen. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Pitkällä aikavälillä tämä tuo säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä.” MIKÄ ON YRITYS –KOTIKATU 365 OY –KONSEPTIN TAKANA. Olemme hioneet asumisen ja palvelujen kokonaisuuden tutkimusten pohjalta vastaamaan tämän päivän kaupunkilaisen tarpeita. ”Se on uusi kaupunkiasumisen malli, jonka olemme kehittäneet suomalaisille. Kotikatu365-korttelin yhteistiloissa asukkaiden käytössä on mm. Kotikatu365 tarjoaa kohtuuhintaista kaupunkiasumista modernisti yhteisöllisellä ja kestävällä tavalla
Asukkaiden käytössä on poikkeuksellisen laajat, usean sadan neliön sisustussuunnitellut yhteistilat, joissa on monipuoliset toiminnot. Nimi löytyy maailman tappiin internetin syövereistä liitettynä juuri tiettyyn hakuprosessiin, eivätkä asiaan kuuluvat oikaisut välttämättä ole samassa yhteydessä. Yksittäisen taloyhtiön asuntomäärä ei riitä tähän. Toinen iso erottava tekijä on Kotikatu365-konseptiin kuuluva palveluoperaattori, joka vastaa yhteistilojen ja palveluiden ylläpidosta.” MIKÄ PALVELUOPERAATTORIN ROOLI ON KOTIKATU365-KORTTELISSA. Kotikatu365 tarjoaa kohtuuhintaista kaupunkiasumista modernisti yhteisöllisellä ja kestävällä tavalla. Asuinja palvelukortteleiden rakentaminen taloudellisesti järkevästi mahdollistetaan korttelitason suunnittelulla. Tämä on loppujen lopuksi kaikkien etu. ”Kotikatu 365 Oy on asuntomarkkinoilla uudenlainen toimija, joka toteuttaa asumista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohdista. Näinä trollaamisen ja kyberiskujen aikoina on syytä estää valehakeminen uusimalla prosessit ja siirtymällä vahvaan tunnistautumiseen tai samalla periaatteella toimivaan sähköiseen allekirjoitukseen. kaupunginjohtajan paikkaa haettaessa ehkä tällaisen henkilön ei ole syytä paikkaa edes hakea. Kotikatu365-korttelin yhteistiloissa asukkaiden käytössä on mm. On kuitenkin vaikea nähdä, mitä arvoa on hakijoiden määrällä, jos osa hakemuksista on tehty harhauttamistarkoituksessa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. VANTAAN kaupunki onkin omalta osaltaan tehnyt suoraselkäisesti tutkintapyyntöjä keväisen kaupunginjohtajahaun tiimoilta. Yritys toimii Kotikatu365-kortteleiden rakennuttajana ja vastaa niiden valmistuttua palveluoperaattorina yhteisten tilojen ja palveluiden ylläpitämisestä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Mikä on Kotikatu365. Kysyimme Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Ronkaiselta kymmenen usein toistuvaa kysymystä. Valehakijat ovat uusi maanvaiva K evään perinteiset kuntajohtajien vaihtopäivät pyörivät isoilla kierroksilla. Luottamuspula, uupuminen, vaihtelun halu ja eläköityminen ovat tuttuja syitä rekrytointimarkkinoiden vilkkauteen. Ja kieltämättä mieleen tulee myös ajatus, että jos vahva tunnistautuminen on liian työlästä esimerkiksi Mikä estää siirtymästä kokonaan yhden kanavan kautta tehtävään sähköiseen hakuun verkon kautta. Näissä hauissa valekandidaatteja on ollut sen verran, että käytännössä kaikki hakemukset on jouduttu käymään läpi ja tarkistamaan, että hakija ensinnäkin on olemassa ja että hän todellisuudessa on hakenut kyseistä virkaa. Maksullisten palveluiden hinnoittelu on hyvin asukasystävällistä – vastaavia tiloja ja palveluja, esim. Kuntalehti 5 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. ILMOITUS MIKÄ ON KOTIKATU365. Valehakijoita on ollut kevään aikana ainakin Joensuussa, Vantaalla, Keravalla, Muuramessa ja Pyhärannassa. Tällä tietoa mukana oli neljä varmaa valehakijaa ja seitsemän epäiltyä, sillä näiden hakujen yhteystiedot eivät johtaneet minnekään. ”Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan asumisja ostokäyttäytymisen muutosta, hyvinvointipalveluja sekä huomattavaa sotekulujen säästöpotentiaalia kaupungille. Olemme hioneet asumisen ja palvelujen kokonaisuuden tutkimusten pohjalta vastaamaan tämän päivän kaupunkilaisen tarpeita. ”Se on aivan keskeinen. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. yhteistilojen siivouksesta ja yhteiskäyttötavaroiden ylläpidosta aiheutuvat kulut. ”Kotikatu365 Lipporannassa Oulussa on kokemusta konseptista jo runsaan viiden vuoden ajalta ja asukkaita nyt jo yli 600. ”Suurin ero on se, että Kotikatu365-korttelissa on paljon erilaisia tiloja, joissa naapurit voivat tavata toisiaan vaikka harrastusten merkeissä tai viettääkseen aikaa yhdessä. Pitkällä aikavälillä tämä tuo säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä.” MIKÄ ON YRITYS –KOTIKATU 365 OY –KONSEPTIN TAKANA. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten asukkaiden päivittäistä arkea ja hyvinvointia, mikä tukee samalla erinomaisesti kuntien tavoitteita. Kuntalehden verkkosivusto kuntalehti.fi on käsitellyt valehakuja laajasti. Yhteisöllisyyden luominen kestävällä tavalla edellyttää pitkäaikaisesti sitoutunutta operaattoria, joka vastaa yhteiskäyttöisistä tiloista ja tavaroista sekä palveluista eri-ikäiset asukkaat huomioiden. Asukkaiden yhteiskäytössä on myös erilaisia kulkuja hyötyvälineitä. Konsepti vastaa osaltaan myös viime vuodenvaihteen lakimuutosten tuomaan tarpeeseen lisätä palvelurakenteeseen yhteisöllisen asumisen määrää ikääntyneille.” KENELLE UUSI KAUPUNKIASUMISEN MALLI ON TARKOITETTU. ”Kotikatu365-kortteli tarjoaa mukavaa asumista kaikille vauvasta vaariin – asunnon omistusja hallintamuodosta riippumatta. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Erään toisen perustelun mukaan verkon kautta tapahtuvaan hakuprosessiin ei voida liittää vahvaa tunnistautumista, koska aina on mahdollista lähettää valehakemus postin kautta tai sähköpostitse. ”Maailman muuttuessa myös suomalaisten asumistoiveet ja -tarpeet muuttuvat. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että vahvistettu tunnistautuminen saattaisi rajoittaa hakijoiden määrää. hotellitasoista vierashuonetta, ei saa yhtä edullisesti muualta. Noin 30 hakijasta siis peräti kolmannes oli liikkeellä väärin paperein. alan ammattilaisten suunnittelema kuntosali. Kysehän ei välttämättä ole vain pilailusta, vaan trollaamisesta voi olla todellistakin haittaa, kun samainen henkilö sitten oikeasti ryhtyy hakemaan uusia töitä. Uutena piirteenä on trollaaminen, jossa hakemus tehdään pilailutai ilkeysmielessä toisen henkilön nimissä tai tyystin keksityn henkilöllisyyden varassa. Huoneistot soveltuvat niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin ja lähipalveluita on tarjolla kaiken ikäisille. yhteiskäyttöautonvuokralle ja erilaisille kotiin tilattaville palveluille.” MITÄ HYÖTYÄ KUNNILLE JA YHTEISKUNNALLE ON TÄLLAISESTA ASUINJA PALVELUKORTTELISTA. ”Asukkaat maksavat pienen kuukausittaisen Kotikatu365palveluvastikkeen – noin 20 euroa/huoneisto – jolla katetaan mm. Operaattori neuvottelee myös edulliset hinnat esim. Aktiivinen elämä yhteisöllisessä asuinympäristössä pitää asukkaat työkykyisinä ja tuottamassa kaupungille toivottuja verotuloja. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on oman kodin lisäksi yhteiskäyttöisiä tiloja ja tavaroita sekä asuinalueen oman digiportaalin kautta helposti saatavia lähipalveluita. ”Siihen on yksi selkeä tapa: muuttamalla perinteistä kaavapolitiikkaa. Kotikatu365-palveluoperaattori tarjoaa asukkaille tähän myös alueen oman digitaalisen palveluportaalin.” ONKO MALLI JO KÄYTÖSSÄ JA MILLAISET OVAT TÄHÄNASTISET KOKEMUKSET, SAAVUTETAANKO SILLÄ HALUTUT TAVOITTEET. Niin sanotun yleisen elämänkokemuksen myötä on hyvin mahdollista, että villitys on vasta saamassa vauhtia. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Lipporannassa tehty asukaskysely osoittaa hienosti tavoitteiden toteutumisen: valtaosa vastanneista kokee selkeästi arkensa helpottuneen ja hyvinvointinsa parantuneen alueen Kotikatu365-palveluiden ansiosta.” MITEN KUNNAT VOIVAT EDISTÄÄ MODERNIEN YHTEISÖLLISTEN ASUINJA PALVELUKORTTELEIDEN RAKENTAMISTA. Mikä estää siirtymästä kokonaan yhden kanavan kautta tehtävään sähköiseen hakuun verkon kautta. Korttelit suunnitellaan siten, että alueella on yleensä myös päiväkoti lapsille ja palveluasumisyksikkö ikääntyneille.” MITEN KOTIKATU365 KÄYTÄNNÖSSÄ POIKKEAA TAVALLISESTA KAUPUNKIASUMISESTA. Uudenlainen kaupunkiasumisen konsepti Kotikatu365 on herättänyt laajaa mielenkiintoa eri puolilla maata – eikä ihme, tarjoaahan hyvinvoinnin lähtökohdista suunniteltu asuinja palvelukortteli sellaista asumista, jota ei Suomessa ennen ole ollut saatavissa. Operaattorilla on tärkeä rooli myös tapahtumien järjestämisessä, asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Rakennettavan palveluekosysteemin kustannusten tulee jakautua riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. Vastaava kohde, Kotikatu365 Hatsala on rakenteilla Kuopioon. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös sen, että ikääntyneen tukeutuminen voimakkaasti kotihoidon palveluihin lykkääntyy. Ne tekevät arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat samalla aidosti yhteisöllisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset asukkaat viihtyvät.” MIKSI TÄLLAINEN ASUMISEN MALLI ON KEHITETTY. ”Se on uusi kaupunkiasumisen malli, jonka olemme kehittäneet suomalaisille. Yhtiö kuuluu suomalaiseen hyvinvointija terveysalan COR Group -konserniin, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli noin 450 miljoonaa euroa ja joka työllistää noin 5000 ammattilaista.” Kotikatu365-palveluportaali on helppo työkalu yhteisten tapahtumien järjestämiseen, tilojen varaamiseen ja palveluiden tilaamiseen. VALEHAKEMINEN on mahdollista, koska esimerkiksi verkkosovellusten kautta tehtävässä hakemisessa ei vaadita vahvaa tunnistautumista pankkitunnusten avulla. Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista.” MITÄ KOTIKATU365-KORTTELIN PALVELUEKOSYSTEEMI KÄYTÄNNÖSSÄ MAKSAA ASUKKAILLE. • KL5_2-5.indd 3 9.5.2023 11.24
3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Energiatietäjä 12 Eduskuntavaalit 2023: Mikkeli voitti vaalit 14 Kunnan aarre: Salo, Mikä vaakuna. 6 [ Sisältö 5/2023 ] s. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Seppo Junnila: Kaavassa tietty alue voidaan määritellä puurakentamisalueeksi. 15 Kirja: Taisteluja kaupunkiluonnosta, Tape 16 Nimitys: Kuntalehden päätoimittajaksi ”intohimoinen mediakehittäjä” 17 Pystytkö puhumaan. 38 Kuva: Liisa Takala Kuva: Liisa Takala Esa Vakkilainen: Ollaan menossa siihen, että osa energiantuotannosta tehdään jatkossa yksityisesti. [ Lakiklinikka ] 60 Kunnat ratkovat globaaleja ongelmia [ Työ ja tekijä ] 62 Maahanmuuttojohtaja varoittaa yleistyksistä [ Luottamuksella ] 64 Yhteydet kuntoon ja digipalvelut käyttöön [ Seuraava numero ] 66 Teemat: Matkailu ja asuminen • Kysely: Heikko lukutaito haittaa työllistymistä merkittävästi • Osalla kuntien työntekijöistä suuria vaikeuksia pysyä mukana digitalisaatiossa • Kokeilut ja hallinnon digitalisaatio kirjattu osaksi hallitusneuvotteluita KL5_2-5.indd 4 9.5.2023 11.24. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi energiatekniikan professori Esa Vakkilaisen Helsingin Lauttasaaressa. [ Teemat: Energia ja ympäristö ] 20 Auringonpaistetta ja yhteisiä sääntöjä [ Kolumni ] 26 Ilkka Räsänen: On aika investoida tulevaisuuden ratkaisuihin 28 Veden voimalla 34 Lisää selvityksiä – konsultit apuun 38 Hiilipiikit matalaksi 44 Maalämpökaivoja voi uhata jäätyminen 47 10 kysymystä kuntaomisteisista energiayhtiöistä 52 Savetus toimii 54 Merkittävimmät arkeologiset kohteet on nyt inventoitu [ Kunnan töissä ] 56 Puuseppää aina tarvitaan [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Seuraavaksi pitäisi äänestää presidentistä [ Lakia lukien ] 59 Onko kolmen tason pallilla istuminen iso jääviysongelma
Valiokunta-podcast: Kuinka ilmastotyö kytketään osaksi kunnan talousjohtamista. 56 s. 64 Kuva: Kai Tirkkonen Kuva: Petteri Kivimäki Maria Kaisa Aula: Nyt olisi se aika, jolloin pitäisi satsata kiinteisiin laajakaistayhteyksiin. Khadem Rahimi: Pulpetteja olen tähän mennessä korjannut yli 50 kappaletta. Vieraana Anna Sahiluoma Motivasta. kuntalehti.fi/valiokunta KL5_2-5.indd 5 9.5.2023 11.24. Kuntalehti 6 / 2019 5 s
Mutta hänellekin tuli täytenä yllätyksenä, miten tuulivoima viime talvena pelasti Suomen. 6 Kuntalehti 5 / 2023 [ Hän ] ENERGIA TIETÄJÄ Professori Esa Vakkilainen on työskennellyt jo useita vuosikymmeniä uusiutuvien energialähteiden parissa. KL5_6-11.indd 6 9.5.2023 11.25
KL5_6-11.indd 7 9.5.2023 11.25. . Kuntalehti 5 / 2023 7 ENERGIA TIETÄJÄ Tuulivoimaloita ei ole rakennettu maanpuolustussyistä lähes lainkaan Etelä-Suomeen, vaikka rannikko onkin yleensä tuulinen, sanoo Helsingin Lauttasaaren tyynellä rannalla kuvattu Esa Vakkilainen
Vakkilainen muistuttaa, että muutoksen ajajana oli myös ympäristö. Marraskuun puhureissa niiden lavat sitten alkoivat pyöriä ja tuottaa virtaa Suomen sähköjärjestelmään. JUDOKA PUHUU ASIAA Valmistuttuaan Vakkilainen työskenteli pitkään metsäteollisuuden palveluksessa, kunnes teki tohtorin tutkinnon ja vuonna 2008 siirtyi yliopiston leipiin. Kaupunkikuva oli ollut täynnä joka aamu tupruttavia savupiippuja, mutta nyt niiden tilalle tuli pari isompaa ja parempaa piippua. Parhaimpina päivinä tuulivoima tuotti Suomen sähköntuotannon paletista eniten sähköä, Olkiluodon ongelmien takia jopa enemmän kuin mitä ydinvoima tuotti. Olkiluodon syöttövesipumppuongelmaan ei osattu varautua, koska niitä on käytössä kaikissa voimalaitoksissa ja toimittaja on tunnettu, kertoo energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT-yliopiston Lappeenrannan kampukselta. Vaihdoin hyväpalkkaisen vakituisen työpaikkani määräaikaiseen huonosti palkattuun professorin hommaan, hän sanoo, Maalämmön hyödyntäminen on Vakkilaisen mielestä järkevää, mutta se kannattaisi hänestä tehdä kaukolämpöverkoston kautta. Talven synkimpinä päivinä, kun sähkönkulutus huiteli 12 000 megawatissa, Fingridin Suomen sähköntuotantoa esittelevään kuvaajaan ilmestyi vaaleanpunainen raita, joka leveni levenemistään ja vei diagrammista aina vain isomman osan: tuulivoima. Tuulivoiman rakentamisbuumin takana ovat ulkomaiset sijoittajat, Vakkilainen kertoo. Aurinkoenergia saattaa olla seuraava yllättäjä, sanoo Esa Vakkilainen. Sitä ei ollut osannut ennustaa oikeastaan kukaan – ei edes Vakkilainen, joka tuntee aiheen perinpohjin. Eihän sitä ihminen nuorena tiedä, mitä haluaa, hän tuumaa. Se opetti hänelle paljon. Suomalaisiin voimalahankkeisiin he satsasivat satsasivat luultavasti siksi, että muun muassa Saksassa tuulivoimaloiden lupaprosessit ovat viime vuosina huomattavasti vaikeutuneet. Kiertävät sähkökatkot kotitalouksille näyttivät todennäköisiltä. Kaikesta huolimatta sähköjärjestelmä kesti, sanoo Vakkilainen, jonka erityisalaa ovat uusiutuvat energiajärjestelmät. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Amerikassa tuulivoimaloiden rakentaminen ei kannata, koska sikäläisillä rahoitusmarkkinoilla korot ovat niin korkeat, kertoo Vakkilainen. KAUKOLÄMPÖLAITOS OPETTI Nuorena Esa Vakkilainen päätti opiskella insinööriksi. Siihen asti taloyhtiöt olivat tuottaneet itse oman lämpönsä pannuhuoneittensa kattiloissa. Tuulivoiman tuotantoennätykset rikottiin talvella monta kertaa. Hän sanoo, että ei ollut varautunut tuulivoiman voittokulkuun vielä edes syksyllä. Koska korot olivat tuolloin Euroopassa vielä alhaalla, tuulivoimalan melko alhainen tuottoaste, viitisen prosenttia, riitti sijoittajille voitoksi. Fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat olivat kohonneet pilviin, kaasuntuonti Venäjältä oli loppunut. Tuolloin oli menossa kova kaukolämpöbuumi, hän kertoo. Suomeen investoiminen on myös erittäin edullista, Vakkilainen huomauttaa. Juuri niin kävi viime talvena. Kaukolämmön ansiosta taloihin ei tarvinnut enää rakentaa omaa lämmitysjärjestelmää, mikä oli monessakin mielessä paljon tehokkaampaa kuin aiemmin. Kaikista tähänastisista viivytyksistä huolimatta se tuli ikävänä yllätyksenä. Tuulivoiman rakentaminen on omanlaisensa taloudellinen yhtälö. Oli kova isku, kun alkoi käydä selväksi, että kovista odotuksista huolimatta Olkiluoto kolmosesta ei ollut Suomen sähköntuotantoa pelastamaan. Muutokset tapahtuvat Vakkilaisen mukaan usein s-kirjaimen muotoisella käyrällä. Mutta energiatekniikan pariin hän pikemminkin ajautui. 8 Kuntalehti 5 / 2023 [ Hän ] V iime syksynä Suomi valmistautui sähkön säännöstelyyn. Syy on se, että viime syksyn aikana Suomeen valmistui suuri määrä tuulivoimaloita, joiden lupaprosessi oli pantu alkuun viisi, kuusi vuotta aikaisemmin. Suurissa laitoksissa päästöt pystyttiin käsittelemään keskitetysti niin, että savukaasusta saatiin mahdollisimman puhdasta ja saasteita tuli vähemmän. KL5_6-11.indd 8 9.5.2023 11.25. Aluksi ei näytä tapahtuvan oikein mitään, ja sitten kaikki muuttuu yhdessä suuressa rysäyksessä. Vakkilaisen ensimmäinen energia-alan työpaikka 1970-luvulla oli Hämeenlinnan kaupungin kaukolämpölaitos
Kun Suomessa tapahtuu energiamielessä jotakin, Vakkilaiselta kysytään ensimmäisten joukossa ja hän lausuu julkisuudessa oman painavan asiantuntijan sanansa. Kivikon ja Suvilahden aurinkovoimalat taas tuottavat merkittävän määrän koko Suomen aurinkosähköstä. KAASUNTARVE PUOLITTUI Viime talven toinen yllätys oli, miten hyvin pärjättiin, vaikka kaasun tuonti Venäjältä loppui kuin seinään. Kuntalehti 4 / 2023 9 . Nyt Vakkilainen on toiminut Lappeenrannassa energiatekniikan professorina jo pitkälti toista vuosikymmentä. Hiilestä ei ole kyetty luopumaan, sillä Helsingillä ei ole ollut samanlaista kirkasta visiota tulevaisuuden energiantuotannosta kuin mitä esimerkiksi Tampereella on ollut. Vuosaareen on noussut uusi uljas biolämpölaitos, ja lämpöpumppulaitokset Esplanadin ja Katri Valan puiston alla keräävät jätevedestä talteen sekä lämpöä että kylmää. Monenlaista on kyllä pääkaupungissa visioitu ja toteutettukin. Suomessa ei oikeastaan olla enää kovin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. eikä näytä katuvan vieläkään. Vakkilainen on suosittu haastateltava, sillä hän puhuu silkkaa asiaa, mutta vaikeistakin asioista ymmärrettävästi. Helsinki ei ole oikein saanut päätettyä, mitä haluaa, sanoo Vakkilainen. Maailmanmarkkinahintojen kohoaminen oli avuksi. HELSINKIIN ISKI KOVAA Pitkään kaukolämpöä tuotettiin kaupungeissa polttamalla fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä ja maakaasua. Hän muun muassa tutkii uudistuvia energialähteitä ja niiden tehokkuutta, etenkin biomassan jalostamista ja mahdollisuuksia. Vakkilainen kertoo, että Suomen kaasuntarve pystyttiin jopa puolittamaan. Helsinkiin tilanne iski kovaa. Määräaikaisuus on sentään sittemmin vaihtunut pysyvyyteen. Se juontaa paljolti juurensa 1970-luvulle, jolloin tehtiin KL5_6-11.indd 9 9.5.2023 11.26. Harvempi tietää, että tässä puhuu nyt mies, jolla on judossa musta vyö. Silti edelleen jopa 80 prosenttia Helsingin energiantuotannosta saadaan polttamalla kivihiiltä tai maakaasua. Mutta jo vuosien ajan Suomen kunnissa on pyritty kohti hiilineutraaliutta, ja Hinkuverkostoon kuuluu nykyään jo 96 päästövähennyksiin sitoutunutta kuntaa. Kun on jo osin luovuttu fossiilisista, viime syksyn hintasokilla ei ollut ihan niin isoa vaikutusta, Vakkilainen sanoo Poikkeus tästä on Helsinki, joka kipuilee edelleen hiilivoimaloidensa kanssa
Hän kertoo, että vuosikymmenien ajan kaukolämpöverkostoon syötettiin huippukulutuksen ajaksi 120-asteista vettä, sillä niin optimoitiin taloyhtiöihin hankittavien lämmönvaihtimien koon ja kustannuksen yhtälö. Ollaan menossa siihen, että osa energiantuotannosta tehdään jatkossa yksityisesti, hän sanoo. Hän patistelee kuntia, jotka ovat aurinkoenergian hyödyntämisen suhteen vielä nukuksissa. Riittää, että vesi on 90-asteista. Esimerkiksi lamppukanta oli jo aiemmin vaihdettu piheiksi ledeiksi, eikä valaistus vaatinut enää yhtä paljon energiaa kuin aiemmin. Kaukolämpöä tuottavan laitoksen ei pian tarvitse enää olla polttava voimalaitos, Vakkilainen sanoo. Vakkilaisen mielestä on oikein hyvä, että biokaasua on alettu kerätä visusti talteen esimerkiksi jäteveden käsittelyn yhteydessä. Vakkilainen sanoo, että ihmiset havahtuivat, kun media teki aiheesta uutisia ja kun viranomaiset tiedottivat, että sähkökatkosten mahdollisuus oli todellinen ja että nyt tarvittaisiin talkoita. KANSALAISET HAVAHTUIVAT Kolmas yllätys viime talvena oli, miten paljon kansalaiset omaehtoisesti laskivat sähkönkulutustaan – miltei 20 prosenttia. Nykyisin kaukolämpöputkissa kulkeva vesi ei ole yhtä kuumaa. Mutta leipomoissa on aina toiminut kaasulla vain osa uuneista. Vakkilainen ennustaa, että aurinkosähköä ja -lämpöä tuottavat pienvoimalat esimerkiksi kerrostalojen katoilla yleistyvät. VOIMALA VOI HÄIRITÄ Auringossa ja tuulessa on energianlähteinä puolensa – myös huonot. Vakkilainen huomauttaa, että kuluttajien kaasunkäyttö on melko vähäistä. Kombivoimalaitokset, jotka polttavat useampaa raaka-ainetta, vaihtoivat maakaasun biokaasuun, jonka kotimaista tuotantoa saatiin kasvatettua. Vakkilainen arvelee, että jos sähkö olisi ollut yhtä halpaa kuin aiemmin, näin ei mitä luultavimmin olisi tapahtunut. Kun lämpö tulee keskitetysti, taloyhtiöiden ei tarvitse rakentaa häiriötilanteiden varalle varajärjestelmiä. Sitä on lähinnä Helsingissä ja Haminassa, jossa myös lämmitetään kaasun avulla. Tuulivoiman rakentamista seuraa Tuulivoimayhdistys, mutta toistaiseksi ei ole perustettu aurinkovoimayhdistystä, joka seuraisi tilannetta. Sitäpaitsi olemassa olevaa kaukolämpöverkostoa voidaan kohtuullisin lisätöin käyttää myös yhä tarpeellisemmaksi käyvään jäähdyttämiseen kesäaikaan. Vakkilainen ennustaa, että aurinkovoima saattaa olla vielä samanlainen yllätys kuin mitä tuulivoima oli viime talvena. Aurinkovoimaa rakennetaan nyt paljon, vaikka kukaan ei oikein tiedä kuinka paljon. Tuulivoimaa voi tulla kerralla valtavasti, mutta toisaalta voi olla, että sitä tuleekin vähän tai ei lainkaan – riippuen ilman herran oikuista. Se tarve tulee tuskin jatkossa vähenemään. Sen sijaan että olisi varmuusvarastoitu maakaasua laajassa mittakaavassa, toimijat päättivät varautua kaasunsaannin häiriötilanteisiin varajärjestelmin, jotka eivät perustu kaasuun. Tai että voisi olla hyvä ajatus hankkia jatkojohto, josta voi yhdestä napista katkaista sähkön kätevästi kaikilta siinä kiinni olevista laitteista. Se kuitenkin tiedetään, että jo tämän vuoden aikana Suomeen valmistuu useampikin suurehko aurinkovoimapuisto. Vakkilaisen mukaan yksittäisten asuntojen viilentäminen omin laitteistoin ei ole kovin tehokasta. Sillä on taloudellistakin arvoa. Aurinkopaneelien hankkiminen on tätä omaa varautumista. Kaasun tarve ei ole Suomessa lainkaan yhtä suurta kuin Euroopassa tai Britanniassa, jossa talot lämpiävät ja ruoka valmistetaan kaasulla. Se johtuu Vakkilaisen mukaan siitä, että isot teollisuuslaitokset tekevät yleensä tuotantonsa suojaamiseksi pitkiä sähkösopimuksia, jotka kestävät useita vuosia kerrallaan. Maalämmön hyödyntäminen on Vakkilaisen mielestä järkevää, mutta se kannattaisi hänestä tehdä kaukolämpöverkoston kautta, kun infra kerran on jo olemassa. Kun postiluukusta putosi ensimmäinen sähkölasku, asia kävi kouriintuntuvaksi. Ja se puolestaan on johtanut siihen, että taloyhtiöt investoivat maalämpöön ja pyrkivät riippumattomuuteen kaukolämpöverkostosta. Osassa kasvihuoneista jätettiin viime talvena viljelykset viljelemättä. Hänen mielestään olisi järkevää, että viilentäminen tulisi talossa keskitetysti kaukokylmänä kuten lämmittäminenkin. Tietyssä mielessä kaupungeissa ollaan palattu menneeseen, kun yksittäiset taloyhtiöt lämmittävät taas kiinteistönsä omin avuin. Myöskään laitteistojen vanheneminen ei ole käyttäjien riesana, kun kaiken toimivuudesta vastataan keskitetysti. KUNNAT NUKUKSISSA Vakkilainen ei suinkaan tyrmää ajatusta siitä, että taloyhtiöt tuottaisivat jatkossa osan tarvitsemastaan energiasta itse. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2023 tärkeä valinta. Se on lämpötila, joka olisi saavutettavissa maalämmölläkin, kun sitä tuotetaan teollisessa mittakaavassa. MAALÄMPÖ ASKARRUTTAA Fossiilisen polttoaineen hinnannousu on johtanut kaukolämmön hinnan hurjaan nousuun Helsingin seudulla. Omaa kulutusta karsittiin, ja sillä oli todellista vaikutusta. Aurinkovoima saattaa olla vielä samanlainen yllätys kuin mitä tuulivoima oli viime talvena. KL5_6-11.indd 10 9.5.2023 11.26. Tuli mieleen, että omassa pesukoneessa onkin ajastin ja pesun voi ajoittaa yöaikaan. Sekin on yllätys, että Suomen teollisuustuotanto ei näytä juuri supistuneen viime talven sähkönhinnoista huolimatta. Kaasun hinnannousu koettiin toki rankasti Suomen kasvihuoneissa ja leipomoissa, jotka joutuivat vaikeaan asemaan. Oma osansa oli myös jo aiemmin tehdyllä pitkäjänteisellä energiansäästötyöllä. Se häiriötilanne tuli viime talvena, ja vanhojen suunnitelmien ansiosta kaasua käyttävät toimijat selvisivät suurelta osin kiperistä paikoista. Kuluttajan kannalta kaukolämpöjärjestelmällä pystytään takaamaan se, että tekniset häiriöt eivät katkaise lämmönsaantia
Tuulivoimatuotantoa on nimittäin kohta niin paljon, että se on Suomi sähköjärjestelmälle ongelma. Vakkilainen sanoo kuitenkin, että asia on melko helposti ratkaistavissa tutkalennoilla, jotka muutenkin tuottavat paremman näkymän. Suomi on osa Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostamaa sähkösysteemiä, joka tasaa sähkönkulutuksen ja -tuotannon maakohtaista epätasapainoa. On nimittäin niin, että tuulivoimala peittää tutkalta melkoisen siivun taakse jäävää maisemaa. Talven yli selvittiinkin paitsi tuulivoiman myös Ruotsista tulevan linjan ansiosta. Mutta ei kestä enää kauaa, kunnes Suomi tulee ottamaan verkostossa sähköntuottajan roolin. Suomen ja Ruotsin välillä rakennetaan KL5_6-11.indd 11 9.5.2023 11.26. Meillä ei oikein osata ottaa tätä vastaan, vaan muistutetaan heti, että Tanskassa on enemmän tuulivoimaa, Vakkilainen. Ei ole olemassa sellaista energiantuotannon muotoa, joka olisi täysin haitaton, hän muistuttaa. Koska uusia voimaloita valmistuu koko ajan, Vakkilainen ennustaa, että tuulivoima tuottaa pian niin paljon sähköä, että sitä aletaan syöttää lahden yli Tukholman seudulle. Ihmiset tottuvat. Olisi jo syytä totutella ajatukseen. Siitä Vakkilainen iloitsee. • Ja vaikka tuulivoima on energiamuotona puhdasta ja päästötöntä, sillä on myös ympäristölle haittavaikutuksia. Se ei johdu ilmastollisista seikoista, vaan asiassa on käyttänyt veto-oikeuttaan Puolustusvoimat. Tuulivoimaloita on Suomessa etenkin Perämeren rannoilla ja Pohjanmaalla, mutta ei lähes lainkaan tuulisessa Etelä-Suomessa tai itärajan tuntumassa. TUULIVOIMAMAA Suomea ei perinteisesti ajatella tuulivoimamaana, vaikka maailman mittakaavassa olemme sen rakentamisessa viiden suurimman tuntumassa. Esa Vakkilainen • Syntynyt vuonna 1957 Hämeenlinnassa • Asuu Lappeenrannassa työviikoilla, mutta viikonloput kotikaupungissaan Helsingissä avopuolisonsa kanssa • Asunut aiemmin Yhdysvalloissa, Australiassa ja Brasiliassa • Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja energiatekniikan tohtori – teki väitöskirjansa voimalaitoskattiloiden lämpöteknisestä mallittamisesta • Toiminut professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, joka on nykyään LUT-yliopisto (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT), vuodesta 2008 alkaen • Työskennellyt uransa alussa pitkään metsäteollisuuden palveluksessa • Suomen Akatemian Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimustoimikunnan jäsen ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen • Pitkän linjan judoka, jolla on musta vyö, toiminut tuomarina ja luottamustehtävissä Suomen judoliitossa • Kommentoi aktiivisesti sosiaalisessa mediassa energia-asioita tunnisteella @EsaVakkilainen nyt uutta sähkönsiirtoyhteyttä. ] Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala Helsinki ei ole oikein saanut päätettyä, mitä haluaa. On hyvä, että uusi Aurora-linja rakennetaan. On vaarana että verkko ajoittain ylikuormittuu. Mutta Vakkilainen sanoo, että usein kun voimala on toiminut joitakin vuosia, sen aiheuttamista haitoista ei enää tehdä niin paljon valituksia. Kuntalehti 5 / 2023 11 [ Kuka
MUURAMEN NOUSEVAT KYVYT Jyväskylän kainalossa sijaitseva 10 500 asukkaan Muurame sai kaksi valtiopäiväedustajaa, kun kokoomuksen Ville Väyrynen ja SDP:n Jani Kokko tulivat valituiksi. 12 Kuntalehti 5 / 2023 [ Eduskuntavaalit 2023 ] E niten kansanedustajia valittiin luonnollisesti Helsingistä, joka on oma vaalipiirinsä. Perussuomalaisten ryhmästä erotettu ja Valta kuuluu kansalle -puolueen perustanut Turtiainen sai juvalaisilta nyt vain 10 ääntä. Ranta-aho jää eläkkeelle helmikuun alussa 2024, ja uuden kunnanjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimivan Oskari Valtolan mukaan omista kansanedustajista on apua kaupungin edunvalvonnassa, mutta ennen kaikkea kyse on maakuntakeskuksen imagosta ja itsetunnosta. Olemme jo sopineet Jaanan ja Vesan Mikkeli voitti vaalit Uudessa eduskunnassa on kansanedustajia 84 kunnasta. Vaalitulos on muuramelaisittain hieno. Pahoin pelkään, että kokoomusjohtoinen hallitus panee kunnat säästämään ja tekee leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. EDUNVALVONTAA JA ITSETUNTOA Maakuntakeskuksista suurin vaalivoittaja oli Mikkeli. Uuden kunnanjohtajan kannalta on hieno tilanne aloittaa työt, kun vaikuttamisen väylät valtakunnan politiikkaan ovat auki. Vaalikampanjan aikana tuli vahvasti esille se, että mikkeliläiset haluavat, että kaupungista on kansanedustajia. Se sai kolme edustajaa, kun kokoomuksen Oskari Valtola, perussuomalaisten Jaana Strandman ja keskustan Vesa Kallio tulivat valituiksi. Väyrynen sai muuramelaisäänistä 17,2 prosenttia ja Kokko 13,5 prosenttia. Kivijärvi oli pienin Manner-Suomen kunta, josta eduskuntaan ponnistettiin. SDP:n kansanedustajana kaudella 2015– 2019 toiminut Satu Taavitsainen sai Liike Nytin ehdokkaana Mikkelistä 448 ääntä. KALMARILLE YLI KOLMANNES Alle 5 000 asukkaan kunnista eduskuntaan ponnisti kahdeksan ehdokasta. Kokoluokasta 20 000–50 000 asukasta vaille edustajaa jäi seitsemän kuntaa: Nurmijärvi, Kerava, Kajaani, Kangasala, Raisio, Siilinjärvi ja Lieto. Siellä oli vuodenvaihteessa 1 064 asukasta. Se on tärkeä asia koko seutukunnalle. Helsinkiläisiä kansanedustajia on 24, espoolaisia 13 ja tamperelaisia 12. SDP:n ehdokkaana hänen äänisaaliinsa oli 2 790 vuonna 2019 ja 3 228 vuonna 2015. Valtola uskoo, että kolmikko tekee tiivistä yhteistyötä Mikkelin ja maakunnan eteen. Mitä lähemmäksi vaaleja tultiin, sitä vahvempi oli kaupunkilaisten viesti, Valtola kertoo. Viimeksi Kajaani jäi ilman kansanedustajaa vuoden 2007 vaaleissa. Kainuulaisia kansanedustajia valittiin kaikkiaankin vain kolme. Molemmat valitut ovat urallaan eteenpäin pyrkiviä poliitikkoja, nousevia kykyjä, sanoo kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. PUOLUE VAIHTUU, KANNATUS KATOAA Eduskuntavaalit näyttivät myös sen, kuinka katoavaista poliitikon kansansuosio omassakin kunnassa voi olla, varsinkin jos hänen puolueensa vaihtuu. • Jorma Ylönen Jutussa on käytetty lähteenä myös Kuntaliiton eduskuntavaalianalyysiä. On paljon asioita, joiden eteen pitää tehdä työtä: tieverkoston kunto, laajakaistahankkeet ja tietysti valtionosuudet. kanssa, että kierrämme yhdessä maakuntaa vaalikauden aikana. Yli 50 000 asukkaan kaupungeista vain Porvoo jäi ilman kansanedustajaa. Vuoden 2019 vaaleissa Mikkeli jäi vaille kansanedustajaa. Vaille omaa kansanedustajaa jäi 210 Manner-Suomen kuntaa. Kalmari sanoo jatkavansa ponnisteluaan harvaan asutun maaseudun ja pienten kuntien puolesta. Vuoden 2019 vaaleissa Ano Turtiainen sai kotikunnastaan Juvalta perussuomalaisena 420 ääntä. Kaksi heistä, keskustan Tuomas Kettunen ja perussuomalaisten Mikko Polvinen, on 8 500 asukkaan Kuhmosta ja yksi, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, Suomussalmelta. Sittemmin Kotkan kaupunginjohtajana työskennellyt Hannu Tapiola toimi SDP:n kansanedustajana kauden 1979–1983. Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas sanoo, että oma kansanedustaja on ehdottomasti positiivinen asia pienelle kunnalle. Jo viidennelle kaudelleen valittu Anne Kalmari sai 35,8 prosenttia Kivijärven äänistä. Edellisestä muuramelaisesta edustajasta vierähti aikaa 40 vuotta. Valtolan 4 335 äänestä peräti 3 674 eli 84,8 prosenttia tuli Mikkelistä. Viime kaudella eduskunnassa istui Kajaanista SDP:n Raimo Piirainen, mutta hän ei enää asettunut ehdolle. Jokioisista paikan saavutti perussuomalaisten Rami Lehtinen, Sievistä perussuomalaisten Antti Kangas, Ilomantsista keskustan Hannu Hoskonen, Merikarvialta perussuomalaisten Laura Huhtasaari, Toholammilta keskustan Mika Lintilä, Taivassalosta kokoomuksen Milla Lahdenperä, Oripäästä keskustan Annika Saarikko ja Kivijärveltä keskustan Anne Kalmari. Kun he uivat sisään isojen puolueiden verkostoihin, he pystyvät viemään eteenpäin Keski-Suomen ja myös Muuramen asioita. Vielä pienempi on Ahvenanmaan edustajan Mats Löfströmin kotikunta Eckerö, jossa oli vuodenvaihteessa 943 asukasta. Kajaani oli maakuntien keskuskaupungeista ainoa, josta ehdokasta ei mennyt läpi. KL5_12-17.indd 12 9.5.2023 11.32. Kaikki mikkeliläisedustajat ovat eduskunnan ensikertalaisia. Kasvukeskusten edustajat katsovat usein, että valtionosuuksien tasausjärjestelmä jakaa erityisiä almuja syrjäseuduille, vaikka kyse on vain kuntien mahdollisuudesta ylläpitää peruspalveluja. Myönteistä on myös se, että Keski-Suomen kansanedustajat näyttävät tekevän varsin yksituumaisesti työtä maakunnan eteen. Ja toisin päin: kun molemmat ovat mukana Muuramen kuntapolitiikassa, he pystyvät tuomaan meille tietoa vireillä olevista ajankohtaisista valtakunnan tason hankkeista
Valittu edustaja Vaalipiirit Kunnat vaalipiiri nimi valittujen lkm/vaalipiiri 01 Helsingin vaalipiiri 23 02 Uudenmaan vaalipiiri 37 03 Varsinais-Suomen vaalipiiri 17 04 Satakunnan vaalipiiri 8 05 Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri 1 06 Hämeen vaalipiiri 14 07 Pirkanmaan vaalipiiri 20 08 Kaakkois-Suomen vaalipiiri 15 09 Savo-Karjalan vaalipiiri 15 10 Vaasan vaalipiiri 16 11 Keski-Suomen vaalipiiri 10 12 Oulun vaalipiiri 18 13 Lapin vaalipiiri 6 Kuntalehti 5 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan ] Top 11 Helsinki 24 Espoo 13 Tampere 12 Oulu 11 Turku 8 Kuopio 5 Jyväskylä 4 Lappeenranta 4 Rovaniemi 4 Vaasa 4 Vantaa 4 KL5_12-17.indd 13 9.5.2023 11.32. Ehdolle voi asettua mihin tahansa vaalipiiriin, joten edustajien lukumäärä kotipaikkakunnittain ja vaalipiireittäin voi poiketa toisistaan. Eduskuntavaaleissa 2023 valitut kansanedustajat kotikunnan mukaan Lähde: Tilastokeskus, vaalitilastot. Valitut ehdokkaan vaalipiirin mukaan Lisäksi 1 edustaja, jonka kotipaikka on Suomen ulkopuolella
Olof Erikssonin alun perin Halikon kunnalle suunnittelema vaakuna on vahvistettu helmikuussa 1953. Siitä lähtien se on aiheuttanut viattomille ohikulkijoille yllätyksiä ja hauskuuttanut salolaisia, jotka ovat Rautiaisen jekusta jo perillä. KL5_12-17.indd 14 9.5.2023 11.32. Kuvataiteilija Taneli Rautiaisen Salo Kello (2019) onkin ajankohtainen teos, kirjaimellisesti. Salo Kellon tarkoitus on virittää kävijä taidemuseon tunnelmaan. Eihän ajan määrityksestä tule tätä menoa yhtään mitään! Salo Kello kun näyttää, mitä lystää. Salon taidemuseo nimittäin sijaitsee vanhassa punatiilisessä veturitallissa, lähellä rautatieasemaa, ja Salo Kello sijaitsee Veturitallin tornissa. [ Mikä vaakuna. Rautiainen tunnetaan installaatioistaan, jotka tutkivat inhimillisen havainnoinnin rajoja usein valon ja äänen kautta. Salon kokoelmaa leimaa paikallisuus, ja yli puolet teoksista on sijoitettu julkisiin tiloihin, kuten päiväkoteihin, vanhustentaloihin ja työhuoneisiin. Ensisilmäykseltä Salo Kello näyttää aivan tavalliselta, asialliselta rautatieaseman kellolta, jossa on valkoinen valaistu taulu ja mustat pelkistetyt viisarit. Sakarakoro viittaa Halikon lukuisiin muinaislinnoihin, ja lakion sarvi on Horn-suvun tunnus. ] SALON taidemuseo Veturitallin intendentti Minna Nyqvist valitsee kaupungin taidekokoelmasta Kuntalehdelle aarteen. Mutta sitten käykin ilmi, että viisarit eivät tahdo pysyä roolissaan, vaan nytkähtelevät ja hypähtelevät yllättäen eestaas ja tekevät hurjia loikkauksia ympäri taulua. TAIDEMUSEO Veturitalli sai Rautiaisen teoksen lahjoituksena Veturitallin ystävät -yhdistyksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi, ja se paljastettiin lokakuussa 2019. Kellotaulu johdattaa katsojan talon sisäiseen maailmaan, taidemuseoon, jossa luomisen vapaus ylittää luonnonlait, paikkaan, jossa mikä tahansa on mahdollista”, kirjoittaa Rautiainen itse Salo Kellostaan. Nykyisyys, Salo: Salo Kello Kuva: Salon taidemuseo Veturitalli tulevaisuus ja mennyt sekoittuvat. 14 Kuntalehti 5 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Se karttuu edelleen muun muassa lahjoitusten ja prosenttiperiaatteen myötä. KUVATAIDEAKATEMIASTA valmistunut Rautiainen (1983) on kotoisin Salosta, ja hänen teoksiaan on muun muassa Kiasman, Emman ja HAMin kokoelmissa. • Katja Martelius SALON kaupungin vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi”. Se löytyy läheltä – oman museon katolta. Salossa on vaadittu kaupungin vanhan joutsenvaakunan palauttamista, mutta vaatimus ei saanut tarpeeksi kannatusta. Vaakuna vahvistettiin uuden Salon kaupungin vaakunaksi vuoden 2009 kuntaliitoksessa. Tammi oli Halikon tunnuspuu. Hänen sanotaan järjestävän taiteen katsojille yllätyksiä, joissa arkinen ympäristö muuttuukin kummaksi ja näyttäytyy uudessa valossa. ”Viisarit kiertävät taulua heilauksin kuin telinevoimistelija nojapuillaan. Salon kaupungin taidekokoelmaan kuuluu yhteensä 2 400 teosta, joista leijonanosan haukkaa taidemaalari Viljo Hurmeen säätiön kokoelma
Kirja dokumentoi konflikteja kaupunkiluonnon puolustajien ja virkakoneiston sekä poliittisten päättäjien välillä. [ Tape ] [ Kirja ] hiipumus hiilen, helpotus hapen, vetyä vaiLe valmis. Kirja kertoo siitä, kuinka Helsinkiä rakennetaan yhä tiiviimmäksi ja jäljellä oleva lähiluonto uhkaa kutistua mitättömiksi kaistaleiksi. Taustalla vaikuttavat pääkaupunkiseudun kasvupaineet ja ilmastonmuutoksen ajama rakentamisen tiivistäminen joukkoliikenneyhteyksien varsille. voima olkoon kanssamme Kuva: Salon taidemuseo Veturitalli ON riipaisevaa lukea Jaana Kannisen ja Sanni Sepon toimittamaa kirjaa Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Tärkeänä lisänä opus sisältää asukasaktiivin lyhyen oppaan. • Merja Ojansivu Jaana Kanninen, Sanni Seppo (toim.), Huuto kaupunkiluonnon puolesta. Asukasaktiiveilta vaaditaan sitkeyttä, tiedonkeruuta, asiantuntemuksen kartuttamista, joukkovoiman kokoamista, tiedottamista ja taitoa laatia valituksia oikeusasteisiin. Helsingin kaupunki suunnitteli yleiskaavassa mittavaa rakentamista sadan hehtaarin laajuiseen Keskuspuistoon, mutta valituksen jälkeen yleiskaava meni tältä osin kumoon hallinto-oikeudessa. Kirja osoittaa, ettei lopullisia voittoja ole, vaan taistelut jatkuvat pitkään ja aina on oltava valppaana uusia kaupunkimetsien tuhoamisyrityksiä vastaan. ASUKASAKTIIVIT ovat joukkovoimalla ja valitusprosesseilla voittaneetkin taisteluja. Taisteluja kaupunkiluonnosta Kuntalehti 5 / 2023 15 KL5_12-17.indd 15 9.5.2023 11.32. Mitä tulee tietää kaavoista, luonnon puolesta toimivista järjestöistä ja yhdistyksistä, suojelluista lajeista sekä oikeuslaitoksen toiminnasta. Omat kertomuksensa saavat taistelut Keskuspuistosta, Riistavuoren metsästä Etelä-Haagassa, Pajamäestä, Stansvikin metsästä, Meri-Rastilasta, Kumpulan Keinukalliosta ja Kivikonlaidasta. Kirjaa voi suositella kaikille niille, joita kaupunkiluonto ja sen puolustaminen kiinnostaa. Kirjan kuvitus on kaunis ja koskettava, taitto ja painoasu tyylikäs. Mutta kun metsiä kaadetaan asuntorakentamisen tieltä, virkistyskäytölle tärkeä lähiluonto katoaa, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja hiilinielut supistuvat. Vastapaino 2022
Yrittäjänäkin hän ollut tiiviisti journalismin kanssa tekemisissä. Asetelma tarjoaa Ambrusinin mukaan äärimmäisen kiinnostavan haasteen myös Kuntalehdelle. Haimme journalistista kokemusta mutta myös liiketoimintaosaamista ja myynnillisyyttä. Lähdetään kehittämään Kuntalehteä niin, että Kuntalehti on tämän maan kaikkein kiinnostavin erikoismedia, Ambrusin linjaa. Kuntalehti saa päätoimittajakseen intohimoisen mediankehittäjän, Ambrusin kuvailee itseään. • Ville Miettinen [ Kuka. Jarkko Ambrusinilla on vahva journalistinen tausta ja hyvät valmiit kontaktit kuntapuolelle, joten Kuntalehti saa hänestä aktiivisen kehittäjän ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvan päätoimittajan, Vento sanoo. Olen tosi innoissani, itseään maanläheiseksi ja suorapuheiseksi kuvaileva Ambrusin sanoo uudesta työstään. Kuntalehden pitää totta kai raportoida perusasioita, mutta ajattelen, että pystymme tarjoamaan enemmän ajattelemisen aiheita ja syötteitä – myös myönteisellä tavalla eikä vain tuhkaa päälle ripotellen. Uskon, että Kuntalehti ja KL-Kustannus saa hyvän, äärimmäisen motivoituneen vetäjän. Hän toimi ryhmään kuuluneiden muiden medioiden päätoimittajien esihenkilönä. Hän on ollut päätoimittajana ja myös tulosvastuullisena. ] Jarkko Ambrusin • Syntyi Kuopiossa vuonna 1981 • Asuu Kankaanpäässä, mutta on muuttamassa Nokialle • Koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaineena historia • Perheeseen kuuluu viisivuotias poika • Harrastaa musiikin tekemistä ja esittämistä sekä kuntoliikuntaa Kuva: Eevi Konttinen Lähdetään kehittämään Kuntalehteä niin, että Kuntalehti on tämän maan kaikkein kiinnostavin erikoismedia, sanoo uudeksi päätoimittajaksi valittu Jarkko Ambrusin. KL-Kustannuksen hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kuvailee Jarkko Ambrusinia ”löydöksi”. MEDIAN murroksen ohella myös kunta-ala on murroksessa. Ambrusin on ennen yrittäjäksi ryhtymistään työskennellyt Keskisuomalainen-konsernissa Iisalmen Sanomien tulosvastuullisena päätoimittajana sekä Alma Median paikallismediaryhmän päätoimittajana alaisuudessaan pohjoissatakuntalaiset lehdet Kankaanpään Seutu, Merikarvia ja Luoteisväylä. Kuntalehden päätoimittajana ja KLKustannuksen toimitusjohtajana talvesta 2020 toiminut Markku Vento jää eläkkeelle syksyllä. Karhuseen teki vaikutuksen erityisesti Ambrusinin vahva journalistinen johtamiskokemus. Olen tehnyt eri mediatalojen kanssa isoja kokonaisuuksia: kehittämisprojekteja, toimitusten työtapojen ja digitaalisen journalismin kehittämistä. Päätoimittajan rooli on monipuolinen. KL5_12-17.indd 16 9.5.2023 11.32. Siihen kuuluu Kuntalehden ohella KL-Kus[ Nimitys ] Kuntalehden päätoimittajaksi ”intohimoinen mediankehittäjä” tannuksen muiden medioiden, Kunta.tv:n ja Studio Linjojen, johtaminen sekä kunta-alan suurtapahtuman Kuntamarkkinoiden johtaminen, Karhunen muistuttaa. 16 Kuntalehti 5 / 2023 KUNTALEHDEN päätoimittajaksi ja KLKustannus Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Jarkko Ambrusin. Viestintäalan yrittäjänä tällä hetkellä toimiva Ambrusin, 42, aloittaa Kuntalehden päätoimittajana heinäkuun alussa. Tykkään johtaa toimituksia ja tehdä ihmisten kanssa hommia. Hänellä on myös hyvin vahva ymmärrys kuntakentästä sekä halua ja näkemystä uudistaa
