Kuntatekniikka 1/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaariselle Hakametsän jäähallille. Korttelilataus täyttäisi sähköautojen akut kute1_1.indd 1 22.1.2020 8.13
23 Uutiset ..................................................... 57 Nimitysuutisia ......................................... 46 Kuntatekniikan ensimmäiset pätevyyssertifikaatit myönnetty .............. ............... 38 Hakametsän halli hiljenee, mutta ei tyhjene ..................................................... 10 Viheralueiden luokitusjärjestelmä uudistuu .................................................. 57 Tapahtumakalenteri ................................ 5 Kolumni/Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu .......................... ........................ .................... 56 Pääkirjoitus ............................................... 6 { Liikuntapaikat } { Viherrakentaminen } { Energia } { Yhteistyöjärjestömme } { Sisäilma } Viherrakentaminen Miten viherkerroin on toiminut. 24 Kuntotutkimus uhkaa jäädä katveeseen 30 Hallinnon hajanaisuus iso haaste hyvälle sisäilmalle ............................................... 50 Kuntien putkimestarit ry. s. 59 { Ilmastonmuutos } M au ri H äh ki ön ie m i kute1_2-3.indd 2 22.1.2020 13.27. tammikuuta 1/2020 { Yhdyskunta } { Palstat / Kolumnit } Useat kaupungit ovat ottaneet käyttöön tonttien viherrakennetta ohjaavan viherkerroin-työkalun. 55 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 18 Sisäilmaselvitys alkaa salapoliisityöllä .. 48 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 45 Sähköautojen lataamiseen ratkaisu korttelilatauksesta .................................. 6 Kestävä ympäristörakentaminen KESY .. 34 Irlanti heräsi ilmastonmuutokseen ........ 29 Miten toimisi ”kevytkunta”. 58 Palveluhakemisto.................................... Miten se on toiminut. 13 Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa valtionapuja ............................................. 2 1/2020 Kuntatekniikka 30. 42 Euran uimahalli on vuoden vesiliikuntapaikka ..................................
Valtion tarjoama tuki ongelman selvittämiseen on korkeintaan 50 prosenttia ja puhdistamiseen korkeintaan 40 prosenttia. 46 KKuntatekniikka.fi Vuosaareen suunnitellaan kiertotalousjalostamoa Pyhtää avasi ”Suomen moderneimman kunnanviraston” Historiallisen suojelukohteen haasteellinen peruskorjaus onnistui Ta m pe re en ka up un ki Tappara, Ilves ja Koovee ovat huudattaneet kansaa Hakametsän jäähallissa. 42 s. 3 Kuntatekniikka 1/2020 s. Nyt hallille mietitään uusia käyttötarkoituksia. Va ha ne n En vi ro nm en t O y Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa nykyään valtionapua. 18 s. kute1_2-3.indd 3 22.1.2020 13.27. Se pp o H aa vi st o Sähköautojen yleistymistä hidastaa latausverkkojen heikkous: esimerkiksi kerrostaloihin suunnitellaan nyt erillisiä kortteliverkkoja lisäämään latauskapasiteettia
Varaa ilmoituspaikkasi nyt. Tiesitkö, että Kuntalehti ja kuntalehti.fi tavoittavat kuukausittain yhteensä yli 65 000 lukijaa, uutiskirje noin 20 000 vastaanottajaa joka viikko. MAINOSTAJA! Kuntalehden teemat vuodelle 2020 on julkaistu. Kuntalehden tilaajista 80 prosenttia lukee lehden printtimuodossa.* Kuntalehden ilmoitukset huomataan kuntien ja valtion päättäjien keskuudessa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA Ilmoitusvaraukset Marianne Lohilahti marianne.lohilahti@netti.fi 040 708 6640 *perustuu vuoden 2017 lukijatutkimukseen teema Turvallisuus Talous Ympäristö Sote Työ Hankinnat Matkailu Koulutus Johtaminen Sote Digi Hyvinvointi lehden numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kute1_4.indd 4 22.1.2020 13.27. Ilmoittamalla Kuntalehdessä varmistat viestillesi oikean kohderyhmän
29) Ensi alkuun kyse on katuja viheralueiden kunnossapidon osaamisen ja tekemisen laadun vahvistamisesta. Valtiovalta laatii säännöksiä ja ohjeita, mutta käytännön ilmastotyö tehdään sitten ihan muualla kuin peilisaleissa: kuntien ja kuntalaisten arjen ratkaisut ovat niitä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Tuloksia käsitellään laajasti Kuntatekniikan artikkelissa, ja mikä tärkeintä, esille on noussut myös kehittämistarpeita. Viherkerroin on osoittanut toimivuutensa, ja sen jatkuva kehittäminen ja jalkauttaminen koko kuntakenttään on lopulta niin kuntien, kuntalaisten kuin ilmastonkin etu. Kaikki voittavat. Suomessa viherkertoimen ottaminen osaksi kaavoitustyötä on yhä yleisempää. Tampereen kaupunki pilotoi viherkerrointa ja päätti sitten ottaa menetelmän käyttöönsä. Onnistumiskerrointa viherkertoimesta Kuntatekniikan pätevyydet tulevat kute1_5.indd 5 22.1.2020 13.25. Olemassa olevaa ympäristöä voidaan parantaa energiatehokkaammaksi vaikkapa tuomalla älyteknologiaa valaistukseen. Tähän ajatukseen voi olla vaikea soveltaa kuntien ja kaupunkien paikallisia erityispiirteitä. Vihertehokkuutta käytetään joko vakituisesti ja kokeiluluonteisesti jo monin paikoin Suomessa. Vesihuolto, rakentaminen 3/20 4.6. Yhä monimutkaisempi rakennettu ympäristö vaatii entistä laadukkaampaa tekemistä. Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. SmartInfra: Kuntatekniikan päivät ja Asuntomessut 4/20 3.9. Moni asia ratkeaa rakennetussa ympäristössä. Pätevyys-sertifikaatti on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja varmistaa niin alan houkuttelevuuden kuin myös rakennetun omaisuuden arvon säilymisen. 25.11. . Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. hulevesien hallinnan, 2. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Korttelilataus täyttäisi sähköautojen akut kute1_1.indd 1 22.1.2020 8.13 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 20.5. . hiilen sidonnan. (S. Hulevesihallinnalla taklataan lisääntyvät rankkasateiden aiheuttamat tulvimiset. Tärkeä huomio nostaa esiin kuntien kohteiden erilaisuuden: tällä hetkellä kerroin kannustaa vertikaaleihin viherseiniin, kun kuntien omat kehitystarpeet saattavat suunnata toisaalle. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Edellisessä Kuntatekniikassa kerrottiin kuntien varautumisesta rakennusurakoiden kilpailutuksessa ilmastoystävälliseen rakentamiseen: esimerkiksi Oslossa kaupungin urakat menevät yhä useammin hiilineutraaleja työkoneita käyttäville yrityksille. 5 Kuntatekniikka 1/2020 { Pääkirjoitus } 1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaariselle Hakametsän jäähallille. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Va ha ne n En vi ro nm en t O y ENSIMMÄISET SKTY:n laajan yhteistyön tuloksena luodut Kuntatekniikan pätevyys -sertifikaatit myönnettiin tammikuun puolivälissä. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. 19.8. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi ILMASTOKESTÄVÄÄN ja monimuotoiseen maailmaan pyritään niin arjen kuin juhlankin puheissa. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Aalto-yliopiston tutkimuksessa (artikkeli alkaa tämän numeron sivulta 6) selvitettiin viherkerroin-menetelmän tuloksia kolmesta näkökulmasta: 1. 25.3. Helsingissä viherkerroinlaskenta on mukana jo kaikissa asemakaavoissa ja Vantaallakin sitä sovelletaan jo noin puoleen uusista kaavoista. Ja uutta rakennettaessa kaavoitus ja rakennussäännöt määrittelevät käytännön ratkaisuja. luonnon monimuotoisuuden ja 3. Jyväskylässä, Espoossa, Turussa, Oulussa, Vaasassa ja Porissa ollaan testattu tai ollaan parhaillaan testaamassa viherkerrointa. Toisaalta Aalto-yliopiston selvityksen mukaan kunnissa on tarpeita yhtenäistää laskentamenetelmää. 2/20 9.4. Energia, jätehuolto 6/20 10.12
Useat kaupungit ovat ottaneet käyttöönsä tonttien viherrakennetta ohjaavan viherkerroin-työkalun. Menetelmää on testattu jo usean vuoden ajan ja nyt se on vakiintumassa keinona edistää ilmastokestävän kaupunkiympäristön suunnittelua. 6 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Vihertehokkuus ohjaa korttelivihreää yhä useammassa kaupungissa KUINKA VIHERKERROIN ON TOIMINUT. Pi ha su un ni tt el u Vi re o O y kute1_6-9.indd 6 22.1.2020 13.32
Viherkerroin käytössä isoissa kaupungeissa Tällä hetkellä vihertehokkuusmenetelmä on käytössä tai sitä kokeillaan jo useimmissa Suomen suurimmista Helsingin Kuninkaantammen Fannynkallion ja Taidemaalarinkadun kortteleissa valmistui vuonna 2019 Suomen ensimmäiset viherkerroinpihat. Esimerkiksi kattovedet saatetaan johtaa rakenteissa suoraan maan alle, jolloin niiden pumppaaminen takaisin maantasoon voi osoittautua mahdottomaksi. Tällöin mahdollinen kaavassa vaadittu hulevesien viivytys toteukute1_6-9.indd 7 22.1.2020 13.32. Lisää toteutuneita kohteita valmistuu lähivuosina, mikä mahdollistaa menetelmällä saavutettujen tulosten arvioinnin. Aalto-yliopiston hankkeessa olemme tarkastelleet viherkerroin-menetelmää erityisesti kolmesta näkökulmasta: 1. Viherkerroin on yleistymässä myös vuonna 2018 julkaistun rakentamisen ympäristöluokituskriteeristön (RTS) ansiosta, jossa viherkerroin on mukana yhtenä kriteerinä. luonnon monimuotoisuuden ja 3. Nesslingin Säätiön rahoittamassa Aalto-yliopiston Viva-hankkeessa (Viherkertoimen valtavirtaminen) on vuoden 2019 aikana kartoitettu menetelmän soveltamista Suomen eri kaupungeissa ja luotu yhteistyöalusta tiedon ja kokemusten jakamiseen. hulevesien hallinnan, 2. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen laskureissa työkaluun on sisällytetty materiaalien valumakertoimet, joiden pohjalta se laskee tontilta muodostuvien hulevesien määrän ja vertaa sitä suunnitelmassa esitettyjen viivytysratkaisujen tilavuuteen. Alun perin Berliinissä 1990-luvulla kehitetty malli on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. Viherkerroin on mukana myös eri kaupunkien poliittisissa ja strategisissa linjauksissa, esimerkiksi Vantaalla resurssitehokkuus-tiekartassa, Helsingissä ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksissa ja Jyväskylässä Avoin kaupunkiympäristö -politiikassa. Hulevesien hallinta Hulevesien hallinta on otettu vahvasti mukaan viherkertoimen kehittämiseen monissa kaupungeissa. Muita tavoitteita ovat esimerkiksi ekosysteemipalvelujen turvaaminen ja pihojen laadun parantaminen yleisesti. Maisemasuunnittelu, kunnallistekninen suunnittelu ja LVI-suunnittelu tulisi ratkaista kokonaisuutena ja varmistaa, että hulevesipainanteisiin ohjataan vettä katoilta tai läpäisemättömiltä pinnoilta mitoituksen mukaisesti. Jyväskylässä, Espoossa, Turussa, Oulussa, Vaasassa ja Porissa ollaan testattu tai ollaan parhaillaan testaamassa menetelmää. Korttelien ja pihojen viherrakenteilla on keskeinen merkitys kaupunkien ilmastonkestävyydelle ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle, sillä suuri osa kaupunkien potentiaalisesta viherpinta-alasta sijaitsee tonteilla. hiilen sidonnan. 7 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Mari Ariluoma ja Ranja Hautamäki A alto-yliopiston hankkeessa on kartoitettu viherkerroin-menetelmän käyttöä ja kehittämistarpeita yhteistyössä kaupunkien kanssa. Tonttien viherrakennetta ohjaamaan kehitetty viherkerroin eli vihertehokkuusluku herättää kasvavaa kiinnostusta Suomessa. Pisimmällä ollaan Helsingin Kuninkaantammessa, joissa ensimmäiset viherkerroin-korttelit valmistuivat kesällä 2019. Tampereen kaupunki päätti loppuvuodesta 2019 päättyneen pilotin pohjalta ottaa menetelmän laajempaan käyttöön. Se on käytössä laajasti esimerkiksi Ruotsissa ja parhaillaan sitä ollaan testaamassa myös Norjassa. Lisäksi viherkertoimessa on mukana erilaisia hulevesiratkaisuja, joita laskuri pisteyttää sen mukaan, miten hyödyllisiksi ja kustannustehokkaiksi ne on arvioitu. Mitä viherkertoimella voidaan saavuttaa Viherkertoimella on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti monia hyötyjä. Tämä toimii myös ohjeellisena tietona suunnittelijalle. Esimerkiksi kasvillisuudeltaan monipuolisesta painanteesta saa enemmän pisteitä kuin kivipintaisesta viivytysalueesta. kaupungeista. Hulevesiratkaisujen toteuttamisessa on tunnistettu haasteita erityisesti suunnitteluprosessin näkökulmasta. Työkalua pilotoineet kaupungit nimeävät keskeiseksi tavoitteeksi riittävän viherrakenteen turvaamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen erityisesti hulevesien kannalta. Yhteistyössä kaupunkien kanssa toteutetussa hankkeessa on tarkoitus tukea viherkertoimen käyttöönottoa ja samalla kerätä tietoa menetelmään liittyvistä kehittämistarpeista sekä luoda pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille. Helsingissä viherkerroinlaskentaa vaaditaan lähtökohtaisesti kaikissa asemakaavoissa ja Vantaallakin jo noin puolet uusista asemakaavoista edellyttävät vihertehokkuutta. Viherkertoimen etuna on viherelementtien saattaminen laskennalliseen muotoon sekä mahdollisuus kytkeä työkalu asemakaavamääräyksiin ja sitä kautta tonttien pihasuunnitteluun. Koska Suomen ensimmäiset viherkerroinkorttelit ovat valmistuneet ja työkalun käyttö on nopeasti yleistymässä, on otollinen ajankohta herättää keskustelua työkalun vaikuttavuudesta ja tavoitteiden arvioinnista. Laajoilla hulevesipainanteilla voi saavuttaa korkean vihertehokkuuden, mutta painanteilla ei ole merkitystä, mikäli sinne ei johdeta vesiä
Perustuu määrälliseen arviointiin Edellä mainitun kolmen keskeisen näkökulman lisäksi viherkertoimella voidaan saavuttaa muitakin hyötyjä. Sillä voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia; puun istuttaminen on todennäköisesti ainoita hiilineutraaleja tai jopa hiilinegatiivisia toimia, joita on mahdollista toteuttaa rakentamisessa. Esimerkiksi suunnitelmissa esitetty monilajinen istutusalue voi muuttua yksipuoliseksi kasvillisuusalueeksi, mikäli sitä ei hoideta tarkoitetulla tavalla. Kasvillisuuteen pihan elinkaaren aikana sitoutuva hiili on hyvin pieni osa verrattuna esimerkiksi rakentamisen hiilijalanjälkeen. Toisin sanoen, jos puun istuttaminen korvaa esimerkiksi läpäisemätöntä pintaa tai intensiivistä hoitoa vaativaa nurmikkoa, on sen merkitys suurempi kuin puun elinkaaren aikainen hiilinielu yksinään. Viherkerroin ei automaattisesti lisää ympäristörakentamisen kustannuksia, sillä se kannustaa esimerkiksi kustannuksiltaan kohtuullisten läpäisevien pintojen ja paikalla olevan kasvillisuuden säilyttämiseen. Viherrakenteista saatavat hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä, mutta vehreä ympäristö voi näkyä myös kiinteistöjen arvossa jo alusta alkaen. Hyvä pihasuunnittelu on avainasemassa toimivan kokonaisuuden luomisessa. Myös ylläpidolla on merkitystä monimuotoisuudelle, mutta viherkerroin ei ota kantaa rakentamisen jälkeiseen pihan hoitoon. kute1_6-9.indd 8 22.1.2020 13.32. Se tukee kuitenkin hiilensidontaa kannustamalla puiden istuttamista. Tärkeintä olisikin varmistaa, että tonteille istutetaan riittävästi puita ja että ne saavat kasvaa isokokoisiksi ja iäkkäiksi. Pitkäikäisiksi kasvavat suurikokoiset puut ovat tutkimusten mukaan tehokkain hiilinielu. 8 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } tuu usein maanalaisissa viivytysrakenteissa, jotka voivat olla teknisenä ratkaisuna toimivia, mutta vihertehokkuuden näkökulmasta hyödyttömiä. Kaupungit ovat tunnistaneet Viherkerroin on mukana myös eri kaupunkien poliittisissa ja strategisissa linjauksissa, esimerkiksi Helsingissä ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksissa, Vantaalla resurssitehokkuus-tiekartassa ja Jyväskylässä Avoin kaupunkiympäristö -politiikassa. Myöskään viherkerroin ei ota suoraan kantaa hiilinieluihin. Viherkerroin ei siten korvaa tai takaa hyvää suunnittelua ja kokonaisratkaisua. Viherkerroin-menetelmän valtavirtaistumisen kannalta kiinnostavana kysymyksenä ovat myös kustannusvaikutukset. Esimerkiksi pihojen yleiseen laatuun voidaan suunnittelijoiden kokemusten perusteella vaikuttaa välillisesti siten, että ulkotilojen suunnittelu saa hankkeissa suuremman painoarvon. Erityisen olennaista olisi säilyttää rakennuspaikan olemassa olevaa kasvillisuutta, mutta käytännössä säästäminen on nykyisissä rakennustehokkuudeltaan suurissa hankkeissa vaikeaa. Menetelmänä viherkerroin on kuitenkin määrälliseen arviointiin perustuva, eikä sinänsä ota kantaa esimerkiksi pihan toiminnallisuuteen tai viihtyisyyteen. Toinen tärkeä näkökohta olisi olemassa olevan kasvillisuuden ja maaperän säilyttäminen, sillä maaperä voi toimia tehokkaana hiilivarastona. Hiilen sidonta ja varastointi Hiilen sidontaa ja varastointia on toistaiseksi huomioitu niukasti pihan suunnittelussa ja rakentamisessa. Pi ha su un ni tt el u Vi re o O y Kasvillisuudeltaan monipuolisesta painanteesta saa enemmän pisteitä kuin kivipintaisesta viivytysalueesta. Työkalu ei ota kuitenkaan tarkemmin kantaa esimerkiksi istutettavan lajiston monipuolisuuteen ja paikallisiin olosuhteisiin, joilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Viherkerroin-työkalun kehittämistarpeet Viherkerroin on saavuttamassa nopeasti suosiota kaupunkien keskuudessa ja työkalu vaikuttaa lupaavalta. Kustannukset riippuvat enemmän muista tekijöistä, kuten valituista materiaaleista ja ratkaisuista, ja viherkerroin jättää tässä paljon vapauksia eikä sido suunnittelua tai toteutusta tiettyihin valintoihin. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta viherkerroin painottaa yleisellä tasolla ratkaisuja, joilla on suurempi potentiaali tarjota elinympäristöjä lajistolle. Esimerkiksi nurmen sijaan niityllä on korkeampi painokerroin
Esimerkiksi tavoitetaso 0,8 voi tarkoittaa toisessa kaupungissa tiukempaa vihertehokkuutta kuin toisessa, riippuen viherelementtien painotuksista. Esimerkkejä eri materiaalien painokertoimista suluissa. Eri suunnittelutasojen huomioonottaminen tekisi työkalusta helpommin käytettävän. Määrät syötetään työkaluun, joka laskee automaattisesti painotetun viherpinta-alan suhteen tontin pinta-alaan. Myös viherkerroin-laskentamenetelmän yhtenäistäminen on herättänyt kiinnostusta. Keskustelua on myös käyty viherkertoimen huomioonottamisesta valtiontason ohjauksessa, erityisesti maankäyttöja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Viherkertoimen valtakunnallisen soveltamisen kannalta olisi eduksi, jos laskentapa olisi yhtenäinen, vaikka kunnilla olisikin mahdollisuus edelleen soveltaa painotuksia ja työkaluun sisällytettyjä elementtejä paikallisesti. Mitä seuraavaksi. Vihertehokkuus lasketaan pihasuunnitelman pohjalta. Viherkerroin vastaa hyvin tarpeeseen kehittää kaupunkiympäristön laadukasta viherrakennetta tonttitasolla ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Sopivan vihertehokkuuden tavoitetason asettaminen on osoittautunut haastavaksi, koska kohteet ovat hyvin erilaisia. Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. . Hyväksi todettua menetelmää tulee saatujen kokemusten pohjalta jatkuvasti kehittää vastaamaan suunnittelun ja rakentamisen muuttuviin tarpeisiin. Suurin osa kaupungeista on luonut oman laskurinsa pohjautuen Helsingin kaupungin käyttämään malliin. kute1_6-9.indd 9 22.1.2020 13.32. Esimerkki korkean vihertehokkuuden korttelista. Lisätietoja viherkertoimesta viherkerroin.aalto.fi Kirjoittajista Mari Ariluoma on maisemaarkkitehti ja väitöskirjatutkija Aaltoyliopistossa, Ranja Hautamäki on professori Aalto-yliopistossa. 9 Kuntatekniikka 1/2020 VIHERKERROIN kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Eri kaupunkien malleissa painotuksia on muokattu eri tavoin eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. kuitenkin useita kehittämistarpeita. Tontin suunnittelussa tulee huomioida annettu tavoite, mikä varmistetaan pihasuunnitelmien pohjalta tehtävillä laskelmilla. Lähitulevaisuudessa, kun toteutuneita kohteita alkaa olla enemmän, menetelmän toimivuutta tulee arvioida suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Työkalua olisi mahdollista kehittää myös siten, että laskentatapa olisi yleispiirteisempi asemakaavavaiheessa ja tarkempi pihasuunnittelu-vaiheessa. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. Viherkerroin ei korvaa tai takaa hyvää suunnittelua ja kokonaisratkaisua. Esimerkiksi hyvin tiiviillä alueilla ja kansipihoilla työkalu voisi kannustaa nykyistä enemmän esimerkiksi vertikaaleihin viherelementteihin, kuten köynnösseiniin. Menetelmää tulisikin kehittää siten, että se vastaisi paremmin erityisesti haastavien kohteiden suunnitteluun
Koko ketjussa huomioidaan vähähiilisyys, pitkäikäisyys sekä materiaalija energiatehokkuus hankkeen elinkaaren ajalta. Ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Kestävä ympäristörakentaminen ja -kunnossapito käytännössä Suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään ympäristöä siten, että rakentamisen haitallisia vaikutuksia vältetään, lievennetään ja estetään. Seuraavat asiat ovat erityisen huolenpidon kohteena: . kasvillisuusalueet. energiansäästö, ilmanlaatu ja ympäristönsuojelu . Tässä työssä oleellisessa osassa on kaikkien osapuolien tiivis yhteistyö. Osaava suunnittelu, toimivat ratKestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon toimintamalli KESY ei ole kesyä! Viherympäristöliitto ry on julkaissut Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon toimintamalli KESYn vuonna 2018. ihmisten terveys ja hyvinvointi. käytettävät raaka-aineet, materiaalit ja tuotteet . Erilaisia ratkaisuja tehtäessä huomioidaan kaikissa hankkeen vaiheissa: . kute1_10-12.indd 10 22.1.2020 13.32. maaperä . kaisut, tinkimätön toteutus ja koko elinkaaren mittainen kestävä kunnossapito ovat edellytyksenä onnistumiselle. veden kiertokulku . Toimintamallin tärkeässä osassa ovat asennemuutos ja käytäntöjen uudelleen ajattelu kaikessa tekemisessä. 10 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti: Pekka Leskinen & Heidi Järkkä K estävässä rakentamisessa otetaan huomioon rakentamisen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. R am bo ll Uusiokasvualustoja hyödyntämällä voidaan säilyttää arvokasta maaperää ja välttää kustannuksia sekä päästöjä
