1/2023 { Kolumni } Kävelevä ja pyöräilevä kuntalainen säästää rahaa Uimahallien uudistaminen Kaukovainio tuottaa energiansa Kustannusarvioihin tolkkua KERASTA TAAJAMIEN ESIKUVA kute1_1.indd 1 23.1.2023 14.38
.............. ............................... 32 Kaupungeista koodataan digitaalisia kaksosia………… ....................................... .......... ......................................... .................... 32 { Liikuntapaikat } { Rakentaminen } {Viheralueet } { Energia } { Yhdyskunta } { Liikenne ja väylät } { Kestävä kehitys } Kosteikot puhdistavat hulevesiä ja tarjoavat hyötyjä luonnolle ja ihmisille. ………... 19 Näin parannat pumppaamon energiatehokkuutta………… ..................... 41 SKTY….. 26 Energiaa yli oman tarpeen Kaukovainiossa ………… ........................... helmikuuta 1/2023 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ...................................... 34 Rovaniemi kiinnostui matkailusta……..... 2 Uusi uimahalli vai vanhan peruskorjaus. ................................................. 29 Kosteikot tarjoavat ekosysteemipalveluja……….. 9 Hiekkalaatikko ja keinu leikkikenttien kestosuosikkeja……… .............................. kute1_2-3.indd 2 23.1.2023 14.40. 16 Vesihuollon ylläpito vaatii monipuolista osaamista………... ................... 5 Kolumni: Kävelevä ja pyöräilevä kuntalainen säästää rahaa………... 51 1/2023 Kuntatekniikka 1. ................................... ........................ 6 Liikuntapaikka taipuu moneen käyttöön………... ................................................... 23 Lämpöpumppu vie kalliosta lämmön …………. 44 FiSTT……. 12 Espoon Keraa sorvataan villeistä ideoista……… ........................................... 48 Pääkirjoitus………... 15 Tapahtumakalenteri………... 38 Kustannusarviot karkuteillä………… ........ 50 Palveluhakemisto………..
Espoon Kerasta rakennetaan tulevaisuuden kaupunginosa. 9 s. 16 KKuntatekniikka.fi s. kute1_2-3.indd 3 23.1.2023 14.40. 26 • Vaasa tavoittelee 50 kilometrin baanaverkostoa pyöräilijöille • Säkylän kyberhyökkäys johtui ulkoisen palveluntuottajan vakavasta virheestä • Vuosaaressa tuotetaan nyt biomassasta lämpöä – muunneltava hybridilaitos tarjoaa kovan luokan energiatehokkuutta Maalämpökaivojen suunnittelussa on huomioitava, että kaivot jäähtyvät ajan mittaan. 3 Kuntatekniikka 1/2023 s. Liikuntapaikan toteutus on onnistunut, kun sille on paljon käyttöä läpi vuoden
Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. • Avoimin mielin, avoimin kortein kute1_5.indd 5 23.1.2023 14.39. Muotitrendien perässä ei voi juosta. 5 2/23 29.3. Espoon Kerassa pyritään kuitenkin haarukoimaan tulevaisuuden hiljaisia ja hieman äänekkäämpiäkin signaaleja. 16.5. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Kestävä rakentaminen ja hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen ovat avaintavoitteita. Yritysten ja muiden toimijoiden kestävän kehityksen kehittämissitoumus on ilmeisesti ensimmäinen laatuaan Suomessa. Smartinfra, digiturvallisuus 3/23 31.5. Kun vaikkapa energiasta on tulossa pysyvä huolenaihe vielä pitkäksi aikaa, avoin ajattelu ja avoimin mielin tehtävä toteutus näyttää niin tekijöille kuin asukkaillekin, että käytännön toimet ovat ainoa keino vastata nykypäivän haasteisiin tulevaisuudessa. Ja harvalla on kristallipalloa kertomassa, miltä maailma näyttää 10–15 vuoden päästä. Kaupunkisuunnittelua tehdään kuitenkin vuosikymmenien jänteellä. Kaupunkikulttuuri lienee yhteinen nimittäjä, mutta niin tapahtumat kuin palvelutkin muokkaavat nyt sitä mielikuvaa, millaiset arvot Kerassa valmiina vallitsevat Lisäksi kaupunki on halunnut pitää Keran avoimena kokeilualustana erilaisille innovaatioille jo nyt, eikä vasta valmiina asuinalueena. 10.10. Kuntatekniikka kertoo laajasti Keran suunnittelusta ja toteutuksesta sivulta 16 alkaen. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 1/2023 { Pääkirjoitus } 1/2023 { Kolumni } Kävelevä ja pyöräilevä kuntalainen säästää rahaa Uimahallien uudistaminen Kaukovainio tuottaa energiansa Kustannusarvioihin tolkkua KERASTA TAAJAMIEN ESIKUVA kute1_1.indd 1 20.1.2023 10.04 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Alihankinta, korjausrakentaminen 5/23 25.10. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi K uv a: R am bo ll K aupunkisuunnittelu on murroksessa. Espoo on lähtenyt muovaamaan Kerasta tulevien asukkaidensa näköistä aluetta jättämällä aiemmin varastotiloina olleet hallit väliaikaiskäytölle. Alue rakennetaan nollasta ja 2030-luvulle tultaessa siellä kaavaillaan olevan 14 000 asukasta. Halleihin on kotiutunut yli 70 eri toimijaa hyvin erilaisilta aloilta. Ilmastonmuutoksen ja energiakriisin lisäksi erilaiset varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät talouden epävakautta unohtamatta asettavat uusia haasteita yhdyskuntasuunnittelulle. Tyhjilleen jääneen keskusvaraston iso alue on ihanteellinen: liikenneyhteydet perustuvat raideliikenteeseen, ja jo olemassa olevan lisäksi alueelle on tulossa kaksi lisäraidetta. YT-näyttelyraportti, koneet, laitteet 4/23 30.8. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Heidi Järkkä Markku Vento TILAUKSET Puh. Onko uusi Nurmijärvi-ilmiö eli kaupunkikeskuksista haja-asutusalueille ja taajamaan muuttaminen pysyvä ilmiö vai vain nopeasti ohimenevä pandemian ja yhteiskunnan arkea sekoittaneen oudon ajan ryppy pitkässä kaupungistumisen jatkumossa. Meneillään oleva asuntojen hinnan lasku ruokkii osittain maalle muuttoa, mutta saattaa sitä myös hidastaa, jos neliöhinnat halventuvat riittävästi. 27.11. Energiahuollossa Kerassa ollaan aivan eturintamassa monien joustavien ja uudella tavalla ajateltujen lämpöratkaisujen kanssa. Juuri tällaisia hankkeita tämä synkkä aikamme tarvitsee. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen auttaa myös hidastamaan itse muutosta. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. 14.3. 15.8. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Kaupunkiasuminen tulee hintojen laskiessa aiempaa edullisemmaksi, mutta sama kehitys näkyy myös kehyskunnissa ja taajamissa
Peruskorjauksella saavutettaisiin noin 25–30 vuoden käyttöaika ennen seuraavaa peruskorjausta. Uimahallin käyttötauko viivästää lasten uimataidon saavuttamista. Kaiken kattavassa peruskorjauksessa ei voisi hyödyntää kovinkaan paljoa vanhaa rakennetta, jotta uimahalli varmuudella kestäisi seuraavaan peruskorjaukseen asti. Myös vesiurheilulajien harrastajat, seurat ja uimahallissa toimivat yrittäjät joutuvat ahdinkoon. 6 1/2023 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Ilpo Johansson Kuvat: Anneli Toivonen M onessa kunnassa pohditaan vanhan ja usein jo kertaalleen peruskorjatun uimahallin kohtaloa. Aikalisä voi olla hyvinkin tarpeellinen kunnan taloustilanteen takia ja laajemman rakentamishankkeen toteutusja rahoitusjärjestelyjen selvittämiseksi. RAKAS, KALLIS UIMAHALLI Kun elähtäneen uimahallin käyttöikä on loppusuoralla, se joko ehostetaan tai sen tilalle rakennetaan uusi. Mitä tehdä rapistuvalle uimahallille. kute1_6-11.indd 6 23.1.2023 14.44. Useille henkilöille vesiliikunta voi olla lähestulkoon ainut mahdollinen liikuntamuoto. Molemmilla on etunsa, joita kannattaa punnita tarkkaan. KävijämääKajaanin Kaukaveden uimahallin allasvalikoima on monipuolinen. Korjaaminen panee uinnit tauolle Vesiliikunta ja ylipäätään uimahallikäynti ovat erinomaisia keinoja ylläpitää niin fyysistä kuin psyykkistä toimintakykyä. Uimahallin rakenteille ja teknisille järjestelmille on karttunut ikää jo useita vuosikymmeniä. Tässä vaiheessa saatetaan päätyä tekemään vain välttämättömät pintaja järjestelmäkorjaukset 5–10 vuoden aikalisän saamiseksi. Usein viimeistään kuntotutkimuksissa todetaan vanhan uimahallin olevan varsin heikossa ja erittäin vaikeasti korjattavassa kunnossa. Peruskorjaushankkeista johtuva tyypillinen kahden vuoden tauko vesiliikuntaan voi tuoda monelle merkittäviä ongelmia toimintakyvyn ylläpitoon, jos lähialueella ei ole korvaavaa vesiliikuntamahdollisuutta
Toisaalta jos kunnan asukasmäärä kasvaa, ikääntynyt uimahalli jää liian pieneksi potentiaaliseen kävijämäärään nähden. Viitteet 1 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Tämä vaihtoehto on järkevin uimahallipalveluita tarvitsevien ja uimahallin henkilökunnan kannalta. Tällainen voi olla esimerkiksi uimahallin, jäähallin ja liikuntahallin sekä koulun ja elintarvikemyymälän yhdistelmä. Vähän vanhempia projekteja 2010-luvulta edustavat Pori, Hamina, Kajaani, Oulainen ja Haapajärvi. kute1_6-11.indd 7 23.1.2023 14.44. lapsille ja nuorille ja muille autottomille vesiliikunnan ja vesiurheilulajien harrastajille. Näissä kaikissa kunnissa on päädytty rakentamaan uusi uimahalli ennen vanhan sulkemista ja purkamista tai mahdollista uusiokäyttöä. Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Jyväskylän yliopisto, Opetushallitus. Peruskorjaus voi tuottaa jopa uudisrakentamista kalliimman hintalapun, eikä aikaansaatu allasja palveluvalikoima siltikään vastaa kuntalaisten tarpeita. Uudisrakentamisvaihtoehdossa on vapaammat kädet tarpeenmukaisen allasvalikoiman, esteettömyyden, yhdenvertaisuuden ja yksityisyydensuojan sekä riittävien teknisten tilojen, energiatehokkuuden, huollettavuuden ja toiminnallisuuden toteuttamiseen. Artikkelin kirjoittaja toimii Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitossa teknisen asiantuntijan tehtävässä. 3 Uimataitotutkimus 2022. On selvää, että tontin löytäminen etenkin keskeltä kaupunkia on haastavaa. Pitkän iän saavuttanut uimahalli on tiensä päässä niin rakenteellisesti, teknisesti kuin toiminnallisesti. Aivan lähimenneisyydestä mainittakoon Kuopio, Suonenjoki, Orimattila, Iisalmi, Rauma, Uusikaupunki ja Ähtäri. Jos se sijoitetaan uuteen paikkaan, vanha uimahalli voi palvella asiakkaita uuden valmistumiseen asti. Tämä voi tuoda tontin etsintään oman lisämausteensa, mutta saavutettavuus on tärkeää mm. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto. Myös koulujen läheisyys mahdollistaa koululaisten uimaopetuksen järkevän toteutuksen. 5 Uimahallien asiakastyytyväisyys 2020. Hiilijalanjäljen näkökulmasta vanhan rakennuksen peruskorjausta tulisi toki suosia, mutta ikääntyneen uimahallin kohdalla voi varmasti ajatella myös toisin. Tehtävän ytimessä on neuvonanto uimaloiden rakentamista, ylläpitoa ja olosuhteita koskevissa kysymyksissä. mahdollisuus purkaa uimahallirakennuksen ja kulkuyhteyksien tieltä olemassa olevia rakennuksia sekä myös mahdollisuus monikäyttöisemmän rakennuskokonaisuuden toteuttamiseen. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto, Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Jääkiekkoliitto. Tässä mallissa etuna on lähinnä jäähallin ja myymälän tuottaman lauhde-energian kierrättäminen uimahalliin ja liikuntahalliin, joissa juuri matalan lämpötilatason energialla on runsaasti käyttöä. Toteutus: Aula Research. Valtakunnallisella tasolla se on tärkeä osa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta. Kädenvääntöä voi syntyä helposti siitä, rakennetaanko uusi uimahalli vanhan paikalle vai toisaalle. Näin on menetelty useassa kunnassa. Uusi rakennus, moderni palvelutaso Lopulta on edessä vanhan uimahallin korvaaminen uudella. 1 Tontin järjestäminen saattaa vaatia laajempaa korttelikohtaista tai alueellista suunnittelua, jossa käydään läpi mm. 2 Kysely kansalaisliikuntataidoista 2022. Selvitys kuudesluokkalaisten ja esikoululaisten uimataidosta sekä koronapandemian vaikutuksista koulujen uinninopetukseen. Sen valinnassa on oleellista uimahallin saavutettavuus kevyen ja julkisen liikenteen välineillä. Uuden hallin sijainti Uuden tontin etsiminen uimahallille voi olla hyvinkin kannattavaa. Toteutus: Taloustutkimus. Tämä omalta osaltaan tukee vuonna 2018 julkaistua valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. räkin saattaa olla vahvassa laskusuunnassa, kun uimahallin kunto ja tarjolla olevat palvelut eivät enää vastaa kuntalaisten tarpeita. 7 Kuntatekniikka 1/2023 Peruskorjaus voi tuottaa jopa uudisrakentamista kalliimman hintalapun. Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto. Energiankierrätys voi tulla hyvinkin kannattavaksi energian hinnan kohotessa. 4 Selvitys kuntien esija alakoulujen uimaopetuksesta 2022. • Orimattilan uimahalli on uudenkarhea
Noin vuosi sitten toteutetussa selvityksessä esija alakoululaisten uimaopetuksesta 4 kävi ilmi, että pandemian aikana uimahallit tarjosivat yleisöuintivuoroja varsin vaihtelevasti alueellisia rajoituksia noudattaen. Asiakastyytyväisyysbarometrin mukaan yli 65-vuotiaissa on paljon uimahallissa säännöllisesti käyviä. Edellisessä vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa 76 prosenttia kuudesluokkalaisista arvioi uimataitonsa olevan pohjoismaisen määritelmän mukaisella tasolla (vähintään 200 metriä, josta 50 metriä selällään), mutta vuonna 2022 koronapandemian pahimman vaiheen jälkeen toteutetussa tutkimuksessa vastaava osuus oli vain 55 prosenttia. Koululaisten uimaopetusta ei saatu järjestettyä lainkaan tai sitä jouduttiin vähentämään. 8 1/2023 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } . Vuonna 2020 toteutetusta Uimahallien asiakastyytyväisyysbarometrista 5 käy selville uimahallin merkitys niin lapsille ja nuorille kuin seniori-ikäisillekin. Vanhimmassa 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä 34 prosenttia ilmoittaa harrastavansa uintia tai muuta vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran kuukaudessa. kute1_6-11.indd 8 23.1.2023 14.44. • Uimahallit nähdään tärkeänä palveluna Nuorista 60 prosenttia on oppinut uimaan uimahallissa. Kaikeksi onneksi oli kuitenkin useita kuntia, jotka jatkoivat koululaisten uimaopetusta jopa täysimääräisesti, vaikka uimahalli oli muuten suljettu. AIKUISVÄESTÖLLE suunnatussa kansalaisliikuntataitoja koskevassa kyselyssä 2 peräti 96 prosenttia vastaajista näkee tärkeäksi, että uimaan oppimiseen ja uinnin harrastamiseen tarjotaan mahdollisuus kaikille. Joulukuussa julkistetun tuoreimman uimataitotutkimuksen 3 tuloksista voi hyvin päätellä uimahallin merkityksen uimataidon saavuttamisessa. Nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 59 prosenttia vastaajista ilmoittaa oppineensa uimataidon uimahallissa
Näin sama alue liikuttaa kesällä ja talvella. Yksi tapa on tarkastella sitä liikutettavien ihmisten määrän mukaan. Uusilla energiaratkaisuilla useita etuja Uudenlaiset energiaratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia sekä kenttien lämmitykseen että jäädyttämiseen. Lämmitettyinä niitä voi käyttää niin kauan, kuin pelaajat ja välineet sietävät pakkasta. – Kovat, sidotut pinnat, kuten asfaltti, sopivat taas esimerkiksi skeittaukseen, rullalätkään sekä koripalloon, mutta eivät jalkapalloon. Erilaiset päällysteet luovat mahdollisuuksia, mutta myös rajoitteita, sillä tietyille lajeille sopivat erilaiset päällysteet. Liikuntapaikalla on mahdollista harrastaa eri lajeja, kun kenttävarusteita sekä huoltoja kunnossapitokalustoa vaihdetaan vuodenajan mukaan. Uusilla energiaratkaisuilla puolestaan vaikutetaan liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin. Söderkullaan on tulossa myös Lähdelämpöjärjestelmässä lämpöä kierrätetään omavaraisessa energiajärjestelmässä. kute1_6-11.indd 9 23.1.2023 14.44. – Keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa kausivaihtelut eli kesäja talvilajien huomiointi suunnittelussa sekä tietoiset päällysteja lajivalinnat, liikuntapaikka-asiantuntija Kalle Linkola toteaa. Teksti: Kalle Linkola ja Mika Autiopelto L iikuntapaikkojen monikäyttöisyyttä voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Monikäyttöisyys koskee paitsi kausivaihtelua kesäja talvikauden välillä, myös vaihtelua kauden sisällä, mihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikuntapaikkojen päällystevalinnoilla. Päällysteillä vaikutetaan monikäyttöisyyteen Monikäyttöisyys edellä suunnitellulla liikuntapaikalla voi esimerkiksi kesäkaudella toimia tenniskenttiä. Söderkullan tekonurmikentällä maalämpö on tänä talvena käytössä ensimmäistä kertaa, ja jo nyt kentän lämmityskustannuksiin on odotettavissa huomattavia vähennyksiä. Monikäyttöisyydellä liikuntapaikalle voidaan myös luoda mahdollisimman paljon käyttöä ympäri vuoden. Nurmikentistä Linkola toteaa, että vaikka luonnonnurmea pidetään usein sinä ainoana oikeana jalkapallon pelialustana, sitä on järkevää sijoittaa vain yleisurheilustadioneille, sillä tekonurmesta saadaan irti suurempi hyöty. 9 Kuntatekniikka 1/2023 Liikuntapaikkojen rakentamisessa tarvitaan pelisilmää TAITOLAJI Liikuntapaikkojen järkevässä suunnittelussa huomioidaan monikäyttöisyys ja sen luomat mahdollisuudet. – Hiekkatekonurmi sopii esimerkiksi tennikseen ja pesäpalloon, mutta ei kovin hyvin lajeihin, jossa välillä maassa käyvää palloa pelataan käsin, kuten koripalloon, Linkola listaa. Käytännössä raja tullee vastaan noin -10 asteessa. – Nykyisessä toimintaympäristössä energiatalous saattaa tulla vastaan, kun kunnissa pohditaan kenttien lämmitystä. – Lämmittämättömiä tekonurmikenttiä voi periaatteessa käyttää 24/7 niin kauan kuin kelit ovat plussalla. Päällysrakenteeseen on voitu asentaa lisäksi tekojään rataputkisto, mikä mahdollistaa tekojääkentän toteuttamisen talvella. Esimerkiksi tennis liikuttaa kahta tai neljää ihmistä kerrallaan, mutta jos paikalle sijoitetaan suunnilleen saman maapinta-alan vaatima koripallokenttä, liikutettavien määrä on todennäköisesti selkeästi suurempi. Useimmiten kenttien lämmitykseen tarvittava lämmitysenergia otetaan kaukolämmön paluulinjasta, mutta myös uudenlaisia vaihtoehtoja on saatavilla enenevissä määrin. Uutta tekonurmikenttää Sipoon Söderkullassa lämmitetään maaja aurinkolämmöllä, ja Helsingissä Johanneksenkentän uudistuksessa tekojääkentästä kerätyt lämmöt kierrätetään hyötykäyttöön
10 1/2023 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } uudenlaisia energiaratkaisuja hyödyntävä tekojääkenttä, jonka myötä tekonurmea voidaan lämmittää myös tekojääkentästä kerätyllä lämpöenergialla, samalla kun lämpökaivokenttää hyödynnetään lämpövarastona. kute1_6-11.indd 10 23.1.2023 14.44. FCG:llä projektipäällikkönä ja johtavana energia-asiantuntijana työskentelevä Mika Autiopelto kertoo, että Söderkullan kenttä on ensimmäinen maaja aurinkolämpöä hyödyntävä tekonurmi Suomessa. Ylijäävä osuus siirretään Helenin kaukojäähdytysverkon välityksellä lämpöpumppulaitokselle, jossa lämpö jalostetaan kaukolämpöasiakkaiden kiinteistöjen lämmittämistä varten. Myös rakennukset ja niiden yhteydessä olevat liikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää lämmönkierrätystä monipuolisesti: tekojääkentistä kerättyä lämpöä voidaan hyödyntää rakennusten ja kenttien lämmittämisessä suoraan tai viiveellä hyödyntämällä maata lämpövarastona. Aikaisemmin tekojääkentistä Espoon Säterinniityn kenttä on käytössä ympäri vuoden. Johanneksenkentällä poistettava lämpö käytetään ensisijaisesti huoltorakennuksen tarpeisiin. Vastaavasti rakennusten ylimääräiset lämpökuormat voidaan kierrättää energiatehokkaasti eri rakennusten ja kenttien välillä, Autiopelto tiivistää. Talvella kentällä sijaitsee tekojää ja kesällä miniareena sekä koripallokenttä. – Kesäisin tekonurmikenttä toimii suurena maalämpökaivokenttää lataavana aurinkolämpökeräimenä, ja talvisin tekonurmi lämmitetään maalämpökaivokentän lämmöllä. Autiopelto kertoo, että myös Helsingissä sijaitsevalla Johanneksenkentällä toteutettavat energiaratkaisut ovat ensimmäisiä laatuaan, ja kentän uudistuksen myötä Helsingissä aletaan hyödyntää tekojääkentästä kerättyä lämpöä ainutlaatuisella tavalla
– Suunnittelu kokonaisuutena sekä suunnittelun eri osa-alueiden yhteensovitus toisiinsa tulee tehdä niin tarkasti, että urakkavaiheeseen jää vähän tai ei lainkaan suunniteltavaa. kute1_6-11.indd 11 23.1.2023 14.44. Tietenkin yllätyksiä saattaa tulla eteen vaikkapa kaivuvaiheessa, mutta kun suunnittelu on tehty huolella, ongelmat ratkeavat nopeasti. Uudenlaisten liikuntapaikkaja energiaratkaisujen ja asiakkaiden erilaisten toiveiden äärellä täytyy jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Toimivien liikuntapaikkojen rakentaminen vaatii suunnittelijoilta jatkuvaa pulmien ratkomista. • Uudenlaiset energiaratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia sekä kenttien lämmitykseen että jäädyttämiseen. Työn aikana muuttuvat suunnitelmat kun yleensä tulevat rakennuttajalle kalliiksi. Linkola tiivistää, että keskeisintä liikuntapaikkarakentamisessa – niin kuin kaikessa rakentamisessa ja varsinkin uusia ratkaisuja toteutettaessa – on suunnittelu. Kalle Linkola toimii liikuntapaikkaasiantuntijana ja Mika Autiopelto energia-asiantuntijana. K uv a: K al le Li nk ol a Kirjoittajat työskentelevät projektipäälliköinä FCG Finnish Consulting Groupissa. Kuntatekniikka 1/2023 11 kerätty lämpö on hukattu ulkoilmaan, mutta uusia energiaratkaisuja hyödyntämällä jäädytyksestä kerättävää lämpöenergiaa ei puhalleta lainkaan harakoille
Syksyllä lapset keräävät värikkäitä lehtiä kasoiksi, joissa leikitään ja kahlataan. Leikkikenttäliike (Playground Movement) lähti liikkeelle 1880-luvun Saksassa ja Yhdysvalloissa. Liikkeen tavoitteena oli kaduilla leikkivien lapsien tuominen turvallisen Lapsia leikkimässä Helsingissä Brahen leikkikentällä 1930-luvulla. 12 1/2023 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Hiekkalaatikko ja liukumäki leikkipuistojen punainen lanka LASTEN MESTAT Ensimmäisistä leikkipuistoista löytyivät hiekkalaatikko, keinu tai liukumäki, jotka ovat myös nykyajan leikkikenttien kestosuosikkeja. Brahen leikkikenttä oli ensimmäinen ympäri vuoden toiminut leikkikenttä. K uv a Aa rn e Pi et in en , H el si ng in ka up un gi nm us eo kute1_6-11.indd 12 23.1.2023 14.44. Keväällä ja syksyllä vesilätäköt houkuttelevat lätäkköleikkeihin. Kaupungeissa lapset olivat tottuneet liikkumaan ja leikkimään itsenäisesti. Silloin leikittiin Kallion kansakoulun pihalla ja Kapteeninkadun puistossa. Puistoissa leikkejä on säädellyt vuodenaikojen rytmi. Teksti: Tuula Vuolle-Selki L asten leikkikenttätoiminta alkoi Helsingissä vuonna 1914. Talvella keskiössä ovat pulkkaja kelkkamäet. Kaupunkiympäristöissä eläneiden lasten hyvinvointiin alettiin kiinnittää huomiota teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Se aloitti toimintansa vuonna 1951 Kalliossa. He löysivät leikkipaikkansa kaduilta, pihoilta, joutomailta, kaupungin laajoilta luontoalueilta ja puistoista
Leikkikenttätyö oli aluksi kiertävää toimintaa. ”Kun tuossa puistossa ei kuiwuuden tähden näy tahtowan heinä menestyä, waikka sitä onkin uhkasakoilla suojeltu, päätettiin ottaa sakkotaulut pois ja antaa lasten siinä mielin määrin kisata. Ohjattua leikkikenttätoimintaa oli ensin Helsingissä, mutta toiminta levisi pian muuallekin Suomeen. Sodan jälkeen kaupunkiasunnot olivat ahtaita ja puutetta oli kaikesta. Leikkialueiden rakentamiseen lähes kolmekymmentä vuotta osallistunut Helsingin kaupunki perusti K uv a La hd en ka up un gi nm us eo Lahden kaupungin leikkikenttä Kariniemessä1928. Luulomme mukaan on kummankin koulun oma pihamaa aiwan riittäwä leikkipaikaksi.” (Aamulehti 23.2.1886) Kuopiossa kaupungin valtuusmiehet ehdottivat Piispan torin luovuttamista lasten leikkikentäksi vuonna 1889. ja kasvattavan kontrollin piiriin. Huutavin pula leikkija urheilukentistä oli tehdaspaikkakunnilla. Antaa lasten kisata 1800-luvun loppupuolella yksittäisiä leikkipaikkoja rakennettiin koulujen pihoille. Vanhemmat olivat kiinni omissa töissään, ja lapset viettivät aikaa ulkona kaupungin kaduilla ja kallioilla. Tampereella ”tilaisuutta leikkeihin ulkoilmassa on lapsilla sekä koulun omassa pihassa että myöskin läheisellä rakentajan wuokraamalla tontilla. Lasten luontaista tarvetta liikkua kodin ulkopuolella pyrittiin vähitellen rajoittamaan myös Suomessa. Leikkikenttiä oli rakennettava pelkästään jo kasvavien lapsimäärien tarpeisiin. 13 Kuntatekniikka 1/2023 Luulomme mukaan on kummankin koulun oma pihamaa aivan riittävä leikkipaikaksi. Elintarvikepula piinasi helsinkiläisiä. Järjestäjänä toimi Suomen Voimistelunopettajain liitto. Vaasan rahatoimikamarin kokouksessa leikkikenttähanke 3–7-vuotiaille kariutui kesäkuussa 1920: ”sosialistien taholta ehdotettiin, että kysymys ratkaistaisiin nyt, mutta porvarillisilla äänillä hyljättiin sosialistien ehdotus.” (Vapaa Sana 23.6.1920) Tule hyvä kakku Vuonna 1942 helsinkiläisissä leikkipuistoissa aloitettiin maksuton kesäruokailu. Sotien jälkeen syntyivät suuret ikäluokat, ja sen myötä leikkikenttien tarve kasvoi entisestään. kute1_6-11.indd 13 23.1.2023 14.44. ”Jokaisessa kaupungissa, maaja tehdaskylässä pitää olla leikkija urheilukenttä”, kirjoittaa myös Suomen Urheilulehti 1914. Alkuvuosikymmeninä leikkipuistotoiminta oli aikuisten ohjaamaa, eikä vapaalle leikille ollut paljonkaan sijaa. Semmoista leikkipaikkaa owat lapset täällä kauwan ikäwöineet.” (Savo 27.6.1889). Lapset haluttiin kontrollin piiriin eli ohjattuun leikkikenttätoimintaan. Leikkikenttien rakentaminen tiesi aina ylimääräisiä kustannuksia. Ennen toista maailmansotaa Suomessa oli kymmenkunta ohjattua leikkikenttää
Hyvää leikkipaikkaa kuvailtiin vuonna 1951 valmistuneessa mietinnössä. E. kute1_6-11.indd 14 23.1.2023 14.44. Vuoden 1973 rakennusasetus toi leikkipaikat asuinrakennusten pihoille. Samana vuonna astui voimaan myös uusi päivähoitolaki. Rakennusohjeista järjestyksessä ensimmäinen oli keinujen (1961) ja sitten hiekkalaatikoiden (1967) rakentaminen. 14 1/2023 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Muistitietokeruulla juhlistetaan pian 110 vuotta täyttävää leikkipuistotoimintaa ja leikkiympäristöjen historiaa, nykypäivää ja merkitystä lapsille ja aikuisille. Tutkimushankkeesta ja leikkipuistojen historiasta kerotaan nettisivuilla www.lapsuudenhistoriaa.fi/ tarinat/leikkikentat-jouhki-moll yle.fi/uutiset/3-12102917 { Fakta } 1940-luvulla erillisen leikkipaikkakomitean. Samana vuonna valtio ohjeisti kaupunkien asemakaavasuunnittelijoita suunnittelemaan leikkipuistoja niin, että lapset voivat kulkea leikkipuistoihin vilkasliikenteisiä katuja välttäen. • Lähteet: Aamulehti 23.2.1886, Savo 27.6.1889, Suomen Urheilulehti 5.12.1914, Vapaa Sana 23.6.1920, Kisakenttä 15.6.1914. Suomalaisten leikkipuistojen juuret ovat kirjaimellisesti hiekassa. Brahe, joka oli ensimmäinen ympärivuotisesti toimiva leikkikenttä, aloitti toimintansa vappupäivänä 1951. Myöhemmin ryhdyttiin suunnittelemaan erityisleikkipaikkoja, kuten rakennus-, seikkailuja vesileikkipaikkoja. Leikkivälineitä valmistava Lappset aloitti toimintansa vuonna 1970, ja se osallistuikin aktiivisesti kaupunkien leikkiympäristöjen rakentamiseen. Hyvin varusteltuihin puistoihin rakennettiin myös majoja ja leikkimökkejä. 1980-luvulta alkaen ympärivuotisia leikkikenttiä ryhdyttiin kutsumaan leikkipuistoiksi. Ensin leikkikentiltä löytyi ainakin hiekkalaatikko, keinu tai liukumäki. Fr em lin g, M us eo vi ra st o Leikkikentän lapsia jonottamassa ruokaa vuonna 1942. K uv a F. Turvallisuuden lisäksi leikkipaikkojen suunnittelussa otettiin huomioon niiden virikkeellisyys. Pian leikkipaikoilta alkoi löytyä keinulautoja, kiipeilytelineitä ja liukumäkiä. Vuoden 1973 rakennusasetus toi leikkipaikat asuinrakennusten pihoille. Nämä välineet ovat säilyneet myös nykyajan leikkipuistoissa. Siinä mainittiin ensimmäistä kertaa leikkikentillä tapahtuva lasten ohjaaminen. Keruun järjestävät SKS sekä Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Essi Jouhki ja Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Veera Moll
Niiden perusteella kahdella oppilaalla viidestä toimintakyky on niin heikko, että arjen fyysisistä toimista selviäminen voi olla haasteellista. Tärkeää on, että pyrimme hyödyntämään omia lihaksiamme liikkumiseen aina kun se vain on mahdollista. Liikkumisen lisääntyminen edellyttää turvallisia, yhtenäisiä ja ympäri vuoden hoidettuja kevyenliikenteen väyliä sekä lähivirkistysalueita, kuten metsiä, jalkapallokenttiä, uimarantoja, jääkiekkokaukaloita, hiihtolatuja ja puistoja, joissa on mahdollisuus esimerkiksi puistojumppaan tai frisbeegolfiin. Lisäksi liikkuminen vähenee iän myötä joka tapauksessa. E. Ne muodostavat helpon saavutettavuutensa ansioista merkittävän mahdollisuuden kerryttää päivittäistä liikkumista. Päällisin puolin suunnitelma vaikuttaa realistiselta ja tavoittelemisen arvoiselta. Työikäiset kertovat liikkuvansa runsaasti myös aidossa luonnossa ja pihoilla, kun taas nuorempien vastauksissa korostuvat lähiliikuntapaikkojen, kuten jääja palloiluhallien, ulkojääratojen ja ulkokenttien tärkeys. Viime syksynä julkaistun UKK-instituutin laatiman Liikuntaraportin mukaan työikäisten keskimääräiset päivittäiset askelmäärät ovat nyt lähes 400 askelta pienemmät kuin muutama vuosi sitten. UKK-instituutin kustannuslaskurin mukaan väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 76 prosentista 50 prosenttiin toisi yhteiskunnalle 900 miljoonan euron säästöt vuodessa vähentyneiden terveydenhuollon kustannusten ja tuottavuuskustannusten, kuten sairauspoissaolojen, ansioista. Nuoruuden vähäisellä liikkumisella on merkitystä, koska suurella todennäköisyydellä liikkumattomista nuorista tulee liikkumattomia aikuisia. Fr em lin g, M us eo vi ra st o { Kolumni } LIIKENNEja viestintäministeriön käynnistämän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on lisätä omin lihaksin tapahtuvan liikkumisen matkamääriä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten liian vähäisestä liikkumisesta kertovat hiljattain julkaistut peruskoululaisten Move-mittaustulokset. Kaavoituksen lisäksi viheralueiden ja liikuntapaikkojen rakentamisella, kunnossapidolla ja kehittämisellä voidaan ratkaisevasti vaikuttaa alueen tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin. Lisää omien lihasten käyttöä, mutta miten. Valitettavasti kyse ei ole satunnaisesta poikkeuksesta mittaustuloksissa, sillä tilanne on edellisvuosien kaltainen. Tilanne työikäisten liikkumisen osalta ei vaikuta sen valoisammalta. Vaikka liikkuminen omia lihaksia käyttäen on ennen kaikkea yksilön oma asia, on tärkeää, että yhteiskunta tukee tavoitetta eri toimenpiteillä. Yhteiskunnan näkökulmasta omien lihasten käyttö vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia, jotka UKK-instituutin laskelmien mukaan ovat reilu kolme miljardia euroa vuodessa. Työikäisille kertyy päivittäisiä askeleita vain noin puolet ekaluokkalaisten keskimäärin 12 000 askeleesta ja yli 80-vuotiailla määrä on pudonnut jo neljäsosaan eli reiluun 3000 askeleeseen päivässä. Tutkimusten mukaan kolme neljästä vastaajasta kertoo suosituimmaksi liikuntapaikakseen kevyenliikenteen väylät. Yksilön näkökulmasta on rohkaisevaa, että liikunnallisempaa elämäntapaa kohti voi edetä pienin askelin. Suhteellisen pienikin ajallinen panostus liikkumiseen tuo hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Yksilön näkökulmasta kävely ja pyöräily vähentävät useiden kansansairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen riskiä ja edistävät toimintakykyä. • KÄVELEVÄ JA PYÖRÄILEVÄ KUNTALAINEN SÄÄSTÄÄ RAHAA Päivi Kolu, fysioterapeutti Kirjoittaja työskentelee UKK-instituutissa tutkijana kute1_6-11.indd 15 23.1.2023 14.44. Jos yksilön liikkumisen myötä kohonneelle elämänlaadulle voisi myös laskea hintalapun, säästöt olisivat vielä paljon suuremmat. • • • Katso UKK-instituutin liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskurilla oman kuntasi kustannukset ja liikkumisen lisäämisen arvioidut vaikutukset niihin: ukkinstituutti.fi/kustannuslaskuri. Tutkitun tiedon valossa tavoite omien lihasten käytön lisäämisestä ei kuitenkaan tule olemaan helppo. Kuntatekniikka 1/2023 15 K uv a F. Merkittävä askelten väheneminen heikentää terveyttä ja lisää myöhemmin yhteiskunnalle muodostuvia kustannuksia
– Se avasi Keran alueen muutokselle ja nosti sen yhdeksi Espoon kaupungin merkittävimmistä kaupunkikehityskohteista, Espoon kaupungin erityisasiantuntija Rosa Väisänen toteaa. Kerassa kehitetään ja testataan uusia kestäviä kaupunkiratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. Haasteethan ovat yhteiset kaikkialla maailmassa, Väisänen sanoo. Aito kokeilualusta Keran alueella toteutettavat kestävän kehityksen ratkaisut tulevat olemaan tärkeä osa Espoon kaupungin ilmastotavoitteita. Asuinrakentaminen alkanee ensi vuonna, ja 2030-luvulle tultaessa Kerassa arvioidaan olevan jo noin 14 000 asukasta, useita päiväkoteja, koulu, terveyskeskus ja ruokakauppoja. Alueella on ennestään vilkkaassa käytössä oleva raideyhteys, jota laajennetaan lähivuosina kahdella lisäraiteella. Kesällä 2022 tutkittiin katuympäristön mahdollisuuksia Uusi katu -kokeilussa. Alusta asti Keran on haluttu toimivan kokeilualustana erilaisille kestävän kehityksen ratkaisuille jo suunnitteluja kehitysvaiheessa, ei vasta valmiina kaupunginosana. Espoo on valittu EU:n 100 ilmastoneutraalia ja älykästä kaupunkia -missioon, jossa edelläkävijäkaupungit sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden jo vuonna 2030. 16 1/2023 Kuntatekniikka Teksti: Sanna Karppinen K eran alue on vielä suunnitteluvaiheessa. { Kestävä kehitys } Espoon Kerassa ratkotaan energiaja kestävyysmurrosta Kokeileva kaupunginosa Keran entisestä teollisuusalueesta on kehittymässä 14 000 asukkaan kaupunginosa ja kiertotalouden kansainvälinen malliesimerkki. K uv a: Es po on ka up un ki /K er tt u Pe nt til ä kute1_16-21.indd 16 23.1.2023 15.08. Keran mahdollisuudet kestävän kaupunkisuunnittelun malliesimerkkinä perustuvat jo pelkästään poikkeukselliseen mittakaavaan. – Käytännössä Espoo on sitoutunut kehittämään ilmastokestäviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joita voidaan soveltaa muuallekin. Kaikki alkoi, kun SOK siirsi Inex Partnersin logistiikkakeskuksen toimintonsa muualle. – Näin laajoja kaupunkikehityskohteita on harvoin tarjolla
Siksi kaikki alueella toteutetut tutkimukset ovat nähtävillä Espoon kaupungin nettisivuilla. Esimerkiksi Nokia on pystyttänyt pääkonttorinsa lähelle 19 älypylvästä, joilla on testattu esimerkiksi kestävän liikkumisen ratkaisuja. ekosysteemin mallin vuonna 2021. Näin tilat palvelevat yrityksiä vaiheittain etevän purkamisen ajan. – Väliaikaiskäyttö on pidentänyt rakennusten elinkaarta ja pitänyt alueen elävänä myös kaavamuutosten aikana. Tilannetta pitää seurata ja ratkaisuja myös joustavasti purkaa ja muuttaa. Erilaisia keinoja ja ratkaisuja on analysoitu ja priorisoitu teknologian kypsyyden, päästövaikutusten ja kustannustehokkuuden kautta. Keran kaltaiset uudet kaupunkialueet tulisi suunnitella tulevaa, ei mennyttä maailmaa varten. – Yhteisö määrittää, minkälaisten arvojen ympärille arki Kerassa rakentuu. Teollinen toiminta on jo korvaantunut vireällä kaupunkikulttuurilla, tapahtumilla ja palveluilla, joista moni perustuu resurssien jakamiseen ja kiertotalouteen. Asioita halutaan tehdä yhdessä uudella tavalla, Väisänen selittää. Maankäyttösopimuksissa kestävän kehityksen sitoumus Keran alue tunnetaan ehkä parhaiten Keran Halleista, jotka avattiin väliaikaiskäyttöön, kun logistiikkatoiminnot olivat lakanneet. – Tavoitteena on energiapositiivisuus, jolloin energiaa riittää myös muiden alueiden käyttöön, Väisänen sanoo. Hän uskoo, että paikallisella yhteisöllä tulee olemaan suuri merkitys myös valmiin alueen kulutustapojen ohjaamisessa. – On selvää, etteivät nykyiset toimintamallit ja infra toimi muuttuvassa, uusiutuvaan energiaan perustuvassa järjestelmässä. Keran energiajärjestelmä perustuukin joustavuuteen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Eniten päästöjä vähentää Fortumin alueellinen energiaratkaisu sekä valmiit lähijunayhteydet ja muu julkinen liikenne. – Suomalaisissa maankäyttösopimuksissa tämä on jotakin aivan uutta. Ainutlaatuisena ympäristönä Keran Hallit on osasyy yli 70 toimijan tiiviin yhteisön muodostumiselle. – Sen mukaan Kerassa on mahdollista saavuttaa noin 56 prosenttia pienemmät päästöt kuin vastaavankokoisella alueella ilman vastaavia tekoja, Rauhala sanoo. Kuljetuksia voidaan yhä optimoida, rakennusmateriaaleissa suosia kestäviä vaihtoehtoja Keran rakentamisessa panostetaan paitsi hiilineutraaliuteen ja uuteen teknologiaan, myös viihtyvyyteen. Alueella tuetaan myös muita paikallisia maalämpöja aurinkoenergiaratkaisuja sekä sähköntuotantoa. Alueellinen hiililaskenta antaakin vain lähtötason ja kannustaa alueen toimijoita tekemään asiat paremmin. – Myös alueen strategiset tavoitteet ovat houkutelleet mukaan samat arvot jakavia toimijoita. Hän kuitenkin korostaa, että alueellinen päästölaskenta sisältää vielä paljon epävarmuuksia. 17 Kuntatekniikka 1/2023 – Kera antaa yrityksille mahdollisuuden testata ratkaisuja aidossa kaupunkiympäristössä. – Laskenta olisikin hyvä toistaa säännöllisesti. Väisäsen mukaan taustalla on useiden kymmenien yritysten tahtotila, vaikka virallisesti sitoumuksen allekirjoittavat vain maanomistajat ja Espoon kaupunki. Rakentaminen aiheuttaa päästöissä hiilipiikin, mutta kukaan ei voi tietää tarkasti, miten liikenne sähköistyy tai energiantuotanto puhdistuu seuraavien 50 vuoden aikana. Alueella on otettu käyttöön Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen kehittämissitoumus. Fortum kehittää alueelle lämpöpumpputeknologiaa hyödyntävää matalalämpöistä kaukolämpöverkkoa, joka mahdollistaa monisuuntaisen energiansiirron. Se on Rauhalan mielestä hieno esimerkki siitä, miten aluekehityksessä tehdään jo paljon asioita, joilla valmistaudutaan tulevaan. Yksi tärkeimmistä selvityksistä tähän asti on ollut alueellinen päästölaskenta. Yhteisöllisyys näkyy myös Keran maankäyttösopimuksissa. H av ai nn ek uv a R am bo ll kute1_16-21.indd 17 23.1.2023 15.08. Kehittynyttä kaukolämpöä Ramboll loi Keran alueelle energiaTavoitteena on energiapositiivisuus, jolloin energian riittää myös muiden alueiden käyttöön. Päästölaskenta luo motivaatiota säästöihin Keran kehittämisestä saatuja oppeja on tarkoitus jakaa avoimesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muissakin kaupunkikehittämiskohteissa. Se on uusien kaupunkialueiden kehityksessä harvinaista, toteaa Rambollin kestävän kaupunkikehityksen projektipäällikkö Anna-Maria Rauhala, joka on ollut mukana Keran kehittämisessä
Lisäksi kokonaiskestävää rakentamista, asumista ja liikkumista tuetaan hiilineutraaliustiekartalla. Ensimmäisten asuntojen rakentaminen käynnistyy Kerassa vuonna 2023, ja Keran Hallien purkaminen on jo aloitettu. Jotta Keraa rakennetaan luonnon kannalta kestävästi, Ramboll on toteuttanut alueella luontoarvotarkastelun. – Se kertoo rakentamisen vaikutuksista alueen luontoarvoihin, Rauhala sanoo. VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. – Sillä voidaan vähentää luonnon kallioista louhittavan murskeen käyttöä. Keran katuja infrarakentamisessa on jo päästy hyödyntämään purettavista rakennuksista syntyvää betonimursketta. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 { Kestävä kehitys } Aikajana • Puhdas ja Älykäs Kera -kehityshankkeet (2019–2023) • Keran Hallien purkumateriaalikartoitus (2019) • Keran Hallien väliaikaiskäyttö (2019–2025) • Keran Hallien purkaminen vaiheittain (2022–2025) • Energiaekosysteemin malli (2021) • Keran alueen päästötarkastelu (2021) • Hiilineutraaliustiekartta (2021) • Luontoarvotarkastelu (2022) • Asuinrakentaminen alkaa 2022–2023 • Ensimmäisen asuinrakennukset valmistuvat arviolta vuonna 2025 { Fakta } ja työmailla säästää energiaa. Samalla kun alueella etsitään keinoja ratkaista ilmastonmuutoksen, luontokadon ja energiamurroksen kaltaisia isoja kysymyksiä, Kerasta halutaan luoda viihtyisä, turvallinen ja houkutteleva asuinpaikka. Kestävä elämäntapa luontevaksi Yksi Keran kantavista ajatuksista on kokonaiskestävyys. – Olisi pahinta luonnonvarojen haaskausta, jos rakennamme alueen, jossa kukaan ei halua asua, Rauhala painottaa. Se antaa käytännönläheisiä ohjeita niin asuinrakentamiseen kuin katuja infrasuunnitteluun. Kestävä elämäntapa tehdäänkin Keran tuleville asukkaille helpoksi. • Yhteisö määrittää, minkälaisten arvojen ympärille arki Kerassa rakentuu. – Seuraavaksi keskitymme kehittämään alueen vähähiilistä purkamista ja rakentamista, mihin hiilineutraaliustiekartta antaa oivan kehittämispolun, Väisänen sanoo. – Teemme jo suunnittelupöydällä ratkaisuja, jotka luovat pohjan kestävälle asumiselle, liikkumiselle ja energiankäytölle, Väisänen sanoo. Samalla löydetään toivon mukaan keinoja, joilla viihtyisiä ja vihreitä asuinympäristöjä luodaan kaikille suomalaisille. LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. – Keran todellisen hiilijalanjäljen pitäisikin jäädä selvästi arviotamme pienemmäksi. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. kute1_16-21.indd 18 23.1.2023 15.08. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Monimuotoinen luonto tukee asukkaiden viihtymistä, mutta myös ilmastonmuutokseen sopeutumista
K uv a: Ti m o K uu kk an en kute1_16-21.indd 19 23.1.2023 15.08. Hankkeessa hyödynnetään erilaisia workshopeja, pienryhmien reflektioja aivoriihiä sekä perinteistä kommentointia, jolloin työtavasta muodostuu iteratiivinen ja eri näkökulmia hahmottava. Erilaisista keskeisistä osaamisresursseista koottiin kuva tärkeiden osaamisten tunnistamiseksi siten, että toimintaprosessien muuttuminen kestävästi digitaliseksi huomioitiin, mikä tarkoittaa tietojen kattavaa, kokonaisvaltaista hyödynnettävyyttä koko verkosto-omaiVesihuoltoverkosto sisältää tyypillisesti eri-ikäisiä osuuksia, joilla on erilainen riskiluokitus. Näiden näkökulmien varaan tukeutuvat verkostojen kestävän kunnossapidon toimintaprosessit. Taustalla ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä riskiperusteinen verkosto-omaisuuden elinkaaren hallinta, joiden arvoja ovat kestävä laatu sekä välittäminen palvelukokemuksesta ja toiminnan vaikutuksista kokonaisuudessaan. Hankkeessa on mukana kymmenen kunnallista vesihuoltolaitosta: Lahti Aqua Oy, Joensuun Vesi, Kurikan Vesihuolto Oy, Kymen Vesi Oy, Oulun Vesi, Porvoon vesi, Sipoon Vesi, Tampereen Vesi, Vaasan Vesi sekä Vihdin Vesi. Kestävyystavoitteiden saavuttamisen kautta verkostojen hallinnassa pystytään aiempaa paremmin huomioimaan ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden teemat, jolloin toiminta optimoituu useammalta näkökulmalta tarkasteltuna. Kuva Helsingin Fleminginkadulta putkirikkosarjan korjauksesta syksyllä 2022. Uusi osaaminen tarpeen Verkostojen kestävän operoinnin perusta muotoutuu monialaisia osaamisresursseja hyödyntäville kunnossapidon prosesseille. Teksti: Kia Aksela V esihuoltoverkostojen kestävää hallintaa edistävässä, vesilaitosten kanssa toteutettavassa hankkeessa Vesihuoltoverkostojen elinkaari, kestävä operatiivinen kunnonhallinta tavoitellaan kestäviä verkostojen hallinnan toimintaprosesseja, jotka ovat jaettavissa koko alalle. Hankkeessa lähestytään toiminnanohjauksen kehittämistä kolmelta suunnalta: hahmottamalla kestävän verkoston operoinnin osaamisedellytyksiä, luomalla laajasti sovellettavissa oleva verkostojen kriittisyysluokitus sekä ennakoivan, proaktiivisen operoinnin vaatimustasot. Verkostojen kestävän operoinnin kehittämishanke alkoi kesällä 2022 ja päättyy vuoden 2023 alkupuoliskolla. Ne muun muassa vastaavat operoijan kysymyksiin, milloin ja konkreettisesti mitä verkosto-omaisuudelle tulisi tehdä. 19 Kuntatekniikka 1/2023 { Vesihuolto } Vesihuollossa hallitaan suuria kokonaisuuksia Keskiössä osaaminen ja ennakointi Vesihuoltoverkostojen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Siihen sopeutuminen edellyttää uudenlaista suhtautumista ajattelussamme, asenteissamme ja arvoissamme
Kriittisyysluokituksen muodostamista lähestytään riskinäkökulmasta. Tämä edellyttää laajan tietopohjan luomista ja ylläpitämistä tavalla, jossa verkosto-omaisuudesta vastuussa olevat pystyvät yhdistelemään tuottamansa tiedot saumattomasti toisiinsa ja muihin ympäristön tietoihin. kute1_16-21.indd 20 23.1.2023 15.08. Kestävän proaktiivisen operoinnin vaatimustason perusta rakentuu konkreettisille havainnoille sekä dynaamisten mittausten kautta saatavan informaation kuten taseiden, paineiden ja pinnankorkeuksien visualisointiin ja hyödyntämiseen paikkatietomuodossa. Ympäristöja omaisuusriskien onnistunut hahmottaminen edellyttää, että samasta järjestelmästä löytyy myös rasteritai vektorimuotoisia taustakarttoja niin rakennetusta infrastruktuurista kuin maastosta, pinnankorkeuksista sekä ympäristöja luontoarvoista. Järjestelmän ja palvelutason riskitarkastelu kohdistuu verkostoihin ja niiden kykyyn tuottaa peruspalvelu yhteiskunnan toimijoille. Proaktiivisen operoinnin vaatimustason hahmottamisen mahdollistamiseksi hankkeessa on määrityksessä käytettävät vesijohtoverkoston kuntohavainnot. Suunnitelmalla minimoidaan tunnistetut riskit. Lisäksi edellisten verkostotietojen yhdistely ympäristötietoihin mahdollistaa ympäristövaikutusten hahmottamista verkostojen elinkaaren kannalta. Näin toiminnassa on mahdollista huomioida aidosti synergiat sekä esimerkiksi ympäristöarvot. Digitalisoitumisesta seuraa uusia osaamisodotuksia alalla jo pitkään toimineille henkilöille. Viemäriverkoston osalta hyödynnetään jo olemassa olevia viemäriverkon kuntohavaintojen määrittelyjä. Digitalisaatio vaatii uudenlaisia resursseja, mutta samalla se mahdollistaa vallitsevien prosessien huomattavan tehostumisen ja tiedolla johtamisen sekä siirtymisen kustannustehokkaasti kohti hiilineutraalia toimintaa. Samalla kehittyvät asiantuntijoiden, toiminnanohjauksesta vastaavien, hankinnan sekä johtamisen ja talouden hallinnan toimet. Ympäristöja omaisuusriskien tarkastelu puolestaan huomioi riskit, joita verkostojen puutteellisesta hallinnasta aiheutuu varsinaisen järjestelmän ja palvelun ulkopuolelle kuten kaupunkien muulle infrastruktuurille, rakennuksille ja rakenteille, liikenteelle, yleiselle turvallisuudelle, luontoja ympäristöarvoille, vesistöille ja muille vastaaville. Jotta toiminta olisi kestävämpää, näihin tulisi yhdistää synergiaja maankäytön muutosnäkökulmat sekä ennusteet tilan kehittymisestä. Tällöin mahdollistuu korjausten ja saneerausten sekä uudisinvestointien kokonaisvaltainen, systeTunnistetut perusosaamiset kestävän verkostojen hallinnan toteuttamiseksi. Kestävyys edellyttää ennakointia Hankkeen puitteissa luotavat geneeriset verkostojen kriittisyysluokitus ja proaktiivisen operoinnin vaatimustasot mahdollistavat yhdessä erilaisten osaamisresurssien kanssa edelleen kestävien toimintaprosessien muodostamisen ja käyttöönottamisen. Tämän jälkeen edetään tarkentamaan kriittisyysluokituksia ympäristöja omaisuusriskien näkökulmilta, jolloin ensimmäisen vaiheen vähemmän kriittiset verkosto-osuudet nousevat tarvittaessa kriittisemmiksi. 20 1/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } suuden elinkaarenhallinnassa. Lopullinen kriittisyys muodostuu näiden dimensioiden yhdistelmänä. Kun edellä kuvatut kriittisyysja proaktiivisen operoinnin vaatimustasot yhdistetään, voidaan muodostaa tarkoituksenmukainen suunnitelma operoinnin resurssien käytölle. Tärkeä taustatekijä kriittisyysluokituksen laatimisessa on, että verkostojen haltijan tietojärjestelmässä on paikkatietomuodossa verkostojen hierarkia sekä huoltovarmuuden ja yhteiskunnan peruspalveluiden kannalta kriittiset kuluttajat. Kriittisyysluokituksen prosessi toimii iteratiivisesti siten, että ensin määritellään verkostojen kriittisyys kolmesta luokasta verkostojen ja palvelutason kannalta. Hankkeessa riskien dimensioiksi tunnistettiin muiden infrastruktuuriverkostojen kaltaisesti järjestelmän ja palvelutason riskit sekä ympäristöja omaisuusriskit. Kun riskit lisääntyvät, kasvavat myös kriittisyys ja resurssitarve ennakoivalle, proaktiiviselle operoinnille. Nämä tunnistetut 15 osaamisaluetta on esitetty alla olevassa kaaviossa ja sisältävät runsaasti alatehtäviä. Se tähtää ennakoivaan toimintaan ja kunnossapitoon, sen sijaan että jouduttaisiin reagoimaan hyvinkin kalliin vahingon jo tapahduttua. Tämän lisäksi syntyy tarve tietoturvan, tiedonsiirron, tietoteknisten laitteiden hallinnan ja järjestelmäarkkitehtuurin sekä verkostojen kokonaisvaltaisen hallintajärjestelmän osaamiselle. Perinteiset verkoston hallinnan roolit kartoituksessa, maastotöissä, työnsuunnittelussa, rakennuttamisessa, asiakaspalvelussa, viestinnässä ja paikkatietojen hallinnassa on mahdollista muovata itseohjautuvammiksi. Yhdistelemällä kaikki tämä tieto on mahdollista laatia analyysit proaktiivisen operoinnin vaatimustason perustaksi ja tehostaa arjen operatiivista toimintaa. Näin ne muodostavat peruspilarit kestävälle omaisuuden hallinnalle
Muodostuvissa kestävissä ja verkostoituneissa toimintaprosesseissa on keskeistä tuoda esiin eri prosessin muodostavat päätehtävät sekä kaikki osaamistahot ja tehtävien väliset kytkennät. Verkostojen haltijalla tulisi olla käytössään kaikki tarvittavat osaamisresurssit, toimintamalli riskiperusteisen kriittisyysluokituksen laatimiseen ja ylläpitoon sekä jalkautettu toiminnanohjausprosessi tiedolla ohjattuun omaisuuden hallintaan. Samalla tulisi kuitenkin tunnistaa ja huomioida paikallistuntemuksen tärkeys kriittisen infrastruktuurin kannalta. asiakasvalitusten tai reklamaatioiden seurauksena. Tässä keskeinen tekijä on ennakoiva operointi ja sen seuranta sekä kokonaisvaltainen yhdistäminen saneerausja uudisinvestointien suunnitteluun. Kokonaiskuva verkostoista välttämätön Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on jo nykyisellään paljon, ja hankkeessa oli tavoitteena löytää tärkeimpiä tunnuslukuja kuvaamaan operatiivisen toiminnan ennakoivuutta sekä pohjautumista riskien minimointiin. Toinen tapa voisi olla katsoa organisoitumista kestävän kehityksen näkökulmasta – millä tavalla vesihuoltopalvelun resurssit organisoitaisiin toimijoiden kokonaiskustannukset minimoiden ja samalla kestävyysmittareiden vaatimuksiin tehokkaimmin vastaten. Kun pohditaan omaisuuden hallinnan kannalta kunnossapitovelan määrää ja riskien hallinnan tasoa, workshoppien kautta keskeisiksi kysymyksiksi muotoituivat seuraavat: • Kuinka suuri osa vioista havaitaan reaktiivisesti eli häiriön jo vaikuttaessa palveluun tai ympäristöön esim. Kysymysten avulla voidaan seurata, missä toiminnan pääpaino on – reagoimisessa jo tapahtuneisiin häiriöihin vai ennakoinnissa ja siten kestävässä operoinnissa. • Kuinka suuri osa vioista havaitaan ennakolta suunnitellun toiminnan kautta. • Kuinka paljon verkoston kriittisiä osuuksia tarkastettiin vuodessa (%). On oleellista, että kaikki toimijat ymmärtävät kokonaisuuden, joka tuottaa kestävää, vastuullista ja resursseja arvostavaa verkostojen hallintaa. Alan parhaat yhdessä Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 klo 9–16 Ke 10.5.2023 To 11.5.2023 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi kute1_16-21.indd 21 23.1.2023 15.08. Tämä todennäköisesti olisi selvästi nykyisen kunnallisen laitoskoon mediaanin yläpuolella. Mukana olevista laitoksista muutamilla ennakoivan operoinnin osuus oli jopa 80 prosentin luokkaa, mikä tulisi olla tavoite kaikille toimijoille. • Kuinka paljon verkoston erittäin kriittisiä osuuksia tarkastettiin vuodessa (%). Monialaisten resurssien turvaamiseksi voisi olla hyvä tehdä analyysi tehokkaimmasta laitoskokohaarukasta. Verkostojen hallinnassa onnistuminen edellyttää kokonaiskuvan muodostamista ja kykyä katsoa asioita eri näkökulmista, priorisointia, tulevaisuuteen luottamista ja uteliaisuutta sekä reiluutta, ja ennen kaikkea halua onnistua yhdessä! • Kirjoittaja on Wise Environment Oy:n konsultoiva perustaja. Arjen lähestymistapaa voisi kuvata jatkuvana kehittymisenä ja toiminnan parantamisena. Kokonaisuus vaatii huolellista suunniteltua ja kurinalaista yhdessä tekemistä. • Kuinka paljon normaaleita, verkoston peruspalvelun mahdollistavia osuuksia tarkastettiin vuodessa (%). maattinen ja resurssitehokas käsittely
Puhtausalan ammattilainen -kilpailun finaali Kuka ansaitsee arvostetun palkinnon tänä vuonna. . Liikunnan ja hyvinvoinnin, liikuntapaikkarakentamisen, kuntoja ter veysliikunnan ammattilaiset kohtaavat jälleen Pohjoismaiden laajimmilla alan messuilla. . . yhteist yössä 15.–16.3.2023 TA M P E R E E N M E S S U J A U R H E I L U K E S KU S Tutustu näy tteilleasettajiin LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 15.–16.3.2023 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Alan tuoreimmat trendit Rohkea muutos — puhdas tulevaisuus. Rekisteröidy kävijäksi www.finnclean.fi kute1_22-25.indd 22 23.1.2023 14.42. . Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä. Monta lajia — yhteinen sydän.
. . . Puhtausalan ammattilainen -kilpailun finaali Kuka ansaitsee arvostetun palkinnon tänä vuonna. Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä. Rekisteröidy kävijäksi www.finnclean.fi kute1_22-25.indd 23 23.1.2023 14.42. . Monta lajia — yhteinen sydän. yhteist yössä 15.–16.3.2023 TA M P E R E E N M E S S U J A U R H E I L U K E S KU S Tutustu näy tteilleasettajiin LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI Kansainväliset puhtausalan ammattimessut Y HT E I S T Y Ö S S Ä 15.–16.3.2023 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Alan tuoreimmat trendit Rohkea muutos — puhdas tulevaisuus. Liikunnan ja hyvinvoinnin, liikuntapaikkarakentamisen, kuntoja ter veysliikunnan ammattilaiset kohtaavat jälleen Pohjoismaiden laajimmilla alan messuilla.
että pumppujen hyötysuhde lähestyy parhaan hyötysuhteen arvoa (nimellishyötysuhde), tällöin energiatehokkuuden tunnusluku ETpu lähestyy arvoa yksi. Huonon energiatehokkuuden syitä • Pumput toimivat harvoin parhaalla hyötysuhteellaan, sillä toimintapisteisiin vaikuttavat painetasot ja virtaamat vaihtelevat verkostoissa K uv a Ar i K or ka la /S tu di o Va lo is a N au r Tampereen Kaupinojan vedenottamon pumppaamo sijaitsee maan alla. Kaavan ja menetelmän yksityiskohdat ja soveltaminen löytyvät kirjoituksen lähdeviitteistä. Tässä artikkelissa käsitellään patentoidun tunnuslukumenetelmän (ETpu-luku) soveltamista pumppaamoiden energiatehokkuuden määrityksiin ja korjaustoimenpiteisiin. Energiatehokkuuden korjaustoimenpiteet kannattaa keskittää niihin. Tunnusluvun sanallinen määritelmä Kun pumppaamon laitteiden ja sisäisten putkistojen valinta ja suunnittelu on tehty siten, että niiden energiahäviöt lähestyvät nollaa ja samanaikaisesti pumppaamon pumppuja käytetään ja ohjataan siten, { Vesihuolto } Korjausliike pumppaamoiden energiatehokkuuteen Ohjaukset optimille Vesilaitosja prosessitekniikassa pumppaukset ovat merkittävin yksittäinen energiankuluttaja. Erilaisilla laiteja säätötaparatkaisuilla on mahdollista säästää jopa 35–50 prosenttia sähkönkulutuksessa. Sieltä vesi pumpataan ylös käsiteltäväksi. Tunnusluvun matemaattinen määritelmä Energiatehokkuus on ajan funktio, ja sitä kuvaava tunnusluku on: jossa ?pas(t) = pumppaamon hyötysuhde mittaus hetkellä ja ?pka(t) = käynnissä olevien pumppujen nimellishyötysuhteiden painotettu keskiarvo mittaushetkellä. 24 1/2023 Kuntatekniikka Teksti: Martti Pulli T utkimusten mukaan pumppaamot toimivat keskimäärin huonolla energiatehokkuudella. kute1_22-25.indd 24 23.1.2023 14.42
Tekoäly mukana Kun tätä menetelmää sovelletaan erilaisissa pumppaustilanteissa riittävän pitkään, voidaan kerätä dataa tekoälymenetelmien soveltamiseksi pumppauksen käyttämiseksi parhaalla tavalla. Menetelmässä otetaan huomioon muun muassa pumppujen mitoituksen onnistuminen, pumppuyhdistelmät, ohjaustilanteet, kaikkien laitteiden, putkistojen, moottoreiden ja kaapeleiden energiatehokkuus, asennusvirheiden vaikutukset, virtaushydrauliikka pumppauslaitoksen rakenteissa ja niin edelleen. Tieto lisää motivaatiota Menetelmän avulla energiatehokkuudesta saadaan reaaliaikaista tietoa, jonka avulla käyttöhenkilöstö voi muuttaa pumppausparametreja energiatehokkuuden parantamiseksi. Usein käytetty ominaisenergiamenetelmä (kWh/m3) ei tee tätä, sillä se ei osoita, kuinka kaukana energiatehokkuus on parhaasta mahdollisesta. Menetelmää voidaan myös soveltaa mittaushistoriadatan avulla, mutta se vaatii enemmän asiantuntemusta, ja monet vaikutukset energiatehokkuuteen voivat jäädä huomaamatta. kute1_22-25.indd 25 23.1.2023 14.42. Menetelmä soveltuu yhtä hyvin yksinkertaisiin kuin monimutkaisiin järjestelmiin. Tämän voidaan odottaa lisäävän henkilöstön motivaatiota käyttää pumppausta parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvittaessa myös pumppaamon talotekniikan energiatehokkuus voidaan ottaa huomioon, jolloin analyysin tulos osoittaa, kuinka hyvin koko pumppaamo suoriutuu tehtävästään energiatehokkuuden kannalta. 25 Kuntatekniikka 1/2023 Useinkaan korjaavat toimenpiteet eivät vaadi suuria investointeja. kulutusja käyttötilanteiden mukaan • Pumppujen ylimitoitus on yleinen ongelma, joka johtaa tarpeettoman suuren virtaaman aiheuttamiin painehäviöihin • Kierroslukusäätö ei aina ole taloudellinen säätötapa etenkin kun nostokorkeus muodostuu suurelta osin staattisesta nostokorkeudesta • Pumppujen kuluminen, pumppaamon painehäviöt, huonolla energiatehokkuudella toimivat moottorit ja voimansiirtomekanismit • Pumppujen käynnistymisja säätötilanteissa pumppu saattaa käydä pitkän aikaa huonolla hyötysuhteella, kun vesijohdon massahitaus on suuri • Pumppaamon häiriöt; esimerkiksi kavitointi, huono imuallashydrauliikka ja ilmaongelmat • Virheelliset käyttötottumukset; esimerkiksi tarpeettomat kierrätykset, kuristukset, verkostojen hydraulisesti epätasapainoinen kuormitus ja tilanteeseen sopimaton pumppuyhdistelmä Korjausten lähtökohta mittauksista Todellista energiatehokkuutta ja korjaavia toimenpiteitä ei voida määrittää ilman mittauksia. Kehitettyä algoritmia voidaan soveltaa samankaltaisissa pumppaamoissa. Nykyään hän on eläkeläinen. Mittaukset on tehtävä pienin väliajoin ja niin pitkän aikaa, että kaikki sisäiset ja ulkopuoliset tapahtumat, pumppuyhdistelmien, ohjausjärjestelmien sekä häviöiden vaikutukset tulevat rekisteröidyksi tilanteiden vaihdellessa verkostoissa ja pumppaamossa. Jos mitattu energiatehokkuus osoittaa heikkoa arvoa, on syytä tehdä korjaavia toimenpiteitä. Useinkaan korjaavat toimenpiteet eivät vaadi suuria investointeja. • Kirjoittaja on toiminut vedensiirtojärjestelmien ja virtaaman hallintaan liittyvän hydrauliikan ja laitteistosuunnittelun erityisasiantuntijana Pöyry Environment Oy:ssä. On huomattava, että tunnusluku kuvaa pumppauksen energiatehokkuutta verrattuna realistiseen parhaaseen mahdolliseen. Viitteet: Virtaustekniikka R2018, vedensiirtojärjestelmien toiminnallinen suunnittelu nykyaikaisin menetelmin (Tammertekniikka, Martti Pulli) Flow Technology R2021, Modern Functional Design of Water Transmission Systems (Tammertekniikka, Martti Pulli) Vesitalouslehdet 5/2018, 3/2019 ja 6/2019 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimusraportti 6, ISBN 978952-214-982-4 Oheinen vuokaavio esittää pumppausprosessin energiatehokkuuden tunnusluvun ETpu määrityksen ja korjaustoimenpiteiden ohjeistusviitteet. Ne voivat kohdistua esimerkiksi pumppujen ohjauksiin, yhdistelmiin ja laitevalintoihin. Vuokaaviossa esitetty menetelmä on tarkoitettu ensisijaisesti pumppaamojen kokonaisenergiatehokkuuden jatkuvaan seurantaan (ei pelkkien pumppujen), jolloin käyttäjä voi tunnistaa ja ottaa käyttöön parhaan toimintatavan, pumppuyhdistelmät, nopeudet ja niin edelleen
26 1/2023 Kuntatekniikka { Energia } Maalämpökaivoja ei pidä porata liian lähekkäin Lämpö ehtyy kaivoista Maalämpö mielletään uusiutuvaksi energiaksi, mutta kalliosta otetaan enemmän lämpöä kuin lämpövuo johtaa sitä syvemmältä. kute1_26-31.indd 26 23.1.2023 14.41. K uv a: R ot ot ec Kuortaneen Urheiluopiston uudessa maalämpöjärjestelmän kaivokentässä on yhteensä 104 lämpökaivoa
Auringon lämpö ei korjaa tilannetta, koska se tunkeutuu maan sisään vain noin parinkymmenen metrin syvyyteen. Yhden kentän lähialueelta karannut lämpö voi tällöin päätyä toisen kaivon ”reviirille”. Palautuminen alkuperäiseen lämpöKallioon varastoituneesta lämmöstä voi syntyä kilpailua. Aikaa on enää noin 12 vuotta. Isossa kuvassa ratkaisuna on jo pitkään nähty lämmön tuottaminen polttamisen sijasta pumppaamalla. Kallion lämpötila on täällä jo noin 40 astetta, minkä takia kaivo voi tuottaa lämpöä paljon enemmän. Lämpö varastoon kaivokenttällä Kallion jäähtymistä voidaan hidastaa varaamalla kaivon ympäristöön lämpöä. – Alemmista kerroksista johtuva geoterminen lämpövuo on kuitenkin liian heikko kompensoimaan lämmönottoa. Geofyysikko Kimmo Korhonen Geologian tutkimuskeskuksesta toteaa maalämpöjärjestelmän ajan myötä viilentävän lämpökaivon ympäristöä. Kallioperän lämpötila on tässä syvyydessä suunnilleen viisitoista astetta. 27 Kuntatekniikka 1/2023 Teksti: Heikki Jaakkola E nergia-alan myllerrys on luonut kovia paineita myös uusien lämmönlähteiden etsintään. – Tällöin ainakaan kaikki lämpö ei ehdi johtumaan yhteisen ottoalueen ulkopuolelle. Seuraava askel olisi lämmön hakeminen keskisyvistä kaivoista, jotka ylettyvät 1–3 kilometriin. Isossa kaivokentässä talteenottoprosentti voi olla jopa 80. Lopulta kallio vääjäämättä viilenee kaivon ympäristössä. Tämä on ladannut suuria odotuksia maalämpöön, joka nähdään yleisesti uusiutuvana energiana. Jo ennen sotaa hiilineutraaliuden kiristyvä vaatimus oli pudottamassa pelistä valtavan määrän fossiilisilla lähteillä tuotettua lämpöä. Koska kallioperä on massiivinen lämpövarasto, järjestelmä voi toimia hyvällä hyötysuhteella sille suunnitellun käyttöajan, esimerkiksi 50 vuotta. Korhosen mukaan jäähtyminen kalliossa kaivon ympäristössä etenee logaritmisesti. Uusiutuminen pitää sikäli paikkansa, että maan sisuksista johtuva lämpö ja auringon maankamaraa lämmittävä säteily ovat ihmisen näkökulmasta ikuinen lämmönlähde. Monessa tapauksessa tontit on samalla rakennettu likipitäen täyteen, minkä takia näille ei jää tilaa laajoille kaivokentille. tilaan kestää kuitenkin suunnilleen yhtä pitkään kuin lämmön ottaminen on kestänyt. Jos kaivoja on vain yksi, varastoinnin teho jää vähäiseksi. – Jos 300 metrin kaivosta voidaan ottaa geoenergiaa noin 35 MWh vuodessa, kahden kilometrin syvyisestä kaivosta sitä voidaan saada parhaimmillaan jo yksi GWh. Ajallisesti tavoite kytkeytyy kaupungin pyrkimykseen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. – Jos hukkalämpöä syötetään kallioon riittävästi, aluetta voidaan käyttää periaatteessa maailman tappiin asti. Kaupungin tavoite on nostaa osuus 15 prosenttiin. Moni onkin kiinnostunut lämpökaivon käyttämisestä lämpöakkuna. Esimerkiksi jäädytyksen yhteydessä talteenotettavaa lämpöä on mahdollista ajaa kesäaikaan kaivoon päin. Korhosen mukaan lämmön varastointi kallioon voi toimia, mutta tämä edellyttää isompaa järjestelmää, joka sisältää useita lämpökaivoja. – Mitä isompi kenttä, sitä suurempi hyöty lämmön syötöstä saadaan. – Yhteen kaivoon ajettu lämpö johtuu kallioperän valtavaan massaan ja häviää sinne suurimmaksi osaksi. Venäjältä tuodun energian voimakas väheneminen on kärjistänyt tilannetta, muttei varsinaisesti luonut siirtymää. Jotta kaivot eivät kilpailisi syvemmältä johtuvasta lämmöstä, näiden välimatkan pitäisi ohjeistuksen mukaan olla 15 metriä. Käytännössä asia ei ole näin yksinkertainen. Etäisyydet estävät jäähtymisen leviämistä Jos fossiilisilla lähteillä tuotettua lämpöä aletaan korvata yhä enemmän maalämmöllä, kallioon varastoituneesta lämmöstä voi syntyä kilpailua. Lämmönoton päättymisen jälkeen alue alkaa taas vähitellen lämmetä. – Jäähtyminen on suurta kaivon välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutus putoaa jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Perinteinen, omakotitaloista tuttu maalämpöjärjestelmä hakee lämpöä korkeintaan 600 metrin syvyisistä kaivoista. Jo tavallinen omakotitalo käyttää Suomessa lämmitysenergiaa moninkertaisen määrän. Järjestelmät hyödyntävätkin suurelta osin kallioperään ennestään varastoitunutta lämpöä. Helsingin alueella on arvion mukaan noin 5 000 lämpökaivoa, joiden lämpö kattaa noin kaksi prosenttia alueen lämmitystarpeesta. Syvempi on parempi Yksi ratkaisu tiheästi rakennettujen alueiden ongelmaan voisivat olla keskisyvät kaivot. Korhonen pitää tavoitetta mahdollisena mutta tiukkana. Suomessakin on kokeiltu geotermisen lämmön hakemista jopa 6–7 kute1_26-31.indd 27 23.1.2023 14.41. – Tavoitteeseen pääsy edellyttäisi karkean arvion mukaan noin 20 000 uuden kaivon poraamista. Asiaa jouduttaneen pohtimaan pian monissa muissakin kaupungeissa ja kunnissa, joissa tiheästi rakennettujen alueiden isot kiinteistöt tarvitsevat paljon lämpöä. Jos kaivoja on vain yksi, maksimissaan noin 20 prosenttia sinne syötetystä lämmöstä saadaan Korhosen mukaan takaisin talteen seuraavana lämmityskautena. Tilanne on toinen jos lämpöä syötetään useita kaivoja sisältävään kaivokenttään. Asiaan on jo havahduttu Helsingin kaupungissa, missä rakennusvalvonta on alkanut huomioida jäähtymisen leviämisen naapuritontille. Maan sisäosista kohti pintaa johtuva geoterminen lämpövuo on Suomessa tyypillisesti noin 40 milliwattia per neliö. Tällaisella teholla tuhannen neliömetrin tontille johtuu vuodessa lämpöä suunnilleen 350 kWh
Selvityksen mukaan Uudenmaan kallioperä tarjoaa Suomen oloissa varsin hyvät mahdollisuudet geolämmön hyödyntämiselle. Rototecin kaupallinen johtaja Tuomas Nikkinen täsmentää, että käytännössä omakotitalojen kaivot ovat korkeintaan 400-metrisiä, koska ne voidaan vielä porata pienemmällä koneella. Uudellamaalla hyvät edellytykset geolämmölle Vaikka keskisyvien järjestelmien teknologia on selvästi perinteisempää, sekin on Korhosen mukaan vielä pilotointivaiheessa. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee osoittaa energialaskelmalla tai -mallinnuksella se, että kallioon varastoitunutta lämpöä riittää myös naapurikiinteistöille. Yleisen tason viestin ohella Haanpää pitää hyvänä sitä, että eri puolilta Uuttamaata tunnetaan nyt geolämmön lupaavia ”hotspotteja”. Potentiaalia löytyy, mutta rajoittavaksi tekijäksi voi muodostua esimerkiksi komponenttien, porauskaluston, henkilöstön ja LVISA -urakoitsijoiden rajallinen määrä. – Porauksen ylettyessä yli kilometriin kallioperässä tulee usein vastaan yllätyksiä, joita on mahdotonta ennakoida etukäteen. Kaivon jäähdyttävä vaikutus ylettyy Isohookanan mukaan 7,5–10 metrin alueelle. Kokeilu ei onnistunut odotetusti, eikä vettä saatu virtaamaan kaivojen välillä riittävän tehokkaasti. kute1_26-31.indd 28 23.1.2023 14.41. Geolämmön riitettävä myös naapurille Helenin kehityspäällikkö Johannes Isohookanan mukaan geoenergiakaivojen lämpötila on laskenut pakkasen puolelle vain harvoissa ja alunperinkin väärin mitoitetuissa kohteissa. – Selvityksessä laskettiin Uudenmaan alueen geoenergiapotentiaali 300 metrin ja kahden kilometrin kaivoilla. Ohjeistuksen mukaan lämpötilahäviö tontin rajalla saa olla korkeintaan kaksi astetta 50 vuoden kuluessa, mutta naapurin suostumuksella voidaan sallia myös suuremmat lämpötilahäviöt. Varhaisimmat maalämpöratkaisut perustuivat pitkälti maan pinnan tuntumaan asennettuihin vaakaputkistoihin. Varsinaista geoenergiaa eli kallioon porattavasta reiästä kerättävää lämpöä on tosin hyödynnetty laajemmin vasta noin parinkymmenen vuoden ajan. Nikkinen näkee 600–800-metriset kaivot tulevaisuuden tuotteena, koska ne mahtuvat ahtaalle tontille ja ovat 1–3-kilometrisiä halvempia myös tekniikaltaan. Nämä auttaisivat myös hankkeiden kustannusten arviointia. – Tavoite on kunnianhimoinen. Ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta kertoo selvitystä pidetyn esillä kunnissa ja energiayhtiöissä käytävien keskustelujen yhteydessä. Vastoinkäymisiä on koettu myös keskisyvien kaivojen yhteydessä. Ylös nouseva vesi on valmiiksi niin kuumaa, että lämpö voidaan siirtää suoraan kaukolämpöverkkoon. – Geoenergiapotentiaalin näkökulmasta tuotantoa voi lähtökohtaisesti rakentaa mihin vaan. Lämmön otto ei tällöin edellytä lämpöpumppua. Isohookanan mukaan kaupungin pyrkimyksenä on turvata geoenergian riittävyys tasapuolisesti kaikille. Sen oli tarkoitus kulkeutua halkeamia pitkin toiseen reikään, josta alhaalla kuumentunut vesi pumpattaisiin ylös. Monien muiden tavoin myös Haanpää on pettynyt Otaniemen kokeilun epäonnistumisesta. Uudellamaalla ollaan parhaillaan tilaamassa selvitystä Biopolttoaineiden saatavuudesta ja hyödynnettävyydestä pidemmällä aikavälillä. Käytännön hankkeisiin ryhtyminen on nyt kuntien ja energiayhtiöiden harkinnassa. • Porari Lasse Olli operoi Rototecin konetta. Otaniemessä tehdyssä kokeilussa kallioon porattiin ensin reikä, johon pumpattiin vettä kovalla paineella. Haanpää toteaa biopolttoaineiden olevan rajallinen resurssi. Veden piti avata syvällä kalliossa olevia rakoja. Haasteitakin silti riittää. Hän toteaa polttoon perustumattomien lämmöntuottokeinojen olevan kysyttyjä myös Uudellamaalla. Helsingin geoenergiatavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin Isohookanan mukaan tuhat kiinteistöä, joissa geoenergian hyödyntäminen olisi teknistaloudellisesti realistinen vaihtoehto. Ajan myötä energian tuotannossa pitäisi siirtyä polttoon perustumattomiin tuotantomuotoihin. Tässä kiinteistöryhmässä tarvittaisiin vuosittain yli 110 energiaremonttia. Energiayhtiöt toivoisivat nyt uusia hankkeita, joiden myötä poraamisesta saataisiin lisää kokemuksia. Tarkkaa rajaa on vaikea määritellä, sillä vaikutus lievenee vähitellen merkityksettömäksi. Keskisyvät kaivot on kuitenkin otettu huomioon geoenergiaselvityksessä, jonka GTK teki pari vuotta sitten Uudenmaan liitolle. 28 1/2023 Kuntatekniikka { Energia } kilometrin syvyydestä
Kaukolämpöverkko toimii alueella palvelualustana, ja sitä pyritään hyödyntämään maksimaalisesti. Jokaiseen kiinteistöön on asennettu hybridilämmitysjärjestelmä, jossa kaukolämpö ja lämpöpumppu toimivat rinnakkain. Yksinkertaistaen, alueella tuotetaan energiaa – lämpöä ja sähköä – enemmän kuin sitä kulutetaan, Oulun Energia Oy:n kehityspäällikkö Reijo Pantsar kuvaa hanketta. – Kyse on 60–70-lukujen lähiöiden peruskorjauksesta, jossa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi huomioitava asia. Toimenpiteet on valittu kuhunkin kohteeseen Kaukovainio tuottaa Oulussa energiaa yli oman tarpeen Kaukolämpö 2.0 Oulussa on käynnissä hanke, jolla kehitetään kaukolämmön tehokkuutta ja edistetään kaupungin vähähiilisyystavoitetta. Havainnekuva selventtää Kaukovainion energiajärjestelmän toimintaperiaatetta. Se parantaa energiavarmuutta ja auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun alueen kute1_26-31.indd 29 23.1.2023 14.41. Vaikka energiaomavaraisuus herättää kiinnostusta kotitalouksissa, suurimmat vaikutukset saadaan kaupunkien tasolla. 29 Kuntatekniikka 1/2023 Teksti: Risto Pesonen Kuvat: Samuli Rinne O ulu on mukana EU:n laajassa Making-City-hankkeessa, jota toteutetaan Kaukovainion kaupunginosassa. siten, että ne sopivat kohteen ominaisuuksiin tilankäytöllisesti ja muutenkin, kertoo hankkeesta Samuli Rinne, projektipäällikkö kaupungin puolelta. Alussa suunnitelmiin kuului myös matalalämpöverkon rakentaminen, mutta siitä luovuttiin, koska ei haluttu rakentaa kahta päällekkäistä verkkoa. – Kaukovainion energiasäästöhankkeella etsitään keinoja parantaa kokonaisenergian käytön tehokkuutta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja hyödyntää hukkalämpöä innovatiivisesti siten, että alue ja sen pilottirakennukset olisivat vuositasolla lähes energiaomavaraisia. Lähtökohtana oli alueen aiemmin rakennettu kaukolämpöverkko. Verkkoon on liitetty sekä vanhat kiinteistöt että uudiskohteet
Kaupunkisuunnittelun tehtävä on yhdistää liikkeellä olevia intressejä ja sopia niiden toteuttamisesta niin, että koituvat vaikutukset yhteensä ovat toivottuja, tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola Oulun yliopistosta taustoittaa. Oli valittava asuinalue, jonka kehitystä pilotointi veisi eteenpäin toivotulla tavalla. Kaikkiin on asennettu jäteveden lämmön talAurinkovoimaa kerätään sähkönä ja lämpönä. Markkinatilanteesta johtuen kaikkia suunniteltuja kerrostaloja ei ole vielä rakennettu, ja jotta hankkeeseen suunnitellut neliöt saatiin kasaan, mukaan otettiin koulukin. Sähköllä pyöritetään lämpöpumppuja, lämpökeräimistä otetaan energiaa suoraan lämpöverkkoon. kute1_26-31.indd 30 23.1.2023 14.41. Se on kaukolämpöverkossa oleva monitoimirakennus, johon rakennettiin kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä hybridilämpöpumppulaitos. – Innovaatiohanke ei ole vain teknisen järjestelmän suunnittelua ja rakentamista, vaan sellaisen käyttöönotolla on monenlaisia taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. tai seudun ulkopuolinen ostoenergia minimoidaan. Tämä suunnitteluyhtälö osoittautui suotuisaksi Kaukovainion keskustassa, Hirvonen-Kantola kertoo. Kaupungin vuokrataloista vastaavan Oulun Sivakka Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi kertoo, että rakennukset on kytketty kaukolämpöverkkoon ja lisäksi kaukolämmön paluuverkkoon. – Tuli myös lähestyä yrityksiä ja kaupungin toimialoja, joiden kanssa alueen toteutuksesta on ehditty sopia sitovasti, ja selvittää miten se kohtaa energiajärjestelmän vaatimukset. Hukkalämmöt putkeen Kaukovainio on pääosin 1960-luvulla rakennettu lähiö, jossa on kymmeniä kerrostaloja ja 7 000 asukasta. Alkuaan hankealueessa oli mukana asuinrakennuksia – sekä uudisettä korjausrakennuskohteita – ja Arinan kaupparakennus, jossa on hiilidioksidia kylmäaineena käyttävä jäähdytyslaitteisto. 30 1/2023 Kuntatekniikka { Energia } Lämpöpumppuja voidaan ajaa sähkön pörssihinnan mukaan. Seuraavaksi tuli varmistaa, että yhteisille kehittämistoimille on tahtotila, ja lisäksi että alueella on asemakaavalliset edellytykset rakentaa uusia rakennuksia. Jotta monesta toimijasta koostuvan, innovatiivisen energiajärjestelmän kehittäminen tuli mahdolliseksi, sen pilotoinnille ja käyttöönotolle oli oltava paikka. Mäntyjen katveeseen jäävä Arinan kauppakeskus on Suomen ensimmäinen yksityinen liike, jonka kylmälaitteiden lauhdelämpöä syötetään kaukolämpöverkkoon. Maankäyttösopimuksia tuli katsoa tarkasti ja neuvotella
Hanketta tutkivat ja arvioivat VTT ja Oulun Yliopisto. Se on ollut merkittävä edistysaskel ja poikinut hyviä kehitysprojekteja hankkeessa mukana alusta saakka olleiden Arinan ja Caverionin kanssa. Kaikkien teknisten järjestelmien valvontaan, ohjaukseen, hienosäätöihin sekä vikatilanteiden seurantaan ja hallintaan on web-pohjainen järjestelmä, joka on yhteydessä valvomoomme, Puotiniemi kertoo ratkaisuista. Rakennukset on sovitettu ohjausjärjestelmiin, ja järjestelmien toimittajien kanssa systeemiä on kehitetty niin, että lämpöpumppuja voidaan ajaa sähkön pörssihinnan mukaan. Kylminä vuodenaikoina auringon paistaessa lämmitykseen käytetään aurinkolämpöä, Pantsar tarkentaa. Asiantuntijankin on oltava nöyrä, eli ei pidä uskoa liikaa omia ajatuksiaan. Kaupungin lisäksi toimijana hankkeessa on Oulun Energia Oy, Oulun Sivakka Oy, YIT Oy, Caverion, Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT ja Oulun yliopisto. Lämmin käyttövesi pullonkaula Nykyinen energiakriisi ei ehtinyt vaikuttaa alueen investointeihin, mutta sen sijaan kriisi nostaa lämpöpumpussa käytettävän sähkön hintaa. – Kaikista trendeistä ei ole syytä välittää, vaan kannattaa katsoa pitkäjänteisesti eteenpäin ja pohtia, mitä asioita eri skenaarioissa tarvittaisiin. Näitä vuorottelemalla verkot saadaan pysymään tasapainossa, Samuli Rinne kuvaa. Nykyisen tietämyksen valossa Puotiniemi arvelisi, että käyttöveden lämmittämisessä tarvittava tekniikka ja sen tilantarpeet olisi syytä ottaa paremmin huomioon. Kuntatekniikka 1/2023 31 Making-City-hanke Energy Efficient Pathway for the City Transformation -hankkeessa pilotoidaan eri kaupungeissa innovatiivista alueellista energiaratkaisua, Oulussa Kaukovainion lähiössä. Kaukovainiolla on selvinnyt, että kaukolämmön paluuenergian hyödyntäminen lämpöpumpuilla ja sitä kautta kiinteistön lämmityksessä vaikuttaa järkevältä ratkaisulta. { Fakta } teenottojärjestelmä. – Jos sähkön hinta on korkea, lämmitys voidaan kääntää kaukolämmölle, pumput sammutetaan ja sähkö tuotetaan voimalaitoksilla. Oulun Energia teki viimeisetkin investoinnit viime keväänä. Kehityshankkeisiin osallistumisen Reijo Pantsar näkee hyödyllisenä. Avoimen keskustelun tärkeyttä tuskin voi liikaa korostaa. Erityyppisissä rakennuksissa kehitetään VTT:n koordinoimana energiaratkaisuja, jotka hyödyntävät kaukolämpöjärjestelmää. Ratkaisuja pitää hänestä kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti. – Nykytilanne kannustaa painottamaan entistä enemmän ajallisen ulottuvuuden eli sähkön hinnan suuren ajallisen vaihtelun huomioimista ratkaisujen suunnittelussa. Kerrostalojen vaipan rakenteet on valittu sellaiseksi, että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaita, ja rakenteiden kautta tapahtuvat ilmavuodot minimoidaan. Koko hanke on viiden vuoden mittainen. Tällä voidaan ottaa talteen lämpöenergiaa, jolla taas esilämmitetään lämmintä käyttövettä. kute1_26-31.indd 31 23.1.2023 14.41. – Miettikää hanketta myös siitä näkökulmasta, että saavutettavia tuloksia on mahdollista monistaa ja hyödyntää muuallakin. Kari Puotiniemi puolestaan kannustaa kaupunkeja verkostoitumaan ja hakemaan kehittämishankkeisiinsa alan toimijoita ja tutkijoita mahdollisimman laajasti. Sen investointivaihe on kestänyt kolme ja puoli vuotta. Kaukovainion hankkeessa lämpöpumpun optimaalinen toiminta-alue on rajoittunut matalampiin lämpötiloihin, joissa lämpimän käyttöveden tuottaminen yksistään ei onnistu. Toteutettu järjestelmä mukautuu tähän, koska siinä käytetään lämmitykseen sekä kaukolämpöä että lämpöpumppuja. Vinkkinä toisille Rinne heittää, että kannattaa tehdä yhteistyötä paikallisen energiayhtiön kanssa. Se puolestaan vaikuttaa siihen, käytetäänkö kiinteistön lämmittämisessä kaukolämpöä vai lämpöpumppua. Takana sinisellä säiliöllä varustettu poistoilman lämmön talteenoton täyttöyksikkö, keskellä punainen käyttöveden lämmönvaihdin ja etualalla automaatiokeskus. Oulussa kehitettyä paluuveden hukkaenergian hyödyntämistä on jo kokeiltu muuallakin. – Kaupan kylmälaitteiden tuottamaa hukkaenergiaa hyödynnetään myös kaukolämmön tuottamisessa. Kiinteistöjen ilmaja vesivirtojen sekä lämmön tasapainotuksen oikein tehdyt säädöt ovat toimivan ja energiatehokkaan järjestelmän perusta. Hän korostaa myös laaja-alaista energia-alan koulutusta ja kokemusta. – Viimeiset investoinnit olivat kolmeen kiinteistöön asennetut aurinkopaneelit, jotka syöttävät kesällä sähköä lämpöpumpuille, ja tarvittaessa ylimääräinen sähkö myydään valtakunnan verkkoon. • K uv a: K ar i Pu ot in ie m i Vaskitie 1:n hybridilämmitysjärjestelmän komponentteja ollaan siirtämässä asennuspaikalle. – Kaukovainiolla liitettiin ensimmäisenä Suomessa kauppa kaukolämmön tuottajaksi, ja sitä on hyödynnetty alueen rakennuksissa jo kaksi vuotta
Matalan järven tai merenlahden leväkukinnot, kuolleet kalat tai veden hygieenisen tilan heikkeneminen nostavat pintaan veden puhdistustarpeen. Hulevesiputket ovat osa taajamien läpäisemättömiä ja sileitä pintoja, jotka ohjaavat vedet nopeasti vastaanottavaan vesistöön, esimerkiksi puroon. Pintavaluntavesien hallinnan tarve herää usein siinä vaiheessa, kun läheisen uimaveden laadun havaitaan heikentyneen. Suurimman vaikutuksen veden kiertoon aiheuttaa kuitenkin rakentaminen. Puroissa lajikirjo supistuu niin sanottuihin yleislajeihin, jotka sietävät heikentyneitä oloja. sekä veden lämpötilan ja sameuden nousu aiheuttavat stressiä vesiekosysteemille. kute1_32-37.indd 32 23.1.2023 14.43. Ilmastonmuutos voimistaa hulevesihaasteita niin kuivien ja helteisten jaksojen kuin rankkasateiden lisäämien valumien osalta. Hulevesien poisjohtaminen on tarpeen siltä osin, kun rakenteiden kuivatus kosteusja routavaurioiden estämiseksi edellyttää sekä liikennealueiden turvallinen käyttö vaatii. Syvyyksien näkymättömässä lajikadossa on kuitenkin kyse ihmisenkin kannalta vakavasta luonnon tilan heikkenemisestä. Kosteikko suunnitellaan maan pinnan muotoina, jotka toteuttavat toivotut kosteikon osat. Hulevedet tulisi kuitenkin ohjata viheralueille, missä ne puhdistuvat Korkeasaaressa hulevesien erodoima hiekkarinne muutettiin viheralueeksi hulevesikosteikolla. Nämä taajamien hulevedet ovat vastaanottavissa vesistöissä haaste. Haitallisten aineiden kulkeutuminen taajamien pinnoilta vesistöön Kosteikkorakentaminen hulevesien luomuhallinnassa Rapakosta kosteikoksi Hulevesikosteikot ovat luonnon omien kosteikkojen toimintaa jäljitteleviä maisemarakenteita taajamissa. Tämä biologisen monimuotoisuuden kaventuminen ei yleensä havahduta, jollei ketjun päässä ole katoava arvokalakanta. Haasteiden ennaltaehkäisyyn voidaan ja tulee vaikuttaa paikallisesti muun muassa minimoimalla läpäisemättömien pintojen laajuus niin maan päällä kuin alla. Ne tuottavat ekosysteemipalveluja. Ilmastonmuutos lisää talvisin vesisateita ja sulannan jaksoja. Luontaista suurempi vesimäärä ja voimakkaammat virtaamat aiheuttavat puroissa eroosiota ja uoman rakenteen muuttumista. 32 1/2023 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti ja kuvat: Outi Wahlroos T aajamien läpäisemättömillä pinnoilla, kuten pihakiveyksillä ja kaduilla, muodostuu sateiden jälkeen ja lumien sulaessa pintavaluntavesiä
kute1_32-37.indd 33 23.1.2023 14.43. Hajakuormituksen vesiensuojelukosteikkojen suunnitteluperiaatteet toimivat niin taajamien kuin maatalouden vesiensuojelussa. 33 Kuntatekniikka 1/2023 ja ovat voimavarana kasvillisuudelle. Hajakuormituksen hallinnassa kosteikkoja suositellaan perustettavaksi 1–5 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Monimuotoisuutensa vuoksi kosteikot tarjoavat runsaasti ekosysteemipalveluja. Ne ovat rikkaita veden ja kuivan maan rajapinnan elinympäristöjä. Hulevesikosteikoissa tavoitteena on mahdollisimman monilajinen kasvillisuus seuralaismikrobeineen, joiden yhteisvaikutuksella hulevesien sisältämät moninaiset haitalliset aineet saadaan käsiteltyä. Kasvillisuuden monimuotoisuus takaa myös sopeutumisen poikkeusoloihin: olivat vuodet tai sääolot minkälaisia tahansa, osa kasvilajeista menestyy ja tuottaa palveluja. Erikoistuneiden alueiden summa Kosteikko muodostuu avovedestä, eri vesisyvyyksissä kasvavista kosteikkokasveista, ilmaversoisten kasvien peittämistä alueista ja tulvaniityistä. monimuotoisen kasvillisuuden peittämät viherpihat, avoimet viherpainanteet, viherkatot ja rakennetut kosteikot. Luonnonmukaisella tai luontopohjaisella hulevesien hallinnalla tarkoitetaan paikallisen luonnon rakenteita ja prosesseja rakennetussa ympäristössä hyödyntävää vesien hallintaa. Hulevesien luomuhallinta koostuu erilaisista avoimista, monimuotoisen kasvillisuuden peittämistä, vettä johtavista, viivyttävistä ja/tai imeyttävistä maisemarakenteista, joiden yhteisvaikutuksella pyritään ylläpitämään veden luontaista kiertoa rakennetussa maisemassa. Luomuvesirakenteita ovat mm. Valuma-alueelta luonnonvesiin purkautuvan veden määrässä ja laadussa pyritään maankäytön muutoksia edeltävään tasoon, jolloin vastaanottava vesistö säilyttäisi ekologisesti hyvän tilan. Kosteikot vievät paljon tilaa, mutta ne myös kompensoivat tehokkaasti hulevesien haasteita. Vedenlaadun suhteen hulevesikosteikot ovat hajakuormitusta käsitteleviä ympäristöbioteknisiä rakenteita, jotka toimivat auringon energialla. Kosteikkoon kuuluu myös pensaistoa ja puustoa. Ilmaversoiset kasvit ovat veden alta, mutta pääosin veden yläpuolella kasvavia ruohovartisia kasveja. Aurinkovoimalla toimiva puhdistamo Kosteikot ovat alueita, jotka ovat ainakin osan vuotta veden peittämiä ja joilla kasvaa kosteikoille tyypillistä kasvillisuutta. Tulvaniityt ovat niille tyypillisten ruohovartisten kasvien peittämiä. Viheralueet voivat hyvin ja tuottavat runsaasti ekosysteemipalveluja, kun ne saavat sopivissa määrin vettä ja lunta. Veden käsittelyyn osallistuvat myös kosteikon pinnoilla kasvavat levät. Hulevesiä hallitaan viherpihoilla ja kosteikoilla Hulevesien hallinnalla viitataan hulevesien määrän ja virtaamien hallintaan sekä veden laadun käsittelyyn
Kosteikko perustetaan useimmiten kaivamalla. Myös kohteen maaperä voi asettaa kosteikon perustamiselle haasteita. kute1_32-37.indd 34 23.1.2023 14.43. Turvetta mutta ei suota Kosteikoilla kertyvän kasvijätteen hajoaminen on hidasta. Vesitilavuuksien mitoituksessa huomioidaan tilavuutta pienentävä kasvien kasvu. Rakennetun ympäristön kemialliset olosuhteet, kuten betonin emäksisyys, eivät tue rahkasuotyyppiemme kasvillisuutta. suojaisten poukamien perustaminen. Poikkeuksena ovat vieraslajit, kuten jättipalsami ja isosorsimo, jotka tukahduttavat kosteikkojen paikalliset perennat eivätkä tarjoa niiden ekosysteemipalveluja. Kosteikkojen hyväksi voidaan sanoa, että sama määrä orgaanista ainesta, joka kosteikolla muuntuu osittain metaaniksi, tuottaisi vastaanottavassa järvessä enemmän metaania. Pieni syvemmän veden allas vaimentaa kosteikolle tulevia virtaamia. Kasvipeitteisen alueen jälkeen toinen pieni syvempi allas pidättää kosteikon kasvillisuudesta irtoava orgaanista ainesta. • Kirjoittaja on koulutukseltaan mm. Kosteikoiden suunnitellut avoimet näkymät säilyvät tulvien avulla. Veden puhdistamisen näkökulmasta vesiensuojelukosteikon jatkuvasti veden peittämästä alueesta suurimman osan tulisi olla kasvipeitteistä. Kosteikon purkuosassa kynnys tai pohjapato määrittää vedenpinnan korkeutta kosteikolla. Poistettu kasvillisuus ei tuota ekosysteemipalveluja. Maan tiivistämistä vältetään. Hän toimii erityisasiantuntijana yrityksessään Palustrine Design Oy. Kaupungistumisen edetessä myös hulevesikosteikkojen tila voi heiketä, mikäli valuma-alueelle ei lisätä luomurakenteita samalla kun taajamaa tiivistetään. Rakentaminen luonto edellä Kosteikon rakennuspaikaksi valitaan ympäristön tilaltaan mahdollisimman heikko alue, jolla kosteikon perustaminen parantaa ekologista tilaa. Eliöstölle on tärkeää, että kosteikko on osa laajempaa ekologista käytävää. Kosteikot suunnitellaan siten, että kiintoaineiden poistoa tai muuta häiriötä tehtäisiin korkeintaan kymmenen vuoden välein. Kun mallintaminen yleistyy suunnittelun apuna, korostuu tarve ymmärtää suunnittelualueen tila maastossa. Hulevesikosteikkoja tulee ensisijaisesti hoitaa pidättymällä hoitamasta. Kaivuun jälkeen ensimmäisen vuoden ajan kosteikon tulisi antaa kasvittua ilman läpivirtaamaa, jolloin kosteikon kaivuupinnoille ehtii kehittyä pintoja eroosiolta suojaava kasvillisuus. Kosteikot kerryttävätkin turvetta, joka on kerrostunutta, epätäydellisesti hajonneen kasvimateriaalin muodostamaa eloperäistä maa-ainesta. Luomurakentamisessa arvokkaat alueet, kuten tulvametsät, tunnistetaan maastossa ja suojellaan. Kosteikko suunnitellaan maan pinnan muotoina, jotka toteuttavat toivotut kosteikon osat. Ainoastaan mahdollisia kävelypolkuja huolletaan. Hoito-ohje: Vaali, älä hoida! Hulevesikosteikkoja tulee ensisijaisesti hoitaa pidättymällä hoitamasta. Hulevesikosteikon paras ylläpitokeino onkin huolehtia vesiensuojelun kokonaisvaltaisesta edistämisestä myös sen valuma-alueella. Kaivuumassoja ei kasata kosteikon viereen, jolloin menetetään tulvaniityt, vaan ne hyödynnetään lähialueilla. Hulevesikosteikkopuistojen tarjoamia ekosysteemipalveluja ovat mm. Pesimäsaarien muotoilussa huomioidaan mm. Kosteikon avovesialueet tuottavat metaania voimakkaammin kuin ilmaversoisten kasvien alueet. Suunnittelussa tuleekin huomioida kohteen muuttuminen pitkällä aikavälillä. Kosteikko on myös luovuuden ja tieteellisen tiedon lähde sekä paikan identiteetin muokkaaja ja vahvistaja. Kosteikoilla hapettomissa oloissa eräät mikrobit muodostavat orgaanisesta aineksesta metaanikaasua. tulvien vaimentaminen, veden laadun parantaminen, eroosion torjunta, runsaan vesimäärän varastointi ja sen vapauttaminen kuivina jaksoina, sopeutumiskyvyn parantaminen vastaanottaa äärevöityneitä virtaamia, kuivuutta ja tuholaisia, hiilen ja ravinteiden sidonta, patogeenien vähentäminen, biomassan tuotto, biologisen monimuotoisuuden lisääminen, pölyttäjähyönteisten tukeminen, ympäristökasvatus, pienilmaston muokkaaminen, lähiluonnon virkistyskäyttö ja maisema. 34 1/2023 Kuntatekniikka { Viheralueet } Kosteikko tarjoaa palveluita . Kaivuu suoritetaan kuivana siten, että puhdistettava vesi ohjataan työmaan ohi. Niillä kosteikoilla, joille nousee kaloja, tulvaniittyjen altaat toimivat sammakkoeläinten lisääntymisalueina ja tukevat vesiselkärangattomien monimuotoisuutta. Kosteikkojen suunnitteluvalinnoilla voidaan vaikuttaa myös niiltä vapautuvan metaanin määrään. ympäristöbiotekniikan tohtori ja maisemaarkkitehti. Vaikka hulevesikosteikolla voidaan ilmastotekona sitoa hiiltä kasvillisuuteen, puistokalusteisiin ja turpeeseen, tässä yhteydessä ei kuitenkaan voida puhua soiden ennallistamisesta. Reunaluiskat toteutetaan loivina ja rouheapintaisina, jolloin muun muassa siementen kiinnittyminen pinnoille paranee. Tällöin alue tulisi suojella sen sijaan että siihen kaivettaisiin uusi kosteikko. Kosteikot muuttuvat rakentamisen jälkeen voimakkaasti seuraten luontaista sukkessiota. Tietokoneen kuvaruudulla kosteikon perustamiselle osoitettu alue voi nykytilassaan olla niin ekologisesti kuin vesiensuojelullisesti arvokas. Toiset mikrobit taas hajottavat metaania, joka lämmittää ilmastoa voimakkaammin kuin hiilidioksidi. EKOSYSTEEMIPALVELUT ovat luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä. Hulevesikosteikkoihin lisätään yleensä pesimäsaaria linnuille
Meillä vastaavaa rakennetun ympäristön tietomallinnusta tehdään useissa kaupungeissa, ympäristöministeriössä ja yrityksissä esimerkiksi KIRA-digi-hankkeissa. Digitaalisilla välineillä ja tietomalleilla kaikki suunnitteluun vaadittava tieto kerätään yhteen paikkaan. Siinä älykkyys merkitsee monialaista tutkimusta kaupunkien asuntomarkkinoista, hiilipäästöistä ja segregaatiosta. { Yhdyskunta } kute1_32-37.indd 35 23.1.2023 14.43. Suunnittelu on siirtymässä tietomalleihin, mikä edellyttää sitä, että suunnittelutieNuori polvi on sitä mieltä, ettei ole muuta tapaa kuin vuorovaikutteinen suunnittelu. 35 Kuntatekniikka 1/2023 Digimallit lisäävät vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua Digitaalinen kaksonen Kaupunkisuunnittelun modernit keinot saavat kuntalaiset mukaan suunnitteluun. – Rakennetun ympäristön tietomallit mahdollistavat sen, että voimme viedä kaupunkiympäristön digitaalisiin kaksosiin hyvinkin erilaisia ympäristöön liittyviä tietoja, Aalto-yliopiston johtava tutkija ja arkkitehti Aija Staffans sanoo. Digitaalisisuus helpottaa visualisointia Digitaalisuus on älykkään kaupunkisuunnittelun lähtökohta. Hän on mukana hankkeessa, jossa Aalto ja Tallinnan Teknillinen yliopisto ovat perustaneet Tallinnaan FinEst Centre for Smart Cities -tutkimuskeskuksen. Tarvitaan järjestelmiä, jotka mahdollistavat suunnittelutiedon monipuolisen kokoamisen, käytön, yhdistämisen ja analysoinnin. Digitaalisuus ei kuitenkaan riitä. Teksti: Jukka Nortio M oderniin kaupunkisuunnitteluun eivät riitä pelkät perinteiset kaavakartat. Rakennetun ympäristön tietomalleilla havainnekuvien luonti käy kivuttomasti. Staffansin osaprojekti liittyy siihen, miten tämä monialainen tieto integroidaan osaksi suunnittelua. Virossa on tehty päätös, että koko maasta tehdään digitaalinen kaksonen. Staffansin toinen projekti on strategisen tutkimusneuvoston älykästä maankäyttöpolitiikkaa edistävä Smartland-hanke. Kuva Backaksen elämyspuistosta Vantaalta
Kaiken perusta ovat tietomallit ja se, miten kaavatieto viedään tietomalleihin. Toimintatavoissa tehostamisen paikka Staffans peräänkuuluttaa systeemistä muutosta koko ohjausjärjestelmään. – Jos päätetään, että Hernesaareen rakennetaan 100 000 kerrosneliömetriä lisää asuntoja, sitä on erittäin vaikea hahmottaa ilman malleja ja visualisointeja. Kun työskentelyn perusteita muutetaan, se vaatii ihmisiltä paljon. Jotta systeemistä muutosta voidaan viedä eteenpäin, kunnissa tarvitaan lisäresursseja. – Kuntien kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on kovat aikataulupaineet. 36 1/2023 Kuntatekniikka Laki edellyttää, että teemme vuorovaikutteista suunnittelua, mutta minimissään käytäntö on hyvin näennäistä. Myös työtapojen pitäisi uudistua. don pitää olla myös koneluettavaa. – Muutosvaiheessa pitää olla osaamista, aikaa ja rahaa. Oleellista on se, miten siinä rinnalla kehitetään myös suunnittelukäytäntöjä ja miten tietomalleilla kommunikoidaan kansalaisten ja päätöksentekijöiden suuntaan, Staffans sanoo. Staffansin mukaan suunnittelussa tärkeitä ovat kaupunkiseudut ja toisaalta lähempänä ihmisiä oleva kaupunginosataso. Se ei ole optimaalinen toimintatapa. Kun saadaan uutta tietoa, vaihtoehtoja lähdetään hakemaan ja mallintamaan. Tietomallipohjainen suunnittelu mahdollistaisi nykyisten suunnittelutasojen sijaan tarpeen mukaan joustavan ohjauksen sen mukaan, mikä maan eri puolilla on perusteltua. Sen sijaan on useita muita tasoja, joiden varassa suunnittelua ja päätöksiä tehdään. Suunnittelijoiden on osattava työskennellä erilaisten ihmisten ja heille tarjottavien mallien kanssa. Niistä voidaan ottaa oppia. Kommunikaatio on Stafansille monenkeskistä ja vuorovaikutteista sekä sellaista, että sen tuloksilla on vaikutuksia suunnitelmiin. Tämä vaatii nöyrää asennetta järjestelmien kehittäjiltä. Ottaa aikansa, ennen kuin tietomalleista saadaan hyötyjä, Staffans sanoo. – Uudet systeemit eli prosessit, toimintatavat ja työkalut eivät siirry käytäntöön, elleivät järjestelmien kehittäjät ja käyttäjät käy jatkuvaa vuoropuhelua. Tämä on Staffansin mielestä ongelma. Uusien toimintatapojen ja työkalujen omaksumiselle ei ole resursseja. – Käytännössä meillä tehdään paljon päällekkäistä työtä. Sitä tarvitaan toisaalta älykkään kaupunkisuunnittelun systeemiseen uudistamiseen sekä toisaalta siihen, miten kuntaAsukkaiden on helpompi hahmottaa suunnitelmia kolmiulotteisesta kuin kaksiulotteisesta kaavakartasta. Visualisoinnissa ja kommunikaatiossa pitää huomioida erilaisten ryhmien osaamiset ja tarpeet. Mallien tekemisessä on ymmärrettävä, mitä ihmiset odottavat ja kykenevät vastaanottamaan. Digitaalinen kaksonen kaupunkiympäristöstä mahdollistaa myös melko luonnollisia näkymiä. – Suunnitelmien virtuaalinen simulointi, vaikutusten arviointi ja analytiikka kehittyvät juuri nyt vauhdilla. Nykyiset hallinnolliset rajat hidastavat muutosta. Isot julkiset muutoshankkeet, kuten Apotti ja Helsingin kaupungin palkkajärjestelmä, ovat menneet viime vuosina pahasti pieleen. Vuorovaikutus ja yhteinen kehittäminen ovat älykkään kaupunkisuunnittelun ytimessä. Hyödyt tulevat myöhemmin. Tarvitsemme tehokkaammat ja tarkoituksenmukaisemmat prosessit. Näissä kummassakaan ei kuitenkaan ole päätösvaltaa. Suunnittelijoiden digitaalisten työkalujen tulee olla sellaisia, että tieto kulkee kitkatta järjestelmästä toiseen. { Yhdyskunta } kute1_32-37.indd 36 23.1.2023 14.43
Järjestelmämme eivät tosin ole vielä parhaita mahdollisia, vaan tietojen käsittely vaatii vielä aika paljon käsityötä, Ikonen sanoo. Kun sen päälle tuodaan asukaskyselyistä kerättyä tietoa, suunnittelun pohjaksi saadaan relevanttia karttapohjaista tietoa. – Suunnitteluprosessissa tulee vaiheita, joissa kerättyä tietoa pitää työstää suunnitelmiksi. – Olemme satsanneet paljon vuorovaikutteisuuteen uuden yleiskaavan yhteydessä. Vuorovaikutteinen suunnittelu innostaa PehmoGIS-menetelmästä kehitetty Maptionnaire-palvelu on digitaalinen alusta, jolla tietoa kerätään laajalta osallistujajoukolta eikä vain aktiivisimmilta kansalaisilta. Digitaalinen alusta mahdollistaa sen, että ihmiset voivat antaa omaa kokemuksellista tietoa ilman ryhmäpaineita ja vahvojen henkilöiden vaikutusta. Alan edelläkävijöitä ovat muun muassa Lahti ja Lappeenranta. Siivola korostaa sitä, että suunnittelijoilla pitää olla käytössä heidän työssään tarvitsema tieto. Näin ne voidaan kytkeä osaksi suunnittelua, Kyttä kertoo. Vuorovaikutteisuus ei ole uutta, vaan sitä on tehty kunnissa jo parikymmentä vuotta. ESPOOSSA älykäs suunnittelu ymmärretään vuorovaikutteiseksi, digitaaliseksi ja tietomalleihin perustuvaksi. Seuraava askel on sitten 3Dtai AR/VR-mallit, joita myös päättäjät ja kansalaiset voivat katsoa ja kommentoida, Jäppinen uskoo. Valitukset vähentyneet Kun Kyttä puhuu vuorovaikutuksesta, hän tarkoittaa suunnitteluprosessin eri vaiheissa molempiin suuntiin tapahtuvaa kommunikaatiota. Kyttä on vuodesta 2004 alkaen hämmästynyt yhä uudelleen, kuinka innostuneita kunnat ja kaupungit ovat olleet vastaanottamaan vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmiä ja työkaluja. Samalla resurssipula aiheuttaa turhautumista, kun kaikkia uusia toimintatapoja ei ole mahdollista ottaa käyttöön, Kyttä sanoo. Olemme keränneet tietoa kaupungin nettisivujen kautta. Espoossa on paneuduttu siihen, että kaupunkilaiset saadaan osallistumaan mahdollisimman kattavasti. Tietoja voi syöttää palveluun kaikessa rauhassa silloin kun on aikaa, vaikkapa keittiön pöydän ääressä. Kuntalaisten osallistamisen myötä suunnittelun tulokset ovat todennäköisemmin parempia kuin ilman sitä. – Olemme parin kolmen vuoden ajan kyselleet aktiivisesti, mitä toiveita ja tavoitteita kaupunkilaisilla ja asukasyhdistyksillä on kaupunkisuunnittelusta. Näin vuorovaikutuksen keinot vaihtelevat prosessin aikana. Avoimempia suunnitteluprosesseja Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun professori ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on viidentoista vuoden ajan kehittänyt PehmoGIS-menetelmää. Tietojärjestelmät eivät taivu kaiken kattavan datan hyödyntämiseen. Kun ideat on koottu vaihtoehdoiksi, näistä voi äänestää isompi joukko. – Lahdessa on havaittu, että varhaiseen vuorovaikutukseen satsaaminen maksaa itsensä takaisin, kun valituksia tulee vähemmän, Kyttä kertoo. Samalla olemme alkaneet järjestää alueellisia asukasiltoja, joita kehitettiin korona-aikana etätilaisuuksiksi, suunnittelupäällikkö Liisa Ikonen kertoo. Näytämme heille, miten helppoa digitaalisella palvelulla osallistuminen on ja kerromme, mitä osallistuminen merkitsee ja mihin se vaikuttaa, Ikonen sanoo. Vuorovaikutteisilla keinoilla on kerätty tietoa muun muassa Pohjois-Espoon karttapohjaan, josta tieto välittyy edelleen kaupungin tietojärjestelmiin palvelemaan suunnittelua. Yksi keino on ollut kaupunkia koskevan tiedon jakaminen myös englanniksi. • kute1_32-37.indd 37 23.1.2023 14.43. – Olemme kehittäneet järjestelmää erittäin helppokäyttöiseksi. – Suunnittelijoissa on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Ihmisten kokemuksille, käyttäytymismalleille tai ympäristöön kohdistuville kehittämistoiveille annetaan osoite, johon ne liittyvät. Kun tieto on suoraan digitaalisessa muodossa, se voidaan integroida helposti osaksi suunnittelujärjestelmiä. Mun Espoo -kyselyssä olemme keränneet kaupunkilaisilta kymmeniä tuhansia merkintöjä. – Perinteiset asukastilaisuudet ovat digitaalisten välineiden rinnalla edelleen tärkeitä, suunnittelupäällikkö Meiri Siivola lisää. Silloin mukaan saadaan ehkä idearikkaimmat ja luovimmat henkilöt. Muutkin kuin perinteisesti aktiivit ihmisryhmät halutaan mukaan. Nämä ihmisryhmät ovatkin osallistuneet aktiivisesti tietojen syöttämiseen järjestelmään, Kyttä sanoo. Tämä laaja data-aineisto on meillä päätöksenteon tukena, suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen sanoo. Tällöin tarvitaan intensiivisempää yhteissuunnittelua, johon osallistuu pienempi määrä kuntalaisia. Tämä vastaa tuotesuunnittelua, jossa käyttäjien palautetta on jo pitkään käytetty parempien tuotteiden suunnitteluun. • laiset otetaan mukaan suunnitteluprosessiin. Tietoa on kyllä paljon tarjolla, mutta kaikkea tietoa ei ole vielä helppo hyödyntää. – Ei mene kauaa siihen, että kaikki asemakaavan luonnokset ja havainnekuvat ovat digitaalisia. – Pehmeä paikkatieto tuo uuden tietokerroksen perinteisen paikkatiedon rinnalle. Ikonen tarkentaa, että tietomalleja käytetään laajasti jo nyt, jolloin rakennuslupia voidaan jouduttaa ja infrarakentamista johtaa entistä paremmin. Olemme keränneet paljon palautetta muun muassa lapsilta, nuorilta ja ikäihmisiltä. Osallistuvan ja vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteet ovat selkeät: entistä laadukkaampi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kaupunkiympäristö sekä reilut, demokraattiset ja avoimet suunnitteluprosessit. Se on saanut kansainvälisen nimen PPGIS (Public Participation GIS), ja suomalaisyritys Mapita on tuotteistanut sen pohjalta Maptionnaire-palvelun. Tällä menetelmällä voidaan saavuttaa aito vuorovaikutteisuus, jonka kuntalaiset voivat itse todentaa, Kyttä sanoo. – Kaavoittajat tekevät tyypillistä karttatarkasteluja, joiden takana on paikkatietoa. – Laki edellyttää, että teemme vuorovaikutteista suunnittelua, mutta minimissään käytäntö on hyvin näennäistä. Nuori polvi on sitä mieltä, ettei ole muuta tapaa kuin vuorovaikutteinen suunnittelu. Elinympäristön kokemuksellista tietoa keräävää menetelmää on käytetty 10 000 projektissa muun muassa Denverissä, New Yorkissa ja Singaporessa. Kuntatekniikka 1/2023 37 Espoo motivoi asukkaat suunnitteluprosessiin . – Lasten ja ikäihmisten mukaan saaminen on tärkeää. Suunnittelun työvälineet kehittyvät hyvää vauhtia. Tavoitteena on, että jatkossa tieto virtaa automaattisesti prosessien ja tietojärjestelmien läpi yleiskaavavaiheesta aina rakennuslupiin saakka
38 { Yhdyskunta } 1/2023 Kuntatekniikka Rovaniemen etsii matkailuvaltteja luonnon elementeistä JÄÄNVEISTOA JA REPOSIA Rovaniemen keskustan matkailunähtävyys on lato Lordin aukiolla. kute1_38-40.indd 38 23.1.2023 14.43. Jäätaidetta Arktikumin pihalla. Kaupungin vetovoimaa voisi kohentaa jäänveistotapahtumalla, pohjoisen valolla ja jopa pimeydellä. Se toimii joulun aikaan seimenä
Pohjoinen valo on alati muuttuva. – Valaistusta muutetaan ja uusitaan pala palalta, sillä yksi älykäs katulamppu kestää noin 30 vuotta, Vuorenmaa kertoo. Rovaniemen keskusta hotelleineen toimii lähinnä matkailijoiden nukkumapaikkana, sillä ohjelmapalvelut, kuten koiravaljakko-, kelkkaja porosafarit järjestetään kaukana luonnossa. – Esimerkiksi puusta veistetty värikäs poro Bella seisoo Arctic Light Matti Säynäjäkangas lautailee Lordin aukiolla Rovaniemen keskustassa. Puolet maailman väestöstä ei ole tottunut näkemään tähtitaivasta. Timo Jokela on riskissä kunnossa. – Talvisesonkiin perustuvan kaupungin ongelma on siinä, että matkailijat hakeutuvat keskustasta napapiirillä sijaitsevaan Pajakylään, jossa on joulupukki ja muut viihdykkeet, sanoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen. Valoja roiskitaan sinne tänne. Kiehtova pohjoisen valo Uutta vetoa Lapin pääkaupungin keskustaan etsittiin EKK:n järjestämässä tilaisuudessa Rovaniemellä. Joiltakin alueilta voisi sammuttaa hetkeksi katuvalot, jotta revontulien katselu onnistuisi kaupungissa, ehdottaa valosuunnittelija ja taiteilija Riikka Vuorenmaa. Lauantaina palvelevat kaupat vähenivät selvästi (14 kappaletta) edellisvuodesta, kertoo elinvoimatutkija Martti Wilhelms Salokorpi Oy:stä. kute1_38-40.indd 39 23.1.2023 14.43. Toisaalta uusi valaistustekniikka mahdollistaa Vuorenmaan mukaan elämyksellisen valaistuksen. Jopa pimeys on voimavara, sillä puolet maailman väestöstä ei ole tottunut näkemään tähtitaivasta. – Kesällä vastaava tilaisuus voisi olla puunveistotapahtuma, johon jokainen voisi osallistua. Hänen veistämänsä kala painaa 30 kiloa. – Rovaniemen keskustaan ei tarvitse tuoda sykkiviä neonvaloja, vaan hyödyntää sitä mitä täällä jo on. Sen uhka on suunnitelmallisuuden puute. Vetoavaa veistotaidetta Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen professori Timo Jokela leikkaa moottorisahalla palan jäätä suuresta jääkuutiosta Pilkkeen vieressä sijaitsevan Arktikumin pihalla. Kaupungeissa yleistyvät hänen mukaansa valaistuksen yleissuunnitelmat, joita laaditaan kaupunginosatasolla. Sen jälkeen hän veistää jääkappaleesta kalan talttaa hyväksi käyttäen. Paikalle voitaisiin tuoda myös myytäviä puuveistoksia, sillä pohjoisessa on paljon kädentaitajia, sanoo Rovaniemen Seudun Markkinakiinteistöt Oy:n palvelupäällikkö Risto Saukkoriipi. – Rovaniemen keskustassa voitaisiin järjestää koko pakkaskauden ajan jäänja lumenveistotapahtumia, joihin kaikki, myös matkailijat voisivat osallistua, Jokela ehdottaa. Onnistunut ratkaisu on ollut nelostien päälle rakennettu Rinteenkulman kauppakeskus, jonne pohjoiseen autoilevan on helppo poiketa. 39 Kuntatekniikka 1/2023 Tekst ja kuvati: Tapio Mainio R ovaniemen keskustan elinvoima on laskenut neljänä vuonna peräkkäin, joskaan se ei ole läheskään Suomen huonoin. – Tammikuussa 2022 Rovaniemen keskustassa oli 41 tyhjää liiketilaa, 8,8 prosenttia kaikista liiketiloista. Tiedekeskus Pilkkeessä paneuduttiin arktisuuteen ja sen mahdollisuuksiin sekä tuotiin esille kaupungin omaleimaisia asioita, kuten lumija jäärakentamista ja koulutusta, säilölumihankkeen tuomia mahdollisuuksia lumein vähentyessä tulevaisuudessa sekä arktisen valaistuksen ja pimeyden hyödyntämistä. Hän nostaa suorille käsille valmiiksi veistämäänsä jääkalaa, joka painaa noin 30 kiloa
Silloin ne kannattaa tuhota ennen kuin ne muuttuvat rumiksi möhkäleiksi, Jokela sanoo. { Fakta } -hotellin edessä Valtakadulla. kute1_38-40.indd 40 23.1.2023 14.43. – Myös ammattimaisella lumija jäänveistotaiteella on pitkät perinteet. Sopivan teoksen saattoi tilata ravintolaan juhlapäiväksi, Jokela kertoo. Tunnetuimpia niistä ovat Suomen Ladun järjestämät lumenveistokilpailut. Se julkistettiin joulukuussa 2021. 40 { Yhdyskunta } 1/2023 Kuntatekniikka Kaupunkisuunnittelun pohjaksi elinvoimalukuja . – Rovaniemen keskustaan ei tarvitse tavoitella mitään suurta, ei mitään Kemin lumilinnaa. Jyväskylässä kohtalokasta oli marketien rakentaminen keskustan ulkopuolelle. Lunta ja jäätä on Jokelan mukaan käytetty kautta aikojen erilaisten rakennelmien ja veistosten materiaaleina. Kaupungit kustantavat analyysin teon, sillä ne tarvitsevat tietoja kaupunkisuunnittelunsa pohjaksi. Rajuimmin keskustojen näivettyminen kiihtyi viime vuonna Wilhelmsin mukaan Salossa, Loimaalla ja Jyväskylässä. Kaupunkikeskustojen elinvoimalukua on mitattu vuodesta 2015 lähtien. Suomessa lumija jäänveistokilpailuja on pidetty 1980-luvulta lähtien. toimintavuotta viime vuoden elokuussa Turussa. Keskustojen elinvoimaa seurataan 40 kaupungissa. On tehty lumimajoja, -linnoja ja -ukkoja. Elinvoimalaskennan perusteella ne kykenivät pitämään keskustat elinvoimaisina korona-aikanakin. Jään voi myös silittää tai kiillottaa vedellä, kaasuliekillä tai silitysraudalla. Sama ilmiö on tapahtunut Porissa, kun kauppakeskus Puuvilla valmistui keskustan ulkopuolelle Kokemäenjoen pohjoispuolelle. EKK täyttää kesällä 25 vuotta VUONNA 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Japanissa kokit toimivat jäänveistäjinä ja toteuttivat näyttäviä veistoksia pöytäkoristeeksi. Jääteoksen pinnan voi lopuksi viimeistellä taltalla tai raspilla. Kylmemmässä säässä jää on hauraampaa ja lohkeilevaa, jolloin veistäjän on oltava varovainen, jotta veistos ei tuhoudu. Esimerkiksi kuuraiset jääveistokset kirkastetaan kaasuliekin avulla. Sen on veistänyt sallalaislähtöinen Mikko Virkkula, Saukkoriipi kertoo. – Jääveistosten ainoa huono puoli on siinä, että niitä pitää huoltaa säännöllisesti. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Salossa tyhjiä liiketiloja oli 21 prosenttia kaikista eli tyhjillään oli joka viides keskustan liikehuoneisto. Taltalla ei hakata jäätä vaan höylätään taltan suoralla reunalla. Keskeistä elinvoiman laskemisessa on lauantaina ovensa auki pitävien kauppojen, ravintoloiden ja palveluyritysten, kuten parturi-kampaamoiden määrä. Arktikumin pihalle tuotu jääkuutio houkuttelee rovaniemeläisiä kokeilemaan veistotaitojaan. Sen sijaan puutyöt ovat kestävämpiä sään vaihteluille, Saukkoriipi sanoo. SYYNÄ keskustojen elinvoiman laskuun ovat muun muassa kaupan rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu, sanoo elinvoimatutkija Martti Wilhelms. Pohjoismaissa lumija jäänveistotaide on pelkistettyä Aasiaan verrattuna. – Jouluja kevätmatkailun välissä on helmikuun paussi, joka voisi olla sopiva rakennetun jääja lumitaiteen tapahtuma-aika. Markkinakiinteistöt on Rovaniemen kaupungin omistama yhtiö, joka vuokraa tiloja ja tapahtuma-alueita yritysten käyttöön. Veistotyötä taltalla ja silitysraudalla Paras jäänveistosää on Jokelan mukaan viiden ja kymmenen pakkasasteen välillä, jolloin jääpalat tarttuvat yhteen nopeasti. Samoin tyhjät liiketilat vähentävät elinvoimaa. Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Järjestöön kuuluu sata suomalaista kaupunkia. – Hyvässä ohjauksessa ja pienryhmässä jopa pienet lapset voivat veistää jäätä taltoilla, Jokela sanoo. Lapissa on Jokelan mukaan useilla paikkakunnilla erilaisia jäänveistopuistoja, linnoja ja lumihotelleja, joista tunnetuin on Kemin lumilinna. Jäätä veistetään sähkösahalla ja jäätaltoilla. Järjestö haluaa kehittää kaupunkikeskustoista eläviä, elinvoimaisia, viihtyisiä ja kilpailukykyisiä. Se perustuu EKK:n menetelmään. Siihen tarvittavat mittaukset, kuten tyhjien liiketilojen kartoittaminen tehdään jalkatyönä. Rovaniemen ystävyyskaupungissa Kiinan Harbinissa järjestetään joka talvi suuri lumija jäätaidefestivaali, jolloin jäästä rakennetaan kokonainen pieni kaupunki. – Kevätauringossa jääveistokset sulavat ja niiden pinnalle kerääntyy pölyä ja roskia. Puutyötaltasta voi tehdä jäätaltan taittamalla taltan varren seitsemän asteen kulmaan. Jyväskylässä luku oli 16,6 prosenttia. Se juhli 25. Porissa tyhjien liiketilojen osuus oli 14,4 prosenttia.
kute1_38-40.indd 41 23.1.2023 14.43. Julkisten hankkeiden kustannuslaskennan epävarmuutta ja sitä koskevaa viestintää on pohdittu rakennuttajia edustavan Raklin, Väyläviraston ja kymmenen suurimman kaupungin muodostamassa työryhmässä. 41 Kuntatekniikka 1/2023 { Rakentaminen } Teksti: Matti Valli I soissa hankkeissa rakennusaikana tulleet yllätykset saattavat vaarantaa koko projektin jatkuvuuden. Työryhmän lokakuun lopussa julkistettu raportti Suurten rakennushankkeiden kustannusarvioinnin luotettavuus päätyy suosittelemaan, että kaupunkien suurissa rakennushankkeissa alettaisiin laajamittaisesti soveltaa epävarmuustasoajattelua. K uv a M at ti Va lli Tampereen rautatieaseman vieressä sijaitsevan suojellun jugend–tyylisen tavara-aseman siirto tuli maksamaan miljoona euroa alkuperäistä kustannusarviota enemmän. Kategorioita, joiden osalta riskejä tarkastellaan, on viisi: suunnittelu, hankeaikataulu, rahoitus, markkinat ja kompleksisuus. Epävarmuustasolla yksi epävarmuudet ovat vähäisiä ja tasolla neljä ne ovat suuria. – Epävarmuusajattelu on raportin perusviesti. – Esimerkiksi tasolla neljä eli neloskorissa rakentamisolosuhteet ovat Hankkeiden kustannusarvioiden luotettavuudelle oma arviointi Budjetin vartijat Kaupunkien suurissa infraja rakennushakkeissa kustannusarvion pettäminen ja lisäkustannukset tulevat usein yllätyksenä. Hankkeelle määritellään epävarmuustasoa kuvaava kori sen mukaan, kuinka monessa eri kategoriassa hankkeessa on havaittavissa erilaisia epävarmuustekijöitä, työryhmässä mukana ollut Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen sanoo
Toinen tapa on ollut, että lasketun summan päälle lisätään riskivaraus, vaikkapa 25 prosenttia. – Ellei avaaminen onnistu, keskustelu voi kärjistyä siihen, että ”eivätkö asiantuntijat osaa sanoa, mitä joku maksaa”. – Jos alkuvaiheessa annetaan joku tietty kustannus, joka ei pidä, joudutaan selittämään, miksi kustannusarvio ei pitänytkään paikkaansa, Tietäväinen kuvaa. Lopputulos alkaakin näyttää toisenlaiselta. – Ero on kuitenkin se, että epävarmuustasomalli antaa yhteen lukuun pohjautuvaa prosenttipohjaista riskivarausta tarkemman kuvan siitä, mitä ne kyseiset epävarmuustekijät ovat. Mallin mukaan toimien voimme nostaa esiin aikaisempaa parempia perusteluja sille, – Kehitetyn mallin avulla eri hankkeiden kustannusarvioita voidaan tarkastella samanlaisin lähtöoletuksin koko maassa, Kimmo Suonpää sanoo. 42 1/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } haastavat, eikä esimerkiksi pohjaolosuhteita ole tutkittu tarpeeksi. kute1_38-40.indd 42 23.1.2023 14.43. Kustannuksia voi haarukoida Epävarmuuksista on osattava viestiä oikein. Toisin sanoen kustannukset voivat kasvaa, kun projektin olosuhteet, laajuus ja laatuvaatimukset täsmentyvät. – Itse hankkeen aikanakin voi tulla yllätyksiä, etenkin infrapuolella. – Tämä kaikki tukee nykyistä tapaamme toimia. – Hanke voidaan käynnistää tietyllä kustannusolettamalla, mutta suunnittelun tarkentuessa laatukriteerit, tekniset ratkaisut ja jopa hankkeen laajuus tarkentuvat. Kun ne tunnetaan, mahdollisten poikkeamien ja erilaisten riskien vaikutuksia lopputulokseen voidaan haarukoida. – Mallin mukaan epävarmuustekijät esitetään määrämuotoisina, mikä tukee viestinnän ymmärrettävyyttä niin luottamushenkilöiden kuin kuntalaistenkin suuntaan, Suonpää sanoo. Joskus varausta ei anneta ollenkaan tai se voi olla jotain muuta siltä väliltä. Kustannushaarukan avaaminen heti hankkeen alkuvaiheessa edistää sitä, että valmistelun luotettavuutta ei kyseenalaisteta jatkossakaan. Ne voivat piillä vaikkapa pohjaolosuhteissa, kun siltaa tai tukimuuria rakennetaan. Tämä on omiaan hämmentämään päättäjiä, Tietäväinen kertaa. Määrämuotoinen ilmaisu helpottaa hahmottamista Työryhmässä mukana ollut Turun kaupungin kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää näkee merkittävänä sen, että riskien luokituksille on nyt luotu koko maassa pätevät yhtenäiset suuntaviivat. Arvio ei tiedon väärti Tietäväisen mukaan tärkeää projektin etenemiselle on, että päättäjät ja kuntalaiset voivat tiedostaa heti alkuvaiheessa, että kustannusarvioon sisältyy usein epävarmuutta. Isoissakin aluerakennushankkeessa näkyviin saatetaan pyöräyttää vain yksi luku, mitä sen toteuttaminen maksaa. Tietäväisen mukaan tällöin on kysyttävä, voidaanko tilannetta parantaa joillakin ohjaustoimilla, vai onko tilanne sellainen, että hanketta on vain jatkettava. Turun kustannusarviossa puhutaan hankevarauksesta, Suonpää sanoo. Suonpään mukaan mallin pohjalta hankevarauksen suuruutta ja käyttöä voidaan perustella aikaisempaa paremmin. Suurella todennäköisyydellä kustannukset kuitenkin pysyvät esitettyjen raamien sisällä. Sekä kaavoitukseen että hankesuunnitelmiin sisältyy epävarmuutta. Jatkossa tilaajaorganisaatiot voivat tarkastella hankkeiden kustannusarvioita samansisältöisin lähtöoletuksin. – Kokemukseni mukaan isoissakin aluerakennushankkeessa näkyviin saatetaan pyöräyttää vain yksi luku, mitä sen toteuttaminen maksaa. Myös kustannusnäkymien muutoksista on kerrottava mahdollisimman pian. Tietäväisen mukaan Suomessa on pitkälti insinöörimaailmaan pohjautuva perinne, että suunnitteluvaiheen jälkeen päättäjille kustannusarvioksi voidaan ilmoittaa yksi tarkkaan laskettu luku eikä mitään haarukkaa sen päälle. Kustannuspaineita aiheuttavat etenkin suunnitteluvaiheessa esiin nousevat muutostarpeet. – Käytännössä perinteinen riskivarauspohjainen tapa kustannusten ilmoittamiseen johtaa lähes samaan lopputulokseen kuin työryhmässä kehitetty epävarmuustasoajatteluun perustuva malli, Tietäväinen toteaa. – Turussa mallin sisäänajo ei tule olemaan ongelmallista, sillä vastaavanlainen, tosin huomattavasti suppeampi ajattelumalli on jo käytössä. Aikatauluun vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, kuten esimerkiksi odotettavissa olevia kaavavalituksia
Viestinnän merkitys kasvaa sitä isommaksi, mitä suurempia epävarmuustasot ovat, Taipale sanoo. Siirron kustannukset arvioitiin tuossa vaiheessa 1,6 miljoonaksi euroksi, mutta kun urakka kilpailutettiin, tarjoukset olivat miljoona euroa kalliimpia. – On kerrottava päättäjille, että epävarmuudet tunnistetaan, mutta on järkevää mennä eteenpäin ja Raportin ohjeet auttavat jäsentämään hankalien hankkeiden tietomassaa. Samoin sekin pitää tuoda julki, jos epävarmuusanalyysi päätyy johtopäätökseen, että hankkeen toteutus tulee olemaan suhteellisen selkeää, hän sanoo. selventää niiden muuttumista hinnoiteltaviksi riskeiksi, Somersalmi jatkaa. Somersalmi korostaa, että kunnissa suositusten käyttöä koskevien linjausten olisi hyvä tulla johdon kautta. Sitä edellyttää myös vastuu yhteisten rahojen ja pelimerkkien käytöstä, hän sanoo. – Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronasta aiheutunut rakennuskustannusten nousu ovat johtaneet siihen, että joidenkin hankkeiden kustannusarvioita on jouduttu korjaamaan indekseillä vallitsevan kustannustason mukaiseksi, Suonpää kuvaa. Kyse oli Tampereen rautatieaseman vieressä sijaitsevan suojellun jugend-tyylisen tavara-aseman siirrosta joitakin kymmeniä metrejä pois uuden kadun alta. – Epävarmuustasomalli lisää ymmärrystä siitä, että tarkkaa kustannusta ei hankkeen alkuvaiheessa voida aina antaa, vaan on tyydyttävä loppusumman haarukointiin, Milko Tietäväinen sanoo. – Turussa on käynnistymässä lähivuosina monia suuria hankkeita, ja tämä projekti tuo hyvin näkökulmaa muun muassa näiden kustannusarvioiden viestintään liittyen. kute1_38-40.indd 43 23.1.2023 14.43. – Asema päätettiin siirtää kustannusarvion ylittymisestä huolimatta, Tietäväinen sanoo. kuinka hankevarausten määrittelyssä ja epävarmuuden viestinnässä tulee toimia, hän pohtii. Hankkeen alkuvaiheessa puhutaan helposti vain teknisistä riskeistä. – Epävarmuuksista ei kuitenkaan pidä liputtaa jokaisessa hankkeessa vain varmuuden vuoksi. Kustannusten nousu aiheutti päättäjissä huolta. Luokittelu jäsentää tietomassaa Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipaleen mukaan hankkeen loppuraportissa kuvatut käytännöt ovat hyvää käytäntöä kaikkiin hankkeisiin. – Vuonna 2014 hyväksytty kaavaratkaisu perustui aseman siirtämiseen. Merkittävää on muun muassa viestinnän keskeisen roolin korostaminen. – Valmisteleva taho joutuu hyvin aikaisessa vaiheessa ja varsin vähäisin tiedoin esittämään alustavia kustannusarvioita siitä, mitä hankkeen kustannus tulee olemaan, Somersalmi sanoo. Käsitteenä epävarmuustaso on varsin helppo ymmärtää – korkean epävarmuustason omaava hanke on aina epävarmempi kuin ykköstason epävarmuuden omaava hanke. – Nyttemmin on tunnistettu, että varsinkin kaupunkien merkittävät hankkeet vaativat aktiivista viestintää ja tiedottamista. Somersalmen mukaan epävarmuusajattelu tuo systemaattisuutta alustavia kustannusarvioita koskevaan alkuvaiheen viestinään. Siirto toteutettiin pari vuotta sitten. MILKO TIETÄVÄINEN kertoo omalle kohdalle sattuneen esimerkin siitä, miten suunnitteluvaiheessa lasketut kustannukset nousivat urakkalaskennassa miljoonalla eurolla, mutta siitä huolimatta hanketta päätettiin jatkaa. Haarukka kapenee hankkeen edetessä Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo, että epävarmuustasoa koskeva malli pohjautuu työryhmässä tehtyyn analyysiin, jossa selvitettiin, mitkä tekijät takavuosien isoissa hankkeissa ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja johtaneet kustannusmuutoksiin alustavan kustannusarvion tekemisen jälkeen. Kun kunta tai muu julkinen talo lähtee edistämään merkittävää hanketta, eri tahot haluavat hyvin nopeasti tietoa niiden kustannuksista. Raportti sisältää suosituksia kunnille ja kaupungeille niin päättäjäkuin muuhunkin viestintään. Selkeämpi sabluuna viestintään Raklin Mikko Somersalmi pohtii, että rakennushankkeiden suunnittelussa viestintä ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa. Suuret hankkeet vaativat yleensä pitkäaikaisen valmisteluketjun, ja etenkin rahoituksen saatavuuden ja muidenkin kustannusten osalta tilanne elää matkan varrella moneen kertaan. – Aivan varmasti hankeorganisaatiot ja insinöörit toteuttavat niitä linjauksia, mutta asialle on hyväksi, jos toimintamallilla on johdon tuki, Somersalmi pohtii. Vaihtoehtoja oli kaksi: joko laaditaan edullisempi asemakaavaratkaisu tai jatketaan hanketta. Oman aikansa ottaa toki käytännön tavan löytäminen, jolla luodut mallit ja käytännöt saadaan osaksi normaalia työn tekemistä. Tiedetään, mitä päättäjille ja kuntalaisille on syytä kertoa missäkin hankkeen vaiheessa. – Raportin ohjeet auttavat jäsentämään hankalien hankkeiden tietomassaa. – Kiusallista on se, että alkuvaiheessa ja puutteellisin lähtötiedoin esitetty yhden lukuarvon arvio jää elämään niin mediakentässä kuin päättäjäportaassakin. • Kuntatekniikka 1/2023 43 Meni vähän yli . – Korimallissa otetaan mukaan myös muita tekijöitä, kuten hankkeen monimutkaisuus, markkinatilanteen muutokset, sidostyhmien määrä ja rahoituksen saatavuus, Somersalmi kuvaa. – Sitäkin korostetaan, että hankkeiden hyödytkin on nostettava esille
Kansainvälisen liiton (IFME) Globaalit Kuntatekniikan Palkinnot jaetaan 2024 Kansainvälinen liitto on ennen pandemiaa jakanut ensimmäiset globaalit palkinnot vuonna 2019 Kansas Cityssä. Kuntatekniikan päivät 10.–12.5.2023 – merkitse jo kalenteriin! Opintomatkoilla oppii aina uutta. Tässä tutustutaan 3D-kuvauspalveluun Amerikan kuntatekniikan päivillä. Sillä aikaa kun kuntatekniikan ammattilaiset imevät uutta oppia itseensä, puolisot saavat hengenravintoa. Lisäksi jos puolisosi on jäänyt aiemmin kotiin ruikuttamaan, niin otathan hänet nyt mukaan. Teimme puolisoille Alvar Aaltoon keskittyvän erityisohjelman. Kuntatekniikan päivät pidetään tänä vuonna tutussa Jyväskylässä, mutta ohjelmaan on tulossa vahva edustus myös ympäryskunnista. Päivien ohjelmaa on hivenen taas muutettu palvelemaan paremmin osallistujia. Sen sisältö on varmasti kiinnostavaa myös kuntateknikoille, joten varaattehan aikaa tutustua alamme tärkeimpiin palveluntarjoajiin ja uutuuksiin. Toki iltaohjelma on kuitenkin yhteistä, joten luvassa on mukavaa yhdessäoloa. Kuvassa palveluntarjoaja ja Heikki Lonka. 44 1/2023 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } KUNTATEKNIIKAN päivien ohjelma julkaistaan 23.1., joten ole tarkkana. Silti mitään emme ole jättäneet pois! Päiville on tulossa myös kovan luokan Keynote-esiintyjiä, yleisen turvallisuuden huippuasiantuntijan Jarno Limnell sekä Jyväskylän yliopiston kognitiotieteiden professori Pertti Saarikoski, joka on tulossa puhumaan älykkäästä kuntatekniikasta. Kuntatekniikan päivillä järjestämme muiden yhdistysten kanssa Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn. kute1_44-51.indd 44 23.1.2023 14.40
Seuratkaa ilmoitteluamme ohjelmasta! Omaisuudenhallinnan syyspäivät ja kunnossapitäjien lepopäivät Vihdoin pääsemme pandemian jälkeen vauhtiin, sillä ihmiskunta alkaa uskoa taas valoisaan tulevaisuuteen. Opintomatkan ajankohta on 9.–18.6. Nyt Globaalit Kuntatekniikan Palkinnot jaetaan 2024 IFME-konferenssissa Hollannissa. Konferenssin ohjelma ei ole vielä tarkemmin tiedossa, mutta seuraathan ilmoitteluamme. Eli laittakaahan pyörät pyörimään, jotta saadaan hyviä Kuntatekniikan saavutusten ehdokkaita, sillä voittajat saavat maailmanlaajuista näkyvyyttä! Katutyökoulutusta pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksia on luvassa tulevana keväänä kaksi fyysistä tilaisuutta: ensimmäinen on 15.2. Luethan nettisivuiltamme lisää ja vinkkaat kollegoitasi koulutukseen! Katutyöpäivät Tampereella 15.–16.3.2023. Matkan alustava hinta on 3 550 euroa. Alla on lueteltu meidän opintomatkoja. Molempia otsikon mukaisia tapahtumia alamme suunnitella Kuntatekniikan päivien aikana, eli jos haluat osallistua ohjelmaan tai esittää toiveita, niin nakkaathan kiinni toimistomme porukkaan, omaisuudenhallinta-klubin tämän vuoden puheenjohtajaan Tuula Smolanderiin tai kunnossapitäjien klubin puheenjohtajistoon Mari Heliniin ja Jyrki Vättöön. Molemmat koulutukset järjestetään Espoon Korpilammella. Järjestämme ohjelman yhdessä Australasian yhdistyksen (IPWEA) kanssa. Järjestämme äänestyksen ”vanhojen Euroviisujen tapaan”, eli IFME:n jäsenmaat saavat äänestää muiden maiden ehdokkaista kolmea omasta mielestään parasta. Hän auttaa mielellään oikean kurssin valinnassa. Ennen konferenssia pysähdymme Chicagossa tutustumassa heidän ajankohtaisiin hankkeisiinsa, ja konferenssin jälkeen pyörähdämme Meksikon puolelle tutustumaan heidän kuntateknisiin haasteisiinsa. Amerikan Talvitiepäiville . Jos jokin kiinnostaa, olethan yhteydessä toiminnanjohtajaan! Euroopan matkojen osalta IFME-konferenssiin Birminghamiin järjestetään opintomatka 16.–20.4. Lisäksi järjestellään omaisuudenja riskienhallintaan liittyvää opintomatkaa Hollantiin sekä Kansainvälisen omaisuudenhallinnan Instituutin (TheIAM) konferenssiin syksylle. Katutöiden sujuvoittaminen on ollut monen kaupungin agendalla jo vuosia. Opintomatkan alustava ajankohta on 24.8.–3.9. Opintomatkan tarkempi ohjelma valmistuu tammikuussa. Kattaus kansainvälisiä opintomatkoja Kuluvana vuonna suunnitelmissamme on järjestää lukuisa määrä opintomatkoja, sillä vuosi on tapahtumia täynnä. Menomatkalla tutustumme Singaporen omaisuudenhallintaan, itse omaisuudenhallinnan konferenssi pidetään Gold Coastin kaupungissa Australian itärannikolla. Lisäksi tällä haavaa tehdään kunnossapitolain tarkastelua, joten katutyöpäivät maaliskuun lopussa osuvat kuin nakki silmään. Omaisuudenhallinnan kansainvälistä koulutusta tarjolla jatkuvasti SKTY:llä on Australian yhdistyksen kanssa yhteistyösopimus, eli jos tunnet henkilökohtaista tai organisaatiosi kehittämispainetta juuri omaisuudenhallinnan saralla, niin olethan yhteydessä toiminnanjohtajaan. Katutöiden osalta yhdistyksessä on varsin virkeä ryhmä, joka viestittelee kaupunkien käytännöistä viikoittain. 45 Kuntatekniikka 1/2023 SItten tuli pandemia ja muutti kaiken. Vuoden ensimmäisenä kaukomatkana järjestämme opintomatkan 13.–21.4. • kute1_44-51.indd 45 23.1.2023 14.40. Konferenssi järjestetään Omahassa Nebraskassa, mutta ennen konferenssia käväisemme tapaamassa kollegoita Torontossa sekä Buffalossa. Siksi mekin uskallamme alkaa virittämään meidän erityisiin teemoihin keskittyviä kohtaamistilaisuuksia. Opintomatkan hinta on noin 1 950 euroa. Vuoden kolmas kaukomatka on Amerikan kuntatekniikan päiville (APWA PWX) San Diegoon. Matkan alustava hinta on 3 950 euroa. Jokainen arkipäivä Australiassa tutustumme jonkin suuren kaupungin omaisuudenhallintaan, eli kyseessä on erinomaisen tiukka ja käytännönläheinen setti strategista ja operatiivista omaisuudenhallintaa. Konferenssin jälkeen pyörähdämme tutustumassa talvikunnossapidon järjestelyihin Minneapolisin sekä St. Opintomatkan alustava hinta on 3 750 euroa. Opintomatkalle on jo neljä ilmoittautunutta, joten ilmoittaudu kiireesti, jos haluat mukaan! Vuoden toinen kaukomatka tulee olemaan tiukka, reilu viikon rypistys Australian mantereelle. Lisäksi ehdokkaiden välillä pidetään maailmanlaajuinen webinaari, eli ehdokkaat joka tapauksessa pääsevät esittelemään työnsä muulle maailmalle. Voittajat valitsee jury, ja arviointikriteerinä on YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Paulin kaupungeissa. Toki voit ilmoittautua opintomatkalle ja postituslistalle alustavasti. ja toinen on 29.3. Kyseinen yhdistys on jo niittänyt mainetta myös Amerikan mantereella, eli olisikohan meidänkin aika hypätä tähän junaan
Yksi suuri ja mielenkiintoinen haaste on keksiä käyttöä ensi keväänä sulkeutuvalle Helen Oy:n Hanasaaren valtavalle kivihiilivoimalaitokselle. Esittelyn jälkeen pääsimme kiertämään uusissa tiloissa. Vapaamuotoiset ehdotukset pyydämme osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi. Kaupunkikierroksen jälkeen tyytyväinen ja iloinen senioreiden porukka pistäytyi vielä pariin otteeseen keskustelemaan kuulemastaan ja näkemästään matkalla kohti ydinkeskustaa. Vierailu alkoi maukkaalla lounaalla ravintola Merrassa, minkä jälkeen Silja esitteli KYMPtalon sekä kävi läpi kaupungin uutta organisaatiota ja strategiaa. Vaikka tilat ovat hienot ja mahdollistavat kovin monimuotoisen työn tekemisen, koronakauden jälkeen on vaikea houkutella työntekijöitä työpaikalle. 46 1/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Ehdota vuoden saavutuksia ja stipendin saajia Saavutus-ehdokkaita ja opinnäytetyöstipendien ehdokkaita voi ehdottaa 14.4.2023 asti. Siljan jälkeen Helsingin rantaprojektien suunnittelun projektipäällikkö Matti Kaijansinkko kertoi Kalasataman alueen suunnittelutilanteesta ja tulevaisuudesta. Projektin uutena ja yllättävänä haasteena on alueen läpi johtavan Kulosaaren sillan huono kunto, mikä rajoittaa viereisten tonttien rakentamista. Isäntänä meillä oli toimialan hallintojohtaja Silja Hyvärinen. Lisäksi voittajat saavat mainetta ja kunniaa, sillä opinnäytetyön stipendiaatti saa 2 000 euron stipendin ja Kuntatekniikan Saavutusten voittajat pääsevät automaattisesti ehdolle IFME:n maailmanlaajuiseen Kuntatekniikan Saavutus palkintoon (lue lisää edelliseltä sivulta). Kohteena oli Helsingin kaupunkiympäristön toimiala ja aiheena Kalasataman aluerakentaminen. Saavutukset ja vuoden opinnäytetyö saa tänä vuonna aiempaa suuremman näkyvyyden, sillä Kuntatekniikan päivien seminaari päättyy näihin kolmeen esitelmään, joita kaikki tulevat kuulemaan. Jaathan tätäkin ilosanomaa omissa verkostoissasi! VSOP-klubi tutustumisretkellä Kalasatamassa 13.12.2022 Läpi tuulen ja tuiskun tarpoi 20 VSOP-senioria Helsingin kaupunkiympäristötaloon (KYMP) keskelle Kalasataman aluerakentamisprojektia. Siinäpä haastetta työnantajille yleisestikin. Haasteista huolimatta Kalasatamaan on rakennettu paljon komeaa kantakaupunkia, joka sijaitsee vielä sähköisen joukkoliikenteen eli nykyisen metron ja kahden tulevan raitiotielinjan varrella. Ja olivathan ne hienot…. Mielenkiintoisen päivän lopuksi kahdeksan senioria jatkoi Kansallisoopperan upeaan CircOpera 2.0 esitykseen. kute1_44-51.indd 46 23.1.2023 14.40. K uv a: D an ne VSOPklubi kaupunkiympäristölautakunnan salissa. KYMPtalosta lähdettiin projektinjohtaja Hannu Asikaisen johdolla katsomaan lumituiskussa Kalasataman rakentamista
De Kommunaltekniska dagarna ordnas i samband med den stora Samhällstekniska utställningen. Vi har nu börjat planera nästa asset management träff, som brukar ordnas på hösten. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Följ med vår hemsida för mera information om gatudagarna. Gatudagarna i Tammerfors 15.–16.3. Den första hålls den 15.2 och den andra den 29.3. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. Föreningens klubb för detta tema är verkligen aktiv – häng med du också, ifall ämnet intresserar. Hälsningar, Johanna Nyberg kute1_44-51.indd 47 23.1.2023 14.40. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. Följ med föreningens hemsida för mera information. Att göra gatuarbeten smidigare har varit på många kommuners agenda i flera år. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi DE Kommunaltekniska dagarna ordnas den 10–12.5. Vi hoppas att våra deltagare tar sig tid till att bekanta sig med utställningen – det finns helt säkert mycket att lära sig av branschens leverantörer. Skolningar för arbete på gatuområde Under våren kommer vi att ordna två skolningar för arbete på gatuområden. Båda hålls på plats i Esbo. Mera information finns på våra hemsidor. 050 438 3539 pirjo.siren@sipoo.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kehitysjohtaja, Sipoon kunta PL 7, Martinkyläntie 94, 04130 Sipoo puh. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. Ifall din maka eller make vill följa med till Jyväskylä men inte vill delta i seminarieprogrammet, så kan hen delta i vårt specialprogram med temat Alvar Aalto. Nytt för i år är parallellprogrammet för makan eller maken. Kvällsprogrammen är gemensamma för alla. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Markku Vento Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY 47 Kuntatekniikka 1/2023 SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Vi har än en gång utvecklat programmet för att bättre motsvara besökarnas önskemål – men vi har ändå inte lämnat bort något! Vi har dessutom också verkligen högklassiga Keynote-presentationer. Kontakta föreningen om du vill vara med och planera programmet! Internationella studieresor Vi kommer också att ordna många internationella studieresor i år. i Jyväskylä – skriv upp datumet i kalendern redan nu! Programmet för dagarna publiceras den 23.1. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Höstdagarna för asset management Äntligen kan vi ordna alla våra evenemang som fysiska tillfällen där vi verkligen kan mötas. Studieresorna är fina tillfällen att lära sig och få nya idéer till sitt egna arbete. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy puh. Gatudagarna ordnas för att kommunerna ska kunna mötas och diskutera detta tema och tillsammans hitta nya sätt att göra gatuarbeten och tillfälliga trafikarrangemang smidigare
Olimme osaltamme edistämässä mm. • FiSTT:n hallituksen pj. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Saimme onnistumaan hienoja asioita, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin uuteen vuoteen ja uusiin tuuliin. Jaostoiminnassamme näkyy vahva yhteistyö muiden eri toimijoiden kanssa, ja viime vuonna aloitimmekin kuntotutkimusjaoksessa yhteistyön Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy:n kanssa kuntotutkijoiden koulutustoiminnassamme. Aktiivinen jaostoimintamme on yhdistyksemme sydän, ja olen iloinen siitä sitoutumisesta ja aktiivisesta otteesta, jota jaoksissamme on. vuotuinen kansainvälinen No-Dig Helsinki -konferenssi ja näyttely. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt kute1_44-51.indd 48 23.1.2023 14.40. Pertti Leppänen Uudet tuulet Kunniapuheenjohtajakutsun Jari Kaukoselle välittivät sihteeri Sari Pietilä, puheenjohtaja Pertti Leppänen ja varapuheenjohtaja Antti Hekkala. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. 48 1/2023 Kuntatekniikka { FiST T } Puheenjohtajan tervehdys Puheenjohtajakauteni toinen vuosi on alkamaisillaan, ja jäljempänä hieman reflektiota välitilinpäätöksenä. Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Osaltani olen todella tyytyväinen ja kiitollinen viime vuodesta. Yhdistyksemme isoin vuodelle 2022 suunniteltu tehtävä oli syys-lokakuun vaihteessa pidetty Trenchless Week tapahtumaviikko, jonka aikana järjestettiin myös ISTT:n 38. Lisäksi käynnissä on alan kehittymistä tukevia hankkeita, muun muassa avointa tiedonsiirtoa alalla tukevan REST-rajapinnan kehittämisen sekä verkostojen elinkaaren hallinnan saralla. Osaltani haluan kiittää lämpimästi kaikkia tapahtuman järjestelyissä mukana olleita tahoja; yhdistyksemme aktiivista hallitusta, toimihenkilöitä, tapahtuman sponsoreita, näytteilleasettajia, luennoitsijoita ja Uusi vuosi, uusi hallitus ja uudet tuulet organisointikomiteaa sekä tietenkin tapahtuman kävijöitä. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Laadimme myös yhdessä Vesilaitosyhdistyksen ja Muoviteollisuus ry:n sekä kuntien putkimestarit ry:n kanssa Muoviputkijärjestelmien kaivamattoman (no-dig) asennustyön tarkastuslistan , joka tukee kaivamattomien työmaiden hyvää ja laadukasta lopputulosta. Trenchless Week oli kokonaisuutena onnistunut tapahtuma, joka on saanut paljon kiitosta. Jaostoiminnassa näkyy hienosti se, miten eri taustaorganisaatioista koostuva jäsenistömme pystyy yhdessä kehittämään alaa koko toiminnan parhaaksi. Kiitos onnistuneesta tapahtumasta kuuluu teille kaikille! Vuonna 2022 olimme jälleen mukana tukemassa alan tutkimusja kehitystyötä erilaisten oppaiden, ohjeistuksien ja opinnäytetöiden laadinnan osalta. Tapahtuman järjestäminen oli suurin ponnistus FiSTT:n yli 20 vuoden olemassaolon aikana. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Vesihuollon verkostotyömaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen päästölaskentatyökalun avulla -diplomityötä, Sustainable lifecycle management for water supply and sewer networks -työtä ja Vesijohtojen kunnon tutkiminen -opasta. Jotta voisimme entisestään kehittää jaostoimintaamme ja mahdollistaa jatkossakin aktiivisen ja tarpeisiin vastaavan jaostoiminnan, selkeytimme viime vuonna jaosten toiminnan periaatteita
Järjestämme myös perinteisen kansallisen No-dig-konferenssin ja jaamme siellä jälleen vuoden Kaivamaton teko -palkinnon (No-Dig Award ). Kunniakirja on työhuoneeni pöydällä kunniapaikalla FiSTT viirin vieressä. FiSTT:n hallitus onnittelee todellista No-Dig mentoriamme Jaria Kaukosta kunniapuheenjohtajuudesta!! ”Täytyy todeta, että yhdistys onnistui pitämään minut täydellisesti pimennossa tästä kunnianosoituksesta. Jari on edistänyt aktiivisesti yhdistyksemme ja muiden yhdistyksien yhteistoimintaa ja ollut edistämässä eri yhdistysten sulautumista yhteen FiSTT:n toiminnan kanssa. Tämän lisäksi tulemme kehittämään yhdistyksen viestintää vastaamaan nykytarpeita ja mahdollistaen ammatilliseen viestintään tarkoitettujen viestintäkanavien hyödyntämisen yhdistyksen toiminnassa. Näin ollen suurempaa ja enemmän lämmittävää kunnianosoitusta en voisi kuvitellakaan. Haluamme yhdistyksenä osallistua jatkossa myös aktiivisesti alan kansainvälisen katto-organisaation International Society of Trenchless Technology ISTT:n komiteatyöskentelyyyn ja olla sitä kautta vaikuttamassa alamme kehittymiseen myös kansainvälisessä kentässä. Tämän lisäksi haluamme aktiivisesti kehittää yhteistyötä ISTT:n, FiSTT:n sisarjärjestöjen ja muiden järjestöjen kuten Kuntien putkimestareiden, Suomen kuntatekniikan yhdistyksen, Infra ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja VVY:n kanssa. Uskommekin, että eri järjestöjen ja yhteisöjen yhteistyöllä pystymme paremmin vaikuttamaan meitä yhteisesti koskeviin asioihin. Jari valittiin mm. Olen yleensä melko ulospäin suuntautunut ja puhun ja keskustelen mielellään ihmisten kanssa, mutta tämä osoitus sai minut täysin sanattomaksi. Jatkamme myös vuonna 2023 aktiivista jaostoimintaamme. Varajäseninä toimivat Kuikka Sakari, Laakkonen Pekka, Lepola Karin, Mäki-Petäjä Janne, Simoja Jarkko, Sjöman Kimmo, Tillman Linnar ja Vartiainen Kimmo. Uusi hallitus tulee edistämään toimintaamme yhdistyksemme syyskokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman pohjalta. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Minun sydämeni on aina sykkinyt kaivamattomalle tekniikalle vuodesta 1982, jolloin urakoin ensimmäiset sujutukset ja kaivosaneeraukset, sekä FiSTT:lle sen perustamisesta, vuodesta 1999 lähtien. Hallituksen perusteluina esitykselle Jari Kaukosen kunniapuheenjohtajaksi kutsumiselle olivat Jarin perustajajäsenyyden ja pitkäaikaisen yhdistyksen puheenjohtajuuden ohella se, että Jarin rooli yhdistyksessä on koko yhdistyksen historian ajan ollut todella merkittävä. Jarilla on ollut ja on edelleen merkittäviä rooleja kansainvälisessä katto-organisaatiossa ISTT:ssä. Tavoitteenamme on myös kontaktoida yksi tai useampi yhdistyksen kansainvälinen sisarjärjestö ja hakea kokemuksia heidän tavastaan järjestää koulutuksia yhdistyksen nimissä. Kaukonen yllätettiin kutsulla kunniapuheenjohtajaksi Yhdistyksemme kevätkokous päätti 4.5.2022 hallituksen esittämänä kutsua yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen perustajajäsenen ja yhdistyksemme toiminnassa merkittävästi vaikuttaneen Jari Kaukosen. Tavoitteenamme on, että jokaisessa ISTT:n komiteassa olisi edustus myös FiSTT:n hallituksesta. Tulemme päivittämään yhdistyksemme strategian tulevan vuoden alkupuolella. Iso kiitos siskot ja veljet! I love trenchless!!!!!” -Jari Kaukonen• kute1_44-51.indd 49 23.1.2023 14.40. ISTT:n hallituksen puheenjohtajaksi ensimmäisenä pohjoismaisena edustajana koko ISTT:n historiassa. Vuoden 2023 hallituksessamme on mukana varsinaisina jäseninä Aksela Kia, Hekkala Antti, Hell Kimmo, Huhdanmäki Ville, Huttunen Matti, Kyntäjä Timo, Lampola Tiia, Lehtimäki Esko, Leppänen Pertti, Levänen Sami, Rautiainen Seppo ja Saartoala Mari. Jari on henkilönä huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksemme toimintaa. Haluan kiittää kaikkia matkani varrella kaivamattomuuksia edistäneitä kumppaneita ja kavereita, te olette osaltanne edesauttaneet tähän asemaan pääsemisessä. Lähdemme sisarjärjestöyhteistyön kautta saatujen kokemuksien ja vinkkien avulla kehittämään yhdistyksen omaa koulutustoimintaa. Alallamme on paljon tapahtumassa tulevina vuosina, ja tarvetta yhdessä kehittämiseen on. Tuolloin Jarille luovutettiin julkisesti kutsu FiSTT:n kunniapuheenjohtajaksi. 49 Kuntatekniikka 1/2023 Uusi vuosi tuo tullessaan uuden hallituksen. Jari on pyyteettömästi ja esimerkillisesti edistänyt kaivamattomien tekniikoiden edistämistä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. ISTT:ssä on tällä hetkellä seitsemän eri komiteaa: International No-Dig Committee, Membership Committee, Support Fund Committee, Technology and Education Committee, Outreach and Marketing Committee, Finance Committee ja Governance Committee. Kevätkokous päätti aikanaan salata tehdyn päätöksen ja luovuttaa sen julkiseksi vasta No-Dig Helsinki 2022 konferenssin ja messun yhteydessä järjestettävässä Galadinner -tapahtumassa
Espoo link.webropolsurveys.com Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 15.–16.3. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Hankintapäivä 14.2. Helsinki+striimaus kiinko.fi Kiinteistökauppa ja maanvuokra – kuntien ohjeistus 14.3. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/745 FCG:n aamukahvit: Rakennusten asumispotentiaalin kartoitus alueen vetovoimaisuuden rakentamisessa 10.2. Etäkoulutus kiinko.fi Ympäristöjohdon päivät 15.–16.2. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/747 Haitta-aineet rakennuksissa 15.2. Helsinki koulutus.fcg.fi/ Vastaavan työnjohtajan ajankohtaispäivät 16.–17.3. Tampere vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/id/733 Henkilökuljetuspäivät 2.–3.2. 50 1/2023 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Helsinki/etäkoulutus kiinko.fi kute1_44-51.indd 50 23.1.2023 14.40. Tampere koulutus.fcg.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus 2.2. Tampere novatron.fi Kuntien paikkatietoseminaari 14.–15.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Julkiset hankinnat rakennuttamisessa – viimeisimmät uudistukset 21.3. Jyväskylä rkl.fi Loma-asumisen muuttaminen vakituiseksi 21.3. Lahti koulutus.fcg.fi Kiinteistökaupan perusteet 16.2. Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi PKS Katutyöt-koulutus 15.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Talotekniikan LVI-valvojan koulutus LVI-TATE 8.3.–17.5. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/744 Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä 7.2. { Tapahtumakalenteri } Inframallinnuspäivät 2023 4.–5.4. Helsinki/webinaari ril.fi Vesihuolto ja kiertotalous 7.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 16.–17.3. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Verkkojulkisuus kaavoituksessa 17.2. Helsinki/webinaari ril.fi Digitaaliset ratkaisut 9.2
Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/736 Jätehuollon ajankohtaispäivä 18.4. Helsinki koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 22.3. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Kiinteistöjen ylläpitopäivät 22.–23.3. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi www.hortex.fi | puh. Helsinki vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/734 Hulevesipäivä 28.3. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Yksityistieavustukset 25.4. Tampere vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/735 PKS Katutyöt-koulutus 29.3. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Hallintopakkokeinot rakennusvalvonnassa 19.4. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 28.3. Espoo link.webropolsurveys.com Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 13.4. 010 320 3480 • Biohajoava katekangas ja muut viherrakennuskankaat • Tukiseipäät • Suojaverkot • Nurmireunukset ja luiskakennostot kute1_44-51.indd 51 23.1.2023 14.40. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kuntien etuosto-oikeuspäivä 18.4
Smartinfra ja digiturvallisuus 3. Kohdenna, mainosta, tavoita. Viherja liikuntapaikkarakentaminen 2. Kiertotalous, vesihuolto ja vuosikalenteri kute1_52.indd 52 23.1.2023 14.39. Kohdenna viestisi ja tavoita oikeat kohderyhmät. 1. Alihankinta ja korjausrakentaminen 5. Turvallisuus ja energiahuolto 6. Lisätietoa ja varaukset: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, 050 352 3277 Kuntatekniikan teemat vuodelle 2023 on julkaistu. YT-näyttelyraportti, koneet ja laitteet 4