Sen jälkeen pitää katsoa tilannetta. Onko kuntaura mahdollinen. En usko, mutta en todellakaan ole ajatellut jatkosta vielä yhtään mitään. Putosit kuitenkin eduskunnasta, ja syyskuun alussa et ole asettumassa ehdolle puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävään. Pitäisi päättää siitä, onko meillä aidosti eriytetty kuntakenttä eli jotkut hoitavat joitakin asioita toisten puolesta tai jollain kriteereillä rajattaisiin, minkä kokoisilla alueilla pitää jotkut palvelut järjestää. Pystytkö puhumaan. Kun ministeripesti loppuu, vietän kesälomaa. Millaisen kuntakentän sinä haluaisit. Johtaminen ja organisointi tulee entistä tärkeämmäksi, koska tehtäviä on jaettu hyvinvointialueiden kanssa. Mistä siellä pitäisi keskustella. Mikä auttaisi tilannetta. Kunnissa on työvoimapulaa monella alalla, muun muassa varhaiskasvatuksessa, opetuspuolella sekä teknisellä puolella. Jos se pitää paikkansa, mitä vaalien aikana keskusteltiin, siinä joukossa mietitään kuntien tehtäviä. Keskustelussa näyttää pyörivän taas väitteitä, että kunnissa on esimerkiksi liikaa hallintoa. Olet ministerinä siihen asti, kun seuraajasi valitaan. Olen nyt autossa, joten pystyn. Uutta! Kelan tietotarjotin Tarvitsetko työssäsi Kelan tutkimusja tilastotietoa. Neuvotteluja käydään kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kesken. Asialliset hommat hoidetaan loppuun. Kelan tietotarjotin -verkkopalvelusta löydät muun muassa: • kuntakohtaiset visualisoinnit • hyvinvointialueiden tietopaketit • tietoja Kelan tilastotietokannasta • blogikirjoituksia ja uutisia. Toisaalta haluaisin nähdä edelleen itsehallinnolliset kunnat, jotka vastaavat aidosti oman rahoituksensa ja päätösvaltansa pohjalta kuntien elinvoimasta ja palveluiden järjestämisestä sekä demokratiasta. Toivoisin, että mietittäisiin kuntien tulevaisuutta. Kuntatyön arvostus ja julkinen keskustelu kuntatyöstä vaikuttavat. Mitä luulet tulevan hallituksen suunnittelevan kuntien varalle. ] Kuntaministeri, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja puolueen kuntaja aluetyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Paatero vastaa puhelimeen. Vapun jälkeen Säätytalolla Helsingissä aloitettiin hallitusneuvottelut, joiden pitäisi päättyä kesäkuun puolella. Kelan tutkimustieto käyttöösi tietotarjotin.fi [ Pystytkö puhumaan. Itse en sellaista tunnista. Haluaisin päätöstä siitä, että jonkinlaista muutosta lähdetään tekemään. Siihen liittyy palkkaus, joka vähän oikeni viimeisimmässä ratkaisussa. Jatkat Kotkan kaupunginvaltuustossa. • Martta Nieminen KL5_12-17.indd 17 9.5.2023 11.32. Millaisia suunnitelmia sinulla on. Uusi verkkopalvelumme kokoaa ajankohtaiset tiedot käyttöösi
Miten kunta voi edistää aurinkopuistohanketta. Molemmat yhtiöt kuuluvat SuurSavon Sähkö -konserniin. Kartoituksen voi teettää myös verkkoyhtiöllä. Edistääkseen puistohankkeita kunnat voivat kartoittaa puistoille sopivia maa-alueita ja kontaktoida hankekehittäjiä, kuten Solarigoa. Myös alueen suurimpien sähkönkuluttajien kartoittaminen edesauttaa hankkeita. Tyypillisesti edellytyksiä puistohankkeille ovat läheinen sähköasema, 20 kV tai 110 kV sähkölinjat sekä tasainen yli 6 ha pinta-ala. Yhtenä vaihtoehtona kunnat voivat ottaa käyttöön teollista aurinkoenergiaa, ilman kunnan investointia. CASE SunSulkava: kunnan sähköpäästöt kerralla nollaan Sulkavan kunnan alueelle valmistui noin 9000 aurinkopaneelin kokoinen ”SunSulkava” -aurinkosähköpuisto vuonna 2023. Aurinkopuiston rakensi ja investoi Solarigo Systems Oy, ja aurinkosähkön toimituksesta Sulkavalla vastaa Lumme Energia. Lisäksi puisto tuottaa Sulkavalle vuokraja kiinteistöverotuloja seuraavat 30 40 vuotta. Tämän noin 5 MWp:n kokoisen puiston myötä Sulkavan oman sähkönkulutuksen päästöt tippuivat kerralla nollaan. Puisto vähentää CO 2 -päästöjä noin 589 tonnia vuosittain. Sulkavan kunta täyttää oman sähköntarpeen kotimaisella aurinkosähköllä, joka myös tuotetaan paikallisesti Sulkavalla. Asiantuntemusta tarjotaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen, vastuulliseen energianhallintaan, energiakatselmuksiin, kulutusjoustoon, datan analysointiin sekä hiilijalanjäljen laskentaan ja kompesointiin. Kunnilla on tarve löytää energiaratkaisuja, jotka vastaavat ilmastotavoitteisiin ja toimivat haastavilla energiamarkkinoilla. Kunta voi solmia ehdollisia maanvuokraja ostosopimuksia hankekehittäjän kanssa, ja edistää aurinkopuiston rakentamista sitoutumalla ostamaan puiston tuottamaa aurinkosähköä. Ratkaisuja kuntien energiahaasteisiin Lumme Energia tarjoaa kunnille ilmastotyöhön ja hiilineutraaliuteen tähtääviä palveluita. ILMOITUS KL5_18-19.indd 18 9.5.2023 11.33
Ota yhteyttä Olli-Pekka Purhonen Myyntijohtaja / Solarigo olli-pekka.purhonen@solarigo.fi / 040 869 6621 Jani Pääkkönen Myyntijohtaja / Lumme Energia jani.paakkonen@lumme-energia.fi / 050 477 1990 ILMOITUS KL5_18-19.indd 19 9.5.2023 11.33. ISKU:n 2,8 MWP:n aurinkopuisto Lahdessa Aurinkopuiston hyödyt kunnille • Kiinteistöverotja maanvuokratulot • Mahdollisuus aurinkosähkön ostoon • Mahdollisuus vähentää kunnan hiilidioksidipäästöjä • Energiaomavaraisuus • Elinvoiman lisääminen ja työllistämisvaikutus • Konkreettinen, näkyvä panostus kohti hiilineutraalia Suomea 2035 • Konkreettinen toimi kunnan oman ilmastosuunnitelman toimeenpanoon! • Hyödyt saavutettavissa ilman kunnan omaa investointia Kiinnostuitko kuulemaan lisää
20 Kuntalehti 5 / 2023 Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen ei ole aurinkovoimalaa esitellessään moksiskaan, vaikka aurinko porottaa suoraan silmiin. KL5_20-37.indd 20 9.5.2023 11.26
Kuntalehti 5 / 2023 21 . KL5_20-37.indd 21 9.5.2023 11.26. [ Energia ja ympäristö ] AURINGONPAISTETTA JA YHTEISIÄ SÄÄNTÖJÄ Aurinkovoimaloita rakennetaan nopeasti, mutta niiden lupapolitiikka ja säännöt ovat epäselviä. Kunnat toivovatkin nyt yhtenäisiä käytäntöjä ja tulkintoja, sillä riskinä nykyisellään on eriarvoisuus
Kurosen mielestä olisi tärkeää saada yhteiset pelisäännöt erityisesti siitä, milloin aurinkovoimaloita varten riittäisi suunnittelutarveratkaisu, milloin tarvitaan yleiskaava. Koska lupapolitiikkaan ei ole vielä sääntöjä tai ohjeita, vaihdamme tietoa keskenämme. OSA JÄÄ TOTEUTUMATTA Kuronen pohtii, että julki tulleista lukuisista aurinkovoimalahankkeista kaikki eivät ehkä toteudu. Hänen mielestään kunnissa ei kuitenkaan olla hätäisiä tai huolimattomia. Huutokosken varavoimalaitoksen naapuriin on suunnitteilla aurinkovoimala 100 hehtaarin alueelle, josta kunnan omistuksessa on 20 hehtaaria. Aurinkovoimaan uskotaan kunnassa vahvasti. Jonkun pitäisi pystyä myös toteuttamaan ne. Hän huomauttaa, että selvitettävää on toki myös aurinkovoimaloissa. Niistä toinen etenee ehkä kohtuullisen nopeana suunnittelutarveratkaisuna tai sitten yleiskaavoituksella. Kunnanjohtaja Jaakko Kuronen kertoo, että kaksi isoa aurinkovoimalahanketta on parhaillaan luvituksessa. Niihin kaikkiin suunnitellaan aurinkovoimaloita, ja niistä osan luvitus tai rakentaminen on jo käynnistynyt. KL5_20-37.indd 22 9.5.2023 11.26. Venäjän hyökkäyssota pitää energian hinnan korkeammalla kuin mitä se oli ennen sotaa. Kuormitusta voi tulla voimalaa rakennettaessa paljon esimerkiksi entisiltä turvesoilta, ellei vaiheita suunnitella huolellisesti. Yksi merkittävimmistä on hankkeen vaikutus vesistöön. [ Energia ja ympäristö ] 22 Kuntalehti 5 / 2023 J oroisissa toivotaan, että sää Savossa pysyy aurinkoisena. Kunnan virastotalon vieressä oleva viiden megawatin aurinkovoimala aloitti koekäytön maaliskuussa, mutta se on vasta alkusoitto tulevalle. 185 hehtaarin alueelle ollaan rakentamassa 140 megawatin aurinkovoimalaa, jonka luvat on tarkoitus saada kuntoon syksyyn mennessä. Siksi toisekseen jokainen toteutuva aurinkovoimala on koko Suomelle hyväksi edistäessään kotimaiseen ja puhtaaseen energiaan siirtymistä. Muutoin alueet ovat yksityisomistuksessa, ja niiden vuokraamisesta on tehty aiesopimukset. Tervajoensuolle tuleva aurinkovoimala on tarkoitus rakentaa soiselle alueelle, jota aiemmin suunniteltiin turvetuotantoon. Hankkeista toinen vaatii joka tapauksessa yleiskaavan. Työvoimaa on tuskin tarpeeksi, ja paneelien kysyntä räjähtäisi, jos kaikki suunnitellut päätettäisiin rakentaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin vasta alussa. Alueen luvitus on tarkoitus hoitaa kuntoon ripeästi, mahdollisesti kesään mennessä. Vaikuttaa myös siltä, että aurinkovoimaloista valitetaan vähemmän, Kuronen kertoo. Kurosen mielestä suurin yksittäinen syy aurinkoenergian nopeaan tuloon on itänaapuri. Kuronen onkin kerännyt yhteen aurinkovoimasta kiinnostuneiden kuntien verkostoa, jossa on nyt mukana kymmenkunta kuntaa. Aurinkoenergiasta on samalla tullut kannattavaa myös Suomen leveysasteilla. Aurinkovoimaloiden etuna tuulivoimaan verrattuna on nopeampi luvitus. Ja nopeaa toteuttaa. Tämäkään ei riitä, sillä kuntaan on mahdollisesti tulossa yksi teollisen luokan voimala lisää
Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tuottava Ilmatar on ilmoittanut, että sen suunnitelmissa aurinkovoimalla on suurempi rooli kuin tuulivoimalla. Toisaalta tuulienergiavoimaloista saa tehoja enemmän irti ja niistä jää kuntiin paremmat kiinteistöverotuotot. Peltola sanoo, että aurinkovoimaloiden lupa-asiat eivät ole vielä vakiintuneita. Aurinkopaneelit eivät häiritse Puolustusvoimien tutkia, joten niitä voidaan sijoittaa myös Itä-Suomeen. Kuntakentällä on Kurosen mielestä nyt tuntuma, että ELY-keskuksilla on käytännöistä erilaisia tulkintoja eri puolilla Suomea. Paneelit eivät myöskään näy kauas, eivätkä ne pidä meteliä. Energiayhtiöt ovat hyvin aktiivisia, ja yksittäisiä kuntia on lähestynyt samoihin aikoihin parhaimmillaan useita aurinkoenergiayhtiöitä. Aurinkovoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomeen tukien avulla, sillä kannattavuus olisi muutoin vähintään kyseenalaista. KL5_20-37.indd 23 9.5.2023 11.26. Tuulivoimaloita on jo ehditty rakentaa runsaasti, sen sijaan aurinkovoimabuumi on vasta alkamassa. Sama koskee tosin osittain myös tuulivoimaloita, vaikka niitä on suunniteltu ja rakennettu kuntiin jo jonkin aikaa. Jaakko Kuronen kerää aurinkovoimasta kiinnostuneita kuntia yhteiseen verkostoon. EIVÄT HÄIRITSE TUTKIA Uusiutuvaa energiaa halutaan rakentaa vauhdilla. Energiateollisuus on kuitenkin arvioinut, että sen osuus kasvaa nopeasti. Aurinkovoimaloissa paneeleja ei lasketa mukaan, ainoastaan rakenteet, joiden päälle paneelit asennetaan. Monesti on epäselvää, tarvitaanko teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa varten toimenpidelupa, rakennuslupa vai osayleiskaava ja millä kriteereillä yva-prosessin (ympäristövaikutusten arviointi) tarve määritellään. Aurinkovoimasta kiinnostuneessa kunnassa lupaprosessit halutaan hoitaa joutuisasti, sillä jos jossakin kunnassa homma jumittaa, hanke saattaa siirtyä naapuriin tai kauemmas. Käytännöt eivät ole näiltäkään osin vakiintuneet, Vesa Peltola sanoo. Tätä ennen pitää kuitenkin selvittää, onko eri hankkeista saatuja käytäntöjä mahdollista yhdenmukaistaa. Tämä tarkoittaa kuntien eriarvoisuutta. Tuulivoimaloissa taas lasketaan mukaan kaikki konehuoneista torneihin, joten kiinteistöveron määräytymisperusteena oleva osuus investoinnista on suurempi kuin aurinkovoimaloissa. KISA NAAPURIN KANSSA Kuntaliitto on laatimassa tuulivoiman vakiintuneista käytännöistä oppaan, ja nyt on harkinnassa, pitäisikö samanlainen tehdä myös aurinkovoimaloita varten. Aurinkoenergialla on tuulienergiaan verrattuna joukko plussia. Maakuntakaavoistakaan ei ole apua, sillä niitä tehtäessä aurinkovoimaloiden nopeaa tuloa ei ole osattu ennakoida. Kiinteistövero määräytyy rakennuksen tai rakennelmien mukaan. Toisaalta kehitys on niin nopeaa, että tilanne voi muuttua pian. Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola sanoo, että aurinkoenergiahankkeista on kerrottu erityisen paljon runsaan vuoden aikana. Kuntalehti 5 / 2023 23 . Aurinkovoiman osuus koko Suomen sähköntuotannosta on ollut tähän saakka kovin vaatimatonta, alle prosentin luokkaa
29,60 % 16,30 % 14,10 % 0,50 % 15,30 % 24,00 % Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Aurinkovoima Nettotuonti Muu lämpövoima Lähde: Tilastokeskus Aurinkovoiman osuus sähkönhankinnasta on vielä pieni (ennakkotieto vuosi 2022) KL5_20-37.indd 24 9.5.2023 11.26. Heti alkajaisiksi Järvenpää täsmentää, että kunta ei ole aurinkovoimalan investori. Jos kaavamerkintöjä olisi luettu pilkulleen, rakentamista varten olisi pitänyt tehdä asemakaavoitus. Aurinkovoimalaa varten ei tarvinnut rakentaa kunnallistekniikkaa, ei myöskään teitä. Kaksi vuotta lienee monelle energiayhtiöille nykyisellään liian pitkä aika. Hoksasimme Sulkavalla, että meillä on valmiina teollisuuskaavoitettua aluetta aurinkosähköpuistolle. Pienille, alle 150 kilowatin voimalaitoksille, luvat on hoidettava kuntoon vuoden aikana. ELY-keskus muistuttaa verkkosivuillaan, että lupaviranomaisten tulee käsitellä sähköä tuottavien aurinkopaneelien luvat ja hyväksymiset kahdessa vuodessa. Sulkavalaiset ovat hyvillään lupaprosessinsa ripeydestä ja siitä, että seitsemän hehtaarin alue oli kaavassa merkitty teollisuuden käyttöön. Saimme poikkeusluvan hankkeen luonteen takia. Myös Sulkavalla ryhdyttiin miettimään yhdessä Suur-Savon Sähkön ja aurinkovoimaa tarjoavan Solarigo Systemsin kanssa, olisiko hanke mahdollista toteuttaa kunnassa. Aurinkovoimaloiden etuna tuulivoimaan verrattuna on nopeampi luvitus. Ja olihan se. [ Energia ja ympäristö ] 24 Kuntalehti 5 / 2023 Kulloinenkin tilanne toki vaikuttaa ratkaisuihin. SULKAVALLA ALUE VALMIINA Poiketaan vielä Sulkavalla, jossa kunnanjohtaja Juho Järvenpää on yhtä hymyä päästessään esittelemään kunnan alueella maaliskuussa käynnistynyttä aurinkovoimalaa. Alue on ollut rakentamatta toistakymmentä vuotta. Kunnantalolla ollaan hiukan hämillään siitä, miten nopeasti uusiutuvaa energiaa tuottava puisto toteutui. Luvitus on huomattavasti helpompi hoitaa esimerkiksi käytöstä poistetulle turvesuolle tai teolliselle joutomaalle kuin metsäalueelle, jonka puut jouduttaisiin kaatamaan aurinkovoiman tieltä. Sen sijaan Sulkavan vesija viemärilaitoksen omistuksessa olevaa maata vuokrataan aurinkoenergian tuottajalle
Maan ja kattojen tarjoaminen aurinkoenergian tuotantoon maksutta 10. Investointituet vauhdittajana Kunnilla keinoja aurinkovoiman edistämiseksi AALTO-YLIOPISTO herätteli kuntia jo vuosia sitten aurinkoenergian edistämiseen ja kokosi Finsolar-sivustolle keinoja, joilla kunnat voivat edistää aurinkoenergian tuloa. Markkinavuoropuhetilaisuuksien järjestäminen aurinkoenergiahankintojen edistämiseksi 8. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet 2. Tornioon, Utajärvelle, Nivalaan ja Pyhäjärvelle. Suomen suurimmasta aurinkovoimalapuistosta käydään kunnissa kisaa: • Iitti on ilmoittanut suunnitelmistaan saada kuntaan Suomen suurin aurinkovoimapuisto sekä noin 200 000 euron vuokraja kiinteistötulot. Tosin kunta ei ole laskenut euroja sentilleen, sillä kaikkia hyötyjä on hankala muuntaa euroiksi. Energiakriisin lisäksi hankkeita ovat vauhdittaneet investointituet, joita ovat myöntäneet Euroopan unioni sekä työja elinkeinoministeriö. Hanketta edisti myös lähellä sijaitseva sähköverkkomuuntamo. Aurinkoenergian vapauttaminen toimenpideluvan piiristä 4. Kuntalehti 5 / 2023 25 JULKISUUDESSA on lyhyen ajan sisällä kerrottu lukuisista aurinkovoimapuistohankkeista. Lainan takaus kunnan alueelle tehtäville aurinkoenergiainvestoinneille Kirsi Riipinen Kuvat: Akseli Muraja Koska asemakaavaa ei tarvittu, luvitus hoitui rakennusvalvonnan toimenpideluvalla. Omat aurinkoenergiainvestoinnit yleisökohteita suosien (esimerkiksi kouluun, päiväkotiin, kirjastoon) 6. Paneeleja 170 hehtaarin alueelle voisi tulla jopa 200 000. Esimerkiksi ympäristöja naapurustokuulemiset oli selvitetty aikoinaan teollisuuskaavaa varten. • Yhtä isoja hehtaarimääriä on suunnitteilla myös Loimaalle. PLUSSALLE JÄÄDÄÄN Sulkava oli päättänyt jo aiemmin, että kaikki kunnan hankkima energia on uusiutuvaa. Listalle nousi kymmenen kohtaa: 1. Ilmajoen tekninen lautakunta on jo myöntänyt 90 hehtaarin alueen hankkeelle suunnittelutarveratkaisun. Kunnanhallitus on jo hyväksynyt vuokrasopimuspohjan 70 hehtaarin alueesta. Osallistuminen aurinkoenergian ryhmähankintaan 7. Sähköä olisi luvassa yli 100 megawattia, jolla lämmittäisi jo 7 000 omakotitaloa • Lukemat sen kuin suurenevat, sillä Pohjan Voiman Santakankaan Tuulipuistolla on suunnitelmat tuulija aurinkovoimapuistolle Siikaisiin ja osittain myös Kankaanpäähän. • Kalajoen Vasankariin entiselle ohrapellolle on tarkoitus rakentaa voimala, jossa on 24 000 paneelia. • Suomen suurimpien joukkoon on myös nousemassa Kauhajoelle suunnitteilla oleva aurinkovoimapuisto. • Aurinkosähköä ollaan saamassa myös Pertunmaalla, jossa Sulkavan ja Joroisten tapaan hankeen taustalla ovat Suur-Savon Sähkö ja Sorarigo Systems. Lehden mukaan aurinkovoimaloille varattavat alueiden vuokrat vastaavat suunnilleen eteläsuomalaisen viljapellon vuokria, noin 500–1 000 euroa hehtaarilta. [ Info ] KL5_20-37.indd 25 9.5.2023 11.26. • Jättihankkeita on luvassa myös mm. Pörssisähkön hintaan verrattuna aurinkoenergialle tulee jonkin verran enemmän hintaa. Nollaenergiarakentaminen 9. Erilliset aurinkovoima-alueet levittäytyisivät yli 440 hehtaarille. • Hoksasimme Sulkavalla, että meillä on valmiina teollisuuskaavoitettua aluetta aurinkosähköpuistolle. Kannattavien aurinkoenergian investointikohteiden kartoitus 5. Aurinkoenergian huomioiminen kaavoituksessa, maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa 3. Rakentamisen aikaan hanke on tuonut kuntaan työtä ja hyödyttänyt lähialueen yrityksiä. Viisi megawattia vastaa 180 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista kulutusta. Voimala tarvitsisi kaikkiaan 145 hehtaarin alueen, mutta puuttuva alue on jo rakennuttajan, Yrjö ja Hanna -säätiön, omistuksessa. Sulkava on sitoutunut ostamaan voimalan aurinkosähköä seuraavat kymmenen vuotta. Kunnanjohtaja kertoo, että kunnan rahaa ei aurinkovoimapuistoon kulu muuten kuin hieman isompana sähkölaskuna. • Helenillä on rakenteilla aurinkopuisto Nurmijärvelle sekä Lohjalle. Aurinkovoimapuiston 15 000 paneelia ja viiden megawatin teho onkin toivotettu kunnassa lämpimästi tervetulleiksi. Suunnitteilla olevia, alkavia tai alkuun päässeitä hankkeita: • Marraskuussa EPV Aurinkovoima tiedotti suunnittelevansa Ilmajoen Koskenkorvalle suurta aurinkovoimalaa entiselle turvetuotantoalueelle. Kaiken kaikkiaan eurot jäävät plussalle, sillä Sulkava saa kiinteistöveroja ja vuokratuloja. • Vauhti on sellainen, että Metsälehti on ehtinyt varoittaa kaikkia metsänomistajia, etteivät he vuokraa alueitaan energiayhtiöille liian halvalla. • Lapua olisi menossa ohi, sillä EPV Aurinkovoimalla on ollut suunnitelmia levittää aurinkovoimala Ilmajoen lisäksi myös Lapualle, poistuvalle turvetuotantoalueelle
