Kuntalehti 7/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Arto Jääskeläinen: Vaalien siirto kannatti Jyväskylän Timo Koivistolla on PALLO HALLUSSA Kuntavaalit 2021: Monenlaisia voittajia ja häviäjiä Nuoret pärjäsivät hyvin Porissa Sitoutumattomat rynnistivät Lapissa KL7_1.indd 1 20.6.2021 10.06. 7 I 2021 I 1.7
Kuntamarkkinoiden 2021 teemana on innovatiiviset ja uudistuvat kunnat. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Paljon muuta 15. 16.9. Tapahtuman järjestävät KL7_2-5.indd 2 20.6.2021 10.04. . Laajassa ohjelmatarjonnassa: Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.
040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Lisää vaalianalyysejä löytyy tästä lehdestä. ENNEN vaaleja puhutaan kyllä vaalien merkityksestä paljon, mutta siinä usein pelastetaan jo pelastettuja: tutkijahumina ei kantaudu passiivisten korviin. . Kuntamarkkinoiden 2021 teemana on innovatiiviset ja uudistuvat kunnat. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Paljon muuta 15. Ehdokasasettelu on ratkaisevan tärkeää, eikä vain ehdokkaiden läpimenon kannalta, vaan myös äänestysinnon vuoksi. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Helsingin yliopistossa jokin aika sitten hyväksytyn Hannu Lahtisen väitöskirjan mukaan vanhempien koulutustasolla on vaikutusta nuorten intoon vaaliuurnille. Tätä painotti myös Kuntalehden Vaalit ja kunnat -vaalianalyysissa politiikan tutkija Karina Jutila. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistutti Kuntalehden vaalianalyysissa, että ihmisiä kiinnostaa nimenomaan sote-palvelujen järjestäminen, eivät uudet vaalit. Tuskin. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Laajassa ohjelmatarjonnassa: Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.. ILMIÖTÄ on tutkittu paljon ja syitäkin on löytynyt. Tosin löytyi kyllä niitäkin, joille voitto tuntui voitolta ja tappio tappiolta. Ennätyksellinen etukäteen äänestäminen näytti rohkaisevalta merkiltä lisääntyneestä aktiivisuudesta, mutta varsinaisen vaalipäivän romahdus oli suuri pettymys. Kuntavaalit ovat liian tärkeät vaalit jätettäväksi heitteille. Hän kaipasi vaaleihin enemmän markkinahumua ja houkuttelevuutta, sanalla sanoen brändäämistä. Tapahtuman järjestävät K untavaaleissa oli jälleen voittajia ja häviäjiä. Äänestysaktiivisuus tässä uudessa ja vielä hahmottomassa tilanteessa voi jää hyvinkin pieneksi. Äänestäjien sosioekonominen tausta näkyy muutenkin äänestysaktiivisuudessa. Osalle puolueista häviö tuntui voitolta, osalle voitto häviöltä. Vaaleja ei ole tehty houkutteleviksi. Laskua edellisistä kuntavaaleista oli lähes neljä prosenttiyksikköä. Hän piti äänestysinnon laskua erittäin huolestuttavana. Hyvinvointialueiden vaalit ovat valtavan haasteen edessä. Tässä olisikin itse vaalien brändin uudelleen miettimisen paikka. Mutta siitä ei ole epäilystäkään, että vaaleissa oli yksi selvä häviäjä: kansanvalta. Kuntalehden kolumnisti Hannu Lehtilä muistutti, että ensi vuoden tammikuussa olisi tarkoitus järjestää aluevaalit. BIBU-demokratiatutkimushankkeen muutaman vuoden takaisen raportin mukaan pienituloiset äänestävät selvästi suurituloisia vähemmän. Tunnin Äänestysvilkkaus on saatava nousuun ohjelman voi katsoa osoitteessa kunta.tv/tallenteet. Toteutuuko silloin demokratia. Kunnon mielikuvakampanja ja itse äänestämisen muuttaminen kansanjuhlaksi toisi vaalisunnuntaihinkin uutta vipinää. KL7_2-5.indd 3 20.6.2021 10.04. Esimerkiksi nuorille pitää olla sellaisia ehdokkaita, joilla on kiinnekohtia äänestäjän todelliseen elämään, tavoitteisiin ja toiveisiin. Ongelma on todellinen ja saattaa vielä pahentua. 16.9. Kuntalehti 7 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Asian voisi kuitata kauniin kesäpäivän syyksi, jalkapallon EM-kisojen aiheuttamaksi tai vain koronaväsymykseksi, mutta tämä olisi pään pistämistä pensaaseen. Kieltämättä Suomessa vaaleja leimaa tietty arvokkuus, onhan kyse kansanvallan keskeisestä toiminnosta. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. Vaalit ja kunnat -lähetyksessä peräänkuulutettiin puolueiden paneutumista ongelmaan. • Ehdokasasettelu on ratkaisevan tärkeää. Äänestysprosentin jääminen valtakunnallisesti 55,1:een oli sotien jälkeinen pohjanoteeraus. Kun demokratia on maailmalla monin paikoin uhattuna, Suomessakin pitää suhtautua keskeisen kansanvallan toiminnon kehittämiseen tosissaan
4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Jussi Partanen Nelly Pitkänen (vas.), Julia Liljegren ja Neea Kähkönen pääsivät Porin valtuustoon. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 7/2021 ] • Katso tallenne: Kuntalehden vaalikeskustelussa toivottiin näyttävyyttä kuntavaaleihin – ”Menemme edelleen liian konservatiivisesti ja vanhanaikaisesti” • Kuntien sisäilmaryhmien työhön toivotaan lisää tukea ja ohjeistusta Kuntavaalit 2021: Riemua, pettymystä, huojennusta ja jännitystä! Kuva: Antti Leino Kristiina Kokko (vas.), Kai Mykkänen, Petteri Orpo, Antti Häkkänen, Juhana Vartiainen ja Elina Valtonen iloitsivat kokoomuksen vaalimenestyksestä. Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP Matias Mäkynen, Sanna Marin ja Niina Malm jännittivät tuloksia SDP:n puoluetoimistolla. KL7_2-5.indd 4 20.6.2021 10.05. Kuva: Akseli Muraja Leila Savolainen (vas.), Osmo Vuorio, Antti Kivelä ja Elsi Katainen osallistuivat keskustan vaalivalvojaisiin Kuopiossa. Kuva: Akseli Muraja Perussuomalaisten Heli Eskelinen valittiin Kuopion valtuustoon, mutta Risto Hyvärinen jäi rannalle
6 • Vaalit on käyty, millainen työmaa uusilla valtuustoilla on edessään. 40 [ Kansi ] Petteri Kivimäki kuvasi Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston Hippoksen liikuntapuiston katukoriskentällä Jyväskylässä. Kuva: Esa Melametsä s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Pelinrakentaja [ Alussa ] 12 Sote: Hallitus selvisi sote-karikoista 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 15 Sanottua, Tape [ Teema: Kuntavaalit 2021 ] 16 Monenlaisia voittajia ja häviäjiä 22 Sitoutumattomat rynnivät Lapissa 24 Meidän yli ei kävellä! 26 Ensikertalaiset yllättivät 29 10 kysymystä median roolista 30 Pormestarikisa sytytti suurissa kaupungeissa 32 Moni mielii pysyvästi mökille 36 Jokaisen pitäisi olla kuntapäättäjänä [ Kolumni ] 39 Arto Jääskeläinen: Vaalien siirto kannatti 40 Pääomatuloveroista siivu kunnille. 44 Ei oppi ojaan kaada [ Kunnan töissä ] 48 Työkavereiden avulla jaksaa [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt saa vetää henkeä [ Lakia lukien ] 51 Uusi valtuusto – uhka vai mahdollisuus. 14 Kuvattua, Pystytkö puhumaan. – Kuntalehden podcast katsoo seuraavaan valtuustokauteen • Julkisten hankintojen kokonaisarvo on laskettavissa uudelle miljarditasolle • Lastensuojelun kustannukset jatkavat kasvuaan suurimmissa kaupungeissa – sijoitukset aiheuttavat valtaosan kustannuksista Erkki Nikkilä: Kovin isoja muutoksia ei voi samaan aikaan tehdä. [ Lakiklinikka ] 52 Onnea valituille! [ Kirjat ] 53 Veristä pormestaripeliä Turussa [ Ajassa ] 53 Lakiluonnos: Iäkkäille kotihoitoa myös öisin [ Työ ja tekijä ] 54 Rennon kaupungin viestijä [ Luottamuksella ] 56 Kuntalaisten palvelija [ Seuraava numero ] 58 Teema: Koulutus KL7_2-5.indd 5 20.6.2021 10.05. Kuva: Petteri Kivimäki Timo Koivisto: Ei voida puhua ylikompensaatiosta niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa sitä koronaa on ollut
6 Kuntalehti 7 / 2021 PELINRAKENTAJA Urheilusta innostunut Timo Koivisto johtaa Suomen urheilututkimuksen ykköskaupunkia keskellä Suomea. Jyväskylän kaupunginjohtaja seuraa tarkalla silmällä tänä kesänä etenkin jalkapalloa. [ Hän ] KL7_6-11.indd 6 20.6.2021 10.14
Nuorempana hän harrasti lajia aktiivisesti. Kuntalehti 7 / 2021 7 . KL7_6-11.indd 7 20.6.2021 10.14. PELINRAKENTAJA Timo Koivisto heittelee koreja Hippoksen liikuntapuiston katukoriskentällä
LOPPULASKU VIELÄ AVOIN Valtion koronatuista kunnille Koivistolla on paljonkin sanottavaa. Koivisto muistuttaa, että myös Jyväskylässä on tingitty ei-kiireellisistä hoidoista, joten jonojen purku tulee vaatimaan ylimääräisiä kustannuksia. Kesäkuun alussa kaupungin koronaluvut olivat maltilliset. Koivisto kuvaa kulunutta vuotta täysin poikkeukselliseksi. Se on kuitenkin Koiviston mukaan vain osatotuus. Ei voida puhua ylikompensaatiosJyväskylän kaupunginjohtajalla Timo Koivistolla on takanaan poikkeusvuosi. Sinne se kiitos kuuluu. Omat pojatkin olivat niihin törmänneet ja totesivat, ettei minun vielä kannata vaihtaa tubettajan ammattiin. Mutta vaikutukset eivät jääneet viime vuoteen vaan jatkuvat vielä ehkä pitkäänkin. Tavallisesta poiketen kaupunginjohtajalla ei ole ollut edustamista, ei kokouksia muuten kuin etänä, viikonloput ovat olleet vapaita, koska ei ollut tapahtumia. Viime vuodelta Jyväskylä teki hyvän tilinpäätöksen, ja syynä oli valtion 43 miljoonan euron suuruinen koronatuki. Verotulojen menetykset, maksuja myyntitulojen menetykset sekä koronakustannukset olivat meille noin 30–35 miljoonaa euroa. Koivisto toteaa, että hänelle henkilökohtaisesti kulunut vuosi on ollut kokonaisrasitukseltaan jopa normaalia vuotta helpompi. Kiihkeimmässä epidemiavaiheessa videot tavoittivat paljon katsojia ja viesti osui maaliin. Kiitos siitä, että olemme nyt tässä, ei kuulu kaupunginjohtajan kulmahuoneeseen, vaan etulinjaan, jossa on hoidettu, jäljitetty, testattu, opetettu etänä ja läsnä, asetettu karanteeneja ja niin edelleen. Jos katsoo koko kuntakenttää, varmaan on kuntia, joissa koronaa ei ole paljon näkynyt ja jotka ovat saaneet valtion tuesta ylikompensaatiota. KL7_6-11.indd 8 20.6.2021 10.14. Muoto ei ollut ihan sitä, mitä he arvostavat, Koivisto hymähtää. Hän haluaa oikaista pari julkisen keskustelun väärinymmärrystä. Koivisto uskoo, että videot tavoittivat etenkin nuoria, joille muut mediat ja etenkin printtimediat ovat vieraampia. Meillä oli muutama iso ryvästymä, mutta tartunnan lähteet pystyttiin tunnistamaan jopa silloin, kun meillä oli 120 tartuntaa päivässä. Tästä aiheesta on tullut vähän absurdi keskustelu. Monille kaupunkilaisille hän tuli tutuksi kertoessaan kaupungin koronatilanteesta YouTube-videoilla. Aiheena oli koronaepidemian vaihe, suojautuminen ja rajoitukset ja aina sama viesti, että kyllä tästä selvitään. ”Lockdown” eli tiukat rajoitukset niin mat[ Hän ] kustamiseen kuin pääsyyn julkisiin tiloihin, rajoitusten siirto aluetasolle ja terveydenhuollon poikkeustoimet toivat kaupungin johdolle päänvaivaa. Kaupunki panosti tartunnan jäljittämiseen isolla volyymillä, ja Koiviston mukaan se on taannut oikein mitoitetut ja oikeaan osuneet torjuntatoimet. Koronapandemia alkoi jyllätä myös vilkkaassa yliopistokaupungissa ja tarvittiin tehokasta tiedottamista mahdollisimman monen kaupunkilaisen tavoittamiseksi. 8 Kuntalehti 7 / 2021 J yväskylän kaupunginjohtajalla Timo Koivistolla on takanaan erikoinen vuosi. Näin ollen loppulaskun suuruutta ja eräpäivää ei tiedä vielä kukaan. TORJUNTAPELI ONNISTUI Pahin vaihe Jyväskylässä koettiin viime syksynä, kun tautipiikit nostivat Jyväskylän tartuttavuusluvun maan korkeimmaksi. Kaupunginjohtaja valjastettiin ykköstiedottajaksi ja hänestä sukeutui YouTube-esiintyjä. Samoin yksinäisyyden ja muiden henkisten kolhujen paikkaamisesta voi syntyä yllättäviä menoja. Hän ilmestyi jutustelemaan eri puolilta kaupunkia rennosti kädet taskussa
Kuntalehti 7 / 2021 9 . KL7_6-11.indd 9 20.6.2021 10.14
Olen koko ikäni ollut kiinnostunut urheilusta, liikunnasta ja penkkiurheilusta. Uusi nimettiin saman tien ilman Torssosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hippoksen uudisrakentamisja peruskorjaushankkeen alkuperäisestä neljäsosalla nipistettynä. Hippoksen liikuntapuistossa sijaitsee iso osa Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluista, kuten jäähalli, pesäpallostadion, uimahalli ja monitoimitalo. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa istuvan Torssosen epäiltiin sekaantuneen jämsäläisen kaupunginvaltuutetun Pekka Katajan, ps., murhayritykseen. Ei siellä väheksytä eikä pilkata toisia. TOLPAN KAUTTA MAALIIN Jokainen kaupunginjohtaja haluaa toteuttaa suurhankkeen, jonka ottaa mieluusti nimiinsä oman kautensa hattutemppuna. Halusimme yhtiöön vähemmistöomistajan jakamaan riskiä, tuomaan osaamista ja haluttiin myös rahaa. Margaret Thatcherkin marssitettiin näyttämölle, Koivisto muistelee. ISÄN OPIT Timo Koivisto kuuluu siihen harvaEi voida puhua ylikompensaatiosta niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa sitä koronaa on ollut. Jyväskylän toimintamenot asukasta kohti ovat suurten kaupunkien pienimmät, mutta tuloja tarvitaan lisää. Syntyi valtaisa vastaliike, jota Koivisto kuvaa rajumyrskyksi vesilasissa. Pelkona oli vesivarantojen päätyminen ahnaiden sijoittajien haltuun. KL7_6-11.indd 10 20.6.2021 10.14. Keskustelussa maalailtiin Koiviston mukaan turhia pelkoja eikä kauppaa ajavien viesti mennyt perille. Nyt peli Alvan ympärillä on vihelletty poikki. Kaupunginjohtajan mielestä pelko oli täysin turha. [ Hän ] 10 Kuntalehti 7 / 2021 ta niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa sitä koronaa on ollut. Suhdannetilanne myyntiä ajatellen olisi ollut hyvä ja olisimme saaneet hyvän hinnan, hän harmittelee. Lopullinen rahoituspäätös tehdään tänä vuonna ja rakentaminen voisi alkaa vuoden 2022 alussa. Asia poistui ainakin toistaiseksi asialistalta, mutta moni kaupunki pohtii samoja kysymyksiä. Nuorempana pelasin koripalloa. Hippoksen alueelle sijoittuu urheilutiloja yli kahdellekymmenelle lajille, jääareena, jääharjoitushallit, kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n tiloja, yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tiloja, hyvinvointiliiketoimintaa, toimistotiloja ja ravintoloita. Koivisto myöntää, että Hippos on myös hänelle henkilökohtaisesti mieluinen ja mielenkiintoinen hanke. Hän korostaa, ettei case Torssonen liittynyt mitenkään kaupungin kunnallispolitiikkaan. Kaupunginjohtaja Koivisto toteaa, että tilanne saattoi näyttää ulkopuolelta pahemmalta ja dramaattisemmalta kuin mitä oli. Alun perin alueelle piti sijoittua myös jalkapallostadion, mutta valtuustokäsittelyssä siitä luovuttiin. Koiviston arvion mukaan Alvan vähemmistöosakkuudesta luopuminen olisi tuonut kaupungin kassaan usean sadan miljoonan euron myyntitulot, jotka sijoitettuina tuottaisivat varoja kaupungin hyvinvointipalveluiden turvaamiseen. EI PILKATA TOISIA Ulkoapäin katsoen luulisi, että Jyväskylän kunnallispolitiikassa on varsin villiä menoa, kun kaupunki nousi otsikoihin tapaus Teemu Torssosen yhteydessä. Teemu on meidän valtuustossa, ja kun katson muita kaupunkeja, olen kyllä hyvin tyytyväinen meidän päätöksentekokulttuuriimme ja keskustelukulttuuriimme kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto totesi kuitenkin, ettei Torssonen nauti sen luottamusta, ja valtuuston tilapäinen valiokunta erotti koko kaupunginhallituksen. Tällä tietämällä Koivisto uskoo, että vilkas yliopistokaupunki ja koko Suomi voi palata syksyllä normaaliin elämään. Uskoimme vahvasti, että kun kaupunki säilyy enemmistöosakkaana yhtiössä, olisimme pystyneet takaamaan sen, ettei veden hinta olisi noussut kohtuuttomasti tai ettei toimintavarmuus olisi heikentynyt. Tilat ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja edessä oli joko saneeraus tai uudisrakentaminen. Kaupunginjohtaja Koivisto esitti viime vuonna vähemmistöosuuden myyntiä energiayhtiö Alvasta, joka sisältää myös kaupungin vesiliiketoiminnan. Koivistolle se on nimeltään Hippos. Kaupungin osuus rahoituksesta on 23 miljoonaa euroa, ja samalla kaupunki sitoutuu vuokraamaan yksityisiltä omistajilta urheilutiloja viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Jyväskylässä hengähdetään juuri nyt useiden yhteistoimintamenettelyiden jälkeen, mutta talouden tasapainotustarpeeksi on laskettu kolmisenkymmentä miljoonaa euroa. Sanottakoon, ettei tämä Hippos ole minun aloitteeni, vaan ensimmäiset ajatukset siitä esitettiin jo edeltäjäni Markku Anderssonin aikana. Samalla hankkeen kokonaiskustannus putosi yli 200 miljoonasta nykyiseen. Koivisto pitää Hipposta Jyväskylälle elintärkeänä, sillä liikunta ja hyvinvointi ovat Jyväskylän kaupunkiseudun selkeät kilpailuvaltit. VETTÄ EI MYYTY Kaupunginjohtajan pelipaikalla talous on ykkösasia. Hän jatkaa valtuutettuna omassa ryhmässään tultuaan erotetuksi perussuomalaisista. Käytännössä nopeita vaihtoehtoja on kaksi: nostetaan veroja tai myydään omaisuutta. Hintaa kokonaisuudelle tulee noin 150 miljoonaa euroa, ja pääosa rahoituksesta tulee yksityisiltä sijoittajilta. Meillä on Hippoksesta kaksi valtuuston päätöstä ja kolmannesta on vireillä valitus. Torssonen oli tutkintavankina jonkin aikaa, mutta hänet vapautettiin eikä syytteitä nostettu
Luotan hänen arviointikykyynsä, koska hänellä on niin pitkäaikainen kokemus. Timo Koiviston mukaan tänä vuonna ei kuitenkaan tarvita ytneuvotteluja. Koivisto viettää kesälomaansa kuntoillen, mökkeillen ja seuraten urheilutapahtumia, tänä kesänä etenkin jalkapallon EM-kisoja. Koiviston isä, maakuntaneuvos Risto Koivisto toimi Pirkkalan kunnanjohtajana vuoteen 2009 asti, jolloin kunta siirtyi pormestarimalliin. Hänellä ei ole mitään kynnystä sanoa, ettei noin kannata tehdä. Kuntajohtajuus on siirtynyt toiseen sukupolveen. Jyväskylään veti myös useita kausia SDP:n kansanedustajana ja kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut vaimo Susanna Huovinen. • Jyväskylän talous vaatii lähivuosina tasapainotusta. Sellaista palautetta ei kovin monelta ihmiseltä saa. ] Merja Ojansivu Kuvat: Petteri Kivimäki Timo Koivisto • Syntyi 1970 Pirkkalassa • Asuu Jyväskylän Säynätsalossa • Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1995 • Jyväskylän kaupunginjohtaja vuodesta 2015 lähtien • Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2005–2015, valtiovarainministerin erityisavustaja vuosina 2003–2005, pääministerin erityisavustaja vuosina 2002–2003, kauppaja teollisuusministerin erityisavustaja vuosina 2000–2002 • Puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti, Pirkkalan kunnanvaltuuston jäsen vuosina 1993–1996 • Perheeseen kuuluu vaimo Susanna Huovinen ja kaksi lasta • Harrastaa kuntoilua, lukemista ja penkkiurheilua lukuisaan joukkoon, jossa kuntajohtajuus on siirtynyt toiseen sukupolveen. Poika Timo istui samaan aikaan Pirkkalan valtuustossa, mutta ei haaveillut kuntapomon urasta. KL7_6-11.indd 11 20.6.2021 10.14. Hän on myös niitä harvoja ihmisiä, jotka sanovat minulle suoraan, jos meinaan tehdä jotakin tyhmää. Koivisto perheineen asuu Säynätsalossa, Jyväskylän kaupunginosassa, jonka luonto, maisema ja arkkitehtuuri ovat poikkeuksellisen hienot. Koivisto kertoo käyvänsä edelleen asioita läpi isänsä kanssa, joka seuraa politiikkaa hyvin tarkasti. Koiviston ura kaupunginjohtajaksi urkeni apulaiskaupunginjohtajan viran kautta Markku Anderssonin jäätyä eläkkeelle. Ei tämä ollut mikään haaveammatti, mutta en saanut myöskään kauhean vastenmielistä kuvaa kunnan johtamisesta ja siksi olen näihin hommiin päätynyt. Kuntalehti 7 / 2021 11 [ Kuka
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäisi väliaikainen valmistelutoimielin heti lainsäädännön voimaantultua. Kompromissina hallitus esitti, että näille tulee kymmenen vuoden siirtymäaika. Yksityiskohdat selvinnevät myöhemmin. Hallituksella ja oppositiolla on selvästi erilainen käsitys siitä, mikä olisi yksityisen ja kolmannen sektorin rooli uudistuksen toteutuessa. 12 Kuntalehti 7 / 2021 [ Sote ] Kuva: Arttu Muukkonen VUOSIEN ellei vuosikymmenten vääntö soteuudistuksessa on lopulta edennyt päätökseen. Toteutuessaan uudistus on Suomessa vuosikymmenten suurin. Alun perin molempien piti luopua keskussairaala-asemasta, koska kullakin alueella voi olla vain yksi keskussairaala. • Eero Karisto Hallitus selvisi sote-karikoista Savonlinna saa pitää keskussairaalansa. Eri tahot, muun muassa Kuntaliitto, ovat pitäneet aikataulua liian kireänä. Kuntalehden painoon mennessä näytti siltä, että eduskunta saa sote-uudistuksen valmiiksi kesäkuussa. Kuntien yhtiöt aiheuttivat aikaisemmin ja nyt taas ongelmia. KL7_12-15.indd 12 20.6.2021 10.14. Oppositio arvostelee hallituksen esitystä siitä, että lähinnä palkkojen harmonisoinnista aiheutuu arviolta kolmen miljardin kustannukset, kun samaan yksikköön kuuluvat saman työn tekijät saavat samaa palkkaa. Keskustan kääntyminen asiassa on herättänyt ärtymystä hallituskumppaneissa. Erojakin on. Sitä ei vain samalla tavalla tuotu julki. Tämä harmonisointi olisi tapahtunut myös edellisen hallituksen esityksessä. YKSI sote-keskustelun ulottuvuuksista on se, että hallituspuolueet muistuttavat suurimmille oppositiopuolueille, että ne vastustavat nyt asioita, joita olivat edellisellä hallituskaudella ajamassa. Lisäksi edellisen hallituksen esityksessä yksityisen sektorin rooli oli selvästi nykyistä suurempi. Lisäksi se harmonisointi tapahtuisi myös lähinnä kokoomuksen nyt tarjoamassa kuntayhtymämallissa. Kuntakentällä on myös epäilty sote-uudistuksen taloudellisten tavoitteiden sekä hoidon saavutettavuuden toteutumista. Alun perin maakuntaveron on katsottu kuuluvan itsehallintoon itsestään selvänä osana. Kuntakenttä ei kuitenkaan ole mitenkään yhtenäinen suhtautumisessaan uudistukseen. Toinen edessä oleva vääntö koskee alueiden mahdollista tehtävien laajennusta, jossa siinäkin näkyy keskustan ja muun hallituksen juopa. Yksi keskeinen muutos koskee olemassa olevien yksityistämissopimusten mitätöimistä. Maakuntavero ei sisälly nyt käsittelyssä olevaan esitykseen, mutta hallituspuolueet ovat siitä sopineet. Myös Länsi-Pohjan keskussairaala voi jatkaa, mutta ulkoistussopimus mitätöidään. Oleellisena yhteisenä tekijänä on uusi väliporras, jota kokoomus nyt vastustaa. Lakeihin sisältyy siirtymäaikoja. Tämä herätti kiistoja myös hallituspuolueissa. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta on tehnyt hallituksen esitykseen perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. MAAKUNTAVEROSTA voi vielä tulla keskeinen kriittinen kysymys jopa ennen sote-uudistuksen etenemistä. JOS aikataulut pitävät, osa sote-uudistuksen laeista astuu voimaan 1.7.2021, toinen osa 1.3.2022 ja kolmas 1.1.2023. Länsi-Pohjaan liittyy toinenkin kiista, joka koskee myös Savonlinnan keskussairaalaa. Länsi-Pohja saisi siis pitää keskussairaalan, mutta ulkoistussopimus Mehiläisen kanssa mitätöidään. MYÖS muutoskustannuksista on käyty värikästä keskustelua. Muut perustuslakivaliokunnan muutosvaatimukset koskivat muun muassa kunnille omaisuuden siirrossa maksettavia korvauksia, virkalääkärien asemaa sekä Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisua. Alun perin niitä ei pitänyt uuteen soteen sisältyä, mutta ainakin Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on yhtiöittänyt sydänsairaalaja tekoniveltoimintojaan. Kynnystä nostetaan niin, että käytännössä mitätöiminen koskee ainoastaan LänsiPohjan sairaalaa Kemissä. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Nyt on sovittu, että STM käynnistää lainvalmistelun niin, että kummankin sairaalan toiminta voi jatkua pysyvästi keskussairaalana. Ongelma aiotaan ratkaista säätämällä yhtiöiden toimintaa. Aluevaalit järjestettäisiin alkuvuonna 2022, jonka jälkeen aluevaltuustot aloittaisivat toimintansa. EUsäännösten perusteella julkisia osakeyhtiöitä ei voi kohdella eri tavalla kuin yksityisiä. Oppositio katsoo, että yksityisten rooli vähenee, hallituspuolueet kiistävät. Tehtäväkenttä on nyt suppeampi
Nyt Kasurisen poneja asetetaan esille gallerioihin ja taidemuseoihin. Käsittääkseni teos on herättänyt jonkin verran kaksijakoisia mielipiteitä, ja olen saanut siitä myös negatiivista palautetta, mutta valtaosa kaarinalaisista on varmasti tykästynyt hellyttävään poniin, sanoo Nurminoro. 1984) materiaalina ja innoituksena vuodesta 2007 alkaen. MUOVISET leluponit ovat olleet taiteilija Mari Kaarina: My Little Tom of Finland (2014) Kuva: Kaarinan kaupunki Kasurisen (s. Kaikki alkoi siitä, kun Kasurinen Lahden Taideinstituutissa opiskellessaan keksi tuunata omaa vanhaa leikkiponiaan teosta varten. Niinpä Kaarinan kaupungin taidekokoelmaan kuuluukin myös yksi Laaksosen teosluonnos, minkä lisäksi hänestä on kokoelmassa postimerkeistä koottu muotokuva, sanoo Nurminoro. Vaakunan piikit viittaavat suoraan Piikkiön kunnan nimeen ja niiden kärjissä olevat apilat maatalouteen. My Little Tom of Finland on Nurminoron edeltäjän, kulttuurisihteeri Mikko Nortelan hankinta muutaman vuoden takaa ja esittää paikkakunnan omaa miestä. ] KAARINAN kulttuurija kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro ilmoittaa kaupungin taidekokoelman aarteen: se on taiteilija Ma ri Kasurisen veistos My Little Tom of Finland vuodelta 2014. Hän on tähän mennessä tehnyt poniversion muun muassa Elviksestä ja Sauli Niinistöstä. Poniveistoksella on päässään koppalakki ja jaloissaan nahkahousut, ja sen turpaa komistavat tuuheat viikset. Tom of Finland on meille erityisen tärkeä siitä syystä, että Touko Laaksonen on kaarinalaissyntyinen, kertoo Nurminoro. Ja, mikä tärkeintä, elukalla on tiettyä pilkettä silmäkulmassaan. Nurminoro on ollut hetken kahden vaiheilla, sillä niin ikään Kaarina-taloon sijoitettu artistiduo Visa Suonpään ja Patric Söderlundin mediataideteos Genius Loci puhuttelee häntä. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Mutta lopulta Kasurisen poniveistos vie voiton, sillä onhan se kuntalaisten suosikki. • KL7_12-15.indd 13 20.6.2021 10.14. Yleisö ja asiakaskunta löytyivät pian, sillä kuvat poneista levisivät internetissä kulovalkean tavoin. Kuntalehti 7 / 2021 13 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Lopputulos oli niin oivallinen, että Kasurinen ymmärsi saaneensa idean teossarjasta. • Katja Martelius KAARINAN vaakuna on alun perin Piikkiön kunnan vaakuna, joka valittiin Kaarinan kaupungin vaakunaksi Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta”. [ Mikä vaakuna. Ensimmäiset hankinnat tehtiin 1970-luvun lopussa. My little Tom of Finlandissa Kasurinen on yhdistänyt tunnistettavia elementtejä Touko Laaksosen tuotannosta viattomaan leluponiin, ja kontrasti on herkullinen. Tilaustöitä alkoi tulla, ja ennenkuulumattomat maailmanluokan julkkikset – kuten Lady Gaga välimiehensä kautta – ottivat yhteyttä. Kaupungin taidekokoelmaan kuuluu kaikkiaan noin 300 teosta, jotka on sijoitettu kaupungin eri toimipisteisiin. Piikkiön kunnanvaltuusto hyväksyi sen loppuvuonna 1954, ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön helmikuussa 1955
Sote-asia ja lähipalvelut tietysti kiinnostivat vaaleissa, mutta paikallisista asioista puhuttaa etenkin Tenon lohenkalastuksen kokonaisrauhoitus. Pitkällä ennakkoäänestysajalla, äänestyksen helpottamisella ja kesäajalla oli varmaan vaikutusta. Ennakkoäänestyksellä on siis ollut tosi iso merkitys. Jos valtiovalta suhtautuu niihin myönteisesti, niiden toteuttamisessa on paljon sellaisia toimia, joissa tarvitaan kunnallista päätöksentekoa. Luoto 77,2 4. Haluamme investoida myös lähivirkistysalueisiin ja kouluttaa yrittäjiä ohjelmapalveluissa. elokuuta Varjo-Piknik-kesäjuhlassa, joka järjestetään Oulun Kuusisaaressa. Millaisia hankkeita ehdottamassanne toimenpideohjelmassa on. Oulu2026-hanketiimin kisakatsomo pidettiin Oulun kaupunginkirjastolla. Kaupunkilaisten kanssa voittoa juhlitaan 8. Voittajan selvittyä ilo oli ylimmillään ja juhlat siirtyivät kirjaston pihamaallekin. Luhanka 71,5 10. Utsjoki 81,6 2. • Martta Nieminen Näissä kunnissa äänestettiin vilkkaimmin (prosenttia): 1. • Pohjoisessa riemuittiin Kuva: Oulu2026/ Sanna Krook Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko TievaNiittyvuopio vastaa puhelimeen. Oulun lisäksi hankkeessa ovat mukana Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kajaani, Kalajoki, Kemi, Kempele, Kuhmo, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Nivala, Oulainen, Paltamo, Pielavesi, Pudasjärvi, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. Kustavi 71,9 9. Voi olla, että ihmiset ovat halunneet aktivoitua. Tämä on aiheuttanut sen, että kunta on ajautunut äkillisen rakennemuutoksen tilaan. Myös reitin varrella oleviin kyliin halutaan rakentaa turvallisia kevyen liikenteen väyliä. Kuntavaalien äänestysprosentti oli koko maassa vain 55,1 prosenttia. Pedersöre 72,7 8. 14 Kuntalehti 7 / 2021 [ Pystytkö puhumaan. Kauniainen 73,1 5. Tämä on kyllä upeaa. Korsnäs 72,9 7. Mitkä asiat siellä ovat nyt ajankohtaisia. Paikalliset asiat ovat kiinnostaneet ja herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Olemme lähettäneet toimenpideohjelmaesitykset työja elinkeinoministeriölle. Mistä se voi johtua. Oulussa uskotaan, että pohjoisen kulttuurissa on paljon näytettävää Euroopalle. Toinen iso asia on tietysti ollut korona ja meille elintärkeän rajakaupan kriisiytyminen rajan sulkemisen takia. Miten Utsjoella äänestettiin ennakkoon ja vaalipäivänä. Pystyn. Kaskinen 72,9 6. Utsjoen äänioikeutetuista äänesti ennakkoon 54,8 prosenttia eli 558 äänioikeutettua ja vaalipäivänä 26,9 prosenttia eli 274 äänioikeutettua. ] [ Kuvattua ] KANSAINVÄLINEN raati valitsi kesäkuun alussa Oulun vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Ykköseksi on priorisoitu hyvin vahvasti infra ja saavutettavuus. Utsjoella äänestysprosentti oli kunnista kaikkein korkein, peräti 81,6 prosenttia. Kinnula 78,7 3. Pystytkö puhumaan. Hailuoto 70,9 Lähde: Kuntaliitto, oikeusministeriö KL7_12-15.indd 14 20.6.2021 10.14. Ihmiset kokevat, että äänestämällä voi vaikuttaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Tenon varressa kantatie 970 välillä Karigasniemi–Nuorgam on 165 kilometriä pitkä tie, jota on tarkoitus kehittää myös pyöräilytieksi
Myös he, jota eivät äänestäneet, kertoivat näkemyksensä. Peräti joka viidennessä kunnassa yhdellä puolueella on yksinään enemmistö valtuustossa. Vastaava päätoimittaja Pekka Mervola kolumnissaan Keskisuomalaisessa. Johtava politiikan asiantuntija Erkka Railo MustRead-julkaisussa. Kuntalehti 7 / 2021 15 [ Tape ] [ Sanottua kuntavaaleista ] jokaista veronmaksajaa tarvitaan syksyLä! ”ÄÄNESTÄJÄT ovat puhuneet. Keskustan ja RKP:n ei ole monessa kunnassa pakko kuunnella muita, elleivät halua. ”KOKOOMUS, SDP ja perussuomalaiset joutuvat neuvotteluihin ja kompromisseihin kuntapolitiikassa. Koronakevät löi oman leimansa vaaleihin. Jatkossa ei kannata pitää vaaleja kesällä, jos se suinkin voidaan välttää.” Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta Helsingin Sanomissa. ”ALUEELLISET erot olivat meilläkin suuria. Lännen Median toimittaja Joonas Kuikka analyysissään Turun Sanomissa. ”KESÄKUUN sunnuntai ei houkuttele ihmisiä uurnille. Mutta esimerkiksi Vantaalla, missä teimme todella vahvaa vaalityötä, menetimme kaksi paikkaa. Jussi Hallaahon ajattelu voi purra valtakunnallisissa vaaleissa, mutta kuntavaaleissa perussuomalaiset jäivät haaleiksi. Jonkin pitää muuttua, että ihmiset haluavat vaikuttaa äänestämällä.” Päätoimittaja Tiina Ojutkangas Keskipohjanmaan pääkirjoituksessa. Heitä vastassa oli perussuomalaisten tuntemattomampi ehdokas. "MÖKKEILY ja EM-futis söivät muutaman ratkaisevan prosenttiyksikön äänestysaktiivisuudesta. Nyt nähtiin selvästi, että kuntavaalit ovat leimallisesti paikallisvaalit SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatissa. ”KESKUSTA onnistui keräämään listoilleen paljon alueellaan tunnettuja kuntapolitiikan konkareita. ”PERUSSUOMALAISTEN muuttuminen soinilaisesta vähäväkisten ihmisten maaseutupuolueesta maahanmuuttokriittiseksi oikeistopuolueeksi ei kiehtonut. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Talouselämässä. Sitä ei pysty selittämään pelkästään kauniilla säällä. Esimerkiksi Jyväskylässä ollaan ykkönen ja Turussa SDP teki positiivisen tuloksen. Vaaliprosentti jäi reilusti alle kuudenkymmenen. KL7_12-15.indd 15 20.6.2021 10.14. Kävi niin, että vanhassa vara parempi
[ Kuntavaalit 2021 ] 16 Kuntalehti 7 / 2021 K untavaalien tulosta voi verrata edellisiin kuntavaaleihin, eduskuntavaaleihin, puolueen yleiseen kannatustasoon, mielipidetieduste[ Analyysi ] MONENLAISIA VOIT TAJIA JA HÄVIÄJIÄ Kokoomus voitti kuntavaalit. Tai sitten perussuomalaiset. Kuntavaaleissa on monenlaisia voittajia ja häviäjiä. Kuva: Akseli Muraja KL7_16-31.indd 16 20.6.2021 10.12. He seurasivat vaali-illan tuloslaskentaa puolueen vaalivalvojaisissa ravintola Käskynkässä Kuopion Jynkässä. Perussuomalaisia on seuraavalla kaudella Suomen valtuustoissa roimasti enemmän kuin kuluneella kaudella. Yleensä puolueet ovat löytäneet itselleen sopivimman tavan tulkita tulosta. Pekka Timonen (vas.) ja Heli Eskelinen valittiin Kuopion valtuustoon, Risto Hyvärinen ei. Tappioita myönnetään harvemmin kuin niitä tulee
MONENLAISIA VOIT TAJIA JA HÄVIÄJIÄ luihin tai muihin odotuksiin. Kumpikin pääsi Kuopion valtuustoon. Ikuinen aihe kuntavaalikeskusteluissa on suhde valtakunnanpolitiikkaan. Se että puolueiden kannatuskehitys on samantapainen eri puolilla maata ja erilaisissa kunnissa, kertoo, että valtakunnan politiikalla on vaikutusta selvästi myös kuntavaaleissa. Joillekin puolueille vaaliKuva: Akseli Muraja Sallamaarit Markkanen (vas.) pienen lapsensa kanssa ja Leila Savolainen tapasivat keskustan vaalivalvojaisissa Kuopion hotelli Scandicissa. päivän sää on liian hyvä, toisille liian huono. Uskolliset äänestäjät äänestävät säästä huolimatta, epävarmat jäävät sadepäivänä kotiin ja hellepäivänä lähtevät rannalle. Erityisesti ennen tämänkertaisia vaaleja puolueista perussuomalaiset korosti, että kuntavaaleissa äänestäjät ilmaisevat kantansa hallituspolitiikasta. Kuntalehti 7 / 2021 17 . Säällä ei kukaan selitä hyvää kannatustaan, tappioita sitäkin herkemmin. Vaalien jälkeen kokoomus on pitänyt ajatusta enemmän esillä. Perussuomalaisten ja vihreiden KL7_16-31.indd 17 20.6.2021 10.12. Myös sää on suuri selittäjä vaalituloksessa
Orpo valittiin Turun valtuustoon ja Vartiainen Helsingin. [ Kuntavaalit 2021 ] 18 Kuntalehti 7 / 2021 [ Analyysi ] Kuva: Antti Leino Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (vas.) ja Helsingin pormestariksi valittava Juhana Vartiainen olivat huojentuneita kokoomuksen ykkösasemasta sekä menestyksestä etenkin pääkaupunkiseudulla. KL7_16-31.indd 18 20.6.2021 10.12
Kannatus jäi selvästi odotuksista, mielipidetutkimuksista ja puolueen eduskuntavaalikannatuksesta. Syytä siihen, miksi perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneet eivät yhtä innokkaasti äänestäneet perussuomalaisia kuntavaaleissa, hän kehottaa kysymään äänestäjiltä. Reijosen mukaan perussuomalainen politiikka perustuu kunnissa samoihin asioihin kuin valtakunnallisella tasolla. Ihmiset yleisesti eivät nyt oikein innostuneet äänestämään. Voittajiin lasketaan myös keskusta, vaikka sen kannatus laski selvästi edellisistä kuntavaaleista. Vuonna 2017 hän oli Kuopion ylivoimainen ääniharava 1 190 äänellä. Se kuitenkin nosti kannatustaan eduskuntavaaleista. Minna Reijonen on yksi perussuomalaisten ääniharavia. Se myös ylitti odotukset. Reijonen nostaa esimerkkeinä itselleen ja perussuomalaisille tärkeistä asioista omaishoidon ja lähipalvelut koko kunnan alueella, myös kuntaliitosalueilla, sekä ”humpuukin karsimisen”. Oman kannatuksensa syitä hän kehottaa kysymään äänestäjiltä, mutta suostuu sitten arvelemaan, että on helposti lähestyttävä, puhuu arjessa tärkeistä asioista ja pyrkii kyseenalaistamaan asioita. Tulos on mielestäni vaalivoitto. Yllätys oli myös se, että keskusta jätti perussuomalaiset taakseen. Reijonen aloitti vuoden 2008 vaaleissa Nilsiässä aluksi sitoutumattomana kristillisdemokraattien listalla ja on kuntaliitoksen jälkeen jatkanut Kuopiossa perussuomalaisissa vuodesta 2012. kannattajia pidetään keskimääräistä häilyväisimpinä. Kokoomus nousi mielipidetiedustelujen pitkään jatkuneelta kolmannelta sijalta kuntavaalien suurimmaksi jo neljättä kertaa peräkkäin. Nyt Reijosella alkaa neljäs valtuustokausi. Seurauksena oli huono tulos. SDP oli kuntavaalien häviäjä, vaikka sen kannatusosuus oli sama kuin Yllätys oli myös se, että keskusta jätti perussuomalaiset taakseen. Silloin puolueen kenttä oli pettynyt ensimmäiseen hallitusvastuuseensa ja puolue oli hajoamispisteessä. Perussuomalaiset onnistuikin nyt kasvattamaan kannatustaan tuntuvasti – mutta silti voitto ei tunnu suurelta. Lähde: Tilastokeskus KL7_16-31.indd 19 20.6.2021 10.12. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2019. VOITON SISÄLTÖ Media, tutkijat ja muut kommentaattorit olivat etukäteen varmoja, että perussuomalaiset on vaalien suurin voittaja. Kuntalehti 7 / 2021 19 . Se voitti kaikilla kriteereillä. Nyt ääniä tuli 1 067, mikä riitti tällä kertaa kakkossijaan. Se kasvatti osuuttaan ja ylitti odotukset ainakin vielä muutaman viikon takaa ennen vaaleja. VOITTAJIEN VOITTAJA Suurimman voittajan kunnian perussuomalaisilta vei kokoomus. Voiton kruunaa pormestarin paikka Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Hän ei tartu ajatukseen perussuomalaisten odotettua huonommasta tuloksesta. Ajatus perustui nimenomaan edellisiin kuntavaaleihin. Perussuomalaiset sai 580 paikkaa lisää valtuustoihin
Niillä ei ollut aihetta poksautella samppanjapulloja, mutta ei myöskään repiä vaatteitaan. Nyt vihreät jäi ilman edustusta. Se kuitenkin menetti kannatustaan edellisistä kuntavaaleista, ja puolueen kannatus on laskenut viime kuukausina. Edellisissä vaaleissa vihreiden ja sitoutumattomien lista nousi valtuuston suurimmaksi. Mielenkiintoisiin kuntiin kuuluu myös Pelkosenniemi, jossa keskusta, vihreät ja perussuomalaiset olivat lähes tasavahvat – ja ainoat puolueet. Suurimman puolueen mukaan väritetystä Suomen kartasta keskusta täyttää valtaosan. Liike Nyt oli ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa. Väliin kiilasivat SDP ja kokoomus. Luhangan valtuustoon pääsi alimmillaan kymmenellä henkilökohtaisella äänellä, kun Helsingissä läpimenneiden alin henkilökohtainen äänimäärä oli 432, ja moni lähes tuhat ääntä kerännyt jäi valitsematta. Paikkaa ovat vuosikymmenet hallinneet vasemmistoliitto ja sen edeltäjät. Ehdokkaat 80 kunnassa keräsivät 1,6 prosentin kannatuksen, kun eduskuntavaaleissa kannatusta koko maassa kertyi 2,3 prosenttia. [ Kuntavaalit 2021 ] 20 Kuntalehti 7 / 2021 [ Analyysi ] eduskuntavaaleissa. KUNTAPUOLUEEN KRITEERIT Keskusta on suuren kuntapuolueen maineessa, koska sillä on aina eniten valtuutettuja. Vasemmistoliiton ryhmä puolittui viiteen paikkaan, ja suurimmaksi nousi sitoutumattomat. Kemissä demarit nousivat ykköseksi. Syitä on haettu valtakunnanpolitiikasta, mutta Helsingissä vihreät ovat saaneet paljon kritiikkiä vihreyden puutteesta, ja kaupunkiSDP:n puoluetoimistolle vaali-iltana kokoontuneet puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin sekä puolueen 3. Vihreät menetti kannatustaan selkeästi omilla vahvoilla alueillaan eli kasvukeskuksissa ja useimmissa yliopistokaupungeissa, Turussa jopa yli neljänneksen. Toinen argumentti keskustan kuntapuolueleimalle on kartta. varapuheenjohtaja Niina Malm joutuivat pettymään tuloksen heikkenemisestä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Pelkosenniemen valtuustoon pääsi vähimmillään kuudella henkilökohtaisella äänellä. Tällaisessa vertailussa saman painoarvon saavat esimerkiksi luhankalainen ja helsinkiläinen valtuutettu. Alle 7 000 asukkaan Inarin painoarvo tällaisessa kartassa on 70-kertainen verrattuna 234 000 asukkaan Vantaaseen. Marin valittiin Tampereen, Mäkynen Vaasan ja Malm Imatran valtuustoon. JOHTAJAT VAHVOILLA Olipa valtakunnanpolitiikan vaikutus kuntavaaleissa mikä tahansa, kuntavaalit joka tapauksessa heijastuvat valtakunnan politiikkaan. Onnistumista on vaikea arvioida. Puolue menetti kannatustaan sekä edellisistä eduskuntavaaleista että kuntavaaleista. VÄRIKÄS KENTTÄ Kuntapolitiikka tarjoaa aina myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Inarin pintaala on 17 334 neliökilometriä ja Vansuunnittelu on alkanut jakaa Helsingissä myös vihreiden omia rivejä. Vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit säilyttivät suunnilleen asemansa. Valtakunnallisestikin merkittävä takaisku vihreille tuli Helsingissä. Pääministerin persoona ja Suomen onnistuminen koronan hoidossa ovat nostaneet SDP:n kannatusta, mutta kyllästyminen koronaan lienee sulattanut siitä kertynyttä hyötyä. Enemmistön valtuustossa veivät kuitenkin sitoutumattomat, joita oli ehdolla peräti kolmella listalla. varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja 1. Sellaisiin kuuluu vihreiden tulos Padasjoella. Tosin vihreät sai historiansa toiseksi suurimman kuntavaalikannatuksen, eivätkä odotuksetkaan nyt olleet kovin korkealla. Alkuperäisen ehdokasasettelun määräaikana ehdokkaita ei ollut asetettu vielä edes valittavien määrää. Myös Karkkilassa vasemmistoliitto menetti suurimman ryhmän asemansa. Mielenkiintoa lisää se, että niillä on ilmeisen erilaisia näkemyksiä kunnan eri alueiden kehittämisessä. Häviäjiin kuuluu myös vihreät. Vasemmistoliitto menetti kaksi historiallista tukipistettään. Puolue jäi viimekertaista kauemmaksi ykköspuolue kokoomuksesta, vaikka ohitti sen euroja eduskuntavaaleissa. KL7_16-31.indd 20 20.6.2021 10.12. Hyvin usein hallituspuolueet kärsivät kuntavaaleissa menetyksiä ja kokevat tartaan 240 neliökilometriä
Kokoomuksessa välillä virinnyt tyytymättömyys jää nyt syrjään. Vielä vähemmän huolta on oppositiojohtajilla. Kristillisdemokraattien pieni pudoEero Karisto tus tuskin sekään aiheuttaa paineita mihinkään suuntaan. Keskustan odotuksia paremmalla menestyksellä on iso vaikutus. Perussuomalaisilla johto istuu tukevammin kuin missään muualla. Hallituksen hajoamiselta poistui suurin riski. Kuntalehti 7 / 2021 21 vetta terävöittää profiiliaan. Yhdessäkään hallituspuolueessa ei puheenjohtajilla ole kuntavaalien takia ainakaan vielä näköpiirissä vaikeuksia paikkansa säilyttämisessä. Nyt varmaan demarit pyrkivät vähentämään koronan osuutta omassa profiilissaan ja vihreät pyrkivät profiloitumaan aiempaa selvemmin. Se taas voi vaikuttaa hallituksen toimintakykyyn tai henkeen. Myös Liike Nyt elää vahvasti puheenjohtajansa ympärillä. KL7_16-31.indd 21 20.6.2021 10.12. • Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP Vielä vähemmän huolta on oppositiojohtajilla
KL7_16-31.indd 22 20.6.2021 10.12. Kolarissa ja Pelkosenniemellä sitoutumattomat saavuttivat yli puolet valtuustopaikoista. Kolari 21 -ryhmän synnyn taustalla on kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan erottaminen, joka repi rikki kesKuva: Anssi Tapio Protestina kunnanjohtajan erottamiselle syntynyt Kolari 21 -ryhmä kahmaisi 24,2 prosenttia äänistä Kolarin kuntavaaleissa. Kolarissa yhteislistojen keskinäinen kisa oli äärimmäisen täpärä, sillä ennen tarkistuslaskentaa Kolari 21 -ryhmä oli kärkisijalla vain kahden äänen turvin ennen Kolarin kylät ja tunturit -listaa. [ Kuntavaalit 2021 ] 22 Kuntalehti 7 / 2021 S itoutumattomat saavuttivat runsaasti uusia valtuustopaikkoja Lapin kunnissa. Valitsijayhdistysten nousua saattoi ounastella jo ehdokasasettelun jälkeen, sillä Lapissa oli tarjolla niiden ehdokSitoutumattomat rynnivät Lapissa Sitoutumattomien ryhmien perustamista vauhdittaa luottamuspula ja kyläpolitiikka, arvioi politiikan tutkija Petri Koikkalainen. kaita lähes kaksinkertainen määrä viime vaaleihin verrattuna
Useammassa kunnassa, kuten Kolarissa, Sodankylässä ja Kittilässä, on ollut epäluottamusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä ja luottamushenkilöiden keskinäisiä ristiriitoja. Arvomaailmani ja puolueiden agendat eivät ole kuitenkaan kohdanneet, eikä elämäntilanteenikaan ole aiemmin mahdollistanut ehdokkuutta. Puolueiden kannatuslukemat heilahtelevat enemmän kuin muualla. Meitä oli viisi keskustasta ja kolme vasemmistoliitosta lähtenyttä. Voi hyvin ajatella, että näin vahvan menestyksen jälkeen Kittilän ja Kolarin listat ja muut sitoutumattomat ryhmät yhdistäisivät voimansa Pro Lappi -listaksi, jotta pääsisivät mukaan tulevan hyvinvointialueen päätöksentekoon. Kuntaa kuritti vesikriisi talvella 2017–2018, kun putkirikko saastutti juomaveden. Kunnat, joissa valitsijayhdistysten kannatus korkeinta 1. Virtanen oli ensimmäistä kertaa ehdolla. • Jorma Ylönen kustan ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät. Kolari 48,2 % 4. Pihtipudas 38,0 % 8. Avoimella päätöksenteolla ja kaikkien ryhmien yhteistyöllä voimme kääntää kunnan ilmapiirin positiiviseksi, sanoo Pro Nousiainen -listan kärkinimi Mikko Virtanen. Tämä kysymys korostuu erityisesti Kolarissa ja Pelkosenniemellä. Vaalitulos herättää Koikkalaisen mukaan mielenkiintoisia kysymyksiä tulevia aluevaaleja ajatellen. Pyhäranta 66,8 % 2. Nousiaisissa Pro Nousiainen -lista nousi suurimmaksi ryhmäksi 26 prosentin ääniosuudella. Monet Lapin kunnat ovat kahden keskuksen kuntia, ja kunnissa on erilaisia mielipiteitä siitä, kuinka paljon satsataan kuntakeskukseen ja kuinka paljon matkailukeskukseen. Esimerkiksi vuoden 2011 ”jytkyvaaleissa” perussuomalaiset saavuttivat suuren vaalivoiton, vaikka mitään perinnettä perussuomalaisten tai sen edeltäjän, SMP:n, äänestämiseen ei maakunnassa ollut. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtajana työskentelevä Virtanen kertoo, että eri puolueet ovat kalastelleet häntä listoilleen siitä lähtien, kun hän muutti Nousiaisiin vuonna 2015. AVOIMUUTTA Lapissa annetuista äänistä 7,2 prosenttia meni sitoutumattomille listoille, mutta koko maassa niiden kannatus oli vain 2,1 prosenttia eli sama kuin vuonna 2017. Positiivisella ilmapiirillä taas on vaikutusta siihen, kuinka onnistumme houkuttelemaan tänne uusia asukkaita ja yrityksiä. Kriisin jälkimainingeissa pilaantui myös päätöksenteon ilmapiiri. Enontekiö 39,5 % 7. Ruovesi 41,7 % 6. Valtuustoihin nousi lukuisia uusia ryhmiä, mutta samalla vanhoja putosi pois tai lopetti toimintansa. Pelkosenniemi 66,6 % 3. KYLÄPOLITIIKKAA Politiikan tutkija, apulaisprofessori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta kertoo, että sitoutumattomien nousun takana Lapissa on kunkin kunnan erityiset kysymykset, mutta ryhmillä on myös yhdistäviä tekijöitä. Kun nyt tuli mahdollisuus lähteä ehdolle uuden ryhmän listalla, ajattelin kokeilla. Vimpeli 35,0 % 9. Kärkölä 41,9 % 5. Kaikki kahdeksan valittiin myös uuteen valtuustoon, kertoo Kolari 21:n listan kärkinimi Unto Friman, joka valittiin 2017 valtuustoon keskustalaisena. Ryhmä hakee korjausta kunnan päätöksentekoon, sekä ilmapiiriin että linjauksiin. Kuntalehti 7 / 2021 23 Täällä on herkkyyttä äänestää uutta ja tuntematonta. Itse ajattelen, että näitä seutuja on mahdotonta pitää elinvoimaisina, jos emme voi hyödyntää luonnonvarojamme, Friman sanoo. Kruunupyy 31,7 % 10. Taustalla on luottamuspulaa ja kyläpolitiikkaa. Vaikeuksiakin voi olla, sillä eri näkemyksiä on muun muassa Hannukaisen kaivoksen suhteen. Koikkalainen sanoo myös, että lappilaisten äänestyskäyttäytyminen on varsin arvaamatonta. Toivottavasti yhteistyön henki löytyy. KL7_16-31.indd 23 20.6.2021 10.12. Täällä on herkkyyttä äänestää uutta ja tuntematonta. Karkkila 29,3 % Koonnut: Sami Fredriksson/ Tilastokeskus Nyt pitää kääntää Nousiaisten kirjasta uusi, puhdas sivu. Kuva: Marko Junttila Petri Koikkalaisen mukaan lappilaisten äänestyskäyttäytyminen on varsin arvaamatonta
KL7_16-31.indd 24 20.6.2021 10.12. [ Kuntavaalit 2021 ] 24 Kuntalehti 7 / 2021 MEIDÄN YLI EI KÄVELLÄ! Porissa nuoret nappasivat valtuustopaikkoja, vaikka nuoret eivät yleisesti jyränneet kuntavaaleissa. Valtuustossa he aikovat edistää muun muassa maksuttoman ehkäisyn käyttöönottoa alle 25-vuotiaille porilaisille. Alle 30-vuotiaiden valtuutettujen osuus jopa hieman laski neljän vuoden takaisesta. Nelly Pitkänen (vas.), Julia Liljegren ja Neea Kähkönen ovat Porin uuden valtuuston nuorimmat jäsenet
Se oli minulle vähän yllätys. Seuraajani eivät kaikonneet, vaikka postasin joka päivä jotain vaaleihin liittyvää. Väänsin heille videoissani rautalangasta kunnan tehtävät ja toimielimet. NUORTEN ASIALLA Porilaisnuoret tiesivät, missä ja miten viestiä. Maamme liki 8 860 valtuutetusta noin 500 eli runsas viisi prosenttia on alle 30-vuotiaita. Eräs nuori kysyi, olenko TikTokissa. Se puuttui omasta kampanjastani ja olisi ollut hyvä lisä. Oletin, että kampanjoinnin siirtyminen sosiaaliseen mediaan parantaisi nuorten ehdokkaiden läpimenoa, koska nuoret ovat aktiivisia somessa. Oikea viestintäkanava ei auta, jos sanoma ei kiinnosta nuoria, sanoo toista kertaa kuntavaaleissa ehdolla ollut demari Neea Kähkönen, 26. Neljä vuotta sitten vastaava luku oli kaksi. Voimme nyt taputtaa itseämme olalle ja sanoa, että olemme onnistuneet, toteaa 20-vuotias uusi valtuutettu Nelly Pitkänen, kok. Meidän yli ei voi enää kävellä, Liljegren sanoo ja viittaa valtuuston vuosi sitten tekemään päätökseen yhdistää Porin lukiot nuorten vastustuksesta huolimatta. Kuntalehden numerossa 4/2021 haastateltu perussuomalaisten Miikka Satama, 32, ei tullut valituksi. SANOMA KUNTOON Vaikka Porissa nuoret jyräsivät poikMeeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Jussi Partanen Väänsin heille videoissani rautalangasta kunnan tehtävät ja toimielimet. Tomi Kiilakosken mukaan puolueet viestivät ydinkannattajaryhmälleen ja harvalla puolueella se koostuu nuorista. Poliitikot pitäisi saada kommunikoimaan kansalaisten kanssa. Esimerkiksi Nelly Pitkänen kampanjoi Instagramissa muun muassa terapiatakuun ja nuorten yrittäjien tukemisen puolesta. Nuoret kiinnostuvat politiikasta, jos teemat ovat konkreettisia ja helposti lähestyttäviä, kuten esimerkiksi alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy. • KL7_16-31.indd 25 20.6.2021 10.12. He voisivat keskustella lautakunnissa käsiteltävistä asioista etukäteen esimerkiksi paikallismedian tai kunnan YouTube-kanavalla tai podcasteissa, Palonen esittää. Myös demareilla ja vasemmistoliitolla on kummallakin yksi alle 30-vuotias valtuutettu. Kolmikko haluaa tuoda Porin valtuustoon nuorten ääntä ja lisätä avoimuutta ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Heidän osuutensa jopa laski hieman edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Kuntalehti 7 / 2021 25 P orin uusilla nuorilla valtuutetuilla on hymy herkässä. Facebook-sivujeni kautta tavoitin yli 65-vuotiaita. Valtuuston keski-ikä laski vuodella ja on nyt 48 vuotta. Ehkä sain siten nuoret kiinnostumaan, Liljegren pohtii. Ehdokkaiden täytyy puhua nuoria kiinnostavista aiheista, kuten koulutuksesta, työelämään siirtymisestä, vapaa-ajasta ja kulttuurista, siten, että se koskettaa nuoria. Elokuussa työnsä aloittavan valtuuston nuorin on vihreiden Julia Liljegren, 18. Minulla on somessa yli tuhat seuraajaa. Tällöin nuorille viestiminen jää yksittäisten ehdokkaiden osaamisen varaan, hän sanoo. Hän sai lähes 1 800 ääntä ja peittosi 46-vuotiaan perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun, sd., lähes 250 äänellä. Neea Kähkönen puhui lasten ja nuorten harrastustakuun puolesta, mutta huomasi, että Facebook ei välttämättä ole paras kanava nuorelle ehdokkaalle. keusoloissa järjestetyissä vaaleissa, ei vastaavaa rynnistystä ole havaittavissa valtakunnallisesti, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. En pidä sitä järin yllättävänä. Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen sen sijaan ennakoi nuorille aikaisempaa parempaa vaalimenestystä. Äänestäjäkuntani koostui pääasiassa nuorista, joten vaaliteemojeni piti puhutella heitä. Kerroin olevani tavallinen nuori, joka haluaa ajaa nuorten asioita. Palonen haastaa kuntia ja valtuutettuja kehittämään viestintää, jotta alhainen äänestysaktiivisuus saataisiin neljässä vuodessa nousuun. Sain viestiä nuorilta, jotka kävivät äänestämässä ensimmäistä kertaa. Eniten ääniä Porissa keräsi 49-vuotias aluetutkija Timo Aro, vihr. Se on meiltä nuorilta ihan käsittämätön tulos. Se on turhan naiivi ajatus, että kampanjointi somessa saisi nuoret automaattisesti kiinnostumaan kuntapolitiikasta, sanoo Tomi Kiilakoski, joka työskentelee vastaavana tutkijana Nuorisotutkimusseurassa. Kesäkuun vaaleissa meni läpi jopa seitsemän alle 30-vuotiasta ehdokasta. Julia Liljegren puolestaan kertoi sosiaalisessa mediassa ajatuksiaan koulutuksesta, joukkoliikenteestä ja maksuttomasta ehkäisystä. Suurimman puolueen paikan Porissa jakavat demarit ja kokoomus
Vaalien siirto toi ”RemonttiReiskalle” työmaapaineita, mutta nosti valtuustoon koko maan kuopuksen. Kuva: Saana Jäntti Michaela Jokiniemen neljän kuukauden ikäinen kääpiöpinseri Jeccu hurmasi emännän vaalikoirana. KL7_16-31.indd 26 20.6.2021 10.12. [ Kuntavaalit 2021 ] 26 Kuntalehti 7 / 2021 Ensikertalaiset yllättivät Moni ensikertalainen ponkaisi kotikuntansa ääniharavaksi
Kampanja kesti pari vuotta. Koskela on 5 600 äänen potistaan hämmentynyt, häkeltynyt ja iloinen. Kuntalehti 7 / 2021 27 . Pari kuukautta on mennyt niin, että seitsemältä on aloitettu ja illalla yhdeksän–kymmenen aikaan menty kotiin. Puolueensa työhön tämä ex-musiikinopettaja palaa vuodenvaihteessa. Nyt kun työmaa on sääsuojassa, aikaa jää muuhunkin kuin työntekoon, hän pohtii katolla kiipeillessään. Yleisöä Koskela alkoi saada jo vuonna 2015 Bluestocking-blogillaan, joka sai inspiraationsa Juha Sipilän, kesk., hallituksesta. vaikuttaisin aktivistina poliitikkoihin, kun voisin poliitikkona toimia itse. Tavoitteeni oli päästä läpi, mutta en osannut edes haaveilla tuommoisesta äänimäärästä. TV:stä tuttua ”Remontti-Reiskaa” on kosittu pitkään ehdolle eri vaaleihin. Tilanne sekä kunnissa että maassa on mennyt sellaiseksi, että rahaa Koulutuksesta ei saa enää leikata! KL7_16-31.indd 27 20.6.2021 10.12. Miksi hän suostui nyt. Ääniä tuli silti ensikertalaiselle komeat 1 155. Blogi ilmestyi neljä vuotta. Palautteen mukaan maine on hyvä. Vaalien siirron takia Piisinen ei juuri ehtinyt kampanjoida. JÄRVENPÄÄN RAKENTAJA Sekä Järvenpään että koko KeskiUudenmaan ääniharava Jorma Piisinen, ps., suuntasi vaalien jälkeisenä aamuna kahden paritalon työmaalleen. Piisisen oman arvion mukaan äänestäjät uskoivat hänellä, joka tuli politiikan ulkopuolelta, olevan uusia ajatuksia. Perussuomalaiset kasvatti paikkalukunsa neljästä kymmeneen. Kolme puoluetta pyysi minua ehdolle eduskuntavaaleissa, mutta sanoin, etten lähde, koska viimeistelin silloin esikoiskirjaani työn ohessa. V asemmistoliiton poliittinen asiantuntija, somefeministiksi tittelöity Minja Koskela loikkasi Helsingissä ensikertalaisena heti valtakunnan ääniharavien yhdeksänneksi. Siitä kypsyi ajatus, että ehkä voisin lähteä seuraavissa vaaleissa, Koskela kertoo. Koskela mieltää valtuustotyön joukkuepeliksi, mutta omista vaaliteemoistaan hän haluaisi totta ainakin tästä: Koulutuksesta ei saa enää leikata! Perhevapaalla oleva Koskela aloittaa heinäkuussa opintovapaan, jolla kirjoittaa väitöskirjaansa. Rupesin miettimään, että miksi Kuva: Oskari Sipola Minja Koskela iloitsee siitä, että pitkäjänteinen kampanja kantoi hedelmää
Hän aikoo jatkaa puhetta esimerkiksi koulujen kunnosta. Jos vaalit olisi pidetty huhtikuussa, hän ei olisi päässyt ehdolle, koska täytti 18 vuotta vasta 2. Tampereen klassillista lukiota käyvä Jokiniemi jakaa ylioppilaskirjoitukset ensi syksylle sekä seuraavalle keväälle ja syksylle. Jos se pitäisi perustaa nyt, paikka ei olisi Vesilahti. Jäätteenmäki ei ole ollut aiemmin ehdolla kuntavaaleissa, kuten ei kokoomuksen äänikuningatar Elina Valtonenkaan. Vaalityötä Jokiniemi oli jo ehtinyt tehdä yli vuoden muiden nuorten puolesta Suomen nuorisovaltuustojen liitossa ja harmitellut, miten pienestä oma ehdokkuus jäisi kiinni. • RemonttiReiskaa alias Jorma Piisistä on pyydelty pitkään eri vaaleihin. Ennen kaikkea sillä turvataan oppilaiden ja opettajien terveyttä. Hän sai Helsingissä 15 785 ääntä. Toivoisin, että heillekin olisi vahvemmin tarjolla nuorisotyötä ja liikuntamahdollisuuksia. Vaalien menestyneitä ensikertalaisia oli myös ex-pääministeri ja ex-europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kesk. Jokiniemi haluaisi tehdä politiikkaa, joka toisi Vesilahdelle lisää lapsiperheitä. Jokiniemi on silti konkari. KL7_16-31.indd 28 20.6.2021 10.12. Se oli selvä, kun koulun ohella on niin paljon muuta. [ Kuntavaalit 2021 ] 28 Kuntalehti 7 / 2021 Eija Kallioniemi haaskataan hirveästi. Jokiniemeä kiinnostaa yhä sivistyslautakunta, mutta myös kunnanhallitus. Vesilahdessa vihreät sai kaksi paikkaa ja Jokiniemi 69 ääntä. kesäkuuta. Nyt hän on Suomen nuorisovaltuustojen liiton Nuva ry:n hallituksen jäsen ja kouluttaa nuorisovaltuustoja parempaan vaikuttamiseen. Tosi upeata! hän huokaa. Hän keräsi Lapualla ykkössijan ja 444 ääntä. Ääniä tuli 2 079. Kansanedustaja Erkki Tuomioja, sd., teki paluun Helsingin kaupunginvaltuutetuksi 45 vuoden jälkeen. Kun koulut pidetään niin hyvässä kunnossa, että niille saadaan täysi käyttöikä, se on parasta säästöä kuntataloudessa. Piisinen lähti nyt, koska kyllästyi rahaa tuhlaavaan menoon. Taakse jäänyttä elämää on neljä vuotta Vesilahden nuorisovaltuustossa, jonka edustajana hän oli kunnan sivistyslautakunnassa sekä rakennusja ympäristölautakunnassa. Täällä on menossa purkubuumi. Yrittäjänä olen oppinut, että aina pitäisi pyrkiä siihen, että tulot ovat isommat kuin menot. Kuva: PS-arkisto/ Matti Matikainen Täällä on menossa purkubuumi. Hän toivoo, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuuksia harrastaa ja liikkua. KUOPUS ON JO KONKARI Vesilahtelainen Michaela Jokiniemi, vihr., on seuraavat neljä vuotta Suomen nuorin valtuutettu. Kun jossakin kohtaa itsellä on perhettä, haluaisin asua Vesilahdessa. Vesilahdessa yläaste on korkein kouluaste, mutta täällä asuu paljon toisen asteen opiskelijoita
En juurikaan henkilökohtaisesti käytä Facebookia. Nostimme kuntavaaliasioita esille tiedotteena jaettavassa printtilehdessämme, jota julkaisemme kolme kertaa vuodessa. Media välitti ehdokkaiden mielipiteitä ja kantoja. 7 Panostitteko digitaaliseen viestintään kuntavaalien aikana. 3 Kun korona-aika rajoitti fyysisiä kohtaamisia, vaikuttiko se eri medioiden käyttöön vaalien aikana. Ehdokkaat osallistuivat paneeliin etäyhteyksien kautta. 5 Mikä voisi olla esimerkkinä viestintänne onnistumisesta kuntavaalien suhteen, Nurmijärven kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen. Siellä ihmisten välille tuntuu kehittyvän epäsopuakin aika usein. Luotettavan tiedon arvostus tuntuu kasvaneen. Teimme aktiivista someviestintää. Kuntalehti 7 / 2021 29 1 Kuinka aktiivisesti lukijat osallistuivat vaalikeskusteluihin lehtenne sivuilla, Tyrvään Sanomien päätoimittaja Hanna Pihlajamäki. KL7_16-31.indd 29 20.6.2021 10.12. Saimme Tampereen yliopiston professoriltakin kiitosta, kun julkaisimme tällaisen paikallistason tietopaketin kuntalaisille. Sähköinen vaalipaneeli tavoitti lähes 300 ihmistä toteutumisiltanaan. Tämä tiedotuslehti ilmestyi kuntavaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä. Kuntavaalien ehdokkaita kohdeltiin suhteellisen tasapuolisesti näissä lehdissä. 8 Keräsikö sähköinen vaalipaneeli hyvin yleisöä. Tuntuma on, että keskustelu mielipidesivuilla oli tällä kertaa vireämpää ja se jakautui pitemmälle aikavälille kuin vuoden 2017 kuntavaalien aikaan. Ylipäätään kuntavaalit olivat hyvin esillä mediassa. Laitoimme sen tekemiseen enemmän paukkuja kuntavaalien takia. 6 Jäikö jokin palaute erityisesti mieleen tuosta tiedotuslehdestä, jossa paneuduitte kuntavaaleihin. 2 Saitteko sellaista palautetta, että korona-ajan kuntavaalit olisivat vaikuttaneet siihen, miten merkityksellisenä ihmiset kokevat median. Sosiaalisen median käytön yleistyessä 10 kysymystä median roolista Kuntavaaleja koskenutta tietoa, mielipiteitä, keskusteluita ja näkyvyyttä haettiin ahkerasti eri medioista, kun koronarajoitukset vaikuttivat fyysisten kontaktien määrään. Kyllä, ensinnäkin avasimme kotisivut kuntavaaleille ja siellä sai tietoa äänestyspaikoista ja korona-aikana äänestämisestä. Paikallismedialta odotetaan luotettavaa tiedon välittämistä, ja siinä tehtävässä meillä on tärkeä rooli. 4 Miten paikallislehden ja sen lukijoiden välinen yhteys on ylipäätään kehittynyt viime aikoina. Olen lukenut Kotiseutu-Uutisia, Koti-Karjalaa ja Karjalaista, joissa on uutisia kuntavaaleista ja Rääkkylästä. Jouni Lampinen paikallislehden työtä arvostetaan eri tavalla. 9 Kuinka aktiivisesti käytit sosiaalista mediaa kuntavaalien aikana, Saila Tarkkonen. Näissä vaaleissa toteutimme vaalipaneelin suorana verkkolähetyksenä. 10 Kohtelivatko paikallislehdet puolueita tasapuolisesti kuntavaaleja koskevassa uutisoinnissaan. Näkyvyyttä haettiin lisääntyvissä määrin sekä perinteisestä mediasta että sosiaalisesta mediasta. Luotettavan tiedon arvostus tuntuu kasvaneen palautteiden perusteella. Tämä työ koettiin tärkeäksi, varsinkin, kun puolueilla ei ollut mahdollisuuksia tehdä vaalityötä perinteiseen tapaan. Huomioin, että keskustelu Facebookissa lisääntyi vaalien aikana, mutta en sitä sen tarkemmin seurannut. Kyllähän puoluetoimijat ovat ottaneet sosiaalisen median vahvasti käyttöönsä. Olit vasemmistoliiton sitoutumattomana ehdokkaana Rääkkylässä, ja jäit varasijalle
Helsingissä puolueet ovat tehneet ennen vaaleja herrasmiessopimuksen, jonka mukaan suurimman puolueen pormestariehdokas tulee valituksi pormestariksi. Minna Arven mukaan puolueilla oli ennakkoon herrasmiessopimus, jonka mukaan suurimman puolueen pormestariehdokas myös valitaan tehtävään. Valtuustot valitsevat pormestarin kauden alussa. [ Kuntavaalit 2021 ] 30 Kuntalehti 7 / 2021 H elsinkiä hallitsee seuraavat neljä vuotta pormestarina kokoomuslainen kansanedustaja Juhana Vartiainen. Vartiainen oli vuosikymmeniä sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen, mutta erosi puolueesta vuonna 2015 ja liittyi kokoomukseen. KL7_16-31.indd 30 20.6.2021 10.12. Kuva: Laura Oja Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta Juhana Vartiainen on Helsingin seuraava pormestari. Seuraavaksi suurimmat puolueet jakavat keskenään neljä apulaispormestarin paikkaa. Ennen poliittista uraansa hän on työskennellyt Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusosaston johtajana ja Suomeen palattuaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana. Helsingin, Tampereen ja Turun pormestarikisa sytytti äänestäjät ja vei huomion kuntavaaleissa. Ruotsalaisen kansanpuolueen ainoa ehdokas Peter Löfberg kuoli vaalien alla, ja hänen 160 ääntään menivät kokoomukselle. Turun toiseksi suurin valtuustoryhmä vihreät menetti neljä valtuustopaikkaa ja joutuu tyytymään uudella valtuustokaudella neljänneksi suurimman puolueen asemaan. Hänellä on vankka kokemus tehtävästä, sillä hän toimi pormestarina valtuustokaudella 2013–2017. Tuloksen ratkaisi Ikosen hyväksi kokoomuksen vaaliliitto RKP:n kanssa. Vartiainen on ekonomisti ja valtiotieteiden tohtori. MANSEN TRILLERI Tampereen pormestariksi on tekemässä paluun kokoomuslainen kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen. Hänet valittiin eduskuntaan samana vuonna kokoomuksen listoilta. TURKU MENI ARVELLE Turun ensimmäiseksi pormestariksi nousee kaupungin suurimman puolueen kokoomuksen Minna Arve. demokraattien Lauri Lyly, hävisi kaksinkamppailun täpärästi puolueen saatua tarkastuslaskennan jälkeen 15 ääntä vähemmän kuin kokoomus. Hän on istuva kaupunginjohtaja ja oli jo ennakkoon vahva suosikki uudelle kaupungin ykköspaikalle. Anna-Kaisa Ikonen tekee paluun Tampereen pormestariksi. Pormestarikampanjassaan Vartiainen puhui paljon taloudesta ja vaati nuukuutta julkisten varojen käyttöön. Istuva pormestari, sosiaaliPormestarikisa sytytti suurissa kaupungeissa Kokoomus saa kolme maan tärkeintä pormestarin paikkaa
Kaupunginjohtaja Minna Arve on Turun ensimmäinen pormestari. Pirkkalan Marko Jarva sai vaaleissa vahvan mandaatin jatkoon. VALTA KEIKAHTI Tuusulassa pormestarineuvottelut alkavat suurimmaksi ryhmäksi nousseen kokoomuksen johdolla. EI YLLÄTYKSIÄ Pirkkalan vaalituloksen valossa istuvan pormestarin, kokoomuksen Marko Jarvan, asema näyttää vahvalta. Hänen vastaehdokkaanaan oli Puolangan entinen kunnanjohtaja Esko Rautiainen perussuomalaisista. Kuntavaaleissa Kärkölä-ryhmä menetti määräenemmistönsä, mutta Koskinen oli edellisten vaalien tapaan kunnan äänikuningas. Puolue säilytti asemansa kunnan suurimpana puolueena. Kuntalehti 7 / 2021 31 Pormestarin lisäksi Turun valtuusto valitsee elokuussa kolme apulaispormestaria. Hän on koulutukseltaan agrologi (AMK) ja harjoittaa lypsykarjataloutta. Kesäkuun aikana puolueet neuvottelevat asetelmasta ja valinta sinetöidään uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa elokuussa. Istuva pormestari Arto Lindberg, sd, ei siis jatka sosiaalidemokraattien kärsittyä mojovan vaalitappion. Peltola on toiminut Puolangan kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohtajana vuodesta 2005 lähtien. KL7_16-31.indd 31 20.6.2021 10.12. Puolueen äänisaalis jäi kuitenkin kauas kuntaa hallitsevasta keskustasta. • Merja Ojansivu Kuva: Lauri Rotko Kuva: Liisa Takala Kärkölän pormestarimallin jatkosta neuvotellaan. Kuva: Olli-Pekka Latvala Kärkölän pormestarin Markku Koskisen jatko oli vaalien jälkeen avoin. Perinteiset puolueet ottivat Kärkölässä valtaansa takaisin ja ainakin osa puolueiden valtuutetuista kannattaa paluuta kunnanjohtajamalliin. Viime vaaleissa sitoutumaton Kärkölä-ryhmä sai yli puolet äänistä, ja vaalikauden keskivaiheilla ryhmän ääniharava Markku Koskinen nousi pormestariksi. Maan pienin pormestarikunta kainuulainen Puolanka jatkaa nykyisen pormestarin, keskustalaisen Hannu Peltolan johdolla. SDP:n paikkaluku putosi viidellä ja perussuomalaisten kasvoi samalla paikkamäärällä. JATKO EPÄVARMAA Kärkölän pormestarimallin jatkosta neuvotellaan kesäkuun kuluessa. Kakkoseksi tuli sitoutumaton Tuusulan puolesta -ryhmä
Toinen rakennuksista on perheen asunto ja toinen kahvila. [ Kuntavaalit 2021 ] 32 Kuntalehti 7 / 2021 MONI MIELII PYSYVÄSTI MÖKILLE Leena Lehtinen hoitaa Kuura-aasia 1700-luvulta peräisin olevassa pihapiirissä Kalajoen Himangalla. KL7_32-47.indd 32 20.6.2021 10.20
Kuntalehti 7 / 2021 33 . Poikkeamisharkinta on jo pitkään ollut kunnilla, kertoo Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva. Tällainen mahdollisuus noussee esille useissa kunnissa seuraavalla valtuustokaudella. KL7_32-47.indd 33 20.6.2021 10.20. Naapurissa on toinen toistaa komeampia huviloita, joissa monessa asutaan ympäri vuoden. Kaavaan lisättiin merkintä ”mahdollisuus vakituiseen asumiseen”. Kalajoki rukkasi Hiekkasärkkien kaavamerkintää. Kirvesmies Tommi Mähönen poraa terassilautoja kiinni apunaan talkoolainen Aulis Yppärilä. Kaavoittamattomalla ranta-alueella tarvitaan aina poikkeamislupa, ellei vakituista asumista ole sallittu rakennusjärjestyksen perusteella. V uonna 2019 Suomessa mökki muuttui vakituiseksi asunnoksi 750 tapauksessa. Kyselyjä on tullut paljon. Teimme osassa Hiekkasärkkiä vaiheittaisen asemakaavamuutoksen. Muuttoa helpottaa Kalajoen kaupungin myötämielinen suhtautuminen mökkialueella asumiseen. Se kevensi byrokratiaa, kertoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Rakennuksen käyttötarkoitus on rakennusluvassa. Myös Kyllöset ovat harkinneet pysyvää muuttoa Hiekkasärkille, vaikka heillä on tilava kerrostaloasunto Raahessa. Hiekkasärkien loma-asutusalueella Kiinnostus vapaa-ajan asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi on kasvanut koronan myötä. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä saatavissa, mutta määrän uskotaan pandemia-aikana kasvaneen. KALAJOEN RATKAISU Raahelainen Veikko Kyllönen kantaa tavaraa terassityömaalle Kalajoen Hiekkasärkkien Aurinkolammella. Sen tulee olla kaava-alueella kaavan mukainen eli ratkaisevaa on, onko tontti lomaasumiseen vai vakituiseen asumiseen tarkoitetulla alueella. Ne liittyvät teknisiin seikkoihin, kuten ikkunoihin ja seinän eristepaksuuksiin. Monia askarruttaa, täyttääkö mökki vakituisen asunnon kriteerit, kertoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas. Sari ja Veikko Kyllösen omistaman uudehkon mökin tai oikeastaan omakotitalon pihasta on näköyhteys merelle
Jos rakennukseen tehdään suuria muutoksia, tarVinttihuone on remontissa jätetty hirsipinnalle. Poikkeamisesta päättää rakennusvalvoja tai kunnanhallitus. Vakituisen asunnon ikkunoiden ja seinien on täytettävä energiamääräykset. Esimerkiksi se, että ambulanssilla on vaikea päästä perille, voi hankaloittaa myönteisen päätöksen saamista. • riittävät kulkuyhteydet mökille • koulun ja kaupan sijainti • rakennus ei haittaa naapuria • riittävä lämmöneristys • paloturvallisuus • vesijohto ja viemäri mahdollista rakentaa, sillä vedenkulutus kasvaa • täyttää rakennusmääräykset: huonekorkeus, ovet, ikkunat, lämmitys, ilmanvaihto, keittiötilat, wc ja pesutilat on jo lähes tuhat pysyvää asukasta. Hirret ovat 1700-luvulta. Arvokkaiden vanhojen rakennusten muutostöihin tarvitaan lupa Museovirastosta. Kaavamerkinnän muuttaminen oli Puoskarin mukaan nopeampi tapa kuin koko Hiekkasärkkien asemakaavan muuttaminen. Vanhoissa rakennuksissa uarvoa (lämpöläpäisykerroin) voidaan kompensoida lisäämällä esimerkiksi yläpohjan eristeitä, sanoo vanhoihin rakennuksiin erikoistunut arkkitehti Ilpo Väisänen Oulusta. VANHAT TALOT Moni on hankkinut vanhan mummonmökin tai maalaistalon pysyväksi asunnoksi. Talo on voinut olla kymmeniä vuosia tyhjillään. Tällöin sen uudelleen käyttö pitää Ilpo Väisäsen mukaan suunnitella kunnolla. KL7_32-47.indd 34 20.6.2021 10.20. Varsinainen mökin sopivuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä, koska vakituista asuntoa koskevat erilaiset määräykset kuin loma-asuntoa. Kaikkialle ei saa rakentaa harmaiden vesien maasuodattamoa. [ Kuntavaalit 2021 ] 34 Kuntalehti 7 / 2021 Mitä pitää huomioida, jos haluaa vakituiseksi asukkaaksi mökille. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntoihin myydään huterampia niin sanottuja mökkiulko-ovia ja ikkunoita. Kaavoitamme lisää alueita pysyvälle asumiselle muun muassa Aurinkolahden alueelle. Tärkeää on myös selvittää, onko lähistöllä vesijohtoa tai viemäriä. Lisäksi uusi etätyökeskus on avattu Hiekkasärkkien keskustaan, Puoskari sanoo. Lisäksi siihen olisi tarvittu naapurien kuuleminen, koska kaikki eivät halua pysyvää asukasta mökkialueelle. Kunta voi myös katsoa, että mökki tai tontti sijaitsee vakituisen asumisen kannalta vaikeiden kulkuyhteyksien päässä, Jarva sanoo. PALJON EHTOJA Kunta voi Anne Jarvan mukaan tehdä kielteisen päätöksen, jos vakituinen asuminen lisää kustannuksia palvelujen, kuten koulukyytien järjestämisessä. Ilman kaavamuutosta mökkiläisen olisi pitänyt hakea ensin poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutosta varten ja sen jälkeen rakennuslupa
Virpiniemen asukkaiden kohtelua voi kutsua simputukseksi. Pihalla oli puuvessa, sillä viemäriä ei ollut. Tässä ei ole vielä kaikki. Maistraatteja ei ole enää olemassa, mutta käytäntö on edelleen voimassa. Toinen talo toimii kahvilana. • Kirvesmies Tommi Mähönen (vas.), mökin omistaja Veikko Kyllönen ja talkoolainen Aulis Yppärilä rakentavat uutta terassia Hiekkasärkkien Aurinkolammella. Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät viime vuonna uudeksi Digija väestötietovirastoksi. Virpiniemen asukkaat pitävät maksuja kohtuuttomina. • Tapio Mainio [ Kommentti ] Oulu simputtaa virpiniemeläisiä vitaan aina rakennuslupa. Kalajoella ei myöskään peritä kaavamuutoksesta maksua. Ei ihme, että Kalajoella on kirjattu muuttovoittoa. Näin kävi Leena Lehtiselle ja Jouko Rekilälle, jotka ostivat vuonna 2015 Kalajoen Himangalta 1700-luvun lopulta peräisin olevan pihapiirin. Lisäksi siellä myydään Leena Lehtisen muun muassa Italiasta ja Ranskasta tuomia naisten vaatteita. Rakennukseen ei tullut ostohetkellä sähköä eikä vettä. Taloon asennettiin sähköt ja viemärit sekä nykyaikainen kylpyhuone. Sinne jätettiin mahdollisimman paljon hirsiseiniä päinvastoin kuin kotiimme. He ovat yrittäneet kuuden vuoden ajan saada muutosta merkintään, joka vaikeuttaa arjen hallintaa. Hiekkasärkillä vaiheasemakaavamuutos tehtiin yksinkertaisesti lisäämällä kaavaan merkintä ”mahdollisuus pysyvään asumiseen”. Ennen kuin siitä tuli pariskunnan vakituinen asunto, täytyi kaikki rakennuksen vanhat eristeet poistaa tehoimurilla. Oulun yhdyskuntalautakunta päätti vihdoin, että Virpiniemessä voidaan toteuttaa Kalajoen Hiekkasärkien kaltainen ”kevyempi” vaiheasemakaavamuutos, mutta tietyin edellytyksin. Oulun yhdyskuntalautakunta päätti, että pitkään kaivattua kaavamuutosta ei tule, jos yksikin alueen tontinomistaja jättää allekirjoittamatta muutoshakemuksen. Uudet asukkaat toivat elämää alueelle – ja lisää veronmaksajia kaupunkiin. Lisäksi Virpiniemen asukkaiden pitää maksaa muutoksen kuulutuskustannukset 1 705 euroa sekä mahdolliset ulkopuolisen selvitystyön kustannukset. Vasta sen jälkeen päästiin rakentamaan uusia sisäja ulkopintoja. Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin mukaan Kalajoella prosessi on tehty hakijalle niin helpoksi kuin laki sallii. Oulun kaupunki ei ole suostunut rukkaamaan idyllisen merenranta-alueen mökkikaavaa. Kahvila työllistää kesäisin kuusi työntekijää. Leena Lehtinen esittelee 40 vuotta tyhjillään ollutta hirsirunkoista taloa, johon tehtiin täysremontti. Rakennuksiin tuli niin paljon nykyajan mukavuuksia, että piti hakea rakennuslupa ja laatia kunnon suunnitelmat, kuten sähköpiirustukset. Oulun Virpiniemessä on ”mökkiloukussa” lähes 300 asukasta, jotka ovat nyt merkinnällä vailla vakituista asuntoa. Hänen mielestään kunta ja virkamiehet ovat asukkaiden palvelijoita. Lähes samanlainen käsittely tehtiin pihapiirissä olevalle toiselle vanhalle hirsirakennukselle, josta tehtiin Leena Lehtisen työpaikka. Talo sai myös uuden kattopinnan. Pihapiirissä on eläimiä, kuten aaseja, Elvis-kukko sekä kanoja. Oulun virkamiesjohdon ja uusien kaupunginvaltuutettujen kannattaisi ottaa mallia Kalajoen kaupungista. KL7_32-47.indd 35 20.6.2021 10.20. Kuntalehti 7 / 2021 35 Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen MAISTRAATIT muuttivat vuonna 2014 kirjaamiskäytäntöään siten, että vapaa-ajanasuntoon ei voinut enää kirjata vakituista osoitetta. Kaavan käsittelyja laatimiskustannuksina peritään jokaiselta rakennetulta tai rakenteilla olevalta tontilta 3 300 euroa. Pihapiirissä on kaksi isoa hirsirunkoista taloa, joissa on vinttihuoneet
Se avaisi ihmisille aivan uuden näkökulman heidän oman kotikuntansa toimintaan. Hän astui tuohon tehtävään heti ensimmäisten vaaliensa jälkeen vuonna 1997. Kun olin Tampereella, saatoin ajatella toisinpäin. Ryynäselle luottamustehtävät ovat olleet kansalaispalvelua. Kunnallinen itsehallinto tarkoittaa jokaisen kuntalaisen vastuuta omasta kunnastaan, ja olen yrittänyt elää kuten olen opettanut. VIRKAJOHDON TUKIJA Aimo Ryynänen on ollut koko luottamushenkilöuransa Orimattilan kuntapolitiikan keskeisillä paikoilla, joko kaupunginhallituksen tai -valtuuston puheenjohtajistossa. Lopuillaan olevan vaalikauden hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana. En muista, mitä lupasin kuntalaisille ensimmäisten vaalien alla. [ Kuntavaalit 2021 ] 36 Kuntalehti 7 / 2021 J okaisen pitäisi vuorollaan olla kuntapäättäjänä. KL7_32-47.indd 36 20.6.2021 10.20. Silloin minulla oli intoa ja olin Aimo Ryynänen on palvellut Orimattilaa viranhaltijana ja luottamushenkilönä. Ryynänen jäi eläkkeelle Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professorin virasta vuonna 2011. Näin sanoo kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen, kok., joka päättää kuntapoliitikkouransa valtuustokauden vaihtuessa. Se oli aina hankalaa. Hän on tyytyväinen, että lähti kotikaupunkinsa päättäjäksi, vaikka yliopistouran ja kuntapolitiikan sovittaminen yhteen ei ollut helppoa. Tällaista tasapainoiluahan se on kaikilla, jotka yrittävät hoitaa kuntapolitiikan velvollisuuksia töiden rinnalla. Jokaisen pitäisi olla kuntapäättäjänä Kunta ei ole palveluita tuottava kone. Mieluisin tehtävä hänelle on ollut valtuuston puheenjohtajuus. Hän aloitti Orimattilan luottamustehtävissä syksyn 1996 vaalien jälkeen. Ryynänen jää nyt pois Orimattilan valtuustosta. Kun olin luottamustehtävissä Orimattilassa, ajattelin usein, että minun pitäisi olla hoitamassa virkatehtäviäni Tampereella. Se on emeritusprofessori Aimo Ryynäsen oppi kunnan päättäjille. Jos lupasin kamppailla Orimattilan itsenäisen päätösvallan puolesta, silloin olen pitänyt sanani, Ryynänen sanoo
Yhtä mieltä ei tarvitse aina olla, mutta keskustelujen kautta syntynyttä linjausta on vietävä eteenpäin yksituumaisesti. Yhden kunnan ei pidä kokeilla kaikkia mahdollisia suoria vaikuttamiskeinoja, vaan valita pari kolme ja toteuttaa ne hyvin. ASUKKAIDEN ITSEHALLINTO Kun Ryynänen astui kuntapolitikkaan, pinnalla olivat vuoden 1995 kuntalakiin kirjatut säännökset asukkaiden suorasta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Operatiiviseen johtamiseen ei luottamusjohtajan pidä puuttua. Aiemmin korostettiin voimakkaasti luottamushenkilövaltaa. Kuntien itsehallinnolle ei ole pantu painoa, kun uusia hallintomalleja on rakenneltu. Muuten kunnan viranhaltijat eivät ehdi muuta tehdäkään kuin pyörittää demokratiahankkeita, Ryynänen sanoo. Hurjimmillaan meno oli kymmenen vuotta sitten Jyrki Kataisen, kok., hallituksen aikana, jolloin pääministerikin tokaisi, että kunnilla on arvoa vain palvelujen tuottajana. Luottamushenkilöjohtaja voi tarjota virkajohdolle selkänojan ja ottaa vastaan poliittisen paineen, jotta virkajohto voi keskittyä valmistelutyöhön. Kunnan idea on Ryynäsen mielestä hukkunut, kun kuntaja palvelurakenteet ovat olleet jatkuvien uudistushankkeitten kohteena. Viime vuodet hän on pitänyt asian suhOperatiiviseen johtamiseen ei luottamusjohtajan pidä puuttua. Vuosituhannen lopussa käynnistettiin erityinen osallisuushanke, jossa kunnat kehittivät menetelmiä säännösten sovittamiseksi käytäntöön. Kuntalehti 7 / 2021 37 . Jos Sanna Marinin, sd., hallituksen sote-uudistus toteutuu, sillä on Ryynäsen mukaan kahdenlaisia vaikutuksia kunnille. Kunta on demokratian kivijalka, ihmisten lähiyhteisö ja alusta kaikelle vapaalle kansalaistoiminnalle, hän sanoo. Jos sote-uudistus toteutuu, on perusteellisesti pohdittava, millainen on uuden ajan itsehallinnollinen kuntaorganisaatio ja mikä on tämän uudenlaisen kunnan ja valtion suhde. Tätä suhdetta selvittämään tarvitaan Korpilampi-tyyppinen seminaari tai uusi kunnalliskomitea, kenties myös uusi vapaakuntakokeilu. Valtuuston puheenjohtajan tehtävässä on enemmän vapautta määritellä rooliaan kuin hallituksen puheenjohtajana, ja se on sikäli mieluisampi. Kunnallisella itsehallinnolla on merkittävä periaatteellinen arvo, ja sitä ei riittävästi meillä havaita. Se on hankala yhdistelmä, ja kansalaisille se on erittäin vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus, Ryynänen sanoo. Vaikka mielikuva ei pidä täysin paikkaansa, on asukkaiden suoria vaikuttamiskeinoja otettava käyttöön yhä aktiivisemmin. Asukkaiden paremmat vaikutusmahdollisuudet olivat Ryynäsellä mielessä myös vuosituhannen taitteessa, kun hän esitti pormestarimallin mahdollistamista Suomessa. Kääntöpuolella on aluetason sekamelska, jossa valtion talutuksessa toimivat hyvinvointialueet ja kuntahallintoa edustavat maakunnan liitot toimivat rinnakkain. Tietty realismi on kuitenkin pidettävä mielessä. Kunnallinen itsehallinto on nimenomaan kunnan asukkaiden itsehallintoa. Vetävien hevosten pitää ajaa samaan suuntaan. Ryynänen kertoo, että hän on pyrkinyt kaikissa luottamustehtävissään tukemaan valmistelevaa virkajohtoa. KL7_32-47.indd 37 20.6.2021 10.20. Kaikilla kunnilla ei ole rahkeita muuttaa muotoaan dynaamisiksi elinvoimakunniksi. Hänen mielestään todennäköistä on myös se, että kunnat eriytyvät entisestään, kun suuri osa niiden verotuloista leikataan pois. Ryynänen piti tuolloin ja pitää yhä välttämättömänä, että kunnan päätöksentekoa täydennetään asukkaiden suorilla vaikuttamiskeinoilla. Toisaalta sotepalveluista riisuttu kunta voi olla toimiva, elinvoiman vahvistamiseen ja koulutukseen keskittyvä kokonaisuus. toki nuorempikin. Se on luonut mielikuvan kunnallishallinnosta suljettuna järjestelmänä, vain valittujen luottamushenkilöiden hallintona. KUNTA ON YHTEISÖ Emeritusprofessorin viesti tuleville päättäjäpolville on selvä: kuntaa ei pidä nähdä vain palveluja tuottavana koneistona
] Aimo Ryynänen • Syntynyt vuonna 1946 Kouvolassa • Orimattilan kunnansihteeri vuosina 1974–1987 • Hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 1986, väitöskirja ”Kunnan tehtävien lakisääteistäminen” • Sisäasiainministeriön kuntaosaston projektipäällikkö vuosina 1988–90 (vapaakuntakokeilu) • Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori vuosina 1991–2011 • Kokoomuksen valtuutettu Orimattilassa vuodesta 1997, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1997–2000 ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2013–14 ja 2017–2021 • EU:n alueiden komiteassa vuosina 1998–2001 ja Euroopan neuvoston kuntaja aluekongressissa vuosina 2002–2012 • Kolmisenkymmentä kunta-alan teosta ja parisataa artikkelia tieteellisiin julkaisuihin ja sanomalehtiin • Sai kunnallisneuvoksen arvon vuonna 2013 teen matalampaa profiilia. Pahitteeksi ei olisi, jos olisi jonkin verran tietoa myös suomalaisen kunnan historiasta. Sen tueksi tarvitaan tietopohjaa. Ryynänen arvioi, että ristiriitaiset arviot mallin toimivuudesta Helsingissä ovat jarruttaneet sen käyttöönottoa muissa suurissa kaupungeissa. Esimerkkejä olisi myös hyvin toimivista pormestarimalleista, kuten Tampereen ja Pirkkalan tapaukset. [ Kuntavaalit 2021 ] 38 Kuntalehti 7 / 2021 AIMO RYYNÄSELLÄ on takanaan jo kolme kuntauraa. Pormestarijärjestelmä on käytössä vain kuudessa kunnassa. Kuntatutkijan virkavuodet ovat takana, mutta kirjoittamista Ryynänen ei aio jättää. Ehkä on niin, että joihinkin kuntiin malli sopii, toisiin ei. Ryynänen on kirjoittanut teokseen esipuheen ja artikkelin, jossa hän pohtii kuntaa koronakriisin jälkeisenä aikana vertauskohtanaan öljykriisin vaikutuksista toipuva 1970-luvun kunta. Valtuutetulla olisi hyvä olla yleiskuva siitä, mikä suomalainen kunta on ja miten se toimii. Hän on toiminut pitkään kunnan viranhaltijana, kunnallisena luottamushenkilönä ja kuntatutkijana. Kukaan ei ole heti valmis, eikä kuntapoliitikoksi astuminen ole ongelmatonta. Kun itse aloitin vuonna 1997, olin toiminut pitkään kunnansihteerinä ja tunsin kuntia myös tutkijantyön kautta, mutta silti olin kuntapolitiikan sisäisistä toimintavoista aika lailla ulkona. Nykyistä lainsäädäntöä olisi rukattava, jotta pormestarimalli voisi toimia siten kuin se on tarkoitettu. Malli vaatisi suoran pormestarivaalin. Nyt vaaleissa on äänestettävä kahta asiaa samalla lipulla. Jorma Ylönen KL7_32-47.indd 38 20.6.2021 10.20. Ryynänen kannustaa luottamushenkiköitä ja varsinkin uusia valtuutettuja kouluttautumaan tehtäväänsä. Kirjoja ja kursseja on tarjolla kosolti. Hänen tuoreimmat kirjoituksensa sisältyvät teokseen Luottamushenkilön käsikirja 2021, jonka on kustantanut pienkustantaja Osmo Häyrisen UNIpress. Etten tulisi leimatuksi ihan yhden asian mieheksi, hän naurahtaa. Tai oikeastaan kuntauria on neljä, sillä hän ehti tarkastella kuntamaailmaa myös ministeriöstä käsin 1980-luvun lopulla. • Jorma Ylönen Kuvat: Juha Tanhua Malli vaatisi suoran pormestarivaalin. Tärkeintä luottamushenkilölle on Ryynäsen mielestä kokonaisuuksien ja asioiden riippuvuussuhteiden hahmottaminen. Uuden vaalikauden alkaessa Turku liittyy pormestarikuntien joukkoon. Tärkeintä luottamushenkilölle on kokonaisuuksien hahmottaminen, sanoo Aimo Ryynänen. • Kokonaisuuksien hallintaan [ Kuka
Ehkä voisikin, mutta ensi täytyy kuunnella erityisesti kuntien kokemuksia näistä kuntavaaleista. Eduskuntahan tunnetusti siirsi vaaleja kahdeksan viikkoa eteenpäin alkuperäisestä vaalipäivästä eli huhtikuun 18. Nettiäänestyksen osalta on olemassa melko tuore, vuodelta 2017 oleva selvitys, jonka mukaan nettiäänestyksen riskit ovat hyötyjä suuremmat, joten sen osalta en odota uusia linjauksia. VAALIEN siirto oli kuitenkin hyvä ratkaisu. Myös riski siitä, että vaalivirkailijat sairastuisivat, on pienentynyt. Ennakkoääniä kertyikin kuntavaaleihin poikkeuksellisen paljon, lähes 1,5 miljoonaa. Typistäminen yhteen viikkoon johtui vuoden 1994 presidentinvaaleista: ensimmäisen ja toisen vaalin väliin ei mahtunut kuin viikon ennakkoäänestys, ja kun se toimi hyvin, tehokkuusajattelun nimissä menettely siirrettiin muihinkin vaaleihin. Europarlamenttivaalien vaalipäivään Suomi ei juurikaan voi vaikuttaa, mutta kuntavaalien tämänkertainen ajankohta oli oma valintamme. Viikon ennakkoäänestyksellä onkin sen jälkeen toimitettu 24 vaalia, ja hyvin se on tuntunut riittävän. Toki tiedettiin, että ennakkoäänestysjärjestelyt tulisivat kunnille kaksi kertaa raskaammiksi. Nytkään ei tosin paljoa saatu: äänestysprosentti oli vain 55,1 prosenttia – alhaisin lukema sitten vuoden 1945. Puolueilla ja ehdokkailla onkin vielä tekemistä äänestäjien herättelyssä. Ennakkoäänestysaikahan oli kaksi viikkoa aina vuoteen 1995 saakka. Vaalien siirto kannatti Kuntavaalien pitäminen huhtikuussa olisi johtanut vielä alhaisempaan äänestysaktiivisuuteen kuin mitä nyt saatiin. Kuva: OM/Hille Puusaari Se, että äänestysprosentti oli laiskasta vaalipäivästä huolimatta noinkin suuri, oli paljolti sen ansiota, että samalla kun vaalit siirrettiin, pidennettiin ennakkoäänestysaikaa yhdestä viikosta kahteen. Vaalit olisi pystytty toimittamaan koronaturvallisesti myös huhtikuussa, mutta oli selvää, että vielä paremmin ne voitiin toimittaa kesäkuussa. Samana päivänä äänestettiin myös europarlamenttivaaleissa vuosina 1999 ja 2004. Tai, jos tarkkoja ollaan, huonontuneen koronavirustilanteen aiheuttama valinta. Vaalien siirron yhteydessä käytiin julkisuudessa keskustelua siitä, pitäisikö meillä olla mahdollisuus käyttää poikkeustilanteissa myös kirjetai nettiäänestystä. Äänioikeutettujen äänestämismahdollisuudet ovat tietysti tärkeä asia, mutta sekin on tärkeää millaiset resurssit kunnat joutuvat käyttämään noiden mahdollisuuksien luomiseen. Tämä oli vaalihistoriassamme kolmas kerta, kun vaalipäiväksi sattui juuri tämä päivämäärä. Kirjoittaja on oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kehotti mietinnössään valtioneuvostoa selvittämään kirjeäänestyksen käyttöä nykyisenkaltaisissa pandemiatilanteissa. Näyttääkin siltä, että kirjeäänestämistä halutaan jatkossa pohtia, vaikka jo etukäteen on selvää, että se sisältää lukuisia perustavanlaatuisia ongelmia liittyen muun muassa vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen sekä vaalien luotettavuuteen yleensä. Kunnat tarttuivat uuteen tilanteeseen kuitenkin kiitettävästi. Väestön rokotukset ovat edistyneet hyvin ja koronaviruksen kausivaihtelu on muutenkin helpottanut tilannetta. • KL7_32-47.indd 39 20.6.2021 10.20. Se kertoo karua kieltä kuntaasioiden kiinnostavuudesta ja kuntalaisten halusta vaikuttaa. Kesävaalien jälkeen kuntien vaaliorganisaatioiden lienee suunnattava katseensa talvivaaleihin: tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että seuraavat vaalit, aluevaalit, toimitetaan jo ensi tammikuussa. Kuntalehti 7 / 2021 39 [ Kolumni ] ÄSKEN käytyjen kuntavaalien vaalipäivä oli sunnuntai 13. Oma arvioni on, että kuntavaalien pitäminen huhtikuussa olisi johtanut vielä alhaisempaan äänestysaktiivisuuteen kuin mitä nyt saatiin. kesäkuuta. Eristykseen ja karanteeniin määrättyjä on ollut huomattavasti vähemmän kuin huhtikuussa. Ongelmia on kuitenkin punnittava suhteessa hyötyihin. Muutos lienee ollut mieleen myös puolueille ja ehdokkaille, koska oli helpompaa kohdentaa kampanjointia, kun äänestysaika on lyhyempi. päivästä. Kaikkia kolmea vaalipäivää yhdistää se, että ne olivat kauniita kesäpäiviä, joina äänestysaktiivisuus jäi hyvin alhaiseksi. Suotuisat sääolosuhteet edesauttoivat myös siinä, että voitiin kokeilla – hyvin kokemuksin – ulkona äänestämistä ja drive-in-äänestystä. VOISIKO ennakkoäänestys olla jatkossakin kahden viikon mittainen
Tämä kysymys nousi vahvasti esille kuntavaalien yhteydessä. [ Kuntavaalit 2021 ] KL7_32-47.indd 40 20.6.2021 10.20. PÄÄOMATULOVEROISTA SIIVU KUNNILLE. 40 Kuntalehti 7 / 2021 Pitäisikö pääomatuloveroista lohkaista siivu myös kunnille. Kunnissa asiasta ollaan kahta mieltä
Masarin mielestä kaiken kaikkiaan nyt on oikea aika miettiä verotusta, vaikka valtuustoissa ei lakeja tietysti muuteta. Kauniainen kuuluu tasausvähennyskuntiin, joita on tänä vuonna 28. Silloin Kauniainenkin jäi siitä jälkeen. Nykyisessä mallissa on mahdollista, että kunnassa asuva pääomatuloina ansioitaan nostava yrittäjä ei maksa ollenkaan veroja kotikuntaansa, jos ei esimerkiksi omista kunnassa kiinteistöä, josta pitää maksaa kiinteistöveroa. On toki selvää, että me kuuluisimme voittajakuntiin, jos näin tehtäisiin, koska kuntalaiset maksavat meillä aika paljon pääomatuloveroja. KL7_32-47.indd 41 20.6.2021 10.20. Yksittäisiä piikkejä voi tulla kuntiin satunnaisesti, jos vaikka joku kunnan asukas myy omistuksiaan. Pääomatulot heittelehtivät paljon enemmän kuin ansiotulot. Kauniaisten keskustassa kuvatun kaupunginjohtaja Christoffer Masarin mielestä siivu pääomatuloveroista Kauniaisille olisi perusteltua. Kauniainen houkuttelee niin paljon uusia asukkaita, että seuraavalla kaudella on tarkkaan mietittävä kasvutahtia ja sitä, minne kaavoitetaan ja mihin voidaan rakentaa. Vain Jomalassa Ahvenanmaalla on tätäkin alhaisempi, 16,50 prosenttia. Toki Kauniaisten näkökulmasta paras vaihtoehto olisi, että suurin osa pääomatuloveroista tulisi kunnille eivätkä verot olisi tasausjärjestelmän piirissä. Tänä vuonna tasauslisää saa 265 kuntaa yhteensä vajaat 1,5 miljardia euroa. Kauniaislaisia on jo yli 10 000. Etelän isojen kaupunkien ja myös Kauniaisten taloudelle sote-uudistuksen vaikutus on erityisesti pitkällä tähtäimellä varsin huono. Kauniaislaiset maksavat suhteellisesti katsoen, alhaisesta kuntaveroasteesta huolimatta, todennäköisesti kaikkein eniten veroja, jotka eivät päädy Kauniaisten kaupungille, vaan jotka siirtyvät muualle progression, pääomaverojen ja muiden ei kunnalle päätyvien verojen kautta. Lisäksi pitää miettiä, olisiko sekin tasausjärjestelmän piirissä vai ei. Kauniaisissa maksetaan kuitenkin niin paljon pääomatuloveroja valtion kassaan, että Kauniaisten kaupunginjohtajalla Christoffer Masarilla ei olisi mitään sitä vastaan, että siivu siitä tulisi myös kaupungille. Hänen mielestään suurin osa pääomatuloista pitäisi kuitenkin jäädä valtionverotuksen piiriin. Erityisesti koulujen puolella suuria investointeja on edessä, Kauniainen joutuu rahoittamaan suuren osan kaupunkirataa ja uimahallikin on vanha. Senkin takia siivu pääomatuloveroista Kauniaisille olisi perusteltua. Jos kaupunki saisi siitä jonkun osuuden, olisi se meille tietysti mieluisaa. Kuntalehti 7 / 2021 41 . EPÄTASAISTA Pääomatuloveroja maksavat sijoittuvat hyvin epätasaisesti, enimmäkseen kuitenkin eteläiseen Suomeen. Masar huomauttaa, että valtionosuusjärjestelmässä verotuloihin perustuvassa tasauksessa kauniaislaisten veronmaksajien maksamia veroja tavallaan siirtyy nyt muualle Suomeen. Vähennyksen määrä on yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Nousukaudella ne voivat nousta todella paljon ja välillä tulot voivat pudota aika reilusti, Masar muistuttaa. Kuva: Milka Alanen Me kuuluisimme voittajakuntiin. Toinen uutinen kertoi, että Kinnulassa on maan korkein hedelmällisyysluku. Masarin mukaan uuden valtuuston mietittäväksi tulee soten lisäksi suuret investointitarpeet, sillä kaupunki on kasvanut kovaa tahtia. Mikä se ”joku osuus” kunnille voisi olla, sitä Masar ei ole miettinyt. Jos kuntien osuus ei olisi kovin suuri, silloin heittelyn ei pitäisi olla mikään suuri ongelma. Tänä vuonna se on 17,00 prosenttia eli sama kuin Lemlandin kunnassa Ahvenanmaalla. THL:n tilastot nimittäin näyttivät, ettei Kinnulassa olisi juurikaan edetty koronarokotuksissa, vaikka todellisuudessa Kinnula oli maan kärkeä. K auniaisten kaupunki pääkaupunkiseudulla paistattelee aina esimerkkinä hyvinvoivasta kunnasta, jossa on kadehdittavan alhainen kunnallisveroprosentti. Siksi esimerkiksi Hausjärvellä maksettiin vuonna 2019 poikkeuksellisen paljon pääomatuloveroja. VEROETUJA Media on ollut viime aikoina poikkeuksellisen ahnaasti Kinnulan kunnanjohtajan Erkki Nikkilän kimpussa. Jos sote-uudistus toteutuu, on pakko katsoa koko verojärjestelmää perin pohjin läpi
Pääomatuloja kinnulalaisille kertyy yleensä vähän. Nikkilä ei ole innostunut pääomatuloverokeskustelusta. Jos tukisysteemi tulisi veroetujen kautta, yrittäjät ja työntekijät tietäisivät, mitä etu on sen sijaan, että se on hakuammuntaa. Veroedut voisivat hänen mielestään olla työnantajamaksuihin tai palkanmaksajien verotukseen liittyviä. Työn vastapainoksi hän soittelee kitaraa ja hakkaa halkoja mökillään kirkonkylän kupeessa Jäppäjärven rannalla. Verotulojahan tasataan valtionosuuksien kautta nykysysteemillä, Nikkilä sanoo. Suomessa jo vuosikymmeniä ollut elinkeinotukisysteemi on sellainen, että luvataan ensin paljon, mutta käytännössä prosentit ovatkin paljon pienempiä. Keskisuomalaisessa kunnassa on noin 1 600 asukasta. Tämmöisen kunnan puolesta on tietysti helppo sanoa, että kyllä kelpaa. Hän on kuitenkin ollut jo pitkään sitä mieltä, että maaseudun ja harvaanasutun alueen pitäisi saada veroetuja Norjan tapaan. Kinnulan kunnanjohtaja Erkki Nikkilä ajaa veroetuja maaseudulle. [ Kuntavaalit 2021 ] EI ROMUTETA HYVÄÄ Jos pääomatuloista maksettava veropotti tasattaisiin kuntien kesken, voisi se ehkä kelvata Kinnulallekin. Viime vuosina on syntynyt noin parikymmentä lasta vuodessa. Täällä puhaltavat tuulivoiman kannalta suotuisat tuulet, kunnanjohtaja myhäilee. KL7_32-47.indd 42 20.6.2021 10.20. Uskon kuitenkin, että se uudistus voi olla aika vaikeaa toteuttaa. Täällä on isoja perheitä, johon lestadiolaisuudella on ollut oma myönteinen vaikutuksensa. Arpasysteemi ei ole hyvä, hän sanoo. Yksi positiivinen asia Kinnulalle on myös se, että Suomenselän alueelle on syntymässä useita tuulivoimahankkeita. Homma pelittää. 42 Kuntalehti 7 / 2021 On täällä siis positiivisiakin asioita, synnyinkuntansa johtoon pari vuotta sitten palannut Nikkilä naurahtaa. Tässä on nyt niin paljon liikkuvia osia, kun ei tiedetä, miten sote-uudistus vaikuttaa kuntatalouteen. Ja onko siellä minun työntekijöilleni sellaisia etuja, että on mahdollista saada työntekijöitä. Jos työnantaja miettii sijoittumista, työnantajan on tiedettävä mitkä ovat työnantajamaksut, jos menen tuonne tai tuonne. Kinnula on alhaisen tulotason kunta, ja tuloveroprosentti on tänä vuonna peräti 21,50. Tuulivoimaloista kertyviä kiinteistöverotuloja odotetaan
Terveyskeskus ja vanhustenhoiMartta Nieminen Kuva: Esa Melametsä Kuva: Kuntaliitto KL7_32-47.indd 43 20.6.2021 10.20. Kovin isoja muutoksia ei voi samaan aikaan tehdä. Se olisi ainakin toteutettavissa. Hänen mielestään pääomatuloveropotista voisi jakaa jonkun osuuden kunnille tasausperiaatteella ja osuus tulisi lisätulona kunnille eli ei esimerkiksi heikentäisi valtionosuuksia. Loput menisivät valtiolle. Se on toiminut todella hyvin. Kinnulassa sote on aika pitkälle ulkoistettu Terveystalolle. Valtiovarainministeriössä selvitetään kuntatalouden tulevaisuutta. Punakallio ei näe mahdollisessa uudistuksessa isoa ongelmaa. Soten vaikutukset pitää siis tietää. Martta Nieminen ”Ehdottomasti pitäisi selvittää” to ovat Terveystalon hoidossa. Voisi olla esimerkiksi niin, että 30 prosenttia jokaisen kunnan maksetuista pääomatuloveroista menisi kunnille jaettavaan osuuteen. Voi tulla kohtuuttomia tilanteita yksittäisille kunnille. Tämä on ollut Kuntaliiton pitkäaikainen tavoite. Punakallio uskoo, että jokaiselle kunnalle tästä olisi jonkinlainen positiivinen vaikutus. • Häntä huolettaa se, että nykymallia lähdettäisiin romuttamaan tietämättä, mitkä ovat seuraukset kunnille. Kuntalehti 7 / 2021 43 PÄÄOMATULOVERON osuuden siirto kunnille on Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mielestä juuri nyt pohdinnan arvoinen asia. Lääkäriin pääsee nopeasti ja homma pelittää. Toivomme, että tämä malli saisi jatkua. Kunnilta ei saisi niistää muita tuloja. Ehdottomasti pitäisi selvittää. Punakallio on varma, että tämä asia tulee esille sen yhteydessä
[ Kuntavaalit 2021 ] 44 Kuntalehti 7 / 2021 U udet valtuutetut saavat koulutusta luottamustoimeensa pikaiseen tahtiin. Osassa kuntia on pohdittu, pitäiOn muistettava, että valtuutetuilla on kuntansa edustajina kunnan leima otsassa, sanoo Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio. Heidät valitaan kansanvaaleilla ja heidän pitää käyttäytyä sen mukaisesti, hän sanoo. Esimerkiksi sosiaalisessa mediasKuva: Timo Aalto KL7_32-47.indd 44 20.6.2021 10.20. sikö mukaan ottaa käytössääntöjä ja muistutuksia siitä, kuinka muita valtuutettuja puhutellaan. Päättyneellä valtuustokaudella on ollut oikeuteen asti johtaneita asiattomuuksia. Valtuutettuja on jouduttu muistuttamaan heidän asemastaan ja käytöstavoista. Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio huomauttaa, että ohjeiden lähettämiseen oli todellinen tarve. Moni kunta on aiemmin aloittanut perehdyttämisen jo kesäkuussa, mutta kuntavaalien siirto huhtikuusta kesäkuuhun sotki totutut aikataulut. Kauhavalaisille valtuutetuille lähetettiin päättyneen valtuustokauden aikana viestintäohjeet, jotka koskivat myös sosiaalista mediaa
Yle teki oululaisille valtuutetuille kyselyn, jonka tulokset kertoivat huonosta valtuuston keskustelukulttuurista sekä pelon ja turvattomuuden ilmapiiristä. Tilaisuus sai hyvän vastaanoton, ja voi olla, että se toistetaan tulevanakin kautena. Kuntalehti 7 / 2021 45 . Kaupunki on onnistunut tasapaiKL7_32-47.indd 45 20.6.2021 10.20. Yli 100 miljoonan euron budjetissa on seitsemän miljoonan euron puskuri, ja esimerkiksi koulujen rakentamisesta on jo päätetty ja työt aloitettu. Konkaripoliitikko syyllistyi kunnianloukkaukseen ja pahoinpitelyyn. On muistettava, että valtuutetuilla on kuntansa edustajina kunnan leima otsassa. Kauhavan tapaus ei ole ainutlaatuinen. Tilaisuudessa oli esillä, kuinka valtuutetun tietoinen tai tiedostamaton toiminta vaikuttaa kunnan imagoon. EI OPPI OJAAN KAADA Uudet valtuutetut saavat heti koulutusta kuntansa perusasioista ja etenkin taloudesta. Päättyneellä valtuustokaudella hyväksyttiin kaupungin hallintosäännön tarkistukset, jotka koskevat pääasiassa virkahallintoa. TALOUS KESKEINEN Kauhava järjestää aina vaalikauden alussa luottamushenkilöiden koulutuksen, jossa käydään läpi perusasiat. Kauhavan valtuusto on monia muita kuntia paremmassa asemassa siinä, että heti syksyllä ei ole esillä pitkiä leikkauslistoja. Niihin kuuluvat muun muassa kuntalain tärkeimmät kohdat, valtuuston ja yksittäisen valtuutetun asema ja hallintosääntö. Lumion mielestä oli harmi, etteivät kaikki luottamushenkilöt päässeet mukaan tilaisuuteen. Talouden perusasiat käydään läpi jatkossakin. sa luottamushenkilöt ovat kirjoitelleet viestejä, jotka eivät ole ”kunnan edustajille ollenkaan suotavia”. Valtuutettuja on jouduttu muistuttamaan heidän asemastaan ja käytöstavoista. Uusien valtuutettujen kanssa jää pohdittavaksi, kuinka sote-uudistus toteutuessaan vaikuttaisi kaupungin rakenteeseen. Idea teemasta oli tullut valtuustosta. Joidenkin valtuutettujen käytös on ollut päättyneellä kaudella niin asiatonta, että myös peruskäytössääntöjen muistuttaminen voi olla aiheellista. Kauhava on ollut päättyneen valtuustokauden aikana otsikoissa paikallisen ääniharavan takia. Oulun valtuuston kokous oli esillä valtakunnallisissa uutisissa, kun viime marraskuun kokous riistäytyi huudoksi ja solvauksiksi. Käräjäoikeus rankaisi niistä päiväsakolla. Vaikka tarkkana pitää olla, kuten kaupunginjohtaja huomauttaa. Kaupunki järjesti päättyneen valtuustokauden aikana tilaisuuden, jossa syvennyttiin teemaan valtuusto & kaupungin imago. Tilaisuus oli samalla yhteinen retkipäivä Jyväskylään, ja siellä käytiin läpi muun muassa, miten yksittäisen valtuutetun toiminta voi vaikuttaa kunnan imagoon
Käymme läpi, miten talousarviota valmistellaan, mitä tarkoittaa talouden tasapaino ja miten sitä tavoitellaan. Elokuun alussa voi olla hankala järjestää kokoontumisia, jos lomat vielä pyörivät. Päättyneen valtuustokauden kokoukset ovat sujuneet Ylivieskassa asiallisesti. Samalla tiellä jatketaan. Myös kaupungin omistuksessa olevien yhtiöiden tilanne selvitetään. Pietilän mielestä sen tärkeimmät osat ovat olleet ja ovat edelleen lainsäädäntö ja kaupungin talous. Pietilän mielestä hyvän valtuutetun tunnusmerkkeihin kuuluu asioihin huolellinen perehtyminen sekä aseman ja asian edellyttämän tavan mukainen käytös. Toisaalta uusia valtuutettuja helpottaa se, että erittäin kipeitä päätöksiä on jo tehty. Ehkä järjestämme kokoontumiset hybrideinä, mutta tilanteen näkee vasta sitten. Koulutuksen teemoihin kuuluvat ainakin luottamushenkilön roolit ja vastuut, hyvä hallintotapa sekä strategisen johtamisen näkökulma päätöksenteossa. Talous, yhtiöiden tilanne ja toimialojen ajankohtaiset asiat tuovat ajantasaista tietoa kaikille. Tälle vuodelle investoinnit on pudotettu seitsemästä miljoonasta eurosta viiteen miljoonan euroon. Uusilla luottamushenkilöillä ei välttämättä ole kokemusta Teams-kokouksista, joten pikakoulutuksia on tarvittaessa tehtävä niistäkin. Syksyllä toimitaan tulevien ohjeiden mukaan. KAUPUNGIN YHTIÖT ESILLÄ Forssan kaupunginsihteeri Matti Pietilä kertoo, että kaupungissa on pitkin kevättä suunniteltu uusien valtuutettujen koulutusten sisältöjä. 46 Kuntalehti 7 / 2021 [ Kuntavaalit 2021 ] Kuva: Laura Oja nottamisessa, ja olisimme onnistuneet siinä myös ilman valtion koronatukea, Lumio sanoo. Jos alkuperäinen aikataulu olisi pitänyt, koulutukset olisi voitu järjestää kesäkuussa. Pitkän linjan paikallispoliitikkoja jättäytyi pois, joten talouden lisäksi perusteellisesti aiotaan käydä läpi muun muassa kokouskulttuuria ja -menettelyjä. Olemme keskustelleet ja suunnitelleet hankkivamme luottamushenkilökoulutusta Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistolta. Hyvä valtuutettu pyrkii ymmärtämään myös toisten näkökantoja ja sovittelemaan asioita. Vielä erikseen on totuttu pitämään kullekin toimialalle omat osuutensa. Myös talouden kokonaiskuva olisi saatava pian selväksi, jotta voidaan alkaa valmistella talousarviota. Meillä ei kaikeksi onneksi ole ollut kokouksia, joissa olisi menty asiattomuuksien puolelle. ASIAKASPALVELUTYÖTÄ Vantaa uusi luottamushenkilöiden koulutuksen neljä vuotta sitten. Uusien valtuutettujen on päästävä nopeasti perille, miten asioiden käsittely sujuu. Yli-Leppälä sanoo, että kaupunMeillä ei kaikeksi onneksi ole ollut kokouksia, joissa olisi menty asiattomuuksien puolelle. Pietilä huomauttaa, että ensikertalaisille kaikki on uutta, mutta kertaus ei ole pahitteeksi konkareillekaan. Saranpää pohtii, että ainakin osaltaan tähän ovat vaikuttaneet hyvät ryhmien puheenjohtajat, jotka osaavat karsia turhia rönsyjä pois. KOKOUSKULTTUURIA Ylivieskassa taloutta joudutaan käymään läpi Kauhavaa tiukemmassa tilanteessa. Vastaava hallintoasiantuntija Henna Yli-Leppälä kertoo, että luottamushenkilöiltä kerätyn palautteen perustella koulutukset ovat onnistuneet hyvin. Valtuustokauden alun siirtäminen aiheutti paineita tiivistää teemojen läpikäymistä. Eikä meillä ole ollut myöskään tarvetta korostaa erikseen käytössääntöjä. KL7_32-47.indd 46 20.6.2021 10.20. Koulutus on kaupungissa ollut perinteisesti monipuolinen ja hyvinkin seikkaperäinen. Hallintojohtaja Toni Saranpää kertoo, että kaupungin taloustilanne on vaikea. Ne ovat olleet Vantaan kaupunki ja toimintaympäristö, päätöksenteko ja kokouskäytännöt, verkosto ja viestintä, talousarvio ja strategia sekä osallistuminen ja vaikuttaminen. Aiemmin korostettiin erityisesti kokouskäytäntöjä, mutta viime kaudella koulutuksen teemat jaettiin neljään osaan. Vaalien siirto tiesi paineita koulutusten aikatauluun. Selostamme yhteisessä osuudessa myös kaupunginhallinnon rakennetta ja tutuiksi tulevat kokousvälineet ja kokousten toimintatavat. Uusi yhteiskoulu on rakenteilla, samoin uusi yläaste. Alkusyksyn koronatilannetta ei varmaksi tiedä vielä kukaan
Päättyneellä kaudella luottamushenkilöiltä tuli toive tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden koulutuksesta. Valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva ryhmä on linjannut valtuuston työkäytäntöjä valtuustokauden aikana. Olemme keränneet valtuustokauden aikana palautetta oman työmme onnistumisesta. Yli-Leppälän itsensä mielestä kaikkein tärkeimmät kokonaisuudet ovat luottamushenkilöiden juridiset velvollisuudet ja vastuut, esteellisyydet sekä talousarvioja strategiaprosessi. Kaupunki kouluttaa luottamushenkilöiden lisäksi myös valmistelijat. Heille järjestettiin sitä iltatilaisuutena. Palautteen mukaan luottamushenkilöt ovat olleet tyytyväisiä sekä saamaansa koulutukseen että antamaamme palveluun. • Vastaava hallintoasiantuntija Henna Yli-Leppälä Vantaalta on hyvillään aiempien koulutusten hyvästä palautteesta. Kuntalehti 7 / 2021 47 Kirsi Riipinen ginvaltuuston päätösvalmistelutiimi pyrkii tekemään työtään asiakaspalvelutyönä. Syksylle on jo varattu muutama erillinen koulutustilaisuus. KL7_32-47.indd 47 20.6.2021 10.20. Meillä Vantaalla on ollut todella mahtavia valtuutettuja, ja keskustelu on ollut vuorovaikutteista, asiallista ja toisia kunnioittavaa. Tulevalla kaudella keskusteluun nousevat todennäköisesti ainakin sote, Vantaan ratikka sekä muut rakentamishankkeet. Verkkoalustalla olevista laajemmista koulutuksista tehdään lyhyet tiivistelmät, jotta kiireisimmätkin luottamushenkilöt ehtivät käydä läpi eri teemojen keskeisimmät asiat. Tämä keskustelufoorumi on meille toiminnan suunnittelun kannalta todella hyödyllinen, Yli-Leppälä kertoo. Koulutustoiveisiin on pyritty vastaamaan myös kesken valtuustokauden. Tulevaksi syksyksi osa koulutuksista siirretään verkkoalustalle, mutta toiveena on, että myös fyysinen läsnäolo olisi mahdollista
Miten päädyit kunta-alalle. Sanoin hänelle, että ikinä en kunnalle mene. Työkaverit ovat olleet iso voimavara koko työurani ajan. Muistan kun kävin Salossa kauppaopistoa, isä sanoi, että mene sitten kunnalle töihin, se on hyvä paikka. Kun valmistuin yo-merkonomiksi vuonna 1985 ja olimme muuttaneet pieneen Kiikalaan kuntaan, syksyllä Kiikalan kunnalla avautui lomasihteerin ja toimistosihteerin yhdistelmävirka. Siinä hoidettiin muun muassa maatalouslomituksia. Olin vuoden kirjanpitäjänä ja viimeksi kunnansihTyökavereiden avulla jaksaa KL7_48-49.indd 48 20.6.2021 10.15. Kuntaan sitten hain ja paikan sain. Miten urasi Kiikalassa kehittyi. Jotain muuta teen, mutta se on viimeinen paikka. Kiikalassa tein monenlaisia tehtäviä. Jos siinä sakkaisi, silloin olisi aika vaikeaa, sanoo Satu Mamia. Siirryin lomasihteerin tehtävästä myöhemmin teknisen toimiston toimistosihteeriksi. 48 Kuntalehti 7 / 2021 [ Kunnan töissä ] S alon kaupungin hallintopäällikkö Satu Mamia oli keskeisesti mukana kuntavaalien järjestelyissä
Kuntalehti 7 / 2021 49 VIDEO: Satu Mamia on ollut pitkään mukana eri vaalien järjestelyissä. Jäät kesälomalle 5. Kun aloitin Salon kaupungissa, valmistelin vaaleja keskusvaalilautakunnan sihteerin kanssa. Toki siinä tuli esiin se, että se on liian haavoittuvaista. teerinä. Suuressa kuntaliitoksessa Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo liittyivät yhteen Salon kaupungiksi. Mistä muusta siellä puhutaan. Miten valmistelut tällä kertaa sujuivat. Aloitin hallintosihteerinä Salossa. Sitten palaan takaisin hallintoasiantuntijan virkaan. Korona toi paljon lisätöitä, kun vaaleja siirrettiin ja ennakkoäänestys oli kaksi viikkoa. Työkaverit ovat olleet iso voimavara koko työurani ajan. Kyllä minä silti salolainen olen. Hallinto opastaa valtuutettuja sähköisen järjestelmän käyttöön, hankkii koneet sekä kerää koneet edellisiltä luottamushenkilöiltä pois. Voitko ottaa jo rennosti. Järjestelyt sujuivat ihan hyvin, vaikka hyvin poikkeukselliset vaalithan nämä olivat. Tietysti esimiestyössä on koko ajan huono omatunto, kun ei pysty tekemään omaa työtään täysipainoisesti. Vaalien paketoinnin jälkeen osallistun taas täysipainoisemmin asiainhallintajärjestelmän uusimisprojektin loppuunviemiseen. Vähän täällä surraan Salon keskustan kivijalkaliikkeiden häviämistä ja kauppakeskuksen hiljenemistä. Miten vietät lomasi. Yleensä olen kesällä lomalla viisi viikkoa, mikä on ollut ruhtinaallista. Nyt olen ollut muutaman vuoden hallintopäällikkönä, koska hallintojohtaja tarvitsi omaa työtaakkaansa helpottaakseen lähiesimiehen 15 hengen porukalle. Olet ollut monena vuotena eri vaaleissa järjestelijänä. Nytkin vaalityössä oli niin suuri asia, että minulla oli työpari, jonka kanssa jaksoi tehdä tosikin pitkiä päiviä ja oli mukava tulla töihin. heinäkuuta. Mamia esittelee vaalitiimin huonetta ja Salon valtuustosalia. Jos kysytään, että mistä olet, niin sanon kyllä, että Kiikalasta. Sitten saimme siihen toisen henkilön. Jos sattuisin vaikka sairastumaan, ei olisi ketään paikkaamassa. Mitä puuhaa sinulla on. Tämä on ollut mahdollista, koska kaupungintalo on kiinni kuukauden ja hallinnon työ on minimissään heinäkuun aikana. Kuntaliitoksen yhteydessä moni pelkäsi Saloon töihin tuloa, koska Salolla oli sellainen maine, että se sanoo, mitä pitää tehdä. Kotihommissa varmaan. Salossa puhutaan nyt Valmet Automotiven akkutehtaasta ja kaupungissa kuvattavasta tv-sarjasta Made in Finland – tarina Nokiasta. Nokian aikoja ei juuri enää haikailla, kyllä on alettu katsoa eteenpäin. Jos alueilla on vahvoja kyläyhdistyksiä, kuten Särkisalossa, omaa aluetta korostetaan ehkä enemmän. Olen viihtynyt siksi, että minulla on ollut aina sellaiset työkaverit, joiden kanssa on ollut todella hyvä tehdä töitä. Olin yksin tiimissä. Uusi versio otetaan käyttöön elokuun alussa. Tänne hallintoon sattui tulemaan ihmisiä useasta pikkukunnasta, ja meidät otettiin tosi hyvin vastaan. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä oli lakimies, joka oli vastuussa vaaleista, mutta tämä meidän työrukkasporukkamme vastasi järjestelyistä. Mitä itse sitten teit. Se olisi tärkeää. Edelleen meillä on se ongelma, että teemme omat työmme vaalityön ohessa. Näissä vaaleissa Salossa oli kymmenen ennakkoäänestyspaikkaa, joista yksi oli bussi. Nimike muuttui myöhemmin hallintoasiantuntijaksi. Edelleen meillä on se ongelma, että teemme omat työmme vaalityön ohessa. Kyllä uskon, että on koko kunnan eduksi, että elinvoimaisuus kunnan keskustassa säilyy. Jos siinä sakkaisi, silloin olisi aika vaikeaa. Täällä on ollut myös hyvä henki. Toivomme, että seuraavissa vaaleissa vaalitiimin jäsenet saisivat muutaman viikon aikaa keskittyä vain vaaleihin. Tämä on määräaikainen pesti, joka loppuu sitten, kun sote tulee tai sitten vuoden 2022 lopulla. Sinun vastuullasi oli tällä kertaa suuri osa kuntavaalien valmisteluista. Ehkä teemme pieniä kotimaanmatkoja. Tosi hienosti meni, mutta seuraavissa vaaleissa toivomme, että saisimme heidät mukaan uudelleen ja saisimme heistä paikan vastuuhenkilöitä eri ennakkoäänestyspaikkoihin. Sitten tulikin iso kuntaliitos vuonna 2009. Esimerkiksi työkaverillani on vaalityön lisäksi lautakuntatyötä, valtuuston ja hallituksen täytäntöönpanoja ja niin edelleen. Miten olet viihtynyt kunnan töissä. Lisäksi otamme käyttöön uuden version sähköisestä kokoushallinnasta. Ehkä siksi, että panen asuinpaikan tarkemmin kartalle, koska Kiikalasta on kuitenkin Salon keskustaan 40 kilometriä. • Martta Nieminen Kuva ja video: Jussi Vierimaa KL7_48-49.indd 49 20.6.2021 10.15. Asut itse edelleen Kiikalassa ja olet kotoisin Suomusjärveltä. Kyllä tässä puuhaa on niin paljon, että loma jää nyt kesällä kolmeen viikkoon. Syksyyn jää loput. Tällä kertaa jouduimme rekrytoimaan paljon uusia ihmisiä. Mitä näistä kuntavaaleista voi ottaa opiksi. Onko Kiikalassa enää Kiikalan identiteettiä. Näemme edelleen säännöllisesti Kiikalassa töissä olleiden kanssa
Onnea kaikille valituille, varavaltuutetuille ja kaikille mukana olleille. Gallupit lupailivat kärkisijoja, mutta itse vaaleissa tuli ”vain” 14,5 prosenttia. Meillä Suomessakin ajateltiin, että Mauno Koiviston huippusuosio 1980-luvulla olisi vetänyt ns. Vihreät ehdolla olleet ministerit, puheenjohtaja Maria Ohisalo ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, eivät menneet oikein ”kaupaksi” ja puolueen kannatus laski 1,9 prosenttiyksikköä 10,6 prosenttiin. Perussuomalaiset on kuntavaaleissa aina ollut hankalassa asemassa. Ihmisiä voi tavata kasvokkain turuilla ja toreilla, käsipäivää voi sanoa ja tupailtoja järjestää. mansa. Samalla Orpo vankisti oman aseNyt saa vetää henkeä Ilouutinen on se, että koronan taittumisen jälkeen vaalityö normalisoituu. Puolueilla ei ole aluevaaleihin kovin paljon aikaa valmistautua, mutta ilouutinen on se, että koronan taittumisen jälkeen vaalityö normalisoituu. Aikanaan tämä ilmiö lähti liikkeelle presidentti François Mitterrandista. KOKOOMUS on oppositiopuolen ehdoton ”kunkku”. Hän sai Tampereella 10 527 ääntä, jossa lisäystä edellisiin kuntavaaleihin on 4 744 ääntä. Sen sijaan pääministeripuolueen, SDP:n, sisällä riittää miettimistä. ENSI vuoden alkupuolella on luvassa ihka uudet vaalit. 50 Kuntalehti 7 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä V aalit ovat demokraattisen järjestelmän ydin. Mitterrand-ilmiöllä myös sosiaalidemokraattisen puolueen lentoon. Hän jatkaa puheenjohtajana niin kauan kuin haluaa. Saman teki varapuheenjohtaja Elina Valtonen, vaalien äänikuningatar, 15 785 äänellään. Herkkää, tarkkaa ja älyllistä kerrontaa. P.S. Mutta näin ei tapahtunut. Puolueiden kannatuksissa ei tapahtunut järisyttäviä muutoksia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho tietää tämän, sillä helposti ajatellaan Luigi Pirandellon (1867–1936) näytelmän mukaisesti ”niin on, jos siltä näyttää”. Nyt kuntavaalit on koronalykkäyksen jälkeen pidetty ja syväanalyysin aika edessä. Viimeksi näin kävi presidentti Emmanuel Macronille, jonka suosio jyräsi myös parlamenttivaaleissa. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuitenkin kuuluu, ettei johtajan suosio leviä koko maahan tai vaaleista toiseen. Nyt saa kuitenkin vetää henkeä. Politiikka on palannut politiikkaan ja tekotavat ovat jälleen tuttua retroa. Puolue sai 17,7 prosenttia äänistä, mikä oikeutti toiseen sijaan, mutta jossa on laskua edellisiin vaaleihin 1,7 prosenttiyksikköä. Niin nytkin. Suosittelen Erkki Liikasen Olin joukon nuorin (Otava 2019) ja Komissaari (Siltala 2021). • KL7_50-53.indd 50 20.6.2021 10.16. Tämä haaste on yhteinen. Se on ihan hyvä tulos ja toi runsaasti uusia valtuutettuja ympäri maata, mutta neljäs sija ei tunnu oikein miltään gallupeihin verrattuna. Vihreät tietysti yrittää nostaa profiiliaan tämän korjaamiseksi, mutta niin vihreät on aina tehnyt vaalituloksista riippumatta. Puheenjohtaja Sanna Marin nauttii suurta suosiota niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Hallitukselle tulos merkitsee työrauhaa. Petteri Orpon kokoomus säilytti kuntavaalien ”hillotolpan” jo neljänsissä vaaleissa peräjälkeen 21,4 prosentin kannatuksella. Paniikkiin ei yhdelläkään hallituspuolueella ole aihetta. Muiden pienempien puolueiden osalta vaalit eivät tuoneet suurempia paineita puoleen tai toiseen. Esimerkiksi Ranskassa tapahtuu usein niin, että huippusuositun poliitikon kannatus siirtyy koko puolueelle tai liikkeelle. On mielenkiintoista katsoa, mitä eri puolueita lähellä olevat ajatuspajat saavat asiasta irti ja mitä keinoja ongelman ratkaisemiseksi esitetään. Gallupit antavat puolueelle valtakunnan tason kannatusta vastaavat luvut, mutta itse vaaleissa tulee kuitenkin aina takkiin 3–4 prosenttiyksikköä. Hätäkelloja täytyy soittaa vain matalan äänestysprosentin takia. Perussuomalaisilla ja kokoomuksella on nyt yhtä monta, 38, kansanedustajaa Ano Turtiaisen lennettyä ulos perussuomalaisten ryhmästä alkuvuodesta. Ja vielä: nyt kannattaa nauttia kaikista kesätapahtumista. Nytkin sannamarineja olisi pitänyt olla jokaisessa kunnassa, ei vain Tampereella. Muistelmia on kiva lukea kesällä. Keskustan Annika Saarikko sai enemmän kuin torjuntavoiton; 14,9 prosenttia rauhoittaa kummasti. Mutta uusia kipupisteitä syntyi
Myös kunnallisoikeuden perusjuttujen hallinnassa on välillä puutteita. Kuntalehti 7 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi K untavaalit tulivat ja menivät. Pitkän linjan konkareiden rasittavat puolet. Untuvikkojen parhaat puolet. Me emme tietääkseni ole tehneet sinunkauppoja. Liika innokkuus ja pelin sääntöjen tietämyksen puute on aika vaarallinen yhdistelmä. Eihä myö olla, mut tehhää pois. Pitkän linjan konkareiden rasittavat puolet. Innostus ja toimintatarmo, uudet ideat. NÄKEMYS II Turun yliopiston julkisoikeuden professori emeritus Heikki Kulla, pitkän linjan konkareiden parhaat puolet. Untuvikkojen rasittavat puolet. Untuvikkojen parhaat puolet. Eivät kavahda uudistuksia. Joskus päätöstilanteisiin ajaudutaan liian vähäisellä tietämyksellä Uusi valtuusto – uhka vai mahdollisuus. Laajan palvelupaketin ja sen sisäisten riippuvuussuhteiden hahmottaminen. Perehtyminen ja sopeutuminen uudistuksiin saattaa olla hankalaa. Samoin laaja muiden luottamushenkilöiden ja henkilökunnan tunteminen (henkilökontaktit). Vielä puhtaat höyhenet. • Perehtyminen asioihin jää joskus aika ohueksi. Pitkäaikainen kokemus erilaisista käytännön tilanteista antaa etulyöntiaseman. Uudet ja tuoreet ajatukset, ennakkoluulottomuus. NÄKEMYS I Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, pitkän linjan konkareiden parhaat puolet. Perehtyminen asioihin jää joskus aika ohueksi. Toimintaympäristön muutosten tajuaminen ja pakollisten uudistusten hyväksyminen on monille joskus vaikeaa. KL7_50-53.indd 51 20.6.2021 10.16. Ehkä tuovat uusia näkemyksiä vanhoihin ongelmiin. Uskaltavat kyseenalaistaa virkamieskentän sekä muiden päättäjien näkemyksiä. Pitäytyminen vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Pitkän linjan konkareiden rasittavat puolet. Valtuutettujen joukossa on taas sekä konkareita että untuvikkoja. Uudet joukkueet ja uusi pelikirja tuottavat joillekin tuskaa, tai ainakin alkuahdistusta. Untuvikkojen rasittavat puolet. NÄKEMYS III Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori emeritus Teuvo Pohjolainen, pitkän linjan konkareiden parhaat puolet. Mediataidot sekä ketterät verkostot, joita luodaan tyhjästäkin nopeasti asioiden niin vaatiessa. Liiallinen usko omaan osaamiseen ja vanhoihin kaavoihin kangistuminen muuttuvat helposti rasitteeksi. Untuvikkojen parhaat puolet. Rohkeus tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen varsinkin omaa ikäluokkaa edustavien päättäjien kanssa. Osaavat pelin ja tietävät sen hengen. Turhan usein kaikki asiat nähdään pelkkänä politiikkana ja irtopisteiden keräämisen pelikenttänä. – varsinkin valtuustokauden alussa, kun kaikki on vielä uutta. Untuvikkojen rasittavat puolet. Vuosien kuluessa rakentunut kuntalaisten sekä sidosryhmien laaja verkosto
puen. [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto 52 Kuntalehti 7 / 2021 O nnittelut uusille valtuutetuille. Uudet luottamushenkilöt pääsevät toden teolla osallistumaan talousarvion valmisteluun heti valintojen jälkeen. Uusille luottamushenkilöille tämä voi olla ensimmäinen kokemus kunnan päätöksenteosta – hyppy syvään veteen heti tuoreeltaan. Kunnallista päätöksentekoa kuvataan usein yhteistyöhakuiseksi. TULEVAN neljän vuoden aikana valtuustot tulevat käsittelemään kunnissa valtavan määrän erilaisia asioita ja listoille nousevat esille mitä moninaisimmat asiat. Joissakin kunnissa muutos on kivulias ja joissakin kuuluu helpotuksen huokaus. Toisaalla mietitään, miten toimitaan väen vähetessä. Uudistuksen toimeenpano vaatii jo aikataulunsa vuoksi vankkaa paikallisten olosuhteiden ja palvelujen tuntemusta. Varsin hyvin onnistuneiden vaalijärjestelyjen takana on huima joukko kokeneita vaalien järjestäjiä ja toimitsijoita. Saitte hienon valtakirjan. Jos eduskunta hyväksyy uudistuksen, tulee seuraavan valtuuston tehdä päätökset historiallisesta sopeutumisesta ja muutoksesta. Joitakin teemoja kaikki valtuustot silti todennäköisesti käsittelevät. Kasvavat kaupungit ja kunnat tasapainoilevat kasvun, investointien ja palvelutarpeen kanssa. Sen leimallinen piirre on laaja osallistuminen hallitustyöskentelyyn ja siten hallitus vastaan oppositio -asetelman puuttuminen. Mutta kun yksistä vaaleista päästiin niin toiset ovat jo kohta tulossa. Ryhmien neuvottelut paikoista käydään poikkeuksellisesti kesän aikana. ENSIMMÄINEN uuden valtuuston tehtävä on valita toimielinten jäsenet elokuussa pidettävässä kokouksessa. Ulkoäänestyksessä äänestystapahtuma oli hitaampi, mutta sujui muuten hyvin. Moni valtuustopaikkaa vaille jäänyt tulee valinnoissa saamaan lautakuntatai jopa hallituspaikan. Paikallisesti asiat vaihtelevat kunnasta ja alueesta riipOnnea valituille! Ryhmien neuvottelut paikoista käydään poikkeuksellisesti kesän aikana. Kunnan luottamushenkilö ei nimittäin lepää kesälläkään. Valtaa ja vastuuta kantaa laaja ja edustava joukko. Sekä luottamushenkilöiltä että kunnista löytyi kykyä muuttaa nopeasti vaalien aikataulua. • Juha Myllymäki Lakiasiainjohtaja Kuntaliitto KL7_50-53.indd 52 20.6.2021 10.16. SOSIAALIJA terveydenhuollon uudistus on tätä kirjoitettaessa etenemässä eduskunnassa. Vaalien siirto kesäkuulle soi mahdollisuuden käydä äänestämässä ulkona aurinkoisissa kesätunnelmissa. Hyvinvointialueiden valtuustot valittaneen vuoden 2022 alussa, ja vaaleissa on varmasti mukana myös kuntien päättäjiä. Vaikka kunnat itsekin muuttuvat, ne ovat murroksen keskellä muutoksen tekijöitä. Hieno suoritus! Vaalien äänestysprosentti jäi lopulta melko alhaiseksi pitkästä ennakkoäänestysajasta ja paremmasta epidemiatilanteesta huolimatta. Ehkä alhainen prosentti osittain johtui kesäisestä vaalipäivästä. Historialliset kesävaalit ovat takana. Kunnan on aina löydettävä itse oma tapansa toimia
Kun palveluasumisen asiakkaan tai tavallisen asunnon asukkaan kunto heikkenee, hänen pitäisi saada hoiva-asumisen palvelua ilman että hänen tarvitsee vaihtaa asuntoa. Hänen tuorein dekkarinsa Pormestari-painajainen sijoittuu Turun kuntapolitiikan kiemuroihin, jotka politiikassa pitkään vaikuttanut entinen kokoomuksen kansanedustaja, ministeri ja nykyinen Varsinais-Suomen maakuntajohtaja tuntee hyvin. Palvelut järjestettäisiin erikseen kotihoitona ja tarvittaessa muina sosiaalipalveluina. Tutkinta siirtyy keskusrikospoliisin murharyhmän kokeneelle komisariolle ja henkilögalleria täydentyy kuntapoliitikoilla, toimittajilla, virkamiehillä ja yliopistoväellä. • Martta Nieminen Lakiluonnos: Iäkkäille kotihoitoa myös öisin Lailla pyritään vahvistamaan kuntien velvollisuuksia huolehtia iäkkäiden kotihoidosta. Esitysluonnoksen mukaan jatkossa kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan kaikkina vuorokauden aikoina. Sosiaalija terveysministeriössä (STM) valmistellusta lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja 27. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset, joilla turvataan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Iäkkäille ihmisille ei enää saisi järjestää pitkäaikaista laitoshoitoa sosiaalihuollon laitosyksiköissä. Samassa rakennuskokonaisuudessa voisi olla palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaita sekä tavallisia asuntoja. Äänestys tapahtuu kaupunginvaltuustossa elokuussa, mutta herrasmiessopimuksen mukaan paikka menee suurimmalle puolueelle, kokoomukselle. Luonnoksen mukaan jatkossa kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan myös öisin. Se on tietysti liioittelua, mutta monet kiteytykset kuntapolitiikan luonteesta napsahtavat nappiin. Crime Time 2021. Hoiva-asumista järjestettäisiin henkilöille, jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa päivittäin ja ympäri vuorokauden. Eläkkeelle siirtyvä kaupunginjohtaja tokaisee joka ikisessä valtuuston seminaarissa samat sanat: Rahat on loppu, ryhdistäytykää! Eri puolueita edustavat kuntapoliitikot ovat Häkämiehen käsittelyssä karikatyyrejä, toimittajat samoin. • Merja Ojansivu Kari Häkämies, Pormestari-painajainen. Kirjan tapahtumat käynnistyvät, kun vihreiden vahvana pormestariehdokkaana pidetty valtuutettu löytyy surmattuna. Lailla vahvistettaisiin kuntien velvollisuutta huolehtia siitä, että iäkäs ihminen saa tarpeitaan vastaavaa ja laadukasta kotihoitoa. Mahdolliseen työvoiman vajaukseen olisi reagoitava välittömästi. Veristä pormestaripeliä Turussa [ Kirjat ] L akiluonnos iäkkäiden ihmisten kotiin annettavista palveluista on paraikaa lausuntokierroksella. Aihe on ajankohtainen, sillä tulevalla valtuustokaudella Turku siirtyy pormestarimalliin ja kuntavaaleihin puolueet olivat valinneet kärkiehdokkaansa tulevaksi pormestariksi. Osa valtuutetuista on viileitä ja myös viranhaltijoiden kunnioittamia asiantuntijoita. Kirjan motto lupaa, että ”kirjan luettuasi tiedät kuntapolitiikasta kaiken tarpeellisen”. ASUMISPALVELUISSA merkittävimmät muutokset koskisivat tavallista palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista, jota kutsuttaisiin jatkossa hoiva-asumiseksi. Kuntalehti 7 / 2021 53 POLITIIKASTA tuttu Kari Häkämies sijoittaa dekkarinsa poliittisten intohimojen ja valtapelien maailmaan. elokuuta saakka. Lailla edistettäisiin monimuotoisten asumisja palvelukokonaisuuksien muodostamista. Etäkäyntien ja muiden teknologisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa työajan riittävyyttä ja helpottaa työn kuormittavuutta. Palveluasumiseen pääsisivät ne henkilöt, jotka tarvitsevat palvelujen lisäksi soveliaan asunnon, mutta eivät voi itse sitä järjestää heikentyneen toimintakykynsä takia. Osalle valtuutetuista kunnallispolitiikka on ainoa pätemisen näyttämö. [ Ajassa ] KL7_50-53.indd 53 20.6.2021 10.16. Turun kaupunginjohtajan hahmossa Häkämies pääsee mollaamaan valtuutettujen heikkoa talouskuria. Kunnalla olisi velvollisuus järjestää henkilön asuminen yhteisöllisyyttä tukevassa, turvallisessa ja esteettömässä asuinympäristössä
Palasin äitiyslomalta elokuussa 2009 ja pendelöin Pasilaan vajaat kolme vuotta. Siihen tuli Kymmenen Uutisista aina kiire, Kannonlahti nauraa. Molemmat ovat isoja, monialaisia asiantuntijaorganisaatioita, jotka toimivat verorahoilla avoimesti ja pitkäjänteisesti. Tampereella Kannonlahti tunnetaan erityisesti tiedeviestijänä. Kannonlahti tuli valituksi 33 hakijan joukosta. Moni muistaa hänet MTV:n uutisankkurina, mutta harva tietää, että hänestä tuli tamperelainen jo 13 vuotta sitten. Hän näkee korkeakouluyhteisössä ja nykyisessä työnantajassaan paljon yhtäläisyyksiä. Hän aloitti yliopiston viestintäjohtajana vuonna 2012. Hanke tuli todella hyvään aikaan. Viimeinen juna Tampereelle lähti kello 22.36. Vuodesta 2017 hän vastasi kaupungin korkeakoulut yhdistäneen Tampere3-hankkeen viestinnästä ja markkinoinnista. Hän oli hiljan aloittanut Mieli ry:n viestintäjohtajana ja viihtyi työssään. KL7_54-55.indd 54 20.6.2021 10.13. Uutistyö jos mikä on tiimityötä. Minulle on tärkeää, että työ tarjoaa jatkuvasti uuden oppimista, Kannonlahti sanoo. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. MERKITYKSELLINEN TYÖ Viisitoista vuotta uutistyötä teki Kannonlahdesta tiimipelaajan. Sitten kun viides ystävä tai tuttu sanoi minulle, että oletko huomannut, että Tampereella on viestintäjohtajan paikka auki, ajattelin, että ehkä minun pitäisi hakea. Siinä kaikilla on oma roolinsa, ja jokainen tietää, mitä toinen tekee ja miksi. [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 7 / 2021 K un Tampere vuodenvaihteessa haki viestintäjohtajaa, ei Katja Kannonlahti aikonut hakea tehtävää. Kaupungin viestintää Kannonlahti pohtii kehittävänsä piirun nykyistä Rennon kaupungin viestijä Mikään muu organisaatio ei ole niin läsnä ihmisten arjessa kuin kunta, sanoo Tampereen kaupungin tuore viestintäjohtaja Katja Kannonlahti
ykliitto.. Joraus eli latinalaistanssit on tosin ollut koronatauolla. Opiskelin jo lukiossa neljää kieltä. Sivuaineikseen hän valitsi kieliä: suomea, englantia ja saksaa. JOOGAA JA JOLKOTTELUA Katja Kannonlahti on kotoisin Jalasjärveltä. Kaupungilla on 14 000 työntekijää, ja täällä asuu yli 240 000 ihmistä. Lukion jälkeen hän opiskeli ensin puheviestintää Jyväskylässä ja sitten viestintätieteitä Vaasassa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. ] Triplan Oy | p. Se tekee hyvää päälle. Katja Kannonlahti 1970: Syntyi Jalasjärvellä 1989: Ylioppilas Jalasjärven lukiosta 1993: Humanististen tieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta 1997: Filosofian maisteri Vaasan yliopistosta 1997: Juontajaksi ja uutistoimittajaksi Radio Alexille Helsinkiin 1998: Toimittajaksi, uutisankkuriksi ja juontajaksi MTV:lle 2012: Tampereen yliopiston viestintäjohtajaksi 2017: Tampere3-hankkeen viestinnän ja markkinoinnin projektijohtajaksi 2020: Mieli Suomen Mielenterveys ry:n viestintäjohtajaksi 2020: Valmistui Tampereen yliopiston eMBA-johtamiskoulutusohjelmasta 2021: Tampereen kaupungin viestintäjohtajaksi huhtikuussa rennompaan suuntaan, koska Tampere itsessään on hänestä leppoisa ja hauska. KL7_54-55.indd 55 20.6.2021 10.13. Lukemisen lisäksi Kannonlahti rentoutuu liikkumalla. Siinä moni asia menee järjestykseen, kun katselen Näsijärvelle. Luen säännöllisesti englanninkielistä kirjallisuutta sekä aina silloin tällöin dekkareita ruotsiksi ja saksaksi. Teen pitkiä, rauhallisia kävelylenkkejä lähimetsässä. Siinä ei tarvitse miettiä, miksi teen tätä työtä, hän sanoo. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Minulle on tärkeää, että työ tarjoaa jatkuvasti uuden oppimista. [ Kuka. Vapaa-ajalla minun on pakko päästä ulos. [ Palveluhakemisto ] OTA KESTÄVÄ KEHITYS HALTUUN! Syvennä tietämystäsi kestävän kehityksen tavoitteista ja inspiroidu toimimaan niiden edistämiseksi. Hänen reseptinsä on jooga, joraus ja jolkottelu
Kolmas kerta toi ääniharavan tittelin 235 äänellä. Tuula Annala iloitsee huikeasta äänimäärästään. Kuntalaisten palvelija KL7_56-57.indd 56 20.6.2021 10.15. Eroa toiseksi eniten ääniä keränneeseen vihreiden Riikka Karppiseen oli 39 ääntä. Koen, että valtuutettuna olen kuntalaisten palvelija. S odankylän ääniharava kuntavaaleissa oli kolmatta kauttaan valtuustossa aloittava terveydenhoitaja Tuula Annala, kok. Vähän jo mietin luopumistakin, mutta sitten ajattelin, että koska lapset ovat jo aikuisia, minulla on aikaa auttaa muita, hän kiteyttää. RISTIVETOA VALTUUSTOSSA Kokoomus on pieni ryhmä Sodankylän kuntapolitiikassa, mutta siitä huolimatta Annala oli heti kahdella ensi kerrallaan toiseksi eniten ääniä saanut valtuutettu. Isä oli aikoinaan kristillisdemokraattien valtuutettu, mutta Annala nousi ääniharavaksi kokoomuksen listoilta. Isä oli aikoinaan valtuustossa Posiolla, ja meillä kotona keskusteltiin paljon politiikasta. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon on ainakin osin verenperintöä. 56 Kuntalehti 7 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. Kunnan luottamuselimissä toimimalla voi tehdä töitä kuntalaisten eteen. Ensimmäisellä kerralla hän oli kokoomuksen listoilla sitoutumaton ehdokas, mutta kaksi viime kertaa hän ollut puhdasverinen puolueensa edustaja. Minulla on myös oman työni kautta aina ollut kiinnostusta ihmisten asioiden hoitoon ja auttamiseen. Hänellä on selkeä ajatus siitä, miksi kannattaa lähteä päättämään yhteisistä asioista
Välillä kuitenkin syntyy ristiriitoja, joista saattaa olla vaikea päästä yli. On tärkeää huolehtia siitä, etteivät opinnot keskeydy. Se myös velvoittaa suurimpia ryhmiä tekemään yhteistyötä pienempien kanssa, Annala sanoo. Osa jää sitten sille tielleen. Lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemien palvelujen pitää olla helposti saavutettavissa. Otan tämän sitoutumattomien ryhmän positiivisesti vastaan. Oppositiopuoluetta edustavalle kunnanvaltuutetulle kelpaa nykyhallituksen pidentämä oppivelvollisuus. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmat ovat siis tuttuja. Kuntapolitiikassa puoluepolitiikalla on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä. MONELLA KÄRJELLÄ Matkailu, kaivosteollisuus, perinteinen porotalous, tuulivoima, Jääkäriprikaati ja Sodankylän geofysiikan observatorio Tähtelä ovat kunnalle tärkeitä asioita. Jatkuva kädenvääntö sai myös Tuula Annalan tekemään valintoja luottamustehtävien hoidossa. Sodankylässä pystytään kouluttamaan ammattilaisia monelle alalle, ja esimerkiksi kaivosteollisuus on ollut suosittu linja, Annala sanoo. ] Tuula Annala Syntynyt: Vuonna 1958 Helsingissä Kotikunta: Sodankylä Ammatti: Terveydenhoitaja Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Sodankylän kunnanvaltuutettu 2013–, kunnanhallituksen jäsen 2013–2020, Lapin sairaanhoitopiirin valtuutettu 2013–, REDUn hallituksen varapuheenjohtaja 2017– Harrastukset: Kotoilu, liikunta, yhteisten asioiden hoitaminen Hyvää Sodankylässä + ihmiset + luonto ja vuodenajat + hyvät peruspalvelut Kehitettävää Sodankylässä yhteen hiileen puhaltaminen talouden tasapaino elinvoiman edistäminen Kuntapolitiikassa puoluepolitiikalla on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä. Jos valtio ei anna rahaa oppivelvollisuusuudistuksen kustannuksiin, kunnat ovat pulassa. Toivon, että jos sote-uudistus toteutuu, siinä panostetaan entistä enemmän perusterveydenhuoltoon, lasten, nuorten ja perheiden varhaiseen tukeen sekä mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. He ovat liikkeellä oikeilla motiiveilla ja haluavat tehdä töitä kunnan parhaaksi. Keskusta kuitenkin säilytti kunnan suurimman valtuustoryhmän mandaatin kahdeksalla paikalla. Nyt vaikuttaa siltä, että tilanne on vakiintunut Petri Härkösen johdolla ja uusi kunnanjohtaja on ottanut hyvin paikkansa, hän sanoo. • Pekka Molis Kuva: Tuula Lampela KL7_56-57.indd 57 20.6.2021 10.15. Toistaiseksi olemme onnistuneet siinä, että peruskoulusta lähteneet nuoret ovat jatkaneet toisen asteen opintoihin eikä koulupudokkaita ole tullut. Kun valtuustoryhmät ovat tasakokoisempia, vuoropuhelu toimii paremmin. Kuntaa pitääkin kehittää monella kärjellä, sillä tarvitsemme tänne uusia työpaikkoja. Kokoomuksella on kolme paikkaa aiemman neljän sijaan. Asiat ratkaisevat. Nuo vuodet eivät olleet kuntapäättäjille helppoja. Sodankylässä Kuntalaiset-yhteislista sai uutena ryhmänä peräti seitsemän valtuutettua. Terveydenhoitajana pitkään työskennellyt Annala on viiden viime vuoden ajan toiminut kouluterveydenhoitajana. Onneksi meillä on kunnossa oleva loistava lukio ja ammattiopetuksesta vastaavalla REDUlla on iso toimintayksikkö täällä. Yksi läpimenneistä on ex-kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Sitä ennen hän työskenteli neuvolassa. Meille tärkeä asia on myös Sakatin kaivoshankkeen eteneminen, Annala sanoo. Sinällään tuo uudistus on hyvä, koska nyt opintojen jatkaminen ei ole kenelläkään rahasta kiinni. Pitkään Sodankylää johtanut Viljo Pesonen jäi eläkkeelle vuonna 2019, hänen jälkeensä valittu Kirsi Virtanen sai lähteä kesällä 2020 ja Petri Härkönen valittiin kunnanjohtajaksi loppuvuodesta 2020. Kunnassa toimii lukio ja ammattiopisto, mutta pidemmälle opiskelevien nuorten on matkustettava vähintään Rovaniemelle. Kuntalehti 7 / 2021 57 [ Kuka. Suurimmat häviäjät olivat paikoilla mitattuna vasemmistoliitto ja keskusta, jotka menettivät molemmat kolme paikkaa. Maakuntakaava palautettiin valmisteluun, ja se voi tulla uuden valtuuston käsittelyyn. Sodankylä on yksi niistä lukuisista kunnista, jotka kamppailevat nuorten poismuuttoa vastaan. Päättyvän valtuustokauden aikana kunnassa on ollut peräti kolme vakinaista kunnanjohtajaa. Hän edellyttää kuitenkin, että kunnille annetaan myös rahaa asioiden hoitamiseen. Lapin kunnissa on jo pitkään ollut sitoutumattomilla yhteislistoilla merkittävä rooli kunnallisessa päätöksenteossa. Hän aloitti valtuustokauden kunnanhallituksen jäsenenä, mutta henkilökohtaisten syiden takia vaihtoi hallituksen varajäseneksi keväällä 2020. Kunta on panostanut vahvasti ennalta ehkäisevään työhön, mutta kyllä siellä yhä on haasteita
[ Seuraava numero ] Teema: Koulutus • Ilmestyy 19.8. Tutustu tarjontaan: kuntaliitto.fi/kuntapaattaja Kuva: Laura Oja KOULUJEN alkaessa elokuussa Kuntalehden teemana on perinteiseen tapaan koulutus. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, maankäyttö, valtiontuki. Tiedä mistä päätät Kuntapäättäjä-palvelu tarjoaa kuntien luottamushenkilöille tarvittavat tiedot ja taidot päätöksenteon tueksi. KL7_58-59.indd 58 20.6.2021 10.07. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kerromme lehdessä esimerkiksi koulujen eriytymisestä, ”koulushoppailusta”, etäopetuksesta, oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksista, varhaiskasvatuksesta ja koulurakentamisesta
KL7_58-59.indd 59 20.6.2021 10.07. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, maankäyttö, valtiontuki. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin
MIITAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Tieja katuverkon inventoinnit • Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun kantavuusmittaukset ja kuntoarviot • Siltojen kuntoarviot yksityisteille, metsäteille ja kuntien kaavateille • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus KL7_60.indd 60 20.6.2021 10.06