Kuntalehti 9/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9 I 2023 I 11.9. [ Kolumni ] Susanna Kalavainen: Kun palautemoukari heilahtaa KUNNILLE VAPAUKSIA Kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen antaisi Kuntalehti selvitti: Kuntapomojen erorahat kutistuivat Arto Haveri varoittaa: Riitely vahingoittaa kunnan imagoa Näin kunnanjohtaja mellastaa täysillä somessa KL9_1.indd 1 30.8.2023 15.40
Kaupungin strategiassa sanotaan näin: ”Kuopiolainen toimintatapa on ”Lupa tehdä toisin”. Kuopion ja Oulun kohteistamme asunnon hankkineista lähes 60% on alle 60-vuotiaita ja ruuhkavuosia elävät 30-49-vuotiaat muodostavat merkittävän ostajaryhmän. Toimimme avoimesti, innostavasti, vastuullisesti ja yhdessä.” Mielestäni tämän alueen kohdalla toteutamme strategiaa”, Hiltunen linjaa. ”Toki tämä asumisen malli puhuttelee myös ikääntyviä, koska se mahdollistaa asumisen mahdollisimman pitkään omassa omistusasunnossa tavallista virkeämmän sosiaalisen ympäristön ja kotiin tilattavien palvelujen turvin. Kuopion Kotikatu365 Hatsala sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ERI-IKÄISTEN YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA ”Kotikatu365 Hatsalassa todentuu hyvin se, että yhteisöllinen asuminen ei ole vain senioriasumista, kuten usein tunnutaan ajattelevan. Kotikatu365 Hatsalan kortteliin rakentuu lähivuosina kaikkiaan 500-600 modernin kerrostalokodin kokonaisuus. ILMOITUS KL9_2-5.indd 2 30.8.2023 15.48. Toivottavasti myös muut alkavat miettiä palveluratkaisuja asumisen kylkeen”, toteaa Kuopion kaupungin Asumisen ja palveluverkoston kehittämispäällikkö Katri Hiltunen. Yhteisöllisen kaupunkiasumisen Kotikatu365-konsepti laajenee Kuopioon Kotikatu365 Hatsala, rakenteilla oleva kolmen sukupolven asuinja palvelukortteli Kuopion keskustan tuntumassa, sai ensimmäiset asukkaansa heinäkuun lopulla. ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Kotikatu365 Hatsalassa samassa kiinteistökokonaisuudessa toimii jo sekä hoivakoti että päiväkoti, ja yhteistyö niiden kesken on hyvin luontevaa. Kotikatu365-konseptiin kuuluu myös hoivakoti, eli vanhuksia ei eristetä muusta yhteiskunnasta, vaan he voivat jatkaa asumista keskellä kaupunkielämää. KUOPIOSSA ARVOSTETAAN YHTEISÖLLISIÄ JA PALVELUJA TARJOAVIA ASUMISEN RATKAISUJA Kuopiossa Kotikatu365-konseptin nähdään tukevan kaupungin tavoitteita ja luovan myös uudenlaista vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Yhteistilat toimintoineen, erilaiset yhteiskäyttöiset kulkuja hyötyvälineet sekä digitaalisesta palveluportaalista tilattavat palvelut ovat alueen kaikkien asukkaiden käytössä. Kotikatu 365 Oy toimii paitsi alueen rakennuttajana, myös sen palveluoperaattorina huolehtien yhteistilojen ylläpidosta ja kehittäen pitkäjänteisesti palveluja asukkaille. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuinkerrostalo valmistui heinäkuun lopulla. ”Haluamme olla kehittämässä asumista rohkeasti ja tämä on yksi mielenkiintoinen ja rohkea avaus asukkaiden näkökulmasta. Oulussa onnistuneesti pilotoitu, asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiasumisen konsepti on otettu tyytyväisyydellä vastaan Kuopiossa, jonka visiona 2030 on olla Hyvän elämän pääkaupunki. Sitten kun enemmän tukea tarvitaan, on mahdollisuus siirtyä hoivayksikköön omassa kotikorttelissa. KOTIKATU365 -ASUINJA PALVELUKORTTELI: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Talon yhteydessä sijaitsevat myös 600 m 2 :n yhteistilat, jotka uudet asukkaat ovat ottaneet vastaan erittäin innostuneina ja jopa yllättyneinä. ”Olen ylpeä Kuopiosta, että mahdollistimme uuden ratkaisun ja uskallamme kehittää kaupunkia rohkeasti. Tilat ovatkin aivan ainutlaatuiset Suomessa: yhtä suuria, sisustussuunnittelijan suunnittelemia yhteistiloja asukkaille ei ole missään muualla”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen tyytyväisenä. Eiköhän kaikkiin ikäryhmiin kuulu ihmisiä, jotka arvostavat asumisen helppoutta, nykyaikaisia palveluita ja hyvinvointia edistävää kaupunkiasumista. Niin lapset kuin vanhuksetkin nauttivat yhteisistä hetkistä”, Ronkainen kertoo. Kuopiossa on pitkään mietitty yhteisöllisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja asumiseen, mutta niiden kehittäminen on ollut vaikeaa ja asumisen rinnalle ei palveluja ole saatu syntymään liiaksi. Nykyajan yhteisöllinen asuminen on osa kestävää kehitystä ja se on yhtäläinen oikeus asua paremmin eikä ikäkysymys”, paaluttaa Pekka Ronkainen. ”Olemme saavuttaneet tavoitteemme ylittää asukkaiden odotukset, kun he pääsevät kokemaan yhteistilojen laadukkuuden ja toimintojen monipuolisuuden
Kuntajohtajapäivillä Seinäjoella kävimme useita keskusteluja kuntajohtamisen kipupisteistä. Niin lapset kuin vanhuksetkin nauttivat yhteisistä hetkistä”, Ronkainen kertoo. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuinkerrostalo valmistui heinäkuun lopulla. Toivottavasti myös muut alkavat miettiä palveluratkaisuja asumisen kylkeen”, toteaa Kuopion kaupungin Asumisen ja palveluverkoston kehittämispäällikkö Katri Hiltunen. Talon yhteydessä sijaitsevat myös 600 m 2 :n yhteistilat, jotka uudet asukkaat ovat ottaneet vastaan erittäin innostuneina ja jopa yllättyneinä. Lapsiperheiden arjen tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin jo työelämästä pois jääneiden senioreiden. JOHTAMISEN muutos näkyy valitettavasti myös kuntien johtajapaikkojen tuulisuudessa. Kliseiden kääntöpuoli on yleensä se, että ne ovat ainakin osittain totta. ”Toki tämä asumisen malli puhuttelee myös ikääntyviä, koska se mahdollistaa asumisen mahdollisimman pitkään omassa omistusasunnossa tavallista virkeämmän sosiaalisen ympäristön ja kotiin tilattavien palvelujen turvin. Tilat ovatkin aivan ainutlaatuiset Suomessa: yhtä suuria, sisustussuunnittelijan suunnittelemia yhteistiloja asukkaille ei ole missään muualla”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen tyytyväisenä. TÄHÄN lehteen haastattelemamme tuore kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja rohkeutta kokeilla. Yhteistilat toimintoineen, erilaiset yhteiskäyttöiset kulkuja hyötyvälineet sekä digitaalisesta palveluportaalista tilattavat palvelut ovat alueen kaikkien asukkaiden käytössä. Siksi pöydän toisella puolella olevia kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää heidän näkökulmiaan. P.S. Kuntalaista kiinnostaa viime kädessä palvelun saatavuus ja laatu, ei niinkään se, mikä virasto palvelua tuottaa. Kotikatu365 Hatsalan kortteliin rakentuu lähivuosina kaikkiaan 500-600 modernin kerrostalokodin kokonaisuus. Vaikka omassa organisaatiossa haluttaisiin toimia entiseen malliin, viimeistään ulkopuoliset asiat pistävät pakan sekaisin. Toivottavasti myös kuntien päättävissä elimissä on riittävästi osaamista johtaa muutosta. Tällaisissa tilanteissa olisi erinomaisen tärkeKuunnelkaa kuntalaisia ää järjestää perusteellinen selvitys prosessista. KL9_2-5.indd 3 30.8.2023 15.48. Toivottavasti näemme siellä! • jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Me Kuntalehdessä uutisoimme verkossa lähes viikoittain tilanteista, joissa kunnan luottamushenkilöja viranhaltijajohdon välinen luottamus on hävinnyt. Vaikka hallinnossa on tehty isoja remontteja ja vastuualueita muutettu, lopulta mikään organisaatio tai yksikään ihminen ei pysty hoitamaan kaikkea yksin. Toimimme avoimesti, innostavasti, vastuullisesti ja yhdessä.” Mielestäni tämän alueen kohdalla toteutamme strategiaa”, Hiltunen linjaa. Kuntajohtamisesta ja monesta muustakin ajankohtaisesta aiheesta saat lisätietoa Kuntamarkkinoilla 13.–14. Kuopion ja Oulun kohteistamme asunnon hankkineista lähes 60% on alle 60-vuotiaita ja ruuhkavuosia elävät 30-49-vuotiaat muodostavat merkittävän ostajaryhmän. Tämä uudistus voi olla monelle kunnalle iso muutos. Ei ole kenenkään etu, että sukset menevät ristiin nopeasti. Kotikatu 365 Oy toimii paitsi alueen rakennuttajana, myös sen palveluoperaattorina huolehtien yhteistilojen ylläpidosta ja kehittäen pitkäjänteisesti palveluja asukkaille. Monen kuntapäättäjän lapsiperhearjesta saattaa olla sen verran aikaa, että näkemystä kannattaa kysyä vaikka omilta lapsilta ja lastenlapsilta. Kuopiossa on pitkään mietitty yhteisöllisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja asumiseen, mutta niiden kehittäminen on ollut vaikeaa ja asumisen rinnalle ei palveluja ole saatu syntymään liiaksi. Kuntia koskettavia asioita käsitellään ainakin viiden ministerin ja useamman ministeriön pöydissä. Eiköhän kaikkiin ikäryhmiin kuulu ihmisiä, jotka arvostavat asumisen helppoutta, nykyaikaisia palveluita ja hyvinvointia edistävää kaupunkiasumista. Hyvän johtamisen keinoiksi nousivat lähes kaikissa keskusteluissa luottamuksen rakentaminen, avoin vuorovaikutus ja ennen kaikkea kuunteleminen. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti JOHTAMINEN on murroksessa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kunnissa hyvä ja laadukas johtaminen on tärkeämpää kuin ehkä koskaan. Kotikatu365-konseptiin kuuluu myös hoivakoti, eli vanhuksia ei eristetä muusta yhteiskunnasta, vaan he voivat jatkaa asumista keskellä kaupunkielämää. Tämä lause on liiankin tuttu sekä julkisuudesta että konsulttien vetämistä valmennuksista. ”Haluamme olla kehittämässä asumista rohkeasti ja tämä on yksi mielenkiintoinen ja rohkea avaus asukkaiden näkökulmasta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Joskus luottamus häviää jopa muutamassa kuukaudessa nimityksestä. KOTIKATU365 -ASUINJA PALVELUKORTTELI: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Hyvä idea voisi olla järjestää omassa kunnassa matalan kynnyksen foorumeita, joissa uutta tilannetta haasteineen ja mahdollisuuksineen käytäisiin läpi yhdessä kuntalaisten kanssa. ”Olemme saavuttaneet tavoitteemme ylittää asukkaiden odotukset, kun he pääsevät kokemaan yhteistilojen laadukkuuden ja toimintojen monipuolisuuden. Yhteistyötä tarvitaan hallituksessakin. Sitten kun enemmän tukea tarvitaan, on mahdollisuus siirtyä hoivayksikköön omassa kotikorttelissa. Kotikatu365 Hatsalassa samassa kiinteistökokonaisuudessa toimii jo sekä hoivakoti että päiväkoti, ja yhteistyö niiden kesken on hyvin luontevaa. Miksi luottamus on hävinnyt niin nopeasti ja miten tällaiset tilanteet vältetään tulevaisuudessa. Kun kuntien rahoista ja ajasta suurin osa meni aiemmin sairaiden ja ikääntyneiden palveluiden ylläpitoon, nyt kunnissa pitää kääntää katse ihmisen elämän alkupäähän eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kunnista vain Helsinki järjestää edelleen itse sotepalvelut, mutta rahoitus tulee pääosin valtiolta. Oulussa onnistuneesti pilotoitu, asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiasumisen konsepti on otettu tyytyväisyydellä vastaan Kuopiossa, jonka visiona 2030 on olla Hyvän elämän pääkaupunki. Kunnissa on samaan aikaan menossa niin paljon muutoksia, että pelkkää Exceliä käyttämällä kuntaa on mahdotonta johtaa menestyksekkäästi. Kaupungin strategiassa sanotaan näin: ”Kuopiolainen toimintatapa on ”Lupa tehdä toisin”. ILMOITUS Ei ole kenenkään etu, että sukset menevät ristiin nopeasti. ”Olen ylpeä Kuopiosta, että mahdollistimme uuden ratkaisun ja uskallamme kehittää kaupunkia rohkeasti. Kuopion Kotikatu365 Hatsala sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ERI-IKÄISTEN YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA ”Kotikatu365 Hatsalassa todentuu hyvin se, että yhteisöllinen asuminen ei ole vain senioriasumista, kuten usein tunnutaan ajattelevan. Kuntatalolle Helsinkiin on tulossa tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia. KUOPIOSSA ARVOSTETAAN YHTEISÖLLISIÄ JA PALVELUJA TARJOAVIA ASUMISEN RATKAISUJA Kuopiossa Kotikatu365-konseptin nähdään tukevan kaupungin tavoitteita ja luovan myös uudenlaista vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Yhteisöllisen kaupunkiasumisen Kotikatu365-konsepti laajenee Kuopioon Kotikatu365 Hatsala, rakenteilla oleva kolmen sukupolven asuinja palvelukortteli Kuopion keskustan tuntumassa, sai ensimmäiset asukkaansa heinäkuun lopulla. Nykyajan yhteisöllinen asuminen on osa kestävää kehitystä ja se on yhtäläinen oikeus asua paremmin eikä ikäkysymys”, paaluttaa Pekka Ronkainen. syyskuuta. Itsenäisen Suomen historian yksi suurimmista hallinnollisista myllerryksistä, hyvinvointialueiden perustaminen, muutti kuntien ydintehtävän yhdessä yössä. Kuntalehti 9 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 6 [ Sisältö 9/2023 ] s. 52 Kirja: Maailmanparannusta gandhilaisittain, Tape [ Työ ja tekijä ] 54 Johtaminen on yhteistyötä [ Luottamuksella ] 56 Realismia rahoitukseen [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut • KHO:n Kolari-ratkaisun uskotaan selkeyttävän kunnanjohtajan asemaa irtisanomistilanteissa • Pormestarimallin viehätys väheni – johtamisjärjestelmän vaihdosta ei aktiivisesti pohdita ainakaan suurimmissa kaupungeissa • Kuntajohtajan pitää vaalia luottamusta joka päivä – avoimuus ja aloitteellisuus avainasemassa KL9_2-5.indd 4 30.8.2023 15.48. 42 Saimaasta savolaisten ässä [ Kolumni ] 46 Susanna Kalavainen: Kun palautemoukari heilahtaa [ Kunnan töissä ] 48 Taikurista virkamieheksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Oikeistopopulismi on jo Euroopan arkea [ Lakiklinikka ] 51 Kenen etua valvot. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 26 Kuva: Rami Marjamäki Arto Haveri: Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Kuvakaappaus Kuhmoisten kunnan Tiktokista [ Kansi ] Rami Marjamäki kuvasi kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen, kok., Tampereella. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kuntien puolestapuhuja 12 Printti pitää pintansa 15 Kunnan aarre: Vaasa, Mikä vaakuna?, Oikaisuja [ Teemat: Johtaminen ja markkinointi ] 16 Luottamuksen varassa 20 Kuntalehden selvitys: Erorahat supistuneet yhä 22 Toivesalkku 26 Tubetetaan ja tiktokataan 30 Pitkä matka väestön peilikuvaksi 34 Syytetäänkö johtamista liikaa. Valtteri Väyrynen: Kyllä siitä on tykätty, että heittäydytään
16 s. 22 Anna-Kaisa Ikonen: Voi toki olla, että joissakin kunnissa joudutaan miettimään liitoksia, toisissa mietitään muita järjestelyjä. Valiokunta-podcastissa johtamista pohtivat Tuomas Hirvonen, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sekä Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman. Puhutaanko kuntajohtamisen hyvistä puolista riittävästi. Kuuntele: kuntalehti.fi/valiokunta KL9_2-5.indd 5 30.8.2023 15.48. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Marketta Kitkiöjoki: Miksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa. Kuva: Lauri Rotko Kuva: Rami Marjamäki Miten kuntajohtajan luottamus rakentuu ja miten se murenee
KL9_6-11.indd 6 30.8.2023 15.44. 6 Kuntalehti 9 / 2023 [ Hän ] Kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri käy usein Tampereen Pyynikinharjulla kävelemässä ja juoksemassa. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä ja inspiroi, hän kertoo
KUNTIEN PUOLESTAPUHUJA Kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri on huolissaan kuntien eriytymiskehityksestä. Lääkkeeksi hän ehdottaa kunnallisen itsehallinnon lisäämistä. Kuntalehti 9 / 2023 7 . Kaupunkiseudut kasvavat ja pienet, syrjäiset maaseutukunnat taantuvat. KL9_6-11.indd 7 30.8.2023 15.44
ERIYTYMISKEHITYS NÄKYY Kuntien eriytymiskehitys on juuri nyt näkyvin ilmiö Suomen kuntakartalla, Haveri sanoo. Peruseriytymisen lisäksi kuntakartalla esiintyy pistemäistä eriytymiskehitystä, jossa kunnat pystyvät olosuhteiden puolesta tai oman toimintansa kautta kohentamaan talouttaan. Toinen vaihtoehto voisi olla kuntien itsehallinnon lisääminen. Vaikka Haveri viettää kesäisin paljon aikaa mökillään eikä erityisemmin nauti esillä olemisesta, mikään erakko hän ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Se haastaa maamme kuntakenttää ja valtion kuntapolitiikkaa, joka on perustunut siihen, että kaikilla kunnilla on samat velvoitteet koosta ja sijainnista riippumatta. Haverin mukaan kartalta erottuvat selvimmin edukseen ne kunnat, jotka ovat panostaneet matkailuun tai tuulivoimaan tai joilla on luonnonvaroja hyödynnettäväksi. Kuntien eriytymiskehityksen hillitsemiseksi Haveri näkee kaksi vaihtoehtoa. Eriytymiskehitys kumpuaa Haverin mukaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, kuten väestön ikääntymisestä, kaupungistumisesta ja maahanmuutosta. Tykkään liikkua kentällä, käydä kunnissa ja tavata ihmisiä. Niissä kunnissa sairastuvuus on suurta ja työllisten määrä vähäinen. Hallitusohjelmassa kuntien erilaistuminen KL9_6-11.indd 8 30.8.2023 15.44. Pääkaupunkiseudulla taas vieraskielisten asukkaiden osuus on ihan eri luokkaa kuin muualla Suomessa, ja se vaikuttaa kuntien tapaan järjestää palveluja, Haveri sanoo. S Siinä missä kaupunkiseudut kasvavat, harvaan asutut seudut taantuvat. Hallitus vahvistaa kuntien itsehallintoa purkamalla normiohjausta, ja myös rahoitukseen suunnitellaan muutoksia, jotka lisäisivät kuntien omaa päätäntävaltaa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 9 / 2023 Syksyn tullen kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri nauttii jälleen Tampereen kaupunkiluonnosta Pyynikinharjulla, sillä mökkikausi alkaa olla tältä vuodelta ohi. Ne menestyivät todella hyvin. Minusta on tullut kuntien puolestapuhuja. Korona-aika oli minulle vaikeaa, kun kaikki pysähtyi kuin seinään. Se on Haverista realistisempi ratkaisu kuin kuntien tehtävien eriyttäminen. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta hallitusohjelma vaikuttaa paremmalta kuin aikoihin, Haveri sanoo. Hän toimi silloin Tampereen yliopiston tohtoripromootiossa juhlamenojen ohjaajana. Tänä vuonna Haveri piti kunnon kesäloman, sillä edelliskesä vierähti työn merkeissä. Kuntakenttä tarjoaa Haverin mukaan mielenkiintoisen tutkimuskohteen organisaatioista, hallinnosta ja johtamisesta kiinnostuneille, sillä erilaisia variaatioita on tarjolla runsaasti. Se on myös tutkimuksellisesti tärkeää, sillä ympäristöstäkin saattaa voida päätellä jotain. Harvaan asutuille seuduilla jää ikääntynyt väestö, kun nuoret muuttavat pois. Kesällä minun ei tarvitse lähteä kuntosalille, kun teen mökillä pientä remonttia ja hoidan puutarhaa. Lisäksi kyseessä olisi iso uudistus, josta olisi erittäin vaikea päästä sopuun hallitustasolla. Yleensä asun mökillä toukokuulta syyskuun puoliväliin tai jopa lopulle, sillä se sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päästä yliopistolta. Kun Haveri pakkaa laukkunsa ja lähtee työmatkalle, hän haluaa, että aikataulussa on väljyyttä. Se olisi kuitenkin aika hankala ratkaisu, koska meillä on niin monenlaisia kuntatyyppejä. Hän korostaa, että kaikilla syrjäisillä, pienillä maaseutukunnilla ei suinkaan mene kehnosti. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä voisi eriyttää kuntatyypin mukaan siten, että isolla kaupungeilla olisi erilaisia tehtäviä ja vastuita kuin pienillä kunnilla. Minusta on kiva kävellä työmatkoilla iltaisin kuntien keskustoissa ja haistella ilmaa. Kuntien eriytymiskehitys on huomioitu myös juhannusviikolla työnsä aloittaneen pääministeri Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelmassa. Olen samastunut kohteeseeni. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia kuntien välisiä tai kuntien ja hyvinvointialueiden keskisiä sopimuksia palveluiden järjestämisestä. Viime vuonna kasvatin ensimmäisen kerran erilaisia chilejä
Kutistuvien kuntienkin on löydettävä tiensä hyvinvointiin, sanoo professori Arto Haveri. on Haverin mukaan sanoitettu myönteiseksi voimavaraksi ja hallitus aikoo eriyttää eri kokoisten kuntien tehtäviä ”hallitusti”. Toteutuessaan tämä merkitsee yhtenäiskuntamallista irrottautumista ja voi osaltaan vastata kuntien eriytymisen haasteisiin. KL9_6-11.indd 9 30.8.2023 15.44. Haveri on samoilla linjoilla. Eduskuntavaalien alla kokoomus kertoi tavoittelevansa kuntien erilaistumista ja esitti runsaan 30 vuoden takaisen vapaakuntakokeilun uusimista. Kokemukset vapaakuntakokeilusta olivat hyviä. Kuntalehti 9 / 2023 9 . Se antaisi kunnille väljyyttä päättää itse Kaikki kunnat eivät voi laskea väestönkasvun varaan. Se on epärealistista
Haveri pitää opettamisesta. Nyt Haveri on toiminut yli 20 vuotta kuntaja aluejohtamisen professorina Tampereella. MARIN KIINNOSTAA Lukiossa Arto Haverin lempiaine oli historia, mutta historian opiskelu yliopistossa ei kuitenkaan houkutellut Kalajoella kasvanutta nuorta miestä. Lopulta minusta tuli molempia enkä ole katunut. Se on toisen vuoden opiskelijoille suunnattu hyvin suosittu 200 opiskelijan kurssi. Hallitusohjelma saa Haverilta kiitosta myös siitä, että kuntien rahoituksen leikkaukset näyttävät jäävän pieniksi ottaen huomioon sen, että hallitus tasapainottaa julkista taloutta varsin voimakkaasti. [ Hän ] 10 Kuntalehti 9 / 2023 Paha kello kuuluu kauas. Tässä vaiheessa uraa työ on vielä hauskempaa kuin ennen, koska minun ei tarvitse enää todistaa kenellekään mitään, sanoo keväällä 60 vuotta täyttänyt Haveri. Saan heiltä joka luennolla palautetta. Opiskelijat ovat yleensä kiinnostuneita opetuksesta ja haluavat oppia. Hän pitää yhteyttä entisiin opiskelijoihinsa myös valmistumisen jälkeen. Sen sijaan kysymyksiä hänessä herättää sivistystoimeen liittyvä linjaus, jossa todetaan, että ”vastuu koulutuspalveluista edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa”. Viime vuosina tiedotusvälineet BBC:tä ja saksalaista aikakauslehteä Sterniä myöten ovat olleet kiinnostuneita erityisesti yhdestä Haverin opiskelijasta, Suomen entisestä pääministeristä Sanna Marinista, sd. tiettyjen tehtävien hoidosta, kunhan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Hän työskenteli verovirastossa ja toimi vahtimestarina Elannon tavaratalossa Hakaniemessä. Se onnistuu aika hyvin, sillä näen heitä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten Kuntamarkkinoilla. Tosin he, joilla on gradu kesken, kiertävät minut kaukaa tai katoavat ihmisjoukkoon. Haverista haastattelut ovat olleet kiusallisia, koska hänellä ei ole toimittajille Minusta on kiva kävellä työmatkoilla iltaisin kuntien keskustoissa ja haistella ilmaa. Lisäksi hän vetää graduryhmää, johon osallistuu vuosittain 12–15 opiskelijaa. Kunta-alan piireissä kyllä tiedetään, mikä on kunkin kunnan maine päätöksentekokulttuurin osalta, Haveri toteaa. Tajusin, että jos luen historiaa, minusta tulee joko opettaja tai tutkija, enkä halunnut kummaksikaan. Paras-hankkeella hän viittaa Matti Vanhasen, kesk., ensimmäisen hallituksen keväällä 2006 käynnistämään kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Hän luennoi tänäkin syksynä strategisesta johtamisesta julkisyhteisössä. Armeijan jälkeen Haveri oli pari vuotta töissä Helsingissä ja pohti, mitä tekisi. Sitten kuulin eräältä tutulta, että Tampereen yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä ja se jotenkin kolahti. Sen tavoitteena oli vahvat peruskunnat, joissa on riittävästi asukkaita peruspalveluiden turvaamiseksi. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta hallintotieteiden professorina Lapin yliopistossa. Opettaessani tunnen tekeväni aidosti hyödyllistä työtä. Haverista on hienoa nähdä, miten opiskelijat edistyvät opinnoissaan ja kuinka he myöhemmin pärjäävät työelämässä. Nautin työstäni valtavasti. Koin, että voin sitä kautta vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Kyseessä voi olla koulutuksen Paras-hanke tai sitten kirjaus on vain vinkki kunnille, että yhteistyötä koulutuksen saralla tulee tiivistää, Haveri pohtii. KL9_6-11.indd 10 30.8.2023 15.44. Voin vain vahvistaa, että hän opiskeli täällä ja todeta, että hän oli ihan mukava, keskinkertainen opiskelija
Haveria ei valittu. Lapissa tutkijoita kiinnostavat pitkät etäisyydet ja Länsi-Uudellamaalla mielenkiintoa herättää HUS-kytkentä. Arvostan nyt entistä enemmän niitä, jotka ovat ehdolla vaaleissa ja ryhtyvät luottamustehtäviin, hän sanoo. ] Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Rami Marjamäki Arto Haveri • Syntyi vuonna 1963 Rautiossa, joka liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 • Väitteli hallintotieteen tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1994 • Työskenteli tutkimusapulaisena, tutkijana ja hallintotieteiden yliassistenttina Tampereen yliopistossa vuosina 1987–1997 • Hallintotieteiden professoriksi Lapin yliopistoon vuonna 1997 • Aloitti Tampereen yliopiston kuntaja aluejohtamisen professorina vuonna 2002 • Toimii Tampereen kesäyliopiston tiederehtorina • Ohjannut 27 väitöskirjaa, noin 280 pro gradua ja 50 MBA-lopputyötä sekä kirjoittanut uransa aikana 170 tieteellistä artikkelia • Kunnallisalan kehittämissäätiö valitsi hänet Vuosikymmenen kuntatutkijaksi vuonna 2020 • Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi kouluikäistä ja kaksi aikuista lasta • Harrastaa salibandya, luonnossa liikkumista ja puutarhanhoitoa Marinista juuri mitään sanottavaa. Ihmiset kiinnittyvät taas entistä enemmän asuinpaikkaansa, Haveri sanoo. Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Voin vain vahvistaa, että hän opiskeli täällä ja todeta, että hän oli ihan mukava, keskinkertainen opiskelija. Kyse on myös imagosta, Haveri muistuttaa, sillä riitelevä kunta ei ole vetovoimainen. Kuntien menestyminen ja elinvoimaisuus ovat entistä enemmän kiinni siitä, löydetäänkö kunnassa yhteiset tavoitteet. Tampereen yliopiston tutkijat ottavat luupin alle neljä hyvinvointialuetta. Parhaillaan hän selvittää kuntien ja hyvinvointialueiden välistä suhdetta, johtamista ja ohjausta. Toimiva yhteistyö on perusedellytys, jotta uudistus saavuttaa tavoitteensa. Se ei kuitenkaan edellytä suuria valtuustoja, hän sanoo. Kuntapolitiikassa pitäydytään usein vahvasti menneessä ja ajatellaan, että jokaisella kunnan osalla pitäisi olla oma edustajansa valtuustossa. Sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa Haveri ennustaa taloudellisia haasteita etenkin niille kunnille, joissa ei puhalleta yhteen hiileen. Esimerkiksi paikallisdemokratian mallimaassa Sveitsissä raadit ja valtuustot ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa. Silti esimerkiksi Helsingissä on 20 000 asukkaan kaupunginosia, joilla ei ole omaa valtuutettua. VALTUUSTOT YLISUURIA Vuoden 2022 alussa käydyissä aluevaaleissa pirkanmaalaiset saattoivat äänestää kuntatutkija Haveria, joka oli ehdolla aluevaltuustoon kokoomuksen riveistä. Kuntien päätöksentekokoneisto on rakennettu sen mukaan, että tehtäväkenttä ja budjetti ovat kaksinkertaisia nykyiseen verrattuna. Kuntalehti 9 / 2023 11 [ Kuka. Hänestä kunnallisen päätöksenteon ei kuitenkaan pitäisi olla yksinomaan edustuksellisen demokratian varassa. Valtuustopaikkojen vähentäminen voisi Haverin mukaan lisätä myös kansalaisten kiinnostusta asettua ehdolle kuntavaaleissa, koska valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet olisivat silloin nykyistä paremmat. Se ei houkuttele asukkaita, yrityksiä eikä työntekijöitä, hän sanoo. Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointi-alueiden vastuulle kuntien kannattaisi Haverin mukaan tarkastella kriittisesti valtuustojen ja lautakuntien kokoa. KL9_6-11.indd 11 30.8.2023 15.44. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palveluista ja kunnat ennaltaehkäisevästä työstä. Haverista suomalainen malli, jossa valtuutetut yhdessä vastaavat kunnallisesta päätöksenteosta on toimiva. Seuraamme, miten kuntien ja hyvinvointialueiden suhteet muodostuvat ja mitkä ovat niiden kipupisteet ja esitämme mahdollisia korjausliikkeitä työnjakoon. Lisäksi suomalaiset valtuustot ovat suuria verrattuna muihin Euroopan maihin, Haveri sanoo. En kannata vallan keskittämistä, mutta olisiko meillä muita mahdollisuuksia vahvistaa kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon kuin valtuuston koko, hän kysyy. SOTE-UUDISTUS SYYNISSÄ Viime vuosina Arto Haveri on tutkinut ammattimaisten luottamushenkilöiden johtajuutta ja pormestarimallia, kuntajohtamisen kriisejä, digitaalisten alustojen hyödyntämistä kaupunkikehittämisessä sekä metropolien hallintamalleja. Pirkanmaa taas aloitti puhtaalta pöydältä. • Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Se herättää kysymyksen, tarvitaanko meillä yhä näin suuria valtuustoja ja lautakuntia vai voitaisiinko niitä virtaviivaistaa. Kyse on valtioneuvoston kanslian koordinoimasta ja rahoittamasta tutkimushankkeesta, joka kestää syyskuuhun 2025. Yksi tarkempaan tarkasteluun valituista alueista on Etelä-Karjala, koska siellä toimi pitkään maakunnallinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Olin epämukavuusalueellani, sillä en nauti itseni mainostamisesta. En voi kertoa mitään hänen opintoihinsa tai tulevaisuudensuunnitelmiinsa liittyneistä keskusteluistamme. Valtuustopaikkojen vähentämistä vastustavat pitävät Haverin ehdotusta demokratian vastaisena. Globalisaatio on kuihtumassa ja paikallisuus ja yhteisöllisyys alkavat jälleen korostua
Verkko toimii sitten täydentävänä lähteenä. Samat ihmiset seuraavat todennäköisesti mediaa monilta alustoilta, mutta painettu lehti on kuitenkin erityisasemassa heidän mediakäytössään, Heikkilä kertoo. KL1_1.indd 1 9.1.2023 15.49 KL9_12-15.indd 12 30.8.2023 15.50. Lukijoiden mielestä lehden ulkoasu houkuttelee lukemaan ja se on kuvitettu kiinnostavasti. Painettu pitää vielä pintansa, tiivistää lukijatutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Katja Mikkonen. Luvut kannattaa laskea yhteen. Tutkimuksen mukaan 39 prosenttia lukijoista lukee Kuntalehden mieluiten paperilehtenä ja 18 prosenttia pääasiassa painettuna lehtenä, mutta täydentävän tiedon sähköisenä. LUKIJA HALLITSEE LUKEMISTA Heikkilän mielestä olisi syytä huomioida, että paperilehti tarjoaa lukijalle eniten autonomiaa. Tähän on kiinnitetty huomiota. 8 I 2023 I 9.8. Kuntalehti on lukijatutkimuksen mukaan luotettava tietolähde ja lehden aihepiirit kiinnostavat. [ Kolumni ] Jenni Karimäki: Ääni ratkaisee, jos sitä käyttää TULOSSA VAALIEN VAALIT Kuntalehden suuri vaalianalyysi ennakoi voittajat ja häviäjät! KL3_1.indd 1 7.3.2023 8.32 1 I 2023 I 18.1. hyvä. 2 I 202 3 I 8.2. Heikkilä sai keväällä kahden muun tutkijan, Heikki Hellmanin ja Liisa Ovaskan, kanssa valmiiksi Mä lehden luin -opuksen, jossa tutkittiin miten kahden maakuntalehden, Karjalaisen ja Hämeen Sanomien, tilaajat lukivat lehteä eri alustoilta. Käyttöliittymänä paperilehti on edelleen PRINTTI PITÄÄ PINTANSA Kuntalehden lukijatutkimuksen mukaan lukijat ovat hyvin tyytyväisiä lehteen. Niillekin, jotka hakevat lisätietoa sähköisessä muodossa, Kuntalehden printti on silti tärkein, kommentoi tuloksia journalistiikan apulaisprofessori Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta. [ Kolumni ] Minna Piirainen: Digirohkeus on tulevaisuuden digitaito HOITOALAN MAINE Yrittäjä Fadumo Alin tavoitteena on puhdistaa Sote-alueiden pahin uhka on työvoimapula Puheyhteys auttaa vaikeahoitoisten lasten kanssa Sote-palveluihin samat asiakasmaksut koko maahan. Valtaosa lukee Kuntalehden mieluiten paperilehtenä, selviää Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. [ Kolumni ] Ilkka Räsänen: On aika investoida tulevaisuuden ratkaisuihin UUSIUTUVAN ENERGIAN LÄHTEET Esa Vakkilainen tuntee Aurinkovoimaloiden luvissa sekavuutta Kaavoitus saattaa pienentää hiilipiikkejä Mikkeli otti voiton eduskuntavaaleissa KL5_1.indd 1 22.8.2023 9.26 12 Kuntalehti 9 / 2023 P aperisen lehden kuolemaa on ennustettu pitkään, mutta Kuntalehden lukijatutkimuksen perusteella painetun lehden asema on edelleen vahva. Kun ihmiset tuijottavat tietokoneita ja kännyköitä päivät pitkät, on kiva ottaa se painettu lehti käteen ja keskittyä siihen. Kuntalehti koetaan tärkeäksi ja luotettavaksi. [ Kolum ni ] Minn a Puna kallio : Vähe mmä n on pare mmi n SUITS II MENO JA Kunt ien edes sä anke us Jo 50 kunta a ilman pank kia! Inhou se-ra tkais u EU-tu omio istuim esta Budje ttipää llikkö Mika Niem elä KL2_1 .indd 1 30.1.2 023 12.51 3 I 2023 I 15.3. Painettua Kuntalehteä lukee siis mieluiten peräti lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista. [ Kolumni ] Harri Jaskari: Unelm ien työllisyy spalvelu t OPISKEL IJOITA ULKOMA ILTA Peter Vesterba cka tuo TE-tehtä vien siirrossa kunnilla jo kiire Monia kyläkou luja uhkaa lakkautu s lähivuos ina Koulut juurrutta vat ukraina laisperh eitä maaseu tukuntiin KL8_1.ind d 1 31.7.2023 13.46 5 I 2023 I 17.5. Kaikkein suurin merkitys oli painetulla lehdellä. Mikkosen mukaan muissakin Taloustutkimuksen tekemissä viimeaikaisissa lukijatutkimuksissa painettua lehteä arvostetaan
Printtilehden kautta voi olla helpompi paneutua asioihin. Joskus verkkojutut ovat suosituimmuusjärjestyksessä, joskus on uusimmat ensin tai joskus taustalla on algoritmi. Kun luet verkkolehteä, et voi täysin tietää, millä periaatteella jutut järjestyvät. Silloin lukijalle on helpointa luottaa sisältöön. Ihmiset hallitsevat lukemisen tilannetta paremmin kuin muilla välineillä. Kuntalehden printtiversion suosion takana on hänen arvionsa mukaan myös se, että lukijakunta on valikoitua. Jutut voidaan arkistoida ja niihin voidaan palata tai niistä saadaan ikään kuin lähdekirKL9_12-15.indd 13 30.8.2023 15.50. Heillä on erityinen kiinnostus kuntaasioihin työn tai muun kautta. Heikkilä muistuttaa, että lukijat luottavat siihen, että painetuissa lehdissä painotukset ovat varmimmin toimituksen käsissä. Vaikka muilla välineillä olisi muita etuja, hallinnan tunteessa ne antavat lukemistilanteessa lukijalle vähemmän valtaa. [ Kolumni ] Harri Jaskari: Unelm ien työllisyy spalvelu t OPISKEL IJOITA ULKOMA ILTA Peter Vesterba cka tuo TE-tehtä vien siirrossa kunnilla jo kiire Monia kyläkou luja uhkaa lakkautu s lähivuos ina Koulut juurrutta vat ukraina laisperh eitä maaseu tukuntiin KL8_1.ind d 1 31.7.2023 13.46 Kuntalehti 9 / 2023 13 . Takaraivossa on koko ajan, että toimitus on valinnut nämä jutut. 8 I 2023 I 9.8
Enemmistö oli myös sitä mieltä, että lehden ulkoasu houkuttelee lukemaan ja se on kuvitettu kiinnostavasti. Tutkimuksen valossa nykyinen käyttöliittymä toimii kyllä. Tutkimukseen vastasi 187 henkilöä. Lehden parissa vietetään aikaa keskimäärin hieman yli puoli tuntia, mikä on Mikkosen mielestä hyvä tulos. Lisäksi tarkasteltiin lukijoiden odotuksia lehden sisällöstä ja selvitettiin mieluisinta lukumuotoa. KL-Kustannus vastasi myös uutiskirjeen tilaajien ja verkkokyselyn (kuntalehti.fi) sekä some-kanavien tiedonkeruusta. Ne jäivät vielä silmällä pidettäviksi ja toissijaisiksi kehittämiskohteiksi. Kolme neljästä näki, että Kuntalehti ottaa kantaa kunta-asioihin monipuolisesti. HYVINVOINTIALUEET HUOMIOON Taloustutkimus teki tulosten pohjalta Kuntalehden kehittämisanalyysin, jonka mukaan sisällön monipuolisuus, aihepiirien kiinnostavuus ja luotettava tietolähde ovat sen vahvuuksia. Painetun lehden asema on vahva ja lukuaika on hyvä. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 23.1.?26.2.2023 välisenä aikana. • Kuntalehti 1/2023 ilmestyi 18.1.2023. AIHEVALINNAT NAPPIIN Taloustutkimuksen Katja Mikkonen kehuu Kuntalehden lukijatutkimuksen hyviä tuloksia. • Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kuntalehden lukemista, lukutottumuksia ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä sen tärkeyttä oman työn ja luottamusmiesaseman kannalta. Vanhat keinot voivat olla parempia kuin nippu uusia. • KL9_12-15.indd 14 30.8.2023 15.50. [ Info ] Martta Nieminen jallisuutta. Nettilomakkeilla vastaajien apuna oli Kuntalehti-näköislehti. Kuntalehden keskimääräinen lukijamäärä on yleensä 2–3 henkilöä. Vastaajista peräti kaksi kolmesta oli sitä mieltä. Lukijatutkimukseen vastanneet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että Kuntalehti on luotettava tietolähde. Kuntalehden tulevaisuuden Katja Mikkonen näkee ylipäätään melko valoisana. Lähes yhtä vahvasti oltiin myös sitä mieltä, että lehden aihepiirit kiinnostavat ja se on sisällöltään monipuolinen. Erityisesti hän kiinnittää huomiota siihen, että lehteä pidetään tärkeänä oman työn kannalta. Nykyinen taso siis pitäisi vähintään säilyttää. Lehden kyky ottaa kantaa kunta-asioihin monipuolisesti on Kuntalehden ”resurssivahvuus”. KLKustannus toimitti Taloustutkimukselle noin tuhannen tilaajan sähköpostiosoitteen. Mikkosen mukaan tutkimus vahvistaa toimituksen onnistuneen erinomaisesti aihevalinnoissaan, sillä enemmistön mielestä lähes kaikkia aihealueita on käsitelty lehdessä sopivasti. 14 Kuntalehti 9 / 2023 Näin tutkimus tehtiin • Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Kuntalehteä kustantavalle KLKustannukselle. Tutkimus vahvistaa sitä näkemystä, että Kuntalehti on tavallaan myös työkalu. Analyysin mukaan lehden kykyyn toimia keskustelufoorumina ja ottaa kantaa myös hyvinvointialueiden asioihin pitää kiinnittää huomiota ja säilyttää nykytaso. • Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä (painetun lehden tilaajat), uutiskirjelinkkinä, verkkokyselynä kuntalehti.fi-verkkosivuilla ja lehden somekanavissa
KL9_12-15.indd 15 30.8.2023 15.50. Vaasa: San Telmo, Sevilla Kuva: Vaasan kaupungin museot JÄMSÄNEN kertoo, että San Telmo, Sevilla kuuluu Vaasan kaupungin taidekokoelman varhaisimpiin hankintoihin. Maalaus kuvaa San Telmon rantatietä, joka oli suosittu iltakävelyja turistikohde. Kaarlo Mikkosen vaimon nimi on Raili Mikkonen eikä Raija Mikkonen, kuten jutussa väitettiin. Ja aarre se onkin: itsensä Albert Edelfeldtin öljyvärimaalaus San Telmo, Sevilla (1881). Vaikka tätä valintaa ei tarvitse perustella, Jämsänen tekee niin silti: kyseessä on tunnelmaltaan vapautunut teos, jonka kiinnostavuus on jatkunut vielä pitkään hankinta-ajan jälkeen. Se oli alun perin Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna, joka vahvistettiin käyttöön syksyllä 1956. Kotimaisen kuvataiteen ohella siihen sisältyy muun muassa ulkoveistoksia ja grafiikkaa. [ Mikä vaakuna. ] VAASAN kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen valitsee Kuntalehdelle aarteen. Tämän vuoden San Telmo, Sevilla on ollut lainassa Helsingissä Ateneumissa, jossa on suosittu Edelfelt-näyttely 17. San Telmo, Sevilla -teokselle oli Vaasassa valmiina paikkakin: kaupungintalon juhlasali, jonka kaunistamista varten oli perustettu rahasto. Saman lehden sivulla 22 valokuvaaja Akseli Murajan etunimi oli väärin. Muisto lomasta. VAASAN kaupungin taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1913, kun kunnallinen komitea ryhtyi ostamaan kaupungille kuvataidetta. Edelfelt seurasi aikaansa, hänen tyylinsä oli samaan aikaan sekä kepeä että painokas. Kajaanin kaupunginteatterin vieressä sijaitsee toinen, nimeltään Uusi aika (2001). Edelfeltin teoksen aihe välittää kuitenkin elämäniloa sykkivän tuokion Espanjan lämmöstä. • Katja Martelius ROVANIEMEN kaupungin vaakuna on Toivo Vuorelan suunnittelema. Oli tärkeää, että myyvä taho oli luotettava, sillä vain vuotta aikaisemmin Helsingissä oli kaupiteltu väärennettyä Edelfeltiä, mistä oli noussut kohu, josta kerrottiin sanomalehdissäkin. EI ole liioittelua sanoa, että Edelfelt (1854–1905) oli 1800-luvun viimeisten vuosikymmenien merkittävin suomalainen taiteilija. OIKAISUJA KUNTALEHDEN numerossa 8/2023 sivulla 12 kerrottiin virheellisesti, että Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen ainoa julkinen teos. Kuntalehti 9 / 2023 15 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. syyskuuta asti. Sen selitys on ”vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki”. Kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa, maalaiskunnan vaakuna valittiin yhdistyneen kaupungin vaakunaksi. Kokoelmaan kuuluu noin 1 400 teosta. Vuoden 1881 keväällä hän vietti Espanjassa kuusi viikkoa. Kuten tuolloin asiaan kuului, Edelfelt myös matkusti nähdäkseen ja oppiakseen. Vaikutteet olivat lähinnä ranskalaisia. Sevillaan hän saapui pääsiäisen tienoilla, juhlallisuuksien aikoihin. Se ostettiin Edelfeltin puolisolta Ellan von Bornilta vuonna 1917, kun taiteilijan kuolemasta oli kulunut vain kymmenen vuotta. ”San Telmo, Sevilla – recuerdo de feria”, Edelfelt on sutaissut maalauksensa oikeaan alanurkkaan. Aikakausi oli poliittisesti jännitteinen ja voisi ajatella, että ostoista päättävät olisivat valinneet arvokkaaksi koetun, isänmaallista henkeä nostattavan taideteoksen, pohtii Jämsänen. Etualalla nähdään perinteisiin asuihin pukeutuneet kaksi naista ja tyttöä; takana häämöttää väkijoukko, markkinatelttojen rivistö sekä katedraalin torni. Tuolta matkalta on peräisin San Telmo, Sevilla, joka on oikeastaan matkakuva
16 Kuntalehti 9 / 2023 [ Johtaminen ja markkinointi ] LUOTTAMUKSEN VARASSA KL9_16-29.indd 16 30.8.2023 15.42
Turbulenssi kuntien johdossa on kasvanut ja kunnanjohtajien työhuoneiden ovet käyvät tiuhaan tahtiin. Samankaltaiseen tilanteeseen joutuu nyt yhä useamman kunnan ja kaupungin johtaja. helmikuuta viime talvena. Yleinen tyytymättömyys, epäluottamus ja keskustelun rajuus on lisääntynyt. Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki haluaa jatkaa Sysmän johdossa. Käytännössä erorahan maksamiseen liittyy molempien osapuolten vaikeneminen epäluottamuksen yksityiskohdista. Ne sanat hän muistaisi aina. KL9_16-29.indd 17 30.8.2023 15.42. Läheskään kaikki epäluottamustilanteet eivät tule julkisuuteen. Kuntalehti 9 / 2023 17 . Ikola-Norrbacka tietää, että moni epäluottamuksen perusteella irtisanoutunut kollega olisi pitänyt tärkeänä saada kertoa lähtönsä syyt ihmetteleville kuntalaisille. On syvä epäluottamus… kaksi viikkoa aikaa irtisanoutua. Epäluottamus voi kehittyä kunnanjohtajan selän takana ja tulla johtajalle jopa täytenä yllätyksenä. Kuntalaisille tilanne voi olla täysin käsittämätön. Olen ollut yhdeksän vuotta kunnanjohtajana ja trendi on näkyvissä. Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin laskelmien mukaan kuntien ja kaupunkien valtuustoissa tehtiin vuonna 2022 kaikkiaan 57 kuntajohtajavalintaa. Kun kunnanjohtajat useimmiten ottavat erorahan ja lähtevät, perimmäiset syyt jäävät joskus jopa selvittämättä. Hän ei aio irtisanoutua. Kahdessa tapauksessa sopimus purettiin koeajalla ja yhdessä tapauksessa valtuusto erotti kunnanjohtajan. Kuluvana vuonna elokuun puoliväliin mennessä on Pekola-Sjöblomin mukaan viisi johtajaa jättänyt tehtävänsä epäluottamuksen vuoksi. Pekola-Sjöblom toteaa, että vuoden 2022 kuntajohtajien erotapauksista 18 johtui jonkin tyyppisestä epäluottamuksesta. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka on huomannut epäluottamustilanteiden yleistyneen viime aikoina selvästi. LUOTTAMUKSEN VARASSA Kunnanjohtajien työhuoneiden ovet käyvät tiuhaan tahtiin, sillä epäluottamustilanteet ovat viime aikoina lisääntyneet. S e oli tavallinen torstaiaamu 23. Sysmän kunnanjohtajalle Marketta Kitkiöjoelle ”syvä epäluottamus” tuli täytenä yllätyksenä. Kyseisissä kunnissa kuntajohtajan valintaan johtaneen hakuprosessin taustalla yleisimmät syyt olivat eläköityminen (21 prosenttia), epäluottamus (21 prosenttia) ja siirtyminen toiseen kuntaan (18 prosenttia). Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki käsitteli kunnan laskuja, kun neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat marssivat yllättäen hänen työhuoneeseensa
Marketta Kitkiöjoelle ”syvä epäluottamus” tuli 23. Se on aika laaja teema sekin. Olisin toivonut, että kunnanjohtajan pitkää työuraa ja hyvin hoidettua kunnan taloutta olisi kunnioitettu ja hän olisi saanut rauhassa siirtyä pian alkaville eläkepäiville. He kysyivät tuolloin Kuntaliiton juristin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa tilanteeseen. Miksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa. Kitkiöjoki tietää, että epäluottamukselle täytyy olla asiaperusteet. Olemme tehneet laajan kyselyn kunnanhallituksen jäsenille, valtuustoryhmien puheenjohtajilMiksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa, miettii Marketta Kitkiöjoki. Niin on korkein hallinto-oikeus päätöksissään linjannut. Hän ei irtisanoutuisi. Minun on hirveän vaikea luopua oikeuksistani. KL9_16-29.indd 18 30.8.2023 15.42. Pääperusteena on ”kunnanjohtajan kyvyttömyys johtaa kunnanhallituksen alaista toimintaa”. Oikeustaistelusta saattaa tulla pitkä. Kitkiöjoki ja Järvinen avioituivat kolmetoista vuotta sitten, kun Järvinen oli kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ei siitäkään huolimatta, että hänen laillinen eläkeikänsä koittaa jo tammikuussa 2025. Minulle ilmoitettiin lyhyesti syvästä epäluottamuksesta ja että minulla oli kaksi viikkoa aikaa irtisanoutua. Kitkiöjoen mukaan mitään neuvottelua ei käyty. Lahtinen korostaa olevansa uusi kunnanvaltuutettu, joten hänellä ei ole pitkää kokemusta sysmäläisestä kuntapolitiikasta. [ Johtaminen ja markkinointi ] 18 Kuntalehti 9 / 2023 TAPAUS SYSMÄ Sysmän kunnanjohtajaa Marketta Kitkiöjokea on pidetty erittäin pätevänä johtajana. helmikuuta täytenä yllätyksenä hektisen työrupeaman jälkeen. Minulle tilanne tuli yllätyksenä. Miksi asialla oli niin kiire. Kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Anuliisa Lahtinen edustaa kokoomusta, joka ainoana valtuustoryhmänä ei aja kunnanjohtajan erottamista. Sysmän talousluvut sekä veroprosentti ovat mallikelpoisella tasolla. Minulla piti olla kello 10 tapaaminen kunnanhallituksen puheenjohtajan Lilli Karolan kanssa, mutta huoneeseeni marssivat neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat. KUNTA JAKAUTUI Sysmän kunnanvaltuuston asettaman tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin mukaan valiokunta tutkii Kitkiöjoen ”puutteellista kykyä vastata kunnanhallituksen alaisesta toiminnasta”. Kitkiöjoen johtajasopimuksessa ei ole erokorvausta. Tunsin olevani arvoton ja pois heitettävä 17 vuoden tosi sitoutuneen työn jälkeen. OLISIKO VOITU ODOTTAA. Johtajasopimuksen mukainen kehityskeskustelu olisi pitänyt käydä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan kesken maaliskuun loppuun mennessä. Sysmän kunnanvaltuuston neljä ryhmää, Avoin Sysmä, keskusta, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit, ajavat nyt kunnanjohtajan irtisanomista. Tällä haavaa hän on kunnanhallituksen jäsen ja valtuuston kokoomusryhmän johtaja. Sopimusta tehtäessä hän lupasi hoitaa hommansa niin hyvin, ettei erokorvausta tarvittaisi. Kitkiöjoki yritti soittaa puolisolleen Mika Järviselle – Sysmän kunnanhallituksen kokoomuslaiselle jäsenelle – kertoakseen uutisen. ”HALUTTIIN OLLA ILKEITÄ” Nyt kun uutispommista on kulunut puolisen vuotta, Kitkiöjoki päättelee, ettei hänestä tykätä ja että se liittyy hänen puolisoonsa Mika Järviseen, joka on ollut pitkään kunnan johtava kokoomuspoliitikko. Järvinen on toiminut sekä kunnanhallituksen että kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Häntä kohtaan esitetty epäluottamus tuli helmikuussa uutispommina lähes koko kunnalle. Kitkiöjoki ihmettelee, eikö epäluottamuksen syitä olisi voitu käsitellä siinä yhteydessä. Juridisia esteitä asetelmalle ei ollut, kunhan esteellisyyksistä pidetään kiinni, totesivat molemmat lausuntotahot. Luin asiasta Itä-Häme-lehdestä hämmennyksen ja epätietoisuuden vallassa. Kitkiöjoki on koulutukseltaan varatuomari ja hän uskoi, etteivät puolisoiden roolit sekoittuisi kuntaa haittaavalla tavalla. Alkujärkytyksen jälkeen Kitkiöjoki päätti katsoa kortit loppuun saakka. Toivoisin valtuutettujen toimivan enemmän yhtenä joukkueena kunnan ja kuntalaisten puolesta eikä urheilutermein hyökkääjinä ja puolustajina, kuten tilanne nyt on. Olen juristi ja katson asioita oikeuksien ja myös velvoitteiden kautta. Kello oli 10.06
Kunnanjohtajalle on tässä vaiheessa ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu ja häntä on kuultava asiassa. Näissä tapauksissa luottamuspulan syyt avataan tarkemmin. Kunnanjohtaja Kitkiöjoki teki työsuojeluilmoituksen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajista, ja siksi heistä tuli esteellisiä käsittelemään luottamuspulaa. Muutosvauhti kunnissa on kiihtynyt ja talouspaineet kasvavat lähivuosina entisestään, mutta me kuntajohtajat haluamme nostaa esiin tämän työn kiinnostavuutta ja tärkeyttä. Miten kyvyttömyys näyttäytyy käytännössä, sitä Lehtosalo-Lönnberg ei lähde avaamaan, koska prosessi on kesken. Jos kunnanjohtajan kanssa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena kunnanjohtaja irtisanoutuu vapaaehtoisesti, hänelle myönnetään ero ja vasta eron myöntäminen laukaisee velvollisuuden maksaa johtajasopimuksessa sovittu erokorvaus. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toimivan Lehtosalo-Lönnbergin mukaan esteellisyysväitteet ovat leimanneet prosessia voimakkaasti alusta lähtien. Erokorvaus ei ole kultainen kädenpuristus vaan korvaus kunnanjohtajan muita viranhaltijoita heikommasta irtisanomissuojasta. Lehtosalo-Lönnbergin mukaan myös kunnanjohtajan avioituminen kolmetoista vuotta sitten silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan Mika Järvisen kanssa on hiertänyt Sysmän kunnallispolitiikassa. • Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Läheskään kaikki epäluottamustilanteet eivät tule julkisuuteen. Se on vain ominainen piirre tälle kuviolle. Kunnanjohtaja on ainoa kunnan viranhaltija, joka voidaan erottaa valtuuston ilmaiseman epäluottamuksen perusteella. KÄYTÄNNÖSSÄ erokorvauksella pyritään välttämään julkinen mutapaini ja virallinen irtisanomisprosessi, joka voi kestää vuosia. Jokainen luottamuspulatilanne on erilainen, ja tapauksen yksityiskohdat ratkaisevat lopputuloksen. Haluamme selvittää, pitävätkö väitteet paikkaansa. Viime kädessä asiallisia ja riittäviä syitä arvioi korkein hallinto-oikeus. Irtisanomispäätöksen läpimenoon vaaditaan kahden kolmasosan kannatus kaikista valtuutetuista. Kitkiöjoen erottaminen tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn myöhemmin syksyllä. Johtajasopimuksessa määritellään erokorvaus kunnanjohtajan irtisanoutuessa vapaaehtoisesti luottamuspulan tultua vireille tai kun sitä on ilmassa. Kuntalain pykälän 42 mukaan johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista ristiriitatilanteissa. Käytännössä näin tehdään poikkeuksetta. Kunnanjohtajan kanssa voidaan edelleen neuvotella myös vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta samaan aikaan tilapäisen valiokunnan työn kanssa. Ikola-Norrbackan mukaan isotkin kunnat ovat joutuneet turvautumaan uusintahakuihin, kun päteviä hakijoita ei ole saatu riittävästi kiinnostumaan. Luottamuspula tulee vireille kunnanhallituksen esitettyä sitä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä asiaa koskevan aloitteen. KL9_16-29.indd 19 30.8.2023 15.42. Melko harvoin luottamuspulatilanteet päätyvät irtisanomismenettelyyn. HAKIJAMÄÄRÄT VÄHENTYNEET Kuntajohtajien yhdistyksen puheenjohtajan Rinna Ikola-Norrbackan mukaan kunnanjohtajien viran ristipaineet näkyvät hakijamäärien vähenemisenä. Kuntalain mukaan epäluottamuksen perusteiden on oltava asiallisia. • Merja Ojansivu Asiallinen ja riittävä syy le ja muutamalla kunnanjohtajan alaiselle asioista, joita on noussut esille. Ristiriitatilanteissa Ikola-Norrbacka kehottaa sekä kunnanjohtajia että luottamushenkilöitä puuttumaan niihin ajoissa ennen kuin ongelmat kasautuvat luottamuspulaksi. Kuntalehti 9 / 2023 19 . Ellei kunnanjohtaja ota erorahaa ja irtisanoudu vapaaehtoisesti, valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään luottamuspulaa. Sen verran hän toteaa, että kyse on puhtaasti kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välisestä luottamuspulasta, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Eroprosessissa edellytetään, että kunnanjohtajan kanssa käytävissä johtajasopimuksen mukaisissa neuvotteluissa yhdessä todetaan luottamuspulan käsilläolo. JOHTAJASOPIMUKSEEN kirjataan määräyksiä menettelytavoista, joilla luottamuspulasta johtuvat kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalain pykälässä 43 tarkoitetun irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevan menettelyn sijasta. Kuntalaki määrittelee, että luottamuspulaan on oltava ”asiallinen ja riittävä syy”. Se (avioliitto) on haastanut meidän tilannetta ja vaikuttanut taustalla, vaikka se ei tietysti ole syy epäluottamukselle. Meillä on kuntajohtajien piirissä huoli siitä, että kun usein ollaan vain negatiivisten asioiden yhteydessä julkisuudessa, miten saadaan uusia tekijöitä tälle uralle
Johtajasopimuksissa mainitaan tuloksiin perustuvat vuotuiset palkantarkistukset, joita käsitellään kehityskeskustelujen yhteydessä. Järvenpään kaupunginjohtajan Iiris Laukkasen kokonaispalkkaan sisältyy vapaa autoetu virkasuhde-etuna. Sopimustarkastelun perusteella autoetu on virkasuhde-etuna käytössä suuremmissa kaupungeissa. Kunnanjohtaja on tarvittaessa työssä ja tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella ilman erilliskorvauksia. Kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus, joka sisältää irtisanomisajan palkan, voi käytännössä sulaa kokonaan, kun irtisanominen tapahtuu kunnan puolelta ja kunnanjohtaja on ollut virassa yli kymmenen vuotta. Palkan lisäksi voidaan sopia autoedusta. Kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavat erokorvaukset ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, ja usein isompi korvaus sidotaan virkavuosien määrään. Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston johtajasopimuksessa mainitaan ”ensisijaisesti hybridi, jonka arvo on 1 075 euroa kuukaudessa”. Mikkelin kaupunginjohtajalla Janne Laukkasella on palkan päälle oikeus vapaaseen autoetuun verotusarvoltaan enintään 1 100 euroa kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajan kanssa sovitaan etätyökäytännöistä tarkemmin.” Maskun kunnanjohtajan Miira Raiskilan johtajasopimus ”Kunnanjohtajalla on kokonaistyöaika, mutta kuitenkin työhyvinvoinnin näkökulmasta työssä pyritään noudattamaan pääsääntöisesti toimistotyöaikaa tehtävien sen salliessa.” Parikkalan kunnanjohtajan Mervi Pääkön johtajasopimus ”Kunnanjohtajan odotetaan olevan lähes aina tavoitettavissa” Vantaan uudella kaupunginjohtajalla Pekka Timosella on palkan päälle vapaa autoetu. Näissä tapauksissa irtisanomisaika on kuusi kuukautta. [ Johtaminen ja markkinointi ] Kunta Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Pori Mikkeli Järvenpää Riihimäki Siilinjärvi Hamina Orimattila Kauhava Masku Nurmes Inari Kittilä Parkano Viitasaari Ruokolahti Parikkala Kaustinen Ruovesi Virolahti Kaavi Vaala Toivakka Miehikkälä Taivassalo Siikainen Kannonkoski Kaskinen KUNTALEHDEN tuoreen selvityksen mukaan kuntajohtajien erokorvaukset ovat supistuneet edelleen. Kunnanjohtaja voi tehdä etätyötä oman harkintansa mukaan silloin, kun se on läsnäoloa vaativien työtehtävien puolesta mahdollista. Palkkauksen päälinjat noudattavat melko johdonmukaisesti kuntakokoa. • Merja Ojansivu Kuntalehden selvitys: Erorahat supistuneet yhä ”Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtajisto käyvät kunnanjohtajan kanssa ensimmäisen vuoden aikana kuukausittain ja tämän jälkeen alkuvuodesta vuosittain luottamuksellisen kehityskeskustelun, jonka yhteydessä arvioidaan kunnanjohtajan työskentelyn tavoitteiden toteutuminen.” Ruokolahden kunnanjohtajan Jukka-Pekka Bergmanin johtajasopimus ”Kunnanjohtajan odotetaan olevan lähes aina tavoitettavissa ja osallistuvan erilaisiin tilaisuuksiin myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä lomiensa aikana.” Parkanon kaupunginjohtajan Aki Viitasaaren johtajasopimus ”Etätyöskentelyn mahdollistamiseksi kunnanjohtajalla on käytössään kunnan puolesta työskentelyyn tarvittavat laitteet (tietokone, puhelin ym.) ja tietoliikenneyhteydet. Se vaihtui Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 aikana hybriditai sähköautoetuun. Vantaan tuoreen kaupunginjohtajan Pekka Timosen johtajasopimuksessa mainitaan ”max 1 000 euron vapaa autoetu”. Palkkavertailu osoittaa, että pienikin kunta voi maksaa verrattain hyvää palkkaa, jos saa johtoonsa kokeneen ja kannuksensa hankkineen johtajan. Porin kaupunginjohtajalla Lauri Innalla on virkasuhde-etuna verotusarvoltaan 1 485 euron autoetu. Kunnanjohtajan palkka on neuvottelukysymys, josta kunnanjohtaja neuvottelee kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa ja josta päättää kunnanhallitus. 20 Kuntalehti 9 / 2023 KL9_16-29.indd 20 30.8.2023 15.42. Kunnanjohtajien palkkoja arvioitaessa on muistettava, että kyseessä on kokonaispalkka tehtävästä, joka ei kuulu työaikalain soveltamisen piiriin. Edellisessä virassa Lahden kaupunginjohtajana Timosella oli aluksi sähköpolkupyöräetu. Jyväskylän kaupunginjohtajalla Timo Koivistolla on oikeus ensisijaisesti hybridiautoon. Yleisin erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkasummaa, ja usein se sisältää irtisanomisajan palkan. Kuva: Lauri Rotko Kuva: Petteri Kivimäki Poimintoja johtajasopimuksista kokosi Merja Ojansivu. Viime vuosina erokorvauksen porrastaminen virkavuosiin on yleistynyt, mikä heijastaa kuntien pyrkimystä sitouttaa kunnanjohtaja pitemmäksi aikaa tehtävään
**** Ei tietoa. Koonnut: Merja Ojansivu KL9_16-29.indd 21 30.8.2023 15.42. Kuntalehti 9 / 2023 21 Johtajasopimuksia 2022-2023 Kunta Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Pori Mikkeli Järvenpää Riihimäki Siilinjärvi Hamina Orimattila Kauhava Masku Nurmes Inari Kittilä Parkano Viitasaari Ruokolahti Parikkala Kaustinen Ruovesi Virolahti Kaavi Vaala Toivakka Miehikkälä Taivassalo Siikainen Kannonkoski Kaskinen Asukkaita 31.12.2022 242 819 211 848 145 887 122 594 83 205 51 980 45 630 28 349 21 232 19 549 15 735 15 116 9 642 9 243 7 047 6 637 6 240 5 951 4 842 4 438 4 198 4 114 2 985 2 689 2 626 2 407 1 791 1 691 1 308 1 269 1 256 Nimi Pekka Timonen Seppo Määttä Timo Koivisto Soile Lahti Lauri Inna Janne Kinnunen Iiris Laukkanen Jouni Eho Janne Airaksinen Ilari Soosalu Kalle Larsson Vesa Rantala Miira Raiskila Pasi Parkkinen Tommi Kasurinen Timo Kurula Aki Viitasaari Helena Vuoipionperä-Kovanen Jukka-Pekka Bergman Mervi Pääkkö Minna Nikander Toni Leppänen Otto Koskela Harri Korhonen Minna Kärkkäinen Touko Aalto Anne Ukkonen Sanna Häkli Heli Kaskiluoto Markku Rautiainen Markku Lumio Palkka 15 844,20 14 000,00 13 661,69 14 500,00 13 300,00 11 300,00 11 500,00 10 800,00 9 800,00 10 400,00 9 800,00 9 900,00 8 800,00 9 050,00 8 541,05 8 598,31 8 816,42 9 000,00 6 500,00 7 000,00 7 000,00 7 485,00 7 050,00 6 500,00 7 250,00 6 700,00 7 000,00 7 706,00 6 676,00 6 000,00 8 000,00 Erokorvaus, kuukaudet (§ 43) 6 10 6 6 6 12 12,5** 6 6 12 8, 10* 6, 9* 6, 9, 12* 8 6, 9* 6, 12* 6, 9* 6 ½, 12** ei erokorvausta 6 6 9 8 6 4, 8, 12* 3 6*** 9 4, 6* 6 10 Irtisanomisajan palkka € ei sisällä ei sisällä **** ei sisällä **** **** **** sisältää sisältää sisältää ei sisällä sisältää **** **** sisältää **** ei sisällä sisältää **** sisältää sisältää ei sisällä sisältää sisältää **** sisältää **** sisältää sisältää sisältää ei sisällä Virkasuhteen pituus toistaiseksi 6 vuotta 8 vuotta toistaiseksi 6 vuotta toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi 7 vuotta toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi 7 vuotta toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi 7 vuotta toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi toistaiseksi * Erokorvaus on porrastettu virkavuosien mukaan. ** Jos irtisanoutuu 14 päivän määräajan jälkeen, erokorvaus on 6,5 kuukauden palkka. *** Erokorvausta ei makseta, jos kunnanjohtaja siirtyy kolmen kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä toisen työnantajan palvelukseen
Sote-palvelujen lähteminen ja työllisyyspalvelujen tuleminen kuntiin ovat todella isoja muutoksia. Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelma lupaa säilyttää kuntien keskeisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi kunnat saavat vuoden 2025 alussa hoitaakseen monen kunnan pitkään haikailemat työllisyyspalvelut. Kyllä tässä on eräänlainen kuntien uudistuminen käynnissä, Ikonen arvioi. Samalla kuntien tehtäväkenttä halutaan vakiinnuttaa, toisin sanoen uusia isoja tehtävien siirtoja esimerkiksi hyvinvointialueille ei kaavailla. Kunnat ovat kuitenkin monilta osin uuden edessä. 22 Kuntalehti 9 / 2023 K untaja alueministeri AnnaKaisa Ikonen, kok., on selvästi unelmatyössään. Kun soteen liittyvät asiat veivät aiemmin valtaosan varoista, nyt kasvatus ja sivistys ovat nousseet kuntien selkeästi tärkeimmiksi tehtäviksi. Kunnat ovat olleet sydämeni asia koko työurani ajan. Uskon, että voin taustani takia tuoda ministeriöön paljon ymmärrystä kuntien arjesta, ministeri sanoo hotelli Tammerin paviljongissa kotikaupungissaan Tampereella. Tässä kuntien toiveita on kuunneltu. TOIVESALKKU KL9_16-29.indd 22 30.8.2023 15.42. Muun muassa Tampereen pormestarina kahteen otteeseen toiminut Ikonen sai hallitusneuvotteluissa juuri sen salkun, jota oli toivonutkin. Hallitusohjelman kuntia koskettavat uudistukset vaativat hänen mukaansa jopa vuosien valmistelua. Kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., luottaa tietoon pohjautuviin päätöksiin
KL9_16-29.indd 23 30.8.2023 15.42. Kuntalehti 9 / 2023 23 . Pyrimme muodostamaan uudesta tilanteesta kokonaisuuden ja peilaamme valtionosuuksia suhteessa uusiin tehtäviin, Ikonen sanoo. Esimerkiksi Jyväskylässä ennakoitua suurempi kymmenien miljoonien eurojen leikkaus valtionosuuksiin vaikutti merkittävästi koko henkilöstöä koskettaviin muutosneuvotteluihin. Keskinäinen luottamus on kaiken a ja o. Kasvavissa kunnissa koulut pullistelevat, toisaalla ei synny edes luokallista oppilaita. Minusta perusperiaatteen pitää olla se, että mahdollisimman suuri osa kunnan keräämistä veroista jäisi omaan kuntaan, Ikonen sanoo. Täällä on oikeasti mietitty asioita ihmisen mittaisesti. Soten siirtyminen pois kunnilta tuo kuntatalouteen ennustettavuutta. Kun monet lakisääteiset tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointialueille, kunnat voisivat lähteä rakentamaan tulevaisuuttaan erilaistumisen ympärille. Erilaistumiseen liittyy myös normien purku ja valtion ohjauksen uudistaminen. KUNNILLE VAPAUKSIA Hallitusohjelmassa todetaan, että on tärkeää tunnistaa ja sallia kuntien erilaistuminen. Hän ei halua vielä hallituksen alkutaipaleella yksilöidä, mitä normien purku ja vapauksien antaminen käytännössä tarkoittaisi. Kesän kynnyksellä varsinkin seutukaupungeissa oltiin huolissaan sote-uudistuksen takia leikattujen valtionosuuksien vaikutuksista kuntatalouteen. Tämän takia meillä onkin lähdössä Tampereella asuva kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kehuu kotiseutuaan. Käytännössä tämä tarkoittaa vyön kiristymistä ja taloudellisen liikkumavaran pienenemistä. Valtionosuudet ovat kuntakentällä jatkuva kuuma peruna. Tavoite kuitenkin on, Kun vanhempienkin työssäkäyntialueet ovat yli kuntarajojen, mikseivät lapsetkin voisi liikkua yli kuntarajojen. Suuri kysymys on, miten kunnat pystyvät kehittämään toimintaansa tässä tilanteessa. Monessa muussa kunnassa voi olla edessä samanlainen tilanne. Täytyy muistaa, että kunnilta on myös hävinnyt paljon tehtäviä ja sitä kautta kuluja. Hallitus haluaa uudistaa kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kunnille annetaan nykyistä enemmän vapauksia, tuore kuntaja alueministeri pohtii. Ohjelman mukaan vastuu koulutuspalveluista edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa. Hän toivoo, että kunnat olisivat aloitteellisia ja antaisivat ehdotuksia normienpurkutalkoisiin. Monelle se tuo kaikuja kuuluisasta Paras-hankkeesta, joka käytännössä vähensi Suomesta noin sata kuntaa. Paras tietämys näiden asioiden ratkaisemiseen on kunnissa. Mitä uudistus pitää sisällään, on vielä hämärän peitossa. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että se ”vahvistaa kaikkien lasten sivistyksellisten perusoikeuksien yhdenvertaista toteutumista”. Kasvatus ja sivistys ovat nykyisen kunnan tärkeimpiä tehtäviä. ”Tämä voi toteutua koulutuksen järjestäjätahon hakeutumisella joko järjestämisyhteistyöhön kuntalain sallimien yhteistoiminnan keinoin tai kuntaliitokseen.” Monessa kunnassa hallitusohjelman kirjausta on tulkittu siten, että koulutuspolitiikalla ohjataan kuntia myös liitoksiin. JOHTAAKO KUNTALIITOKSIIN. [ Johtaminen ja markkinointi ] Ei hallitusohjelma kuntia kuitenkaan kokonaan jätä rauhaan. En näe näitä uudistuksia missään nimessä valtion yksisuuntaisena ohjauksena vaan vuorovaikutuksena ja kumppanuutena. Moni kokee tulleensa kohdelluksi epäreilusti kustannusten tasaamisessa, ja esimerkiksi lapsivoittoisia kuntia pidetään tasauksessa häviäjinä. Luotan tässä kuntien kykyyn ratkoa ongelmia eikä kaikkia voi laittaa samaan muottiin. Olemme eläneet pitkään yhtenäiskuntamallissa, mutta käytännössä monet kunnat ovat jo erilaistuneet. En usko, että tästä tulee Paras-hankkeen tapaista, Ikonen tähdentää. Jos ajatellaan vaikka lasten ja nuorten syrjäytymistä, se ei ole yksittäisen hallinnonalan ratkottavissa. Meillä on hyvin erilaisia kuntia. Kuntien talous on palaamassa normaaliin koronavuosien jälkeen. Valtionosuusjärjestelmän tehtävänähän on varmistaa, että kunnat selviytyvät lakisääteisistä tehtävistään. Hänen mielestään koulutuksen järjestämisessä voisi kuitenkin olla eri alueilla erityyppisiä ratkaisuja. Tämä voi olla myös suuri rikkaus. selvitystyöt käyntiin. Tärkeintä on, että teemme päätökset tietoon perustuen. Ikonen ei kuitenkaan täysin sulje pois kuntaliitoksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on vuosien remontti, ja yhden palasen liikuttaminen voi vaikuttaa moneen eri kohtaan. Voi toki olla, että joissakin kunnissa joudutaan miettimään liitoksia, toisissa mietitään muita järjestelyjä
Oman johtamiseni missio on olla mahdollistaja. Sitten kieltä opiskellaan toisessa koulussa. kaupunginvaltuuston puheenjohtajana • Tampereen pormestarina vuosina 2013–2017 ja 2021–2023 • Yhteiskuntatieteiden tohtori • Kuntaja alueministerille kuuluvat valtiovarainministeriön vastuualueista hallintopolitiikka, kunta-asiat, hyvinvointialueet, julkisen hallinnon ICT ja valtio työnantajana [ Kuka. Täällä on oikeasti mietitty asioita ihmisen mittaisesti. Lapseni teki kielivalinnan, jota ei ollut omassa koulussa. Meillä pitää olla näkemyksellisyyttä ja rohkeutta uudistaa tekemistä tiedolla johtaen. Otetaan oma kulttuurimme arkeen ja rakennetaan kokemusta, että kunta on ihmisen oma koti eikä mikään hallintokoneisto. Kunta-asioita käsitellään useammassa eri ministeriössä, joten yhteistyön on toimittava hallituksessakin. Avaintoimialojamme ovat teollisuus, infra ja liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta. ] että nykyisten kuntien kyky tarjota hyvää perusopetusta lapsille eri puolella Suomea säilyy tässä uudessakin tilanteessa. [ Johtaminen ja markkinointi ] Turvaamme toimintasi kaikissa tilanteissa Millog-yhtiöt tuottaa asiakkailleen toimintavarmuutta ja kilpailukykyä kaikissa olosuhteissa. Vaativa kunnossapito ja elinkaarenhallinta Valmiusja varautumissuunnittelu Tietojärjestelmien ylläpito ja kyberturvallisuus Mittalaitteiden kalibrointi Viranomaisja ammattilaisviestinnän ratkaisut Materiaalija logistiikkapalvelut Anna-Kaisa Ikonen • Syntynyt Tampereella vuonna 1977 • Asuu Tampereella • Kokoomuksen kansanedustaja Pirkanmaalta vuosina 2019–2021 ja keväästä 2023 • Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen • Toiminut aiemmin mm. Meiltä saat apua kunnossapidon ja logistiikan toimintojen varautumiseen, riskien hallintaan sekä toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen koko elinkaaren ajalle. Haluan, että viemme muutosta eteenpäin yhdessä kuntien kanssa. Tätä ajattelua haluan edistää myös valtionhallinnossa. Ikosen mielestä hallituksen toimintakyky on tällä hetkellä hyvä. Myös Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä yli kuntarajojen. On myös uskallettu tehdä isoja juttuja, muun muassa ratikka, areena ja seutuyhteistyö. Ikonen nostaa oman perheensä piiristä esimerkkinä kielten opetuksen. Isot uudistukset ovat valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntien normien purku ja vapauksien lisääminen. Siksi muun muassa olemme lisäämässä perusopetukseen 200 miljoonaa euroa. F I Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten huolto varmuutta sekä toiminnallista tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. M I L L O G . Kun vanhempienkin työssäkäyntialueet ovat yli kuntarajojen, mikseivät lapsetkin voisi liikkua yli kuntarajojen. Millog Oy, Millog Marine & Power Oy ja Senop Oy muodostavat yhdessä Millog-yhtiöt. Tamperelaislähtöisenä poliitikkona ministeri kehaisee hivenen Tampereen seutua. YHDESSÄ KUNTIEN KANSSA Ikonen korostaa yhteistyön merkitystä yli hallintoja kuntarajojen. Samalla olemme uskaltaneet satsata elämyksiin ja kulttuuriin omilla vahvuuksillamme. Olemme tehneet asioita hyvässä yhteistyössä yli poliittisten ja kuntien rajojen. • Jarkko Ambrusin Kuva: Rami Marjamäki KL9_16-29.indd 24 30.8.2023 15.42
”Julkinen puoli ei pärjää yksin, niin kuin ei yksityinenkään. Pystymme nopeallakin aikataululla käynnistämään palvelutuotannon ja räätälöimään ratkaisuja tilaajan tarpeiden mukaan”, Söderlund kertoo. Pienet toimijat pystyvät puolestaan auttamaan esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla. ”Meillä on täysi valmius tarjota kotihoitoa myös etäpalveluna asiakkaille. nolla sekä aluekumppanina vastaten alueen asiakkaiden palveluiden tuottamisesta kokonaisvaltaisesti. Alan haasteet ovat toimijoille yhteisiä, mutta 9Livesilla on työntekijöiden keskuudessa hyvä ja joustavan työnantajan maine. Yhdessä olemme enemmän. Tulevaisuudessa sosiaalija terveydenhuoltoalalla tarvitaan yhä enemmän eri toimijoiden yhteistyötä sekä rohkeutta uudistua. K atukuvassa moni tunnistaa 9Livesin ambulansseista. Uusien työkalujen avulla on mahdollista auttaa ihmisiä keskitetysti, nopeammin ja tehokkaammin. Palveluseteleihin pitäisi tulevaisuudessa saada vuosittaiset indeksikorotukset”, täydentää henkilökohtaisen avun palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Peter Söderlund. Erityisen hyvin meidät tunnetaan alueilla, joilla ambulanssimme tai koronatestauspisteemme ovat olleet näkyvästi läsnä”, kertoo 9Livesin kotihoidon palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Henrik Tuulos . Ketterä ja rohkea hoiva-alan uudistaja laajensi toimintaansa vuonna 2021 kotihoidon ja henkilökohtaisen avun puolelle hankittuaan Stella Kotipalvelut Oy:n. ”Myös taloudellista puolta kannattaa punnita. 9Lives on valmis kasvaviin tarpeisiin 9Lives tekee tiivistä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ja tarjoaa palveluita julkisille organisaatioille sekä hyvinvointialueille. Etähoito ei täysin korvaa kotikäyntejä, mutta osa hoidosta pystytään järjestämään etänä. Nyt yhtiö on yksi merkittävimmistä kotiin tuotavien hoitajapalvelujen tarjoajista Suomessa. ILMOITUS ILMOITUS KL9_16-29.indd 25 30.8.2023 15.42. Samaan aikaan kotihoidon tarvitsijoiden määrä jatkaa kasvuaan”, Tuulos kertoo. Jos yksityinen palveluntarjoaja pystyy tuottamaan saman palvelun kustannustehokkaammin, onko kenenkään kannalta järkevää tehdä työ hoitajapulan aikana itse kalliimmalla?” Tuulos kysyy. Isona talona tarjoamme hoitajille vaihtoehtoja ja urapolkuja. Kustannussäästöjä kumppaneilla Tuuloksen mukaan julkisella sektorilla ollaan koko ajan kiinnostuneempia etähoidon mahdollisuuksista. Näin käyntejä voidaan toteuttaa moninkertainen määrä siihen verrattuna, että hoitaja matkustaa paikan päälle jokaisen asiakkaan luo. ”Palvelusetelipuolella hinnat laahaavat osalla alueista pahasti perässä. ”Meidät tunnistetaan yhä laajemmin valtakunnallisesti, ja hiljattain uudistunut brändimme tukee tässä. ”Meillä on hyvä pitovoima. Tutustu 9Livesin palveluihin osoitteessa www.9lives.fi. ”9Lives on luotettava ja laadukas, ISO 9001 -standardin mukaisesti sertifioitu kumppani. Me pystymme joustavasti skaalaamaan toimintaamme, sillä meillä on hoitajia ja kalustoa. Yksityinen sektori paikkaa ratkaisevasti hoitajapulaa Tuuloksen mukaan palveluiden ulkoistettavuudessa on eroja: kotihoito on helpompi ulkoistaa yksityiselle kumppanille kuin esimerkiksi leikkaussalihoitajien työ. Yhtiö tarjoaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avun palveluita palvelusetelija ostopalvelutuotanHoiva-alalla tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä 9Livesin yli 3 000 ammattilaista auttavat asiakkaita eri puolella Suomea kotihoidossa, henkilökohtaisessa avussa, ensihoidossa ja potilassiirroissa sekä hengityshalvaushoidossa. Tämän käyttöönotto vaatii hyvinvointialueilta rohkeutta uudistua”, Tuulos arvioi. Molempia tarvitaan ja kaikenkokoisille toimijoille on tilaa. Välimatkoihin käytettävä aika pystytään keskittämään hoitotyöhön. Tuuloksen mukaan markkinan avautuminen useille tuottajille on tulevaisuutta. ”Tällä hetkellä hyvinvointialueilla tapahtuu isoja muutoksia ja maatamme kurittavat hoitajapula ja ruuhkautuneet päivystykset. Pieneen paikkaan verrattuna me tarjoamme kotihoidon lisäksi mahdollisuuksia esimerkiksi hengityshalvaushoidon ja henkilökohtaisen avustamisen puolella”, Tuulos kertoo
KL9_16-29.indd 26 30.8.2023 15.42. Makuna oli sitruuna-lime-sorbetti. [ Johtaminen ja markkinointi ] 26 Kuntalehti 9 / 2023 TUBETETAAN JA TIKTOKATAAN Kuhmoisten kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen otti somehaasteen vastaan ja söi jäätelöpallon minuutissa. Ei kunnanjohtaja enää voi olla vanhan kansan patruuna, pitää luoda kuntakuvaa omalla persoonallaan. Kolme somessa aktiivista kunnanjohtajaa kertoo, miten he ovat kuntalaisille läsnä somessa. Tässä kunnanjohtaja hurauttelee sähköskuutilla Kuhmoisten raitilla ja soitattaa uutta kesäbiisiään. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen otti vastaan Jäätelöpallo minuutissa -haasteen. Jokaisessa videossa pitää olla juju, mutta aina sitä faktaakin. Kolme alakouluikäistä oli tunnistanut kunnanjohtajan Tiktokvideoiden perusteella
Ei tarvitse mistään kalliista videoyhtiöstä ostaa, sanoo Väyrynen. Tähän mennessä Väyrynen on haastettu muun muassa syömään suurehko jäätelöpallo minuutissa, ajamaan aikamiespoika Pekon mopolla taitorataa ja pulahtamaan hyiseen avantoon. Väyrysen mielestä on tärkeää että kunnanjohtaja näkyy kuntalaisten arjessa. Ja siitä onkin tullut oikea someilmiö, joka on huomattu jo valtakunnallisesti. Kyllä siitä on tykätty, että heittäydytään. Ei kunnanjohtaja enää voi olla vanhan kansan patruuna, pitää luoda kuntakuvaa omalla persoonallaan. Kuhmoisen sometuotannot alkavat saada melkoisia mittasuhteita. Väyrysellä on ennen kunnanjohtajan pestiään tausta pelastuslaitoksen koulutussuunnittelijana, missä työssä tuli tehtyä lukuisia opetusvideoita paloturvallisuudesta ja luettua käsikirjoituksia. MITÄTTÖMÄT KULUT Työnjako on se, että Isojärvi kuvaa ja aikatauluttaa, kun taas Väyrynen ideoi ja esiintyy pääroolissa. Kävin lasteni kanssa väittelyn siitä, kannattaako Tiktokiin mennä vai ei. Jokaisessa videossa pitää olla juju, mutta aina sitä faktaakin. Sitäpaitsi sometyö on myös hyvää kommunikointia kuntalaisiin päin. Uusin aluevaltaus on Spotifyja Youtube-hitti Kuuma kesäyö, jossa kunnanjohtaja Väyrynen esiintyy taiteilijanimellä KJ Valtteri yhdessä iskelmälaulaja Frederikin ja Mascara-yhtyeen kanssa. Yleisön potentiaalinen koko kun on Tiktokissa parhaimmillaan giganttinen. Kappale kertoo Kuhmoisten uusilta elämysfestareilta alkunsa saaneesta romanttisesta kohtaamisesta. Kaikki alkoi siitä, kun Kuhmoisten kunnanvaltuusto toivoi, että kunnan somenäkyvyyttä pitäisi lisätä. Paikallinen lukiolainen Topias Isojärvi oli jo aiemmin tarjonnut ideoitaan kuntaan päin, ja Väyrynen kysyi häneltä, auttaisiko hän Tiktok-videoiden teossa. Syntyi tiimi ja idea Tiktok-haasteesta, jossa kuntalaiset haastavat kunnanjohtajan mieleiseensä tehtävään. Elokuvatuotantotiimi on puoleksi armeijassa. Haluun olla beibe sun saalis, kunnanjohtaja Väyrynen tykittää videolla. Kulut ovat mitättömät verrattuna siihen, että markkinointi tuotettaisiin ulkopuolisella taholla, ja silti kunnan mainetyössä rajana on vain taivas. Kuntalehti 9 / 2023 27 . Katsomiskertoja on jo reilusti yli 8 000. Väyrynen on saanut ainostaan positiivista palautetta. Kuhmoisten kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen kuuluu kuitenkin siihen pieneen vähemmistöön, joka viestii Tiktokissa. Juuri nyt Tiktok on tosin ollut hetken tauolla, sillä somekumppani Isojärvi suorittaa parhaillaan asepalvelustaan. Topias lähti innolla mukaan. Käytössä on koko värisuora: entinen Twitter eli nykyinen X, LinkedIn, Instagram sekä Facebook, jonka kautta Pääkkö sanoo Valtteri Väyrynen otti Tiktok-haasteen vastaan ja sonnustautui Pihlajakosken Pekko-Päivien kunniaksi rooliasuun. KL9_16-29.indd 27 30.8.2023 15.42. BRÄNDÄÄ KUNTAA Parikkalan tuore kunnanjohtaja Mervi Pääkkö käyttää somea omien sanojensa mukaan aktiivisesti ja innokkaasti. Sekin on osa tätä heittäytymistä, sanoo Väyrynen. LISÄÄ HEITTÄYTYMISTÄ Väyrynen kertoo, että Tiktokin lisäksi Kuhmoisilla on aktiivisessa käytössä Youtube, Facebook ja Instagram ja tietenkin kunnan nettisivut. Nämä kaikki ovat valmistaneet Väyrystä kunnanjohtajan sometyöhön. Kuntaliiton vuosi sitten toteuttaman selvityksen mukaan lähes kaksi kolmesta kunnanjohtajasta viestii sosiaalisessa mediassa, yleensä Facebookissa tai Twitterissä eli nykyisessä X:ssä. Hävisin tämän väittelyn, kertoo Värynen. E nää ei johdeta norsunluutornista! Somessa kunnanjohtajat ylläpitävät verkostojaan, ovat kuntalaisille läsnä ja tekevät mainetyötä. Tietty on aina se kansanosa, joka ei tykkää, hän sanoo
Ylivoimaisesti suurin osa alustan suomalaisista käyttäjistä on lapsia ja nuoria. Kuntalaiset tulevat sanomaan, että kiva tavata sinut livenä, sanoo Pääkkö. Pääkkö sanoo tekevänsä viestintää omalla persoonallaan. Nautiskellen mennään, sanoi Väyrynen – eikä uskonut itsekään. Somen ansiosta parikkalalaiset ovat voineet tutustua uuteen kunnanjohtajaansa henkilönä, eikä kontaktia tarvitse aloittaa tyhjästä. Näin on etenkin kaikkein pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, joissa selvityksen mukaan vain noin puolet kunnanjohtajista somettaa. Kolme alakouluikäistä oli tunnistanut kunnanjohtajan Tiktokvideoiden perusteella. Mutta Pääkkö myös tiktokkaa. Tarkoitus ei ole brändätä itseäni, vaan Parikkalaa, sanoo Pääkkö. Se on varmasti tehnyt minua tutummaksi. Tiktok on hiukan erilainen kohderyhmältään, Pääkkö tuumii. SOMESSA OLISI OLTAVA Kuntaliiton taannoisen selvityksen mukaan kolmasosa kunnanjohtajista ei ole työprofiilissaan esillä sosiaalisen median palveluissa lainkaan. Vaikka Pääkkö käyttää viestinnässä omaa itseään, hän erottaa työprofiilit yksityisistä sometileistään. Mutta nyt kunnanjohtaja onkin heille somesta tuttu. Ei some tietenkään Parikkalan virallisia infokanavia – kuten verkkosivuja – korvaa, mutta se on niille hyvä lisä, Pääkkö sanoo. Ne laajemmat kohderyhmät ovat nykyisin Instagramissa. KL9_16-29.indd 28 30.8.2023 15.42. Kunnanjohtaja käväisi anonyymina joulupukkina kirjastossa. Mutta raja on silti olemassa. Koska ihmiset ovat somessa, myös kunnan on oltava siellä. Hän toivoo omalla esimerkillään aktivoivansa myös muita kunnan Kuntalainen Pilvi-Sisko haastoi kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen avantouintiin. Tunnistaakohan kukaan Valtteri Väyrystä. [ Johtaminen ja markkinointi ] 28 Kuntalehti 9 / 2023 tavoittavansa hieman vanhempia ikäluokkia. Pääkkö kertoo esimerkkinä, miten aivan vastikään kaupassa käydessä hänelle huudettiin yllättäen hyllyjen välistä ”Moi Mervi!”. He ovat ryhmä, jotka aiemmin eivät ole olleet oikeastaan lainkaan kunnan viestinnän kohteena. Mervi Pääkön mielestä ajatus norsunluutornissa istuvasta kunnanjohtajasta ei kerta kaikkiaan ole tätä päivää
Sävy on taas hieman toisenlainen; ylläpidetään keskustelua verkostoissa usein talousnäkökulmasta ja tehdään kunnan mainetyötä. Viestintä on osa johtamista, Luukkonen muistuttaa. Siellä kontaktit esimerkiksi yrityksiin säilyvät. Somekanavat mahdollistavat nopean reagoinnin, tiedotuksen ja viestinnän aivan eri tavalla. Johanna Luukkosenen mukaan sama asia saattaa usein toimia eri kanavissa, mutta eri kulmasta ja eri tavalla muotoiltuna. Kuntalehti 9 / 2023 29 Kuvat ovat ruutukaappauksia Kuhmoisten kunnan Tiktokista. Luukkonen sanoo, että toki olisi helpompaa vetäytyä kunnantalon nurkkahuoneeseen poteroon, mutta hänen mielestään se ei kuulu nykyaikaisen kuntajohtajan rooliin. LÄHESTYTTÄVÄ IHMINEN Some on ollut avuksi verkostojen ylläpitämisessä, kun kaupunginjohtaja Luukkonen on vaihtanut asemapaikkaa ensin Laitilasta Raumalle ja sitten Hyvinkään johtoon vuonna 2021. OSA TYÖKALUPAKKIA Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen näkee hänkin somen osana johtajan työkalupakkia. Ollaan siellä missä kuntalaisetkin. Hän sanoo käyttäneensä sitä koko kuntajohtajauransa ajan. Luukkonen seuraa ammattimaisen tarkasti, miten päivitykset lähtevät somessa lentoon, mikä vetää ja mikä ei. LinkedInissäkin Luukkonen verkostoituu ja on aktiivinen, vaikka meno on siellä suljetumpaa. Instagramiin Luukkonen tekee kuvallista sisältöä vapaa-ajastaan ja pieniä kertomuksia, storyjä, jotka katoavat vuorokauden jälkeen. Kuten esimerkiksi käynnistään Lohjalla Tytyrin kalkkikaivoksessa, josta hän yllätyksekseen löysi Hyvinkäällä toimivan Kone Oyj:n valmistaman elämyksellisen hissin. Liikutaan henkilökohtaisen ja työn rajapinnassa. Yleensä niitä on kunnanjohtajilla käytössään vain yksi (23 prosenttia) ja vielä sitäkin yleisemmin ei yhtäkään (36 prosenttia). En ole joutunut poissulkemaan ihmisiä, hän sanoo. Yritysja elinkeinonäkökulmat ja niihin liittyvät asiat Hyvinkäältä korostuvat vieläkin enemmän. Koronapandemian kohtalonhetkien aikaan oli hyödyksi, kun Luukkonen saattoi tileillään painokkaasti neuvoa kuntalaisia pitämään etäisyyksiä ja kehoittaa pysymään kotona. Kuntaliiton kyselyn perusteella Luukkonen kuuluu siihen kuuteen prosenttiin kunnajohtajista, joiden käytössä on on neljä somekavavaa. • KL9_16-29.indd 29 30.8.2023 15.42. Sen voi ottaa sitten seuraavalla kerralla huomioon. Luukkonen käyttää Facebookia myös nostaakseen kunnan työntekijöiden näkyvyyttä. Twitterissä – tai nykyisessä X:ssä – Luukkonen seuraa tiettyjä aihealueita, kuten lastenkasvatusta ja liikuntaa sekä kuntatalouden asioita. On kaikkien etu, että asiasta jää kirjallinen jälki. Luukkonen myös antautuu keskustelemaan, mutta jos virallisempaa asiaa tulee, ohjaa lähettämään asiassa sähköpostia sinne mihin se kuuluu – kuten tekisi, kun sattuu kuntalaisten kanssa nokikkain vaikka kadulla. Alusta asti olen pyrkinyt olemaan lähetyttävä ihminen, normaalissa arjessa. Luukkonen kyllä tietää, että joillain palstoilla ikäviäkin juttuja on, mutta ei näe velvollisuutenaan mennä paikan päälle oikomaan niitä. Hän ei esimerkiksi korjaa kirjoitusvirheitään Facebookissa, jos sellaisia tulee. Siellä Luukkosen kontaktit ovat julkishallinnon tasoa aina korkeita poliitikkoja myöten. Luukkosella on Facebookissa oma kaupunginjohtajan tili. Sillä paitsi että some on viestintää, se on myös läsnäoloa, sanoo Luukkonen. Sama tieto oli toki saatavissa muualtakin, mutta oli eri asia, kun kunnanjohtaja sen itse sanoi. Siihen en ole lähtenyt. MIKÄ VETÄÄ JA MIKÄ EI. Rajan henkilökohtaiseen elämäänsä Luukkonen vetää siihen, että työkanavillaan hän ei kerro perheestään. Silti Luukkonen haluaa näyttää somessa myös inhimillisen puolensa. Somessa Luukkonen on myös voinut tehdä itseään tutuksi kuntalaisille. Ne ovat osa nykypäivän viestintää. Hän esimerkiksi liikkuu paljon luonnossa, ja siitä tulee sometettua. Pystyin antamaan asialle omat kasvoni. Hän raportoi sinne yleisesti kiinnostavista asioista tai paikoista, joissa on vieraillut. Päivitykset tavoittavat laajan ikääntyvän tai keski-ikäisen yleisön, vaikka moni ei kommentoikaan aktiivisesti. https://www.tiktok.com/@kuhmoistenkunta Videot: Topias Isojärvi Katja Martelius tahoja viestimään sosiaalisessa mediassa. Hänelle ei riitä läsnäoloksi, että postaa kerran kuukaudessa. Välillä informoin asia-asiaa, ja välillä käyn Hyvinkään kuntoportailla lenkillä. Täällä seuraajat ovat nuorempia ja yleisö muutenkin erilaista. Vastoin yleistä kokemusta Luukkonen ei ole toistaiseksi somessa joutunut vihamielisen puheen ja epäasiallisen keskustelun kohteeksi. Some tarjoaa puheenaiheen ja yhteyskohdan, josta juttu voi alkaa. Sen ansiosta hyvinkääläiset tulevat juttelemaan ja pysäyttävät He sanovat, että onpa kiva nähdä, mä seuraan sua. Kun kysytään, moni kuntajohtaja kyllä sanoo olevansa somessa, mutta Luukkonen kysyy, mitä se tarkoittaa
Median yhteydenotot ja sen jakamat osin virheelliset ja asiattomatkin tiedot häiritsivät opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan työskentelyä. Paikallisesti tilanne rauhoittui, kun Vaisaaren opettajat laativat mediakirjoitteluun vastineen. 9 Mikä oli roolisi ja tavoitteesi kriisiä koskevassa viestinnässä. 6 Miten julkisuus vaikutti yli 800 oppilaan yläkoulun toimintaan. Kaikille työntekijöille turvattiin tasapuolinen kohtelu oman palkka-asian hoidossa. Koulussa räjäytettiin ilotulite. Turvasimme työrauhaa etenkin palkanlaskennan ammattilaisille. Julkisuudessa ei voinut arvioida yksittäistapauksia, vaikka monesti tällainen avaaminen olisi varmasti laajentanut ymmärrystä tilanteen mutkikkuudesta. Järjestelmämuutos ei onnistunut suunnitellusti. 30 Kuntalehti 9 / 2023 1 Kannattaako kielteinen asia nostaa aloitteellisesti julkisuuteen, jos se voi paljastua joka tapauksessa, viestinnän asiantuntija ja yrittäjä Maarit Pedak. Salailu voi viedä luottamuksen ja rehellinen ulostulo ikävässä asiassa voi lisätä sitä. Mediahuomio paisui paikallisesta valtakunnalliseksi. Aloitin palkanlaskennan vakauttamisen johtajana viime lokakuussa, ja tehtäväni päättyi heinäkuun lopussa. On valtava pettymys henkilökunnalle, jos työnantajan viestintää ei ymmärretä tai arkea jatketaan kriisin jäljiltä tavalla, joka koetaan vääräksi. 2 Ovatko kuntalaiset viestinnän tärkein kohderyhmä mainekriisin aikana. Kriiseihin on aina hyvä varautua. 3 Minkälaisella viestintästrategialla on pärjätty ikävien asioiden julkisessa käsittelyssä. Helsingin kaupunki otti käyttöön uuden palkanmaksujärjestelmän huhtikuussa 2022. Tehokkaaksi osoittautunut strategia luottamuksen palauttamiseksi virheiden jälkeen on, kun katsotaan eteenpäin ja kerrotaan korjaustoimenpiteistä, eikä jäädä selittelemään. toimialajohtaja Kirsti Laine-Hendolin. 8 Mistä Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat saivat alkunsa, kulttuurin ja vapaa-ajan vs. 10 kysymystä ikävien asioiden julkisuudesta Jopa verrattain vähäpätöisestä asiasta saattaa kehittyä kuntaa koetteleva mainekriisi, jos sen julkisessa käsittelyssä epäonnistutaan tai sitä yritetään peitellä. Jouni Lampinen Vaisaaressa oli lyhyen ajan sisällä useita uutiskynnyksen ylittäneitä tapauksia, muiden muassa väkivaltatilanteita ja huumekauppaa. Tärkein viiteryhmä on kunnan henkilökunta. 10 Minkälaisia erityishaasteita tai -tarpeita liittyi viestintään palkanmaksuongelmista. Kyse on enemmän luottamuksesta kuin mainekriisin välttämisestä. 4 Mitkä asiat on hyvä olla mielessä, kun kunnassa valmistaudutaan viestintään kriisitilanteissa. Kyse on enemmän luottamuksesta kuin mainekriisin välttämisestä. Palkanlaskennan kriisiytymisen syiksi tunnistettiin muutoksen vaativuus ja muutoksen tueksi osoitetun lisähenkilöstön riittämätön määrä. Nostimme kaupungin viestintäkanavissa esille toimenpiteitä, joita oli tehty turvallisen kouluympäristön luomiseksi Vaisaaressa. Sitä on hyvä miettiä tilannekohtaisesti. Toimin puhehenkilönä sekä henkilöstön että median suuntaan. 7 Kuinka kiperä julkisuustilanne saatiin hallintaan. Viestinnässä minulle oli tärkeää, että avasimme tilannekuvaa sitä kaunistelematta. On mietittävä työnjakoa, yhteistyökuvioita ja johtamista sekä viestinnän organisoimista. Kaikki saivat halutessaan tutustua koulun arkeen. Mitä kunnan asukkaat ja henkilökunta ajattelevat, jos asia nousee julkisuuteen. Samalla kerroimme mitä teemme tilanteen ratkaisemiseksi ja millä aikataululla. 5 Minkä takia Vaisaaren koulu oli median valokeilassa kuluvan vuoden alussa, Raision kaupungin viestintäjohtaja Mirkka Ruohonen. Sisäinen ja ulkoinen viestintä olivat keskeinen osa työtäni. Monesti on voitu syyttää ensin muita tai ei olla myönnetty mitään. • KL9_30-47.indd 30 30.8.2023 15.43. Vaisaaren koulun johto järjesti koulussa avoimet ovet. Palkanmaksussa esiintyi virheitä ja Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksen (Talpan) palkkahallinnon asiakaspalvelu ruuhkautui
Kohdenna, mainosta, tavoita. Ilmoitustilat syksyn numeroista varataan nyt. Kuntalehden loppuvuoden teemoja ovat: KL9_30-47.indd 31 30.8.2023 15.43. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Koulutus ja työllisyys, Johtaminen ja markkinointi, Hyvinvointi ja hoivapalvelut, Turvallisuus ja liikenne sekä Talous. Jouni Lampinen PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Muistetaanko tämä kunnanvaltuustoissa, joista monissa päätöksiä tekevät vuodesta toiseen samat keski-ikäiset miehet. Osassa kunnista päättäjät ovat vaihtuneet esimerkiksi kaksissa tuoreimmista kuntavaaleista tiuhempaan (Alavieska, Lappajärvi ja PyhäPITKÄ MATKA VÄESTÖN PEILIKUVAKSI Kuntien pitää edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta päätöksenteossaan ja palveluissaan. Kehittämispäällikkö Maria Salenius KuntaKL9_30-47.indd 32 30.8.2023 15.43. Valtuuston kokouksen yhteydessä kesällä otetussa yhteiskuvassa on myös kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja kaksi varavaltuutettua. Kuntaliitolla on pitkä aikasarjojen seuranta valtuutettujen vaihtuvuudesta, ja trendi kertoo yleisellä tasolla yllättävän pysyvistä kokoonpanoista. [ Johtaminen ja markkinointi ] 32 Kuntalehti 9 / 2023 V allankahvaa pitelevät osassa kuntia samat päättäjät valtuustokaudesta toiseen, useimmin keski-ikäiset miehet. Valtuusto on varsin miesvaltainen, sillä varsinaisista valtuuston jäsenistä vain neljä on naisia. Silloin tällöin Kuntaliittoon tulee kyselyjä, onko 50 vuotta yhtä soittoa valtuustossa ollut tehnyt Suomen ennätyksen. Kyllä, kyseessä tuolloin on yleensä ollut mies. Etelä-Pohjanmaalla Isojoen kunnassa on 21 kunnanvaltuutettua. Mitään säännöstöä yksittäisen valtuutetun valtuustokausien rajoittamiseksi ei ole. Kuva: Helena Peltonen / Isojoen kunta ranta), kun osassa samat ihmiset jatkavat tavanomaista yleisemmin (Kustavi, Lestijärvi ja Rautjärvi). Vaihtelu eri kunnissa on toki suurta
Janas huomauttaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän henkilöstötietojärjestelmän tietoa tasa-arvotyössään. Kuntalehti 9 / 2023 33 . Kuntien käytännöissä on eroa siinä, kuinka huolellisesti suunnitelmat tehdään. Mutta mistä heitä saadaan. Erityisasiantuntija Pirkko Janas tasa-arvovaltuutetun toimistosta sanoo, että tilanne ei näytä tuosta muuttuneen. Kuntaliiton Salenius kertoo, että viranhaltijoiden on tehtävä nykytilan kuvaukset, suunniteltava ja listattava eri toimialojen tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toimenpiteet. Eri käytäntöjä on myös siinä, keskustellaanko niistä ja nuijitaanko ne valtuustossa. Mikäli listalle houkutellaan ja saadaan vain miehiä, eivät äänestäjätkään pääse valitsemaan toisin. Yritysmaailmassa tiedetään jo, että esimerkiksi moninainen henkilöstö on oikeasti voimavara ja valttikortti. EHDOKASLISTAT UUSIKSI Mikäli vaihtelua ja moninaisuutta halutaan lisätä, puolueiden on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ehdokaslistoihinsa. LAISKAA PÄIVITYSTÄ Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä ei ole tarkoitettu kuntien ylimääräiseksi tehtäväksi vaan pysyväksi toimintatavaksi. Kuntien on laadittava työstään suunnitelma, jonka teko ulotetaan aina varhaiskasvatusyksiköihin asti. Edellisistä on aikaa yli 40 vuotta, ja tuolloin sopuvaalit järjestettiin Velkualla vuonna 1980. Etenkin perussuomalaisten ehdokaslistat ovat olleet miehisiä. Mitä erilaisempia ihmisiä on mukana päättämässä, sitä kattavammin kuntalaisten kokemus saadaan mukaan. On ymmärrettävää, että listalle halutaan ääniharavoiksi tuttuja kasvoja, mutta sekaan mahtuisi varmasti uusia yllättäjiä. Kunnan asiantuntijat voisivat myös nostaa muutoinkin tasa-arvokysymyksiä esille valtuustokokousten alussa. Ehdokkaiksi haluavien määrissä on kunnittain isot vaihtelut. Päättäjien olisi hyvä hoksata, miten hyviä työkaluja tasaarvo ja yhdenvertaisuus ovat. Ikä vaikuttaa paitsi ehdokkaiden myös valittujen valtuutettujen sukupuolijakaumaan. Pekola-Sjöblom kertoo, että ehdokaslistoilla naisten määrä jäi viime kuntavaaleissa 19 kunnassa alle 30 prosentin. KL9_30-47.indd 33 30.8.2023 15.43. Jos päättäjinä on vain keski-ikäisiä miehiä, kuntalaisten erilaiset kokemusmaailmat eivät välttämättä välity päätöksentekoon. Sopuvaalit, joissa ehdokkaita ei ole valtuutettujen määrää enempää, ovat harvinaisia. Viime kuntavaaleissa 29 kunnassa oli vähemmän kuin kaksi ehdokasta valtuustopaikkaa kohti, vähiten Merijärvellä ja Multialla. Alle 40-vuotiaiden valtuutettujen naisten ja miesten määrä on suurin piirtein sama, mutta sen jälkeen kuilu kasvaa nopeasti miesten hyväksi. Isoimmissa kaupungeissa ehdokaspaikoista jopa kilpaillaan, kun pienessä kunnassa listaa voi olla vaikea saada läheskään täydeksi. Ihanteellista olisi, jos mukana olisi eri sukupuolia, eri-ikäisiä, muualta muuttaneita, perheellisiä, lapsettomia, eri asioita harrastavia… Saleniuksen lista on pitkä. liitosta huomauttaa, että jos valtuustot olisivat moninaisempia, keskusteluun ja päätöksentekoon saataisiin useampia näkökulmia. Joillakin paikkakunnilla lähellä ovat olleet sopuvaalit, koska ehdokkaita on ollut niin vähän, muistuttaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Kuntien tulee esimerkiksi selvittää naisten ja miesten väliset palkkaerot vaativuuden ja tehtäväryhmien mukaan sekä poistaa perusteettomat palkkaerot. Suunnitelmaan on hyvä valita myös mittarit, joilla tavoitteiden etenemistä voi seurata. Kaikissa kunnissa suunnitelmia ei kuitenkaan ole tehty, ja osa kunnista päivittää jo tehtyjä selvityksiä laiskasti, selvisi tasaarvovaltuutetun selvityksessä muutama vuosi sitten. Hän toivoo, että valtuustojen kokoonpanot moninaistuisivat, sillä tuolloin myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden työhön saataisiin lisäpontta. Päättäjien olisi hyvä hoksata, miten hyviä työkaluja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat
Kun järjestelmän uusiminen on ajankohtaista, kannattaa aloittaa alusta. Ei siis hankita uutta samanlaista järjestelmää tai tyydytä ratkaisuun, jonka saisi kilpailuttamatta, Abilitan varhaiskasvatuksen yksikönjohtaja Petri Järvinen toteaa. Hän pohtii, että todennäköisesti on joukko pieniä paikallisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat naisten kohteluun. Petri Järvinen, Varhaiskasvatuksen yksikönjohtaja, Abilita Oy Järjestelmien kilpailuttaminen tehostaa usein myös toimintatapoja Abilitan vankka kokemus ja joustavuus tuovat luotettavuutta ja reiluutta yhteistyöhön. Kannattaa valita sellainen kumppani, joka tuntee toimialan, pystyy tarjoamaan prosesseihin toimivan järjestelmän, sekä on halukas ja kyvykäs kehittämään toimintaa yhdessä. Kilpailutus haastaa miettimään mitä ollaan ostamassa. Esimerkistä käyvät maahanmuuttajat. Penttilän mielestä on vaikea sanoa, kuinka paljon äänestäjät ajattelivat viime kuntavaaleissa äänestäessään, että he haluavat antaa äänensä nimenomaan miehelle. Töitä toki tulee, jos ottaa sen lisäksi paljon muita luottamustehtäviä. Etelä-Pohjanmaata Sandberg pitää arvoituksena harvinaisen miehisten valtuustojen takia. • Kirsi Riipinen Ajan myötä prosesseihin ja käytäntöihin kertyy monimutkaisuuksia ja poikkeamia. Tai ehkä jos aiemmin on äänestetty paikallisesti tunnettuja miehiä, niin tehdään yhä uudestaan. Lue lisää kuntien palvelevasta tietojärjestelmäkumppanista www.abilita.. Hän ei osaa sanoa syytä, miksei naisia äänestetty enempää. Yksi syy miesvaltaisiin valtuustoihin on lisäksi väestörakenne: osassa erityisesti maaseutukuntia on miesenemmistö. Kirsi Riipinen Lasikattoja riittää edelleen Valtuutettujen kanssa olisi hyvä keskustella esimerkiksi siitä, miten tasa-arvon edistäminen näkyy kunnan palveluissa ja yleisemminkin kuntalaisten kannalta. Sandberg kaipaa lisää tutkittua tietoa siitä, mitkä ovat näkyviä ja näkymättömiä esteitä. Heidän lisäkseen valtuustossa on kaksi keskustalaista naisvaltuutettua. Lisäksi Päikky on muokattavissa meidän tarpeisiimme. Naisten ja miesten osuutta enemmän hän kiinnittäisi huomiota valtuutettujen ikäjakaumaan. Sen avulla voidaan varmistaa hankinnan onnistunut lopputulos. Asioita on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti ja mietittävä tarkkaan mitä halutaan ja mikä on strategian mukainen tavoite. Matka sen toteutumiseen vaikuttaa pitkältä, PekolaSjöblom pohtii. Oy Abilita Ab on varhaiskasvatuksen, sosiaalija terveydenhuollon sekä kuntasektorin talousja henkilöstöhallinnon integroitujen ja skaalautuvien tietojärjestelmäratkaisuiden järjestelmätoimittaja. Naisilla on lisäksi taipumus kokea, etteivät he ole riittävän päteviä. Hämeenlinnalle paras varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisu oli Päikky Hämeenlinnan kaupunki haki varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmänsä kilpailuttamisella parempaa käytettävyyttä, lisää toimintavarmuutta sekä mobiileja työkaluja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja huoltajille. Hänen mielestään sukupuoli ei ole myöskään estänyt saamasta ääntä kuuluville. Yksi syy etenkin nuorten pikaiseen valtuustossa käväisyyn voi olla pettymys vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja jatkuvaan kompromissien tekoon. Monella saattaa olla mielikuva, että vastuuta tulee aivan liikaa. Kokoomuksen valtuutettu Juulia Penttilä Etelä-Pohjanmaan Isojoen kunnasta sanoo, että puolue tarjosi listallaan hyviä naisehdokkaita, mutta heistä vain kaksi tuli valituiksi. Hän kuuluu myös koulutuskuntayhtymän valtuustoon. Naisenemmistö on tosin vasta 29 kunnassa. VANHA JÄÄNNE PÄÄLLÄ Etelä-Pohjanmaalla tasa-arvon edistyminen junnaa erityisen pahasti jäljessä, ainakin jos mittarina pidetään naisten osuutta valtuustoissa: vain 29,5 prosenttia valtuutetuista on naisia, kun esimerkiksi Uudellamaalla naisia on 48 prosenttia. /ratkaisut/. Vai eikö politiikkaan osallistuminen kiinnosta muualta muuttaneita, sillä myös heidän äänestysaktiivisuutensa on kantaväestöä alhaisempi. Kuinka halukkaita puolueet ovat houkuttelemaan heitä politiikkaan. Mutta tämä edellyttää sitä, että on määritelty tärkeimmät prosessit ja niiden toiminnot, joihin valittavan järjestelmän toimintaa voidaan verrata, jatkaa Järvinen. Tässä kumppani eroaa järjestelmätoimittajasta, Järvinen sanoo. Syinä miehiä vähäisempään ehdolle asettumiseen on esitetty myös ruuhkavuosia, jotka edelleen tuntuvat enemmän naisten kuin miesten arjessa. Sandbergin mielestä alueella ei voi olla kyseessä esimerkkien puute, sillä Pohjanmaalta nousseisiin politiikan isoihin nimiin kuuluvat RKP:n Anna-Maja Henriksson, SDP:n Jutta Urpilainen ja keskustan Anneli Jäätteenmäki. Näin lopputuloksena ei saada vain sitä mitä tarvitaan, vaan molempien toiminta kehittyy yhteistyön kautta. Usein vaaditaankin rohkeutta karsia pakollisia vaatimuksia ja luottaa referenssien voimaan järjestelmän toimivuudesta samankaltaisessa ympäristössä. Valtaosassa kuntia sukupuolijakauma on tosin hyvin tasainen. Meidän tulisi saada lisättyä tietoisuutta siitä, että valtuutetun tehtävä ei lopulta ole hirveän työläs. Meillä on kova vaatimustaso tietojärjestelmille. Vaikka heidän osuutensa kunnissa kasvaa, heidän määränsä vaaliehdokkaina on edelleen vaatimaton. Saadaanko päättäjiksi lisää maahanmuuttajia, sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja vammaisia ihmisiä. Kun naisten määrä valtuustoissa vähitellen yleistyy, alkaako moninaisuus muutoinkin näkyä nykyistä enemmän. Hän muistuttaa, että naiset ovat kuitenkin edenneet lukuisissa kunnissa kunnanjohtajiksi asti. Näkyvillä ja piilossa olevia lasikattoja ja -seiniä on edelleen naisten rikottaviksi. Penttilä kertoo, ettei ole kokenut miesvaltaisessa valtuustossa vähättelyä sukupuolensa takia. Lisäksi kilpailuttamalla on mahdollisuus saada paremmin omia yksilöllisiä tarpeita huomioiva järjestelmä, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan kehittämispäällikkö Janne Orkola toteaa. ENTÄ MAAHANMUUTTAJAT. 34 Kuntalehti 9 / 2023 TUTKIJA Siv Sandberg Åbo Akademista sanoo, että vaikka naisten osuus valtuustoissa on noussut hitaasti, eteenpäin on menty. ILMOITUS www.abilita.fi KL9_30-47.indd 34 30.8.2023 15.43. Järjestelmien uusiminen pakottaa parhaimmillaan yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosesseja. Pekola-Sjöblom sanoo, että nuo ovat ikuisuuskysymyksiä. Vetoa tulla mukaan pitäisi saada lisättyä. On olemassa näkyviä ja näkymättömiä syitä, mikseivät naiset asetu ehdolle tai tule valituiksi. Olisiko taustalla vanhanaikaista ajattelutapaa. Hän kaipaa päättäjiksi lisää nuoria, ja heitä olisi saatava lisää ehdokaslistalle. Saattaa olla, ettei esimerkiksi valtuutetun työstä tiedetä tarpeeksi. Asiakasja toiminnanohjausjärjestelmässä tarvitaan molempia puolia: järjestelmän pitää sekä palvella asiakkaita että helpottaa päivittäisten asioiden hallinnointia, Orkola painottaa. Tosin Uudellamaallakin on isoja kuntakohtaisia eroja. Tuoreimmassa kuntapäättäjätutkimuksessa selvisi, että naisilla on miehiä korkeampi kynnys lähteä ehdolle sekä matalampi kynnys luopua luottamustehtävästä. In-house -hankinnat eivät aina johda parhaaseen lopputulokseen. Abilitan järjestelmästä löytyivät kattavasti tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyn elementit. loistavaa asiakaspalvelua, asiakkaiden tyytyväisyys lunastetaan teoilla. Ideaalia olisi, että valtuusto olisi ikään kuin peilikuva kunnan väestöstä. Jokin jäänne on voinut jäädä päälle. Keskustelemalla toimittajien kanssa etukäteen saadaan parempia tarjouksia ja vältytään yllätyksiltä prosessin loppuvaiheissa. Myös sopivan kilpailutusmenetelmän valinta on tärkeää; liian vähän käytetään neuvottelumenettelyä ja muita ketterämpiä kilpailutuksen muotoja. Sama koskee nuoria. Modernin järjestelmän lisäämä läpinäkyvyys tuo toimintaan uusia näkökulmia ja faktoihin perustuvaa kyvykkyyttä priorisoida tehtäviä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että naiset kokevat sosiaalisen median häirinnän miehiä rankemmaksi. Sopivin järjestelmä kilpailukykyiseen hintaan Kaikkea ei kannata tehdä itse. Oman mielipiteensä ilmaisemisessa ja vastaanottamisessa on Penttilän mukaan kyse ennemmin luonteesta kuin sukupuolesta. Tosin vaikuttaa siltä, että naisiin kohdistuu miehiä useammin epäluottamuslausekkeita. Miettiä rohkeasti mitä tarvitaan, etsiä uusia ideoita ja yksinkertaistaa yksinkertaistamisen jälkeen, hakea markkinoilta ratkaisuja, jotka tehostavat omaa toimintaa. Viime kuntavaalien tulosta voidaan pitää voittona ennätystuloksen takia: naisten osuus valtuustoissa ylitti ensimmäistä kertaa 40 prosentin rajan. Ei ole järkevää resurssien käyttöä määritellä sadoittain yksittäisiä vaatimuksia, jotka koskevat järjestelmän ei-keskeisiä ominaisuuksia. kyvyn ja halun ymmärtää asiakasta aidosti. Automatiikkaa voidaan hyödyntää niin päätösten valmistelussa kuin päätöksenteossakin. Espoossa valtuutetuista 63 prosenttia on naisia, mutta Hangossa vain 19 prosenttia. Esimerkiksi 2 500 asukkaan Evijärven valtuustossa on vain yksi nainen. Kaikissa hankinnoissa tulisi aina hyödyntää markkinavuoropuhelua. Penttilä itse on lisäksi hyvinvointilautakunnan jäsen sekä hallituksen varajäsen. Vaasan vaalipiirin 17 kunnassa miesten valta vahvistui edellisissä kuntavaaleissa entisestään
Petri Järvinen, Varhaiskasvatuksen yksikönjohtaja, Abilita Oy Järjestelmien kilpailuttaminen tehostaa usein myös toimintatapoja Abilitan vankka kokemus ja joustavuus tuovat luotettavuutta ja reiluutta yhteistyöhön. Mutta tämä edellyttää sitä, että on määritelty tärkeimmät prosessit ja niiden toiminnot, joihin valittavan järjestelmän toimintaa voidaan verrata, jatkaa Järvinen. Kaikissa hankinnoissa tulisi aina hyödyntää markkinavuoropuhelua. Tässä kumppani eroaa järjestelmätoimittajasta, Järvinen sanoo. Ei siis hankita uutta samanlaista järjestelmää tai tyydytä ratkaisuun, jonka saisi kilpailuttamatta, Abilitan varhaiskasvatuksen yksikönjohtaja Petri Järvinen toteaa. Ajan myötä prosesseihin ja käytäntöihin kertyy monimutkaisuuksia ja poikkeamia. Kannattaa valita sellainen kumppani, joka tuntee toimialan, pystyy tarjoamaan prosesseihin toimivan järjestelmän, sekä on halukas ja kyvykäs kehittämään toimintaa yhdessä. Miettiä rohkeasti mitä tarvitaan, etsiä uusia ideoita ja yksinkertaistaa yksinkertaistamisen jälkeen, hakea markkinoilta ratkaisuja, jotka tehostavat omaa toimintaa. Asioita on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti ja mietittävä tarkkaan mitä halutaan ja mikä on strategian mukainen tavoite. Abilitan järjestelmästä löytyivät kattavasti tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyn elementit. Ei ole järkevää resurssien käyttöä määritellä sadoittain yksittäisiä vaatimuksia, jotka koskevat järjestelmän ei-keskeisiä ominaisuuksia. Oy Abilita Ab on varhaiskasvatuksen, sosiaalija terveydenhuollon sekä kuntasektorin talousja henkilöstöhallinnon integroitujen ja skaalautuvien tietojärjestelmäratkaisuiden järjestelmätoimittaja. In-house -hankinnat eivät aina johda parhaaseen lopputulokseen. kyvyn ja halun ymmärtää asiakasta aidosti. Näin lopputuloksena ei saada vain sitä mitä tarvitaan, vaan molempien toiminta kehittyy yhteistyön kautta. Sopivin järjestelmä kilpailukykyiseen hintaan Kaikkea ei kannata tehdä itse. Järjestelmien uusiminen pakottaa parhaimmillaan yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosesseja. Myös sopivan kilpailutusmenetelmän valinta on tärkeää; liian vähän käytetään neuvottelumenettelyä ja muita ketterämpiä kilpailutuksen muotoja. Meillä on kova vaatimustaso tietojärjestelmille. ILMOITUS www.abilita.fi KL9_30-47.indd 35 30.8.2023 15.43. Keskustelemalla toimittajien kanssa etukäteen saadaan parempia tarjouksia ja vältytään yllätyksiltä prosessin loppuvaiheissa. /ratkaisut/. Kilpailutus haastaa miettimään mitä ollaan ostamassa. Modernin järjestelmän lisäämä läpinäkyvyys tuo toimintaan uusia näkökulmia ja faktoihin perustuvaa kyvykkyyttä priorisoida tehtäviä. Lisäksi kilpailuttamalla on mahdollisuus saada paremmin omia yksilöllisiä tarpeita huomioiva järjestelmä, sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan kehittämispäällikkö Janne Orkola toteaa. Usein vaaditaankin rohkeutta karsia pakollisia vaatimuksia ja luottaa referenssien voimaan järjestelmän toimivuudesta samankaltaisessa ympäristössä. Asiakasja toiminnanohjausjärjestelmässä tarvitaan molempia puolia: järjestelmän pitää sekä palvella asiakkaita että helpottaa päivittäisten asioiden hallinnointia, Orkola painottaa. loistavaa asiakaspalvelua, asiakkaiden tyytyväisyys lunastetaan teoilla. Automatiikkaa voidaan hyödyntää niin päätösten valmistelussa kuin päätöksenteossakin. Hämeenlinnalle paras varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisu oli Päikky Hämeenlinnan kaupunki haki varhaiskasvatuksen asiakasja toiminnanohjausjärjestelmänsä kilpailuttamisella parempaa käytettävyyttä, lisää toimintavarmuutta sekä mobiileja työkaluja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja huoltajille. Kun järjestelmän uusiminen on ajankohtaista, kannattaa aloittaa alusta. Lisäksi Päikky on muokattavissa meidän tarpeisiimme. Lue lisää kuntien palvelevasta tietojärjestelmäkumppanista www.abilita.. Sen avulla voidaan varmistaa hankinnan onnistunut lopputulos
36 Kuntalehti 9 / 2023 [ Johtaminen ja markkinointi ] SYYTETÄÄNKÖ JOHTAMISTA LIIKAA. [ Johtaminen ja markkinointi ] KL9_30-47.indd 36 30.8.2023 15.43. Johtaminen sote-sektorin ongelmien selityksenä on helppo, mutta liian yksinkertaistava, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Sanna Laulainen. Samoilla linjoilla on Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila
Johtaja ei voi olla vain substanssijohtaja. Hänen mielestään johtamiskoulutuksesta on etua. Myös Laulainen on havainnut, että hyvinvointialueilla panostetaan nyt johtamisen kehittämiseen. Kuva: Akseli Muraja Ei se korkeimmin koulutettu ole välttämättä se paras johtaja. SUBSTANSSIOSAAMINEN EI RIITÄ Terveydenhuollon johtamisessa lääkärien asema on ollut erittäin vahva. Hän näkee, että sote-uudistus tuo pakollisen muutoksen. Ei se korkeimmin koulutettu ole välttämättä se paras johtaja. Hän näkee, että alalla on muutos käynnissä. Tavoite on tukea sekä palvelujen yhteensovittamista että työhyvinvointia. Laulainen puhuu johtamisen yhteensovittamisen tärkeydestä siiloissa toimimisen sijaan. Myös puhe yleisesti sote-johtamisesta on liian pelkistävää, Laulainen huomauttaa. Johtamisen ammattitaito korostuu hierarkian tilalla. Puhe on liian leimaavaa, kun tiedetään, millaisissa paineissa alalla työskennellään. Laulainen pohtii, miten otetaan vastaan johtaja, joka tulee kokonaan alan ulkopuolelta. Hänen mukaansa ongelmat ovat usein monimutkaisia, johtamisen lisäksi rakenteisiin, resursseihin, prosesseihin ja toimintakulttuureihin liittyviä. Laulainen muistuttaa, että johtajat ovat joka tapauksessa yksilöitä, mikä näkyy heidän Sanna Laulainen muistuttaa, että johtajat ovat yksilöitä, mikä näkyy heidän johtamistyössään. Varhila itse on koulutukseltaan valtiotieteilijä. Hänen tiedossaan ei ole tutkimusta sote-johtajien erilaisen koulutustaustan vaikutuksesta. Siiloilla hallintokeskustelussa tarkoitetaan yleensä tarkkarajaista hallintokokonaisuutta, joka hoitaa tiukasti omaa tehtäväänsä ilman merkittävää vuorovaikutusta muun hallinnon kanssa. Hyvinvointialueet kokoavat nyt aiemmat terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ja pelastuspalvelut yhteen. KL9_30-47.indd 37 30.8.2023 15.43. Satakunnan hyvinvointialueella johtamista kehitetään nyt muun muassa järjestämällä esihenkilöille johtamiskoulutusta. Johtajiksi tuskin löytyy kuitenkaan ihmisiä, joilla olisi koko kentän substanssikoulutus ja kokemusta kaikilta alueilta. Lisäksi kaikilla aloilla on omat piirteensä. Ei lääkärin koulutus tee ihmisestä hyvää henkilöstöosaajaa tai sairaalan rakennusprojektin johtajaa. Työntekijöiden kokemukset ovat avainasemassa alan ja työpaikan maineelle, Laulainen sanoo. Hänen mielestään uudistus antaa mahdollisuuden johtamisen kehittämiselle. Johtaminen on oma osaamisen alueensa. Nyt on mielenkiintoinen vaihe, kun hyvinvointialueilla on tehty erilaisia johtajarekrytointeja. Hän korostaa erityisesti sitä, että sote-ammattilaisten, myös työntekijöiden, on tärkeää olla mukana johtamista kehitettäessä. I tä-Suomen yliopiston sosiaalihallintotieteen professori Sanna Laulainen pitää valitettavana sitä, että puheet huonosta johtamisesta heikentävät sote-alan mainetta ja siten houkuttelevuutta. Tietysti paineet näkyvät myös johtamisen ongelmina ja huonoina kokemuksina. Kuntalehti 9 / 2023 37 . On lähijohtamista, erilaisten palvelukokonaisuuksien johtamista, strategista johtamista, poliittista johtamista… Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila ei usko, että sote-johtaminen erityisesti poikkeaisi muusta johtamisesta
Esimerkiksi keskustan vaalilupaus lähipalveluista joka kunnassa näkyy strategiakeskustelussa. Uudistuksen ja muutosten keskellä on etua, että useilla heistä on erillistä johtamiskoulutusta ja että sitä arvostetaan. Palveluja kuitenkin tuotetaan asukkaille eikä kunnille, Varhila sanoo. Poliittisten puolueiden lisäksi aluevaltuustossa on Varhilan mukaan sairaalapuolue, kuntapuolue sekä pelastuspuolue. Samoin puolueiden erot näkyvät vahvasti, Varhila sanoo. Kirsi Varhilan mukaan poliittisten puolueiden lisäksi aluevaltuustossa on sairaalapuolue, kuntapuolue sekä pelastuspuolue. KL9_30-47.indd 38 30.8.2023 15.43. Täällä ei virkamiehellä ole koskaan varmuutta siitä, mitä lopulta päätetään. Välillä on kyllä saanut pyörittää asioita, että riittävät vaikutusarvioinnit on saatu mukaan esittelyyn. Demokratiassa on erilaisia mielipiteitä, mutta johtajan pitää voida luottaa siihen, että päätökset pitävät sen jälkeen, kun nuija on lyöty pöytään. Myös erot suhtautumisessa yksityisten palveluntuottajien rooliin näkyvät. Hän kertoo lisänneensä vaikutusarviointia valmisteluun. MONENLAISIA PUOLUEITA Hyvinvointialueen johtajalla on kumppaninaan monimuotoinen luottamushenkilökenttä. Hyvinkin nopeasti voidaan tehdä esittelystä poikkeava päätös, jota ei ole ollenkaan valmisteltu, Varhila sanoo. Johtajat tarvitsevat päättäjien tukea, ja sen pitäisi olla linjakasta. Hän oli tottunut siihen, että hallituksella oli enemmistö takanaan ja esitykset menivät normaalisti läpi. [ Johtaminen ja markkinointi ] 38 Kuntalehti 9 / 2023 johtamistyössään. Ihmisten tausta ja aiempi toiminta vaikuttavat siihen, mistä he ovat perillä, mistä kiinnostuneita, mistä näkökulmasta asioita katsotaan. Myös pienet kunnat löytävät helposti toisensa, kun käsitellään esimerkiksi palveluverkkoa. Hyvinvointialueella järjestelmä on samanlainen kuin kunnissa. Sillä ei ole kuntaja kuntayhtymähallinnossa samanlaista asemaa kuin valtionhallinnossa. Henkilökohtaisesti se on minulle uusi kokemus. Varhila toimi aiemmin sosiaalija terveysministeriössä, viimeksi kansliapäällikkönä. YLLÄTYKSELLISIÄ PÄÄTÖKSIÄ Hyvinvointialueiden toiminta muistuttaa monin tavoin kuntapolitiikkaa. Laulainen puhuu ennakoitavuudesta ja luottamushenkilöiden tuesta johtamiselle. Myös valmistelussa Varhila on kokenut eroja aiempaan työhönsä
Hyvinvointialueiden luottamushenkilöiksi Kuva: Jussi Partanen Johtajat tarvitsevat päättäjien tukea, ja sen pitäisi olla linjakasta. ROOLEISSA KESKUSTELTAVAA Aluehallitukset ja -valtuustot ovat äärettömän isoja, Varhila toteaa. Kuntalehti 9 / 2023 39 . KL9_30-47.indd 39 30.8.2023 15.43. Hän kertoo miettineensä jo etukäteen, miten 69-jäseninen aluevaltuusto pystyy toiminaan strategisella tasolla. Vaikka asioita oli valmisteltu pitkälle, sote-alueen toiminnan mittakaava on tullut silti monelle yllätyksenä
Palveluverkko sekä etuudet ja maksut ovat asioita, jotka asukkaiden on helppo hahmottaa. Esimerkiksi paljon tunteita herättävää palveluverkkoa ei voida neljän vuoden välein tiivistää ja taas harventaa. Varhila sanoo, että hyvinvointialueiden ensimmäiset päättäjät joutuvat tekemään ehdottomasti vaikeimman työn. Hän miettii sote-ammattilaisten isoa osuutta sekä uhkana että mahdollisuutena. Nyt muokataan palveluverkkoa ja päätetään etuuksien ja maksujen harmonisoinnista. Hyvinvointialueilla asetelma on sama, mutta kaikkea ei voida laittaa joka kerta uusiksi. Hän näkee vahvuutena diversiteetin niin, että päättäjien joukossa on ihmisiä, joilla on asiaan eri näkökulma. Vanhat ongelmat näkyvät hyvinvointialueen käynnistämisvaiheessa. • Eero Karisto Välillä miettii, onko aina oikeasti menty lakien mukaan. [ Johtaminen ja markkinointi ] Suomen Kennelliitto – Hyvää elämää koiran kanssa Joka viidennessä suomalaisessa taloudessa on koira. Siksi niihin kohdistuu paljon paineita, Varhila sanoo. Varhilan mukaan niistä on kuitenkin selvitty keskustelemalla. Laulainen korostaa luottamushenkilöiden kouluttamisen merkitystä. Sen sijaan palveluketjut ovat paljon monimutkaisempi asia, ja ne jäävät usein takaalalle. Laulainen pitää roolikysymystä hyvin mielenkiintoisena. Alalla pitäisi keskustella siitä, miten ammattilaisten suuri osuus saadaan vahvuudeksi. www.kennelliitto.fi valikoitui runsaasti alan ammattilaisia – sekä julkisen että yksityisen sektorin työntekijöitä. Koirien kanssa liikutaan ja harrastetaan paljon. VAIKEIMMAT PÄÄTÖKSET NYT Kuntapolitiikassa on totuttu siihen, että päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein, ja se vaikuttaa usein myös tehtäviin päätöksiin. Suomen Kennelliitto haluaa edistää näitä asioita ja koiraharrastajien yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa. Kun toimintoja on koottu kunnista ja kuntayhtymistä, Varhila kertoo yllättyneensä siitä, kuinka innovatiivisesti kunnissa on lakeja tulkittu. Se on herättänyt keskustelua toisaalta roolirajojen selkeydestä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä ja toisaalta jääviyskysymyksistä. Emme ole immuuneja omalle taustallemme, mutta luottamushenkilön pitää pystyä välttämään omaan viranhaltijarooliin liittyvien intressien korostamista. Erilaisista päättäjistä muodostuu verkosto, jossa kokonaisuudet hahmottuvat. Samoin etuuspolitiikassa äkkinäiset liikkeet aiheuttavat suuria ongelmia. KL9_30-47.indd 40 30.8.2023 15.43. Kuntien koirapalvelut ja koiraystävällisuus on koiranomistajille tärkeää. Kuitenkin juuri niiden parantaminen oli yksi uudistuksen keskeinen perustelu. Tervetuloa tutustumaan meihin osastollamme Kuntamarkkinoilla! Palkitsemme myös Kuntamarkkinoiden yhteydessä Suomen koiraystävällisimmän kunnan. Välillä miettii, onko aina oikeasti menty lakien mukaan. He voivat olla esimerkiksi alan ammattilaisia ja palvelujen käyttäjiä. Satakunnassakin kysymyksiin on törmätty. Uhka on tietysti se, että roolit sekoittuvat
Eero Karisto KL9_30-47.indd 41 30.8.2023 15.43. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi
42 Kuntalehti 9 / 2023 SAIMAASTA SAVOLAISTEN ÄSSÄ KL9_30-47.indd 42 30.8.2023 15.43
Savonlinnassa majoituspaikat loppuvat keskikesällä kesken etenkin oopperajuhlien aikaan. Yhteisponnistusten tarkoituksena Joukko Etelä-Savon kuntia pyrkii parantamaan seutunsa yritysten myyntija markkinointitaitoja hankerahalla. Niillä on ollut yhteinen markkinointialusta Visitsaimaa.fi vuodesta 2017 alkaen. Yhtiön omistavat seudun matkailuyritykset ja kunnat. [ Johtaminen ja markkinointi ] K un halutaan päästä kansainvälisille markkinoille, mikään ei tunnu riittävän isolta. Taitoja on kehitetty Visit Saimaa -hankkeella. Komi sanoo, että yritysten myyntija markkinointitaidoissa on kehittämisen varaa. Olemme tehneet töitä vuosikymmeniä läKuntien yhteisponnistuksella pyritään houkuttelemaan matkailijoita muulloinkin kuin kesällä. Gurney kertoo, että Visit Saimaa on käytännössä paljon enemmän kuin matkailuhanke. Etelä-Savo haluaa erottautua muista alueista erityisesti ruoalla, ja sitä varten on oma alkuperämerkkinsäkin, D.O. Hankerahoitus on ongelmallista pitkäjänteiselle kehittämiselle, sillä hankkeet kestävät yleensä 2–3 vuotta kerrallaan. Näin pohtii toimitusjohtaja Jaana Komi Savonlinnan seudun matkailu Oy:stä. KL9_30-47.indd 43 30.8.2023 15.43. Siihen kuuluu ruokatuottajien lisäksi designia sekä We support -ravintolaverkosto. ENEMMÄN KUIN MATKAILUA Visit Saimaa -hankkeessa vetäjänä on ollut Mikkeli. Sen verkkosivuillakin vinkataan esimerkiksi työnantajille mahdollisuutta vuokrata henkilöstölleen vapaa-ajan asuntoja etätöitä tai vapaa-ajan viettoa varten. on lisäksi, että matkailuun saataisiin vauhtia kesä-heinäkuuta pidemmäksi aikaa. Komi mainitsee, että elo-syyskuu on keskieurooppalaisille hyvää matkustusaikaa, kun kotimaisten matkaajien tulo loppuu koulujen alkuun elokuun puolivälissä. Saimaa. Minna Gurney ei tänäkään kesänä viettänyt kunnon lomaa silloin kuin suomalaiset yleensä. Teemme yhteistä markkinointia ja kehittämistä käytännössä hankerahoituksella, koska alueorganisaatioiden perusrahoitus on pieni, Komi kertoo. Matkailijat tuovat Itä-Suomeen euroja, ja aktiivinen meno valuu monen hyödyksi. Kuntalehti 9 / 2023 43 . Kansainvälistä markkinointia varten Savonlinna tekee yhteistyötä, jossa mukana ovat Mikkeli ja Varkaus, näiden seutukunnat sekä iso joukko alueen yrityksiä. Olemme kehittäneet vuosikausia monipaikkaisuuden ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Yritykset voisivat houkutella nykyistä enemmän esimerkiksi keskieurooppalaisia matkailijoita, sillä heikäläisille syyskuu on hyvää matkailuaikaa. Syksy olisi varsinkin keskieurooppalaisille hyvää matkustusaikaa. Hän esitteli tuolloin kesämaisemia ulkomaisille ja kotimaisille matkanjärjestäjille ja vaikuttajille. Kun haemme rahaa uutta hanketta varten, tulokulman tulee olla aina olla vähän erilainen kuin aikaisemmin. Pidempää kautta on kuitenkin hankala markkinoida, jos matkailupalveluja tarjotaan vain perinteisenä suomalaisten lomakautena, juhannukselta heinäkuun loppuun. Visit Saimaan hankkeet eivät suinkaan ole ainoita, vaan kaupungin brändiä on kiillotettu myös omilla hankkeilla. Saimaa-käsitettä on laajennettu itse järveä kauemmaksi, sillä lähistöllä on viehättäviä pieniä kyliä ja tapahtumia muuallakin kuin rannalla. Myös toukokuussa olisi paljon mahdollisuuksia. Markkinoinnin matkailuhankkeet kulkevat käsi kädessä alueen elinvoiman kehittämisen rinnalla. Hänen varsinainen leipätyönsä on yrityspalveluja tuottavassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä. Kansainväliselle puolelle tarvitsemme isomman alueen ja esimerkiksi lisää majoituskapasiteettia, Komi kertoo. Savolaisten tarkoitus on laajentaa hanketta ja tehdä yhteistyötä Etelä-Karjalan kanssa, sillä tuolloin Keski-Eurooppaan olisi mahdollista lähteä markkinoimaan koko Saimaata lähialueineen. Yritykset olisikin saatava innostumaan pitämään kahviloitaan, puotejaan ja muita palveluja auki elokuun jälkeenkin. Meillä kaikilla on samansuuntaiset tavoitteet
Markkinoinnin budjetti ei ole iso. Tilastot vuodelta 2020 kertovat, että Etelä-Savo oli ainut maakunta, jossa matkailun bruttokansantuote kasvoi. Gurney kertoo, että euroista ei tule riitaa, sillä laskut jyvitetään yhdessä sovitun mukaan. Gurney kertoo esimerkkinä kansainvälisen tv-tuotantoyhtiön, joka tuli Mikkeliin nähtyään Instagramissa vaikuttajan päivityksiä eli postauksia alueesta. Komi lisää, että yhteistyö sujuu muutoinkin. Markkinoinnissa mukana olevat yritykset maksavat osallistumisestaan näkyvyyden mukaan, ja tukea tulee lisäksi alueen kunnilta. Toisenlaista ei löydy. SOME TOIMII JA ON HALPAA Yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa on järjestelmällisesti tiivistetty. Mutta ei Visit Saimaassa myöskään väheksytä itse Saimaan vetovoimaa. Kyseessä oli edelleen sama Saimaa, vaikka olimme tehneet matkaa yli sata kilometriä. [ Johtaminen ja markkinointi ] 44 Kuntalehti 9 / 2023 hiruoan puolesta, ja alueella on todella paljon luomutiloja. KL9_30-47.indd 44 30.8.2023 15.43. Visit Saimaa saa EU:n rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta vuoden kestävään hankkeeseen alle puoli miljoonaa euroa, jonka pitäisi riittää sekä palkkakuluihin että muihin menoihin. Vastaavanlaisia tapauksia on lukuisia muitakin. Komi huomauttaa, että Savonlinna on ollut muuttovoittoaluetta muutaman vuoden. Saimaan maisemia kelpaa katsella syksylläkin. Tuloksena halutaan nähdä muutakin kuin matkailijamäärien kasvua. Mukana olevat tuntevat toisensa vuosien varrelta, tietävät kunkin vahvuudet sekä luottavat toisiinsa. Kun kierrätin kansainvälisiä vieraitamme, he kysyivät, minkä järven rannalle nyt tultiin. Matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen on tärkeässä osassa, kun puhutaan vakituisista työpaikoista. Tällä hetkellä tarvetta on etenkin sesonkityöntekijöistä. Vaikuttajayhteistyö on tuonut lisää vapaa-ajan asukkaita, mutta heitä toivotaan lisää. Sekä Savonlinnalla että Mikkelillä on yhteishankeen lisäksi omat markkinointikampanjansa. Syy on selvä: se tuottaa tuloksia nopeasti ja on edullista. • Kirsi Riipinen Kuvat: Visit Saimaa Olemme kehittäneet vuosikausia monipaikkaisuuden ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Mikkeli houkutteli kesäkuussa paikkakunnalle muun muassa etusivun ilmoituksilla Helsingin Sanomissa
Heiltä on kyettävä vaatimaan laatua. Saraniemi kaipaa kuntamarkkinointiin ammattimaista johtamista ja sitä kautta ymmärrystä siitä, kuinka markkinointi saadaan valjastettua kunnan tavoitteiden saavuttamiseen. Hän nimeää ikuisuuskysymykseksi kuntien resurssien puutteen mutta toteaa silti, että markkinointi tulisi ymmärtää vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistajaksi. Saraniemi tietää, ettei pitkäjänteisyys välttämättä ole helppoa lyhyissä hankkeissa tai neljän vuoden vaalikausien sykleissä. Kunta säästää euroja, kun pohjat tehdään kerralla hyvin. Markkinoinnista saadaan vaikuttavampaa, kun se on yksittäisten kampanjoiden sijaan pitkäjänteistä ja tarkoin suunniteltua työtä. Saraniemi on seurannut kuntamarkkinointia muun muassa viime vuoden Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun tuomaristossa. Vähän aikaa paikkakunnalla asuttuaan vaikuttaja muutti sinne pysyvästi ja postaa edelleen. Toivoisin näkeväni nykyistä enemmän kuntien yhteistyötä, yhteisiä teemoja ja visioita laajempina kokonaisuuksina. Kuntalehti 9 / 2023 45 BRÄNDIMARKKINOINNIN professori Saila Saraniemi Oulun yliopistosta pitää Visit Saimaa -hanketta fiksuna, sillä kun resurssit ovat pienet, yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan vaikuttavampaa ja näkyvämpää markkinointia. Hän kehottaa paneutumaan huolellisesti markkinoinnin yhteistyökumppaneiden valintaan. MARKKINOINNIN ikuisuuskysymyksiin kuuluvat vaikuttavuus ja sen mittaaminen. Viime syksyn Kuntamarkkinoinnin SMkilpailusta hänen mieleensä jäivät tarinallisuuden hyödyntäminen, kokonaisuuksien rakentaminen ja omaleimaisuuden hyödyntäminen – oli sitten kohteena kesäolympialaisten hakeminen omaan kuntaan (Salla), Villasukkapääkaupunki (Orivesi), maailman onnellisin ihminen (Vaasa) tai salarakas (Pori). • Kirsi Riipinen Kuva: Mikael Ahlfors KL9_30-47.indd 45 30.8.2023 15.43. Paikallisuudesta kannattaa ammentaa markkinointiin omaleimaisuutta, aitoutta ja tunteisiin vetoavuutta. Asioita pitää toki päivittää ja kirkastaa ajan hengen mukaisesti, mutta kun oma peruslinja on löytynyt, siitä on helppo pitää kiinni. Taustaksi tarvitaan asiakasymmärrystä ja tietoa, eikä mittaaminen onnistu, ellei tiedetä, mitä mitataan. Saraniemi kehottaa lämpimästi kuuntelemaan kuntalaisten, yritysten ja muiden alueen toimijoiden ideoita markkinoinnin suunnittelussa. Esimerkkinä hän mainitsee Sodankylän, jonne kunta kutsui vaikuttajan asumaan väliaikaisesti ja postaamaan kokemuksiaan. Niin yksittäisen asukkaan, päättäjän kuin sidosryhmän edustajankin pitää löytää itsenä kunnan tarinasta. Samalla vältetään nurinoita siitä, mihin veroeuroja käytetään. Kotiseuturakkaus valjastettava töihin Professori Saila Saraniemi toivoo, että kunnat tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä markkinoinnissa. Niissä tuodaan esille paikallisia arvoja, jotka resonoivat laajempiin teemoihin. Saraniemi kehottaa pohtimaan seurantaa ja mittaamista varten kohderyhmää: mitä se todellisuudessa tarvitsee ja arvostaa. Saraniemen mielestä vaikuttajien hyödyntäminen on hyvä keino tehdä edullista kuntamarkkinointia, sillä heillä on alustat, keinot ja työvälineet valmiiksi hallussa. Niistä saadaan johdettua myös mittarit, joita seurata, hän muistuttaa. Esimerkiksi murteita voisi käyttää markkinoinnissa nykyistä enemmän. Asukkailta voi kuulla hoksauksia ja paikallista tunnelmaa. Markkinoinnista saa apua niin uusien asukkaiden houkutteluun, alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen, asukastyytyväisyyden kasvattamiseen sekä yleisemminkin kuntastrategian tavoitteiden toteuttamiseen. Niitä kaikkia yhdistää liittyminen johonkin laajempaan teemaan. Toisaalta jos kunta kerran selvittää perusteellisemmin oman identiteettinsä ja erottuvuutensa sekä paikallisuuteen perustuvan tapansa viestiä, sen mukaista linjaa on helpompi jatkaa myöhemminkin. Hän korostaa samaistumisen tärkeyttä. Perusasiat tulisi hoitaa laadukkaasti kuntoon, vaikka se alussa kirpaisisi. KUNTAMARKKINOINNISSA kotiseuturakkaus kannattaa valjastaa töihin, sillä se auttaa asukkaita innostumaan ja tekee markkinoinnista uskottavaa ja aitoa
Parhaimmatkaan rakenteet eivät kuitenkaan riitä, jos työyhteisössä ei uskalleta tuoda epäselvyyksiä tai vasta kehkeytymässä olevia pulmia esille. tään, miksi juuri nyt, mitä en ole huomannut. VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta [ Kolumni ] J ohtaja oli ajatellut, että työt sujuvat suhteellisen hyvin. Hetkittäin voi tulla lamaannus. Jos luottamusta asioiden selvittämiseen ei ole, palautteeseen reagoidaan usein vaistonvaraisesti: halutaan paeta asioiden käsittelyä, ryhtyä taisteluun tai jähmetytään. Palaute voi vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta ja kohtuuttomalta. 46 Kuntalehti 9 / 2023 Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Sitten viikon aluksi saapuu kirjelmä, johon on koottu lista johtajan työn epäkohdista. MILTÄ tuntuisi saada yllättäen palautetta työkavereilta kirjelmän muodossa. Miten työyhteisö on joutunut tilanteeseen, jossa normaalit toimintatavat eivät riitä. Joku voi pitää tarpeellisena ongelmien viemistä aluehallintoviraston työsuojelun tietoon. Kun ensihöyry laskeutuu, niin mieleen vyöryy kysymyksiä. Mitä on jäänyt kuulematta, kun palaute työstä annetaan kirjelmällä. Yksi työväline on ennakoiva palaute. Yritys ymmärtää, mistä on kyse, ei tarkoita passiivista palautteen vastaanottamista. Onko työyhteisössä halua korjata tilannetta. Voimme kehittyä palautteen antajina ja vastaanottajina. Notkeimmissa organisaatioissa keskustellaan myös johtamisesta prosessina ja kysytään johdettavilta, millainen johtaminen tukee heitä onnistumaan. Mikä on estänyt puhumisen, epäkohdista kertomisen ja epäselvyyksistä kysymisen. Voinko johtajana luottaa oikeudenmukaiseen asioiden selvittämiseen. Mihin tällä pyriSusanna Kalavainen Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen johtava konsultti, jonka vastuulla ovat työyhteisöjen konfliktija ristiriitapalvelut. Lähettäjinä on omia alaisia ja saattaapa olla, että allekirjoittajana on yksi kollegakin. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana johtaminen Kuuntele uusi jakso Vieraina: Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman ja Vesilahden entinen kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen. Miten voisin kehittää johtamistyötäni. Yhteydenotto organisaation ulkopuolelle on aina hätähuuto. Yhteydenotto viranomaisiin on joskus paikallaan, mutta oikeutta hakea ulkopuolista apua käytetään myös väärin. Muutoksia ja kehittämistä on meneillään, mutta töitä tehdään ja eteenpäin mennään. Palautemoukari on heilahtanut ja johtaja jää ihmettelemään, mitä tapahtui. JOSKUS toinen osapuoli ei ole valmis sitoutumaan yhteiseen muutosprosessiin vaan lähtee hakemaan vahvistusta omalle kannalleen julkisuuden avulla. Kun palautemoukari heilahtaa Kuva: Juha Tuomi Uskaltaisimmeko yrittää keskustella ja ajatella yhdessä. Voiko sanoa, etten tunnista kaikkea, mitä puhutte, mutta olen kiinnostunut kuulemaan lisää. Äkillinen lähtö uuteen työpaikkaan voi olla pakenemista. Uskaltaisimmeko yrittää keskustella ja ajatella yhdessä. Vuorovaikutus on taitolaji. Umpikujalta näyttävästä tilanteesta voi kuitenkin päästä eteenpäin. Tavoitteena ei ole tällöin pelkästään asioiden selvittäminen, vaan taustalla voi olla kamppailua vallasta ja omasta asemasta. Haastattelussa myös Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Tuomas Lohi. Ennakoivassa palautteessa katse suuntautuu eteenpäin ja johtajan kysymys voi kuulua: Mitä odotat minulta, että yhteistyömme paranisi. Lähes jokaisessa organisaatiossa kerätään säännöllisesti palautetta työn sujumisesta, johtamisesta ja työyhteisön toiminnasta. Vaikeinta on kuulla ja kuunnella, mitä palautteella yritetään kertoa, kun jo palautteen muoto on koettu epäluottamuksena. Englannin kielen sana feedback tarkoittaa kirjaimellisesti taaksepäin syöttöä. Ajatuksia ja tunteita voi risteillä mielessä: pettymystä, loukkaantumista, hämmennystä. Kun taistelu alkaa, etsitään liittolaisia, rakennetaan vastakkainasettelua ja tykitetään oletettua vastapuolta yksityiskohtaisilla todisteluilla ja viittauksilla ohjeisiin ja aiempiin päätöksiin. Jos syöttösuunta muuttuu, niin palautteesta voidaan puhua termillä feed forward eli ennakoiva palaute. Työhyvinvointikyselyjen lisäksi on erilaisia keskusteluja ja tapaamisia, joissa arvioidaan johtamisen toimivuutta. • KL9_30-47.indd 46 30.8.2023 15.43. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Kirjelmä on lähetetty myös ylemmälle johdolle. Työyhteisön kypsyys punnitaan, kun kirjelmien ja vastineiden kierrettä aletaan purkaa auki. Työyhteisön luottamusta ja kykyä keskustella hankalistakin työasioista voi vahvistaa
VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL9_30-47.indd 47 30.8.2023 15.43. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana johtaminen Kuuntele uusi jakso Vieraina: Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman ja Vesilahden entinen kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen. Haastattelussa myös Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Tuomas Lohi. Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä
48 Kuntalehti 9 / 2023 [ Kunnan töissä ] Taikurista virkamieheksi Janne Raudaskoski on jo huomannut, että pienessä kaupungissa on taivuttava useaan rooliin. KL9_48-49.indd 48 30.8.2023 15.45. Kun vastuulla on enemmän asioita, ei tekeminen lopu
Mitä työtehtäviisi kuuluu. Onko amatööreille tilaa Ylivieskan kulttuurielämässä. Tapahtumat ja konserttitalon pyörittämiset eivät ole yhden miehen showta, vaan henkilökunta tekee sen yhdessä. On mahtavaa työskennellä näin hyvien tyyppien kanssa. Oliko talo sinulle tuttu. Samanlaisia reaktioita näkee, kun tuottaa näitä juttuja. Meidän kulttuurikeskuksessamme esiintyy Suomen eturivin artisteja, mutta paikallisilla kuoroilla ja orkestereilla on myös omia konserttejaan. Hyvät muistot jäivät siitäkin vierailuista. Noissa töissä olen oppinut tuottamaan monenlaisia juttuja ja vastaamaan tuotannoista. Eihän sitä tarvitse aina olla lavalla tähtenä, vaan voi olla se, joka mahdollistaa taustalla. Y livieskan kaupungin kulttuurijohtajana maaliskuussa aloittaneella Janne Raudaskoskella on ollut lentävä lähtö uuteen virkaan. Se oli uskomaton kokemus. Rakennetaan esimerkiksi 12 tuntia päivässä ja on siirtymiä paikkakunnalta toiselle. Kotiseudulleen vuosikymmenten jälkeen palannutta Raudaskoskea odotti vilkas kulttuurikesä, ja samaan aikaan piti tutustua organisaatioon, uuteen työnkuvaan ja saada vielä oman perheen normiarkikin rullaamaan. Täältä löytyy myös perinteistä kökkähenkeä. Maailmalla kiertäminen on kivaa, mutta kun tulee ikää, fysiikka ei toimi enää ihan samalla tavalla. Kun Shanghaissa menin teatterille, niin olihan se vähän ihmeellistä, kun 15 metriä korkea oma kuvani oli kadun varressa ja teatterisali oli 1600-paikkainen. Mikä sai sinut lähtemään virkamieheksi vuonna 2018. Koska olen tehnyt aika paljon markkinointia ja videojuttuja, totta kai minun kannattaa sitä osaamista täällä hyödyntää. Koska pienellä kaupungilla ei ole verorahoja käytettävissä samalla tavalla kulttuuritapahtumien tuottamiseen kuin jossain isossa kaupungissa, talkootyö on erittäin arvokasta. Miten työt ovat lähteneet käyntiin. Kaikki palaset ja henkilöt ovat yhtä tärkeitä. Kun isossa kaupungissa hoidetaan yhtä tonttia, täällä saa taipua vähän useampaan rooliin. Minun vastuullani on kulttuuri sisältäen Kulttuurikeskus Akustiikan, museot, tapahtumat, avustukset, näyttelytoiminnan ja oikeastaan kaiken mikä kulttuuriin liittyy. Se on myös aika rankkaa työtä, kun itse olet tuottaja-esiintyjä ja vastaat koko paletista. Muutama vuosi sitten tuotin siellä valtakunnallisen Aleksis Kiven Seitsemän veljestä 150 -vuotisjuhlavuoden. Kun olimme Bogotassa Etelä-Amerikan suurimmalla teatterifestivaalilla esiintymässä päälavalla pääohjelmistossa, ihmiset huusivat ja taputtivat seisaallaan. Se on kovaa työtä varsinkin silloin, kun mennään pienellä miehityksellä. Niissä on kertynyt hyvä verkosto ja käsitys siitä, miten asioita kannattaa tehdä. Mitkä ovat hienoimpia muistojasi kiertäessäsi taikurina elämysteatterin kanssa maailmalla. • Pekka Moliis Kuva ja video: Veli Lesell KL9_48-49.indd 49 30.8.2023 15.45. Kun on toiminut taiteilijana, ehkä on osaamista ja kykyä käsikirjoittaa juttuja, kun ymmärtää huumorin ja dramaturgian päälle. Esiintymishommissa on ne tietyt hetkensä, mutta kaikki sen ulkopuolella on tosi rankkaa. Teit pitkän uran taikurina. Täältä löytyy myös perinteistä kökkähenkeä. Ylivieskan kulttuurielämän keskus on Kulttuurikeskus Akustiikka. Mikäs sen hienompaa on kuin olla kaupungin virkamies. Nurmijärvellä olin kulttuurituottajana tekemässä erilaisia hankkeita ja matkailukoordinaattorina. Se on tosi hienoa, että ihmiset lähtevät vapaaehtoisesti mukaan järjestämään tapahtumia. Kuntalehti 9 / 2023 49 VIDEO: Ylivieskan kulttuurijohtaja taitaa edelleen korttitemput, vaikka taikurin ura kotimaassa ja maailmalla on taakse jäänyttä elämää. Täällä on tosi hyvä henkilökunta, ja talosta löytyy monipuolista osaamista. Yritämme käyttää luovuutta, jotta pystymme järjestämään mahdollisimman paljon toimintaa käytettävissä olevilla resursseilla. Kun paikalle tulee paljon ihmisiä ja näkee, kuinka he nauttivat elämyksestä, jonka olemme onnistuneet rakentamaan, se on vähän sama asia. Kaikki työ, mitä olen aiemmin tehnyt, auttaa tässä nykyisessä työssä. Onko taikurin hommista apua nykyisessä virassasi. Mielellään käytämme paikallisia tekijöitä myös tapahtumissa. Kansainvälisillä kiertueilla saattaa jotain sattuakin, ja aina kun jotain sattuu, se omasta liksasta pois. Viimeiseksi olin Espoon kaupungilla tuotantopäällikkönä. Olen itsekin esiintynyt täällä Akustiikassa, kun olin kiertueella. Yhtä lailla se Nurmijärvellä ja Espoossa työskentely kuin se että olen ollut yrittäjä ja esiintyvä taitelija parikymmentä vuotta. Mitä teit ennen Ylivieskaan tuloa
Puolueista kovimmille joutunee perussuomalaiset, jonka äänestäjistä suuri osa on ihan tavallisia palkansaajia. Ei ihan helppo nakki. MUTTA luodaanpa vielä silmäys muualle Eurooppaan, sillä ei tämä hallituskokoonpano ihan uniikki ole. Muun muassa Kauppalehti, Iltalehti ja Etelä-Suomen Sanomat käsittelivät tilannetta. Puhutaan järjestöllisten toimien valmiuden kohottamisesta hallitusohjelman vuoksi. Elokuun loppupuolella media raportoi laajasti hallituksen törmäyskurssista työntekijäjärjestöjen kanssa. Tämä tapahtuu siis valtakuntien tasolla. Tämän vaiheen jälkeen Petteri Orpon, kok., hallituksen täytyykin siirtyä raakaan työhönsä, valtiontalouden tasapainottamiseen eli leikkausten tekemiseen. Se tarkoittaa muun muassa mielenosoituksia ja lakkoja. P.S. Ja sen kynnyksen kanssa RKP kipuilee varmaan koko hallituskauden. Hän luettelee esimerkkejä: ”Suomessa kokoomus muodosti hallituksen perussuomalaisten kanssa, Ruotsissa kokoomuksen sisarpuolue johtaa hallitusta ruotsidemokraattien tuella... 50 Kuntalehti 9 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä H allituksen muodostajat eivät varmaan alkukesällä osanneet arvata, mitä kaikkia ongelmia uudenlainen koalitio toisi mukanaan. ”Jos hallitus toteuttaa ehdottamansa muutokset lakko-oikeuteen, työtaisteluja on odotettavissa. Meillähän perussuomalaiset ovat jo vuosia olleet kuntaja aluehallinnon nokkapaikoilla kannatuksensa mukaisesti. • KL9_50-53.indd 50 30.8.2023 15.45. Samasta asiasta puhui ulkoministeri Elina Valtonen, kok., Financial Timesin haastattelussa, jota Helsingin Sanomat lainasi 14.8. ”Hallituksen tavoitteet ovat hyvät, työllisyyttä ja kilpailukykyä on lisättävä, mutta toimien ajoitus ja käytännön toteutus voivat iskeä vastapalloon”, Iltalehti kommentoi. Ensi alkuun piti siivota ja pyytää anteeksi perussuomalaisten lähihistorian blogikommentteja ja laatia varmemmaksi vakuudeksi rasismitiedonanto. Korkein kynnys olikin odottamatta mentaalinen – henkinen ja sielullinen. Se on arvo, josta kannattaa pitää kiinni.” Työntekijäpuoli on esiintynyt yhtenäisenä hallituksen suunnitelmia vastaan. Siis hallitukselle, jossa kansallisella nationalistipuolueella, perussuomalaisilla, on ratkaiseva rooli. Hallituskumppanina sillä on EPP:n Forza Italia.” Oikeistopopulismi on jo Euroopan arkea Työntekijäpuoli on esiintynyt yhtenäisenä hallituksen suunnitelmia vastaan. ”Euroopan maiden täytyy sopeutua perussuomalaisten kaltaisiin nationalistipuolueisiin”, Valtonen sanoi. Uutena huolena on ajoitus. KOTIMAAN arjessakin tapahtuu. EPP eli Euroopan kansanpuolue on EU:ssa keskustaoikeistolainen ryhmä, johon muun muassa Suomen kokoomus kuuluu. Eurooppa on nyt useiden haasteiden edessä. ”Euroopan keskustaoikeistolaiset puolueet ovat entistä avoimempia yhteistyölle oikeistopopulistien kanssa”, sanoo Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta (Suomen Kuvalehti 25.8.). Ajoitus ei ole heikkenevässä taloustilanteessa Suomelle otollinen, vaikka lakkokassaa riittäisikin”, Kauppalehden pääkirjoituksessa todettiin. Henkilöinä tulilinjalle joutuvat ensi sijassa pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra, ps. Italian veljet nousi maan suurimmaksi puolueeksi. Tämänhän hallitus on asettanut tärkeimmäksi tehtäväkseen. Mielenkiintoisen ja syventävän puheenvuoron Euroopasta käytti UPI:n tutkija Minna Ålander Brysselin kone -ohjelmassa, jonka löytää Yle Areenasta. Etelä-Suomen Sanomat toivoi yhteistyötä: ”Kipeät ja raskaatkin päätökset ovat välttämättömiä: Ne pitää kuitenkin voida viedä maaliin kolmikantaa vaalien
Se johtaa hallintoa ja taloutta, edustaa työnantajaa ja vastaa henkilöstöpolitiikasta. Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan päätöksenteon puolueettomuutta yksittäisen asian käsittelyssä. puolueettomuutta siten, että todennäköisimpiä eturistiriitatilanteita vältetään jo ennakolta. Näin rajataan pois muun muassa tietyt johtotehtävissä toimivat. Hallituksella on lakisääteisten tehtäviensä lisäksi valtuuston delegoimia tehtäviä. Esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijä on kunnanhallituksessa jäävi, jos asian ratkaisusta voi olla hyötyä tai vahinkoa hänen työnantajalleen. Tai jos henkilöllä on hallituspaikka sekä kunnassa että hyvinvointialueella, hän saattaa olla kaksoisroolinsa perusteella jäävi molemmissa. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän selvitys vaalikelpoisuudesta aluehallitukseen julkaistiin kesäkuussa. Hallituksen jäsenen tulee ensinnäkin olla vaalikelpoinen valtuustoon. Epäselvässä tilanteessa kannattaa ilmoittaa olevansa jäävi. Sekä kuntaettä hyvinvointialuelain mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään. Vastaavien muutosten tekemisen tarkoituksenmukaisuus tulisi selvityksen mukaan arvioida myös kuntia koskien. Erityisesti hallituksen jäsenten tulee olla useiden rooliensa kanssa tarkkana. henkilölle itselleen. Esteellisyys voi olla käsillä esimerkiksi, kun käsitellään kunnan ja hyvinvointialueen välistä riitatai sopimusasiaa. Muita luottamushenkilöitä ja valtuutettuja muiden toimielinten kokouksissa koskevat hallintolain jääviysperusteet. Vaalikelpoisuudessa taas on kyse siitä, voiko henkilö olla ehdolla ja tulla valituksi toimielimeen. Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää selvitystyön liittyen päätöksenteon mahdolliseen päällekkäisyyteen ja jääviyskysymyksiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen työntekijöiden osallistumiseen kunnanja aluehallituksen sekä niiden alaisten lautakuntien työhön. HALLITUS on keskeinen toimielin niin kunnassa kuin hyvinvointialueellakin. Rajoitukset koskevat lisäksi välittömästi hallituksen alaisia sekä muun muassa lautakuntien esittelijöitä, valmistelijoita ja henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia. Tämä tulisi huomioida jo ehdokasasettelussa. Toimielimen jäseninä ei pitäisi olla henkilöitä, joilla on liian voimakas oma tai taustayhteisönsä intressi valvottavanaan. ERITYISESTI hallituksen jäsenten tulee olla useiden rooliensa kanssa tarkkana. Luottamushenkilö voi olla samalla kunnan tai hyvinvointialueen työntekijä. Säännöksillä turvataan hyvää hallintoa, hallituksen päätöksenteon riippumattomuutta ja puolueettomuutta sekä hallituksen työskentelyä. Luottamushenkilö voi olla esteellinen myös ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä”. Lisäksi hallituksen ja sen puheenjohtajiston työnantajatehtävien kannalta ongelmallisia kaksoisrooleja tulisi estää sääntelyllä. Pelkät esteellisyyssäännökset eivät riitä. Lisäksi tarvitaan vaalikelpoisuutta rajoittavia säännöksiä, joilla turvataan päätöksenteon Kenen etua valvot. Kuva: Kuntaliitto KL9_50-53.indd 51 30.8.2023 15.45. • Katriina Martikainen Juristi Kuntaliitto Kirjoittaja toimi kevään 2023 johtavana erityisasiantuntijana valtiovarainministeriön kuntaja alueosastolla sekä jäsenenä ja sihteerinä työryhmässä, joka tarkasteli hyvinvointialueen henkilöstön vaalikelpoisuutta aluehallitukseen. Sääntelyn kehittämiseen on kuitenkin useita vaihtoehtoja. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kaksoisja jopa kolmoisroolit, joista aiheutuu uudenlaisia esteellisyystilanteita. Esteellisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja sen arviointi kuuluu ao. Vaalikelpoisuutta hallitukseen on rajoitettu eri tavoin. Kuntalehti 9 / 2023 51 [ Lakiklinikka ] S ama henkilö voi toimia päättäjänä niin kunnassa, hyvinvointialueella kuin eduskunnassakin. Enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava muita kuin henkilöstöön kuuluvia. Selvityksen mukaan erityisesti, jos henkilöstön vaalikelpoisuusrajoituksia lievennetään, tulisi henkilöstön enimmäismäärää hallituksessa rajoittaa. Selvityksessä todetaan muun ohella, että hyvinvointialueen henkilöstön jäsenyys aluehallituksessa ei ole ongelmatonta ja että nykyinen vaalikelpoisuutta koskeva sääntely on lähtökohtaisesti perusteltu
52 Kuntalehti 9 / 2023 [ Tape ] täh!. Maailmanparannusta gandhilaisittain KL9_50-53.indd 52 30.8.2023 15.45. Häntä inspiroi gandhilaisuuden ydin, joka on ehdoton sitoutuminen totuuteen ja väkivallattomuuteen sekä kaikkien ihmisten, myös pahimpien vastustajien syvä ja aito kunnioitus. Into 2023. Isomäki tunnustautuu eräänlaiseksi nykyaikaiseksi gandhilaiseksi. Kirjaan kannattaa ehdottomasti tarttua, jos maailman parantaminen vähääkään sytyttää. On silti kiinnostavaa lukea, kuinka hänestä tuli päätoiminen maailmanparantaja ja mitkä olivat hänen tapansa toimia. Väestöräjähdys ja ydinsodan uhka alkoivat kiinnostaa kymmenvuotiasta reumaprofessorin poikaa, joka ihaili Albert Einsteinia ja Mahatma Gandhia. Idolien vaikutus on kantanut läpi elämän. Minua ei kiinnostanut tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi eikä käyttää elämääni minkään muunkaan Trivial Pursuit -tyyppisen lautapelin pelaamiseen, Isomäki kirjoittaa. Olihan kaikki niin monella tapaa toivorikasta ajanjaksolla 1979–2004. Isomäki korostaa, ettei hänen kirjansa ole elämäkerta. toihan oli meiLe! just! kyLä tekoäly tietää. [ Kirja ] KIRJAILIJA ja tiedetoimittaja Risto Isomäki herättää kirjassaan Maailmanparantajan muistelmat eloon suomalaisen kehitysyhteistyön kultaiset vuodet tavalla, joka on tarkka ja kiehtova. Ja kyllä hän on tehnytkin ja tekee edelleen. Kirja käy läpi kampanjoita ja kehitysprojekteja Nestlé-boikotista Prosenttiliikkeen kautta kansanterveystyöhön Bangladeshissä ja Intiassa, metsitysprojekteihin Afrikassa sekä ilmastotyöhön Amazonasilla ja Indonesiassa. • Merja Ojansivu Risto Isomäki, Maailmanparantajan muistelmat. Isomäki asetti etusijalle ongelmat ja asiat, joiden takia kuoli joka vuosi vähintään miljoona ihmistä selkeästi ennenaikaisesti. AIDON maailmanparantajan tapaan Isomäki halusi tehdä yhdessä muiden kanssa jotain hyödyllistä ja merkittävää, jolla olisi positiivinen vaikutus maailmaan. Näistä lähtökodista Isomäki on ollut käynnistämässä kehitysmaissa projekteja, joissa saattoi vähentää ihmisten kärsimystä ja ennenaikaista kuolleisuutta ja jotka lisäisivät ihmisten hyvinvointia
Mikä teidän toiminnassanne ansaitsee paikkansa valokeilassa. Osallistu arvontaan 18.9.2023 mennessä ja voita ammattistudio videotiimeineen käyttöösi ilman veloitusta. Vad händer i kommunerna. Läs mera, det lönar sig. Lisätietoa ja osallistuminen studiolinjat.fi/arvonta KL9_50-53.indd 53 30.8.2023 15.45. Onko sinulla idea valmiina toteutettavaksi. Alltid
Ne hyödyttävät kaikkia riippumatta siitä, mihin kuntaan ne sijoittuvat. Pormestarimalli perustuu poliittisen johdon ja viranhaltijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Tehtävä kihelmöi niin, että hän kävi jo kesälomansa aikana tutustumassa uuteen työmaahansa. Vähitellen kunnanjohtajan työ on alkanut kutkuttaa. [ Kuka. Strategiaa pitää vain lähteä heti toteuttamaan, kun se on saatu valmiiksi. Pääsin toki kesän aikana lomatunnelmiinkin. KL9_54-55.indd 54 30.8.2023 15.46. Työviikon varrella liikunta toimii paineenpoistajana. Sailas on taustaltaan opettaja, eikä hän ole koskaan piirtänyt itselleen tavoitteellista urapolkua, joka veisi kunnanjohtajan työhön. Hän arvioi, että siirtyminen kansliapäälliköstä kunnanjohtajaksi ei ole kovin suuri askel. Sailas aloitti pormestarimallilla johdettavan Tuusulan kansliapäällikkönä vuonna 2021. Kun tulee tiukka paikka, vedän lenkkitossut jalkaan ja lähden juoksemaan. Se on myös ainoa tie onnistumiseen, sillä virkajohtaminen ja poliittinen johtaminen eivät voi kulkea eri teitä. Veneilimme paljon perheen kanssa, ja ehdin myös viettää aikaa mökillämme Kotkan edustalla sijaitsevassa saaressa. Sailas uskoo myös kuntastrategiaan perustuvaan johtamiseen. Toimin aiemmin sivistysjohtajana, joten olen toiminut jo pitkään kunnan johtoryhmässä. Esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeet ovat sellaisia, joissa läntisen Uudenmaan kuntien on toimittava yhteistyössä. Kun niin kehittyvän kunnan kuin Kirkkonummen paikka tuli auki, päätin hakea. MÖKILLE JA LENKILLE Virpi Sailas aloitti työnsä Kirkkonummella 21. IHMISET JA TOIMINNAT TUTUIKSI Virpi Sailas arvioi onnistuvansa kunnanjohtajana tuntemalla organisaationsa ihmiset ja toiminnat, luottamalla strategiaan ja kehittämällä kuntayhteistyötä. Siellä puuhailu on hyvää vastapainoa työlle. Haluan tuntea kunnan ihmiset ja toimintakentän ihan oikeasti. Arjessa aherretaan, mutta katseen pitää olla kaukana. Luonnollisesti työnjako Kirkkonummella on erilainen kuin Tuusulassa, jossa organisaation kärjessä on kokopäivätoiminen pormestari. ] 54 Kuntalehti 9 / 2023 [ Työ ja tekijä ] K irkkonummen valtuusto valitsi toukokuussa uudeksi kunnanjohtajaksi Tuusulan kansliapäällikkönä toimineen Virpi Sailaksen. Kirkkonummen kunnanjohtajana tottunut Tuusulassa, joka on Kirkkonummen tavoin mukana pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevien kuntien Kuuma-yhteistyössä. Toimivan yhteistyön varaan aion rakentaa myös työni kunnanjohtajana. elokuuta. Tiiviiseen kuntayhteistyöhön Sailas on Johtaminen on yhteistyötä Virpi Sailas 1977: Syntyi Kajaanissa 1996: Ylioppilas Hyrynsalmen lukiosta 2001: Valmistui kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta, meni koulunjohtajaksi Längelmäelle 2003: Lemin koulutoimenjohtajaksi 2004: Mäntsälään opetuspäälliköksi ja sivistyspalvelukeskuksen johtajaksi 2009: Rehtoriksi Vantaan Länsimäen yhtenäiskouluun 2012: Helsinkiin opetustoimen aluepäälliköksi 2013: Vantaalle opetustoimen aluepäälliköksi 2017: Tuusulan sivistysjohtajaksi 2021: Tuusulan kansliapäälliköksi 2023: Aloitti 21.8. Yhdessä tekeminen on minun juttuni, ja olen saanut työurani varrellani palautetta, että kanssani on helppo toimia. On ollut ilo aloittaa Kirkkonummella, kun täällä on käynnistetty kuntalaisten kuulemiseen perustuva strategian uusiminen. • Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja Kirkkonummi sai uudeksi kunnanjohtajakseen Virpi Sailaksen
Lue lisää www.validia.fi tai ota suoraan yhteyttä laatu@validia.fi. Nähdään Kuntamarkkinoilla 13.-14.9. RAI-mittariston avulla on mahdollisuus mm. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. osastolla 0K4. mepco-pro-mainos-95x125.indd 1 28.8.2023 11.47 Tilaa ja tiedä enemmän Tunnetko erot kuntien todellisuudessa. arvioida vammaisen henkilön palvelun tarvetta ja toteuttamista sekä tunnistaa asiakkaan toimintakykymuutoksia. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. RAI-mittaristo virtaviivaistaa palveluaikojen mittaamisen, mahdollistaa asukkaiden palveluluokkien suunnittelun ja henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien tekemisen sekä seuraamisen suoraan toimintakykyarvioinnin pohjalta. KL9_54-55.indd 55 30.8.2023 15.46. Vammaispalveluiden RAI käyttöön ensimmäisenä maailmassa Kehitimme yhdessä Raisoftin, yhteistyökumppaneiden ja käyttäjäasiakkaidemme kanssa kokonaisvaltaisen toimintakykyä arvioivan mittarin vammaisten asumispalveluihin
Tästä syystä meidän on tehtävä useita rakenteellisia uudistuksia, jotka vaativat aikaa. Hänen mukaansa rahoituksen riittämättömyys sysää alueiden virkavastuulla toimiville asiantuntijoille ja päättäjille kohtuuttomia valintatilanteita. E telä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan Anneli Kiljusen, sd., mukaan Suomen sosiaalija terveydenhuolto elää epärealistisessa ja epätodellisessa tilassa. Tätä vastuuta ei voi työntää hyvinvointialueille, vaan linjaukset pitää tehdä valtion ja hallituksen taholta. Annetaanko perheille lastensuojelulain mukaista turvaa kriisitilanteissa. Tilanne on siksikin Kiljusen mukaan hankala, koska hyvinvointialueiden pitäisi pystyä säästämisen lisäksi myös investoimaan, jotta Realismia rahoitukseen Anneli Kiljunen ehti olla kansanedustajana parikymmentä vuotta. LÖYSÄT OTETTU POIS Etelä-Karjalan hyvinvointialueen olisi kolmen vuoden aikana löydettävä 60 miljoonan euron säästöt. Yhteiskuntaan on luotu mielikuva, että hyvinvointialueilta vaadittavat säästötavoitteet olisivat toteutettavissa siinä aikataulussa kuin valtio nyt edellyttää. Yhtälö on vaikea, kuten kaikilla alueilla, sillä lähtörahoitus perustuu vuosien 2021 ja 2022 lukemiin, joista on jo karattu kauas. Kiljunen kysyy. KL9_56-57.indd 56 30.8.2023 15.47. Eksote-kuntayhtymän aikaan kunnat vaativat jo yli kymmenen vuoden ajan erittäin tiukkaa budjetointia, joten löysät on otettu pois noina vuosina. Hän ei asettunut enää ehdolle. Kiljusen mielestä nyt pitäisi luoda yhteinen tavoitetila ja realistinen rahoitusjärjestelmä, rauhoittaa tilanne ja antaa alueille mahdollisuus tehdä rakenteellisia uudistuksia sekä kehittää omia palveluitaan. Ja kun molemmat eivät ole toteutettavissa, kumpi ohjaa, laki vai talous. 56 Kuntalehti 9 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Kuka syöpäpotilaista jätetään leikkaamatta, ketkä ikääntyneistä hoitamatta. Aikataulu on epärealistinen ja ristiriitainen, jos pidämme kiinni perustuslain ja substanssilakien takaamista yhdenvertaisista palveluista kansalaisille
MIE USKALLAN Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta edeltänyt Eksote-kuntayhtymä oli aikanaan edelläkävijä sote-palvelujen maakunnallisessa kokoamisessa, mutta kuntayhtymän viimeiset vuodet olivat hankalia. Tämän lisäksi prosessit on saatava toimiviksi ja vaikuttaviksi. • Jorma Ylönen Kuva: Ari Nakari KL9_56-57.indd 57 30.8.2023 15.47. Eksote antoi hyvän pohjan, mutta emme ole sen jatke. Tämä edellyttää valtiolta investointirahoitusta sekä riittävästi aikaa investointien toteuttamiseen. Puolipäiväisyys oli hyvinvointialueen valtuuston tahto, eikä Kiljunen lähde sitä haastamaan. Halusimme astua uuteen aikaan ja uuteen toimintaja johtamiskulttuuriin. Muutos myös sanoitettiin uusiksi. Aistin sen, kun liikun hyvinvointialueen toimipaikoissa. Tarkoituksenani on luoda pohjaa tuleville puheenjohtajille. Esimerkiksi kun potilas on tullut ambulanssilla, niin häneltä on aiemmin saatettu ottaa vuorokauden sisällä kokeet kolmeen kertaan. Sen seurauksena kotona asuu liian huonokuntoisia vanhuksia, ja he puolestaan kuormittavat sairaalan vuodeosastoja ja päivystystä. Meillä ei ole niitä tällä hetkellä riittävästi. Hän kuitenkin kirjaa tarkoin ylös tehtävään käyttämänsä ajan. Kiljusen mielestä jo nyt on merkkejä siitä, että muutostyössä on onnistuttu. ] Kuntalehti 9 / 2023 57 Anneli Kiljunen Syntynyt: Vuonna 1957 Lappeenrannassa Kotikunta: Lappeenranta Koulutus: Sosiaalihuoltajan tutkinto Tampereen yliopistosta Ammatti: Sosiaalityöntekijä, toimi vuodet 2003–2023 kansanedustajana Puolue: SDP Tärkeimmät luottamustehtävät: Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu Harrastukset: Lenkkeily, koirat Hyvää Etelä-Karjalassa + Työntekijöillä ja päättäjillä positiivinen suhtautuminen kehittämiseen, ei lamaannuta vaan tartutaan toimeen + Erittäin osaavat ja asiantuntevat työntekijät + Kumppanit: kuntien ja järjestöjen kanssa tehty hyte-yhteistyö ja Ekturva eli eri viranomaisten ja kuntien yhteinen varautumisen ja valmiuden foorumi Kehitettävää Etelä-Karjalassa Työrauha ja riittävä ajanjakso muutoksille ja autonomialle Henkilöstön saatavuus Ikärakenne Halusimme astua uuteen aikaan ja uuteen toimintaja johtamiskulttuuriin. Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Sitä paitsi voin milloin tahansa mennä keskustelemaan nykyisten päättäjien kanssa eduskuntaan tai ministeriöön ja sen myös aion tehdä. En ole katkonut lankojani Helsinkiin. Kesä on ollut rauhaisaa, ja olen saanut myös levättyä ja koottua voimia tulevaan syksyyn ja talveen. Kiljusen mielestä hyvinvointialueen alueen arvot on kirjattu osuvasti strategiaan: Mie turvaan. He voivat sitten myös arvioida, mikä on oikeudenmukainen ja riittävä tuntimäärä jatkossa. Paikkani on täällä. Etelä-Karjalassa hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajuus on määritelty osaaikaiseksi, 18 viikkotunnin työksi. Etelä-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti, ja ikääntyvien hoiva vaatii uudenlaisia tiloja ja toimintamalleja sekä henkilöstöä. 18 TUNTIA VIIKOSSA Kiljunen toimi viisi kautta kansanedustajana, eikä hakenut parlamenttiuralleen enää jatkoa huhtikuun vaaleissa. Henkilöstöllä on hyvä draivi päällä. Palveluista tulee tehokkaampia ja vaikuttavampia. Siihen Kiljusen työtunnit eivät ole mahtuneet, vaan viikot venyivät keväällä jopa 30–60-tuntisiksi. Kiljunen teki päätöksensä eduskuntatyöstä luopumisesta hyvissä ajoin ja sanoo sen vain vahvistuneen vuoden 2022 aikana, kun hän toimi puheenjohtajana hyvinvointialueella valmisteluvaiheen aikana. Tarvitsemme ikäihmisiä varten muun muassa yhteisöllisiä, helposti muunneltavia ympärivuorokautisen hoivan asumisyksikköjä. Mie välitän. [ Kuka. toiminta olisi tulevina vuosina mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa sekä vastaisi väestön tarpeisiin. Kiljusen mukaan heidän kohdallaan tärkeintä on palvelujen integrointi niin, että päällekkäistä työtä ei tehdä. Mie uskallan. Täällä on aivan mahtavat työkaverit niin alueen asiantuntijoiden kuin luottamushenkilöidenkin puolella, ja viihdyn todella hyvin tässä tehtävässä. Oli palkkarästeistä johtuneita pulmia, johtamisongelmia ja taloustaisteluja jäsenkuntien ja kuntayhtymän välillä. Mie vastaan. Ikääntyvien lisäksi Etelä-Karjalassa ovat pohdinnassa paljon palveluja vaativat asiakkaat. Yksi kerta riittää, ja sen jälkeen tiedot ovat kaikkien käytössä
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tule seuraamaan ohjelmaa myös Kuntalehden tapahtumalavalle, joka sijaitsee Kuntamarkkinoiden ajan Kuntatalon toisessa kerroksessa. 58 Kuntalehti 9 / 2023 [ Seuraava numero ] Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut • Ilmestyy 11.10. Kuntalehti raportoi Kuntamarkkinoiden kiinnostavimmat teemat ja puheenaiheet. Kuva: Jussi Vierimaa KL9_58-59.indd 58 30.8.2023 15.46. KUNTALEHDEN lokakuun numerossa kerromme vanhusten hoivasta, nuorten auttamisesta ja hyvinvointialueiden palveluista sekä perehdymme yksinasuvien elämään. Hän työskentelee johtavana diakonina Turun tuomiokirkkoseurakunnassa, jonka alueella lähes 70 prosenttia kotitalouksista on yhden ihmisen huusholleja. Kirjastot ovat tärkeitä yksinasuville, koska siellä voi viettää aikaa, käyttää ilmaisia palveluita ja olla osa yhteisöä tuntematta ketään, tähdentää Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi. Kuntalehti mukana tärkeimmissä tapahtumissa
Tule seuraamaan ohjelmaa myös Kuntalehden tapahtumalavalle, joka sijaitsee Kuntamarkkinoiden ajan Kuntatalon toisessa kerroksessa. Kuntalehti mukana tärkeimmissä tapahtumissa. KL9_58-59.indd 59 30.8.2023 15.46. Kuntalehti raportoi Kuntamarkkinoiden kiinnostavimmat teemat ja puheenaiheet. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
www.abilita.. Tule kuulemaan kuinka Monetra onnistui järjestelmäkilpailutuksessa sekä vinkkimme, kuinka tekin voitte onnistua. Abilita on kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. Osallistu tietoiskuihimme: Olemme osastolla OJ6 Olemme mukana Kuntamarkkinoilla! Ke 13.9 klo 10.00–10.20 tilassa A3.21 Case Monetra: Onnistunut talousjärjestelmäkilpailutus To 14.9 klo 11.00–11.20 tilassa A3.21 Varhaiskasvatuksen toiminnan kehittäminen onnistuneella järjestelmähankinnalla KL9_60.indd 60 30.8.2023 15.40. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla
ILMOITUSLIITE circwase_liite.indd 1 23.8.2023 11.29. Kiertotalous nyt: KUNNAT KÄRKENÄ Kiertotalous torjuu luontokatoa Vastuullisuus pienentää ruokahävikkiä Kivi kiertää rakentamisessa Biokaasun hyödyntäminen vielä vähäistä Miten kunnat voivat edistää uudelleenkäyttöä
kehitetty kierrätyspuistoja ja uusia kierrätystoimintoja, hyödynnetty uudelleen muovijakeita, kehitetty ylijäämäruuan jakelua, biokaasun tuotantoa ja älykkäitä hallintajärjestelmiä sekä luotu teollisia symbiooseja. 2 Circwaste KIERTOTALOUS NYT Julkaisija Suomen ympäristökeskus Päätoimittaja Tuuli Myllymaan (vastaava) Hanna Savolahti Tuottaja Hannele Ahponen hannele.x.ahponen@syke.fi Toimitus Markku Vento, Kuntalehti markku.vento@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö, AD kari.langsjo@kuntalehti.fi Grafiikat, Satu Turtiainen, Syke Painopaikka Punamusta, Forssa 2023 ISBN: (pdf) 978-952-11-5211-5 ISBN: (nid) 978-952-11-5210-8 Kansikuva: Adobe Stock Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. 3 Pääkirjoitus 4 Kierrätys on lyönyt kunnissa läpi 6 Biokaasun hyödyntäminen vielä vähäistä 7 Kiertotalous torjuu luontokatoa 8 Rakentamisen kiertotalous etenee 9 Jätteistä syntyy uusiomateriaalia 10 Kymmenen kysymystä uudelleenkäytöstä 11 Kolumni: Taina Nikula 12 Käytetty tuote on haluttu 14 Vastuullisuus pienentää ruokahävikkiä 16 Mistä mittarit kiertotalouteen kunnissa. https:// www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI CIRCWASTE-hanke pähkinänkuoressa CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta on seitsenvuotinen hanke, joka on edistänyt materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa. Sisällysluettelo 2 Mikä on Circwaste. circwase_liite.indd 2 23.8.2023 11.29. Tavoitteena on ollut luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Alueiden yhteistyöryhmät ovat katalysoineet konkreettista toimintaa, synnyttäneet uusia T&Khankkeita sekä kannustaneet paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Osahankkeissa on mm. Hanke on toiminut viidellä alueella: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa
Hanke on tarjonnut tuen ja puitteet kiertotalouden tavoitteisiin sitoutuneiden kuntien vertaisverkostolle. Vaikuttavimman työn kiertotalouden edistämiseksi on kuitenkin suunniteltu jatkuvan lukuisissa muissa Syken ja sen yhteistyökumppaneiden hankkeissa ja verkostoissa. Tiekarttatyö on prosessi, joka avaa keskusteluyhteyden, kokoaa eri näkemykset ja luo rungon yhteisille tavoitteille ja niiden seurannalle. % Hanke päättyy, mutta työ jatkuu vahvojen verkostojen voimin Sisällysluettelo 2 Mikä on Circwaste. Circwaste 3 Pääkirjoitus K uv a: K ai W id el l K un seitsemän vuotta kestänyt hanke päättyy, toimintavuosiin on ehtinyt kertyä paljon yhteisiä kokemuksia. Entä mitä seuraavaksi. Monilta osin kyllä: edelläkävijäkunnissa on toteutettu lukuisia konkreettisia edistyksellisiä ratkaisuja ja panostettu viestintään. 3 Pääkirjoitus 4 Kierrätys on lyönyt kunnissa läpi 6 Biokaasun hyödyntäminen vielä vähäistä 7 Kiertotalous torjuu luontokatoa 8 Rakentamisen kiertotalous etenee 9 Jätteistä syntyy uusiomateriaalia 10 Kymmenen kysymystä uudelleenkäytöstä 11 Kolumni: Taina Nikula 12 Käytetty tuote on haluttu 14 Vastuullisuus pienentää ruokahävikkiä 16 Mistä mittarit kiertotalouteen kunnissa. Näitä parhaita oppeja ja oivalluksia on koottu luettavaksenne tähän lehteen. Laajassa yhteistyössä vuosittain järjestetyissä kestävyysteeman tilaisuuksissa kaikille kunnille on tarjottu runsas kattaus tietoa kestävyystyön tuloksista ja mahdollisuus laajentaa omaa näkökulmaa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoimassa Circwaste-hankkeessa kuntayhteistyö on ollut alusta alkaen olennaisen tärkeässä roolissa. Kiertotalouden edelläkävijäkunnat Ii, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku, Vantaa laativat hankkeen alussa tiekartan, eli strategisen suunnitelman kiertotalouden edistämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kaikki kunnat ovat tervetulleita edistämään kiertotalouden strategista työtä sitoutumalla ympäristöministeriön ja työja elinkeinoministeriön koordinoimaan Kiertotalouden Green Deal -sitoumukseen. circwase_liite.indd 3 23.8.2023 11.29. Lisäksi tehtävänä oli saavuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteet. Hanketyö loppuu aikanaan. Kiertotalouden yhteistyö ei siis pääty tai edes hidastu, vaan jatkuu entistäkin vahvempana – tervetuloa mukaan kaikki kunnat! Circwaste-hankkeen projektipäällikkö, ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus. Suunnitelmat laadittiin yhteistyössä kunnan avaintoimijoiden kanssa, kunkin kunnan paikalliset erityispiireet, vahvuudet ja haasteet huomioiden. Edelläkävijäkuntaverkostolle järjestetyissä tapaamisissa kunnat ovat päässeet vaihtamaan kokemuksia, oppimaan muiden kokeiluista ja kopioimaan hyviä käytänteitä. Luonnonvarat, luonto, ilmastoja talouskysymykset sekä sosiaaliset tekijät muodostavat kokonaisuuden, jossa mitään osatekijää ei voi unohtaa. Onnistuttiinko tavoitteissa. Seitsemän vuoden aikana tavoitteena on ollut myös kiertotalouden valtavirtaistaminen: luonnonvarojen säästäminen, päästöjen vähentäminen, materiaalien arvon säilyttäminen, kierrätys ja oikeudenmukaisuus olisivat itsestään selvä osa kuntien päätöksentekoa ja valintoja. Kierrätysja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi työtä kuitenkin vielä riittää. Vertaisverkosto sitoumustyölle on parhaillaan käynnistymässä Kiertotalous-Suomi-osaamisverkostossa, joka on Syken ja Motivan luotsaama kiertotalouden palvelukeskus koko Suomelle. Kiertotaloudesta on tullut vakiintunut ympäristöpoliittinen käsite ja aiheeseen liittyvää tietoa ja tapahtumia on tarjolla enemmän kuin koskaan
Näiltä on valittu kymmenen edelläkävijäkuntaa. ”Tiekartta tarkoittaa strategista sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntien tiekarttoihin liittyvät läheisesti alueiden tiekartat, jotka on hankkeessa laadittu ydinalueille. Molemmissa tiekartoissa on samat tavoitteet – tunnistaa paikalliset erityispiirteet, räätälöidä niiden pohjalta yhteistyönä tavoitteet asioiden edistämiseksi, sitouttaa toimijat ja sopia toimenpiteistä ja seurannasta. Syke on koordinoinut asioita taustalla sekä tuottanut kiertotalouden tilasta mittausdataa. 4 Circwaste Teksti: Timo Kuukkanen S uomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima Circwastehanke käynnistyi vuonna 2016 ja on keskittynyt kiertotalouden edistämiseen. K uv a: Tu ru n ka up un ki / Jo el K ar ls so n Kuntien löytämistä ratkaisuista toivotaan monistettavia käytänteitä ja innovaatioita, joita on mahdollista käyttää kiertotalouden valtavirtaistamisessa. Hanke on ohjannut kuntien johtoa strategiseen muutokseen. Se kannustaa kuntia kehittymään kestävästi. Kiertotalouden innovaatioita on testattu lisäksi 23 partnerin pilottihankkeissa. Turussa kiertotalous nivoutuu laajaan ympäristötoimien kokonaisuuteen. ”Ilmastotavoitteista Circwaste-hanke toteuttaa EU:n kiertotalouspakettia ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Syke on luonut Circwaste-tavoitteiden suunnittelua varten Kiertotalouden tiekartta -instrumentin, joka auttaa kuntia luomaan suunnitelman kiertotalouden edistämiseksi omista lähtökohdistaan. Strateginen sitoutuminen on pysyvän muutoksen perusta”, Syken projektipäällikkö Tuuli Myllymaa kuvailee työkalun merkitystä. Kysyimme edelläkävijäkuntina toimivien Lappeenrannan, Lahden ja Turun johtohenkilöiltä, miten kiertotaloutta on ajettu sisään. Esimerkiksi kauppatorin uusi sulanapitojärjestelmä hyödyntää maaperään ladattua auringon lämpöä. Hankkeen tavoitteena on ollut tehdä Suomesta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, kiertotalouden ykkönen. Vahva kannatus kunnissa KIERRÄTYS LYÖNYT NYT LÄPI circwase_liite.indd 4 23.8.2023 11.29. Hankkeen tavoitteita on toteuttanut neljä ydinaluetta, jotka muodostuvat viidestä maakunnasta. Kiertotalous valtavirtaistuu Turussa ”Kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset nauttivat valtuustossa täyttä kannatusta”, Turun pormestari Minna Arve kiittelee
Voisivatko arkkitehdit piirtää niitä uusiin rakennuksiin?”, Vuori selvittää. Silloin kiertotalouden edistäminen olisi jonkun vastuulla.” ”Suomen kannattaa pyrkiä kiertotalouden mallimaaksi. Circwaste-hankkeen koordinaattori Anna Vuori avaa suuria rakennusja purkualan kierrätyshaasteita. Kiertotalous säästää rahaa. Toinen esimerkki on Fazerin tehdas, joka tuottaa kauran akanoista xylitolia. Kiertotalous ja luonnon monimuotoisuuskin liittyvät ilmastotavoitteisiin, mutta eri kautta.” Circwaste-hankkeeseen liittyessään Turku oli jo sitoutunut kiertotalouden vahvistamiseen. Kunnianhimoista kiertotaloustoimintaa on mahdoton toteuttaa ilman osaamista. Kiertotalouden innovaatioista Räsänen mainitsee esimerkkinä Wimaon, joka valmistaa erilaisia tuotteita uusiomuovista ja -kuiduista. Kaupunki oli aktiivisesti mukana Kiertotalouden Varsinais-Suomi -tiekarttatyössä ja kehitti uusia kiertotalousratkaisuja sekä omaa tiekarttaa yhteistyössä Sitran ja ICLEI:n sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Mylly ja leipomo vasemmalla, xylitolitehdas oikealla. ”Kiertotalous ei ole enää valintakysymys. Tämä on voittava yhtälö”, Timonen kehaisee. Kiertotalouden painopisteitä on useita alkaen energiasta, vedestä ja elintarvikkeista. % K uv a: Ju ha -P ek ka H uo ta ri / La hd en ka up un ki Fazerin yli 50 miljoonan euron tehdas Lahdessa valmistaa xylitolia kaurankuorista, jotka hävitettiin aiemmin biojätteenä. Ideoita ja tavoitteita syntyy liikaa suhteessa pienen kaupungin resursseihin”, Räsänen sanoo. ”Meillä kiertotalous tarkoittaa materiaalien tehokkaampaa käyttöä, niiden kierrätystä ja jakamistaloutta”, ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen luettelee. Kiertotalous on vaikuttanut Lahdessa myönteisesti esimerkiksi Hartwallin juomatehtaan liiketoiminnassa. Kiertotalouskoordinaattori olisi hyödyllinen. ”Turussa kiertotaloustyötä on tehty intensiivisesti pitkään, ja nyt huomaa että viranhaltijat oma-aloitteisesti ottavat asian esille valmisteluissa ja esityksissä”, Arve iloitsee. Jätevedenpuhdistamolla käytetään maailmaluokan puhdistusratkaisuja. circwase_liite.indd 5 23.8.2023 11.29. ”Tämä on kuin upottava suo, jossa on vielä monta askelta otettavana.” ”Kulttuurimuutos toimijoiden käytännöissä ei tunnu olevan nopeaa. Timonen ei näe kiertotaloudelle vaihtoehtoja. Turussa on paljon kiertotalouteen liittyviä käytänteitä ja innovaatioita. Se on viimeinen lenkki Turussa sovellettavassa ketjussa REthink–REgenerate–REuse–REduce–REcover. ”Kaupunginvaltuuston asettama strateginen tavoite on kasvattaa kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa. Circwasten kiertotalouden tiekartta tuli näiden lisäksi. Ympäristövaikutukset näkyvät saariston vedenlaadussa, ja kaikki on järkevää taloudellisesti. Kysymys on myös päästöjen vähentämisestä ja taloudellisen hyödyn tavoittelusta”, Timonen kiteyttää. Sieltä saadaan lämpöä kaukolämpöverkostoon, ja lietteestä valmistetaan biokaasua. Oluen tuotannossa syntyvästä jätteestä, mäskistä, valmistetaan biokaasua Lahti Energian toteuttamassa voimalassa. ”Kiertotaloudessa on kysymys siitä, pitäisikö luonnonvaroja säästää. Kiertotaloustyö ei vaadi enää merkittäviä ylimääräisiä resursseja. Siitä seuraa taloudellista etua, vaikka se vaatisi satsausta eikä onnistumisesta ole takeita. Circwaste 5 syntyy keskustelua. Arve kutsuu sitä systeemiseksi muutokseksi. Ne inspiroivat toisiaan”, ilmastojohtaja Risto Veivo muotoilee. Lappeenrannan rooli Circwasten edelläkävijänä tuntui luontevalta. Turku painii raskaassa sarjassa resurssiensa ja tavoitteidensa puolesta. ”Nämä ovat rinnakkaisia työkaluja. ”Suuri vaikuttavuus tulee siitä, että synnytetään kiertotalouden toimintamalli ja oivallukset kaupungin toimijaverkostossa.” Veivo mainitsee, että kiertotalous ei liity vain jätteisiin ja materiaaleihin. ”Yritämme keskittyä toimiin, jotka ovat järkeviä ja vievät asioita eteenpäin.” Räsänen pitää kiertotalouden tiekarttaa hyvänä työkaluna ”tavoiteasetannassa, vastuuttamisessa ja aikatauluttamisessa”. Lappeenrannassa positiivinen ongelma Karjala on ollut edelläkävijä biojätteen erilliskeräyksessä jo yli 20 vuotta. Voittava yhtälö Lahdessa ”Euro on hyvä konsultti”, kaupunginjohtaja Pekka Timonen täräyttää kysymykseen kiertotalouden edistämisestä Lahdessa. ”Kierrätysosien uudelleenkäyttö edellyttää, että käytettyjen rakennusosien sertifiointihaasteet sekä varastointipulmat ratkaistaan. Siihen siirtyminen on välttämätöntä ja vääjäämätöntä Suomessa ja kansainvälisesti. Maine vahvana kiertotaloustoimijana luo positiivista kehää,” Anna Vuori katsoo. ”Kestävässä kehityksessä on kolme pilaria. Kaupunginjohtajan tehtävä on toteuttaa tavoitetta.” Lahden laatimassa tiekartassa osaaminen ja koulutus on mainittu ensimmäisenä painopisteenä muiden joukossa. Päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan pitää edistää kiertotaloutta ja huolehtia luonnon kantokyvystä”, Arve konkretisoi. ”Olen näistä innostunut, koska liikelaitokset tuottavat itselleen kilpailuetua, ja samalla syntyy kestävämpää kehitystä. Se kuuluu normaaliin tekemiseen. ”Asenneilmapiiri kaupunginvaltuustossa on kiertotaloudelle myönteinen, mutta toimien toteuttamisessa on haasteita. Se on näin simppeliä.” Kiertotaloudesta ei synny soraääniä Salpausselällä sijaitsevan Lahden valtuustossa
Lisää hanaa! Keski-Suomen Circwaste-osahankkeessa tutkittiin käyttämätöntä biokaasupotentiaalia, joka arvioitiin teoreettisesti jopa 400 gigawattitunnin suuruiseksi. Energiaa tyhjästä Biokaasutuotanto pohjautuu orgaanisten jätteiden käsittelyyn, esimerkiksi mädättämiseen. Maakunnan kaasutuotanto vuodessa on noin 35 gigawattituntia. Potentiaalin valjastamisessa ollaan lyömässä isoa vaihdetta sisään. Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pirjo Peräahon mukaan Keski-Suomen kasvussa ja kehityksessä tähdätään maakuntastrategian mukaisesti luonnon, ihmisen ja talouden sopusointuun. ”Circwaste-hankkeemme selvityksen mukaan Keski-Suomessa olisi mahdollista lisätä biokaasutuotantoa reilusti. Se on arvokas energianlähde, jota ikään kuin nyhjätään tyhjästä. Hiilineutraaliuden tavoite on vuonna 2030. Myös alueemme logistiikka-alan yritykset ovat kiinnostuneita biokaasusta, Peräaho kuvailee Keski-Suomen toimintaympäristöä. Merkittävin hyödyntämätön biokaasupotentiaali on maataloudessa, jossa syntyy biokaasutuotantoon soveltuvaa lantaa ja pelloilla maatuvaa kasvustoa, kertoo projektiasiantuntija Enni Huotari Keski-Suomen liitosta. Tämä onnistuu osin nykyisten neljän laitosten kapasiteettien rajoissa, mutta uusia laitoksia on suunniteltu 30 GWh verran. Hallituksen tavoite on nelinkertaistaa tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Ennen lanta maatui pellolla, mutta nyt siitä muodostui kaasua sen lisäksi, että ravinteikas liete päätyi edelleen pellolle. Ravinteet voidaan kierrättää myös kompostoimalla ja luonnollisella maatumisella pellossa. Nyt kaasun tuotantoa ja käyttöä lisätään yhtä jalkaa. Metaania voidaan käyttää kevyen ja raskaan liikenteen polttoaineina, lämmityksessä ja sähköntuotannossa. % Yhtenä biokaasun kulutuksen esteenä on kaasuautojen vähäinen saatavuus. KeskiSuomessa tuotanto on tarkoitus tuplata vuoteen 2030 mennessä. Kaasua tuotetaan jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden lietteistä, ruuantähteistä ja maatiloilla lannasta, joutoheinästä ja kasvien osista. ”Biokaasuntuotannon arvioidun lisäämisen myönteinen taloudellinen vaikutus KeskiSuomessa olisi noin 14,7 miljoonaa euroa vuosittain. Tapahtumien kulku osin selittää, miksi biokaasubisnes kukoistaa Keski-Suomessa. circwase_liite.indd 6 23.8.2023 11.29. Lähituotannon kasvattaminen parantaisi myös maakunnallista huoltovarmuutta, joten vaikutukset ulottuvat laajemmallekin, Huotari jatkaa. 6 Circwaste Teksti ja kuva: Timo Kuukkanen L ehmänlannasta se ajatus lähti. ”Meillä on hyvien biomassavarantojen lisäksi kaasualan yrityksiä, esimerkiksi alan pioneeri Metener Oy, Suomen Biovoima Oy ja jätehuoltoyhtiöt. Kalmari otti käyttöön Suomen ensimmäisen biokaasuauton vuonna 2002 ja perusti Laukaan Leppävedelle ensimmäisen biokaasun yleisen tankkauspisteen 2004. Tuotannon lisäämisessä on joitakin kantoja kaskessa. aineksen ravinteet voidaan hyödyntää viljelyssä, ja sillä voidaan korvata ostettavia lannoitteita. Biokaasutuotannon raaka-aineeksi kelpaa lähes mikä tahansa orgaaninen jäte puuta lukuun ottamatta. Sitä on käytetty lannoitteena iät ajat, mutta kun EU rajoitti sen levittämistä pelloille, laukaalainen Erkki Kalmari ryhtyi kehittämään lannan jalostamista. Alan kehittyminen vaatii myös biokaasun raaka-aineen keräysverkoston ja kaasun jakeluverkoston kehittämistä. Vasta kahdeksan vuotta myöhemmin Suomeen avattiin toinen. Koko maassa biokaasua tuotetaan vuodessa noin 1 Twh. Kaasun tuotantoprosessissa on mahdollista ottaa talteen myös hiilidioksidia esimerkiksi panimoteollisuuden tai yleistyvän vetytalouden ja hiilivetyjen valmistuksen tarpeisiin. Mädätyksestä jäljelle jäävän kiinteän Biokaasun tuotanto uudelle tasolle EUROJA JÄTTEISTÄ Circwaste-osahanke Keski-Suomessa selvitettiin: valtaosa biokaasupotentiaalista jää hyödyntämättä. Prosessissa syntyy runsaasti metaania ja vähemmän hiilidioksidia ynnä muita kaasuja, kun taas luonnollisessa maatumisessa muodostuu eniten hiilidioksidia. Hän perusti maatilalleen biokaasulaitoksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Niiden pehmittämiseksi KeskiSuomessa tehtiin toimenpidesuunnitelma, joka suosittaa laitosten luvitusprosessien sujuvoittamista ja investointiohjelman luomista. Lannan arvo moninkertaistui prosessissa
”Maaja metsätaloudessa vaikutukset kohdistuvat erityisesti metsiin ja erilaisiin maatalousympäristöihin. ”Suomella on mahdollisuus muuttaa resurssi-intensiivistä teollisuutta kiertotalouden suuntaan. Esimerkiksi metsäteollisuus hyödyntää tuontituotteita, kuten polttoaineita ja kemikaaleja, sekä ulkomailta tuotua raakapuuta. Maamassoja voidaan kierrättää ja jo rakennettuja maa-alueita käyttää uudelleen”, muistuttaa erikoistutkija Kati Vierikko Sykestä. Kestävämpiin ratkaisuihin pyrittäessä voidaan ottaa myös takapakkia. Rakentaminen taas heikentää useita erilaisia luontotyyppejä. % Kiertotalous torjumaan luontokatoa Taloudellinen toiminta vaikuttaa väistämättä luontoon, mutta kiertotalouden keinoin paineita voidaan vähentää rakentaen samalla kestävämpää tulevaisuutta. Kestävä toiminta kannattaa Kunnissa esimerkiksi julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa ja samalla säästää. Paineiden taustalla vaikuttaa useita toimialoja. circwase_liite.indd 7 23.8.2023 11.29. Suomessa näitä ovat erityisesti metsäteollisuus ja -talous, rakentaminen sekä ruuantuotantoon liittyvät toimialat. Siihen riittäisi kiertotalouteen siirtyminen ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiilija metsäsektorilla. K uv a: R ik u Lu m ia ro Jos ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiilija metsäsektorilla siirryttäisiin kiertotalouteen, luontokato voitaisiin Sitran selvityksen mukaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisesti. Taloudellinen toiminta kohdistuu luontoon myös maamme rajojen ulkopuolella. Tämä on usein myös kustannustehokasta pitkällä aikavälillä”, Ruokamo sanoo. ”Esimerkiksi rakentamista varten tarvittavia raaka-aineita, kuten soraa ja kiviaineiksia, hankitaan harjuja kallioympäristöistä.”, kertoo erikoistutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta. Maataloudessa voidaan kierrättää ravinteita ja hyödyntää esimerkiksi lantaa biokaasun tuotannossa. Hankintakriteereissä voidaan erityisesti edellyttää kiertotalousratkaisuja. Maaperän turhaa käyttöä tulisikin välttää. Puumateriaaleja ja -tuotteita tulisi kuitenkin saada nykyistä enemmän valjastettua uudelleenkäyttöön teollisuudessa, jotta ne eivät menisi nopeasti poltettaviksi. Halting biodiversity loss through the circular economy (Sitra) https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-rootcauses/ Kiertotalouden monet mahdollisuudet Sitran selvityksen mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä maailmanlaajuisesti. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan hillitä luonnonvarojen käyttöä ja vähentää maankäytön paineita. Maailmanlaajuisesti maankäyttö ja luonnonvarojen otto ovat suurimmat syyt luontokatoon. Kiertotalouteen siirtyminen voi merkitä kunnille ja yrityksille aluksi isoja investointeja, mutta pitkällä aikavälillä se tuo hyötyjä, sillä tuotantotoiminta on lopulta riippuvaista luonnosta. Lue lisää: Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana https:// julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162901 Kiertotalous maankäytön suunnittelussa. ”Kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelu tai tuotteiden uudelleenkäyttö vähentävät luontovaikutuksia tuotantoketjuissa”, Ruokamo muistuttaa. Myös Suomessa ongelma on merkittävä. Kaavoitus kestävän ja luonnonvaroja säästävän kaupunkiympäristön edistäjänä. Puuraaka-ainetta olisi myös hyvä ohjata nykyistä huomattavasti enemmän pitkäikäisiin, korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten tekstiileihin. Metsäteollisuudessa on jo käytössä tehokkaita, kiertotalouden mukaisia prosesseja. Myös rakentamisella on merkittäviä luontovaikutuksia ulkomailla. ”Terve maaperä on olennainen osa luontokadon hillintää ja ruokaturvaa. Myös maankäyttöön liittyvillä päätöksillä on väliä. Kun luonto köyhtyy, myös ihminen menettää luonnon tarjoamia palveluja kuten maataloustuotteita tai raakaaineita. Lisäksi meillä on vielä paljon arvokasta luontoa säilytettäväksi”, muistuttaa Ruokamo. Sitran selvityksen mukaan ruokaja maataloussektorin vaikuttavimmat kiertotaloustoimet ovat siirtyminen lihaa korvaaviin vaihtoehtoisiin proteiineihin, uudistavan viljelyn menetelmät ja ruokahävikin vähentäminen. Esimerkiksi mineraaleja pyritään korvaamaan uusiutuvilla, puupohjaisilla tuotteilla, mutta metsätaloustoiminta viekin luonnolta paljon enemmän maa-alaa kuin kaivokset. ”Luonnonvarojen otto tulisikin pitää kestävällä tasolla ja huomioida luonto esimerkiksi metsänkäsittelyn menetelmissä”, Ruokamo sanoo. Eliölajeistamme 12 prosenttia ja luontotyypeistä lähes puolet arvioidaan uhanalaisiksi. ”Huomiota tulisi kiinnittää enemmän tuotannon alkupäähän, ja valita pitkäikäisiä ja muunneltavia tuotteita. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322882 Tackling root causes. Enemmän arvoa raaka-aineista Rakentamisessa on paljon potentiaalia muuttaa tuotantoa kiertotalouden suuntaan. Teksti: Hannele Ahponen, viestintäasiantuntija, Suomen ympäristökeskus L uontokato on maailmanlaajuisesti yksi polttavimpia ympäristöhaasteita ilmastonmuutoksen rinnalla. ”Rakennuskannan elinikää voidaan kasvattaa esimerkiksi ottamalla korjattavuus ja muuntojoustavuus jo rakennuksen suunnittelussa huomioon”, Ruokamo listaa
Rakentamisen kiertotalous etenee osittain KIERTÄVÄ KIVI circwase_liite.indd 8 23.8.2023 11.29. Rakennusalan jätteistä 86 prosenttia on purkujätettä, josta valtaosa on hyötykäyttöön hyvin soveltuvaa mineraaliainesta. ”Rakennustyömaalla työntekijä tekee mitä käsketään. maisesti eniten jätettä. K uv a: Ti m o K uu kk an en Rakennusjätteen lajittelu onnistuu, jos työmaalla on siihen motivaatiota. 8 Circwaste Teksti: Timo Kuukkanen R akennusja purkujätteen kierrättämisessä ja hyötykäytössä on useita haasteita, joita vuonna 2017 alkaneella Circwaste-hankkeella on pyritty ratkomaan. Puhaksen hallintojohtaja Matti Mikkelän mukaan avainkysymys rakennusjätteen kierrätyksessä on lajittelu työmaalla. Rakennusja purkuala on kakkosena 10,4 prosentin osuudella. Sen osuus jätemäärästä on 74 prosenttia. Kierrättäminen vaatii motivaation Joensuun ja sen neljän lähikunnan jätehuoltoyritys Puhas osallistui rakennusja purkujätteiden lajittelun ja kierrätyksen osalta Circwaste-hankkeeseen vuosina 2017–2019. Lajittelu toimii, jos työmaan johto on sitoutettu ja yrityksen johto on sitoutunut siihen”, Mikkelä sanoo. Suomessa kaivosteollisuus tuottaa ylivoiMineraaliainesten kierrättäminen rakennusalalla alkaa jo sujua, mutta koko alalla on yhä kirittävää. Silloin jakeet voidaan pitää erillään koko kierrätysketjussa. Haasteita on eniten jätteiden lajittelussa ja kuljetuskustannuksissa. Hanke on nostanut suurennuslasin alle joitakin pulmakohtia, jotka ovat yhä mietinnässä, mutta myös onnistumisia on saavutettu
Väylän routakestävyys edellyttää riittävän paksua rakennekerrosta. Lähinnä metallijätteillä on rahallinen arvo”, Mikkelä toteaa. ”Jätemaksut ovat urakan kokonaisuuteen nähden niin pieniä, että ne yksin eivät kannusta lajittelemaan. Pilotttihankkeissa tutkittiin uusiomateriaalien ominaisuuksia tekniseltä ja ympäristökelpoisuuden kannalta. Tutkimushankkeessa oli yhdeksän pilotointikohdetta. Turun seudulla on paljon savista maaperää. Jatkoseurannassa tarkkaillaan edelleen, havaitaanko väylän kunnossa jotain poikkeavaa, mikä pitää tunnistaa jatkossa”, Marjo Koivulahti selittää. Hankkeessa siivilöityi konkreettisia keinoja lajittelun tehostamiseksi. Väylän rakenteen jakavassa kerroksessa käytettiin eri osuuksilla läheiseltä Fortumin jätteenpolttolaitokselta tullutta pohjakuonaa, joka on koostumukseltaan rakeista mineraaliainesta, sekä toiselta toimijalta tuotua murskattua purkubetonia. Liiketoiminta maissa Rakentamisessa tarvittavaa ja syntyvää maaainesta on helpompi kierrättää. ”Kahden vuoden jälkeen väylä ja sen päällyste ovat hyvässä kunnossa. Huopaa prosessoidaan Kujalan käsittelykeskuksessa Lahdessa. Jos kiviainesta saa 10–20 kilometriä lähempää, kierrätysmateriaalien käytön taloudellinen järkevyys alkaa murentua. Toki tien tulee kestää paljon pitempään.” Koivulahden mukaan kuonan ja betonimurskeen käytön kannattavuus riippuu kuljetusmatkoista. ”Isoissa kaupungeissa ei ole läjityspaikkoja, minkä vuoksi maata on pitänyt kuljettaa kauas. Circwaste 9 Jätteistä uusiomateriaalia R amboll on tutkinut laajasti muun muassa sekajätteen poltossa syntyvän lentotuhkan ja pohjakuonan hyötykäyttöä uusiomateriaaleina väylärakentamisessa. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Kuosmanen kertoo, että maa-ainesten kierrätykseen herättiin alun perin rekkarallin vuoksi. Se on resurssiviisasta materiaalinkäyttöä, mutta jos neitseellistä maata saa lähempää, kierrättämisen kustannukset nousevat”, Kuosmanen avaa kierrättämisen motiivia. Kiertomaa kierrättää moreenin ja mullan tyyppisiä maita. ”Pilottikohteessa haluttiin seurata erityisesti kuonan ominaisuuksia, sen levittämisja tiivistämismenetelmiä ja kantavuutta. Hän arvioi, että kierrätettävän maa-aineksen määrä kasvaa jatkossa. Betonimursketta käytettiin 17 000 tonnia eli noin 25-kertainen määrä, koska betonimursketta oli kohteen rakentamisaikataululla paremmin saatavilla. Koska se käsiteltynä soveltuu maarakennukseen, sitä ei ole tarkoituksenmukaista kuljettaa kaatopaikoille. Parhaimmillaan päästiin 99 prosentin kierrätysasteeseen. Kalliimmat sekajätemaksut voisivat nekin kannustaa lajittelemaan. K uv a: M ar kk u V en to circwase_liite.indd 9 23.8.2023 11.29. Lajittelemisen kannustimia voivat olla esimerkiksi urakkasopimukseen kirjattu lajitteluklausuuli tai -palkkio. Puhas teki yhteistyötä yhdeksän rakennustyömaan kanssa. Tulevaisuuden kierrätyshaasteista Mikkelä nostaa esiin vinyylilankut, jotka ovat nykyään suosittuja lattiapinnoitteita. Kuonan käytöstä on myös laadittu infrarakentamisen ohjeet (Rakennustieto RT 103552-ohjekortti). Molemmista materiaaleista oli poistettu metallit ja muu roskaisuus, ja ne olivat tiivistettävissä. Kuonaa käytettiin 660 tonnia. Sekamaita puolestaan syntyy työmailla, joilla maa-aineksia ei lajitella. Pohjakuonaa tien pohjaksi Jätteenpolttolaitosten yleistyttyä kuonaa syntyy Suomessa 300 000 tonnia vuodessa. Rambollin yksikönpäällikkö Marjo Koivulahden mukaan kuonan käyttö on jo lainsäädännössä, joten rakennushankkeissa riittää ympäristöluvan sijaan MARA-ilmoitusmenettely. Ramboll löysi tuhkalle ja kuonalle useita käyttökohteita maapohjan stabiloinnissa sekä väylien rakennekerroksissa ja pengerryksissä. Niillä säästettiin 25 000 tonnia neitseellistä kiviainesta. % Kierrätetystä kattohuovasta valmistetaan rouhetta, jota voidaan käyttää asfaltin valmistuksessa. Puhas laati hankkeen yhteydessä Rakentajan lajitteluoppaan, joka seikkaperäisesti käy läpi rakennusjätteen jakeet ja mitä niihin saa ja ei saa lajitella. ”Olennaista on, että työmailla on jokin konkreettinen syy lajitella”, Mikkelä kirjoittaa blogissaan. Sitten havahduttiin, että maata voi kierrättää paikan päällä.” ”Turussa on hyvä tilanne, kun Kiertomaa perusti kaupungin tuntumaan Saramäen terminaalin, jossa voidaan yhdistää läjitys, kierrätys ja kiviainestuotanto.” ”Käytännössä maa-ainesten kierrättämisen mielekkyys linkittyy kuljetuksen kustannuksiin. Saviset ja sekamaat ovat hankalia. ”Savea aiotaan käyttää seuraavaksi Topinojan kaatopaikalla. Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n omistaman Kiertomaa Oy:n Saramäen materiaaliterminaalin palveluita käytetään kaupungin purkuja rakennushankkeissa. Ne eivät sovellu kierrätykseen eivätkä oikein polttoonkaan. Hankkeen tarkoituksena oli koota ja jakaa tietoa kuonan käytöstä ja tunnistaa sen erityisvaatimuksia. Ykköstavoitteena on ajaa kierrätyskelpoinen maa työmaalta toiselle. Taloudellisten kannustimien ohella työmaalla tarvitaan tietoa ja motivaatiota, helppokäyttöisempiä lajitteluvälineitä sekä yksinkertaisia lajitteluohjeita ja selkeitä kylttejä. Samoin louheita, kalliomurskeita ja purkubetonia, joita se saa erilaisista saneerausja purkukohteista. ”Yksi saven käyttökohde on suljettavien kaatopaikkojen tiivistysrakenteet”, Kuosmanen kuvailee. Rakenteissa ei ole tapahtunut mitään yllättävää. Valtaosa savesta menee kuitenkin läjitykseen.” Kuosmasen mukaan Kiertomaan toiminta korvaa 100 000 tonnia neitseellisiä maa-aineksia vuositasolla. Pilottihankkeena Riihimäellä oli noin 5-kilometrisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen vuonna 2021
Painossa mitattuna tekstiilejä ja huonekaluja kiertää uudelleenkäyttöön lähes saman verran. Kuluttajat näkevät yksilöidyt ja erilaiset tuotteet kuten vaatteet persoonallisina vaihtoehtoina. Moni toimija miettii, miten uudelleenkäytettynä hankitun tuotteen vastuukysymykset jakaantuvat, riittääkö ostetun tuotteen laatu ja onko tuote turvallinen. Esimerkiksi uudelleenkäytettyjä huonekaluja voidaan hankkia palvelusopimuksella, johon sisältyy käyttö sekä säännölliset huollot ja poisvienti sopimuksen päätyttyä. Esimerkiksi Lahden kaupunki on laatinut uudelleenkäyttöä edistävän kierrätyskalusteiden puitesopimuksen. Uudelleenkäyttö tarkoittaa sitä, että tuotteita tai niiden osia käytetään uudestaan alkuperäistä käyttöä vastaavalla tavalla. % käyttöön tavaroiden kierrätysjärjestelmän eri yksiköiden välillä. Uudelleenkäyttö on tällä hetkellä nosteessa. 9 Millaisia ovat uudelleenkäytön nousevat trendit. Uudelleenkäytön infran rakentaminen ja ylläpitäminen luo lisäksi työpaikkoja, rakentaa yhteisöjä ja tukee heikossa asemassa olevia esimerkiksi tukityöllistymisen kautta. 10 Circwaste 1 Mitä uudelleenkäytöllä tarkoitetaan. Oletettavaa kuitenkin on, että uudelleenkäytön potentiaali on nykyisiä käyttömääriä paljon suurempi. Useisiin kaupunkeihin perustetaan uudelleenkäyttöön keskittyviä ”marketteja”, jotka sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Uudelleenkäytön kautta voi olla haasteellisempaa löytää suuria määriä yhdenmukaisia tuotteita. Sitra on arvioinut, että jos ihminen ostaa kaiken tarvitsemansa käytettynä, hänen hiilijalanjälkensä pienenee 11 prosentilla vuodessa. 4 Miten kunnat voivat edistää uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytetty tuote ei ole ollut missään vaiheessa jätettä. 3 Kuinka paljon tuotteita päätyy Suomessa uudelleenkäyttöön. Myös trendit ovat muuttumassa. 8 Mitä mahdollisuuksia uudelleenkäyttö tarjoaa. Kunnat, jotka hyödyntävät ja edistävät uudelleenkäyttöpalveluita, toimivat suunnannäyttäjinä. Uudelleenkäytöstä voi lukea lisää: www. Materiaalien kierrätys tai tuotteiden uudelleenvalmistus ei ole uudelleenkäyttöä. Moni kunta on ottanut Kymmenen kysymystä ja vastausta uudelleenkäytöstä Teksti: Hanna Savolahti, tutkija, Suomen ympäristökeskus siin, mielikuviin ja ajanmukaisuuteen. materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Materiaalit_ja_kiertotalous/Uudelleenkaytto. Uudelleenkäyttöä edistävät palvelut ovat yleistyneet. Kunta voi esimerkiksi olla yhteydessä valtakunnalliseen uudelleenkäyttötoimijoiden RENET-verkostoon ja kysyä neuvoa, kuinka voi lähteä liikkeelle aiheen parissa. Esimeriksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksissa vierailee usein ludekoira tarkistamassa tuotteita. Uudelleenkäytöllä ehkäistään jätteen syntyä ja tarvetta uuden materiaalin käytölle. 6 Mitä riskejä tai haasteita uudelleenkäyttöön liittyy. Vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan Suomessa otetaan uudelleenkäyttöön vuodessa runsaat 56 000 tonnia huonekaluja, elektroniikkaa, urheiluvälineitä sekä vaatteita. 10 Mistä löytää lisätietoa uudelleenkäytöstä. Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -hankkeen tekemän selvityksen mukaan haasteet liittyvät kustannuksiin, logistiikkaan, asiakassegmentteihin ja kykyyn vastata asiakkaiden tarpeisiin sekä asenteiK uv a: Ja ri P el to ni em i K uv a: H ei kk i K iv ijä rv i circwase_liite.indd 10 23.8.2023 11.29. Kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa alueensa yrityksiin sekä kuntalaisiin viestimällä uudelleenkäytön mahdollisuuksista ja palveluntarjoajista. Kunnat voivat edistää kierrätyskeskusten perustamista ja tukea työllistymistä uudelleenkäyttöön. 7 Miten uudelleenkäyttötuotteiden laatu varmistetaan. 5 Mistä kunta voi saada apua tai tukea uudelleenkäytön edistämiseen. 2 Miksi uudelleenkäyttöä kannattaa suosia. Monille kotitalouksille uudelleenkäyttö voi olla talouden ja toimeentulon kannalta merkittävää. Yhä useampi yritys on ottanut käyttöönsä uudelleenkäyttöön nojaavia liiketoimintamalleja. Myös myyntiä helpottava nettikauppa on yleistymässä. Yksi vaikuttava keino edistää uudelleenkäyttöä on kunnan omat hankinnat. Esimerkiksi käytettyjen huonekalujen ja tuotteiden hankkiminen kirpputorilta ja kierrätyskeskuksista on uudelleenkäyttöä. Likaisten ja käyttökelvottomien tuotteiden paikka ei ole uudelleenkäytössä, vaan ne tulee hyödyntää materiaalina tai energiana. Nykyään esimeriksi kierrätyskeskuksiin otetut tuotteet tarkistetaan aina ennen kuin ne tuodaan myymälöihin. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan tekstiilit on kappaleissa mitattuna Suomen suurin uudelleenkäytettävä tuoteryhmä
Monet mukana olevat ovat odottaneet, että skenaariotyö tuottaa tarkemman diagnoosin tulevien kiertotaloustoimien vaikutuksista ja konkreettisempia ehdotuksia. Oma vaikeutensa on myös arvioida mahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja 10-15 vuoden perspektiivillä. ODOTUKSIAKIN on vaikea täyttää. Alueelliset toimijat, kuten maakunnat, olisivat toivoneet oman alueensa tulevaisuusskenaariota, mutta resurssien rajallisuuden vuoksi skenaariotyö on keskittynyt kansalliselle tasolle. % Lisää tietoa: ym.fi/kiertotalousohjelma Taina Nikula ympäristöneuvos ympäristöministeriö Ennusteilla luonnonvarojen kulutuksesta 2035 vauhditetaan kiertotaloustoimia Kolumni K uv a: Ym pä ris tö m in is te riö n ku va pa nk ki circwase_liite.indd 11 23.8.2023 11.29. Osittain työ on lukittu ennusteisiin mm. Eri pyöreissä pöydissä ja työpajoissa keskustellaan muun muassa hiiliviljelyn ja kierrätyslannoitteiden edistämisestä, tulevaisuuden kiertotalouspalveluiden perustasosta, hukkaenergian hyödyntämisestä, hiilidioksidin kierrättämisestä ja tuotteistamisesta, julkisista hankinnoista ja maankäytöstä. Kiertotaloudessa etsitään ratkaisuja yhteistyössä, sillä talouden muutos edellyttää uudenlaisia alliansseja ja yhteistyötä erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. SIDOSRYHMÄMME ovat tunnistaneet tärkeimmät ratkaisuja kaipaavat alueet, jotka ovat rakennettu ympäristö, ruokaketju, tuotanto ja materiaalien kierto, kiertotalouden palvelut sekä energia. BKT:n, eri toimialojen kasvu-urien, ilmaston lämpenemisen sekä luonnonvarojen hintojen ja kysynnän osalta. Yhdessä arvioidaan luonnonvarojen kulutusta nykykehityksellä, toisessa toimia, joilla saavutetaan kiertotalousohjelman tavoitteet ja kolmannessa – kestävyysskenaariossa – tilannetta, jossa kiertotalousohjelman toimien lisäksi saavutetaan hiilineutraalisuus vuonna 2035. Seuraava haaste onkin lisätä prosessiin tulevaisuusnäkökulmaa ja kunnianhimoa. Niiden toivotaan liittyvän green dealiin vapaaehtoisilla sitoumuksillaan ja asettavan omat tavoitteensa ja päättävän omista toimistaan kiertotalouden edistämiseksi vuoteen 2035 mennessä. KIERTOTALOUS antaa keinoja varautua paremmin moniin kriiseihin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen. MUKANA on lähes 90 organisaatiota: suurin osa maakunnista, isoimmat kaupungit, keskeiset yritysja toimialajärjestöt, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä iso joukko toimijoita rakentamissektorilta. Valitettavasti käytettävissä olevilla resursseilla liikumme skenaarioiden osalta kansallisella tasolla. Viisi tutkimuslaitosta työstää Suomen ympäristökeskuksen johdolla tulevaisuuden skenaarioita. Skenaariot auttavat rakentamaan kestävämpää ja muutoksiin sopeutuvaa taloutta – kiertotaloutta. KIERTOTALOUDEN green deal -prosessi on osa ympäristöministeriön sekä työja elinkeinoministeriön johtamaa kiertotalousohjelmaa. Circwaste 11 S uomessa uskalletaan katsoa tulevaisuuteen. Kunnissa luodaan edellytykset kuntalaisten ja yritysten kiertotaloustoimille. TYÖ ei ole helppoa, ja hanketta vaivaavat monet kasvukivut. PAREMMAN ja muutoskykyisemmän maailman rakentaminen on vaikeaa, mutta työ on aloitettu. Tiedonkeräysja tilastojärjestelmät eivät palvele parhaalla tavalla kiertotalouden tarpeita, sillä ne ovat syntyneet tämän hetken lineaarisen talouden tarpeisiin ja nykyisen lainsäädännön pohjalta. Parhaillaan tutkimuslaitokset laativat skenaarioita luonnonvarojen kulutuksen tilasta vuonna 2035
Käytetyt kirjat on yksi kierrätyskeskusten kestosuosikeista. 12 Circwaste Kiertotaloudesta valtavia hyötyjä KÄYTETTY TRENDAA Jakamistaloudella on kulttuurisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Se tulee ihmisten arkeen monella tavalla, osaa ihmisistä se koskettaa suoraan. ”Kierrätyskeskuksessa mukana olevat työntekijät saavat monipuolisen ja kannustavan kuvan tämän päivän työelämästä ja sen vaatimuksista”, Jyri Lindblom luonnehtii. circwase_liite.indd 12 23.8.2023 11.29. K uv a: Ti m o K uu kk an en Yhteiskäyttöiset polkupyörät ovat kovassa käytössä kaupungeissa. Riihimäen kierrätyskeskus on yksi Suomen vanhimmista
Kulutuskulttuuri murroksessa Tavaran elinkaaressa on monta vaihetta alkaen raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon, tavaroiden hankintaan, käyttöön ja kierrätykseen. Lapsia halutaan tutustuttaa erilaisiin harrastuksiin. Vuositasolla kierrätyskeskus tarjoaa työllisyyspalveluita noin sadalle riihimäkeläiselle. Tämä on lisääntynyt ympäri maata. Soittimet ja sähköpyörät ovat koko ajan menossa, mutta paljon muitakin esineitä toivotaan.” ”Me olemme innoissamme myös ympäristöasioiden kannalta. Kierrätyskeskus tekee läheistä yhteistyötä muun muassa TE-toimiston, yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Työllistämispalvelu vähentää pahoinvointia ja eriarvoisuutta”, Ågren jatkaa. Lainauspalvelujen ansiosta pienempi määrä tavaroita hyödyttää useampia ihmisiä”, Moilanen kiteyttää. Myös opiskelijoita ja vaihto-oppilaita on paljon.” ”Kirjastossa ei ole tilaa eikä huoltomahdollisuuksia läskipyörille. Esimerkiksi monia yhteiskäyttöisiä kulkuvälineitä, kuten kaupunkipyöriä, sähköpotkulautoja ja autoja on jo saatavana palveluna. Työllistettäville järjestetään erilaisia etenemisvaihtoehtoja tuen ja valmennuksen keinoin. Niiden hyödyt voivat olla myös yksilöllisiä. Kierrätyskeskuksessa työkokeilussa tai palkkatukityössä olevat henkilöt pääsevät tekemään työtä monipuolisissa tehtävissä tavaroiden kunnostuksen, asiakaspalvelun ja logistiikan puolella. ”Kaupunki on nähnyt meidän toimintamme tärkeäksi niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. Käyttökelpoisten tavaroiden käyttöikää voi pidentää myös uudelleenkäytöllä. Erilaiset digitaaliset käytetyn tavaran myyntialustat ja roskalavat ovat nopeasti nousseet perinteisten kirpputorien ja second hand -kauppojen rinnalle. Porin pääkirjasto suosii helposti lainattavia ja kuljetettavia tavaroita, joissa korostuvat liikuntavälineet, soittimet ja pelit. ”Tuki voi ulottua yrityksessä perehdyttämiseen asti, koska tuottavuusvaatimusten suhteen elinkeinoelämän puolelle siirtyminen on iso hyppy”, työllisyyspalveluiden työvalmentaja Mika Ågren kuvailee. Kalliimpien tavaroiden hankinta edellyttää yhteistyökumppaneita”, Kumpula kuvaa prosessia. Ylen yhteisöllisellä Miljoona roskapussia -kampanjalla lienee ollut yhteys roskapihtien suosioon. ”Meidän kannattaa miettiä, miten ihmiset saadaan hankkimaan ja käyttämään tavaroita kestävämmin. ”Uusia tavaroita toivotaan jatkuvasti enemmän kuin pystymme hankkimaan”, Porin vastaava kirjastonhoitaja Tuomas Kumpula sanoo. Riihimäen kaupunki perusti kierrätyskeskuksen ensimmäisten joukossa Suomessa. Yhdelle tarpeeton tavara voi olla toiselle aarre. ”Halusimme valikoimaan myös suplautoja, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia sellaista. Miten pitkään niitä käytetään ja voidaanko tavaroita hankkia palveluna.” Yhteiskäytössä ja jakamistaloudessa on se ajatus, että tavaroista otetaan enemmän hyötyä nostamalla niiden käyttöastetta. Se mahdollistaa raaka-aineiden kierron, kun esineen käyttöikä on loppunut”, kiertotalouden sosiaalisia vaikutuksia tutkinut Kati Pitkänen toteaa. ”Kiertotalouteen siirtyminen on samalla kulttuurinen murros, joka vaatii ihmisiltä suuria muutoksia. ”Näen kierrätyskeskuksen työllistämistoimilla ison merkityksen yksilötasolla, mutta myös kierrätyskeskuksen maksavilta asiakkailta tulee paljon positiivista palautetta, että kierrätystoimintaa hoitaa nimenomaan työllisyyspalvelut”, Jyri Lindblom kertoo. ”Se on julkinen, matalan kynnyksen jakamistalouden palvelu kaikille väestöryhmille.” Kirjat ovat edelleen sen ykköstuote, mutta viime vuosina lainaamispalveluiden piiriin on tullut mukaan tavaroiden lainaaminen. ”Lajitteluinnokkutta voisi lisätä parempi tieto siitä, mitä lajitelluille jätteille tehdään.” Mutta ennen jätevaihetta on kulutus. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa niistä moneen. ”Jätteiden lajittelu ja kierrätykseen toimittaminen on monelle jo rutiininomaista toimintaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tukityöllistämisestä on vastannut kaupungin työllisyyspalvelut, ja kierrätyskeskuksen toiminta on kasvanut osana isompaa kokonaisuutta kaupungissa. ”Talvella energiankulutusmittarit ovat olleet jatkuvasti lainassa. Meillä on sopimus huoltokumppanin kanssa”, Kumpula selvittää lainaustoiminnan haasteita. Kiertoja jakamistalous ovat monin tavoin lähellä ihmisten arkea, ja ne koetaan tärkeiksi. Samalla heille kertyy arvokasta työkokemusta sekä valmiuksia työelämään ja työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kirjastosta lainaamo. ”Kumppani myös hoitaa pyörälogistiikkaa tositteiden mukaan.” Joensuun kirjaston palvelupäällikkö Ari Moilanen nostaa esiin rahoitukseen liittyvän seikan: ”Kirjastojen kunnilta saamat määrärahat on osoitettu laissa määritettyjen kirjastopalveluiden järjestämiseen. Syken erikoistutkija Kati Pitkänen korostaa kirjaston asemaa kiertotalouden ytimessä. Ahtaasti tulkittuna aineistomäärärahan käyttö lainatavaroihin on kyseenalaista. Riihimäen kaupungin työllisyyspalveluiden työtoiminnan ohjaaja Jyri Lindblom kertoo, että tukityöllistäminen on ollut keskuksen toiminnassa mukana alusta asti. Tavaroiden elinkaarta on pidennetty pois heittämisen sijaan. Keväällä roskapoimureiden kysyntä lisääntyi, joten niitä hankittiin lisää”, Porin kirjaston palveluvastaava Sari Pajunen kertoo. Omistamisesta tulisi siirtyä jakamiseen ja tavaroiden yhteiskäyttöön”, Pitkänen kertoo. ”Lapsiperheet ovat ahkeria lainaajia. Suhtaudumme kuitenkin esinelainaukseen erittäin myönteisesti.” ”Tavaroita kysytään tosi paljon. Circwaste 13 Teksti: Timo Kuukkanen Kuvat: Jyri Lindblom K untien ja kaupunkien kierrätyskeskusten toiminta on kiertotaloutta käytännön tasolla, vaikkei sitä sillä nimellä ole perinteisesti kutsuttukaan. % circwase_liite.indd 13 23.8.2023 11.30. Myös kulttuurin ja urheilutapahtumien kausikortteja on lainattavissa
WFSF-hankkeessa koululaiset halutaan osallistaa hävikin vähentämiseen viestinnän keinoin. Luken tekemän tutkimuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikin määrä vuodessa vastaa 139 000 auton hiilidioksidipäästöjä. Valmistushävikin osuus (10 %) on ravitsemuspalveluissa pienin. Alkutuotannon, kaupan ja ravitsemuspalveluiden yhteenlaskettu osuus hävikistä on kolmannes. Vantaan kaupungin omistama kiinteistö-, siivousja ateriapalveluja tuottava Vantti huolehtii kaupungin varhaiskasvatuksen ja koulujen ateriapalveluista. Ruokaketju alkutuotannosta ruuan syömiseen on pitkä ja monivaiheinen. Vantilla on kymmeniä valmistusja ruokatuotekeittiötä ja yli sata palvelukeittiötä. Lautashävikin osuus (30 %) on toiseksi suurin. Hävikkiä voi syntyä missä kohtaa ketjua hyvänsä. Vantti on toteuttanut ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä hankkeita. Vantti valmistaa 1 200 000 annosta kuukaudessa. 14 Circwaste Teksti: Timo Kuukkanen R uokahävikillä tarkoitetaan syötäväksi tarkoitettua ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisten tai eläinten ravinnoksi. Vantin kohteista hankkeessa on mukana Ruusuvuoren koulu. Tilastoitu lautashävikin määrä havainnollistetaan koululaisille päivittäin ja kumulatiivisesti. Se tuhlaa resursseja, luonnonvaroja ja viljelypinta-alaa. Kirjaamista, suunnittelua, pelisilmää Vantin ateriapalvelujohtaja Hannakaisa Haanpää vahvistaa ateriapalveluissa syntyvän ruokahävikin osuudet. Sillä tarkoitetaan ruokaa, joka saadaan tarjoiluvalmiuteen tai tarjoiluun, mutta joka ei päädy asiakkaiden lautasille. Se maksaa ja aiheuttaa ylimääräisiä päästöjä. Vastuullisuus pienentää ruokahävikkiä KUPPILAT KUNTOON! Suurin osa ruokahävikistä on turhaa. Vantin keittiöissä hävikkiä on seurattu useana vuonna. Kouluja päiväkotikeittiötä on yhteensä 180. ad ob e. Ruoka ennättää pilaantua ennen käyttöä. ”Suuri osa hävikistä syntyy, kun valmisK uv a: Jé rô m e R om m é – st oc k. Kotitalouksien ruokahävikissä korostuvat hankintaja varastointivaihe. Tähän lasketaan lautaselle ja tarjottimelle annosteltu ruoka, joka päätyy jätteeksi. Jos zoomataan ravitsemuspalveluiden osuuteen, johon kuuluvat myös kuntien ateriapalvelut, tarjoiluhävikin osuus (60 %) on ylivoimaisesti suurin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, melkein puolet kaikesta ruokahävikistä. circwase_liite.indd 14 23.8.2023 11.30. Esimerkiksi Wasteless Food Services in Finland (WFSF) on Ruokaviraston rahoittama, julkisten ja yksityisten ruokapalvelutoimipaikkojen ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä hanke. Ketjun loppupäässä syntynyt hävikki tärvää resursseja enemmän. co m Erilliskerätystä biojätteestä saadaan biokaasua ja lopulta multaa. Sen puolittaminen kuntien ateriapalveluissa on realistinen tavoite, mutta se vaatii useita keinoja
Vantti on testannut uusia ruokia ja reseptejä kasvisruokahankkeessa. ”Jos ruokaa jää aterian jälkeen yli, linjastoon vietyä ruokaa ei saa lämmittää uudelleen. Haanpään mukaan tarjoilun ja kuumentamisen jaksottaminen on avainasemassa tarjoiluhävikin vähentämisessä. Arviointiraadissa on ollut mukana kaupungin ja oppilaiden edustajia. Tietoa jaetaan muun muassa julisteilla ja TikTok-videoilla. Tyhjäksi syödystä lautasesta tykkää niin luonto kuin mahakin! ”Usein edellisen päivän ruoka maistuu paremmin seuraavana päivänä.” Valmistusmäärää voi optimoida myös ruuan menekin ja hävikin reseptikohtaisella seurannalla ja dokumentoinnilla. Hävikki puoleen Lautashävikkiin voidaan vaikuttaa tekemällä sellaisia ruokia, jotka maistuvat paremmin. ”Opettaja voi ohjata ottamaan lautaselle vain sen verran kuin jaksaa syödä ja kannustaa syömään lautasen tyhjäksi.” Ruokahävikin määrä Vantin ateriapalveluissa on ollut keskimäärin 50 grammaa ruokailijaa kohti. Ruoka-avulle lahjoittaminen on sekin haasteellista, koska pienten annosten kokoaminen 180 toimipaikasta tai edes osasta niitä ei ole mielekästä. Tässä on käynnissä punnitus. Circwaste 15 tusja asiakasmäärä eivät kohtaa.” Yksi muuttuja on asiakasmäärän vaihtelu. Media on uutisoinut joissakin ateriapalveluissa toteutetusta ulkopuolisille myynnistä, mutta kolikon kääntöpuolella on turvallisuus. Isotkin koulut ovat tyytyväisiä tähän käytäntöön.” % Vantti on tilastoinut ruokahävikkiä jo vuosia. ” Ylijääneitä annoksia Vantti myy henkilökunnalle. Vaikka lasten ja oppilaiden ruokatottumukset muuttuvat hitaasti, hävikin määrää voidaan hallita aikaisempiin kokemuksiin ja dokumentointiin perustuvilla valmistusmäärillä. Vanha hyvä hävikkiä vähentävä keino on valvonnan lisääminen ruokailussa. Yksi konkreettinen ruokakasvatuksen keino on päiväkodeille tarkoitetut, erikseen tilattavat maistelupaketit. ”Maltillisesti muutamia grammoja ollaan päästy alaspäin, mutta tavoitteena on 25 grammaa.” Kasviksia ja vastuullisuutta Kasvisruuan osuus on lisääntynyt uusimpien ruokasuositusten mukaisesti. Pakolla ei saada aikaan mitään hyvää”, Haanpää vakuuttaa. Niissä voi olla oudompia kasvispohjaisia elintarvikkeita, esimerkiksi juureksia, papuja tai kauramaitoa. Uunimakkaraa uppoaa lähtökohtaisesti enemmän kuin kasvissosekeittoa. Kaikkea ei tarvitse valmistaa kerralla, vaan ruokaa voi kuumentaa lisää ruokailun edistyessä. Päivän aikana kouluun ei toivota vieraita. Keittiö saa tietoa retkistä ja poikkeavista järjestelyistä, mutta aterialle osallistuva oppilasmäärä selviää vasta ruokailutilanteessa. Korona-aika opetti, että ruokailijoiden määrä voi vaihdella nopeasti. ”Eivät kaikki ruuat maistu samalla tavalla. Tässä kysytään ammattitaitoa henkilökunnalta. ”Ylimääräistä ruokaa syntyy jossain määrin siinäkin, että henkilökuntakin haluaa varmistaa ruuan riittämisen”, Hannakaisa Haanpää yksilöi. K uv a: V an tt i circwase_liite.indd 15 23.8.2023 11.30. Tämä sisältää myös kuoret, joita ei luokitella ruokahävikiksi. ”Saa vertailla keltaista ja oranssia porkkanaa tai raastaa retikkaa. Otathan lautasellesi vain sen verran kuin jaksat syödä. Lapset saavat luokissa tietoa merkin sisällöstä, ja he voivat tehdä hiilidiili-teon valitsemalla merkityn ruuan. ”Punainen liha meillä on laskussa ja kasvisruoka nousussa. ”Nuorison suosimassa TikTokissakin Vantilla on kaiken näköisiä juttuja, hävikistä myös.” ”Joka aterialla on kasvisvaihtoehto ja kerran viikossa kasvisruokapäivä. Linjastossa kasvisruoka sijoitetaan aina ensimmäiseksi.” Vantti osoittaa vähähiilisen ruokavaihtoehdon hiilidiili-merkillä. Hankkeesta on päässyt jatkoon muutamia ruokia, jotka otetaan piakkoin käyttöön ruokalistalla. Sen sijaan uunissa tai liedellä olevan ruuan voi jäähdyttää normien mukaisesti ja lämmittää seuraavana päivänä yhdeksi lisävaihtoehdoksi.” Santsaaminen on sallittu! EIHÄN TEHDÄ HÄVIKKIÄ. Oppilaita kannustetaan vastuullisempaan ruokailuun viestinnällä. ”Asiakkaiden määrän arviointiin ei ole selkeää yksiselitteistä ratkaisua, mutta keskiössä on toimiva kommunikointi koulun ja päiväkodin henkilökunnan ja keittiön välillä”, Vantin palveluasiantuntija Helena Saarela mainitsee. Pakettien tarkoitus on totuttaa lapset uusiin makuihin, joita tulee vastaan koulussa.” Hannakaisa Haanpää nostaa esiin vielä vastuullisuutta lisäävän käytänteen, isompien lasten ruokailun ilman tarjottimia. ”Ruokavalintoja pyritään ohjaamaan tiedottamisella ja avoimuudella. ”Tämä säästää paljon vettä ja ympäristöä kuormittavia pesuaineita. Josko se lähtis siitä”, Haanpää toivoo. Vantissa tiedetään, kuinka paljon mitäkin ruokaa kannattaa valmistaa
Kotitalousjäte tarkoittaa asumisessa syntyvää yhdyskuntajätettä eli kodeissa muodostuvaa jätettä. Sykessä on kehitetty myös uudenlaisia, kiertotalouden sosiaalista puolta kuvaavia mittareita. Kiertotalouteen siirtymisen pitäisi näkyä esimerkiksi jätemäärien pienenemisenä ja kierrätyksen lisääntymisenä. Siksi paikallinen tieto kotitalouksien jätteiden määrän ja kierrätysasteen kehityksestä on hyvä mittari kunnan tavoitteellisen kiertotaloustyön tueksi. Kunta voisi esimerkiksi seurata paikallisista kirjastoista lainattujen esineiden määrää, joka kuvaa jakamistalouden leviämistä tai tarkastella uudelleenkäytettävien tekstiilien keräyspaikkojen saavutettavuutta. Niitä voivat olla esimerkiksi tiedot kuntaorganisaation jätteiden määrästä tai hankinnoista. Kunnat ovat avainasemassa kiertotalouden edistämisessä. Paikallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan myös paikallista tietoa kiertotalouden etenemisestä ja vaikutuksista. Tätä varten Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on kehitetty kokeellisia mittareita kiertotalouden etenemisestä aluetasolla. Jätehuollon mittarit luovat perustan Asukkaiden jätehuollon järjestäminen on kunnan kiertotaloustyön kannalta keskeinen tehtävä. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki kiertotalousalan toimijat avaisivat tietovarantonsa yhteiseen käyttöön vastuullisesti ja luottamuksellisuudesta huolehtien. Teksti: Tiina Karppinen, tutkija, Suomen ympäristökeskus Miten kunta sitten voisi aloittaa kiertotalouden mittaamisen. Syken seurannan mukaan kiertotalousverkostoissa mukana olevien kuntien seuduilla kotitalousjätteen kierrätysaste on kuitenkin hieman noussut vuoden 2016 tasolta. Mistä mittarit kiertotalouteen kunnissa. Kierrätysaste tarkoittaa materiaalina hyödynnettäväksi päätyvän jätteen suhdetta jätteiden kokonaismäärään. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista Euroopan komissio ei ole vastuussa. Uusia mittareita sosiaalisten vaikutusten arviointiin Kiertotalous on kuitenkin paljon muutakin kuin laadukasta jätehuoltoa. Kiertotalouteen siirtyminen on kokonaisvaltainen muutos talousjärjestelmässä. Kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi asukkaidensa jätehuollon palvelutasoon, lajittelun kannusteisiin, kiertotaloustietoisuuteen ja kestävään kaupunkisuunnitteluun. Jätemäärien kehitys taas on ollut kahtiajakoista: osalla seuduista kotitalousjätteen määrä on odotetusti laskenut ja toisilla noussut. Lisää aiheesta: Yhdyskuntajätteen määrä pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2021 – yhä suurempi osa jätteistä hyödynnettiin energiana (Tilastokeskus) https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkksr43wo20b61h94063h3 Kiertotalouden seuranta (materiaalitkiertoon.fi) https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Seuranta Syken elinympäristön tietoja analyysipalvelu Liiterissä on saatavilla kiertotalouden paikkatietoa eri materiaalien keräyspisteiden sekä kaasuautojen tankkausasemien ja sähköautojen latauspisteiden saavutettavuudesta. Se edellyttää suuria muutoksia tuotannossa, tuotesuunnittelussa, materiaalien käytössä ja viime kädessä myös ihmisten arjessa. Alkuun pääsee etsimällä sellaisia tietoja, joita jo kootaan muita tarpeita varten. Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen muutos 2016–2021 * Jyväskylän seutu Kuopion seutu Forssan seutu * Lappeenrannan seutu Riihimäen seutu Lahden seutu * Turun seutu * Porvoon seutu Hyvinkään seutu Joensuun seutu Vantaan seutu ** kotitalousjätteen kokonaismäärä kasvanut kotitalousjätteen kokonaismäärä pienentynyt kierrätysaste kasvanut kierrätysaste pienentynyt K iertotalouden kannalta monet tärkeät päätökset tehdään paikallistasolla. Vantaa Turku Hyvinkää Forssa Riihimäki Lahti Lappeenranta Jyväskylä Kuopio Joensuu Porvoo © SYKE *Tiedot 2018–2021 (muilla 2016–2021) ** HSY:n laskelma Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Viime vuosina Suomen valtakunnalliset jätetilastot ovat osoittaneet huolestuttavaa yhdyskuntajätteen määrän kasvua ja kierrätysasteen laskua. Jotta kiertotalouteen saadaan vauhtia paikallistasolla, tarvitaan laadukasta seurantatietoa. Kiertotalouden mittaamisessa on vielä tietoaukkoja sekä kansallisesti että varsinkin kuntatasolla. % Kotitalousjätteen kierrätysasteet ovat nousseet lähes kaikilla seurannassa mukana olevilla seuduilla. https://liiteri.ymparisto.fi/ ILMOITUSLIITE circwase_liite.indd 16 23.8.2023 11.30