Ilmastotoimet etenevätkin monella sektorilla. Nämä ovat merkittävimmät päästöjä aiheuttavat alueet. Kuntien mahdollisuudet keskittyvät energiantuotannon vaihtoehtoihin, omistajapolitiikkaan eri sektoreilla sekä maankäyttöön On aika investoida tulevaisuuden ratkaisuihin Ilkka Räsänen Kirjoittaja on Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja. ”Laskimme eräälle vesihuoltolaitokselle, miten nopeasti pelkästään vanhojen moottoreiden vaihtaminen paremman hyötysuhteen yksilöihin olisi maksanut itsensä takaisin. Tulos oli viisi vuotta”, Kiuru kertoo. Hiilinielujen kasvattaminen luo tilaa esimerkiksi liikenteen päästöille. Metsien hakkuiden kiihtyminen vie myös monen kunnan hiilineutraalisuustavoitteelta pohjan pois. Pelko muutoksesta on siinä keskeinen. Entistä painavampien autojen sekä tavaroiden ja ihmismäärien liikuttelu vie valtavasti energiaa. Laiskuudessa ei ole mitään hyvää. Muutos hyväksytään vasta sitten, kun siitä on riittävästi hyötyä itselle tai sen vaihtoehto on liian vakava yhteisölle. Näistä vaihtoehdoista kaksi ensimmäistä voivat lisätä asukkaiden kustannuksia tai radikaalisti muuttaa elinkeinorakennetta kunnissa. Kannattavia investointeja tekemällä kunnat vähentäisivät hintojen korotuspainetta, mikä näkyisi myös kuntalaisten kukkarossa.” Kiurun mukaan energiansäästötoimet on hyvä laittaa vauhtiin teettämällä lähtötilanteesta perinpohjainen katselmus. Yksi tehokas säästökeino on uusia pumppuja pyörittävät moottorit, sillä moottoritekniikka on vuosikymmenten aikana kehittynyt huimin harppauksin ja paremman hyötysuhteen moottorit kuluttavat paljon vähemmän sähköä kuin vanhat. Häpeä ja inho liittyvät epäonnistumiseen. ”Hankkeessa oli mukana hyvin erityyppisiä toimijoita niin kokonsa kuin resurssiensa puolesta. ILMOITUS SIEMENSIN RATKAISUTARJOAMA • korkean hyötysuhteen moottorit • digitaaliset ratkaisut prosessin optimointiin • osaava partneriverkosto • joustavat rahoitusmallit I lmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen ovat niin julkisten kuin yksityistenkin toimijoiden agendalla. Ratkaisuvaihtoehtoja eri sektoreille löytyy valtavasti kaupungeista ympäri maailmaa. Meillä on Suomessa aktiivisia ja työtä tekeviä kaupunkeja. Tällaiset nopeasti itsensä takaisin maksavat toimet kannattaisi pistää ripeästi eteenpäin. ja liikennejärjestelmään. Päästöissä asukasta kohti on suuria eroja. Näin mahdollistuu nettopositiivinen kassavirta koko sopimuskauden ajaksi. Toiseksi ratkaisijaksi on nousemassa maankäyttösektorin nielut. Koska kaikki sektorit lasketaan yhteen, yhdessä sektorissa epäonnistuminen johtaa lisätoimenpiteisiin muissa sektoreissa. Vaikka sähköistäminen ja vaihtoehtoiset polttoaineet ovat olleet esillä jo kymmenisen vuotta, muutos on ollut hidasta. Näiden työtä kannattaa vauhdittaa lisää – koska meillä ei ole oikeasti vaihtoehtoa. Myös toivoa ja iloa on mukana, jos onnistumisia tapahtuu. Usean kunnan hiilineutraalisuus toteutuu, jos liikennejärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjä voidaan pudottaa 50–60 prosenttia nykyisestä tasosta. Yksi asia nousee aina esiin. Itsekkyys ja ahneus voivat olla sekä haitallisia että hyödyllisiä reaktiota. On aika mykistävää nähdä, kuinka laaja tahtotila esimerkiksi Euroopassa on edetä hiilineutraalisuuteen kuntatasolla. 26 Kuntalehti 5 / 2023 [ Kolumni ] Vauhtia vesilaitosten energiaremonttiin Miltä kuulostaisivat päästösäästöt ja nettopositiivisen kassavirran mahdollistava rahoitusmalli. Projektin takaisinmaksuaika on 2,5 vuotta. Myös eri maiden välillä on isoja eroja asukkaita kohti lasketuissa päästöissä. Jos investoinnit eivät muuten meinaa mennä eteenpäin, tuollainen 4?7 vuoden sopimusmalli olisi hyvä tapa toteuttaa niitä.” siemens.fi/vesi Joonas Jukkolan perustama Jukkola Systems optimoi Kokkolan Teollisuusveden merivesipumppaamon kokonaisprosessin ja vaihtoi sinne uuden taajuusmuuttajan, moottorin sekä pumpun keväällä 2023. Yleisesti ottaen alalla on hirvittävä korjausvelka”, Kiuru toteaa. Kohtaavatko haaveet ja realismi. IHMISEN perusominaisuus on vastustaa muutosta. Hyvä eteneminen hiilineutraalisuudessa on seurausta jostakin elinkeinotai kaupunkirakenteen muutoksesta. Teksti ja kuva: Päivi Lukka M otivan johtava asiantuntija energiatehokkuuden liiketoiminta-alueella, Tomi Kiuru, on nähnyt työssään, millaisessa kunnossa Suomen vesilaitokset ovat. Kokemusta kartutti erityisesti vuosina 2016?2018 tehty Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanke, jossa Kiuru toimi projektipäällikkönä. Kuva: Marita Räsänen Kunnan hiilineutraalisuus on toteutuessaan valtava mahdollisuus. Isot toimijat olivat tehneet energiatehokkuutensa eteen jo pidempään duunia, mutta oli myös tahoja, joissa ei ollut tehty vielä juuri mitään. Kolmas vaihtoehto on kasvattaa uusiutuvan energian tuotantoa reilusti yli oman alueen tarpeen ja täten saada reitti kohti hiilinegatiivisuutta. ”Mielestäni tällaiset mallit sopisivat täydellisesti kuntapuolelle. Lisäksi kunta voi viestiä ja tukea asukkaita sekä pk-yrityksiä tunnistamaan hiilineutraalisuuden haasteet. Mitä kunta oikeasti pystyy tekemään, jotta sen oma alue on hiilineutraali. ”Vesihuoltoalalla toiminta on tyypillisesti pitkäjänteistä – laitos on todennäköisesti samalla paikalla vielä 30 vuoden päästä. Kuntien näkökulmasta päästöjen pääsektoreiksi lasketaan yleensä energia, liikenne, rakennukset, jätehuolto ja maatalous. Teemme entistä tarkempaa toimenpideohjelmaa toteutuneen päästöaleneman sekä jäljellä olevan eron kattamiseksi. Rahoitusmallejakin löytyy investointien tueksi. Esimerkiksi yhdessä Siemensin rahoitusyhtiön tarjoamassa vaihtoehdossa asiakkaan saama kuukausittainen säästö on suurempi kuin leasing-rahoituksen lyhennyserä. Kunnan hiilineutraalisuus on toteutuessaan valtava mahdollisuus. Toinen vaihtoehto on saada liikennejärjestelmän päästöt putoamaan reilusti nykyisestä. Säästöjä kuntalaisille Kiuru kannustaa kuntia tarttumaan vesialan moninaisiin energiansäästökeinoihin sekä päästöjen pienentämiseksi että investointimielessä. Moottorit vaihtoon Hankkeen tuloksissa huomattiin, että eniten vesihuoltolaitoksissa kuluu energiaa erilaisiin pumppauksiin, jäteveden ilmastukseen sekä lietteen käsittelyyn. Muutokseen sopeudutaan helpommin, jos se tapahtuu hitaasti. Kolmas vaihtoehto luo uusia työpaikkoja. • KL5_20-37.indd 26 9.5.2023 11.26. Kasvihuonekaasupäästölaskentaa on tehty kuntatasolla vuosia. Muutos aiheuttaa myös paljon tunteita päättäjissä ja asukkaissa. KUNNAT eivät ole erillisiä itsenäisiä saarekkeita, jotka voivat yksin säädellä toimintaa. Lappeenrannan kaupunki yhdessä 99 muun eurooppalaisen kaupungin kanssa tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Moni kunta, myös Lappeenranta, on edennyt energian kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa, mutta liikenne on jokaisessa kaupungissa ja kunnassa vaikein kohde
Projektin takaisinmaksuaika on 2,5 vuotta. Isot toimijat olivat tehneet energiatehokkuutensa eteen jo pidempään duunia, mutta oli myös tahoja, joissa ei ollut tehty vielä juuri mitään. Näin mahdollistuu nettopositiivinen kassavirta koko sopimuskauden ajaksi. ”Vesihuoltoalalla toiminta on tyypillisesti pitkäjänteistä – laitos on todennäköisesti samalla paikalla vielä 30 vuoden päästä. Kannattavia investointeja tekemällä kunnat vähentäisivät hintojen korotuspainetta, mikä näkyisi myös kuntalaisten kukkarossa.” Kiurun mukaan energiansäästötoimet on hyvä laittaa vauhtiin teettämällä lähtötilanteesta perinpohjainen katselmus. Rahoitusmallejakin löytyy investointien tueksi. Esimerkiksi yhdessä Siemensin rahoitusyhtiön tarjoamassa vaihtoehdossa asiakkaan saama kuukausittainen säästö on suurempi kuin leasing-rahoituksen lyhennyserä. ”Hankkeessa oli mukana hyvin erityyppisiä toimijoita niin kokonsa kuin resurssiensa puolesta. Teksti ja kuva: Päivi Lukka M otivan johtava asiantuntija energiatehokkuuden liiketoiminta-alueella, Tomi Kiuru, on nähnyt työssään, millaisessa kunnossa Suomen vesilaitokset ovat. ”Mielestäni tällaiset mallit sopisivat täydellisesti kuntapuolelle. Yleisesti ottaen alalla on hirvittävä korjausvelka”, Kiuru toteaa. Moottorit vaihtoon Hankkeen tuloksissa huomattiin, että eniten vesihuoltolaitoksissa kuluu energiaa erilaisiin pumppauksiin, jäteveden ilmastukseen sekä lietteen käsittelyyn. Yksi tehokas säästökeino on uusia pumppuja pyörittävät moottorit, sillä moottoritekniikka on vuosikymmenten aikana kehittynyt huimin harppauksin ja paremman hyötysuhteen moottorit kuluttavat paljon vähemmän sähköä kuin vanhat. Vauhtia vesilaitosten energiaremonttiin Miltä kuulostaisivat päästösäästöt ja nettopositiivisen kassavirran mahdollistava rahoitusmalli. Säästöjä kuntalaisille Kiuru kannustaa kuntia tarttumaan vesialan moninaisiin energiansäästökeinoihin sekä päästöjen pienentämiseksi että investointimielessä. Jos investoinnit eivät muuten meinaa mennä eteenpäin, tuollainen 4?7 vuoden sopimusmalli olisi hyvä tapa toteuttaa niitä.” siemens.fi/vesi Joonas Jukkolan perustama Jukkola Systems optimoi Kokkolan Teollisuusveden merivesipumppaamon kokonaisprosessin ja vaihtoi sinne uuden taajuusmuuttajan, moottorin sekä pumpun keväällä 2023. Tällaiset nopeasti itsensä takaisin maksavat toimet kannattaisi pistää ripeästi eteenpäin. Kokemusta kartutti erityisesti vuosina 2016?2018 tehty Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanke, jossa Kiuru toimi projektipäällikkönä. ILMOITUS SIEMENSIN RATKAISUTARJOAMA • korkean hyötysuhteen moottorit • digitaaliset ratkaisut prosessin optimointiin • osaava partneriverkosto • joustavat rahoitusmallit KL5_20-37.indd 27 9.5.2023 11.26. ”Laskimme eräälle vesihuoltolaitokselle, miten nopeasti pelkästään vanhojen moottoreiden vaihtaminen paremman hyötysuhteen yksilöihin olisi maksanut itsensä takaisin. Tulos oli viisi vuotta”, Kiuru kertoo
KL5_20-37.indd 28 9.5.2023 11.26. 28 Kuntalehti 5 / 2023 [ Energia ja ympäristö ] Vesivoima on pitkäikäinen ja varmatoiminen, mutta uuden voimalan rakentamisessa on monta muutakin puolta, sanoo Ähtärin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Mäenpää
Kuntalehti 5 / 2023 29 . VEDEN VOIMALLA Kuntaomisteinen Killin Voima aikoo rakentaa vesivoimalan Ähtäriin. KL5_20-37.indd 29 9.5.2023 11.26. Se tuottaa sähköä silloinkin, kun ei tuule tai paista, mutta laitoksen luontovaikutukset herättävät huolta
Vuonna 2017 Ähtärin kaupunginhallitus suhtautui myönteisesti yhtiön aikeisiin rakentaa Inhanjoen yläjuoksulle pieni, 0,8 megawatin vesivoimala. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto näytti jo vuonna 2018 vihreää valoa voimalan rakentamiselle. Silloin ei ollut juuri soraääniä, mutta veikkaan, että nyt niitä on, ja kaupungin kanta voi olla aiempaa kriittisempi, sanoo Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Kantola, kesk. Inhanjoessa on jo kaksi muuta vesivoimalaa, joten kolmannen rakentaminen ei ole niin suuri synti, toteaa Ähtärin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Mäenpää, kok. Nyt lupaprosessi on käynnistymässä uudelleen, sillä Killin Voiman tavoitteena on jättää uusi hakemus aluehallintovirastoon viimeistään kesäkuussa. Ähtärin reitin virkistyskäyttö täytyy ottaa huomioon, kun päätöksiä voimalan rakentamisesta aikanaan tehdään, sanoo Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Kantola. Inhanjoessa esiintyy taimenia, rapuja ja simpukoita. KL5_20-37.indd 30 9.5.2023 11.26. Inhan tehtaiden taajamaan vanhan ruukkialueen kupeeseen on pitkään suunniteltu vesivoimalaa. 30 Kuntalehti 5 / 2023 [ Energia ja ympäristö ] V esi virtaa verkalleen Inhanjoessa noin viiden kilometrin päässä Ähtärin keskustasta. Siellä viihtyy myös saukko, ja rannalla elää liito-orava. SAUKKOJA JA SIMPUKOITA Sähköntuotannon ohella vaakakupissa painavat luontoarvot. Vesivoimalan yhteyteen pitää ehdottomasti rakentaa kalatiet, Mäenpää sanoo. Päätöksestä kuitenkin valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti luvan takaisin aluehallintovirastoon viime heinäkuussa kuulemisvirheen vuoksi. En tyrmää
Nykyisessä maailmantilanteessa myös omavaraisuudella on aiempaa suurempi merkitys. Luontoarvot ovat Ähtärissä tärkeitä, mutta kyllähän rahakin aina kelpaa. OMAVARAISUUS TÄRKEÄÄ Killin Voimalla on entuudestaan kuusi vesivoimalaa. Kuntalehti 5 / 2023 31 . Vesivoima on meille edullisin tapa tuottaa sähköä. Emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö tuottaa myymästään sähköstä 30–40 prosenttia itse. KL5_20-37.indd 31 9.5.2023 11.26. Luontoarvojen lisäksi keskustelua herättää se, että voimala tulisi osittain valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokitellun Inhan ruukkiyhdyskunnan alueelle. Yksi vesivoiman haitoista liittyy vesistön vedenkorkeuden ja virtaamien säännöstelyyn erilaisten rakenteiden, kuten patojen ja voimaloiden avulla. Vesivoiman kiistaton etu on, että sitä voidaan käyttää säätövoimana. Sillä voidaan tuottaa sähköä silloin, kun tuulta tai aurinkoa ei ole. Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernissa on myös tuulivoimaa ja suunnitelmissa on aurinkovoimalan rakentaminen, kertoo yhtiöiden toimitusjohtaja Anu Rantala. Sähköntuotannon ohella vaakakupissa painavat luontoarvot. Se on Ähtärissä kuuma peruna. Laitokset ovat pitkäikäisiä, kun niistä pidetään hyvää huolta. Kalatkaan eivät pääse sinne kutemaan, hän sanoo. Kysymys vesivoimalasta on hankala, kun energiaa pitäisi tuottaa, mutta kaikilla energiantuotantomuodoilla kuitenkin tahtoo olla omat haittapuolensa, Kantola pohtii. Mäenpäästä Inhanjoen yläpuolisen Ähtärinjärven vedenpinnan vaihteluväli on mahdoton. Sen pääosakkaat ovat Alavuden, Keuruun ja Virtain kaupungit sekä Kihniön kunta. Inhanjoen varrella sijaitsee vanha ruukkiyhdyskunta, joka sai alkunsa Inhan rautaruukin perustamisesta vuonna 1841. Toisaalta kaupungilla on vesivoiman rakentamisessa myös omia intressejä, sillä se omistaa lähes viidenneksen Killin Voiman emoyhtiöstä Koillis-Satakunnan Sähköstä. Sen ansiosta olemme pystyneet pitämään hinnat maltillisina. Kilowattitunti maksaa nyt alle 0,11 euroa. Toukokuun alussa yhtiö laski sähkön hintaa kolmannen kerran tänä vuonna. Keväisin vesi on niin matalalla, että rannassa ei ole vettä ollenkaan. Onko voimalasta saatava taloudellinen hyöty niin suuri, että se kannattaa rakentaa, hän miettii
Ajankohta on nyt hyvä, koska kaikki osapuolet ovat kiinnostuneita selvityksestä. Killin Voima on teettänyt uutta lupahakemusta varten muun muassa saukkoja simpukkaselvityksen ja luvannut tehdä kalatiet. Koskienergian Kuhankosken voimala on poikkeuksellinen, sillä viimeisen parinkymmen vuoden aikana Suomeen on rakennettu vain hyvin pieniä vesivoimaloita, Rankila sanoo. Talvet ovat muuttuneet eikä lunta ole enää yhtä paljon kuin ennen. KL5_20-37.indd 32 9.5.2023 11.26. Voimakkaasta säännöstelystä voi koitua ongelmia etenkin, jos tulee kuiva kesä. Aika näyttää, jauhaako Inhanjoessa sähköä joskus vielä kolmaskin voimala. Päästöttömän vesivoiman osuus sähköntuotannosta vaihtelee Suomessa 10–20 prosentin välillä riippuen vuotuisesta vesitilanteesta. Palvelukortteli synnyttää alueelle elinvoimaa yhdistämällä useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Anu Rantalan mukaan ne jopa parantaisivat kalojen elinoloja Inhanjoessa. F I / P A LV E L U K O R T T E L I TA M P E R E , H Ä R M Ä L Ä N R A N TA HT-kuntalehti-sisunaukion_palvelukortteli_5/23_TLE_luonnos.indd 1 2.5.2023 12.37 ÄHTÄRIN reitin kunnat selvittävät parhaillaan mahdollisuuksia muuttaa vesistön säännöstelyä, kertoo Ähtärin kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala. Lopputuloksena on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Luvan haltijalla on ehkä enemmän intoa viedä asiaa eteenpäin, kun pohjatyöt on tehty yhdessä. Ähtärin lisäksi esiselvitykseen osallistuvat Alajärven ja Virtain kaupungit, Soinin kunta, kahdeksan osakaskuntaa sekä vesivoimayhtiöt Killin Voima ja Koskienergia. Tuulivoima tosin menee kapasiteetissa ohi joko ensi vuonna tai sitä seuraavana. Koskienergia on EteläSavon Energian, Äänekosken Energian ja Kuoreveden Sähkön omistama yhtiö, jolla on 27 vesivoimalaitosta eri puolella maata. Ähtärinjärven säännöstelylupa on peräisin vuodelta 1976. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Inhanjoen yläpuolisten vesistöjen eli Ähtärinjärven, Väliveden ja Hankaveden pinta ei laskisi keväisin enää niin alhaalle kuin nykyisin. Kustannusarvio on vanhentunut, sillä rakennuskustannukset ovat nousseet, mutta toisaalta mahdollisuus hyödyntää säännöstelyä parantaa voimalan kannattavuutta. UUSIA VOIMALOITA HARVOIN Vesivoima on toistaiseksi suurin uusiutuvan energian tuotantomuoto Suomessa, sanoo asiantuntija Marja Rankila Energiateollisuus ry:stä. Hakala arvioi, että uudet säännöstelysuositukset tai uusi säännöstelylupa astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2025. Kaksi voimaloista sijaitsee Inhanjoessa. Siinä kun tuulivoimaloita nousee Suomeen kuin sieniä sateella, uuden vesivoimalan rakentaminen on harvinaista, koska vesivoimantuotantoon sopivia jokia on vähän. Sitä olisi nyt tarkoitus loiventaa nostamalla alinta pistettä. KYSY MEILTÄ LISÄÄ! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI H O I V AT I L AT. Täällä on myös paljon kesäasukkaita ja kun he tulevat järville, olisi toivottavaa, että niissä olisi vettä, Hakala sanoo. Lisäksi se vastaa kahden muun laitoksen toiminnasta. Säännöstely vaikuttaa myös kahteen Inhanjoen alapuoliseen järveen eli Ouluveteen ja Peränteeseen. • Meeri Ylä-Tuuhonen Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen Vesistön säännöstely syynissä Säätövoimalla Rantala tarkoittaa sitä, että vettä varastoidaan vesivoimalan yläpuolisessa järvessä ja sitä lasketaan voimalan läpi aina tarpeen mukaan. Inhan säännöstelypato muodostaa kaloille nousuesteen. Huhtikuussa tosin otettiin käyttöön yksi, noin viiden megawatin vesivoimala Laukaan Kuhankoskeen, mutta sekin tehtiin sata vuotta toimineen rinnalle. Selvityksessä tarkastellaan erilaisten säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa vesiluonnolle, rantakiinteistöjen omistajille, vesistöjen käytölle ja voimataloudelle. Kalatien ansiosta kalat pääsisivät nykyistä paremmin nousemaan Hankavedestä padon ohi Inhanjokeen. Edellisen kerran sitä yritettiin päivittää vuonna 2004. • Uuden vesivoimalan rakentaminen on harvinaista. Selvitämme myös mahdollisuutta venyttää veden juoksutusta ajallisesti kesäaikaan. [ Energia ja ympäristö ] 32 Kuntalehti 5 / 2023 Elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä Sujuva arki Kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä Positiiviset ympäristövaikutukset Palveluja työpaikkarakentaminen K O K O L Ä H I Ö N K E S K U S Tampereen Härmälänrantaan kohonnut Sisunaukion palvelukortteli täydentää uuden asuinalueen palveluja: hoivaa ja kuntoutusta ikäihmisille sekä perheiden paljon toivomia päivähoitopaikkoja. Kun Inhanjoen yläpuolisia vesistöjä lasketaan sulamisvesiä varten eli järviin tehdään tilaa, syntyy niin sanottu kevätkuoppa. Alimman pisteen nostaminen vähentää vedenpinnan vaihtelua. Yhtiö omistaa jo tarvittavat maaja vesialueet, mutta lopullista investointipäätöstä voimalan rakentamisesta ei ole vielä tehty. SELVITYSHANKKEESTA vastaa Ähtärin kaupunki. Se on kiinnostunut säännöstelyn muuttamisesta, koska säännöstely vaikuttaa merkittävästi vesistöjen virkistyskäyttöön. Ähtäri on erittäin matkailuvetoinen kaupunki. Esiselvityksen on määrä valmistua marraskuussa. Säännöstelystä vastaa luvan haltija, joka on Killin Voima
Elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä Sujuva arki Kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä Positiiviset ympäristövaikutukset Palveluja työpaikkarakentaminen K O K O L Ä H I Ö N K E S K U S Tampereen Härmälänrantaan kohonnut Sisunaukion palvelukortteli täydentää uuden asuinalueen palveluja: hoivaa ja kuntoutusta ikäihmisille sekä perheiden paljon toivomia päivähoitopaikkoja. Palvelukortteli synnyttää alueelle elinvoimaa yhdistämällä useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Lopputuloksena on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. F I / P A LV E L U K O R T T E L I TA M P E R E , H Ä R M Ä L Ä N R A N TA HT-kuntalehti-sisunaukion_palvelukortteli_5/23_TLE_luonnos.indd 1 2.5.2023 12.37 KL5_20-37.indd 33 9.5.2023 11.26. KYSY MEILTÄ LISÄÄ! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI H O I V AT I L AT
Hyvä esimerkki on ilmastolaki, jonka myötä kaikille kunnille tuli velvoite laatia ilmastosuunnitelma. 34 Kuntalehti 5 / 2023 [ Energia ja ympäristö ] K un ympäristölainsäädäntöä on uudistettu, kunnissa väsätään yhä enemmän erilaisia selvityksiä. Kyllähän tästä vitsiäkin heitetään, että jaa, tulee taas konsulteille hommia, sanoo Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen. Hänen mukaansa ulkopuolista asiantuntemusta käytetään kunnissa yhä enemmän. Riipisen johtama yksikkö Kuntaliitossa tekee paljon seurantaa sekä antaa lausuntoja. Todennäköisesti ilmastosuunnitelmien teossakin konsultteja käytetään apuna. Kuva: Kuntaliitto KL5_20-37.indd 34 9.5.2023 11.26. Ja asiantuntijoista on kova Miira Riipinen arvelee, että ilmastosuunnitelmien teossakin kunnat käyttävät apuna konsultteja. Harvoilla kunnilla on resursseja tehdä tällaisia suunnitelmia ja selvityksiä. Alan konsulteista on kova kysyntä. Lisää selvityksiä – konsultit apuun Kunnilta vaaditaan niin paljon ympäristöasioihin liittyviä selvityksiä, että moni kunta joutuu turvautumaan yhä enemmän ulkopuoliseen apuun. Viime hallituskaudella yksikkö antoi peräti 600 lausuntoa. Ympäristöpuolen sääntelyä ja aloitteita on ihan hirveästi
