[ Kolumni ] Jyrki Katainen: Yhdessä epätäydellisiä Timo Kietäväinen huojentuneena eläkkeelle URAKKA VALMIS Aluevaaliehdokkuus ei kiinnosta kunnanjohtajia Etäjohtaminen vaatii kykyä ja paneutumista Erokorvaus sidotaan nyt virkavuosiin KL9_1.indd 1 2.9.2021 11.06. 9 I 2021 I 13.9
MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL9_2-5.indd 2 2.9.2021 11.50. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä
Kuntamarkkinoilla tavataan! • KL9_2-5.indd 3 2.9.2021 11.50. pandemian vuoksi verkossa. Imua riittää vähän jopa liikaakin. Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kunta on elämän perusyksikkö, sanoo puolestaan neljännen vuoden opiskelija Katariina Jortikka. Kuntalehti 9 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Kiinnostus kunta-alaan on hyvä uutinen. Esimerkiksi Tampereen yliopistoon hallintotieteitä lukemaan haki tänäkin vuonna lähes 1 500 opiskelijaa, kun aloituspaikkoja on 132. Hallintotieteiden koulutus erikoistuu maisteriopinnoissa, joissa valittavana on viisi linjaa: ympäristöpolitiikka ja aluetiede, kuntaja aluejohtaminen, julkinen talousjohtaminen, julkisoikeus sekä hallintotiede. Lisäksi Vaasan ja Lapin yliopistoissa opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Vedän graduseminaareja ja niihin osallistuvista opiskelijoista kolme neljästä alkaa olla jo jossain alan töissä, mikä hieman hankaloittaa opetusta, kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri kertoo Kuntalehden jutussa. Ja imu käytännön kuntajohtamiseen näkyy jo opiskelujen aikana. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut H yvinvointialueiden synty muovaa kuntakenttää ennennäkemättömällä tavalla. Hyviä uutisia: Kunta-ala kiinnostaa Kuntalehti tukee hallintotieteiden opiskelun aloittavia tilaamalla heille lehden digiversion vuodeksi. Tilaus on siis ilmainen. Kuntalehti tukee hallintotieteiden opiskelun aloittavia tilaamalla heille lehden digiversion vuodeksi. Harvempi kuin joka kymmenes otettiin opiskelijaksi. Onneksi kuntaja aluejohtamisen opiskelu on tällä hetkellä suosittua. Asiakaskunta säilyy kuitenkin ennallaan kunnissa. Mistä löytyy tuoreita voimia viemään uudistus menestyksellä läpi siten, että kunnat säilyvät edelleen ihmistä lähellä olevina palveluyksikköinä. Hallinnollisten prosessien muuttuessa nämä ennen niin keskeisesti kuntien rooteliin kuuluneet toiminnot etääntyvät pakostakin kuntien hallinnosta. Hallintotieteiden opiskelijoista nämä opinnot aloittaa vuosittain noin 25 opiskelijaa. Niin kokeneet kuin tuoreetkin voimat tarvitaan rakentamaan uusi kuntien Suomi. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen suhde on vasta muotoutumassa, mutta sen suhteen toimivuus on elintärkeää koko Suomelle. KUNTAMARKKINAT VERKOSSA Vuoden tärkein kuntatapahtuma Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16.9. Kunnassa pystyn vaikuttamaan yhteisiin asioihin konkreettisemmin kuin politiikassa, ja kuntaja aluejohtamisessa on todella hyvät opettajat. Terveysasemat, sosiaalityö, sairaanhoito ja pelastusasemat pysyvät kutakuinkin paikoillaan, samoin niiden henkilökunta jatkaa pääsääntöisesti tutuissa tehtävissään. Varsinkin kuntaja aluejohtaminen on se suuntaus, josta tulevaisuuden kuntajohtajat valmistuvat. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. OPISKELIJOIDEN itsensä mukaan nimenomaan osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on keskeinen motivaatio hallintotieteiden opiskelussa. Kuntien hallinnosta irtoaa aimo osa keskeisiä toimintoja, kun vastuu sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelun järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Vaasassa tämän kevään hakijamäärä kasvoi runsaat 15 prosenttia edellisvuodesta. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yli 300 seminaarin ja tietoiskun ohjelmaa pääsee seuraamaan maksutta rekisteröitymällä osoitteessa kuntamarkkinat.fi. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Se oli yksi tärkeä houkutin, kertoo Tampereelta juuri valmistunut Risto Uotila Kuntalehden tämän numeron Johtaminen-teeman sivuilla 22–25
[ Lakia lukien ] 56 Pyyhkeitä rokotuskaaoksesta – myös kunnat saivat satikutia [ Lakiklinikka ] 58 Miten ilmoittajansuojalaki vaikuttaa kuntiin. [ Työ ja tekijä ] 62 Eläinlääkäri hoitaa hallintoa [ Luottamuksella ] 64 Monen alan yrittäjä palasi politiikkaan [ Seuraava numero ] 66 Teema: Uusi valtuustokausi KL9_2-5.indd 4 2.9.2021 11.50. 6 [ Sisältö 9/2021 ] Kuva: Laura Oja s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 14 Kuntajohtajat: Pariskunta unelmatöissään 15 Tape, Oikaisu [ Teema: Johtaminen ] 16 Pomojen tiukka paikka 22 Hallinto houkuttaa 26 Hevospitäjän nuori isäntä 30 10 kysymystä johtajakoulutuksista 32 Erokorvaus sidotaan nyt virkavuosiin 35 Lumedemokratiaa vai oikeaa osallistamista. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kuntien renki [ Alussa ] 12 Aluevaalit: Kunnanjohtajia ei kiinnosta aluevaaliehdokkuus 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 36 Karkottaako julkisuus hakijat. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Nina Holopainen: Fiilis on ihan erilainen, kun näkee toiset. Kuva: Akseli Muraja [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen Helsingin Kivinokassa. 38 Viserryksiä kunnantalolta 42 Aluevaalit: Ei lisää tehtäviä hyvinvointialueille [ Kolumni ] 46 Jyrki Katainen: Yhdessä epätäydellisiä [ Kunnan töissä ] 48 Talousjohtaja toteuttaa valtuutettujen tahtoa [ Ajassa ] 52 Asiantuntija: Kaupungistuminen kiihtyi jo 1920-luvulla [ Uutisanalyysi ] 54 Hannu Lehtilä: Minne menet Eurooppa. 16 Timo Kietäväinen: Keva on niin tärkeä kuntakentän kannalta, että sen kuntoon saattamista oli pakko yrittää. [ Kirjat ] 60 Opittiinko lamasta
22 s. 26 • Miksi kunnanjohtajaksi hakeudutaan. • Arvostetaanko kunnanjohtajaa tarpeeksi. Kuuntele podcast osoitteessa kuntalehti.fi/podcast. Tatu Ujula: Kunnanjohtajan työ on ihmissuhdeammatti ja palveluammatti. Katariina Jortikka: Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kunta on elämän perusyksikkö. Kuntalehden podcastissa Lapinjärven kunnanjohtajan viran jättävä Tiina Heikka kertoo ajatuksiaan työn vetovoimasta ja haasteista. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. • Miksi johtaja irtisanoutuu. Kuva: Rami Marjamäki Kuva: Sami Kilpiö KL9_2-5.indd 5 2.9.2021 11.50. Risto Uotila: Kunnassa pystyn vaikuttamaan yhteisiin asioihin konkreettisemmin kuin politiikassa
KL9_6-11.indd 6 2.9.2021 10.23. 6 Kuntalehti 9 / 2021 [ Hän ] KUNTIEN RENKI Timo Kietäväinen esittelee mielellään Kivinokan merenrantakallioilla Helsingin kehityksen kaikkia kerrostumia, uudesta Kalasataman ”Manhattanista” vanhempiin alueisiin
Pienillä hyvinvointialueilla, joissa on pieniä kuntia, olisi järkevää, että hyvinvointialue voisi järjestää jopa toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen, jos alueen kunnat ja hyvinvointialue yhdessä niin haluavat. KL9_6-11.indd 7 2.9.2021 10.24. Kuntalehti 9 / 2021 7 . KUNTIEN RENKI Kevan toimitusjohtajan pestin lokakuun lopulla jättävä Timo Kietäväinen toivoo, että kunnat ja hyvinvointialueet voisivat sopia keskenään, miten ne järjestävät palveluja
Rantakallioilla Kietäväinen tarkkailee Helsingin rakennusten ja kehityksen lisäksi myös lintuja, ihastelee vehreää luontoa ja vanhaa metsää, joka säästyi, kun kaupunki päätti, ettei Kivinokan alueelle rakennetakaan asuntoja. Hän on huolissaan nykytilanteesta, jossa tällainen kehitys alkaa olla uhattuna. Äänestysaktiivisuutta enemmän Kietäväistä huolettaa kuitenkin se, että kunnallisesta itsehallinnosta ei juuri puhuta. Tästä pitäisi pitää kiinni. Onneksi päättäjät tulivat järkiinsä. Se oli hänen ensimmäinen kunnallinen luottamustehtävänsä. Lähden ihan normaalille eläkkeelle ilman mitään sen kummoisempia kädenpuristuksia ja varhaiseläkejärjestelmiä. Toimiiko se ja miten kuntalaiset voivat siinä vaikuttaa. Erittäin iloinen hän on siitä, että jää Kevasta pois vanhuuseläkeiässä. Kietäväinen nimittäin jää eläkkeelle. Hän toivoo, että valtiovarainministeriön aloittama uuden kunnan pohtiminen veisi ”mahdollisimman syvälle”, mutta sitäkin tärkeämpää on, että kunta-ala itse pohtisi omaa tulevaisuuttaan. Pitää pohtia, miten kunnallinen itsehallinto kansalaisten itsehallintona palautetaan. Politiikka on nykyään jopa halveksittava asia. Jos aktiivisuus herää vain vaalien aikaan, silloin kunnallinen itsehallinto on totaalisesti ymmärretty väärin. Keskustanuori Kietäväinen oli jo 15-vuotiaana kouluneuvoston edustaja kunnan koulusuunnittelutoimikunnassa. Luonnon tarkkailulle hänellä on pian entistä enemmän aikaa. ERILAISET KUNNAT Kietäväinen oli keskeinen vaikuttaja Suomen Kunnallisliiton, Suomen Kaupunkiliiton ja muiden kuntaalan järjestöjen yhdistämisessä 1990-luvun alussa. JUVALTA MAAILMALLE Kietäväinen on lähtöisin maitotilalta Juvan Kaskiin kylästä Etelä-Savosta. Tämä on läheisessä Kulosaaressa asuvan ”Kietsun” kotikenttää. PALVELUMARKETIT Kietäväinen myöntää, että koulujen politisoituminen 1970-luvulla meni jossain määrin yli, mutta nyt hänen mielestään on menty toiseen ääripäähän. Jos politiikka ei kiinnosta ihmisiä, kyllä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on aidosti vaarassa. Monen kaverinsa tavoin hän poti maailmantuskaa. Vietnamin sota herätti meidät, mutta kyllä kunnallinen vaikuttaminen kiinnosti, koska näki, että siellä on paljon korjattavaa. Kuntien tilannetta Kietäväinen Timo Kietäväinen on hyvin huolissaan siitä, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita äänestämään kuntavaaleissa eivätkä tiedä, miten kunta toimii. Se ei onnistu pelkästään sillä, että hoetaan sitä, mikä on äänestysaktiivisuus. Ihmisten olisi hyvä olla vaikuttamassa asioihin. KL9_6-11.indd 8 2.9.2021 10.24. Hän on silmin nähden huojentunut. Työurakkani alkaa olla tehty. Yhteiskunnallisista asioista Kietäväinen kiinnostui hyvin nuorena koululaisena. Hän sai myös ”ekoherätyksen” ja oli mukana ideoimassa Mikkelin ekolääniä ja Juvan kunnassa luomutuotantoa. Kunnat nähdään ikään kuin palvelumarketteina. Kietäväinen muistuttaa, että tämä on pienen kansakunnan voimavara. Pitää löytää uusia vaikutuskanavia, joiden kautta ihmiset voivat tehdä aloitteita ja vaikuttaa. Kotitilaa viljellyt veli siirtyi luomumaidon tuotantoon, ja nyt hänen poikansa jatkaa samalla linjalla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen mahdollisti sen, että oli mahdollisuus mennä lukioon ja oli mahdollisuus jatkaa myös yliopistoon. Uudentyyppinen avoimuus kunnan päätöksenteossa olisi hänestä tarpeen. Eiväthän nuoret ja vanhemmatkaan tiedä, miten ja mitä asioita esimerkiksi kunnissa hoidetaan. Se näkyy etenkin kuntavaalien alhaisessa äänestysprosentissa. Ja lukemattomien kirjojen lukemiselle – sekä metsätöille ja remonttipuuhille mökillä Puumalassa. Hän luopui politiikasta tehtävän takia. Kaikkea pidetään itsestäänselvyytenä. Kietäväisen tie vei myöhemmin valtuustoon ja sen puheenjohtajaksikin. [ Hän ] 8 Kuntalehti 9 / 2021 K evan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen harppoo kohti Kivinokan ulkoilualueen kärkeä Helsingin Herttoniemessä. Hänen mielestänsä on vain yksi keino, jolla tasa-arvoista yhteiskuntaa kyetään turvaamaan: On pidettävä julkiset palvelut kunnossa, ja se onnistuu vain uudistumalla. Kaikki olimme kutakuinkin samalla viivalla. Siitä olen iloinen, että jatkuvuutta on. Koska koko eläketoimiala puhuu, miten tärkeää on pidentää ihmisten työssäoloa, minun olisi aika vaikeaa ajatella, että tällaisen organisaation toimitusjohtaja lähtisi ennenaikaisesti eläkkeelle. Onhan se uskomatonta, että yli 200-vuotiaat männyt ja kuuset olivat uhattuina. Tänne hänen kävelylenkkinsä suuntautuvat ja jatkuvat usein pitkälle, Viikkiin tai muualle Itä-Helsingin rannoille. Ensin hän oli Kunnallisliiton hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 1992 alusta Kunnallisliiton toimitusjohtaja. Täällä on pystytty nousemaan sosiaalitaustasta riippumatta yliopistoopintoihin ja palvelemaan yhteiskuntaa omien kykyjensä ja mielenkiintojensa mukaan. Ne ovat läheisiä asioita
Aika moni kaveri oli sanonut huolestuneena Kietäväiselle, että ”Kietsu, miksi lähdet erotettavaksi Kevaan”. Kyllähän koko alueellinen demokratia, joka hoitaa sosiaalija terveydenhuoltoa ja pelastustointa, on pidemmän päälle aika kevyt homma vaaleilla valitulle organisaatiolle, etenkin jos valtio ohjaa sitä tiukasti, hän toteaa. Kevan toimitusjohtajan työ oli kuntakentän rengille hyvä homma. Se oli suoraan sanoen syöksykierteessä. Kietäväisen mielestä jokaisella organisaatiolla on oma itsetuntonsa eli miten se uskoo itseensä ja miten luottavaisesti se katsoo tulevaisuuOn pidettävä julkiset palvelut kunnossa, ja se onnistuu vain uudistumalla. Tämä edellyttää, että kunnat yhteisesti hyvinvointialueen kanssa sopisivat siitä. En ole koskaan haasteita pelännyt, mutta se oli todella iso haaste isoilla kirjaimilla, hän muistelee kevättä 2016, jolloin aloitti Kevassa. seuraa uusien hyvinvointialueiden perustamisen aikana suurella kiinnostuksella. Hänestä kuntien ja alueiden erilaisuus pitäisi ottaa huomioon paremmin koko mallissa. KL9_6-11.indd 9 2.9.2021 10.24. Hänet haluttiin Kevaan. Toimitusjohtaja toisensa jälkeen joutui lähtemään. Kuntaliitossa lähes neljännesvuosisadan vaikuttanut Kietäväinen tunnettiin kuntakentän uskollisena renkinä. Keva on niin tärkeä kuntakentän kannalta, että sen kuntoon saattamista oli pakko yrittää, hän perustelee. Taas suuremmilla alueilla, kuten Uudenmaan hyvinvointialueilla, voisi hänestä miettiä toisin päin eli tiettyjä tehtäviä voisi siirtää hyvinvointialueilta kunnille. Kuntalehti 9 / 2021 9 . Jos ei tiedetä, mitä organisaatio tekee, on kyllä hirvittävän vaikea miettiä ketä ja miksi äänestää. Koska sote-uudistusta on yritetty tehdä huonolla menestyksellä niin monta kertaa, Kietäväinen ymmärtää, että joustoja ei ole nyt juuri pystytty rakentamaan. VÄLTTI POTKUT Kevalla oli huono maine. Hänen mielestään nyt pitäisi ehdottomasti kertoa, miten hyvinvointialueet vaikuttavat ihmisten arkeen. Pienillä hyvinvointialueilla, joissa on pieniä kuntia, olisi järkevää, että hyvinvointialue voisi järjestää jopa toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen. Hän toivoo, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että kunnat ja hyvinvointialueet voisivat sopia keskenään, miten ne järjestävät palveluja. Olihan hänellä hyvä ja arvostettu työ Kuntaliiton varatoimitusjohtajana
Epäluottamusta oli, organisaatio oli sisäisesti hajallaan, toiminnot toimivat toisistaan erillään ja yhteinen tahtotila oli aika ohut. Kuntapuolella työskentelevien miestenkin elinikä on pidempi kuin yksityisellä puolella työskentelevillä. Kuntaväestä osa on päässyt takavuosina vähän aiemmin eläkkeelle kuin yksityisen puolen väki, ja eläkekin on karttunut vähän nopeammin. Hänen näkemyksensä mukaan toimitusjohtaja voi parhaimmillaan luoda pohjaa suunnan hakemiselle, kannustaa uudistumaan. Kietäväistä rohkaisi se, että Kevan yksittäiset toiminnot eli esimerkiksi sijoitustoiminta ja eläkkeiden ratkaisutoiminta pelasivat. Sen huomaa kuulemma myös sosiaalisesta mediasta, jossa hänen alaisensa käyvät aktiivista keskustelua työhön liittyvistä asioista. Johtaja voi toki olla keskeinen toimija muutoksessa, hän huomauttaa ja lisää, että johtaja voi myös aiheuttaa vahinkoa ja estää ja tuhota muutoksen, jota tarvittaisiin. Uusien koelaskelmien mukaan kyse olisi sitä paljon suuremmasta summasta, Kietäväinen sanoo. Järjestelmissä olleet erot vaikuttavat siihen, että yhdistymisen vaikutuksia joudutaan ”neutralisoimaan”, jotta järjestelmien yhdistäminen ei aiheuttaisi TyEL-järjestelmään maksujen korotuspainetta. ISO MYLLÄYS EDESSÄ Hallitusohjelmassa sovittiin, että nyt vihdoin selvitetään, onko kunta-alalla sekä hyvinvointialueilla tarvetta omaan eläkejärjestelmäänsä ja yksityisellä omaansa vai olisiko yhteinen järjestelmä paras. Kuntapuolella on 0,7 vuotta pidempi elinajanodote kuin yksityisellä puolella johtuen esimerkiksi naisvaltaisuudesta. [ Hän ] 10 Kuntalehti 9 / 2021 teen – miten henkilöstö katsoo tulevaisuuteen. Kietäväisen mukaan sitten lähdettiin porukalla luomaan Kevaan ”avoimuuden ja luottamuksen kulttuuria”. Kevan organisaation itsetunto oli erittäin heikko ja näkymät olivat heikkoja. Ja töitä on tehty vuosia. Eikä Kietäväinen ole yksin ottamassa kunniaa onnistumisesta itselleen. Hän korostaa, että myös viikoittain tehdyt Keva-fiiliskyselyt sekä ulkopuolisten tekemät mainetutkimukset kertovat Kevan onnistuneesta uudistumisesta ja aseman vahvistumisesta. Kietäväisen saappaisiin hyppäävällä uudella toimitusjohtajalla Jaakko Kianderilla onkin edessään ihan uudet haasteet. Kietäväisen mielestä selvitys on tarpeen. Viime keväänä oli upeaa nähdä, että eläke-, työelämäja työkykyasioissa Keva hallitsi somessa ilmatilaa. Noin 64 miljardin euron sijoitusvarallisuutta hallinnoiva Keva vaikuttaa nyt olevan kunnossa ja valmis muutokseen. KL9_6-11.indd 10 2.9.2021 10.24. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei tietenkään ollut. Korostan, että nämä ovat porukkahommia, joissa myös Kevan luottamushenkilöt ovat olleet vahvasti mukana muun muassa strategiaa uudistettaessa. Nyt uusissa työsuhteissa erot ovat käytännössä poistuneet, Kietäväinen huomauttaa. Kietäväinen on vakuuttunut siitä, että Kevan sisällä itsetunto on vahvistunut. Ongelmat liittyivät enemmän johtamiseen ylätasolla. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Jos järjestelmät yhdistyvät, Keva jaettaisiin ”Julkis-Kevaan”, joka hoitaisi valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin eläkkeet ja TyELiä kalliimmat eläkekustannukset sekä ”TyEL-Kevaan”, jonne siirtyisi valtaosa nykyisestä vakuutuskannasta ja työssä olevien eläkkeiden hoitaminen. Ensi kevääseen mennessä pitkälle ratkeaa, yhdistyvätkö kuntaja hyvinvointialan eläkejärjestelmä ja yksityinen työeläkejärjestelmä vai eivät. Ja jos asiantuntijaorganisaatiossa johtaja yksin määrää linjan, silloin mennään hakoteille. Työryhmässä tehdyn esiselvityksen mukaan se tarkoittaisi sitä, että Kevalain mukaisesta järjestelmästä pitäisi siirtää runsaan kymmenen miljardin euron potti yksityiseen järjestelmään. Tämän vuosikymmenen loppupuolella siirryttäisiin avoimeen kilpailuun, jolloin yksityiset työeläkeyhtiöt voisivat tarjota palveluitaan kuntaalalle sekä hyvinvointialueille ja Keva voisi tarjota yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Onnistuneen muutoksen taustalla ei ole koskaan yksi ihminen – ellei ole kyse yhden hengen organisaatiosta. Kietäväisen mukaan summasta osa siirtyisi nykyiseltä Kevalta ja osa olisi Timo Kietäväisen mielestä Kevan sisällä itsetunto on vahvistunut. Mahdollisten lakiesitysten käsittely alkanee syksyllä 2022
Kietäväinen sanoo, että hänen tehtävänsä on ollut latoa faktat pöytään, ei sanoa, että mitä pitäisi tehdä. Auta keskittymään niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa ja unohtamaan ne, joihin ei voi vaikuttaa.” Olen yrittänyt tämän opin mukaisesti elää. Muistelmia hän ei lupaa, vaikka kirjallisiakin kykyjä riittää. Muille olen antanut anteeksi paljon helpommin. Totta kai virheitä tulee, mutta niistä on opittava. Mutta vasta kymmenien vuosien jälkeen. Yksi viisaus, joka hänen mielestään johtajien on hyvä pitää mielessään, on monista uskonnoista tuttu rukous: ”Jumala anna ymmärrystä erottaa asiat, joihin voit vaikuttaa ja et voi vaikuttaa. Henkiset ja hengelliset asiat ovat kiinnostaneet Kietäväistä jo lapsesta lähtien. PALOVAKUUTUS Kietäväinen kuvaa, että kuntien ja myös uusien hyvinvointialueiden kannalta eläkejärjestelmien yhdistämisessä on kysymys palovakuutuksen kaltaisesta asiasta. Meillä on talo kunnossa ja sijoitustuotot ovat pitkällä aikavälillä Suomen parhaat. Kietäväisen mielestä on luontevaa kannattaa järjestelmien yhdistämistä, jos uskotaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ulkoistetaan merkittävästi yksityiselle ja kolmannelle sektorille tai jopa yksityistetään voimakkaasti. Kietäväinen huomauttaa, että järjestelmien yhdistämisessä saadaan toisaalta vakaampi järjestelmä. ] perittävä maksuina vähitellen työnantajilta, siis kunnilta ja hyvinvointialueilta. Kuntalehti 9 / 2021 11 [ Kuka. Kietäväinen kuitenkin myöntää, että hänellä on ollut iso taistelu, kun on opetellut antamaan itselleen anteeksi virheitä. Järjestelmien yhdistäminen myös maksaa satoja miljoonia tietojärjestelmähankintoina ja muina kustannuksina. Keva-lain mukainen järjestelmä on sen sijaan tasapainossa. Yhdistäminen on tavallaan vakuutus sitä vastaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palkkasumma romahtaa tulevaisuudessa. TyELin näkökulmasta on hyvä, jos vahva TyELKevan kaltainen toimija tulee markkinoille, koska se lisää jonkin verran kilpailua. Koko tätä kuviota mietitään nyt maan hallituksen asettamassa työryhmässä. Jos järjestelmät yhdistyvät, sijoitustoiminnallemme tulee uusia rajoitteita. Pitkässä juoksussa ne ovat omiaan heikentämään sijoitustuottoja. Kietäväinen muistuttaa, että Eläketurvakeskuksen mukaan yksityisen TyEL-järjestelmän maksut ovat 2,5 prosenttiyksikköä alle pitkän aikavälin kestävän maksutason. Jos ajatellaan niin, että tämä ei ole todennäköistä, voi kysyä, onko yhdistämistä järkevää tehdä. En tiedä ketään meistä tavallisista kulkijoista, joka olisi elänyt elämänsä virheettömästi. Nyt niissä on vajaan neljän prosenttiyksikön ero. Silloin maksuja jouduttaisiin nostamaan. Lähtökohtana järjestelmien yhdistämisessä on se, että työeläkemaksutaso ei saa nousta eikä uudistus vaikuta yksittäisen kansalaisen asemaan. Vuosien mittaan olen oppinut itsellenikin antamaan anteeksi. Olen ollut poissa aktiivipolitiikasta yli 30 vuotta, eikä paluu ole mielessä. Tuolloin kuntatyönantajan maksutaso olisi sama kuin yksityisellä, mutta kukaan ei pysty sanomaan, olisi tuo taso alempi tai ylempi kuin mitä Kevan jatkamisella nykyisellään päästäisiin. ITSELLE ANTEEKSI Kevan, työeläkejärjestelmän ja kuntien tulevaisuutta Kietäväinen seuraa varmasti eläkepäivilläkin, vaikka aikookin ottaa rennommin. Yhtenäinen työeläkejärjestelmä myös poistaa jossain määrin kuntien ulkoistushankkeiden esteitä, jos sitä halutaan. KL9_6-11.indd 11 2.9.2021 10.24. Johtamisesta hän on puhunut kaveriporukan kanssa niin paljon, että on ollut mukana kirjoittamassa paria johtamiskirjaa – Henkinen johtajuus ja Johtamisen seitsemän kuolemansyntiä. Politiikkaan hän ei ole palaamassa. Jos palkkasumma romahtaisi, se ajaisi eläkejärjestelmän vaikeuksiin, koska kertyneet eläkevastuut jäisivät ennalleen, mutta maksutulo palkkasumman romahtaessa myös romahtaisi. • Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Timo Kietäväinen • Syntyi vuonna 1957 Juvalla • Asuu Helsingissä • Koulutus valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta vuonna 1982 • Juvan kunnan suunnittelusihteeri vuosina 1982–1983 • Juvan kunnanvaltuustossa vuosina 1981–1991 • Keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1991 • Suomen Kunnallisliiton toimitusjohtaja vuosina 1992–1993 • Kuntaliiton varatoimitusjohtaja vuosina 1993–2016 • Kevan toimitusjohtaja vuodesta 2016 • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta • Harrastaa liikuntaa ja metsätöitä Olen ollut poissa aktiivipolitiikasta yli 30 vuotta, eikä paluu ole mielessä. Yhtenäinen työeläkejärjestelmä on erillisjärjestelmää kestävämpi erilaisissa yhteiskunnan suhdanneja rakennemuutoksissa. Järjestelmien yhdistämisellä on myös se vaikutus, että kuntatyönantajien työnantajamaksut putoavat siirtymäajan jälkeen samalle tasolle kuin yksityisillä työnantajilla on
Olen itse hieman skeptinen. Usein se tarkoittaa tunnettuja henkilöitä ja esimerkiksi kansanedustajia. Mielestäni edustuksellisen demokratian rinnalle pitää rakentaa toimintatapoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vastanneista vain yksi oli varma ehdokkuudestaan aluevaaleissa. elokuuta. Uskoisin, että päätöksentekijät ja varmaan asukkaatkin toivovat, että Pertunmaan ääni kuuluu aluevaltuustossa. Jotkut kielteisesti vastanneet myönsivät, että ehdokkuus voisi kiinnostaa, mutta politiikan ja viran sekoittaminen mietityttää. Osallistuminen päätöksentekoon hyvinvointialueilla kiinnostaisi muun muassa siksi, että se ”tukee hyvin myös paikallisia tavoitteita”. 12 Kuntalehti 9 / 2021 [ Aluevaalit ] Kunnanjohtajat kommentoivat: ”Kaupunginjohtajan työssä on tarpeeksi haastetta. Silloinen sote-uudistus kaatui, joten maakuntavaaleja ei tietysti järjestetty. Kahdeksan kertoi harkitsevansa ehdokkuutta ja seitsemän ei tiennyt vielä. Kyllä 1 Harkitsen 8 En tiedä vielä 7 Ei 97 Kuntalehti lähetti kysely kaikkiin kuntiin 3. Vastaajia oli 113. En osaa sanoa, löytyykö keinoja, joilla pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin ja onko ylipäätään tahtoa siihen. Enemmistö vastanneista, 97, ei ollut kiinnostunut ehdokkuudesta. ENEMMISTÖ vastanneista katsoi Pertunmaan kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen tavoin, ettei kunnanjohtajan rooliin sovi aluevaltuusto. KUNTALEHDEN kyselyyn vastanneiden joukossa oli kuitenkin sellaisia, jotka uskoivat, että pientenkin kuntien kunnanjohtajilla voisi hyvin olla mahdollisuuksia saada paikkoja aluevaltuustoissa. että pienten kuntien mahdollisuus saada ehdokkaita läpi ei ole kovinkaan hyvä. Hänen mielestään demokratian kannalta ei ole hyvä asia, että pienet kunnat jäävät jalkoihin ilman vaikutusmahdollisuuksia. Aika näyttää. Kuntavaalit osoittivat, että äänestysprosentti laskee. Tulkinta tästä on se, että pitää olla alueellisesti tunnettu. Haluan pysyä sitoutumattomana virkamiehenä enkä lähteä mukaan politiikan suhmurointiin!" ”Viranhaltijarooli ja luottamushenkilörooli pitää visusti pitää erillään." ”En taida sekoittaa politiikkaa ja virkaa, vaikka ehdokkuus voisi kiinnostaa." ”Pienen kunnan kunnanjohtajan olisi hyvä asettua ehdolle, koska se takaisi todennäköisen läpipääsyn. Hän muistuttaa, että yleisesti on tiedossa, Asetutteko ehdokkaaksi aluevaaleissa. elokuuta. Vastausaika päättyi 9. Luulen myös, että jatkossakin kunnanjohtajilla on mahdollisuus olla mukana keskusteluissa ilman ehdokkuutta. Leena Ruotsalaista mietityttää myös se, miten alueen asukkaat saadaan kiinnostumaan aluevaaleista. • Martta Nieminen Kunnanjohtajia ei kiinnosta aluevaaliehdokkuus Piirros: Matti Pikkujämsä KL9_12-15.indd 12 2.9.2021 11.05. Menevät puurot ja vellit sekaisin.” ”Ehdokkaaksi lähteminen vaatisi uskoa hankkeeseen.” ”Työtä on jo muutenkin tarpeeksi.” ”Kunnanjohtajan ykkösprioriteetti ja fokus on tulevaisuuden kunnan rakentamisessa ja kehittämisessä." KUNNANJOHTAJIEN kiinnostus asettua ehdolle tammikuun aluevaaleissa on vaimeaa, selviää Kuntalehden kyselystä. Jotkut kunnanjohtajat totesivat, että voivat harkita ehdokkuutta, jos heitä kysyttäisiin. Monilta osin keskittäminen ja suuruuden ekonomia näyttävät lisääntyvän. Olen roolissani asioiden valmistelija, ja sitä kautta voin nostaa asioita esiin. No, tuskin minua edes valittaisiin pienestä kunnasta. Kunnanjohtajien kiinnostus mahdollisia maakuntavaaleja kohtaan oli lokakuussa 2016 huomattavasti suurempaa. Silloin Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista ainakin kuusi oli asettumassa ehdolle ja peräti neljäkymmentä harkitsi. Kuntalehden kyselyyn vastasi elokuun alkupuolella 113 kunnanjohtajaa eli noin 37 prosenttia kunnanjohtajista. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan ole aikaa." ”Olen ammattijohtaja, en poliitikko.” ”Vuorokauden tunnit kuluvat täysin kunnan johtamiseen.” ”En pidä hyvänä, että eri tasoilla olisivat samat ihmiset
MUTTA palatkaamme tältä urheilulliselta sivupolulta taiteen sfääreihin. Kuntalehti 9 / 2021 13 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Kävijät saattoivat tutustua muun muassa Minna Jaakolan Koronakukkia-nimiseen installaatioon, jossa Jaakolan virkkaama, viheliäisen näköinen koronavirus väijyy kukkien peittämän sängyn alla. Se vahvistettiin käyttöön vuoden 1952 lopulla. Se on tehty verkkokankaalle käsin ryijytekniikalla. • noin 20 teosta, kertoo sivistysjohtaja Toppinen. Ryijy on koottu yhdistelemällä useamman henkilön suunnitelmia, kertoo Toppinen. Elämänpuu sijaitsee nykyään Kärsämäen kirjaston seinällä, näköalapaikalla. Kärsämäkeläisestä taide-elämästä ei voi kuitenkaan puhua mainitsematta jokakesäistä taidetapausta Ars Kärsämäkeä, joka on järjestetty aina vuodesta 2002 asti ja joka esittelee nuorten tekijöiden uutta taidetta. Kärsämäen taidekokoelmaan kuuluu vain Kärsämäki: Elämänpuu (2015) Kuva: Ira Toppinen Viime kesän teemana oli ihmisyys ja ihmisenä oleminen, ja näyttelyssä töitään esitteli kahdeksan nuorta taiteilijaa. SIVISTYSJOHTAJA Ira Toppinen valitsee Kuntalehdelle Kärsämäen taidekokoelman aarteen. Se on Elämänpuu-niminen ryijy, jonka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Kärsämäen Maaja kotitalousnaiset seuran 80-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2015. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kaksi hopeavarstaa ristikkäin ja yläpuolella hopealakio, jossa musta kirkkovene”. [ Mikä vaakuna. Materiaali on villalankaa lämpimissä sävyissä, ja puun runko on huovutettua villaa. Kunhan sää vain on kohdillaan, villasukalla on kuulemma raittia edestakaisin juostessa kerrassaan erinomainen pito. ] KEURUUN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa maataloudesta ja seudulla kirkkoveneillä tehdyistä kirkkomatkoista. Tämä leikkimielinen sporttitapahtuma järjestetään jälleen ensi talvena, ja siinä joukkueet juoksevat viestinä säädetyn matkan keskellä tietä Kärsämäen keskustassa. Kun tarkemmin katsoo, rungosta voi löytää kasvot, ja koko puusta yhteensä parisenkymmentä ihmishahmoa, kertoo Toppinen. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Urheilijoiden juoksutöppösinä ovat villasukat, joita toiset pukevat päällekkäin useampia pareja sopivien ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Katja Martelius KL9_12-15.indd 13 2.9.2021 11.05. Määrää voi pitää maltillisena. VILLALANGASTA tehty Elämänpuu on sattuva valinta, kun ajatellaan, että runsaan 2 500 asukkaan Kärsämäki tunnetaan muiden saavutustensa ohessa Villasukkajuoksun MM-kisoistaan
Seuraavana vuonna he siirtyivät Keski-Suomeen, Pajari Multian kunnanjohtajaksi ja Väyrynen Laukaan kuntaan sivistystoimen hallintoja talouspäälliköksi. Pajari ja Väyrynen sanovat maailmankatsomuksensa olevan hyvin samankaltaisia, joten ajatukset kunta-alan asioistakin osuvat hyvin yhteen. Ja onhan elinvoiman kehittäminen yksi kunnanjohtajan tärkeimmistä tehtävistä, Pajari sanoo. Yhdessä oli hyvä tähdätä alan töihin, Pajari kertoo. Arkinen elämä rakentuu aluksi siten, että Väyrynen hankkii vuokra-asunnon Kuhmoisista ja Pajari käy Keuruulla töissä Multialta. Pajarin ja Väyrysen yhteinen taival alkoi viitisen vuotta sitten, jolloin molemmat työskentelivät Suomen Punaisen Ristin palveluksessa. Meidän molempien kiinnostus ja uratavoitteet kohdistuivat kuntajohtamiseen. Mukana liikkuu neljä kanaa, kaksi kukkoa, kaksi kissaa ja koira, Väyrynen miettii. Nyt tiemme vievät Keuruulle ja Kuhmoisiin. Pariskunta ei karta kunta-alan asioista puhumista kotioloissa, joten ne ovat mukana keskusteluissa lähes päivittäin. Kuntatalous ja sen tasapainottaminen on myös tärkeää, sillä kaikki kunnan tarjoamat palvelut ja toiminnot perustuvat terveeseen talouteen. 14 Kuntalehti 9 / 2021 [ Kuntajohtajat ] MULTIALLA sijaitsevaan omakotitaloon osui kevään ja kesän aikana kaksi mieluista valintauutista. Molempien mielestä esimerkiksi soten siirtyminen hyvinvointialueille on erittäin tärkeä ja kaivattu uudistus – yhdenvertaiset palvelut on oltava kaikkien saatavilla kotikunnasta riippumatta. Elinvoimaasioista on myös mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia, sillä kuntien elinvoimatehtävä korostuu sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille. Tunnemme molemmat, että olemme päässeet unelmatehtäviimme, Väyrynen sanoo. Kuva: Valtteri Väyrynen Jorma Ylönen KL9_12-15.indd 14 2.9.2021 11.05. Kuntaurat käynnistyivät 2017 naapurikunnissa Pohjois-Savossa. Noora Pajari, 34, valittiin huhtikuussa Keuruun kaupunginjohtajaksi ja hänen avopuolisonsa Valtteri Väyrynen, 47, elokuussa Kuhmoisten kunnanjohtajaksi. Pajari työskenteli Kiuruveden hallintojohtajan sijaisena ja Väyrynen toimi Pielavedellä hallintoja sivistysjohtajana. • Pariskunta unelmatöissään Noora Pajarin ja Valtteri Väyrysen kotona puidaan kunta-asioita urakalla. Tulevaisuus näyttää, mihin tukikohtamme liikahtaa
EnviroVet järjestää odotetun verkkokurssin hyvän hallinnon vaatimuksista. klo 13.00 –13.20 Kulttuurikasvatussuunnitelmat osaksi jokaisen kunnan kulttuurikasvatusta. Vaalit pidetään 23. Lue lisää koulutuskokonaisuudesta ja ilmoittaudu osoitteessa: www.envirovet.fi/palvelut/koulutukset/ Lisätiedot www.envirovet.fi ja info@envirovet.fi TERVETULOA KUNTAMARKKINOIDEN TIETOISKUIHIN! Ke 15.9. KL9_12-15.indd 15 2.9.2021 11.05. klo 10.30 –10.50 Työkaluja kunnille Harrastamisen Suomen malliin. [ Tape ] Haluatko syventää osaamistasi kunnan virkamiehenä, viranomaisena tai asiantuntijana ja luoda laajan teoriaperustan vastuulliselle ja laadukkaalle virkatehtävien hoitamiselle. 33 ammattitaitoista lastenkulttuurin jäsenkeskusta. tammikuuta eikä 25. Jotta jokaisella lapsella olisi oikeus taiteeseen ja kulttuuriin Lastenkulttuuri.fi 2 miljoonaa lapsen ja kulttuurin kohtaamista vuosittain. tammikuuta. Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 8 sivulla 13 oli aluevaalien vaalipäivä väärin. 50 eri taiteenlajia ja kulttuurin muotoa. To 16.9
16 Kuntalehti 9 / 2021 [ Johtaminen ] Kuinka pitää yllä vuorovaikutusta ja yhteishenkeä etätyöaikana. POMOJEN TIUKKA PAIKKA KL9_16-29.indd 16 2.9.2021 10.24. Johtamisen tueksi on etsitty toimivia käytäntöjä ja työarkeen luotu uusia pelisääntöjä
Kuntalehti 9 / 2021 17 . Kuva: Akseli Muraja Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Holopainen asettaa kuulokkeet korvilleen, ja etäkokous voi alkaa. KL9_16-29.indd 17 2.9.2021 10.24
Ongelmallisena on pidetty ja pidetään edelleen vaikeiden asioiden käsittelyä etänä. Osa tarvitsee paljon tukea, osa on hyvin itsenäisiä. Esihenkilöillä on iso vastuu arvioida kunkin työntekijän etätyön järkevyyttä ja samaan aikaan huolehtia tasapuolisuudesta. Esihenkilöt ovat joutuneet pohtimaan, kuinka hoitaa fiksusti työnjohdolliset puuttumiset. Lisäksi Pakarinen on viestittänyt palautumisen ja itsensä johtamisen tärkeydestä. Näin KT:n yhteyspäällikkö Aija Tuimala kuvaa työpaikkojen arkea koronapandemian alussa. Etätyön johtamisen problematiikka on tullut korona-aikana maailmanlaajuisesti tutuksi: miten verkon välityksellä esimerkiksi luodaan yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Apua ja tukea tarjottiin kuitenkin nopeasti, samoin kuin laajoja henkilöstön koulutuksia. Kulttuurin osalta piti tarkentaa pelisääntöjä, kertoo korona-ajan etätyöstä ja sen johtamisesta Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Holopainen. Olemme pyrkineet Kaarinassa muistuttamaan palaverien järjestämisestä siten, että niiden väliin jäisi kymmenisen minuuttia. Etätyömahdollisuuden hakemisen prosessi on nyt automatisoitu. Johdettavat etäyhteyksien päässä ovat erilaisia. Kameroita ei pidetty päällä, ja tekniikan kanssa sähläykseen meni luvattoman paljon aikaa. Iso osa kaupungin esihenkilöistä oli täysin uudessa tilanteessa. Etätyön tekemisen pelisäännöt ja ohjeistukset olivat koronakevääseen asti olleet ennemminkin rajoittavia ja kontrolloivia. Toisin sanoen työ voi olla hyvin tehokasta, mutta samalla menetetään paljon. Nyt näkökulma käännettiin, ja etätyöstä tuli Varkaudessa työkalu, jonka avulla voitiin alkaa tavoitella kaupungilla tuloksellisuutta, tuottavuutta ja hyvää palvelun laatua. Tuimala sanoo, että vaikka etätyöskentely ja etäjohtaminen ovat kehittyneet nopeasti, paljon työpaikkojen hiljaista tietoa häviää väistämättä kasvokkaisten tapaamisten ja käytäväkeskustelujen puuttuessa. On tärkeää, ettei mielivaltaisesti jaeta tai evätä mahdollisuuksia etätyöhön. Iso ja ajankohtainen teema on myös, kuinka itse kukin onnistuu oman työnsä johtamisessa. Kaarinassa on huomattu muun maailman tavoin vuorovaikutuksen kaipuu. Luottamus syntyi kokemuksen kautta. Nopeasti syntyi tarve yhteisille etäkahvihetkille tai -lounaille. Kaarinan sosiaalija terveysjohtaja Mikko Pakarinen kertoo, että etätöihin siirtyneet esihenkilöt joutuivat pian lähes tauottomaan videopalaverien päiväjärjestykseen. Vähitellen myös osallistamistyökaluja on otettu käyttöön. Joku viisaampi on puhunut viidestä ärrästä, jotka ovat rytmi, ruokailu, rutiini, ryhmä ja reippailu. Etämaailmaan synnytettiin kevyempiä paikkoja kuulumisten jakamiseen. [ Johtaminen ] 18 Kuntalehti 9 / 2021 E tätyön tekeminen ei tullut kuntiin ihan uutena asiana, mutta paljon on ollut uudelleen järjestämistä. Tilanne vaati esihenkilökoulutusta ja -valmennusta. Myös lähellä olevaa johtamista kaivataan ja tarvitaan. KIRJAINPALLOISTA KASVOIHIN Alussa yhteiset etätilaisuudet olivat kuivakkaa asioiden käsittelyä, ja ruuduilla näkyi nimikirjainpalloja. Etätyön johtaminen otettiin esille tavalla tai toisella kuukausittain järjestettävillä esimieskahveilla. Ja että kamerat pidettäisiin päällä. Olemme puineet ja edelleen puimme sen problematiikkaa yhteisissä tilaisuuksissa. Huomataanko ne. Esihenkilöiden kanssa käydään kaupunkiorganisaatiossa jatkuvaa keskustelua siitä, millaista tukea he johtamistyössään tarvitsevat. Siinä ovat elementit, joista on pidettävä huolta. Toisen koronasyksyn alussa tilanne on toinen. Myöskään henkilöstön perehdyttäminen etäpalveluihin ei aina ole ollut riittävää eikä etätyötä ole tuettu tarpeeksi. Etätyötä oli ennen korona-aikaa kokeiltu lähinnä hallinnon yksikössä eikä etätyön johtamisesta ollut ehtinyt karttua kokemusta. Huoli ilmeni työn valvomisena ja kontrollointina. Pakarisen mielestä on ongelmallisKuva: Sami Kilpiö KL9_16-29.indd 18 2.9.2021 10.24. LUOTTAMUSTA KOKEMUKSISTA Kuntaliiton ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n keväällä julkaistussa selvityksessä koronan vaikutuksista kuntatyöhön todetaan, että etätyön johtaminen ei ole aina sujunut luontevasti: osa esihenkilöistä suhtautui aluksi epäluuloisesti etätyöhön, sillä huolena oli työn tehokkuuden kärsiminen ja riittävä tietosuoja. Kun aiemmin etätyöhön siirtymistä edelsi papereiden täyttäminen ja niiden kierrättäminen organisaatiossa ihmiseltä toiselle, nyt prosessi on sähköinen ja suoraviivainen. Kulttuurin muutos puhuttaa yhä, ja esihenkilöitä muistutetaan toisinaan edelleen siitä, ettei ihmisiä tarvitse kaitsea ja kontrolloida. Omassa tiimissä saattaa olla myös työntekijöitä, joille on tullut ongelmia päihteiden kanssa etäaikana. Kaikkiin töihin etänä tekeminen ei edes sovi, ja periaatteista on kyettävä viestimään selkeästi. Holopainen huomauttaa, että erilaisuuden huomioon ottaminen on verkossa tavanomaista vaativampaa ja kuormittaa esihenkilötyötä. Sote-palveluissa etätyön osuus on ollut korona-aikaankin vähäistä, vaikka ero aikaan ennen pandemiaa on merkittävä
Kuva: Sami Kilpiö Kaarinan sosiaalija terveysjohtajan Mikko Pakarisen (oik.) kanssa pöydän ääressä on johtava ylilääkäri Antti Sandén ja ruudulla ovat ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom sekä perheja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä. Kuntalehti 9 / 2021 19 . KL9_16-29.indd 19 2.9.2021 10.24
Sote-sektorin työtä tukee joka tapauksessa merkityksellisyys. Toimistokuukkeloinnilla tarkoitan toisen työpisteeseen kurkkaamista, kysäisyä, miten toinen voi ja jaksaa, small talkia. Olemme muiden tavoin heränneet siihen, kuinka tärkeää palautuminen on. Tuimala pohtii, että hybridijohtaminen voi tarkoittaa esihenkilöille tuplatyötä. Kun aiemmin etätyötä tehtiin enintään päivä viikossa, nyt etätyötä voi tehdä normaalioloissa kolme päivää viikossa. [ Johtaminen ] 20 Kuntalehti 9 / 2021 KOUVOLASSA on tarkka tieto siitä, kuinka paljon etätyö on kaupunkiorganisaatiossa lisääntynyt poikkeusaikana. Peukuttamisen kulttuuri on totuttanut nuoremmat välittömään palautteeseen, jota taas iäkkäämmät eivät odota yhtä lailla. En osaa sanoa, onko johtaminen Kaarinassa huonontunut tai parantunut etätyöskentelyssä. Kouvolan henkilöstöjohtaja Päivi Karhu kertoo, että ensimmäiset etätyön ohjeistukset kaupungilla tehtiin 2017. Kuinka hyvin esihenkilö pystyy tarpeeseen vastaamaan, riippuu pitkälti alaisten määrästä. Omat kommervenkkinsä on esimerkiksi siinä, kuinka poikkeusaikana työnsä aloittanut perehdytetään tehtäviinsä työyhteisön ollessa etätöissä. Entä miten tekniikka Esihenkilöllä on iso vastuu arvioida kunkin etätyön järkevyyttä ja samaan aikaan huolehtia tasapuolisuudesta. Kaarinassa pidetään virtuaalikahvien lisäksi myös etälounashetkiä. Hän merkitsi Excel-taulukkoon viikoittain, oliko yhteydenpitoa ollut kaikkien tiimin jäsenten kanssa. IKÄJOHTAMINEN MUKAAN Kaarinan Pakarinen pohtii, että myös ikäjohtamiseen olisi kyettävä kiinnittämään huomiota, etätyössä tavallistakin enemmän. TAULUKOT AVUKSI Pakarinen pohtii, että jos johtaja tai esihenkilö on kiinnostunut ihmisistä, hän etsii keinot vuorovaikutukseen tavalla tai toisella. Siitä näki, jos joku oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Keväällä Työterveyslaitoksen tutkija oli pitämässä meille aiheesta luentoa. Esihenkilöilläkin on ollut opettelua ajankäytössä, kun kalenteritunnit on saatava riittämään omiin asiantuntijatehtäviin ja uudenlaiseen etäajan johtamiseen. Soten ammattilaiset ovat äärimmäisen sitoutuneita, loppuun saakka. Viime keväästä asti onkin puhuttu hybridijohtamisesta, jossa yhdistyvät lähija etätyön johtaminen. Suurimmillaan etätyötä tekevien määrä oli keväällä 2020, kun koulut olivat etäopetuksessa. Kaikki nuo vaikuttavat yhteisöllisyyteen. Uudet etätyöohjeet helpottavat myös rekrytointia. On oltava selvillä, keiden vuoro on olla paikalla, ketkä tekevät töitä etänä. HYBRIDIJOHTAMISEEN Etätyössä on paljon hyvää, ja vaikka tilanteen salliessa lähityöhön palataankin, etätyötä jatketaan sen rinnalla – vaikka sataprosenttisen etätyön ei halutakaan jatkuvan. Ne uudistettiin edellisen kevään kokemusten pohjalta viime syksynä, mitä ennen pyydettiin laajasti palautetta. Kun vuoden 2019 lopussa etätyötä teki 194 ihmistä, viime vuoden lopussa määrä oli noussut 742:een. KT:n Tuimalalla oli aiemmassa työssä etätiimin esihenkilönä näppärä keino pitää itsenä ajan tasalla yksikkönsä ihmisiin. Väline ei ole silloin keskeinen. Kaikille taulukot eivät varmaankaan sovi, mutta minulla tuo toimi aikoinaan hyvin. Koska toimistokuukkelointi on jäänyt pois, epämuodollinen kanssakäyminen on vaikeutunut. Sote-sektorilla on töissä pitkälti yli kuusikymppisiä sekä hädin tuskin 20 vuotta täyttäneitä. Heillä on täysin erilaiset taustat ja odotukset. Työnantaja on alkanut suositella etätyötä, ja sen määrää myös normaalioloissa halutaan lisätä. Joissakin tapauksissa etätyötä voi tehdä vuoroviikoin tai yhtäjaksoisesti sovitun määräajan. Muutimme ohjeita mahdollistavaan suuntaan. Tuolloin etätöissä oli kaikkiaan 1 240 ihmistä, 39 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Tunnistan itsessäni kevyen riittämättömyyden tunteen. Hän huomauttaa, että yksilötasolla vaihtelee suuresti, kuinka iso tarve kullakin on keskustelulle ja palautteen saamiselle. Oli ristiriitaista lukea kirjoituksia korona-ajan alussa, kuinka ihmiset siirtyivät etätöihin ja kuinka heillä muka oli aikaa. Ja jos samat ihmiset osallistuvat jatkuvasti etänä, jäävätkö he ulkokehälle. Pitäisi pystyä olemaan enemmän tavoitettavissa ja läsnä, kiertämään eri yksiköissä. En pystynyt samaistumaan tuohon ollenkaan, Pakarinen sanoo. Kroonisessa henkilöstöpulassa korona-aikaan porukka on venynyt uskomattoman hienolla tavalla, Pakarinen sanoo. Epämuodolliset yhteiset virtuaalikahvit voivat auttaa näissä tilanteissa. Muotoaan se on varmasti muuttanut. Nina Holopainen, Varkaus KL9_16-29.indd 20 2.9.2021 10.24. Johtaminen vaatii omaa ammattitaitoaan, poikkeustilanteissa sen tarve korostuu entisestään. Etätyömahdollisuuksista apua rekrytointiin ta, jos asioiden hoitaminen edellyttää aina erikseen Teams-palaveria. Kulttuurin muutos on vaatinut nopeaa uuden oppimista
Totta kai vastasin ja tavallista paremmin, sillä minulla ei etäpäivinä ollut kokousputkia. Toisia kuunnellaan ja kun jotakin ei ymmärretä, siitä kysytään. Moni pelisäännöistä on tuttuja käytössääntöjä, mutta ne tuntuvat itse kultakin unohtuvan. • ”Kuuluuko, näkyykö” on edelleen monen etäkokouksen aloitus. Kasvojen näkemisellä on selkeästi vaikutusta, vaikka se tarkoittaisi, että joutuu aamulla laittamaan vähän tukkaansa. Holopainen huomauttaa, että kommentti kertoi hyvin tuolloisesta etätyön mielikuvasta ja epäilystä, tehdäänkö silloin oikeasti töitä. Mieluummin vaikka liikaa kuin liian vähän. Paikalla oli iloisia ihmisiä, kun pääsimme pitkästä aikaa näkemään toisiamme. Osa esihenkilöistä on kokenut, että yhteinen tietoisuus tärkeistä asioista on kasvanut, kun tietoa voi jakaa helposti ja samaan aikaan kaikille. Esimerkiksi esihenkilöpalavereihin on korona-aikaan saatu mukaan kaikki, kun niitä varten ei ole tarvinnut erikseen matkustaa. Holopainen muistaa kuuden vuoden takaa tilanteen, kun hän oli vasta aloittanut työt Varkauden kaupungilla. Kun asioista keskustellaan yhdessä, ei räplätä puhelinta tai vastata sähköposteihin. Isomman joukon kokouksessa kasvot näkyville oman puheenvuoron ajaksi, mikäli teknisesti mahdollista. • Viestintä on keskeistä. • Työn saavutukset puhuvat puolestaan. Kuulin luottamushenkilöltä ihastuneen kommentin siitä, että vastasin puhelimeen etäpäivänä. Tarkoitus on, että kokouksia ryhdytään eriyttämään. Lisäksi on tärkeää pohtia yhteiset pelisäännöt: mitä asioita hoidetaan etänä ja mitä yhdessä työpaikalla. • Kamera päällä olet enemmän läsnä. Minulla on toinen koti Kiteellä, ja tein jo tuolloin monet perjantait etänä. Kouvolassa on sovittu myös kokousten työpäivien pelisäännöistä. Kokouksiin valmistaudutaan ja niissä käyttäydytään rakentavasti. Tekniikka kehittyy joka tapauksessa kaiken aikaa ja tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa. On sovittava, ollaanko jonakin päivänä koko tiiminä paikalla. • Sovi, kuinka esihenkilö on paikalla ja tavoitettavissa – entä kuinka koko tiimi kokoontuu. Kirsi Riipinen Kirsi Riipinen toimii, jos kokouksissa osa osallistuu verkon välityksellä. Valtakunnallinen etätyösuositus on alkusyksystä voimassa, mutta hän on itsekin jo ollut parina päivänä kaupungintalolla. • Joku viisaampi on puhunut viidestä ärrästä, jotka ovat rytmi, ruokailu, rutiini, ryhmä ja reippailu. Vastaahan tekninen tuki kysymyksiin. Varmista, että kaikki halukkaat saavat opastusta sähköisiin ohjelmiin. Karhu on huomannut, että työtä tehdään jo tänä syksynä osin hybridimallissa. Suunta on muuttunut ja nyt kannetaan huolta siitä, tehdäänkö etänä töitä liian paljon, oman hyvinvoinnin kustannuksella. Hämärtyykö raja työntekemisen ja vapaa-ajan välillä entisestään. Kun hommat hoituvat, niiden perään ei tarvitse erikseen kysellä. Tiukan asiapitoiset kokoukset voi vetää hyvin jatkossakin verkossa ja napakasti maksimissaan tunnin mittaisina. Niiden mukaan esimerkiksi päivittäin kello 11–12 on kokoukseton aika, jotta ihmiset pystyvät pitämään lounastaukonsa. Ja että virtuaalikokouksissa pidettäisiin kamerat päällä. • Tietäähän jokainen tiimin jäsen, mitkä hänen tehtävänsä tavoitteet ovat. • Ole armollinen. Tunnin kokoukset pyritään lyhentämään 45 minuuttiin, ja sähköpostien lähettämistä vältetään iltaisin ja viikonloppuisin. VASTASI PUHELIMEEN! Korona-aika on näyttänyt, että työt hoituvat etätöissä. Fiilis on ihan erilainen, kun näkee toiset, Holopainen sanoo. livekokouksia, ja niiden pituus voi olla tuntia pidempi. Pelisäännöissä mainitaan esimerkiksi, että kokouksiin on luotava vahva läsnäolon tunne. Varkauden Holopainen kertoo, että kaupungissa laaditaan parhaillaan pelisääntöjä uudelle normaalille eli hybridiajalle. Kokouksia ei pidetä myöskään perjantaisin kello 14:n jälkeen, jotta aikaa jää vetää viikkoa yhteen ja valmistautua seuraavaan viikkoon. Mikko Pakarinen, Kaarina KL9_16-29.indd 21 2.9.2021 10.24. Kukaan ei odota jatkuvasti ja kaikesta 10+-tuloksia – älä siis vaadi sitä itseltäsikään. Silloin kun tarvitaan vuorovaikutusta, ideoita ja ongelmanratkaisua, järjestetään kasvokkaisia ns. Kuntalehti 9 / 2021 21 Etätyössä tärkeää: • Varmistetaan, että selkeät pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa. Olemme laatineet virtuaalikokouksia varten pelisäännöt, mutta ne pätevät hyvin myös live-kokouksiin
KL9_16-29.indd 23 2.9.2021 10.24. Siellä tajusin, että kuntaja aluejohtaminen voisi olla se juttu. Se oli yksi tärkeä houkutin. Jortikka harkitsi ensin historian opintoja, kunnes löysi oman alansa. HALLINTO HOUKUTTAA Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin yhdistää kuntaja aluejohtamisen opiskelijoita, sanovat neljännen vuoden opiskelija Katariina Jortikka ja tuore hallintotieteiden maisteri Risto Uotila. Kuntalehti 9 / 2021 23 . Lopullinen oivallus syntyi hallintotieteiden pääsykokeissa. Hän tuli Tampereen yliopistoon alun perin opiskelemaan englannin opettajaksi, mutta vaihtoi kolmantena vuonna pääaineekseen kuntaja aluejohtamisen. Kunnassa pystyn vaikuttamaan yhteisiin asioihin konkreettisemmin kuin politiikassa, ja kuntaja aluejohtamisessa on todella hyvät opettajat. Rahan takia kuntaja aluejohtamista ei kannata valita. Ammattitaitoiset ja innostavat opettajat ovat vain lisänneet opiskelumotivaatiotani. Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kunta on elämän perusyksikkö. Kolme neljästä graduvaiheen opiskelijasta on jo alan töissä. K unta-alaa kannattaa opiskella. Neljännen opiskeluvuotensa syyskuussa aloittanut Katariina Jortikka kehuu hänkin kuntaja aluejohtamisen opetusta laadukkaaksi. Motivaatio täytyy löytyä ihan jostain muualta, sanoo toukokuussa opintonsa päättänyt Uotila. Tätä mieltä ovat Tampereen yliopiston kasvatit Katariina Jortikka ja Risto Uotila. HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA Tampereen yliopistossa kuntaja Kuntaja aluejohtamisen opinnot kiinnostavat sekä nuoria että työnantajia, sanoo professori Arto Haveri
Meillä on aiempaa enemmän opiskelijoita, jotka näkevät tulevat tehtävänsä kuntien tai kaupunkien johdossa, sanoo 20 vuotta kuntaja aluejohtamisen professorina työskennellyt Haveri. Kevään yhteishaussa niitä tavoitteli lähes 1 500 hakijaa, selviää Tampereen yliopiston opiskelijavalinnan tilastoista. Enemmän hakemuksia tuli vain kauppaja lääketieteeseen, psykologiaan ja luokanopettajakoulutukseen. Vedän graduseminaareja ja niihin osallistuvista opiskelijoista kolme neljästä alkaa olla jo jossain alan töissä, mikä hieman hankaloittaa opetusta, Haveri sanoo. KL9_16-29.indd 24 2.9.2021 10.24. Hallintotieteitä voi opiskella myös Vaasan ja Lapin yliopistoissa, ja esimerkiksi Vaasassa hakijamäärä kasvoi keväällä runsaat 15 prosenttia edellisvuodesta. Heistä 2–5 päätyy opintoihin erillishaun perusteella avoimen yliopiston kautta tai muista yliopistoista. Paikat jaetaan opintomenestyksen perusteella, kertoo kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri. Se on kutakuinkin saman verran kuin edellisvuonna. Vetoa tuntuu olevan muuallakin. [ Johtaminen ] 24 Kuntalehti 9 / 2021 aluejohtaminen on yksi hallintotieteiden viidestä opintosuunnasta. Hallintotieteiden opiskelijoista kuntaja aluejohtamisen opinnot aloittaa vuosittain noin 25 opiskelijaa. Imua riittää vähän jopa liikaakin. Systemaattista seurantakyselyä opintonsa päättäneiden sijoittumisesta työelämään ei ole tehty muutamaan vuoteen, mutta Haverin mukaan kuntaja aluejohtamisen opiskelijat työllistyvät hyvin, sillä kunnissa eläköityminen on suurta. Hakijoiden määrä on ollut viime vuodet noususuhteinen. Toisena vuonna on sisäinen haku opintosuuntiin. Valtaosa Haverin opiskelijoista siKuva: Rami Marjamäki Tampereen yliopistosta valmistuvilla kuntaja aluejohtamisen opiskelijoilla on kysyntää työmarkkinoilla. Imua riittää vähän jopa liikaakin. Aloituspaikkoja hallintotieteissä oli tänä vuonna 132. TYÖELÄMÄ VETÄÄ Haverin mukaan Tampereen yliopistosta valmistuvilla kuntaja aluejohtamisen opiskelijoilla on kysyntää työmarkkinoilla. Jos he ovat valmiita lähtemään pois Tampereen seudulta ja vähän pienempiin kuntiin, he saavat kyllä töitä. Silloin vastavalmistuneellakin on jopa valinnanvaraa. Alasta kiinnostuneet osallistuvat siis hallintotieteiden pääsykokeisiin
Kunnat voivat nyt keskittää resursseja muuhun kuin soteen. Jortikka ja Uotila näkevät sen mahdollisuutena. Sankarijohtajan myytti ei sovellu kunta-alalle. Yliopisto päätti jo keväällä, että kaikki isot luennot pidetään etänä. Sankarijohtajan myytti ei sovellu kuntaalalle. Toistaiseksi etäopiskelu ei Haverin mukaan ole näkynyt kuntaja aluejohtamista opiskelevien opintosuorituksissa tai viivästyttänyt heidän valmistumistaan. Hän sai kesällä valmiiksi Haminan kaupungin puurakentamisen strategian ja aloitti elokuussa Parkanon kaupunginsihteerin viransijaisena. Opinnoissa korostuvat vuorovaikutusja tiimityötaidot sekä verkostoituminen, sillä kukaan ei pysty hallitsemaan kuntien laajaa tehtäväkenttää yksin, Haveri muistuttaa. • Kuva: Jonne Renvall Kuntajohtajan pitää jakaa vastuuta ja antaa muille mahdollisuus hyödyntää osaamistaan, sanoo kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri. KL9_16-29.indd 25 2.9.2021 10.24. Se on toisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu hyvin suosittu, noin 200 opiskelijan kurssi. Jos se ei ole kunnossa, on kaikki työskentely kunnassa hankalaa, Jortikka sanoo. Yhden graduryhmän kanssa emme viime talvena tavanneet kertaakaan kasvokkain. Yksi konkreettinen esimerkki tulevasta muutoksesta on sote-uudistus. ”EI KOSKAAN VALMIS” Kuntaja aluejohtamisen opiskelijat perehtyvät opinnoissaan kuntaja alueyhteisöjen päätöksentekoon ja kehittämiseen sekä palveluiden järjestämisen eri vaihtoehtoihin. Meeri Ylä-Tuuhonen Meeri Ylä-Tuuhonen joittuu kuntiin erilaisiin asiantuntijatehtäviin. En oppinut edes tuntemaan opiskelijoita kunnolla, Haveri harmittelee. Kaksikko tiedostaa, että kuntajohtaja ei ole koskaan valmis. Emme varsinaisesti kouluta kunnanjohtajia, vaikka joka kurssilta varovasti arvioiden viisi opiskelijaa ennemmin tai myöhemmin onkin ykkösjohtajan tehtävissä. Kuntien omat vahvuudet, yhteisöllisyys ja uudenlaiset tavat osallistaa ihmisiä tulevat korostumaan, he sanovat. Mitä tahansa yhteiskunnassa tapahtuu, kunta on se paikka, jossa se konkretisoituu, Uotila lisää. Kuntia pidetään usein harmaina, tylsinä ja hitaina organisaatioina, mutta kunta voi olla myös värikäs ja dynaaminen, ja siihen haluaisin osaltani vaikuttaa, Risto Uotila sanoo. Haveri olisi mielellään palannut lähiopetukseen, sillä etäopetuksesta puuttuu hänestä jotain aivan olennaista. Kuntalehti 9 / 2021 25 Isot luennot etänä Tampereella PROFESSORI Arto Haveri aloitti opetustyönsä Tampereen yliopistossa syyskuun alussa luentokurssilla, joka käsittelee strategista johtamista julkisyhteisöissä. Katariina Jortikka puolestaan tekee kandityötään viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisestä yhteistyöstä. Kuntakenttä muuttuu koko ajan voimakkaasti esimerkiksi lainsäädännön, muuttoliikkeen ja ikärakenteen myötä, eivätkä toimenkuvatkaan voi silloin säilyä samana, Jortikka sanoo. Kuntajohtajan pitää jakaa vastuuta ja antaa muille mahdollisuus hyödyntää osaamistaan. Osa saa töitä yrityksistä ja järjestöistä, ja joka vuosi joku päätyy myös valtionhallintoon tai kansainvälisiin tehtäviin, Haveri sanoo
26 Kuntalehti 9 / 2021 [ Johtaminen ] Tatu Ujula kävi tervehtimässä kunnantalon naapurissa laiduntavia suomenhevosia Havuliinaa ja Humppaa. KL9_16-29.indd 26 2.9.2021 10.24
KL9_16-29.indd 27 2.9.2021 10.24. Kuntalehti 9 / 2021 27 . Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat nuorentuneet kymmenessä vuodessa keskimäärin kaksi vuotta. Reilusti alle kolmikymppisiä astuu johtotehtäviin etenkin pienemmissä kunnissa. HEVOSPITÄJÄN NUORI ISÄNTÄ Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula, 27, on tällä hetkellä ammattikuntansa nuorin
Ypäjä on siitä ainutlaatuinen, että eläimet ovat täällä lähellä ihmisiä ja muuta elämänmenoa. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo useampien vuosien kokemus eri tehtävistä, myös kunnissa. Tatu Ujula kannustaa rohkeuteen urakuvioiden suunnittelussa. Kunnanjohtajien keski-ikä oli vastaavasti 52,4 vuonna 2010 ja viime vuonna 50,6. Ujula vakuuttaa, että hevoset ovat kunnan kivijalka, joiden varaan kuntaa ja sen brändiä on rakennettu ja rakennetaan edelleen. Ujula kannustaa rohkeuteen myös urakuvioissa. ERI IKÄISET OVAT VAHVUUS Ujulalla on takanaan puolentoista vuoden kokemus kunnanjohtajan työstä ja paljon näkemyksiä kunnan johtamisesta. KL9_16-29.indd 28 2.9.2021 10.24. Hyödynnetään molempien vahvuudet ja luovutaan vastakkain asettelusta. [ Johtaminen ] 28 Kuntalehti 9 / 2021 V uonna 2010 kaupunginjohtajien keski-ikä oli 54,4 ja viime vuonna 52 vuotta. Hevoset laiduntavat kunnanviraston naapurissa. Ujula on työskennellyt muun muassa lastensuojelussa ja sosiaalityöntekijänä sekä yksityisellä sektorilla asiakaspalvelussa, myyntityössä ja viestintätehtävissä. Terveessä työyhteisössä on kaikenlaisia ja kaiken ikäisiä ihmisiä. Ujulan mukaan työssä eri sukupolvet hyötyvät erilaisesta kokemuksestaan. Hevosten rinnalle kunnanjohtaja haluaa nostaa luontoarvot ja kulttuuritarjonnan kuten laadukkaan musiikkiteatterin. Hän on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineena sosiaalityö. Ypäjä tunnetaan ennen muuta maineikkaasta hevosopistosta ja kaikesta hevosiin liittyvästä. Ehkä minun taustani heijastelee nykymaailman kehityssuuntaa. Vanhemmat tuovat rautaisen kokemuksen, nuoret tuoreen koulutuksen ja näkemyksen. Tatu Ujula oli 26-vuotias, kun hänet valittiin johtamaan pientä kantahämäläistä hevospitäjää
Ehkä tämä minun taustani heijastelee nykymaailman kehityssuuntaa, että sosiaalija terveyspalvelut ovat aina enemmän pinnalla ja sosiaalityön osaaminen on hyödyllistä. Kritiikkiin kuntajohtajan on pakko tottua, Ujula on havainnut. Hän on huomannut, että moni nuori kuntajohtaja vaihtaa yksityiselle puolelle ja moni myös palaa takaisin julkiselle puolelle. TEKIJÖIDEN MARKKINAT Tatu Ujula kehottaa kuntia huolehtimaan siitä, että kuntatyö pysyy houkuttelevana vaihtoehtona nuorille heidän suunnitellessaan uraa ja opiskeluja. Toistaiseksi Ujula ei ole hakenut muita työpaikkoja. Hän sanoo sitoutuneensa Ypäjälle. Monella on stereotypioita kunnan työntekijöistä, mutta kun altistuvat todellisuudelle, he huomaavat, että kunnissahan on mielettömiä tyyppejä töissä. Minulla on sama ajatus, kuin monella muullakin alalla työskentelevällä, että ennaltaehkäisy ja asioihin vaikuttaminen etukäteen on vaikuttavinta. Kuntalehti 9 / 2021 29 OPPIA SOSIAALITYÖSTÄ Ennen valintaa Ypäjälle Tatu Ujula työskenteli Kustavissa sosiaalijohtajana ja samalla kunnan ainoana sosiaalityöntekijänä päivittäisessä asiakastyössä. Laitilasta kotoisin olevana hän tunsi hyvin pienen kunnan elämänmenon. Työssään tärkeimpänä Ujula pitää kuuntelemisen taitoa. Kunnan johtamista Ypäjän kunnanjohtaja pitää vaativana ammattina. Siitä vakuudeksi hän osti rivitalon pätkän heti tultuaan valituksi virkaan ja muutti kuntaan. • Merja Ojansivu Kuvat: Sami Kilpiö Johtotehtävistä on tullut liikkuvampia. Sosiaalityön kokemusta Ujula pitää erittäin hyvänä pohjana ymmärtää kunnan toimintaa ja johtamista. Vahvuuteni on halu oppia uutta. Jos joku hoitaa homman hyvin, kertoo sen, että hoidit tämän tietyn työn todella hienosti. Kunnanjohtaja ei voi olla kaikkitietävä, on luotettava muiden asiantuntijoiden tuottamaan tietoon ja on kyettävä selvittämään asioita. Kiittäminen on todella tärkeää. Toinen tärkeä pointti on positiivisen tarkan palautteen antaminen. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinnon puolelta tulee johtamisnäkemystä. Rajansa on myös hyvä tunnistaa. Toisaalta hän toteaa, ettei ole suinkaan eläkevirassa. Ujulan mielestä on ehdottomasti lisäarvoa kunnalle, että siellä työskentelee myös yksityiseltä puolelta tulleita. Näen lastensuojelun tosi tärkeänä sosiaalityön sektorina, että se toimii hyvin. Se on arkipäivää. Teet mitä tahansa ja miten hyvin tahansa, aina joku kriittinen ääni nousee. Mitä teetkin, kunnassa olet työssä kuntalaisia varten. Minusta kunta on hyvä uravaihtoehto monenlaisista taustoista tuleville. PALVELUAMMATISSA Sosiaalityössä ja kunnan johtamisessa Ujula näkee paljon samaa. Nyt on tekijöiden markkinat, ja jos hankit itsellesi hyvän koulutuksen ja osaamispääomaa, sinulla on todella hyvät mahdollisuudet huippupaikoille, Ujula vakuuttaa. Ei kunnanjohtaja voi tietää kaikkea kaikesta, mutta jos kuvittelee tietävänsä, on vaarallisilla vesillä. Kunnan töissä olet aina palveluammatissa, kuuluu kunnanjohtajan motto. Kunnanjohtajan työ on ihmissuhdeammatti ja palveluammatti. Puututaan ongelmiin silloin, kun ne ovat vielä pieniä eikä anneta niiden paisua liian suuriksi. Lapsiin ja nuoriin kannattaa satsata. Ujulan mielestä sosiaalityö on niin tärkeä osa kunnan toimintaa, ettei se saa jäädä pelkästään sosiaalityön ammattilaisten vastuulle, vaan koko kunnassa olisi otettava vastuu, reagoitava ja puututtava lasten ja nuorten tilanteisiin. Tehtäväni on ratkaista tilanteita. Johtotehtävistä on tullut liikkuvampia. KL9_16-29.indd 29 2.9.2021 10.24. Molemmissa ihmisten kohtaaminen on tärkeää, että toinen tuntee tulleensa kuulluksi ja että hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastataan. Investoiminen lastensuojeluun ja yleensä lasten ja nuorten hyvinvointiin on Ujulan käsityksen mukaan pikemminkin investointi, joka kasvaa korkoa korolle, kuin menoerä
Mietimme mahdollisia muutostarpeita. Siellä pitäisi olla pidätettyä kysyntää. Koulutuksen tuotantoon liittyvät kulut ovat samanlaisia, vaikka ne eivät kerry samoista asioista. 9 Sosiaalija terveydenhuollon koulutuksiin erikoistunut Edumar Oy järjestää koulutuksia myös sote-alan johtajille. Siinä on riittänyt työsarkaa korona-aikana sote-alalla. Nyt johtamisessa yritetään ottaa kaikkien työntekijöiden osaaminen ja potentiaali huomioon. Viimeisimmät kurssimme on toteutettu kokonaan etänä. Tulos heikkeni reilun kolmanneksen verrattuna sitä edeltävään vuoteen. Viime vuosi oli meille tietenkin rankka. Lisäksi pohdimme paljon, miten voi motivoida ja sitouttaa ihmisiä sekä mahdollistaa asioita työympäristössä. Eivät, verkkokoulutus on keskimäärin 15–20 prosenttia halvempi. Uskon, että johtamisen trendit, jotka ovat olleet esillä jo ennen korona-aikaa, ovat keränneet muutosvauhtia. Ulkomaalaisia vieraita on helppo ottaa mukaan. Jouni Lampinen KL9_30-47.indd 30 2.9.2021 11.42. Riski koulutuksen järjestäjän näkökulmasta on se, että pystytäänkö ihmisiä irrottamaan töistä koulutuksiin, vaikka hyvää tahtoa ja budjettiakin olisi. 3 Onko teillä ollut lähikoulutuksia korona-aikana. Kun sisältö ei muutu, koulutuksen hintakaan ei muutu. Miltä tulevaisuus näyttää tästä kulmasta katsottuna, toimitusjohtaja Marttiina Saksa. 7 Kuinka vahvasti koulutuksenne painottuvat etäyhteyksiin. Koronaaika jatkuu, ja siihen liittyy epävarmuutta. Ylipäätään sote-alalta on osallistuttu ennakoitua vähemmän koulutuksiin. Siihen on osallistunut kunnanja kaupunginjohtajia, toimialajohtajia sekä sairaanhoitopiirien että sairaaloiden johtajia. Korona-aika jatkuu, ja siihen liittyy epävarmuutta. Hierarkiat ovat murentuneet. Puhumme erityisesti uudistumisen tarpeista ja uudistumisen tavoista. 2 Miten korona-aika on vaikuttanut FCG:n talouteen ja koulutusten osallistumishintoihin, jos koulutusta on järjestetty etänä eikä paikan päällä. Esimiehen on luovittava omien epävarmuuksiensa kanssa ja rauhoiteltava työntekijöitä. 5 Millainen osallistujaporukka kunnista osallistuu Uudistuja-koulutukseen, valtionyhtiö HAUS kehittämiskeskuksen ohjelmajohtaja Tero Vuorinen. 4 Koulutuksiinne osallistuu vuosittain reilut 20 000 kunta-alan toimijaa ja vaikutta10 kysymystä johtamiskoulutuksista Korona-aikana lähikoulutukset ovat vaihtuneet etäkoulutuksiin. Etsimme keinoja muutosten tekemiseksi. Kuvaajat, ääniteknikot ja etäpäivystäjät tuovat kustannuksia etäkoulutuksissa. Meillä on ollut vierailijoita jopa kolmesta eri maasta saman aamupäivän aikana. Miten he ovat kokeneet koulutukset, jotka ovat siirtyneet saleista verkkoon. Painotamme valmentavaa johtamista, yhteistyötä ja tiedon jakamista. Koulutuksen teemoihin kuuluvat muutosjohtaminen, yhteistyön lisääminen ja uusien toimintamallien kokeilu. jaa. 10 Ovatko saman sisältöiset etäja lähikoulutuksenne samanhintaisia. Lähikoulutuksissa on tilaja ruokailukustannuksia. 6 Mistä puhutte tässä koulutuksessa. Tämä on ylimmän virkamiesjohdon ja kuntien johdon koulutus. 8 Ovatko etäkoulutukset antaneet jotain uutta ja hyvää. Koulutuksiin on osallistuttu aiempaa vähemmän, koska poikkeusaikana johtajilla ja monilla muillakin aika on ollut kortilla. Tässä ohjelmassa on mukana 30–40 osallistujaa kunta-alalta tänä vuonna. Meillä ei ole sitten vuoden 2020 kevään jälkeen ollut puhtaita lähikoulutuksia, vaan ihmiset ovat saaneet vähintäänkin valita, osallistuvatko he koulutukseen etänä vai saapuvatko paikan päälle. 30 Kuntalehti 9 / 2021 1 Ovatko johtamiseen kohdistuvat tarpeet muuttuneet korona-aikana, Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiö FCG:n koulutusja tapahtumapalveluiden johtaja Anniina Peltola. Asiakaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet todella hyvin myös etänä järjestetyissä koulutuksissa
Jouni Lampinen KL9_30-47.indd 31 2.9.2021 11.42
[ Johtaminen ] 32 Kuntalehti 9 / 2021 Erokorvaus sidotaan nyt virkavuosiin Johtajasopimuksia 2021 Koonnut: Merja Ojansivu *Lähde: Tilastokeskus 1.1.2021 Gra ikka: KRUT Collective, krut. Hyvinkää Ylöjärvi Riihimäki Imatra Valkeakoski Varkaus Naantali Pietarsaari Kontiolahti Mänttä-Vilppula Keuruu Muhos Pöytyä Kokemäki Kangasniemi Askola Joroinen Juuka Koski TL 46 576 33 352 28 710 26 075 20 765 20 278 19 427 19 066 14 857 9 673 9 486 8 903 8 229 7 013 5 312 4 878 4 689 4 527 2 292 Johanna Luukkonen Pauli Piiparinen Jere Penttilä Ari Lindeman Minna Uschano Joonas Hänninen Laura Leppänen Anne Ekstrand Jari Tuononen Anne Heusala Noora Pajari Jussi Rämet Mika Joki Teemu Nieminen Kimmo Kainulainen Ilari Soosalu Jaakko Kuronen Henri Tanskanen Henri Partanen 12 000 11 300 10 100 10 000 10 400 10 000 10 500 9 880 8 518 9 100 8 800 7 920 8 300 7 850 7 200 7 534 6 800 7 000 6 600 9 6/12* 6 12 12 9 6/12* 6 6 9 6/9* 12 6/12* 6/9/12* 6/8* 6/12* 9 10 6 7 vuotta Kunta Asukasluku* Nimi Palkka Erokorvaus, kk Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus (yli 3 v.) (yli 6 v.) (yli 5 v.) (yli 3 v.) (yli 5 v.) (yli 10 v.) (yli 3 v.) (yli 2 v.) KL9_30-47.indd 32 2.9.2021 11.42. * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita
Kunnat ovat lähteneet rekrytoimaan rohkeammin ihmisiä jopa ilman kunnallista kokemusta, mikä sekin on kunnan kannalta tervehdyttävää. Perinteinen väylä siirtyä kunnan sisältä kohti keulapaikkaa, on vain yksi tie. Kuntajohtajan pesti ei ole enää kymmenien vuosien pituinen eläkevirka – ja hyvä niin. Yhdeksästätoista kuluvan vuoden alusta lähtien solmitusta johtajasopimuksesta seitsemässä erokorvaus on porrastettu virassaolovuosien mukaan. Uudemmissa sopimuksissa erokorvaus on sidottu virkavuosiin siten, että korvauksen suuruus riippuu virkavuosien määrästä. Kunnan johtotehtävät koetaan meriittinä myös yksityisen sektorin johtotehtävissä, sanoo Kuntajohtajien puheenjohtaja Kari Karjalainen. Kunnanja kaupunginjohtaja saattaa nostaa kytkintä jo vuoden tai parin jälkeen opittuaan hädin tuskin kunnan tavoille. Vähintään on hyvä viedä yksi budjetti tilinpäätösvaiheeseen, että on perehtynyt kunnan asioihin. Kuva: Samuli Kuittinen Hän on huomannut, että uudet sukupolvet ja työelämä ovat muuttuneet radikaalisti. Karjalaisen mukaan kunnan johtotehtävät koetaan meriittinä myös yksityisen sektorin johtotehtävissä. Nyt tehdään monta ammattia ja työuraa elämän aikana, halutaan koko ajan oppia uutta ja ammattien syklikin on kiihtynyt. Kuntajohtajien puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen toteaa tosiseikkana, että kunnanja kaupunginjohtajien virkasuhteet ovat viime vuosina lyhentyneet. Kuntapuolella näkyy sama suuntaus kuin työmarkkinoilla yleisesti, Karjalainen sanoo. Kuntalehden selvityksen mukaan uudemmissa johtajasopimuksissa erokorvaus on usein sidottu virkavuosiin. Kuntalehti 9 / 2021 33 V irkasuhteiden lyhytkestoisuus on puhuttanut kuntaväkeä viime vuosina. Ei se ole hyvä, että kunnalla on kasvattajaseuran maine. Johtajasopimuksia 2021 Koonnut: Merja Ojansivu *Lähde: Tilastokeskus 1.1.2021 Gra ikka: KRUT Collective, krut. Se tuo kuntaan uusia ajatuksia edellyttäen, että tulija perehdytetään kunnan töihin. Hyvinkää Ylöjärvi Riihimäki Imatra Valkeakoski Varkaus Naantali Pietarsaari Kontiolahti Mänttä-Vilppula Keuruu Muhos Pöytyä Kokemäki Kangasniemi Askola Joroinen Juuka Koski TL 46 576 33 352 28 710 26 075 20 765 20 278 19 427 19 066 14 857 9 673 9 486 8 903 8 229 7 013 5 312 4 878 4 689 4 527 2 292 Johanna Luukkonen Pauli Piiparinen Jere Penttilä Ari Lindeman Minna Uschano Joonas Hänninen Laura Leppänen Anne Ekstrand Jari Tuononen Anne Heusala Noora Pajari Jussi Rämet Mika Joki Teemu Nieminen Kimmo Kainulainen Ilari Soosalu Jaakko Kuronen Henri Tanskanen Henri Partanen 12 000 11 300 10 100 10 000 10 400 10 000 10 500 9 880 8 518 9 100 8 800 7 920 8 300 7 850 7 200 7 534 6 800 7 000 6 600 9 6/12* 6 12 12 9 6/12* 6 6 9 6/9* 12 6/12* 6/9/12* 6/8* 6/12* 9 10 6 7 vuotta Kunta Asukasluku* Nimi Palkka Erokorvaus, kk Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus (yli 3 v.) (yli 6 v.) (yli 5 v.) (yli 3 v.) (yli 5 v.) (yli 10 v.) (yli 3 v.) (yli 2 v.) KL9_30-47.indd 33 2.9.2021 11.42. Erokorvausten rahasummat näyttävät pienentyvän, samoin kuin edellisessä Kuntalehden selvityksessä vuosilta 2019 ja 2020 (Kuntalehti 2/2021). Karjalaisen mukaan rekrytoinnit yksityisen ja julkisen välillä ovat seurausta esimerkiksi yhteisistä liittymäEi se ole hyvä, että kunnalla on kasvattajaseuran maine. Yhä useammin rekrytoinneissa katsotaan kauemmaksi omasta kunnasta ja halutaan palkata kokemusta ja verkostoja myös yksityiseltä sektorilta. Kilpailu työvoimasta on totta kunnan kaikilla tasoilla, myös ylimmässä johdossa. * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. Kuntajohdosta siirrytään myös entistä useammin yksityisen puolen tehtäviin, ja siirtoja tehdään myös yksityiseltä puolelta kuntiin. Epäluottamustilanteissa vapaaehtoisesti irtisanoutuvalle johtajalle ei haluta enää maksaa kokonaisen vuosipalkan suuruista erokorvausta, joka on aikaisemmin ollut tyypillinen. ROHKEUTTA REKRYIHIN Kuntien johtajat nuortuvat ja taustat erilaistuvat. Korvauksen suuruus riippuu silloin virkavuosien määrästä. Karjalaisen kokemuksen mukaan pari kolme vuotta menee ihmisestä riippuen opiskellessa uuden kunnan kulttuuria. Headhunterit hakevat yksityiselle puolelle kehityskelpoisia ihmisiä ja osaajia myös kuntien johdosta. Kuntajohtajien puheenjohtaja Karjalainen näkee virkavuosien määrään sidotuissa erokorvauksissa kuntien halun määritellä virassa oloajalle toinen virstanpylväs, jonka jälkeen johtaja on ansainnut isomman erokorvauksen, jos lähtö johtuu luottamuspulasta. ERORAHA SUPISTUU YHÄ Kuntalehden selvityksen mukaan kuntajohtajien uusissa johtajasopimuksissa näkyy viitteitä halusta sitoa johtaja pidempään työuraan. Se rassaa kunnan henkilöstöä ja päätöksentekijöitä. Siinä ei ole mitään pahaa, että pienessä kunnassa käydään oppimassa ja siirrytään isompaan kuntaan, mutta jos virat ovat perin lyhyitä ja kunnassa on koko ajan uusi johtaja oppimassa, ei sekään ole hyvä
Kunta on ollut yrityksen asiakkaana tai yhteistyökumppanina ja kunnanjohtaja on alkanut kiinnostaa yritystä. Vastaavasti kunnanjohtaja sitoutuu siihen, ettei hän julkisesti kritisoi luottamushenkilöitten tai luottamushenkilöorganisaatioiden toimintaa.” Koski TL:n kunnanjohtajan Henri Partasen johtajasopimus Poimintoja johtajasopimuksista pinnoista ja kumppanuuksista. Kuntien tulevaisuus on tavallaan niitattu, mutta pienten kuntien aseman epävarmuus jatkuu, kun niiden asukasmäärät hupenevat. Hakijamäärät ovat viime aikoina vähentyneet, ja usein hakuja joudutaan uusimaan sopivien hakijoiden puuttuessa. Kuntien kannattaa Karjalaisen mukaan pitää huolta imagostaan ja vetovoimastaan, jotta ne saavat houkuteltua hyviä johtajia. 34 Kuntalehti 9 / 2021 [ Johtaminen ] ”Kaupunginjohtajalla on oikeus omalla päätöksellään päättää yhteistoimintaja edustustilaisuuksista, joiden kustannusarvio on korkeintaan 3 000 euroa.” Naantalin kaupunginjohtajan Laura Leppäsen johtajasopimus ”Kunnanjohtaja edustaa Muhoksen kuntaa ulospäin yhdessä johtavien luottamushenkilöiden kanssa ja isännöi tilaisuuksia ensisijaisesti tilanteissa, joissa vastapuolen edustajat ovat ulkomaalaisia, edustavat yrityksiä tai liikelaitoksia tai kun kysymys on kunnanhallitukselle esittelyyn tulevasta asiasta.” Muhoksen kaupunginjohtajan Jussi Rämetin johtajasopimus ”Lisäksi kaupunginjohtajalla on oikeus tilata viranhoitonsa menestyksellisen hoitamisen edellyttämät lehdet kotiosoitteeseensa (arvoltaan korkeintaan 1 000 €/vuosi.)” Kokemäen kaupunginjohtajan Teemu Niemisen johtajasopimus ”Kunnanjohtajan ja tämän alaisten kanssa yhteistyössä määritellään selkeitä ja keskenään ristiriidattomia tavoitteita, joiden toteuttamiseen voidaan sitoutua; sekä pidättäydytään kuntakuvaa vahingoittavista tai kuntaorganisaatiolle haittaa aiheuttavista julkisista ulostuloista. Nyt kun sosiaalija terveydenhuollon uudistus on ratkennut, on mielenkiintoista nähdä, miten kuntien uusi rooli vaikuttaa hakijamääriin. • Merja Ojansivu KL9_30-47.indd 34 2.9.2021 11.42
HYVÄ HALLINTO PERUSTANA Autioniemi kertoo, että julkishallinnossa on eurooppalaisittain käytetty runsaasti aikaa ja rahaa eettisen toiminnan kehittämiseen, mutta tulosten ja vaikuttavuuden seuranta on jäänyt yleisesti ottaen retuperälle. Kesäkuun kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi, 55,1 prosenttiin. Hän kertoo tällaisena esimerkkinä tilanteen, jossa julkinen johtaja ei voi valvoa tai kontrolloida ulkoistettua palvelua. Kuva: Vaasan yliopisto Onko julkinen hallinto ylipäänsä avointa, kysyy Jari Autioniemi. Käytännössä näiden välillä tarvitaan kuitenkin luovimista. Kielenkäytön on oltava rehellistä eikä se saa perustua strategioihin tai motiiveihin, jotka eivät ilmene puheesta. Osallistamisesta keskustellaan paljon ja keinoja haetaan, mutta johtavatko ne todellisuudessa aktiivisiin käytäntöihin vai jäävätkö lumedemokraattisiksi. Demokratian nimissä tulisi pohtia, otetaanko päätöksenteossa aidosti huomioon eri näkökannat. Julkisella hallinnolla voi jossakin vaiheessa tulla vaikeuksia yksittäisten kumppaneiden hallinnassa, sillä tilanteet voivat muuttua ja tuoda jännitteitä. Tuota dilemmaa emme ratkaise ikinä. Tuoreessa väitöskirjassa patistetaan pohtimaan, kuinka kunnallinen demokratia käytännössä toteutuu. Hyvän hallinnon perusteet kerrotaan hallintolaissa. Autioniemi huomauttaa, että tulosvastuullisuus voi vaikeuttaa tilivelvollisuutta. Julkisjohtajaa pidetään yleistä etua ajavana, kuuliaisena ja eettisenä. Onko julkinen hallinto ylipäänsä avointa. Jännitteitä voi syntyä myös hallinnon sisällä. Toisaalta on ajateltava, että tehokkuus ei ole vastuullisuuden tai demokraattisuuden vastakohta. Samalla tulisi kerrattua esimerkiksi yhdenvertaisuuden eli tasapuolisuuden perusteet. Kuinka sitten kunnissa olisi mahdollista pitää huolta demokratian ja eettisen toiminnan toteutumisesta. Huolehditaanko avoimesta keskustelusta, jossa kuullaan myös vastaväitteet ja Lumedemokratiaa vai oikeaa osallistamista. • Kirsi Riipinen KL9_30-47.indd 35 2.9.2021 11.42. Julkisen johtamiseen on sittemmin tuotu tulosvastuullisuutta, mutta riskinsä on siinäkin. Onhan vastuullista toimia taloudellisesti tehokkaasti. Hänen mielestään kunnallisessa päätöksentekoprosessissa olisi tärkeä pohtia, miten demokratia toteutuu, jos kuntalaiset pääsevät osallistumaan päätöksentekoon jättämällä lapun vaaliuurnaan kerran neljässä vuodessa – etenkin jos kuntalaisten äänestysprosentti on kovin alhainen. Kumppanuussuhteet ovat usein aika pitkäaikaisia. Vastuullisuus liittyy demokratiaan, ne kulkevat aina käsi kädessä. Mikäli konkretia jää jalkoihin, kuntalaisten skeptisyys julkisen hallinnon toimintaa kohtaan voi kasvaa. Silloin kun julkisen johtajan mahdollisuus pitää huolta ulkoistetuista vastuista jää olemattomaksi, hänen ainoaksi keinokseen jää asioiden hallitseminen sopimusten kautta. Autioniemi näkee tässä riskejä. Sopimusehtojen ymmärtäminen edellyttää usein todella laajaa tietoa, ja sopimuksia tehtäessä kuullaan harvoin kuntalaisia tai muita sidosryhmiä. Demokratian toteutumiseen pitää julkisessa hallinnossa kiinnittää jatkuvasti suurta huomiota, Autioniemi huomauttaa. VASTUULLISTA TEHOKKUUTTA Julkisen johtamisen vastuullisuus on perinteisesti liitetty byrokratiaan ja sääntöihin. Jos se on liian teknistä eivätkä kuntalaiset ymmärrä viestejä, luottamus heikkenee ja julkishallinnosta vieraannutaan. Samaan aikaan on kuitenkin oltava kustannustehokas. Kunnat järjestävät palvelujaan kumppanuuksien ja verkostojen kautta. Kuntalehti 9 / 2021 35 H allintoon kaivataan lisää demokraattisia käytäntöjä. Aika hyvällä tolalla ollaan, kun toimitaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaan. Autioniemi huomauttaa, että hyvän hallinnon periaatteiden läpikäynti olisi hyödyllistä kelle tahansa päättäjälle. Autioniemi kiinnittäisi huomiota myös kieleen. Riskinä on ollut, että yksilöllinen vastuuntunto jää silloin jalkoihin. Tämä käy ilmi yliopisto-opettaja Jari Autioniemen väitöskirjatutkimuksesta Vastuullinen julkinen johtaminen: Hallinto-oppien kommunikatiivinen arviointi (Vaasan yliopisto). [ Johtaminen ] vastataan kysymyksiin
Nämä asiat on tunnistettu. Kaikkien etu tietysti on, että parhaat mahdolliset kyvyt saataisiin hakemaan kuntajohtajan paikkoja ja rekrytoinnit onnistuisivat mahdollisimman hyvin. Rekrytoivassa kunnassa täytyy vallita kattava poliittinen yksituumaisuus, jotta suostumusmenettelyä voidaan käyttää onnistuneesti. JULKISUUS ON LAAJAA Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki muistuttaa, että kunnanjohtajan viran rekrytointiprosessi poikkeaa jo nyt muista virantäytöistä suostumusmenettelyn osalta. Aikanaan kuntalakia säädettäessä asiaa on mietitty ja on pidetty hyväYleinen trendi yhteiskunnassa puoltaa pikemmin yhä laajempaa julkisuutta, sanoo Kuntaliiton lakiasian johtaja Juha Myllymäki. Luukkonen kyseenalaisti myös yleistyneen tavan marssittaa kärkiehdokkaat julkiseen tenttiin, jota voi seurata suorana internetin kautta. Kuva: Kuntaliitto sistä, vaikka niille olisikin perusteita. KL9_30-47.indd 36 2.9.2021 11.42. Se olisi hyvin vaikeaa, sillä demokratian ja avoimuuden periaatteet on joka tapauksessa otettava huomioon. Nykyisten säännösten muuttaminen voi kuitenkin olla hankalaa. Ja sekin on huomioitava, että myös suostumukset ovat julkisia, Karjalainen sanoo. Estääkö haun julkisuus esimerkiksi yrityselämässä toimivia hakeutumasta kuntien johtotehtäviin. Hän arvosteli Kuntalehden verkkosivuilla (26.4.) julkaistussa haastattelussa suorin sanoin kuntajohtajien rekrytoinnin nykyisiä käytäntöjä. Mainitut kysymykset nosti viimeksi esiin Hyvinkään kaupunginjohtajaksi huhtikuussa valittu Johanna Luukkonen. Se on kunkin kunnan harkittava, tuovatko tällaiset tilaisuudet lisäarvoa rekrytointiin. 36 Kuntalehti 9 / 2021 [ Johtaminen ] O nko viranhaun julkisuus liian laajaa. Olisi kuitenkin hyvä, että kunta kertoisi tällaisista etukäteen, jotta hakijat tietäisivät, millainen prosessi heillä on edessään, Karjalainen sanoo. Suostumusmenettelyn mahdollisuus tuo joustoa kuntajohtajien rekrytointiin, mutta senkin käytöllä on rajansa. Nykyisten rekrytointia koskevien säännösten muuttaminen onkin sitten hankalampi kysymys, eikä Karjalainen muista, että asiasta olisi käyty vakavaa pohdintaa. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo, että Luukkosen esittämät kysymykset ovat tärkeitä. Kuinka voitaisiin kirjoittaa lakiin yhtä ammattikuntaa koskevia poikkeuksia yleisistä rekrytointisäännökKarkottaako julkisuus hakijat. Karjalaisen mukaan toistuvat haut voivat vaikeuttaa hakijan viranhoitoa hänen työskentelykunnassaan, jopa pysyvästi. Kuntajohtajien avoimen viranhakuprosessin väitetään karkottavan hakijoita. Luukkonen sanoi, että kukaan ei ole koskaan pystynyt vastaamaan hänelle uskottavasti kysymykseen, miksi kuntajohtajien haun pitää olla niin julkista kuin se yleensä nykyisin on. Mitä hyötyä siitä kenellekään on, että julkisesti tiedetään, ketkä hakevat kuntajohtajiksi, hän kysyi
Yleinen trendi yhteiskunnassa puoltaa Myllymäen mukaan pikemmin yhä laajempaa julkisuutta. Rautio kertoo olevansa kaikessa samaa mieltä Johanna Luukkosen kanssa. Viimeisimmässä uudistuksessa tämä seikka ei noussut erityisesti esille. Ohjeistus on, että virantäytön julkisuus on laajaa, eikä sitä voi kunnanjohtajan viran osalta väistää käyttämällä suostumusmenettelyä ja rekrytointiyrityksen palveluja. Kuva: Jussi Partanen nä, että myös tällainen menettely on mahdollinen. Kuntien johtotehtäviä hakevat joutuvat tästä näkökulmasta katsottuna aivan kohtuuttoman repostelun kohteeksi. Lisäksi pitäisi perusteellisesti pohtia, mitä julkisuuden poistamisesta seuraisi. Meille tulee asiaan liittyen jonkin verran kysymyksiä. Nyt näyttää siltä, että yleistymässä ovat erilaiset toimintamallit, joilla pyritään väistämään julkisuutta, hän sanoo. Raution mukaan rekrytointiprosessia pitäisi ehdottomasti saada nopeammaksi. REPOSTELUN KOHTEEKSI Koronarajoitusten takia myös kuntaalan kokoontumiset ovat olleet vähissä, eikä Johanna Luukkonen ole juuri päässyt vaihtamaan asiasta ajatuksia kollegoidensa kanssa keväisen haastattelun jälkeen. Lähtökunnassa hänet saatetaan leimata melkein petturiksi. KHO:n mukaan rekrytointiyrityksen käyttäminen ei oikeuta kuntaa pitämään piilossa julkiseen virkaan ehdolla olleiden henkilöiden nimiä. Yksittäisen ihmisen urakehitykselle haun julkisuudella voi olla Luukkosen mielestä dramaattisia seurauksia. Jos virantäytön julkisuus halutaan nostaa keskusteluun, on Myllymäen mukaan pohdittava laajemmin kaikkia julkisia rekrytointeja. Hän kuitenkin toivoo, että hakuprosessien julkisuuden ja yksityisyyden suojan välisestä suhteesta käytäisiin perusteellinen keskustelu. PROSESSI NOPEAMMAKSI Hämeenlinna etsi keväällä uutta kaupunginjohtajaa, ja valituksi tuli sisäministeriössä valtiosihteerinä työskennellyt Olli-Poika Parviainen. Luukkonen muistuttaa, että ihmisellä voi olla myös aivan päteviä, urakehitykseen tai henkilökohtaiseen perhe-elämään liittyviä perusteita hakea nopeastikin uutta työpaikkaa. Pätevä ammattilainen saatetaan leimata kevyin perustein kelvottomaksi kestohakijaksi, jos hän esiintyy useasti hakuprosesseissa. Kuntavaalien läheisyys ja haun julkisuuden tuomat pulmat omalla paikkakunnalla estivät hakemasta. KL9_30-47.indd 37 2.9.2021 11.42. Hämeenlinnassa rekrytoinnin ohjausryhmää johti kaupunginhallituksen puheenjohtajana viime vaalikaudella toiminut Sari Rautio, kok. • Jorma Ylönen Yhteiskunnassa kuljetaan kohti yhä tiukempaa yksityisyyden suojaa, muistuttaa Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Mielestäni lakiin pitäisi tehdä muutoksia sen suhteen, milloin hakemukset ja suostumukset ovat julkisia. Muistettava tietysti on, että myös suostumus on julkinen. Laajasti ottaen kuntalaisten ja kuntien päättäjien tulisi ylipäätään ymmärtää, että johtajat eivät ole kunnan omaisuutta, vaan ihmisiä, joilla on oma elämä ja omat tavoitteensa. Me kävimme keväällä monia keskusteluja kokeneiden, tehtävästä kiinnostuneiden kuntajohtajien kanssa. Tähän viittaa myös KHO:n vuosikirjapäätös vuodelta 2020, joka koski Pietarsaaren hakuprosessia. Ja jos hän ei tulekaan valituksi, työskentelyn edellytykset voivat heikentyä. Sanoisin, että puolet potentiaalisista hakijoista jätti lopulta hakematta. Ymmärrän avoimuuden ja julkisuuden vaatimukset, mutta toisaalta yhteiskunnassa kuljetaan kohti yhä tiukempaa yksityisyyden suojaa. Kuntalehti 9 / 2021 37 Eihän ole sanottua, että juuri kunnanjohtajan virkojen täyttäminen on hankalinta haun julkisuuden takia. Eihän ole sanottua, että juuri kunnanjohtajan virkojen täyttäminen on hankalinta haun julkisuuden takia
Mäkelä käyttää eri sosiaalisen median alustoja eri tavalla, sillä kullakin on oma, erilainen yleisönsä. Facebookia Mäkelä pitää melko kerronnallisena välineenä, jonne postataan kuvia ja jossa kenties fiilistellään muita alustoja enemmän. Kuntalaiset haluavat osallistua heitä koskeviin asioihin tulemalla keskusteluihin. [ Johtaminen ] 38 Kuntalehti 9 / 2021 NURMIJÄRVEN kunnanjohtaja Outi Mäkelä, 47, – Twitter-seuraajille @ outimakela – ei voi oikeastaan kuvitella kunnanjohtajaa, joka ei tänä päivänä käyttäisi sosiaalista mediaa osana työtään. KL9_30-47.indd 38 2.9.2021 11.42. mijärven walk-in-rokotuspisteestä Mäkelä on tiedottanut Twitterin kautta. Mäkelä miettii tviittejään joskus pitkäänkin, sillä viestejä ei voi editoida jälkeenpäin. LinkedIn on lähes puhtaasti työelämän kanava, kun taas Twitteriin Mäkelä postaa uutisia ja keskustelee siellä ajankohtaisista asioista. Keskivertokuntalainen ei ole Twitterissä, mutta Facebookissa on. Etenkin pikaviestipalvelu Twitter on yhä useammalle jokapäiväinen työkalu. Esimerkiksi NurVISERRYKSIÄ KUNNANTALOLTA Kaksi kolmesta kunnanjohtajasta käyttää somea työroolissaan. Twitterissä toimitaan median silmien alla, ja keskustelun taso on pikemminkin valtakunnallinen kuin paikallinen. Vuoropuhelu kuntalaisten kanssa vaatii, että olemme somessa esillä, hän sanoo. Hän katsoo, että julkisena henkilönä hän ei voi tviitata mielipiteenään Huumoria käyttäessä pitää olla hyvin varovainen. Niinpä kun Mäkelä haluaa tuoda Nurmijärveä – Suomen suurinta kuntaa, hän huomauttaa – maailmankartalle, se kannattaa tehdä juuri Twitterin kautta. Tapaamme heistä kolme. Twitter on myös osoittautunut hyväksi tiedottamisen kanavaksi varsinkin näin korona-aikana, kun nopeus on valttia
Huumoria käyttäessä pitää olla hyvin varovainen, sillä sitä voidaan tulkita eri tavoin. Kuntalehti 9 / 2021 39 . Myös Määttä painottaa, että alusta kannattaa valita tarpeen mukaan. Facebook on paikallinen, kun taas Twitteriä seuraavat asiantuntijat ja toimittajat. Parhaat keskustelut syntyvät lennossa, sanoo Mäkelä. Määtän mukaan Twitter on Kuhmossa myös keskeinen osa kehittämismyönteisen organisaatiokulttuurin rakentamista. Määtän mukaan viestintä ja vuorovaikutus on osa johtajan ja asiantuntijan työtä, ja siksi se kannattaa myös ottaa osaksi työn vaativuuden arviointia. Määttä käyttää omaa Twittertiliään myös henkilökohtaisista asioista viestimiseen ja on ilmoittanut siellä muun muassa lintukoiranpentu Hupin saapumisesta uudeksi perheenjäseneksi. Hän sanoo, että ihmiset ovat kiinnostuneet oman kuntansa asioista, joten kannattaa rohkeasti viestiä niistä myös sosiaalisessa mediassa. Ei pidä provosoitua, vaikka kommenteissa provosoidaan. KUHMON kaupunginjohtajaa T ytti Määttää, 41 – Twitter-seuraajille @ tyttimaatta – on tituleerattu Suomen ahkerimmin somettavaksi kuntajohtajaksi. Eikä myöskään kannata yrittää näpäyttää keskustelukumppania Twitterin kautta, vinkkaa Mäkelä, sillä se kääntyy helposti tarkoitustaan vastaan. KL9_30-47.indd 39 2.9.2021 11.42. Toisaalta olisi tärkeää voida säilyttää ilmaisussa henkilökohtaisuus ja tietty kepeys, sillä antoisimmat keskustelut käydään spontaanisti. Twitter on oikein hyvä paikka kuntaorganisaation maineen ja kuntakuvan rakentamiseen ja myös rekrytoinnissa. Ja sitten on vielä eräs tärkeä huomio. Parhaimmat tulokset saa aikaan, kun tekee itselleen sosiaalisen median strategian ja valitsee tavoitteet viestinnälle. Verkostoidutaan, saadaan ideoita ja vertaistukea. Mutta toisaalta yhtä luontevasti hän tiedottaa mahdollisuudesta Verkostoidutaan, saadaan ideoita ja vertaistukea. Tarkkana saa kuitenkin olla. Hän on sosiaalisen median taitaja, joka myös kouluttaa muita ja kirjoittaa aiheesta. mitään, minkä takana ei voisi seisoa myös kunnanjohtajan roolissaan. Ne voivat vaihdella kanavien mukaan. Sen kautta tehdään näkyväksi kuntatyötä ja kehittämistä, sanoo Määttä. Määttä kehottaa valitsemaan ne sosiaalisen median kanavat, jotka tavoittavat kuntalaiset ja yhteistyökumppanit
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on tärkeää. Määttä antautuu Twitterissä keskusteluun, mutta ei vastaa asiattomaan palautteeseen. • Katja Martelius Twitter suo mahdollisuuden siihen, ettei kunnanjohtaja jää niin etäiseksi. Vaikka hän hyödyntää tiettyyn mittaan asti henkilökohtaista elämäänsä, Twitter on silti hänelle enemmän työrooli. Rahkonen sanoo, että sosiaaliseen mediaan voisi käyttää vaikka kuinka paljon aikaa, mutta kunnanjohtajan resurssit ovat rajalliset, ja siksi valintoja on tehtävä. Sellaisia, joissa kohdataan naamakkain. Niinpä Rahkosen tviittivirrassa nähdään paljon kuvia, jotka esittelevät loppukesän luontoa ja houkuttelevina avautuvia lenkkipolkuja, jotka vievät järville, kallioille ja metsiin. Ei tarvitse ääneen sanoa, kun jo tietävät.” Lisätiedot: info@esperi.fi | www.esperi.fi ”Pyrimme saamaan huoneeseen tuttuja tavaroita ja jopa tuoksuja. Ystävyys yhdistää Vuosi sitten avatussa Oulussa sijaitsevassa Esperi Ainolan hoivakodissa jokaisen asukkaan huoneesta tehdään heidän oman näköisensä. Kosketuksen voima on hoivatyössä tärkeä. Rahkonen kokee, että Twitter suo kuntalaisille tärkeän kurkistusikkunan kunnanjohtajan arkeen ja siten omalta osaltaan lisää päätöksenteon avoimuutta. Iäkkään turvallisuus on pystyttävä takaamaan. Projekti on ollut tauolla koronasta johtuen, mutta kuka tietää, mitä siitä vielä jonain päivänä tulee. Teksti ja kuvat: Kaisu Lehtomaa-Digha ILMOITUS Monen iäkkään kunto kohenee, kun he siirtyvät kotihoidosta palveluasumiseen. On havaittu, että monen iäkkään kunto kohenee, kun he siirtyvät kotihoidosta palveluasumiseen. Mutta, hän huomauttaa, kuntalaisten saavuttamiseen ja vuorovaikutukseen heidän kanssaan on kyllä myös muitakin tapoja. Rahkonen näkee, että sosiaalisen median käyttö osana kunnanjohtajan työtä on nykyisin oikeastaan välttämättömyys. Vaikean muistisairauden kyseessä ollessa, kotona asuminen ei onnistu usein avun turvinkaan”, geriatrian professori Jaakko Valvanne toteaa. Lumio tutki tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksia Sitran tutkimuksessa 2015. Tutkimusten mukaan tehostettu palvelutaloasuminen tulee kustannustehokkaaksi, jos iäkäs tarvitsee enemmän kuin 2,5 kotihoitajan käyntiä päivässä. Hän antaa aloittelijalle kullanarvoisen neuvon: Twitterissä varaudu provokaatioon ja siihen, että tviittisi saattaa päätyä uutisotsikoihin. Jotta tämä tulisi toteen, on iäkkään ja läheisten löydettävä juuri kyseiselle iäkkäälle sopiva koti ja sopiva sosiaalinen ympäristö. Pianon äärellä. Iäkkäälle palvelutaloon muutto voi parhaimmillaan rikastuttaa sosiaalista verkostoa ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Hän ei pääse esimerkiksi yksin vessaan tai jääkaapille ottamaan ruokaa. ”Lisäksi ei pidä vähätellä läheisyyden ja kosketuksen voimaa. HOLLOLAN kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, 57, – Twitter-seuraajille @rahkopa – kertoo käyttävänsä Twitteriä ensisijaisesti kunnan markkinoinnin ja brändinmukaisten teemojen nostoon. Siihen tulee myös ulkoapäin melkoinen paine. ”Välillä nämä hoitajat lukevat ajatuksenikin. Näin on ollut varsinkin nyt koronapandemian aikana. ”Kotihoidon perusongelma, turvallinen kotona asuminen, ei ole sanottavasti parantanut esimerkiksi teknologian käyttöönotolla, joten sairaalassa ollaan yhä paljon selvittelyja varmuuden vuoksi –jaksoilla”, Jarkko Lumio toteaa. Palvelukotiin siirtymistä tulisi ajatella muuttona uuteen kotiin, jossa ”Minä tykkään sinusta.” Hoitaja Maija Lipponen saa suoraa ja parhainta palautetta Ainolan asukkaalta Aunelta aamupalapöydässä. Lopulta virkavastuun mukaisten toimien hoitaminen saa siis Rahkosen prioriteeteissa ensimmäisen sijan. Moni iäkäs asuu mielellään kotona niin pitkään kuin mahdollista – onhan oma koti aina koti. Naisille laulu oli molemmille mieluinen ja siitä se ystävyys sitten lähti. Mitä enemmän aikaa annetaan muutolle, sen paremmin asukas sopeutuu uuteen yhteisöön”, Ainolan johtaja Maiju Tuisku toteaa. [ Johtaminen ] 40 Kuntalehti 9 / 2021 Oikea aika vaihtaa kotia. Rahkonen saa yleensä inspiraation tviiteilleen vapaa-aikanaan, kun hän liikkuu Hollolan luonnossa. iäkäs voi elää omannäköistä elämää. Twitter suo mahdollisuuden siihen, ettei kunnanjohtaja jää niin etäiseksi. Liisa Kojo on viihtynyt Esperi Hoivakoti Ainolassa hyvin. Ihmiset haluavat kokea ja ymmärtää. ”Tällaisia tilanteita voi olla, kun iäkkään liikkuminen on vaikeaa. Löysin hänet Elämää juoksuhaudoissa -laulun puolivälissä”, Liisa Kojo nauraa ja osoittaa vieressä istuvaa hymyilevää naista. Tehostettu palveluasuminen voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto tilanteissa, joissa iäkäs tarvitsee tukea asumiseen. Hyvä hoitaja pistää käden harteille ja saa aikaan ihmeitä”, Jaakko Valvanne jatkaa. Kun tarvetta on, Rahkosen tili on sujuvasti myös viranomaisviestinnän väline. Sellainen on juuri nyt Hollolan uusi johtoajatus, monimerkityksellinen Monta luontoa. ” Kuntalehti_Esperi_3.6._215x280.indd 1 21.5.2021 13:40:46 varata rokoteaika tai Kainuun soten suosituksesta välttää ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Iäkkäälle palvelutaloon muutto voi parhaimmillaan rikastuttaa sosiaalista verkostoa ja luoda uusia ystävyyssuhteita. KL9_30-47.indd 40 2.9.2021 11.42. Jatkuva multitaskaaminen ei tuota hyvää tulosta. ”Tämä Marjatta on minun paras ystävä. Hoivakodista löytynyt uusi paras ystävä ja mukavat hoitajat saavat kiitosta. Sen tyyppinen toiminta voisi korvata somenäkyvyyttä, pohtii Rahkonen. Syitä voi olla monia: ravinto ja lääkehoito tulevat säännöllisemmäksi, haitalliset tekijät kuten alkoholi jää pois, hoitohenkilökunta ja kodin muut asukkaat houkuttelevat liikkumaan enemmän, liikkumisympäristö vaihtuu esteettömäksi tai uudessa ympäristössä havaitaan ja diagnosoidaan hoidettavissa tai kuntoutettavissa oleva sairaus, kertoo THL:n ylilääkäri Matti Mäkelä . Hollolassa on ollut vireillä Yhteisöllinen kirjasto -niminen hanke, jossa kirjasto on kuntalaisten kohtaamisen ja keskustelun paikka
Löysin hänet Elämää juoksuhaudoissa -laulun puolivälissä”, Liisa Kojo nauraa ja osoittaa vieressä istuvaa hymyilevää naista. Ei tarvitse ääneen sanoa, kun jo tietävät.” Lisätiedot: info@esperi.fi | www.esperi.fi ”Pyrimme saamaan huoneeseen tuttuja tavaroita ja jopa tuoksuja. iäkäs voi elää omannäköistä elämää. Hoivakodista löytynyt uusi paras ystävä ja mukavat hoitajat saavat kiitosta. Hän ei pääse esimerkiksi yksin vessaan tai jääkaapille ottamaan ruokaa. Lumio tutki tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksia Sitran tutkimuksessa 2015. On havaittu, että monen iäkkään kunto kohenee, kun he siirtyvät kotihoidosta palveluasumiseen. Liisa Kojo on viihtynyt Esperi Hoivakoti Ainolassa hyvin. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on tärkeää. ” Kuntalehti_Esperi_3.6._215x280.indd 1 21.5.2021 13:40:46 ILMOITUS ILMOITUS KL9_30-47.indd 41 2.9.2021 11.42. Vaikean muistisairauden kyseessä ollessa, kotona asuminen ei onnistu usein avun turvinkaan”, geriatrian professori Jaakko Valvanne toteaa. Hyvä hoitaja pistää käden harteille ja saa aikaan ihmeitä”, Jaakko Valvanne jatkaa. ”Lisäksi ei pidä vähätellä läheisyyden ja kosketuksen voimaa. Ystävyys yhdistää Vuosi sitten avatussa Oulussa sijaitsevassa Esperi Ainolan hoivakodissa jokaisen asukkaan huoneesta tehdään heidän oman näköisensä. Mitä enemmän aikaa annetaan muutolle, sen paremmin asukas sopeutuu uuteen yhteisöön”, Ainolan johtaja Maiju Tuisku toteaa. Syitä voi olla monia: ravinto ja lääkehoito tulevat säännöllisemmäksi, haitalliset tekijät kuten alkoholi jää pois, hoitohenkilökunta ja kodin muut asukkaat houkuttelevat liikkumaan enemmän, liikkumisympäristö vaihtuu esteettömäksi tai uudessa ympäristössä havaitaan ja diagnosoidaan hoidettavissa tai kuntoutettavissa oleva sairaus, kertoo THL:n ylilääkäri Matti Mäkelä . Jotta tämä tulisi toteen, on iäkkään ja läheisten löydettävä juuri kyseiselle iäkkäälle sopiva koti ja sopiva sosiaalinen ympäristö. Oikea aika vaihtaa kotia. Tutkimusten mukaan tehostettu palvelutaloasuminen tulee kustannustehokkaaksi, jos iäkäs tarvitsee enemmän kuin 2,5 kotihoitajan käyntiä päivässä. Naisille laulu oli molemmille mieluinen ja siitä se ystävyys sitten lähti. Palvelukotiin siirtymistä tulisi ajatella muuttona uuteen kotiin, jossa ”Minä tykkään sinusta.” Hoitaja Maija Lipponen saa suoraa ja parhainta palautetta Ainolan asukkaalta Aunelta aamupalapöydässä. Iäkkäälle palvelutaloon muutto voi parhaimmillaan rikastuttaa sosiaalista verkostoa ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Kosketuksen voima on hoivatyössä tärkeä. Iäkkään turvallisuus on pystyttävä takaamaan. Iäkkäälle palvelutaloon muutto voi parhaimmillaan rikastuttaa sosiaalista verkostoa ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Teksti ja kuvat: Kaisu Lehtomaa-Digha ILMOITUS Monen iäkkään kunto kohenee, kun he siirtyvät kotihoidosta palveluasumiseen. Pianon äärellä. ”Välillä nämä hoitajat lukevat ajatuksenikin. ”Tällaisia tilanteita voi olla, kun iäkkään liikkuminen on vaikeaa. Tehostettu palveluasuminen voi kuitenkin olla hyvä vaihtoehto tilanteissa, joissa iäkäs tarvitsee tukea asumiseen. ”Kotihoidon perusongelma, turvallinen kotona asuminen, ei ole sanottavasti parantanut esimerkiksi teknologian käyttöönotolla, joten sairaalassa ollaan yhä paljon selvittelyja varmuuden vuoksi –jaksoilla”, Jarkko Lumio toteaa. ”Tämä Marjatta on minun paras ystävä. Moni iäkäs asuu mielellään kotona niin pitkään kuin mahdollista – onhan oma koti aina koti
42 Kuntalehti 9 / 2021 EI LISÄÄ TEHTÄVIÄ HYVINVOINTIALUEILLE Kuva: Akseli Muraja KL9_30-47.indd 42 2.9.2021 11.42
Sote-alueiden määrästä käytiin varsinkin uudistuksen alkuvaiheissa rajuakin keskustelua. VALTA VALTIOLLE Martikainen puhuu johdonmukaisesti vallan siirtämisestä kunnilta valtiolle. Kirjan kustansi Ajatuspaja Toivo. Menee vuosia ennen kuin voidaan arvioida, miten tämä uudistus toteutuu. Silloin äänestäjä voi vertailla omaa Kuntien johtaminenkin muuttuu, kun sote-uudistus toteutuu. Maakuntatermiä ei Martikaisen mielestä pitäisi hyvinvointialueista missään tapauksessa käyttää. Satonen sanoo kuitenkin toisaalta ymmärtävänsä, että oli vaikeaa poiketa perinteisestä maakuntajaosta. Martikaisen mukaan ”ihan fiksutkin ihmiset” luulevat vielä, että hyvinvointialueet ovat kuntayhtymiä. Kyllä se pitää nähdä ennen kuin mitään uusia tehtäviä lisätään. Kuntapoliitikot saavat varmaan pitkään niskaansa palautteen, kun ihmiset ovat tyytymättömiä terveyspalveluihin, hän arvelee. Aika sitten näyttää, miten pienet alueet selviävät tehtävistä. Martikainen on Satosen kanssa samoilla linjoilla. ja puolueiden tärkeysjärjestystä ja painopisteitä. Nyt täytyy ensin katsoa, miten tämä lähtee käyntiin, hän sanoo ja mainitsee erikseen, että ei halua verotusoikeutta eikä tehtävien laajennusta. Pohjoissavolainen keskustavaikuttaja Ossi Martikainen ja pirkanmaalainen kokoomusvaikuttaja Arto Satonen ovat sitä mieltä, että hyvinvointialueille ei pidä siirtää lisää tehtäviä. Kun lakiin on kirjoitettu hyvinvointialue ja aluevaalit, niin pitää puhua niistä oikeilla nimillä. Lapinlahti on runsaan 9 000 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, 60 kilometrin päässä Kuopiosta. Meillä on jo ennestään maakunnat, ja ne jäävät olemaan edelleen. Ja jos pienestä kunnasta tulee yksi aluevaltuutettu, mitä hän voi yksin tehdä, mitä estää. Etenkin kokoomus on eri vaiheissa pitänyt alueiden määrää liian suurena. Muu on huonoa hallintoa ja huonoa politikointia. Martikainen edellyttää, että ehdokkaita asettavat puolueet tekevät etukäteen selväksi, miten ne aikovat alueen palveluja järjestää. Hyvinvointialueella kunnilla siis ei ole roolia, vaan alueita katsotaan kokonaisuutena. Satonen on tarkastellut seutukaupunkien tilannetta ja muun muassa sote-uudistuksen vaikutuksia tänä vuonna julkaistussa pamfletissaan Alueiden kosto. Kuntalehti 9 / 2021 43 . Satonen ei missään tapauksessa kannata sitä, että sote-uudistusta laajennettaisiin millään tavalla. Eihän kunnilla ole aluevaltuustoissa mitään edustusta, toisin kuin kuntayhtymissä, joissa se on turvattu. Se sotkee. Eikä niillä ole mitään tekemistä hyvinvointialueiden kanssa. Valta ei siis pysähtyisi hyvinPohjois-Savon liiton yhteyspäällikkö Ossi Martikainen työskentelee maakuntatalolla Kuopiossa. Ossi Martikainen on toiminut Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtajana ja on nyt kunnanhallituksen jäsen. [ Johtaminen ] P ohjois-Savon liiton yhteyspäällikkö, pitkän linjan keskustavaikuttaja Ossi Martikainen on huolissaan siitä, että sote-uudistuksesta käytetään vääriä termejä ja ihmisillä on vääriä käsityksiä. EI MITÄÄN LISÄÄ Arto Satonen, kok., on kansanedustaja ja Sastamalan valtuutettu. Sastamala on runsaan 24 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, runsaan 50 kilometrin päässä Tampereelta. [ Aluevaalit ] KL9_30-47.indd 43 2.9.2021 11.42. Aikaisemmin hän on toiminut myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa, viimeksi sen valtuuston puheenjohtajana. Uskon kyllä, että ajan kanssa niitä yhdistetään. Missään tapauksessa ei pidä antaa uusia tehtäviä siksi, että sitten voidaan antaa verotusoikeus. Hän muistuttaa, että maakunnilla ei ole mitään tekemistä hyvinvointialueiden kanssa. Martikainen paheksuu puheita kuntien edustuksesta aluevaltuustoissa
Eduskunnassa koko uudistusta vastustanut Satonen on samaa mieltä. Erityisesti talouden pitäisi olla omissa käsissä. Ei aavistustakaan, vastaa Martikainen kysymykseen siitä, miten hyvinvointialue vaikuttaa palveluihin hänen oman kotikuntansa alueella. Martikainen vertaa alueiden taloutta kuntatalouteen. SEUTUKAUPUNGIT Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu vallan ja palvelujen keskittymisestä pienistä kunnista maakuntakeskuksiin. [ Johtaminen ] [ Aluevaalit ] KL9_30-47.indd 44 2.9.2021 11.42. Hän korostaa, että kunnilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan talouteensa, myös tulopuoleen. Verotusoikeus toisi talouden omiin käsiin, mutta Martikainen ei kuitenkaan kannata sitä. 44 Kuntalehti 9 / 2021 vointialueille, vaikka niille valitaan omat hallintoelimet. Kun valtio ohjaa toimintaa ja ennen kaikkea määrää rahasta, se valta on siellä – valtiovarainministeriössä. Se olisi vain toisinto sille tilanteelle, joka kuntasektorilla nähdään ongelmana, että toiset pystyvät pitkälle rahoittamaan toimintaansa ja toiset ovat riippuvaisia valtion rahoituksesta. Martikaisen mielestä aluehallinnon pitäisi perustua kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja sen pitäisi saada määritellä itse tehtäväalueensa. Hän naurahtaa ja sanoo, että edellisen kerran kun valtaa siirrettiin ensihoidossa kunnasta ylöspäin saiKuva: Rami Marjamäki Eihän kunnilla ole aluevaltuustoissa mitään edustusta. Lisäksi hän pitää selvänä, että uusi vero kiristäisi verotusta. Hyvinvointialueiden mahdollisuutta vaikuttaa talouteensa asiakasmaksuilla Martikainen pitää vähäisenä
Satonen ei usko, että palveluja siirtyisi juuri nykyistä enempää myöskään pieniltä paikkakunnilta seutukaupunkeihin. Seutukaupunkien puolesta puhunut Arto Satonen uskoo, että alueuudistus ei ainakaan vähennä seutukaupunkien palveluja. KL9_30-47.indd 45 2.9.2021 11.42. • Eero Karisto Kansanedustaja Arto Satonen suosittelee aluevaaliehdokkuutta niille, jotka ovat profiloituneet sote-asioihin. Voi olla, että esimerkiksi saattohoitoa saa nykyistä useammassa paikassa. Maakunnan hän laskee kuntapolitiikkaan, se kun on kuntayhtymä. Kun aluesairaalat erikoistuvat, kysymys ei ole enää ensisijaisesti lähellä olevista palveluista vaan työpaikoista, elinvoimasta ja veronmaksajista. Olen jo kuntapolitiikassa ja eduskunnassa, Satonen vastaa. Riittää, että maakunnassa on yksi tai useampi eri alojen piste. Hänen mielestään niiden tulevaisuus on erikoistumisessa. Olisihan erikoissairaanhoidon voinut vaikka siirtää suoraan valtion hoidettavaksi. Johan siinä tulee intressiristiriitojakin. Hän nostaa esiin rahoituksen muutokset, jotka vaikuttavat kuntien kykyyn investoida ja ottaa riskejä, henkilöstöjärjestelyt, mahdollisesti tyhjiksi jäävät tilat. EI EHDOLLE Satonen ja Martikainen eivät aio asettua aluevaaleissa ehdolle. Eikä sen yhden tarvitse olla keskuskaupungissa. Ei tiedä, missä roolissa ihminen kulloinkin toimii ja mitä etuja ajaa, hän sanoo ja painottaa vielä kerran, että maakunnat ovat kuntien oma järjestelmä ja hyvinvointialueet valtion organisaatio. Mutta kyllä sairaaloiden olemassaolo tietysti myös mahdollistaa sen, että keskussairaaloiden erikoislääkärit voivat käydä niissä tapaamassa potilaita, niin että näin ei tarvitse aina matkustaa keskuskaupunkiin, Satonen sanoo. Martikainen sanoo olevana kuntapoliitikko ja sellaisena pysyvänsä. Kaikkia erikoissairaanhoidon palveluja ei kannata tuottaa jokaisessa sairaalassa. ERIKOISSAIRAANHOITO Satonen ei lämpene ajatukselle, että kunnissa jäisi uudistuksen myötä lisää aikaa, resursseja ja kapasiteettia muihin tehtäviin, kuten elinvoiman kehittämiseen. Mutta erikoissairaanhoidon vastuun siirtyminen pois kunnilta tekee toiminnasta huomattavasti ennustettavampaa, mikä tuntuu varsinkin pienissä kunnissa, hän toteaa. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä psykiatrian eri osa-alojen toimipisteitä on eri puolilla, myös Satosen kotikaupungissa Sastamalassa yksi. Myös Martikainen pitää hyvänä erikoissairaanhoidon riskien siirtymistä pois kunnilta. Satonen suosittelee ehdokkuutta erityisesti niille, jotka ovat profiloituneet juuri sosiaalija terveysasioihin. Jotain uuttakin seutukaupunkeihin voi tulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnasta. Hän kertoo, että Pirkanmaalla siinä on onnistuttu hyvin. Ei ole hyvä, jos samat ihmiset istuvat kaikilla portailla. Hän itse ei ole lähdössä ehdolle. Kuntalehti 9 / 2021 45 raanhoitopiirille, palvelut puolittuivat ja menot kaksinkertaistuivat. Keskuskaupunkien ja pienten kuntien välissä ovat seutukaupungit, siis lähinnä maakuntien kakkosja kolmoskaupungit. ALUESAIRAALAT Satosen mielestä seutukaupunkien kannalta megaluokan kysymys on aluesairaaloiden asema. Mutta sitä varten tällaista uudistusta ei olisi tarvinnut tehdä. Varsinkin perusterveydenhuollon asiakaspohja riittää niin, että palvelut eivät karkaa keskuskaupunkeihin. Hän sanoo ymmärtävänsä, että puolueet haluavat kansanedustajia ehdokkaaksi, mutta katsoo, että nykyiset tehtävät riittävät hänelle jo ajankäytöllisestikin. Kyllä ne muutokset ovat jo tapahtuneet, nyt jo on yhteisiä toimintoja, kuten vuodeosastoja, hän sanoo. Tuskinpa muutoksia tulee, paitsi ulkoistusten osalta
On selvää, että kunnissa päättäjien pöydillä on monimutkaisempia haasteita kuin aiemmin. Jälleen: muutos ei onnistu yksin. Jyrki Katainen Sitran yliasiamies Yhdessä epätäydellisiä Monilla alueilla tarvitaan ”herkkää johtajuutta”. Puhuimme EU-komission silloisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa vuonna 2015 talouskasvun ja ympäristöarvojen, mukaan lukien ilmastotyön, kytkemisestä toisiinsa. Yhdistimme komission kolmen pääosaston – Ympäristö, Energia ja ilmasto, Sisämarkkina ja teollisuus – osaamisen ja ryhdyimme kehittämään uutta kestävää tukijalkaa EU:n taloudelle. Muutamia vuosia myöhemmin osallistuin Japanissa järjestettyyn World Circular Economy Forumiin. Siirtokelpoiset tilamme ovat puurakenteisia, arkkitehtonisesti laadukkaita ja ne näyttävät aivan samanlaisilta kuin pysyvät kiinteistöt. Monesti nämä ovat niin sanottuja pirullisia ongelmia, joihin ei ole olemassa täydellisiä ratkaisuja. Siksi voimme ylpeinä sanoa: Tehty sulle. Tämä kertoo yhden esimerkin siitä, kuinka käsillä oleva kestävyyskriisi suuntaa valtioiden ja elinkeinoelämän ylimpien johtajien ajattelua. Näkymät edellä kuvattuun toteutuvat kuitenkin vain, mikäli ymmärretään, että pärjääminen rakentuu tästä eteenpäin toisin. Rakennamme kutsuvia koteja ja toimivia tiloja koko Suomen alueella vuokramallilla ja kokonaisvastuu-urakkana. Tarvitsimme Eurooppaan uutta kasvua työllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, mutta samalla oli tarve vastata ekologiseen kestävyyshaasteeseen. Miten vastata ilmastotavoitteisiin, heikkenevään luonnon monimuotoisuuteen sekä ottaa huomioon datan kasvava rooli tuotannontekijänä ja alueellisena luonnonvarana. Saimme työllemme vahvan tuen yrityksiltä, kansalaisjärjestöiltä ja jäsenvaltioilta. Päätökset ja oman alueen hyvinvoinnin kasvattaminen edellyttävät aktiivista yhteistyötä ja rohkeutta tehdä myös epätäydellisiä ratkaisuja. Siklalla toiminnan ytimessä ovat tilojen käyttäjät. Päädyimme siihen, että teemme EU:sta kiertotalouden suurvallan. Kun maailma ympärillä muuttuu, syntyy väistämättä eriarvoistumisen tunteita, sillä vanha osaaminen ja elinkeinot eivät olekaan enää käypää valuuttaa edes omilla kulmilla. Miten nämä heijastuvat palvelujen kehittämiseen. Tilanne haastaa niin sivistystoimen kuin elinkeinojenkin kehittäjät entistä tiiviimpään yhteistyöhön, jotta osaaminen alueilla olisi kansainvälistä tasoa. • KL9_30-47.indd 46 2.9.2021 11.42. Tuolloin yhteisössä toimivan johtajan on kyettävä kuuntelemaan muutosta pelkääviä, asettumaan heidän asemaansa ja ennen kaikkea tarjoilemaan heille luottamusta tulevaisuuteen. Sen toisen päivän aluksi Coca-Colan Japanin-varatoimitusjohtaja Titoy Francisco alleviivasi, että pyrkimys jätteettömään maailmaan ei onnistu yksin. Saamiemme vastausten pohjalta voimme suunnitella rakennuksia, jotka oikeasti vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin, ja jotka toimivat ihanteellisesti vuoden jokaisena päivänä. Vaikka verkostot ja osaaminen olisivat kunnossa, edellyttää toteutus ja valittava suunta myös hyväksyntää – sitoutumista ja luottamusta uudenlaiseen tekemisen tapaan. Kiertotalouden ratkaisut eivät synny yksin teollisuushallissa, vaan yhteistyössä verkostoissa, jotka yhä useammin ovat globaaleja. Tuossa pyrkimyksessä – siis siirtymässä maailmaan, jossa materiaalien arvo ei putoa nollaan, vaan arvonsa pitävinä ne kiertävät yhä aina uudelleen – tarvitaan paitsi uudenlaista kiertotalousajattelua, koulutusta, innovaatioita ja investointeja, ennen kaikkea kuitenkin epäitsekästäkin ajattelua, uudenlaista johtamista. Yksi edellytys on se, että saamme koko ajan kertyvää dataa jaettua nykyistä vapaammin eri toimijoiden välillä, mutta ihmisten itsensä luvalla – siis reilusti. Näin saamme entistä kohdennetumpia, hyvinvointiamme ja arkeamme parantavia palveluja. Siirrettävä koulu, päiväkoti tai palvelukoti on järkevä ratkaisu esimerkiksi kunnan väestörakenteen tai tilatarpeiden muuttuessa. Kehitimme yhdeksän alueen kanssa toimintamallin, jossa alueen yritykset, oppilaitokset, julkiset toimijat ja päättäjät loivat yhteisen kuvan alueen osaamisen ja yhteistyön haasteista ja tarpeista. Moduulit valmistetaan omalla tehtaallamme Siikalatvassa. 46 Kuntalehti 9 / 2021 T E H T Y S U L L E . Monilla alueilla tarvitaan ”herkkää johtajuutta”. Tutkimme tilojemme käyttäjien tarpeita ja toiveita ja haastattelemme heitä kysyen, kuinka rakentamamme tila oikeasti toimii arjessa. Kuten Coca-Colan Francisco sanoi, muutos ei onnistu yksin. Kysymyksiä nousee jatkuvasti lisää, mutta selvää on, ettei niihin löydy vastauksia yksinäisistä kulmahuoneista. Palvelemme mielellämme! PALVELUASUMISEN TILAT LASTENSUOJELUN TILAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT TOIMITILAT JA ASUNNOT TILAT NYT MYÖS SIIRTOKELPOISINA [ Kolumni ] Kuva: Miikka Pirinen/Sitra S uuret muutosilmiöt, megatrendit ja niihin liittyvät viheliäiset kysymykset haastavat suomalaisten alueiden johtamista kovemmin kuin kenties koskaan. Johdon keinovalikoimassa pitää olla myös kyky luoda yllättäviäkin verkostoja. OLEMME havainneet kuluneen vuoden aikana Sitrassa, että monet Suomen alueet kamppailevat osaajien riittävyydestä. Johtajan odotetaan osoittavan niitä mahdollisuuksia, joita reilu siirtymä entistä fiksumpaan ja vähähiilisempään talouteen tarjoaa. Tilaa uutiskirjeemme, niin kerromme lisää! www.sikla.fi/uutiskirje Jos kunnassanne on tilatarpeita, jotka voisimme ratkaista, tai jos hallinnassanne on yllä mainituille tiloille soveltuvia tontteja, ole yhteydessä myynti@sikla.fi tai suoraan siklalaisiin www.sikla.fi/yhteystiedot
Siklalla toiminnan ytimessä ovat tilojen käyttäjät. T E H T Y S U L L E . Tutkimme tilojemme käyttäjien tarpeita ja toiveita ja haastattelemme heitä kysyen, kuinka rakentamamme tila oikeasti toimii arjessa. Saamiemme vastausten pohjalta voimme suunnitella rakennuksia, jotka oikeasti vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin, ja jotka toimivat ihanteellisesti vuoden jokaisena päivänä. Moduulit valmistetaan omalla tehtaallamme Siikalatvassa. Siirrettävä koulu, päiväkoti tai palvelukoti on järkevä ratkaisu esimerkiksi kunnan väestörakenteen tai tilatarpeiden muuttuessa. Tilaa uutiskirjeemme, niin kerromme lisää! www.sikla.fi/uutiskirje Jos kunnassanne on tilatarpeita, jotka voisimme ratkaista, tai jos hallinnassanne on yllä mainituille tiloille soveltuvia tontteja, ole yhteydessä myynti@sikla.fi tai suoraan siklalaisiin www.sikla.fi/yhteystiedot. Rakennamme kutsuvia koteja ja toimivia tiloja koko Suomen alueella vuokramallilla ja kokonaisvastuu-urakkana. Palvelemme mielellämme! PALVELUASUMISEN TILAT LASTENSUOJELUN TILAT PÄIVÄKODIT JA KOULUT TOIMITILAT JA ASUNNOT TILAT NYT MYÖS SIIRTOKELPOISINA KL9_30-47.indd 47 2.9.2021 11.42. Siirtokelpoiset tilamme ovat puurakenteisia, arkkitehtonisesti laadukkaita ja ne näyttävät aivan samanlaisilta kuin pysyvät kiinteistöt. Siksi voimme ylpeinä sanoa: Tehty sulle
48 Kuntalehti 9 / 2021 [ Kunnan töissä ] Talousjohtaja toteuttaa valtuutettujen tahtoa Joku voisi ajatella, että pienessä kunnassa on helpompaa, mutta ainakin moniosaamisen merkitys kasvaa pienissä kunnissa, Juha Vuorela sanoo. KL9_48-49.indd 48 2.9.2021 10.26
Kuntalehti 9 / 2021 49 K iteellä Pohjois-Karjalassa uusien valtuutettujen koulutukseen osallistuu myös Juha Vuorela, joka aloitti kaupungin talousjohtajan viransijaisena maaliskuun alkupuolella. Sujuuko koulutus tehokkaasti myös korona-aikana. Olen mukana koulutustyössä, ja siitä on tulossa mielenkiintoinen työrupeama minulle. Kiteen kaupunkia suuremmissa kunnissa on luultavasti erilaiset henkilöstöön liittyvät varajärjestelyt helpompi toteuttaa. Kiteen kaupungin valtuustokokoukset olivat osana työkenttääni ennen kuin uusi hallintopäällikkö aloitti työnsä. Pohjois-Karjalassa koronatilanne on ollut tähän mennessä parempi kuin monessa muussa maakunnassa. Olin leipurina perheyrityksessä, ja tunnen sitäkin kautta yrittäjän arjen. Millainen on vajaan 10 000 asukkaan kaupungin taloustilanne. Pärjäämme perinteisellä ja tarkalla taloudenpidolla. Päätöksenteko on valtuutettujen työtä, ja meidän on varmistettava, että he pystyvät sitä tekemään. On järjestettävä asiat niin, että luottamushenkilöt voivat saapua valmiiseen pöytään. Tilinpäätösasiat ovat ajankohtaisia keväällä. Miten näet roolisi talousjohtajana suhteessa valtuutettuihin. Sen jälkeen toteutamme suunnitelmaa, mikä on tehty. Valtuutetuilla on oltava tarvittavat välineet ja olosuhteet. Mikä on roolisi uuden valtuustokauden alkaessa. Raportoimme kaupunginhallitukselle toteutumista joka kuukausi. Olet valmistunut kauppatieteiden maisteriksi, mutta olet ennen opintojasi työskennellyt leipurina. Oikeastaan pölyallergian takia vaihdoin alaa. Antaisitko esimerkin Kiteen kaupungin talouden kannalta tärkeästä kehityskohteesta. Kyllä, meillä on käytettävissä paljon sähköistä koulutusmateriaalia. Yritystoiminnan kehittäminen on lähellä sydäntäni. On järjestettävä asiat niin, että luottamushenkilöt voivat saapua valmiiseen pöytään. Mitä on vastuullasi. Miltä etäpalaverit ovat tuntuneet näin korona-aikana. Se on hyvä muistaa. Teimme hyvän taloudellisen tuloksen vuonna 2020. Yrittäminen on kovaa hommaa. Jatkossakin on oltava tarkkana, jotta taloustilanne säilyy hyvänä. Yritystoiminta ei ole niin hyvin ennustettavissa kuin kunta-alan toiminta. Sähköisistä palavereista häviää jotain sellaista, jota on, kun fyysisesti tavataan toisia. Kummassa on helpompaa tehdä töitä, isossa vai pienessä kunnassa. Lisäksi johdan kaupungin keskushallintoa. Mitkä ovat keskeisimmät työtehtäväsi talousjohtajana. Yritystoimintaan on saatava enemmän imuvoimaa ja pitovoimaakin täällä Kiteellä. Talousarvion laadinta on iso urakka syksyllä. Viranhaltijat tekevät palkkatyötä, mutta valtuutetuilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa luottamustehtäviään kokopäiväisesti. Ennen Kiteen kaupungin palvelukseen siirtymistä teit töitä reilun 4 600 asukkaan kunnan hallintojohtajana Parikkalassa. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Riikka Hurri KL9_48-49.indd 49 2.9.2021 10.26. Neljän kuukauden välein annettavat väliarviot eli osavuosiraportit ovat oma työnsä. Kestikö kauan oppia tuntemaan kaupunginvaltuutetut, kun aloitit työsi keväällä. Etäpalaverit ovat usein tiukkoja ja asiapitoisia. Kertoisitko siitä. Olen ollut sitten enemmän tekemisissä kaupunginhallituksen jäsenien kanssa. Emme voi silti paukutella henkseleitä. Hän jatkaa tehtävässä näillä näkymin helmikuun puoleen väliin saakka. Kiteen kaupungin esityslistat julkaistaan sähköisessä järjestelmässä ja varmistamme, että uudetkin valtuutetut pystyvät tällaisia järjestelmiä käyttämään. VIDEO Kiteen kaupungin talousjohtajan viransijaisena toimiva Juha Vuorela haluaa edistää luottamushenkilöiden mahdollisuuksia keskittyä päätöksentekoon. Olen mukana taloudellisissa päätöksissä. Kiteen taloustilanne on hyvä vaikeiden vuosien jälkeen. Talousjohtajana vastaan talouden suunnittelusta ja seurannasta. Ja virassani toteutan työnantajan tahtoa eli valtuutettujen tahtoa. Se johtui osin saamistamme koronatuista, mutta meillä olisi ollut ilman näitä tukiakin positiivinen tulos. Kiteellä on tehty etätöitä vaihtelevasti. Joku voisi ajatella, että pienessä kunnassa on helpompaa, mutta ainakin moniosaamisen merkitys kasvaa pienissä kunnissa. Yritystoiminta mahdollistaa sen elinvoiman, joka kunnissa on. Tutustuin valtuutettuihin hyvin jo alkuvaiheessa. Vastuullani on hallintopalveluiden tulosalue, jonka tulosyksiköitä ovat hallinto-, henkilöstöja työllisyyspalvelut. Vuorela on virkavapaalla Parikkalan kunnan hallintojohtajan työstä. Etäkokouksetkaan eivät ole välttämättä kaikille tuttuja, joten jos niitä järjestämme, siltä varalta on yhdessä käytävä teknisiä asioita läpi. Uudet luottamushenkilöt on koulutettava valtuustotyöskentelyyn
mukana Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun kaupunkien kanssa DigiOne-hankkeessa. Tänään Tieran palveluiden piirissä olevien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukaspeitto on noin 4,5 miljoonaa suomalaista. 16.9. ICT-PALVELUT OVAT TOIMINNAN JA KEHITYKSEN KIVIJALKA ICT-palvelut ovat kuntien toiminnan ja kehityksen kivijalka. Samalla DigiOne on vuosikymmeniin suurin opetuksen ja kasvatuksen uudistusja kehityshanke Suomessa. KUNNISSA ON MENEILLÄÄN TODELLINEN MUUTOSAALTO, JOSSA OLEMME OTTANEET PAIKKAMME. ” Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Katso koko laaja ohjelmatarjonta: kuntamarkkinat.fi/ohjelma 15. 2020-luvulla sähköisillä palveluilla on yhä kasvava merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä työllisyyden ja kuntien elinvoiman tukemisessa. Yhtiön käynnistämisvaiheessa tunnistettiin, että kuntakenttä hyötyisi suuresti pirstaloituneiden tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden yhtenäistämisestä ja modernisoinnista. – Kunnissa on meneillään todellinen muutosaalto, jossa olemme ottaneet paikkamme. Kunnat ja kuntayhtymät perustivat Tieran toimintansa tueksi vuonna 2010. Tapahtuman järjestävät ILMOITUS ILMOITUS KL9_50-51.indd 50 2.9.2021 10.23. Vaikuttavuushyötyjen realisoimiseksi Tiera toteuttaakin kuntayhteisiä ratkaisuja, jotka jalkautuvat mahdollisimman laajasti kuntakenttään. Tieran tavoitteena on tuottaa tarvittavat vaikuttavat ICT-palvelut ja digiratkaisut kuntakentän toiminnan uudistamisen tueksi. K untien Tiera Oy on kuntatoimijoiden omistama ICTja digikumppani sekä voittoa tavoittelematon Yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on auttaa kuntakenttää uudistumaan. Tehtävälistalla ovat muun muassa työllisyyden hoidon kehittäminen, sosiaalipalvelujen parantaminen sekä opetuksen ja kasvatuksen uudistaminen. – Tavoitteenamme on, että vuonna 2023 Tieran toiminnan tuloksena saavutetut yhteiskunnalliset vaikuttavuushyödyt ovat miljardi euroa vuodessa, kuvaa Halttunen. Kunnat ulkoistavat tällä hetkellä ICTpalveluitaan keskittyäkseen toiminnan kehittämiseen, ja tässä muutoksessa Tiera on luotettu kumppani, joka huolehtii omistajiensa perustietotekniikasta ja panostaa erityisesti toiminnan jatkuvuuden takaamiseen. Yrityksellä on jo yli 340 omistajaa, Suomen suurimmista kaupungeista pieniin kuntiin ja kuntaomisteisiin organisaatioihin. Tieran kautta pienetkin kunnat saavat käyttöönsä nykyaikaiset ICTja digiratkaisut myös tulevina vuosina. 2021 Verkossa Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa palvelut aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. DigiOne on oppimisen uusi ekosysteemi, joka kattaa hankeaikana palvelut perusopetukseen ja lukioon. Hankkeessa kehitettävä digitaalinen palvelualusta korvaa sen käyttöön ottavisTiera auttaa kuntakenttää toiminnan uudistamisessa Muutos tehdään yhdessä ILMOITUS sa kunnissa valtaosan aiemmista opetuksen ja kasvatuksen järjestelmistä, Halttunen kuvailee. MERKITTÄVIÄ UUDISTUSHANKKEITA Tieran kehityshankkeet toimivat tärkeinä työkaluina kuntien omien tavoitteiden toteuttamisessa. – Olemme mm. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-kumppani, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. MEISTÄ ON KASVANUT KUNTAKENTÄN JOHTAVA ICT-KUMPPANI
ICT-PALVELUT OVAT TOIMINNAN JA KEHITYKSEN KIVIJALKA ICT-palvelut ovat kuntien toiminnan ja kehityksen kivijalka. Vaikuttavuushyötyjen realisoimiseksi Tiera toteuttaakin kuntayhteisiä ratkaisuja, jotka jalkautuvat mahdollisimman laajasti kuntakenttään. Kunnat ja kuntayhtymät perustivat Tieran toimintansa tueksi vuonna 2010. DigiOne on oppimisen uusi ekosysteemi, joka kattaa hankeaikana palvelut perusopetukseen ja lukioon. Tapahtuman järjestävät KL9_50-51.indd 51 2.9.2021 10.23. Samalla DigiOne on vuosikymmeniin suurin opetuksen ja kasvatuksen uudistusja kehityshanke Suomessa. Tieran kautta pienetkin kunnat saavat käyttöönsä nykyaikaiset ICTja digiratkaisut myös tulevina vuosina. Yrityksellä on jo yli 340 omistajaa, Suomen suurimmista kaupungeista pieniin kuntiin ja kuntaomisteisiin organisaatioihin. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa palvelut aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. KUNNISSA ON MENEILLÄÄN TODELLINEN MUUTOSAALTO, JOSSA OLEMME OTTANEET PAIKKAMME. 2021 Verkossa Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. Tehtävälistalla ovat muun muassa työllisyyden hoidon kehittäminen, sosiaalipalvelujen parantaminen sekä opetuksen ja kasvatuksen uudistaminen. Hankkeessa kehitettävä digitaalinen palvelualusta korvaa sen käyttöön ottavisTiera auttaa kuntakenttää toiminnan uudistamisessa Muutos tehdään yhdessä ILMOITUS sa kunnissa valtaosan aiemmista opetuksen ja kasvatuksen järjestelmistä, Halttunen kuvailee. mukana Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun kaupunkien kanssa DigiOne-hankkeessa. Tieran tavoitteena on tuottaa tarvittavat vaikuttavat ICT-palvelut ja digiratkaisut kuntakentän toiminnan uudistamisen tueksi. Kunnat ulkoistavat tällä hetkellä ICTpalveluitaan keskittyäkseen toiminnan kehittämiseen, ja tässä muutoksessa Tiera on luotettu kumppani, joka huolehtii omistajiensa perustietotekniikasta ja panostaa erityisesti toiminnan jatkuvuuden takaamiseen. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-kumppani, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. K untien Tiera Oy on kuntatoimijoiden omistama ICTja digikumppani sekä voittoa tavoittelematon Yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on auttaa kuntakenttää uudistumaan. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Katso koko laaja ohjelmatarjonta: kuntamarkkinat.fi/ohjelma 15. 16.9. MERKITTÄVIÄ UUDISTUSHANKKEITA Tieran kehityshankkeet toimivat tärkeinä työkaluina kuntien omien tavoitteiden toteuttamisessa. – Kunnissa on meneillään todellinen muutosaalto, jossa olemme ottaneet paikkamme. Tänään Tieran palveluiden piirissä olevien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukaspeitto on noin 4,5 miljoonaa suomalaista. – Tavoitteenamme on, että vuonna 2023 Tieran toiminnan tuloksena saavutetut yhteiskunnalliset vaikuttavuushyödyt ovat miljardi euroa vuodessa, kuvaa Halttunen. MEISTÄ ON KASVANUT KUNTAKENTÄN JOHTAVA ICT-KUMPPANI. ” Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. – Olemme mm. 2020-luvulla sähköisillä palveluilla on yhä kasvava merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä työllisyyden ja kuntien elinvoiman tukemisessa. Yhtiön käynnistämisvaiheessa tunnistettiin, että kuntakenttä hyötyisi suuresti pirstaloituneiden tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden yhtenäistämisestä ja modernisoinnista
52 Kuntalehti 9 / 2021 [ Ajassa ] S uomalaisen yhteiskunnan kaupungistuminen kiihtyi 1920-luvulla. Hannikainen Helsingin yliopistosta. Olojen tasaantuessa ihmiset muuttivat kaupungistuviin yhdyskuntiin huolimatta valtion [ Asiantuntija ] Kaupungistuminen kiihtyi jo 1920-luvulla Näkemystä Suomen kaupungistumisesta 1920-luvulta 1970-luvulle leimaa historiattomuus, arvioi tutkijatohtori Matti O. Kuva: Matti Poutvaara/ Museovirasto Kemijärven kunnan keskusta oli jo vuonna 1950 vilkas kauppakeskus. KAUPPALAT KASVOIVAT Kaupungistuminen näkyi etenkin kauppaloiden kasvuna. Tarkastelen Suomen kaupungistumisen pääpiirteitä 1920-luvulta 1970-luvulle. Osana kaupungistumista maalaiskuntien asutuskeskukset kehittyivät kaupunkimaisiksi. varhaisista aluepoliittisista toimista. Samalla Kemijärvestä tuli kaupunki. Vuonna 1950 maalaiskunnissa oli yli 260 taajaan asuttua yhdyskuntaa, joissa asui jo lähes 10 prosenttia väestöstä. Pyrin avartamaan näkemystämme kaupungistumisesta, jota leimaa historiattomuus. Suurimpien kaupunkien ympärille oli myös rakentunut kaavoittamattomia esikaupunkialueita. Vuonna 1973 kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät. Vuonna 1927 Rieti Itkonen kirjoittikin Suomen Kunnallislehdessä, että ”kaupunkimuodon välttäminen antaa kuitenkin maamme kehitysasteesta väärän kuvan” (Suomen Kunnallislehti 1927:2, 21–23). Varhainen kaupunkipolitiikka keskittyi esikaupunkiliitoksiin, joista valtioneuvosto hyväksyi lähes jokaisen vuosina 1922–1960 maalaiskuntien ja joskus kaupunkienkin vastustuksesta huolimatta. Valtioneuvoston vuonna 1919 tekemä päätös olla lahjoittamatta kauppaloille maaKL9_52-61.indd 52 2.9.2021 10.25. Samalla maaseudun ja kaupungin jyrkkä hallinnollinen ja kulttuurinen raja muuttui huokoisemmaksi. Vuonna 1920 suomalainen yhteiskunta muodostui 37 kaupungista, viidestä kauppalasta, yhdestä epäitsenäisestä kauppalasta, neljästä taajaväkisestä yhdyskunnasta ja yli 500 maalaiskunnasta, joissa sijaitsi ainakin 65 ”kaupunkimaistuvaa” yhdyskuntaa, kuten teollisuuskeskittymiä (Kuusankoski, Karhula ja Enso), joissa asui lähes kuusi prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 1957 kirkonkylä erotettiin kunnasta kauppalaksi ja kunnan nimi muuttui Kemijärven maalaiskunnaksi. Kaupungistumista samoin kuin kaupunkipolitiikkaa on tarkasteltava oman aikansa toimijoiden ja toimien näkökulmasta yrittämättä pakottaa näiden ajatuksia ja valintoja nykyisen kaupunkipolitiikan muottiin. Vuonna 1939 Suomen Kaupunkiliiton johtaja Yrjö Harvia totesikin, että kaupungistumista oli turha hillitä. Suomi ei siis kaupungistunut 1960-luvun maaltamuutosta, kuten usein väitetään. Samoin tutkimusten näkökulma tulee laajentaa kuntiin keskeisinä toimijoina – Suomi nimittäin kaupungistui paikallisesti
Nimellisesti yhtenäisen kaupunkilaitoksen todellinen moninaisuus ja samalla useiden pienempien kaupunkien taloudellinen ahdinko nousi osaksi kaupunkipoliittista keskustelua 1950-luvun puolivälissä. Kuitenkin samalla luotiin kaksitasoinen kaupunkijärjestelmä – vanhat kaupungit erityisrasituksineen ja uudet kaupungit helpotuksineen. Syynä tähän oli valtion tarve kasvattaa omia tulojaan pienentämällä kaupunkien tuulaakiosuutta. Vuosien 1960 ja 1977 välillä kauppaloista muodostettiin peräti 28 uutta kaupunkia, joiden lisäksi perustettiin 19 uutta kauppalaa, joista osa, kuten Vantaa, korotettiin lähes saman tien kaupungeiksi. Ruotsissa tavasta oli luovuttu jo 1850-luvulla kaupungistumisen kiihtyessä, kun taas Suomessa sama perinnäistapa tulkittiin lain veroiseksi. Hannikainen KL9_52-61.indd 53 2.9.2021 10.25. Suomi kaupungistui paikallisesti, joten kaupungistumista historiallisena ilmiönä tutkittaessa on huomioitava paikalliset toimijat eli kunnat ja niiden tavoitteet. Samaten maalaiskuntien, kuten Espoon (1963) ja Lapuan (1965), korottaminen kauppaloiksi liudensi eroa maalaiskunnan ja kauppalan (kaupungin) välillä pohjustaen yhtenäiskunnallistamista. Viimein vuonna 1976 eduskunta hyväksyi uudet kuntalait, ja vuonna 1977 päättyi erillisten kauppaloiden sekä kaupunkien aika. Kaupunkien perustamista vaikeutti myös valtionavustusten epätasainen jakautuminen maalaiskuntien, kauppaloiden ja kaupunkien välillä. Suomessa se lakkautettiin vuonna 1978, vaikka kaupungit eivät olleet kyenneet kattamaan tuulaakituloilla menojaan sitten 1920-luvun. Kaupungista tuli ”kunnianimi”, mikä on hämärtänyt mielikuvia kaupungista ja kaupungistumisesta. Kaupunkiliitto piti tätä kannatettavana, koska tavoitteena oli väestönkasvun ohjaaminen elinvoimaisiin yhdyskuntiin maan eri puolilla. Vuonna 1924 Suomen Kaupunkiliitto piti kauppaloiden perustamista osana ”viime vuosien tervettä kaupunkipolitiikkaa”. Suurinta tyytymättömyyttä aiheutti valtionhallinnon yksioikoinen suhtautuminen kaupunkeihin. Kauppalat toimivat siten kaupunkien korvikkeina, vaikka kaupunki edusti kunnallisen hallinnon huipentumaa. Ensinnäkin se johtui vanhasta Ruotsin valtakunnan aikaisesta perinnäistavasta, jossa hallitsija lahjoitti perustamalleen kaupungille maa-alueen. Kuntalehti 9 / 2021 53 alueita ja vuoden 1925 laki kunnallisesta jaotuksesta vauhdittivat kauppaloiden perustamista. Komitea päätyi omintakeiseen ratkaisuun: uusilla kaupungeilla olisi samat taloudelliset velvoitteet kuin kauppaloilla. Sitä valtio ei halunnut tehdä. Kaupunkien perustaminen oli keskeytynyt vuonna 1906. Suomalainen yhteiskunta kaupungistui jo sotien välisenä aikana, vaikka ensimmäiset uudet kaupungit muodostettiin vasta vuonna 1960. Kaupungistuvat yhdyskunnat pitivät lahjoitusmaata välttämättömänä, koska ne eivät halunneet maksaa maasta markkinahintaa, vaan halusivat valtion lunastavan niille maata. Vuosien 1920 ja 1960 välisenä aikana kauppaloiden lukumäärä kasvoi 32 uudella kauppalalla, ja niiden väkiluku puolestaan kasvoi 4 517 asukkaasta peräti 231 068 asukkaaseen. Kauppalaksi aikovan yhdyskunnan piti osoittaa väestönsä pääosan eroavan taloudellisesti, sosiaalisesti ja henkisesti maalaiskuntien väestöstä. Kun valtio viimein muodosti uusia kaupunkeja, oli yhteiskunta niin kaupungistunut, että laajempi kunnallisuudistus oli välttämätön. Käytännössä maalaiskuntien ja kauppaloiden valtionapuosuudet olivat huomattavasti kaupunkien osuutta suuremmat, minkä lisäksi valtio vastasi niiden poliisitoimesta ja oikeusistuimista. Matti O. UUSI PONNISTUS Vuonna 1948 eduskunta asetti komitean uusien kaupunkien muodostamiseksi ja maan taloudellisen kasvun parantamiseksi. KAUPUNGITON KANSAKUNTA. Keskustelu kuntauudistuksesta kiihtyi 1960-luvulla suppeiden esikaupunkiliitosten vaihtuessa laajoihin kuntaliitoksiin. • Tutkijatohtori Helsingin yliopistossa Kaupunkien perustamista vaikeutti myös valtionavustusten epätasainen jakautuminen maalaiskuntien, kauppaloiden ja kaupunkien välillä. Kokonaisuutena kaupungistuminen on varsin heikosti tunnettu, joten kysymys erilaisten yhdyskuntien halusta kehittyä kaupungeiksi edellyttää enemmän tutkimusta. Suunniteltua kuntauudistusta ei toteutettu, mutta vuonna 1970 Kuntauudistuskomitea ehdotti porrastetun kunnallishallinnon korvaamista yhtenäiskunnalla. Samaten kaupunkipolitiikka keskittyi tarkkaan rajattuihin hallinnollisiin ongelmiin: esikaupungistumisen hallintaan, uusien taajaväkisten yhdyskuntien ja kauppaloiden perustamiseen, uusien kaupunkien muodostamiseen ja viimein kunnallisuudistukseen. PERUSTAMINEN KESKEYTYI Valmistelut uusien kaupunkien perustamiseksi käynnistyivät vuonna 1945, jolloin sisäasiainministeriö pyysi Kaupunkiliiton kauppalaneuvostoa tarkastelemaan ongelmia. Vastaava perinnetulli oli Ruotsissa lopetettu 1800-luvun lopulla. Suomen Kaupunkiliitto ehdottikin jo vuonna 1956 kuntamuotojen määrittämistä kaupungistumisasteen perusteella kaupungiksi, kauppalaksi tai maalaiskunnaksi ja valtiontukien määräytymistä yksinomaan kunnan taloudellisen tilan perusteella (Suomen Kunnallislehti 1956: 6, 143). Vuonna 1943 Yrjö Harvia suositteli sisäasiainministeriön kunta-asiain osaston päällikölle Erkki Mantereelle kauppalan liittämistä kaupunkiin, koska kauppalan tuli joko kehittyä kaupungiksi tai tulla liitetyksi kaupunkiin. Satamakaupungeilla oli lisäksi erityisoikeus kerätä nimellistä tullia (tuulaaki, tolag) kattaakseen maistraattinsa ja poliisitoimensa kulut
Kaikki kolme pääkansleriehdokasta ovat viimeiset mielipidetiedustelujen mukaan tasavahvoja. Kunta voi välttää karikkoja käyttämällä kilpailutuksessa apuna ulkopuolista puolueetonta asiantuntijaa. Britannia on ydinaseineen eurooppalainen suurvalta, mutta nyt EU:n ulkopuolella. Ensi vuonna punnitaan Ranskan presidentinvaaleissa Emmanuel Macronin henkilön ja linjan kannatus. Ei ole helppo tehtävä, mutta väistämätön. P.S. LIITTOKANSLERI Angela Merkelin 16 vuotta kestänyt valtakausi päättyy 26. Ei ole mahdollista, että kaikkien 27 jäsenmaan pitää tehdä yksimielinen päätös, jotta voitaisiin mennä auttamaan esimerkiksi Afganistanin tapaisiin kriiseihin EU:n omia kansalaisia. On mahdollista räätälöidä kunnalle optimaalinen paketti huomioiden resurssit ja tulevat eläköitymiset. OLIKO ULKOISTUS PETTYMYS. syyskuuta. CDU:n Armin Laschet, vihreiden Annalena Baerbock ja yllättäen samalla tasolle noussut demarien Olaf Scholz (SPD) ovat kovan edessä. Ajan riento on nyt niin raju, että kannattaa keskittyä uutismedian seurantaan. On katsottava kokonaisuutta, ei pelkästään palvelukeskuksen hintalappua. Nyt Saksa on uuden edessä. • KL9_52-61.indd 54 2.9.2021 10.25. JÄRJESTELMIÄ EI VOI OHITTAA ULKOISTAMALLA Jos kunta haluaa välttää tietojärjestelmien kilpailuttamisen ulkoistamalla koko palvelun, vie tämä usein ojasta allikkoon. Päätöksenteko pitää tuoda tähän maailmaan. Eikä kysymys mene mitenkään Suomen yli tai ohitse, vaan se koskee mitä syvimmin myös meitä. Edelleen kysytään, mihin numeroon voi soittaa, kun haluaa tietää Euroopan kannan. Afganistan toi keskiöön myös maahanmuutto-, puolustusja turvallisuuspolitiikan. Nyt kun paluu uuteen ”normaaliin” koittaa, hallitus joutuu määrittelemään linjansa myös EU:n muutokseen. Olisikin tärkeää selvittää jo kilpailutusvaiheessa mitä järjestelmää palveluntuottaja käyttää. ONNISTUNUT ULKOISTUS ALKAA TARPEISTA JA TAVOITTEISTA ILMOITUS www.abilita.fi Kuntien Hetapalvelut Oy tuottaa henkilöstöja taloushallinnon palveluja kuntien ja kaupunkien omistamille yrityksille. Asiantuntijaan käytetty raha tulee moninkertaisena takaisin sujuvana käyttöönottona ja tehokkaana palveluna, Tuomo Vähäsarja summaa. Suurin osa palvelukeskuksista on voittoa tavoittelemattomia, jolloin investoinnit ja järjestelmien uusinnat tulevat kuntien maksettavaksi. Sanna Marinin (sd.) hallitus on paneutunut koko tarmollaan koronan hoitamiseen ja siinä myös onnistunut. Geopolitiikan paluu ei koske vain maailman suurvaltoja, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää. Helsingin Sanomat veti jakolinjoja pääkirjoituksessaan 30. elokuuta: ”Euroopan tärkein jakolinja ei nyt kulje oikeiston ja vasemmiston vaan keskustan ja radikaalioikeiston välillä. Tekoälyn, robotiikan ja automaation hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta saadaan vaadittua tehokkuutta ja voidaan käsitellä suuria tietomassoja. Ketterät palvelukeskukset pärjäävät kilpailussa, kertoo Kuntien Hetapalveluiden toimitusjohtaja Tuomo Vähäsarja. On sama vähennetäänkö työtä kunnan päässä vai palvelukeskuksessa, molemmat satavat kunnan tai liikelaitoksen laariin, painottaa Tuomo Vähäsarja. Huonosti määritellyt tavoitteet tai puuttuva tahtotila heijastuvat myös käyttöönottovaiheeseen. Euroopan suuntaa määritellään Saksan liittopäivävaaleissa parin viikon kuluttua. Tehoton palvelukeskus tuo kunnalle lisätöitä. Iso palveluntuottaja voi olla jäykkä, eikä ole valmis säätämään palveluitaan pienemmille asiakkaille. Riikka Purran johdolla perussuomalaiset ovat selkeästi osa eurooppalaista radikaalioikeistoa.” KANSALLISVALTIOT löytävät aina linjansa, mutta EU:n kanssa on todella hankalaa. Voidaan ulkoistaa rutiinit, mutta jättää itselle esimerkiksi pääkirjanpitäjä tai yksi palkanlaskija. Euroopan sisäiset valinnat ovat aina sanelleet myös meidän arkipäiväämme. Me miellämme Euroopan Unionin suurvallaksi, mutta todelliset suurvallat eivät sitä tee. 54 Kuntalehti 9 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä Palvelukeskus on olennaisessa roolissa, kun kunnan talousja henkilöstöhallintoa ulkoistetaan. Aina ulkoistus ei onnistu. Eduskuntakeskusteluista saa asioihin tuntumaa, mutta a-studioiden sekä sanomaja aikakausilehtien taustoitukset syventävät ymmärrystä. On tärkeää myös varmistaa kenelle järjestelmien päivitys kuuluu. Jälkimmäisillä oli myös henkilökohtainen Suomi-suhde, Kohlilla ehkä merkittävin; silloinen kokoomusjohtaja Ilkka Suominen oli hänen hyvä juttukaverinsa. Kannatusta haetaan jatkuvuuden ja muutosvaatimusten väliltä. INFO O tsikon kysymys ei ole pelkkää retoriikkaa, sillä sen takaa löytyy vakavaa pohdintaa niin turvallisuudesta, liittoutumispolitiikasta kuin taloudestakin. Poliittisesti Suomi ja Saksa saattavat nyt kulkea eri suuntiin. Monesti ulkoistetaan taloushallinto tai palkanlaskenta henkilöstöineen. Kohlin aikana ulkoministereinä oliMinne menet Eurooppa. Yhteistä velkaa jo otettiin koronan nimissä, mutta entä jatkossa. vat muun muassa liberaalipuolueesta tulleet Hans-Dietrich Genscher ja Klaus Kinkel. Palveluntuottajan tekninen osaaminen, joustavat ratkaisut ja hyvä sisäinen ohjaus mahdollistavat palveluiden tavoitettavuuden kilpailukykyiseen hintaan. Hänen edeltäjänsä Helmut Kohlin liittokanslerikausi kesti myös 16 vuotta (1982–1998). Sen osoitti viimeksi Afganistan, Arabikevät ja niin edelleen. Me menemme Euroopan mukana hyvässä ja pahassa. Onnistunut ulkoistus vaatii myös palvelukeskukselta todella paljon osaamista sekä hallitut sisäiset prosessit. kysyy Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Me olemme historian saatossa kulkeneen Saksan käsikynkässä. Oy Abilita Ab toimittaa yli 35 vuoden kokemuksella tietojärjestelmäratkaisuja kuntaja SOTE-sektorille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi suurlähettiläspäivillä (24.8. Monet palveluntuottajat käyttävät samoja tietojärjestelmiä kuin kunnat, jolloin kunnan henkilöstö joutuu edelleen käyttämään samaa järjestelmää, vaikka itse palvelu olisikin ulkoistettu. Myös tarpeet ja tahtotila ovat kunnissa hyvin erilaisia. Kuinka tarkkaan ennen eri vaihtoehtojen kartoittamista on analysoitu millaisia palveluja tarvitaan, millainen palvelukokoonpano olisi paras meille ja kuka sen pystyisi tarjoamaan. Yle Areena), että EU oli kovin näkymätön Afganistanin kriisissä ja että ”sekä Pekingissä että Moskovassa on jo varmasti tehty tulkinta siitä, että Afganistanin kohtalo osoitti, ettei Yhdysvallat ja länsi onnistu arvomaailmansa viennissä”. OLISIKO HYBRIDI PAREMPI VAIHTOEHTO. Hybridipalveluilla voidaan yhdistää omaa ja vierasta osaamista sekä resursseja, jotta saadaan paras lopputulos, Frej Salmela sanoo. Koko läntinen maailma on suuren itsetutkiskelun edessä; meidän demokratiamme ei käy kaupaksi. Palvelun sisältö ei ole sitä mitä tavoiteltiin ja kustannukset eivät laskeneet. Molemmat tulivat konservatiivisesta kristillisdemokraattisesta CDU-puolueesta. Päivä kannattaa panna muistiin. Konseptin voi koota monella eri tavalla. Saksa ja Ranska ovat nykyisen EU:n suurvaltoja. Nyt kun paluu uuteen ”normaaliin” koittaa, hallitus joutuu määrittelemään linjansa myös EU:n muutokseen. Kannattaa kuitenkin miettiä onko koko henkilökunnan siirtäminen tehokasta vai halutaanko pitää ydintalousosaaminen kunnalla
Asiantuntijaan käytetty raha tulee moninkertaisena takaisin sujuvana käyttöönottona ja tehokkaana palveluna, Tuomo Vähäsarja summaa. Monesti ulkoistetaan taloushallinto tai palkanlaskenta henkilöstöineen. Oy Abilita Ab toimittaa yli 35 vuoden kokemuksella tietojärjestelmäratkaisuja kuntaja SOTE-sektorille. Ketterät palvelukeskukset pärjäävät kilpailussa, kertoo Kuntien Hetapalveluiden toimitusjohtaja Tuomo Vähäsarja. On tärkeää myös varmistaa kenelle järjestelmien päivitys kuuluu. kysyy Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Monet palveluntuottajat käyttävät samoja tietojärjestelmiä kuin kunnat, jolloin kunnan henkilöstö joutuu edelleen käyttämään samaa järjestelmää, vaikka itse palvelu olisikin ulkoistettu. Tehoton palvelukeskus tuo kunnalle lisätöitä. Palvelun sisältö ei ole sitä mitä tavoiteltiin ja kustannukset eivät laskeneet. Aina ulkoistus ei onnistu. Onnistunut ulkoistus vaatii myös palvelukeskukselta todella paljon osaamista sekä hallitut sisäiset prosessit. Huonosti määritellyt tavoitteet tai puuttuva tahtotila heijastuvat myös käyttöönottovaiheeseen. Iso palveluntuottaja voi olla jäykkä, eikä ole valmis säätämään palveluitaan pienemmille asiakkaille. Kunta voi välttää karikkoja käyttämällä kilpailutuksessa apuna ulkopuolista puolueetonta asiantuntijaa. Kuinka tarkkaan ennen eri vaihtoehtojen kartoittamista on analysoitu millaisia palveluja tarvitaan, millainen palvelukokoonpano olisi paras meille ja kuka sen pystyisi tarjoamaan. INFO ILMOITUS KL9_52-61.indd 55 2.9.2021 10.25. On mahdollista räätälöidä kunnalle optimaalinen paketti huomioiden resurssit ja tulevat eläköitymiset. OLISIKO HYBRIDI PAREMPI VAIHTOEHTO. JÄRJESTELMIÄ EI VOI OHITTAA ULKOISTAMALLA Jos kunta haluaa välttää tietojärjestelmien kilpailuttamisen ulkoistamalla koko palvelun, vie tämä usein ojasta allikkoon. ONNISTUNUT ULKOISTUS ALKAA TARPEISTA JA TAVOITTEISTA ILMOITUS www.abilita.fi Kuntien Hetapalvelut Oy tuottaa henkilöstöja taloushallinnon palveluja kuntien ja kaupunkien omistamille yrityksille. Myös tarpeet ja tahtotila ovat kunnissa hyvin erilaisia. Palvelukeskus on olennaisessa roolissa, kun kunnan talousja henkilöstöhallintoa ulkoistetaan. Kannattaa kuitenkin miettiä onko koko henkilökunnan siirtäminen tehokasta vai halutaanko pitää ydintalousosaaminen kunnalla. OLIKO ULKOISTUS PETTYMYS. Hybridipalveluilla voidaan yhdistää omaa ja vierasta osaamista sekä resursseja, jotta saadaan paras lopputulos, Frej Salmela sanoo. Tekoälyn, robotiikan ja automaation hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta saadaan vaadittua tehokkuutta ja voidaan käsitellä suuria tietomassoja. Palveluntuottajan tekninen osaaminen, joustavat ratkaisut ja hyvä sisäinen ohjaus mahdollistavat palveluiden tavoitettavuuden kilpailukykyiseen hintaan. On katsottava kokonaisuutta, ei pelkästään palvelukeskuksen hintalappua. On sama vähennetäänkö työtä kunnan päässä vai palvelukeskuksessa, molemmat satavat kunnan tai liikelaitoksen laariin, painottaa Tuomo Vähäsarja. Suurin osa palvelukeskuksista on voittoa tavoittelemattomia, jolloin investoinnit ja järjestelmien uusinnat tulevat kuntien maksettavaksi. Konseptin voi koota monella eri tavalla. Olisikin tärkeää selvittää jo kilpailutusvaiheessa mitä järjestelmää palveluntuottaja käyttää. Voidaan ulkoistaa rutiinit, mutta jättää itselle esimerkiksi pääkirjanpitäjä tai yksi palkanlaskija
Tuota ikäryhmää kohdeltiin epäsuotuisammin kuin muihin ikäryhmiin kuuluvia henkilöitä. Kritisoitte ratkaisussanne myös kuntia – miksi. Viestejä on kaksi. Mitä uudet sote-ratkaisut ja sote-vaalit tarkoittavat yrittäjille. 56 Kuntalehti 9 / 2021 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 5.–6.10.2021 HELSINKI – YHDESSÄ UUDELLE VALTUUSTOKAUDELLE Kunnallisjohdon seminaari tarjoaa jälleen huippuohjelman. kuntien tulevaisuuden elinvoimaa ja sitä, kuinka se käytännössä tehdään. Ovatko suomalaiset hallintovirkamiehet liian auktoriteettiuskoisia. Ilta huipentuu Helsingin kaupungin vastaanottoon. Kunnissa on vaihtelevasti oikeudellista osaamista, mutta tässä tapauksessa syrjintäolettama on niin selvä, että sen havaitsemiseen ei erityisen suurta oikeudellista osaamista vaadita. - Valpastumisen varaa on. Noudattavatko kunnat ministeriöiden ja keskusvirastojen ohjeistuksia yleisemminkin liian tunnollisesti – jopa sinisilmäisesti. - THL oli ohjeistanut kuntia antamaan Astra Zeneca -rokotetta 65–69-vuotiaille, vaikka muun ikäisille sitä ei enää suonitukosriskin vuoksi suositeltu. Puheenvuoroissa tarkastellaan mm. Ensinnäkin keskushallinnon ohjeita ei saa noudattaa mekaanisesti arvioimatta itsenäisesti niiden lainmukaisuutta. - Suomessa on totuttu luottamaan erilaisiin ohjausasiakirjoihin ja yhtenäistämisohjeisiin. STM laiminlöi sille lailla säädetyn vastuun ohjata ja valvoa alaistaan laitosta. Kunnan toimielimet ja virkamiehet vastaavat aina itse omien päätöstensä toimenpiteidensä lainmukaisuudesta. Selvityksiä antaneet kunnat kuitenkin vahvistivat sen, että ne olivat ymmärtäneet ohjeen velvoittavaksi. Teemaseminaari 3 Ratkaisut alueiden menestykseen, yritysja työllisyyspalveluiden rakenneuudistus Valmista hyvää ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Mikael Pentikäinen Sirpa Paatero Mika Lintilä Juha Vidgren Hilkka Vihinen Tiina Wangel KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2021 E duskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kohahdutti hiljaista uutiskesää heinäkuun alussa. Kysymyksessä on yhdenvertaisuuslain tarkoittama välitön syrjintä. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA Yrittäjyys kannattaa! • Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen Enemmän elinvoimaa kuntiin. Apulaisoikeusasiamies totesi, että sosiaalija terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat toimineet lainvastaisesti viime kevään rokotusohjeistuksia laadittaessa. Mikä siellä oikein takkusi. • kuntaministeri Sirpa Paatero, • elinkeinoministeri Mika Lintilä, • Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, • Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Kuntien ja yrittäjien kohtalonkysymys – Yhdessä uudelle valtuustokaudelle • Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen Juha Vidgrén KESKIVIIKON TEEMASEMINAARIT Teemaseminaari 1 Hankinnoilla elinvoimaa, yrittäjyydelle sijaa kuntien tukipalveluissa Teemaseminaari 2 Salliiko sote-uudistus tilaa yrittäjyydelle. - Monet kunnat toimivat THL:n ohjeen perusteella ikään kuin se olisi ollut kuntia velvoittava päätös tai määräys. THL ja STM saivat huomautuksen, mutta kunnat selvisivät vähemmällä torumisella – miksi. Ministeriön olisi tullut varmistaa, että THL:n ohjeet ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Mikä sitten oli STM:n suurin synti. Asian kärki ei tässä kokonaisuudessa ollut kunnissa vaan THL:n ohjeessa. NÄKEMYS II Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen, mikä on apulaisoikeusasiamiehen pääviesti kunnille. Eivät parhaatkaan lait auta, jos niitä ei noudateta. Niissä linjattujen asioiden kyseenalaistamisen kynnys on noussut liian korkeaksi. NÄKEMYS I Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, annatte 40-sivuisessa ratkaisussanne erityisesti THL:lle kylmää kyytiä. Toiseksi sen jälkeen, kun ohje on havaittu lainvastaiseksi, sen noudattaminen on lopetettava välittömästi eikä vasta sitten, kun laillisuusvalvoja tai tuomioistuin niin käskee. Onko kunnissa ylipäätään riittäviä oikeudellisia valmiuksia vaikeiden perusoikeuskysymysten punnitsemiseen nopeatempoisessa stressitilanteessa. Vallitseeko kunnissa juridinen älyvaje. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Pyyhkeitä rokotuskaaoksesta – myös kunnat saivat satikutia Valpastumisen varaa on. THL:n olisi tullut arvioida ohjeittensa lainmukaisuus, erityisesti potilaiden itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Niinhän ei ollut. Tapahtumaa juontaa toimittaja Marja Sannikka. Samalla myös kunnat saivat korvatillikan. Miten se nyt tehdään. • KL9_52-61.indd 56 2.9.2021 10.25. Mistä me ois voitu tietää, että... Siksi katsoin, että nyt ei ollut perusteltua tutkia jokaisen kunnan menettelyä erikseen. Perustuslain 2 pykälän 3 momentissa sanotaan: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. - Minusta kyse ei ole älyvajeesta, vaan sen sijaan rohkeusvajeesta
Miten se nyt tehdään. • kuntaministeri Sirpa Paatero, • elinkeinoministeri Mika Lintilä, • Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, • Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Kuntien ja yrittäjien kohtalonkysymys – Yhdessä uudelle valtuustokaudelle • Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen Juha Vidgrén KESKIVIIKON TEEMASEMINAARIT Teemaseminaari 1 Hankinnoilla elinvoimaa, yrittäjyydelle sijaa kuntien tukipalveluissa Teemaseminaari 2 Salliiko sote-uudistus tilaa yrittäjyydelle. Tapahtumaa juontaa toimittaja Marja Sannikka. Mitä uudet sote-ratkaisut ja sote-vaalit tarkoittavat yrittäjille. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 5.–6.10.2021 HELSINKI – YHDESSÄ UUDELLE VALTUUSTOKAUDELLE Kunnallisjohdon seminaari tarjoaa jälleen huippuohjelman. Teemaseminaari 3 Ratkaisut alueiden menestykseen, yritysja työllisyyspalveluiden rakenneuudistus Valmista hyvää ILMOITTAUDU NYT! www.kunnallisjohto.fi Mikael Pentikäinen Sirpa Paatero Mika Lintilä Juha Vidgren Hilkka Vihinen Tiina Wangel KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2021 KL9_52-61.indd 57 2.9.2021 10.25. kuntien tulevaisuuden elinvoimaa ja sitä, kuinka se käytännössä tehdään. POIMINTOJA TIISTAIN OHJELMASTA Yrittäjyys kannattaa! • Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen Enemmän elinvoimaa kuntiin. Ilta huipentuu Helsingin kaupungin vastaanottoon. Puheenvuoroissa tarkastellaan mm
on, että ilmoittamisessa on käytetty lain mukaista ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettely on kolmiportainen. Lakiluonnokseen sisältyy säännöksiä ilmoitusten käsittelystä ja jatkotoimista. Kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla myös yhteisiä ilmoituskanavia. Tietojen julkistaminen on viimesijaista, ja ennen sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa sisäisen ja ulkoisen kanavan kautta. Ilmoittajalle tulee toimittaa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoituskanavassa on mahdollistettava ilmoittaminen suullisesti tai kirjallisesti taikka molemmin tavoin. Ilmoituksen voi tietyissä tilanteissa tehdä myös ulkoiseen ilmoituskanavaan. Palaute on annettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta. VELVOLLISUUS perustaa organisaation sisäinen ilmoituskanava koskee sellaisia kuntia, kuntayhtymiä ja kunnan tytäryhtiöitä, joiden henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 50. Ilmoittajalla on myös pitänyt olla perusteltu syy uskoa rikkomista koskevan tiedon paikkansapitävyyteen ilmoittamishetkellä. Ilmoittajalle tulee myös antaa palaute toimista, joita ilmoituksen perusteella on toteutettu tai aiotaan toteuttaa sekä perusteet kyseisille jatkotoimille. • Saija Haapalehto lakimies Suomen Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto KL9_52-61.indd 58 2.9.2021 10.25. Kanavan tulee olla myös turvallinen. Kanavan tulee olla myös turvallinen; ilmoittajan ja ilmoituksessa mainittujen kolmansien osapuolten henkilöllisyyden luottamuksellisuus tulee suojata ja muiden kuin valtuutettujen henkilöstön jäsenten pääsy tietoihin estää. Vastatoimia voivat olla esimerkiksi irtisanominen tai työehtojen heikentäminen. Näin voidaan ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja vakavia haittoja. Ilmoittajan suojelun edellytyksenä Miten ilmoittajansuojelulaki vaikuttaa kuntiin. Organisaatio voi järjestää sisäisen ilmoituskanavan itse tai hankkia sen yksityiseltä taikka julkiselta palveluntarjoajalta. Vastatoimi on työn yhteydessä tapahtunut suora tai välillinen teko tai laiminlyönti, jonka syynä on ilmoittaminen ja joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa ilmoittajalle perusteetonta haittaa. whistleblowing-direktiivi ja sen on tarkoitus tulla voimaan 17.12.2021. Kuntaliitto on ollut mukana lain valmistelusta vastaavassa oikeusministeriön työryhmässä. Valtioneuvoston oikeuskansleri toimisi lain mukaisena keskitettynä ulkoisena ilmoituskanavana ja siirtäisi ilmoitukset edelleen ulkoisina ilmoituskanavina toimivien valvontaviranomaisten käsiteltäviksi. Lain tavoitteena on, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista toimintaa erikseen määritellyillä EU:n tai kansallisen lainsäädännön aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti. Ilmoitettavien tietojen tulee myös kuulua lain soveltamisalaan. 58 Kuntalehti 9/ 2021 [ Lakiklinikka ] L uonnos hallituksen esitykseksi laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (ilmoittajansuojelulaki) valmistui kesällä ja eteni lausuntokierrokselle. Lailla pannaan täytäntöön EU:n ns. Olemme myös kevään ja kesän aikana saaneet kunnista kyselyjä tulevan lain käytännön vaikutuksista kuntaorganisaatioissa. Valmistelua on tarkoitus jatkaa lausuntokierroksen jälkeen, minkä jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. Lakiluonnoksen keskeisen sisällön muodostavat ilmoituskanavat, joiden kautta organisaation henkilöstö voi ilmoittaa väärinkäytöksistä ja lainvastaisesta toiminnasta sekä ilmoittajan suojelua toteuttava vastatoimien kielto; ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia lain mukaan tehdyn ilmoituksen vuoksi
Tule kuulemaan, miten Digija väestötietoviraston sähköiset palvelut sujuvoittavat kuntasi toimintaa ja kuntalaisten arkea. • Suomi.fi-palveluväylä: Sujuvaa ja turvallista tiedonjakoa / klo 15.00–15.20 Lue lisää verkkotilaisuuksistamme: dvv.fi/kuntamarkkinat Ilmoittaudu mukaan: kuntamarkkinat.fi Valokuitua. 15.9. Siirrä kuntasi digiaikaan. Kerromme palveluistamme Kuntamarkkinoiden verkkotilaisuuksissa. • Digituki: Kuntalaisten digitaitoja kehitetään digituen avulla / klo 13.30–13.50 • Suomi.fi-valtuudet: Säästöjä ja helpotusta puolesta asiointiin / klo 15.00–15.20 • Digiturvapalvelut: Kuntien digiturvallisuuden yhteishanke / klo 15.00–15.20 16.9. Tarjoamme kokemusperäistä ja kattavaa tietoa valokuidusta päättäjille, toimijoille sekä luottamushenkilöille • Operaattoripalveluiden tukkutuotannon kilpailutus • Infopaketti valokuituliiketoiminnasta luottamushenkilöille ja päättäjille • Hallitustyöskentelyn vahvistaminen • Valokuituverkkojen investointija kannattavuuslaskelmat • Valokuituliiketoiminnan riskianalyysi • Operatiivisen johdon sparraus • Valokuituverkkojen välitystoiminta Idest Consulting Oy mikko.kurtti@idest.fi 044 9821 354 Kanavaranta 3 90100 Oulu Y-tunnus 3089182-8 idestconsulting.fi Kuva: Kuntaliitto KL9_52-61.indd 59 2.9.2021 10.25
Olemme allianssimaisen toiminnan ja leanin rakentamisen asiantuntija. Kirjan koskettavinta antia ovat lapsuuden muistelmat, joiden yhteinen teema on perheen talouden romahdus ja arjen muuttanut pitkittynyt köyhyys. ”Perhesuhteisiin jäi haava, joka ei ole parantunut vieläkään. Tampereen raitiotie ja Keravan yhtenäiskoulu otettiin molemmat käyttöön etuajassa ja budjetissa Vison luotsaa julkiset hankinnat maaliin budjetissa ja aikataulussa. Valuuttalainojen korot moninkertaistuivat ja julkista taloutta alettiin supistaa rajusti. On haettu syyllisiä ja kannettu kaunaa. Takausvelkojen lankeaminen rikkoi perheiden ja sukujen välit. Ehkä suuresta lamasta on opittu sen verran, että nyt pandemian yhteydessä osataan kantaa huolta lasten ja nuorten olosuhteista. Lue lisää uudis-, peruskorjausja ICT-hankkeistamme sekä rakennetun ympäristön palveluista osoitteessa vison.fi. Mitä meille tapahtui. Halpa valuuttaluotto oli avain haaveiden toteuttamiseen. Raha, sen puute ja siitä riitely ovat varjostaneet kaikkea”, yksi kirjan haastatelluista kirjoittaa. Suomi on vauraampi ja vahvempi kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Visonilla on yli 6 mrd. • Merja Ojansivu Sanna Kajander-Ruuth, Laman lapset. KL9_52-61.indd 60 2.9.2021 10.25. TALOUSLAMAN koettelemissa perheissä moni lapsi joutui kasvamaan vastuuseen nopeasti ja aikuistumaan varhain, Kajander-Ruuth summaa. Tietysti myös useat perheet nousivat vaikeuksien yli, vuosien kuluessa velat maksettiin ja lapset koulutettiin hyviin ammatteihin. Kajander-Ruuth kuvaa, miten kaikki muuttui lyhyessä ajassa. Allianssimainen toiminta tuottaa tuloksia. Ehkä jotain myös opittiin kantapään kautta. Kysy julkisista hankinnoista ja niiden erilaisista toteutusmuodoista: vison@vison.fi VISON OY BIM Kampus | Lapinrinne 3 | 00100 Helsinki vison@vison.fi | 050 554 3507 VISON.FI Projektit ilman kalliita loppunäytöksiä [ Kirjat ] 1990-LUVUN alun lamasta on kulunut kolmekymmentä vuotta, mutta sen kokemukset puhuttavat yhä. Kajander-Ruuthin kirja on monipuolinen läpivalaisu 1990-luvun alun lamaan perheiden näkövinkkelistä. Tällä hetkellä valtio ottaa reippaasti velkaa, jotta yhteiskunnan palvelut pystytään pitämään yllä. Kajander-Ruuth muistuttaa, kuinka osassa perheistä lamaa edelsi vaurastuminen ja huoleton kulutusjuhla. euron kokemus julkisten hankkeiden läpiviennistä aina kouluista, monitoimitaloista ja sairaaloista tie-, rataja raitiotiehankkeisiin. Sanna Kajander-Ruuthin kirjassa Laman lapset ääneen pääsevät laman lapsuuden perheissään kokeneet. Perheillä oli varaa matkusteluun ja lasten kalliisiin harrastuksiin. Perheissä talouden haaksirikko tuotti avioeroja, alkoholismia, itsemurhia ja pahimmillaan vuosikymmenien velkataakan. Marraskuussa 1991 oli edessä markan pakkodevalvaatio ja vuoden kuluttua syyskuussa markan arvo romahti. Taivas tuntui olevan rajana, kun pankista tuputettiin lainaa ja velkaantumista pidettiin itsestään selvyytenä. Suunnittelemme kaikki rakennusinvestoinnit omaan taseeseen tai vuokralle, toteutamme projektit ja vaativat sopimusjärjestelyt, virtautamme hankkeet ja saatamme ne alusta loppuun ilman kalliita loppunäytöksiä. S&S 2021. 1980-luvulla kaikilla tuntui olevan varaa kaikkeen. Opittiinko lamasta
HOIVAKOHTEET /// PALVELUTALOT /// JULKITILAT /// TERVEYDENHUOLTO /// ju ne t. pilkepaivakodit.fi Lisäksi perusopetuksen iltapäivätoimintaa, sosiaalihuollon perhepalveluja sekä lastenhoitoa. Kestävät kalusteet kovan käytön kohteisiin. Kunnan ketteränä kumppanina nyt jo yli 20 vuoden ajan. Yli 180 päiväkotia ympäri Suomen. co m Junet Oy / Veistokouluntie 2, Jurva / info@junet.com / 010 320 0450 RAKENNETAAN SUOMESTA MAAILMAN PARAS MAA VAMMAISILLE TULE MUKAAN www.validia.fi/maailmanparasmaa KL9_52-61.indd 61 2.9.2021 10.25
Jos kuntalainen pyytää julkista asiakirjaa tai tietoja jostain julkisesta asiasta, niin tiedot annetaan, mutta ei samassa tietopyynnössä tarvitse haistattelua suvaita. Kyllä siinä hermo lepää, kun lampaita rapsuttelee. Henri Pätsi on koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti. Pätsi ihastui eläinlääkärin työhön pikkupoikana mummolassa. Oikaisuvaatimusten tehtailuun Pätsi olisi myös valmis puuttumaan. Mikäli pyyntö sisältää asiattomuuksia, lähetetään täydennyspyyntö, jossa ohjeistetaan asiattomuuksien poistamiseen. Kunta teki viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa ylijäämää. ] [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntalehti 9 / 2021 K un Puolanka valitsi keväällä uuden hallintojohtajan, valinta osui mieheen, jolla oli enemmän kokemusta lehmän poikimahalvauksen hoidosta kuin kuntatalouden tasapainottamisesta. Se on parasta vastapainoa tälle työlle. Olen hakenut jo aiemmin kunnanjohtajan virkoja, ja kokemus hallintojohtajan virasta auttaa varmasti jatkossa valintaprosesseissa, aiemmin Pudasjärven ympäristöjohtajana toiminut Pätsi sanoo. Se tulisi maksuun, jos oikaisuvaatimus ei tuota tulosta, ja tuo päätös pitää myös eri oikeusasteissa. Voisikohan muutaman kymmenen euron maksu vähentää kaikkein älyttömimpiä oikaisuvaatimuksia. Olen ylpeä siitä, että olen päässyt näkemään mallin toimivuuden sisältä käsin. Ei ole kuntalaistenkaan etu, että joku alkaa systemaattisesti tehtailemaan oikaisuvaatimuksia. Toukokuulla olin viimeksi viikonlopun päivystämässä, ja lokakuulle on sovittu seuraava päivystys. En hetkeäkään miettinyt, että otanko paikan vastaan. Pidän yhä tuosta työstä ja teen sitä välillä vähän harrastuksena. • Teksti ja kuva: Pekka Moliis KL9_62-63.indd 62 2.9.2021 10.30. [ Kuka. On selvää, että pormestarimalli keskittää valtaa, mutta samalla se tehostaa päätöksentekoa. Ymmärrän senkin, ettei se saa välttämättä kannatusta niistä puolueista, joiden riveistä pormestaria ei ole valittu. Tässä on saanut tutustua rauhassa kuntaan ilman, että on pitänyt lähteä säästöohjelmaa ja leikkauslistaa laatimaan. VIHAPUHETTA EI SUVAITA Viime keväänä Puolangalla puututtiin uudella toimintamallilla kunnan työntekijöihin kohdistuvaan vihapuheeseen, jota on esiintynyt jopa kuntaan tulevissa asiakirjapyynnöissä. Tänä vuonna päästäneen nollatulokseen. Hyvä taloustilanne on osaltaan helpottanut töiden aloittamista. PIENI PORMESTARIKUNTA Noin 2 500 asukkaan Puolangan johdossa on pormestari. hallintojohtajaksi sa pystytään huomioimaan indeksien mukainen kasvu. Tilanne on parantunut huomattavasti. Pätsi viihtyy yhä eläinten parissa. Henri Pätsi 1985: Syntyi Rovaniemen mlk:ssa 2004: Ylioppilas Kuusamon lukiosta 2011: Valmistui eläinlääkäriksi Helsingin yliopistosta, aloitti Lapin aluehallintovirastossa johtavana poronlihantarkastuseläinlääkärinä (sivutoimi), siirtyi samana vuonna Pudasjärven kaupungineläinlääkäriksi 2012: Oulunkaaren johtavaksi eläinlääkäriksi, aloitti sivutoimisena kyläkauppaja huoltoasemayrittäjänä, ryhtyi vuonna 2013 myös maatalousyrittäjäksi 2018: Pudasjärven ympäristöjohtajaksi 2021: Puolangan va. Posiolla miestä odottaa lähes 200-päinen lammaslauma. Ensi vuodellekin on saatu talousarvion valmisteluun raami, josEläinlääkäri hoitaa hallintoa On selvää, että pormestarimalli keskittää valtaa, mutta samalla se tehostaa päätöksentekoa, Henri Pätsi sanoo. Kun katsoo kunnan taloustilannetta ja kunnan tekemiä investointeja, malli on Puolangalle sopinut
[ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS KUNNISSA. KL9_62-63.indd 63 2.9.2021 10.30. Triplan Oy | p. Ylitornion kunta hakee SIVISTYSJOHTAJAA Lisätietoja: www.kuntarekry.fi Hakuaika päättyy 17.9. Uusi kurssi kuntatoimijoille! ykliitto.. Ota kestävän kehityksen tavoitteet haltuun YK-liiton verkkokurssilla. fmclaskentapalvelut.
Hän oli pitänyt taukoa kuntapolitiikasta jo lähes 30 vuotta ja oli epäileväinen, mahtaako kuntapolitiikka kiinnostaa kyläläisiä. Hän muutti kuntaan 1982, kun otti Lea-vaimonsa kanssa hoitaakseen Lean kotitilan ja on sen jälkeen ollut monessa mukana kuntapolitiikasta maakuntaja paikallisradiotoimintaan. Kärkipaikka ei ollut täysi yllätys, sillä Ripatti on Leppävirralla tunnettu mies. kiinnostuneita kotikuntansa asioista, Ripatti kertoo. Samalla huomasin, että ihmiset ovat oikeasti Timo Ripatti on oppinut myös lepäämään. Se kertoi, että voisin saada vaaleissa jonkinlaista kannatusta. Jätin kuntapolitiikan aikanaan, kun työja perhe-elämän ruuhkavuodet osuivat päällekkäin. Ripatille ryöpsähti 218 ääntä ja tuloslistan ykkössija. VastuuMonen alan yrittäjä palasi politiikkaan KL9_64-65.indd 64 2.9.2021 10.29. Olen kerran käynyt burn outin partaalla, ja se kerta opetti, hän kertoo. Nyt ajattelin, että olisi sopiva aika palata. Ajattelin, että olen tyytyväinen, jos kymmenen kuulijaa tulee paikalle. Kylänraitilla tuli kannustusta, ja myös puolueen suunnalta oltiin aktiivisia. L eppävirtalainen Timo Ripatti, kesk., järjesti kuntavaalien alla kotikylänsä Soinilansalmen kylätalolla tupaillan. VASTUU KIINNOSTAA Ripatti tiesi vaaleihin lähtiessään, että menestys toisi vastuuta. Heitä tuli yli viisikymmentä. 64 Kuntalehti 9 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. Urheilupiireissä mies ja ääni ovat tunnettuja kautta maan, sillä Ripatti on toiminut pitkään lentopallolähetysten selostajana eri kanavilla ja lukuisten urheilutapahtumien juontajana
Elinkeinopolitiikkaa meidän täytyy vielä terävöittää, jotta saamme kuntaan uutta yritystoimintaa. Se on totuus, että jos haluat vaikuttaa kuntapolitiikassa, on päästävä kunnanhallitukseen. Kuntalehti 9 / 2021 65 [ Kuka. Meidän pitää pelata korttimme todella huonosti, jos emme näistä lähtökohdista saa kuntaamme kehittymään. Voisimme vielä vähän oikaista selkäämme, korostaa vahvuuksiamme ja olla vielä ylpeämpiä leppävirtalaisuudesta. ] Ehkä meiltä on hivenen puuttunut itsevarmuutta. Esimerkiksi Fiskars-konserniin nykyisin kuuluvan Hackmanin juuret ovat Leppävirran Sorsakoskella. Meidän pitää arvostaa heitä ja pitää heistä parempaa huolta. Nuorena miehenä pääsin ja jouduin kiertämään sahahommissa isän mukana. Järjestöllä on jäseninä yli 200 piensahaa. Ehkä meiltä on hivenen puuttunut itsevarmuutta. Pakkauksesta käy ilmi, missä puu on kasvanut, missä se on sahattu ja kuka sen on sahannut. LÄHIPUUTA KAUPPOIHIN Ripatti imi innostuksen politiikkaan lapsuudenkodissaan Pieksämäen maalaiskunnassa. Nautin, kun kiinnostavaa tekemistä on paljon ja rakastan sitä tunnetta, kun saan vietyä asioita eteenpäin. Hän ei hyväksy sitä, että vanhuksia siirretään hoivakoteihin ympäri maakuntaa, kauaksi juuristaan ja läheisistään. Sijainti antaa mainiot mahdollisuudet yritystoiminnalle, matkailulle ja pendelöinnille. Se on vahva maaja metsätalouspitäjä, mutta myös teolliset perinteet ovat pitkät. Hänen isänsä Reino Ripatti toimi aikanaan lukuisissa osuuskaupan ja osuuspankin luottamustehtävissä ja oli mukana kuntapolitiikassa tieasiat leipälajinaan. Kuinka hän aikoo sovittaa yhteen maaja metsätalousyrittäjän, sahayrittäjän, urheiluselostajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan päiväjärjestykset. Ripattia kismittävät erityisesti vanhusten asiat. Sen periaatteet ovat samat kuin lähiruoalla: puu pitää saada käyttöön mahdollisimman lähellä kasvupaikkaansa. Ei kestänyt kuin muutaman vuoden, kun tein koeajoja omalla sahallani – isäni opastamana. Ei voi olla niin, että koko ikänsä Leppävirralla asunut ja työtä tehnyt ihminen muuttuu elämänsä loppupuolella kunnan silmissä vain menoeräksi. Ripatti on toiminut jo muutaman vuoden Suomen Sahayrittäjien puheenjohtajana. He sahaavat siirrettävällä sirkkelillään asiakkaiden tukit laudoiksi ja lankuiksi. Olen sitä paitsi oppinut myös lepäämään. • Jorma Ylönen Kuva: Kimmo Peltonen KL9_64-65.indd 65 2.9.2021 10.29. Savon valtasuoni, viitostie, puhkoo kuntaa. PUITTEET KUNNOSSA Leppävirta on reilun 9 300 asukkaan kunta Varkauden ja Kuopion välissä. Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa kuluttaja voi poimia rautakaupan hyllystä lähipuuta. Se on sisäisen Suomen parhaiden laivareittien varrella, lentokenttä on 70 kilometrin päässä Kuopiossa ja rata kulkee Varkaudessa 25 kilometrin päässä. Hän poltteli tupakkaa ja hymyili hyväntahtoisesti. Hän ei ole huolestunut kalenterinsa hallinnasta, vaikka monialayrittäjän päivät ovat olleet tähänkin asti täysiä. Ei ole hiilijalanjäljen kannalta järkevää, että puu kulkee pyörien päälle ensin satoja kilometrejä sahalle ja sitten uudestaan lautatavarana tukkuliikkeisiin ja rautakauppoihin. Kerran sitten iskin rukkaset sahan päälle ja sanoin, että tässä nämä hommat olivat minun osaltani. Mutta aiomme mennä siinä pitkälle. Timo Ripatti Syntynyt: Pieksämäen mlk:ssa vuonna 1962 Kotikunta: Leppävirta Ammatti: Maaja metsätalousyrittäjä, sahayrittäjä, juontaja-selostaja Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Leppävirran kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen puheenjohtaja, Suomen Sahayrittäjät ry puheenjohtaja Harrastukset: Metsästys, urheilu Esikuvat politiikassa: Seppo Kääriäinen ja Urho Kekkonen Hyvää Leppävirralla + Valittiin Pohjois-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi vuonna 2021 + Erinomaiset harrastusja liikuntamahdollisuudet + Loistava sijainti ja puhtaat vesistöt Kehitettävää Leppävirralla Kunta saatava reippaasti muuttovoittoiseksi Ikäihmisten hoitopaikat pitäisi löytyä oman kunnan alueelta Kuntalaisten ”savolaispohjainen” vaatimattomuus = Myö ollaan vuan sieltä Leppävirralta… paikat myös kiinnostivat. Sehän on se paras vaikuttamisen paikka. Kun hallituksen puheenjohtajuus tuli tarjolle, en perääntynyt. Kaikki asiat eivät ole auvoisasti. Ripatin johtajakaudella järjestö on kehittänyt omaa Lähipuu-brändiään. Sahayrittäjät ovat brändinsä kanssa vasta taipaleen alussa. Isänsä jalanjälkiä Ripatti kulki myös sahayrittäjäksi. Kun sahatavaran markkinahinta on kivunnut korkealle, sahauttaja saa puilleen saa hyvän katteen. Olen kerran käynyt burn outin partaalla, ja se kerta opetti, Ripatti, 59, sanoo. Viime ajat ovat olleet työntäyteisiä. Luotan siihen, että asiat järjestyvät. Ripatilla on sahayritys samalla kylällä asuvan Pertti Jatkolan kanssa. Sitä on jo moni kysynyt
8600 kotia • 38 paikkakuntaa • www.kas.fi • www.asokas.fi Tyytyväinen osaKAS ja asuKAS Asuntojen rakennuttaminen, omistaminen ja kunnossapito – kuuluvatko kunnan ydintehtäviin. Tapaamme muun muassa pirkanmaalaiset kaksoisveljet Jari (vas.) ja Juha Tuomisen. KAS asunnot – asumisen yhteistyötä kuntien kanssa jo 20 vuotta – luotettavasti, turvallisesti ja vastuullisesti. Opiskelemme valtuustoaakkosia ja tutustumme valtuutettuihin. Jari on valtuutettu Nokialla ja Juha Parkanossa. Heidän opintonsa, työnsä, perheelämänsä ja harrastuksensa ovat kuin yhteisestä sopimuksesta samanlaiset, mutta kunnat, joiden asioista he ovat päättämässä, ovat kuitenkin varsin erilaisissa tilanteissa. Lohja 2021 KUNTALEHDEN lokakuun numerossa paneudumme perin pohjin juuri alkaneen uuden valtuustokauden asioihin. Kuntaliitto lähettää lokakuun numeron kaikille valtuutetuille ja varavaltuutetuille. Kuva: Rami Marjamäki KL9_66-67.indd 66 2.9.2021 11.21. KAS asunnot panostaa kiinteistökehityksessä vuokra-asuntojen uudistuotantoon. [ Seuraava numero ] Teema: Uusi valtuustokausi • Ilmestyy 14.10
KL9_66-67.indd 67 2.9.2021 11.21
Meillä on ainutlaatuista asiantuntemusta, minkä vuoksi voimme auttaa julkista sektoria kohtaamaan huomisen haasteet. WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄT Toimitamme yli 35 vuoden kokemuksella tietojärjestelmäratkaisuja kuntaja SOTEsektorille. ABILITA MUKANA KUNTAMARKKINOILLA! Osallistu tietoiskuihimme: Ke 15.9 klo 12.30-12.50 TAHE-palveluiden onnistunut ulkoistaminen To 16.9 klo 14.30-14.50 Investoisinko varhaiskasvatuksen työkalujen kehittämiseen KL9_68.indd 68 2.9.2021 10.23