Kuntalehti 9/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kakkonen on ihan ykkönen Paikan henki ratkaisee S. 12 Kainuu onnistuu S. 18 KL9_1-31.indd 1 8.10.2024 10.37. 9 I 2024 I 17.10
Suhtaudu korjausvelan hallintaan prosessina Lue kiinteistöjohtamisen asiantuntijan Verneri Tuomen blogi täällä KL9_1-31.indd 2 8.10.2024 10.37. Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun Mitä jos korjausvelan hallinta olisikin toteavan sijaan ennustavaa. Huolellinen haltuunottovaihe ratkaisee 3. tehdä ?ksuja korjauksia TAVOITTEENAMME ON välttää korjausvelan kertymistä varmistaa kiinteistöjen käytettävyys Asiantuntijan TOP3-vinkit korjausvelan haltuunottoon 1. Autamme saamaan kattavan näkymän kiinteistönkannan korjaustarpeisiin, korjausten kustannuksiin ja toimenpiteiden vaikutuksiin. Hyödynnä dataa – tieto on ainoa tapa päästä eteenpäin! 2
Somen keskusteluihin osallistuessa pinna palaa ja käytöstavat unohtuvat. Yksi syy liittynee demokratian hienouksiin: Periaatteessa kaikilla on ympäri vuorokauden kaikki megafonit käytettävissään. Suhtaudu korjausvelan hallintaan prosessina Lue kiinteistöjohtamisen asiantuntijan Verneri Tuomen blogi täällä Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa uurnilla kävi 55,1 prosenttia äänestäjistä. Olisi ihme, jos ääniä annettaisiin huhtikuussa enemmän kuin aikaisemmin tai edes yhtä paljon. Vuoden 2017 vaaleista laskua oli 3,8 prosenttiyksikköä. Polarisointi on muodikas sana. Hämmentävästi esimerkkiä näyttävät poliitikot, he joita meidän odotetaan äänestävän. Ja vielä. Valitettavasti moni myös haluaa huutaa, ymmärtää väärin, aloittaa räväköitä keskusteluja somessa häipyäkseen kanavalta saman tien, jakaa vähintäänkin yksipuolisia tietoja siis samaan aikaa sekä änkyröidä että viisastella. 3 Pääkirjoitus / Päätoimittaja Tommy Pohjola ENSI kevään tuplavaaleihin on tämän lehden ilmestyessä 180 päivää, tai jos toisin haluaa sanoa, kuusi kuukautta. Tiedämme, että moni ehdokas on jo ennestään kansanedustaja. Luku on alhaisin 70 vuoteen. Hyödynnä dataa – tieto on ainoa tapa päästä eteenpäin! 2. Se kuvaa todellisuutta, jota moni suomalainen vierastaa. Näin käynee, vaikka yksittäinen media varmasti tekee parhaansa selkeyttääkseen asemia. Taas saa äänestää näin lisäät vaalien kiinnostavuutta KL9_1-31.indd 3 8.10.2024 10.37. Jos muistat Ylellä pyörineen Alivaltiosihteerin yhteiskunnalliset huomiot, niin olet jäljillä. Ihmisten äänestyskäyttäytymistä voi arvioida oman tuttavapiirin avulla. Äänestysvilkkaus kenties tärkeimmissä vaaleissa kuntavaaleissa on kerrasta toiseen suorastaan masentava. Kuuntele muutama jakso ja kerro meille mielipiteesi uutukaisesta osoitteessa toimitus@kuntalehti.fi Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun Mitä jos korjausvelan hallinta olisikin toteavan sijaan ennustavaa. tehdä ?ksuja korjauksia TAVOITTEENAMME ON välttää korjausvelan kertymistä varmistaa kiinteistöjen käytettävyys Asiantuntijan TOP3-vinkit korjausvelan haltuunottoon 1. Äänestämällä voi vaikuttaa, näinhän koulussakin opetetaan. Riippuu siitä, keneltä kysyy. Miksi äänestän. Kun tähän lisää ihmisten voimistuvan käsityksen siitä, että eri mieltä ei saa olla edes sivistyneesti, ollaan hiipuvan äänestyskäyttäytymisen äärellä. Ehdokkaille vaaleihin on aina varsin vähän aikaa, kenties myös niukasti rahaa. Huolellinen haltuunottovaihe ratkaisee 3. Tuplavaalit ovat todennäköisesti hankala paikka, kun äänestäjää hämmennetään informaatiotulvalla, jossa sekaisin menevät numerot, ihmiset ja ideologiat. Autamme saamaan kattavan näkymän kiinteistönkannan korjaustarpeisiin, korjausten kustannuksiin ja toimenpiteiden vaikutuksiin. Ymmärrys siitä, miten paljon vastuuta myös saa, ei kuitenkaan aina tavoita kaikkia. Kampanjointi maksaa paljon varsinkin, jos on ehdolla sekä kunnanettä aluevaltuustoon. Itsestä kuitenkin voi aloittaa. Kolmoisrooleista kirjoitettujen kaikkien otsikoiden perusteella me äänestäjät olemme hereillä, mutta silti melko laiskasti käymme uurnilla. Onko se ikuisuus. Ja äänestäessä ikään kuin saan virallisen luvan valittaa. Me kerromme ilmiöt, taustat ja tulokset ennen, aikana ja jälkeen. Ja vaikka et muistaisikaan, niin ”PÄÄTTÄVÄT ELIMET – Tylsä ja paikallinen kuntapodcast” yllättää ja viihdyttää. Rahaa ja varsinkin aikaa pitäisi riittää kaikkeen. Metelin määrä silti harvoin korreloi laadun kanssa. Kääntäen miksi jättäisin väliin. Tässä Kuntalehdessä kerromme uudesta podcastista, jonka lempeän hauskana aiheena ovat Suomen kunnat. Kuntalehti ei ota riskejä
Tommy Pohjola, kuva KL9_1-31.indd 4 8.10.2024 10.37. 4 Kuntalehti / 9 • 2024 s.52 Päättävät elimet – Tylsä ja paikallinen kuntapodcast Tiina Isotalus, Jyrki Liikka ja Sami Kuusela vakuuttavat, että nauraakin saa
Pääekonomisti Minna Punakallio haluaa rönsyt pois. 5 s.12 s.14 s . Rasmus Aro puhuu mahdollisuudesta. 9 Tätä mieltä Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas on huolissaan eriytymisestä. Kuntamarkkinoiden talousseminaarissa myös nauratti. s. 11 Some-vaikuttaja Pekka Sauri saa kuulijat heräämään. s. 10 Blogi Tulevat kuntapäättäjät ratkovat tärkeitä asioita. Lahden Suunnistajien Eerikki Hirvonen harjoittelee Esi-Jukolassa. s. Pääkirjoitus Tommy Pohjola kirjoittaa vaaleista. 6 Mielipide Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander kysyy mielipidekirjoituksessaan, uskallammeko kohdata inhimillisen rakennusvelan. 29 s.26 s.30 s.46 Jani Halmeella on ideoita matkailumarkkinointiin. s. Kannen kuva: Timo Seppäläinen Seuraava Kuntalehti ilmestyy 14.11. s. KL9_1-31.indd 5 8.10.2024 10.38. 3 Näkökulma Nyt tarvitaan poikkeuksellisen paljon viisautta sekä valtiolta että kunnilta luoda työllistävän kasvun edellytyksiä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
Ensi vuoden kuntatalousohjelman kehitysarvio kertoo siitä olennaisen: kuntien talous sukeltaa noin kahden miljardin euron krooniseen alijäämään investoinnit huomioiden. Kuntien tulorahoitus on lisäksi sekä kokonaisuuden että yksittäisten kuntien tasolla pahasti sekoittunut sote-rahojen siirron seurauksena. Kuntien investointipaineet pysyvät suurina, ja kohonnut korkotaso lisää osaltaan kustannuksia. Mielikuvalta ei voi välttyä, kun tarkastelee kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Sote-uudistuksessa velkoja siirtyi hyvinvointialueille noin 5 miljardia euroa. KEHITYSARVIO on toki painelaskelma, jossa ei ole tehty oletuksia kuntien omista sopeutustoimista, kuten veronkorotuksista, palvelujen karsimisista tai investointien priorisoinneista. Kuntien lainakannan ennustetaan kasvavan peräti 40 prosentilla eli 28 miljardiin euroon vuonna 2028. 6 Näkökulma HUVIPUISTOJEN vuoristoradoissa on usein kohta, jossa mennään pimeän, mutkaisen ja kuoppaisen tunnelin kautta. Kuntatalouden sukellus johtuu tällä kertaa erityisesti nopeasti kasvavista kustannuksista sekä vaimeasta talouskehityksestä. Pomput eri vuosien välillä ovat suuria, vaikka valtio kevään kehysriihen päätöksin niitä onneksi tasoitti pysyvällä 277 miljoonan euron lisärahoituksella. Siihen viittaa myös tuore Kuntaliiton Talousbarometri. Valtion päätösperäisten toimien merkitys etenkin suhteessa Kuva, Pixabay KL9_1-31.indd 6 8.10.2024 10.38. On selvää, että näitä kaikkia tullaan näkemään. Kuntakonsernien lainamäärä on noin kakKuntatalouden vuoristorata vie pimeään tunneliin sinkertainen
Kuntaliitossa tulemme tähän osaltamme panostamaan. Lukuisien merkittävien uudistusten keskellä olisi välttämätöntä, että niiden yhteisvaikutusten hämäryyttä kyettäisiin valaisemaan. Ensi vuoden alusta kuntien ja kaupunkien vastuulle siirtyvät työllisyys-, elinkeino ja kotouttamispalvelut. Myös kiinteistöverotuksen uusia arvostamisperusteita koskevaa esitystä saamme yhä odottaa lausuntokierrokselle. Kuntaliitto-konserni tukee osaltaan niiden hallintaa muun muassa käynnissä olevalla verkostohankkeella. Vain sitä kautta tunnelin päässä näkyy lopulta valoa, joka ei johdu vastaantulevasta junasta. Samalla kun kuntatalouden näkymä nopeasti heikkenee, sen rakenne muuttuu. Silti esimerkiksi valtionosuuksien leikkaaminen normien purun perusteella on kestämätöntä ilman, että normeja todella puretaan kustannuksia alentaen. Silti uudistuksessa on mahdollisuuksia riskejä enemmän. Kuntien talous myös riippuu jatkossa yhä enemmän yleisestä talouden ja verotulojen kehityksestä. 7 Uudistus ei riitä ratkaisuksi kuntatalouden kestävyyden turvaamiseen. Valtionosuusuudistuksen valmistelu on edennyt selvityshenkilöiden vedolla hyvässä vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa. Sote-uudistukseen liittyvät kiinteistöriskit kasvavat lähivuosina vuokrausvelvoitteiden päättyessä. Palveluita voidaan myös tuoda aiempaa paremmin lähemmäs työtä ja työvoimaa etsiviä. Tätä koskeva asetus olisi syytä saada pian lausunnoille ja valmiiksi. Tämä ei nyt toteudu edes valtionosuusrahoituksen, puhumattakaan kuntatalouden kokonaisuuden tasolla. Uudistus ei riitä ratkaisuksi kuntatalouden kestävyyden turvaamiseen. Myös lainsäädännön perälauta valtion kompensoinnista realisoituu. KOKONAISVALTAISEMPI rahoitusjärjestelmän uudistaminen jää seuraaville vaalikausille. Työttömyys etenkin pitkittyessään kasvattaa palvelujen kustannuksia ja työttömyysturvan rahoitusvastuita. Timo Reina Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto yhdeksän miljardin euron sopeutuksiin on vähäinen. Kunnat ovat paras julkisen sektorin toimija nivomaan yhteen näitä palveluita muun muassa ammatillisen koulutuksen, hankintojen, elinkeinopolitiikan ja kaavahankkeiden kanssa. Rahoitus ei kuitenkaan näyttäisi seuraavan mukana kustannusneutraalisti. Mutta kun uudistuksen piirissä on vain noin kymmenesosa kuntien tuloista, ja valtionosuuksien määräytymisperusteita muutetaan nollasummapelinä, on selvää, että kuntatalouden tai edes yksittäisten kuntien talouden perusongelmat eivät tällä korjaannu. Vaikutukset voivat olla merkittäviä yksittäisille kunnille. Nyt tarvitaan poikkeuksellisen paljon viisautta sekä valtiolta että kunnilta luoda työllistävän kasvun edellytyksiä ja hillitä kustannuspaineita. Myös yllättävä 58 miljoonan euron leikkausesitys kotouttamisrahoihin on Raimo Sailasta siteeraten ”kallista säästämistä”; se lisää suoraan kuntien kustannuksia johtaen tänne tulevien heikompaan kotoutumiseen ja työllistymiseen. KL9_1-31.indd 7 8.10.2024 10.38
Kunnilla ja tulevilla työllisyysalueilla on keskeinen rooli työllisyyspalveluiden järjestäjinä. sakkomaksuja tulee maksettavaksi vähemmän ja verotuloja kertyy enemmän. Sillä nopeutetaan työllistymistä ja siten vahvistetaan kuntataloutta, kun ns. TYÖLLISYYSPALVELUIDEN kilpailuttaminen on keino varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus edulliseen hintaan. On yhteinen etu, että työllisyyspalveluiden tarjonta säilyy monipuolisena ja että markkinoilla on riittävästi elinkelpoisia ja asiantuntevia yrityksiä. 8 mielipide@kuntalehti.fi KUNTATALOUDELLE kuntalaisten nopea työllistyminen on taloudellisesti kannattavaa. Kilpailun lisääminen on tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa ja edistää kustannustehokkuutta, laadun parantumista sekä innovatiivisia ratkaisuja. JATKOSSA työllisyyspalveluihin ei ole korvamerkittyä rahaa, vaan palvelut rahoitetaan yleiskatteellisista varoista. Niillä on laaja-alainen asiantuntemus eri alojen työllistämisestä ja valmiit kontaktit työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin. Kuntapäättäjien on varmistettava, että työllisyyspalveluihin turvataan riittävä rahoitus. Avoimen kilpailutusprosessin kautta hankitut työllisyyspalvelut ovat läpinäkyviä, kun sekä hankkija että palvelutuottaja seuraavat niitä säännöllisesti koko hankintakauden. Työllisyyspalveluita ovat muun muassa työnhaun, osaamisen ja ammattitaidon kartoittamisen ja kehittämisen, kotouttamisen, muutosturvan ja työkyvyn arvioinnin palvelut. Henkilöstöalan yritykset ovat valmiita yhteistyöhön kuntien ja työllisyysalueiden kanssa. sakkomaksuja) pitkään työttöminä olleista, työllisyysalueiden kannattaa panostaa laadukkaisiin ja vaikuttaviin työllisyyspalveluihin, mikä johtaa nopeaan työllistymiseen. Palveluiden kilpailuttaminen tuo joustoa mahdollistaen niiden sopivan mitoittamisen ja oikea-aikaisuuden sekä palveluiden tarjoamisen yli aluerajojen ja myös verkossa. MONITUOTTAJAMALLI, jossa palveluiden kilpailuttaminen ja yksityiset palveluntuottajat ovat keskeisessä roolissa, tarjoaa joustavan ja innovatiivisen lähestymistavan työllisyyspalveluihin ja niiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Monituottajamallilla työllisyyspalveluihin saa joustavuutta, innovatiivisuutta ja työllistymistuloksia. Kilpailuttaminen varmistaa julkisten varojen tehokkaan käytön ja edistää hankintaprosessien oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Jotta palvelulle asetetut tavoitteet saavutetaan ja palveluita voidaan koko ajan suunnitelmallisesti kehittää, hankintayksiköiltä edellytetään laaja-alaista työllisyyspalveluiden hankintaosaamista ja jatkuvaa avointa vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Kuntataloudelle tukea kilpailuttamalla Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on avainasemassa. Yksityiset palveluntuottajat ovat todistetusti osoittaneet kykynsä tarjota laadukkaita ja tuloksellisia työllisyyspalveluita. Koska kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia (ns. Merru Tuliara, toimitusjohtaja Henkilöstöala HELA www.henkilostoala.fi KL9_1-31.indd 8 8.10.2024 10.38. Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on avainasemassa kilpailutusprosessin onnistumisessa ja palveluiden kehittämisessä
Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät painottavat alueellisten erityispiirteiden ja erityisalojen huomioimista päätöksenteossa. Luvut alleviivaavat jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja sen rahoituksen turvaamista. Olemme Pukkilassa parantaneet palveluita, samalla kun olemme tehneet historiamme suurinta talouden sopeuttamista. Eihän maatila, jolla on vain vähän viljelymaata, tavoittele satoa sadasta eri lajikkeesta. Itä-Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten, yli 20-vuotiaiden, osuus on noin kaksi kolmasosaa opiskelijamäärästä. Valtiontasolla on tunnustettava tosiasiat. Koulutuksen järjestäjät tuntevat itäsuomalaisen elinkeinoelämän, kunnat ja näiden tarpeet sekä pystyvät vastaamaan yritysten ja organisaatioiden ammattiosaajavaateisiin sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät (ISAKO) kouluttavat vuosittain noin 50 000 nuorta ja aikuista uuteen ammattiin tai täydentämään osaamistaan. “Kyläkoulu” ei voi ylläpitää samaa reserviä opettajissa ja oppimateriaaleissa, kun “yliopisto”. Taskusta toiseen siirtely on tuottanut lisää murheita. Keskuskauppakamarin vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan peräti 82 prosenttia yrityksistä tarvitsee toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä, mikä korostaa sen merkitystä koko Suomessa. Mallia tulisi ottaa myös yritysmaailmasta: jos jokin asia ei toimi – se korjataan. MITEN voimme tarjota uudenlaisia ratkaisuja palveluverkkojen supistuessa ”makaronia ja ketsuppia”budjetilla. Muutama ajatus: Neuvonta ja kasvokkain tapahtuva ajanvaraukseton päivystys kunnissa / taajamissa: (pari krt/vko). Työkykyselvitysten prosessit kuntoon: Kunnat eivät voi ratkaista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten puutteita tehtävän siirryttyä hyvinvointialueille. 9 Mielipide: Ammatillinen koulutus on Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen avaintekijä – jatkuvan oppimisen rahoitus on turvattava Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen kehittämisessä. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tukevat toisiaan luoden yhdessä Itä-Suomea hyödyttävän kokonaisuuden. Välittämisen signaali ikääntyville, autottomille, älylaitteettomille ei vaadi hankalasti rekrytoitavia asiantuntijoita vaan hyviä asiakaspalvelijoita. Tämä onnistuu vain jatkuvan oppimisen kautta, joka mahdollistaa pidemmät työurat, osaamisen kehittämisen, alanvaihdon sekä maahanmuuttaneiden kouluttamisen ja siirtymisen työelämään. Katarina Helander Kunnan johtava palveluhenkilö Näytelmään uusi käsikirjoitus KL9_1-31.indd 9 8.10.2024 10.38. Samaan aikaan leikataan usein yhdistysavustuksista. Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät peräänkuuluttavat alueellista edunvalvontaa, mutta myös koko ammatillisen koulutuksen puolestapuhujia. Kuntalain uudistamisella on kiire. Valmistuneista liki 90 prosenttia työllistyy alueelle, mikä on merkittävästi suurempi luku kuin korkeakoulutettujen osalta. Alueen osaamisen kehittäminen vaatii panostusta, mutta maksaa itsensä takaisin. Ammatillinen koulutus ja sen menestys ovat Itä-Suomen menestystekijöitä. Euroille on vaikea hakea parempaa vastinetta. Uudenlaisiin toimintatapoihin tulisi suhtautua ketterämmin. Ammatilliset koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä yrityskumppaneidensa kanssa räätälöiden juuri asiakkaan tarpeisiin kohdistuvaa koulutusta. Pienimmillä määrärahoilla kyläkoulun on kuitenkin tuotettava ja toimeenpantava samat normit ja säädökset, kun yliopistojenkin. Olemme naamioineet itsemme taistelukuntoisiksi ja sopeutuneet valtaviin muutoksiin, kuitenkin entistä epävarmempina ja yksinäisempinä. Keventäisimme tulevia kustannuksia, kun saisimme virtuaalimaailman yliotteessa olevat lapset ja nuoret maadoitetuksi paremmin elämän peruspilareihin. Haluammeko kohdata ja voimaannuttaa vai ohjata kasvottomien kanavien jatkeeksi “jonkun” huolehdittavaksi, lähettäen laskuja taskusta toiseen. KOULUVALMENTAJIA liikunta-, ravitsemusja elämänhallintakärjellä – personal trainerit kouluihin: Kuraattorien ja psykologien saatavuus on vaikeaa ja neuropsykiatrisen tuen tarve kasvaa yhä. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava ja koulutusta kehitettävä. Työmme ja sitoutumisemme palvelee koko Itä-Suomea. Tehokkailla selvityksillä henkilöt saisivat mahdollisen poispääsyn sairaslomaja työttömyyskierteestä kuntoutuksen, eläkkeen tai uudelleen kouluttautumisen myötä ja sakkomaksut pienenisivät. Katse on suunnattava palveluiden uudelleenmuotoiluun ja vahvistettava turvallisuuden ja huolenpidon tunnetta, koska sitä kaivataan enemmän kuin koskaan. Satsataan sinne, missä kasvun siemenillä on mahdollista itää. Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja Savon koulutuskuntayhtymä Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Arja Flinkman, toimitusjohtaja Etelä-Savon Koulutus Oy Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Itä-Savon koulutuskuntayhtymä JULKISEN talouden kantokyky on loppusuoralla. Kolmannen sektorin vahva tukeminen: Ei ole kuntaa, joka selviäisi kriittisistä tilanteista ilman kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyötä. Kun jopa negatiiviisiin valtionosuuksiin liitetään kriittinen tilanne hyvinvointialueilla sekä TE-uudistus, olemme kolmiodraamassa valtion kanssa. Ammatillinen koulutus on merkittävä tekijä myös työhön johtavan maahanmuuton mahdollistajana. Työikäisillä on oltava mahdollisuus kehittää ammattiosaamistaan myös tulevaisuudessa, ja Itä-Suomessa tämän merkitys korostuu. USKALLAMMEKO kohdata inhimillisen korjausvelan. Tiedät parhaan vastauksen
