Kuntalehti 5/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

31 Historiaa ja tunnetta s.38 KL5_1-35.indd 1 29.4.2024 15.14. 5 I 2024 I 10.5. 3 Keskustelu on osin väärällään s. s. Mitkä ovatkaan kuntien tehtävät
Hankinta-Suomi on varsin tarpeellinen ja hyödyllinen hanke, joka käynnistettiin vuonna 2019 ja tänä vuonna käynnistynyt uusi toimikausi päättyy vuonna 2027. Mitä vaatimuksia meidän kannattaa kilpailutukseen asettaa ja mitä ei. Tietojärjestelmähankinnat ovat viime aikoina olleet parrasvaloissa muun muassa markkinaoikeuden tuoreen päätöksen vuoksi. Tuntuu, että hankintalain täyttävää tietojärjestelmäkilpailutusta pidetään lähes mahdottomana tehtävänä, mutta sitä se ei ole. Neuvottelumenettelyllä toteutetun kilpailutuksen rinnalla vuoropuhelut ovat oiva keino selvittää markkinatilannetta. Paras keino siis valmistautua kilpailutukseen on käydä dialogia toimittajien kanssa ennen hankinnan julkaisua, mutta vielä tärkeämpää olisi hyödyntää markkinavuoropuheluja säännöllisin välein, vaikka uudet hankinnat eivät olisikaan ajankohtaisia juuri kyseisellä hetkellä. Kilpailuttamalla kunnat varmistavat, että tuotteet ja palvelut soveltuvat heidän toimintaansa. Yksinkertaistamalla paras lopputulos Muutamien vuosien ajan on Suomessa kuntasektorilla vallinnut eräänlainen trendi vältellä tietojärjestelmien kilpailuttamista. Minkälaisia ratkaisuja on tarjolla ja ennen kaikkea minkälaisia ominaisuuksia niillä on. Kun ei kilpailuteta, ovat hankintavaihtoehdot hyvin rajatut. Päinvastoin. Ketkä pystyvät toimittamaan tarpeitamme vastaavan tuotteen tai palvelun. Monet tahot sekä julkisella että yksityisellä sektorilla puhuvat kilpailuttamisen puolesta, eikä syyttä. Kilpailuttaminen pitää kustannukset kilpailukykyisinä ja oikealla tasolla. Hankinta-Suomen portaalista löytyy paljon tietoa, neuvoja sekä hyviä oppaita ja työkaluja eri hankintayksiköille. Julkiset hankinnat ja tuotteiden sekä palvelujen kilpailuttaminen ovat kuntien yhteiskunnallinen tehtävä ja vastuu. Kilpailuttamatta jättäminen on selkeä päätös siitä, että tyydytään siihen mitä on saatavilla, riippumatta sen vaikutuksista toiminnan kehittymiseen ja kustannuksiin. Tällä tavalla tutustutaan tarjontaan, toimittajiin sekä ratkaisuihin ja pysytään ajan tasalla siitä, mitä markkinoilla tapahtuu ja mihin suuntaan kehitys kulkee. Frej Salmela, Abilita Oy:n myyntijohtaja Abilita kehittää ja toimittaa tietojärjestelmäratkaisuja Suomen kuntasektorille Kuntien tehtävä ja vastuu on kilpailuttaa MAINOS www.abilita.fi MAINOS KL5_1-35.indd 2 29.4.2024 15.14. Hankinta tulee nimenomaan pitää yksinkertaisena, koska lopputulos ei parane sillä, että koitetaan määritellä sadoittain yksityiskohtaisia vaatimuksia ja sopimuspykäliä. Toivottavasti kuntasektori on löytänyt materiaalit ja hyödyntää niitä monipuolisesti. Ennen kaikkea kilpailuttaminen tukee tuotteiden ja palveluiden kehittymistä. Uuden ohjelmakauden pääpaino tulevat olemaan hallitusohjelmassa määritellyt tavoitteet. Parhaillaan myös hallitus pohtii inhouse-yhtiöitä koskevia mahdollisia lakimuutoksia, joten odotettavissa on muutoksia sidosyksiköiden väliseen toimintaan, sekä julkisiin hankintoihin. Markkinakartoituksen avulla pystytään paremmin hahmottamaan, onko tarjolla ratkaisuja, jotka paremmin tukisivat omaa toimintaa, ja ennen kaikkea auttaisivat organisaatiota kehittymään ja toimimaan kustannustehokkaammin. Sanonta ”määrä korvaa laadun” ei päde kilpailutuksissa ja onneksi tähän asiaan on nyt herätty ja aihetta on alettu nostaa enemmän esille. Hankinta-Suomi -ohjelma ratkoo hankintojen haasteita Hankinta-Suomi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää julkisen talouden kestävyyttä ja julkisten hankintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Markkinavuoropuhelut käyttöön Osana kilpailutusprosessia pidetään myös markkinavuoropuheluja toimittajien kanssa. Markkinaoikeudessa todettiin erään hyvinvointialueen jättäneen lainvastaisesti kilpailuttamatta kohtuullisen ison tietojärjestelmähankinnan
Hankinta-Suomi -ohjelma ratkoo hankintojen haasteita Hankinta-Suomi on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on edistää julkisen talouden kestävyyttä ja julkisten hankintojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Julkiset hankinnat ja tuotteiden sekä palvelujen kilpailuttaminen ovat kuntien yhteiskunnallinen tehtävä ja vastuu. Myös kunnallisveron tarkennus voi tuoda liikkumavaraa kuntiin. Jos ihmiset eivät pääse sote-palvelujen piiriin oikeaan aikaan ja tehokkaasti, se lisää painetta myös kuntien palveluille. Yksinkertaistamalla paras lopputulos Muutamien vuosien ajan on Suomessa kuntasektorilla vallinnut eräänlainen trendi vältellä tietojärjestelmien kilpailuttamista. Mitä kunnissa voi tilanteen muuttamiseksi tehdä. Siksi malli, jossa isompi kaupunki hoitaisi seudullisesti joitakin tehtäviä, mutta kunnat säilyttäisivät itsellään toiset tehtävät, voisi olla ainakin kokeilemisen arvoinen. NYT on tärkeintä, että normeja aidosti aletaan purkaa eikä niiden hoitamiseen tarkoitettuja rahoja oteta pois kunnilta ennen kuin normien tuomat vastuut ovat kunnilta varmasti hävinneet. Toki kehysriihestä jäi käteen myös paljon kysymyksiä. Onko meillä pakko olla vain yhdenlaisia kuntia. Mitä vaatimuksia meidän kannattaa kilpailutukseen asettaa ja mitä ei. Jos kunnan alueella ei enää kouluteta riittävästi ammatillisia osaajia yrityselämän tarpeisiin, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia kuntien elinvoimaan. Uuden ohjelmakauden pääpaino tulevat olemaan hallitusohjelmassa määritellyt tavoitteet. Ketkä pystyvät toimittamaan tarpeitamme vastaavan tuotteen tai palvelun. Myös ammatillisen koulutuksen sadan miljoonan euron leikkaukset iskevät moneen kuntaan välillisesti. Hankinta tulee nimenomaan pitää yksinkertaisena, koska lopputulos ei parane sillä, että koitetaan määritellä sadoittain yksityiskohtaisia vaatimuksia ja sopimuspykäliä. Sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvä valtionrahoituksen leikkaus kompensoidaan ainakin osittain. Hankinta-Suomen portaalista löytyy paljon tietoa, neuvoja sekä hyviä oppaita ja työkaluja eri hankintayksiköille. Olisiko nyt aika avata keskustelu kuntien tehtävistä laajemminkin. Monet tahot sekä julkisella että yksityisellä sektorilla puhuvat kilpailuttamisen puolesta, eikä syyttä. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Tarvitseeko kaikilla kunnilla olla samat tehtävät. Tämä vaarantaisi uudistuksen. Ennen kaikkea kilpailuttaminen tukee tuotteiden ja palveluiden kehittymistä. HALLITUKSEN budjettiriihi meni kuntien kannalta kohtuullisen hyvin. KL5_1-35.indd 3 29.4.2024 15.14. Kunnille tärkeästä TE-uudistuksen kustannusten kompensoinnista ei tullut uusia linjauksia. Pienissä maaseutukunnissa pohditaan, miten vielä voidaan säästää, kun kunnantalollakaan ei ole enää kuin muutama ihminen töissä ja kunnassa on vain yksi koulu. Isot keskuskaupungit satsaavat kasvuun ja investoivat vauhdilla. Paras keino siis valmistautua kilpailutukseen on käydä dialogia toimittajien kanssa ennen hankinnan julkaisua, mutta vielä tärkeämpää olisi hyödyntää markkinavuoropuheluja säännöllisin välein, vaikka uudet hankinnat eivät olisikaan ajankohtaisia juuri kyseisellä hetkellä. Kehysriihi ja valtiovarainministeriön julkaisema talousennuste tuleville vuosille kertovat karua kieltään: julkisen talouden tilanne ei tulevina vuosina ole paranemaan päin. Nyt pitäisi vain löytää se taho, joka tällaista asiaa ehdottaisi. Kilpailuttamalla kunnat varmistavat, että tuotteet ja palvelut soveltuvat heidän toimintaansa. Tänä keväänä on puhuttu varsinkin oppilashuollon palveluista ja niiden riittävyydestä ja laadusta. Hallitus myös uskoo, että kuntien normien ja tehtävien purkaminen toisi noin sadan miljoonan euron säästöt. Kilpailuttamatta jättäminen on selkeä päätös siitä, että tyydytään siihen mitä on saatavilla, riippumatta sen vaikutuksista toiminnan kehittymiseen ja kustannuksiin. Kuntien toimintaa jäykistäviä normeja on löydetty pilvin pimein, joten tavoite voi olla realistinen. Päinvastoin. Toisin sanoen elämme yli varojen. VARSINKIN hyvinvointialueita koskettavat leikkaukset näkyvät myös kunnissa. Markkinakartoituksen avulla pystytään paremmin hahmottamaan, onko tarjolla ratkaisuja, jotka paremmin tukisivat omaa toimintaa, ja ennen kaikkea auttaisivat organisaatiota kehittymään ja toimimaan kustannustehokkaammin. Markkinavuoropuhelut käyttöön Osana kilpailutusprosessia pidetään myös markkinavuoropuheluja toimittajien kanssa. Vastaukset riippuvat paljon siitä, mistä kunnasta kysytään. Tosiasia on, että julkinen talous on tällä hetkellä pitkäkestoisessa alijäämässä. Toki aina voidaan puhua kuntaliitoksista ja kuntien määrän vähentämisestä. Liitos ei kuitenkaan ole aina tie onneen ja autuuteen. Monen kunnan talous sukeltaa jo tänä vuonna. Neuvottelumenettelyllä toteutetun kilpailutuksen rinnalla vuoropuhelut ovat oiva keino selvittää markkinatilannetta. Minkälaisia ratkaisuja on tarjolla ja ennen kaikkea minkälaisia ominaisuuksia niillä on. Toivottavasti kuntasektori on löytänyt materiaalit ja hyödyntää niitä monipuolisesti. Frej Salmela, Abilita Oy:n myyntijohtaja Abilita kehittää ja toimittaa tietojärjestelmäratkaisuja Suomen kuntasektorille Kuntien tehtävä ja vastuu on kilpailuttaa MAINOS www.abilita.fi Olisiko avata keskustelu kuntien tehtävistä laajemminkin. Tällä hetkellä vaarana on, että uudistuksen rahoitus on alimitoitettu alusta lähtien. Kun pieni kunta liitetään isompaan kaupunkiin, voi se tuhota esimerkiksi urheilutilojen hoidon, joka pienessä kunnassa hoituu usein paikallisten talkoolaisten voimin. Kun ei kilpailuteta, ovat hankintavaihtoehdot hyvin rajatut. Tuntuu, että hankintalain täyttävää tietojärjestelmäkilpailutusta pidetään lähes mahdottomana tehtävänä, mutta sitä se ei ole. Silti jokaisella kunnalla on lakisääteisesti samat tehtävät. Markkinaoikeudessa todettiin erään hyvinvointialueen jättäneen lainvastaisesti kilpailuttamatta kohtuullisen ison tietojärjestelmähankinnan. VAIKKA reaalitalous ja kuluttajien usko alkavat pikkuhiljaa kääntyä, mitään pikavoittoja esimerkiksi verotulojen suurena kasvuna on vielä turha odottaa. Sanonta ”määrä korvaa laadun” ei päde kilpailutuksissa ja onneksi tähän asiaan on nyt herätty ja aihetta on alettu nostaa enemmän esille. Hankinta-Suomi on varsin tarpeellinen ja hyödyllinen hanke, joka käynnistettiin vuonna 2019 ja tänä vuonna käynnistynyt uusi toimikausi päättyy vuonna 2027. Tietojärjestelmähankinnat ovat viime aikoina olleet parrasvaloissa muun muassa markkinaoikeuden tuoreen päätöksen vuoksi. Kilpailuttaminen pitää kustannukset kilpailukykyisinä ja oikealla tasolla. Parhaillaan myös hallitus pohtii inhouse-yhtiöitä koskevia mahdollisia lakimuutoksia, joten odotettavissa on muutoksia sidosyksiköiden väliseen toimintaan, sekä julkisiin hankintoihin. KUNTAKENTTÄ eriytyy tällä hetkellä voimakkaasti. Tällä tavalla tutustutaan tarjontaan, toimittajiin sekä ratkaisuihin ja pysytään ajan tasalla siitä, mitä markkinoilla tapahtuu ja mihin suuntaan kehitys kulkee
Viktoriia ja Igor Plotnikov pyörittävät Varkauden kirjastossa kahvilaa. Matias Honkamaa, kuva KL5_1-35.indd 4 29.4.2024 15.14. 4 Kuntalehti / 5 • 2024 s.24 Ukrainalaiset ovat piristäneet koko Varkauden kaupunkia
Sivut 36-37 Kiinteistöverojen ennakointi kunnissa on vaikeaa. Kannen kuva: Timo Seppäläinen Seuraava numero ilmestyy 6.6.2024 Paluumuuttaja Jarmo Kaivo-oja ei tyytynyt ankeaan. Ammattikoulutuksen leikkaukset saavat rajua kritiikkiä. Äärimmäiset käyttäytymisongelmat ja väkivaltaisuus kouluissa on lisääntynyt, kertoo Pasi Töytäri. Anne Salovaara tuntee omaishoitajan työn. 50 s.58 s.64 s.52 Lappeenrannan uudelle johtajalle Tuomo Salliselle työ on elämäntapa. Muruna tunnettu, Leppävirran kunnanvaltuutettu Mustonen on lasitaiteilija. Sivut 56-57 KL5_1-35.indd 5 29.4.2024 15.15. 5 s.20 s.32 s . Sivu 31 EU-vaaleilla on merkitystä myös kunnissa. Sivu 14 Rehtori Jarno Hannulan mukaan maksamme kallista hintaa. Hän viittaa Vantaan tragediaan. Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen toivoisi leikkauksista vaikutusten arviointia. Sivu 9 Veronmaksajat saavat lukea kerta toisensa jälkeen uutisia hurjista summista, jotka ovat uponneet potilastietojärjestelmiin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa
Suunnitelmia voi hallita yhdessä tai jakaa ne muille kätevillä jakotoiminnoilla. Plandisc koostuu renkaista, joiden avulla aktiviteetit voidaan suunnitella siten, että ne eivät aiheuta pullonkauloja tai päällekkäisyyksiä. Kunnan vuosikello voi sisältää esimerkiksi tärkeät kokoukset, tapahtumat ja päivämäärät sekä tarvittavat liitteet ja linkit. Kehitystehtäviä, työryhmiä ja projekteja, eri asiantuntijoiden yhteydenpitoa ja seurantaa. Jacobsenin mukaan myös uudet ominaisuudet kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten pohjalta. Näin tiedot aikaisemmista tapahtumista ovat tarvittaessa helposti saatavilla, mikä säästää aikaa uuden suunnittelussa, Jacobsen sanoo. – Asiakaspalautteen perusteella suurin etu on selkeä ja kattava kokonaiskuva vuoden toiminnoista, jolloin tieto ei huku sähköposteihin eikä merkintöjä tarvitse etsiä kunkin exceleistä. Tarjolla on koulutus ja sen lisäksi tuki aina tarvittaessa. – Voit tarkastella aikaisempia aktiviteetteja ja toistaa ne seuraavana vuonna parilla klikillä. – Perinteiset suunnittelutyökalut perustuvat riveihin ja sarakkeisiin. – Tietoa ei tarvitse enää etsiä ja yhdistellä monesta eri lähteestä, kuten verkkosivuilta, chatista ja sähköpostista, Jacobsen sanoo. Ota yhteyttä: maiju@plandisc.com Lue lisää osoitteessa www.plandisc.com/fi Plandisc selkeyttää suunnittelua ja helpottaa viestintää: ”Ei enää sähköpostien selaamista” KL5_1-35.indd 6 29.4.2024 15.15. Suunnitelmien selkeys ja tehokas tiedonjako mahdollistavat toimintojen ja palveluiden yhtenäisyyden. Opetus ja tuki mukana Plandisc-vuosikello on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja työkalun kehittämiseksi kerätään käyttäjiltä edelleen jatkuvaa palautetta. Kun vuoden toiminnot ja tapahtumat visualisoidaan, saadaan joustava ja läpinäkyvä tapa esittää organisaation toiminta ja tavoitteet. Plandiscin avulla on helppo toteuttaa vuosisuunnitelmat yhdessä sekä jakaa ne kaikille asianosaisille tiedon katoamatta. Plandisc tarjoaa visuaalisen vaihtoehdon, jonka avulla monitasoiset suunnitelmat voi jäsentää yhteen selkeään näkymään, asiakaspäällikkö Maiju Jacobsen kertoo. – Meille on tärkeää, että asiakkaat saavat kaipaamansa hyödyn työkalun käytöstä. Vauhdita valmistautumista Jacobsenin mukaan moni kunta ja hyvinvointialue on jo valinnut Plandiscin helpottamaan vuosisuunnittelua. MAINOS MAINOS Vuosikello, jonka avulla kokonaisuuden hahmottaminen ja aikataulujen hallinnointi hoituu helposti, edistää hyvää ja sujuvaa yhteistyötä. Vuosikellon avulla voi helposti seurata, mitä prosesseja on käynnissä sekä valmistautua tuleviin tapahtumiin ja kokouksiin. – Plandiscin avulla suunnitelmat voidaan sujuvasti nivoa niihin työkaluihin, joita asiakas jo käyttää, kuten Office 365:een ja vastaaviin toimistosovelluksiin. Haluaisitko tietää lisää. Kun työpöydällä on monta isoa kokonaisuutta, tarve liikuttaa tietoa, suunnitella aikatauluja sekä seurata tavoitteita kymmenien, jopa satojen ihmisten kesken, tarvitaan selkeä ja helppokäyttöinen työkalu kokonaisuuden hallintaan
Henkilöstökyselymme kertoi myös hyvinvoinnin jakautumisesta eri työyhteisöjen välillä. Hyvinvoiva työyhteisö kohtaa myös kritiikin paremmin. Muita vaikuttavimpia asioita olivat hyvä johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. 7 Blogi / JOKAINEN meistä tietää, millainen vaikutus työyhteisön ilmapiirillä on omaan innostukseen ja motivaatioon. Julkisen puolen vetovoima ei ole itsestäänselvyys eikä monitahoiseen ongelmaan ole olemassa yhtä tai yksinkertaista ratkaisua. Houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen lähtee erityisesti organisaation sisältä. Kun Helsingin kaupungin työntekijöiltä kysyttiin, minkä asioiden he kokevat vaikuttavan eniten työelämän laatuun, kärkeen nousi selvästi ja melko odotetusti juuri työyhteisön hyvä henki. HENKILÖSTÖN saatavuuden haasteet ovat varmasti valitettavan tuttuja useimmille organisaatioille ja kilpailu osaajista kiristyy entisestään. OLEN päässyt nyt uudessa roolissani Helsingin kaupungin kansliapäällikkönä kurkistamaan useisiin, erilaisiin työyhteisöihin ja olen ollut erityisen ilahtunut siitä sitoutuneisuudesta, jolla niissä tehdään töitä. Vain johtajan nurkkahuoneessa istumalla ei avointa työyhteisöä rakenneta. Rakenteiden ja järjestelmien täytyy muutoinkin tukea esihenkilöiden työtä, jotta aikaa jää tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen. Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula Helsingin kaupunki, kuva KL5_1-35.indd 7 29.4.2024 15.15. Näen, että avoimuuden edistäminen ja luottamuksen rakentaminen ovat tässä entistä keskeisemmässä asemassa. Vastuullinen kunta pitää huolta työntekijöistään, heidän hyvinvoinnistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan, sillä vain sitä kautta voidaan tuottaa parhaita mahdollisia palveluita kuntalaisille. Tiedostamme arjessa myös sen, että asiakas tai kuntalainen osaa arvioida saamaansa palvelua välillä kriittisestikin. Johtajan odotetaan myös arvostavan ja kuuntelevan työntekijöitä. Johtajalta toivotaan inhimillisyyttä, empaattisuutta ja reiluutta. TYÖYHTEISÖJEMME hyvä henki ja henkilöstömme hyvinvointi ovat itsessään tavoiteltavia asioita, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä tuotettavien palveluiden laatuun. On selvää, että kuntien tulee pystyä jatkuvasti parantamaan vetovoimaansa kehittämällä monipuolisesti työyhteisöjä, itse työtä, sen johtamista, palkkausta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Ja jokainen meistä rakentaa sitä ilmapiiriä omassa työyhteisössään, joko innostaen tai pahimmillaan latistaen. Työn merkityksellisyys korostuu sekä työntekijöiden kokemuksissa että ulkoisissa tutkimuksissa, kun työnhakijat arvioivat potentiaalista uutta työnantajaansa. Toisaalta kilpailua parhaasta työvoimasta ei myöskään saa pelätä, ja hyvät työnantajat niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta toimivat toistensa kirittäjinä. Kaupunkien ja kuntien tarjoamissa tehtävissä merkityksellisyyden vaikutus tuntuu korostuvan ja Helsingissäkin henkilöstö nosti työn merkityksellisyyden toiseksi vaikuttavimmaksi asiaksi työelämän laadussa. Kun osa työyhteisöistä voi hyvin ja toimii tässä suhteessa esimerkillisesti, niin osassa työyhteisöjä on merkittäviä haasteita. Jukka-Pekka Ujula Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Kuntajohtajien blogi: Vastuullinen kunta pitää huolta työntekijöistä Mistä on hyvät työyhteisöt tehty. Kaupunki todella tarjoaa merkityksellisen ja innostavan työyhteisön. Henkilöstön hyvinvointiin panostamisen täytyy olla jatkuvaa ja pitkäjänteistä ja epäkohtiin pitää puuttua napakasti. Johtaminen ja esihenkilötyö ovat palveluammatteja, joilla on merkittävä vaikutus koko työyhteisön kulttuuriin ja henkeen
Ta iv al ko sk en . 7. Es po on 4. 15 0, 6 ki lo m et riä . 2. Kuinka pitkä on Turun ja Helsingin välinen etäisyys linnuntietä. 10 . 8. Ja minkä kunnan vaakunan tunnistaa hevosen kengästä. 9. Ne ljä s. Minkä kunnan vaakunassa on justeeri. 6. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, toukokuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL5_1-35.indd 8 29.4.2024 15.15. 8 Arvaa ellet tiedä! 1. Missä kunnassa on Korvatunturi. Minkä suomalaiskunnan ruotsinkielinen nimi on Karlö. 15 24 m ill im et riä . Kuinka pitkä on Kymijoki. Ha ilu od on . 3. Missä suomalaiskunnassa on asukaslukuun suhteutettuna eniten hevosia. Ko nn ev ed en . Ha lsu al la . 20 4 ki lo m et riä . 5. Kuinka mones kokoomustaustainen tasavallan presidentti Alexander Stubb on. Mikä on Suomen raideleveys. Minkä kunnan vaakunassa taas on tukkisakset. Sa vu ko sk el la
Nokialla on onnistuttu kehittämään kaupunkia vauhdilla lyhyessä ajassa ja houkuttelemaan yrityksiä ja osaajia. Tredun ja Osaon johtajien mukaan leikkaukset ovat merkki ammatillisen koulutuksen alasajosta ja vaikutukset näkyvät pian yrityksissä. Hän viittaa täällä siihen, että ne yritykset, joilla on varaa ja halua, kouluttavat jatkossa itse työntekijänsä. Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen muistuttaa, että Suomessa yhä vahva vientivetoinen perusteollisuus kaipaa jatkuvasti osaajia, joita ammatilliset oppilaitokset usein aikuiskoutuksen kautta tuottavat. ”Tämä on paluu historiaan ja suomalaisen koulutusperustan kuolema” Suomen johtavat ammattiosaajien kouluttajat tyrmistyivät hallituksen esittämistä 100 miljoonan lisäsäästöistä. KL5_1-35.indd 9 29.4.2024 15.15. – Teollisilla yrityksillä on jo nyt ollut vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Oulun seudulla toimivan Osaon rehtorinJarmo Paloniemen mukaan negatiiviset vaikutukset ovat ilmeiset ja tulevat nopeasti heijastumaan työvoimapulana alueen yrityksiin. Osaon 12 koulutusyksikköä sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Leena Hirvonen, teksti Jouni Ylisuutari, kuva Osaajapulan hän ennustaa vaikeutuvan jo kahden vuoden sisällä, ja samalla kasvavat negatiiviset vaikutukset kansantalouteen. Oulun seudulla toimivan Osaon rehtori Jarmo Paloniemi. Ammattiosaajavetoisilla kasvualueilla, kuten Oulun seudulla ja Pirkanmaalla, uutinen leikkauksista otettiin vastaan järkyttyneenä. Leikkaukset koskettavat erityisesti alanvaihtajia ja ammatillista jatkosekä täydennyskoulutusta. – Ennustin tämän tapahtuvan jo silloin, kun hallitus ensin lupaili, ettei koulutuksesta leikata. Sen koulutustarjonta mahdollistaa runsaan 60 tutkinnon suorittamisen. 9 K ehysriihen päätösten mukaan hallitus aikoo säästää ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa. Vetovoimaa talkootyöllä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtaja Kirsi Viskari jakaa Paloniemen tyrmistyksen ja huolet ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Nokia huolissaan Tredun koulutus on valtaosin oppivelvollisuuspohjaista, mutta osaajia koulutetaan runsaasti myös alueen yritysten ja työvoiman tarpeisiin. Nykyaikainen prosessiteollisuustyö edellyttää osaamista esimerkiksi robotiikasta ja sähköisistä järjestelmistä. Paloniemen mukaan tilanne on ”kuin paluu historiaan”. Vierailin talvella metsäalan yrityksissä, muun muassa Metsä Groupilla, ja kerroin, että joudutte pian kouluttamaan itse osaajanne, sillä meillä ei ole siihen ehkä jatkossa enää varaa. Viskari on erityisesti huolissaan suomalaisten elinikäisen oppimisen kasvusta ja itseohjautuvasta ammatillisesta kehittymistä, joka hänen mukaansa näillä toimin näivettyy. – Koulutusta ajetaan kouluttajilta työnantajien vastuulle, kovalla rahalla ostettavaksi. – Meillä on paljon kallista kalustovaltaista koulutusta strategisesti tärkeille aloille. Koulutuskuntayhtymä Osaon sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtajat ennakoivat säästöjen tarkoittavan merkittäviä rakenteellisia ja koulutusvastuumuutoksia. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaaminen uhkaa suorana heikentää osaamista ja saatavuutta, Väätäinen sanoo. Vahvan ja monipuolisen teollisuuden kaupunki Nokia näkee huolen osaajien saamisessa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on Suomen toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. – On hurjaa, että osaajia joudutaan esimerkiksi Tredussakin kouluttamaan jo talkoilla, koska raha on tiukassa ja kuitenkin me Tampereen kehyskunnissa tarvitsemme jatkuvasti eri alojen monipuolisia osaajia, Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen sanoo. Koulutuskuntayhtymä Osao on Oulun seudulla toimiva monialainen ammattiopisto, jossa opiskelee 8 500 nuorta ja aikuista. Ammatillisen koulutuksen vapaus on osaltaan tukenut kaupunkikehitystä ja elinvoimaa. Meillä on ollut aina vapaa ja maksuton koulutusjärjestelmä, Viskari sanoo. Keskimäärin Tredussa opiskelee yhteensä 17 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa 14 eri toimipisteessä. Meillä Oulun seudulla tällaiset säästöt tulevat hyvin todennäköisesti tarkoittamaan noin neljää miljoonaa euroa, mikä voi tarkoittaa koulutettavien opiskelijoiden määrän vähentämistä jopa parilla tuhannella, eikä henkilöstövaikutuksiltakaan tulla välttymään, Paloniemi huokaa. – Mahdollisuudet kouluttautua uudelle alalle tulevat olemaan todella vaikeat, kun vielä aikuiskoulutustukikin on lakkaamassa. Viskarin mukaan säästöajatukset eivät ole linjassa työvoimapoliittisten kasvuajatusten kanssa. Ei suomalainen työelämä ole sellaiseen tottunut. Yrityksissä tuolloin naureskeltiin ajatukselle, mutta minua ei kyllä naurata. Alueilla tämä näkyy varmasti myös vaikkapa maamme sisäisessä työperäisen muutossa
Tämä vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden koulujen tar peeseen huomattavasti. ”On tär keää, että tällainen vertailu tehdään objektiivisesti ja laadukkaaseen dataan perustuen. On vain arvoja, joiden perusteella ratkaisuja on tehtävä. Monta muuttujaa Elinkaarikustannusvertailuun tarvitaan paljon lähtötietoja. Kuuntele Parmacon Dynaamisesti vastuullinen podcastista lisää aiheesta. Vallalla ollut malli on palvellut hyvin edellisinä vuosikymmeninä. Perinteisesti kunnissa ja kaupun geissa on totuttu ajattelemaan asioita kiinteistön omistamisen näkökulmasta. Vanhan palvelu kiinteistön osalta tämä on usein jopa negatiivinen. Elämän keinotekoinen pidentäminen ei ole aina arvokasta ihmiselämää. Ehkä järkyttävintä Nevalan kommenteista oli se, että elinaikaa muutamalla kuukaudella pidentävät hoidot saattavat olla potilaalle todella kivuliaita. Vuokraaminen mielletään usein kal liiksi vaihtoehdoksi. Elämää tarpeettomasti pidentävät hoidot ovat yleensä niitä, jotka maksavat kaikkein eniten. 10 Tätä mieltä / Jarkko Ambrusin Julkisten rakennusten vuokramallilla lisää joustoa ja kulukuria MAINOSILMOITUS E nnusteiden mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 80 000 peruskoululaista vähem män kuin nyt. Tämä tietenkin vaatii päättäjiltä ja asiantuntijoilta viisautta. Investointivaihtoehtoon liittyen tulee tarkastella myös jäännösarvo. Suomessa tämä tarkoittaa vuodessa laskentatavasta riippuen 2-3 miljardin euron laskua. Joku voi sanoa, että tällainen laskenta on hirveää ja epäeettistä. Vertailun tuloksiin vaikuttaa myös inves tointikustannus ja rahoitus. Tämä tietenkin vaatii päättäjiltä ja asiantuntijoilta viisautta ja kykyä puhua asioista niiden oikeilla nimillä. MEIDÄT vauvat saatettiin hyvän elämän alkuun ja vanhempia tuettiin neuvoloissa. Lapset kävivät peruskoulua, työikäisistä pidettiin huolta monin tavoin, eläkejärjestelmä oli vähintään kohtuullinen. MINUT pysäytti syöpälääkäri ja HUS:in hallinnollisen ylilääkärin Riikka Nevalan taannoinen haastattelu Hesarissa (HS 22.4.). Ei ihmiselämälle voi laskea hintaa. Absoluuttisesti mitattuna materiaalinen vauraus on kasvanut. Ja me olemme Edessä on kipeitä valintoja alkaneet jo karsia niitä hyvinvointipalveluita, joita olemme pitäneet itsestään selvinä. Vaihtoehtokin olisi: potilaalle tarjotaan lääketieteen avulla mahdollisimman kivuton luonnollinen lähtö maallisesta elämästä. mioon muita tekijöitä ja velvoitteita, mitä rakennuksen omistamiseen olen naisesti liittyy. Kun sairas vanhus sitten kuolee, pahimmillaan lääkäriä syytetään hoitovirheestä. Parhaimmillaan nämä kaksi näkökulmaa voivat kulkea rinta rinnan. Ei voikaan, mutta arvokkaan ihmiselämän pitäisi olla mielestäni pyhä arvo. Julkisella sektorin toimi tila asiat puhuttavat ja vaati vat ratkaisuja, jotka ovat kestä vällä pohjalla muutoksen keskellä. Vuokramallissa kunta voi ulkoistaa vastuun tästä työstä ja keskittyä siihen, mikä on julkisen sektorin tärkein tehtävä: laadukkaiden ja toimivien palveluiden tuottaminen kansalaisille. Vuokraaminen haastaa omistamisen Vuokramalli on kuitenkin usein taloudel lisesti järkevä ja vastuullinen tapa ratkoa kuntien kiinteistöhaasteita. Nykymaail massa, jossa eletään rajun rakennemuu toksen ja vaikeasti ennustettavan tule vaisuuden keskellä tilanne on toinen. Ihmisten elinajanodote on pidempi ja terveitä vuosia esimerkiksi eläkkeelle jäämisen jälkeen on keskimäärin enemmän. Parmacon tuottama HUS Lasten psykiatrian osasto, Helsinki. Uudistuva rakentamislaki ja EUdirek tiivit tuovat lisää painetta lähivuosina mm. Olisikin tärkeää verrata oikeita asioita keskenään todellisten kustannusten määrittämiseksi. Nevalan viesti oli hyvin yksiselitteinen: olemme vieraantuneet kuolemasta niin paljon, että sairas vanhus ei saa enää arvokasta loppua. Sitten tuli lama ja kaikki muuttui. ”Olemme kehittäneet Parmacolla työ kalun rakennusten elinkaarikustannus ten mallintamiseen. Tärkeimpinä ovat kohteen koko ja tulevaisuuden muutos tarpeet tarvittavan tilan osalta, pohjau tuen esimerkiksi väestöennusteeseen. ELI ME siis kidutamme sairaita vanhuksiamme. Meidän on mietittävä, mihin meillä on eettisesti ja taloudellisesti varaa. Väestöennus teet kuvastavat megatrendejä; toisaalla väki vähenee ja vanhenee, toisaalla las ten määrä kasvaa, jopa yli tuhannella lapsella vuodessa. Ei ihme, että 1980-lukua pidetään Suomessa vuosikymmenenä, jolloin ”hyvinvointiyhteiskunta oli parhaimmillaan”. Vuokramal lin osalta tarvitaan vuokratasot tulevina vuosikymmeninä. Terveydenhuolto pelasi ja kansanterveyttä tuettiin muun muassa Pekka Puskan Pohjois-Karjala -projektin tapaisilla suurhankkeilla. Tampereen Yliopisto on vali doinut laskentamallimme ja todennut sen tuottavan luotettavia tuloksia. Me joudumme arvottamaan ihmiselämän eri osa-alueita. Oikeita oppikirjavastauksia ei ole olemassa. Investoinnit jäissä. Korkean tulotason maissa vuosittaisista terveydenhuollon menoista kuluu tutkimusten mukaan 8-11 prosenttia samana vuonna kuolevien ihmisten hoitamiseen. Valitettavan usein kustannusvertailua tehdään investointi kustannuksen ja vuokrakauden aikais ten kassavirtojen välillä, ottamatta huo Säästötalkoot. TÄMÄ yksi esimerkki on vain yksi monista arvovalinnoista, jonka edessä olemme yhteiskuntana. Työkalun avulla olemme pystyneet kuvaaman asiakkail lemme heidän hankkeitaan ja laske maan, miltä näyttää investointi suh teessa vuokramalliin” kertoo Parmacon Myyntijohtaja, Jaakko Vihola. OLEN syntynyt aitoon hyvinvointivaltioon. Tässä ajassa on kuitenkin paljon isoja haasteita. energiansäästöön. Tyhjiä, huonokuntoisia julkisia tiloja. Vuonna 1981 suomalaisessa yhteiskunnassa oli jo rakennettu tai laitettu alulle kaikki ne palvelut, jotka miellämme hyvinvointivaltioon kuuluvaksi. Monella mittarilla yhteiskunnan palvelut ovat nykyisin paremmalla tasolla kuin 1980-luvulla. Lääketieteen mahdollisuuksiin sokeasti uskovat omaiset haluavat pitkittää omaistensa elämää mahdollisimman pitkään. Korkojen nousu. KL5_1-35.indd 10 29.4.2024 15.15. Näiden lisäksi olennai nen tekijä on kiinteistön omistamiseen liittyvä korjausvastuu sekä molempia malleja koskevat ylläpitokustannuk set, kuten vesi, sähkö ja lämmityskulut. Julki sen sektorin asiakkaamme ovat hyöty neet tuottamistamme laskelmista ja ovat saaneet sen avulla apua päätöksen tekoon sekä palveluverkkosuunnitte luun”, Vihola summaa. EIHÄN todellisuus nyt oikeasti ihan tällainen ole. Mutta mistä pitäisi karsia. ”Koulujen kuntoarvioon liittyvän tut kimustiedon pohjalta tiedämme, että tällä hetkellä kaikista Suomen koulu rakennuksista 70 %:lla on korjausvelkaa yli 1000 euroa neliötä kohden ja se on valtava määrä”, toteaa Kuntaliiton Tila palvelupäällikkö, Mikko Simpanen
energiansäästöön. mioon muita tekijöitä ja velvoitteita, mitä rakennuksen omistamiseen olen naisesti liittyy. ”Olemme kehittäneet Parmacolla työ kalun rakennusten elinkaarikustannus ten mallintamiseen. Vuokraaminen mielletään usein kal liiksi vaihtoehdoksi. Tyhjiä, huonokuntoisia julkisia tiloja. Vertailun tuloksiin vaikuttaa myös inves tointikustannus ja rahoitus. Näiden lisäksi olennai nen tekijä on kiinteistön omistamiseen liittyvä korjausvastuu sekä molempia malleja koskevat ylläpitokustannuk set, kuten vesi, sähkö ja lämmityskulut. Investointivaihtoehtoon liittyen tulee tarkastella myös jäännösarvo. MAINOS MAINOS KL5_1-35.indd 11 29.4.2024 15.15. Korkojen nousu. ”Koulujen kuntoarvioon liittyvän tut kimustiedon pohjalta tiedämme, että tällä hetkellä kaikista Suomen koulu rakennuksista 70 %:lla on korjausvelkaa yli 1000 euroa neliötä kohden ja se on valtava määrä”, toteaa Kuntaliiton Tila palvelupäällikkö, Mikko Simpanen. ”On tär keää, että tällainen vertailu tehdään objektiivisesti ja laadukkaaseen dataan perustuen. Tampereen Yliopisto on vali doinut laskentamallimme ja todennut sen tuottavan luotettavia tuloksia. Väestöennus teet kuvastavat megatrendejä; toisaalla väki vähenee ja vanhenee, toisaalla las ten määrä kasvaa, jopa yli tuhannella lapsella vuodessa. Nykymaail massa, jossa eletään rajun rakennemuu toksen ja vaikeasti ennustettavan tule vaisuuden keskellä tilanne on toinen. Vuokramal lin osalta tarvitaan vuokratasot tulevina vuosikymmeninä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi tulevaisuuden koulujen tar peeseen huomattavasti. Monta muuttujaa Elinkaarikustannusvertailuun tarvitaan paljon lähtötietoja. Työkalun avulla olemme pystyneet kuvaaman asiakkail lemme heidän hankkeitaan ja laske maan, miltä näyttää investointi suh teessa vuokramalliin” kertoo Parmacon Myyntijohtaja, Jaakko Vihola. Vallalla ollut malli on palvellut hyvin edellisinä vuosikymmeninä. Vuokramallissa kunta voi ulkoistaa vastuun tästä työstä ja keskittyä siihen, mikä on julkisen sektorin tärkein tehtävä: laadukkaiden ja toimivien palveluiden tuottaminen kansalaisille. Julkisella sektorin toimi tila asiat puhuttavat ja vaati vat ratkaisuja, jotka ovat kestä vällä pohjalla muutoksen keskellä. Uudistuva rakentamislaki ja EUdirek tiivit tuovat lisää painetta lähivuosina mm. Olisikin tärkeää verrata oikeita asioita keskenään todellisten kustannusten määrittämiseksi. Valitettavan usein kustannusvertailua tehdään investointi kustannuksen ja vuokrakauden aikais ten kassavirtojen välillä, ottamatta huo Säästötalkoot. Tärkeimpinä ovat kohteen koko ja tulevaisuuden muutos tarpeet tarvittavan tilan osalta, pohjau tuen esimerkiksi väestöennusteeseen. Perinteisesti kunnissa ja kaupun geissa on totuttu ajattelemaan asioita kiinteistön omistamisen näkökulmasta. Investoinnit jäissä. Kuuntele Parmacon Dynaamisesti vastuullinen podcastista lisää aiheesta. Vanhan palvelu kiinteistön osalta tämä on usein jopa negatiivinen. Julkisten rakennusten vuokramallilla lisää joustoa ja kulukuria MAINOSILMOITUS E nnusteiden mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä 80 000 peruskoululaista vähem män kuin nyt. Vuokraaminen haastaa omistamisen Vuokramalli on kuitenkin usein taloudel lisesti järkevä ja vastuullinen tapa ratkoa kuntien kiinteistöhaasteita. Parmacon tuottama HUS Lasten psykiatrian osasto, Helsinki. Julki sen sektorin asiakkaamme ovat hyöty neet tuottamistamme laskelmista ja ovat saaneet sen avulla apua päätöksen tekoon sekä palveluverkkosuunnitte luun”, Vihola summaa
KOULUPSYKOLOGIEN-, terveydenhoitajien-, kuraattorienja oppilaanohjaajien määrää tulisi lisätä, jos psykologin tai kuraattorin vastuuoppilasmäärä on yli 650, ei hän ehdi riittävästi paneutumaan yksittäisen oppilaan ongelmiin. Viimeisin muutos on, että arviointimenettelyssä olleet kunnat ovat velvollisia raportoimaan talouden tasapainottamissuunnitelman etenemisestä valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriön toimivalta kriteerit täyttävissä kunnissa on kasvanut siten, että joissain tilanteissa arviointimenettelyn sijaan voidaan aloittaa suoraan kuntaliitosselvitys. Myös lapsiperheiden tukemista tulisi parantaa, lasten psyykkisten sairauksien ja väkivallan lisääntyminen on yhteiskunnallinen ongelma, jota koulut eivät pysty yksin ratkaisemaan. Valtiovarainministeriön toteuttaman kuntien arviointimenettelyn kriteereissä ja toteutuksessa tätä historiallista muutosta ei ole juurikaan huomioitu. Tavoitteita olisi hyvä tarkastella osana valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta huomioiden kuntien nykyinen tehtäväkenttä ja talous. Jarno Strengell Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.) Arviointimenettely on uuden edessä KUNTIEN taloudellinen tilanne ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi, kun hyvinvointialueet perustettiin. Valtioneuvosto voi myös päättää kuntaliitoksesta kuntien vastustuksesta huolimatta. 12 mielipide@kuntalehti.fi Lapsille turvalliset koulutilat VANTAALLA tapahtunut kouluampuminen nosti laajempaan keskusteluun lastenja nuorten henkisen pahoinvoinnin, koulukiusaamisen sekä ennaltaehkäisevän avun saannin ongelmat. Arviointimenettelyn kriteerit ovat laajentuneet koskemaan myös kuntakonsernin tilinpäätöstä. Tarkastuksessamme suosittelimme, että valtiovarainministeriö raportoisi läpinäkyvästi kuntien arviointimenettelyyn liittyvistä päätöksistä ja huomioisi peruspalvelut aiempaa paremmin menettelyn aikana. Jotta lasten oppimistulokset paranisivat ja henkinen pahoinvointi vähenisi, tulisi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen ryhmäkokoja pienentää. Vuosien 2007–2023 aikana kuntien arviointimenettely on muuttunut velvoittavammaksi. Nämä suositukset ovat hyödyllisiä jatkossakin, ja suositukset pätevät myös hyvinvointialueiden vastaavassa menettelyssä. Peruskoulun ja toisen asteen oppilaista 248 000 vastasi 2023 kouluterveyskyselyyn. TEIMME VTV:llä tarkastuksen, jossa kokosimme yhteen vuosien 2007–2023 muutoksia ja käytäntöjä kuntien arviointimenettelyssä. Kun oppivelvollisuusikää nostettiin 18ikävuoteen 2021, oli tarkoituksena vähentää nuorten syrjäytymistä peruskoulun jälkeen. TYÖTERVEYSLAITOKSEN tutkimushankkeessa 2022 todetaan, että luokanopettajien työstressi, huoli työmäärän lisääntymisestä, heikentyneeksi koettu terveys ja unihäiriöt lisääntyivät uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. HISTORIALLISTEN muutosten jälkeen pitäisin tärkeänä, että kuntien arviointimenettelyn tavoitteita tarkasteltaisiin laajemmin. Oppilaiden osaamista mittaavassa Pisatutkimuksessa Suomi on tippunut 2000-luvulla yli kymmenen sijaa, lisäksi oppilaiden väliset erot koulun sisällä ovat kääntyneet jyrkkään nousuun. Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun 2021 oppilaista 23 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea, vastaava luku oli 2000luvun alussa noin viisi prosenttia. Vastanneista pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, joka kolmas tyttö kertoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Uudistuksessa ei kuitenkaan otettu riittävästi huomioon, että opiskelumotivaation puute lisää toisella asteella järjestyshäiriöitä, päihteiden käyttöä ja kiusaamista, joiden selvittelyyn tai kurinpitotoimiin opettajilla ei ole riittävästi aikaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan, yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Sini Salmi Kirjoittaja on Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja KL5_1-35.indd 12 29.4.2024 15.15. Meillä oli kuitenkin käytössä tietoa vain niiltä vuosilta, jolloin hyvinvointialueiden perustaminen ei vielä vaikuttanut kuntien talouteen, joten nykytilanteeseen liittyviä haasteita emme voineet käsitellä
Ennen täyteen automaatioon siirtymistä, voidaan tekoälyä monissa prosesseissa hyödyntää tukiälynä. Päätökset, jotka perustuvat suhteellisen vakaisiin ja selkeisiin perusteisiin on yleensä tehokasta hoitaa sääntöpohjaisesti, koska muutoksia tarvitaan vain rajallisesti. Ajatus on vahvasti ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, koska opiskelulla ei anneta arvoa työelämän tarpeisiin. 13 Julkinen sektori ei selviä ilman tekoälyä YKSI olennainen osa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvattamista julkisella sektorilla on tekoälyn laajempi hyödyntäminen. Julkista sektoria koskeva automaattisten päätösten lainsäädäntö toivottavasti kehittyy entisestään. Pertti Pokki Laitila Pisa-tulosten ja tulevaisuuden aliarvioimista KL5_1-35.indd 13 29.4.2024 15.15. Se investoi 613 miljoonaa puntaa vuonna 2022 väärinkäytösten ja petosten tunnistamiseen. Tuo viisaus on se, että otetaan oppivälineet pois juuri kun abiturientti niitä eniten tarvitsisi, eli rajan 18 vuotta täyttävät. Toisaalta hallitus vielä rajoittaa ulkomailta tulevien koulutettujen kiinnostusta suomalaisen työelämään. Juuri kun viime hallituskaudella saatiin oppivelvollisuutta nostettua, jotta nuorten koulutus saataisiin nousemaan työelämän tarpeille. Luottamuksen lujittaminen on kehityksen kannalta avaintekijä, jossa oikomiselle ei ole tilaa. Nyt hallitus viisaudessaan katkaisee tuon, kun nuori täyttää 18 vuotta. Ikävä vuosi, jolloin nimenomaan yhteiskunnan tulisi tukea nuoria elinkeinoelämämme tarpeisiin, eikä jättää nuoria yhteiskunnan tuen ulkopuolelle. Ihmettelen maamme hallitusta, joka säästö kiimassa katkaise suomalaisen tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän nuoriemme kriittisessä opintovaiheessa. Tähän loppuun sopisi sanonta: He pukeutuivat kauniisti ja puhuivat viisaita. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä vähentyi 136 000 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä luvun ennakoidaan vähenevän 76 000 henkilöllä. Maa, joka antaa kaikille nuorille tasa-arvoisen mahdollisuudet koulutukseen. Samalla kun työikäisen väestön määrä laskee, valtionvarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan 9 miljardia euroa vuonna 2026. Oliko tuo se hallitukset työn linja. Satunnaisotoksiin perustuva tutkinta on hyvin tehotonta, ja siksi tekoälypohjainen riskimallinnus ja tulosten tehokkaan tutkimisen mahdollistava verkostoanalytiikka ovat tärkeitä työkaluja julkiselle sektorille. Tekoälyn toiminnan selitettävyys, yhdenvertaisten päätösten ja niiden laadun varmistaminen ovat perusta vastuulliselle hyödyntämiselle. Odottaisin myös elinkeinoelämän kannanottoa näin järjettömään hallitusviisaiden päätökseen. Tästä on suuri haitta opiskelijoille, niille nuorille, jotka tähtäävät opiskella pidemmällä työurille. Tekoälyn toiminnan vastuullisuusperiaatteita on monissa organisaatioissa jo mietitty, mutta on vielä eri asia saada ne toimimaan käytännössä siten, ettei niistä tule este varsinaiselle tavoitteelle eli tuottavuudelle ja tehokkuudelle. SUOMEN KELAA osittain vastaava Iso-Britannian DWP on jo havainnut väärinkäytösten estämisen tärkeyden. YKSI OSUUS muutoksessa on teknologiset kyvykkyydet, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat ihmisten ymmärryksen ja luottamuksen kasvattaminen sekä lainsäädännöllinen kehitys sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaa automaation laajemman hyödyntämisen. Nyt kuitenkin lyödään kriittinen katkos siihen ikään, jolloin nuoreten urahaaveet ovat kaikista tärkeimmät. Antti Heino Kirjoittaja on tekoälyasiantuntija, SAS Institute VALTAKUNNAN hallitus on budjettiriihessä saanut uuden neronleimahduksen. OLEMME pitäneet Suomea hyvin koulutus myönteisenä maana mielestämme. Tukiälyn ideana on, että se tarjoaa ihmisen päätöksentekoa tukevaa informaatiota ja mahdollistaa näin tapausten tehokkaamman ja todennäköisesti myös yhdenvertaisemman käsittelyn kun päätösten tueksi saadaan helpommin näkyville sen kannalta relevantit tiedot. Teknologia tarjoaa yhä parempia mahdollisuuksia näiden asioiden valvomiseen automaattisesti, jotta poikkeamat huomataan ajoissa ja voidaan korjata. Palveluiden taustaprosessien tehokkuutta pystyttäisiin skaalamaan paremmin, jos aiemmat manuaalisiin vaiheisiin perustuvat prosessit saadaan suunniteltua digitalisaation mahdollisuudet huomioiden. Julkisella sektorilla yleensä toimiva lähestymistapa on hybridimallinnus, jossa tekoälyn rinnalla hyödynnetään sääntöpohjaista automaatioita. Nykyiset palvelut on siis pystyttävä tuottamaan entistä tehokkaammin
14 KL5_1-35.indd 14 29.4.2024 15.15
15 Maallikko ihmettelee, miksei asiakasja potilastietojärjestelmiin uponneilla summilla ole saatu aikaan toimivia järjestelmiä, sellaisia, että hoitajilla ja lääkäreillä jäisi aikaa potilaalle ja että ne auttaisivat myös asukkaiden ajantasaisen tiedon saantia. Hyvinvointialueiden it-budjetit ovat hulppeat: esimerkiksi Pirkanmaalla 130 miljoonaa euroa, ja sadan miljoonan euron nurkilla ollaan myös Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo, että ennen hyvinvointialueen aloitusta Päijät-Hämeen Piikki edelleen auki Veronmaksajat saavat lukea kerta toisensa jälkeen uutisia hurjista summista, jotka ovat uponneet potilastietojärjestelmiin hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Eikä loppua ole näkyvissä. M Kirsi Riipinen, teksti KRUT, kuvitus KL5_1-35.indd 15 29.4.2024 15.15
Muilla viranomaisilla ei näin laajaa oikeutta ole. Sosiaalija terveydenhuollon välillä tietoja saa luovuttaa luovutusluvan perusteella, ja myös näissä tilanteissa ilman luovutuslupaa esimerkiksi potilaan muistisairauden takia. Mäkelän mainitsemassa tilanteessa lakimuutoksesta ei ole apua, sillä se ei vielä ratkaise data-analyysin hyödyntämistä. Lainsäädäntö tai vähintään sen rajoittava tulkinta on aivan itse saatu aikaan. Sosiaalihuollon viranomaisilla puolestaan on laaja tiedonsaantioikeus ilman asiakkaan omaa lupaa. Suomalaiset eivät voi syyttää Euroopan unionia siitä, ettei hyödyllistä tietoa saada kulkemaan, vaikka sääntelyä sieltä tuleekin. Erityisasiantuntija Anna Sandberg STM:stä sanoo, että vuoden alussa voimaan tullut asiakastietolain muutos helpottaa potilastiedon liikkumista eri toimijoiden välillä. Voimaan tulleen lain myötä kaikki potilastiedot on saatavilla kaikkein tarvittavien toimijoiden välillä yhden luovutusluvan perusteella. Suomalaisilla omia rajoittavia tulkintoja alueella oli yli käytössä yli 500 asiakasja potilastietojärjestelmää, mutta hyvinvointialueen aloittaessa oli päästy yhteen yhteiseen asiakasja potilastietojärjestelmään. Eri palveluissa syntyy tietoa, jota ammattilaisten pitäisi voida hyödyntää yksittäisen ihmisen asioita hoitaessaan. He voivat pyytää ja heidän on saatava tarvitsemansa tieto niin terveydenhuollosta kuin vaikkapa koulusta. Järjestelmät tukemaan ammattilaisia STM:n asetus potilastietojen käyttämisestä on pidennetyllä lausuntokierroksella toukokuun puoliväliin saakka. Onko takeita siitä, että kun yhtenäistäminen saadaan kuntoon, järjestelmien käyttö helpottuu. Uusi asetus määrittää, mitä tietoja ammattilaiset voivat käyttää sosiaalija terveydenhuollon yhteisesti tuottamissa palveluissa. Sandberg sanoo, että tarvitaan edelleen paljon työtä, jotta tarpeellinen tieto saadaan kulkemaan oikeaan aikaan sitä tarvitseville ammattilaisille ja että myös järjestelmät tukevat tätä. – Eduskunnassa on käsittelyssä lakimuutos, jonka mukaan lähetteen tai hoitopalautteen saa lähettää eteenpäin jatkohoitoon luovutusluvasta tai sitä rajaavasta kiellosta riippumatta, Sandberg kertoo. Esimerkiksi henkilöstöja taloushallinnon järjestelmiä jouduttiin uusimaan, ja yhtenäistämistä riittää vieläkin, Mäkelä kertoo. – Emme saa kontaktoida vanhusta tästä, koska data-analyysia ei saa hyödyntää yksilötasolla. Laki muun muassa yhtenäisti ja selkiytti asiakasja potilastietojen luovutusta ja käsittelyä. – Järjestelmien yhtenäistäminen oli tästä huolimatta iso ja kallis työ. STM:ssä valmistellaan kuitenkin lainsäädäntöä, joka tekisi jatkossa teknologian hyödyntämisen ja ennakoivat toimintamallit mahdollisiksi. Digitalisoinnin avuksi Toimivia potilastietojärjestelmiä tarvitaan kipeästi sote-palvelujen digitalisoinnissa. Asetus täsmentää myös, millaiset käyttöoikeudet ammattilaisilla on tietoihin, joita luovutetaan sosiaalija terveydenhuollon välillä. Toisin sanoen jos potilas antaa Kanta-palvelussa luvan tietojensa käyttöön, ne ovat terveydenhuollossa kaikkien häntä hoitavien käytössä. Ja että digitaaliset palvelut saadaan samalla toimimaan niin hyvin, että ne auttavat rahapulassa painivia hyvinKL5_1-35.indd 16 29.4.2024 15.15. Päijät-Hämeen Teemu Mäkelä mainitsee tietohallinnon data-analytiikasta, joka auttaa näkemään yksilötasolla esimerkiksi, että vanhus on todennäköisesti puolen vuoden aikana kotihoidon tarpeessa. 16 01010 111 01100101 00100000 01101000 01100101 01101100 011100 00 0010 0000 0111 1001 01101111 011101 01 00100 000 01110 011 011010 00 01101111 0111 01 11 00 10 00 00 01 11 01 00 01 10 10 00 01 10 01 01 00 10 00 00 01 10 01 10 01 100 001 01100011 01110100 01110011 01010111 01100101 001000 00 0110 1000 0110 0101 011011 00 01110000 ASIAKASja potilastietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että tietoa tarvitseva ammattilainen saa sitä helposti käyttöönsä. Ministeriö haluaa varmistaa, että sosiaalija terveydenhuollon tarpeet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ja että asetus olisi ymmärrettävä asiakkaille ja ammattilaisille. Lisäksi asiakastietolain mukaan sosiaalija terveydenhuollon yhteisissä palveluissa saa käyttää sekä potilastietoja että sosiaalihuollon asiakastietoja. Hän huomauttaa, ettei järjestelmien määrä ollut Päijät-Hämeessä suinkaan ennätyksellisen suuri, sillä alueellisella integraatiolla oli ikää 15 vuotta ja järjestelmiä oli ehditty karsia kuntayhtymien kautta. Tiedot on saatavilla ilman lupaa, jos potilas ei esimerkiksi muistisairauden takia pysty päättämään luvan antamisesta
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan älyä, joka luo olemassa olevasta datasta jotakin uutta, tosin sanoen luovasti tuottavaa tekoälyä. Isoja lupauksia nopeista ratkaisuista hän ei anna mutta huomauttaa, että hyvinvointialueiden leveämmät hartiat voivat olla tilanteessa isoksi avuksi. – Yhteistyötä on välillä ollut, mutta se tahtoo jossakin vaiheessa kehitystä hiipua. – Hyvinvointialueilla on ollut hyvin kirjava joukko eri järjestelmiä käytössään. Yhtä potilaskäyntiä varten täytettäviä valikkoja ja kenttiä voi olla lukuisia. Päijät-Hämeen Mäkelä nostaa esiin potilasjärjestelmien paljon parjatun rakenteisen eli määrämuotoisen kirjaamisen. Eikö siten olisi pitänyt toimia alusta alkaen. ”Tuottavuus ja mielekkyys kärsivät” Soten ammattilaiset ovat ärhäkkään sävyyn kertoneet turhautumisestaan monimutkaisiin järjestelmiin. Hän muistuttaa STM:n digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiasta, joka sekin ohjaa kehittämään järjestelmiä ihmisten ehdoilla, niin henkilökunnan, potilaiden kuin muidenkin kuntien asukkaiden. Hän toteaa, että tekemistä on vielä paljon. Idea on, että hoitohenkilöstö voisi sanella ohjelmaan tiedot. He koettavat parhaansa mukaan tulkita sote-henkilöstön viestejä käyttäjäystävällisyydestä ja samalla ottaa huomioon sääntelyn, joka rajoittaa tiedon kulkua ammattilaiselta toiselle ja organisaatiosta toiseen. Rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa, että asiakasja potilastiedot pitää kirjata vapaamuotoisen potilaskertomuksen sijaan klikkailemalla pudotusvalikkoja ja täyttämällä ohjelmakenttien arvoja. Ja kun hyvinvointialueen järjestelmät yhtenäistyvät, tiedonkulun haasteet vähenevät, sanoo johtaja Aleksi Yrttiaho Sosiaalija terveysministeriöstä (STM). Sen tulisi kyetä vastaanoton tai asiakastapaamisen nauhoitteen perusteella tekemään kirjausluonnos, jonka ammattilainen tarkistaa. KL5_1-35.indd 17 29.4.2024 15.15. Ministeriö käy vuoropuhelua alueiden kanssa siitä, miten järjestelmiä ja palveluja tulisi kehittää kansallisella ja miten alueellisella tasolla – sekä kuinka nämä saadaan toimimaan sujuvasti yhteen. Rakenteisella tiedolla on kuitenkin joukko etuja, sillä sen avulla tulevan tiedon on tarkoitus muun muassa kehittää terveydenhoitoa yhä vaikuttavammaksi sekä yksilöllisemmäksi. Hän kertoo, että kahdeksan hyvinvointialueen kliinikkotyöryhmä käy parhaillaan yhdessä sovelluskehittäjien kanssa läpin käyttöliittymien toimivuutta. Mukaan käyttäjäystävällisen ohjelman kehittämiseen tarvitaan koodareiden ja kliinikkojen lisäksi myös juristeja ja palvelumuotoilijoita. – Generatiivinen tekoäly tulee mullistamaan meidän kaikkien työmme, mainitsi tutkimus-, kehitysja innovaatiojohtaja Johan Sanmark Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tiedotteessa keväällä. He haluaisivat käyttää työaikansa ohjelmien sijaan potilasja asiakastyöhön. Tekoäly poimisi sanavirrasta tarpeelliset tiedot ja täyttäisi valikot. – Ratkaistava on vielä sekin, millainen etuovi kaikkiin tarvittaviin palveluihin tulisi saada. 01010 111 01100101 00100000 01101000 01100101 01101100 011100 00 0010 0000 0111 1001 01101111 011101 01 00100 000 01110 011 011010 00 01101111 0111 01 11 00 10 00 00 01 11 01 00 01 10 10 00 01 10 01 01 00 10 00 00 01 10 01 10 01 100 001 01100011 01110100 01110011 01010111 01100101 001000 00 0110 1000 0110 0101 011011 00 01110000 17 vointialueita. – Järjestelmissä on merkittävä eroja, mutta on myös niin, että digitaidoissa on eroja. Ohjelmistojen kehittäminen on pitkä tie, mutta pikkuhiljaa tilanne paranee. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on parhaillaan menossa pilotti, jossa kehitetään tällaista tekoälyä hyödyntävää työkalua. Valikkoja klikkailevan henkilöstön mielestä työn tuottavuus on kärsinyt ja ilmiselvästi myös työn mielekkyys. Mäkelä huokaa, että valitettavasti esimerkiksi Lifecare-potilastietojärjestelmän uudessa päivityksessä tulee rakenteellista kirjaamista paljon lisää, ja ammattilaisten on kyettävä hoitamaan se omin voimin. Vaikka alustavia tuloksia Länsi-Uudellamaalla pidetään lupaavina, tekoälystä ei tule ratkaisua kaikkien soten ammattilaisten työhön aivan hetkessä. Osa ammattilaisista kaipaa osaamisensa kehittämistä, ja digitukea tarvitsevat myös asukaat, Yrttiaho muotoilee. – Visoissa ihminen on ollut ykkönen monta vuosikymmentä, mutta tuo visio pitäisi saada riittävän hyvin näkymään käytännössä. Tilanteeseen haetaan apua tekoälystä. Nyt kun moni alueista on tehnyt uusia järjestelmähankintoja, ne toivottavasti ovat helpompia ja sujuvampia käyttää kuin aiemmat versiot. Monen ammattilaisen urakka Mäkelän mielestä sovellustoimittajat ovat ohjelmia kehittäessään puun ja kuoren välissä
Jotta henkilöstö pääsee hyödyntämään tietoja, potilaiden on annettava siihen lupa. Heinonen sanoo, että käytettävyys riippuu pitkälti asiakasja potilastietojärjestelmästä. 18 A siakasja potilastiedon kulkemista pyritään helpottamaan Kelan Kanta-palvelua kehittämällä. Tosin sanoen hyvinvointialue saa oman alueensa potilastiedot käyttöönsä ilman erillisiä lupia, mutta naapurialueella siihen tarvittaisiin oman alueen potilaalta lupa. Kela julkaisee ensi vuoden aikana kansalaisten käyttöön Omakannan mobiilisovelluksen. Sekä siinä että selainpohjaisessa ohjelmassa näkyvät esimerkiksi reseptit, laboratoriotulokset ja lääkärikäynnin kirjaukset. Pääarkkitehti Tatu Heinonen Kelasta kertoo, että suurin osa potilastiedosta on jo nykyisellään Kanta-palvelussa. Lupa tietojen näkemiseen Kelalla on Kanta-palvelun kehittämistä varten oma ohjelmansa. Kuvantamisen tiedot mukaan Selkeä helpotus ammattilaisten työhön – ja kansalaisten arkeen – on Kanta-palvelun ajantasainen lääkityslista, jonka on oltava terveydenhuollon organisaatioilla käytössä lokakuuhun 2027 mennessä. Kela kehittää sekä OmaKantaa että sen mobiilisovellusta osana sote-alan digipalveluja. KL5_1-35.indd 18 29.4.2024 15.15. Hoitotilanteita helpottaa, kun samoja tietoja ei tarvitse kysellä ja kirjata useita kertoja. Ammattilaiset näkevät asiakkaiden ja potilaiden tiedot, vaikka nämä muuttaisivat hyvinvointialueelta toiselle. Sen ansiosta ammattilaisten ei tarvitse etsiä tietoa potilaan lääkityksestä eri lähteistä eikä myöskään kirjata tietoa moneen kertaan. Heinonen muistuttaa kansalaisten itsemääräämisoikeudesta. Rekisterin pitäjällä on aina omat tietonsa käytettävissään käyntien ja työterveydenhuollon merkinnät ja ovat hoitotilanteissa ammattilaisten käytettävissä. Tarkoitus on, että kansalliset, alueelliset ja yksityiset palvelut täydentävät Kanta-palvelussa tosiaan. Mukana kehittämisessä on hyvinvointialueiden lisäksi myös yksityinen sote-sektori. Vähitellen näkyviin tulevat myös sosiaalipalvelujen tiedot, kunhan hyvinvointialueiden järjestelmät ehtivät mukaan. Heinonen kertoo, että tietojen saantia rajoittavien kieltojen määrä ei ole aivan marginaalinen – osa suomalaisista siis rajoittaa potilastietojensa näkemistä. Iso apu on tulossa myös, kun kuvantamisen tiedot ovat käytettävissä Kanta-palveluiden kautta nykyistä laajemmin. – Rekisterin pitäjällä on kuitenkin aina omat tietonsa käytettävissään, Heinonen sanoo. Esimerkiksi mammografian ja muiden seulontatutkimusten kuvat on mahdollista tallentaa Kanta-palveluihin vuonna 2026. Sote-alan ammattilaiset ovat arvostelleet asiakasja potilastietojärjestelmien monimutkaisuutta ja työläyttä. Myös omalla rahalla maksettujen Kirsi Riipinen, teksti Kanta tulee soteammattilaisten avuksi Kanta-palvelu kokoaa asiakasja potilastietoa, jota ammattilaiset pääsevät hyödyntämään yhä enemmän. Iso apu on tulossa muun muassa ajan tasalla olevasta potilaan lääkityslistasta. Siihen on tarkoitus saada mukaan rajapintoja, joiden avulla tieto saadaan siirtymään muun muassa hyvinvointialueiden asiointipalveluihin ja hyvinvointisovelluksiin. Teettävätkö Kanta-palveluun siirrettävät tiedot jatkossa heille lisätyötä
Maksu perustuu asukasmäärään, ja sen summa alkaa muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin. Kymmenkunta kuntaa mukana Commu-ohjelmistoyrityksen perustaja Sami Ekmark kertoo, että sovellusta käyttäviä kuntia on kymmenkunta. Kirsi Riipinen, teksti Katri Plaami, kuva KL5_1-35.indd 19 29.4.2024 15.15. Yritys tukee kuntia sovelluksen käytön levittämisessä. Hän kertoo kunnan pohtineen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluu oleellisena osana yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen. Harjavalta on vajaan 7 000 asukkaan kaupunki, jonka yhdistystoimintaa Lammi kehuu äärimmäisen vireäksi. Seurantarvetta olisi erityisesti ikäihmisillä, eivätkä he välttämättä omista älypuhelinta, johon sovelluksen voisi ladata. Hyvinvointia yhteisöllisyydestä Harjavalta, Karstula ja Kristiinankaupunki edistävät asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä tukemalla yhteisöllisyyttä. Tehtävässä toimii Riikka Lammi. Sovellus on asukkaille maksuton, mutta kunta maksaa yhteistyöstä Commun kanssa. Karstulassa ilmoitellaan myös puskaradioissa ja Facebookin ryhmissä, mutta kunta haluaa tarjota asukkailleen luotettavan tavan avun tarjoamiseen ja pyyntöön. Pohdinnoissa päädyttiin siihen, että kansalaisyhteiskuntaa voisi yrittää aktivoida digitaalisella työkalulla. – Olemme huomanneet, että vanhusten läheiset ovat ottaneen sovelluksen käyttöön ja ilmoittavat sovelluksessa sukulaistensa puolesta. – Olemme saaneet sovelluksen kautta ilmoituksia laidasta laitaan. Hyvinvointijohtaja Emilia Matsson Nortamo kertoo, että sovelluksen käyttöä vauhdittamaan kaupungin johtoryhmän jäsenet tarjoutuivat tulemaan lumenaurausavuksi. Älypuhelimen sovellusta päätettiin kokeilla. Valtio motivoi kuntia maksamalla niille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa niin sanotun hyte-kertoimen mukaan. Asukkaat tarjoavat ulkoiluapua ja keskusteluseuraa. Sovelluksen etuna pidettiin sen käytön turvallisuutta, koska sen käyttäjillä on mahdollisuus tunnistautua varmenteella tai pankkitunnuksilla. – Emme voi taata, että kun harjavaltalaiset osallistuvat yhteisiin tilaisuuksiin, heidän hyvinvointinsa paranee. Commu rakentaa niiden verkkosivuille kartan, johon tulevat näkyviin avun tarjoajat ja pyytäjät. Ekmark kertoo, että yksityisten ihmisten lisäksi yhdistykset ja yritykset voivat olla talkoilussa mukana. Harjavallassa on pohdittu, miten hyvinvointikokemuksia olisi mahdollista tarjota lisää ja kuinka olisi mahdollista aktivoida kansalaisyhteiskuntaa ja asukkaiden oma-aloitteisuutta. Kuvissa ”Emil Cedercreutz” ja Vallanpatsaiden jäsenet Maarit Hakala, Satu Liikala, Taru Juntunen, Anna Härkälä, ja Minna Multisilta. K un sosiaalija terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden järjestettäväksi, kuntien vastuulle jäi kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Asukkaiden ilmoitukset ovat verkkosivuilla näkyvillä nimettöminä, ja ne näkee kokonaan vasta sovellukseen kirjautumisen jälkeen. Syksyllä taas kehotettiin hakemaan omenoita ja nyt tarjotaan neuvoja 3D-tulostamiseen, kertoo Karstulan hyvinvointikoordinaattori Tiina Saarinen. 19 Harjavallan yhteisöllisyyttä kuvaa todella hyvin karnevaalihenkinen kisa Harjavalta Race & Live keikkatapahtuma, joka järjestetään Harjavallassa syyskuun ensimmäisenä lauantaina. Toivoimme myös, että entisajan naapuriapu saataisiin yleistymään. Ilmoituksissa muun muassa etsitään lenkkiseuraa ja juttukaveria sekä tarjotaan muuttolaatikoita. Entinen kaupungintalo toimii yhdistysten tilana, ja siinä järjestetään muutoinkin paljon toimintaa. 3 600 asukkaan kunnassa on Harjavallan tavoin etsitty uusia keinoja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Harjavalta on monen muun kunnan tavoin palkannut kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämistä varten hyvinvointikoordinaattorin. Lisää käyttäjiä Harjavaltalaiset ottivat sovelluksen käyttöönsä viime syksynä, samoin tehtiin Karstulassa. Apuna käytetään kännykän sovellusta. – Ajatus oli, että harjavaltalaisten ei tarvitsisi odottaa, kuinka joku kaupungilta tulee ja tarjoaa jotakin vaan että he voivat itse kehittää toimintaa. Sukulaisen puolesta kyselen Kaupunki otti pohdintojensa päätteeksi käyttöön vertaisauttamisen sovelluksen Commun, joka kokoaa avun tarjoajat ja saajat. Noita avuntarjouksia kaupunkilaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet tai kehdanneet hyödyntää. Harjavallassa sana kulkee. Yhteisöllisyyttä halutaan synnyttää lisää, mikä on myös osa Karstulan kuntastrategiaa. Harjavallassa, Karstulassa ja Kristiinankaupungissa toivotaan, että sovelluksen käyttö yleistyisi ja mukaan tulisi enemmän sekä avun tarjoajia että sitä pyytäviä. Naapurin puolesta voidaan kysellä, ehtisikö joku tämän avuksi. – Markkinoilla oli valtavan paljon palveluntarjoajia, mutta yleensä ratkaisut näyttivät suuntaavan ennemmin hyvinvointialueiden tehtäviin. Sen sijaan tilaisuudet voivat tarjota hyvinvointikokemuksia. Kristiinankaupungissa päädyttiin samaan ja sovellus otettiin käyttöön helmikuussa
KL5_1-35.indd 20 29.4.2024 15.15. 20 Jos Tuomo Sallinen muuttaisi vähän kampaustaan ja kasvattaisi viiksiään, olisi hän kuin Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II, jonka kuva roikkuu prameissa kehyksissä Lappeenrannan raatihuoneella
Jos uusi kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen muuttaisi vähän Itärajan kaupungin johtaja Itärajan makeinta kaupunkia johtaa kehuttu mies Tuomo Salliselle sitova työ kaupunginjohtajana on elämäntapa, mutta hän malttaa silti jäädä isyyslomalle ennen viran vastaanottamista. Sallisella on ollut Lappeenrannassa huomattavat vastuut jo ennen nykypestiä: ensin kaupunginsihteerinä, sitten apulaiskaupunginjohtajana. Lappeenrannan raatihuoneella on Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II prameissa kehyksissä. ”Kunnallishallinnon hottiksesta” oli myös paperinukke Ampiaisessa, mutta ei yhtään pistävää kommenttia. Katse kuitenkin kertoo, että töitä on pitänyt tehdä. Hän ei lähde avaamaan edellisen kaupunginjohtajan luottamuspulaan päättynyttä kautta. Ensin isyyslomalle Tuomo Sallinen on lähtöisin savolaiKL5_1-35.indd 21 29.4.2024 15.15. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuvat N kampaustaan ja kasvattaisi viiksiään, ei kaupungin tarvitsisi teettää johtajastaan kuvaa. Henkilö 21 Nomen est omen, eli nimi on enne, mutta voiko kuva olla enne. Kuin kaksi marjaa -kuvapari pääsi Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen vappujulkaisuunkin
Puheenjohtaja sanoi ymmärtävänsä Itä-Suomen erikoisaseman. Muun muassa näillä saatesanoilla hänet nostettiin yksimielisesti nykyiseen virkaansa. Raja-alueiden ja turismin tukemiseen ja alueen elävöittämiseen onkin luvassa EU:lta 61 miljoonaa euroa. Siinä on oppinut sosiaaliseksi, ihmisläheiseksi, joustavaksi, ahkeraksi, vakuuttavaksi ja aktiiviseksi. Rajamaakunnan geopoliittinen tilanne on vaikuttanut elinkeinoelämän ja turvallisuuden lisäksi metsäteollisuuteen ja logistiikkaan. Sallinen sanoo kannattavansa hyvää esitystä, mutta ei pidä sen etenemistä kovin todennäköisenä. Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisi itäisistä maakunnista erityistalousalueen. – Maakunnat ovat tarkkoja yhdenLappeenrannan kaupungintaloa ja viereistä poliisitaloa piirittää kuvanveistäjien Pekka ja Teija Isorättylän veistosinstallaatio. Muikkuparven suurimmat yksilöt ovat viiden metrin pituisia. Puheenjohtaja näki omin silmin helikopterilennolla, mitä itärajan sulku muun muassa on alueelle merkinnyt: Saimaan kanavan vieressä valtatie 6:n varrella oleva Ikean iso tontti kasvaa pusikkoa. Teos voitti kaupungin ja Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2018 järjestämän kilpailun. KL5_1-35.indd 22 29.4.2024 15.15. Päätös oli yksimielinen siitäkin huolimatta, että Sallinen oli sanonut jäävänsä ennen viran vastaanottamista toukokuussa isyyslomalle. – Perhevapaalla haluan näyttää esimerkkiä, mutta toinen painava argumentti on sisäinen perhepolitiikka, on 1-vuotiaan pojan isä saanut selittää isyysloman ihmettelijöille. Päätös osoittaa myös, että kaupungin asiat ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. 22 Henkilö sesta suursuvusta. Itään tukea Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piipahti pääministeri Petteri Orpon (kok) kanssa huhtikuun loppupuolella Lappeenrannassa. Yksimielinen päätös yllätti valittua, tahtovathan isommissa kaupungeissa valinnat yleensä mennä äänestyksen kautta. Sisaruksia on 16, isä toiminut pappina ja kirkkoherrana ja äiti äidinkielen opettajana
– Olen rutikuiva virkamies somessa. Mansikkapellolle luvatta Sallisten poika aloitti työt mansikkapellolla 10-vuotiaana ilman vanhempien lupaa. Päivitän Facebookiin virka-asioita noin kerran kuukaudessa. Lappeenrantaan valmistuu nyt omakotitalo ja töitä on tiedossa ainakin kuudeksi vuodeksi. vertaisesta kohtelusta. Uskoisin, että voimme kertoa tämän vuoden puolella myönteisiä yritysuutisia, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia. KL5_1-35.indd 23 29.4.2024 15.15. Hakumyllyssä on jatkuvasti useita hankkeita. – Jos hyvinvointialueet ajautuvat ongelmiin lähivuosina, niin sitten keskustellaan taas. Voimala sijoittuisi alle 1 000 hehtaarin alalle. 23 Viisi nopeaa kysymystä: Kuappi -(Iisalmessa oleva maailman pienin) Ravintola. Saimaa -Järvi Roskakuski -(lapsuuden) Unelma-ammatti Karjala -Juuret Loma -Harvoin Kun asiat etenevät ja tulee onnistumisia päätöksenteossa, niin se auttaa jaksamaan. – Meillä on tosi hyvä porukka päättämässä asioista. Kun ajatuksia yhteensovitetaan, niin sieltä löytyy ihan kohtalainen lopputulos. – Meillä on erittäin vahvaa hakemusosaamista ja EU-yhteistyötä muutenkin muun muassa uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän osalta. Yksi konkreettinen esimerkki tiiviistä yhteistyöstä on Elintarvikeyhtiö Fazer. Tuomo Sallinen • Ikä 34 • Syntynyt Iisalmessa • Asuinpaikka Lappeenrannassa • Oikeustieteen maisteri, varatuomari • Töissä Lappeenrannan kaupunginjohtajana • Perheessä puoliso ja 1-vuotias lapsi • Vapaa-aikana on perheen kanssa, maakuntamatkailee, vaunulenkkeilee Kuka. Hankkeita hakuputkessa Komission puheenjohtaja mainitsi, että EU:lla on kyllä rahaa, kunhan sitä osaa hakea. Twitterissä en ole lainkaan, enkä verkostoitumisväline Linkedinissä. Satamaan tulee tehtaanmyymälä ja kaupungissa vietetään Suomen makeinta kesää. – Itäisen Suomen tuulivoimaloiden rakentamiseen alkaa olla Puolustusvoimissa jo tahtotila, mutta se saisi konkretisoitua myös päätöksiksi, Sallinen toivoo. Hyvin noita olen tähän asti ollut ilman tietoverkkoakin. Itäraja asettaa rajoitteensa tuulivoiman rakentamiselle. Esimerkkinä hän mainitsee palveluverkon. Toisaalta erityistalousalueita on yritetty ennenkin, mutta maaliin ei ole päästy. Kaupunginjohtajaa ei sosiaalisessa mediassa liiemmin näy. – Vaikeaa asiaa on valmisteltu pidemmän aikaa, on käyty perusteellisia ja periaatteellisia keskusteluja luottamushenkilöiden kanssa ja kuultu eri osapuolten mielipiteitä. – Kun asioita jaksaa työstää ja pitää yhteyttä sidosryhmiin, niin kyllä ne konkretisoituvat myöhemmin investoinneiksi. Lakiopintojen alun hän rahoitti olemalla välillä jopa puolet vuodesta rakennustöissä. Kaupungin ja seurakunnan lisäksi sopimuksiin on lähtenyt yksityisiä maanomistajia. Kun asiat etenevät ja tulee onnistumisia päätöksenteossa, niin se auttaa jaksamaan. Iisalmen keskushallinnossa Sallinen toimi jo 22-vuotiaana harjoittelijana ja Kiuruveden kaupunginsihteerinä sekä kaupungin kakkosmiehenä 25-vuotiaana. Keskussairaala säästyi leikkauksilta, mutta Sallinen ei heitä kärrynpyöriä vaan korostaa, että senkin osalta pelataan pitkää peliä. Valitettavasti hankkeet eivät jalostu yritystoimintaan niin nopeasti kuin kuvitellaan. Ajoittain on raskasta ja vaikeaa, mutta toisaalta työ on myös äärimmäisen palkitsevaa. Mitenkä sitä jaksaa. – Tämä on elämäntapa. Harmittaa, kun jatkuvasti ollaan arvostelemassa ja haukkumassa päättäjiä milloin mistäkin asiasta. Lappeenrannassa on osattu. Luottamushenkilöillä on monesta paljon parempia ajatuksia kuin itsellä. Kaverit ihmettelevätkin, että mistä saan töitä. – Pysyypähän motivaatio yllä, viittaa Sallinen määräaikaisuuteen. Urakiito on ollut huima. Työ elämäntapa Kaupunginjohtajan työ on hyvin sitovaa. Siitä sitten mansikanmyyntiin ja moniin muihin tehtäviin. Aurinkovoimaa varten on jo katsottuna kohtalaisen soveltuva alue. Helppo on takapenkiltä huudella, Sallinen sanoo. Suomen nuorimpana kunnanjohtajana hän aloitti Ruokolahdella 28-vuotiaana. Kyse on nykytilan säilyttämisesti, en puhuisi mistään voitosta. Hyvä kulttuuri LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa kehui vuolaasti Lappeenrannan päätöksentekokulttuuria Kuntalehden aiemmassa haastattelussa. Hihasta nykivät niin kaupunkilaiset, sidosryhmät, toimittajat, luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin, ja vastaus pitäisi olla asiaan kuin asiaan kaiken aikaa. Makein kaupunki Kunnallishallinnossa ei ole nopeita voittoja. Ja voihan sitä tehdä muutakin, jos työt eivät pidemmän päälle nappaa. Sallinen painottaa perusteellisen keskustelun tärkeyttä. Se ei siirräkään tehdastaan Lahteen. Rohkenen väittää, että pääsemme asianmukaisesti hyvään kompromissiratkaisuun
24 Ukraina Uusi koti Varkaudessa Pieni savolaiskaupunki on saanut yli 200 uutta kuntalaista kotouttamispolitiikka toimii, koska poikkeuksetta lähes kaikki kaupunkiin tulleet ukrainalaiset haluavat varkautelaisiksi. Vuokko Viljakka, teksti Matias Honkamaa, kuvat ja video KL5_1-35.indd 24 29.4.2024 15.15
25 Aleksandra ja Artur Savchenko arvostavat pikkukaupungin rauhallisuutta, luontoa, turvallista liikennettä, mukavia ihmisiä ja sitä, ettei ole korruptiota. KL5_1-35.indd 25 29.4.2024 15.15
Siellä odottaa syöpäleikkaukseen joutunut isä. Pitkulaisen herkun salaisuus on tuulihattutaikinan sisään leivottu vanilijakreemi ja muhkea kaakaokuorrutus. KL5_1-35.indd 26 29.4.2024 15.15. Heillä on uudessa kotikaupungissaan liki 500 kohtalotoveria. Aleksandran ja hänen miehensä, Artur Savchenkon, 35, silmissä on huoli, koska vaimon on palattava viikoksi parin entiseen kotikaupunkiin. Jokaisen edessä höyryää kohta kahvikuppi. Tämän puuveneen hän rakensi Pietarissa. Kuvauksella on haastattelun jälkeen kiire, sillä Aleksandra Savchenko, 30, lähtee kohta laukkunsa kanssa Viron kautta Pietariin. Jotain poikkeuksellista kaupungissa on, sillä lähes puolet heistä on jo valinnut Varkauden kotikunnakseen. He eivät halua enää koskaan muuttaa takaisin Venäjälle, eikä Arturin kotimaahan Ukrainaan. Se on auki. – Terve, Viktoriia Plotnikova, 31, huikkaa kahvilan tiskin takaa. Lautasilla ovat eclair-leivokset. P Puuseppä Artur Savchenkon kännykkä on täynnä työnäytteitä. Kun sota syttyi, he lähtivät Suomeen. Savchenkot eivät olisi Suomessa, eivätkä Varkaudessa, pienessä, pohjoisavolaisessa teollisuuskaupungissa ilman Ukrainan sotaa. Vankilasta Varkauteen Lähdimme ottamaan huhtikuisena torstaina selvää, miksi niin moni ukrainalainen haluaa olla varkautelainen. Varkaus on kokoluokassaan yksi eniten tilapäisen suojelun saaneita ukrainalaisia vastaanottanut kunta Suomessa. Niin tekivät Savchenkotkin. Ukrainalainen Artur ja venäläinen Aleksandra Savchenko asuivat 11 vuotta yhdessä Pietarissa. 26 Ukraina Pienen kaksion eteisessä on pakattu matkalaukku. Savchenkot saavat hieman myöhemmin vegaaniset leivoksensa
Kiitos varkautelaiset, kun autatte.” Artur Savchenko Ei ole epäilystäkään, etteikö Aleksandra, seurueen ainoa venäläinen, olisi kiinteä osa savolaiskaupungin ukrainalaisyhteisöä. 27 Katso video Venäjä petti meidät. Hän on Ulyana Neubauer, 37, Suomessa pitkään asunut, ukrainalainen Viktoriiia Plotnikova pyörittää miehensä Igorin kanssa omaa kahvilaa Varkauden kirjastossa. Oli aika ahdasta olla kahden lapsen ja koiran kanssa yhdessä huoneessa, Igor muistelee. Kuntamalli täytti vuokra-asunnot Kysymykseen, miksi nelikko tuli juuri Varkauteen ja on siellä edelleen, saa vastaukseksi nimen Ulyana. Artur Savchenko saapui jo huhtikuussa ja vaimo pari kuukautta myöhemmin. KL5_1-35.indd 27 29.4.2024 15.15. Varkauden myös kotikunnakseen valinneet Viktoriia ja Igor Plotnikov, 38, tulivat kahden lapsensa kanssa Suomeen marraskuussa 2022. – Asuimme ensimmäiset kaksi viikkoa vastaanottokeskukseksi muutetussa, Konnunsuon entisessä vankilassa Lappeenrannassa. Artur koukkasi Varkauteen Pieksämäen kautta. – Pieksämäellä ei ollut kaikki vielä meille kunnossa. Sain hankittua kimppakämpän kolmelle kaverille ja itselleni Varkaudesta, Artur kertoo
Kuvassa ohjaaja Johanna Tirkkonen ja Viktoriia Plotnikova. Ulyana Neubauer Igorin äiti Larisa muutti poikansa perheen perässä Varkauteen. Hän asuu Igor ja Viktoriia Plotnikovin naapurissa ja auttaa heitä lastenhoidossa sekä kahvilassa. 28 Ukraina Kotoutumisohjaajista on tullut monelle Varkauden ukrainalaiselle ystäviä. Ukrainalaisten aito kiitollisuus on työn suola. KL5_1-35.indd 28 29.4.2024 15.15
Varkautelaiset tuntevat jo eclairit sekä muut ukrainalaiset herkut, ja keittolounaalla käy vakiasiakkaita. Kotokunnan ylläpitämä vastaanottokeskus aukesi Varkauteen marraskuussa 2022. Ulyana aloitti nykyisen työnsä vajaa kuukausi sodan syttymisen jälkeen. Jos asia ei vieläkään selviä, haemme kirjaston tädin apuun. Vuokratulojen ansiosta vuokrankorotukset emme olisi auttaneet. Migri maksoi kulut. Kotoutumisohjaajat auttoivat järjestelyissä myös, kun ukrainalaisten perheiden mukana tulleet lemmikit piti viedä kunnaneläinlääkärin lakisääteiseen tarkistukseen 42 kilometrin päähän Pieksämäelle. Toiminta loppui vuodenvaihteessa, mutta sille olisi yhä tarvetta, Ulyana kertoo. Yritystileistä eläinlääkäriin Kotoutumispalvelun apua on tarvittu esimerkiksi silloin, kun Plotnikovit perustivat viime elokuussa Brutal Eclair -kahvilan Varkauden kirjastoon ja tarvitsivat yritystilin. He saivat tilin saksalaisesta pankista. – Autot, missä oli kasoittain tavaraa, jonottivat lahjoittamaan. Hän on myös puuseppä ja tekee puusepän töitä kevytyrittäjänä. Kumpikin opiskeli myös vähän aikaa suomea, mutta kahvilan avaaminen keskeytti opinnot. Plotnikovit työllistävät itsensä kahvilalla. Artur on työskennellyt puolitoista vuotta hyllyttäjänä Prismassa. Viime vuoden lopussa päättyneessä mallissa kunta majoitti ja järjesti ohjausta sekä neuvontaa. Keskuksen 300 paikasta yli 90 prosenttia oli viime vuoden lopussa yhä täynnä ja suurin osa asukkaista ukrainalaisia. 29 opettaja ja yksi Varkauden kolmesta kotoutumisohjaajasta. Tämä johtuu siitä, ettei sesonkitöitä ole talviaikaan juuri tarjolla. Apuna on myös englanti tai Google-kääntäjä. – Osaamme perussanat suomeksi. Ukrainalaiset ottavat asiat vakavasti. Tehtävään hänet keksi varkautelainen pappi, joka soitti ja sanoi, että kaupunki tarvitsee nyt hänen apuaan. Varkauteen jää taatusti paljon ukrainalaisia, jotka tarvitsevat apua, kotoutumisohjaaja Ulyana Neubauer uskoo. Ulyana on mukana haastattelussa tulkkina. Asunnot löytyivät Varkauden vuokrataloyhtiön Wartalo Kotien asunnoista. Sanon silloin, että istutaanpas nyt alas, hengitetään syvään, ja katsotaan sitten, mitä tehdään, Ulyana kertoo. – Meillä on paljon uusia yrityssuunnitelmia, kertoo personal trainerina ja ravintoneuvojana Ukrainassa työskennellyt Igor. Kun ukrainalaisia alkoi tulla kaupunkiin, SPR:n vapaaehtoiset avasivat kaupungin tuella lahjoituspisteen, minne varkautelaiset toivat huonekaluja, kodintavaroita, vaatteita ja leluja. ovat pysyneet kaikilla vuokralaisilla maltillisina, vaikka kustannukset ovat nousseet. Vaimo Viktoriia on koulutukseltaan verisuoniin erikoistunut leikkaussalihoitaja. – En oikein edes keksi asiaa, missä KL5_1-35.indd 29 29.4.2024 15.15. Igor kävi maahanmuuttajille suunnatun yrittäjäkurssin. Apuna kirjastotäti Varkauden kuntamallissa olleista ukrainalaisista oli työllistettynä parhaimmillaan 40 prosenttia, nyt jonkin verran vähemmän. Ennen Suomeen muuttoa heillä oli catering-yritys. Savchenkot ja Plotnikovit majoitettiin noin 250 muun kanssa kuntamallin asuntoihin. Pisteestä tuli tärkeä kohtaamispaikka. Maksumuistutus voi saada heidät paniikkiin. Ukrainalaisten aito kiitollisuus on työn suola. Tärkeintä on, että ongelmiin löytyy ratkaisu, Viktoriia kertoo. Varkautelaiset toivat aina vain lisää ja ukrainalaiset hakivat niitä. Kuntamalli oli Maahanmuuttoviraston (Migri) ketterä ratkaisu tilapäistä suojelua hakevien majoitukseen. Töitä saisi – Jos ja kun sota loppuu, aion silti jatkaa työtäni jollakin tavalla. Kun ukrainalaisia alkoi tulla Varkauteen, kaupunki rakensi heidän kotoutumispalvelunsa lähes tyhjästä
• Kuntamallissa oli mukana liki 140 kuntaa ja yli 6 000 tilapäisen suojelupäätöksen saanutta, mikä oli heistä noin 14 prosenttia. Työntekijät oppisivat kieltä töissä, hän ehdottaa. Pitäisi löytää nopeasti vaikka väliaikainen, kuluja tasaava rahoitusmekanismi. Plotnikovit ja Savchenkot viettävät paljon vapaa-aikaa yhdessä. Luvuissa ovat mukana vain vastaanottojärjestelmässä olevat ukrainalaiset, eivät kotikunnan jo saaneet. – Sakkomaksut eivät saisi kaatua yksin niiden kuntien niskaan, jotka ovat auttaneet eniten. • Arvioiden mukaan Suomessa oleskelee noin 30 000 Ukrainan kansalaista, jotka eivät ole anoneet kotikuntaa, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Haaveilemme Arturin kanssa myös omasta huonekaluverstaasta, kertoo Aleksandra, joka on työskennellyt nyt puoli vuotta siivoojana. KL5_1-35.indd 30 29.4.2024 15.15. Kaikille on tärkeää, että he voivat elättää itsensä omalla työllä. Näin heillä on parempi mahdollisuus päästä te-toimiston asiakkaana kielikoulutukseen. • Suomeen on tullut huhtikuun alkuun mennessä vuodesta 2022 lähtien arviolta noin 67 200 ukrainalaista. Jutun lähteet: Maahanmuuttoviraston tilannekeskus ja Tilastokeskus olla hänen mukaansa enemmänkin, mutta ei ole, koska suomalaiset tekevät niin paljon itse. – Olen juristi, mutta stressi ja korruptio pakottivat jättämään työni Venäjällä. Hännisen mielestä työllistymisen esteet ja pitkäaikaistyöttömyydestä seuraavat sakot uhkaavat paljon ukrainalaisia vastaanottaneiden kuntien taloutta. Kaupunginjohtaja Joonas Hännisellä on selitys hurjalle luvulle. Tiukka kielivaatimus estää työllistymistä. Tapaamisissa pulpahtaa usein esiin tulevaisuus ja haave muuttaa yhdessä Teneriffalle. Hännistä huolestuttaa, jos ukrainalaisten työttömyys pitkittyy siksi, etteivät he opi suomea nopeasti. • Viisi suurinta ukrainalaisten kotikuntaa olivat viime vuonna Helsinki, Vantaa, Turku, Espoo ja Jyväskylä. Kuntalistauksessa ovat mukana vain vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevat. 30 Ukraina Liki 70 000 tuli Suomeen • Ukrainan sota syttyi 24.2.2022. He eivät näy väkiluvussa tai muuttoliiketilastossa. – Ehkä vielä asumme talvet siellä ja kesät Suomessa. • Varkauden maahanmuuttopalveluissa on viisi työntekijää, joista kaksi ohjaajaa sekä yksi työsuunnittelija keskittyvät pelkästään ukrainalaisiin. Nyt olemme kuitenkin täällä ja näin on hyvä, Igor painottaa. Luvusta puuttuvat siis kaikki yli 200 Varkauden jo kotikunnakseen saanutta ukrainalaista. Kuntalistauksessa ukrainalaisten määrässä (238) se ponnahtaa kuitenkin sijalle 36. • Kotikunta tuo ukrainalaisille kuntalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Voisiko määräaikaisten työsuhteiden kielivaatimuksia keventää väliaikaisella lailla aloilla, missä on työvoimapulaa. Kielivaatimukset Varkauden työttömistä työnhakijoista 60 prosenttia oli vuoden alussa ulkomaalaistaustaisia. Varkaudessa on ollut koko ajan vahva, yhteinen tahto auttaa ukrainalaisia, kaupunginjohtaja kertoo. Kiitos varkautelaiset, kun autatte, Artur sanoo ja puristaa vaimonsa kättä. Hännisen mukaan Varkaus on ukrainalaisten keskuudessa suosittu kaupunki siksi, että koko yhteisön auttamisenhalu on aitoa ja tieto siitä on levinnyt hyvin. Varkaus on saanut pienessä ajassa yli 200 uutta kuntalaista ukrainalaisista. Viime vuonna kotikunnan sai lähes 20 000 koko maassa, Varkaudessa 210. – Kannustamme kaikkia työikäisiä ukrainalaisia ilmoittautumaan työnhakijoiksi. • Varkaus on asukasluvultaan maan 57. • Tilapäisen oleskeluluvan saaneet Ukrainan kansalaiset voivat halutessaan anoa itselleen kotikuntaa, kun ovat asuneet vuoden Suomessa. suurin kunta. – Kuntamallin loppuminen ei muuttanut elämässämme oikeastaan muuta kuin sen, että nyt maksamme vuokramme itse, Viktoriia toteaa. – He ovat koulutettua ja osaavaa väkeä, joilla on kova halu päästä töihin. • Eniten ukrainalaisia ovat majoittaneet Turku (1 159), Espoo (857) Kuopio (800), Salo (794) sekä Helsinki (680). – Venäjä petti meidät. Uusi lainsäädäntö on siirtämässä vastuuta työetuusmaksuista kunnille. Nyt haluaisin opiskella hierojaksi. Viimeksi Savchenkot pyörittivät kaverinsa kanssa pientä huonekalutehdasta Pietarissa
Tämä olisi voinut tapahtua missä tahansa. Jaksatko harrastaa. – Siksi, ettei tämä yllättänyt. Siksi, että niin kuntien kuin valtionkin kirstussa ei ole ylimääräistä rahaa tai resurssia mielen hyvinvoinnin tukemiseen. – On hyvä silti muistaa, että jos haluaa kuljettaa matikankirjan kouluun kenenkään huomaamatta, se kyllä onnistuu. Rehtori sanoo, että koulu on muuttunut. Lisäksi hän sanoo olevansa surullinen monesta syystä. Tällä tarkoitan sitä, ettei väkivallan tekoja voi täysin estää lisäämällä valvontaa. Kyse on siitä, onko tällaista tekemistä tarjolla, jaksammeko me olla läsnä, ehdimmekö. – Tämä ongelma, joka heijastuu lasten ja nuorten huonovoinitusuuteen ja merkittävästi lisääntyneeseen häiriökäyttäytymiseen koskee vanhemmuutta, työelämää, sosiaalista mediaa, taloustilannetta, yhteiskunnan tilannetta – oikeastaan koko maailman tilannetta. Siksi, että tämä olisi voinut tapahtua missä tahansa. Aselain kiristyksetkin tulivat aikanaan tarpeeseen. Väitän, että jos lapselle heittää ajatuksen vaikka touhusta ulkona tai autotallissa tai uintireissusta, jostakin, jossa vietetään aikaa aktiivisesti yhdessä, lapsi kyllä innostuu. 31 E nnaltaehkäisevien toimien osalta juna meni jo. – Olen viimeisen vuoden aikana tehnyt kymmeniä lastensuojeluilmoituksia, enemmän kuin koskaan urani aikana. Hannulasta keskustelu julkisuudessa on osin väärällään. Toivottavasti on, mutta en vain tiedä missä. – Nähdäkseni on jo tutkimustuloksiakin siitä, miten paljon tämä vaikuttaa mielenterveyteemme, ahdistukseen ja turhautumiseen – ja aikuiset ovat tässä yhtä lailla mukana. Ei minua eikä kollegoita, joiden kanssa olemme aiheesta jutelleet. Hannulan kokemuksen mukaan viranomaisyhteistyö ja kuntien sekä koulujen yhteistyö kyllä toimii, yhtä hyvin kuin rakennusten toimintaohjeetkin. Ja kallista hintaa, Hannula sanoo. Työajastani noin puolet kuuluu erilaiseen viranomaisyhteistyöhön ja niin väkivallan tekojen uhan kuin eri-asteisten väkivallan tekojen tai niillä uhkailun reagointiin. Erilaista reagointia Hannula on työskennellyt opetusalalla parikymmentä vuotta. Rehtori Jarno Hannula. – Jos otat lapselta puhelimen pois, tai itseltäsi, keksittekö muuta tekemistä. Tänä aikana hän sanoo nähneensä kouluissa kirkkaasti muutoksen lasten ja nuorten jaksamisessa ja häiriökäyttäytymisessä. – Olen surullinen, sillä tapahtuma ei yllättänyt lainkaan. Kyse ei ole siitä, ovatko koulut turvallisia. Hannula on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa työnimellä ”Peruskoulu nyt”. Hannula korostaa, että nyt on hoidettavana ja käsillä poikkeuksellisen iso ja monisyinen haaste, jossa tunne ”Jaksammeko olla läsnä?” Rehtori Jarno Hannula on selittänyt oppilailleen niin Kauhajoen kuin Jokelan kouluväkivallan teot. Perusasiat ovat kunnossa. Kirjassa, joka rehtorin omien sanojen mukaan käynnistyi tarpeesta pohtia ja reflektoida suomalaista koulumaailmaa ja omia kokemuksia, hän käy läpi havaitsemiaan peruskoulussa tapahtuneita muutoksia. – Olemme jo siinä vaiheessa, että maksamme hintaa. Koulu KL5_1-35.indd 31 29.4.2024 15.15. Kyse on paljon isommasta asiasta. Näin suoraan toteaa 20 vuotta opetustehtävissä työskennellyt hyvinkääläinen rehtori Jarno Hannula viitaten Vantaan kouluampumiseen ja siitä julkisuudessa käytyyn keskusteluun. ”Olen surullinen, sillä tapahtuma ei yllättänyt”, hän sanoo. Ei ole kyse siitä, ovatko lapset niin sanotusti huonoista tai hyvistä perheistä tai onko koulussa riittävästi poistumisteitä. Nyt työpöydällä on Vantaan tapahtumien käsittely. Hannula sanoo nähneensä turhautumisen, joka lapsissa syntyy, kun heidän aikaansa ”jatkuvan viihdeja mielihyväriippuvuuden keskellä” rajoitetaan. Leena Hirvonen, teksti ja läsnäolo ovat avainsanoja. Hannula heittää esimerkin. Hannula on yhtä mieltä usein esitettyjen näkemysten kanssa: kännykät vievät paikoin aivan liikaa lasten keskinäistä ja lasten ja vanhempien välistä aikaa ja lisäävät esimerkiksi väsymistä. Hän ei viittaa Vantaan tapahtumiin, vaan tilanteisiin perheissä yleisesti. Hän tietää, että kouluissa on Jokelan ja Kauhajoen vastaavien tapahtumien jälkeen muutettu montaa toimintamallia, jopa rakennusten suunnittelua niin, että kouluun on helppo piiloutua, sinne voidaan suojautua ja sieltä voidaan poistua. – Aikuisten huono olo ja kiire, voivat helposti heijastua lapsiin ja seuraukset näkyvät. Siksi, että keinot tehdä muutoksia ovat vähäiset
Kouvolassa on jo olemassa ohjeistus oppilaiden väkivaltaisen käytöksen varalle. – Nyt koululaisten huoltajina ovat 1990-luvun alun laman lapset. Ehkä se sieltä kumpuaa, pohtii Töytäri. Usein käyttäytymisen ääri-ilmiöt näkyvät jo varhain. «Vanhempina 90-luvun laman lapset» Pasi Töytäri toimii Kouvolassa työsuojeluvaltuutettuna ja tietää, mikä opettajien ja kouluhenkilökunnan arkea nykyisin rassaa. Heillä itsellään on ollut paljon lamaajan koettelemuksia, työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Outi Airola, teksti Jukka Laitinen, kuva Pasi Töytärin mukaan lasten väkivaltainen käyttäytyminen kouluissa on lisääntynyt, eivätkä opettajatkaan ole siltä suojassa. – Jo ykkösluokille tulee oppilaita, jotka tarvitsevat heti tukea. – Ohje käsittelee lapsen fyysistä rajaamista. KL5_1-35.indd 32 29.4.2024 15.15. Silloin kun joku käyttäytyy väkivaltaisesti, jokainen koulun henkilökunnan jäsen saa puuttua tilanteeseen tarvittavin keinoin. On pitkä aika pidellä oppilasta ja pulpettia paikallaan, jos tukea ei saada ensimmäisinä viikkoina, tietää Töytäri. 32 Koulu Ä ärimmäiset käyttäytymisongelmat ja väkivaltaisuus kouluissa on lisääntynyt, kertoo Pasi Töytäri. Hän on itsekin pohtinut sitä, mistä viime vuosina lisääntyneet käytöshäiriöt johtuvat
Akuutin tuen aikana yritetään löytää ratkaisu oppilaalle: missä hän voisi käydä koulua ja suorittaa oppivelvollisuutensa niin, että hän itse onnistuisi ja muut oppilaat saisivat oppimisrauhan. Se kuormittaa, koska lähtökohtaisesti opettajat haluaisivat opettaa ja kasvattaa. Inkluusio toimii, kunhan koulussa on riittävästi henkilökuntaa ja mahdollisuus pienryhmäopetukseen. – Ei heitä ole kovin paljoa. – Itse olen sitä mieltä, että sosiaalinen media ei ole ongelma eikä sen kieltäminen ole ratkaisu. Hän pitääkin koulutusta äärimmäisen tärkeänä. Uhkatilanteiden ennakointia Kaikkien ammattialojen työsuojelussa korostetaan nykyisin uhkatilanteiden ennakointia. – Laki velvoittaa riskien arvioimiseen kaikessa työssä, mutta aina on tilanteita, joita ei voi ennakoida. Jos näin ei ole, koko luokka kärsii. – Monenlaisten dokumenttien täyttämistä, lisääntyneitä palavereja eri toimijoiden kesken, oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeen selvittämistä. – Kun jonot pienryhmäopetukseen eivät vedä, nopean toiminnan joukoilla saadaan apu tulehtuneeseen tilanteeseen. 33 Kiinni saa ottaa, ja tähän on saatavilla myös koulutusta. Apua nopean toiminnan joukoista Kun tilanteet kaatuvat päälle koulussa, tärkeintä on henkilöstön tuki. Kun paikat ovat kortilla ja pitää jonottaa, sen aikaa oppilas on koulussa käyttäytymässä kuten käyttäytyy. Vanhempi saattaa sanoa, ettei oppilaista saa laittaa pienryhmään, ettei hän leimaudu. Tärkeämpää on se, mitä lasten kanssa tehdään sinä muuna aikana. – Dokumentteja voi olla paljonkin, kun ajatellaan että 16-20 oppilaan luokassa jo noin puolella oppilaista voi olla jonkinlainen tuki käytössä. – Niin sanotuissa läheltä piti-ilmoituksissa, joita opettaja ja henkilökunta tekevät, näkyy aika paljon oppilaiden välistä skismaa ja väkivaltaa. Kielenkäyttö on myös railakasta. – Pitää löytää heille sopiva opetusmuoto tai saada paikka arviointijaksolle psykologiseen arviointiin. Hän näkee kiusaamisen kumpuavan osin yleisestä, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Meidän yhteiskunta kasvattaa kovia lapsia, sanoo Töytäri. Tämä on akuutti tuki, jolla voidaan saada aikaan pitkäaikainen vaikutus oppilaan kannalta. Nopean toiminnan joukoista saadaan apu. Myös opettajalle tulee helposti osumia, tietää Töytäri. Tämän takia koulussa on pelastusharjoitusten lisäksi harjoiteltu suojautumista jo useana vuonna, jotta lapset ja aikuiset tietävät, miten toimia uhkatilanteessa. Yksikin oppilas voi rasittaa hyvin paljon tilannetta. Kouvolassa on käytössä NTJ eli nopean toiminnan joukot, jotka rientävät avuksi, kun keinot loppuvat. – Ohjeistuksien pitää olla kunnossa ja riittävästi tukea ja tietotaitoa saatavilla. Myös kouluissa uhkaväkivaltaohjetta on päivitetty. Yleensä suurin tuska tulee siitä, jos ei ole aikaisemmin ollut ääritilanteessa eikä tiedä mitä tehdä, kertoo Töytäri. Dokumentteja ja palavereja Häiriökäyttäymisen lisäksi ja osin siihen liittyen opettajan työhön on ilmaantunut iso määrä lisätyötä, mikä nousi esille aluehallintoviraston kyselyssä. Oppilaiden lisäksi oma lukunsa ovat vanhemmat, jotka eivät tunnusta koulun auktoriteettia. Onneksi tämä ryhmä ei ole suuren suuri. Erilaiset lausunnot, kirjaamiset, raportit ja selvitykset vievät paljon aikaa ja ne tehdään varsinaisen opetustyön ohessa. – Jopa viihteestä on tullut häviämisen ja nolaamisen viihdettä, jossa äänestetään ihmisiä ulos ja heille nauretaan. Inkluusio on jo käytössä peruskoulussa ja se on puhuttanut paljon. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erilaisia oppijoita ei suljeta omiin pienryhmiinsä koulujen nurkkiin, vaan heidät sijoitetaan tavallisille luokille. Kouluvastaisten vanhempien mielestä kaikki on koulun syytä. KL5_1-35.indd 33 29.4.2024 15.15. Vantaan tapauksessa Töytäri mielellään laajentaisi keskustelua koulumaailman ulkopuolelle. Äärimmäisesti käyttäytyvä alakoululainen ei ole enää harvinaisuus, sanoo Töytäri. – Jonkin verran on kouluvastaisia huoltajia, jolloin asioiden hoitaminen on hankalaa. Yleisesti ottaen yhteistyö huoltajien kanssa toimii, lohduttaa Töytäri. Koulukiusaamisen sijaan hän puhuisi kiusaamisesta, joka tapahtuu pääosin koulupäivän ulkopuolella ja lähinnä sosiaalisessa mediassa. – Koulukeskeisyys keskustelussa vie hakoteille, koska ongelma on yhteiskunnallinen. Aluehallintovirasto selvitti Lisääntynyt oppilaiden häiriökäyttäytyminen ei ole vain mutu-tuntumaa. Lisäksi opetustyössä erilaiset tuet pitää huomioida ja muokata opetus sen mukaan. – Se on yleinen puheenaihe, joka tuli esiin kaikissa vastauksissa. Kaikille sopiva opetusmuoto Kaikille oppilaille on silti löydettävä keino oppia ja olla mukana koulumaailmassa. Yleinen syntipukki, sosiaalinen media, ei sekään saa Töytäriltä täystyrmäystä. – Se on verrattavissa ensiaputaitoihin, niitä on joka koulussa hyvä olla riittävästi. Aluehallintovirasto on vastikään selvittänyt kouluhenkilökunnan työoloja ja saanut selkeän viestin: psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt. – Ryhmässä on koulunkäynninohjaajia, jotka hälytetään avuksi muutamaksi viikoksi, että saadaan oppilas rauhoittumaan. Paperihommat rassaavat, mutta suurin puheenaihe on huonosti käyttäytyvät oppilaat. – Opettajalle saatetaan huutaa, että ”käytät lapsia hyväksi, olet huora” ja muuta tämän kaltaista
