1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32
2 Keimolan moottorirata muuttui interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi ........... 34 Uimahallibarometri: Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu ............... helmikuuta 1/2021 { Jätehuolto } { Yhteistyöjärjestömme } s. 38 Toimintojen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää ja tehontarvetta ........... 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... kute1_2-3.indd 2 16.2.2021 15.23. 32 { Vesihuolto } { Liikuntapaikat } { Kuntatekniikan saavutukset } {Viheralueet } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Palstat / Kolumnit } K uv a: W ill e N yy ss ön en /R ai tio tie al lia ns si Tampereen ratikkaa koeajettiin nurmiradalla kesällä 2020. 5 Kolumni/Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. 32 Jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormaa voidaan pienentää ................................... 51 1/2021 Kuntatekniikka 25. 26 Tampereen ratikka kiitää nurmikon yli ............................................ 6 Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille ............................. 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 14 Jätehuollon viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus ...................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 10 Tulvavalli suojelee asuinaluetta ............. ..................... 18 Englannissa kaavoitusta sujuvoitetaan .. 50 Palveluhakemisto.................................... 31 Tapahtumakalenteri ...............................
K uv a: Se pp o H aa vi st o K uv a: K ar i Lå ng sj ö kute1_2-3.indd 3 16.2.2021 15.23. 10 KKuntatekniikka.fi Uimahallibarometrin mukaan uintitaidon yleisyys on kasvanut viidessä vuodessa 70%:sta 77 %:iin. Tavallisessakin Local Planissa voi olla 500 sivua. (Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari, ) Englantilainen kaavoitus on hidasta ja työlästä. 38 s. 200 puulajia tai –lajiketta. Apulaisoikeusasiamies antoi satikutia Riihimäen rakennusvalvonnalle Hämeenlinnan vuoro saada huomautus hankintalain laiminlyönnistä Miten käsitellä hävitettävien haittakasvien jätteet. Helsingin istutuksiin suositellaan laajaa kaupunkipuuvalikoimaa, n. 3 Kuntatekniikka 1/2021 s. K uv a Sa tu Te ge l Puut ovat erityisen tärkeä osa viihtyisää ja pitkäikäistä kaupunkiympäristöä. 26 s
kute1_4.indd 4 16.2.2021 15.24
Muutoksen eturintamassa kuntatekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun suunnittelijat ja tekijät jalkauttavat toimenpiteet käytännön tasolle. Vaikka Suomi ei ole ensimmäisiä jäätiköiden sulamisesta johtuvan merenpinnan nousun takia veden alle jääviä maita, kyllä myös täällä lähivuosikymmenien pinnan nousu on hyvinkin mahdollinen. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. Maisemoituina nämä vallit tuovat alueelle puistomaisuutta ja vaihtelua maastoon, mutta toimivat myös tihentyvien rakennusalueiden suojina. Niinpä myös ratkaisut ovat pitkälti paikallisissa käsissä. Toivottavasti tilastot pitävät paikkansa, mutta joka tapauksessa nyt Espoossa on varauduttu myös mahdollisesti tiheneviin meritulviin. 2.6. Nyt maaliskuun 3. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Tarkempi ohjelma ja osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta smartinfra.fi Lisäksi SKTY järjestää Kuntatekniikan aktiivisen iltapäivän 20.5., joko Tampereella tai sitten etänä verkossa. Lähtökohtana on ollut kerran sadassa vuodessa alueelle iskevän meritulvan torjuminen. päivä pidetään Kuntatekniikan SmartINFRAn aamu, jossa käydään läpi mm. Sitä kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. Esimerkiksi 2005 saatiin Helsingissä esimakua, kun merivesi nousi kaikkien aikojen korkeimmalle eli noin 1,5 metrin korkeudelle keskikorkeudesta (MW) mitaten vyöryen mm. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Säätilojen ääri-ilmiöt lisääntyvät, yksittäisten myrskyjen sademäärät kasvavat ja myrskytuulien aiheuttama merija jokialueiden hallitsematon vedennousu uhkaa ranta-asutusta, sähkötoimitusten huoltovarmuus on koetuksella. . 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Valtiovalta voi tehdä päätöksiä ja ohjeistuksia, mutta ne toteutetaan kunnissa ja kaupungeissa. 6.10. 1.12. Kauppatorille. Niin kehityshankkeen saavutus kuin rakennushankkeen kunniamainintakin liittyvät käytännön ilmastotyöhön. Verkossa tapahtuu YHDYSKUNTATEKNIIKAN näyttely siirrettiin ensi syksyyn lokakuulle ja samalla siirrettiin myös Kuntatekniikan päiviä. 5 ILMASTONMUUTOS ON yksi lähivuosien suurimpia haasteita maailmanlaajuisesti. Tulevana kesänä rakennetaan alueelle vielä lisää tulvavalleja. Sivutuotteena kasvit tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Mutta tämä uhka on myös paikallinen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on paljon, mutta konkreettisimmat löytyvät meidän jokaisen arjesta. 18.8. Asuntomessut, rakentaminen 4/21 2.9. Samoin jokivarsien kaupungit ovat saaneet osansa myrskyjen aiheuttamista tulvista. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Smartinfra, turvallisuus 3/21 17.6. Valaistus, vesihuolto kute1_5.indd 5 16.2.2021 15.22. Verkossa kuitenkin tapahtuu. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Viherrakentamisella köniin ilmastonmuutokselle K uv a: Sa ka ri M an ni ne n 2/21 29.4. Kaupunkitulvia koetaan jo yleisesti kaatosateiden aikana, mutta myös poikkeuksellisia meriveden aiheuttamia tulvatuhoja on esiintynyt. Viime syksynä SKTY:n jakamat Kuntatekniikan saavutukset ja kunniamaininta esitellään tässä numerossa. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Täydellinen paketti! Rakennushankkeen kehityshankkeessa kunniamaininnan sai Espoon Nuottarannan tulvavallin rakentaminen. tämän numeron aihepiirejä kuten viherrakentamista ja liikuntapaikkoja. 14.4. Tämä oli hyvä ja ymmärrettävä päätös. Kuntatekniikka 1/2021 { Pääkirjoitus } 1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. . Helsingin kaupungin tekemä kaupunkikasviopas vastaa tiivistyvän kaupunkirakenteen haasteisiin antamalla mahdollisuuden elävöittää kaupunkiympäristöä ja tuoda siihen elämyksellisyyttä. Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh
Keimolan moottoriradan toiminta päättyi 21.10.1978 takaperinajon maailmanennätykseen, jossa peruutettiin yhtäjaksoisesti 1770 kilometriä yhden vuorokauden aikana. Tämän jälkeen alueella harjoitettiin epävirallisia ajotapahtumia, jotka päättyivät vuonna 1989 uuden omistajan, Sanoma Oy:n toimesta, kun K uv a: M ar ku s Si ne rv ä Tornin runko-osa on valaistu valkoisella valolla ja lasikatoksen pääsävynä hehkuu oranssi, jouluna keltainen ja juhlapäivinä valkoinen valo. Arkkitehti Dag Englund suunnitteli moottoriradan valvontatornin, josta kilpailuja Kuntatekniikan saavutus rakennushankkeet Keimolan moottoriradasta interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi Ombra pitää ääntä Keimolan moottoriradan värikäs ja äänekäs historia tallentui uuden asuinalueen kaupunkiaukioon. Keimolanajot, Helsingin vauhtikisat ja suurajot sekä Suomen Grand Prix saavuttivat suuren suosion myös ulkomaisten kuljettajien keskuudessa. selostettiin radan toiminta-aikana vuosina 1966–1978. Valaistu torni näkyy hyvin Hämeenlinnanväylälle ollen maamerkkinä uudelle Keimolanmäen asuinalueelle. 6 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Teksti: Seija Tulonen K eimolan moottoriradan perusti kilpa-autoilija Curt Lincoln vuonna 1965. Vuonna 1968 moottorirata siirtyi Wihuri-yhtymälle, jolloin radalla vietettiin moottoriurheilun lisäksi erilaisia showtapahtumia, juhannusjuhlia ja rock-konsertteja. kute1_6-9.indd 6 16.2.2021 15.27
7 Kuntatekniikka 1/2021 radan asfaltti rouhittiin ajokelvottomaksi. HankK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Soittoalusta reagoi liikkeeseen ja houkuttaa liikkumaan. Samana vuonna vahvistui Keimolanmäen asemakaava, joka mahdollistaa asuntoja noin 2 500 asukkaalle ja toimistoja työpaikka-alueen. Interaktiivisesta tilataideteoksesta vastasivat kuvanveistäjä Marjukka Korhonen ja äänituottaja Markus Raivio, jotka tekivät yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa myös koko aukion ilmeen suunnittelussa. Alueen omaleimaisuutta ja paikan henkeä oli tuettava alueen suunnittelussa huomioimalla Keimolan moottoriradan historia. Tavoitteena oli laadukas, viihtyisä ja monimuotoisia asuinja työtiloja tarjoava asuinalue keskustaja lähipalveluineen. Hämeenlinnan väylän meluntorjunta ratkaistiin massoittelemalla käärmetalot moottoritietä vasten. Siinä yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit sekä asuinrakennusmaata 50 % alueen asuinrakennusoikeuden määrästä siirtyivät kaupungille. Vuonna 2004 alueella sijainnut rengasvarasto paloi ja samalla myös valvontatornin puurakenteet tuhoutuivat. Myös energiatehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Keimolan moottoriradan toiminta päättyi vuonna 1978 takaperinajon maailmanennätykseen. Teos mahdollistaa myös tanssitapahtumien järjestämisen. Ehtoina oli laatia Sanoma Oyj:n teettämän yksityiskohtaisen maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaava ja siihen liittyvä rakentamisohje, lähiympäristösuunnitelma ja taideohje, jonka tavoitteena oli liittää taide osaksi arkkitehtuuria. Avajaispäivän tunnelmia syksyllä 2019. kute1_6-9.indd 7 16.2.2021 15.28. Asuntorakentaminen alkoi vuonna 2015. Valvontatornista uuden asuinalueen maamerkki Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen tuli toteuttaa vaiheittaisesti rakentamisen edetessä. Vuonna 2009 laadittiin alueen maanomistajan Sanoma Oyj:n ja Vantaan kaupungin kesken Keimolan-mäen toteuttamissopimus. Kaupungin tuli myös kunnostaa vanhan Keimolanradan valvontatorni valoteokseksi. Vuonna 2011 kaupunki järjesti Lincolninaukiosta ja valvontatornista ideakilpailun kutsukilpailuna yhteistyössä SAFA:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa. Kilpailun voitti WSP:n ehdotus ’Ombra’, jonka kantavana ajatuksena oli alueen historiaa kunnioittava ja samalla uutta identiteettiä luova toiminnallinen kaupunkitila
Valvontatornia vahvistettiin siten, että olevaa runkoa vasten valettiin uusi 150 mm vahva teräsbetonirunko, jonka sisäpuolelle rakennettiin uusi runko kantamaan katoksesta tulevat kuormat. Katoksen hulevedet liitettiin aukion hulevesijärjestelmään. Pronssissa renkaissa on tärinäkaiuttimet, jotta myös tuntoaistilla pystyy kokemaan teoksen äänet. kute1_6-9.indd 8 16.2.2021 15.28. Soittoalustan edustalla on 20 betonista ja 5 pronssista formularengasta, jotka toimivat istuimina ja sisältävät fragmentteja alueen historiasta. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Samalla portaita jouduttiin kaventamaan. Valvontatornin rungon alaosassa konservoitiin alkuperäisiä mainostekstejä, jotka suojattiin kaarevilla lasielementeillä. Historian eläväksi tekevä kaupunkiaukio Valvontatornin ympärillä on betoninen soittoalusta, joka koostuu 24 samankokoisesta elementistä, joihin on asennettu pronssiset sävelja soittopaikkamerkit sekä tornin valaisimia. Tornin urakasta vastasi NCC Suomi Oy ja työ tehtiin puitesopimuksen mukaisena laskutustyönä kaupungin Tilakeskukselle. Sen rakenne koostuu sylinterimäisistä elementeistä ja korkeus maanpinnasta on 16 metriä. Aukion muotokieltä tukevat WSP:n ja kuvanveistäjä Marjukka Korhosen yhteistyönä suunnittelemat kaarevat betonipenkit ja leikkikumpu, joka kiinnostaa pieniä lapsia. Tornin rakennetta muutettiin siten, että tornin ylimmälle tasanteelle suunniteltiin teräksisiin avaruusristikoihin tukeutuva lasikate. Muusikko Esa Kotilainen sävelsi taideteokselle kantasävellyksen, joka esitetään yleisölle syksyllä 2021. Jokainen esitys muuntuu soittajan ja kuulijan sijainnin mukaan. Moottoriradan kartta on massakuK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Ruutulippukuviointi betonilaatoituksessa liittyy moottoriradan historiaan. Välitasanteiden oviaukot valettiin umpeen ja katutasolle lisättiin ovi, jonka kautta pääsee sisälle torniin sekä käsiksi kahden sähkökeskuksen ja lämmitettävän av-laitekaapin toimintoihin. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Tasanteille sijoitettiin valaistusta ja taideteoksen äänentoistolaitteet ja liiketunnistimet. 8 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } keen pääsuunnittelusta ja tornin rakenneja valaistussuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Perustuksia peruskorjattiin ja laajennettiin. Teos reagoi liikkeeseen liiketunnistimien avulla ja eri säveliä ja liikkeitä yhdistämällä voi luoda oman esityksen yksin tai ryhmässä. Torni suojeltu asemakaavassa Valvontatorni on asemakaavalla suojeltu. Katos muodostui 12 avaruusristikkolohkosta katoksen ulkohalkaisijan ollessa 18 m
Moottoriradan historia tulee eläväksi 11 infokyltin tekstien, kuvien ja pistekirjoitusten välityksellä ja sieltä löytyy myös ohjeet Ombran soittamiseen. { Faktat } K uv a: W SP Fi nl an d O y Lincolninaukion ja Pikku-Keimolanpuiston suunnitelma vioinnilla toteutettuna tornin läheisyydessä. • Mainostekstien konservointi Kollaasi/Hanna Rotonen. • Opastaulut Penora Oy, levytulosteet Grano Oy, pistekirjoitus Näkövammaisten liitto. • Kiveystyöt Suomen Maisemarakentaja Oy. . Lincolninaukio ja Pikku-Keimolan puisto valmistuivat vuonna 2019. • Betonisten taideteosten, penkkien ja leikkikummun valmistus Betonipallas Oy/ Pertti Kukkonen ja Vihdin Betoni Oy. Kirjoittaja on projektisuunnittelija Vantaan kaupungin Kadut ja puistot -palvelualueella. 9 Kuntatekniikka 1/2021 Hankkeen toteutus • Aukion ja puiston perustusrakenteet, vesihuoltoja vihertyöt kaupungin oma hankerakentaminen. kute1_6-9.indd 9 16.2.2021 15.28. Myös alueen asuintalojen arkkitehtuurissa on tuotu esille moottoriurheiluhistoriaa. Ombra kuuluu Vantaan taidemuseon kokoelmaan. • Av-tekniikka ja asennus sekä huolto Pro Av Saarikko Oy. Aukion kalusteet, kukkivat puut ja valaisimet sijoittuvat aukion kaakkoislaidalle, jonka edustalle muodostuu pitkänomainen avoin tila, jonka päätteenä on valvontatorni. Pikku-Keimolan puisto alueen eteläpäässä sisältää leikkipaikan sekä lähiliikuntapaikan, kirsikkapuita sekä ojapainanteen laidoille sijoittuvan perhosniityn. • Keimolan moottoristadionin kartta Elpac Oy. • Pronssivalutyöt Herttoniemen taidevalimo Oy. Ruutulippu ei enää heilahda Aukion päällysteenä on betonilaatat, jotka muodostavat mustavalkoisen ruutulippukuvion. • Taideteoksen suunnittelu, valmistus ja valvonta Marjukka Korhonen ja Markus Raivio. • Aukion ja puiston valaistusja sähkösuunnittelu SEU Oy, rakentaminen Eltel Networks Oy. Kohteeseen suunnitellut betoniset kaarevat penkit ja värikäs betoninen leikkikumpu, moottoriradan kartta sekä punaiset valaisinpylväät vahvistavat alueen identiteettiä. • Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 4,5 M€
10 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Kuntatekniikan saavutus: kehityshanke Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille kute1_10-13.indd 10 16.2.2021 15.26
Kasvit ovat oleellinen osa viihtyisää ympäristöä: ne kukkivat ja tuoksuvat, ja ovat kasvutavoiltaan ja muodoiltaan kauniita. Käyttöliittymästä pyrittiin tekemään niin helppokäyttöinen ja visuaalisesti innostava, että se houkuttelisi oppaan päivittäiseen käyttöön. perustuvat suositukset kaupungin tavoitteiden mukaisten kasvivalintojen tekemiseksi Helsingin rakennettuihin ympäristöihin. kute1_10-13.indd 11 16.2.2021 15.26. Sen lisäksi ne mm. Kasvit ovat tärkeä ja osaamista edellyttävä osa kaupunkiympäristön suunnittelua. Vaikka opas onkin tarkoitettu ensisijaisesti viheralan ammattilaisille, oppaasta kuka tahansa voi tarkistaa, mitkä kasvit menestyvät kaupunkiympäristön vaativissa olosuhteissa – eli mitä myös omalle pihalle kannattaa istuttaa. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. Sen ensimmäinen pilottiversio valmistui perinteisessä julkaisumuodossa jo 2010. Helsinki haluaa myös edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja vaalia Helsingille ominaista kaupunkikuvaa suojelemalla tunnusomaista kulttuurikasvilajistoaan. Lisäksi kasvit ovat kaupunkiympäristön pitkäikäisimpiä elementtejä: puut voivat elää jopa satoja vuosia. Kaupunkikasvioppaan valtava tietopaketti on tarkoitettu päivittäiseksi työkaluksi kaikille ympäristöä suunnitteleville. Katutilasta voi kehittyä mielenkiintoinen ja näyttävä elinvoimaisten köynnösten avulla. tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Kasvilajivalintojen helpottamiseksi Helsingin kaupunki julkisti syksyllä 2020 Suomessa ainutlaatuisen, nettiselaimella käytettävän Helsingin Kaupunkikasvioppaan (http:// kaupunkikasviopas.hel.fi/). Oppaasta löytyy monipuoliset, pitkäaikaiseen kokemukseen ja kirjallisuuteen Kaupunkirakenne tiivistyy, siksi tarvitaan elämyksellisempää ja kestävämpää kasvillisuutta. Helsingin kaupunki tiivistyy, ja haluaa siksi kehittää kaupunkikasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä samalla tietoisesti ilmastonmuutokseen varautuen. Kaupunkikasvioppaan sisältö pohjautuu pitkäaikaiseen kokemukseen Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin kokemuksiin. Sisältöpäivityksen yhteydessä kehitettiin julkaisun korvaava selainpohjainen käyttöliittymä. Kasvit ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaa, kaupunkikuvaa ja paikallista identiteettiä. Helsingin Kaupunkikasviopas ei ole aivan uusi formaatti. Kaupunkikasvioppaan innovatiivisuus on jo huomioitu Suomessa: Suomen Kuntatekniikan yhdistys palkitsi sen syksyllä 2020 Vuoden kuntatekniikan saavutuksena kehityshankkeiden sarjassa. Kaupunkikasvioppaan sisällöstä ja sen edelleen kehittämisestä vastaa Kaupunkiympäristön toimialan kokeneista asiantuntijoista koostuva työryhmä. 11 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Satu Tegel K asveilla on kaupunkiympäristössä tärkeitä tehtäviä. Käyttöliittymä kehitettiin yhteistyössä WSP Finlandin kanssa. Palkittu kokonaisuus kaikkien käyttöön Kaupunkikasvioppaan kasvilajisuositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Vuonna 2020 oppaan sisältö on laajentunut huomattavasti ja sen sisältö on kokonaan päivitetty. Kaupunkikasviopas auttaa. Kasvilajisuositukset on tehty paneutuen laajasti viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kaupungin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Onnistuneiden kasvivalintojen avulla synnytetään pitkäikäistä ympäristöä, luodaan kauneutta ja lisätään kaupunkiympäristön biologista monimuotoisuutta, jota edistää mahdollisimman monipuolinen kasvilajilajien käyttö. Arabiankatu, Arabianranta
Se ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Kaupunkikasvioppaan rakenne ja käyttö Kaupunkikasviopas toimii selaimella osoitteessa http://kaupunkikasviopas.hel.fi/. Kaupunkikasvioppaan tärkeintä kohderyhmää ovat rakennettujen viherympäristöjen suunnittelijat ja suunnittelun tilaajat, mutta myös asukkaat, päättäjät ja opiskelijat saattavat löytää siitä hyödyllisiä tietoja. Tällaisia ovat mm. Rohkeasti tutustumaan! Helsingin Kaupunkikasviopas on tarkoitettu viheralan ammattilaisille. 12 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Suosituksia laadittaessa tutustuttiin myös kasvinterveys-, taimiaineistoja vieraslajilainsäädäntöön sekä valtakunnallisiin viheralan suosituksiin ja ohjeisiin (esimerkiksi KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli). Uusi käyttöliittymä kuitenkin mahdollistaa sisällön laajentamisen ja tietojen päivityksen nopeasti ja helposti. Helsingin kaupunkikasviopasta tehdessä huomioitiin myös Helsingin kaupungin voimassa olevat linjaukset ja strategiat. Koska laadukkaat taimet ja niiden saatavuus ovat oleellinen osa onnistuneita istutuksia, oppaasta löytyy myös suositeltavat taimikoot kaikille kasviryhmille ja tiedot pitkän kasvatusajan vaativien kaupunkipuiden, esimerkiksi katupuiden taimien saatavuudesta. Myös viheralan ulkopuolisille kaupunkiympäristön asiantuntijoille opas voi avata silmiä kasvivalikoiman monipuolisuuden mahdollisuuksiin kute1_10-13.indd 12 16.2.2021 15.26. Helsingin kaupunkistrategia, Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009), Helsingin kaupunkipuulinjaus (2014) ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä LUMO-ohjelma (2020). Kaupunkikasviopas julkistettiin syksyllä 2020. Kaikissa taulukoissa toimii sama helppo hakutoiminto, jonka avulla taulukoista voi suodattaa tietoa sanahakujen avulla. Taulukot voi tarvittaessa myös ladata omalle koneelle excel-muodossa. Oppaassa listataan myös kasveja, joita ei käytetä: haitallisia vieraskasveja koskeva osuus perustuu lainsäädäntöön. Siitä voi tarkistaa ne haitalliset vieraskasvit, joita ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Haastavaa katuvihreän suunnittelua varten on koottu ihan oma tietopakettinsa. Opas päivittyy ja laajenee tarpeiden, tilanteiden, lainsäädännön ja linjausten muuttuessa ja uusien kokemusten karttuessa. Suodatuksien avulla voi etsiä esimerkiksi kasveja eri käyttötarkoituksiin tai eri aikakausien kohteisiin. Kasvinterveysriskien hallitsemiseksi oppaassa on muutamia Helsingin omia kasvilajien käyttörajoituksia. Oppaassa on lyhyitä kaupungin tahtotilaa ilmaisevia tekstejä ja kahdenlaisia taulukoita: laajoja hakutaulukoita ja valmiiksi suodatettuja lajiluetteloita
Kaupunkikasviopas on valtava tietopaketti. Voi kestää hetken ennen kuin sen sipulimainen logiikka täysin avautuu käyttäjälle. • minkä kokoisina eri katupuut istutetaan Helsingissä. • mitkä puut ja pensaat sopivat 1950-luvun puiston peruskorjaukseen. • mikä pensas olisi kukkiva katseenvangitsija pieneen taskupuistoon. Suositeltava perennojen lajivalikoima sisältää n. • mitä kukkasipuleita kannattaa istuttaa niitylle. • mitä turvallisia pensaita voi istuttaa haitallisen kurtturuusun tilalle. 1950-luvulla. • mitkä puuja pensaslajit kuuluvat Helsingin tunnistettavaan kulttuurimaisemaan. • mitä hyviä lehmuslajikkeita Suomessa on saatavana. • mitkä ruohovartiset lajit soveltuvat hulevesialueille. Perennoja eli monivuotisia ruohovartisia koskeva osuus perustuu Luonnonvarakeskuksen koetuloksiin. • mitkä suositeltavista kasveista ovat myrkyllisiä. Kaupunkikasvioppaasta löytyy vastauksia esimerkiksi seuraavanlaisiin kaupunkiympäristön suunnittelussa eteen tuleviin kysymyksiin: • mitkä puulajit soveltuvat ahtaaseen katutilaan. 200 kasvilajia tai -lajiketta Kaupunkikasviopas ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Kannattaa kuitenkin astua rohkeasti sisään ja tutustua sen sisältöön. Opas on tarkoitettu käytettäväksi! . Rusotuomipihlajaa (Amelanchier lamarckii) on istutettu Helsingissä paljon mm. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. • mitä haitallisia vieraskasvilajeja Helsinkiin ei istuteta tai kylvetä. • mitkä pensaat sopivat näkemäalueille. kute1_10-13.indd 13 16.2.2021 15.26. ja merkitykseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkikasvioppaasta voi hakea eri aikakausien tyypillisiä puuja pensaslajeja. Sen on koonnut tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta. Kirjoittaja on kasvillisuuden sunnitteluasiantuntija Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla. 13 Kuntatekniikka 1/2021 Kaupunkikasvioppaan työryhmä Kaupunkiympäristön toimialalla: • viherkunnossapidon tiimipäällikkö Katriina Arrakoski • viherkunnossapidon puistovastaava Pekka Engblom • puistoja katuympäristöhankkeiden asiantuntija Kaija Laine • puistoviestinnän asiantuntija Elina Nummi • kasviasiantuntija Satu Tegel (vetäjä) • puuasiantuntija Minna Terho • luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Kaupunkikasvioppaan käyttöliittymän työryhmä WSP Finlandissa: • graafinen suunnittelija, projektipäällikkö Ari Kujala • asiantuntija Elina Regårdh Mihin kasvisuunnittelun kysymyksiin tarvitset täsmävastauksia. Kun vanha puisto peruskorjataan, on tärkeä säilyttää kasvilajien ja –lajikkeiden autenttisuus
14 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Tulvasuojeluhanke puiston moninaiskäytön mahdollistajana Tulvavalli suojelee Nuottarantaa Ilmastonmuutos uhkaa lisätä niin kaupunkitulvia kuin merenpinnan nousuakin. kute1_14-17.indd 14 16.2.2021 15.26. Hanke sai Kuntatekniikan saavutusten kunniamaininnan rakennushankkeiden sarjassa. Näihin haasteisiin vastattiin tulvavallilla Nuottarannan puistossa
Samalla alueen virkistysarvoa nostettiin uusilla oleskelualueilla ja lisäämällä koristepuita, pensaita sekä kukkivaa rantakasvillisuutta. Asemakaavamääräyksen johdosta kaavoittajan kanssa sovittiin, että alueelle istutettaisiin yhtä monta puuta kuin alueelta jouduttiin kaatamaan. Alue on monipuolistunut ja tarjoten nykyisellään enemmän erilaisia istuskelumahdollisuuksia, löhöilyäkin, ja alueen puupintaiset lepotuolit ovat olleet kovassa suosiossa. Erityisesti tulvavallin lakialueen kasvualustassa tuli varmistaa, ettei siinä olisi suuria ja teräviä kiviä tai muita kappaleita, jotka voisivat vahingoittaa vallin bentoniittimattoa myöhäisemmissäkään kunnossapitotöissä. Hankkeen päätarkoituksena oli alueen kiinteistöjen tulvasuojelu meritulvaa varten. Tulvapenkereen vettä padottava ydin rakennettiin moreenista, josta seulottiin työmaalla pois suurikokoinen irtomateriaali kuten kivet, oksat ja kannot. Alueen suunnittelussa oli huomioitava lisäksi alueen keskeinen merkitys Espoon Rantaraitilla. 15 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Leena Ihalainen ja Emilia Lehikoinen, Espoon kaupunki Elina Kalliala, Jenni Kerava, Anna Bergman ja Jaakko Mustajärvi, Ramboll Finland Oy I lmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kaupunkien tiivistyminen haastavat eri toimijat entistä tiiviimpää yhteistyöhön sopeutumiskykyisten ja viihtyisien kaupunkien kehittämiseksi. Sen sisällä vesitiivis moreenirakenteinen ydin (+2.70). Bentoniittimaton yläpuolinen suojausrakenne toteutettiin vähimmillään 35 cm paksuisella seulotulla kasvualustakerroksella sekä tarvittavilta osin juuriestematolla. Suunnitelmia tehtäessä huomioitiin, että ympäristöön mahdollisimman hyvin maisemoitu tulvavalli suojaa samalla aluetta kerran sadassa vuodessa toistuvilta meritulvilta. Palautteissa odotellaan myös puiden ja pensaiden kasvua ja ihastellaan kaunistunutta kokonaisuutta. Kauemmas merenrannasta, hankealueen läheisyyteen, Hyljepuistoon suunniteltiin samanaikaisesti toista tulvavallia, joka rakennetaan kesällä 2021. Käyttäjän sanoja lainaten, puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. Kaadettavista ja säilytettävistä puista, rakennettavasta hulevesijärjestelmästä sekä tulvavallista pidettiin kohteen haasteellisen luonteen takia myös informatiivinen maastokatselmus rakennuttajan, erityisasiantuntijoiden, rakentajan, asukkaiden ja suunnittelijakonsultin kanssa. Niittyalueiden koneellisen hoidon vuoksi pintamaa tuli olla huolellisesti seulottua. Rakenteen vesitiiviyden varmistamiseksi moreeniytimen päälle asennushiekkakerrokseen levitettiin bentoniittimatto. Asukkaat esittivät toiveitaan mm. Tämä tarkoitti yhteensä 67 puun istuttamista alueelle, jossa tulvavallin rakenneja korkeusvaatimukset, merinäkymät ja liito-oravien kulkuyhteydet toivat omat haasteensa yhteensovittamiseen. Arvioitu lakikorkeus huomioiden laskennallinen maksimipitkäaikaispainuma on 2.95 m. Suunnittelua ohjasivat lisäksi asukkaiden ja osallisten toiveet sekä alueen luontoarvot, kuten liito-oravat. Aluetta kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. Tulvavalli sijoitettiin saneerausiässä olevaan Nuottarannanpuistoon ja samalla mahdollistettiin puiston saneeraus sekä laadukkaan ja viihtyisän ympäristön toteuttaminen käyttäjille. Puisto sijaitsee asutuksen läheisyydessä, joten vuorovaikutus asukkaiden kanssa oli tärkeää. Hulevesiä viivyttävän painanteen vasemmalla puolella erottuu korkoon +3,05 nouseva tulvavalli. Puiston arvojen huomioiminen ja vahvistaminen Puiston keskellä sijaitseva umpeenkasvanut hulevesipainanne ja sen ympäristö uudistettiin. Kokemukset ja hyvät esimerkit haastavista ja uudenlaisista ratkaisuista ovat tarpeen. Tulvavallin pääperiaatteet Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen +3,05. Onnistumisen mahdollistivat avoin ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden, asiantuntijoiden, asukkaiden ja urakoitsijan kesken. Osa Nuottarannan puista kuuluu liito-oravien elinalueeseen, joten yhteistyötä tehtiin tiiviisti Espoon ympäristökeskuksen kanssa. kute1_14-17.indd 15 16.2.2021 15.26. Nuottarannanpuistosta on nopeasti muodostunut Nuottaniemen sataman ja Espoon Rantaraitin käyttäjille oleskelualue, josta on saatu runsaasti positiivista palautetta käyttäjiltä. Puiden suojaksi rakennettiin suoja-aidat ja puiden kuntoa seurattiin silmämääräisesti työmaan aikana. Liito-oravien kulkuyhteyden vahvistamiseksi alueelle istutettiin uusia puita, joista liito-oravien elinalueella suosittiin erityisesti tervaleppiä. Puistoalueen kasvualustoissa käytettiin paikalta kuorittua ja seulottua kierrätettyä pintamaata, maannosta. näkymistä, puulajeista ja puiden istutuspaikoista kartalle. Hankealue sijaitsee Espoossa Matinkylän kaupunginosassa Espoon Rantaraitin varrella. Näihin haasteisiin lähdettiin Nuottarannassa vastaamaan. Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. Maisemallisesti arvokkaat puut säilytettiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmasta sekä asukkaiden toiveista keskusteltiin kahdessa tilaisuudessa, joista toinen järjestettiin maastossa. Tulvapenkereen luiskat toteutettiin vaihtelevalla luiskakaltevuudella ollen jyrkimmillään 1:2 ja loivimmillaan 1:5. Alueelta poistettiin runsaasti huonokuntoisia sekä rakentamisen alle jäävää puustoa. Tällä keinolla pyrittiin maisemoimaan tulvapenger mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon sekä samalla mahdollistamaan luiskiin istutettavan kasvillisuuden koneellinen hoito. Lisäksi liito-oravien latvusyhteyspuut tuli tarkoin säästää
Sulkuventtiilit asennettiin kukin erilliseen tarkastuskaivoon. Samanaikaisesti “mantereen puolella” eli vallin pohjoispuolella kertyy suuria määriä hulevesiä, jotka padottuvat tulvavallin taakse. • Tulvavallin alta poistettujen puiden määrä korvattiin istuttamalla yhtä paljon uusia puistopuita, yhteensä 67 kappaletta. • Kuorittuja pintamaita hyödynnettiin nurmen ja soveltuvin osin niittyjen kasvualustoina • Tulvavallin pituus on noin 255 metriä. • Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen 3,05 m, jossa on huomioitu 10 cm maksimipitkäaikaispainuma, jonka toteuduttua lakikorkeus on 2,95 m. kute1_14-17.indd 16 16.2.2021 15.26. tulvatilanteessa laskea esimerkiksi käsin siirrettävä uppopumppu, jonka avulla pumpataan vallin pohjoispuolelle padottuvat hulevedet letkun kautta mereen. . • Alueella on liito-oravapuita ja latvusyhteys elinalueiden välillä liikkumista varten. Meritulvatilanteessa em. Suunnittelun ja toteuttamisen aikataulu Kunnallistekninen yleissuunnitelma 08/2017 04/2018 Puisto ja rakennussuunnittelu 05/2018 04/2019 Rakentaminen 10/2019 06/2020 Tavoitteita • Rakentaa tulvavalli, joka suojaa aluetta 1/100 vuodessa meritulvilta ja kestää käyttöä • Huomioida hulevedet eri tilanteissa, myös meritulvan aikaan • Rakentaa ja mahdollistaa monipuolinen puiston virkistyskäyttö tulvavallin suunnittelun avulla • Luontoarvojen säilyttäminen ja kohdennettu vahvistaminen suunnittelussa • Säilyttää liito-oraville tärkeät puut, sekä istuttaa liito-oravien latvusyhteydelle uusia puita • Varmistaa Rantaraitin sujuvuus ja puisto yhtenä rakennetumpana kohokohtana • Huomioida meren läheisyys ja merinäkymien saavutettavuus • Kaavamääräyksen mukaisesti tulvavallin vuoksi poistettavia puita tuli korvata vastaava määrä uusilla puuistutuksilla • Alueen ylläpito koneellisesti { Faktat } Poikkeustilanteiden huomiointi Tulvavallin pohjoispuolella kertyviä ja edelleen mereen johdettavia hulevesiä varten rakennettiin tulvavallin läpi kolme PE-muovista läpivientiputkea, joihin jokaiseen asennettiin sulkuventtiilit. Puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. Poikkileikkauskuva puistosta ja tulvavallista. Tulvavallin laki sen länsipäästä pumppauskaivolle asti toteutettiin itäistä valliosuutta leveämpänä, jotta kaivolle on mahdollista ajaa tavanomaisella huoltokalustolla. Yhtäaikaisen merivesi-/hulevesitulvatilanteen* varalta tulvavallin länsipäähän rakennettiin myös erillinen umpikaivo, niin sanottu “pumppauskaivo” huoltoteineen. Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. 16 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Nuottarannanpuisto • Puisto sijaitsee suositulla 40 km pitkällä Espoon Rantaraitilla. *Tilanne, jossa merivesitulvan takia tulvavallin läpivientiputkien venttiilit on suljettu. venttiilit voidaan sulkea ja näin estää meriveden nousu läpivientiputkien kautta vallin pohjoispuolelle. Kaivon pohjalle voidaan em
Koronapandemia on peruuttanut tai siirtänyt verkkoon käytännössä kaikki kuntainfraan ja tekniikkaan liittyneet tapahtumat. SmartINFRAn aamu kokoaa yhteen teknisen toimen Kello 9.30 Tervetuloa näin osallistut SmartINFRAan! 9.35 Näin toimii puistokasviopas 9.55 Uimahallien merkitys vain korostuu 10.10 Kumppaniesittely 10.15 Keimolan moottorirata muuttui kaupunkiaukioksi 10.30 Kumppaniesittely 10.35 Frisbeegolfin suosio on kasvanut huimasti 10.55 Kumppaniesittely 11.00 Tulvavallin rakentaminen suojaa asuinaluetta 11.15 Autolatauspaikat yleistyvät { SmartINFRA } kute1_14-17.indd 17 16.2.2021 15.26. Tapahtuma streamataan Kuntatalolta Kunta.tv:n studiolta. Kuntatekniikka-lehti haluaa kuitenkin olla mukana rakentamassa uutta normaalia, ja niinpä järjestämme keskiviikkona 3.3.2021 SmartINFRAn tapahtuman verkossa. Vieressä päivän ohjelma, johon voi vielä tulla muutoksia. Aamun ohjelmassa on paljon mielenkiintoisia keskusteluja viherrakentamisen ja liikuntapaikkarakentamisen teemoista. Tarkista ohjelma osoitteessa smartinfra.fi ja tule mukaan seuraamaan mielenkiintoista tapahtumaa. SmartINFRA-studioisäntänä toimii Kuntatekniikka-lehden päätoimittaja Markku Vento
Asiakaslähtöisyyden kannalta se tarkoittaa, että riskit ja laatua sekä arvoa tuottavat tekijät tulisi tarkastella yhdessä. Jätehuoltoja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tarvitaan, että havaitaan riskit ja nähdään arvoa tuottavat tekijät käytännön olosuhteista saatujen havaintojen pohjalta. 18 6/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Asiakasrooleilla kasvatetaan arvoa ja kestävää elämäntapaa LISÄARVOA ASIAKKAILLE Viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. kute1_18-25.indd 18 16.2.2021 15.25
Kuviossa 1. Jätehuoltopalveluiden eri toimijoiden väliset yhteydet ja osuudet palveluihin on tunnistettava. Jätehuollon toiminta jakautuu Tampereen alueella viranomaisvalvontaan, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n säädeltyihin tehtäviin sekä kaupallisten yritysten palveluihin. Alueellinen jätehuoltoviranomainen linjaa jätehuollon järjestämistä, ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätehuoltomääräysten noudattamista ja ELY-keskukset vastaavat kokonaisuudesta ja sen koordinoinnista. Jätehuolto onkin monien toimijoiden ja palveluprosessien kokonaisuus. on kiteytetty toimijoiden keskinäisiä rooleja. Viranomaispalveluja ovat lakisääteisten jätehuoltopäätösten tekeminen, kuten jätetaksan ja jätehuoltomääräysten hyväksyminen. On tärkeä selvittää ja ymmärtää kunkin toimijan rooli: • Mitä jätehuoltoon liittyviä palveluja tarvitaan. 19 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Keijo Houhala Kehityspäällikkö (TkT), Tampereen kaupunki J ätehuolto on keskeinen osa kaupunkiympäristön turvallista toimivuutta. Jätehuollon järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kunnat ovat voineet siirtää järjestämisvastuuseen liittyvän palvelutehtävän jätehuoltoyhtiölle. Pirkanmaan Jätehuolto on kuntien omistama yhtiö, jolle on siirretty lakisääteiset kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Nämä tekijät kirkastuvat asiakasviestinnällä ja siten auttavat asiakkaiden omatoimista valmistautumista palveluihin tai varmistavat lainsäädännön edellytysten täyttymisen. Kunnilla on velvoite järjestää yhdyskuntajätteen jätehuolto alueellaan ja valvoa sen toimivuutta yhteiskunnan intressien kannalta. Viranomaisja valvontapalvelut jakautuvat alueellisen jätehuoltoviranomaisen, ympäristönsuojelun ja ELY-keskusten kesken. kute1_18-25.indd 19 16.2.2021 15.25. Palveluja roolimäärittely (muokattu Butov 2020). Kuvio 1. Vasta sitten palveluja voidaan kehittää tarvetai asiakaslähtöisesti. • Mikä on palveluja arvolupaus. K uv a: M ar ko K al lio , Vi si t Ta m pe re Laaja artikkeli jätehuollon palvelukokokonaisuudesta perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen. Ympäristönsuojeluviranomaiset taas valvovat jätehuoltoviranomaisen päätösten lainmukaisuutta ja Pirkanmaan Jätehuollon toimintaa. Kaupalliset palvelun tarjoajat palvelevat muita kuin kuntavastuulle kuuluvia asiakkaita heidän jätehuoltoon liittyvissä tarpeissaan. Kunnat voivat vaikuttaa yhtiön palvelutehtävään omistajaohjauksella. • Miten palvelut vaikuttavat kuntalaisen ja yritysten, eli asiakkaiden arkeen. Seurantaja asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta jätteenkuljetusrekisterin ylläpito sekä osallistuminen alueellisen jätestrategian laadintaan. • Miten palvelujen merkitystä ja vaikuttavuutta voi nostaa esille. • Paljonko lupapalveluja käsitellään ja tuotetaan. Jätehuoltoviranomaisen perustehtävä Jätehuollon viranomaispalvelut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta; päätösasioista sekä seurantaja asiantuntijatehtävistä
Kuntien yhteisvalmistelema ja hyväksymä jätestrategia sekä palvelukokemukset ohjaavat myös resurssit kustannustehokkaaseen käyttöön. Asiakasarvo syntyy toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä, kun palvelut ja asiakaslupaukset tukevat toisiaan. Asiakasarvoa jätehuollosta Asiakaslupaukset ohjaavat organisaatioiden asiakaslähtöisyyttä, kohdistavat asiakasnäkökulmat palveluihin ja tukevat asiakastyytyväisyyttä, kun mitataan ja arvioidaan lupausten lunastusta. Jätehuoltoviranomaisen laaja-alainen rooli tulee esille alueellisten jätehuoltomääräysten ja -strategian laadinnan yhteydessä, koska näillä linjataan yhteisiä päämääriä. Vastaavasti kuntalaiset ovat viranomaisyksikön asiakkaita hakiessaan esimerkiksi jätemaksun kohtuullistamista, jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä, jätehuollon keskeyttämistä tai lupaa jätteen pienimuotoista omatoimista käsittelyyn. Tämä hyödyttää asiakaspalvelua, palvelun laatua ja sähköiset palvelurakenteet voidaan K uv a: M ar kk u Ve nt o Organisoitu jätehuolto tuottaa materiaaleja teollisuudelle, joten jätteiden erilliskerääminen mahdollistaa markkinaehtoisia materiaalivirtoja. Kunnat toimivat yhtiöön nähden myös omistajan roolissa, vaikka samalla käyttävät niin yhtiön palveluja kuin keskitettyjä viranomaispalveluja. Jätehuoltoviranomaisen tehtävät ja palvelut: • Valmistelee ja hyväksyy jätehuoltomääräykset • Myöntää poikkeuksia yksittäistapauksissa jätehuoltomääräysten noudattamisesta • Hyväksyy jätetaksan • Maksuunpanee jätemaksut ja ulosoton sekä käsittelee jätemaksumuistutukset • Päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä • Seuraa lain edellytysten täyttymistä jätteenkuljetuksissa, • Päättää alueiden ulosrajaamisesta kiinteistökohtaisesta jätteen kuljetuksesta • Seuraa kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä • Ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä Ympäristöja jätehuoltoviranomaisen palvelut ja vastuualueet sivuavat ja täydentävät toisiaan. Samalla tunnistetaan palveluiden tavoitteet, asiakashyödyt tai mahdolliset riskit. 20 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka Työnjaolla tavoitellaan mahdollisimman toimivaa valvontapalvelua ja kuntalaisille palvelutuotantoa sekä vähennetään ympäristön kuormitusta ja muodostetaan jätehuollosta palvelukokonaisuus. Toimiva kokonaisuus on osaamista, jossa roolit ovat selkeät, asiakaslupaukset ja yhteistyökyky luovat tulevaisuuskuvan. Kaikilla toimijoilla onkin oltava selvillä, kuka on kenenkin asiakas ja mitä palveluita kukin tuottaa. kute1_18-25.indd 20 16.2.2021 15.25
Lajitellessaan erilaiset jätteet asiakas varmistaa kierrätyksen onnistumisen ja saa tarvitsemansa palvelun sekä tietää palvelun merkityksen. Kuntalainenkin toimii prosessissa jätteen tuottajana, palvelujen omistajan edustajana tai arvoa tuottavana (työn)tekijänä lajitellessaan jätteet erilliskeräyksiin. kute1_18-25.indd 21 16.2.2021 15.25. on havainnollistettu arvonmuodostuksen yhdyspintoja asiakkaiden, palvelujen ja laadun yhteydessä. Jätehuollosta lisäarvoa Jätehuollon toimivuus on yksi yhteiskunnan toimivuuden keskeinen edellytys. Jätehuoltoja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tarvitaan, että havaitaan riskit ja nähdään arvoa tuottavat tekijät käytännön olosuhteista saatujen havaintojen pohjalta. Jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä hyödyttää myös hiilineutraalisuuden tavoitteita. Hyvä yhteistyö näkyy palveluista, niiden käyttöasteesta ja luotettaKuvio 2. Määräysten noudattamisen ohella onkin tarve saada kuntalaiset käyttämään jätehuoltopalveluja. Aina, kun jätteestä saadaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavia tuotteita, palvelu tuottaa lisäarvoa. Kaikilla toimijoilla onkin oltava selvillä, kuka on kenenkin asiakas ja mitä palveluita kukin tuottaa. Jätehuoltoviranomainen ohjaa jätteiden syntypaikkalajittelua määräyksillä ja linjauksilla. Jäteyhtiön tehtävänä on viranomaisen kanssa löytää sellaiset kannustimet ja palvelut, joilla asiakas houkutellaan oikeaan toimintatapaan. Jätehuoltoviranomainen huomioi osaltaan, että palvelutehtävän hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Uudistettaessa lupaprosesseja ja valvontapalveluja voidaan taas asiakasarvoa kuvata ja markkinoida ennakolta. Silloin jätehuoltoon liittyvät viranomaispalveluiden ja tuotantopalveluiden toimintaprosessit muodostavat asiakashyötyjä. Organisoitu jätehuolto tuottaa materiaaleja teollisuudelle, joten jätteiden erilliskerääminen mahdollistaa markkinaehtoisia materiaalivirtoja. Arvomuodostuksen toiminnalliset yhdyspinnat (Butov 2020). Yhteistyö viranomaisen ja jätehuoltoyhtiön välillä kiteytyy strategisen tulevaisuuskuvan ja uudistuvien palvelujen rakentamiseen. Sähköisten palvelujen kannalta viestintäja vuorovaikutuskanavia on useita, joita kannattaa hyödyntää. Kun jätehuoltoyhtiö saa hyödynnettävät jätteet eriteltyinä, niistä voidaan tuottaa biokaasua, lannoitteita, energiaa tai uusiomateriaaleja. Tuloksena saadaan hyvin toimiva jätehuolto, kustannusja ympäristötehokas palvelu sekä mahdollistetaan kierrätystä edistävät markkinaehtoiset investoinnit. Jätehuolto on enemmän kuin kierrätystä, kun se luo pohjan kiertotaloudelle. Jäteyhtiön brändin on oltava luotettava ja yhtiön viestin vakuuttava, sillä jätehuoltojärjestelmä perustuu asiakkaiden syntypaikkalajitteluun. Silloin viranomaistoiminta lisää uskottavuutta jätehuoltopalveluille. Silloin tavoitetaan asiakasja sidosryhmät heille luontaisissa kanavissa ja vertaiskeskusteluissa. Kuviossa 2. Silloin asiakaslähtöinen ja arvoperusteinen toimintakokonaisuus toteuttavat ympäristöja kestävyysnäkökulmia yli voimassa olevien lainsäädännöllisten vaatimusten. Jätehuolto luo raaka-aineiden, energiapolttoaineiden ja luonnon arvojen kannalta merkittävän palveluja markkinakokonaisuuden. Asiakkuuden tarkastelu auttaa jätehuoltoviranomaista ja -yhtiötä yhteiskunnan intressien toteuttamisessa. Jätehuoltopalvelut tekevät elämäntavasta kestävämpää ja voidaan säilyttää luonnon arvoja. 21 Kuntatekniikka 1/2021 toteuttaa asiakaslähtöisesti. Tiedämme, miten jätehuoltoon liittyvät asiat vaikuttavat toisiinsa. Asiakas on oleellinen osa jätehuollon palveluketjua. Kiertotalouden näkyvät markkinaja luonnon hyödyt kannustavat kuluttajia toteuttamaan viranomaisten jätehuoltomääräyksiä. Viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. Asiakaslähtöisyyden kannalta se tarkoittaa, että riskit ja laatua sekä arvoa tuottavat tekijät tulisi tarkastella yhdessä
Määräaikojen tarkastelu on mekaaninen ja perinteinen tapa arvioida palveluprosessien sujuvuutta, jolla kuvataan suppeasti asiakaspalvelua tai -arvoa. Viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä positiivisia esimerkkejä ovat kaatopaikkojen vähentäminen ja sen myötä niistä koituvien haittojen vähentyminen, loppusijoitettavan jätteen väheneminen ja infrastruktuurin kehittämisessä huomioidut ilmastoasiat. Siitä hyvä esimerkki on alueellisen jätestrategian laadinta, Kestävä Tampere 2030 ohjelma, Pirkanmaan biokaasutuotannon käynnistäminen ja edistäminen –hanke ja kiertotaloushankkeet kuten ECO3. Jätehuollolla on yhteys kaupunkiympäristön maankäytön kokonaisprosessin poikkeamistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin, joten jätehuollon näkökulmat on hyvä saada kaavoituksen valmisteluun, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ja ennakkoneuvotteluratkaisuihin. Päättäjien näkökulmat avaisivat yhtiölle palveluihin liittyviä omistajien yksityiskohtia, vaikka ne eivät suoranaisesti sisältäisi vastauksia palveluiden kehittämiseen. Toiminnallinen fokus on laajempi ja yhteys alueen kuntiin korostuu. Lajittelua, jätteen hyötykäyttöä ja logistista keräilyä tehostamalla saadaan asiakkaiden oman työn tuloksena pienennettyä ilmastoja ympäristörasitusta. Jätehuollon häiriötilanteissa palvelujen merkitys tulee esille negatiivisina asioina kuten jätekaaoksena, hygieniatai haittaeläinongelmina. Kunnilla voi olla myös erilaisia tarpeita tai strategisia tavoitteita viranomaispalvelujen suhteen, kun jokapäiväiseen elämään vaikuttavat kunnan sijainti, jätehuoltopalvelujen tavoitettavuus sekä logistiset yhteydet. Omistajanohjauksen merkitystä voitaisiin lisätä Pirkanmaan Jätehuollolle, kun päättäjien, viranhaltijoiden ja asiakkaiden näkökulmia kerättäisiin säännöllisesti arviointitiedoksi. Alueellisella valvontayksiköllä yhteistyötarvetta voi esiintyä kaikissa asiakaskunnissa esimerkiksi ympäristöviranomaisen prosessien kanssa. Jätehuollossa tarvitaan yhteistyössä tuotettua tietoa tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Viranomaispalvelut hyötyisivät asiakasja päättäjänäkökulmista, kun he saisivat systemaattisista tietoa oman toiminnan herättämistä mielikuvista. Asiakasarvo syntyy toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä, kun palvelut ja asiakaslupaukset tukevat toisiaan. Määräajat ja käsittelymäärät kertovat prosessien suorituskyvystä, mutta ne eivät kuvaa asiakkaan kokemaa kokonaislaatua tai -hyödyllisyyttä. Toiminnan ja kokonaisuuden kehittäminen olisi käynnistettävä kuvaamalla ja ymmärtämällä toimijoiden välisiä keskinäisiä suhteita. Alueellisen palvelun hyötyjä muodostuu ainakin asiantuntijuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä jäteyhtiön palvelukokonaisuuden luotettavuudesta ja vakuuttavuudesta. Palvelupolusta kaksisuuntaista arvoa Osaaminen ja jatkuva oppiminen auttavat kirkastamaan paikallisia asiakastarpeita ja olosuhteita, joiden pohjalta luodaan alueellisesti toimiva jätehuoltopalvelujen kokonaisuus. Viranomaispalveluja käyttäneiden asiakkaiden palautteissa nousevat usein esille palvelulupausten sisältämät määräajat. Näiden palvelujen toteuttamisessa yhtiö tarvitsee jäteja ympäristöviranomaisen päätöksiä, linjauksia ja strategista omistajan ohjausta. Lisäarvoa tulisi tarkastella laajemmin ja perusteellisemmin. Tulevaisuuskuvan rakentaminen on arvonmuodostuksen hyödyntämistä, että kansalaisten, poliittisten päättäjien, yritysten ja yhteisöjen tavoitteet tukisivat toisiaan. Pirkanmaa Jätehuollon palveluja ovat jätevirtojen hallinta, uusioraaka-aineiden tuottaminen, neuvonta, tiedotus ja jätehuollon positiivisen brändin rakentaminen. kute1_18-25.indd 22 16.2.2021 15.25. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus edellyttää toimivaa jätehuoltoa, johon liittyvät asumisen ohella logistiset valinnat tai kaavoituksessa huomioitavat tilaja aluevaraukset. Yhteisestä palautejärjestelmästä saataisiin etuja, kun se voisi minimoida näkökulmavinoumia, laajentaa kyselyaineistoja ja tasapainottaa tiedontuotantoa. 22 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka vuutta lisäävät samansuuntaiset asiakaslupaukset, jolloin viranomaisja valvontapalvelut vahvistavat kunnallisen jätehuollon palvelukokonaisuutta. Pohdintaa ja johtopäätökset Alueellinen jätehuoltoviranomainen tarkastelee koko toiminta-alueensa asioita, vaikka se sijaitsee Tampereen kaupungin organisaation osana. Raportointiin saataisiin vaikuttavuutta lisää, kun lukumäärien ohella raportointi sisältäisi laadullisia tekijöitä ja toiminnan merkitysten kuvaamista. Toisaalta viranomaispalvelujen laajempi palvelukokonaisuus yhdenmukaistaa alueen toimintatapoja, maksutaksoja ja asiakaspalvelua. Asiakkaiden kannalta nämä asiat ovat kuitenkin jo vakiintuneita laatutasoja, joita ei edes huomata
Jätehuoltoviranomaisen ennakollinen vaikuttaminen palveluiden rakentumiseen ja järjestämiseen itsessään poistaa myöhemmin odotettavissa olevaa palvelujen virhekysyntää tai poikkeamisja muutostarvetta. Sidosryhmätyöllä palveluja voidaan parantaa asiakaslähtöisemmiksi, kun mukaan otetaan asiakkaita ja kuntien muitakin viranomaisyksiköitä, joilla on yhteys jätehuollon järjestämiseen, toimivuuteen ja jätehuoltoon liittyvään tiedontuotantoon sekä viestintään. Kuntatekniikka 1/2021 23 Viranomaisen pitää kuitenkin varmistaa, etteivät palvelut ja asiakaslähtöisyys etäänny asiakastarpeista. Varsinkin, kun palveluja sähköistetään, palvelun sujuvuus ja visuaalisen etenemisen hahmottaminen parantavat asiakaskokemusta. Ensisijaisesti asiakasta kiinnostaa, miten hän saa asiansa hoidettua helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Jätehuollon kiertotalousrooli. Suorien asiakkaiden ohella sidosryhmäyhteistyö linkittää poliittisten päättäjien, etuja toimialajärjestöjen verkostoja vuorovaikutukseen yhteisistä päämääristä. Palvelukokemuksen parantaminen Yleisesti ottaen negatiivisuuttaa palveluissa aiheuttavat ennakoimattomat palveluviiveet, pettymykset luparatkaisuista tai vastuuhenkilöiden huono tavoitettavuus. Jäsenkuntien on koettava, että heidän näkökulmansa tulevat esille ja tarpeet huomioitua. Siksi tarvitaan vuorovaikutusta, yhteistyötä ja viestintää alueen jätehuollon kaikkien toimijoiden kanssa. Asiakkaalle muodostuu mielikuvia jätehuoltoon liittyvistä palveluista kokonaisuutena, vaikka asiakas ei tiedä tai hänen ei tarvitsekaan tietää yksityiskohtaisesti, mitkä tekijät vaikuttavat palveluun. Viestinnällisesti palvelujen loppukäyttäjät tarvitsevat palveluihin liittyvää viestintää ja kuntien ohella asiakkaita on hyvä osallistaa palveluprosessien kehittämisessä. kute1_18-25.indd 23 16.2.2021 15.25. Silloin yhteiskunta varmistaa lainsäädännön vaatimusten ja yhteisten intressien toteutumisen, kun asiakas tarvitsee palvelua omien tarpeiden tyydyttämiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi. Palvelukokemusta voidaankin parantaa huomattavasti viestinnällä, oikea-aikaisella ohjeistuksella sekä lisäämällä vastuuhenkilöiden tavoitettavuutta. Tosin palvelujen monipolvisuus myös hämärtää toimijoiden rooleja ja tehtäviä, joten tarvitaan kohtaamispaikkoja asioiden käsittelylle. Tavoitettavuuden lisäämisen tavoite on parantaa asiakaskokemusta ja -palvelua, ei lisätä palvelukysyntää. Jätehuolto on monista toimijoista ja palvelurakenteista muodostuva kokonaisuus, johon vaikuttavat inhimilliset kokemukset ja mielikuvat. K uv a: So nj a El or an ta Toimiva jätehuollon kokonaisuus on osaamista, jossa roolit ovat selkeät, asiakaslupaukset ja yhteistyökyky luovat tulevaisuuskuvan. Asiakkaat odottavat kustannustehokasta ja laadukasta palvelua. Kuvio 3. Esille nousevat usein osapuolten ja sidosryhmien erilaiset intressit. Mielikuva on aina kuitenkin asiakkaan subjektiivinen palvelukokemus, joten asiakkaan palvelupolkuun liittyviin tekijöihin kannattaa panostaa. Kun asiointi helpottuu, niin tavoitettavuus parantaa palvelukokemusta
Asiakas tarvitsee tiedon siitä, mitä tekijöitä tai olosuhteita muuttamalla luvan saaminen olisi mahdollista tai onko haettuja lupaedellytyksiä ollenkaan olemassa. Kehittämistoimenpiteitä: Viestintää ja vuorovaikutusta lisäisivät säännölliset uutiskirjeet ja yhteistyöpalaverit jätehuollon kehittämisestä sekä mahdolliset infovierailut kuntien toimielimissä (valtuusto, hallitus, tekninen lautakunta ym.). Kehittämistoiveiden teemat Ennakollinen viestintä ja toimintaohjeet auttavat asiakasta näkemään vaatimukset, mutta myös vaatimusten takana olevat syyt ja päämäärät. Kehittämistoimenpiteitä: Asiakasviestintää selkeyttämää ja kohdentamalla nostetaan yleiseen keskusteluun asiakashyötyjä ja avataan yleistä etua sekä asiakasarvoa. Mahdollisten intressiristiriitojen sovittaminen kuuluu viranomaispalveluun ja silloin luparatkaisujen perusteleminen on tärkeätä. Kiertotaloutta edistävä infrastruktuuri ja materiaalivirtojen hallinta luovat edellytyksiä uuden teknologian innovaatioille ja pilotoinnille. 24 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka . Palveluilla muun muassa estetään ympäristön pilaantumista, kerätään uusisoraaka-aineita ja ehkäistään terveyshaittoja sekä varmistetaan toimiva alueellinen jätehuolto. Pelkät suoritteet tai eurot eivät kuvaa riittävästi viranomaistoimintaa, vaan mukaan tarvitaan täydentäviä ja laatua kuvaavia mittareita. Arvonmuodostus Palveluja ei tuoteta siksi, että laki näin velvoittaa, vaan saavuttaen yhteisiä ja keskitettyjä hyötyjä. Aina, kun jätteestä saadaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavia tuotteita, palvelu tuottaa lisäarvoa. Vuorovaikutuksen, vinkkien ja uudistumisen myötä palvelut ja viranomaistoiminta kehittyvät asiakaslähtöisemmäksi ja tyytyväisyys palveluita kohtaan kasvaa. Viestintä ja vuorovaikutus selventävät, miksi lainsäädäntö edellyttää toimimaan ohjeistetulla tavalla ja mihin päätöksillä pyritään. Jätehuoltoviranomaisyksikön toiminnallisia haasteita muodostavat laaja toiminta-alue ja vähäiset henkilöstöresurssit, jotka rajaavat kohtaamisia ja yksilöllisempää asiakaspalvelua. Kun asiakas saa odotuksiinsa nähden hyvää palvelua tai toiminnan kestävyyttä tukevia lupia, niin asiakkaan toiminnan tuloksena syntyy yhteiskunnalle elinvoimaa ja toimeliaisuutta. Arvovaa’an kyselytulokset vinkkaavat viestinnän ja vuorovaikutuksen tehostamiseen sekä kohdentamiseen. . kute1_18-25.indd 24 16.2.2021 15.25. Jätehuollon kokonaishallinnan ja arvolupauksen lunastamisen myötä avautuu samalla mahdollisuus tuottaa muuta yhteiskunnallista lisäarvoa. Asiakkaille annettu jätehuollon arvolupaus edistää omalta osaltaan kunnan elinkeinopoliittisia päämääriä ja kestävyyttä muun muassa ilmastoja hiilineutraalisuuskysymyksissä. Kuntiin kannattaisi mennä esittelemään valmisteltavia asioita, kuulemaan mielipiteitä, jalkautua isompien päätösasioiden jälkeen, antaa lausuntoja ja näkökulmia jätehuoltoon vaikuttavista tekijöistä. Tuloksellisuuden näkökulmasta viranomaispalvelujen automaatio tuo vain pienen osan lisää tehokkuutta, sillä viranomaisja valvontapalvelujen hyödyt muodostuvat asiakkaalle viranomaisyksikön palveluista. Kun palveluja tuotetaan ja käytetään sähköisesti, niin on oltava menetelmät saada asiakaspalautetta sekä seurattava asiakastyytyväisyyttä soveltuvilla indikaattoreilla. Yhteistyötä tehdään monilta osin, mutta tehokkuutta voisi saada lisää esimerkiksi systemaattisuudella kyselyjen toteutuksessa. Viestinnän tehostaminen ja etenkin tehostamisesta saatavat hyödyt voisivat näkyä monilla tavoilla, joten kehittämistä voisi pilotoida esimerkiksi seuraavista teemoista Yhdessä toimiminen ja avoimuus Asiakaslähtöisyys edellyttää, että jalkaudutaan enemmän kuntiin, kuullaan kuntien näkökulmia ja osallistetaan päätösvalmistelussa. Kun jätehuollon palvelukokonaisuus on toimijoiden yhteistyön tulos, viranomaisten ja palveluntuottajien yhteiskehittämistä kannattaa lisätä kyselytulosten kohdistamiin havaintoihin. Samalla muodostuisi läheisemmät ja suorat luottamukselliset suhteet kuntien viranhaltijoihin. Palvelu korostuisi, kun viranomainen ja palveluntuottaja välittäisi enemmän tietoa asioista ja niiden perusteista. Merkityksillä merkitystä Merkitykset ohjaavat inhimillistä käyttäytymistä, joten niiden tunnistamisen tärkeys korostuu kohtaamisten vähentyessä. ASIAKASTOIVE on yleensä ennakoivan valvontaotteen lisääminen, sillä se luo asiakasarvoa. Asiakasnäkökulmia ja -esimerkkejä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää asiakasohjeistuksen ja -neuvonnan kohdistamisessa. Palvelujen sähköistyminen korostaa asiakaskokemusten seuraamista
. Yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavat säännökset. Ympäristöministeriö. (2020). International Journal of Leadership in Public Services, Vol. (2011). Artikkeli perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta vuosina 2019-2020 edistäneen kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen. Tallinna: Raamatutrükikoda. 2. Tietosanoma. Asiantuntijanäkökulmia artikkeliin antoivat Anu Toppila, jätehuoltoinsinööri (KTM, Insinööri (AMK)), Tampereen kaupunki ja Harri Kallio, Toimitusjohtaja (DI, MBA), Pirkanmaan Jätehuolto Oy Toiminnan keskittämisellä saavutetaan enemmän kustannustehokkuutta, asiantuntemusta ja yhdenvertaisuutta, kun päätökset ovat lähtökohdiltaan lainsäädännön soveltavaa ja paikallista tulkintaa. pdf?sequence=1&isAllowed=y Laurea ammattikorkeakoulu projektiharjoitustyö. 18-23. & Stenvall, J. Helsinki: Talentum. Ympäristöja Terveys-lehti 2:2020. Asiantuntijanäkökulmia artikkeliin antoivat Anu Toppila, Jätehuoltoinsinööri (KTM, Insinööri (AMK)), Tampereen kaupunki ja Harri Kallio, Toimitusjohtaja (DI, MBA), Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto on enemmän kuin kierrätystä, kun se luo pohjan kiertotaloudelle. Väitöstutkimus. Arvonmuodostuksen optimointi yritysten jätehuollossa ja ympäristönsuojelussa. Vaihdantavallankumous. The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond new public management’s unfinished trajectory. Jyväskylä: Bookwell Oy. Näistä syistä systemaattisen tilannekuvan, organisaation omakuvan ja tulevaisuuskuvan rakentaminen on hyödyllistä. Unohtuiko asiakas. Docendo Tampereen kaupunki. (2020). Ylikoski, T. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Hinnoittelun psykologia. Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Arvovaa’an tulokset. KY-Palvelu Oy. Kaikkeen toimintaan ja kehittämiseen liittyy epävarmuutta, keskeneräisyyttä ja erilaisuuden sietokykyä, joka on sinällään uudistumisen kannalta hyväksi. Sitran selvityksiä 162. Viitattu 19.4.2020. & Järvinen, R. Into Kustannus Oy. (2013). Kuntatekniikka 1/2021 25 Lähteet ja kirjallisuus Butov, R. Kaupunkiympäristön palvelualue. Suom. Pääoman voitto. Jätehuoltoviranomainen ja jäteyhtiö pystyvät näin paremmin kohtaamaan asiakastarpeet, sovittamaan lainsäädännön vaatimuksia palvelutarpeiden kanssa ja ohjaamaan palveluja asiakaslähtöisemmin. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy Ylikoski, T. & Järvinen, R. Silti vasta psykologinen turvallisuuden tunne kannustaa uudistamaan toimintatapoja, jota voidaan tukea kannustavalla johtamisella ja valtakunnallisilla malleilla. 2, 91-107. Insinöörityön esittelymateriaali Dufva, M. Tampereen ammattikorkeakoulu. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Mari Janatuinen. maksava asiakas määrittelee lopputuloksen, vaan sitä, että toimitaan asiakaslähtöisemmin ja kehitetään sisäisiä palveluprosesseja ja ulkoisia palvelupolkuja. Ympäristöhallinnon ohjeita 5. Muutostrendit 2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/158367/OH_5_2015. & Vainio, S. (2018). uudistettu painos. Lain filosofian perusteet. Kirjoittaja Keijo Houhala (TkT), oli Tampereen kaupungin kehityspäällikkö. Julkisen sektorin asiakaskokemuksen kehittäminen viranomaispalveluissa case Tampereen katutilavalvonta 5/2020. Virtanen, P. Arvovaaka kehittämistyökaluna -kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Liettua: BALTO print Somervuori, O. Jätehuoltoviranomaisen palvelut tuovat lisäarvoa asiakkaille: Asiakasrooleilla kasvatetaan arvoa ja kestävää elämäntapaa. https://www.tampere.fi/tiedostot/a/szR9abgQV/Arvovaaka_kehittamistyokaluna_verkkoversio.pdf Houhala, K. kute1_18-25.indd 25 16.2.2021 15.25. Finanssipalvelun uusi logiikka. (2018). Hankeraportti. Jätelakiopas. Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. (1999). Kaupunkiympäristön palvelualue. Kasvun, rahan ja kriisien historia. Talentum. Lupa-asioiden perusteista tiedottaminen on yhteiskunnan intressien mukaista, yleisen edun kannalta tarpeellista ja vallitsevien säädösten ennakollista tulkintaa, jotka ohjaavat viranomaisratkaisujen suuntaa. (2020). Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/ tampere/kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus) Virtanen, P. 10 No. (2014). (2015). Työpaperi. Herrmann, U. & Kallio, H. Liiketalouden projektijohtamisen tradenomiopinnot Norri, M. (2020). Mitä maksaa. Pdf-tiedosto. Viitattu 9.1.2020 https://media.sitra.fi/2019/12/01114605/megatrendit2020selvitys1.pdf Ficher, M. Vaasan yliopisto. Tämä ei tarkoita sitä, että ns. Houhala, K., Toppila, A. Houhala, K. (2014). Viro: Print Best Houhala, K. Ympäristönsuojeluosasto. (2016). Terra Cognita Helsinki: Hakapaino Puustinen, P. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. (2005). Omistan, olen. (2013). & Vakkuri, J
Jolly good, voisi ylikuormitettu kaavoittaja huudahtaa. Radikaali uudistusehdotus perustuisi alueiden luokitteluun kolmeen eri kategoriaan, joita koskisivat eri periaatteet. 26 1/2021 Kuntatekniikka { Kaavoitus } Englannissa hallitus yrittää uudistaa alueidenkäytön suunnittelua JOLLY GOOD! Ison-Britannian hallitus haluaa nopeuttaa kaavoitusta. kute1_26-29.indd 26 16.2.2021 15.28
Suuri osa kaava-aineistosta on sitä tukevaa dokumentointia, jossa usein vain toistetaan valtakunnallisesta alueidenkäytön suunnittelun kehyksestä ja valtakunnallisista tavoitteista (The National Planning Policy Framework, 2012) johtuvia vaatimuksia. Uudistusvyöhyke sisältäisi jo rakennettuja alueita, joissa maltillinen kasvu ja täydennysrakentaminen olisi toivottavaa. Kuntakaavoituksen selkeyttä ja fokusoitumista olennaiseen parannettaisiin tunnistamalla eri alueiden luonne ja luomalla niille erilaiset prosessit. Kun vuonna 2009 kului keskimäärin 450 päivää maankäytön suunnitelman julkistamisesta sen hyväksymiseen, on aika noussut kymmenessä vuodessa 815 päivään. Kasvuvyöhyke olisi tarkoitettu käsittämään kaikki ne alueet, jotka sopivat sekä kokonaan uusien yhdyskuntien toteuttamiseen että jo olemassa olevien merkittävään laajentamiseen. Tavatonta ei ole, että yksi ainoa Local Plan sisältää 500 sivua. Nykyjärjestelmässä kestää kaikkinensa keskimäärin vuosikymmen suunnittelun ideoinnista rakentamisen aloitukseen. Keskeistä koko uudistuksessa on jakaa kaavoitettavat alueet kolmeen eri kategoriaan: kasvuvyöhykkeisiin, uudistusvyöhykkeisiin ja suojeluvyöhykkeisiin. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta. Uudistuksen taustalla ovat nykyjärjestelmän hitaus, kyvyttömyys saavuttaa esimerkiksi riittävä asuntorakentamisen määrä, mutta myös tyytymättömyys paikallishallinnon mahdollisuuksiin vaikuttaa syntyvään lopputulokseen. Demokratiavajetta parannettaisiin sitouttamalla paikallinen päätöksenteko voimakkaammin kaavojen valmisteluvaiheeseen. Tyypillisesti uudistamiseen sopisivat asuinalueet, joita voitaisiin niiden erityisluonne huomioon ottaen tiivistää, keskustojen kehittäminen ja myös maaseutuvyöhykkeet, jotka eivät sovellu voimakkaampaan kasvuun eivätkä ole suojelualueita. Kaava-aineisto koetaan sekavaksi niin, että sen joukosta on vaikea asiantuntijankin löytää olennainen, maallikosta puhumattakaan. Kaavojen sisällön ala on koko ajan laajentunut käsittämään yhä uusia kysymyksiä, mistä on seurannut erilaisten selvitysten paisuminen. Sen avulla saataisiin realistinen ote suunnata asuinrakentamista alueille, joilla kyetään toteuttamaan Englannin vuotuinen 300 000 uuden asunnon tarve. Suojeluvyöhyke kattaisi kaikki ympäristönsä ja luontonsa sekä kulttuurihistoriansa takia suojellut alueet, joilla kaikkinainen rakentaminen ja K uv a: La ur i Jä äs ke lä in en Kaavoituksen uudistamisen tavoitteena on sujuvoittaa toimintaa. Siitä huolimatta voi olla kiintoisaa luoda katsaus, miten Boris Johnsonin hallitus ongelmia ratkoisi. Vaikka kaavoitus tällä hetkellä tapahtuu voittopuolisesti paikalliseikä seututasolla, halutaan lisätä paikallisviranomaisten mahdollisuuksia ottaa huomioon paikkakunnan erityispiirteet ja luoda omaa säännöstöä turvaamaan demokraattista päätöksentekoa. kute1_26-29.indd 27 16.2.2021 15.28. Samoin yliopistojen lievealueiden osoittaminen potentiaalisten kasvuyritysten käyttöön kuuluisi tähän luokkaan. Prosessi pilkkoutuisi viiteen eri vaiheeseen, jolle on määritelty kullekin oma tavoiteaika. Entisten teollisuusalueiden ja vastaavien, alkuperäisestä käytöstään lakanneiden alueiden transformaatiota voitaisiin myös helpottaa kasvualuekategorian avulla. Hallituksen kommenteille lähettämässä ehdotuksessa enimmäisaika kaikkinensa lyhenisi 30 kuukauteen. Englannin suunnittelujärjestelmä eroaa perusteiltaan mannermaisesta ja pohjoismaisesta. Ratkaisuksi tarjotaan kaava-aineiston rajoittamista ja keskittymistä kysymyksiin, jotka oikeasti voivat tuottaa lisäarvoa sekä tuoda varmuutta suunnitelmien toteutumiseen ripeällä aikataululla. Uusia asuntoja standardimetodilla Tarvittava uusien asuntojen määrä turvattaisiin erityisellä standardimetodilla. 27 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Lauri Jääskeläinen V iime kesänä elokuun alussa julkistettu uudistus koskisi vain Englantia (ei Skotlantia, jolla on oma uusi suunnittelulainsäädäntö, Planning Act 2019, eikä Walesia eikä Pohjois-Irlantia). Planning permission tulisi tehdä määräajassa, joka ei olisi 13 viikkoa pitempi. Kuntakaavoituksen nykyisen hitauden perussyyksi arvioidaan kaava-aineiston eksponentiaalista kasvua. Fokusoidutaan olennaiseen Keinona nähdään standardisoitu tietopohja ja standardisoidut prosessit. Kaavojen visuaalisuutta ja helppolukuisuutta tulee parantaa
Vyöhykkeiden osa-alueilla reunaehtoja voitaisiin täsmentää. Kasvuvyöhykkeillä olisi myös tarpeen osoittaa osa-alueita omatoimiseen rakentamiseen sekä yhteiskunnan johdolla toteutettavaan asuntotuotantoon. kute1_26-29.indd 28 16.2.2021 15.28. 28 1/2021 Kuntatekniikka { Kaavoitus } muu olosuhteisiin puuttuminen olisi erityisen kontrolloitua. Suunnittelupäätös olisi nykyisestä poiketen streamlined. Omatoimisia pientaloja Kasvuja uudistusvyöhykkeillä määriteltäisiin niille sopivat hankkeet ja tarvittaessa rakennusten korkeus ja rakentamistiheys. Pienemmässä mittakaavassa myös esimerkiksi puutarhoja ja avoimia maisema-alueita voidaan sisällyttää suojeluvyöhykkeisiin. Tulvavaara-alueilla rakentaminen ei ole mahdollista. Digitaalinen kaavainstrumentti helpottaisi paikallistason viranomaisia sitoutumaan kuntarajat ylittäviin strategisempiin tavoitteisiin ja identifioimaan tarvittavat infrastruktuurin tarpeet. Alueidenkäytön suunnitelmien vaikutusten arviointia yksinkertaistettaisiin. Erikseen korostetaan, kuinka kuntien tulisi oikeasti varata riittävästi maata omatoimiseen pientalojen rakentamiseen. Tavoitteena tulisi olla saada luoduksi kukoistavia ja sopivasti erilaisuutta edistäviä yhdyskuntia. Yksinkertaistettu ja vyöhykejaotteluun perustuva Local Plan ei uudessakaan systeemissä vielä riittäisi, vaan lisäksi tarvittaisiin nykyiseen tapaan suunnittelupäätös, planning permission. Alueet voivat kuulua suojelukategoriaan suoraan joko kansallisen statuksen tai paikallisen, mutta valtakunnallisista tavoitteista johtuvan erityisluonteensa kautta. Enää ei tutkittaisi alueen soveltumista esimerkiksi voimakkaaseen kasvuun, vaan varmistettaisiin hyvä rakennusten suunnittelu ja rakennuspaikasta johtuvat K uv a: La ur i Jä äs ke lä in en Tavatonta ei ole, että yksi ainoa Local Plan sisältää 500 sivua
Laadullisen ongelman ratkaisuksi esitetään paikallisia koodistoja ja mallikirjoja, joita noudattamalla rakentamisen aloittaminen nopeutuisi. RIBAn (The Royal Institute of British Architecture) presidentti Alan Jones kannatti sinänsä kaavajärjestelmän uudistamista, mutta piti paperia ”häpeällisenä”. Tämä helpottaisi vähäisempien mutta silti toivottavien kehityshankkeiden toteutumista. Paperissa on eri kysymyksistä esitetty ensin varsinainen ehdotus, jota on täydennetty vaihtoehdolla. Paperi ei pyrikään kattamaan kaikkia alemman tason sääntelyyn tarvittavia muutoksia vaan kutsuu keskusteluun kaikki kiinnostuneet. Englannin hallituksen elokuinen paperi on eräänlainen visio, joka sisältää myös vaihtoehtoja. Ehdotuspaketin punaisena lankana on digitalisaatio. Perustellusta syystä sallittaisiin myös poikkeamiset, milloin Local Plan ei ole pystynyt ennakoimaan alueeseen kohdistuvia äkillisiä muutoksia. Erikseen korostetaan, kuinka kuntien tulisi oikeasti varata riittävästi maata omatoimiseen pientalojen rakentamiseen. Planning for The Future. Vaikuttaa siltä, että UK:n hallitus keskittyy tällä hetkellä Covid-19:n tuhojen paikkaamiseen. Ministry of Housing, Communities and Local Government. Kasvuvyöhykejaottelun avulla voitaisiin ratkoa määrällistä ongelmaa. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta. Kenellä tahansa oli mahdollisuus esittää siitä näkemyksiänsä 12 viikon ajan laskettuna paperin julkaisuajankohdasta 6.8.2020. Koodisto täydentäisi kuntakaavan aluejaottelua ja muodostaisi eräänlaisen rakentamistapaohjeiston. 29 Kuntatekniikka 1/2021 tekniset erityisvaatimukset. Ohjeistoa noudattamalla saisi varmuuden siitä, että rakentamisen aloittaminen onnistuu ilman hallinnollisia viiveitä. Poikkeamisen tulisi kuitenkin olla nimensä mukaisesti poikkeus eikä sääntö. Jos kehittämisestä koituva hyöty jää alle erikseen määrättävän minimin, sitä ei perittäisi. . Ohjeisto ja mallit perustuisivat demokraattisesti kunnassa tehtyyn valmisteluun. Valitusoikeus päätöksestä säilyisi nykyisenkaltaisena, samoin ministeriön mahdollisuus puuttua hankkeisiin, jotka rikkoisivat esimerkiksi Green Belt –suojelua tai osoittaisivat rakentamista tulvavaara-alueille tai urheilukentille. kute1_26-29.indd 29 16.2.2021 15.28. Viimeaikaiset mielipidetiedustelut ovat tuottaneet hälyttäviä tuloksia, kun on kysytty kansalaisten luottamusta paikallisten päättäjien kykyyn tehdä kuntatason päätöksiä, joista seuraisi alueellisesti hyvää kehitystä. Aluesuunnittelun tavoitteena tulisi olla saada luoduksi kukoistavia ja sopivasti erilaisuutta edistäviä yhdyskuntia. Saa kestää enintään 13 viikkoa Koko ehdotuksen kantavana ajatuksena on luoda järjestelmä, joka on ennakoitavissa sekä hankkeisiin ryhtyvien että kansalaisten kannalta. 6.8.2020. Hallituksen elokuussa 2020 julkistamassa paperissa myös todetaan, kuinka vuosikymmeniä jatkuneella poliittisella keskustelulla ja sinänsä hyvää tarkoittavilla osauudistuksilla ei ole saavutettu tavoiteltua riittävää määrää uusia asuntoja ja viihtyisiä ympäristöjä. Ylikuormitettua ja aliarvostettua Julkisen sektorin kaavoittajat kokevat työnsä ylikuormitetuksi ja aliarvostetuksi ja mahdollisuudet tuottaa hyvää ympäristöä eri ristipaineissa mahdottomiksi. Erityisesti uudistusvyöhykkeitä varten laadittaisiin mallikirjoja suositeltavista rakennustyypeistä ja niiden tyylistä. Mottona on A Fast track for Beauty. Valtakunnallisilla standardeilla, avoimella datalla ja tiedon helpolla käytettävyydellä voitaisiin nopeuttaa sekä hallinnollisia prosesseja että tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet todelliseen vuorovaikutukseen. Lähes puolet vastaajista suhtautuu epäillen kiinteistönkehittäjiin, ja 36 prosenttia on menettänyt uskonsa kuntapäättäjiin. Infrastruktuurin rahoittamiseksi perittävä maankäyttömaksu määriteltäisiin kiinteänä summana suhteutettuna alueen kehittämisestä koituvaan arvonnousuun. Lontoon pormestari Sadiq Khan piti ehdotuksia ideologisena hyökkäyksenä paikallista demokratiaa kohtaan. Planning permission tulisi tehdä määräajassa, joka ei olisi 13 viikkoa pitempi. Standardisoitu ja digitalisoitu menettely mahdollistaisi korkeintaan 50 sivun laajuisen dokumentin, jolla suunnitteluhakemus perusteltaisiin ja osoitettaisiin vastaamaan valtakunnallisia ja paikallisia tavoitteita. Kun mallikirjasta poimii itsellensä mieluisan talotyypin, voisi prosessissa edetä nopeasti. Odotetusti tuli sekä kannatusta että vastustusta. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta
Toivomme, että myös valtio kantaa vahvasti vastuunsa liikkumisen tavoitteiden toteuttamisessa. Asuntoni haluan lämmittää uusiutuvalla kaukolämmöllä ja taloyhtiöllemme otan kernaasti maksuttomia vinkkejä energiatehokkuustoimiin, niillä säästämme paitsi ympäristöä myös rahaa. Kotona lajittelen mieluusti kaikki mahdolliset jätejakeet pihassa oleviin jäteastioihin. Kerro sinäkin viimeistään 18.4.2021 äänestyskopissa, mitä haluat kunnaltasi. . . Yhdyskuntien ja ympäristön kehittäminen ja palvelut ovat myös tulevaisuuden kunnan kivijalkaa. Luonnosta saan voimaa kiireiseen arkeeni, lähellä siis syytä olla virkistävää vihreää ja sinistä. Miira Riipinen Kirjoittaja on Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja. Maankäytön kokonaishallinnan, toimivan ja kattavan infran sekä kuntien digikyvykkyyden varaan voi rakentaa myös vihreää siirtymää vauhdittavia innovaatioita. . Elinkeinoelämäkin haluaa kaavoittaa ja lisää vapaata kilpailua alalle kuin alalle, näin muutamia haluamisia luetellakseni. Vieläpä kestävästi, ihminen, ympäristö ja talous tasapainossa. Kuntaliitto haluaa, että erilaiset kunnat ja kaupungit onnistuvat tehtävissään ja tavoitteessaan rakentaa kestävää arkea kuntalaisille. YM haluaa valtion valvontaa kaavoitukseen, kompensointia luontohaittoihin ja sujuvia, sähköisiä viranomaispalveluja ja STM SOTE:lle ne leveämmät hartiat ja ympäristöterveyden nykyistäkin suurempiin yksiköihin. Kannamme huolta infran korjausvelasta ja kasvavien kaupunkien investointikyvystä nyt kaavaillussa sote-mallissa. Pidemmälle matkalle haluan hypätä bussin tai ratikan kyytiin ja mökkimatkalle ottaisin mieluusti yhteiskäyttöisen biokaasuauton, sähkökin kelpaa, kunhan lataustai tankkauspisteitä on tasaisesti matkan varrella. Paitsi kuntalaiset, myös monet muut haluavat kunnalta jotain. Tämä on hyvä pitää mielessä EU-elpymispakettia jaettaessa. Haluamme toki tiedon yhteen toimivuutta, mutta muistutamme valtakunnallisten digi-hankkeiden käyttöön otosta kunnille lankeavista mittavista kustannuksista. Kaikki ministeriöt haluavat kuntien digitiedot keskitettyihin rekistereihin. Kuntatekniikka 1/2021 31 Yhdyskuntatekniikka 2021 Näyttely ja seminaareja Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi { Kolumni } M inä haluan juoda maailman parasta hanavettä, kulkea aamusta alkaen auratuilla kaduilla, kävellen ja pyöräillen. Haluamme, että kaavoitus ja maapolitiikka pysyy kuntien käsissä, sillä kunta vastaa siitä, että syntyy toimivaa, terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä kaikille asukkaille ja toimintamahdollisuuksia erilaisille yrityksille. MIKÄ IHMEEN KESTÄVÄ ARKI. Loppupeleissä kestävä arki rakennetaan kuntien ja valtion, kuntalaisten ja järjestöjen sekä yritysten yhteistyöllä. Turvalliset ja tuoreet elintarvikkeet, tottakai. . . Vierastamme EU-tason yksityiskohtaista säätelyä, joka sulkee pois paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivat kustannustehokkaat ilmastoratkaisut. Kaikki nuo toimivasti ja kauniisti sijoiteltuna lähiympäristööni. . kute1_30-31.indd 31 16.2.2021 15.25. VM haluaa kulukuria, MMM vesihuollon kehittämistä, LVM kuntien panostavan myös valtion liikennehankkeisiin, TEM energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja innovaatioita. Koiraa haluan ulkoiluttaa vehreässä koirapuistossa ja matkalla laitan kakkapussin puiston roskikseen, joku sen pian tyhjentää. Kuntaliiton kuntavaalivaalikampanjassa sanotaan, että kaiken takana on kunta. Maankäytön suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä liikkumisen ja yhdyskuntatekniikan palveluja ja näihin liittyviä viranomaistoimintoja tarvitaan ja toivottavasti myös tarjotaan tulevaisuuden kunnassa. . EU haluaa liikenteen sähköistyvän ja rakennukset energiatehokkuussaneerattavan pikavauhtia, kaikkialla, etelästä pohjoiseen, samalla sapluunalla. Lapsille mieluusti laadukas, terveellinen ja turvallinen koulu lähellä, samoin ruokakauppa, posti ja apteekki ja näin etätyöaikana muutama kiva lounaspaikka. Haluamme pitää kuntien ympäristölliset viranomaistoiminnot yhdessä, lähellä asiakasta, sillä niillä on kiinteä yhteys yhdyskuntien kehittämiseen. Kun mietitään tuota edellä kuvattua arkea, niin totta vie, niin taitaa olla
32 1/2021 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti: Malla Sipilä N urmiradat ovat tuttu näky Keski-Euroopan raitioteiltä sen useiden positiivisten vaikutusten vuoksi. Kasvualustoilta ja nurmikolta vaaditaan laatua, että nurmi saadaan vaativissa oloissa kasvamaan hyvin ja tasaisesti. kute1_32-33.indd 32 16.2.2021 15.26. Nurmirata lisää viheralueiden määrää, asukasviihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti ilmanlaatuun. Tällöin pintamateriaalina on ns. Sain tehtäväkseni suunnitella Maailman pohjoisimman nurmiradan suunnittelu Raitiotien pintana nurmi Viherraide, nurmiraide, viherraitiotie, nurmirata. K uv a: W ill e N yy ss ön en /R ai tio tie al lia ns si Koeajot käynnissä Tampereen Ratikan nurmiradalla kesällä 2020. Nurmiraiteet sopivat parhaiten puistomaisille tai leveille katualueille, joissa raitiotieväylällä ei ole muuta liikennettä. Suomen kieleen ei ole muodostunut vielä vakiintunutta nimikkeistöä. Nurmiradalla kasvillisuus ja kasvualusta joutuvat erilaiseen rasitukseen kuin muissa viherympäristöissä. Joissain tapauksissa pelastusajoneuvot käyttävät viherraiteiden väyliä reitteinään. Nykyaikaiselta raitiotieverkostolta odotetaan korkeaa toiminnallista ja esteettistä laatutasoa ja tämä nurmiradoilla on saavutettavissa. nurmikiviratkaisu, jolloin ei saavuteta yhtenäistä kasvillisuuspintaa, mutta pinta saadaan kestämään ajoneuvoista aiheutuvat kuormat. Raitiotien ratarakenteet suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä. Kestettävä vuosikymmeniä Nurmiradan rakenteen tulee mahdollistaa raitiotieliikenne sekä luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet pinnalla kasvavalle kasvillisuudelle. Nurmikon on selviydyttävä niin kesän paahteessa kuin talven tuiskuissa, sillä suojaavaa lumikerrosta ei talvella ole liikennöinnin vuoksi. Kaikissa puhutaan kuitenkin samasta asiasta: raitiotiestä, jonka pintana on kasvillisuus. Rakenteeseen tulee saada sovitettua kaikki ratatekniset rakenteet sekä kasvillisuuden kasvun mahdollistavat kasvualustakerrokset. Raitiotieliikenne aiheuttaa tärinää kasvualustalle sekä tuulija polttokuormaa nurmikolle. Lisäksi raiteita ympäröivä nurmikko kasvualustoineen pidättää ja suodattaa sadeja sulamisvesiä sekä vähentää raitiovaunuliikenteestä aiheutuvaa tärinää ja melua
Etsin Keski-Euroopasta referenssikaupunkeja ja kävin useita mielenkiintoisia keskusteluja aiheen tiimoilta. Kyseessä on Suomen ensimmäinen yhtenäisen kasvillisuuspinnan nurmirata, mutta myös maailman pohjoisin nurmirata. Ainut asia, jota ei saatu demottua oli raitiotievaunuliikenne. Nurmirata näin pohjoiseen ympäristöön oli kaikille vieras aihealue. Kun suunnittelijat, rakentajat ja tilaaja istuvat hankkeen alusta saakka saman pöydän ääressä, on tietotaito valtava, vuorovaikutus jouhevaa ja kaikille osapuolille hyvän ratkaisun löytyminen helpottuu. Sen vuoksi päätimme tehdä koerakenteet autenttiseen ympäristöön. Medialle pidettiin oma esittelypäivä koerakenteiden kylvövaiheessa. Koerakenteista tutkittiin mm. Ja toki etsittiin kustannustehokkainta vaihtoehtoa. 33 Kuntatekniikka 1/2021 Sen vuoksi päätimme tehdä koerakenteet autenttiseen ympäristöön. Kasvualustalta puuttuu ratarakenteiden vuoksi pohjamaakosketus, joka vaikeuttaa vesitaseen pysymistä optimaalisena. Siihen haluttiin jonkin verran kantavuutta, mutta se ei saanut heikentää kasvuolosuhteita. Hyvällä yhteistyöllä saimme aikaan uutta ja kestävää viherympäristöä sekä maailman pohjoisimman nurmiradan. Itse nurmikolta haluttiin vehreyttä, kestävyyttä ja ääriolosuhteiden sietokykyä. Näistä kaupungeista saimme suunnitteluryhmällemme hyviä esimerkkejä. Nyt kaikki Tampereen raitiotien osan 1 nurmirataosuudet ovat valmistuneet, koeajot ovat käynnissä ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Mallia Keski-Euroopasta Kirjallisuutta tai julkista tutkimusta aiheesta on vähän ja alan ammattilaisten mielipiteet olivat moninaisia. Näistä oli kokemusta jo itse hankkeella ja allianssikumppaneilla, jota soveltamalla löydettiin oikeat ratkaisut. Kokonaan uuden rakenteen suunnittelussa allianssimallinen työskentely loi ison edun. Esimerkiksi jo suunnittelutyön alkuvaiheessa vaihtoehtoja vertaillessa voitiin kattavasti huomioida rakennettavuutta sekä kunnossapitoa ja huoltoa. nurmiradan päällysrakenteen Tampereen raitiotieallianssille vuosina 2017-2018. Koerakenteille kylvöt toteutettiin kesäkuussa 2018 ja lopulliset päätökset tuotteista tehtiin keväällä 2019. Ratalaatan perustaksi valikoitui RhedaCityn puolipölkkymalli, kuivatusratkaisut saatiin suunniteltua monialaisella yhteistyöllä. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys SKTY palkitsi kirjoittajan Vuoden 2020 kuntatekniikan opinnäytetyön 1000 euron stipendillä. Kasvualustan tuli johtaa vettä, mutta samalla pidättää sitä. Kaksi eri nurmiseosta Koerakenteissa testasimme kaksi erilaista nurmisiemenseosta kuudella erilaisella kasvualustavaihtoehdolla. Koerakenteiden rakentaminen kiinnosti median edustajia. K uv a: M ar ja M er ta /R ai tio tie al lia ns si kute1_32-33.indd 33 16.2.2021 15.26. Ratalaatan, kuivatuksen ja kasvualustan sekä nurmisiemenseoksen suunnitteluun. Suunnittelutyö voitiin jakaa kolmeen osaan. Suomen talvi ja ympäristö ovat kuitenkin niin erilaiset referenssikaupunkeihin verrattuna, että Tampereelle tuli suunnitella omanlaisensa nurmiraiteen päällysrakenne, niin laatta-, kuivatuskuin kasvualustaratkaisujen osalta. Tutkimusta tai käytännön kokemusta näillä leveyksillä ei ollut saatavilla. kasvuun lähtöä, eri hoitotarpeita, kasvualustojen vesitasetta, kantavuutta, juuriston syvyyttä ja talvehtimiskestävyyttä. Suurimman haasteen suunnittelussa muodostivat pintamateriaalit. . Suunnittelutyön tulokset eivät jääneet pelkästään Tampereelle, sillä niitä on hyödynnetty myös pääkaupunkiseudun raitiotiehankkeissa, kuten Raide-Jokerissa
Biologinen puhdistus perustuu aktiivilietemenetelmään, jossa typenpoistoa on tehostettu jälkidenitrifikaatiolla. Jotta ympäristökuormaa voidaan pienentää tehokkaasti, on ensin määritettävä prosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat elinkaariarvioinnin avulla. Vuonna 2019 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tarttui Suomessa ensimmäisten joukossa haasteeseen ja päätti selvittää menetelmän avulla operoimansa Viikinmäen jätevedenpuhdistussekä lietteen jatkojalostusprosessin ympäristövaikutukset. Tutkimukseen sisällytettiin jätevedenja lietteenkäsittelyn prosessit alkaen raaka-ainetuotannosta aina lietteestä valmistettujen lopputuotteiden kuljetukseen saakka. Monipuolinen puhdistusprosessi Viikinmäen prosessissa jätevettä puhdistetaan mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Prosessista poistuva liete mädätetään ja talteen otettavasta biokaasusta tuotetaan laitoksella sähköä ja lämpöä. Tutkimus suoritettiin diplomityön muodossa HSY:n ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Muiden teollisten prosessien tavoin se kuitenkin myös kuormittaa ympäristöä, sillä se aiheuttaa päästöjä ja kuluttaa merkittäviä määriä luonnonvaroja. Tuoreen opinnäytetyön ansiosta koko ketjun ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää. 34 1/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Kiia Mölsä J ätevedenpuhdistus suojelee ympäristöä ihmisen ja yhteiskunnan toimilta vähentämällä luonnonvesiin päätyvää ravinnekuormaa. Kaavio tutkimuksen rajauksista. Prosessin kute1_34-35.indd 34 16.2.2021 15.28. Jätevedenpuhdistuksen ympäristövaikutusten tarkastelussa elinkaariarviointi on vielä melko tuore ilmiö, eikä sitä ole Suomessa juuri tehty. Mädätetty ja kuivattu liete toimitetaan Metsäpirtin kompostointikentälle, jossa siitä valmistetaan kompostia ja multatuotteita. Elinkaariarvioinnista tukea ympäristöystävällisempään jätevedenpuhdistukseen Jätevedenpuhdistus paitsi vähentää ravinnekuormaa, myös kuormittaa ympäristöä
Skenaarioista prosessin aiheuttamia kokonaisympäristövaikutuksia taas nostaisivat saostuskemikaalin vaihto sivutuotteesta valmistettavasta ferrosulfaatista ei-sivutuotepohjaiseen vaihtoehtoon sekä erityisesti aktiivihiilen tuotanto mahdollista haitta-aineiden poiston prosessivaihetta varten. Fossiilisten luonnonvarojen ehtymisen kategorian korkea tulos johtui pääosin metanolin valmistuksesta. Typenpoistoprosessia optimoimalla voitaisiin pienentää puhdistamon kokonaisympäristövaikutusta. Yksilöllisistä prosessikokonaisuuksista ja konteksteista johtuen tarkempia tuloksia varten on jokaiselle prosessille kuitenkin suoritettava oma elinkaariarviointinsa. Elinkaariarvioinnin tuloksia kannattaa käsitellä arvioina, mutta ne antavat kuitenkin kuvan prosessin ympäristövaikutusten suuruusluokasta ja niiden merkittävimmistä aiheuttajista. Biopohjainen vaihtoehto Nykyisen Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin aiheuttamien ympäristövaikutusten lisäksi tarkasteltiin prosessin mahdollisten tulevaisuuden muutosten vaikutusta kokonaistuloksiin. Näistä suurin vaikutus oli rehevöitymisellä. Normalisoidut kokonaistulokset vaikutuskategorioittain. Kaikkien kolmen merkittävimmän jätevedenpuhdistusprosessin ympäristövaikutuksen aiheuttajat liittyivät siis jollain tavalla typenpoistoon. Viikinmäen ja Metsäpirtin prosessien tuloksia voitaneen pitää suuntaa antavina myös muille suomalaisille jätevedenpuhdistusprosesseille. kute1_34-35.indd 35 16.2.2021 15.28. Elinkaariarvioinnin tärkein tehtävä onkin tarjota tukea ympäristövaikutusten pienentämiseen tähtäävälle päätöksenteolle. Kriittisimmiksi kategorioiksi arvioitiin ne, joiden osuudet EU:n kokonaistuloksista olivat suurimmat. nykytilan ympäristövaikutukset arvioitiin vuoden 2018 datan perusteella 11 eri vaikutuskategorialle. Ilmastonmuutospotentiaalin suurin yksittäinen tekijä taas olivat kaasumaiset typpioksiduulipäästöt. Lietteen jatkokäsittelynä toimivan Metsäpirtin aumakompostoinnin osalta merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin tavoin ilmastonmuutoksen edistäminen ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen. 35 Kuntatekniikka 1/2021 Typpioksiduulin ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiin verrattuna n. Normalisoiduissa tuloksissa Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin vuonna 2018 aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävimmiksi nousivat rehevöityminen, ilmastonmuutoksen edistäminen eli hiilijalanjälki sekä fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen. 300kertainen. . Tutkituissa skenaarioissa prosessin aiheuttama ympäristövaikutus pienenisi, jos fossiilisista polttoaineista valmistettava metanoli vaihdettaisiin biopohjaiseen vaihtoehtoon. 300-kertainen. Merkittävimmät jätevedenpuhdistusprosessin ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat. Viikinmäen prosessin elinkaariarvioinnissa näiden eri ympäristövaikutusten merkittävyyttä toisiinsa nähden verrattiin normalisoinnin avulla, eli laskemalla kunkin kategorian tuloksen suhteellinen osuus EU:n alueella aiheutetuista kokonaispäästöistä. Korkeaan ilmastonmuutospotentiaaliin vaikuttivat erityisesti kompostoinnissa syntyvät kaasumaiset typpioksiduulipäästöt ja tukiaineena käytettävä, fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä lisäävä turve. Metsäpirtin prosessin ympäristökuormaa voitaisiin siis pienentää optimoimalla kompostointiprosessia typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen sekä vaihtamalla turve ekologisempaan tukiaineeseen. Metanolia käytetään osana typenpoistoprosessia jälkidenitrifikaation hiililähteenä. Optimointia Typpioksiduuli on typenpoistoprosessissa syntyvä kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiin verrattuna n. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys SKTY palkitsi kirjoittajan Vuoden 2020 kuntatekniikan opinnäytetyön 1000 euron stipendillä. Rehevöitymistä aiheuttivat erityisesti puhdistetun veden typpipäästöt mereen
4. Accoya®puulla on takuu maanpäällisissä rakenteissa jopa 50 vuotta. Valaisimien pitkä ikä on huomioitu myös varaosien helpolla saatavuudella. Oikeanlaisella valaistuksella korostetaan vain niitä ominaisuuksia joita halutaan tuoda esille. Accoya terassi, kaiteet ja penkit, Sompasaaren setlementti, Hki. Yhdessä suunnitellun valaistuksen ansiosta voidaan välttyä vikaratkaisuilta ja säästää rahaa ja ympäristöä. Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti unohtamatta Pohjoismaisia olosuhteita. Valaisinta saa tilauksesta maalattuna. Aarrepuisto, Helsinki Tekstit ja kuvat: Novenberg Oy ja M-Light Oy Accoya sopii lasten leikkipaikoille, terasseihin, laitureihin, sekä kuntoportaisiin. Lahoavat sillat ovat turvallisuusriski ja käyttökieltoon menevä silta aiheuttaa kustannusten lisäksi paljon myös haittaa korvaavien liiken nejärjestelyjen vuoksi. Accoya® -puuta voidaan myös liimata, laminoida ja maalata. Puurunkoisen valasimen käyttö ikä pitenee ekologisesti käsitellyn Accoya®-puun ansiosta. 1. Valaistusta suunniteltaessa M-Light kehottaa olemaan heihin ajoissa yhteydessä. Accoya®-puutuotteilla on 50 vuoden kestävyystakuu maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja 25 vuoden takuu maakosketuksessa/ makeassa vedessä. Tuotannossa kiinnittetään huomiota ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Tyypillisesti Accoya®n puuma te riaali on viljeltyä mäntyä ja siksi sitä on helppo työstää tavallisilla puuntyöstövälineillä. Hahlentytäryhti öihin kuuluvat mm. Ylästön koulun piha sai kokonaisvaltaisen valaistusuudistuksen M-Lightin toimesta. Mitä se Accoya® on. Suunnittelulla pitkää ikää Jo yli 15 vuoden ajan M-Light on painottanut suunnittelussa ja valmistuk sessa tuotteiden pitkää ikää. M-Lightin ja Novenbergin yhteistyössä syntyneellä Bollard-valasimella on ajaton Accoya -puurunko Tyylikäs ja kestävä luonnonmateriaalipollari harmaantuu ajan myötä ja sulautuu kauniisti osaksi luontoa. Suomalainen Hahle Oy on toiminut lähes 60 vuoden ajan menestyksek käästi kalusteja huonekaluteolli suuden tarvike toimittajana ja maahantuojana. M-Light tekee yhteis työtä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. M-Light – suomalaista osaamista M-Light Oy on valaistussuunnitteluun ja valaisimien valmistukseen erikoistunut Muuramessa toimiva yritys. Tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut myös asennusystävällisyys. 1. Accoya ei tarvitse pintakäsittelyä kestääkseen eikä siitä valmistettuja kalusteita tarvitse peittää talveksi tai kuljettaa suojaan. Käyttämällä Accoya® -puuta laudemateriaalina, lauteita ei tarvitse uusia jatkuvasti, sillä Accoya® puusta tehdyt lauteet kestävät jopa 25 vuotta. Accoya-silta korvaa istukkakäävän lahottaneen sillan. Huoltovapaat terassit ja laituri Turvallinen, myrkytön ja tikkuuntumaton Accoya®-puu sopii erinomaisesti kaikkeen ulkorakentamiseen, missä vaaditaan säänkestävyyttä ja huoltovapautta. ILMOITUS kute1_36-37.indd 36 16.2.2021 15.23. Lahoamattomat sillat Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen puuosissa. Lue lisää: www.novenberg.fi Lataa Accoya®n tuotekortti: www.novenberg.fi/aineistot Lue lisää: www.m-light.fi Lataa tuote-esite: www.m-light.fi/lataa 4. Valaistus on ympäristötaidetta Alueja puistovalaistuksessa korostuu käyt täjän, ympäristön ja luonnon tarpeet. K-rauta ja Stark. Terassilaudan jälleenmyyjinä toimivat mm. Luja laatu, turvalli suus sekä kustannustehokkuus ovat M-Lightin avainsanoja. Rakentamalla sillat lahonkestävästä Accoya®puusta, toteu tetaan ekologista rakentamista sekä säästetään aikaa ja rahaa. kotimainen valaisin valmistaja M-light Oy sekä ekologisiin sisustusja rakennus mat e riaaleihin erikoistunutNovenbergOy. Novenberg Oy on Accoya®n maahantuoja, sekä suoratoimittaja projekteissa. Kumpulan maauimala, Accoya-lauteet, Helsingin kaupunkin uimahallit. Valaistusta suunnitellessa tulee huomioida niin yötaivaan säilyminen mustana yöeläimet huomioon ottaen kuin alueen kutsuvuus ja käyttöasteen kasvattaminen käyttäjien kannalta. tetään asetyloimalla (etikka-anhydridikäsittely). Uusimisen työkustannus on puutavaran kustannusta suuremmat sekä saunat ovat pois yleisön käytöstä viikkoja mikä aiheuttaa harmia käyttäjille sekä myös vähentää osaltaan lipputuloja. 3. 3. Esimerkiksi uimahallien saunat ja lauteet ovat kohteita, jotka tyypillisesti pitää uusia vuosittain. Asetyloinnin ansiosta puusta tulee korkeimmassa luo kassa lahonkestävää ja se kuuluu lujuusluokkaan 1. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Accoya® on tuotemerkki ekologisesti ja myrkyttömästi käsitellylle puulle, jonka valmistusprosessissa vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittu sertifioitu puumateriaali kylläs2. M-LIGHT JA NOVENBERG: Panostamme ekologi suuteen ja kestäviin ratkaisuihin ilmoitus Käyttämällä Accoyaa säästää kymmeniä jopa satoja tuhansiaeuroja Kaikki julkiset toimijat voivat säästää selvää rahaa korjausja huoltokustannuksissa käyttämällä rakennusmateriaali na Accoya®puuta niin sisäkuin ulkokohteissa kertoo Novenberg. 2
Käyttämällä Accoya® -puuta laudemateriaalina, lauteita ei tarvitse uusia jatkuvasti, sillä Accoya® puusta tehdyt lauteet kestävät jopa 25 vuotta. Kumpulan maauimala, Accoya-lauteet, Helsingin kaupunkin uimahallit. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Valaistusta suunniteltaessa M-Light kehottaa olemaan heihin ajoissa yhteydessä. 3. Lue lisää: www.novenberg.fi Lataa Accoya®n tuotekortti: www.novenberg.fi/aineistot Lue lisää: www.m-light.fi Lataa tuote-esite: www.m-light.fi/lataa 4. M-Light tekee yhteis työtä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. Accoya ei tarvitse pintakäsittelyä kestääkseen eikä siitä valmistettuja kalusteita tarvitse peittää talveksi tai kuljettaa suojaan. Accoya® on tuotemerkki ekologisesti ja myrkyttömästi käsitellylle puulle, jonka valmistusprosessissa vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittu sertifioitu puumateriaali kylläs2. Accoya®-puutuotteilla on 50 vuoden kestävyystakuu maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja 25 vuoden takuu maakosketuksessa/ makeassa vedessä. Valaistusta suunnitellessa tulee huomioida niin yötaivaan säilyminen mustana yöeläimet huomioon ottaen kuin alueen kutsuvuus ja käyttöasteen kasvattaminen käyttäjien kannalta. Hahlentytäryhti öihin kuuluvat mm. Suomalainen Hahle Oy on toiminut lähes 60 vuoden ajan menestyksek käästi kalusteja huonekaluteolli suuden tarvike toimittajana ja maahantuojana. M-Lightin ja Novenbergin yhteistyössä syntyneellä Bollard-valasimella on ajaton Accoya -puurunko Tyylikäs ja kestävä luonnonmateriaalipollari harmaantuu ajan myötä ja sulautuu kauniisti osaksi luontoa. 3. 1. Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti unohtamatta Pohjoismaisia olosuhteita. Tuotannossa kiinnittetään huomiota ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. K-rauta ja Stark. Terassilaudan jälleenmyyjinä toimivat mm. Suunnittelulla pitkää ikää Jo yli 15 vuoden ajan M-Light on painottanut suunnittelussa ja valmistuk sessa tuotteiden pitkää ikää. Puurunkoisen valasimen käyttö ikä pitenee ekologisesti käsitellyn Accoya®-puun ansiosta. Tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut myös asennusystävällisyys. M-LIGHT JA NOVENBERG: Panostamme ekologi suuteen ja kestäviin ratkaisuihin ilmoitus Käyttämällä Accoyaa säästää kymmeniä jopa satoja tuhansiaeuroja Kaikki julkiset toimijat voivat säästää selvää rahaa korjausja huoltokustannuksissa käyttämällä rakennusmateriaali na Accoya®puuta niin sisäkuin ulkokohteissa kertoo Novenberg. Valaistus on ympäristötaidetta Alueja puistovalaistuksessa korostuu käyt täjän, ympäristön ja luonnon tarpeet. 1. Asetyloinnin ansiosta puusta tulee korkeimmassa luo kassa lahonkestävää ja se kuuluu lujuusluokkaan 1. Tyypillisesti Accoya®n puuma te riaali on viljeltyä mäntyä ja siksi sitä on helppo työstää tavallisilla puuntyöstövälineillä. Accoya-silta korvaa istukkakäävän lahottaneen sillan. kotimainen valaisin valmistaja M-light Oy sekä ekologisiin sisustusja rakennus mat e riaaleihin erikoistunutNovenbergOy. 2. Ylästön koulun piha sai kokonaisvaltaisen valaistusuudistuksen M-Lightin toimesta. Yhdessä suunnitellun valaistuksen ansiosta voidaan välttyä vikaratkaisuilta ja säästää rahaa ja ympäristöä. Esimerkiksi uimahallien saunat ja lauteet ovat kohteita, jotka tyypillisesti pitää uusia vuosittain. Huoltovapaat terassit ja laituri Turvallinen, myrkytön ja tikkuuntumaton Accoya®-puu sopii erinomaisesti kaikkeen ulkorakentamiseen, missä vaaditaan säänkestävyyttä ja huoltovapautta. 4. Valaisimien pitkä ikä on huomioitu myös varaosien helpolla saatavuudella. Accoya® -puuta voidaan myös liimata, laminoida ja maalata. Rakentamalla sillat lahonkestävästä Accoya®puusta, toteu tetaan ekologista rakentamista sekä säästetään aikaa ja rahaa. Uusimisen työkustannus on puutavaran kustannusta suuremmat sekä saunat ovat pois yleisön käytöstä viikkoja mikä aiheuttaa harmia käyttäjille sekä myös vähentää osaltaan lipputuloja. Novenberg Oy on Accoya®n maahantuoja, sekä suoratoimittaja projekteissa. Mitä se Accoya® on. Aarrepuisto, Helsinki Tekstit ja kuvat: Novenberg Oy ja M-Light Oy Accoya sopii lasten leikkipaikoille, terasseihin, laitureihin, sekä kuntoportaisiin. Valaisinta saa tilauksesta maalattuna. Oikeanlaisella valaistuksella korostetaan vain niitä ominaisuuksia joita halutaan tuoda esille. Lahoavat sillat ovat turvallisuusriski ja käyttökieltoon menevä silta aiheuttaa kustannusten lisäksi paljon myös haittaa korvaavien liiken nejärjestelyjen vuoksi. M-Light – suomalaista osaamista M-Light Oy on valaistussuunnitteluun ja valaisimien valmistukseen erikoistunut Muuramessa toimiva yritys. Accoya terassi, kaiteet ja penkit, Sompasaaren setlementti, Hki. tetään asetyloimalla (etikka-anhydridikäsittely). Lahoamattomat sillat Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen puuosissa. ILMOITUS kute1_36-37.indd 37 16.2.2021 15.23. Luja laatu, turvalli suus sekä kustannustehokkuus ovat M-Lightin avainsanoja. Accoya®puulla on takuu maanpäällisissä rakenteissa jopa 50 vuotta
54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. 38 1/2021 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Ilpo Johansson S uomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) teetti vuoden 2020 lopulla Taloustutkimus Oy:llä kaksi Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu Uimahalleilla yhä selkeämpi merkitys uimaan oppimisessa. kyselytutkimusta: Uimahallien palveluvastaaville suunnatun Uimahallibarometrin ja kansalaisille suunnatun Uimahallien asiakasbarometrin (asiakastyytyväisyyskyselyn). () kute1_38-39.indd 38 16.2.2021 15.30. Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %. Tämä korostuu etenkin nuorimman ikäryhmän kohdalla. Tutkimukset toteutettiin opetusja kulttuuriministeriön SUH:lle myönK uv a: Se pp o H aa vi st o Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa
Uusimmassa palveluvastaaville suunnatussa kyselyssä kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan henkilön mukana tulevan avustajan sisäänpääsymaksusta. Noin viidennes 15-49 – vuotiaista ilmoittaa olevansa kiinnostunut uintitekniikkakurssista. Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. Uusimman asiakasbarometrin mukaan 34 % kaikista vastaajista (15–79 vuotiaat) ilmoittaa oppineensa uimataidon uimahallissa, kun osuus edellisessä vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa oli 23 %. Osuus on nyt 59 %, kun se vuonna 2016 oli 48 %. tämän avustuksen turvin. Vain 4 % palveluvastaavista ilmoitti, että heidän edustamassaan uimahallissa myös avustajasta menee sisäänpääsymaksu. Myös koronapandemian tuoma poikkeustilanne voi vaikuttaa tällä kertaa arvioihin. Molemmat barometrit toteutettiin neljättä kertaa. kute1_38-39.indd 39 16.2.2021 15.30. Asiakasbarometrin vastausten mukaan myös koronapandemian vaikutus näyttäisi jäävän vähäiseksi. 54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. Asiakasbarometriin vastanneet kaipaavat kuitenkin vielä selkeää parannusta tällä saralla. Yksi kolmesta 65-79 vuotiaiden ikäryhmään kuuluvasta ilmoittaa harrastavansa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran kuukaudessa. Myös uimataidossa on hyvää kehitystä 77 % kaikista vastaajista ilmoittaa osaavansa uida pohjoismaisen määritelmän mukaan, kun ensimmäisessä vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa osuus oli 68 % ja edellisessä vuoden 2016 tutkimuksessa 70 %. Osa jopa kokee, ettei heikkonäköisiä ole huomioitu lainkaan. Vapaampi suhtautuminen uima-asuihin Uimahallien palveluvastaavien vastauksista käy ilmi yhä vapaampi suhtautuminen uima-asuihin. Niin nuorimmalla (15-24 vuotiaat) kuin vanhimmalla (65-79 vuotiaat) ikäryhmällä muutos parempaan on selkeää. Yhä harvempi arvioi käyttöasteen kasvavan ja yhä useampi arvioi sen vähentyvän. Näiden rinnalla muihin kuin varsinaisesti uimiseen ja uimaopetukseen tarkoitettujen altaiden ja toimintojen määrä näyttäisi kasvavan sitä mukaa, kun vanhoja uimahalleja korvataan uusilla tai niihin tehdään mittavampia peruskorjauksia ja laajennuksia. 39 Kuntatekniikka 1/2021 Erityisesti senioriikäisille uimahalli on merkittävä liikuntapaikka. Arviot käyttöasteen kehityksestä ovat edelleen varovaisia Uimahallibarometriin vastanneiden uimahallien palveluvastaavien arvio uimahallien käyttöasteen kehityksestä on tälläkin kertaa edellisiä kertoja varovaisempi. Tuloksen mukaan myös heikkonäköisten huomioinnissa on kohentamisen varaa. Asiakasbarometrin puolelta katsottuna ei varovaisuuteen näyttäisi olevan tarvetta. Tavallisissa shortseissa ei sen sijaan ole juurikaan asiaa uimahalleihin. Pohjoismainen uimataidon määritelmän mukaan henkilö on uimataitoinen, jos hän pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Tälle voi olla selityksenä se, että kun osassa maata kärsitään jatkuvista muuttotappioista niin samaan aikaan osassa maata yhä useampi uimahalli käy jo ahtaaksi ja uimahallin käyttöasteen kasvulle ei enää ole sijaa. Mainitut seikat huomioimalla voisi olla mahdollisuus saada näissä ikäryhmissä aktiivisten, vähintään kerran kuukaudessa harrastavien osuus samalle tasolle vanhempien ikäryhmien kanssa. Avustaja näyttäisi pääsevän maksutta lähes kaikkiin uimahalleihin. . Uintia tai vesiliikuntaa harrastavien joukosta vain 2 % ilmoittaa, että he eivät aio jatkaa harrastustaan pandemian jälkeen. Uintiallas ja opetusallas ovat olleet uimahallien tärkeimmät altaat jo vuosikymmeniä ja ovat sitä edelleen. Nyt näiden ikäryhmien osuudet ovat 91 % ja 69 %, kun edellisessä tutkimuksessa vastaavat osuudet olivat 84 % ja 62 %. Erityisesti nuorimman ikäryhmän (15–24 vuotiaat) kohdalla nousu edellisestä tutkimuksesta on huomattava. Avustaja pääsee uimahalliin yleensä maksutta Asiakasbarometrissa kysyttiin heikkonäköisten huomioimisesta mm. Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %. 83 % ilmoittaa jatkavansa kuten ennenkin. Yksityisyyden suojaa antavia tilaratkaisuja on uimahallibarometrin mukaan nyt jonkin verran enemmän tarjolla kuin edellisellä tutkimuskerralla. Erityisesti seniori-ikäisille uimahalli on merkittävä liikuntapaikka. Monipuolista allasja toimintovalikoimaa, vapaampaa suhtautumista uima-asuihin ja yksityisyydensuojaa tarjoavia ratkaisuja kaipaavat asiakasbarometrin mukaan nuorimmat ikäryhmät (15-34 -vuotiaat). Uimashortsit ja burkinit sallitaan nyt jo suuressa osassa uimahalleja. Tutkimusajankohtana EU:n Vammaiskortti oli käytössä jo noin puolessa uimahalleista. Molempien barometrien raportit ovat vapaasti ladattavissa SUH:n verkkosivujen materiaalipankissa www.suh.fi / Materiaalipankki / Rakentaminen ja tekniikka / Barometrit 2020 Kirjoittaja on Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto ry:n tekninen asiantuntija. Valtaosa kaikkien ikäryhmien vastaajista kokee tarvetta parannuksiin. kontrastivärien käytön ja merkintöjen koon osalta. Uimataidon kehittämiseen näyttäisi olevan halua erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä. Allasja toimintovalikoima monipuolistuu Uimahallibarometrissa on kaikilla tutkimuskerroilla kysytty palveluvastaavilta myös heidän edustamansa uimahallin allasja toimintovalikoimasta
Teksti: Heikki Jaakkola Ö ljylämmityksen vaihtuminen lämmön pumppaamiseen tulee lisäämään sähkön kysyntää laskennallisesti 1,91 TWh/v pumppaamisen onnistuessa hyvällä hyötysuhteella. Erityisasiantuntija Eero Otronen Lämmitysenergia Yhdistyksestä pitää tavoitetta tiukkana, erityisesti ok-talojen osalta realismi ylipäänsä on hänen mielestään kyseenalainen. Tavoite koskee sekä asuinrakennuksia että muita kiinteistöjä. Lämmityksen ohella moni muukin toiminto on sähköistymässä, minkä takia kiinteistöissä ja jakeluverkoissa on varauduttava entistä järeämpään tehonottoon. Otrosen mielestä käyttökelpoinen öljylämmitys kannattaisi monessa tapauksessa hyödyntää teknisen käyttöikänsä loppuun hybridilämmitysjärjestelmän osana. Hallituksen esityksen mukaan lämmön tuottaminen öljyä polttamalla loppuu valtion ja kuntien kiinteistöissä vuoteen 2024 mennessä, pientaloissa 2030-luvun alkupuolella. Suomessa on arvioitu olevan noin 130 000 öljyllä lämpiävää ok-taloa, jotka tuottavat Otrosen mukaan 1,5 2 % Suomen co2 -päästöistä. 40 1/2021 Kuntatekniikka { Energia } Toimintojen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää ja tehontarvetta Hallitus esittää öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2035 mennessä, kuntien omistamissa kiinteistöissä jo vuonna 2024. Jo olemassa olevaa öljykattilaa kannattaisi käyttää huippupakkasten taittamiseen lämpöpumpun energiatehokkuuden ollessa silloin heikoimmillaan. Jo nyt ollaan tilanteessa, missä 70 % mahdollisesti remonttitukia hakevista on yli 60-vuotiaita. Otronen uskoo, että öljylämmitys marginalisoituisi nopeasti myös markkinaehtoisesti, ilman hallituksen asettamia aikatauluja ja tukiaisiakin. kute1_40-41.indd 40 16.2.2021 15.27. Uusia kattiloita ei juuri asenneta ja nykyisiäkin käyttävät suurelta osin ikäihmiset. Öljykattiloita asennettiin uusiin ok-taloihin vielä 1990 -luvulla eli monessa kohteessa vaihtoon olisi menossa teknisesti vielä täysin toimiva lämmitysjärjestelmä. -Öljylämmitys tulisi tiensä päähän Öljylämmitys tulisi tiensä päähän 2040-luvulla jo puhtaasti markkinavoimien ajamana
{ Energia } Käytännössä tämä tarkoittaa entistä järeämpiä kaapeleita, keskuksia, sulakkeita jne. Hankalia tilanteita voi syntyä ainakin alueilla, missä paikallinen jakeluverkko ei pysty vastaamaan nopeasti kasvaneeseen tehontarpeeseen. Lämmityksen ohella sähkön varaan on näillä näkymin siirtymässä iso osa liikennettä sekä pitkälti myös teollisuuden prosessit, mikä ennakoi vahvaa kasvua sähkön kysyntään. Moni eläkeikään ehtinyt koulurakennus on kaukolämpöverkon tavoittamattomissa, vailla käyttöä ja tarvitsee paljon lämmitystä kunnossa pysyäkseen. Sekä tietysti kalliita remontteja. Jos öljy jäisi varajärjestelmäksi, tämä helpottaisi sähköjärjestelmän kuormaa pahimmilla hetkillä lisäämättä merkittävästi co2 -päästöjä. Kuvaan kuuluu usein myös reilusti remonttivelkaa. Jonkinlaisena ”työlukuna” voitaisiin hänen mielestään pitää 100 milj. Yksi tyypillinen esimerkki tällaisesta kohteesta on 1950 ja -60 -lukujen koulurakennusbuumin aikana rakennettu koulukiinteistö. Vertailun vuoksi esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitos tuotti vuonna 2019 sähköä yhteensä 8,2 TWh. Tilanne ei ole välttämättä paljon parempi köyhimmissä kunnissakaan. ”Virkaan” on joskus ehdotettu kantaverkkoyhtiö Fingridiä, mitä Peltola ei pidä oikeana osoitteena. Myös pahasti alijäämäisissä kunnissa voidaan olla tilanteessa, missä talous ei kestä ylimääräisiä kymmenien tuhansien investointeja lämmitysja sähköjärjestelmiin. litraa vuodessa. Fingridin tehtävä ainakin tällä hetkellä on kantaverkon ylläpito, ei sähkön tuottaminen isossa mittakaavassa. -Toiminnat ovat sähköistymässä ja sähkön kysyntä kasvussa myös naapureissa. Ok-talon keskikulutuksen ollessa 2200 litraa/vuosi 130 000 taloa polttaa öljyä 286 000 000 litraa vuodessa. Sähköjärjestelmissä on varauduttava tilanteeseen, missä iso osa autokantaa on latauksessa kovalla pakkasella samalla, kun moni laittaa yhtäaikaisesti päälle uunin tai saunan kiukaan. Päivityksen hinta monelle kova Iso kysymys monessa remontissa on tietysti myös lämmitysjärjestelmän päivityksen hinta. Horisontti on sumea, jos kohteella ei ole selvää käyttötarkoitusta, tätä ei voida liittää kaukolämpöön eikä paikalle löydy ostajaa. Selkeää vastuuta sähkön riittävyydestä myös tulevaisuudessa ei ole oikein kenelläkään, vaan markkinoiden ajatellaan ratkaisevan ongelman. Henkisen jaksamisen ja motivaation ohella päivitys edellyttää rahaa, mitä monella ei yksinkertaisesti ole. Kuntien isojen kiinteistöjen kohdalla päätöksissä on usein mietittävä myös kiinteistöjen tulevaisuutta. Sähkön kysyntä kasvaa Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola kertoo kuntien omistamien öljylämmitteisten rakennusten kuluttavan öljyä vuosittain 60 160 miljoonaa litraa. Litra polttoöljyä sisältää energiaa 10 kWh, joten lämpöenergiaa syntyy ok-talojen kattiloissa 2,86 TWh/v. Esimerkiksi auton akkuun ei välttämättä lataudu yön kuluessa riittävästi sähköä päivän ajoihin. Älykästä joustoa vai säännöstelyä Peltola huomauttaa samalla paljonpuhuttujen kulutusjoustojen ja älykkään tehonoton rajoituksista. Moni uskoo kulutusjoustojen, älykkäästi ohjautuvan tehonoton ja uuden teknologian vastaavaan haasteisiin. 41 Kuntatekniikka 1/2021 kute1_40-41.indd 41 16.2.2021 15.27. -Remonttipäätöksen teko voi lykkääntyä pohtimisen ja tuloksettomien myyntiyritysten myötä niin, että viivyttelyn hinta on lopulta suurempi kuin ajoissa tehdyn remontin, Peltola sanoo. . Älykkäästi joustavat järjestelmät voivat varata lämpöä kattilaan tai ladata kerrostalon pihalla olevia autoja tarjolla olevaan tehoon ja sähkön hintaan sopeutuen. Viimeksi mainittuun on vastattava sekä kiinteistöjen omissa sähköjärjestelmissä että verkon ylemmissä portaissa. Monessa tapauksessa kunnat yrittävät tämäntapaisten rakennusten myyntiä, mikä jää lopulta haaveeksi. Jos tämä tuotettaisiin hyvällä hyötysuhteella pumppaamalla, sähköä kuluisi 1,91 TWh. 2040 -luvulla puhtaasti markkinavoimien ajamana. Arviointia sumentaa se, että tilastot kiinteistöjen lämmitysjärjestelmistä laahaavat todellisuuden jäljessä. Puolet öljylämmöstä syntyy ok-taloissa Otrosen mukaan noin puolet öljyllä tuotetusta lämmöstä tehdään ok-taloissa, toinen puoli muussa lämmityksessä. Nyt olisikin varauduttava sekä sähkön tarpeen lisääntymiseen että entistä suurempaan tehonottoon. Avustus ei välttämättä kata läheskään kustannuksia eikä hankkeeseen ole aina mahdollista saada lainaa. Samalla Suomi tuo jo nyt ison osan sähköstään ulkomailta, viime vuoden 86,1 TWh:n kulutuksesta vain 66 TWh katettiin kotimaisella tuotannolla. Hän kritisoikin sitä, että remonttitukien saaminen edellyttää öljylämmitysmahdollisuuden hävittämistä kokonaan. Jos kysyntä ylittää liian raskaasti tarjonnan tästä seuraa pahimmillaan se, että tarpeelliset asiat eivät tapahdu. Tilannetta voisi Peltolan mukaan helpottaa lämmitysenergian tuottaminen pahimmilla hetkillä sähkön sijasta ainetta, esimerkiksi öljyä polttamalla. <<< Asiantuntijan mukaan öljylämmitys marginalisoituisi nopeasti myös markkinaehtoisesti, ilman hallituksen asettamia aikatauluja ja tukiaisiakin. Uusia kattiloita ei juuri asenneta ja nykyisiäkin käyttävät suurelta osin ikäihmiset. Sähkön saantia turvataan tässä vaiheessa tuonnilla, mihin ei ole kannattaisi tulevaisuutta ajatellen nojata liikaa. Peltolan mielestä nyt olisikin varauduttava sekä sähkön tarpeen lisääntymiseen että entistä suurempaan tehonottoon. Tämä ei riitä Peltolalle, joka kaipaisi selkeämpää vastuunottoa tulevaisuuteen varautumisesta. Muu lämmöntuotanto huomioiden tuotetun energian määräksi saadaan 5,72 TWh. Ok-taloissa asiaa pohtii usein iäkäs omistaja, jonka resurssit eivät riitä isoon remonttiin. Tilastoissa öljyllä lämpiää moni sellainenkin kiinteistö, joka on jo siirtynyt kaukolämpöön tai kiinteistökohtaiseen lämmön pumppaamiseen
Viitenumeron sijaan kirjoittakaa viestiksi oma nimenne. Yhdistys kiittää, mikäli maksu on maksettu 26.3.2021 mennessä! Kuntatekniikan päivät siirtyivät – uusi ajankohta 13.-15.10.2021 Kuntatekniikan päiviä päätettiin siirtää, sillä päivien aikaan pidettävä Yhdyskuntatekniikka-näyttelyä päätettiin siirtää pandemian vuoksi. kute1_42-51.indd 42 16.2.2021 15.31. Esille Kuntatekniikan päivillä tulevat Syksyllä Turkuun Kuntatekniikan päiville! K uv a: An tt i Im m on en Kuntatekniikan päivät siirrettiin Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn mukana ja uusi ajankohta on 13.-15.10.2021. Nyt uudet päivämäärät ovat siis 13.-15.10.2021 ja paikkana edelleen ihana Turku – siellä ainakin kuulopuheiden mukaan Aurinko paistaa lämpimästi vielä lokakuussakin. Maksettuja jäsenmaksuja tarkastellaan maaliskuun puolen välin jälkeen ja niille, jotka eivät ole maksua maksaneet lähtee jäsenmaksulasku, joko sähköpostilla tai postitse. Paikkana edelleen Turku. Ajattelimmekin tänä vuonna palata ajassa taaksepäin ja pyytää teitä henkilöjäseniä maksamaan vuoden 2021 jäsenmaksun tilisiirtona, suoraan yhdistyksen tilille: FI11 8000 1800 0952 35. 42 1/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Yhdistyksen jäsenmaksut Jäsenmaksulaskut kokemustemme mukaan hukkuvat sähköposteihin tai peräti joutuvat roskapostikansioon, puhumattakaan siitä, mihin postitetut kirjeet joutuvat
Alkaako jatkuva etätyö ja mikroruoka kyllästyttää. Australian opintomatka joudutaan perumaan, sillä Aussit laittoivat rajat kiinni koko vuodeksi. Ehkäpä ohjelman lopuksi noille kalsareillekin tulee taas ”perinteinen merkitys” verkostoitumisen osana. Oijoi, mitä ajatuksia! Me suomalaiset ja kuntatekniikan ammattilaiset olemme hyvin tasaista kansaa. Ovatko jo kolmannet kotikalsarit kuluneet käyttökelvottomiksi eikä kauppaan millään kehtaa enää mennä muulloin kuin aamuyöstä. Kuntatekniikan iltapäivä 20.5. Jos kunnassanne tai verkostossanne on halukkuutta tuoda omaa osaamistanne ja onnistumisianne esille, laittakaa vapaamuotoiset hakemukset (KT-saavutus otsikolla) meille viimeistään 31.5.2021 osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi Lisäksi jos teillä on kontakteja oppilaitoksiin, niin laitattehan sinne vinkin vuoden opinnäytetyö-stipendin hakemisesta. Alustavat esitelmät nähtyämme olemme varmoja, että nämä keskisuuret kaupungit avaavat silmiä siitä, että kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa tehdään tärkeää työtä yhteiskunnan kehittymiseksi. Jos haluatte elokuun lopussa osallistua tähän keikaukseen ja esittää toiveita, niin laitattehan siitä viestiä toimistolle! . Stipendiaatit saavat pienen pesämunan ohella mainetta ja kunniaa, joilla oma ura edistyy todennäköisesti ihan eri tavalla alallamme. Valtakunnallisesti ajatellen katutyökäytännöt ovat niin kovin erilaiset eri kunnissa, vaikka lainsäädäntö on sama. Jos rajoitukset ovat edelleen tiukkoja kuin vanhat rippipuvut, niin istutaan sitten kaikki kotona ja osallistutaan ohjelmaan etänä. Seuraathan ilmoitteluamme tästä asiasta ja jos haluat esittää esitystoiveita, niin otathan meihin yhteyttä! Vuoden Kuntatekniikan saavutusehdokkaita ja stipendiaatteja etsitään Koska Kuntatekniikan päivät siirtyivät, antaa se mahdollisuuden pidentää myös ilmoittautumisaikaa. Toivottavasti tässä kevään edetessä saadaan kehitettyä jatkuvasti aktiivinen verkkokoulutus kyseiselle koulutukselle. – ohjelmaa muodostetaan Penteleen pentele, että keväiset kuntatekniikan päivät siirtyivät. Eikö myönteinen yllätys olisikin mukava järjestää jollekin, jonka työtä Kuntatekniikan kehittämisen eteen arvostat kovasti. Ehkäpä saamme järjestettyä suunnittelupöydällä olevan Saariston rengastien ja Ahvenanmaan opintomatkan, joka tehtäisiin polkupyörillä tutustuen Ahvenanmaan elinympäristöön. 43 Kuntatekniikka 1/2021 Turun lisäksi myös olemaan vahvasti esillä Kaarina, Naantali ja Raisio. Kuntatekniikan todellista edistäjää etsitään Istuuko vieressäsi tai johtaako/valmentaako sinua sellainen ihminen, joka on mielestäsi edistänyt omalla työpanoksellaan Suomen kuntatekniikan kehitystä jo pidemmän aikaa. Viime vuonna ennen pandemiaa pidimme erinomaiset Katutyöpäivät Kuopiossa. Louisiin edelleen suunnitellaan lähdettäväksi, mutta todennäköisesti sekin joudutaan perumaan, kun Kuntateknikot eivät ole niitä, jotka ensimmäisenä saavat rokotuksen. Toivotaan, että pandemia rajoitukset ovat höllentyneet, niin pääsemme järjestämään iltapäivän & illan Tampereella. Olisiko nyt aika nostaa omaa häntää ja tuoda kuntatekniikan henkilökohtaista osaamista ja panostamista laajemmin esille. Jo noilla päivillä havaitsimme esitysten ja laajan keskustelun kautta monia hyviä käytäntöjä eri kunnista. Voisiko hän kenties tulla suuren yleisön tietoon. Haun osalta toivoisimme vapaamuotoista hakemusta (Kuntatekniikan stipendi -otsikolla) 31.5.2021 mennessä edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Amerikan kuntatekniikan päiville St. Vaikka mittakaavaero isoihin kaupunkeihin on selkeä, on keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa ja kunnissa selvästi painoarvo myös tuiki tärkeässä maalaisjärjessä kunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Opintomatkojen suhteen epävarmuutta – silti valmistelupöydällä Yhdistyksen perinteisesti äärimmäisen hyvät arvosanat saaneet opintomatkat odottavat vahvistuksia. Saarinen, Mikko Leppänen ja Tuula Smolander. Suunnitelmissa on tuoda esille ajankohtaisia asioita ja hankkeita sekä ehkä hieman kuntatekniikkaan löyhästi liittyvää mukavaa ohjelmaa. No, yritämme yhdistyksessä ja kuntatekniikan ohjelmapäivien ryhmän avulla saada muodostettua Kuntatekniikan aktiivisen iltapäivän 20.5. Tuohon matkaan hallituksen asettamat pandemian rajoitukset eivät (ainakaan näillä näkymin) pure. Tänä vuonna pyritään pitämään katutyöpäivät syksyllä/alkutalvesta todennäköisesti Lahdessa. Katutyöasiat kehittyvät edelleen Pääkaupunkiseudun katutyökoulutus järjestetään 3.3. Kaikissa näissä on menossa isoja asioita, joilla pyritään vastaamaan maailman megatrendien haasteisiin. Ohjelma julkaistaan helmikuun lopussa kuntatekniikka.fi-sivustollamme ja ilmoittautuminen päiville avataan samalla sivulla myöhemmin keväällä. etäkoulutuksena ja pyrkimyksenä on järjestää fyysinen koulutus 14.4. Aiemmin Kuntatekniikan Edistäjän palkinnon ovat yllätyksellisesti saaneet Raimo K. kute1_42-51.indd 43 16.2.2021 15.31. Onko hän mielestäsi saanut työpanoksestaan huomiota omassa organisaatiossasi tai verkostoissa. Jos tunnistat edellä mainittujen kysymysten kautta henkilön, niin vinkkaatko sitä meille toimistoon
Asumme ihan Bregenzin keskustassa kävelykadun varrella ja ihailtavasti Lumikasat olivat lasten ja lastenmielisten temmellyskenttää. Helmikuun aikana rajoituksia ruvetaan pikkuhiljaa purkamaan. Ja vesisadetta. Ulkoilu oli sallittua ja myös viikoittaiset torit saivat olla toiminnassa. Lumet kasattiin aukioille odottamaan kuljetusta. Kun talvihoidon ja lumen kanssa on joskus työnkin puolesta tullut touhuttua, niin en ole voinut olla tekemättä havaintoja, miten talvikunnossapitoa täällä tehdään. Suoraan Helsingiin Bregenziä nyt ei voi verrata, kun Bregenzin asukasluku on vain noin 30 000 asukasta, mutta asukastiheys on noin Vantaan luokkaa (998 as./km 2 , lähde Wikipedia). Tammikuun aikana tuli lisäksi vaatimus FFP2-maskin käytöstä ruokakaupoissa ja muissa yleisissä tiloissa. Muutimme perheen kanssa mieheni töiden perässä tänne Bregenzin kaupunkiin tammikuun alussa ja siitä lähtien olen maailmaa (ja hieman kuntatekItävallan kirjeenvaihtajan aatoksia niikan maailmaakin) katsellut täältä suunnalta. Lumisateiden jälkeen kaduilla paras liikkumisväline oli pulkka ja paikalliset näyttivät ottavan ilon irti tilanteesta ja hiihtivät täältä kaupungista lähivuoren Pfänderin päälle laskemaan. Samoihin aikoihin kun Etelä-Suomessa nautittiin lumikaaoksesta, satoi myös tänne viikon aikana noin puoli metriä lunta. kute1_42-51.indd 44 16.2.2021 15.32. Tammikuussa ei ollut koronan suhteen mikään optimaalisin ajankohta muuttaa toiseen maahan, mutta emme halunneet jättää tätä tilaisuutta väliin ja totesimme, että eiköhän tähänkin sopeuduta. Lumisateiden jälkeen ajoradat aurattiin suhteellisen nopeasti, mutta jalankulkijoille lumi aiheutti kyllä haasteita. 44 1/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } LÄMPIMÄT TERVEISET Itävallasta! Ja lämpimät tosiaankin, täällä lämpötila huitelee jo nyt helmikuun alkupuolella yli kymmenessä asteessa päivisin, kun Suomessa on samaan aikaan ollut saman verran (tai enemmän pakkasasteita). Suojateiden kohdalla oli korkeat vallit ja jalkakäytäville oli paikoitellen asenneltu vain kakkosnelosen pätkiä nojaamaan talojen seiniin, jossa varoiteltiin kattolumista. Itävallassa oli tänne muuttaessamme lock down päällä ja ulkoministeriön sivuille se oli kirjattu “ulkonaliikkumiskieltona”. Käytännössä ulkonaliikkumiskielto kuitenkin tarkoitti sitä, että koulut olivat etäopetuksessa, etätöitä suosittiin ja muut liikkeet kuin ruokakaupat ja apteekit olivat kiinni. Ei hätää, pakkasta ja lunta on tännekin vielä tulossa, mutta hetken aikaa saa nauttia keväisestä tunnelmasta
täällä hyödynnettiin kaikki aukiot lumen kasaamiseen ja valtavista lumikasoista lapset ottivat ilon irti. Itävallassa sitä ei täysin ole kielletty, mutta se on osittain luvanvaraista. Tehtäviin kuului olla myös kaupungin vastuuhenkilönä valtion yhteishankkeissa ml. Mitään varsinaista kylttiä siitä, että tässä on lumenvastaanottopaikka, en nähnyt. Aivan kuten Helsingissäkin, täälläkin on mediassa keskusteltu lumen kippaamisesta vesistöön. 90-luvun puolivälissä oli lamavuodet myös infran osalta, töitä oli vähän ja opiskelijoita ei ala houkuttanut. Etäopetuksessa on vielä paljon kehitettävää. Harjoittelijana pääsin suunnittelemaan pääkaupungin katuja. Hakamäentien ST-Urakka. Kaupungilla ollessani suoritin myös johtamisen erikoisammattitutkinnon ja Infra-Rapsiin vaadittavan pätevyyden. . Uusia lumisateita odotellessa... K uv a Ju ha Vä ät äi ne n Uusi hallituksen jäsen esittäytyy kehittyneet huomioiden myös katuja kunnallistekniikan erityispiirteet, jotta inframallintamisen vaatimukset olisivat joustavammin tehtävissä. Sitowisessä oli edelleen tuttuja 90-luvulta yhtiöiden liitosten myötä. Myöskään pieniin vesistöihin ei saa läjittää lunta. Nyt on koronan myötä harjoiteltu etätöitä lähes vuosi. Kun Suomessa ei ollut töitä, saatiin työpöydälle Tukholmasta kaupunkimoottoritiehankkeita (E18 ja Yttre Tvärleden). Ruotsissa tuolloin jo huomioitiin kaupunkialueilla suunnitteluratkaisuissa hulevesien käsittely, pieneläimet ja viheralueiden melunsuojaus. Täydensin koulutusta heti seuraavan vuonna talonrakennuslinjan insinöörintutkinnolla. Täysin vanhaan normaaliin ei palata. Pääväylien varrelta lumet kerättiin auraamisen jälkeen lingolla kuorma-autojen lavalle ja kuljetettiin lumenvastaanottopaikalle, joka oli perustettu isolle parkkipaikalle noin parin kilometrin päähän keskustasta. 45 Kuntatekniikka 1/2021 OLEN JUHA VÄÄTÄINEN Espoosta ja toimin Sitowise Oy:ssä kaupunkitekniikan osastopäällikkönä. Kaikkiin kokouksiin ei ole jatkossakaan aina tarvetta osallistua paikan päällä. Täällä vastaanottopaikka on rajattu lähinnä lumikasoilla ja ajoyhteyden edessä on siirrettävä portti. Todettava on, että kehitettävää riittää jatkossakin. Vuonna 2000 siirryin rakennuttajainsinööriksi Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosastolle. Itse odotin, että suunnitteluohjelmistot olisivat 2000 luvulla Loma-aikani vietän mökkeillen Pohjois-Savossa ja syksyisin yritän ehtiä käyttää Regina-koiraa myös metsällä. Suurimman helpotuksen talvikunnossapidolle luultavasti toi se, että lumisateiden jälkeen täällä lämpötila nousi nollan yläpuolelle ja satoi noin viikon verran vettä, jolloin loputkin lumet katujen varrelta sulivat. Vuodesta 2008 alkaen toimin katutoimialasta vastaavana projektinjohtajana katuja puisto-osastolla. Valmistuttuani 80ja 90-luku vierähti suunnittelutoimistoissa katuja tiesuunnitteluhankkeiden parissa. Etänä ei pysty aistimaan, missä kohti neuvoja tarvitaan. Suunnittelutyö on tiimityötä ja saman pöydän ääreen on syytä jatkossakin kokoontua kasvotusten säännöllisesti. Tehtäviin kuului hankkeiden suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen. Työtavat on kehittyneet vuodessa huimasti. Valmistuin Kuopion teknillisestä opistosta insinööriksi yhdyskuntatekniikan opintolinjalta 1985. Kirjoittelen jatkossakin havaintojani Itävallasta tähän lehteen, mutta jos haluat tarkemmin seurata matkaamme täällä, olet tervetullut lukemaan blogia: https:// tienvieret.blogspot.com/ Auf wiedersehen! Anna Tienvieri kute1_42-51.indd 45 16.2.2021 15.32. Vuonna 2017 palasin takaisin suunnittelukonsultiksi. Harjoittelijat ja aloittelevat suunnittelijat tarvitsevat jatkuvaa opastusta uransa alkuvaiheessa. SKTY:n tehtävä on jatkossakin kehittää kuntatekniikkaa yhteistyössä koko infra-alan kanssa sekä olla aktiivinen ja näkyvä toimija alan foorumeilla ja tapahtumissa. Ura kunnallistekniikan parissa alkoi hahmottua, kun olin kesän -85 harjoittelijana Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosastolla. Helsingissä on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että lumenvastaanottopaikat olisivat turvallisia ja ettei sinne olisi pääsyä ulkopuolisilta. Kielitaitoni ei ole vielä ihan sillä tasolla, että olisin saanut selvitettyä, kuinka laajasti juuri tällä alueella vesistöjä käytetään tähän tarkoitukseen
Omaisuudenhallinnan SFS-ISO 55000-sarjan standardit alkavat olla tuttuja, samoin SKTY:n vuonna 2016 julkaisema Kuntainfran omaisuudenhallinnan pikaopas. Koronakurimuksesta puhutaan. Aika hyvää tukea pohdinnalle löytyy meillä pari vuotta sitten valmistuneesta yleisten alueiden omaisuudenhallinnan linjauksesta: ”Omaisuus on asioita, kohteita, kokonaisuuksia, joita tarvitaan palveluiden järjestämisessä.”. Tekstin tosin kirjoittavat oikeat asiantuntijat. Vuoden 2019 puheenjohtajana toimi Jyrki Paavilainen, viime vuonna Toni Korjus ja tänä vuonna on minun vuoroni kantaa korteni kekoon. Korona tulee vaikuttamaan yhdistyksen ja klubin toimintaan tänäkin vuonna. Ei silti pidä luulla, että omaisuudenhallinta alkoi 2010-luvulla, kun saatiin ohjeet ja oppaat. Mutta mitä se omaisuudenhallinta oikein on. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen suojissa toimii pandemiasta huolimatta seitsemän eri klubia, joista Omaisuudenhallinnan klubi on yksi. Suomen Kuntatekniikan yhdistyskään ei ole säästynyt pandemian vaikutuksilta, sillä yhdistyksen toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä tapahtumia on jouduttu perumaan. 46 1/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } UUSI VUOSI, uudet kujeet, mutta sama tauti. Koitetaan pysyä terveinä ja muistetaan Matti Nykäsen syvää viisautta tihkuva lausahdus: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. Taikasanoja tänä päivänä ovat kuitenkin nuo klubin tehtävässä mainitut ”… standardoidun omaisuudenhallinnan..”. kute1_42-51.indd 46 16.2.2021 15.32. Se joudutaan näillä näkymin järjestämään verkossa, mutta syksyllä tavataan jo Turussa paikan päällä. Hallitaan siis sitä omaisuutta, jonka avulla tuotetaan palveluita ja siksi, että rahoittaja, eli veronmaksaja saisi rahoilleen parasta mahdollista vastinetta. Käytännössä me kaikki teemme omaisuudenhallintaa tahoillamme ja SKTY:n toiminnassa omaisuudenhallinnan näkyvyys on noussut huimasti viime vuosina. toimintaan. Toni kirjoitti klubin toiminnasta viimevuotisessa puheenjohtajan tervehdyksessä, että klubi ei ole sametilla verhoiltuja sikarituoleja tai golf-kierroksia. Eikä se pelkästään noita olekaan, vaan toki myös samppanjaa, laukkakisoja jne., MUTTA erityisesti se on ajatustenvaihtoa, toisilta oppimista ja kehittymistä. Ja miksi ei olisi. Kyllä sitä on harrastettu jo ammoisista ajoista lähtien. Näiden lisäksi klubin jäsenten toivotaan kirjoittavan yhdistyksen kanavien kautta jäsenille ja miksei laajemminkin omista näkemyksistään ja työstään omaisuudenhallinnan saralla. Näissä tehtävissä määritetään lopulta hyvin pitkälle omaisuuden elinkaaren aikana syntyvät kustannukset. Suomen kunnissa on tehty ansiokasta työtä systemaattisen omaisuudenhallinnan kehittämiseksi ja yrityskentältä löytyy paljon hyvää osaamista. Omaisuudenhallintaa on myös mitä suurimmassa määrin työ, jonka perusteella omaisuutta hankitaan, kuten kaavoitus ja suunnittelu. Vaikka paljon on tehty, on silti vielä paljon matkaa siihen, että kehittynyt ja systemaattinen omaisuudenhallinta on Omaisuudenhallinnan klubin puheenjohtajan tervehdys Timo Rytkönen uponnut kaikkiin toimintaprosesseihimme. Viheliäinen virus on vaikeuttanut ihmisten elämää, eikä suuriltakaan menetyksiltä ole vältytty. . Oma taustani on Helsingin siltaomaisuuden hallinnassa ja toimin nykyisin Helsingissä kaupunkiympäristön toimialalla yleisten alueiden omaisuudenhallinta -yksikön päällikkönä. Klubin keskeisenä tehtävänä on tukea standardoidun omaisuudenhallinnan menettelyjen kehitystä Suomen kunnissa, sekä omalta osaltaan edistää omaisuudenhallinnan osaamisen kehittymistä. Osumaa on ottanut koko yhteiskunta, kun erilaiset yhteiskuntaa suojaavat rajoitukset ovat hankaloittaneet yritysten, yhdistysten jne. Keväällä on tarkoitus järjestää omaisuudenhallinnan seminaari. Klubin lyhyt, mutta kunniakas historia sai alkunsa syksyllä 2018. Omasta puolestani lupaan esitellä keväällä ilmestyvän Helsingin siltojen kunnossapidon toimintalinjat
050 591 7514 kute1_42-51.indd 47 16.2.2021 15.32. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Åland i slutet av sommaren. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Förra året ordnade vi ett litet seminarie om gatuarbeten i Kuopio innan pandemin bröt ut. 47 Kuntatekniikka 1/2021 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Redan under detta seminarie lärde vi oss många saker som görs bra i många kommuner. Vi hoppas att restriktionerna i slutet av maj är sådana att vi kan träffas i Tammerfors. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Programmet för årets kommunaltekniska dagar kommer att publiceras i slutet av februari på sidan kuntatekniikka.fi . VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i 1. Om inte, så träffas vi virtuellt. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Samtidigt öppnas anmälningen. Vi planerar att ordna ett likadant seminarie på hösten i Lahtis. Följ med nyhetsbrevet för ytterligare information. För tillfället planerar vi att ordna en studieresa inom landet till t.ex. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Årets Kommunaltekniska dagar kommer att ordnas den 13-15 oktober i Åbo. 043 8244 834 toni.korjus@espoo.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Ansökningstiden går ut den 31 maj. Gatuarbeten utvecklas fortfarande Kursen för gatuarbeten ordnas som distansskolning den 3 mars och vi planerar att hålla skolningen den 14.4 på plats. Vi tycker att det är speciellt viktigt att lyfta fram sådant som sker i de lite mindre kommunerna runtomkring, för att understryka att det inte bara är de stora städerna och kommunerna som på grund av sin storlek kan föra utvecklingen framåt, utan det händer en massa utveckling och fina framsteg även i mindre kommuner. Under dagarna kommer vi att få ta del i av det intressanta som är på gång inom kommunaltekniken i Åbo och kommunerna runtomkring. Vi tar också gärna emot tips ifall du känner någon som har gjort en speciellt fin insats för att främja branschen. Planen är att lyfta fram aktuella teman och projekt inom branschen samt att samtidigt ordna lite annat trevligt program. Övriga aktuella ärenden Vi har förlängt tiden för att ansöka on årets Kommunaltekniska insats och stipendiet som delas ut för ett speciellt bra slutarbete inom branschen. Studieresorna har traditionellt varit en viktig del av föreningens verksamhet, men för tillfället är det för tidigt att säga när nästa studieresa kan ordnas. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Infrapalvelupäällikkö Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY VI HAR BESTÄMT oss för att ändra tidpunkten för de Kommunaltekniska dagarna, eftersom våra dagar traditionellt hålls i samband med den stora kommunaltekniska mässan och mässan har flyttats till oktober på grund av koronasituationen. . Kommunalteknikens eftermiddag 20.5 Nu när de Kommunaltekniska dagarna flyttas till hösten så har föreningen planerat att istället ordna en kommunalteknisk eftermiddag den 20.5 i Tammerfors. Vi planerar även att utveckla en nätskolning inom detta tema som skulle vara konstant aktiv på nätet. Johanna Nyberg Simo Kesti Rakennuttajainsinööri Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Följ med våra nyhetsbrev för att få mera information om detta! Det går också bra att kontakta föreningen ifall det finns speciella önskemål gällande detta tema. Då märkte vi att olika kommuner har mycket olika sätt att utföra gatuarbeten även fastän lagstiftningen är den samma i hela landet
Lisätiedot: matti. Viemäreiden TV-kuvaus -termistä ehdotetaan siirryttäväksi viemärikuvaus -termiin. ojala@sujutek.fi Vesijohtojen kunnon tutkiminen on seuraava osa-alue, mitä kuntotutkimusjaos haluaa kehittää. Uusi ohje tulee sisältämään laajasti käytössä olevia tutkimusmenetelmiä. Mittausja dokumentointiohje on valmistunut lopullisena otsikkonaan ’Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi, Verkoston elinkaaren hallinnan parantaminen’. Hankevalmistelu on jo pitkällä ja 16 vesihuoltolaitosta olisivat rahoittamassa hanketta, jos päärahoitus saadaan VVY:n kehittämisrahastolta. Lisätiedot: tuija.laakso@ ramboll.fi Viemäreiden kunnon tutkiminen -ohjeen laatiminen on edennyt puoliväliin ja teksti on toimitettu hankkeen rahoittajien teknisten yhdyshenkilöiden arvioitavaksi. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } Kuntotutkimus-jaos FiSTT:in kuntotutkimusjaos on aktiivisesti edistänyt ohjeistustyötä tukemaan vesihuoltoverkostojen elinkaaren aikaista tutkimustoimintaa oheisen ’ison kuvan’ puitteissa. Ohje tulee korvaamaan vuodelta 2005 olevan Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen ja vuodelta 2013 olevan Viemärikaivojen kuntotutkimusohjeen. Ohjeen taittotyön jälkeen se on saatavissa VVY:sta. Viimeisenä työvaiheena oli laaja ja kaikille avoin kommentointikierros. Lisätiedot: tero.kilpelainen@ouka.fi Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos FiSTT:n viime vuonna perustama Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos on käynnistänyt vuoden pitämällä kokouksensa 1.2.2021. Ohjeen laatijat pyytävät viemäreiden ja tarkastuskaivojen havainnoista esimerkkikuvia toukokuuhun 2021 mennessä havainnollistamaan oppaassa eri vikahavaintoja. 48 1/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Kokouksessa järjestäydyttiin ja jaoksen puheenjohtajana aloittaa Tampereen Vesi liikelaitoksesta JAOSTOJEN KUULUMISIA kute1_42-51.indd 48 16.2.2021 15.32
ISTT puheenjohtaja Jari Kaukonen kute1_42-51.indd 49 16.2.2021 15.32. Viime vuonna siirrettiin tämä vastuu ja siten samalla omistajuus jäsenjärjestöillemme, joissa jokaiseen nimettiin yksi henkilö ko. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. Energisessä hallitustyöskentelyssä ovat tänä vuonna mukana Jari Kaukonen, Sakari Kuikka, Seppo Rautiainen, Sami Levänen, Ville Huhdanmäki, Mika Lokkinen, Esko Lehtimäki, Krista Sampolahti, Kimmo Hell. Yksi uusi jäsen jo tuli minun kolmivuotisella puheenjohtajan toimikaudellani Malesiasta. FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös ensi vuonna. 49 Kuntatekniikka 1/2021 rakennuttajainsinööri Esko Lehtimäki ja sihteerinä RE4MGlobal Oy toimitusjohtaja Riitta Virtanen. Toiminnanjohtajana toimii Jukka Huusko ja puheenjohtajana jatkaa Timo Kyntäjä varapuheenjohtajinaan Kia Aksela ja Pertti Leppänen sekä sihteerinä Sari Pietilä. Uudessa jaoksessa on vahva alan edustus, toimintaan osallistuu 13 FiSTT:n jäsenyritysten ammattitaitoista edustajaa. Lisätietoja jukka@ johanlundberg.fi. vastuuhenkilöksi ja näitä kutsutaan nimellä ”Trustees”. FiSTT on sopinut Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa siten, että järjestämme konferenssin KPM:n jokasyksyisten Neuvottelupäivien yhteydessä (ajankohta ei ole vielä varmistunut, mutta tullee olemaan marraskuussa). Toivomme edelleen lisää jäseniä jaostoimintaan mukaan, erityisesti tilaajapuolelta. Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia ISTT:n muodostavat tällä hetkellä vajaat kolmekymmentä jäsenjärjestöä, joissa useassa on useampi kansallisuus edustettuna. Uskon tämän uuden tavan osaltaan saaneen koko kaivamattoman sektorin toimijat aktiivisemmin mukaan myös järjestötoimintaan, sillä tällä hetkellä on useiden uusien kansallisuuksien kanssa keskustelut aloitettu heidän liittymisestä ISTT-perheeseen. Kaikki muut toimijat ovat jäsenjärjestöistä valittuja luottamushenkilöitä. Tämä tarkoittaa samalla ISTT:n omistajuuden siirtyneen jäsenjärjestöillemme. ISTT:llä on palkattuna toimihenkilönä vain osa-aikainen toiminnanjohtaja ja osa-aikainen sihteeri. Lisätietoja jaoksen toiminnasta esko.lehtimaki@tampere.fi ja riitta.virtanen@ re4m.fi Laatuja materiaalijaos Jaokseen on nyt ilmoittautunut 10 jäsentä, joten aloitamme ko. jaostoiminnan, järjestäytymiskokous on tavoitteellisesti kevään aikana. Näillä mietteillä on hyvä jatkaa tämän viimeisen toimintavuoteni loppuun ja toivottaa kaikki mukaan seuraavaan konferenssiimme marraskuussa Kuala Lumpuriin ja sitten seuraavana vuonna lokakuussa omaan pääkaupunkiimme Helsinkiin! . ISTT perustettiin 1986 Lontoossa ja siitä asti on järjestön rakenne ollut melko stabiili. Asiantuntijana jaoksen toimintaan osallistuu Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö tekniikan tohtori Jari Virta. Jaoksen puheenjohtajalla on pitkä kokemus tilaaja/ rakennuttaja tehtävistä Tampereen Veden organisaatiossa ja FiSTT toiminnassa hän on ollut mukana yli 10 vuotta. FiSTTin järjestäytyminen 2021 FiSTT valitsi toimihenkilönsä vuodelle 2021. Aiemmin omistus on ollut ryhmällä, jota kutsuttiin nimellä ”Guarantor’s”, jotka takasivat järjestön toiminnan laillisuuden. Viime vuonna kuitenkin saimme päätökseen historiamme suurimman muutoksen, jossa organisaatiorakenteemme laitettiin uusiksi. Näillä toimilla luotiin ISTT:n toiminta avoimemmaksi ja päätöksenteko demokraattisemmaksi ottamalla jäsenjärjestöjen jäsenet laajemmin mukaan toimintaan. Käy katsomassa juuri avatut tapahtuman sivustot www.nodighelsinki.com. No-Dig Helsinki 2022 Tulemme tiedottamaan vuoden kuluessa konferenssin etenemisestä tälläkin palstalla. Toimintaan on edelleen mahdollista lähteä mukaan. Lisäksi muodostimme kuusi eri toimikuntaa, joihin jäseniksi hyväksyttiin jäsenjärjestöjemme jäseniä
Aamupäivän aikana kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } SmartINFRAn aamupäivä 3.3.2021 Webinaari smartinfra.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 18.3.-24.11.2021 Helsinki kiinko.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 25.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Tieliikennelain soveltaminen 26.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi SmartINFRAn aamupäivä 3.3.2021 Webinaari smartinfra.fi Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus 3.3.2021 Webinaari kuntatekniikka.fi/skty Talotekniikan LVI-valvojan koulutus LVI-TATE 9.3.-18.5.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Paikkatietojen hyödyntäminen päätöksenteossa 16.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi II jakso 16.-17.3.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Talotekniikan sähkövalvojan koulutus 16.3.-18.5.2021 Etäkoulutus/ Helsinki kiinko.fi Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 17.-18.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Tietosuoja etätyössä 17.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 18.-19.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi SmartINFRA 2021 Verkossa pidettävä SmartINFRAn aamupäivä kokoaa 3.3.2021 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. 50 1/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. Katso aamun ohjelma osoitteesta smartinfra.fi ja osallistu! Tapahtuman järjestää kute1_52.indd 52 16.2.2021 9.00 Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja kaavoituksen toteuttaminen 18.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 18.3.-24.11.2021 Helsinki kiinko.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja rakennusvalvonta 22.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Liikuntatoimen neuvottelupäivät 23.-24.3.2021 Virtuaalitapahtuma koulutus.fcg.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja kaavoitus 23.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tulevaisuuden rakennettu ympäristö 24.3.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja tekninen toimiala (infra ja kuntien kiinteistöt) 25.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 25.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Viestintä rakennushankkeessa 25.3.2021 Etäkoulutus kiinko.fi kute1_42-51.indd 50 16.2.2021 15.32. Tapahtuman pääteemoja ovat viherrakentaminen ja liikuntapaikat, talotekniikka
{ Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Tieliikennelain soveltaminen 26.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 8.4.2021Webinaari vvy.etapahtuma.fi Hulevesipäivä 13.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Raakamaan lunastus 13.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntahankkeet – Näin viestit niistä tehokkaasti 14.-15.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntien etuosto-oikeuspäivä 14.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Matalapainekumppanisi www.atlascopco.fi I kompressori.fi@fi.atlascopco.com Atlas Copcolta ratkaisut matalapaineisen paineilman tuottamiseen. • Kattavat huoltopalvelut & maan laajin huoltoverkosto • Etävalvontapalvelut Maaseudun ja kylien yleiskaavoitus 15.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Jätehuollon ajankohtaispäivä 20.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi kute1_42-51.indd 51 16.2.2021 15.32. • Puhaltimet ja kompressorit matalapaineisen paineilman tuottamiseen
Tapahtuman pääteemoja ovat viherrakentaminen ja liikuntapaikat, talotekniikka. SmartINFRA 2021 Verkossa pidettävä SmartINFRAn aamupäivä kokoaa 3.3.2021 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. Aamupäivän aikana kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. Katso aamun ohjelma osoitteesta smartinfra.fi ja osallistu! Tapahtuman järjestää kute1_52.indd 52 16.2.2021 15.24