Yhteistyötä on tärkeää ylläpitää hankkeen kaikkien osapuolien – tilaajan, suunnittelijan, rakentajan, kunnossapitäjän sekä käyttäjien – kesken. Leikkipuiston perusparannusurakassa yhdistettiin KESY-hengessä uutta sekä vanhaa kunnostamalla nykyisiä puurakenteita, betonikiviä ja kasvillisuutta. Kestävien näkökulmien merkitys ymmärretään aiempaa paremmin ja näille ratkaisuille annetaan enemmän painoarvoa. Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon käytännöt kehittyvät sitä mukaa, kun niitä otetaan rohkeasti mukaan hankkeisiin. Yhteistyön ja jatkuvan vuorovaikutuksen rooli korostuu kestävässä ympäristörakentamisessa. R am bo ll R am bo ll kute1_10-12.indd 11 22.1.2020 13.32. >>> Niityt lisääntyvät rakennetussa ympäristössä ja tarjoavat viihtyisiä monilajisia virkistysalueita. Monet Suomen kaupungeista ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja jo seuraavan kymmenen – kahdenkymmenen vuoden sisällä. Kestäviä näkökulmia kannattaakin miettiä jatkuvan parantamisen periaatteella; se mikä on nyt kestävien näkökulmien huomioimista, on toivottavasti tulevaisuudessa arkipäivää. . Asiaa edesauttaa se, että vaakakupissa painavat yhä useammin eurojen lisäksi myös ympäristövaikutukset, joita voidaan tarkastella esimerkiksi päästölaskentojen ja muiden ympäristövaikutuksia arvioivien mittareiden avulla. Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon tarkasteluja on syytä tehdä hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kestävien näkökulmien olisi hyvä kulkea mukana hankkeiden läpi punaisena lankana, aina suunnittelusta kohteen valmistumiseen ja elinkaareen. Päästölaskentojen avulla voidaan tehdä rakennusosille tarkasteluja siitä, mitkä vaihtoehdot ovat resurssiviisaita ja aiheuttavat vähiten päästöjä. Realistista on kuitenkin valita mainituista teemoista omiin hankkeisiin parhaiten soveltuvat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut. Teemana voi toimia esimerkiksi uusiomaa-ainesten käyttö ympäristörakentamisen kohteessa, tai orgaanisen jätteen määrän vähentäminen kunnossapidon urakassa. 11 Kuntatekniikka 1/2020 Teemana voi toimia esimerkiksi uusiomaaainesten käyttö ympäristörakentamisen kohteessa. Nämä tarkastelut toimivat päätöksenteon tukena. Ympäristönäkökulmille yhä enemmän painoarvoa Ympäristönäkökulmat ovat esillä niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla
Muistilistaa kestävän ympäristörakentamisen toimintaan kute1_10-12.indd 12 22.1.2020 13.32. vähennetään jätteen syntyä rakennuskohteessa . 12 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } MAAPERÄ: . ensisijaisesti kotimaista taimimateriaalia . riskien hallintaan ja vieraslajien hallintaan liittyviin ohjeistuksiin) . Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (mm. Estetään rakennusaikaisten jätevesien kulkeutuminen maaperään sellaisenaan . asetetaan tavoitteet turvalliselle kemikaalien käytölle ja määritetään seurantamenetelmät asetettujen tavoitteiden seurantaa Lisätietoa KESYstä Viherympäristöliiton sivuilta: https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/ Kirjoittajat toimivat rakennetun ympäristön rakennuttajina Rambollissa. Paikan olosuhteiden vaaliminen vesi (mm. taimien toimittajan on kuuluttava Ruokaviraston (ent. päästöjen vähentäminen) MATERIAALIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: . toimitetaan rakennuskohteessa ylijäävä ja käyttökelpoinen toisessa kohteessa hyödynnettäväksi tai viedään materiaali maa-ainespörssiin . käytävät puhtaita ja mahdollisuuksien mukaan kierrätyspolttoaineita tai ovat sähkökäyttöisiä . on varustettu käyttöasteen seurannalla TURVALLISEN KEMIKAALIEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN: . Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin . vesiekosysteemien kunnostus, hulevesien hallinta, vedenkulutuksen vähentäminen) . huolellisella suunnittelulla ENERGIANSÄÄSTÖN, ILMANLAADUN JA YMPÄRISTÖSUOJELUN EDISTÄMINEN: . Maaperä ja kasvillisuus (mm. Sijoitetaan välivarastot, huoltoja kulkureitit, pysäköinti ja työmaan taukoyms. niittykasvien siementen on oltava kotimaista tai pohjoista alkuperää . maaperän kunnostus ja hoito, arvokkaan kasvillisuuden vaaliminen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö ja vieraslajien hallinta) . Mikäli joudutaan kaivuutöihin 1,5 m lähempänä puun latvuksen ulkoreunaa, käytetään ”kaivamatonta” tekniikkaa (imukaivu, suuntaporaus, paineilmamyyrä) . ovat vähäpäästöisiä . hyödyntävät uutta teknologiaa . Puukohtaiset suojaukset, puualueiden erillissuojaukset alueelle luontaiset kasvulajit käyttöön taimistoilla kasvatettuja taimia . Huolehditaan rakennusaikaisesta hoidosta . Otetaan talteen kaikki kaivettava maa-aines ja kunnostetaan työmaan käyttöön tavalla tai toisella KASVILLISUUS: . raaka-aineiden vastuullinen käyttö, materiaalien kierrätys, uusiokäyttö, syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajittelu) . asetetaan tavoitetasot energiankulutuksen vähentämiselle . Kaikki työntekijät perehdytetään maaperän suojaamiseen ja huomioimiseen koko rakennustyön ajan . nurmikon siemenseosten on täytettävä siemenseosluokituksen itävyys-, puhtausja muut laatuvaatimukset . lajitellaan kertyvä jäte tehokkaasti ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan . purkuja rakennustyö toteutetaan siten, että olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden uusio ja/tai uudelleenkäyttö ja kierrätys on mahdollista . vähennetään logistiikan energiankulutusta mm. käytetään kestäviä, kestävästi tuotettuja ja laadukkaita, pitkän elinkaaren omaavia tuotteita ja materiaaleja . sosiaalinen kestävyys, kulttuuriympäristön arvojen vaaliminen, tilojen saavutettavuus, esteettömyys ja turvallisuus) . Hyödynnetään pohjamaita pohjamaina ja pintamaita pintamaina . vältetään EU:lle ja kansallisesti haitallisia vieraslajeja ja karanteenituhoojia (huomioitava laki vieraslajeista aiheutuvien . on huollettu säännöllisesti . vähennetään energiankulutusta ja tehostetaan energiaa kuluttavien työkoneiden ja -laitteiden käyttöä . Suojataan maaperää . taimien on täytettävä lajitteluja niputusohjeet . taimien on täytettävä taimiaineistolaki ja eri säädöksissä määrätyt vaatimukset . Suositaan suojavyöhykkeitä . valitaan urakoitsijoita, joiden koneet ja laitteet . estetään haitallisten vieraslajien leviäminen taimimateriaalin, puisten pakkausmateriaalien, kasvijätteiden ja maa-ainesten mukana . tilat paikkoihin, joissa ei häiriinnytetä olemassa olevaa maaperää . Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotanto, valinta ja kierrätys kestävällä tavalla (mm. Energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen (mm. selvitetään kohdealueen haitalliset vieraslajit KESYssä keskeisesti huomioon otettavia asioita ovat:
13 Kuntatekniikka 1/2020 { Viheralueet } Viheralueiden luokitus uudistuu ABC:stä RAMS:iin Viheralueiden hoitoluokituksen uudistuessa käytössä olevat luokituskoodit muuttuvat ja eri luokkien väliset erot tarkentuvat. Kuvassa lampaat laiduntavat Kolin laskettelurinteitä kesäaikaan. Laiduntamalla hoidettuja alueita voi kuulua erilaisiin avoimiin viheralueisiin ja myös muihin viheralueisiin. Laidunalue (entinen B3) poistuu avoimien viheralueiden alaluokkien nimistä. ABC-luokituksesta siirrytään RAMS-luokitukseen. kute1_13-17.indd 13 22.1.2020 13.33
Pääluokkien kirjainkoodi tulee nimen ensimmäisestä kirjaimesta. Kunnossapidon tavoitteena on edistää niiden lajiston monimuotoisuutta ja säilyttää alueiden avoin ilme sekä varmistaa, että ne kestävät käytöstä aiheutuvan kulumisen. 14 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti ja kuvat Hanna Tajakka V iheralueiden kunnossapitoluokituksen (RAMS) mukaan viheralueet jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: Rakennetut viheralueet (R), Avoimet viheralueet (A) ja Metsät (M). Toimintaviheralueeseen kuuluvat jatkossa jalankulun ja pyöräilyn reittiyhteyksiin sekä liikuntaan, leikkiin ja erityistoimintoihin varattuja viheralueiden osia, kuten leikkipaikat, lähiliikuntapaikat, uimarannat, koirapuistot ja matonpesupaikat. Käyttöja suojaviheralue (A3) muuttuu suojaja vaihettumisviheralueeksi (R4). Käyttöviheralueita ovat muun muassa kaupunkipuistot ja -aukiot, torialueiden kasvillisuusja oleskelualueet, katupuuistutukset, pihojen kasvillisuusja oleskelualueet sekä intensiivistä hoitoa vaativat luonnonmukaiset hulevesirakenteet. Pääluokkia täydentävät lisäksi luokat: Suojelualueet (S), Maankäytön muutosalueet (x) ja Viheralueiden puhtaanapitoluokitus (P). Rakennettuihin viheralueisiin yksi lisäluokka Rakennetut viheralueet (R) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä olevia erilaisia puistoja, puistoaukioita, kiinteistöjen ulkoalueita, hautausmaita, kattoja kansipuutarhoja, liikenneviheralueita sekä liikuntaan, leikkiin ja muuhun erityiseen toimintaan tarkoitettuja viheralueita. Edustusviheralueen (A1) nimi muuttuu rakennetuksi arvoviheralueeksi (R1). Kuvassa Kultarannan viheraluetta. Avoimien viheralueiden alaluokkien nimiä tarkistettu Avoimet viheralueet (A) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä tai reuna-alueilla olevia luonnostaan tai ihmistoiminnasta syntyneitä niittyjä ja peltoja. Näin halutaan korostaa luokan luonnetta rakennettujen ympäristöjen erilaisten reuna-, suojaja vaihettumisvyöhykkeiden luokkana, jossa käyttö ei ole pääosassa. Vanhan ABC-luokituksen Käyttöviheralue A2 -alaluokka jaetaan päivityksen myötä kahtia toimintaviheralueiseen (R2) ja käyttöviheralueiseen (R3). Avoimissa viheralueissa vastaava luokka on arvoniitty (A1) ja metsissä arvometsä (M1). Edustusviheralue A1 on uuden viheralueiden kunnossapitoluokituksen mukaan Rakennettu arvoviheralue R1. Kunnossapidon tavoitteena on joko pitää alue alkuperäisen suunnitelman mukaisena tai kehittää sitä kohdekohtaisen suunnitelman mukaisesti. kute1_13-17.indd 14 22.1.2020 13.33. Näin halutaan kaikkien pääluokkien erilaisia erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonnon tai muita arvoja sisältävät alueet nimetä samalla periaatteella. Kukin pääluokka jaetaan 4?5 alaluokkaan viheralueen käytön ja kunnossapidon intensiteetin mukaan
Metsien hoidon tavoitteena on varmistaa puuston, muun metsäkasvillisuuden ja maaperän elinvoimaisuus, kasvukunto, uusiutumiskyky, monimuotoisuus ja kasvinterveys sekä omistajan metsälle asettamat tavoitteet. Suojellut metsäalueet sijoitetaan Suojelualueet (S) -kunnossapitoluokkaan. Laidunnus on yksi kunnossapitomenetelmä, jota voidaan soveltaa kaikilla avoimilla viheralueilla ja tarvittaessa myös rakennetuilla viheralueilla ja metsissä. Syynä muutokseen on, että kaikissa pääluokissa arvoviheralueet on haluttu nostaa luokituksessa ensimmäiseksi. Suojelualueet ovat erillisellä päätöksellä suojeltuja viheralueita Suojelualueet (S) ovat laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston, ministeriön, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tai muun viranomaisen päätöksessä määrättyjä alueita, joilla on suojeltuja luontokohteita. kute1_13-17.indd 15 22.1.2020 13.33. Viheralueiden puhtaanapitoluokitus toimii itsenäisenä luokituksena Viheralueiden puhtaanapitoluokitus (P) täydentää varsinaista kunnossapitoluokitusta (RAMS-luokitusta). Lisäksi korostetaan, että arvometsät (M1) eivät ole suojeltuja metsäalueita. Suojelualue voi olla myös maanomistajan omalla päätöksellä tai muulla päätöksellä suojeltu alue. Sen avulla viheralueen omistaja määrittää puhtaanapidon laadun tason ja puhtaanapitokertojen määrän. Suojelualueiden hoidon tavoitteena on turvata lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta sekä huolehtia kansallismaiseman, kulttuuriperinnön, virkistysja retkeilyalueiden tai muun erityisen ja suojeltavan arvon säilymistä. Näkymä ei siis sinällään määritä alaluokkaa. Myös avoimet alueet ja näkymät (B4) -alaluokan nimeä lyhennettiin avoimeksi alueeksi (A4). Viheralueiden puhtaanapitoluokiViheralueiden puhtaanapitoluokitus voi vaihdella kesäja talvihoidon välillä. Suojelualueena pidetään myös aluetta, jolla on muinaismuistolain nojalla suojeltuja rakennelmia tai niiden jäännöksiä sekä rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset, jos niitä voidaan pitää aluemaisina kohteina. Syynä laidunalueen poistamiseen nimestä on se, että laidunnettavia alueita löytyy myös muista avoimien viheralueiden (A) alaluokista. Näkymät ovat yksi syy alueen avoimena pitämiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi sähkölinjojen alustan avoimena pitäminen. Alaluokkien kirjainkoodissa näkyy myös varsinainen pääluokka, jonka mukaisessa ulkoasussa maankäytön muutosaluetta kunnossapidetään: Rx, Ax ja Mx. Puhtaanapitoluokitus ei ole siis sidottu tiettyyn päätai alakunnossapitoluokkaan, vaan viheralueen omistaja voi määrittää puhtaanapitoluokan haluamallaan tavalla. Päivityksen yhteydessä on vaihdettu maisemapeltojen (A5, entinen B1) ja arvoniittyjen (A1, entinen B5) järjestystä päittäin. 15 Kuntatekniikka 1/2020 Entinen maisemaniitty ja laidunalue (B3) -alaluokan nimi muuttuu maisemaniityksi (A3). Maankäytön muutosalueet Maankäytön muutosalueet (x) ovat yleistai asemakaavassa rakentamiseen tai rakentamisen vaikutuspiiriin osoitettuja alueita, joiden hoidon tavoitteena on valmentaa kasvillisuutta tulevaa käyttöä varten niin, että alueen säilytettävä kasvillisuus on elinvoimainen myös rakentamisen aiheuttaman muutoksen jälkeen. Metsien alaluokkien nimet ja pääosin sisällöt säilyvät entisellään, mutta järjestystä on muutettu siten, että arvometsä (M1, entinen C5) on siirretty pääluokan ensimmäiseksi alaluokaksi, samalla periaatteella kuin muissakin pääluokissa. Näin ollen muiden alaluokkien numerokoodi muuttuu yhtä numeroa suuremmaksi verrattuna ABC-luokitukseen. Arvoviheralueeksi luokittaminen edellyttää lisäksi erityisen arvon nimeämistä ja sen perustelua. Näin varmistetaan, että arvoviheralueilla on todennettavasti erityistä arvoa ja se on tunnistettu ja määritetty. Metsien päälinjaukset säilyvät entisellään Metsät (M) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä, reuna-alueilla tai etäämmällä olevia puuston peittämiä alueita, joille tunnusomaista on luonnonvarainen pensasja aluskasvillisuus, joka vaihtelee metsätyypin ja kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Näin halutaan korostaa viheralueiden merkitystä erilaisten kulttuuri-, maisema-, luonnon ja maanomistajan määrittämien muiden erityisten arvojen edistäjänä
Myös viheralueilla, joita halutaan kehittää esimerkiksi avoimesta viheralueesta metsäisemmäksi viheralueeksi, voidaan kunnossapitoluokkien muutoksella ohjata alueen kehittymistä. Kirjoittaja on MMM. Käyttöviheralue A2 jaetaan uudessa viheralueiden kunnossapitoluokituksessa kahdeksi luokaksi: Toimintaviheralue R2 ja Käyttöviheralue R3. Toimintaviheralueisiin kuuluvat muun muassa leikkipaikat. Viheralueen omistaja määrittää, mikä viheralueen kunnossapitoluokka on tai sisältääkö yksi viheralue useita eri kunnossapitoluokkiin kuuluvia alueita. Esimerkiksi kiinteistön ulkoalueella, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja asunto-osakeyhtiöiden pihalla, voidaan leikkipaikat ja oleskelualueet sijoittaa eri kunnossapitoluokan alle kuin pihan istutukset tai reuna-alueen vaihettumisvyöhykkeet. Siirryttäessä käyttämään uutta luokitusta kannattaa tarjousasiakirjoissa, kunnossapidon työselostuksissa, hoitoja käyttösuunnitelmissa, tuoteja tehtäväkorteissa sekä kiinteistönpitokirjoissa kirjata selkeästi näkyviin, että käytössä on Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS. Myös sunnuntaisin ja juhlapyhinä tehtävästä puhtaanapidosta sovitaan erikseen. Talvikauden puhtaanapidosta sovitaan erikseen. monta kunnossapitoluokkaa Viheralue voidaan luokitella kuuluvaksi joko kokonaisuudessaan yhteen kunnossapitoluokkaan tai se voi sisältää useita eri kunnossapitoluokkia. . Luokituksessa esitetyt puhtaanapitoluokat kuvaavat kesähoidon toimenpidekertoja. Yksi viheralue . Viheralueen valmistumisen jälkeen takuuaikana voidaan esimerkiksi noudattaa intensiivisempää kunnossapitoa edellyttävää kunnossapitoluokkaa ja takuuajan jälkeen muuttaa kunnossapitoluokka vähemmän intensiivistä kunnossapitoa vaativaan luokkaan. Suojelualue voi olla myös maanomistajan omalla päätöksellä tai muulla päätöksellä suojeltu alue. kute1_13-17.indd 16 22.1.2020 13.33. Myös liikenneviheralueet, luonnonmukaiset hulevesien käsittelyalueet ja -rakenteet, dynaamiset kasvillisuusalueet sekä viherkatot ja kattoja kansipuutarhat voidaan sijoittaa eri kunnossapitoluokkiin tai jakaa yksi alue useampaan kunnossapitoluokkaan. Mitä monimuotoisempi viheralue on, sitä monipuolisemmin kunnossapitoluokitusta hyödynnetään. Kunnossapitoluokka ei määräydy kiinteistörajan mukaan vaan kunkin alueen käytön ja kunnossapidon tavoitteen mukaan. 16 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } tus voi vaihdella kesäja talvihoidon välillä. Kunnossapitoluokka voi myös muuttua viheralueen kehittymisen ja sen elinkaaren mukaan. Näin vältetään sekaannukset vanhan luokituksen (ABC-luokitus) kanssa
17 Kuntatekniikka 1/2020 Viheralueiden hoitoluokituksen (ABCluokitus) vastaavuus viheralueiden kunnossapitoluokitukseen (RAMS-luokitus). VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS (ABC-LUOKITUS, POISTUVA) VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOLUOKITUS (RAMS-LUOKITUS, UUSI) kute1_13-17.indd 17 22.1.2020 13.33
Isot hankkeet maksavat miljoonia euroja, mutta onneksi valtio tulee apuun. Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa valtionapuja Va ha ne n En vi ro nm en t O y kute1_18-23.indd 18 22.1.2020 13.32. 18 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } PIMAsta ei enää PIMAHDETA Suomessa käsitellään vuosittain miljoonia kuutioita pilaantuneita maita
Ammattilaiset kehiin Kun pilaantuneeksi epäilty maaalue halutaan ottaa käyttöön, pitää se ensin tutkia: mikä on ollut maaalueen aiempi käyttö ja mitkä ovat tulevat tarpeet. Tämän perusteella hän tekee tutkimusraportin, jossa arvioidaan kunnostustarve. Vuosittain on tutkittu noin 50 kriteeristön täyttävää kohdetta, joista 10-15 on kunnostettu. Hankkeen kustannukset olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, Pyötsiä sanoo. Puhdistushankkeen hintalappu voi olla muutamista tuhansista euroista jopa miljooniin euroihin. Isoimpien urakoiden hintalappu on useita miljoonia euroja. -Pari vuotta kunnostimme Kontiolahdella vanhan ampumaradan alueen. Hän on erikoistunut pilaantuneiden maiden tutkimukseen, kunnostukseen, kunnostuksen valvontaan ja lupa-asioihin. -Ennen katsottiin tarkasti ohjearvoja ja pilaantuneita alueita puhdistettiin niiden mukaan. -Uusi tukilaki tarkoittaa sitä, että kunta hakee valtionavustusta ja Pirkanmaan ELY-keskus päättää avustuksen myöntämisestä valtakunnallisesti. Vuoden 2016 alussa valtion varoin tuettavien pilaantuneiden maiden selvittämisen ja kunnostamisen koordinointi keskitettiin Pirkanmaan ELY-keskukseen. Aiemmin valtion tuki järjestyi sopimuspohjaisesti. ELY-keskus toimi tässä mallissa tilaajana ja rakennuttajana eli hoiti hankkeen käytännön toimet. Kohteiden valinta on perustunut riskiperusteisuuteen ja kestävyyteen sekä siihen, siihen että riski liittyy kohteen nykyiseen maankäyttöön. Pienet kunnat voivat olla uudessa tilanteessa, koska tämän alan hankintaosaamista ei ole. PIMA-päätöksiä tekevät ELY-keskukset sekä Helsingin ja Turun ympäristökeskukset. Hän on tehnyt PIMA-hankkeiden kanssa töitä vuoden 1990 alusta lähtien. Kunta hoitaa kilpailutuksen ja koko prosessin. Tällainen riskinarviointi on vähentänyt turhaa puhdistamista, Pirkanmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Kari Pyötsiä sanoo. Prosessi koskee isännättömiä ja kohtuuttomien pilaantuneiden maa-alueiden selvittämistä ja puhdistamista. Ympäristötekniikkaan erikoistuneet konsulttiyritykset ovat kuitenkin huomanneet tilanteet ja tarjoavat kunnille alan palveluja. Sen kustannuksiksi kertyi 14,5 miljoonaa euroa. Maa-ainekset kannattaa hyödyntää kohdekiinteistössä aina kun mahdollista. -Vanhan jätelain perusteella teimme kunnan kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovimme työnjaosta ja rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kunta pyytää asiantuntijan selvittämään tilannetta. -Konsultti tekee maaperätutkimuksia ja ottaa tarvittaessa näytteitä myös pohjavedestä ja huokosilmasta. Vuosittain näihin hankkeisiin myönnetään rahaa 2-2,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Joensuun keskustassa tehtiin kymmenen vuotta sitten 900 000 tonnin massanvaihto UPM:n entisen Penttilän sahan alueella. Valtion tarjoama tuki selvittämiseen on korkeintaan 50 prosenttia ja puhdistamiseen korkeintaan 40 prosenttia. Uusi laki merkitsee sitä, että kuntien pitää ottaa enemmän vastuuta hankkeista joko itse tai hankkimalla osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaavoittajat, huomio! Koska pilaantuneiden maa-ainesten Kunnissa on paljon tietoa oman alueen maaperän kunnosta, mutta rakennuttajilla on vielä parannettavaa siinä, miten pilaantuneiden maiden tutkimustarve tunnistetaan ja miten ne tulee hankkeissa ottaa huomioon hyvissä ajoin. Valtionavustuksia kunnille Tämän vuoden alussa astui voimaan laki, jonka myötä pilaantuneiden alueiden selvittämiseen ja puhdistamiseen voi hakea valtionavustusta. Nyt tarkastelemme ympäristöja terveysriskiä, kun päätämme valtiontuesta. Viranomainen antaa sitten PIMA-päätöksen, jonka mukaisesti kunnostus totutetaan, Vahanen Environmentin suunnittelupäällikkö Milja Vepsäläinen sanoo. 19 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Jukka Nortio Y mpäristöviranomaiset tekevät vuosittain 250-300 pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) puhdistuspäätöstä ja niiden tutkimukseen ja puhdistukseen käytetään 50-100 miljoonaa euroa. Me maksamme tuen, kun hanke on toteutettu, Pyötsiä sanoo. Sen jälkeen tehdään kunnostussuunnitelma, joka menee PIMA-ilmoituksen mukana viranomaiselle arvioitavaksi. Ne sijaitsevat pääasiassa pohjavesialueilla. kute1_18-23.indd 19 22.1.2020 13.33
Kaikkia pilaantuneita maita ei tunneta, vaan usein löytyy yllätyksiä. Ympäristöministeriö julkaisi pilaantuneiden maiden riskienhallintastrategian viisi vuotta sitten. Kerromme, että heillä on pääsy maaperän tilan Sa va te rr a Rovaniemeläisen Savaterran termisessä prosessissa orgaaniset myrkyt poltetaan 800-1300 asteessa. Paljon voi jäädä käytännössä rakennusvalvonnan varaan siinä vaiheessa, kun rakennuslupa haetaan, Vepsäläinen sanoo. -Pidämme tätä asiaa esillä, kun tapaamme maankäytön suunnittelusta vastaavia henkilöitä. Ne havaitaan vasta, kun maanrakennustyöt aloitetaan. 25 000 epäiltyä kohdetta käsittely saattaa aiheuttaa miljoonien eurojen kustannuksia, pitää puhdistushankkeet huomioida hyvissä ajoin sekä kaavoituksessa että maankäyttösopimuksissa: mitä millekin alueelle kaavoitetaan ja kuka vastaa kustannuksista, jos maamassoja joudutaan siirtämään ja puhdistamaan. Tässä vaiheessa tilanne on selvästi huonompi kuin se, että asia on huomioitu ennakolta. Esimerkiksi kiinteistössä ollut korjaamotoiminta antaa syyn rekisteröidä maa-alue riskipitoiseksi. Pilaantuneiden maa-alueiden ongelman ratkaiseminen juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, jolloin tehtiin ensimmäinen saastuneiden maiden selvitys (Samase). Strategiassa määriteltiin suuntaviivat ja aikataulut, miten seuraavin vuosikymmenten aikana Suomessa käsitellään pilaantuneita maita kustannustehokkaasti ja niin, että pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle ovat hallinnassa vuoteen 2040 mennessä. Jotta kaavoittajalla on ymmärrys maa-alueista, tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiivistä viestintää. Kaikki eivät ole välttämättä pilaantuneita, eivätkä ne vaadi selvittämistä tai puhdistamista. Suomen ympäristökeskus ylläpitää tietojärjestelmää ja ELY-keskusten asiantuntijat päivittävät tietoja, kun kohteita tutkitaan ja puhdistetaan. Se pitää tutkia ennen kuin sille voidaan rakentaa esimerkiksi päiväkoti. Tällöin luotiin ensimmäinen rekisteri, johon koottiin mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet. Rakennuttajilla on sen sijaan parannettavaa siinä, miten pilaantuneiden maiden tutkimustarve tunnistetaan ja miten ne tulee hankkeissa ottaa huomioon hyvissä ajoin. Pilaantuneiden maiden selvittämisellä ja puhdistamisella onkin perustelunsa. Kunnissa on Vepsäläisen mukaan hyvä ymmärrys oman alueen maankäytön historiasta. 20 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } . Epäily syntyy jo toimialan perusteella. kute1_18-23.indd 20 22.1.2020 13.33. -Jo kaavoitusvaiheessa pitäisi tarkistaa, minkälaisia potentiaalisia riskikohteita viranomaisrekisteristä löytyy. Euroopassa epäiltyjä kohteita arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa ja Suomessakin on jo 1990-luvulta alkaen rekisteröity noin 25 000 pilaantuneeksi epäiltyä kohdetta
Tilanne muuttuu vasta sitten, kun esimerkiksi teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi, Vepsäläinen sanoo. -Jos maa-alueen käyttö ei muutu, ei sitä tarvitse kunnostaa, jos akuuttia riskiä ei ole. Kun kaatopaikkoja on yhä vähemmän, pilaantuneiden maiden hyötykäyttö on noussut keskusteluun erityisesti vähemmän pilaantuneiden massojen osalta. kute1_18-23.indd 21 22.1.2020 13.33. Suomalaisosaamista miljardimarkkinoilla tietojärjestelmään, josta he näkevät kaavaa tehdessään riskipitoiset kohteet, Pyötsiä sanoo. Pilaaja maksaa, jos löytyy Lähtökohta on aina se, että pilaaja maksaa pilaantuneeksi epäillyn maaalueen tutkimukset ja puhdistamisen. Näin vältytään turhalta kaivamiselta ja maan kuljettamiselta. Tällainen maankäyttö on parasta kiertotaloutta, Pyötsiä sanoo. Maksettavaa ei tule niin kauan, kun pilaantunut maa ei aiheuta riskiä. Yksi tapa on ohjata maankäyttöä niin, ettei osoiteta herkkää maankäyttöä lievästi pilaantuneelle alueelle. Niitä voidaan MASA-asetuksen mukaan toivottavasti hyödyntää jatkossa nykyistä paremmin. Savaterra on puhdistanut Suomessa pilaantuneita maita esimerkiksi entisten teollisuuslaitosten, bensa-asemien tai satamien öljytai kemikaalivarastojen alueilta. Näille markkinoille pyrkivät myös suomalaiset alan yritykset. Pilaantuneiden maiden tutkimuksen ja puhdistuksen maailmanlaajuisten markkinoiden arvioidaan olevan 60 ja 80 miljardin euron välillä ja EU-alueellakin 6,5 miljardia euroa. -Kaupungeissa muodostuu paljon kynnysarvomaita, joiden hyötykäyttö on vaatinut tähän saakka ympäristöluvan. Tulossa oleva kynnysarvomaita koskeva MASA-asetus on toinen iso askel. 21 Kuntatekniikka 1/2020 . Vuonna 2007 voimaan tullut pilaantuneita maita koskeva PIMA-asetus on ollut Vepsäläisen mielestä hyvä uudistus. -Maa-ainekset kannattaa hyödyntää kohdekiinteistössä aina kun mahdollista. Kynnysarvomaiden voidaan käyttää esimerkiksi meritäytöissä yhdessä muiden materiaalien kanssa, kun Va ha ne n En vi ro nm en t O y Kun kaatopaikkoja on yhä vähemmän, pilaantuneiden maiden hyötykäyttö on noussut keskusteluun erityisesti vähemmän pilaantuneiden massojen osalta. Savaterran termisessä prosessissa orgaaniset myrkyt poltetaan 800-1300 asteessa. Kun maa-alueesta tehdään kauppoja, vastuita voidaan sopimuksella siirtää ostajalle. Lämpötilaa säädellään sen mukaan, minkälaisia lähtöaineet ovat ja mihin käyttöön maa-aines polton jälkeen menee. Niillä onkin jo näyttöjä osaamisestaan. Rovaniemeläinen Savaterra on puhdistanut vanhan puukyllästämön maita Ranskassa, sillä on parhaillaan seitsemän miljoonan euron urakka Virossa ja seuraavaksi sen siirrettävä puhdistuslaitos suuntaa Romaniaan neutraloimaan vanhan hyönteismyrkkytehtaan maita. Ne ovat menneet maankaatopaikoille, joissa maiden vastaanotto on maksullista, Vepsäläinen sanoo. Nämä maat ovat pilaantumattomia eli ne alittavat kynnysarvot, mutta niissä havaitaan pieniä haitta-ainepitoisuuksia. Siinä kaikki PIMA-hankkeet siirtyivät lupamenettelystä ilmoitusmenettelyn piiriin. Maa-ainekset kiertoon Massanvaihto on ollut perinteinen puhdistustapa eli pilaantuneet maat on kaivettu pois ja viety käsittelypaikoille ja muun muassa kaatopaikkojen peittomaiksi. Tehdään sinne esimerkiksi parkkialue eikä päiväkoti. Kun näin tehdään, pitää ostajan olla tarkoin selvillä, mitä riskejä maa-alueeseen liittyy. Käsittelyn jälkeen vielä jäljellä olevat vaaralliset aineet, kuten raskasmetallit, stabiloidaan maamassaan
Pilaantuneiden maiden syntypaikalla tehtävää käsittelyä kutsutaan in situ -menetelmäksi. Lisätietoja: maaperakuntoon.fi syke.fi: Tietoa pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen tilaajalle -julkaisu (TIPI)ymparisto.fi/pilaantuneetalueetsuomessa https://www.hankintakeino.fi/fi/pilaantuneiden-maidenkunnostuksen-urakkahankintojen-pima-kehittajaryhma Kunnissa on nykyään hyvä ymmärrys oman alueen maankäytön historiasta. Uusimpina menetelminä on otettu käyttöön biologiset ja kemialliset puhdistusmenetelmät, joilla puhdistetaan sekä maa-aineksia että pohjavesiä. In situ -menetelmät sopivat muun muassa klooratuille yhdisteille ja öljyille. Tutustu työtehtäväkohtaisesti optimoituihin, helppokäyttöisiin tuotteisiimme ja toimintoihimme, joilla hoidat suunnittelun, reaaliaikaisen hallinnan ja seurannan sekä toiminnan analysoinnin. Kalkitsemisella puolestaan nostetaan maa-aineksen pH-arvoa, jolla suitsitaan syanidiyhdisteitä. Jos maa-aineksessa ei ole rajuja myrkkyjä, se voidaan esimerkiksi kompostoida tai stabiloida, jolloin haitalliset metallit neutraloidaan maamassaan. Siinä huomioidaan eri menetelmien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä ympäristöja terveysvaikutukset, Pyötsiä sanoo. Näillä keinoilla haitta-aineet käsitellään vaarattomiksi tai niin että poistuvat maasta kokonaan. Maaperään voidaan esimerkiksi injektoida ravinteita mikrobeille, jotka syövät haitta-aineita. Käsittely haitta-aineen mukaan Pilaantuneita maita on käsitelty hyvin monella tavalla niiden sisältämien haitta-aineiden mukaan. Massanvaihtoa käytetään paljon, koska rakentamisen tieltä joka tapauksessa kaivetaan maa-aines ylös. | p. Ratkaisut kunnille • Autori Katujen kunnossapito • Autori Ympäristön kunnossapito • Autori Laadunvalvonta • Autori Päällystys ja paikkaus • Autori Tiemerkinnät • Autori Ulkovalaistus • Autori 360-Google StreetView kuvaaminen • Autori Liikennemerkki • Autori Liikennemittaus Suomen laajin valikoima kustannustehokkaita ratkaisuja kunnossapidon tehostamiseksi ranta-alueita laajennetaan uudisrakentamiselle. Myös infrarakentamisessa, kuten meluvalleissa, ne ovat sopivaa materiaalia. Puhdistusmenetelmää päätettäessä pitää aina tuntea haitta-aineet ja niiden pitoisuudet. Kolmas on perinteinen massanvaihto eli pilaantunut maa kuljetetaan pois. . -Valtiontukea saavissa hankkeissa tehdään riskinarvioinnin rinnalla kestävyyden arviointi, jossa arvioidaan eri puhdistusmenetelmät. Jos maa-aineksessa on erittäin myrkyllisiä POP-yhdisteitä (persistent organic pollutant eli pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä), kuten PCB:tä tai dioksinia, voidaan käyttää termistä käsittelyä. On site -menetelmillä massat kaivetaan ylös ja puhdistetaan paikan päällä. { Viheralueet } www.autori.. Nämä menetelmät ovat usein kalliita ja hitaita. 0424 97 2200 Säästä kustannuksia hallitsemalla ja tehostamalla kunnossapitoa. Siinä pilaantuneeseen maahaan syötetään 90-800 asteista lämpöä. info@autori.. Tarjoamme uusimmilla teknologioilla toteutettuja sovelluksia, tietopalveluja sekä järjestelmäintegraatioita tehostamaan asiakkaan toimintaa. Siksi niitä käytetään rajoitetusti. Haitta-aineet voidaan myös ensin sitoa aktiivihiilellä, jonka jälkeen mikrobit tuhoavat ne. Tätä käsittelytapaa sovelletaan joko niin, että siirrettävä laitteisto viedään saastuneelle alueelle tai maanvaihtona, jolloin maa-aines toimitetaan puhdistuslaitokselle. kute1_18-23.indd 22 22.1.2020 13.33. Autori Oy on teiden, katujen ja sähköverkkojen kunnossapidon digitalisoinnin tunnustettu edelläkävijä
23 Kuntatekniikka 1/2020 { Kolumni } RAKENNETUN YMPÄRISTÖN DIGITALISAATIO KIIHTYY TEEMU LEHTINEN Kirjoittaja on KIRAHubin (KIRA-InnoHub ry) toimitusjohtaja. Tietomallien käyttäminen lupaprosessissa tehostaisi myös lupaviranomaisen työtä, kun koneen voisi valjastaa töihin tarkistamaan muun muassa rakennusmääräysten toteutumisen automaattisesti. . Digitalisaation hyödyt realisoituvat kunnolla vasta sitten kun pystymme skaalaamaan parhaat ratkaisut laajasti käyttöön koko Suomessa. . Kokeiluissa testattiin uusia mahdollisuuksia, törkittiin lainsäädännön rajoja ja annettiin maistiaisia tulevaisuudesta. KIRAHubin missiona on vauhdittaa rakennetun ympäristön kestävää digitalisaatiota avoimen, monimuotoisen ja innostavan yhteistyön avulla. Kunnat voisivat toimia tässä tärkeinä kehityksen vauhdittajina. Dynaaminen palveluverkkosuunnittelu taas muuttaa perinteisen projektimuotoisen toimintatavan reaaliaikaiseksi prosessiksi. KIRA-digissä käynnistynyt työ jatkuu uuden yleishyödyllisen yhdistyksen, KIRAHubin muodossa. . Miten voisimme paremmin hallita palveluverkkoa, jos meillä olisi reaaliaikainen tieto asukkaiden kehittyvistä tarpeista ja toisaalta tarjolla olevasta palvelutarjonnasta ja resursseista. Alkuvuodesta Helsingin Maria 01:seen aukeaa ekosysteemin avoin kohtaamispaikka, jossa yhteistyö on entistäkin helpompaa. Kunnilla on keskeinen rooli rakennetun ympäristön tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä. Tervetuloa mukaan tekemään Suomesta rakennetun ympäristön kestävän digitalisaation edelläkävijä! Lisätietoja: maaperakuntoon.fi syke.fi: Tietoa pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen tilaajalle -julkaisu (TIPI)ymparisto.fi/pilaantuneetalueetsuomessa https://www.hankintakeino.fi/fi/pilaantuneiden-maidenkunnostuksen-urakkahankintojen-pima-kehittajaryhma kute1_18-23.indd 23 22.1.2020 13.33. . . . R akennettu ympäristö digitalisoituu nyt vauhdilla. Noin neljännes KIRA-digin kokeiluista liittyi kuntakenttään. Edellisen hallituskauden KIRA-digi käynnisti muutosvoiman, joka etenee nyt monella rintamalla. Suomessa tietomallipohjainen suunnittelu on ollut valtavirtaa jo vuosikausia, mutta edelleen rakennusvalvonnat vaativat 2D-piirustuksia lupa-aineistona. . . Mutta sen toteutuminen vaati tiivistä yhteistyötä, yhtenäistä tapaa tuottaa ja hallita tietoa sekä rohkeita investointeja. Miten digitalisaatio voi lisätä tuottavuutta, parantaa laatua, ja tehdä datalähtöisesti parempaa rakennettua ympäristöä asukkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Uusi hallitusohjelma päätti kantaa kortensa kekoon näihin talkoisiin ja ilmaisi tavoitteekseen luoda Suomeen uusi kansallinen rakennetun ympäristön rekisteri ja tietoalusta, johon maankäyttöpäätökset ja rakentamisen ohjaus tulevaisuudessa tukeutuvat. Tila toimii myös uusien ratkaisujen testialustana, jossa niitä pääsee helposti esittelemään ja kokeilemaan. Kärkinä kuntakokeiluista nousivat tietomallipohjainen rakennuslupa ja sekä dynaaminen palveluverkkosuunnittelu. Laskimme pelkästään KIRA-digin kokeilujen hyötypotentiaaliksi 5,5 miljardia euroa vuositasolla Suomessa. . KIRA-digissä tehtiin 139 digikokeilua rakennetun ympäristön eri elinkaaren vaiheissa, aina maankäytön suunnittelusta yksittäisen kohteen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ja kaikkeen siltä väliltä. Tässä tullaan luomaan tulevaisuuden kansallista mallia hallita rakennetun ympäristön digitaalista kaksosta koko Suomesta, ja tässä työssä kannattaa olla mukana niin ministeriöiden, kuntien kuin yksityisen sektorinkin
Ja an a Åb er g kute1_24-29.indd 24 22.1.2020 13.30. 24 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Sisäilmaprosessissa on huomioitava pienetkin yksityiskohdat SELVITYS ALKAA SALAPOLIISITYÖLLÄ Sisäilmaselvityksissä on monenlaisia toimintatapoja. Vantaalla sisäilmaprosessi laitettiin järjestelmällisiin uomiin
Vantaalla toimii koulujen yhteinen sisäilmaterveydenhoitaja, jonka <<< Vantaan Tilakeskuksen sisäilma-asiantuntijat Olli-Pekka Andelin, Antti Soininen ja Leena Stenlund tutkimassa kohteen rakennekuvia. Vaikka mitään ei näkyisi tai missään ei olisi poikkeavia hajuja, oireiluilmoitus on syy käynnistää tutkimukset. tuella mietitään, miten voidaan helpottaa oppilaan tilannetta. Kattavat tutkimukset maksavat itsensä heti takaisin, vaikka tutkimusten hinta voi tuntua alkuun suurelta. Mitä enemmän ja useammalla oireilua on, sitä herkemmin on teetettävä laajat tutkimukset. Prosessi lähtee käyntiin sisäilmailmoituksesta ja päättyy usein vasta vuosien päästä, kun tutkimusten ja korjausten jälkeen seuranta osoittaa tilanteen parantuneen. Vantaalla suositaan mahdollisimman kattavia tutkimuksia, sillä ne ovat kokemuksen mukaan ainoa keino selvittää laajasti korjaustarvetta. Jos tutkimukset kohdistuvat vain muutamaan tilaan tai vain osaan rakenteista, lopputuloksena voi olla huomattava ylikorjaus tai alikorjaus. Nykyisellään suurimmat haasteet Vantaalla on asiantuntijaresurssien riittävyys tutkimusja korjauspuolella, sekä väistötilojen puute. Varsinkin vanhassa rakennuksessa on voinut tapahtua paljon muutoksia tilojen käyttötarkoitukseen, ja tätä riskit eri kohdissa ovat voineet muuttua. Tyypillistä on, että päiväkodissa tai koulussa on otettu leikkihuoneiksi tai luokkatiloiksi pieniä varastoja tai kopiohuoneita, joihin ei välttämättä ole suunniteltu edes tuloilmareittejä. Rakennekuvista katsotaan rakennuksen riskikohdat ja herkästi vaurioituvat rakenteet sekä selvitetään, mitä tutkimuksia ja korjauksia rakennuksessa on sen historian aikana tehty. Ensikartoitus on salapoliisityötä Ensikartoitus määrittää sen, lähdetäänkö tekemään rakennukseen laajempia kuntotutkimuksia vai riittävätkö rajatummat selvitykset. Kiinteistöjen huollon ja siivouksen sekä henkilöstöresurssien vähäisyys ja kustannusten nousu luovat haastetta. Järjestelmällinen sisäilmaprosessi helpottaa tekemistä, silloin kaikilla on tiedossa, miten asiat hoidetaan sisäilmaongelmia esiintyessä. Iso osa kiinteistöistä voi olla samaan aikaan peruskorjausiässä. 1970-luvulla rakennetut märkätilat ovat voineet jättää vaurioita välipohjarakenteeseen, vaikka nykyisellään kohdassa olisikin luokkatiloja. Kuntotutkimuksen yhteydessä selvitetään ilmanvaihdon toimintaa vähintäänkin silmämääräisesti ja pisKustannusteknisesti on järkevää tehdä mieluummin hieman ylimitoitetut tutkimukset kuin alimitoitetut. Riittämätön korjaustyö voi kustantaa lopulta huomattavasti enemmän: korjaukset joudutaan uusimaan tai huomataan, että korjauksista huolimatta oireilu jatkuu tai rakennus on korjauskelvoton. kute1_24-29.indd 25 22.1.2020 13.30. Laajat sisäilmaja rakennetekniset tutkimukset mahdollistavat kiinteistöjen jaottelun kiinteistösalkkuun niiden todellisen kunnon ja korjaustarpeen mukaan. Päiväkotiryhmät ovat voineet ihmismäärältään tuplaantua sitten 1970-luvun, mikä aiheuttaa vaatimuksia ilmanvaihdon kanavistolle ja koneille. Jos kattavan kuntotutkimuksen avulla saadaan selville, että rakennuksen korjaaminen ei ole kustannusten puolesta kannattavaa, tutkimus on tuottanut erittäin tärkeää tietoa kiinteistön omistajalle. Samaan aikaan kun selvitellään rakennuksen kuntoa ja korjaustarvetta, rakennuksessa oireilijoita ohjataan terveydenhuoltoon, jotta oireita saadaan hoidettua. Myös LVI-kuvat ja työpiirustukset käydään läpi. Aiemmat korjaukset eivät ole välttämättä onnistuneet, tai valittu korjausmenetelmä ei ole ollut pitkäikäinen ratkaisu. Ensikartoituksessa sisäilma-asiantuntija havainnoi rakennuksen näkyvät vauriot ja kosteusjäljet, hajut ja muut poikkeamat aistinvaraisesti. Laajoilla tutkimuksilla päästään maaliin Tutkimusten laajuus määräytyy alkukartoituksen ja tutkimusten perusteella. Tutkimukset käynnistetään oireilusta tai muista havainnoista Tutkimusten aloittamiseen riittää hajuhavainto, näkyvä kasvusto tai korjaamaton kosteusvaurio. 25 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Leena Stenlund V antaan kaupungin sisäilmaprosessi on nykyisellään toimiva, mutta haasteitakin löytyy. Tutkimusten yhteydessä selvitetään tilankäyttäjien lukumäärät ja tilojen käyttötarpeet sekä miten hyvin vanhat suunnitelmat vastaavat enää nykykäyttöä. Vanhojen korjausmenetelmien, korjaussuunnitelmien ja toteutuneiden korjausselostusten perusteella arvioidaan riskit. Siirtävillä korjauksilla on voitu saada lisäaikaa vaurioituneen rakenteen hallinnassa, kun rakennus odottaa laajempia ja perusteellisempia korjauksia. Sisäilmaprosessiin vaikuttavat niin laajat ja suuret kokonaisuudet kuin pienet yksityiskohdatkin. Olli-Pekka vastaa ilmanvaihtoasioista, Antti ja Leena rakennusterveysasiantuntijoina selvittävät rakenteelliset riskit ja tutkimusalueet. Käyttäjien havainnot ovat tärkeitä, sillä he ovat tiloissa päivittäin. Kevyiden mittausten avulla selvitetään pistokoemaisesti ilmanvaihdon toimintaa ja painesuhteita sekä pintakosteuksia. Käyttäjiltä kysellään heidän havaintonsa ja kokemukset eri tiloista sekä selvitetään tilat, joissa on oireilua tai olosuhteet muuten puutteelliset. Tilajärjestelyillä hoidetaan jo ensi alkuun yksittäisten oireilijoiden tai yksittäisten oireilutilojen tilanne. Oireilu ja tilankäyttäjien havainnot ohjaavat voimakkaasti selvittelyä. Kunnissa ja kaupungeissa on tyypillisesti haasteita suuren kiinteistökannan hallinnassa. Tyypillisesti tutkimusten kustannus on muutaman prosentin luokkaa korjausurakan kokonaisbudjetista. Pätevyysvaatimuksena ensikartoituksen tekijälle on rakennusterveysasiantuntija. Kustannusteknisesti on järkevää tehdä mieluummin hieman ylimitoitetut tutkimukset kuin alimitoitetut – tutkimusten kustannukset ovat vähäiset korjauskustannuksiin nähden
Ja an a Åb er g Sisäilma-asioiden selvitystiimi (Soininen (vas), Stenlund, Andelin) mittaavat toimiston painesuhteita, 40 Pascalin alipaine ei näytä hyvältä. Hyvä tutkija ottaa vastuun kohteesta Tutkimusten onnistuminen riippuu monista tekijöistä. 26 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } tokoemaisesti. Hyvä ja kokenut tutkija informoi tutkimuskohteen tapahtumista aktiivisesti, vie kattavat tutkimukset loppuun aikataulussa ja raportoi asiat pyydetyllä tavalla. kute1_24-29.indd 26 22.1.2020 13.30. Jos ilmanvaihto ei ole kohtalaisen uusi tai juuri laajemmin tarkastettu ilmamäärien, toiminnan, kuitulähteiden ja puhtauden osalta, on hyvä teettää kuntotutkimuksen yhteydessä laajempi ilmanvaihdon kuntotutkimus. Haasteita tutkimusprosessissa on ollut oikeanlaisten ja riittävän osaavien tutkijoiden saaminen kilpailutuksella sekä työn laadun valvonta. Paikalliset mikrobivauriot tai lyhytaikainen ongelma ei ole syy tehdä koko kiinteistöön homesiivousta. Tutkijan on osattava hallita suurta kokonaisuutta ja otettava vastuu tutkimusprosessista. Käytännössä rajan vetäminen homesiivouksen tarpeelle on haastavaa, sillä kaikissa peruskorjauksiin menevissä kiinteistöissä on vähintäänkin jonkin verran mikrobiongelmaa ja sisäilmaongelmia. Työ on vaatinut veronsa, kaikki tutkimukset ja korjaukset eivät ole onnistuneet. Vantaalla on kokeiltu hieman erilaisia malleja pieniin ja isoihin tutkimuksiin, ja nyt on alkanut vakiintua käytännöt, miten päästään parhaimpaan lopputulokseen. Jokainen rakennus on tarkasteltava erikseen ja valittava juuri siihen rakennukseen ja rakenneosiin sopivat tarkastusmenetelmät. Homesiivouksista on tehty erikseen laaja toimintaprosessi, jolloin säännönmukaiset puhdistukset voidaan toteuttaa sujuvammin. Käytännössä työ vaatii tilaajalta paljon resursseja tutkimusten alkuun, seurantaan ja tutkimustulosten loppukäsittelyyn. Näin tarvittaviin puhdistuksiin voidaan varautua jo ennen väistötiloihin siirtymistä. Päätös homesiivouksen tarpeeseen määritetään jo tutkimusvaiheessa tai sen jälkeen, kun kiinteistön sisäilmatilanne on tiedossa. Kyseisessä toimistotalossa on purkutyöt nyt jo käynnissä, rakennuksen korjaaminen ei ollut kustannusteknisesti järkevää. Tutkijan kokemus ja laaja osaaminen ovat suurimpia tutkimusten onnistumisen edellytyksiä
Kuopiossa sekä myöhemmin myös Oulussa. Helsingissä, 17.3. Rakennuttajan pätevyyskoulutukset • Infrahankkeen rakennuttaminen 17 (RAP) 29.9.2020-10.3.2021 • Viherrakennuttaminen (RAP) 29.9.2020-10.3.2021 • Rakennuttamisen johtaminen 20 (RAPS) 24.11.2020-16.6.2021 Kiinko on kiinteistöja rakennusalan johtava kouluttaja, joka kehittää alan nykyisten ja tulevien ammattilaisten osaamista. Vähäiseltäkin tuntuvat asia voivat vaikuttaa suuresti koko prosessin onnistumiseen. Katso lisää: www.kiinko.fi kute1_24-29.indd 27 22.1.2020 13.30. Tilajärjestelyillä voidaan saada nopeasti tilanne hallintaan. Itse puhdistus on suoraviivaista, kun sen toteuttaa homepuhdistusalan ammattilainen, mutta puhdistettavien kalusteiden ja tavaroiden valinnassa tarvitaan asiantuntija-apua. Eräässäkin kiinteistössä oli ohjeistuksen vastaisesti tuotu väistötiloihin mukana mm. Tampereella, 28.4. Tilankäyttäjillä ei riitä osaaminen sen arviointiin, onko joku tavara puhdistettava vai ei. Turussa, 21.4. Kyseisessä kiinteistössä palattiin korjausten jälkeen korjattuihin tiloihin, oireiluttavat ja haisevat tavarat heitettiin pois. Tyypillisesti jo korjaussuunnittelu vie kuukausia, joten heti tutkimusten jälkeen ei päästä korjaamaan laajoja rakennevaurioita. Vahvista asiantuntijuuttasi Infran kunnossapidon johtaminen 6 (KUP) 21.4.-28.10.2020 Täsmäkoulutusta kunnossapitopalvelujen tilaajille ja tuottajille. Ensiapua tilanteeseen On tärkeää varmistaa tilankäyttäjille terveet tilat, sisäilmakorjauksia ei voida jättää odottamaan tulevaa peruskorjausta vuosien päähän. Tilankäyttäjien tilannetta on pyrittävä helpottamaan heti tutkimusten jälkeen ensiaputoimenpiteillä, Sisäilmaprosessikaavio, jossa samanaikaisesti lähdetään selvittämään rakennuksen kuntoa ja hoidetaan oireilevia henkilöitä. askartelutarvikkeita ja vanhoja leluja, jotka haisivat ja oireiluttivat väistötiloissa. Rakennushankkeen allianssisopimus Koulutukset 27.2
Vielä ei olla sisäilma-asioissa valmiita, tekemistä riittää kyllä. Rakennuksen alipaineisuutta vähentämällä tai ylipaineiseksi saattaminen voi merkittävästi auttaa oireilun vähenemiseen ja tilanteen paranemiseen. Runsas alipaine voi jopa suurelta osalta aiheuttaa sisäilmaongelman, kun ilmavirta repii vaurioituneen rakenteen sisältä hajuja ja epäpuhtauksia. Ilmanvaihdon puutteellinen toiminta heijastelee tunkkaisuuteen ja oireiluun. Jatkossa Vantaalla keskitytään vieläkin enemmän ensiaputoimenpiteisiin ja tilojen olosuhteiden helpottamiseen sekä tiedottamisen laajentamiseen. Jonkin verran oireilua on oletettavaa jokaisessa rakennuksessa, täysin ongelmatonta ja jokaiselle tilankäyttäjälle optimaalisesti sopivaa rakennusta ei ole. Vantaalla yksi tiedottaja keskittyy sisäilma-asioihin. kute1_24-29.indd 28 22.1.2020 13.30. Kirjoitus perustuu Leena Stenlundin opinnäytetyöhön 1,5 vuotta kestäneestä korjausrakentamisen erikoistumiskoulutuksesta Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa (HAMK). Sisäilmakohteissa oireet ja hajut ovat vähentyneet niin paljon, että tiloissa on voitu jatkaa työskentelyä kauden loppuun tai korjauksiin asti. Tilankäyttäjien havainnot ja kokemukset ovat tärkeitä: korjaukset ovat onnistuneet, jos tilankäyttäjät ovat tyytyväisiä tiloihin. . Luottamus ja avoimuus on tärkeää Jatkuva ja avoin tiedotus vähentää tilankäyttäjien huolta. Ilmanvaihdon toiminta vaikuttaa sisäilmatilanteeseen. Vantaan kaupungin uusi strategia, jossa yhdeksi tärkeäksi poikkileikkaavaksi teemaksi on nostettu sisäilma-asiat. Tärkeää viestinnässä on kertoa myös ne asiat, joiden on tutkimuksissa havaittu olevan kunnossa ja hyvin, ei pelkästään vauriot ja korjaustarve. Vantaalla noudatetaan kuntien sisäilmaverkoston teettämää Ilmanvaihdon käyntiaikojen opasta, josta löytyy ohjeistusta eri tilanteisiin. Ilmavirtojen avulla ongelmat voivat levitä viereisiin tiloihin ja levittää ongelmaa. Paine-erojen selvittäminen ja hallinta koko rakennuksessa auttavat helpottamaan tilannetta. Opinnäytetyön aiheena oli Korjausrakentaminen sisäilmakohteissa ja siinä käsiteltiin laajasti kaikkia sisäilmakohteen korjausrakentamisessa huomioitavia asioita, jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen. Haasteellista on tuottaa lyhyitä kansantajuisia tiedotteita teknisesti vaativista aiheista niin, että asia välittyy ja mitään oleellista ei jää pois. Tiedotus toimii, jos tiedotteiden jälkeen sisäilmatilanteesta ei juurikaan tule kysymyksiä tai tietopyyntöjä. Esimerkiksi vuoden 2019 aikana sisäilmatiedotteita on Vantaalla jaettu noin 150 kappaletta, mutta yhteydenottoja tilankäyttäjiltä sisäilma-asiantuntijoille on tullut vain alle 20 koko Vantaan alueella. 28 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } tilanne voi vaatia myös tilajärjestelyitä tai väistötiloja. Nopealla aikataululla tehtävillä rakenteiden tiivistyksillä ja ylipaineistuksilla on saatu hyviä tuloksia Vantaalla
Pätevyysvaatimusten muuttaminen koulutukseksi ja tutkinnoksi on vienyt kaavailtua enemmän aikaa, sillä 17 pätevyysalueen kokonaishallinnointi ei ole ollut yksinkertaisimmasta päästä. Pätevyys-sertifikaatista on tulossa katuja viheralueiden kunnossapidon laadun tae. Sertifikaatista haluttiin myös todellinen pätevyystodistus: tentin suorittaminen ei saanut olla läpihuutojuttu vaan sen piti mitata laajoja tietoja, jotka haastavat mm. SKTY oli työskennellyt kahden vuoden ajan uusien katuja viheralueiden kunnossapidon määritelmien ja vaatimusten formalisoimiseksi. Kokenut ammattilainen voi päästä läpi tentistä ilmankin pätevyyspajaa, joskin kymmenien testitenttien perusteella rautaisista ammattilaisistakaan kaikki eivät pääse läpi kerralla, Toiskallio huomauttaa. Pätevyysvaatimusten tarve on hyvin käytännöllinen: katuja viheralueiden kunnossapidon laadun varmistamiseksi tarvitaan yhtenäisiä käytänteitä ja osaamista. Lisää osaamista katuja viheralueiden kunnossapitoon Ensimmäiset pätevyyssertifikaatit myönnettiin Ensimmäiset Kuntatekniikan pätevyydet -sertifikaatit myönnettiin tammikuun puolivälissä. Suomessa on jo kymmeniä Kuntatekniikan pätevyydet -sertifikaatin haltijoita. Kyseinen pätevyysjärjestelmä on ollut tarpeen useammallakin tavalla. Pätevyydellä on merkitystä myös kunnille ja alan imagolle. -Tarkoituksena on ulottaa pätevyyskoulutus jatkossa yhtäältä kentälle ja toisaalta ylimpään tekniseen johtoon. H el i So rj on en kute1_24-29.indd 29 22.1.2020 13.30. -Helsingin Stara toimi tässä päänavaajana ja ensimmäiseen Pätevyyspajaan osallistui 50 staralaista. Pätevyyssertifiointi ja tarvittaessa Pätevyysajatkin on tarkoitus ulottaa koko maahan. Suomessa on jo kymmeniä Kuntatekniikan pätevyydet -sertifikaatin haltijoita. Myös kenttä mukaan Työpaja oli suunnattu keskijohdolle ja työnjohdolle. 29 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Markku Vento S uomen kuntatekniikan yhdistys julkisti Kuntatekniikan pätevyydet -vaatimukset keväällä 2018. suurten organisaatioiden työntekijöiden siilomaista osaamista, kertoo pätevyyksiä ja niiden sertifiointia mukana rakentamassa ollut valtiotieteiden tohtori Kalle Toiskallio. Pätevyyslautakunta kuvastaa koko sertifikaatin ajatusta: sen jäsenet ovat paitsi SKTY:stä, myös kunnista ympäri maata Helsingistä, Espoosta, Raisiosta ja Jyväskylästä. -Pätevyystentin kysymyksiin voi vastata netissä tai paperilla. Kuntatekniikan pätevyyksien tarkoitus on ollut yhdistää eri pätevyydet toimialan kannalta relevanteiksi kokonaisuuksiksi, ikään kuin sateenvarjoksi koko alalle. Perustyöntekijä pärjää tentissä kevyemmällä johtamisen ja suunnittelun tietämyksellä. Tämä tehdään SKTY:n toimistolla tai muussa valvotussa tilaisuudessa. Mutta sen lisäksi pätevyyssertifikaatilla pyritään lisäämään alan houkuttelevuutta ja arvostusta: alalle tulijoita ei ole ryntäykseksi asti, vaan uusia tekijöitä tarvitaan jatkuvasti. . { Yhdyskunta } Pätevyyspajasta koulutusta Aluksi oli tarkoitus tehdä koulutusyhteistyötä ammatillisen koulutuksen laitosten kanssa, mutta sitten päädyttiin rakentamaan yrityksille ja kunnallisille kunnossapitoyksiköille kaksipäiväinen pätevyyspaja, jossa on ollut luentoja aihealueesta, vertaiskeskusteluja ja laadittu henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa. Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta, Toiskallio kertoo. Pätevyysvaatimukset valmisteltiin alan toimijoiden kanssa yhteistyössä palvelemaan koko kuntatekniikan arvoketjua. Tammikuun puolivälin jälkeen SKTY:n Pätevyyslautakunta myönsi tentin läpäisseille ja kolmen vuoden työkokemuksen omaaville staralaisille ja muille sertifikaatin hakijoille pätevyyssertifikaatit. -Mukaan haluttiin koko katuja viheralueiden kunnossapidon kokonaisuus. Ensinnäkin se auttaa rekrytoinneissa, urakkakilpailutuksissa ja helpottaa sekä työnantajien että työntekijöiden asemaa, kun osaamisen taso voidaan dokumentoida. -Ja onhan se myös omaisuudenhallinnan kannalta aivan olennaista, että arvokkaita katuverkostoja ja viheralueita hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, Toiskallio sanoo
30 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Se pp o H aa vi st o kute1_30-33.indd 30 22.1.2020 13.31
PÄTEVYYSVAATIMUKSET JÄÄMÄSSÄ LAISTA POIS Hallitusohjelman ”Kuntotarkastajien pätevyysvaatimukset lakiin” –tavoite on jäämässä MRL:n uudistuksen pyörteisiin, kun kopinottajaa ei ministeriöistä tunnu löytyvän. Asiassa on sanottavansa työja elinkeinoministeriöllä (TEM), joka Kuntoarvio tapahtuu yleensä rakenteita rikkomatta ja on usein aistinvarainen, mutta kuntotutkimus taas kohdistuu koko rakennukseen tai rakennusosaan. Uudisrakentamisessa MRL:n edellyttämien suunnittelijaja työnjohtopätevyyksien varmistaminen on ollut rakennuslupaviranomaisten tehtävä. Alan toimijatkin kaipaavat pätevyysvaatimusten selkeyttämistä, mutta yhteistä näkemystä ei näytä syntyvän siitä, miten tavoite toteutetaan ja mihin lakiin pätevyydet viedään. 31 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Risto Pesonen N ykyinen hallitus pyrkii vahvasti edistämään rakennusten kosteusja homeongelmien torjumista, ja siihen liittyy myös hallitusohjelman selkeä kirjaus: ”Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset”. Rakennusten kunnon tutkimiseen liittyviä kelpoisuusvaatimuksia ei tällä hetkellä ole MRL:ssa, ja asuinja työtilojen terveydensuojeluja työturvallisuusasiat ovat sosiaalija terveysministeriön (STM) vastuulla. lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Sen tavoitteena on vuoden 2021 loppuun mennessä kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja varmistaa, että Kosteusja homeongelmien kuntotutkimukset tuuliajolla. Kun kuntotarkastajan pätevyys otetaan lakiin, myös sen arviointi tulisi olla selkeää. kute1_30-33.indd 31 22.1.2020 13.31. Tutkittaessa esimerkiksi kosteusvauriota tulee olla ennakkoon selkeä suunnitelma siitä, miksi ja mitä tutkitaan. Kolmen ison henkilösertifioijan, FISE Oy:n, Eurofins Expert Services Oy:n ja Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy:n lisäksi löytyy useita pätevöinnissä toimivia osapuolia, ja ongelmana pidetäänkin riippumattomuuden hämärtymistä ja keskitetyn rekisteröinnin puutetta. Tässä viidakossa kuntoarviot, -tarkastukset ja -tutkimukset ovat aivan oma lukunsa ja vastuu jakautuu usean ministeriön vastuulle. Pienemmissä hankkeissa järjestelmä on sen sijaan melkoinen tilkkutäkki. Maankäyttöja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus, johon myös pätevyysjärjestelmän tarkistus kuuluu, on erittäin laaja kokonaisuus
Viimeksi ongelmaan paneutui KUNTO-hanke (Rakennusteknisen kunnon arvioijien koulutusten ja pätevyyksien kehittäminen). Olemme tulleet siihen tulokseen, että lisää täytyy selvittää, millä pykälänmuutoksella tai asetuksen muutoksella tuo hallitusohjelman kohta on ollut tarkoitus saada hoidettua, Martinkauppi kuvailee. Olemme keskustelleet ongelmasta ja todenneet, että kuntotutkijoita ja -arvioijia on monenlaisia ja ongelma menee monelle hallinnonalalle. Mielestämme kuntotarkastajan pätevyyden arvioinnissa voitaisiin ottaa mallia rakennusterveysasiantuntijan pätevyyden määrittämisestä STM:n puolella, Anu Kärkkäinen sanoo. Nykymenettely, jossa kuntien rakennusvalvontaviranomaiset arvioivat suunnittelijan ja työjohtajan pätevyyttä eri tavalla, kaipaa selventämistä. Pärjättävä vanhoilla pätevyyksillä MRL:n rakentamisjaoston puheenjohtaja Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä (YM) kuitenkin kertoo, että MRL:n uudistuksessa tilanne kuntotutkimuksen ja niihin liittyvien pätevyyksien osalta on auki. Pätevyyden tulisi ratkaista koulutus ja riittävä kokemus kyseiseen tehtävään ja niiden pohjalta rakennusvalvonta arvioisi kelpoisuuden yksittäiseen rakennushankkeeseen. Tästä on seurauksena se, että ARA itse arvioi tänäkin vuonna avustuksiinsa liittyvien kuntotutkijoiden pätevyydet, mistä kainalojutussa enemmän. -Asuntokaupan yhteydessä tehtävä kuntoarviointi on vain arvio. Tähän vaikutti talkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan YM:n näkemys, että kuntotutkimus kuuluu kiinteistönpitoon ja kiinteistöpito ei kuulu MRL:n piiriin. Niinpä nyt rakennuksia suunnittelevat ja rakentavat rakennusalan ammattilaiset, mutta niitä tutkivat terveysalan ammattilaiset, Pirinen ihmetteli Talkoissa. Kun kuntotarkastajan pätevyys otetaan lakiin, myös sen arviointi tulisi olla selkeää. Rakennetta rikkomaton arviointi ei riitä Kuntoarviointia tekevä kuntotarkastajalla (AKK) on FISEn tarvelähtöinen pätevyys ja hän voi tehdä ns. FISE ja RIL näkevät oikeiden korjaustoimenpiteiden kartoittamisessa tarvittavan vahvaa rakentamisen asiantuntemusta. Tulisi olla valtakunnallinen tulkintaelin tai taho, joka hyväksyy pätevyydet. Kuntotutkijoiden pätevyysjärjestelmää yritettiin ratkoa kosteusja hometalkoissa vuosia sitten, mutta tavoite jäi saavuttamatta. -Terveydensuojelulakiin pätevyydet saatiin, mutta MRL ei ota niitä käyttöön. 32 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Kuntotutkijoiden pätevyysjärjestelmää yritettiin ratkoa kosteusja hometalkoissa vuosia sitten. ensinäkemältä asuntokauppaan liittyen aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman kuntotarkastuksen. Yksiseliteisyyden tarvetta kaikissa pätevyyksissä korostaa Rakennusteollisuus RT:n Anu Kärkkäinen. kute1_30-33.indd 32 22.1.2020 13.31. Totesimme, että suurempien kiinteistöjen jatkuvaa ylläpitoon liittyviin ja asuntokauKuntotutkimusten pätevyysvaatimusten selkeyttämistä kaivataan, mutta yhteistä näkemystä ei näytä syntyvän siitä, miten tavoite toteutetaan ja mihin lakiin pätevyydet viedään. Koska ongelmia esiintyy edelleen toistuvasti, viime keväänä selvitettiin YM:n ja STM:n rahoittamana kuntoarviotyön laatua ja edellytyksiä. Kuntotutkimus taas kohdistuu koko rakennukseen tai rakennusosaan, ja tutkittaessa esimerkiksi kosteusvauriota tulee olla ennakkoon selkeä suunnitelma siitä, miksi ja mitä tutkitaan. H el i So rj on en näkee pätevyysvaatimuksien voivan rajoittaa vapaata ammatinharjoittamista, ja oikeusministeriö taas puuttuu asuntokauppoihin maakaaren kautta. Tavoiteaikataulussa hallituksen esitys on tulossa lausunnolle ensi syksynä, mitä pidän henkilökohtaisesti melko haastavana. Joka tapauksessa vanhoilla pätevyyksillä on nyt pärjättävä. Koska se tehdään rakenteita rikkomatta, ei sillä ole eksaktia pohjaa
Siten otettiin käyttöön avustus sisäilmaongelmaisten asuinrakennusten ja asuntojen kuntotutkimuksiin ja perusparannusten suunnittelussa syntyviin kustannuksiin. -Tärkeätä on, että lainsäädännön uudistuessa koko järjestelmä on looginen kokonaisuus sisältäen pätevyydet. Kun nämä STM:n pätevyydet saataisiin määritettyä, voisi niitä Marita Mäkisen mielestä käyttää rakentamisessa sovellettavassa MRL:ssakin. Silloin asiantuntijan valinta jää ”sattuman varaan” helposti, Inari Weijo sanoo. Hallitussihteeri Liisa Meritähti ympäristöministeriöstä kertoo korjausavustusmomentilta myönnettävän avustuksia kuntotutkimusja korjaussuunnitelma-avustusten lisäksi myös mm. Siksi ohjeistuksessa tulee mainita ne pätevyydet, jotka ovat riittävät, ja asiantuntijalla on rakennustekniikan tutkinto. Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi arvioi uusien tukimuotojen edellyttävän erityisosaamista ja aiempaa laajempaa asiantuntemusta myös hanketta arvioivalta virkamieheltä. FISE odottaakin rauhassa STM:n selvitystä, ja tässä vaiheessa emme lähde pätevyyksiämme muuttamaan. Mutta ”vaatimus” on vasta sitten oikea vaatimus, kun hanke vaatii rakennusluvan ja rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, kuinka vaativa hanke on ja millaisia vaatimuksia asetetaan käytettäville asiantuntijoille. Kuntaliitossa on huomattu kunnianhimoisen hallitusohjelman tuovan lisävaatimuksia ARA-tukien hallinnointiin. Päteväksi katsotaan esimerkiksi kuntotutkija, jolla on asumisterveysasetuksen mukainen tai FISEn pätevyys tai muu vastaava rakennuksen kunnon tutkimiseen riittävä osaaminen ja työkokemus. . Tarkoituksenmukaista on, että jo olemassa olevan pätevyysjärjestelmän lisäksi ei uusia järjestelmiä alettaisiin rakentaa, tarkentaa RIL:n Miimu Airaksinen. Avustuksilla, joihin on hallitusohjelmassa esitetty 2,3 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa, halutaan parantaa kosteusja homevaurioituneissa rakennuksissa asuvien asemaa tukemalla omistajia rakennusten korjaamisessa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Pelkästään omilla kiskoilla ei voi mennä, vaan on kuunneltava, mitä toiset ministeriöt tekevät. hissija esteettömyysavustuksia riippuen siitä, mihin käyttötarkoitukseen ja minkä verran hakemuksia tulee. Edellytyksenä tälle on käytettävien asiantuntijoiden pätevyys, sillä edelleen näytetään korjauksia tehtävän ilman riittävää tutkimusta ja suunnittelua. kute1_30-33.indd 33 22.1.2020 13.31. Lopputuloksena esitimmekin, että terveyssuojelulakiin tulisi saada uusi pätevyys, rakennusten kuntoarvioija RKA, ja uudistuneessa MRL:ssä voitaisiin viitata siihen terveyslain puolella. STM etsii parhaillaan laajalla kyselyllään näkemyksiä asiantuntijoiden osaamisvaatimukset -kysymykseen ja vuoden 2015 asumisterveysasetuksen päivittämistarpeeseen. Raksystemsin Marko Malmivaara toivoo ARAn tuen avulla voitavan ohjata kuluttajia ja asunto-osakeyhtiöitä kuntotutkimuksissa ja korjaussuunnitelmissa oikeaan ja suunnitelmallisempaan suuntaan. Taloyhtiöilläkään ei ole kompetenssia arvioida kuntotutkijoiden pätevyyttä. Siksi on määritettävä selvästi riittävä pätevyys. Hallitusohjelmaa toteuttava laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta tuli voimaan vuoden alusta. Avustuksen myöntämiseen liittyviä pätevyysvaatimuksia harkitaan muutettavaksi, kunhan Maankäyttöja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksessa päästään pitemmälle, Meritähti tarkentaa. Oppaan kirjoittamisesta vastannut Inari Weijo kertoo korjaussuunnittelun osalta pätevyysvaatimuksien löytyvän valtioneuvoston vuoden 2015 asetuksessa rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja sitä täydentävästä YM:n ohjeesta. Monestihan rakennuksia korjataan ilman asianmukaista rakennuslupaa ja viranomaisen mukanaoloa, jolloin pätevyyden vaatiminen jää tilaajan mietittäväksi, onpa hän sitten rakennusalan ammattilainen tai ei. Rakentamisen asiantuntijat ovatkin esittäneet epäilyksensä ARAn resurssien riittävyydestä pätevyyden arvioinnissa, sillä hakemuksia tulee varmasti hyvin erilaisia ja runsaasti. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola kertoo, että vastaukset analysoidaan nopeasti, ja jo keväällä voitaisiin jonkinlaista yhteenvetoa saada aikaiseksi. Ympäristöministeriö pyrki auttamaan tilannetta kosteusja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaamisoppaallaan, joka valmistui Ramboll Finland Oy:n konsulttityönä viime vuonna. Koska kuntotarkastajien pätevyysasia on nyt hallitusohjelmassakin, pitää ministeriöiden yhdessä pystyä sopimaan etenemisestä, Pekkola tarkentaa. Ministeriöiden yhteistyöllä ratkaisu. YM:lle korjausoppaan tehnyt Rambollin Inari Weijo toivoo, ettei avustustuki liu’u vain asuntokauppa-tyyppisiin kuntoarvioihin, vaan sitä hyödynnettäisiin ongelmakohteissa ammattilaisten tekemiin kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitteluun, joihin avustus ensisijaisesti on tarkoitettu. YM halusi korostaa oikeaoppisen korjaussuunnittelun tarvetta ja koko prosessin ymmärtämistä kaikkien hankkeen osapuolten keskuudessa sekä päivittää ohjeistuksen kosteusvaurion korjaustavoista tämän hetken tietotasoon. Erityisasiantuntijoiden rekrytointi on tässä vain osaratkaisu. Myös RIL korostaa oikeiden korjaustoimenpiteiden kartoittamiseksi tarvittavan vahvaa asiantuntemusta rakentamisesta sekä itse kuntotutkimuksessa että suunnittelussa. Opas tarjoaa myös yksityiskohtaista ohjeistusta suunnittelijalle siitä, miten punnita oikeaa korjaustapaa oman kohteensa osalta. -Myöntäessään avustusta kuntotutkimuskustannuksiin ARA edellyttää, että kuntotutkimuksen tekijä täyttää alalla sovitun hyvän tason. pan kuntoarviointiin pitää saada roti, selvittää KUNTO-hankkeen vetäjä FISEn Marita Mäkinen. 33 Kuntatekniikka 1/2020 ARAlta tukea korjaussuunnitteluunkin . -Päällekkäisiä pätevyyksiä ei tulisi rakentaa, vaikka rakennuksen kunnon selvittäminen liittyy enemmän asumisterveyteen. Näissä pätevyysvaatimuksissa, varsinkin kuntotutkimuksen puolella, kaikki liittyy kaikkeen
Emme kuitenkaan ole tämän ongelmavyyhdin kanssa yksin, sillä Hallinnon hajanaisuus ja koulutuksen puute ovat keskeisiä haasteita hyvän sisäilman varmistamiselle. Energiatehokkuus ja hyvä sisäilma Kun puhutaan energiatehokkuukute1_34-37.indd 34 22.1.2020 13.34. Talonmies voittaa TEKOÄLYN Pe kk a M ol iis Myös uudisrakennuksissa voi esiintyä sisäilmaongelmia. Kuhmon Tuupalan puukoulun rakentamisen kosteuden hallintaan pystytettiin 50 000 kuution teltta: kuivana pysyi. Vesi homehtuvissa rakennusosissa johtuu pääsääntöisesti virheellisistä suunnitelmista, huolimattomasta rakentamisesta, järjestelmien rikkoutumisesta tai rakennusosien huollon puutteesta. Hyvin usein on ongelmien syynä, että sisäilmaongelmat aiheutuvat väärässä paikassa olevasta vedestä tai kosteudesta. Ongelmat eivät niinkään johdu ilmanvaihdosta, vaan sen puutteesta. Hyvää sisäilmaa vai energiatehokkuutta. 34 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Teksti: Timo Lahti J ulkisesta keskustelusta syntyy helposti sellainen mielikuva, että Suomessa olisi rakennuksissa muita maita enemmän ongelmia sisäilman kanssa. Ratkaisu voi olla kuitenkin yksinkertainen: kiinteistöjen koko ylläpitohenkilöstö. Huolestuttavinta on, että monesti aivan uusissakin rakennuksissa on todettu merkittäviä virheitä, joista paitsi taloudellisten menetysten lisäksi voi aiheutua myös pitkällä aikavälillä realisoituvia terveyshaittoja ja turvallisuusriskejä. Työtä ongelmien syiden tunnistamiseksi ja seurausten korjaamiseksi on tehty paljon, niin yksilö-, kuntakuin valtiovallan tasolla. ongelmia sisäilman laadun kanssa on kaikkialla maailmassa. Vesi on lämmön ohella homeen kannalta kriittinen kasvutekijä, sillä muut edellytykset homeen kasvulle ovat aina olemassa (itiöitä ja jollekin lajille sopiva ravinto)
Rakennuksen valmistuttua käyttöön ottovaihe jatkaa samaa hankehallintoajattelua, hintaperusteisesti kilpailutettu kunnossapito jakautuu eri aloille erikoistuneille palvelutuottajille. Rakennusten suunnittelu voi jakaantua lähes kymmenelle eri alan suunnittelijalle, jotka toimivat eri suunnittelutoimistoissa. Rakennuksen tarjoamat palvelut ja sisäilmasto ovat ensisijalla suunnittelutavoitteita asetettaessa. kute1_34-37.indd 35 22.1.2020 13.34. Suunnittelu ja rakennustyö hajallaan Rakennukset suunnitellaan ja ainakin pyritään rakentamaan omistajan ja käyttäjien tarpeita silmällä pitäen. On esitetty epäilyjä, että energiansäästötavoitteeseen olisi pyritty sisäilmastoa huonontamalla ja että juuri tämä olisi syypää homeongelmiin. Ennen kaikkea toimiva ja terveellinen rakennus on omistajan kannalta aina tuottavampi, kuin sisäilmaongelmainen vajaakäytössä tai kokonaan tyhjänä oleva. Ongelmiksi muodostuvat rakentamisprosessin eri vaiheet ja urakoiden epäjatkuvuudet. (Kuva Tova – käsikirjan s 29 mukaillen) Ennen kaikkea toimiva ja terveellinen rakennus on omistajan kannalta aina tuottavampi. Sen sijaan energiatehokkuus on usein täydentävä tavoite. Hyvällä sisäilmalla tarkoitetaan sopivan lämmintä, hajutonta, väritöntä ja mautonta raikasta ilmaa eikä siinä ole terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Rakentamista ja korjaamista tähän tavoitteeseen pääsemiseksi velvoittavat ja ohjaavat EU direktiivit sekä Suomen maankäyttöja rakennuslaki sekä täydentävät asetukset eri ministeriöiden asettamina. Viime vuosina niin lehdistössä ja kuin sosiaalisessa mediassa on esitetty hyvin yleistävästi virheellisiä käsityksiä siitä, että rakennusten energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö olisivat keskeisinä syinä sisäilmasto-ongelmiin. Vastuun puute, kiire työn toteutuksessa, epäselvät toimintarajat ja suoranainen osaamisen puute yhdistettynä puutteelliseen valvontaan aiheuttavat ongelmia kaikissa rakennuksen elinkaaren vaiheissa. Täten energiatehokkuus selvästi eroaa energiansäästön käsitteestä, sillä energiaa on mahdollista säästää yksinkertaisesti pienentämällä vaikkapa lämpötilatasoa rakennuksessa. Tavoiteltavan päämäärän esteinä ovat operatiiviset raja-aidat, johtamisen heikko koordinaatio ja operoitsijoiden välinen huono tietojenvaihto. 35 Kuntatekniikka 1/2020 desta, tarkoitetaan yleensä energiankäytön tehostamista niin, että saman lämpötila-, valaistustai ilmanvaihto-olosuhteen ylläpitäminen on mahdollista pienemmällä energiankäytöllä. Sama hajautuneisuus korostuu rakennustöissä sekä asennuksissa, sillä teknisten järjestelmien kokonaistoimitukset ovat harvinaisia. Sisäilmaongelma energiatehokkuus investointien esteenä Sisäilmakorjausten syynä on usein erilaiset mikrobikasvustot, joiden keskeisinä elinehtoina ovat vesi sekä riittävä lämpö. Hyvä sisäilmasto on kuitenkin kaikilla sektoreilla toimivien rakennuttajien sekä kiinteistöjen omistajien tavoitteena, monesta syystä. Huonon sisäilman vuoksi voi sairastua, mutta sairastumisen ja haittojen kaikkia syntymekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tiedetään, että jotkut sisäilman epäpuhtaudet, kuten esimerkiksi tupakansavu ja ulkoilman pienhiukkaset, lisäävät riskiä sairastua sydänja verenkiertoelimien ja hengityselinsairauksiin. Kiistatonta on se, että paitsi terveellisyysja viihtyvyystekijöiden lisäksi hyvä sisäilmasto myös parantaa työn tuottavuutta ja tehoa, nopeuttaa oppimista ja vähentää poissaoloja sekä epämiellyttävää oireilua. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä useampi eri mikrobilaji saa suotuisat kasvuolosuhteet. Samalla tavoin kuin rakentamisen laatuun ja elinkaarikustannuksiin, pystytään sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen parhaiten vaikuttamaan hankkeen alussa. Rakennusten sisäilmastolliseen ja energiatehokkuuden toimivuuteen liittyvät suunnittelu ja toteutusvastuut hajaantuvat rakennushankkeissa useille eri toimijoille. Siis jo Sisä-ilmasto rakentuu monesta eri tekijästä ja niiden keskinäisistä suhteista. Ongelmien syntymisen ehkäisy jo etukäteen vähentää käytönaikana tehtäviä korjauksia
Kiinteistöjen koko ylläpitohenkilöstön mukaan ottaminen rakennusten kunnon seurantaan on järkevää ja kustannustehokasta. Aiheuttajasta on myös mahdollista saada jonkinlainen epäsuora kuva. sisäilma-asioiden hoidon olevan energiatehokkuustoimenpiteiden esteenä. Kerätty tieto voidaan tekoälyn avulla jalostaa luettavaan muotoon ja käyttää päätöstenteon osana. Vastaajia oli kaiken kokoisista kunnista ja kaupungeista. 36 1/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Ongelmiksi muodostuvat rakentamisprosessin eri vaiheet ja urakoiden epäjatkuvuudet. Erityisesti ennakoivaan rakennusten kunnon seurantaan ja riskipaikkojen tunnistamiseen on opetettu kiinnittämään huomiota. Voi käydä myös niin, että ongelman aiheuttajaa ei lainkaan tunnisteta. Rakennusten elinkaariedullisuus ei aina ole arkkitehdin suunnitelmissa se kaikkein keskeisin ajatus. Käytettävissä oleva raha on määräävä tekijä tilatun tutkimuksen kattavuudelle ja laajuudelle. Näillä epävarmoilla ja vajavaisilla tiedoilla tehdyt suunnitelmat ja korjaukset voivat johtaa ongelman uusiutumiseen hyvinkin pian rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Suomen ympäristöopisto Sykli on koulutuksissaan painottanut jo useita vuosia kiinteistön puhtaanapitoja huoltohenkilöstön merkitystä rakennusten kunnon tarkkailussa. Voidaan käyttää erilaista tekniikkaa rakennuksen seurantaan. Se on myös mielekästä ja tarkoituksellista toimintaa, jolla voidaan kohottaa näiden ammattikuntien yleistä arvostusta. Harvoin se on kannattavaa uudisrakennuksissakaan ja siksi on turvauduttava vanhaan hyvään toimintatapaan. Usein käy niin, että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan ilman kiinteistön puhtaanapidon ja -huollon osallistumista hankkeen alkuvaiheeseen millään tavoin. Korjaus-suunnittelijan ja tutkimuksen tekijän on perusteltua käydä työmaalla purkuja korjaustyön aikana, jotta voidaan tarvittaessa päivittää suunnitelmat ja ohjeet. kute1_34-37.indd 36 22.1.2020 13.34. Kun huoltoja kunnossapito ei toteudu alun perin suunnitelulla tavalla ja kustannukset ylittyvät, niin aloitetaan toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Sisäilmaongelman ilmaantuessa on ensimmäinen tehtävä tutkia rakennus tai sen osa. Uuden toimintakulttuurin sisäistäminen. energiansäästöllä voidaan vaikuttaa sisäilman laatuun ja välttää ongelman laajenemista. Talonmies vai tekoäly hyvän sisäilma varmistajana Osana rakennusten elinkaariedullista toiminnallisuutta ja järjestelmävaatimuksia ovat hyvä käytettävyys, huoltoja kunnossapito. Tässä kohdassa on helppo päätyä säästämään väärässä paikassa. Ennen joulua toimintansa aloittaneelle hallitukselle on haaste löytää rahoitus, jolla edellisen eli Sipilän hallituksen aloittamasta Terveet tilat Kuntaliiton ja Suomen Ympäristöopisto Syklin tekemässä kyselyssä noin puolet vastanneista (n 97) kokivat mm. Painopiste viestinnässä: Selkeä, oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä kunnossapidon henkilöstöltä esimiehelle tai rakennuksen omistajalle on arvokasta ja luottamusta lisäävää. Nämä voivat johtaa väärille jäljille tai sen perusteella voi syntyä väärä suunnitelma. Selvitettäessä ongelman syytä voivat tutkimukset ja kartoitukset jäädä määrältään ja/tai laadultaan vajavaisiksi. Näihin ei ole kustannustehokasta rakentaa niin kattavaa mittausjärjestelmää, että kaikki tilat ja toiminnot olisivat valvottuja. Suomen rakennuskanta on suurelta osin 1960-1990 -luvuilla rakennettua. Tämä on kuitenkin käyttökelpoisin ratkaisu uudisrakennuksissa sekä laajojen peruskorjausten yhteydessä
Kustannustehokkaampaa on yhdistää ne suunnittelupöydällä ennen korjaustoimeen ryhtymistä. Kuntatalouden niukkoja varoja on käytettävä harkitusti, eikä kaikissa kunnissa ole mielekästä palkata henkilöstöä hoitamaan energiatehokkuuden parantamisen työtehtäviä päätoimisesti. VASA (på svenska) Kenelle: kuntien mittausja tekniselle toimelle, käyttäjille, päättäjille, mittaamisesta kiinnostuneille. Sykli on laatinut oman ratkaisunsa tähän haasteeseen. Palvelun sisältönä voi olla myös KETSsopimukset, niiden laadinta, raportointi ja säästötoimenpiteiden läpivienti sekä tulosten raportointi. Kentällä on jo vuosia todettu, että koulutuksen puute hidastaa merkittävästi esimerkiksi hybridilämmitysjärjestelmien yleistymistä ja niihin liittyvien palveluiden kehittymistä, joten järjestelmäja palvelumuotoilukoulutusta on tärkeää lisätä mm. VANTAA 15.4. Tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä lisätä tutkimusja kehitystoimintaa mm. Tällä tavalla parannettaisiin merkittävästi edellytyksiä saavuttaa kunnianhimoisia tavoitteita tavoiteltaessa hiilineutraaliutta, rakennuskannan uudistamista sekä tiedon lisäämistä rakennusten oikeassa ja tehokkaassa käytössä. ROVANIEMI 25.3. OULU 26.3. LAHTI 10.3. Tällä on tietysti vaikutusta kuntatalouteen kahtaalta. Esittelemme luotettavia laitteita, ohjelmistoja ja ratkaisuja, jotka lisäävät tuottavuutta ja tulosten tarkkuutta. Perintötie 2c, 01510 Vantaa, 01350 Vantaa P. Myös saatavissa olevat hankeavustukset voivat jäädä hyödyntämättä. ammattikorkeakouluissa. TAMPERE 12.3. LAPPEENRANTA 6.3. Sisäilmakorjauksia, sen paremmin kuin energiatehokkuuden parantamiskorjauksia, ei tulisi suunnitella ja toteuttaa omina kokonaisuuksinaan. Tapahtuma on maksuton ja sisältää lounaan. 0207 510 600, info@geotrim.fi, www.geotrim.fi Tervetuloa Trimble Express -tapahtumiin tutustumaan Trimblen uutuuksiin: Trimble R12 GNSS-vastaanottimen ProPoint-teknologiaan, X7-laserkeilaimeen, SiteVisioniin, joka on ulkokäyttöön soveltuva AR-järjestelmä sekä eri ohjelmistojen uusimpiin ominaisuuksiin. Koulutuksen puute hidastaa Keskeinen toimenpide on lisätä perusja täydennyskoulutusta laaja-alaisesti niin valvontaviranomaisille, kiinteistö-, rakennus-, suunnittelu-, energiaja rahoitusalojen toimijoille kuin julkisten hankintojen tekijöillekin. . MARIEHAMN (på svenska) 22.4. Arvonnassa voittona on matka InterGeoon! Ilmoittaudu: www.geotrim.fi SiteVision X7 R12 KIERTUEPAIKAT: Tapahtuman järjestää: 2020 1_20 Kuntatekniikka_Geotrim.indd 1 17.1.2020 14.22.29 2028 -hankkeesta voidaan odottaa merkittäviä tuloksia. innovatiivisten liiketoimintamallien kuten vaikkapa uuden sukupolven hybridilämpöyrittäjien, uudenlaisten rahoitusratkaisujen ja ekosysteemien synnyttämiseksi, jolla vauhditetaan innovaatioiden syntymistä ja leviämistä. Miksi näin ei tehdä. Myös tavanomaisen talotekniikan hallinnan koulutusta on tärkeää lisätä kiinteistöjen ylläpitäjille. TURKU 11.3. Miten eteenpäin niukkojen resurssien kanssa. 2019 MITTAAMISEN UUDET TUOTTAVAT TEKNOLOGIAT 3.3. Kirjoittaja on kouluttaja Suomen ympäristöopisto Syklissä. Syitä on varmasti monia, mutta Kuntaliiton ja Syklin kyselyssä nousi esille merkittävänä tekijänä henkilöstöresurssien niukkuus. Palvelu sisältää kaikki energiatehokkuuden keskeiset tehtävät katselmuksista, raporteista, urakoiden kilpailutuksista niiden vastaanottoon ja henkilöstön sekä käyttäjien koulutuksiin. JYVÄSKYLÄ 5.3. Syynä on monin paikoin kiire ryhtyä toimeen, usein ulkoisen painostuksen seurauksena, ja tarve saada tilat nopeasti käyttöön tai korjauspäätöksen teko ”vajavaisilla” tiedoilla. Keskeistä on kehittää koko kuntien rakennusvalvonnan, rakennusalan, isännöitsijöiden ja energiatoimijoiden osaamista ja yhteispeliä, jotta rakennukset ovat kokonaisuutena on tehokkaita, toimivia ja terveellisiä. kute1_34-37.indd 37 22.1.2020 13.34. SEINÄJOKI 24.3. Käyttömenojen karsiminen energiansäästön tuloksena voi jäädä osittain tai kokonaan toteutumatta. Kuntien energiainsinööripalvelu by SYKLI tuo energiatehokkuuden tietotaitoa ja auttavia käsiä niihin kuntiin, joilla ei ole mahdollisuuksia palkata henkilöstöä tähän työhön. KUOPIO 4.3
38 1/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Ei vain Brexit, myös myrskyt ja tulvat uhkaavat VIHREÄ IRLANTI SAI ILMASTOHERÄTYKSEN Mahareesin hiekkakannas on Irlannin länsirannikon herkimpiä luontokohteita. Kyläyhteisöt ovat ottaneet alueen suojelusta omistajuuden tutkijoiden tukemina. kute1_38-41.indd 38 22.1.2020 13.41
Hän muistuttaa, että saari pääsi sisällissodan kaltaisesta tilanteesta eroon vasta 1998 solmitun Pitkänperjantain sopimuksen jälkeen. Irlannin sijainnin vuoksi Atlantilta vyöryvät myrskyt iskevät sinne ensimmäiseksi. Talvet muuttuvat myrskyjen myötä yhä kute1_38-41.indd 39 22.1.2020 13.41. Brexit-kriisin oheen kova ilmastoherätys Brexitin toteutuessa Irlanti kärsii jopa enemmän kuin britit. Yhä ankarammat myrskyt ja tulvat sekä kuivuusjaksot ovat herättäneet ihmiset torjumaan ilmastonmuutosta. Viime vuosina myrskyjä on esiintynyt usein, samoin muita sään ääri-ilmiöitä. EU:n miljardirahoitusta ei kyetä korvaamaan. Sademäärät ja tulvariskit ovat jo kasvaneet. Hyvinvointi on lisääntynyt ja yhteiskunta toimii entistä reilummin, mutta ihmiset eivät edelleenkään puhu toisilleen. Irlannin johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva Peter Thorne kertoo, että eräs raju herättäjä oli joulukuussa 2015 iskenyt trooppinen Desmond-sykloni. Desmond-myrsky toi Irlantiin ilmakehän vesihöyryjokena (atmospheric river) tunnetun ilmiön. Rauhanprosessi muutti tilanteen täysin, mutta ryhmät ovat yhä erillään, O’Halpin kuvaa tilannetta pohjoisessa. Aseistettujen ryhmien vihanpito lamautti toimintakyvyn vuosikymmeniksi Irlannin pohjoisosissa. EU on tukenut rauhanprosessia monilla miljardeilla ja lukuisilla hankkeilla, joita Brexit nyt uhkaa. Jaettua saarta koettelee uusi vaikeuksien aikakausi Irlanti elää vaikeinta aikaa 20 vuoteen, sanoo Irlannin historiaa Dublinin Trinity Collegessa tutkiva Eunan O’Halpin. Brexit-kriisin keskellä nousee vanhoja ja uusia uhkia. Kesällä 2018 irlantilaisia herätteli tulvista täysin poikkeava ääri-ilmiö: poikkeuksellinen kuivuus muutti vihreän saaren suurelta osin ruskeaksi! Ennätyskuivan kesän jälkinäytöksenä palokunnat joutuivat sammuttamaan pensaikkopaloja Dublinin länsipuolen vuorilla vielä keskellä viime talvea helmikuussa! Infrastruktuuri on samanlaista kaikkialla Peter Thornen mukaan ilmastonmuutos koettelee Irlantia samalla tavoin kuin muutakin Länsija Pohjois-Eurooppaa. Parhaillaan saarella koetaan kuitenkin taas hermoja raastavaa aikaa, kun Iso-Britannia valmistelee eroaan EU:sta. Jos saaren sisälle tulee kova raja, joudutaan turvallisuusongelmien Ilmastonmuutos uhkaa pahasti Irlantia. Brexit ei ole kuitenkaan ainoa Irlantia kohtaava kriisi, sillä saarella on saatu ankara herätys ilmastonmuutokseen. Tuulten nopeus oli pahimmillaan 130 km/t ja tuhot olivat valtavat, lähes miljardi euroa. O’Halpin ennustaa, että Britannia joutuu valtaviin vaikeuksiin Pohjois-Irlannin tukemisessa. Nykyisin Irlanti on maailman edistyneimpiä maita taloudeltaan ja myös ilmapiiri on vapautunut. kierteeseen: rajan yli alkaa salakuljetus, tasavaltalaiset salakuljettajat aseistautuvat, tullivirkailijat joutuvat kohteiksi ja heitä turvaamaan tarvitaan brittiarmeija, josta tulee taas terroristien kohde. Muun muassa Irlannin suurin joki Shannon tulvi pahasti. Katolinen kirkko piti taantumuksellisesta tasavaltaa pihdeissään pitkään ja Irlanti oli Euroopan köyhimpiä maita vielä kolme vuosikymmentä sitten, mutta EU-kausi on tuonut hämmentävän suuria myönteisiä muutoksia. 39 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Hannu Taavitsainen I rlanti on kiehtova kolkka Euroopassa. Sateet tuovat saarelle vihreyttä, myrskytuulet piiskaavat
Thorne arvioi, että etenkin Länsi-Irlannissa tuulivoimalle olisi valtavat mahdollisuudet. kute1_38-41.indd 40 22.1.2020 13.41. 40 1/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } villimmiksi ja kesät kuivemmiksi kaikkialla. Vihreän saaren arinta rannikkoa uhkaa eroosio, suuria kaupunkeja meren pinnan kohoaminen. Irlannin tärkeimmät kaupungit Dublin, Cork, Galway ja Waterford sijaitsevat rannikoilla. Paljon yhteistä on myös yhdyskuntien perusrakenteissa. Suurin uhka pitkällä aikavälillä Irlannille on meren pinnan nousu jäätiköiden sulaessa. Alueella on alle 300 asukasta kahdessa kylässä, mutta kesäisin kannakselle tulee tuhansia ihmisiä nauttimaan merestä. Rannikoiden ekologiaa Galwayn yliopistossa tutkiva Eugene Farrell on erikoistunut selvittämään, kuinka mereen rajoittuvia herkimpiä luontokohteita ja yhteisöjä voidaan suojata. Toisaalta Irlannilla on poikkeavia piirteitä, joilla on vakavia ilmastovaikutuksia. Toiseksi Irlanti on merkittävä maatalousmaa ja karjaa on liikaa. Lämpöaallot ovat tulevaisuudessakin Irlannissa vähäisiä verrattuina Manner-Euroopassa ja myös Suomessa jo koettuihin tappaviin helteisiin. Asutus on Irlannissa Suomen tapaan hajautunutta, maan eri puolilla on yli 50 merkittävää kaupunkia. Kolmas merkittävä tekijä ovat Atlantilta lähes koko ajan puhaltavat tuulet. Parempaa politiikkaa ja paikallista aktiivisuutta Maynoothin yliopistossa ja kansainvälisessä ilmastopaneelissa (IPCC) vaikuttava Thorne on optimistinen, että ilmastoherätys johtaa kohti parempaa ilmastopolitiikkaa. Irlannin hallitus on jo kohentanut linjaansa 2016 vaalien jälkeen. Kun kesät kuivuvat ja heinäsadot supistuvat, on karjataloutta kenties pakko ajaa alas. Hänellä on toive, että tutkijat ja Hiekka-aidat varmistavat, että asukkaiden turvallisuudelle tärkeä tie kyliin pysyy auki myös myrskyjen aikaan. Se lisää liikennettä ja ilmastopäästöjä. Kyläyhteisöjen voima on luonnonsuojelussa arvokas Eugene Farrell on Peter Thornen tavoin optimisti, Irlannin hallitus on jo aktivoitunut ilmastoasioissa. Thorne haluaa välttää katastrofimaalailua, mutta muistuttaa uhkien vakavuudesta. Ilmastotutkija Peter Thorne käyttää pientä sähköautoa liikkumiseen Maynoothin pienessä yliopistokaupungissa. Farrell on tutkinut erityisesti Mahereen herkkää hiekkakannasta Länsi-Irlannissa. Herkästi haavoittuvat alueet halutaan tunnistaa ja lisätä tietämystä niistä. Kesien lämpenemisen osalta Irlannin etuna on sijainti valtameren laidalla. Kaikki ovat rakentaneet infrastruktuurinsa samalla tavalla, Thorne huomauttaa
Myrskyt lisäävät eroosiovahinkoja. 41 Kuntatekniikka 1/2020 Talvet muuttuvat myrskyjen myötä yhä villimmiksi ja kesät kuivemmiksi kaikkialla. Pisimmillään vesihöyryjoet yltävät Havaijilta Kaliforniaan. Tuulen suunnasta riippuen keskitason myrskykin voi tuoda isot vahingot laskuveden aikaan. Vesihöyryjoet liitettiin alun perin El Niño ilmiöön, mutta niitä esiintyy ilmakehässä jatkuvasti. Tulokset neljä vuotta jatkuneesta työstä ovat lupaavia ja hiekka-aidat varmistavat, että turvallisuudelle tärkeä tie pysyy auki myös myrskyjen aikaan, mutta pelissä on kylien ja koko kannaksen kohtalo. Sitten työtä on laajennettu luonnon ja kyläperinteiden varjelemiseen, Farrell kertoo. Vesihöyryjoki on useita tuhansia kilometrejä pitkä, mutta kapea virtausvyöhyke ilmakehässä. Vesihöyryjoki on kuin Amazon-virta taivaalla . Mahereen kannaksella kyläyhteisöt ovat ottaneet jo omistajuuden, lapsista vanhuuksiin ihmiset ovat mukana suojelutyössä. Vesihöyryjoen kosteussisältö voi vastata suurimpien jättijokien, kuten Amazon-virran kuljettamaa vesimäärää. Seurauksena on kapeasta virtauksesta alas tulevia rankkoja ja paikallisia sekä usein pitkäaikaisia sateita, joista seuraa erittäin tuhoisia tulvia. paikallisyhteisöt saadaan yhteistyöhön herkkien kohteiden suojelussa. kute1_38-41.indd 41 22.1.2020 13.41. . Aloitimme myrskyjä vastaan suojaavien rakenteiden pystyttämisellä. Pahimmissa skenaarioissa alue muuttuu asumiskelvottomaksi. Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkijat loivat 1990-luvulla ’atmospheric river’-käsitteen (vesihöyryjoki) kuvaamaan ällistyttävän voimakkaita kapeita ilmakehän kosteusvirtoja. Kun ilmastonmuutos lämmittää myös meriä, niistä haihtuu kosteutta entistä enemmän, jolloin vesihöyryjoet voimistuvat
kute1_42-45.indd 42 22.1.2020 13.35. Vuonna 1965 vastaavat ottelut pelattiin samassa kaupungissa Hakametsän jäähallissa, jolle nyt mietitään aikaisempaa laajempia käyttötarkoituksia. Vuonna 1965 valmistuneen Jäähallin on suunnitellut arkkitehti Jaakko Tähtinen. Se piirtää kuvaa koko alueen potentiaalista, mutta ei pureudu niinkään olemassa olevien rakennusten mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin, Joonas sanoo. Suunnittelualeen koko on noin 14 hehtaaria. Satulanmuotoinen riippukatto ja päätyjen vinot vetotangot ovat hallin leimallisia piirteitä. Samana vuonna 1965 hallissa järjestettiin myös kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut. Rullakiekon MM-mestaruudesta kilpailtiin vuonna 2015. Hakametsän alueen kehitystyön projektipäällikkönä toimiva Markus Joonas kertoo, että Hakametsään suunnitellaan monipuolista urheiluja liikuntaelämän kampusta. Mitä tapahtuu Hakametsälle. 42 1/2020 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli J ääkiekon MM-kisat pelataan vuonna 2022 Tampereen uudella Kannen areenalla, jota parhaillaan rakennetaan rautatieaseman viereen junaradan päälle. Suunnittelutyössä kuultiin jääkiekkoilijoita ja muutakin jääkiekkoväkeä, ja piirustukset hyväksytettiin paikallisilla kiekkoihmisillä. Tuona vuonna Neuvostoliitto voitti maailmanmestaruuden, ja isäntämaa Suomi sijoittui seitsemänneksi. Ratikan rakentaminen on vaikuttanut Hakametsän alueen kiinnostavuuteen. Kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee Hakametsän hallin Legendaarinen Hakametsän jäähalli hiljenee, mutta ei katoa TILAA UUSILLE LEGENDOILLE Legendaarinen Hakametsän jäähalli Tampereella hiljenee lätkäfanien kannatushuudoista, kun Kannen areena valmistuu ensi vuonna. Alueen kehitystyö aloitettiin vuonna 2015, jolloin yhteistyössä urheiluja liikuntayhteisön kanssa luotiin aluetta käsittelevä visioraportti. Potkua jäähallin rakentamiselle antoi Suomelle myönnetyt vuoden 1965 jääkiekon MM-kisat. Koska Helsingin hallihanke ei edistynyt, niin Tampere nappasi työn ja kisat itselleen. Joonas arvioi, että Hakametsän Ta m pe re en ka up un ki Hakametsän jäähalli talvisessa virka-asussaan. { Liikuntapaikat } lisäksi kaksi harjoitusjäähallia sekä Tampereen sähkölaitoksen varalämpölaitos. Riippukatto ja vinot vetotangot ovat tunnusomaisia piirteitä. Maakuntakaavassa jäähallit ja niiden lähiympäristö on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäväksi urheilupalvelujen alueeksi, jonka suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen säilymiseen
Suurin käyttäjäryhmä kolmessa hallissa on juniorit. Kaupunginhallitus on hyväksynyt alueelle suunnitellut tavoitteet syyskuussa 2019. Business seuraa perässä Asemakaavatyö päästiin aloittamaan syksyllä 2019. Kaupungin liikuntapalvelut kuitenkin toivoo, että Hakametsä pysyisi jatkossakin jääurheilun pääharjoituspaikkana, mutta mihin rakennukseen kyseiset toiminnot sijoitetaan, selviää myöhemmin kumppanuushaun yhteydessä. Kaupunki kasvaa 3000 asukkaalla vuodessa, ja tietysti kaupungin velvollisuus on tarjota riittävästi liikuntapaikkoja uusillekin tulijoille. Kampus kaikille liikkujille Tähän mennessä mahdollisuuksia on pohdittu yhdessä liikunta-ja urheiluväen kanssa, ja työn sloganiksi on kehkeytynyt ”tilaa uusille legendoille”. Jos vertailukohtia etsitään muualta, niin pääkaupunkiseudulla toimiva Urhea-akatemia, joka on Olympiakomitean hyväksymä huippu-urheiluakatemia, edustaa jotakin vastaavaa. Tavoitteena on, että Hakametsä olisi tulevaisuudessa myös monen ihmisen työpaikka, Joonas sanoo. 43 Kuntatekniikka 1/2020 jäähalli lajinsa ensimmäisenä sekä omaleimaisen arkkitehtuurinsa vuoksi tulee saamaan kaavatyön valmistuttua suojelumerkinnän. Ylipäätään liikuntaliiketoimiala on kasvussa. Asemakaavayksikön projektiarkkitehti Raija Mikkola kertoo, että vuonna 2016 tehty päätös ratikan Kesäisessä Ilmakuvassa näkyvät päähallin ohella kaksi harjoitusjäähallia. Uusi iso hanke on Tampere-talon viereen Sorsapuistoon talvikaudeksi 2020 2021 valmistuva tekojäärata. Ta m pe re en ka up un ki kute1_42-45.indd 43 22.1.2020 13.35. Tuomme paikalle urheilijat ja liikkujat, ja uskomme, että alan elinkeinoelämä seuraa perässä. Kaupunki on jakanut nykyiset Hakametsän harjoitusvuorot pääosin Tapparan, Ilveksen ja Kooveen kesken, lajeina seuroilla on jääkiekon lisäksi myös taitoja muodostelmaluistelu. Kaupunki panostaa talviurheiluun muuallakin. Ratikalla perille Tampereen raitiotie eli ratikka aloittaa toimintansa elokuussa vuonna 2021, ja matkaa Hakaniemen halleille lähimmältä pysäkiltä kertyy noin 500 metriä. Emme ole peruskorjaamassa jäähallia, vaan nimenomaan luomassa urheilukampusta eri liikuntalajien edustajille. – Kyse on myös siitä, että kilpailemme nuorista urheilijoista muiden suurehkojen kaupunkien kuten Helsingin ja Turun kanssa, Joonas muistuttaa. Vuonna 2021 Tampereen liigajoukkueet siirtyvät harjoittelemaan uudelle monitoimiareenalle, joten vanhasta hallista vapautuu tilaa muuhun käyttöön. Joonas viittaa Työja elinkeinoministeriön selvitykseen vuodelta 2014, jonka mukaan urheiluja liikuntatoimialan markkinan suuruus oli tuolloin 5,5 miljardia euroa – tänä päivänä se on todennäköisesti tätäkin enemmän. Ehkä nopeimmin nykyään osuuttaan kasvattava urheilun ala on E-urheilu, joka sekin voi hyvin löytää paikkansa Hakaniemessä fyysisempien urheilulajien joukossa. Urheiluja liikuntarakentamisen ohella Hakametsään tavoitellaan alaan liittyvää liikeja toimitilarakentamista, kuten järjestöjen ja seurojen toimitiloja, urheiluvälineja vaatekauppaa sekä liikuntaan liittyvää tutkimustoimintaa, tuotekehitystä ja testausta. Puhutaan Hakametsä Sport Campuksesta. Uusin jäähalli on Tesomalle vuonna 2017 valmistunut harjoitushalli, jossa pelataan naisten pelit ja joka toimii myös taitoluistelijoiden harjoitteluhallina. Asuntoja opiskeleville nuorille urheilijoille Hakametsässä selvitetään myös urheiluun liittyvän asumisen mahdollisuuksia, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi urheileville opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja, jotta matka harjoittelupaikalle olisi mahdollisimman lyhyt. Joonas arvelee, että rakentaminen voisi alkaa vuonna 2022 – toki asemakaavatyö on vasta alussa, mutta kumppaneita toiminnan harjoittamiseen haetaan jo. Alue on hulevesien valuma-aluetta, ja suuret vettä läpäisemättömät asfalttipinnat tekevät asiasta ongelmallisen
Hakametsän hallin tienoille päätyy nimittäin hulevesiä pintavaluntana laajalta alueelta. Hulevedet ongelmana Raija Mikkola kertoo, että hulevesien hallintaan Hakametsän alueella tullaan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Hervannassa sijaitsee myös 1970luvun lopulla rakennettu harjoitusjäähalli, ja sillekin pitäisi jotakin tehdä, mutta korjattavien kohteiden listalle halli ei ole vielä ehtinyt. Toimimme valtakunnallises?. { Liikuntapaikat } rakentamisesta on selvästi vaikuttanut Hakametsän alueen kuten tietysti muidenkin ratikkareitin varrella sijaitsevien alueiden kiinnostavuuteen. Hakametsän visiotyöryhmän selvityksessä korostetaankin, että Kampus ja viereinen Kalevan kauppakeskittymä kasvattavat toistensa asiakasvolyymia. Urheilukampus, kaupallinen keskittymä ja alueelle toteutuva uusi asuntorakentaminen muodostavat yhdessä Kaleva-Hakametsä -paikalliskeskuksen. Haini valmistelee gradua Hakametsän alueen uudistamisesta Tampereen yliopiston hallintotieteiden laitokselle. Korjattavaa muuallakin Hankela tuntee kaupungin muutkin liikuntapaikkojen korjaushankkeet. Ajatus urheilukampuksesta on linjassa Tampereen kaupunkistrategian kanssa, jossa mainitaan, että kaupungin kansainvälistä tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta niin kulttuurikuin urheilukaupunkinakin vahvistetaan. – Tilannetta hankaloittaa se, että pienehköä metsäaluetta lukuun ottamatta ympäristö on päällystetty imeyttämättömällä pinnalla eli asfaltilla. Tuomme helpotusta ja osaamista kun?en energiatehokkuus asioihin. Huono kunto on mainittu jo alueen visiotyöryhmän laatimassa selvityksessä. I p. Tavoitteena on nousta pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi 2030 mennessä. Ainakin talotekniikka ja pinnat joudutaan uusimaan – toiminnallisuuden uudistamiseen liittyvät vaatimukset selviävät myöhemmin, Hankela tiivistää. /palvelut/palveluita-kunnille/ kute1_42-45.indd 44 22.1.2020 13.35. 050 3083 688 I ?mo.lah?@sykli.. Kova käyttö näkyy rakenteissa Hankearkkitehti Kirsti Hankela toimii kaupungin organisaatiossa omistajan ja kehittäjän roolissa. KUNTIEN ENERGIAINSSI by SYKLI AVAIN ENNAKOIVAAN JA KESTÄVÄÄN KIINTEISTÖNPITOON Ota yhtey?ä he?, niin keskustellaan lisää! Timo Lah. Hervannan vuonna 1978 valmistuneen uimahallin tekniset ja toiminnalliset korjaustyöt ovat alkamassa. M at ti Va lli Projektipäällikkö Markus Joonas, hallinnon harjoittelija Oona Haini ja projektiarkkitehti Raija Mikkola valmistelevat Hakametsän hallin uutta tulemista. Tavoitteena on nousta pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi 2030 mennessä. Kaupunkistrategiassa yhdyskuntarakenteeseen liittyvät tavoitteet painottavat vahvasti täydennysrakentamista, josta Hakametsän hankkeessakin pohjimmiltaan on kysymys, Mikkola sanoo. Maan alla 30 metrin syvyisessä luolassa sijaitseva halli toimii samalla väestönsuojana. Mikkola kertoo, että huleveden viivytyksessä voidaan hyödyntää esimerkiksi puroja, painanteita, kosteikkoja ja lammikoita, jotka suunnitellaan osaksi viihtyisiä ulkotiloja. Palvelun tuo?amia etuja: kunta voi käy?ää henkilöresursseja muihin tehtäviin niiden vapautuessa aikaa vieviltä energiatehokkuus tehtäviltä säästöjä käy?ömenoista hiilidioksidi päästöt vähenevät ylläpitohenkilöstön osaamista lisätään www.sykli. . Eteenpäin mennään pikkukorjauksilla, Hankela sanoo. Parhaillaan tutkitaan laajan kattorakenteen kuntoa. Jään sulattaminen ja hallin muuttaminen tapahtumakäyttöön, jota silloin tällöin tehdään, on sekin hidasta ja kustannustehotonta. Siinä todetaan, että jäähallin jää on huonolaatuista, jäähdytystekniikka vanhaa ja puitteiden uusiminen nykyaikaiselle tasolle tulisi kalliiksi. Tesoman vuonna 1998 rakennettu uimahalli tulee korjausikään tällä vuosikymmenellä. – Huleveden imeytymistä voidaan parantaa myös erilaisilla vettä läpäisevillä pinnoitteilla kuten nurmikiveyksillä. Sisällöltään ka?ava Energiainssi by Sykli – palvelumme on räätälöitävissä kuntakohtaises?. Hän kertoo, että Hakametsän hallin rakenteissa ikä ja kova kulutus ovat selvästi nähtävissä
Esteettömyyteen ja toiminnan turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota, valaisee SUH:n puheenjohtaja Jukka Rantala palkitsemisperusteita. . Valinnassaan SUH:n hallitus painotti Euran uimahallin monipuolista toimintaa, laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja järjestelmällistä työtä lasten ja nuorten uimataidon edistämiseksi. Uimahallissa järjestetään runsaasti monipuolista ohjattua vesiliikuntatoimintaa koulutetun ja osaavan henkilökunnan toimesta. Vuonna 2019 jaettiin kolme SUH:n Pisaraa. Olen erittäin iloisesti yllättynyt Euran uimahallin vallinnasta vuoden vesiliikuntapaikaksi. Eurassa tehdään myös tiivistä yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa laajan lajitarjonnan varmistamiseksi. Hyvin järjestetty uimaopetus onkin satsaus lasten ja nuorten tulevaisuuteen”, jatkaa Rantala. Lisäksi on vesiliukumäki. asukkaiden kohtaamispaikka, johon kaikki ovat iästä tai toimintakyvystä riippumatta tervetulleita. Rakennus valmistui vuonna 1974. -Olemme pyrkineet tarjoamaan euralaisille ja lähikuntien asukkaille laadukkaan vesiliikuntapaikan, jossa voi nauttia omaehtoisesta vesiliikunnasta, vesijumppatarjonnastamme tai muuten vaan virkistyksestä, kertoo Euran uimaja urheiluhalli Oy:n toimitusjohtaja Vesa Nuija. -Olemme jo toki tienneetkin, että vuonna 2013 täydellisen peruskorjauksen jälkeen avattu uimahallimme on poikkeuksellisen viihtyisä, toimiva, siisti ja monipuolinen, mutta asiantuntevan valtakunnallisen tahon varmistus asiaan tuntuu erityisen hyvältä, Vesa Nuija sanoo. Uimahallissa on viisi allasta, joiden allaspinta-ala on noin 670 m 2 . Huomattava peruskorjaus ja laajennus toteutettiin vuosina 2011-2013, jolloin mm. Urheilutalo pitää uimahallin lisäksi sisällään palloiluhallin, monipuolisen kuntosalikokonaisuuden, keilahallin, peilisalin ja painisalin. -Erityisesti halli ja sen uimaopettajat ansaitsevat kiitosta Euran ja lähialueen kuntien lasten ansiokkaasta uimaopetuksesta. Uimahallin verkkosivut http://www.euranurheilutalo.fi/uimahalli/ SUH:n vuoden valinnat Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) on palkinnut ansioituneita vesiliikuntaja vesiturvallisuusalan toimijoita jo vuodesta 1994. Lisäksi Eurassa koululaisille järjestetään uinninopetusta opetussuunnitelman mukaisesti kaikilla vuosiluokilla, mikä ei tänä päivänä ole itsestäänselvyys läheskään kaikissa kunnissa. SUH palkitsee myös ansioituneita henkilöitä, ryhmiä tai tekoja SUH:n Pisaralla ja Erikoispisaralla. -Hyvä uimataito antaa mahdollisuuden nauttia veteen liittyvistä harrastuksista turvallisesti läpi elämän. Euran uimahalli valittiin vuoden vesiliikuntapaikaksi. Tuolloin ensimmäisenä palkitsemiskategoriana oli Vuoden uimahalli. allaspinta-ala kaksinkertaistettiin. 45 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Ilpo Johansson Kuva: Pete-Jukka Rinteelä E uran uimahalli on osa Euran urheilutaloa, joka kokonaisuudessaan tarjoaa erittäin monipuolisen kokonaisuuden liikuntapalveluja. -Euran uimahallin laadukkaat palvelut ovat mahdollisia erityisesti siksi, että meillä on osaava ja sitoutunut henkilökunta. Kategoria laajennettiin myöhemmin kattamaan muitakin vesiliikuntapaikkoja ja on nyt nimellä Vuoden vesiliikuntapaikka. Euran uimahalli on vuoden vesiliikuntapaikka 2019 Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliiton (SUH) hallitus on valinnut vuoden 2019 vesiliikuntapaikaksi Euran uimahallin. kute1_42-45.indd 45 22.1.2020 13.35. -Euran uimahalli on todellinen Euran uimahalli EURAN uimahalli on osa Euran urheilutaloa. Hallissa järjestetyissä avoimissa uimakouluissa uimataidon saloihin perehtyy vuosittain satoja lapsia, Rantala kertoo. Pisaran saivat Euran urheilutalon liikunnanohjaaja Mona Koski, Jyväskylän uimahallien uinninvalvojat sekä vauvaja perheuintia ja uimakouluja järjestävän Pikku Delfiinien työntekijät
Lataussähköä ei siis oteta kiinteistön oman sähköjärjestelmän kautta kuten tähän asti on totuttu. Korttelilatauksessa tämä ohitetaan solmimalla latausta varten oma sähkösopimus. -Hankkeet ovat monessa tapaukLatauspisteille oma sähkösopimus ohi kiinteistön sähköjärjestelmän Korttelilatauksesta virtaa sähköautoihin Sähköautojen latauspisteitten rakentaminen merkitsee usein isoa remonttia kiinteistön sähköjärjestelmään. 46 1/2020 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Heikki Jaakkola S ähköautojen latauspisteiden rakentamiseen on kehitetty uusi konsepti. Lataus edellyttää usein suurempaa tehonottoa, mihin kiinteistön sähköjärjestelmän suunnittelussa on varauduttu. Korttelilataus ratkaisee vanhojen talojen pienten sähkönousujen ongelman latauspisteissä. Tammisaaren Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt kertoo kehittelyn taustalla olleen yrityksen omat kokemukset perinteisestä mallista. Itse sähköjärjestelmään voidaan tarvita isompaa pääkeskusta, järeämpiä komponentteja, useampia lähtöjä ja paljon uutta kaapelointia. Asennukset edellyttävät samalla kaapelointia ja usein kaivuutöitä piha-alueilla, missä on ennestään monenlaisia putkija kaapelivetoja. Käytännössä tämä johtaa usein isoon ja kalliiseen remonttiin. Tammisaaren Energia on esitellyt yhteistyökumppaninsa N3M:n kanssa ”korttelilataus”-mallin, missä kiinteistön latauspisteille solmitaan oma sähköntoimitussopimus. Se pp o H aa vi st o kute1_46-47.indd 46 22.1.2020 13.35. Töitä joudutaan Hoverfeltin kokemuksen mukaan tekemään usein erittäin ahtaissa ja hankalissa tiloissa, mistä voi olla vaikeaa löytää riittävästi tilaa uudelle, isommalle keskukselle
Ja se näkyy tietysti sähkön siirtohinnassa. Sähkön tuotannon hajautuminen ja siirtoverkkojen kehittyminen älyverkoiksi lisää samalla todella järeiden akkujen tarvetta. Hoverfelt näkee akuille käyttöä myös tehonoton piikkien tasoittamisessa. . Yhdellä latauksella ajettava ajomatka on nykyisin yli parisataa kilometriä, mikä riittää Hoverfeltin mukaan hyvin kaupunkilaisten tyypilliseen päiväkäyttöön. -Uskomme tilanteen muuttuvan latauspisteitten määrän kasvaessa sähköautoilun lisääntymisen myötä. Korttelilataus-mallissa palvelun tarjoaja tekee lataussähkön siirtoja toimitussopimukset, toimittaa järjestelmän edellyttämät komponentit ja hoitaa asennustyöt. Pelissä alkaa vihdoin olla mukana myös Tesla, joka esitteli äskettäin paljon puhutun cyberduckinsa. Hoverfelt näkee täyssähköautojen hinnoissa vielä paljon laskuvaraa. Hinnat putoamassa Tammisaaren Energia halusi Hoverfeltin mukaan kumppanikseen sähköasennuksiin erikoistuneen N3M:n, koska tällä on käytössään toimiva organisaatio lähes koko Uudellamaalla sekä pk-seudulla. Yhden esimerkin hintojen sulamisesta tarjoaa Seatin mii -sähköauto, jonka hinta on painettu 16 000 euron tietämille. Verkon kannalta hankalaa on samalla tehontarpeen kulminoituminen niihin tunteihin, jolloin työmatkoilta jokseenkin samanaikaisesti palaavat autot lataavat akkujaan. Vaikka valtaosa vuorokaudesta selvittäisiin kevyemmällä siirtoverkolla, nämä on rakennettava kestämään myös tehonoton huippukohdat. Sähköautoilun taakkana on kuitenkin akku, joiden kysyntä on ilmeisesti räjähtämässä käsiin. Palvelun kasvot asiakkaan suuntaan tarjoaa kuitenkin Tammisaaren Energia. Perinteisesti tämä on ollut ”dromedaarin selkä” eli kulutus on noussut aamulla ja laskenut illalla. Ainakin autojen hinnan osalta tilanne näyttäisi hänen mielestään olevan muuttumassa. Alueellinen tehontarve voi kasvaa suuremmaksi kuin mihin verkkoyhtiöt ovat varautuneet. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos saman siirtosopimuksen puitteissa voidaan ylläpitää useita latauspisteitä. -Uskon latauspisteitä syntyvän tarpeen sanelemana ilman määräyksiäkin, Hoverfelt arvelee. -Näiden mekaniikka on paljon polttomoottoriautoa yksinkertaisempaa, sähköautojen rakentaminen on arvioitu noin kolmanneksen halvemmaksi kuin polttomoottoriautojen. Myös Hoverfelt epäilee sekä määräysten järkevyyttä että näiden tarpeellisuutta. Verkkosähkön päivittäistä kulutusta kuvaavassa käyrässä näkyy Hoverfeltin mukaan jo nyt muuttumisen merkkejä aurinkosähkön tuotannon takia. Hoverfeltin mukaan kehitys ei ole tähän mennessä vastannut odotuksia Tammisaaren alueella, keskeisinä syinä tähän hän näkee sähköautojen hinnan sekä lyhyen ajomatkan suhteessa latausaikaan. -Kiinteistöjen omistajat eivät usein myöskään tiedä, kuinka paljon latauspaikkoja tullaan tarvitsemaan ja millaiseen tehonottoon rakentamisessa on varauduttava. Nyt käyrä on muuttumassa ”kamelin kyttyröiksi”, koska lisääntynyt aurinkosähkön tuotanto leikkaa verkkosähkön kulutusta keskellä päivää. Myös Volkswagen on tuomassa markkinoille ensimmäiset omat mallinsa, jotka on suunniteltu alusta pitäen sähköautoiksi. Hoverfeltin mukaan konsepti ei välttämättä olekaan kannattava tapauksissa, missä latauspisteitä on vain muutama. Ulkoa asetettujen velvoitteiden ei välttämättä nähdä palvelevan tarkoitustaan tässäkään asiassa, kiinteistöjä ei pitäisi pakottaa rakentamaan kalliita latauspisteitä liikaa eikä vääriin paikkoihin. kute1_46-47.indd 47 22.1.2020 13.35. Tarjolla voi olla jo läheisessä tulevaisuudessa nykyistä parempia latausratkaisuja. Autojen ja muiden liikkuvien laitteiden ohella akkuja tullaan näillä näkymin kaipaamaan myös monissa aurinkosähköä tuottavissa kiinteistöissä. Asiakas maksaa avaimet käteen -periaatteella kiinteän hinnan jokaisesta latauspisteestä. Hän toteaa pakon herättävän lähtökohtaisesti vastarintaa, eikä pakon käyttö ei ole asiassa edes tarpeen. Laki on määrä saada voimaan jo keväällä, minkä takia eduskuntakäsittelyn pitäisi olla jo tammikuussa. Laki valmisteilla Hallitus on valmistellut lakiesitystä, jonka odotetaan velvoittavan kiinteistöt latauspisteiden rakentamiseen. Paikallisen tarpeen arviointi on kiinteistöjen omistajillekin vaikeaa, ulkopuoliselle lainsäätäjälle mahdotonta. -Varastoinnin avulla sähköä voitaisiin samalla ottaa talteen päivän rauhallisina tunteina, mikä jarruttaisi tuntihintojen rajua eriytymistä. Lisääntyvää tehontarvetta on vaikea kiertää, akkuun säilötyn energian määrä on jatkossakin tehon ja latausajan tulo. -Akkujen valmistusmateriaalien saatavuus ja hinta voikin asettaa omat rajoituksensa muutoksen nopeudelle. -Uusien latauspisteitten lisääminen runkojärjestelmään jälkikäteen on helppoa. Ehdotus on saanut lausuntokierroksella kylmääkin kyytiä. Verkkoa valmistettava lisääntyvään tehonottoon Sähköautoilun lisääntyminen haastaa myös verkkoyhtiöt. -Piikkien tasoittaminen akkusähköllä voisi ehkä joissain tapauksissa mahdollistaa alueellisesti kevyemmän siirtoverkon. Teknologian on samalla todettu olevan vielä vahvasti kehitysvaiheessa, jonka takia määräysten ei pitäisi pakottaa ketään hosumiseen. sessa tulleet etukäteen arvioitua isommiksi ja kalliimmiksi, toimitusjohtaja Frank Hoverfelt kertoo. Mallin rasitteena on liittymän edellyttämän ”ylimääräisen” sähkönsiirtosopimuksen hinta. Hoverfelt kertoo palvelua tarjottavan alkuvaiheessa joissain tapauksissa tappiolla. 47 Kuntatekniikka 1/2020 Uusien latauspisteiden lisääminen runkojärjestelmään jälkikäteen on helppoa. Hankkeen perustana on näkemys sähköautoilun nopeasta lisääntymisestä lähitulevaisuudessa. -Seuraava vaihe saattaa olla muoto, jossa käyrä lähtee uuteen nousuun klo 16.00 jälkeen työmatkoilta kotiutuneiden autojen siirtyessä lataukseen
Mutta miten ”kevytkunnassa” hoitamatta jäävät lakisääteiset vastuut hoidettaisiin. Millaiseksi ”kevytkunnaksi” kunta haluaa leimautua. Käytännössä kaikkea muuta kuin viranomaistyötä voidaan jo toimivasti ostaa yksityiseltä sektorilta. 48 1/2020 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Matti Holopainen S anna Marinin hallitus on käynnistänyt selvityksen ”yhtenäiskunnista erilaistuviin kuntiin perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle.” Asia on aiemminkin ollut pohdinnassa eri yhteyksissä. Jos se tarkoittaa kevyemmän verotuksen kuntaa, niin varmaan siihen suhtauduttaisiin kuntalaisten piirissä positiivisesti. Nyt kun hallituksen linjaamien soteratkaisujen myötä kuntien taloudellinen liikkumavara tulee merkittävästi pienemään, haetaan mahdollisuuksia kuntien vastuiden ja resurssien tasapainottamiseen. Miten kuntien digitaaliajan omaisuutta tulisi hallinnoida siten, että sen tuotto ohjautuisi kunnille ja kuntalaisille itselleen. laisilla on lähtökohtaisesti oikeus saman tasoisiin julkisiin palveluin kunnasta riippumatta. Kuinka kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi esimerkiksi kuntatekniikan palvelujen vähetessä. Jo Rinteen hallitus nosti esille ajatuksen ns. Viranomaisyhteistyötä on järjestetty yhteisillä viranhaltijoilla, yhteistyösopimuksilla sekä mm. Se tarkoittaisi luonnollisesti myös nykyisten palveluvastuiden keventämistä. Kunnat ovat pyrkineet ratkaisemaan viranomaistehtävien resurssiongelmia kuntayhteistyötä tiivistämällä. ”kevytkunnista”. Vai löytyykö ”kevytkuntien” ratkaisu resurssiongelmiin digitaaliajan mahdollistamasta toiminnan tehostamista ja yhteistyöstä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Hankintalaki antaa sille puitteet. Mistä ratkaisuja kuntien resurssiongelmiin. Onko ”kevytkunta” sellainen. isäntäkunta-mallilla, jossa yksi kunta toimii yhteistyökuntien palvelujen järjestämisen vastuukuntana. Viranomaispalveluja voidaan hankkia toiselta viranomaiselta. Resurssiongelmia ratkotaan hankinnoilla ja kuntayhteistyöllä Kunnissa resurssiongelmia on ratkaistu toimivasti omien henkilöresurssien käyttöä tehostamalla ja yksityisen sektorin palveluja tarpeen mukaan ostamalla. kute1_48-49.indd 48 22.1.2020 13.37. Mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Voidaanko tinkiä periaatteesta, että kaikilla kansaPaljon kysymyksiä, vähän vastauksia MITEN TOIMISI ”KEVYTKUNTA”
Open Geospatial Consortium (OGC) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka luo ja ylläpitää avoimia ja ilmaisia paikkatietoa koskevia standardeja. Datan hallittu julkaiseminen on kehittymässä merkittävästi vielä tämän vuoden aikana. Hankintalaki ja paikalliset palvelut Paikallinen työ toisi verotuloja omaan kuntaan. Miten kuntasektorin tieto-omaisuutta tulisi hoitaa kuntien yhteistyönä siten, että pienimmätkin kunnat saisivat tieto-omaisuutensa tuoton omien kustannustensa kattamiseen. Pitäisikö osuuskuntien perustamista edistää ja tukea nykyistä laajemmin kuntien vastuulla olevissa palveluissa kansallisen tason yhteistyönä. Yhteistyö tehostaa ja helpottaa kuntien toimintaa sekä tukee Kuntaliiton suorittamaa edunvalvontatyötä kuntien hyväksi. Miten kuntalaiset suhtautuisivat siihen, että verotus kevenisi, mutta palvelut olisivat aiempaa laajemmin maksullisia. Verkostoissa ei makseta korvausta työstä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kuka maksaa ja saa hyödyt suomalaisten sote-dataa kaupalliseen käyttöön käytettäessä. Asiallisesti ottaen Kuntaliitto ja kunnat toimivat jo nyt monissa asioissa yhteistyössä operatiivisesti osuuskunnan tapaan. Data on digitaaliajan raaka-ainetta Suomessa rakennetun ympäristön data tuotetaan ja ylläpidetään pääsääntöisesti kuntien lakisääteisissä palveluprosesseissa. Kuntien laaja verkostoyhteistyö on keventänyt kuntien resurssitarvetta ja tehostanut kuntien palvelutoimintaa kuntalaisten hyväksi. Miten tätä yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä voitaisiin edelleen vahvistaa. Kuntaliitto organisoi kuntien asiantuntijoiden verkostoja, jotka tukevat yksittäistä kuntaa niin viranomaistyössä kuin sen ulkopuolellakin kunnat auttavat toinen toisiaan. Voisiko ”kevytkunnassa” olla laajemmat oikeudet työllistää paikallisia yrityksiä ja kolmatta sektoria antamalla niille oikeuksia hoitaa nykyisin kunnan hoitamia, muita kuin viranomaistehtäviä, toimijan perimiä asiakasmaksuja vastaan. 49 Kuntatekniikka 1/2020 Data on digitaaliajan raaka-ainetta ja arvokkaampaa kuin öljylähteet. Kunnalle jäisi vähemmän työtä ja verotuloista katettavia kustannuksia. Minkälaista datataloutta tässä ekosysteemissä harjoitetaan. Osaaminen siirtyy ja jakautuu verkostoissa kuntien kesken. Kuntien investointien luoma omaisuus ja sen tuotto kuuluvat kunnille itselleen ja se on oleellinen osa kuntien talouden hallintaa. Olisiko tämä ”kevytkunnissa” sallittava poikkeus kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta. Kuntien yhteistyössä on rakennettu yhteisiä asiantuntijapalveluja, esimerkkinä sähköiset oppaat kuntien kiinteistötehtävien ja maapolitiikan toimintaa tukemaan. Arkaluontoista asukkaiden sote-dataa on tarve luovuttaa yritysten, tutkimusryhmien ja päättäjien käyttöön noudattaen eurooppalaista tietosuojalakia (GPDR). Tulisiko kuntien dataan tekemän investoinnin tuoma taloudellinen lisäarvo luovuttaa korvauksetta valtiolle tai monikansallisisille yrityksille kunnille jäisi ainoastaan kustannukset. Osuuskunnat yhteistyöalustana Kunnat ovat perustaneet osuuskuntia yhteistyön ja palvelujen järjestämisen alustaksi sote-palveluihin liittyen. OGC on luvannut julkaista käyttöön tämän vuoden aikana päivitetyn julkaisuratkaisun (OGC API FOR FEATURES), joka mahdollistaa kattavan ja hallitun paikkatietopohjaisen tiedonluovutuksen alkuperäisestä lähteestä kaikille käyttäjille sen mukaan, kuin tiedon omistaja ja haltija päättävät tietonsa julkaista. Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitossa. kute1_48-49.indd 49 22.1.2020 13.37. Kuntien valtakunnallinen operatiivinen yhteistyö on tänä päivänä mahdollista ja ajankohtaista digitaalisessa toimintaympäristössä prosessien ja palvelujen verkottumisen seurauksena. Koko kuntakenttään sovitettuna arvio tarkoittaa, että kuntien hallussa olevan datan arvo kokonaisuutena liikkunee miljardin kokoluokassa. Lopputuloksena olisi kevyempi verotus, mutta enemmän maksullisia palveluja. Mikä olisi toimiva tapa organisoida koko kuntakentän yhteisiä digitaalisia palveluja. Vai tulisiko ”kevytkunnalle” itselleen säätää laajemmat velvollisuudet periä maksuja verotuksen asemasta. Voidaanko paikallisten palvelujen ostamista laajentaa nykyisen hankintalain puitteissa. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on liikenneinfran rahoitusta käsitelleessä raportissaan vuodelta 2018 linjannut, että julkisen vallan tekemien investointien tuoma lisäarvo tulisi pyrkiä siirtämään julkiselle taholle. Pääosa yhteistyöstä tehdään etäkokouksissa, mikä on laajentanut ja tehostanut verkostoyhteistyötä merkittävästi verrattuna aikaan ennen internettiä. . Mikä on rakennetun ympäristön datan taloudellisen arvon merkitys digitaaliajan kunnissa sote-uudistuksen jälkeen. Kuntalaiset maksavat tämän investoinnin lähtökohtaisesti verotuksen kautta. Vuoden alusta voimaan tullut tiedonhallintalaki velvoittaa myös kuntia julkaisemaan tietovarantonsa sen mukaan kuin käyttäjillä on lakisääteinen oikeus saada tietoja käyttöönsä. Huonontaisiko tämä ”kevytkuntien” mahdollisuutta kilpailla asukkaista vai aiheuttaisiko kuntien profiloitumista ”veroparatiiseiksi”. Saavutettaisiinko kuntien resurssivastuiden keventyminen järjestämällä koko kuntakentän yhteisiä palveluja kuntien valtakunnallisena yhteistyönä. Vai tarvittaisiinko lakimuutos ja siihen EU:n siunaus. Turun kaupunki on teettänyt selvityksen, jonka mukaan kaupungin tietokannoissa olevan datan arvo on kymmeniä miljoonia. Saat palvelua, jos sinulla on varaa maksaa. Digitaaliajassa tieto on rahaa. Data kiinnostaa kuitenkin myös yritysmaailmaa
sekä Amerikan kuntatekniikan päiville (Chicago, New Orleans ja todennäköisesti Miami) 27.8.-4.9. Teema on juurikin ajankohtainen; ”Kestävä kuntatekniikka – toivoa tulevaisuuteen”. Klubien toiminta aktivoituu Toimintasuunnitelmassa klubit haastoivat itseään nykyistä aktiivisempaan toimintaan. kiinteistöinsinöörien kerho) järjestää ammatilliset kokoontumisajot syksyllä. M ar kk u Ve nt o kute1_50-59.indd 50 23.1.2020 11.41. Kaikissa matkoissa on konferenssi yhdessä kaupungissa ja muissa kaupungeissa vieraillaan teknisessä virastossa ja rakennuskohteissa. Kaikki päivien sisältö rakennetaan seikkaperäisesti teeman ympärille haluammehan kaikki kuntatekniikan olevan kestävää myös lapsenlapsillemme. Niin kuin aina, tästä vuodesta tulee varmasti edellistä vuotta parempi ja kaikki merkit yhdistyksessä viittaavat siihen. Lisäksi yhdistyksen klubit koordinoivat oman teemansa esitykset. 50 1/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } VUOSI 2020 on alkanut yhdistyksessä varsin vauhdikkaasti. Näyttelyn saamme tupaten täyteen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia kasvatetaan huolella. Ohessa muutamia nostoja toiminnastamme. Kuntatekniikan päivät 10.-12.6.2020 ethän jätä väliin Jo edellisessä numerossa hehkutimme päivien uudistumista ja ei voi muuta kuin jatkaa hehkuttamista. Nuoret ammattilaiset järjestävät yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa ekskursioita ja edesauttavat nuorten verkostoitumista oikeisiin piireihin. Eli luvassa on pari päivää täyttä kuntatekniikkaa! Viime vuonna Turun funikulaari sai Kuntatekniikan saavutus -tittelin rakennushankkeiden sarjassa. Kuntamaanmittareiden klubi (ent. Pidimme joulukuussa yhdistyksen historian ensimmäisen syyskokouksen ja päätimme toimintasuunnitelmastamme. Näillä näkymin kaikki klubit lisäävät teknistä sisältöä ja sitä kautta toivottavasti aktiivisia jäseniä. 2020 on jo vauhdissa! Opintomatkat hahmottuvat Tänä vuonna opintomatkoja järjestetään Japaniin (talvikunnossapitopainotteinen, helmikuun lopussa), omaisuudenhallinnan kehtoon Australiaan (ainakin Melbourne ja Sydney sekä Singapore) 17.-26.4. Emeritusprofessori Esko Valtaoja ja Porin oma kasvatti Timo Aro MDI:stä tulevat puhumaan keynote-puheenvuorot, eli luvassa on maailmankaikkeuden laajuisesti tietopohjaista analyysiä kuntatekniikan tulevaisuudesta. Vanhemmat kuntatekniikan ammattilaiset eli VSOP:t lanseeraavat mentorointimallin, eli osaavat mestarit opettavat kisällejä. Olemme saaneet lähes sata korkealuokkaista esitelmäehdotusta, joista on hillittömän vaikea karsia, kun kaikki ehdottomasti ansaitsevat saada näkyvyyttä
Eikä unohtaa sovi pätevyys-kokonaisuutta, jonka toimintaa johtaa pätevyyslautakunta. . Anna Tienvieri Omaisuudenhallinta-klubi keskittyy omaisuudenhallinnan onnistumisiin ja lisäksi järjestää teemaseminaarin. Ehdotusta toivotaan osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi viimeistään 30.4.2020. Opinnäytetöiden aiheissa näkyi selvästi se, että omaisuudenhallintaan ja elinkaareen liittyvät kysymykset ovat tällä hetkellä pinnalla kuntatekniikan eri osa-alueilla. ja 22.4.) voi ilmoittautua ja niistä saa lisätietoa SKTY:n sivuilta, https://kuntatekniikka.fi/skty/paakaupunkiseudun-katutyot-koulutus/ Kuntatekniikan Saavutus 2020 haussa Jos tunnette olonne organisaatiossanne onnistuneeksi jonkin hankkeen päätyttyä, niin muistattehan kertoa siitä julkisesti, koska siitä voi saada myös Kuntatekniikan Saavutus -palkinnon! Ehdokkaiden ja etenkin voittajien maine kiirii heidän edellään houkuttaen mahdollisesti lisää asukkaita kuntaan tai kipeästi kaivattuja loisteliaita työntekijöitä organisaatioonne. Maarit ja Ville kute1_50-59.indd 51 23.1.2020 11.41. Varauduttehan samalla noutamaan onnesta kirkuen mahdollisen Saavutus-palkinnon ja esitelmöimään hankkeestanne Kuntatekniikan päivillä 10.-12.6! Olemme varanneet valmiiksi esityspaikat voittajille. Opinnäytetyöpalkinto on arvoltaan 1 000 €, jonka lisäksi voittaja pääsee pitämään työstään esitelmän kuluvan vuoden Kuntatekniikan päivillä Porissa kesäkuussa. Voittajatyön aiheesta julkaistaan myös juttu tässä lehdessä. 51 Kuntatekniikka 1/2020 SUOMEN KUNTATEKNIIKAN yhdistyksen Nuoret Ammattilaiset -klubi julkaisi viime vuonna ensimmäistä kertaa haettavaksi kuntatekniikan opinnäytetyöpalkinnon. Tämä on maksuton, kivuton ja lähes kaloriton tapa tuoda omaa osaamista esille! Kategorioita on kaksi rakennusja kehityshankkeet. Häikäiseviä ehdotuksia Kuntatekniikan opinnäytetyöpalkinnoksi Opinnäytetöiden teettäminen on tärkeässä roolissa sekä saamaan alalle uusia osaajia että kehittämässä tärkeää alaamme entisestään. Suomen Kuntatekniikan yhdistys on osaltaan tukemassa uusien ammattilaisten kehittymistä sekä alaamme liittyvän tietotaidon kasvattamista ja jakamista. Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutukset käynnistyvät Kevään 2020 Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutukset käynnistyvät 26.2.2020 ja koulutuspaikka on hotelli Korpilampi. . Kevään koulutuksiin (26.2. Hakemuksia sai jättää tammikuun alkupuolelle asti ja hakemuksia saapuikin kiitettävä määrä. Hakemusten määrän lisäksi ilahduttavaa on myös töiden aihealueiden monimuotoisuus. On rohkaisevaa huomata, kuinka laadukkaita ja aiheiltaan monipuolisia opinnäytetöitä alallamme tänäkin päivänä tehdään. Kuntatekniikan alan tulevaisuus turvataan vain uusien osaajien ja uuden tiedon avulla. Myös raadin ensivaikutelma töiden tasosta on erittäin hyvä. Kannustammekin kaikkia kuntatekniikan parissa työskenteleviä miettimään, miten omassa työssään tai työorganisaatiossaan voisi hyödyntää ja tukea uusia osaajia. Sen päätavoitteena on saada pätevyysprosessi hiottua vimpan päälle kuntoon tässä ennen vielä satamattomien lumien sulamista. Kuntatekniikka-termin laajan sateenvarjon alle mahtuu esimerkiksi niin joukkoliikenneinfraa, jätteen ja jäteveden käsittelyn ratkaisuja, suunnittelun ohjeistusta, uusia päällysrakenneratkaisuja kuin kunnallisen katuja putkiverkko-omaisuuden hallintaan liittyvien menetelmien tarkastelua käsitteleviä töitä. Laitattehan vapaamuotoisen, mutta silti selvän esityksen valintaraadille, joka koostuu valtakunnan alan ykkösmedioista. Palkintoraati onkin siis juuri tällä hetkellä luku-urakan ääressä tutustumassa ehdotettuihin opinnäytetöihin, jotta päätös voittajasta voidaan tehdä maaliskuun aikana. Kilpailussa haettiin tuoreita kuntatekniikkaan liittyviä, alaa edistäviä opinnäytetöitä
Arvo syntyy yhteisen keskustelun aikana, olipa se sitten sähköistä pikaviestintai sähköpostikeskustelua, taikka henkilökohtaista keskustelua työpöydän tai seminaarin jälkeisen aulabaarin miljöissä. Olen varma, että kun sisäisesti käymme läpi vaikkapa katuvalaistuksen palvelutasokuvausta, päällysteiden kuntomittausohjelmaa tai niittyjen hoidon suunnitelmaa, niin jokaisesta tällaisesta hetkestä jää muiden omaisuuserien parissa työskenteleville ainakin kaksi asiaa. kute1_50-59.indd 52 23.1.2020 11.41. Puhuisin muunneltua totuutta, jos kertoisin että SAMP:in laatiminen on ollut helppoa, selkeää ja mukavaa. Tämä klubi ei ole sametilla verhoiltuja sikarituoleja tai golf-kierroksia. Ensimmäiselle toimintakaudelle valittiin puheenjohtajaksi Jyrki Paavilainen ja allekirjoittanut lunasti ankaran mittelön jälkeen varapuheenjohtajan tittelin. Se ei myöskään ole aina mukavaa, koska tulet näin tehdessäsi haastamaan jotakin ”mitä on aina tehty näin”. Klubi ei ole eikä halua olla minkäänlainen sisäpiirikerho, joten on tärkeää pitää tuntosarvet ylhäällä ja rekrytoida klubiin uusia jäseniä sitä mukaa kuin sellaisia itse kukin omissa piireissämme tunnistamme. Tätä voidaan tehdä monin tavoin, ja näissä tavoitteissa edetäänkin useilla rintamilla eri organisaatioissa. Varapuheenjohtaja siirtyy aina seuraavalle toimintakaudelle puheenjohtajan saappaisiin, edellisen puheenjohtajan siirtyessä reserviin. Uusi varapuheenjohtaja valitaan vuosikokouksen yhteydessä. Vuodelle 2020 varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Rytkönen. Näillä sanoin, menestyksekästä vuotta 2020, jutellaan, kun tavataan ja myös tapaamisten välissä! Toni Korjus liittyvän osaamisen kehittymistä. 52 1/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } SUOMEN KUNTATEKNIIKAN yhdistys käynnisti omaisuudenhallinnan klubin toiminnan kuntatekniikan päivien 2018 yhteydessä, ja varsinainen perustamiskokous pidettiin Syyspäivillä 9.10.2018 Tampereella. Kun saman aihepiirin parissa pohditaan uusia toimintatapoja niin, että työpajassa tuoksuu pistävä hien haju, niin vähitellen luottamus naapuriyksikön kollegoihin kasvaa, ja syntyy hetkittäisiä toivon välähdyksiä yhteisymmärryksen saavuttamisesta, ja työ on ainakin palkitsevaa. Jotta edellinen ei jäisi pelkäksi juhlapuheeksi, niin aloitan tässä kertomalla tiiviisti omaisuudenhallinnan kehittämisestä Espoossa omasta näkökulmastani. Tämä on yhteistä keskustelua omaisuudenhallinnan kehittämisen parissa, tiedon etsimistä ja sen jakamista. Uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen oman tehtävän tai yksikön toiminnan optimoinnista mahdollisimman laajan kokonaisuuden hahmottamiseen ei ole helppoa. Mutta mitä klubin toiminnalla tavoitellaan. Siinäpä lyhyesti klubin historia. Mutta kuten insinöörit tapaavat sanoa, ”Trust the process”. Ensinnäkin parempi ymmärrys kollegan työn sisällöstä, mikä lisää myös arvostusta kollegaa kohtaan, ja toisekseen uusia ideoita, kuinka ajatella omia omaisuuseriään. Omaisuudenhallinnan klubin ensisijaisena tavoitteena on tukea standardoidun omaisuudenhallinnan menettelyjen kehitystä Suomen kunnissa sekä tähän Omaisuudenhallinnan klubi ei ole sisäpiirikerho Toni Korjus Haluan siis kannustaa kaikkia klubilaisia ja siihen liittyviä ylläpitämään ja ruokkimaan verkoston sisäistä viestintää ja kanssakäymistä. Omalla toimintakaudellani haluan nostaa klubin sisäistä, vapaamuotoista ja epävirallista kommunikointia framille
Olen huomannut, että yhdistyksen jäsenenä saa niin paljon kuin on itse valmis antamaan. Kontaktit uusien ihmisten kanssa ovat myös asia, jota odotan innolla. Yhdistyksen toiminnassa minua on aina inspiroinut yhdistyksen ja sen jäsenten asenne uuden oppimiseen sekä tiedon jakamiseen alan ammattilaisten kesken. Osa saattaa muistaa minut myös Kuntatekniikka-lehden SKTY:n På Svenska-osuuden kirjoittajana viime vuosilta. Lahdessa tästä esimerkkinä on Kaupunkiympäristösuunnitelman nimellä kulkeva kokonaisuus, jossa Maankäytön ja Kunnallistekniikan yksiköiden prosesseja pyritään toiminnallisesti yhdistämään ja sitä kautta parantamaan sekä tehostamaan toimintaa. Yhdistyksen tapahtumat ja opintomatkat ovat vuosien mittaan mahdollistaneet laajan verkoston rakentamisen ja luoneet siten pohjan mielenkiintoisille keskusteluille ja näkemysten vaihtamiselle. varapuheenjohtaja. Ammatillisestikin elämme mielenkiintoisia aikoja (kuten tosin aina tuntuu olevan!) ja panostaminen kuntien väliseen yhteistyöhön ja koordinointiin koko valtakunnan tasolla tulee olemaan lähivuosina tärkeää. kute1_50-59.indd 53 23.1.2020 11.41. Nykyään toimenkuvaani kuuluu kiinteistönmuodostuksen asioiden lisäksi kaupungin pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen liittyvät tehtävät, yksiköllemme kuuluvien rakennusten purkuhankkeiden koordinointi sekä myös uusimpana palvelualueemme kiertotalousohjelman laatimisen vetäminen. Lahden kaupungin organisaatio onkin sopivan kokoinen ja ketterä, jossa uusia haasteita on aina tarjolla! Vuosi 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkina tulee tarjoamaan varmasti taas uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja töitä. Kaupunkiliikenne-yksikkö vastaa mm. Espoon joukkoliikenteestä, kaupunkipyöristä, pysäköinnistä, sähköisestä liikenteestä ja liikenteenhallinnasta. Esittelyssä uudet hallituksen jäsenet Johanna Nyberg OLEN Johanna Nyberg, 34-vuotias liikennetekniikan diplomi-insinööri Helsingistä. Esimerkkinä voi mainita mahdollisen yhden kuntakaavan mallin, jota hyvin aktiivisesti tutkittiin kuntakentän toimesta viime vuonna, koska mallin toteuttamisella olisi hyvin suuret vaikutukset moneen kunnan toimintoon ja siksi hyötyjen ja haittojen kriittinen arviointi oli hyvin oleellista. Yksikkömme käsittää maapolitiikan hoidon, yleisja asemakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen, maastomittauksen ja paikkatietopalvelut. Hyvää ja mielenkiintoista uutta työvuotta 2020 kaikille! . Myös Kuntatekniikan päivät ovat tarjonneet mahdollisuuden kuunnella kansainvälisiä esitelmiä ja verkostoitua kansainvälisesti. Odotan mielenkiinnolla, että pääsen tutustumaan tästä näkökulmasta työkenttään sekä laajentamaan sitä varsinkin kunnallistekniikan osalta. Työskentelen Lahden kaupungin kiinteistöinsinöörinä Maankäyttö ja aluehankkeet-yksikössä. Kuntien sisällä eri toimintojen välinen sujuva yhteistyö on toinen kokonaisuus, johon panostaminen on hyvin tärkeää. 53 Kuntatekniikka 1/2020 OLEN Mika Järvelä, lahtelainen maanmittausalan diplomi-insinööri. Olen tullut Lahden kaupungin palvelukseen yksityiseltä puolelta, jossa toimin yleisja asemakaavojen sekä ympäristövaikutusten arviointien parissa, jo reilu kuusitoista vuotta sitten. Olen iloinen siitä, että minulla on mahdollisuus antaa oma panokseni yhdistyksen toiminnassa toimimalla yhdistyksen hallituksessa 2020-2022. . Olen ollut aktiivisesti mukana SKTY:n toiminnassa jo usean vuoden ajan. Luomme siis monella tavalla pohjaa kaupungissa asuvien ihmisten ja siellä toimivien yritysten sujuvalle arjelle. Ottakaa yhteyttä ja kertokaa omia näkemyksiänne siitä, miten yhdistystä tulisi kehittää edelleen. Alun perin olen kotoisin Kokkolasta ja työskentelen Espoon kaupungilla kaupunkiliikennepäällikkönä. Mika Järvelä Olen uusi Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen hallituksen jäsen ja 1
050 3880901 reijo.valiharju@tampere.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Mia Numminen, projektitalouspäällikkö, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Rakennuttajainsinööri Simo Kesti Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Vi har fått in nästan hundra förslag till föredrag. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Då är det bara att kontakta någon av oss i styrelsen eller på kontoret. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. Klubbarna blir allt aktivare I verksamhetsplanen har de olika klubbarna satt upp allt mera målmedvetna planer för sin verksamhet. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Här är några av de sakerna som verksamhetsplanen innehåller. Som det ser ut nu så kommer de olika klubbarna att ha mera tekniskt innehåll i sin verksamhet och på så sätt hoppas de på att få mera aktiva medlemmar. 040 746 7575 mia.numminen@hel.fi Mika Tulimaa, laatuja kehitysjohtaja, Rudus Oy Käyntiosoite: Karvaamokuja 2 A PL 42, 00381 HELSINKI Puh. 050 5815 016 mika.tulimaa@rudus.fi , www.rudus.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY DET nya året har som vanligt börjat livligt på föreningen. Allt kring dagarna kommer att återspegla detta tema, eftersom vi tillsammans kan skapa en allt mera hållbar kommunalteknik för våra barnbarn. Vi kommer alltså att få höra mycket högklassiga och faktabaserade analyser om kommunaltekniken i framtiden. Har du någon idé på hur föreningen kunde bli ännu bättre. De kommunaltekniska dagarna 10-12.6.2020 Du missar väl inte de kommande kommunaltekniska dagarna. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö Maankäyttöja kaupunkirakenne PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. I år kommer det att ordnas studieresor till Japan i slutet av februari med temat vinterunderhåll, till Australien (i alla fall Melbourne, Sydney och Singapore) 17.-26.4. Hälsningar, Johanna Nyberg kute1_50-59.indd 54 23.1.2020 11.41. 54 1/2020 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Jag ser fram emot att utveckla vår förening till en ännu bättre förening och erbjuda medlemmarna sådant som var och en kan utnyttja i sitt eget arbete. Ny i föreningen Själv har jag fått äran att medverka i föreningens styrelse fr.o.m. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, OMAISUUDENHALLINTA Jyrki Paavilainen Toimitusjohtaja Urban Assets Oy Töölönkatu 51 B, 00250 Helsinki puh.0400 719017 jyrki@urbanassets.fi jyrki.paavilainen@kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Det kommer att vara mycket svårt att välja ut de bästa, eftersom alla definitivt skulle förtjäna sin plats under dagarna. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi Ari Varonen Kaupungininsinööri Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Redan i förra tidningen lovade vi att dagarna i år kommer att vara helt förnyade jämfört med tidigare år, och detta vill vi fortfarande poängtera. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Porin kaupunki toimialajohtaja Ympäristöja lupapalvelut -toimiala Valtakatu 11, 28100 Pori +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@pori.fi 1. I december hölls det första höstmötet i föreningens historia och då fastställdes föreningens verksamhetsplan. kerros PL 487, 33101 Tampere puh. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FK Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Temat för dagarna är mycket aktuellt; ”Hållbar kommunalteknik – hopp för framtiden”. detta år. Erbjudandet av studieresor Även i år erbjuds det studieresor för att våra medlemmar ska få en chans att vidga sina vyer och lära sig mera om kommunaltekniken utanför våra lands gränser. Keynote presentationerna kommer att hållas av emeritusprofessor Esko Valtaoja och Timo Arvo från MDI. . 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i Reijo Väliharju Hankekehitysjohtaja Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat, Hiedanranta Frenckellinaukio 2 D, 1. med temat asset management och till de amerikanska kommunaltekniska dagarna 27.8.-4.9. Under resan besöks Chicago, New Orleans och högst troligen Miami)
Olemme myös keränneet erilaista dataa verkostoistamme jo vuosia ja nyt siirtymässä on-line datan hyödyntämiseen. Teemme myös katsauksen uusiin vuototutkimusmenetelmiin ja muihin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelemällä valtavia määriä dataa tulemme löytämään indikaattoreita esim. Tämä kaikki lisää datan määrää valtavasti mutta, luo mahdollisuuden tekoälyn hyödyntämisen tässä kaikessa. Tampereen päivien luentomateriaali on jäsenistölle ladattavissa yhdistyksemme nettisivuilta. Ilmoittautuminen on alkanut yhdistyksen nettisivuilla mutta pitäkää kiirettä, paikkoja on hyvin rajallisesti! Laivalla tulemme keskustelemaan uusista tuulista päivystysasioissa, erilaisista raportointinäkymistä verkostonhallinnassa eli konkreettisista työkaluista verkostodatan hyödyntämisestä. sähköiset sopimusten allekirjoitukset ovat myös asiakkaille mieluisampi asiointivaihtoehto. Eli varmasti mielenkiintoista asiaa, ilmoittautukaa kiireellä, että mahdutte mukaan koulutusristeilylle! Merkitkää myös jo nyt kalentereihinne vuoden 2020 päätapahtuma eli syksyn Koulutusja neuvottelupäivät 16.-18.9.2020 Oulussa, tutun Radisson Blu -hotellin tiloissa. Olemassa olevien sähköisten asiointipalveluiden rekisterien perusteella tälläkin hetkelle esim. vuototutkimuksia ja huuhtelutoimintaa, jotta vuodot löydetään pieninä, ennen kuin ne tulevat pintaan ja aiheuttavat vahinkoja tai totaalisina viemäritukoksina, jotka tulvivat kiinteistöihin. putkimateriaaleista, raitiotiehankkeista, vesihuoltoverkostojen hallinnasta koko elinkaaren osalta sekä kuulimme painavaa asiaa työturvallisuusvastuista. kute1_50-59.indd 55 23.1.2020 11.42. Me voimme keskittyä ydintehtäväämme, kun automaatio ja tekoälyt hoitavat niitä nyt liikaa aikaa vieviä tukitoimintoja. vesijohtovuodolle tai tukokselle eli löydämme merkkejä, minne ohjata esim. Siitä kiitos Pekka Laakkoselle, yhdistyksemme varapuheenjohtajalle ja Pirkanmaan sekä Satakunnan alue-edustajalle! Kuntien putkimestarit Tampereella keskustelimme mm. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Kiitos kaikille menneistä vuosista, yhdessä selviämme ja selätämme myös tulevat haasteet! . 050 466 9120 { Yhteistyöjärjestömme } TAAS on vuosi vaihtunut ja tällä kertaa myös uusi vuosikymmen. Oikein rakennetut opastavat ja ohjaavat sähköiset asiointikanavat vapauttavat asiantuntijaresursseja heidän varsinaiseen työhön. Mutta se, mitä varten algoritmi pitää kirjoittaa, se tieto ja osaaminen pitää tulla meiltä. Ilmoittautuminen alkaa kesällä, siitä tietoa lähempänä. Hyvin rakennetut asiointipalvelut ml. rakentajat asioivat sähköisissä palvelukanavissa lähes täysin iltaisin ja viikonloppuisin, eivät siis virka-aikoina. Datan hyödyntäminen mahdollistaa siirtymisen perinteisestä reaktiivisesta toiminnasta ennakoivaan proaktiiviseen toimintaan. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. Pieni vinkki teille asiasta innostuneet putkimestarit – opetelkaa algoritmien alkeet, tälle taidolle tulee olemaan kovaa kysyntää! Tampereen koulutuspäivät menestys Yhdistyksen suurin tapahtuma 2019 oli Koulutusja neuvottelupäivät Tampereella 30.10.-1.11., tapahtuma oli jälleen kerran menestys. Tampereen päivien huipentuma oli perinteinen Juhlaillallinen, jossa juhlayleisön viihdytyksestä vastasi Heikki Hela ja Heikki Silvennoinen yhtyeineen – tunnelma oli katossa! Tämä uusi vuosi aloitetaan myös tuttuun tapaan koulutuskevätristeilyllä 19.21.3.2020. Asiakaspalvelussa on saavutettavissa sähköisten asiointipalveluiden kautta merkittävää hyötyä. Tekoäly ei ole karrikoiden muuta kuin algoritmi ja niiden kirjoittajia löytyy. 55 Kuntatekniikka 1/2020 Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Edellinen vuosikymmen on varmasti ollut kaikilla murroksen aikaa digitalisaation voimallisesti vyöryessä vesihuoltoon, tuoden uusia työkaluja ja järjestelmiä käyttöön. Itse uskon voimakkaasti, että tämä vuosikymmen tulee olemaan se, kun alamme työssämme aidosti hyötymään digitalisaatiosta. Turvallisen vesihuollon puolesta, Sami Sillstén, yhdistyksen puheenjohtaja Sa m i Si lls té n Tampereen kaupungin apulaiskapunginjohtaja Aleksi Jäntti kertoo Tampereen tulevaisuuden suunnitelmista
Torstai 13.2.2020 AAMUPÄIVÄ . Tervetulosanat pj Timo Kyntäjä . FiSTTin toiminnan painopisteet 2020-2022, julkaisut ja apurahat FiSTT Laadunhallinta muotoputkija sukkasujutusurakoissa Vesihuollon historia . Juhlapuhe, ISTT:n ja FiSTTin historia ja tulevaisuudennäkymät FiSTT . Alan uutuuksia / case-tapauksia Toimittajat, urakoitsijat, tilaajat esittelevät ILTAPÄIVÄ . Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Ko. Suunnittelun erityispiirteet no-dig uudisasennuksessa FiSTT . FiSTT:in neljäs Vuosikonferenssi ja yhdistyksen 20-vuotisjuhla Vielä ehdit ehdottaa vuoden 2019 no-dig projektia tai tekoa! Vuonna 2018 palkinnon vei Aarsleff Oy sukkaprojektillaan Turussa. 56 1/2020 Kuntatekniikka FiSTTin joka toinen vuosi järjestämä Vuosikonferenssi pidetään 13.14.2.2020 Vanajanlinnassa. Alan yhdistysten terveiset Alan yhdistykset . Yleisimpien no-dig menetelmien esittely FiSTT . Kaivamaton tekniikka taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma Kia Aksela, HSY . Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Tapahtuman luonteeseen kuuluu vilkas keskustelu eri näkökulmista. kute1_50-59.indd 56 23.1.2020 11.42. Paneelikeskustelu_1 Kaivamaton tekniikka yhdyskuntarakentamisessa . Pohjoismainen markkinakatsaus FiSTT . Kaivamattoman asennustekniikan laaduntarkastuslista FiSTT . tekniikat vähentävät haittoja ympäristölle sekä ovat taloudellisesti useimmiten huomattavasti edullisempia kuin perinteiset tekniikat. Paneelikeskustelu_2 Keskisuurten laitosten yhteishankintamahdollisuudet . Avauspuheenvuoro Jukka Meriluoto, HS-Vesi . Urakoitsijan näkökulma no-dig uudisasennuksiin Styrud Boreal Oy . Urakoitsijan näkökulma menetelmäsaneerauksiin Aarsleff / PSE . Päivällinen + huomionosoitukset Perjantai 14.2.2020 AAMUPÄIVÄ . Osallistujien lähettämien kysymysten käsittely ja loppukeskustelu FiSTT . Haasteet ja kehityskohteet aluesaneerausmalleissa HS-Vesi / Sujutek, Porvoon Vesi ILTAPÄIVÄ . Suunnittelun erityispiirteet menetelmäsaneerauksissa FiSTT . Konferenssi on alan ehdoton huipputapahtuma Suomessa, jonne kokoontuvat parhaat asiantuntijat ja kaivamattomasta tekniikasta kiinnostuneet henkilöt. Konferenssin yhteenveto Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: fistt.net Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@kouvolanvesi.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Matti Ojala, FiSTT kuntotutkimusjaos, matti.ojala.consulting@gmail.com Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Kansallinen vesihuoltouudistus ja saneerausvelka Minna Hanski, MMM . Konferenssi on tarkoitettu kaikille kaivamattoman saneerausja asennustekniikan kanssa työskenteleville ja niistä kiinnostuneille
Kaivamattoman asennustekniikan laaduntarkastuslista FiSTT . RI (AMK) Pekka Ruutikainen on nimitetty korjaussuunnittelijaksi Rakennusterveys ja sisäilmasto -palveluihin Helsinkiin. Tervetulosanat pj Timo Kyntäjä . FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arkkitehti Johanna Närhi on nimitetty suunnittelupäälliköksi/johtavaksi asiantuntijaksi Alueidenkäytön konsultointiin Tampereelle. Ins. Avauspuheenvuoro Jukka Meriluoto, HS-Vesi . Kaivamaton tekniikka taloudellinen ja ympäristöllinen näkökulma Kia Aksela, HSY . AMK Heikki Huttu on nimitetty 1.11.2019 alkaen projektipäälliköksi Tampereen Sähkötekniikan yksikköön. Alan uutuuksia / case-tapauksia Toimittajat, urakoitsijat, tilaajat esittelevät ILTAPÄIVÄ . Alan yhdistysten terveiset Alan yhdistykset . Paneelikeskustelu_2 Keskisuurten laitosten yhteishankintamahdollisuudet . maakuntakaavoituksen ympäristöteeman aineistojen hallinnassa ja kaavaratkaisuissa, ympäristöselvitysten koordinoinnissa ja uusien menetelmien, kuten Zonation ja GreenFrame, hyödyntämisessä. FM Sini Haulos on nimitetty 7.1.2020 yksikön päälliköksi Projektinjohto ja kiinteistökonsultointi -toimialalle Espooseen. Muotoilija (AMK) Jaana Räsänen on nimitetty sisustusarkkitehdiksi Arkkitehtuuri-toimialalle Helsinkiin. RI Jukka Pihlatie on nimitetty korjaussuunnittelijaksi/projektipäälliköksi Rakennusterveys ja sisäilmasto -palveluihin Kuopioon. Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi jää eläkkeelle 1.6.2020. YAMK Marko Viljanmaa on nimitetty 1.1.2020 alkaen yksikön päälliköksi Projektinjohto ja kiinteistökonsultointi -toimialalle Seinäjoelle. Ramboll CM Oy: DI Jaakko Dietrich on nimitetty 1.1.2020 alkaen infrarakennuttamisen Itäja Etelä-Suomen sektorin johtajaksi. Jussi Seppälä on nimitetty Rotator Oy:n vaihtokonepäälliköksi 1.1.2020 alkaen. FM Minna Eskelinen on nimitetty biologiksi Ympäristöselvityksiin Kuopioon. AMK Jukka Rostedt on nimitetty 4.11.2019 alkaen projektipäälliköksi sairaaloiden sähkösuunnittelu -yksikköön Espooseen. Pohjoismainen markkinakatsaus FiSTT . Juhlapuhe, ISTT:n ja FiSTTin historia ja tulevaisuudennäkymät FiSTT . Ins. Päivällinen + huomionosoitukset Perjantai 14.2.2020 AAMUPÄIVÄ . Insinööri (AMK) Mohamed Ahmed on nimitetty projekti-insinööriksi Rakennetekniikkaan Helsinkiin. Urakoitsijan näkökulma menetelmäsaneerauksiin Aarsleff / PSE . Ritva Asula-Myllynen Hämeenkyrön tekniseksi johtajaksi Hämeenkyrön uudeksi tekniseksi johtajaksi on valittu hallintotieteiden maisteri Ritva Asula-Myllynen. Urakoitsijan näkökulma no-dig uudisasennuksiin Styrud Boreal Oy . Kansallinen vesihuoltouudistus ja saneerausvelka Minna Hanski, MMM . Insinööri (AMK) Mustafa Al-Dulaimi on nimitetty koneistosuunnittelijaksi Laitosja automaatiosuunnitteluun Helsinkiin. Minttu Vilander Sitowisen viestintäjohtajaksi Minttu Vilander on nimitetty Sitowisen viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 24.2.2020 alkaen. kute1_50-59.indd 57 23.1.2020 11.42. Suunnittelun erityispiirteet menetelmäsaneerauksissa FiSTT . Jussilla on jo 17 vuoden työhistoria Rotator Oy:n palveluksessa. AMK Jani Mikkola on nimitetty 4.11.2019 alkaen projektipäälliköksi Korjausrakentaminen ja tutkimukset -yksikköön Tampereelle. Konferenssin yhteenveto Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: fistt.net Annina Vuorsalo on Viherympäristöliiton uusi toiminnanjohtaja FM, luonnonmaantieteilijä Annina Vuorsalo on valittu Viherympäristöliitto ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi 1.3.2020 alkaen. Haasteet ja kehityskohteet aluesaneerausmalleissa HS-Vesi / Sujutek, Porvoon Vesi ILTAPÄIVÄ . Paneelikeskustelu_1 Kaivamaton tekniikka yhdyskuntarakentamisessa . Aiemmin hän on työskennellyt Riihimäen kaupungilla kaupungin ympäristöja ilmastojärjestelmien koordinoinnissa ja kehittämisessä, ympäristöviestinnässä, luonnonsuojelun asiantuntijatehtävissä ja paikkatietotehtävissä. Ins. Ennen NRC Groupia hän on toiminut Granlund-konsernin viestintäpäällikkönä. FiSTTin toiminnan painopisteet 2020-2022, julkaisut ja apurahat FiSTT Laadunhallinta muotoputkija sukkasujutusurakoissa Vesihuollon historia . Vilander siirtyy Sitowiseen NRC Groupista, jossa hän on vetänyt pohjoismaista viestintätiimiä ja toiminut sekä konsernin että Suomen johtoryhmän jäsenenä. Ramboll Finland Oy: Ins. Annina Vuorsalo on viimeksi ollut ympäristöasiantuntijana ja projektipäällikkönä Uudenmaan liitossa, jossa hän on ollut mukana mm. Osallistujien lähettämien kysymysten käsittely ja loppukeskustelu FiSTT . 57 Kuntatekniikka 1/2020 { Nimityksiä } Vielä ehdit ehdottaa vuoden 2019 no-dig projektia tai tekoa! Vuonna 2018 palkinnon vei Aarsleff Oy sukkaprojektillaan Turussa. Torstai 13.2.2020 AAMUPÄIVÄ . Markku Savela on nimitetty 1.1.2020 alkaen suunnittelujohtajaksi Rakennetekniikka Pohjanmaan -yksikköön. Suunnittelun erityispiirteet no-dig uudisasennuksessa FiSTT . Ins. Yleisimpien no-dig menetelmien esittely FiSTT . AMK Reima Paananen on nimitetty 1.1.2020 alkaen yksikön päälliköksi Rakennetekniikka Pohjanmaan -yksikköön. DI Tuija Laakso on nimitetty 4.11.2019 alkaen projektipäälliköksi Vesi-toimialalle Lahteen. Hän aloitti uudessa tehtävässään alkuvuodesta 2020. Asula-Myllynen siirtyi Hämeenkyröön Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikön paikalta. Rotator Oy Reino Hevonkorpi on nimitetty Pirkkalan korjaamon työnjohtajaksi 8.11.2019. Hänen vastuualueenaan on Rotatorin maarakennusvaihtokoneet sekä niiden myynnin kehittäminen. Ins
{ Tapahtumakalenteri } Kuntien päällystehankinnat 6.2.2020 Maksuton webinaari koulutus.fcg.fi FiSTT Vuosikonferenssi 13.-14.2.2020 Vanajanlinna fistt.net Viherpäivät 2020 12.-13.2.2020 Jyväskylä vyl.fi/viherpaivat Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus 26.2.2020 Espoo kuntatekniikka.fi/skty Rakennusvalvonnan peruskurssi, I jakso 28.-30.1.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Katutyöpäivät Kuopiossa 29.-30.1.2020 Kuopio kuntatekniikka.fi/skty infraBIM Open 2020 3.-5.2.2020 Tampere ril.fi Kiinteistöjen ylläpitopäivät 4.-5.2.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 4.-5.2.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Vesimittareiden etäluenta 5.2.2020 Helsinki vvy.etapahtuma.fi Uimahallija kylpyläpäivät 2020 5.-7.2.2020 Helsinki-Tukholma ukty.fi Vuorovaikutteisen suunnittelun uudet menetelmät ja käytännöt 5.-6.2.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Henkilökuljetuspäivät 2020 6.-7.2.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Kuntien päällystehankinnat 6.2.2020 Maksuton webinaari koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus/ Talousvesihygieeninen osaamistestaus 6.2.2020 Helsinki vvy.etapahtuma.fi Kuntien paikkatietoseminaari 11.-12.2.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Ympäristöterveydenhuollon johdon päivät 11.2.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Viherpäivät 2020 12.-13.2.2020 Jyväskylä vyl.fi/viherpaivat Jätevesipäivä 12.2.2020 Lahti vvy.etapahtuma.fi Ympäristöjohdon neuvottelupäivät 13.2.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi FiSTT Vuosikonferenssi 13.-14.2.2020 Vanajanlinna fistt.net Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus 26.2.2020 Espoo kuntatekniikka.fi/skty kute1_50-59.indd 58 23.1.2020 11.42. 58 1/2020 Kuntatekniikka Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaa reja ja tapahtumia vuonna 2019 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin
https://setipro.seti.. HUOMIO HANKINNASSA Turvaurakoitsijan TU-serti?kaatti (FINAS S041) Teleurakoitsijan AT-hyväksyntä Valokaapeliurakoitsijan OL-hyväksyntä Automaatiourakoitsijan RAU-hyväksyntä SETI:n urakoitsijarekisteri Sisäilmastoseminaari 10.3.2020 Helsinki sisailmayhdistys.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi, II jakso 17.-18.3.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Kuntien rakennuttamispäivät ja toimitilapäivät 24.3.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Kiinteistöjen ALV-koulutus 24.3.2020 Webinaari videokoulutus.fi Hulevesipäivä 26.3.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Infran kunnossapidon johtaminen 6 (KUP) 21.4.-28.10.2020 Helsinki kiinko.fi Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus 22.4.2020 Espoo kuntatekniikka.fi/skty Hankintapäivät 2020 22.4.2020 Tampere hankintapaivat.fi Vesihuoltopäivät 13.-14.5.2020 Vaasa vvy.fi Kiertotalouspäivät 27.5.2020 Vantaa kivo.fi Kuntatekniikan päivät 10.-12.6.2020 Pori kuntatekniikka.fi/skty kute1_50-59.indd 59 23.1.2020 11.42. 59 Kuntatekniikka 1/2020 { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA Lisätietoja: www.seti.
1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen : Rakenne ttu ympärist ö digitaliso ituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEE N MAAPERÄN PUHDISTAMIN EN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaar iselle Hakamets än jäähallille. Näyttelypaikkoja rajoitetusti, varaa omasi nopeasti! Lisätietoa: Kuntatekniikan tapahtumamyynti, Mika Säilä, puh. 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA: KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020! 10.–12.6.2020 PORI Kute_ilmo_kuntatekpv.indd 1 22.1.2020 12.28 kute1_60.indd 60 22.1.2020 13.28. Korttelilat aus täyttäisi sähköauto jen akut kute1_1.ind d 1 22.1.2020 8.13 Ensimmäistä kertaa mukana myös laaja kuntatekniikan näyttely