Opettaja ja vanhemmat ovat tehneet hienoa työtä. KL9_1-31.indd 10 8.10.2024 10.38. Ruotsissa eriytyminen on pidemmällä kuin Suomessa suuremman yksityiskoulumäärän vuoksi. Haluamme Suomeen työvoimaa eli ihmisiä. Hänen mukaansa segregaatio on yleisellä tasolla ongelma ja tietenkin koulushoppailu kärjistää ongelmaa. Jyväskylän yliopiston ja opetusja kulttuuriministeriön OKM tutkimuksen mukaan syy maahanmuuttajataustaisten heikompaan oppimistasoon löytyy kielitaidosta ja sosioekonomisesta asemasta, mutta nekin johtuvat jostain. Mutta todella moni pohjimmiltaan haluaa lastensa pärjäävän ja olevan onnellisia. Tutkimuksessa kantasuomalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien vastaukset olivat varsin samansuuntaisia, kun kysyttiin, miten hyvin koulun koettiin valmentavan sen jälkeiseen elämään. Osa heistä on jo täällä, kun hoidamme homman kotiin. Halutaan tehdä valintoja, jotka osalle ovat mahdollisia. TUOREEN tutkimuksen mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsilla on usein kouluvaikeuksia ja kokemuksia kiusaamisesta. Koulushoppailu tarkoittaa sitä, että vanhemmat haluavat valita lapsensa koulun sen sijasta, että lapsi menisi lähikouluun. Tämä on jollakin tapaa myönteinen näkökulma. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) korosti medioissa koulushoppailun vaarallisuutta. Osa vanhemmista ei ole kiinnostuneita lasten koulusta olipa se äidinkieli suomi, ruotsi tai venäjä vaan oma elämä, työ, viina, älypuhelin ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Suomessa on tutkittua ja kokemusperäistä tietoa vaikka kuinka paljon siitä, miten ulkomailta muuttavien perheiden lapsia voidaan opettaa ja ottaa vastaan koulussa. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö vanhempien kanssa puhuta omaa äidinkieltä, joka on pohja uuden oppimiselle, tunteiden ilmaisulle ja vaikkapa erilaisille käsitteille. 10 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas / Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja TUTUSTUIN pieneen eritrealaistyttöön, joka muutti Suomeen puoli vuotta sitten. Kahtiajako estää ainakin osaltaan sopeutumasta, tuntemasta kuuluvuutta ja viihtymästä Suomessa ja koulussa. Me ihmiset olemme kaikenikäisinä yksilöitä eikä massaratkaisu sovi oppimiseenkaan. Se ei varmasti ole ratkaisu, että lapsi pannaan suomen -tai ruotsinkieliseen luokkaan ja toivotaan parasta. Lapset pystyvät oppimaan kieliä, kun heille annetaan oikeanIhan saa käyttää arkijärkeä Oma elämä, työ, viina, älypuhelin ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Pienissä kunnissa ja kaupungeissa ei ole niin paljon ”ostettavaa”. Lisäksi sosiaalisten ja etnisten ryhmien eriytyminen omille alueilleen saman kaupungin sisällä on omiaan edistämään segregaatiota. Lapsi puhui kuudessa kuukaudessa niin hyvin suomea, että keskustelu onnistui monesta aiheesta, kun puolin ja toisin haluttiin ymmärtää. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus. IHAN ARKIJÄRJELLÄ tuntuisi fiksulta, että ihmiset kävisivät koulua yhdessä ja saisivat kokonaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. laista opetusta, heidät otetaan mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja heidän vanhempiaan autetaan ymmärtämään, miten Suomessa käydään koulua. Kumpikin huono kokemus kuulostaa todella pahalta. Lähes heti alkoi myös koulu. Tämä koskee myös kantasuomalaisia. Työelämää ajatellen koulusta kokivat hyötyneensä erityisesti toisen polven maahanmuuttajat, joiden arvio oli korkeampi kuin kantasuomalaisten nuorten. Käsittämättömällä ilolla ja innokkuudella hän opiskelee suomea ja sitä kautta myös muita aineita. Suomessa koulushoppailu on tyypillisempää isoissa kaupungeissa
Lisäksi Vesilahti on hiukan isompi kunta kuin aiempi työnantajani Petäjävesi. Nyt olen saanut kokonaisuuden paremmin balanssiin ja siinä on hyvinvoinnin siemen. Miten tätä tunnetta voidaan hallita. Anna Piirainen, kuva perustetta. Ratkaiseeko kuntajohtajan kunnallisvero kunnan talouden tilanteen. Näitä asioita jouduin pyörittelemään mielessäni ennen hakemuksen lähettämistä. Onko työskentely kotikunnassa minulle hyväksi. Pitäisi tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin, näkyvämmin yms. Aiemmin sorruin siihen, että elämä oli työtä ja muu sai joustaa. Tämä on täysin ymmärrettävä toive, mutta onko sille mitään Elämässä tarvitaan balanssia Mikko Latvala, Vesilahden kunnanjohtaja Ihmisen kokoinen tehtävä on syytä muistaa, kun kunnissa laaditaan työpaikkailmoituksia. Olennainen kysymys onkin, onko ympäristö sellainen, joka tukee kuntajohtajan hyvinvointia. OMAN kokemukseni mukaan työ kotikunnan parhaaksi on nostanut työn merkityksellisyyttä ja samalla mielekkyyttä. Kaiken kukkukariksi työmatka on lyhyt Tampereen Kissanmaalta, jossa asun läheisteni ympäröimänä. On siis täysin tapauskohtaista, onko eduksi, että kuntajohtaja on paikallinen. Tehkää työnne innostuneesti ja siihen paneutuen, mutta pitäkää samalla huolta itsestänne ja läheisistänne. Kuntajohtaminen on hienoa hommaa, mutta ei sillä saa polttaa itseään loppuun. Kuntajohtajan työ on monipuolista ja aidosti vaikuttavaa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, että olen töissä kotikunnassani. Haluanko enää palata lapsuuden maisemiin vai säilyttää Vesilahden muiston sellaisena, kuin se oli kasvaessa. Ihmisen kokoinen tehtävä on syytä muistaa, kun kunnissa laaditaan työpaikkailmoituksia. MIELESTÄNI tämä kaikki on toissijaista. KYSYMYS kuuluukin siis, miksi pohdin pitkään Vesilahteen hakemista. Kuntajohtaja Mikko Latvala. Voidaan ajatella, että paikallinen henkilö on pysyvämpi. poliittinen ilmapiiri, käytettävissä olevat resurssit, taloustilanne, kehitysnäkymät ja yhteisöllisyys. Vesilahti on osa vetovoimaista kaupunkiseutua ja yksi Tampereen seudun kuntayhtymän osakkaista. Missään ei kaikki ole täydellistä. Tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa. On samantekevää, missä hän yönsä nukkuu. Erityisesti varttuneempi väestö haluaa paikallisen henkilön, joka mielellään myös muuttaa kuntaan tai asuu jo siellä. Olenko parempi johtaja, jos osoitteeni on johtamassani kunnassa. Vesilahti on rakas kotikuntani, jossa vanhempani asuvat edelleen. Olen viettänyt täällä lapsuuteni, käynyt kouluni ja vaarallisista puihin kiipeilyistä huolimatta kasvanut aikuiseksi. Asetin mielessäni ensisijaisesti keskiöön oman hyvinvointini. Ovatko asiat liian henkilökohtaisia. Liittyykö asiaan negatiivisia rasitteita. Olennaista on, että näistä koostuu tarpeeksi motivoiva ja innostava ihmisen kokoinen tehtävä. Ja onnekseni prosessin lopputuloksena istun nyt Vesilahden kunnanvirastolla. Onko minulla ongelmallisen läheisiä kytköksiä paikallisiin päättäjiin tai yrittäjiin. Riittämättömyyden tunne on läsnä arjessa vaihtelevasti. Työpaikka täytti kattavasti toiveeni. Tärkeämpää on itse asiassa se, että pystyn nykyään sovittamaan aiempaa paremmin yhteen työn ja siviilielämän. Viime vuosina kuntajohtajat ovat eronneet tai joutuneet eroamaan myös kotikunnistaan. Lopulta taustalla vaikuttavat mm. Olennaisinta on, että kuntajohtaja tekee työnsä parhaan kykynsä mukaan. Samalla se voi olla yksinäistä, raskasta ja jopa ahdistavaa. 11 Blogi / NOIN vuosi sitten jätin pitkään pohdittuani hakemuksen Vesilahden kunnanjohtajan tehtävään. KL9_1-31.indd 11 8.10.2024 10.38. Vaatimuksia tulee ulkopuolelta, mutta myös kuntajohtajalta itseltään. Tekeekö henkilö työnsä paremmin, jos hänellä on omaa historiaa kunnassa. Kunnanjohtajia valittaessa nousee aina esiin toive siitä, että saataisiin oman kylän poika tai tyttö meille kyläpäälliköksi
LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Paine tulevaisuuden ennustamisen osuma tarkkuudelle vähenee huomattavasti, jos rakennuksen kokoa pystyy muokkaa maan suhteessa tarpeen muutoksiin. Vastaavasti liian pieni ei kannata olla. Ulkomaalaisille kaupiteltava Järvi-Suomi on pöhkö ja synteettinen idea. GPS ohjaa kyllä perille. 12 Kolumni / Jani Halme • Kirjoittaja on on Parikkalassa ja Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja Matkikaa Umbrian Paoloa Tilaa kestävälle hyvinvoinnille joustavasti ja kustannustehokkaasti MAINOSILMOITUS K untien, kaupunkien ja hyvin vointialueiden lakisääteinen velvoite on järjestää palveluita alueensa asukkaille. Suomen rakennuskannan arvo on noin 500 mil jardia euroa, josta julkinen sektori omis taa noin 10 prosenttia. Italiassa niitä on 20 ja jokaisella on omat vahvuutensa sekä luonteenpiirteensä. Kunnes kaksi keksintöä muuttivat hänen elämänsä. AVAINSANA on tekniikan ohella maakunta. Se on paikan henki. Tokaisustani käynnistyi toistaiseksi vuolain kuulevani rakkauspuhe nykytekniikkaa kohtaan. MATKAILUMARKKINOINNISSA käytettävien alueiden pitää olla riittävän isoja ja oikeasti olemassa. SYRJÄINEN sijainti ei enää haittaa. Ja yhä ahneemmin rajat sivuuttavaa yhteistyötä. Paikka oli niin syrjäinen, etten olisi ikinä löytänyt perille ilman navigaattoria. Rakennusten elinkaareksi mielletään 50–100 vuotta. Miltä dynaaminen rakennus näyttää. Yht´äkkiä Umbrian maakunnan matkakohteekseen valinneet ihmiset ympäri maailmaa löysivät myös Paolon paikan. joskus päättyy, niin rakennuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista pääsee välittömästi eroon. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella, Varkaudessa ja Hämeen linnassa. Ei se hakusanamainontakaan kovin vaikeaa ole. Paras hyöty koko seutukunnalle syntyy, kun yksittäiset matkailuyrittäjät taitavan digitaalisen markkinoinnin lainalaisuudet. Kun tarkasteluun tuodaan mukaan vielä suuret alueelliset erot tulevaisuuden näkymien suhteen, on helppo huomata, että kyseessä on äärimmäisen monimutkainen ongelma. Jos tarve OPIN taannoin uuden kiehtovan ilmaisun. TUNNUSTIN tämän paikan isäntä Paololle. Saimaan alueen tulisi mainostaa itseään yhtenä kokonaisuutena, eikä hajauttaa viestiä Mikkelin, Lappeenrannan ja Savonlinnan välille. TUO kaunis sanapari palasi mieleeni ollessani lomamatkalla syvällä Italian maaseudulla. Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Unohtamatta kohteiden yhä parempaa tuotteistamista. He tiesivät, että toisissa paikoissa sitä jotain nyt vaan on enemmän kuin toisaalla. Vai sitten Perugia. Turistia kiinnostaa elämykset. Ollaanko sitä Rautjärvellä vai Parikkalassa, Kuortaneella vai Lapualla on herttisen yhdentekevää. MITÄ pienempi kunta, sitä enemmän kannattaa matkia Umbiran Paoloa. Kuulemma etenkin antiikin roomalaiset olivat siihen mieltyneitä. Vaikka eittämättä alueen sisällä käydään rajua kilpailua turisteista, näyttäytyy maakunta ulospäin selkeäpiirteiseltä ja jännittävältä. Tyypillisesti ne liittyvät ulkoiluun, ruokailuun tai kulttuuriin. Koko loman aikana en hetkeäkään miettinyt missä kunnassa tai kaupungissa olen. Palvelutarpeen ennustaminen näin pit källe aikavälille on kuitenkin mahdotonta. Oli kyse sitten alamäkipyöräilystä, käsityökeskuksesta tai taidegalleriasta. Elinkaarikustannus ten näkökulmasta tehokas dynaaminen palveluverkko varmistaa, että rajalliset resurssit voidaan ohjata seinien omis tamisen sijaan tärkeimpään, eli laaduk kaiden, ihmisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tuottamiseen. Pitkän päivätyön maatilamatkailuyrittäjänä tehnyt mies liikuttui liki kyyneliin kertoessaan, kuinka ankaraa kituuttamista yrittäminen oli ollut. Kunhan nyt vaan ensin saadaan ihminen alueelle, jaetaan sitten se saalis. Houkuttelevuus, löydettävyys ja valokuvat kuntoon. Yritys työllistää noin 250 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa vain Lappi on onnistunut tekemään itsestään alueellisen brändin. Palveluver kon olennainen osa ovat rakennukset, joissa palveluita tuotetaan. Paukut kannattaa yhä rajummin keskittää alueiden brändäämiseen. Vastaus löy tyy dynaamisista vuokrarakennuksista, jotka elävät mukana muutoksessa. Niissä on hyvä genius loci. Hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja on mahdollista säästyä monelta kiinteistöinvestointeihin ja kiin teistöjen ylläpitoon liittyvältä aikaa vie vältä päänvaivalta. Ja kun genius loci on kunnossa, suosittelevat ihmiset löytöään muillekin. EI matkailijaa ei kiinnosta missä kunnassa hän on. Kaikki muuttui kuulemma paremmaksi vain muutamassa vuodessa. Arviolta 80-vuotiaan italialaismiehen itse rakentamassa pienessä mökkiparatiisissa paikan henki tuntui sielussa saakka. Yleensä ne koostuvat mukavasta majapaikasta ja riittävän monipuolisesta tarjonnasta itseään kiinnostavista asioista. KL9_1-31.indd 12 8.10.2024 10.38. Ferentillo vai San Ginesio. Ne ovat loma-asuntojen vuokraamiseen keskittynyt AirBnB ja navigaattoreiden toiminnan mahdollistava GPS-paikannus. En ollut millään paikkakunnalla, minä olin Umbriassa. KANNUSTAN siis suomalaisia kuntia ja kaupunkeja tekemään yhä vähemmän kuntaja kaupunkikohtaista matkailumarkkinointia. En ollut millään paikkakunnalla, minä olin Umbriassa. Dynaamisten rakennusten tulisi olla olennainen osa jokaista fiksua palvelu verkkoa. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Modernia modulaarista rakennusta ei pysty erottamaan teknisiltä ominaisuuk siltaan paikalla rakennetusta verrokista. Eivät Tampere, Iisalmi ja Varkaus liity matkailullisesti mitenkään toisiinsa. Samalla sote puolella ongelmana on vanhusten hoiva paikkojen voimakkaasti kasvava, joskaan ei pysyvä, tarve. Esillä on ollut ennätysalhainen syntyvyys, joka tulee väistämättä vaikuttamaan päiväkoti ja koulupaikkojen tarpeeseen tulevina vuosikymmeninä. Joustava malli toimii muutosten keskellä Viime aikoina mediasta on saanut lukea väestörakenteen muutoksesta. Kohteita myös kannattaa ketjuttaa: laaturavintolan kannattaa suositella kilpailijaansa, koska hän tekee samoin
joskus päättyy, niin rakennuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista pääsee välittömästi eroon. Jos tarve KL9_1-31.indd 13 8.10.2024 10.38. Samalla sote puolella ongelmana on vanhusten hoiva paikkojen voimakkaasti kasvava, joskaan ei pysyvä, tarve. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella, Varkaudessa ja Hämeen linnassa. Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Yritys työllistää noin 250 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Saksassa. Tilaa kestävälle hyvinvoinnille joustavasti ja kustannustehokkaasti MAINOSILMOITUS K untien, kaupunkien ja hyvin vointialueiden lakisääteinen velvoite on järjestää palveluita alueensa asukkaille. Dynaamisten rakennusten tulisi olla olennainen osa jokaista fiksua palvelu verkkoa. Elinkaarikustannus ten näkökulmasta tehokas dynaaminen palveluverkko varmistaa, että rajalliset resurssit voidaan ohjata seinien omis tamisen sijaan tärkeimpään, eli laaduk kaiden, ihmisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tuottamiseen. Kun tarkasteluun tuodaan mukaan vielä suuret alueelliset erot tulevaisuuden näkymien suhteen, on helppo huomata, että kyseessä on äärimmäisen monimutkainen ongelma. LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Rakennusten elinkaareksi mielletään 50–100 vuotta. Palvelutarpeen ennustaminen näin pit källe aikavälille on kuitenkin mahdotonta. Palveluver kon olennainen osa ovat rakennukset, joissa palveluita tuotetaan. Vastaus löy tyy dynaamisista vuokrarakennuksista, jotka elävät mukana muutoksessa. Modernia modulaarista rakennusta ei pysty erottamaan teknisiltä ominaisuuk siltaan paikalla rakennetusta verrokista. Hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja on mahdollista säästyä monelta kiinteistöinvestointeihin ja kiin teistöjen ylläpitoon liittyvältä aikaa vie vältä päänvaivalta. Miltä dynaaminen rakennus näyttää. Esillä on ollut ennätysalhainen syntyvyys, joka tulee väistämättä vaikuttamaan päiväkoti ja koulupaikkojen tarpeeseen tulevina vuosikymmeninä. Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Paine tulevaisuuden ennustamisen osuma tarkkuudelle vähenee huomattavasti, jos rakennuksen kokoa pystyy muokkaa maan suhteessa tarpeen muutoksiin. Suomen rakennuskannan arvo on noin 500 mil jardia euroa, josta julkinen sektori omis taa noin 10 prosenttia. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Joustava malli toimii muutosten keskellä Viime aikoina mediasta on saanut lukea väestörakenteen muutoksesta
Se on selvää, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa selviytyäkseen. Väestö harvenee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä valtaosassa maata joka tapauksessa. Aro esitteli ennusteitaan Kuntamarkkinoilla. MDI:n syyskuussa jukaiseman ennusteen mukaan Suomen väkiluku voi kasvaa 5,9 miljoonaan, jos maahanmuutto on voimakasta. Erityisen raju väestön pieneneminen on edessä kunnissa, joissa kuolleita on jo nyt enemmän kuin syntyneitä. Myös Rasmus Aro sanoo, että kyse on nimenomaan mallinnuksesta, joka pohjautuu aiempaan kehitykseen. Aro ei kuulosta toivottomalta, vaikka suomalaiskuntien tulevaisuus ei kaikin ajoin näytäkään kovin hyvältä. Sen on todennut myös Tilastokeskus, jonka pääjohtaja Markus Sovala sanoi kesällä X:ssä, että Väestöennuste ei ole ennuste vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma. Hän löytää myös valopilkkuja tai ainakin aktiivisia ratkaisuja. Kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa jo lähtökohtaisesti. Tiina Ojutkangas, teksti Anssi Kumpula, kuva den tekeminen on vaikeaa. Hän puhuu väestöprojektiosta. Lisäksi hän on Kuntalehden haastattelussa kiinnostunut tarkastelemaan väestöasioita ihmisen kautta. Ennustei”Ihmisten sitouttaminen ei ole rakettitiedettä” Viime aikojen uutiset ovat tehneet selväksi, että suuressa osassa Suomen kuntia väki vähenee enemmän ja vähemmän. Puolessa Suomen kunnista väki KL9_1-31.indd 14 8.10.2024 10.38. 14 Työvoima M DI:n asiantuntija Rasmus Aro pyörittelee työkseen väkilukutilastoja ja ennusteita. Maailmalta voidaan saada tulijoita, kun vain tajutaan muutama melko yksinkertainen asia. Suomen väestöluku voi jopa pienentyä nykyisestä, jos maahanmuutto jää vähäiseksi. Paljonko Suomeen muutetaan ja paljonko pitäisi muuttaa. Esimerkiksi korkeankin maahanmuuton ennusteen mukaan väestö pienenee 80 prosentissa kunnista
Ei valtavaa kasvua, mutta ennakoidaan pikkuisen kasvua. Kaksikieliseen mrenrantakaupunkiin Pietarsaareen (Jakobstad) muutetaan. Kun ihmiset tekevät päätökset asuinpaikkavalinnoista, sisältyy siihen pohdintaa, missä on hyvän elämän edellytyksiä. Kuntamarkkinoiden aiheena oli väestönkasvu ja maahanmuutto. Sellaiseen paikkaan ei haluta, jossa on vaikea päästä osalliseksi elämästä. Mihin on ennestään kohdistunut maahanmuuttoa, kohdistuu maahanmuuttoa. – Jos on totuttu kansainvälistysmisprosessiin, on valmiiksi prosesseja. Muuttajat eivät kohtaa syrjintää ainakaan niin paljon kuin jossain muualla, päästään kiinni työelämään, yhteisön asenne on myönteinen. Väestö vähenee, mutta kuntiin muutetaan ulkomailta. Pohjanmaalle on muutettu ennenkin Maahanmuuton näkökulmasta löytyy hyviä esimerkkejä vaikkapa Pohjanmaalta. Sukulaisilta tai samoista taustoista olevien kautta. – Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Lapin kunnista Muoniosta ja Enontekiöstä. Alueella on jo pitkään ollut maahanmuuttoa. Tässäkin tilanteessa auttaa, jos muuttovoittoa syntyy. Tulijat saavat vaikuttavaa tietoa myös muita reittejä pitkin. Tämä loiventaa väestön supistumistahtia. Hyvä esimerkki pienestä kaupungista. Rasmus Aro kuvaileekin muuttoliikettä vähän kuin itseään toteuttavana yhtälönä. Luodossa eli ruotsinkieliseltä nimeltään Larsmossa asiaan on uskontososiologinen selitys. Tosin samaan aikaan pohjalaiskunnista nuoret muuttavat Ruotsiin opiskelemaan ja töihin. Ihmiset haluavat olla osallisia Tieto maahanmuuttajaystävällisestä kunnasta ei synny ainakaan pelkästään kunnan virallisen viestinnän kautta. – Jos alueella asuu jo paljon maahanmuuttajia, saadaan tietoa ”epäformaalin” tiedon kautta. Väestötilastoissa länsisuomalaiset Luodon ja Pietarsaaren kunnat erottuvat. vähenee, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä ja nuoret muuttavat pois eivätkä palaa. 15 Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. Väestö vähenee, mutta ne saavat muuttovoittoa erityisesti pääkaupungista. Osassa kuntia vieraskielisiä on todella vähän, kun taas pääkaupunkiseudulla yli viidesosa väestöstä on KL9_1-31.indd 15 8.10.2024 10.38
Rasmus Aron mielestä tärkeä viesti ihmisille on sellainen, että syrjintää ei hyväksytä, että ihmiset pääsevät osallisiksi ja voivat kotoutua. Tarvitaan ainakin yritykset ja paikallisyhteisö mukaan. Yksittäisissä kaupunginosissa yli puolet väestöstä on vieraskielisiä. On kyse yksilöistä, yrityksistä ja kolmannesta sektorista. Paikkakunta on Rasmus Aron näkemyksen mukaan houkuttelevampi, jos siellä asuu ennestään maahanmuuttajia. Kunnan on yksin vaikea ratkaista asioita. Koetaanko se paikaksi, jos ei ole kuuluvuuden tunnetta. 83 000 Kun puhutaan työvoimasta, täytyisi muistaa, että puhutaan ihmisistä. On vaikea työllisKansainvälinen muuttoliike 2010–2022, vieraskieliset Maahanmuutto n. Vieraskielisten osuus korostuu myös suurissa kaupungeissa sekä etenkin osissa Pohjanmaata. 241 000 (74% maahannmuutosta) Uusimaa 158 708 Varsinais-Suomi 25 352 Satakunta 9 674 Kanta-Häme 6 151 Pirkanmaa 21 331 Päijät-Häme 7 747 Kymenlaakso 8 416 Etelä-Karjala 7 959 Etelä-Savo 4 648 Pohjois-Savo 7 666 Pohjois-Karjala 7 378 Keski-Suomi 8 640 Etelä-Pohjanmaa 5 500 Pohjanmaa 15 336 Keski-Pohjanmaa 2 371 Pohjois-Pohjanmaa 14 530 Kainuu 3 442 Lappi 7 477 Ahvenanmaa 2 134 Maahanmuutto keskittyy Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle Maastamuutto n. Kyseessä on yhteisölähtöinen asia ja se kumpuaa laajemmasta paikallisyhteisöasiasta. Sosiaalisilla seikoilla on tosi iso merkitys. Tuleva jakauma on muodostumassa myös hyvin epätasaiseksi, jos maahanmuuton ja maan sisällä tapahtuva muuttoliike jatkuu keskittyvänä. KL9_1-31.indd 16 8.10.2024 10.38. Ajan mittaan ihmisillä alkaa olla sosiaalisia kontakteja, tulee side paikkaan ja sillä on merkitystä asuinpaikan valintaan. Vieraskielisten kasvua suurissa kaupungeissa selittää etenkin maahanmuuton kohdentuminen. Pääkaupunkiseudulla myös maan sisäinen muuttoliike kasvattaa vieraskielisten määrää. ”Miksi ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa. Kysymys on ihmisistä Suomessa puhutaan paljon työvoimapulasta ja resursseista. On helppo muodostaa korulauseita, mutta mitä oikeasti käytännössä tapahtuu. Kunta luo edellytyksiä: – Joka kunnassa tulee pohtia ja myös kriittisesti, ollaanko oikeasti vastaanottavainen kunta, jossa on oikeasti hyvä elää. Aro tuo esiin erilaisia näkökulmia aloittaen pitovoimasta ja kovista tekijöistä: onko elinkeinomahdollisuuksia, päästäänkö kiinni oikeaa osaamista vastaaviin töihin. 325 000 Maakunnat Suurin maahanmuutto ylimpänä Nettomaahanmuutto n. Tarvitaan muutakin kuin kuntien toimia MDI:n asiantuntija muistuttaa, että pelkät kunnan toimet eivät riitä, kun tulijoiden halutaan viihtyvän. Alueen korkea vieraskielisten osuus lisää alueen houkuttelevuutta entisestään. 16 Työvoima vieraskielisiä. On vaikea olla ensimmäinen
– Kun puhutaan työvoimasta, täytyisi muistaa, että puhutaan ihmisistä. Se tarkoittaa sitä, että väestön vähentyessä tunnistetaan ja hyväksytään asia ja lähdetään kehittämään asioita uudelta pohjalta. Yh te en sä 73 23 6 Itä-Eurooppa 43% 13% 10% 5% 3% >1% >1% 15% 11% 31 304 Intian niemimaa 10 856 Länsi-Eurooppa 9 718 Itäja Kaakkois-Aasia 8 160 Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia 7 393 Saharan eteläpuolinen Afrikka 3 442 Amerikka 1871 Oseania 303 Tuntematon 189 Saapujat alueittain vuonna 2023 Yli puolet Suomen maahanmuuttajista saapuvat Euroopasta Arviot väkiluvun kehityksestä vuoteen 2040, MDI:n laatimat skenaatiot Väkiluvun kasvu vaatii vähintään nykyistä maahanmuuton trendiä 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 5 400 000 5 500 000 5 600 000 5 700 000 5 800 000 5 300 000 5 900 000 Hyvin vähäinen maahanmuutto Vähäinen maahanmuutto Korkea maahanmuutto Perusura Väkiluku laskee Väkiluku kasvaa saapuu Euroopasta KL9_1-31.indd 17 8.10.2024 10.38. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Aro muistuttaa, että innovaatioita ei synny, jos tulevaa ei kehitetä realiteettien pohjalta. – Vastuullista politiikkaa on tehdä myös ikäviä päätöksiä, jos ne ovat perusteltuja. Täytyy panostaa kotoutumisen edellytyksen luomiseen ja hyvän elämän rakentamiseen. Lukujen takana on ihmisiä, perheitä. – Että väestö vähenee, ei tarkoita, ettei alue voisi olla hyvä paikka asua. On hyvä miettiä, miten muutto hyödyttää näitä ihmisiä, muuten langetaan ansaan. Kansallinen maahanmuuttokeskustelu pyörii näiden narratiivien ympärillä. Suomi on osoittanut olevansa houkutteleva kohde aktiiviselle maahanmuutolle, mutta ei tarkoita, että olisi tulevaisuudessa. Jos ei reagoida ja pannaan pää pensaaseen, heikennetään pitkän aikavälin kehitystä. Väestöennusteiden asiantuntija sanoo, ettei hänellä itsellään ole viisasten kiveä. Ei ole helppoa löytää työtä, jossa kielellä ei ole merkitystä. Älykästä sopeutumista Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. 17 tyä, jos ei osata natiivin tasoista suomea. – Mutta on meillä ihan hyvä ymmärrys, mikä sitoo ihmisiä paikkoihin ja mitä voidaan käytännössä tehdä. Se vaatii kuitenkin myös rahaa ja halua investoida
Ennusteen mukaan Kainuun investointinäkymät ovat tällä hetkellä erittäin myönteiset. Leena Hirvonen, teksti Kajaanin kaupunki, Kuvakeskus Hynninen, kuvat Markkinakatu on Kajaanin perinteinen kesätapahtuma, joka toteutetaan Kajaanin Runoviikon yhteydessä heinäkuussa. KL9_1-31.indd 18 8.10.2024 10.38. 18 Kainuun ihme ”Kainuusta kansantalouden veturi” Vuosien 2015 ja 2025 välillä Kainuun bruttokansantuote kasvaa Suomen maakunnista voimakkaimmin – OP-ryhmän mukaan jopa 24 prosenttia, kun koko Suomen kasvu on jäämässä noin 11 prosenttiin
Puhumme minuuteista, emme kilometreistä, sillä teillä on tilaa ajella, Kilpeläinen sanoo. Esimerkkeinä voisin mainita Suomussalmen Taitotehtaan, jossa on pitkän tauon jälkeen mahdollista suorittaa ammatillisia opintoja Suomussalmelta. Ensi syksynä alkaa varhaiskasvatuksen erityisopettajien maisteriohjelma. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kaavoituksessa silloin, kun maakunnasta on tarpeen löytää tilaa investoinneille. Tulevaisuudessa tavoitteena on kestävän kehityksen kaivostoiminta ja kasvava kaivostoimijoiden joukko tuotannon kasvaessa, tutkimusja kehitystyön ja koulutuksen vahvistuessa yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen toimijaverkoston kanssa. Maakuntajohtaja listaa alueen kasvun moottoreita mielellään. Yhteistyön merkitystä ja poikkihallinnollista kehittämistä korostavat myös muut kuntajohtajat. Nyt on hyvä aika ajatella toisin. Suomussalmen Erno Heikkinen nostaa kasvun tekijöiksi arkilähtöisyyden asukkaiden näkökulmasta. Tämä on hyvä esimerkki kainuulaisesta yhteistyöstä, jossa Kainuun Ammattiopisto on ollut meille hyvä ja tärkeä partneri, Heikkinen sanoo. – Maakunnassa on totuttu elämään haastavia aikoja ja kamppailemaan, joten vähän on opittukin ajattelemaan asioita kurjemman kautta. – Isolle alueelle mahtuvat niin matkailu kuin vaikkapa kaivannaisala toisin kuin tiheästi asutulle kaupunkiseudulle. Syyskuussa uutisoitiin kansainvälisen matkailutoimijan, Tuin, aloittavan lennot Kajaaniin. Toisaalta Kainuu on ajallisilta etäisyyksiltään ketterä. Strategian keskiössä on muuttoliikkeen aktivoiminen kuntaan. Lisääkin moottoreita on luvassa. – Kainuusta on jo tullut koko Suomen veturi kansantalouden kehittymisen kannalta, mikä on tietysti hienoa, Pirkkalainen toteaa. Linnanvirta puistojuhla on yksi Kajaanin kesän suosituista kulttuuritapahtumista. Pirkkalainen mainitsee yhtenä kasvun tukijana korkeakoulutuksen. Hänen mukaansa Myös kuntien mutkaton yhteistyö tukee alueen kehitystä. Hän toivoo, että Kainuu vihdoin nähdään eri valossa – kitukasvuisuuden sijaan. – Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun merkitys esimerkiksi pelialan ja ict-alan vauhdittajana on aluekehitykselle korvaamattoman tärkeää. Kansainvälisiä investointeja Kolme datakeskusta, supertietokone Lumi, monipuolista kaivannaistoimintaa, vihreän siirtymän tuulivoimahankkeita, kehittyvää kansainvälistä matkailutoimintaa, korkeakoulutusta, muuttovoittoa. – Ihmisten hyvän arjen arvotkin ovat puolellamme. Kuntien pitää kyetä ketteryyteen. Tänä syksynä Kajaanissa alkoivat Oulun yliopiston uudet varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutukset. KL9_1-31.indd 19 8.10.2024 10.38. 19 Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen on tilanteesta avoimen ilahtunut ja myöntää, että kehitys on tulosta sinnikkäästä ja suunnitelmallisesta työstä jokaisella sektorilla matkailumarkkinoinnista korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä mutkattomaan yhteistyöhön ja politiikkaan. – Pyrimme aina löytämään keinot ja mahdollistamaan kehitystä. Mutkatonta yhteistyötä Sotkamon kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen mukaan Kainuulla menee hyvin juuri monipuolisuuden vuoksi. Me todella menestymme monilla mittareilla. – Olemme panostaneet lapsiperhearkeen ja opiskelumahdollisuuksiin. Meillä on tilaa, luontoa, turvallisuutta ja lisäksi erittäin vahva kulttuuritoiminta
3 Varmistat kaupunkiseudulla ja kaupungeissa, että luot hyvinvointia kuntaasi suuremmalle alueelle. Kun ne on tehty, ne pitää myös elää todeksi ja on käyttäydyttävä siivosti. – Tietyllä tavalla kunta pitää keksiä uudelleen. – Myös edustuksellisen ja valmistelun välisen jaetun johtajuuden rooleja ja niiden erillisyyttä olisi hyvä kirkastaa toisiaan kunnioittavan keskustelukulttuurin rinnalla, Valanta päättää. – Se ei riitä, että jokainen kunta tekee vuorollaan valtuustolle eettiset ohjeet. 2 Pidät hallussasi avaimia koko Suomen elinvoiman kasvattamiseen. Lähde: Kuntavaalit 2025, Kuntaliiton julkaisu, tekijät Maija Ruoho ja Laura Lyly. – Kuntapäättäjät toimivat jatkossa yhä verkostomaisemmassa päätöksentekoympäristössä. – Meillä jokaisella on vastuu toisia kunnioittavasta puheesta. – Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää vahvistaa kunnissa kiinnostusta vaaleihin ja luottamustehtäviin, José Valanta korostaa. – Paljon voidaan vaikuttaa sillä, miten osataan ottaa mukaan myös valtuustosalin ulkopuolisia tahoja, koskien muun muassa järjestöjä ja Kuntavaalit peräänkuuluttavat uudenlaista johtajuutta Jouni Lampinen, teksti Krut, graafit Päättäjän isot asiat 1 Vaikutat siihen, miten turvallinen ja hyvinvoiva lastemme ja nuortemme tulevaisuus on. Tämä onkin yksi toimivan demokratian ja kunnan menestymisen edellytyksistä, José Valanta huomauttaa. Ensi keväänä valitaan päättäjät, jotka määrittävät kunnan roolia historiallisen suurten rakenneuudistusten jälkeen. Paketissa kerrotaan, miten päättäjänä voi luoda toimivaa keskusteluja päätöksentekoilmapiiriä. Kunta on nyt elinvoimaa, koulutusta, sivistystä ja hyvää elinympäristöä. 4 Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista menettää väestöään. Kunnat edistävät työllisyyttä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Tietopaketissa on nostettu esille isoja teemoja, jotka tulevat ratkottaviksi kunnissa ja kaupungeissa. – Kannamme liittona luonnollisesti erityistä huolta kuntavaaleista ja tuemme kaikin keinoin sitä, että kunnilla on paras mahdollinen valmius niiden läpiviemiseen. 5 Teet laadukkaita päätöksiä ja olet vastuussa rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä. 20 Vaalit O nhan tämä siinä mielessä täysin uusi tilanne, kun kuntaja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa yhdessä, Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta sanoo. Kuntavaalit ovat erinomainen paikka siihen, että ehdokasasettelun yhteydessä mietitään, miten halutaan kehittää ja ajaa paikallista demokratiaa. Ehkä päätöksenteossa on lisää tilaa uusille taidoille ja näkemyksellisyydelle uusista rooleista. Päättäjänä teet älykkään sopeutumisen avauksia ja ratkaisuja, joilla turvaat hyvän arjen myös jatkossa. He kantavat vastuuta siitä, että päätöksenteko on tavoitteellista ja johdonmukaista. – Hyvä päätöksentekokulttuuri on kunnan menestymisen ja toimivan demokratian edellytys. KL9_1-31.indd 20 8.10.2024 10.38. TE-uudistus on monin tavoin myönteinen kunnille. – TE-uudistus on monin tavoin myönteinen kunnille, jotka luovat yrityksille edellytyksiä takoa tulosta. Fakta naapurikuntia. – Tässä suhteessa puheenjohtajat ovat keskeisessä asemassa, hallituksen ja myös valtuuston. – Muuttuvassa todellisuudessa aika huutaa edelläkävijöitä. Voimaa salin ulkopuolelta Kuluvalla valtuustokaudella sote-palveluista järjestämisvastuun hyvinvointialueille luovuttaneet kunnat tarttuvat TE-palveluiden järjestämisvastuuseen ensi vuoden alussa. Paikallisuudesta voimaa ammentavat kunnat voivat tarjota jotain uutta ja erityistä sekä työnantajille että työtä hakeville. Se edellyttää myös verkostotaitojen kehittämistä ja hallintaa, Valanta jatkaa. ”Jokaisella on vastuu” Näkemyksellisyyden tarvetta on korostettu myös kuntapäättäjille koostetussa tietopaketissa Kuntavaalit 2025, jonka ovat tehneet kuntavaalien projektipäällikkö Maija Ruoho ja edunvalvonnan erityisasiantuntija Laura Lyly Kuntaliitosta. Kunnan roolin kehittyminen on ennen kaikkea mahdollisuus. Jos valtuusto äänestää ja päättää jotain, niin vaikeisiinkin päätöksiin on sitouduttava yhdessä. Kuntaliitossa katse on kiinnittynyt kuntavaaleihin (13.4.). Riittävän hyvän keskustelukulttuurin varmistamiseksi jokaisen on kannettava kortensa kekoon
21 Kuntavaalit peräänkuuluttavat uudenlaista johtajuutta 6 kk Kuntavaalit & aluevaalit KL9_1-31.indd 21 8.10.2024 10.38
Asioita, jotka kuuluvat kunnalle sote uudistuksen jälkeen ovat mm: koulu, taide ja kulttuuri, maan käyttö ja liikenne, kotouttaminen, elinkeinotoimi ja nuorisotyö. Heidän kuva näyttää tilanteen syyskuussa 2024: SDP on suosituin (22%) ja kokoomus toiseksi suosituin puolue (20,6%). 2. 1 379 aluevaltuutettua valittiin 21 aluevaltuustoon hyvinointialueille, joiden vastuulla on alueen sosiaalihuollon, terveyshuollon ja pelastustoimen järjestäminen. Huomaa, kuinka keskustan kannatus on jatkunut neljänneksi suurimpana – kuitenkin puolueella on ylivoimaisesti eniten paikkoja eri valtuustoissa, koska puolue on suositum pi useammassa pienessä kunnassa. huhtikuuta 2025 Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa sekä kuntavaalit että aluevaalit samaan aikaan. Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Oikealla Puolueiden kannatus mielipide mittauksissa ja vaaleissa 2018–2024. Kuntalehti tekee poimintoja ja kartoittaa ennakkoasetelmia joka numerossa vaaleihin saakka. Keskusta 2445 297 Kokoomus 1552 289 SDP 1451 277 Perussuomalaiset 1351 155 Vasemmistoliitto 508 100 Vihreät 433 90 RKP 463 76 Kristillisdemokraatit 311 57 Liike Nyt 49 20 Sininen tulevaisuus Valta kuuluu kansalle 4 10 Muut ryhmät 292 8 Pa ik at ku nt av aa le is sa 20 21 Pa ik at alu ev aa le iss a 20 21 6 kk Kuntavaalit & aluevaalit Lähde: Oikeusministeriön Tietoja tulospalvelu, tulospalvelu.vaalit.fi, syyskuu 2024. Suomen vaalidatapalvelu syyskuu 2024, Kuntaliitto, kuntaliitto.fi: Mitä kunta tekee soteja maakuntauudistuksen jälkeen, Aluevaalit KL9_1-31.indd 22 8.10.2024 10.38. KUNTAJA ALUEVAALIT 2025 13. Miltä puoleiden kannatus tällä hetkellä näyttää. 8 859 kuntapäättäjää valittiin 309 kuntavaltuustoon. Suomen vaalidatapalvelu seuraa puolue gallupeja ja tekee niistä säännöllisesti yhteenvedon. 22 Vaalit 1 Puolueiden kannatus mielipidemittauksissa 2018-2024 SDP 22,0% Kok 20,6% PS 15,6% Kesk 12,0% VAS 8,9% Vihr 8,3% RKP 4,2% KD 4,1% Muut 2,5% Liik 2,5% 20 2022 2023 2024 Aluevaalit Tammi-2022 Kuntavaalit Kesä-2021 EU-vaalit 26.5.2019 Eduskuntavaalit huhti-2019 Eduskuntavaalit Huhti-2023 EU-vaalit Kesä-2024 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 2018 2019 2020 2021 Puoli vuotta vaaleihin, joissa valitaan ennätysmäärä ehdokkaita Kuinka paikat jakautuvat KAIKKIEN kuntien ja alueiden valtuustoissa
Kirsi Riipinen, teksti Pixabay, Jussi Rantama, Nooa Lindgren, kuvat KL9_1-31.indd 23 8.10.2024 10.38. Verkostoperuskoulussa kokeillaan muun muassa saksan, espanjan ja ortodoksiuskonnon etäopetusta. 23 Peruskoulu Perusopetusta yhdessä naapurin kanssa Kunnissa etsitään keinoa saada perusopetuksen nousevat kustannukset kuriin
Kunnilla on muun muassa kokeiluissaan yhteisiä opettajia, jotka käyvät opettamassa eri koulujen oppilaita. Pilotoida voidaan myös, voisivatko oppilasryhmät siirtyä joidenkin aineiden ajaksi toiseen kouluun, jos etäisyys pysyy riittävän pienenä. Lahtivirta kertoo tähän mennessä oppineensa esimerkiksi, kuinka piloteissa opettajien osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Mallin pohjana ovat olleet nykyisten opetussuunnitelmien perusteet. Kustannusten nousu ja pienenevä lapsimäärä tarkoittavat, että yhä useampi kunta pohtii yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Tekniikka ei saa viedä aikaa opetukselta, järjestelmien on toimittava. Lahtivirta kertoo, että vaikka verkostoperuskouluhanke päättyy vuodenvaihteessa, savolaisten kokeilua jatketaan jatkorahoituksen turvin. Malli uusiksi Rautalammin sivistysja hyvinvointijohtaja Matti Vänttinen kertoo, että kunta kokeilee yhdessä kuntaparinsa Keiteleen kanssa aivan uudenlaista peruskoulun mallia. Haemme nykyisiä oppiaineita yhdistäviä laajoja kokonaisuuksia ja samalla joustavuutta koulun arkeen. Olemme kokeneet, Kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta ja Suonenjoen Yhtenäiskoulun välituntipiha. Kuntaliiton selvityksessä todetaan, että erityisen suurta kustannusten kasvupaine on maaseutukunnissa ja seutukunnissa. Esimerkeistä kuultiin myös Kuntamarkkinoilla. Yhteisopettajuutta ja arviointikulttuuria on kyettävä kehittämään. 24 Peruskoulu P erusopetuksessa kustannukset oppilasta kohti ovat nousussa, vaikka oppilaiden määrä vähenee. Savossa testataan myös yhteistä oppimisalustaa ja luokkien jättinäyttöjä. KL9_1-31.indd 24 8.10.2024 10.38. Yhdessä esimerkeistä viisi savolaista ja yksi keskisuomalainen kunta – Keitele, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto sekä Konnevesi – kokeilevat muun muassa etäopetusta sekä lähija etäopetuksen yhdistämistä. – Tarkoituksemme on kehittää ja pilotoida eri malleja, hyödyntää etäyhteyksiä ja tarjota laadukasta perusopetusta, kertoo kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta Suonenjoelta. Verkostoperuskouluhankkeessa kokeillaan, millaisia yhteistyön mallit voisivat olla ja kuinka ne saadaan toimimaan. Niiden avulla pyritään saamaan tunne samassa tilassa olemisesta. – Luovumme perinteisestä oppiainejaosta kokonaan ja siirrymme viikkosuunnitelmiin
Väestöennusteet ovat koulutuksen tulevaisuutta suunnittelevien tiedossa. Muuten pelottava tulevaisuuden uhkakuva on, että lastemme lähikoulu siirtyy 70 kilometrin päähän Kuopioon. Seudullista kouluverkkoa pohditaan niin ikään. 25 ettei nykyinen koulun arki välttämättä ohjaa laadukasta pedagogiikkaa täyteen kukkaan. Koko Päijät-Hämettä varten on teetetty kartta, jossa ovat mukana oppilaat ikäluokittain asuinpaikkoineen. Tarkoitus oli, että ortodoksiuskonnon opetus etäyhteyksien avulla olisi alkanut alkusyksystä, mutta kokeiluun ei löydetty pätevää opettajaa. Vänttisellä on vahva usko, että vaikka lapsimäärä savolaisissa kunnissa romahtaa, kunnat saavat peruskoulutuksen rullaamaan hyvällä kuntayhteistyöllä. Päijät-Hämeessä pyritään ratkomaan, kuinka taata koulussa harvinaisempien kielten sekä katsomusaineiden opetusta. Kartasta on kaksi versiota, joista toisessa kuntarajat ovat mukana, toisesta ne puuttuvat. Kun se saadaan toimimaan hyvin, voidaan alkaa siirtää tunteja varsinaiseen lukujärjestykseen. – Tarkoitus on, että kunnat voivat tarkastella karttoja yhdessä poliittisten päättäjien kanssa ja keskustella siitä, miten tulevaisuudessa voitaisiin taata lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvä lähikoulu. Ortodoksiuskontoa ja kieliä Myös kymmenen Päijät-Hämeen kuntaa on tehnyt yhteistyötä verkostoperuskouluhankkeessa. – Väestöromahdus on meille todellinen haaste, ratkaisuja on löydettävä pian. Carlson korostaa, että lähikouluratkaisuja mietitään lasten ja nuorten etu edellä. – Meillä on pieniä kuntia, joissa ei ole resursseja mahdollistaa esimerkiksi saksan tai espanjan kielen opetusryhmiä. KL9_1-31.indd 25 8.10.2024 10.38. Myös ortodoksiuskonnon opetusta varten tarvitaan yhteistyötä. Taustalla ovat samat syyt kuin Savossa: vähenevä väki ja julkisen talouden tilanne. Tarkoituksemme on kehittää tulevaisuuden koulumalli, joka kestää 150 vuotta eteenpäin. Savolaisten hankkeen kunnat ovat Suonenjokea lukuun ottamatta noin parin kolmen tuhannen asukkaan kuntia. Rautalammin sivistysja hyvinvointijohtaja Matti Vänttinen. – Teemme nyt yhteistyötä Kuntaliiton ja ortodoksiseurakunnan kanssa. Yliopiston tuki on hyvin tärkeä. – Kun käännämme vuosikymmeniä vallalla ollutta koululaitoksen arkea ihan uuteen suuntaan, opettajilta vaaditaan hurjan paljon. Samalla kartalla ovat myös koulut. – Lakisääteisiä palveluja on mahdollista tehdä kuntayhteistyöllä ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Päijät-Hämeessä on selvitetty, mitä mahdollisuuksia ja esteitä etäopetus näissä aineissa pitää sisällään sekä kuinka tunnit saataisiin parhaiten istumaan oppilaiden lukujärjestykseen. – Selvitämme myös opetusryhmien kokoa, koulukuljetuksia ja henkilöresursseja. Teknologia edistyy kaiken aikaa, kertoo kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson Lahdesta. Tiedon keruussa apuna on Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitos, josta kokeiluun toivotaan myös mentorointitukea mukana oleville opettajille. Tehtävä ei ole ihan helppo, kun mukana on oppilaita kymmenestä kunnasta. Pyrimme siihen, että ortodoksiuskonnon etäopetus alkaisi ensi lukuvuoden alusta ja että muutkin kunnat pääsisivät hyödyntämään kokeilun tuloksia. Kokeilusta kerätään tietoa ja vertaillaan, millaisia vaikutuksia sillä saadaan aikaan. Lakisääteisiä palveluja on mahdollista tehdä kuntayhteistyöllä. Alueella kokeillaankin ortodoksiuskonnon sekä saksan ja espanjan opetusta etäyhteyksien avulla. Kieltenopetuksessa on päädytty aloittamaan kokeilu kerhotoiminnalla
Viestintä pitää tehdä hyvän sään aikaan, Sauri sanoo. Tommy Pohjola, teksti Heli Sorjonen, kuvat Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas haastatteli Pekka Sauria Kuntamarkkinoilla. KL9_1-31.indd 26 8.10.2024 10.38. 26 Some Yhteisöllä pitää olla kasvot Some on ristiriitainen paikka, jossa kaikki kuulee huutosi eikä kukaan kuule huutoasi
Ollaan keskustelun aloittaja, mutta sitten linjoilta poistutaan. Tiedote julki ja sillä selvä. Hän kertoo muuttuneensa entistä valikoivammaksi siinä, mihin menee mukaan ja erityisesti siinä, mitä keskusteluja hän itse avaa. Pekka Sauri muistuttaa, että sosiaalinen media on sosiaalista vain, jos somessa ollaan sosiaalisia. Värikkäämmin. Erityisen suosittuja ovat lyhytvideoalustat. Sauri painottaa itse oppineensa virheiden ja erehdysten kautta. Mitenkäs lauantai-illat. Se tarkoittaa sitä, että julkisessa keskustelussa on mukana valtava joukko ihmisiä, jotka eivät ennen päässeet sinne. Vältä tätä! Julkishallinto pyörii veronmaksajien rahoilla. – Ennen kuin sen teen, mietin miten kauan ja millä tavoin pysyn keskustelussa mukana. Siispä on luonnollista, että hallinto on siellä missä maksajatkin. Somessakin on valittava taistelunsa. – Ei tätä asiaa elinkeinoelämässäkään oikein hallita, Pekka Sauri sanoo. Saurin mukaan yleisin virhe siis on se, että luottamusta ei rakenneta etukäteen. Kaikkeen ei voi eikä pidäkään lähteä mukaan. Tärkein niistä liittyy läsnäoloon. 27 P ekka Sauri antaa arkea selkeyttäviä vinkkejä. Nyt oli vuosi 2019. Älä häivy! Pekka Sauri kertoi sosiaalisen median mahdollisuuksista ja uhkakuvista ollessaan Kuntalehden tuottajan Tiina Ojutkankaan haastateltavana Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Kriisiviestintä alkoi eilen. KL9_1-31.indd 27 8.10.2024 10.38. Kirjottavat jonkun räväkän avauksen, häipyvät keskustelusta ja kansalaiset saavat tapella keskenään. – Heh, tämä on tietysti meille sivistyneille eliiteille shokki. Luottamus perustuu dialogiin, siis kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. – Sitten kun jätevesi yhdistetään juomavesiputkeen, on hirveä paniikki ja soitetaan Tekiriin, että tulkaa meille tekemään kriisiviestintää. Päivittäessään Julkishallinto ja sosiaalinen media (Polemia) -kirjaansa, oli kulunut lähes viisi vuotta sen alkuperäisestä ilmestymisestä. Muuten loppuu aika ja energia. Se on myöhäistä. ”Osa julkishallinnon organisaatioista on ottanut sosiaalisen median rohkeasti käyttöön, osa vähemmän rohkeasti, ja osa on vieläkin lähtötelineissä aprikoimassa, pitäisikö tähän villitykseen ylipäätään lähteä mukaan.” Pikakelaus vuoteen 2024 Sanoma on sama, mutta kanavat ja tapa tehdä viestintää ovat kehittyneet, tai ainakin ne ovat muuttaneet muotoaan. Sauri havainnoi julkishallinnon viestintäkulttuurin monin tavoin muuttuneen. – Varsin usein julkishallinto rupeaa viestimään sitten kun on kriisi päällä. – Ensimmäisenä ja rehellisesti. Tällä Pekka Sauri vastaa Ojutkankaan kysymykseen siitä, millä tavalla somessa pitää viestiä. Siitä riippumatta kuka kunnan tai kaupungin some-sisältöjä tekee, on yksi sääntö ylitse muiden. Enemmän. Tässä on vanhan ja uuden maailman ero, jokainen voi olla oman mediansa päätoimittaja. Nopeammin. – Poliitikot tekevät tätä koko ajan. Pekka Saurilla on pelkästään viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) yli 145 000 seuraajaa. Tupa ei ehkä ollut Kuntatalon isoin, mutta se oli ääriään myöten täynnä kunta-alan vaikuttajia. Tilastojen mukaan sosiaalinen media tavoittaa lähes kaikki suomalaiset. Haasteet ovat entisen kaltaisia: Kenen vastuulla some-viestintä on. Ja entistä useammalle. Kuka sitä tekee. Siellä käytetään karseata kieltä. – Moni käyttää somea faksina. Kriisiviestintä toimii ainoastaan, jos luottamus on rakennettu ennen kriisiä. Valta tuo vastuuta
Ole yhteydessä, niin katsotaan yhdessä teidän tarpeisiinne sopiva ratkaisu! www.parmaco.fi Valinta vaikuttaa Monessa kunnassa on viestintäjohtaja tai jopa viestintätiimi. Jos kanavasi on täynnä ilkeilyä ja huonoa käytöstä, niin poista se. Entä sen suhde julkishallintoon. Siitä seuraa välittömästi päätoimittajan vastuu. Kun mukana on joku, jolla on vastuu päätöksistä, niin se on aivan eri asia luottamuksen rakentamisen kannalta kuin työnsä puolesta tiedotteen lähettävä viestijä. Ja se ei ole vitsi, kun katsoo, mikä on vaikutusvalta kansakunnan henkiseen tilaan. Some Mikä se some oikein on. Somessa ei olla kasvotusten. Miten sosiaalisen median avulla voidaan valjastaa päättäjien, kansalaisten ja yritysten osaaminen yhteiseksi hyväksi. – Ei nähdä toisen osapuolen silmiä eikä ilmeitä. Pekka Sauri tuntee vastuunsa – Se tarkoittaa sitä, että olen mieltänyt itseni suuren suomalaisen median päätoimittajaksi. Erityisesti valtaa käyttävällä julkisyhteisöllä. PEKAN VINKKI: Sosiaalisen median sisältö ei ole jossakin Pasilassa. Seuraa ihmisiä, joita todella haluat seurata. Pois pois. Jos ei ole, niin vastuu karkaa jonnekin. Avoin viestintä on haaste, jota koko maailma vielä opettelee. Mitä hänen pitää ottaa huomioon. Millainen on somessa toimiva päättäjä. Filosofian tohtori ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri avaa kirjassaan oivallisesti sosiaalisen median luonteen, tulevaisuuden mahdollisuudet ja suhteen suomalaisiin päätöksiin. – Meillä on paljon hyviä esimerkkejä kuntajohtajissa, jotka tätä tekevät. – Yhteisöllä pitää olla kasvot. Saurin toimituspoliittinen linja on rakentaa yhteisymmärrystä hajottamisen sijaan. Eli kyky dialogiin johdettavien kanssa. Minulla on X:ssä enemmän seuraajia kuin millään maakuntalehdellä on tilaajia. Ei voi mitä tahansa paukutella menemään. – Tähän voi jo johtajan valinnassa kiinnittää huomiota. KL9_1-31.indd 28 8.10.2024 10.38. Kummasti selkä suoristuu. En usko heidän katuneen. Fakta Tilaa kestävälle hyvinvoinnille Koulut, päiväkodit, soterakennukset ja toimistot kokeneelta kotimaiselta kumppanilta Oli kyseessä sitten väliaikaisempi tai pysyvämpi tarve rakennukselle, joustava vuokrakonseptimme tarjoaa vastuullisen ja riskittömän vaihtoehdon. Sitten on myös organisaatioita, joissa on pätevät viestijät, jolloin johtaja lukitaan kulmahuoneeseen, ettei hän vaan pääse möläyttämään. Vaatii johtajalta rohkeutta ja integriteettiä mennä mukaan omilla kasvoillaan. Sinä toimitat sen, eli tee valintoja. Seuraavaksi on liityttävä Julkisen sanan neuvostoon. Mikä on kunnanjohtajan rooli
Ja vahva päätöksentekokulttuuri. 29 Kuntatalous Fakta K untatalous oli poikkeuksellisen vahva vuonna 2023 sote-häntiin liittyvien veromuutosten vuoksi. KL9_1-31.indd 29 8.10.2024 10.38. Ei ole ihme, että Kuntamarkkinoiden alkajaisiksi pääekonomisti Minna Punakallion esitystä kuunneltiin tarkasti. Ja jopa vahvistaa niitä. Ja löytyihän se. Talousbarometrin mukaan kuntien tilanteet vaihtelevat voimakkaasti myös alueittain. Tiina Ojutkangas, teksti Heli Sorjonen, kuva Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio löytää kunnille myös mahdollisuuksia. Monet aiemmin hyvinkin pärjänneet kunnat ovat olleet vaikeuksissa ja tilikausi on ollut miinuksella, jopa Espoo ja Kauniainen ja esimerkiksi Kuopio ja Seinäjoki. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eri puolilla Suomea. Menestyviä kuntia ovat sellaiset, joilla on vahva verotulopohja ainakin jonkun seuraavista kohdalla: tuloverot, yhteisöverot tai kiinteistövero. Yllätyksenä voidaan pitää tarvittavien sopeutustoimien voimakkuutta. Menestyviä kuntia ovat sellaiset, joilla on vahva verotulopohja. – Monet isot kaupungit ovatkin työstäneet viime kuukausina useammalle vuodelle ulottuvia tuntuvia talouden tasapainottamisohjelmia. Heikentyvä talous on lisännyt kunnissa sopeutustoimien tarvetta. Kuntatalouden tila heikentyy parhaillaan arvioitua jyrkemmin. Tärkeitä vastuita Kuntalehti kysyi pääekonomistilta, löytyisikö vaikeina aikoina toivoa herättävä viesti kunnille. Syksyn talousbarometriin saatiin ennätysmäärä vastauksia, 210 kappaletta. Maakunnista heikoimmat tämänhetkiset tunnelmat löytyvät Kymenlaaksosta, kun taas talouden tila on aivan erinäköinen Lapissa ja Pohjanmaalla. Kunnilla on koko ihmiskunnan kannalta äärettömän tärkeitä vastuita edessään kasvun ja demokratian mahdollistajana sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistäjänä. Noin 90 prosentissa kuntakenttää on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Toki on muistettava, että samankin maakunnan sisällä vastaukset voivat olla aivan erisuuntaiset, arvioi Minna Punakallio blogissaan. Talousjohtajilla huolia Kuntaliiton elokuun lopussa julkaistun talousbarometrin mukaan kuntien talousjohtajista yli puolet arvioi talousnäkymien olevan huonot tai erittäin huonot vuoden kuluttua. Nyt kun kunnilla on tehtävät ovat puolittuneet, on toisaalta hyvä hetki karsia rönsyt ja miettiä kansalaisten ja yhteiskunnan tarvitsemia ydinpalveluita. Isojen veronkorotusten tarve oli kunnissa nyt poikkeuksellisen suuri, arvioi Minna Punakallio. Kuntaliiton asiantuntijan mukaan ”Rönsyt pois” Kuntien talous on iso keskustelunaihe. Millaisia ovat sitten menestyvät kunnat. Kuntalehden haastattelussa talousekspertti tarjosi myös mahdollisuuden näkökulmaa. Kuntien talouden tilan romahtamisen taustalla on erityisesti kuntien laukalle lähtenyt menokasvu. Usein asukaskohtaisissa tarkasteluissa nämä kunnat ovat olleet vähän pienempiä kuntia ja niitä voi nostattaa ison kaupungin läheisyys tai esimerkiksi matkailu. Talousnäkymien heikkous näkyy nyt talousbarometrissä ensimmäistä kertaa huomattavina veronkorotusja sopeutuspaineina. Kuitenkin tilikauden tulos romahti alkuvuonna 2024. heikentynyt suhdanne ja valtion leikkaukset kuntien valtionosuuksiin näkyvät kuntien kassassa pienenevinä tuloina. Kuntien investointimenot huomioiva rahoitusalijäämä uhkaa kasvaa tänä vuonna 1,5 miljardilla eurolla vuodesta 2023, sanoi Kuntaliiton pääekonomisti Kuntamarkkinoilla. Vaikka menokehitystä hallitsee sote-kustannusten poistuminen kuntien taloudesta, niin isojen miinusmerkkien varjossa kuntien sivistysja kulttuuripalveluiden nettokustannukset kasvoivat vuonna 2023 peräti yhdeksän prosenttia. Vaikka kysymyksiin saatiin totutusti laaja skaala erilaisia vastauksia niin pääpiirteissään tunnelmat pysyivät pessimistisinä
KL9_1-31.indd 30 8.10.2024 10.38. Hän nostikin puheenvuorossaan esiin erityisesti pienten kuntien aseman. Pohdittiin, mitkä ovat tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia. Siksi on tärkeää että niistä puhutaan. Ei pelkästään verisiä ministeriöiden välillä vaan niiden sisällä. ylhäällä) Ministeri Anna-Kaisa Ikonen osallistui Kuntamarkkinoille syyskuun puolivälissä. Valtionosuusuudistusta vetävä Arto Sulonen kertasi menneitä vuosikymmeniä ja useita valtionosuusuudistuksia, joita hän on ollut tekemässä. Sulonen on ollut tekemässä valtionosuusuudistuksia 1990-luvulta asti. Eduskunnassa hän sanoo törmänneensä oletukseen, että eihän pieniä kuntia edes kohta ole. Kunnat saivat todella paljon valtaa, kun ne saivat itse päättää, miten ne kohdentavat valtionosuuksia, ihan kuten kohdensivat muita tulojaan. (alhaalla) Marinin hallituksessa kuntaministerinä toiminut Sirpa Paatero muistutti, että pääomatuloilla elävä ei maksa kuntaan veroja tuloistaan. ylhäällä) Sanna Lehtonen ja Timo Reina osoittivat, että talous on kiinnostava aihe. Vos-uudistusten lyhyt historia Ohjelman ulkopuolelta avauspuheenvuoron piti kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.), joka muistutti, että kunnissa tarvitaan näköalojen rakentamista. Jos olisin Sannan silloin nähnyt, en olisi koskaan uskonut, että tuon kanssa joskus tehdään töitä parikymmentä vuotta, Sulonen nauratti yleisöä. Syyskuussa tasakymmeniä juhlivat ja yhteensä 90 vuotta täyttäneet Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ja kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen olivat kutsuneet Kuntataloutta 90 vuotta – kohti uudistuvaa rahoitusta -seminaariin puhujia, joihin molemmilla oli kytkös työuriensa varrelta. Mitä tehdään toiminnan valintoina, sillä rakennetaan tulevaisuuden kuntaa, ministeri sanoi. 1999) on paitsi eduskunnan nuorin jäsen myös pudasjärveläinen kuntapäättäjä. Ville Miettinen, teksti Heli Sorjonen, kuvat (vas. Sain ensimmäisen työpaikkani kouluhallituksen valtionaputoimistosta. Hän kuvaili vuoden 1993 uudistusta ”ainoaksi oikeaksi valtionosuusuudistukseksi”. (oik. Seminaarissa puhuttiin vuosien vierimisestä ja vitsailtiin, mutta esitettiin myös totisia näkymiä kuntatalouteen ja tulevaisuuteen monelta kantilta, erilaisten sukupolvien äänillä. – Vuonna 1984 Sanna syntyi, Timo Näköalojen rakentamista Lopulta talouskin on toimintaa. 30 Kuntatalousseminaari K untamarkkinoiden 2024 kuntatalousseminaarissa nähtiin esiintymässä juhlava kattaus vaikuttajia. – Lopulta talouskin on toimintaa. – Se oli mittasuhteiltaan ihan omaa luokkaansa, koska siinä menoperusteisuudesta luovuttiin ja mentiin laskennalliseen yleiskatteelliseen ei-korvamerkittyyn valtionosuusjärjestelmään, joka oli aivan radikaali juttu siihen aikaan. – Voin sanoa, että kun kaikki olivat olleet niin itsenäisiä siihen saakka, niin keskustelut olivat joskus todella verisiä. Pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva Oinas-Panuma sanoi ”jauhaneensa” pienten kuntien asioista myös eduskunnassa ja havainneensa, että niiden olemassaolosta on tärkeä puhua. – Se oli myös ylivoimaisesti suurin sääntelyn purkuhanke ja itsehallinnon uudistushanke. Vuoden 1993 uudistuksessa erityistä oli myös, että se sitoi sektoriministeriöt yhteen, Sulonen sanoi. Pieniä kuntia on kuitenkin niin kauan, kuin niihin investoidaan, Oinas-Panuma muistutti. Keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (s. – Pieniä kuntia ei unohdeta päätöksenteossa pahalla vaan sen takia että niiden asioita ei tuoda esille. Kuka uskoo pieneen. oli 10 vuotta ja minä valmistuin oikeustieteellisestä. Mukana olivat opetusministeriö, sosiaalija terveysministeriö, sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä valtiovarainministeriön budjettiosasto. Mitä tehdään toiminnan valintoina, sillä rakennetaan tulevaisuuden kuntaa, kuntaministeri AnnaKaisa Ikonen arvioi
Kujanpää pitää tätä ymmärrettävänä. Yksilö yhteisössä. Paatero viittasi myös viime vaalikaudella tehtyyn selvitykseen kuntien tulevaisuudesta. Kaikki lähtee uskosta tulevaan. Saurin mukaan edessä on sen ratkaiseminen, miten palvelutuotanto palautetaan takaisin yhteisön sisään. Hän on toiminut myös Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Jää helposti huomaamatta, että kiinteistöveroa maksavat muutkin kuin omakotiasuja ja mökkiläiset. – Minä uskon väkiluvultaan pieniin kuntiin uskotko sinä. – Tämä vaatii uudenlaista sitoutumista ja resurssien uudenlaista ajattelua. – Mehän ajatellaan, että jos kävisi niin onnellisesti että ansiotulojen verotusta kevennettäisiin ja jäisi enemmän rahaa omaan käyttöön, niin auta armias, jos tulisi kiinteistöveron kiristys ja rahat imettäisiin sitä kautta pois. Tällainen ajatus on puolelle suomalaisista hyvin epämieluinen. EVAn selvityksen mukaan esimerkiksi 72 prosenttia suomalaisista pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena. Kevennystoiveet painottuvat ansioveroihin. – Apulaiskaupunginjohtajana törmäsin koko ajan ilmiöön, että kuntayhteisö ja palvelutuotanto-organisaatio etääntyvät toisistaan. – Tärkeää olisi saada pidettyä toivo. Tästä seuraa se, että ihmisten yhteisö on taka-alalla. – Mutta vaikka valtionosuusuudistus on megatärkeä, pitää miettiä isompaa kuvaa: millaisena me nähdään kunnat tulevaisuudessa, mitkä on niiden tehtävät. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ry:n veroasiantuntia Emmiliina Kujanpää käsitteli kuntalaisten käsityksiä verotuksesta ja asenteita palveluihin. Tämä kombo pitää tämän maan käynnissä, Palonen kuvaili kaupunkien merkitystä. Oinas-Panuma päätti puheensa ja sai Sanna Lehtoselta suitsutusta asenteestaan: – Et tiedä, Olga, kuinka tärkeä esikuva olet kuntatalousihmisille, päättäjille. – Siinä on mun mielestä joku gäppi. KL9_1-31.indd 31 8.10.2024 10.38. Tiedän, että vaikka Kauniaisissa pääomatuloilla eläviä on enemmän kuin vaikkapa Kotkassa. – Suomalaiset mielellään kiristäisivät sellaisia veroja, joista he ajattelevat, että he eivät maksa niitä itse. – Kaupungit ovat talouden moottoreita mutta ne eivät pärjää ilman maaseutumaisia kuntia tai päinvastoin. Miten pidetään tulevat 50 vuotta kunnat tuottamassa niitä palveluita. Viimeisen puheenvuoron käyttänyt psykologi Pekka Sauri korosti yhteisön merkitystä ja herätteli pohtimaan yksilön roolia paitsi palveluntuottajaorganisaatiossa myös ihmisten yhteisössä. – Itse koen, että tämä on uudenlainen toimintatapa valtion ja kuntien välisessä suhteessa, jossa saadaan myös uudenlaisia tuloksia, enemmän niitä konkreettisia tekemisen paikkoja. Suomalaisista puolet ajattelee että nykyinen kiinteistövero on sopiva. Tasapuolista verotusta. – Tämä on käsittääkseni hyvinvointivaltion keskeinen ongelma: palveluntuottaja ja yhteisö ovat eriytyneet toisistaan. Kaupunkien kehittämisessä on kuljettu polku, jossa on herätty kaupunkiajattelun näkökulmasta yhdessä tekemiseen ja sopimuksellisuuteen, ja viime aikojen sopimukselliseen kumppanuuteen. Pidä optimismi ja sama palo. Yhä useammassa kunnassa on voimaloita, sieltä kertyy yhä isompi osa kiinteistöverosta. Tyypillisesti sellaisia ovat yritysten tulovero eli yhteisövero, pääomatulovero ja alkoholivero, jota me emme tietenkään kukaan maksa, Kujanpää nauratti yleisöä. Siis ”ne” ”siellä ”. Hän sanoi kannattavansa sitä, että palvelujen järjestämisestä todella vastaavat kaupungit huomioitaisiin rahanjaossa siten, että raha ei kiertäisi pienten kuntien kautta. Marinin hallituksessa kuntaministerinä toiminut Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että pääomatuloilla elävä ei maksa kuntaan veroja tuloistaan. Paateron ministeriaikana päätettiin niin hyvinvointialueuudistuksesta kuin TE-uudistuksesta, jotka molemmat ovat massiivisia kuntavaikutuksiltaan. Timo Reina kiitteli Sirpa Paateroa siitä, että tämä ei muutu sen mukaan, mitä tehtävää hoitaa. Mistä kevennetään. Kuntaliiton hallituksessa. Älä koskaan menetä tuota sun otetta, Lehtonen sanoi. Puhutaan miksei ne siellä kunnassa tee mitään. Valtionosuus pitäisi siis kohdistua tarkemmin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka aidosti järjestävät palveluja, Paatero sanoi. Sauri aloitti vihreiden kuntapäättäjänä Helsingissä vuonna 1984 ja tuli Kuntaliiton hallitukseen 10 vuotta myöhemmin. Kuntien symbioosi Kaupunkipolitiikan asiantuntija Katja Palonen työja elinkeinoministeriöstä käsitteli puheenvuorossaan kaupunkipolitiikkaa vuosien varrella. 31 – Pelottelemalla jatkuvasti tummilla pilvillä karkotetaan viimeinenkin into investoida. – Mutta kun mennään kevennyspuolelle, siellä ykkösenä on perintövero, kakkosena ruoan alv, kolmanneksi mieluiten kevennettäisiin ansioverotuloja. Aiemmin Paatero on toiminut mm. – Tämä on näytön paikka kaupungeille, mutta ennen kaikkea myös valtiolle. – Hänen kanssaan on aina ollut erittäin helppoa ja välitöntä toimia. Voidaanko ajatella niin päin, että jos kiinteistöverotuottojen osuus nousee, voitaisiinko kunnallisveroa keventää. Mutta siitä huolimatta mielestäni eri tulonsaajia eri tulomuodoilla pitäisi kohdella kuntapuolella myös tasa-arvoisesti. Hänen kanssaan on aina ollut erittäin välitöntä toimia. – Kuitenkin harva kuntalainen, vain 14 prosenttia suomalaisista, siirtäisi kunnallisen verotuksen painopistettä kunnallisverosta kiinteistöveroon
KL9_32-60.indd 32 8.10.2024 10.39. 32 Maankäyttö Puskutraktorilla hiekkalaatikolle
KL9_32-60.indd 33 8.10.2024 10.39. Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl kysyy, miksi vanha lainsäädäntö halutaan muuttaa radikaalisti. Kuntalehti kokosi poimintoja suunnitteilla olevista muutoksista. 33 Kuntakentällä epäillään, kuinka järkevä maankäyttöja rakennuslain uudistus on. Maanomistaja saattaa haluta mailleen aurinkotai tuulivoimaa. Kirsi Riipinen, teksti Timo Seppäläinen ja Heli Sorjonen, kuvat Alueidenkäyttölakiin halutaan maaomistajalle oikeus tehdä kaavoitusta koskeva aloite ja pyytää mahdollisuutta laatia kaavaehdotus kunnan ohjauksessa. Kuva Skarta Energyn aurinkopuistosta Savonlinnasta
Erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta sanoo, että ”korjaussarja” on lievä ilmaisu muutoksille, joita nykyinen hallitus on tehnyt edellisen hallituksen lakikirjauksiin. On todellinen riski, että kokonaisuuden taju vähenee entisestään. Aikataulupaineet kasvavat. Poikkeuksellisen ja erityisen vaativan rakentamishankkeen rakentamislupahakemus sekä puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa. Hänen mielestään laki on kaiken lisäksi viemässä rakentamista ja maankäyttöä kohti maanomistajan valtaa. Hallituksen toive on saada korjaukset mukaan vuoden alussa voimaan tulevaan lakiin. – Kentällä ei ole täysin selvää, mitä ollaan tekemässä, kun kokonaisuus jaetaan neljään tai jopa viiteen eri lakiin. Rakentamislakiin on tullut lausuntojen jälkeen niin paljon korjattavaa, että muutokset on nimetty korjaussarjaksi, joka puolestaan sai oman lausuntokierroksensa. Uudistuksissa haetaan sujuvuutta, mutta uuden kokonaisuuden monimutkaisuuden takia yksittäinen hanke kunnissa saattaa liipata jopa viittä eri lakia. Uudistuksessa iso uusi lisäys kunnille olisivat puhtaan siirtymän luvituskäytännöt, toinen iso muutos on käsittelytakuu, joka tulisi voimaan 2026 alusta. – Tehdyt muutokset ovat isoja, ja niissä näkyy, että nyt eri puolueet ovat vallassa. Ministeri Kai Mykkänen kertoi Kuntamarkkinoilla syyskuussa, että muutoksilla karsitaan byrokratiaa ja sujuvoitetaan rakentamista. 34 Maankäyttö Maankäyttöja rakennuslain uudistus on iso kokonaisuus, josta ensimmäisenä voimaan tulee rakentamislaki ensi vuoden alusta. M ”Kokonaisuuden taju vähenee” Leena Rossi, Jyväskylän kaupunkisuunnitteluja maankäyttöjohtaja, ei peitellyt huoltaan Kuntamarkkinoilla kommentoidessaan lakiuudistuksen kokonaisuutta. Rakentamislain sekä alueidenkäytön lakiuudistuksen perässä tulevat vielä kokonaisuuteen kuuluvat yhdyskuntakehittämissekä yhdyskuntarakentamislaki. Hän huomautti, että samalla KL9_32-60.indd 34 8.10.2024 10.39. Miksi näin tehdään. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisen on ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on käsiteltävissä
Myös Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva sanoo, että vaikka lakikokonaisuuden on tarkoitus sujuvoittaa prosesseja, siihen on tulossa käytäntöjä ja yksittäistä normittamista – näin on käymässä erityisesti kumppanuuskaavoituksessa. – Onko alkujaan kysytty, mitä vanhassa oli tarpeen korjata. Hän pohtii myös, onko kunnalle tulossa uusia korvausvastuita, jos uuden maapolitiikan ja yhdyskuntakehittämislain takia kaavoihin tulee uusia rajoituksia ja sisältövaatimuksia. 35 Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva puhui Kuntamarkkinoilla. Kuntaliiton Jarva sanoo, että maanomistajan aloiteoikeus ja kumppanuuskaavoitus ovat puhuttaneet kunnissa paljon. Ministeri Kai Mykkäsen mukaan alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksessa tavoitteina on muun muassa vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta sekä ottaa lakiin mukaan maanomistajan aloiteoikeus yleisja asemakaavalle sekä mahdollisuus kumppanuuskaavoitukseen. Hän kiinnitti huomiota uudessa rakentamislaissa muun muassa toimenpidelupaja ilmoitusmenettelyn poistamiseen. – Maapolitiikan syväosaajia ei valmistu koulusta vaan kunnissa käytännön työssä. Maanomistaja voisi hallituksen kaavailujen mukaan tehdä aloitteen asematai yleiskaavan laatimiseksi omistamalleen maalle. Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl epäili, ollaanko maankäyttöja rakennusasioita todellakin helpottamassa. – Siitä nimenomaan on pyritty pois, kun kunnat ovat lisänneet neuvontaa. Nyt KL9_32-60.indd 35 8.10.2024 10.39. – Kannustan kuntalaisia olemaan valppaina ja kertomaan, tykkäävätkö naapurissaan esimerkiksi saunakylistä. Kunnalle jäisi mahdollisuus päättää neljän kuukauden aikana, kaavoitetaanko ehdotettu alue vai ei. Alueidenkäyttölain on tarkoitus olla lausuntokierroksella loppusyksyn aikana. Hän kantaa huolta myös jälkivalvonnan lisääntymisestä kunnissa. Aitan tai muun alle 30 neliömetrin rakennuksen (paitsi omakotitalon) voi rakentaa ensi vuodesta alkaen ilman rakentamislupaa. Hän toivoo, että maapolitiikan ja kaavoituksen sekä toisaalta maankäyttöpolitiikan yhteensopivuudesta pidetään lainsäädännössä erityisen hyvää huolta. Hän nimesi riskiksi myös poukkoilun mahdollisuudet: Jää nähtäväksi, alkavatko maan hallitukset pallotella rakentamisja maankäyttöasioita – sen minkä yksi saa valmiiksi, seuraava kumoaa. – Kunnat ovat tottuneet tekemään kaavoituksessa yhteistyötä maanomistajien kanssa muutenkin. Maanomistaja voisi lisäksi pyytää, että saisi laatia kaavaehdotuksen yhteistyössä kunnan kanssa. Onko nyt tilattu puskutraktori hiekkakakkua varten. Kuntamarkkinoiden webinaarimme paneeliosuudessa olivat mukana kaupunkisuunnitteluja maankäyttöjohtaja Leena Rossi Jyväskylästä, rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä, ympäristöneuvos Samuli Alppi ympäristöministeriöstä ja johtaja Kimmo Kurunmäki Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:stä maankäytössä nousee riski ylipolitisoitumisesta
36 H allitus haluaa sujuvoittaa lakiuudistuksessaan prosesseja ja rakentamista valitusoikeutta ja muutoksenhakua rajoittamalla. Lisää työtä olisi tulossa etenkin isoihin kaupunkeihin, joissa aloitteita on paljon. Toimistoista asuntoja, mökeistä koteja Maankäyttö KL9_32-60.indd 36 8.10.2024 10.39. Sauna vaikka vesirajaan ISOIHIN kuntien haasteisiin kuuluu jatkossa se, että esityksen mukaan kunnat eivät voi rakennusjärjestyksessään määrätä luvanvaraisuudesta vapautetuista hankkeista. Kunnat eivät tästä innostu. Kuntien iholle tulee etenkin se, että laissa määrättäisiin aloitteista ja yhteistyöstä tehtävät päätökset monijäsenisille toimielimille. Kunnan on osoitettava, ettei kauempana oleva ”suuryksikkö” heikennä keskustarakennetta ja että sinne pääsee myös joukkoliikenteellä. Toinen kuntia pohdituttava tilanne tulee vapaa-ajan asutuksesta, jota on mahdollista alkaa yhä laajemmin muuttaa vakituiseen asumiseen. Yleiskaavan alueella asemakaavan valitusoikeus halutaan joka tapauksessa rajata niille, joihin päätös asemakaavasta vaikuttaa välittömästi. Kunta ei voi enää rakennusjärjestykseen perustuen määrätä, että sauna on rakennettava tietyn etäisyyden päähän rannasta. – Nähtäväksi jää, millaisia naapuririitoja tilanteista syntyy. Kunnan rakennusvalvonnalle ei jää keinoja puuttua vastaaviin tilanteisiin. Tarkoitus on, että kaavoituksessa aina yleiskaavaan asti varataan riittävä alue hulevesiä varten. Maankäyttöja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkäsen selvityksen mukaan liikkumavara valitusoikeuksien rajaamisessa on kuitenkin suppea. Uudet kaupat kaupunkikeskustoihin Myös rakentamiseen keskustojen ulkopuolelle halutaan puuttua ja ohjata isojen kauppojen sijaintia keskusta-alueelle. Hän mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa toimistotilaa muutetaan asuinkäyttöön. – Ei ole selvää, mikä on maakunnallista ja mikä seudullista, Jarva huomauttaa. Mäenpää kertoo esimerkin alle 30 neliön suuruisen saunan rakentamisesta. – Kunnan jäsenten oikeutta hakea muutosta kavennettaisiin, mikä samalla kaventaisi kuntalaisen kontrollimahdollisuutta kunnan päätöksiin, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva. Lisää huomiota hulevesiin Hallitus haluaa myös tarkentaa kaavojen sisältövaatimuksia ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista varten. Jarva huomauttaa, että kunnan tulisi voida itse määrätä hallintosäännössään, mikä taho kunnassa päättää aloitteista ja yhteistyöstä. Onko käymässä siten, että nykyisten Ely-keskusten rooli muuttuu tulevaisuudessa kaavoituksen edistäjästä kaavoituksen ohjaajaksi. Valitusoikeuksiin rajauksia Kuntaliiton Jarva huomauttaa, että kaupan ohjaus on ollut perinteisesti tavattoman yksityiskohtaista ja sitä on jo ehditty keventää. Asianosaisen valitusoikeutta ei voida poistaa mutta valitukseen oikeutettujen piiriä on mahdollista rajata. Yksikönjohtaja Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä huomautti Kuntamarkkinoilla, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen – käytännössä esimerkiksi hulevesiasiat – otetaan jo nykyisellään kaavoissa huomioon. Kunnille tämä tietäisi lisää hallintotöitä kokousten ja esityslistojen valmisteluissa. Kysymyksiä kunnissa herättää myös valtion lupaja valvontaviraston rooli tulevassa aluehallintouudistuksessa. Alueidenkäyttölaissa halutaan kuitenkin täsmentää kaavojen sisältömääräyksiä. Hän toivoo, että jatkossa päästään eroon ylenpalttisesta kerrosneliömetrien laskemisesta kokonaan. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa yrittäjä ei pääse laajentamaan toimitilaansa, kun lähellä on asutusta. Kunnille tämä voi tietää kasvavia koulukuljetussekä vesija jätehuollon järjestämisvastuita. Seudullista vähittäiskauppaa ja kaupan mitoitusta koskeva sääntely poistettaisiinkin. Hän sanoo, että pelisäännöt ovat tärkeitä, mutta kun käytännöt kirjataan lakiin liian tarkkaan, saatetaan menettää joustavuutta. Kunnat ovat nimittäin menettämässä mahdollisuuksiaan vaikuttaa muutospoikkeamiin. K untaliiton Jarvan mukaan on epäselvää, kuinka uusi rakentamislaki ja sen sisältämät käyttötarkoituksen muutospoikkeamat toimivat jatkossa yhdessä kaavoituksen kanssa. Jatkossa maakuntakaavalla ohjattaisiin vain ”maakunnallisesti merkittävää” kauppaa keskusta-alueiden ulkopuolella. hallitus on kuitenkin kirjoittamassa maanomistajien aloiteoikeudesta hyvinkin täsmällisiä muotoiluja ja määrittelemässä, kuinka yhteistyössä pitää menetellä, Jarva sanoo. Saunan saa toisin sanoen rakentaa tällöin vaikka vesirajaan. Hän arvelee, että kunnista löytyy kuitenkin kannatusta muutokselle
Siinä kohtaa ei ymmärretty täysin, miten asian nostamiin tunteisiin olisi viestinnällisesti pitänyt vastata, Rahnasto myöntää. Hän on saanut ehkä enemmän kuin kukaan muu koskaan vinkkejä siihen, miten paljon maitoa on oltava suhteessa tiettyyn munamäärään, kun halutaan saada kunnon makaronilaatikkoa. – Kouluruokailua ei pidä katsoa liian teknisin silmälasein. Myös huoltajien asioita Kuva vettyneestä makaronilaatikosta levisi kulovalkean tavoin ja siihen yritettiin vastata faktapohjaisesti. Kovan kokemuksen kautta vahvistuneesta yhteistyöstä Kuntamarkkinoilla puhuivat myös Janakkalan kunnan palvelupäällikkö Mervi Erkkilä-Rautiainen ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Merja Taponen sekä Reijo Siltala, joka oli kohun aikaan johtava viranhaltija Janakkalassa. Ylipäätään kouluruokailuun liittyvistä asioista, pienistäkin, on hyvä tiedotKriisi herätti uuteen alkuun Kuva vettyneestä makaronilaatikosta herätti kriisiin keskellä yötä ja antoi uusia näkökulmia kouluruokailuun Janakkalan kunnassa. Valtakunnan ykkösuutisten joukkoon kantanut kohu osoitti, miten laajasti ja kattavasti viestintään on panostettava myös kouluruokailussa. Siltala muistaa hyvin, miten hän havahtui yllättäen makaronilaatikkokohuun valvoessaan Janakkalan kunnan etuja. Supernopea kriisi Mikä merkitys on vuorovaikutuksella, maineella ja luottamuksella on kunnan ja yrityksen välisessä kumppanuudessa. KL9_32-60.indd 37 8.10.2024 10.39. 37 Hankinnat J anakkalan kunnan kouluruoka nousi tammikuun lopulla isoksi puheenaiheeksi, kun kuva vetisestä makaronilaatikosta levisi ympäri Suomea. Näitä kysymyksiä Compass Group Suomi ja Janakkalan kunta ovat pohtineet tarkasti yhdessä, ja asiat ovat nyt vahvemmalla pohjalla, Rahnasto vakuuttaa. Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto kertoo makaronilaatikkokohun hyvistä vaikutuksista. – Kello oli neljä yöllä, kun heräsin ja huomasin tilanteen ensimmäisen kerran. – Kohun taustalla oli todennäköisesti epätietoisuus palveluun liittyvistä muutoksista ja palveluntuottajasta ylipäätään, Hannu Rahnasto miettii. Palveluista kannattaa tiedottaa ajoissa myös vanhemmille. Jouni Lampinen, teksti Compass Group Suomi Ismo Henttonen, kuva Compass Group Suomen toimitusjohtaja Hannu Rahnasto sai kouluruokailukohun aikana ja sen jälkeen hurjan määrän vinkkejä makaronilaatikon valmistamista varten. Kohu opetti, miten viestintää on rakennettava yhteistyössä kunnan kanssa ja miten on varauduttava erilaisiin tilanteisiin, Rahnasto sanoo. – Sitten epävarmuudessa pieni kipinä leimautti tilanteen isoihin liekkeihin. Se oli supernopea kriisitilanne. Ja vaikka nimenomaan lapset ovat niitä ruokailijoita, niin myös heidän vanhempansa on huomioitava riittävällä tavalla. Sidosryhmien osallistaminen on otettava huomioon. Toimistoista asuntoja, mökeistä koteja taa, jotta avoin keskustelukulttuuri kehittyy ja säilyy. Compass Group Suomi aloitti Janakkalan kunnan ateriaja puhtauspalvelujen tuottamisen Janakkalan kunnalle huhtikuun 2023 alusta
Henkilö KL9_32-60.indd 38 8.10.2024 10.39. Kyösti Kakkonen puhuu kriittisesti politiikasta ja mediasta, mutta Piki-koira saa hellyyttä ja hyväksyntää senkin edestä
Itä-Suomen hylkäämistä mesenaatti ja liikemies ei sulata. KL9_32-60.indd 39 8.10.2024 10.39. 39 Kauppaneuvos rökittää mediaa ja poliitikkoja Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen odottaa innokkaasti viikonloppua, mutta malttaa upeassa pitsilinnassaan antaa huutia suomalaisille poliitikoille, kunnille, kansalle ja medialle. Mutta mitä mieltä hän on kouluverkosta ja hyvinvointialueista
– Minulla on ollut tuhansia työntekijöitä, mutta tämä pikkuinen ei tottele, nauraa Kakkonen ja kaappaa Piki-koiran syliinsä, kun se ei kutsumalla onnistu. Kakkonen on melkoinen ykkönen talousja mielipidevaikuttajana itäisessä Suomessa, erityisesti synnyinja kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa. Yritysjohtaja, vaikuttaja ja kauppaneuvos jakaa aikansa Helsingin Bulevardin ja Itä-Suomen välillä. Piki on Kakkosen vaimon Julianna Borsoksen rescue-koira, mutta pikkuinen Piki liikkuu paljon isäntänsä Kyöstin kanssa. Jos on bisnesvainu tuonut rahaa, on keräilijällä kiinnostusta myös taiteeseen. Vaimo Julianna on rahoitusalan ja pääomasijoittamisen ammattilainen. Yritysjohtaja ei hempeile puheissaan ratkoessaan Suomen ja Itä-Suomen ongelmia. Joensuussa on edelleen myös toinen koti. Kakkonen-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja ja Tokmanni-halpakauppaketjun perustaja on pelastanut Savonlinnassa sijaitsevan arvorakennuksen, Rauhalinnan omin rahoin. 40 Tiina Ojutkangas, teksti Timo Seppäläinen, kuvat R Remontoitu satavuotias pitsilinna kehystää keskustelua, kun puhumme Itä-Suomesta ja yhteiskunnan menosta kauppaneuvos Kyösti Kakkosen kanssa. Söpöilyt hän jättää haastatteluhetkellä suloiselle koiralle, joka saa vaeltaa linnassa vapaasti. Siitä on osoituksena Rauhalinnan ohella ja ennen kaikkea upea Henkilö KL9_32-60.indd 40 8.10.2024 10.39
Hetkeksi pitää kuitenkin asettua valokuvaan ryhdikkäästi ennen kuin päästään järjestämään yhteiskuntaa. – Jo edellinen hallitus kiusasi meitä lentoasioilla. Kriittinen Kakkonen korostaa sitä, että kaikilla tasoilla päätöksenteko on tärkeää. Kuntapoliitikkojen tulee hänen mukaansa olla itse aktiivisia ja keksiä kannustimia ja tukitoimia. Jos jää tyhjiä alueita niin se elämä tarkoittaa aina aktiivisuutta ja valvontaa. Myös ooppera kuuluu elämään. Poliitikkojen lisäksi huutia saavat myös monet kansalaiset, ruikutus sekä hyvinvointiyhteiskunnan itku. Kuppikuntia ja komiteoita Kakkonen istuu sinisellä samettisohvallaan ja katselee ovista avautuvaa kaunista salia. poliitikot olisivat hoitaneet kaikki hommansa. Pehtoorin hoitama Rauhalinna tarjoaa täydellistä rauhaa, myös luonnonrauhaa ja turvallisuutta, jonka arvo on yhä korkeammalla. Sitä on tarkoitus pohtia Kyösti Kakkosen kanssa tänään. Tahtotilaa pitäisi olla ja siihen pitäisi korvamerkitä rahaa. Kakkosta on vaikea vakuuttaa, että Vuonna 1900 valmistuneen Rauhalinnan suunnitteli ja rakennutti kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman hopeahääpäivälahjaksi vaimolleen. – Vaimo aina valittaa, jos istuu huonosti, että vähän voi skarpata, nauraa hyväntuulinen Kakkonen ja oikaisee ryhtiään. Lentojenkin kanssa on ongelmia. Leppoisa olemus muuttuu teräväksi, kun kauppaneuvos kommentoi politiikkaa. Höpöhöpöä. – Valitettavasti poliitikkojen päätöksentekokompetenssi on useinmiten äärimmäisen heikko. – Täällä ainoastaan norpat häiritsee, naurahtaa Kakkonen ja osoittaa kädellään saimaannorppien asuinalueelle. Erityisesti Kakkosta ärsyttää Joensuun ja Helsingin välisen lentoreitin ontuminen. Kakkonen analysoi politiikkaa myös tekijöiden kautta. Mutta millä Itä-Suomi saataisiin nousuun. Itä-Suomen tulevaisuus. Noin 90 oopperaa on tullut katsottua. – Poliittiset puheet ovat olleet lähinnä lupauksia. KL9_32-60.indd 41 8.10.2024 10.39. – Joka kesä olen käynyt oopperassa vuodesta 1983 lähtien. Sama ongelma on maakuntakentillä muuallakin Suomessa. Ammutaan ensin Miksi hyviä poliitikkoja ei sitten Rauhalinna on entisöity mahdollisimman täydellisesti alkuperäiseen kukoistukseensa. Sitä tarvitaan valtiolta ja pitäisi käydä EU:n kukkarolla. Myös junaliikenteeseen hän toivoo nopeutta. Kakkonen kritisoi itäsuomalaisessa elämässä Kuopio-keskeisyyttä, sillä esimerkiksi teihin ei Kakkosen mukaan muualla panosteta. Olen huolissani siitä, että ehkä se laadukkain aines ei hakeudu politiikkaan. – Että ei sitten heti seuraava hallitus kumoa edellisen päätöksiä. Henkilökunta valmistelee seuraavien vieraiden tuloa. – Tosiasia on, että meillä ei ole tarpeeksi vaikutusvaltaisia poliitikkoja. 41 design-kokoelma, josta yleisökin on päässyt nauttimaan niin Suomessa kuin maailmalla. – On kyse myös valtakunnallisesta turvallisuudesta. Ihan huvittavia nämä teeskentely-yritykset, on komiteoita ja kuppikuntia, joilla pelataan aikaa. Kyösti Kakkosen mielestä Suomessa pitäisi olla yli hallituskausien ulottuvaa vastuullista hallituspolitiikkaa
Tämä on yksi edellisen katastrofihallituksen virheistä. – Marginaali-ilmiöt ja vähän luihu vihervasemmistolainen politiikka on saanut mediassa yliotetta merkittävästi yli sen painoarvon. Henkilö KL9_32-60.indd 42 8.10.2024 10.39. Hän sälyttää medialle vastuuta jopa väestökehityksestä. – Jos ei ole työtä tarjolla, on pakko muuttaa. Julkisen sektorin palkat pitäisi jäädyttää ainakin kolmeksi vuodeksi. Helposti löytää pienestä asiasta, epäolennaisesta seikasta ison. Pitäisi tehostaa toimenpiteitä, tarvitaan parempaa johtamista. Poliitikkojen tehtävänä on tehdä ratkaisuja, jotka palvelee kansaa pitkäjänteisemmin kuin neljä vuotta. Kakkonen jatkaa julkisen sektorin kurittamista sanomalla, että sieltä pitäisi pystyä vapauttamaan 100 000 henkeä lähivuosina. Ammutaan ensiksi ja kun on tullut siipiosuma, aletaan tutkia, miten tämä oikein meni. Kakkonen näkee turvallisuuden yhdeksi tekijäksi, kun työvoimaa etsitään. – Se tulee halvemmaksi. Entäs millaisia terveisiä kauppaneuvoksella on kuntapäättäjille. – Hakisin ratkaisuja, että pienten Rauhalinnan kauneimpia tiloja on turkkilainen huone, jonka ikkunoista näkyy mäntymetsää. Kyösti Kakkonen kaipaa mediaan toisenlaisia sisältöjä. – Mediapeli on mennyt aika rajuksi. 42 nykyään löydy. Kahden aikuisen lapsen isän kuvaama perheidylli on perinteinen malli, jossa lapsista huolehditaan. Hyvinvointialueissa Kakkonen näkee perustavanlaatuisia valuvikoja. Kuntaja aluevaalien alla Kakkonen muistuttaa, että ikäviä päätöksiä on tehtävä mielistelyn ja politikoinnin sijasta. Jossain ihmisillä pitää olla kiinnekohta, jatkaa Kakkonen. On hallintohimmeleitä ja poliitikkoja on kätketty suojatyöpaikkoihin. Sen lisäksi niitä on liikaa. Ei mielistelyä Kyösti Kakkosen mielestä julkisen sektorin kasvu on huolestuttavaa. Yritysten omistajana Kakkonen on tottunut palkkaamaan ihmisiä ja miettimään myös ratkaisuja työvoimapulaan. – Itä-Suomessa on Helsinkiin verrattuna se hyvä puoli, että täällä asuntojen hinnat ovat ihan eri luokkaa ja elintasoa voi muutenkin samalla rahalla pitää korkeampana. – Tässä näkee, kun on yhteistä rahaa, sitä syydetään eikä mietitä. Mediakulttuuri ei joensuulais-helsinkiläisen bisnesmiehen mukaan suosi keskustaoikeistolaista toimintatapaa. – Yksi syy siihen, että syntyvyys on alhainen johtuu siitä, että lapsiperheiden arjesta ei puhuta riittävästi ja siitä, mitä ihanuutta perheen perustamisessa on. Politiikka on sellainen laji, että järjen käyttöä pitäisi harkita. On karmeata, että hyvinvointialuejohtaja tienaa enemmän kuin pääministeri. – Heidät sitten tukemaan kasvua yksityiselle sektorille. – Kumpikin vanhemmista käy rehellisesti töissä. Vanhemmat arvostavat ja kouluttavat lapsiaan, kehittävät itseään työelämässä, mies on käynyt armeijan eikä sekään ole paha, jos kuulutaan kirkkoon. Työpaikkaa haettaessa on otettava huomioon, että myös puolisolla on työpaikka ja millaiset koulunkäyntimahdollisuudet lapsilla on. Ei lääkäreiden tarvitse johtaa vaan niiden, jotka ymmärtää numeroista. – Turvallisuus on auttanut jopa työvoimanrekrytoinneissa, koska turvallisuutta arvostetaan, kun tullaan jostain sellaisesta maasta, jossa on kapina menossa. Ainakin osasyyn Kakkonen löytää mediasta. – Meillä on täysin kestämätön tilanne. On luonto ja siihen liittyvät harrastukset, turvallisuus
Mistä julkinen puoli voisi ottaa esimerkkiä. Kohtalon hetket Viikonlopuksi karismaattinen Kakkonen on menossa Julianna-puolisonsa kanssa viettämään aikaa suomalaisen kerman kanssa. – Voitaisiin ottaa oppia diskuteerauksesta. Kakkonen ja Ruotsi Sulavasti erilaisissa ympyröissä sukkuloiva Kakkonen on opiskellut aikoinaan Ruotsissa. Esimerkiksi kännykkäkeskusteluun yritysjohtajalla on yksinkertainen ratkaisu. Sitä ennen Kakkonen muistuttaa, että nyt on löydettävä konsensus siitä, miten Suomea kehitetään. KL9_32-60.indd 43 8.10.2024 10.39. Läheisempi maa on Ranska, jossa ranskankielisen vaimon kanssa käydään pari kertaa vuodessa. Myös maahanmuuttajalasten pitää osata suomea. Pieni kouluympäristö antaa hyvän oppimispohjan. Nykyään suhde Ruotsiin on aika itsestään selvä. Kakkosen mukaan Suomessa on pidettävä huolta oppimisympäristöstä, motivaatiosta, kiusaamiseen puuttumisesta. Ruotsissa ei ole ollut poliittisia lakkoja herran aikoihin. Kouluverkon laajuudesta. – Meillä on kohtalon hetket käsissä. – Ei niin vahva. – Koulumatka ei saisi olla kohtuuton. Entisöinti on tehty pilkulleen oikein. Kouluunkin järkeä Kakkosen mielestä lapsiin on satsattava ja koulussakin voisi toimia järjen käyttö. Kakkonen puhkeaa hersyvään nauruun kysymyksen kuultuaan. Julkisella puolella ei voi olla paremmat edut kuin yksityisellä. – Otetaan kännykät pois penskoilta. – Jos ei osaa kirjoittaa ja lukea, pitää käydä se luokka niin monta kertaa, että osaa. 43 kuntayksikköjen pitäisi yhdistyä. Lopuksi on vielä pakko kysyä ruuanlaitosta vaikka se ei varsinaisesti aihepiiriin kuulukaan. Meidän yhdessä on löydettävä konsensus. – Jos yksityinen sektori tuottaa laadukkaita hyviä palveluita halvemmalla, miksi niitä ei käytetä. – Kaupungin tehtävä on huolehtia palveluista, mutta lakisääteisiä palveluitakin on jo paljon. On ymmärretty, että on kaikkien etu, että siellä vientiteollisuudella on merkittävä rooli. Purkaisin lakisääteistä verkostoa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Uppsalasta 39 vuotta sitten. Entäs lukuja kirjoitustaito. Opettajilla pitää olla päätösvaltaa, jos joku terrorisoi luokassa. Nykyään tulee juristikavereiden kanssa pelattua golfia. Tarvitaanko lähikouluja. Mielessä ovat myös julkisen puolen työajat ja sairauspäivien määrä, joita on tarkasteltava. Tästä varmasti löytyy tutkittua tietoa, mutta minusta tuntuu, että tunti voisi jo olla aika paljon. – Ei se loma voi olla seitsemää viikkoa, jos muilla on neljä viikkoa. Tässä salissa on juhlittu ja neuvoteltu. Ruotsalaiset pyrkii ratkaisuun, jossa huomioidaan eri näkökulmia, että ei tule kärjistymisilmiötä ja vastakkainasettelua. Tehokkuutta haettaisiin sitä kautta, palveluja yhdistettäisiin, koskee sotea ja kaikkea muutakin. Miten yritysmaailman opit oppineena tehostaisit kuntien toimintaa. Kuulin, että osaat leipoa pullaa ja viihdyt esiliinassa. Niinhän se menee, että tavataan opiskelukavereiden kanssa, tavataan perheiden kanssa, mutta kiireiden tultua alkaa mennä sille tasolle, että joulukortti lähetetään. Joka tapauksessa Kakkosella on paljon hyvää sanottavaa naapurista. Sisäistä tehokkuutta tarvitaan. – Osaan tehdä pullaa, marjapiirakkaa ja vaikka karjalanpaistia ja mitä vaan, huudahtaa Kakkonen ja lähtee täysivaltaisesti elämäänsä hallitsevan Pikin kanssa kohti Helsinkiä
Jyrää kaiken muun alleen KL9_32-60.indd 44 8.10.2024 10.39. Kunnat tarvitsevat toiminnassaan paljon myös lainopillista erityistietämystä. Näkemys II Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki, minkälaiset oikeudelliset kysymykset aiheuttavat kunnissa eniten päänsärkyä. Mikkelissä asioiden hoitamista toki helpottaa se, että sekä hallintojohtaja että kaupunginjohtaja ovat koulutukseltaan juristeja. Luottamushenkilöistä puheenjohtajistolla on usein menettelyyn ja päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. – Pidän lakina perintökaaresta. Näkemys I Mikkelin kaupunginlakimies Topi Heinänen, minkälaiset oikeudelliset kysymykset aiheuttavat sinulle eniten päänsärkyä. – Ilman muuta. Kaikkein mukavimmat väännöt. Kaikkein raskaimmat väännöt. Juridista apua tulee pyytää matalalla kynnyksellä. 44 Lakia lukien Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, piirros P ienet ja keskisuuret kunnat tavallisesti ostavat juristipalvelunsa asianajotoimistoilta tai Kuntaliitolta. Linjan pitää olla kaikille sama, mutta sen selittäminen yhteydenottajalle voi olla vaikeata. Entä luottamusväki. Oma inhokkilakisi. Oma selkeä ryhmänsä ovat johdon rekrytointiin ja virkasuhteeseen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vahingonkorvauksista tai oikeudesta vaikkapa koulukuljetukseen on ikävää vääntää. Oma lempparilakisi. – Toki. Kuntalaisten palveluista taas varhaiskasvatuksen yksittäiset kysymykset. – Päätöksenteon kriisiytyminen kuormittaa kunnassa sekä poliittista että virkajohtoa – ja ne ovat opastavalle juristillekin raskaita prosesseja. Näissä tilanteissa on tyypillistä, että juridisoidaan asioita, jotka eivät pohjimmiltaan ole laisinkaan juridiikkaa. – Perustuslaki ja kuntalaki. Kansanvallan peruskivet. Hallintomenettelyn lisäksi hankintoja koskevat kysymykset ovat tosi yleisiä. – En halua nimetä yksittäistä lakia, mutta yleisesti kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvät säädökset ovat useimmiten vaikealukuisia ja -tulkintaisia. Laki on historiallinen ja melko hyvin sekä selvästi kirjoitettu. – Esteellisyys on kysymysten kestoaihe. – Silloin on mukavaa, kun pystyy nopeahkosti ratkaisemaan eteen tulleen ongelman ja vieläpä siten, että kaikki osapuolet pystyvät hyväksymään lopputuloksen. Tarvitsevatko johtavat virkamiehet juridista sparraamista. Oma inhokkilakisi. – Luottamushenkilöt tarvitsevat myös neuvoja juridiikassa. Julkisuuden ja salassapidon välinen rajamaasto esimerkiksi konserniyhtiöiden tapauksessa on haastava, ja siihen voi liittyvä isojakin rahallisia intressejä. – Minulle tulee kysymyksiä miltei kaikilta juridiikan aloilta. Entä luottamusväki. Oma lempparilakisi. Usein halutaan oikeudellisesti kestävää näkökulmaa johtamisen tai oman valmistelun tueksi. – Me kaikki tarvitsemme sparrausta ainakin joskus. Kaikissa kunnissa ei ole omasta takaa juristeja, ja juridista viisautta voi olla muuallakin. Mikä on kunnanlakimiehen lempparilaki – entä inhokkilaki. Tarvitsevatko johtavat virkamiehet juridista sparraamista. – Eurooppalainen tietosuojalainsäädäntö. Heihin pätee sama linja kuin virkamiehiin, eli kysy ennen kuin ryhdyt toimeen. Kaikkein mukavimmat väännöt. Eniten miettimistä vaativat julkisuuslain mukaiset tietopyynnöt. – Mielihyvää näissä hommissa saa, jos tietää, että asiassa päädytään oikeudenmukaiseen ja kohtuullisen lopputulokseen. – Yksittäiseen kaupunkilaiseen kohdistuvat asiat. Kaikkein raskaimmat väännöt. Suurimmat kunnat ovat sen lisäksi palkanneet omia kunnanlakimiehiä
KL9_32-60.indd 45 8.10.2024 10.39
46 Aluetalous KL9_32-60.indd 46 8.10.2024 10.39
Mikkelissä valmistaudutaan vuoden 2025 Jukolan viestiin ymmärtäen, miten isosta asiasta on kysymys. Tiina Ojutkangas, teksti Timo Seppäläinen, kuvat J Suunnistajan joulu Mikkelissä Suunnistajat harjoittelivat varsinaista Jukolan viestiä varten esikisoissa Mikkelissä elokuun lopussa. Ensi kesänä Jukolan viesti järjestetään Suutarinen Yhtiöiden betonitehtaan alueella Mikkelin Tikkalassa. 47 Jukola on perinteikäs urheilutapahtuma, johon osallistutaan ulkomaita myöten. Elokuussa asioita harjoiteltiin Esi-Jukolassa. Tapahtuma kiinnostaa huippusuunnistajia, mutta sen lisäksi se innostaa harrastajia. Huippusuosittu urheilutapahtuma kerää yleisöä paikan päälle ja tv:n ääreen. Seudulla osataan laskea, miten paljon siitä on aluetaloudellista hyötyä. Tulevaa Jukolan viestin sijaintipaikkaa puoltaa moni asia, mutta yksi on se, että tehdasalueella on kunnallistekniikka ja infra valmiina. Kuvassa Tapio Peippo Imatralta.w KL9_32-60.indd 47 8.10.2024 10.39
Kilpailun ja viestin lisäksi siis kokonaisuuden onnistuminen on tärkeää: ravintoloiden, liikennejärjestelyiden, huollon, Jukola-saunan, katsomon, majoitusalueiden, kauppojen ja kumppaneiden pisteiden onnistuminen määrittää menestyksekkään viikonlopun, arvioi Siikilä, joka on tällä hetkellä järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Jo hakukriteereissä edellytetään tiettyjä asioita. – Jotta Jukolan viesti onnistuu, tarvitsemme vaativat ja haastavat radat maailman huipuille ja myös kaikille harrastajille, ensikertalaisille ja suunnistajille. Kun kaikille saadaan tulokset hyväksytysti, kilpailu on onnistunut. Paikalle tulee jopa 20 000 suunnistajaa. Paikan päälle tullaan, mutta sen lisäksi Jukolan lähetyksiä katsotaan suorana lähetyksenä Suomessa ja muualla maailmassa yötä myöten. Yhtenä kumppanina on Puolustusvoimat. Korona jo kertaalleen siirsi Mikkelin Jukolaa ja nyt ollaan tapahtuman aatossa. Sieltä löytyvät mainittujen Mikkelin kaupungin ja Suutarisen lisäksi isoja yrityksiä kuten Suur-Savon Sähkö, MPY, Suur-Savon Osuuskauppa ja Löfbergs. 48 Aluetalous Mika Ahola, Mervi Simoska ja Juho Siikilä nauttivat Esi-Jukolan tunnelmasta elokuussa ja tekivät varmistuksia varsinaista viestiä varten. KL9_32-60.indd 48 8.10.2024 10.39. Tarvitaan ravintoloita, tiloja järjestäjille ja urheilijoille sekä esimerkiksi mediakeskus. Sen lisäksi, että paikallisten on pystyttävä hakuvaiheessa osoittamaan, että taloudelliset edellytykset ovat kunnossa, pitää myös maaston ja kisakeskuksen fasiliteettien toimia. Sen lisäksi antina on tapahtuman aikana tulovirtaa eli rahaa. Mikkeliläisen suunnistusseuran Navi ry:n puheenjohtaja Juho Siikilä tietää, että tällaisen tapahtuman järjestäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Paikallinen tuki on elinehto. Kaukametsäläiset ry:n puheenjohtaja Juhani Sihvonen täydentää, että onnistumisen edellytyksiä ovat saumaton yhteistyö järjestäjien, sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa. Monen vuoden työ palkitaan ensi kesänä. – Jukolassa on tuhansia yksityisJotta Jukolan viesti onnistuu, tarvitsemme vaativat ja haastavat radat. Jukolan toteuttamisen korkea taso turvataan muun muassa katkeamattomalla ketjulla tiedonsiirrossa Jukolan jo toteuttaneiden ja tulevien tekijöiden kanssa. Monella on perheet mukana. Tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan luonnollisesti sponsoreita ja yhteistyökumppaneita. Mainetta ja kunniaa On päivänselvää, että Jukola tuo onnistuessaan hyvää mainosta eteläsavolaiselle Mikkelille. Jukola on myös suosittu yleisölaji. Jukolan viestin tukijalista on pitkä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Mikkelin kaupunki ja Suutarilan Yhtiöt
Hän kuvailee, että tapahtuma itsessään onnistuu, kun suunnistusradat ovat kunnossa ja tulospalvelu toimii, kilpailijat pääsevät kisapaikalle ja saavat peruspalvelut, ruokaa kun nälättää. Jukolan viesti on suunnistuksen näyteikkuna ja suurelle yleisölle tapahtuma numero yksi. KL9_32-60.indd 49 8.10.2024 10.40. Ahola korostaa myös muun näkyvyyden merkitystä. Mikkelin seudun profiili kiinnostavana matkailuja luontoliikunta-alueena vahvistuu entisestään. Navin edustaja Mika Ahola vastaa taloudesta ja markkinoinnista. Jukolan viestin järjestelyt ovat alkaneet jo ajat sitten. – Kun onnistumme kisaviikonlopun järjestelyiden lisäksi harjoituskarttapakettien myynnissä ja suunnistusmatkailijoiden houkuttelussa Mikkeliin jo edellisen vuoden aikana ennen tapahtumaa, taloudellinen merkitys talousalueelle lähentelee kokonaisuutena 10 miljoonaa euroa. Työ on jo alkanut. – Liikennejärjestelyt ovat Mikkeli-Jukolassa poikkeukselliset, kun kaikki kisavieraat siirretään sukkulabusseilla parkista kisakeskukseen. Kaukametsäläiset ry on Jukolan viestin perustajaja omistajayhteisö. Jotta Jukolan viesti onnistuu, tarvitsemme vaativat ja haastavat radat maailman huipuille ja myös kaikille harrastajille, ensikertalaisille ja suunnistajille, sanoo Juho Siikilä. Järjestelyorganisaation huolellinen valmistautuminen ja riman asettaminen itsellemme kautta linjan korkealle varmistaa, että kisavieraiden kokemus tapahtumasta on ns. Kaikki huipentuu Jukolan viikonloppuun, mutta edeltävä eli meneillään oleva vuosikin on tärkeä. Talkooporukalla tarvitaan hyvä henki. ”Jukola-laatua”. Mika Ahola muistuttaa, että Jukola on yksi suurimmista tapahtumista Mikkelissä ja Etelä-Savossa koko vuosikymmenellä ja merkitys sen mukainen. Tässä on yksi kriittinen toiminto, johon kiinnitämme erityistä huomiota ja valmistaudumme siihen huolella. Yksi kohokohta oli elokuun lopussa järjestetty esikisa. Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska vastaa talkoolaisena Jukolan viestin viestinnästä. 49 kohtia, joista kuitenkin tärkeimmät ovat kartta, radat ja tulospalvelu, laskee Sihvonen. Jukola on myös talousasia Tutkimuksen mukaan Jukolan aluetaloudellinen merkitys suoraan on 7–10 miljoonaa
Ed ith Pi af in pi tu us ol i 14 2 cm . Mikä oli Edith Piafin pituus. Maailmankuulu laulajatar Edith Piaf sai lempinimen Pariisin varpunen. Pu na M us ta t on vo itt an ut yh de n m ie st en Su om en m es ta ru ud en (1 97 3) ja vi isi na ist en m es ta ru ut ta (1 97 0, 18 72 , 19 74 -1 97 6) . 3. Vi in ijä rv en ta aj am a ku ul uu Li pe rin ku nt aa n. Simoska tietää, mikä on parasta suunnistamisessa, sillä muutama Jukola on takana suunnistajana ja talkoolaisena. Harjoitusmaasto on luonnollisesti eri kuin kesän kisassa. Suunnistusmaastot vaihtelevat alueittain ja maittain eikä vaikkapa mustikkavarvikossa juokseminen ole kaikille tuttua. – Tervetuloa talkoisiin! Järjestelyporukassa vallitsee hurjan hyvä henki ja tekemisen meininki, jota on ollut ilo seurata. – Karttaa ja kompassia osaan käyttää, suunnistuksessa tärkeintä on luonnossa liikkuminen ja hyvä seura. Lue lisää: studiolinjat.fi Arvaa ellet tiedä! 1. Mikä on Suomen suurin varuskunta. Su om en su ur in va ru sk un ta on Ko uv ol an Ve ka ra nj är ve llä to im iv a Ka rja la n Pr ik aa ti, jo ss a pa lv el ee vu os itt ai n no in 4 00 va ru sm ie st ä. Lokakuun 10. He nk ilö ku nt aa on no in 60 0. Juho Siikilä toivoo kuivaa säätä. – Se on ainut asia, joka ei ole varsinaisesti omissa käsissä. 10 . Talkooporukka on tärkeä Odotukset ovat suuret, mutta toisaalta kohtuulliset. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, ex-poliitikko Kari Häkämies on myös tuottelias kirjailija. Mistä virasta hän siirtyi maakuntajohtajaksi. Mikä oli Varkauden kaupungin asukasluku 31.12. Vu on na 18 70 . 4. Suunnistus lajina vaatii keskittymistä, joten se on oiva tapa unohtaa arjen murheet. KAIKKI tarvitsemasi saman katon alta! Studio Linjoilla järjestät vaivattomasti webinaarit, hybriditapahtumat sekä muut videotuotannot. Juhani Sihvonen toivoo tapahtumaa, josta lähdetään hyvillä mielin pois. 7. Aina oppii itsekin uutta, sillä talkoilla voi myös sellaisissa tehtävissä, joita normaalisti ei tulisi muutoin tehtyä. Tytti Määttä on Pohjois-Savon maakuntajohtaja. Minä vuonna ilmestyi hänen pääteoksensa Seitsemän veljestä. Ensimmäiset 12 harjoitusmaastoa avattiin viime vuonna ja lisää on tulossa. Kohteet ovat myös Navin omatoimirasteja. Ka ri Hä kä m ie he n uu sim m an te ok se n ni m i on Pi et ar in ve rik oi ra t. 9. Vu od en 20 24 M iss Su om i on ta m pe re la in en M at ild a W irt av uo ri. on Aleksis Kiven (1834-1872) päivä. Kuka on vuoden 2024 Miss Suomi. Ty tt i M ää tt ä sii rt yi Po hj oi sSa vo n m aa ku nt aj oh ta ja ks i Ku hm on ka up un gi nj oh ta ja n vi ra st a. Helsinkiläinen Puna Mustat on pesäpalloseura. Va rk au de n as uk as lu ku vi im e vu od en va ih te es sa ol i 19 70 7. Meillä asiakas voi keskittyä olennaiseen. Jukolan viesti on niin kilpailullisesti, harrastuksellisesti ja lajin imagon kannalta valtavan tärkeä ja hieno tapahtuma. – Suunnistus lajina vaatii keskittymistä, joten se on oiva tapa unohtaa arjen murheet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että majoitusja ravitsemuspalveluita tarvitaan ennen kisaakin, mökkejä vuokrataan ja harjoituskarttoja painetaan jopa 10 000 kappaletta. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, lokakuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Aluetalous Väliaikaa ennen H-hetkeä hyödynnetään muun muassa siten, että Mikkelissä käydään harjoittelemassa ja joukkueet pitävät leirejään ottaen tuntumaa. Entä mikä on Mervi Simoskan oma suhde suunnistukseen. Kuntorasteilla käymme kaveriporukalla säännöllisen epäsäännöllisesti, välillä olemme paremmin kartalla. Millainen on onnistunut Jukola-viikonloppu. 5. 6. 8. – Koskee kilpailijoita, toimitsijoita ja muita paikalla olleita. Mikkelin naapurikuntaa johtava Simoska toimii suunnistustapahtuman viestintätiimin vetäjänä. Kenen kirjailijan pääteos on Amalia. Upeat studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa, joten saat saman katon alta myös cateringja kokouspalvelut. Hyvässä porukassa on mukava tehdä isojakin tapahtumia. 2. Lisää talkoväkeä toivotaan, sillä viesti työllistää kaikkiaan 1 300 talkoolaista eikä ilman heitä olisi koko tapahtumaa. Minkä niminen on hänen elokuussa ilmestynyt uusin teoksensa. – Talkoolaisena voin osallistua erilaisiin tehtäviin ja olla mahdollisuuksien mukaan mukana. 2023. On suuri kunnia saada olla mukana järjestämässä Jukolan viestiä, vakuuttaa Juho Siikilä. Sy lv i Ke kk os en (1 90 019 74 ) pä ät eo s on Am al ia , jo ka ilm es ty i vu on na 19 58 . Onpa ollut maailman huippuja, joille on ollut urallaan tärkeämpää voittaa Jukolan viesti kuin henkilökohtainen arvokisamitali. Talkootöissä saa myös uusia ystäviä ehkä sellaisilta aloilta, joiden kanssa muutoin ei olisi luontevaa yhteyttä. Kuinka monta Suomen mestaruutta Puna Mustat on voittanut. Juvalaisvoimin viestitään Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska on innoissaan tulevasta tapahtumasta. KL9_32-60.indd 50 8.10.2024 10.40. Mihin kuntaan kuuluu Viinijärven taajama
3. Vu on na 18 70 . 10 . Mikä oli Varkauden kaupungin asukasluku 31.12. Mikä on Suomen suurin varuskunta. 5. 9. He nk ilö ku nt aa on no in 60 0. Tytti Määttä on Pohjois-Savon maakuntajohtaja. Va rk au de n as uk as lu ku vi im e vu od en va ih te es sa ol i 19 70 7. Lokakuun 10. Helsinkiläinen Puna Mustat on pesäpalloseura. 51 Arvaa ellet tiedä! 1. 6. Ka ri Hä kä m ie he n uu sim m an te ok se n ni m i on Pi et ar in ve rik oi ra t. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja, ex-poliitikko Kari Häkämies on myös tuottelias kirjailija. Minkä niminen on hänen elokuussa ilmestynyt uusin teoksensa. 8. Kenen kirjailijan pääteos on Amalia. on Aleksis Kiven (1834-1872) päivä. Sy lv i Ke kk os en (1 90 019 74 ) pä ät eo s on Am al ia , jo ka ilm es ty i vu on na 19 58 . Vi in ijä rv en ta aj am a ku ul uu Li pe rin ku nt aa n. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, lokakuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL9_32-60.indd 51 8.10.2024 10.40. Maailmankuulu laulajatar Edith Piaf sai lempinimen Pariisin varpunen. Mikä oli Edith Piafin pituus. 2. Ty tt i M ää tt ä sii rt yi Po hj oi sSa vo n m aa ku nt aj oh ta ja ks i Ku hm on ka up un gi nj oh ta ja n vi ra st a. Ed ith Pi af in pi tu us ol i 14 2 cm . Vu od en 20 24 M iss Su om i on ta m pe re la in en M at ild a W irt av uo ri. 7. 4. Pu na M us ta t on vo itt an ut yh de n m ie st en Su om en m es ta ru ud en (1 97 3) ja vi isi na ist en m es ta ru ut ta (1 97 0, 18 72 , 19 74 -1 97 6) . Mihin kuntaan kuuluu Viinijärven taajama. Su om en su ur in va ru sk un ta on Ko uv ol an Ve ka ra nj är ve llä to im iv a Ka rja la n Pr ik aa ti, jo ss a pa lv el ee vu os itt ai n no in 4 00 va ru sm ie st ä. Mistä virasta hän siirtyi maakuntajohtajaksi. Kuinka monta Suomen mestaruutta Puna Mustat on voittanut. Kuka on vuoden 2024 Miss Suomi. 2023. Minä vuonna ilmestyi hänen pääteoksensa Seitsemän veljestä
talaisten kannalta tärkeistä asioista ja palveluista. No kyllä voi, jos on uskominen Kuntalehden uuden podcastin tekijöitä. Ei pilkata tai ilkeillä Tekijöiden mukaan ”Tylsä ja paikallinen” nostaa valokeilaan paikkakuntien päättäjiä ja erikoishahmoja, jotka tekevät hommia yhteiseksi hyväksi, usein sovussa, mutta toisinaan riidellen tai ainakin kinaillen. Miksi kunnanhallitus palautti urheilukentän kaavan uuteen valmisteluun, miksi kouluruoka ei maistu kyläkoulussa ja tarvitaanko idyllin keskelle todellakin tehdas. Podcastissa käsitellään Suomen kuntia, kuntapoliitikkoja ja vähän viranhaltijoita, paikallista päätöksentekoa sekä merkittävimpiä ja pienimpiä paikallisuutisia. Tekijäjoukkoa yhdistää toisiaan täydentävä tekemisen tapa ja sen KL9_32-60.indd 52 8.10.2024 10.40. Valtuustoissa päätetään kunIhmeellisiä tarinoita eri puolilta Suomea Mitä, voiko kuntapolitiikalle myös nauraa. Suomen kunnista 108 käyttää itsestään nimitystä kaupunki ja loput ovat valinneet kuntanimityksen. Kuntien sieluun kurkitaan pienten paikkakuntien poliittisten skandaalien sekä absurdien päätöspykälien kautta. Näin tehdään podcastia. 52 ”P äättävät elimet – Tylsä ja paikallinen kuntapodcast on hassutteleva ohjelma, joka kertoo ihmeellisiä tarinoita Suomen 309 kunnan kuntapolitiikan kiemuroista. Tavoitteena on jopa se, että ihmiset kiinnostuisivat aiempaa enemmän paikallispolitiikasta ja vaikkapa vaaleista. Kuusela on podcastin tuottaja. Tiina Ojutkangas, teksti Tommy Pohjola, kuvat Tiina Isotalus on tottunut heiluttamaan nuijaa valtuuston kokouksissa. Jokaisen podcastin aiheista yhdestä tehdään myös lehtijuttu. Kuntalehti alkaa julkaista podcastia verkossaan siten, että ensimmäinen jakso on kuunneltavissa lokakuun puolivälissä. Näin kuvailevat podcastin tekijät Tiina Isotalus Kokkolasta, Jyrki Liikka Tampereelta ja Sami Kuusela Helsingistä
Pohjalla ovat faktat eli tapauksia ei keksitä. Aiheet valitaan eri puolilta Suomea vaikka sitten Ruovedeltä, jossa Liikka on ollut monta vuotta ”ympärivuotisena kesätoimittajana”. 53 lisäksi luonnollisesti puolue, joka on SDP. Tunnelmaltaan uusi podcast on yliasiallinen, ystävällinen ja ilakoiva, mutta aina kohteitaan ja aiheitaan kunnioittava. – Olen ollut varavaltuutettuna, mutta en ole ollut juurikaan mukana. Isotalus on marinoitunut koko elämänsä ajan kunnallishallinnossa. Mutta miksi juuri kunta-ala paitsi tietysti siksi, että kaikki ovat vähintään jossain määrin kokeneita kuntapolitiikkoja. Mistäs se tylsä ja paikallinen löytyisi tällä kertaa, pohtivat. Kun katsoo tarkemmin, löytyy kaikenlaista kiinnostavaa. Vastaanottaja saattaa tulkita jonkin hauskaksi kokemani asian ilkeydeksi, mutta intentio ei ole koskaan se. Takana on myös yhteisiä töitä. Tiina Isotalus, Sami Kuusela ja Jyrki Liikka. Hänellä on alan yliopistokoulutus. Hän on tehnyt alan töitä ja saanut täydellistä marinointia myös kotona, sillä hänen isänsä Antti Isotalus oli yli 25 vuotta ensin Ylivieskan ja sitten Kokkolan kaupunginjohtajana. Yksi tärkeä asia on lähes ylitse kaiken: – Ei ole tarkoitus olla ilkeä tai pilkata. Millaista meininkiä on luvassa. Tiina Isotalus Kokkolassa, Sami Kuusela Helsingissä ja Jyrki Liikka Tampereella. Tampereella Liikka on ollut varavaltuutettuna. Tylsä asia, johon liittyy hauska näkökulma. Kunta-asiassa on kiehtova ristiriita. – On näkökulmaa eri positioista ja siitä, miten kokonaisvaltainen se työ on. Politiikka on jännittävää seurattavaa täällä Tampereella… Taianhohtoinen ala Tekijöiden oman määritelmän mukaan Tiina Isotalus on pienten kuntien sarjaviranhaltija sekä Suomen rakastetuin Kokkolan valtuuston puheenjohtaja. – Leikittelemme tylsyydellä, paikallisuudella ja ankeilla kunta-asioilla. Paikallinen Ruovesi-lehti seuraa tiiviisti kuntansa elämää ja päätöksentekoa kuten muutkin Suomen paikallisja kaupunkilehdet. Alivaltiosihteeristä tuttu Jyrki Liikka miettii kysymystä ja vastaus on valmiina. KL9_32-60.indd 53 8.10.2024 10.40. – Kuntapolitiikka näyttäytyy ulospäin helposti tylsältä ja paikalliselta. Kun on pieni humanisti, katsoo asiaa humanististen lasien lävitse. Alivaltiosihteeritaustalla näen maailman tahtomattani kielen kautta hauskasti ja hauskana. Kuntamaailma on hurmaava, on erilaisia persoonia. Tulevat podcast-jaksot tuottavat parhaimmillaan kiinnostavia näkökulmia ja aiheuttavat itselle ja muille oivalluksia ja hauskuutta. Suomen eri kolkat Podcastin tekijät asuvat eri puolilla Suomea
Toivottavasti tämä podi tekee kunta-asioista vähän seksympää. – On ihme kuinka hyvin koneisto toimii, kun se on niin mutkikas ja kaiken pyörittäminen on tuhansien eri näkökulmien huomioon ottamista. Pohjalla on huippuluokan ammattitaito. Podcastissa puhutaan, miltä ne näyttävät vähän kauempaa katsottuna. Tuottaja Kuusela kuvailee podcastin tehtävää seuraavasti: – Sävyn löytäminen on yksi iso asia, haluan kuunnella mitä kuuluu minnekin päin Suomea, kaikkialla tehdään päätöksiä yhteiseksi hyväksi. Näennäisen tylsä aihe, jos sanotaan, että puhutaan kunnallisesta päätöksenteosta. – Podcastin kautta tuodaan vertaistukea, nostetaan mielenkiintoisia kuntauutisia, käydään läpi pykäliä, otetaan yhteyttä kuntien influenssereihin, kertoo vuosia valtuutettuna toiminut Isotalus. – Suomessa on yli 300 kuntaa ja on kunnanvaltuustot, monenlaisia suomalaisia ihmisiä ja virallisesti päätetään isoista asioista. Välillä valmistelijana olen miettinyt, tietävätkö päättäjät enää itsekään mistä tässä riidellään. Monet asiat ovat kuitenkin absurdeja. Myös Kuusela puhuu lempeästä otteesta. Nähdään, tuleeko huippu vai huti. Ehkä tämä motivoi ihmisiä. Homma on kuitenkin niin, että suurin osa päätöksistä tehdään yksimielisesti, yhteistä hyvää tavoitellen ja sovussa. Kun tekijöinä on kolme demaria, miten varmistetaan, että kyse ei ole demaripodista. On kiva näyttää, miten hyvää duunia virkamiehet tekee. Siellä on myös paljon hauskaa ja huumoria ja kunnallinen päätöksenteko vaikuttaa kaikkien arkeen. Se on tärkeä pointti. Se on jotenkin sympaattista. Suomessa on niin monta kuntaa ja niin monta juttua, että eivät meinaa sormet riittää, miettivät Jyrki Liikka, Sami Kuusela ja Tiina Isotalus. Hän on nauttinut podcastin teosta jo tähän mennessä. Lempeää ja absurdia Sami Kuusela on podcast -tuottaja, bisnessosialisti sekä Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen. Tuottaja Kuusela arvioi alivaltiosihteerin mukanaolon kertovan siitä, että virallisuudesta pystytään tekemään hauskaa. Mukana on lempeää naurua, ollaan kuntademokratian puolella. Kun ottaa lempeän, viihteellisen katseen, saattaa paljastaa hienoja juttuja näkökulman kautta, arvioi helsinkiläinen Kuusela. Monessa kunnassa kenties ajatellaan, että jokin ongelma koskettaa vain omaa paikkakuntaa. Mukana on lempeää naurua, ollaan kuntademokratian puolella. KL9_32-60.indd 54 8.10.2024 10.40. Isotaluksen mukaan kunta-asioita tarkastellaan podcasteissa hellien lasien läpi. – On ollut kiva ja pakoton meininki. Pykäläteksteihin mahtuu paljon asiaa, joka vaatii joskus taustatietoa avautuakseen. – (Kunta)maailma on hurmaava, on erilaisia persoonia. – Suurin osa asioista hoidetaan yhteistä hyvää tavoitellen. Miksi Kuntalehti on julkaisemassa podcastia aiheesta yhdessä kuntakolmikon kanssa. Samalla päätöspykälät voivat olla ihan absurdeja ja pienistä asioista paisuu kunnallisten elinten kokouksissa elämää suurempia. Eri puolilla on valtavat talkoot, millä pidetään tätä maata kehittymässä, huolehditaan ihmisistä. – Mistä asioista touhotetaan omassa elämässämme. Kunnallishallinto on äärimmäisen luova ammatti. – Kuntapolitiikka näyttäytyy usein ihan turhan tunkkaisena ja riitaisena varsinkin mediassa. – Tuottajan tehtävä on huolehtia siitä, että tasapaino säilyy. Kun eri kunnissa on erilaisia ihmisiä ja kiistoja. 54 Kaiken kokemuksensa jälkeenkin Isotalus näkee kuntapäättämisen edelleen jotenkin taianhohtoisena. – Mukana on elämää suurempia persoonia, joista moni laittaa paljon aikaa ja persoonaa tähän tekemiseen. Kuntapäättäminen on yhdenlainen demokratian ydin. Sanat ihana ja iloinen vilahtavat puheessa. Kuusela näkee paikallispolitiikan ”sellaisena käsittelemättömänä asiana”
Minulla ei ole ollut koskaan mitään pelkotiloja. Muitakin velkoja kaupungilla on. Se millä päällä poliitikot ovat, ei vaikuta minuun mitenkään. – Kaupungin budjetti on 23 miljoonaa euroa. Muutoksenhaku on turvattu laissa Pohdintaan kuntavaaliehdokkuudesta Sahimäellä on selkeä kanta. Oma kysymyksensä on, mikä on niin sanottu turha valitus. Katse kohdistuu Alavudelle, jonka kanssa on tehty jo paljon yhteistyötä. – Edessä saattaa häämöttää kuntaliitos, ei siinä pirukaan auta, arvioi Sahimäki. Pieni kuntalainen saattaa arkailla valittamista eikä ryhdy toimeen, vaikka sydän sanoo toisin. – Vastenmielistähän se on, kun aina pitää tehdä valituksia ja muutoksenhakuja. Vaatimattomillakin matematiikan taidoilla siunattu ihminen ymmärtää, että yhtälö on lähes mahdoton potenssiin kaksi. – Rohkeasti vaan, laissa on turvattu muutoksenhaku, ei sitä pelätä tarvitse. Siinä sitä ollaan, Ähtärin näyttää käyvän huonosti. KL9_32-60.indd 55 8.10.2024 10.40. 55 Podcast P äättävät elimet -podcast antaa äänen myös kuntaflenssereille, eli kuntien erilaisille vaikuttajille. Joutuisi yötä päivää miettimään asioita. Minä laitan paperit menemään, kun olen sillä päällä. Sahimäki on ehtinyt tehdä kaikenlaisia valituksia lähes 20 vuotta. Tiedossa on, että eläinpuisto hakee velkasaneeraukseen pääsyä turvatakseen toimintansa. – Sitä ollaan vähän niin kuin pakkosaumassa, sillä muuten olisi mennyt koko touhu hulluksi, sanoo 75-vuotias Sahimäki, jonka Päättävät elimet tavoitti metsätöiden keskeltä. Nyt kumminkin pääsee vähemmällä. Tiina Isotalus, Jyrki Liikka, teksti että valmistelussa on tehty virheitä. Tuottaja Sami Kuusela suhtautuu sympaattisesti pienten kuntien isoihin huoliin. Luonteva suunta olisi länteen. Häntä on kutsuttu ”maankuuluksi sarjavalittajaksi” sekä ”päättäjien vahtikoiraksi”, joka on onnistunut kaatamaan useita kaupunginvaltuuston päätöksiä korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Sahimäki on tehnyt hallinto-oikeuteen kymmenkunta valitusta Ähtärin kaupunginvaltuuston pandapäätöksistä. Sahimäen läpi menneistä valituksista suurin osa on mennyt läpi siksi, Pandat saavat kyytiä Ähtäristä Pandat saavat kyytiä Ähtäristä ja ainakin yksi henkilö on päätökseen tyytyväinen. Päättävät elimet -podcast löytyy täältä: kuntalehti.fi Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka ovat innoissaan ensimmäisestä jaksosta. Syyskuussa kaupunki päätti, että lutuinen pandaduo Pyry ja Lumi lennätetään takaisin Kiinaan vuoden loppuun mennessä. On mietittävä kaksi viikkoa kovasti, mitä papereihin laittaa. ”Siinä sitä ollaan!” Energiaa Sahimäeltä asioiden perkaamiseen löytyy. Viimeksi tähtäimessä ovat olleet Ähtärin eläinpuiston pandat, jotka tupsahtivat paikkakunnalle tammikuussa 2018. Ähtärin Kaupunki omistaa eläinpuistoyhtiön lähes kokonaan. Valitusrumba on aina iso urakka. Sahimäen mukaan pandaseikkailu jättää jälkeensä velkaa yli 20 miljoonaa euroa. Hallinto-oikeuden mukaan valtuusto on muun muassa myöntänyt pandatalolle takauksen ilman tietoa vastavakuuksista. Tällä hetkellä Sahimäellä on vetämässä kaksi valituslupahakemusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yksi heistä on Olli Sahimäki, vaikka hän ei istukaan Ähtärin kaupunginvaltuustossa. – En lähde siihen, tulisi vaan tappelua valtuustossa. Demokratiaan kuuluu, että kuntien päätökset ovat läpinäkyviä ja niihin voi hakea muutosta
Päinvastoin uudistus voi jopa johtaa siihen, että kunnat ottavat palveluita takaisin omaksi toiminnakseen, mikä vähentäisi kuntien ostoja markkinoilta”, Heikkinen jatkaa. Suuret kaupungit tarvitsevat Tieraa ICT-kehityksen alustayhtiöksi. ”Kuntien uusien lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen nojaa osaltaan uusiin tietojärjestelmäratkaisuihin, joita ei ole olemassa kilpailuilla markkinoilla. Kyse on yhdestä tämän vaalikauden suurimmista ja taloudellisesti merkittävimmistä uudistuksista. Jyrki Halttunen: Hankintalain uudistus johtaisi vakavaan kustannusten kasvuun Tiera tarjoaa palveluita ja yhdistettyjä hankintoja koko omistajakunnalleen, jolloin pienimmätkin omistajat hyötyvät isojen omistajien mukanaan tuomista opeista ja eduista. MAINOS Tiera takaa kunnille kustannustehokkaat ja turvalliset ICT-palvelut Ensi vuonna 15 vuotta täyttävä Tiera rakentaa tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalveluita. 2020 kuntien kannalta elintärkeän opetuksen DigiOneydinjärjestelmän kehityksen suurten kaupunkien väljemmällä sopimusyhteistyöllä. Esitetty hankintalain muutos inhouse-yhtiöiden rajoittamisen osalta vie tilannetta kansantalouden suhteen tavalla väärään suuntaan ja johtaa vakavaan kustannusten kasvuun”, Halttunen kiteyttää. Jyrki Halttunen Toimitusjohtaja, Tiera Oy KL9_32-60.indd 56 8.10.2024 10.40. Ja kun tuote on valmis, on sen myynti ja jakelu kuntakenttään Tieralle luonteva tehtävä”, Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toteaa. Tomas Häyry: Hankintalain uudistus veisi kuntia ajassa taaksepäin ”Tietotekniikassa ja kyberturvallisuudessa vaatimustaso on nykyään niin kova, että jopa Vaasan kaupungilla on vaikeuksia pitää vaadittava taso. Tiera on ratkaisu tähän. Miten käy pienemmille kunnille, joilla on meitäkin pienemmät resurssit?”, kysyy Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. ”Julkisten hankintojen kustannustehokkuuden suhteen on paljon tehtävää Suomessa, tässä on paljon opittavaa Tieralta ja hallitusohjelmassa on esitetty hyviäkin keinoja. Tiera tarjoaa ja kehittää valtakunnallisena, kuntien ja hyvinvointialueiden omistamana yhtiönä valmiiksi kilpailutettuja sekä tuotteistettuja ICT-palveluita ja digiratkaisuja omistaja-asiakkaiden sujuvan arjen ja toiminnan tehostamisen tueksi – asiakkaita ja asukkaita varten. Tieralla on ollut selkeät ja valmiit ratkaisut näihin markkinapuutostilanteisiin”, kertoo Hyvinkään talousjohtaja Markus Peevo. ”Tieran alkuperäinen tarkoitus ei ole muuttunut mihinkään, meidän tarkoituksemme on tuottaa palveluita kustannustehokkaasti koko kuntakentälle ja kaikille asiakkaillemme. Tämän työn jatkuminen on nyt vaakalaudalla, koska Petteri Orpon hallitus on tuomassa inhouse-yhtiöille 10 % -vähimmäisomistusvelvoitteen. Tuomas Heikkinen: Suuret kaupungit tarvitsevat Tieraa ICT-kehityksen alustayhtiöksi ”Käynnistimme v. Tiera perustettiin, kun kuntakentällä tunnistettiin tarve toiminnan uudistajalle ja kehityshankkeiden yhteistyön alustalle. ”Hankintalain uudistuksessa on vallalla väärinkäsitys, että inhouse-yhtiöt poistamalla lisätään julkisia hankintoja markkinatoimijoille. Tämä ei kuitenkaan toiminut ilman Tieran kaltaista veturia. Kunnissa mennään ajassa taaksepäin. Jatkossa Markus Peevo Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki Tomas Häyry Kaupunginjohtaja, Vaasan kaupunki Tuomas Heikkinen Kansliapäällikkö, Turun kaupunki muutamat suuret talot kahmivat kaiken itsellensä – hankintalain uudistus ei edistä suomalaista pienyrittämistä. Tieran ymmärrys ja tietämys kuntien toiminnasta yhdistettynä kyberturvaosaamiseen on lyömätön yhtälö”, Häyry jatkaa. Sen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan hyötyjä omistajilleen kustannustehokkaiden palvelujen muodossa”, painottaa Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. Suomi on pienten kuntien maa ja ICT-palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vaatii suurempia volyymejä. ”Mikäli hankintalain uudistus toteutuu, hankintakustannukset nousevat ja hankintojen vaatima työmäärä lisääntyy. Suomessa on vain muutamia kuntia, jotka pystyvät ratkaisemaan nämä muutostilanteet itse. Erityisesti ICT-palveluiden kilpailuttamien työlästä ja riskialtista
Tiera perustettiin, kun kuntakentällä tunnistettiin tarve toiminnan uudistajalle ja kehityshankkeiden yhteistyön alustalle. Tiera on ratkaisu tähän. Suuret kaupungit tarvitsevat Tieraa ICT-kehityksen alustayhtiöksi. Tiera tarjoaa ja kehittää valtakunnallisena, kuntien ja hyvinvointialueiden omistamana yhtiönä valmiiksi kilpailutettuja sekä tuotteistettuja ICT-palveluita ja digiratkaisuja omistaja-asiakkaiden sujuvan arjen ja toiminnan tehostamisen tueksi – asiakkaita ja asukkaita varten. Tieralla on ollut selkeät ja valmiit ratkaisut näihin markkinapuutostilanteisiin”, kertoo Hyvinkään talousjohtaja Markus Peevo. Jatkossa Markus Peevo Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki Tomas Häyry Kaupunginjohtaja, Vaasan kaupunki Tuomas Heikkinen Kansliapäällikkö, Turun kaupunki muutamat suuret talot kahmivat kaiken itsellensä – hankintalain uudistus ei edistä suomalaista pienyrittämistä. Esitetty hankintalain muutos inhouse-yhtiöiden rajoittamisen osalta vie tilannetta kansantalouden suhteen tavalla väärään suuntaan ja johtaa vakavaan kustannusten kasvuun”, Halttunen kiteyttää. K 6700 x KIITOS! Kuntamarkkinat jälleen 17.-18.9.2025 Kuntatalolla! MAINOS Tiera takaa kunnille kustannustehokkaat ja turvalliset ICT-palvelut Ensi vuonna 15 vuotta täyttävä Tiera rakentaa tulevaisuuden kuntaja hyvinvointipalveluita. Sen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan hyötyjä omistajilleen kustannustehokkaiden palvelujen muodossa”, painottaa Tieran toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. Jyrki Halttunen: Hankintalain uudistus johtaisi vakavaan kustannusten kasvuun Tiera tarjoaa palveluita ja yhdistettyjä hankintoja koko omistajakunnalleen, jolloin pienimmätkin omistajat hyötyvät isojen omistajien mukanaan tuomista opeista ja eduista. ”Mikäli hankintalain uudistus toteutuu, hankintakustannukset nousevat ja hankintojen vaatima työmäärä lisääntyy. Suomi on pienten kuntien maa ja ICT-palveluiden tuottaminen ja kehittäminen vaatii suurempia volyymejä. Ja kun tuote on valmis, on sen myynti ja jakelu kuntakenttään Tieralle luonteva tehtävä”, Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toteaa. Suomessa on vain muutamia kuntia, jotka pystyvät ratkaisemaan nämä muutostilanteet itse. Päinvastoin uudistus voi jopa johtaa siihen, että kunnat ottavat palveluita takaisin omaksi toiminnakseen, mikä vähentäisi kuntien ostoja markkinoilta”, Heikkinen jatkaa. Kyse on yhdestä tämän vaalikauden suurimmista ja taloudellisesti merkittävimmistä uudistuksista. ”Tieran alkuperäinen tarkoitus ei ole muuttunut mihinkään, meidän tarkoituksemme on tuottaa palveluita kustannustehokkaasti koko kuntakentälle ja kaikille asiakkaillemme. 2020 kuntien kannalta elintärkeän opetuksen DigiOneydinjärjestelmän kehityksen suurten kaupunkien väljemmällä sopimusyhteistyöllä. Tämän työn jatkuminen on nyt vaakalaudalla, koska Petteri Orpon hallitus on tuomassa inhouse-yhtiöille 10 % -vähimmäisomistusvelvoitteen. Tämä ei kuitenkaan toiminut ilman Tieran kaltaista veturia. Tuomas Heikkinen: Suuret kaupungit tarvitsevat Tieraa ICT-kehityksen alustayhtiöksi ”Käynnistimme v. Jyrki Halttunen Toimitusjohtaja, Tiera Oy KL9_32-60.indd 57 8.10.2024 10.40. ”Hankintalain uudistuksessa on vallalla väärinkäsitys, että inhouse-yhtiöt poistamalla lisätään julkisia hankintoja markkinatoimijoille. Kunnissa mennään ajassa taaksepäin. Tape lopussa turvesuo ja huLu-jussi alussa oli suo, kuokka ja jussi... ”Julkisten hankintojen kustannustehokkuuden suhteen on paljon tehtävää Suomessa, tässä on paljon opittavaa Tieralta ja hallitusohjelmassa on esitetty hyviäkin keinoja. Tomas Häyry: Hankintalain uudistus veisi kuntia ajassa taaksepäin ”Tietotekniikassa ja kyberturvallisuudessa vaatimustaso on nykyään niin kova, että jopa Vaasan kaupungilla on vaikeuksia pitää vaadittava taso. Miten käy pienemmille kunnille, joilla on meitäkin pienemmät resurssit?”, kysyy Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Erityisesti ICT-palveluiden kilpailuttamien työlästä ja riskialtista. ”Kuntien uusien lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen nojaa osaltaan uusiin tietojärjestelmäratkaisuihin, joita ei ole olemassa kilpailuilla markkinoilla. Tieran ymmärrys ja tietämys kuntien toiminnasta yhdistettynä kyberturvaosaamiseen on lyömätön yhtälö”, Häyry jatkaa
Vuoden 2025 tuplavaalien alla Kuntalehti on tärkeämpi kuin koskaan. Tulossa suuri vaalivuosi. 050 300 3510 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Tommy Pohjola tommy.pohjola@kuntalehti.fi Puh. Tilaa tai pyydä tarjous ryhmätilauksesta koko valtuustolle. 050 599 6681 asiakaspalvelu@kuntalehti.fi Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Maahanmuuton avainluvut paikkakunnallasi: kuntaluvut.fi – SUOMAL AINEN AJATUSPAJA – Oleks sää seuraava kaupunginjohtajamme. Kuntalehti keskittyy kuntien ja alueiden kannalta merkityksellisiin aiheisiin perusteellisemmin, kuin yksikään muu lehti. kuntalehti.fi/vaalivuosi2025 MITÄ MAAHANMUUTTO MAKSAA. Haku päättyy 4.11.2024 Lisätietoja www.kuntarekry.fi, www.paimio.fi KL9_32-60.indd 58 8.10.2024 10.40. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p. 045 149 5569 mielipide@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö Asiakaspalvelu puh. 58 108
Vuoden 2025 tuplavaalien alla Kuntalehti on tärkeämpi kuin koskaan. Tulossa suuri vaalivuosi. Kuntalehti keskittyy kuntien ja alueiden kannalta merkityksellisiin aiheisiin perusteellisemmin, kuin yksikään muu lehti. Tilaa tai pyydä tarjous ryhmätilauksesta koko valtuustolle. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. kuntalehti.fi/vaalivuosi2025 KL9_32-60.indd 59 8.10.2024 10.40
Kunnallispalveluja sujuvoittavien tietojärjestelmäratkaisujen toimittaminen Suomen kunnille on ollut meille ylpeyden aihe jo 40 vuoden ajan. abilita.fi 40 vuotta kuntien palveluksessa KL9_32-60.indd 60 8.10.2024 10.40. Me tunnemme ja ymmärrämme kuntien tarpeet ja toimintatavat, olemmehan itsekin kuntien perustama ja osaomistama ohjelmistotalo