Puistoa aiotaan laajentaa. Kuva on Tahkoluodon merituulipuistosta Porista. . Jos halutaan tehdä kehittämistyötä, siihen on pakko saada ulkopuolista rahaa, ja rahalla saatetaan tilata konsulttityötä ohjelmien valmisteluun. Meillä selvitysten määrä ei koske pelkästään ympäristönsuojelua, vaan kaupunkiympäristön muitakin tulosalueita. Isommat kaupungit tekevät paljon selvityksiä itse, mutta isotkin joutuvat monesti teettämään töitä yksityisillä konsulteilla. Kuntalehti 5 / 2023 35 Kuva: Timo Aalto kilpailu, koska esimerkiksi kaavoihin ja ympäristölupiin vaaditaan aina vain lisää ja lisää selvityksiä. Kuva: Markku Saiha Tuulivoimahankkeista tehdään nyt paljon selvityksiä. Konsulttityötä ja selvityksiä tarvitaan, mutta tekijöitä ja osaaKuva: Kuntaliitto Hanna Latva-Kiskolan mukaan konsultit tekevät nyt etupäässä vihreän siirtymän hankkeita ja monet muut hankkeet jäävät jalkoihin. Varsinkin pienemmissä kunnissa henkilöstöä on vähän. KL5_20-37.indd 35 9.5.2023 11.26. Riipinen muistuttaa, että myös kuntien omaehtoinen aktiivisuus ilmastopolitiikassa lisää asiantuntijoiden tarvetta. TUULIVOIMA VIE KONSULTIT Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola yhtyy käsitykseen selvitysmäärän ja konsulttien käytön kasvusta
Konsulttityöt ovat hintavia. Varsinaisen asiantuntemuksen lisäksi konsultilla pitäisi olla edes jonkinlaista ymmärrystä kunnallisesta päätöksenteosta. Lähde: Ympäristöministeriö Martta Nieminen jia ei ole riittävästi. Pitää osata vaatia, että raportti tai selvitys on saman tien hyödynnettävissä kunnan prosesseissa. Riipisen mukaan yritysten kanssa työskentelevät eivät aina ymmärrä kuntia. Toki konsulttityötä tarvitaan edelleen muun muassa teknisen toiminnan varmistamiseen. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Kaiken osaava ei tarvitsekaan olla, mutta pitää olla aikaa perehtyä asioihin. Pitää ottaa huomioon myös se, millaiset mahdollisuudet suunnitelmaa on toteuttaa. Kun teemme johonkin kuntaan suunnitelman, se ei vielä vähennä yhtään hiilidioksiditonnia. Sen sijaan bioindikaattoritutkimus pysyy ulkopuolisten työnä, Latva-Kiskola kertoo. Aina konsulttityö ei ole kaupungille kelvannut. Moni asia viivästyy. Ympäristönsuojelupuolella olisi Seinäjoella tarvetta lisätä ulkopuolista asiantuntija-apua, mutta vuosibudjetista riittää hänen mukaansa rahaa vain yhteen tai kahteen hankkeeseen vuodessa. Hän muistuttaa, että lainsäätäjien tavoitteena on etusija vihreän siirtymän hankkeille. Riipinen muistuttaa, että konsulteilla on tiukat ehdot. Ilmanlaadun seuranta otettiin omaksi työksi, koska näin saatiin paras kustannushyöty. • Arjessa vihreä siirtymä tarkoittaa esimerkiksi fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista ja sähköautoon vaihtamista – ja yhteiskunnan tasolla näihin erilaisia kannusteita ja tukia ja siirtymää tukevaa lainsäädäntöä. Ei ole hyvä, että joku toiminta viivästyy eikä asioita saada maaliin. Kunnilla pitää olla myös rahaa investointeihin, joilla vähennetään päästöjä. Keskeinen tavoite on edistää vihreän siirtymän eräitä investointeja nopeuttamalla niitä koskevien lupahakemusten käsittelyä aluehallintovirastoissa ja niitä koskevien valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa. Myös konsulttien ohjaus vaatii aikaa, joka on kortilla. Kuntien pitää itse varautua kunnolla työn ohjaamiseen. Tänä vuonna Seinäjoella tehdään kestävän liikkumisen suunnitelma (SUMP) konsultin avulla. Hän korostaa sitä, että kuntaan ei voi vain tilata jotakin ohjelmaa, vaan kunnat tarvitsevat käytännöllisiä ratkaisuja, joita tuotetaan ohjelmissa. Jotta jokin selvitys on vaikuttava, sen pitää mennä läpi kunnan henkilöstössä ja luottamushenkilöelimissä. Jos pitää tehdä joku luontokartoitus kaavaa varten, siinä on omat velvoitteensa esimerkiksi siitä, missä muodossa selvityksen pitää olla. Tuulivoimahankkeet ja kaikki muutkin vihreän siirtymän hankkeet ohittavat Latva-Kiskolan mukaan tällä hetkellä muut hankkeet. Ne taas viivästyttävät montaa muuta asiaa. • Yrityksissä, teollisuudessa tai vaikkapa kunnassa vihreä siirtymä voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja puhtaaseen energiantuotantoon, kiertotalousratkaisuihin ja vetyteknologiaan sekä erilaisten uusien palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa. Jos jotkut hankkeet saadaan käyntiin ja sopimukset ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtyä, konsulteiltakaan ei saada valmista aineistoa siinä ajassa, mikä olisi tarve, Latva-Kiskola sanoo. Ne resursoivat tiukasti jokaisen tunnin jollekin. [ Energia ja ympäristö ] 36 Kuntalehti 5 / 2023 [ Info ] Vihreä siirtymä • Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Hän tähdentääkin kuntien omaa vastuuta. Kunnan päätöksenteko pohjautuu demokratiaan ja henkilöstö sitoutuu siihen. Työn tilaajan eli kunnan pitää olla tarkkana. Konsultit tekevät tällä hetkellä etupäässä vihreän siirtymän hankkeita, ja monet muut hankkeet jäävät jalkoihin. Ohjaus on tietysti meillä, ja siihen pitää varata paljon aikaa. Julkista valtaa ulkopuolinen konsultti ei voi kunnassa käyttää. Kunnissa saatetaan todeta, että sama vaikka olisi tehnyt itse, Riipinen sanoo. KUNNAT EIVÄT OLE YRITYKSIÄ Konsulteissa on paljon eroja. • KL5_20-37.indd 36 9.5.2023 11.26. Jos kunta haluaa laadukasta työtä ja sellaista aineistoa, joka palvelee kunnan tarkoitusta, siihen joutuu käyttämään myös kunnan oman henkilöstön työaikaa. Kunnan on tarkkaan määriteltävä se, millaisessa muodossa tilatun työn pitää olla. Jos ajatellaan taloudellisessa mielessä, ovathan muutkin hankkeet tärkeitä. • Vihreän siirtymän kannalta tärkeille investointihankkeille annetaan väliaikainen etusija aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028. Konsulttiyritykset ovat palkanneet lisää väkeä, mutta Latva-Kiskola arvelee, ettei ympäristöpuolelta löydy kovin paljon valmiita osaajia. On ihan selvää, että julkista valtaa käyttävät virkavastuulla olevat henkilöt. Kunnissa on kuitenkin erilaiset prosessit kuin yrityksillä. Laadukkaasta tieteellisestä työstä pitää tietysti saada kohtuullinen korvaus. Siinä on tietysti myös tuloshakuisuutta. Niitä ei voi ostaa. Kunnilla on sellaisia viranomaistehtäviä ja lupien valmisteluja, jotka ovat lähellä päätöksentekoa. Pattitilanteita on ollut. JULKISTA VALTAA EI VOI ULKOISTAA Konsulttien käytöstä käydään varsinkin pienissä kunnissa joskus kädenvääntöä, sillä tulokset eivät tyydytä aina kaikkia
Hän toimii nykyään johtavana asiantuntijana konsulttiyritys Ramboll Finlandin luontopositiiviset ratkaisut -yksikössä. Kuva: Toivo Heinimäki >>> Katariina Peltola siirtyi konsultin leipiin Espoon kaupungilta. Erityisesti luontokysymykset ovat korostuneet. On kehitetty esimerkiksi luonnonmuutosherkkyysanalyysejä, joiden avulla voidaan arvioida, miten rakentaminen vaikuttaa alueen luontoarvoihin. Kuntien ei ole aina edes järkevää palkata asiantuntijoita kaikkeen. Kuva: Ramboll Kuntalehti 5 / 2023 37 KL5_20-37.indd 37 9.5.2023 11.26. Ajattelin tulla välillä kokeilemaan pöydän toisella puolellakin näitä hankkeita, Peltola kertoo. Luonto-osaamisen tarve on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi. Peltolakin on huomannut, että konsulttitoimistojen käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Vauramo väitteli vuonna 2011. Vauramon tapaan Peltolallakin on kuntatausta. Kilpailu osaajista vain kiristyy. Peltolan mielestä ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä kunnissa voi perustella helposti. Työtä tehdään päätöksenteon tueksi. Rambollissa asiakkaita ovat Suomen suurimmat kunnat. Olemme mukana esimerkiksi isoissa yva-hankkeissa, joissa tehdään selvityksiä tuulivoimatuottajille. Hyvin tyypillisiä kuntien tilauksia konsulteilta ovat luontoselvitykset kaavahankkeisiin. Vauramo tietää hyvin, että kunnat tarvitsevat yhä enemmän ulkopuolisia konsultteja. YMPÄRISTÖALAN asiantuntijat kuuluvat joukkoon, josta on sekä julkisella että yksityisellä puolella kova kysyntä. Tilasin aika paljon luontoselvityksiä, ympäristövaikutusselvityksiä ja maisemasuunnittelua sekä ohjasin asemakaavoitusta maiseman osalta. Hänen uransa kuntapuolella oli nousukiidossa. Miksi siirryit yksityisille puolelle. Lahden kaupungin entinen ympäristöjohtaja Saara Vauramo hyppäsi julkiselta puolelta yksityiselle vuosi sitten keväällä. Esimerkiksi uusi luonnonsuojelulaki vain kasvattaa tarvetta. KUNTIEN ja kaupunkien kanssa työskentelee Katariina Peltola, joka johtaa Rambollin maisemasuunnittelun yksikköä, jossa tehdään paljon luontoselvityksiä. Vauramon asiakkaita ovat nyt pääasiassa yksityiset isot yritykset. Hänen ansionaan pidettiin aikoinaan muun muassa sitä, että hän panosti erityisesti Lahden kaupungin profiilin nostamiseen ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkina. Minulla oli henkilökohtaiset, oppimiseen liittyvät syyt – halu oppia uutta. Se on faktapohjaista eikä mitään mutuilua. • Martta Nieminen Ympäristöasiantuntijoista käydään kovaa kisaa <<< Saara Vauramo toimi aiemmin Lahden kaupungin ympäristöjohtajana. Kun aikoinaan opiskelin ympäristöekologiaa, ei kukaan arvannut, että näin käy. Ehdin olla kuitenkin yli kymmenen vuotta Lahden kaupungilla ja nähdä sen toimintakentän. Vauramon mukaan ympäristöalan ihmisille on nyt aika paljon töitä, vaikka taloudellinen tilanne on heikentynyt. Myös Lahti käyttää konsultteja. Hän siirtyi yhtiöön hiljattain Espoon kaupungilta, jossa hän toimi maisemaarkkitehtina
KL5_38-55.indd 38 9.5.2023 11.35. 38 Kuntalehti 5 / 2023 [ Energia ja ympäristö ] HIILIPIIKIT MATALAKSI Aalto-yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnila kuvattiin Honkasuon puurakentamisalueella Helsingissä
Käytännössä se tarkoittaa puun käytön lisäämistä rakentamisessa, vanhojen asuinalueiden tiivistämistä ja liikenneyhteyksiin tukeutuvaa rakentamista. Kuntalehti 5 / 2023 39 . KL5_38-55.indd 39 9.5.2023 11.35. HIILIPIIKIT MATALAKSI Hiilineutraali kaavoitus ottaa ensi askeleitaan kuntien maankäytön suunnittelussa
Tästä tarkastelusta saamme evästystä jatkosuunnitteluun. Hiilipiikkiä saadaan pienemmäksi rakennusten ja rakennusosien uudelleenkäytöllä sekä hiiltä sitovien, lähinnä puuperäisten, materiaalien käytöllä. Rakentamispaikkoja on kaupungista haettu määrätietoisesti ja puurakentamisen eteen on tehty Karppisen mukaan paljon töitä muun muassa puurakentamisen edistämisohjelman yhteydessä. Odotamme ympäristöministeriöltä valtakunnallisia ohjeita, jotta saisimme yhdenvertaiset arviointitavat kuntien kesken. Se tarkoittaa joukkoliikenteen laatukäytäviä ja keskustaa sekä aluekeskuksia. Rakentamista keskitetään näille alueille, missä pystytään liikkumaan mahdollisimman hyvin joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen avulla. Tämä voisi olla kaavoittajan rooli ja metsän hiilivaraston merkitys. Olemme asemakaavassa tarvittaessa määränneet puurakentamista joko rungosta lähtien tai vähemmässä määrin. KL5_38-55.indd 40 9.5.2023 11.36. TAMPERE OPETTELEE Tampereen kaupungin asemakaavapäällikkö Elina Karppinen pitää hiilineutraalia kaavoitusta uutena asiana, jota vielä opetellaan. Rakennuksen elinkaaressa rakentamisvaihe aiheuttaa suurimman ilmastopäästön eli hiilipiikin. Tai alueen keskustornitalo voidaan rakentaa betonista ja muut pienemmät talot puusta, ettei olla liian yksioikoisia puun käytössä. Rakennetun ympäristön osuus kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Käsite hiilineutraali kaavoitus on luotu metsän hiilivaraston poistumisen kompensoimiseen. Aalto-yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnila toteaa, että myös kaavoittaminen vaikuttaa rakentamisen ilmastovaikutusten yhtälöön. Toki puusta Osa Honkasuon alueen taloista on rakennettu käsin veistetyistä hirsistä. Tampere on asettanut tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, kun koko Suomen tavoite on vuodessa 2035. Tampereella tehdään myös kaavakohtaisesti ilmastovaikutusten arviointia. [ Energia ja ympäristö ] 40 Kuntalehti 5 / 2023 R akentamisen ilmastovaikutukset ovat merkittäviä ja ulottuvat rakennusmateriaalien valmistuksesta kuljetuksiin ja itse rakentamiseen. Tampereen kaupungin kestävä kaupunki -palveluryhmä arvioi jokaisen kaavoitusohjelman kohteen päästövaikutukset liikenteen, sähkön, lämmityksen ja rakennusten korjausten ja ylläpidon osalta. Meillä ei ole valtakunnallisesti selkeitä ohjeita, miten ilmastovaikutuksia arvioidaan kaavavaiheessa, ja siksi kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Junnilan mukaan hiilineutraalilla kaavoituksella pyritään takaamaan, että kun metsä häviää ja siihen on jo sitoutuneena hiiltä, sen hiilivarasto siirrettäisiin rakenteisiin ja rakennuksiin, jotka uudelle alueelle luodaan. Puurakentamisessa Tampere on ollut asemakaavapäällikön mukaan muita edellä. Tampereella hiilineutraalisuustavoitteet näkyvät Karppisen mukaan seuraavan viiden vuoden kaavoitusohjelmassa. Ohjelman kaavoituskohteista kaupunkistrategian mukaisesti vähintään 80 prosenttia tulee sijoittua kestävän kasvun vyöhykkeelle. Talojen lämmitys haukkaa suuren osan kaikesta energiankulutuksesta. Karppisen mukaan suurin osa Tampereen kaavoituksesta on olemassa olevan ympäristön täydentämistä. Maankäyttö hävittää metsän hiilivaraston ja samalla aiheuttaa päästöjä ilmakehään. Puurakentaminen on suoraviivaisin tapa säilyttää hiilivarasto alueella, mutta Junnilan mukaan hiilivarastovaikutusta voidaan saavuttaa varsinkin kerrostaloissa myös hybridirakentamisella. Esimerkiksi hissikuilut rakennetaan betonista ja kantavat rakenteet sekä julkisivu puusta. Junnilan mukaan matalahiilikaavoituksessa ei tarvita uutta kaavoitusta, vaan sitä voidaan toteuttaa käyttämällä olemassa olevia rakennuksia mahdollisimman pitkään. Se miten päästötarkastelut suhteutuvat kaavoitusohjelman keskiarvoon ohjaa jatkosuunnittelua. Rakennusten korjaaminen niiden purkamisen sijasta on ilmastopäästöjen kannalta edullista, sillä uusi rakennus synnyttää hiilipiikin eli energiankulutuksen huipun, joka vastaa rakennuksen neljänkymmenen vuoden käyttökulutusta
Rakennusliikkeillä ei ole niin paljon kokemusta puurakentamisesta kuin betonielementtirakentamisesta, eikä riskejä haluta ottaa. Kun ilmastopäästöjen vähentämiseen halutaan vaikuttaa kaavoituksen yhteydessä, on Seppälän mukaan otettava huomioon paljon muutakin kuin rakennuksen materiaalit. Puukerrostalojen käyntiin lähteminen on ollut hiukan haastavaa. Junnila muistuttaa, että kaavoittajalla on käytössään myös voimakkaita ohjauskeinoja. Heikkoa maaperää joudutaan vahvistamaan stabilointiaineilla riippumatta siitä, onko kyseessä puuvai betonirakentaminen. Myös rakennusten huoltotoimenpiteet, rakennusten ikä ja rakennusten purkumateriaalien hyötykäyttö vaikuttavat rakennusten elinkaarisiin kokonaispäästöihin. Kun isompi rakennuskanta saadaan keskitettyjen lämmitysratkaisujen piiriin, rakennusten käytön aikaiset päästöt pienenevät nopeasti lämmitysenergian tuotannon puhdistuessa. Kun puhutaan kaavoituksen vaikutuksesta hiilipäästöihin, on otettava huomioon myös rakennusten pohjatyöt, jotka voivat olla suuri päästölähde. PUUN RISKIT PELOTTAVAT Puun osuus kerrostalorakentamisessa on pysynyt vaatimattomana, vaikka puun käytön lisääminen on kuulunut hallitusohjelmiin ja sitä on edistetty säännösmuutoksin. KL5_38-55.indd 41 9.5.2023 11.36. Siksi tiivis rakentaminen on eri tutkimuksissa osoitettu edullisemmaksi, kun ympäristöä ei tarvitse muuttaa niin laajasti, palvelut ovat lähempänä ja liikkumistarve vähenee. Kaavassa tietty alue voidaan määritellä puurakentamisalueeksi tai tyypillinen keino on mainita puurakenne tontinluovutusehdoissa. Kaavoittaja ei läheskään aina pysty päättämään rakennusten materiaaleista, vaikka kaavan suosituksena olisi puurakentaminen. Jos valitaan väärä paikka, se voi johtaa lisäpäästöihin myös puurakentamisessa. Matalamman riskin vaihtoehto valitaan, koska se tuottaa vähiten päänvaivaa. Toisaalta puun kysyntä nousi koronan aikana pilviin ja nosti hinnan kuusinkertaiseksi. Seppälä toteaa, että jos rakennuspaikalta joudutaan poistamaan metsä, aiheutetaan pysyvä maankäytön muutos ja metsän hiilivarasto ja sen uudistumismahdollisuus poistuu. • Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala Metsien ylikäyttö vaarantaa ilmastotavoitteet NYKYISELLÄ puunkäytön tasolla myös puurakentaminen on Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta epäedullista, tiivistää Suomen ympäristökeskuksen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä. Rakentamisen kokonaispäästöt syntyvät rakennusmateriaalien päästöistä, rakennuspaikan valinnasta, itse rakentamisesta pohjaratkaisuineen sekä rakennuksen eristysratkaisuista, jotka vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuden kautta käytön aikaiseen energiankulutukseen. on rakennettu muutenkin kuin asemakaavan velvoittamana. Seppälä korostaa, että kasvanut puunkäyttö on pienentänyt metsien hiilinielua tavalla, joka vaarantaa Suomen EU-ilmastotavoitteet vuoteen 2030 ja hiilineutraaliustavoitteen luvattuun vuoteen 2035 mennessä. Seppälä huomauttaa, että toisaalta tiedetään, että tiiviissä asuinympäristössä asuvat matkustavat enemmän. Kuntalehti 5 / 2023 41 . Puun hinnan nousu on siihen yksi syy ja puuelementtivalmistajien toimitusvaikeudet toinen. Myös infran rakentaminen lisää päästöjä, sitä enemmän mitä kauemmaksi putkia ja johtoja joudutaan vetämään. Professori Seppo Junnilan mukaan kunnat eivät ole tottuneet perustelemaan puun käyttöä rakentamisessa hiilivaraston luomisen kannalta. Seppälän mukaan infraan vaikuttavat myös keskitetyt lämmitysratkaisut. • Merja Ojansivu Kuva: Kai Widell Jyri Seppälä muistuttaa monista ikävistä muutoksista, mitä metsän poistaminen rakennuspaikalta aiheuttaa. Puurakentaminen parantaisi rakentamisen hiilitasetta, jos puurakentamisen osuutta pystyttäisiin lisäämään puun hyödyntämisessä samalla kun kotimaan hakkuut asettuisivat ilmastopolitiikan näkökulmasta kestävälle tasolle, hän täsmentää. Junnila muistuttaa, että kaavoituksen jälkeen seuraavassa neuvottelumenetelmässä rakentaja voi sanoa, ettei pysty toteuttamaan kohdetta puusta. Yksi haaste arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti on ollut puuelementtirakentamisen tietty joustamattomuus. Kädet on sidottu tiettyihin ratkaisumalleihin ja tiettyjen kokoisiin rakennusmassoihin. Tampereella merkittävin yhtenäisen puurakentamisen alue on Vuoreksen kaupunginosassa sijaitseva Isokuusen alue. Ihan helppoa puurakentamisen sisäänajo ei ole ollut
EDULLINEN TILA KATOAA Keskustelussa rakentamisen kestävyydestä on Kalakosken mukaan tartuttu ”high techiin”, kuten nollaenergiataloihin. Purkaminen näyttää houkuttelevalta, eikä suojeluarvoja ole vielä helppo tunnistaa. Nyt korostetaan tiiviin rakentamisen hyötyjä, mutta kompensoituuko purkamisen ja uudisrakentamisen hyöty tiiviimmällä yhdyskuntarakenteella. Kun puukaupunkeja Suomessa menneinä vuosikymmeninä purettiin, ne olivat suunnilleen saman ikäisiä kuin purku-uhan alla olevat betonilähiömme nyt, vasta 40–50-vuotiaita. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Kaikkea ei voi puunata yli koska monilta toimijoilta katoaa mahdollisuudet toimia siinä ympäristössä, Kalakoski huomauttaa. Vastaavasti rakennusten säilyttäminen olisi ”low techiä”. Kalakosken mukaan samalla menetetään kaupunkien kerroksellisuutta ja edullisia toimitiloja esimerkiksi kirpputoreilta, yhdistyksiltä ja maahanmuuttajien perustamilta ravintoloilta. Yksi haaste on se, että meillä on useissa laskentamalleissa aina vain muutama mittari kerrallaan käytössä. Kun olemassa olevan rakennuksen käyttöikää voidaan pidentää korjauksilla, hyöty realisoituu heti. Tuossa iässä rakennukset lähestyvät peruskorjausikää ja tarvitaan isompia satsauksia, jotta ne voitaisiin säilyttää. KL5_38-55.indd 42 9.5.2023 11.36. Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana ilmastotyö talousjohtamisessa Kuuntele uusi jakso Vieraana: Anna Sahiluoma, Motiva VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta Jarrua purkamisvimmaan TAMPERELAINEN arkkitehti ja rakennusperinnön hoidon yliopisto-opettaja Iida Kalakoski puolustaa tavallisia peruskorjausikäisiä rakennuksia. Varsinkin kaupungeissa uudisrakentaminen vaatii usein vanhan purkamista ja purettavan ja rakennettavan materiaalin siirtämistä. Kalakoski on huomannut, että peruskorjausikään ehtineiden 1970ja 1980-lukujen rakennusten purkamista on helppo perustella, kun ne eivät ole vielä tarpeeksi vanhoja ollakseen söpöjä ja romanttisia. Hän kyseenalaistaa uutuuden ihannoinnin ja purkuvimman, jonka kohteeksi on joutunut peruskorjausikäisiä rakennuksia. Hän muistuttaa, että huolenpito vanhoista rakennuksista on ympäristön kannalta kestävämpää kuin uuden rakentaminen. Kalakoski tutkii vastikään tarkastetussa väitöskirjassaan tapausesimerkkien avulla, miten tavallisista rakennuksista tulee suojeltavaa ja varjeltavaa rakennusperintöä. Esimerkiksi matalia takavuosikymmenien liikerakennuksia puretaan ja tilalle rakennetaan korkeampia kerrostaloja. • Merja Ojansivu Kuva: Rami Marjamäki Iida Kalakoski puolustaa vanhoja rakennuksia, myös 70ja 80-luvun taloja. Tarvittaisiin kriittisempiä laskentamalleja. Rakennukset eivät ole koskaan vain rakennuksia vaan toiminnan mahdollistajia. Vaikka puhutaan nollaenergiataloista, niiden hyödyt suhteessa purkamisen ja uudisrakentamisen haittoihin alkavat vaikuttaa vasta useiden vuosikymmenien jälkeen. [ Energia ja ympäristö ] 42 Kuntalehti 5 / 2023 Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Purkava täydennysrakentaminen on esimerkki kaupunkien keskustojen käynnissä olevasta tiivistämisestä. Vanhan talon korjaaminen omalla paikallaan on kiertotalouden kannalta kestävintä ja tehokkailta, koska materiaalien kierto on lyhyt ja tarvitaan vähemmän kuljetuksia, energiaa ja neitseellisiä materiaaleja kuin uudisrakentamisessa. Kuljetuksia ja materiaalihävikkiä tulee tosi paljon, Kalakoski huomauttaa. Rakennusten säilyttäminen on kestävää, koska olemassa olevassa rakennuksessa on valmiiksi sitoutuneena rakentamisen vaatima energia, materiaali ja työ
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana ilmastotyö talousjohtamisessa Kuuntele uusi jakso Vieraana: Anna Sahiluoma, Motiva VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL5_38-55.indd 43 9.5.2023 11.36. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
Maalämpökaivo porataan keskimäärin 200 metrin syvyyteen. 44 Kuntalehti 5 / 2023 MAALÄMPÖKAIVOJA VOI UHATA JÄÄTYMINEN Maalämpökaivot ovat pitkäikäisiä, mutta väärin suunniteltu maalämpökaivo voi jäätyä. Myös liian lähelle toisiaan poratuissa kaivoissa on riskejä. KL5_38-55.indd 44 9.5.2023 11.36
Kaivot voidaan porata liian lähelle toisiaan, jolloin niiden viilentävä vaikutus säteilee naapurikaivoon, Huusko sanoo. Keskija Etelä-Euroopassa on alueita, joissa energiakaivot on aina täytettävä erityisellä täyteaineella, koska kallioperä on haurasta ja sortuvaa. Kaivossa käytettävien materiaalien, kuten muovisen keruuputkiston, tekninen kestoikä on vähintään 50 vuotta, Huusko sanoo. Kuntalehti 5 / 2023 45 . Toimiva maalämpökaivo on periaatteessa elinikäinen. Virheitä tehdään myös rivija kerrostalokohteissa, joiden suurissa maalämpöratkaisuissa porataan useita kaivoja vierekkäin. Asennuksessa putkisto pudotetaan energiakaivon pohjalle painon avulla, koska putki on vettä kevyempi. GTK on julkaissut kartan, jossa näkyy geoenergiapotentiaali eri puolilla Suomea. Yleensä syynä on liian matalaksi mitoitettu energiakaivo. Tällöin tarvitaan pitkälle matkalle reiän suojaputkea, mikä tulee kalliiksi. ALA KUUMENTUNUT Ala on Huuskon mukaan selvästi kuumentunut parin viime vuoden aikana. KUNTIEN KIINNOSTUS KASVAA Asiantuntijoiden mukaan maalämpö sopii rakennukseen, jossa on vesikiertoinen lämmitys ja tontti, johon voi porata energiakaivon järkevään hintaan. Yllätyksiä silti sattuu. Esimerkiksi Rovaniemen kallioperässä on kvartsia, joka johtaa tavallista paremmin lämpöä, Huusko kertoo. Porausyritysten oppaissa ja kuntien kaavamääräyksissä suositeltava kaivon etäisyys toisesta kaivosta on vähintään 15 metriä. Aikoinaan oli yleistä, että maalämpöputket kaivettiin vaakatasoon. On voitu porata 160 metriä syvä kaivo, kun olisi pitänyt ulottaa kaivo 200 metriin saakka, sanoo porausalan kattojärjestön Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n (Poratek) toiminnanjohtaja Asmo Huusko. Toisaalta Lapista löytyy poikkeuksellisia alueita. Tällöin jää sulaa kaivon keruuputkesta eikä oikein mitoitettu kaivo enää jäädy. Syynä on tällöin suunnitteluvirhe. Kaivossa pitää olla vettä, joka toimii energiansiirron väliaineena kallioperästä keruuputkistoon. Karkea nyrkkisääntö on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä syvempi reikä pitää porata, Huusko sanoo. Vaikka kunnalliset energiayhtiöt myyvät kaukolämpöä, ne haluavat olla mukana myös maalämpöbisneksessä. Esimerkiksi Oulussa ja Porissa on alueita, joissa peruskallio on saven tai hiekkakerroksen alla jopa 300 metrin syvyydessä. Kysyntää on enemmän kuin on porauskapasiteettia. Muun muassa Pohjois-Lapissa on alueita, joissa kallio murenee, jolloin porausreikä voi sortua. Pääkaupungissa on arviolta 5 000 energiakaivoa, mikä kattaa noin kaksi prosenttia alueen lämmitystarpeesta. Maalämpöpumpun liikkuvia tai sähköisiä osia, kuten kompressoria tai releitä, uusitaan 15–20 vuoden välein, mutta järjestelmä itsessään säilyy Huuskon mukaan ilman suurempia huoltoja sukupolvelta toiselle. [ Energia ja ympäristö ] M aalämpöbuumi näyttää vain jatkuvan. Maalämpö on hänen mukaansa pitkän päälle edullisin lämmitysmuoto. Lämpötila kasvaa näistä luvuista noin asteen porattua sataa metriä kohden. Energiakaivon porareikien syvyys ja lukumäärä riippuvat rakennuksen energiatarpeesta, sijainnista ja maaperän laadusta. Tällaisia tapauksia tulee tietooni enää vain muutama vuodessa. Alalla toimii jo noin 50 porausyritystä yhden miehen yrityksistä useassa maassa toimivaan Rototeciin asti. Kallioon varastoituu aurinkoenergiaa kesällä, mitä ”imetään” talvella maalämpökaivon kautta lämpöenergiaksi, mikä viilentää kaivon lähitienoota. Esimerkiksi Helsingin alueella maalämmön osuus on kasvanut myös kerrostaloissa ja julkisissa kohteissa syrjäyttäen kaukolämpöä. Tällöin putkiston pituus on kaksi kertaa pitempi kuin porakaivossa. Nykyisin pientalon maalämpöjärjestelmä hankitaan kokonaistoimituksena, jolloin kauppaan sisältyy suunnittelu, poraus sekä keruuputkiston ja maalämpöpumpun asennus. Mitä isompi kulutus on, sen parempi on kannattavuus, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n (SULPU) toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Kaivon lämpötila laskee yleensä ensimmäiset vuodet, mutta kaivo on mitoitettava siten, että lämpötila stabiloituu eli kaivoon tulee kalliosta yhtä paljon energiaa kuin sieltä otetaan maalämpöpumpun lämmönlähteeksi. Jäätymisongelma ratkaistaan Huuskon mukaan poraamalla samalle tontille toinen energiakaivo, jolloin maalämpöjärjestelmän hyötysuhde paranee. Tällöin energiakaivoa ei porata, vaan maalämpöjärjestelmän keruuputkisto kaivetaan kaivinkoneella routarajan alapuolelle vaakatasoon noin metrin syvyydelle. Energiatarpeeseen vaikuttaa perheen koko, seinien ja katon lämmöneristys sekä onko käytössä vesikiertoinen lattialämmitys vai seinäpatterit. Myös Itä-Suomen kallioperässä on Huuskon mukaan yllättäviä ruhjevyöhykkeitä. PORAUS EI AINA KANNATA Joskus poraus ei ole geologian takia kustannustehokasta. Helsingin Energiakin suunnittelee ratkaisuja, joissa energiaa tuotetaan paikallisesti KL5_38-55.indd 45 9.5.2023 11.36. Koska kysyntä on suurta ja rakentajia joka lähtöön, on syytä muistuttaa myös riskeistä. Pääkaupunkiseudulla kallioperän pintalämpötila on 6–7 astetta, kun Lapissa se on 1–2 astetta. Maalämpöeli energiakaivo voi ehtyä ja jäätyä, jos kaivosta otetaan enemmän energiaa kuin sinne kalliosta siirtyy. Saariselän huipulla sijaitsevaa kiinteistöä varten porattiin maalämpökaivoja, mutta niin ylhäällä pohjavesi oli todella syvällä, joten porausreiät täytettiin pohjaveden sijaan kiviaineksella. Se kertoo missä päin Suomea on parhaat alueet porata maalämpökaivoja. Diplomi-insinööri Huusko toimi pitkään alan tutkijana Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK). Liian lähellä olevat kaivot voivat keskenään kilpailla samasta kalliolämmöstä, mikä voi ruokkia kaivon jäätymistä. Tapa on edelleen käytössä, mutta vaatii aika ison tontin. Normaalisti vesi toimii kaivossa lämmönjohtimena, Huusko kertoo. Jäätymiset ovat tosin vähentyneet vuosien varrella. Potentiaalissa on paikallista vaihtelua, mutta pitkään alalla olleet porarit tietävät jo aika tarkkaan alueensa kallioperän, Huusko kertoo
• Maalämpöpumppuja on Suomessa yhteensä arviolta noin 180 000, joista omakotitaloissa on 160 000, kerrostaloissa 10 000, julkisissa rakennuksissa 5 000 ja muiden rakennusten yhteydessä, kuten yrityskiinteistöissä, 5 000 kappaletta. • Maalämpöpumppuja on noin 180 000 KL5_38-55.indd 46 9.5.2023 11.36. Poraamme järeällä porauskalustolla yhden yli kilometrin syvyisen reiän energiakaivolle, mikä vastaa 30 normaalikokoista maalämpökaivoa, kertoo yhtiön projektijohtaja Simo Laitinen. Aihepiirejämme vuonna 2023 ovat muun muassa energia, ympäristö, rakentaminen, vesihuolto, hankinnat ja talotekniikka. [ Energia ja ympäristö ] Kuntatekniikan erikoislehti alan ammattilaisille Kuntatekniikka-lehti kertoo, mitä kunnallistekniikassa tapahtuu juuri nyt ja mitä on tulossa. Markkinoille on jo tullut esimerkiksi geotermisiin maalämpöratkaisuihin erikoistuneita yrittäjiä, esimerkiksi Quantitative Heat Oy eli QHeat. Uusin geoterminen aluelämpöverkko valmistui tammikuussa Espoon Finnoon alueelle, johon liitetään TA-Asunnot Oy:n kuusi kerrostaloa, yhteensä 250 asuntoa. Käytännössä se tarkoittaa yli tuhannen megawatin lämpöenergian tuotantoa, mikä vastaa noin kolmen kerrostalon vuotuista lämmönkulutusta. Helsingissä voi kuitenkin olla pian pulaa maalämmön poraamiseen soveltuvista kallioista, jos kiinnostus maalämpöratkaisuihin kasvaa. Helsingin kaupunkistrategiassa maalämmön osuutta on määrä kasvattaa 15 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi jopa noin 20 000 energiakaivon poraamista. Tilaa Kuntatekniikka-lehti osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa • Suomessa myytiin viime vuonna noin 12 000 maalämpöpumppua. Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry Tapio Mainio Kuva: Timo Rajala [ Info ] maalämmöllä, mutta sitä täydennettäisiin esimerkiksi kerrostalokortteleissa kaukolämmöllä. PULAA KALLIOISTA. Yritys porasi Espoon Koskeloon Suomen ensimmäisen 1 300 metrin syvyisen syvälämpökaivon. Kaivoja tarvitaan tällöin vähemmän kuin normaalisti
Neuvosto antaa kaupungin poliittisille ryhmille tietoa missä yhtiössä mennään. Pahimmat riskit jäivät toteutumatta odotettua lämpimämmän talven vuoksi. 3 Mitä asioita kunnissa olisi nyt pohdittava. Pidimme epävirallisia palavereita, joissa oli mukana puheenjohtajat konsernijaostosta, hallintoneuvostosta ja yhtiön hallituksesta sekä yhtiön toimitusjohtaja. Sähköyhtiöiden omistajien tilanne vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, onko omaa sähköntuotantoa vai ei. 6 Mitä tapahtui Vaasan Sähkössä, kun energiakriisi iski syksyn 2022 aikana Suomeen, yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Mauri Ollila, ps.. Ei ollut. Tässä tilanteessa oli jonkin verran kuntakohtaisia eroja, miten energiakriisiä hoidettiin. Olemme selvillä, mitä Vaasan Sähkössä tapahtuu. Eivät auttaneet. Jouni Lampinen 5 Miten hyvin kunnan rooli omistajana on kehittynyt Suomessa. Auttoivatko kunnat toiminnallaan, jotta Suomi selviäisi hyvin kriisistä. Vaasan Sähkö ilmoitti asiakkailleen, että sähkön hinta nousee rajusti. Kunnissa olisi vakavasti mietittävä, miten energiayhtiöitä voitaisiin hyödyntää kuntapolitiikan välineenä. Siinä yhteydessä yhtiön suuntaan osoitettiin poliittista painetta, että näin ei voi olla, kun ihmiset eivät saa sähkölaskuja maksettua. Yhtiön tulevaisuus näyttää hyvältä. Kun katsoo julkistettuja tilinpäätöksiä, voi sanoa, että kunnat eivät selvinneet energiakriisin hoitamisesta kuivin jaloin. Tällaiseen ohjaukseen voi olla tarvetta eri tilanteissa, esimerkiksi vihreää siirtymää edistettäessä. Ihmisten on vaikea ymmärtää nykyaikaista sähkökauppaa. Hallintoneuvostossa on poliittisesti valittuja henkilöitä. Vaasan Sähkö esittää näillä näkymin yhtiökokoukselle noin kolmen miljoonan euron osinkoa, kun se on ollut normaalivuosina 12 miljoonaa. Se romahdutti Vaasan Sähkön tuloksen. 8 Kuinka suuri puheenaihe energiakriisi oli noin 68 000 asukkaan Vaasassa. Joissakin kunnissa on virinnyt keskusteluita ja tervettä pohdintaa. Se on ollut iso virhe. Marraskuussa Vaasan Sähkö päätti laskea toistaiseksi voimassa olevan sähkötuotteen hintaa kesken hintakauden. 7 Miten tämä vaikutti Vaasan Sähkön tulokseen. 10 kysymystä kuntaomisteisista energiayhtiöistä Sähkön hinta nousi ja poukkoili viime syksynä ja talvena tavalla, joka herätti pohtimaan sitäkin, miten poliittinen tahto kuuluu kuntaomisteisten energiayhtiöiden omistajaohjauksessa. 10 Mikä rooli Vaasan Sähkön hallintoneuvostolla on. • KL5_38-55.indd 47 9.5.2023 11.36. Myös kuntien omistamissa yhtiöissä on voinut olla toiveita siitä, että annettaisiin enemmän poliittista ohjausta. On myös paljon kuntia, joilla ei ole minkäänlaista omistusta sähköyhtiöissä. Ei varmaan mikään asia ole puhuttanut pitkään aikaan ihmisiä yhtä paljon kuin energiahinnat kriisin aikana. Monissa kunnissa on näiden asioiden suhteen siirrytty takavasemmalle, kun niihin ei ole kiinnitetty huomiota. 4 Oletko havainnut toivomiesi keskusteluiden jo alkaneen. Kunnissa olisi vakavasti mietittävä, miten energiayhtiöitä voitaisiin hyödyntää kuntapolitiikan välineenä. Sain itsekin kuulla monta kertaa, miten kamalaa on, kun eläke menee sähkölaskuun. 9 Pärjääkö Vaasan Sähkö nyt. Hallintoneuvosto on mukana tarkastusvaliokunnan toiminnassa ja antaa tarvittaessa ohjeita tilintarkastukseen. Esimerkiksi uuden kunnan malleissa ei ole kehitetty riittävästi kuntien omistamista. Vaasan Sähkön henkilöstö joutui kaupassa käydessään keskustelemaan muiden asiakkaiden kanssa sähkön hinnasta, riippumatta siitä, mikä asema työntekijällä yhtiössä olikaan. Hallintoneuvosto ei puutu Vaasan Sähkön operatiivisen johdon toimintaan, sillä yhtiön hallitus hoitaa sen puolen. Kuntalehti 5 / 2023 47 1 Miten kunnat onnistuivat energiayhtiöiden omistajina, kun hinnat nousivat voimakkaasti, Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall. Kuntaomisteisissa energiayhtiöissä voi olla monenlaista liiketoimintaa. 2 Oliko kunnilla samanlaiset edellytykset hoitaa energiakriisiä
Erot tulevat esiin, kun suhteutetaan ympäristöarvoja. 48 Kuntalehti 5 / 2023 Usko teknologian mahdollisuuksiin yhdistää Keskustelu ympäristöpolitiikasta alkaa poliitikkojen kanssa aina ympäristöarvojen korostamisella. KL5_38-55.indd 48 9.5.2023 11.36
[ Energia ja ympäristö ] Eduskuntaan valitut kokoomuksen Janne Jukkola (vas.), perussuomalaisten Sara Seppänen ja vihreiden Oras Tynkkynen suhtautuvat myönteisesti ympäristönsuojeluun. Kuntalehti 5 / 2023 49 . KL5_38-55.indd 49 9.5.2023 11.36
Totta kai siinä pitää pysyä mukana, satsata tutkimukseen. Kaikki haluavat pitää huolta ympäristöstä, mutta liialla pakottamisella ei aina päästä parhaaseen tulokseen. Autoilijoita on jo kuritettu tarpeeksi. Nyt kaikkein saastuttavinta matkustusmuotoa verotetaan keveimmin ja pieni joukko tekee suurimman osan lentomatkoista. Jäteongelmia on noussut esiin varsinkin kaivosteollisuuden jäljiltä. Uudesta ajattelusta Tynkkynen ottaa esimerkiksi lentoveron. Keinot luonnon säilyttämiseksi pitää hänen mielestään löytää muualta kuin tiukasta hiilineutraaliustavoitteesta, metsänhakkuiden vähentämisestä tai autoilun rajoittamisesta. [ Energia ja ympäristö ] 50 Kuntalehti 5 / 2023 K untalehti kysyi kolmelta kansanedustajalta näkemyksiä ympäristöpolitiikan akuuteista asioista. Jukkola kiittää yksityistä sektoria, jolla monet alat etenevät tiukassa aikataulussa, mutta sanoo, että on aloja, jota tarvitsevat enemmän aikaa. Ympäristöviranomaisten mukaan kuvissa ei kuitenkaan näy kaikki, esimerkiksi metaani ja metsähakkuiden vaikutus puuttuvat. Pohjalaiselle Jukkolalle turve on tuttu aihe. Jos hiilineutraaliustavoitteet eivät täyty hyväksyttävillä keinoilla, tavoitteitakin täytyy Seppäsen mukaan voida tarkastella. Suomi on niin laaja ja arktinen maa, että täällä ei pärjätä ilman yksityisautoilua. Sitä paitsi polttomoottorien päästöt ovat jo vähentyneet merkittävästi. Miksi sellainen kuva on syntynyt, vaikka vihreä siirtymä on laskenut ihmisten sähkölaskua, Tynkkynen kysyy. Kaivostoimintaa on vaikea sijoittaa yhteen matkailun tai poronhoidon kanssa. Jukkola arvelee, että valtiovallan pitäisi hallita paremmin turpeen käytön vähenemisprosessia. Pidetään suojelualueet suojeltuina, Jukkola sanoo, mutta lisää, että liikkumavaraakin pitää strategisesti tärkeissä tapauksissa olla. Vaalituloksesta päätellen moni ihminen ajattelee, että vihreästä siirtymästä on tulossa lasku heidän postilaatikkoonsa. Pitää miettiä, voisiko ympäristöpolitiikkaa tehdä toisin. Jukkola haluaa, että Suomi on tarkkana siitä, että tärkeät niukat mineraalit eivät lähde Suomesta pois, ja myös sotkujen siivoamisesta. Mutta mukaan tarvitaan maalaisjärkeä. Tynkkynen on työssään ollut tekemisissä juuri ympäristöteknologian kehityksen kanssa. Hän näkee siinä paljon mahdollisuuksia, jotka eivät rasittaisi valtiontaloutta eivätkä lisäisi ympäristöpolitiikan aiheuttamaa polarisaatiota. Mutta metsäteollisuudenkin pitää pystyä parempaan, Seppänen sanoo. Hänen mielestään turpeesta luopumiselle on tehty liian tiukka aikataulu. Sen nostamisessa hän näkee mahdollisuuksia. Huonona esimerkkinä ilmastotoimista hän mainitsee jakeluvelvoitteen, joka käytännössä nostaa dieselin hintaa. Mutta vaikeampi kysymys on, kuka sen aikataulun on tehnyt. Luonto on meillä lainassa lapsiltamme, sanoo Sara Seppänen, ps., Lapin vaalipiiristä. KL5_38-55.indd 50 9.5.2023 11.36. Myös ekologinen kompensaatio – aiheutettujen haittojen korvaaminen toisaalla – ei rasita valtiontaloutta eikä kansalaisten arkea. Toinen ongelma on valvonnan riittämättömyys, joka hänen mukaansa johtaa ympäristönsuojelumyönteisyyden ja siihen, että ne usein jäävät valtion maksettaviksi. Eikä me kaikki syrjäseudulla asuvat pystytä ostamaan sähköautoja – eikä niitä niin paljon ole saatavillakaan. Emme tarvitse Brysselin sääntöjä metsiemme hoidossa. Kaivostoimintaa on vaikea sijoittaa yhteen matkailun tai poronhoidon kanssa. Ympäristöpolitiikan yhdeksi ongelmaksi Seppänen näkee lupaprosessien hitauden. Metsäteollisuutta tarvitaan jatkossakin Suomen talouden kivijalkana. Turpeen käyttö on vähentynyt, kun päästöoikeuksien hinta on noussut. Rahat menevät ulkomaille ja sotkut jäävät meille. Suojelualueille Jukkolan mielestä kaivoksia ei pidä perustaa. Metsäteollisuuden jalostusaste on laskenut. Jukkolan omassa perheessä on sähkö-, bensaja dieselauto. MAALAISJÄRKEÄ Myös Janne Jukkola, kok., Vaasan vaalipiiristä korostaa ympäristön suojelemisen tärkeyttä. Ympäristötoimia pitää tehdä, mutta ei pidä sahata omaa oksaa. UUSIA TAPOJA Pirkanmaalainen Oras Tynkkynen, vihr., kiinnittää hänkin huomiota ympäristötoimien hyväksyttävyyteen. Periaatteellisen ympäristönsuojelumyönteisyyden lisäksi kansanedustajia yhdisti usko teknologian kehitykseen ja sen hyödyntämiseen. Hän sanoo luottavansa tekniseen kehitykseen. Seppänen vaatii kunnon sanktioita ja toiminnan päättymiseen liittyvien toimien rahoituksen varmistamista etukäteen. Ei pidä olla liian sinisilmäinen. Metsäteollisuutta tarvitaan jatkossakin Suomen talouden kivijalkana. Kaivospolitiikassa Jukkola kaipaa lisää tiukkuutta. Sähköauton hän kertoo hankkineensa puhtaasti taloudellisten laskelmien perusteella. Se sitten näkyy kuljetuskustannuksissa, kaupan kassoilla ja ruoan hinnassa. Seppänen muistuttaa Nasan satelliittikuvista, joiden mukaan Suomi olisikin ollut hiilinielu vuosina 2015–2020. Minäkin mieluiten ajaisin sähköautolla, mutta juuri sen on yleensä jo joku muu perheenjäsen ottanut
STUDIO LINJAT Varaa nyt parhaat alkusyksyn päivät! Nyt kaikkein saastuttavinta matkustusmuotoa verotetaan keveimmin. Turvealan ahdingosta Tynkkysen sormi osoittaa poliitikkoihin, jotka ovat luoneet alan yrittäjille vääriä toiveita. Hinta tulee maksettavaksi vähitellen, kun Metsähallituksen tuotot pienenevät.• KL5_38-55.indd 51 9.5.2023 11.36. tinkimään tavoitteista, aikatauluista tai toimista. Huoltovarmuuskeskustelussakin turpeen roolia liioiteltiin, hän sanoo. Vaikka Tynkkynenkin kaipaa uutta ajattelua ympäristöpolitiikkaan, hän ei ole valmis myynti@studiolinjat.fi Kerro organisaatiosi viestit kiinnostavasti ja yksilöllisesti valitse video! Suosittuja sisältöjä ovat esimerkiksi erilaiset videoidut yritysesittelyt, vuosikertomukset sekä koulutukset. Hän kaipaa esimerkiksi toimia Suomen hiilinielujen pelastamiseksi. Se herättää vähemmän ristiriitoja eikä vaadi tässä taloustilanteessa suuria investointeja. Tynkkynen korostaa myös, että luontokato vaatii todellisia toimenpiteitä. Mikä teidän toiminnassanne ansaitsee oman hetkensä valokeilassa. Eero Karisto Kuva: Laura Oja Yleistä lentoveroa on vastustettu ankarasti. Ota yhteyttä, tuotantotiimimme on valmiina palvelemaan! Viihtyisät ja teknisesti korkealaatuiset studiomme sijaitsevat hyvien yhteyksien päässä Helsingin Kalliossa. Suojelualueita voidaan perustaa valtion maille, joilla on vielä paljon vanhaa metsää. Jos vaikka yrittäjä lentää kerran vuodessa Rovaniemeltä Helsinkiin työasioissa, siitä ei menisi veroa, ei myöskään ehkä perheen yhdestä lomamatkasta. Valtakunnallisella tasolla ala on tuntenut kehityksen, mutta yksittäisiä yrittäjiä on petetty. Mutta Tynkkysen mukaan se voisi olla progressiivinen
Sitä varten hän kokosi poikkitieteellisen tutkimusryhmän, mutta tuloksia ei vielä ole. Savi sitoo vesihöyryä ja luovuttaa kosteutta takaisin, joten savirakentamisen ideologiassa vesihöyryä saa tulla. Kaksikerroksinen koulurakennus paalutettiin 1980-luvun alussa kostealle savimaalle, ja maaperän kosteus jäi muhimaan betonilaatan ja tiiviin maton väliin. Savella on laaja mikrobikanta, ja sitä monet pelkäävät. [ Energia ja ympäristö ] 52 Kuntalehti 5 / 2023 H ankoniemen yläasteella ja lukiossa kärsittiin pitkään kosteusja sisäilmaongelmista. Mutta jos menen opettajainkokoukseen yläkertaan ja istun siellä vaikka puolitoista tuntia, poskia alkaa kuumottaa, Konttinen toteaa. SUOSIO KASVUSSA Hanko oli Suomen ensimmäinen kaupunki, joka korjautti julkisia tilojaan savirappauksilla. Taideja kotitalousluokka saivat puhtaat paperit myös remonttien jälkeisissä sisäilmamittauksissa. Vuonna 2016 Konttisen taideluokan lattia ja seinät rapattiin savella. Taideluokassa en oireile. Tuolien jaloissa on tennispallot iskunvaimentimina. Hän ehdotti savirappausta myös Hankoniemen kouluun. Savilattian kestävyydessä on vielä parannettavaa. Konttisen luokan kosteusmittauksessa todettiin, että ”lattiarakenne pääsee kuivumaan ylöspäin eikä tiivisty savipäällysteeseen”. Seuraavana vuonna korjattiin Lindin kotitalousluokka. KL5_38-55.indd 52 9.5.2023 11.36. Keittiön liesituulettimet uusittiin, ilmanvaihtoa säädettiin ja maanvastainen betonilaatta päällystettiin uudestaan, osittain savella. Järnefeltiä kiinnostaa, voivatko saven mikrobit sitoa sisäilman epäpuhtauksia, kuten haitallisia voc-yhdisteitä. Saveen päädyttiin, koska se on tutkitusti yksi parhaista päällysteistä maanvastaisen betonilaatan päälle, Järnefelt kertoo. Myös mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen tutkii parhaillaan savea rakennusmateriaalina. Muissa julkisissa tiloissa savea ei tiettävästi ole käytetty, sanoo arkkitehti Kasper Järnefelt, joka on tehnyt pioneerityötä savirakentamisen parissa jo neljäkymmentä vuotta. Remonttien jälkeen opettajat ovat voineet hyvin. Kuntalehti kertoi korjauksista joulukuussa 2020. Hän sekoittaa eri savilajeja purupohjaisiin eristeisiin yliopistojen Ecosafe-hankkeessa. Savirakentaminen nousi Suomessa suosituksi 1700-luvulla ja hiipui 1900-luvun puolivälissä, jolloin markkinoille tuli uusia rakennusmateriaaleja. Saven käyttö poikkeaa insinöörimäisestä ajattelusta, tiiviiksi kapseloinnista. Opettajat Inkeri Konttinen ja Päivi Lind voivat erityisen huonosti luokkahuoneissaan, joita ryhdyttiin peruskorjaamaan. Kiinnostus savetukseen virisi jälleen, kun rakennusten sisäilmaongelmat yleistyivät, Järnefelt toteaa. Hanko oli Suomen ensimmäinen kaupunki, joka korjautti julkisia tilojaan savirappauksilla. Luokassa saa kävellä vain villasukilla tai sisäkengillä. Tähänastisten tutkimustulosten mukaan saven mikrobit ”voivat uudelleen ohjata mikrobien toimintaa, jolloin eristeen sisältämät tai Savetus toimii Hankolainen koulu sai kohennettua sisäilmaansa savella
Elisa Aattelan kehittämässä menetelmässä sisäilmasta kerätään huurrevesinäytteitä, joiden myrkyllisyyttä eli toksisuutta tutkitaan ihmissoluilla. Lind on laittanut luokan ovelle ja jäteastioiden alle jopa ylimääräiset kynnysmatot, jottei lattia likaantuisi. SUOJELTAVA KOLHUILTA Hankoniemen yläasteen ja lukion rehtori Veli-Jukka Rousu suosittelee savirappausta julkisten rakennusten sisäilmaongelmiin. Aattela on tuloksista riemuissaan, sillä hän haluaa edistää erityisesti maanvastaisen lattialaatan savirappausta. Lattia on myös liukas, etenkin sukilla. Oppilaiden tuolien jaloissa on tennispallot iskunvaimentimina, ja luokassa saa kävellä vain villasukilla tai sisäkengillä. UUSIA MITTAUKSIA Hankoniemen koulun savikorjaukset kiinnostavat myös sisäilmatutkimuksia tekeviä yrityksiä. Savilattiaa saa pyyhkiä vain nihkeällä liinalla eikä pesuaineita saa käyttää. Painaumia on tullut, ja niitä on paikattu savella. Siksi päällyste tuolin alla vaihdettiin kvartsivinyylilaatoiksi. Kuntatalous, johtaminen, hyvinvointi, päätöksenteko. Kestävyydessä sen sijaan on parantamisen varaa. Hänestä savilattia on edullinen ja järkevä ratkaisu sisäilmaongelmista kärsiviin julkisiin rakennuksiin, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Kuntalehti kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon taustoista ja alan ilmiöistä. Opettaja Päivi Lind on suojellut kotitalousluokkansa savilattiaa kolhuilta, kosteudelta ja lialta. Lupa näytteenottoon on annettu, kunhan rakenteita ei avata, Hangon kaupungin sisäisten palvelujen päällikkö Bengt Lindholm sanoo. Viime tammikuussa Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy otti näytteitä tekstiilija taideluokan sisäilmasta. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Se pitäisi paikata, ja osaajia on vähän. Kotitalousluokan savilattia on kestänyt oppilaiden painavat pöydät, mutta ei opettajan satulatuolia, joka liikkuu pyörillä. Kummankin luokkahuoneen tulos oli ”ei toksisuutta”. Jos vettä kaatuu, se on kuivattava heti. Aattelan mukana oli Mirja Salkinoja-Salonen, jota koulun savetus kiinnosti. Taideluokka korjattiin ensin, ja sen savilattia jäi turhan pehmeäksi. kuntalehti.fi/tilaa niissä muodostuneet voc-yhdisteet purkautuvat hiilidioksidiksi”. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. Alakerran ruokasalissa ja auditoriossa on koettu sisäilmaongelmia, ja auditorioon on pohdittu savilattiaa. Rousu toteaa, että taideluokan lattiassa on taas lohkeama. • Päivi Ängeslevä Kuva: Liisa Takala KL5_38-55.indd 53 9.5.2023 11.36. Isot laatat leikattiin vielä pieniksi paloiksi, koska tiheä saumoitus päästää maaperän kosteuden läpi. Lattiaan käytettiin aiempaa rouheampaa kiviainesta, ja se on kestänyt hyvin, Rousu sanoo. Juosta ei saa. Myös Hankoniemen koulun korjaukset jatkuvat. Viimeksi korjattiin tekstiililuokka, jonka seinät ja lattia rapattiin savella
Ehdolla on lähes 1 400 kohdetta. Kuva: Helena Taskinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto KL5_38-55.indd 54 9.5.2023 11.36. Astuvansalmen kalliomaalaukset sijaitsevat Etelä-Savossa Yöveden rannalla Ristiinassa Mikkelin kaupungissa. [ Energia ja ympäristö ] 54 Kuntalehti 5 / 2023 Merkittävimmät arkeologiset kohteet on nyt inventoitu Museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet (VARK) koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa
Monet varsinkin vanhimmista valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyistä arkeologisista kohteista sijaitsevat nykyisen ihmistoiminnan kannalta vähemmän keskeisillä alueilla, useimmiten metsissä. KL5_38-55.indd 55 9.5.2023 11.36. • Martta Nieminen Lisätietoja VARK-kohteista löytyy osoitteesta museovirasto.fi. Jonkin verran oli kriittisiä tahoja, jotka vastustavat tai poistaisivat alueita. KAAVOITUKSESSA HUOMIOON Esimerkiksi peltoalueella sijaitsevalla VARKkohteella maanviljely voi jatkua kuten ennenkin. Mökkösen mukaan palautteet käydään vielä perusteellisesti läpi. Vaikutukset tulevat kaavoituksen kautta, Mökkönen muistuttaa. Nyt esimerkiksi alueelliset maakuntamuseot ja myös esimerkiksi Kuntaliitto ovat olleet mukana. Linna sijaitsee Snappertunassa Raaseporin kaupungissa Uudellamaalla. Kuntalehti 5 / 2023 55 M erkittävimpien arkeologisten kohteiden joukko eli lähes 1 400 VARK-kohdetta on valittu Suomen yli 36 000 ennestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen joukosta. Aikaisemmissa selvityksissä ei ole ollut minkäänlaista kuulemista eikä vuorovaikutusta. Oli myös sellaisia vastauksia, joissa jotkut asiat nähtiin myönteisinä tai suhtauduttiin neutraalisti, mutta sitten oli joku juttu, johon suhtauduttiin kriittisesti. Kohteissa on erityyppisiä ja -ikäisiä asuinpaikkoja, hautapaikkoja, teollisuuskohteita, työn tekemiseen liittyviä paikkoja, uskonnolliseen elämään liittyviä paikkoja sekä kulkuväyliä ja puolustusvarustuksia. Metsänhoito ja -käyttö on myös sallittua, kunhan muinaisjäännöksiä ei vahingoiteta tai peitetä toimenpiteiden yhteydessä. Alueen valtakunnallisesti merkittäville arkeologisille kohteille määritellyt arvot eivät saa vaarantua maankäyttösuunnitelmia toteutettaessa. Hänen mukaansa näin kattavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty. Asuinpaikat voivat olla tosi pienialaisia, ja monissa vanhimmista asuinpaikoista ei ole mitään maan pinnalle näkyvää, Mökkönen sanoo. Keskimääräinen VARKalueen koko on hiukan yli hehtaarin. Kun inventointiin pyydettiin tänä keväänä kannanottoja, lausuntoja tuli noin 90, joista noin puolet tuli kunnilta, kaupungeilta ja maakuntaliitoilta, kertoo intendentti Teemu Mökkönen Museovirastosta. Muutama kohde voidaan pudottaa joukosta esimerkiksi sen takia, että maakuntakaavoituksen kanssa on ristiriitoja. Jos muinaisjäännös on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi, sille on todennäköisempää saada muinaisjäännösten hoitoavustusta. Kymmenisen prosenttia lausunnoista oli aika neutraaleja. Sellaisia tahoja, jotka näkivät tämän myönteisenä hankkeena tai haluaisivat jopa laajentaa alueita, oli noin 70 prosenttia vastauksista. Kohteet ovat jo tavallaan suojeltuja, mutta tässä inventoinnissa yritetään arvottaa kohteita. Niiden kautta voi ymmärtää alueellista kehitystä eri puolilla Suomea eri ajanjaksoina, Mökkönen selittää. VARK-inventointi on tarkoitettu otettavaksi huomioon eri kaavatasoilla. Kuva: Teija Tiitinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto Merkittävimpiin ja tunnetuimpiin arkeologisiin kohteisiin kuuluu Raaseporin linna, jonka vanhimmat osat ovat 1300-luvun lopulta. Metsänhoito ja -käyttö on myös sallittua, kunhan muinaisjäännöksiä ei vahingoiteta tai peitetä toimenpiteiden yhteydessä. Vanhimmat kohteet ajoittuvat jääkauden lopulle yli 10 000 vuoden taakse, ja nuorimmat ovat viime vuosisadan alkukymmeniltä. Valtakunnallisesti merkittävät kohteet ei tarkoita sitä, että kohteet olisivat merkittävimpiä ja hienoimpia, vaan tavoitteena on esimerkiksi se, että kohteissa olisi vaikka vanhin asutusvaihe kautta Suomen edustettuna. Koska kohteet ovat jo suojelussa, suoria oikeusvaikutuksia inventoinnilla ei ole. JO RAUHOITETTUJA Yllättävän myötämielinen suhtautuminen johtunee siitä, että kohteet ovat jo muinaismuistolain rauhoittamia kohteita
56 Kuntalehti 5 / 2023 [ Kunnan töissä ] Puuseppää aina tarvitaan KL5_56-57.indd 56 9.5.2023 11.28
Tapaamme toisiamme viikonloppuisin. Autoin työn ohessa vanhempia afgaanityöntekijöitä esimerkiksi tilinauhojen lukemisessa, sillä heillä ei ollut lukueikä kirjoitustaitoa. Kansi irrotetaan, jonka jälkeen sitä höylätään tasohöylällä. Olin Teheranissa puoli vuotta maalarina. Puun ja levyjen sahaaminen on mukavaa hyvillä ja turvallisilla koneilla. Hyvin moni kaluste tehdään mittatilaustyönä. Työkaverit ovat mukavia. Oulun kaupungin omistama Honkapirtti on vanha Pateniemen sahan rakennus, joka on nyt yhdistysten käytössä. Haaveilin jo lapsena puusepän ammatista, sillä tykkään tehdä käsillä työtä. Siihen aikaan Suomeen saapui suuri pakolaisaalto. sa. Meillä ei ollut pulpetteja, sillä istuimme lattialla. Teheranissa ei kuitenkaan ollut tulevaisuutta. Työkaverin kanssa valmistamme tällä viikolla yhteensä 110 kappaletta valkoisia alalaatikostoja. Oletko viihtynyt työssäsi. Minulla on useita sisaruksia, ja Afganistanissa oli vaikea saada työtä. Ammattiopistossa opin käyttämään ja ohjelmoimaan myös CNC-konetta, mutta täällä kaupungin puusepänverstaalla sitä ei ole. Matkustin Turkin, Kreikan ja Keski-Euroopan halki Ruotsiin ja Haaparannasta rajan yli Suomeen. Eikö Suomessa ole sanonta oma maa mansikka, muu maa mustikka. Paikka on tuttu, sillä sen lähellä on kenttä, jossa olen pelannut kesällä kavereiden kanssa jalkapalloa. Miksi tulit Suomeen. Elämä Suomessa on tasaista. • Tapio Mainio Kuva ja video: Kai Tirkkonen VIDEO: Afganistanissakin on sanonta, että puuseppää aina tarvitaan. Verstaalla maalattiin alihankintatyönä muun muassa koristeellisia puuosia sohviin, joita myytiin arabimaihin. Lähdin pakolaisena yksin kohti Eurooppaa vuonna 2015, kuten niin moni Iranista. Tänään poraan yhden kaapin seinään tuuletusreikiä, sillä kaapiston sisälle tulee sähkölaite, joka ei saa kuumentua liikaa. Khadem on Afganistanin kansalainen, mutta hän on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen. Pulpetteja olen tähän mennessä korjannut yli 50 kappaletta. KL5_56-57.indd 57 9.5.2023 11.28. Pulpeteista kunnostetaan kansi ja kynäkouru, koska oppilaat tekevät kanteen piirroksia. Valmistetaan uusia kalusteita Oulun kaupungin päiväkoteihin, kouluihin, kirjastoihin ja terveysasemille, uusitaan uimahallin lauteita, korjataan Madetojan salin penkkien puuosia ja korjataan pulpetin kansia. Joskus olen haaveillut paluusta kotimaahan, mutta se taitaa olla mahdoton ajatus. Hän aloitti harjoittelijana syksyllä 2021, ja työsuhde vakinaistettiin vuonna 2022. Lisäksi tänne on tullut uusi työharjoittelija, joka on myös kotoisin Afganistanista. Hän on opiskellut Oulussa puusepäksi. Mitä Oulun puusepänverstaalla tehdään. Kylmän ja pakkasen kanssa pärjään, mutta talven pimeyteen en totu koskaan. Mitä teet tänään. Khadem Rahimin haastattelussa oli paikalla verstaan työnjohtaja Timo Turtinen. Khadem Rahimi perustelee, miksi hän päätti opiskella Suomessa puuartesaaniksi ja kertoo työstään puusepänverstaalla. Joskus kannen sivusta on lähtenyt pala pois, jolloin siihen pitää työstää ja liimata uusi puukappale. Miksi lähdit pois Afganistanista. Lähdin jo nuorena koulun jälkeen töihin Iranin puolelle Teheraniin, jossa on edelleen yksi veljistäni. Opiskelin ensin suomen kieltä Oulussa Laanilan koulussa. Missä asut nyt. Täällä saa tehdä hyvin monenlaisia töitä. Sen sijaan en tykkää hioa käsin, tosin joskus kaikkea ei voi tehdä hiomakoneella. Kunnostin hiljattain vanhoja Oulun Honkapirtin ikkunoita. Nykyisin Oulussa asuu 150–200 afgaania. Olin silloin 15-vuotias. Ikkunat on jo asennettu paikoilleen. Millaista on elämä Suomessa. Kuntalehti 5 / 2023 57 A fganistanista kotoisin oleva Khadem Rahimi, 23, työskentelee puuseppänä Oulun kaupungin puusepänverstaalla, jossa on yhteensä kuusi puuseppää. Kaikilla on riittävästi rahaa ostaa ruokaa. Sen sijaan pulpetin jalkoja ei tarvitse korjata, sillä ne ovat metallia. Sain töitä maaliverstaalta, jossa oli afganistanilainen pomo. Kabulin eteläpuolella sijaitseva Ghazni on monta kertaa suurempi kaupunki kuin Oulu. Maikkulan kouluun tehdään remontti, jolloin siellä uusitaan kaikki kalusteet. Raaputin karmin puuosista vanhan maalin pois ja maalasin ne uudelleen. Meillä Afganistanissa on sanonta, että puuseppää aina tarvitaan. Se nopeuttaisi työn tekemistä, mutta sellainen kone on kallis. Asun nyt yksin vuokra-asunnossa TuirasMeillä ei ollut pulpetteja, sillä istuimme lattialla. En ole Suomeen saapumiseni jälkeen käynyt Afganistanissa, sillä siellä on liian turvatonta. Lähimpään Ghaznin kaupunkiin on kotoa kahden tunnin ajomatka. Kaapit kasataan verstaalla valmiiksi, jonka jälkeen kuljetetaan koululle asennettaviksi. Palkka oli huono eikä minulla ollut passia. Miten sait opiskelupaikan. Sen jälkeen pääsin opiskelemaan Oulun seudun ammattiopistoon puuartesaanilinjalle. Toinen vaihtoehto olisi ollut konepuusepän linja. Konepuuseppä tekee kuitenkin usein sarjatyötä teollisuudessa, mutta puuartesaani suunnittelee kalusteen, jonka hän sitten itse valmistaa. Miksi sinusta tuli puuseppä. Päädyin Ouluun. Olen kotoisin maaseudulta köyhistä oloista. Sen jälkeen se hiotaan ja lakataan kahteen kertaan. Meillä on kotona lampaita ja kanoja. Kirjoitimme vihkoon, joka oli lattiaa vasten. Oliko oppilailla Afganistanissa tapana piirrellä pulpettiin. Mitä pulpeteista korjataan. En ole myöskään vielä hakenut Suomen kansalaisuutta, joten minulla ei ole Suomen passia
Yhdessäkin on tarpeeksi tekemistä. huhtikuuta asian niin, että Saarikko lupasi kokoomuksen Petteri Orpolle tukea ”järkevissä esityksissä”. Nyt merkittävin tekijä on niin sanottujen suurten rooli. Ne tehdään samaan aikaan, kun tasavallassa vaihtuu presidentti. Volodymyr Zelenskyn ja Sauli Niinistön tapaamisesta huokui luontevuus, luottamus, osaaminen ja välittömyys. Tämänhetkiset ennakkosuosikit, Haavisto ja Rehn, ovat noin 10 prosentin puolueen edustajia. Se ei riittänyt, vaan Tarja Halonen (51,8 %) voitti Niinistön (48,2 %). Vanhanen itse sanoi äänestävänsä Niinistöä toisella kierroksella. Ajatus oli, että vaikeiden asioiden määrä pitää minimoida suuressa muutoksessa ja kriisissä. Tämä asetelma on tuttu Ranskan presidentinvaaleista. Urho Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla vuonna 1973 on kuitenkin poliittisessa keskustelussa demonisoitu niin pahasti, että uskaltaisiko kukaan vaikuttaja esittää asiaa julkisesti. Jos edellisestä suosituksesta ( Osmo Apunen: Paasikiven pitkä linja) on selvitty, niin seuraavaksi kannattaisi perehtyä Joensuun yliopiston historian professori Jukka Korpelan kirjaan Muinais-Venäjän myytti; Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan Venäjän historia, Gaudeamus 2023. Presidentinvaalit eivät ole hallituspuolueille mikään helppo nakki, koska niidenkin ehdokkaat kilpailevat toisiaan vastaan. Ei jäykistelty, eikä oltu epävarmoja, vaan taputeltiin reilusti olalle, kun siltä tuntui. Riittääkö Suomella vetovoimaa ja ulkopoliittista osaamista myös Sauli Niinistön jälkeen. Muistellaanpa Sauli Niinistön läpimurtoa vuoden 2006 vaaleissa. • Seuraavaksi pitäisi äänestää presidentistä Riittääkö Suomella vetovoimaa ja ulkopoliittista osaamista myös Sauli Niinistön jälkeen. Ja pitää ajatella pitkälle tulevaisuuteen. Presidentinvaalit pidetään siis 28. Kannattaako tänne tulla. Järkevä kannattaisi silti olla. Onko nyt samat välipuheet. 58 Kuntalehti 5 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä K un katseli syvästi puhuttelevaa kuvavirtaa Presidentinlinnan tapahtumista 3. tammikuuta, ja jos kukaan ei saa yli puolet äänistä, toinen kierros on 11. Kuka kättelee ja ketä. helmikuuta. Tällä kertaa ratkaisevaa on jo ehdokasasettelu. Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa uutisoi 25. Ratkaisevaa oli, että keskusta meni välipuheen mukaisesti Niinistön taakse toisella kierroksella, kun sen ehdokas Matti Vanhanen (18,63 %) hävisi Niinistölle (24,06 %) ensimmäisellä kierroksella. KL5_58-61.indd 58 9.5.2023 11.25. toukokuuta seuraavasti: ”Nato-jäsenyys muuttaa ajattelua Suomen kansallisesta edusta”. Jos gallupsuosikki Pekka Haavisto, vihr., voittaa esimerkiksi Jutta Urpilaisen, sd., niin kehotetaanko SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajia äänestämään Haavistoa toisella kierroksella. OPPOSITIOON jäävän keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi hallitustunnustelujen alkuvaiheessa ikään kuin kädenojennuksena, että puolueelta tulee myös tukea. Jos kaikki porvaripuolueet asettavat omat ehdokkaansa, on mahdollista, että äänten hajautuessa perussuomalaisten ehdokas ( Jussi Halla-aho?) saisi enemmän ääniä kuin kokoomuksen ( Alexander Stubb?) tai keskustan ( Olli Rehn?) ehdokkaat ja menisi toiselle kierrokselle. Vai pitäisikö ratkaisu löytyä jo ehdokasasettelussa. Spekulaatiot ovat politiikan suola, vaikka harvoin ne täsmällisesti osuvat oikeaan. Mitä 20 prosentin puolueet – kokoomus, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit – tekevät. Haavistolle se olisi jo kolmas kerta, kun hän keräisi vasemmiston ja vihreiden ääniä porvariehdokasta vastaan. P.S. Mutta. VAIKKA ”sota” ei tunnetusti yhtä miestä kaipaa, niin näinä päivinä moni miettii, miten järkevää olisi jatkaa eduskunnan päätöksellä Sauli Niinistön toimikautta esimerkiksi kahdella vuodella, jos hän siis siihen suostuisi. toukokuuta, niin väistämättä mieleen nousi ajatus, mikä on tilanne 28.1.2024 pidettävien presidentinvaalien jälkeen. Olisiko se Nato-ylimenokaudella Suomen kansallinen etu. Olemme siis uuden edessä. Politiikassa on nyt harvinaisen paljon pelissä. Mutta. Vaikka Orpo rakentaa nyt neljän vuoden hallitusohjelmaa, täytyy hänen valmistautua samalla myös kahdeksan kuukauden päässä oleviin presidentinvaaleihin. Helsingin Sanomien Anna-Liina Kauhanen otsikoi kolumninsa 6. Kauhanen kirjoittaa: ”Suomen omia toimia raamitetaan hallituksen ulkoja turvallisuuspolitiikan selonteossa ja puolustusselonteossa. Mauno Koivisto tuskaili 1990-luvun laman keskellä, ettei hän halua maahan talouskriisin lisäksi toista, poliittista kriisiä. Moni asia muuttuu samalla ulkoja turvallisuuspolitiikan johtamisessa.” Vuoden sisällä Suomessa vaihtuu sekä hallitus että presidentti. Opposition osalta tilanne ei ole yhtä mutkikas. Mutta entä tulevaisuudessa. Tämän pitäisi varmaan toimia myös toisin päin, esimerkiksi tukena keskustan presidenttiehdokkaalle
Päättäjä voi olla jäävi, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa jostakin ”muusta erityisestä syystä” vaarantuu. Joskus käy kuitenkin niin, että jääviyttä ei tunnisteta juuri silloin, kun se sattuu omalle kohdalle. Tätä nykyä sama poliitikko voi istua kolmen eri tason päättäjätuolilla: kunnanvaltuustossa, aluevaltuustossa ja eduskunnassa. Kansanedustajuus ei sen sijaan ole ongelma. Aiheuttaako tuo poliitikkojen kolmoisrooli juristeille päänsärkyä. Yhteisöjääviydestä on kyse silloin, kun päätöksentekoon osallistuu henkilö, joka toimii päättävässä asemassa sellaisessa yhteisössä, joka liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan. Mitä kaikkea tuo ”muu erityinen syy” sitten tarkoittaa. Ongelmana on nyt se, että vastaavaa poikkeusta ei ole kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Jäsenyys kunnanhallituksessa ja aluehallituksessa on aiheuttanut esteellisyystilanteita. Siellä voi syntyä tilanteita, joissa joudutaan jääväämään jopa molemmin puolin. Kaverin kohdalla sen ehkä tunnistaa helpommin. Ainakin julkinen vihamiessuhde ja kiinteä ystävyyssuhde vie päättäjän harmaalle vyöhykkeelle. Joskus käy kuitenkin niin, että jääviyttä ei tunnisteta juuri silloin, kun se sattuu omalle kohdalle. ”On syytä olla varpaisillaan” -tilanteet. Kuntalehti 5 / 2023 59 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi A luevaltuustot aloittivat työnsä vuoden alussa. Tilanteen sekavuus. Jääviystilanteet ovat arkipäivää, ja niiden kanssa osataan varsin hyvin toimia. – niin sanottu irtosuhdejääviys – tarkoittaa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että yhteisöjääviyttä sovelletaan myös kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Onko jääviys Suomen hallinnossa ihan oikea ongelma. Minusta ei kumpikaan. Aika harva on jaksanut pohdiskella, mitä kaikkea vaikkapa hallintolain 28 §:n 7-kohta Onko kolmen tason pallilla istuminen iso jääviysongelma. Ymmärtävätkö poliitikot riittävän hyvin, mitä jääviys ylipäätään tarkoittaa. Mitä näissä jääviyskysymyksissä on jäänyt tyystin unohduksen alhoon. Kuntien päättäjät ovat siis tottuneet siihen, että he lähtökohtaisesti voivat tehdä päätöksiä myös kuntayhtymissä oman kuntansa asioista. NÄKEMYS I Itsekin usean kunnan johtajana toiminut julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta, joko poliitikkojen triplaroolista on siunaantunut juridisia murheita. Erilaiset sopimukset hyvinvointialueen ja kunnan välillä – sekä tietysti ministereiden kunnille myöntämät avustukset. Ei ehkä räikeimpiä mutta vaikeita tulkinnan kannalta ovat olleet tilanteet, joissa päättäjä on ottanut osaa esimerkiksi kiinteistöjen vuokrasopimusten käsittelyyn sekä kunnassa että hyvinvointialueella. Kyllä yleensä ymmärtävät. Teräväpäistä ja lämminsydämistä väkeä kumpikin. • KL5_58-61.indd 59 9.5.2023 11.25. Räikein ongelmatilanne elävässä elämässä. En pitäisi jääviystilanteita ongelmana, kunhan ne vain tunnistetaan ja otetaan tosissaan. Kuntalakiin nimittäin on kirjattu poikkeussäännös – eräänlainen vapautus – yhteisöjäävistä. Miten niin se on ongelma. NÄKEMYS II Lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki Kuntaliitosta, onko poliitikkojen triplaroolista jo ehtinyt siunaantua juridisia murheita. Kumpi porukka on kovapäisempi – luottamusvai virkaväki. Räikein ongelma juuri nyt
Tunnetko erot kuntien todellisuudessa. Yhtenä edellytyksenä vihreälle siirtymälle on uusiutuvan ja päästöttömän energian teknologioiden tarvitsemien raaka-aineiden turvattu saatavuus. Vaatimukset liittyvät lainsäädännön ja viranomaistoiminnan laatuun. Esimerkkinä tällaisista voidaan mainita muun muassa vetyratkaisut ja pienydinvoima. Yhä Kunnat ratkovat globaaleja ongelmia Kunnilla onkin nyt suuri rooli vihreän siirtymän toteuttajina. VIHREÄN siirtymän edellyttämiin muutoksiin on selkeitä reunaehtoja. Tuulija aurinkovoimahankkeet ovat kestoaiheita niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin. Energian siirtämiseen tarvitaan linjoja ja laitoksille sopivia sijoituspaikkoja. Energiatehokkuudesta ja uusiutuvasta energiasta on puhuttu jo pitkään. Sujuvat ja ennakoitavat lupamenettelyt ovat kilpailukykytekijä niin globaalisti kuin EU:n sisälläkin. Tätä tavoitetta edistetään kriittisiä raaka-aineita koskevalla EU:n komission maaliskuussa julkaisemalla lakialoitteella. • Marko Nurmikolu Johtava lakimies Kuntaliitto PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Päästöttömiä ratkaisuja etsittäessä myös kansallinen lainsäädäntö tarvitsee tarkistamista. Ohjelma sisältää kymmenittäin eri toimenpiteitä, joista yksi merkittävin on laaja Fit For 55 -valmiuspaketti. Kansallisesti menettelyjä halutaan sujuvoittaa entisestään. 60 Kuntalehti 5 / 2023 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto V ihreä siirtymä edellyttää kunnilta ketteryyttä ja toimivia hallintomenettelyjä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma muokkaa yhteiskuntaamme ja kuntakenttää kestävämpään suuntaan. Hallintotuomioistuinten resursseista ympäristöasioissa tulisi huolehtia, jotta muutoksenhakuaikoja saataisiin lyhennettyä nykyisestä. Kuntien osallisuus hankkeissa ja täten saavutettava paikallistason hyväksyttävyys on keskeistä prosesseissa, joilla on kansallinen, EU:n ja globaali tausta. Energiahankkeet tarvitsevat kunnan viranomaisten lupia (muun muassa rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveys). Energiamurros tulee sovittaa yhteen osallistumisja ympäristövaatimusten kanssa. Suomessa toimintamallit ja lainsäädäntö ovat näiden kysymysten osalta osin jo kunnossa. Lupamenettelyiden ja ympäristöarviointimenettelyjen sujuvoittamista ei voida tehdä osallistumisoikeuksia kaventamalla eikä ympäristövaatimuksista tinkimällä. Suomessa myös muut energiamuodot ovat nousseet viime aikoina laajempaan julkiseen keskusteluun. Menettelyjen kokonaiskestoon vaikuttaa myös muutoksenhaun kesto. Kunnissa ratkotaan paikallisesti globaaleja haasteita. Ydinenergialainsäädännön kehittäminen on käynnistetty työja elinkeinoministeriössä jo viime vaalikaudella. Määräajoista ei kansallisesti ole juuri säädetty, mutta tämä onkin tarpeetonta, sillä hallintolaki edellyttää asioiden viivytyksetöntä käsittelyä. Tähän loppumetreillä olevaan lainsäädäntöpakettiin kuuluvat muun muassa energiatehokkuusdirektiivin (EED), rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED) muutokset. KUNNILLA onkin nyt suuri rooli vihreän siirtymän toteuttajina. Minna Mättö Lakimies Kuntaliitto useammassa EU:n ympäristölakialoitteessa on vaatimukset muun muassa yhden luukun menettelystä, sähköisestä asioinnista, hankkeen kiireellisestä käsittelystä ja lupamenettelyjen kestosta. Tällaisia reunaehtoja ovat muun muassa perustuslailliset ja oikeusvaltioon liittyvät vaatimukset sääntelyratkaisuille, ympäristönsuojelun korkea taso sekä EU-sääntelyn täytäntöönpanon liittyvät edellytykset. Uusiutuvan lainsäädännön tarkoituksena on, että EU:n alueella pystytään aiempaa paremmin torjumaan ilmastonmuutosta ja vähentämään EU-alueen riippuvuutta energian ja raaka-aineiden tuonnista. Kuntien rooli näiden hankkeiden lupamenettelyjen laadun sekä vauhdittamisen ja sujuvoittamisen osalta onkin merkittävä. Myös EU-sääntelystä on tulossa runsaasti vaatimuksia, jotka koskettavat kunnan viranomaisten vastuulla olevia lupaprosesseja. Kuva: Kuntaliitto KL5_58-61.indd 60 9.5.2023 11.25
KL5_58-61.indd 61 9.5.2023 11.25. Kuntalehti 5 / 2023 TP PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Tunnetko erot kuntien todellisuudessa
Heillä siis on yhteiskunnassa muutakin vaikutusta kuin työpanos. Hän varoittaa turhasta yleistämisestä maahanmuuttajista keskusteltaessa. Nyt olen onnellinen onnellisessa maassa. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Glenn Gassen muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat yksilöitä kuten muutkin. Gassen korostaa, että myös työhön tulevat maahanmuuttajat ovat ihmisiä eivätkä mitään työkoneita. Hän kirjoitti Saksan ulkopoliittiselle instituutille analyysin Suomesta ja teki gradunsa Suomen ja Saksan poliittisesta suhteesta. Hän muistuttaa, että valtaosa maahanmuuttajista tulee työn tai perhesyiden takia. Helsingillä on selkeä tavoite sen suhteen. Hän antaa kiitosta edelliselle työnantajalleen Espoon kaupungille, joka hänen mukaansa hyödyntää esimerkillisesti vieraskielistä työvoimaa. Maahanmuuttajat ovat yksilöitä kuten muutkin. VAIHTO-OPISKELIJAKSI SUOMEEN Maahanmuuttokeskustelua ovat leimanneet työperäisen maahanmuuton tarpeellisuuden lisäksi erilaiset maahanmuuttoon liitetyt ongelmat. Vieraskielisten rekrytointi on osalle yrityksiä vaikeaa, osalle ei. KL5_62-63.indd 62 9.5.2023 11.29. Nyt poikkeusvaiheessa on tullut paljon ukrainalaisia. Ulkomailta tuleva työvoima lisääntyy, ja sitä tarvitaan yhä enemmän. Täytyy kuunnella yrityksiä, niiden tarpeita ja näkökulmia, hän sanoo ja kertoo, että tukea on saatavilla. Maahanmuuttojohtaja varoittaa yleistyksistä Glenn Gassen 1982: Syntyi Saksan Kölnissä 2001: Ylioppilas, Dormagenin Leibniz-Gymnasium 2001: Varusmiespalvelus Saksan armeijassa 2001–2002 2005: Vaihto-opiskelija Turun yliopistossa 2009: Valtiotieteiden maisteri Düsseldorfin yliopistosta 2010: Tutkijaksi Espoon kaupungin palvelukseen 2012: Espoon kaupungin kansainvälisten asioiden päälliköksi 2015: Saksalais-suomalaiseen kauppakamariin osastonjohtajaksi 2018: Enter Espoon innovaatiojohtajaksi 2021: EMBA Aalto-yliopistosta 2023: Aloitti huhtikuussa Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtajana Yleistyksiä tehdään keskustelussa kotoutumisvaikeuksista, maahanmuuttajaperheiden lasten kouluvaikeuksista tai jengirikollisuuden ja maahanmuuton kytkemisessä. Ulkomaisen työvoiman työllistymisen erääksi ongelmaksi on sanottu työnantajien ennakkoluuloja. Saksalaissyntyisen Gassenin kiinnostus Suomea kohtaan syntyi tai vahvistui vaihtoopiskelun aikana Turussa vuonna 2005. Käytössä on neuvontapalvelu International House Helsinki, missä myös kauppakamari on mukana. Työssään hän erityisesti edistää työperäistä maahanmuuttoa. [ Kuka. EUkansalaiselle raja on auki. ] 62 Kuntalehti 5 / 2023 [ Työ ja tekijä ] H elsingin maahanmuuttojohtajana huhtikuun alussa aloittanut Glenn Gassen korostaa ulkomaisen työvoiman tarvetta. Gassen, itsekin maahanmuuttaja, johtaa Helsingin elinkeino-osaston maahanmuuttoyksikköä. Helsingin täytyy olla työperäisessä maahanmuutossa proaktiivinen. Valmistuttuaan hän sitten päätti katsoa, miten Suomeen asettuminen onnistuisi. Meillä on selkeä tilannekuva siitä, että työvoimapula hidastaa yritysten kasvua. Vaikeuksia on maahanmuuttajilla kuten muillakin, mutta ei kaikilla ihmisillä, ei myöskään kaikilla maahanmuuttajilla, Gassen sanoo. Gassen sanoo, että ei itse ole kokenut ennakkoluuloja. Gassen kehottaa toistuvasti välttämään vääriä yleistyksiä maahanmuuttokeskustelussa
Alltid. Läs mera, det lönar sig. Valkeakosken kaupunki valkeakoski.fi Haemme [ Työpaikat ] KL5_62-63.indd 63 9.5.2023 11.29. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Kommuntorget.fi TOIMITILAPÄÄLLIKKÖÄ Lue lisää kuntarekry. fi Työavain 529 154 ja jätä hakemus 26.5.2023 mennessä. Kommuntorget förnyas! Kommuntorget.fi och magasinet Kommuntorget samlar nyheter, analyser, fakta och debatt på svenska om kommunerna i Finland. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p
Laajakaistayhteyksien parantamisessa päävastuu on Aulan mukaan valtiolla, mutta puutteet heijastuvat suoraan kaikkiin kotiin tarjottaviin digipalveluihin. Se auttaisi palveluiden saatavuutta ja rahojen riittävyyttä. KL5_64-65.indd 64 9.5.2023 11.28. Emme voi tarjota digipalveluita, jos ei ole väylää. Se tekee budjettiin 28 miljoonan euron loven. 64 Kuntalehti 5 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Uuden tekemisessä saan todella käyttää aivonystyröitäni, sanoo Maria Kaisa Aula. Tarkoitus ei ole pakottaa ketään käyttämään niitä, mutta kun saisimme käyttäjiksi edes he, joilla on siihen edellytykset. Nyt olisi se aika, jolloin pitäisi satsata kiinteisiin laajakaistayhteyksiin. Suurin syy on ostopalveluiden kallistuminen. P uutteelliset laajakaistayhteydet uhkaavat sote-palveluiden kehittämistä ja tuottavuutta, sanoo Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, kesk. Se on ihan Yhteydet kuntoon ja digipalvelut käyttöön ratkaisevaa. Keski-Suomen hyvinvointialueen kuluvan vuoden tulosennuste on 51 miljoonaa euroa miinuksella
Kustannusten hillinnässä on pikemmin kyse siitä, että palvelupolut saadaan toimimaan, jotta ihmiset saavat oikean avun oikeaan aikaan. Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset nousivat viime vuodesta jopa 25 prosenttia. Meillä menee varmasti aikaa siihen, että löydämme sellaisia ihmisiä, jotka osaavat ajatella riittävän isosti. Rahaa on vaikea saada riittämään, jos emme saa vähennettyä etenkin kalliimpien palveluiden tarvetta. Aulan mukaan palveluverkko on saanut liian suuren roolin säästämisen keinona. Lapissa varttuneelle Aulalle keskusta oli ainoa vaihtoehto. Toimeenpanokyky onkin yksi KeskiSuomen hyvinvointialueen haasteista, Aula sanoo. Maria Kaisa Aula istui eduskunnassa kolme kautta vuosina 1991–2003. Taloutta korjaa kunnilta valtion kautta hyvinvointialueelle siirtyvä 49 miljoonan euron kertaerä, jonka lopullinen suuruus varmistuu syksyllä. Kaksikymmentä vuotta sitten hän muutti Tervolasta aviomiehensä kotiseudulle Viitasaarelle ja sai kaksoset. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Petteri Kivimäki KL5_64-65.indd 65 9.5.2023 11.28. Hyvinvointialueen strategia valmistui viime kesäkuussa. varapuheenjohtaja ja Viitasaaren kirkkovaltuuston jäsen Harrastukset: Puutarhanhoito, kuorolaulu, liikunta ja lukeminen Hyvää Keski-Suomessa + Yhteishenki + Koko maakunnan yhteinen strategia + Tutkimusja kehittämismyönteisyys Kehitettävää Keski-Suomessa Laajakaistayhteydet Kansainvälinen vetovoima Toimeenpanokyky Olin innostunut soveltamaan käytäntöön sote-uudistusta, jota olin ollut tekemässä. Viime maaliskuussa Aulasta tuli KeskiSuomen aluehallituksen puheenjohtaja. Aluehallituksen puheenjohtajuuden pitäisi jatkossa olla kokopäiväinen luottamustoimi. TOIMIVAT PALVELUPOLUT Viime kesäkuusta alkaen Aula on johtanut Keski-Suomen aluehallitusta osa-aikaisesti. PUOLUE VERENPERINTÖNÄ Aula lähti politiikkaan parikymppisenä. Siinä olemme vielä alkutekijöissämme, Aula sanoo. Meillä on hyvä strategia, mutta nyt pitää varmistua siitä, että saamme sen laitettua toimeksi. Hyvinvointialueen strategiassa on paljon yhteistä Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen liiton kanssa, Aula kertoo. Vasta sen jälkeen Keski-Suomessa alettiin täyttää paikkoja. Osa-aikaisuus rajoittaa sitä, kuka tähän voi ryhtyä, ja se on huono asia kansanvallan kannalta. Keskisuomalaistuttuaan Aula työskenteli lähes kymmenen vuotta lapsiasiavaltuutettuna. KYVYKKYYDET ETSINNÄSSÄ Hyvinvointialueen suurin lisäarvo on Aulan mukaan se, että konsernipalveluissa voidaan keskittää osaamista henkilöstöja tietohallintoon, johtamiseen ja viestintään. Siitä huolimatta tulos on jäämässä alijäämäiseksi. Haluamme löytää palveluinnovaatioita ja toimintatapoja, jotka ovat kustannusvaikuttavia. Osa-aikaisen luottamustoimen hoitoon voi käyttää puolet työajasta, mutta se ei riitä, Aula sanoo. Hän osallistui ensimmäisen kerran keskustan puoluekokoukseen vuonna 1980. Keskusta on vahva alueellisen tasa-arvon puolustaja, ja Keskustanuoret oli tuohon aikaan hyvin vetovoimainen toimija, hän sanoo. Myöskään 25 toimijan palveluiden yhdenmukaistaminen ei ole sujunut kitkatta. Siirtyvistä organisaatioista ei ole otettavissa sellaisia kyvykkyyksiä. Lisäksi hyvinvointialueen taloutta rasittavat työmarkkinaratkaisut ja kohonneet vuokrakustannukset. Molemmista kertyy noin kymmenen miljoonan euron lisäpotit. Sen seurauksena hän luopui työstään valtiovarainministeri Annika Saarikon valtiosihteerinä. Työtä riittää myös hyvinvointialueen oman toimintakulttuurin muodostamisessa. Puoluevalinnassa oli mukana myös verenperintöä. Olin innostunut soveltamaan käytäntöön sote-uudistusta, jota olin ollut tekemässä ja halusin rauhoittaa elämääni, ettei siinä olisi niin paljon reissaamista Helsingin ja Viitasaaren välillä. [ Kuka. Haemme vielä ratkaisua siihen, missä menee raja kunnille kuuluvan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja hyvinvointialueiden tehtävien välillä. Henkilöstöjohtaja ja johtava ylilääkäri aloittivat helmikuussa. Paikkojen täyttäminen jäi turhan myöhään, ja se aiheutti työpaikoilla säätöä, mutta minusta on mahdotonta määritellä organisaatiota ja toimielimiä ennen kuin strategia on olemassa. Esimerkiksi Viitasaarella ikäihmisten päivätoiminnan asiakkaat eivät enää saa sairaanhoitajan palveluita. Töitä on viime aikana teettänyt muun muassa sairaanhoitopiirin viime vuoden tilinpäätös, josta uhkaa koitua kunnille 24 miljoonan euron lisälasku. Aula ehti toimia tehtävässä kolme vuotta. Sen jälkeen hän muun muassa veti lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa sosiaalija terveysministeriössä. Aulan äiti, kunnallisneuvos Pirkko Aula toimi aikanaan Tervolassa keskustan kunnanvaltuutettuna. Parhaillaan Keski-Suomessa tehdään linjauksia sote-palveluiden järjestämisestä. ] Kuntalehti 5 / 2023 65 Maria Kaisa Aula Syntynyt: Tervolassa vuonna 1962 Kotikunta: Viitasaari Koulutus: Valtiotieteen lisensiaatti Työ: Toiminut muun muassa kansanedustajana, lapsiasiavaltuutettuna ja valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuuston jäsen, Viitasaaren kaupunginvaltuuston 1
14.9. Lapinsuun elokuvateatteri on legendaarinen! KL5_66-67.indd 66 9.5.2023 11.24. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. kesäkuuta. Keskiyön auringon alla kohtaavat maailman kuuluisimmat elokuvaohjaajat, uuden elokuvan nousevat nimet, kansainvälinen yleisö ja tavalliset tallaajat. Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla. Aurinko paistaa siellä yhtä kirkkaana astuipa näytöksestä aamuneljältä tai iltapäivällä. Kuva: Jussi Partanen Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. 2023 Hei kaikki Kuntalehden lukijat! MENNÄÄNKÖ Sodankylän elokuvajuhlille 14.–18. Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Täällä Kitisen törmällä viihdyimme näytöksen jälkeen. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. 66 Kuntalehti 5 / 2023 [ Seuraava numero ] Teemat: Matkailu ja asuminen • Ilmestyy 14.6. Kuntalehden tuplanumerossa kesäkuussa kerromme Sodankylän lisäksi myös muiden kuntien kiinnostavista kesätapahtumista. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Parasta on, kun vuorokaudenajalla ei ole mitään merkitystä. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. Niitä on nyt valtavasti! Iloisin terveisin Kuntalehden toimitus Kuva: Liisa Huima Kuva: Viena Kytöjoki Kuva: Anniliina Lassila Näytökset olivat täysiä ja alan julkkiksiakin näkyi. Viime kesänäkin siellä oli mahtavaa, kuten kuvista näkyy
Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. 2023 Kuva: Anniliina Lassila KL5_66-67.indd 67 9.5.2023 11.24. 14.9. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla. Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja
Puolustusvoimien strategisena kumppanina olemme yksi Suomen luotettavimmista palveluntarjoajista. Huoltovarmuutta maalla, merellä ja kyberympäristössä Kun tarvitset ensiluokkaista huoltoa, elinkaarenhallintaa ja logistiikan palveluja, valitse Millog. M I L L O G . Avaintoimialojamme ovat teollisuus, infra ja liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. Yli tuhat asiantuntijaamme muodostavat monialaisen tiimin, joka palvelee luotettavasti ja nopeasti 29 toimipisteessä ympäri maan. F I Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huolto varmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Vaativa kunnossapito ja elinkaarenhallinta Valmiusja varautumissuunnittelu Tietojärjestelmien ylläpito ja kyberturvallisuus Mittalaitteiden kalibrointi Viranomaisja ammattilaisviestinnän ratkaisut Materiaalija logistiikkapalvelut KL5_68.indd 68 9.5.2023 11.23. Olemme erikoistuneet yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa