[ Kolumni ] Jouni Välijärvi: Peruskoulu uhkaa rapistua Uusia kouluja myös pieniin kuntiin Veteli avasi lakkautetun lukion Järjestöillä on kovat halut rukata oppivelvollisuusesitystä Li Andersson ei lykkäisi oppivelvollisuusuudistusta OPINPOLUN PIDENTÄJÄ KL8_1.indd 1 12.8.2020 11.05. 8 I 2020 I 20.8
Lupa odottaa tuloksia markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma KUNTIEN 8.10.2020 Helsinki Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! piiritapahtuma.fi KL8_2-5.indd 2 12.8.2020 11.05
Opetusja kulttuuriministeriö on laskenut oppivelvollisuuden vuotuisiksi kustannuksiksi noin 130 miljoonaa euroa, mutta Kuntaliiton arvion mukaan liikutaan 150 miljoonan euron paikkeilla, kun huomioon otetaan oppimateriaalikustannukset kokonaisuudessaan. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kun tähän kytketään hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, oppivelvollisuuden laajentamisen 18-vuotiaaksi asti uskotaan lisäävän myös nuorten ja nuorten aikuisten työllistymistä. Keskeinen peruste oppivelvollisuuden laajentamiselle on ollut perusopetuksen varassa olevien työllisyysasteen lasku 41 prosenttiin. • KL8_2-5.indd 3 12.8.2020 11.05. Ja toki myös uudet ikäluokat 17–18-vuotiaista katoavat opiskelemaan siirtyessään sitten rumentamasta alhaista työllisyysprosenttia, jolloin työllisyysprosentti nousee heti uuden oppivelvollisuuden astuessa voimaan. Kun koronan vaikutukset kuntien taloustilanteelle on arvioitu tälle ja ensi vuodelle 2,5 miljardiksi euroksi mm. Hallituksessa ajatuksena on, että elokuussa 2021 aloitettava lukukausi olisi jo uuden laajemman oppivelvollisuuden piirissä, mutta niin Opetusalan ammattijärjestö OAJ kuin myös Kuntaliitto pitävät tavoitetta epärealistisena. Lähes 50 vuotta sitten käynnistynyt peruskoulu-uudistus on ollut menestys. Niiden mukaan vuoden lykkäys on paikallaan. KESÄLLÄ 2019 nimitetty hallitus linjasi jo ennen koronaa, että oppivelvollisuuden yläikäraja ulotetaan nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. loina ja lisääntyneinä sote-kuluina, on ymmärrettävää, että kunnissa ei ole huudettu hurraata ylimääräiselle koulutuskulungille. Varsinkin tässä epävarmassa koronaja taloustilanteessa uudistuksen toimeenpanon siirto vuoden 2022 elokuussa alkavalle lukuvuodelle on ainoa realistinen vaihtoehto. Luokkakokoja on kasvatettu, valinnaisaineiden tarjontaa supistettu ja korkeakouluja yliopistomaailmaan on iskostettu tuottavuuden vaatimus, jonka pelätään kahlitsevan luovan ajattelun pelkäksi exceltaulukoiden täyttämiseksi. Kadehtijoita on käynyt tutustumassa suomalaiseen systeemiin ympäri maailmaa, mutta erityisesti suomalaisia hivelevästi Ruotsista, jossa sikäläinen koululaitos on suurissa ongelmissa. Etenkin poliittinen vasemmisto on hellinyt ajatusta oppivelvollisuusiän laajentamisesta. Etäkoulua käytiin kuukausikaupalla ja monesta etänä kotona työskennelleestä vanhemmasta tuli oto-opettaja, oman toimen ohessa. Miksi ylipäätään sorkkia toimivaa koulusysteemiä, kun rahaa ei tahdo riittää edes nykyiseen opetusjärjestelmään. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Lisäaika tarpeen markku.vento@kuntalehti.fi Lupa odottaa tuloksia markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma KUNTIEN 8.10.2020 Helsinki Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! piiritapahtuma.fi S uomalainen koulujärjestelmä on keikkunut vuodesta toiseen kansainvälisten oppimisvertailujen kärkisijoilla. Koulutuksen laajuutta ja jokaiselle oppilaalle tarjottavaa mahdollisuutta koulutukseen on pidetty pienen Suomen valttikorttina niin taloudellisessa, teknologisessa kuin kulttuurisessakin kilpailussa maailmalla. Kuntien talousahdinko on kuitenkin iskenyt myös opetukseen. Kuntalehti 8 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Koronapandemia mullisti keväällä koululaisten – ja heidän vanhempiensa – arjen. menetettyinä verotuMiksi ylipäätään sorkkia toimivaa koulusysteemiä, kun rahaa ei tahdo riittää edes nykyiseen opetusjärjestelmään. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh
30 Maxim Suzi: Haluan historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. 6 [ Sisältö 8/2020 ] Li Andersson: Oppivelvollisuusuudistusta ei tule lykätä. [ Lakiklinikka ] 44 Oikeus kotimatkaetuun [ Kirjat ] 44 Apua! Toimittaja soittaa [ Työ ja tekijä ] 46 Ammattina aluekehitys [ Luottamuksella ] 48 Jalokiven vartija [ Seuraava numero ] 50 Teema: Johtaminen KL8_2-5.indd 4 12.8.2020 11.05. s. [ Uutisanalyysi ] 42 Hannu Lehtilä: Sumussa mennään [ Lakia lukien ] 43 Voiko romuauto olla tilataideteos. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Koulutustaso nousuun! [ Alussa ] 12 Kunnan aarre 13 Kotiseutu, Sanottua 14 Kuvattua, Mikä vaakuna?, 3 x 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Koulutus ] 16 Oman koulun nimeen 21 Kouluille ohjeet koronaan varautumisesta 22 Suljettu lukio avattiin 26 Vastakkain: Rukataan ehdotusta 30 Koulu kotoutumisen välineenä 35 10 kysymystä koulutuksesta korona-aikana 36 Kokemusasiantuntijuus vaatii koulutusta [ Kolumni ] 37 Jouni Välijärvi: Peruskoulu uhkaa rapistua [ Kunnan töissä ] 38 Romanien asialla [ Ajassa ] 40 Asiantuntijat: Pitäisikö kuntien olla huolissaan vai hyvin huolissaan. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Johanna Maaluoto: Oppimista ei oikeastaan tapahdu, jos ei koe oloaan turvalliseksi ja hyväksytyksi. • ”Kunta lomauttaa vain äärimmäisessä hädässä – eikä silloin pelkästään opettajia vaan muunkin henkilöstön” [ Kansi ] Jussi Vierimaa kuvasi opetusministeri Li Anderssonin, vas., hänen kotikaupungissaan Turussa
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Hannele Lehtimäki, Vehmaa: Uusi koulu on yksi vetovoimatekijä lisää. s. s. Petri Saari, Veteli: Kunnan satsaus on satsaus nuoriin. 16 s. 22 Heljä Misukka: Maksuttomuuden jatkuminen 20-vuotiaaksi toisi paljon ongelmia. 26 • ”Edessä poliittinen kriisi” – Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys päätettiin perustaa sittenkin • Purkutalon taide vetää vierailijoita Keravalle – kaupungin maineelle kultakaivokseksi osoittautuneen talon seinällä näkyy myös valtuutettujen epäily • Mistä säästää ja mihin investoida. Isoja säästöjä hakeva Hämeenlinna kysyy neuvoa asukkailtaan KL8_2-5.indd 5 12.8.2020 11.06. Terhi Päivärinta: Jos kustannuksia halutaan alemmaksi, maksuttomuutta pitää rajata tiukemmin
KL8_6-11.indd 7 12.8.2020 11.07. Opetusministeri Li Andersson, vas., ei halua lykätä oppivelvollisuusiän nostoa. KOULUTUSTASO NOUSUUN! Li Andersson kävi lukion Suomen vanhimmassa opinahjossa Turun katedraalikoulussa, joka sijaitsee keskiaikaisen Turun sydämessä Vanhan Suurtorin laidalla. Kuntalehti 8 / 2020 7 . Koulutustason nosto liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, joita tarvitaan elvytyksen lisäksi koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa
tonuoriin ja kuntapolitiikkaan. Hän ei vain puutannut tietoa, vaan pohdittiin, että jos tämänkaltaiset yhteiskunnalliset olosuhteet vallitsevat, niin mihin luulette tämän johtaneen. Tämä oli tyypillinen kivitalo, kuumalla se pysyi kuumana ja kun se kylmenee, se pysyy kylmänä, Andersson muistelee noustessaan portaikkoa yläkerroksiin. Andersson koulukavereineen osallistui tapahtumaan ja liittyi järjestön aktiiveihin. Hän oli liittynyt vasemmistonuoriin jo 16-vuotiaana, mutta pysytteli passiivijäsenenä, koska piti suomen kielen taitoaan liian huonona. Andersson opiskeli lukiossa myös venäjää ja ranskaa. TORIPARKKI VEI POLITIIKKAAN Li Andersson kuuluu poliitikkosukupolveen, joka ei ole ehtinyt tehdä paljoakaan niin sanottuja oikeita töitä, mutta oli poliitikkona jo melko kokenut noustessaan ministeriksi. Niillä pärjäsi Naantalin Muumimaailman kassalla. Muistan että meillä oli aika kova duuni saada riittävä opiskelijamäärä venäjän ryhmään, kun olin kasilla. Venäjän kielen hän aloitti jo kahdeksannella luokalla ja jatkoi sivuaineena yliopistossa. Koulurakennuksen vanhimmat osat ovat 1500-luvulta ja kellari mahdollisesti 1300-luvulta. Olin ollut paljon mukana toriparkkia vastustavissa kansanliikkeissä ja myös kansanäänestys toriparkista -liikkeessä, missä oli eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä mukana. Se oli hyvä keskusteleva opetustyyli. Lukiossa meitä oli vain neljä, jotka loppujen lopuksi kirjoitimme sen ylioppilaskirjoituksissa. Kun hän välivuoden jälkeen palasi Turkuun opiskelemaan yliopistossa, hän meni aktiivisesti mukaan vasemmisToriparkki oli ihan selkeä syy, minkä vuoksi lähdin politiikkaan. Koulujen avaaminen keväällä kahdeksi viikoksi koronaepidemian edelleen jyllätessä sai ison osan opettajista vastahankaan, ja Andersson joutui vääntämään asiasta tosissaan. Sain kesäduunit täällä VarsinaisSuomessa, kaukana itärajasta, osittain myös sen vuoksi, että minulla oli kielitaitona paitsi ruotsin, suomen ja englannin lisäksi myös ranska ja venäjä. Toriparkki oli ihan selkeä syy, minkä vuoksi lähdin politiikkaan. Katolisten munkkien 1200-luvulla perustama koulu on Suomen vanhin ja tuoreiden lukiovertailujen perusteella myös Suomen paras. Andersson ei halua lykätä uudistusta, vaan perustelee alkuperäistä aikataulua sillä, että oppivelvollisuus laajenee yksi ikäluokka kerrallaan ja kustannuksetkin tulevat kunnille näin vähitellen eivät kertarysäyksellä. Kuntaliiton mukaan aikataulu on liian tiukka koronakriisin koetellessa kuntien taloutta ja siksi uudistuksen alkamista pitäisi siirtää alkamaan aikaisintaan syksyllä 2022. Se kuuluu hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta on saanut kunnat takajaloilleen. Seuraavissa kuntavaaleissa hän nousi valtuustoon ja viime kuntavaaleissa hän oli Turun ylivoimainen äänikuningatar. KOULU KANNUSTI JA INNOSTI Andersson luki hiljakkoin katedraalikoulun opiskelijan haastattelun, jossa tämä kehui lukion ilmapiiriä kivaksi ja kannustavaksi. Kaikki ikäluokat ovat täysimääräiKL8_6-11.indd 8 12.8.2020 11.07. Hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälissä hänellä on edessään toinen iso vääntö, kun päätetään oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 ikävuoteen vuodesta 2021 alkaen. Erityisesti tulevaa puoluejohtajaa kiinnostivat lukiossa historia ja yhteiskuntaoppi. [ Hän ] 8 Kuntalehti 8 / 2020 O Opetusministeri Li Andersson, vas., kurvaa Turun Vanhalle Suurtorille parhaat päivänsä nähneellä polkupyörällä. Sellaisena hän muistaa sen myös omalta lukioajaltaan. VÄÄNTÖ OPPIVELVOLLISUUDESTA Tämä kevät on mitannut opetusministerin kanttia poikkeuksellisella tavalla. Kansalaisliike keräsi turkulaisten nimiä ja ylitti kirkkaasti valtuustoaloitteeseen vaaditun rajan, mutta kaupunginvaltuusto piti kansanäänestystä liian kalliina. Mua ketuttaa vieläkin joka päivä, kun mä menen siitä ohi, Andersson puuskahtaa. Valtuuston päätöksestä käärmeissään kansalaisaktivisti Andersson asettui ehdolle kuntavaaleissa 2008 ja pääsi neljännelle varasijalle. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän toimi vuoden järjestön pääsihteerinä, järjesti tapahtumia, pyöritti hallintoa ja oli laatimassa lausuntoja. Andersson sanoo suositelleensa venäjän opiskelua kaikille, sillä se avaa ovia monenlaisiin tilaisuuksiin. Niitä opetti inspiroiva opettaja Christoffer Enström, joka opettaa koulussa edelleen. Voisi ajatella, että tie opetusministeriksi alkoi häämöttää jo lukion ensimmäisellä luokalla, kun kouluun ilmestyi ruotsinkielisen Finlands Svenska Skolungdomsförbundin juliste tapahtumasta nimeltä elevriksdag eli oppilasparlamentti. Koulun vanhuuden kyllä huomasi. Reitti on vanha tuttu, sillä tapaamme hänen omassa vanhassa lukiossaan Turun katedraalikoulussa torin varrella
Vietin kesälomani mökillä Pohjanmaalla lukien paljon kirjoja, saunoen ja uiden, Li Andersson kertoo. KL8_6-11.indd 9 12.8.2020 11.07. Kuntalehti 8 / 2020 9
Hän nappaa skarpisti puheenvuoroja ja uskaltaa haastaa isommat puolueet. Andersson on televisioja nettikauden poliitikko. Tällöin osa oppilaista tai kaikki siirtyvät etäopetukseen. Siksi tarvitaan laaja koko ikäluokkaa koskeva reformi, joka määrittää yhteiskunnan näkökulmasta osaamisen vähimmäistason. Tällä hetkellä näyttää siltä, että 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi sukupolveksi. Eduskuntavaaleissa 2019 puolueen kannatus oli 8,2 prosenttia ja Anderssonin henkilökohtainen äänisaalis oli yli 24 000 ääntä, eniten koko maassa Jussi Halla-ahon, ps., jälkeen. Samoin vanhustenhuollon turvatoimista ja työntekijöiden suojaamisesta sekä testaamisesta. Laki sallii myös vuorottelun etäja lähiopetuksen välillä, jos tautitilanne sitä vaatii ja paikallinen opetuksen järjestäjä niin päättää. Anderssonin mukaan ei ole yleisesti hyvä tapa ulottaa uudistusten toteuttamista seuraavalle hallituskaudelle. Aluehallintovirastot voivat päättää koulujen ja päiväkotien sulkemisesta, jos tilanne pahenee usean kunnan alueella. Väliaikainen perusopetuslain muutos mahdollistaa siirtymisen etäopetukseen myös peruskouluissa koronatartuntojen ilmaantuessa. Määräaikainen laki on voimassa elokuun alusta vuoden loppuun. Anderssonin mukaan nuorisotakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu, etsivä nuorisotyö ja perusopetuksen lisäopetus ovat kaikki hyviä asioita, mutta silti toisen asteen tutkintoa vaille jää viisitoista prosenttia ikäluokasta. Jotka eivät halua oppivelvollisuuden laajennusta sanovat aina, että pitäisi toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä. Puheenjohtaja on selvästi puoluettaan suositumpi ja tarvitsisi riveihinsä useampia valovoimaisia poliitikkoja. Se on tukenut hallitusta koronakriisin oloissa. Avainsana on paikallinen joustavuus. Li Andersson yllyttää koululaisia lukemaan venäjää ja ranskaa, jotka avaavat ovia monenlaisiin töihin. Suurin kysymys kuuluu, tuleeko syksyllä koulujen alkaessa niin sanottu toinen aalto vai ei. Yhtäjaksoisiin koulujen sulkuihin – kuten valmiuslain aikana – normaaliajan lait eivät taivu. KL8_6-11.indd 10 12.8.2020 11.07. KOULUT ALOITTAVAT JOUSTAEN Li Anderssonin mukaan koronakriisin hoidossa kuntien ja valtion välinen yhteistyö on toiminut tosi hyvin ja suomalaiset ovat noudattaneet ohjeita hienosti. Anderssonin mielestä on järkeen käypää, että kun sosiaalidemokraattien kannatus nousee vahvasti, se Paras lääke maailmantuskaan on se, että tekee jotain ja tietää edes yrittäneensä. Hän ei näytä jännittävän suorissa vaaliväittelyissä, vaan on niissä kuin kotonaan. Esimerkiksi opetuspuolella on vaadittu sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kunnat ovat selvinneet siitä hyvin. Epävarmassa tilanteessa on varauduttu siihen, että tartunnat lähtevät taas nousuun ja pitää päättää eristämisistä ja muista torjuntatoimista. Koulutustason nosto liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, joita tarvitaan elvytyksen lisäksi koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 8 / 2020 sesti koko vuoden ajan laajennetun oppivelvollisuuden piirissä vasta vuonna 2024. Andersson viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, jotka osoittavat Suomen koulutustason jämähtäneen paikoilleen. Mutta kuten kaikki tietävät, koronapandemia ei ole ohi. Vasemmistoliiton kannatus Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa oli 8,1 prosenttia. Mutta niitä on jo tehty vaikka kuinka pitkään. Oppivelvollisuusuudistusta ei tule lykätä. PUOLUETTAAN SUOSITUMPI Puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen mukaan vasemmistoliiton kannatus on hienoisessa laskussa, ja 1990-luvulta lähtien pudotusta on enemmänkin. Luin yhden analyysin, jonka mukaan tämä erottaa Ruotsin Suomesta, että siellä kuntien ja valtion suhde ei ole toiminut lainkaan yhtä hyvin. Jos tautitapaus on koulun sisällä, silloin paikallinen tartuntatautiviranomainen voi päättää sulkea osan koulusta tai koko koulun
Andersson muistuttaa, että kun vasemmistoliitto päätti osallistua hallituskokoonpanoon, keskustaa johti Juha Sipilä, sosiaalidemokraatteja Antti Rinne ja vihreitä Pekka Haavisto. Kuntalehti 8 / 2020 11 [ Kuka. Tätä hienoutta Andersson on nostanut esille kansainvälisissä yhteyksissä tavatessaan muiden maiden ministerikollegoja. Etenkin ulkomaiset mediat ovat suitsuttaneet Sanna Marinia, sd., ja naisvaltaista puoluejohtajien ja ministereiden hallitusta. Opiskeluissa voi edetä monta mahdollista reittiä. EI SUKUPUOLI EDELLÄ Hallituksen muodostamista ja alkutaivalta ovat leimanneet keskeisten ministerien vaihdokset. Anderssonia tilanne ei huolestuta. Hänestä on epäinhimillistä olettaa, että 15–16-vuotiaat tietäisivät, mitä he haluavat tehdä loppuelämänsä kanssa. Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita on saatu läpi. Minä ja Anna-Maja Henriksson (RKP:n puheenjohtaja) voidaan siis edustaa pysyvyyttä, Andersson hymähtää. Hän toteaa ensimmäisen hallitusvuoden punavihreässä koalitiossa olleen puolueelle menestyksekäs. On kiinnostavaa nähdä nyt seuraavat kuntavaalit, joissa paikallinen ehdokasasettelu on hyvin ratkaisevaa. Siksi aina voi kokeilla ja valita uudelleen. Aktiivimallin purkaminen, perusturvan parannukset, pienimpien eläkkeiden nostaminen, vanhempainvapaauudistuksesta saatu poliittinen sopu ja isot koulutuspanostukset, hän luettelee. VÄÄRIN EI VOI VALITA Tätä haastattelua saattaa lukea myös joku nuori, joka tuskailee ammatinvalinnan, toimeentulovaikeuksien ja yleisen maailmantuskan vallassa. Nuorille Andersson sanoo, ettei väärin voi valita. Paras lääke maailmantuskaan on se, että tekee jotain ja tietää edes yrittäneensä. ] Merja Ojansivu Kuvat: Jussi Vierimaa Li Andersson • Syntyi 13.5.1987 Turussa • Asuu Turussa • Koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti, opiskeli Åbo Akademissa pääaineena kansainvälistä oikeutta ja erikoistui kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisuuteen • Työskennellyt muun muassa Svenska Skolungdomsförbund -opiskelijajärjestön pääsihteerinä • Turun kaupunginvaltuutettu vuodesta 2012 • Kansanedustajaksi vuonna 2015 • Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuodesta 2016 • Opetusministerinä vuodesta 2019 • Avoliitossa Juha Pursiaisen kanssa • Harrastaa kirjallisuutta ja liikuntaa näkyy sekä vasemmistoliiton että vihreiden kannatuksessa. • KL8_6-11.indd 11 12.8.2020 11.07. Onhan se todella inspiroiva ja voimaannuttava esimerkki erittäin monelle ja olen iloinen tästä hallituspohjasta. Tarvitaan paljon ehdokkaita ja hyviä tyyppejä. Opetusministeri joutuu vastaamaan usein kysymykseen hallituksen naisvaltaisuudesta ja siitä, mihin Suomi on nyt naisten johdolla menossa. Kerätkää vaikka kolmen hengen kaveriporukka ja perustakaa opintopiiri, kirjoittakaa blogia tai lehteen. Eihän se niin mene, että relevanssi tulee vain siitä, että naiset tekevät jotain, vaan relevanssi tulee siitä, mitä politiikkaa me teemme ja mitä me haluamme saavuttaa. Toisaalta se ärsytti kansainvälisessä mediahuomiossa, että hyvin harva toimittaja kysyi yhtään mitään meidän politiikastamme. Onko opetusministerillä vinkkejä näihin tilanteisiin. Ammattikoulupohjalta voi hakea yliopistoon tai lukiosta voi mennä ammattikouluun. Koska täällä ei ole mitään esteitä missään vaiheessa, vaan riippumatta siitä minne hakeutuu yhdeksännen luokan jälkeen, voi aina hakeutua eteenpäin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hienoimpia piirteitä on se, että väärin ei voi valita. Meillä on todella laaja kirjo mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitä. Hänen mielestään ammatillisen koulutuksen laatu on siksikin niin tärkeää, että valinnanvapaus jatkoopintojen suhteen olisi todellinen eikä vain paperilla ja periaatteessa. Näiden kolmen puolueen välillä on iso joukko liikkuvia äänestäjiä
Liikemies Matti Piipon perustama yritys valmisti muun muassa kartonkihylsyjä, makkarankuorta, kaapelikeloja ja muovituotteita. My Way on tosiaan aarre – myös sanan varsinaisessa merkityksessä – sillä veistos on osin päällystetty 24 karaatin kullalla. Jylhä muistetaan parhaiten presidentti Urho Kekkosen muistomerkistä Lähde (2000), Finlandia-talon vieressä kimaltavasta altaasta, jota ylhäältä päin varjelee neljä pronssista kämmentä. Siinä toimi vuosikymmeniä Piippo Oy:n tehdas. Tehtaassa valmistettiin jo edellä mainittujen tuotteiden lisäksi myös tikkatauluja, ja sellaisesta My Way on tarkka kopio. 12 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. 1970-luvun alussa Piippo Oy työllisti parhaimmillaan jopa 300 lempääläistä. Tekijä, Pekka Jylhä, ei hänkään ole mikään pahainen kylätaiteilija. Lempäälän kunta sai veistoksen vuonna 2012 lahjoituksena liikemies, mesenaatti Antti Piipolta, joka on Matti Piipon poika. Pimeän tullen teos valaistaan, ja tikat loistavat kuulemma kauas. Jokainen yksittäinen suurtikka on melkein neljä metriä korkea ja painaa lähes kolmesataa kiloa. VEISTOS KOOSTUU viidestä jättimäisestä tikasta, jotka näkymätön käsi on heittänyt valtavaan mustavalkoiseen tikkatauluun keskelle liikenneympyrää. MY WAYN VIERESSÄ sijaitsee vanha tiilinen tehdasrakennus. Asiaa pohtii peräti kunnan oma johtoryhmä. Tikkataulu taas on aitoa Loimaan graniittia, kehät vuorotellen vaaleaa sorttia ja mustaa. Yksi heitoista on puhdas napakymppi. Tikkataulu nimittäin inspiroi taiteilija Jylhää. Teosta luonnostellessaan hän heitti sattumanvaraisesti tikat tauluun, ja yksi niistä osui kuin ihmeen kaupalla kymppiin. Sivistysjohtaja Nina Lehtinen välittää lopulta komitean päätöksen: Lempäälän kunnan aarre olkoon kuvanveistäjä Pekka Jylhän veistos My Way vuodelta 2012. Teoksen on toteuttanut Jylhän luottovalimo Lapinlahden Taidevalu, jonka kanssa taiteilija on tehnyt yhteistyötä jo useita vuosikymmeniä. Se kiteytti Jylhän mielestä olennaisen. • Katja Martelius Lempäälä: My Way (2012) Kuva: Matti Ollikainen KL8_12-15.indd 12 12.8.2020 11.13. Antti Piippo on myös kuvanveistäjän vanha tuttu, sillä Jylhä on aiemmin tehnyt taidetta suoraan Piipon laajaan taidekokoelmaan. Hän halusi teoksella kunnioittaa isänsä elämäntyötä. Tehdas oli lempääläisen elinkeinoelämän moottori. Tikat on pieteetillä valettu pronssista omaan muottiinsa ja lopuksi keskiosistaan kullattu. Jokaisessa on erivärinen pää, kuten tikoissa on. KUN LEMPÄÄLÄSSÄ kysyy, mikä on kunnan taidekokoelman hienoin aarre, niin se ei olekaan mikään kevyt prosessi
Sarjaan kuuluu iso rintarossi, jonka voi laittaa ketjuun, pieni riipus ja korvakorut. Koruja voi käyttää Mynämäen pitäjänpuvun kanssa. Kun aloimme syksyllä 2018 miettiä korun aihetta, minulle tuli mieleen tuo noin 7 000 vuotta vanha saviruukun pala, ja siitä innostuivat sitten muutkin. JOS NYKYTYÖ ei kiinnosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. TÄMÄN katsauksen pohjalta arvioitiin, että oppivelvollisuusiän nosto auttaisi nuoria työllistymään ja ylipäänsä pärjäämään työmarkkinoilla paremmin. Ne myytiin loppuun vajaassa kuukaudessa, kertoo Ruovesi-Seuran sihteeri Kari Ylinen. Kalevala Korussa on suunniteltu myös moderneja kuntakoruja. Yritämme kohottaa kotiseutuhenkeä, ja koru on yksi hyvä väline siihen. Esimerkiksi Ruovesi-Seura teetti Kalevala Korussa vanhasta kotiseutukorustaan, Ruoveden Mehiläisestä, 50 pronssista riipusta vuonna 2015, kun kunta täytti 150 vuotta. VIITASAARELLA kotiseutukoru puolestaan syntyi paikallisen kellosepänliikkeen ja Kalevala Korun yhteistyönä viisi vuotta sitten. Sen mukaan yhdistyksen hallitus voi päättää puoluekokouksen järjestämisestä etänä, vaikka siitä ei olisi säännöissä mainintaa. Filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto kolumnissaan Tunne & Mieli -lehdessä. Wirmo-koru perustuu vanhaan korulöytöön. Kilpailun voitti Johanna Iso-Järvenpää. Alkuperäiseen, vuonna 1954 julkaistuun sarjaan kuuluvat riipuksen lisäksi rintaneula ja rannekoru. Korusarjaan kuuluu iso ja pieni riipus, korvakorut ja solmioneula. Korun suosio kyllä yllätti meidät, sanoo seuran hallituksen puheenjohtaja Juhani Krook. PUOLUEIDEN säännöt eivät salli puoluekokousten pitämistä etänä. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Kuvasuunta Pihtipudas-korusta käytiin ensimmäiset keskustelut jo 1960-luvulla. Pihtipudas sai oman korunsa vuosi sitten. Olen kotiseutuihminen henkeen ja vereen, sanoo kelloseppä Paula Tyyskä Kello ja Kulta Wiisarista. Kotiseutukorut ovat tehneet kauppansa myös Viitasaarella ja Mynämäessä. Olemme myyneet korua niin paljon, että sitä rupeaa olemaan vaikea enää Mynämäessä saada kaupaksi, nauraa paikallisen kotiseutuyhdistyksen, Wirmo-Seuran, puheenjohtaja Marja Virpi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hanna Virtanen kommentoi STT:lle taustaraporttia oppivelvollisuusuudistuksesta. Sittemmin Pihtipudas-Seura on tilannut niitä jo kahdesti lisää Kalevala Korun tehtaalta. Esimerkiksi Oulun juhlavuoden korun suunnittelun lähtökohdaksi valikoitui tervahauta, mutta korun moderni muoto korostaa tämän päivän Oulun vahvaa asemaa teknologiakaupunkina. Keihäänkärkimäinen muoto puolestaan viittaa muinaiseen pyyntikulttuuriin ja seitsemän pistettä Otavaan. Vaasan ja Oulun kaupungit juhlistivat 400-vuotista historiaansa koruin, kertoo tuotepäällikkö Mari Kotka. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta. Tuusulan pormestari Arto Lindberg, sd., Deko-lehdessä. Keväällä säädettiin kuitenkin laki väliaikaisesta poikkeamisesta erinäisten yhteisölakien säädöksistä. Se on meidän myydyin tuotteemme. KL8_12-15.indd 13 12.8.2020 11.13. Kotiseutukoru on myös yksi tapa juhlistaa kunnan juhlavuotta. Korusarjan esikuva on Viitasaarelta Soron pellolta löydetty kivimuotti, johon on kaiverrettu kaunis tähtikuvio. Helsinkiläisen lukion opettaja Arno Kotro Uuden Suomen blogissaan. USKON, että moni miettii nyt enemmän tulevaisuuden turvallista asumista. MONISSA kouluissa oppilaat saavat käyttöönsä jo valmiiksi resuiset ja sotatut kirjat, mikä uhkaa tappaa opiskeluhalut alkuunsa. Korut perustuvat Ruoveden kirkkoaidasta löytyneeseen kiviseen valumuottiin. Käsittelimme asiaa hallituksen kokouksessa lokakuussa. Lähellä palveluita, mutta väljästi asuttu Tuusula voi vaikuttaa vielä aiempaa turvallisemmalta ja paremmalta vaihtoehdolta asuinpaikaksi. Hopeisiin koruihin on ikuistettu Pihtiputaan Madenevan kivikautiselta asuinpaikalta yli 20 vuotta sitten tehty esinelöytö. Helsingin Sanomien pääkirjoitus. Kuntalehti 8 / 2020 13 [ Sanottua ] [ Kotiseutu ] KOTISEUTUKORUT kiinnostavat jälleen. Myös Lohtajan kotiseutuyhdistyksessä on keskusteltu entisen Lohtajan kunnan käyttöön aikanaan suunnitellun korun elvyttämisestä, kertoo puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä. Seura järjesti vuonna 2004 Lounais-Suomen käsija taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoille kotiseutukorun suunnittelukilpailun etsiessään ”kunnollista myyntituotetKorujen uusi aika ta”. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. Nyt samaa kurjuutta ollaan viemässä lukioonkin. Kalevala Korun suunnittelemassa Pihtipudas-korussa kolme kulmaa edustaa järviä, joiden ympärille kunta on rakentunut. Ajatus sai kannatusta, koska koru tekee Lohtajaa näkyväksi ja vahvistaa paikallisidentiteettiä
2 Noin 61 700 oppilasta aloitti perusopetuksen 7. • Teksti ja kuva: Meeri Ylä-Tuuhonen Kotiseuturakkautta kurulaisittain Annansilmät kukkivat Kurun kunnan muistomerkillä kantatie 65:n kupeessa. KL8_12-15.indd 14 12.8.2020 11.13. Tämä on noin 1 000 oppilasta vähemmän kuin viime vuonna. Vaakuna vahvistettiin käyttöön huhtikuussa 1952. Syntymäajaksi on merkitty päivä, jolloin Kurun kunta perustettiin. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset”. 14 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kuvattua ] [ 3 X ] [ Kuvattua ] [ Mikä vaakuna. 3 Kaikkiaan Suomen hieman alle 2 300 peruskoulussa opiskelee nyt noin 560 000 oppilasta. Mietimme huumorimielellä kaverini Ari Stenbergin kanssa, että Kuru tarvitsisi muistomerkin, kun se kuntana poistuu maailmankartalta, kertoo Veikko Paulaniemi. Kaverukset ryhtyivät tuumasta toimeen ja suunnittelivat kuulusta Kurun graniitista yksinkertaisen paaden valtatie 65:n varteen vanhalle Kurun ja Ylöjärven rajalle. Yläkouluun siirtyvien määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Muistomerkki on ammattityötä paikallisesta kiviveistämöstä ja se sijaitsee minun maallani, Paulaniemi paljastaa. Talvisin muistomerkin edessä palaa usein kynttilä. 1 Arviolta noin 60 000 ekaluokkaista aloitti koulutaipaleensa tänä syksynä. Vaakunan on suunnittelut vanhan vaakunan pohjalta Gustaf von Numers. Tänä kesänä sitä koristivat kukat ja heinäseipäät. ] YLÖJÄRVEN Poikeluksessa syntyperäiset kurulaiset vaalivat yhä runsaat kymmenen vuotta sitten edesmenneen kotikuntansa muistoa. Kaikki sai alkunsa kesällä 2008. Lähde: Opetushallitus VETELIN kunnan vaakuna on saanut aiheensa kunnassa asuneesta kansanmuusikko Kreeta Haapasalosta. Muistomerkistä on pidetty siitä saakka hyvää huolta. Jätkänkynttilät paloivat tien molemmin puolin, kun veimme muistomerkin paikalleen uudenvuodenaattoyönä vuonna 2008, Paulaniemi muistelee. Kiveen on ikuistettu Kurun nimi ja vaakuna. Vaakunassa on kuva hänen kanteleestaan. luokan. Kuolinpäivä taas on se, jolloin Kuru liitettiin Ylöjärveen
Media on ollut tästä kiinnostunut. Kuntalehti 8 / 2020 15 [ Pystytkö puhumaan. Koulutetaanko Suomessa opettajia liikaa. ] [ Tape ] pilkkoo saunapuut mökiLä! soiTaa heviä! sarjamurhaa! pelaa lätkää tapparassa! kuka tietää, mitä kirvesmies tekee. Miten tätä laskua voisi hillitä. Sitten on hyvä käydä keskustelua siitä asiasta ja miettiä, mihin suuntaan kehitystä halutaan viedä. Ehkä tämä on enemmän kuitenkin pidemmän aikavälin kysymys eli tätä ryhdytään pohtimaan kunnolla jatkossa. Luuletko, että teidän tutkimuksenne nousee jotenkin esille kuntavaaleissa. Tämä vaatii ehkä vähän sulattelua. No tietenkin paikallisella tasolla, koska siellä tehdään kouluverkkoa koskevat ratkaisut. Pitää ymmärtää ja luoda näkymä siitä, millainen on hyvä koulu 2030-luvulla ja miten sitä voitaisiin nyt jo rakentaa tukemalla pedagogisia, yhteisöllisiä, oppimista tukevia ja oppimisympäristöjen kehittämistä tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja. Pystytkö puhumaan. Kannattaa ajatella siten, että on hyvä, että ennakoidaan tätä kehitystä ja sitä kautta myös haarukoidaan eri vaihtoehtoja, mihin suuntaan kehitys voi mennä. Koulutukseen en tässä vaiheessa lähtisi ottamaan kantaa. Opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta vastaa puhelimeen. Jonkin verran on tullut. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kun väestöennuste tuli viime syksynä, on hyvä pohtia sitä, mitä se peruskouluverkoston kannalta merkitsee. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaisi 236 oppilaasta 336 oppilaaseen. • Martta Nieminen KL8_12-15.indd 15 12.8.2020 11.13. Nimittäin kouluverkon kehitystä pitkällä aikavälillä ei juurikaan ole tähän mennessä pohdittu. Millaista palautetta olette saaneet tästä tutkimuksesta kunnista ja koulupuolelta. Jyrkimmän arvion mukaan koulujen määrä laskee lähes puoleen nykyisestä vuoteen 2040 mennessä, jos kouluverkon kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin viime vuosina. Saako entistä suuremmassa koulussa parempaa opetusta vai heikkeneekö opetus, jos esimerkiksi ryhmät suurenevat. Arvionne mukaan peruskoulujen määrä laskisi nykyisestä noin 2 300 koulusta vajaaseen 1 300 kouluun. Tehdään ikään kuin näkyväksi, että näin voi tapahtua. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2018 noin 550 000, mutta väestöennusteen mukaan vuonna 2040 peruskouluikäisiä olisi noin 425 000. Aika näyttää. Kannattaa kiinnittää huomiota toimintakulttuuriin ja pedagogiseen kehittämiseen koulun koon sijaan. Laskelmanne on tehty tarkastelemalla Tilastokeskuksen väestöennustetta ja kouluverkossa tapahtuneita muutoksia vuosina 2000–2018. Julkaisitte juuri tutkimuksen peruskouluverkon kehityksestä. Olen metroasemalla kyllä… Joo, kyllä. Se riippuu osaltaan siitä, että mihin suuntaan kouluverkko kehittyy
16 Kuntalehti 8 / 2020 [ Koulutus ] OMAN KOULUN NIMEEN KL8_16-25.indd 16 12.8.2020 11.18
Vehmaalaiset Ella Salminen (vas.) ja Ella Virta tutustuivat kouluunsa jo kesäkuussa käydessään kolme viikkoa koulukerhoa Vehmaan koulussa. Kun koulutalo tulee elinkaarensa päähän, rakentavat pienetkin kunnat yhä oman uuden opinahjon. KL8_16-25.indd 17 12.8.2020 11.19. Kuntalehti 8 / 2020 17 . Ratkaisua tukevat sisäilmaongelmat, kalliit remonttikustannukset ja kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen
Vuosina 2010–2018 Suomi sai 258 uutta yleissivistää opinahjoa. Uusi koulu sijaitsee Vinkkilän keskustassa ja on Vehmaan ainoa. Sen hinta olisi ollut liki kahdeksan miljoonaa, Lehtimäki kertoo. Koululla kokoontuvat valtuusto ja kunnanhallitus sekä osa lautakunVehmaan koulussa opetus tapahtuu luokissa, ja koulun sydämessä on iso portaikko, johon mahtuvat koko koulun oppilaat. Heistä tuli pitkästä aikaa kaksi luokkaa, iloitsee rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki. Etenkin pääkaupunkiseudulla tarve on suuri. Nykymittapuun mukaan koulut sijaitsevat väärissä paikoissa, sanoo erityisasiantuntija Heli Anttalainen Opetushallituksesta. Se on suunniteltu noin 230 peruskoululaiselle. Niistä yli puolet on valmistunut ennen vuotta 1970. Se oli halvempi kuin betonirakennus, eikä piirustuksiinkaan tarvinnut tehdä isoja muutoksia, Lehtimäki sanoo. Oppilaita on yhteensä 34. Meillä on tänä vuonna todella iso ekaluokka. Kouluja on siellä, missä oppilasmäärät ovat oleellisesti vähentyneet, ja niitä puuttuu alueilta, joissa oppilasmäärä kasvaa. Entä kannattaako uudesta koulusta haaveilla pienessä kunnassa. KL8_16-25.indd 18 12.8.2020 11.19. UUSI OLIKIN EDULLINEN Alun perin Vehmaan kunta aikoi kunnostaa sisäilmaongelmaisen yläkoulun vajaalla kuudella miljoonalla, mutta kun valtuutetuille selvisi, että uusi yhtenäiskoulu maksaisi vain kaksi miljoonaa enemmän, kallistuivat he uudisrakennuksen kannalle. Meiltä poistui käytöstä kolme vanhaa koulua, ja tulemme myös toimeen aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä, kun voimme käyttää opettajia yli luokkaja asterajojen. Lähes 7,4 miljoonan kouluinvestointi on iso 2 300 asukkaan kunnassa. Jos koulu on huonokuntoinen eikä se toimi pedagogisesti, niin silloin kannattaa ilman muuta rakentaa uusi ennemmin kuin yrittää korjata vanhaa, Anttalainen vastaa. 18 Kuntalehti 8 / 2020 [ Koulutus ] T änä syksynä koulutaipaleensa aloittaneet Ella Salminen ja Ella Virta kieppuvat kiipeilytelineissä Vehmaan vuosi sitten valmistuneen yhtenäiskoulun pihalla. Niistä 76 eli noin 30 prosenttia nousi Uudellemaalle. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli runsaat 2 800 yleissivistävän koulutuksen rakennusta. Lehtimäen mukaan uusi koulu kuitenkin kannatti rakentaa, sillä se tuo kunnalle säästöjä. Vehmaa ui vastavirtaan, sillä maamme koulurakennuskanta on enimmäkseen vanhaa, käy ilmi Opetushallituksen teettämästä tuoreesta selvityksestä. Lopulta valtuusto valitsi hirsikoulun. Tänne oli jo suunnitteilla perinteinen betoninen koulurakennus. Nykymittapuun mukaan koulut sijaitsevat väärissä paikoissa. Tähän tulokseen tultiin myös Vehmaalla. Portaikosta aukeavat pariovet musiikkiluokkaan, jossa on myös näyttämö, kertoo rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki
Näen arvokkaana asiana, että meillä on uusi pieni koulu. Vehmaa on sen verran lyhyen matkan päässä Turusta ja Raisiosta, että tänne on ollut aina tulijoita. Kuntalehti 8 / 2020 19 . Siellä toimivat Vakka-opisto ja Vakka-Suomen musiikkiopisto sekä lasten aamuja iltapäivätoiminta. Vuonna 2005 Vehmaalla asui 300 peruskoululaista. Uusi koulu on yksi vetovoimatekijä lisää, Lehtimäki uskoo. KOULU TUO ELINVOIMAA Pääkaupunkiseudun ohella koulurakentaminen on keskittynyt viime vuosina erityisesti Oulun ympäristöön, mutta uusia kouluja valmistuu myös pieniin kuntiin ja kyliin. Oppilaskohtainen kustannus suurimmalla alakoulullamme oli lähes 8 350 euroa. Se rakennettiin yli satavuotiaan, sisäilmaongelmaisen koulutalon tilalle vuonna 2016. Koulussa on muutamia toissijaisia oppilaita, jotka ovat kokeneet sisäilmaoireita omalla lähikoulullaan ja siirtyneet siksi Jukojärvelle. KOULUBUUMI LAPISSA Viime vuosina lähes kolmannes kunnista on saanut rakennusluvan yleisKuvanveistäjä Jussi Vikaisen työt löysivät kodin Vehmaan koulusta. Pienimmällä alakoulullamme se oli lähes kaksinkertainen eli noin 17 200 euroa. Pihlajaveden koulun kohtalo on vaakalaudalla, koska siellä on alle 20 oppilasta. Tänä syksynä sitä käy 28 oppilasta Keuruulta ja naapurikunnasta Petäjävedeltä. Einari Vuorelan koulu sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Keuruun keskustasta. Oppilasennusteen mukaan Einari Vuorelan koulussa on kuuden vuoden kuluttua enää 20 oppilasta. Uudisrakennus maksoi purkutöineen Keuruun kaupungille runsaat 2,2 miljoonaa. Valtio tuki urakkaa 290 000 eurolla Kosteusja hometalkoot -toimenpideohjelmasta. Oppilasmäärä on pudonnut 15 vuodessa kolmanneksella, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä. Koulu tehtiin 35 oppilaalle. Tilat ovat myös yksityisten ja yhdistysten vuokrattavissa. nista. Opetuksen järjestäjän näkökulmasta pienet koulut ovat kuitenkin selvästi kalliimpia kuin isot yksiköt, Savukoski kertoo ja antaa esimerkin toissa vuodelta. Keuruulla on noin 9 500 asukasta ja kolme alakoulua, yksi yhtenäiskoulu, yläaste ja lukio. Yksi esimerkki uudesta kyläkoulusta on Einari Vuorelan koulu Keuruun Jukojärvellä. Silti kyläkoulu ei Savukoskesta ollut riskisijoitus. Koulun tiloja käytetään myös vapaa-ajan toimintoihin. Viime lukuvuonna siellä oli 30 oppilasta esikoulusta kuudenteen luokkaan, kertoo Keuruun sivistysjohtaja Marika Savukoski. Oppilasennusteen mukaan pääluku ei laske alle 200:n ainakaan kuuteen vuoteen. KL8_16-25.indd 19 12.8.2020 11.19. Se on ensiarvoisen tärkeä kylän elinvoimaisuuden kannalta
syksy 2021 107 76 (-31) Juuka 5 000 Poikolan koulu 250 oppilaalle 0.–9. Selvitys yleissivistävien oppilaitosten nykytilasta valmistui kesäkuussa. [ Koulutus ] 20 Kuntalehti 8 / 2020 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Vierimaa Koulurakentamista ei seurata eikä tutkita SUOMESSA ei ole tahoa, joka seuraisi keskitetysti maamme koulusuunnittelua ja sen toimivuutta, käy ilmi Opetushallituksen teettämästä selvityksestä. Tänä syksynä Savukoskella on 70 esija peruskoululaista. Jos kaikki palvelut lopetetaan, meillä ei ole kohta kuntaakaan, toteaa kunnanjohtaja Antti Mulari. Mulari uskoo, että rauhallinen, erämainen kunta, jossa on hyvät peruspalvelut, vetää puoleensa myös uusia asukkaita. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa. Sen etuna on, että poistot eivät jää roikkumaan kunnan kirjanpitoon, Mulari sanoo. Vain Suomen pienimmässä kunnassa, Ahvenanmaalla sijaitsevassa alle 90 asukkaan Sottungassa, ei ole omaa peruskoulua. Lukiossa puolestaan aloitti 17 opiskelijaa, mikä on ennätysmäärä. Savukosken koulukampuksella toimivat myös musiikkija kansalaisopistot sekä useat järjestöt. Siihen saakka heille järjestetään etäopetusta. Sen jälkeen valtio ei ole enää tukenut koulurakentamista. Tilat ovat lisäksi yksityishenkilöiden varattavissa. Etätöiden yleistyttyä koronakriisin myötä Savukosken kaltaiset kunnat näyttäytyvät aivan uudessa valossa asuinpaikkoina, hän huomauttaa. Meiltä kysytään myös puukoulujen rakentamisesta ja väistötilaratkaisuista, mutta meillä ei ole edes tilastoja, Anttalainen harmittelee. Sitä ei löydy myöskään opetusja kulttuuriministeriöstä, koska valtio ei enää rahoita koulurakentamista. Siinä todetaan myös, että koulurakentamista ei Suomessa tutkita tieteellisesti. Rakentamisen lisäksi pitäisi selvittää, minkälaisia vaikutuksia eri tilaratkaisuilla on oppilaan oppimiseen. Lapin pienissä, tuhannen asukkaan kunnissa ollaan toista mieltä. talvi 2022 287 248 (-39) Suomussalmi 7 700 Ruukinkankaan koulu 400 oppilaalle 0.–9. Oma koulu on kunnille status etenkin siellä, missä välimatkat ovat pitkät, mutta tulevaisuudessa tätäkin asiaa on pakko tarkastella ja lisätä kuntien välistä yhteistyötä. Savukoskella on jouduttu tekemään alaskirjauksia vanhoista rakennuksista. Savukoski on sopeuttanut toimintaansa pitkään, mutta meidän pitää myös investoida, jos haluamme palvella kuntalaisia. • KL8_16-25.indd 20 12.8.2020 11.19. Valtion rahoittama Kosteusja hometalkoot -toimenpideohjelma päättyi joulukuussa 2015. Niistä koulukäyttöön jää yksi, jossa sijaitsee kirjasto ja liikuntasali. Kuuden vuoden kuluttua heitä on oppilasennusteen mukaan kaksi vähemmän. Pelkosenniemi saa omansa ensi vuoden lopulla. Se on aika paljon oppilasmäärään suhteutettuna, sanoo Opetushallituksen Anttalainen. Korjausvelan kasvaessa ne voivat vaikuttaa voimakkaasti kunnan tilinpäätökseen. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/terveet-tilat2028-yleissivistavien-oppilaitosrakennusten Uusia kouluja valmistuu eri puolille Suomea Kunta Asukasluku Uusi koulu Luokat Käytössä Oppilasmäärä Oppilasennuste 2025 Lappajärvi 3 000 Yhteiskoulu 200 oppilaalle 0.–6. Savukoski puolestaan ottaa tammikuussa käyttöön uuden koulukampuksen. Meillä ei ole ajantasaista käsitystä koulurakentamisesta, sanoo erityisasiantuntija Heli Anttalainen Opetushallituksesta. Savukoski toteuttaa rakennustyöt lainan sijaan Kuntarahoituksen 20 vuoden leasing-rahoituksella. Meeri Ylä-Tuuhonen Yleissivistävien oppilaitosrakennusten nykytilaselvitys löytyy Opetushallituksen sivuilta osoitteessa oph.fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut. Yhden rakennuksen kohtalo on vielä avoin, kaksi muuta puretaan. Vanha koulukampus käsitti neljä 1950ja 1970-luvuilla valmistunutta huonokuntoista ja sisäilmaongelmaista rakennusta. Tutkimustietoa tarvittaisiin etenkin uusista tilaratkaisuista. Opiskelijoita tulee myös Venäjältä, kunhan koronakriisi helpottaa ja raja taas aukeaa. Vuoden 2015 alusta elokuun 2019 loppuun lupia myönnettiin noin 150. syksy 2022 467 361 (-106) sivistävälle koululle. talvi 2021 195 208 (+13) Nivala 10 600 Junttilan koulu 140 oppilaalle 0.–6. Kunnat kaipaavat ohjeita mitoitukseen ja tilasuunnitteluun. Esimerkiksi Lappiin on myönnetty rakennuslupa kymmenelle uudelle koululle. Utsjoelle valmistuu tänä syksynä kaksi päiväkoti-koulua ja kolmas on suunnitteilla
Lähiopetusta ja etäopetusta voidaan esimerkiksi vuorotella niin, että ryhmät ovat etäopetuksessa vuoroviikoin. Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä korkeakoulut voivat päättää joustavasti opetuksen tarkoituksenmukaisista ja turvallisista toteuttamistavoista ja järjestelyistä. Kesällä perusopetuslakia muutettiin väliaikaisesti siten, että opetusta voidaan järjestää vuorotellen etäja lähiopetuksena. Jos tartuntoja ilmenee kouluissa, kunnan tartuntatautiviranomainen voi sulkea koulun kokonaan tai osittain altistumisten estämiseksi. Kuntalehti 8 / 2020 21 Uusia kouluja valmistuu eri puolille Suomea Kunta Asukasluku Uusi koulu Luokat Käytössä Oppilasmäärä Oppilasennuste 2025 Lappajärvi 3 000 Yhteiskoulu 200 oppilaalle 0.–6. Myös henkilökunnan kokoontumisia tulisi välttää ja esimerkiksi opettajien kokoukset tulisi järjestää ensisijaisesti etäyhteyksillä. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa. • Merja Ojansivu Kuva: Seppo Haavisto KL8_16-25.indd 21 12.8.2020 11.19. Varhaiskasvatuksessa ryhmiä ei pitäisi sekoittaa tai yhdistellä. talvi 2022 287 248 (-39) Suomussalmi 7 700 Ruukinkankaan koulu 400 oppilaalle 0.–9. syksy 2021 107 76 (-31) Juuka 5 000 Poikolan koulu 250 oppilaalle 0.–9. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli Kouluille ohjeet koronaan varautumisesta Koulujen syyslukukausi on käynnistynyt lähiopetuksessa, mutta samalla varaudutaan erilaisin poikkeusjärjestelyin koronavirustapausten lisääntymiseen. Mikäli opetusta järjestetään suurelle osallistujajoukolle, on suositeltavaa hyödyntää etäyhteyksiä. Alakoulussa opetusryhmät pitäisi pitää erillään koulupäivän aikana. Jos lähiopetusta ei voida järjestää turvallisesti, perusopetuksessa voidaan väliaikaisesti siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin opetuksen järjestäjän päätöksellä. Useamman kunnan alueella sulkemisesta päättää aluehallintovirasto. EI KOULUUN OIREISENA Varhaiskasvatukseen, kouluun tai työpaikalle ei jatkossa saa tulla hengitystieinfektio-oireisena ennen kuin mahdollinen koronavirustartunta on suljettu pois testeillä. Koulutilat on pyrittävä järjestämään tavallista väljemmin ja välttäen tai vähentäen fyysisiä lähikontakteja. Vastuu tautitapausten leviämisen estämisestä on tartuntatautilain perusteella kunnan terveysviranomaisilla. Oppilailla on oikeus kouluruokailuun myös etäopetuksessa. Tartuntatautilain perusteella kunta voi määrätä koulujen tilojen käyttöä koskevia rajoituksia, joiden takia kouluissa voidaan siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos opetusta ei voi järjestää turvallisesti lähiopetuksena. syksy 2022 467 361 (-106) O petusja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elokuussa päivittämien ohjeiden mukaan kouluja kehotetaan huolehtimaan hyvästä hygieniasta, välttämään tarpeettomia lähikontakteja sekä järjestämään tilat tavallista väljemmin. Alakoulussa opetusryhmät tulisi pitää erillään koulupäivän ajan. luokkien oppilaita eikä erityisen tuen päätöksen saaneita, pidennetyn oppivelvollisuuden tai valmistavan opetuksen oppilaita. Arvio lähiopetuksen turvallisuudesta tehdään yhdessä alueellisten tartuntatautiviranomaisten kanssa tartuntatautilain nojalla. Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois vähintään 14 vuorokauden ajan oireiden alkamisesta ja niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton. Opetusja kulttuuriministeriön mukaan on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa varaudutaan myös siihen, että epidemiatilanne voi muuttua. Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät koske 1.–3. Ruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa. ETÄOPETUSKIN MAHDOLLISTA Jos varhaiskasvatuksessa, kouluissa tai oppilaitoksessa todetaan koronavirustartunta, mahdollisesti altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi. Päätös voidaan tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan. talvi 2021 195 208 (+13) Nivala 10 600 Junttilan koulu 140 oppilaalle 0.–6. Lukion ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön lähiopetuksessa suositellaan 1–2 metrin turvavälejä. opetusta ei voi muutoin toteuttaa
Vaikka pari vuotta sitten hakijoita ei ollut kuin muutama, tänä syksynä opintonsa aloittaa parikymmentä tuoretta lukiolaista [ Koulutus ] 22 Kuntalehti 8 / 2020 KL8_16-25.indd 22 12.8.2020 11.19. SULJETTU LUKIO AVATTIIN Veteli avasi jo kerran suljetun lukionsa
Kuntalehti 8 / 2020 23 . Uunituoreet lukiolaiset Mette Mortensen (kesk.) ja Sofia Huusko rentoutuvat Tietolan käytävällä jalkapallopelin parissa. Erotuomarina toimii rehtori Petri Saari. KL8_16-25.indd 23 12.8.2020 11.19
Noin 3 000 asukkaan Vetelin lukiolla on kunniakas yli 60 vuoden historia, ja oppilaitoksesta on kirjoittanut ylioppilaaksi muun muassa entinen pääministeri Esko Aho. Asiassa auttaa etenkin se, että alle 60 oppilaan pienlukiot saavat valtionavustuksen kaksinkertaisena. Se tarkoittaa, että Vetelin kunta saa valtiolta jokaisesta opiskelijasta 12 000 euroa. Kun kysyt, niin täällä ollaan hyvällä mielellä, sanoo Saari. Päätös ei ollut yksimielinen – 12 valtuutettua äänesti puolesta, yhdeksän vastaan. Sillä määrällä ei ollut järkeä aloittaa uutta ryhmää lukiossa, sanoo Saari. Vuonna 2016 lukio kuitenkin päätettiin sulkea, sillä tuon kevään yhteishaussa oppilaitokseen tuli ainoastaan muutama hakemus. Oma lukio on kunnalle tärkeä symboli. Kaikesta päätellen edessä on hieno lukuvuosi, sillä uusien opiskelijoiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvo huitelee lähempänä yhdeksää. Lukioita on jo pitkään kurittanut paitsi pienenevä valtionosuus myös oppilaskato. [ Koulutus ] 24 Kuntalehti 8 / 2020 R ehtori Petri Saari on tyytyväinen mies. Saari, joka on paitsi rehtori myös keskustalainen kunnanvaltuutettu, äänesti avaamisen puolesta. HARVINAINEN RATKAISU Veteli on yksi Suomen runsaasta kolmestakymmenestä alle 50 oppilaan lukioista. KL8_16-25.indd 24 12.8.2020 11.19. Hankkeen vastustajia huoletti etenkin se, mitä pienen kunnan taloudelle tapahtuu. Kaksi vuotta myöhemmin, keväällä 2018, Vetelin lukiosta valmistuivat viimeiset ylioppilaat. Vetelin Tietolassa aloitti syyslukukautensa 22 lukiolaista, joista suurin osa on kotoisin Vetelistä, mutta oppilaita on myös naapurikunnista Halsualta ja Kaustiselta. Kaksi vuotta sitten suljettu Vetelin lukio avasi elokuun puolivälissä jälleen ovensa opiskelijoille. Vaikka edelleen yli puolet yhdeksäsluokkalaisista hakeutuu lukioon, opiskelijamäärät ovat pienentyneet samaa tahtia luPetri Saari oli vetäjänä lukiotoimikunnassa, joka selvitti, olisiko Vetelin mahdollista avata uudelleen jo sulkemansa lukio. Mutta viime syksynä kunnanvaltuusto päätti avata lukion uudelleen. Kunnan satsaus on satsaus nuoriin, ja sen kunta haluaa tehdä, hän sanoo
Tilaan on hankittu mikro ja jääkaappi, jotta opiskelijat voivat säilyttää ja lämmittää välipaloja ja keittää tilanteen niin vaatiessa kahvitkin. Rakennus on aikanaan vuonna 1966 valmistunut juuri Vetelin lukion tarpeisiin. Toimikuntaa veti tuolloin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston toimialapäällikk önä työskennellyt Petri Saari. Se tarjoaa veteliläisille nuorille mahdollisuuden pysyä muutaman vuoden pitempään paikkakunnalla, hän sanoo. Prosessin lopputulemana hallinto-oikeus kumosi huhtikuussa 2019 lukion lopettamispäätöksen, sillä sen mukaan Veteli ei ollut tiedottanut asiassa asukkaitaan hallintolain edellyttämällä tavalla. Ne varmistuivatkin vanhasta paikasta Tietolasta, jossa toimii myös Vetelin yläkoulu. Se on tärkeä juttu. Muussa tapauksessa lukioikäisillä on edessä joko muutto muualle, matkustelu naapurikuntaan Kaustisille tai yhteensä parin tunnin edestakainen koulumatka Kokkolaan joka päivä. On silti kuntia, jotka ovat menettäneet kokonaan ainoan lukionsa. Vuonna 2016, kun kunnanvaltuuston päätös lukion lopettamisesta oppilaiden puutteessa tehtiin, Vetelin kunnanvaltuuston nykyinen varapuheenjohtaja ja keskustanuorten aktiivi Hannes Torppa teki asiasta valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Kun varta vasten kysyttiin, Saari haki auennutta rehtorin paikkaa. Mutta kiinnostus olikin lopulta yllättävän suurta, sanoo Saari. YHTEISET AINEENOPETTAJAT Lukiotoimikunta alkoi selvittää, ehtisikö uudelleen avattu lukio edes periaatteessa mukaan kevään 2020 yhteishakuun. Kuntalehti 8 / 2020 25 Katja Martelius Kuvat: Esa Melametsä [ Info ] Suomen pienimmät lukiot oppilasmäärineen vuoden 2018 tietojen mukaan • Portaanpään kristillinen opisto 6 • Utsjoen saamelaislukio 9 • Savukosken lukio 12 • Pirkanmaan aikuislukio 12 • Porin aikuislukio 21 Lähde: Opetushallitus kioikään tulevien ikäluokkien koon my ötä. KILPAILU KOVAA Näin jälkeenpäin nähtynä vuoden 2016 hakijakatoa selittänevät sekä poikkeuksellisen pieni ikäluokka että oppilaita Vetelistä vetänyt Kaustisen musiikkilukion yleislinja. Tarvittiin sekä opetushenkilöstöä että tilat, joissa toimia. Tuoreilla lukiolaisilla on nyt Tietolassa oma luokkansa, joka toimii kotipesänä ja hyppytuntien itseopiskelupaikkana, kertoo Saari. Yleensähän on niin, että lukioita lakkautetaan ja yhdistetään toisiin. Koko kevät jännitettiin, tuleeko oppilaita. Kaikki saavat käyttöönsä maksuttomasti pakollisten aineiden oppikirjat ja haltuunsa läppärin. Nyt Saari on virkavapaalla vakituisesta toimialapäällikön toimestaan Kokkolassa, missä on useampiakin valopuolia, ei vähiten lyhentynyt työmatka. Nyt pääsee pyörällä töihin. Vetelin ratkaisu avata uudelleen suljettu lukio on Suomessa hyvin harvinainen, ehkä ainutlaatuinen. Kun asiassa jo oli tultu muutenkin katumapäälle, hallinto-oikeuden ratkaisu helpotti etenemistä huomattavasti. Saari arvelee sen johtuvan siitä, että kuntalaiset ovat muutaman vuoden ilman lukiota oltuaan ymmärtäneet, miten tärkeä se kunnassa lopulta on. • Kunnan satsaus on satsaus nuoriin. Se tavallinen tarina on, että kasvukeskuksessa sijaitseva pieni lukio yhdistyy suurempaan. Nyt he voivat käydä koulua kotoaan. Paitsi tilat myös aineenopettajat jaetaan yläkoulun kanssa. KL8_16-25.indd 25 12.8.2020 11.19. Veteli tarjoaa opiskelijoille myös erilaisia porkkanoita, kuten kuntosalin ja uimahallin käyttöoikeuden. Siksi viime kevään yhteishaun aikaan kunta käynnisti uudelleen avattavalle Vetelin lukiolle markkinointikampanjan, johon kuului muun muassa esittelyvideo. Saari kertoo, että rekrytointeja lukioon liittyen tuli kaikkiaan neljä. Sivistyslautakunta valitsi seitsemän hakijan joukosta hänet yksimielisesti virkaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on lakkautettu jo miltei 15 prosenttia Suomen lukioista. Oppilashaussa lukio saavutti tavoitteensa, 20 oppilasta, ja meni vähän ylikin. Saarelle ei tule mieleen, että missään muualla olisi tehty vastaavaa. Koska lukiota ei ollut lopetettu, lukiokoulutuksen järjestämislupa oli edelleen voimassa ja sen ansiosta asiassa päästiin toimimaan ketterästi. Kilpailu lukiolaisista on kovaa, ja panostuksia tarvitaan. Hankkeen käytännön toteutusta helpotti, että oikeastaan Vetelin lukiota ei koskaan ollut virallisesti lopetettukaan
OAJ ja Kuntaliitto siirtäisivät uudistuksen alkamista vuodella ja rajaisivat maksuttomuutta. [ Koulutus ] [ Vastakkain ] KL8_26-37.indd 26 12.8.2020 11.08. 26 Kuntalehti 8 / 2020 RUKATAAN EHDOTUSTA Kunnissa jännitetään, mihin hallitus päätyy suuressa oppivelvollisuusuudistuksessa
Kyllä tässä on mahdollisuuksia onnistua, Päivärinta pohtii. Riskiryhmien tilanne tietysti huolettaa, Misukka sanoo. Kuntalehti 8 / 2020 27 . Perusopetukseen tuli 70 miljoonan euron lisäpotti, jolla piti muun muassa palkata lisää opettajia. Tämä pillastutti OAJ:n. Ilman toisen asteen tutkintoa ei pärjää. Jos syksyllä on koko ajan T erhi Päivärinta (vas.) ja Heljä Misukka uskovat, että koronatilanteeseen on varauduttu kouluissa nyt paremmin kuin keväällä. Kummassakin järjestössä tilannetta seurataan herkeämättä. Hallitus myönsi kesällä koronan takia lisärahoitusta opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Paheksumme suuresti kuntia, joilla on kanttia lomauttaa, vaikka valtiovallalta on tullut selkeä tuki ja viesti siitä, että tänä lukuvuonna pitää saada keväällä syntynyt oppimisen vaje kuntoon. Misukka muistuttaa, että perusopetuksen varassa olevien työllisyysaste on laskenut 41 prosenttiin. Toista korona-aaltoa pelätään, mutta koulut aloittivat lukuvuotensa normaaliin tapaan. O petusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka ja Kuntaliiton opetusja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta ovat kyllästyneet eipäsjuupaskeskusteluun oppivelvollisuusuudistuksesta. Kaikkea on kokeiltu, mutta nyt kokeillaan tätä, Päivärinta sanoo. Kansalliseen koulujen sulkemismääräykseen he eivät usko, vaan asioita ratkotaan tarvittaessa paikallisesti. KL8_26-37.indd 27 12.8.2020 11.08. Kansallista koulujen sulkemismääräystä tuskin enää tulee, mutta paikallisesti voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja. Arviolta lähes 20 kuntaa on kuitenkin aikonut lomauttaa myös opettajia. Kummankin mielestä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen on tarpeen, mutta uudistuksen toteutusaikataulua ja sisältöä pitäisi rukata – ja rahoitukseen varata riittävästi rahaa. Tapaamme Kuntatalolla, Päivärinnan työpaikalla. Kaikki ovat sitä mieltä, että toisen asteen tutkinto pitää olla kaikilla. Monet ovat etätöissä, mutta Misukan ja Päivärinnan työt vaativat ainakin osittaista läsnäoloa työpaikalla. Jos verrataan kevättä ja tätä syksyä, syksyyn on varauduttu paljon paremmin kuin kevään kahteen viimeiseen viikkoon
OAJ:n omassa mallissa suurin kustannus oli erityisopettajien lisääminen. KL8_26-37.indd 28 12.8.2020 11.08. OPPIVELVOLLISUUS PUHUTTAA Vaikka syksy alkoi rytinällä, poliittisesti tämän syksyn kuumottavin asia opetuspuolella on oppivelvollisuusiän nosto, josta päätetään syyskuun puolivälissä hallituksen budjettiriihessä. Esimerkiksi tutkintoon valmentava koulutus (TUVA) tähtää siihen, että nuorille, jotka eivät löydä omaa tietään heti perusopetuksen jälkeen, yritetään löytää oikea polku. Jos kustannuksia halutaan alemmaksi, maksuttomuutta pitää rajata tiukemmin, Päivärinta sanoo. Tällaista uudistusta ei voi toimeenpanna ennen kuin laki on hyväksytty. Pitää tietää hyvissä ajoin keväällä, mitä on tapahtumassa, Päivärinta perustelee siirron tarvetta. Päivärinta muistuttaa, että lomautukset eivät koske vain opettajia ja syynä on kuntien heikko taloudellinen tilanne, joka johtuu osittain koronasta ja osittain aikaisemmista talousongelmista. Tietysti jos tulee velvollisuutta, se tuo automaattisesti maksuttomuuden, Päivärinta sanoo. Korona on voimistanut paineita siirtää uudistuksen toteutusta. OAJ:ssa on ajateltu, että maksuttoTerhi Päivärinta • Ikä 64 • Asuu Helsingissä ja Pietarsaaressa • Kasvatustieteiden maisteri • Kuntaliiton opetusja kulttuuriyksikön johtajana vuodesta 2014 • Työskennellyt Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallintojohtajana, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän johtajana ja noin 30 vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa, mm. Misukan mielestä erityisopettajia tarvitaan lisää, jotta peruskoululaiset saataisiin toiselle asteelle niin, että he oikeasti pystyvät opiskelemaan. Hän muistuttaa myös, että hankkeeseen pitää saada riittävästi rahoitusta. Nyt on tulossa kokeilulaki kaksivuotisesta esiopetuksesta. Miten oppimateriaalit jaetaan ilmaiseksi, kuka vastaa mistäkin, miten kaikki hoidetaan. Ei sitä ole otettu kuuleviin korviin, Misukka puuskahtaa. Siinä oppivelvollisuutta olisi laajennettu niin alkuun kuin loppuunkin. Ei tarvitse tehdä vielä valintaa siitä, suuntautuako lukioon vai ammatilliseen koulutukseen tai mitä tekee, Päivärinta selventää. Myös se, että oppilaanohjaukseen lisätään rahaa, vaikutti Kuntaliiton myönteiseen kantaan. Erityisopettajia ei juuri kukaan lomauta, mutta ihan yhtä lailla ei myöskään lastensuojeluhenkilöstöä eli kyllä voidaan joitakin henkilöstöryhmiä rajata ulkopuolelle. Misukan mielestä opettajat ovat erityisasemassa ja tekevät lakisääteistä velvoitettaan. Eihän kukaan kuntapäättäjä varmaan halua lomauttamisen ilosta lomauttaa, vaan syyt ovat kunnan taloudessa, Päivärinta puolustaa kuntia. Silloin pitäisi pystyä asettamaan jotakin rajaa. Maksuttomuusajasta viriää Misukalla ja Päivärinnalla vilkas keskustelu. Me olisimme toivoneet, että rahaa menisi opintojenohjauksen vahvistamiseen. [ Koulutus ] 28 Kuntalehti 8 / 2020 [ Vastakkain ] [ Kuka. PALJON PETRATTAVAA Kuntaliitto oli vielä pari vuotta sitten sitä mieltä, ettei kannata mekaanista oppivelvollisuusiän nostoa. Koko koulutuskenttä on yhdessä vedonnut opetusja kulttuuriministeriöön eli käytännössä opetusministeri Li Anderssoniin, vas., että voimaantulo siirtyisi vuodella. Nyt tuoreessa esityksessä on sellaisia rakenteellisia muutoksia, että kokonaisuus on hyväksyttävissä. sivistysjohtajana • Ollut Pietarsaaressa SDP:n valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Pieniltä kunnilta lähtee kilpailuvaltti. Jos laki tulee voimaan ensi vuonna, ensi syksynä kaiken pitäisi olla mietittynä. Misukka ymmärtää, että toteutusta halutaan hallituksen puolella kiirehtiä, koska rahoitus on jo kehyksissä ja on olemassa vahvoja oppositiovoimia, jotka eivät halua uudistusta ollenkaan. Kumpikin on sitä mieltä, että maksuttomuus pitäisi rajata tiukemmin. Lakiehdotuksen mukaan koko toisen asteen tutkinto voisi olla maksuton ja maksuttomuus jatkuisi 20-vuotiaaksi eli pidemmälle kuin oppivelvollisuus. Kuntaliiton ja OAJ:n mielestä laki voidaan hyväksyä syksyllä, mutta toimeenpano ei voi tulla voimaan ensi vuonna. Järjestö esitti esiopetuksen muuttumista kaksivuotiseksi. OAJ teki oman oppivelvollisuusmallinsa pari vuotta sitten. Perusasteen oppilaiden oppimisongelmat eivät ole hävinneet mihinkään, hän muistuttaa. Opettajat on yksi henkilöstöryhmä siinä missä moni muukin. Tässä laissa on vielä paljon petrattavaa. Kaikki rahat menevät nyt sosiaalitukeen eli matkoihin ja materiaaleihin. Jos eduskunta hyväksyisi lain tänä syksynä ja toimeenpano olisi jo ensi vuonna, uudistus koskisi jo nykyisiä ysiluokkalaisia. Tässä hötäkässä, jossa yritetään saada kiinni oppimisvajeita, uudistuksen valmistelu ei onnistu, Misukka sanoo. ] joku opettaja lomautettuna, koulutyö on sekaisin, Misukka painottaa. Ei opettajilla ole mitään erityisasemaa henkilöstön joukossa
Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Heljä Misukka • Ikä 53 • Asuu Helsingissä, kakkoskoti Loviisassa • Valtiotieteiden maisteri • Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtajana vuodesta 2010 • Työskennellyt opetusministerin valtiosihteerinä ja Yksityisen opetusalan liitossa (nyk. Toivon, ettei tässä tule mitään sanelupolitiikkaa, vaan että opettajilla on edelleen sananvaltaa valinnoissa, Päivärinta sanoo. Ei se iso ero ole, mutta maksuttomuuden rajauksella voitaisiin saada kustannuksia alemmaksi. Monet kunnat ovat antaneet lakiehdotuksesta kriittisiä lausuntoja, Helsinki etunenässä. Hänen mielestään ainakin matkakustannukset voisi rajata vain oppivelvollisille. Myös ikäluokkien pienentyminen vaikuttaa koulujen määrään. ] muus voisi päättyä sen vuoden kevätlukukauden lopussa, jona nuori täyttää 18 vuotta eli ei kesken lukuvuotta, kun 18 vuoden ikä tulee täyteen. Jos johonkin lukioon tulee paljon oppilaita muista kunnista, kulut kasvavat ja toisiin kuntiin ei tule tarpeeksi oppilaita. Maksuttomuuden jatkuminen 20-vuotiaaksi toisi paljon ongelmia, koska toisella asteella on paljon valinnaisia opintoja, vierailuja ja matkoja. On selvää, että opettajia tarvitaan nykyistä vähemmän, Päivärinta sanoo. Kunnat ylipäätään eivät halua lisätehtäviä, koska se aiheuttaa lisää kuluja. Ja kaatuvatko kustannukset isojen kuntien niskoille. Sen myöntää Päivärintakin, mutta pitää kuitenkin kustannuksia suurina. Päivärinta muistuttaa, että oppilaiden kotikunnilla ei ole mitään velvoitetta antaa rahaa muille kunnille, joihin opiskelijat hakeutuvat. Misukan mukaan nyt niin sanottuna reppurahana kunnille tulevat rahat ovat jääneet jälkeen todellisista lukiokustannuksista. Kunnat ovat aina panneet lukioihin rahaa. Kunta hoitaa sen puolen. Tämä on niin iso uudistus, että erossa puhutaan lillukanvarsista, Misukka tuumaa. Olisi yhdessä sovittava, mikä on se lukio, joka kerää kaikki oppilaat. Esimerkiksi lukion opiskelijamäärä vaikuttaa valtionosuuteen, mutta kunnan rahoitusosuus on silti suuri. Se ongelma on jo nyt. Hänkin myöntää, että pieniltä kunnilta lähtee kilpailuvaltti, kun kaikki saavat maksuttomuuden. En näe tässä ongelmaa, sillä oppimateriaalien kilpailutus tehdään usein keskitetysti. Päivärinta suhtautuu epäillen tähän toiveeseen. Me tiedämme, että esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja muidenkin isojen kaupunkien lukioihin haetaan naapurikunnista eivätkä kuntien omat opiskelijat pääse niihin lukioihin, Päivärinta sanoo. Yksi kiinnostava kysymys on, miten vapaa liikkuvuus toteutuu. Aika paljon maksetaan siitä, että lukio pysyy omassa kunnassa. Kuntien yhteistyö on tässä asiassa ollut aika vaikeaa tähän mennessä. Kuntien suurin pelko on se, että uudistus toteutetaan tällä rahoituksella ja tiedämme, että se on alimitoitettu, Päivärinta sanoo. Lukiota on arvostettu ja siitä on haluttu pitää huolta. Meitä huolettaa oppimateriaalin laatu. Yksi pohdittava asia on, miten kunnat ratkaisevat koulutarvikkeiden hankinnan. • Meitä huolettaa oppimateriaalin laatu. Tämä kilpailu häviää maksuttomuuden myötä, joten häviävätkö ne lukiot ja tuleeko suuriin kuntiin vielä enemmän oppilaita pikkukunnista. Joissakin kunnissa on jo kilpavarustelukierre. Misukka muistuttaa, että monet pienet kunnat ovat pitäneet keinotekoisesti lukioita yllä, kun on maksettu opiskelijoille matkat, kirjat, läppärit ja jopa asunnot ja autokoulutkin. Jos tämä kaikki tulevat kuntien kustannettavaksi, ne loppuvat, Misukka vakuuttaa. Osa kunnista turvautuu kirjastotoimeen enemmän, osa käyttää pelkästään digimateriaalia, osa suosii kierrätystä. Toivon todella, että kunnat lähtevät tässä yhteistyöhön, jotta pystyvät turvaamaan alueen lukiokoulutuksen. Uudistus johtaa kummankin mielestä vääjäämättä siihen, että lukioita lakkautetaan. Kuntalehti 8 / 2020 29 [ Kuka. Sivistystyönantajat) • Ollut kokoomuksen valtuutettuna Espoossa ja myös opetuslautakunnan puheenjohtajana sekä kaupunginhallituksessa KL8_26-37.indd 29 12.8.2020 11.08. PIENET UHATTUNA Oppivelvollisuusuudistuksesta koituvat kustannukset ovat opetusja kulttuuriministeriön (OKM) arvion mukaan yhteensä noin 130 miljoonaa euroa ja Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 150 miljoonaa. Misukka huomauttaa, että joillakin isommilla paikkakunnilla tarvetta opettajille voi olla enemmän. Veikkaan, että tulee sata erilaista ratkaisua. Olemme huolissamme siitä, että opettajia käsketään tekemään itse digimateriaalia, Misukka sanoo
30 Kuntalehti 8 / 2020 KOULU KOTOUTUMISEN VÄLINEENÄ Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa Suomessa, ja se näkyy kouluissa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Erityisopettaja Johanna Maaluoto korostaa, että jokainen oppilas tulee kohdata yksilönä. KL8_26-37.indd 30 12.8.2020 11.08
Vasta sitten kannattaa miettiä, miten opetusta voi räätälöidä oppilaalle sopivaksi: tarvitseeko esimerkiksi oppimateriaaleja eriyttää puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi. Kuvassa hän tutkailee materiaaleja oppilaansa Maxim Suzin kanssa. Määritelmiä ja termejä on erilaisia. KL8_26-37.indd 31 12.8.2020 11.08. Joillain nuorilla on myös identiteettiongelmia, kun sekä vanhempien kulttuuri että suomalainen yhteiskunta tuntuvat vierailta. Maahan muuttaneiden jälkeläisistä puhutaan maahanmuuton toisena sukupolvena. Saukkosen mukaan oleellista on, Johanna Maaluodon työhön erityisopettajana kuuluu esimerkiksi oppimateriaalien eriyttämistä oppilaan tarpeiden mukaan. MONIULOTTEINEN ILMIÖ Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa yli 423 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Jos tämä ei toteudukaan, vaan heitä syrjitään tai koulunkäynti on heille paljon vaikeampaa, kokemus on erittäin kielteinen. Samoin iso joukko maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvia alkaa aikuistua. Olemme huomanneet, että sillä on valtavan suuri merkitys maahanmuuttajataustaisille nuorille, että he pääsevät muiden nuorten mukana suomalaiseen metsään, erityisopettaja Johanna Maaluoto kertoo. [ Koulutus ] H elsinkiläisessä Vesalan peruskoulussa on käytössä erityinen keino ulkomaalaistaustaisten nuorten kotouttamisessa: telttaretket. Suomeen muutetaan niin työn, opiskelun ja perheen perässä kuin pakolaisinakin. Tärkeämpää on se, mitä tapahtuu arjessa. KUNTIEN OTETTAVA TOSISSAAN Vasta pieni joukko toisen polven ulkomaalaistaustaisia on siirtynyt työelämään, ja siksi heidän työllistymisestään ei vielä tiedetä paljoa. He syntyvät, kasvavat ja aloittavat koulunkäynnin Suomessa. Nyt Suomessa ollaan vaiheessa, jossa Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten lasten osuus kaikista lapsista kasvaa aika voimakkaasti. Kuntalehti 8 / 2020 31 . Hänestä jokainen nuori ansaitsee tulla huomioiduksi päivittäin, vaikka jollain pienellä kysymyksellä. Maaluodon mielestä kaikkein tärkeintä on nuorten yksilöllinen kohtaaminen. Telttaretket ovat kuitenkin harvinaista herkkua, sillä niitä tehdään neljä kertaa vuodessa. Sen takia kysymys ei ole pelkästään koulunkäynnistä ja opiskelusta ja työllistymisestä, vaan ylipäätään suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisestä, Saukkonen sanoo. Saukkonen pitää tämän toisen sukupolven kotoutumista ja yhdenvertaisuuden toteutumista heidän kohdallaan erittäin tärkeänä. Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Saukkosen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että he työllistyvät paremmin kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Oppimista ei oikeastaan tapahdu, jos ei koe oloaan turvalliseksi ja hyväksytyksi, Maaluoto sanoo. Tässä jutussa käytetään enimmäkseen Tilastokeskuksen käyttämiä termejä. Määrä on kasvanut 90-luvulta asti ja erityisesti kahtena viime vuosikymmenenä. Tilastokeskus laskee ulkomaalaistaustaisiksi niin muualla kuin Suomessakin syntyneet, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuttoon erikoistunut erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta toteaa, että maahanmuutosta on vaikea puhua, koska se on tavattoman moniulotteinen ilmiö. Heillä on odotuksena, että he ovat samalla viivalla kuin suomalaistaustaiset. Sekä ensimmäisen että toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulumenestys on heikompaa kuin suomalaistaustaisten oppilaiden
Hän huomauttaa, että peruskoulun jälkeen on myös muita vaihtoehtoja kuin lukio ja ammattikoulu. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta puolestaan saavat peruskoulun oppilaat, jotka eivät osaa kieltä äidinkielen tasoisestí. Jos lapsella tai nuorella ei ole tarvittavia kielellisiä valmiuksia esitai perusopetukseen, hän voi saada enintään vuoden ajan valmistavaa opetusta. Hänestä kaikkien kuntien, joissa asuu merkittävästi ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria, pitää ottaa kotouttaminen tosissaan. Saukkonen oli ryhmässä, joka valmisteli suunnitelmaa. Oppilas voi myös saada oman äidinkielensä tai kotikielen opetusta. KL8_26-37.indd 32 12.8.2020 11.08. Kuvassa hän juttelee vuonna 2008 Venäjältä Suomeen muuttaneen oppilaansa Maxim Suzin kanssa. Ei saa ajatella, että suomalainen koululaitos ja koulutusjärjestelmä kokonaisuudessaan ovat niin erinomaisia – niin hyviä kuin ne ovatkin – että ne pystyvät itsestään vastaamaan haasteeseen, Saukkonen sanoo. Hän haluaa historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Lisäksi oppilas voi saada erityisopetusta ja muuta tukea kuten kuka tahansa suomalaisen peruskoulun oppilas. VAIKEAT SIIRTYMÄT Yksi kriittinen kohta nuorilla on siirtymä toisen asteen opintoihin. Ne eivät kuulu yhteisvalintaan, niiden järjestämisessä ei aina ole jatkuvuutta ja niistä ei välttämättä tule opinto-ohjaajille tietoa vakiintuneita kanavia pitkin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että tällaiset siirtymävaiheet voivat olla vaikeita etenkin erityistä tukea tarvitseville ja ulkomaalaistaustaisille nuorille, todetaan viime vuonna ilmestyneessä Oma paikka haussa – Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus -kirjassa. Näiden muiden vaihtoehtojen Johanna Maaluoto korostaa oppilaiden kuuntelemisen ja kohtaamisen merkitystä. [ Koulutus ] 32 Kuntalehti 8 / 2020 että mahdollisia ongelmia pyritään ehkäisemään ennalta ja ratkaisemaan varhain. Keinoja on, mutta Saukkosen mielestä ei tarpeeksi, ja niitä olisi pitänyt kehittää aiemmin. Nämä muut vaihtoehdot – esimerkiksi kymppiluokka ja lukioon tai ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus – vain ovat vähemmän tunnettuja ja vaikeammin ohjattavia. Yksi kirjan tekijöistä, apulaisprofessori Janne Varjo korostaakin opinto-ohjauksen merkitystä siinä, että ulkomaalaistaustaiset nuoret kouluttautuisivat nykyistä pidemmälle ja siten saisivat paremmat eväät työllistymiseen. Järjestelmässä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset taustat ja lähtökohdat. Suzi aikoi pyrkiä lukioon ja sitten yliopistoon. Helsingissä hyväksyttiin ensimmäinen maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma vasta vuonna 2018
Ylipäätään yhteistyö vanhempien kanssa vaatii Maaluodon mukaan usein hienovaraista lähestymistä ja toisen kulttuurin tuntemusta ja arvostamista. Hänen arvionsa mukaan yli puolet Vesalan yhtenäisen peruskoulun reilusta 900 oppilaasta on ulkomaalaistaustaisia. Syksyn uutta: mm. Tähän on syynä esimerkiksi se, että oppilaiden perheissä ei aina tunneta suomalaista koulutusjärjestelmää kovin hyvin. Opiskele oman tahtisi ja omien tavoitteidesi mukaan, osaamista kehittäen, ehkä tutkintotavoitteisesti. Taustalla voi olla vanhemman kokemus lähtömaasta, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuden omaavaa ihmistä saatetaan kohdella hyvin eri tavoin kuin Suomessa. Myös neurokognitiivisten häiriöiden, kuten ADHD:n ja autismin kirjon häiriön, tunnistaminen ja selvittäminen työllistävät jonkin verran. Jatkuva oppiminen — Mikä mahdollisuus! kohtalona on jäädä vähän Btai Cvaihtoehdoksi, jos mikään muu ei onnistu, Varjo sanoo. Varjo toteaa, että ulkomaalaistaustaisten oppilaiden ohjaaminen vaatii todennäköisesti tavallista enemmän resursseja ja aikaa. • Anna-Sofia Nieminen Kuvat: Laura Oja Yksi kriittinen kohta nuorilla on siirtymä toisen asteen opintoihin. Ei ole keksitty yhtä ohjauksellista toimenpidettä, joka välttämättä hyödyttäisi koko maahanmuuttotaustaisten ihmisten joukkoa, Varjo sanoo. Opiskele verkossa tai lähiopetuksessa (Hki, Jkl, Kokkola). Ulkomaalaistaustaiset nuoret eivät ole yhtenäinen joukko. Maaluodon mukaan välillä on työlästä saada oppilaan vanhemmat hyväksymään, että oppilaalla on jokin häiriö tai oppimisvaikeus. Hän kertoo, että yksi vaativa asia on ulkomaalaistaustaisten oppilaiden oppimisvaikeudet, koska niitä pitäisi periaatteessa aina selvittää oppilaan kotikielellä tai äidinkielellä. JYU avoin yliopisto on avoin kaikille. Testit ovat kuitenkin suomenkielisiä. Digitaalinen markkinointi ja Koulutuksen talous. Usein mukana on tulkki. Hänen mukaansa vaihtelee kunnittain, miten hyvin ohjausjärjestelmä onnistuu huomioimaan ulkomaalaistaustaiset nuoret. JUURI SINULLE. / Kauppatieteet / Liikuntaja terveystieteet / Kasvatustieteet ja psykologia / Yhteiskuntatieteet ja filosofia / Luonnontieteet Lukuisia opintovaihtoehtoja, laadukas opetus. Toki siellä on sellaisia asioita kuin kielitaito ja aikaisempi koulupolku, mutta ne ovat juuri niitä yksilöllisiä tilanteita, Maaluoto toteaa. Viestinnän johtaminen & Lasten ja nuorten liikunnan perusopinnot. KL8_26-37.indd 33 12.8.2020 11.08. Jos heitä on kunnassa vähän, heidän ohjaamistaan ei ehkä pidetä erityiskysymyksenä. Kursseja mm. Uusi osaaminen vie eteenpäin, motivoi ja innostaa. YKSILÖLLISIÄ TILANTEITA Myös erityisopettaja Johanna Maaluoto korostaa yksilöllistä lähestymistä. Maksuton Orientaatio jatkuvaan oppimiseen -kurssi innostaa alkuun! OPINTOJA TYÖN OHESSA AVOIN. Koska asia on niin arkinen ja yleinen, se ei nouse oppilasta määrittäväksi tekijäksi. Mutta minun kokemukseni mukaan hyvin usein, kun vanhempiin suhtautuu aidosti ja välittävästi, päästään hyvään yhteistyöhön, Maaluoto sanoo. AVOIN.JYU.FI 040 576 7760 OTA YHTEYTTÄ: HELP.JYU.FI UUTTA OSAAMISTA
Ne parantavat kaikkien viihtyvyyttä, tukevat liiketoimintaa ja kasvattavat alueen vetovoimaa. Lisäksi perusopetuksen iltapäivätoimintaa sekä lastenhoidon palveluita. KL8_26-37.indd 34 12.8.2020 11.08. Lue lisää: pilkepaivakodit.fi Yli 160 päiväkotia ympäri Suomen. Rahoitushaku alkaa syksyllä Virtaa vesistökunnostukseen! Tutustu tietopakettiin ja jaa viestiä rahoitushausta: ym.fi/vesistokunnostus Mitä olisi Suomi ilman elinvoimaisia vesistöjä. Onko seudullasi kunnostusta kaipaavia järviä, jokia, lampia, puroja tai rannikkovesiä. Entä intoa ryhtyä kunnostushankkeeseen
Uusia toimintamalleja etsitään digitaalisten ratkaisujen ja yhteistyön pohjalta, ja korona-aikana digitaaliset toimintatavat ja etäopetusratkaisut ovat edistyneet kertarytinällä. Sinänsä oli hauska sattuma, että Vantaalla toteutettiin vuoden alussa koko organisaation uudistus, jonka tueksi olimme aiemmin luoneet muutoskonsulteista muutospoolin. 5 Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta, vastaat Kuntaliitossa sivistystoimen kehittämistyöstä ja tuet kunnissa sivistysjohdon työtä ja johdon koulutusta. Kuntaliiton verkostojen tapaamiset on niin ikään järjestetty Teams-yhteydellä. 10 Miten omaa ammatillista osaamista kannattaisi kehittää, jotta työtä riittäisi jatkossakin. Kuntalehti 8 / 2020 35 1 Miten korona-aika on Vantaalla näkynyt henkilöstön kehittämisessä, kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupungilta. Poikkeustilan aikana on nähty merkittävästi muutoksia osaamisen kehittämisen tavoissa, kuten erilaiset henkilöstöja resurssipankit, nopeat työpaikalla tapahtuvat muuntokoulutukset sekä palvelujen ja palvelukanavien kehittäminen. Toiveena kuitenkin on, että syksyllä päästään toteuttamaan koulutuksia myös livenä. Miten työt ovat sujuneet korona-aikana. Mukana on 13 alueellista pilottia eri puolilta maata. Nämä tulevat varmasti korostumaan paljon myös kunta-alalla. 4 Miten henkilöstö on käyttänyt koulutuspoolin tarjontaa. Yleisesti digiosaaminen tulee painottumaan meillä jokaisella nykyistä enemmän oman työn käytänteissä vaikka etätyössä, opetuksessa tai digitaalisten palvelujen tarjoamisessa ja kehittämisessä. Yleisesti on tärkeää ajatella, että osaaminen on ajan tasalla, koski se sitten oman alan erityisosaamista tai geneerisiä osaamisia, kuten digitalisaatioon liittyviä osaamisia. Kun meillä on 11 000 työntekijää, tehtävien skaala on laaja, ja käyttö riippuu toki yksiköistä. Siinä saimme valmiuksia ja kokemuksia siitä, miten eri tarkoituksia varten kannattaa koota pooli. Väki lähti nopeasti opiskelemaan uusia työkaluja. Myös henkilöstön koulutuksessa on opeteltu uusia työkaluja. Lisäksi poikkeusolojen lainsäädäntö mahdollisti etäopetuksen antamisen perusopetuksessa, mitä perusopetuslaki ei normaalioloissa salli. Koulutus palveluna pohjautuu ymmärrykseen, jossa koulutus ja oppiminen eivät ole sidottu ainoastaan perinteisiin koulurakennuksiin. 3 Miten onnistuitte kokoamaan virtuaalisen koulutuspoolin viikossa. Kun perjantaina päätimme, että lähikoulutus ja -tapaamiset lopetetaan, virtuaalinen kumppanipooli oli valmis jo seuraavana perjantaina. On yhä akuutimpi tarve sille, että osaamista vahvistetaan digitaalisissa palveluissa, ohjauksessa, digitalisaatiossa laajemmin ja prosessiosaamisessa. 6 Vedät myös kaksivuotista Koulutus palveluna -projektia eli KOPA-projektia, jossa on tavoitteena varmistaa koulutuksen saavutettavuus eri puolilla maata, vastata työelämän tarpeisiin joustavilla ratkaisuilla sekä löytää taloudellisesti kestäviä malleja. Esimerkiksi Sivistystoimen huippujohtajaohjelman kaksi lähiopetuspäivää jouduttiin perumaan, mutta koulutusosiot toteutettiin myöhemmin etäyhteydellä. Koulutuksessa ei ehkä niinkään ole ollut sisällöllisiä muutoksia, mutta korona on vauhdittanut niitä trendejä, joita on ollut jo ennestään. Kehittämistyötä ohjataan työpajatyöskentelynä, joka keväällä 2020 on tapahtunut kokonaan etäyhteyksillä. Jokainen pilotti on lähtenyt projektiin omien paikallisten ja alueellisten haasteidensa pohjalta ja niiden perusteella määritellyt omat kehittämistavoitteensa. 9 Onko koulutuksiin tarvittu uusia sisältöjä. 8 Onko korona-aika tuonut uusia ajatuksia osaamisen kehittämiseen, Kuntatyönantajat KT:n osaamisen kehittämisen asiantuntija Sanja Mursu. 2 Millaisia virtuaalisia sisältöjä henkilöstölle on tarjolla. Kun hallitukselta tuli maaliskuussa ensimmäiset toimintaohjeet, keskeytimme heti lähikoulutukset ja muut lähitapaamiset kehittämisessä yksikkökohtaisia työnohjauksia lukuun ottamatta ja siirsimme osan koulutuksista syksyyn. Etäkokouksia on voitu järjestää tarpeen mukaan ja normaalia useammin. kysymystä koulutuksesta korona-aikana 10 Marja Lammi KL8_26-37.indd 35 12.8.2020 11.08. Kun koulut sulkeutuivat ja opetukseen palattiin vasta toukokuussa, moni normaali asia jouduttiin laittamaan ikään kuin hyllylle odottamaan. Mukana on kuntia ja kuntayhtymiä sekä eri koulutusmuotojen edustajia. Osa osallistuu aktiivisesti valmennuksiin, osa katsoo valmiita koulutusvideoita ja muuta materiaalia, jos se on mahdollista, ja joidenkin mielestä siihen ei ole niin aikaa, tarvetta tai mahdollisuuksia. Jo viikossa meillä oli koossa yli 70 kumppanistamme koottu virtuaalipooli, jossa on tarjolla coachingia, työnohjausta sekä avoimia verkkovalmennuksia ja työpajoja livenä ja tallenteina. Lisäksi toimialat ovat hienosti toteuttaneet erilaisia virtuaalisia työpajoja. Toivomme, että projektin päättyessä pilotit ovat löytäneet alueelleen soveltuvia ratkaisuja ja toimivia yhteistyömalleja. Voi sanoa, että korona-aika toimi näin eräänlaisena kokeiluna etäopetuksen järjestämisessä ja edisti sillä tavoin KOPAn tavoitteita. 7 Keitä KOPA-projektissa on mukana. Samaan aikaan opetuksen järjestäjien tuen tarve sekavassa tilanteessa oli suuri. Digitalisaatio ja etäopetusratkaisut ovat edistyneet kertarysäyksellä. Esimerkiksi esimiehille on valmennusta kriisiviestinnästä ja etätyöskentelyn johtamisesta ja työntekijöille on ohjeita työskentelystä poikkeustilassa ja videoita, joissa on apua arkeen. Tapahtumia lähdettiinkin toteuttamaan etänä. Meillä oli siis jo olemassa valmis malli erikoistilanteeseen. Onko korona-aika tuonut tähän projektiin uusia näkökulmia
Siksi koulutusta ja palkkioita on yhtenäistettävä, Riikka Nieminen sanoo. Yleinen arvio on, että heidän määränsä kunnissa vain kasvaa. Kokemusasiantuntija ottaa tulijat vastaan. KoKoA järjestää koulutuksia, usein kuntien, järjestöjen ja sairaanhoitopiirien kanssa. Työssä käytetään omaa kokemusta tai elämäntarinaa. Kokemusasiantuntijat sopivat hyvin päihdeja mielenterveyspuolelle. [ Koulutus ] 36 Kuntalehti 8 / 2020 E nsin oli kokemusasiantuntijoita. Ja palautetta virkamiehille esimerkiksi siitä, miltä kohtaaminen tuntuu asiakkaasta. KASVAVA ALA Kokemusasiantuntijoita alettiin kouluttaa Suomessa 2000-luvun alkupuolella. Nimitysten kirjo selittyy pitkälti koulutuksella, joka on todella kirjavaa. Elokuussa KoKoA päivittää koulutusja palkkiosuosituksensa. Tarvittaessa asiakas siirtyy palvelupisteen muille työntekijöille, jotka ovat sosiaaliohjaaja ja päihdeja mielenterveyspalveluiden sairaanhoitaja. KoKoA-yhdistyksen jäsenmäärä on viisinkertaistunut viiden viime vuoden aikana, Riikka Nieminen kertoo. Työ on muuttunut. Lisäksi KoKoA kerää kansallista kokemusasiantuntijatyöryhmää, joka alkaa syksyllä pohtia koulutuksen yhtenäistämistä. Nykyisin on myös kokemustoimijoita, kokemusvertaisia, kokemusosaajia ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Usein jo se helpottaa, aikuissosiaalityön esimies Sanna Tenkanen sanoo. Nykyisin perheja sosiaalipalveluissa työskentelee kaksi kuukausipalkoilla ja viitisentoista palkkioilla, aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö Tapio Nieminen sanoo. Heitä olisi hyvä käyttää enemmän erinäköisissä neuvontaja ohjauspalveluissa. Selvää silti on, että määrät ovat kasvaneet. Sen lisäksi ammattimaisen kokemusasiantuntijan on tiedettävä, millaisia lakeja, säädöksiä ja palveluja sosiaalija terveydenhuollossa on, jotta voi ohjata muita. Muita nimikkeitä ei hänen mukaansa ole tilastoitu. Silti yksin sairaus, kuten masennus, ei luo asiantuntijuutta, Koulutetut kokemusasiantuntijat eli KoKoA-yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Nieminen sanoo. Tavoitteena on, että kansalliset koulutussuositukset julkistetaan vuonna 2022. Enää ei puhuta ”niistä”, sillä läsnä on usein kokemusasiantuntijoita, entisiä asiakkaita. Kokemusvertaiseksi riittää vain kolmen illan opastus. Koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi yltää, jos koulutus on kestänyt vähintään neljä kuukautta ja sisältänyt 50 lähiopetustuntia. Heitä on reilut 500, ja kokemustoimijoita noin 600. Pitää esiintyä, keskustella, istua työryhmissä, kehittää palveluja. Järvenpää kuuluu Keusoteen. Kokemustoimijaksi pääsee vain Kokemustoimintaverkoston jäsenjärjestön 45 tunnin peruskoulutuksella, josta reilut puolet on lähiopetusta. Päivi Ängeslevä Kuva: Liisa Takala KL8_26-37.indd 36 12.8.2020 11.08. Tyytyväistä hyrinää kuuluu myös Järvenpäästä. Kuntoutuneesta potilaasta ei tule asiantuntijaa yhdessä yössä, sanoo Riikka Nieminen. Nyt koulutukselle etsitään yhteisiä suuntaviivoja. Koulutusta järjestävät esimerkiksi kunnat, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset, yhdistykset ja järjestöt. Esimerkiksi Espoon kaupunki alkoi käyttää kokemusasiantuntijoita vuonna 2016. Heidän asiakasmääränsä ovat hieman vähentyneet, Tenkanen toteaa. Kuntoutuneesta potilaasta ei tule asiantuntijaa yhdessä yössä. TULOSSA SUOSITUKSIA Kokemusasiantuntijoita on eniten mielenterveysja päihdepalveluissa. On tullut hyviä ideoita palveluista ja niiden sujuvoittamisesta. Myös nimikkeitä pyritään selkeyttämään. • Kokemusasiantuntijuus vaatii koulutusta Kokemuksesta on jalostunut uusi ammatti. He ottavat vastaan asiakkaita ja osallistuvat työryhmiin. Nieminen toivoo, että ne heijastuvat muihin kouluttajiin ja työn ostajiin. Hän kuuntelee, kyselee ja rauhoittelee. Kuka tahansa voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi. On esimerkiksi tiedettävä, miten saa asiansa muotoiltua ja esille kokouksissa. Siksi koulutuksen on oltava riittävän pitkä. Kaupungin sosiaalija terveyskeskuksessa on matalan kynnyksen palvelupiste, jossa työskentelee vuoroissa ja palkkioilla kolme Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) kokemusasiantuntijaa. Heidän määränsä on vaikea arvioida, mutta jotain sentään voi päätellä. Se näkyy etenkin kokouksissa. Nieminen kertoo, että myös virkamiesten tapa puhua sosiaalipalvelun asiakkaista on muuttunut. Myös identiteetin muutos vie aikaa, Nieminen sanoo
Tarvitsemme koulua, joka kykenee turvaamaan nykyistä tasapuolisemmin erilaisten oppilaiden sivistykselliset oikeudet. PERUSKOULUMME on säilyttänyt pääosin alkuperäisen rakenteensa menestyksellä jo noin viisi vuosikymmentä. Huomattava osa nuoria ei kuitenkaan enää jaa perinteistä koulutususkoa. Kuntalehti 8 / 2020 37 Päivi Ängeslevä Kuva: Liisa Takala [ Kolumni ] SUOMALAINEN hyvinvointi on perinteisesti nojannut koulutukseen. Poliittinen retoriikka vannoo edelleen, puoluetaustasta riippumatta, korkean osaamisen voimaan tulevaisuuden turvaajana. Tiedämme myös, että motivaatio ja itseä koskevat uskomukset ovat keskeisiä yksilön oppimista ohjaavia tekijöitä. Velvoittavien kouluvuosien lisäämisen sijaan huomio tulisi suunnata koulutuksen laadun, sisällön ja rakenteiden uudistamiseen erilaisten oppilaiden tarpeisiin taipuviksi. Kuva: Martti Minkkinen Vahva puuttuminen oppimisen ongelmiin tulisi ajoittaa opinpolun alkuvaiheisiin. Nykyinen ja tuleva maailma on monella tapaa aiempaa vaativampi itsenäistyvälle nuorelle. Koulutuksen ydintehtävä on varmistaa tiedollinen ja taidollinen perusta läpi elämän jatkuvalle oppimiselle. Tiedämme, että tulevaisuudessa valmius jatkuvaan oppimiseen on elämässä menestymisen ja hyvinvoinnin keskeisimpiä edellytyksiä. Vahva puuttuminen oppimisen ongelmiin tulisi ajoittaa opinpolun alkuvaiheisiin. Nykyhallitus tarjoaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18 ikävuoteen. Tulevaisuuden kuntapalveluissa tulisi myös ymmärtää nykyistä paremmin oppilaan hyvinvoinnin ja osaamisen kohtalonyhteys. Hallituksen tarjoamat lisäresurssit olisi niin pedagogisesti kuin taloudellisestikin järkevämpää suunnata koulun tukitoimien ja oppimista tukevien hyvinvointipalvelujen vahvistamiseen. Koulusta ei siksi voi ”valmistua” elämään. Erityisesti perheiden pitkittyvät mielenterveysja päihdeongelmat rasittavat kohtuuttomasti jo pienten koululaisten mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun. Erityisesti opinpolun karikkojen kanssa kamppailevalle nuorelle ympäröivän maailman osaamisvaatimukset näyttäytyvät usein mahdottomilta tavoittaa. Koulutustakuusta ja lukuisista muista tukitoimista huolimatta noin viidennes nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa, joka nähdään lähes välttämättömyytenä onnistuneelle integroitumiselle yhteiskuntaan. KL8_26-37.indd 37 12.8.2020 11.08. • Peruskoulu uhkaa rapistua Jouni Välijärvi Kirjoittaja on professori, emeritus Jyväskylän yliopistosta. Koulutuksellinen tasa-arvo tulisi ymmärtää pikemminkin pyrkimyksenä tulosten yhdenvertaisuuteen kuin opetustarjonnan yhdenmukaisuuteen. Siksi olisi uskallettava ennakoida rohkeasti vuosisadan lopun sivistystarpeita. Koulutuksella tavoiteltava yleissivistys ei ole saavutettu tila, vaan valmiutta uudistaa omaa ajatteluaan elämäntilanteiden muuttuessa. Työelämä tarjoaa pysyviä pestejä vain, jos koulutuksen tuottama osaaminen on riittävän tasokas. Mutta auttaako velvollisuuksien lisääminen nuoria, joiden motivaatio koulunkäyntiin on usein alhainen ja perustaidot opiskeluun puutteelliset. Peruskoulussakin opiskelun kesto, sisältö ja opiskelun tavat voisivat vaihdella yksilöllisten ja alueellistenkin tarpeiden mukaan tavoitteiden pysyessä kaikille yhteisinä. Rapistumisen merkit ovat kuitenkin ilmeisiä. Tyypillisesti heikkoon tietoja taitopohjaan liittyy myös kielteinen asenne opiskeluun ja jo varhain kadotettu usko omiin kykyihin oppia. Lisävuosien tarjoaminen vaiheessa, jolloin oppimisen taitoja asenneperusta on jo huomattavilta osin murentunut, on auttamattoman myöhäistä. Yhteiskuntamme sosiaalinen eriarvoistuminen välittyy näin lasten oppimismahdollisuuksiin. Vielä 2010-luvulla kotitausta heijastui Suomessa poikkeuksellisen vähän oppimistuloksiin. Sen jälkeen peruskoulun sosiaalinen tasaarvo on heikentynyt nopeasti ja on nyt enää OECD-maiden keskitasoa. NYKYISIN noin joka kahdeksas nuori jättää peruskoulun vailla riittäviä valmiuksia jatkoopintoihin tai tietoyhteiskunnan vaateisiin, kun vielä vuosikymmen sitten näiden nuorten osuus oli vain noin viisi prosenttia ikäluokasta eli maailman pienin. Se on myös avain täysivaltaiseen kansalaisuuteen ja demokratian rakentavaan kehittymiseen
Onhan se vähän erikoista, että työskentelen sosiaalipalveluissa, vaikka minulla ei ole sosiaalialan koulutusta. ten sosiaalipalveluista, kuten sosiaalityöstä ja -ohjauksesta, asumisen tukipalveluista, päihteidenkäyttäjien palvelukeskuksesta ja romanityöstä. Miten kauppatieteiden maisteri päätyi sosiaalialalle. KL8_38-39.indd 38 12.8.2020 11.08. Koulutukseltaan Anttonen on kauppatieteiden tohtori. 38 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kunnan töissä ] R itva Anttonen toimi 20 vuotta Keiteleen, Kiuruveden ja Pielaveden kuluttajaja velkaneuvojana, kunnes hän siirtyi Jyväskylän kaupungin johtavaksi velkaneuvojaksi vuonna 2000. Vuonna 2004 Anttosesta tuli aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palveluiden päällikkö. Hän vastaa aikuisRomanien asialla Jyväskylän kaupungin palveluksessa työskentelee muun muassa romanitaustaisia koulunkäyntiavustajia, kertoo palvelupäällikkö Ritva Anttonen. Minulla on yksikössäni hyviä, osaavia esimiehiä ja asiantuntijoita, joilta saan tietoa päätöksentekoa varten. Pääaineeni oli johtaminen ja yrittäjyys, ja johtamisosaamista sekä sisäistä yrittäjyyttä tarvitaan kaikkialla
Uudenlainen näkemys vähemmistöryhmästä muodostuu hyvin hitaasti. Tehtävä oli uusi, enkä minä tiennyt romanielämästä mitään. Monet romaninuoret kärsivät motivaatiopulasta. Romanit eivät uskalla lähteä opiskelemaan yhteisöön, jossa he ovat yksin valtaväestön joukossa. Romaninuorten kouluarvosanat voivat olla heikkoja, koska he eivät ole saaneet riittävää tukea koulussa ja kotona. Teimme yhteistyötä romanien ja virkamiesten kanssa. Romanien koulutustaso on parantunut viime vuosikymmeninä. Miten romanien koulutustasoa voitaisiin entisestään nostaa. Verkkareihin pukeutunut sai yhdeksän työpaikkaa ja romaniasuinen yhden – ja senkin henkilöltä, joka tunsi hänet entuudestaan. Monet vähän kouluja käyneet vanhemmat eivät ole kyenneet tukemaan lastaan esimerkiksi kielissä ja matematiikassa. Syrjintä ja kehno koulumenestys syövät myös itsetuntoa. Tällaiset esimerkit ja vanhempien entistä vahvempi tuki vähentävät romaninuorten näköalattomuutta. • Opistotai korkeakoulutasoisen tutkinnon on suorittanut alle kymmenesosa romaneista. • Keskimäärin vain joka kolmannella romanilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Toissa keväänä kaksi yhteistyökumppanimme JyväsRoma ry:n hanketyöntekijää haki kesätöitä romaninuorille. Meillä Jyväskylässä on hyviä kokemuksia myös romaninuorille suunnatuista valmennusryhmistä Rainerhankkeen ajalta vuosilta 2016–2018. • Romanien työllistymistä hankaloittavat heikko koulutustaso, työkokemuksen puute ja työnantajien ennakkoluulot romaneja kohtaan. Viime aikoina romanien keskuudesta on kuitenkin noussut uudenlaisia esikuvia. Heillä on sama oikeus koulutukseen ja työhön kuin muillakin, mutta heidän tiellään on yhä esteitä, joita pitää raivata pois. Se avasi silmiä puolin ja toisin ja oli niin ainutlaatuista Euroopassa, että Euroopan neuvosto palkitsi Jyväskylän kaupungin romanityön vuonna 2011. Ani harva romaninuori hakee lukioon • Jopa 60 prosenttia työikäisistä romaneista on työttömiä, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämästä Romanien hyvinvointitutkimuksesta. Syrjinnän pelko on yksi syy. Romaneita on syrjitty Suomessa 500 vuotta, ja se jatkuu yhä. Yksi on esimerkiksi oppimisen tuen ajoitus. Tyypillistä on, että he eivät pääse edes työpaikkahaastatteluun, jos heillä on perinteinen romaninimi tai -vaatetus. Heidän kertomuksensa tuntuivat tässä ajassa niin uskomattomilta, että aloin tehdä aiheesta väitöskirjaa. Kuinka suhtautuminen romanityöhön on vuosien varrella muuttunut. Meidän pitää muuttaa rakenteita ja luoda uusia tukimuotoja, jotta romanit pääsivät samalle tasolle pääväestön kanssa. Jyväskylän kaupunginhallitus perusti romanityöryhmän syksyllä 2003. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Olet tehnyt 16 vuotta muun muassa romanityötä. Toivommekin, että saisimme ajoissa tiedon, jos joku on vaarassa jäädä luokalleen. Toinen on koulumenestys. Esimerkiksi Jyväskylässä H&M:llä työskentelee myyjänä nuori romaninainen perinneasussaan. Miksi. Väittelit romaniyrittäjien kokemista ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Mistä se johtuu. • Lukioon hakevien romaninuorten määrä on erittäin alhainen. Toinen heistä pukeutui verkkareihin ja toinen romaniasuun. Romanit työelämään -hanke vahvisti sekä romanien että virkamiesten luottamusta romanityöhön. Miksi romanityö on sinusta tärkeää. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Petteri Kivimäki Enää täällä ei naureskella sille, että romaneille etsitään töitä. Kuntalehti 8 / 2020 39 [ Info ] VIDEO: Palvelupäällikkö Ritva Anttonen Jyväskylän kaupungilta kertoo, mistä romanityö kannattaa kunnassa aloittaa. Pienimuotoinen yrittäjyys on yksi romanien perinteinen elinkeino, joten oli luontevaa, että yrittäjyys oli yksi Romanit työelämään -hankkeen osa-alue. Heistä on turhauttavaa opiskella, koska he eivät usko työllistyvänsä. KL8_38-39.indd 39 12.8.2020 11.08. Se oli kuitenkin mieluinen haaste. Romanityön kehittäminen on ollut erittäin mielenkiintoista. Millaisia esteitä romanit kokevat hakiessaan työtä. Romanien koulutustaso on kuitenkin yhä selvästi alhaisempi kuin pääväestön. Romanityö on tärkeää siksi, jotta romaneista tulisi tasa-arvoisia kansalaisia. Miten se alkoi. Yrittäjien kanssa keskustellessani minulle selvisi, mitä kaikkea he joutuvat kokemaan verottajan, pankkien, vakuutusyhtiöiden, asiakkaiden ja kilpailijoiden taholta. Mistä sait aiheen. Kun siirryin nykyiseen tehtävääni, siihen sisältyi vastaperustetun työryhmän puheenjohtajuus. Enää täällä ei naureskella sille, että romaneille etsitään töitä
Viime kädessä kaikista veloista vastaavat valtion kansalaiset eli kunnissa asuvat kuntalaiset. Monille toimialoille tilanne oli katastrofaalinen, kun taas toiset hyötyivät. Ihmiset osallistuvatkin talouteen eri rooleissa. Rahamäärä onkin kasvanut merkittävästi Euroopan kansantalouksissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Myös EU:n komissio on perustamassa huomattavan suurta rahastoa tilanteen korjaamiseksi. Eri maissa näyttääkin olevan laaja poliittinen yksimielisyys koronan talousvaurioiden hoitamisesta yhteisesti. (Kuva A) EKP on tuhansien miljardien osto-ohjelmillaan hankkinut markkinoilta valtioiden arvopapereita ja tällä tavalla lisännyt pankkien luotonantomahdollisuuksia markkinoilla. Talous ei ole ihmisistä erillinen asia, vaan päinvastoin talous muodostuu ihmisten ponnisteluista pysyä hengissä ja tyytyväisinä. Kasvava rahamäärä ei ole lisännyt kulutusta ja investointeja, vaan rahat näyttävät kulkeutuvan muualle, kuten pörssiosakkeisiin, suurten asutuskeskuksien asuntojen hintoihin sekä omaisuusarvoihin. Talouden kasvu on kuitenkin niukkaa, inflaatio lähes olematon ja taloudelle myrkkyä oleva deflatorinen kehitys on leijunut ilmassa. Koronatilanteessa syntyi siis eräänlainen nollasummapeli. 40 Kuntalehti 8 / 2020 [ Ajassa ] K oronapandemia sekoitti tänä vuonna maailmantalouden ja muistutti tylyllä tavalla talouden dynamiikasta. Nämä rahat eivät kulkeudu talouskasvua ylläpitävään kulutukseen ja investointeihin. Talouden pitää kasvaa jatkuvasti eli vuodesta toiseen on tuotet[ Asiantuntijat ] Pitäisikö kuntien olla huolissaan vai hyvin huolissaan. Talouskasvun pitää ylittää tuottavuuden kehitys, jotta vältytään työttömyydeltä ja tuotantokapasiteetin tyhjäkäynniltä. TALOUDEN KASVUN PAKKO Länsimaiset markkinataloudet rakentuvat muutamille tukijaloille. Kun samanaikaisesti yritetään parantaa tuottavuutta eli tehdä enemmän vähemmällä, nollakasvu ei riitä. Nollakasvulla julkisen talouden on korotettava veroja tai supistettava menoja, jotta yhteisten tehtävien hoitaminen on mahdollista. Lisäksi lähes korottomille pankkitileille on Suomessakin kertynyt noin sata miljardia euroa, lähes kaksi kertaa valtion vuotuisen budjetin verran (Kuva B). VELAN TAKAISINMAKSU Julkisen velan ottaminen on helpompaa kuin velan hoitaminen. Talouden ydin on ihmisten toimintaa; tavaroiden ja palvelujen tuotantoa ja kulutusta sekä näiden vaihdantaa rahalla. Valtioilla ei kuitenkaan ole ylimääräistä rahaa, jolloin ne joutuvat ottamaan lisää velkaa. Valtio ja kunnat hoitavat ihmisten yhteisiksi katsottuja tehtäviä ja kokoavat valtaosan tuloistaan juuri tuotannon ja kulutuksen prosessien eri vaiheista. Pandemia nosti esille ison joukon talouden periaatteellisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat myös kuntatalouteen tulevaisuudessa. Bruttokansantuotteen kehitys Suomessa, €/asukas Kuva A Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito tava ja kulutettava aikaisempaa enemmän. Korona sekoitti talouden kierron ja romahdutti talouskasvun, mutta ongelmia on kasvussa ollut jo ennen koronaa. Samanaikaisesti kotimarkkinoilla on suuri määrä kansalaisia, joilla olisi tarve ja halu kuluttaa, mutta ei rahaa käytettävissä. TALOUS KORONAN JÄLKEEN Koronan seurauksena talouden kierto hidastui, mutta kierrossa oleva rahamäärä ei kuitenkaan vähentynyt. ONGELMAT KULUTUKSESSA. Euroopan keskuspankki (EKP) on yrittänyt vauhdittaa taloutta pitämällä ohjauskorot ennätysalhaalla jo pitkään. Markkinajärjestelmä ei käytännössä voi hoitaa ongelmaa, joten julkiselta puolelta odotetaan ratkaisuja. Talouden sujuva kierto on elinehto kaikille, myös kunnille ja koko julkiselle sektorille. Kuntalaiset maksavat eri muodoissa veroja kunnalKL8_40-45.indd 40 12.8.2020 11.09. Vuosituhannen ensimmäisen finanssikriisin jälkeen on Suomessa ja EU:ssa pyritty edistämään talouskasvua, mutta laihoin tuloksin
• Kirjoittajat: Pentti Meklin, kunnallistalouden emeritusprofessori Lotta-Maria Sinervo, julkisen talousjohtamisen yliopistonlehtori KL8_40-45.indd 41 12.8.2020 11.09. Julkisen velan hoitamisesta ja takaisinmaksusta keskustellaan säännöllisesti mediassa. Väestöään menettävät kunnat ovat jatkossa entistä suuremmissa ongelmissa. Myös kuntien eriytymiskehitys on voimakasta. Velan ylläpitämisessä oleellista on lainarahan hinta eli korkotaso. Hitaassa talouskasvussa mietityttävät monet asiat. Kunnat ovat esimerkiksi vuosikymmeniä lyhentäneet velkojaan, mutta samalla lisänneet lainanottoaan (Kuva C). Kuntalehti 8 / 2020 41 le, valtaosan valtionveroista ja loppukuluttajina tuotteiden hinnoissa yritystenkin maksamia veroja. Julkinen sektori voi pitää yllä tiettyä lainakantaa, kun entisiä lainoja lyhennetään ottamalla uutta lainaa. Huoli on aiheellinen, mutta keskustelussa on syytä muistaa, että samalla tuleville sukupolville siirtyy huomattava määrä julkista ja yksityistä varallisuutta. Julkista velkaa voidaan maksaa myös oikeasti takaisin. Pitäisikö kuntien nyt olla huolissaan vai hyvin huolissaan. Julkinen nettovarallisuus on veloista huolimatta huomattavan suuri. Pieni talouskasvu tuo kunnille niukasti lisää rahaa. Yleinen taloustilanne ei näytä helpottavan kuntien huolia. Tällaisilla toimenpiteillä saattaisi kuitenkin olla koko rahajärjestelmän luotettavuuteen odottamattomia seurauksia. Onko talouskasvulle tulossa loppu. Eri tahoilla on puhuttu jopa markkinatalouden ja kapitalismin kriisistä. Lisäksi tulevat polvet saavat ”investointeina” muun muassa hyvätasoisen koulutuksen ja terveydenhoidon. Ilmastonmuutoskin pakottaa miettimään perusteellisesti kulutusta. Kaikkien kuntien on syytä olla huolissaan, mutta monien kuntien hyvin huolissaan. Yleinen talouden kokonaiskuva yhdistettynä kuntien voimakkaaseen eriytymiskehitykseen luo lisäpaineita kuntien tehtävien tarkasteluun myös mahdollisen sote-tehtävien siirron jälkeen. KUNTIEN HUOLET Kunnilla on ollut rahahuolia ennen koronaakin, kun väestön ikärakenne ja määrä muuttuvat sekä palveluja investointitarKuntien ja kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2019, mrd.€ Kuva C Lähde: Tilastokeskus peet kasvavat. Kotitalouksien talletukset käyttelytileillä Kuva B Lähde: Suomen Pankki Periaatteessa on mahdollista, että EKP antaisi jäsenvaltioilleen ainakin osan veloista anteeksi. Velkaantuminen ei näy kuntien talouden tasapainossa. Tämä edellyttää verotuksen kiristämistä, menojen supistamista tai niin vahvaa talouskasvua, että se tuo julkisyhteisöille lisää rahaa ilman edellä mainittuja toimenpiteitä. Kotitalouksien pankkitileille on kertynyt huomattavat varat, joten kulutus ja investoinnit eivät näyttäisi olevan kiinni yleisestä rahan puutteesta. Tehtävien uudelleenjakokaan ei muuta sitä, että julkisen velkataakan kantavat lopulta kunnissa asuvat kuntalaiset. Talouslaman aikana 1990-luvulla valtionvelan korko oli yli 10 prosenttia, nyt 2020-luvun alussa korko on noin 0,5 prosenttia. Julkisessa keskustelussa paheksutaan velkojen jättämistä tulevien sukupolvien vastuulle
Pääministeri Sanna Marin valitaan pian SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi ja keskustankin puheenjohtajakilpailu pääehdokkaiden, Katri Kulmunin ja Annika Saarikon, välillä ratkeaa syyskuussa. Harvinaisen rehellistä analyysiä. Ja sitten Vanhanen lähetti erittäin tärkeän viestin niin hänen omalle puolueelleen kuin koko hallituksellekin: ”Uskon, että mahdollisuuteeni onnistua tässä tehtävässä parantaa se, että pidän aika lailla nyt omista arvioinneistani kiinni liittyen niihin päätöksiin, mitä Suomen pitää pystyä tekemään.” Mauno Koivisto sanoi aikanaan saman asian niin, että jos todellisuus ja hallitusohjelma ovat ristiriidassa, ohjelma joutaa roskakoriin. 42 Kuntalehti 8 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä Y hä useammin mediassa törmää ilmaisuun ”epävarmuus on uusi normaali”. Nyt voi olla maalaistumisen megatrendin aika.” EPÄVARMOISSA ja uusissa tilanteissa ihmiset etsivät mediasta uusia rakennuspuita maailmankuvansa rakentamiseen. Etsitään uutta megatrendiä jo vuosikymmeniä jatkuneen kaupungistumisen rinnalle. Media on seurannut tarkkaan sekä tilastoja että ihmisten tuntoja. Mediassa muun muassa Helsingin Sanomat suosittaa samaa pääkirjoiSumussa mennään Nyt tutkaillaan, olisiko maalla sittenkin mukavampaa. Toimittaja Mari Mannisen laajassa analyysissä tutkijat kertovat, että myös lännessä valtiot osaavat manipuloida mediaa ja kylvää valheita ja että puolueettoman uutisoinnin rinnalla myös median sisällä on hyvin puolueellista uutisointia. uskovansa, että voittajana koronakriisistä tulee ulos kaupungin läheinen maaseutu, joka on vahvassa yhteydessä ja lähellä kaupunkiin tai kaupunkeihin. Trendit tunnetusti vaihtelevat. Tarkkana pitää siis olla koronan lisäksi myös median kanssa. Nykyisen hallituksen ohjelma neuvoteltiin Antti Rinteen, sd., johdolla keväällä 2019. Alueiden merkitys korostui jo eduskuntavaaleissa eräänlaisena ”alueiden kostona”, kun itsensä hylätyiksi kokeneet ihmiset siirtyivät äänestämään ääriliikkeitä aiempien perinteisten puolueiden sijasta. Tilastoja avannut aluetutkija Timo Aro sanoi Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 5.8. Tässä tilanteessa on hyvä kaivaa esiin Helsingin Sanomien laaja artikkeli 29.7.: ”Länsimedian luotettavuus rakoilee paikoin”. Virus viihtyy tiiviissä suurkaupungissa, ei niinkään maaseutumaisemassa. Muotihokema kertoo siitä, että maailmanpolitiikan ja -talouden palikat ovat nyt koronapandemiasta niin sekaisin, että joka puolella joudutaan etenemään käsikopelolla. Uusia hallitusneuvotteluja puoltaa se, että ympäröivä maailma on täysin muuttunut keväästä 2019. Kovasti sanottu pitkää poliittista uraansa valtiovarainministerinä lopettelevalta, erittäin kokeneelta Vanhaselta. Hahmotellaan tulevaisuuden kuvia. Nyt tutkaillaan, olisiko maalla sittenkin mukavampaa. Sen sisältöä hokemalla ei eteenpäin päästä, vaan koronaviruskriisin aiheuttamiin muutoksiin pitää etsiä uudet ratkaisut. Nyt seurataan silmä tarkkana niin Luonnonvarakeskuksen tuottamaa Maaseutubarometriä kuin Tilastokeskuksen muuttotilastojakin. • KL8_40-45.indd 42 12.8.2020 11.09. Varmaan näinkin on, mutta nyt kannattaa pitää mielessä Matti Vanhasen ilmoitus, ettei hän jatka valtiovarainministerinä vaalikauden loppuun asti, vaan että tämä on hänellä ”vain projekti”. Aron mukaan myös maaseutujen paikalliskeskukset pystyvät vähintään säilyttämään asemansa tai hankkimaan mahdollisia lisävirtoja lähiseudulta. KORONA on pannut ihmiset miettimään myös oloaan ja asumistaan. Lehti on pääkirjoituksessaan suorasukaisempi: ”Kaupungistumista pidettiin pitkään megatrendinä. Jokasyksyinen poliittinen hokema on myös ollut ”tästä tulee vaikea syksy”. Ja ennen kaikkea, etätyö on tullut jäädäkseen. Matti Vanhanen, kesk., sanoi ISTV:n välittämässä Politiikan toimittajien tilaisuudessa 7.8., että ”elämme sumussa” ja että ”Suomen viennin tilanne on suurin huolenaiheemme”. Ylipäätään hamutaan tietoa, erityisesti uutta selittävää tietoa. Näiden puoluekokousten jälkeen hallitus on sisäisestikin muuttunut. tuksessaan 8.8.: ”Hallituksen olisi syytä ottaa uusi alku”. Etsitään syitä ja seurauksia
NÄKEMYS I Valvontajohtaja Leena Salmelainen Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialasta, kuinka Turku on pärjännyt omien tilataiteilijoidensa kanssa. Aluksi hankkeelle on saatava maanomistajan lupa, jos kyse ei ole omasta tontista. Viranomaisluvista taas yleisimpiä ovat toimenpideluvat ja joskus ani harvoin rakennusluvat. Jos ratkaisustamme valitetaan, kyseisen teoksen taiteellinen arvo siirtyy hallinto-oikeustuomareiden punnittavaksi. Kiitettävän hillittyä se meno on ollut. Mitäh! Tämäkö taidetta. Tuolla sataman lähellä on kaupungin puistoalueella parasta aikaa muuan kiviasetelma. Suuret seinämaalaukset eli muraalit ovat pitäneet pintansa muutaman viime vuoden ajan. Teoksen kohtalo on vielä avoin. Lupapäätöstä tehtäessä otetaan huomioon myös naapureiden näkemykset. Romuautot. Ovatko virkatuomarit ikinä kävelleet kaupunkikuvatyöryhmänne yli. Jos joku valittaa naapurinsa pihahökötyksistä, minkälainen virkamiesrumba siitä alkaa. Sillä on korkeutta metrin verran ja läpimittaa jokunen metri. Tilanne hallinnassa. Jos meille valitetaan asiasta, selvitämme mahdollisen luvitustarpeen. Yllättäviä ja tilaamattomia patsaita ei enää juuri näe. Makuja on monenlaisia. Menevätkö kaikki hakemukset läpi vai tuleeko myös hylkyjä. Missä menee sallitun ja kielletyn tilataideteoksen raja. Sellaista en ole nähnyt. Kolmen viime vuoden aikana noin seitsemästä hakemuksesta on yksi hylätty. NÄKEMYS II Kuopion kaupungin tarkastusarkkitehti Kari Jäkkö, ovatko villit tilataiteilijat teille suurikin päänsärky. Jos tilanteeseen vaaditaan viranomaista erotuomariksi, ihailtavan hyvin ne ongelmat ovat ratkenneet pelkällä puhumisella. Mikä on in ja mikä on out juuri nyt. Viime aikoina parille kolmelle muraalille on vuosittain haettu toimenpidelupaa. (Naurahdus.) Silloin tällöin meidänkin tietoomme tulee luvattomia – tai ainakin jonkinlaista lupaa vaativia – rakennelmia. Jos hankkeella ei ole ollut toimenpidetai rakennuslupaa, kehotamme kyseistä taiteilijaa hankkimaan sen. Hylätty esitys oli kovin kömpelö, harrastelijamainen. Lupa voi olla tiukassa – mutta jos sellainen irtoaa, naapurilla on oikeus valittaa siitä. Piirros: Yrjö Klippi KL8_40-45.indd 43 12.8.2020 11.09. Minkälaisen lupabyrokratian edessä tilataidetaiteilija on. • Makuja on monenlaisia. Tai sitten se teos oli niin nerokkaan naivistinen, että edes kaupunkikuvatyöryhmämme erityisasiantuntijat eivät sitä ymmärtäneet. Kuinka suurta päänsärkyä villit pytingit aiheuttavat kuntien ympäristöviranomaisille. Voiko romuauto olla tilataideteos. Voiko romuauto olla myös tilataideteos. Mitä lähempänä kaupungin keskustaa ollaan, sitä tiukemmat ovat kriteerit. Toimenpideluvissa kyse on yleensä kaupunkikuvallisista seikoista, rakennusluvissa rakennusturvallisuudesta. Sen rakentajaa tai rakentajia etsitään parasta aikaa. Luparatkaisu on valituskelpoinen päätös. Romuautoista saattaa syntyä helposti kinaa etenkin tonttinaapureiden kesken. Aina joskus joku väittää pihansa romuautoa tilataideteokseksi. Kuntalehti 8 / 2020 43 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi P ihamailla, tienvarsilla ja julkisissa puistoissa näkee joskus eksoottisia kyhäelmiä, joita ainakin niiden rakentajat kutsuvat tilataideteoksiksi
Verohallinto on ottanut kantaa siihen, onko kunnan oppilaan huoltajalle koulukyydeistä maksama avustus huoltajalle veronalaista ansiotuloa. Ehkä sovittelujournalismi vielä vakiintuu uudeksi, rakentavammaksi tavaksi käsitellä aiheita, jotka jakavat tutkijat syvälle omiin poteroihinsa. Kunnan maksaman avustuksen tarkoituksena on korvata huoltajalle oppilaan kuljettamisesta aiheutuneet kustannukset. Vastapaino 2020. Hankaliin aiheisiin kirjan kirjoittajien mukaan lukeutuvat metsien käyttöön ja hiilinieluihin liittyvät aiheet, huumeidenkäyttö, rokotekriittisyys, psyykenlääkkeet, rikkakasvihävite glyfosaatti, Itämeren suolapulssit, imetys, etnisyys ja seksi. Tällöin oppilaaksi ottamisen ehdoksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Koska todellisia kustannuksia on yleensä vaikea selvittää, verovapaana voidaan pitää kunnan päättämän korvauksen määrää. Pahimmillaan toimittajan haastattelupyyntö on tutkijalle kauhistuksen paikka. Riittävän avustuksen määrää ei ole laissa säädetty, mutta lain esitöiden mukaan avustusta voidaan pitää riittävänä, jos kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvat välttämättömät ja välittömät menot korvataan huoltajalle. MAKSUTTOMAN kuljetuksen vaihtoehtona on huoltajalle oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. • Minna Antila lakimies, Kuntaliitto Oikeus koulumatkaetuun Kuva: Kuntaliitto TUTKIJAN ja toimittajan suhde on väistämättä latautunut. • Merja Ojansivu Mari Heikkilä, Tuukka Tammi (toim.), Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää koulumatkaa, jos oppilas hakeutuu muuhun kuin kunnan hänelle osoittamaan lähikouluun. Usein kysytään oppilaan oikeudesta koulumatkaetuun tilanteessa, jossa oppilaan vanhemmat asuvat erillään ja oppilas on vuorotellen kummankin vanhemman luona. Käytännössä avustuksella kunta korvaa oppilaan huoltajalle kunnalle lain mukaan kuuluvia kustannuksia. Vuoroasumisessakin lapsella on vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka perusteella kunta osoittaa oppilaan lähikoulun. 44 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kirjat ] [ Lakiklinikka ] KOULUMATKAETUUN on oikeutettu perusopetuslain mukaan esi-, perusja lisäopetuksen oppilas, jonka koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä; tai jos koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Vuoden 2019 lopussa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia muutettiin siten, että laki tunnistaa lapsen vuoroasumisen. Matkaedun voi antaa vaihtoehtoisesti esimerkiksi siten, että kunta järjestää kyydin linja-autolla tai taksilla, antaa oppilaalle maksutta matkalipun tai myöntää kuljettamista tai saattamista varten avustusta. Apua! Toimittaja soittaa KL8_40-45.indd 44 12.8.2020 11.09. Kunnan on toiminnassaan otettava huomioon myös yhdenvertaisuuslain toteutuminen. Täysin uudenlaisen tulokulman vaikeiden asioiden käsittelyyn tarjoaa sovittelujournalismi. Kunnan perusopetuslain mukaisen koulumatkaetuuden järjestämisvelvollisuus syntyy vain lapsen virallisesta asuinpaikasta. Kysymys kuului: voisiko polarisoivaa aihetta käsitellä sovittelevassa ja molemminpuolista ymmärrystä lisäävässä hengessä. Tutkijaparka pelkää tulevansa julkisesti nolatuksi, väärin ymmärretyksi tai joutuvansa sosiaalisen median vihanpurkausten kohteeksi. Kunta voi päättää myös lakia paremmista koulumatkaetuuden perusteista. Siis melkoinen liuta kiinnostavia aiheita, joiden parissa tutkijoiden ja toimittajien on löydettävä yhteinen ymmärrys. Kirjan esimerkissä toimittaja päätti pureutua vaihtoehtohoitojen ja lääketieteen kivuliaaseen suhteeseen käymällä avoimeen vuoropuheluun eri osapuolten kanssa. Toimittaja odottaa selkeitä faktoja ja myyviä uutiskärkiä, tutkija haluaa ilmaista myös epävarmuuksia ja varauksia. Verohallinnon kannanoton mukaan (VH/2911/00.01.00/2019), jos avustuksen määrä ei ylitä kuljettamisesta aiheutuneita todellisia kustannuksia, kyse ei ole tuloverolain tarkoittamasta veronalaisesta tulosta, vaan avustus on huoltajalle verovapaa. Lapsen koulupaikka määräytyy sen perusteella. Kunnan päättämien perusteiden tulee tällöin kohdella oppilaita yhdenvertaisesti. Äänessä on joukko tiedetoimittajia, tietokirjailijoita ja tutkijoita, joilla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia tiedeviestinnästä. Tähän ongelmakimppuun ovat tarttuneet Mari Heikkilä ja Tuukka Tammi toimittamassaan kirjassa Viheliäs tiede – ja muita vaikeita uutisia. Korkeimman hallintooikeuden tuoreesta ratkaisukäytännöstä (KHO:2020:60 ja KHO:2019:7) ilmenee, että kunnalla on velvollisuus oppilaan koulumatkaetuutta koskevassa päätöksenteossa ottaa huomioon kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet ja soveltaa perusopetuslain säännösten ohella yhdenvertaisuuslain säännöksiä syrjinnän kiellosta ja kohtuullisista mukautuksista. Yhdenvertaisuuslain mukaan opetuksen järjestäjän velvollisuutena on muun muassa tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Kunnan avustus ei saa kuitenkaan olla suurempi, mitä kuljettaminen tai saattaminen kunnan järjestämänä tulisi maksamaan
PUUKOULULLA PÄÄSTÖT ALAS Julkisen puurakentamisen tukeminen on kansainvälinen trendi, koska sen positiiviset vaikutukset on nähty merkittäväksi osaksi julkisten organisaatioiden vastuullista toimintaa ja kestävän kehityksen strategioita. Vuosina 2010-2018 puusta rakennettiin 475 päiväkotia ja 293 koulua. Toiveemme on, että ne tuottavat kunnissa sellaisia systeemisiä muutoksia, että puurakentaminen on julkisessa rakennushankkeessa aina ensimVastuullinen kunta rakentaa puusta K uv at : Te em u K uu si m ur to /y m pä ris tö m in is te riö n ku va pa nk ki MAINOS MAINOS KL8_40-45.indd 45 12.8.2020 11.09. Niinpä esimerkiksi Kanadassa ja Itävallassa on käynnistetty mittavat julkisen puurakentamisen tukiohjelmat. VAIKUTTAVUUS AVAINASEMASSA Julkista puurakentamista edistäville hankkeille on jaossa 700 000 euroa vuonna 2020. Sen hakuaika on 1.10.16.11.2020. Hankeavustusta myönnetään kannustinrahana hankkeisiin, joilla lisätään puurakentamisen tietoisuutta kunnissa eli esimerkiksi koulutetaan kuntien omaa ja sidosryhmien henkilöstöä tai tehdään selvityksiä, joista saatavan tiedon avulla lisätään puurakentamista, ympäristöministeriön julkisen puurakentamisen vastaava Jemina Suikki sanoo. Ohjelma on käynnistänyt julkisen puurakentamisen avustushaun. Arvio hankkeen vaikuttavuudesta tulee esittää hankehakemuksessa. Odotamme hankkeita laajalla skaalalla. Hankeavustuksen edellytyksenä on, että hankkeista saatavat tulokset edistävät konkreettisesti kuntien puurakentamista. Se on ekologisesti kestävää, puurakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia ja puu on kotimainen materiaali. Suomessa on käynnissä ympäristöministeriön Puurakentamisen edistämisohjelma, jonka yhtenä painopisteenä on julkinen rakentaminen. Asiaa ei tunneta, eikä siksi ole valmiuksia lähteä rakentamaan ensimmäistä julkista puurakennusta. Puukoulun rakentaminen on merkittävä teko hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, Heino sanoo. Asiassa ei ole helppo edetä, jos ei ole halua oppia uutta. Lisää tietoa Puurakentamisen ohjelmasta ja avustushausta: www.ym.fi/puurakentaminen Ohjelmapäällikkö Petri Heino, ympäristöministeriö, p. Parhaimmillaan kirjaston, koulun tai kunnantalon puut saadaan omasta tai naapurikunnasta, ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo. 0295 250 203, petri.heino@ym.fi Suunnittelija Jemina Suikki, ympäristöministeriö, p. 0295 250 345, jemina.suikki@ym.fi PUURAKENTAMISEN edut ovat kiistattomat. Julkisen puurakentamisen lisääminen on luonteva osa kuntien pyrkimystä lisätä vastuullisia hankintoja. Ongelmana on myös se, että puurakentamisen edistäminen esiintyy juhlapuheissa, mutta konkreettinen toimenpano puuttuu, Heino sanoo. Kuntaorganisaatioista kuulee virheellisiä väitteitä, ettei puu sovi kaupunkirakentamiseen tai että puujulkisivujen ylläpito on kallista. Kunnat eroavat paljon siinä, miten niissä halutaan puurakentamista viedä eteenpäin. Parhaimmillaan puurakentaminen on arkipäivää, mutta paljon on myös kehitettävää. Puurakentaminen vahvistaa kotimaisen puutuoteteollisuuden arvoverkostoa ja takaa sen, että puuhun sitoutunut hiili varastoidaan kotimaisin rakennuksiin eikä viedä ympäri maailmaa. mäinen vaihtoehto, Suikki sanoo. ASENTEET OJOON Kyse ei ole pelkästään tietämättömyydestä, vaan syy on Heinon mukaan myös asenteissa. Ympäri Suomen toteutetuista sadoista kohteista saa runsaasti oppia, miten puun käytön edistämisessä ja rakentamishankkeissa kannattaa edetä, Suikki sanoo. Jotta puurakentamisen hankkeita käynnistävät kunnat eivät jäisi hakkeidensa kanssa yksin, tarjoaa ympäristöministeriö hankeavustuksien lisäksi työkaluja kuten puurakentamisen viestintäpaketteja, rakentamisoppaita sekä tietokantaa rakennetuista kohteista. On kuntia, joissa on rimakauhua puurakentamista kohtaan. Me haluamme hälventää näitä ennakkoasenteita, Suikki sanoo
Maan paras löytyi omasta talosta. Toimialat ovat hyvin herkkiä. Kun paikka tuli auki omassa maakunnassa, en epäröinyt hakea. Satu Sikanen on työskennellyt liitossa vuodesta 2009, viimeksi aluekehitysjohtajana. Nuoruus sujahti hiihtoladuilla Anttolan Urheilijoiden väreissä. Etelä-Karjalaan Sikanen valittiin yksimielisesti. • Jorma Ylönen Kuva: Arttu Muukkonen Ammattina aluekehitys KL8_46-47.indd 46 12.8.2020 11.10. Lähtökohtana pitää olla alueiden tarpeet – ei se, että EU:n komissio jalkauttaa niiden kautta omaa ideologiaansa alueille. Hän kolkutteli SM-hiihdoissa sijoja 12–20. Sikanen valikoitui Päijät-Hämeessä kolmen kärkiehdokkaan joukkoon, mutta ei tullut valituksi. ] [ Työ ja tekijä ] 46 Kuntalehti 8 / 2020 E telä-Karjalan liitto etsi kevättalvella näyttävästi uutta maakuntajohtajaa. Mitäpä muuta pienessä maalaispitäjässä olisi voinut tehdä kuin hiihtää. Minua kiehtoo ajatus maan tasapainoisesta kehittämisestä niin, että lähtökohtana ovat alueiden omat vahvuudet, mahdollisuudet ja tarpeet. Metsäteollisuutta heiluttavat talouden suhdanteet, ja viime vuosina on saatu huomata, kuinka kansainvälisen politiikan käänteet voivat sysätä matkailuyrittäjät vaikeuksiin. Ajattelen samoin EU:n rakenneohjelmista. Anttolan vaakunassakin oli suksisauvat. Sikanen ei yltänyt ihan Suomen terävimpään kärkeen, mutta heti sen taakse. ALUEEN LÄHTÖKOHDISTA Satu Sikasen askarrus aluekehittäMatkailussa on löydettävä uusia markkina-alueita, jotta emme ole vain Venäjän varassa, sanoo Satu Sikanen. Ymmärrän toki, että odotukset maakuntajohtajan suhteen ovat kovat, Sikanen sanoo. [ Kuka. ANTTOLAN KASVATTI Satu Sikasen juuret ovat nykyisin Mikkeliin kuuluvassa Anttolassa. Satu Sikanen 1977: Syntyi Anttolassa 1996: Ylioppilas Mikkelin Lyseon lukiosta 2001: Yhteiskuntatieteiden maisteri Joensuun yliopistosta 2002: Helsingin yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköihin suunnittelijaksi/ tutkijaksi 2003: Lappeenrannan kaupungin palvelukseen aluekeskusohjelman suunnittelijaksi 2006: Suunnittelukeskukseen (nykyisin FCG) kehityskonsultoinnin toimialalle tutkijaksi 2009: Etelä-Karjalan liittoon erikoissuunnittelijaksi 2015: Etelä-Karjalan liiton aluekehitysjohtajaksi (2019 vt. Etelä-Karjalan vahvuuksia ovat metsäteollisuus ja matkailu. Meidän on pystyttävä monipuolistamaan elinkeinorakennettamme, jotta saamme tasattua suhdanteiden vaikutusta. Haussa oli ”moderni kosmopoliitti ja peloton tiennäyttäjä, maan paras maakuntajohtaja”. ohjelmajohtajana Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC-ohjelmassa) 2020: Aloittaa Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtajana syyskuun alussa misen parissa on jatkunut vuodesta 1996, jolloin hän aloitti yhteiskuntamaantieteen opinnot Joensuussa. Kävin kamppailuni työurani tavoitteiden kanssa jo pari vuotta sitten, kun päätin tavoitella Päijät-Hämeen maakuntajohtajan virkaa. Se antoi myös sitkeyttä, jota tarvitaan työelämässäkin. Keskittämiskehitykselle ja suuruuden ekonomialle on vaihtoehtoja. Mitali napsahti lopulta vuonna 2010, kun hän palasi SM-laduille yhdeksän vuoden tauon jälkeen ja sai viestipronssia Lappeen Riennon joukkueessa. Hiihtourasta jäi hyvät muistot. Matkailussa on löydettävä uusia markkina-alueita, jotta emme ole vain Venäjän varassa. Sain lähtöviivalla aina kuunnella ihmisten muistoja Eero Kolehmaisesta, anttolalaisesta olympiamitalistista
. Valmiiksi koottu ja visualisoitu. huhtikuuta 2020 3 / 10 4 / 10 Seinäjoen kuntakortti ti 28. . Ajantasainen ja automatisoitu. Tilannekuva kuntasi aluekehityksestä. . Katso hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa: https://www.jikky.fi/meille_toihin/avoimet_tyopaikat Hakuaika päättyy: Pe 28.8.2020 [ Palveluhakemisto ] KL8_46-47.indd 47 12.8.2020 11.10. 2 / 10 Seinäjo en kuntak ortti ti 28. . . . . huhtikuuta 2020 7 / 10 TEHOA JA ÄLYÄ KUNNAN JOHTAMISEEN. huhtikuuta 2020 Seinäjoen kuntakortti ti 28. MAKSUTTA TU TUSTU 2 KK mdi.fi/kuntakortti Jämsä 3.-5.9. . huhtikuuta 2020 1 / 10 . . . . huhtikuuta 2020 Seinäjoen kuntakortti ti 28. Henkilöstömme on ammattitaitoista ja motivoitunutta. . . huhtikuuta 2020 5 / 10 6 / 10 Seinäjoen kuntakortti ti 28. 8.–10.9.2020 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY2020 Yhteistyössä: Triplan Oy | p. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi tiedekorkeakoulututkinto. . (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. . www.finnmetko.fi Haemme KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAA Kuntayhtymän joh taja vastaa JIK ky:n johtamisesta, taloudesta, toiminnasta ja kehittämisestä. huhtiku uta 2020 Seinäjoen kuntakortti ti 28. . Seinäjoen kuntakortti ti 28. JIK ky:n johtajan tehtävä on mielenkiintoinen, monipuolinen ja haastava.
KL8_48-49.indd 48 12.8.2020 11.09. Kauppasumma oli 200 miljoonaa euroa, josta Kajaanin osuus oli 150 miljoonaa euroa. Kun aiemmin vähemmistöosakkaina olleet Kajaani ja Sotkamo ostivat saksalaiselta E.ON:ilta sen omistamat osakkeet vuonna 2013, Okkonen toimi Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Kajaanin kruununjalokivi on 50,1 prosentin osuus Loiste-konsernista. Konsernin liikevaihto vuonna 2019 oli yli 150 miljoonaa euroa. Jalokiven vartija Jos infrasijoittajia löytyy, ne ovat turvallisia kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta, Arto Okkonen sanoo. Siinä on tunteet paljon voimakkaammin pelissä. Kun toimit toisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana, pystyt perustamaan päätöksenteon enemmän faktoihin, valomainosvalmistaja Imagonin 1980-luvulla perustanut Okkonen vertailee. 48 Kuntalehti 8 / 2020 [ Luottamuksella ] S uomalaisilla kunnilla ja kaupungeilla on merkittäviä omistuksia energiayhtiöissä. Kyseessä on pitkän tähtäimen infrasijoittaja, heidän kvartaalinsa on 25 vuotta pääomasijoittajan kolmen kuukauden sijaan. Tällainen kumppani istuu erittäin hyvin kuntaomisteiseen yhtiöön. Kun olet tekemisissä oman yrityksen kanssa, jonka olet kasvattanut autotalliyrityksestä kansainväliseksi yhtiöksi, se on kuin oma lapsi. Viime vuonna Kajaani ja Sotkamo myivät 33,9 prosenttia yhtiön osakkeista kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, jotka toimivat Suomessa Kanerva Energia Oy:n nimellä. Vähemmistöomistajan myötä me olemme saaneet lisää osaajia ja leveämpiä hartioita mukaan hallitustyöskenSarjassa esitellään kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajia, jotka ovat samalla valtuutettuja. Konsernilla on yli 200 000 asiakasta eri puolella Suomea ja yli 13 300 kilometriä sähköverkkoa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kaupunginvaltuutettu Arto Okkonen, kesk., on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut vuodesta 2018 lähtien Loiste Oy:n hallituksen puheenjohtajana
Omistajaohjaus ei ole häirinnyt hallitustyöskentelyä, vaikka ohjausta toki on. Jonkun pitää pystyä johtamaan liiketoimintaa, Okkonen pohtii. Aina ennen kevään yhtiökokousta pitää miettiä, mitä osaamista yhtiö milloinkin tarvitsee hallitustyöskentelyyn. Osa sähköosakkeista saaduista miljoonista sijoitettiin Kainuun Voima Oy:n osuuden ostoon UPM-Kymmeneltä. Kun asioista keskustellaan etukäteen ja kaikilla poliittisilla ryhmillä on tarvittava tieto käytössä, kenenkään ei ole tarvinnut lähteä pahaa mieltä julkisuuteen purkamaan. Siellä on vastapuolella pörssiyhtiöitä rahasäkit pullollaan. Uuden omistajan myötä saimme hallitukseen lisää energia-alan osaamista, jota voimme hyödyntää päätöksenteossa, Arto Okkonen sanoo. Se johtuu varmaan osin siitä, että minä keskustelen paljon asioista ennakkoon kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan kanssa. RYHTIÄ KEHITTÄMISEEN Kajaani on viime vuosina ollut aktiivinen energiamarkkinoilla. Puhutaan energiasta missä muodossa tahansa, omistajajärjestelyjä alalla tulee. Näivettymistä on vältettävä ja eteenpäin pyrittävä. Jos infrasijoittajia löytyy, ne ovat turvallisia kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta. Meidän pitää kehittää omaa alueverkkoa ja keskustella Fingridin kanssa kantaverkon kehittämisestä, sillä meillä ei kantaverkon siirtokapasiteetti riitä. Sen myötä entisen paperitehtaan lämpövoimalaitos ja kolme vesivoimalaitosta siirtyivät kokonaan kaupungin omistukseen. Uusia toimintatapoja Okkonen kaipaa myös operointitoimintoihin. Kuntalehti 8 / 2020 49 [ Kuka. Kuntien talouspaineet ja sijoittajien kiinnostus energiaosakkeita kohtaan muodostavat yhtälön, jonka lopputulemana on kaupankäyntiä omistuksilla. ] Arto Okkonen Ikä: 63 Kotikaupunki: Kajaani Puolue: Keskusta Koulutus: eMBA, HHJ (Hyväksytty hallituksen jäsen) -tutkinto Tärkeimmät luottamustehtävät: Loiste-konsernin hallituksen puheenjohtaja, Kajaanin kaupunginvaltuutettu Esikuvia politiikassa: Urho Kekkonen ja Sauli Niinistö Harrastukset: Rakentaminen, moottoripyöräily, lukeminen, järjestötoiminta Hyvää Kajaanissa + luonnonläheinen pieni kaupunki + kainuulainen vieraanvaraisuus + Kajaanin Ammattikorkeakoulu osaajien kasvattajana Kehitettävää Kajaanissa julkisen hallinnon osalta entistä rohkeammin vahvempaa yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa palvelujen tuottamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella rannat rakentamista varten rauniolinnan ja jokivarren hyödyntäminen telyyn. Kaikilla on omat valvomonsa ja omat kunnossapitosysteeminsä. Jokainen tekninen toiminto ei tänä päivänä enää omaa valvomoa kaipaa. Kun saisimme täällä tuotetun energian siirrettyä edullisesti, niin sitä kautta voisimme helpottaa sen kainuulaisen mökin mummon siirtomaksuja, Arto Okkonen uskoo. Yhdestä valvomosta pystyttäisiin valvomaan eri kokonaisuuksia, olipa kyse mistä infrasta tahansa. Kun valinnat tehdään siltä pohjalta, hallituksen jäsenet voivat parhaiten viedä yhtiön asioita eteenpäin. Ne ovat pitkään yhtiössä mukana ja katsovat kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Yhteiskunnan infran osalta eri toimijoilla on hyvin paljon päällekkäistä työtä. Omistajajärjestelyistä huolimatta Kainuussa on paljon pohdittavaa. Nämä omistusjärjestelyt ovat tuoneet lisää ryhtiä toimintojen kehittämiseen. Vaikka Okkonen on konsernin hallituksen puheenjohtaja Kajaanin kaupungin mandaatilla, puheenjohtajan roolissa kaupunginvaltuutetun on ajateltava yhtiön parasta. KL8_48-49.indd 49 12.8.2020 11.09. Näiden kumppanien kautta meillä on paremmat mahdollisuudet pärjätä tulevina vuosikymmeninä energiatoimijoiden kentässä, Okkonen painottaa. Meidän pitää paitsi kuluttaa myös pystyä tuottamaan sähköä tällä alueella. Siellä on ollut täysi luottamus siihen, että tiedämme kuinka Loistetta ja omistusta hoidetaan. Monilla kunnilla varmasti hipellyttää lähteä helpottamaan kuntataloutta sillä, että energiayhtiö pistetään osaksi tai kokonaan lihoiksi. Tuulivoima on yksi ala, jolla olemme aktiivisia. • Pekka Moliis Kuva: Miska Puumala Omistajajärjestelyjä alalla tulee. Yhteisvastuullisessa omistajuudessa, jossa kaikki on tasan, ei tahdo isännän ääni päästä kuulumaan riittävän vahvasti. OSAAMISTA HALLITUKSEEN Kuntalaki edellyttää, että kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon toimialan kannalta riittävä asiantuntemus. Se taas nostaa porukan osaamistasoa
Miten johtaminen on sujunut koronatilanteessa. 2020 Verkossa KUNTALEHDEN syyskuun numeron teemana on johtaminen. [ Seuraava numero ] Teema: Johtaminen • Ilmestyy 10.9. 10.9. Kuva: Miska Puumala KL8_50-51.indd Kaikki sivut 13.8.2020 14.41. Jääkö tästä ajasta pysyvämpiä ratkaisuja johtamiseen. Tapahtuman järjestävät lähestyy Kuntamarkkinat Ilmoittaudu viimeistään nyt mukaan kunta-alan suurimpaan foorumiin osoitteessa kuntamarkkinat.fi Ohjelmassa: Puoluejohdon paneeli • Taloustorstai Suomi kestävän kasvun uralle • Ajankohtaiset seminaarit • Parhaiden palkitseminen • Kestävän kehityksen kuntaesimerkit • Kuntien työllisyyskokeilut • Verkostoituminen • Studiovieraat • Kumppaneiden tietoiskut • Kilpailut • Messulehti • Paljon muuta 9. Käymme Lapinlahdella ja kysymme muualtakin
OTA YHTEYTTÄ, ME AUTAMME! KL8_52.indd 52 12.8.2020 11.04. PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA WWW.ABILITA.FI MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN AUTOMA ATTINEN TALOUSRAPORTOINTI Unit4 ERP:n avulla automaattinen talousraportointi on helppoa! Me Abilitalla teemme automaattisen talousraportoinnin asiakkaillemme mahdollisimman helpoksi. AIHEUTTAAKO XBRLRAPORTOINTI PÄÄNVAIVAA. Unit4 ERP:n avulla saat tarvittavat luvut kätevästi järjestelmästäsi ja raporttien teko nopeutuu huomattavasti