8 I 2023 I 9.8. [ Kolumni ] Harri Jaskari: Unelmien työllisyyspalvelut OPISKELIJOITA ULKOMAILTA Peter Vesterbacka tuo TE-tehtävien siirrossa kunnilla jo kiire Monia kyläkouluja uhkaa lakkautus lähivuosina Koulut juurruttavat ukrainalaisperheitä maaseutukuntiin KL8_1.indd 1 31.7.2023 13.46
Asukkaiden yhteiskäytössä on myös erilaisia kulkuja hyötyvälineitä. Maksullisten palveluiden hinnoittelu on hyvin asukasystävällistä – vastaavia tiloja ja palveluja, esim. ”Kotikatu365 Lipporannassa Oulussa on kokemusta konseptista jo runsaan viiden vuoden ajalta ja asukkaita nyt jo yli 600. Yksittäisen taloyhtiön asuntomäärä ei riitä tähän. Konsepti vastaa osaltaan myös viime vuodenvaihteen lakimuutosten tuomaan tarpeeseen lisätä palvelurakenteeseen yhteisöllisen asumisen määrää ikääntyneille.” KENELLE UUSI KAUPUNKIASUMISEN MALLI ON TARKOITETTU. alan ammattilaisten suunnittelema kuntosali. yhteiskäyttöauton vuokralle ja erilaisille kotiin tilattaville palveluille.” MITÄ HYÖTYÄ KUNNILLE JA YHTEISKUNNALLE ON TÄLLAISESTA ASUINJA PALVELUKORTTELISTA. Lipporannassa tehty asukaskysely osoittaa hienosti tavoitteiden toteutumisen: valtaosa vastanneista kokee selkeästi arkensa helpottuneen ja hyvinvointinsa parantuneen alueen Kotikatu365-palveluiden ansiosta.” MITEN KUNNAT VOIVAT EDISTÄÄ MODERNIEN YHTEISÖLLISTEN ASUINJA PALVELUKORTTELEIDEN RAKENTAMISTA. Toinen iso erottava tekijä on Kotikatu365-konseptiin kuuluva palveluoperaattori, joka vastaa yhteistilojen ja palveluiden ylläpidosta.” MIKÄ PALVELUOPERAATTORIN ROOLI ON KOTIKATU365-KORTTELISSA. ”Asukkaat maksavat pienen kuukausittaisen Kotikatu365palveluvastikkeen – noin 20 euroa/huoneisto – jolla katetaan mm. ”Maailman muuttuessa myös suomalaisten asumistoiveet ja -tarpeet muuttuvat. ”Suurin ero on se, että Kotikatu365-korttelissa on paljon erilaisia tiloja, joissa naapurit voivat tavata toisiaan vaikka harrastusten merkeissä tai viettääkseen aikaa yhdessä. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös sen, että ikääntyneen tukeutuminen voimakkaasti kotihoidon palveluihin lykkääntyy. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten asukkaiden päivittäistä arkea ja hyvinvointia, mikä tukee samalla erinomaisesti kuntien tavoitteita. Kysyimme Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Ronkaiselta kymmenen usein toistuvaa kysymystä. ”Kotikatu365-kortteli tarjoaa mukavaa asumista kaikille vauvasta vaariin – asunnon omistusja hallintamuodosta riippumatta. Hyvinvoinnin lähtökohdista suunniteltu uudenlainen asuinja palvelukortteli tarjoaa sellaista asumista, jota ei Suomessa ennen ole ollut saatavissa. Yritys toimii Kotikatu365kortteleiden rakennuttajana ja vastaa niiden valmistuttua palveluoperaattorina yhteisten tilojen ja palveluiden ylläpitämisestä. ”Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan asumisja ostokäyttäytymisen muutosta, hyvinvointipalveluja sekä huomattavaa sotekulujen säästöpotentiaalia kaupungille. Asuinja palvelukortteleiden rakentaminen taloudellisesti järkevästi mahdollistetaan korttelitason suunnittelulla. Huoneistot soveltuvat niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin ja lähipalveluita on tarjolla kaiken ikäisille. Operaattori neuvottelee myös edulliset hinnat esim. Olemme hioneet asumisen ja palvelujen kokonaisuuden tutkimusten pohjalta vastaamaan tämän päivän kaupunkilaisen tarpeita. Vastaava kohde, Kotikatu365 Hatsala on rakenteilla Kuopioon ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan koteihinsa heinäkuun lopulla. Yhteisöllisyyden luominen kestävällä tavalla edellyttää pitkäaikaisesti sitoutunutta operaattoria, joka vastaa yhteiskäyttöisistä tiloista ja tavaroista sekä palveluista eri-ikäiset asukkaat huomioiden. Kotikatu365-palveluoperaattori tarjoaa asukkaille tähän myös alueen oman digitaalisen palveluportaalin.” ONKO MALLI JO KÄYTÖSSÄ JA MILLAISET OVAT TÄHÄNASTISET KOKEMUKSET, SAAVUTETAANKO SILLÄ HALUTUT TAVOITTEET. ”Se on aivan keskeinen. Rakennettavan palveluekosysteemin kustannusten tulee jakautua riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. yhteistilojen siivouksesta ja yhteiskäyttötavaroiden ylläpidosta aiheutuvat kulut. Kotikatu365 tarjoaa kohtuuhintaista kaupunkiasumista modernisti yhteisöllisellä ja kestävällä tavalla. Asukkaiden käytössä on poikkeuksellisen laajat, usean sadan neliön sisustussuunnitellut yhteistilat, joissa on monipuoliset toiminnot. Pitkällä aikavälillä tämä tuo säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä.” MIKÄ ON YRITYS –KOTIKATU 365 OY –KONSEPTIN TAKANA. Korttelit suunnitellaan siten, että alueella on yleensä myös päiväkoti lapsille ja palveluasumisyksikkö ikääntyneille.” MITEN KOTIKATU365 KÄYTÄNNÖSSÄ POIKKEAA TAVALLISESTA KAUPUNKIASUMISESTA. Yhtiö kuuluu suomalaiseen hyvinvointija terveysalan COR Group -konserniin, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli noin 450 miljoonaa euroa ja joka työllistää noin 5000 ammattilaista.” Kymmenen kysymystä Kotikatu365:stä Uudenlainen kaupunkiasumisen konsepti Kotikatu365 on herättänyt laajaa mielenkiintoa eri puolilla maata – erityisesti nyt, kun Kuopioon valmistui heinäkuun lopussa Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuintalo ja sen yhteyteen monipuoliset yhteistilat asukkaille. Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista.” MITÄ KOTIKATU365-KORTTELIN PALVELUEKOSYSTEEMI KÄYTÄNNÖSSÄ MAKSAA ASUKKAILLE. KL8_2-5.indd 2 31.7.2023 13.45. Kotikatu365-korttelin yhteistiloissa asukkaiden käytössä on mm. MIKÄ ON KOTIKATU365. ”Kotikatu 365 Oy on asuntomarkkinoilla uudenlainen toimija, joka toteuttaa asumista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohdista. ”Se on uusi kaupunkiasumisen malli, jonka olemme kehittäneet suomalaisille. ”Siihen on yksi selkeä tapa: muuttamalla perinteistä kaavapolitiikkaa. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. ILMOITUS Kotikatu365-palveluportaali on helppo työkalu yhteisten tapahtumien järjestämiseen, tilojen varaamiseen ja palveluiden tilaamiseen. Operaattorilla on tärkeä rooli myös tapahtumien järjestämisessä, asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Ne tekevät arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat samalla aidosti yhteisöllisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset asukkaat viihtyvät.” MIKSI TÄLLAINEN ASUMISEN MALLI ON KEHITETTY. hotellitasoista vierashuonetta, ei saa yhtä edullisesti muualta. Aktiivinen elämä yhteisöllisessä asuinympäristössä pitää asukkaat työkykyisinä ja tuottamassa kaupungille toivottuja verotuloja. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on oman kodin lisäksi yhteiskäyttöisiä tiloja ja tavaroita sekä asuinalueen oman digiportaalin kautta helposti saatavia lähipalveluita
Tekoälyn hyödyntämistä, mahdollisuuksia ja myös ilmeisiä haasteita pitää pohtia huolellisesti. alan ammattilaisten suunnittelema kuntosali. Tekoäly passittaa koulun penkille Sitä ei pääse karkuun, vaikka kuinka yrittäisi. Kotikatu365 tarjoaa kohtuuhintaista kaupunkiasumista modernisti yhteisöllisellä ja kestävällä tavalla. Toivottavasti näemme syksyllä, ennen kaikkea Kuntamarkkinoilla 13.–14. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat saada tekoälystä oivan apurin tietojen hankintaan ja jäsentämiseen. Yritys toimii Kotikatu365kortteleiden rakennuttajana ja vastaa niiden valmistuttua palveluoperaattorina yhteisten tilojen ja palveluiden ylläpitämisestä. Ne tekevät arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat samalla aidosti yhteisöllisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset asukkaat viihtyvät.” MIKSI TÄLLAINEN ASUMISEN MALLI ON KEHITETTY. Vauhti ei ole hiipumassa. Maksullisten palveluiden hinnoittelu on hyvin asukasystävällistä – vastaavia tiloja ja palveluja, esim. ”Kotikatu365 Lipporannassa Oulussa on kokemusta konseptista jo runsaan viiden vuoden ajalta ja asukkaita nyt jo yli 600. Huoneistot soveltuvat niin sinkuille, pariskunnille kuin lapsiperheillekin ja lähipalveluita on tarjolla kaiken ikäisille. Monet kunnat ovat jo lähteneet opiskelemaan ja testaamaan tekoälyä esimerkiksi päätöksenteossa. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. TEKOÄLY on varmasti yksi tulevan syksyn kuumista puheenaiheista kunnissa. Totuus on se, että tekoäly on tullut arkeemme jäädäkseen. Kotikatu365-korttelin yhteistiloissa asukkaiden käytössä on mm. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. ”Siihen on yksi selkeä tapa: muuttamalla perinteistä kaavapolitiikkaa. ”Asukkaat maksavat pienen kuukausittaisen Kotikatu365palveluvastikkeen – noin 20 euroa/huoneisto – jolla katetaan mm. Operaattori neuvottelee myös edulliset hinnat esim. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti TEKOÄLYN esiinmarssi ChatGPT etunenässä on ollut monen kahvipöytäja Teams-keskustelun ykköspuheenaihe viime aikoina. Luemme jo nyt uutisia siitä, kuinka tekoäly tekee esseen hetkessä oppilaan puolesta. Aktiivinen elämä yhteisöllisessä asuinympäristössä pitää asukkaat työkykyisinä ja tuottamassa kaupungille toivottuja verotuloja. ChatGPT on historian yksi nopeimmin levinneitä sovelluksia. Oppimisen tueksi saimme uuden lukijatutkimuksen käsiimme juuri ennen kesälomia. Jokaisessa kunnassa kannattaa ottaa uusiin sovelluksiin tutustuminen, opiskelu ja pelisääntöjen sopiminen syksyn ykkösasiaksi. ”Se on aivan keskeinen. Reaktiot ovat vaihdelleet innostuksesta ahdistukseen. Kuntalehti 8 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Saimme myös rakentavia parannusehdotuksia. Sen perusteella 86 prosenttia lukijoista pitää Kuntalehteä luotettavana tiedonlähteenä, joka tarjoaa ideoita, näkemyksiä ja vertaistukea omaan työhön. Asukkaiden yhteiskäytössä on myös erilaisia kulkuja hyötyvälineitä. Tämä ahdistaa varmasti monia opettajia ja vanhempia. Se on ollut jo pitkään arjessamme muun muassa älypuhelimissa. Tarjoamme ajattelemisen aihetta printtilehdessämme, verkkosivuillamme, sosiaalisessa mediassa, podcasteissa ja livestriimeissä. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös sen, että ikääntyneen tukeutuminen voimakkaasti kotihoidon palveluihin lykkääntyy. ”Suurin ero on se, että Kotikatu365-korttelissa on paljon erilaisia tiloja, joissa naapurit voivat tavata toisiaan vaikka harrastusten merkeissä tai viettääkseen aikaa yhdessä. Yksittäisen taloyhtiön asuntomäärä ei riitä tähän. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten asukkaiden päivittäistä arkea ja hyvinvointia, mikä tukee samalla erinomaisesti kuntien tavoitteita. Sitä ei pääse karkuun, vaikka kuinka yrittäisi. Operaattorilla on tärkeä rooli myös tapahtumien järjestämisessä, asukkaiden tukemisessa ja yhteisöllisyyden synnyttämisessä. Tekoälyssä ei sinänsä ole mitään uutta. Se saavutti sata miljoonaa käyttäjää vain kahdessa kuukaudessa – huimasti nopeammin kuin nyt jo arkipäiväistyneet Facebook ja Instagram aikanaan. syyskuuta! • jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala MIKÄ ON KOTIKATU365. Kotikatu365-palveluoperaattori tarjoaa asukkaille tähän myös alueen oman digitaalisen palveluportaalin.” ONKO MALLI JO KÄYTÖSSÄ JA MILLAISET OVAT TÄHÄNASTISET KOKEMUKSET, SAAVUTETAANKO SILLÄ HALUTUT TAVOITTEET. Kysyimme Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtajalta Pekka Ronkaiselta kymmenen usein toistuvaa kysymystä. Yhtiö kuuluu suomalaiseen hyvinvointija terveysalan COR Group -konserniin, jonka liikevaihto vuonna 2022 oli noin 450 miljoonaa euroa ja joka työllistää noin 5000 ammattilaista.” Kymmenen kysymystä Kotikatu365:stä Uudenlainen kaupunkiasumisen konsepti Kotikatu365 on herättänyt laajaa mielenkiintoa eri puolilla maata – erityisesti nyt, kun Kuopioon valmistui heinäkuun lopussa Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuintalo ja sen yhteyteen monipuoliset yhteistilat asukkaille. ”Kotikatu365-kortteli tarjoaa mukavaa asumista kaikille vauvasta vaariin – asunnon omistusja hallintamuodosta riippumatta. Toisten mielestä tekoäly on juuri sitä, mitä tarvitsemme työelämän piristämiseksi ja uusien kehitysaskelten ottamiseksi. Uudet, kuluttajille helppokäyttöiset ja avoimet sovellukset ovat kuitenkin tuoneet tekoälyn näkyväksi arjen osaksi. yhteistilojen siivouksesta ja yhteiskäyttötavaroiden ylläpidosta aiheutuvat kulut. Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista.” MITÄ KOTIKATU365-KORTTELIN PALVELUEKOSYSTEEMI KÄYTÄNNÖSSÄ MAKSAA ASUKKAILLE. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Toinen iso erottava tekijä on Kotikatu365-konseptiin kuuluva palveluoperaattori, joka vastaa yhteistilojen ja palveluiden ylläpidosta.” MIKÄ PALVELUOPERAATTORIN ROOLI ON KOTIKATU365-KORTTELISSA. ”Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan asumisja ostokäyttäytymisen muutosta, hyvinvointipalveluja sekä huomattavaa sotekulujen säästöpotentiaalia kaupungille. MYÖS me Kuntalehdessä opiskelemme innolla uutta. Olemme hioneet asumisen ja palvelujen kokonaisuuden tutkimusten pohjalta vastaamaan tämän päivän kaupunkilaisen tarpeita. Hyvinvoinnin lähtökohdista suunniteltu uudenlainen asuinja palvelukortteli tarjoaa sellaista asumista, jota ei Suomessa ennen ole ollut saatavissa. Tekoäly voi parhaimmillaan olla oiva tukiäly. Yhteisöllisyyden luominen kestävällä tavalla edellyttää pitkäaikaisesti sitoutunutta operaattoria, joka vastaa yhteiskäyttöisistä tiloista ja tavaroista sekä palveluista eri-ikäiset asukkaat huomioiden. Tämän lisäksi meidät näkee kunta-alan merkittävimmissä tapahtumissa. Toisten mieleen on hiipunut pelko ja pohdinta oman työn tulevaisuudesta ja eettisistä kysymyksistä. ”Kotikatu 365 Oy on asuntomarkkinoilla uudenlainen toimija, joka toteuttaa asumista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohdista. Lapset ja nuoret ovat syntyneet maailmaan, jossa teknologiset innovaatiot ovat oleellinen osa arkea. Vastaava kohde, Kotikatu365 Hatsala on rakenteilla Kuopioon ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan koteihinsa heinäkuun lopulla. Aiheeseen käytetty aika ja raha maksavat varmasti itsensä takaisin. Korttelit suunnitellaan siten, että alueella on yleensä myös päiväkoti lapsille ja palveluasumisyksikkö ikääntyneille.” MITEN KOTIKATU365 KÄYTÄNNÖSSÄ POIKKEAA TAVALLISESTA KAUPUNKIASUMISESTA. ”Se on uusi kaupunkiasumisen malli, jonka olemme kehittäneet suomalaisille. Konsepti vastaa osaltaan myös viime vuodenvaihteen lakimuutosten tuomaan tarpeeseen lisätä palvelurakenteeseen yhteisöllisen asumisen määrää ikääntyneille.” KENELLE UUSI KAUPUNKIASUMISEN MALLI ON TARKOITETTU. Asukkaiden käytössä on poikkeuksellisen laajat, usean sadan neliön sisustussuunnitellut yhteistilat, joissa on monipuoliset toiminnot. Aika moni on pohdinnoissaan kahden ääripään välimaastossa. ILMOITUS Kotikatu365-palveluportaali on helppo työkalu yhteisten tapahtumien järjestämiseen, tilojen varaamiseen ja palveluiden tilaamiseen. Nöyrä kiitos tästä huikean hyvästä palautteesta! Haluamme olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa. Pitkällä aikavälillä tämä tuo säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä.” MIKÄ ON YRITYS –KOTIKATU 365 OY –KONSEPTIN TAKANA. Ilmiöstä ei kuitenkaan päästä eroon mahtikäskyillä ja kielloilla. Tulevaisuudessa siintää aika, jolloin päätöksenteon koukerot saatetaan viestiä kuntalaisille tekoälyn jäsentäminä ja kiteyttäminä. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on oman kodin lisäksi yhteiskäyttöisiä tiloja ja tavaroita sekä asuinalueen oman digiportaalin kautta helposti saatavia lähipalveluita. Tekoälyllä on hallintoakin suurempi vaikutus kunnan ykköstehtävään eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Asuinja palvelukortteleiden rakentaminen taloudellisesti järkevästi mahdollistetaan korttelitason suunnittelulla. KL8_2-5.indd 3 31.7.2023 13.45. He käyttävät ja elävät tekoälyä päivittäin riippumatta siitä, mitä auktoriteetit ympärillä sanovat. yhteiskäyttöauton vuokralle ja erilaisille kotiin tilattaville palveluille.” MITÄ HYÖTYÄ KUNNILLE JA YHTEISKUNNALLE ON TÄLLAISESTA ASUINJA PALVELUKORTTELISTA. Kun päättäjät ja henkilöstö ymmärtävät ilmiön perusteet, myös toimintatapoja on helpompi pohtia yhdessä ja ilman tietämättömyyden synnyttämiä kauhuskenaarioita. Tämä voi vapauttaa merkittävästi aikaa kaikkein tärkeimpään eli palvelujen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Lipporannassa tehty asukaskysely osoittaa hienosti tavoitteiden toteutumisen: valtaosa vastanneista kokee selkeästi arkensa helpottuneen ja hyvinvointinsa parantuneen alueen Kotikatu365-palveluiden ansiosta.” MITEN KUNNAT VOIVAT EDISTÄÄ MODERNIEN YHTEISÖLLISTEN ASUINJA PALVELUKORTTELEIDEN RAKENTAMISTA. ”Maailman muuttuessa myös suomalaisten asumistoiveet ja -tarpeet muuttuvat. Rakennettavan palveluekosysteemin kustannusten tulee jakautua riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. Muun muassa Lohjan kaupungin kokemukset antavat osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. hotellitasoista vierashuonetta, ei saa yhtä edullisesti muualta
[ Lakiklinikka ] 52 Ammatillisella koulutuksella iso rooli TE-uudistuksessa 53 Kirja: Huumori höystää lastenkirjaa, Tape [ Työ ja tekijä ] 54 Sivistys on hyvinvointia [ Luottamuksella ] 56 Alueille työrauha [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Johtaminen ja markkinointi KL8_2-5.indd 4 31.7.2023 13.45. 13 Pystytkö puhumaan?: Kehitys on kiivasta ja kiihtyvää [ Teemat: Koulutus ja työllisyys ] 14 Kyläkoulun kohtalon hetket 20 Oulu karsii kyläkouluja 22 Iso urakka edessä – töitä 100 000:lle 28 Ukrainalaisia on joka puolella 34 Opettajapulaan apua 38 Verkostoperuskoulusta apu pieniin oppilasmääriin 40 Kunnallinen rytmimusiikki työllistää 44 10 kysymystä varhaiskasvatuksesta [ Kolumni ] 45 Harri Jaskari: Unelmien työllisyyspalvelut [ Kunnan töissä ] 46 Monitaituri 48 Hallitusohjelma: Mihin kuntien erilaistuminen johtaa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Kuva: Kai Tirkkonen s. [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Myrsky jatkuu [ Lakia lukien ] 51 Onko korruptio aito ja iso ongelma myös peruskunnissa. 6 [ Sisältö 8/2023 ] Peter Vesterbacka: Toisen asteen koulutusta järjestetään Suomessa vajaalla teholla. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Pienten lukioiden pelastaja 12 Kunnan aarre: Oulu, Mikä vaakuna. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Jussi Partanen Ivan Sapetko: Raahessa asuu paljon muitakin ukrainalaisia, joten olemme päättäneet jäädä pysyvästi Raaheen. 28 [ Kansi ] Jussi Partanen kuvasi Peter Vesterbackan hänen vieraillessaan Punkalaitumen lukiossa
14 s. • Valiokunta-podcastissa tekoälyä koulussa pohtivat Lohjan sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus, yrittäjä Niina Halonen ja päätoimittaja Jarkko Ambrusin. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Kuuntele: kuntalehti.fi/valiokunta Kunnan Poikien ohjelmisto taipuu yleisön mukaan vanhasta tanssimusiikista bluesiin, rockiin, punkiin sekä lastenlauluihin. Entä miten se muuttaa opiskelua. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Pieni koulu saadaan toimimaan myös taloudellisesti fiksusti. Miten koulut voivat valmistautua tekoälyn haltuun ottoon. KL8_2-5.indd 5 31.7.2023 13.45. Kuva: Kaisa Sirén Sofia Samotolkova (vas.), Else Väisänen ja Hugo Mielonen leikkivät Valkolan koulun pihalla Laukaassa. 40 Valiokunta-podcast pohtii tekoälyn vaikutusta opetukseen • Miten tekoäly muuttaa opetusta
