Kuntalehti 6/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

50 Ruusa Kiiskilä arvostaa välivuotta KL6_1-33.indd 1 28.5.2024 8.49. Täältä tullaan s.56 Suora puhe sytyttää s. 6 I 2024 I 6.6. 47 Identiteetti ja lähiöt s
Kuntalehti uutisoi EU-vaalien puheenaiheet. Kuntalehti uutisoi EU-vaalien pinnallla olevat puheenaiheet ja kiinnostavimmat käänteet. Seuraa uutisvirtaa osoitteessa kuntalehti.fi! KL6_1-33.indd 2 28.5.2024 8.49. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Suomi on ollut EU:n jäsen pian 30 vuotta. Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat EU:n pöydällä vielä pitkään. EU-lonkerot yltävät niin rakentamiseen, kulttuuriin kuin sivistyspalveluihin. JOS NÄMÄ teemat eivät vielä herätä EU-vaalien tärkeyteen, niin ihme on. Siihen linkittyy vahvasti myös maahanmuutto. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin / Kirjoittaja on Kuntalehden päätoimittaja Kesäkuussa äänestetään myös kuntien tulevaisuudesta EU-vaalien varsinainen äänestyspäivä on Suomessa kesäkuun 9. Turvallisuus noussee tulevan parlamenttikauden isoksi teemaksi. Todennäköisesti sääntöjä, rajoitteita ja kustannuksia on tulossa lisää. Tämä ei kuitenkaan riitä. Ilmastopolitiikka on edelleen tärkeä riippumatta vaalien lopputuloksesta. Me eurooppalaiset olemme tukeutuneet Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen jo yli sata vuotta. KUNTALIITON selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU-säädöksiin. HYVINKIN lähellä tulevaisuudessa voi olla se päivä, kun tämä tuki ei olekaan enää entisenlainen. KL6_1-33.indd 3 28.5.2024 8.49. EU teki nyt loppuvalla kaudella merkittäviä ilmastolinjauksia. Kunnat ovat ensi vuodesta lähtien päävastuussa maahanmuuttajien kotouttamisesta. Ja onko porukka se, joka määrittelee EU:n suuntaa. Seuraa uutisvirtaa osoitteessa kuntalehti.fi! Todennäköisesti sääntöjä, rajoitteita ja kustannuksia on tulossa lisää. Kuntalehti uutisoi EU-vaalien pinnallla olevat puheenaiheet ja kiinnostavimmat käänteet. Monet kunnat ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia päästöjen vähennystavoitteita. päivä. BRITANNIAN EU-ero vei Suomelta sekä kauppaettä sotilaspoliittisen liittolaisen pois päätöspöydistä. Ilmastonmuutos ja poliittiset epävakaudet ovat saaneet jo ihmiset liikkeelle varsinkin etelästä pohjoiseen. Tulevan parlamenttikauden agendaa ei ole vaikea ennustaa. Valitettavasti Suomen vaikutusvalta ei näyttäydy tällä hetkellä yhtä suurena kuin aiemmin. Kuntalehti uutisoi EU-vaalien puheenaiheet. Maahanmuutosta voi tulla helpotusta työvoimapulaan, mutta samalla se kuormittaa kuntien palveluja – niitä samoja, joita nyt kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa karsitaan. Meillä pitäisi olla jo selkeä EU-politiikka ja tahtotila itselle tärkeiden asioiden edistämisestä kirkkaana mielessä. Siksi EU-maat joutuvat miettimään sodan loppumisen, Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden ja jälleenrakentamisen lisäksi myös oman sotilaallisen voiman kasvattamista ja muun muassa aseteollisuuden vauhdittamista. Uutta sukupolvea korkean tason virkoihin on varmasti kasvamassa, mutta EU ei innosta esimerkiksi työpaikkana enää samalla tavalla kuin vaikkapa presidenttiämme Alexander Stubbia aikoinaan. Nämä vaikuttavat suoraan kuntiin. Ja me kaikki voimme vaikuttaa lopputulokseen äänestämällä. Monissa kunnissa odotetaankin kauhulla, mitä uudet, EU:sta lähtöisin olevat säädökset vaikuttavat suomalaiseen lainsäädäntöön. Vahinko on jo tapahtunut ja nyt sen kanssa on elettävä. EU:n laajeneminen ja vaikutusvallan uusjako asettavat Suomenkin uuteen asemaan: missä porukassa jatkossa istumme. EU-vaalit eivät ole mitkään välivaalit. Nyt kunnissa on alettava jo miettiä, miten ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Emme ole enää siis unionin uusi jäsen, vaan jo paljon kokenut ja nähnyt konkari. Tämä ilmiö tulee vain kiihtymään. Sillä on väliä, ketkä asioistamme päättävät. Monet Brysselissä ja Strasbourgissa pitkään vaikuttaneet suomalaiset kovan tason viranhaltijat ovat eläköityneet tai eläköitymässä. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. EU-SÄÄDÖKSET vaikuttavat entistä enemmän myös rakentamiseen ja maankäyttöön. Varsinkin kuntien tulevaisuudesta kiinnostuneiden pitäisi olla vaaleista ja niiden tuloksesta enemmän kuin kiinnostuneita
4 Kuntalehti / 6 • 2024 s.18 Tunnin juna on puhuttanut kuukausia. Markus Sommers, kuva KL6_1-33.indd 4 28.5.2024 8.49
Mistä rahaa toimintaan. Oulun uusi kaupunginjohtaja Ari Alatossava on innostunut kehittäjä. Sivu 7 EU-vaalit EU-vaalit on tärkeämpi ajankohta kuin moni tulee ajatelleeksikaan. Kolumni Jussi Niinistö kirjoittaa kolumnissaan, että kiinteistöverotuotto on ehdottomasti tärkein kannustin kunnille kaavoittaa tuulivoima-alueita. Sivu 38 KL6_1-33.indd 5 28.5.2024 8.49. 5 s.16 s.40 s . Helsingin sosiaali-, terveysja pelastustoimen apulaispormestari Daniel Sazonov. Apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske kertoo intohimoisesta harrastuksestaan. Kannen kuva: Päivi Karjalainen Seuraava numero ilmestyy 15.8.2024 Lusto on kiehtova metsämuseo, jossa ajatukset kääntyvät myös tulevaan. Sote-ministeri Kaisa Juuso on kovassa paikassa. 46 s.52 s.64 s.62 Jaakko Kiander tietää, että Kevan historia on myös hyvinvointi-Suomen historiaa. Sivu 24 Kuntien kevät Monessa suomalaisessa kunnassa elettiin rankka vuosi. Sivu 12 Kriisistä kriisiin Hyvinvointialueet lähtevät lomalle tiukoissa tunnelmissa. Sivu 6 Tätä mieltä Suomalaiset virkoavat henkiin kesällä, kirjoittaa Tiina Ojutkangas
KIINTEISTÖVEROTUOTTO on ehdottomasti tärkein kannustin kunnille kaavoittaa tuulivoima-alueita. Se taas vaikuttaisi suunniteltuihin puhtaan siirtymän investointeihin ja sitä kautta tuleviin työpaikkoihin. Kiistaton tosiasia on kuitenkin – ainakin toistaiseksi – ollut tuulimyllyistä saatavan kiinteistöverohyödyn merkitys tuulivoimakuntien elinvoimalle: eipä monessakaan paljoa investoitaisi ilman tuulimyllyjä. Verkoston tavoitteena on yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa hyviä käytänteitä, oikaista vääriä uskomuksia sekä edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa. Siksi pari vuotta sitten perustettiin Suomen tuulivoimakuntien verkosto. Akuutti uhka liittyy parhaillaan virkamiesvalmistelussa olevaan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistukseen. Ne ovat luoneet toivoa kuntatalouden muutoin niin kireään tulevaisuuteen. Paikallisesta haitasta paikallinen hyöty Pohjanmaallakaan ei aina tuule, mutta silloin voi ItäSuomessa tuulla. AJANKOHTAISIN edunvalvonta-asia verkostolle on se, että tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä voimalan sijaintikuntaan. ”Se on lupa öyhöttää”, totesi kollega. TUULIVOIMAN tunnetusti ja tutkitusti haastavaa paikallista hyväksyttävyyttä ei kannata enempää koetella: tuulivoimakunnan on saatava jatkossakin vastineeksi paikallisesta haitasta täysi paikallinen hyöty. Sillä rakennamme Kannukseen uutta koulua ja päällystämme valtion maantietä, mutta ei mennä tähän jälkimmäiseen erikoisuuteen tarkemmin muuten kuin toteamalla, että näin Pohjanmaalla. KL6_1-33.indd 6 28.5.2024 8.49. Pohjanmaallakaan ei aina tuule, mutta silloin voi Itä-Suomessa tuulla. JANKUTTAMISEN uhallakin on päättäjille toistettava, että kiinteistöverojen leikkaaminen tuulivoimakunnilta olisi suuri luottamuksen rikkominen valtiovallalta. Esimerkiksi oman kuntani 61 tuulimyllyä jauhavat kuluvana vuonna rapiat 2,2 miljoonaa euroa kiinteistöverotuottoa. Yli puoleen Suomen kunnista on jo rakennettu tuulivoimaa tai sitä tullaan rakentamaan. EI voi olla niin, että jatkossa tuulivoimaloiden hyödyistä saisivat valtionosuuksien kautta osansa ne kunnat, jotka eivät kärsi niiden luonto-, maisema-, äänitai muista haitoista. Se taas ei hiljennä itärajan sulusta kärsivän Itä-Suomen näivettymisen kierrettä. Teknologian kehittyessä tuulivoimaa rakennetaan yhä enemmän myös Sisä-Suomeen, mutta Itä-Suomen kuntien hankkeet törmäävät usein maanpuolustuksellisiin tutkahaasteisiin. Hiljattain eräs kollegani totesi, että jos haluat saada aikaan vähemmän rakentavaa ja enemmän repivää keskustelua, ota toki paikallislehden kolumnisi aiheeksi tuulivoima. Kyllä maailmaan melua mahtuu, tuulivoimaloidenkin. Se ei olisi oikein eikä kohtuullista. TAPAAN vastata, että tuulivoimasta saa vapaassa maassa olla mitä mieltä tahansa. Tai vielä parempaa, kirjoita siitä blogi. Se myös rampauttaisi tuulivoimarakentamisen Suomessa, koska kunnilla ei olisi enää kannustinta kaavoittaa. Tasaisemmin sijoittuvat tuulivoima-alueet ovat toimivan energiajärjestelmän kannalta olennaisia ja elinvoimainen Itä-Suomi on tärkeä maanpuolustukselle. HALUAMME olla vaikuttamassa siihen, että itärajan lähialueiden tuulivoimapotentiaali voidaan hyödyntää, ja että seudun kunnilla olisi mahdollisuus saada investointeja alueelleen. Tätä nykyä suurin osa tuulivoimaloista on pohjalaismaakunnissa ja Lapissa. Kyseessä on sen verran iso joukko, että sillä on tarvetta yhteiselle edunvalvonnalle. 6 Kolumni / Jussi Niinistö • Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja TUULIVOIMA on kestopuheenaihe. Olen saanut toimia yhtenä sen varapuheenjohtajista
Siis ihan oikeasti, saavatko sinun aivosi levätä riittävästi. Eikä minua ennenkään ole kukaan muu estänyt lomailemasta täydellistä lomaa kuin minä itse. Nautin siitä, että puhelin voi olla eri huoneessa ja eri kerroksessa. Näin kesän kynnyksellä tuntuu ennen kaikkea muiden ihmisten puolesta lähes mahdottomalta eräs ohjeistus. YMMÄRRÄN idean. Mutta paljon pahempaakin ovat aivoni kokeneet. Sitä opettelen. Minähän elän nyt vaihetta jossa keventelen, elän lempeästi ja itseäni kuunnellen, teen töitä vain kahdeksan tuntia päivässä, pidän melkein joka viikko kaksi vapaapäivää enkä koske älypuhelimeen iltakahdeksan jälkeen. HAASTATTELIN runsas vuosi sitten aivotutkijaa ja luin jutun äsken uudestaan. Jokainen ihminen voi itse vetää rajat. Sieltähän se lähtee ajasta ennen lomaa. Minä olen ajatellut, että se on parempi menetelmä kuin se, että kuukauden loman jälkeen tulee pää puurona töihin ja yrittää selviytyä loman aikana tulleesta kuormasta. Tai no, melkein. Aika monet johtavassa asemassa olevat ihmiset lukevat lomalla työsähköposteja ja hyväksyvät laskuja, pitävät jopa kokouksia. Olen ollut niin väärässä. Lomalla on tärkeää antaa ainakin muille lomarauha, jatkaa Työterveyslaitos. Vain harvalla ihmisellä omassa maailmassani on niin tärkeää asiaa, että se pitää hoitaa iltayhdeksältä, ainakaan työasiaa. ONNEKSI keksin jo aikoja sitten, että elämme tässä ja nyt. Huomautuksessa voi olla hiukan huumoria, mutta ei kokonaan. Aivojen on saatava levätä ja toipua, hidastaa tahtia ja tehdä yhtä asiaa kerrallaan. Tänään teen sellaista työtä, jossa voin olla hyödyllinen ja nauttia siitä itsekin. ARVOSTAN psykologeja, jotka viitoittavat terveen elämän rajoja ja suuntia. Härpättimet ja erilaiset laitteet soivat, piippaavat ja vaativat. Että loman alkaessa ei olisi pää niin sumussa, ettei ymmärrä mistään mitään. Nykyajan elämä ja rytmi ovat rasittavia myös vapaalla. Työkaverin mielestä minulla pätkii. Sen verran kovan luokan ammattilaisia ovat, että kannattaa ainakin vilkaista. Kun on paahtanut pitkän talven monenlaisissa seikkailuissa, ei pää kestä perässä. ”Hidasta tahtia loman lähestyessä”. Tänään teen sellaisia asioita, jotka tuottavat iloa ja lepoa. Hyvä elämä muodostuu paljon muustakin kuin lomasta. Vastausten pitää löytyä itseltäkin. Siis oikeasti, huolla aivojasi Mutta paljon pahempaakin ovat aivoni kokeneet. Kyllä kai se on uskottava, että aivot eivät kestä mitä tahansa. 7 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas Katso video OLEN kaikkien multitaskaajien äiti ja nyt olen huomannut, että hiukan on mennyt överiksi. Jokaisessa työssä tämä ei ole mahdollista! Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ohjeita lomakäyttäytymiseen. Ensimmäinen lomani yrittäjänä antaa ainakin teoriassa mahdollisuuden säädellä omaa vapaa-aikaansa tai jos ei säätele, niin oma vika. Kaiken rasituksen syy ei ole työ vaan oma elämäntapa. KL6_1-33.indd 7 28.5.2024 8.49. Että kesäloman lähestyessä pitää siirtyä lomalle vähitellen, puhdistaa pöytä hyvissä ajoin ja ikään kuin loiventaa työtahtia. Että työasiat pulpahtelevat pintaan koko ensimmäisen lomaviikon jopa niin, että parhaat ideat syntyvät lomalla. Hyvää kesää! Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja
Meillä on myös matalammat kilpailutusrajat kuin muualla. – Että säädettäisiin vain siitä, mikä on tavoite eikä siitä, miten se kansallisesti pitää toteuttaa. Ennallistamisasetus ja energiatehokkuusvaatimukset ovat oma lukunsa. Kuntaliitto haluaa vaalien alla nostaa näitä asioita esiin, jotta EU:n rooli ja samalla Suomen rooli kuntien päätöksenteossa kirkastuisi. – Viime metreille on väännetty siitä, kuinka paljon ja missä ja minkälaisia niiden tulee olla. Eikä kaikista järjettömyyksistä parane syyttää yksin EU:ta. Maahanmuutto ja uusi tilanne rajoilla Toinen merkittävä asia Kuntaliiton EU-listalla on työperäinen maahanmuutto. Kun mennään hankintalainsäädäntöön, tekniseen toimialaan ja ympäristöön, noin 75 prosenttia päätöksistä nojaa EU-säädöksiin. Erikoista kuviossa on se, että jos EU löysäisikin jossain asiassa, Suomi pitää huolen siitä että ”taso” pysyy. Outi Airola, teksti Markus Sommers, kuva KL6_1-33.indd 8 28.5.2024 8.49. Meillä on erittäin suuri halu olla vaikuttamassa siihen, mikä on Suomen EU-politiikka ja toisaalta siihen, mitä politiikkaa EU harjoittaa. Tällä hetkellä pohditaan jopa sitä, kuinka paljon kunnan täytyy omistaa, että voi hankkia omalta yhtiöltä – tällaista ei ole missään muualla. Kuntien ääni tarpeen EU:ssa EU ulottaa lonkeronsa ihan joka paikkaan, siksi vaalit ovat tärkeät kuntavaalit. Esimerkiksi kolmansissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen pitäisi käydä läpi EU-tasolla eikä maakohtaisesti. Hyvänä esimerkkinä Karhunen nostaa esiin sähköautojen latauspisteet. Esimerkiksi Karhunen ottaa hankintalain. – Noin 45 prosenttia kunnanhallitusten päätöksistä liittyy jollain tavalla EU:hun. Ja mukana on järjettömiäkin säädöksiä, huomauttaa Minna Karhunen. Suomessa on harva asutus, joten meidän pitää itse saada päättää mihin niitä on järkevää rakentaa. – Meidän slogan on, että EU-vaalit ovat kuntavaalit, tiivistää Karhunen. – Toivomme, että EU:ssa olisi enemmän toimenpiteitä, joilla autetaan ja kiihdytetään maahanmuuttoa Euroopan unionin maihin. – Ensin Suomi kansallisesti säätää EU-säädöksiä tiukemmin kuin muut, sen jälkeen vielä lupaviranomainen soveltaa tiukemmin. – Siinä meillä on hyvin voimakas kotimainen sääntely. – Me osaamme Suomessa säätää asiat vielä vähän kireämmäksi kuin EU edellyttää. – Se että kunnat järjestävät itse palveluita ja päättävät maankäytöstään ja kaavoituksestaan, on poikkeuksellista. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen heittää pöytään muutamia lukuja. – Siirtymä on tehtävä niin, että meillä on ylipäätään mahdollisuus onnistua siinä. Siellä nähdään, että EU-vaalit ovat kuntavaalit – siinä määrin innokkaasti EU sekaantuu kuntien päätöksentekoon. 8 EU -vaalit lähestyvät ja Kuntaliitossa on paiskittu niiden eteen töitä jo pitkään. Kuntien ääni ei juuri kuulu EU:ssa. Tätä on hankala EU:ssa ymmärtää, sillä pohjoismainen ja suomalainen hallintomalli on siellä outo asia. Kolme tärkeää tavoitetta Yksi tärkeimmistä tavoitteista Kuntaliitolla on luottamuksen lisääminen EU:ssa. Kolmas painopiste on Suomen muuttunut geopoliittinen asema. Kansallisen lainsäädännön valvojina ovat lupaviranomaiset, jotka tulkitsevat mieluummin yli kuin ali riman. – Kun kyse on kunnissa tehtävästä työstä, toivomme että EU tukee meitä onnistumisessa eikä hankaloita työtä maankäytön, energia-asioiden, kaavoituksen ja liikenneväylien osalta. – Tarvitsemme tukea Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen rajavyöhykkeille, joista on bisnes ja rakentaminen sulanut. Suurimmassa osassa maita valtio järjestää kansalaisten palvelut. Eikä EU saisi liikaa lähteä sekaantumaan maankäyttöasioihin, koska ne kuuluvat kunnille. Maankäyttöhankkeiden luontoselvitykset ovat oma lukunsa – niiden osalta Karhunen katsoo EU:n menneen liian pitkälle
KL6_1-33.indd 9 28.5.2024 8.49. 9 Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen näkee EU-vaalit tärkeinä kuntavaaleina
Näkyvin on ollut maan hallituksen päätös leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoona euroa. Ammattija erikoisammattitutkinnot tarjoavat mainion opiskelupolun sekä uran vaihtajille, että niille, jotka haluavat syventää oman alansa osaamista. Yhteiskunnassa moni asia pysähtyy, jos meiltä puuttuu ammatillisen koulutuksen saaneita osaajia käytännön työtehtävissä. Euroopan unioni tunnustaa perusoikeuksiksi oikeuden koulutukseen sekä oikeuden saada ammatillista koulutusta sekä jatkoja täydennyskoulutusta. Mika Maliranta katsoi panostusten ammatilliseen koulutukseen hidastaneen tuottavuuspotentiaalin käyttöönottoa Suomessa (HS 13.4.2024). 10 mielipide@kuntalehti.fi Ammatillista koulutusta ei saa heikentää AMMATILLISEEN koulutukseen on kuluneen kevään aikana kohdistunut erilaisia iskuja. Ammatillisen toisen asteen oppilaitokset ovat jo vuosikymmeniä hoitaneet tehokkaasti kotoutumiskoulutusta. Ammatillinen toisen asteen koulutus valmistaa nuoria siirtymään työelämään. Mielipiteet julkaistaan verkossa ja/tai printissä. Työperäinen maahanmuutto torjuu tehokkaasti työvoimapulaa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta. Toimitus päättää mielipidekirjoitusten julkaisemista. Kirjoitusten mitat vaihtelevat 500-2500 merkkiin. Moniääninen ja omat näkökannat perusteleva keskustelu on kannatettavaa. Niitä jaetaan myös Kuntalehden sosiaalisen median kanavilla, joissa edistetään kommentointia. Näin autetaan työssäkäyviä kehittämään jatkuvasti taitojaan sekä sopeutumaan työelämän uusiin vaatimuksiin. Toimitus editoi ja lyhentää tekstejä. Nämä eivät hakeudu missään vaiheessa korkeakouluihin. Laita mielipidekirjoituksen mukana yhteystietosi. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, se noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. Useat taloustieteilijät ovat löytäneet ammatillisesta koulutuksesta syyllisen Suomen huonoon tuottavuuskehitykseen. Talouden kasvua jarruttaa merkittävimmin osaavan työvoiman puute. Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi on koko aikuisväestön osaamistasoa nostettava erityisesti digitalisaation, tekoälyn sekä vihreän siirtymän hyödyntämiseksi. Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälän (HS 14.2.2024) esittivät koulutusjärjestelmän uudistamista muun muassa siirtämällä voimavaroja ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulutukseen. Euroopassa tavoite on saada 60 % työssä olevista osallistumaan vuosittain oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Ammatillinen koulutus on lähimpänä työmarkkinoita oleva koulutustaso. Räätälöity koulutus antaa kohdennetusti tarvittavia taitoja. Yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat ammatillisia osaajia. Aikuisten ammatillisten kouluttamismahdollisuuksien rajoittaminen on vakava virhe. Tämä koskee kaikkia koulutustasoja. Niitä ei valmistu korkeakouluista. Ammatilliseen koulutukseen ohjautuu myös sellaisia opiskelijoita, joiden ennuste työllistymiseen on lähtökohtaisesti heikko. Ammatillinen koulutus tukee yritysten kilpailukykyä, alueiden elinvoimaisuutta ja työelämän kehittämistä Koulutuksen järjestäjien yrityksiltä saaman palautteen mukaan esimerkiksi suunnittelijoita saisi rekrytoitua helposti, mutta suorittavan tason työntekijöistä on pulaa. Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen, mutta ammatillisen koulutuksen vähätteleminen ja korkeakoulujen kehittäminen ammatillisen koulutuksen kustannuksella ei ole oikea lääke. Ammatillinen koulutus auttaa työttömiä hankkimaan taitoja, joita he tarvitsevat palatakseen työmarkkinoille. Kirjoituksessa julkaistaan myös työtehtäväsi tai se yhteys, joka sinulla kirjoitettavaan aiheeseen on. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen mielipide@kuntalehti.fi KL6_1-33.indd 10 28.5.2024 8.49. Moni yritys tarvitsee ammatillisia osaajia, jotta teollinen tuotanto säilyisi edelleen Suomessa. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. Pentti Mäkinen Etelä-Savon maakuntajohtaja Tervetuloa kirjoittamaan KUNTALEHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja ottamaan kantaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja editoida kirjoituksia. Kaikilla ei ole valmiuksia eikä mielenkiintoa korkeakoulututkintoa kohtaan
