Kuntalehti 9/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9 I 2022 I 12.9. [ Kolumni ] Jani Pitkäniemi: Kokeilujen kautta suuntaa kunnille. Kuntalehden selvitys: Uusille johtajille laihat erorahat Kuntajohtajat vaihtuvat entistä tiuhempaan Esittelyssä 20 valittua hyvinvointialuejohtajaa! Palkittu Jenni Airaksinen opettaa kuntaja aluejohtamista TIEDEMUIJA KL9_1.indd 1 2.9.2022 7.22
KL9_2-5.indd 2 2.9.2022 7.23
Kolmannes kuntajohtajista on siis edelleen sitä mieltä, että keskeinen työolosuhteisiin vaikuttava asia on huonontunut. johtuva eroraha on pienentynyt. Kuntajohtajien johtajasopimukset ovat keskeinen osa työsuhdeturvaa. Eikä se varsinkaan ole kunnan ja kuntalaisen etu. Sama pätee kuntajohtajiin, vaikka palkka-asioita ei kuntajohtajien työhyvinvointikyselyssä selvitettykään. Tutkimukseen vastasi 193 kuntajohtajaa ja vastausprosentti oli 64. Kahdessa kolmasosassa sopimuksista eroraha on kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Vanhaa ay-sanontaa mukaillen voidaan sanoa, että kuntajohtaja on palkkansa ansainnut. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 18–19 olevan selvityksen mukaan johtajasopimusten luottamuspulasta Kuntajohtaja on palkkansa ansainnut Johtajasopimus kertoo luottamushenkilöiden ja virkahenkilöjohdon välisestä luottamuksesta. Korvaus kasvaa sen mukaan, kuinka kauan kuntajohtaja on kunnassa töissä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta ei hyvä johtajasopimuskaan pitkälle kanna, jos työilmapiiri on heikko. Kysely oli kuntien uuden valtuustokauden aikana ensimmäinen. • KL9_2-5.indd 3 2.9.2022 7.23. Edellisessä tutkimuksessa vuodelta 2020 vastanneista kuntajohtajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että päätöksenteon ilmapiiri oli huonontunut valtuustokauden aikana, kun nyt tätä mieltä oli 34 prosenttia. Muutos on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. YLEINEN elämänkokemus kertoo, että työn vaativuutta ja myös työhön liittyvää kuormitusta keventää kunnon palkka. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Luottamushenkilöiden esittämää epäluottamusta on aiempaa vähemmän, mutta silti joka neljäs kuntajohtaja (26 prosenttia) kertoo jonkinlaisesta epäluottamuksesta luottamushenkilöiden taholta. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein. Loppujen lopuksi keskinäinen luottamus ja selkeä työnjako ovat ne tekijät, joille onnistunut kunnan johtotyö rakentuu. Ei ole kenenkään etu, jos luottamusjohto ja virkajohto eivät pysty soutamaan kuntavenettä samaan suuntaan. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi K untajohtajapäivillä Lahdessa elokuussa julkaistu kuntajohtajien työhyvinvointikysely kertoo, että kunnissa ja kaupungeissa päätöksentekoilmapiiri on parantunut. Palkkataso menee yleensä kunnan ja kaupungin koon mukaan, mutta eräiden erityisen haastavien kuntien kohdalla pomoa on jouduttu houkuttelemaan verrokkikuntaa korkeammalla palkalla. Kuntajohtajien työhyvinvointiin liittyvät haasteet vaikuttavat kasautuvan, sillä stressi, koettu epäluottamus, huono päätöksentekoilmapiiri ja koettu häirintä tai uhkailu ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa. Ja osana sitä ovat reilut johtajasopimukset. Johtajasopimus kertoo luottamushenkilöiden ja virkahenkilöjohdon välisestä luottamuksesta. Kuntalehden selvityksessä käydään läpi vuosina 2021–2022 solmittuja kuntajohtajien johtajasopimuksia. Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Kuntalehti 9 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Arvostus ja molemminpuolinen luottamus näkyy numeroina, mutta myös tavassa, jolla sopimus laaditaan. Erorahan suuruus määräytyy monin paikoin työssäolokuukausien mukaan. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh
[ Kirja ] 57 Vauhdikas visionääri [ Kunnan töissä ] 60 Vuokatin vaarojen kupeessa [ Työ ja tekijä ] 62 Kasvun kirittäjä [ Luottamuksella ] 64 Johtajaylilääkärin uusi pesti [ Seuraava numero ] 66 Teemat: Sote ja talous KL9_2-5.indd 4 2.9.2022 7.23. 6 [ Sisältö 9/2022 ] s. [ Uutisanalyysi ] 54 Hannu Lehtilä: Tarkista, tarkista ja tarkista [ Lakia lukien ] 55 Aluehallinto tulee – kunnanjohtaja, oletko valmis. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Tiedon jakaja [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Timo Halonen: Tilannettani kuvaa se, ettei luottamustani ole mitattu missään vaiheessa. [ Lakiklinikka ] 56 Monessa mukana – missä raja. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 32 Kuntia maailmankartalle 37 Maaseutukasvo tavoittaa kaupunkilaisia 38 Oma kehu kunniaan 42 Kova kolaus Helsingille 44 Maineen kiillotusta ja uusi epäonnistuminen 50 10 kysymystä kuntakonsernin omistajaohjauksesta [ Kolumni ] 52 Jani Pitkäniemi: Kokeilujen kautta suuntaa kunnille. 14 Jenni Airaksinen: Saan todella paljon iloa siitä, että voin kertoa tutkimustuloksista kuntapäättäjille. 13 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teemat: Johtaminen ja markkinointi ] 14 Potkuja ja irtiottoja 18 Kuntalehden selvitys: Erorahat kutistuneet 20 Soten suuri siirto: Uudet pomot kärjessä 24 Soten suuri siirto: Tässä ovat valitut hyvinvointialuejohtajat! 28 Soten suuri siirto: Vastakkain: Lääkäri vai bisnesosaaja. Kuva: Liisa Takala Kuva: Paula Myöhänen [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksisen Tampereen yliopiston päärakennuksessa
Syyskuun Valiokunnassa johtamista pohtii Turun piispa Mari Leppänen. Miten omat koettelemukset voi hyödyntää johtamisessa. Kuva: Jussi Partanen Kuva: Akseli Muraja KL9_2-5.indd 5 2.9.2022 7.23. Pitääkö johtajan olla rohkea. 20 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 38 Valiokunta-podcastin vieraana piispa Mari Leppänen Mitä merkitsee luottamus. kuntalehti.fi/valiokunta Kirsi Varhila: Jos meillä on kaksi tapaa, joiden kustannus on eri, mutta vaikutus sama, sitten pitää ottaa se edullisempi tapa. Henri Ruotsalainen: Olemme satsanneet sosiaaliseen mediaan, mikä tarkoittaa meiltä jatkuvaa aktiivisuutta
6 Kuntalehti 9 / 2022 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen nauttii, kun hän saa keskustella erilaisten ihmisten kanssa kuntaja aluejohtamiseen liittyvästä tutkimuksesta. Viime vuosina hän on tutkinut muun muassa pormestarimallia ja kriisikuntia. TIEDON JAKAJA KL9_6-11.indd 6 2.9.2022 7.24
Kuntalehti 9 / 2022 7 . KL9_6-11.indd 7 2.9.2022 7.24. [ Hän ] TIEDON JAKAJA Yliopisto oli ensimmäinen paikka, jossa Jenni Airaksinen koki, että hänen kykyään ajatella itsenäisesti ja kyseenalaistaa asioita arvostetaan
Vuorovaikutus on olennaista myös tutkittavien aiheiden valinnan kannalta, etteivät aiheet, joiden kanssa kunnissa kamppaillaan, jää kokonaan tutkimatta, Airaksinen sanoo. Minulla on paljon tilaisuuksia kohdata työni loppukäyttäjiä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 9 / 2022 Elokuun puolivälissä Tampereen yliopiston päätalon aula kumisee vielä tyhjyyttään, kun kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen valmistautuu uuteen lukuvuoteen. Miten yhtä luentoa voi valmistella kaksi päivää, Airaksinen päivittelee ja toivoo, että saa taas pian tutun sähikäismoodinsa päälle. Hän puhuu paljon, joskus liiaksi asti. Vuorovaikutuksessa luodaan lisäarvoa tähän yhteiskuntaan, hän sanoo. Se on yksi kehityskohteistani, mutta minulla on paljon asiaa kunnista, demokratiakehityksestä ja hyvinvointialueista, ja siksi olen monessa mukana. E Hyviä kuntajohtajia rekrytoidaan nyt myös yrityksiin. Se kertoo siitä, mitä heistä ajatellaan, sanoo yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta. Hän nauttii erityisesti siitä, että saa keskustella ihmisten kanssa tutkimuksesta ja siitä, mitä kuntaja aluejohtamisen saralla pitäisi seuraavaksi tutkia. Minun on vaikea pitää suuni kiinni. Kaikkein mieluiten liehun yhteiskunnassa. Airaksisen mukaan tieteen vaikuttavuus syntyy siitä, että tietoa tuotetaan ja kulutetaan yhdessä. Hän keskustelee mielellään myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä. Airaksinen on eloisa ja ulospäinsuuntautunut. KL9_6-11.indd 8 2.9.2022 7.24. Jos se on jollekin pakkopullaa, minulle se on tämän työn suola. Siellä hän kutsuu itseään tiedemuijaksi
Silloin kaupungin linja ei mene uusiksi aina pormestarivaihdoksen myötä. Alkuvuodesta Airaksinen vieraili Porissa, kun kaupunginhallituksen asettama organisaatiotoimikunta pohti siirtymistä pormestarimalliin. Kunta saattaa ajautua kriisiin myös silloin, jos vuorovaikutus on vajaata. Tällaisissa kunnissa viranhaltijan työ on todella vaativaa, koska hänen pitää koko ajan varoa, ettei hänen tulkita asettuvan toisen blokin puolelle, Airaksinen sanoo. LÄHIÖN KASVATTI Jenni Airaksinen on paljasjalkainen tamperelainen. Silloin on reilua avata valintaprosessi ja kertoa, että valinta perustuu vaalitulokseen eikä hakea apulaiskaupunginjohtajaksi asiantuntijaa, jos määräävä tekijä onkin puoluekirja. Kävin koulussa harvoin, ja silloinkin auoin lähinnä päätäni. Minulta puuttuu auktoriteettien kunnioitus täysin, Airaksinen sanoo. Suuni ei pysynyt kiinni eikä pyllyni penkissä. He esittivät vaikeita kysymyksiä, joihin vastasin tutkimustemme perusteella. Se oli hänelle yhtä tervanjuontia. Jos kunnassa on esimerkiksi lopetettu poliittisten ryhmien tapaamiset, kokoukset menevät riitelyksi, venyvät eikä asioissa päästä eteenpäin. Ison kaupungin organisaatiosta löytyy aina ihmisiä, jotka ottavat kontolleen ne tehtävät, joita pormestari ei välttämättä halua priorisoida. Viime vuosina hän on tutkinut muun muassa pormestarimallia, luottamushenkilöiden häirintää ja kuntien kriisiä. Yliopistossa Airaksinen kertoo kokeneensa älyllisen herätyksen. Airaksinen valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2000, lähti kuntakonsultiksi Efektiaan Helsinkiin Saan todella paljon iloa siitä, että voin kertoa tutkimustuloksista kuntapäättäjille. Olen kotoisin oikein heikosti kehittyneestä työläislähiöstä. Kyse on yleensä julmasti kahtiajakautuneista kunnista, joissa blokki A ja B ovat vuorotellen vallassa. Siellä tiedolle oli tarvetta päätöksentekovaiheessa. Tai jos kauan kuntapolitiikassa vaikuttanut yhteistyön rakentaja tai kova vallankäyttäjä luopuu, sairastuu tai menehtyy kesken kauden, saattaa kunta mennä sekaisin kuin seinäkello. Siellä korkeiden kerrostalojen välissä oli paljon metsää. Rakenteet voivat olla puutteelliset. Imin tietoa kuin sieni. Jos hänet on rekrytoitu edellisellä kaudella ja valtaan pääsevät nyt ne, jotka eivät pitäneet häntä hyvänä valintana, saattaa uusi blokki tehdä kaikkensa osoittaakseen, että hän on huono johtaja tai edellyttää häneltä jotain ihan uutta. Tänä vuonna selvitimme sitä, miksi hitossa kuntajohtajien paikat ovat niin tuulisia ja mitä sille voitaisiin tehdä, että politiikka kunnissa ei olisi niin repivää. Kokeista Airaksinen suoriutui kuitenkin erinomaisesti. Taustalla saattaa Airaksisen mukaan olla myös äkillinen taloudellinen tai elinkeinopoliittinen kriisi, joka voi koitua viranhaltijoiden päänmenoksi, jos siihen ei löydetä yhteistä näkymää. Hän alkoi tehdä töitä sivistyksensä eteen. Airaksinen suosittelee pormestarimallia etenkin silloin, jos ylimmät virkajohtajat valitaan puoluekirjan perusteella. Yliopistossa olinkin yhtäkkiä sanavalmis ja luova, eikä minua enää moitittu siitä, etten tottele. Opiskelin varmaan kolme kertaa sen määrän, mitä maisteritutkintoon vaadittiin, koska en tiennyt mistään mitään. Niissä johtaja toisensa jälkeen törmää kriisiin tai lähtee koeajalla. KUNTIEN JOHDOSSA TUULEE Airaksinen on kirjoittanut yli 80 tieteellistä artikkelia. Lapsuutensa hän asui Lempäälän rajalla Multisillassa, jonka rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Koulussa lasten ja nuorten luovuutta tulkitaan sen kautta, kuinka nöyriä he ovat. Toimikunnan jäsenet pistivät minut todella lujille. Airaksinen toivoo, että kunnissa osattaisiin hyödyntää nykyistä enemmän tutkittua tietoa. Se on sellaista naisnäkökulman nostamista yliopistoyhteisössä. TUTKITTU TIETO KÄYTTÖÖN Suomesta löytyy Airaksisen mukaan myös kuntia, joissa politiikan ristiveto on niin suuri, että ne ovat periaatteessa johtamiskelvottomia. Hän kirjoitti lukiosta ällän paperit ja aloitti lastentarhanopettajaopinnot Tampereen yliopistossa, koska sinne pääsi kirjoja pänttäämättä pelkällä soveltuvuuskokeella. Isäni työskenteli puhelinasentajana ja äitini oli perushoitaja. Kuntalehti 9 / 2022 9 . Lapsena Airaksinen oli hyvä laulamaan ja etevä liikunnassa, mutta koulunkäyntiin hän sitoutui huonosti. Parhaiten pormestarimalli sopii Airaksisen mukaan isoihin kaupunkeihin, koska niissä on työntekijöitä, jotka huolehtivat jatkuvuudesta. Kun Airaksinen kollegoineen paneutui kymmeneen kuntaan, jotka olivat joutuneet lehtien palstoille kriisinsä vuoksi, heille selvisi, että on neljänlaisia kriisiytymisen tapoja. KL9_6-11.indd 9 2.9.2022 7.24. Yliopisto ja oppiaine ovat pikkuhiljaa naisistuneet, mutta valtaosa professoreista on edelleen miehiä. Myös äkillinen toimintaympäristön muutos voi ajaa kunnan kriisiin, Airaksinen sanoo. Jos kunnassa ei pidetä tärkeänä sitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus keskusteluun myös kokousten ulkopuolella, luottamusta ei synny ja toisten puhetta tulkitaan aina varmuuden vuoksi negatiivisesti. Esimerkiksi kuntavaalit saattavat tuoda ihan uuden ajan kuntajohtajan uralle. Saan todella paljon iloa siitä, että voin kertoa tutkimustuloksista kuntapäättäjille. Se edellyttää hänen mukaansa käytännöllis-akateemista osaamista. Yliopistosta Airaksinen löysi henkisen kotinsa
Se on massaluento, jonka suorittavat kaikki hallintotieteiden opiskelijat. Vuonna 2009 hän väitteli tohtoriksi otsikolla Hankala hallintouudistus. KL9_6-11.indd 10 2.9.2022 7.24. Airaksinen nauttii opettamisesta, sillä kuten hän sanoo, hän janoaa lavoille. [ Hän ] 10 Kuntalehti 9 / 2022 ja palasi kolmen vuoden kuluttua tutkijaksi Tampereen yliopistoon. Peruskurssilla saan aina sytytettyä muutamalle opiskelijalle kuntaja aluejohtamisen kipinän. Opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvalta erikoiskurssilta rekrytoidaan vuosittain yksi tai kaksi opiskelijaa oikeisiin töihin, Airaksinen kertoo. Toivon, että olisin opettajana helposti lähestyttävä ja sellainen, jonka kanssa voisi olla eri mieltä, maltillisesti vaativa ja ihmisenä mukava, Airaksinen sanoo. Kuntaja aluejohtamisen syventävällä erikoiskurssilla opiskelijat ovat laatineet Raision strategiaa, arvioineet Helsingin pormestarimallia ja tehneet palvelumuotoilua Kainuun maakunnalle. Se on minulle joka kerta iso mahdollisuus. SALILLINEN TÄHTISILMIÄ Lukuvuoden alkajaisiksi Jenni Airaksinen palkittiin Tampereen yliopiston hyvän opetuksen ja opetuksen kehittämisen palkinnolla. Se tuntuu aina vähän epäuskottavalta, että he kaikki ovat siellä kuulemassa minua. Tänä syksynä meillä on Kuntaliiton kanssa projekti, jossa analysoimme hyvinvointialueuudistuksesta annettuja lausuntoja ja pohdimme, minkälaista kuntakäsitystä ne heijastavat. Peruskurssin lisäksi Airaksinen opettaa kandija maisterivaiheen opiskelijoita. Kevään yhteishaussa niitä tavoitteli runsaat 1 200 haParhaiten pormestarimalli sopii Airaksisen mukaan isoihin kaupunkeihin. LISÄÄ ARMOLLISUUTTA Aloituspaikkoja hallintotieteissä oli tänä vuonna 142. Sehän on minulle kuin stadionkeikka, kun Pinni B:n isossa luentosalissa on monta sataa tähtisilmää. Hän vetää kahdesti vuodessa muun muassa kuntaja aluejohtamisen peruskurssin
Kuntalehti 9 / 2022 11 . Yksi Airaksisen syksyn tähtihetkistä koittaa lokakuussa, kun hänen kollegansa Kaisa Kurkela väittelee tohtoriksi. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Liisa Takala Jenni Airaksinen • Syntyi vuonna 1975 Tampereella • Väitteli hallintotieteen tohtoriksi vuonna 2009 • Työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa • Aloitti osa-aikaisena vanhempana neuvonantajana FCG Finnish Consulting Groupissa marraskuussa • Toimi Kuntaliitossa tutkimusja kehitysjohtajana vuosina 2017–2019 • Työskenteli tutkijana ja yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa vuosina 2003–2017 • Aloitti työuransa kuntatutkijana Efektiassa vuosina 2000–2003 • Tieteellisen yhdistyksen Focus Localis ry:n puheenjohtaja ja Suomen Unicefin hallituksen jäsen • Perheeseen kuuluu kaksi teinipoikaa, villakoira ja poikaystävä • Harrastaa avantouintia, kuubalaisia tansseja ja ulkoilua [ Kuka. ] Minulta puuttuu auktoriteettien kunnioitus täysin. Meidän täytyy osata tuoda laatua opetukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja luoda ratkaisuja ongelmiin eikä vaan räkyttää sivupöydästä. KL9_6-11.indd 11 2.9.2022 7.24. Hallintotieteiden opiskelijoista kuntaja aluejohtamisen opintoihin valitaan vuosittain noin 25 opiskelijaa. Opiskelijoilla on sellainen käsitys, että heidän pitää olla täydellisiä, jotta he saavat valittua haluamansa pääaineen. Se on win-win -tilanne. Viime keväänä hakemuksia tuli enemmän vain kauppaja lääketieteeseen, psykologiaan ja luokanopettajakoulutukseen. • Jenni Airaksinen toivoo, että työelämässä arvostettaisiin nykyistä enemmän tutkijan ominaisuuksia. Jenni Airaksinen on opettanut kuntaja aluejohtamista runsaat kymmenen vuotta. Tuona aikana opiskelijoiden armottomuus itseään kohtaan on lisääntynyt, hän sanoo. Airaksinen aloitti viime marraskuussa osa-aikaisena vanhempana neuvonantajana konsulttiyhtiö FCG:ssä. Se, että täältä valmistuu hyviä ihmisiä, on aivan yhtä tärkeää kuin se, että he ovat kovia osaajia. Airaksisen mukaan yliopistolla on iso vastuu siitä, millaisia persoonia sieltä aikanaan valmistuu, koska he luovat tulevaisuuden työkulttuuria. Opettajana Airaksinen ei halua olla lietsomassa kovuutta ja kylmyyttä. Jos et pysty olemaan armollinen itsellesi, millainen olet johtajana tai työntekijänä. Airaksinen toimii väitöstilaisuudessa valvojana eli kustoksena. He asettavat itselleen kovia tavoitteita. Samalla saan hyviä verkostoja tutkimukseen ja opetukseen. Ajattelen, että opiskelijoiden elämässä on kaikenlaista ja yritän olla mahdollisuuksien mukaan joustava ja kannustava silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. kijaa, selviää Tampereen yliopiston opiskelijavalinnan tilastoista. He ovat jo valmiiksi aika hyviä kirjoittamaan. Pääsykoeuudistus vaikutti siihen, että meille tulee akateemisilta valmiuksiltaan aiempaa parempia opiskelijoita. Hallintotieteet on vuodesta toiseen yksi Tampereen yliopiston suosituimmista oppiaineista. Hänen syksynsä on joka tapauksessa työntäyteinen. Minusta on hienoa, että meillä on yleisölle avoin tilaisuus, jossa voi käydä tieteellistä keskustelua. Tampereen yliopistosta valmistuu kuntaja aluejohtamista käsitteleviä väitöskirjoja Airaksisen mukaan tasaisesti ja ne ovat korkealaatuisia, mutta se ei yksinomaan riitä. VAALIT LÄHESTYVÄT Syksy näyttää, palaavatko opiskelijat kampukselle, Jenni Airaksinen sanoo. Se on iso kysymys, miten eduskuntavaaleissa keskustellaan vuodenvaihteessa aloittavista hyvinvointialueista ja kuntien uudesta roolista. Väitöstilaisuudet ovat yksi yliopiston hienoimmista instituutioista. FCG:ssä pystyn viemään tutkimustuloksia käytäntöön. Luentojen alettua kuntatutkija Airaksinen alkaa orientoitua huhtikuussa järjestettäviin eduskuntavaaleihin
12 Kuntalehti 9 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Se vahvistettiin käyttöön helmikuussa 1952. [ Mikä vaakuna. Tälle oli käyttöä, sillä Jansson oli ostanut uuden työtilan Ullanlinnankadulta ja ottanut ison lainan. Vaakunan selitys on: ”sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin; kaikki kultaa”. Jansson oli paitsi kirjailija ja kuvataiteilija myös koulutettu koristemaalari. Jansson maalasi 1940-ja 1950-luvuilla useita suuria seinämaalauksia. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Monet Janssonin suurista seinämaalauksista ovat jääneet suurelta yleisöltä pimentoon, sillä ne sijaitsevat usein paikoissa, joissa ei ole ollut vapaata pääsyä. Pieni muumipeikko istuu sievästi signeerauksen vieressä. Kaiken taustalla näkyy Haminan kaupunki. KL9_12-13.indd 12 2.9.2022 7.31. Innoituksensa ne ovat saaneet Haminasta ja sen historiasta. Topless-asuinen merenneito kurkistaa katsojaa leikkisästi käsivartensa alta. ] HAMINAN kaupunki oli kesällä tapetilla mursuparastaan, joten on vain sopivaa, että myös kunnan taideaarre löytyy merellisestä aihepiiristä. Näyttely oli auki kesän ajan, ja sen järjesti Haminan kaupunki yhdessä Janssonin perintöä vaalivan Moomin Charactersin kanssa. Ensimmäinen, nimettömäksi jäävä maalaus esittää rantamaisemaa. TIEDETÄÄN, että Tove Jansson maalasi teokset ateljeessaan Helsingissä ja kuljetti ne sitten rullalle käärittyinä bussilla Haminaan. Ne olivat tuolloin suosittuja, ja niistä myös maksettiin mukavasti. Tuossa komeat kadetit juttelevat neitosten kanssa, jotka käyskentelevät merituulessa hameet hulmuten. Haminan kaupunki tilasi kaksi suurta seinämaalausta Seurahuoneen kabinetin seinälle vuonna 1952 300-vuotisjuhlansa kunniaksi. Museonjohtaja Paula Kouki poimii kunnan monisatapäisestä taidekokoelmasta kaksi suurta maalausta, joiden tekijän tuntevat kaikki. • Katja Martelius Hamina: Tarina merenpohjasta Kuva: Jarno Koivula / Haminan kaupunki HARJAVALLAN vaakuna on saanut aiheensa kunnan läpi virtaavan Kokemäenjoen valjastamisesta. 70 vuotta ne olivat paikoillaan vain harvojen ja valittujen ihailtavina, kunnes kuluneena kesänä teokset kannettiin 150 metrin päähän Raatihuoneelle Tove Jansson ja meri -nimisen näyttelyn keskipisteiksi. Hihnassaan mäyräkoira luo huolestuneen silmäyksen kaukana riehuvaan ukonilmaan. TEOKSET ovat kumpikin yli viisi metriä pitkiä ja puolitoista korkeita. Tätä kaikkea seuraavat pohjan mielikuvitukselliset kasvit ja elukat, merikäärmeet ja oudot syvänmeren kalat, jotka hohtavat kyljistään fosforia. Haminan monumentaalimaalaukset on toteutettu öljyllä kankaalle, mutta useita töitä Jansson toteutti myös al secco, maalaamalla kalkkiväreillä suoraan kuivaan seinään. Salamat viittaavat vuonna 1939 rakennettuun Harjavallan voimalaitokseen. Tunnuksen vinoristit kuvaavat joen patoamista. Teoksista saamallaan ennakolla hän muun muassa maksoi kerääntyneitä veroja sekä osti uuden mekon ja käsilaukun. Tove Janssonin (1904–2001) 1950-luvulla maalaamat kaksi meriaiheista seinämaalausta eivät ehkä esitä meillä päin tuiki harvinaista merinisäkästä, mutta monia muita satumaisia ihmeitä kylläkin. Toisen maalauksen nimi on Tarina merenpohjasta, ja se esittää samat kadetit aaltojen alla, merenpohjan hämyssä
Onko pienillä kunnilla mitään perusteita itsenäisyydelle. Minun ajatteluni lähtee siitä, että soteuudistus on niin iso muutos, että kunnilla ei ole ollut nyt tahtotilaa eikä myöskään aikaa ja resursseja pohtia mitään muuta. Yksi mahdollisuus on, että porkkanamenettelyllä voitaisiin nykyistä vahvemmin tukea yhdistymisiä. • Martta Nieminen KL9_12-13.indd 13 2.9.2022 7.31. Seuraavalla hallituskaudella kunnan talouden koko, investointikyky ja väestömäärä tulevat realistisesti näkyville. Eli jos jonkun kunnan tilanne on niin heikko, että se ei näytä selviävän ja on toistuvasti arviointimenettelyssä, kunnan olisi liityttävä johonkin toiseen. Kuntaremontille on tarvetta. Minäkin olen syntynyt Karhulassa, ja jos täällä kaupungin sisällä puhun, olen edelleen karhulalainen. Jokaisella kunnalla on oma itsehallinto, mutta on sitten arvioitava, mikä on palveluiden tuottamisen taso tai tasa-arvo ihmisten kohdalla. Mitä tällaisessa kunnassa pitäisi tehdä. Uskotko, että seuraavassa hallitusohjelmassa on puolueista riippumatta jotain uusia konkreettisia ehdotuksia tai malleja. Onko Suomessa nyt sellaisia kuntia, joiden pitäisi olla osa jotain muuta kuntaa. Juu, olen nyt autossa. Toinen mahdollisuus on katsoa tilannetta nykyistä tarkemmin arviointimenettelyssä. Mainitse hyvä esimerkki, jossa kunta on pystynyt pitämään identiteettinsä, vaikka onkin liittynyt toiseen kuntaan. Ja jos katson naapuria Kouvolaa, jossa oli myös kuntaliitos, kyllä ihmiset siellä yhä ovat Valkealasta tai Anjalasta. Jotta lapsilla olisi sama mahdollisuus valinnaisiin aineisiin tai eri aineiden eri opettajiin, se vaatii vähän isompaa koulua. Kuntalehti 9 / 2022 13 [ Tape ] [ Pystytkö puhumaan ] ehdotus Mitä tapaht uu entise lle Hartw all-ar eenall e Kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., vastaa puhelimeen. Savon Sanomat 23.8.), että kysymys kuntien yhdistymisestä nousee esille seuraavalla hallituskaudella. Olet useassa yhteydessä arvioinut (mm. On parempi olla sanomatta kuntien määrästä mitään tai kuntien nimiä, mutta kyllä tämä tulee arvioitavaksi seuraavien vuosien aikana. Voiko se olla osana jotain isompaa kuntaa tai jotain muuta. Noin sadassa kunnassa syntyy lapsia vuodessa vähemmän kuin yksi noin parinkymmenen oppilaan koululuokka. Kyllähän jokaisella alueella on vahvuuksia ja identiteettiä, mutta onko välttämättä oltava oma kunta. Se on ihan hyvä, niin pitääkin olla. Pystytkö puhumaan. Jos kuntien yhdistäminen ei tule kysymykseen, kuntien yhteiset koulut on vaihtoehto. Millä keinoilla kuntia saataisiin yhdistymään. Asun Kotkassa, jossa tehtiin vuonna 1977 iso pakkoliitos. En tiedä. Kymin kunta, Karhulan kauppala ja Kotkan kaupunki yhdistyivät, mutta kyllä täällä ihmiset käyttävät edelleen vanhoja nimiä
[ Johtaminen ja markkinointi ] 14 Kuntalehti 9 / 2022 POTKUJA JA IRTIOTTOJA Kuntajohtajat vaihtavat maisemaa nyt tiuhaan tahtiin. Moni kuntajohtaja siirtyy kunnasta toiseen uransa aikana useita kertoja. Kuva: Paula Myöhänen KL9_14-31.indd 14 2.9.2022 7.25. Toiset lähtevät epäluottamuksen seurauksena, toiset yrityksiin tai omaan konsulttifirmaan
Tilannettani kuvaa se, ettei luottamustani ole mitattu missään vaiheessa. Kuntalain mukainen kunnanjohtajan irtisanominen vaatisi tilapäisen valiokunnan asettamisen valmistelemaan erottamista ja läpi mennäkseen sen pitäisi saada taakseen kaksi kolmannesta valtuuston kokoonpanosta. KRIISIJOHTAJA HAUSSA Halosen johdolla Mikkeli on tehnyt POTKUJA JA IRTIOTTOJA Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen väistyy seuraajan tieltä ilmassa roikkuneen epäluottamuksen vuoksi. KL9_14-31.indd 15 2.9.2022 7.25. Halosen johtajasopimuksessa sanotaan, että ”mikäli kaupunginjohtajan virkasuhde aiotaan työnantajan toimesta irtisanoa kuntalain §43:n perusteella, on tässä kohdassa mainittujen menettelytapojen sijaan mahdollista päättää virkasuhde kaupunginjohtajan oman irtisanoutumisen perusteella maksamalla hänelle 12 kuukauden palkkaa vastaava siirtymäkorvaus”. Tapaus on harvinainen, sillä yleensä epäluottamuksen takia irtisanoutunut kaupunginjohtaja poistuu organisaatiosta. Johtajasopimukseen kirjataan lähes aina maininta kunnanjohtajan vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ja erokorvauksesta, jotta luottamuspulatilanteista selvittäisiin nopeammin ja kivuttomammin. Kuntalehti 9 / 2022 15 . M ikkelin kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen on yksi lähtijöistä. Hän irtisanoutui kokemansa epäluottamuksen tähden ja siirtyy sen jälkeen, kun uusi kaupunginjohtaja on ottanut tehtävän vastaan, selvitystehtävään kaupungin organisaatiossa. Tuskinpa epäluottamus olisi valtuustossa läpi mennytkään. Halonen kuvaa tapahtunutta kohtuullisen pienen mutta vaikutusvaltaisen piirin pyörittämäksi kohinaksi ilman laajempaa keskustelua. Timo Halonen ehti johtaa Mikkelin kaupunkia seitsemän vuotta, kunnes viime vuonna käytyjen kuntavaalien jälkeen epäluottamus alkoi roikkua ilmassa
Härkönen ei halua kommentoida lähtönsä syitä tarkemmin. Muutamissa Lapin kunnissa vaihtuvuus on ollut erityisen vilkasta. Veronkorotuksia ja ikäviä leikkauksia on tehty, ja poliitikot ovat saaneet kaupunkilaisilta kriittistä palautetta. Kaupunginjohtajaa vaihtamalla on haettu poliittinen voitto. Askolasta ja Puolangalta Rautiainen joutui lähtemään epäluottamuksen jälkeen eroraha tilillään. Siiskosen mukaan vaalien jälkeen päättäjät totesivat, että Mikkeli kaipaa muutosta nyt rajumman päälle ja aloitetaan kaupunginjohtajasta. Voi kylvää siemeniä, mutta siihen se jää. Savukoskella hän oli viransijaisena. Sodankylän uutena kunnanjohtajana aloitti elokuussa Jari Rantapelkonen, joka jätti taakseen Lapin toisen turbulentin kunnan Kittilän. Häntä seurasi Petri Härkönen, joka irtisanoutui reilun vuoden pestin jälkeen. Hän toteaa, että vuosi tai puolitoista kunnanjohtajana on liian lyhyt aika saada mitään isompaa aikaiseksi. Vuosi tai kaksi rakennetaan, tuodaan uusia asioita ja pannaan oma persoona likoon. Näin meneteltiin myös Mikkelin uuden kaupunginjohtajan haussa. Hänen mukaansa nopeilla liikkeillä poliitikot yrittävät saada jotain näkyvää aikaiseksi. [ Johtaminen ja markkinointi ] 16 Kuntalehti 9 / 2022 viiden vuoden sisällä neljä talouden sopeutusohjelmaa. HÄRKÖNEN BISNEKSEEN Sodankylän kunnanjohtajan paikalta matkailuyrityksen toimitusjohtajaksi keväällä siirtynyt Petri Härkönen tunnustaa vaihtaneensa tehtäviä liiankin tiuhaan tahtiin. Hänelle on kertynyt kokemusta liike-elämästä, kuntajohdon konsultoinnista ja kolmen kunnan johtamisesta. Osassa kuntia työilmapiiri on muuttunut niin huonoksi, ettei hyviä hakijoita tahdo löytyä. Hän ehti toimia virkaatekevänä Ruokolahdella kunnes siirtyi vt. Olen vaihtanut tehtäviä liiankin usein, toteaa matkailuyrityksen toimitusjohtajaksi siirtynyt Petri Härkönen. VAIHTUVUUS LISÄÄNTYNYT Kuntajohtajien vaihtuvuus on viime vuosina lisääntynyt ja lyhyet työsuhteet yleistyneet. KL9_14-31.indd 16 2.9.2022 7.25. Tosiasiassa kaupungin taloutta ei ole kyetty oikaisemaan riittävästi, koska poliittista yhteisymmärrystä ei ole, Halonen tähdentää. Rantapelkonen ehti vain käväistä Kittilässä, minne hänet valittiin kunnanjohtajaksi viime vuoden joulukuussa. Tietynlainen kriisijohtamisen tarve nousee koko organisaation tasolla. Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pirjo Siiskosen, kesk., mukaan tyytymättömyyttä kaupunginjohtajaan oli jo edellisellä valtuustokaudella, mutta toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta sitten, kun kuntavaalien jälkeen valtuuston kokoonpanosta 46 prosenttia oli uusia päättäjiä. Hän on toiminut Askolan, Mellilän, Puolangan, Savukosken ja nyt Rääkkylän kunnanjohtajana. Sodankylä kuuluu rajun vaihtuvuuden kuntiin. Nopeiden siirtojen mies on myös Puumalasta Suomen nuorimpana kuntajohtajana uransa aloittanut Matias Hilden. Sen sijaan että nostaisi korvauksen, Halonen tekee selvitystyötä kaupungin hyväksi. Keväällä Halonen teki kaupunginhallituksen kanssa sovintosopimuksen, jonka perusteella hän hoitaa kaupunginjohtajan tehtäviä siihen saakka, kunnes uusi kaupunginjohtaja aloittaa virassa. Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola, kok., toteaa, että poliittisten päättäjien tyytymättömyys kaupunginjohtajaan nousi kuntavaalien jälkeen. Kaupunginjohtajan syrjäyttämisen syyt ovat jääneet hämäriksi kaupunkilaisille. Halosen johtajasopimus takaa hänelle 12 kuukauden palkan suuruisen erokorvauksen. kaupunginjohtajaksi Imatralle. Vuonna 2019 kunnanjohtajaksi valittu Kirsi Virtanen irtisanoutui epäluottamusprosessin jälkeen noin vuoden virassaolon jälkeen. Kovatasoisia hakijoita etsitäänkin yhä useammin suorahakukonsulttien avulla virallisen hakijajoukon ulkopuolelta. Sitten tulee taKuva: Kaisa Sirén Kaupunginjohtajaa vaihtamalla on haettu poliittinen voitto. Usean kunnan johtajana on ehtinyt toimia myös Esko Rautiainen. Timohan on tehnyt hyvää työtä, mutta meidän kuntataloutemme on pahimmassa kriisissä ikinä. Käytettiin urheiluvertausta, että koska joukkuetta ei voi vaihtaa, pitää vaihtaa valmentajaa
Se muodostuisi loppupelissä Mikkelin kaupungille edulliseksi ratkaisuksi. Ajatellaan, että vika on lähtijässä, koska kunnanhallituksen vastuu on hähmyisempi. Viiden tai kuuden vuoden jälkeen tulee turhautumista ja väsymistä. Jos vaakakupissa on enemmän negatiivisia asioita kuin positiivisia ja kun työn ilo menee, silloin on hyvä pohtia vaihtamista. Kuntalehti 9 / 2022 17 . Viiden tai kuuden vuoden jälkeen tulee turhautumista ja väsymistä. Nyt olen vastuussa vain omista tekemisistäni. Epäluottamuksen siemenet on kylvetty yleensä paljon ennen eroa, ja epäluottamus juontaa useimmiten poliittisen johdon ja viranhaltijaorganisaation yhteistyöongelmista. Heikka kehottaa kuntia sitouttamaan kuntajohtajansa paremmin, sillä kunnan isot kehittämisprosessit jäävät alkuvaiheeseen, jos kuntajohtaja vaihtuu liian usein. Heikan mielestä on surullista, että kuntajohtaja yksin nimetään syylliseksi ja hänet istutetaan häpeäpaaluun. Mutta jos mikään ei etene ja huomaat, että alkaa enemmän ottaa päähän mennä töihin. Sovintosopimuksen perusteella Halonen työskentelee 12 kuukautta selvitystehtävässä sen jälkeen, kun uusi kaupunginjohtaja aloittaa. VAPAA LÄHTEMÄÄN Mikkelin väistyvä kaupunginjohtaja Timo Halonen korostaa, ettei hän ole lopettamassa työuraansa eikä jäämässä eläkkeelle. KL9_14-31.indd 17 2.9.2022 7.25. Kuntajohtajan tulisi olla kuntaorganisaationsa parhaiten palkattu henkilö, Härkönen painottaa. Härkönen pitää kuntajohtajan työtä edelleen vetovoimaisena, kuntajohtajaa syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin ei moni pääse. Irtisanoutumista parhaillaan harkitseville hänellä on hyvä neuvo: älä lähde ensimmäisestä kunnon ketutuksesta, sillä joka paikassa tulee niitä tilanteita vastaan. Olisi hyvä, että johtajat pysyisivät samassa virassa ainakin viisi vuotta. Tätä nykyä hän tarjoaa kuntajohdolle mentorointia ja koulutuksia omassa yrityksessään. Tiina Heikka jätti kunnanjohtajan työt Lapinjärvellä, kun aikaa ei enää riittänyt perheelle ja omille jutuille. Työn vaativuuteen nähden kuntajohtajien palkat ovat Härkösen mielestä jääneet jälkeen yksityisen puolen tasosta. Eli teen sen työnä, mikä johtajasopimuksen mukaan annettaisiin rahana, Halonen tähdentää. Tämä on haaste kunnille. Vuodessa tai kahdessa ei ehdi saamaan oikein mitään aikaan. Minulla on mahdollisuus siirtyä vapaasti muihin tehtäviin, jos sellaisia tulee vastaan. Se on uusi tunne, kun on ollut vastuussa koko kunnasta, jatkuvasti valokeilassa ja aina töissä. • Kuva: Liisa Takala Merja Ojansivu Vuodessa tai kahdessa ei ehdi saamaan oikein mitään aikaan. Hän on huomannut, että monessa kunnassa muiden johtoryhmän jäsenten palkat ovat hyvin lähellä kuntajohtajan palkkaa. saisempi vaihe, homma lähtee rullaamaan, kaikki tuntevat toistensa tavat ja usein seuraa tietynlainen mukavuustila. Silloin on hyvä aika alkaa katsella muita hommia. JOHTAJA HÄPEÄPAALUSSA Heikka on seurannut kuntajohtajien epäluottamustilanteita, joissa johtaja on irtisanoutunut johtajasopimuksen perusteella. Se hukkuu massaan. HEIKKA VALITSI VAPAUDEN Tiina Heikka ehti luotsata Uudellamaalla sijaitsevaa Lapinjärven kuntaa kahdeksan vuotta kunnes irtisanoutui viime vuoden lopussa
Palkan suuruuteen vaikuttaa eniten, mutta ei automaattisesti, kunnan koko. kaupunginjohtajan Matias Hildenin johtajasopimus ”Kunnanjohtajan käynnissä olevasta MBA-täydennyskoulutuksesta sovitaan seuraavaa: Kunta maksaa koulutuksen jäljellä olevan osan ja siihen kuuluvan ulkomaanjakson seuraavin ehdoin: Loppuosa koulutuksesta suunnataan Mäntsälän kunnan johtamista palvelevaksi. Kolmasosassa sopimuksista kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus sisältää irtisanomisajan palkan, joka on kunnanjohtajan vapaaehtoisesti irtisanoutuessa kaksi kuukautta. Syynä lienee kunnan maine ja siitä johtuva vaikeus löytää hyviä johtajia. Kummatkin sopimusosapuolet informoivat ennalta toisiaan asioissa, jotka saattavat herättää julkista mielenkiintoa.” Iitin kunnanjohtajan Jarkko Salosen johtajasopimus ”Nykyaikaisen kunnanjohtajan tulee olla näkyvä ja kuntalaisia kohtaava. Kuntalehti keräsi oheiseen taulukkoon kuntajohtajien johtajasopimuksia ajalta 23.6.2021–8.6.2022. Hannu Laurila Mika Ingi Marjukka Manninen Pekka Järvi Satu Autiosalo Juha-Pekka Rusanen Riikka Moilanen Kimmo Hinno Jarkko Salonen Jari Rantapelkonen Kai Korhonen Risto Alaheikka Johanna Viita Heikki Hallikainen Terhi Källi Tuomas Aikkila Johanna Mäkelä Satu Simelius Kati Rekola Jarkko Seppälä Jarkko Sorvanto Valtteri Väyrynen Esko Rautiainen Katarina Helander Kirsi Kellokangas Arto Kummala Taina Pieski Rauno Peltola, vs. kaupunginjohtajan Matias Hildenin johtajasopimukseen. Monessa sopimuksessa kunnanjohtaja on haluttu sitouttaa virkaan porrastamalla erokorvaus siten, että vasta pitempi yhtäjaksoinen virassaolo takaa kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavan erorahan. Kunnanjohtaja sitoutuu siihen, ettei hän esiinny oma-aloitteisesti julkisuudessa kunnan imagoa haittaavissa yhteyksissä. 18 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] JOHTAJASOPIMUKSIA 2021-2022 Erokorvaukset supistuneet ja porrastus yleistynyt Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi 6kk–1v, 1–2v, yli 2v 2, 2-5, yli 5 vuotta alle 3, yli 3 vuotta sisältää ei mainintaa ei sisällä Kuntalain § 43 mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Uusimpien johtajasopimusten joukossa pienimmät kunnat, Kustavi ja Utsjoki, maksavat kunnanjohtajilleen parempaa palkkaa kuin moni isompi kunta. Yli kahden vuoden jälkeen eroraha olisi ollut kahdeksan kuukauden palkka. Kahdentoista kuukauden palkan suuruiset erorahat ovat aikaisempaa harvinaisempia. Mukana on valtaosa tuon ajankohdan välillä tehdyistä sopimuksista. Sosiaalinen media on osa kunnanjohtajan työnkuvaa.” Auran kunnanjohtajan Terhi Källin johtajasopimus Poimintoja johtajasopimuksista KL9_14-31.indd 18 2.9.2022 7.25. Kunnanjohtaja sitoutuu koulutuksen jälkeen kolmen vuoden työssäoloon, jolloin korvausvelvoitetta ei ole.” Mäntsälän kunnanjohtajan Hannu Laurilan johtajasopimus ”Kunnanjohtaja työskentelee tavoitteellisesti kuntakuvaa parantavasti. Hildenin erokorvaus kasvaa kuukauden palkalla jokaista virassaolovuotta kohden. Kittilän nyttemmin jo irtisanoutuneen kunnanjohtajan Jari Rantapelkosen palkka (8 234 euroa) ylitti myös verrokkikuntien palkkatason. Erikoisin porrastus on laadittu Imatran vt. Esimerkiksi Kittilän – nyt jo irtisanoutuneen – kunnanjohtajan Jari Rantapelkosen johtajasopimuksessa hän olisi saanut puolesta vuodesta vuoteen kestävän virkasuhteen jälkeen neljän kuukauden palkkaa vastaavan erorahan. Erokorvaus on alimmillaan kuuden ja enimmillään kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa. 12 000 12 500 10 500 10 000 10 800 9 200 8 500 8 696 8 207 7 800 7 500 7 300 7 800 8 234 6 800 7 200 6 500 7 100 7 000 7 900 7 000 6 000 6 700 6 500 6 500 6 300 6 500 6 300 6 500 6 214 7 500 7 200 6 6 9 6, 12* 6 12 6 10 6 9 12 6 4, 6, 8 6 6 6 6 6, 12 8 10 6 9 6 6 6 ei erokorvausta 6 6 6, 9, 12 6, 12 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Kunta Asukkaita 31.12.2021 Nimi Palkka Erokorvaus, kuukaudet Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Virkasuhteen pituus EROKORVAUS ON PORRASTETTU VIRASSAOLOAJAN MUKAAN: *Erokorvaus kasvaa kuukauden palkkaa vastaavalla summalla jokaista kaupunginjohtajan täyttä viranhoitovuotta kohden siten, että se on enimmillään 12 kuukauden palkkaa vastaava summa. Kahdessa kolmasosassa sopimuksista erorahan suuruus vastaa kuuden kuukauden palkkaa. Kuntalehden selvitys: Erorahat kutistuneet UUDEMMAT johtajasopimukset takaavat entistä laihemman erorahan luottamuspulatilanteessa vapaaehtoisesti lähteville kunnanjohtajille, Kuntalehden selvitys kertoo. • Merja Ojansivu ”Kaupunginjohtajalla on tuloverolain 64 pykälän mukainen verovapaa oikeus ladata sähköautoa kaupungin latauspisteessä, mikäli latauspiste on työnantajan toimesta järjestetty.” Imatran vt. PALKKA NEUVOTELLAAN Kuntajohtajan palkka on sopimuspalkka, ja se neuvotellaan johtajasopimuksen yhteydessä. Hämeenlinna Rauma Raasepori Imatra Mäntsälä Lieto Ii Hattula Saarijärvi Kiuruvesi Oulainen Haapavesi Iitti Kittilä Sievi Luumäki Pielavesi Polvijärvi Aura Ranua Savitaipale Sauvo Lemi Hartola Lapinjärvi Kuhmoinen Rääkkylä Pukkila Kinnula Multia Utsjoki Kustavi 67 971 38 959 27 484 25 655 20 837 20 291 9 912 9 405 9 117 7 759 7 102 6 613 6 559 6 523 4 781 4 473 4 269 4 161 3 955 3 670 3 261 2 959 2 917 2 621 2 580 2 158 2 032 1 848 1 581 1 488 1 176 971 Olli-Poika Parviainen Esko Poikela Petra Theman Matias Hilden, vt. Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. Esimerkiksi uudemmissa johtajasopimuksissa Rauman kaupunginjohtajan Esko Poikelan palkka on korkeampi kuin Hämeenlinnan Olli-Poika Parviaisen, vaikka Rauma on asukasluvultaan pienempi kaupunki. Mäntsälän kunnanjohtajan Hannu Laurilan palkka (10 800 euroa) on parempi kuin saman kokoluokan kuntien johtajilla, mutta hänen johtajasopimuksessaan ei ole lainkaan erokorvausta
Hämeenlinna Rauma Raasepori Imatra Mäntsälä Lieto Ii Hattula Saarijärvi Kiuruvesi Oulainen Haapavesi Iitti Kittilä Sievi Luumäki Pielavesi Polvijärvi Aura Ranua Savitaipale Sauvo Lemi Hartola Lapinjärvi Kuhmoinen Rääkkylä Pukkila Kinnula Multia Utsjoki Kustavi 67 971 38 959 27 484 25 655 20 837 20 291 9 912 9 405 9 117 7 759 7 102 6 613 6 559 6 523 4 781 4 473 4 269 4 161 3 955 3 670 3 261 2 959 2 917 2 621 2 580 2 158 2 032 1 848 1 581 1 488 1 176 971 Olli-Poika Parviainen Esko Poikela Petra Theman Matias Hilden, vt. JOHTAJASOPIMUKSIA 2021-2022 Erokorvaukset supistuneet ja porrastus yleistynyt Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi 6kk–1v, 1–2v, yli 2v 2, 2-5, yli 5 vuotta alle 3, yli 3 vuotta sisältää ei mainintaa ei sisällä Kuntalain § 43 mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Hämeenlinna Rauma Raasepori Imatra Mäntsälä Lieto Ii Hattula Saarijärvi Kiuruvesi Oulainen Haapavesi Iitti Kittilä Sievi Luumäki Pielavesi Polvijärvi Aura Ranua Savitaipale Sauvo Lemi Hartola Lapinjärvi Kuhmoinen Rääkkylä Pukkila Kinnula Multia Utsjoki Kustavi 67 971 38 959 27 484 25 655 20 837 20 291 9 912 9 405 9 117 7 759 7 102 6 613 6 559 6 523 4 781 4 473 4 269 4 161 3 955 3 670 3 261 2 959 2 917 2 621 2 580 2 158 2 032 1 848 1 581 1 488 1 176 971 Olli-Poika Parviainen Esko Poikela Petra Theman Matias Hilden, vt. Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. Hannu Laurila Mika Ingi Marjukka Manninen Pekka Järvi Satu Autiosalo Juha-Pekka Rusanen Riikka Moilanen Kimmo Hinno Jarkko Salonen Jari Rantapelkonen Kai Korhonen Risto Alaheikka Johanna Viita Heikki Hallikainen Terhi Källi Tuomas Aikkila Johanna Mäkelä Satu Simelius Kati Rekola Jarkko Seppälä Jarkko Sorvanto Valtteri Väyrynen Esko Rautiainen Katarina Helander Kirsi Kellokangas Arto Kummala Taina Pieski Rauno Peltola, vs. Hannu Laurila Mika Ingi Marjukka Manninen Pekka Järvi Satu Autiosalo Juha-Pekka Rusanen Riikka Moilanen Kimmo Hinno Jarkko Salonen Jari Rantapelkonen Kai Korhonen Risto Alaheikka Johanna Viita Heikki Hallikainen Terhi Källi Tuomas Aikkila Johanna Mäkelä Satu Simelius Kati Rekola Jarkko Seppälä Jarkko Sorvanto Valtteri Väyrynen Esko Rautiainen Katarina Helander Kirsi Kellokangas Arto Kummala Taina Pieski Rauno Peltola, vs. 12 000 12 500 10 500 10 000 10 800 9 200 8 500 8 696 8 207 7 800 7 500 7 300 7 800 8 234 6 800 7 200 6 500 7 100 7 000 7 900 7 000 6 000 6 700 6 500 6 500 6 300 6 500 6 300 6 500 6 214 7 500 7 200 6 6 9 6, 12* 6 12 6 10 6 9 12 6 4, 6, 8 6 6 6 6 6, 12 8 10 6 9 6 6 6 ei erokorvausta 6 6 6, 9, 12 6, 12 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Kunta Asukkaita 31.12.2021 Nimi Palkka Erokorvaus, kuukaudet Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Virkasuhteen pituus EROKORVAUS ON PORRASTETTU VIRASSAOLOAJAN MUKAAN: *Erokorvaus kasvaa kuukauden palkkaa vastaavalla summalla jokaista kaupunginjohtajan täyttä viranhoitovuotta kohden siten, että se on enimmillään 12 kuukauden palkkaa vastaava summa. KL9_14-31.indd 19 2.9.2022 7.25. 12 000 12 500 10 500 10 000 10 800 9 200 8 500 8 696 8 207 7 800 7 500 7 300 7 800 8 234 6 800 7 200 6 500 7 100 7 000 7 900 7 000 6 000 6 700 6 500 6 500 6 300 6 500 6 300 6 500 6 214 7 500 7 200 6 6 9 6, 12* 6 12 6 10 6 9 12 6 4, 6, 8 6 6 6 6 6, 12 8 10 6 9 6 6 6 ei erokorvausta 6 6 6, 9, 12 6, 12 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta Kunta Asukkaita 31.12.2021 Nimi Palkka Erokorvaus, kuukaudet Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Virkasuhteen pituus EROKORVAUS ON PORRASTETTU VIRASSAOLOAJAN MUKAAN: *Erokorvaus kasvaa kuukauden palkkaa vastaavalla summalla jokaista kaupunginjohtajan täyttä viranhoitovuotta kohden siten, että se on enimmillään 12 kuukauden palkkaa vastaava summa. JOHTAJASOPIMUKSIA 2021-2022 Erokorvaukset supistuneet ja porrastus yleistynyt Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi 6kk–1v, 1–2v, yli 2v 2, 2-5, yli 5 vuotta alle 3, yli 3 vuotta sisältää ei mainintaa ei sisällä Kuntalain § 43 mukaan valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita
KL9_14-31.indd 20 2.9.2022 7.25. [ Johtaminen ja markkinointi ] 20 Kuntalehti 9 / 2022 Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila kävi tutustumassa Satakunnan pelastuslaitoksen maakunnalliseen tilannekeskukseen
Satakunnan hyvinvointialue muodostuu Euran, Eurajoen, Harjavallan, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin, Rauman, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan kunnista. SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 UUDET POMOT KÄRJESSÄ Hyvinvointialueiden johtajiksi on valittu ihmisiä, jotka hallitsevat oman alansa ja alueensa. Ja käynti kannatti. Selvisi, että viime lokakuussa noin puolet ensihoidon tehtävistä olisivatkin itse asiassa olleet jotain muita kuin ensihoidon tehtäviä. Se on aivan loistava yhteenliittymä. Koko syksy on tietysti kiirettä, hän täsmentää. KOKEMUKSESTA HYÖTYÄ Varhila kiittelee sitä, että hänellä on ”ylätasolta” eli sosiaalija terveysKuva: Jussi Partanen KL9_14-31.indd 21 2.9.2022 7.25. Tilannekeskuksessa on tutkittu myös sitä, mitä ihmiselle on tapahtunut kahden-kolmen päivän kuluttua siitä, kun hän on ollut ensihoidossa. Tänään hän on kuitenkin käynyt tutustumassa Satakunnan pelastuslaitoksella maakunnalliseen tilannekeskukseen. Kaikkia näitä tietoja käytetään hyväksi, kun Satakunnassa mietitään, miten ihmiset saisivat parhaiten hoitoa järkevimmällä tavalla. Kuntalehti esittelee kaikki valitut hyvinvointialuejohtajat sivuilla 24–26, joista neljän ajatuksia laajemmin sivuilla 20–21 ja 28–31. Siellä on pelastuksen, ensihoidon ja sosiaalipäivystyksen yhteinen tilannekeskus, Varhila kertoo. S atakunnan hyvinvointialueen johtajalla Kirsi Varhilalla on kiire. On siis selvitetty, onko hoitoprosessi lähtenyt liikkeelle. Kolmas sovittu aika toteutui. Kuntalehti 9 / 2022 21 . Heihin kohdistuu nyt valtavat odotukset. Hänestä on hienoa, että tilannekeskuksessa on tutkittu ensihoidon tilannetta ja ruuhkautumista
Kehys on mikä on, hän sanoo. PUHELIN KUUMANA Varhila on nyt pöydän toisella puolella, hyvinvointialueuudistuksen toteuttajana, ei enää suunnittelijana. Asioita, joita voimme muuttaa, pitää muuttaa. Satakunnan hyvinvointialuejohtajan työstä suuren osan lohkaisee hallinto. Tässäkin vankka kokemus auttaa. Kuva: Riikka Silkala KL9_14-31.indd 22 2.9.2022 7.25. Viimeksihän Varhila toimi STM:n ylimpänä virkahenkilönä, kansliapäällikkönä. Satakunta on niin sanottu siirtymärahoitusalue eli teemme töitä alenevien budjettikehysten kanssa. Olen varmaan joka toinen päivä yhteydessä ministeriöön. Hänelle on jo tullut lausuntopyyntöjä sellaisia asioita, joita hän itse on ollut panemassa alkuun lainsäädäntöpuolella. EI AUTA VALITTAA Jokaisen hyvinvointialueen johtajan on pohdittava rahojen riittävyyttä. Se oli tietysti odotettavaakin. Varhila on ollut aikoinaan LänsiSuomen lääninhallituksessa hallintoosaston osastopäällikkönä. pykälän mukainen vastaava lääkäri. Ministeriökokemuksesta on ihan hirveästi hyötyä. Olemme ihan peruslähtökohdissa. Varhilan on helppo kysellä ministeriön väeltä, että miten te olette ajatelleet ratkaista tämän. Varhilan mielestä rahan riittämättömyyden voivottelu ei auta. Varhila oli jo ministeriössä työskennellessään herkkä antamaan palautetta, jos jossakin asiassa oli korjattavaa. Nyt pohdin samoja asioita hyvinvointialueen ihmisten kanssa, mutta asiat ovat minulle tuttuja. Hän ei ole muuttunut. Moni muukin asia tuli myös lukuisten sote-uudistusvalmistelujen yhteydessä tutuksi. Yksi konkreettinen esimerkki, jota jokainen hyvinvointialue joutuu pohtimaan, on terveydenhuoltolain 57. Hyvinvointialueella, jossa ei ole mitään kuntayhtymäpohjaa, pitää rakentaa hallintoa pystyyn. Pistän heti huomautusta ja viestiä tai nostan luuria, että koska voidaan puhua. Eli mikä taho hänet nimittää, kuka hän on ja mikä on toimintayksikkö. Palveluiden järjestämisja tuottamistapoja pitää miettiä. Seuraavana samaa miettivät toimialajohtajat. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä korostaa Etelä-Savon poikkeavan kaikista muista alueista runsaalla kausiväestömäärällään. Satakunnan alueen hankejohtajat olivat elokuussa miettimässä, miten lähdetään toimimaan niin, että saadaan oikein kohdennettuja ja oikeaaikaisia palveluita kustannusvaikuttavasti. Valittaminen ei auta yhtään mitään. Minusta terveydenhuoltolain uudistus olisi pitänyt tehdä tähän samaan syssyyn, jotta tämä olisi vähän selkiytynyt. Nyt pitää vain panna pöydälle ne palikat, mitä meillä on. Eihän minun tietysti kaikkia yksityiskohtia tarvitse tietääkään. Hän tuntee kaikki. [ Johtaminen ja markkinointi ] 22 Kuntalehti 9 / 2022 ministeriön tasolta tietoa myös siitä, mitä tällaisissa tilannekeskuksissa tehdään. Tiedän mitä kaikkea pitää olla ja miten saamme hallinnon pystyyn. Hän on pannut lainsäädännössä merkille sellaisia kohtia, joissa joku pykälä olisi kannattanut kirjoittaa tai sanoittaa vähän toisella tavalla. On hän huomannut myös sellaisia tapauksia, että olisi kannattanut tehdä myös joku muu sote-uudistusta lähellä oleva lainsäädäntöuudistus. Ymmärrän paljon asioista, hän naurahtaa
Vanhoista toimimattomista menettelyistä pitää luopua. Meille siirtyi myös Vaalijalan erityishuoltopiiri. Hän toimi aiemmin Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa terveyspalvelujen johtajana. LÄHIHOITAJAT ROKOTTAMAAN Sote-puolen suurin ongelma on tietysti henkilöstöpula, jota voisi helpottaa ainakin hiukan se, että ihmiset olisivat oikeissa paikoissa. Savonlinnassa on oltu vuosikausia huolissaan oman sairaalan jatkosta – ja ollaan yhä, vaikka tammikuun aluevaalien aikaan kaikki puolueet suitsuttivat kahden sairaalan mallia. Kuntalehti 9 / 2022 23 . Seppälä arvelee, että Lapissa voi olla vastaavia ”ruuhkahuippuja” talvella, mutta Etelä-Savossa kausiväestö viettää pidemmän aikaa. EROAA MUISTA Hän kuitenkin muistuttaa, että EteläSavossa rahoitus on hyvin tiukka ja että alue eroaa kaikista muista hyvinvointialueista. Ei voi olla esimerkiksi niin, että lähihoitaja ei voi antaa rokotuksia. Joudumme tietysti varautumaan heihin ensihoidossa, pelastuksessa ja päivystysjärjestelmässä. Kesä-aikana täällä Etelä-Savossa on yhteensä 400 000 ihmistä, joiden lähin päivystyspiste on jompikumpi meidän keskussairaaloista. Sairaalat sijaitsevat Mikkelissä ja Savonlinnassa. Rokotuskoulutus voitaisiin hyvin antaa myös lähihoitajalle. Myös tehtävänrakenteita ja työnjakoja pitää hänen mielestään uskaltaa purkaa. • Martta Nieminen Meillä on kuitenkin huomattava vapaaajanväestökeskittymä.” KL9_14-31.indd 23 2.9.2022 7.25. Ei varmaan päivystyksen säilymisestä niinkään ole ollut kysymys, vaan isompi riitely on ollut hallintosäännöstä. EteläSavon väestö onkin, kun huomioi kausiväestön ympäri vuoden, noin 200 000 ihmistä. Lääkäritaustaisella Seppälällä on Varhilan tapaan vankka kokemus sote-asioista, mutta pääasiassa kentältä. Lisäkäsiä hoitotyöhön saataisiin hoiva-avustajista. Ja me olemme ainoa hyvinvointialue, joka joutuu tekemään erikoissairaanhoidon palkkaharmonisaation. Jos ei muuta niin ainakin palkkaharmonisoinnin kannalta. Veikkaan, että kiirettä on myös lähivuosina. Ydinviesti Etelä-Savosta on, että kaksi erikoissairaanhoitopiiriä pitäisi huomioida rahoituksessa tai lainsäädännöllisesti. Tietysti Pohjois-Suomessakin on kaksi keskussairaalaa, mutta siellä on iso ulkoistus olemassa. Me tarvitsemme hyvää johtamista sekä ihmisille hyvät työolosuhteet, jotta he pystyvät kehittämään työtään. En ole itse ainakaan törmännyt mihinkään selkeään kannanottoon, jossa olisi ehdotettu sairaalaa lakkautettavaksi tai sellaiseen, että semmoinen olisi edes mahdollista, kun käymme tämän meidän kokonaisuutemme läpi, Seppälä rauhoittelee. Etelä-Savo on Lapin ohella toinen hyvinvointialue, jossa on ollut kaksi sairaanhoitopiiriä ja kaksi päivystävää keskussairaalaa. Jos meillä on kaksi tapaa, joiden kustannus on eri, mutta vaikutus sama, sitten pitää ottaa se edullisempi tapa. ETELÄ-SAVON HUOLET Hektistä syksyä ennakoi myös EteläSavon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä. Varhila puhuu mieluummin kustannusvaikuttavuudesta kuin tehokkuudesta. Etelä-Savon hyvinvointialueen kuntia ovat Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Nämä ovat asioita, jotka hänen mielestään pitää pystyä puhumaan auki. Käynti pelastuslaitoksella avasi Varhilan silmät. Virkahenkilöstön puolella ei Seppälän mukaan ole ollut minkäänlaista puhetta minkään toiminnon lakkauttamisesta. Ennemmin meillä joku toiminto lakkaa henkilöstön saatavuuden takia kuin omien päätösten tai valtion päätösten viivytysten takia, hän viittaa pitkään venyneeseen valtion poikkeuslupapäätökseen synnytyksistä Mikkelin keskussairaalassa. Monet viettävät täällä nykyään kuudesta yhdeksän kuukautta. Meillä on kuitenkin huomattava vapaa-ajanväestökeskittymä, noin 60 000 loma-asuntoa, jotka ovat miltei kaikki ympäri vuoden käytössä. Mikkelissä vakituisesti asuvan Seppälän omalla mökkipaikkakunnalla Puumalassa reilun parin tuhannen vakituisen asukkaan lisäksi viettää kesäisin aikaa 10 000– 20 000 ihmistä. RUUHKAA YMPÄRI VUODEN Jos katsotaan 10 tai 20 vuoden päähän, Etelä-Savon noin 130 000 hengen oma väestö voi vähentyä, mutta Seppälän mielestä pitäisi ajatella laajemmin, myös runsasta kakkosasukkaiden ja lomalaisten määrää. Lähihoitajille pitäisi hänestä palauttaa oikeus antaa rokotuksia. Eniten pulinaa on aiheuttanut se, kun kahta ympärivuorokautista yhteispäivystyssairaalaa ei kirjattu kesällä Etelä-Savon hyvinvointialueen hallintosääntöön. Jos ensihoidossa suurin piirtein puolet asiakkaista oli väärässä paikassa eivätkä oikeissa palveluissa, jotain asialle pitää tehdä. Essoteen kuuluu Mikkelin seudun kuntia
Kainuu on hyvä ja haastava toimintaympäristö jatkaa tätä työtä.” Oma-Häme tiedote 6.6. Työilon tulee olla työntekijän perusoikeus.” Lääkärilehti 26.7. Tero Järvinen Alue: Etelä-Pohjanmaa Syntymävuosi: 1972 Koulutus: terveystieteiden maisteri Asuinkunta: Alavus Palkka: 15 000 euroa Ex-työ: Etelä-Pohjanmaan vt. hyvinvointialuejohtaja Sanottua: ”Haluan antaa panokseni kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän sote-reformin toimeenpanossa. Työn kuormittavuus ja työolot pitää järjestää oikein. TÄSSÄ OVAT VALITUT HYVINVOINTIALUEJOHTAJAT! Koonnut: Pekka Moliis KL9_14-31.indd 24 2.9.2022 7.25. Jukka Lindberg Alue: Kainuu Syntymävuosi: 1960 Koulutus: valtiotieteen maisteri Asuinkunta: Hämeenlinna Palkka: 14 200 euroa Ex-työ: Kanta-Hämeen vt. hyvinvointialuejohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja Sanottua: ”Selvää on, että Etelä-Pohjanmaa on yhtenä hyvinvointialueena vahvempi kuin nykyiset pienemmät organisaatiot yksittäin.” Hyvinvointialueen tiedote 16.5. Tässä on mahdollisuus lähteä taklaamaan haasteita.” Lääkärilehti 17.5. Jan Tollet Alue: Keski-Suomi Syntymävuosi: 1966 Koulutus: diplomi-insinööri Asuinkunta: Espoo Palkka: 15 000 euroa Ex-työ: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Sanottua: ”Tavoitteena on luoda yhdessä KeskiSuomesta ihmislähtöisin hyvinvointialue, jossa kumppanuuksien ja yhteistoimintapintojen kautta koko maakunnan elinvoima vahvistuu.” Hyvinvointialueen tiedote 14.6. Max Lönnqvist Alue: Itä-Uusimaa Syntymävuosi: 1974 Koulutus: kauppatieteiden maisteri Asuinkunta: Helsinki Palkka: 12 900 euroa Ex-työ: Turun kaupungin hallintojohtaja Sanottua: ”Toivon, että voidaan helpottaa henkilöstön liikkuvuutta ja niin, että palveluja on saatavilla tasapuolisesti.” Mäntsälän Uutiset 29.6. Olli Naukkarinen Alue: Kanta-Häme Syntymävuosi: 1979 Koulutus: kauppatieteen maisteri Asuinkunta: Järvenpää Palkka: 15 000 euroa Ex-työ: Järvenpään kaupunginjohtaja Sanottua: ”Silmissäni Kanta-Häme on hiomaton timantti, josta haluan päästä yhdessä tekemään hiotun timantin.” Yle 24.5. Santeri Seppälä Alue: Etelä-Savo Syntymävuosi: 1987 Koulutus: lääketieteen lisensiaatti Asuinkunta: Mikkeli Palkka: 12 500 euroa Ex-työ: Essoten terveyspalvelujen johtaja Sanottua: ”Olemme paljon kokoamme suurempi, ja meillä on huomattavaa erityisosaamista esimerkiksi Vaalijalassa (tarjoaa kuntoutus-, asumisja koulutuspalveluja erityistukea tarvitseville). Minna Korkiakoski-Västi Alue: Keski-Pohjanmaa Syntymävuosi: 1968 Koulutus: hallintotieteiden maisteri Asuinkunta: Kokkola Palkka: 13 400 euroa Ex-työ: Soiten toimitusjohtaja Sanottua: ”Me yhdessä rakennamme tämän hyvinvointialueen menestymiselle puitteet ja mahdollisuudet.” Hyvinvointialueen tiedote 25.5. 24 Kuntalehti 9 / 2022 Sally Leskinen Alue: Etelä-Karjala Syntymävuosi: 1977 Koulutus: lääketieteen tohtori Asuinkunta: Lappeenranta Palkka: 16 000 euroa Ex-työ: Kanta-Hämeen SHP johtajaylilääkäri Sanottua: ”Visiomme on oltava, että hyvinvointialueellamme on onnellisimmat työntekijät
Ilkka Luoma Alue: Pohjois-Pohjanmaa Syntymävuosi: 1972 Koulutus: lääketieteen lisensiaatti ja yleislääketieteen erikoislääkäri Asuinkunta: Oulu Palkka: 17 400 euroa Ex-työ: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Sanottua: ”Ajattelutavan ja johtamisen on muututtava, muuten emme tule toimeen palvelutarpeeseen perustuvalla raamibudjetilla.” Kuntalehti 5/2022 TÄSSÄ OVAT VALITUT HYVINVOINTIALUEJOHTAJAT! Jatkuu seuraavalla sivulla! SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 KL9_14-31.indd 25 2.9.2022 7.25. johtaja Sanottua: ”Toivon, että äänet, jotka annettiin, eivät olleet ketään vastaan vaan sen henkilön puolesta, joka nähtiin parhaaksi tehtävään.” Yle 2.5. Tuntuu hyvältä aloittaa yhteistyötä, kun luottamusta on.” Länsiväylä 17.5. Harri Hagman Alue: Kymenlaakso Syntymävuosi: 1961 Koulutus: diplomi-insinööri Asuinkunta: Eurajoki Palkka: 15 100 euroa Ex-työ: SataDiag-liikelaitoksen johtaja Sanottua: ”Kymenlaakso on vakiinnuttanut paikkansa itsenäisten hyvinvointialueiden joukossa, kymenlaaksolaiset asukkaat ovat merkittäviltä osin tyytyväisiä saamiinsa vaikuttaviin palveluihin ja henkilöstö voi olla ylpeä työstään.” Kuntalehti 22.6. Marina Kinnunen Alue: Pohjanmaa Syntymävuosi: 1977 Koulutus: kauppatieteiden tohtori Asuinkunta: Vaasa Palkka: 13 400 euroa (johtajasopimus auki) Ex-työ: Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän johtaja Sanottua: ”Tärkeää on toki alusta lähtien varmistaa, että pärjäämme meille osoitetulla rahoituksella ja kehittää toimintaa vastaamaan rahoitus.” Ilkka-Pohjalainen 9.5. Sanna Svahn Alue: Länsi-Uusimaa Syntymävuosi: 1975 Koulutus: lääketieteen tohtori Asuinkunta: Espoo Palkka: 17 000 euroa Ex-työ: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja ja Espoon perusturvajohtaja Sanottua: ”Ajattelen, että kaikki lähtee luottamuksesta. Jari Jokela Alue: Lappi Syntymävuosi: 1961 Koulutus: varatuomari Asuinkunta: Rovaniemi Palkka: 14 500 euroa Ex-työ: Lapin sairaanhoitopiirin johtaja, hyvinvointialueen vt. Kuntalehti 9 / 2022 25 . Kirsi Leivonen Alue: Pohjois-Karjala Syntymävuosi: 1966 Koulutus: terveystieteen tohtori Asuinkunta: Leppävirta Palkka: 15 000 euroa Ex-työ: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Sanottua: ”Siun Sote on aikanaan ollut edelläkävijä tässä muutosprosessissa ja yksi syy miksi tänne hain on se, että haluan olla edelläkävijöiden joukossa.” Kuntalehti 15.6. Marina Erhola Alue: Pirkanmaa Syntymävuosi: 1962 Koulutus: lääketieteen lisensiaatti Asuinkunta: Lahti Palkka: 17 500 euroa Ex-työ: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Sanottua: ” Valinta kahden tehtävän välillä oli hyvin vaikea ja haikea, mutta ammatillisesti koen olevani omimmillani Pirkanmaan tarjoaman muutoshaasteen edessä.” Yle 3.5
Tarmo Martikainen Alue: Varsinais-Suomi Syntymävuosi: 1966 Koulutus: diplomi-insinööri, MBA Asuinkunta: Tampere Palkka: 17 800 euroa Ex-työ: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Sanottua: ”Se on se viisi vuotta, mitä tässä on tehtävä todella paljon töitä. Tarjoamme myös lastensuojelun asiantuntijakonsultointia sekä lakimiespalveluita. Kirsi Varhila Alue: Satakunta Syntymävuosi: 1961 Koulutus: valtiotieteen maisteri Asuinkunta: Helsinki Palkka: 14 500 euroa Ex-työ: sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö Sanottua: ”Nyt pykälät ovat valmiina, ja lähdetään katsomaan, miten kaikki pannaan toimeen.” Yle 19.4. Yksittäinen johtaja ei kuitenkaan pysty tekemään ihmeitä. Marko Korhonen Alue: Pohjois-Savo Syntymävuosi: 1972 Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori Asuinkunta: Kaavi Palkka: 15 000 euroa Ex-työ: Pohjois-Savon maakuntajohtaja Sanottua: ”Vastuuta on otettava. SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 KL9_14-31.indd 26 2.9.2022 7.25. Esittelytaulukkoon on poimittu johtajasopimuksissa vahvistetut hyvinvointialuejohtajien rahapalkat. Mahdollisia luontaisetuja ja kokouspalkkioita ei ole huomioitu. Johtoryhmän merkitys ja onnistuneet rekrytoinnit ovat todella tärkeitä.” Savon Sanomat 17.5. 8–20), paikkatiedustelut@sos-lapsikyla.fi • Tukiperhe ja ammatillinen tukiperhe • Perhekumppani ® • Nuorisokumppani • Yleishyödyllinen toiminta • Perhehoito • Perhekuntoutus laitoksessa • Kotiinvietävä perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö • Laitoshoito • Nuorten itsenäistymisen tuki • Voittoa tavoittelematon järjestö • Toiminnan tuotot ohjataan lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen. johtaja Sanottua: ”Haluan olla johtajana mahdollistaja. Timo Aronkytö Alue: Vantaa ja Kerava Syntymävuosi: 1964 Koulutus: lääketieteen lisensiaatti Asuinkunta: Vantaa Palkka: 15 500 euroa Ex-työ: Vantaan sosiaalija terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Sanottua: ”On myös varmaan niin, että meidän pitää muuttaa kannustimia ja palkkausjärjestelmäämme siten, että ne kaikki tunnolliset, vaativaa työtä tekevät ammattilaiset, jotka kantavat paljon vastuuta, myös näkevät sen sitten palkkapussissa.” Yle 5.7. Ennaltaehkäisevää tukea Lastensuojelupalveluja Kilpailukykyinen hinta Kysy palveluistamme: 044 4 505 505 (puhelutiedustelut ark. Petri Virolainen Alue: Päijät-Häme Syntymävuosi: 1965 Koulutus: lääketieteen tohtori Asuinkunta: Kaarina Palkka: 16 800 euroa Ex-työ: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vs. Huom. Keski-Uusimaa puuttuu, koska hyvinvointialueen johtajan valinta on vielä kesken. 26 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] Vaikuttavia ja laadukkaita palveluja lasten ja perheiden tueksi SOS-Lapsikylä on valtakunnallinen voittoa tavoittelematon lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen tuen asiantuntija ja palveluntuottaja. En kuvittele, että minä osaan kaiken, vaan tiedän, että hyvinvointialueen osaaminen on kentällä.” Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen nettisivut 19.7. Mutta ei siinä mitään, sitä vartenhan me virkamiehet ollaan, että tehdään kovasti töitä teidän poliittisten päättäjien kanssa.” Kuntalehti 27.4
Vaikuttavia ja laadukkaita palveluja lasten ja perheiden tueksi SOS-Lapsikylä on valtakunnallinen voittoa tavoittelematon lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen tuen asiantuntija ja palveluntuottaja. KL9_14-31.indd 27 2.9.2022 7.25. Tarjoamme myös lastensuojelun asiantuntijakonsultointia sekä lakimiespalveluita. Ennaltaehkäisevää tukea Lastensuojelupalveluja Kilpailukykyinen hinta Kysy palveluistamme: 044 4 505 505 (puhelutiedustelut ark. 8–20), paikkatiedustelut@sos-lapsikyla.fi • Tukiperhe ja ammatillinen tukiperhe • Perhekumppani ® • Nuorisokumppani • Yleishyödyllinen toiminta • Perhehoito • Perhekuntoutus laitoksessa • Kotiinvietävä perhekuntoutus ja tehostettu perhetyö • Laitoshoito • Nuorten itsenäistymisen tuki • Voittoa tavoittelematon järjestö • Toiminnan tuotot ohjataan lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseen
Sote-alan uudistusten yhteydessä johtaminen on yksi keskeinen keskustelunaihe. KL9_14-31.indd 28 2.9.2022 7.25. Tarvitaanko johtamisessa erityisesti substanssiosaamista vai yritysjohtamisen osaamista. 28 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] [ Vastakkain ] SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Kuva: Teija Soini Ilkka Luoman mielestä hyvinvointialuejohtajan työhön ei ole yhtä muihin verrattuna ylivertaista ja oikeaa koulutusta. LÄÄKÄRI VAI BISNESOSAAJA
Kuva: Johannes Tervo Marina Kinnunen korostaa, että muutosjohtamisen taidot ovat tarpeen tulevina vuosina. Kuntalehti 9 / 2022 29 . KL9_14-31.indd 29 2.9.2022 7.25
Erityisesti koin, että MBA-koulutus ja siellä muiden kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet työssä. Myös Marina Kinnusen mielestä hyvinvointialueen johtaminen on molempia. Enemmän johtajan tausta voi vaikuttaa johtoryhmän jäsenten rooleihin ja johtoryhmän sisäiseen dynamiikkaan kuin kokoonpanoon, sanoo Luoma. Kinnunen sanoo tarvitsevansa lisää ymmärrystä pelastusalan toiminnasta. Näitä valmiuksia koen saaneeni enemmän työuran aikana johtamiskoulutuksissa ja erilaisissa johtamistehtävissä kuin peruskoulutuksen aikana, Luoma jatkaa. Substanssija toimialatuntemuksen lisäksi talousosaaminen ja yleishallinnon osaaminen on tärkeää, pelastustoimen toimialaa unohtamatta. Molemmat nostavat esiin pelastustoimen, joka on vieraampi alue. Hyvinvointialueen johtaminen on Luoman mielestä sekä substanssiettä henkilöjohtamista. LAAJAA KOULUTUSTA Molemmat korostavat kokemusta ja laajaa koulutusta. Kyllä organisaatio ja hallintosääntö pitää luoda henkilöriippumattomasti. Yleisesti sanoisin, että haastavaan ja monimuotoiseen hyvinvointialuejohtajan tehtävään ei ole yhtä muihin verrattuna ylivertaista ja oikeaa koulutusta, sanoo Ilkka Luoma. Mielestäni ei merkittävästi. Mutta onneksi pelastustoimi tulee asiantuntijat mukanaan, joten osaajia on. [ Johtaminen ja markkinointi ] 30 Kuntalehti 9 / 2022 [ Vastakkain ] P ohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma edustavat erilaista koulutustaustaa, mutta heidän näkemyksissään ei keskustelussa nouse eroja esiin. Luoma sanoo, että ei ainakaan suoraan jaa käsitystä. Molempien mielestä substanssin tuntemus on tärkeää, ja molemmilla on myös johtajakoulutusta. He ovat asiantuntijoita näissä asioissa, ja kaikki tämä osaaminen sitten valjastetaan parhaalla mahdollisella tavalla organisaation parhaaksi, joka sitten taas johtaa väestön parempiin palveluihin. Kysymys on muutosjohtamisen haasteesta. Lääketieteen lisensiaatin ja yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinnot tuovat sosiaalija terveydenhuollon toimialan ymmärtämystä, joka on tärkeää hyvinvointialuejohtajan tehtävässä, sanoo Luoma. Toisaalta tunnen ydintoimintaa sairaanhoitajavuosien kautta, mutta johtamiskoulutus on valmentanut tähän tehtävään. Sosiaalitoimen pysymiseen terveysasioiden rinnalla on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota. JOHDETAAN KOKONAISUUTTA Organisaatiota ei rakenneta johtajan osaamisen mukaan. Hän korostaa erityisesti muutosjohtamisen osaamista. Toimialaan kuuluvat myös sosiaalitoimi ja pelastusala. Hänellä on myös sairaanhoitajan koulutus ja MBA-tutkinto. KIITOSTA MINISTERIÖILLE Sote-uudistuksen valmistelun aikana kentältä on tullut kritiikkiä siitä, että valtiovarainministeriö ja sosiaalija terveysministeriö hamusivat liikaa valtaa itselleen ja kentälle jäi liian vähän liikkumavaraa. Kinnunen sanoo, että hänen kaikista koulutuksistaan on ollut ollut hyötyä hyvinvointialueen johtajan työssä. Ilkka Luoma KL9_14-31.indd 30 2.9.2022 7.25. Johtamisvalmiudet lienevät koulutuksen, kokemuksen sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien kombinaatio. Hänen kanssaan on joukko johtajia, jotka hoitavat oman alueensa, esimerkiksi talousjohtaja, johtajaylilääkäri ynnä muut. Toki niin, että oman taustakoulutuksen ohella yhtä tärkeää on aikaisempi työhistoria, joka on antanut valmiuksia johtamistehtäviin. Kyllä molempien puolten tuntemus tukee toisiaan, Ilkka Luoma sanoo. Ovat antaneet erittäin hyvää tukea valmisteluun, mutta kyllä alueella on oikeus päättää, miten Oman taustakoulutuksen ohella yhtä tärkeää on aikaisempi työhistoria. Luoma on lääketieteen lisensiaatti ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Integroituneessa palvelujärjestelmässä tarvitaan aidosti sekä sosiaaliettä terveydenhuollon palveluita ja johtamisessa niihin liittyvää osaamista. PELASTUSTOIMI UUTTA Substanssiosaamisesta puhuttaessa huomiota on eniten saanut terveysalan osaaminen. Mielestäni ministeriöillä on varsin hyvä tilannekuva hyvinvointialueiden tilanteesta En ole kokenut yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa mitään erityisiä haasteita Kinnunen sanoo olevansa samaa mieltä. Kinnunen on kauppatieteen tohtori. Samoin tämä uusi tilanne tuo tarpeen hyvälle etäjohtamiselle, koska organisaatio on niin laajalla alueella fyysisesti, hän sanoo. Tarvitaan siis substanssiosaamista, mutta toimeenpanossa myös henkilöjohtamista. Taustakoulutus on vain osa johtajan ominaisuuksista, mutta molemmat näkevät substanssiosaamisen edut. Kinnunen sanoo ajattelevansa niin, että johtaja on se, joka vie kokonaisuutta strategian pohjalta eteenpäin. Molemmat ovat tyytyväisiä omaan koulutukseensa. Pidän tärkeänä asiakaslähtöistä toimintatapaa ja johtamista systemaattisesti, ja siihen on ollut apua kaikista koulutuksista. Luoma sanoo olevansa samaa mieltä
Hinta alk. Toki rahoitusmalli ja lainanottovaltuudet on sitten sellainen tekijä, joka asettaa tiukat raamit tekemiselle. No varmasti jokaisessa organisaatiossa on sekä hyviä johtajia ja esimiehiä ja niitä, jotka eivät ole vahvimmillaan siinä. 94 € + alv. Tähän Ilkan hyvään kommenttiin voisin vielä sanoa, että kun kaikilla kasvaa organisaatiot niin valtavasti, on toki pakkokin etsiä myös johtamisessa uutta tapaa, että ajan saa riittämään ja tekee varmasti oikeita asioita, Kinnunen toteaa. Kyllä se muuttuu, sanoo Luoma. 59 € + alv. Hyvinvointioikeus kirjoituksia oikeudesta ja hyvinvoinnista Hinta alk. Hänen mukaansa on tärkeää tunnistaa muutoksen välttämättömyys. Uusi aluehallinto hyvinvointialueista maakuntaitsehallintoon. Organisaation rakentamisvaiheen alussa näin ei ole. 10% Tilaa: kauppakamarikauppa.fi Häirintä ja kuormittuminen työnantajan velvoitteet käytännönläheisesti Hinta alk. asioita tehdään. 82 € + alv. En sanoisi, että tämä on alamme suurin haaste, mutta kyllä aina voidaan kehittyä, Kinnunen sanoo. Julkisten hankintojen sääntely 3., uud. Sisäänajovaihe tulee olemaan kyllä pitkä, mutta toisaalta heti alusta lähdetään hakemaan uusia prosesseja toimia uudessa organisaatiossa, joten myös kehittymistä tapahtuu alusta lähtien. • Eero Karisto Kattava valikoima uutuuskirjoja – sähköisesti myös e-kirjoina ja Ammattikirjastossa Yli 50 € tilaukset ilman postituskuluja. 44 € + alv. MUUTOS JATKUU Paljonko johtaminen muuttuu sisäänajovaiheen jälkeen. Yli 190 järjestämisvastuullisen soteorganisaation johtaminen ja kokonaisuuksien johtaminen ei ole ollut erityisen helppoa, sanoo Luoma. Uudistuksella halutaan uudistaa ja turvata soteja pela-palvelut tulevaisuudessa Eli haastavaa on muutostarpeen ja siihen liittyvien toimenpiteiden hyväksyminen ja toimeenpaneminen, Luoma jatkaa. Mikä on syy ja mikä on seuraus. Kyllä haasteellisinta on varmasti tämä alku, sanoo Kinnunen. Kinnunen muistuttaa, että toimintaympäristön voimakas ja pysyvä muutos varmistaa, ettei hyvinvointialuejohtajilta puutu haasteita tulevaisuudessakaan. Toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset eivät ole seurausta hyvinvointialueuudistuksesta, vaan toimintaympäristöstämme. Hintoihin lisätään alv. painos Hinta alk. AINA VOI KEHITTYÄ Sote-alan ongelmista keskusteltaessa julkisuudessa mainitaan usein johtaminen yhdeksi ongelmaksi. Hän kertoo, että jo alkuvaiheessa johtaja on saanut todella osallistua kaikenlaiseen, jotta perusasiat saadaan toimimaan. 82 € + alv. Tämä on niin massiivinen muutos, että muutosjohtamisen taidot ovat todella tarpeen tulevina vuosina. Organisaation kasvaessa ja kehittyessä on mahdollisuus siirtyä enemmän valmentavaan ja muita johtajia tukevaan johtamistapaan. Kohtuuttomat valittajat opas vaativien valitusten ja reklamaatioiden hallintaan Hinta alk. Muutoksen kuitenkin uskotaan jatkuvan. Kuntalehti_9_2022_kirjat_195x125.indd 1 30.8.2022 15.29 Johtamiskoulutus on valmentanut tähän tehtävään. Marina Kinnunen KL9_14-31.indd 31 2.9.2022 7.25
32 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] Kuva: Albert Romppanen / Myssyfarmi KL9_32-53.indd 32 2.9.2022 7.26
Kuntalehti 9 / 2022 33 . KUNTIA MAAILMANKARTALLE Kunnat ovat nyt muotia yritysten tuotenimissä ja brändien perustana. KL9_32-53.indd 33 2.9.2022 7.26. Siinä samalla tulee brändättyä pöytyäläinen eläkeläinen. Myssyfarmin markkinoinnissaan käyttämässä kuvassa pöytyäläiset ”mummot” ovat asettautuneet yhteiskuvaan entisen Haverin koulun pellonpientareelle Pöytyän Vistolan kylässä. Koululla on yhtiön päämaja
Suomessa on tällä hetkellä useampikin muotialan yritys, joka nimeää tuotteensa paikannimillä tai muuten hyödyntää kuntia ja paikallisuutta osana brändiään. ”Pöytyä = The Paikka. Mutta etenkin ”kuntapaikallisuus” on muotia – kirjaimellisesti. Kuluttajalle se on tietynlainen lupaus. On tietenkin Laitilan virvoitusjuomatehdas, joka leimaa VarsinaisSuomessa sijaitsevaa Laitilaa niin, että kunnasta tulee ensimmäisenä mieleen sitruunan makuinen sihijuoma. Mutta meillä on täällä kaikki mitä tarvitaan maailman hienoimpien Myssyjen valmistukseen”, julistetaan Myssyfarmin sivuilla. Yleensä ainakin tuotteen suunnittelu ja osa valmistuksesta tapahtuu paikkakunnalla tai ainakin Suomessa. Ja Helkaman polkupyörät ovat jälleen ylpeästi Made in Hanko. PÖYTYÄN MUMMOT Pöytyäläinen Myssyfarmi on rakentanut koko brändimaailmansa kotikuntaansa tukeutuen. Kuva: Albert Romppanen / Myssyfarmi KL9_32-53.indd 34 2.9.2022 7.26. He esiintyvät itse firmansa markkinointikuvissa. Mutta vaikka pohjavire olisikin vähän ironinen, samaan aikaan ollaan aidosti ylpeitä omasta kotiseudusta. Myssyfarmin markkinoinnin kärki on varsinaissuomalaisen noin 8 000 asukkaan Pöytyän omaleimaisuudesPöytyää tunnetuksi tehneet Anna ja Janne Rauhansuu vakuuttavat viihtyvänsä maaseudulla. Saattaa ulkopuoliselle näyttää ei miltään, keskellä ei mitään. Otetaan vaikka kajaanilainen vapaa-ajan vaatteiden valmistaja R-Collection, jonka valikoimasta löytyvät muun muassa Rymättylä-niminen pipomalli, untuvatakki Kainuu sekä Hailuoto-silkki-t-paita. Paikallisuuden esiintuominen tuotteiden nimissä on kai usein jonkinlaista hiukan vinoa kotiseutuylpeyttä. 34 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] Y hä useammat yritykset hyödyntävät nyt kuntia markkinoinnissaan
Sellaista näkyvyyttä on kunnan vaikea lähteä saavuttamaan, ainakaan perinteisin keinoin. Ainahan joku voi olla sitä mieltä, että tässä annetaan väärää kuvaa maaseudusta. Kunnanjohtaja Mika Joki vastaa puhelimeen kesken alkusyksyn kiireiden. sa, maisemassa, ihmisissä ja elämäntavassa, joka on urbaanin hössötyksen vastakohta. Kiiltävälle paperille painetuissa kuvissa nähtiin muun muassa pöytyäläisiä eläkeläisiä tuvassa kutimet sylissään, peltoja, ahavoitunut navetta, metsää, sumua ja lampaita. Yrityksen Youtube-videot tavoittavat jopa puoli miljoonaa ihmistä. NÄKYVYYTTÄ Mitä kunnassa ajatellaan siitä, että Myssyfarmi luo Pöytyä-kuvaa maailmalla Vogue-lehteä myöten. Mutta itse näen tämän positiivisena asiana. Kuntalehti 9 / 2022 35 . Yritys on niittänyt mainetta maailmanlaajuisesti muhkeilla villaisilla pipoillaan, joita paikalliset eläkeläiset, ”Myssymummot”, neulovat kodeissaan kotimaisesta suomenlampaan luomuvillasta. Myssyfarmin pipo on keikkunut vaikuttajien kutreilla Pariisin muotiviikoilla, ja Myssymummot ovat olleet ihmeteltävinä Japanissa asti. Kuva: Albert Romppanen / Myssyfarmi KL9_32-53.indd 35 2.9.2022 7.26. Yksi huipennus oli artikkeli Voguen pohjoismaisessa versiossa viime vuonna – 11-sivuinen kokonaisuus esitteli Pöytyän ihmeitä kuvin ja sanoin. PALUUMUUTTAJA Myssyfarmi sai alkunsa, kun toimitusjohtaja Anna Rauhansuu jätti mainosalan ja palasi kotiseudulleen Pöytyän Vistolan kylään yhdessä miehensä Janne Rauhansuun kanssa, joka oli alkanut neuloa myssyjä Sveitsissä asuessaan. Tuotteet valmistetaan alusta loppuun omassa kunnassa. Myssyfarmin estetiikka ja arvoPöytyäläiset lampaat poseeraavat markkinointikuvassa suomalaisen maaseudun mannekiineina. Selvää on, että kritiikkiäkin on kuultu. Joki sanoo, että Myssyfarmin brändityö on hyvin omaleimaista, mutta samaan aikaan läpeensä ammattimaista ja modernia. Päämarkkinoita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat ja Japani. Myssyn konsepti nykymuodossaan on minun luomukseni, Anna Rauhansuu sanoo. Se on jonkinlainen kutsumus. Näen hyvin positiivisena tämän tyyppisen työn, jossa yritys markkinoinnissaan nostaa kuntaa esille, hän sanoo. Tämä on sellaista näkyvyyttä, jota ei saa rahallakaan
Romanttinen navetta aamusumussa on Myssyfarmin brändityötä Pöytyän matkailun hyväksi. Suomalaista estetiikkaa määrittää luonto ja suhde siihen. Pitkään kuluttajille riitti se, että tuotteen hinta oli halpa. Laajempi vaikutus ulottuu ympäristön kehräämöille ja lammastiloille, jotka saavat Myssyfarmin ansiosta tuloja lihan lisäksi myös villasta. Harmaa villasukka. ARVOKASTA ARKIMUOTOILUA Tuotteiden inspiraatio ja design ammentavat ikivanhasta suomalaisesta arkimuotoilusta, siitä, johon voi tutustua Suomen lukuisissa kotiseutumuseoissa. Työllistävä vaikutus täällä on moninkertainen. Rauhansuu on kokenut, että kunOlen lähtenyt tietoisesti nostamaan Pöytyää, mutta myös juuriani ja suomalaista maatalousperintöä. Kuten vaikka rukin lapa tai yksinkertainen vuoltu kapusta, joka on kulunut sileäksi kädessä. Ja siinä avuksi tulee kotikunta. Jo sana ”Pöytyä” on englanninkielisessä maailmassa silkkaa eksotiikkaa. Koen, että on tietynlainen velvollisuus vaikuttaa oman kunnan asioihin, jos siihen on kapasiteettia. On kysymys siitä, nähdäänkö kaikki se kaunis, mitä on, vai kaikki se, mitä puuttuu, hän tiivistää. Kun kaikki tuotanto välineineen on jo pitkään sijainnut Kiinassa, onkin uutta ja kiinnostavaa, kun Euroopassa, Suomessa, Pöytyällä on mahdollista valmistaa jotain alusta loppuun asti. Olen lähtenyt tietoisesti nostamaan Pöytyää, mutta myös juuriani ja suomalaista maatalousperintöä. Myssyfarmi työllistää yli 80 paikallista eläkeläistä, jotka saavat tuotteista lisätuloja. Jos tietty ilmiö kasvaa tarpeeksi suureksi, seuraa vastailmiö. Mutta monelle on vielä rahaakin tärkeämpää työyhteisö ja sosiaalinen verkosto sekä se, että heidän kutomiaan myssyjä ja paitoja todella odotetaan ja tarvitaan. Ne Rauhansuu kokee aarrearkuiksi. Mikään ei ole saanut olla liian hienoa tai kruusailevaa, mutta silti arkisissakin esineissä näkyy selkeä estetiikan taju, Rauhansuu sanoo. Rauhansuulle kysymys on myös lopputuotteen laadusta ja vaikutuksesta ympäröivään yhteisöön. EKSOTIIKKAA Rauhansuu sanoo, että muotiala on niin kilpailtu, että ainoa mahdollisuus nousta on erottautua reilusti. YHTEISTYÖ ALKAA SUJUA Rauhansuu on paitsi yrittäjä myös kokoomuksen ensimmäisen kauden sitoutumaton kunnanvaltuutettu. ”Farmilla kaikki on aitoa ja alkuperäistä, eikä Pöytyä tiettävästi ole mikään muotimaailman polttopiste. Kuva: Albert Romppanen / Myssyfarmi KL9_32-53.indd 36 2.9.2022 7.26. Tai, no, pipo. Juuri nyt kuuminta huutoa ovat aitous, autenttisuus ja jäljitettävyys, pellot, metsä ja mummot. Jollain tasolla brändään samalla maaseutua. Ne ovat vaatimattomalla tavalla kauniita. Mutta nyt halutaan aitoutta ja sitä, että tuotantoketjut voidaan jäljittää loppuun asti. Hän tähdentää, että vaikka maaseudun estetiikka on perinteisesti ollut luterilaisen pelkistetty ja koristelematon eikä hienostelua ole katsottu hyvällä, on silti aina ollut väliä, miltä käyttöesineet näyttävät. Täällä on todella viileää lähinnä talvisin, ja kenties juuri siksi paikalliset rouvat osaavat kutoa maailman hienoimpia Myssyjä”, verkkosivulla lausutaan. Äärimmäisen paikallisuuden trendissä on Rauhansuun mukaan kyse siitä, että pitkän globalisaation jakson jälkeen heiluri on palannut toiseen suuntaan – sekä mielentilana että konkreettisesti. 36 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] maailma perustuvat Rauhansuun henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. Suomi on ollut pitkään ennen kaikkea maatalousyhteiskunta, agraariyhteisö, sanoo Rauhansuu
Miehen vanhemmat asuvat lähellä, joten he auttavat välillä lasten hoidossa, Anniina Jalkanen kertoo. Pöytyä on yksi vanhimpia asutettuja seutuja Suomessa. Perheen kuusija kaksivuotiaat tyttäret ovat tällä hetkellä kotona hoidossa. juuritasolla olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Maaseutukasvo tavoittaa kaupunkilaisia Anniina Jalkasen maaseutuja maallemuuttomyönteinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanavissa on huomattu. Jalkasten maatila on kahdeksan kilometrin päässä Mäntyharjun keskustasta. Kunnanjohtaja Mika Joki sanoo, että Myssyfarmin vaikutus kunnan matkailussa näkyy jo. Aina kaikki viranhaltijat eivät ole välttämättä ymmärtäneet Myssyfarmin arvoa, sanoo Rauhansuu. Itsekin muutimme Espoosta tänne Mäntyharjulle mökkeilyn myötä, joten kunta oli tuttu entuudestaan. Hän arvelee, että olisi varmasti eri asia, jos kuka tahansa downshiftaaja olisi ruvennut brändäämään paikkakuntaa. Etelä-Savoon runsaat kolme vuotta sitten muuttanut Jalkanen tekee puolisonsa Juha Jalkasen kanssa Youtubeja Instagramkanavilleen aineistoa maalla asumisesta, kotieläimistä ja remonttiprojekteista. Teemme paljon asioita yhdessä perheen kanssa. Yrityksen vaikutus paikkakunnalla ei enää tällä hetkellä jää pelkkään tuotteeseen. Nyt koronan jälkeen kotimaanmatkailuun pitäisi panostaa. Hänen mukaansa nyt paikoilla on ihmisiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Markkinointi on sosiaalisen median sisällöntuottajana toimivan Jalkasen mielestä tärkeää. Pitää kertoa missä kunta on, millainen paikka se on ja mitä tarjoaa. Tunsimme jo paikkakuntalaisia, joilta saimme vinkin tästä vanhasta maatilasta, jossa nyt asumme. He ovat tavoittaneet kanavillaan hyvin nuoria kaupunkilaisia ja saaneet monia jopa suunnittelemaan muuttoa maalle, Suomen Kylät ry perustelee valintaansa. Suomen Kylät ry myöntää Maaseutukasvon arvonimen henkilölle, joka on esimerkillisellä tavalla tuonut maaseutua myönteisesti esiin julkisuudessa. Samalla he tekevät yhteistyötä arvojensa mukaisten yritysten kanssa. Uskon, että valtaosa pöytyäläisistä ymmärtää, mitä olemme tekemässä. Kesällä Myssyfarmilla riitti kävijöitä, kun yhteistyössä kunnan ja matkailutieorganisaation kanssa järjestetty Aurajoen matkailutietä nostava viikonloppu toi paikkakunnalle kiinnostuneita. Joki sanoo seuranneensa Myssyfarmin kehittymistä ja olevansa iloinen, kun tehty työ on alkanut kantaa hedelmää. Kuntalehti 9 / 2022 37 Katja Martelius nan rattaat pyörähtävät hitaasti verrattuna yritystoimintaan. Olen lähtenyt tietoisesti nostamaan Pöytyää, mutta myös juuriani ja suomalaista maatalousperintöä. Mutta nyt Myssymummo on monelle arvonimi. Anna Rauhansuu on pöytyäläinen peräti kahdeksannessa polvessa, vanhan talonpoikaissuvun jäsen. Silloin vastaanotto ruohonTämä on sellaista näkyvyyttä, jota ei saa rahallakaan. • V uoden 2022 Maaseutukasvoksi valittu mäntyharjulainen yrittäjä Anniina Jalkanen muistuttaa, että uusien asukkaiden houkuttelemisessa kuntiin ei ole olemassa vain yhtä keinoa. Vuoden alussa he perustivat tilalle eläinsuojelukeskuksen, jonne sijoitetaan hädänalaisia eläimiä tai etsitään eläimille uutta kotia. • Martta Nieminen Kuva: Juha Jalkanen KL9_32-53.indd 37 2.9.2022 7.26
KL9_32-53.indd 38 2.9.2022 7.26. Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen esittelee mielellään vaaramaisemasta aukeavia näkymiä. 38 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] Kuin Kolilla
KL9_32-53.indd 39 2.9.2022 7.26. OMA KEHU KUNNIAAN Hankerahoista ei ole kunnan markkinoinnissa hyötyä, jos sen avulla uudistetaan verkkosivut, joita ei myöhemmin edes päivitetä. Rautavaara hoksasi ottaa asukkaat ja matkailijat kunnan brändääjiksi. Kuntalehti 9 / 2022 39
Valinta oli tietoinen. 40 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] P ohjoissavolaisen Rautavaaran kunnan verkkosivuilla pääosassa etusivulla on sosiaalisen median seinä, jossa näkyvät muun muassa matkailijoiden kommentit. Rautavaaralla on mietitty ja toteutettu luontoaktiviteetteja. Itse kukin tekee sitä omalta osaltaan. ”Aktiviteetit ovat monipuolisia ja jotenkin niin luonnollisia – ei pakottamalla tehdyn oloisia turistirysiä, vaan ihan päinvastoin.” ”Niin upeita paikkoja, että tohtisiko näistä suuremmalle kansalle edes kertoa.” Sivustolla on myös ajankohtaisten asioiden osio, mutta koska sinne tulee somea harvemmin päivitettävää, postaukset haluttiin pääosaan. Ulkopaikkakuntalaisia lukioikäisiä houkutellaan Rautavaaralle opiskelemaan ilmaisilla soluasunnoilla. Eteläisestä ruuhka-Suomesta pohjoiseen lähdettäessä olemme ensimmäisiä seutuja, joissa on suuria asumattomia alueita. SM-KISAAJA Rautavaara oli lähellä kriisikuntarajaa vielä muutama vuosi sitten. Rautavaara on kampanjoinut kansallispuiston laajennusta ahkerasti ja teettänyt tätä varten Pohjois-Savon liiton myöntämällä hankerahalla monikymmensivuisen suunnitelman. Kunta oli tuttu, sillä tuota ennen hän oli toiminut kunnassa talousjohtajana reilut kaksi vuotta. Hyvä osoitus tästä on esimerkiksi finalistiRautavaara on kampanjoinut kansallispuiston laajennusta ahkerasti. Talousarviossa ei tästä huolimatta ole isoja summia brändäystä varten, vaan nollalinja jatkuu. Nyt toivotaan, että eduskunta on laajennukselle myötämielinen ja kaivaa valtionbudjetista eurot laajennukseen. Henri Ruotsalainen tietää, että muutakin tarvitaan. LISÄÄ KANSALLISPUISTOA Ruotsalainen aloitti Rautavaaran kunnanjohtajana vuonna 2019. Olemme satsanneet sosiaaliseen mediaan, mikä tarkoittaa meiltä jatkuvaa aktiivisuutta, kertoo kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen. Kunta kertoo aktiivisesti luonnosta ja luontoaktiviteeteista. Ruotsalainen kertoo, että aivan viime vuodet ovat olleet erittäin hyviä. Pelkillä maisemilla ei kaikkia saada houkuteltua kuntaan. Hän myöntää, että luontoaktiviteetit ja kauniin luonnon ylistäminen ovat yleisimpiä suomalaisten kuntien markkinointikeinoja. Hän huomauttaa, että järjestelmällinen tekeminen on huomattu. Ruotsalaiselle itselleen brändääminen tarkoittaa mielikuvien luomista. Kolimaisen vaaran päälle rakennetaan syksyn aikana 14-metrinen näköalatorni, josta toivotaan hulppeiden maisemien vetonaulaa. Kuntastrategiassa brändäys ei ole varsinaisena tavoitteena, mutta se välittyy epäsuorasti laajalle. Aktiivisin heistä on kunnan hankeja elinkeinokoordinaattori. Ruotsalaisen mukaan kunnassa on onnistuttu saamaan alkuun positiivinen kierre, jota nyt pyritään ahkerasti ruokkimaan. Kruununjalokivemme on Tiilikkajärven kansallispuisto. Ruotsalainen sanoo, että punaista lankaa ei hukata. Verkkosivujen uudistus on ollut tärkeä osa kunnan markkinointia ja brändäystä. Muista kunnista pyritään erottautumaan myös vaaramaisemilla. Meidän valttikorttejamme ovat kuitenkin puhtaus, karuus ja jylhyys. Kunnassa tarvittiin uudistuksia, ja brändääminen kuuluu ykkösjuttuihin. KL9_32-53.indd 40 2.9.2022 7.26. Myös jatkossa on löydettävä työaikaa ja voimia esimerkiksi hyvistä asioista viestimiseen. Niiden avulla ei muista erotu. Facebookissa ja Instagramissa on kunnan jokaisella palvelualueella oma vastuuhenkilönsä, joka pyrkii innostamaan kollegoitaan somettamaan. Kahden viime vuoden aikana olemme olleet yksi Pohjois-Savon parhaista tilinpäätöksen tekijöistä asukaslukuun suhteutettuna. Käytännössä uudistamme ja hoidamme brändiämme nollabudjetilla, mikä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista viestintää. Alun perin kunnan verkkosivuille ei ajateltu nostaa ulkopuolisten ihmisten kommentteja, mutta koska kehuja alkoi tulla, niistä on oltu erityisen kiitollisia. Uusimme graafisen ilmeen, joka ulottuu nyt nettisivuilta kirjepohjiin asti
Lindberg-Revon mielestä Rautavaaralla sosiaalisen median merkityksellisyys on hoksattu hienosti. Jos oman kunnan lehmät kuuleman mukaan ammuvat paremmin kuin naapurikunnassa ja lypsykarjaa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla, miksei tätä hyödynnetä. Skellefteå aktivoi asukkaansa kampanjoimaan uuden sähköakkutehtaan puolesta – ja onnistui. Kuntabrändiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joista yksi keskeinen on kunnan ja asukkaiden välinen vuorovaikutus. Vähenevän asukasmäärän kanssa kamppailevat kunnat tarvitsevat tyytyväisten asukkaiden lisäksi uusia veronmaksajia ja elinvoimaa. Lehmä, joka nimetään vaikka Hilmaksi, voisi päivystää keskeisellä paikalla kirkonkylässä ja olla mukana selfieissä. Hyvien tarinoiden lisäksi heiltä voi saada käytännöllisiä ideoita elinvoiman lisäämiseksi. Visbyssä pidettävä tapahtuma syntyi 2 000 organisaation yhteistyönä. Mikäli julkinen liikenne saataisiin pelaamaan paremmin, muualle ei tarvitsisi muuttaa. Ne suunnitellaan siten, että kävijän on lähes pakko ottaa selfie kuvauksellisella taukopaikalla, jakaa se muille sekä tutustua paikkakuntaan lähemmin. Kuntalaiset haluavat asua hyvin brändätyssä kunnassa. YHTEISIÄ ILTAKAHVEJA Vetävän maineen rakentamisessa kannattaa kuunnella kuntalaisia. Kuntalehti 9 / 2022 41 paikka kuluvan vuoden kuntamarkkinoinnin SM-kilpailussa. Pesäpallon maailman pääkaupungiksi julistautunut Vimpeli hehkuttaa nykyään sankareitaan, joita ovat kaikki vimpeliläiset. Luku on Suomen korkein. Myös ruotsalaisten Almedalen-tapahtuma on hänen mielestään täydellinen kuntayhteistyön brändäys. KUNTALAISET AVUKSI Dosentti, bränditutkija Kirsti Lindberg-Repo on tutkinut suomalaisten kuntien brändiä ja kirjoittanut kirjan Brändi elvyttää kunnan. KL9_32-53.indd 41 2.9.2022 7.26. Ruotsissa koko julkishallinto on brändäyksessä meitä edellä. Kuntakierroksillaan hän on kuullut uskomattomia tarinoita, joita ei kuitenkaan ole millään tavoin hyödynnetty. Lindberg-Repo korostaa, kuinka tärkeää kuntalaisille on kokea tulevansa kuulluiksi – ja mitä kaikkea yhteisten hetkien aikana voidaan keksiä. Hyvänä esimerkkinä toimikoon vielä kerran myös Vimpeli, jossa kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli ilmoitti taannoin haluavansa tulla juomaan iltakahveja asukkaiden kanssa ja istui iltaa kymmenissä kodeissa. Lindberg-Repo nostaa esimerkiksi Skellefteån Västerbottenista Pohjois-Ruotsista. Eikö kunta voisi olla tilanteessa aktiivinen. VETONAULA LEHMÄSTÄ Lindberg-Repo on kiertänyt kuntia ja herätellyt niiden johtoa ymmärtämään brändin merkitystä ja fiksua brändityötä. Parasta brändäystä ovat tyytyväiset asukkaat, jotka hehkuttavat kotikuntaansa puskaradiossa, postauksissaan upeiden kuvien kera ja median yleisönosastoissa. Palataan taas Ruotsiin. Myös naapurimaan kunnat, joita on lähes 300, käyvät kovaa kisaa uusista asukkaista. Lindberg-Revolle tulee mieleen taannoinen keskustelutilaisuus pirkanmaalaisessa kunnassa, jossa nuoret kertoivat halustaan jäädä kotikonnuille, vaikka saivatkin opiskelupaikan muualta. Kunnan Facebook-sivut tavoittavat 36 prosenttia kuntalaisista. Hän huomauttaa, että ylimääräiset hankerahat valuvat hukkaan, jos niillä uudistetaan verkkosivut, joita ei myöhemmin päivitetä ja joilla toistetaan muitakin kunnista tuttuja luontoylistyksiä. Sittemmin Skellefteå on järjestelmällisesti brändännyt menestystään kaikessa toiminnassaan. Kannattaa olla ylpeitä siitä, mihin oma elinvoima perustuu. • Kirsi Riipinen Kuvat: Akseli Muraja Kannattaa olla ylpeitä siitä, mihin oma elinvoima perustuu. Lindberg-Repo huomasi kunnanjohtajia tutkimukseensa haastatellessaan, että nuorille kunnanjohtajille vetovoiman rakentamisessa brändäys on itsestään selvää. LindbergRepo kertoo, kuinka kunnat houkuttelevat matkaajia pysähtymään juuri heidän kunnassaan esimerkiksi kutsuvilla taukopaikoilla. LindbergRepo muistuttaa esimerkkinä kriisikuntamenettelyn selättäneestä Vimpelistä, joka selvisi tilanteesta pitkälti asukkaidensa lujan tahdon ansiosta. Suomalaiset tekivät siitä oman versionsa, Suomiareenan Poriin. Se kannattaisi erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa, kun kotimaisuus ja omavaraisuus ovat yhä merkityksellisempiä. Kehaistaan vielä kerran myös Rautavaaraa. He ovat myös iäkkäämpiä enemmän vahvojen kunnan visioiden rakentajia
42 Kuntalehti 9 / 2022 H elsingin moniin toimintoihin on vuosikaudet ollut vaikea saada sijaisia. Palkkakriisi on koetellut ehkä noin viittä prosenttia kaupungin noin 39 000 työntekijästä. Kun kuntaomisteisen Sarastian toimittaman palkanmaksujärjestelmän käyttöönotto epäonnistui, se pahentanee rekrytointiongelmia entisestään. Kyse ei silti ole syyllisten etsinnästä, vaan ydinosaamisesta: Onko kilpailutettu kunnolla. EI VARAUDUTTU TARPEEKSI Sarastian palkanmaksujärjestelmä valittiin Helsinkiin Jan Vapaavuoren, kok., pormestariaikana vuonna 2020. Kriisi voi vaatia jopa uutta toimintamallia. Helsingin kaupunki on maksanut keväästä alkaen tuhansien työntekijöidensä palkat joko väärin tai niitä ei ole maksettu lainkaan. Vartiainen sanoo, että palkanmakHelsingin kaupungintalolla joudutaan setvimään kaupungin palkkasotkua. Kun tietojärjestelmä ei toimi toivotusti, Salminen kehottaa kysymään, ketkä sen valitsivat. Määrä on suhteellisesti pieni, mutta Salminen naUlkoisen selvityksen jälkeen on kriittisesti mietittävä järjestelmien mielekkyyttä sekä hallintoa ja työtapoja, sanoo pormestari Juhana Vartiainen. Kun työntekijät pettyvät turvalliseksi mieltämäänsä työnantajaan, työntekijöiden suuttumus on otettava vakavasti. Kuva: Pertti Nisonen KL9_32-53.indd 42 2.9.2022 7.26. Järjestelmässä havaittujen virheiden vuoksi se otettiin käyttöön vasta viime huhtikuussa. Tilaajan pitää tarkkaan tietää, mitä halutaan, ja tuottajan on toimittava tilauksen mukaisesti, Salminen kiteyttää. Uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotto ei onnistunut. Vaikka Helsingin kaupungilla on hyviä johtajia, he eivät ole kyenneet käsittelemään jatkuvaa kriisiä. Helsingistä tuli Sarastian osakas lokakuussa 2020, ja marraskuussa 2020 kaupunki päätti siirtyä käyttämään Sarastian palkanmaksujärjestelmää. Helsingin nykyinen pormestari Juhana Vartiainen, kok., sanoo luottavansa HRja digitalisaatioyksiköiden tekemään virkavalmisteluun, jonka mukaan Sarastian järjestelmä oli paras ratkaisu. Kuva: Seppo Laakso pauttaa, että vahva johto korjauttaisi pienen joukon virheen nopeasti. Julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta arvioi, että Helsingin palkanmaksukriisi on myös mainekriisi ja johto on aina vastuussa organisaation maineesta. Kova kolaus Helsingille Helsingin kaupungin maine työnantajana sai kovan kolauksen palkanmaksusotkun takia
Kun ICT-hankinnat tehdään työn helpottamiseksi, tietysti työntekijöitä pitää kuulla niin hankintojen suunnittelussa kuin niiden käyttöönotossakin. Prosessi etenee lopulta nopeammin kuin koko hankkeen kerta-ahmaisu. Tarvainen huomauttaa, että räätälöinnissäkin toimii palastelu. Meillä, Suomen suurimmalla työnantajalla, on monenlaisia työehtosopimuksia ja eläkejärjestelmiä, joista monet on räätälöitävä järjestelmään. Useinkaan ei varata tarpeeksi resursseja muutoksen läpivientiin, Tarvainen sanoo. ICT-hankintojen asiantuntija Outi Tarvainen julkishankintojen asiantuntijatalo PTC Services Oy:stä muistuttaa, että hankintaprosessissa suurin työ pitäisi tehdä valmisteluvaiheessa. On siis syytä edetä vaiheittain. Tarvainen korostaa, että muutoshanketta on tehtävä koko ajan asiantuntijoiden – Helsingin tapauksessa palkanlaskijoiden – kanssa. Vartiainen ei arvioi ongelmien korjaamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Helsinki on ostanut konsulttiyhtiöltä tukea uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönottoon noin 900 000 eurolla. Tänä vuonna kaupunki päätti suorahankinnoista eli ilman kilpailutusta tehtävistä sopimuksista, joilla Deloitte saa vuoden 2023 toukokuuhun asti jatkuvasta tuesta yli 2,2 miljoonaa euroa. Noin 40 000 asukkaan Kirkkonummi päätti kuitenkin vuonna 2019 luopua Sarastiasta (silloin Taitoa Oy) kunnan työntekijöiden palkanmaksajana, kun virheitä ilmeni liikaa. Ensin pitäisi tehdä yksinkertaiset asiat, jotka testataan. Totta kai aiomme ottaa opiksi, että vastaavat virheet eivät toistu, Vartiainen sanoo. LISÄKULUJA TULEE Vartiainen on ilmoittanut teettävänsä Helsingin kaupungin palkanmaksukriisistä ulkopuolisen selvityksen. Kun hyvin valmistellusta hankkeesta viestitään toteutusaikana hyvin, käyttöönottokin sujuu. Hän lupaa, että kaupunki hoitaa kaikki työntekijöille kuuluvat korvaukset. TYÖNTEKIJÖITÄ KUULTAVA Ohjelmistoissa monet osiot rakentuvat edellisten osioiden toteutuksista. SUUNNITTELU ISOTÖISINTÄ Helsingin hankkiman palkanmaksujärjestelmän käyttöönoton takkuilu on lisäluku julkishallinnon epäonnistuneiden digihankkeiden sarjaan. Olemme tästä pahoillamme, hän sanoo. Käyttäjien pitää ymmärtää, miksi muutos tehdään ja miten muutos vaikuttaa heidän työhönsä. Helsingin lisäksi Sarastia on toimittanut pelkän palkanmaksujärjestelmän myös Espooseen, jossa palkanmaksu on tiettävästi viime aikoina sujunut, vaikka julkisuudessa on aiemmin kerrottu ongelmista. Lisähyvityksiäkin mietitään. Hän on korostanut sitä, että koko prosessi on vaihtunut, koska sekä esihenkilöt että palkansaajat käyttävät järjestelmää itse. Pitkässä ketjussa virheiden korjaaminen vie aikaa, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia. Tietojärjestelmän hankinnan epäonnistuminen juontuu Tarvaisen mukaan usein siihen, että hankinta suunnitellaan vanhan perustalle. Vaikka tavoitellaan kustannussäästöjä, projektilta voi puuttua kustannuslaskenta. Yleensä Sarastialta järjestelmän hankkineet kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet koko palkanlaskun Sarastialle. Vartiainen toteaa, että mittavat tietojärjestelmäuudistukset onnistuvat harvoin ilman isoja virheitä. Palkanmaksukriisissä ainakin yksi osallinen on menestynyt: Deloitte Consulting Oy. • Hannu Kaskinen Olimme varautuneet ongelmiin, mutta emme riittävästi. Deloitte saa siis Helsingiltä yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. [ Johtaminen ja markkinointi ] Kuntalehti 9 / 2022 43 Useinkaan ei varata tarpeeksi resursseja muutoksen läpivientiin. Ongelmia ei aiheuta yksin tietojärjestelmien monimutkaisuus, vaan myös oma toimintatapa. KL9_32-53.indd 43 2.9.2022 7.26. Käyttöönotto edellyttää riittävää koulutusta, mihin on varattava päiviä. Aiemmin on uutisoitu muun muassa sairaanhoitopiirien Apottija Asterpotilastietojärjestelmistä sekä poliisin Vitja-tietojärjestelmästä. Resurssipulaa liippaa se, että ICTprojektia edistetään perusbisneksestä erillisenä. Kuva: Seppo Laakso suongelmien ratkaisu on kaupungin ykkösprioriteetti. Ei hyödynnetä tarpeeksi markkinoiden tuoreinta tietoa, vaan tehdään kiireessä määrittelyt, joissa hyödynnetään tuttuja toimintoja. Olimme varautuneet ongelmiin, mutta emme riittävästi. Pormestarin mukaan palkkakriisin yksi syy on se, että Sarastian palkanmaksujärjestelmä on kehitetty Helsinkiä pienemmille kunnille. Tarpeemme ovat moninkertaiset verrattuina moniin muihin käyttäjiin. Sarastian toimitusjohtaja Mika Kantola on vakuuttanut julkisuudessa, että järjestelmässä ei ole vikaa, jos sinne annetut tiedot on oikein syötetty. Ulkoisen selvityksen jälkeen on kriittisesti mietittävä järjestelmien mielekkyyttä sekä hallintoa ja työtapoja. Helsingin kaupunginkanslian digitalisaatioyksikön mukaan Sarastiaprojektiin on tälle vuodelle budjetoitu 5,7 miljoonaa euroa. Kun järjestelmää räätälöidään, tehdään helposti virheitä, jotka kumuloituvat. Näin päästään nopeimmin virheisiin käsiksi. Kun hanke viivästyy, käyttöönottoa nopeutetaan, vaikka se on suunnittelun jälkeen tärkein vaihe, Tarvainen päivittelee
KL9_32-53.indd 44 2.9.2022 7.26. 44 Kuntalehti 9 / 2022 MAINEEN KIILLOTUSTA JA UUSI EPÄONNISTUMINEN Harjavallan kaupungin hallintojohtaja Olli Luoma (vas.), kaupungingeodeetti Jari Prehti ja kaupunginjohtaja Hannu Kuusela seisovat Harjavallan suurteollisuuspuiston aidan takana
Kuntalehti 9 / 2022 45 [ Johtaminen ja markkinointi ] MAINEEN KIILLOTUSTA JA UUSI EPÄONNISTUMINEN Harjavallan kaupungin ympäristömainetta kiillotetaan vihreän teknologian avulla. KL9_32-53.indd 45 2.9.2022 7.26. . Saksalaisyhtiö BASFin akkumateriaalitehdas ei kuitenkaan kesällä saanut ympäristölupaa
Uudeksi keihäänkärjeksi valikoitui uusi vihreä teknologia, jolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä, Kuusela kertoo. Käänne parempaan oli myös nähtävissä, kun saksalainen BASF ilmoitti Hannu Kuusela haluaa johtaa Harjavaltaa tiimityönä. Se myi tehtaan edelleen venäläiselle Norilsk Nickel -konsernille vuonna 2007. Heinäkuussa 2014 Norilsk Nickelin tehtaalla tapahtui Suomen historian suurin nikkelipäästö. Harjavallassa on runsaat 6 700 asukasta. Asukaslukuun suhteutettuna se oli Suomen korkein summa, sanoo kaupunginjohtaja Hannu Kuusela, joka ei peittele tyytyväisyyttään. Viranomaiset määräsivät Imatralla toimivan Outokumpu Oy:n kuparisulaton siirrettäväksi kauemmaksi sotatoimialueelta. Kupariputkia tehdään yhä Porissa, mutta yritys on vaihtunut Cupori Oy:ksi. Kokemäenjokeen pääsi suuri määrä prosessivettä, joka sisälsi muun muassa 66 tonnia nikkelisulfaattia. KL9_32-53.indd 46 2.9.2022 7.26. Syytä menestykseen ei tarvitse hakea kaukaa. SUURI NIKKELIPÄÄSTÖ Sitten tuli synkkä käänne. Onni potkaisi Harjavaltaa kesällä 1944. Vuonna 2008 Kemira myi lannoitetehtaan norjalaiselle Yaralle. Vuonna 2000 Outokumpu myi nikkelitehtaan amerikkalaiselle OM Groupille. 46 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] H arjavallan kaupunki Satakunnassa kirjasi viime vuonna yhteisöverotuloja 10,9 miljoonaa euroa. Harjavalta liittyi Hinku-kuntien verkostoon ja pyrki myös omissa ratkaisuissaan edistämään hiilineutraaliutta. Teollisuuden menestysvuodet jatkuivat, kun 1980-luvulla rakennettiin entistä suurempi rikkihappotehdas ja AGA:n ilmakaasutehdas. Hän aloitti kaupunginjohtajana vuonna 2017. Se aiheutti muun muassa simpukoiden joukkotuhon. Pari vuotta myöhemmin vuonna 1946 Harjavaltaan nousi rikkihappotehdas, joka käytti kuparisulatolla syntynyttä rikkidioksidikaasua lannoitteiden raaka-aineena. Harjavalta valikoitui paikaksi, koska sinne oli valmistunut sähköä jauhava vesivoimalaitos. Lisäksi kuparisulaton tuotteet voitiin jatkojalostaa Outokummun Porin metallitehtaalla. Alueella liikkuu myös yli sadan alihankintayrityksen työntekijöitä. Noin 300 hehtaarin laajuisen suurteollisuuspuiston savupiiput näkyvät kaupungintalolle ja valtatie kahdelle saakka. Vielä vuonna 1940 maataloudessa työskenteli 46 prosenttia Harjavallan väestöstä, mutta sodan jälkeen Harjavalta muuttui kerralla teollisuuspitäjäksi. Alueella toimii 17 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin tuhat työntekijää. Outokummun Harjavallan metallinjalostus siirtyi vuonna 2004 osaksi ruotsalaista Boliden-konsernia. Tuon tapahtuman jälkeen suurteollisuus ja Harjavallan kaupungin johto ovat tehneet hartiavoimin töitä suurteollisuuspuiston ja kaupungin synkän maineen kirkastamiseksi
Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n yllä on ollut tummia pilviä, ja siitä on keskusteltu paljon myös kaupungintalolla, Kuusela muotoilee. Harjavalta ja kaupungin johtotroikka saivat keväällä uuden kylmän suihkun. Luottamuksen syntyminen edellyttää puolestaan sitä, että jokaisella tiimin jäsenellä on hyvät aikeet, hyvä tahto ja riittävästi ammatillista orientaatiota, Kuusela sanoo. UUSIA ONGELMIA Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on asettanut myös venäläisomisteisen Norilsk Nickelin Harjavallan-tehtaan suurennuslasin alle. Tekninen johtajaksi on valittu entinen Harjavallan Kemiran tehtaan paikallisjohtaja Petri Katajisto, joka tunteen hyvin suurteollisuuden toiminnan. vuonna 2017 kaupungille hakevansa tonttia Harjavallasta nikkelitehtaan läheltä. He neuvottelivat P2X Solutions Oy:n johdon kanssa tontin luovutukseen liittyvät yksityiskohdat valmiiksi. Se on tehokasta ja jouheaa. Kaikkia asioita ei toki voi johtaa reflektoiden, koska linjattavia asioita tulee päivittäin niin paljon, että toiminta on kohta jumissa, ellei linjauksia synny. Fortum rakentaa sähköautojen akkujen kierrätyslaitoksen Harjavallan suurteollisuuspuistoon. Sivuvirtana syntyvä lämpö ja happi voidaan hyödyntää alueen teollisuuden prosesseissa. Yhteinen reflektointi varmistaa laadun. Korkein hallinto-oikeus (KHO) piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen, jolla aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa peruttiin. Suosin tiimityöskentelyä. Virheiden tai väärien valintojen tekeminen vähenee. Se edellyttää kuitenkin vankkaa keskinäistä luottamusta ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä tietysti aikaa yhteiselle reflektoinnille. Tontinluovutustilaisuudessa oli keväällä läsnä Harjavallan elinkeinoasioiden kärkikolmikko eli kaupunginjohtaja Kuusela, hallintojohtaja Olli Luoma ja kaupungingeodeetti Jari Prehti. Vaasan hallinto-oikeuden aiemman päätöksen mukaan akkumateriaaliMielestäni kukaan ei tehnyt väärin, vaan ihmiset tulkitsivat lakia eri tavoin ja painottivat arvioissaan eri seikkoja. Kuusela tähdentää, että raaka-aineen loppumisella olisi suuret kerrannaisvaikutukset, sillä tehdas on merkittävä työllistäjä Harjavallassa. Ensi vuonna valmistuva 24 miljoonaa euroa maksava tehdas on Euroopan suurin. Esihenkilöiden vastuuta ei kuitenkaan voi jakaa, Katajisto sanoo. Kuntalehti 9 / 2022 47 . Välillä elinkeinoasioita on linjaamassa elinkeinotiimi, kaupunginhallitus tai koko kaupungin johtoryhmä yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. P2X Solutions puolestaan alkaa rakentaa syksyllä Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan, 20 megawatin vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksen. Käytetyistä akuista saadaan uudelleen käyttöön litiumia, nikkeliä, kobolttia ja mangaania. KL9_32-53.indd 47 2.9.2022 7.26. TIIMITYÖTÄ SUOSITAAN Harjavalta on mukana myös alueellisessa, Porissa sijaitsevassa, elinkeinoja kehitysyhtiö Prizztech Oy:ssä, mutta yrityshankkeita vauhditetaan myös suoraan kaupungintalolta. Tehdas ei kuulu hänen mukaansa pakotteiden piiriin, joten nikkeliraaka-aineen kuljetukset rautateitse ovat jatkuneet. Laitos työllistää 50 työntekijää, ja se vähentää Suomen CO2-päästöjä noin 40 000 tonnia vuodessa. Nikkeliä tarvitaan sähköautojen akkumateriaalien valmistuksessa. Sähköautojen akkumateriaalien valmistus nähtiin kaupungilla toivottuna paitsi työpaikkojen myös tuotannon myönteisten ilmastovaikutusten kannalta. Sen lisäksi kaksi vihreän teknologian yritystä, Fortum ja P2X Solutions, päätti sijoittua Harjavaltaan. Harjavaltaan rakennettu ja koko Suomen kannalta tärkeä BASFin akkumateriaalitehdas ei saanut ympäristölupaa
Pohjaveden puhdistuminen kestää tuhansia vuosia. Kyseinen tontti oli ainoa, joka oli riittävän suuri (14 hehtaaria) ja riittävän lähellä Norilsk Nickeliä, kaupungingeodeetti Prehti perustelee päätöstä. Näin vältytään rekkarallilta. Putkilinjan rakentaminen sinne olisi vaikeaa, koska mahdollisten korkeiden erikoiskuljetusten vuoksi putkia ei saisi rakentaa valtatien yli vaan ne pitäisi kaivaa sen ali, Prehti sanoo. Olemme vilpittömästi tehneet työtä ympäristön parhaaksi, hän vakuuttaa. Sille oli tiukat ehdot. Mielestäni kukaan ei tehnyt väärin, vaan ihmiset tulkitsivat lakia eri tavoin ja painottivat arvioissaan eri seikkoja. Sodan jälkeen, kun tehdasta rakennettiin, ympäristöasioista ei puhuttu eikä niistä tiedetty. • Valtuustossa SDP:llä on 13 paikkaa, kokoomuksella kuusi, vasemmistoliitolla kolme, perussuomalaisilla kolme sekä keskustalla ja kristillisdemokraateilla kummallakin yksi paikka. Tällaisella prosessilla on kaupunginjohtaja Kuuselan mukaan kovin hankalaa houkutella kansainvälisisä investointeja Suomeen. Lähin pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseva suuri tontti sijaitsee liki kahden kilometrin päässä valtatie 2:n eteläpuolella. BASFin tehdas käyttää Norilsk Nickelin tehtaalta saatavaa nikkeliraaka-ainetta, joka siirretään putkikanavia myöten suoraan BASFille. BASF valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä tontin sijainti oli todettu toimintaan soveltuvaksi ELY-keskuksen hyväksymässä ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), Harjavallan kaupungin asemakaavassa ja aluehallintoviraston (AVI) antamassa ympäristöluvassa. BASFin tehdas on saanut vielä mahdollisuuden kokeilla sulfaattia sisältävän prosessiveden puhdistamista Venatorin pigmenttitehtaan jätevedenpuhdistamossa ensi kevääseen saakka. Ilman valitusta ympäristöluvasta tehdas olisi jo toiminnassa, Prehti sanoo. Kauppala siitä tuli vuonna 1968 ja kaupunki vuonna 1977. Kiusallista Harjavallan johdon ja valtion viranomaisten kannalta on erilaiset tulkinnat ympäristönsuojelulaista BASFin tapauksen yhteydessä. Sulfaatti ei ole myrkky, mutta se haittaa suurina pitoisuuksina muun muassa kalojen lisääntymistä. Kaikki prosessissa syntyvä vesi kuljetetaan noin 40 kilometrin matka tankkiautoilla Porin Kaanaaseen. KUKA SÖSSI. Ei auttanut, vaikka BASFin tehdas tuottaisi nikkelistä katodiaktiivista materiaalia (pCAM) BASFin Saksassa sijaitsevalle jatkojalostuslaitokselle. BASFin tontille määrättiin hänen mukaansa ympäristöluvassa erittäin tiukat ehdot mahdollisten vesivuotojen talteenotosta. Miksi BASFin tontti kaavoitettiin pohjavesialueelle. • Harjavalta oli Kokemäen kappeliseurakunta, josta tuli itsenäinen kunta 1869. • Harjavallan ensimmäinen teollisuusyritys oli vuonna 1901 perustettu puimakonetehdas. Siellä tutkitaan, voidaanko sulfaattia saostaa kipsiksi suuressa mittakaavassa. Tapio Mainio Kuvat: Jussi Partanen tehdasta ei voi sijoittaa pohjavesialueelle, vaan jo valmiiksi rakennettu suuri tehdas pitää siirtää toiseen paikkaan. KHO:n mielestä pohjavettä ja Kokemäenjoen veden laatua ei saa vaarantaa. Yksi sen työntekijöistä Uuno Mattson perusti huonekalutehtaan vuonna 1929. Tuloveroprosentti on 21,50. BASFin tehdasta ajetaan nyt koetoimintaluvalla kymmenen prosentin tuotannolla. Lisäksi tehtaan sulfaattia sisältäviä jätevesiä ei saa laskea Kokemäenjokeen, koska suurteollisuuspuiston teollisuudesta tulee jo valmiiksi suuri sulfaattikuormitus. • Sodan jälkeen, kun tehdasta rakennettiin, ympäristöasioista ei puhuttu eikä niistä tiedetty. Hän huomauttaa, että oikeastaan koko suurteollisuuspuisto sijaitsee pohjavesialueella, jonka pohjavesi on jo likaantunut. Varsinainen suurteollisuus syntyi sotien seurauksena, kun kuparitehdas siirrettiin itärajan pinnasta Imatralta Harjavaltaan. KL9_32-53.indd 48 2.9.2022 7.26. Kuka sössi. Schwarzheidenin akkutehdas tuottaisi materiaalin noin 400 000 sähköauton akkuun vuodessa. 48 Kuntalehti 9 / 2022 [ Johtaminen ja markkinointi ] • Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut kuntien ja hyvinvointialueiden sujuvan arjen, toiminnan ja palveluiden kehittämisen tueksi • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt [ Info ] Harjavalta oli osa Kokemäkeä • Porista noin 30 kilometriä kaakkoon valtatie 2:n varressa sijaitsevassa Harjavallassa on runsaat 6 700 asukasta. Prehti muistuttaa, että kolme eri viranomaista piti BASFin tehtaan sijaintia mahdollisena, kunhan tontin alla oleva pohjavesialue suojataan. Oikeuden päätös tuli täytenä yllätyksensä, sanoo BASFin Suomen maajohtaja Tor Stendahl
• Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut kuntien ja hyvinvointialueiden sujuvan arjen, toiminnan ja palveluiden kehittämisen tueksi • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KL9_32-53.indd 49 2.9.2022 7.26
Tämä saattaa johtaa siihen, että yhtiöissä ei välttämättä ole tarpeeksi toimialatuntemusta. omistajien tulisi harkita merkittävimpien kuntayhtiöiden osalta, olisiko omistajaohjauksella syytä määrätä asiantuntemussäännöstä tiukemmista asiantuntemusvaatimuksista. Sen sijaan kysymystä kuntakonsernin omistajaohjauksesta Kaupunkineuvos Pentti Hakulinen kirjoitti Kuntalehdessä (6–7/2022) Fennovoiman tapaukseen viitaten, että kuntakonsernin johtamisjärjestelmää pitäisi korjata riskien hallitsemiseksi. Osakeyhtiölaki tarjoaa osakkeenomistajalle useita keinoja puuttua kuntayhtiön toimintaan. Peruskunnan ja kuntayhtymän ulkopuolinen maailma tarvinnee lisää sääntelyä, jotta koko kunnan toiminta tulee selkeästi ohjatuksi. 10 Näetkö kuntalain korjaustarpeita omistajaohjauksen osalta. 5 Asiantuntemusvaatimus ei koske sellaisia kuntayhtiöitä, jotka eivät ole tytäryhteisöjä. Seikkaperäisempi lisäsääntely itsessään ei välttämättä ole se paras tai ainoa ratkaisun avain. Periaatteessa kyllä, joskin teoriassa kuntalaki yrittää vastata tähänkin kysymykseen. 3 Onko muutos näkynyt kuntayhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa. 7 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen yliopistonlehtori Matti Muukkonen, tunnistatko Hakulisen mainitsemat ongelmat omistajaohjauksessa. Lainsäädännössä on mahdollista asettaa reunaehtoja toiminnalle, mutta ohjauksen laadullinen kehittäminen tapahtuu viime kädessä kuntatasolla. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa hyvän omistajaohjauksen, mutta kunnassa tulee olla kykyä sitä myös toteuttaa. Niistä keskeisin on juuri hallituksen valinta. Yleisesti ottaen voin todeta, että kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 8 Voitaisiinko omistajaohjausta parantaa kuntalakia muuttamalla. Kuntalaki pitäisi uudistaa kokonaan. 4 Pitäisikö laissa säätää hallituksen jäsenten yksilökohtaisesta asiantuntemusvaatimuksesta. Kuntien tytäryhteisöjen merkitys ja toiminnan volyymi suhteessa konsernin kokoon tulee kasvamaan. Kaikissa kunnissa vaatimukseen ei kuitenkaan suhtauduta samalla vakavuudella. Tällöin osakkeenomistajien tulisi hallituksen jäseniä valitessaan yhdessä koordinoida, että asiantuntemusvaatimus täyttyy. Sääntelyn ongelma on se, että sääntelyä lisäämällä järjestelmä jäykistyy, mutta toiminnan laatu ei välttämättä parane. 9 Onko kuntayhtiöiden omistajaohjaus riittävällä tasolla, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki. Myös yhtiöjärjestysmääräyksillä on mahdollista vaikuttaa. Se vaikeuttaisi merkittävästi hallitusten jäsenten löytymistä. Pitäisikö se ulottaa myös niihin. Onko tämä korjannut yhtiöiden toimintaa. Vaatimus on osoittautunut ehdottoman tarpeelliseksi. Kysymys kuuluu: onko perusteltua, että kunnat toimivat kilpailluilla energiamarkkinoilla. Jos sitä osattaisiin käyttää, niin olisi mahdollista ottaa yhtiöt tarkempaan ohjaukseen. Keinovalikoima on siten jo käytettävissä, mutta sitä pitää myös käyttää. Yksittäisistä tapauksista ei pitäisi tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta kieltämättä niiden kautta paljastuu sekä hyviä että huonoja esimerkkejä, joista on syytä oppia. • Jorma Ylönen Kysymys kuuluu: onko perusteltua, että kunnat toimivat kilpailluilla energiamarkkinoilla. Omistajaohjauksen eri elementtien kehittäminen on varmasti jatkossakin kuntien, Kuntaliiton ja lainvalmistelijoiden työpöydällä. Pitäisi ottaa soveltuvin osin mallia vuoden 1948 kunnallislaista ja säädellä kuntalaissa kunnan toiminnan eri tasoja siten kuin katsotaan tarpeelliseksi. 10 KL9_32-53.indd 50 2.9.2022 7.26. 6 Onko lainsäädäntö muutoin riittävää kuntien omistajaohjauksen suhteen. Pitäisi. Yksittäistapauksiin en ota kantaa, kun en tarkemmin tiedä taustoja. Hakulisen mielestä tytäryhtiöiden omistajaohjaus ontuu. 50 Kuntalehti 9 / 2022 1 Yritysoikeuden tenure track -professori Janne Ruohonen Tampereen yliopistosta, onko Hakulinen oikeilla jäljillä. Sisällöllisesti lainsäätäjän ei pitäisi pistää päätään enää pensaaseen yleisen toimialan osalta, vaan sen rajoja olisi tarve määritellä tarkemmin. Monissa kunnissa on aidosti ja kriittisesti tarkasteltu hallituskokoonpanoja ja valittu myös niin sanottuja ulkopuolisia osaajia hallituksiin. En pidä sitä tarkoituksenmukaisena. 2 Vuoden 2015 kuntalaissa edellytetään niin sanottua kollektiivista asiantuntemusvaatimusta eli kuntayhtiön hallituksessa tulee kokonaisuutena arvioiden olla riittävästi asiantuntemusta. Toisaalta osakeyhtiön hallituksen päätöksentekoa ei pidä arvioida peruutuspeiliin katsomalla, vaan niiden tietojen ja riskianalyysien valossa, jotka on ollut käsillä päätöstä tehtäessä. Asia on monisyinen. Samalla myös riskien merkitys kasvaa
Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ studiolinjat.fi Tavoita yleisösi videolla Mutkattomat videopalvelut avaimet käteen -periaatteella KL9_32-53.indd 51 2.9.2022 7.26. Johtava ammattilehti kuntainfran asiantuntijoille! Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Kuntatekniikka-lehti kertoo, mitä kunnallistekniikassa tapahtuu juuri nyt ja mitä on tulossa
Keskustelussa ruodittiin terveen rohkealla tavalla kuntien ja valtion välistä luottamusmaaperää. Edellä mainitut jännitteet huomioiden kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua tulisi tiivistää. Kuntapolitiikan muokkaaminen pitkäjänteisemmäksi, yli vaalikausien ulottuvaksi evoluutiopoluksi olisi hedelmällistä. 52 Kuntalehti 9 / 2022 [ Kolumni ] ERILAISET ja eriytyvät kunnat puhututtavat. Uudistukset on perinteisesti toteutettu nollasummalogiikalla; jonkun asema paranee, jonkun toisen heikkenee. Erityisesti kunnat nostivat esiin sääntelyn keventämisen sekä sote-uudistuksen muovaaman rahoitusjärjestelmän uudistamisen. Valtiovarainministeriökin on nostanut asiaa esille useissa julkaisuissa. Sain kunnian osallistua elokuun kuntajohtajapäivillä paneeliin, jossa aiheena oli kuntien ja kuntapolitiikan tulevaisuus sekä kuntien tavoitteet seuraavaan hallitusohjelmaan. Miksi. Soteja TE-palvelu-uudistukset muokkaavat lisäksi kuntakenttää suuresti. Löytyisikö vaikuttavampi vastaus enemmänkin kasvun ja elinvoiman edistämisen suunnalta. Valtionosuusjärjestelmä on perusteltua uudistaa, mutta tietty määrä tutkimusta uudesta tilanteesta tarvitaan uudistuksen pohjaksi. Sote-uudistus muuttaa rahoitusjärjestelmän luonnetta ja aiheuttaa mittavan tasaustarpeen, mikä ei pitkällä aikavälillä ole hyvän rahoitusjärjestelmän mukaista. RAHOITUKSEN osalta kunnat toivovat pikaista valtionosuusjärjestelmän uudistamista ja eri kuntaryhmien ominaisuuksien parempaa huomiointia. Toki näidenkin toteuttamisen suhteen kuntien resurssien erot ovat varsin suuret. • KL9_32-53.indd 52 2.9.2022 7.26. Luottamuksen parantamiseksi voisi olla hyvä, että hallitusohjelmiinkin tulisi enemmän yhdessä pohdittuja kehittämisaihioita. Kokeilujen kautta ja niiden tuloksia aidosti analysoiden voisi olla mahdollista löytää vastauksia kuntien tulevalle suunnalle. Normien purun osalta on kuitenkin jäänyt viime vaalikausilta ”luu käteen”. On myös muistettava, että sellaista valtionosuusremonttia, missä kaikkien kuntien tilanne paranisi, ei ole olemassa. Tiukempi sääntely mielletään siten usein varmemmaksi tavaksi varmistaa palvelujen riittävä laatu, saatavuus ja yhdenvertaisuus. Seuraavan hallitusohjelman kuntia koskevien kirjausten tulisi muodostaa vaikuttava ja ristiriidaton kokonaisuus. Ainahan kunnat ovat olleet erilaisia. Eri kunnat ja kuntaryhmät painottavat toki hieman erilaisia keinoja. Erilaisuus korostuu ja jännitteet lisääntyvät, kun taloudelliset realiteetit hankaloituvat. Selitys löytynee koko Suomea koskevasta, mutta kuntia eri tavoin kohtelevasta väestörakenteen muutoksesta ja resurssierojen kasvusta. Samalla kun kunnat toivovat lisää ”vapautta”, lainsäätäjän näkökulmasta resursJani Pitkäniemi Kirjoittaja on valtiovarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja. Helmikuussa 2020 julkaistun valtiovarainministeriön koordinoiman kuntapolitiikan tulevaisuustyön punaisen langan voi tiivistää muotoon: ”Kunnat eivät voi olla vain selviytymässä, vaan niiltä on löydyttävä kykyä ja resursseja sekä palveluja viranomaisroolien että elinvoimaja paikallisuusroolien kehittämiseen.” Tämän tavoitteen edistäminen tulisi olla keskiössä seuraavissa hallitusohjelmissa. Ad hoc -kuntapolitiikka on kaikille vaikeasti ennakoitavaa ja lopulta kallista. Jos kunnat ovat erilaisia, myös valtio on monipäinen toimija. Kuva: Valtiovarainministeriö Kokeilujen kautta suuntaa kunnille. MONISSA kuntien puheenvuoroissa nostettiin esiin normien purku ja siirtyminen tavoitepohjaisempaan ohjaukseen sekä halukkuus erilaisille kokeiluille. Luottamus kunta-valtio-suhteessa vaikuttaisikin olevan tämän asian ympärillä hieman koetuksella. Jos kunnat ovat erilaisia, myös valtio on monipäinen toimija. Uudistuksen onnistunut toteuttaminen edellyttää myös sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan TE-palvelu-uudistuksen yhteisvaikutuksen parempaa hahmottamista. seiltaan heikkojen kuntien määrä näyttäytyy monesti tavoitteiden saavuttamisen kannalta ongelmallisena
Kaiken takana on kunta. kuntaliitto.fi/uutishuone kuntaliitto.fi/uutiskirjeet KL9_32-53.indd 53 2.9.2022 7.26. Kunnan tukena Kuntaliiton viestintäpalvelut. podden Det händer nära dig! Debatt på svenska med Magnus Londen Spotify, Apple Podcasts och Soundcloud Pysy perillä kunta-alan muutoksista! Kuntaliiton Ajankohtaista-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa, uutiskirjeet tiivistävät itsellesi tärkeimmät tapahtumat ja uutiset suoraan sähköpostiisi
54 Kuntalehti 9 / 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä O tsikon tylsä hokema on luotettavan median peruskivi. HS:n Marko Junkkari pohti lehden Sunnuntai-sivuilla 28.8. Aula & Co, 2022. Aikooko poliittinen järjestelmä päästää kaikki hinnankorotukset Ukrainan sotaan ja inflaatioon vedoten sellaisenaan suoraan kuluttajan maksettavaksi. Palsta ei omien sanojensa mukaan tarkista mitään etukäteen, vaan kaikki julkaistaan. Mutta aina on esiintynyt myös taipumusta ajatella toisin: ”Hyvää juttua” ei kannata pilata faktoja tarkistamalla. Purran sanomasta oli helppo tehdä uutinen, jossa tuli mainituksi sekä biletys että huumeet ja jota ei tarvinnut lähteä sen kummemmin tarkistamaan. Ulkomaanuutisia koski aikanaan myös sääntö (Yle), ettei uutista julkaista, jos sitä ei ole kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä voitu vahvistaa. Hän lainaa Kalevi Sorsan (nelinkertainen pääministeri vuosina 1972–1987 ja SDP:n puheenjohtaja 12 vuotta) Lahden puoluekokouksessa 10.6.1984 pitämää infokratia-puhetta: ”Sille (tiedotusvälineiden vallalle) näyttää olevan ominaista suuri epäälyllisyys, yhteiskunnallisten ja muidenkin ongelmien pohdiskelun välttely, poliittisten kysymysten kääntäminen henkilökysymyksiksi sekä omaan toimintaansa kohdistuva täydellinen kritiikittömyys.” Sorsan suuri huoli oli, että media oli kaapannut puolueilta vallan tulkita kansan näkemyksiä. P.S. Haluttiin välttyä vedätyksiltä. KIELTÄMÄTTÄ video houkutteli raflaaviin otsikoihin. median ja politiikan suhdetta, erityisesti SDP:n johtajien suhdetta mediaan. Kohuvideo löytyi ainakin Ylilautanimiseltä netin keskustelupalstalta. Näistä mietteistä siirryn syksyn poliittiseen arkeen. Ukrainan sotaa seuraavien uutisfriikkienkin kannattaa lukea myös Markus Leikolan kirja Sodan ja rauhan kronikka, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt tällaista kahden riippumattoman lähteen argumentointia näkee harvemmin. Toistakin entistä Ylen tv-toimittajaa kannattaa seurata. Biletystä hän ei koskaan ole kieltänytkään, ja varmasti vaaleihin asti se pysyy yhtenä keskustelun aiheena, sillä puolueiden ns. Budjetti, julkinen talous ja terveydenhoito ovat nyt politiikan ruisleipää. laatumedialle perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra teki asian turhankin helpoksi. Hinnat kun eivät nyt ole määräytyneet pelkästään markkinatalouden mekanismien ja toimintaperiaatteiden mukaisesti, vaan havaittavissa on selvää keinottelutaloutta. Näitä pohtii koko Eurooppa, emmekä me ole muista maista mikään poikkeus. Ja taustalla näkyy jo lahjomaton perälauta: eduskuntavaalit ovat jo ovella, puolen vuoden päästä, 2.4.2023. Purra kehotti usean tiedotusvälineen mukaan (mm. sylttytehtaille, aihe on todella hotti. Maailmanuutinen oli syntynyt. Iltalehden printtilehdessä 27.8. Sama koskee oppositiojohtaja Petteri Orpoa, kok. • KL9_54-59.indd 54 2.9.2022 7.27. Korjaus tulee sitten myöhemmin, jos tulee. Mutta. Hänet löytää muun muassa Facebookista. Mutta. MEDIAN kannalta Marin-uutisointi on nostanut esiin vanhat rintamalinjat. Helsingin Sanomat, Iltalehti, Yle, MTV Uutiset 18.8.) pääministeriä menemään huumetestiin, jotta asia selviäiTarkista, tarkista ja tarkista Median kannalta Marinuutisointi on nostanut esiin vanhat rintamalinjat. Annika Saarikko, kesk., on ollut lähinnä vaivaantuneen oloinen, samoin Maria Ohisalo, vihr., Li Andersson, vas., ja AnnaMaja Henriksson, r., ovat vetäneet pääministerin henkilökohtaisissa asioissa korostetun matalaa profiilia. Trolleille se on helppo nakki! Sen sijaan puolueiden julkinen suhtautuminen – perussuomalaisia lukuun ottamatta – on ollut hyvinkin pidättyvää. Marin kielsi koskaan käyttäneensä huumeita, ja negatiivinen huumetulos uutisoitiinkin laajasti. si. julkaistun jutun ”Oliko #jauhojengi masinoitu?” mukaan sivuston pitäjä sanoo, että ”useimmat osaavatkin olla uskomatta kaikkiin lukemiinsa juttuihin ja osaavat tarkistaa niiden todenperäisyyden itse”. Tämä tuli mieleen kun seurasi pääministeri Sanna Marinin, sd., biletyksestä käytyä uutisointia. Mutta ns. ”Faktantarkastaja” Markku Lehtola käy pelotonta sotaa suurissa medioissa havaitsemiaan virheitä ja vääriä väittämiä vastaan. Lehtolalla on sekä ihailijoita että arvostelijoita
A ina valmiina! Kuntalehti 9 / 2022 55 Piirros: Yrjö Klippi [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi U usi alueellinen sosiaalija terveyshallinto aloittaa jyrisemisensä täydellä teholla jo muutaman kuukauden kuluttua, vuoden 2023 alusta alkaen. Kuinka käy ikimuistoisten kyläpäällikköjen – kunnanjohtajien – aseman ja arjen. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä kunnat antoivat järjestämisvastuun jo reilut viisi vuotta sitten hyvinvointikuntayhtymälle. KL9_54-59.indd 55 2.9.2022 7.27. • Ei kuntajohtajan työstä mielekkyys mihinkään katoa. Helpottunut. NÄKEMYS II Rautjärven (3 400 asukasta) kunnanjohtaja Harri Anttila, mikä on oman kuntanne kohtalo aluehallintoryminän keskellä. Mitä ne tehtävät ovat, ja miten ne jaetaan. Mitä tapahtuu nyt, kun kunnan toimiala supistuu. Kunnan terveystoimen järjestämisvastuu on ollut jo pitkään Jyväskylän kaupungilla ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä. Elinvoiman kehittäminen, koulutusja varhaiskasvatuspalvelut, kaavoitus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen… Ei kuntajohtajan työstä mielekkyys mihinkään katoa. Siitä ei ole keskusteltu riittävästi. En menetä. Olen helpottunut, koska uudistusta tarvitaan ja nyt se vihdoin toteutuu. Menetättekö itse omaa valtaanne. Kuntaan jääviä hallinnollisia tehtäviä on järjesteltävä uudestaan – palvelutasoa huonontamatta. Mikä askarruttaa juuri nyt eniten. Ovatko kolleganne levottomia. Tilanne Aluehallinto tulee – kunnanjohtaja, oletko valmis. Kunnan johtamisen näkökulmasta meillä asiat muuttuvat oikeastaan yllättävänkin vähän. Kun sote-rahoitus siirtyy muualle, meillä on tarkka käsitys todellisesta taloudellisesta liikkumavarastamme. Jännitän kuitenkin sitä, kuinka toiminta ihan oikeasti käynnistyy ja millaisia korjaustarpeita havaitaan saman tien. Tekemistä meillä riittää, vaikka sote lähtee kunnista pois. Eivät ole. Panostamme nyt opetukseen, varhaiskasvatukseen, vapaa-ajan harrasteisiin ja viihtyisään asuinympäristöön. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tehtävien rajapinta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Eksoten rahoitus ei vain enää kulje kuntien kassan kautta vaan se tulee suoraan valtion kirstusta. Menetättekö Te itse omaa valtaanne. Meillä on ollut Eksote jo iät ja ajat . Tunnelmanne juuri nyt. Iso käenpoika lähti pesästämme. Tulevaisuus hieman huolestuttaa siltä osin. Ikäihmisten palvelut sekä lapsija perhetyön palvelut kunta on tähän mennessä järjestänyt itse inhimillisellä otteella. NÄKEMYS III Uuraisten (3 650 asukasta) kunnanjohtaja Juha Valkama, tunnelmanne aluehallintomyllerryksen keskellä. Riippuu paljon alueesta ja kunnan taloustilanteesta. On siinä työsarkaa ihan riittävästi. NÄKEMYS I Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Asikkalan (8 000 asukasta) kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, millaisin mielin odottelette aluehallintoa. Kuinka dramaattisesti jäljelle jäävien peruskuntien pelikenttä nyt muuttuu. Kyllä ollaan. Ristiriitaisin fiiliksin. Tähän saakka olen ollut taustavaikuttajana erilaisissa Eksotenkin valmisteluja taustakeskusteluissa – ensi vuonna en luultavasti nimeksikään. on kokonaan toinen sellaisissa kunnissa, joissa sote nyt ensimmäistä kertaa siirtyy pois kunnan järjestämisvastuun alta. Kunnanhallitus on yksimielisesti käynnistänyt taloudellisin ja tuotannollisin perustein yhteistoimintamenettelyn
Monessa mukana oleva kunnanjohtaja on tosiaan markkinointivaltti kunnalle. Alla keskityn esteellisyyteen ja sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuteen. Esimerkiksi hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenyys ja muut hyvinvointialueella merkittävää päätösvaltaa käyttävät toimielimen jäsenyydet ovat sellaisia luottamustoimia, joista tulee tehdä ilmoitus. Parhaimmassa tapauksessa monessa mukana oleva ja hyvällä tavalla itsensä esillä pitävä johtaja nostaa kunnan mainetta ja tekee paikkakunnan tunnetuksi. Myös tämä tilanne koskee johtajan lisäksi johtajan läheisiä henkilöitä. hänen läheisensä on asianosainen asiassa. Yhteisöjäävin perusteella johtaja on esteellinen toisen viranomaisen käsittelemissä asioissa, joissa oma kunta on asianosainen tai joista omalle kunnalle on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa. Säännöksen mukaan johtajan on ilmoitettava johtotehtävistä ja luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä virkatehtävän hoitamisessa. Osittain tilanne voidaan ymmärtää niin, että kunnan palveluksessa oleva johtaja johtaa omaa organisaatiotaan ja sen lisäksi edustaa kuntaa muissa yhteisöissä. Oikeudellisesti tilannetta, jossa johtava viranhaltija osallistuu useamman yhteisön toimintaan, voidaan arvioida ainakin esteellisyysnäkökulmasta ja sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden perusteella. Kuntaliiton suositus on, että kun hyvinvointialueen aluehallituksessa tai lautakunnassa käsitellään kuntaa tai kuntayhtymää koskevia asioita, kunnan kunnanjohtaja ja kuntayhtymän johtaja sekä heidän läheisensä jääväisivät itsensä. Kaksoisroolin näkökulmasta etenkin yhteisöjäävisääntely tulee tuntea. Näissä tapauksissa johtaja valvoo kuntansa etua osallistumalla toisen yhteisön toimintaan ja pitää siinä kuntansa puolia. Ehkä häntä ammatillisesti kiinnostaa toisen yhteisön toiminta, ehkä hän osallistumalla rakentaa henkilöbrändiä tai ehkä osallistumiseen on muu syy. Osittain tilanne voi kuitenkin myös olla sellainen, jossa johtaja osallistuu toisen yhteisön toimintaan omista, yksityisistä lähtökohdistaan. KUNNANJOHTAJAAN sovelletaan hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Johtajan on siis oltava monessa mukana. Samalla tavalla kunnanjohtaja on esteellinen kunnan palveluksessa käsittelemään sellaisia asioita, jotka koskevat yhtiöitä tai muita yhteisöjä, joiden hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana hän toimii. Aluevaltuuston jäsenyydestä ei sen sijaan tarvitse tehdä ilmoitusta. KUNNANJOHTAJAN on lisäksi pidettävä huolta kuntalain 84 §:n mukaisista sidonnaisuuksistaan ja niiden ilmoittamisesta. Esteellisyysja sidonnaisuussäännöksiä tuntemalla hän varmistaa, että sekä hänen että kunnan maine pysyy hyvänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli johtaja toimii esimerkiksi hyvinvointialueen hallinnossa, hän ei voi osallistua kuntaansa koskevien asioiden käsittelyyn hyvinvointialueella. Työnantajanäkökulmasta tilannetta voidaan lähestyä pohtimalla, mistä tehtävistä on erikseen sovittava kunnan kanssa ja milloin esimerkiksi sivutoimilupia tarvitaan. 56 Kuntalehti 9 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto N äkyvä johtaja on kunnan kannalta markkinointivaltti. • Ida Sulin Johtava lakimies Kuntaliitto KL9_54-59.indd 56 2.9.2022 7.27. Sanomattakin selvää on myös, että johtaja itse hyötyy näkyvyydestä – johtajauraa rakennetaan ainakin osittain näkyvyyden avulla. Esteellisyysperustetta sovelletaan myös johtajan läheisiin henkilöihin. Ei ole väliä , kuuluuko yhtiö kuntakonserniin vai ei. Kaksoisroolin näkökulmasta etenkin yhteisöjäävisääntely tulee tuntea. Tämä tarkoittaa, että johtaja on esteellinen esimerkiksi, jos hän tai Monessa mukana – missä raja
Kyllä Vapaavuori kiitostakin jakaa. ”Tavatessa oli usein tunne jääkalikoiden narskunnasta hyytävässä pakkaskelissä”, Vapaavuori kuvaa kohtaamisiaan pääministeri Sanna Marinin, sd., kanssa. Julkisuuteen vuodettiin väitteitä mikromanageeraamisesta ja ylikävelyistä. Vapaavuori myöntää, että turhautuminen ja kiukku olivat läsnä, kun asiat eivät luistaneet eteenpäin hänen toivomallaan tavalla ja kun eräät virkamiehet hänen mielestään alisuoriutuvat systemaattisesti. KAIKKI kaupungin organisaatiossa eivät nielleet Vapaavuoren visionääristä vauhtia, työtahtia, kunnianhimoa ja määrätietoisuutta. Pormestarina Vapaavuori karsasti asioiden liiallista politisoimista. Työskentelyn julkisella alalla on oltava turvallista ja asiakaskohtaamisten tulee sujua ilman uhkaa ja pelkoa. • Ilmoittaudu Väkivallaton työpaikka -webinaariin 3.10.2022: ttk.etapahtuma.fi HELSINKIÄ johtaneen Jan Vapaavuoren kirja Ensimmäinen pormestari tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen Helsingin kaupungin poliittiseen sisäpiiriin, virkakuntaan, edunvalvontaan ja kansainvälistymiseen. Yksi kehutuista on apulaispormestari Anni Sinnemäki, vihr. Nuori pääministeri ei kehuja saa. Molemmat kannattivat tonttien vuokraamista myynnin sijasta. Merja Ojansivu Jan Vapaavuori, Ensimmäinen pormestari. Vauhdikas visionääri KL9_54-59.indd 57 2.9.2022 7.27. Hän nousi pääkaupungin ensimmäiseksi pormestariksi täysin itseoikeutettuna. Hänen mielestään päivittäisessä tekemisessä pitäisi ajatella mahdollisimman vähän politiikkaa. Kirjan loppuosan kuvaus sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta, isojen kaupunkien C21-ryhmän synnystä ja taistelusta Helsingin erillisratkaisusta on herkullinen. Ei Vapaavuorta yrityksen puutteesta voi syyttää. [ Kirja ] Jokaisella on oikeus turvalliseen työpäivään Väkivallaton työpaikka on strateginen päätös. Otava 2022. Lue lisää somehäirinnästä, maalittamisesta ja työpaikkaväkivallan hallinnasta: ttk.fi/kunta-ala • Tule tapaamaan Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän asiantuntijoita Kuntamarkkinoille 14.-15.9.2022 osastolla 0E1. Kaupungin tonttipolitiikassa Vapaavuori löysi yllättäen liittolaiset laitavasemmistosta. Jan Vapaavuori, kok., oli vuoden 2017 kuntavaalien ylivoimainen ääniharava Helsingissä ja koko maan äänikuningas. Tärkeintä on saada asioita aikaiseksi ja mielellään ripeästi. Helsingin kuntapolitiikassa Vapaavuori sai kuitenkin vastaansa punavihreän blokin, mistä seurasi tiukkoja vääntöjä Lapinlahden sairaalan, kävelykeskustan ja maanalaisen kokoojakadun kaltaisissa suurhankkeissa
Modernit muokattavat ratkaisut tuottavat tarpeellisen tiedon johtamiseen myös toimintaympäristön muuttuessa, ne mahdollistavat tietojen jalostamisen ja yhdistämisen. Vaikka tietojärjestelmät ovat lähes kaiken toiminnan ytimessä, tänä päivänä tiedolla johtaminen vaatii muutakin. Eniten stressiä tuntevat kuntajohtajat: Vähiten stressiä tuntevat kuntajohtajat: ruotsinkieliset (37 %) yli 20 vuotta kuntajohtajana toimineet (5 %) alle 40-vuotiaat (36 %) vähintään 60-vuotiaat (11 %) määräaikaiset ja viransijaiset (35 %) yli 20 000 as. Ehkä SOTEen siirtyminen innostaa toimijoita uusimaan toimintamallejansa. Rajapintojen avaamisen kautta tietoja yhteiselle alustalle saadaan myös HR:stä ja hankinnoista. Paraikaa otamme käyttöön niin sanottua johdon työpöytää, josta löytyvät keskeisimmät kaupungin palveluihin, kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvät tunnusluvut reaaliaikaisesti. pormestarit). Inhouse-palvelu ei ole välttämättä paras tai kustannustehokkain. Kun on useita yksiköitä ja käyttäjiä, haasteeksi muodostuu tiedon luotettavuus ja alkuperäisyys. TIETOJÄRJESTELMÄT OVAT OLENNAINEN OSA TIETOJOHTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ www.abilita.fi Rauman kaupungin taloushallinnon prosessien modernisointi ja toimintatapojen muutos vaikuttaa paitsi neljänsadan kaupungin työntekijän arkeen myös kahteen liikelaitokseen, taseyksikköön ja konserniyhtiöihin. Järjestelmän tulee tehostaa työn tekemistä ja palvella sekä kuntalaisia että kunnan henkilöstöä. Kilpailuttamista pidetään hankalana ja vaikeana, kalliina ja riskialttiina. Siksi jo ennen hankinnan aloittamista tulee määritellä millaisia ovat oman organisaation tarpeet. Viimeisimmät vastaavat kyselyt ovat vuosilta 2018 ja 2020. IN FO ILMOITUS Joka neljäs kuntajohtaja (26 %) tuntee melko tai erittäin paljon stressiä. Olemme edenneet hyvin tiedolla johtamisen tavoitteissamme, Lindström summaa. Vastauksia saatiin yhteensä 193, eli vastausprosentti oli 64. ”Innostavaa työtä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.” ”Tsemppaavat kommentit kuntalaisilta ja yrittäjiltä antavat uskoa huomiseen. Jaamme mittaritiedot strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin mittareihin. Kilpailutuksen kautta työkaluksi valittiin kattava Unit4:n talousohjauksen järjestelmä, joka tukee kaupungissa omaksuttua tiedolla johtamisen kulttuuria. KILPAILUTTAMALLA LÖYDETÄÄN PARAS VAIHTOEHTO Kunnat ovat erilaisia, joten kopioimalla muualla hyvin toimiva järjestelmä ei välttämättä saada parasta ratkaisua. Tämä parantaa käytettävyyttä ja helpottaa ylläpitoa. Kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kuntajohtajille (pl. Osittain, Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela vastaa kysymykseen. Rakensimme yhteisen alustan sekä loimme yhteiset pelisäännöt, jotta kerätystä tiedosta voidaan tehdä parempia johtopäätöksiä kaupunkilaisten hyväksi, Lindström jatkaa. Emme lähteneet hakemaan vanhoja toimintamalleja palvelevaa uutta järjestelmää, vaan lähdimme jo ennen järjestelmän uusimista kehittämään henkilöstömme kanssa ajattelutapaamme, prosessejamme ja toimintamallejamme. TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISUJEN YHDISTÄMINEN TASOITTAA TIETÄ Raumalla erilliset kirjanpidon, talousraportoinnin sekä ostoja myyntireskontran järjestelmät yhdistettiin yhteen ratkaisuun. Oy Abilita Ab on järjestelmätoimittaja, jolla on yli 35 vuoden kokemus kuntasektorin integroiduista ja skaalautuvista tietojärjestelmäratkaisuista talousja henkilöstöhallintoon, varhaiskasvatukseen sekä sosiaalija terveydenhuoltoon. Kilpailuttaminen on järkevä keino selvittää millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Tiedolla johtaminen on ollut viime vuosina suosittu seminaariaihe varsinkin järjestelmätoimittajien osalta. Tyytyväisten osuus on suunnilleen sama kuin vuonna 2020, ja tyytymättömien osuus on laskenut merkittävästi kahden vuoden takaiseen verrattuna. Monet kunnat ja julkisen sektorin organisaatiot toimivat vielä vanhan kaavan mukaisesti. kuntien kuntajohtajat (13–18 %) Huolet työvoiman saatavuudesta, julkinen keskusteluilmapiiri sekä epävarma maailmanpoliittinen tilanne kuormittavat kuntajohtajia tällä hetkellä eniten. Tiesimme, että kun asioista sovitaan yhdessä, niihin myös sitoudutaan paremmin, kertoo Rauman kaupungin talousjohtaja Fredrik Lindström. Mutta ei se ole vaikea laji. Pystyvätkö kunnat siirtymään johtamisen seuraavalle portaalle tietojärjestelmien kautta. Viisi tärkeintä ajankohtaista ilmiötä, jotka vaikuttavat kuntajohtajien työhyvinvointiin on innostunut työstään tuntee itsensä vahvaksi ja tuntee tyydytystä tarmokkaaksi työssään syventyessään työhönsä Vähintään kerran viikossa Lähes kolme neljästä kuntajohtajasta on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Lisäksi käytössä olleet järjestelmät eivät aina kyenneet keskustelemaan keskenään. Kilpailuttamalla tietää paremmin mitä saa, Salmela muistuttaa. Eri yksiköissä tietoa saatettiin käsitellä eri painotuksilla ja eri aikataulussa. Kuntajohtajien työhyvinvoinnin vahvuuksia ja voimavaroja Kuntajohtajien työhyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla 94 % 92 % 91 % Kuntaliitto teki kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn yhteistyössä Kevan ja Kuntajohtajat ry:n kanssa. Nyt kun tieto liikkuu integroituna järjestelmän sisällä, riittää että se tallennetaan vain kerran. Kuntalehti julkaisee infografiikkaa yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Rauma on tästä hyvä esimerkki, Salmela toteaa. Innolla tätä työtä tehdään.” ”Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten tuki kannustaa työhön ja tukee työhyvinvointiani.” 58 47 42 40 34 37 38 56 56 46 5 15 2 4 20 Työvoiman saatavuus kunnassa Julkinen keskusteluilmapiiri Epävarma maailmanpoliittinen tilanne Koronaepidemia Sote-uudistus kielteisesti ei myönteisesti, ei kielteisesti myönteisesti KL9_54-59.indd 58 2.9.2022 7.27
TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISUJEN YHDISTÄMINEN TASOITTAA TIETÄ Raumalla erilliset kirjanpidon, talousraportoinnin sekä ostoja myyntireskontran järjestelmät yhdistettiin yhteen ratkaisuun. Viimeisimmät vastaavat kyselyt ovat vuosilta 2018 ja 2020. Eri yksiköissä tietoa saatettiin käsitellä eri painotuksilla ja eri aikataulussa. Rajapintojen avaamisen kautta tietoja yhteiselle alustalle saadaan myös HR:stä ja hankinnoista. Ehkä SOTEen siirtyminen innostaa toimijoita uusimaan toimintamallejansa. kuntien kuntajohtajat (13–18 %) Huolet työvoiman saatavuudesta, julkinen keskusteluilmapiiri sekä epävarma maailmanpoliittinen tilanne kuormittavat kuntajohtajia tällä hetkellä eniten. Kilpailuttaminen on järkevä keino selvittää millaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Nyt kun tieto liikkuu integroituna järjestelmän sisällä, riittää että se tallennetaan vain kerran. Viisi tärkeintä ajankohtaista ilmiötä, jotka vaikuttavat kuntajohtajien työhyvinvointiin on innostunut työstään tuntee itsensä vahvaksi ja tuntee tyydytystä tarmokkaaksi työssään syventyessään työhönsä Vähintään kerran viikossa Lähes kolme neljästä kuntajohtajasta on tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Inhouse-palvelu ei ole välttämättä paras tai kustannustehokkain. Kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kuntajohtajille (pl. Tiesimme, että kun asioista sovitaan yhdessä, niihin myös sitoudutaan paremmin, kertoo Rauman kaupungin talousjohtaja Fredrik Lindström. IN FO ILMOITUS Joka neljäs kuntajohtaja (26 %) tuntee melko tai erittäin paljon stressiä. Kilpailuttamalla tietää paremmin mitä saa, Salmela muistuttaa. Pystyvätkö kunnat siirtymään johtamisen seuraavalle portaalle tietojärjestelmien kautta. Olemme edenneet hyvin tiedolla johtamisen tavoitteissamme, Lindström summaa. Kun on useita yksiköitä ja käyttäjiä, haasteeksi muodostuu tiedon luotettavuus ja alkuperäisyys. Paraikaa otamme käyttöön niin sanottua johdon työpöytää, josta löytyvät keskeisimmät kaupungin palveluihin, kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvät tunnusluvut reaaliaikaisesti. Järjestelmän tulee tehostaa työn tekemistä ja palvella sekä kuntalaisia että kunnan henkilöstöä. Jaamme mittaritiedot strategisiin, taktisiin ja operatiivisiin mittareihin. Oy Abilita Ab on järjestelmätoimittaja, jolla on yli 35 vuoden kokemus kuntasektorin integroiduista ja skaalautuvista tietojärjestelmäratkaisuista talousja henkilöstöhallintoon, varhaiskasvatukseen sekä sosiaalija terveydenhuoltoon. Siksi jo ennen hankinnan aloittamista tulee määritellä millaisia ovat oman organisaation tarpeet. Eniten stressiä tuntevat kuntajohtajat: Vähiten stressiä tuntevat kuntajohtajat: ruotsinkieliset (37 %) yli 20 vuotta kuntajohtajana toimineet (5 %) alle 40-vuotiaat (36 %) vähintään 60-vuotiaat (11 %) määräaikaiset ja viransijaiset (35 %) yli 20 000 as. Rauma on tästä hyvä esimerkki, Salmela toteaa. Kilpailutuksen kautta työkaluksi valittiin kattava Unit4:n talousohjauksen järjestelmä, joka tukee kaupungissa omaksuttua tiedolla johtamisen kulttuuria. Kuntalehti julkaisee infografiikkaa yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Osittain, Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela vastaa kysymykseen. Emme lähteneet hakemaan vanhoja toimintamalleja palvelevaa uutta järjestelmää, vaan lähdimme jo ennen järjestelmän uusimista kehittämään henkilöstömme kanssa ajattelutapaamme, prosessejamme ja toimintamallejamme. Vastauksia saatiin yhteensä 193, eli vastausprosentti oli 64. Innolla tätä työtä tehdään.” ”Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten tuki kannustaa työhön ja tukee työhyvinvointiani.” 58 47 42 40 34 37 38 56 56 46 5 15 2 4 20 Työvoiman saatavuus kunnassa Julkinen keskusteluilmapiiri Epävarma maailmanpoliittinen tilanne Koronaepidemia Sote-uudistus kielteisesti ei myönteisesti, ei kielteisesti myönteisesti KL9_54-59.indd 59 2.9.2022 7.27. Kuntajohtajien työhyvinvoinnin vahvuuksia ja voimavaroja Kuntajohtajien työhyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla 94 % 92 % 91 % Kuntaliitto teki kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn yhteistyössä Kevan ja Kuntajohtajat ry:n kanssa. Tyytyväisten osuus on suunnilleen sama kuin vuonna 2020, ja tyytymättömien osuus on laskenut merkittävästi kahden vuoden takaiseen verrattuna. Kilpailuttamista pidetään hankalana ja vaikeana, kalliina ja riskialttiina. Rakensimme yhteisen alustan sekä loimme yhteiset pelisäännöt, jotta kerätystä tiedosta voidaan tehdä parempia johtopäätöksiä kaupunkilaisten hyväksi, Lindström jatkaa. Monet kunnat ja julkisen sektorin organisaatiot toimivat vielä vanhan kaavan mukaisesti. Tiedolla johtaminen on ollut viime vuosina suosittu seminaariaihe varsinkin järjestelmätoimittajien osalta. KILPAILUTTAMALLA LÖYDETÄÄN PARAS VAIHTOEHTO Kunnat ovat erilaisia, joten kopioimalla muualla hyvin toimiva järjestelmä ei välttämättä saada parasta ratkaisua. ”Innostavaa työtä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.” ”Tsemppaavat kommentit kuntalaisilta ja yrittäjiltä antavat uskoa huomiseen. Modernit muokattavat ratkaisut tuottavat tarpeellisen tiedon johtamiseen myös toimintaympäristön muuttuessa, ne mahdollistavat tietojen jalostamisen ja yhdistämisen. Tämä parantaa käytettävyyttä ja helpottaa ylläpitoa. Vaikka tietojärjestelmät ovat lähes kaiken toiminnan ytimessä, tänä päivänä tiedolla johtaminen vaatii muutakin. pormestarit). TIETOJÄRJESTELMÄT OVAT OLENNAINEN OSA TIETOJOHTAMISEN KEHITTÄMISESSÄ www.abilita.fi Rauman kaupungin taloushallinnon prosessien modernisointi ja toimintatapojen muutos vaikuttaa paitsi neljänsadan kaupungin työntekijän arkeen myös kahteen liikelaitokseen, taseyksikköön ja konserniyhtiöihin. Mutta ei se ole vaikea laji. Lisäksi käytössä olleet järjestelmät eivät aina kyenneet keskustelemaan keskenään
KL9_60-61.indd 60 2.9.2022 7.24. Sapsojärven hienohiekkainen ranta on paitsi upea uimaranta, myös luonnonnähtävyys hiekkaharjuineen. 60 Kuntalehti 9 / 2022 [ Kunnan töissä ] Vuokatin vaarojen kupeessa Aija Laukkanen kuvattiin Hiukan rannassa Sotkamon keskustassa
Aika paljon on yksinäistäkin tekemistä ja ajattelua, mutta välillä tiimissä toimimista. Onko kainuulainen vaatimattomuus myytti vai osataanko täällä kertoa, kuinka hieno kohde lomailla ja asua Kainuu on. Kuntalehti 9 / 2022 61 S otkamon kunnan matkailuasiantuntija Aija Laukkanen tuntee Itä-Suomen matkailun kuin omat taskunsa. Mikä muu ala viekään ihmisen pois paikoiltaan kuin matkailuala. Arctic Lakeland näkyy nimenomaan kansainvälisessä markkinoinnissa. Pienen kaupungin elinpiiri ahdisti ja ajattelin, että täältä pitää päästä pois. Tärkeimmät yhteistyökumppanini ovat alueen yrittäjät. Meillä on meneillään Vuokatin kansainvälisen matkailun kehittämishanke, jossa on mahdollisuus käyttää rahaa ja työkaluja siihen, että löydämme uusia markkina-alueita ja uusia asiakassegmenttejä. Venäläisten puuttuminen aiheuttaa sen, että joudumme miettimään markkinointitoimenpiteitä entistä laajemmalla verkolla. Millaisia ovat työpäiväsi. Olen yrittänyt muutaman kerran näiden reilun 30 vuoden aikana vaihtaa alaa, mutta aina olen päätynyt takaisin matkailun eri sektoreille töihin. Kun meille tulee kansainvälisiä matkanVIDEO: Sotkamon matkailuasiantuntija Aija Laukkanen kertoo työpäivästään ja yhteistyökumppaneistaan. Toiseksi suurimpana kävijäryhmänä tällä hetkellä on virolaiset ja kolmantena alankomaalaiset. Tämä on pieni paikkakunta, mutta suuri matkailupitäjä. Huomasin sen avoimista työpaikoista. Kuka tai mikä on työssäsi tärkein yhteistyökumppani. Oletko viihtynyt nykyisessä työssäsi. Siellä tiedetään, että palveluista on kerrottava ulospäin, jotta saadaan matkailijat tulemaan tänne. Miten päädyit matkailualalle. Sykli kulttuurin tuottamisessa ja matkailumarkkinoinnissa on niin kovin erilainen. Teemme yhdessä Arctic Lakeland -nimen alla laajempaa matkailumarkkinointia. Yli 30 vuotta kestänyt työura matkailun parissa koostuu monipuolisista tehtävistä niin yrittäjänä, kouluttajana kuin kuntien matkailun kehittäjänäkin. Suurin kävijäryhmä on saksalaiset, joita viehättää meidän luontomme ja mökit, mutta myös hotellimajoitus ja palvelut. Se mitä tänään kuvitellaan matkailun olevan viiden vuoden päästä, ei välttämättä ole sitä. Ehdottomasti. Yrittäjien kanssa on luotu erilaisia tiimejä, joissa yrittäjien mielipiteet pääsevät esille. Espanja on selkeästi nouseva asiakassegmentti, johon saatiin alkukesästä jo hyvää otetta. Venäläisviikot olivat menneinä aikoina käsite myös Kainuussa, pärjätäänkö ilman venäläisturisteja. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös Kainuun muut matkailualueet. Asuin Savonlinnassa ja suoritin kouluni siellä. Mietimme miten teemme matkailun markkinointia niin, että se palvelee kunnan näkyvyyttä, mutta myös yrittäjiä niin, että he saavat lisää maksavia asiakkaita. Nykyisessä tehtävässään Laukkasella on sormensa pelissä varsinaisessa matkailumarkkinoinnissa ja kunnan näkyvyyden edistämisessä. Mistä kansainvälisiä matkailijoita tulee. Tavoitteena on saada Italia ja Espanja avautumaan Vuokatin matkailulle. Tehostettu markkinointi aloitettiin korona-aikana, ja tämä näkyy jo tilastoissa. Viitekehys, jossa toimitaan, ja yrittäjien vahva panostus matkailuun ovat sellaista, joka antoi ajatuksen, että tuosta saan taas itselleni lisää ammatillista osaamista. Jotenkin tämä kokonaisuus ja tasapaino työn ja vapaa-ajan kesken on mahdollista saada täällä hyvin balanssiin. järjestäjiä tutustumaan alueeseen, istun välillä illallisella ja kerron Vuokatin matkailutarjonnasta. Matkailuyrittäjät ovat toki oma lukunsa. • Pekka Moliis Kuva ja video: Kimmo Rauatmaa KL9_60-61.indd 61 2.9.2022 7.24. Ajassa kiinni pysyminen ja jatkuva kouluttautuminen on todella tärkeää. Työpäivät vaihtelevat todella paljon. Aloitin täällä marraskuussa 2020. Vahvastihan se ”mitäpä se hyvejää” on täällä voimassa. Se mikä minua Kainuussa on alkanut häiritä, että meillä on täällä paljon kulttuuritarjontaa, mutta tieto upeiden tapahtumien olemassaolosta saadaan niin myöhään, että niitä ei ehditä nostaa matkailumarkkinoinnissa esille. Jos olisit vasta aloittamassa uraasi, matkailun ja markkinoinnin parissa, millaisen neuvon nuorelle itsellesi antaisit. Pysy aina kiinni muuttuvassa ajassa! Matkailu elää koko ajan muutoksessa. Työ matkailun parissa Sotkamossa ja Vuokatissa on erilaista kuin missään muualla. Vahvastihan se ”mitäpä se hyvejää” on täällä voimassa. Työhöni kuuluu matkailun suunnittelu ja kehittäminen, yrittäjäyhteistyön edistäminen ja matkailualueen tunnetuksi tekeminen. Olin ollut Suomussalmen matkailupäällikkönä pari vuotta, kun täällä Sotkamossa avattiin matkailuasiantuntijan paikka. Portugalista löytyi myös kiinnostuneita myyjiä, esimerkiksi pyörämatkailua myyviä matkanjärjestäjiä, jotka näkevät meidän alueemme erittäin potentiaalisena. Sotkamon sloganit #lomalla365 ja #vuokattifiilis tarkoittavat sitä, että täällä tehdään töitä ja vapaa-ajalla päästään luontoon ja hyvin palvelujen äärelle. Entä kuinka päädyit Sotkamoon
Kajasoja kuuluu Finska Kompaniet -pyöräilyjoukkueeseen, joka harrastaa kovavauhtista maantiepyöräilyä. Kaikki liikevaihto tulee asiantuntijoidemme osaamisen kautta, muuta tuotantokoneistoa meillä ei ole. Hyvinvointialueiden kumppani haluamme luonnollisesti olla, sillä meillä on vahvaa asiantuntijuutta myös sote-sektorin kysymyksissä. FCG:llä on kotiuttamatonta potentiaalia, Kajasoja sanoo. Kunnilla on edessään suuria muutoksia, kuten sote-uudistus ja energiamurros. Farkut mahtuvat jalkaan, ja kun olen hyvässä fyysisessä kunnossa, jaksan paremmin myös töissä. Meidän tehtävämme on auttaa kuntia muun muassa näissä asioissa. Strategian päivitys ei Kajasojan mukaan mullista FCG:n toiminta-ajatusta. Haluan kuunnella laajasti eri näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Kahta tavoitetta Kajasoja korostaa erityisesti: Haluamme olla toimialan digitalisoitunein yhtiö ja alan halutuin työpaikka. • Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja Kasvun kirittäjä KL9_62-63.indd 62 2.9.2022 7.28. Viime vuosina Kajasoja on pyöräillyt myös joitakin yksilökisoja. Täytän parin vuoden päästä 50, eikä minulla ole erityisiä kilpailullisia tavoitteita. Nautin, kun ajamme kovaa joukkueena. [ Kuka. Kajasoja määrittelee itsensä osallistavaksi johtajaksi. Viihdyn ihmisten parissa, sekä omassa joukossa että asiakkaiden luona. Jollekin voi sattua huonompi päivä tai tulla muita ongelmia. ] [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntalehti 9 / 2022 K onsulttiyhtiö FCG on laatinut kesän aikana kuumeisesti uutta strategiaa. Kyse on enemmän elämän kokonaishallinnasta. OSALLISTAVA JOHTAJA Tommi Kajasoja siirtyi FCG:n johtoon teollisuudelle puhdistusja kierrätyspalveluja tarjoavasta Deletestä, jossa hän toimi vuodesta 2014, viimeksi konsernijohtajana. Oma taustani on yksityisessä palveluliiketoiminnassa ja näen FCG:llä mahdollisuuksia myös sillä saralla. Yhtiön perustehtävänä on olla asiantuntija ja partneri kunnille. Meidän pitäisi olla talossa olevan kokemuksen ja asiantuntemuksen turvin selkeästi nykyistä suurempi toimija, ja minun yksi keskeisistä tehtävistäni onkin kirittää yhtiötä kasvuun. KOVAA VAUHTIA Imatralta lähtöisin oleva Kajasoja harrasti nuoruudessaan pesäpalloa, hiihtoa ja suunnistusta. Uutta Kajasojalle on se, että hänellä on nyt johdettavanaan puhdas asiantuntijaorganisaatio vailla suorittavaa väkeä. Sittemmin hän on innostunut vaativasta kestävyysurheilusta, erityisesti pyöräilystä. Työtä on johtanut toukokuussa tehtävässään aloittanut uusi toimitusjohtaja Tommi Kajasoja. Tommi Kajasoja 1974: Syntyi Imatralla 1993: Ylioppilas Imatrankosken Lukiosta 1999: Diplomi-insinööri (energiatekniikka) Lappeenrannan Teknillisestä Korkeakoulusta 2000: Aluepäälliköksi ABB Servicelle 2003: ABB:n palvelukseen Uuteen-Seelantiin 2007: Maintpartner Groupiin aluejohtajaksi ja maajohtajaksi Ruotsiin 2014: Delete Finland Oy:n liiketoimintajohtajaksi 2017: Konsernijohtajaksi Delete Group Oyj:hin 2022: Aloitti toukokuussa FCG Finnish Consulting Groupin toimitusjohtajana, toimii lisäksi hallituksen jäsenenä Barona Oy:ssä sekä Jartek Invest Oy:ssä Tommi Kajasosa kertoo olevansa osallistava johtaja. Samalla huolehdimme toisistamme. FCG:n väen ammattimaisuus on vaikuttavaa, ja siihen meidän on edelleen panostettava
HAEMME TAVOITTEELLISTA KAUPUNGINJOHTAJAA kehittämään kuntalaisten palveluja ja alueen elinvoimaa yhdessä osaavien työntekijöiden ja kuntalaisten kanssa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee lähettää 25.9.2022 klo 15.00 mennessä sähköisesti kuntarekry.fi -sivujen kautta Lue lisää nurmes.fi NURMES KL9_62-63.indd 63 2.9.2022 7.28. Askeleen edellä on noin 9400 asukkaan elinvoimainen, luonnonläheinen ja turvallinen kaupunki Pielisen pohjoispäässä, kolmen maakunnan, kolmen ison matkailukeskuksen ja kolmen lentokentän keskellä. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p
Sain kuudenneksi eniten ääniä. Puoli vuotta myöhemmin hän keräsi aluevaaleissa 2 283 ääntä. 64 Kuntalehti 9 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Kuntapolitiikkaan Hiltunen lähti vasta eläköidyttyään. Poliittisen kotinsa Hiltunen löysi kokoomuksesta jo 2000-luvun alussa. Hän asettui ensimmäisen kerran ehdolle viime kuntavaaleissa ja jäi täpärästi rannalle Tampereen valtuustosta. Hoitoon pääsee nopeasti, tulokset ovat hyviä ja yhteistyö kuntien kanssa toimii, mutta valtion hallinnossa Johtajaylilääkärin uusi pesti Kustannuskehitykseen täytyy pystyä vaikuttamaan, ja yksi tapa on päällekkäisyyksien poistaminen, sanoo Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen. Hiltunen on erikoistunut gastrokirurgiaan eli vatsaelinten leikkauksiin. Olin positiivisesti yllättynyt. P irkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja, lääkintöneuvos Kari-Matti Hiltunen, kok., törmää Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin aulassa heti tuttuihin. Se olisi voinut herättää ajatuksia siitä, hoidanko virkaani tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kuntavaaleissa Hiltunen halusi katsoa, onko hänellä edellytyksiä politiikassa. Kokoomus vastasi arvojani. Sitä on välillä epäilty, koska molemmat vanhempani ovat demareita, mutta puoluekanta ei käsittääkseni ole periytyvä ominaisuus. Se on osoitus siitä, että äänestäjät toivoivat, että myös sote-ammattilaiset pääsevät tekemään sote-uudistusta. Hän työskenteli Taysissa eri tehtävissä liki 30 vuotta. Erikoisalaltani olen suolenselvittäjä, hän sanoo ja nauraa. ULKOISTUKSET SYYNIIN Pirkanmaalla on viime kuukausina keskusteltu muun muassa Tampereella sijaitsevien, valtakunnallisesti toimivien tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan tulevaisuudesta. Kaksi vuotta sitten hän jäi eläkkeelle Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin virasta. En pitänyt sopivana, että töissä ollessani liputtaisin jonkun aatteen puolesta. KL9_64-65.indd 64 2.9.2022 7.34
Erityisosaamista Pirkanmaalla riittää yliopistollisen sairaalan ja laaja-alaisen tutkimuksen ansiosta. Hankkeet ovat omiaan silottamaan sote-uudistuksen tietä, koska niissä kehitetään oikeasti uusia menetelmiä hyvinvointialueen tarpeisiin. HENKILÖSTÖPULA UHKANA Kari-Matti Hiltusen mukaan sote-uudistus on onnistunut, jos henkilöstö ja palveluiden käyttäjät eivät huomaa muutosta. Hän saa vuosija kokouspalkkioita. Syksyn työlistalla ovat muun muassa strategia, palveluverkko ja kuntien toteuttamat sote-palveluiden kokonaisulkoistukset. Jos niitä ei ole mahdollista käyttää, olemme vielä suuremmissa vaikeuksissa. Kuukautta kohden se tekee 1 500 euroa. En usko, että työmäärä vähenee. Pulassa ovat ikäihmisten myös palvelut, Hiltunen sanoo. Hiltunen johtaa sitä palkkioperusteisesti. Pirkanmaalla terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja suun terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat kunnittain erilaiset eivätkä ne ole yhdistymässä nopeasti. Kotona asuu vanhuksia, jotka eivät enää siellä pärjää. Koulutusratkaisut, palkkaus, työolot ja sote-alan maine työnantajana ovat Hiltusen mukaan olennaisia asioita, kun henkilöstöpulaa koitetaan taklata. Se rajaa integraation toteutumista, kun henkilöstöllä ei ole reaaliaikaista näkymää potilashoidosta tai sosiaalipalveluista kuin sillä paikkakunnalla, missä järjestelmää käytetään. Hän kuitenkin uskoo, että pulmaan löytyy ratkaisu, koska kaikilla hyvinvointialueilla ei ole tarvittavaa osaamista eikä henkilöstöä. Pirkanmaalla sakkaavat esimerkiksi psykiatria ja päihdehuollon palvelut. Näin ei saa käydä, Hiltunen sanoo. Tunteja Hiltuselle kertyy jatkossakin. Teen töitä 30–40 tuntia viikossa. Poliitikoilla on yhdenmukainen käsitys uudistuksen tavoitteista. Noin 500 000 asukkaan Pirkanmaa on väestöpohjaltaan suurin hyvinvointialue. Siksi emme saisi kääntää selkää yksityiselle emmekä kolmannelle sektorille. Syksyllä Pirkanmaan hyvinvointialueen johto käy Hiltunen mukaan lukien kaikissa alueen 23 kunnassa selvittämässä kuntien kanssa tehtävää sote-yhteistyötä. YLIOPISTOLLISUUS PLUSSAA Pirkanmaalla on käytössä valiokuntamalli. Ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelmakin täytyy saada puikkoihin niin, että joulukuun valtuusto pystyy sen hyväksymään. Aina kun organisaatiossa tapahtuu iso muutos, syntyy riski, että palveluntuotanto ei heti toimi. Meidän täytyy selvittää, täyttävätkö sopimukset järjestämislain ehdot ja jos eivät täytä, miten perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut näillä alueilla järjestetään. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki KL9_64-65.indd 65 2.9.2022 7.34. Ei tehtävää tällä intensiteetillä pystyisi hoitamaan, jos puheenjohtajana olisi työssä käyvä ihminen. Kari-Matti Hiltunen Syntynyt: Vaasassa vuonna 1954 Kotikunta: Tampere Koulutus: Lääketieteen tohtori Ammatti: PSHP:n johtajaylilääkäri, eläkkeellä Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Pirkanmaan aluehallituksen puheenjohtaja, aluevaltuuston jäsen ja Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan jäsen Harrastukset: Polkupyöräily, lukeminen ja luonnon tarkkailu Hyvää Pirkanmaalla + Poliittinen yhteisymmärrys + Yliopistollinen hyvinvointialue + Peruspalveluiden kehityshankkeet Kehitettävää Pirkanmaalla Henkilöstön saatavuus Tietojärjestelmien pirstaleisuus Psykiatrian ja päihdehuollon palvelut sairaaloiden yhtiömuotoa pidetään ongelmana ja toiminta halutaan rajata Pirkanmaalle, Hiltunen harmittelee. Hiltunen pitää sitä hyvänä, koska poliitikkojen erilaiset näkemykset voidaan ottaa huomioon jo valmisteluvaiheessa. ] Kotona asuu vanhuksia, jotka eivät enää siellä pärjää. Yliopistollisuus on myös vetovoimatekijä, Hiltunen sanoo. Suurin uhka sote-uudistukselle on Hiltusen mukaan kuitenkin henkilöstöpula. Haluamme tuottaa pirkanmaalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut, jotka ovat saatavissa läheltä peruspalveluista aina erityisosaamiseen asti. Kuntalehti 9 / 2022 65 [ Kuka. Emme pysty lisäämään laitospaikkoja, koska tiloja ja henkilökuntaa on liian vähän. Toukokuussa Hiltusen vuosipalkkiota korotettiin 10 000 eurosta 18 000 euroon, koska työmäärä osoittautui arvioitua suuremmaksi. Hän kiittelee myös Pirkanmaan liiton hallinnoimia hankkeita, joissa kehitetään muun muassa vanhusten kotona asumista tukevia palveluita
Monen kunnan keskusta näivettyy, mutta Pietarsaaren keskusta kukoistaa. Tule tapaamaan meitä osastolle 0M3! Suomen vanhimpana ja ainoana täysin vammaispalveluihin keskittyvänä yrityksenä me haluamme näyttää suuntaa vammaisten ja vammautuneiden ensiluokkaisille palveluille. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa Kuntalehti osoitteessa kuntalehti.fi [ Seuraava numero ] Teemat: Sote ja talous • Ilmestyy 12.10. Jotta jokaisen oikeus arvokkaaseen elämään toteutuisi. Soten suuri siirto -sarjan jutuissa käsittelemme niin hoitajapulaa, hyvinvointialueiden digivalmisteluja kuin kuntien talouttakin. Kuntalehti kertoo kuntien ja kuntiin liittyvän päätöksenteon taustoista ja keskeisistä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä. Elinvoimainen keskusta on monen tekijän summa. Kuva: Tapio Mainio KL9_66-67.indd 66 2.9.2022 7.29. KUNTALEHDEN lokakuun numeron teemoina ovat sote ja talous. RAKENNETAAN SUOMESTA MAAILMAN PARAS MAA VAMMAISILLE JA VAMMAUTUNEILLE Olemme mukana Kuntamarkkinoilla Helsingin Kuntatalolla 14.–15.9. Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry palkitsi Pietarsaaren keväällä pitkäjänteisestä ja onnistuneesta keskustauudistuksesta. Talous, vetovoima, johtaminen, kuntapalvelut. Palkinnon otti vastaan eläkkeellä oleva kaupunginarkkitehti Roger Wingren (kuvassa), joka kertoo lokakuun Kuntalehdessä, mitä kunnissa kannattaisi tehdä keskustan virkistämiseksi
Talous, vetovoima, johtaminen, kuntapalvelut. Tilaa Kuntalehti osoitteessa kuntalehti.fi KL9_66-67.indd 67 2.9.2022 7.29. Kuntalehti kertoo kuntien ja kuntiin liittyvän päätöksenteon taustoista ja keskeisistä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
klo 14:00-14:20 (LIVE) Yhteneisellä ratkaisulla kohti tiedolla johtamista / Rauman kaupunki To 15.9. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. PALVELUKSESSANNE SUOMALAISEN JULKISHALLINNON HUIPPUASIANTUNTIJA WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄT KUNTAMARKKINAT 2022 Osallistu tietoiskuihimme: Ke 14.9. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä. klo 12.30-12.50 (VERKKO) Mitä ottaa huomioon tietojärjestelmän kilpailutuksessa / Hämeenlinnan kaupunki Olemme osastolla OJ3 KL9_68.indd 68 2.9.2022 7.23. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla