Puhelimet ovat kestoaihe S. 20 Miten kouluja johdetaan. 14 Jani Halme ja ihanat kunnat KL7_1-31.indd 1 6.8.2024 9.47. 7 I 2024 I 15.8. S
Kela haluaa palvella yhteiskunnan muita toimijoita tiedolla. Kuntalaskutuksen osalta nykyiset työmarkkinatuen kuntalaskutuksen käytännöt jatkuvat; laskut toimitetaan verkkolaskuina kuntiin ja laskujen liitteenä toimitettavat henkilöluettelot ovat Kelmun kautta käytettävissä. Kelan tarjoamia tiedolla johtamisen palveluita puolestaan voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelujen järjestämisessä, kuten palvelutarpeiden ja asiakasmäärien ennakoinnissa. Verkostoissa toimivat Kelan edustajat toimivat hyvänä yhteyskanavana myös Kelan palvelukehityksen suuntaan, Leo Malila vinkkaa. MAINOS MAINOS Kela tukee kuntien työtä tiedon avulla Kelalta ja muilta viranomaistoimijoilta edellytetään tiedon yhteistä hyödyntämistä ja jakamista. Tahdomme helpottaa kumppanien työtä ja asiakkaiden asiointia parantamalla tiedon liikkuvuutta ja hyödynnettävyyttä, sanoo Kelan tiedonhallintaja innovointiyksikön päällikkö Leo Malila. Yhteistyötä tehdään muun muassa verkostoissa. – Tarvitsemme kumppaneitamme kertomaan, mitkä Kelan tiedot ja palvelut ovat välttämättömiä, jotta kumppanien palvelut pystytään tuottamaan tehokkaasti. KL7_1-31.indd 2 6.8.2024 9.47. – Meille Kelassa tieto on suomalaisen yhteiskunnan yhteistä pääomaa. Tiedon liikkuvuuden ja hyödynnettävyyden parantaminen sujuvoittaa myös Kelan ja kuntien yhteisten asiakkaiden asiointia. Kela ei edelleenkään pysty välittämään Kelmun kautta kuntien toivomia ansiopäivärahan tietoja, koska näitä tietoja ei saada kattavasti Kelaan. Kuntalaskutukseen liittyen täysin uutta dataa saadaan vasta vuoden 2025 puolella, kun työllisyysalueiden toiminta on käynnistynyt. – Kumppanina ja tietotalona haluamme palvella yhteiskunnan muita toimijoita, kuten kuntia ja hyvinvointialueita, tiedolla mahdollisimman hyvin. Kelan tilastoista voi tällöin tarkastella työKelan tietotarjotin Kela on tietotalo, joka tuottaa tutkimuksia, tilastoja ja avointa dataa yhteiskunnan hyväksi. Uusi työllisyysaluejako mukaan tietotuotteisiin Tiedolla johtamisen palveluiden osalta Kela aikoo tuoda uuden työllisyysaluejaon mukaan kaikkiin keskeisiin tietotuotteisiinsa jo tämän vuoden aikana. Kuntien tiedonsaantia Kelasta pyritään jatkuvasti parantamaan. Tiedolla johtamisen palvelut on koottu Kelan tietotarjotin -verkkopalveluun. Panostamme erityisesti tietovarantojemme laatuun, saatavuuteen sekä tietosuojaan, hän jatkaa. Kelan etuustietopalvelu Kelmussa viranomainen voi esimerkiksi tarkistaa asiakkaansa saamat Kelan etuudet sekä nähdä kuntakohtaisia listoja tiettyjen etuuksien saajista. Kuntien tiedonsaantia Kelasta kehitetään Yhteistyö kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa on Kelalle tärkeää, jotta Kela voi tuottaa tietoa ja palveluja, jotka aidosti hyödyttävät kumppaneita ja sitä kautta asiakkaita. Vaatimus koskee sekä asiakkaiden palvelua että tiedolla johtamista. Jo nyt tietoja voi tarkastella näissä kuntatasolla, Malila sanoo. Tiedon avulla pystytään sujuvoittamaan sekä ammattilaisten työtä että asiakkaan asiointia. Tutustu Tietotarjottimeen ja hyödynnä Kelan monipuolisia sisältöjä! tietotarjotin.fi markkinatuen lisäksi myös peruspäivärahan ja ansiopäivärahan kuntien rahoitukseen liittyviä tietoja. Kelassa selvitetään, millaisia tietotarpeita sen kumppaneilla on esimerkiksi työllisyyspalvelujen hoitoon, työllistymisen monialaiseen edistämiseen ja kuntalaskutukseen liittyen ja vastataan niihin mahdollisimman hyvin. – Hallitusohjelman kokeilujen tueksi toteuttamamme tietotuote, Työllisyyden kuntakokeilujen tilannekuva, päivitetään uuden aluejaon mukaisesti, samoin Alueen tilannekuva
Yksi mielenkiintoisimmista aiheista liittyy ratainfraan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa (IL 29.7), että taloudellisia valintoja tehdessään päättäjien tulisi aina ottaa huomioon valintojensa vaihtoehtoiskustannukset. Matka tietenkin jatkuu. Vuosi sitten käynnistetyt uudistukset etenevät, muun muassa tämän lehden osalta. Hyödyt tulevat ajan kanssa ja seuraava EU-anomuskin on ensimmäistä selkeämpi. Kysymyksiä ja vastauksia. – Hallitusohjelman kokeilujen tueksi toteuttamamme tietotuote, Työllisyyden kuntakokeilujen tilannekuva, päivitetään uuden aluejaon mukaisesti, samoin Alueen tilannekuva. Vaatimus koskee sekä asiakkaiden palvelua että tiedolla johtamista. Kela ei edelleenkään pysty välittämään Kelmun kautta kuntien toivomia ansiopäivärahan tietoja, koska näitä tietoja ei saada kattavasti Kelaan. Verkostoissa toimivat Kelan edustajat toimivat hyvänä yhteyskanavana myös Kelan palvelukehityksen suuntaan, Leo Malila vinkkaa. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut tiettyyn, suhteessa ehkä pieneltä vaikuttavaan osuuteen. – Meille Kelassa tieto on suomalaisen yhteiskunnan yhteistä pääomaa. Tahdomme helpottaa kumppanien työtä ja asiakkaiden asiointia parantamalla tiedon liikkuvuutta ja hyödynnettävyyttä, sanoo Kelan tiedonhallintaja innovointiyksikön päällikkö Leo Malila. Sellaista, joka liittyy päätöksenteon ja tausta-aineiston julkisuuteen sekä laajemmin demokratiaan. Euroopan komission arvio ei ollutkaan aivan niin huono kuin mitä julkisuudessa on kerrottu. Vuoden 2024 Suomessa rahareikiä on muitakin. Useiden satojen miljoonien rakennushanke maksoi lopulta miljardeja mittavan mainehaitan lisäksi. Mikä sinua kiinnostaa, mistä tai kenestä haluaisit lukea lisää. Kuntalaskutukseen liittyen täysin uutta dataa saadaan vasta vuoden 2025 puolella, kun työllisyysalueiden toiminta on käynnistynyt. Johtopäätöksensä on selkeä valtion omaisuutta myymällä saadulle rahalle löytyy fiksumpaakin käyttöä. Länsirata Oy haki Länsiradan kehittämiseen yli 176 miljoonaa euroa. On muutakin. Kelassa selvitetään, millaisia tietotarpeita sen kumppaneilla on esimerkiksi työllisyyspalvelujen hoitoon, työllistymisen monialaiseen edistämiseen ja kuntalaskutukseen liittyen ja vastataan niihin mahdollisimman hyvin. Uusi työllisyysaluejako mukaan tietotuotteisiin Tiedolla johtamisen palveluiden osalta Kela aikoo tuoda uuden työllisyysaluejaon mukaan kaikkiin keskeisiin tietotuotteisiinsa jo tämän vuoden aikana. Tutustu Tietotarjottimeen ja hyödynnä Kelan monipuolisia sisältöjä! tietotarjotin.fi markkinatuen lisäksi myös peruspäivärahan ja ansiopäivärahan kuntien rahoitukseen liittyviä tietoja. Jo nyt tietoja voi tarkastella näissä kuntatasolla, Malila sanoo. 3 Pääkirjoitus / Päätoimittaja Tommy Pohjola Liikkuvaa junaa on hankala pysäyttää KESÄHELTEILLÄ riitti uutisoitavaa. MAINOS MAINOS Kela tukee kuntien työtä tiedon avulla Kelalta ja muilta viranomaistoimijoilta edellytetään tiedon yhteistä hyödyntämistä ja jakamista. Tiedon avulla pystytään sujuvoittamaan sekä ammattilaisten työtä että asiakkaan asiointia. – Tarvitsemme kumppaneitamme kertomaan, mitkä Kelan tiedot ja palvelut ovat välttämättömiä, jotta kumppanien palvelut pystytään tuottamaan tehokkaasti. Kielteinen päätös ei yllätä, hankkeen hyötyjä on Suomessa epäilty pitkän aikaa. Musta kääntyy valkoiseksi. Niin sanottu tunnin juna eli Länsirata ei saanut EU-rahoitusta. Panostamme erityisesti tietovarantojemme laatuun, saatavuuteen sekä tietosuojaan, hän jatkaa. Hankeyhtiö puksuttaa väkevästi kohti määränpäätä, joka siintää kenties sadan vuoden päässä. Kuntalaskutuksen osalta nykyiset työmarkkinatuen kuntalaskutuksen käytännöt jatkuvat; laskut toimitetaan verkkolaskuina kuntiin ja laskujen liitteenä toimitettavat henkilöluettelot ovat Kelmun kautta käytettävissä. Kuntien tiedonsaantia Kelasta pyritään jatkuvasti parantamaan. Kelan tilastoista voi tällöin tarkastella työKelan tietotarjotin Kela on tietotalo, joka tuottaa tutkimuksia, tilastoja ja avointa dataa yhteiskunnan hyväksi. Henkseleitä silti paukutellaan sekä Turun suunnalla että varsinkin maan hallituksessa. Moni saattaa senkin muistaa, että silloiset päättäjät (joista moni edelleen on mukana kuntaja valtakunnan politiikassa) ummistivat silmänsä hälyttäviltä raporteilta, jotka pääasiassa media nosti esiin. Kela haluaa palvella yhteiskunnan muita toimijoita tiedolla. Länsirataa edistetään pätkissä. Tutkijoiden havaintoja yhdistää ainakin yksi piirre: Kun hankkeeseen on investoitu paljon rahaa ja rakentamista tuettu poliitikkojen lupauksilla on siitä vaikea perääntyä, vaikka minkälaista miinusta löytyisi. Julkisia rakennushankkeita on ympäri maailman tutkittu vuosikymmeniä. Lukijoille tarjoamme verkossa ja printissä uutisia ja taustoja pirteällä otteella. – Kumppanina ja tietotalona haluamme palvella yhteiskunnan muita toimijoita, kuten kuntia ja hyvinvointialueita, tiedolla mahdollisimman hyvin. KL7_1-31.indd 3 6.8.2024 9.47. Tässäkään ei ole mitään uutta. Kelan etuustietopalvelu Kelmussa viranomainen voi esimerkiksi tarkistaa asiakkaansa saamat Kelan etuudet sekä nähdä kuntakohtaisia listoja tiettyjen etuuksien saajista. Kuntien tiedonsaantia Kelasta kehitetään Yhteistyö kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa on Kelalle tärkeää, jotta Kela voi tuottaa tietoa ja palveluja, jotka aidosti hyödyttävät kumppaneita ja sitä kautta asiakkaita. Hengessä kuitenkin ollaan tiukasti mukana ja rahaakin tulee, sanoo EU mitä vaan. Tiedolla johtamisen palvelut on koottu Kelan tietotarjotin -verkkopalveluun. JA VIELÄ. Kuntalehdellä on uusi päätoimittaja. Yhteistyötä tehdään muun muassa verkostoissa. Tiedon liikkuvuuden ja hyödynnettävyyden parantaminen sujuvoittaa myös Kelan ja kuntien yhteisten asiakkaiden asiointia. Vinkit toimituksen osoitteeseen toimitus@kuntalehti.fi Lukeminen saa myös viihdyttää! Hengessä ollaan mukana ja rahaakin tulee, sanoo EU mitä vaan. Pikkusummasta ei ollut kyse. Kangasharju sanoo, että jos hanke rahoitetaan valtion omaisuuden myyntituloilla, sen pitäisi pystyä lyömään myytävän omaisuuden pitkän aikavälin tuotto-odotus. Moni saattaa muistaa kuinka Helsingin ja Espoon metrohankkeessa kustannukset kasvoivat samaan aikaan hankkeessa lisääntyvien teknisten haasteiden kanssa. Jatkossa päätökset ovat seuraavan ja sitä seuraavan hallituksen pöydällä. Kelan tarjoamia tiedolla johtamisen palveluita puolestaan voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelujen järjestämisessä, kuten palvelutarpeiden ja asiakasmäärien ennakoinnissa
Soila Puurtinen, kuva KL7_1-31.indd 4 6.8.2024 9.47. 4 Kuntalehti / 7 • 2024 s.14 Johtaminen edellyttää luottamuksen luomista ja ylläpitämistä myös koulussa, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen, joka toimii rehtorina Itä-Suomessa Liperissä
Sulkavan Suursoudut on tunnettu brändi ja nyt kunta haluaa entistä enemmän kehittää, kertoo kunnanjohtaja Sakari Varala. Sivu 10 Kuntajohtajien blogi jatkuu Kunnanjohtaja Mikko Löfbacka tarjoaa aiheita alkavaan syksyyn. Espoolainen Minna Palmu on taistellut lapsensa hoidon ja terveyden puolesta. Sivu 3 Koulut alkavat Vaikka alueet eriytyvät, ne eivät kuitenkaan autioidu. 40 s.48 s.28 s.52 Jonas Heikkilän ja Petra Lindbladin perheeseen kuuluu kolme lasta, joten älypuhelimistakin puhutaan. Tässä numerossa puhutaan myös erilaisista asumisen muodoista. Nato ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Liikenneratkaisuista Pääkirjoituksessa puhutaan junaliikenteestä. 5 s.20 s.32 s . Sivut 25-27 Soila Puurtinen, kuva KL7_1-31.indd 5 6.8.2024 9.47. Päätoimittaja Tommy Pohjola kirjoittaa. Kuinka tämä ratkaistaan. Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia myös väestöä menettävillä alueilla, muistuttaa Kuntaliiton lehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki. Kannen kuva Soila Puurtinen Seuraava Kuntalehti ilmestyy 16.9. Puumala on monella mittarilla valopilkku, tietää kunnanjohtaja Niina Kuuva. Sivut 6-7 Ihmisiä, ei ainoastaan työvoimaa Tuottaja Tiina Ojutkangas kertoo ajatuksiaan työperäisestä maahanmuutosta. Sivu 11 Tekijöistä on pulaa Työvoimaa tarvitaan
6 Näkökulma ”Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia” Koululaisten määrän vähetessä perusopetuksen järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä. Irmeli Myllymäki KL7_1-31.indd 6 6.8.2024 9.47
Tarvitsemme kuitenkin myös valmiutta uudistaa. On löydettävä ratkaisut perusopetuksen tarjoamiseen heille, jotka asuvat pitkien tai vaikeakulkuisten koulumatkojen päässä. Vaikka alueet eriytyvät, ne eivät kuitenkaan autioidu. Kuntien erilaisuus vaatii monimuotoisia ja joustavia opetuksen järjestämisen tapoja. Tämä on nykyisen peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos ja vaatii tulevaisuuden perusopetuksen kehittymistä. Hyvästä ei pidä luopua, mutta keinovalikoimaan kannattaa lisätä uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja, joilla perusopetus kykenee vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Samalla on vastattava oppilaiden moninaisiin tarpeisiin. Hallitusohjelman kirjaus rajatusta etäopetuksesta sekä kokeiluista ja normien keventämisestä ovat tarpeellisia mahdollisuuksia tuoda opetuksen järjestämiseen joustavuutta perinteisen opetuksen rinnalle. Myös kunnissa on tärkeää arvioida, mitkä ovat tärkeimpiä perusopetuksen panostuksia. Kunnat eriytyvät, ja meidän on pohdittava, miten järjestämme yhdenvertaisen perusopetuksen kaikkialla Suomessa oppilasmäärien alentuessa. vat myös lainsäädännöllistä joustoa kehittää perusopetusta. Olemme saaneet olla ylpeitä perusopetuksestamme ja voimme olla sitä yhä. Hallituksen on toimittava ripeästi. Arvioidemme mukaan oppilaskohtaisissa kustannuksissa on päinvastoin kasvupainetta. Hankkeessa kymmenen pilottialuetta eri puolilta Suomea ovat valinneet alueelleen tärkeitä kehittämistavoitteita. Ratkaisua kannattaa etsiä yhdessä alueen muiden kuntien kanssa ennakkoluulottomasti ja kokeillen. Edessä voi olla kiperiäkin arvovalintoja esimerkiksi ryhmäkoon ja opetustarjonnan tasapainoilussa. Hankkeen pilotit kehittävät muun muassa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, rehtorija opettajayhteistyötä ja verkostomaisen yhteistyön muotoja. Etäopetuksen selkeiden reunaehtojen määrittely ja hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toimeenpano yhteistyössä kuntien kanssa ovat ensisijaisia askelia. Toisaalta etäopetus ei ole vain pitkien etäisyyksien alueilla tärkeää. 7 P eruskoulussa olevien oppilaiden määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Etäopetuksen avulla voidaan yhteistyössä kuntien tai koulujen kesken tarjota opetusta harvaan asutuilla alueilla tai muutoin vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Etäopetus ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus eivät ole nykylainsäädännön näkökulmasta selkeitä. Monissa hankekunnissa oppilasmäärä alenee ja kelpoisten opettajien saatavuus heikkenee. Irmeli Myllymäki Kehittämispäällikkö Kuntaliitto KL7_1-31.indd 7 6.8.2024 9.47. Perusopetuksen haasteita ratkotaan yhteistyössä Kuntaliiton Verkostoperuskoulu-hanke pureutuu perusopetuksen järjestämisessä juuri alueellisesti yhdessä tunnistettuihin haasteisiin painottamalla yhteistyön merkitystä kuntien välillä. Etäopetusta tulee tästä eteenpäin kehittää opetusmuotona lähiopetuksen rinnalle, ja uutta lainsäädäntöä tarvitaan tukemaan tätä kehitystä. Kansallisesti täytyy miettiä mihin asioihin perusopetuksessa kannattaa panostaa ja mistä voitaisiin luopua. Suomessa asuu tulevaisuudessakin lapsia myös väestöä menettävillä alueilla. Tilausta etäopetuksen kehittämiseen löytyy eri kokoisista kunnista ja kaupungeista. Monet ratkaisun avaimet ovat kunnilla itsellään, mutta kunnat tarvitseOlemme saaneet olla ylpeitä perusopetuksestamme. Silti kunnat pyrkivät järjestämään lainsäädännön edellyttämää laadukasta ja monipuolista perusopetusta. Oppilaiden määrän väheneminen ei kuitenkaan tarkoita, että opetuksen järjestämisen kustannukset laskisivat samalla tahdilla. Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen on kuntien tehtävä. Etäopetuksen kehittäminen on välttämätöntä Tarve etäopetuksen kehittämiseen nousee vahvasti esiin, kun mietitään ratkaisuja perusopetuksen järjestämisen haasteisiin. Perusopetuksen haasteita ei voi ratkaista yhdellä mallilla, sillä kuntien väestörakenteen kehitys ja opetuksen järjestämisen olosuhteet ovat hyvin erilaisia. On innostavaa nähdä, että perusopetuksen haasteet tunnistetaan kunnissa erityisen hyvin ja niissä annetaan vihreää valoa ja tarvittavaa tukea kuntarajat ylittävälle yhteistyölle ja ratkaisujen etsimiselle. Perusopetuslaki ei ole pysynyt yhteiskunnan kehityksen tahdissa. Myös kaupungeissa etäopetuksen avulla voidaan tarjota esimerkiksi valinnaista kielten tai harvinaisten uskontojen opetusta oppilaan lähikoulussa
Päästövähennystavoitteet edellyttävät, että kaupungit parantavat energiatehokkuutta sekä siirtyvät uusiutuvaan energiaan ja vähähiiliseen liikkumiseen, kirjoittaa Hanna Mela. Samalla kaupunkisuunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten tulvariskien kasvuun ja helleaaltoihin. Siksi rakennusten pitkä käyttöikä ja korjaaminen purkamisen sijaan on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tavoiteltavaa. Kaupunkien tulee myös säilyttää ja vahvistaa hiilinieluja sekä edistää kiertotaloutta. Kohti ilmastokestävää suunnittelua mielipide@kuntalehti.fi Tervetuloa kirjoittamaan KUNTALEHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja ottamaan kantaa. Näihin haasteisiin vastaa osaltaan kesäkuussa julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tekemä ”Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua” opas. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. Kirjoituksessa julkaistaan myös työtehtäväsi tai se yhteys, joka sinulla kirjoitettavaan aiheeseen on. Nämä ovat toistaiseksi vähän hyödynnettyjä mutta ilmaston, materiaalien käytön ja kaupunkikehityksen kannalta joskus harkinnan arvoisia vaihtoehtoja vanhan purkamiselle ja uuden rakentamiselle. Oppaaseen on myös koottu kokemuksia kaupunkien suunnittelukohteista ja tuloksia tutkimuksista. Lähivihreän merkitys kasvaa Kasvukeskuksissa on tarve rakentaa koteja ja palveluita kasvavalle asukasmäärälle. Niissä voidaan edellyttää kohteelta pientä energiankulutusta, uusiutuvaa energiaa tai kierrätysmateriaalien käyttöä. Samalla puuston ja muun kasvillisuuden säilyttäminen on tärkeää sekä hiilinielujen turvaamisen että kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Oppaassa käsiteltyjä teemoja ovat vähähiilinen yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen, uusiutuvat energiaratkaisut ja kiertotalous. Toimitus päättää mielipidekirjoitusten julkaisemista. Rakentamispainetta kohdistuu myös kaupunkien viheralueisiin. On kuitenkin varmistettava, ettei täydennysrakentamisella voimisteta lämpösaarekeilmiötä ja lisätä riskiä hulevesitulville. Kasvillisuus lisää tutkitusti myös ihmisten hyvinvointia. Niitä jaetaan myös Kuntalehden sosiaalisen median kanavilla, joissa edistetään kommentointia. Sitä suurempi merkitys on sillä, millainen kodin välitön ympäristö on ja millainen näkymä esimerkiksi ikkunasta avautuu. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, se noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. 8 ILMASTONMUUTOS asettaa kaupunkisuunnittelulle haasteita. Siinä käsitellään myös luontopohjaisia ratkaisuja, lämpösaarekeilmiön lieventämistä ja tulvariskien hallintaa. Se auttaa kaupunkeja arvioimaan sääja ilmastoriskejä sekä tukee ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen yhteensovittamista naapurustotasolla. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä luontoretkelle kauemmas kotoa. Laita mielipidekirjoituksen mukana yhteystietosi. Kohti vähähiilistä yhdyskuntarakennetta Yhdyskuntarakenne luo puitteet arjelle ja vaikuttaa merkittävästi syntyviin päästöihin. Kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää päästöjä esimerkiksi ohjaamalla rakentaminen jalankulkuja joukkoliikennevyöhykkeille ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta. Mielipiteet julkaistaan verkossa ja/tai printissä. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen mielipide@kuntalehti.fi KL7_1-31.indd 8 6.8.2024 9.47. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Kirjoitusten mitat vaihtelevat 500-2500 merkkiin. Uudiskohteiden elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä voidaan pienentää kaavamerkinnöillä tai tontinluovutusehdoilla. Toimitus editoi ja lyhentää tekstejä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja editoida kirjoituksia. Joskus uuden rakentamiselle on vaihtoehtoja: kaava voi mahdollistaa sen, että olemassa olevia rakennuksia laajennetaan, niihin lisätään kerroksia tai rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. Rakentaminen synnyttää aina hiilipiikin, joka on suurin silloin, kun rakennetaan kokonaan uutta. Moniääninen ja omat näkökannat perusteleva keskustelu on kannatettavaa
Viherkerroinmenetelmän käyttö eri suunnittelutasoilla on esimerkki työkalusta, joka auttaa tunnistamaan ja ohjaamaan kaupunkivihreän määrää ja laatua. Näitä ovat esimerkiksi kosteikot, niityt, sadepuutarhat ja viherkatot. Rankkasateiden yleistyessä kasvillisuudella, erilaisilla kosteikoilla ja imeytysratkaisuilla on tärkeä merkitys myös tulvariskien hallinnassa. Joskus tavoitteet voivat kuitenkin olla keskenään ristiriidassa, ja kokonaiskestävyyden arvioinnissa erilaiset oppaat ja työkalut tulevat tarpeeseen. Hanna Mela Tutkija Suomen ympäristökeskus (Syke) Kuva: Jarkko Sydänmaanlakka Julkaisu Kohti ilmastokestävää kaupunkisuunnittelua. Kaikille hyvä kaupunki syntyy osallisuudesta Asukkaiden ja muiden sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun auttaa hyödyntämään eri ryhmien asiantuntemusta ja näkökulmia, jotka voisivat muuten jäädä huomiotta. Aidon vaikutusmahdollisuuden kannalta on tärkeää, että osallistaminen tapahtuu suunnitteluhankkeen alkuvaiheesta alkaen. Kaupunkisuunnittelu on eri tavoitteiden yhteensovittamista, ja ilmastonmuutos tuo siihen oman, merkitykseltään yhä kasvavan lisänsä. KL7_1-31.indd 9 6.8.2024 9.47. Vuorovaikutteiset työskentelytavat eri ryhmien kanssa voivat lisätä suunnitelmien hyväksyttävyyttä ja vahvistaa asukkaiden tunnetta paikkaan kuulumisesta. Ilmastokestävässä kaupunkisuunnittelussa voidaan käyttää luonnon prosesseja jäljitteleviä luontopohjaisia ratkaisuja. Opas ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseen alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa. 9 Puut ja viherrakenteet viilentävät ympäristöään helteiden aikana ja lisäävät kaupunkiympäristön monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2024. Oppaan sisältö siirretään syksyn 2024 aikana myös Ilmasto-opas.fi-sivustolle verkkoartikkeleiksi
Tervetulleiksi halutaan maahanmuuttajia tai vaikka suomalaisia paluumuttajia. SUOMEN on saatava uusia työntekijöitä. Korkeakoulutetun työvoiman alueelliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen perehtynyt tutkija Niina Kotavaara Oulun yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan työperäistä maahanmuuttoa it-alalla sekä yritysten että alalla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden näkökulmasta. Ihmiset ovat muutakin kuin työvoimaa Suomeen jäädään erityisesti elämänlaadun ja perheelämän laadun takia. Mahtaa olla turhauttavaa ihmisille itselleenkin odottaa lupaa tehdä töitä tai tehdä työtä, joka on kaukana omasta ammattitaidosta ja koulutuksesta. On helppo olla samaa mieltä Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtajan Riikka Pakarisen kanssa. 10 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas / Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja SUOMESSA halutaan työvoimaa, joka tulee korjaamaan työvoimapulamme. Suomessa on yhtä aikaa vetoa ja torjuntaa. Osassa Suomen kuntia on herätty siihen, että tulokkaille pitää antaa mahdollisuus onnistua elämässään. Usein ihmiset haluavat olla osa yhteisöä, kuulua joukkoon, tulla pyydetyksi kylään. Kuntalehden haastattelussa hän sanoo, että Suomeen jäädään erityisesti elämänlaadun ja perhe-elämän laadun takia (Kuntalehti 2.7.) Sujuva, turvallinen ja mielekäs elämä lienee aika monen ihmisen tavoite. Kun keskustellaan työvoimapulasta, puhutaan oikeista ihmisistä, joiden pitäisi tulla paikkaamaan ongelmaa. Hän on havainnut, että sujuva arki sitouttaa Suomeen. Kunta aikoo edistää työantajien ja potentiaalisten työntekijöiden kohtaamista. Esimerkiksi eteläsavolaisessa Juvan kunnassa halutaan panostaa juuri toimivaan arkeen. Kotoutumisen tueksi suunnitellaan kuntakummien järjestämistä. Hän nimittäin sanoo, että emme tule pärjäämään globaalissa kilpailussa, jos emme kykene konkreettisesti houkuttelemaan työtä tekeviä, osaavia ihmisiä tänne. Ihmisille asetetaan suuria vaatimuksia, mutta miten paljon mietitään sitä, mitä Suomi antaa työvoimalle. Tarvitaan myös pitoa. Tuoreimmassa kyselytutkimuksessa selvitetään, kuinka ulkomaiset työntekijät kokevat maan, johon ovat muuttaneet työskentelemään. Voi kuvitella, että yksikin suomalainen tuttu perhe auttaa kotoutumaan nopeammin kuin mikään virallinen järjestely. KL7_1-31.indd 10 6.8.2024 9.47. Uusi työvoimaresurssi voi osittain jo olla maassa, kun vain työja opiskelulupaa odottavat ihmiset saataisiin nopeasti normaaliin elämään ja arkeen sekä mukaan työelämään. Insinööri tai sairaanhoitaja on muutakin kuin resurssi. Mielessä on myös kunnan brändi. Paikkakunnalla on alkamassa hanke, jonka tavoitteena on erottautua houkuttelevana ja sujuvaa palvelua tarjoavana kuntana. Hän on ihminen, jolla on elämä, perhe, mahdollisesti lapsia, odotuksia elämästä
Päätöksentekokykyä rakennetaan yhteisesti jaetulla strategialla. Verkostomainen toimintatapa liittyy myös tiedolla johtamiseen. Mikko Löfbacka johtaa Ulvilan kaupunkia. Toisaalta se on myös strategian mukaisten päämäärien syöttämistä verkostoihin, jotta kaikki työskentelisivät jaettujen päämäärien eteen, tietoisesti tai tiedostamattaan. Ja paljon myös muuta. Käytännön tekemisen tasolla elinvoiman rakentaminen on alkanut elinkeinojen kehitystyönä. Elinvoima asuu työpaikkojen Kokonaisvaltaista elinvoimaa kehittämässä ja eurojen lisäksi kuntalaisissa, paikallisissa yhteisöissä ja niiden tekemisessä. Kovien elinvoimatekijöiden aikaansaaminen ja kehittäminen vaatii usein euroja, investointeja ja ennen kaikkea päätöksiä. Asukaskehitys ja varsinkin syntyvyyden ja lasten määrän romahtaminen on nykyisellään jo lähestulkoon kaikkien kuntien huoli muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Välillä seudullisena yhteistyönä ja elinkeinoyhtiöitä perustaen ja välillä taas enemmän omaa napaa tuijotellen. Näiden teemojen paikka keskustelun ytimessä on perusteltu. Tämän työn tekemiseen kunnissa on ajan saatossa haettu erilaisia toimintamalleja. Kunnissa tiedolla johtaminen on tämän lisäksi tiedon ja tarpeiden keräämistä vuorovaikutustilanteista, puskaradioista, kylätaloilta ja toreilta. Elinvoiman rakentamiseen tarvitaan mukaan paikallisen yrityskentän lisäksi myös järjestöt, yhdistykset, seurat ja muut aktiivit. Yritysten ja niiden luomien työpaikkojen perässä oleminen on kunnille ollut jo pitkään itsestäänselvyys. Kuva: Via Ramsten/Foto-Friitala KL7_1-31.indd 11 6.8.2024 9.47. Kokonaisvaltainen elinvoima on toimivia yrityksiä, työpaikkoja, asukkaita, lapsia, kestävällä pohjalla olevaa taloutta, mutta se on myös yhteistä tekemistä, sosiaalista pääomaa ja kanssakäymistä sekä työn tekemistä yhteisen tavoitteen eteen. Myös tämän osalta johtaminen on kriittisessä asemassa. Isoja elinvoiman rakennuspalikoita on myös kunnan päätöksentekokyky. Se on myös ennen kaikkea johtamista. Elinvoiman rakentaminen vaatii yhdessä tekemistä ja yhteistyötä. Tämä vaatii verkostomaista toimintatapaa ja johtamista, jonka rakentamisessa kunnanjohtaja on erityisessä asemassa. Mistä nykyään puhutaan, kun puhutaan elinvoimasta. Tiedolla johtaminen ei ole kunnissa pelkästään toimivia tietojärjestelmiä, jotka syöttävät euroja, suoritteita ja tunnuslukuja päätöksenteon hyödynnettäväksi. Päätöksentekokykyä synnyttääkseen tarvitaan poliittista yhteisymmärrystä sekä suunnasta että keinoista. Myös tässä ajassa elinvoimakeskustelun keskiössä on yritykset ja työpaikat, asukaskehitys sekä kunnan taloudellinen kantokyky. Näiden elinvoiman niin sanottujen kovien tekijöiden lisäksi elinvoimassa on kuitenkin myös paljon muita osaalueita. Elinvoiman kehittämisen alkujuuret on kunnissa käynnistynyt keskustelusta kuntien elinkelpoisuudesta. 11 Blogi / Mikko Löfbacka on Ulvilan kaupunginjohtaja HYVINVOINTIALUEUUDISTUKSEN jälkeen kuntajohtamisessa korostuu elinvoiman kehittäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Myöskään puhe pelkästään pitoja vetovoimasta ei riitä täyttämään kokonaisvaltaisen elinvoimakeskustelun ämpäriä
Jokaisella ihmisellä tulisi olla koti mihin palata ja mistä lähteä. Jani Halmeen sydän aukenee syksylle. Media-alan moniottelija Jani Halme on Kuntalehden uusi kolumnisti. On jotenkin tosi hienoa, että meillä on tunnistettavia maakuntaidentiteettejä ja niin kunnat kuin kaupungitkin eroavat toisistaan. Halmeen aihekenttä on avoin, ja Kuntalehden lukijat voivat kiinnostuneina odotella tämän parikkalais-helsinkiläisen tunnetun suomalaisen kannanottoja. Hän ottaa esimerkin hyvin ihmistä läheltä. Avoimuus ja kansainvälisyys ovat Suomen elinehtoja. Tai alkaa loikoilla. – Syksy on mahtavaa aikaa. Muuten me ollaan 80-luvun Albania: sulkeutunut, syrjäinen ja torainen maa vailla luonnonvaroja. Jani Halme jatkaa kuvailuaan siitä, millainen on hänen Suomensa. Joiden välissä kulkee viisi junaa päivässä kumpaankin suuntaan ja mainiokuntoinen kuutostie. Edes syksyn tulo ei harmita Saimaan vedestä nauttivaa ihmistä. Tiina Ojutkangas, teksti Soila Puurtinen, kuva Jani Halme iloitsee vuodenajoista. Ihan valtavan epäreilulta. Syksyllä teen yhtä televisio-ohjelmaa. – Olen täysin kaksipaikkainen. Vaikka olemme yhden kaupungin kokoinen kansakunta. Tähän kun yhdistyy suvaitsevaisuus, niin kokonaisuus on kaunis ja omaperäinen. Onko kiehtovia töitä. 12 T oimittaja, kolumnisti, ja luova johtaja. Näin sanoo Kuntalehden kolumnisti Jani Halme. – Se on identiteeteiltään monipuolinen ja -arvoinen. Jani Halme vietti osan kesästään Savonlinnassa juontaen suosittuja oopperan aamunavauksia Savonlinnan oopperajuhlilla. – Olen syntynyt Savonlinnan keskussairaalassa. – Ylpeys perinteistä yhdistyy vastaanottavaisuuteen ja avoimuuteen kaikelle uudelle. – Jotenkin haluaisin että mieltäisimme kuinka pieni maa olemme ja miten meidän vahvuus historiallisesti ainakin sisällissodan jälkeisessä ajassa on ollut asioiden aikaansaaminen yhdessä. Koko ajan tapahtuu ja voi itsekin vähän ryhdistäytyä. Sellaisena kuin me sairaalan Suomessa käsitämme. Pystyttää Parikkalaan yksi Lundia -hylly. Eli ei ole vakitusta vs. Tavoitteenani on viimeistellä koko kesän tekeillä ollut projekti. Millaista syksyä odotat. Tiedossa on, että Jani on nähnyt päivänvalon Savonlinnan keskussairaalassa, jonka puolesta kaupungissa pidettiin heinäkuun lopussa iso mielenosoitus. vapaa-ajanasumista, vaan tasapuolista asumista kahdessa paikassa. Onko Parikkala kuitenkin koti vai tarvitseeko valita. Mutta minkälainen on sitten se Suomi, josta monien rakastama sympaattinen Jani Halme kirjoittaa. – Tuntuu jotenkin hupsulta, että meillä on vaikkapa terveydenhuollossa tai järvien kunnossa valtavia ongelmia, emmekä saa niitä vuosikymmeniin hoidettua. Parikkala ja vielä tarkemmin Halmedalenin laakso Likolammen rannalla on synnyinkotini ja aina Koti. Parikkalaan on Savonlinnasta tunnin ajomatka tai saman verran junalla. Halme jakaa aikansa kahden kodin välillä Helsingissä ja Parikkalassa. Jotta voi palata. Enää siellä ei synnytä. “Avoimuus on elinehto” Ylpeys perinteistä yhdistyy vastaanottavaisuuteen ja avoimuuteen kaikelle uudelle. Ja nyt näyttää siltä, että valtakunnan asioista päättävät ovat käytännössä sulkemassa koko sairaalan. KL7_1-31.indd 12 6.8.2024 9.47. Arvostavaa keskustelua Jani Halme haluaisi käydä rauhallista, pitkäjänteistä ja eri mieltä olevaa kanssakeskustelijaa arvostavaa keskustelua. Se tuntuu todella epäreilulta. Olen luottavainen sen suhteen. Tuntuu epäreilulta Kuntalehden kolumnistilta on kysyttävä myös hyvinvointialueista. Minun Suomeni on myös erittäin kansainvälinen. Ylipäätään neljä vuoden aikaa on jotain, jonka ainutlaatuisutta emme taida aina Suomessa tajuta
Vaikka toiminta olisi miten monikanavaista. Niistä tärkein on päätös siitä mitä jätetään kertomatta. Ja kenelle jätetään tällä kertaa puhumatta. Niistä tehdään sitten valtatien pientareelle mainostauluja, jossa vakuutetaan juuri meidän kunnassa olevan ”tilaa ihmisille ja yrityksille”. Hyvä toimittaja ajattelee vain heitä, kenelle juttu on suunnattu. Karsiminen ja kärjistäminen on niin harvinaista, että sitä ihan ilahtuu kun niin tehdään. Aivan kuten on ihan jokaisessa muussakin suomalaisessa kunnassa. Miksi demokratia synnyttää vaisua markkinointia. Ei päätoimittajalle, ei päättäjille, eikä etenkään niille valmiiksi jo samanmielisille kavereille. 13 Kolumni / Jani Halme • Kirjoittaja on on Parikkalassa ja Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja Älä kuuntele kuntalaisia – ainakaan markkinoinnissa PARHAAN kuntamarkkinointia koskevan vinkin sain kauan sitten erään pienen sanomalehden toimituksessa. Pitikö mennä korostamaan pessimismiä. Uusien kohderyhmien puhuttelemisen sijaan kerrotaan siitä, mistä omat asukkaat haluavat kuulla. Hän tarkoitti kohteeseen keskittymisestä. Eihän samalla rakkauskirjeelläkään voi onnistuneesti vokotella useita eri kohteita. Vaikka pitäisi rohkeasti pohtia erottautuvuustekijöiden ja mielikuvien kautta sitä, kuinka matkailijaan tai muuttajaan voisi vaikuttaa. Kyvyttömyys päättää kenelle puhutaan synnyttää latteita sloganeita. SAMALLA tavalla tulisi tehdä myös kuntamarkkinointia. Pitääkö tässä nyt alkaa leperellä lukijoille. Hän vain halusi auttaa kloppia selviämään kesätoimittajan pestistään. Miten niin me olemme avaruuden pääkaupunki. RAKKAUSKIRJEEN kirjoittajalla on kohderyhmäajattelu kunnossa. Kouvolan slogan tai useamman maiseman montaasikuva eli olisi johtanut minkäänlaiseen toimintaan. Sama toisinpäin. Tavallisille lukijoille. Kuntamarkkinoinnissa tavoitellaan kerralla aivan liian monella eri viestillä aivan liian montaa eri ihmisryhmää. Myöhemmin ymmärsin jermun viisauden. KL7_1-31.indd 13 6.8.2024 9.47. Ja sen tulee olla riittävän rajattu. Usein varsin ankariakin valintoja. Koska se johtaa suureen määrään keskenään tasaveroisia mielipiteitä. Rakkauskirjettä näpytellessään ajattelee herkeämättä sitä ihmistä, kenelle on kirjoittamassa. Oman perheenjäsenten mielipiteiden sivuuttaminen vaatii kovia korvia ja paksua nahkaa. Yksi mainos, yksi viesti. Näin kävi kesällä Kuutostiellä. Se on valistuneen itsevaltiuden valtakunta. Kohderyhmän tulee olla kirkkaana mielessä. Huomasin kotona googlaavani paikkaa ja nyt tässä jo aikataulutetaan matkaa Kymenlaaksoon. Mietimme koko ajan viestin kohdetta. OMAN VÄEN kuunteleminen aiheuttaa tapahtumasarjan, jossa alkujaan ulospäin tähdätty markkinointi muuttuu omien kuntalaisten miellyttämiseen. Sen verralla Kouvolan kaupunki mainosti maantiejättitaulussa Käyrälampea. Onhan meillä muutakin kuin betonia. Jäin hölmistyneenä päätteeni ääreen. Neuvon antaja – vanhan liiton sanomalehtimies – ei tosin tiennyt kouluttavansa minua markkinoinnissa. Tee jokainen juttu kuin kirjoittaisit rakkauskirjettä. Vaikka kyseessä on paras mahdollinen yhteisten asioiden hoitamisen muoto, sopii kansan tahto tavattoman huonosti markkinointiin. Ai kauheaa. ISON HAASTEEN tulokselliseen kuntamarkkinointiin tuo demokratia. Iskulauseita, jotka eivät iske. Markkinointi on valintoja. Miten ne nyt meistä tuolla tavalla menevät kertomaan. Ihminen on mielessä riippumatta siitä, onko tekeillä pidempi vuodatus tai napakka digiviesti. Opetus kuului: ”Tee jokainen juttu kuin kirjoittaisit rakkauskirjettä”. Takaraivossa saattaa olla jokin tavoitekin. Jos ajatus lipsuu ja kohde unohtuu, jää viestin toivottu vaikutus saletisti haaveeksi. Parhailla markkinoijilla on kumpaakin
14 Koulu Antti Ikosen mielestä johtaminen on palveluammatti. KL7_1-31.indd 14 6.8.2024 9.47
– Koen, että siinä on luovan ammattialan piirteitä. Luova työ Antti Ikonen kertoo arvostavansa suuresti opettajien ”taiteellistakin kykyä” aina rakentaa uudenlaisia oppitunteja ja uudenlaisia tapoja oppia. Toinen erityispiirre on se, että koulu on luova ympäristö ja opettamisessa on luovan ammatinharjoittamisen piirteitä, vaikka opetussuunnitelma sanelee, mitä pitäisi tavoitella ja on traditio, joka määrittää aineiden sisällöt. – Ne prosessit, joilla oppilasta luokkahuoneessa ohjataan, ovat aika hienovaraisiakin juttuja. Työn luova luonne puolestaan asettaa rehtorille vaateita eräänlaisen pelisilmän käytössä, Ikonen muistuttaa. Toisaalta koulussa johtamisen alustana on runsaasti erityispiirteitä. KL7_1-31.indd 15 6.8.2024 9.47. Rehtorin pitää ymmärtää, että koulu ei ole tehdas, jossa liukuhihnalta tuotetaan määrällisesti joitakin juttuja. Kyse on siitä, minkä verran pedagogista vapautta koulun ilmapiiri suo. Jos sitä ei ole riittävästi, opettamisen mahduttaminen sekä opettajan persoonaan että opetuksen tavoitteisiin käy hankalaksi. 15 Koulun johtamisen ilmiöt ovat samoja kuin muillakin aloilla: on annettava tilaa, mahdollistettava hyvän työn tekeminen, innostettava ja osallistettava. – Jos koulun johtamisen malli ei suo tilaa sille, että erilaiset pedagogiset käytänteet ja tavat pystyy puhkeamaan kukkaan, se voi olla aika tuhoisaa. – Kuitenkin koulussa se, millä tavalla tavoitteita koetetaan saavutKoulussa rehtorin on luotettava Johtaminen edellyttää luottamuksen luomista ja ylläpitämistä myös koulussa, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen. K Ville Miettinen, teksti Soila Puurtinen, kuvat taa, siinä on paljon pelivaraa, Ikonen sanoo. Opettajakin on tavallaan johtaja ja rehtori johtaa tavallaan johtajajoukkoa, kuvailee Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen
Antti Ikosen johtama Ylämyllyn koulu on noin 950 oppilaan yhtenäiskoulu, jonka alakoulu toimii entisissä varuskuntarkasarmeissa. 16 Koulu Liperin alakoulun pihamaalla on panostettu myös leikkiin ja liikuntaan. KL7_1-31.indd 16 6.8.2024 9.47. Liperissä on neljä kyläkoulua, joissa on kussakin 60-140 oppilasta
– Nykyrehtorin pedagogisen johtamisen keskeisiä välineitä, Kalo kuvaa lukujärjestystä. Kouluun tulee Jos rakenteet eivät ole läpinäkyvästi johdettuja, voi tulla ongelmaa. – Vaihtuvuutta on normaalitasoa enemmän. Erillisiä erityiskouluja on yhä vähemmän ja koulunkäynnin ohjaajia tarvitaan paljon. Koulussa on runsaat 80 opettajaa. Johtamisen haasteita Vantaalaisen Mikkolan koulun johtaminen nousi julkisuuteen toukokuussa, kun Helsingin Sanomat uutisoi ”opettajien joukkopaosta”, jonka taustalla lehden haastattelemien opettajien mukaan oli mm. Kokonaisuus ei suinkaan ole helposti ratkaistavissa. Kalon mukaan lähdöissä näkyy myös, että Mikkolan koulussa on ollut paljon määräaikaisia virkasuhteita. – Jos rakenteet eivät ole kunnossa tai läpinäkyvästi johdettuja, voi tulla ongelmaa. – Jos luottamus pettää, silloin saa olla joukkuetta huolella ohjaamassa, ja silloin alkaa johtajakin kuormittua työhönsä. Rehtori myös laatii lukujärjestyksen, jonka on hyvä mahdollistaa myös yhteisopettajuus. Yhteisopettajuutta tarvitaan muun muassa juuri siksi, että oppilaiden lähtökohtien erot ovat kasvaneet. Kyse on tasapainon hakemisesta. Myös edellisenä kahtena vuonna vaihtuvuutta on ollut paljon. Yhteiskunta ympärillä on sekin muuttunut. Osa vanhemmista kertoo, että koulussa vallitsee pelon ilmapiiri, jossa osa opettajista lähtee ja osa mukautuu. Kalo korostaa, että perusasioiden on oltava kunnossa. – Yhä enemmän on oppijoita, jotka tarvitsevat tukea, ja opettajan työ on tullut vaativammaksi, Kalo sanoo. Kouluilla on kokonaisbudjetit, ja rehtorin vastuulla on, että koulussa on tarvetta vastaava henkilökunta talousarvion puitteissa. Muuttunut ympäristö Vantaan kaupungin perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo muistuttaa koulujen muuttuneesta toimintaympäristöstä. Kesäkuun alussa olleen tiedon mukaan koulusta oli lähdössä pois kymmeniä opettajia. KL7_1-31.indd 17 6.8.2024 9.47. johtamisen ongelmat. Perheet ovat polarisoituneet, Kalo kuvailee sosioekonomisia muutoksia. Siitä on todella valtavan paljon kyse, Ikonen sanoo. Koulujen koko ja henkilökunnan määrä kouluissa ovat kasvaneet. Yksittäisen koulun johtamisen asioihin hän ei ota kantaa. – Kun johtaminen on tämän päivän johtamista: avointa, läpinäkyvää, yhdenvertaista, päästään siihen, että on yhteisöllinen, hyvä henki. – Kiinnitämme huomiota viestintään ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. – Ollaan toimintaympäristössä, jossa on niitä jotka tarvitsevat tukea – ja on niitä joilla on erittäin hyvät kyvyt toimia. Syksyllä myös Mikkolan koulussa hommat jatkuvat normaalisti, Kalo sanoo. Henkilöstöprofiilin on oltava toimiva ja jos vielä lukujärjestykset toimivat, työntekijät ovat tyytyväisiä. 17 Kaaokseen tällainen vapaus ei kuitenkaan saa johtaa, Ikonen korostaa. Ja vielä: rehtorilla pitäisi olla kykyä yhteisölliseen johtamiseen ja osaamista tarvittavien muutosten johtamiseen. Jos henkilöstö ei voi hyvin, ei muuhun kehittämiseen ehkä ole voimavaroja tai osaamista. Ja luottamuksesta
ALUEET LUKUINA Tilastokeskus seuraa jatkuvasti vuokrien tasoa. – Heitä pidetään taitavina verkostoitujina ja sosiaalisen vaikutelman luojina. Narsisti voi olla innostava ja innovatiivinen. –Tämä toimii minusta hyvin modernissa oppilaitosyhteisössä. – Johtaminen on hyvin arkisten(asioiden) varmistamista. – Johtaminen on palveluammatti, Ikonen sanoo. Koulussa tämä tarkoittaa, että oppilaat oppivat, kasvatustyö rullaa, ja jos haasteita tulee, yhteisö pystyy ne ratkomaan. Liperissä noin 900 oppilaan yhtenäiskoulua johtava Antti Ikonen viittaa johtamista tutkineen ja siitä paljon kirjoittaneen Pauli Juutin ajatuksiin. – Kun on tutkittu, minkälaisen vaikutelman he luovat ajan kanssa, tyypillisesti se on aina kielteinen. ??. 18 Koulut Narsistijohtaja sairastuttaa yhteisön JOHTAJUUDEN narsismiongelmat koskevat myös kouluja, sanoo PsT, työpsykologian erikoispsykologi Helinä Häkkänen. • Perusopetuksen opettajalla tehtäväkohtainen keskimääräinen palkkasumma oli 3 009 €/kk. 177 000 vuokra-asuinkuntaa) 970,5 805,5 769,5 695,5 728 Koko: Vuokraasuinkunnat vuonna 2022 . Ikosen mukaan johtamista helposti mystifioidaan. Häkkänen on tehnyt yrittäjänä työpaikkaselvityksiä myös oppilaitoksissa. Esimerkiksi kouluyhteisössä tämä voi saada työsuhteen alussa aikaan illusorisen positiivisen kokemuksen siitä, että juuri tämä koulu on ainutkertainen ja erityisen hyvä. Näin kehitystä vuodesta 2015 voi seurata tarkastikin eri kaupunkien välillä. • Lukioissa rehtoreita oli runsaat 250 ja ammatillisissa oppilaitoksissa 45. Johtajan pitäisi säilyttää hyvä tuntuma siihen, mikä työntekijöitä askaruttaa ja poistaa kitkatekijöitä. – Tyypillisesti näiden kanssa tekemisiin joutuvat hakeutuvat terapian piiriin ja lähtevät työyhteisöstä. He luovat pääsääntöisesti positiivisen ensivaikutelman, ovat puheliaita ja aktiivisia. Narsisti on hyvin taitava luomaan vaikutelmia, joilla ei ole todellisuuspohjaa. – Ihminen, joka seuraa sivusta, voi olla hyvinkin hämmentynyt, että mitä täällä tapahtuu. • Perusopetuksen rehtorin tehtäväkohtainen keskimääräinen palkka vuonna 2022 oli 4 932 €/kk. 500 Pääkaupunkiseudun keskiarvo Keskiarvo PK-seudun ulkopuolella (72 000) (58 000) (11 000) (9 000) Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä 679 937,5 (n. Tämän myös Juuti ampuu alas. Linja-kaavio vasemmalla voi vaikuttaa abstraktilta, mutta se konkretisoi muutoksen eri kaupunkien vuokrien kehityksessä. Kuvaan laskimme vuokran keski-arvolla kuukausivuokran 50m 2 asunnolle . Tyypillisesti narsistinen esihenkilö on yliherkkä kritiikille ja kokee emotionaalista tyydytystä johtajuusasemastaan. Narsistit pitävät itseään hyvinä johtajina, vaikka eivät tosiasiallisesti sitä ole tutkimusten mukaan. Kun uusimmat luut julkistettiin kesällä, tilastotieteilijät nostivat esille seuraavan kuvan: Vuokra-tason kehitys Suomen viidessä suuressa kaupungissa, indeksi 2015–2024 Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Entä mitä 50 neliön asunnon vuokraaminen maksaa eri kaupungeissa. 2022) ja korkeus vuokratason – joka Helsingissä edelleen on korkein, vaikka muissa kaupungeissa vuokrataso onkin noussut nopeammin ylemmän kaavion mukaan. 2019: 5-6% nousua Jokaisessa kaupungissa vuokrat ovat nousseet noin 5-6 prosenttia oman kaupungin vuoden 2015 tasoon verrattuna (indeksi noussut sadasta 105-106:een: 5-6% nousua). Keski-vuokra 2024, euroa per neliö kertaa 50 Keskivuokra 50m 2 asunnolle eri kaupungeissa, euro/kk KL7_1-31.indd 18 6.8.2024 9.47. Tämä on kuitenkin harhauttava ensivaikutelma. Viereisen kaavion “tikkareissa” pallon koko näyttää kaikki vuokra-asuinkuntien lukumäärät (v. vuosineljännes, 18.7.2024, asunkuntien määtä Asunnot ja asuinolot-tilastosta indeksipisteluku Vuosi Vuokrataso 2015 = 100 Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 98 100 102 104 106 108 110 112 114 116 118 KAAVIOT TUTUIKSI Mikä on indeksi. Tässä vertailussa jokaisen kaupungin vuokratason keski-arvo on ollut eri vuonna 2015, mutta kaupunkien taso on vakioitu samaksi “indeksiluvuksi” 100. 2022–2024: Turku, Tampere ja Oulu nousussa Tämän kaavion uutinen piilee siinä, että vuodesta 2022 vuokrat ovat nousseet ripeimmin näissä kolmessa kapungissa, kun taas Helsingissä ei 2022 jälkeen ole tapahtunut yhtä suurta muutosta. Lähde: KT Fakta kokenut työyhteisövalmentaja koko tulevaksi lukuvuodeksi. • Tehtäväkohtaisen palkan päälle tulevat mahdolliset ylitunnit, kokemuslisät ja muut lisät. Päätöksentekoa voi leimata epärealistinen usko omiin ja oman organisaation menestymismahdollisuuksiin. Lähde: Tilastokeskus, Asuntojen vuokrat 2024, 2. Jaetun johtamisen filosofia koulussa jos jossakin on erittäin paikallaan. 2022: Jyväskylä jäljessä Vuonna 2019-2022 vuokrat ovat jatkaneet nousua kaikissa vertailun kaupungeissa paitsi Jyäskylässä. Koulut eivät ole mitenkään suojattuja narsismilta. Palveluammatti Palataan vielä johtamisen filosofiaan. – Kyse voi olla niin perustason oppilaitoksesta kuin yliopistosta. Muutos tosin on kiritty Helsingin kanssa umpeen vuoteen 2024 mennessä. jossa vuokrat suorastaan laskivat. Tutkimusta ei ole siitä, kuinka yleistä narsismi oppilaitoksissa on. • Vuonna 2002 kunta-alalla oli 1 223 perusopetuksen rehtoria. – Mutta koulut eivät ole mitenkään suojattuja narsismilta, Häkkänen muistuttaa. 1 Kuinka vuokrat ovat kehittyneet Suomen suurimmissa kaupungeissa
177 000 vuokra-asuinkuntaa) 970,5 805,5 769,5 695,5 728 Koko: Vuokraasuinkunnat vuonna 2022 . jossa vuokrat suorastaan laskivat. 2022) ja korkeus vuokratason – joka Helsingissä edelleen on korkein, vaikka muissa kaupungeissa vuokrataso onkin noussut nopeammin ylemmän kaavion mukaan. 19 Fakta 1 Kuinka vuokrat ovat kehittyneet Suomen suurimmissa kaupungeissa. 500 Pääkaupunkiseudun keskiarvo Keskiarvo PK-seudun ulkopuolella (72 000) (58 000) (11 000) (9 000) Helsinki Tampere Turku Oulu Jyväskylä 679 937,5 (n. Tässä vertailussa jokaisen kaupungin vuokratason keski-arvo on ollut eri vuonna 2015, mutta kaupunkien taso on vakioitu samaksi “indeksiluvuksi” 100. Muutos tosin on kiritty Helsingin kanssa umpeen vuoteen 2024 mennessä. Kuvaan laskimme vuokran keski-arvolla kuukausivuokran 50m 2 asunnolle . Lähde: Tilastokeskus, Asuntojen vuokrat 2024, 2. 2022–2024: Turku, Tampere ja Oulu nousussa Tämän kaavion uutinen piilee siinä, että vuodesta 2022 vuokrat ovat nousseet ripeimmin näissä kolmessa kapungissa, kun taas Helsingissä ei 2022 jälkeen ole tapahtunut yhtä suurta muutosta. 2019: 5-6% nousua Jokaisessa kaupungissa vuokrat ovat nousseet noin 5-6 prosenttia oman kaupungin vuoden 2015 tasoon verrattuna (indeksi noussut sadasta 105-106:een: 5-6% nousua). 2022: Jyväskylä jäljessä Vuonna 2019-2022 vuokrat ovat jatkaneet nousua kaikissa vertailun kaupungeissa paitsi Jyäskylässä. Näin kehitystä vuodesta 2015 voi seurata tarkastikin eri kaupunkien välillä. ALUEET LUKUINA Tilastokeskus seuraa jatkuvasti vuokrien tasoa. ??. vuosineljännes, 18.7.2024, asunkuntien määtä Asunnot ja asuinolot-tilastosta indeksipisteluku Vuosi Vuokrataso 2015 = 100 Helsinki Turku Tampere Jyväskylä Oulu 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 98 100 102 104 106 108 110 112 114 116 118 KAAVIOT TUTUIKSI Mikä on indeksi. Linja-kaavio vasemmalla voi vaikuttaa abstraktilta, mutta se konkretisoi muutoksen eri kaupunkien vuokrien kehityksessä. Viereisen kaavion “tikkareissa” pallon koko näyttää kaikki vuokra-asuinkuntien lukumäärät (v. Kun uusimmat luut julkistettiin kesällä, tilastotieteilijät nostivat esille seuraavan kuvan: Vuokra-tason kehitys Suomen viidessä suuressa kaupungissa, indeksi 2015–2024 Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Entä mitä 50 neliön asunnon vuokraaminen maksaa eri kaupungeissa. Keski-vuokra 2024, euroa per neliö kertaa 50 Keskivuokra 50m 2 asunnolle eri kaupungeissa, euro/kk KL7_1-31.indd 19 6.8.2024 9.47
20 KL7_1-31.indd 20 6.8.2024 9.47
Olemme käytännön kokemuksesta huomanneet, että on helpompi keskittyä luontokokemuksiin ilman teknisiä laitteita, Heikkilä sanoo. Luontokoulujen pääasialliseen kohderyhmään kuuluvat 6–13-vuotiaat lapset. – Luontokoulujemme periaate on, ettei kännyköitä käytetä lainkaan, kun liikumme luonnossa. Heikkilä on joutunut pohtimaan kännykän käytön rajoittamista päivätyössään, sillä hän työskentelee ympäristöjärjestö Natur och Miljön ympäristökasvatuspäällikkönä. – Vietin juuri kolme päivää ohjaajana partiolaisleirillä Nauvossa kuopuksemme Astridin kanssa. Käyttörajoitus ei kuitenkaan ole kiveen hakattu määrä tunteja ja minuutteja, vaan perheen säätämä ruutuaika lapsille vaihtelee elämänKL7_1-31.indd 21 6.8.2024 9.47. – Käytämme Googlen Family Link-palvelua, jonka avulla olemme säätäneet käyttörajoitukset lasten mobiililaitteisiin, Heikkilä toteaa. Jonas Heikkilä ja Petra Lindblad ovat perheineen lähdössä lomanviettoon Vaasan saaristoon ja pakkaaminen on pahasti kesken. Hyvin se meni, kertoo Jonas Heikkilä. Järjestö pyörittää neljää luontokoulua Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Päätimme, että Astridin kännykkä jää kotiin leirin ajaksi. Näitä kysymyksiä on pohdittu myös Jonas Heikkilän ja Petra Lindbladin perheessä. Googlen rajoitukset Jonas Heikkilän ja Petra Lindbladin perheeseen kuuluu kolme lasta – Markus (17), Ilvar (12) ja Astrid (9). 21 Koti ja koulu järjen käyttöä Ruutuaikaan Mikael Sjövall, teksti Robert Seger, kuvat Mikä on sopiva ruutuaika ja pitäisikö koulussa saada käyttää kännykkää. O makotitalon puutarhassa Turun Nummenmäellä käy heinäkuussa kuhina. Perheen esikoinen on Kuntalehden vierailun yhteydessä purjehdusleirillä Latviassa
Pelaan myös joitakin ilmaispelejä netissä. – Koska Turun kaupunki ja Sirkkalan koulu omistavat Ilvarin tabletin, emme tietenkään voi asettaa käyttörajoituksia siihen. 22 Koti ja koulu Monessa koulussa on liian vähän aikuisia. Kunnilla eri säännöt Sekä Ilvar että Astrid pitävät Sirkkalan koulun kännykkäkieltoa luonnollisena asiana. Ilvarin siirtyessä yläkouluun elokuussa pelisäännöt muuttuvat. Youtube ja pelit Ilvar ja Astrid ovat jo tottuneet vanhempiensa asettamiin kännykän käyttörajoituksiin eivätkä ainakaan myönnä protestoivansa perheen pelisääntöjä. Käyttöaikaa on tavallisesti 2–3 tuntia koulupäivän jälkeen edellyttäen, että läksyt on tehty. – Käyn enimmäkseen Youtubessa ja Netflixissä katsomassa videoklippejä. – Lomien, matkojen ja flunssan yhteydessä lapset saavat enemmän ruutuaikaa kuin tavallisesti, perheenäiti Petra Lindblad paljastaa. tilanteen, läksyjen ja koulutöiden määrän mukaan. – Luotan opettajien ja rehtorin kykyyn arvioida mitkä linjaukset toimivat parhaiten, Petra Lindblad toteaa. Google varoittaa aina etukäteen kun käyttöaika on päättymässä. Joskus saan sovittua lisäajasta äidin tai isän kanssa, Astrid Lindblad kertoo. Ilvar on kuitenkin käyttänyt tablettia vastuullisesti, Heikkilä sanoo. Astridin veli Ilvar käyttää ruutuaikaansa usein Tiktokiin ja Youtubeen ja juttelee ystäviensä kanssa Whatsappissa. Käytäntö sekä kännyköiden että KL7_1-31.indd 22 6.8.2024 9.47. Ilvar ja Astrid ovat tähän asti käyneet samaa Sirkkalan ruotsinkielistä koulua, jossa vallitsee kännykän täyskielto sekä oppitunneilla että välitunneilla. – S:t Olofsskolanissa kännykän käyttö on sallittua välitunneilla. Ilvarilla on viimeiset kolme vuotta ollut kaupungin omistama tabletti, joka annetaan kaikille Sirkkalan koulun oppilaille neljännellä luokalla. Näin olen kuullut vanhemmilta kavereiltani, jotka ovat partiolaisryhmässäni, Ilvar Lindblad kertoo. Vanhempien asenne on yhtä käytännöllinen
Vastuun pakoilua ja ulkoistamista Paikallispolitiikassa ei myöskään haluta tarttua asiaan. Nyt fokus keskittyy kännyköiden käyttöön. – Kännyköiden kieltäminen ei ratkaise sitä tosiasiaa, että monessa koulussa on liian vähän aikuisia ja että opetusryhmien koot ovat liian suuria. 23 tablettien suhteen vaihtelee suuresti sekä kunnittain että kouluittain. Opetushallituksen tulisi antaa yhtenäiset ohjeet kännyköiden käytöstä kaikissa maamme kouluissa, jotta kaikki oppilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Heikkilä ja Lindblad pitävät koko keskustelua kännyköiden käytöstä koulumaailmassa pyrkimyksenä ulkoistaa vanhempien vastuu omien lastensa kasvatuksesta opettajille. Naapurikaupungissa Kaarinassa kaikki ensimmäisen luokan oppilaat saavat koululta tabletin. – Isä käyttää aika paljon aikaa Pokémon Go-pelaamiseen kännykällään, Astrid huudahtaa ja hymyilee ilkikurisesti. Jonas Heikkilän ja Petra Lindbladin perheessä on pohdittu paljon älylaitteiden roolia koulussa. Kännykkäkielloista puhuminen on helppoa, sillä se on riittävän konkreettinen asia, joka ei maksa mitään, Petra Lindblad sanoo. Lasten suusta kuuluu totuus. En usko, että mikään puolue halua yhtenäistää linjausta kännyköiden käytöstä kaikissa Turun kaupungin kouluissa tällä hetkellä, Heikkilä arvioi. Epäilen tosin, kykeneekö Opetushallitus moiseen, Heikkilä pohtii. Heikkilä toimii vihreiden mandaatilla kasvatusja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varapuheenjohtajana Turussa. Petra Lindbladin mielestä piilee riski, että kännykkäkeskustelulla halutaan kehittää savuverho, jonka tarkoituksena on välttää puhumista koulujen resursseista. Astrid, 9 vuotta, muistuttaa, että kyllä aikuisetkin ovat paljon älylaitteilla. KL7_1-31.indd 23 6.8.2024 9.47. – Kun itse olin nuori sain kuulla, että luin liikaa sarjiksia ja töllötin typeriä tv-ohjelmia tuntikausia. – Asia ei muistaakseni ole ollut kasvatusja opetuslautakunnan agendalla kertaakaan. – Minusta on kummallista, että linja kännykän ja tabletin käytön suhteen vaihtelee niin paljon kouluja kuntakohtaisesti. Nämä puutteet haittaavat opetuksen laatua ja oppilaiden keskittymistä. Aina on ollut aikavarkaita, jotka ovat vieneet aikaa pois laadukkaalta lukemiselta, Heikkilä aprikoi. Se ei olisi järkevää, eikä se ratkaisisi niitä keskittymisongelmia, joihin halutaan tarttua, Heikkilä sanoo. – En usko kännyköiden tai elektroniikan totaalikieltoon koulumaailmassa. Miten hyvin Jonas ja Petra sitten pärjäävät roolimalleina lapsilleen. Jonas Heikkilä on samoilla linjoilla. Ylävasemmalta: Jonas, Petra, Ivar ja Astrid
Tommy Pohjola, teksti Hem och skola, Marie Lillhannus, kuva keskusteluavun antaminen. Kaikki eivät pärjää digilaitteiden kanssa ja nyt ilmiöstä alkaa olla myös kansainvälisiä tutkimuksia. KL7_1-31.indd 24 6.8.2024 9.47. – Tämän voi tehdä nykylainsäädännön mukaisesti jo nyt, kun odotamme uutta tarkennettua lainsäädäntöä valmistuvaksi. Hem och skola on oppilaiden, vanhempien ja koulujen yhteisö. Merkitystä on sillä, mitä me aikuiset teemme. Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median päivittäisen käytön määrällä on yhteys alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon ja huonompaan kehonkuvaan. – Nuoret eivät tee kuten sanomme. On näyttöä siitä, että jatkuva päätteen tuijottaminen ja sisältöjen skrollaaminen aiheuttaa fyysistä ja henkistä väsymystä ja sitä kautta vaikeuttaa uuden oppimista. – Sosiaalisen median ja puhelinten käyttö ei yksin selitä kaikkea nuorten pahaa oloa, mutta se on asia, johon olisi kohtalaisen helppo puuttua, sanoo tutkimuksen vastuujohtaja, dosentti Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta Helsingin Sanomille. Nyt tietoa ja tutkimuksia on enemmän. Monet koulut ovat jo kieltäneet puhelimen käytön ja löytäneet toimivia toimintamalleja. Hem och skola -järjestön pitkäaikaisena toiminnanjohtajana Romantschuk on seurannut läheltä toisaalta koulun ja oppilaiden, toisaalta koulun ja kotien suhtautumista opetuksessa lisääntyneeseen tietotekniikan käyttöön. Micaela Romantschuk, Hem och skola -järjestön toiminnanjohtaja. – Suomi ei ole maailman ainoa maa, jossa entistä nuoremmille hankitaan mobiililaite vaikka ihan peruspuhelin riittäisi. Todellisuuteen on havahduttu vasta nyt, Michaela Romantschuk sanoo. Mutta täyskieltokaan ei ole fiksua. Sen tarkoituksena on edistää kanssakäymistä ja lisätä keskinäistä ymmärrystä. OPETUSHALLITUS kertoi elokuun alussa suosittelevansa, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimien häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat niiden käyttöä myös välitunneilla. Ryhmäpaine on kova – Ei ole tavatonta, että älypuhelin hankitaan, jotta lapsi ei tuntisi itseään kiusatuksi koulussa. Siksi toivomme, että perheet yhdessä päättäisivät olla hankkimatta laitteita nuorimmille. huom.) -kampanja käynnistyy tänä kesänä koulujen alkaessa. Ruutuaikaa pohditaan monessa perheessä, varsinkin eskarien ja koulujen alkaessa. Näitä on tärkeä jakaa laajemminkin kouluissa, kertoo Opetushallituksen juristi Laura Francke. Mitä useampi uskaltaa sanoa ei, sen turvallisempaa lasten on esimerkiksi luokassa kuulua siihen ryhmään, jossa älylaitteita ei ole, Micaela Romantschuk sanoo. Näyttäisi, että meillä tähän on menty melko kritiikittömästi ja tutkijoiden varoituksista huolimatta. 24 Koti ja koulu O lemme ehkä olleet liian tohkeissamme tekniikan tuomista mahdollisuuksista. Keskittyminen häiriintyy, omakuva hämärtyy ja sosiaaliset taidot heikkenevät. Hem och skolanin “Uskalla odottaa” (ruotsiksi Våga vänta. Älylaitteiden täyskielto ei ole ratkaisu koulussa lasten huoltajilla on suuri vastuu. Näinhän asia ei voi olla. Järjestön toimintaa on muun muassa taustoittavan materiaalin luonti ja asiantuntijoiden tukeman Aikuisten esimerkillä on valtavasti väliä Äly hoi, älä jätä. toim. Linjaus: Keväällä julkaistun laajan suomalaistutkimuksen perusteella median käytöllä on negatiivisia yhteyksiä lukiolaistyttöjen kehotyytyväisyyteen, mielenterveyteen sekä hyvinvointiin. Tämä koskee kaiken ikäisiä ihmisiä, mutta ennen kaikkea lapsia ja nuoria
Tilanteen pelätään pahenevan, koska hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. KL7_1-31.indd 25 6.8.2024 9.47. Kirsi Riipinen, teksti Soila Puurtinen, kuvat Lappeenrannan opetustoimen johtaja Mari Routti ja Kimpisen koulu. Erityisopettajista on pula koko Suomessa. 25 Mistä lisää erityisopettajia
Varhaiskasvatuksen ja erityisopetLappeenranta tarkastelee eläköityvien opettajien määrää valmisteltavissa rekrytointisuunnitelmissa, kertoo Mari Routti. On toinenkin syy. Helpoin tilanne ei ole myöskään pääkaupunkiseutu, sillä kynnys muuttaa kalliiden asuntojen alueelle ei välttämättä houkuta uraansa aloittavaa opettajaa. V arhaiskasvatuksessa pätevää henkilöstöä on liian vähän, mutta onko virkojen täyttäminen vaikeutumassa myös kouluissa. Tutkija Vesa Ilves kertoo seurannan ja kentältä tulevien viestien perusteella, että keskuskaupunkien ulkopuolisilla reuna-alueilla on ollut rekrytointiongelmia. Aina ei saada hakemuksia Opetusalan Ammattijärjestössä (OAJ) seurataan opettajien avoimien paikkojen kehitystä. Opettajakoulutuksen paikkakunnilla opettajan tehtäviin kelpoista henkilöstöä on helpompi saada, sillä opiskelujen perässä muuttaneista moni jää töihin tuttuun kaupunkiin. Erityisen huolissaan Freund on varhaiskasvatuksen opettajista, joista on pula koko maassa. 26 Koulu Kouluissa on kyettävä katsomaan 30 vuoden päähän. Tilanne pahenee jatkossa, kun henkilöstömitoitus kiristyy 2030. Ensinnäkin iso osa ammattilaisista on eläköitymässä. – Toisinaan käy niin, ettei avoimiin paikkoihin saada edes hakemuksia. Maakunnittain ja paikkakunnittain on selviä eroja pätevien osuuksissa. Noin 13 500 peruskoulun yläluokkien ja lukioiden opettajaa, 4 400 luokan opettajaa sekä noin 300 erityisopettajaa eläköityy 10 vuoden aikana. KL7_1-31.indd 26 6.8.2024 9.47. – Olen pohtinut, että ehkä viimeaikaiset rekrytointiongelmat kuvastavat yleistä tilannetta. Kevan parin vuoden takainen eläköitymisennuste summasi, että suurin osa eläköityvistä kunta-alan ammattiryhmistä on soten ammattilaisia ja opettajia. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien (KT) neuvottelujohtaja Hannu Freund sanoo, että parin viime vuoden aikana tilanne on muuttunut. Vastaavanlaista henkilöstöpulaa ei kouluissa ainakaan toistaiseksi ole, mutta erityisopettajien sekä erityisluokanopettajien saaminen on vaikeaa
Välillä on jouduttu etsimään pidempään myös matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajia. Vakituisten opettajavirkojen arvostus on niin suuri, että opettajat ovat valmiita liikkumaan kaupunkikeskustasta kauempana oleviin kouluihin. KL7_1-31.indd 27 6.8.2024 9.47. – Sen sijaan jos meillä tulee luokan opettajan paikka avoimeksi ilman erityisvaatimuksia, saamme paljon hakemuksia. Vähemmän lapsia Lappeenrannassa on kuluneen vuoden aikana ollut opettajien paikkoja avoinna, ja ne ovat olleet kaupungin opetustoimenjohtajan Mari Routin mukaan helppo täyttää. Tampere houkuttaa Perusopetuksen johtaja Tarja Suhonen Ylöjärveltä kertoo, että kaupungissa on vuosittain auki lähes 30 vakinaista opettajan paikkaa. – Luonnollinen poistuma tasoittaa tilannetta. Pidempi versio ja laajemmat haastattelut aiheesta löytyvat Kuntalehden verkosta. Tilanne on ollut tiukka jo useamman vuoden. 27 tajien tilanteen lisäksi rekrytointiongelmia on ruotsinkielisissä vakansseissa. Perusopetuksen johtaja Tarja Suhonen Ylöjärveltä. Hän on tyytyväinen siitä, että moni luokanopettaja on alkanut kouluttautua työnsä ohella erityisopettajaksi. Kaikkein eniten uuvuttavat kohtuuttomat vanhemmat. Suhonen kertoo, että tilanteesta on kuitenkin selvitty, vaikkei kelpoisia riittävästi aina olekaan. – Matemaattisten aineiden virkojen täytössä on ollut välillä haasteita. Erityisluokanopettajien pula on tuntuva koko maassa, hieman helpompi on erityisopettajien tilanne. – Yleensä saamme virat täällä Tampereen naapurissa hyvin täytettyä, Suhonen kertoo. Heidän osaltaan meillä ei ole uhkaa opettajapulasta. Tarkastelemme eläköityvien opettajien määrää valmisteltavissa rekrytointisuunnitelmissa. Luokanopettajan tehtäviin on Porissa laadukkaita hakijoita hyvin, mutta joihinkin aineisiin ei tahdo löytyä päteviä opettajia lainkaan. Olemme joutuneet olemaan jo toista vuotta ilman koulupsykologia. Oppilasmääräennusteet osoittavat lappeenrantalaisten lapsien määrän vähenevän, mikä tarkoittaa myös opettajien tarpeen vähenemistä. Erityisluokan opettajat ovat eri juttu. Heistä saa apua, mutta pätevyyden saamiseen menee muutama vuosi. Toistaiseksi niihinkin on löydetty ammattilaiset. – Tilannetta vaikeuttaa pula koulupsykologeista. Ranne pohtii, että pula erityisopettajista ja erityisluokan opettajista johtunee työn kuormittavuudesta. Eläköityviä opettajia on Ylöjärvellä vuosittain, kaikeksi onneksi vain muutama kerrallaan, joten ongelmaa tilanteesta ei ole tullut. Meriporin yhtenäiskoulun ja Reposaaren koulun rehtori Toni Ranne. Myös OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto on kuullut koulutustilaisuuksissa rekrytointiongelmista. Hän kertoo, että viiden viime vuoden aikana opettajien rekrytoinneista on tullut aiempaa työläämpiä. Matemaattisten aineiden opettajia on nyt tarpeeksi, eivätkä he kaikeksi onneksi ole heti eläköitymässä. Vakituisiin virkoihin hakijoita on toki huomattavasti enemmän kuin määräaikaisiin. Heille on tarjolla paljon avoimia paikkoja, mutta etenkin nuoret tahtovat valita helpommin Tampereen kuin Ylöjärven. Tosin kaikkein suosituimpia ovat keskusta-alueen koulut. Osa-aikaista erityisopetusta antaa erityisopettaja, kun taas luokkamuotoista erityisopetusta antaa erityisluokanopettaja. Kaikkein isoin pula on erityisopettajista ja erityisluokanopettajista. Lappeenrannassa on tuttu tilanne: määräaikaisista erityisopettajista ja erityisluokan opettajista on pulaa. Toistaiseksi tilanteesta on selvitty. Rekrytoinnit työläämpiä Meriporin yhtenäiskoulun ja Reposaaren koulun rehtorilla Toni Rannella on parinkymmen vuoden kokemus rehtorin töistä. Rehtorit laativat kouluittain laskelmat siitä, minkä verran opettajia tulee vuosittain eläkeikään. Meillä on käynyt niinkin, että virkaan valittu ei ole ottanut paikkaa vastaan, kun on tullut valituksi myös jossakin toisessa kaupungissa. Työ oli kuormittavaa myös aiemmilla tarkkailuluokilla, mutta sittemmin työn luonne on muuttunut, koska myös lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien taustalla olevat syyt ovat osittain muuttuneet
28 KL7_1-31.indd 28 6.8.2024 9.48
Soutulajeja ovat myös yksinsoutu, parisout, vuorosoutu ja eri sarjoja naisille, miehille, sekajoukkueille ja ikäryhmille. Yhteisen tekemisen kautta yhteinen tavoitetila tulee esiin. Tänä vuonna osallistujia oli heinäkuun puolivälissä pidetyssä soutukisassa noin 2000. Parhaimmillaan määrä on ollut moninkertainen, Sulkavalla on ihan oma ajanlasku Sulkavalla hengitellään soutamisen tahtiin. Se on niin vahvasti osa meidän identiteettiä, että se tulee esille kaikessa, myös päätöksenteKL7_1-31.indd 29 6.8.2024 9.48. Sulkavalla soudettiin heinäkuun puolivälissä. Soudut on vanha sulkavalainen tapahtuma, jonka pääidea yksinkertaisuudessaan on soutaa kirkkoveneellä 60 kilometrin lenkki. Sulkavan kunnan brändi nojaa soutuihin, joten Sulkavan ei tarvitse lähteä pohtimaan mitään erityisiä hilavitkuttimia tai isoa brändityötä. Nyt se on koko kunnan voimavara. Kyllä se helpotti, kun sai vähän maata jalkojen alle! Selkä oli kyllä vähän jumissa, kuvailee Varala ensimmäistä soutukisaansa. 60 kilometriä ei ole mikään lyhytkestoinen suoritus, kun yrittää tehdä joukkueen eteen, laittaa asiat omaan uomaansa matkan aikana. Tuore kunnanjohtaja tunnistaa yhteisen tekemisen merkityksen. Ohjelmaan kuuluu myös retkisoutu. 29 K unnanjohtaja Sakari Varala naurahtaa, kun häneltä kysytään tämän kesän Sulkavan Suursoutujen menestyksestä. Jos olisi iso kaupunki, olisi jonkun yhdistyksen yhteisöllisyyttä. Asukkaita Saimaan äärellä sijaitsevassa kunnassa on noin 2300. Tiina Ojutkangas, teksti Timo Seppäläinen, kuvat mikä on ollut pienelle eteläsavolaiselle iso ja mieluinen ponnistus. Se näkyy jopa paikallisessa politiikassa. Me eletään niitä soutuja. – Tärkeimpiä asioita, joka vahvistuu, on soutuidentiteetti, joka vahvistuu soutaessa
Se Sulkavalla pidetään mielessä, että kyse on urheilutapahtumasta eikä mistään festivaalista, muistuttaa kunnanjohtaja. Tapahtumayhtiön avulla olisi laajemmat resurssit käytettävänä nuorison ja muun uuden yleisön tavoittamiseen. Lyhyempien matkojen ansiosta pystytään pitämään intensiteetti. Tuolloin Sulkava-seura pohti kuumeisesti, mikä voisi olla paikkakunnalle sopiva tapahtuma. Voit olla sellaisena kuin olet. Sulkavalla peräänkuulutetaan seutukunnallista yhteistyötä matkailussa. Vesi ei pysy kantamalla. Kirkkoveneellinen ystäviä on monelle liian vaikea rasti järjestettäväksi. Soutumatkat uudistuvat siten, että soutuihin on nykyistä helpompi osallistua. Emme saa kuntana antaa valtavan valua hukkaan. Tämän vuoden tapahtumassa hän oli promoamassa tulevaa. Ei ole niin, että pitää olla jonkunlainen tullakseen sulkavalaiseksi. Urheilua ja kulttuuria Järjestelyistä vastaa tulevaisuudessa uusi osakeyhtiömuotoinen tapahtumayhtiö yhdessä Sulkava-seuran kanssa. Hänen mielestään tapahtuma heijastuu kunnan sisäiseen kulttuuriin ja myönteiseen ilmapiiriin. Nuoriso mukaan Sulkavan Suursoutujen tulevaisuuteen kuuluu uudistuminen. Ensimmäisiin soutuihin osallistui 38 soutajaa. – On otettu hyvin vastaan, jokaikisellä on oikeanlainen yhteisöllinen kulttuuri. Matkailijat eivät katso, missä on kunnan raja vaan mitä toiminta on. Halusin nähdä vähän eri näkökulmasta soudut. Mikään yksittäinen kunta ei pysty yksin tekemään. On helpompi luoda yhteinen tavoitetila. 30 ossa. Oli silmiä avaavaa nähdä kaikkea, retkisoutuja, talkoolaisia. – Partalan saari, jota soudussa kierretään, käydään ”moottoroidusti” Tässä on joukko soututapahtuman vaikuttajia: Terhi-Maria Aurala, Timo Huttunen, Jari Saario ja kunnanjohtaja Sakari Varala. Kun tulen ulkopuolisena, huomaa kesällä, että kaikki tasainen ei ollutkaan peltoa. Eteläpohjalainen Sakari Varala katsoo soutuja voimakkaasti oman organisaation kautta. Sai monipuolisen kuvan, mitä mieltä ihmiset ovat tapahtumasta. Pitää olla puitteet, luonto, Saimaa. Yritetään soutaa eikä huovata. Souduista tulee myös sukupolvet ylittävät asia, kun se alkaa olla jo dna:ssa. Oheistoimintaan tulee uutta osaamista esimerkiksi lapsiperheille vaikkapa perhesoutu. Sen jälkeen kun ollaan pystytty tuomaan nuo elementit soutujen kanssa yhteen, on mahdollisuus saada raha jäämään. – Neljän hengen tiimillä oltiin paikalla, haastateltiin ihmisiä. Sakari Varala pitää jotakin niin yksinkertaista kuin hiljaisuutta voimavarana. Seura on se, jolla on itse urheilutapahtuman ytimen järjestämisessä. Terhi-Maria Aurala ei ainakaan tänä vuonna osallistunut soutamalla, että pystyi parhaiten näkemään, mitä kaikkea päivien aikana tapahtui. Tapahtuman idea syntyi veneentekijä Kauko Miettisen päässä. Muun tapahtuman järjestämisen saa harteilleen perustettava yritys. Perinteikäs tapahtuma Sulkavalla on soudettu vuodesta 1968. Sulkava-seura tulee olemaan edelleen paras mahdollinen kilpailun järjestäjä. Sulkavan suursoutujen tapahtumayhtiön pääsihteeri Terhi-Maria Aurala on tuore sulkavalainen ja innoissaan tulevasta. Lähdetään matkailijan tarpeet edellä, kun tehdään palvelupaketteja. Edellytykset ovat olemassa. Se vie kuntaa eteenpäin, kuntatalouskaan ei ole pikamatka. Tavoitteena on mun muassa sen, että kysyttäessä myös nuoriso tuntee tapahtuman. Kunnanjohtaja korostaa tapahtuman markkinointiarvo: matkailu on tärkeää ja tulevaisuus vielö tärkeämpää. KL7_1-31.indd 30 6.8.2024 9.48
Sinne voisi järjestää maisemareitin. Terhi-Maria Aurala väläyttää mahdollisuutta kehittää myös yleisöön menevää ja nuoria kiinnostavia lajeja kuten coastal, joka on sprinttityyppistä soutamista. – Täällä on edelleen muutama veneentekijä ja perinteisten kädentaitojen arvostusta. – Myös retkisoutu voi olla kasvava ja seikkailu-urheiluun liittyvät jutut. Sulkavan Suursoutujen uusi malli tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on strateginen kumppanuus kunnan kanssa. Sosiaalinen media otetaan vahvasti avuksi. KL7_1-31.indd 31 6.8.2024 9.48. Terhi-Maria Aurala haluaa, että vahvan soutupitäjän status näkyy katukuvassa. Sulkavalainen ajanlaskukin kertoo siitä, toistaa Aurala kunnanjohtajankin ajatuksia. – Sisäsoutu voisi olla yksi tapa. – Yritetään ajatella koko vuoden ympärillä, puuveneasia on sulkavalaisten dna:ssa. Hän näkee yhtenä mahdollisuutena muun muassa soutukoulun. Kun tavoitellaan 4000 – 5000 osallistujaa, tarvitaankin markkinointia, sillä Suomen suvi on täynnä tapahtumia. Hänen avullaan markkinoidaan soutuja muillekin, onhan Saario muun muassa soutanut Atlantin yli kaksi kertaa. – Huolehditaan siitä, että seura on hyvinvoiva. Uusia kokeiluja Huippusoutaja Jari Saario oli tänä vuonna tapahtuman suojelija. Kirkkoveneellä soutaminen edellyttää samaa tahtia ja samaa suuntaa. Pääsihteeri pohtii puuveneiden, luonnon ja perinteiden yhdistämistä. Tapahtumayhtiön pääsihteeri aloittaa varsinaisesti työt elokuun alussa, mutta vauhti on jo päällä ja ideoita lentelee. 31 katsomassa. Tapahtumayhtiö kantaa riskin, Sulkava-seura hoitaa kilpailutapahtuman. Mukaan halutaan myös alueen yrittäjät. Sillä on osaaminen kilpailun järjestäjänä
Kunnassa on lähes 4000 vapaa-ajan asuntoa. Etelä-Savossa Saimaan reittivesien risteyksessä kunta, Saimaan Gibraltar, markkinoi Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat KL7_32-60.indd 32 6.8.2024 9.49. Nättejä kesäkuntia on joka puolella, mutta Puumalalla on oma ehdoton vivahteensa. On selvää, että elämme kesäsesongista, mutta myös ympärivuotiseen kuntamarkkinointiin panostetaan, sanoo kunnanjohtaja Niina Kuuva. Sataman paikoitusalueelta ei tahdo Saimaan Gibraltar pärjää omillaan Puumala on poikkeus itäsuomalaisessa alakulossa. Puumalan kesä on vilkas Kirkonkylällä vapaa-ajan asukkaat käyttävät ostovoimaansa. Saimaan rannalla asioita on tehty oikein, ja lapsiakin syntyy enemmän kuin norpan kuutteja. Kunnan luottamusjohtaja, ex-maakuntajohtaja perää koko Itä-Suomea tukevaa aluepolitiikkaa. 32 Puumala P uumalan kirkonkylän raitilla ja satama-alueella vilisee liikkujia, vaikka on arki ja keskipäivä. löytää autopaikkaa, ja tuliterän K-marketin parkkiin pitää melkein jonottaa
Ratkaisulla on elinkeinopoliittinen peruste. – Uudistusta tehdään kasvukeskukset edellä. Emme kannata tällaista muutosta. Kuuva on huolissaan valtionosuusuudistuksen hengestä. Toiveita valtionvallan suuntaan kuitenkin on. Kuuva on kuitenkin realisti. Muuttoa tukee vapaa-ajan asukkaiden halu muuttaa kuntaan. Väki vähenee ja palveluja silti tarvitaan. KL7_32-60.indd 33 6.8.2024 9.49. Talouden pohjat rakennettiin silloisen kunnanjohtajan Matias Hildenin johdolla. Lapsia syntyy enemmän. Ikärakenne siinä on syynä. Budjettiin on varattu 400 000 euroa vivuttamaan mittavaa tieremonttia. Sote-menot ovat olleet kohtuullisia, ja sote-uudistuksen muutosrajoitin kompensoi niin, että kunta jää sote-eriä laskettaessa esimerkiksi tänä vuonna puoli miljoonaa euroa plussalle. Kunnan oma talous on miltei kadehdittavassa kunnossa. Menettely ei ole tavallista, mutta päätöksenteko on ollut yksimielinen. Liitosta väännettiin useaan suuntaan, lähinnä naapurikaupunki Mikkelin kanssa. Valmisteluvaiheen jälkeen luottamusjohto hylkäsi liitosajatuksen ja aloitti talouden vakautuksen. Lisäkuluja kertyy kouluja harrastekyyteihin ja moniin palveluihin, esimerkiksi rakennusvalvontaan. Puumala pärjää, vaikka pienet kunnat ovat usein vaikeuksissa. Noin 2,5 miljoonan euron saaristotien peruskorjauksesta osan rahoittaa Väylävirasto, osan EU:n aluekehitysrahoitus ja kunta osuutensa. Talouskuntoon on kolme päällimmäistä syytä. Tonttipolitiikka pidetään kunnossa. Puumala on saaristokunta, mikä tuo 850 000 euroa saaristokuntalisää vuodessa. 33 sloganilla ”Saimaan kaunein”. Hän muistuttaa, että pienet kunnat ovat usein elinvoiman luojia ja matkailupalvelujen sijaintipaikkoja. Kysyntä ei aivan tulvaa aiheuta, mutta tasaiseen tahtiin menee tontteja kaupaksi. Markkinointibudjettimme ei ole iso, mutta kaikessa ovat myös yrittäjät mukana. Kuuva perää myös valtionosuuksien tarkistamista ikäryhmittäin. Kiinteistöverotuotot ovat kunnan kokoon nähden hyvät, viime vuonna lähes kaksi miljoonaa euroa, eikä kunta ole edes himoverottaja. Varsinkin viime vuoden lopulla marras-joulukuussa näkyi voimakkaampaa tulomuuttoa. Rahaa valtion tiehen Kunnan maine yrittäjien parissa on kunnossa. Vastaava hanke toteutettiin kolme vuotta sitten. Huoli hengestä Kuntamaailman viime vuosien ratkaisut ovat kohdelleet kuntaa suotuisasti. Kunta turvaa toimintaedellytyksiä sijoittamalla infraan varsin poikkeuksellisella tavalla. Nyt se on toisin päin. Viime vuonna syntyi tusinan verran lasta, sitä edellisenä 15. Kyllä se sopeutumista vaatii. Se oli 6,86 prosenttia, mutta laskimme sitä. Mistä on kyse. Hyvä elementti, mutta saaristoisuus tuo myös poikkeavia kustannuksia. Tulemme hyvin toimeen kesäasukkaiden kanssa. Puumala on ikääntyvä kunta, jossa aikoinaan todettiin, että saimaannorpan kuutteja syntyy enemmän kuin lapsia. Kaikenlaista kokeillaan; nyt testataan esimerkiksi saksankielistä digimarkkinointia Keski-Euroopan matkailuun. Puumalassa on asioita tehty oikein. Verotus kilpailuetuna Runsaat kymmenen vuotta sitten Puumala oli kuntaliitoksen partaalla. Piskuinen noin 2100 asukkaan kunta on prepannut itsensä hyvään kuntoon, tarjoaa palvelut, verottaa asukkaitaan todella maltillisesti ja luottaa omaan tekemiseensä. Niina Kuuva tuli Puumalan johtoon vuonna 2021. Ikärakenne on kuitenkin vaikea. Lisä tulee olla yleiskatteista niin, että päätös säilyy kunnalla. Viime vuonna kunta päätti kymmenestä lomakiinteistön käyttötarkoituksen muutoksesta. Useita toimintoja sekä hoidetaan yhdessä naapurikuntien kanssa. Kunta käy koko ajan vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa ja vastaa yrittäjien toiveisiin. – Viime vuosia on leimannut positiivinen vire. Nyt Hilden on Imatran kaupunginjohtaja. Kunnanjohtaja Niina Kuuva on tyytyväinen kunnan maineeseen ja elämisen arkeen muutenkin. Heidän parissaan on ammatti-ihmisiä, joilta tulee vinkkejä, tosin myös rakentavaa kritiikkiä. Kolmas taloutta vakauttava tekijä on kunnan oman organisaation viilaaminen. Kokonaisväestömääräkin nousi viime vuonna positiiviseksi. Puumala on ollut yli kymmenen vuotta muuttovoittokunta. Venäläisten matkailijoiden katoaminen on ollut raskas paikka osalle matkailuyrittäjistä, mutta lähinnä keskieurooppalaiset matkailijat ovat korvanneet menetyksen. Verotuksesta on ollut kilpailuetua. Yli kymmenen vuoden takainen kiinteistöverouudistus oli kunnalle edullinen. Jos tontin voisi varata ihan Saimaan rannalta, kysyntä olisi vielä suurempaa. Viralliset väestöennusteet olemme taklanneet jo usean vuoden ajan, mutta veikkaan, että tulevaisuudessa asukasluku laskee, tosin maltillisesti. Kaikki kunnia norpille, mutta kyllä meillä ihmiskanta elpyy, hymyilee Kuuva. Sanotaan, että väestökatoalueet kyllä huomioidaan, mutta aika hiljaista on ollut siinä asiassa. Veroprosentti 6,6 on Itä-Suomen pienin. Kunnalla on vapaita omakotitalon tontteja kolmisenkymmentä. Kuuva on saaristoasiain neuvottelukunnan sihteeristön jäsen. Pelko on, että saaristokuntalisä muuttuu valtionapupohjaiseksi. Koronapandemia sinänsä on ollut ikävä vaihe, mutta se teki se, että suomalaiset harrastivat kotimaan matkailua, ja meillähän matkailuyritykset ja mökit ovat vahvuutena. Saaristossa on asukkaita, ItäSuomessa tarvitaan EU rajaohjelman kaltaista ohjelmaa. Skaalaetua ei ole tulossa, vaan väestökatoalueita rangaistaan asukasmäärän vähenemisestä
SDP:llä on valtuustojohto. Keskusta on valtuustosalin suurin ryhmä ja pitää hallussaan hallituksen puheenjohtajuutta. Meillä on ollut hyvät kunnanjohtajat ja kaikki tulevat toimeen keskenään. Hallituksen huoneessa mukana ovat kaikki ryhmät. Tämä on myös Puumalan tarjous Suomelle: haluamme, että puu kulkee ja metsätalous kehittyy, sanoo Kuuva. Itse asiassa olisimme pulassa, jos olisimme ainoana tarjoamassa ravintolapalveluja. Se on tärkeä seikka, sanoo valtuuston puheenjohtaja Matti Viialainen. Samassa veneessä Yrittäjien ja kunnan hyvät välit eivät ole vain puheita. Puumalan satama on tietysti kohtaamispaikka, kun ollaan Saimaan pohjoisten ja eteläisten vesien välisessä salmessa. Tosin nyt jo hoidamme itse omat asiamme, mutta muuten Puumalassa yhteistyö sujuu. Itä-Suomen kehitykseen pitää saada vauhtia. – Puumala on poikkeus Itä-Suomen alakulossa. Tosin kaikki myöntävät, että ei tarvitse riidellä, kun ei ole ollut riideltävää. Ravintolat rannassa ja isoja veneitä laiturissa, hymyilevät veljekset. Sijainti on hyvä. Viialainen katsoo Itä-Suomea myös ex-maakuntajohtajan silmin. Kaikille riittää asiakkaita. KL7_32-60.indd 34 6.8.2024 9.50. Hän jäi eläkkeelle Etelä-Karjalan Ammattikokit Jere ja Jesse Hietala tulivat pääkaupunkiseudulta ja perustivat ruokaravintolan Puumalaan. Hietalan perhe oli kesäasukkaana Puumalassa, ja kokkikoulutuksen hankkineet veljekset tulivat pääkaupunkiseudulta ja perustivat neljä vuotta sitten ravintolan satama-alueen kiinteistöön. – Luottamustasoa helpottaa, kun talous on kunnossa. Kaikki auttavat kaikkia, sillä samassa veneessä olleen, sanoo Jere Hietala. Yritystoiminnalle on hyvät odotukset. Ei tehdä tikusta asiaa. Poikkeuskunta Puumalan henki näkyy myös kuntapolitiikassa. Tietenkin paikkajakoneuvottelut on käyty, mutta kunnan etua ajetaan, ja keinoistakin ollaan pitkälti samaa mieltä. Veljesten yrityshistoria kertoo Puumalan vetovoimasta. Toisaalta oma kunta voi hyvin, mutta koko Itä-Suomi ei. Yritys on saanut tunnustusta lounaspaikkana. Mitään kränää ei ollut alkuaikana eikä ole ollut sen jälkeenkään. Höyrylaiva Wenno on sataman ikoni. 34 Puumala kesäasuntoja, puuta ja teollisuutta. Ravintola-alan yrittäjäveljekset Jere ja Jesse Hietala myöntävät, että kun he käynnistivät omaa toimintaansa, kunnan kaikinpuolisesta avusta oli apua. Emme silti mitenkään iloitse muiden kuihtumisesta. – Meillä on vain yksi puolue, Puumala-puolue, johon kuuluvat kaikki. Olemme auki ympäri vuoden, mutta tietenkin tämä kesäkausi on vilkasta. – Poiju on kaikille tarkoitettu ruokaravintola. Tämä on kuin Puumalan Monaco. Hän on huolissaan itäisen Suomen tilasta ja tulevista näkymistä. Viialaisen tunnelmat ovat silti kahdenlaisia
Viialainen sanoo, että Itä-Suomessa tarvitaan EU-rajaohjelman kaltaista ohjelmaa. Saimaan selän, Lietveden, yli seilaava Norppa-lautta tuo pyörämatkailijoita läntisen puolen mantereelta. Norppa-lautta kuljettaa fillaristit yli Saimaan selän. Vasemmalla lauttaa vuosia kipparoinut Jussi Kapanen. Työtausta vei mukaan edunvalvontaryhmään, Itä-Suomen unioniin, jota hän luonnehtii Itä-Suomen hengenkohottajaksi. Ilman hiilijalanjälkeä katamariini-alus hoitaisi pyöräilijöiden kuljetuksia parillakin reitillä. Haapasalon leipomo toimii ympäri vuoden, ja kesäksi satamaan nousee kahvila. Puumalan saaristoteillä kulkeva pyöräilyreitti on suosittu. Matti Viialainen auttaa matkalaisia. Fakta maakuntajohtajan virasta vuonna 2020 ja oli sitä ennen 2007-2013 Etelä-Savon maakuntajohtajana. Niina Kuuva, Puumalan kunnanjohtaja 2021 alkaen, vs. Akkukäyttöiset alukset ja veneet ovat nykypäivää, tuumii Viialainen. KL7_32-60.indd 35 6.8.2024 9.50. tuumii Viialainen. Kunnanjohtaja Matias Hilden keksi, että palokunnan vanha alus sopisi rahtaamaan pyörämatkailijoita. Kotikunta Puumala, asuu omakotitalossa Saimaan äärellä, perheessä puoliso Savonlinnan kaupungin elinkeinoasiantuntija Janne Tarima. Valkokyljet ja akut Viialainen juttelee kunnan tunnelmista perheen matkailuyrityksen Nestorinrannan rantapaviljongilla. Puumalan raitilla ei voi välttyä törmäämästä julkisuuden henkilöihin. Reittihanke alkoi kehkeytyä, kun Viialaiselta kyseltiin, että pääsisikö veneellä selkävesien yli. Missä on Itä-Suomen paketti. Viime vuonna palvelua käytti lähes 3000 fillaristia. kunnanjohtaja 2017-2019, Etelä-Savon yrittäjien aluejohtaja 2020-2021, Etelä-Savon maakuntaliiton ennakointiasiantuntija 2019-2020. – Kun Britannia erosi EU:sta, laadittiin Irlannille miljardiluokan ohjelma. Puumalan saaristotiet yhdistävä pyörälauttayhteys on menestystarina. 35 PUUMALA, kunta Etelä-Savossa, asukkaita 2100 Elinkeinorakenteessa koulutus-, sote-palvelut, julkinen sektori 27 prosenttia, maaja metsätalous 20, kauppa, liikenne, ravintolaja majoitus 22, teollisuus 7. Tuumailut keskeyttää rantaa lähestyvä punainen alus. Ville Haapasalo tykästyi Puumalaan niin, että päätyi yrittäjäksi kuntaan. Sesonkiaikana lauttaliput kannattaa lunastaa etukäteen hyvissä ajoissa. Yhdistää voisi Saimaan kaupunkeja Lappeenrantaa ja Savonlinnaa myöten. Reitti on saamassa uutta ilmettä, sillä käynnissä on hanke, jossa Puumalan ja eteläisen Saimaan vesille puuhataan akkukäyttöistä risteilijää. Lisäksi odotuksia on hallituksen Itä-Suomi-ohjelmaa kohtaan. Saaristokunta, saaria noin 700, kesäasuntoja lähes 4000. Saimaan valkokylkisillä aluksilla on historiansa. Itärajan sulkeutumisesta syntynyt radikaali muutos näkyy koko itäisessä Suomessa
Leena Hirvonen, teksti Pixabay, kuva € KL7_32-60.indd 36 6.8.2024 9.50. 36 Työperäinen maahanmuutto Kainuu puhuttelee pehmeilä arvoilla Tittelit ja palkkapussi eivät enää riitä. Työperäisen maahanmuuton edistämiseen tarvitaan uudenlaisia koukkuja
– Me tarvitsemme kansainvälistä työvoimaa kaikille aloille, joten tähän täytyy nyt panostaa. Kiviaho on mukana Työn ja perheen Kainuu -hankkeessa, jonka avulla tuetaan yrityksiä ja kuntia tuomaan esille jo olemassa olevia lapsiperheystävällisiä toimintatapojaan, kehittämään niitä ja löytämään uusia. Maahamme muuttaneet työntekijät saattavat kokea yksinäisyyttä. 37 T yöperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi on tehty selvityksiä ja korostettu kotimaisia arvoja niin Suomen puhtaudesta luonnon läheisyyteen kuin yleisestä turvallisuudesta asumisen laadukkuuteen. Käymään vain. Kiviaho mainitsee havainneensa myös, etteivät kaikki työntekijät välttämättä halua enää juurtua. Millaisia veronmaksajia me saamme tai tavoittelemme tulevaisuudessa. Sotealalla ei tietenkään voida joustaa samoin kuin asiantuntijatehtävissä, mutta silloin on nostettava esiin muita hyvää arkea tukevia asioita. Tämä asettaa omat kysymyksensä myös kunnille. Myös työyhteisön sosiaalisuudella on merkitystä. Juuri nyt kaupunki on pilotoimassa rekrytointeja Espanjasta ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Kotoutumista pitää tukea kulttuuria ymmärtäen: toisille on tärkeää, että perheen elättää pääasiassa mies. – On mahdollista, että osa ihmisistä ajattelee työtä projektina ja polkuna, jossa voi vaihtaa suuntaa ja paikkakuntaa. Toisenlainen puhetapa Kiviaho kiertää kainuulaisissa yrityksissä puhumassa siitä, miten työstä pitäisi puhua houkuttelevasti. Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen pitää yhteistyötä eri toimijoiden kesken olennaisena, kun puhutaan työpeMaahanmuuttojohtaja Glenn Gassen kertoo Helsingin kaupungin tavoittelevan kohdennetusti työntekijöitä. Houkutteluun ei riitä se, että puhutaan luonnosta tai metsien läheisyydestä, vaikka nekin tietysti ovat upeita asioita. Kiviaho muistuttaa myös kulttuurien ja eri tapojen ymmärtämisestä. Väestön harvalukuisuuden kanssa kamppaillut Kainuu puhuttelee muuttajia nyt entistä rohkeammin pehmeillä arvoilla. Se, joka sinne kotiin jää vieraassa maassa tai paikkakunnalla, saattaa helposti ahdistua ja päättää, että tänne ei jäädä. Julkisuudessa käytävä keskustelu sote-alan kuormittavuudesta ja esimerkiksi kolmivuorotyöstä pitäisi Kiviahon mukaan kääntää muotoon: Projektipäällikkö Elina Kiviaho on mukana Työn ja perheen Kainuu -hankkeessa, jonka avulla tuetaan yrityksiä ja kuntia tuomaan esille jo olemassa olevia lapsiperheystävällisiä toimintatapojaan. – Jos ajatellaan vain yhtä työllistyvää perheessä, mennään vikaan. Kainuun Sote korostaa työvoiman tavoittelussa sitä, että Suomeen saapuu perhe – ei vain työntekijä yksittäiseen työtehtävään, mitä Kiviaho pitää tärkeänä. – Tittelit ja palkkapussi eivät enää riitä houkuttelemaan ihmisiä, projektipäällikkö Elina Kiviaho toteaa. Suomen startup-yhteisö julkaisi helmikuussa 2024 yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa selvityksen, joka tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia työperäisen maahanmuuton tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi. KL7_32-60.indd 37 6.8.2024 9.50. – Tällainen joustavuutta korostava viesti voi toimia vetovoimana kaikkien työntekijöiden kanssa. Hankkeen toiminta-alue kattaa Suomussalmen, Hyrynsalmen, Paltamon ja Kajaanin ja sitä hallinnoi Kajaanin ammattikorkeakoulu. vuorotyö takaa arkivapaita, jolloin voit olla perheen kanssa tai hoitaa itselle tärkeitä asioita tai tuoda esiin asumisen edullisuutta. Toisille on tärkeää, että tasa-arvo toteutuu mahdollisimman monimuotoisena. – Etenkin nuoret työntekijät arvostavat joustavuutta ja sitä, että työ ei kuormita liikaa eikä täytä koko elämää, Kiviaho sanoo. – Moni kansainvälinen osaaja kaipaa työyhteisöä työajan ulkopuolella ja hämmästelee suomalaista tapaa, jossa ystävät ja työkaverit ovat erikseen. Kiviahon mukaan työvoiman tavoittelussa pitäisi ymmärtää työntekijälähtöisyys
– Onnellisuus ja elämänlaatu ovat tärkeimpiä syitä siihen, miksi tänne tullaan. Tutkijan havaintojen mukaan pelkkä työ ei ole syy jäädä Suomeen, mutta työhön liittyvät ongelmat voivat kyllä saada aikaan poismuuttopäätöksen. Osa ulkomaalaisista osaajista on kuitenkin valmis vaihtamaan työpaikkaa Suomen sisällä poismuuttamisen sijaan. KL7_32-60.indd 38 6.8.2024 9.50. Helsinki teetti äskettäin kyselyn, jossa haastateltiin ulkomailta rekrytointeja tehneitä ja tulokset olivat Gassenin mukaan Kainuun tässä jutussa esittelemän kaltaiset. Kilpailuta ruokalista, älä henkilökuntaa. – Perheen viihtyminen näyttää olevan keskeinen ehto maahan jäämiselle, Kotavaara vahvistaa. Toivoisin, että kaikki kunnat tukisivat mahdollisimman mutkatonta ja kokonaisvaltaista prosessia, Gassen korostaa. Työperäinen maahanmuutto räisestä maahanmuutosta. – Yhteistyötä kannattaa vahvistaa omien alueellisten kauppakamarien, järjestöjen ja yritysten kanssa. – Työhön liittyvistä ongelmista useimmin mainittiin tyytymättömyys palkkaan sekä urakehitykseen liittyvät haasteet. – Suomeen jäädään erityisesti elämänlaadun ja perhe-elämän laadun takia. Hän on havainnut, että sujuva arki sitouttaa Suomeen. Feelia Foodservice 040 623 9433 / myynti@feelia.fi Moni kansainvälinen osaaja kaipaa työyhteisöä työajan ulkopuolella. Arjen sujuvuutta on muun muassa se, että lapset voivat kulkea koulumatkat ja liikkua ja leikkiä ulkona itsenäisesti, liikuntaa voi lähteä harrastamaan suoraan kotiovelta ja liikkuminen paikasta toiseen on nopeaa ja sujuvaa pyörällä, julkisella liikenteellä tai autolla. – Kun julkisen talouden tilanne on kriittinen, on entistä tärkeämpää tunnistaa uusia ratkaisuja. Juuri nyt kaupunki on pilotoimassa rekrytointeja Espanjasta ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja suunnitteilla on lisää vastaavia rekrytointeja. Helsingissä tehdään myös kohdennettua tavoittelua. Maukkaat, terveelliset ja turvalliset ruokaratkaisut kouluille, varhaiskasvatukseen ja hoivaan. – Helsinki Exposed-kampanja on tästä erinomainen esimerkki, hän sanoo. Työ ei ole syy jäädä Korkeakoulutetun työvoiman alueelliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen perehtynyt tutkija Niina Kotavaara Oulun yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan työperäistä maahanmuuttoa ICT-alalla sekä alan yritysten että alalla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden näkökulmasta, Suomen maahanmuuttoja integraatiopolitiikkaa peilaten
on 300 000–400 000 euroa. Uuden kunnan kunnanjohtaja on Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Pidempi versio jutusta löytyy Kuntalehden verkossa. ”Neuvotteluja, ei edunvalvontaa” Kahden kunnan liitos lähti liikkeelle sote-menojen vuoksi talousvaikeuksiin ajautuneen Pertunmaan puolelta, ja nyt liitoksen toteutuessa kuntalaiset tarkkailevat sitä, mitä palveluille jatkossa tapahtuu. – Riittävä yhdistymisavustus olisi ollut kymmenen miljoonaa euroa, jolloin uusi kunta olisi päässyt vuonna 2027 tasapainoon. Liitosratkaisun myötä uusi kunta saa yhdistymisavustusta 5,5 miljoonaa euroa. KL7_32-60.indd 39 6.8.2024 9.50. Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sanoo, että palvelutarve katsotaan asukaslähtöisesti. Järvenpää sanoo, että ensi vuoden budjetti muodostunee 2,5 miljoonaa alijäämäiseksi. Mäntyharjun kunnanjohtajan Juho Järvenpään mukaan negatiivisessa valtionosuudessa on kyse järjestelmän rakenteellisesta heikkoudesta, joka täytyy korjata valtionosuusuudistuksessa. 39 V altioneuvosto päätti kesäkuun ensimmäisellä viikolla kuntajaon muutoksesta, jossa Pertunmaan kunta liitetään Mäntyharjun kuntaan. Pertunmaan valtionosuus on negatiivinen noin 0,5 miljoonaa euroa. Ei liitos voi olla tavoitetila. – Talous on uudellakin kunnalla haastava, mutta palvelujen järjestäminen ei ole rakettitiedettä; se pitää vain hoitaa järkevästi. – Negatiivinen valtionosuus jää rasittamaan uutta kuntaa. Summa on se, jota kuntaliitosselvitys esitti, mutta Järvenpäätä määrä ei oikein tyydytä. Järvenpää ennakoi säästöpaineita, mutta sanoo, että ”käyttötaloudessa on paljon muuttujia, ja strateginen pohdinta on vasta edessä”. Mäntyharjussa liitos jakoi päättäjät, mutta valtioneuvoston päätöksen jälkeen tunnelmat ovat maltillisia. Tästä puhuttiin liitosvalmistelussa ja odotimme, että asia saataisiin korjattua, mutta niin ei käynyt, sanoo Järvenpää. Kaikki asiat ovat pöydällä, ja se tiedetään, että jostain pitää luopuakin. Järvenpää arvioi, että uuden kunnan valtionosuus Kupru rasittaa taloutta Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuva Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitoksen päätökseen vieminen jatkuu tummentuvan talouden sävyttämänä. – Kyse on valtionosuusjärjestelmän rakenteellisesta heikkoudesta. Uusi kunta on nimeltään Mäntyharju. Mäntyharjulla on ennen liittymistä ylijäämää noin kuusi miljoonaa euroa ja velkaa 19 miljoonaa euroa. Uusi kunta aloittaa taloudellisesti ahtaissa oloissa, sillä saatteeksi tulee Pertunmaan negatiivinen valtionosuus. Ongelmaan yritettiin puuttua Nykyinen 5 500 asukkaan Mäntyharju saa valtionosuuksia noin 0,9 miljoonaa euroa. Järvenpää tuumii, että liitos kertoo kuntakentän isosta muutoksesta. Alijäämä kuittaantuu yhdistymisavustuksella. Järvenpää arvostelee voimakkaasti valtionosuusjärjestelmän epäkohtaa. Pertunmaalta tulee kahdeksan miljoonaa euroa velkaa ja alijäämää neljä miljoonaa euroa. Eteläsavolaisten kuntien liitos tulee voimaan ensi vuoden alusta. – Liitoksessa väkiluku ja velvoitteet kasvavat, mutta valtionosuudet pienenevät. Onhan se ihan absurdi tilanne. Järjestelmän muutosta on luvattu vuoden 2026 alusta; odotamme, että valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tämä korjataan. – Kuntatalouden tiukentuminen johtaa murrokseen, ja on valitettavaa, että kuntaliitosvaiheeseen ylipäätään joudutaan. – Toivoisin, että Suomessa olisi erikokoisia kuntia, joilla on elämisen edellytykset
40 Asuminen Hämeenkyröläisten Sinikka ja Seppo Holman arkea helpottaa se, että heidän omakotitalonsa on yhdessä tasossa. KL7_32-60.indd 40 6.8.2024 9.50. Ulko-oven edessä tosin on pari rappua
Meeri Ylä-Tuuhonen, teksti Rami Marjamäki, kuvat KL7_32-60.indd 41 6.8.2024 9.50. Hämeenkyröön valmistuu nyt uusi, esteetön kunnan vuokrakerrostalo, ja Mänttä-Vilppulassa tyhjinä seisseistä isoista kaupungin rivitalokodeista tehdään esteettömiä yksiöitä ja kaksioita. 41 Lisää kaikille sopivia koteja Esteettömiä asuntoja on Suomessa aivan liian vähän, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen
Sen omistaa Hämeenkyrön Vanhustentalosäätiö, joka on vuokrannut asunnot kunnalle. Rauhattomaan pakkaan en lähtisi millään. Se on tarkoitettu semmoisille, jotka eivät enää halua mennä minnekään. – Sen tarvitsi olla esteetön, koska mieheni liikkuu sisälläkin rollaattorin kanssa, ja sieltä pitäisi päästä helposti ulos. Niistä hämeenkyröläiset Sinikka, 82 ja Seppo, 84 Holma eivät haluaisi luopua, vaikka ikä alkaa jo painaa. Kyllä sitä kotona ennemmin asuu ja valittaa vaivojaan, Sinikka Holma toteaa. Ajatusta muutosta ei ainakaan helpota se, että esteettömiä asuntoja on noin 10 300 asukkaan Hämeenkyrössä tarjolla vähän. 42 Asuminen O Oma rauha, itselle tehty talo ja tutut paikat. – Emme tykänneet. Me olemme pärjänneet vielä kotona, kun olemme ottaneet apua siivoukseen ja pihatöihin, Sinikka Holma kertoo. – Siinäpä se onkin, kun vaihtoehKL7_32-60.indd 42 6.8.2024 9.50. Viime syksynä Holmat kävivät jo katsomassa esteetöntä vuokra-asuntoa kirkonkylällä sijaitsevassa veteraanitalossa. Veteraanitalo on liian laitosmainen. Aika ajoin he pohtivat muuttoa pienempään asuntoon. Valkoinen tiilivuorattu puutalo Hiidenlahden omakotitaloalueella Kyröskoskella on ollut Holmien koti lähes 40 vuotta. – Ajan vielä autoa, mutta liikkuminen on meillä molemmilla huonoa. Holmat ovat päättäneet, että he eivät enää osta omistusasuntoa, vaan muuttavat vuokralle sitten, kun he eivät enää pysty asumaan omakotitalossaan
KL7_32-60.indd 43 6.8.2024 9.50. Talon katolla sijaitsee yhteinen saunatila terasseineen. Esteettömien asuntojen määrä on Hämeenkyrössä kuitenkin kasvussa, sillä kunnan tytäryhtiö Hämeenkyrön Asunnonhankinta rakennuttaa parhaillaan vuokrakerrostaloa Kyröskoskelle. toja ei oikein ole, Sinikka Holma harmittelee. Se on noin 23 prosenttia koko maamme asuntokannasta, joka käsittää noin 3,25 miljoonaa asuntoa. Talo on esteetön ja savuton parvekkeita myöten. Asioille Mäntän keskustaan hän ajaa sähköskootterilla. Jouko Harjaluoma, 66 on sairaseläkkeellä ja liikkuu rollaattorin, potkupyörän ja sähköskootterin avulla. Alkuvuodesta tilanne oli tukalampi. Vain suurissa kaupungeissa rakennetaan nyt uusia esteettömiä asuntoja, Hynynen sanoo. Pystyn rollaattoria lykkiessä kävelemään 30 metriä. – Terveyskeskuksessa oli silloin asiakkaita, joita ei voinut laittaa kotiin, koska olosuhteet siellä eivät olleet esteettömät. ”Kunnilla suuria haasteita” Vuoden alussa Suomessa oli noin 700 000 esteetöntä asuntoa. Kaikilla kunnilla on suuria haasteita esteettömässä ja ikäystävällisessä asumisessa, koska ikääntyneitä on paljon, toteaa asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä. Vuonna 2013 ympäristöministeriö asetti tavoitteen, että Suomessa olisi miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Valittujen asukkaiden on määrä päästä muuttamaan uuteen kotiinsa lokakuussa. Taustalla oli arvio, jonka mukaan meillä on kuuden vuoden kuluttua 1,5 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä. Ympäristöministeriö julkaisi huhtikuussa raportin kaikille sopivista suunnittelusta, joka huomioi asukkaiden erilaiset tarpeet, toiveet ja toimintakyvyn. – Tämä on muuten ihanteellinen paikka, mutta sauna on kellarissa ja sinne Luonnonläheisyys, esteetön piha ja yhteisöllisyys ovat tämän kohteen valtteja. Uuden vuokrakerrostalon rakentaminen maksaa noin kuusi miljoonaa euroa. Ahtaus haastaa Esteettömille asunnoille on tarvetta muillakin kuin vain ikäihmisillä. – Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke, ja niistä saadaan esteettömät kumiluiskien avulla, kertoo Hämeenkyrön Asunnonhankinta Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Eloranta, (kesk.). Uudisrakennuksessa on neljä maanpäällistä kerrosta sekä kellarikerros. Kun suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, esteettömyys ei ole yhtään sen kalliimpaa. –Olemassa olevan asuntokannan muuttaminen esteettömäksi on tärkeää myös väestöltään vähenevillä alueilla, ja kuntien vuokrataloyhtiöiden rooli on siinä merkittävä. Toukokuussa ne olivat kaikki varattuja, ja muutamia ihmisiä oli jonossakin. Hän asuu Mänttä-Vilppulassa kaupungin omistamassa vuokra-asunnossa. Sitten loppuu henki ja menee jalat alta, Harjaluoma kertoo. Asukasvalinta tehdään hakemusta perusteella. Asuntoja valmistuu kaikkiaan 35 yksiöistä kolmioihin. –Esteettömiä asuntoja ei ole missään nimessä riittävästi. He olisivat tarvinneet asunnon kiireellisesti, mutta asuntoja ei ollut vapaana, kertoo Hämeenkyrön kunnan asiointipisteen palvelusihteeri Ulla Minkkinen. Valtion tukea asuntohankkeisiin on kuitenkin aiempaa hankalampaa saada, koska Aran avustuksia on leikattu huomattavasti, Hynynen harmittelee. Harjaluoman koti ei ole esteetön, mutta se sijaitsee hissitalon ensimmäisessä kerroksessa. – Kaadun, jos en pidä mistään kiinni. Valintakriteereitä vielä viimeistellään, kertoo Hämeenkyrön elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen. Uusi vuokratalo kiinnostaa myös muita kuin hämeenkyröläisiä, kertoo isännöitsijä Johanna Vihersaari. – Sen tulisi vahvistua suunnittelijoiden ja rakennuttajien piirissä. –Tavoite ei toteudu, sillä uustuotanto on vähentynyt ja korjaaminen ei ole riittävää. Toinen kohderyhmä ovat nuoret hämeenkyröläiset, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa asuntoa. – Tavoitteena on saada kuntaan lisää asukkaita esimerkiksi täällä työssä käyvistä. – Kyselyitä on tullut paljon ja kaikenikäisiltä. Kerrostalo korjaa tilannetta Hämeenkyrön kunta vuokraa noin 40 esteetöntä, Vanhustentalosäätiön omistamaa asuntoa. 43 Jouko Harjaluoma tukeutuu kävelleessään joko rollaattoriin tai potkupyörään
Sähköasentaja Jouni Kallio purkaa vanhoja sähköjohtoja ja vetää uusia esteettömiksi muutettavissa rivitalokodeissa Mäntässä. Kyse ei ole uudisrakentamisesta, mutta teemme kuitenkin uutta, sanoo Koskelantalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Jatkola, sd. Se on niin ahdas, että pelkään aina, että rollaattori jää hissiin jumiin. Sauna on Harjaluoman viikon kohokohta. – Isoille asunnoille ei kerta kaikkiaan ollut kysyntää. 44 Asuminen joutuu menemään hissillä. Jokainen asunto saa takapihan terasseineen. – Jos meillä ei ole tarjota vanhuksille esteetöntä asumista, he muuttavat muualle tai sitten kotipalvelu juoksee 3. Ara myönsi hankkeelle yli 680 000 euroa erityisryhmien investointiavustusta. Muutostöiden kokonaiskustannukset ovat runsaan kolme miljoonaa euroa. kerrokseen, ja vanhus on siellä kuukausitolkulla, kun hän ei pääse ulos. Hänen toiveissaan on päästä muuttamaan sellaiseen taloon, jossa löylyihin ei tarvitsisi mennä hissillä. Nyt perheasunnot pistetään puoliksi ja niistä remontoidaan esteettömiä yksiöitä ja kaksioita. Kaikilla kunnilla on suuria haasteita esteettömässä ja ikäystävällisessä asumisessa. – Siellä voisin viettää viimeiset vuoteni, Harjaluoma sanoo. KL7_32-60.indd 44 6.8.2024 9.50. Lisäksi yksi asunnoista muutetaan yhteistilaksi, johon tulee muun muassa sauna. Tasokas vuokra-asunto voi olla syy muuttaa Mänttä-Vilppulaan, uskovat kiinteistömestari Teemu Kivinen (vas.) ja Koskelantalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Jatkola. Vanhoissa kerrostaloissa myös vessat ovat usein niin pieniä, etteivät ne sovellu liikuntarajoitteisille eikä niissä ole tilaa avustajillekaan. Valmista on määrä olla kesällä 2025. Koskelantaloilla on Pieskanrannassa 31 rivitaloasuntoa, joista 16 on suuria perheasuntoja. Perheasunnot puoliksi Noin 9 300 asukkaan Mänttä-Vilppulassa herättiin jo vuosia sitten esteettömien asuntojen vähyyteen. – Luonnonläheisyys, esteetön piha ja yhteisöllisyys ovat tämän kohteen valtteja, kertoo asuntojen muutostöitä valvova kiinteistömestari Teemu Kivinen. Koskelantalot on Mänttä-Vilppulan kaupungin omistama osakeyhtiö, jolla on vuokrattavana noin 550 asuntoa. Esteettömien asuntojen lisääminen on tarpeen myös siksi, että hyvinvointialueet vähentävät ikäihmisten laitospaikkoja, Jatkola huomauttaa. – Tämä on positiivinen hanke. Ne olivat olleet vuosia tyhjillään. Nyt niitä on tulossa lisää Mäntän keskustan kupeessa sijaitseviin rivitaloihin. Niistä esteettömiä on vain 21