Kuntajohtajan työ ei ole yksin puurtamista Kuntajohtajan työ on monipuolista ja yhä vaativampaa. Kuntien päätöksentekoon ja johtamiseen liittyy myös monia ennakkoasenteita ja -luuloja. Miellyttäviä ja mukavia asioita on helppoa johtaa ja päättää. On tärkeää, että tuomme kuntajohtamisessa ja päätöksenteossa avoimesti esille ratkaisuvaihtoehtoja emmekä myöskään vähättele ongelmia. IKÄVIÄKIN ratkaisuja ja päätöksiä joudutaan tekemään. Ongelmatilanteet vaativat johtajalta ja päätöksentekijältä paneutumista, tarvittaessa napakkaa, määrätietoista asioihin puuttumista sekä ratkaisukykyä. Paineettomissa tilanteissa johtaminen ja päätöksenteko sujuu jouhevasti – on helppo toimia ja viedä asioita ja päätöksiä onnistuen eteenpäin. Lähivuosina ehkä taas aiempaan enemmänkin. Joudumme kunnissa varautumaan yhä nopeammin muuttuviin tilanteisiin ja työskentelemään monimutkaisempia ongelmia ratkomassa ja samalla kestäviä ja perusteltuja ratkaisuja tekemässä. KL6_1-33.indd 11 28.5.2024 8.50. Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala. Kuntajohtajan työ ei ole yksinpuurtamista. Hyvin toimiva johtoryhmäja luottamushenkilöyhteistyö ovat tärkeä osa tuloksellista kuntajohtamista ja ratkaisukeskeistä kunnallista päätöksentekoa. Pelimailaa joudutaan tiukoissa tilanteissa puristamaan yhä enemmän myös johtamisessa ja päätöksenteossa. Tätä kirjoittaessani pohdimme parhaillaan Suomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa ajankohtaisia yritysja kuntakentän yhteistyöja kehittämismahdollisuuksia. Kuntien johtamisessa ja päätöksenteossa tehdään asukkaille, yrityksille ja yhteisölle tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yhtenä päivän paneelikeskustelun aiheena on osuvasti ’’Onnellisuuspataan pudonneet kuntajohtajat.’’ ’’Yksin olemme yksilöitä – yhdessä voimme olla vielä enemmän’’. Tämä toimii kuntien ja yritysten yhteistyössä, mutta samalla tavalla myös kuntien omissa työyhteisössä asukkaittemme hyvinvointia ja työhyvinvointia edistäessämme JOHTAJAN ja päätöksentekijän on hyvä pitää ohjenuoranaan myös omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehtiminen – siinä olemme kaikki itse parhaita asiantuntijoitamme. Julkisiin palveluihin ja toimintaan kuuluu avoimuus, julkinen arviointi ja myös asiamukainen arvostelu. Kuntajohtajan työ on monipuolista ja yhä vaativampaa. Pääosa kunnallisesta päätöksenteosta on positiivista – asukkaiden ja yritysten hyvinvointia ja elinvoimaa edistäviä. 11 Blogi / Kuntajohtajien blogi: Jari Rantala, Loimaan kaupunginjohtaja Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen jäsen KUNTIEN itsehallinnolla on pitkät perinteet ja vahva kansalaisten tuki. Suomen Kuntajohtajat ry toimii omalta osaltaan hyvänä kollegiaalisena verkostona alueellisten ja maakunnallisten verkostojen rinnalla. KOKEMUS tuo työhön vahvan pohjan, mutta oman osaamisemme ylläpito ja päivittäminen on välttämätöntä. Merkittävä osa palautteesta kohdistuu yleensä päätöksin, joilla heikennetään joidenkin etua tai tilannetta
Teemoja on korostettu Brysselissä koko kevään ja taustoitukseksi on tilattu entisten valtionpäämiesten raportteja. On kuitenkin melko varmaa, että sekä vihreät että liberaalit tulevat menettämään paikkoja tällä kertaa, ja esimerkiksi Italian pääministerin Giorgia Melonin johtaman Euroopan konservatiivien ja reformisten puoluetta edustavan Italian veljien (Fratelli d’Italia) nousu suurempaan rooliin parlamentissa on selvää edesmenneen Berlusconin puolueen Forza Italian menettäessä paikkojaan. Ei ole myöskään varmuutta siitä, miten aito kansalaislähtöinen demokratia toteutuisi tälläkään kertaa. Euroopan komission nykyisen puheenjohtajan, jatkokautta tavoittelevan Ursula Von der Leyenin (EPP, Saksa) tilannetta hankaloittaa hieman tilanne EPP:n sisällä kytevä ja muiden poliittisten ryhmien esille nostama yleinen luottamuspula päättyvälle kaudelle ei vaaleilla valittuna johtajana. Ennakoidaan, että yhteisymmärrystä ei ole helppo muodostaa kahdeksan jo hyvin heterogeenisen poliittisen ryhmän kesken. Vuonna 2019 ECR-ryhmästä ID-ryhmään siirtyneet Suomen Perussuomalaiset siirtyivät viime vuonna takaisin ECR-ryhmään liiallisen venäjämielisyyden korostuessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Mikäli puheenjohtajaa lähdettäisiin vaihtamaan, voisi edessä olla pitkä ja kivinen tie, joka voisi koitua julkisuudessa myös koko EU:n uskottavuuden haitaksi, koska niin komission kuin parlamentinkin työn aloitus viivästyisi. EU-maiden johtajien näkökulmasta Von der Leyen olisi helppo ja melko lailla ennakoitava vaihtoehto ilman suurempia keskusteluita EU:n yhtenäisyydestä. Mitä voimme odottaa, jos Von der Leyen jatkaa komission puheenjohtajana. 12 Puheenvuoro: EU-vaalit KESÄKUUSSA järjestettävissä europarlamenttivaaleissa valitaan mepit seuraavalle viisivuotiskaudelle 2024–2029. Tämä nähtiin eurooppalaista demokratiaa murentavana tekona, mutta myös vastoin sovittua kärkiehdokasmenettelyä. VALLAN tasapainon ja enemmistökoalition muodostamisen näkökulmasta tärkeää on, mikä poliittisista ryhmistä on kolmanneksi suurin EPP:n ja S&D:n jälkeen. Puolassa vaalit hävinnyt naisten, median ja oikeuslaitoksen oikeuksia sortanut Laki ja Oikeus -puolue (PIS) kuuluu. Sekä äärivasemmalta että äärioikealta löytyy venäjämielisyyttä, mikä on näkynyt parlamentissa lähes aina. Jos taas laitaoikeisto saa rivinsä yhteen ja merkittäviä voittoja jäsenmaissa, on todennäköistä, että EPP suurimpana ryhmänä nojaa oikealle ja keskittyy vähemmän päättyvällä kaudella paljonkin parjattuun ilmastopolitiikkaan ja vihreään siirtymään. Parlamenttivaalit ohjaavat seuraavan komission politiikkaa, mutta kuka määrää komissiossa. KL6_1-33.indd 12 28.5.2024 8.50. Kaksissa edellisissä EU-vaaleissa vuosina 2014 ja 2019 povattiin suurta äärioikeiston voittokulkua, mutta sitä ei tapahtunut kummallakaan kerralla. Lisäksi istuvaa puheenjohtajaa on kritisoitu Gazan sodan ajan Israelin puolustajana, mistä häneltä tivattiin myös ensimmäisessä EU-tason kärkiehdokkaiden vaaliväittelyssä Maastrichtissa huhtikuun lopulla. TULEVIEN vaalien tulosennusteissa on ennakoitu äärioikeiston vaalimenestystä, mutta ennusteiden realisoituminen todelliseen äänestyskäyttäytymiseen ei ole kiveen hakattu. Mikäli nykyinen enemmistökoalitio Pérezin ilmoituksesta huolimatta jatkaisi, on todennäköisempää, että etenkin vihreistä ja vasemmistosta nouseva poliittinen paine voisi nostaa komission agendalle myös ilmastoja ympäristöpolitiikkaa. kuninkaantekijäksi luonnehdittu Renew, ECR tai jopa äärioikeistalaisin ja venäjämielisin Identiteetti ja demokratia -puolue (ID) johon mm. Parlamenttivaalien tulos otetaan huomioon Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa. Vaalien tuloksesta riippuen, joko Euroopan kansanpuolueen (EPP), sosialistien (S&D) ja liberaalidemokraattien (Renew) muodostaman enemmistökoalition tai laitaoikeiston (ECR ja ID -ryhmät) ja sitä myötä syntyvän todennäköisen keskustaoikeistovetoisen parlamentin poliittinen agenda ratkaisee kuntien kannalta keskeisten politiikkalohkojen tulevaisuuden. Nykyisen enemmistökoalition yhteistyö on sujunut viime vuosina hyvin, mutta S&D-ryhmän johtaja Iratxe García Pérez ilmoitti toukokuussa, ettei yhteistyötä EPP:n kanssa ole mahdollista jatkaa EPP:n ollessa avoin yhteistyölle äärioikeiston kanssa. Mikäli Ursula von der Leyen jatkaa puheenjohtajana, on komission strategiselta viisivuotiskauden kattavalta ohjelmalta lupa odottaa ainakin puolustusja turvallisuuspolitiikkaan sekä sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevia toimia sekä sääntelyä. Vaihtoehdot ovat usein Kuka määrää komissiossa. VAALIEN alla esiin noussut sosiaalidemokraattien vastahakoisuus yhteistyölle EPP:n kanssa tosin horjuttaa ennakkoasetelmia
Draghia on povattu myös Von der Leyenin jonkin tasoiseksi haastajaksi, mutta ennen kaikkea seuraavaksi Eurooppa-neuvoston päämieheksi. 13 ITALIAN entinen pääministeri Enrico Letta avasi sarjan huhtikuussa raportoimalla EU:n sisämarkkinoiden heikkouksista ja vaikutuksista EU-maiden kilpailukykyyn erityisesti hajanaisilla pääomamarkkinoilla. Lisäksi herää kysymys siitä, mitä Euroopan teollisuuden, kaupan ja julkisen sektorin edustajat jatkuu sivulta 14 KL6_1-33.indd 13 28.5.2024 8.50. Sosialistien (S&D) ja liberaalidemokraattien (Renew) ääni tulee olemaan keskeinen ilmastoja ympäristötyön jatkamiselle. Työtä tehdään myös komission ja Suomen ulkoministeriön kanssa. Katse tulevaan Mikäli Von der Leyen jatkaa komission puheenjohtajana, jää nähtäväksi syntyykö aiotulle strategiselle agendalle vastavoimia parlamentissa. Raportin on määrä tulla ulos lokakuussa. Kolmantena tilauksena Von der Leyenilta Suomen entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö laatii parhaillaan raporttia turvallisuusja puolustusteemasta EU:ssa. Vihreiden määrän vähentyessä heidän yhteistyökykynsä mitataan takuuvarmasti. Seuraavana voimme odottaa niin ikään Lettan maanmiehen, entisen Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja entisen pääministerin Mario Draghin raporttia kilpailukyvystä. SUOMEN hallitus on ajanut vahvasti pääministeri Orpon johdolla niin sanottua kokonaisturvallisuuden teemaa seuraavan komission agendalle, mikä on tuntunut uppoavan Suomen itärajallakin hiljattain vierailleelle Ursula von der Leyenille hyvin
Lisäksi EU:n vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, joissa kuntien tehtäväkenttä on laaja. Komission on määrä esittää nyt jo tiedonannon muodossa esitettyjen 2040-ilmastotavoitteiden tueksi lainsäädäntöä vuonna 2026. Tulevaisuus näyttää, miten ilmastoja ympäristötyötä jatketaan seuraavan kauden poliittisessa keskustelussa ja mitä komission ennakoima toimeenpanoon keskittyminen käytännössä tarkoittaa. Entäpä liikenteen sähköistyminen tai joukkoliikenteen järjestäminen, miten näitä hoidetaan. Mielestäni tämä on ajatus, jolle jokaisen meistä tulisi antaa edes muutama minuutti kallisarvoisesta ajastaan. Tavoite edellyttäisi EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 90 % vuoden 1990 tasosta matkalla kohti hiilineutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä. Suomessa vastuuta kantavat erityisesti kunnat esimerkiksi maankäyttöön, kaavoitukseen ja luvituksiin liittyvissä investointija ympäristökysymyksissä. EU:n vaikutus kuntiin on tosiasiallisesti merkittävä. NYKYISEN asetelman valossa on luvattu, että tulevalla kaudella keskitytään tällä kaudella valmistellun vihreän ja digitaalisenkin siirtymän lainsäädännön toimeenpanoon jäsenmaissa. Vaalit ovat lisäksi historiallisen tärkeät, kun otetaan huomioon kaikki ne globaalit ja paikalliset haasteet, joita olemme viime vuosina kohdanneet. Kesäkuun EU-vaaleissa määritellään niin Euroopan kuin kuntien ja kaupunkien suuntaa tulevalle EU:n 5-vuotiskaudelle ja siitä eteenpäin. Puolella asioista on EU-kytkös Kuntaliiton selvityksen mukaan noin puolella kuntien asioista on EU-kytkös, ja kaupunkiympäristön toimialalla EU-asioiden osuus on jopa 76 prosenttia. Onko rakennuskanta energiatehokasta tai minkälaista maankäytön suunnittelua tai kaavoitusta teillä tehdään. Tyypillinen kuntien ilmastotavoite on vuonna 2030, kun taas Suomen tavoite on vuodessa 2035 ja EU:n vuonna 2050. Zoomataanpa kohti konkretiaa: miten sinun kuntasi järjestää vesi-, energiatai jätehuollon. Totuushan on, että toimeenpano tapahtuu mitä suurimmassa määrin alueja paikallistasolla. Kuntaliiton selvityksen mukaan jo 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite. Uuden Euroopan parlamentin myötä valitaan myös uusi Euroopan komissio, jonka strateginen ohjelma linjaa Suomessakin tehtävää politiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkkinä vihreä siirtymä Esimerkkinä kuntien aktiivisuudesta vihreän siirtymän toteuttamisessa voidaan nostaa kuntien ilmastotyö. EU-lainsäädäntö ohjaa sekä kansallista lainsäädäntöä että kuntien toimintaa joko sitovan asetusmuotoisen lainsäädännön kautta, tai jäsenmaille liikkumatilaa antavien EU-direktiivien kautta. EU-vaalit ovat kuntavaalit, sillä kunnissa kohdataan ensimmäisenä globaalit ilmiöt ja haasteet. Parhaimmillaan EU-ohjaus voi turvata puhtaan, viihtyisän ja luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön kuntalaisille sekä vihreän ja digitaaliKL6_1-33.indd 14 28.5.2024 8.50. Harva tulee ajatelleeksi, että EU on läsnä meidän jokaisen arjessa. Kuntaliitto on nostanut kuluneen kevään aikana esiin kysymyksen, ovatko EU-vaalit myös kuntavaalit. Ai miksi. Millä tavoin kuivalta kalskahtavat EU-lainsäädäntö ja EU-politiikka vaikuttavat siihen, mitä kuntatasolla Suomessa päätetään. Ilari Havukainen Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Hanna Muroma Vihreän siirtymän erityisasiantuntija EU-vaaleissa punnitaan myös kuntien tulevaisuus MIKSI juuri sinun, kuntapäättäjä tai kuntalainen, kannattaisi olla kiinnostunut siitä mitä Euroopan unionissa tapahtuu. Onkin selvää, että Suomessa kunnat ovat EU-lainsäädännön toimeenpanijoita sekä aktiivisia toimijoita esimerkiksi vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Toisin sanoen EU:n vaikutukset kuntiin voidaan myös analysoida elinvoimanäkökulmasta: mitä enemmän kunnassa rakennetaan tai kaavoitetaan, sitä suuremmat ovat myös EU:n vaikutukset. 14 Puheenvuoro: EU-vaalit ajattelevat mahdollisesta poukkoilevasta ilmastopolitiikasta. Suurimmat EU:n vaikutukset kunnissa liittyvät hankintatai kaavoituspäätöksiin. Jo nämä itsessään ovat syitä, miksi EU-päätöksenteon tulisi kiinnostaa meitä kaikkia. Kuntien ja jokaisen meidän, kuntalaisten, kannalta keskeisten politiikkalohkojen tulevaisuuden määrittelyssä parlamenttivaalit ovat siis merkittävässä roolissa. Lisäksi EU:lla on merkittäviä kuntavaikutuksia esimerkiksi aluepolitiikan, maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikan sekä digilainsäädännön kysymysten saralla. Kaikkiin näihin EU vaikuttaa lainsäädäntöohjauksen kautta, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti kuntien ja kaupunkien ydintehtävien järjestämiseen
Näihinkin asioihin EU vaikuttaa merkittävällä tavalla. EU-vaalit todella ovat myös kuntavaalit. Lisäksi EU-rahoituksen kautta voidaan pilotoida EU-hankkeita, joiden avulla voidaan edistää esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista tai alueen yritystoiminnan kehittämistä, joilla on positiivisia vaikutuksia kuntien elinvoimaisuuteen. Paula Kosunen Kuntaliiton EU-asiantuntija Kotihoidon asiakkaiden määrä kasvaa, eivätkä nykyiset kotihoidon resurssit riitä tulevaisuudessa, joten apukäsiä tarvitaan, ja lääkeannostelurobotti on tähän erinomainen työkalu. Ihmistä lähellä oleva politiikka Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta onkin tärkeää, että EU:ssa tehtäisiin myös jatkossa ihmistä lähellä olevaa politiikkaa. Vahva ja yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu. Myös lääketurvallisuus on ensisijaisen tärkeä syy robotin käyttöön’’ -Kontiolahti, Siun sote HVA Lue lisää miten Evondos tukee kotihoidon ammattilaisia evondos.fi KL6_1-33.indd 15 28.5.2024 8.50. On tärkeää, että meillä on meppejä, jotka ymmärtävät paikallistason roolin ja tehtävät suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja lähidemokratian toteutuminen ovat peruspilareita kuntien onnistumisessa tehtävissään. Jopa sen totaalista halvaantumista on spekuloitu. Vihreä ja digitaalinen siirtymä, taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan, työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen edistäminen sekä investointien mahdollistaminen ovat kaikki kuntien elinvoimaa edistäviä tekijöitä. sen siirtymän toimintamahdollisuudet yrityksille. On siis selvää, että EU-parlamenttiin valittavat europarlamentaarikot tulevat olemaan myös kuntien ja kaupunkien edustajia. Tämä siksi, koska kaikkea politiikkaa tehdään ihmisille: sinulle ja minulle, läheisillesi ja jokaiselle. Siksi meillä jokaisella onkin oikeus ja vastuu pohtia, minkälaista arkea ja elämää kukin omaan elinympäristöönsä toivoo. ’ Meidän tulisi tavoitella erityisesti näitä asioita EU:ssa, jotta meillä kunnissa kaikilla olisi mahdollisuus elää hyvää ja merkityksellistä elämää. Tämä ei ole Suomen, eikä kuntien ja kaupunkien intresseissä millään tavalla. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että EU:n merkityksestä Suomelle sekä EU:n vaikutuksista kuntiin ja kaupunkeihin keskustellaan yhdessä entistä enemmän. EU-vaaleissa on povattu äärioikeistolle mittavaa vaalivoittoa. Tämän toteutuessa EU-lainsäädäntövalmistelun on uumoiltu hankaloituvan merkittävästi. Myös heille, joilla ei ole ketään
– Kunnat olivat alkujaan varsin pieniä työnantajia, mutta peruskoulutuksen ja kuntasektorin yleisen kehityksen ansiosta työvoiman määrä kasvoi ja tuli tarvetta yhtenäiselle eläketoimijalle. Osake ja korkosijoitukset tuottivat varsin hyvin myös viime vuonna. Tehty ratkaisu osoittautui oikeaksi. Vuosikymmenten saatossa Keva on osoittanut kykynsä elää muutoksissa muulloinkin. Hyvää työelämää On Kevalla laadullistakin, tai pitäisikö sanoa arvoperusteistakin tarkoitusperää. Leena Hirvonen, teksti Markus Sommers, kuva ollessani en ole hikoillut työhuolien vuoksi, mutta eläketurvakeskuksessa oli koronan aikaan hivenen sellaista tunnetta. Mikä on Kevan rooli nyt tai tulevaisuudessa. Ennen Kevaan siirtymistään hän työskenteli Eläketurvakeskuksen johtajana. Sijoitustuotto oli 6,8 prosenttia ja markkina-arvoinen kokonaistuotto 4,2 miljardia euroa. Kevassa on kokemusta myös hyvän työelämän vauhdittamisesta. Sijoitukset tuottivat vuonna 2021 huippuhyvän tuloksen ja eläkevarallisuus kasvoi yhdeksän miljardia euroa. Tärkeät paalut Kianderin mielestä Kevan 60-vuotisessa historiassa on monta tärkeää merkkipaalua. Kiander myöntää, että rooli on tärkeä, sillä Kevan historia on eläkelaitoksen historiaa, mutta myös merkittävä osa hyvinvointi-Suomen, julkisen talouden ja kuntien historiaa. Tästä esimerkkinä voi mainita vaikkapa 1980-luvun lopulla aloitetun rahastoinnin tai 2000-luvun julkisuudessa näkyneet myrskyisät johtajavaihdokset ja toimintatapojen kehittämiset – opit virheistä. Kävimme tuntoja läpi Kevan nykyisen toimitusjohtajan Jaakko Kianderin kanssa. Silloin mietin aidosti, miten järjestelmämme kestää tämän kaiken, Kiander sanailee rennosti, mutta vakavissaan. Yksi niistä on se, Kunnallinen eläkelaitos ylipäätään perustettiin. Ilman rahastointia olisimme nyt suoraan sanottuna pulassa, Kiander sanoo ja lisää: Uskon, että rohkeutta riittää tehdä tarvittavia toimia. Kuntien eläkevakuutusyhtiön asiakkaina on noin 1,3 miljoonaa suomalaista kuntien, seurakuntien, valtion, hyvinvointialueiden, Kelan ja Suomen Pankin työntekijää. Eläkkeensaajan kannalta hyvät sijoitustuotot ovat hyvä uutinen. – Hyvä työelämä on tärkeä seikka myös kuntasektorilla ja olemme jo saaneet hyviä merkkejä siitä, että työssä ollaan entistä pidempään. KL6_1-33.indd 16 28.5.2024 8.50. Kevan ennusteen mukaan kaikkiaan yli 200 000 kunnan, valtion ja kirkon työntekijää eläköityy vuoteen 2031 mennessä. Kiander on tulevaisuuden suhteen positiivisella mielellä. Viimeaikaista hyvää tulosta ovat selittäneet riskipitoisten markkinoiden nousu, yhtiön hajautettu ja laaja sijoitussalkku sekä tavanomaista paremmat mahdollisuudet operoida laajalti sijoitusmarkkinoilla. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on alentunut ja vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt, Kiander mainitsee. Rahat riittävät Kiander aloitti Kevan toimitusjohtajana vuonna 2021. Hän uskoo, että kuntasektori tarjoaa töitä ja tarvitsee työvoimaa myös tulevaisuudessa ja eläkkeen saajien sekä maksajien suhde pysyy hallittavana. 16 Kunnallinen eläkelaitos N yt 60-vuotias Suomen suurin eläkevakuuttaja huolehtii eläkeasioista ajassa, jota kuormittavat yhä koronan jälkimainingit, maailmanpoliittinen epävakaus, talouden tiukat ajat sekä työssä jaksamisen haasteet esimerkiksi johtotehtävissä ja hyvinvointialalla. Kuntasektorilta on eläköitynyt ja lähivuosina eläköitymässä suuri joukko ihmisiä. Toinen merkkipaalu on eläkevarojen rahastoinnin aloittaminen eduskunnan käsittelyn jälkeen 1980luvun lopulla. – Täytyy sanoa, että Kevassa Keva kehittyy muutoksen keskellä Nykyisen kaltaista eläkerahastoa – tai järjestelyä ei kauppaloissa eikä maalaiskunnissa joko ollut tai ne olivat harvinaisia ja poikkesivat toisistaan. – Eläkkeensaajien joukko monipuolistuu ja eläkeläisten työssäkäynti lisääntyy, mutta eläkeläisten määrä ei olennaisesti muutu nykyisen, ruuhkavuosiaan elävän väestön eläköityessä. Kiander saapui luotsaamaan varsin vakavaraista Kevaa. Eläkejärjestelmän kestävän rahoituksen kannalta hyvä työssäjaksaminen on omalta osaltaan tärkeää
17 – Eläkemaksut palkoista voisivat olla jopa 40 prosenttia. Johtaja myöntää, että jälkeenpäin katsottuna eläkevakuuttaja on kyennyt hyvin ennakoimaan ja elämään läpi erilaiset vaiheet vuosikymmenten aikana. Kolmanneksi merkkipaaluksi Kiander nostaa julkisen sektorin eläkkeiden hoidon keskittämisen Kevaan 2000-luvulla. Hän luottaa kuitenkin eläkejärjestelmään sekä rakenteeseen ja tapaan toimia, eikä näe tarvetta rakenteellisiin muutoksiin. En usko, että asiakkaidemme tarvitsee olla huolissaan siitä, riittävätkö rahat, hän sanoo. – Kevan toimintaa on samalla Kevan johtaja Jaakko Kiander luottaa nykyiseen eläkejärjestelmään. Kunnallinen eläkelaitos, nykyinen Keva, syntyi 1964 yhteiskunnallisen muutoksen keskelle kuntien työnantajaroolin kasvaessa ja lainsäädännön kehittyessä. Esimerkiksi nykyään eläkeasiat voi hoitaa netissä, Kiander havainnollistaa. Fakta KL6_1-33.indd 17 28.5.2024 8.50. uudistettu ja digitalisaatio on edennyt eteenpäin
18 Länsirata KL6_1-33.indd 18 28.5.2024 8.50
KL6_1-33.indd 19 28.5.2024 8.50. 19 Kuntien osuus uuden ratayhteyden laskusta voi nousta jopa miljardiluokkaan. Junamatkalla Matka Turusta Helsinkiin kesti vajaat kaksi tuntia. Välipysähdyspaikkoja olivat Salo, Karjaa, Leppävaara ja Pasila. – En kaipaa sitä, että pääsisin nopeammin perille. Kuntien on painettava pian jarrua tai sitouduttava hankkeeseen, joka maksaa yhteensä noin kolme miljardia euroa. Turun, Helsingin, Espoon, Salon, Jouni Lampinen, teksti Markus Sommers, kuvat ja video Raideyhteys, jota kuntien on toden teolla haluttava Turun ja Helsingin välille sijoittuva rautatiehanke on etenemässä ratkaisevaan vaiheeseen. Raidehankkeen valttikorttina on nostettu esiin sen työllisyyttä edistävät vaikutukset. Matka-aika Turun ja Helsingin välillä vähenisi vajaasta kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin, jos Länsiradaksi nimetty hanke toteutuu. Kuntalehti kysyi matkanopeuden tärkeydestä toukokuun toisena maanantaina rantaradalla, joka on ainoa raideyhteys Turun ja Helsingin välillä. K Lohjan, Vihdin sekä Kirkkonummen päättäjät pohtivat hankkeen hyötyjä suhteessa sen hintaan
– Se on psykologisesti tervetullutta minulle, jos istun kaksi tuntia paikallani ja katson maisemia tai luen kirjoja. – Mutta radan kokonaisinvestoinnin suuruus olisi niin hurja, että näkisin kyseiselle rahasummalle huomattavasti tärkeämpiä kohteita. – Eihän se voi niin mennä, että kunnat maksavat puolet raiteista ja luovuttavat ne sitten valtiolle. Välittömästi tämän sanottuaan Koskelin näki junan ikkunasta jotain ilahduttavaa. 20 saan tehdä rauhassa töitä, turkulainen Marke Koskelin vastasi. – Kato tuolla on kurkia! Noin metrin pituiset linnut tervehtivät matkustajia pellolla hieman ennen Karjaan asemaa junan kulkiessa kohti Helsinkiä. Noin 28 800 asukkaan Vihdin kunnassa ei ole henkilöjunaliikennettä. Hankeyhtiötä rahoittavat molemmat osapuolet. Suunnitteluvaiheessa valtio on vastannut 51 prosentin osuudella Länsirata Oy:n kuluista. Traficomin ennusteiden mukaan matkustajamäärät eivät juurikaan kasva nykyisillä rataosuuksilla Helsingin ja Turun välillä. Ennen vanhaan valtio kaivoi rahat uusiin raideyhteyksiin kokonaan omasta pussista. Nyt vallassa on kolmas hallitus, joka jatkaa työtä nopeiden raideyhteyksien parissa hankeyhtiöiden kautta. Länsirata KL6_1-33.indd 20 28.5.2024 8.50. Vihdin kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Heidi Nieminen (sd.) uskoo myös, että Länsiradalla olisi positiivisia vaikutuksia. – Rata olisi todella tärkeä Länsi-Uudellemaalle, mutta sitä ei voida rakentaa hinnalla millä hyvänsä, Vihdin kunnanvaltuutettu Petri Lehtiranta (kok.) sanoo. Jotta suunnittelusta voidaan edetä rakentamiseen, valtion on otettava kustannuksista nykyistä isompi osuus harteilleen, Lehtiranta jatkaa. Rajansa kaikella Länsirata on kuntien ja valtion yhteinen hanke. Psykologi Marke Koskelin nousee lähes aina junan kyytiin, kun hän käy työn takia Helsingissä. Järkevämpää olisi investoida nykyisen rataverkoston kunnossapitoon, Nieminen jatkaa. Tai sitten junassa voi ladata akkuja töitä varten
– Visiomme on 60 000 asukkaan kaupunki. Junan tuomat Tavoitteen mukaan koko Länsirata-hanke valmistuu vuonna 2032 eli projektin saattaminen loppuun ei ole ensimmäisen vaiheen jälkeen nykyisen hallituksen vastuulla. Tavoitteen mukaan vuonna 2028 valmistuvan ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset ovat arviolta 600 miljoonaa euroa. Muuten tilanne olisi surkuhupaisa, arvioi kaupunkirakennejohtaja Pekka Puistosalo. Lähijuna voisi kulkea esimerkiksi Helsingistä Lohjaan 44 minuutissa. Junat Helsinkiin lähtevät Kupittaan asemalta Turussa. – Neuvotteluiden tavoitteena on saada selvyys, millä reunaehdoilla ja mitkä osapuolet ovat valmiita siirtymään hankkeessa rakentamisvaiheeseen. Ensimmäinen vaihe kattaa Espoo– Hista ja Salo–Hajala -rataosuuksien rakentamisen. Tästäkin syystä nykyisen rataverkoston kunnossapito olisi järkevämpää kuin uuden rakentaminen. Nykyään noin 2 500 lohjalaista käy töissä Helsingissä. Tämän vuoden laskut huomioituna Lohjan kaupunki maksaa ainakin 3,7 miljoonaa euroa hankkeen ratasuunnittelusta. Muutamaa vuotta myöhemmin Länsirata Oy julkisti teettämänsä kannattavuusarvion, jonka mukaan uusi Helsinki-Turku-ratayhteys kannattaa tehdä. Lisäksi kaupunki on panostanut aseman ympärille kaavailtuun kaupunginosaan, jonka toivotaan kehittyvän 11 000– 15 000 asukkaan kokoiseksi. Tämä tietysti sitten edellyttää kussakin organisaatiossa asianmukaista päätöksentekoa. Länsirata kytkisi noin 45 700 asukkaan kaupungin aivan uudella tavalla myös pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen, Puistosalo arvioi. Yhtiön osakkaat ovat hakeneet ensimmäiseen vaiheeseen EU:n rahoitustukea, jota voi enimmillään saada noin 176 miljoonaa euroa. Liikenne ja viestintäministeriön yksikön päällikkö Miikka Rainiala on ollut mukana neuvotteluissa koko kevään ajan. Raideyhteys edistäisi merkittävästi Lohjan elinvoimaa. Pitkät neuvottelut Hankeyhtiön suurin omistaja on Suomen valtio. Myös muista osakaskunnista on annettu samansuuntaisia arvioita siitä, mikä on kunnille sopiva rahoitusosuus hankkeen kuluista. Länsirataa on perusteltu kaukoliikenteen lisäksi sillä, että se mahdollistaa uutta lähiliikennettä. – Lohjalla ei ole henkilöliikenteeseen pohjautuvaa raideliikennettä. – Lohjan näkemyksenä on se, että kuntien maksuosuuden tulisi olla korkeintaan 20 prosenttia ratahankkeesta, Puistosalo kertoo. KL6_1-33.indd 21 28.5.2024 8.50. Lohjan kaupungissa luotetaan siihen, että valtio ei jätä hanketta myöhemmin kesken, jos se nyt päätetään toteuttaa. Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välisellä osuudella tehdään ratatöitä. Hyödyt kasvoivat Väyläviraston hankearvioiden mukaan yksikään Helsinki–Turku-ratayhteyden kehitysvaihtoehdoista ei ylittänyt yhteiskunnallista kannattavuusrajaa. Hallitusohjelmassa ensimmäiseen vaiheeseen on varattu 460 miljoonaa euroa. 21 Katso video – Länsiradan alle jäisi arvokkaita luontokohteita. Raasepori menettää siinä, jos Länsirata rakennetaan
Näin ajattelee Raaseporin kaupunginvaltuutettu Linnéa Henriksson (r.). Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Karjaa on kaupunginosa Raaseporissa. – Joukkoliikennejärjestelmiä on kehitettävä asukasmäärien kasvaessa, Virtanen lisää. Yhteysjohtaja toivoo hankkeen saavan sinettinsä myös Turun kaupunginvaltuustossa vielä tämän kesän aikana. Painotukset tavoitteiden suhteen voivat vaihdella osakaskuntien kesken, mutta tavoitteet ovat joka tapauksessa yhteisiä. – Siihen ei tiekapasiteettikaan riitä. Seuraa uutisointiamme myös kesällä osoitteessa kuntalehti.fi Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoo uuden arvion sisältävän laskentatapoja, jotka ovat yleisiä muualla Euroopassa. Raaseporin tappio Raaseporin kaupunki on hyötynyt Karjaan asemasta osana Helsingin ja Turun välistä rantarataa. Juna on lähdössä Turusta Tampereelle ja odotettu matka-aika on tunnin ja 40 minuutin pituinen. Raideyhteys edistäisi merkittävästi Lohjan elinvoimaa. Kunnissa tiedetään raideyhteyden edut, hän lisää. – Länsiradan rakentamisesta koituisi iso kuormitus ympäristölle. Parhaimmillaan 200–250 kilometrin tuntivauhdin mahdollistava Länsirata on Virtasen mukaan hyvä rakentaa, jos kuntien rahoitusosuus saadaan neuvoteltua oikealle tasolle. – Raasepori menettää siinä, jos Länsirata rakennetaan. Länsirata näivettäisi henkilöjunaliikenteen Raaseporissa ja heikentäisi kaupungin vetoja pitovoimaa, Henriksson epäilee. – Karjaan olemassaolo on paljon kiinni junien kulkemisesta sen kautta. 22 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Hän ei kannata Länsirataa. Koko Raaseporin joukkoliikenne on rakentunut junaliikenteen ympärille. Länsirata KL6_1-33.indd 22 28.5.2024 8.50. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. – Yksikään paikkakunta ei vastaisi kieltävästi, jos valtio tarjoaisi junayhteyttä. Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen luottaa siihen, että Länsirata Oy etenee maaliin asti. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Päätöksiä kesällä Turun kaupungin yhteysjohtaja Matti Niemi painottaa, että Helsingin, Espoon ja Turun kasvu ei voi perustua pelkästään henkilöautoilun varaan
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Seuraa uutisointiamme myös kesällä osoitteessa kuntalehti.fi KL6_1-33.indd 23 28.5.2024 8.50. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Johtajat haluavat uskoa soten onnistumiseen. 24 Hyvinvointialueet Ville Miettinen, teksti KRUT, kuvitus Hyvinvointialueet menevät kesää kohti hyvin erilaisissa asemissa. KL6_1-33.indd 24 28.5.2024 8.50
Palveluverkko kuumentaa tunteita. Ei tässä mitään katastrofia ole, Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) johtaja Marina Erhola vastaa puhelimeen keväisenä keskiviikkona klo 8.01. Niitä toimeenpannaan tänä vuonna. Pirkanmaalla on onneksi hyvä päätöksentekokyky, Marina Erhola sanoo. Sen kautta on hoidettu satoja asioita vuorokaudessa. Riihen linjauksista perusterveydenhuollon hoitotakuun muutos KL6_1-33.indd 25 28.5.2024 8.50. Toimintakin on uudistunut. Kyse on Pirhan järjestelmästä, joka hälyttää, jos tilanne näyttää mahdollisesti kriittiseltä. Hän on toistuvasti tuonut haastatteluissa esiin, että hyvinvointialueilla menee paremmin kuin uutisoinnista voi ymmärtää. Johtajat useilta alueilta ovat vakuuttaneet soten onnistumiseen – ensin pitäisi vain selviytyä lähivuosista. Se on tosi iso asia. Yhtälö on erittäin vaikea, ellei jopa mahdoton joillekin alueille. Pirhassa valtaosa palveluverkkopäätöksistä tehtiin jo syksyllä 2023. Pirha otti digiklinikan käyttöön toukokuussa. Satakuntakin lomauttaa, mutta vain hallinnosta. Erhola on tottunut kommentoimaan kriittisiä tilanteita – ja kritiikkiä. Keski-Uudellamaalla yyteet uhkasivat 70 henkilön työpaikkaa. Tällä kertaa isompaan operaatioon ei ollut tarvetta. Varsinais-Suomi aikoi lomauttaa koko henkilöstönsä. – Pelastusjohtaja hoiti asian. –Sitä valmisteltiin ja suunniteltiin puolitoista vuotta, ja näyttää että se lähtee hyvin käyntiin. Viime vuonna alueet tekivät yhteensä 1,35 miljardin euron alijäämän ja tänä vuonna alijäämän pelätään paisuvan arvioidusta 800 miljoonasta. – Tilannekuva on nyt selkeämpi kuin viime kesänä, jolloin mietimme, miten poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä, joita esittelemme. Tarvittaessa myös hyvinvointialuejohtaja osallistuu valmiusjohtamiseen. Alijäämistä pitäisi päästä jo vuoden 2026 lopussa ja samaan aikaan pitäisi järjestää palvelut lain edellyttämällä tavalla. Uni on yöllä katkennut, sillä hyvinvointialueella on yön aikana syttynyt samaan aikaan kaksi niin isoa tulipaloa, että niistä on lähtenyt päivystysilmoitus myös hyvinvointialuejohtajan puhelimeen. 25 – Ihan hyvää kuuluu. I Eikä ikäviä aiheita voi väistääkään. Monet hyvinvointialuejohtajat kokevat, että alueiden tilasta uutisoidaan liian negatiivisesti. Alueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Hoitotakuu mietityttää Kehysriihi vähensi valtion tasolla 336 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden rahoitusta, Pirkanmaalta noin 33 miljoonaa
KL6_1-33.indd 26 28.5.2024 8.50. 26 Hyvinvointialueet Tässä joutuu koko ajan sumussa suunnittelemaan
–Toisaalta kun tämän vuoden alijäämä vaikuttaa vuoden 2026 rahoituspäätökseen, tässä joutuu koko ajan sumussa suunnittelemaan. -Laskujeni mukaan sen piti lisääntyä vajaa 10 miljoonaa euroa enemmän. Lainsäädäntö ei tunnista esimerkiksi digiklinikalla tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia ja sitä kautta asian välitöntä hoitamista. Siinä missä Pirkanmaa saa vuonna 2025 lisää 130 miljoonaa euroa, Kainuu saa 21,7 miljoonaa. Mutta en ole varma, pystymmekö siihen tulevaisuudessa. Pirkanmaalle ensi vuoden rahoitusratkaisu oli hyvä, muttei ehkä riittävä. Talouden saaminen tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä on kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa, Erhola arvioi. Kainuussa on jo aiempien järjestämissuunnitelmien mukaisesti toteutettu mm. Lisää sopeutusta. – Toisaalta se koko kriteeristö on ehkä jo vanhanaikainen. Toki, mutta kun samalla on rahoitusta vähennetty, se näkyy aina jossain. Sillä tavoin pyritään lisäämään tehokkuutta kaikessa tekemisessä, että vähän vähemmällä resurssilla saataisiin tehtyä vähintäänkin sama tuotos. osaulkoistuksia sekä ateriapalvelujen ulkoistukset. – Meillä on Belgian kokoinen alue ja Hämeenlinnan kokoinen väestö. Yritämme ylläpitää lähipalveluille ainakin jonkinlaisen kiinteän palvelupisteen pienimmissäkin taajamissa. Tulevaisuudelta Erhola toivoo valtion ohjauksen yhdenmukaistamista. –Siinä otetaan merkittävä rahoitus alueilta pois, meiltäkin 13 miljoonaa euroa. Kokonaispotti kasvaa 2 miljardilla eurolla. Se lyö leimansa meidän koko tekemiseen. Nyt kokemus on, että valtiovarainministeriö, sosiaalija terveysministeriö sekä sisäministeriö ohjaavat keskenään ristiin. Kainuu on harvaan asuttu alue eli harva-alue. Kainuun rahoituksen korotus olisi pitänyt olla suurempi, koska väestön tarvetekijät eivät voi muuttua vuodessa näin paljon, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg. Harvaa harvemmaksi. On muutettu yksi vuodeosasto arviointija kuntoutusyksiköksi. Sote-keskuksen toimintakonseptia kehitetään. Ministeriöt ovat puhuneet, että kyllä fiksut hyvinvointialueet järjestävät perusterveydenhuoltoon pääsyn nopeasti. 27 kahdesta viikosta takaisin kolmeen kuukauteen on kaksipiippuinen asia, Marina Erhola sanoo – Eihän perusterveydenhuoltoon pitäisi ylipäätään ollenkaan jonottaa. KL6_1-33.indd 27 28.5.2024 8.50. Valtiovarainministeriö tiedotti hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksesta huhtikuun lopussa. – Sitä tietysti itse miettii, kuinka monta kertaa yhdestä organisaatiosta pystyy puhaltamaan ilmat ulos, ennen kuin se on hapeton, Jukka Lindberg sanoo. Nyt mietitään, kuinka harvaksi entisestään harvan palveluverkon voi kalibroida. –Joudumme jatkamaan päätettyjen sopeutusten toimeenpanoa ja hyvin todennäköisesti vielä yhden sopeutuspaketin esittelemään aluehallitukselle. – Sitä pitää korjata yhtenäisemmäksi. Pyritään lisäämään tehokkuutta kaikessa tekemisessä. – Nyt tällä sopeutuskierroksella painopiste on enemmän tuloksellisuuden johtamisessa, tiedolla johtamisessa, mittaroinnissa
Huolta ilmassa Matti Franck ja Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila ilmaisivat huhtikuussa verkkokolumnissaan huolensa siitä, että hankintalain sidosyksikkösäädöksen uudistaminen hallitusohjelman mukaisesti merkitsisi sote-alalle ”valtavia lisäkustannuksia. – Meille on tärkeää, että asiakkaat saavat kaipaamansa hyödyn työkalun käytöstä. Kunnan vuosikello voi sisältää esimerkiksi tärkeät kokoukset, tapahtumat ja päivämäärät sekä tarvittavat liitteet ja linkit. Ict-sidosyksikön asema huolettaa hyvinvointialueella Satakunta saa yhtenäisen järjestelmäympäristön, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia. Yksikään alue ei pysty tällaista toteuttamaan omalla osaamisellaan. Se on mikä on pieni määrä yli 10 000 työntekijän hyvinvointialueelle. Ota yhteyttä: maiju@plandisc.com Lue lisää osoitteessa www.plandisc.com/fi Plandisc selkeyttää suunnittelua ja helpottaa viestintää: ”Ei enää sähköpostien selaamista” KL5_1-35.indd 6 20.5.2024 14.47 KL6_1-33.indd 28 28.5.2024 8.50. Kehitystehtäviä, työryhmiä ja projekteja, eri asiantuntijoiden yhteydenpitoa ja seurantaa. Järjestelmän vuosikustannukset ovat arviolta 2 miljoonaa euroa, eli 21 prosenttia alemmat kuin nykyisen hajautetun järjestelmän. – Perinteiset suunnittelutyökalut perustuvat riveihin ja sarakkeisiin. Sidosyksikkö apuna Satakunta teki järjestelmäympäristöä varten sidosyksikkönsä 2M-IT:n kautta kaksi erillistä hankintaa. Franckia ihmetyttää myös, miksi kaikkien alojen sidosyksiköt niputetaan uudistuksessa yhteen. Tähän asti Satakunnassa on toimittu kuntarajojen mukaisissa tietojärjestelmissä. Näin tiedot aikaisemmista tapahtumista ovat tarvittaessa helposti saatavilla, mikä säästää aikaa uuden suunnittelussa, Jacobsen sanoo. – Asiakaspalautteen perusteella suurin etu on selkeä ja kattava kokonaiskuva vuoden toiminnoista, jolloin tieto ei huku sähköposteihin eikä merkintöjä tarvitse etsiä kunkin exceleistä. – Meidän pitäisi kolmintai nelinkertaistaa osaajien määrää, jos alkaisimme tehdä yksin. Plandiscin avulla on helppo toteuttaa vuosisuunnitelmat yhdessä sekä jakaa ne kaikille asianosaisille tiedon katoamatta. Ei se toimi niin, koska ei ole organisaatioita jotka tekee hankintoja, jos inhouse-yhteistyön kautta tehtävät hankinnat lopetetaan. – Tietoa ei tarvitse enää etsiä ja yhdistellä monesta eri lähteestä, kuten verkkosivuilta, chatista ja sähköpostista, Jacobsen sanoo. MAINOS MAINOS Vuosikello, jonka avulla kokonaisuuden hahmottaminen ja aikataulujen hallinnointi hoituu helposti, edistää hyvää ja sujuvaa yhteistyötä. – Ainoa vaatimus on, että ”hankinnat on vietävä markkinoille”. Isoja asiakasja potilastietojärjestelmähankintojen toteuttaminen on Suomessa ollut haasteellista. Sote-ict:n sidosyksikkötoimintaa ja sen tärkeyttä on yritetty selittää hankintalakia uudistaville tahoille, Franck kertoo. Suunnitelmien selkeys ja tehokas tiedonjako mahdollistavat toimintojen ja palveluiden yhtenäisyyden. –Primääritarkoitus ei ollut saada ict-kustannuksia alas. – Kukaan ei kuuntele. – Voit tarkastella aikaisempia aktiviteetteja ja toistaa ne seuraavana vuonna parilla klikillä. Vauhdita valmistautumista Jacobsenin mukaan moni kunta ja hyvinvointialue on jo valinnut Plandiscin helpottamaan vuosisuunnittelua. Meille iso kysymys on, että jos lakimuutokset toteutetaan, miten me sitten järjestelemme ict-toimintamme. Koko alueen yhtenäinen asiakastietojärjestelmä on suunnitelmien mukaan käytössä syyskuussa 2024 ja potilastietojärjestelmä kevään 2025 aikana. 28 Hyvinvointialueet S atakunnan hyvinvointialue on ottamassa käyttöön yhtenäiseksi asiakasja potilastietojärjestelmäympäristöksi ratkaisun, joka on sekä toimiva että kustannustehokas, sanoo hyvinvointialueen IT-muutosjohtaja Matti Franck. Yhtenäinen tietojärjestelmä alueella on esimerkiksi digipalvelujen sekä tiedolla johtamisen käyttöönoton kannalta välttämätön. Ei niin suurta määrää osaajia saa mistään. kuntien ja hyvinvointialueiden käyttämien sidosyksikköjen eli inhouse-yhtiöiden omistusosuuden vähimmäisosuus 10 prosenttiin. Satakunnassa ihmetellään, eikö lain uudistuksessa nähdä, mikä hyöty sidosyksikköön keskitetyllä osaamisella voidaan saada. Se on täysin mahdotonta. Tarjolla on koulutus ja sen lisäksi tuki aina tarvittaessa. Opetus ja tuki mukana Plandisc-vuosikello on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja työkalun kehittämiseksi kerätään käyttäjiltä edelleen jatkuvaa palautetta. Vuosikellon avulla voi helposti seurata, mitä prosesseja on käynnissä sekä valmistautua tuleviin tapahtumiin ja kokouksiin. Plandisc tarjoaa visuaalisen vaihtoehdon, jonka avulla monitasoiset suunnitelmat voi jäsentää yhteen selkeään näkymään, asiakaspäällikkö Maiju Jacobsen kertoo. Kun työpöydällä on monta isoa kokonaisuutta, tarve liikuttaa tietoa, suunnitella aikatauluja sekä seurata tavoitteita kymmenien, jopa satojen ihmisten kesken, tarvitaan selkeä ja helppokäyttöinen työkalu kokonaisuuden hallintaan. Haluaisitko tietää lisää. Plandisc koostuu renkaista, joiden avulla aktiviteetit voidaan suunnitella siten, että ne eivät aiheuta pullonkauloja tai päällekkäisyyksiä. Yksikään alue ei pysty tällaisia omalla osaamisellaan toteuttamaan. Soten läntinen yhteistyöalue, johon kuuluvat Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi, on tehnyt strategisen valinnan rakentaa ict-toimintaa ja -yhteistyötä osakeyhtiömuotoisen toimijan varaan. Siitä tulee kallista. Suunnitelmia voi hallita yhdessä tai jakaa ne muille kätevillä jakotoiminnoilla. Uuden, yhtenäisen asiakasja potilastietojärjestelmän toteutus tapahtui ict-in-house-yhtiön kanssa yhdessä toteutetussa perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmäkilpailutuksessa. Kun vuoden toiminnot ja tapahtumat visualisoidaan, saadaan joustava ja läpinäkyvä tapa esittää organisaation toiminta ja tavoitteet. Jacobsenin mukaan myös uudet ominaisuudet kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten pohjalta. – Plandiscin avulla suunnitelmat voidaan sujuvasti nivoa niihin työkaluihin, joita asiakas jo käyttää, kuten Office 365:een ja vastaaviin toimistosovelluksiin. Tarkoitus oli saada toiminnalle paljon paremmat mahdollisuudet toimia tehokkaasti, Franck sanoo. Ville Miettinen, teksti – 2M-IT on meidän yhteinen tilaajaorganisaatiomme, jonka kautta sekä yhteishankintaa että yhteistä toimintaa organisoidaan. Kaikki vaatimusmäärittelyt tehtiin yhdessä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa mm. Satakunnan hyvinvointialueella on 20 ammattilaista it-työssä. Ilman sidosyksikköä tarvittaisiin paljon enemmän työntekijöitä, Franck sanoo
Suunnitelmien selkeys ja tehokas tiedonjako mahdollistavat toimintojen ja palveluiden yhtenäisyyden. Ota yhteyttä: maiju@plandisc.com Lue lisää osoitteessa www.plandisc.com/fi Plandisc selkeyttää suunnittelua ja helpottaa viestintää: ”Ei enää sähköpostien selaamista” KL5_1-35.indd 6 20.5.2024 14.47 KL6_1-33.indd 29 28.5.2024 8.50. Haluaisitko tietää lisää. Näin tiedot aikaisemmista tapahtumista ovat tarvittaessa helposti saatavilla, mikä säästää aikaa uuden suunnittelussa, Jacobsen sanoo. – Meille on tärkeää, että asiakkaat saavat kaipaamansa hyödyn työkalun käytöstä. Plandiscin avulla on helppo toteuttaa vuosisuunnitelmat yhdessä sekä jakaa ne kaikille asianosaisille tiedon katoamatta. Kehitystehtäviä, työryhmiä ja projekteja, eri asiantuntijoiden yhteydenpitoa ja seurantaa. Opetus ja tuki mukana Plandisc-vuosikello on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja työkalun kehittämiseksi kerätään käyttäjiltä edelleen jatkuvaa palautetta. Jacobsenin mukaan myös uudet ominaisuudet kehitetään asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten pohjalta. Plandisc koostuu renkaista, joiden avulla aktiviteetit voidaan suunnitella siten, että ne eivät aiheuta pullonkauloja tai päällekkäisyyksiä. – Asiakaspalautteen perusteella suurin etu on selkeä ja kattava kokonaiskuva vuoden toiminnoista, jolloin tieto ei huku sähköposteihin eikä merkintöjä tarvitse etsiä kunkin exceleistä. Vauhdita valmistautumista Jacobsenin mukaan moni kunta ja hyvinvointialue on jo valinnut Plandiscin helpottamaan vuosisuunnittelua. MAINOS MAINOS Vuosikello, jonka avulla kokonaisuuden hahmottaminen ja aikataulujen hallinnointi hoituu helposti, edistää hyvää ja sujuvaa yhteistyötä. Vuosikellon avulla voi helposti seurata, mitä prosesseja on käynnissä sekä valmistautua tuleviin tapahtumiin ja kokouksiin. Kun vuoden toiminnot ja tapahtumat visualisoidaan, saadaan joustava ja läpinäkyvä tapa esittää organisaation toiminta ja tavoitteet. – Tietoa ei tarvitse enää etsiä ja yhdistellä monesta eri lähteestä, kuten verkkosivuilta, chatista ja sähköpostista, Jacobsen sanoo. Suunnitelmia voi hallita yhdessä tai jakaa ne muille kätevillä jakotoiminnoilla. – Voit tarkastella aikaisempia aktiviteetteja ja toistaa ne seuraavana vuonna parilla klikillä. Tarjolla on koulutus ja sen lisäksi tuki aina tarvittaessa. – Plandiscin avulla suunnitelmat voidaan sujuvasti nivoa niihin työkaluihin, joita asiakas jo käyttää, kuten Office 365:een ja vastaaviin toimistosovelluksiin. Plandisc tarjoaa visuaalisen vaihtoehdon, jonka avulla monitasoiset suunnitelmat voi jäsentää yhteen selkeään näkymään, asiakaspäällikkö Maiju Jacobsen kertoo. Kun työpöydällä on monta isoa kokonaisuutta, tarve liikuttaa tietoa, suunnitella aikatauluja sekä seurata tavoitteita kymmenien, jopa satojen ihmisten kesken, tarvitaan selkeä ja helppokäyttöinen työkalu kokonaisuuden hallintaan. – Perinteiset suunnittelutyökalut perustuvat riveihin ja sarakkeisiin. Kunnan vuosikello voi sisältää esimerkiksi tärkeät kokoukset, tapahtumat ja päivämäärät sekä tarvittavat liitteet ja linkit
On hiljaista, uusi moottoritie vei melkein kaiken liikenteen. Etelärannikon suhteellisen tiheään asutuilla alueilla todellisuus on erilainen kuin sisämaassa. 30 Kuntien tehtävät T ämä on ihan paras paikka asua. Aerodromilla toimii jo lentokoulu sekä yleisölennätystä ja rajavartiolaitoksen kopteritkin harjoittelevat täällä. Tommy Pohjola, teksti Niklas Meltio, kuvat Yhteistyötä tehdään yli rajojen. Ei mitään valittamista. Muualtakin maasta on tarkoitus haalia liiketoimintaa. Valtioneuvoston teettämän tuoreen KL6_1-33.indd 30 28.5.2024 8.50. Samalla on tärkeätä, että meille on helppo muuttaa ja että täällä asuvat ihmiset viihtyvät ja löytävät palvelut läheltä kotia, sanoo kunnanjohtaja Terhi Lindholm. On korjauspalveluita ja kahvila aukeaa muutaman viikon kuluttua. – Täällä on kaikki. Pääkaupunkiseudun kakkoskentäksi pyritään. Läheisestä Siltakylästä löytyy lisää palveluja, lounaspaikkoja esimerkiksi. Sinne ovat Rauha Salminen ja ystävänsä läheisestä palvelutalosta, Aune Sandmark, matkalla. Merikin on vain noin kilometrin päässä. Edellytykset ovat erilaisia eri kunnissa, kuten Kuntalehden pääkirjoituksessa todetaan. On taksiasema, kauneudenhoitoa ja terveysasema. Tiistaisena aamupäivänä ääntä riittää. Selvää on, että täällä tehdään paljon yhteistyötä yli kuntarajojen sekä kulujen hillitsemiseksi että kasvun edistämiseksi. HUOMINEN HUOLETTAA Pyhtäällä on hyvä asua, sanovat Rauha Salminen ja Aune Sandmark. Pyhtään kiitotiet ovat kunnan mahdollisuus, tulevaisuuden ilmaliikenteen keskittymä. Muutaman kilometrin päässä Helsinkiin päin keskelle korpea on noussut lentokenttä, Helsinki-East Aerodrome. Onko päättäjiin luottoa. Se vähän surettaa, kun minulta kiellettiin naakkojen ruokinta, sanoo Rauha Salminen. Pyhtäällä edistetään teollisuutta ja työpaikkojen syntymistä. – Totta kai hieno juttu. Uimaankin pääsee jos vaan jaksaa tallustella heti rakennusten takaa aukeavalle Huutjärvelle. Salminen on asunut koko ikänsä Pyhtäällä, reilun 5 000 asukkaan kunnassa – ei kuitenkaan Kotkan ja Loviisan puristuksessa – sillä väljäähän täälläkin on. Ei tarvitse lähteä Kotkaan. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Legendaarinen motelli valtatie 170:n kupeessa purettiin viitisen vuotta sitten. Väkirikkaan rannikkoseudun kunnilla on kuitenkin omat haasteensa. Välissä on Porvoo ja Espoon sisällä Kauniainen. Pyhtäältä ajaa tunnissa Helsingin Itäkeskukseen, josta metro suhauttaa kaupungin ytimeen tai edelleen vaikkapa Espoon Matinkylään. Vastapäätä huonokuntoisen valtatien toisella puolella on ruokakauppa ja apteekki. Tilalle nousi uusi kunnantalo ja asuntoja
31 KL6_1-33.indd 31 28.5.2024 8.50
Liikaa tai liian vähän Marraskuun perjantai oli musta. Minusta se on hienoa, mutta kasvavat kaupungit tarvitsevat valtionosuutensa, jotta se voi hoitaa lasten ja nuorten palvelut säntillisesti, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. On hätä todellinen tai vähemmän akuutti, niin sanoma mennee perille. Raamien luominen ja ylläpitäminen kuitenkin maksaa. Espoon kaupunginjohtaja on harmissaan siitä, että hän usein tuntee puhuvansa seinille kertoessaan valtion rahakirstun vartijoille siitä, miksi kasvavaan Espooseen pitää ohjata lisää varoja. Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg muistuttaa, että kunnat osaavat kyllä muistuttaa kehnosta taloudestaan suhdanteista riippumatta. Nuoriso ja tulevaisuus huolestuttavat myös Jukka Mäkelää. – Meillä syntyi viime vuonna 3 500 lasta, ja ennakoimme, että vuonna 2040 syntyy vielä tuhat enemmän. Puitteet hyvään arkeen ovat olemassa. Kuntien valtionosuuksista oltiin leikkaamassa satoja miljoonia. – Kauniaisissa asutaan, opiskellaan ja harrastetaan, sanoo kaupunginjohtaja Christoffer Masar. Kaikista huolehditaan kyllä. KL6_1-33.indd 32 28.5.2024 8.50. Myös kunnissa on tehty laskelmia ja varauduttu. Varhaiskasvatus ja koulut ovat kuntien perustehtäviä, mutta mielenkiintoisesti samassa kyselyssä vastaajista, reilut 1 100 kansalaista, vain puolet luottavat melko paljon tai täydellisesti kuntien kykyyn suoriutua tehtävästään. Sitten on paljon eri kielisiä lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. – Kunnan muuttamista kaupungiksi on pohdittu kansalaisaloitteen pohjalta, mutta ei kuntaliitoksia, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm. 32 Kuntien tehtävät Kansalaispulssin mukaan suomalaiset uskovat koulutuksen voimaan. – Kritisoin systeemiä. Uutisointi ja neuvottelut rahavirroista ovat jatkuneet tietojen täsmentyessä. Minulla ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, kuinka suuret haasteet pienissä kunnissa tai taantuneilla alueilla on. Kasvaminen on kallista mutta kuihtuminen saattaa olla vielä kalliimpaa. On toisaalta rakennuksia kuten kirjastot ja koulut sekä joukkoliikenne, ja toisaalta tätä kaikkea pyörittävät ihmiset alkaen oppilashuollosta. – Toisin kuin muualla Suomessa meillä on hurjan hyvä syntyvyys. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen mukaan yllättäen nostettiin painetta leikata sivistyspalveluista, kuntien tärkeimmästä tehtävästä. Mäkelä muistuttaa, että isot kaupungit kuten Helsinki ja Espoo maksavat vuositasolla miljardeja euroja muun maan hyväksi
– Meillä on panostettu varhaiskasvatukseen, kouluihin ja hyviin vapaa-ajan palveluihin ja näin on tarkoitus tehdä jatkossakin, vaikka ei aivan samassa mitassa kuin ennen, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar. 2, Liike Nyt 2. Espoo Sijainti: Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Valtuustossa on 51 valtuutettua: RKP 15, Kok. Kaupungin palveluksessa: Noin 10 000 henkilöä. Hyvinvointialueiden hallintohimmelit koskettavat totta kai kuntiakin. Terveydenhuoltoa kunnissakin pähkäillään vaikka operatiivinen vastuu onkin hyvinvointialueilla. Asukkaita: 51 000. Porvoo Sijainti: Suomen toiseksi vanhin kaupunki, noin 35 kilometrin päässä Helsingistä itään. Se, mikä tekee tilanteen hahmottamisesta haastavaa on, että keskusteluun aina sisältyy jonkinlaista neuvottelua. Asukkaita: 5 065. Myös Porvoossa talous on vakaalla pohjalla. Sandbergin mukaan kunnat ovat kekseliäitä. Tällä minä liikun joka paikkaan, sanoo Rauha Salminen Pyhtääläisen ruokakaupan kolealla pihalla ja osoittaa punaista rollaattoriaan. Totta on se, että kaupungilla menee monessa suhteessa hyvin varakkaita veronmaksajia riittää, vaikka kaupungin tulopohja on sote-uudistuksen myötä heikentynyt. Sanna Lehtonen, kuntatalousasioiden johtaja Kuntaliitossa. 28, Vihr. Pääkaupunkiseudulle Itäkeskukseen on reilun tunnin ajomatka. Asukkaita: 10 250. 6, Perus 5, Kesk. 2, KD 1. 2, Vas. Kaupungissa keskustellaan investointiohjelmasta, jonka toteutus riippuu erilaisista skenaarioista. Kielet: 59 prosenttia suomenkielisiä, 30 prosenttia ruotsinkielisiä ja 11 prosenttia vieraskielisiä. Lähteet: Kaupunkien omat sivustot ja Tilastokeskus. 1. Tämän kaiken perusteella ja historiaa tutkimalla voi sanoa, että asiat harvoin ovat niin huonosti, kuin miltä ne tiettynä ajankohtana näyttävät. Asuntorakentaminen ja asuntojen hinnat, kaikki varhaiskasvatukseen kouluun liittyvä sekä palvelut ja joukkoliikenne kulttuuria unohtamatta. – Löytyy lähes uskomatonta selviytymiskykyä. Harvempi on huomannut, että rakentaessaan ja ylläpitäessään esimerkiksi liikuntaja kirjastopalveluja sekä kouluja moni naapurikunnan asukas käy mielellään juuri Kauniaisissa. Naapurin palvelut Kauniaisissa on totuttu vinoiluun rikkaiden paratiisista. Sen erityispiirre on viiteen eri keskukseen tukeutuva kaupunkirakenne, jossa yhdistyvät urbaani, pientalovaltainen ja maaseutumainen asuminen. 8, SDP 5, Perus 5, Kesk. 14, SDP 10, Perus 8, RKP 6, KD 3, Vas.2, Kesk. Pyhtää Sijainti: Kunta itäisellä Uudellamaalla. Kielet: Suomenkielisiä yli 60 prosenttia, ruotsinkielisiä hieman alle 30 prosenttia, loput ryhmä muut kielet. Sitten palataan tänne, takaisin Porvooseen. Valtuustossa on 75 valtuutettua: Kok. Toimivaan arkeen vaikuttaa moni asia. Fredrick von Schoultz on Porvoon vt. Koulut käydään kotikaupungissa, opiskelut kenties muualla. Kaupungin palveluksessa: 2 400 henkilöä. Valtuustossa on 35 valtuutettua: RKP 15, Kok. 12, Vihr. Varauduttukin on. Kaupungin palveluksessa: Vajaat 160 henkilöä Kielet: Väestöstä ruotsinkielisiä on noin kahdeksan prosenttia, joten Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta. 4, RKP 2, Vihr. Kaupunkitason palvelut löytyvät lyhyen pyrähdyksen päästä Kotkasta. – Kunnat itse sekä media nostavat säännöllisesti esiin erilaisten rakennemuutosten pitkäaikaisia taloudellisia seuraamuksia. Tiedot ja luvut ovat vuosilta 2022 ja 2023. – Tämä on autoni. Tällä hetkellä kaikkia epäilyttää suuri terveydenhuollon uudistus. KL6_1-33.indd 33 28.5.2024 8.50. kaupunginjohtaja syksyn alkuun, jolloin Jani Pitkäniemi aloittaa uudessa työssään. 2, Vas. Kielet: 71,5 prosenttia suomentai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä 6,6 prosenttia ja vieraskielisiä espoolaisia 21,9 prosenttia. Kuten Pyhtäällä moni porvoolainenkin on töissä lähellä kotiaan, kertoo Porvoon vt kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz. Sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Kaupungin palveluksessa: 695 henkilöä. Monet eivät enää oikein osaa sanoa, mikä ratkaisu toimii ja mikä ei, tai onko jotain liikaa tai liian vähän. Valtuustossa on 27 valtuutettua: Kok. Siv Sandberg on Åbo Akademin kuntatutkija. Asukkaita: 314 000. – Kaikki on kaikille vieläkin uutta. 33 Näistä kunnista on kyse Kauniainen Sijainti: Yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. 10, SDP 10, Vihr. 4, Perus 2, KD 1, SDP 1
– Meidän kannalta huonoin tilanne on se, jos ihmiset vaihtavat alaa tai siirtyvät julkiselta yksityisen puolen palvelukseen. suurin kaupunkialue. Sairaalat ja päivystykset KL6_34-68.indd 34 28.5.2024 8.56. Hagmanin mukaan on hyvin vaikeasti perusteltavissa, miksi alueen toimintaa esitetyllä uudistuksella selkeästi vaikeutetaan. Ja kuitenkin koko sote-uudistuksen tavoite oli parantaa ihmisten hoitoon pääsyä ja tuottaa terveyttä, Peitsaro jyrähtää. – On hölmöläisen hommaa, että jollain alueella tehdään elämistä hankalaksi ja toisella parannetaan. – Se on kaunis ajatus, mutta tämä Sairaalaverkkoesitys ei vakuuta Ville Miettinen, teksti ja kuva ei ole resurssi jota me voimme siirrellä kuin shakkinappuloita laudalla, Kymenlaakson hyvinvointialueen johtaja Harri Hagman sanoo. Kouvolan päivystys toimii Ratamokeskuksessa, joka on sairaala ja sote-keskus, joka tarjoaa noin 80 000 kouvolalaiselle terveysja sosiaalipalvelut saman katon alla. 34 L ausuntokierrokselle lähtenyt esitysluonnos sairaalaja päivystysverkon uudistamisesta herättää huolta alueilla mm. Esitysluonnoksen mukaan lakkautusten säästöpotentiaali on yhteensä 8,5 miljoonaa euroa ja korotettuna vuoden 2025 tasoon 9,4 miljoonaa. Kouvolassa ja Savonlinnassa. Jos päivystysratkaisu sulkee Kouvolasta myös psykiatrisen sairaalan, edessä voi olla merkittävä lisäinvestointitarve Kotkaan, hyvinvointialue muistuttaa. Esityksen mukaan perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen päivystys loppuisi myös Iisalmessa, Jämsässä, Raahessa ja Varkaudessa. Esitysluonnoksessa todetaan palveluihin ohjautumisen tavoitteena olevan, että uudistus osaltaan mahdollistaisi ”painopisteen siirtämistä ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja erityispalveluista siihen, että väestö saisi paremmin peruspalveluja virka-aikaan ja myös iltaisin ja viikonloppuisin”. – En kertakaikkiaan ymmärrä sitä logiikkaa, että investointeja esitetään muualle, koska toisesta paikasta vähennetään toimintaa. On hölmöläisen hommaa, että jollain alueella tehdään elämistä hankalaksi ja toisella parannetaan. Hyvinvointialueen omien laskelmien mukaan yöpäivystyksen lakkautus itse asiassa kasvattaa kustannuksia jopa lähes 9 miljoonaa eurolla. Kouvolassa ja muualla Kymenlaaksossa on ällistelty ajatusta lakkauttaa yöpäivystys kaupungissa. Kymenlaakson hyvinvointialueeen johtaja Harri Hagman muistuttaa, että kaikki hyvinvointialueet, Kymenlaakso yhtenä niiden joukossa, ovat erittäin suurten haasteiden edessä. STM:ssä nähdään, että muutos voisi vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja sen aiheuttamia kustannuksia ja vapauttaa rahaa ja henkilöstöä tekemään perusterveydenhuollon päivystystä nykyistä tehokkaammin. Kouvola on Suomen 11. – Pelko on, että kohta esitetään lisärakennusinvestointeja Mikkeliin, myös Savonlinnan kaupunginhallituksessa toimiva Peitsaro sanoo. Tällainen investointitarve palvelusiirron takia voi olla edessä myös Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa), aluehallituksen jäsen Panu Peitsaro (liik.) varoittaa. Eloisan sairaalakaupungit ovat Savonlinna ja Mikkeli
Ville Miettinen, teksti Vesa-Matti Väärä, kuva yritykset ja muut. –Edellisessä kunnassa käännettiin se niin päin että strategiassa ei tavoitella kasvua vaan yritetään pitää olemassa olevat asukkaat niin tyytyväisenä että he eivät lähde pois, Tuononen viittasi aiemmin johtamaansa Polvijärven kuntaan. Toiseen, ”onnellisuuspataan pudonneiden kunnanjohtajien”, paneeliin osallistunut Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen arvioi Puttosen kehotuksessa olevan perää. Puttonen esimerkiksi piti ajatusta koko Suomen asuttuna pitämisestä lähinnä nostalgisena. Tuonosen mukaan kunnat ovatkin muuttaneet asenteitaan: kun vielä kymmenisen vuotta sitten lähes kaikissa kuntastrategioissa luvattiin kasvua, suunnitelmat ovat muuttuneet realistisemmiksi. –Tämä kehitys tapahtuu joka tapauksessa. –Tunnustetaan tosiasiat. -Ei voi sanoa, että [haasteita] on vain idässä tai pohjoisessa, tai että vain Länsi-Suomessa kunnat menestyvät. K unnallisjohdon seminaarin räväkimpiin puheenvuoroihin kuului Aalto-yliopiston professorin Vesa Puttosen osuus, jossa käsiteltiin niin palveluyhteiskuntaa kuin kaupungistumista – moneen muun asian ohessa. Puttonen myös kehotti kuntia kunnialliseen kurjistumiseen. KL6_34-68.indd 35 28.5.2024 8.56. On hölmöläisen hommaa, että jollain alueella tehdään elämistä hankalaksi ja toisella parannetaan. Suurissa kaupungeissa tapahtuu muutenkin innovaatiot, Puttonen herätteli Professori kehotti kuntia kunnialliseen kurjistumiseen. 35 Kunnallisjohdon päivät Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen herätteli seminaariyleisöä räväköillä sanoillaan. Jos ei ole realistisia kasvumahdollisuuksia, sitä ei kannata luvata. –Face the facts – katso totuutta silmiin, professori neuvoi yleisöä kohtaamaan kaupungistumisen. Naapurikunnatkin voivat olla hyvin eri tilanteissa, Karhunen muistutti. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen puolestaan muistutti paneelikeskustelussa, että kunnat ovat hyvin eri tilanteissa eri puolilla Suomea. Vauhditetaan sitä, eikä hidasteta
Kunnanjohtaja Mika Ingi sanoi palkintojenjakotilaisuudessa, että Liedossa yhteydenpito yrityksiin on hyvin välitöntä ja konkreettista. Lieto on ollut kyselyssä yritysmyönteisin 10 000–50 000 asukkaan kunta vuodesta 2016 lähtien. 36 Kunnallisjohdon päivät Liedon ja Seinäjoen voittokulku jatkuu Yrittäjien Kuntabarometrissa pienten kuntien yrittäjämyönteisimmäksi arvioitu Vieremä ammentaa voimaa pienuudesta. Toiseksi tuli Alajärvi ja kolmanneksi Muhos, joka edellisessä mittauksessa vuonna 2022 oli vasta sijalla 92. Yritämme enemmän kumppanuutta kuin pelkästään neuvontaa. KL6_34-68.indd 36 28.5.2024 8.56. -Käytännön ongelmat ja tarpeet yritetään ratkaista heti. Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen sanoi olevansa ”erittäin ylltäynyt ja erittäin onnellinen” kunnan saamasta tunnustuksesta. Vahvuutta pienuudesta Liedon perässä keskikokoisten kuntien sarjassa yritysmyönteisimpiä olivat kakkosena Nivala ja kolmantena Ylöjärvi. Palkinnot jaettiin Kunnallisjohdon seminaarissa Turussa toukokuun puolisvälissä. Ville Miettinen, teksti Vesa-Matti Väärä, kuvat L ieto arvioitiin jo viidettä kertaa peräkkäin Suomen yritysmyönteisimmäksi keskikokoiseksi kunnaksi Suomen Yrittäjien toteuttamassa kyselyssä. Liedon kunnanjohtaja Mika Ingi pokkasi palkinnon Suomen Yrittäjien puheenjohtajalta Petri Salmiselta ja toimitusjohtajalta Mikael Pentikäiseltä. Pienimpien alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen on Vieremä Pohjois-Savosta
–Yrittäjämäinen asenne näkyy virastoissa, palveluasenne on jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa hymyssä ja myös ein sanomisessa, Kiiskilä sanoi. Meillä on avaruuden parhaat kuntapäättäjät, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä sanoi palkintojenjaon yhteydessä. KL6_34-68.indd 37 28.5.2024 8.56. Yrittäjien kuntabarometri julkaistaan joka toinen vuosi. Kysely tehtiin 1.2.– 8.4.2024, ja siihen vastasi 9 627 yrittäjää eri puolilta Suomea. – Yritykset eivät ole kunnille ainoastaan työpaikkojen tai verotulojen lähde, vaan myös ensiarvoisen tärkeitä elinvoiman ja palvelujen tuottajia. Yrityspalvelujen järjestämisen jälkeen yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat koulutuksen ja osaamisen sekä infrastruktuurin (esim. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Petri Salminen korostaa, että kuntien ja yrittäjien välisen suhteen täytyy toimia saumattomasti. Hankinnat tökkivät Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Toisin sanoen yrittäjien odotukset ja niiden toteutuminen eivät kohtaa. Kyselyn mukaan kunnat ovat parantaneet yrityspalveluiden järjestämistä, jonka yrittäjät kokivat nyt parhaiten onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Isompien, yli 50 000 asukkaan kuntien sarjassa Seinäjoki on jyrännyt samalla tavalla kuin Lieto omassa sarjassaan. Kun on pieni kunta, voi ihmiset ja yritykset kohdata yksilöinä. Se on koko kaupungin jokaiselle työntekijälle teroitettu. Seinäjoki arvioitiin vuonna 2024 viidettä kertaa peräkkäin kokoluokkansa yritysmyönteisimmäksi kunnaksi. 37 Paneelikeskustelu tulevaisuuden Suomen kasvua, energiaa ja kuntien roolia pohtivat Turun pormestari Minna Arve, ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkänen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Fortumin hankekehitysjohtaja Esa Suoninen. – Hankinnat koetaan nyt heikoimmin onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. -Seinäjoella yrittäjämäinen asenne leikkaa läpi koko toiminnan. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot). Toisaalta kuntapäättäjien asenteisiin liittyvät elinkeinopolitiikan osa-alueet eli elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat laskeneet merkittävästi, Suomen Yrittäjien kuntaja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen muistuttaa. Aito yhteistyö sekä yrittäjien toiminnan ja tarpeiden ymmärrys luovat perustan paremmille palveluille ja yritysten investoinneille, Salminen sanoo Yrittäjien tiedotteessa. Vuoden 2022 kyselyssä infrastruktuuri oli ykkönen, toisena yrityspalvelut ja kolmantena elinkeinopolitiikan asema kunnassa. Menestyksen salaisuus on siinä, että, että arki toimii, kunnajohtaja sanoi. -Olemme kääntäneet pienuuden vahvuudeksi
38 Talous Kuntien kehitysarvio heikkeni KL6_34-68.indd 38 28.5.2024 8.56
Näkymien valoisuus paperilla on kuitenkin eri asia kuin näkymät kuntien arjessa: Kuntaliiton talousbarometrissa helmikuussa talousjohtajat ennakoivat näkymän synkentymistä lähivuosina. Taustalla vaikutti mm. MYÖS isoja kaupunkeja keikkuu kriisin partaalla. 39 KEVÄÄN kehysriihineuvottelu ja sen jälkeen julkaistu julkisen talouden suunnitelma antoivat kunnille suuntaviivoja tuleviksi vuosiksi mutta jättivät myös monta kysymystä auki. Kuntalaisten pelko osoitti, miten tärkeää on viestiä oikein ja selkeästi siitä, mitä ja miksi kunta päättää. Soten lähdettyä kunnasta suurin menoerä (ja tunteiden herättäjä) on lasten ja nuorten koulutus. – Toimintakate meillä on vähän yli 9 miljoonaa euroa ja talouden sopeuttamistarve emokunnalla noin 2 miljoonaa euroa. Ylen haastattelemat virolahtelaiset olivat jyrkästi liitosta vastaan, koska pelkäsivät terveysaseman lähtevän kunnasta liitoksen myötä. Yksi pieni vaikean tilanteen kunta on Virolahti, jonka valtuusto kaatoi suunnitellun liitoksen osaksi Haminaa. Kuntaliitos Haminan kanssa kaatui Virolahden valtuustossa. Kehysriihen päätösten voi arvioida vahvistavan kuntataloutta. Tiesivätkö he, millainen veronkorotuspaine itsenäisenä pysymisestä voi syntyä. Kehysriihessä päätettiin, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että julkinen talous vahvistuu 100 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien. Virolahden kunnalla on edessään isoja ja luultavasti kipeitäkin päätöksiä talouden tervehdyttämiseksi niin, että kunta voisi jatkaa itsenäisenä. Sen aikataulua on pidetty epärealistisena. Kehysriihen jälkeen ei ollut takeita siitä, että valtion antama rahoitus todella kattaa uudistuksesta aiheutuvat kustannukset. Siitä voi päätellä, että tekemistä riittää, kunnanjohtaja Otto Koskela sanoo. Huoli lähipalveluista on toki maanlaajuinen: erityisesti pienet kunnat ovat seuranneet hyvinvointialueiden palveluverkkopäätöksiä pelonsekaisesti. Kuntaliiton laskujen mukaan rahoituksesta puuttui vielä keväällä 100 miljoonaa euroa syntyviin kustannuksiin nähden, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen on sanonut. Sote-pisteen pysyminen kunnassa voi olla pieni lottovoitto tulevan kiinteistönhallinnan kannalta. Konkretiaa pitäisi löytyä pian, että normitalkoot saataisiin vauhtiin syksyllä. ESITYS valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta lähtee kesän jälkeen lausunnoille ja eduskuntaan. Asia on vaikea suunniteltaessa ensi vuoden talousarviota puhumattakaan päätöksenteosta. Ville Miettinen, teksti Juha Metso, kuva Kuntalaisten pelko osoitti, miten tärkeää on viestiä oikein ja selkeästi. – Vuosikatteen vahvistamiseen on pakko kiinnittää huomiota ympäri kuntakenttää kaikenkokoisissa kunnissa, Punakallio kirjoitti. Epäselväksi jäi, tiesivätkö kuntalaiset, että kunta ei päätä enää terveysasemasta. Liitossa kuitenkin uskotaan uudistuksen toteutuvan kustannusneutraalisti – kunhan norminpurku ja laskelman tarkistus ennen vuodenvaihdetta toteutuvat. KL6_34-68.indd 39 28.5.2024 8.56. Linjaus on käytännön tasolla epäselvä. KESÄN jälkeen alkaa loppusuora TE-uudistukseen valmistautumisessa. – Erityisesti lapsilta ja nuorilta emme haluaisi heikentää mitään, mutta kasvatuksen ja opetuksen merkitys kaupungin taloudessa on niin suuri, että tämä ei valitettavasti ole täysin mahdollista, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kirjoitti blogissaan, jossa hän avasi kaupungin mittavan sopeuttamisohjelman taustoja. – Esitykset ja päätökset ovat olleet ja ovat jatkossakin äärettömän vaikeita. KEVÄÄN kuntatalousohjelman mukaan kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidon mukainen kehitysarvio heikkeni huomattavasti, muistutti Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio viestipalvelu X:ssä toukokuussa. Uudistusta on pidetty kunnissa mahdollisuutena, mutta siihen liittyy myös paljon epävarmuutta. kuntalaisten palaute. Kuntatalousohjelman painelaskelman mukaan negatiivisen valtionosuuden kuntien määrä nousee jo 34:ään vuonna 2025. Positiivista on erityisesti verotulojen lisääntyminen. Tieto rahoituksen riittämisestä olisi avainasia onnistumiselle. Talous on kuitenkin saatava pois kriisin partaalta, Lahti kirjoitti. VM:n painelaskelman mukaan kuntatalouden vuosikate ei kata kehyskaudella edes poistoja. Erityisesti alle 5 000 asukkaan kunnissa negatiiviset valtionosuudet kasvavat lähivuosina
KL6_34-68.indd 40 28.5.2024 8.56. Ja totta kai ihminen haluaa tehdä parhaansa ja olla luottamuksen arvoinen. – Se on suuri luottamuksen osoitus. 40 Kaisa Juuso pitää ministerinsalkkua eräänlaisena velvollisuutena. Huhtikuussa oppositio haastoi ministerin luottamuksen, mutta eduskunta äänesti sen puolesta
Ohjauksessa tarvitaan yhteistyötä, Kaisa Juuso sanoo. Hyvinvointialueiden ohjaus kuuluu sosiaalija terveysministeriölle (STM), mutta kuntien ohjaus valtiovarainministeriölle (VM) ja siellä kuntaministerille. Työn määrä on aivan valtava. Hallitusohjelmassa sovittu sairaalaja päivystysuudistus herättää tunteita. Juuson haastattelut ovat olleet haluttuja. Minun täytyy säännöstellä sitä, kuinka paljon minä annan medialle aikaa. Haastattelu oli alun perin sovittu klo 10:ksi, mutta viime hetkellä se siirtyi ministerin kiireiden takia. Yhteispeli kuntien kanssa on jännitteinen, ja työnjaossa erityisesti hyte-toiminnassa on epäselvyyksiä, Kaisa Juuso arvioi – Sekä kunnat että hyvinvointialueet valittavat resurssipulaa, mikä tietysti johtaa siihen, että molemmat haluaisivat työntää vastuuta toisilleen tietyistä asioista. 41 Sote Tasan kello 15 sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) avaa työhuoneensa oven ja pyytää toimittajan ja valokuvaajan sisään. Sote-uudistusta toimeenpannaan haasteiden keskellä. Hyvinvointialueet ovat toivoneet jämäkämpää ohjausta ja tuskailKL6_34-68.indd 41 28.5.2024 8.57. T Ville Miettinen, teksti Ilkka Ranta-aho, kuvat tyminen on herättänyt ihmettelyä. Juuso arvioi onnistuneensa ministerinä hallitusohjelman toteuttamisessa. – Priorisoin työtäni. Median kiinnostus on aivan valtava. Ministerin haastatteluista kieltäyMinisterinä velvollisuudesta Sote-ministeri Kaisa Juuso pitää kuntien ja hyvinvointialueiden suhdetta jännitteisenä. Kiireeseen nähden Kaisa Juuso on levollisen ja rauhallisen oloinen. Jännitteitä yhteistyössä Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa puolitoista vuotta. Hän tarjoaa virvoitusjuomia ja naposteltavaa ja laittaa haastattelun alussa myös oman tallentimensa päälle. –Mielestäni emme ole vielä päässeet sille portaalle, että tämä olisi oikeasti lähtenyt käyntiin
Juuso kävi läpi muidenkin puolueiden ohjelmat. – Se on suuri luottamuksen osoitus. 42 Sote leet ”ristivetoa”. Kaisa Juuson mukaan ministeriöiden yhteistyö paranee koko ajan. KL6_34-68.indd 42 28.5.2024 8.57. Ministerin salkkua hän pitää eräänlaisena velvollisuutena. Ohjausta hieman sekoittaa hyvinvointialueiden itsehallinto, ministeri sanoo. –Sopivalla hetkellä tuli kyselyjä. Huomaan, että edelleenkin haetaan sitä, kuka mistäkin vastaa. – Käyn kirkossa ja arvostan kirkon toimintaa. – Ilman sitä kustannusten kasvu olisi täysin hallitsematonta. Vallan käyttäjä Kaisa Juuso arvioi onnistuneena sote-ministerinä erityisesti hallitusMinulla on aika hyvä kontrolli. Rahoituksen ohjaus, josta VM tekee, on oleellisen tärkeää, ministeri sanoo. Suuri murros palvelujen toteuttamisessa antaa alueille hyvät mahdollisuudet selviytyä urakastaan, ministeri arvioi. – Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat mm. Palvelut ovat STM:n ohjauksessa, talous VM:n, ja ministeriöitäkin on syytetty siiloissa toimimisesta. Mukana ohjauksessa on myös erityisesti pelastustoimen osalta sisäministeriö. – Suomalaisuuden korostaminen, isänmaallisuus, kristillissosiaalinen maailmankatsomus, Juuso listaa asioita, jotka perussuomalaisissa vetosivat. Tämä on pakottanut hyvinvointialueita kehittämään toimintatapojaan. – Välillä mietin, kumpi tässä on se oikea sanoma sieltä, työrauha vai että alamme ohjaamaan tiukemmin. kotiin vietävät palvelut, lääkärin etäkonsultaatio, digiklinikat. Sote-uudistusta on tehty jo 17 vuotta ilman, että oikeastaan mikään olisi muuttunut sinä aikana, Kaisa Juuso sanoo. VM seuraa rahoitusta ja me sisältöä ja sitä, että lakisääteiset palvelut turvataan. – Nykylainsäädännön puitteissa heillä on itsehallinto ja he itse vastaavat päätöksistä. – Vaikka he ehkä ovat eri mieltä, hän naurahtaa. Hän sanoo olevansa tapauskovainen. Elettiin vuotta 2010. Juuso päätyi politiikkaan nähtyään vasta valmistuneena sairaanhoitajana vanhushoidon kehnon tilanteen. – Koko ajan on odotettu sotea ja tehty, niin kuin aina ennenkin tehty. Politiikkaan lähtö ei ollut kuitenkaan ensimmäisenä mielessä. Ja totta kai ihminen haluaa tehdä parhaansa ja olla luottamuksen arvoinen. Palveluvelvoitteista on suoriuduttava ankarissa taloudellisissa raameissa. On tullut digitaalisuus, tekoälyratkaisut, etätyömahdollisuudet. – Kun tulee ikäviä säästöpäätöksiä valtuutetuille tehtäväksi, mielellään halutaan sälyttää vastuuta ministeriöille, ja halutaan sitä tiukempaa ohjausta. – Kannustan edelleen tekemään kehitystyötä ja hakemaan oppia niiltä hyvinvointialueilta, jotka ovat onnistuneet tekemään asioita eri tavalla. Hän tiesi, että jos sote-ministerin salkku tulee perussuomalaisille, hänen mahdollisuutensa olisivat hyvät. – Oma valtuusto päättää asioista ja rahoitus on yleiskatteellinen. Tiedustelu tuli perussuomalaisista. – Ajattelin, että minulla on siihen sopiva koulutus, sopiva pitkä työkokemus, erittäin hyvä ruotsin kielen taito, mistä on aina hyötyä, Juuso sanoo vahvuuksistaan. Ministeri muistuttaa, että toisaalta hyvinvointialueet ovat toivoneet työrauhaa. – Suurin piirtein päivää ennen kuin hallitus muodostettiin tuli viimeinen salkkujako. Salkku kiinnosti Kaisa Juusosta tuli ministeri lyhyellä varoitusajalla kesän 2023 hallitusneuvottelujen jälkeen. Pidän sitä erittäin tervetulleena. Hän päätti, että jotakin on tehtävä
Ministeri on haastattelun alussa katsonut lempeästi mutta jämäkästi silmiin ja puhunut rennosti. – Se tarkoittaa, että meidänkin pitää siihen osallistua. Aina ei niinkään ratkaise palkka, vaan monesti, varsinkin nuorille, ratkaisee se työilmapiiri. Kun keskustelu kääntyy kehysriihen päätöksiin, ilme kiristyy ja katse hakeutuu työhuoneen seinälle. Voiko mitoituksen muutos huonontaa palvelua. Meidän täytyy pystyä meidän hyvinvointiyhteiskunta säilyttämään, Kaisa Juuso taustoittaa hallituksen talouslinjaa, jota myös hyvinvointialueet ovat arvostelleet. Hän ei halua mainita asioita tai esityksiä, joissa hän olisi painanut jarrua tai kaasua tai ohjannut asioita omalla vallallaan. KL6_34-68.indd 43 28.5.2024 8.57. Vaikka ministerillä on valtaa, Juuso muistuttaa, että asioita päätetään paljon ministerityöryhmissä, joissa on kaikkien hallituspuolueiden edustus. – En ole kysynyt. Se että teemme lisäleikkauksia on valitettavaa mutta olemme pakkotilanteessa. Juuso myöntää, että ministerinsalkku tuo myös paineita. Sote-palveluiden osuus valtion kokonaiskustannuksista on noin kolmannes. Käypä hoito -suositusten muuttamisesta säästöjen tavoittelun vuoksi. Miltä se tuntuu entisestä sairaanhoitajasta. – Minulla on aika hyvä kontrolli siitä, missä vaiheessa mikin esitys on ja suunnitelma siitä, mitä missäkin vaiheessa tehdään. –Nukun hyvin. – Hyvinvointialueille menee 2 miljardia euroa lisää rahaa ensi vuonna. – Toivottavasti ei kovin paljon huononna. 43 ohjelman toteuttamisessa. Hallitusta on kritisoitu kovista säästöpäätöksistä, joiden arvioidaan heikentävän entisestään heikoilla olevien asemaa. – Täytyy katsoa kokonaistilannetta ja Suomen valtion lainakantaa ja taloudellista tilannetta. Stressinsietokyky on toistaiseksi pysynyt korkealla. Sote-ministeri on saanut kovaa kritiikkiä oppositiosta. Median kiinnostus on aivan valtava. Ministeri ei halua kommentoida lainkaan keväällä esittämäänsä ajatusta mm. Kehysriihessä hallitus päätti myös höllentää ympärivuorokautisen laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Meillä on aivan surkea taloudellinen tilanne. Juuso arvioi vanhushuollon olevan nykyään hyvällä tolalla verrattuna vuoteen 2010. Riihen säästöpäätöksistä keskusteltiin etukäteen ”monella tasolla”, mutta Juuso ei kerro, tiesikö hän 100 miljoonan euron säästöaikeista sosiaalihuollosta ennen kehysriihtä. Huhtikuussa eduskunta äänesti Juuson luottamuksesta. Se on pakko saada oikaistua. – Hyvin paljon on sellaisia asioita, mitä voi tehdä ilman mitään lainsäädäntöä, mikä kuuluu hyvään henkilöstöpolitiikkaan. – Saattaa niitä olla useitakin, mutta en lähde tässä yksilöimään, Juuso hymyilee. Taulun tekijää Juuso ei tiedä. Sote-ministerin mukaan alan vetoja pitovoimaa voidaan parantaa henkilöstöpolitiikalla. Luottamus tuli äänin 85–69. Ei tosin sille seinälle, jolla on näyttävä taideteos
Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa Kuntatalous, johtaminen, kuntabrändi, vetovoima. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL6_34-68.indd 44 28.5.2024 8.57. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. Tiedä mistä puhutaan
Muut muodot ovat pysyneet suunnilleen samoissa määrissä ja osuuksissa. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. Näin ei esimerkiksi pienet maakunnat pääse ylikorostumaan! ??. KAAVIOT TUTUIKSI Oikealla on niin kutsuttu “Marimekkokaavio”, myös englanniksi Marimekko chart. Näin asumismuodot jakautuivat vuonna 2023: Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Huomionarvoista ehkä on, että kerrostalo asuminen on ainoa muoto, joka on kasvanut vuosina 2010–2023. Pystysuunnassa toinen ulottuvuus, eli kuinka iso lukumäärä asuinkuntia maakunnassa on. Isot kaupungit pienissäkin maakunnissa, kuten Lahti Päijät-Hämeessä nostavat kerros talojen osuutta määrää. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa Kuntatalous, johtaminen, kuntabrändi, vetovoima. rivitalossa Muut muodot ...omakotija paritaloissa Asuntokunnat yhteensä Osuus asuntokunnista, jotka asuvat... Ahvenanmaalla taas on suhteellisesti eniten omakotija paritaloasumista. kerrostalossa ... Missä Suomen kerrostalot sijaitsevat. 2 Lähes puolet suomalaiskodeista ovat kerrostaloissa ALUEET LUKUINA Toukokuun tilastouutisen mukaan viime vuonna melkein puolet kaikista asuntokunnista asuu kerrostaloasunnoissa. Oikealla Suomen maakunnat kerrostalossa asuvien asuinkuntien mukaan. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. 48% asuntokunnista asuu kerrotaloissa 4 prosenttiyksikön lisäys vuosien 2010–2023 välillä 37% asuntokunnista asuu rivitaloissa 13% asuntokunnista asuu omakotitai paritaloissa 1% asuntokunnista asuu muissa muodoissa Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot-tilasto, 8.5.2024 KL6_34-68.indd 45 28.5.2024 8.57. Vaakatasossa pylvään pituus näyttää yhden ulottuvuuden, tässä osuudet erityyppisiä asumis muotoja. Tiedä mistä puhutaan. Tilastokeskus kokoaa tietoa minkälaisissa asuntotyypeissä suomalaiset asuvat, ja asuntokunnan muodostaa kaikki samassa huoneistossa asuvat, kuten perhe tai kämppikset. 0% 25% 50% 75% 100% Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Lappi Kainuu Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 66 % 53 % 52 % 48 % 44 % 42 % 42 % 39 % 38 % 36 % 35 % 33 % 32 % 31 % 31 % 30 % 28 % 25 % 18 % ..
46 Työpäivät ovat pitkiä, mutta yönsä Ari Alatossava nukkuu hyvin. KL6_34-68.indd 46 28.5.2024 8.57
Vaikuttaa siltä, että Alatossava osaa hallita aikaansa, sillä hän jättää kalenteriin säännöllisesti myös huokoisuutta. Nukunkin yleensä hyvin, Alatossava nauraa. Oulun tuore kaupunginjohtaja Ari Alatossava, 59, nostaa pöydälle pinon aanelosia. KL6_34-68.indd 47 28.5.2024 8.57. Hän siirtyi tehtäväänsä Oulun kaupungin konsernijohtajan virasta ja on toiminut myös aiempien kaupunginjohtajien, muun muassa Seppo Määtän viransijaisena. Työstään ilmeisen innostunut Alatossava on kokenut johtaja. – Oulussa käy paljon vieraita niin Suomesta kuin ulkomailtakin, Alatossava mainitsee tyytyväisenä. Ongelmanratkaisuista, suorapuheisuudesta ja innovatiivisuudesta syttyvä kaupunginjohtaja tietää, että Oululla on erityispiirteensä, joita pitäisi rummuttaa äänekkäämmin oli miten tiukka taloustilanne tahansa. Leena Hirvonen, teksti Janne-Pekka Manninen, kuvat E kelin haastatteluhetkellä virassaan vasta muutamia päiviä, mutta jo nyt pitää kiirettä. Stressaako. 47 Henkilö Ensimmäinen tyhjä päivä kalenterissa on lokakuussa, eikä sekään päivä ole täysin tyhjä. Ennen Oulun kaupunginjohtajuutta hän toimi Iin kunnanjohtajana vuosina 2015–2022 ja sitä ennen toimitusjohtajana 15 vuoden ajan erilaisissa yrityskehitys-, teknologiakeskusja aluekehitystehtävissä, muun muassa Iin Micropoliksen ja Iilaakso Oy:n toimitusjohtajana. – Työpäivät ovat pitkiä, mutta eivät minua juuri työasiat valvota. Sivumäärältään ne muistuttavat lähinnä novellikokoelman käsikirjoitusta, mutta ovat sovittujen tapaamisten lista lähiviikoille. Alatossava on ollut tämän artikOman kylän poika Ari Alatossava luotsaa Oulua hyvällä vireellä
Nalle Puh Oulussa riittää vetoja pitovoimaa, joten sikäli kaupunginjohtaja on kiitollisessa tehtävässä. Isoista hankkeista liikkeellä ovat jo, osa tosin valituskierroksien kautta, esimerkiksi uusi jalkapallostadion, keskustan asemanseudun rakentaminen, elämysareena sekä torin rannan hotellihankkeet. Kaupunki, ihmiset, paikalliset erityispiirteet ja ihmisten luonteenlaatu ovat Kuusamossa syntyneelle Alatossavalle tuttuja ja tärkeitä. Syntyvyys on verraten korkea, yliopisto ja ammattikorkeakoulu vetävät vuosittain tuhansia uusia opiskelijoita ja moni Oulun seudulla kasvanut jää mielellään kaupunkiin. Erityisesti seuraavat kolme vuotta tulevat Alatossavan mukaan olevan Oulussakin aiempia vuosia vaikeammat ja priorisointeja on tehtävä kehityksen pysähtymättä. Resurssit ovat kokonaisuudessaan hyvät, Alatossava sanoo ja lisää tärkeän työtä ohjaavan seikan: – Tämä on palveluammatti ja kaupunkilaiset asiakasomistajia. – Julkisen talouden tila ei ole hyvä, se pitää myöntää ja on selvä, että Oulussa on riitävää vetovoimaa, sanoo kaupunginjohtaja. – En voisi kuvitella asuvani muualla kuin täällä ehkä siksi, että olen pääasiassa näillä seuduilla aina asunut. Pohjoisessa Suomessa, etenkin tässä meillä Oulussa, ihmiset ovat rentoja, suoria ja aitoja. – Meillä on palvelut kohdallaan tälle väkimäärälle, mikä tietysti on tärkeää. Pidän siitä, että asiat kerrotaan niin kuin ne ovat. 48 Henkilö – Tässä tehtävässä on välillä pakko saada aikaa ajatella, hän korostaa. Julkinen talous on tiukalla koko maassa. Edessä on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ja samanaikainen, kaupungin viestimä ”kulttuuri-ilmastonmuutos”, jossa teknologiakaupungin imagoa on tarkoitus kuorruttaa kaikella sillä, mikä on jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle: tapahtumilla, kulttuurilla, taiteella. Heidän elämänsä parhaaksi kaupunkiorganisaatiossa työtä tehdään. Oulu ei ole uudelle kaupunginjohtajalle vieras. KL6_34-68.indd 48 28.5.2024 8.57. Hän on asunut Oulussa vuodesta 1988
Kaupunginjohtaja on edunvalvoja. Tehtävä: Oulun kaupunginjohtaja kuusivuotiselle kaudelle. Mutta sitä johtaminen on. Oulussa ei ole ollut eikä ole johtajuuskriisiä. Brändin kehittäminen vaatii työtä joka sektorilla. Entä miten kaupunginjohtaja rentoutuu ja päästää ajatuksensa virtaamaan. Perhe: vaimo ja kolme aikuista lasta. Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki. Hän uskoo koulutukseen ja yrityksiin, tunnettuihin brändeihin, kaupungin tunnettuudessa ja vahvuuksissa. Se on osoitus siitä, että niin luottamushenkilöt kuin koko kaupungin hallinto koostuu rautaisista ammattilaisista, Alatossava sanoo. Istumisen vastapainoksi on välttämätöntä päästä päivittäin ulkoilmaan kävelemään tai juoksemaan. Tai sitten polkaisen sähkömaastopyörällä jollekin metsäreitille. Alatossava ei halua puida enää Määtän kautta tai eron vaiheita, mutta tuo esiin tilanteen: – Oulussa ei ole ollut eikä ole johtajuuskriisiä. – Noin kolme miljardia ihmistä käyttää päivittäin teknologiaa, joka on tehty tai kehitetty Oulussa, mutta harva tietää, että näin on. Olen aina pitänyt. Tässä on meillä tekemistä, Alatossava aloittaa. Viiden vuoden kuluttua kaupunginjohtaja näkee entistä kansainvälisemmän Oulun, jossa rinnan menestyvät niin teknologia kuin kulttuuri ja taidekin. Harrastaa: Maastopyöräilyä, lenkkeilyä. Yksi tärkeä kirjani on Nalle Puh ja ongelmanratkaisuntaito, sitä voin suositella luettavaksi kaikille. Tunnetaan mm: Iin kunnan vuonna 2017 tekemästä ympäristöstrategisesta johtamisesta ja mainetyöstä, joka huomioitiin laajasti julkisuudessa myös maailmalla. Siinä mielessä ajan priorisointi on helpompaa. 49 Nimi: Ari Alatossava Ikä: 59. Eivät kaikki päätökset ole mukavia, mutta niitä pitää tehdä, Alatossava korostaa. Ei kriisiä Alatossava siirtyi Oulun kaupunginjohtajaksi Seppo Määtän jätettyä tehtävänsä joulukuussa 2023 vain vajaan vuoden virassaolon jälkeen. Alatossava toivoo, että niin kaupunkilaiset kuin hallinto ja päätöksentekijätkin ymmärtäisivät kaupungin vahvuuksien arvon ja arvostaisivat sitä, mitä ympärillä on. Julkisuudessa puhuttiin muun muassa ristiriidoista luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan välillä ja vedottiinpa jopa Määtän persoonaan, siihen, millainen olisi toimintavoiltaan ja olemukseltaan hyvä kaupunginjohtaja. Kaikki tekevät muutosta, ihmiset, jokainen kaupunkilainen tavallaan. – Ei tätä työtä kaupunginjohtaja tee yksin, mutta on totta kai osaltaan tärkeä kasvo ja ääni kaupungille. Motto: Ihmisiä johdetaan ja asioita hoidetaan. Kotoisin: Kuusamosta, asuu Oulussa. – Kyllä, pidän ongelmien ratkaisemisesta. Oulun uusi kaupunginjohtaja osaa myös rentoutua. On osattava linjata asioita myös henkilökohtaisessa elämässä. Alatossavalle ajanja ajatustenhallinta ei vaikuta olevan vaikeaa, mutta järjestelmällisyyttä sekin vaatii. Tänäkin aikana Oulussa on ollut toimintakykyinen päätöksentekokoneisto, on tehty politiikkaa, päätöksiä ja kehitetty kaupunkia. Erityisesti silloin, kun asioita on kehitettävä, linjattava tai ratkaistava parhain päin. Fakta eteen tulee vaikeita päätöksiä. Oulussa on kansainvälinen yliopisto, kaupungissa yli 12 000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa asukasta, kansainvälinen tutkijoiden verkosto ja muun muassa brändejä, joiden kotipaikka ei välttämättä ole kaikille tuttu: Oura, Polar, Nokia, iLoq. Hän sanoo pitävänsä ongelmanratkaisuista. KL6_34-68.indd 49 28.5.2024 8.57. – Ja niin toki tehdäänkin jo, Alatossava sanoo. – Oulussa on vahvaa yritystoimintaa ja Oulun yliopisto on maailman huippua monella sektorilla, tunnetuimpina radioteknologia ja 6g tutkimus. – Kolme lastani ovat jo aikuisia, joten ei ole niitä ruuhkavuosien paineita enää. Niin Oulu itseään nimittää ja toivoo nimitettävän
50 Nuoret ja lähiö Maahanmuuttotaustaiset nuoret pysyvät lähiöissä Lähiöt ja monikulttuuriset koulut ovat tärkeitä maahanmuuttotaustaisten nuorten elämässä. Identiteetti rakentuu ennemmin niiden kuin suomalaisuuden varaan. Kirsi Riipinen, teksti Markus Sommers, kuva KL6_34-68.indd 50 28.5.2024 8.57
Kulttuurisesti moninaisen oppilasjoukon ohjaaminen vaatii osaamista. Heidän koulutusja työelämäsiirtymiään olisi tuettava, samoin koulutukseen palaamista. Suomalaisuudesta tulisi puhua kaikissa yhteyksissä siten, ettei se ole vastakkaista maahanmuuttotaustaisuuden kanssa. 51 T urun yliopiston tutkimushankkeessa huomattiin, että muualta Suomeen muuttaneen nuoren identiteettiä ei kyseenalaisteta lähiössä yhtä helposti kuin muualla. Koulujen henkilökunnan tulisi pohtia yleisemmin, millaista vastuuta ja valinnan mahdollisuuksia nuorille annetaan. Tämä pätee sekä Suomessa syntyneisiin maahanmuuttajien lapsiin (toinen sukupolvi) että itse lapsena maahan muuttaneisiin (ensimmäinen sukupolvi). Maahanmuuttotaustaisten nuorten kotitausta ja yhteisö tulisi nähdä myönteisenä voimavarana. Sitä on aika vähän, vaikka esimerkiksi kielitietoisuudesta on ollut aika paljon puhetta. – Pääasiassa nuorten osallisuuden tukeminen on kiinni asenteista. Silloin kaikilla nuorilla on mahdollisuus kokea kuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta kouluissa. Tämä vaatii koko kouluyhteisön sitoutumista asiaan ja vahvaa johtajuutta koulun johdolta. Yksittäisten opettajien ponnistelut eivät riitä. Monikulttuuriset lähiöt ovat tärkeitä niin ikään kuuluvuuden tunteen ja osallistumisen synnyttämisessä. Siinä selvisi, että monikulttuurisella alueella asuvat maahanmuuttotaustaiset nuoret jäävät muita nuoria todennäköisemmin asumaan samalle tutulle alueelle 25-vuotiaana. Tuttu alue Hankkeessa selvitettiin myös nuorten ja nuorten aikuisten muuttohalukkuutta. Tutulla monikulttuurisella alueella pysyminen korostuu erityisesti toisella sukupolvella. Maahanmuuttotaustaiset nuoret rakentavatkin identiteettinsä ennemmin lähiönsä kuin suomalaisuuden pohjalle, sillä se on helpompi yhdistää etniseen identiteettiin. Hänen johtamansa tutkijaryhmä antaa kouluille ja nuorten kanssa toimiville viisi suositusta nuorten kuuluvuuden, vaikuttamismahdollisuuksien, kouluttautumisen ja työelämään siirtymisen sekä itsenäistymisen tukemiseksi: Koulujen kulttuuria tulisi kehittää nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeen aikana tuli esiin selkeästi, että maahanmuuttotaustaiset nuoret eivät yllä keskimäärin samaan koulutustasoon kuin suomalaistaustaiset nuoret. Opetushallituksen määritelmän mukaan kielitietoisessa koulussa kaikki opiskeltavat kielet ja oppilaiden äidinkielet näkyvät luontevasti. Valitettavasti suosituksin pääsemisessä on paljon tekemistä. Lisäksi tulisi tehdä näkyväksi, että kaikenlaiset identiteetit ovat arvokkaita. He myös kokevat, että suomalaiset ovat monikulttuurissa lähiöissä tottuneempia heihin kuin muualla. Hankkeessa selvisi myös, että monikulttuuriset koulut ovat nuorille turvallisia paikkoja oman identiteetin kehittämiseen. Ne tukevat toiminnallaan ja oppilaskunnillaan myös vapaa-ajan osallisuutta. Nuorten osallisuuden ympäristöt -hanketta johti sosiologian apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen. Oikeita asenteita Kilpi-Jakosen mielestä kouluissa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota nuorten osallistumisen mahdollisuuksiin, eikä tämä koske vain muualta muuttaneiden nuorten tilannetta. Monikulttuurisella alueella asuva valtaväestö puolestaan muuttaa todennäköisemmin toiselle alueelle. Kielen keskeisyys opetuksessa, oppimisessa ja koulun toimintakulttuurissa on näkyvästi esillä. Toki myönnän, että opettajilla ja rehtoreilla on monta tehtävää eikä ylimääräistä rahaa ole, mutta nuorten kuulemiseen ei aina tarvita ylimääräisiä resursseja, Kilpi-Jakonen sanoo. Mutta kielitietoisuudessakin on vielä puutteita, Kilpi-Jakonen sanoo. Kulttuurisesti moninaisen oppilasjoukon ohjaaminen vaatii osaamista. Positiivisen ilmapiirin luomiseen ja oppilaiden kuuluvuuden tunteen vahvistamiseen tarvitaan tutkijoiden mukaan opettajien ja koko koulun henkilökunnan tukea. He asuvat nuorena aikuisena usein edelleen vanhempiensa kanssa. – Valitettavasti suosituksiin pääsyssä on paljon tekemistä. Toisen sukupolven koulutustaso on kuitenkin lähempänä valtaväestöä kuin ensimmäisen sukupolven. KL6_34-68.indd 51 28.5.2024 8.57
Toimitusjohtaja Niina Uronen löytää lempipaikkansa erityisesti Luston savottaosiota. Lusto avasi ovensa suuren remontin jälkeen. Se on osa menneisyyttä, tulevaisuutta, vapaaaikaa ja taloutta. 52 Lusto Metsä on yhteinen rakkaus Monille suomalaisille metsä on rakas. Metsämuseo Lusto Punkaharjulla Savonlinnassa esittelee metsää ainutlaatuisella tavalla. KL6_34-68.indd 52 28.5.2024 8.57
Rakennus on jännittävä, siinä on luiskia ja käännöksiä, runsaasti betonia ja puuta. Luston tavoitteena on vahvistaa suhteita metsään. Ilmakuvassa näkyvät kannon ja kalanpyrstön muodot. – Minun mielestäni tämä on arkkitehtonisesti merkittävä rakennus, joka tehtiin syvässä lamassa 90-luvulla. Ympäröivät männyt ja Punkaharjun lumoava luonto ihastuttavat kävijää ihan sellaisenaan. Tekninen vastuu on kiinteistömestari Petteri Pulkkisella. Sen perustivat vuonna 1988 kymmenet metsäja puutalousalan yhteisöt ja sidosryhmät. Metsämuseo perustettiin aikoinaan, koska oli tarvetta nimenomaan metsäasioiden esiin tuomiselle. Tilaa on kaikkiaan kolminkertainen määrä. Metsämuseo esittelee myös koneita ja metsätyötä. Ja toden totta, se on ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomiota museon ovesta astuessa: mielllyttävä puun ja metsän tuoksu. Peruskorjauksen lähtökohtana on ollut kestävä kehitys: korjataan vanhaa, ei rakenneta uutta. Luston taustaorganisaationa toimii Suomen Metsämuseosäätiö. Myös energia-asiat on otettu huomioon. Nyt on yritetty palauttaa Metsä on yhteinen rakkaus Tiina Ojutkangas, teksti Timo Seppäläinen, kuvat ja videot Metsämuseon katto on korjattu ja aurinkoenergian määrää lisätty. Lusto tuoksuu Metsämuseon suuren korjaustyön takana on iso joukko ihmisiä. Lustohan tuoksuu, kuvailee Kimmo Heikkilä. Ikkunat ulos Aikojen kuluessa ikkunat ovat peittyneet, mutta nyt museon ikkunoista näkyy jälleen ulos. Neljän miljoonan euron korjaustöiden yksi rahoittajista on Savonlinnan kaupunki. Kiinteistöasioista vastaava Petteri Pulkkinen on ollut suunnittelun ytimessä ja tietää, että kolmessakymmenessä vuodessa tekKL6_34-68.indd 53 28.5.2024 8.57. Metsämuseo ei ole mikä tahansa rakennus työntekijöidenkään mielestä. Visuaalinen suunnittelija Kimmo Heikkilä ja näyttelysuunnittelija Katri Paajanen ovat vieneet eteenpäin muutostöitä omalta osaltaan: jättiremonttia sekä uutta ydinnäyttelyä ja tämän kesän korunäyttelyä. Nyt oli aika päivittää sekä labyrinttimainen rakennus että ydinnäyttely. alkuperäistä henkeä ja arkkitehtien näkemystä, on avattu ikkunoita ja seiniä, kuvailee Kimmo Heikkilä yleisöllekin näkyviä muutoksia. Vuosikymmenten mittaan museossa on tehty uusia näyttelyitä ja alkuperäinen museokin on siinä samalla muuttunut. 53 V altakunnallinen erikoismuseo avattiin alun perin Punkaharjulla kolmekymmentä vuotta sitten. Lehtikuusta näkyy seinillä ja lattioissakin. Kannosta ja lohenpyrstöstä muodostuvassa museossa on 2000 neliötä näyttelyille. Digitalisaatio ja talotekniikkka ovat avainsanoja. Nyt kun kaikki uudistuu, on oltava punainen lanka, muistuttaa Katri Paajanen
Myös näyttelytekniikan ohjauksessa hyödynnetään talotekniikkaa. Kun tämänkokoista taloa ohjataan taloautomaation avulla, museon erikoisolosuhteet, ilmastointi, ravintola, on otettava huomioon, konkretisoi Petteri Pulkkinen. Näyttelyn osat ovat muun muassa metsäluonto, metsä ilman ihmistä, metsä resurssina. Toisaalta voidaan pitää energiansäästönappulalla kustannukset kurissa. Lustossa pidetään tärkeänä saavutettavuutta useasta näkökulmasta. – Kun ostetaan uusi auto, mutta ei olla luettu ohjekirjaa, ei automaatiosta ole hyötyä. Kun näyttelyä rakennetaan, taustalle mahtuu lisäksi paljon käytännön asioita. Toisaalta metsä on myös voimavara-asia. Metsällä on arvoa omistajilleen. Luston väen mukaan se Luston ikkunat avautuvat ulos, mutta myös sisään kuten Luston ravintolaan. 54 Lusto Katso video Katso video niikka on totisesti muuttunut myös rakentamisessa. Lokerikko -ja wc-tilat ovat keskeisellä paikalla, samoin kokoustila. Lämmityksessä käytetään pienempiä yksiköitä, jotka ovat hyötysuhteiltaan aiempaa tehokkaampia. Lustossa muistetaan myös luonnonsuojelun merkitys. Aurinkoenergian määrää lisätään siten, että kaikki auringosta tuleva hyödynnetään ja syytä onkin, koska vaikkapa jäähdytyskone kuluttaa paljon energiaa. – Kun tullaan töihin, kaikki on yhden napin takana. Mitä ikinä laitteita ja valoja on, ne sammuvat yhdellä nappulalla ja käynnistyvät yhdellä nappulalla. Uusia tarkoituksia Lusto on rakennuksena kiehtova, mutta tietysti kysymys on myös ydinnäyttelystä ja muista näyttelyistä, joiden kautta yleisö pääsee tutustumaan metsään. Uusimmasta talotekniikasta on hyötyä, kun sitä osataan käyttää. Visuaalinen suunnittelija Kimmo Heikkilä arvostaa Luston arkkitehtuuria. Saavutettavuus näkyy myös muun muassa akustisissa ratkaisuissa ja näyttelymateriaaleissa. KL6_34-68.indd 54 28.5.2024 8.57. Esimerkiksi sähkönkulutuksessa tulee olemaan iso ero entiseen, ja huoltokustannuksetkin pienenevät. Taloautomaatiossa on sama asia. Lusto tuo esiin sen, mitä metsästä saa ja mitä se meille antaa: marjastus, sienestys, metsästys
– Laittaisin sen punaisen maton savottaosioon. 55 on kestävää, että käytäntö sanelee toteutusta. Niina Uronen tunnistaa suorastaan liikuttuneena saman tunnelman myös ison remontin ja näyttelyn rakentamisen yhteydessä. Jotta me ymmärretään, mistä on lähdetty ja mitä se on vaatinut. Talviaika on kuitenkin merkittävästi hiljaisempaa. Jotta me ymmärretään, mistä on lähdetty ja mitä se on vaatinut. Uusitun Luston varalle on luonnollisesti suuria odotuksia. Tänä kesänä se on kansainvälinen korutaiteen näyttely. – Lusto on museo, mutta se on myös matkailukohde. Vaati työtä, että on saatu jotain isoa aikaiseksi aikanaan, kun on rakennettu suomea ja yhteiskuntaa. Metsämuseo on työpaikka, mutta herättää se johtajassaan niin tunteita kuin ajatuksia. Se tuntuu liikuttavalle. Että tehdään yhdessä. KL6_34-68.indd 55 28.5.2024 8.57. Punainen matto Niina Uronen iloitsee ison remontin jälkeen onnistuneesta lopputuloksesta. Lustolla on ydinnäyttelynsä lisäksi ollut aina erikoisnäyttely. Lustossa nähdään muun muassa EnnaKukka Tuomalan teos. Nyt yritämme saada tänne myös tapahtumia ja kokouksia. Luston toimitusjohtaja Niina Uronen on tehnyt töitä museon hyväksi 3,5 vuotta. Se on kestävää, että käytäntö sanelee toteutusta. Näyttelysuunnittelija Katri Paajanen näyttää oman lempipaikkansa Lustossa. – Sama tässä meidän uudistuksessa, että me saadaan valmista. Mihin Niina Uronen laittaisi ”punaisen maton”, jos museosta pitäisi valita ihan joku erityinen paikka. Kuinka paljon se vaatii kaikilta työtä ja ymmärrystä ja yhteistyötä. Toimintaa halutaan kehittää vaikka kävijöitä on vuodessa noin 40 000, josta puolet on kesävieraita
Myös yhteiskunnalliset aineet kiinnostavat. Poikaystävä asuu Jyväskylässä ja hänelläkin on opiskelut edessä. Myös maailman tilanne huolestuttaa. Ennen halusin Helsingistä yksiön ja kaksi kissaa, nyt ajattelen, että voisin ehkä poikaystävän kanssa asua yhdessä jossain Tampereen huudeilla, paljastaa Kiiskilä. Hän on viihtynyt lukiossa, pitänyt opettajista ja opetuksen rytmistä koeviikkoineen, mutta kritisoi tutkintojärjestelmää. Sitten jalkapallo jäi ja luokka vaihtui urheilusta luonnontieteisiin. Ruusa Kiiskilä on löytänyt lukion aikana ajatuksen tulevista opinnoista. Yhteiskunnan muutokset Laakereille ei voi jäädä lepäämään, vaikka välivuosi onkin edessä. Sinne oli yli tuhat hakijaa, kertoo Kiiskilä. Syksyllä alkaa välivuosi. KL6_34-68.indd 56 28.5.2024 8.57. – Kun on paljon ennakkotehtäviä pääsykokeisiin samaan aikaan kirjoitusten kanssa, harva jaksaa panostaa niihin. Lukio on tuntunut kivalta ja rennolta ja olen jaksanut kurssit hyvin. Ajattelin pitää välivuoden ja käyn korottamassa arvosanoja, jos siltä tuntuu, tuumaa Kiiskilä. – Se oli tosi rankka jakso, jonka jälkeen olin monta päivää aivan lamaantunut. – Haluaisin matkustella, nähdä kavereita ja tehdä kaikenlaisia omia juttuja. Monen vuoden opiskelu huipentuu muutaman viikon puristukseen, jota ylioppilaiskirjoituksiksi kutsutaan. Käsitöitä, taiteita. Hain jo Helsinkiin taideyliopistoon, mutta en päässyt. Yhteishaku ei saisi olla samaan aikaan kuin kirjoitukset, tuumii Kiiskilä. Lukio on täyttänyt tehtävänsä ja Ruusa Kiiskilä on löytänyt ajatuksen siitä, mitä voisi loppuelämässään tehdä. – Olen tyytyväinen tulokseen, koska en ottanut kovaa stressiä kirjoituksista. Mieleisen työn lisäksi haaveisiin kuuluu muitakin asioita. Lähdin lukioon, että sain aikaa miettiä mitä oikeasti tahdon elämältä, kuvailee Ruusa. Ruusa Kiiskilä pitää välivuotta tärkeänä monestakin syystä. Ylioppilaslakki on päässä, kesätyöt ovat meneillään ja välivuosi odottaa. Kiiskilä on tehnyt kevään töitä ala-asteella luokanopettajan sijaisena, kesällä on vuorossa työ päiväkodissa. Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, että selvisin siitä. 56 Ylioppilaat Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuva K okkolalainen Ruusa Kiiskilä on yksi kevään noin 30 000 ylioppilaasta. Erikoista on se, että parhaiten menivät aineet, joihin Kiiskilä ei panostanut kaikkeaan. Paluu kotikaupunkiin ei sekään ole pois suljettu asia. – Tykkään Kokkolasta, enkä pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena palata opintojen jälkeen tänne. Hyvä kokemus Ruusa Kiiskilä harrasti jalkapalloa mennessään lukioon ja valitsi ensin urheiluluokan. Kirjoituksista ei jäänyt yhtä hyvä maku. – Haaveilen pedagogisesta alasta, johon voisi yhdistää taiteita. Seuraavaksi vuorossa välivuosi Nuoren kokkolalaisen Ruusa Kiiskilän elämään kuuluu hyvää. – Pohdin ammatillista koulutusta, mutta en ollut varma mitä haluan. Käsityöt, taide ja pedagogiikka tai yhteiskunnalliset aineet – siltä saralta Ruusa Kiiskilä lähtee hakemaan paikkaansa yhteiskunnassa. Hän suunnitteli pyrkivänsä myös Tampereelle yhteiskunnallisia aineita opiskelemaan, mutta kunto loppui kesken. Hänen tiensä lukioon kulki samaan tapaan kuin useimpien muiden. Ruusa Kiiskilä kirjoitti jo syksyllä ruotsin ja englannin, nyt hän kirjoitti vielä lyhyen matikan, äidinkielen, psykologian ja maantiedon. Kiiskilä on pannut merkille, että esimerkiksi työttömyysturva karkaa käsistä, ellei tee kuten pitää. Tilanne ei harmita, sillä kokopäiväinen taiteilijuus ei kuulu ykköshaaveisiin. – Pikkuveli tekee vaatteita ja itsekin harrastan taiteita ja käsitöitä. Pääsykokeisiin voi panostaa kunnolla ja tehdä ennakkotehtävät rauhassa, kun ei ole kirjoituksia. – Puhutaan aika paljon näistä asioista kaveriporukassa. – Olen saanut valita aineita luonnontieteiden alalta ja opetukseen on mahtunut paljon yhteisöllisyyttä
Yksi välivuosi on tulossa armeijan takia. Hän pohtii, että ehkä ahdistuksen taustalla on väärä opintosuunta tai itselle tehdyt liian tiukat suunnitelmat. Jos taas jo tuolloin tietää, mitä haluaa, silloin suoraan sitä kohti – oli suunnitelmissa sitten vaikkapa kokin työt tai metsäala. Kun työharjoittelu on nyt päättymässä, tehtävät jatkuvat kesätöissä. tuksensa on lähteä jatkamaan opintoja kauppakorkeakoulussa. Hän valmistuu merkonomiksi Business College Helsinki -ammattikoulusta. – Jos omat valinnat oikeasti motivoivat, silloin opiskelu ei ole stressaavaa, hän arvelee. Uusien opintojen aikana tuli uusia kavereita. Mieleen ovat jääneet hyvin hyödyllisinä kokemuksina myös kahdenkeskiset keskustelut erityisesti yrittäjyyden opettajien kanssa. Yrittäjyys kiinnostaa Opintoihin kuuluu työharjoittelu, jota Kuusela tekee finanssiyhtiö Mandatumissa. Perustehtävien lisäksi hän ehti ottaa tiiviissä opiskelutahdissaan myös lisätehtäviä. Liiketalouden opinnoissa hän valitsi valinnaisiksi aineiksi yrittäjyyden, tapahtumatuotannon ja myynnin. Mikäli kauppakorkean ovet eivät saman tien avaudu, hän aikoo suorittaa opintoja avoimen väylän kautta. Kirsi Riipinen, teksti Ilkka Ranta-aho, kuva Kaapo Kuuselalla on edessään kesäkuussa kauppakorkeakoulun pääsykokeet. Toukokuun lopussa Kuuselalla on valmistujaisjuhlat, mutta mitään isoja kekkereitä hän ei halua. Finanssiala motivoi, ja esimerkiksi pörssikurssien seuranta ja sijoittaminen on tuttua muutaman vuoden ajalta. 57 K aapo Kuusela, 17, viettää valmistujaisiaan toukokuun lopussa. Hän kokee, että liiketalouden opinnot antoivat hänelle paljon mahdollisuuksia päästä jatkamaan omaa uraa nopeutettuna. Etäopiskelukaan ei tuntunut rankalta, mutta hän ymmärtää, että opettajan apua enemmän tarvitseville silloinen ajanjakso olla tiukka paikka. Kevään merkonomi KL6_34-68.indd 57 28.5.2024 8.57. Kesällä hän pitää viikon loman ja suuntaa silloin Kreikkaan. Hän on saanut hoitaakseen myynnin ja asiakasneuvonnan tehtäviä oman kuulemansa mukaan ennätysnopeasti. Hän pohtii, että oppimista tarvitaan jatkossa pitkin matkaa muutoinkin. Tutkintoa juhlitaan lähisuvun kanssa näillä näkymin yhteisellä brunssilla. Kuusela suoritti opintonsa kahdessa vuodessa, eikä tahti tuntunut hänen mielestään liian rankalta. – Tarkoitukseni on päästä tekemään myöhemmin työelämässä analyyttisia tehtäviä, mihin yliopistotasoinen koulutus antaa valmiuksia. Merkonomin opintoihin voi yleisesti varata aikaa kolmisen vuotta. Kukaan muu hänen peruskoulukavereistaan ei lähtenyt liiketaloutta opiskelemaan, mutta se ei Kuuselaa vaivannut. Motivaatio auttaa Kuusela ei tunnista itseään median luomasta nykynuoren kuvasta, joka toisella asteella uupuu ja ahdistuu. Sen jälkeen hänen tarkoiMotivaatio ratkaisee, stressaako Tämän kevään merkonomilla Kaapo Kuuselalla on selvät suunnitelmat tulevaisuuden varalle: lisäopintoja kauppakorkeakoulussa ja sen jälkeen töihin, joka tarjoaa analyyttisiä tehtäviä. Hän pitää oman yrityksen perustamista mahdollisena joskus myöhemmin tulevaisuudessa, mutta ensin on hankittava alalta vankkaa kokemusta. – Minulle alkoi olla yläasteen puolivälissä selvää, että haen opiskelemaan liiketaloutta ammatilliseen koulutukseen lukion sijaan. Ala – kuten maailma muutenkin – muuttuu nopeasti. Tuleville toisen asteen oppilaille sekä yhteishakua stressaaville hänellä on selvä viesti: Jos ei varmasti tiedä, mitä haluaa tulevaisuudessa, voi olla hyvä opiskella lukiossa. Hän oli yläasteen seitsemännellä luokalla, kun korona sulki koulut ja Suomi siirtyi etämaailmaan. Hän sai koulun toimivien verkostojen ansiosta myös hyvän harjoittelupaikan
Toimintaympäristön nopeat muutokset eivät olleet tiedossa säädösten vaikutusarviointeja laadittaessa. Kyse on kunnan yhdestä tehtävästä. Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, vastuu sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyi kokonaan kunnilta hyvinvointialueille (HVA). On suuri riski, että kunnat ajautuvat oman tonttinsa ulkopuolelle ja alkavat tuottaa palveluja, joista vastuu on hyvinvointialueella. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on myös HVAn lakisääteinen tehtävä. Ei hätää. Sotku, jos sellaista on, selkeytyy yhteistyöllä. Ei ole. Millaista on uusi vaalijulkisuus. Vierailin aluehallituksen puheenjohtajan kanssa kaikissa Satakunnan kunnissa syksyllä 2022, ja kunnat olivat jo silloin varsin hyvin ottaneet strategioidensa keskiöön asukkaidensa hyvinvoinnin. Nyt kun ne sote-eurot poistuivat kunnan budjetista, uuden opettelu vie aikansa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on myös HVAn lakisääteinen tehtävä. Hyvinvointialueet tukevat kuntia tässä työssä. HVAt ja kunnat laativat yhteistyössä kuntien hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Lopputulos vastaa edelleen lain tarkoitusta. mis ole – en tiedä, tuleeko se ikinä täysin valmiiksi. Olemme nyt evoluution yhdellä etapilla. Millaisen sotkun äärellä me olemme. Kunnille jäi lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Onko alan työnjako riittävän selkeä. Työnjako selkenee koko ajan. Ihmisten toimintakyvyn edistäminen niin liikunnan kuin kulttuurinkin keinoin ovat kunnan vastuulla. T ai ei ihan kokonaan. Olitte itse jopa STM:n kansliapäällikkönä valmistelemassa nykyisiä sote-lakeja. Myös kuntien on – sekä kuntalain että sote-järjestämislain perusteella – jatkossakin edistettävä asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. LakLuk_6_2024.indd 1 17.5.2024 14.55 Lakia lukien Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Miltä tämä lopputulos näyttää. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Katekismuksen sanoin: Mitä se on. Matka sopeutumiseen on vielä kesken. Onko alan työnjako riittävän selkeä. Helposti syntyy tilanteita, joissa kumpikaan ei kanna omaa vastuutaan tästä työstä. VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta Miten EU:sta tehdään kiinnostava äänestäjille. 58 Ei haukuta ! Ne on vaan sote-eurot, jotka poistuivat kunnan budjetista. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana: EU-vaalit Kuuntele uusi jakso Vieraana: politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. Kyse on hyvin laajasta asiasta – kaavoituksesta sivistystoimeen. Kunnille jäi lakisääteinen velvollisuus edistää asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Millaisen sotkun äärellä me olemme. Näkemys I Padasjoen (2700 asukasta) kunnanjohtaja Juha Rehula, kuinka hyvin peruskunnat ovat sopeutuneet uuteen järjestykseen. Mutta eihän tämä sote-järjestelmämme vielä valTakkuaako kunnan ja hyvinvointialueen työnjako. Siksi säädöksiin tarvitaan jatkuvasti päivityksiä. On aikaansaatu hallinnollinen ratkaisu niin sanotuista laajemmista hartioista. Käsittääkseni melko hyvin. Näkemys II Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila, kuinka hyvin peruskunnat ovat sopeutuneet uuteen järjestykseen. Voivatko kunnat jotenkin vaikuttaa EU-vaalien kiinnostavuuteen. Olitte itse jopa perheja peruspalveluministerinä sote-väännöissä mukana. Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, kuvitus KL6_34-68.indd 58 28.5.2024 8.57. Se on työtä myös esimerkiksi eri-ikäisten kulttuurin ja liikunnan saralla. Toki erityisesti kolmannen sektorin järjestöjen avustuksissa on mahdollisesti yhä epäselvyyttä. Miltä tämä lopputulos näyttää
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Millaista on uusi vaalijulkisuus. Voivatko kunnat jotenkin vaikuttaa EU-vaalien kiinnostavuuteen. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana: EU-vaalit Kuuntele uusi jakso Vieraana: politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta Miten EU:sta tehdään kiinnostava äänestäjille. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. KL6_34-68.indd 59 28.5.2024 8.57
Su om en jo uk ku ee nj oh to ei m ui st an ut ilm oi tt aa Vi ita la lle pa lk in to je nj ao n aj an ko ht aa . Mikä oli hänen voittoheittonsa pituus. Yh te en sä 27 , jo ist a 12 on ka up un ke ja ja 15 m aa la isk un ta a. Ke st ilä , Pi ip po la , Pu lk ki la , Ra nt sil a. La iv as to tu ki ko ht a. Minä vuonna Lahdesta tuli kaupunki. 22 00 as uk as ta ). 9. 4. Kuinka monta saarta on Evijärvessä. 2. 60 Arvaa ellet tiedä! 1. Relander sai lisänimekseen Reissu-Lassi. Etelä-Pohjanmaan noin 2 000 asukkaan Evijärvellä on saman niminen 27 neliökilometrin laajuinen järvi. 8. Mitä erikoista oli Viitalan sarjan palkintojenjaossa. 6. Kuinka monta virkamatkaa hän teki ulkomaille presidenttikaudellaan (1925-1931). Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Siikalatvan kunnassa on noin 5 000 asukasta. Se its em ää ku nt aa . Yh te en sä vi isi va lti ov ie ra ilu a. Nurmossa syntynyt painija Lenni Viitala voitti kultamitalin Lontoon olympialaisissa 1948. Mitkä kunnat yhdistämällä muodostettiin Siikalatvan kunta vuonna 2009. 3. Kuinka monta kaupunkia ja kuntaa kuuluu VarsinaisSuomen maakuntaan. Mitä Varkauteen perustettiin kuninkaallisella asetuksella vuonna 1792. Tapio Rautavaara voitti samoissa Lontoon olympialaisissa keihäänheiton. 13 2 sa ar ta . 5. Pu ol an ka (n . Hä n sa i ku lta m ita lin sa m yö he m m in . 69 ,7 7 m et riä . 7. 10 . Hä n vi er ai li Ru ot sis sa , Ta ns ka ss a, No rja ss a Vi ro ss a ja La tv ia ss a. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, kesäkuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL6_34-68.indd 60 28.5.2024 8.57. 19 05 . Vi ita la ei ol lu t pa lk in to je nj ao ss a va an tu tu st um as sa ka up un ki in . Suomen tasavallan presidentiksi kaikkien aikojen nuorimpana (41-vuotiaana) valittu Lauri Kr. Kuinka montaa Suomen kuntaa johtaa tällä hetkellä pormestari. Pormestarivetoisista kunnista suurin on Helsinki, mutta mikä on pienin
61 studiolinjat.fi/linjaus Kirkasta viestisi julkisen puolen päättäjille tyytyväisyystakuulla! Linjaus™ auttaa yritystäsi löytämään parhaat viestintäkanavat ja -viestit saadaksesi huomiota kuntapäättäjiltä ja hyvinvointialueilta. Mikäli kaikki antamamme ehdotukset ovat mielestäsi toteutuskelvottomia, et maksa mitään. tai jos hoitajia tarkoitiTe, niin minä. KL6_34-68.indd 61 28.5.2024 8.57. Kartoitamme yrityksesi tarpeet ja tarjoamme kolme konkreettista ehdotusta sisällöistä ja näkökulmista. Studio Linjoilla on vahva ymmärrys kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnasta ja ainutlaatuinen pääsy parhaan tiedon lähteille. Linjauksen avulla voit valjastaa tämän asiantuntemuksen sinun yrityksesi käyttöön. kaikki... STUDIO LINJAT Autamme onnistumaan! Tape haloo, hoitaja! kuinka monta tääLä on tänä yönä remmissä
Sosiaalija terveysministeriö (STM) ohjaa toimintaa omasta näkökulmastaan, valtiovarainministeriö (VM) katsoo rahoitusta omista lähtökohdistaan. Kun valtio maksaa, se myös ohjaa. Ostopalvelujen osuutta Sazonov kuvaa tasapainoiseksi. Tiukka palomuuri Helsingissä ei peritä terveyskeskusmaksua. – Kyllä meillä muutenkin on koko ajan kaikessa pyritty tiukkaan kustannustehokkuuteen. Helsinki kilpailee henkilöstöstä myös palkoilla. KL6_34-68.indd 62 28.5.2024 8.57. ”Valtio maksaa ja ohjaa” Eero Karisto, teksti Laura Oja, kuva Helsingin sosiaali-, terveysja pelastustoimen apulaispormestari Daniel Sazonov ( kok.) pitää valtion vahvaa sote-ohjausta perusteltuna. Lainsäädäntö määrittää sosiaali-, terveysja pelastustoimen tehtävät ja ne rahoitetaan valtion varoista. Erikoisimpia ovat Sazonovin mukaan tilanteet, joissa THL antaa suosituksia, jotka periaatteessa eivät ole velvoittavia, mutta valvova viranomainen nojaa valvonnassaan näihin suosituksiin. Mutta ongelmien ennaltaehkäisy kuuluu myös kuntien toimialaan, ja siinä Helsingillä saattaa nähdä suuremman motiivin ja mahdollisuudetkin kuin muualla maassa on. – Sote-Helsingin ja muun Helsingin talouden välillä on tiukka palomuuri. Sazonov muistuttaa, että lähes kaikki muut soten asiakasmaksut on nostettu maksimiin. 62 Luottamuksella M utta valtion ohjaus ja valvonta ei saisi olla ristiriitaista, kuten se nyt usein on, hän sanoo. Tavoite on, että se on suunnitelmallista. Kaupungin keskimääräistä paremmasta taloudellisesta liikkumavarasta ei ole apua sote-palvelujen tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen, Sazonov vakuuttaa. Kahta kaupungin terveysasemaa operoi Daniel Sazovin mukaan henkilöstön saatavuus on yhtä iso ongelma kuin raha. Laissa määriteltyjä tehtäviä ei voi siirtää kunnalle. Se on tukenut mielikuvaa, että Helsinki olisi käyttänyt sote-palveluihin rahaa avokätisemmin kuin maassa keskimäärin. – Samaan aikaan rahoitus ei kuitenkaan seuraa perässä, koska kyse ei ole lakisääteisestä mitoituksesta, Sazonov kuvaa. – Toivon sen selkeytyvän niin, että se on entistä vahvemmin maksajan eli rahaministeriön käsissä. Ostoja harkiten Henkilöstön saatavuus on Helsingissä yhtä suuri ongelma kuin rahan riittäminen, sanoo Sazonov
63 Daniel Sazonov Syntynyt: 1993 Helsingissä Kotipaikka: Helsinki Puolue: Kokoomus Koulutus: Oikeustieteen maisteri Tärkeimmät luottamustehtävät: Helsingin sosiaali-, terveysja pelastustoimen apulaispormestari, Kuntaliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, Helsingin kokoomuksen kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Harrastukset: Urheilu, ruuanlaitto Hyvää Helsingin sotepe-asioissa + Helsingin erillisratkaisun vuoksi kunta ja sote-kysymykset ovat saman vaakunan ja valtuuston alla, railoa ei synny. – Se on selkeästi asia, joka koskee sekä kuntia että hyvinvointialueita. Palveluverkkoa kehitetään Helsingissä siinä kuin maantieteellisesti laajemmilla hyvinvointialueillakin. Mutta kun uudistus päätettiin tehdä, Uudenmaan erillisratkaisu oli tärkeä osa sitä. – Oppilashuollon tulisi toimia mahdollisimman lähellä kouluja, jotka kuuluvat kunnille. Asia herätti aikanaan vahvoja ristiriitoja. Ympäristöministeriö on perustanut ohjelman pitkäaikaisen asunnottomuuden poistamiseksi. Eri asia sitten olisi ollut, jos koko maa olisi jaettu viiteen alueeseen, mutta silloin koko järjestelmä olisi rakennettu eri tavalla. Ei tämä verotusoikeudella paranisi. + Ammattitaitoinen virkakunta ja henkilöstö, joka tekee sitoutuneesti töitä helsinkiläisten hyväksi. – Minun tapauksessani se on sama asia. – Pelastustoimessakin henkilöstön riittävyys on tärkeä kysymys, Sazonov sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee asunnottomuuden. – Meillä päinvastoin investoidaan nyt uusiin pelastusasemiin ja niiden vaatimaan henkilöstöön. Helsingissä on tehty itsehallinnon turvin poikkeava ratkaisu, Sazonov kertoo. Vastakkain ovat olleet Kuopiossa sijaitsevan valtakunnallisen pelastusopiston ja Helsingin kaupungin organisaatioon kuuluvan pelastuskoulun puolustajat. On vähennetty terveysasemia ja kehitetty laajan palvelun terveysja hyvinvointikeskuksia. Pelastajakoulutuksen rahoitus on jakanut mielipiteitä. Rajojen yli Sazonov toivoo, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö kehittyy tiiviinä. – Yhdestä Uudenmaan laajuisesta alueesta olisi tullut liian massiivinen. KL6_34-68.indd 63 28.5.2024 8.57. + Sote-uudistuksen jälkeen ei ole tarvinnut rakentaa uutta hallinnon tasoa. Oppilashuolto sijoitettiin lainsäädännössä hyvinvointialueiden tehtäväkenttään. Sazonovin mukaan Helsingissä ei ole näkynyt merkkejä pelastustoimen sivuuttamisesta. Oppilashuollon tulisi toimia lähellä kouluja. Tosin en tiedä, mikä olisi tulos, jos mielipiteestä äänestettäisiin kaupunginhallituksessa. Sazonov johtaa ohjelmaa. Oppilashuolto toimii kouluorganisaatiossa, mutta kustannukset hoidetaan valtion sotepe-rahoituksesta. Muita palveluja kaupunki pyrkii ostamaan kokonaisuuksina eikä niin, että akuutteja aukkoja paikataan keikkalääkäreillä siellä täällä organisaatiossa. Kehitettävää Helsingin sotepe-asioissa Henkilöstön saatavuus haastaa kaikkia palveluja. – Se on kyllä osannut muistuttaa omasta tärkeydestään. Sazonov muistuttaa, että pelastustoimi on tasavertainen palvelukokonaisuus toimialan sisällä, mutta sen menot ovat niin pienet muihin verrattuna, että siitä karsimalla ei talousongelmia ratkaista. Asuntopolitiikka kuuluu kunnille, ja asunnottomuuteen liittyvät sosiaalija terveyskysymykset hyvinvointialueille. Onko se kokoomuspoliitikon vai helsinkiläispoliitikon mielipide. Ei verotusoikeudelle Sazonovin mukaan Helsinki olisi ollut tyytyväinen ilman sote-uudistusta. Pelastustoimi turvassa Pelastustoimi on hyvinvointialueiden sisällä pikkusisarus, joka välillä on pelännyt jäävänsä jalkoihin. Kolmanneksi hän nostaa oppilashuollon. Lainsäädännönvaatimukset ja rahoitus eivät kohtaa. – Järjestelmä on nyt rakennettu valtion rahoituksen ja osin asiakasmaksujen perustalle. Hän pitää pelastajien koulutusta Helsingissä tärkeänä paitsi Helsingille, erityisesti ruotsinkieliselle rannikolle ja koko Etelä-Suomelle. Sazonov ei lämpene ajatukselle. – Toisena esimerkkinä on järjestöjen avustaminen, joka tuntuu monessa kohtaa putoavan hallintorajojen väliin, Sazonov sanoo. Kuka ja mikä yksityinen toimija. Sillä mennään. Jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden, tilanne olisi lähempänä entistä järjestelmää kuin nykyinen. Sote-rahoitusmalli ei tunnista Helsingin suurkaupunkimaisia erityispiirteitä
Äiti oli käsityöihmisiä, samoin hänen isoäitinsä. Kalske näyttää puhelimeltaan poikansa päällä olevaa neuletta. Mutta tämä villatakki meinasi viedä hengen, Kalske naurahtaa ja näyttää kännykkäkuvaa kauniista villatakista hienoine kuvioineen ja monikudelmineen. Yksi on trendikäs islantilaisneule, jonka hän kutoi itselleen. Tuntuu hyvältä saada nähdä työnsä jälki. Näyttää hyvin tyylikkäältä! – Saan aikaan tasaista jälkeä, se on pitkän kokemuksen ansiota. Nuorempana hän lisäksi ompeli itselleen vaatteita. Kalskeen mielestä kutominen on Katri Kalske meditoi neulomalla Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske neuloo villapaitoja, myssyjä, sukkia ja lapasia itselleen ja perheelleen. Kansakouluajoilta muistan ensimmäiset tossut, jotka kudoin kolmannella luokalla. Neulomisen teki erityisen työlääksi langan poikkeuksellinen kuljetus. Kun Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske kertoo intohimoisesta harrastuksestaan kutomisesta, puikot heiluvat ja silmukka silmukalta syntyy uusia kerroksia punaisen patenttineuleisen paidan hihaan. Oppikoulussa hänellä oli tiukka käsityönopettaja, jonka kanssa hän kävi neuvotteluja luovista ideoistaan. – En yleensä kulje trendien perässä, mutta tuosta mallista innostuin, hän kertoo. 64 Vasara ja neuloja K un illalla hektisen päivän jälkeen istahdan lopulta alas, tämä on minulle keino rauhoittua. Näin syntyy uusia kerroksia punaiseen neuleen hihaan. Kymppi käsitöissä Käsityöt ovat kulkeneet Kalskeen mukana niin kauan kuin hän muistaa. – Sain kokeilla lapsena ompelemista mummon poljettavalla ompelukoneella. Kirsi Riipinen, teksti Ilkka Ranta-aho, kuvat terapeuttista ja meditoivaa. Joululahjaksi hän kutoi jokaiselle kuudelle lapsenlapselleen omat serkkusukat, joissa on sama perinteinen kaunis malli, mutta sukkien reunassa jokaisella on oma värinsä. Esimerkiksi punaisen neuleen värin hän päätti itse, sillä väri pukee hänen mielestään neuleen saajaa. Neuleen sai lopulta Kalskeen miniä. Ajatukset irtautuvat muista asioista, kun etenkin mutkikkaisiin kuvioihin joutuu keskittymään. Voin samalla vaikka katsoa uutisia. Kalske on tuonut mukanaan töihin Vantaan kaupungintalolle näytille ja hypistelyä varten kutomiaan villapaitoja, joista osa on paksuja, osa hieman kevyempiä. Kalskeella on perhettään varten kiertolista, ja jokainen perheenjäsen – puoliso, kaksi poikaa, miniät ja kuusi lastenlasta – on vuorotellen listan kärjessä. Lapset ja lapsenlapset esittävät toiveitaan neulomuksista, mutta yhtä lailla Kalske suunnittelee niitä itse. Hän ei ota paineita neuleiden valmistumisesta, sillä niitä on töissä tarpeeksi. Toisen pojan harmaa villapaita on valmis ja käytössä. Neule on tarkoitettu hänen toiselle pojalleen, jonka ihoa villa kutittaa. KL6_34-68.indd 64 28.5.2024 8.57
Silloin käsi ei myöskään hakeudu puhelimelle. – Pohdin tilannetta myös pienten lasten sekä teinien mummina. Luottamustoimet: Hallitusjäsenenä Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Kuntien Tierassa ja Seuressa. – Oli järjettömän iso tragedia, että tällainen ampuminen pääsi tapahtumaan. Jaamme myös lisäresursseja kouluille, joissa tällaista tukea tarvitaan. Sen sijaan toisinaan etäkokousten aikaan, kun hän itse lähinnä kuuntelee, puikot saattavat heilua. Kalske huomauttaa, että koulu ei yksin pysty ratkaisemaan yhteiskunnan isoja kysymyksiä: miten me aikuiset elämämme, käyttäydymme ja kasvatamme lapsiamme. – Opettaja sanoi aluksi, ettei ole sellaisia puikkoja, joilla voisin kutoa niin paksua paitaa. Tekeekö mielesi kutoa pitkiksi venyvien kokousten aikana. Vantaalla erityisen surullinen tilanne oli keväällä, kun Viertolan koulussa 12-vuotias poika ampui luokkatoverinsa ja haavoitti kahta muuta. Tulos oli jälleen niin hyvä, että todistuksessa komeili käsitöiden arvosanana kymppi. Suomen heikentyneisiin Pisa-tuloksiin haettiin syytä lukuisista asioista, myös kännyköistä. – On kaksi eri asiaa hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia oppimisessa ja toisaalta olla jatkuvasti puhelimen verkostoissa. Ilman kutimiakin Kalske pohtii, että kouluihin ei voida lisätä jatkuvasti uusia resursseja. – On selvää, että koulutuksen tasaarvo ja mahdollisuuksien tasapuolinen rakentaminen ja turvaaminen ovat ydinkysymyksiämme. Hyvinvointialueiden sekä lasten ja nuorten peruspalvelujen kanssa on kyettävä tekemään hyvää yhteistyötä. Vaikka se oli yksittäinen, se samalla kertoo väkivallan siirtymisestä yhä nuorempiin. Koulu ei ratkaise Kalske toimii Vantaalla kasvatuksen ja oppimisen toimialan johtajana. Kalske ei ota paineita kutomisistaan. Ennen Vantaan apulaiskaupunginjohtajuutta Lohjalla sivistysjohtajana ja hyvinvointijohtajana. KL6_34-68.indd 65 28.5.2024 8.58. Aggressiivista käytöstä näkyy jo päiväkodeissa. Yhteiskunta muuttuu ja opetuksen on kyettävä vastaamaan muutoksiin. Perhe: Puoliso, kaksi lasta puolisoineen sekä kuusi lastenlasta, joiden ikähaitari 2–17 vuotta Harrastukset: Kutominen, liikunta ja puutarhanhoito Faktat Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti paksu villapaita, jota varten hän halusi käyttää kaksinkertaista lankaa. Monikielisten oppijoiden tukeminen ja mukana pitäminen ovat oleellisia, ja teemme työtä tämän eteen todella paljon. Töissä on deadlineja aivan kylliksi. – Olemme onnistuneet aika hyvin, mutta totta kai meidän pitää tarkastella tilannetta kaiken aikaa. Kalske myöntää, että välillä kyllä. Ala on ollut viime aikoina tiuhaan esillä uutisissa koko maassa, milloin Suomen Pisa-tulosten, milloin koululaisten kännyköiden käytön takia. Kalske täsmentää, että digitaalisuus kuuluu opetukseen ja sitä pitää käyttää kuten lyijykynää. Lopulta hän antoi käyttööni tosi paksut opetuspuikot. – Korona-aikaan syntyi paljon tuotosta, hän paljastaa. Villasukat voivat syntyä parissa päivässä, mutta hän ei lupaa etukäteen, koska on valmista. Hän ei itse ole tätä ainakaan toistaiseksi tehnyt, vaikka joskus mielessä on käynyt, että olisipa nyt kiva neuloa. Hän on huomannut, että jotkut valtuutetut kutovat tuntikausien kokousten aikana. Katri Kalske Ikä: 63 Syntymäpaikka: Helsinki Kotipaikka: Espoo Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Työura: Muun muassa rehtorina Espoossa, erityisasiantuntijana Opetushallituksessa ja sivistystoimenjohtajana Siuntiossa. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Neuleista lähetetään perheen kesken myös valokuvia. Kalske kommentoi tilannetta lukuisissa medioissa ja istui illalla A-studiossa. – Etenkin väsyneenä huomaa, kuinka helposti puhelimen selailuun jää roikkumaan. 65 Oppikoulussa hänellä oli tiukka käsityönopettaja, jonka kanssa hän kävi neuvotteluja luovista ideoistaan. Hän huomauttaa, että kännykkä sovelluksineen koukuttaa myös aikuisia. Mielestäni ei olisi haittaa, vaikka puhelimia ei olisi koulussa lainkaan käytössä. Hänestä on hyvä, että koulusta puhutaan maassa aktiivisesti, sillä koulutus on pienen maan menestymisen edellytys. On surullista nähdä, kuinka välituntien aikana lapset tuijottavat kännykkäruutua eivätkä ole vuorovaikutuksessa keskenään. Sen sijaan olisi kyettävä hakemaan ratkaisuja kehittää palveluja viisaasti yhdessä. Aivot sen sijaan pääsevät palautumaan, kun ottaa kutimet esille
040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. 18. 045 149 5569 Ulkoasu Kari Långsjö Talousja hallintopäällikkö Sari Kajosaari Asiakaspalvelu puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Ilmoittaudu mukaan syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. KL6_34-68.indd 66 28.5.2024 8.58. 19.9. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. 66 108. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi. 050 599 6681 Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. 2024 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
19.9. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. 18. 67 Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Ilmoittaudu mukaan syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. 2024 KL6_34-68.indd 67 28.5.2024 8.58
R A K E N T E I L L A Hoivatilojen palvelukortteli yhdistää useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista ja asukkaiden kaipaamia palveluja lisäten alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä. • Malminkartano, Helsinki • Sisunaukio, Tampere • Rykmentinpuisto, Tuusula • Herttuankulma, Turku • Puijonkuppee, Kuopio • Vuoripirtti, Espoo • Hiidensalmi, Lohja SATAMATIEN PALVELUKORTTELI Oulun Toppilansalmeen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistöhanke. Lopputuloksena on osapuolia kuunnellen ja vastuullisesti toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. V A L M I S T U N E I TA K O H T E I TA M M E HOIVATILOJEN PALVELUKORT TELI Elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä arvoalueella Tutustu referensseihin: hoivatilat.fi/palvelukortteli KYSY MEILTÄ LISÄÄ! ANTTI HEISKANEN Hankekehityspäällikkö, 040 160 8552, antti.heiskanen@hoivatilat.fi KATI SOINI Hankekehityspäällikkö, 040 501 1469, kati.soini@hoivatilat.fi HT-kuntalehti_satamatie_6:24_hires.indd 1 21.5.2024 10.40 KL6_34-68.indd 68 28.5.2024 8.58