Käynnissä olevassa tiedonhallinnan uudistuksessa keskeistä ovat yhteisesti määritellyt tietomuodot eli tietomallit. Uusien tietomuotojen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton sekä lisäkoulutuksen myötä prosessit ja toimintatavat muuttuvat valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että toiminnallisella tuella ja avustuksilla kunnilla on mahdollisuus täyttää uudet lainsäädännön velvoitteet siirtymäaikojen puitteissa. Alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen. Tulevaisuudessa Ryhti-järjestelmä tulee olemaan yksi osa kunnan laajaa tiedonhallinnan kokonaisuutta, jossa tiedot liikkuvat rajapintojen kautta viranomaiselta toiselle. Rakentamislaki voimaan 1.1.2025. • Tulevaisuudessa kuntien tarvitsee toimittaa tiedot vain kerran Ryhti-järjestelmään, jossa ne ovat valtion eri viranomaisten ja virastojen käytettävissä. Suomi on rakentamassa verrokkimaiden tapaista ratkaisua. Miten rakennetun ympäristön tietoa käsitellään tulevaisuudessa. Seuraavassa vaiheessa kunnat voivat hakea avustusta jatkuvalla hakumenettelyllä uudistuksen toimeenpanoon, järjestelmän käyttöönottoon ja koulutuksiin. Uudistuksessa on kyse ainoastaan tiedonhallinnan parantamisesta; muutoksia ei tule tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Tietojärjestelmällä valmius vastaanottaa kuntien tuottamaa uutta rakentamisluvan tietoa sekä rakennusten tietomallimuotoisia suunnitelmia 1.1.2024 alkaen. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa käytetään jo tietojärjestelmiä, joihin kunnat vievät voimassa olevat ja vireillä olevat asemakaavat. Tämä infrastruktuuri yhdistää meitä kaikkia. Digitalisaatiouudistus rakennetussa ympäristössä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta onnistuakseen se vaatii organisaatioita ylittävää yhteistyötä. Ensimmäiset avustushaut ovat suunnattu kuntien järjestelmien ja ohjelmistojen tekniseen kehitykseen. • Ryhti-järjestelmä mahdollistaa paremman suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan rakennetun ympäristön eri osa-alueilla. Tietojärjestelmällä valmius vastaanottaa kuntien tuottamaa uutta alueidenkäytön tietoa sekä alueidenkäytön tietomallimuotoisia suunnitelmia 1.1.2024 alkaen. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uusi aikakausi • Ryhti-järjestelmä on osa valtakunnallista tiedonhallinnan järjestelmää, ja sen avulla kuntien ja muiden rakennetun ympäristön toimijoiden on helpompi kerätä, tallentaa ja jakaa tietoa keskenään. Kuntien rooli valtakunnallisessa uudistuksessa on kriittinen, sillä kunnat tuottavat, ylläpitävät ja jakavat kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa muodostunutta tietoa. Myönnetyillä avustuksilla kehitetään uusia ominaisuuksia, jotka hyödyttävät kaikkia Suomen kuntia ja maakuntien liittoja. Tavoitteena on myös luoda kunnille valmiita polkuja Ryhti-järjestelmän käyttöönotolle ottaen huomioon erilaiset tarpeet. MAINOS MAINOS Kun puhumme rakennetusta ympäristöstä, puhumme kodeistamme, työpaikoistamme, kaduistamme ja puistoistamme. Kuntien toimet ja päätökset vaikuttavat suuresti siihen, miten tiedonhallintaa kehitetään ja tietoa hyödynnetään käytännössä. Laajoja dokumentteja ei enää tarvitse lähettää sähköpostilla viranomaiselta toiselle ja lausuntopyyntöjen materiaaleihin voi linkittää tiedot suoraan Ryhti-järjestelmästä. Älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen ylläpitämiseksi tarvitaan teknisen kehityksen lisäksi yhteisesti sovittuja uusia toimintatapoja, lainsäädännön uudistamista sekä kykyä omaksua muutoksen tuomat haasteet. Ympäristöministeriö myöntää avustuksia kunnille tiedonhallinnnan uudistamiseen ja lisäksi kunnille on tarjolla maksutonta toiminnallista tukea DigiFinland Oy:n Muutostuki-projektin tuottamana. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) kokoaa yhteentoimivassa muodossa kaavoituksen ja rakentamisluvituksen keskeiset tiedot yhteen paikkaan 2023–2025 Teknisten valmiuksien luominen Ohjelmistojen ja järjestelmien yhteiskehittäminen 2024–2029 Uusien teknisten ominaisuuksien käyttöönotto ja asiantuntijoiden osaamisen päivittäminen Maankäyttöja rakennuslain muutos (alueidenkäyttölaki) voimaan 1.1.2024. Tähän muutokseen on myös saatavilla tukea. Omassa kunnassa tehtävää muutostyötä ja mahdollisia edistettäviä toimenpiteitä on kuitenkin hyvä alkaa pohtimaan jo ennen tätä avustusvaihetta. Ajan myötä nämä muutokset vakiintuvat ja muodostavat yhtenäisen tiedonhallinnan mallin rakennetun ympäristön tietojen käyttöön ja hyödyntämiseen. Yhtenäiset tietomallit mahdollistavat myös tietojen siirtymisen järjestelmien välillä niin, että tietoa ei huku ja se ymmärretään samalla tavalla lähettäjän ja vastaanottajan toimesta. Tietojärjestelmän käyttöönotto vaiheittain 1.1.2024 alkaen. Näiden lisäksi apuna toimii Ryhti-järjestelmä, joka tarjoaa käyttäjälleen hallitun ja helppokäyttöisen pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. 2030 Toimintamallien vakiintuminen MAINOS KL5_1-35.indd 34 29.4.2024 15.15. Tavoitetilassa rakennetun ympäristön tiedonkäsittely on mahdollisimman pitkälle automatisoitua, joka mahdollistaa asiantuntijoille enemmän aikaa laadukkaan ympäristön luomiseen. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki voimaan 1.1.2024. Samalla elämme historiallista aikaa, jossa teknologian kehitys ja digitalisaatio muovaavat rakennettua ympäristöämme nopeammin kuin koskaan ennen. Digitalisaatiouudistus etenee vaiheittain, mikä vaikuttaa myös ympäristöministeriön myöntämien avustusten suuntaamiseen. Muutostuessa kuntia autetaan kartoittamaan muutostarve ja tekemään tarkempia suunnitelmia lakivelvoitteiden toimeenpanoon. 1.1.2024 1.1.2025 1.1.2028 1.1.2029 Lisää tietoa avustuksista ja muutoksesta ryhti.syke.fi Kunnat vastaavat uudistuksen toimeenpanosta itselleen sopivalla tavalla. Tärkeä osa tätä digitalisaatiouudistusta on Ryhti-hankkeen edistämä tiedonhallinnan valtakunnallinen kehittäminen. Kansalliset kaavatietomallit ovat käytössä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Saksassa. Tämän ansioista myös järjestelmien ja ohjelmistojen vaihtaminen helpottuu. Miten kuntia tuetaan uudistuksessa. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2028 alkaen
Käynnissä olevassa tiedonhallinnan uudistuksessa keskeistä ovat yhteisesti määritellyt tietomuodot eli tietomallit. Älykkään ja kestävän kaupunkikehityksen ylläpitämiseksi tarvitaan teknisen kehityksen lisäksi yhteisesti sovittuja uusia toimintatapoja, lainsäädännön uudistamista sekä kykyä omaksua muutoksen tuomat haasteet. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uusi aikakausi • Ryhti-järjestelmä on osa valtakunnallista tiedonhallinnan järjestelmää, ja sen avulla kuntien ja muiden rakennetun ympäristön toimijoiden on helpompi kerätä, tallentaa ja jakaa tietoa keskenään. Muutostuessa kuntia autetaan kartoittamaan muutostarve ja tekemään tarkempia suunnitelmia lakivelvoitteiden toimeenpanoon. Tämän ansioista myös järjestelmien ja ohjelmistojen vaihtaminen helpottuu. Laajoja dokumentteja ei enää tarvitse lähettää sähköpostilla viranomaiselta toiselle ja lausuntopyyntöjen materiaaleihin voi linkittää tiedot suoraan Ryhti-järjestelmästä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) kokoaa yhteentoimivassa muodossa kaavoituksen ja rakentamisluvituksen keskeiset tiedot yhteen paikkaan 2023–2025 Teknisten valmiuksien luominen Ohjelmistojen ja järjestelmien yhteiskehittäminen 2024–2029 Uusien teknisten ominaisuuksien käyttöönotto ja asiantuntijoiden osaamisen päivittäminen Maankäyttöja rakennuslain muutos (alueidenkäyttölaki) voimaan 1.1.2024. Näiden lisäksi apuna toimii Ryhti-järjestelmä, joka tarjoaa käyttäjälleen hallitun ja helppokäyttöisen pääsyn alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeviin tietoihin. Tähän muutokseen on myös saatavilla tukea. Uudistuksessa on kyse ainoastaan tiedonhallinnan parantamisesta; muutoksia ei tule tiedontuotannon vastuisiin, vaan kunnat vastaavat jatkossakin alueidenkäytöstä ja rakentamisen luvista. Yhtenäiset tietomallit mahdollistavat myös tietojen siirtymisen järjestelmien välillä niin, että tietoa ei huku ja se ymmärretään samalla tavalla lähettäjän ja vastaanottajan toimesta. Kuntien toimet ja päätökset vaikuttavat suuresti siihen, miten tiedonhallintaa kehitetään ja tietoa hyödynnetään käytännössä. Alueidenkäytön tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2029 alkaen. Tietojärjestelmällä valmius vastaanottaa kuntien tuottamaa uutta rakentamisluvan tietoa sekä rakennusten tietomallimuotoisia suunnitelmia 1.1.2024 alkaen. Uusien tietomuotojen ja Ryhti-järjestelmän käyttöönoton sekä lisäkoulutuksen myötä prosessit ja toimintatavat muuttuvat valtakunnallisesti. Myönnetyillä avustuksilla kehitetään uusia ominaisuuksia, jotka hyödyttävät kaikkia Suomen kuntia ja maakuntien liittoja. Ympäristöministeriö myöntää avustuksia kunnille tiedonhallinnnan uudistamiseen ja lisäksi kunnille on tarjolla maksutonta toiminnallista tukea DigiFinland Oy:n Muutostuki-projektin tuottamana. Tavoitteena on myös luoda kunnille valmiita polkuja Ryhti-järjestelmän käyttöönotolle ottaen huomioon erilaiset tarpeet. • Ryhti-järjestelmä mahdollistaa paremman suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan rakennetun ympäristön eri osa-alueilla. 2030 Toimintamallien vakiintuminen MAINOS KL5_1-35.indd 35 29.4.2024 15.15. Tulevaisuudessa Ryhti-järjestelmä tulee olemaan yksi osa kunnan laajaa tiedonhallinnan kokonaisuutta, jossa tiedot liikkuvat rajapintojen kautta viranomaiselta toiselle. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa tietojärjestelmään viimeistään 1.1.2028 alkaen. 1.1.2024 1.1.2025 1.1.2028 1.1.2029 Lisää tietoa avustuksista ja muutoksesta ryhti.syke.fi Kunnat vastaavat uudistuksen toimeenpanosta itselleen sopivalla tavalla. Seuraavassa vaiheessa kunnat voivat hakea avustusta jatkuvalla hakumenettelyllä uudistuksen toimeenpanoon, järjestelmän käyttöönottoon ja koulutuksiin. Tämä infrastruktuuri yhdistää meitä kaikkia. Kansalliset kaavatietomallit ovat käytössä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa ja Saksassa. Samalla elämme historiallista aikaa, jossa teknologian kehitys ja digitalisaatio muovaavat rakennettua ympäristöämme nopeammin kuin koskaan ennen. Tavoitteena on, että toiminnallisella tuella ja avustuksilla kunnilla on mahdollisuus täyttää uudet lainsäädännön velvoitteet siirtymäaikojen puitteissa. Miten rakennetun ympäristön tietoa käsitellään tulevaisuudessa. Kuntien rooli valtakunnallisessa uudistuksessa on kriittinen, sillä kunnat tuottavat, ylläpitävät ja jakavat kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa muodostunutta tietoa. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa käytetään jo tietojärjestelmiä, joihin kunnat vievät voimassa olevat ja vireillä olevat asemakaavat. MAINOS MAINOS Kun puhumme rakennetusta ympäristöstä, puhumme kodeistamme, työpaikoistamme, kaduistamme ja puistoistamme. Ajan myötä nämä muutokset vakiintuvat ja muodostavat yhtenäisen tiedonhallinnan mallin rakennetun ympäristön tietojen käyttöön ja hyödyntämiseen. • Tulevaisuudessa kuntien tarvitsee toimittaa tiedot vain kerran Ryhti-järjestelmään, jossa ne ovat valtion eri viranomaisten ja virastojen käytettävissä. Digitalisaatiouudistus rakennetussa ympäristössä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta onnistuakseen se vaatii organisaatioita ylittävää yhteistyötä. Suomi on rakentamassa verrokkimaiden tapaista ratkaisua. Tavoitetilassa rakennetun ympäristön tiedonkäsittely on mahdollisimman pitkälle automatisoitua, joka mahdollistaa asiantuntijoille enemmän aikaa laadukkaan ympäristön luomiseen. Tietojärjestelmän käyttöönotto vaiheittain 1.1.2024 alkaen. Rakentamislaki voimaan 1.1.2025. Tietojärjestelmällä valmius vastaanottaa kuntien tuottamaa uutta alueidenkäytön tietoa sekä alueidenkäytön tietomallimuotoisia suunnitelmia 1.1.2024 alkaen. Ensimmäiset avustushaut ovat suunnattu kuntien järjestelmien ja ohjelmistojen tekniseen kehitykseen. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki voimaan 1.1.2024. Tärkeä osa tätä digitalisaatiouudistusta on Ryhti-hankkeen edistämä tiedonhallinnan valtakunnallinen kehittäminen. Digitalisaatiouudistus etenee vaiheittain, mikä vaikuttaa myös ympäristöministeriön myöntämien avustusten suuntaamiseen. Omassa kunnassa tehtävää muutostyötä ja mahdollisia edistettäviä toimenpiteitä on kuitenkin hyvä alkaa pohtimaan jo ennen tätä avustusvaihetta. Miten kuntia tuetaan uudistuksessa
Kuntaliitto onkin painottanut, että EU-vaalit ovat myös kuntavaalit. Liiton helmikuussa julkistaman selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun. Ville Miettinen, teksti Ilkka Loikkanen, kuva Kuntaliitto piti toimittajien taustatilaisuuden EU-vaaleista huhtikuun lopussa. 36 Eu-vaalit E U-vaaleissa määritellään Euroopan suunta tulevaksi viideksi vuodeksi mutta myös siitä eteenpäin, sanoo Kuntaliiton EU-asiantuntija Paula Kosunen. EU-vaaleilla valtava merkitys kunnille – Se ei ole vain EU:n suunta vaan myös kuntien suunta. KL5_36-68.indd 36 29.4.2024 15.19. EU vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntien ydintehtäviin. Selvityksessä esimerkiksi Helsingissä kaupunkiympäristön toimialalla vuosina 2022-2023 peräti 76 prosenttia lautakuntien ja johtokuntien esityslistojen asioista kytkeytyi EU:hun. – Jos ajatellaan maankäyttöä ja kaavoitusta, energiaja jätehuoltoa, joukkoliikenteen järjestämistä, julkisia hankintoja, niin EU:n vaikutukset ovat todella merkittäviä
– EU:n ympäristölainsäädäntö vaikuttaa joka ikiseen kansalliseen rakennetun ja luonnonympäristön lakiin, Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen sanoo. 2. Ilari Havukaisen mukaan vaalituloksissa merkittävää on se, mistä poliittisesta ryhmästä tulee parlamentin kolmanneksi suurin. Suomi on valtiona sitoutunut EU:n päästövähennystavoitteeseen, mutta vielä sitoutuneemmin vihreää siirtymää tekevät kunnat. Parlamentin valtapuolueita ovat EPP, johon Suomesta kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit, sekä sosiaalidemokraattien PES. Tämä näkyy mm. Toisaalta vihreät ovat julistaneet, että he olisivat yhteistyökykyisiä laajempaan määräenemmistöön, Ilari Havukainen pohtii. Kansalliset esimerkit antavat aiheen olettaa oikeistomielisten nousua, toisaalta mm. Tämä tulee ratkaisemaan Euroopan suuntaa paljon. 37 Kuntaliiton tavoitteet tulevalle EU-vaalikaudelle: 1. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja. -Tämä tulee ratkaisemaan Euroopan suuntaa paljon, koska parlamentin valta on lisääntynyt viimeisen 15–20 vuoden aikana paljon. Katso oheisesta videosta Miira Riipisen haastattelu EU-vaalien merkityksestä kunnille. Kallistumisen asteeseen vaikuttaa suurten puolueiden suhtautuminen mahdolliseen oikeiston nousuun. Tavoitteet heijastavat kuntien ja kaupunkien toiveita ja tavoitteita. Kuntien ilmastotavoite on tyypillisesti se, että hiilineutraaliutta tavoitellaan vuonna 2030. vihreän siirtymän edistämisestä voi tulla. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Kuntia kuullaan Brysselissä Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen sanoo, että päättyvällä vaalikaudella Kuntaliiton osaaminen EU-asioissa on lisääntynyt ja koko organisaatiossa on tietoisesti otettu aktiivisempi ote EU-asioihin. Kuntaliitto on koostanut EU-vaalikauden tavoitteensa neljän päätavoitteen alle. Se vaikuttaa demarien suhtautumiseen EPP:n toimintaan. KL5_36-68.indd 37 29.4.2024 15.19. tiedon liikkumisessa niin verkostoissa Brysselissä kuin Suomen suuntaan. Tässä ovat auttaneet myös ministeriöt, suurlähettiläät ja erityisasiantuntijat Suomessa. – EU koetaan kuntalaisten näkökulmasta kaukaiseksi, ja myös kuntien ja kaupunkien näkökulmasta. Kääntyykö valta oikealle. Yksi merkittävimmistä sektoreista, joissa EU:n lainsäädäntö näkyy kunnissa, on ympäristöön liittyvä työ, kuten Kuntaliiton selvityskin osoittaa. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti. Vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen onkin Kuntaliiton viestien kärjessä tulevalle vaalikaudelle. 4. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus. Liiton tavoitteiden mukaan kaiken EU-politiikan keskiössä tulisi olla ihminen. – Kunnat ja kaupungit ovat edelläkävijöitä ilmastopolitiikassa, ja siinä mielessä selkänoja on hyvä saada EU:sta. – Kiinnostus on ollut hyvällä tasolla molemmin puolin, Havukainen sanoo. – Nyt jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. On jopa spekuloitu, että esimerkiksi ympäristölainsäädännön valmistelu voisi halvaantua, jos äärioikeisto saa merkittävän voiton, Paula Kosunen sanoo. 3. Suomen tavoite on 2035 ja EU:n tavoite on 2050. Mitä enemmän parlamentin valtasuhteet kallistuvat oikealle, sitä hankalampaa mm. Toisaalta kun EU-lainsäädäntöä määritellään, kuntien ja kaupunkien arkitodellisuus ja se, miten päätökset kunnissa ja kaupungeissa vaikuttava, saattaa jäädä EU-päättäjiltä pimentoon, Paula Kosunen sanoo. -Ajavatko ne nurkkaan oikeistoa vai ottavatko ne enemmän oikeistolaisen linjan työskentelyssä itsekin. vihreillä voi olla edessään tappio
KL5_36-68.indd 38 29.4.2024 15.19. 38 Paikallinen erikoisuus Marko Ruuskasta ja ja Eveliina Lemistä yhdistävät sydämet ja linnunpönttö eli yhteinen arvomaailma
Tiina Ojutkangas, teksti Timo Seppäläinen, kuvat ja video K kauneimmat linnunpöntöt. Osa esikuvataloista on olemassa, osa on jo purettu tai poltettu. Haudankaivaja Marko Ruuskanen hymyilee lempeästi ja toivottaa vieraat tervetulleeksi. – Tukkaa en kampaa kuin hautajaisiin, hän selittää pörröisiä kutrejaan. Ovat ne myös osa itäsuomaKL5_36-68.indd 39 29.4.2024 15.19. Maailman kaunein ei ole liioittelua linnunpöntöistä puhuttaessa. Linnunpöntöillä tai lintuhuviloilla on arvo pikkulintujen kotina. 39 Kun Marko Ruuskanen tervehtii Talvisalon kappelin toimiston ovella puku päällään, ymmärtää, miksi juuri tämä mies on tehnyt maailman Lintuhuvilat, historiaa ja rakkautta Miten ihminen saakaan aikaiseksi jotakin näin hurmaavaa! Savonlinnalainen Marko Ruuskanen on käyttänyt tuhansia tunteja tehdessään oikeiden talojen näköisiä linnunpönttöjä ja sydämenmuotoisia koristeita kappelin varastossa. Ruuskanen on muotoillut pöntöt Savonlinnan vanhojen arvorakennusten pienoismalleiksi
Ruuskasen pienoismalleja on kiinnitetty eri puolille kaupunkia kymmeniä. – ”How beautiful! Mahottoman kaunis!” Lintuhuviloiden tekemiseen tarvitaan vasara, pistosaha, pikkunauloja, terassiruuveja, filmivaneria, liimaa ja maalia. Kiviä on aina vain yksi kerrallaan vaikka ympärillä on iso röykkiö, kertoo Marko Ruuskanen filosofiaansa, jota voi soveltaa muuhunkin elämään. KL5_36-68.indd 40 29.4.2024 15.19. – Maalaan sydämiä kottikärryihin. Myös ne kymmenet tuhannet matkailijat, jotka eivät ole koskaan taiteilija Ruuskasta tavanneet. Omien sanojensa mukaan hän tekee metallihäkkyröitä linnunpönttöjen ympärille. Näköispönttöön tulee sisäpuolelle normiraakalaudat, että se sopii lintujen kodiksi ja että lintu pääsee pöntöstä ylös eli seinä ei saa olla liukas. Lisäksi hän valmistaa metallista sydämenmallisia koristeita hautausmaalle ja linnunpönttöjen ympärille. 40 Paikallinen erikoisuus laisen kaupungin rakennusperintöä ja kaupunkikulttuuria. Lintuhuvilat sijaitsevat yleensä esikuvansa läheisyydessä sijaitsevassa puussa linnuille sopivalla korkeudella. Mitäpä tänään on työn alla. Elisenvaaran asemasta tehty pienoismalli ja linnunpönttö on arvokas Karjalasta tulleille evakoille ja heidän jälkeläisilleen. Marko on myös tunnetusti taitava kiviaidantekijä. Kaikkien tuntema Savonlinnassa Marko Ruuskasen tuntevat kaikki. Aluksi materiaalina oli filmivaneri, kunnes oli aika siirtyä rautaan. Kun Marko Ruuskasesta on kysymys, vastaus kuulostaa ihan luonteikkaalta. – Tykkään, että ne saapi haistella normipuuta. Mutta kun matkailija taivuttaa päätään katsellessaan Tallisaaressa Olavinlinnan pienoismallia, pääsee suusta huokaus ja ilme rentoutuu. Savonlinnasta ja lähiseudulta löytyy useita näytteitä hyvästä kivisilmästä. Eikös se kiviaidan tekeminen on valtava homma. – Ei se ole. Metallitöihinkin Markolla on taipumusta
– Mie oon ainut ihminen maailmassa, joka ajattelee, että ne on ihan tavallisia linnunpönttöjä. Meillä oli sitten joka aamu pienimuoOlavinlinnasta tehty pienoishuvila on matkailijoiden suosikki. Jotkut ovat saaneet huomiota vasta pienoismalliensa kautta. Mutta kun on tullut tämä hyvin suurilla lainausmerkeillä ”taiteilijaminä”, en ossoo ennää tehhä mittään tavallista. Että linnut pääsee sinne pesimään. Tähän asti tehdyistä lintuhuviloista on tehty jopa kirja, joka julkistettiin Riihisaaren museossa, vuoden 2023 Vuoden museossa, loppuvuonna. Marko Ruuskanen on ikuistanut kymmeniä oopperakaupungin rakennuksia pienoismalleihinsa. Tekijöinä ovat Ylen luovien alojen johtaja Ville Vilén ja visuaalisesta puolesta vastannut Kimmo Heikkilä. Marko Ruuskanen on tehnyt lintuhuviloita useista savonlinnalaisista arvorakennuksista kuten Villa Suruttomasta. – Kello soi aamulla kolmelta. Seuraavia aletaan tehdä lokakuun alussa. Nyt kirja on valittu neljän parhaan joukkoon museokirjojen kisassa. Tältä kaudelta lintuhuvilat on tehty. 41 Tavallisia pönttöjä. Osa huviloista on hyvin tunnetuista rakennuksista. Pönttötaiteilija Marko Ruuskanen tapasi nykyisen kihlattunsa Eveliina Lemisen työn kautta. Itetaiteilija on luvan perästä rakentanut koristeitaan vapaa-aikana seurakunnan varastohuoneessa kappelin alakerrassa pääosin ennen töiden alkua. Rakennuksia, joiden mallin mukaan huvilat valmistuvat, Markon mukaan riittää. Rakkauspönttö Savonlinnan kulttuurihistorian tallentamiseen liittyy myös rakkaustarina. ”Lintuhuviloita haudankaivaja Marko Ruuskasen tapaan” -teos on saavuttanut ihastusta paikkakunnalla. Yksityiskohdiltaankin hyvin kauniita linnunpönttöjä on eri puolilla kaupunkia. – Eveliina oli harjoittelemassa täällä seurakunnassa ja tuli hakemaan miulta oraville pähkinöitä. Marko Ruuskasen menestysartikkeli on siis linnunpönttö. Neljältä tulen tänne, ja vapaapäivinä. Kello soi kolmelta Linnunpönttöjen ja koristeiden tekeminen on sen verran aikaa vaativaa työtä, että sohvan pohjalla ei ehdi teeveetä katsomaan. Marko Ruuskanen puhdistaa pönttöä linnuille. KL5_36-68.indd 41 29.4.2024 15.19
KL5_36-68.indd 42 29.4.2024 15.19. Kirkkoniemen hautausmaan aidassa näkyy Markon kädentaito ja kivisilmä. Sitten kerran Eveliina kysyi, saako tulla rakentamaan linnunpönttöä suntion vapaapäivänä. Kaiken kaikkiaan Ruuskasen lintuhuviloita on kymmeniä eri puolilla Savonlinnaa. Matkailijahotellin pienoismallin rakentaminen vei 300 tuntia. 42 Paikallinen erikoisuus Katso video toiset treffit tuolla alhaalla. Ensin pariskunta syötti yhdessä kettuja, koska osoittautui, että Eveliina oli Markon tavoin suuri eläintenystävä. Yksi Savonlinnaan ripustetuista lintuhuviloista onkin Eveliinan ja Markon rakkauspönttö. Marko Ruuskanen on kuin juurtunut savonlinnalaiseen peruskallioon. Tästä alkoi suuri rakkaustarina. Sitä leimaa kantaa Savonlinnan kauppahallista tehty upea pienoismalli, jonka pariskunta kävi yhdessä ripustamassa puuhun tänä keväänä. Historiaa ei tallenneta hetkessä
Uusimaa 26% 5. Kuva oikealla seuraa maakuntien sijoittumista keskenään, laskettuna määrässä yöpymisiä maakunnan majoitusliikkeissä. Suosituimpia maakuntia, joissa yövyttiin yhteensä eniten öitä, ovat vuodesta toiseen olleet Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi. Pohjois-Savo 11. 43 Sirkku Purontaus ja lentomekaanikko-opiskelija Paavo Varis. Ulkomaalaisten suosiossa on etenkin Uusimaa ja Lappi – itse asiassa lähes kolme neljästä yövytystä yöstä tehdään näissä maakunnissa. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 7. Satakunta 3. Vuonna 2023 koko Suomen majoitusliikkeistä yövyttiin yhteensä 22,83 miljoonaa kertaa. Varsinais-Suomi 12% Muut: Yhteensä 22,83 miljoona yöpymistä vuonna 2023, jakautuu maakunnittain: 1 41% Vuonna 2015 Lappi ohitti Varsinais-Suomen lopullisesti yöpymisten määrässä 1995: 15,35 miljoonaa yövyttyä yötä Yöpymisten määrä romahti koronavuosina 2020-2021 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 Suomalaisten kävijöiden yöpymiset Heinäkuu 2023: 2,63 miljoonaa yöpymistä YÖPYMISET MAJOITUSLIIKKEISSÄ, KUUKAUSITTAIN 2023 Ulkomaisten kävijöiden yöpymiset Joulukuu 2023: 782 000 yöpymistä Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa 5,75 miljoonaa yöpymistä vuonna 2024, ulkomaiset kävijät 43% 30% 4% 4% 5% Muut: 15% (Varsinais-Suomi) ULKOMAALAISTEN KÄVIJÖIDEN YÖPYMISET VUONNA 2023 MAAKUNNITTAIN 3 Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilastot. Kolme neljästä yöpymisestä ulkomailta tapahtuu Uudellamaalla tai Lapissa Kotimaan matkailu räjähtää heinäkuussa, ennätys ulkomaalaisia joulukuussa 2023 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 YÖPYMISET MAJOITUSLIIKKEISSÄ 1995 2023, KAIKISSA SUOMEN MAAKUNNISSA MAAKUNNAT ON JÄRJESTELTY VUOSITTAIN YÖPYMISTEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 14. Tässä muutama huomio siitä, minne matkailu Suomessa kohdistuu. Kymenlaakso 2. Pohjois-Karjala 4. sijalle. 127€ Oli hotellihuoneen keskihinta Suomessa maaliskuussa 2024, mikä on kuusi euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lappi 14% 1. Lapissa yövytään enemmän kuin muualla Suomessa, posilukien Uusimaan, yhteensä. Osuus romahti koronavuosina 2020–2022, ja ei ole vielä palannut kriisiä edeltävälle tasolle (31%). Kaikistä yöpymisistä ulkomaalaiset kävijät tekivät neljänneksen (25%). Joulukuussa 2023 tehtiin ennätys: eniten ulkomaalaisia yöpymisiä yhtenä kalenterikuukautena! 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 29% 29% 28% 28% 31% 31% 31% 16% 12% 23% 25% ULKOMAALAISTEN KÄVIJÖIDEN OSUUS, YÖPYMISET KL5_36-68.indd 43 29.4.2024 15.19. Keski-Pohjanmaa 6. Ahvenanmaa 12. Pohjois-Pohjanmaa 8% 8. Kainuu 17. Kanta-Häme 19. Keski-Suomi 18. Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi majoitustilastojen kärjessä ALUEET LUKUINA Lomakausi lähestyy, jolloin yöpymiset maan majoitusliikkeissä kasvavat. Ulkomaalaisten keskuudessa VarsinaisSuomi tippuu 6. Pirkanmaa 8% 16. Keskimäärin kalleimmat hotellihuoneet olivat Lapissa, 200 euroa. Päijät-Häme 15. Pohjanmaa 13. Poimintoja tiedotteista 27.3, 11.4, 25.4 Heinäkuu on suomalais ten yli voimaisesti suosituin kuukausi yöpyä majoitusliikkeissä. Etelä-Pohjanmaa 10
44 Kehysriihi Kehysriihi jätti paljon auki Verorahoituksen painopisteen muutos kohtelee pitkällä aikavälillä erilaisia kuntia eri tavoin. Ville Miettinen, teksti Fanni Uusitalo / valtioneuvoston kanslia, kuva KL5_36-68.indd 44 29.4.2024 15.19
Linjaus on Lehtosen mukaan myös osoitus siitä, että valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, käytännössä tällaisilla päätöksillä vaikutetaan kuntien väliseen rahanjakoon. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen muistuttaa, että kunnat itse joutuvat lopulta tekemään ne vaikeimmat päätökset. Konkretiaa pitäisi saada ehdottomasti lisää, että toimet edes teoriassa kattaisivat sen sata miljoonaa euroa. Sen myötä kuntien verotulot lisääntyvät 340 miljoonalla. Uudistuksen kustannusneutraali toteutus jäi kehysriihen jälkeen auki. Menojen ja tulojen osuvuuteen vaikuttaa sekin, että TE-uudistukseen vaikuttavia talouspäätöksiä hallitus teki jo ennen kehysriihtä päättämällä leikata sosiaalietuuksia. Konkreettisia suunnitelmia säästön toteuttamiseksi on vain pieneltä osin, vaikka normitalkoot on myös hallitusohjelmassa ja valtio on vakuuttanut uskovansa sen mahdollisuuksiin. Kehysriihessä päätettiin miljardiluokan lisäsäästöistä julkiseen talouteen valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla. – Hyvän tuloveron kunnat, esimerkiksi suuret kaupungit ja kaupunkiseudut, hyötyvät, kun taas verotuloiltaan heikot ja valtionosuusriippuvaiset kunnat kärsivät. Tämä kompensoi suureksi osaksi ”kuntatalouden mustan perjantain” eli verotulojen tarkastuksen seurauksena tulleen valtionosuuksien 430 miljoonan lisäleikkaus valtionosuuksiin. Toinen merkittävä ja riihen jälkeen levälleen jäänyt asia on normien purku, jolla hallitus ilmoitti tavoittelevansa 100 miljoonan euron kuntien menosäästöä. Kunnat ovat toivoneet työllisyyden edistämisen ja kotoutumisen palvelujen kokonaisvastuuta, mutta rahoituksen alimitoitus vaarantaa palvelujen laadun heti uudistuksen alussa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina totesi liiton tiedotteessa riihen jälkeen. Kuitenkin moni asia jäi riihen jälkeen auki ja myöhemmin tarkentuvaksi. Sanna Lehtonen pitää erityisen mielenkiintoisena linjausta ansiotulovähennyksen poistosta. Verorahoituksen painopiste siirtyy Kehysriihessä pohjustettiin myös erilaisia verotusratkaisujen kautta tapahtuvia kuntatalousvaikutuksia. – Normienpurun jälkeen lait pannaan toimeen kunnassa. Kunnissa odotetaan ensi vuonna voimaan astuvaa TE-uudistusta, joka siirtää työllisyyspalvelujen järjestämisen kuntien vastuulle. Hyvän tuloveron kunnat hyötyvät. KL5_36-68.indd 45 29.4.2024 15.19. Uudistus on kokoluokkaa massiivinen, ja kunnat toteuttavat sen kiristyvässä julkisen talouden tilanteessa ja heikkojen kuntatalousennusteiden keskellä. – Vaihtokauppa on siinä mielessä tosi mielenkiintoinen, että vaikka sen kokonaisvaikutus on +/-0, se kuitenkin muuttaa merkittävästi verorahoituksen painopistettä valtionrahoituksesta kunnan omiin verotuloihin. – Hallitus on luvannut kompensoida kunnille siirtyvien tehtävien kustannukset täysimääräisesti kunnille. Hallitus päätti lisätä valtionosuuksia ensi vuodelle 277 miljoonalla eurolla. Mitä normeja puretaan. 45 H allituksen kehysriihen kenties selkein kunnille myönteinen päätös oli se, että peruspalvelujen valtionosuuksien ylimääräisen sote-leikkauksen kompensointi toteutui suurilta osin. – Tämä on iso arvovalinta ja pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa kuntiin hyvin vaihtelevasti. Vastaavasti verotulomenetysten korvausta pienennettäisiin samalla summalla
KL5_36-68.indd 46 29.4.2024 15.19. Savonlinnassa ei ole ollut moneen vuoteen ympärivuotista taidegalleriaa ennen tätä, hän sanoo. 46 Kuvataiteilija Tuomo Kukkonen on tehnyt yhteistyökumppaninsa sisustussuunnittelija Christian Irjalan kanssa töitä Savonlinnan hyväksi muun muassa avaamalla taidegallerian Villa Suruton
Kun emme tulleet valituksi, iski hetkellinen pettymys, että nyt kaikki hyvät ideat jäävät toteutumatta, Rantasuo myöntää. Hän pitää tärkeänä, että erilaisista hankkeista otettaisiin oppia arkeen. Kulttuurijohtaja Outi Rantasuo myöntää, että Savonlinna tunnetaan hyvin, mutta toiminnassa ei voi luottaa vain historiaan. Hankkeet vauhdittavat kulttuurin kehittämistä ja tekevät näkyväksi toimintaa, joka muuten muhisi pinnan alla. Silloin, kun olimme keskellä tuota hanketta, erilaisia ideoita tapahtumista ja yhteistyöstä syntyi suurella innolla. – Kulttuuripääkaupunkihankkeesta KL5_36-68.indd 47 29.4.2024 15.19. Leena Hirvonen, teksti Soila Puurtinen, kuvat Mitä kuuluu O Oopperajuhlat, Olavinlinna, Aino Ackté – kaikki tunnettuja kaupungin brändiin kuuluvia käsitteitä Savonlinnassa. Kulttuuri ja tapahtumat ovat vetovoimatekijöitä, mutta riittääkö niiden ylläpitämiseen rahkeita ilman hankkeita. Kysyimme Savonlinnasta ja Oulusta, miten kulttuurielämä voi kiristyvässä taloustilanteessa ja mikä merkitys taidealan yrittäjien työllä on. 47 Kulttuuri kulttuurille. Savonlinna haki Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 titteliä, mutta kilpailun voitti Oulu. Näin uskoo myös Rantasuo
KL5_36-68.indd 48 29.4.2024 15.20. – Otamme kaiken edun irti pohjoisesta sijainnistamme ja sen kansainvälisistä mahdollisuuksista juuri nyt, Salmi vannoo. Rahoitus huolestuttaa Merkittävin taiteen ja kulttuurin rahoittaja on opetusja kulttuuriministeriö. Kulttuurista on kuitenkin leikattu tänä vuonna hieman yli 8 miljoonaa euroa ja lisää leikkauksia on tulossa. Asemanseutu uudistuu, museokeskus uudistuu ja paljon muuta. Hän katsoo aikaan kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen ja uskoo, että vuodet 20252028 ovat Oululle todellisia näytönpaikkoja. Lisäksi Rantasuo mainitsee Kulttuurin unelmavuodet -idean. Kulttuuripääkaupukihanke on ajuri, joka laittanut vauhtia luottamushenkilöihinkin tavalla, jota en muista ennen nähneeni, hän sanoo. Salmi myöntää, että Oulu lähtee kulttuurikaupunkikehityksessä hienoiselta takamatkalta ja heittää luvun: Tampereella on vieraillut noin 90 prosenttia 18-vuotiaista suomalaisista, kun Oulussa vastaava luku on noin 50. Päättäjiin vauhtia Oulun viestintäja tapahtumajohtaja Mikko Salmi näkee kulttuuripääkaupunkihankkeen merkittävänä koko kaupunkikehitykselle. Rantasuo on huolissaan. 48 Kulttuuri jäi Savonlinnaan hyviä toimintamalleja ja myös Oulun kanssa on myöhemmin puhuttu yhteistyön mahdollisuuksista, hän sanoo. – Käytämme julkisiin investointeihin hurjan määrän rahaa, noin 650 miljoonaa kaikkinensa. – Yhteistyö on kulttuurin toiminnassa ja tulevaisuudessa avainsana, Rantasuo sanoo. Unelmavuodet nostavat Saimaalta esiin keskuskaupunkeja vuosittain tapahtumineen ja tekijöineen niin verkossa, sosiaalisessa mediassa kuin eri puolilla kaupunkeja. Savonlinnassa virisi hankejumpan yhteydessä muun muassa museoiden yhteistyö IMU ja luovien alojen yhdistys, jonka tavoitteena on järjestää tapahtumia, ylläpitää verkostoja ja tuottaa sisältöjä
On hyvä, että kaupunki mahdollisti esimerkiksi orkesterin toiminnan jatkumisen, mutta jos valtionosuuksista lähtee jatkossa kovin iso siivu, en tiedä, miten mittavasti kaupunki voi toimintaa enää tukea. Kukkosen mukaan kaupungin tai kunnan ei pidä tuudittautua siihen, että tapahtumat ja laitokset porskuttavat omillaan. Yksi tunnetuista on Johannes Holopaisen tähdittämä Hevi Reissu. Yrittäjät mainetyössä Elokuva-alan tuottaja Jukka Vidgren on tuottanut elokuvia muun muassa Oulun alueella, jossa hänen yrityksensä Mutant Koala Films toimii. Siksi sen elävänä pitäminen on tärkeää. 49 – Kulttuurin rahoituksen tilanne on huolestuttava myös Savonlinnassa. Ensi vuodeksi on tulossa aktivointia myös asukkaille, sillä yksi hankkeen tavoitteista on Höttösen mukaan saada kulttuuri koskettamaan jokaista. Väki vähenee, yhä harvemmat kuluttavat. – On hyvä, että esimerkiksi peliala ja teknologia ovat niin leimallisesti Oulua, mutta myös kulttuurielämää pitää nostaa esiin, siinä meillä on ollut ehkä vähän enemmän töitä. • Oulu 7,6 miljoonaa euroa asukasta kohden 185 euroa. Katso video Mikko Salmen mukaan Oulu ottaa kaiken irti pohjoisesta sijainnista. – Ja pitkälti omalla riskillä, kuten monet muutkin kaupungin yhdistysten ja yksityiset, suositut kulttuurikohteet, hän huomauttaa. Mutta onko uusia kulttuurin kuluttajia, jos ei ole, mitä tarjota. Uskon, että hankkeen oppeja jää Oulussa arkeen. Pitkään alueellisesti aktiivisena ja verkottuneena tekijänä toiminut Kukkonen tietää, että taiteilijat tuovat työllään merkittävää lisäarvoa kaupunkiinsa. – Hotellit ovat panostaneet Savonlinnassa paljon ja uusia suunnitelmia on vireillä. Markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta hän tietää, että kulttuurin innovatiiviset tapahtumat kiinnostavat kansainvälisesti niin matkailijoita kuin mediaakin. – Meilläkin ohjeena on sopeuttaa. Kokemukseni mukaan merkittävä seikka esimerkiksi muuttopäätöstä tehtäessä ovat kulttuuripalvelut. Vidgren pitää tärkeänä, että kunnat kulttuurin päätöksiä tehdessään kuulevat myös alueen taiteilijoiden ja yrittäjien näkemyksiä matalalla kynnyksellä. – Taide ei välttämättä tuota heti, mutta merkitys on iso. Oulu luottaa yhteistyön voimaan niin alueellisesti kuin eri toimijoiden kesken. Fakta Avustuksia toimintaan • Savonlinna: 599 201 euroa asukasta kohden 160 euroa. Hyvin toimivien konseptien jatkuvuudesta pitää päättäjien ja viranhaltijoiden koko ajan huolehtia. – Emme nosta esiin vain paikkansa löytäneitä kulttuurin instituutioita, vaan haluamme kannustaa jokaista luomaan ja ilmaisemaan itse ja tuomaan ideoita näkyviin, Höttönen korostaa. Insinöörien maalla Teknologian kaupunkina tunnettu Oulu tekee aktiivisesti töitä Euroopan Kulttuuripääkaupunki 2026 -vuoden eteen. • Kunnan avustukset kulttuuritoimintaan sekä käyttökustannukset asukasta kohden vuonna 2022. Samaa mieltä on savonlinnalainen kuvataiteilija, galleristi ja yrittäjä Tuomo Kukkonen. Eikä sovi unohtaa asukasta. – Uusiakin panostuksia mielestäni kannattaa tehdä, vaikka taloustilanne on vaikea. Matkailija ei kuitenkaan tule kaupunkiin pelkästään hotellihuoneessa olemaan. Esimerkiksi elokuvien tai sarjojen ansiosta alueen näkyvyys kasvaa, tuotannot aktivoivat paikallisia avustajia ja tukevat me-henkeä ja kyllähän elokuvia tekevät tiimit jättävät rahaa myös ihan konkreettisesti – syövät ja majoittuvat alueella, Vidgren muistuttaa. Kai Tirkkonen, kuva KL5_36-68.indd 49 29.4.2024 15.20. Rantasuo muistuttaa, että kulttuuria tuotetaan matkailijoiden lisäksi paikallisille, ympäri vuoden kaupungissa asuville ja Olavinlinnansa jo kiertäneille asukkaille. Nykyinen tilanne teatterille Savonlinna -salissa ei ole pitkällä aikavälillä kestävä. Kulttuurivuotta synnyttävät yhdessä 40 pohjoisen Suomen kuntaa idästä Ruotsin rajalle, neljän maakunnan alueella. Savonlinnasta esimerkiksi puuttuu kunnon teatteritalo, joka ehdottomasti tarvitaan. Lähde Kultti/Kuntaliitto. Hankkeen markkinointija viestintäpäällikkö Annu Höttönen myöntää, että kaupungin brändiä on pitänyt kulttuurin osalta ehkä tavallista enemmän kirkastaa. Tarvitaan elämyksiä: teatteria, konsertteja ja näyttelyjä. Vidgren toivoo, että kunnissa ymmärrettäisiin taiteen yrittäjien arvo elinvoimalle. Kulttuuripääkaupunkihankkeen tiimoilta Vidgren on mukana monialaisessa työryhmässä, jonka tavoitteena on esimerkiksi törmäyttää kirjoittajia ja elokuvantekijöitä. Kukkonen korostaa, että kyse on kokonaisuudesta – ei vain matkailusta eikä vain kulttuurista
50 “Ei heiltä, jotka ovat ahdingossa” Sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen toivoo, että arvonlisäveron korotuksen taivastelun sijaan keskityttäisiin päätöksiin, jotka jäivät tekemättä, mutta jotka olisi pitänyt tehdä. Leena Hirvonen, teksti Seppo Haavisto, kuva KL5_36-68.indd 50 29.4.2024 15.20
– Tuntuu, että osa säästöpäätöksistä on tehty kiireessä, vähän sillä mielin, että nyt äkkiä näkyviä tuloksia, miettimättä mitkä ovat pidempiaikaiset vaikutukset ja todellisuutta päätökset ihmisille tuovat toimeentulon, maksukyvyn tai palvelujen saatavuuden sekä työkyvyn näkökulmasta, Aaltonen sanoo. Aaltonen toivoisi päätöksistä käytävään keskusteluun kuitenkin konkretiaa ja vaikutusten arviointia. Mitä tarkoittavat yöpäivystysten lakkauttamiset. Siinä mielessä päätöksiä voi nyt pitää jokseenkin oikeudenmukaisina. Tuolloin toivoin, ettei leikattaisi suoraan niiltä, jotka muutenkin ovat ahdingossa, siis sosiaalietuuksien pienimpiä osuuksia, Aaltonen havainnollistaa. Arvolisäverokeskustelun sijaan Aaltonen toivoisi suoraa puhetta päätöksistä, joilla on välittömiä vaikutuksia ihmisten elämään, mutta myös vahvasti yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia seurauksia. Aiemmin hän on toiminut Kelan pääjohtajana, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana ja läänin sosiaalija terveysneuvoksena sekä Tampereen yliopiston työelämäprofessorina. Säästöt koskettavat kaikkia, välillisesti tai välittömästi, se on selvä, kyllä Aaltonen sen ymmärtää. Mitä tarkoittaa se, että osa hyvinvointialueista voi järjestää perusterveydenhuollon päivystykset omina päätöksinään, vaikka rahaa ei sinnekuitenkaan kohdenneta. Hyvinvointialue voi myös päättää olla perimättä maksua. KL5_36-68.indd 51 29.4.2024 15.20. Maksuremontti tarpeen Aaltosen mukaan keskustelua olisi hyvä käydä myös niistä päätöksistä, joita ei tehty, mutta jotka olisi pitänyt tehdä. Olisi tärkeää antaa ihmisille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Olisi tärkeää antaa ihmisille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja yhteiskunnassa tarpeellisiin työuran muutoksiin. Hähmäinen prosentti Aaltonen on pannut merkille arvolisäveron 1,5 prosentin korotuksesta käytävän julkisen keskustelun. – Maksamattomat maksut siirtyvät äkkiä perintään, eikä näissä tilanteissa ole enää sijaa empatialla. Yksi sellainen on sosiaalija terveyspalveluiden maksuremontti. Aaltonen korostaa. Esimerkkeinä tällaisista, Aaltosen mielestä harkitsemattomista säästöpäätöksistä ovat ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja aikuiskoulutustuen muutokset. Myös työelämän tarpeet muuttuvat. Nämä pitää avata ja kertoa, niin asia hahmottuu ja pysyy oikeissa mittasuhteissa. Aaltonen on Suomen Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtaja. – Sanoisin, että oikeudenmukaisuus on ainakin enemmän läsnä kuin vielä syksyllä. Tai niin oikeudenmukaisina kuin ylipäätään on mahdollista. – Sosiaalija terveyspalveluiden maksutaparemontti tukisi näitä palveluita käyttävien, usein jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuutta selvitä ilman henkilökohtaista konkurssia, sillä sellaisia siellä nyt uhkana on. Hän viittaa tilanteeseen, jossa Suomea kurittaa työvoimapula. Tätä pitää selkeyttää myös siksi, ettei näillä ihmisillä useinkaan ole mahdollisuutta selvittää asioita itse tai hankkia tietoa. Hänestä tuntuu, että reilusta prosentista käytävät keskustelu on saanut turhan suuret mittasuhteet. – Työhön pääsy siirtyy, kuntoutus siirtyy ja hoidon tarve syvenee. Mitä sellainen prosentti tarkoittaa ihan konkreettisesti. Aaltosen mukaan maksukäytäntöä sosiaalija terveydenhuollossa olisi yhdenmukaistettava yhteisen maksukaton alle. – Perusterveydenhuoltoa koskevat muutokset tuntuvat siltä, että vetäydytään vastuusta tai siirretään palloa edestakaisin. Kyse on aina ihmisistä, joiden tasa-arvoinen palvelujen saatavuus on tärkein sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen tavoite. Ei voi olla niin, että jo reilusti alle parikymppisen nuoren on päätettävä, mitä haluaa loppuelämänsä tehdä. Aaltosesta vaikuttaa siltä, ettei kaikkia säästöpäätöksiä ole harkittu loppuun saakka. Se on paitsi johdonmukaisuutta myös oikeudenmukaista. Selkeyttä Aaltonen peräänkuuluttaa myös julkista terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin. Puhe oikeudenmukaisuudesta, oli sitten kyse sosiaalipolitiikasta, aluepolitiikasta tai finanssipolitiikasta, on hänen kanssaan luontevaa. – On aloja ja alueita, joille ei kouluteta ihmisiä riittävästi ja ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa oman ammattitaitonsa ylläpitämiseen näyttävät katoavan. Nyt hyvinvointialue voi päättää, peritäänkö palveluista laissa tai asetuksessa säädettyjä enimmäismaksuja vai pienempiä maksuja. Hän muistuttaa tutkimusten osoittavan, että palvelun odotusaika on ”se kallein aika”. – Asiaa ei ole avattu, ei hallitus mutta eivät myöskään tiedotusvälineet. Puheen keskiössä on ihminen. 51 K un rahakasa on pienempi kuin aiemmin, mutta ottajia vähintään yhtä paljon, jokainen saa vähemmän kuin aiemmin. Selkeyttä Aaltonen peräänkuuluttaa myös julkista terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin. Näin filosofisesti, mutta silti konkreettisesti sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen vastaa kysymykseen, ovatko hallituksen kehysriihessä esittämät sopeutustoimet oikeudenmukaisia
Päivätyössään kolmannella sektorilla hän on puolestaan nähnyt, kuinka ihminen voi syrjäytyä ja painua järjestelmältä unhoon, jos päihteet vievät tai mieli pettää. Se ei saa tulla keinoksi, joka on halvin. 52 Luottamuksella P ohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Anne Salovaara-Kero (r.) tietää kokemuksesta, millaista omaishoitajan arki on. Asui suomalainen idässä tai lännessä, niin avun pyytäminen ei ole maailman yksinkertaisin asia. – Tein järjestötyötä narkomaanien ja heidän perheidensä kanssa. Sitten elämä toi perheeseen vaikeasti kehitysvammaisen lapsen ja Anne Salovaara luottaa yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Koin vahvasti, että tässä on ryhmä, joka jää jalkoihin. Siinä ovat tulleet tutuksi hyvät ja pahat puolet eri hallinnoista. Jos oikeuksiaan ei vaatimalla vaadi, niin järjestelmä ei yksilön hätää välttämättä huomaa, ennen kuin on liian myöhäistä. On kuunneltava herkällä korvalla potentiaalisia Palveluja pitää saada huutamatta Pekka Moliis, teksti Clas-Olav Slotte, kuva omaishoitajia ja huolehdittava siitä, että omaishoitajille on riittävästi tukea ja hoidettaville on intervallipaikkoja, jotta omaishoitaja saa tarvitsemansa lepohetket, Anne Salovaara-Kero korostaa. Anne Salovaara-Kero lähti kuntapolitiikkaan mukaan 20 vuotta sitten. – Toivon sellaista yhteiskuntaa, jossa palveluja ei saa sillä perusteella, että kuka huutaa koviten. KL5_36-68.indd 52 29.4.2024 15.20. Ahkerasti yleisönosastokirjoituksia laatinut nainen halusi vaikuttaa syrjäytyneiden asemaan. Kun ihmiset pyytävät palvelua, niin eivät he sitä turhaan tee, vaan heillä on oikeasti tarve olemassa. Mitä aikaisemmin apua pystytään antamaan, niin sitä edullisemmaksi se tulee yhteiskunnalle. – Ketään ei pidä pakottaa omaishoitajaksi
53 Anne Salovaara-Kero Syntynyt: Vaasassa, 1974 Kotikunta: Vaasa Koulutus: kasvatustieteen ylioppilas, työnohjaaja Ammatti: Kriisikeskusjohtaja, omaishoitaja Puolue: Rkp Hyvää Pohjanmaan hyvinvointialueella + sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta + keskimääräistä terveempi väestö + kansallinen asiakasja potilasturvallisuuskeskus Kehitettävää Pohjanmaan hyvinvointialueella henkistön hyvinvoinnista huolehtimiseen panostettava digitalisaatio etäpalvelut Kuka ja mikä julkaisi alkuvuodesta oman ehdotuksensa sairaalaverkon tiivistämisestä. Asia korjaantui, kun hyvinvointialue otti homman takaisin omaksi toiminnakseen in house-yhtiöltä. Kolmannen sektorin kumppanuus hyvinvointialueiden kanssa on hyvin tärkeää. Hyvinvointialue maksaa kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä 2000 euron kuukausipalkkion. –Tärkeä asia on yliopistojen rooli, jotta saadaan tutkimustietoa asioista ja tiedämme parhaat keinot, joilla saadaan edistettyä ihmisten osallisuutta ja terveyttä. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on asia, johon Pohjanmaan suunnalla uskotaan. Selvitystä on luettu rannikolla tarkkaan ja molemmilla kielillä. Voismmekin olla täältä käsin apuna muille alueille etäpalvelujen kautta, kun tarvitaan palvelua ruotsinkielisille, Salovaara-Kero vinkkaa. Niin kauan kuin muut alueet eivät sitä pysty asukkaiden omalla kielellä tarjoamaan, niin niin kauan sitä on täältä käsin hoidettava. – Ei muilta alueilta kyetä palvelemaan meidän väestöä ruotsin kielellä. Aluehallituksen puheenjohtajuudesta huolimatta hän ei ole jättänyt päivätyötään MIELI Pohjanmaa ry:n johtajana. Ammattilaisia tarvitaan Pohjanmaalla opeteltiin hyvinvointialueen toimintaa vuoden verran sote-palvelut alueelle järjestäneen vapaaehtoisen kuntayhtymän puitteissa. – Kunnissa tehtävä hyte-työ on äärimmäisen tärkeää. Tilalle olemme kuitenkin avaamassa sinne yhteisöllistä asumista, Salovaara-Kero kertoo. Tehtäväkenttä olisi loputon, joten tässä on joutunut rajaamaan sitä, mihin kaikkeen tällä mallilla voi lähteä mukaan. – Meilläkin on tapahtunut sitä, että on jouduttu karsimaan palveluasumispaikkoja, koska niihin ei ole saatu palkattua henkilökuntaa. KL5_36-68.indd 53 29.4.2024 15.20. Kaikkien toimijoiden, oli sitten kyse kunnasta, hyvinvointialueesta, yksityisistä toimijoista tai kolmannesta sektorista, roolit on sovitettava yhteen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. – Etänä pystytään paljon tekemään, mutta on töitä, joissa ihan oikeasti ollaan paikan päällä hoitamassa ihmisiä. Voisiko se olla yksi osaratkaisu, jolla saataisiin välimuodon asumista aikaan. Kun vuodepaikkoja eri palveluissa suljetaan, niin se tietää mummon tai papan siirtymistä hoitoon kauemmaksi kotiseudulta. Hyvinvointialue oli alkuvaiheessa paljon julkisuudessa palkanmaksuvaikeuksien takia. – Kolmas sektori on tässä tilanteessa polvillaan ja ihan rähmälleen se menee, ellei vuoteen 2027 mennessä löydy uusia avauksia. Me on kerran käyty aika kovakin taistelu keskussairaalaan liittyen ja ihan vastaavaa ei ainakaan juuri nyt ole näkyvissä, Anne Salovaara-Kero arvioi. Nyt suurin ongelma on henkilöstön riittävyys ja hyvinvointi. Ennaltaehkäisy on paras keino vähentää palvelutarvetta, joka kasvaa jatkuvasti, Anne Salovaara-Kero painottaa. Siellä ei kielitaidon taso ole sitä luokkaa, että potilasturvallisuus pystyttäisiin turvaamaan. Jouduimme esimerkiksi Kristiinankaupungissa sulkemaan neljä paikkaa, kun ei saatu henkilökuntaa. Jos vuodelle 2027 suunniteltu 25 prosentin eli 100 miljoonan euron leikkaus avustustasoon toteutuu, niin jälki on pahaa. Vaikea olisi kuvitella, miltä Suomi näyttäisi ilman meidän kaikkia yhdistyksiä. Kielikysymykseen törmätään usein, kun Vaasan keskussairaalan kohtalosta keskustellaan. – Tässä on oman päänkin sisällä pitänyt tehdä selväksi, että kaikkeni ja parhaani teen, mutta minä en ole päätoiminen puheenjohtaja. Lite om svenska språket STM:n sairaalauudistustyöryhmä leikkaamiseksi. Yhteisöllinen asuminen on yksi osaratkaisu, jota me kovasti mietimme. Ei muilta alueilta kyetä palvelemaan meidän väestöä ruotsin kielellä. – Totta kai se herätti kysymyksiä, mutta Vaasan keskussairaalan kohdalla ei välitöntä uhkakuvaa ole päällä. Nykyhallituksen suunnalta on väläytelty toimia sosiaalipuolen kolmannen sektorin valtionavustusten se on yksi niistä syistä, joka on saanut minut jatkamaan politiikassa. Tosin työaika on lyhentynyt 80 prosenttiin. Mukana olivat alueen kaikki kunnat Kruunupyytä lukuun ottamatta
Malleilla voidaan toteuttaa monenlaisia hankkeita ja tarjouspyyntöjä. Taannoin ne kuitenkin usein ajateltiin välija lyhytaikaisiksi, ikään kuin sekundäärisiksi tiloiksi. Markkinat ovat kehittyneet ja vuokramallin tarjontakin kasvanut. Vuokramalli tarjoaa kunnille ja hyvinvointialueille taloudellisesti kestävän vaihtoehdon tilojen hankkimiseen ilman omaa investointia. Jussi Vikman Aktiivisesti yhteisen hyvä eteen Yrityksen ja yksilön täytyy elää arvojensa mukaisesti, kertoo Vikman periaatteestaan. Toimiala kaipasi standardointia Jo ennen nyt laadittuja RT-ohjekortteja ja sopimusmalleja Hoivatilat on toteuttanut ison joukon vuokramallin hankkeita julkiselle sektorille. “Me muut olimme tasaveroisia jäseniä. Yhteisen hyvän eteen työskentelivät muutkin toimikunnan jäsenet organisaatioineen, jokainen mahdollisuuksiensa mukaan. Alan kokeneista ammattilaisista koostuneen työryhmän valmistama ohjeistus palvelee sekä isoja toimijoita että esimerkiksi pienempiä kuntia. Yritys voi vapaasti toteuttaa strategiaansa, jakaa tietoa, rakentaa verkostoa ja vaikuttaa koko toimialan kehitykseen ja suuntaan – tai olla vastaavasti tekemättä sitä. Sopimusmalli mahdollistaa parempia tarjouspyyntöjä ja on tarjoajan näkökulmasta selkeä. Kun kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkkoja päivitetään, samalla lisääntyy myös kiinteistöhankkeiden määrä. Näin Hoivatiloilla oli tunnistettu jo ennen RT-työn käynnistymistä, että toimialalle selvästi tarvittaisiin standardointia. ”Jokainen hoksaa, että vuokraus ja myynti ovat erilaista liiketoimintaa, jossa on erilaiset vastuut, käytännöt ja sopimukset. Vuokramallilla toteutettavat kiinteistöhankkeet ovat ajankohtaisia myös julkisella sektorilla. Jokaista hanketta ei tarvitse, eikä välttämättä kannata, rakennuttaa ja investoida itse.” Hoivatilojen hankkeissa Vikman on nähnyt, kuinka tarjouspyyntövaiheessa kunnan oma investointi ja vuokrahankinta ovat saattaneet mennä sekaisin. Tällaisen työn kautta olemassaolomme perusteet konkretisoituvat. Omalla aloitteellisuudellaan ja persoonallaan jokainen otti jollakin osa-alueella isompaa roolia osaamisensa mukaan. Perusperiaate on ollut sama kuin yksityisen sektorin asiakkaille toteutetuissa hankkeissa: asiakkaan tarpeeseen räätälöidyt tarkoituksenmukaiset tilat investointivapaasti ja avaimet käteen -toteutuksella. Hankintaa voisi verrata esimerkiksi vakiintuneeseen asuntojen, ajoneuvojen tai koneiden vuokraukseen: hankinnan yhteydessä pyydettäisiin palveluntarjoajalta vuokrahintaa ja myyntihintaa”, Vikman sanoo. “Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet ovat tehneet selkeitä strategisia valintoja, että toteutetaan vuokrahankkeita eikä investoida itse. “On esimerkiksi julkaistu tarjouspyyntöjä, joissa pyydettiin sekä rakentamisen urakkahintaa että liikehuoneiston vuokrahintaa. Vahva työnäyte toimikunnalta Toimikunnan iso työ on nyt valmis, ja uudet RT-ohjekortit ja -sopimuslomakkeet on otettu käyttöön. Uusi RT-sopimusasiakirjakokonaisuus selkeyttää ja helpottaa sopimusten laadintaa hankittaessa tiloja vuokramallilla. Malliasiakirjat laadittiin vastaamaan julkisen ja yksityisen sektorin toimitilatarpeita. Nyt ajattelutapa on muuttunut, kun on huomattu, että vuokrahankkeena saadaan tarkoituksenmukaisia, primäärejä ja pysyviä tilaratkaisuja. Hän kiittää myös omaa tiimiään, josta annettiin merkittävä panos vahvalla taustatyöllä malliasiakirjojen syntyyn. “Koimme, että kokemuksistamme olisi varmasti hyötyä koko toimialalle. Kaikki ymmärtävät, että kun ala kehittyy, se hyödyttää kaikkia toimijoita – sekä tilaajia että tarjoajia.” Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnan (TK 429, Built to suit -vuokramallin sopimusasiakirjat) puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön tilat -palveluiden hankeyksikön päällikkö Jarmo Raveala, sihteerinä Rakennustiedon Tatu Waltari ja käsikirjoittajana Eva ElsILMOITUS MAINOS HT RT-ilmo final b.indd 2 22.4.2024 15.27 MAINOS KL5_36-68.indd 54 29.4.2024 15.20. H oivatilat jakoi osaamistaan ja kokemustaan, kun kiinteistöja rakennusalalle luotiin vuokramallin hankkeiden toteuttamista varten RT-ohjekortti sekä RT-sopimusasiakirjakokonaisuus. Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaavan johtajan Jussi Vikmanin mukaan yhteiskunnallisissa hankkeissa vuokratiloja on hyödynnetty ennenkin. Jouduimme valitettavasti kieltäytymään useista tarjouspyynnöistä vuosien varrella, koska tarjoajan näkökulmasta hankintatapa oli epäsopiva”, hän lisää. Vikman arvostaa toimikunnan työpanosta korkealle ja laskee itsekin käyttäneensä vapaaehtoisesti yhteensä täyden työkuukauden tuntimäärän toimikuntatyöhön – normaalin asiakasja hankekehitystyön päälle. RT-OHJEKORTTI VUOKRAMALLIHANKKEILLE MAINOS HT RT-ilmo final b.indd 1 22.4.2024 15.27 ton-Hämäläinen Rakli ry:stä. “Tuntui luontevalta, että Hoivatilat on arvojensa mukaisesti aktiivisesti ja rohkeasti edistämässä myös alan yhteisiä asioita. Lunastetaan lupauksia ja siirrytään sanoista tekoihin.” • ‹ Hoivatilat toteutti vuokramallilla Helsingin kaupungille Itä-Pakilaan koulun, Metsolan ala-asteen, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2023. Ne tulevat Vikmanin mukaan palvelemaan julkista sektoria ja myös kaupallisia yksityisiä toimijoita vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Olemme saaneet siitä positiivista palautetta. Jotkut ovat tehneet ratkaisun osittain resurssien tai rahoitustilanteen pakottamana, osa vapaaehtoisena valintana”, sanoo Vikman. Hoivatilojen Jussi Vikman toimi asiantuntijana uuden RT-sopimusasiakirjakokonaisuuden laatineessa työryhmässä: “Arvojemme mukaisesti haluamme aktiivisesti ja rohkeasti edistää myös alan yhteisiä asioita.” Ohjeistus yhteiseksi hyväksi Lue lisää Hoivatilojen kohteista. Yhteiseen tavoitteeseen sitoutunut toimikunta saa Vikmanilta kiitosta. Sain työskennellä fiksujen ja osaavien ihmisten joukossa ja opin itsekin paljon”, Vikman sanoo. “Hoivatilojen missiona on luoda parempaa yhteiskuntaa ja parempia palveluympäristöjä yhdessä kumppaneiden kanssa. Jussi Vikmanin ja Hoivatilojen ajatus oli tuoda työryhmään tietoa vuokramallihankkeissa kertyneestä kokemuksesta ja näkemyksestä sekä tarjota Hoivatilojen osaaminen koko toimialan käytettäväksi. Vaikka mukana oli kilpailevia toimijoita, yhteistyön sujuminen kertoi oikeanlaisesta asenteesta ja mielentilasta. Myös itsellemme, mutta samalla kunnille, kaupungeille ja kilpailijoillekin”, Vikman perustelee. Asiat etenivät hyvään suuntaan, sillä kaikki ymmärsivät työn tarpeellisuuden ja hyödyn. Koossa oli kiinteistöja rakennusalalta hyvin kokenutta ja taitavaa porukkaa. Hoivatilojen aktiivisuuden lisäksi asiaa olivat tahoillaan pohtineet esimerkiksi toimialan järjestöt Rakennustieto ja Rakli. “Kunnat ja kaupungit ovat huomanneet, että avaimet käteen -periaatteella rakennutetut, käyttäjän tarpeisiin suunnitellut tilat ovat tosi toimiva ratkaisu. Vuokrasopimuksen kesto on 20 vuotta, ja myös kiinteistön ylläpito sekä lämmitys sisältyvät sopimukseen
Jouduimme valitettavasti kieltäytymään useista tarjouspyynnöistä vuosien varrella, koska tarjoajan näkökulmasta hankintatapa oli epäsopiva”, hän lisää. Sopimusmalli mahdollistaa parempia tarjouspyyntöjä ja on tarjoajan näkökulmasta selkeä. Kun kuntien ja hyvinvointialueiden palveluverkkoja päivitetään, samalla lisääntyy myös kiinteistöhankkeiden määrä. Vuokramallilla toteutettavat kiinteistöhankkeet ovat ajankohtaisia myös julkisella sektorilla. “Hoivatilojen missiona on luoda parempaa yhteiskuntaa ja parempia palveluympäristöjä yhdessä kumppaneiden kanssa. Jokaista hanketta ei tarvitse, eikä välttämättä kannata, rakennuttaa ja investoida itse.” Hoivatilojen hankkeissa Vikman on nähnyt, kuinka tarjouspyyntövaiheessa kunnan oma investointi ja vuokrahankinta ovat saattaneet mennä sekaisin. Toimiala kaipasi standardointia Jo ennen nyt laadittuja RT-ohjekortteja ja sopimusmalleja Hoivatilat on toteuttanut ison joukon vuokramallin hankkeita julkiselle sektorille. Malleilla voidaan toteuttaa monenlaisia hankkeita ja tarjouspyyntöjä. Vikman arvostaa toimikunnan työpanosta korkealle ja laskee itsekin käyttäneensä vapaaehtoisesti yhteensä täyden työkuukauden tuntimäärän toimikuntatyöhön – normaalin asiakasja hankekehitystyön päälle. Omalla aloitteellisuudellaan ja persoonallaan jokainen otti jollakin osa-alueella isompaa roolia osaamisensa mukaan. Nyt ajattelutapa on muuttunut, kun on huomattu, että vuokrahankkeena saadaan tarkoituksenmukaisia, primäärejä ja pysyviä tilaratkaisuja. “Koimme, että kokemuksistamme olisi varmasti hyötyä koko toimialalle. STUDIO LINJAT Autamme onnistumaan! KL5_36-68.indd 55 29.4.2024 15.20. Taannoin ne kuitenkin usein ajateltiin välija lyhytaikaisiksi, ikään kuin sekundäärisiksi tiloiksi. Mikäli kaikki antamamme ehdotukset ovat mielestäsi toteutuskelvottomia, et maksa mitään. Markkinat ovat kehittyneet ja vuokramallin tarjontakin kasvanut. Studio Linjoilla on vahva ymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnasta ja ainutlaatuinen pääsy parhaan tiedon lähteille. Tällaisen työn kautta olemassaolomme perusteet konkretisoituvat. Hankintaa voisi verrata esimerkiksi vakiintuneeseen asuntojen, ajoneuvojen tai koneiden vuokraukseen: hankinnan yhteydessä pyydettäisiin palveluntarjoajalta vuokrahintaa ja myyntihintaa”, Vikman sanoo. RT-OHJEKORTTI VUOKRAMALLIHANKKEILLE MAINOS HT RT-ilmo final b.indd 1 22.4.2024 15.27 ton-Hämäläinen Rakli ry:stä. Yhteiseen tavoitteeseen sitoutunut toimikunta saa Vikmanilta kiitosta. Malliasiakirjat laadittiin vastaamaan julkisen ja yksityisen sektorin toimitilatarpeita. H oivatilat jakoi osaamistaan ja kokemustaan, kun kiinteistöja rakennusalalle luotiin vuokramallin hankkeiden toteuttamista varten RT-ohjekortti sekä RT-sopimusasiakirjakokonaisuus. Lunastetaan lupauksia ja siirrytään sanoista tekoihin.” • ‹ Hoivatilat toteutti vuokramallilla Helsingin kaupungille Itä-Pakilaan koulun, Metsolan ala-asteen, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2023. Perusperiaate on ollut sama kuin yksityisen sektorin asiakkaille toteutetuissa hankkeissa: asiakkaan tarpeeseen räätälöidyt tarkoituksenmukaiset tilat investointivapaasti ja avaimet käteen -toteutuksella. Myös itsellemme, mutta samalla kunnille, kaupungeille ja kilpailijoillekin”, Vikman perustelee. Yritys voi vapaasti toteuttaa strategiaansa, jakaa tietoa, rakentaa verkostoa ja vaikuttaa koko toimialan kehitykseen ja suuntaan – tai olla vastaavasti tekemättä sitä. Vahva työnäyte toimikunnalta Toimikunnan iso työ on nyt valmis, ja uudet RT-ohjekortit ja -sopimuslomakkeet on otettu käyttöön. Kartoitamme yrityksesi tarpeet ja tarjoamme kolme konkreettista ehdotusta sisällöistä ja näkökulmista. “Kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet ovat tehneet selkeitä strategisia valintoja, että toteutetaan vuokrahankkeita eikä investoida itse. Sain työskennellä fiksujen ja osaavien ihmisten joukossa ja opin itsekin paljon”, Vikman sanoo. Jussi Vikmanin ja Hoivatilojen ajatus oli tuoda työryhmään tietoa vuokramallihankkeissa kertyneestä kokemuksesta ja näkemyksestä sekä tarjota Hoivatilojen osaaminen koko toimialan käytettäväksi. Jussi Vikman Aktiivisesti yhteisen hyvä eteen Yrityksen ja yksilön täytyy elää arvojensa mukaisesti, kertoo Vikman periaatteestaan. Vaikka mukana oli kilpailevia toimijoita, yhteistyön sujuminen kertoi oikeanlaisesta asenteesta ja mielentilasta. “On esimerkiksi julkaistu tarjouspyyntöjä, joissa pyydettiin sekä rakentamisen urakkahintaa että liikehuoneiston vuokrahintaa. Jotkut ovat tehneet ratkaisun osittain resurssien tai rahoitustilanteen pakottamana, osa vapaaehtoisena valintana”, sanoo Vikman. Hoivatilojen hankekehityksestä ja asiakkuuksista vastaavan johtajan Jussi Vikmanin mukaan yhteiskunnallisissa hankkeissa vuokratiloja on hyödynnetty ennenkin. Kaikki ymmärtävät, että kun ala kehittyy, se hyödyttää kaikkia toimijoita – sekä tilaajia että tarjoajia.” Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnan (TK 429, Built to suit -vuokramallin sopimusasiakirjat) puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön tilat -palveluiden hankeyksikön päällikkö Jarmo Raveala, sihteerinä Rakennustiedon Tatu Waltari ja käsikirjoittajana Eva ElsILMOITUS MAINOS HT RT-ilmo final b.indd 2 22.4.2024 15.27 MAINOS studiolinjat.fi/linjaus Kirkasta viestisi julkisen puolen päättäjille tyytyväisyystakuulla! Linjaus™ auttaa yritystäsi löytämään parhaat viestintäkanavat ja -viestit saadaksesi huomiota kuntapäättäjiltä ja hyvinvointialueilta. Linjauksen avulla voit valjastaa tämän asiantuntemuksen sinun yrityksesi käyttöön. Ne tulevat Vikmanin mukaan palvelemaan julkista sektoria ja myös kaupallisia yksityisiä toimijoita vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Näin Hoivatiloilla oli tunnistettu jo ennen RT-työn käynnistymistä, että toimialalle selvästi tarvittaisiin standardointia. Koossa oli kiinteistöja rakennusalalta hyvin kokenutta ja taitavaa porukkaa. “Kunnat ja kaupungit ovat huomanneet, että avaimet käteen -periaatteella rakennutetut, käyttäjän tarpeisiin suunnitellut tilat ovat tosi toimiva ratkaisu. Hän kiittää myös omaa tiimiään, josta annettiin merkittävä panos vahvalla taustatyöllä malliasiakirjojen syntyyn. Hoivatilojen Jussi Vikman toimi asiantuntijana uuden RT-sopimusasiakirjakokonaisuuden laatineessa työryhmässä: “Arvojemme mukaisesti haluamme aktiivisesti ja rohkeasti edistää myös alan yhteisiä asioita.” Ohjeistus yhteiseksi hyväksi Lue lisää Hoivatilojen kohteista. Olemme saaneet siitä positiivista palautetta. Alan kokeneista ammattilaisista koostuneen työryhmän valmistama ohjeistus palvelee sekä isoja toimijoita että esimerkiksi pienempiä kuntia. “Me muut olimme tasaveroisia jäseniä. “Tuntui luontevalta, että Hoivatilat on arvojensa mukaisesti aktiivisesti ja rohkeasti edistämässä myös alan yhteisiä asioita. Vuokramalli tarjoaa kunnille ja hyvinvointialueille taloudellisesti kestävän vaihtoehdon tilojen hankkimiseen ilman omaa investointia. Asiat etenivät hyvään suuntaan, sillä kaikki ymmärsivät työn tarpeellisuuden ja hyödyn. ”Jokainen hoksaa, että vuokraus ja myynti ovat erilaista liiketoimintaa, jossa on erilaiset vastuut, käytännöt ja sopimukset. Vuokrasopimuksen kesto on 20 vuotta, ja myös kiinteistön ylläpito sekä lämmitys sisältyvät sopimukseen. Yhteisen hyvän eteen työskentelivät muutkin toimikunnan jäsenet organisaatioineen, jokainen mahdollisuuksiensa mukaan. Hoivatilojen aktiivisuuden lisäksi asiaa olivat tahoillaan pohtineet esimerkiksi toimialan järjestöt Rakennustieto ja Rakli. Uusi RT-sopimusasiakirjakokonaisuus selkeyttää ja helpottaa sopimusten laadintaa hankittaessa tiloja vuokramallilla
Lehdon tekemän selvitystyön aikana tuulivoimayhtiö päätyi itse hakemaan oikaisua veropäätökseen. Tätä kysellään muun muassa Siikajoella ja Pyhäjoella, joissa kiinteistöverotulot ovat jääneet huomattavasti ennakoitua pienemmiksi. Vero peritään silloin yleisen kiinteistöveroproOnko nykyinen tuulivoiman ilmoitusmenettely oikeudenmukaista. Kunta alkaa saada tuulivoimalarakennuksesta kiinteistöveroa siitä hetkestä, jolloin tuulivoimalan rakennustyöt alkavat. Kirsi Riipinen, teksti Clas-Olav Slotte, kuva sentin mukaan, joka on kunnissa yleisesti yhden prosentin tietämillä. – Kumpaa veroa saadaan, voi olla kiinni vain yhdestä päivästä, siis onko sähkön jakeluverkkoon siirtyminen ilmoitettu edellisen vuoden viimeiseksi päiväksi vai seuraavan vuoden ensimmäiseksi, Lehto sanoo. Hän on laskenut, että Siikajoelta jäi myöhemmän päivämäärän takia noin 400 000 euron verotulot saamatta. Verottajan tulisi vaatia tuulivoimayhtiöltä verkonhaltijan todistus kytkentäajasta kiinteistöveroilmoituksen liitteenä. Tai olisi jäänyt saamatta, sillä tositarinalla on Siikajoen kohdalla onnellinen loppu. Kun asiasta kysyy kantaverkkoyhtiö Fingridiltä, yhtiö kehottaa olemaan yhteydessä suoraan Energiavirastoon. Vuoden 2023 vero tilitettiin yleisen veroprosentin eli yhden prosentin mukaan. Missä menee testausten ja varsinaisen käyttöönoton raja. 56 Verot ja tuulivoima Tuulivoiman veroista hämmennystä T uulivoimaloiden verotulot on herättäneet osassa kuntia hämmennystä ja kysymyksiä. Verkonhaltijalta todistus. Lehto pohtii, onko mahdollista, että sähkön siirtoa jakeluverkkoon viivytellään tietoisesti kunnalle maksettavien verojen takia. Yksi ennakoitua pienemmän verokertymän saaneista kunnista on Siikajoki, jonka kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto alkoi selvittää tilannetta verottajan kanssa. Voimalaitosveroprosentti, maksimissaan 3,1 prosenttia, astuu voimaan, kun tuulivoimala kytketään sähkön jakeluverkkoon. Yli-insinööri Valtteri Varonen Energiavirastosta kuitenKiinteistöverojen ennakointi on tuulivoimakunnissa vaikeaa. KL5_36-68.indd 56 29.4.2024 15.20. Lehtoa hämmästytti, että kunnassa olevat tuulivoimalat näyttivät pyörivän täyttä vauhtia hyvissä ajoin syksyllä 2022, mutta yhtiö oli ilmoittanut verottajalle sähkön siirron alkaneen vasta vuoden 2023 puolella. Verotus toteutui lopulta voimalaitosprosentin mukaan. Verottaja toimii verotuspäätöksessään tuulivoimayhtiön ilmoituksen mukaan, ja korkeampi tuulivoimaverotus alkoi siis vasta 2024. Tai voisiko olla jopa niin, että sähkö olisi kytketty verkkoon jo aiemmin mutta verottajalle ilmoitettaisiin myöhäisempi päivämäärä seuraavan vuoden puolelle – ja säästettäisiin veromaksuissa. Hänen mielestään tuulivoimalan omistajan oma ilmoitus ei ole riittävä
Vastauksessaan silloinen valtiovarainministeri Annikka Saarikko sanoi, että todellisiin rakentamiskustannuksiin perustuva arvostamistapa on tuulivoimaloiden teknisen kehityksen jatkuessa oikeudenmukaista. Kiinteistöverotulot ovat kunnille isoja tulonlähteitä, ja tuulivoimaa halutaan kuntaan, vaikka osa kuntalaisista voi sitä vastustaa. – Rakentamiskustannusperusteinen arvostaminen merkitsee, että verotuksen perusteena käytettävät tiedot voidaan saada vain toiminnan harjoittajilta itseltään. Verotuksen kannalta tuulivoimaloissa on merkityksellistä, mikä on kiinteää ja mikä irtainta rakennelmaa ja mihin rakentamiskustannuksia kohdistetaan. Kiinteistöveron määräytymisperusteita tulisi muuttaa siten, että ne olisivat kuntien osalta ennakoitavampia ja yhdenmukaisempia. Hän kysyi, kuinka hallitus seuraa ja varmistaa, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvo määräytyy oikeudenmukaisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Roottori lapoineen ja voimalan koneisto jää kiinteistöverotuksen ulkopuolelle. ”Pelisäännöt selkeät” Erityisasiantuntija Pekka Montell Kuntaliitosta sanoo, että kiinteistöverotuksessa keskimääräisiä rakennuskustannuksia arvioidaan melko karkeilla arvioilla. Erot johtuvat yhtiön tavasta ilmoittaa, kuinka tuulivoimala on rakennettu. Toisin sanoen tilanteen tulkinta on hankalaa, Soronen sanoo. Hallitus ymmärsi Saarikon mukaan huolen siitä, että kunnat eivät kykene riittävän tarkoin arvioimaan tulevia kiinteistöverotuloja ennakolta kaavoitusja luvituspäätöksiä tehdessään. Raportoinnissa käytetään sen sijaan kirjanpidon mukaisia rakentamiskustannuksia. Hän haluaa kuitenkin herättää aiheesta keskustelua. Kunnalta on jäänyt saamatta kolmen vuoden aikana verokertymiä yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa Pyhäjärven kunnan laskemien mukaan. KL5_36-68.indd 57 29.4.2024 15.20. – On päivänselvää, että kahdeksan vuotta sitten tuulivoiman rakentaminen on tullut huomattavasti halvemmaksi, mutta kiinteistövero säilyy samana. Tähän tuulivoimaloiden arvostaminen rakentamiskustannusten perusteella tarjoaa edellytykset, Saarikko perusteli vastauksessaan. 57 kin kertoo, ettei heillä ole tietoja siitä, milloin voimalan sähköntuotanto alkaa ja kehottaa olemaan yhteydessä verkonhaltijoihin. Haluan vain varmistaa, että yhteiskunnassa toimitaan oikein ja lainsäädännön mukaan. Uusien voimaloiden tornien rakennuskustannukset ovat kalliimmat, tornit korkeammat ja perustukset järeämmät. ”En pelkää seurauksia” Noin puolessa suomalaisista kunnista on tuulivoimaloita tai sellaisia on tulossa. Pelisäännöt alan toimijoille ovat yhteiset ja selkeät. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, veron maapohjasta maksaa sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja. Siikajoen Lehto on pohtinut myös, kuinka oikeudenmukaista on, että nykyisistä yhä tehokkaammista tuulivoimaloista maksetaan kunnalle saman verran veroa kuin teholtaan huomattavasti pienemmistä. Kaiken tulisi olla läpinäkyvää, ei meistä kukaan ole vaatimassa ylimääräistä, Lehto sanoo. Päätavoitteena on sen sijaan oltava verotusarvojen määrittäminen siten, että ne ovat oikeassa suhteessa keskenään verrattuna käypiin arvoihin. – Erot johtuvat yhtiön tavasta ilmoittaa, kuinka tuulivoimala on rakennettu ja mistä verotusarvo muodostuu. Lehto lähettää kunnille terveisiä, jotta nämä katsovat tarkkaan verotuspäätökset ja niistä erityisesti maininnat tuulivoimaloiden valmistumisesta ja sähkön verkkoon kytkemisestä. Alueellinen sähköverkkoyhtiö ei ilmoita luottamuksellisia tietoja kolmansille osapuolille. Kiinteistövero lasketaan tuulivoimalan veronalaisten osien jälleenhankinta-arvosta. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen on huomannut, että samana vuonna valmistuneissa ja samaa tehoa tuottavissa tuulivoimaloissa on voitu ilmoittaa erilainen verotettava arvo. Ministeriön tietoon ei ole tullut, että verotuksessa käytettävien tietojen oikeellisuudessa olisi tämän vuoksi erityisiä puutteita enempää tuulivoimaloiden kuin muidenkaan rakentamiskustannusten perusteella arvostettavien rakennelmien osalta. – Kiinteistöverotuksen arvostamisratkaisuissa päätavoitteeksi ei kuitenkaan voida ottaa kuntien kiinteistöverotulojen ennakoitavuuden parantamista. Tuloja saamatta Tuulivoimayhtiön pitää maksaa veroa perustuksista, tornista ja konehuoneen kuoresta. – En pelkää, että yhtiöt eivät jatkossa haluaisi toimia Pyhäjoella. Kiinteistövero määrätään erikseen tuulivoimalarakennuksen ja maapohjan osalta. Ilmeisesti verottaja ei ota asiaan kantaa. Pyhäjoen Soronen sanoo, että verotuksen nostaminen puheenaiheeksi tällaisessa yhteydessä on hyvin herkkä aihe. – Pienille kunnille on iso juttu, saavatko ne 10 000 euroa enemmän vain vähemmän. – Tuulivoimalat ovat keskenään niin erilaisia, etteivät keskimääräiset kustannukset olisi mielekkäitä. Sähkön siirron alkaminen lasketaan kuuluvan luottamuksellisiin tietoihin. Kunta on lähettänyt verottajalle selvityspyynnön muttei ole saanut vastausta. Pyhäjoella kummastellaan Siikajoen tavoin myös yhtiöiden verottajalle ilmoittamia sähkönsiirron käyttöönottopäivämääriä. Tuulivoimaloiden verotus nousi eduskunnan keskusteluun edellisellä hallituskaudella, kun kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) teki kirjallisen kysymyksen tuulivoimaloiden kiinteistöverotusarvon määräytymisestä. Kunnassa toimii yhteensä 114 eri yhtiöiden tuulivoimalaa. Soronen on harmissaan, että kiinteistöveronkantoon liittyy tällaisia epämääräisyyksiä
58 Taide Keskustassa voi myös viihtyä Kaupunki on erilainen paluumuuttajan silmin. Palvelumuotoilun ammattilaisena Kaivo-oja ryhtyi toimiin, jotka muuttivat konkreettisesti keskustan ilmettä. KL5_36-68.indd 58 29.4.2024 15.20. Paluumuuttaja Jarmo Kaivo-oja halusi tuoda taiteen osaksi Kajaanin kaupunkikuvaa, näyteikkunoita ja tyhjiä liiketiloja ja ryhtyi vapaaehtoisesti johtamaan projektia kaupunkikehityksen hyväksi. Sen huomasi Kajaaniin muuttanut Jarmo Kaivo-oja, joka järkyttyi kotikaupunkinsa autiudesta
Nämä olivat ensimmäiset sanat, jotka paluumuuttaja Jarmo Kaivo-oja sanoi kävellessään Kajaanin ydinkeskustaa halkovaa Kauppakatua pitkin reilu vuosi sitten: tyhjiä liiketiloja, autioita ja ankeita näyteikkunoita, lähes ränsistymispisteessä oleva entinen ravintola paraatipaikalla Kauppakadun päättävän Raatihuoneentorin laidalla. Ohi kulkevat kaupunkilaiset pääsevät katsomaan hänen taidettaan Kajaanin Kauppakadulla. Siitä syntyy myös luontevaa kiinnostusta yrityksiin. Mahdollistamisella Kaivo-oja viittaa siihen, että harvoin taiteilijoilla, ammattilaisilla tai harrastajilla, on varaa investoida kaupunkikehitykseen tai kiinteistöihin tai tuottaa nopeita voittoja, mikä rajaa taiteentekijöiden mahdollisuutta olla konkreettisesti mukana näkyvän kaupunkiympäristön tai tulostavoitteisen yritystoiminnan kehittämisessä. Tuli surullinen olo, Kaivo-oja sanoo. Päätin, että olen aloitteellinen kaupungin keskustan elävöittämisessä, Kaivo-oja taustoittaa. Silmänruokaa on tarjolla vaihtuvien näyttelyjaksojen aikana Kauppakadun ja Raatihuoneentorin ikkunoissa, ja myös autio ravintolakiinteistö on julkisivua ja sisätiloja myöten pyhitetty taiteelle ja taiteilijatapaamisille. – On saatava ihmisiä liikkeelle keskustaan. Tämä on heille mahtava näkyvyyden mahdollisuus. Konseptisuunnittelun ja palvelumuotoilun parissa työuransa tehnyt Kaivo-oja päätti tarttua härkää sarvista ja ryhtyä itse edistämään keskustan elinvoimaa. C.L. Viimeisimpiä uudistuksia torin varrella on tehty muun muassa Sokoksen kiinteistöön, jossa nyt on tavaratalon lisäksi myös esimerkiksi ravintoloita. Tilojen varmistumisen, pesäkolon löytymisen, jälkeen Kaivo-oja otti yhteyttä Kajaanin kaupunkikehityksen avainhenkilöihin sekä paikalliseen kauppiasyhdistykseen ja muun muassa Kajaanin kuvataiteilijoiden yhdistykseen. Pian syntyi Taidevaltatie Toivo ry ja Taidekatu Toivo, 100 metrin kaikille avoin katugalleria. – Mukaan lähti saman tien toistakymmentä taiteilijaa. Kaivo-oja halusi tuoda taiteen osaksi kaupunkikuvaa, näyteikkuLeena Hirvonen, teksti Miika Manninen, kuvat En voinut vain antaa näkymän olla. Oikeastaan hän sanoo olleensa yhteydessä laajasti eri verkostoihin myös valtakunnallisesti tunnettuihin kaupunkikehityksen asiantuntijoihin. Tällainen tilasponsorointi avaa ovia taiteen keinoin tehtävälle kaupunkikehitykselle ja mahdollistaa koko toiminnan. Raatihuoneentori on historian saatossa ollut merkittävä kaupankäynnin ja liike-elämän keskus. 59 E i voi olla totta. Toisaalta taas vastaanotto Taidemaalari Hannu Lukin on saanut maalauksensa ikkunaan. Engelin suunnittelema Raatihuone valmistui vuonna 1831 ja on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja vanhin Kajaanin keskusta-alueella säilynyt rakennus. Sisältöä kuitenkin olisi tarjota ja niitä vetovoimatekijöitä, jotka saavat ihmisiä liikkeelle. Maisema, jota Kaivo-oja Kajaanissa harmitteli, on keskeistä ja historiallista kaupunkiympäristöä. – En voinut vain antaa näkymän olla. Toisaalta osa vanhoista liiketiloista oli Kaivo-ojan kaupunkiin palatessa tyhjillään ja entinen Rosson-kiinteistö jäänyt kummittelemaan niille sijoilleen. – Ajattelin, että näin tyhjältä ei voi kaupungin keskusta näyttää. Kaivo-ojan mukaan neuvottelut etenivät sujuvasti. noita ja tyhjiä liiketiloja tarjoamalla niin työtiloja kuin konkreettista näyttelytilaa taiteilijoille Kauppakadun varrelta – ja hän päätti toimia. – Keskusta, jossa on tyhjiä näyteikkunoita tai kokonaisia tiloja tyhjillään, ei ole kutsuva eikä hengi elinvoimaa. Kajaani on kulttuurikaupunki, jonka katuja ovat astelleet arvovaltaiset henkilöt Eino Leinosta ja Kekkoseen. KL5_36-68.indd 59 29.4.2024 15.20. Koko katu taiteelle Ensitöikseen Kaivo-oja otti yhteyttä ravintolatoiminnasta vastanneen S-ryhmän Osuuskauppa Maakuntaan ja pyysi tiloja käyttöönsä taidepainotteista elävöittämisprojektia, taiteilijoita ja heidän kohtaamistaan varten. – Sanoisin, että kyseessä on henkisen hävikin osalta suorastaan maineteko
KL5_36-68.indd 60 29.4.2024 15.20. Esimerkiksi marraskuussa kaupungissa järjestetään Kekri-juhla ja uutena esittävän taiteen festivaali Räntä. Huhtikuun alussa käynnistyi Taidekatu Toivon viides näyttely. Fakta osalla avainhenkilöitä oli vähän niin ja näin. Tänä vuonna Kajaani panostaa erityisesti nuorten tapahtumiin: luvassa on muun muassa erilaisia ja eri genret esitteleviä musiikkitapahtumia. Kaupunki kuuluu kaikille, hän sanoo. Taide Taidekatu Toivo 100 metrin katugalleria Kajaanin Kauppakadulla ja Raatihuoneen torilla. Riikka Helminen • Kainuun Kirjailijat ry • Kajaanin harrastajateatteri • Kajaanin kaupunki / Game City-hanke • Kajaanin kaupunki / Lasten keramiikkakerho • Kajaanin Turrit • Marjut Kauppinen • Oskari Korkkonen • Teija Kosenius • Auvo Koskinen • Hannu Lukin • Nic Mepham Seitsemän näyttelyjaksoa. Yrittäjälle keraamiikkanäyttely ikkunalla on tuonut myös potentiaalisia asiakkaita, jotka ehkä muuten olisivat vain kävelleet yrityksen ohi. – Kun kohtaat epäkohdan, ei pidä ajatella, että tämä ei kuulu minulle tai odottaa, että joku muu ratkaisee asian. Kuvataiteilijat Anni Mikkonen (etualalla) ja Riikka Helminen tekevät viimeisiä valmisteluita näyttelyjaksoa varten. Taidekatu Toivo on 100 metrin mittainen tyhjien liiketilojen näyteikkunoissa sijaitseva taidenäyttely. – Keskustan elävöittämisessä ei kyse ole aina ostamaan houkuttelemisesta, vaan viihtymisestä. Mukana noin 18 taiteilijaa mm. Rohkeutta on myös tapahtumallisuus muulloinkin kuin kesällä. – Toisinaan on hyvä, että kehittämiseen otetaan ajatuksia vähän laatikon ulkopuolelta. 60 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. – Ja tästä kulkee kuitenkin paljon ihmisiä. Pitää ajatella isosti Osa yrittäjistä innostui varauksetta Kaivo-ojan visioista ja nyt monilla kajaanilaisilla näyteikkunoilla on niin keramiikkaa, valokuvataidetta kuin maalaustaidettakin, jopa esittävää taidetta on luvassa. Silloin voi syntyä uutta ja innovatiivista kaupunkikehitystä. Haluaisitko sinä päättää, Kuntalehden ilmoittajana tavoitat kattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät, niin printissä kuin verkossakin. Kaivo-oja ymmärtää, ettei kulttuurin tai taiteen merkitystä elävöittämisessä ole välttämättä helppo heti nähdä. – Tuomme esimerkiksi Runoviikon ja muut kesän tapahtumat rohkeasti kaupungille. näyteikkunoille, ja elävöittää keskustaa. On mahtava huomata, kuinka he ilahtuvat nähdessään aidosti laadukasta taidetta, kampaamoyrittäjä Sara Soini sanoo. Kajaanin kaupungin viestintäja markkinointipäällikkö Milja Korhonen pitää Kajaanin keskustan kehittymisen vahvuutena alueen tiiviyttä: ydinkeskusta rakentuu Kauppakadun ympärille. – Vähän tuli sellainen tunne, että ajatellaanko, että mitä ihme hippitouhua, mutta sellaisestahan tässä ei ole kyse. Tavoite tuoda taide osaksi kaupunkikuvaa, mm. Idean alkuun laittanut kajaanilainen paluumuuttaja Jarmo Kaivo-oja. Kulttuuri tai taide ei välttämättä tuota heti, ansaintalogiikka on omanlaisensa. Lähekkäin ovat torit, kaupat, hotellit, kahvilat, ravintolat ja esimerkiksi teatteri. Myös osa yrittäjistä ilmoitti suoraan, että ei tällainen kiinnosta. Ei niin, että ostakaa, ostakaa, vaan että viihtykää, viihtykää, Korhonen muistuttaa. näyttely, joka on katseltavissa 18.5.2024 saakka. – Minusta idea on mainio! Ihmiset pysähtyvät tuohon ikkunani taakse ihastelemaan. Tutustu mahdollisuuksiin ja varaa osoitteessa: kuntalehti.fi/mediatiedot mikä mainos tässä näkyy. Rohkeutta tarvitaan. Keskustan elinvoiman kehittämisessä Korhonen uskoo tapahtumien voimaan. Kaivo-ojan mukaan palaute on ollut hienoa ja se kannustaa uusiin ideoihin. Kun keskustaan saadaan ihmisiä, saadaan volyymiä myös yrityksille. Meneillään 5. Myös pienissä kaupungeissa pitää uskaltaa ajatella isosti – ja luovasti
Tutustu mahdollisuuksiin ja varaa osoitteessa: kuntalehti.fi/mediatiedot mikä mainos tässä näkyy. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL5_36-68.indd 61 29.4.2024 15.20. Haluaisitko sinä päättää, Kuntalehden ilmoittajana tavoitat kattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät, niin printissä kuin verkossakin
Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, kuvitus K untien hoitovastuulla on asemakaavateitä yhteensä 15 000 kilometriä. Olisiko oranssisista kepukoista iloa ihmisille myös kesäisin. Onko keppien varastointi teille ongelma. Emme ole sitä erikseen korvamerkinneet. Ei niistä riesaa ole. Toki keppien kerääminen ja asentaminen vievät aina oman aikansa. Olisiko hilpeistä kepukoista iloa ihmisille myös kesäisin. Näkemys II Äänekosken kaupungin (16 000 as.) tekninen johtaja Tommi Rautjärvi, kuinka monta aurauskeppiä omalla kaupungillanne on valvottavanaan talvikauden aikana. Onko keppien varastointi teille ongelma. Minne ne kepit katoavat kesäksi. Vuosittainen keppihävikkinne. – Äänekoskella on kaavoitetuilla alueilla yli 200 km liikenneväyliä. Erityisen paljon kepit näyttävät kiinnostavan nuoria miehiä. Vuosittainen keppihävikkinne. Ei ongelmaa. Muutamia kymmeniä. Vuosittainen keppien hankinta-, ylläpitoja huoltobudjettinne kokonaisuudessaan. Paikalleen jätettynä ne vain rumentavat ympäristöä. Kepit ovat oikein tottelevaisia, ja ne pysyvät aina uskollisesti juuri niille osoitetulla paikalla. Eipä tämä kummoinen vuosittainen investointi ole. 62 Lakia lukien Kuinka talven aurausviittojen käy kesähelteellä. – Kepit maksavat noin 0,7 €/ kpl. En keksi niistä ainakaan kesäaikana mitään erityistä iloa kuntalaisille. Kyllä niitä tuossa kahta puolen tietä on... Niitä katoaa tai rikkoutuu tuosta tuhannen vuosikappaleen määrästämme noin joka kolmas. Edessä on kuitenkin taas ja ihan kohta uusi raskas talvi. Tienpidon yleiskuluista se hoidetaan. – Budjetti on tosi pieni. Otamme mielellämme vastaan innovatiivisia ajatuksia. Vuosittainen aurakeppien hankinta-, ylläpitoja huoltobudjettinne kokonaisuudessaan. Näkemys I Multian (1 500 asukasta) kunnanjohtaja Arto Kummala, kuinka monta aurauskeppiä omalla kunnallanne on valvottavanaan talvikauden aikana. – Noin euron. En pidä sitä hyvänä ajatuksena. On reilua, että myös aurauskepit saavat kunnon kesäloman. Varastointikulut taas ovat minimaalisia. Kuinka paljon yksi uusi keppi maksaa kunnalle. Kepit muuttavat syömään ja lihomaan tuonne laitumellemme seuraavaa turnauskautta varten. Vuosittain asennamme väylille kutakuinkin 1000 kpl keppiä osoittamaan auraukselle ja kunnossapidolle kadun reunoja ja muita tärkeitä kohteita. – Kepit kerätään pois keväällä niiden tarpeen loputtua, ja ne varastoidaan kaupungin omistaman kiinteistöhoitoyhtiön varikolle. (Naurahdus.) R iviin järjesty! Kesälaitumille poistu !!! KL5_36-68.indd 62 29.4.2024 15.20. – Keppien kausisäilytys ei ole mikään ongelma, Tilaa meillä on riittävästi. – Hävikki on kohtuullinen. Tilataideteokset harkinnassa. Mitä yksi uusi keppi maksaa kunnalle. Yhteensä alle 1000. Kuntien tienvarsia talvisin somistavat aurausviitat ovat taas katoamassa katukuvasta. Vuosihankintamme maksaa noin 300 euroa. Minne ne kepit katoavat kesäksi. Tilaraideteokset harkinnassa. Tarpeeseen ne näyttävät katoavan
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin. KL5_36-68.indd 63 29.4.2024 15.20. edessä aasia, itä! edessä hybridi, hätä... 63 Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi Tape 1939 2024 raja railona aukeaa... Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Muru tekee nykyisin tilaustyönä etupäässä kaiverruksia laseihin ja pulloihin sekä kortteja ja adresseja. Saan tehdä siinä käsilläni, kiertää ja hamputtaa. – Yritystoiminta oli kituuttamista. Kun paikallinen ravintola lomautti koronan aikana, hän hakeutui Högforsille töihin. Näen mielessäni jo teräksisen lintuveistoksen kukkapenkissä. Nyt myyn varastoja pois, teen vähän tilaustöitä ja kaikkea muuta omaksi ilokseni. Valo leikkii lasissa Leppävirtalainen kunnanvaltuutettu Marjo-Nina ”Muru” Mustonen kesyttää lasin taiteeksi ja koruiksi. Olen vihjaillut työnantajalle, että haluan oppia hitsaamaan. – Pidän kaikkein eniten esivalmistelusta. Lämmönjakokeskusten kokoaminen kuulostaa ehkä mekaaniselta ja yksitoikkoiselta työltä, mutta Muru nauttii. Pienet, valkoiset pilkut käsivarsissa puolestaan paljastavat, että tämä nainen on ollut tekemisissä kuuman lasin kanssa. Vuorotyön takia hän ei voinut pitää ateljeeta koskaan koko ajan auki. Aiemmin hän teki tilauksesta myös esimerkiksi lasinpalasista koottuja muotokuvia ja ikkunakoristeita, joiden pohjana oli Murun piirtämiä kuvia. Ajoin yrityksen alas pari vuotta sitten. Laitan kuulokkeisiin hyvää musaa ja annan mennä. Vaikka Design Murun uunit ovat olleet kylmillään kaksi vuotta, ja Muru kokoaa nyt työkseen lämmönjakokeskuksia Högforsin tehtaalla, eivät käsityöt ole jääneet. Vuokko Viljakka, teksti Matias Honkamaa, kuvat Muru Mustonen käyttää ylijääneet lasinpalat usein koruihin ja koristeisiin. Lasia ja ravintolaa Muru on tehnyt yrittäjäuransa rinnalla koko ajan ravintolatöitä baarimikkona, dj:nä, salitarjoilijana ja järjestysmiehenä, ja tekee vieläkin valikoituja keikkoja. Nyt ne ovat tauolla, koska vaatisivat polttoa. Se verotti tuloja. KL5_36-68.indd 64 29.4.2024 15.20. Muruna tunnettu, Leppävirran kunnanvaltuutettu Mustonen on lasitaiteilija. Lasi sulaa 1400-asteisessa uunissa. Korujen hopeakehikot on virkannut Murun äiti. 64 Vasara ja neuloja L eppävirtalaisen Marjo-Nina ”Muru” Mustosen kädet ovat karaistuneet kestämään kuumaa ja terävää taatusti enemmän kuin monen kunnanvaltuutetun. Pilkut ovat syntyneet sulaneen lasin roiskeista
Luukulla oli reilu tuhat astetta lämpöä. Poltin käteni monta kertaa. Hän nappaa käteensä paperipainon. Täytyypä käydä katsomassa ideoita Pinterestistä. Vesikellot olivat välillä käsissä korkeammat kuin rystyset. Lasityöt vaativat äärimmäistä tarkkuutta. En ollut valmis jäämään Nuutajärvelle. Hän hakeutui 2000-luvun alussa tasolasiopintoihin Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitokseen ja valmistui toisen kerran artesaaniksi. – Olin 21-vuotias ja 360 kilometrin päässä kotoa. Hän taitaa myös lasija hopeakorujen sekä keramiikan valmistuksen. Ne ovat pinnaltaan kuin samettia, ja alkavat elää ikkunasta tulvivassa valossa. – Tämä on ihanan tarkkaa puuhaa. Kaikki on saatava toimimaan juuri oikein valon kanssa.” KL5_36-68.indd 65 29.4.2024 15.20. On myös koululautakunnan ja PeeÄssän hallintoneuvoston jäsen. Lasi leikkii valon kanssa Murun ateljeessa on esillä myös opiskeluajan lasitöitä, muun muassa paperipainoja, kynttilänjalkoja, vaaseja ja käyttölaseja. Tarkoituksena oli, että hän ottaisi vastuulleen lasimyymälän päädyssä olevan asiamiespostin, tekisi yrittäjänä sen rinnalla omia kaiverrustöitä ja hapottaisi alihankkijana lasia. Hän tilasi äskettäin netistä pikkuisia muovihelmiä, puolet pienempiä kuin nuppineulan pää. – Lasi leikkii valon kanssa. Haaveilin lastenkirjojen kuvittajan ammatista. • Tunnetaan päättäjänä, joka uskaltaa sanoa mielipiteensä. Esimerkiksi muotokuvissa silmät voivat näyttää ensin ihan hyviltä, mutta kun valo osuus niihin, ne ovatkin kierot. Muovihelmiä Lasi ei jättänyt Murua rauhaan. Kaikki on saatava toimimaan juuri oikein valon kanssa. Oli silti vähällä, ettei hän jäänyt Nuutajärvelle. – Ensimmäinen kerta sulavan lasin kanssa oli todella jännää. starttirahan. Muru työskenteli, järjesti lasityökursseja ja myi tuotteitaan ateljeessa. Wetterhoffin opettajat järjestivät tytön tietämättä hänelle Nina-Marjo ”Muru” Mustonen • 49-vuotias lasitaiteilija ja lämmönjakokeskusten kokooja asuu ja työskentelee Leppävirralla Pohjois-Savossa. – Mitähän kivaa näistä tekisi. Tekeillä on taulu. • Toista kautta keskustakunnanvn altuutettuna. Piirsin lapsena koko ajan. • Aloitti kunnallispolitiikassa 2008 Leppävirran kulttuurija vapaa-aikalautakunnassa. Ateljee Design Muru avasi ovensa Leppävirralla 2007 Murun ja puoliso Jari ”Boogie” Mustosen kodin alakerrassa. Helmet kiinnitetään pohjaan yksi kerrallaan kuin kanavatöissä. Kun löysin Hämeen ammatti-instituutin Wetterhoffin lasinpuhaltajaopinnot opinto-oppaasta, se tuntui heti omalta jutulta. Lopputyönsä hän teki lasikaiverruksesta, eikä hakeutunut kisälliksi lasitehtaalle. • Päätöksenteossa Murulle on tärkeää tasa-arvo ja se, että määrärahat menevät juuri niille tarkoitettuun kohteeseen. – Äiti oli perhepäivähoitaja, joten kyniä ja paperia oli aina tarjolla. Murun luovuuden lähde löytyy lapsuudesta. Työ on vaatinut taitoa ja monta työvaihetta, sillä kuviot painon sisällä on tehty erikseen. Tämä kaunis paperipaino on Muru Mustosen opiskeluajoilta 1990-luvulta. Wetterhoff on Hämeenlinnassa, mutta lasinpuhaltajaopiskelijat opiskelivat pääosin Nuutajärven lasitehtaalla. 65 Faktat Muru on rohkea kokeilija, jota viehättävät kovat materiaalit ja tarkkuutta vaativat työtavat. Muru pääsi kouluun ensiyrittämällä. Ateljeessa odottaa suuri pussi metallikorkkeja. Hän on virkannut iltalaukun tölkkien klipseistä ja ommellut toppakankaasta verhot olohuoneeseen. Värittömän lasin sisällä on sininen ja vaaleanpunainen kuvio
18. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. 2024 KL5_36-68.indd 66 29.4.2024 15.20. 19.9. Tunnetko erot kuntien todellisuudesOsallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. 050 599 6681 Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 66 108. 045 149 5569 Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Asiakaspalvelu puh. Ilmoittautuminen syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan avautuu toukokuussa osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. 040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh
Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. Ilmoittautuminen syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan avautuu toukokuussa osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. 18. 2024 KL5_36-68.indd 67 29.4.2024 15.20. 19.9
Kuntalehti raportoi Kunnallisjohdon seminaarin kiinnostavimmat uutiset ja puheenaiheet. Poikkea myös ständillemme ja jätä juttuvinkki Kuntalehden toimitukselle! KL5_36-68.indd 68 29.4.2024 15.20. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi. Kuntalehti mukana tärkeimmissä tapahtumissa