Sosiaalityöntekijä ei siis riko lakia, jos ei tapaa lasta ollenkaan, mutta tämä haluttaisiin muuttaa. 45 L apsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on 33 lastensuojelulaissa suoraan säädettyä virkavelvollisuutta. Lakiin kirjattuja tehtäviä tulisi säätää hyvinvointialueelle yksittäisten viranhaltijoiden sijaan. Enemmän vastuita hyvinvointialueelle Hyvil haluaa lakia muutettavan niin, että hyvinvointialue vastaisi nykyistä selkeämmin lastensuojelun toteuttamisesta ja järjestäisi ja organisoisi työn. Sosiaalityöntekijän työssä tulisi ensisijaisesti korostua lapsen kohtaamiset, lapsen tunteminen, lapsen edun toteutumisesta huolehtiminen, lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen. Tehtävät koskevat valmistelua, päätöksentekoa, tiedon vastaanottamista ja kirjaamista, valvontaa ja keskustelua tai esimerkiksi luvattomasti sijaishuoltopaikasta poistuneen lapsen takaisin kuljettamista. Puustinen-Korhosen mukaan esitys on yksi keino yrittää ratkaista alan työntekijäpula tai ainakin helpottaa sitä. Hyvilin esitys sisältää myös useita kohtia tehtävistä, jotka voisi hoitaa joku muu lastensuojelun ammattihenkilö kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen yksittäisen viranhaltijan toimintatavoista ja osaamisesta. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ja hyvinvointialueet ovat tehneet erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhosen johdolla sosiaalija terveysministeriöön esityksen lasten asioista vastaavan sosiaalityöntekijän virkavastuiden muutoksista. Esityksessä todetaan myös, että Hyvil esittää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden virkavastuiden keventämistä – Tarkoituksena helpottaa työvoimapulaa Hanna Rautio, teksti nykyinen lainsäädäntö antaa sosiaalityöntekijälle niin suuren vallan, ettei hyvinvointialue työnantajana pysty enää tehokkaasti ohjaamaan työtä. Sääntelyn takia lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän oletetaan olevan käytännössä päätöksenteko-/tehtävävalmiudessa vuoden jokaisena päivänä, jotta lakiin perustuvat tehtävät toteutuvat. Esityksessä todetaan, että suuri virkatehtävien määrä lisää merkittävästi sosiaalityöntekijän työn kuormittavuutta. – Nykyisin laissa lukee, että lastensuojelussa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun sosiaalityöntekijän on tavattava lasta. KL7_32-60.indd 45 6.8.2024 9.50. Hyvinvointialueiden lastensuojeluesimiehet ovat itse määritelleet sen, mikä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työn fokus on, Puustinen-Korhonen sanoo. Esitys ottaa kantaa myös lapsen ja sosiaalityöntekijän tapaamiseen. Tehtävien tarkka henkilötason sääntely on johtanut tahattomaan lainvastaiseen päätöksentekoon ja päätösten kumoamiseen hallinto-oikeudessa
– Kaikista eläimistä palautuu omistajalleen vähän yli puolet. – Kesäkauden jäljiltä suurin murheemme ovat pienlemmikit, kuten lemmikkilinnut ja kanit. Korvauksen määrän päättävät löytöeläinpalvelun meiltä ostavat kaupungit. Yhdistyksen mediavastaava Mari Aro, suurin löytöeläinmurheenne näin syksyn alla. Tuoja sanoi löytäneensä kalan taloyhtiön pihalta vesiämpäristä. Jos omistajaa ei löydy, mitä tapahtuu. ...nyyh. – Viikin löytöeläintalolla hoidetaan vuosittain noin 700 löytöeläintä. 46 Lakia lukien U seimmat kunnat ostavat löytöeläinpalvelut paikallisilta eläinsuojeluyhdistyksiltä – mutta eivät kaikki. – Vuosibudjettimme on noin 320.000 euroa. Kuinka isolla budjetilla löytöeläintoimi pyörii Turussa. ympäristöterveyspäällikkö Päivi Nurmi, miksi Turku hoitaa löytöeläimet itse, omana toimintonaan. Eksoottisin eteenne osunut löytöeläin. Eksoottisin eteenne osunut löytöeläin. Hoitopäivämaksu on koiralla 24,20 €, kissoilla 16,10 € ja muilla pieneläimillä 12,10 € per päivä. Näkemys I Helsingin seudulla löytöeläintehtävät hoitaa Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY) ostopalveluna. – Noin kaksi kolmasosaa kaikista Viikin löytöeläimistä noudetaan takaisin kotiin. Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, piirros Niillä oli niin kiire, kiire kaupunkiin, että minä jäin... Kissoilla vastaavat maksut ovat 21 € ja 12 €. KL7_32-60.indd 46 6.8.2024 9.50. Laskutatteko löytöeläimen majoittamisesta ja hoidosta aiheutuneet kulut sen omistajalta. Kuinka moni löytöeläin löytää omistajansa. Millaisen eläinmäärän ja -kirjon kanssa työskentelette. – Pääkaupunkiseudun kunnat kilpailuttavat löytöeläintalon toiminnan ja HESY on voittanut kilpailutuksen vuonna 2020. Mikä on suurin löytöeläinmurheenne näin syksyn alla. – Löytöeläimenä viljakäärme kenties. Niitä hylätään kesäaikaan surullisen paljon. Kuinka moni löytöeläin löytää omistajansa. Koirien noutoprosentti on kaikista suurin, 95 %. Löytökoirat palautuvat lähes aina. – Seutukuntien kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollistanut palvelun tuottamisen omana toimintana. – Eläimet, joiden omistajaa ei tavoiteta 15 vuorokauden kuluessa, siirtyvät HESY ry:n omistukseen, ja HESY etsi niille uuden kodin. – Meillä löytöeläimiä tulee hoitolalle tasaisesti keväästä syksyyn, eikä varsinaista huippua niiden määrissä ole havaittavissa syksyllä. Jos omistajaa ei löydy, mitä tapahtuu. Laskutatteko löytöeläimen majoittamisesta ja hoidosta aiheutuneet kulut sen omistajalta. – Turun kaupungin eläinhoitola hoitaa 500 eläintä vuodessa, pääasiassa kissoja ja koiria, mutta myös kaneja ja lintuja – ja joskus jopa akaattikotiloita. Näkemys II Turussa löytöeläimet hoitaa kaupungin oma eläinhoitola. Laki eläinten hyvinvoinnista on selkeä: ensisijainen vastuu löytöeläimen hoivasta ja elämän järjestämisestä on kunnalla. – Aikanaan nähtiin järkeväksi perustaa oma eläinhoitola, koska kaupungilla oli osaamista eläinten hyvinvointityöstä ja sitä haluttiin hyödyntää. Millaisen eläinmäärän ja -kirjon kanssa työskentelette. – Eläintä hoidetaan 15 päivän ajan, jonka jälkeen niille haetaan uudet kodit joko Tesyn (Turun seudun eläinsuojeluyhdistys) kautta tai kaupungin järjestämänä. Vs. Esimerkiksi koiran sisäänottomaksu on 40 € ja sitä seuraavat hoitovuorokaudet 23 €. – Liekkisuu-akvaariokala. Kuinka isolla budjetilla löytöeläintoimi pyörii Helsingissä. – Laskutamme. Kunnat maksavat palvelun tuottamisesta 17.500 (ALV 0) euroa kuukaudessa. – Lajikirjo kattaa kaikki eläimet, joita ihmiset pitävät lemmikkeinä, koirista kilpikonniin ja kissoista käärmeisiin. Löytökaneja ei noudeta kotiin käytännössä koskaan. – Laskutamme. Sen päälle tulevat välttämättömät lääkärikulut ja lääkkeet. Syksy tulee – mitä tapahtuu hylätylle kesäkanille
Tutustu hankkeeseen: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Tervetuloa kuulemaan lisää syksyn tiiviisiin tietoiskuihin ja koulutuksiin! Ilmoittaudu mukaan: www.keva.fi/tapahtumatja-koulutukset KL7_32-60.indd 47 6.8.2024 9.50. 47 Tape pääsiskös saathiLe. Kaikki hankkeessa kehitettävät ratkaisut tulevat hyödynnettäviksi koko julkiselle alalle. Työvälineet ja toimintamallit auttavat • ennakoimaan työkyvyttömyysriskejä aiempaa varhemmassa vaiheessa • saamaan ajantasaisempaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja kuormituksesta • vahvistamaan työkykyjohtamisen osaamista ja työurasuunnittelua organisaatiossa • rakentamaan entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä. ahdisteltiin sitä ennenkin Tutustu työkykyjohtamisen uusiin, vaikuttaviin ratkaisuihin! Kestävää työelämää -hankkeessa on kehitetty uusia ratkaisuja tukemaan julkisen alan työntekijöiden työkykyä ja vähentämään työkyvyttömyysriskiä
48 Lotan elämänasenteessa on meille kaikille opittavaa. KL7_32-60.indd 48 6.8.2024 9.50. Hän elää aina täysillä ja nauttii jokaisesta ainutlaatuisesta päivästä, vaikeasti vammaisen lapsensa oikeudesta terapiaan taisteleva Minna Palmu sanoo
– Ja silti saimme maailman aurinkoisimman ja kallisarvoisimman lapsen. Niin harvinaisesta asiasta on kyse, äiti Minna Palmu toteaa. Lotta ei näe, hahmota eikä osaa viestiä tarpeistaan kunnolla. Tutut auttajat Minna Palmun mukaan Lotan poikkeuksellisen hyvän kehityksen on mahdollistanut säännöllinen ja vuosia jatkunut, kotiin ja päiväkotiin sekä kouluun annettu terapia. Kerromme Lotan tarinan, sillä hän on yksi monista tukipäätösten kohteista. Yksinkertaistaen: Kyseessä on aineenvaihduntasairaus, joka on aiheuttanut aivoihin muutoksia. Leena Hirvonen, teksti Laura Oja, kuvat K erilaisia, Lotan versio on yksi vakavimmista. Sain itkultani vaivoin KL7_32-60.indd 49 6.8.2024 9.50. Perhe yllättyi saadessaan kielteisen tukipäätöksen. Sairausmuotoja on Aurinkoinen ja kallisarvoinen Tuettu terapia on auttanut seitsemänvuotiasta Lottaa kehittymään tavalla, johon edes lääkärit eivät ole uskoneet. 49 Kaiken piti olla hyvin. Toive terveestä lapsesta ei kuitenkaan toteutunut. Hän kävelee. – Meille osui negatiivinen lottovoitto. Minna Palmun mukaan vastaavan tyypin mitokondriotauti on vain noin viidellä suomalaisella lapsella. Lotta on saanut fysioterapiaa, puheterapiaa ja toimintaterapiaa käytännössä koko elämänsä ajan. Lapsi ei osaa syödä itse eikä pukea itse ja tarvitsee kaikkeen arjessa aikuisen apua. Lääkärien arvion mukaan Lotta ei koskaan puhuisi, kävelisi tai kykenisi elämään niin sanottua normaalia terveen lapsen elämää. Nämä muutokset vaikuttavat oppimiseen, tunnesääntelyyn, motoriikkaan ja kognitiivisiin taitoihin merkittävästi. Hän on käynyt päiväkodissa ja nyt erityislapsille suunnatussa peruskoulussa. Lotta on seitsemänvuotias. Tänä kesänä Lotan oli tarkoitus kokeilla kolmipyöräisellä pyörällä ajamista. – Muistan, kun fysioterapeutti kerran sanoi, että nyt harjoitellaan kävelemistä. Kohdalle on osunut onneksi myös positiivisia lottovoittoja. Hän kykenee vuorovaikutukseen. Espoolainen Minna Palmu odotti kolmatta lastaan Lottaa. Lotalla todettiin harvinainen, jo sikiövaiheessa muodostunut, kehitysvamma, PDHA1-tyypin mitokondriotauti
Tätä on todella vaikea käsittää. – Kenenkään mielestä terapian ei meidän kohdallamme kerta kaikkiaan pitäisi päättyä. Minna Palmu tietää, että sotesektorilla on meneillään isoja säästökuuri. – Riittävät taidot mihin, Minna Palmu kysyy. – Lotan kaltaisia on vain muutama tässä maassa. Hän ymmärtää, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluverkko on muutoksessa. Yllättänyt päätös Keväällä perhe sai yllättävän tiedon: Lotan fysioterapiahakemus oli hylätty ja toimintaterapia ja puheterapiakin päättyvät kuluvaan terapiajaksoon. KL7_32-60.indd 50 6.8.2024 9.50. Lopulta äiti, tytär ja välillä fysioterapeutti konttasivat lattialla ”tuhansia tunteja”, kerta toisensa jälkeen sinnikkäästi ja luovuttamatta. On kyse kyvystä elää ja toimia. Ei ole kyse mistään pikkujumpasta. Äiti on esimerkiksi voinut käydä töissä. Itsekö hoidan. – Terapeuttien ammattitaito on ensiarvoista. Kelan asiantuntijalausuntojen mukaan Lotalla katsotaan olevan nyt riittävät taidot, eikä oikeus tukeen näin ollen täyty. Mutta sitä hän ei ymmärrä, jos leikkausten kohteena ovat muutenkin marginaalissa olevat ihmiset. – Siirtelimme lapsen jalkoja eteenpäin, asettelimme käsiä oikeaan asentoon ja näytimme konkreettisesti, miten liikutaan, Minna Palmu kertoo. Minna Palmu sanoo keskustelleensa päätöksestä useiden hoitavien tahojen kanssa ja saaneensa paljon ymmärrystä. Olennaista on ollut myös, että kaikki kolme terapeuttia ovat olleet samat tutut henkilöt koko ajan, ”Lotan enkelit”, kuten perhe heitä nimittää. Lotan vanhemmille arki on ollut Aurinkoinen ja tärkeä on pikkuinen Lotta perheelleen. Ihana fysioterapeutti valoi minuunkin toivoa, että kylä, me onnistumme, kun harjoittelemme, Minna Palmu muistelee. Lotta on saanut Kelan tukemaa terapia-apua kotiin, turvalliseen ympäristöön, mikä on äidin mukaan vahvistanut hänen kehittymistään. Nämä vaikeasti vammaiset lapset ovat saaneet jo syntymässään niin huonot kortit, että heidän, jos joidenkin, kuuluisi saada kaikki tuki ja apu. He tekevät ihmeitä näille lapsille ja näkevät sellaisia olennaisia asioita, vaikkapa jonkin virheasennon, joita en edes äitinä huomaa, Minna Palmu sanoo. Toisin kävi. – Kun terapia päättyy, lapseni hyvin alkanut kehitys voi pahimmassa tapauksessa taantua. 50 sanottua, että miksi edes harjoittelemme, koska eihän lapsi koskaan opi kävelemään. Lotan oppiminen vaatii toistoja – toistuvasti. Terapian ja lapsen kehittymisen ansiosta koko perheen elämänlaatu on ollut äidin mukaan olosuhteisiin nähden hyvää. Terapeuttien ammattitaito on ensiarvoista
Kela ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kuntoutuksen erikoissuunnittelija Irma Paso vastaa viestinnän välityksellä seuraavasti: ”Kyseessä ei ole terapian epääminen säästöjen tai priorisoinnin vuoksi. 51 töistä ja kuntouttamaan lasta itse, vaikka en osaa. Kuntoutuksen tarpeellisuutta arvioitaessa huomioidaan esimerkiksi, mitä uusia taitoja lapsi on jo oppinut ja missä taidoissa tarvitaan vielä lisäharjoittelua. Elämästä tulisi lisäksi taloudellisesti mahdotonta, Minna Palmu sanoo. Pahimmillaan voisin joutua jäämään pois Kenenkään mielestä terapian ei meidän kohdallamme kerta kaikkiaan pitäisi päättyä. Lapsen kuntoutustarvetta arvioidaan yksilöllisesti kokonaisarviona myös lapsen ja perheen näkökulmat huomioiden.” raskasta. Kelan kuntoutusta ei voida myöntää asiakkaalle, jos kuntoutuslain ja hyvän kuntoutuskäytännön mukaiset edellytykset kuntoutuksen myöntämiselle eivät täyty. Kysyimme muun muassa, liittyvätkö kielteiset tukipäätökset säästötoimiin. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa asiakkaan kohdalla eivät täyty lain edellyttämät huomattavat suoriutumisen ja osallistumisen rajoitteet tai suositellulla kuntoutuksella ei voida mahdollistaa asiakkaan suoriutumista ja osallistumista arjen toiminnoissa erilaisissa elämäntilanteissa. Käytännössä vaihtoehdot ovat niin järkyttävät. Lapsen oppimiseen vaikuttavat lapsen yksilöja ympäristötekijöiden lisäksi kasvun ja kehityksen herkkyyskaudet. Palmun mukaan on varsin tavallista, että kehitysvammaisten lasten vanhemmat esimerkiksi päätyvät eroamaan, sillä oma aika ja voimat yksinkertaisesti loppuvat. – En halua edes ajatella, mitä meidän pitäisi tehdä tulevaisuudessa, jos todella on niin, ettei Lotta saa enää tukea. KL7_32-60.indd 51 6.8.2024 9.50. Kuntalehti pyysi kommentteja tukipäätökseen Kelasta. Vaativalle lääkinnälliselle kuntoutukselle ei ole asetettu määrärahakattoa, ja etuuden myöntökriteerit pohjautuvat Kelan kuntoutuslakiin. Kuntoutuksentarpeellisuuden arviossa otetaan huomioon realististen tavoitteiden lisäksi lapsen aiemmin saama kuntoutus ja sen vaikutus hänen suoriutumiseensa ja osallistumiseensa. Lapsen kehittyminen etenee yksilöllisesti omassa aikataulussaan kunkin lapsen kohdalla ja siksi kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet vaihtelevat yksilöllisen tarpeen mukaan
Alaesikunnasta kiinnostuneita kaupunkeja on muitakin, muun muassa Helsinki ja Rovaniemi ovat mediatietojen mukaan ilmaisseet kiinnostuksensa esikunnan isäntäkunnaksi. Palvelut pitää räätälöidä, sillä Nato-henkilöstö tulee kaupunkiin ensisijaisesti töihin. Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan päätöksiä saataneen ensi talvena. KL7_32-60.indd 52 6.8.2024 9.50. Kinnunen sanoo, että Mikkelille ei ole sanottu eikä luvattu mitään. Mikkeli aikoo itse lisätä sitä henNato alaesikunnan paikkakuntaratkaisu tehdään puolustuspoliittisin perustein, mutta esikunnan sijoitus Mikkeliin olisi eduksi koko Itä-Suomelle ja sen aluekehitykselle, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Meillä on suunnitelma, jolla hankkeistetaan esikuntaratkaisun tarpeet. – Emme tiedä, minkä verran henkilöstöä Mikkeliin tulisi. – Kaupungin sijainti on hyvä, on maantieja raideyhteydet, siis kaksi tuntia pääkaupunkiseudulle, lentokenttä, ja kaupunki on Maavoimien esikunnan sijoituskunta. – Ymmärrän hyvin, että jos kaupunginjohdolta kysytään, että haluaako kaupunki tämän esikunnan, kukaan ei vastaa että ei meille. Nato vaan, mutta ei vielä ennakoi mitään. ”Ei kukaan kieltäytyisi” Kaikki sotilasliittoon liittyvät asiat ovat Suomessa uusia saati sitten se, että peruskuntaan tulee Naton toimintoja. Toimettomana kaupunki ei ole ollut. – Infra on valmiina ja toimii. Kunnan on varauduttava sijoittamaan palveluihin, ennen muuta asumiseen ja varhaiskasvatukseen. Puhe on ollut joistakin kymmenistä suurempaan lukumäärään. Mikkelin perusteluja alaesikunnan sijoituspaikaksi on useita. Palvelujen kannalta keskeistä on se, tuleeko henkilöstön mukana perheitä. Ensimmäiset viime kevään tiedot esikuntakaavailuista käynnistivät varautumisen kaupungille myönteiseen ratkaisuun. – Asiaa valmistellaan viranhaltijatasolla. Kaupungilla on sotilaallinen historiansa Päämajakaupunkina, ja kun Maavoimien esikunta aikoinaan siirtyi kaupunkiin, Puolustusvoimien ja kaupungin yhteistyö sujui hyvin. Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen on tyytyväinen tilannekuMikkeli valmis Naton tuloon Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat Naton läsnäolo on kuntatasolle aivan uusi asia. Naton maavoimien alaesikunta on sijoittumassa Suomeen, ja mahdolliseksi sijaintikunnaksi on sanottu Mikkelin kaupunki. Naton alaesikunnan sijoittumista kommentoidessaan Häkkänen korostaa, että hän ei spekuloi paikkakuntakysymyksiä mitenkään. Jos päätös on meille myönteinen, olemme valmiita, sanoo Kinnunen. Monet asiat ovat vielä auki. 52 M ikkelin kaupunki odottelee varsin tyynesti Puolustusvoimien ja sotilasliitto Naton esikuntaratkaisuja
Kaupunki on viime vuosina vääntänyt kentän tulevaisuudesta, sillä osa päättäjistä lakkauttaisi kentän. Suunnitelmissa on vastaantuloa asuntopolitiikassa sekä varsinkin, jos tulee perheitä, varhaiskasvatuksen ja vieraskielisten oppimispolkujen järjestämisessä. Säännöllistä reittiliikennettä ei ole ollut enää vuosiin. Karkialammen varuskuntaalue on nykyisin toisaalta avoin ja kuin tavallinen kaupunginosa, toisaalta suljettu sotilasalue. Mikkelin lentokenttä on kunnallinen kenttä. Kinnunen ja Riihelä sanovat, että esikuntaratkaisu katsotaan loppuun ennen mitään päätöksiä kentän tulevaisuudesta. Kaupungilla on meneillään kehitysyhtiönsä kanssa hanke, joka tutkii kentän tulevaisuutta, muun muassa kaupallista käyttöä. Karkialammen varuskunta-alueelta viitisen kilometriä kaupungin keskustasta varuskunta on lakannut, mutta alueella on Maavoimien esikunnan toiminnot. 53 kilöstöä, joka kohtaa kansainväliset työntekijät. – Nato-henkilöstö toivotetaan tervetulleiksi paikalliseen yhteiskuntaan, mutta he eivät tule tänne kotoutumaan, vaan määräaikaisesti töihin. Kinnunen sanoo, että kaupunki kuuntelee toiveet ja valmistelee asiat yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Kenttää käyttävät Puolustusvoimat ja harrasteilmailu. KL7_32-60.indd 53 6.8.2024 9.50. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän mukaan kaupunki hoitaa osuutensa. Keskustelu Naton alaesikunnasta on muuttanut tulokulmaa. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä luonnehtii avointa aluetta tavalliseksi kaupunginosaksi. Entinen varuskunta on nykyisin osin avoin, osin täysin suljettu. Kentän toiminnot ovat logistisia, eivät puolustuspoliittisia. Kiistelty kenttä Kaupunki on valmis takaamaan toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä kaupungin sisällä että pääkaupungin suuntaan, sanoo Riihelä
Jos ulkomainen henkilöstö on kirjoilla Suomessa, he kuluvat suomalaisen terveyspalvelujen järjestelmään. Ka at un ei st a rit ar ei st a ke nr aa lim aj ur i Ei na r Vi hm a jo ht i Ta liIh an ta la n pu ol us tu st ai st el ua . M äk ise n sa rja ol i 62 ja Le ht os en 67 ki lo a. Nu or im pa na ni m ite tt iin M an ne rh ei m -r ist in rit ar ik si La ur i Sk yt tä ke sä llä 19 42 . 4. Nälkämaan laulu eli Kainuun marssi on Suomen tunnetuimpia maakuntalauluja. 809 metriä korkea Taivaskero on Pallastunturin korkein huippu. Mikä ainutlaatuinen tapahtuma alkoi Taivaskeron laelta. Kuinka monta valtuutettua on Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kuka suomalainen on saavuttanut mitalin sekä talviettä kesäolympialaisissa. He lsi ng in ka up un gi nv al tu us to ss a on 79 va ltu ut et tu a. En in tä än 5 00 as uk ka an ku nn an va ltu us to ss a pi tä ä ol la vä hi nt ää n 13 va ltu ut et tu a. Ko lm as äs sä ol i No be l-k irj ai lij a Fr an s Em il Si lla np ää . Ta m m a Su hi na ra vi ku ni ng at ar , jo ka vu od en 19 56 ku ni nk uu sr av ei ss a ol i or iit ak in no pe am pi , jo te n ra vi ku ni ng as ta ei kr uu na tt u ol le nk aa n. Sa ht i tu nn et tu ja no ju om a. Ra un o M äk in en ja Ky ös ti Le ht on en kr ei kk al ai sro om al ai se ss a pa in iss a 6. 54 Arvaa ellet tiedä! 1. Kuinka paljon Saanan laki on ylempänä viereisen Kilpisjärven pintaa. Kunnanvaltuustojen koosta määrätään kuntalaissa. 10 . – Tietoa tilanteesta on oikeastaan vain se, mitä mediassa on kerrottu. Sa an a ko ho aa 55 6 m et riä Ki lp isj är ve n pi nn as ta . Emme tiedä, millainen on Puolustusvoimien ja Naton välinen terveyspalvelusopimus. Mitkä ne olivat. Nä lk äm aa n la ul un on sa no itt an ut Ilm ar i Ki an to ja sä ve ltä ny t Os ka r M er ik an to . Museo sijaitsee vanhalla kasarmialueella, joka on peräisin tsaarinajalta. Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen sanoo, että ulkomaisen sotilashenkilöstön asemaa voi verrata yksityisen yrityksen ulkomaisiin työntekijöihin. Ko lm e Hä m ee nk yr ön äs sä ä ol iv at Sa ht i, Su hi na ja Si lla np ää . Vi lh o Yl ön en . Jatkosodan aikana nimitettiin 191 Mannerheimristin ritaria. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, elokuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 – Kun kentän rahoituskysymys on nähty tähän saakka säästötoimenpiteenä, nyt kenttä on mieluummin kehittämishanke, jolla on myös aluetaloudellista vaikutusta. Kuinka moni heistä kaatui kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. 12 . Helsingin valtuusto on maan suurin. – Avointa valtakirjaa investointeihin ei voi antaa, mutta mahdollisimman monin tavoin olemme valmiita esikunnan tuloon. – Lähtökohtaisesti kiireellinen hoito annetaan. 2. Ketkä kaksi suomalaista ovat voittaneet olympiakultaa Suomen itsenäisyyspäivänä. Muutoin asiat ovat sovittavissa. Kuin monta valtuutettua pitää vähintään olla alle 5 000 asukkaan kunnassa. Minkä matkan tai lajin Paavo Nurmi voitti Berliinin olympialaisissa. Kuosmanen pohtii, että sote-palvelujen tarjoaminen Nato-henkilöstölle on kaikille vieras asia. M or itz iss a 19 48 se kä pr on ss ia va pa ak iv ää ria m m un na ss a He lsi ng iss ä 19 52 ja M el bo ur ne ss a 19 56 . Kenen kirjoittamaan runoon se pohjautuu ja kuka on säveltänyt Nälkämaan laulun. Saanatunturin huippu kohoaa 1 029 metrin korkeuteen meren pinnasta. Kuuntelemme mitä meiltä odotetaan. 19 56 M el bo ur ne ss a. Jalkaväkimuseo on osa Mikkelin sotilashistoriaa. KL7_32-60.indd 54 6.8.2024 9.50. Hä n vo itt i so til as pa rt io hi ih do ss a ho pe aa St . 6. – Järjestely on sopimuskysymys. He lsi ng in ol ym pi al ai sii n 19 52 po hj oi se st a et el ää n ku lje te tt u ol ym pi at ul i sy ty te tt iin Ta iv as ke ro n hu ip ul la yö tt öm än yö n au rin go st a pa ra bo lis en pe ili n av ul la . Kaupunginhallitus ei ole asiaa käsitellyt virallisesti, mutta keskustelua on käyty keväästä saakka. 7. 3. Hämeenkyrö tunnettiin ennen kolmesta s-kirjaimella alkavasta ilmiöstä. Toivottavasti asia etenee suotuisasti sekä Suomen että Mikkelin kannalta. Kuka oli nuorimpana Mannerheim-ristin saanut ja minkä ikäisenä hänet palkittiin. 9. Hä n ol i tu ol lo in 19 -v uo tia s. Sa ks al ai ne n Lu dw ig St ub be nd or ff vo itt i ke nt tä ra ts as tu ks en he vo se lla , jo nk a ni m i ol i Pa av o Nu rm i. 5. Tietoa olisi tietysti hyvä saada, mutta maltamme odottaa. 8. Luottamusjohto Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry (kesk.) sanoo, että jos Nato-esikunnan sijoituspäätös osuu Mikkeliin, kaupunki on valmis vastaanottamaan kansainvälistä henkilöstä ja tarpeen vaatiessa myös investointeihin. Kiireellinen hoito Peruskunta tarjoaa omat palvelunsa kansainväliselle henkilöstölle, mutta sote-palvelut kuuluvat hyvinvointialueelle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry sanoo, että kaupungin luottamusjohto on valmis Nato-henkilöstön vastaanottoon. 12 rit ar ia ka at ui ke sä n 19 44 ta ist el ui ss a
Ka at un ei st a rit ar ei st a ke nr aa lim aj ur i Ei na r Vi hm a jo ht i Ta liIh an ta la n pu ol us tu st ai st el ua . Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, elokuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL7_32-60.indd 55 6.8.2024 9.50. Vi lh o Yl ön en . Nu or im pa na ni m ite tt iin M an ne rh ei m -r ist in rit ar ik si La ur i Sk yt tä ke sä llä 19 42 . 12 . 6. Helsingin valtuusto on maan suurin. Ko lm as äs sä ol i No be l-k irj ai lij a Fr an s Em il Si lla np ää . Hä n vo itt i so til as pa rt io hi ih do ss a ho pe aa St . 5. Kuinka paljon Saanan laki on ylempänä viereisen Kilpisjärven pintaa. Ra un o M äk in en ja Ky ös ti Le ht on en kr ei kk al ai sro om al ai se ss a pa in iss a 6. Ko lm e Hä m ee nk yr ön äs sä ä ol iv at Sa ht i, Su hi na ja Si lla np ää . Kenen kirjoittamaan runoon se pohjautuu ja kuka on säveltänyt Nälkämaan laulun. Arvaa ellet tiedä! 1. Kuka suomalainen on saavuttanut mitalin sekä talviettä kesäolympialaisissa. Minkä matkan tai lajin Paavo Nurmi voitti Berliinin olympialaisissa. 4. Kuka oli nuorimpana Mannerheim-ristin saanut ja minkä ikäisenä hänet palkittiin. Kunnanvaltuustojen koosta määrätään kuntalaissa. 12 rit ar ia ka at ui ke sä n 19 44 ta ist el ui ss a. Mikä ainutlaatuinen tapahtuma alkoi Taivaskeron laelta. Kuinka monta valtuutettua on Helsingin kaupunginvaltuustossa. 10 . 19 56 M el bo ur ne ss a. Nälkämaan laulu eli Kainuun marssi on Suomen tunnetuimpia maakuntalauluja. Saanatunturin huippu kohoaa 1 029 metrin korkeuteen meren pinnasta. 7. Kuinka moni heistä kaatui kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Sa an a ko ho aa 55 6 m et riä Ki lp isj är ve n pi nn as ta . Jatkosodan aikana nimitettiin 191 Mannerheimristin ritaria. M äk ise n sa rja ol i 62 ja Le ht os en 67 ki lo a. 9. Kuin monta valtuutettua pitää vähintään olla alle 5 000 asukkaan kunnassa. 8. Hämeenkyrö tunnettiin ennen kolmesta s-kirjaimella alkavasta ilmiöstä. Sa ks al ai ne n Lu dw ig St ub be nd or ff vo itt i ke nt tä ra ts as tu ks en he vo se lla , jo nk a ni m i ol i Pa av o Nu rm i. 2. Nä lk äm aa n la ul un on sa no itt an ut Ilm ar i Ki an to ja sä ve ltä ny t Os ka r M er ik an to . Ta m m a Su hi na ra vi ku ni ng at ar , jo ka vu od en 19 56 ku ni nk uu sr av ei ss a ol i or iit ak in no pe am pi , jo te n ra vi ku ni ng as ta ei kr uu na tt u ol le nk aa n. He lsi ng in ol ym pi al ai sii n 19 52 po hj oi se st a et el ää n ku lje te tt u ol ym pi at ul i sy ty te tt iin Ta iv as ke ro n hu ip ul la yö tt öm än yö n au rin go st a pa ra bo lis en pe ili n av ul la . Mitkä ne olivat. Sa ht i tu nn et tu ja no ju om a. Ketkä kaksi suomalaista ovat voittaneet olympiakultaa Suomen itsenäisyyspäivänä. Hä n ol i tu ol lo in 19 -v uo tia s. M or itz iss a 19 48 se kä pr on ss ia va pa ak iv ää ria m m un na ss a He lsi ng iss ä 19 52 ja M el bo ur ne ss a 19 56 . En in tä än 5 00 as uk ka an ku nn an va ltu us to ss a pi tä ä ol la vä hi nt ää n 13 va ltu ut et tu a. 809 metriä korkea Taivaskero on Pallastunturin korkein huippu. 3. He lsi ng in ka up un gi nv al tu us to ss a on 79 va ltu ut et tu a
On hienoa, kun ei ole kaikessa riippuvainen muiden osaamisesta”, sanoo kuusamolainen kaupunginvaltuuttu. Tämä ajatus on johdattanut kuusamolaista kaupunginvaltuutettua Päivi Käkelää kouluttautumaan laaja-alaiPäivi Käkelä hallitsee rakentelut, raivaukset ja remontiit. – Moottorija raivuusahoilla oli käyttöä, että ensin sai tien auki mökille. Hanna Kauppinen, teksti Kuvat Päivi Käkelän albumi Ryskätöiden harrastaja seksi ”ryskätöiden” harrastajaksi. KL7_32-60.indd 56 6.8.2024 9.50. – Moottorisahakurssilla oli lisäkseni muutama eläkeläismies, jotka kertoivat, kuinka ovat pikkupojasta asti sahanneet. –Minusta on hienoa osata tehdä asioita itse, eikä joutua olemaan kaikessa riippuvainen muiden osaamisesta, kuvailee Käkelä, jolta luonnistuvat niin pienet remontit ja rakentelut kuin raivaukset ja karsimiset. Mutta nyt minulla on oma moottorisaha, jolla osaan tehdä monia tarvitsemiani töitä. Yli kymmenen vuotta autiona ollut saunamökki oli puskittuneen taipaleen takana. Kun täytin 10, äiti osti lahjaksi naulapussin ja vasaran. Ja minä kerroin, että olen kantanut sammuksissa olevaa moottorisahaa. Käkelä on kotoisin kuusamolaiselta maatilalta. Moottorisahaopintojen houkuttimena oli Kiitämäjärven niemennokassa sijaitseva kesäpaikka, jonka Käkelä oli juuri hankkinut. Rakennusmiehenä työskennelleen isän hommat kiinnostivat pienestä saakka. Olivat ne sitten lattioita tai seiniä, mutta sitä voi tehdä itsenäisesti. Käkelä asuu nyt toista omakotitaloaan, kahdestaan 12-vuotiaan tyttärensä kanssa. En edelleenkään ole mikään erityisosaaja, mutta tykkään sahaamisesta, ja onhan se ilo omat saunapuunsakin hoidella. Diagnoosina moottorisahakyynärpää Viime vuosina Käkelä on laajentanut osaamistaan raivaussahan ja moottorisahan käyttöja huoltokursseilla. – Meitä on neljä siskoa, ja minä olin aina se, joka lähti hirvimetsälle, kalikkatytöksi tai raksoille apulaiseksi. 56 Vasara ja neuloja O maksi iloksi ja hyödyksi. Jos jossakin olen erityisen hyvä, se on purkaminen. Ja jos jossakin hommassa voi nollata ajatuksensa, se on moottorisahaus
Kotimainen Youpret välittää päivittäin yli 1 000 tulkkaustoimeksiantoa. Minua myös viehättää nähdä kätteni jälkeä. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluu useita naisia, joilta puutyöt ja työkoneiden käyttö luonnistuvat. Käkelä on myös valmistanut puusta erilaisia käyttöesineitä ja kunnostanut huonekaluja. Vahingossa valtuustoon Päivi Käkelä on työskennellyt toistakymmentä vuotta kuusamolaisessa Ksakki-yhdistyksessä, jossa muun muassa kehittää mallia osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseksi. Mutta voisihan sitä vähän relatakin, Käkelä naurahtaa. Moottorisahataidekursseillekin Käkelää on houkuteltu, mutta hänelle riittää toistaiseksi laitteen hyötykäyttö. KL7_32-60.indd 57 6.8.2024 9.50. – Harrastan myös rakennekynsien tekoa, eivätkä ne ole koskaan olleet este vaikkapa puuhommille. Mutta nehän ovat vain taitoja. Monen asianhan saa halvemmalla uutena kaupasta, mutta nautin hiomisesta ja maalaamisesta. – Olin aiemmin ajatellut, että nuo asiat eivät koske minua, ja lähdin ehdolle tietämättä oikeastaan, mihin olen ryhtymässä. Vuonna 1975 rakennetun 12-neliöisen saunamökin Käkelä on kunnostanut kesäpaikakseen ja rakentanut viereen vessaja varastorakennukset isänsä kanssa. Työkaverin kanssa on jopa perustettu ”moottorisahakerho”. Valtuustovuodet ovat opettaneet, että ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Pölleiksi sahaaminen meni aivan jees, mutta kun sitten kaadoin yhden kokonaisen päivän pari-kolmemetrisiä kuusia, sain vaivan nimeltään ”moottorisahakyynärpää”, Käkelä nauraa. Kuntapoliitikkoura käynnistyi ”vahingossa”. Seuraava projekti on kesämökin vessan tapetointi. Tavataan syyskuussa Kuntamarkkinoilla! Osasto 202 Lue lisää: Rakennekynnet eivät estä reippaita harrastuksia. Rakennekynnet eivät estä puuhommia Sukupuoli ei saa olla este millekään tekemiselle, Käkelä sanoo. Ensimmäisellä kerralla sain toisen ehdokkaan kanssa tasan saman äänimäärän, ja minut valittiin arvalla. Haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan erilaisia asioita. Kun kesäpaikalla kaadettiin isoja puita, Käkelä pyysi jättämään pienempiä paikoilleen, jotta voi opetella moottorisahan käyttöä. Tulkkauspalvelut vastuullisesti kunnille, kaupungeille, hyvinvointialueille ja työllisyyspalveluille yli 100 eri kielellä. –Luulen myös, että pistolapio tulee tänä kesänä tutuksi, koska mökillä on kulkuväylä niin pehmentynyt, että tiedossa on murskehommia. Ja taidot voi oppia. Ja vaikka olisikin asia, jota erityisesti haluaa ajaa, on paneuduttava kaikkeen, mitä esityslistalla milloinkin on, kolmatta kauttaan sosiaalidemokraattien valtuustoryhmässä istuva toteaa. Aikuisena helposti jämähtää ajattelemaan, että en osaa tuota ja tuota. Myös romurautataidekurssi on käyty eli rälläkän käytön perusteet ovat hallussa
045 149 5569 mielipide@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö Asiakaspalvelu puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Tommy Pohjola tommy.pohjola@kuntalehti.fi Puh. 050 300 3510 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. 050 599 6681 asiakaspalvelu@kuntalehti.fi Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 58 108. Seuraa uutisointiamme myös kesällä osoitteessa kuntalehti.fi KL7_32-60.indd 58 6.8.2024 9.50. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Kuuntele uusi jakso kuntalehti.fi/valiokunta PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Seuraa uutisointiamme myös kesällä osoitteessa kuntalehti.fi KL7_32-60.indd 59 6.8.2024 9.50. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
19.9. Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. 2024 KL7_32-60.indd 60 6.8.2024 9.50. 18. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. Ilmoittaudu mukaan syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät