12 Inspiraatiota ja kohtaamisia S. Hyvil sai uuden johtajan s. 8 I 2024 I 16.9. 44 Motivoituneet kuntajohtajat S. 34 KL8_1-31.indd 1 5.9.2024 11.41
Ne tulevat maksutta koko julkisen alan hyödynnettäviksi. Vahvuutta työkykyyn Kestävä ura -sovelluksesta 5.12. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen työyhteisössä 4.10. Kevan Pulssi-palvelu osaksi työkykyjohtamista 11.10. Työvälineet ja toimintamallit auttavat • ennakoimaan työkyvyttömyysriskejä aiempaa varhemmassa vaiheessa • saamaan ajantasaisempaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja kuormituksesta • vahvistamaan työkykyjohtamisen osaamista ja työurasuunnittelua organisaatiossa • rakentamaan entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä. Näin työkyvyttömyysriskejä ennakoidaan 1.11. Oppeja työterveysyhteistyön kehittämiseen 7.11. Parhaat vinkit Kevan Pulssi-palvelun käyttöön 12.12. Tutkimustiedolla kohti kestävää työelämää 13.12. Työkaluja työterveysyhteistyön johtamiseen 10.12. Työurakeskustelut osana työkykyjohtamista 20.9. Tutustu työkykyjohtamisen uusiin, vaikuttaviin ratkaisuihin! Tule kuulemaan lisää syksyn verkkotapahtumiin! Ilmoittaudu: www.keva.fi/ kestavaatyoelamaa 6.9. ja 29.11. Kestävää työelämää -hankkeessa on kehitetty uusia ratkaisuja tukemaan julkisen alan työntekijöiden työkykyä ja vähentämään työkyvyttömyysriskiä. KL8_1-31.indd 2 5.9.2024 11.41. Työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin 30.10. Pulssin käynnistys ja kyselyn hallinnointi 15.11. Työkaluja työkykyjohtamisen osaamisen kehittämiseen 27.9. Töissä masennuksen kanssa Verkkotilaisuudet on tarkoitettu julkisen alan työnantajien edustajille
Parhaat vinkit Kevan Pulssi-palvelun käyttöön 12.12. Netin kultakaivoksessa pääsy dataan on nopeaa. Ruuduilta suodattuu aivoihin poliitiikkaa, maankäyttöä, taloutta, opetusta, verotusta, ympäristöä ja julkista liikennettä. KL8_1-31.indd 3 5.9.2024 11.41. Ja sen perusteella mitä näen, tätä materiaalia tuottavat aikuiset ihmiset, miehet ja naiset. On “epäasiallista huutelua ja suorastaan solvaamista. Ikään kuin mitä tahansa saa sanoa kenelle tahansa. Pulssin käynnistys ja kyselyn hallinnointi 15.11. Sulje kaikki on erinomainen neuvo, jos se toimisi muutenkin kuin kesälomalla. Senkin vuoksi on ahdistavaa jatkuvasti törmätä älyttömyyksiin, joista muun muassa Kuntaliiton kuntapäättäjille tekemät kyselyt jo ties monetta vuotta kertovat: Sekä luottamusettä virkahenkilöt kokevat entistä enemmän ahdistelua. Ne tulevat maksutta koko julkisen alan hyödynnettäviksi. Vahvuutta työkykyyn Kestävä ura -sovelluksesta 5.12. Todennäköisesti en ole ainoa. Törkeyksiä on somessa ja ne tunkevat puhelimeen viesteinä. Mielipiteitä lienee jokaisella ja kehityksen kehittyessä julkaisukanavia on useita. Oppeja työterveysyhteistyön kehittämiseen 7.11. Työvälineet ja toimintamallit auttavat • ennakoimaan työkyvyttömyysriskejä aiempaa varhemmassa vaiheessa • saamaan ajantasaisempaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja kuormituksesta • vahvistamaan työkykyjohtamisen osaamista ja työurasuunnittelua organisaatiossa • rakentamaan entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä. Työkykyjohtamisen osaamisen kehittäminen työyhteisössä 4.10. On myös linkkejä syvällisempiin ajatuksiin siellä ja tällä ja nekin sitten pitää lukea. Sosiaalisen median epäasiallisuuksien hän myöntää kuormittavan. Kirjoituksen laatimisen ja painotuotteen välillä kului päiviä tai viikkoja. Esimerkillä on merkitystä. Katsoa. Sitten hän luovutti asiakirjan postin vietäväksi, minkä jälkeen julkaisua vielä pohti toimitus. Työkaluja työkykyjohtamisen osaamisen kehittämiseen 27.9. Esimerkin voimalla jne! Tutustu työkykyjohtamisen uusiin, vaikuttaviin ratkaisuihin! Tule kuulemaan lisää syksyn verkkotapahtumiin! Ilmoittaudu: www.keva.fi/ kestavaatyoelamaa 6.9. TÄSSÄ LEHDESSÄ KERROMME Harri Peltolasta. Työkaluja työterveysyhteistyön johtamiseen 10.12. Päälle vapaa-ajan musiikit, huumorit, urheilut ja muu kulttuuri. Kaikkein eniten voin vaikuttaa siihen, miten itse olen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. VIELÄ 1990-LUVUN ALUSSA harmistunut tai tyytyväinen henkilö ensin kirjoitti asiansa paperille, tulosti mielipiteen ja ehkä nukkui yön yli. Onnea viritelmiin! Sosiaalisen median sisältöjä tuottavat aikuiset ihmiset, miehet ja naiset. Lyhyitä pyrskähdyksiä milloin mistäkin aiheesta. ja 29.11. Töissä masennuksen kanssa Verkkotilaisuudet on tarkoitettu julkisen alan työnantajien edustajille. Haukutaan, syytetään perusteettomasti milloin mistäkin ja valitetaan ammattimaisesti käyttäen hyväksi demokratiamme kulmakiveä, jotta kunnan päätöksenteko vaikeutuisi ja yksinkertaisesti synnytettäisiin mahdollisimman paljon pahaa mieltä.” Myös Kuntamarkkinoilla keskustellaan sosiaalisesta mediasta. Eri alustojen sisältöihin voin osin itse vaikuttaa. Ja aivan varmasti tapahtumasta tehdään someen vaikka mitä päivityksiä. Pää hajoaa. Algoritmien eteeni rakentamassa voileipäpöydässä on tarjolla harkitsemattomia tölväyksiä ja joko asiallisesti ottaen väärän tiedon jakamista tai molempia. Kevan Pulssi-palvelu osaksi työkykyjohtamista 11.10. Näin työkyvyttömyysriskejä ennakoidaan 1.11. Tietylle henkilölle, organisaatiolle tai yritykselle tarkoitettu mielipide kuitenkin on periaatteessa koko maailman tiedossa. 3 Pääkirjoitus / Päätoimittaja Tommy Pohjola Mitä jos jättäisit julkaisematta. Työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin 30.10. On hyvä, että asiansa saa välittömästi julki ja lukijoita saattaa olla tuhansia, joskus satoja tuhansia ja jopa miljoonia. On hakukoneita, käännösohjemia sekä arkea ja työtä helpottavaa tekoälyä. Kestävää työelämää -hankkeessa on kehitetty uusia ratkaisuja tukemaan julkisen alan työntekijöiden työkykyä ja vähentämään työkyvyttömyysriskiä. Tai kuunnella. Eli jos vastuuta on vastaanottajalla, niin on sitä myös viestin lähettäjällä. Työurakeskustelut osana työkykyjohtamista 20.9. Puolangan pormestari on keskustan valtuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, tilallinen ja yrittäjä, isä, puoliso ja ukki. Tutkimustiedolla kohti kestävää työelämää 13.12. TYÖNI puolesta ja muutenkin seuraan sosiaalista mediaa aivan liikaa
Hän on Puolangan keskustan valtuutettu, pormestari ja kunnanhallituksen puheenjohtaja, tilallinen ja yrittäjä, isä, puoliso ja ukki. Janne-Pekka Mannien, kuva KL8_1-31.indd 4 5.9.2024 11.41. 4 Kuntalehti / 8 • 2024 s.24 Harri Peltola tekee töitä kahdessa roolissa, ja vähän enemmänkin
Sivu 50 KL8_1-31.indd 5 5.9.2024 11.41. Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen haluaa tavata ihmisiä. Kaupunginjohtaja Christoffer Masar on tyytyväinen isosta väestönsuojasta. 22 s.20 s.38 s.19 Emilia Savolainen opettaa lapsiaan perheen kuntakierroksen ajan. 5 s.40 s.16 s . Sivu 7 Mielipide Kari Lehtolan mielipidekirjoitus herättää verkossa vipinää. Kannen kuva, Laura Oja Seuraava Kuntalehti ilmestyy 17.10. Kolumni Jussi Niinistö kirjoittaa Suomen lipusta. Sivu 11 Visa Testaa tietosi Kuntalehden tietokisassa. Sivu 8 Tätä mieltä Tiina Ojutkangas pohtii kirjoituksessaan kuntajohtajien työn raskautta ja johtajien innostusta työhönsä. Elokuvaohjaaja Klaus Härö sanoo olevansa nöyrillä mielin. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen puhuu luottamuksesta. Dosentti Silja Kosola toivoo tasapainoa älylaitteiden käyttöön. Sivu 10 Blogi Tämä blogi on kirjoitettu erityisellä hetkellä
Vaihtuvuutta ei selitä yksin eläköityminen. Myös päättäjien on syytä säännöllisesti syytä asettua peilin eteen. Pieniin kuntiin tullaan usein harjoittelemaan tavoitteena kasvaa isompaan kuntaan ja vaativampaan tehtävään. Tällaiset johtajat paitsi piinaavat päätöksenteossa niin sairastuttavat koko organisaation. Aina välillä kunnanjohtajia rekrytoidaan yksityiseltä sektorilta. Toimin 2000-luvun alussa vajaan 9.000 asukkaan Karkkilan kaupunginjohtajana. Ja sellainen, joka välillä epäonnistuu ja tekee virheitä. KUNNAN ja kaupunginjohtajan työ on vaativaa ja resurssien pienentyessä muuttuu koko ajan vaativammaksi. Tosiasiassa työ pienessä kunnassa ei ole yhtään sen helpompaa tai kevyempää kuin isossa kaupungissa. Epäasialliseen käytökseen on aina puututtava pikaisesti. Näistä kuntataustaisista johtajista ainakin osa on sittemmin palannut takaisin kuntiin. Vaikka yritysjohtajia pidetään joskus lähes messiaina, liike-elämässä opitut menestysreseptit harvoin toimivat sellaisenaan kuntaorganisaatiossa. Aivan niin kuin missä tahansa suhteessa, odotukset eivät aina kohtaa tai ihmiset alkavat kasvaa eri suuntiin. Vaihtuvuus on suurinta pienissä kunnissa. Ja silti kunnanjohtajakin on vain ihminen. Ja kaikki työ on julkista. Valitettavan usein ylireagoimisen sijaan ongelmat saavat jatkua liian pitkään. Siinä missä pienissä kunnissa kuntajohtajan työ on välillä kovin operatiivista, on isoissa kaupungeissa kyettävä nousemaan selkeästi korkeammalle ja strategiselle tasolle. Neljän vuoden aikana ehdin hoitamaan paitsi kaupunginjohtajan niin vuorotellen omantoimen ohella myös hallintojohtajan, talousjohtajan, elinkeinojohtajan, sivistysjohtajan ja teknisen johtajan työtä. Tiet eroavat ennen kuin asiat ehtivät kriisiytyä. Sitä mihin on lähdetty, ei ole tarkemmin tutkittu. Kunnanjohtajatkaan eivät toki aina ole täysin syyttömiä epäluottamuksen syntymiseen. NELJÄNNES kuntajohtajista on eronnut tai erotettu epäluottamuksen vuoksi. Nimittäin Kesko palkkasi muutama vuosi sitten useammankin kuntajohtajan aluejohtajikseen. Näkyvät tehtävän vallan kahvassa houkuttelevat piiriinsä myös epätoivottavia piirteitä omaavia johtajia. Toki sekä työpaikan vaihtamisessa että eläköitymisessä taustalla voivat olla monenlaiset tekijät. Kunnan talouden tervehdyttäminen ja vaikkapa palveluverkkopäätökset kiihdyttävät tunteita ja koventavat otteita. Peliä pelataan kansainvälisessä liigassa ja panokset ovat suuria. 42 prosentissa tapauksista on haluttu lähteä uusiin haasteisiin. Kaikki epäonnistumiset eivät aina johdu kunnanjohtajasta. PIENESSÄ kunnassa työskentely opettaa enemmän kuin mikään korkeakoulu. Vaihtoehtoja ei juuri ole. Sellainen, jolle on hyvä välillä sanoa kiitos ja anteeksi ja taputtaa vaikka vähän selkään. Valitettavasti välillä päädytään ampumaan viestintuoja eli kunnanjohtaja. Noin viidenneksessä vaihdoksessa on kyse eläköitymisestä. Rekrytointi ei aina onnistu. Yrityksissä sen sijaan hyvin harvoin arvostetaan julkisella sektorilla kertynyttä johtamiskokemusta. Pelikumppaneina toimivat yliopistot, valtion virastot ja suuret pörssiyritykset. Odotukset kuntajohtajaa kohtaa tuntuvat joskus edellyttävän yli-ihmistä; kuntajohtajalta odotetaan kunnianhimoisia tuloksia, mallikasta henkilöjohtamista, ylivertaisia yhteistyöja verkostoitumistaitoja sekä parkkiintunutta selkänahkaa, joka kestää yli kävelemisen kaikista suunnista. Kuntavaalit ovat myös aina sekä uhka että mahdollisuus. Ihan niin kuin kuka tahansa meistä sinä ja minä. Kunnanjohtajille laaditaan nykyään käytännössä aina johtajasopimus, joka mahdollistaa virkasuhteen päättämisen yhteisesti sopimalla. Päätöksenteko on monimutkaista, organisaatiot suuria, kuntalaisten, yritysten ja yhteistyökumppaneiden odotukset vaikeasti hallittavia. Itse opin muun muassa hankkimaan varavoimageneraattorin terveyskeskukseen. Väitän kuitenkin, että ainakin yhteistyötaidoissa ja verkostojohtamisessa kuntajohtajana kertyvä kokemus on aivan ylivertaista. Yksi taho on erottautunut toisista rekrytoidessaan johtajia kunnista. Kun jäsen johtoryhmässä vaihtuu, sijaisena pienessä kunnassa toimii useimmiten kunnanjohtaja. Kovaa valuuttaa olivat opit maankäyttöpolitiikasta. Minna Karhunen Kuntaliiton toimitusjohtaja Palvelukseen halutaan Yli-ihminen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen KL8_1-31.indd 6 5.9.2024 11.41. Kaikki epäluottamustapaukset ovat erilaisia. Ihmisiä ajautuu tämän tästä vääriin hommiin väärälle alalle. Lähinnä se on erilaista. 6 Näkökulma VUODEN 2020 jälkeen useammassa kuin joka toisessa kunnassa ja kaupungissa on kunnanjohtaja vaihtunut. Suurissa kaupungeissa haasteet ja hankkeet ovat suuria
Viimeksi liputtamista on laajemmin pohdittu 1970-luvulla, ajan tapaan komiteatasolla. Poikkeuksen tekee juhannus, joka on Suomen lipun päivä. Lippulain mukaan valtion virastoilla ja laitoksilla on liputuspakko virallisina liputuspäivinä. KL8_1-31.indd 7 5.9.2024 11.41. Sen lisäksi on vielä suositeltavia liputuspäiviä Alvar ja Aino Aallosta Tove Janssoniin. 7 Kolumni / Jussi Niinistö • Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja SUOMEN lipulla liputtamiseen suhtaudutaan pääsääntöisesti vakaasti ja arvokkaasti, vaikka liputuskulttuurimme on viime vuosikymmeninä kulkenut muun yhteiskunnan tavoin sallivampaan suuntaan. Miksi uusia tulee jatkuvalla syötöllä, mutta vanhoja ei missään vaiheessa prosessia edes harkita poistettaviksi. Viime vuosina tapahtunut liputuspäivien lisääntyminen on johtanut siihen, että moni kunta on oma-aloitteisesti päätynyt sekä arvostusettä eritoten kustannussyistä priorisoimaan liputusta vain virallisiin päiviin. Raja on kuitenkin tulossa vastaan. Liputtaminen on tapa osoittaa kunnioitusta, mutta se on myös tapa osoittaa iloa. Niitä ovat asetuksen mukaan Kalevalan päivä, vappu, äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhla, juhannus, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, vaalipäivät ja päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa. Virallisten lisäksi on vakiintuneita liputuspäiviä. Monen mielestä liputuspäiviä on tätä nykyä jo aivan liikaa. Se on kansainvälisestikin vertaillen paljon. Sisäministeriössä olisikin aika istahtaa alas, koota laaja-alainen työryhmä ja pohtia kansallislipulla liputtamisen arvokasta ja iloista, kestävää ja ajassa elävää tulevaisuutta. Onko liputuspäiviä jo liikaa. Kunnilla ei ole liputuspakkoa kuten valtion viranomaisilla, mutta kunnat ovat pitkälti noudattaneet sisäministeriön ja liputusneuvontaa antavan kansalaisjärjestön Suomalaisuuden Liiton antamia suosituksia. Sen jälkeen Suomi on sitä paitsi liittynyt Euroopan unioniin ja Natoon. Heilutan lippua kannustukseksi sisäministeri Mari Rantaselle: ministeriö on päällikkövirasto, ohjausta saa antaa! Suomen siniristilippu on sen arvoinen, sillä se on kokoava voima. Monelle kansallislippumme sinivalkoiset värit edelleen kuvastavat perinteisiä isänmaallisia arvoja, kuten sotasukupolven tekemän työn kunnioittamista. Miksi ei pohdittaisi suomalaista liputuskulttuuria mielekkäänä ja toimivana kokonaisuutena, vaan rönsyillään ja yritetään uusilla päivillä miellyttää kaikkia mahdollisia intressiryhmiä. Liputtamisesta vastaavan sisäministeriön mukaan hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa sekä virallisina, vakiintuneina että suositeltavina liputuspäivinä. Oikeaoppisesti Suomen lipulla liputtaminen alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21. Kansallislipulla liputtaminen on kärsinyt inflaation, ja se ei voi olla toivottu asiain tila. Mikään ei estä yksityistä kansalaista liputtamasta aina kun aihetta on, vaikka syntymäpäiväjuhlissaan, kunhan noudattaa säädettyjä liputusaikoja. Yöksi ei lippua saa salkoon unohtaa. Siksi tarvitsemme suunnanmuutoksen suomalaisessa liputuspolitiikassa. Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä, mutta toisaalta myös liputusvapaus: jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla. Kuluvana vuonna sellaisia on yhteensä jo 30 kappaletta. Kansallislipulla liputtaminen on kärsinyt inflaation. Näillä järjestöillä on ollut oma vaikutuksensa liputuskulttuuriimme. Näin myös oma kuntani Kannus. Niitä on vuosittain 15, Runebergista Sibeliuksen päivään. Yleisesti ottaen liputuksesta aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet samalla kun liputusväsymys on lisääntynyt
Vaikka suomalaisten lasten osaaminen on vielä OECD-maiden keskitason yläpuolella, on Suomi ollut kaikkein jyrkimmässä laskussa (PISA, PIRLS, TIMSS). Kuitenkin oppilaiden osaaminen ja hyvinvointi ovat olleet jo pitkään jatkuneessa alamäessä. Säästöjen sijaan on saatu alati paisuvat kustannukset. Todellisuudessa enemmistö lakkautetuista kouluista on “Lasten sivistyksellisiä oikeuksia on rikottu” ollut elinkelpoisia – lähialueensa lapsille ja perheille elintärkeitä hyvinvointidynamoja. Lakkautukset ovat pääsääntöisesti koskeneet kuntien vähemmistöalueita. Kasvukeskuksissa naisten kokonaishedelmällisyysluku on selvästi pienempi kuin väljemmillä alueilla. Lakkauttamiset eivät ole olleet oikeasuhtaisia eivätkä yhdenvertaisia. Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan oppilaiden osaamistaso laski 14 prosenttia jo vähän yli puolen tunnin koulumatka-ajan seurauksena. Koska koululakkautuksesta on tullut refleksinomaisesti käynnistyvä automaattiskripti aina, kun etsitään säästökohteita. Säästöjen nimissä ajettiin sisään uusi ja uljas reformi: kun ennen mentiin lapsi edellä, niin nyt mennään kiinteistö edellä – lapset raahautukoot perässä. KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten Suomessa oli noin 5 000 peruskoulua. Perusopetuslain maksiminormista on tullut tavoitenormi. Kun vielä 20 vuotta sitten suurimman koululakkautusryhmän muodostivat alle 30 oppilaan koulut, niin nykyään suurimman koululakkautusryhmän muodostavat jo yli 100 oppilaan koulut. 8 mielipide@kuntalehti.fi 2 000-LUVUN alussa Suomi oli maailman kustannustehokkain perusopetuksen järjestäjä maailmassa. Myös oppilaiden hyvinvointi oli hyvällä tasolla. Lähikoulujen lakkauttamisesta lapsille aiheutuvaa kärsimystä on vielä lisätty koulukuljetusreittien optimoinneilla. ”Meillä säästetään seinissä ja panostetaan opetuksen laatuun” -tyyppiset eufemismit ovat kaikuneet kuntakentillä. MASSAKOULUISSA oppilaiden oireilu ja asosiaalinen käyttäytyminen lisääntyy eikä niissä viihdy henkilökuntakaan. Nyt samaa keskitettyä bulkkimassakoulua tarjotaan kaikille lapsille. Keskimääräisillä OECD-kustannuksilla saimme maailman parhaat osaamistulokset. Suomalaiset päättäjät, ministeriöt ja talousasiantuntijat ovat vahvistusharhassaan ja arvovaltaansa suojellessaan ohittaneet tosiasiat ja estäneet, jos mahdollista, kaiken koululakkautustutkimuksen. Ja kun keskittämisvimmaan isketään vielä heikosti toteutettu inklusiivisuus-reformi, on laadukkaasta koulusta tai oppija kasvuympäristöstä enää turha puhua. Termistä ”lähikoulu” on tullut kiusallinen käsite voimassa olevan substanssilainsäädännön sekä virallisesti lausuttujen tavoitteiden vuoksi. Voittava joukkue päätettiin kuitenkin hajottaa. 30 vuodessa peruskouluista on lakkautettu 59 prosenttia. KL8_1-31.indd 8 5.9.2024 11.41. Samana aikana peruskoululaisten määrä on vähentynyt neljä prosenttia. Oikeusvaltion kulissin takana on pyritty kapea-alaisesti kohti metropoli-Suomea. LASTEN yhdenvertaisia sivistyksellisiä perusoikeuksia on loukattu törkeällä tavalla. Ei enää. Oikeuslaitoksemme on katsonut tätä menoa halvaantuneena. Kyseessä on ollut arvoton, eufemismeihin perustunut näytelmä, jossa ”kouluverkkoa on tarkasteltu pakottavien rakenteellisten uudistusten” nimissä. Ääni on ollut demokratian, mutta kädet diktatuurin. Eivät lähimainkaan. Keskittäminen ja suuruuden ekonomia on nostettu ideologiaksi, joka konformistisesti on karttanut kaikkea sitä vastaan nousevia tutkimuksia, faktoja ja havaintoja ikävistä heijastusvaikutuksista. Säästöjen nimissä koulukuljetusreittejä on pidennetty maksimiinsa niin, että moni koulukuljetusreitti kestää juuri ja juuri alle laissa mainitun maksimirajan 2,5 tuntia päivässä. Ilman tutkimuksia reformi on ollut helppo myydä enemmistöalueilla asuville äänestäjille – saadaan näppärästi kunnan pelastavat säästöt ilman, että enemmistöaikuisille aiheutetaan tuskaa. Suomessa on nyt saman verran perusasteen kouluja kuin 1 800-luvun lopussa. Vain noin kolmannes koululakkautuksista on ollut perusteltavissa. Aikaisemmin koulut ja pedagogiikka joustivat eri alueiden ja alakoululaisten lasten tarpeiden mukaan. Tänä vuonna koulujen lukumäärä laskee jo alle 2 000:n. Samalla myös kalleimmat peruspalvelukustannukset – lasten korjaavat sote-menot – ovat nousseet jyrkästi. Maaseutualueiden kouluista on lakkautettu tänä aikana 96 prosenttia. Ristiriita kirjoitetun lain ja sen soveltamisen välillä on ollut huutava. Tällainen oikeuskohtelu voi olla mahdollista demokratuurissa, mutta sen ei pitäisi koskaan olla mahdollista perustuslaillisessa demokratiassa. Vähemmistöalueen lapsilta on viety perusoikeus hyvään oikeusturvaan. JO Darwin taisteli vahvistusharhaa vastaan. Lasten ja nuorten psykiatriset hoitopaikat ovat tukossa, eivätkä ne pysty edes palvelemaan kaikkia tarvitsijoiden joukkoa. Itsepetos on saanut jatkua vuosikausia. AGGRESSIIVISILLA koululakkautuksilla julkinen valta on myös kiihdyttänyt lapsimäärän vähenemistä Suomessa. Opiskelijahuoltohenkilöstöä on rekrytoitu koko ajan lisää, mutta mikään ei tunnu riittävän korjaamaan pahentuvaa tilannetta. Näin oppilaan jopa alle 10 kilometrin koulumatka saattaa kestää lähemmäs 2,5 tuntia päivässä. Väki on haluttu savustaa kasvukeskuksiin. Hän pakotti itsensä toimimaan niin, että hän voisi luopua jokaisesta hypoteesista, rakkaimmastakin, heti kun tosiasiat näyttävät puhuvan sitä vastaan. Maamme lapsista (alle 18-vuotiaista) kuitenkin peräti 26 prosenttia asuu maaseudulla, eli yhteensä 273 000 lasta (Tilastokeskus 2022)
9 Tilastokeskuksen mukaan kaikista koulutusasteista ylivoimaisesti eniten opetuskustannukset ovat nousseet – vastoin esitettyjä hypoteeseja – perusopetuksessa. Jos taas vastasit kyllä, valinta saattoi edetä. Elämänmittaisia virkauria Ihan valtakunnallisestikin asiaa seuranneena, olen havainnut, että kuntajohtajat vaihtuvat nykyisin varsin usein. Työpaikka kotikaupungissa oli rikkaus Nykyisin kuntajohtajan työtä pidetään enemmän ns. Useat asuvatkin eri kunnassa, mitä johtavat. normaalina työnä ilman, että siihen tarvitsee sitoutua täydellisesti myös vapaa-aikoina. Kysyn myös, miten julkinen valta, valtio ja kunnat, aikovat hyvittää aggressiivisista elinkelpoisten koulujen lakkautuksista kärsineille lapsille heidän kokemansa perusoikeusloukkaukset. Tuosta seurasi, että kuntajohtaja oli aikoinaan enemmän kunnan keulakuva, kuin on nykyisin. Enää tuota kysymystä ei saa edes kysyä. Omalta kohdaltani koin sen suureksi rikkaudeksi, että asuin Ulvilassa koko kaupunginjohtajakauteni. Kuntajohtajan asumista omassa kunnassa ei ilmeisesti pidetä enää yhtä tärkeänä, kuin aikoinaan pidettiin. Kuntajohtaja oli, eli ja liikkui kaiket päivät samoissa ympyröissä, kuin kuntalaiset. Ennen olivat. Töihin, ja samalla kuntaan, tullaan johonkin aikaan, ja sieltä palataan kotiin johonkin aikaan. Muutto piti myös toteuttaa, muutoin ei kunnian kukko laulanut. Jos vastasit kielteisesti tai edes emmit, haku päättyi todennäköisesti siihen. On tullut aika. Oli ehkä pakko olla, jos halusi tiettyyn tehtävään. Tämä oli aikoinaan poikkeuksetta yksi ensimmäisiä kysymyksiä, kun kuntiin palkattiin johtavia virkamiehiä. Jukka Moilanen, Harjavalta Kaupunginjohtaja emeritus, Ulvila Kuntajohtajuus on muuttunut valtavasti K uv a, Vi a R am st én KL8_1-31.indd 9 5.9.2024 11.41. Toki monille kuntajohtajuus oli elämäntapa. Maailma muuttuu, ja sen myötä ihmiset muuttuvat. Viimeistään tämän arvioinnin olisi pitänyt herättää päättäjät. Hyvä vai huono, siihen en halua ottaa kantaa. Niin he tekivät. Luonteeseeni sopii erittäin hyvin se, että ihmiset ottavat halutessaan yhteyttä minuun varsin matalalla kynnyksellä. Miten tilanne aiotaan korjata nykyisten ja tulevien lapsisukupolvien osalta. Niillä on taas omat vaikutuksensa työhön. Aivan erityisesti se koski kuntajohtajia. Kari Lehtola Opetustoimen ylitarkastaja emeritus Lahti MUUTATKO asumaan omaan kuntaasi. Tutkittaessa huomattiin, että koulutusmenot kasvoivat maltillisimmin vain vähäisiä kouluverkkomuutoksia tehneissä maaseutukunnissa. Sain paljon uusia tuttavuuksia. Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) marraskuussa 2022 julkaisema ensimmäinen laaja selvitys koululakkautuksista toi selvästi esiin, että metsään on menty pahasti. Juteltiin vain niistä ja näistä. Sanoisin, että kuntajohtajan virka on näiltä osin paljon inhimillisempi, kuin aiemmin. Pohtia haluan. Näin se vain oli. Aikoinaan, kun kuntajohtajat asuivat omassa kunnassaan, seurasi siitä se, että työ oli ihan oikeasti 24/7 kuntajohtajuutta. Moni muu asia on myös muuttunut. Kuten jo aiemmin kirjoitin, minä siis olin, elin ja liikuin kaiket päivät samoissa ympyröissä, kuin kuntalaiset. Muutosta Ulvilaan olin päättänyt jo hakijaksi lupautuessani. Ihmiset eivät ole enää valmiita myymään kaikkea aikaansa, itseään ja usein myös perhettään kokonaan jollekin työtehtävälle. Koululakkautukset eivät ratkaise elinvoiman tilaa vaan pahimmillaan heikentävät elinvoiman kehitysnäkymiä. Tuolloin kuntajohtaja oli se, joka pysyi, vaikka luottamushenkilökoneisto olisi vaihtunut neljän vuoden välein. Sekin nousi esiin, että suuria tai erittäin suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi voimakkaammin etenkin lasta kohden laskettuna. Olisiko siis aika oikeuden toteutumiselle ja totuuden esiin kaivamiselle. Johtajien virkakaudet ovat lyhyitä. Selvitys paljasti, että koululakkautuksista ei synny säästöjä. Aikoinaan useat kuntajohtajat tekivät puolestaan elämänmittaisia virkauria yhdessä ja samassa kunnassa. Tutustuinkin ihan muissa kuin virallisissa virkatehtävissä suureen joukkoon ulvilalaisia. Selvitykseen lukeutuvaa tutkimusliitettä kouluverkkomuutosten elinvoimavaikutuksista oli toteuttamassa aluekehittämistoimisto MDI Public Oy. Tänä päivänä halutaan elää, ja eletään, kovasti toisella tavoin kuin ennen. Toki tiedän, että edelleenkin useat kuntajohtajat tekevät pitkiä päiviä ja ovat tarvittaessa ”jalalla” vaikka viikon jokaisena päivänä. Onhan tuo suuri rikkaus. Sekin selkeni, että koululakkautukset betonisoivat negatiivisen kehityskulun
Myös kuntajohtajat ovat ihmisiä ja siten erilaisia. Suomalaiset kunnat tarvitsevat hyvinvoivia johtajiaan ja jokainen ansaitsee saada arvostavan kohtelun. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia. Kuntajohtajille voimia ja tsemppiä Onneksi kuntajohtajien verkosto on tiivis. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Siinä vaiheessa, kun arvostellaan jopa pukeutumista, ollaan aika järkyttävällä tiellä. Kuntajohtajia pyydetään tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja erityisesti työn alkuvaiheessa paineita osallistua kaikkeen on. Kuntalaisilla on omat odotuksensa, medialla omat ja luottamushenkilöt painavat päälle. Sen huomasi elokuun puolivälissä Hyvinkäällä pidettyjen kuntajohtajapäivien tunnelmasta: keskustelut olivat vilkkaita, huolia jaettiin, mutta epätoivoon ei tuntunut olevan aihetta ongelmista ja tiukasta taloudesta huolimatta. Hän sanoo kokevansa samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että tekemisen vapautta. Onneksi kuntajohtajien verkosto on tiivis ja apua on saatavissa. Pahimmillaan luottamushenkilöt eivät anna viranhaltijoiden tehdä rauhassa työtään. Vuosien mittaan kunnan sisällä voidaan tehdä työnjakoa siitä, kuka osallistuu mihinkin. Kun yksi nauttii juttuhetkistä kuntalaisten kanssa jopa kauppaostoksilla, haluaa toinen vetäytyä yksityiselämään toiselle paikkakunnalle. PIENISSÄ kunnissa delegointimahdollisuuksia ei välttämättä ole. KL8_1-31.indd 10 5.9.2024 11.41. Hänen mielestään kuntajohtajien hyvinvointikyselyn tulokset antavat viitteitä myös työolosuhteiden normalisoitumisesta koronavuosien ja taloudellisesti akuuttien huolivuosien jälkeen. Kuntalehden haastattelema Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo työn olevan parhaimmillaan ”erittäin palkitsevaa ja koukuttavaa”. Ihan oma maailmansa on sosiaalinen media, jossa keskustellaan kiivaasti, asian vierestä ja joskus asiastakin, toisinaan myös asiallisesti. Yhteiskunta muuttuu monella tavalla. Kuntien tilanteet ovat monenlaisia ja kuntajohtajien paineet ovat suuret. Työ on monipuolista vaihtelevaa ja konkreettista. TUOREEN selvityksen mukaan suurin osa johtajista on innostuneita ja motivoituneita. Aina luottamusjohdon taito kuntajohtajan esihenkilönä ei riitä. KUNTALAISENA ja kunta-alaa journalistina vuosikymmenet seuranneena selvityksen positiivinen tulos jopa hiukan yllättää. 10 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas / Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja KUNTAJOHTAJIEN työ on raskasta, mutta samaan aikaan kiinnostavaa. Tässä asiassa on työstämistä. Johtaminen on ihan oma ammattinsa. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että etenkin naisjohtajat näyttävät kokevan säännöllisesti stressiä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin. Toisaalta hyviäkin esimerkkejä on siitä, miten luottamushenkilöt ja virkamiesjohto tunnistavat omat roolinsa ja yhteistyön välttämättömyyden
Puolisoni. Olisin ehtinyt tehdä asiakirjavalmistelun kaikilta osin loppuun aiemmin, ja muuta. Valmius ja varautuminen on tärkeää. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Elämä. 11 Blogi / A-P Sarjanto, kuva Mikä on oikeasti tärkeää TÄMÄ blogi viimeisteltiin erityisissä olosuhteissa: Valmius ja varautuminen, valmiina odottamattomaan VALMISTELIN Kuntalehden blogivuorollani kirjoitusta täysin tietämättömänä siitä tilanteesta, missä lopulta tulisin viimeistelemään blogiani. Ilmoitin AVI:lle ja Humppilan kuntaan, että jään nyt aamusta virkavapaalle ja kunnanjohtajan sijainen johtaa Humppilan kunnan osalta HÄME24-harjoitusta. Varmasti, jos olisin tiennyt, olisin ehtinyt sopia asioita paremmin, informoida ja prepata sijaisen sekä varasijaisen paremmin ja niin edelleen. Tällä kertaa varautumisen ja varavaihtoehtojen merkitys konkretisoitui minulle ja meille todella, sekä HÄME24-harjoituksen, että oman elämän kautta... Nyt kello kahden jälkeen aamuyöstä, jatkosodan päättymisen 80-vuotispäivänä mielessäni on vain, miten vaimon ja vauvan käy. Eilen iltapäivällä, kun keskustelin Kuntalehden tuottajan kanssa suunnittelemastani blogin aiheesta varautumisesta ja valmiudesta nimenomaan tulevan valmiusja maanpuolustusharjoituksen näkökulmasta en tiennyt, että kyseinen HÄME24-harjoitus vaihtuukin minun osaltani ja elämässäni synnytyslaitokselle lähtöön. HÄME24-harjoitus ei yhtä ihmistä kaipaa. Olen toimittanut tarpeelliset tiedot ja materiaalit eteenpäin. Lapsissa on isänmaamme tulevaisuus. Aina on tärkeää olla sekä suunnitelma että varasuunnitelma. Mikä on oikeasti tärkeää. Aivan samalla tavoin kuin nyt, kun Humppilan yhteyshenkilö HÄME24-harjoituksessa eli kunnanjohtaja joutuikin ”pois pelistä” tai ainakin isolta osalta yllättäen muihin ympyröihin, voi samoin käydä oikeassakin kriisissä. Ja niin kunnissa kuin muuallakin yhteiskunnassa, tärkeintä ovat lapset. MUTTA: tämä tilanne todella saa ajattelemaan... KL8_1-31.indd 11 5.9.2024 11.42. Tyttö on terve, vaimokin voi olosuhteisiin nähden hyvin ja minäkin olen ennallani... Aivan samoin voi käydä valtion johtohenkilöille, alueelliselle johdolle ja paikalliselle johdolle. Toki jännitän myös, pääsenkö mukaan tyttäremme synnytykseen. Antti Ahonen Humppilan kunnanjohtaja, Suomen Kuntajohtajien hallituksen jäsen Vastasyntyneen tytön onnellinen isä Kohta selviää, pääsenkö mukaan synnytyssaliin... Tällä hetkellä kello on kahden ja kolmen välillä yöllä ja jännitän, toivon sekä rukoilen, että tuolla salissa, samassa sairaalarakennuksessa, vähän matkan päässä kaikki menisi hyvin. Vauvan syntymä ja tulevaisuus. Itse asiassa: sodassapa varsinkin! Kenraaleita ja muita ylempiä upseereita kaatuu tai muuten joutuu pois kentiltä. Humppilan kunnanjohtaja Antti Ahonen. Mielellään useitakin vaihtoehtoja. Vaimon hyvinvointi ja terveys... Tällä hetkellä, nyt aamuyöstä, kovasti toivon, että kaikki menisi hyvin. Tämä oman elämäni konkreettinen esimerkki tuo todella silmiä avaavasti eteen sen, miten aina on hyvin tärkeää, että virkaketjussa ja työketjussa on aina pohdittu sijaiset. Lapset, perhe. Tämä synnytyspoliklinikalle lähtö kuitenkin silti tuli yllättäen ja hieman etuajassa. Kohta selviää, pääsenkö mukaan synnytyssaliin... NYT KELLO on yli viisi. Tai sodassa
Kainuussa Suomussalmea vuodesta 2018 johtanut 32-vuotias hallintotieteiden maisteri Erno Heikkinen tunnistaa kuormitustekijät, vaikka hänellä ei pieniä lapsia ole. Heikkisen mielestä jaksamista tukevat myös joustava työaika ja etätyö. – Silloin kuntajohtaja voi jopa luopua työstään ja asemastaan voidakseen paremmin. Mikäli aikaa ei tunnu jäävän ja odotukset ovat liian suuret, paineita kasautuu. Minulle urheilu on tapa purkaa paineita, enkä tingi siitä enää samalla tavalla kuin ennen. Motivaatio korkealla Tutkimustuloksista käy ilmi, että kuntajohtajien motivaatio ja innostus työhönsä on korkealla, mutta kääntöpuolena voi olla riittämättömyyttä. Useimmiten häirintä kohdistuu kuntajohtajaan itseensä, mutta seitsemän prosenttia vastaajista kertoo, että myös heidän läheisensä ovat kohdanneet häirintää tai uhkailua heidän työnsä takia. Tehtäviä Ollaan siinä iässä ruuhkavuosien keskellä, että vastuita on vähän joka suuntaan. – Kuntajohtajien työssä on monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat heidän työkykyään. Moni kuitenkin kokee työssään stressiä. Osataan ja halutaan tehdä työ hyvin. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia. Stressiä Leena Hirvonen, teksti Kuntajohtajat kokevat työn imua ja kuormitusta ruokkivat muun muassa resurssipaineet, ajanhallinnan haasteet ja riittämättömyyden tunteet. KL8_1-31.indd 12 5.9.2024 11.42. – Verrattuna ensimmäisiin virkavuosiin olen nyt levollisempi ja otan enemmän aikaa esimerkiksi liikunnalle. Hänen mielestään kuntajohtajien tuoreen työhyvinvointikyselyn tulokset antavat viitteitä myös työolosuhteiden normalisoitumisesta koronavuosien ja taloudellisesti akuuttien huolivuosien jälkeen, vaikka julkisen talouden näkymät ovat edelleen synkät ja edellyttävät toimia. Voi olla pieniä lapsia, ikääntyvät vanhemmat, vaativa työ ja lisäksi perheenjäsenet voivat asua eri paikkakunnilla, mikä kuormittaa etenkin naisjohtajia, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo. Olen huomannut, että voin paremmin, kun urheilen. Ollaan siinä iässä ruuhkavuosien keskellä, että vastuita on vähän joka suuntaan. – Naisten osalta voi ajatella, että kyse on tietynlaisesta, yleisestä trendistä. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan. Ajanhallinnan stressiä Etenkin naisjohtajat näyttävät kokevan säännöllisesti stressiä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin. Ei siis jatketa hampaat irvessä, jos rooli ei omaan elämään tunnu istuvan. Työkuormitusta pitää seurata tarkasti kuntien toimintaympäristön muutoksessa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander Kuntaliiton tutkimuksesta julkaisemassa tiedotteessa. Jopa 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Nuoret johtajat sukupuoleen katsomatta eivät enää halua omistautua työlleen ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä, vaan ovat tarkkoja myös siitä, että työllä on rajat ja vapaa-ajalle jää riittävästi aikaa. Edellinen, kahden vuoden välein toteutettava kuntajohtajien hyvinvointitutkimus tehtiin vuonna 2022. – Kyllä tässä voi puhua myös intohimoammatista. Se voi myös kuormittaa, Pekola-Sjöblom myöntää. Etätyö auttaa Työn imun ja kuormituksen tekijät ovat tutkimustuloksissa samankaltaiset erikokoisissa kaupungeissa ja eri puolilla Suomea. 12 Kuntajohtajapäivät K aupunginja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. Etenkin pitkien etäisyyksien maakunnassa läsnäolokokoukset haukkasivat ennen matka-aikoineen leijonan osan työpäivästä. Tutkimusjohtaja näkee tulosten valossa myös viitteitä muuttuvasta johtamisen toimintakulttuurista. Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Pystynkö kaikkeen, mitä minulta odotetaan
Nyt on normaalia, että hoidan kokouksen Suomussalmelta etänä ja säästän työaikaa. Työ on monipuolista, vaihtelevaa ja konkreettista, Lohi määrittelee. KL8_1-31.indd 13 5.9.2024 11.42. Oman ajan ottamista helpottaa merkintä kalenterissa. Myös hän purkaa paineitaan urheilemalla. Haastavuus motivoi Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, 56, sanoo innostuvansa enemmän haastavista kuin helpoista työpäivistä. – Muistutan myös kollegoita siitä, että ottakaa aikaa itsellenne. Lohi on Suomen nuorin historiasta väitellyt tohtori ja viihtyy työssään kunnanjohtajana. Tulee aikoja, kun on kiireisempää ja aikoja, kun on löysempää. Heikkinen haluaa tukea myös johtoryhmän jaksamista kannustamalla joustavaan työtapaan. – Koen samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että tekemisen vapautta. Ei ole niin justiinsa, jos se 40 tuntia ei ole täsmällisesti juuri tällä viikolla täynnä. Erittäin palkitsevaa Oulun kyljessä kehittyvän Kempeleen johtaja Tuomas Lohi, 44, sanoo työn olevan parhaimmillaan ”erittäin palkitsevaa ja koukuttavaa.” Kempele on 19 600 asukkaallaan Pohjois-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kunta. – Kokouksia oli paljon esimerkiksi Kajaanissa, mikä tarkoitti sellaista kolmea tuntia autossa työpäivän aikana. 13 kasautui iltaan ja muille päiville. – Olen koko työuran pyrkinyt liikkumaan säännöllisesti ja monipuolisesti tavoitteella ”tunti liikuntaa päivässä”. Hyvinvointia tukevat avoin ja luottamuksellinen suhde ympärillä olevien ihmisen kanssa sekä keskustelu. – Ellen tekisi tätä, olisin todennäköisesti peruskoulutukseni mukaisesti lukion rehtori ja täyttäisin siihen liittyvän opetusvelvollisuuden historian kursseilla, hän naurahtaa. – Vaikeat ja haastavat asiat yhdessä tehden sekä päättäjien kanssa päätökseen saaminen, on ehkä yksi eniten iloa tuottaErno Heikkinen on Suomussalmen kunnanjohtaja. Tässä työssä ei koskaan ole pöytä tyhjä
Vapaa-ajalla Luukkonen opettelee mielellään uusia liikuntalajeja, sillä oppiminen ja oivaltaminen palauttavat ja palkitsevat. Rinnekodit on myös vastuullinen työpaikka 2 900:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana. Hän nappaa minut tehokkaasti irti töistä. Jaksamistani tukee tietysti myös maailman ihanin pieni lapsenlapseni Väinö. Vaikuttavia sote-palveluja #elämänpoluilla Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi nauttii työstään. Lue lisää rinnekodit.. Haastavat tilanteet myös palauttavat. Kuntajohtajapäivät vista asioita työssä. – Ihan parasta vastapainoa ovat myös perhe ja ystävät, jotka ymmärtävät, että aikatauluni ovat vaativat. Kaupunginjohtajan hyvinvointiin vaikuttaa aina hyvä yhteistyö päättäjien kanssa. Itselläni on ollut ilo kuntajohtajaurani aikana saada hyvät puheenjohtajat ja toimivat valtuustot. Kuva, Pakka Fali KL8_1-31.indd 14 5.9.2024 11.42. Rinnekodit Oy on Diakonissalaitoksen omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, riippuvuushäiriöisille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille
Ennemmin kyse on eurojen vähenemisestä, sillä kuntien nykyisiin tehtäviin osoitettu valtionrahoitus vähenee ensi vuonna ja sitä seuraavana. Ennusteet ovat kuitenkin synkentyneet enemmän kuin aiemmin ennustettiin. Sote-tasaukset leikkaavat kuntien valtionosuutta kuluvan vuoden tasosta 140 miljoonalla eurolla. Tilanne vaatii paljon kunnan johdolta, myös poliittisilta päättäjiltä. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistutti heinäkuisessa blogikirjoituksessaan, kuinka kuntatalouden heikkeneminen kuluvana vuonna on ollut jo pitkään odotettavissa, kun sote-uudistuksen kertaluonteiset erät loppuvat. Kun Sallinen tutustuu yksittäisen Käytäntö ratkaisee talouden Kirsi Riipinen, teksti Tommy Pohjola, kuva Jussi Sallinen puhui Hyvinkäällä kuntataloudesta. Menot ovat kasvaneet kunnissa monella sektorilla, ja taustalla ovat palkankorotusten lisäksi inflaatio ja kuntien omat päätökset. Ei riitä, että tehdään jokin yksittäinen iso rakenteellinen muutos. kunnan taloustilanteeseen, hän kiinnittää erityistä huomiota toimintakatteeseen ja sen kasvun määrään. – Sopeutuspäätösten vieminen käytäntöön sen sijaan on iso työ kaikille johtajille ja työntekijöille, Sallinen huomauttaa. Se on huomannut, että kunnat pyrkivät paikkaamaan heikkenevää talouttaan omaisuusmyynneillä ja yhtiöittämisillä. Sallinen kävi läpi isoa kysymystä Hyvinkäällä kuntajohtajapäivillä. Valoisia näkymiä ei povaa myöskään Kuntarahoitus. – Kun sopeutuspäätöksiä tehdään ja niitä ryhdytään viemään käytäntöön, on opittava tekemään pieniä asioita koko ajan paremmin. Iso kysymys on, kuinka kunnat onnistuvat myymään sote-kiinteistöjään tavoitteidensa mukaan. – Monen kunnan kasvuprosentit ovat kuluvana ja ensi vuonna korkeat. Hän sanoo, että vaikka kunta päättäisi kahden miljoonan euron sopeutuksista mutta ei toteuttaisi niitä – tai toteuttaisi summasta vaikka vain puoli miljoonaa – ei kunnan taloutta pelasteta. Johtava konsultti Jussi Sallinen Finnish Consulting Groupista (FCG) sanoo, että myös sopeutuspäätökset ovat kunnissa varsin tuttuja. Sallinen ei tällä kertaa aio käydä kuntajohtajien kanssa läpi sopeuttamiskeinojen paremmuutta vaan sitä, miten kaikkia mahdollisia keinoja toteutetaan. Sallinen on huolissaan koko julkisen talouden tilasta, taustalla on esimerkiksi ikärakenteen muutos syntyvyyden vähenemisineen. Miten paljon toimintakate kasvaa. 15 Uutiset E i ole epäilystäkään, etteikö kunnissa tunnettaisi synkkenevää talouden tilannetta. Helpotusta ei ole tulossa myöskään valtionosuutta uudistettaessa, sillä valtio ei myönnä sen yhteydessä kunnille lisää euroja. KL8_1-31.indd 15 5.9.2024 11.42
KL8_1-31.indd 16 5.9.2024 11.42. 16 Johtaminen Kaikilla johtajilla on kipukohtia Elokuvaohjaaja Klaus Härö tietää, miltä tuntuu olla johtaja vastoin tahtoaan: ”Ja epäonnistumiset pyöritellään vielä julkisuudessa.” Leena Hirvonen, teksti Tommy Pohjola, kuvat Klaus Härö myöntää, ettei hän ollut itsekään valmis johtajuuteen, kun ensimmäiset projektit kohdalle osuivat
17 Mutta onneksi kehittyä voi koko ajan, johtajana ja ihmisenä. KL8_1-31.indd 17 5.9.2024 11.42
– Parasta on pyrkiä olemaan silti oma itsensä, epävarmuuksineenkin. Tai toisaalta, olin liian kärkäs kommentoimaan keskeneräisiä asioita ja minulle vastattiin aina, että miksi kommentoit, ei tämä ole valmis! Mutta onneksi kehittyä voi koko ajan, myös johtajana ja ihmisenä. Oletpa elokuvatyöryhmän johtaja tai kunnanjohtaja, olemme samanlaisten asioiden äärellä, johtamassa tiimiä. KL8_1-31.indd 18 5.9.2024 11.42. Taiteen alan tekijöille julkisuus on sittenkin ehkä armollisempi kuin kuntajohtajille, arvioi Klaus Härö. Parasta on pyrkiä olemaan silti oma itsensä, epävarmuuksineenkin. Roolin ylläpitäminen käy raskaaksi ja kuormittaa. Että hei, minä en muuten nyt tunne oikein oloani hyväksi, mutta mennään asiaan, ohjaaja havainnollistaa. Jos et ole luontainen puhuja, myönnä se. elokuuta. Härö myöntää, ettei hän ollut itsekään valmis johtajuuteen, kun ensimmäiset projektit kohdalle osuivat. Ja sitten kävi niin, että päädyinkin johtamaan. – Muistan nuorena ajatelleeni, että teen tätä omaa juttuani, taidetta ja hienoja elokuvia ja kerron tarinoita, tässähän minä olen hyvä, mutta en minä mikään johtaja halua olla. Ole oma itsesi Härön viesti on lohdullinen: kipukohtia ja kasvunpaikkoja johtajuudessa on kaikilla – ja kaikilla aloilla. – En osannut kuunnella tiimin eriäviä mielipiteitä. Kuntajohtajien ja elokuvaohjaajien työssä hän näkee paljon yhtymäkohtia. – Se, että teet virheitä tai tulet muiden taholta kommentoiduksi jotenkin negatiivisesti, ei tarkoita, että olet lopullisesti epäonnistunut tehtävässäsi. – Ajattelen, että eri yhtymäkohtia on paljon, samoja tunteitakin. Kasvunpaikkoja kaikilla Kaikki ovat aloittaneet jostakin. – Julkisuuteen kannattaa suhtautua niin, että asialliset asiat huomioon ja asiattomat huomiotta. Raja on helppo laittaa, sillä laki ei työn ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä normita samoin kuin kunnissa. Useimmat jopa oppivat virheistään. Aina johtajan rooli ei ole myöskään oma valinta, haave tai tavoite. Tiimissä on yleensä erilaisia persoonia, eri alan osaamista ja vaikka tavoite on yhteinen, näkemyseroja ja tapoja maaliin pääsemiseksi on monia. Härö oli Hyvinkäällä järjestettyjen kuntajohtajapäivien avainpuhuja perjantaina 16. Ei ollut hänelle itselleenkään, mutta rooliin on täytynyt kasvaa. Ei mitään tehtävää voi hoitaa hyvin niin, että pitää koko ajan vilkuilla olkansa yli tai miettiä, että mitähän minusta nyt ajatellaan, ohjaaja muistuttaa. Johtajana on soviteltava näitä yhteen ja samalla johdettava kohti onnistumista, Härö sanoo ja lisää naurahtaen: – Lisäksi tätä kaikkea vielä pyöritellään julkisuudessa. Härö lohduttaa johtajia myös korostamalla, ettei kaikkien tarvitse olla luontaisia esiintyjiä, vaikka työhön kuuluisikin paljon esiintymisiä ja vaikuttamistyötä. Silti hän tekee työn, hyppää epämukavuusalueellekin tarvittaessa. Klaus Härön Hyvinkäällä pidettävien kuntajohtajapäivien puheen teema, Johtaja vastoin tahtoaan, kumpusi Härön omista kokemuksista. Toki johtajuutta on sekin, että ymmärtää virheensä, osaa ottaa palauteen vastaan ja kehittää toimintaansa tai jopa luopua johtajuudesta. Monelle voi käydä niin, koska ominaisuudet sopivat siihen rooliin ja muutenkin, olet hyvä valinta ja pääset ikään kuin kasvamaan johtajaksi. Elokuvaohjaaja myöntää, että taiteen alan tekijöille julkisuus on sittenkin ehkä armollisempi kuin kuntajohtajille, sillä ohjaajana hän voi valita, missä julkisuudessa on mukana ja miten. Hän tietää, ettei johtajuus ole aina helppoa eikä miellyttävää. Ammatikseen puhuvan ja esiintyvän ihmisen on toisinaan niin tehtävä ja hyvä niin, sillä erilaisten ihmisten kohtaaminen ja asioiden jalostaminen yhdessä on Härön mielestä elämän ja työn suola. 18 Johtaminen E lokuvaohjaaja Klaus Härö sanoo olevansa nöyrillä mielin ja myöntää, että johtamisesta puhuminen ammatikseen johtaville ei ole helppo rasti. Hän ei itse ole sosiaalisessa mediassa. Hän ymmärtää myös sen, että epäasiallinen huutelu julkisuudessa voi loukata ja vaikuttaa johtajan motivaatioon tehdä työtään. – Sitäkin osaa työstä helpottaa aitous
Teemaa purettiin Kuntajohtajapäivien kolmessa työpajassa. Jumiutuneesta toimintakulttuurista voi kertoa myös kymmenen vuotta sitten tehtyjen päätösten vatvominen. Ongelma ei tällöin useinkaan ole yksin kunnanjohtajan toimintatavoissa vaan Kunnissa tarvitaan luottamusta Kuntajohtajat jakavat kokemuksensa ja vinkkinsä luottamuksen vahvistamiseen. jumiutuneesta toimintakulttuurista. Kuntaliiton Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyissä on voitu todeta, että esimerkiksi mahdolliset kokemukset häirinnästä ja epäluottamuksesta sekä päätöksentekoilmapiiriin liittyvät kysymykset vaikuttavat kuntajohtajien jaksamiseen, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Tärkeää on tunnistaa ne arkipäivän kokemukset, jotka ovat aiheuttaneet epäluottamisen siemeniä. Mitä konkreettista kuntajohtajat ovat tehneet luottamuksen rakentamiseksi ja mitkä niistä hyväksi havainneet. Epäluottamuksen siemen syntyy usein pieneltä tuntuvasta arjen asiasta ja tulkintavirheestä, joka leviää esimerkiksi luottamushenkilöiden keskuudessa. Kirsi Riipinen, teksti Tommy Pohjola, kuva Marianne Pekola -Sjöblom ja Sini Sallinen ovat perehtyneet luottamuksen rakentamiseen kunnissa. 19 L uottamuksen rakentaminen kuuluu jokaisen kunnanjohtajan tehtäviin, mutta yhtä lailla se on hänen esihenkilönsä eli kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä. Hän kertoo, että jatkuva luottamuksen puute voi kertoa jumittuneesta toimintakulttuurista. KL8_1-31.indd 19 5.9.2024 11.42. Usein perimmäinen syy luottamuspulaan ei ole kunnanjohtajan toiminnassa, mutta niinkin voi joissakin tapauksissa olla, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen. Hyvinkäällä järjestetetyillä kuntajohtajapäivillä kerättiin kokemuksia ja hyviä ideoita luottamuksen rakentamiseen ja palauttamiseen kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Sallinen mainitsee, että erityisesti hallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan avoin, luottamuksellinen ja toisiaan tukeva yhteistyö on tärkeää, kun nostetaan esiin toimintakulttuurin kehittämistarpeita. – On tervettä on arvioida niin kunnanjohtajan kuin luottamushenkilöiden toimintatapoja ja kehittää yhteisiä valmisteluja päätöksentekoprosesseja. Kun epäilyt ja epäluottamus kunnanjohtajan toiminnasta jatkuvat ja jatkuvat ja vaikka työskentelytapaoja on yhdessä parannettu, käsillä saattaa olla epäluottamuksen kierre. Mutta jos mikään toimintatapojen parantaminen ei koskaan riitä, on luottamushenkilöiden syytä pysähtyä pohtimaan, mistä oikeastaan on kyse. – Keräämme hyviä ideoita ja aiomme jakaa niitä kuntiin myöhemmin, Sallinen kertoo. Puheenjohtaja on katalysaattori Jotta kunnan päätöksentekoprosessi toimii, vaaditaan hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä viranhaltijoiden ja poliittisten päättäjien välillä
KL8_1-31.indd 20 5.9.2024 11.42. Koko henkilöstön tulee olla tietoisia kriiseihin varautumisesta. Masar huomauttaa, että jokaisesta tiukasta tilanteesta tulee oppia ja käydä läpi, miten jatkossa vastaavantyyppisessä voidaan toimia yhä paremmin. – Meillä Kauniaisissa iso juttu on erittäin iso yleinen väestönsuoja, johon mahtuu tuhansia asukkaita. 20 M illaisia riskiarvioita ja millaista varautumista kunnissa tarvitaan nyt. Myös me Kauniaisissa jouduimme keittämään vettä sen jälkeen. Kunnatkin varautuvat uhkiin Uhkiin joudutaan varautumaan aiempaa huolellisemmin, mikä maksaa – mutta kunnilla ei ole varaa olla varautumatta. – Meillä ei ole ylimääräisiä ihmisiä odottamassa kriisiä. Kirsi Riipinen, teksti Markus Sommers ja Kuntaliitto, kuvat Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar on tyytyväinen kaupungin isoon väestönsuojaan. Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar kertoo, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota pakottivat tekemään asioita, joita aiemmin ei olisi osannut kuvitella tulevan tehtäviksi. Myös sähköja vesiturvallisuuteen paneudutaan kaupungissa yhä tiiviimmin. Olemme jatkaneet investointeja sen tiloihin ja käyneet uudelleen läpi, miten toimisimme, jos joutuisimme ottamaan sen käyttöön. – HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) hoitaa vesiasioitamme, mutta olemme joutuneet miettimään myös vesiasioita erityisesti sen jälkeen, kun vesiputki Espoon puolella hajosi. Kysymykset kuuluivat Hyvinkäällä järjestettyjen kuntajohtajapäivien teemoihin. Samat ihmiset, jotka tekevät kaupungilla töitä, ottavat osaa myös varautumiseen
Yksi niistä on asiakirjojen julkisuus. Sataprosenttinen varautuminen ei ole mahdollista, ja jossakin vaiheessa kipupiste myös resursseissa tulee vastaan. Ympäristö muuttuu koko ajan ja asettaa uusia vaatimuksia. Esille on tullut myös kuntiin kohdistuvaa urkintaa, johon kuuluu esimerkiksi yrityksiä päästä sisään eri järjestelmiin ja tiloihin. – Toisaalta pitää kysyä, onko meillä varaa olla varautumatta. 21 Varautumisessa on parannettavaa ja kehitettävää. Uhkataso on pysynyt kaiken kaikkiaan korkealla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Yhteistyö avainasemassa Kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta huomauttaa, että kesän vesilaitosmurrot lisäsivät huolenaihetta. RAI-arviointien ja päivittyneiden toteuttamissuunnitelmien kautta yksiköidemme arkea on järjestelty uudelleen monin eri tavoin. RAI on tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä ja uusia toimintamalleja yksiköiden arkeen. Myös toiveet valtion vastaantulolle kannattaa koota yhteen. Esimerkistä käy vaikkapa yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Lue lisää kehitystyöstämme www.validia.fi tai ota suoraan yhteyttä laatu@validia.fi. RAI-arvioinnin avulla on mahdollisuus arvioida vammaisen henkilön palvelun tarvetta ja toteuttamista sekä tunnistaa asiakkaan toimintakykymuutoksia. Yhteisillä resursseilla saadaan parempaa varautumista ja kokopäivätoiminen asiantuntija, Korhonen sanoo. Korhonen muistuttaa, ettei julkisuuslaki vaadi julkistenkaan viranomaisten asiakirjojen julkaisemista verkossa. Toimintoja ja tietovarantoja on nykyisessä tilanteessa suojattava aiempaa vahvemmin. Kehitimme yhdessä Raisoftin, yhteistyökumppaneiden ja käyttäjäasiakkaidemme kanssa kokonaisvaltaisen asiakkaan toimintakykyä arvioivan mittarin vammaisten asumispalveluihin. Asiakirjassa voi kuitenkin olla tietoja, jotka esimerkiksi vaarantavat turvallisuusjärjestelyjä. Korhonen pohtii, että kunnat eivät niinkään lepsuile asiakirjakysymyksissä, ennemmin kyse on toimintakulttuurista – Varautumisessa on parannettavaa ja kehitettävää yleisesti. Varautuminen maksaa. Huomiota asiakirjoihin Geopoliittisten riskien rinnalla nousee Korhosen mukaan useita asioita, jotka on otettava varautumisessa huomioon. Kaikki varautuminen ei kuitenkaan maksa isoja summia eikä muutoinkaan vaadi ylimääräisiä resursseja. Hänen mielestään on tärkeä ymmärtää, että jos ei ennakkoon ei varauduta, kriisin jälkihoito paisuisi paljon suuremmaksi työksi. Hän sanoo, että viime ajat hybridivaikuttamisineen ja kyberuhkineen ovat tuoneet mukanaan uusia varautumisen tarpeita. KL8_1-31.indd 21 5.9.2024 11.42. Muidenkin julkisten asiakirjojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa kannattaa nyt pohtia. Korhosen mielestä kunnissa joudutaan nyt kysymään, mitä varautumisen toimenpiteitä aiempien lisäksi on syytä nyt tehdä. Hän toivoon laajaa keskustelua siitä, kuinka yhteisiä asioita hoidetaan. Epäilyttäviä murtoja tai niiden yrityksiä vesihuollon rakennuksiin oli ainakin Porvoossa, Kangasalla, Tampereella ja Sipoossa. Malli on herättänyt kiinnostusta. Kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta huomauttaa, että kesän vesilaitosmurrot lisäsivät huolenaihetta. – Kunnissa tulee olla selvillä, mitä varautumiseen tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa. Hän pohtisi turvallisuuteen liittyvien asiakirjoista lisäksi ainakin päätöksenteon liiteasiakirjojen verkossa julkaisemista. Kunnat vastaavat alueellaan monista peruspalveluista ja elintärkeistä toiminnoista. – Esimerkiksi Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo palkkasivat yhteisen varautumisasiantuntijan. Kysymys ei ole aivan yksinkertainen, sillä avoimuus kuuluu olennaisesti demokratiaan. Uusi toimintatapa on tuottanut jo lyhyessä ajassa konkreettisia tuloksia: niin asiakkaiden, henkilöstön kuin tilaajien tyytyväisyys on tutkitusti noussut. Samalla pystymme paremmin mahdollistamaan asiakkaiden osallisuutta omien palveluidensa suunnitteluun
22 Johanna Luukkonen on ylpeä kotikaupunkinsa vilkkaasta elämästä. KL8_1-31.indd 22 5.9.2024 11.42
Kolmen päivän kokousmatkoilla ehtii ehkä käydä ostoksillakin. –Vaikka olisi kyse vain päivän Hyvinkään kaupunki rokkaa Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on kaupunkinsa elävä käyntikortti. Kun on kysymys yön yli -kokouksista, puhutaan isommista rahoista, kun kokouksen osallistujat yöpyvät, ruokailevat, nauttivat ohjelmasta ja viihdykkeistä. Hyvinkää on kokouskaupunki, joka elokuun puolivälissä toivotti tervetulleeksi yli kaksisataa vierasta, kun Suomen kuntajohtajat kokoontuivat syystapaamiseensa. Mukana saattaa olla useita pieniä yritystoimijoita, kuvailee kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Tiina Ojutkangas, teksti Tommy Pohjola, kuvat kokouksesta, se tuottaa alueelle jotain kokouskohteen vuokraamisesta tarjoilun järjestämiseen. Siksi hän myös toivoo, että jokainen eteläsuomalaiskaupungissa käyvä saa hyvän kohtelun. Usein puhutaan matkailusta ja isoista tapahtumista, mutta mitä kaupungille merkitsevät isot kokoukset. 23 J okainen kaupunkilainen voi vaikuttaa kohdatessaan ihmisen vaikka vain neuvoessaan tietä. KL8_1-31.indd 23 5.9.2024 11.42
F I / P A LV E L U K O R T T E L I ELINVOIMAA JA YHTEISÖLLISY Y T TÄ Hoivatilojen palvelukortteli Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa. –Sopivassa määrin pidän siitä, sillä tykkään ihmisten kohtaamisesta. Hyvinkääläinen Johanna Luukkonen osallistuu mielellään tapahtumiin itsekin. –Näillä tapahtumilla on kauaskantoiset vaikutukset maineessa ja kuvassa, koska mehän emme tiedä, mitä kävijä on seuraavaksi pohtimassa. Luukkonen toivookin, että liikematkat ja kokoukset saisivat samanlaista näkyvyyttä kuin tapahtumateollisuus. Ollaan vuorovaikutuksessa, rakennetaan luottamusta. Sillä on merkitystä paikalliselle elinvoimalle. Johanna Luukkonen nauttii osallistumisesta vaikka yrittää löytää sopivan rytmin työlle ja vapaalle. –Olisi tärkeää, että näkyvyyttä nostettaisiin ja sen ansiosta huomiota. Se luo yhteisöllisyyttä ja viihtyisää ympäristöä. Miten asiat toimivat, entä ihmiset. Hänen mielestään on tärkeää, että kaupunki on halukas auttamaan verkostomaisena toimijana. Siellä käy kuntia ja virastoja pitämässä seminaareja. Kolme vuotta Hyvinkäätä johtanut Luukkonen tietää, että kyse on kokonaisuudessaan monen ihmisen työpaikasta, elinvoimasta ja elinkeinoista. Kaupunki auttaa Tapahtumia ja kokouksia järjestävät koko Suomessa monet tahot. –Kun tulijoita saapuu, olen äärimmäisen ylpeä esimerkiksi Hotelli Sveitsistä. Ravitsemuspalvelut, paikasta toiseen siirtymiset ja muut palvelut voivat tuntua pieniltä, mutta yhteensä muodostuu iso kakku. Sen Johanna Luukkonen tietää myös muista asuinpaikkakunnistaan eri puolilta Suomea kuten Raumalta ja Kangasniemeltä. Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Lopputuloksena on kaikkia osapuolia kuunnellen toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Kolme vuotta sitten töiden alussa hänelle oli valtavasti kutsuja, joista todella moniin hän vastasi myönteisesti. Kun kaupunki menestyy, se vaikuttaa välillisesti kuntalaisen palveluihin. Yhteinen halu tehdä kantaa koko kaupungissa tapahtumiin, matkailuun, bisnekseen. Kaupunginjohtajana Johanna Luukkonen haluaa tukea Hyvinkäätä myös kokouskaupunkina. –Vuosien mittaan tilanne vakiintuu ja aina ei tietysti pysty osallistumaan. Aina on kyse myös mielikuvista. Ihmisten kohtaamista Kaupunginjohtajan työhön kuuluu olla mukana monessa. Minun tapani johtaa on kohdata ihmisiä. Kun kohtaat ihmisiä, voi nyökyttää ja hymyillä, voi jättää hyvä jälkeensä tietämättään. Minun tapani johtaa on kohdata ihmisiä. Kohtaamisia on myös sosiaalisessa mediassa. KL8_1-31.indd 24 5.9.2024 11.42. talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan tilat palveluna pitkäaikaisella vuokrasopimuksella V U O K R A M A L L I N E D U T : KUNTAMARKKINOILLA TAVATAAN! TERVETULOA JUTTELEMAAN KANSSAMME OSASTOLLE OE2. Tärkeää on se, että arvostaa jo sovittuja kutsuja. Mielikuvaan kaupungista vaikuttaa jokainen kohdatessaan toisen ihmisen. Hotelli vaikuttaa olevan aina täynnä, kun käy siellä ympäristössä ulkoilemassa. Hyvinkäällä Hotelli Sveitsi on iso kokouspaikka ja kauniin sijaintinsakin vuoksi jää mieleen. Ota yhteyttä! H O I V AT I L AT. –Toivoisin, että jokainen olisi ylpeä tuottamastaan palvelusta. 24 Helppo hankkia, hyvä toimia KYSY MEILTÄ LISÄÄ! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi TIL AT PALVELUNA -VUOKRAMALLI Me Hoivatiloilla kehitämme kaupunkeja hyvän arjen näkökulmasta. – Ei sen tarvitse olla kuin tien neuvontaa. –Puhutaan bisnesmatkailusta. Kuntalaisen apua tarvitaan. Kannetaan mainekuvaa ja kerrotaan tarinaa. Se on osa mainekuvan kantamista. Palvelukortteli on vastuullinen kiinteistökehityshanke, joka luo alueelle elinvoimaa yhdistämällä useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Miltä tuntuu, kun on vieraillut jossakin kaupungissa. Kun kohtaat ihmisen, ole ystävällinen ja auta. –Ollaan aktiivisia, mutta kaupunki ei tietysti voi ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Sen sijasta voin laittaa asianomaiselle vaikka viestin, että oletko huomannut ja jos haluat reagoida. Olemme toteuttaneet vuokramallilla yli 300 kiinteistöä: kouluja, päiväkoteja, hoivan yksiköitä ja palvelukortteleita
talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan tilat palveluna pitkäaikaisella vuokrasopimuksella V U O K R A M A L L I N E D U T : KUNTAMARKKINOILLA TAVATAAN! TERVETULOA JUTTELEMAAN KANSSAMME OSASTOLLE OE2. Ota yhteyttä! H O I V AT I L AT. KL8_1-31.indd 25 5.9.2024 11.42. Se luo yhteisöllisyyttä ja viihtyisää ympäristöä. Palvelukortteli on vastuullinen kiinteistökehityshanke, joka luo alueelle elinvoimaa yhdistämällä useita maankäytön tavoitteita, kuten asumista sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Lopputuloksena on kaikkia osapuolia kuunnellen toteutettu vetovoimahanke: oikea arvoalue. Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Lappeenrannan opetustoimen johtaja Mari Routti ja Kimpisen koulu. Helppo hankkia, hyvä toimia KYSY MEILTÄ LISÄÄ! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi TIL AT PALVELUNA -VUOKRAMALLI Me Hoivatiloilla kehitämme kaupunkeja hyvän arjen näkökulmasta. F I / P A LV E L U K O R T T E L I ELINVOIMAA JA YHTEISÖLLISY Y T TÄ Hoivatilojen palvelukortteli Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa. Olemme toteuttaneet vuokramallilla yli 300 kiinteistöä: kouluja, päiväkoteja, hoivan yksiköitä ja palvelukortteleita
Ei tässä ole delegaatiota, jolle hommia jaella, sanoo maitotilallinen Harri Peltola. 26 Puolangan pormestari Harri Peltola johtaa kuntaa ja karjaa Navetassa noin sata lypsävää lehmää kuuntelee radiosta Jenni Vartiaista. Päivä Suolijärvellä, Puolangan sivukylällä, on valjennut työteliäänä. KL8_1-31.indd 26 5.9.2024 11.42
27 Pormestari Harri Peltola nauttii myös tehdessään töitä luonnon keskellä. KL8_1-31.indd 27 5.9.2024 11.42
Lypsyrobotti soitti kännykään noin kahdelta ja ilmoitti viasta. Tai no, voin sanoa, mutta silloin jää kyllä moni asia hoitamatta, Peltola naurahtaa ja vakavoituu: – Vastuuta ja arjen tekemistä meillä pienempien kuntien johtajilla on enemmän kuin suurissa kaupungeissa, joissa ympärillä on melko suuri ja monialainen delegaatio auttamassa niin, että voi itse keskittyä enemmän johtamiseen. Ainakin tunnit ovat tehokkaasti käytössä. KL8_1-31.indd 28 5.9.2024 11.42. Hän on keskustan valtuutettu, pormestari ja kunnanhallituksen puheenjohtaja, tilallinen ja yrittäjä, isä, puoliso ja ukki. – Pakkohan sitä on vastuuta jakaa, en minä yksin kaikkeen ehtisi, Harri Peltola sanoo ja silti häntä kuunnellessa tuntuu kuin pormestarilla olisi vuorokaudessa enemmän tunteja kuin meillä muilla. Harri Peltola tietää, että pienen ja kunnan johtajana hänen on tehtävä kaikkea – toisin kuin vaikkapa kollegan isossa kaupungissa. Tila on Harrin ja pojan yhteinen osakeyhtiö ja hommiin on näyttää kasvavan myös kolmas sukupolvi. Harri Peltola on seurannut maalaiskuntien johtajapaikkojen täyttämisen tuulisuutta läheltä ja tietää, että yksi syy vaihtuvuuteen tai siihen, ettei paikkoihin saada runsaasti hakijoita, on työn vaativuudessa. – Kyllä näihin muuttuviin tilanteisiin on tässä vuosikymmenten mittaan ehtinyt jo tottua. Kaksi roolia Harri Peltola tekee töitä kahdessa roolissa, ja vähän enemmänkin. 28 Leena Hirvonen, teksti Janne-Pekka Manninen, kuvat P Puolangan pormestari, Harri Peltola, on saanut lypsyrobotin toimimaan, ja navettaan askeltavat vaihteeksi töihin poika ja neljävuotias pojanpoika. Sen jälkeen oli soitettava robotille korjaaja ja seurattava, että kone lähti jälleen toimimaan. – Minä en voi sanoa, että en halua käyttää tietokonetta tai että ulkoistan kirjoitushommat sihteerille. Viime yönä Harri Peltola ei nimittäin juuri nukkunut. Yrittäjä Harri Peltola on valmis puhumaan kotimaisen maatalouden puolesta. – Siinä neljän, viiden aikaan saatiin homma taas rullaamaan, pormestari sanoo mutta ei vaikuta väsyneeltä. Kuntaa hänen voi sanoa pyörittävän kuin Oy Ab:ta, sen verran itsenäistä ja monipuolista, monissa rooleissaan työ on. Mukana on myös työntekijä
– Voi sanoa, että tunnen todella liikkumavaran hyödyntämiseen Peltola toivoo rohkeutta. Ja meidän tehtävämme on taata se, että tänne halutaan muuttaa. Julkiseen ja sosiaalisen median epäasiallisuuksien hän myöntää kuormittavan. Joustavuus ja mutkattomuus sekä hallintosääntö, joka kannustaa. – Teen tätä työtä siksi, että puolankalaisilla olisi hyvä olla ja elää. Vastuussakin hän näkee hyviä puolia. Kuntien itsemääräämisoikeus ja kuntalaki sallivat kuntien johtajille varsin paljon liikkumavaraa. Vuonna 2023 kunnassa käväisi johtajuutta kokeilemassa peräti kolme johtajaa. Tällainen arki, jossa olen kädet savessa, tutustuttaa väkisin koko kuntaan ja sen toimintaan. – Esimerkiksi rakennustarkastajan pitää Puolangalla etsiä keinoja edistää ja vauhdittaa hankkeita, ei kaivella rajoituksia tai esteitä, Peltola havainnollistaa. Peltola on kokenut myös keskustelukulttuurin muutoksen. Se, että työnkuvaa ovat yhtä lailla budjetointi kuin vaikkapa serviettien taittelu, on omalla tavallaan vahvuus. – Mahdollistetaan, ei rajoiteta, hän sanoo. – Ei voi olla niin, että kunnanjohtajan pitää olla hyväksymässä jokainen tikun rasahdus tai että tarvitaan valtuustoa joka seppeleenlaskua varten. Oma etu ei ole tärkeä, hän sanoo. Nyt kuntaa johtaa määräaikaisella sopimuksella hallintojohtaja Mirva Haataja. Ja onhan täällä, kaikkea on, palveluita ja luontoa, turvallista ympäristöä perheille. – En kerta kaikkiaan ymmärrä tätä, Peltola harmittelee. Mahdollistajan mieli Peltolan mukaan pienten maaseutukuntien johtamisessa on kuitenkin hyvät puolensa, sellaiset, jotka saavat hänetkin viihtymään työssään. Nyt haukutaan, syytetään perusteettomasti, milloin mistäkin ja valitetaan ammattimaisesti käyttäen hyväksi demokratiamme kulmakiveä, jotta kunnan päätöksenteko vaikeutuisi ja yksinkertaisesti synnytettäisiin mahdollisimman paljon pahaa mieltä. Nämä ovat Peltolan mielestä asioita, joihin pitäisi etenkin pienissä kunnissa kiinnittää huomiota. – Muutos on keskustelukulttuurissa tapahtunut muutamassa vuodessa. Tunnen hyvin myös kuntalaiset. – Katon värillä ei ole minusta merkitystä, mutta sillä on, että se katon maalaaja haluaa meillä asua tai lomailla. 29 hyvin kunnan tilanteen ja voin sen pohjalta suunnitella tulevaisuutta. Pormestarin työssä häntä motivoi asioiden parantaminen ja kehittäminen kaikkien hyväksi. Ei tässä muuten pää kestäisi. Tuon Harri Peltola myöntää, maaseutukunnan johtajan laaja työnkuva saattaa jännittää kokematonta ja vaikuttaa johtajien saatavuuteen. Kymmenen vuotta sitten ei ollut tällaista epäasiallista huutelua ja suorastaan solvaamista. Hänen mukaansa jo aktiivisia osallistujia paikalliseen päätöksentekoon, sellaiseen, jossa päätöksiä tehdään kuntalaisten hyvinvoinnin eduksi oman sijaan, on vaikea löytää. Tehtävämme on taata se, että tänne halutaan muuttaa. – Minä en enää edes lue somekirjoittelua. Puolangan naapurikunnassa Taivalkoskella on kamppailtu johtajan saamisessa jo pitkään. KL8_1-31.indd 29 5.9.2024 11.42. Tänä vuonna Puolangan väkiluku on kasvanut muuttajien ansiosta noin 20:llä, mikä on syrjäseuduilla poikHarri Peltola tykkää yrittäjän haasteista. Katon värillä ei ole väliä Pienissä kunnissa, kuten Puolangalla, joustavuus on osa vetovoimaa – myös hyvässä hallinnossa. Sellainen vastuu, jossa kaikki pienimmätkin tehtävät on kunnanjohtajan siunattava, ei varmasti houkuttele, Peltola mainitsee
Työssä tärkeää: ”Kuntalaisten hyvä elämä, se, että puolankalaisilla on kaikki hyvin.” Faktat keuksellista. En missään nimessä näe, että kotimaisesta ruuantuottamisesta pitäisi luopua. Entä jos jatkajia ei ole. KL8_1-31.indd 30 5.9.2024 11.42. Entä jos maatilatalous ei kiinnosta. Tilanne huolestuttaa Harri Peltolaa. – Maatalous on osa huoltovarmuuttamme ja sellaista kestävyyttä, joka auttaa meitä kriisiaikoinakin. Meillä nyt Kainuun hyvinvointialueelle siirtynyt Terveystalon palvelu on ollut iso vetovoimatekijä. 30 Harri Peltola Ikä: 56. Maatilallinen, yritys yhdessä pojan kanssa. Kunnassa hän on asunut kolmevuotiaasta, siitä lähtien, kun perhe muutti Puolangalle opettaja-isän työn perässä. Harri Peltola johtaa Puolankaa systemaattisesti kohti muutoksia, joista merkittävimpiä ovat olleet kunnan palveluiden yksityistämiset. Peltolan johdonmukaisuus tuntuu kantavan hedelmää. Puolangan kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005. – Totta kai, ihmisen pitää olla valmiita maksamaan kotimaisista tuotteista hieman enemmän, jotta turvaamme kotimaisen tuotannon. Me emme voi olla muiden varassa. Huoltovarmuuden tähden Tila tuli Peltolalle vaimon mukana. – Aivan varmasti haasteita palveluiden järjestämisessä tulee, mutta toisaalta tämä on juuri nyt sitä kekseliäisyyttä vaativa vaihe. Hän ajattelee tilan toiminnasta samoin kuin kunnan tai yrityksen: hinnan on oltava kohdallaan ja tuotteen niin hyvä, että siitä sietää maksaa. Eniten olen huolissani sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä syrjäseuduilla. Kun hän aikanaan aloitti kunnanhallituksen puheenjohtajana, Puolanka oli kriisikunta. Koulutus: Agrologi. Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta ja lastenlasta. Lääkäri on ollut tavoitettavissa omassa kunnassa ympäri vuoden ilman sulkuja, hän havainnollistaa. Kuntien valtionosuudet ovat vähentyneet kuluvana vuonna jo ennakoitua enemmän. Seuraavat sukupolvet päättävät itse, mitä haluavat tehdä ja mikä heitä motivoi, hän sanoo ja nostaa, pojanpojan, Valtterin, korkealle ilmaan. Valtionosuuksien varassa Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys vuosina 2024—2027. – Kyllä meillä okainen voi tehdä itse omat valintansa. Niin toimimalla Puolanka on kyennyt säilyttämään peruspalvelunsa. Nyt budjetti on ylijäämäinen ja pelivaraa on – ainakin hetkeksi. – Etenkin kesällä terveyspalvelut ovat tärkeät, sillä meillä on paljon kesäasukkaita. Harri Peltola viettää aikaa lapsenlapsensa Valtteri Peltolan kanssa. Kainuussa väkilukuaan on kasvattanut myös esimerkiksi Sotkamo. Hinnat ovat nykyään sellaiset, että ei niistä paljon käteen jää, hän sanoo. Puolangan pormestari vuodesta 2018. Peltola on valmis puhumaan kotimaisen maatalouden puolesta
KL8_1-31.indd 31 5.9.2024 11.42
Tilanne Kokkolassa näyttää tosi haastavalta lähiaikoina, Mattila painotti. 32 Kuntatalous M attila ei ehkä odottanut tällaista kysymystä. Olemme ottaneet selkeitä kehitysaskeleita myös kuntarajat ylittävässä yhteistyössä, mikä on tärkeä asia elinvoimaa vahvistettaessa. Jostain on tingittävä, ja siihen on Kokkolassa totuttu viime vuosina. Kyseisen barometrin mukaan Keski-Pohjanmaalla uskotaan muita maakuntia vahvemmin talousnäkymien olevan kohdillaan 12 kuukauden kuluttua. KL8_32-68.indd 32 5.9.2024 11.43. Keski-Pohjanmaalla ja Kokkolassa onkin pidetty huolta, että pyörät pyörivät, vaikka välillä on vaikeaa. Haemme toimenpiteitä, joilla pystyisimme elvyttämään taloutta. Talousjohtajat vastasivat Talousbarometriin. Kun Kokkolassa päästään budjettikierrosta eteenpäin, niin veroprosenttiakin joudutaan miettimään. Stina Mattila on toiminut Kokkolan kaupunginjohtajana vuoden 2016 syksystä lähtien. Yli kuntarajojen elinvoimatyötä Stina Mattila sanoi, että Keski-Pohjanmaalla varsinaisia jäsenkuntia on kahdeksan, joten Kokkola vastaa vain omalta osaltaan Talousbarometrin Kokkola uskoo tulevaisuuteen Jouni Lampinen, teksti Kokkolan kaupunki, kuva Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila pysähtyi miettimään kysymystä, miten Keski-Pohjanmaa on onnistunut luomaan pohjaa verrattain positiivisille talousnäkymille. – Viranhaltijat ovat naapurikokoustilassa pohtimassa talouden tasapainottamisohjelmaa. – Säästämisessä ei ole mitään uutta. – Kokkolan on oltava kehityksessä mukana, jotta saamme tänne jatkossakin isoja investointeja. Kaupunginjohtaja kertoi, minkälaisten asioiden ympäröimänä hänen perjantaipäivänsä eteni. Uusien säästökohteiden löytäminen on joka vuosi vaikeampaa. – On tuulivoimaa, aurinkovoimaa, biokaasua ja vaikka minkälaista hanketta. maakunta-annista. – Uskotaan kuntataloutta tukevaan elinkeinoelämän kasvuun. Töitä tehdään, jotta suunta kääntyy. Tässä kohtaa oli hyvä selventää kaupunginjohtajalle, että kysymyksen taustalla on Kuntaliiton Talousbarometri. Eikä pelkällä säästämiselläkään pärjätä, Mattila lisäsi. Juuri tällä hetkellä Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa ja reilun 48 000 asukkaan Kokkolassa on tiukat paikat, Mattila huomautti. – Vaikeita päätöksiä on tehtävä
On selvää, että esitys tulee lisäämään jo ennestään talousvaikeuksissa olevien kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia. Tiera on esittänyt tähän omat vaihtoehtonsa. Esitetyllä muutoksella on erittäin suuri negatiivinen vaikutus jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevalle julkiselle taloudelle. 33 Jouni Lampinen, teksti Kokkolan kaupunki, kuva Puheenvuoro PETTERI ORPON hallituksen hallitusohjelma sisältää monia kirjauksia julkisista hankinnoista, kilpailun avaamisesta ja sidosyksikköjen sääntelystä. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys näillä näkymin kevätistuntokaudella 2025. Tiera on yhteiskunnallinen yritys, joka perustettiin aikanaan tarjoamaan palveluita ja yhdistettyjä hankintoja koko omistajakunnalleen, jolloin pienimmätkin omistajat hyötyvät isojen omistajien mukanaan tuomista opeista ja eduista. ESIMERKIKSI Tieralla on lähes 400 omistajaa. Tulevan lausuntokierroksen aikana kunnilla on mahdollista lausua esityksestä ja sen vaikutuksista toimintaympäristöön. Kustos Ry on arvioinut, että muutoskustannuksien myötä koko in-house -kentän uudistuksen hintalappu on 3 miljardia euroa. KKV ei kannata esitettyä 10 prosentin omistusosuusvaatimusta in-house -yhtiöiden käytön suitsimiseksi. HANKINTALAKIIN liittyvää valmistelua tehdään samaan aikaan, kun hallitus sopeuttaa velkaantunutta julkista taloutta ankarasti. Jo työryhmävaiheessa hankintalakiin esitetyt muutokset ovat mittavia ja vaikuttavat erityisesti pienten ja keskisuurien kuntien toimintaympäristöön valtavasti. Tiera on jo valmisteluvaiheessa ehdottanut, että 10 prosentin enimmäisomistusehdotuksesta luovuttaisiin. Toinen vaihtoehto on rajata tiettyjä sektoreita pois uudistuksen piiristä. Toteutetaan uudistus millä tavalla tahansa on siihen nykymuodossaan liittyvä valtava kustannus julkiselle taloudelle pystyttävä välttämään. Esityksen mukaan kunkin osakkaan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosentin osuus sidosyksiköstä. KESKEINEN muutos koskee hankintalain uudistamista, jonka valmistelu on kutkuttavassa vaiheessa. Keväällä alkaneen työja elinkeinoministeriön johtaman työryhmävaiheen jälkeen hankintalain uudistus on valmistumassa syyskaudella hallituksen esitykseksi ja tämän jälkeen etenemässä lausuntokierrokselle. Suurin muutosehdotus koskee kymmenen prosentin vähimmäisomistusprosenttia. On tärkeää, että kunnat ja kuntien päättäjät ovat tietoisia esitetyistä muutoksista ja mitä hankintalain uudistuksessa tapahtuu. Hallitus tavoittelee perustellusti tehokkaampaa ja reilumpaa hankintakulttuuria sekä kilpailun avaamista vahvistamaan tuottavuutta ja julkista taloutta. Rajoituksella voitaisiin järkevällä tavalla vähentää tulevia satojen miljoonien eurojen kustannuksia, joita julkinen sektori ei nykyisellään kestä. Kyse on yhdestä tämän vaalikauden suurimmista uudistuksista, joka koskettaa toimintakenttää, jonka yleinen tuntemus on vähäistä. Jyrki Halttunen Toimitusjohtaja Tiera Hankintalain uudistuksella on valtava vaikutus kunnille KL8_32-68.indd 33 5.9.2024 11.43. Esitetty muutos koskettaa erityisesti pieniä ja keskisuuria kuntia, joilla on paljon alle 10 prosentin omistuksia sidosyksiköissä. Kunnilla ei ole valmiuksia ja resursseja ostaa palveluita markkinoilta nopealla aikataululla. Onkin kysyttävä, ollaanko hallituksessa tietoisia esitettyjen muutoksien kustannusvaikutuksista. Samaa mieltä kustannuksien kasvusta on Kilpailuja kuluttajavirasto, joka selvitti alkuvuonna laajasti hankintalain uudistuksen vaikutuksia ja totesi, että ehdotettu lakimuutos nostaisi julkisen sektorin kustannuksia. Tiera on laskenut, että pelkästään Tieran vähimmäisomistuksen rajaaminen kymmenen prosenttiin jättäisi julkiseen talouteen yli 480 miljoonan euron vajeen. Siksi on hyvä analysoida, millaisia vaikutuksia esityksellä olisi kuntien ja hyvinvointialueiden toimintakenttään. Tavoitteet ovat perusteltuja ja oikeansuuntaisia, mutta osa keinoista on tavoitteiden toteutumisen ja julkisen talouden näkökulmasta ongelmallisia. Voi perustellusti kysyä, onko Suomessa olemassa niin laajaa hankintaosaamista, että pienempienkin kuntien kyky tehdä palvelun laadun ja kustannustason kannalta tärkeitä päätöksiä voidaan turvata
Odotettu tapahtuma kiinnostaa tänäkin vuonna, kertoo tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta. Kuva viime vuoden tapahtumasta. 34 Kuntamarkkinat Inspiraatiota ja uutta tietoa Kuntamarkkinoilla kohdataan. Tiina Ojutkangas, teksti Heli Sorjonen ja Tommy Pohjola, kuvat Kuntamarkkinat kokoaa tuhansia ihmisiä Kuntatalolle. KL8_32-68.indd 34 5.9.2024 11.44
Olennaista on ohjelman ajankohtaisuus, kuvailee tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta KL-Kustannuksesta. Samalla kuntien tehtävien laajentuminen lähenee: noin 100 päivän päästä Kuntamarkkinoista kunnat saavat hoitaakseen TE-palvelujen kokonaisuuden. Kumppaneilla on omaa ohjelmaansa kahden päivän aikana. Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi kertoo, että Hyvil on mukana Kuntamarkkinoilla monilla teemoilla. – Tarjolla on paljon ohjelmaa ja se aiheuttaa jopa valinnanvaikeutta ohjelman valitsemisessa. Liisa Paltalla kokemusta Kuntamarkkinoista on kuudennen kerran ”tällä puolella tiskiä”. – Olen ollut sitä ennen kumppanina. Kuntamarkkinat järjestetään nyt 31. On ihan mahtavaa, että tänne saadaan niin paljon porukkaa. – Että tänne on kiva tulla ja turvallista olla, ruokaa ja elämyksellisyyttä on tarjolla, että kumppaneiden asiat ovat kunnossa täällä Kuntatalolla. Ohjelmaa järjestävät Kuntaliitto, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Kuntalehti ja tapahtuman kumppanit. Ohjelmassa on paljon asiantuntijasisältöjä, jotka näkyvät puheenvuoroina, paneeleina ja haastatteluina. Vuoden kohokohtaa todella odotetaan Kuntatalolla Helsingissä. Tapahtumassa on noin 250 ohjelmaotsikkoa. Olen aina tosi innoissani. elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisesta erilaistuvassa kuntakentässä, kuntataloudesta, in house -yhtiöiden käytön tulevaisuudesta, norminkevennyksestä ja poliittisen keskusteluilmapiirin kehittämisestä, arvioi Kaukopuro-Klemetti. Perinteinen lakiklinikka myös mukana. Viime vuodet Paltan tärkein tehtävä on ollut myyminen ja johtaminen. Kuntamarkkinoilla tapaa ammattikollegoja. Tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta odottaa Kuntamarkkinoiden vieraita. – Lisäksi hallituksen isoimmista kuntakenttää kehittävistä uudistuksista, kuten kuntien normien kevennyksestä ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta aletaan odotella konkretiaa. Tuotantoa on tehty pitkään ja lähdetty valmistautumaan viime lokakuusta lähtien. Perusidea on sama vaikka tapahtumaa kehitetään koko ajan: kohtaamiset ja ajankohtainen tieto. Kiitokset jo etukäteen Paltta haluaa antaa opiskelijoille.Tuotannon parissa työskentelevien määrä kasvaa tapahtuman lähestyessä ja saamme avuksi noin 100 avustajaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ainejärjestöistä. Tietoa saa näyttelyistä, kumppaneilta ja heidän tarjonnastaan. Esillä ovat mm ministeriöiden ohjauskeinot hyvinvointialueille, katsaus tulevaisuuden sairaalaverkkoon, sosiaalihuollon tulevaisuuden näkymät sekä teknologian mahdollisuudet ikäihmisten hoitamisessa. kertaa. – Uskon, että keskustelusta muotoutuu kuntavaaliväittelyiden lähtölaukaus. Tähän työhön kuuluu myös Kuntamarkkinoiden hoitaminen. Etsimme puheenjohtajilta näkemyksiä kaupunkeja ja kuntia askarruttaviin kysymyksiin, mm. Kuntaliittolaiset pyrkivät tarjoamaan tietoa ja keskusteluareenoja juuri näihin ajankohtaisimpiin aiheisiin. Sellainen tapahtuma on vuosittain järjestettävä Kuntamarkkinat, joka kokoaa tuhansia ihmisiä Kuntatalolle syyskuun puolivälissä. Mukana on 150 näytteilleasettajaa ja paikalle odotetaan noin 6 500 kävijää kahden päivän aikana. Kävijän roolikin on tuttu. Vuosien mittaan Paltta on osallistunut Kuntamarkkinoille useissa rooleissa. Innovaatiot eivät synny tyhjiössä. Vaalien lähtölaukaus Kuntamarkkinoille kokoonnutaan tänä vuonna monin tavoin mielenkiintoisessa tilanteessa, sillä kuntien talousnäkymät uhkaavat heikentyä nyt jyrkästi, kuvailee Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti. Puoluejohdon perinteiseen paneeliin ovat ehtimässä tällä kertaa lähes kaikkien kahdeksan suurimman puolueen puheenjohtajat, pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra mukaan lukien. Liisa Paltta ei peittele innostustaan Kuntamarkkinoiden lähestyessä. 35 K untien ja hyvinvointialueiden päättäjien ja asiantuntijoiden festivaali, jossa valtio, yritykset, hankkeet ja ennen kaikkea ihmiset kohtaavat. Tiina Ojutkangas, teksti Heli Sorjonen ja Tommy Pohjola, kuvat Tapahtuman tuotantopuolen tehtävänä on puolestaan vastata, että homma toimii. Myös elämyksellisyys on tärkeätä. Kaiken lisäksi keväällä käytävät kuntaja aluevaalit häämöttävät jo nurkan takana. – Mitään uutta ei synny ilman vuorovaikutusta, tietoa ja inspiraatiota. – Päättäjät ja asiantuntijat saavat itselleen tärkeää, ajankohtaista tietoa. KL8_32-68.indd 35 5.9.2024 11.44
Vain neljä kuntaa kyselyyn vastanneista 210 kunnasta arvioi taloutensa KL8_32-68.indd 36 5.9.2024 11.44. tehty jo tuntuvia sopeutusohjelmia, ja talouden näkymä on vähitellen kohenemassa, Punakallio lisää. Vain kymmenesosa vastaajista raportoi, ettei sopeutustoimille ole tarvetta. Myös suurten kaupunkien talousnäkymät ovat heikolla tasolla, mutta suhteessa nykytilanteeseen niiden tilanne on hiukan paranemassa. Kunnallisveron nousupaine on kyselyn mukaan suurinta yli 100 000 asukkaan kunnissa, pienin alle 5 000 asukkaan kunnissa. Heikentyvät talousodotukset näkyvät siinä, että valtaosa vastaajista ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia. Kuntaliitto tiedottaa myös, että poikkeuksena on Keski-Pohjanmaa, jossa talouden näkymien arvioidaan paranevan nykyhetkeen verrattuna. – Valtio niistää kunnilta rahaa muun muassa norminpurun varjolla ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin, pääekonomisti jatkaa Kuntaliiton tiedotteen mukaan. Eniten talousnäkymien odotetaan heikkenevän Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. – Joissakin kaupungeissa ja kunnissa näkymä on heikentymässä voimakkaasti, mutta joissakin on Jouni Lampinen, teksti Kuntaliitto, kuva Verotus uhkaa kiristyä joka toisessa kunnassa Kuntien talousjohtajien näkymä ensi vuoteen heikkenee voimakkaimmin keskisuurissa kunnissa. Kunnan menestymistä ei määritä koko, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Arvioitaessa kunnan taloustilannetta 12 kuukauden kuluttua, tunnelmat heikkenevät lähes kaikissa maakunnissa. Näkemykset verojen kiristystarpeesta vaihtelevat kuitenkin maakuntien välillä. – Sote-uudistuksen varjossa kuntien kustannukset kasvavat voimakkaasti ja talouden kasvu on takkuillut jo pidempään, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Ääripäinä ovat Lappi ja Kanta-Häme. Sopeutustoimia tiedossa Kunnallisveroprosentin muutospainetta on Kuntaliiton mukaan kaiken kokoisissa kunnissa. Kunnallisveroprosentin muutospainetta on havaittavissa kaikenkokoisissa kunnissa. Kyselyn mukaan kunnallisverot uhkaavat kiristyä joka toisessa kunnassa. – Samantyyppisten kuntien seassa on paitsi taloudellisesti pärjääviä, myös vaikeuksien kanssa kamppailevia. Kun tilannetta tarkastellaan maakunnittain, tunnelmat kunnan taloudellisesta nykytilanteesta arvioitiin vahvimmaksi Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Keskimääräinen kunnan tuloveroprosentti Manner-Suomessa on 7,46 vuonna 2024. 36 Talous K untaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi. Joka neljännessä kunnassa kunnallisveroon kohdistuu yli 0,5 prosenttiyksikön nousupaine
Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. 300 kokenutta valmentamisen ammattilaista 50 % vaikuttavuusperusteisten palveluiden asiakkaista työllistyy 20 vuotta työllisyyden hoidon asiantuntija 14 M€ liikevaihto 85 % työnhakijoista kokee palvelumme hyväksi tai erinomaiseksi • Työllistävät valmennukset • Kotoutumisja kielikoulutukset • Ammatilliset lyhytkoulutukset työelämään • IPS-valmennus • Muutosturva ja outplacement-valmennus • Työyhteisövalmennukset • Johtamisen valmennukset • Ammatillinen kuntoutus Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Turvaurakoitsijan sertifiointi Rakennusautomaatiohyväksyntä Aurinkosähköurakoitsijahyväksyntä Sähkölaitteiston käytönjohtojärjestelmä Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Optiset liityntäverkot -hyväksyntä Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Valtio niistää kunnilta rahaa. tällä hetkellä erittäin hyväksi. KL8_32-68.indd 37 5.9.2024 11.44. TYÖLLISTÄMISEN ASIANTUNTIJOIDEN JOUKKUE! Spring House Oy Ruoholahdenkatu 14, 00180 Helsinki 09 726 2800, info@springhouse.. Talousnäkymä heikkenee Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Manner-Suomessa on 293 kuntaa. ja siihen vastasi 210 kunnan talousjohtajaa. Autamme vuosittain tuhansia työnhakijoita eri elämäntilanteissa löytämään omat työelämän polkunsa kohti työtä, opintoihin ja töihin. Kuntien talousjohtajien näkymät talouden tilanteesta synkkenevät edelleen, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. OLEMME MUKANA KUNTAMARKKINOILLA! Tule moikkaamaan osastolle 3S8. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 19.–26.8. PALVELEMME VALTAKUNNALLISESTI MUTTA RATKAISUMME OVAT AINA YKSILÖLLISIÄ JA PAIKALLISIA. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 2,9. Toimimme julkisen sektorin työllisyyden hoidon kumppanina, parantaen kuntasektorin ja yritysasiakkaamme elinvoimaa ja työllisyyttä. Arvio on heikentynyt kevään 2024 Talousbarometristä, jolloin talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,3. Vastaukset painottuivat nyt selvästi heikompiin arvioihin kuin kevään kyselyssä. Yli puolet vastaajista arvioi kunnan talousnäkymien olevan huonoja tai erittäin huonoja vuoden kuluttua
Samoin hän on puhunut paljon siitä, että kouluihin pitäisi saada mahdollisimman pian mahdollisuus kieltää opetukseen liittymätön älypuhelinten käyttö kouluaikana. Viime syksynä, kun Hamas hyökkäsi Israeliin, meidän pienet alakoululaiset olivat maailman ensimmäisten joukossa näkemässä filtteröimättömiä videoita taistelutantereelta. Samanlainen tasapaino pitäisi löytää älylaitteisiin suhtautumisessa Suomessa, Kosola sanoo. Älylaitteita ei sinänsä tarvitse kieltää kokonaan, niiden käyttöön vain pitäisi saada – älyä. – Se on hienovarainen balanssi. – Ja nyt korjausliikkeen tekeminen on vaikeaa, koska meillä on korkeissa positioissa paljon ihmisiä, jotka ovat olleet digihomman airuina. Koulusta mallia kotiin Maailmalta on runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että älypuhelinten käytön rajoittaminen koulussa on parantanut oppimistuloksia. Hän tietää hyvin, että kun suunnistajan jalat vievät kovaa ja kompassin käyttö unohtuu, voi juosta rastin ohi. Suunnistuksessa on löydettävä kultainen keskitie vauhdin ja kartan ja kompassin käytössä. Kosolan mukaan ihannetilanteessa koko EU:ssa saadaan ”jonkinlainen tolkku” siihen, minkä ikäisille puhelimia hankitaan ja mitä niillä saa minkäkin ikäinen tehdä. – Ja olemme aiemminkin pystyneet siihen, että olemme olleet niillä Pisa-vertailuilla ihan siellä maailman huipulla. Vaikka vanhempi menee itse Tiktokiin, hän ei välttämättä tiedä mitään siitä, mikä hänen oman lapsensa Tiktokin sisältö on, Kosola muistuttaa. Aikuisen läsnäololla on valtava merkitys paitsi lapsen kehitykselle myös nuoren itsetunnolle. Aikuisilla olisi nyt tilaisuus näyttää suuntaa, mihin lapset voivat kulkea. Tolkkua myös aikuisten puhelimella oloon Tutkimusta on tehty kauan myös siitä, miten vahingollista vanhemKL8_32-68.indd 38 5.9.2024 11.44. – Kun aikuiset ovat usein käyttäneet lähinnä Facebookia, he eivät välttämättä ymmärrä, että Tiktok on jokaiselle käyttäjälle erilainen. 38 N uorisolääketieteen dosentti Silja Kosola harrastaa suunnistusta. Ja kuitenkin sen ikäisillä on valtavasti opittavaa myös ihan puhtaasti motoriikassa: miten pidetään saksia kädessä tai haarukkaa ja veistä kädessä. – Koulukieltoja ajan sen takia, että siellä on jo niin ilmeiset haitat jo olemassa. Tavallaan niin helposti kuitenkin ne hyödyt saatavissa, kun meillä on maailman parhaiten koulutetut opettajat. Esimerkki: vanhemmat ymmärtävät sen, että jos opettaja antaa läksyjä, kyse on tärkeästä asiasta. –Tällä hetkellä nämä somen ikärajat 13 vuotta eivät perustu yhtään mihinkään, eikä niitä oikeasti valvota millään lailla. Varhaiskasvatukseen tehtiin suunnitelmia, joissa korostuivat digitaidot, miettimättä yhtään, että mitä itse asiassa ovat 5-vuotiaan digitaidot. Kosola nimittäin arvioi, että yksi syy sille, miksi nyt puhutaan älylaitteiden käytön kontrolloinnista koulussa – erityisesti siitä miksi kontrollointi on vaikeaa mm. – Samalla lailla jos kouluissa ei voi olla puhelimella vaan siellä opetellaan välitunneilla sosiaalisia taitoja, sekin on vanhemmille vahva signaali, että aivan totta, kotonakin se ihan kasvokkainen kanssakäyminen on tärkeää. lainsäädännön takia – on se innokas vauhti, jolla Nokian vauhdittama digihuuma saattoi saada uskomaan, että kaikki digi olisi hyvästä. Kosola muistuttaa, että koulun käytäntöjä kopioidaan muussa elämässä. –Suomalaisilla alakoululaisilla on melkein kaikilla vähintään se Tiktok, joka ei tee heille hyvää. Ajattelen myös, että koulun kiellot toimivat myös vahvana signaalina vanhemmille. Ville Miettinen, teksti Laura Oja, kuvat – Lähdettiin laukalle, kun kyseessä oli oikeastaan ravikilpailu. Kosola käyttää toistakin urheiluvertausta: “Nyt on aikuisten vuoro toimia” Tutkimusten mukaan nuoret ovat omasta mielestäänkin liikaa somessa. – Sen takia taitavimmat suunnistelijat vilkuilevat kompassia jatkuvasti, tarkistavat maamerkkejä jatkuvasti, eivätkä anna jalkojen viedä kovempaa kuin pää pysyy mukana. Kosola on puhunut pitkään siitä, että pienet lapset eivät tarvitse älypuhelimia lainkaan. – Lapsille alettiin yhä nuorempana hankkimaan puhelimia
He ovat yrittäneet rajoittaa sitä käyttöä, mutta Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola tietää hyvin, että kun suunnistajan jalat vievät kovaa ja kompassin käyttö unohtuu, voi juosta rastin ohi. Sinne on vähän niin kuin pakko mennä, mutta ei se tosiasiassa hyvinvointia lisää. Katsovatko he puhelimen lokitietoja, että mihin se aika kului edellisellä viikolla. man älypuhelimen käyttö voi olla lapsen kehitykselle. Sosiaalisuuden tilalla on mekaaninen muiden päivitysten tuijottaminen. Etenkin nuorten ”sometus” on usein lähinnä ohi liukuvien kuvien ja videoiden tuijottamista ja päivitysten täppäämistä. – Jossain määrin kyllä, sanoo Silja Kosola. ”Toivoa on aina” Kaikesta negatiivisesta julkisesta keskustelusta ja tutkimustuloksistakin huolimatta Silja Kosola korostaa, että peliä ei ole menetetty. Kosola pohtii. KL8_32-68.indd 39 5.9.2024 11.44. Ja hän muistuttaa, että esimerkiksi yksittäinen tilanne, jossa vanhempi tuijottaa puhelinta bussimatkan ajan lasta kuljettaessaan, ei välttämättä kerro koko kuvaa siitä, kuinka paljon puhelin hallitsee elämää. Voisi ajatella, että pallo on vanhemmilla: Lapsi oppii tekemään sen mitä vanhempi tekee. Noin 16 prosenttia tutkittavista täytti some-riippuvuuden kriteerit. Mutta kun vanhempien liiallisen puhelimenkäytön haittavaikutukset lapsen kehitykselle ovat olleet tiedossa ainakin vuosikymmenen, eikö pitäisi olla huolissaan myös vanhempien puhelinriippuvuudesta. – Ja kyllä se on todennäköisesti yksi pulmista nuoreten pahan olon taustalla. Moni vanhempi ilmaisee ääneen huolensa tai ärtymyksensä siitä, että lapsi käyttää niin paljon puhelinta. Perusarki on saatava rullaamaan, vanhempi voi olla rättiväsynyt työpäivän jälkeen, tai taustalla voi olla jotain muuta. – Toivoa on aina, se on ihan selvä juttu. Sosiaalisessa mediassa ylläpitävä ja koukuttava voima on kasvanut ja sosiaalinen kanssakäyminen vähenee koko ajan. Some lisää pahoinvointia Myös lapsen tai nuoren oman liiallisen älylaitteenkäytön haittavaikutukset ovat laajasti raportoituja. Tai että koulu antaa lapsen käyttää puhelinta. Käteen jää vain FOMO (Fear Of Missing Out), olo siitä että jossain tapahtuu jotain mutta mä en ole siinä mukana. Some-riippuvuus oli yhteydessä mm. – Jos perhe menee ravintolaan eikä sielläkään ole yhdessä vaan kaikki omilla ruuduillaan mukaan lukien taapero rattaissa, siinä ei enää ole mitään tolkkua. Asetelma muuttuu, jos esimerkiksi perhe on yhdessä niin sanotusti viettämässä vapaa-aikaa. He ovat somessa silloinkin, kun eivät oikeastaan haluaisi. – Meidän omassakin tutkimuksessa yksi tavallaan surullinen mutta tavallaan meitä aikuisia kannustava viesti on, että valtaosa nuorista katsoo, että he ovat liian usein somessa. Silja Kosola työryhmineen julkaisi aiemmin tänä vuonna artikkelin tutkimuksestaan, jossa tarkasteltiin lukion ensimmäisen luokan tyttöjen puhelimenkäyttöä. – Ja sen takia on minusta täysin loogista, että mitä enemmän ihminen käyttää somea, sitä enemmän hän raportoi olevansa yksinäinen. Tutkituilla keskimääräinen päivittäinen aika puhelimella oli 5 tuntia 50 minuuttia, josta sosiaalisessa mediassa lähes neljä tuntia. 39 Nuoret itse näkevät, että ei tämä ole hyvä. – Tätä on tutkittu nuorisolla. Heille syntyy se mielikuva, että aina joku asia on tärkeämpää kuin he. – Kuinka moni vanhempi edes tietää, kuinka paljon on puhelimella. ahdistuneisuuteen, huonoon kehokuvaan sekä väsymyksen ja yksinäisyyden kokemuksen yleistymiseen. Hän on kiinnittänyt ilmiöön huomiota kaupungilla liikkuessaan. Mutta kun keskustelee aikuisten kanssa, kyllä se aika monella aikuisellakin näyttäytyy samanlaisena. Jos et halua, että lapselle kehittyy puhelinriippuvuus, älä näytä hänelle puhelinriippuvuuden mallia
Keskittymisvaikeuksien yhteydessä puhutaan usein ADHD:stä, joka on diagnoosimäärien perusteella yleistynyt nopeasti. – ADHD on määritelmän mukaan kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. KL8_32-68.indd 40 5.9.2024 11.44. omat voimat eivät riitä. – Kullanarvoisia ovat ne hetket, jolloin lapsi tulee jotain kysymään. Jos ajatellaan kouluikäisiä ja teinejä, ei heillekään ei ole yksi ja sama, mitä vanhemmat tekevät kotona. Silloin pitäisi antaa heille se huomio. – Lapsi voi tutkia puulastoja tai ties mitä, tai auttaa tiskaamisessa. Puhelin lukitsee aikuisen huomion, arvioi Silja Kosola. Meidän geenit tai muu ei ole muuttunut niin nopeasti, että tämä voisi olla totta. – Mutta jos näkee, että vanhempi on puhelimella, ei lapsi tiedä, mitä vanhempi sillä puhelimella tekee. – En usko hetkeäkään, että todellisuudessa ADHD:n esiintyvyys olisi niin suurta kuin mitä tällä hetkellä Suomessa diagnoosit ovat. – Jos ei pienen lapsen kanssa puhu, jos ei lapselle sanoita maailmaa, lapsen puheen kehitys viivästyy. Siitä tulee kokemus, että lapsi on tarpeellinen ja osaa, mikä on ihmisille todella arvokasta. Toivoa luo Kosolan mielestä myös esimerkiksi se, että puhelimen ongelmakäytöstä keskustellaan niin aktiivisesti. Jos kolmivuotiaan turhautuminen tyydytetään aina laitteella, viisivuotiaana hänellä on huomattavia käytösongelmia, Silja Kosola sanoo. Meillä on koko maassa alakouluikäisistä pojista mukamas yhdellä kymmenestä ADHD. Voi miettiä, mikä kaikki on kehityksessä mennyt pieleen, Silja Kosola sanoo. – Aika on ikään kuin kypsä, että tapahtuu jonkinlainen muutos. Ajatus, että lapsi pitäisi istuttaa ruudun ääreen esimerkiksi siksi aikaa kun vanhemmat laittavat ruokaa, on liian yksinkertainen. – Pienet lapset myös voivat auttaa tiskikoneen täyttämisessä. – Ja kun lapsi ei opi puhumaan, kun hän ei opi sanoja, hän ei saa itseään ymmärretyksi eikä pysty myöskään ymmärtämään muita samalla tavalla. – Sehän tarkoittaa, että nyt on meidän aikuisten vuoro toimia, olla aidosti lasten ja nuorten tukena, että ei sen ole pakko mennä näin. 40 Tausta: Näin häiriökäyttäytyminen voi kehittyä AIVAN pienimmillä lapsilla, vauvoilla ja taaperoilla, vanhemman puhelimenkäytöllä voi olla dramaattisia vaikutuksia, Silja Kosola sanoo. – Sekin on mielestäni vahva viesti siitä, että nuoret itse näkevät, että ei tämä ole hyvä. Puhelin lukitsee ihmisen huomion. Tästäkin on tutkimusnäyttöä: Vanhempien ja nuorten hyvät keskusteluvälit suojaavat nuoria melkein kaikelta: erilaisilta riippuvuuksilta, varhaiselta päihteidenkäytöltä, liian aikaisilta seksisuhteilta, hyväksikäytöltä netissä, Silja Kosola luettelee. – Ja viisivuotias on aika paljon isompi, äänekkäämpi ja vahvempi. Vanhempi saattaa sanoa ”joo ihan kohta”, kun lapsi sanoo jotain sieltä puhelimen takaa. Muutenkin ajatus siitä, että lapsi laitetaan ruudun ääreen aina, kun ajatellaan että hänellä on tylsää, on kyseenalainen. Tukena oleminen tarkoittaa esimerkiksi ajan antamista lapselle tai nuorelle. – Kaikki tämä voi johtaa siihen, että lapsella on keskittymisvaikeuksia, kun koulu alkaa. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, minkälaista kuoppaa aikuinen silloin itselleen kaivaa. – Jos lapsi ei saa itseään ymmärretyksi, on aika selkeää, että hän turhautuu, ja on aika selkeää, että se johtaa häiriökäytökseen, että jollain tavalla saisi sen huomion. – Kun menee takaisin lapsen luokse ja kysyy ”mitä sulla oli”, se [asia] on mennyt jo. Kun hän alkaa hakata päätään seinään tai lyö vanhempaa saadakseen huomion, seurauksetkin ovat aika erilaisia. Kun on monen nuoren kanssa keskustellut, heille on jo tullut vahva ajatus, että sitten kun heistä tulee vanhempia, he eivät halua kasvattaa mitään ipad-vauvoja. Jos aamupalapöydässä näkee että vanhemmat lukevat paperista lehteä, näkee että lukeminen on tärkeää ja tällä tavalla tieto välittyy
Kuusamolaiset vahvistavat nyt vihreää imagoaan. Kuusamo toimii monessa suhteessa vastavirtaan. KL8_32-68.indd 41 5.9.2024 11.44. 41 Uutiset Kuusamolaiset panostavat kiertotalouteen Kuusamoon ei ole maisemasyistä eikä itärajan läheisyyden ja tutkavalvonnan vuoksi rakennettu tuulivoimaloita. Tapio Mainio, teksti ja kuvat EVO:n toimitusjohtaja Mika Mankinen kertoo, että rakeistamon tuhkasiilo on 11 metriä korkea
Sieltä Cobaltin edeltäjä, australialainen Dragon Mining löysi jo 20 vuotta sitten lupaava kultaesiintymän. Matkailu on merkittävä elinkeino, sanoo Kuusamon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä (kesk.). Kysyimme yhdeltä Varsinais-Suomesta kotoisin olevalta päättäjältä, mitä hänelle tuli mieleen meidän kotipaikkakunnista. Oululainen yhtiö Kuusamon Energiaja vesiosuuskunta (EVO) aikoo aloittaa jätevedenpuhdistamolla syntyvän yhdyskuntalietteen rakeistamisen kierrätyslannoitteeksi. KL8_32-68.indd 42 5.9.2024 11.44. – Lisäksi kierrätyslannoitteen vaikutusaika on pitkä; sen metsäkasvua ruokkiva vaikutus kestää maaperässä kymmeniä vuosia päinvastoin kuin kemiallisella lannoitteella, hän lisää. – Lietteen rakeistusta voisi verrata ruoka-annokseen: Liete on kastike ja tuhka annoksessa oleva peruna, jota muusataan yhteen kastikkeen kanssa. EVO päätyi lietteen rakeistukseen, koska Korkein hallinto-oikeus ei sallinut yva-hakemuksessa avokompostilaitoksen rakentamista. Kymmenen vuotta sitten Kuusamon lentokentälle laskeutui 34 suoraa lentoa ulkomailta. Lisäksi pohjoisen kasvukausi on lyhyt. Rahtija porttimaksuina se maksaa Kuusamolle noin 800 000 euroa vuodessa. Meidän kannattaisi rakentaa pienempi jätteenpolttolaitos Kuusamoon, mutta lainsäädäntö puoltaa keskitettyjä suurlaitoksia, kaupungin( ylhäällä EVO:n toimitusjohtaja Mika Mankinen näyttää Rakeistus Oy:n liiketoimintajohtaja Janne Koskelaisille suursäkkejä, joissa on rakeistettua tuhkaa. – Seuraavan viiden vuoden aikana Rukalle rakennetaan uusia kiinteistöjä noin sadalla miljoonalla eurolla, josta Arinan suunnittelema 220 huoneen hotelli maksaa noin 40 miljoonaa euroa, Manninen kertoo. Australialaisen Latitude 66 Cobalt -yhtiö ei saa aloittaa kaivostoimintaa Rukan lähellä Juomasuolla. Luonto mielessä Keskustapuolueella on valtuustossa määräenemmistö. – Meitä oli eräässä kokouksessa kuntapäättäjiä eri puolita Suomea. Rekkarallia Kuusamon ”puuhaa” on seurattu mielenkiinnolla kunnissa ja vesiosuuskunnissa eri puolilla Suomea, sillä lietteen rahtaaminen maksaa pelkästään EVO:lle kuljetusmaksuina noin 350 000 euroa vuodessa. Viime talvena niitä tuli jo 200. Lisäksi Ruka on pitkään ollut Leviä suositumpi kotimaisten matkailijoiden kohde. Osittain kuivatusta jätevesilietteestä tulee jatkossa rakeisen tuhkan pääraaka-aine. Siitä meidät tunnetaan ulkomaita myöten, Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen lisää. Näin EVO aikoo aloittaa ensimmäisenä yhdyskuntalietteen pitemmälle jalostetun hyötykäytön. Lopputuloksena on helposti helikopterilla metsään levitettävä rae, joka soveltuu metsälannoitteeksi, kertoo myyntipäällikkö Heikki Suvanto Rakeistus Oy:stä. Kuhmosta hänelle tuli mieleen kamarimusiikki, Ruokolahdelta leijona, Tohmajärveltä keihäänheittäjä Seppo Räty ja Kuusamosta luonto, Heikkilä kertoo. EVO:n Kuusamon kaukolämpölaitoksella on rakeistettu polttotuhkaa vuodesta 2020. Rukalta olisi ollut näköyhteys kaivokselle Kitkajoen tuntumaan. Mullalle ei olisi ollut riittävästi käyttöä Kuusamossa esimerkiksi viherrakentamisessa, todetaan päätöksessä. EVO on sijoittanut paljon rahaa tuhkan rakeistuslaitokseen ja lietteen käsittelyyn. Tällä hetkellä Kuusamossa syntyvä yhdyskuntaliete kuljetetaan rekoilla mädätettäväksi Ouluun, jossa Gasum tekee siitä biokaasua. – Lisäksi kaikki Kuusamon sekajätteet kuljetaan Ouluun, jossa on Pohjois-Suomen suurin jätteenpolttolaitos. Kuusamon kaupunginvaltuusto torjui vuonna 2017 kielteisellä kaavoituspäätöksellä myös kaivostoiminnan aloittamisen Rukan liepeille luontoarvoihin vedoten. – Kuusamo on rakentanut pitkäjänteisesti mainetta erämaisena luontokohteena. Sen rakensi oululainen Rakeistus Oy. Kaivos ja luontomatkailu eivät sovi samalle alueelle. – Tärkeissä asioissa valtuutetut kykenevät yli puoluerajojen tekemään nopeasti yhteisen päätöksen, Heikkilä lisää. – Olemme elämän koulimia vihreitä. Tuhkarae on keskimäärin peukalonpään kokoinen. Maamerkkinä on 11 metriä korkea 6,5 tonnin tuhkasiilo. 42 Uutiset K uusamo ei aikoinaan sallinut Oulankajoen koskien valjastamista. Liete kuivatetaan ruuvikuivaimella, jonka jälkeen se siirretään siilosta suurelle lavalle jatkokäsittelyä varten
Suomeen kannattaisi rakentaa useita Kuusamon EVO:n kokoisia lieteen rakeistuslaitoksia, sanoo professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta. Kuusamon kaupunki on yksi meidän osakkaista, mutta sillä on eniten liittymiä, kertoo osuuskunta EVO:n toimitusjohtaja Mika Mankinen. Taimen on tärkeä saalis Vuonna 2016 valmistunut Rukan puhdistamo maksoi kymmenen miljoonaa euroa ja se käsittelee pääasiassa matkailukeskuksen jätevesiä noin 250 000 kuutiota vuodessa. Kuusamossa lietettä kertyy suuria määriä kahdessa uudessa jätevedenpuhdistamossa, joihin EVO on investoinut kuuden vuodan aikana yhteensä 25 miljoonaa euroa. Osa ympäristöministeriön virkamiehistä ei ole vielä valmis höllentämään lannoiteasetusta. Ukrainan sota on nostanut tuntuvasti kemiallisten lannoitteiden hiontoja, joten paineet kierrätyslannoitteiden käytölle kasvavat. Yhteen rekkaan lietettä mahtuu noin 50 tonnia. Keski-Euroopassa, kuten Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa yhdyskuntalietteen poltto on yleistä. Koko Suomessa yhdyskuntalietettä syntyy 700 000 tonnia vuodessa. Jätevesi kiertää puhdistamon suljetussa prosessissa, jonka toimintaa Jari Kämäräinen ja Juha Ahonen seuraavat valvomon monitoreista. Alapuoliseen Kuusamon Torankijärveen saa päästää rehevöittävää fosforia enintään 150 kiloa vuodessa. Kitkajärven tärkein uistelusaalis on nykyisin taimen. Kuusamon järvialueilla panostetaan kalastusmatkailuun. Lisäksi kuuden hehtaarin laajuinen asfalttikenttä on saatu juuri päällystettyä sen ydinalueella jätevedenpuhdistamon naapurissa. Tällä hetkellä lannoitelainsäädäntö kieltää yhdyskuntalietteen käytön metsässä. Ympäristön kannalta älytöntä rekkarallia tehdään monissa muissakin Pohjoisja Itä-Suomen kunnissa sekä sekajätteen että yhdyskuntalietteen osalta. – Tutkimuksemme mukaan Kuusamon EVO:n lietteet ovat puhtaita taudinaiheuttajista ja mikromuoveista, kun liete yhdistetään kaukolämpölaitoksella syntyvän lentotuhkan kanssa, Dahl kertoo. – Tänään fosforia on vedessä puhdistuksen jälkeen 0,09–0,14 milligrammaa litrassa, kun raja-arvo on 0,25 milligrammaa, Mankinen kertoo. 43 johtaja Manninen harmittelee. EVO:n toimitusjohtaja Mika Mankinen esittelee Mäntyselän modernia keskuspuhdistamoa. Mäntyselkään on valmistunut myös uusi Kuubio-niminen 200 hehtaariin kokoinen teollisuusalue, jonne johtaa uusi pikitie Kuusamon valtatieltä. Pelätään, että se vaikuttaisi haitallisesti esimerkiksi syötäviin sieniin. Mankinen esittelee modernia ja siistiä puhdistamoa, joka on miltei hajuton. – Kolme yritystä on jo varannut tontin, joista yksi on Lassilla & Tikanoja, Manninen kertoo. Näin takavuosina Kitkajärveä uhannut rehevöityminen on saatu ehkäistyä. Se sijaitsee parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta länteen. Rukan puhdistamolle asetettiin aikanaan Suomen tiukimmat lupaehdot. Ympäristön kannalta järkevintä olisi hyödyntää sivuvirrat paikallisesti, Dahl lisää. Uusin, vuonna 2021 valmistunut Mäntyselän keskuspuhdistamo maksoi noin 16 miljoonaa euroa. – Yhdyskuntaliete sisältää vettä 80 prosenttia, joten sen kuljettaminen on järjetöntä. 50 000 tonnia lietettä EVO:n tuottamalla lannoitteella voitaisiin korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettavat lannoitteet noin 10 prosentilla Pohjois-Suomessa vuosittain tehtävissä metsälannoituksista, Suvanto laskee. Kaunis luonto houkutteli Seinäjoelta Elina Ottelan 8-vuotiaan Aliisa tyttären kanssa Kuusamon Rukalle kolmen päivän lomalle. Sitä selvittäneen LieRaki-tutkimusprojektin keskeinen rahoittaja on ollut ympäristöministeriö. ( ylhäällä) EVO huolehtii Kuusamon alueella puhtaan veden jakelusta, jäteveden puhdistamisesta sekä kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta. Sota vaikuttaa Tutkimusta ovat tehneet LieRaki-projektissa Alto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat professori Sami Taipaleen johdolla. – Lainsäädäntö sallii jo nykyisin hygienisoidun jätevesilietteen levittämisen pelloille ja lentotuhkan levittämisen metsään, mutta jos jakeet yhdistetään, niin metsään seosta ei saa vielä käyttää, Dahl kertoo. – Monipuolisuudella poikkeamme Suomen muista vesiosuuskunnista. Suomi on muutamassa lainasäädäntöä tältä osin, koska oikein tuhkalla ja turpeella hygienisoitu yhdyskuntaliete ei tutkimusten mukaan sisällä raskasmetalleja. Jäätelö maistuu sekä äidille että hänen tyttärelleen Rukan keskusaukiolla. EVO huolehtii Kuusamon alueella puhtaan veden jakelusta, jäteveden puhdistamisesta sekä kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta. KL8_32-68.indd 43 5.9.2024 11.44
KL8_32-68.indd 44 5.9.2024 11.44. 44 Ymmärrys ja kohtaaminen ovat sanat, joita Minna Korkiakoski-Västi mielellään käyttää
Johtajat voivat kyllä tehdä vaikka mitä voltteja ja tuijotella exceleitä, mutta mikään ei muutu, ellei ihmisiä kohdata siellä arjessa ja auteta heitä tekemään muutosta. Hyviliin Korkiakoski-Västi valittiin pian irtisanoutumisensa jälkeen, viime huhtikuussa. Kommentilla Korkiakoski-Västi ikään kuin sivuaa myös omaan väistymistään Soiten johdosta. Hän uskoo, että järjestelmämme ongelma ei ole järjestelmässä itsessään vaan siinä, miten työtä ja muutosta viedään läpi – miten ihmisiä johdetaan – tai ei johdeta. Koko sote-sektori on Korkiakoski-Västille sydämenasia. – En ole huolissani suomalaisten sosiaalija terveyspalveluista tai siitä, millaista hoitoa suomalaiset saavat. Pohtiessaan suomalaisen hyvinvointijärjestelmän tilaa ja tulevaisuutta, hän lähes herkistyy ja korostaa useaan otteeseen tärkeää työtä tekevien sosiaalija terveydenhuoltoalan ammattilaisten arvoa. 45 Hyvinvointialueet Ihmisten johtaja. Eikä vain kuunnella, vaan kohdata. Niin Keski-Pohjanmaan Soiten entinen johtaja Minna Korkiakoski-Västi itsensä määrittelee. – Olen surullinen, kun katselen KL8_32-68.indd 45 5.9.2024 11.44. Koska ne ammattilaiset, jotka käytännön työtä arjessa tekevät, hoitajat, lääkärit, terapeutit ja kaikki, työskentelevät täydestä halusta ja sydämestään. Ja miksi. Entinen sotejohtaja korostaa, että ihmisiä tulisi kuunnella. Keskustellessa Korkiakoski-Västin kanssa käy nimittäin nopeasti ilmi, että työ, jota hän teki soiten johdossa viime helmikuun irtisanoutumiseen asti ja jota hän nyt tekee terveysja Työ on sydämen asia Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi uskoo suomalaiseen terveydenhuoltoon: ”Ihmiset arjessa ovat kantava voima.” Leena Hirvonen, teksti Laura Oja, kuvat I hyvinvointialan konsultointipalveluita tarjoavan Hyvil Oy:n toimitusjohtajana, on hänelle sydämen asia. – Ei ole olemassa kahden kerroksen väkeä, vaikka sellaista jakoa paikoin ylläpidetään. Olen nimittäin varma, että suomalaiset saavat asiantuntevaa hoitoa. Johtamiseen tarvitaan paljon oppia ja ymmärrystä arjesta. Niin hänet on helppo määritellä myös keskustelukumppanin ja jo lyhyen kohtaamisen jälkeen. Mutta työ ei ole tärkeä työn vuoksi – vaan ihmisten. – Ne, ihmiset arjessa, ovat kantava voima, hän sanoo
Eivät asiat suinkaan ole niin huonosti kuin saatamme ajatella. Ei ole kriisiä Entinen soite-johtaja on kaikesta huolimatta luottavainen ja hyväntuulinen. Hänestä julkisuudessa puhutaan liian paljon uhkakuvista ja liian vähän mahdollisuuksista, siitä, mikä on hyvin. He luovat yhteisön. Muutoksen läpiviennissä on kyse myös asenteesta, siitä, miten suhtaudumme muutoksiin ja viestimme niistä. Hän sanoo olevansa surullinen huomatessaan vastaavan yhteisöllisyyden väistyneen Suomesta. Hän varttui kahden sisaruksensa kanssa keskisuomalaisessa maalaismaisemassa yhdessä vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. KL8_32-68.indd 46 5.9.2024 11.44. Joskus on kuunneltava omaa itseään ja omia arvojaan. – Kolmen sukupolven yhdessä asuminen on opettanut minut arvostamaan yhteisöllisyyttä ja eri-ikäisten kanssakäymisen tärkeys. – Muutos ei silti aina ole huono asia eikä muutos ole aina uhka. – Esimerkiksi ne yritykset tai ihmiset, jotka hoitavat kotonaan vanhuksia tai vammaisia, tekevät äärimmäisen tärkeää ja meille kaikille tärkeää työtä. – Suku ja perheet ovat vahvuutta, sitä resilienssiä tiukoissa paikoissa. Niin minä ajattelen omaakin Minna Korkiakoski-Västi elää sujuvasti kahden kaupungin, Kokkolan ja Helsingin arkea. On selvää, että järjestelmämme pitää muuttua ja että ehkä fyysistä päivystystä ei välttämättä saa samalla tavalla samasta paikasta kuin ennen, mutta apua voi saada jollakin muualla tavoin, Korkiakoski-Västi pohtii ja viittaa esimerkiksi digitaalisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lisäksi hän mainitsee uudenlaisten, yhteisöllisten hoivakotimallien olevan tervetulleita ajassa ja yhteiskunnassa, joka tuntuu korostavan yksilöllisyyttä yksinäisyyteen asti. vanhuuttani, että olisipa ihanaa, jos voisin vanheta jossakin noin, kodinomaisessa ympäristössä, arjen ja elämän keskellä. – Esimerkiksi hoitoon pääsy on jopa nopeutunut aiemmista vuosista. Voisimme enemmän miettiä sitä, mitä hyvää saamme koko ajan aikaan. Hyvinä seikkoina sosiaalija terveydenhuollossa Korkiakoski-Västi pitää esimerkiksi digitaalisiaja etäpalveluita sekä erikoissairaanhoidon tasokkuutta. Minulla on minun tapani johtaa ja toisilla on toisenlaisia tapoja. Hänelle lapsuus isovanhempien läsnä ollessa on ollut rikkautta. 46 Hyvinvointialueet sitä vaihetta, sitä, miten se meni, mutta en voinut toimia toisin. Sukupolvet yhdessä Minna Korkiakoski-Västi on maatilan kasvatti. Hänestä suomalainen sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmä saa aivan liikaa huonoa kaikua, sillä kokonaisuudessa, nimenomaan ammattitaitoisen arjen henkilökunnan ansiosta, hoito on ympäri maan hyvää
Meitä on ikään kuin kannustettu nojaamaan viranomaisiin silloinkin, kun apua ja tukea pitäisi järjestyä läheltä. Korkiakoski-Västi uskoo, että eriytyminen suvuista, yksinäisyyden korostuminen, ja ”soten syyttäminen lähes kaikesta” on osin yhteiskunnan suomalaisille opettamaa. Meidän on pakko oppia huolehtimaan toisistamme silloinkin, kun se ei ole ammattimme. 47 Kun nykyään tuntuu, että me huudamme apuun yhteiskuntaa, sosiaalija terveyspalveluita, jo ystävienkin tarjoamisessa. KL8_32-68.indd 47 5.9.2024 11.44. Aivan kuin sen, läheisten ihmissuhteiden, pitäisi olla viranomaisten velvollisuus. – Kaikilla on kiire. Huolehtiminen on yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä, osa ihmisyyttä. Siltoja rakentamassa Ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä ja kohtaamisen taitoa Korkiakoski-Västi pyrkii rakentamaan myös uudessa tehtävässään Hyvilin johHyvinvointialueista Minna Korkiakoski-Västillä on pitkä kokemus aiemmista töistä. Kalenterit täynnä suoritetaan elämää ja ajatellaan, että joku muu hoitaa. Ehkä tämä muutos, jonka keskellä nyt yhteiskunnassa ja tiukassa taloustilanteessa olemme, tuo mukanaan väistämättä myös jotakin hyvää – kuten yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimista
Valitsin mukaani Helsinkiin kolme Muumi-mukia ja kalusteet Ikeasta, hän nauraa. Strategia on muovautumassa. Näiden varaan Korkiakoski-Västi on aina uskonut, sillä viestintä – siis kommunikointi ja kohtaaminen – ovat ihmisten johtamista ja yhteistyötä parhaimmillaan. ”Matkalaukkuelämää”, määrittelee entinen soite-johtaja arkensa, mutta hyväntuulisesti. Toinen koti on Helsingissä, jossa Korkiakoski-Västi työnsä puolesta viettää tiivisti aikaa. Tosin hän myöntää olevansa niin työorientoitunut, ettei juuri ehdi nauttimaan kulttuuririennoista tai ylenpalttisesta vapaa-ajasta. – Harjoittelen vapaa-ajan viettämistä. KL8_32-68.indd 48 5.9.2024 11.44. Vuodesta 1997 koti ollut Keski-Pohjanmaalla, nyt Kokkolassa meren äärellä, asuntomessualueella, pienessä omakotitalossa. 48 Hyvinvointialueet Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Alan tuoreimmat trendit Puhtausalan ykköstapahtuma kokoaa yhteen tuhansittain alan ammattilaisia ja tulevaisuuden osaajia verkostoitumaan ja kouluttautumaan. Toisaalta olen sitä mieltä, että myös työstä saa nauttia. – Aika mukavaa tämä vaihe, vähän kuin olisin opiskelija. Fakta tajana. – Mutta sitä, mikä Hyvil on tulevaisuudessa, en vielä osaa sanoa. Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä. Joskus se on niin mukavaa ja merkityksellistä, ettei siitä palautumiseksi tarvitse mitään erityistä vastapainoa tai vapaa-ajan harrastusta. Hyvil on yritys, joka palvelee hyvinvointialueen päättäjiä eli luottamushenkilöitä, viranhaltijoita tai työntekijöitä tarjoamalla muun muassa sote-muutostukea, neuvontaa, lainsäädäntötyöhön vaikuttamista sekä verkostoja kokemusten vaihtamiselle ja yhteiselle vaikuttamiselle. – Saan nauttia kahden kaupungin parhaista puolista. – Sanoisin, että olemme sillanrakentajia ja pyrimme lisäämään ymmärrystä eri ammattiryhmien, toimijoiden ja sektoreiden välille, jotta muun muassa hyvinvointialueiden johtaminen ja työ kokonaisuudessaan olisivat hyvässä kunnossa, Korkiakoski-Västi luonnehtii. Työ: Hyvil Oy:n toimitusjohtaja. Ei haittaa, vaikka ne edustusvaatteet toisinaan sattuvat olemaan tilaisuuden tullen juuri jossakin muualla kuin kädenulottuvilla. Arki matkalaukussa Jos on muovautumassa strategia ja muutoksessa maailma, niin ovat Korkiakoski-Västin arjen liikeradatkin. Hyvilin uusi toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. Vastapainoa työlle tarjoavat luonto ja kotoilu. Finnclean Innovaatio 2025 -kilpailun palkitseminen Ehdolla innovatiivisimmat uudet tuotteet ja palvelut. Iso painoarvo on viestinnällä – siis kommunikoinnilla ja kohtaamisella. Varaa ajoissa osastopaikkasi www.finnclean.fi Nimi: Minna Korkiakoski-Västi Koulutus: Hallintotieteiden maisteri, opettaja, sosiaalityöntekijä
Varaa ajoissa osastopaikkasi www.finnclean.fi KL8_32-68.indd 49 5.9.2024 11.44. Finnclean Innovaatio 2025 -kilpailun palkitseminen Ehdolla innovatiivisimmat uudet tuotteet ja palvelut. Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä. Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Alan tuoreimmat trendit Puhtausalan ykköstapahtuma kokoaa yhteen tuhansittain alan ammattilaisia ja tulevaisuuden osaajia verkostoitumaan ja kouluttautumaan
Uu sm aa la ist en la ul u. Tutki jutun lukuja tarkemmin kuntalehti.fi:n artikkelissa QR-koodi vie sinut artikkeliin osoitteessa kuntalehti.fi/ uutiset/talous/suomen-tyottomyysaste-kohonnut Arvaa ellet tiedä! 1. Mihin kiistaan hallitus kaatui välikysymysäänestyksessä numeroin 143-50. PohjoisSuomen AVI:n alue on ainoa, jolla työttymyysaste ei ole noussut. 8. Työttömyysaste EU-maissa 10% 11,5% 11,9% Kesäkuu 2023 Kesäkuu 2024 7,2% 6,0% 2,8% 2,6% 0% 11,5% Espanja 9,5% Kreikka 8,3% Suomi 6,0% EU-maiden keskiarvo 2,9% Puola 2,7% Tsekki Suomen työttyömyysaste on kolmanneksi suurin EU:ssa, heti Kreikan ja Espanjan jälkeen. Raippaluodon silta Vaasassa on Suomen pisin silta. 8,3% Suomi 6,0% EUkeskiarvo 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 5% 10% 15% 20% 25% EU-maiden työttömyysaste vuodesta 2011 3. 10 . Entä mikä eläin löytyy Inarin vaakunasta. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, syyskuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL8_32-68.indd 50 5.9.2024 11.44. vo n Fi ea nd tin ha lli tu s ka at ui ki ist aa n le iv än hi nn as ta . 10% 7,9% 7,2% 7,0% 6,6% 5,4% Kesäkuu 2023 Kesäkuu 2024 0% Työttömyysaste Suomen aluehallintovirastojen alueilla 9,8% Lounais-Suomi 8,5% Etelä-Suomi 8,3% KOKO MAA 8,2% Länsija Sisä-Suomi 7,2% Itä-Suomi 6,9% Pohjois-Suomi 2. 2023. Missä järvessä on syvin kohta ja kuinka syvä se on. Suomessa on kolme järveä, joiden syvyys on yli 90 metriä. Suomi nousee, EU:n keskitaso on pysyy vakaana ALUEET LUKUINA Kun Euroopan sisällä verrataan työttömyystilanetta, työt tömyysaste on vertailukelpoinen mittari maiden välillä. An dy M cC oy (A nt ti Hu lk ko ) on Id a Hu lk on isä n ke nr aa li Pe tr i Hu lk on se rk ku . 94 8 as uk as ta . Ri ek ko . Eteläiset maat ovat lähempänä muuta EU:ta. 6. M uu t yl i 90 m et rin sy vy ise t jä rv et ov at In ar ijä rv i (9 2 m et riä ) ja Su va sv es i (9 m et riä ). 50 1 Suomen työttömyysaste kohonnut Euroopan kärkijoukkoon 1. Mitkä eläimet taas ovat luovutetun Karjalan Sakkolan vaakunassa. Näissä näkyy, että etenkin LounaisSuomessa työttömyysaste on kohonnut. Ty rn i. Datat poimittu 1. Pariisin olympialaisiin osallistunut uimari Ida Hulkko on tunnetun rockmuusikon sukulainen. Suomi nousi EU-keskiarvon yli koronakriisin aikaan Samalla työllisyysasteiden haitari yli EU:n on suuri, mutta tiukentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eurostat: Unemployment by sex and age – monthly data. Hailuoto on saari ja itsenäinen kunta. Mikä oli Hailuodon asukasluku 31.12. Viimeisin välikysymykseen kaatunut Suomen hallitus on Rainer von Fieandtin hallitus, mikä kaatui vuonna 1958. Alin työttömyys on Tsekissä ja Puolassa. Mikä on Satakunnan maakuntakukka. Sa no itt an ut Ka ar lo Te rh i, sä ve ltä ny t Je an Si be liu s. Mikä eläin on Enontekiön kunnan vaakunassa. Si ik a, jo lla on ku lta ise t sa rv et pä äs sä . An dy M cC oy n pa ts as on Pe lk os en ni em en ke sk us ta ss a. Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Lähteet: Tilastokeskus: TIeto & trendit 13.8. 9. Ha lli tu s po ist i sä äs tö sy ist ä vi lja n ka ks oi sh in ta jä rje st el m än , m ik ä ta as no st i le iv än hi nt aa . Minkä maakunnan maakuntalaulu alkaa sanoi ”Missä maat on mainioimmat, vehreämmät veet…”. Tilasto keskus uutioi Suomen kohonneesta työttömyydestä, ja päätimme siksi vertailla maita Eurostatin ja TIlastokeskuksen tietojen avulla. syyskuuta 2024. Kenestä on kyse ja missä on hänestä tehty puinen patsas. Pä ijä nt ee n Ri st ise lä llä on su om al ai st en jä rv ie n sy vi n ko ht a (9 5 m et riä ). 5. Lähes kaikilla alueilla nousua Suomen alueellisia eroja voi tarkastella esimerkiksi aluehallintovirastojen keräämien tietojen avulla. Kuinka pitkä Raippaluodon silta on. 3. “EU:n työmarkkinat pääosin nousujohteisia” (Pertti Taskinen), Väestö työmarkkina-aseman mukaan -tilasto. 2. Ka ks i sia np or sa st a. 4. Jo ks ee nk in ta sa n ki lo m et ri. 7
Mikä oli Hailuodon asukasluku 31.12. Hailuoto on saari ja itsenäinen kunta. Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Lähteet: Tilastokeskus: TIeto & trendit 13.8. Jo ks ee nk in ta sa n ki lo m et ri. 10% 7,9% 7,2% 7,0% 6,6% 5,4% Kesäkuu 2023 Kesäkuu 2024 0% Työttömyysaste Suomen aluehallintovirastojen alueilla 9,8% Lounais-Suomi 8,5% Etelä-Suomi 8,3% KOKO MAA 8,2% Länsija Sisä-Suomi 7,2% Itä-Suomi 6,9% Pohjois-Suomi 2. Lähes kaikilla alueilla nousua Suomen alueellisia eroja voi tarkastella esimerkiksi aluehallintovirastojen keräämien tietojen avulla. An dy M cC oy n pa ts as on Pe lk os en ni em en ke sk us ta ss a. Pariisin olympialaisiin osallistunut uimari Ida Hulkko on tunnetun rockmuusikon sukulainen. Mikä on Satakunnan maakuntakukka. Suomessa on kolme järveä, joiden syvyys on yli 90 metriä. Mikä eläin on Enontekiön kunnan vaakunassa. 6. Eurostat: Unemployment by sex and age – monthly data. Ha lli tu s po ist i sä äs tö sy ist ä vi lja n ka ks oi sh in ta jä rje st el m än , m ik ä ta as no st i le iv än hi nt aa . Ty rn i. Viimeisin välikysymykseen kaatunut Suomen hallitus on Rainer von Fieandtin hallitus, mikä kaatui vuonna 1958. Minkä maakunnan maakuntalaulu alkaa sanoi ”Missä maat on mainioimmat, vehreämmät veet…”. 8. 2023. 3. Missä järvessä on syvin kohta ja kuinka syvä se on. Suomi nousee, EU:n keskitaso on pysyy vakaana ALUEET LUKUINA Kun Euroopan sisällä verrataan työttömyystilanetta, työt tömyysaste on vertailukelpoinen mittari maiden välillä. 51 1 Suomen työttömyysaste kohonnut Euroopan kärkijoukkoon 1. Näissä näkyy, että etenkin LounaisSuomessa työttömyysaste on kohonnut. Uu sm aa la ist en la ul u. “EU:n työmarkkinat pääosin nousujohteisia” (Pertti Taskinen), Väestö työmarkkina-aseman mukaan -tilasto. syyskuuta 2024. 7. 10 . 94 8 as uk as ta . Pä ijä nt ee n Ri st ise lä llä on su om al ai st en jä rv ie n sy vi n ko ht a (9 5 m et riä ). 4. Työttömyysaste EU-maissa 10% 11,5% 11,9% Kesäkuu 2023 Kesäkuu 2024 7,2% 6,0% 2,8% 2,6% 0% 11,5% Espanja 9,5% Kreikka 8,3% Suomi 6,0% EU-maiden keskiarvo 2,9% Puola 2,7% Tsekki Suomen työttyömyysaste on kolmanneksi suurin EU:ssa, heti Kreikan ja Espanjan jälkeen. Datat poimittu 1. An dy M cC oy (A nt ti Hu lk ko ) on Id a Hu lk on isä n ke nr aa li Pe tr i Hu lk on se rk ku . Eteläiset maat ovat lähempänä muuta EU:ta. Raippaluodon silta Vaasassa on Suomen pisin silta. Mitkä eläimet taas ovat luovutetun Karjalan Sakkolan vaakunassa. Suomi nousi EU-keskiarvon yli koronakriisin aikaan Samalla työllisyysasteiden haitari yli EU:n on suuri, mutta tiukentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alin työttömyys on Tsekissä ja Puolassa. Tutki jutun lukuja tarkemmin kuntalehti.fi:n artikkelissa QR-koodi vie sinut artikkeliin osoitteessa kuntalehti.fi/ uutiset/talous/suomen-tyottomyysaste-kohonnut Arvaa ellet tiedä! 1. Ri ek ko . Kenestä on kyse ja missä on hänestä tehty puinen patsas. 8,3% Suomi 6,0% EUkeskiarvo 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 5% 10% 15% 20% 25% EU-maiden työttömyysaste vuodesta 2011 3. Mihin kiistaan hallitus kaatui välikysymysäänestyksessä numeroin 143-50. M uu t yl i 90 m et rin sy vy ise t jä rv et ov at In ar ijä rv i (9 2 m et riä ) ja Su va sv es i (9 m et riä ). Kuinka pitkä Raippaluodon silta on. 5. 9. Ka ks i sia np or sa st a. PohjoisSuomen AVI:n alue on ainoa, jolla työttymyysaste ei ole noussut. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, syyskuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL8_32-68.indd 51 5.9.2024 11.44. Sa no itt an ut Ka ar lo Te rh i, sä ve ltä ny t Je an Si be liu s. 2. Si ik a, jo lla on ku lta ise t sa rv et pä äs sä . Entä mikä eläin löytyy Inarin vaakunasta. vo n Fi ea nd tin ha lli tu s ka at ui ki ist aa n le iv än hi nn as ta . Tilasto keskus uutioi Suomen kohonneesta työttömyydestä, ja päätimme siksi vertailla maita Eurostatin ja TIlastokeskuksen tietojen avulla
Samalla on esitetty huolia hoidon laadusta. Samalla voidaan liikutella hoitoon tarvittavaa henkilökuntaa. Tekniikasta apua sote-paineisiin Leena Hirvonen, teksti Veera Korhonen, kuvat Sosiaalija terveydenhuollon kulukurimukseen on pohdittu erilaisia ratkaisuja johtamisen uudistamisesta etäpalveluiden vahvistamiseen. 52 Tekniikka Y hden ratkaisun säästöpaineisiin voisi tuoda palveluprosessien muuttaminen toiminnanohjausjärjestelmän tukemana – ainakin mikäli sosiaalija terveydenhuollon toimijoiden kokemuksiin tai järjestelmätoimittajaan on uskominen. Vastaanottokäynnillä ei ole ennalta lukittua aikaa, vaan aikaa voidaan käynnin aikana määrittää uudelleen. Kyse ei ole perinteisestä Kyse on joustavuutta sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle hoitoajan käyttöön tuovasta järjestelmästä. Tämä järjestelmä yhdistää resurssoinnin, työajan koordinoinnin ja potilaan tarpeet. Nurmi edustaa yritystä, jonka tuote, Hygga Flow, on erityisesti sotealan tarpeisiin soveltuva toiminnanohjausjärjestelmä. KL8_32-68.indd 52 5.9.2024 11.44. Eräänlaisten elastisen hoitoajan takaava järjestelmä on jo käytössä muutamalla hyvinvointialueella ja esimerkiksi Ruotsissa, Örebron ja Västernorrlandin alueella. – Joskus tekninen toiminnanohjausjärjestelmä voi tuoda ratkaisuja ja ohjata myös toimintatapojen muutosta, liiketoimintajohtaja Pauli Nurmi sanoo
– Kyse on ajankäytön järkevöittämisestä. Suun terveydenhuollon vastuualuejohtaja Katja Lepistö sanoo, että potilastyytyväisyys on mittauksissa järjestelmän käyttöönoton jälkeen kasvanut samoin kuin henkilökunnan työtyytyväisyys. Järjestelmä on kehitetty helsinkiläisen hammasklinikan, Hyggan, tarpeisiin. 53 Tekniikan tai järjestelmien muuttuminen voi vaatia muutoksia toimintatapoihin. Tuona aikana harjoiteltiin joustavaa ajankäyttöä. Satakunnan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon vastuualuejohtaja Katja Lepistö sanoo, että potilaiden ja henkilökunnan näkökulmista järjestelmän käyttöönotto on onnistunut palautteiden perusteella. Järjestelmä ja uusi toimintamalli otettiin käyttöön suun terveydenhuollossa lokakuussa 2017. Hoitoaikaa pystytään säätämään uuden järjestelmän avulla tilanteen mukaan, ja sen on tarkoitus helpottaa myös työntekijöiden arkea. – Joustavuus on ydinasia. Joustoa hoitoaikaan Satakunnassa Hygga Flow -toiminnanohjausjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2017 ja nyt jo laajemmin hammashoidossa sekä Porissa että Raumalla. Puhumme kerralla kuntoon tai kerralla enemmän -toimintamallista, Nurmi sanoo. Perinteisesti, jos käynnillä onkin enemmän työtä kuin varatessa on ajateltu, muut päivän potilaat ja ajat viivästyvät tai lääkäri joutuu tekemään kiireessä vain osan työstä ja KL8_32-68.indd 53 5.9.2024 11.44. Vältetään ruuhkia ja kiirettä, mutta saadaan tehokkaasti potilaita hoidettua. Käyttöönotto sujui Lepistön mukaan mutkattomasti, sillä muutokseen valmistauduttiin ennalta pohtien yhdessä, miten entisiä toimintatapoja saadaan sujuvammiksi ja helpommiksi hallita myös henkilöstölle. Muutoksen läpivienti vei noin vuoden
Myös asiakastyytyväisyys parantui. – Muutos liittyy erityisesti joustaviin potilaan hoitoaikoihin, potilasvirtojen ohjaamiseen sekä tiimityön ja johtamisen kehittämiseen. Kyse on ajankäytön järkevöittämisestä. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella toimintamalliin siirtyminen lisäsi tuottavuutta ja vähensi potilaiden käyntimääriä. Investoimalla voidaan lopulta saada niitä käyttömenojakin alas, Nurmi sanoo. Arviointiraportin mukaan järjestelmän käyttöönotto vaatii ”yksikön toimintatapojen huomattavaa muutosta”. Hyvinvointialueiden johdossa vastaanotto on ollut pääsääntöisesti positiivinen. Ennakoimattomiin käänteisiin voi varautua eri tavoin. Käytännöstä kiitosta Kuntalehden saamien tietojen mukaan Jyväskylässä järjestelmän kokeilun aikana muutama vuosi sitten tehtiin 48 prosenttia enemmän toimenpiteitä kuin muissa yksiköissä ja potilaiden hoitojaksot lyhenivät. Oululainen Oys arvioi Hygga Flow´ta maaliskuussa 2022. 54 Tekniikka antamaan aikoja jonnekin tulevaisuuteen, Lepistö havainnollistaa. Sen sijaan ehkä niille potilaille, jotka tarvitsevat kyytiä tai saattajaa tai enemmän suunnittelua lähtemiseen, tällainen jousto ajassa ei ehkä toimi, Lepistö pohtii. Satakunnassa jonoja hammashoitoon ei ole. – Sote-sektorilla pitää investoida, vaikka ohje periaatteessa olisikin nimenomaan säästää investoinneista. Hänen mukaansa investoiminen järkevästi voi tuoda säästöjä – takaisinmaksun osalta jopa puolessa vuodessa. Käytännössä hammaslääkäri voi hoidon aikana joustavasti lisätä tai vähentää hoitoaikaa tilannekohtaisesti. – Tämä sopii hyvin tähän aikaan ja ihmisille, jotka voivat liikkua hoitoon joustavasti ja tarvittaessa nopeastikin. – Ymmärretään, että sekä asiakaskokemusta että työhyvinvointia voidaan mallilla parantaa, Nurmi sanoo. Järjestelmä lähettää viestin vapaasta seuraavasta ajasta uudelle potilaalle puolen tunnin aikajänteellä. KL8_32-68.indd 54 5.9.2024 11.44. – Vastaanottoajan ja hoitohenkilökunnan työajan ja tarpeen voi optimoida. Säästöksi voi laskea myös sekä henkilökunnan että potilaiden tyytyväisyyden, sekin on laadullista säästöä. Nurmi myöntää, että toisinaan järjestelmä tai tekniikka ikään kuin pakottavat muuttamaan toimintatapoja. Lääkäri uskoo, että investointi uudenlaiseen elastiseen järjestelmään tulee tuomaan myös taloudellisia säästöjä pitkällä aikavälillä, sillä potilaat saadaan hoidettua nopeasti ja yhdellä kerralla voidaan tehdä enemmän tarvittavia toimenpiteitä. Päivän aikataulun hallinta voi olla vaikeaa, jos jokin työtehtävä venyy ennakoimattomasti
55 Liikkuva lapsi Luistelu vaatii ja antaa paljon Syrjäseudulla ei harrastus olisi pitkien matkojen takia onnistunut ilman äidin ja läheisten apua. Auli Terävä, teksti Soila Puurtinen, kuvat KL8_32-68.indd 55 5.9.2024 11.44
56 Liikkuva lapsi Liikuntapalveluista vastaavien olisi syytä kulkea kylillä. Ja taitoluistelija luistelee toki kesälläkin. Niitä Savonlinnassa lukiota käyvä Maisa opettaa nyt itse pienille luistelijoille omien treenien ja kilpailujen ohessa. Se tarkoitti 3-4 kertaa viikossa treenejä Savonlinnassa, joista osa oli Tanhuvaarassa, jolloin harjoitusmatkaa edestakaisin tuli toistasataa kilometriä. Olen toiminut järjestyksenvalvojana taitoluisteluseurassa ja saanut uusia tuttavuuksia, mikä on introvertille ihmiselle vain bonusta. Tähtään näytösluistelijaksi ja haluaisin jatkaa urheilun parissa tavalla tai toisella. – Haluaisin valmentajaksi. Alakoulun lopussa harjoitteluja kilpailutahti sen kun kiihtyi. Luisteluvarusteisiin ja -kuljetuksiin oli sulkavalaisperheessä jo totuttu entuudestaan, sillä esikoinen oli pelannut Savonlinnassa jääkiekkoa. Loppukesän pitkänhuiskean urheilijanuorukaisen voi tavata Savonlinnan torikahvilassa kesätöissä. – Vuodessa ajokilometrejä on kertynyt noin 50 000, joista suunnilleen puolet ovat olleet taitoluisteluun liittyviä ajoja, Sirpa kertoo. Maaseudulla asuvilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada hyvää valmennusta ja täällä saa myös vähemmän kilpailukokemusta, pohtii Maisa syrjäseudun nuoren näkökulmasta liikuntamahdollisuuksia. Koulunkäyntiin harrastus ei vaikuttanut ainakaan haittaavasti, sillä peruskoulussa numerot olivat kiitettäviä. – Lasten harrastus on ollut myös minun harrastukseni. – Etelä-Suomessa asuvien luistelijoiden on helppo hurauttaa Viroon. Luisteluharrastus oli aina ollut perheen elämässä niin tiiviisti mukana, että äiti ei osaa ajatella, mihin sen ajan olisi käyttänyt, jos vapaata olisi reissuista jäänyt. Kouluun, kotiin, treeneihin, kilpailuihin, leireille, pukujen ja luisteluohjelmien teettämistä. – Uskon, että Maisa pärjää paremmin kuin moni samanikäinen ja tulevat työnantajatkin varmasti arvostavat pitkäjänteistä ja paljon työtä vaatinutta harrastusta. Treenejä oli sunnuntaiaamuisin, maanantai-iltaisin ja tiistaiaamuisin. M aisa Reinikainen oli 5-vuotias aloitettuaan luisteluharrastuksen. Kun Maisa liittyi Savonlinnan taitoluistelijoihin, tarkoitti se suuntaansa puolensadan kilometrin automatkaa yleensä äidin kyydissä Talvisalon jäähalliin. Kuljettajana oli pääasiassa Sirpa-äiti, joka teki Sulkavan apteekissa farmaseuttina lyhennettyä työviikkoa. Muutkin läheiset osallistuivat kuljetuksiin. Automatkat nukkuen Maisa käytti pitkät automatkat nukkumiseen. Kilpailun hän aloitti kolmantena vuonna eli 8-vuotiaana. Äidille tärkeintä on kuitenkin se, mitä urheilu on antanut lapsille: rohkeutta ja sitkeyttä. Maisa Reinikaiselle luistelu on tuonut iloa ja itsenäisyyttä. Pitkät matkat ovat merkinneet myös sitä, että oma auto on pitänyt hankkia ja ajokortti heti kun se on ollut mahdollista. KL8_32-68.indd 56 5.9.2024 11.44. Yläkouluun Maisa siirtyi Savonlinnaan, jossa hän asui mummonsa luona. Ensimmäiset lomaviikot kuluivat Peurungan leirillä. Kuntoa ja kavereita Maisalle taitoluisteluharrastus on tuonut tietenkin kuntoa, mutta myös itsenäisyyttä ja kavereita sekä avannut suunnan omalle urapolulle. Alussa luistelu oli leikkiä ja perusasioiden harjoittelua. Maisa on käynyt muutaman kerran myös Virossa kilpailemassa
Tätä aihetta on tarkasteltu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa STOP! -tutkimuksessa. Liikuntatutkimusosio osallistuu myös keskusteluun liikkumisaktiivisuuden alueellisista eroista, Armila lisää. Auli Terävä, teksti KL8_32-68.indd 57 5.9.2024 11.44. Kaikki kaukana Myös varusteet on haettava kaukaa, ja iän lisääntyessä lisääntyy myös harjoitustuntien (ja -matkojen) määrä. Samoin korostuu nuorisotyön merkitys ja mahdollisuudet pienillä paikoilla nuorten liikuttajina, Armila kertoo. Kilpaurheilupolulle astumisen haaveet tutkimuspaikkakunnilla ovat luku sinänsä ja toteutuvat vain, jos nuoren taustalla on asiaa täysillä edistävä perhe. Aiheen parissa ovat työskennelleet Päivi Armila, Terhi Halonen, Ari Sivenius ja Santtu Haantio. Koko aineisto on koottu neljästä itäsuomalaisesta maakunnasta: syrjäkylien ympäröimistä kirkonkylistä sekä kuntaliitoskaupunkinen reunakylistä. Nuori urheilija voi kuitenkin elää arkeaan olosuhteissa, joissa koulu on kaukana, harjoitukset ovat kaukana, valmentaja on kaukana ja koti on jossain näiden kaikkien kaukana sijaitsevien tärkeyksien välissä. Yhtenä hankkeen ideana oli kuulla lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin liittyviä toiveita. Tuloksissa korostuu se, että pitkien välimatkojen takia nuoret ovat täysin vanhempien varassa, mikä asettaa heidät epäreiluun asemaan. Kilpaurheilussa ohjaus muuttuu valmennukseksi, ja sen parissa ollaan tosissaan. Itäsuomalaiset maakunnat Tutkimusta tehtiin pääosin vuonna 2023. Aihe on osa omien tutkimusteni jatkumoa, jossa on tarkasteltu ”kaukana kaikesta” asuvien nuorten arkea, elämänvalintoja ja tulevaisuuden unelmia, kertoo yliopistonlehtori Armila. STOP!-hankkeen kenttätyössä tavattiin paljon lapsia, nuoria sekä heidän liikunnastaan tai urheilustaan vastaavia valmentajia, ohjaajia, kuntien viranomaisia ja vanhempia. Luonto liikuntapaikkana Maaseutumaisesta ympäristöstä kumpuavat myös monet liikuntaharrastusmahdollisuudet. Toiveissa tuli hyvin esiin, kuinka liikkumisen positiivinen merkitys kiinnittyy vahvasti yhteiseen tekemiseen kavereiden kanssa, höntsäilyyn ja hauskanpitoon, Armila kertoo. Liikuntatiloja tai urheiluseuroja ei niinkään haikailtu. Hankkeen pääraportti (Syrjäseutu lasten ja nuorten liikkumisen tilana) julkistettiin keväällä. Syrjäseudulla asuvien kilpaurheilijanuorten valmennus on kuitenkin useimmiten kaukana. Jos ja kun lajiharjoittelua alkaa olla yli kymmenen tuntia viikossa ja kun urheiluharrastuksesta on tullut kokonaisvaltaista sitoutumista edellyttävä asia, monia muita asioita on valittava elämästä pois. Urheilupolulla edettäessä höntsäilyhauskanpito kääntyy itsekuriksi ja oman etenemisen suunnitelmalliseksi projektiksi. Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat 9–17-vuotiaita. Kaikki ovat Itä-Suomen yliopiston tutkijoita Joensuun kampukselta. Toiveissa tuli esiin monenlaista lähiympäristön olosuhteista ponnistavaa ja siihen sopeutettua ideointia: esimerkiksi telttaretkeilyä, nuotiovaelluksia, ratsastusta ja koiraharrastuksia. Vapaa-ajanharrastuksiin kulkeminen on vaikeaa ja satunnaisten kyytien varassa. Koulua ei voi koulutusta korostavassa yhteiskunnassa lyödä laimin. Toiveita kartoitettaessa havaittiin, miten monet lasten ja nuorten liikuntahaaveista tai -visioista rakentuivat kiinnostavalla tavalla erityisiksi ja maaseutumaiseen asumisympäristöön sulautuviksi. ”Jos ois enemmän porukkaa” toistui toiveena tilanteissa, joissa nuorten kanssa juteltiin lajiliikunnasta ja joukkuepeleistä. On tilallista avaruutta, mahdollisuus tehdä rauhassa, ihmiset ja paikat tuttuja. 57 M illaisia mahdollisuuksia syrjäseutujen nuorilla on ylläpitää liikunnallista elämäntapaa ja osallistua mielekkääseen liikkumiseen vertaisten kanssa. Paikkakunnilla nuoria on vähänlaisesti, organisoituja harrastustiloja ja ohjaajia vähän, välimatkat ovat pitkät, eikä julkista liikennettä liiemmin ole. Höntsäilyä ja hauskanpitoa Toisaalta syrjäseuduilla sekä kotona oleskelu, että pitkien välimatkojen taittaminen autoissa istuen ruokkivat paikallaan istuvaa ajanviettämisen kulttuuria. Niinpä tarve kunnallisen liikuntatoimen ja nuorisotyön ja nuorisotilojen välisten yhteyksien luomiseen ja jatkuvaan vahvistamiseen korostuu. Tässä elämän ja urheilupolun vaiheessa ja siihen liittyvissä ratkaisuissa myös kouluvalinnat alkavat keskustella urheiluvelvoitteiden kanssa. Arjen aikaraamit ”Kaks-kolome tuntia ootan linkan lähtöö… koululla istun.” STOP!-hankkeessa pisimmät tutkimukseen osallistuneiden Perhe ja nuorisotyö ratkaisevat Urheilijaksi voi syrjäseudulta nousta vain äärimmäisen sitoutuneen perheen tuella
Pitkien välimatkojen koulupäivistä tulee pitkiä ja uuvuttavia, vapaa-aikaa jää hyvin vähän, ja sekin kuluu väsymystä pois nukuttaessa. Armila kutsuttiin viime vuoden lopulla Nuorisotutkimusseuran kunniajäseneksi. Kursivoidut kohdat tutkimuksesta. Työlleen omistautuneet nuorisotyöntekijät osaavat haistella paikallisten nuorisokulttuurien dynamiikkaa ja esimerkiksi sitä, mikä liikkumisen muoto milloinkin voi saada tuulta alleen. Syrjäisillä asuinseuduilla kilometrit ovat hyvin konkreettisia arjen aikatauluttajia. Digitaalisen vuosikellon avulla saat selkeät suunnitelmat, jotka on helppo jakaa. Saa kokonaiskuva organisaation toiminnasta Jo useat julkisen sektorin organisaatiot hyödyntävät Plandisciä toimintojen suunnitteluun. Pienissä paikoissa nuoret ovat tuttuja keskenään, mutta he ovat sitä myös nuorisotyöntekijöille. Erityisesti toista astetta käyville nuorille niistä voi tulla monenlaisia tekemisiä elämästä pois vievä imperatiivi. Tuttuus mahdollistaa spontaanit liikkeelle lähdöt vaikkapa uimarannalle ja merkitsee myös sitä, että nuorten kanssa liikuttaessa toimintaa voidaan suhteuttaa sen mukaan, keitä kulloinkin on mukana. Yhteistyö nuorisotoimen kanssa on olennaista, samoin kuin irtoaminen ajattelusta, jossa liikkumista ajatellaan vain liikuntatilojen ja niiden sijaintien tai käyttäjämäärien kautta. Vähäisten yhteisten tilojen ja puuttuvien harrastusmahdollisuuksien paikoilla nuorisotalot ja niiden aikuiset nousevat arvoon arvaamattomaan alaikäisten ja autottomien kuntalaisten vapaaajan hyvinvointia tarkasteltaessa. Jos näitä väsymyksen kanssa kamppailevia nuoria halutaan liikuttaa, toiminta on tavalla tai toisella mahdutettava osaksi koulupäivää myös toisen kouluasteen vuosina. Liikuttavat nuorisotilat ”Saattaa olla -30 asteen pakkanen ja sieltä ne vaan sitkeästi tulla jyrryyttää 30 kilometrin päästä nuokkarille.” Kunnallinen nuorisotyö osoittautui tutkimuksessa tärkeäksi toimintakentäksi syrjäseuduilla asuvien nuorten yhteenkokoajana ja myös liikkumiseen vetävänä toimijana. Nuorisotyöntekijöiden liikuttavaan merkitykseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti paikkakunnilla, joissa varsinainen liikunnallinen tarjonta on vähäistä, Armila sanoo. Liikuntapalveluista vastaavien ja vaikutusvaltaisten viranhaltijoiden olisi syytä kulkea kylillä säännöllisesti ja tutustuttava niiden nuoriin oikeasti. Monen kotoa käsin koulua käyvän nuoren kohdalla matka esimerkiksi lähimpään taajamakeskukseen saattoi olla 30 kilometriä, joka piti ensin taittaa päästäkseen koulupäivinä bussikyytiin tai vapaa-aikana nuorisotalolle. Suunnittele, seuraa ja tehosta toimintaa KL8_32-68.indd 58 5.9.2024 11.44. Liikkuva lapsi nuorten koulumatkat olivat 140 kilometriä yhteen suuntaan ja edellyttivät asumisjärjestelyjä koulupaikkakunnalla
Mitä kunnanvaakuna merkitsee sinulle itsellesi. Harmittaa, kun en itse päässyt sitä kokemaan. Näkemys II Turun kaupungin (noin 200 000 as.) viestintäjohtaja Saara Malila, vieläkö Turussa isojen päällikköjen pöydän nurkalla on se perinteinen mustevaakunaleimasin. Viimeksi käyttöä oli 22. Sen on täytynyt olla mukavaa. Teksti: Ari Mölsä Piirros: Yrjö Klippi KL8_32-68.indd 59 5.9.2024 11.44. Kruunuvaakuna pohjautuu kaupungin sinettiin vuodelta 1309. Kaikissa muissa yhteyksissä käytetään markkinointitunnusta, joka on pelkistetty logo kruunuvaakunasta. Kunnanvaakunoille kuuluu oikein hyvää! Monet kaupungit ja kunnat käyttävät niitä aktiivisesti osana viestintäänsä ja palveluitansa. Ennen uuden vaakunan hyväksymistä kunnan on hankittava Kansallisarkiston lausunto. Onko Turku teettänyt virallisen vaakunansa rinnalle erillisen logon. Mitä vaakunoille tapahtuu kuntaliitosten yhteydessä. Ovatko kunnanvaakunat enää vain eksoottista kansanperinnettä. Perinteistä Turun kruunuvaakunaa ja kruunuvaakunatunnusta käytetään Turun kaupungin virallisissa korkean tason yhteyksissä sekä pormestarien, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sineteissä. Kunnanvaakunaksi voidaan valita jokin yhdistyneiden kuntien vaakunoista. elokuuta armeijan kutsunnoissa. Mitä kunnanvaakuna merkitsee sinulle itsellesi. Ei ole. Onko Lemi teettänyt virallisen vaakunansa rinnalle erillisen logon. Millaisissa yhteyksissä Turku käyttää virallista vaakunaansa. Virallisen vaakunan lisäksi Turulla on yksi yhteinen logo, joka on pelkistetty versio kruunuvaakunasta. Millaisissa yhteyksissä Lemi käyttää virallista vaakunaansa. Sähköistyvässä maailmassa leimasimen käyttö on vähäistä. On myös mahdollista, että kunta hankkii kokonaan uuden vaakunan järjestämällä joko suunnittelukilpailun tai tilaamalla vaakunaehdotukset heraldikolta. 59 Lakia lukien Mitä kuuluu Suomen kunnalliselämän heraldisille helmille, kunnanvaakunoille. Kyllä se sykähdyttää sydäntä kaupungin rajalla joka kerta lyhyenkin reissun jälkeen. Kunnan kirjaamossa sen sijaan paperiposti saa yhä leiman. Kaikki ne löytyvät Kuntaliiton sivuilta (www.kuntaliitto.fi/kunnat). Näkemys III Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund, mitä kunnanvaakunoille kuuluu juuri nyt. Olen niin ylpeä tästä kaupungista, jolle saan tehdä töitä. Logoa käytetään kunnan tiedotteissa, markkinoinnissa ja somealustoilla. Tuon Turun markkinointivaakunan suunnitteluun ei ole mennyt yhtä tuntiakaan. Herttuankruunu logon laella viittaa Turun sijaintiin Varsinais-Suomen maakunnassa, jonka vaakunaan on kuulunut herttuankruunu vuodesta 1557. kunnanjohtaja Tommy Vesterlund, vieläkö työpöytänne nurkalla on se perinteinen vaakunaleimasin. Onko jokaisella Suomen kunnalla ikioma vaakuna. Se muistuttaa työnantajasta ja kunnan itsenäisyydestä. Valitettavasti ei ole, kun ei ole enää papereita, joihin vaakunan leimaisi. Siinä on goottilainen A-kirjain, joka on johdettu kaupungin latinankielisen nimen Aboa a-kirjaimesta. Ovatko ne jo kadonnutta kansanperinnettä. Vaakuna on käytössä niin sanotuissa virallisissa tilaisuuksissa. Kyllä on. Olemme teettäneet logon, joka sisältää kunnan nimen lisäksi sloganin ”Lemin lumo”. Vaakuna-aiheiset materiaalit, kuten kahvikupit tai kynät, suorastaan revitään käsistä! Kuntalain 5 § sanoo, että kunnalla voi olla valtuuston hyväksymä vaakuna. Näkemys I Lemin (2.886 asukasta) vs. Logon sisällä olevat liljat ovat Tuomiokirkon suojeluspyhimys Neitsyt Marian tunnus
60 Matkaileva perhe KL8_32-68.indd 60 5.9.2024 11.45
Yhteistä aikaa Idea kiertää kaikki kunnat sai kimSopu sijaa antaa, ja aamiainen maistuu matkailuautossa tavallista paremmalta. Kierros on samalla osa lasten kotikoulua. KL8_32-68.indd 61 5.9.2024 11.45. Juuri ennen koulujen alkamista kasassa on 20 kuntaa. Kyse ei ole mistä tahansa kierroksesta, sillä perhe aikoo kiertää kaikki 309 Suomen kuntaa. Vanhemmat, Emilia sekä kanadalaissyntyinen Brian-isä, hörppivät kahviaan auton ulkopuolelle viritetyssä katoksessa. Näin voisi tiivistää 10-henkisen perheen Suomi-kierroksen olennaisimmat perusasiat. Kirsi Riipinen, teksti Ilkka Ranta-aho, kuvat T lia Savolaisen johdolla, eikä kotikoulusta ollut lomaa edes kesällä. 61 Todella hyvää organisointikykyä mutta myös halua heittäytyä isoon seikkailuun. Siinä kokataan retkikeittimellä täytettyjä tortilloja. Emilia näyttää kännykältään edellisenä iltana kuvaamaansa videopätkää. Pojat olivat innostuneet saunomaan ja uimaan yli kymmeneen asti illalla ja olleet sen jälkeen tosi nälissään. Suomi-kierros on elokuisena aamuna edennyt Uudellemaalle Hyvinkään ja Nurmijärven rajalle Sääksjärvelle, jonka rannalla olevalla leirintäalueella perhe on ollut kaksi yötä. Ateria oli ollut suurin piirtein maailman paras. Lapset syövät aamupalaa matkailuautossa. Koulujen alku ei sinänsä sotke suunnitelmia, sillä lapset käyvät kotikoulua äitinsä EmiYhteinen suuri seikkailu Joensuulainen Savolaisten 10-henkinen perhe aikoo kiertää kahden vuoden aikana kaikki Suomen 309 kuntaa
KL8_32-68.indd 62 5.9.2024 11.45. Kouluikäiset saivat tehtäväkseen kirjoittaa unelmat ja toiveet paperille. Emilia Savolainen ehdotti aluksi perheelleen maakuntamatkailua lähellä kotia Pohjois-Karjalassa mutta heitti ilmaan myös ajatuksen kierroksesta kaikissa Suomen kunnista. – En siinä vaiheessa tiennyt, miten monta kuntaa Suomessa on, hän kertoo nauraen. Perhe kertoo seuraajilleen kokemuksistaan ja kysyy vinkkejä seuraavista kohteista. – Kaikki tarjoavat luontopolkuja ja kertovat luonnon läheisyydestä, metsistään ja järvistään. Kierros on tähän mennessä opettanut, että kuntien verkkosivuilta ei välttämättä löydä mieleenpainuvimpia paikkoja. Hänen mielestään kuntamarkkinointiin pitäisi saada jotakin omaperäisempää. Koko perhe oli innoissaan ajatuksesta, senkin jälkeen, kun kuntien lukumäärä selvisi. Savolaisten perhe elää Joensuussa metsän ja järven välissä. Erityisen suuren vaikutuksen teki Hiisijärven hulppea hiekkaranta, jonka olisi voinut kuvitella jonnekin etelään. Kierroksen alussa Ristijärvi Ensimmäinen kunta valittiin arpomalla, ja onni suosi Ristijärveä. Perhe on asunut aiemmin viisi vuotta isän synnyinmaassa Kanadassa ja reissannut Pohjois-Amerikan lisäksi Euroopassa. Vanhemmat olivat kyselleet lapsiltaan, mitä he toivoivat tulevalta kesältä. Parhaimmat vinkit perhe on saanut sosiaalisessa mediassa kuntien asukkailta ja yrittäjiltä. Perhe ei tiennyt kunnasta mitään ja etsi kartalta sen sijainnin. Ristijärvi osoittautui yhdeksi perheen tähänastisista lempikohteista. 62 Matkaileva perhe mokkeensa lasten toiveesta. Etukäteen Emilia Savolainen oli tutustunut yli 50 kunnan verkkosivuihin ja niiden matkailuvinkkeihin. Kun vanhemmat syventyivät vastauksiin, selväksi punaiseksi langaksi osoittautui halu olla yhdessä ja reissata. Jocelyn, 4, on valmiina seuraaviin ajokilometreihin. Ei heidän tarvitse niiden takia lähteä reissaamaan. Ja lähes kaikissa on kotiseutumuseo, joka muistuttaa muita vastaavia
Hän lähtee mukaan hetkeksi yhteiseen reissuun. Ammattikoulussa opiskeleva Tristan puolestaan palaa pian koulunpenkille. Emilia Savolainen vakuuttaa kirjoittavansa kuin päiväkirjaa: siinä kerrotaan asioista ja tapatumista siten, kuten ne todellisuudessa koetaan. Perhe kapuaa paikoilleen matka-autoon hämmästyttävän nopeasti. Toisinaan palautteessa on kyselty, kuinka siloteltuja perheen Instagram-postaukset ja verkkokirjoitukset ovat. Sen jälkeen napataan Kanadasta palava esikoinen lentokentältä ja suunnataan kohti Länsi-Suomea. Hei vaan, Sääksjärvi, tänne halutaan vielä palata. Äiti opettaa lapsilleen koko peruskoulun oppimäärän sekä esikoulun. Kengät jäävät auton ulkopuolelle katoksen alle, ne napataan mukaan juuri ennen lähtöä seuraavaan kohteeseen. Nostan hattua, että he kykenevät opettamaan isoja koululuokkia ja eri taustoista tulevia oppilaita. Minä pääsen helpommalla, sillä tunnen hyvin jokaisen lapseni ja tiedän, mikä toimii, mikä ei. Vanhemmat ovat laskeneet, että kaikkien kuntien kierrokseen menee aikaa kahden vuoden verran. Minkään muun auton vieressä ei riipu kuivumassa sellaista määrää pyyhkeitä! Hän kertoo saaneensa synnyinlahjana hyvän organisointikyvyn. Sitä Häneen teki vaikutuksen Kiteellä sijaitseva Puhoksen kylä, joka on valittu vuoden kyläksi. Yksikään lapsista ei vaihtaisi tällaisia kokemuksia ruutuaikaan. He siirtyivät kotiopetukseen, kun perhe asui Kanadassa. Hän kertoo saaneensa upeat eväät elämäänsä ja jos voisi, rakentaisi Suomen täyteen kyläkouluja. Kahden vuoden kierros Treffejä leirintäalueelle sovittaessa Emilia Savolainen kertoo, että heidät on helppo löytää. Aktiivisten kyläläisten ansiosta Puhos on onnistunut säilyttämään kyläkoulunsa. Perhe ei paahda kierrosta yhteen putkea vaan tutustuu kerrallaan muutamaan kuntaan ja palaa sen jälkeen kotiin. Hän on huomannut, ettei lasten innostumiseen tarvita huvipuistoja tai risteilyjä, ja toivoo, että perheet hyödyntäisivät heidän vinkkejään kotimaan matkailussa. tarvitaan kahdeksan lapsen kanssa myös ilman reissupäiviä. Kumpikin pystyy tekemään etätöitä, sillä Emilian työ on verkostomarkkinointia, Brian on mukana kansainvälisessä bisneksessä. Jos jostakin paikasta ei saa oikein mitään irti, kyse on paikallisten kontaktien puutteesta. Uutta ja yllättävää on löytynyt lähes joka kunnasta. – Kirjoitin kokemastani, ja yksi seuraajista tiivisti ajatukseni hienosti. Jokaisessa kunnassa on tarkoitus yöpyä. Matkustaminen on onnistuttu sovittamaan perhearkeen kotikoulun ja vanhempien töiden lomaan. Tosin perheen esikoinen, 18-vuotias Jillian, on nykyään Kanadassa töissä mutta on tulossa seuraavana päivänä Suomeen. Kotikoulu lasten toive Osalla perheen lapsista on kokemusta kotikoulun lisäksi suomalaisesta peruskoulusta. Kun on vedetty henkeä ja sulateltu tuoreimmat kokemukset, matkailuauto pakataan jälleen ja jatketaan kierrosta. Suomeen paluun jälkeen he halusivat jatkaa kotona oppimista. Emilia Savolaisen omat koulumuistot 25 oppilaan kyläkoulusta ovat lämpimät. Kun aamiainen on syöty ja vanhemmat hörpänneet kahvinsa, matka jatkuu. Perheen vanhemmilla ei ollut mitään kouluun palaamista vastaan, mutta he suostuivat lasten toiveeseen. KL8_32-68.indd 63 5.9.2024 11.45. – Tiedän, että tämän päivän opettajat antavat parhaansa ja tekevät oppilaiden hyväksi kaikkensa. Matka jatkuu Hyvinkään keskustaan, jossa päivän ohjelmaan kuuluu käynti Rautatiemuseossa sekä pakopeli kirjastossa, iltapäivällä lapset pääsevät mönkijäsafarille. Pakopeliä kirjastossa Perhe on saanut seikkailusta paljon palautetta, ja kommentoijat ihmettelevät tuon tuosta, miten hienoja paikkoja Suomi on täynnä. Emilia Savolainen kertoo, kuinka maisemat ovat huimat ja mieleen jääviä ovat myös jättimäiset linnunpöntöt, jotka todellisuudessa ovat majoitustiloja. Yksi lasten suosikki on vanha laskettelukeskus ja sen Jättiläisenmaa Paltamolla. Yksikään lapsista ei vaihtaisi tällaisia kokemuksia ruutuaikaan. – Alueelle on ilmainen pääsy. Hänen mukaansa ihmiset tekevät paikat näkyviksi, mutta loppupeleissä kohtaamiset ratkaisevat. 63 Perheen äiti taltioi kokemuksia Instagramin lisäksi verkkosivuille. Matkavinkkejä kaikille perheille Perhe on saanut mieleen painuneita kokemuksia Suomi-kiertueelta jo tähän mennessä kosolti
Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, se koskettaa vahvasti jätehuollon, ateriaja ICT-palvelujen, puhtausja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöitä. – Kaikki kolme vaikuttamiskokonaisuutta tähtäävät sujuvampaan yhteiskuntaan, elinvoimaisempiin alueisiin sekä joustavampaan ja tehokkaampaan toimintaan kunnissa, Karhunen toteaa. 64 K untaliiton mukaan yhtenä erityisenä huolenaiheena on ollut toimivien hankintarakenteiden rikkominen. Ensimmäisen kolmen kuukauden raportointijakson (1.4.-30.6.) aikana Kuntaliitto on raportoinut avoimuusrekisteriin vaikuttamista 176 kontaktointia yhteensä 66 eri aiheesta. – Kuntaliitto edustaa kaikkia Suomen kaupunkeja ja kuntia, jotka puolestaan varmistavat, että me kaikki saamme laadukkaita palveluja, ja että kaikkialla Suomessa on hyvä elää, Karhunen jatkaa liiton vaikuttamistoimintaa koskevassa tiedotteessa. – Vain harvojen yhtiöiden toimintaan liittyvät epäkohdat ratkotaan nyt rikkomalla satojen laillisten ja hyvin toimivien, tärkeitä peruspalveluja tarjoavien kuntayhtiöiden olemassaolo, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo. Raportointijakson aikana Kuntaliitto on keskittynyt vaikuttamisessa etenkin kuntien toimintaa jäykistävän normituksen keventämiseen, maankäyttöja rakentamislain uudisKuntaliitto lobbaa avoimesti Jouni Lampinen, teksti Markus Sommers, kuva Vaikuttamistoimintaansa avannut Kuntaliitto tiedotti taannoin vaikuttamislukujen lisäksi, mihin kuntien etujärjestö on niin kutsulla lobbauksella tähdännyt. Avoimuusrekisteriin ilmoitetun vaikuttamistoiminnan lisäksi Kuntaliitto valvoo kuntien etua osana lukuisia työryhmiä sekä antamalla lausuntoja että osallistumalla kuulemistilaisuuksiin. Kaupungit ja kunnat varmistavat, että saamme kaikki laadukkaita palveluja Suomessa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen huomauttaa. KL8_32-68.indd 64 5.9.2024 11.45. – Kaupunkien ja kuntien tehtäväkenttä on hyvin laaja, ja siksi on välttämätöntä, että niiden puolestapuhuja Kuntaliitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti kattavasti. Orpon hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana Kuntaliitto on edustanut kuntia 125 työryhmässä, antanut 317 lausuntoa hallituksen esityksiin ja ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa 75 kertaa. Avointa loppausta Avoimuusrekisterin hyödyntäjänä Kuntaliitto on tehnyt näkyväksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, niin kutsuttua ”lobbausta. Tämä toiminta ei näy avoimuusrekisterin luvuissa, kuntien etujärjestö ilmoittaa. – Nämä joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen, Minna Karhunen lisää. Hallituksena on ollut suunnitelmana rajoittaa kuntien sidosyksikköhankintojen käyttöä asettamalla mekaanisia ja keinotekoisia rajoituksia. tamiseen sekä TE-palvelujen siirtämisen mahdollistamiseen valtiolta kunnille
Jouni Lampinen, teksti Markus Sommers, kuva KL8_32-68.indd 65 5.9.2024 11.45. Tule tapaamaan meitä Kuntamarkkinoilla ja kerromme lisää. 65 ilmoja on pideLyt. Tape Tärkeämpi kuin koskaan Suuri vaalivuosi 2025 lähestyy Kuntalehti on tärkeämpi kuin koskaan! Varmista, että sinä ja koko valtuustosi pysytte ajan tasalla kuntien keskeisistä päätöksistä. ilmapiiriä ainakin pilannut. Löydät meidät osastopaikalta 205. ja ilmastoja pahoinpideLyt. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Löydät meidät osastolta 3S39. Saat saman katon alta toimivan tekniikan, modernit studiotilat ja herkulliset catering-palvelut. Isommissa toteutuksissa voit hyödyntää Kuntatalon seminaaritiloja. 66 108. 050 599 6681 asiakaspalvelu@kuntalehti.fi Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. Tule ja koe, miten hybridilähetykset voivat olla sekä helppoja että laadukkaita! Kuntamarkkinoiden ajan pääset tutustumaan Kuntatalossa sijaitseviin studiotiloihimme. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Tommy Pohjola tommy.pohjola@kuntalehti.fi Puh. 045 149 5569 mielipide@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö Asiakaspalvelu puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Kuuntele uusi jakso kuntalehti.fi/valiokunta KAIKKI tarvitsemasi saman katon alta! Kuntatalolla sijaitsevilla Studio Linjoilla järjestät vaivattomasti studiolähetykset, hybridilähetykset tai vaikkapa seminaarit. 050 300 3510 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Osasto3S39 KL8_32-68.indd 66 5.9.2024 11.45. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p
Saat saman katon alta toimivan tekniikan, modernit studiotilat ja herkulliset catering-palvelut. KAIKKI tarvitsemasi saman katon alta! Kuntatalolla sijaitsevilla Studio Linjoilla järjestät vaivattomasti studiolähetykset, hybridilähetykset tai vaikkapa seminaarit. Isommissa toteutuksissa voit hyödyntää Kuntatalon seminaaritiloja. Osasto3S39 KL8_32-68.indd 67 5.9.2024 11.45. Löydät meidät osastolta 3S39. Tule ja koe, miten hybridilähetykset voivat olla sekä helppoja että laadukkaita! Kuntamarkkinoiden ajan pääset tutustumaan Kuntatalossa sijaitseviin studiotiloihimme