Noin 2 700 asukkaan kunta haluaa säilyttää oman lukionsa, jossa on nyt noin 60 oppilasta. Hän nimittäin järjestää ulkomaalaisille opiskelijoille polkuja toisen asteen koulutukseen Suomeen. Hän näkee kansainvälisen opiskelijatuonnin koko Suomen elinehtona. KL8_6-11.indd 6 31.7.2023 13.47. PIENTEN LUKIOIDEN PELASTAJA Ei sammuteta vielä valoja pienissä kunnissa ja lukioissa, linjaa espoolaisyrittäjä Peter Vesterbacka. Punkalaitumen lukion opiskelijoille Vesterbacka kertoi työurastaan ja opiskelijatuontiin erikoistuneesta Finest Future -yhtiöstä sekä tapasi tietysti myös opettajia ja kuntapäättäjiä. Vierailun aikana oli vielä auki, että aloittaako lukio yhteistyön Vesterbackan yhtiön kanssa. Vesterbacka on kierrellyt viime aikoina ahkerasti kunnissa, joissa harkitaan ulkomaalaisten opiskelijoiden vastaanottamista. [ Hän ] 6 Kuntalehti 8 / 2023 E spoolainen yrittäjä Peter Vesterbacka tunnetaan erityisesti urastaan pelialalla, mutta nykyään hän alkaa olla tuttu näky myös pienissä kunnissa ympäri Suomea. Kuntien tavoitteena on pelastaa oman kunnan lukio tai kunnassa toimiva ammattioppilaitos. Toukokuussa Vesterbacka vieraili Punkalaitumen lukiossa Pirkanmaalla. Peter Vesterbacka kertoi Punkalaitumen lukiolaisille ja rehtori Arto Asalle Angry Birdsistä, Slush-tapahtumasta, salibandyn F-liigasta ja Tallinnatunnelista
KL8_6-11.indd 8 31.7.2023 13.47. 8 Kuntalehti 8 / 2023 [ Hän ] Uudet yritykset ja ideat ovat jokaisen kansakunnan elinehto, Peter Vesterbacka sanoo
Lukioihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä ole rajattu kansalaisuuden mukaan, Vesterbacka huomauttaa. Vesterbacka kertoo, että yhtiö markkinoi jo runsasta 60 suomalaislukiota maailmalla. Ja matka jatkuu, hän lupaa. Samalla yhtiö opastaa, miten Suomeen voi päästä opiskelemaan. Kungfutse taisi sanoa, että jos tekee mitä rakastaa, ei tarvitse tehdä päivääkään töitä elämänsä aikana. Palkat on maksettava, hän korostaa. Vesterbackan, Bambi Dangin ja Tuomas Tiilikaisen perustama Finest Future -yhtiö tarjoaa suomen kielen opetusta yli 20 maassa. Heistä puolet pääsi lukioihin ja puolet ammattikouluihin. Kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten eläneen kiinalaisen opettajan ja filosofin sanat kuvaavat Vesterbackan tunnelmia kuntakentällä. Uhkakuvien sijaan haluamme mieluummin keskittyä mahdollisuuksiin, on hänen mottonsa. Haluan tehdä Suomesta ja maailmasta paremman, se on motivaationi. Jokainen lukio maksaa yhtiölle 2 500 euron vuosimaksun saamistaan palveluista. KL8_6-11.indd 9 31.7.2023 13.47. TEKEMISEN MEININKIÄ Vesterbackan mukaan muutto Pohjolan perukoille kiinnostaa nuoria, jotka asuvat esimerkiksi Vietnamissa, Malesiassa, Iranissa, Brasiliassa, Myanmarissa, Kiinassa, Thaimaassa ja Tansaniassa. Heihin hän on viitannut puhuessaan tänä vuonna Punkalaitumen lisäksi esimerkiksi Vetelissä, Kuhmoisissa, Saarijärvellä, Kouvolassa, Sysmässä ja Liedossa. Meidän on tehtävä töitä, jotta Suomi pelastuu. Maksuton toisen asteen koulutus voi olla se ratkaiseva tekijä, jonka avulla Suomi saa opiskelijoita ulkomailta. Sitä paitsi asiat on hoidettava ammattimaisesti. Toisen asteen opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, jolla on riittävän hyvät edellytykset opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen sekä ymmärtämiseen. Finest Future on voittoa tavoitteleva yhtiö, joten Vesterbacka painottaa, että yrityksen toiminnassa kysymys on liiketoiminnasta. Myös Pyhäjoen, Kaustisen, Sallan, Kemijärven, Auran, Forssan ja monen muun paikkakunnan edustajat ovat toivottaneet Vesterbackan tervetulleeksi kuluvan vuoden aikana. Pelkästään teknologiateollisuudella on tarve 13 000 uudelle työntekijälle joka vuosi. Kuntalehti 8 / 2023 9 . Kuukausimaksu on 500 euroa. Nyt Vesterbacka vaikuttaa vilpittömän innostuneelta pienten koulujen pelastajalta, vaikka tekeekin asialla bisnestä. Tarvitsemme myös sairaanhoitajia ja opettajia. Suomi on maailman onnellisin maa. Hän toimi kyseisellä tittelillä pelinkehittäjäyhtiö Rovion joukoissa ja oli mukana rakentamassa vuonna 2009 julkaistusta Angry Birds -pelistä brändiä. Tehokkain väline siihen on kestävä ja kannattava liiketoiminta. Mutta Suomessa on aina ollut konsensus siitä, että koulutukseen panostetaan. He jäävät todennäköisemmin Suomeen opiskeluajan jälkeen, koska he osaavat suomea, Vesterbacka sanoo. Tavoite on, että jo viiden vuoden päästä saamme ulkomailta Suomeen 15 000 uutta lukiolaista ja 15 000 ammattiin opiskelevaa joka vuosi, hän sanoo. Maassa maan tavalla ja maassa maan kielellä, ne ovat hyviä lähtökohtia. Meillä on maailman paras koulu ja parhaat opettajat. Finest Futuren palveluksessa on 60 työntekijää. Esimerkiksi Australiassa koulutus on kolmanneksi suurin toimiala heti raudan ja hiilen jälkeen. Vaarana on, että nykyinen elintaso ja hyvinvointi katoavat. Ruotsia taitavia opiskelijoita onkin suuntaamassa Kristiinankaupunkiin ja Kemiönsaareen, Vesterbacka lisää. Opiskelijatuontiin on ollut kiinnostusta myös Vimpelissä, Kinnulassa, Janakkalassa, Äänekoskella ja Ylivieskassa. Hänen mielestään nuorten kouluttaminen veronmaksajien rahoilla on kuitenkin asia, johon pitääkin suhtautua kriittisesti. Suomen kielen opettaminen opiskelijalle kestää vuoden ajan. Vesterbacka painottaa, että maailmalla käydään todella kovaa kilpailua ulkomaalaisista opiskelijoista. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että ulkomaalaiset opiskelijat voivat omaehtoisesti hakea ja tulla valituiksi Suomessa järjestettävään valtionosuusrahoitteiseen lukiokoulutukseen. Vesterbacka ei koe kuntapainotteista työtään kuormittavana. Pelissä lingottiin ritsalla lintuja sikojen rakennelmiin. On eettistä ja kestävää, että koulutamme tarvitsemamme osaajat Suomessa itse, suomeksi ja ruotsiksi. Suomen kieli ei ole opiskelumaataan puntaroiville välttämättä se houkuttelevin vaihtoehto. Hän muistuttaa, että kaikkien kannalta on huono vaihtoehto, jos tekijät loppuvat ja talous ei kasva. LAKI ON SELKEÄ Monen mieleen voi tulla, onko julkisesti rahoitettava lukiokoulutus tarkoitettu kohdennettavaksi kolmansien maiden opiskelijoiden organisoituun ja järjestelmälliseen kouluttamiseen. Tässä on juuri sellainen tekemisen meininki, josta tykkään. Kielten opetus on olennainen osa Finest Futuren liiketoimintaa. Kielitaito sitouttaa nuoria Suomeen. Yhteistyökumppaneiden joukkoon lukeutuu myös muutamia kymmeniä ammatillisia oppilaitoksia. Vesterbacka on monelle Punkalaitumenkin nuorelle tuttu pelimaailmasta, jossa hän operoi nimellä Mighty Eagle – suomennettuna uljas kotka. Minulla on joka päivä tunne, että saan tehdä asioita, joilla on oikeasti merkitystä koko Suomelle. KIELITAITO ON KAIKEN A JA O Vesterbacka uskoo, että valtaosa toisen asteen koulutukseen saapuneista ulkomaalaisista opiskelijoista jää lopulta töihin Suomeen. Meillä on reilut 40 opettajaa, jotka opettavat suomea tai ruotsia etänä. Hän huomauttaa, että kansainvälisille opiskelijoille on kasvavaa kysyntää Suomen kunnissa, koska jo nyt yli 20 000 toisen asteen opiskelupaikkaa jää täyttämättä joka vuosi. Meidän on tehtävä töitä, jotta Suomi pelastuu. Viime vuonna Finest Future järjesti noin 300 opiskelijan saapumisen ulkomailta Suomeen. Yhteensä 6 000 euron vuosihintaan saa kielitaidon lisäksi tietoa siitä, miten Suomessa on hyvä asua ja elää
Toisen asteen koulutusta järjestetään Suomessa vajaalla teholla. Tämä on edellytys opiskeluun perustuvalle oleskeluluvalle ja kaikille Suomeen tuleville opiskelijoille. KL8_6-11.indd 10 31.7.2023 13.47. Vesterbacka huomauttaa, että joissakin lukioissa opiskelijamäärä on saattanut jopa puolittua. Lukiokoulutusta tarjoavien oppilaitosten määrä on vähentynyt yli sadalla 20 vuoden aikana. Saatujen kokemusten perusteella ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole ainoastaan pärjänneet Suomessa, vaan he ovat myös viihtyneet vieraassa kulttuurissa ja yhteiskunnassa ilman huoltajia, Vesterbacka vakuuttaa. Sitäkin Vesterbacka painottaa, että tänne Punkalaitumen lukion opiskelijat Henriikka Varpula ja Topias Kaapu vaihtoivat ajatuksia koulussa vierailleen Peter Vesterbackan kanssa. Vesterbackan mielestä on syytä huomioida, että lukion menettäminen saattaa merkitä kunnalle samalla myös perusopetuksen loppumista. Onneksi Suomen laki on hyvin selkeä tältä osin. Samaan aikaan lukiolaisten määrä on vähentynyt lähes viidenneksellä. Useat ulkomaalaiset opiskelijat ovat yllättyneet, miten paljon heille on jäänyt aikaa harrastuksille Suomessa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 8 / 2023 Meillä on maailman paras koulu ja parhaat opettajat. Ulkomaalaiset nuoret maksavat itse asumisja elinkustannuksensa Suomessa, Vesterbacka sanoo. Heillä on oltava tänne saapuessaan ainakin 6 720 euroa
Jo lapsena Vesterbacka tykkäsi tekniikasta ja tietokoneista. Huolehdin, että luokalla oli rahaa. KL8_6-11.indd 11 31.7.2023 13.47. PROJEKTISTA TOISEEN Vesterbacka itse kävi aikoinaan ruotsinkielisen peruskoulun Porissa. • Peter Vesterbacka tietää, miten vahvasti lukioja peruskoulutoiminta voivat olla kytköksissä toisiinsa kunnissa. saapuu motivoituneita opiskelijoita, jotka osaavat puhua ja ymmärtävät suomea. Suomalaiset kunnanjohtajat ovat tehneet vaikutuksen, he ovat mahtavia tyyppejä, Vesterbacka kehaisee. Kuntalehti 8 / 2023 11 Jouni Lampinen Kuvat: Jussi Partanen Peter Vesterbacka • Syntynyt vuonna 1968 Paraisilla • Asuu Espoossa • Asunut aiemmin lyhyitä pätkiä Yhdysvalloissa Piilaaksossa ja Kiinassa • Koulutukseltaan ylioppilas, nimitettiin Åbo Akademin kauppatieteiden kunniatohtoriksi vuonna 2018 • Työskenteli Hewlett-Packardilla (HP) eri tehtävissä – ensin Suomessa, sitten Euroopassa ja muuallakin, muun muassa Piilaaksossa liiketoimintaa kehittämässä • Perustanut useita start up -yrityksiä • Kehittänyt peliyhtiö Rovio Entertainmentin liiketoimintaa * Oli perustamassa Slush-kasvuyritystapahtumaa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 • On mukana edistämässä suomalaista huippusalibandyä F-liigan hallituksessa • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta • Kävelee noin 10 kilometriä joka ilta ollessaan Suomessa • Pelaa oman arvionsa mukaan liian vähän pelejä nykyään, eniten hän on viime aikoina pelannut The Battle of Polytopiaa kännykällä [ Kuka. Muutenkin kunnissa on aivan loistavaa porukkaa. Lukioaikana hän otti vastuuta myös koulukavereidensa mahdollisuuksista erilaisiin aktiviteetteihin. ] Kunnissa ollaan tekemisen ytimessä ja lähellä kaikkea. Hän kirjoitti myös ylioppilaaksi Porissa, Björneborgs svenska samskolassa. Vähän vastaavassa hengessä espoolaisyrittäjä haluaa nähdä eri puolilla sijaitsevat kunnat asutettuina ja kuntien tarjoavan ihmisille aktiivisen elämän edellytyksiä. Vesterbacka on keksinyt uusia projekteja niin kauan kuin hän vain muistaa. Kun lukio loppui, jaoimme jäljelle jääneet rahat. Kunnissa ollaan tekemisen ytimessä ja lähellä kaikkea. Vesterbackaa harmittaa, jos jossain kunnassa on asuntoja tyhjinä tai juniorijoukkueita ei saada pelaajapulan takia kokoon. Ylipäätään hän nauttii siitä, kun on jotain tekemistä. Joka tapauksessa hän iloitsee, että monissa kunnissa on myös valmiutta kokeilla rohkeastikin uusia asioita, jotta paikallinen elinvoima säilyisi
Lukemattomat ovat ne pikkuiset patsaat, jääkaappimagneetit ja parkkikiekot, jotka Toripolliisin kunniaksi on valmistettu ja jotka taskuissaan matkailija tyytyväisin mielin poistuu Oulusta. Oulun kaupungin taidemuseo hallinnoi paitsi museon omaa, myös kaupungin taidekokoelmaa, ja yhteensä töitä on noin 4 600, kertoo Vieru. Erityispainotuksia ovat omakuvat ja naivistinen taide. Toripolliisi on heittämällä yksi kuvatuimmista hahmoista Oulussa, kertoo kokoelmista vastaava intendentti Elina Vieru Oulun taidemuseosta. • Katja Martelius IISALMEN vaakuna pohjautuu vanhaan ”Jac.” Ahrenbergin suunnittelemaan vaakunaan, joka vahvistettiin kaupungille vuonna 1894. Aiheensa puolesta Toripolliisi kunnioittaa Oulun kauppatorilla 1930-luvusta vuoteen 1979 partioinutta kolmea poliisimiestä, jotka jättivät lähtemättömän jäljen kaupungin Oulu: Toripolliisi Kuva: Mika Friman / Oulun taidemuseo suulliseen perinteeseen ja tapakulttuuriin. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Järjestettiin kansalaiskeräys patsaan rahoittamiseksi, myytiin postikortteja ja pikkuleipiä. Poliisikuoro lauloi, torvisoittokunta tuuttasi. Nykyisin se on myös somehitti. Hän ähki ja puhki puvun piukottaessa päällä”, on Raija Mikkonen myöhemmin muistellut isänsä kärsimyksiä virantoimituksessa. KL8_12-13.indd 12 31.7.2023 13.46. ”Oli semmoisia tilaisuuksia kuten juhannusjuhlat, jolloin virkapuku piti pistää päälle. Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan toukokuussa 1963. Toripolliisi on hänen ainoa julkinen työnsä. [ Mikä vaakuna. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön seuraavana syksynä. Toripolliisista tuli heti suosittu kohtaamispaikka ja nähtävyys. Sen innoittaja oli ollut Mikkosen vaimon Raijan isä Pekka Repo, joka oli toiminut nimismiehenä Paimiossa. Vaakunan selitys on ”aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1 + 2 + 1, kaikki mustia”. 12 Kuntalehti 8 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Kaarlo Mikkosen Toripolliisi (1987) tietysti, ja perusteet ovat selvät. Potin kertymistä seurattiin sanomalehti Kalevassa. Heistä esimerkiksi konstaapeli Jaakko Mikkola muistetaan vieläkin lentävistä lausumistaan, kuten ”herra on hyvä ja hajjaantuu”. ] OULUN taidekokoelman aarretta ei tarvitse kauan miettiä. Pelkästään Instagramissa #toripolliisi on tägätty jo lähes kymmenen tuhatta kertaa. Oulun museon näyttelysihteeri KaijaRita Koivisto ryhtyi ajamaan poliisiaiheista veistoshanketta Ouluun 1980-luvulla, kun hän vieraili Mikkosen ateljeessa Kajaanissa ja näki pönäkän pienoisveistoksen. Kaarlo Mikkonen (1920–2001) valmistui Suomen taideakatemian maalauslinjalta vuonna 1949, mutta siirtyi 1970-luvulta lähtien tyystin kuvanveistoon. OULULAISET innostuivat ajatuksesta. Kokoelmia kartutetaan jatkuvasti kotimaisilta ajankohtaisilta tekijöiltä. Pronssiin valettu Toripolliisi paljastettiin syyskuussa 1987 kauppatorilla juhlallisin menoin. Mieleen on jäänyt, miten isä oli surkean näköinen, kun puki pukua päälle
Tämän tyyppiset erilaisia työvaiheita tehostavat sovellukset kuitenkin muuttavat sitä, miten me teemme asioita. Esimerkin EU:n tekoälyasetus on ollut työn alla jo vuosikausia. En halua sanoa, etteikö tässä olisi mullistavaa menossa, sillä kehitys on kiivasta ja kiihtyvää. Meillä EU-maissa asioista on keskusteltu vuosia eikä meillä ole syytä paniikkiin. On ihan uudenlaisia haasteita pitää ihmisten koulutus pidettyä ajan tasolla. Käytätkö ruoanlaitossa tekoälyä. Voi ajatella, mitä vaikutuksia on ollut tietokoneiden tai digitalisaation kaltaisilla ilmiöillä. Olet tekoälytutkija. ] Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta vastaa puhelimeen. On tietenkin ilahduttavaa, että meidän tekemällemme työlle on selvästi tilausta. Uusia taitoja tarvitaan ja joitain taitoja ehkä ei tarvita niin paljon, koska monia asioita voidaan automatisoida. Onneksi Suomen kokoisestakin maasta löytyy loistavasti alan osaajia. Työpaikalla taas pitää ymmärtää työntekijöiden koulutustarve ja on löydettävä joustoa sille, että ihmiset päivittävät osaamistaan. Se ei vastaa oikeasti sitä tilannetta, miten tekoälyn käyttöönotto on edennyt. Perhe odottaa nälkäisenä, mutta kyllä me varmaan muutaman sanan ehdimme vaihtaa. Eihän tämä yksi sovellus ehkä pysy pitkään otsikoissa, koska kohta tulee joku uusi. Pystytkö puhumaan. Se kasvaa sen verran kuin on tunteja vuorokaudessa. Vaikea sanoa, varmaan jotain siltä väliltä. Olemme silti ihmisiä ja tunnistaisimme itsemme 20–30 vuotta sitten, kun tällaisia hakukoneita ei vielä juuri käytetty. Pitäisi alkaa laittaa ruokaa ihan näillä hetkillä. Voi aina pyytää kollegaa, että voitko ottaa kantaa tähän tai osallistua johonkin työryhmään. Onko tämä mullistavaa vai ei. Missä olet itse huomannut hyötyneesi tekoälystä. Tekoälystä on Suomessa kohuttu viime aikoina erityisesti siksi, että Chat GPT -sovellus tuottaa vastauksia kysymyksiin suomen kielellä. Siitä on keskusteltu ja sitä on sorvattu edestakaisin. Mutta voi sanoa, että muutos on ehkä vastaava kuin se, että joku Google-haku tai internetin hakukoneet ovat mullistaneet elämäämme. Kunhan vain muistaa välillä, että kaikkeen ei ehdi. Pitää olla ketterämpiä. Lehdissä reviteltävillä otsikoilla kiinnitetään huomiota tietyn yrityksen palveluihin. • Martta Nieminen Teemu Roos on tekoälytutkija. Miksi tekoälyn käytöstä ollaan nyt jopa huolissaan. Tekoäly on yhtä läpileikkaava. Meidän täytyy miettiä, vastaako meidän koulutuksemme sitä, mitä työelämässä ja yrityksissä vaaditaan. Esimerkiksi silloin, kun käytän vaikka Google Mapsia tai reittiopasta, kun haluan päästä paikasta toiseen tai teen tiedonhakuja Googlella tai muilla sovelluksilla. Kuntalehti 8 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan. Mitä vaikutuksia tekoälyllä on koulutukseen ja työllisyyteen. Tässä on selvästi kyse siitä, että tietyt yritykset ja tahot haluavat tuoda tiettyjä narratiiveja keskusteluun. Siinä on varmasti kyse markkinoinnista. Tekoälytutkija hyötyy siitä, että voi käyttää menetelmiä vaikkapa lääketieteellisissä sovelluksissa tai fysiikan tutkimuksissa. Heh, en ole ainakaan toistaiseksi käyttänyt. Se on tosi laaja kysymys. Toivon mukaan siellä ei olla niin naiiveja. Voivatko tutkinnot muuttua. Varmaan omassa työssäni joka päivä hyödynnän erilaisia menetelmiä, joita voisi kutsua tekoälyksi tai varmasti ovatkin sitä. Se on jatkumoa digitalisaatiolle ja automaatiolle. Minusta ei ole mitään syytä yhtäkkiä nostaa asiaa esille. Jokaisella sektorilla voi miettiä, mitä sillä voi tehostaa ja tehdä paremmin. No, pikkuhetken. Nyt tuntuu vähän kiusalliselta, kun tietyt amerikkalaiset yritykset yhtäkkiä näyttävät kuin olisivat vasta ensimmäistä kertaa tulleet ajatelleeksi näitä asioita. Onko sinun työmääräsi kasvanut. Ensi vuonna voi tulla joku uusi ja jännä juttu. Voi olla, että tulee mikrotutkintoja, joilla voi tehdä täsmäpäivityksiä omaan osaamiseensa. Kuva: Maarit Kytöharju Tai kun jotkut suoratoistopalvelut suosittelevat minulle jotain kivaa musiikkia. Kehitys on kiivasta ja kiihtyvää KL8_12-13.indd 13 31.7.2023 13.46. Se on vähän outoa. Totta kai hyvin arkisissakin sovelluksissa olen hyötynyt tekoälystä päivittäin kymmeniä kertoja. Varmaan tällaisia haasteita tulee koulutussektorille
14 Kuntalehti 8 / 2023 [ Koulutus ja työllisyys ] Laukaan kunnan yhdeksästä alakoulusta neljää uhkaa lakkautus, koska niiden oppilasmäärät putoavat neljän vuoden kuluessa alle 30:n. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeinen valtionosuusjärjestelmä ajaa kasvukunnat katastrofiin, sanoo kunnanjohtaja Linda Leinonen. KYLÄKOULUN KOHTALON HETKET KL8_14-45.indd 14 31.7.2023 14.08
Kuntalehti 8 / 2023 15 Sisarukset Siina ja Eemi Koskelo käyvät Valkolan koulua. KL8_14-45.indd 15 31.7.2023 14.08. Pieni kyläkoulu vaikutti asuinpaikan valinnassa, kun perhe muutti Jyväskylästä Laukaaseen, kertoo äiti Annukka Koskelo.
Viime vuosina toteutunut oppilasmäärä on Laukassa ollut 20–40 prosenttia suurempi kuin mitä syntyneiden lasten määrä olisi antanut olettaa. Tulijoita olisi, mutta täällä ei ole heille tarjolla taloja eikä tontteja. Valkolan koulusta siirtyi tänä syksynä seitsemännelle luokalle yhdeksän oppilasta ja ensimmäiselle luokalle tuli kuusi lasta, kertoo luokanopettaja Jaana Kiminkinen. Investointien sijaan Haapalan, Kuusan, Valkolan ja Äijälän koulujen kohtaloksi on koitumassa oppilasmäärä. Valkolan koulu saattaa olla vuorossa lähivuosina. Se saa liikettä koulun 45 oppilaaseen. Pieni koulu saadaan toimimaan myös taloudellisesti fiksusti. Koulun tulevaisuudesta keskustellaan nyt kolmatta kertaa. Koulussa on kolme yhdysluokkaa. Alakouluista neljää uhkaa lakkauttaminen, kertoo sivistysjohtaja Jussi Silpola. [ Koulutus ja työllisyys ] 16 Kuntalehti 8 / 2023 K ello soi ensimmäisen tunnin merkiksi Laukaan Valkolassa. Pienimpiä opettaa Jaana Kiminkinen. Syntyvyys on laskusuunnassa, mutta lapsiperheiden sisäänmuutto on paikannut sitä Laukaassa todella hyvin. Joka syksy on ollut yllätys, kuinka paljon lapsia lopulta on ollut. Asumme aivan koulun vieressä, ja kuulostaisi ihan hullulta laittaa pienet lapset kirkonkylälle kouluun, pohtii Annukka Koskelo, jonka lapsista kolme käy Valkolan koulua. KL8_14-45.indd 16 31.7.2023 14.08. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Se on yli puolet maamme peruskouluista. Toinen luokka lähtee koulunkäynninohjaajan kanssa viereiseen luokkaan lukemaan pienen muurahaisjutun ja ykkösluokka jää tänne. Kiminkinen on opettanut Valkolassa kohta 25 vuotta. Katsomme läksyn läpi, hän ohjeistaa. Parhaimmillaan koulussa on tuona aikana ollut lähes 90 oppilasta, hän muistelee. MUUTTOLIIKE PAIKKAA Lähes 19 000 asukkaan Laukaassa Keski-Suomessa on yhteensä yhdeksän alakoulua, yksi yläkoulu ja kaksi yhtenäiskoulua. Joku päätös on tehtävä, kun oppilasmäärä vähenee. Jos lapsia riittää ja koulurakennukseen ei tarvitse investoida, niin meillä ei ole tarvetta lähteä ajamaan kyläkouluja alas. Suomessa on vuosina 1990–2020 lakkautettu 2 900 peruskoulua. Valkolasta on Laukaan keskustaan runsaat kymmenen kilometriä. Se uhkaa pudota neljässä vuodessa kaikissa neljässä koulussa alle 30:n
Alun perin ajatus oli, että kun kyläkoulujen oppilasmäärät putoavat sellaisiksi, että opetus ei ole enää pedagogisesti ja taloudellisesti järkevää, oppilaat siirretään taajamakouluihin. Toistaiseksi se ei ole onnistunut. Nyt koulussa olevissa ikäluokissa on 300–330 lasta. Vaihtoehdot on määrä esitellä elokuun aikana. KL8_14-45.indd 17 31.7.2023 14.08. Prosessi on ollut pitkä, koska kylille on haluttu antaa aikaa houkutella uusia asukkaita. Ne ovat kuitenkin niin täynnä, että kyläkoulujen lapset eivät mahdu niihin. KASVUKUNNAT HÄVIÄJIÄ Edellisen kerran Laukaa lakkautti kolme koulua keväällä 2018 kunnan eteläosista. Ratkaisuna on antaa koulujen jatkaa, yhdistää neljä koulua kahdeksi tai sulkea ne kaikki ja siirtää lapset kirkonkylän kouluun. Vuoden kuluttua ekaluokalle tulee enää vain noin 230 lasta, ja se sisältää jo arvion muuttoliikkeestä. Laukaan pienissä kyläkouluissa se on jopa yli kaksinkertainen isoihin kouluihin verrattuna. Kun oppilasmäärä laskee liian alhaiseksi, siitä kärsii Silpolan mukaan myös opetus. Kuntalehti 8 / 2023 17 . Ennakkovaikutusten arvioinnissa painotamme lapsivaikutusten arviointia. Elokuussa järjestämme vielä kuulemistilaisuuden ratkaisuvaihtoehdoista. TILAPULA VAIVAA Laukaassa on tehty jo pian kolme vuotta kouluverkkoselvitystä. Taloudellisena mittarina Silpola käyttää opetustuntimäärää oppilasta kohden. Se, että rahoitamme kallista opetusta pienillä kouluilla, on pois muilta. Erityisesti taitoaineiden, kuten käsityön ja liikunnan, opettaminen on vaikeaa, jos tunnille osallistuu neljä ikäluokkaa, hän sanoo. Laukaassa on neljä taajamaa, joissa kaikissa on isot, uudet koulut. Jos kuntien rahoitusta vielä entisestään leikataan, se on automaattisesti pois kasvatuksesta ja koulutuksesta. Kolmen koulun yhdistämisestä huolimatta Tuure Jyrkkä, Joose Nieminen, Roman Samotolkov, Iiro Liekkinen ja Aatu Markusbacka syventyvät lukemaan muurahaisista. Niiden tilalla aloitti samana syksynä uusi, sadan oppilaan Satavuon koulu
Se ajaa meidät katastrofiin, toteaa kunnanjohtaja Linda Leinonen. Jos kuntien rahoitusta vielä entisestään leikataan, se on automaattisesti pois kasvatuksesta ja koulutuksesta. Käytännössä se tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista ja avustavan henkilökunnan vähentämistä. Hän sanoo olevansa aidosti huolissaan siitä, miten vetoja pitovoimaisilla kunnilla, jotka kiinnostavat lapsiperheitä, riittävät rahat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Yksi syy kunnan taloudelliselle kurimukselle piilee hyvinvointialueuudistuksessa. Sittemmin molemmat koulut on lakkautettu. Kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy yli kahden miljoonan euron sopeutustoimet. KL8_14-45.indd 18 31.7.2023 14.09. [ Koulutus ja työllisyys ] 18 Kuntalehti 8 / 2023 Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylät vetävät asukkaita enemmän kuin aikaisemmin, Silpola iloitsee. Lapsivoittoiset kasvukunnat ovat häviäjiä hyvinvointialueuudistuksen jälkeisessä valtionosuusjärjestelmässä. Toisessa vaakakupissa ovat lakkautusten myötä kasvavat kuljetuskustannukset, lasten pidentyvät koulumatkat sekä Se, että rahoitamme kallista opetusta pienillä kouluilla, on pois muilta. PÄÄTÖKSIÄ JOULUKUUSSA Laukaan laskelmissa painavat henkilöstön palkat, koulukiinteistöjen ylläpitokustannukset ja investoinnit. Samanlainen ratkaisu ei tule kyseeseen pohjoisten kylien kohdalla, sillä kunnan kassa on tyhjä. Siina Koskelo, Kalla Hämäläinen ja Minka Penttinen leikkivät välitunnilla Valkolan koulun pihalla. Jos tarjoamme vain minimin, osa lapsista putoaa kelkasta jo koulutuksen aikana eikä heistä ole työelämään, Leinonen toteaa. Laukaan sivistysjohtaja Jussi Silpola on käynyt kyläkoulua Tuuloksessa ja kunnanjohtaja Linda Leinonen Kristiinankaupungissa
Hän on tyytyväinen, että koulujen lakkautusten taloudellisia vaikutuksia on viimein tutkittu, mutta täydentävää jatkotutkimusta tarvitaan pikaisesti. Olen tyytyväinen, että kävimme jo vuosi sitten keväällä pohjustavan kierroksen kylillä ja annoimme kuntalaisten rauhassa etsiä ratkaisuja, Leinonen toteaa. Vuonna 1899 kansakouluja oli saman verran, sanoo koulujen lakkautuksiin kriittisesti suhtautuva opetuksen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta. Kolmetoista vuotta täyttäneillä kodin ja koulun väliseen matkaan saa kulua puoli tuntia enemmän. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen koulun merkitys kylän elinvoimalle. Nyt niitä on noin 2 000. Esitys Laukaan neljän kyläkoulun tulevaisuudesta on määrä olla valtuuston pöydällä joulukuussa. Kuntalehti 8 / 2023 19 . Alakoululaisen päivittäinen edestakainen koulumatka saa odotuksineen kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. • Meeri Ylä-Tuuhonen Koulun lakkauttamisesta ei synny säästöjä koulutusmenoissa Maamme lapsista 26 prosenttia asuu edelleen maaseudulla. Miten on ollut mahdollista, että Suomesta on lakkautettu 95 prosenttia maaseutukouluista ilman että oikeuslaitos on puuttunut asiaan, Lehtola kysyy. Maamme lapsista 26 prosenttia asuu edelleen maaseudulla, Lehtola huomauttaa. Vuonna 1990 Suomessa oli noin 5 000 peruskoulua. • KL8_14-45.indd 19 31.7.2023 14.09. Laukaassa etäisyydet ovat kohtalaiset eikä näköpiirissä ole, että koulumatka-ajat venyisivät liian pitkiksi, mutta onhan silläkin joku hinta, jos pieniä lapsia joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, Silpola sanoo. Muutaman perheen muuttaminen kyliin Lähde: Tilastokeskus, koulutuksen talous saattaisi muuttaa tilannetta. Hänestä kyse on ennen kaikkea maaseudun lasten tasavertaisista sivistyksellisistä oikeuksista. KOULUN lakkauttaminen ei tuo säästöjä koulutusmenoissa, käy ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) marraskuussa julkaisemasta raportista. Julkinen valta ei ole tarkoitushakuisesti halunnut tutkimuksia koululakkautuksista, jotta ne eivät horjuta keskittämisen ideologiaa ja lakkautusten järkevyyttä. Suuria tai erittäin suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa koulutusmenot kasvoivat merkittävästi voimakkaammin etenkin lasta kohden laskettuna. Siten kyläkoulut voisivat saada vähän lisäaikaa, Leinonen sanoo. Silpola uskoo, että kyläkoulujen määrä ei Laukaassa vähene vielä ensi syksynä. Silloin on varmasti tunteita pinnassa. Koulutusmenot kasvoivat asukasta tai alle 15-vuotiaita asukkaita kohden laskettuna maltillisimmin vain vähäisiä kouluverkkomuutoksia tehneissä maaseutukunnissa
Näin on estetty koulun oppilasmäärän kasvu. Vuonna 2015 linjattiin, että koulussa pitäisi olla vähintään 30 oppilasta, sanoo Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen. KL8_14-45.indd 20 31.7.2023 14.09. ILMOITUS Suomen kestävän kehityksen tavoitteissa kannustetaan modulaariseen rakentamiseen, kiertotalouteen ja puurakentamiseen. Iin päätös on herättänyt toiveikkuutta myös Oulun kyläkoulujen puolustajissa. Monet sote-kiinteistöt ovat saavuttaneet peruskorjausiän ja ratkaisuja etsitään. Kyläkoulujen uudelleen käynnistäminen on harvinaista. Iin opetusja varhaiskasvatuslautakunta sai toki tehtäväkseen selvittää pienten koulujen toiminnan mahdollisuuksia syksystä 2024 alkaen. Tätä voi verrata tilanteeseen, jossa 70-luvun opetusrakennusten ongelmat konkretisoituivat erityisesti 2000luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Asian päätti lopullisesti kaupunginvaltuusto ennen juhannusta. Näin oppilaita riittäisi jäljelle jääviin suurempiin kouluihin. Hyvinvointialueiden sotekiinteistöillä on kaikilla sama ongelma edessä. Vain muutama oppilas on käynyt vanhempiensa kyydillä Iin keskustassa sijaitsevaa Haminan koulua. Oulun kaupunginhallitus päätti esittää lakkautettaviksi Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Sanginsuun koulut. Tiloja voidaan muokata paikallaan sellaisinaan eli toisin sanoen tehdä rakennuksen sisäisiä muutostöitä. Modulaarirakentaminen on täsmävastaus näihin tavoitteisiin ja tarjoaa lupaavan lääkkeen julkisen sektorin kiinteistöjen korjausvelan vähentämiseen ja uudistamistarpeisiin. Oulun sivistysja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ennustaa, että Oulun perusopetuksen oppilasmäärä laskee 4 000 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi poikkeuslupapäätöksiä ei ole juurikaan myönnetty, vaikka tänne olisi muuttamassa runsaasti lapsiperheitä. Aleksi Hillman, Adapteo Groupin tuotekehitysjohtaja kertoo, että kyseessä on todella haastava ja laaja kokonaisuus eikä sitä helpota tilanteen vaikea ennustettavuus. Modulaarinen rakentaminen säilyttää muuntojoustavuuden vain paremmin ja mahdollistaa tätä kautta myös tilapäisen käytön. Tällaisten ongelmien ratkaisuun siirtokelpoiset tilat ovat loistavia. Sen me tarvitsisimme, jotta kylä ei sulaudu osaksi isompaa kokonaisuutta. Kaksiopettajainen koulu on ollut viime vuodet hallinnollisesti osa Myllyojan koulua. ILO OLI ENNENAIKAISTA Iissä syksyllä 2021 lakkautettu Olhavan kyläkoulu saatetaan herättää uudelleen henkiin, sillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi lakkauttamispäätöksen kuulemisen puutteellisuuden vuoksi. Moduulien avulla kokonaisuuksia voidaan räätälöidä vastaamaan erilaisia tarpeita ja ne voidaan rakentaa nopeasti ja kustannus-tehokkaasti. – Modulaariset ratkaisut tuovat hallittavuutta myös tähän aikajänteen hajaumaan ja parempia sekä pitkäkantoisempia ratkaisuja tulevaisuuden osalle. [ Koulutus ja työllisyys ] 20 Kuntalehti 8 / 2023 O ulun kaupunki karsii kovalla kädellä Oulun reuna-alueella sijaitsevia kyläkouluja. • Tapio Mainio Kuva: Oulun kaupunki Vuonna 1928 perustettu Sanginsuun kyläkoulu Oulussa sulkee ovensa. Moni on hänen mukaan muuttanut Sanginsuuhun väljemmän tontin ja kyläkoulun vuoksi, jossa järjestetään iltapäivätoimintaa ja lapset pääsevät harrastamaan. Kylien puolustaminen jää valitettavasti juhlapuheiden asteelle, Pakonen sanoo. Ratkaisun nopeus, kustannustehokkuus, ympäristöystävällisyys ja joustavuus tekevät moduulaarirakentamisesta kannattavan vaihtoehdon. Kyläyhdistykset ja vanhempaintoimikunnat ovat vuoden aikana järjestäneet erilaisia tilaisuuksia, joissa on kerrottu Oulun päättäjille kylien merkityksestä kaupungin pitoja vetovoimalle. Modulaarisuuden hyötyjä kunnille ja hyvinvointialueille Tilojen skaalautuvuus Uudelleenkäyttö ja kiertotalousmalli Vastaa Suomen kestävän kehityksen tavoitteisiin Puurakenteisina edistävät julkisen sektorin puurakentamisen tavoitteita Vuokramalli ei rasita tasetta velalla Adapteo – mukautuvien yhteiskuntien rakentaja Lääkkeitä julkisen sektorin kiinteistöjen korjausvelkaan Kunnissa ja hyvinvointialueilla on kasvava tarve kestävällä tavalla toteutettuihin, muunneltaviin ja viihtyisiin tiloihin. Yritys pystyy tarjoamaan nopeat toimitukset, jopa 4-6 kk tilauksesta toimitettuna. Tilat on vuokrattavissa tarpeelliseksi ajaksi, eikä kunta tai kuntayhtymä sitoudu isoon velkaan. Lakkauslistalla olleet Takkurannan, Tirinkylän, Ylikylän ja Pikkaralan koulut saavat jatkaa, mikäli oppilasmäärä ei käänny laskuun. Tilat voidaan myös käyttää sellaisenaan uudelleen toisessa kohteessa tai samassa paikassa vaikka eri käyttötarkoituksessa, tarkentaa Hillman. Se on edelleen epäselvää myös Olhavassa, koska kaikki Iin päättäjät eivät ymmärrä, että koronan jälkeen maaseutuasumisen suosio on kasvussa, sanoo Olhavan seudun kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Kirsimaria Pakonen. Tämä on Oululta lyhytnäköistä politiikkaa, Davidsainen tuomitsee. Karsimissuunnitelma on herättänyt pahaa verta Ouluun aikoinaan liitetyissä Kiimingissä ja Haukiputaalla, jonne leikkuri nyt iskisi. toukokuuta esittää, että opetus jatkuu Olhavan koululla syksyllä. Hän suhtautuu epäillen Olhavan koulun tulevaisuuteen. Menettävä alue olisi myös perus-Ouluun kuuluva maaseutumainen Oulujokivarsi. Meidän alueellamme ei ole muita Oulun kaupungin tarjoamia palveluita kuin koulu. Pelkona on, että silloin yhteisöllisyys katoaa, sanoo Sanginsuun Lapinkankaalla perheineen asuva Sanna Davidsainen. Se raja on hänen mukaansa alittunut. Lapsiperheet muuttavat naapurikuntien Kempeleen ja Limingan tarjoamille väljille tonteille, jonne he rakentavat talon ja vanhemmat käyvät Oulussa töissä. Heiltä on matkaa Oulun keskustaan 25 kilometriä. Iin kunnan opetusja varhaiskasvatuslautakunta päätti 17. Modulaarinen rakennus ei eroa nykyaikana normaalista rakennuksesta muilta osin, kuin että se skaalautuva, siirrettävä ja käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. – Moduulien avulla remontoitavia tiloja voidaan pienentää tai laajentaa yhden moduulin kokoisina osina. www.adapteo.fi Nastolan sote-keskuksen palvelut pystyttiin siirtämään sujuvasti viihtyisiin, modulaarisiin väistötiloihin ilman palvelukatkoksia. Ongelma on kuitenkin ehkä pahin laajimmilla ja hajautuneimmilla alueilla, toteaa Hillman. Koulut, sairaalat, virastot ja muut julkiset rakennukset vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista, jotta ne pysyvät toimintakuntoisina ja vastaavat nykypäivän muuttuviin tarpeisiin. Muunneltavat rakennukset helpottavat julkisen sektorin korjausvelkaa soveltumalla muun muassa kohteisiin, joiden pitkä-aikaisesta tarpeesta ollaan epävarmoja. – Voidaan ikään kuin ostaa aikaa itselle ja tuleville päättäjille suurissa investoinneissa ja täyttää kuitenkin hyvinvointivaltiomme kansalaisille asettamat standardit, Hillman muotoilee. Suurin osa Olhavan luokka-asteen 1–5 oppilaista, joita on 18, on kuluneen lukuvuoden kulkenut bussilla 20 kilometrin päähän Kuivaniemen kouluun. Modulaarirakentaminen helpottaa julkisen sektorin muutoksissa Moduulaarirakentaminen tarjoaa innovatiivisen ratkaisun näiden kiinteistöjen korjausvelan vähentämiseen ja uudistamiseen. Oulujokivarren kaavoitus on ollut pysähdyksissä 20 vuotta. Siksi kyläkoulujen sulkemiset pitäisi tehdä jo nyt. Niinpä kyläläisten ilo Olhavan koulun jatkumisesta oli ennenaikaista. Pitkän aikajänteen ongelma Tulevaisuuden riskitön ratkaisu Adapteo on Pohjois-Euroopan johtava muunneltavien tilojen toimittaja. Hyvinvointialueiden korjausvelkaisten sote-rakennusten ongelmien konkretisoituminen tulee jakautumaan hyvin laajalle ajanjaksolle. Oulu karsii kyläkouluja Oulun kaupungin päättäjien linjaukset kyläkouluista ovat aiheuttaneet suurta porua liitoskunnissa. Modulaariset ratkaisut eivät ole ainoastaan tilapäisiä ratkaisuja, vaan moduulaarirakentaminen on yksi rakennustekniikka, kuten betonielementtirakentaminen tai massiivipuurakentaminen. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Olhavan koulun lakkautuspäätös käsitellään kaikkine mutkineen uudelleen, Manninen kertoo. Esimerkiksi korvaamalla yksittäisen sotekiinteistön osa modulaarisella ratkaisulla x vuodeksi, saadaan aikaa suunnitella ratkaisuja isommille kokonaisuuksille, selventää Hillman. Se koskee myös kyläkouluja
Modulaarinen rakentaminen säilyttää muuntojoustavuuden vain paremmin ja mahdollistaa tätä kautta myös tilapäisen käytön. Tätä voi verrata tilanteeseen, jossa 70-luvun opetusrakennusten ongelmat konkretisoituivat erityisesti 2000luvun ensimmäisille vuosikymmenille. ILMOITUS Suomen kestävän kehityksen tavoitteissa kannustetaan modulaariseen rakentamiseen, kiertotalouteen ja puurakentamiseen. KL8_14-45.indd 21 31.7.2023 14.09. Tällaisten ongelmien ratkaisuun siirtokelpoiset tilat ovat loistavia. Modulaariset ratkaisut eivät ole ainoastaan tilapäisiä ratkaisuja, vaan moduulaarirakentaminen on yksi rakennustekniikka, kuten betonielementtirakentaminen tai massiivipuurakentaminen. www.adapteo.fi Nastolan sote-keskuksen palvelut pystyttiin siirtämään sujuvasti viihtyisiin, modulaarisiin väistötiloihin ilman palvelukatkoksia. Modulaarirakentaminen on täsmävastaus näihin tavoitteisiin ja tarjoaa lupaavan lääkkeen julkisen sektorin kiinteistöjen korjausvelan vähentämiseen ja uudistamistarpeisiin. – Modulaariset ratkaisut tuovat hallittavuutta myös tähän aikajänteen hajaumaan ja parempia sekä pitkäkantoisempia ratkaisuja tulevaisuuden osalle. Pitkän aikajänteen ongelma Tulevaisuuden riskitön ratkaisu Adapteo on Pohjois-Euroopan johtava muunneltavien tilojen toimittaja. Yritys pystyy tarjoamaan nopeat toimitukset, jopa 4-6 kk tilauksesta toimitettuna. Monet sote-kiinteistöt ovat saavuttaneet peruskorjausiän ja ratkaisuja etsitään. Tilat on vuokrattavissa tarpeelliseksi ajaksi, eikä kunta tai kuntayhtymä sitoudu isoon velkaan. Koulut, sairaalat, virastot ja muut julkiset rakennukset vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista, jotta ne pysyvät toimintakuntoisina ja vastaavat nykypäivän muuttuviin tarpeisiin. Modulaarisuuden hyötyjä kunnille ja hyvinvointialueille Tilojen skaalautuvuus Uudelleenkäyttö ja kiertotalousmalli Vastaa Suomen kestävän kehityksen tavoitteisiin Puurakenteisina edistävät julkisen sektorin puurakentamisen tavoitteita Vuokramalli ei rasita tasetta velalla Adapteo – mukautuvien yhteiskuntien rakentaja Lääkkeitä julkisen sektorin kiinteistöjen korjausvelkaan Kunnissa ja hyvinvointialueilla on kasvava tarve kestävällä tavalla toteutettuihin, muunneltaviin ja viihtyisiin tiloihin. Tilat voidaan myös käyttää sellaisenaan uudelleen toisessa kohteessa tai samassa paikassa vaikka eri käyttötarkoituksessa, tarkentaa Hillman. Ratkaisun nopeus, kustannustehokkuus, ympäristöystävällisyys ja joustavuus tekevät moduulaarirakentamisesta kannattavan vaihtoehdon. Aleksi Hillman, Adapteo Groupin tuotekehitysjohtaja kertoo, että kyseessä on todella haastava ja laaja kokonaisuus eikä sitä helpota tilanteen vaikea ennustettavuus. Moduulien avulla kokonaisuuksia voidaan räätälöidä vastaamaan erilaisia tarpeita ja ne voidaan rakentaa nopeasti ja kustannus-tehokkaasti. Modulaarinen rakennus ei eroa nykyaikana normaalista rakennuksesta muilta osin, kuin että se skaalautuva, siirrettävä ja käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. – Voidaan ikään kuin ostaa aikaa itselle ja tuleville päättäjille suurissa investoinneissa ja täyttää kuitenkin hyvinvointivaltiomme kansalaisille asettamat standardit, Hillman muotoilee. Modulaarirakentaminen helpottaa julkisen sektorin muutoksissa Moduulaarirakentaminen tarjoaa innovatiivisen ratkaisun näiden kiinteistöjen korjausvelan vähentämiseen ja uudistamiseen. Esimerkiksi korvaamalla yksittäisen sotekiinteistön osa modulaarisella ratkaisulla x vuodeksi, saadaan aikaa suunnitella ratkaisuja isommille kokonaisuuksille, selventää Hillman. Hyvinvointialueiden sotekiinteistöillä on kaikilla sama ongelma edessä. Muunneltavat rakennukset helpottavat julkisen sektorin korjausvelkaa soveltumalla muun muassa kohteisiin, joiden pitkä-aikaisesta tarpeesta ollaan epävarmoja. Ongelma on kuitenkin ehkä pahin laajimmilla ja hajautuneimmilla alueilla, toteaa Hillman. Hyvinvointialueiden korjausvelkaisten sote-rakennusten ongelmien konkretisoituminen tulee jakautumaan hyvin laajalle ajanjaksolle. – Moduulien avulla remontoitavia tiloja voidaan pienentää tai laajentaa yhden moduulin kokoisina osina. Tiloja voidaan muokata paikallaan sellaisinaan eli toisin sanoen tehdä rakennuksen sisäisiä muutostöitä
KL8_14-45.indd 22 31.7.2023 14.09. 22 Kuntalehti 8 / 2023 [ Koulutus ja työllisyys ] Kuva: Aleksi Muraja TE-uudistuksessa on vielä lukuisia avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on rahoitusvastuu
Pitkäaikaistyöttömiin ja muihin vaikeasti työllistyviin esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset eivät tepsi. Tehoa työllisyyden hoitoon on luvassa lisää. Kuntakokeiluissa haetaan keinoja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden selättämiseen. Esimakua tulevaan on siis olemassa. Sitten seuraa iso mutta: Uudistus ei tuo meille taikasauvaa, jolla yhtäkkiä taikoisimme osatyökykyisille tai suomen kieltä taitamattomille töitä. Kuntalehti 8 / 2023 23 . Kaiken lisäksi Pohjois-Savon joka kunnassa rakennetyöttömyys on iso ongelma, eikä se helpota, vaikka samaan aikaan on pulaa työvoimasta. Kokeilun mallia ei kuitenkaan sellaisenaan olla siirtämässä käytäntöön vuoden 2025 alussa, vaan kokeilun aikana kerättäviä oppeja on tarkoitus hyödyntää uudistuksessa. TE-toimistojen tehtävät ovat kuntakokeilussa jo siirtyneet kuntiin. Rakennetyöttömyyttäkin on pyritty Kuopiossa jo ennen uudistusta selättämään yhteispalvelulla, jossa siinäkin TE-keskus on ollut mukana. Tavoitteen realistisuutta on julkisuudessa epäilty ja huomautettu, että helposti työllistettävät on jo aikaa sitten hoidettu kortistosta töihin eivätkä työnantajat innostu jäljelle jääneistä. Kaupungin tilanteen voisi olettaa olevan keskivertoa parempi, sillä Kuopiossa on yhdessä TE-toimiston kanssa jo vuosikausia ohjattu ja valmennettu esimerkiksi yli viisikymppisiä työpolulle. Miten mahdoton tehtävä kunnilla on edessään, kun TE-uudistus vuoden 2025 alussa siirtää työllisyyden hoidon valtiolta kunnille. Haasteita riittää, tuumaa työllisyyspalveluiden johtaja Pirjo Oksanen Kuopiosta. Nyt kokeilussa mukana olevilla KL8_14-45.indd 23 31.7.2023 14.09. Tähän saakka kunnat eivät ole saaneet riittävän ajoissa tietoa alkavista työttömyyksistä, minkä takia mahdollisuudet nopeaan ISO URAKKA EDESSÄ – TÖITÄ 100 000:LLE Kun työllisyydenhoito siirtyy kunnille vuonna 2025, ne eivät saa käyttöönsä uutta taikasauvaa työttömyyden selättämiseen. Oksanen sanoo, että Kuopiolla on ennen uudistuksen alkua joka tapauksessa iso homma edessään. U usi hallitus tavoittelee työllisyyden nostamista 100 000 hengellä. Oksasen mielestä on oikeasti hyvä asia, että työllisyys-, yritysja koulutuspalvelut saadaan koottua yhteen verkostoon. 118 KOKEILUA Kuopio on mukana 117 muun kunnan kanssa työllisyyden kuntakokeilussa, joka Oksasen mukaan kulkee uudistusta valmisteltaessa eteenpäin omaa rataansa pitkin. reagointiin ovat olleet heikot. Sen sijaan tehoa toimintaan on luvassa
Toki uudistus on kannatettava myös sikäli, että kunnat tuntevat pitkäaikaistyöttömänsä sekä paikallisten yritysten tarpeet. KL8_14-45.indd 24 31.7.2023 14.09. Kuopion Oksasen tavoin Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival nimeää Kenenkään ei pidä luulla, että valtiolta siirtyvällä rahalla saataisiin TE-toimisto jokaiseen kuntaan. Merikarvialla kokeiluun ei lähdetty, sillä 3 000 asukkaan kunta ei olisi saanut TE-hallinnolta lisäresurssia kokeilua varten. Pienessä kunnassa työttömien määrä on pieni, noin 110. Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival kannattaa kohtalaisen laajoja työllisyysalueita hyvinvointialueiden tapaan. Puolitaival on vankka lähipalvelujen kanKuva: Akseli Muraja Työllisyyspalveluiden johtaja Pirjo Oksanen Kuopiosta muistuttaa, ettei uudistus tuo taikasauvaa, jolla yhtäkkiä taiotaan osatyökykyisille tai suomen kieltä taitamattomille töitä. Kokeilukuntia helpottaa Sanna Marinin, sd., johtaman hallituksen hallituksen päätös jatkaa kokeilua uudistuksen alkuun asti, sillä TE-toimistojen henkilöstöä ei tarvinnut kesäkuussa siirtää kunnilta valtiolle ja myöhemmin takaisin – kuten alun perin oli tarkoitus. Ei Merikarviakaan aivan tyhjältä pöydältä ole uuteen siirtymässä, sillä se on ollut mukana aiemmassa kuntakokeilussa 2012–2015. Ja mitä nopeammin työtön työllistyy, sen parempi hänelle itselleen sekä kansantaloudelle. Tuolloin Satakunnassa muun muassa vahvistettiin oppilaitosyhteistyötä. [ Koulutus ja työllisyys ] 24 Kuntalehti 8 / 2023 on kuitenkin jonkinlainen käsitys siitä, miten vaativasta tehtävästä uudistuksessa on kyse. Satakunnasta mukana kokeilussa ovat sen sijaan Pori, Ulvila ja Kokemäki. tulevan uudistuksen isoiksi plussiksi elinkeinopalveluintegraation sekä tiedonsaannin: mitä nopeammin kunnat saavat tiedon alkavista työttömyyksistä, sitä nopeammin ne pystyvät reagoimaan tilanteeseen
Meillä on ollut kuntakokeilussa muutama ihminen, joilla ei ole omia vakituisia asiakkaita. Selvitettävää ja varmistettavaa riittää muutoinkin. Kuva: Jussi Partanen nattaja mutta tietää, että euroja ja työllisyyden hoidon osaajia ei uudistuksessa riitä joka kuntaan. Perehdyttäminen ja mentorointi vievät henkilöstön aikaa, mikä on otettava huomioon. Puolitaival toivoo, että työllisyydenhoito hitsaa maakuntaa yhteen. Lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi voi opiskella, mutta tilanne on toinen TE-asiantuntijoilla tai kuntakokeilun valmentajilla. Oksanen sanoo, että kun uudistus astuu voimaan, pyöritettäväksi on tulossa aikamoinen hybridimalli. Työnhakuvelvoite on ok, kunhan siinä otetaan huomioon yksilöllisyys. Menee vuosia ennen kuin uusi ihminen oppii lain soveltamisen sillä tasolla, jolla osaamisen ja ymmärtämisen tulee olla. Kuopion Oksanen on samaa mieltä. Puolitaival huomauttaa, että kunnissa todellakin tarvitaan kaikki TE-toimistoista siirtyvä erityisosaaminen. Poliittista jäykkyyttä ei tähän kuvioon kaivata, sen sijaan tarvitaan vankkaa tulosjohtamista ja mittareita. Merikarvialla ja Kuopiossa yksi yhteinen huoli on myös ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys. Mittareiden on oltava sellaiset, jotka ohjaavat meitä saamaan parasta mahdollista vaikuttavuutta. Niiden kanssa voidaan ehkä elää, mutta itse kannatan kohtalaisen laajoja työllisyysalueita hyvinvointialueiden tapaan. osaisi ulkoa. Jokaisen mukana olevan kunnan on hyväksyttävä yhteinen työllisyysalueohjelma omassa hallituksen tai valtuuston kokouksessa. Mukana liitteenä on oltava suunnitelma, miten uudistus otetaan haltuun. Kun työnhakija työllistyy avoimille työmarkkinoille, kunta säästää työttömyysetuuksissa. Jatkossa kuntia palkitaan vain työllistymisistä eikä enää aktivointitoimenpiteistä. Oksasen tapana on kertoa uusille työntekijöille, että työssä on paljon opettelemista ja perehdytystä. Homma ei pyöri ilman sijaisia. Kenenkään ei pidä luulla, että valtiolta siirtyvällä rahalla saataisiin TE-toimisto jokaiseen kuntaan. Nyt jännitetään, siirtyvätkö TE-hallinnon asiantuntijat varmasti kuntiin eivätkä karkaa muualle töihin. Merikarvian Puolitaival pohtii, kuinka isoja työllisyysalueiden pitäisi kaiken kaikkiaan olla, jotta toiminta olisi vaikuttavaa ja tehokasta. Oksanen lähettää hallitukselle terveisiä, että työllisyydenhoidossa kunnille ja työllisyysalueille on annettava mahdollisuus joustavuuteen. Kuopio teki paikallisesta työllisyysalueesta pohjaesityksen, jota on käsitelty yhteisissä työpajoissa naapurikuntien kanssa. Lain mukaan alkukartoitukset ja ensimmäiset työttömien tapaamiset on hoidettava lähipalveluina, mutta koska rahaa on rajallisesti, apuun joudutaan ennemmin tai myöhemmin ottamaan puhelut tai sähköiset tapaamiset. Järjestelystä on tullut paljon hyvää palautetta. MISTÄ TYÖLLISYYDEN OSAAJIA. Erilaisia lakeja, asetuksia ja niiden soveltamisohjeita on tuhansien sivujen verran. On varattava tarpeeksi resursseja. Oksanen sanoo, ettei auta, vaikka jokaisen pykälän Miten rahoituspaletissa otetaan huomioon kuntien omien panostusten merkitys. Häntä on pohdituttanut myös tulevien työllisyysalueiden päätöksentekoja reagointikyky. On varmistettava esimerkiksi kuntien satavarma tiedonsaanti työttömistä. TULOSSA HYBRIDIMALLI Kuntien viesti tulevasta TE-uudistuksesta on, että kiirettä pitää. Hän toivoo samalla, että tulija sitoutuu jatkuvaan oppimiseen. Niiden on sovittava yhteistoiminta-alueistaan ja ilmoitettava niistä työja elinkeinoministeriölle lokakuun loppuun mennessä. Mutta miten rahoituspaletissa otetaan huomioon kuntien omien panostusten merkitys. Nehän noudattavat pitkälti vanhoja maakuntarajoja. Jatkossa kunta osallistuu työmarkkinatuen rahoittamisen lisäksi peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoittamiseen. Oksanen sanoo, että koulunpenkillä TE-ammattilaisen työtä ei opita. Sen sijaan laissa säädetyn palveluprosessin määrittelyt KL8_14-45.indd 25 31.7.2023 14.09. Tätä joudutaan pohtimaan joka alueella. Laki sanoo, että työvoimapohjan – ei siis kunnan asukasmäärän – on oltava vähintään 20 000 henkeä. Niin ei käy, ja tämä on vain hyväksyttävä, Oksanen sanoo. Toisaalta olisi varottava, etteivät työllisyysalueiden rajat estä työvoiman liikkumista alueiden välillä ja maakunnasta toiseen. Kuntalehti 8 / 2023 25 . Ihan helposti eivät käy myöskään rahoitusvastuiden määrittelyt. Tilanne on johtamassa siihen, että maahan tulee pieniä työllisyysalueita. Valtio rahoittaa vain valtiolta siirtyvien tehtävien hoidon ja sen toimintamenot. Resursseja on järkevää keskittää, mutta kaikilla alueilla ei ehkä ole tästä riittävän syvällistä tietoa. Kuntien on pystyttävä ennakoimaan ja mittaamaan toimenpiteidensä vaikuttavuutta. Niitä on kyettävä soveltamaan yksittäisen asiakkaan tilanteeseen, jossa on aina mukana lukuisia muuttujia. Ainakin osalla palkka on pienenemässä, eikä palkkaharmonisointia varten ole varattu rahaa
Mikäli velvoitteet eivät täyty, on hoidettava sanktioimiset. Jos työttömän työnhakuvalmiudet ovat priimaa, keskustelun aika voidaan käyttää vaikkapa työhaastatteluun valmistautumiseen. Resurssit pitäisi suunnata osaamisen kehittämiseen ja työttömien täsmäohjaukseen. Tästä kaikesta voidaan ottaa opiksi ennen vuotta 2025. KL8_14-45.indd 26 31.7.2023 14.09. Hän kertoo olevan hyvin tiedossa, että työttömiä on ollut mukana kokeilussa paljon eikä kaikkia ole lisäresursseista huolimatta ehditty tavata. En usko palveluun, jossa annetaan samanlaisella kauhalla jokaiselle. 400 000 VAILLA TYÖTÄ Työvoimapalvelu-uudistukselle on ollut painavat syyt. Miksi ylipäätään laki puuttuu prosessiin. Näin on käynyt, vaikka valtio varasi yli 70 miljoonaa euroa työttömien haastattelijoita varten. Hurjalta se vaikuttaa erityisesti, kun maassa on samaan aikaan noin 200 000 avointa työpaikkaa. Näin kommentoi meneillään olevaa kuntakokeilua neuvotteleva virkamies Hanna LiskiWallentowitz työja elinkeinoministeriöstä (TEM). Hän korostaa, ettei kuntakokeilu siirry sellaisenaan uudistukseen. Menemättä asioiden edelle nyt voitaisiin myös arvioida, miten lakiuudistuksen pykälätekstiä tulkitaan toimeenpanossa. Itselläni on käsitys, että pykälät mahdollistavat myös jouston. Kentällä on kyselty, käytetäänkö summa järkevästi ja saataisiinko enemmän aikaan, jos pakotettujen tapaamisten ja mekaanisten haastattelujen sijaan keskityttäisiin hoitamaan asioita yksiköllisemmin, kunkin tarpeen mukaan. • Kirsi Riipinen Kritiikkiä pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista haastatteluineen ja lähitapaamisineen eivät ole järkeviä. Menettelyä olisi hyvä selkeyttää, ettei asiantuntijoiden tehtäväksi jää tarkistaa, tulevatko kaikki viivat vedettyä vihkoon. Kaikkiin työttömiin ei ole ehditty ottaa yhteyttä, kun virkailijat hoitavat palveluun mukaan päässeiden haastattelut ja seuraavat, hakevatko he töitä tarpeeksi usein. Jos lakia ei muuteta, tiedossa on hallintoja järjestelmäkeskeinen uudistus, jonka takia emme ehtisi tehdä asiakastyötä ja ohjaamaan työttömiä. Mutta asiakastyötä aiemmin tehneenä kannatan asiakkaan tiiviitä ja kasvokkaisia tapaamisia alussa, jotta saadaan parempi pohja työnhaussa tukemiseen. [ Koulutus ja työllisyys ] 26 Kuntalehti 8 / 2023 KUNTAKOKEILUSSA käytössä olevaa pohjoismaista työvoimamallia on kritisoitu rankasti erityisesti sen jäykistävästä rakenteesta. Kunnista tulleessa kritiikissä on korostunut kokeilumallin jäykkyys. Kuva: TEM Neuvotteleva virkamies Hanna Liski-Wallentowitz korostaa, ettei kuntakokeilu siirry sellaisenaan uudistukseen. Jos työttömiksi lasketaan työttömien työnhakijoiden lisäksi työvoimakoulutuksessa ja muissa palveluissa mukana olevat, lukumäärä on iso, 400 000 henkeä. Myöskään Merikarvian Puolitaival ei halua mekaanisia palvelumalleja. Nyt prosessi on samanlainen, oli kyseessä opiskelupaikkaa odottava nuori, pitkäaikaistyötön kuusikymppinen tai suomea taitamaton maahanmuuttaja. JOUSTO MAHDOLLISTA Nyt meidän on mahdollista katsoa, mikä toimii ja mikä ei. Uusien toimintatapojen haltuunotto ei onnistu kuukaudessa tai kahdessa. Tapaamisten sisältö on toki räätälöitävissä. Työllistymistä varten pitää selvittää asiakkaan tosiallinen palvelutarve eikä hukata aikaa älyttömän byrokratian hallintotehtäviin, joiden määrä on kokeilun aikana moninkertaistunut, Kuopion työllisyyspalveluiden johtaja Pirjo Oksanen napauttaa. Kun lakimuutos hyväksyttiin, eduskunta edellytti tuolloin, että hallitus seuraa jatkossa tarkasti uudistuksen vaikutuksia. Sinänsä kiitetään sen ohjausta aiempaa aktiivisempaan työnhakuun, mutta henkilöstö on uupunut raskaissa prosesseissa, joihin kuuluu runsaasti työttömien haastatteluja. Kokeilukunnat on sidottu pohjoismaisen mallin mukaiseen toimintaan velvoittavine sääntelyineen, toimintatapoineen ja ohjauskäytäntöineen
Edes Uudellamaalla tilanne ei ole hyvä, pikemminkin päinvastoin: Koko väestöstä Uudellamaalla asuu 32 prosenttia mutta työttömistä 34 prosenttia. Työttömyys toisin sanoen kestää Uudellamaalla pidempään kuin muualla • Artikkelia varten on haastateltu myös Kuntaliiton kehittämispäällikköä Erja Lindbergiä. Työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille hyödyttää kuntaa säästyneinä työttömyysetuusmenoina. Mistä on kyse. Sen jälkeen ennen h-hetkeä jää vielä aikaa käydä kuntien kanssa vuoropuhelua siitä, mitä järjestämisvastuu kaiken kaikkiaan tarkoittaa. Valtio vastaa työvoimapalvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla. • Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtiolla säilyy viime kädessä vastuu työvoimasta. Ainakin kolme vuotta työttömänä olleista luku nousee 44 prosenttiin. • Rahoitus tulee valtiolta valtionosuuksina, ja se tarkistetaan vuosittain. Tule tutustumaan Kevan palveluihin ja Kestävää työelämää -hankkeeseen osastollemme K-kerrokseen ja tietoiskuihin! Työkykyjohtamisella kestävää työelämää Jotain on toisin sanoen pakko tehdä, muuallakin kuin Pohjois-Savon rakennetyöttömyysalueella tai Merikarvialla Satakunnassa. Samalla TE-hallinnon henkilöstö siirtyy kuntiin vanhoina työntekijöinä. • Kunta osallistuu jatkossa työmarkkinatuen rahoittamisen lisäksi myös peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoittamiseen. • Palveluista vastaavat jatkossa kunnat tai työllisyysalueet, joiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. [ Info ] Kirsi Riipinen KL8_14-45.indd 27 31.7.2023 14.09. Tutustu Kestävää työelämää -hankkeeseen verkkosivuillamme: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Osallistutko Kuntamarkkinoille 13.–14.9.. Työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkeä. Kuntalehti 8 / 2023 TP • Keväällä vahvistetun lakipaketin mukaan julkiset työvoimaja yrityspalvelut järjestetään uudelleen vuodesta 2025 alkaen, jolloin palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. • TEMin on määrä hyväksyä työllisyysalueet ensi vuoden alussa. TUEMME TYÖKYKYJOHTAMISTA ja kestävää työelämää tarjoamalla vaikuttavia palveluja ja kehittämällä uusia ratkaisuja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi
28 Kuntalehti 8 / 2023 UKRAINALAISIA ON JOKA PUOLELLA KL8_14-45.indd 28 31.7.2023 14.09
Ukrainalaiset kirvesmiehet Yevhen Lemeschak (vas.) ja Ruslan Shabratko kasaavat kattoristikoita Rakennus Avant Oy:n teollisuushallissa Siikajoen Ruukissa. He ovat levittäytyneet tasaisesti eri puolille maata. [ Koulutus ja työllisyys ] Ukrainalaisia on Suomessa jo yli 50 000. Kuntalehti 8 / 2023 29 . KL8_14-45.indd 29 31.7.2023 14.09. Koulut ja päiväkodit juurruttavat ukrainalaisperheitä maaseutukuntiin, joissa on tarjolla niin pysyvää työtä kuin kausityötäkin
Niinpä Sapetko päätti paeta Mariupolista sotaa Suomeen 34-vuotiaan Alona-vaimonsa ja heidän lastensa, 12-vuotiaan Kristiinan ja 14-vuotiaan Platonin, kanssa. Azovstalin terätehdas tuhoutui pahoin Venäjän hyökkäyssodassa. Hedelmänja marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen muistuttaa, että työvoiman saantia kausitöihin on vaikeuttanut se, että miespuoliset ukrainalaiset ovat rintamalla. Tulorekisteritietojen mukaan 5 200 ukrainalaista on palkkatöissä. Tilapäistä suojelua saaneista noin 61 prosenttia on naisia, joista monella on mukanaan pieniä lapsia. KIELITAITO EI OLE ESTE Ohut hiekka pöllyää, kun 36-vuotias ukrainalainen Ivan Sapetko työstää eli kaavaa valumuottia suomalaisen työkaverinsa Vesa Kosamon kanssa Raahe Valimo Oy:n tummanpuhuvassa hallissa Raahessa. Työja elinkeinoministeriön arvion mukaan lisää voisi olla tulossa noin 40 000. Oman alansa töitä Sapetko sai Raahen yrityspalvelukeskuksen kautta, jossa on töissä 23 vuotta sitten Suomeen muuttanut ukrainalainen Edvart Musijenko. Samalla tavalla metalliesineitä valmistettiin entisessä työpaikassani Azovstalin terästehtaalla, Sapetko kertoo. Suomessa on nyt noin 50 000 ukrainalaista. Nyt maaseudulla asuvien määrä on aika suuri, Peltonen sanoo. Hän tunsi eri työvaiheet niin hyvin, että normaali työpaikkaperehdytys oli hänen kohUkrainalainen Ivan Sapetko (oik.) työstää valumuottia Vesa Kosamon kanssa Raahen Valimossa. Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset voivat mennä vapaasti töihin, Peltonen sanoo. [ Koulutus ja työllisyys ] 30 Kuntalehti 8 / 2023 Välittäjien toimintaan on liittynyt myös epäselvyyksiä, jopa huijauksia. Nähtäväksi jää, kuinka moni tilapäistä suojelua saaneista lopulta suuntaa Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin. Lisäksi kausitöissä maataloudessa on tänäkin kesänä noin 16 000 työntekijää, joista useita tuhansia on Ukrainasta. Peltonen arvioi, että lasten asettuminen kouluihin ja päiväkoteihin kasvukeskusten ulkopuolelle, esimerkiksi maatalouden kausitöihin väkeä tarvitseville paikkakunnille, voi juurruttaa Ukrainasta paennutta väestöä muita tasaisemmin koko maahan. Valmistumassa on suuren pumpun juoksupyörä, jonka muottiin sula teräs kaadetaan. V enäjän hyökkäyssotaa paenneet ukrainalaiset ovat asettuneet poikkeuksellisen tasaisesti lähes jokaiseen Suomen kuntaan verrattuna muuhun ulkomaalaistaustaiseen väestöön, kertoo erityisasiantuntija Juho Peltonen työja elinkeinoministeriöstä. Hän työskentelee työvoiman maahanmuuttoja kotouttamisyksikössä. Suurimmaksi haasteeksi koettu kielitaidon puute ei ollut Sapetkon kohdalla este työllistymiselle. Raahen Valimolla valmistettavat esineet painavat 10 kilosta 6 000 kiloon asti. Samoin Suomessa pitempään asuneet ukrainalaiset ovat hakeutuneet muille aloille kokoaikaisiin työsuhteisiin. KL8_14-45.indd 30 31.7.2023 14.09. Kaavauksessa hiekkamuotti valmistetaan valumallin avulla. Saavuimme Puolan kautta Helsinkiin runsas vuosi sitten, hän kertoo. Ennen valua muotti maalataan. Kaavaaja valmistaa valumuotit sideaineella kovetetusta kaavaushiekasta
Osa miehistä asuu perheineen Raahessa, mutta käy kauempana töissä. Myös googlen käännösohjelma on toimiva, sanoo työnjohtaja Niklas Lehtola. Työ on tuttua, sillä samanlaista suorittavaa työtä he tekivät Woodcompilla. Välillä tulkkina on ollut meidän virolainen työntekijämme, joka puhuu venäjää. Moni ukrainalainen työntekijä saapui Raaheen jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. KL8_14-45.indd 31 31.7.2023 14.09. Pienten paikkakuntien teollisuusyritykset ovat kernaasti palkanneet kielitaidottomia ukrainalaisia. Lemeschak on muuttanut Raahesta Ruukkiin yhdessä ukrainalaisen vaimonsa kanssa. Ukrainan Harkovasta kotoisin olevat kirvesmiehet, 52-vuotias Yevhen Lemeschak ja 48-vuotias Ruslan Shabratko kasaavat kattoristikoita Avantin suuressa tehdashallissa Ruukissa. Apuna käytetään tarvittaessa kännykän ukrainan kielen käännösohjelmaa, kertoo Raahen Valimon tuotantojohtaja Janne Siivo. Keski-Virosta saatu työvoima loppui, joten meidän virolainen työvoiman välittäjämme tarjosi tilalle ukrainalaisia, joita oli meillä töissä 30 runsas vuosi sitten, kertoo Raahessa taloelementtejä valmistavan Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi. Tulen niin hyvin toimeen Ivanin kanssa, että pärjäämme elekielellä. Olemme viettäneet myös vapaa-aikaa yhdessä, työkaveri Vesa Kosamo kertoo. Sapetko kertoo perheensä saaneen Raahesta tilavan vuokra-asunnon. He ovat oppineet nopeasti suomea, Sapetko kertoo tulkkina toimivan Musijenkon välityksellä. Oulusta 60 kilometriä etelään sijaitsevassa Ruukissa on runsaasti edullisia vuokra-asuntoja, sillä paikkakunnalla oli pitkään pakolaiskeskus, josta maahanmuuttajat siirtyivät omiin asuntoihinsa myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Asuntoja on jäänyt tyhjilleen, sillä ulkomaalaistaustaiset ovat muuttaneet muutamaa perhettä lukuun ottamatta Ruukista Raaheen, Ouluun tai etelän kasvukeskuksiin. Kuntalehti 8 / 2023 31 . dallaan riittävä. Kieli ei ole esteenä, sillä ukrainalaiset ovat omatoimisia ja he eivät pelkää työtä, sanoo Ruukin yrityspuistossa toimivan Rakennus Avant Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kantola. KOTIMAATA AUTETAAN Raha ja sota motivoivat ukrainalaisia kauTyönjohtaja Niklas Lehtola sanoo käyttävänsä välillä googlen käännösohjelmaa ukrainalaisten kanssa kommunikoidessaan. Lapset harrastavat urheilua, joten heillä on jo paljon suomalaisia kavereita. Yritys on erikoistunut hallien ja toimitilojen rakentamiseen. Musijenkon mukaan Raahessa asuu tällä hetkellä noin 400 ukrainalaista. Raahessa asuu paljon muitakin ukrainalaisia, joten olemme päättäneet jäädä pysyvästi Raaheen. Rakentamisen laskusuhdanne pakotti Woodcompin lomauttamaan huomattavan osan 170:stä työntekijästään. Moni ukrainalainen löysi korvaavan työpaikan toiselta paikkakunnalta, kuten 25 kilometrin päästä Siikajoen Ruukista
Ukrainassa minimipalkka on noin 200 euroa kuukaudessa ja tyypillinen eläke on noin 50 euroa kuukaudessa, kertoo ukrainalainen Olena Temnikova, joka on toiminut asiantuntijana Siirtolaisinstituutissa. Lähde: Tilastokeskus Vieraskielisten nettomuutto 2017–2021 Seutu Etelä-Pirkanmaa Forssa Haapavesi-Siikalatva Helsinki Hämeenlinna Imatra Itä-Lappi Jakobstadsregionen Joensuu Joutsa Jyväskylä Jämsä Järviseutu Kajaani Kaustinen Kehys-Kainuu Kemi-Tornio Keski-Karjala Keuruu Koillismaa Koillis-Savo Kokkola Kotka-Hamina Kouvola Kuopio Kuusiokunnat Lahti Lappeenranta Loimaa Lounais-Pirkanmaa Loviisa Luoteis-Pirkanmaa Mikkeli Nivala-Haapajärvi Oulu Oulunkaari Pieksämäki Pielisen Karjala Pohjois-Lappi Pohjois-Satakunta Pori Porvoo Raahe Raasepori Rauma Riihimäki Rovaniemi Saarijärvi-Viitasaari Salo Savonlinna Seinäjoki Sisä-Savo Suupohja Sydösterbotten Tampere Torniolaakso Tunturi-Lappi Turku Vaasa Vakka-Suomi Varkaus Ylivieska Ylä-Pirkanmaa Ylä-Savo Åboland-Turunmaa Äänekoski Ålands skärgård Ålands landsbygds Mariehamns stad Kyrönmaa -164 -39 -69 17937 -385 -396 -86 -505 -819 5 -668 -141 -209 -463 -66 -88 -793 -154 -83 -61 -7 -468 -1286 -708 -342 -62 -259 -1129 -118 -440 15 -17 -700 -50 -1169 -315 -159 -458 -93 -222 -271 -49 -277 -355 -426 9 -512 -64 -438 -182 -393 -123 -61 -663 -59 -7 -63 1027 -1381 366 -64 -95 -276 -163 -87 -79 -38 -1 -41 -1381 Tilastokeskuksen Muuttoliike ja väestönmuutokset -tietokannasta selviää, että Helsinkiin muutti vuosina 2017–2021 lähes 18 000 vieraskielistä muualta Suomesta. Penttilä on ollut mukana laajassa tutkimuksessa, jossa on selvitetty, miten ukrainalaiset kausityöntekijät ja suomalaiset tilanomistajat ovat selviytyneet kahdesta kriisistä, koronasta ja sodasta. Sotatilanne on selvästi lisännyt kausityöntekijöiden, heidän perheidensä ja suomalaisten tilayrittäjien yhteydenpitoa. Yhteydenpitoa on ollut hänen mukaansa myös toiseen suuntaan. Monet entiset kausityöntekijät, etenkin miehet, kysyivät, voivatko heidän sukulaisensa tai perheensä matkustaa Suomeen maatilalle turvaan, vaikka kysyjät itse eivät sotatilanteen vuoksi päässeet lähtemään Ukrainasta. Rahaa halutaan tienata sekä oman elannon turvaamiseksi että kotimaansa auttamiseksi, kertoo tutkija Atte Penttilä E2 Tutkimuksesta. Majoituksesta on saatettu periä jokaiselta perheenjäseneltä jopa 300 euron suuruinen kuukausivuokra, hän kertoi Teamsin välityksellä pidetyssä E2 Tutkimuksen julkistustilaisuudessa. 32 Kuntalehti 8 / 2023 sityöhön Suomeen. Sama koskee pitempää työsuhdetta Suomessa. toisiomuutto tarkoittaa sitä, kun vieraskielinen muuttaa Suomen sisällä toiselle paikkakunnalle. Haastatteluaineiston perusteella kausityöntekijöiden joukossa oli niin sanottua tavallista väkeä kuin myös lääkäreitä ja asianajajiakin. Temnikova vetää toista tutkimushanketta, jonka aiheena on ukrainalaiset palkkatöissä Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimukseen haastateltiin maatalousja puutarhatiloilla työskenteleviä ukrainalaisia ja heitä työllistäviä yrittäjiä. Osa haastatelluista oli tyyVieraskielisten nettomuutto eli ns. Moni tila on tarjonnut työtä ja turvaa, Penttilä kertoo. KL8_14-45.indd 32 31.7.2023 14.09. Suurin osa Suomen tilanomistajista on Temnikovan mukaan suhtautunut hyvin ukrainalaisiin. Ukrainalaiset ovat jo vuosia kulkeneet kesäisin kausitöissä Suomessa, sillä maiden välinen elintasoero on niin suuri. Hän tuli Suomeen yhdessä maataloustöitä tekevän miehensä kanssa neljä vuotta sitten. KIELTEISIÄKIN KOKEMUKSIA Ukrainalaisilla on ollut myös kielteisiä kokemuksia Suomesta. Valitettavasti joukossa on ollut kuitenkin myös niitä, jotka ovat halunneet hyötyä pakolaistilanteesta
Välittäjien toimintaan on liittynyt myös epäselvyyksiä, jopa huijauksia. Moni heistä on työllistynyt Rautalammin ja lähialueen marjatiloille. Myös kohonneet sähkölaskut vaikeuttivat pakolaisten majoittamista väliaikaistiloihin, joita tilanomistajat olivat vuokranneet. • Kesällä moni ukrainalainen työllistyy Suomessa kausityöläisenä. Toiveena oli, että mahdollisimman moni syyrialaisista olisi jäänyt pysyvästi Rautalammille, koska vanhusvoittoisen väestörakenteen vuoksi olisi tarvittu nuoria asukkaita, sanoo kunnanjohtaja Anu Sepponen. • Sodan puhjettua ukrainalaiset pääsivät Suomessa joustavasti töihin tilapäisen suojelun statuksella ilman hidasta työlupakäsittelyä. Siksi moni perhe on muuttanut nuorten mukana Etelä-Suomeen, Rönkä kertoo. • Tapio Mainio Rautalammin syyrialaiset Turkuun – tilalle ukrainalaisia [ Info ] Kolmella tavalla töissä • Ukrainalaiset työllistyivät Suomessa työluvalla ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen Muuttoliike ja väestönmuutokset -tietokannasta. Niinpä ukrainalaisten tarkkaa määrää ei tällä hetkellä tiedetä, hän kertoo. Moni syyrialainen kaipasi isommalle paikkakunnalle ja sinne missä asuu enemmän maanmiehiä, kertoo Rautalammin kunnan pakolaisohjaaja Anni Rönkä. Lisäksi syyrialaisille remontoitiin kunnan vuokrataloyhtiöstä kerrostaloasuntoja, koska heidän toiveinaan oli asua lähellä toisia syyrialaisia. Moni kausityöntekijä moittii välittäjäpalvelujen kalleutta varsinkin ensimmäisellä kerralla. Suurin osa tilapäistä suojelua saavista on äitejä ja lapsia. Moni ukrainalainen on käynyt jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa useana kesänä kausitöissä Rautalammilla. Toinen tärkeä tekijä oli peruskoulun ja lukion jälkeinen koulutustarjonta, jota Rautalammilla ei ole. ASUNNOT TÄYTTYIVÄT Rautalammin kunnan vuokra-asunnot eivät ole jääneet tyhjilleen. Syyrialaisilla on syvä perheside. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi kolmivuotiselle hankkeelle 400 000 euron tuen, jolla palkattiin projektityöntekijöitä. Kuntalehti 8 / 2023 33 [ Koulutus ja työllisyys ] Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen YRITYS kotiuttaa 80 syyrialaisen kiintiöpakolaisen ryhmä 3 700 asukkaan Rautalammille on epäonnistunut. Käytin välittäjää, koska en puhu englantia, jolloin on mahdotonta löytää maatilaa millään muulla tavalla.” • Lähde: Tilastokeskus Moni tila on tarjonnut työtä ja turvaa. Suurimpia vieraskielisten menettäjiä olivat samana aikana Vaasa (-1 381), Kotka-Hamina (-1 286), Oulu (-1 169), Lappeenranta (-1 129), Joensuu (-819) ja Jyväskylä (-668). Siksi ajatus, että varttunut nuori muuttaisi yksin asumaan ja opiskelemaan suureen kaupunkiin, oli vanhemmille mahdoton. Tilalle Rautalammille on tullut lähes sata ukrainalaista. Lähes kaikki syyrialaiset ovat muutamaa perhettä lukuun ottamatta muuttaneet pääasiassa Turkuun. KL8_14-45.indd 33 31.7.2023 14.09. Perheen kolmesta veljeksestä yksi on jäänyt Rautalammille, sillä hänellä on siellä työpaikka ja tyttöystävä. Osa heistä on rahapulassa purkanut vuokrasuhteen. Lisäksi osa ukrainalaisista on muuttanut suoraan aiemmin tuntemansa marjanviljelijän luokse. tymätön tiloilla saamaansa kohteluun. Syyrialaisten etelään muutto ei ole tavatonta. Välittäjät järjestävät usein myös kuljetuksen Suomeen. Vuonna 2015 aloitettuun syyrialaisten kotouttamiseen käytettiin runsaasti kunnan varoja. Näin tapahtuu muidenkin kansallisuuksien kohdalla, kun he harkitsevat Suomen sisällä niin sanottua toisiomuuttoa, kertoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro. Haastateltu kuvaa kokemuksiaan näin: ”Ensimmäisellä kerralla maksoin hänelle 500 euroa, ja myöhemmin, kun tiesin hinnan paremmin, maksoin 250 euroa. Syyksi tähän arvioitiin yrittäjien stressiä esimerkiksi sadosta tai taudin leviämisestä pandemian aikana. Vuosina 2017–2021 Turku sai yhteensä 1 027 vieraskielistä muualta Suomesta ja Helsinki 17 937 vieraskielistä, Aro kertoo. Viimeisten joukossa Turkuun muutti AlMahmaudin perhe, jonka luona Kuntalehti vieraili vuonna 2016 (Kuntalehti 10/2016). Apuna muun muassa suomen kielen opetuksessa oli useita vapaaehtoisia. Tänä vuonna Rautalammille on muuttanut pakolaisohjaaja Röngän mukaan noin sata ukrainalaista. Myös osa nuorista on saanut kesätyötä, Rönkä kertoo. He haluavat pysyä perheenä yhdessä, kun taustalla on pakolaisuuteen liittyneitä vaikeita vaiheita elämässä. Moni syyrialainen sai näin Rautalammilta suomalaisia ystäviä
Kajaanin sivistysjohtaja Mari Lyyra iloitsee vuoden kuluttua alkavasta koulutuksesta. Etenkin varhaiskasvatuksesta hakeudutaan tällä hetkellä muihin tehtäviin, ja sen suhteen olemme hyvin haastavassa tilanteessa koko Suomessa, hän huomauttaa. [ Koulutus ja työllisyys ] 34 Kuntalehti 8 / 2023 OPETTAJAPULAAN APUA Kun Kajaanin ja Iisalmen kaupungit sekä valtio löivät rahat tiskiin, saatiin aikaan pilottihanke, jonka avulla vuoden kuluttua Kajaanissa alkaa varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien koulutus. KL8_14-45.indd 34 31.7.2023 14.09
Kuntalehti 8 / 2023 35 K ajaanissa päättyi kymmenen vuotta sitten opettajakoulutus, kun Oulun yliopisto päätti keskittää koulutuksen Ouluun. Erityisopettajia kaivattaisiin lähes 2 500 täyttämään avoimia vakansseja. Maaliskuussa tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen, kesk., myönsi Oulun yliopistolle rahoituksen opettajankelpoisuuteen johtavien opintojen ja tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämiseksi. Kajaani oli suosittu opiskelupaikka iisalmelaisille nuorille, mutta kun uusia opettajia aloituspaikkaa, kolmivuotiseen varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattikoulutukseen 40 aloituspaikkaa ja kaksivuotiseen varhaiskasvatuksen erityisopettajan maisterikoulutukseen 20 aloituspaikkaa. Kertaluontoinen lisärahoitus koskee kolmea syksyllä 2024 alkavaa koulutusta. Omat haasteensa on myös erityispedagogiikan opettajien löytämisessä. Nyt tilanteeseen on luvassa parannusta. Paikkoja olisi arviolta noin 6 000 lastentarhanopettajalle. Lastentarhanopettajista on kunnissa nyt suuri pula. Opettajia koulutetaan nyt ainakin näissä kaupungeissa KL8_14-45.indd 35 31.7.2023 14.09. Tarve on kasvanut nopeasti parilla tuhannella. Kevan analyysin mukaan esimerkiksi sairaanhoitajia tarvitaan kipeästi koko maahan. Koulutus järjestetään Kajaanissa. Erityisen vaikeaa on ollut löytää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Terveydenhuollon henkilöstötilannetta vaikeuttaa se, että myös lähihoitajia tarvittaisiin melkein 9 000, kun vuonna 2021 vaje oli vain runsaat 700. Tämä päätös on vuosien saatossa näkynyt yhä selvemmin Kainuun ja Ylä-Savon opettajien rekrytoinneissa. Meidän ajatuksemme on, että me tarvitsemme tätä koulutusta jatkossakin. Valtio antaa koulutukseen 840 000 euroa. Erillisiin erityisopettajan opintoihin lisätään 20 muissa Kajaanissa sijaitsevissa opetustiloissa. Pilottihankkeen koulutukset toteutetaan monimuotoisesti eli ne sisältävät lähija etäopetusta. OPETTAJAPULA ARKIPÄIVÄÄ Vaikka koulutus järjestetään naapurimaakunnassa Kainuussa, Pohjois-Savon puolella sijaitsevan Iisalmen kaupungin päättäjät katsoivat omien rahojen laittamisen likoon tarpeelliseksi. Rahoittajina toimivat myös Kajaanin kaupunki, joka sijoittaa koulutukseen 355 000 euroa ja Iisalmen kaupunki, jonka panos on 175 000 euroa. Lähijaksot toteutetaan Kajaanin yliopistokeskuksen tiloissa sekä tarpeen mukaan Lähde: Opettajaksi Opiskelevien Liitto Työvoiman tarjonnan tila 2022 Lähde: Kevan analyysi kuntien työvoimatarpeista . Katsotaan nyt, miten tämä toimii ja onko koulutukselle kysyntää. Tämä on pilottiluonteinen avaus, eikä jatkosta ole tehty mitään päätöstä. Etsimme yhteistyössä sellaisia keinoja, joilla tätä mallia voidaan jatkaa, Kajaanin kaupungin sivistysjohtaja Mari Lyyra kertoo. Se on haasteena täällä yliopistollakin, sanoo Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan dekaani Risto Honkonen
Näiden aloituspaikkatietoja ei löydy Vipunen-palvelusta. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2023 Syksy Yhteishaku Helsingin yliopisto, Helsinki Lärare inom småbarnspedagogik (undervisning på svenska), nationell flerformsutbildning (1000+) för personer verksamma inom småbarnspedagogik, pedagogie kandidat (3 år) Lärare inom småbarnspedagogik (undervisning på svenska), pedagogie kandidat (3 år) Varhaiskasvatuksen opettaja (opetus suomeksi), kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Varhaiskasvatuksen opettaja (opetus suomeksi), valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville, kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Varhaiskasvatuksen opettaja, Joensuu, kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3 v), Valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville Jyväskylän yliopisto, Kokkola Avoimen väylä, varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelma (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3 v) (Kokkolan yliopisto-keskus Chydenius), valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) Oulun yliopisto, Oulu Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3 v), Valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville Tampereen yliopisto, Tampere Varhaiskasvatuksen opettaja, Kasvatustieteiden koulutus, Kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Varhaiskasvatuksen opettaja, Kasvatustieteiden koulutus, kasvatustieteen kandidaatti (3 v), Valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville Turun yliopisto, Rauma Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti (3 v), Valtakunnallinen monimuotokoulutus (1000+) varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiville Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelma, Rauma, kasvatustieteen kandidaatti (3 v) Åbo Akademi, Vaasa Småbarnspedagogik: Utbildningsprogrammet för lärare inom småbarnspedagogik, flerformsutbildning (Vasa), pedagogie kandidat (3 år) Aloituspaikat 685 685 685 240 20 20 140 60 73 55 18 42 25 17 20 120 100 20 160 20 140 30 Oulun yliopisto, Oulu Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti, Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2, SaVOpe 2 -hanke Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Varhaiskasvatuksen opettaja, Joensuu, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelma ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Oulun yliopisto, Oulu Varhaiskasvatuksen opettaja, kasvatustieteen kandidaatti, Saamen kielen ja kulttuurin erityistarpeet huomioiva varhaiskasvatuksen opettajakoulutus 2, SaVOpe 2 -hanke Åbo Akademi, Vaasa Utbildningsprogrammet för lärare inom småbarnspedagogik (Vasa), pedagogie kandidat och pedagogie magister (3+2 år) Kaikki aloituspaikat yhteensä 20 50 120 5 40 920 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Erityisluokanopettaja ja erityisopettaja, Joensuu, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Erityisopettaja, Joensuu, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Erityispedagogiikan kandidaattija maisteriohjelma (erityisopettaja ja erityisluokanopettaja), kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Varhaiserityispedagogiikan kandidaattija maisteriohjelma (varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja erityisopettaja), kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) Lapin yliopisto, Rovaniemi Erityisopettajan kandidaattija maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), 2023 Turun yliopisto, Turku Erityisopettajan tutkinto-ohjelma, Turku, kasvatustieteen kandidaatti ja kasvatustieteen maisteri (3 v + 2 v) Åbo Akademi, Vaasa Utbildningsprogrammet för speciallärare (Vasa), pedagogie kandidat och pedagogie magister (3+2 år) Kaikki aloituspaikat yhteensä 30 25 50 5 20 17 25 172 Erityisopettajakoulutus Aloituspaikat Kuvat: Pixabay KL8_14-45.indd 36 31.7.2023 14.09. 36 Kuntalehti 8 / 2023 Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Erityisopettajaksi voi pätevöityä yliopistoissa myös niin sanottujen erillisten opintojen kautta
• Pekka Moliis Kuva: Kimmo Rauatmaa KL8_14-45.indd 37 31.7.2023 14.09. Selvitämme teille ympäristöystävällisen SMRpienydinvoiman tuomat mahdollisuudet energiantuotannossanne. LUOKANOPETTAJAT TOIVELISTALLA Kainuun ja Ylä-Savon suunnalla halutaan nostaa keskusteluun myös se, miten luokanopettajakoulutusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Kamppailu työvoimasta isoja yliopistopaikkakuntia vastaan on kovaa touhua. Kun valtio antoi paljon avustuksia koronasta toipumiseen, isot yliopistokaupungit saivat niitä paljon ja meille syntyi käsitys, että nuorille opettajille tarjoutui enemmän työmahdollisuuksia sieltä yliopistokaupunkien liepeiltä, Mari Lyyra sanoo. Erityisen kova pula meillä on erityisopettajista. Ota yhteyttä! Kirsi Hassinen 044 507 4843 kirsi.hassinen@platom.fi platom.fi/smr ei enää ole Kajaanista valmistunut, se on näkynyt meillä pienellä viiveellä. Ehkä realistista voisi olla, että tarjottaisiin aineenopettajille mahdollisuutta hankkia luokanopettajan pätevyys. Pitkälle meneviä linjauksia on hankala tehdä ennen kuin reunaehdot ovat tiedossa. PITOJA VETOVOIMA KUNTOON Osaava henkilöstö on kaiken a ja o, kun perusopetuksen saavutettavuudesta puhutaan. Se pieni opettajareservi, joka aikanaan muodostui, on nyt loppunut, Iisalmen kaupungin sivistysja hyvinvointialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen kertoo. Jos me saamme tästä Kajaanin koulutuksesta hyvin tutkintoja, rahoitusta jatkolle löytyy sitä kautta, Oulun yliopiston Risto Honkonen toteaa. Näin saataisiin niin sanottuja kaksoiskelpoisia opettajia, joita monet kuntatyönantajat toivovat, dekaani Risto Honkonen pohtii. Mahdollistamme lähiopetuspäiville osallistumisen ja tarvittaessa laadimme opettajalle kevennetyn lukujärjestyksen opiskelujen ajalla. Koulutuksen tulevaisuus riippuu paljon siitä, millaisen yliopistorahoitusmallin uusi hallitus meille luo ja mitä yliopistojen halutaan tekevän. Hänen mukaansa alueet, joihin ei ollut syntynyt sidettä koulutuksen tai työharjoittelun kautta, jäivät henkilöstön saatavuudessa heikompaan asempaan. Opiskelupaikkakunta on etulyöntiasemassa, kun tuoreet opettajat etsivät ensimmäisiä työpaikkojaan. Ehkä tätä kautta saamme heistä tulevaisuudessa opettajia Iisalmeen, Kirsi-Tiina Ikonen sanoo. Koko Suomessa perusopetusikäisten määrä laskee 25 prosentilla, joten se tulee hiukan meitä kaikkia vastaan. Myös varhaiskasvatukseen meillä on todella vaikea saada kelpoisia hakijoita. Nyt edellytetään työnantajalta hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja pitosekä vetovoimaa. SMR:t tulevat, oletko valmis. Uuden hallituskauden ensimetreillä moni asia on avoin. Sama onnistuisi myös muissa entisissä yliopistokeskuksissa, kuten vaikka Savonlinnassa, Mari Lyyra esittää. Kuntalehti 8 / 2023 37 [ Koulutus ja työllisyys ] Samaan aikaan oppilaiden tuen tarve kasvaa koko ajan. Pienemmissä kunnissa lähiseudulla tilanne on tietääkseni vielä pahempi, Ikonen sanoo. Jo nyt työaikaan sisältyy maksimissaan kymmenen palkallista koulutuspäivää vuodessa tai vaihtoehtoisesti voimme korvata majoitusja matkakuluja, Ikonen kertoo. Luokanopettajakoulutuksen aloittaminen on Kajaanin ja Iisalmen toivomuslistalla, mutta asia on vasta keskustelujen asteella. Etenkin varhaiskasvatuksesta hakeudutaan tällä hetkellä muihin tehtäviin, ja sen suhteen olemme hyvin haastavassa tilanteessa koko Suomessa, Mari Lyyra sanoo. Hänen mielestään jo tässä vaiheessa on tärkeää tiedottaa alkavasta koulutuksesta ja saada kiinnostuneita aloittelemaan opintoja jo syksyllä avoimessa yliopistossa. En tarkoita sillä monimuotokoulutusta, vaan sitä, että esimerkiksi Kajaanissa olisi järjestettävissä työelämälähtöiset oppimisympäristöt. Kajaanissa käynnistyvään koulutukseen voi hakeutua mistä tahansa, mutta Iisalmessa toivotaan, että mahdollisimman moni kaupungille töitä tekevistä hakisi koulutuspaikkaa. Samaan aikaan oppilaiden tuen tarve kasvaa koko ajan. Myös luokanopettajakoulutusta tulisi avata sillä tavalla, että siihen tulisi yhä enemmän myös mahdollisuuksia tehdä opintoja kaikkialla. Totta kai tulemme tarjoamaan harjoittelupaikkoja myös muilta alueilta opiskelemaan lähteville. Hienot ja nykyaikaiset koulurakennukset eivät tilannetta paranna, jos seinien sisälle ei saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Toteutus, Luvitus, Teknologiat, Turvallisuus, Riskit, Hyödyt Kuinka voimme palvella
Eri puolilla maata toimivissa piloteissa pohditaan käytännön järjestelyjä verkostoperuskoulun mallin kehittämiseksi. Kuva: Pixabay KL8_14-45.indd 38 31.7.2023 14.09. [ Koulutus ja työllisyys ] 38 Kuntalehti 8 / 2023 Verkostoperuskoulusta apu pieniin oppilasmääriin Pienenevä lapsiluku pakottaa kuntia suunnittelemaan peruskouluyhteistyötä yli kuntarajojen
Verkostoperuskoulu voisi tehdä sen mahdolliseksi useamman kunnan kesken. Myös katsomusaineissa kuntien yhteistyö tulee entisestään lisääntymään, jotta riittävän suuret opetusryhmät saadaan toimimaan. Kuntien sopimukseen perustuen Hollolasta käydään Lahden Kivimaan koulussa ja muitakin rajanylityksiä varmasti tulee. Carlson huomauttaa, että digitaalisesti välitetyssä opetuksessa peruskoulussa opettajan on vastattava opetusryhmästä myös opetusta vastaanottavassa päässä. Nyt mietitään käytännön ratkaisuja. Hallinnollista yhteistyötä on jo tehty muun muassa hankehakemuksissa. Järvi-Suomessa pulmaksi nousevat myös KL8_14-45.indd 39 31.7.2023 14.09. ETÄOPETUS HARKINTAAN Lahtivirta on vakuuttunut, että uusia malleja tarvitaan, sillä tulevaisuudessa oppilasmäärät pienenevät edelleen. Lukioiden puolelta on jo kokemusta yhteisistä opettajista, Lahtivirta muistuttaa. Hänen mukaansa nyt on mentävä oppilaan paras edellä. Lahtivirran mukaan alueen kunnat lähtivät mukaan pilottiin selvittämään muun muassa yhteisvirkojen perustamista. Miten ketterästi päättäjät alkavat mukautua yhteistyömahdollisuuksiin. Näistä halutaan päästä eroon ja hoitaa myös katsomusaineet Päijät-Hämeen kuntien yhteistyönä ja verkon välityksellä. Venäjän kieli oli aikaisemmin tällä listalla, mutta kiinnostus on lopahtanut. Rohkeutta vaaditaan virkamiehiltä, mutta myös päättäjiltä. Suurimpina verkostoperuskoulun vaikeutena Lahtivirta näkee kuntien väliset sopimukset. Esimerkiksi miten määritellään verkkovälitteisen opetuksen korvauksia, opettajien pedagogisten digitaitojen kehittämistä ja miten paljon oppilaita alueelta olisi tulossa harvinaisempien kielten opetukseen sekä katsomusaineisiin. Merja Ojansivu pitkiksi venyvät koulumatkat. Yhdysluokkia eli useamman luokka-asteen yhteisiä luokkia on jo monessa kunnassa, mutta hän uskoo, että opetusryhmiä yhdistetään tulevaisuudessa yli kuntarajojen. Sekin on pohdittavana, aloitetaanko kieliohjelma jo A2-kielenä kolmannelta vuosiluokalta harvinaisempien kielten osalta. Isompia yksiköitä kohti mennään. Hanke kattaa 39 kuntaa. Kuntaliiton verkostoperuskouluhankkeeseen osallistuu kymmenen pilottialuetta vuosina 2022–2024. Kuntien yhteistyöllä halutaan mahdollistaa harvinaisten kielten sekä katsomusaineiden opetusta koko maakunnan alueella. Perinteisesti kunnat ovat pitäneet kiinni omastaan ja taustalla vaikuttaa myös kuntaliitosten pelko. Verkostoperuskoulun pilotissa ovat mukana kaikki Päijät-Hämeen kymmenen kuntaa. Valitettavasti tosiasia on, että ikäluokat pienenevät ja pieniä kouluja joudutaan edelleen karsiRohkeutta vaaditaan virkamiehiltä, mutta myös päättäjiltä. Ei tarvitse puhua harvinaisista aineista, vaan ongelmana voi olla tuntien riittävyys maantiedon, biologian, kotitalouden ja käsityön opettajille. Pienemmissä alueen kunnissa alkaa olla vaikeaa saada kelpoiselle yläasteen aineenopettajalle riittävästi tunteja yhdessä kunnassa. Olemme miettineet myös A2-kielen opetukseen uusia mahdollisuuksia. Nyt selvitetään käytännön järjestelyjä ja katsotaan, mihin meidän lainsäädäntömme taipuu. Opettaja on jollakin koululla ja on sieltä etäyhteydessä muihin lukioihin. Kuntalehti 8 / 2023 39 O ppilasikäluokat harvenevat myös Päijät-Hämeessä. Perusopetuksessa opettaja voisi olla esimerkiksi kaksi päivää yhdessä kunnassa ja toiset kaksi naapurikunnassa. Esimerkiksi elämänkatsomusaineissa hybridimalli voisi toimia peruskoulun puolellakin eli jollekin ryhmälle opetus tapahtuisi läsnä ja toisille etäyhteydellä. Lahtivirran mukaan myös opetussuunnitelmatyötä voitaisiin tehdä enemmän yhdessä naapurikuntien kesken. Joissakin kunnissa on aikaisemmin jouduttu kustantamaan pitkiä koulumatkoja katsomusaineiden opetuksen vuoksi. Kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson Lahden kaupungilta sanoo alueen kuntien hakevan yhteistä tiekarttaa tulevien vuosien kouluverkkoratkaisuille. Katsomusaineiden opettajat ovat opettaneet useiden kuntien peruskouluissa jo pitkään. Kuntien on sovittava esimerkiksi koulunkäynnistä yli kuntarajan, jos oppilaan lähin koulu on toisen kunnan puolella. SAVO POHTII YHTEISVIRKOJA Suonenjoen kaupungin kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta vetää verkostoperuskoulun pilottia Suonenjoen, Vesannon, Rautalammin, Konneveden, Pielaveden, Tervon ja Keiteleen kuntien alueella. OPPILAAN PARAS EDELLÄ Carlsonin mukaan peruskoulun yläasteelle toivottuja valinnaisia kieliä ovat espanja, saksa, ranska ja kiina. Pohdittavaksi tulee osittainen etäopetuksen mahdollisuus myös alakoulussa. • maan, sillä niihin on vaikea saada opettajia. Oppilaskohtainen valtionosuus pitäisi verkostomallissa jakaa kuntien kesken. Se vaatisi lainmuutoksen, sillä nykyisellään perusopetuslaki ei mahdollista etäopetusta peruskouluissa
40 Kuntalehti 8 / 2023 [ Koulutus ja työllisyys ] Kunnallinen rytmimusiikki työllistää KL8_14-45.indd 40 31.7.2023 14.09
Kuntalehti 8 / 2023 41 . KL8_14-45.indd 41 31.7.2023 14.09. Kun Rovaniemen kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat nousee esiintymislavalle, soittajat ovat hyvinvointija kulttuuritoimen työllisyystöissä. Kunnan Pojat -orkesteri on aina odotettu vieras Tapionkodissa Rovaniemellä. Sohvalla seuraavat Antti Härkönen, MarjaLiisa Lehtinen ja Meeri Klemetti. Piiritanssiin innostuivat Irma Saarinen (vas.), hoitaja Meeri Vänttinen, Arvi Kujala, Aila Räsänen sekä hoitaja Anu Mustonen
Vuosien varrella yhtyeessä on ollut 15 pitkäaikaistyötöntä muusikkoa ja useita työharjoittelussa tai työkokeilussa olevia. Menevä musisointi saa satavuotiaankin tanssilattialle. Pitkän päivätyön koulutuksen ja musiikin parissa tehnyt Härkönen seuraa esitystä myös ammattilaisen silmin. Kunnan Poikien ”isä” on Rovaniemen kaupungin kulttuurituottaja, monipuolisesti kouluttautunut kontrabasisti Hannu Raudaskoski. Kunnan Poikien muusikot haluavatkin kehittää ohjelmaansa yleisöä osallistavaksi. Jo viisi vuotta eri kokoonpanoissa musisoineet Kunnan Pojat aloittaa nimikkobiisillään Kunnan Pojat lauteilla. Riihimäen ja Hyvinkään seudulla on myös satunnaisesti keikkaileva ”etelän jaos”. Kerta toisensa jälkeen orkesteri saa palautetta siitä, kuinka musiikki parantaa ikäihmisten unija ruokahalua, tuo iloa ja muistoja. KL8_14-45.indd 42 31.7.2023 14.09. Hoitajien rohkaisemana pieni lattia täyttyy pian tanssijoista. Raudaskosken lisäksi yhtyeen palkkalistoilla ovat Suomessa ja ulkomailla opiskellut ja työskennellyt harmonikkavirtuoosi Tatu Kantomaa sekä Kuopion konservatoriosta pop & jazz -linjalta valmistuneet rumpalikitaristi Jaakko Niemi sekä laulaja ja moniinstrumentalisti Jari Karjalainen. Kaija Ollakka, 100, Ritva Juko, 68, ja Antti Härkönen, 87, nauttivat silmin nähden musiikista. Yleisön joukosta löytyy muitakin laulavia musiikki-ihmisiä, ja ainakin yhdet sormet seuraavat näppärästi hanuristin sormien kulkua. [ Koulutus ja työllisyys ] 42 Kuntalehti 8 / 2023 K unnan Poikien keikka suuntautuu tällä kertaa Rovaniemen Tapionkotiin, jonne kokoontuu omissa kodeissaan asuvia ikäihmisiä. Kunnan Pojissa soittavat nyt monia instrumentteja taitava laulaja Jari Karjalainen (vas.), rumpali ja kitaristi Jaakko Niemi, kontrabasisti ja kulttuurituottaja Hannu Raudaskoski sekä harmonikkataituri Tatu Kantomaa
Kaikki työllistetytkin ovat ammattilaisia. Ei meillä ole erikseen taiteellista johtajaa eikä intendenttiä, vain ammattimuusikoita. Jospa edes kerran päivässä – tai edes kerran viikossa – olisi tunti maakuntien musiikkia, Raudaskoski sanoo. Tykätyimmät kappaleet ovat Kultainen nuoruus, Satumaa, Lapin tango ja Jätkän humppa. • Kunnan Pojat sai Marja-Liisa Lehtisen ja hoitaja Meeri Vänttisen foxin pyörteisiin. KL8_14-45.indd 43 31.7.2023 14.09. IHMISTEN LUO Kunnan Pojilla ei ole omaa salia vaan he menevät ihmisten luo. Kunnan Pojat -orkesterin jäsenet miettivät, että voisiko klassisten orkestereiden lisäksi olla myös vakituisia ja valtion tukemia rytmiorkestereita. TYYLISUUNTIEN YLI Kunnan Poikien ohjelmisto taipuu yleisön mukaan vanhasta tanssimusiikista bluesiin, rockiin, punkiin sekä lastenlauluihin. Myös se ihmetyttää, kuinka vähän työvoima-, sosiaalija kulttuuritoimet tietävät toistensa toiminnasta. Tanssiyleisö alkaa kohta olla hoivakodeissa, Hannu Raudaskoski sanoo. • Kunnan Pojista on valmistunut tänä vuonna orkesterin tuottama historiikki. • Yleisön pyynnöstä -levy nousi julkaisunsa jälkeen Suomen Paikallisradioiden kuuntelijoiden kuukauden ykkössuosikiksi. Keikkoja on ollut noin 300 vuodessa. Kuntalehti 8 / 2023 43 [ Info ] Levyjä ja historiikki • Rovaniemen Kunnan Pojat on julkaissut kolme levyä: Yleisön pyynnöstä (2020), Kunnallista joulua (2020) ja Kunnan Pojat Lauteilla (2023). Esiintymislavoiksi käyvät jopa laitosten käytävät tai tuulikaapit. Kesäaikana Kunnan Pojat on kiertänyt esittelemässä toimintaansa Lapin kunnissa Pohjoisen Puhuri -hankkeen turvin. Ennen tanssittiin monena iltana viikossa, mutta nyt vain viikonloppuisin harvenevissa tanssipaikoissa. Outo kuviohan tämä opetusministeriölle on. Muusikoita harmittaa myös se, että tieto hyvinvointia tuottavan kulttuurin vaikuttavuudesta ei mene rahoista päättäville. Valtionapua saa yli 20 klassista orkesteria, mutta vain muutama rytmimusiikkiorkesteri. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamalla hankkeella pyritään elävöittämään koko Lapin kulttuurielämää. Myös koko Suomen veronmaksajien ylläpitämä Yleisradio saa heiltä terveiset. Kunnan Poikien toimintaa on haettu valtionosuuden piiriin tuloksetta, vaikka hoivakodeissa tanssimusiikista olisi iloa ja hyötyä. Maakunnat ja pienet toimijat on täysin unohdettu. Yle soittaa isojen musiikkitalojen tuotantoa. Työ on mielekästä ja tuo leivän, mutta parhainta tässä on, kun tuntee tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus, Jaakko Niemi tuumaa. Haasteena ovat samalle päivälle sattuvat liian monet keikat. Kunnan Poikien muusikot muistuttavat, että heidän pääyleisönsä ei juuri pidä ääntä toiveistaan ja tarpeistaan kunnissa tai hyvinvointialueilla. • Etelän Kunnan Pojat julkaisi vuonna 2020 Avaa sydämesi mulle -levyn. Hilkka Jankkila Kuvat: Kaisa Sirén Muusikkoja koulutetaan enemmän kuin koskaan, mutta leipätöitä, etenkin tanssimuusikoilla, on entistä vähemmän. Kunnan Pojat -orkesteri on toiminut kaupungin vapaa-ajan ja perusturvan toimintaan ohjatuilla testamenttilahjoituksilla sekä Kylien kehittämissäätiön varoilla. Kunnan Pojat -mallissa tarvitaan yhdestä kolmeen vakinaista muusikkoa, mutta lisäksi mukana voi olla työllistettyjä. Pääkohteita ovat hoivakodit, vammaisja mielenterveysyksiköt, päiväkodit, kirjastot ja kylätalot. Jari Karjalainen ja Jarkko Niemi laskevat, että Rovaniemen kaupungille Kunnan Poikien toiminta on kustannustehokasta, jos vertaa vaikka keikkapalkalla konsertoimassa käyvien taksoihin. Rahoitus on ainainen huoli
Yleisesti ottaen melko hyvin, kun täytämme vakituisia paikkoja. Palkkasimme kaksi vuotta sitten kokeilun kautta kolme sosionomitaustaista varhaiskasvatusohjaajaa, jotka ovat olleet ennaltaehkäisevissä palveluissamme. Sosionomeista ja opettajista on pulaa, vaikka tarjolla olisi pitkiä sijaisuuksia. Leikit tukevat lapsen ajattelua ja kielellisiä taitoja. Lastenhoitajien pätevöitymistä on helpotettava rakentamalla urapolkuja opettajiksi tai sosionomeiksi. On tärkeää, että arjessa on suunnitelmallista toimintaa ja laadukasta vuorovaikutusta työntekijöiden ja lasten välillä. 5 Onko työvoimapula edelleen suuri ongelma varhaiskasvatuksessa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen. Selkeää muutosta parempaan ei näytä ainakaan vielä tapahtuneen, vaikka joitakin toimia on tehty. 4 Mikä voisi olla esimerkkinä uudesta toiminnasta Tampereen varhaiskasvatuksessa. Työolosuhteisiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Tästä tilanteesta voi kiittää muiden muassa Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta. Uusille koulutuspoluille on kasvavaa kysyntää henkilöstörakenteen muuttuessa. Sekin on voinut vaikuttaa, että tehtäväkohtaisia palkkoja on nostettu. 6 Mitä on yritetty tehdä. Usein ensimmäisten minuuttien aikana herää ajatus, minkälainen ihminen ja ammattilainen on kyseessä. Kuntien on tehtävä käsi kädessä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Hankkeiden avulla on palkattu lisähenkilökuntaa. Kun lapsella on turvallinen olo, hän voi heittäytyä mielikuvitusleikkeihin. Kyllä, pulaa tekijöistä on useissa kunnissa. Kuusikkokunnat ovat väkiluvultaan Suomen suurimmat kaupungit. 7 Kuinka hyvin rekrytoinnit ovat sujuneet Joensuussa, kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Irja Seppänen. 10 Minkä takia tuetun leikin määrän kasvattaminen on yksi kehittämiskohteista strategiassanne. Sijaisuuksiin on vaikea saada päteviä työntekijöitä. Apua voi saada esimerkiksi päihdeohjaukseen tai siihen, jos tuntuu, että lapsi katsoo liikaa videoita. 10 kysymystä varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuksessa on liian vähän päteviä työntekijöitä. 3 Minkälaisia keinoja olisi otettava käyttöön, jotta työvoimaa olisi riittävästi. Vanhemmat voivat saada heiltä apua lasta, itseään tai perhetilannetta koskeviin kysymyksiin. • Jouni Lampinen KL8_14-45.indd 44 31.7.2023 14.09. 44 Kuntalehti 8 / 2023 1 Saatteko hyvin uusia työntekijöitä, Tampereen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus. Meillä on pätevää henkilöstöä ja hakijoita on ollut hyvin, kun esimerkiksi opettajien paikkoja on ollut auki. Hakijamäärissä on kuitenkin ollut selkeätä laskua. Jos työntekijöillä on hyvä olla, lapsillakin on hyvä olla. Kunnissa, esimerkiksi Vantaalla, on kohdistettu palkankorotuksia varhaiskasvatuksen opettajille. Meidän on lisättävä aloituspaikkojen määrää korkeakouluissa. Kunnissa on kehitettävä työolosuhteita ja työjärjestelmiä. Tarvitsemme keskimäärin yhden uuden päiväkodin joka vuosi. 9 Mistä on hyvä päiväkotipäivä tehty. Erityisopettajista on pulaa. 2 Miltä seuraavat vuodet näyttävät. 8 Tunnistaako hyvän työntekijän haastattelussa. Tampereella lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvaa jopa 1 600 lapsella kymmenessä vuodessa. Jos työntekijöillä on hyvä olla, lapsillakin on hyvä olla. Arjessa on oltava myös heittäytymistä eri tilanteisiin, iloa ja huumoria. Kuntienkin on panostettava alan vetovoiman vahvistamiseen. Hyvä hakija osaa hallita ryhmiä ja häntä on helppo lähestyä. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty. Meidän on kehitettävä oppisopimuskoulutuksia. Tarvitsemme kuusikkokunnissa yhteensä noin 9 000 korkeammin koulutettua työntekijää, kun varhaiskasvatuksen henkilörakenneuudistus toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Nykyiset paikkamäärät eivät riitä kattamaan korkeakoulutettujen tarvetta
Kuntalehti 8 / 2023 45 [ Kolumni ] V astuu työvoimapalveluista siirtyy kuntien harteille tammikuussa 2025. Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä jokaisella työllisyysalueella erikseen. Mielestäni ei ole mitään järkeä, että tuloksekkaan työperäisen maahanmuuton pyörä yritetään keksiä aina uudestaan jokaisella työllisyysalueella. vastuulla. Unelmien työllisyyspalvelut Kuva: Johanna Erjonsalo Ensimmäisenä haastan kuntapäättäjät aitoon yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Ammattiosaajiakaan ei varmasti löydy laajasti yhden työllisyysalueen sisältä, joten työvoiman liikkumisessa ei saa missään tapauksessa olla hallinnollisia rajoja. Mitä jos emme tekisi samoja virheitä kuin hyvinvointialueilla ja tekisimmekin aivan uudenlaiset työllisyyspalvelut. Voisiko osan palveluista tehdä yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Sieltähän voisi syntyä aivan uusia ideoita työnvälitykseen. Mitä jos alkavan yrityksen palvelut olisivat Suomen uusyrityskeskusten tehtävissä, toki työllisyysalueiden Harri Jaskari Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikasta ja järjestön kehittämisestä vastaava johtaja. Tämän vuoden lokakuussa on ilmoitettava työja elinkeinoministeriölle, miten palvelut organisoidaan. Entäpä jos tänä syksynä ilmoitetaan, että vuonna 2024 järjestetään suuri hankintakilpailu parhaista työnvälityksen toimintatavoista ja hankinnat ositetaan siten, että pienetkin työnvälitysyritykset voivat osallistua kilpailuun. Palveluista osahan hoidetaan jo digitaalisesti, mutta missä asioissa olisi hyvä olla kasvotusten yrittäjien ja työttömien kanssa. Nyt puuhataan jo kovaa kyytiä uusia työllisyysalueita, ja ennakkotietojen mukaan niitä on tulossa 40–50 kappaletta. Omistajanvaihtoihin liittyvät palvelut voisivat puolestaan olla valtakunnallisen omistajanvaihdosfoorumin eli OV-foorumin sateenvarjon alla. • KL8_14-45.indd 45 31.7.2023 14.09. Ensimmäisenä haastan kuntapäättäjät aitoon yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Useimmat varmaan tunnustavat, että kaikki ei ole mennyt nykyisissä työllisyyspalveluissa ihan kuin Strömsössä. Start Up Refugeesilla on puolestaan erittäin paljon tietoa maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjän talousapua ja hankintaneuvontaa annetaan jo nyt Suomen Yrittäjien palveluna yhteistyössä työja elinkeinoministeriön kanssa. Kaikki tieto tehokkaasta ja vaikuttavasta työttömien ja avoimien työpaikkojen kohtaamisesta ei uskoakseni ole vain viranomaisten päässä. Samanaikaisesti avoimia työpaikkoja on 170 000. Pääpaino pitää olla vahvalla tiedolla johtamisella. VALTION keskushallinto ei saa uudistuksessa ryhtyä ideoiden rajoittajaksi ja kontrolloijaksi. Kenties löytäisimme uusia työpaikkoja. Juuri tälläkin hetkellä noin 15 000 yritystä etsii uutta omistajaa, ja näissä yrityksissä on yli 90 000 työpaikkaa. Turha perinteinen hallinnollinen raportointi joutaa pois. MITÄ uutta voisimme tehdä. Tarvitseeko kaikkia tehtäviä ylipäätään integroida uusille työllisyysalueille. Tällä hetkellä hyvinvointialueille vaaditaan miljardien eurojen lisärahoitusta, vaikka asiat olisi heti alusta lähtien voinut tehdä yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa – huomattavasti nykyistä järkevämmin. Kaava on tuttu hyvinvointialueiden perustamisesta. Suomessa on tällä hetkellä 246 000 työtöntä sekä 318 000 25–59-vuotiasta kokonaan työvoiman ulkopuolella. Pitäisikö jonkun tai joidenkin työllisyysalueiden keskittyä kaikkien puolesta globaalien osaajien houkutteluun ja rekrytointiin. On keskityttävä tuloksiin ja hyvien käytäntöjen levittämiseen joka puolelle Suomea. Kun yrityksissä haetaan esimerkiksi huippuosaajia, heitä haetaan maailmanlaajuisesti – ei vain hallinnollisten alueiden sisältä. Yrittäjäjärjestössä mietitään, että tehdäänkö asioita taas niin kiireellä, että ei oikein ehditä ajatella. Otan tähän muutamia esimerkkejä
46 Kuntalehti 8 / 2023 [ Kunnan töissä ] Kati Silén toivoo, että luokat pysyisivät inhimillisen kokoisina. Monitaituri KL8_46-47.indd 46 31.7.2023 13.49
Yleensä riittää, kun menen viereen istumaan. Toteuttaako Kärpäsen koulu inkluusiota. Työskentelen alueellisella pienluokalla, jolle pääsevät erityisen tuen oppilaat. Inkluusio toimii meillä siten, että pienluokan oppilaat ovat yhdessä yleisopetuksen oppilaiden kanssa. Kuntalehti 8 / 2023 47 K oulunkäynnin ohjaaja Kati Silén työskentelee 600 oppilaan Kärpäsen yhtenäiskoulussa Lahdessa. Kuinka kauan olet ollut tässä työssä. Olin ravintola-alalla ja tyttären synnyttyä totesin, etteivät iltaja viikonlopputyöt sovi minulle. Mitä toivot koulutyön tulevaisuudelta. Jokainen oppilas tulee meille hyvin tutuksi ja tiedämme jo, missä kohtaa tarvitaan jeesiä. Lahdessa nimike muuttui pari vuotta sitten. Minulle kuuluu myös koulukyytien järjestäminen. Työyhteisöön kuuluu noin 60 opettajaa ja 19 koulunkäynnin ohjaajaa. VIDEO: Koulunkäynnin ohjaaja Kati Silén kertoo koulumaailman muuttumisesta ja mistä oppilaat innostuvat. Millaista on toimia oppilaan apuna luokassa. Lähden vaivihkaa tarkkailemaan tilannetta. Me ollaan monitaitureita ja taivutaan monenlaisiin tilanteisiin. Olen käynyt koulunkäynnin avustajan koulutuksen ja lisäksi suoritin koulunkäynnin ohjaajan erityistutkinnon. Yhteisiä tunteja on liikunnassa, musiikissa, ulkonaoppimisessa ja osa oppilaista opiskelee osan muistakin Minusta on ihanaa työskennellä lasten kanssa. Onko joku jumissa jossain tehtävässä. Alueelliselle pienluokalle pääsee erityisen tuen oppilas. Koulutus on opistotasoinen, ja sen voi käydä joko lähiopetuksena tai monimuotoisena työn ohessa. Vuorovaikutustaitoja, kärsivällisyyttä, omatoimisuuttakin, aika paljon empatiakykyä ja avointa mieltä uusiin tilanteisiin. Oppitunneilla kiertelen luokassa oppilaiden keskuudessa ja tarkkailen olan yli tilannetta. Aloitin tammikuussa vuonna 1995. Lähtökohta on se, että kaikki oppilaat ovat omia erilaisia persooniaan. Sitten Lahdessa alettiin vähentämään erityisluokkia, ja siksi olen nyt täällä Kärpäsen koulussa, missä ovat tämän alueen alueelliset pienluokat. Menin työhaastatteluun sisälähetiksi, mutta haastattelijat ehdottivat minulle työpaikkaa koulunkäyntiavustajana harjaantumiskoulussa. Lahdessa on alueellinen koulukuljetussuunnittelija, joka organisoi koko Lahden alueen pikkubussija taksiliikenteen. Talvella mennään lasten kanssa hiihtämään ja luistelemaan, ollaan puutöissä ja pelataan pesäpalloa. Olen työskennellyt Lahdessa Harjun ja Jalkarannan kouluissa. • Merja Ojansivu Kuva ja video: Juha Tanhua KL8_46-47.indd 47 31.7.2023 13.49. Sekin jo rauhoittaa. Jos oppilas on niin kierroksilla ja on vauhdikkaampi tilanne, voidaan mennä vaikka käytävään lukemaan omaa kirjaa. Ilmoitan kuljetussuunnittelijalle oppilaiden osoiteja lukujärjestysaikataulut ja muutokset, kuten retkipäivät, liikuntapäivät ja juhlat. Miten koulunkäynnin ohjaaja näkyy kouluyhteisössä. Me ohjaajat osallistumme joka ikiselle oppitunnille. Tai tekemään omaa tehtävää. Sillä tiellä olen edelleen. Myös yleisopetuksesta tulee oppilaita joissain aineissa meidän pienryhmään. Ensiksi rauhoitan sen tilanteen. Kannattaa huomata, että nykyään nimike on ohjaaja, ei avustaja. Itse kävin molemmat tutkinnot työn ohessa monimuotoisina. Mikä on tärkeintä työssä onnistumiselle. Mitä koulunkäynnin ohjaajan työhön kuuluu. On ihaninta, jos olet saanut sellaisen työparin, jonka kanssa kaikki toimii, että ajatukset osuu yksiin ja tiedät, miten pystyt tukemaan opettajaa siinä opetustilanteessa. oppiaineista yleisopetuksen luokassa. Hän voi olla käyttäytymisongelmainen, uhmakas tai hänellä on joku diagnoosi, esimerkiksi kehitysviivästymä, vaikea adhd, add tai muu sellainen. Aloitin kehitysvammapuolelta harjaantumiskoulussa. Autan kaikkia tasavertaisesti. Minulle se on normaalia ja toinen luonto. Tässä kuljetusketjussa olen välikäsi koulun, kodin ja kuljetussuunnittelijan kanssa. Miten saat levottoman oppilaan rauhoittumaan. Minkälainen koulutus koulunkäynnin ohjaajalla on. Mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia koulunkäynnin ohjaajan työ vaatii. Olemme erityisluokanopettaja Riitta Hauvalan kanssa ensimmäisestä luokasta saakka vetäneet tämän porukan, joka on nyt neljännellä luokalla. Toivon että luokkakoot pysyisivät inhimillisinä, että pystyisimme enemmän tukemaan oppilaita oppimisessa. Toivon myös, että tulevaisuudessa koulussa pystyttäisiin keskittymään enemmän opetustyöhön ja työrauhaan. Minusta on ihanaa työskennellä lasten kanssa. Tai vähennän vaivihkaa tavaramäärää pulpetilta. Palkka on pieni, mutta työ on mukavaa. Minkälaisia oppijoita pienluokalla on. Nimike yleistyy vähitellen koko maassa. Neuvon siitä eteenpäin. Olemme läsnä varsinkin pienluokilla
tunnistaa ja sallia kuntien erilaistuminen”. Hallitus tukee erilaisten kuntien vahvuuksien ta?ysima?a?ra?ista. 48 Kuntalehti 8 / 2023 S uomi sai kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n muodostaman hallituksen juhannuksen alla. toimintaedellytysten turvaamiseksi on ta?rkea?a. ja elinvoimaa mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehta?vien hallitun eriytta?misen varmistaen samalla perustuslain mukaisen yhdenvertaisuuden toteutumisen”, hallitusohjelmaan on kirjattu. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa, että kuntien tehtävien eriytyminen on ollut pitkään valtiovarainministeriön (VM) puheissa, mutta ministeriösKL8_48-53.indd 48 31.7.2023 13.50. hyo?dynta?mista. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen haastaa kunnat itse miettimään, miten ne voisivat hoitaa asioita ja millaisiin kokeiluihin ne olisivat valmiita. Petteri Orpon, kok., johtaman hallituksen ohjelmassa kuntia kiinnostaa erityisesti kohta, jossa todetaan, että ”kuntien tulevaisuuden [ Hallitusohjelma ] Mihin kuntien erilaistuminen johtaa. Kuva: Lauri Heikkinen Perussuomalaisten puheenjohtajasta Riikka Purrasta (vas.) tuli valtiovarainministeri, kristillisdemokraattien Sari Essayahista maaja metsätalousministeri, kokoomuksen Petteri Orposta pääministeri ja RKP:n Anna-Maja Henrikssonista opetusministeri. ”Na?in kukin kunta pystyy paremmin palvelemaan alueensa va?esto?a?. Kuva on otettu kesäkuussa
vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisesta. kuntien normituksen keventa?misohjelman, johon kytketa?a?n kaikki kuntia ohjaava sektorilainsa?a?da?nto. Isoille kaupungeille voisi siirtää vaikkapa aluehallinnon tehtäviä. Vaikka riskejä riittää, Karhusen mielestä hallitusohjelma on siinä suhteessa hyvä, että se antaa kunnille mahdollisuuksia. VM:ssä on arvioitu, että yhden prosenttiyksikön leikkaus valtionosuuksien indeksitarkistuksiin tarkoittaa hallituskauden aikana noin 126 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuuksia ei leikata merkittävästi. • Ministeriöiden ja VM:n väliset kahdenväliset neuvottelut järjestetään 5.–6. Joskin voidaan erikseen sopia, että se on hyvinvointialueen vastuulla, Karhunen sanoo. Eduskunta saa budjettiesityksen käsiinsä lokakuussa. Hallitusohjelman linjauksiin sisältyy myös se, että hyvinvointialueet ja kunnat voisivat sopia tehtäväjaosta keskenään eli siihen tulisisi joustoa. Karhusen mukaan yksi kuntia koskeva iso riski hallitusohjelmassa liittyy perusopetukseen. Me Kuntaliitossa haluamme, että jokainen kunta tarkastelee itsekriittisesti sitä, onko kunnassa riittävästi lapsia, nuoria ja elinvoimaa, jotta kunta saa itse järjestettyä perusopetuksen järkevällä tavalla, monipuolisesti sekä perusoikeudet turvaavasti. Esimerkiksi uudistuksessa, jossa TE-palvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alussa, alueelle vaadittiin 20 000 työikäisen väestöpohja. • Hallituksen budjettiriihelle on varattu aikaa 19.–20. Kokonaisuudessaan tulos on kunnille ihan kohtuullinen. Kuntaliitto haastaa nyt kunnat itse miettimään, miten ne voisivat hoitaa asiat. Kaikissa kunnissa ei ole esimerkiksi lukiota. Mehän pelkäsimme rajua valtionosuuksien supistamista. Me olemme sanoneet koko ajan, että olemme valmiita tarkastelemaan asiaa. Lisää rahoitusta on tulossa muun muassa perusopetukseen. Isot kaupungit voisivat esimerkiksi tehdä työperäisen maahanmuuton saatavuusharkintaa. syyskuuta. Valtion ensi vuoden budjetin alustava aikataulu KL8_48-53.indd 49 31.7.2023 13.50. karsitaan. Meille on ihan riittävä tavoite, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni, Karhunen sanoo. Karhusen mukaan Kuntaliitossa pelättiin jopa, että hallitusohjelmaan merkitään vaadittavat oppilasmäärät. soveltuvin osin. Toisella kädellä siis leikataan ja toisella kädellä annetaan. Näin ei onneksi tehty. Osana ohjelmaa toteutetaan erilaisia kuntaja aluekohtaisia kokeiluja, joiden avulla kokeillaan miniminormiohjausta kuitenkaan vaarantamatta ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia palveluihin.” Karhusen mielestä kokeiluvapauksia voisi antaa ainakin isoille kaupungeille. Valtion ensi vuoden budjettia valmistellaan nyt täydellä höyryllä. Kuntien toiminnan ja tehta?vien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sa?a?ntelya. Siellä lukee, että kunnalla pitää olla riittävä väestöpohja, jotta se voisi järjestää koulutuspalvelut. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”kaikkien kuntien toimintaedellytyksia. Kuntalehti 8 / 2023 49 Martta Nieminen Toisella kädellä siis leikataan ja toisella kädellä annetaan. Väkisinkin eroa tulee siinä, jos mahdollistetaan se, että kuntouttava työtoiminta siirtyy lähtökohtaisesti kunnille. Sitä käsitellään koko syysistuntokauden ajan. Missä kaikessa voitaisiin tehdä eri asioita eri tavalla ilman, että sitä määriteltäisiin tarkkaan lainsäädännössä. Hän painottaa, että hallitusohjelman kirjaukset vaativat tarkempaa lainsäädäntövalmistelua. LEIKATAAN JA ANNETAAN Kuntia huolettavat valtionosuuksien leikkaukset eivät Karhusen mielestä ole dramaattisia. Nythän on jo paljon kuntia, jotka ovat yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Olemme saaneet vakuutuksen, että tämä ei tarkoita kevytkuntamalliin siirtymistä. Tällaisia ei pitäisi tulla enää perusteetta. Karhunen painottaa, että kuntien erilaistumisella ei tarkoiteta sitä, että nyt syntyisi niin sanottuja kevytkuntia. Joustavuutta tarvitaan entistä enemmän. elokuuta. Pallo on nyt kunnilla itsellään. Olemme esittäneet, että kunnilla pitäisi olla mahdollisuuksia tehdä erilaisia kokeiluja. Siinä piilee riski. • • Valtiovarainministeriön (VM) ehdotus valmistuu 28. ”Tarkoitusta varten hallitus ka?ynnista?a. • Budjettiesitys annetaan eduskunnalle lokakuussa. kuntien tehta?va?kenta?sta?”. EI KEVYTKUNTIA Karhunen myöntää, että kuntien erilaistuminen voi pelottaa monia kuntia, sillä vahvat kunnat voivat vahvistua ja heikot heikentyä entisestään. Esimerkiksi joku kaupunki voi ottaa oppilashuollon, esimerkiksi koulukuraattorit, hoidettavakseen itse. säkään ei ole pystytty kunnolla selittämään, mitä se käytännössä tarkoittaisi. syyskuuta. Karhunen patistaa kuntia pohtimaan myös kokeiluja. Hänen mukaansa hallitusohjelman valmistelijoilta on tullut siitä varmistus. Totta kai sellainen riski on, mutta hallitusohjelma ei pidä sisällään sellaista, että joltain kunnalta vietäisiin tehtäviä vastoin sen tahtoa
P.S. RKP:n Sandra Bergqvist aloittaa ja kristillisdemokraattien edustaja jatkaa. Rydmanhan erosi viime kesänä kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja talvella puolueesta. 50 Kuntalehti 8 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä M yrskyä on luvassa edelleen. Sama koskee myös hallituspolitiikan suurta ideologista muutosta. Esimerkiksi kokoomus ei nostanut Alexander Stubbia ulkoministeriksi, mikä olisi voinut parantaa hänen näkyvyyttään mahdollisena presidenttiehdokkaana. Presidentti Sauli Niinistön Kultarantakeskustelut päättyivät 18. Kokoomuksella on neljä kahden vuoden ministeriä: työministerinä ensin Arto Satonen ja myöhemmin Matias Marttinen sekä tiedeja kulttuuriministerinä ensin Sari Multala ja myöhemmin Mari-Leena Talvitie. Sitten vielä pienimmät puolueet, RKP ja kristillisdemokraatit, jakavat liikunta-, urheiluja nuorisoministerin salkun kahden vuoden jaksoihin. Tällä tavalla saadaan uutta ja mielenkiintoista tietoa. Esimerkiksi jo muutaman kymmenen vuoden ajan vaalikoneiden keräämää tietoa on käytetty vaikka minkälaisten nelikenttien, arvoasteikkojen tai tilastojen tekemiseen. Ja kun se on netissä, se pysyy siellä kaikkien saavutettavissa käytännössä ikuisuuden. Näin selkeästä oikeistohallituksesta meillä ei ole kokemusta, sillä esimerkiksi Juha Sipilän, kesk., porvarihallitus (2015–2019) nojasi silloiseen vahvaan keskustaan. Ministereiksi valittiin puoluejohtoon kuuluneita ”siviilejä”, puolustusministeriksi nousi Antti Häkkänen (juristi ja entinen oikeusministeri). Hyvä esimerkki tämän tyypin jutusta on Susanna Reinbothin ja Tuomo Pietiläisen (HS 22.6.) selvitys ”He olivat perustamassa totuuspuoluetta”. Ratkaisu on käytännön turvallisuuspolitiikan sanelema, mutta se saattaa tehdä Yhdysvaltojen presidentinvaaleista meille turhan merkitykselliset. Aika vähälle huomiolle tämän hulinan keskellä on jäänyt se, ketkä jäivät hallituksen ulkopuolelle. Tämä suuri päivä oli 20. Ukrainan-sodan asiantuntijakommentaattoreina paljon julkisuutta saaneet kokoomuslaiset Jarmo Lindberg (entinen puolustusvoimien komentaja), Pekka Toveri (kenraalimajuri) ja Jarno Limnell (kapteeni evp. Presidentti Tarja Halonen järjesti kaudellaan 20 Presidenttifoorumia ajakohtaisista aiheista. No, perussuomalaiset kylläkin nosti Jussi Halla-ahon eduskunnan puhemieheksi. Heidän paikkansa on monien muiden tavoin eduskunnan valiokunnissa. Toivottavasti keskusteluperinne jatkuu. Hänet perussuomalaiset korvasi Wille Rydmanilla, jonka valinta herätti myös hämmennystä. Helsingin Myrsky jatkuu Sanomien artikkelissa jotkut naiset olivat syyttäneet häntä epäasiallisesta käytöksestä. Kolmas huomio on se, että pätkäministereistä näyttää tulleen pysyvä ilmiö. kesäkuuta. kesäkuuta Facebookissa, että Yhdysvaltojen politiikan arvaamattomuus on yksi lisäsyy varovaisuudelle. Yksi ministeri on jo vaihdettu, mutta syksyllä rytisee sekä työmarkkinoilla että turuilla ja toreilla. Kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Raimo Väyrynen kirjoitti 19. UUSI aika ja uusi teknologia antavat mahdollisuuden kerätä poliitikoista valtavan määrän tietoa. • Pätkäministereistä näyttää tulleen pysyvä ilmiö. kesäkuuta, kun 14 ensikertalaista ministeriä vannoi joko ministerin juhlallisen valan tai antoi ministerin juhlallisen vakuutuksen. Ja jo se sai aikaan kauhean porun ja koko hallituskauden kestäneen kuohunnan. Petteri Orpon hallitus sai elää vain hetken kuherruskuukautta. Mahdolliselle presidenttiehdokkaalle tuo mukavasti lisää ”katu-uskottavuutta”, jos voi kiertää maata puhemiehen auton takapenkillä. Syksyllä nähdään, miten media todella toimii oikeistohallituksen kanssa, jos hallitus ylipäätään pysyy pystyssä. VANHA totuus on, että poliitikon tähtihetki on ministerivalan vannominen. ja sotatieteiden tohtori) pääsivät komeasti eduskuntaan, mutta hallitukseen asti heillä ei ollut asiaa. Tulee väistämättä mieleen, että ministerit pannaan kahteen kastiin. Näin voi tiivistää uuden hallituksen tietä ennustavat uutisotsikot. Ulkopolitiikassa suuri muutos tapahtui, kun hallitus nosti Yhdysvallat meidän tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksemme. Toinen huomio on, että ministerivalinnoissa ei pelattu presidenttipeliä. Ulkoministeriksi nousi puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtonen (DI ja KTM). Ulkoja turvallisuuspolitiikan ydin löytyy niistä (https://areena.ele.fi/1-2855851). Junnilan tilalle alkuvaiheeseen valittiin siis Rydman ja Sakari Puisto jatkaa samassa tehtävässä kahden vuoden päästä. Tutkivat toimittajat ovat käyneet läpi muun muassa mittavan määrän tuomioistuimien päätöksiä selvittääkseen ehdokkaina olleiden rikostaustoja. KL8_48-53.indd 50 31.7.2023 13.50. Elinkeinoministeriksi valittu perussuomalaisten Vilhelm Junnila joutui kuitenkin eroamaan jo heinäkuun alussa, kun hänen äärioikeistoon viitanneet tekonsa nousivat julkisuuteen. Kun leikkauksia ryhdytään konkreettisesti tekemään, se sattuu kipeästi aina joihinkin
Onko korruptiota koskeva lainsäädäntömme kunnossa. Julkisen puolen lahjonnan rikossäännöksissä on pulmana sen osoittaminen, että lahjan antajalla oli hallinnossa asia vireillä. Ongelmana saunaseuroissa on toki se, että niihin ei kaikilla päätöksentekijöillä ole pääsyä. Muun muassa ministeri Ilkka Kanerva vapautui aikanaan rikossyytteestä juuri siksi, ettei syyttäjä voinut osoittaa hänen saamansa edun liittyneen Kanervan päätettävissä oleviin asioihin maakuntaliitossa. Näin on etenkin maapolitiikan alalla, siis maanhankinnassa, kaavoituksessa sekä tontinluovutuksessa. On esitettävä päivänvalon kestävät perustelut vaikkapa sille, miksi yhtäällä sovitaan raakamaan vapaaehtoisesta kaupasta ja toisaalla pakkolunastetaan. Päättäjä on saanut etuja taholta, jolla on ollut kunnallishallinnossa vireillä jokin asia. Mikä kunnallishallinnossa on korruption suhteen erityisen rempallaan. • Ongelmana on kunnan toimintojen ulkoistaminen. Epävirallisissa keskusteluissa ei ole sellaisenaan mitään paheksuttavaa. Ulkoistamalla toimintoja menetetään myös julkisuus, koska osakeyhtiöiden päätöksenteko ei ole julkista. NÄKEMYS I Oikeusministeriön korruptioselvityksen tekijät Markus Kiviaho ja Mikko Knuutinen, mitä korruptio oikeastaan on – rautalankaversiona. Korruptio on valta-aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttöä oikeudettoman edun tavoittelemiseksi. NÄKEMYS II Itä-Suomen yliopiston rikosja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, minkälaisia oikeustapauksia kunnallishallinnon korruptiosta löytyy. Korruptiolle erityisen riskialttiit vaaranpaikat kunnissa. Korruption mahdollistavat vallan keskittyminen ja erilaisten verkostojen keskinäinen lojaliteetti. Puhutaan rakenteellisesta korruptiosta, hyvä veli -verkostoista. Siksi on syytä olla varuillaan. Onko syytä huoleen. Ihmisen liha on syntinen ja heikko. Piirros: Yrjö Klippi KL8_48-53.indd 51 31.7.2023 13.50. Mitä tässä on tehtävissä. Valtaa käytetään muodollisten rakenteiden ulkopuolella salassa sopien. Ulkoistettua toimintaa sääntelevät yksityisen elinkeinotoiminnan lahjonnan säännöt, jotka ovat paljon sallivampia lahjojen suhteen verrattuna julkisen puolen rikosnormeihin. Näennäisesti lainmukaiset toimintatavat. On syytä huoleen. Yltääkö lain kylmä koura veljien ja sisarten saunaseuroihin saakka. Yhdyskuntasuunnittelu ja maankäyttö, julkiset hankinnat ja kuntien toiminta markkinoilla. Korruptioon liittyvät usein suosinta ja syrjintä, vastapalvelukset ja kiitollisuudenvelka. Onko korruptio aito ja iso ongelma myös peruskunnissa. En ollut tätäkään “lahjaa” pyytänyt, ja se tuli minulle yllätyksenä. Ei yllä eikä pidäkään yltää. Kuntalehti 8 / 2023 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi O ikeusministeriö julkaisi joulun alla selvityksen kunnallishallinnon korruptiosta. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei lain säännöksillä tule tarpeettomasti rajoittaa. Jos olisitte yksinvaltias, mitä panisitte kuntoon heti. Ongelmana on kunnan toimintojen ulkoistaminen. Tapauksia on ollut kovin vähän. Suomalaisen korruption erityispiirteet. Yhdenmukaistaisin julkisen ja yksityisen puolen lahjontasäännökset. Yleensä niihin on liittynyt esteellisyys. Se on rikosvastuun toteuttamisen kannalta ongelma, näyttöongelma. Selvityksen mukaan kunnat eivät suinkaan ole pelkkiä viattomien pulmusten pesiä
Samalla ammatillisella koulutuksella on keskeinen ja edelleen kasvava rooli myös elinikäisen oppimisen tukemisessa ja aikuisten kouluttamisessa. Yhdessä ne pystyvät tukemaan uudistuksen nopeamman työllistymisen tavoitetta. Osaamista voidaan hankkia oppilaitoksen oppimisympäristöissä, Ammatillisella koulutuksella iso rooli TE-uudistuksessa Oppilaitosten omistajina kunnilla on mahdollisuus tähän vaikuttaa. Koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa puitteissa päättää varsin vapaasti koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Tätä mahdollisuutta on tärkeää hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän. AMMATILLISEN koulutuksen järjestäjillä on laaja vastuu perusopetuksen päättävän ikäluokan koulutuksesta. Omistajaohjauksen perusasiakirjat ovat osa ohjauksen juridista perustaa, mutta eivät yksinään riittäviä. Kuva: Kuntaliitto työpaikoilla koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuen sekä näiden erilaisilla yhdistelmillä. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon sijaan täydentää ja päivittää osaamistaan tutkinnon osien avulla. Asia on huomioitu hallitusohjelmassa. 52 Kuntalehti 8 / 2023 [ Lakiklinikka ] A mmatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa sekä työllisyyden edistäjänä. Se, kuinka hyvin ammatillinen koulutus tukee kunnan ja alueen elinkeinopoliittisia ja työllisyyden edistämisen tavoitteita, on olennaisesti riippuvainen koulutuksen ja resurssien onnistuneesta kohdentamisesta. Koulutuksen lainsäädäntö mahdollistaa alueellisten erityistarpeiden huomioimisen koulutuksen järjestämisessä. Työllisyyden ja työpaikkojen rooli myös kuntalaisten hyvinvoinnissa on tärkeä. • Minna Antila Juristi Kuntaliitto KL8_48-53.indd 52 31.7.2023 13.50. Myös pääministeri Petteri Orpon, kok., hallitusohjelmassa ammatillisen koulutuksen keskeinen rooli TE2024-uudistuksessa on tunnistettu. Kuntalaki edellyttää kunnilta järjestelmällistä omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta. Tärkeää on, että kunnat voivat joustavasti hyödyntää myös alueen koko koulutustarjontaa osaamisen kehittämisen ekosysteemissä. Osaavaa työvoimaa tarvitaan kaikilla aloilla. Osaamisen kehittämisessä oleellista ei ole aina tutkinnon suorittaminen. OPISKELIJAVALINTAA koskevat säännökset mahdollistavat joustavan ympärivuotisen koulutukseen hakeutumisen. Onnistuneilla valinnoilla edistetään työllisyyttä ja elinkeinopolitiikkaa. Oppilaitosten omistajina kunnilla on mahdollisuus tähän vaikuttaa. Suurin osa opiskelijoista on oppivelvollisuusiän ylittäneitä aikuisia. Perusopetuksen päättäneille nuorille suunnatun yhteishaun ohella koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvassa haussa koulutuksen hakuajoista ja -menettelyistä. Näin ollen ammatillisen koulutuksen merkitys kuntien työllisyyden hoidon ja osaamisen kehittämisen välineenä korostuu. TE-uudistuksen rahoitusjärjestelmään on määritelty vahvat kannustimet työllistymiseen. Koulutuksen järjestäjien lisääntynyt toimivalta edellyttää omistajaohjaukselta strategisempaa otetta. Koulutuksen järjestäjillä pitää olla selkeä ja ajantasainen toimintaa ohjaava visio ja strategia. Ohjausta tarvitaan, jotta koulutuksen järjestäjien johdolla olisi selkeät puitteet toimia jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näitä ammatillisen tutkintojärjestelmässä on noin 3 000 kappaletta. TE2024-uudistuksen myötä työllisyysja elinkeinopalvelut sekä kunnan koulutuspalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla vuoden 2025 alusta lähtien. AMMATILLISEN koulutuksen järjestämisestä vastaavat pääosin kunnat, yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa, sekä kuntaomisteiset yhtiöt. Nuorissa ja aikuisissa on henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan ammatillisen rahoitusjärjestelmän on tuettava tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista ja niiden suorittamiseen on kannustettava. Ammatillisen koulutuksen monipuolisia mahdollisuuksia kannattaa käyttää työllistymisen tukena
Tammi 2023. Kuntalehti 8 / 2023 53 Kuva: Kuntaliitto [ Tape ] tinderissä Juuli Sinä olet niin fiksu minuun verrattun a, että ei tästä varmaan mitään tule. Kun Ella kavereineen päättää auttaa peilin rikkoutumisen vuoksi onnettomuuksia pelkäävää opettajaansa, alkaa koulussa sattua ja tapahtua. Parvelan tuorein kirja Ella ja kaverit tulevaisuuden toivoina on taattua tavaraa. Monista Ella-sarjan kirjoista tutut hahmot Pukari, Tiina, Samppa, Pate, Tuukka ja Hanna saavat päähänsä auttaa opettajaansa, joka näyttää hurahtaneen taikauskoon. Kirjan ilmeikäs ja sarjakuvamainen kuvitus on Anni Nykäsen käsialaa. Siksi ihmiset kompastelevatkin enemmän kuin eläimet.” Jos Parvelan vauhdikas ja kielellisesti oivaltava tyyli iskee, luettavaa löytyy pitkäksi aikaa. Lapset ovat päähenkilöitä ja keksivät ties mitä aikuisten päänmenoksi. Ella kavereineen kiinnostuu myös taikauskosta ja vierailee ennustajan pakeilla. Näin on myös taikauskon laita. Kaveripiirin pohdiskelija Tuukka kirjoittaa ennustamisesta: ”Ihmiset yrittävät nähdä tulevaisuuteen, mutta eläimet katsovat eteensä. Parvelan kirjoissa se voisi olla lasten neuvokkuus ja kyky yhteistyöhön. Onneksi rehtori oli törmännyt siistijään, joka teki hätäväistön ja osui palohälytysnappiin. [ Kirja ] KIRJAILIJA Timo Parvelan teokset osuvat lasten nauruhermoon paitsi Suomessa myös käännöksinä kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa. Opettajalla on taipumus uskoa enteisiin. • Merja Ojansivu Timo Parvela, Ella ja kaverit tulevaisuuden toivoina. No minäpä napsautan tämän tekoälyapin pois päältä, niin jatketaan sitten. Ella ja kaverit ihailevat opettajaansa yli kaiken, mutta näkevät myös tämän lapsenmielisyyden. Lasten ja aikuisten roolit menevät nurin niskoin. Yksi syy suosioon lienee huumori ja hulvattomuus. KL8_48-53.indd 53 31.7.2023 13.50. Parvelan tuotantoa ovat Ella ja kaverit -sarjan lisäksi muun muassa sarjat Pate, Maukka ja Väykkä, Sammon vartijat ja Kepler62. Usein aikuiset näyttävät käyttäytyvän lapsellisesti ja lapset ymmärtävät asioita intuitiivisen älykkäästi. Koulun siistijän vahauskone karkaa ulos ja syttyy palamaan. Roope Ai jaa. Huumori höystää lastenkirjaa AIKUISILLA on tapana etsiä lastenkirjoista piiloagendoja ja suoranaista sanomaa. Palokunta olikin paikalla jo ennen palon syttymistä. Heiltä ei mene sormi suuhun
[ Kuka. Me puhumme täällä itsestämme tulevaisuustoimistona. Nordlingin tehtävänimike ei ole huti, vaan harkinnan tulos. Viimeksi hän toimi Espoossa nuorisopalveluiden päällikkönä. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. • Jorma Ylönen Kuva: Rami Marjamäki Merja Nordling palasi syntymäkaupunkiinsa Tampereelle. Olisi helppo nostalgisoida ja kaivata vanhaa, mutta minä pidän muuttuneesta Tampereesta. Kaikkien kaupunkien pitää uudistua. Kaiken tähtäimessä on se, että seudulla asuvien kuntalaisten arki olisi sujuvaa ja seutumme kehitys kestävää, Nordling sanoo. Kun puhutaan hyvinvoinnin edistämisestä, usein tarkoitetaan itse asiassa pahoinvoinnin vähentämistä. Nimike viestii, että hyvinvointityö ei rajoitu sote-palveluihin. Hän palasi kotikaupunSivistys on hyvinvointia Merja Nordling 1972: Syntyi Tampereella 1991: Ylioppilaaksi Sammon lukiosta Tampereelta 1994: Nuorisotoiminnan ohjaajaksi Suomen Nuoriso-opistosta, töihin Tampereen kaupungin nuorisopalveluihin 1997: Tuusulan kunnan nuorisotyöntekijäksi 1998: Projektityöntekijänä YAD Youth Against Drugs ry:llä, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:llä sekä Ensija turvakotien liitolla vuosina 1998–2011 1999: Yhteisöpedagogi AMK Mikkelin ammattikorkeakoulusta 2011: Sosionomi YAMK Laurea-ammattikorkeakoulusta 2012: Espoon kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityissuunnittelijaksi vuosiksi 2012–2013, nuorisopalvelupäälliköksi vuosiksi 2014–2023 2019: eMBA, Aalto yliopisto 2023: Aloitti toukokuussa Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkönä kiinsa 12 vuoden kierroksen jälkeen. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2005. Nordling pitää uudesta, modernista Tampereesta ratikkalinjoineen ja tapahtumaareenoineen. Hyvinvointipäällikön tehtävänä on seutuyhteistyön edistäminen kasvatuksen, opetuksen, vapaaajan ja virkistyksen palveluissa. KL8_54-55.indd 54 31.7.2023 13.49. Ihmisistä välittyy aito halu yhteistyöhön. Työryhmän muodostavat kuntien sivistyspalveluista vastaavat johtajat. Tampereen seutuyhteistyö mainitaan usein esimerkkinä, kun puhutaan keskuskaupungin ja ympäristökuntien toimivasta yhteistyöstä. ] 54 Kuntalehti 8 / 2023 [ Työ ja tekijä ] T ampereen kaupunkiseudun hyvinvointipäällikkönä aloitti toukokuussa Merja Nordling. Olen aina ollut sielultani tamperelainen, ja olen vieraillut täällä säännöllisesti myös silloin, kun en ole asunut täällä. Me ajattelemme, että sivistys luo hyvinvointia, ja siksi sivistyspalvelut ovat hyvinvointityötä aidoimmillaan, Nordling määrittelee. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Nordling tekee työtään yhdessä sivistyspalvelujen seudullisen työryhmän kanssa. Pyynikin maisemat ja Kaupin metsät ovat minulle tärkeitä. Tampere on tehnyt rohkeita valintoja ja se näkyy kaupungin menestyksenä. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi. Yhteistyö on vapaaehtoista ja vaikuttavaa, ja se innostaa. Esimerkkinä yhteistyöstä Nordling mainitsee Seutuliike-ohjelman, jolla seudun asukkaita kannustetaan liikkumaan arjessaan ja vapaa-ajallaan, sekä syksyllä käynnistyvän lukion laatukriteerien seudullisen valmistelutyön. En minä täältä oikeastaan ole koskaan pois lähtenyt. PYYNIKKI JA KAUPPI Merja Nordling on syntyperäinen tamperelainen, Kalevan kasvatti. Seutu itse kertoo verkkosivuillaan tekevänsä Suomen vaikuttavinta seutuyhteistyötä. TULEVAISUUSTOIMISTO Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi
Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi. Lisätiedot www.hameenkyro.fi. Hakemukset Kuntarekry.fi -palvelun kautta. [ Työpaikat ] Tule töihin Tuusulaan! HAEMME KANSLIAPÄÄLLIKKÖÄ Jätä hakemuksesi 31.8. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. KL8_54-55.indd 55 31.7.2023 13.49. mennessä osoitteessa tuusula.fi/tyopaikat TUUSULA ME TEEMME YHDESSÄ UUTTA! PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. Hämeenkyrön kunnassa on haettavana kunnanjohtajan virka 22.8.2023 mennessä ja henkilöstöpäällikön virka 18.8.2023 mennessä
MUUTOSTA TARVITAAN Pohjois-Karjalan hyvinvointialue rakentuu vuonna 2017 toimintansa aloittaneen Siun soten perustalle. Se ei auta yhtään palveluiden järjestämisessä, että pannaan taas asiat sekaisin. Kun rahoitus tuli kunnista, niin kunnat omistajaohjauksen kautta sanoivat tiukasti, mitä saa tehdä. P ohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen, kesk., istuu työpöytänsä takana Joensuun Tikkamäellä. Hyvinvointialueille tulee antaa kunnon työrauha kehittää toimintojaan. Siinä on kuitenkin se ongelma, että meillä on ollut tämä sama organisaatio käytössä jo kuusi vuotta, eikä siihen ole tehty oleellisia muutoksia. KL8_56-57.indd 56 31.7.2023 13.50. Alueen sote-palvelut ja pelastustoimi oli jo integroitu saman katon alle, mutta ensimmäiset kuukaudet ovat paljastaneet myös tarpeen uudistua. Senkin takia muutokset ovat näin jälkikäteen katsottuna olleet vähäisiä, Mustonen pohtii. Totta kai Siun sote helpotti liikkeelle lähtöä. Nyt muutoksia on luvassa. Toivon, ettei tämän eduskuntakauden aikana lähdetä yhdistelemään alueita, hän lähettää terveisiä uudelle hallitukselle ja eduskunnalle. Yksi toive, tai pikemminkin vaatimus, lähtee päättäjien suuntaan. 56 Kuntalehti 8 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Mustonen toimi kuntapuolella Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mutta jätti tehtävän, kun valinta aluehallituksen puheenjohtajaksi varmistui. Palveluverkkoon tulevista muutoksista on jo päätetty ja syksyllä Alueille työrauha Juha Mustonen toivoo, ettei hyvinvointialueita aleta yhdistellä tämän eduskuntakauden aikana. Tällä mäellä hän on toiminut viimeiset 30 vuotta kardiologian ja sisätautien ylilääkärinä, hallintoylilääkärinä ja johtajaylilääkärinä
Mikään hyvinvointialue ei kuitenkaan toimi pelkästään bittivirrassa. Kun ihminen tulee ulkopuolelta ja hallitustyöskentely sujuu saumattomasti, moni asia on juuri tämänkin myötä muuttunut, Mustonen arvioi. Toinen iso kehittämisen kohde on johtamisjärjestelmä. Tietyt asiat voidaan hoitaa puhelimitse tai digitaalisesti. Nykyisten aluehallitusten vastuu maakunnan alueella on hyvin suuri. On tärkeää, että hallitustyö on ammattimaista ja sekä hallituksen jäsenet että johtavat viranhaltijat hankkivat samaan aikaan hallitustyöskentelyä kehittävää koulutusta. Oli ehkä onnekasta, että Kirsi Leivonen tuli täysin meidän kuplamme ulkopuolelta. Juha Mustonen Syntynyt: Polvijärvellä vuonna 1957 Kotikunta: Joensuu Koulutus: Dosentti, lääketieteen tohtori Ammatti: Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Puolue: Suomen keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja, Joensuun kaupunginvaltuutettu, Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2021–2022, Joensuun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2017–2021 Harrastukset: rakentaminen, kuntoilu, valokuvaus, lukeminen Hyvää Pohjois-Karjalassa + Pitkä, osin pioneerimainen perinne sairaalahoidossa + Hyvä yhteistyö sote-ammattilaisten välillä + Yhdessä tehden, ei valittamalla Kehitettävää Pohjois-Karjalassa Koko alue pidettävä elinvoimaisena Varmistetaan koko alueen kattava palveluverkosto Kaunis luonto on osa kokonaishyvinvointia päivitetään hallintosääntöä. ] Kuntalehti 8 / 2023 57 Tietyt asiat voidaan hoitaa puhelimitse tai digitaalisesti. Myös yhteistyön kehittäminen yksityisen sektorin kanssa on tulevaisuuden työlistalla. Perustyötä tekevällä sairaanhoitajalla tai lääkärillä saattaa olla edessään 5–6 esimiestä ennen kuin ollaan toimitusjohtajassa. Erikoissairaanhoidosta puhutaan paljon, mutta Mustonen kehottaa suhteuttamaan erikoissairaanhoitoon menevät hyvinvointialueen eurot oikeaan kokoluokkaan. Kun olin johtajaylilääkärinä, minun budjettini oli noin 140–150 miljoonaa euroa, josta 15–20 miljoonaa euroa oli se osuus, jolla ostetaan palveluja yliopistollisesta sairaalasta. Siksi vierastan ajatusta, että Suomi pitäisi saada viiteen hyvinvointialueeseen ihan sen takia, että jokaisella hyvinvointialueella olisi oma yliopistosairaala. Mustosen mielestä nyt olisi uskallettava muuttaa soten toimintoja. Erikoissairaanhoidon osuus koko hyvinvointialueen budjetista on korkeintaan neljännes. Jos tulee sairastumisia, niin niitähän ei voi digitaalisesti hoitaa, vaan pitää varmistua diagnoosista. MIELENKIINTOISIA AIKOJA Muutoksia on toki tapahtunut. Kun tätä puolta kehitetään, meille vapautuu resursseja vastaanottotoimintaan. [ Kuka. Kun nämä päätökset saadaan tehtyä, hän uskoo, että toimintaa voidaan parantaa niin, etteivät kustannukset nouse. EI PALUUTA ENTISEEN Vuosikymmenten kokemus lääkärin työstä antaa hyvän pohjan arvioida sote-palvelujen järjestämistä. Meidän pitää turvata se, että on kätilöitä, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja että koko hyvinvointialue toimii, Mustonen muistuttaa. Siinä kokonaishallinta tulisi vaikeaksi, ja selkeä isäntä pitää olla talossa. Se ainainen rahan perään huutaminen ei ole minusta rakentavaa, pitää uskaltaa muuttaa toimintatapoja, Mustonen sanoo. Palvelusetelien hyödyntäminen on yksi vaihtoehto ja se, että yksityispuolen lääkäri kävisi täällä meidän salissa leikkaamassa joitakin päiviä, Mustonen sanoo. Pankkija vakuutussektorin sekä verottajan toiminta ovat jo muuttuneet. Mutta en tykkää ajatuksesta, että meillä olisi sairaalan sisällä jotain kokonaan ulkoistettuja osastoja tai erikoisaloja. Osaavia ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin. Vanhoja aikoja on turha kaivata ja digitaalinen muutos on välttämätöntä. Toiminta on erilaista kuin aikaisemmin valituilla kuntayhtymien hallituksilla. Isoin ongelma on henkilöstövaje, mutta jotkut tilat ovat myös jo parhaat päivänsä nähneitä. Sosiaalipuolella hyvinvointialue on jaettu neljään osaan, ja se tuo ylimääräistä byrokratiaa. Siinä tulee palveluverkon ja päivystyksen merkitys esiin. Vuosi sitten aluevaltuusto valitsi äänin 30–28 hyvinvointialuejohtajaksi Kirsi Leivosen Kuopion suunnalta ja Siun sotea johtanut Ilkka Pirskanen sai väistyä strategiajohtajaksi. Yli 95 prosenttia talousarviosta on paikallista toimintaa ja jää tänne omalle alueelle, aluehallituksen puheenjohtaja sanoo. • Pekka Moliis Kuva: Riikka Hurri KL8_56-57.indd 57 31.7.2023 13.50
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. 2023 JOHTAMINEN JA MARKKINOINTI ovat nousseet entistäkin keskeisempään asemaan kuntien toiminnassa. 58 Kuntalehti 8 / 2023 [ Seuraava numero ] Teemat: Johtaminen ja markkinointi • Ilmestyy 11.9. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Syyskuun lehdessä kerromme myös uusista johtajasopimuksista, kunnanjohtajien somekäytöksestä sekä kuntien markkinointiponnistuksista. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. 14.9. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. Kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta tuntee johtamiskiemurat, koska hän on ollut mukana lukuisissa kunta-alan tutkimushankkeissa. Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. Saamme lukea Haverin laajan haastattelun Kuntalehden syyskuun numerosta. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. Lisäksi esittelemme Kuntalehden lukijatutkimuksen antia! Kuva: Rami Marjamäki KL8_58-59.indd 58 31.7.2023 13.49. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. 14.9. 2023 KL8_58-59.indd 59 31.7.2023 13.49. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla