1/2024 { Kolumni } Aku Aarva: Uusi vuosi, Energiaviraston uudet kujeet Lähiyhteyksiä kiskoilla Data lämmittää Maanjäristykset riski rakennuksille LEHMUSTEN KAUPUNKI kute1_1.indd 1 23.1.2024 9.20
6 { Maanrakennus } { Viheralueet } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } { Energia } { Liikenneväylät } { Lumirakentaminen } { Yhdyskunta } K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki Lappeenranta näkee kaupungissa kasvavien puiden ekologiset palvelut niin merkittäviksi, että puita varten laadittiin toimintaohjeet. 34 Heka ryhtyi rakentamaan passiivienergiataloja ............................... 51 1/2024 Kuntatekniikka 1. 31 Asevelitalot sotilaiden vertaistukea ............................................ 38 Tallinnan upea saldo vihreänä pääkaupunkina ....................................... .............................. .......................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. ................................. 2 Puusto kunniapaikalle Lappeenrannassa ..................................... 25 Yksinkertaisempia vesilaitoksia kalkkikivialkaloinnilla …….. ............................................. ..................................... 28 Maanjäristykset riskinä Suomessakin........................................... 22 Datakeskuksista lämpöä kaukolämmölle………. 20 Onko vedystä tuulienergian varastointiin. kute1_2-3.indd 2 23.1.2024 9.20. 41 Suomen kuntatekniikan yhdistys ............ 50 Palveluhakemisto.................................... 11 Tapahtumakalenteri ................................ 6 Lumilinnat kiinnostavat myös rakennusvalvontaa ………......................... 5 Kolumni: Uusi vuosi, energiaviraston uudet kujeet………... 12 Ratikka ja lähijuna ovat nosteessa……... 16 Katurakentamisen päästöjä voi leikata ……….. helmikuuta 1/2024 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s
Rakenteen muoto ja paksuus ovat avaintekijöitä, sillä lumella ei ole sitkeyttä. K uv a: Ta lli nn an ka up un gi n st ra te gi at oi m is to Tallinnan vuosi Euroopan vihreänä pääkaupunkina päättyi. 12 • Kangasala uusii torin kaupunkilaisten olohuoneeksi ja toimivaksi kauppaja tapahtumapaikaksi • Valkealan uusi monitoimitalo Kouvolassa monella tavalla esimerkillinen • Steady Energy suunnittelee kaupallista pienydinvoimalaa kansainvälisille markkinoille Heka rakennutti pilottina energiaomavaraisen kerrostalon, jonka talotekniikkaa se aikoo käyttää muissakin kohteissa. K uv a: Su sa Ju nn ol a K uv a: M ar ku s To rv in en Lumilinnoja rakennetaan Lapissa turvallisuus edellä. Sen aikana kaupunkiympäristö, yhteisöllisyys ja teknologian hyödyntäminen ottivat loikkia. 38 s. kute1_2-3.indd 3 23.1.2024 9.20. 3 Kuntatekniikka 1/2024 s. 31 KKuntatekniikka.fi s
Lisätietoa ja kumppanimyynti: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. 050 352 3277 SKTY Ajankohtaiset asiantuntijaluennot Case-esittelyt Kuntatekniikan saavutukset Kuntatekniikan näyttely 22.-25.5. Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä teknisen toimialan ammattitapahtuma. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Osallistujia päivillä on ollut noin 360. Tapahtuman järjestää SKTY. Rovaniemi, Lappia-talo Kuntatekniikan päivät 2024 kute1_4.indd 4 23.1.2024 9.19
Energia + digitalisaatio J okainen meistä raiteilla työmatkaavista ymmärtää toimivan raideliikenteen merkityksen arkeemme. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Alkuvuoden raideliikenteen ongelmat paljastivat rataverkkomme haavoittuvuuden. Tähän mahdollisuuteen on tarttumassa esimerkiksi Suomen Lähijunat Oy. 3.12. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Kaavoituksen lisäksi raidehankkeet vaativat paljon investointeja varsinkin alkuvaiheessa. Kunnat kyllä huolehtivat kaavoituksesta ja asemista, mutta itse raideinfra vaatii suuria panostuksia valtiolta. Olisiko poliittisesti näyttävien tunnin rata -hankkeiden sijaan sittenkin viisaampi panostaa kaupunkien joukkoliikenteeseen ja jo olemassa olevien raiteiden kunnostamiseen. Työmatkalaisen näkökulmasta asia on yksinkertainen: ylivoimaisesti tärkeintä on, että aikataulut pitävät kutinsa ja myös tietoliikenneyhteydet pelaavat riittävän hyvin. Vesihuolto + jätehuolto ja kiertotalous 3/24 20.6. Jokainen VR:n sovellusta käyttävä on huomannut vuoden alussa, kuinka paljon henkilökohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet käyttämällä raideliikennettä vaihtoehtona vaikkapa omalle autolle. Lähijunien ja kaupunkien sisäisten raiteiden kehittäminen on monesta syystä erittäin tarpeellista. Nopeat säiden vaihtelut laittoivat kaluston koville. Vaikka tammikuussa Suomessa olikin kovia pakkasia, mistään poikkeusilmiöistä ei ollut kyse. 15.10. Helsingin ja viime aikoina Tampereen hyvät kokemukset ovat saaneet ratikkapuheille lisäpotkua varsinkin Vantaalla ja Turussa. VR:lle alkuvuosi ei ollut paras mahdollinen. Kaupunkirakentaminen myös tiivistyy koko ajan ja toimiva raideliikenne tukee tätä kehitystä. Jos Suomen vilkkaimmalla kaukoliikenteen rataosuudella pääradalla junat puksuttivat jonossa peräkkäin hidasta vauhtia siksi, että toista rataa ei voitu vaihderikkojen takia käyttää, infra ei ole parhaassa mahdollisessa iskussa. Yrityksen ensimmäiset lähijunat on tarkoitus olla liikenteessä vuoden 2025 lopussa. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Merkitys konkretisoituu varsinkin silloin, kun raideliikenteessä esiintyy häiriöitä. Uudet liikenneyhteydet eivät kuitenkaan synny itsestään. Useassa kaupungissa panostetaan lähijunien lisäksi raitioliikenteeseen. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Panostusten kohdalla joudutaan miettimään, mikä on investointien todellinen vaikutus. Suomessa tämä väestöpohja olisi noin kymmenessä suurimmassa kaupunkikeskuksessa. Suomen raideliikenteen avaamisesta kilpailulle on puhuttu jo pitkään. Valtionyhtiö saikin käsiinsä tuhansia ja tuhansia korvaushakemuksia varsinkin kaukoliikenteen häiriöistä. 5 Kuntatekniikka 1/2024 { Pääkirjoitus } 1/2024 { Kolumni } Aku Aarva: Uusi vuosi, Energiaviraston uudet kujeet Lähiyhteyksiä kiskoilla Data lämmittää Maanjäristykset riski rakennuksille LEHMUSTEN KAUPUNKI kute1_1.indd 1 22.1.2024 8.41 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 18.3. • Raideinvestoinnit maksavat itsensä takaisin kute1_5.indd 5 23.1.2024 9.19. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Suomen Lähijunat ottaa mallia Ruotsista, jossa lähijunaliikenne on saatu toimivaksi noin sadantuhannen asukkaan kaupunkikeskuksissa. 4.6. Nyt se on mahdollista, kun EU-lainsäädäntö mahdollistaa jatkossa kaupunkiseudulle mahdollisuuden tilata lähijunaliikennettä itsenäisesti. Suomessa on pakkasia ollut aiemminkin. Näihin asioihin on Suomessa vielä matkaa. 20.8. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 2/24 4.4. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Rataverkko ja kalusto kun näyttävät nykyiselläkin liikennemäärällä ja normaalioloissa olevan kovilla. Myöhästyneissä junissa istuessa mieleen hiipi auttamatta myös ajatus huoltovarmuudesta: entä sitten, jos raiteita tarvittaisiinkin nykyistä enemmän esimerkiksi liikuttamiseen
kute1_6-11.indd 6 23.1.2024 9.22. 6 1/2024 Kuntatekniikka Saimaan rantaa myötäilevän Ainonkadun katupuut luovat tunnelmaa katualueelle myös talvisin
Siksi Lappeenrannan kaupunki päätti laatia yhteiset pelisäännöt kaupunkipuiden huomioimista ja hyvinvoinnin turvaamista varten. Puistojen puusto on hyvin monimuotoista. Lappeenrannan katuja reunustavat lehmusrivit muodostavat vihreän katoksen katujen ylle. Tämä osoittaa, että puihin suhtaudutaan arvostaen. Kuvaus sopii Lappeenrannalle edelleen. kute1_6-11.indd 7 23.1.2024 9.22. Puiden riittävä huomiointi saattoi unohtua tai siitä tingittiin suunnittelun, rakentamisen tai kunnossapidon yhteydessä. Ja Lappeenrannassa todella on upea puusto mitä vaalia! { Viheralueet } Puut ovat aina olleet tärkeä osa Lappeenrannan kaupungin historiaa, kaupunkikuvaa ja identiteettiä. 7 Kuntatekniikka 1/2024 Teksti: Laura Ratilainen ja Aino-Kaisa Nuotio Kuvat: Lappeenrannan kaupunki L ehmusten kaupunki, kirjailija Laila Hirvisaari kutsui Lappeenrantaa vuonna 1972. Puuomaisuudella vankka arvostus Saimaan etelärannalle sijoittuvan Lappeenrannan tärkeimpiä ominaispiirteitä ovat vehreys sekä luonto, joka ulottuu keskustan ytimeen saakka. Suurimmat haasteet ilmenivät tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa puut elävät Lappeenrannassa on järjestetty useita puiden istutustapahtumia, joissa asukkaat pääsevät itse istuttamaan oman nimikkopuunsa kaupungin puistoon. Puihin liittyvistä toimenpiteistä kommentoidaan herkästi paikallislehden sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lappeenrannassa kaupunkipuihin kohdistuvat toimenpiteet puhututtavat ja saattavat nostaa jopa tunteet pintaan asukkaiden keskuudessa. Lappeenrannassa arvostetaan upeaa puustoa PUIDEN EHDOILLA Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus sai kunniamaininnan Kuntatekniikan Saavutuksissa vuonna 2023. Kaupunkipuulinjaus tarvittiin selkeyttämään puihin liittyviä toimintatapoja. Lappeenrannassa kaupunkipuihin liittyvät haasteet ovat olleet tiedossa, mutta puiden huomioimiseen tarvittava työkalu on puuttunut. Kaupunki on pitänyt imagostaan kiinni istuttamalla kaduille ja puistoihin tuhansia lehmuksia. Vanhimmat, 1700-luvun lopulla istutetut lehmukset kasvavat vanhan kaupungin eli Linnoituksen alueella
Linjauksessa otetaan kantaa myös tonttipuustoon, jolla on keskeinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvan muodostamisessa. Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus koskee kaupungin omistuksessa olevien rakennettujen viheralueiden katuja puistopuita. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksessa oli tärkeää saada kaikkien osapuolten äänet kuuluviin, jotta linjauksesta muodostui kokonaisuus, jonka takana jokainen pystyi seisomaan ja toimimaan jatkossa. Puita tarvitaan kaupunkiympäristössä, ja tänä päivänä istutukset halutaan toteuttaa kestävästi ja puun pitkää elinikää tavoitellen. Kaupunkipuulinjauksen laatiminen sai kannatusta myös kaupungin rakennusvalvonnalta, kaupunkisuunnittelulta sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta. 8 1/2024 Kuntatekniikka puutteellisissa olosuhteissa liian pienien tilavarausten vuoksi. { Viheralueet } kute1_6-11.indd 8 23.1.2024 9.22. Toki viherympäristön asiantuntijat pyrkivät pitämään esillä puihin liittyviä arvoja ja puiden hyvinvointia, mutta puutiedon lisääminen kaikissa puiden elinkaaren vaiheissa koettiin tarpeelliseksi. Linjauksen sisältö, tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat asiantuntijoiden lausuntoihin ja näkemyksiin sekä viimeisimpään tietoon puiden vaatimuksista. Yhteinen näkemys oli, että kaupunkipuulinjaus tarvittiin selkeyttämään puihin liittyviä toimintatapoja. Kaupunkipuulinjaus ei sen sijaan koske metsiä ja kaavoittamattomia alueita. Yhteistyö metsäja rakennettu ympäristö -tiimien välillä on kuitenkin tiivistä, ja kaupungissa on useita puustoisia alueita, joiden tavoitteista päätetään yhteistyössä. Linjauksen asukaskyselystä, työpajatyöskentelystä, sisällön kokoamisesta ja aineiston laatimisesta vastasi Ramboll Finland Oy. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen aineisto koostuu raportista ja neljästä ohjekortista, joissa on tiiviisti käsitelty puustoa suunnittelun, Lappeenrannan linnoituksen rinteiden yläosassa kasvaa paljon kookkaita lehtipuita, jotka muodostavat linnoituksen kauniin, puustoisen siluetin. Linjausta laatineeseen työryhmään kuului puiden kanssa työskenteleviä asiantuntijoita, kuten suunnittelijoita, rakennuttajia, valvojia, kunnossapitäjiä, ympäristötarkastajia ja lupaviranomaisia. Vuonna 2023 valmistunut Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus on kaupungin yhteinen tahtotila, jonka tavoitteena on vaalia kaupungin puuomaisuutta, lisätä puihin liittyvää tietoa ja toimia ohjeena kaikille, jotka ovat tekemisissä kaupunkipuiden kanssa. Sen valmistelijana toimi kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva kadut ja ympäristö -tiimi, jonka vastuulla on kaupungin yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito. Käytännöllinen työkalu kaupungille Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen laatiminen alkoi vuonna 2021
Puiden tuottamat palvelut ja hyödyt ovat sitä suurempia, mitä paremmat kasvuolosuhteet puille pystytään varmistamaan ja mitä iäkkäämmäksi kaupunkipuut säilyttävät elinvoimaisuutensa. Mainittuihin vaiheisiin kaivattiin selkeitä, yhtenäisiä linjauksia ja ohjeita. Kyselyn avulla kartoitettiin asukkaiden lempipuita, kysyttiin mielipidettä siitä, minne puita kaivataan lisää ja missä taas on ongelmallisia puita. 9 Kuntatekniikka 1/2024 rakentamisen, kunnossapidon ja lupakäsittelyn näkökulmasta. Puustolla strategisia palveluita Kaupunkipuilla on monenlaisia tehtäviä, ja ne tuottavat elinkaarensa eri vaiheissa runsaasti korvaamattomia ekosysteemipalveluita. Monet ympäristövaikutukset, kuten hiilensidonta, veden haihdutus, viilentäminen sekä ilmansaasteiden sitominen, riippuvat puun elävän latvuksen koosta eli latvuspeittävyydestä sekä latvusten muodostamasta verkostosta. Kaikki kyselyyn saadut vastaukset ovat arvokasta lähtötietoa kaupungin kehittämistä varten. Ekosysteemipalveluiden tuottamisen näkökulmasta merkityksellistä on puiden määrä, koko, ikäjakauma ja monimuotoisuus. Strategian tavoitteet ovat myös kaupunkipuulinjauksen tavoitteiden taustalla. Nykyään havupuita kasvaa muun muassa Helsingintien varressa, keskustaan johtavan läntisen pääväylän varrella. Kiinnostavaa on, millaisia vaikutuksia kaupunkipuulinjauksella on ollut jo lyhyessä ajassa kaupungin toimintaan. Lappeenranta on ottanut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin reagoimisen keskeiseksi aiheeksi LPR2037-strategiassaan. Kaupunkipuulinjauksen yhtenä tavoitteena on ohjeistaa asukkaita puihin liittyvissä asioissa, edistää puihin liittyvää yhteisöllistä toimintaa ja lisätä puihin kohdistuvien toimenpiteiden tiedottamista. Niiden hyödyt ovat muun muassa ympäristöllisiä, ekologisia, sosiaalisia, ja taloudellisia. Puuistutusten suunnittelussa kiinnitetään enemmän huomiota mitoituksiin, kasvualustatilavuuteen ja puulajiin. Asukkaat ovat tunnistaneet puiden tarjoamia hyötyjä hulevesien hallinnassa ja myös paahtavan kuumina kesäkuukausina. Puusto on otettu erityisellä tarkkuudella huomioon myös juuri valmistuneissa Lappeenrannan katuja puistosuunnittelun suunnitteluohjeissa ja mallipiirustukKaupunkipuulinjauksen mukaan Lappeenrannan puustoa on hyvä monipuolistaa istuttamalla lisää havupuita. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen laadinnan yhteydessä järjestettiin kysely, jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kaupunkipuista. Rakentamisen aikana panostetaan erityisesti puiden suojauksiin. Kun ilmastonmuutokseen liittyvä tieto on lisääntynyt ja kaupunkipuulinjauksen ohjeet ovat tulleet avuksi, puihin liittyvät asenteet ovat alkaneet hiljalleen muuttua. kute1_6-11.indd 9 23.1.2024 9.23. Kaupunkipuulinjauksen aineistosta muodostui käytännönläheinen ja konkreettinen työkalu arjen työhön
{ Viheralueet } kute1_6-11.indd 10 23.1.2024 9.23. 10 1/2024 Kuntatekniikka sissa. Lisäksi kaupungin puuomaisuuden hallinta ja puurekisterin laatiminen on ottanut harppauksen eteenpäin. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen koko aineistoon voi tutustua kaupungin kotisivuilla osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/liikenne-ja-kaupunkiymparisto/katujen-ja-kaupunkiympariston-suunnittelu-ja-rakennuttaminen/ kaupunkipuut. Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon yhteistyö on entistä tiiviimpää. Tätä kehitystyötä varten kaupungin viherympäristö-tiimi on saanut vahvistuksekseen arboristin ja vihervalvojan. Puiston vanhojen lehmusten varjoon voi istahtaa katselemaan järvimaisemaa. Aino-Kaisa Nuotio työskentelee Ramboll Finland Oy:ssä maisema-arkkitehtina. • Kirjoittajista Laura Ratilainen toimii Lappeenrannan kaupunginpuutarhurina. Rantapuisto sijoittuu nimensä mukaisesti Saimaan rannalle, satamatorin viereen
Kuntatekniikka 1/2024 11 { Kolumni } ENERGIAVIRASTON verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat uudet valvontamenetelmät vuosille 2024–2031 astuivat voimaan vuoden alusta. • UUSI VUOSI, ENERGIAVIRASTON UUDET KUJEET Kirjoittaja Aku Aarva on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja, joka käyttää ääntä kaupunkienergiayhtiöiden puolesta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Viimeisimmän lausuntokierroksen ja uusia valvontamenetelmiä koskevan mediapolemiikin perusteella Energiaviraston prosessi ja lopputulos ovat pettymys sekä kuluttajille että verkkoyhtiöille. Kun kaikki ovat tyytymättömiä, valvontamenetelmien olettaisi olevan tasapainossa. Joulu-tammikuun poikkeuksellisen kovan pakkasjakson aikana on syytä olla iloinen historian saatossa rakennetuista ja eurooppalaisittain poikkeuksellisen kustannustehokkaista ja toimintavarmoista kuntaomisteisista kaupunkiverkoista. Etenkin kaupunkiverkkoyhtiöt, joilla on laaja vanha verkkokanta, kohtaavat tämän muutoksen takia merkittäviä haasteita pidemmällä aikavälillä. Kaupunkien elinvoima ja kestävän energiasiirtymän edistäminen vaativat vahvat verkot. Vaikka tavoitteena on ollut verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuuden varmistaminen, on valvontamallin kehittämistapa osoittautunut monimutkaiseksi ja ongelmalliseksi. Lopullista päätöstä edelsi lähes vuoden kestänyt kujanjuoksu, jonka aikana Energiavirasto muokkasi alkuperäistä esitystään ilman ennakkovaroitusta kaupunkiverkkoyhtiöiden kannalta kestämättömään suuntaan ja lopulta, vuoden viimeisinä päivinä, otti puolikkaan askeleen taaksepäin kuilun reunalta. Valvontamenetelmien tunnistettujen haasteiden lisäksi tikkuna kynnen alla on prosessi, jolla lopputulokseen päädyttiin. Energiaviraston valvontamenetelmäluonnosten yllättävät muutokset ja puutteelliset vaikutustenarvioinnit ovat heikentäneet prosessin läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta Energiavirastoon. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja todennäköisesti epäoptimaalisiin päätöksiin. Jos sähkönjakeluverkot ovat kaupunkien verisuonia, uudet valvontamenetelmät ovat kuin kolesterolimöykky kaupunkien valtimoissa. • • • EDES kuluttajat, joiden edunvalvojat ovat kiilusilmäisesti vaatineet siirtohintojen laskua, eivät tämän yhtälön seurauksena saa hyötyä itselleen. Verkkoyhtiöiden on ollut vaikea sopeutua jatkuvasti muuttuviin ehdotuksiin, ja vaikutustenarviointien heikkous on siirtänyt liian suuren vastuun yhtiöille itselleen. On tärkeää, että jatkossa prosessi on avoin, ennakoitava ja perusteltu, ja siihen varataan riittävästi aikaa. • • • KUNTAOMISTEISTEN kaupunkiverkkoyhtiöiden kannalta valvontamenetelmien keskeinen heikennys on verkkojen arvon jäädyttäminen, jolla on suora negatiivinen vaikutus liikevaihdon kasvuun ja sitä kautta sallitun tuoton määrään. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. kute1_6-11.indd 11 23.1.2024 9.23. Kaupungit tarvitsevat vahvat energiaverkot, jos haluamme sähköistää joukkoliikenteen, luoda suotuisan investointiympäristön puhtaan energian yhtiöille tai tehdä Suomesta orastavan vetytalouden ja puhtaan sähköntuotannon suurvallan. Toivottavasti niihin on mahdollista investoida jatkossakin Energiaviraston valvontamenetelmistä huolimatta. Suomen kasvun sydän uhkaa kuristua, jos energia ei virtaa esteettä. Vuodesta 2024 alkaen uusien verkkoinvestointien arvo jäädytetään joka neljäs vuosi eli sekä vanhojen että tulevien uusien investointien arvo tulee inflaation seurauksena heikentymään ja yhtiöiden investointikyky laskemaan – osalla enemmän ja osalla vähemmän. Valvontamenetelmien heikentävät vaikutukset kaupunkiverkkoyhtiöiden liiketoimintaja investointikykyyn voivat pahimmillaan johtaa kestävän energiasiirtymän edellyttämien investointien tyrehtymiseen
Suojakelit ja myrskyt kestävä lumilinna syntyy tasalaatuisesta lumesta sekä rakenteiden oikeista muodoista. – Tarkastaminen on tärkeää, sillä kohteissa käy tuhansia matkailijoita, Leinonen sanoo. 12 1/2024 Kuntatekniikka { Lumirakentaminen } Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Markus Torvinen E rilaisten lumija jäärakennelmien määrä on kasvanut Lapissa, jonne odotetaan tänä talvena ennätysmäärä matkailijoita. – Kohteissa ei havaittu mainittavia puutteita. – Luxenburgissa korkean jääveisLumirakentaminen kasvanut isoksi bisnekseksi LUNTA TUPAAN Suomessa lumirakentamista harjoitetaan turvallisuus edellä. Onneksi sellaista ei ole sattunut Lapissa, sillä se olisi huonoa mainosta talvimatkailulle, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinonen. Pään sisällä on valot. Lisäksi valvontaa tekee kunnallinen rakennusvalvonta, vaikka pääosin lumirakenteiden turvallisuus perustuu omavalvontaan. Tukes toteutti talvikaudella 2019– 2020 lumirakentamisen valvontaprojektin, jossa tarkastettiin viisi matkailukäytössä ollutta lumija jäärakennusta Lapissa. toksen yläosassa ollut painava jäälohkare irtosi ja putosi yleisön joukkoon, jolloin yksi lapsi kuoli. Valvonta perustuu kuluttajaturvallisuuslakiin. Suomessa kuluttajapalveluiden turvallisuutta valvoo Tukes. Snowman Wordin teemana on sukeltaminen. – Edellytämme lumirakennuksilta toimenpideluvan. Pelkästään Rovaniemen seudulle odotetaan noin 300 000 matkailijaa, joiden matkailutulo on noin 500 miljoonaa euroa. Paksuinkaan rakenne ei kestä, jos se on tehty väärin. Turvallisuudesta oli huolehdittu hyvin, Leinonen kertoo. kute1_12-15.indd 12 23.1.2024 9.23. Sukeltajan keho on rakennettu lumesta, mutta hahmon pää on työstetty jäästä. Lisäksi käymme paikan päällä tarkastamassa ne, kertoo Kittilän kunnan rakennustarkastaja Mauno Kenttälä
– Viime vuonna Lainiossa kirjattiin 80 000 matkailijaa. Suurten lumilinnojen rakentaminen maksaa yli 100 000 euroa, Lapland Hotels ketjun yrittäjä Pertti Yliniemi kertoo. Kahdesta viimeksi mainitusta hankkeesta vastasi hotelliketju Lapland Hotels. Menneen talven lumia Tänä talvena Suomen suurimmat lumirakennuskohteet ovat Arctic Snow Hotel ja Snow Village. Lisäksi Lapin Ammattikorkeakoulu on järjestänyt alan koulutusta jo pitkään. Jari-Matti Tapio siirtää trukilla 2500 kiloa painavaa jäälohkaretta rekan lavalle. Sen sijaan Kemin lumilinnaa ei täksi talveksi rakenneta, vaan sinne valmistuu lumen puuhapuusto labyrintteineen ja liukumäkineen. Ensimmäinen Kemin lumilinna rakennettiin jo vuonna 1996. – Suurimmat linnarakentajat säilövät lunta ja jäätä kesän yli pakastevarastoissa ja peitteiden alla. Lumirakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, ja ala on kehittynyt ammattimaiseen suuntaan, Leinonen sanoo. – Toistimme valvontakäynnit myös viime talvena. Lisäksi yöpyminen lumihotellissa maksaa ajankohdasta riippuen 300–500 euroa yö, kertoo Snow Villlagen kohdepäällikkö Maria Asren. Sen jälkeen ohjeita on lisätty, sillä lumirakentamisen menetelmät ovat kehittyneet. Lumella eksotiikkaa Jää kiiltää trukin lamppujen valossa, kun Jari-Matti Tapio siirtää liki kahden metrin korkuista ja noin kahden tonnin painoista jäälohkaretta, josta on veistetty valtaistuin. Ensimmäiset lumirakentamisen suunnitteluja rakentamisohjeet Suomen Rakennusinsinööriliitto (RIL ry) julkaisi jo vuonna 2001. Pääsymaksu on tänä vuonna 23 euroa aikuiselle ja 11 euroa lapselle. Homma kannattaa, vaikka lumirakenteet ovat käytössä korkeintaan neljä kuukautta. Lumen tasalaatuisuuteen on niiden rakentamisessa ja valvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota. Turvallisuusasiat oli hoidettu hyvin. 13 Kuntatekniikka 1/2024 Tarkastetut kohteet olivat Kemin lumilinna Kemissä, Snow Lounge Sallassa, Arctic Snow Hotel Rovaniemellä, Saariselän linna Inarissa ja Snow Village Kittilän Lainiossa. Yritys rakentaa parhaillaan 3 000 neliön hotellija jääravintolaa Kittilän Lainioon. Se sisältää jääbaarin ja ravintolan sekä 20 lumisviittiä, joissa yöpyminen maksaa noin 500 euroa yö. Tuoli on veistetty Arctic Snow Hotellin uudehkossa pakastevarastossa 20 kilometriä Rovaniemeltä länteen sijaitsevalla Lehtojärvellä. – Lumi on siinä mielessä mielenkiintoinen rakennusmateriaalia, ettei se ”rötsähdä” kerralla kuten jää, vaan se ensin painuu ja menettää muotoaan, Yliniemi sanoo. Jääkuutio ja jäätuolit siirretään napapiirillä sijaitsevaan Snowman Wordiin. Lisäksi kaikki käyttävät kestävää ja tasalaatuista niin sanottua tykkilunta, Lainon Snow Villagen rakentamisesta vastaava tekninen johtaja Tomi Kurtakko kertoo. Siellä on 12 lumisviittiä. kute1_12-15.indd 13 23.1.2024 9.24. Metrin paksuiset jäälohkareet sahataan keväällä irti Lehtojärvestä ja säilötään kesän yli pakastevarastossa, jotta lumija jäärakentaminen voidaan aloittaa jo syksyllä ensimmäisistä pakkasista
Ensimmäinen lumihotelli valmistui saman vuoden jouluksi. kute1_12-15.indd 14 23.1.2024 9.24. Haavikko on Kurtakon ohella johtavia lumirakentamisen ammattilaisia Suomessa. Pääosa Lehtojärven lumihotellista on jo valmis. Se sisältää jääbaarin ja ravintolan sekä 20 lumisviittiä, joissa yöpyminen maksaa noin 500 euroa yö. Lehtojärven lumikokonaisuuden rakentamiseen käytetään noin 30 000 kuutiota lunta, joista suurin osa on tehty lumitykillä. Ajattelin, että sitä voisi tehdä myös Rovaniemen seudulla, Haavikko kertoo. Haavikko osti Snowman Wordin vuonna 2021. – Kurssin vetäjä Kai Ryynänen kertoi, että Pohjois-Ruotsin Jukkasjärvellä lumija jäähotellista oli kehittynyt kannattavaa liiketoimintaa. Yritys työllistää tänä sesonkina 160 työntekijää. Lumitykki laulaa Tänä vuonna Haavikolle valmistuu Lapin suurin, yli 3 000 neliön lumirakennus. Tykkien tarvitsema vesi pumpataan Lehtojärvestä. Maanmittausinsinöörin koulutuksen saanut Ville Haavikko tutustui lumija jäärakentamiseen Lapin ammattikorkeakoulun arkisen rakentamisen kurssilla vuonna 2007. Haavikko seuraa, että Tapio saa nostettua jäätuolin ehyenä kuorma-auton lavalle, sillä se on menossa matkailijoiden iloksi Rovaniemen napapiirillä sijaitsevaan maksulliseen lumen ja jään teemapuistoon, jonka nimi on Snowman World (Lumiukkomaa). Metsäinen tontti löytyi Sinetän viereiseltä kylältä, Lehtojärven rannalta, jonne Ville Haavikko on sittemmin pääosin itse rakentanut lumimatkailun tueksi myös lasi-igluja. Snowman Wordissa on lumesta veistetty sukellusvene, jonka sisällä on kellertävä valo. 14 1/2024 Kuntatekniikka { Lumirakentaminen } Arctic Snow Hotellin yrittäjä Ville Haavikko on investoinut jään varastointiin ja sen työstämisessä tarvittavaiin koneisiin ja laitteisiin noin kolme miljoonaa euroa. tyksen vaimonsa Heidi Haavikon kanssa Lehtojärvelle vuonna 2008. Rakentamisessa on käytetty lumimuottitekniikkaa. Hän perusti lumeen ja jäähän tukeutuvan matkailuyriArctic Snow Hotelin yrittäjä Ville Haavikko Rovaniemen Lehtojärvellä
Pilareissa ja veistoksissa käytettävä jää vahvistuu Lehtojärvessä talven aikana noin metrin paksuiseksi, kun Haavikon työntekijät puhdistavat jääkannen säännöllisesti lumesta, sillä lumi eristää jäätä pakkaselta ja hidastaa sen vahvistumista. – Lopetamme matkailukauden maaliskuussa. Hotellin ja ravintolan sisällä huomion kiinnittää kirkkaat, vahvuudeltaan noin metriset jääpilarit, jotka korvaavat aiemmin käytetyn lumisen väliseinän. Lisäksi se on kiehtovaa, sillä joka syksy rakennetaan uusi lumilinna, entistä ehompi, Haavikko lisää. – Lumirakenteisiin on olemassa mitoitukset, ja kestävyyden tarkkailu on oikeastaan raakaa mittaamista. Välissä Rajala nostaa kauhallisen lunta, jota hän valuttaa pieniin pulkkiin. Kaikki tehdään turvallisuus edellä, Haavikko sanoo. Missään seinien tai katon tukena ei käytetä metallia tai puuta, vaan kaikki on pääosin yhteen puristettua lunta. – Lumirakentaminen pitää mielen virkeänä. Myös kova tuuli voi kallistaa korkeaa lumirakennelmaa. Ruslan Trods siirtää lumikolalla lunta lumilinnan sisälle Lehtojärvellä. Emme jatka kautta turvallisuussyistä pitempään, vaikka lumirakenteet näyttäisivät sen mahdollistavan. Siksi rakenteen on säilytettävä muotonsa. Lumella ei vetolujutta Kattorakenteet ovat lumisia holvirakenteita. Heikentäviä seikkoja ovat vesisade ja auringon paiste. • Alex Yagel veistää lumihotellissa jääpylvästä. Holvien puristamisessa käytetään usein muovisia, ilmalla täytettäviä muotteja, jotka tyhjennetään sen jälkeen, kun rakenne on saavuttanut muotonsa ja lujuutensa. Alan ohjeissa kaarevan katon minimipaksuus on 100–200 millimetriä. Holvirakenne on muodoltaan niin kestävä, ettei se sorru, vaikka katon päältä ajaisi kaivinkoneella, Haavikko kertoo. Ruslan Trods, Eeli Harju ja Jukka-Pekka Leppä vetävät lunta pulkilla linnan sisälle, jossa viimeistelytöitä tekevät espanjalaiset jääveistäjät Emiliano Lorenso ja Dario Reina. kute1_12-15.indd 15 23.1.2024 9.24. 15 Kuntatekniikka 1/2024 Valtteri Rajala nostaa kaivinkoneen kauhalla lunta, jota samalla siivilöidään tasalaatuiseksi suureen läjään. – Sahasimme jäätolpat viime keväänä Lehtojärvestä ja varastoimme ne kesän yli uudessa kylmävarastossa täällä Lehtojärven hotellitontilla, Haavikko kertoo. – Niissä lumen paksuus on vähintään 400 millimetriä. Lumirakenteessa on puristuslujuutta, mutta vetolujuutta ei nimeksikään. Näin on saatu tilan tuntua kantavuudesta tinkimättä. Kaikkein tärkeintä on rakenteen muodon seuraaminen, sillä paksuinkaan rakenne ei kestä, jos se on tehty väärin, Haavikko sanoo
Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat samanlaiset kuin täällä, lähijunat toimivat hyvin jopa sadantuhannen asukkaan kaupunkiseuduilla ympäri maan, miksei siis myös meillä. 16 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Teksti: Eeva Vänskä S uomen Lähijunat Oy perustettiin vuonna 2022 lisäämään rautateihin perustuvaa lähiliikennettä. Lähijuna on kunnille keino edistää ripeästi alueen elinvoimaa ja kestävää tulevaisuutta. Työpaikat ja asumisen keskittyminen mahdollistavat lähijuna-liiketoiminnan aloittamisen. – Pallo on kuntien ja kaupunkien omissa käsissä. Säröjä VR:n monopolissa Haastatteluhetkellä eletään viimeisiä päiviä VR:n monopolia junaliikenteen järjestämisessä. Seisakkeita palauttamaan Suomen Lähijunat toivoo, että lähijunaliikennesopimuksia syntyy lähiaikoina Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Oulun seudulle, Vaasaan, Keski-Suomeen ja Raumalle. Mustakallio sanoo, että tiheävälinen säännöllinen junaliikenne lisää elinvoimaa ja kasvattaa joukkoliikenteen suosiota. Useissa kaupungeissa rakennetaan raitiolinjoja, ja lähijunia palautetaan raiteille ympäri Suomea. – Yhdyskuntarekisteridatan perusteella tiedämme, miten ihmiset voisivat liikkua radan varrelta työpaikoille, oppilaitoksiin ja harrastuksiin. kute1_16-21.indd 16 23.1.2024 9.24. Kaupunkiseutujen rakenne tiivistyy radanvarren mukaisesti. – Näillä näkymin ensimmäiset Raideliikenne laajentaa ja kehittää kaupunkeja MIKKELIIN MÄNIJÖITÄ. – Aiemmin lainsäädäntö on estänyt alueita järjestämästä omaa lähijunaliikennettä, mutta EU-säädökset ovat avanneet kaupunkiseuduille mahdollisuuden tilata lähijunaliikennepalvelua itsenäisesti. Yrityksellä on tällä hetkellä 11 junaa, mutta kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa tarpeen mukaan. Se on nopea ja edullinen tapa aloittaa lähiliikenne, kun laituri tehdään vanhalle paikalle. – Haluamme palauttaa lähijunaliikenteen yhteyksiä eri puolille Suomea. – Pirkanmaan pilotti Toijalassa, Viialassa ja Nokialla on näyttänyt tämän. Laiturin rakentamiskustannus on noin puoli miljoonaa euroa, jonka kunta ja valtio jakavat. Ensi vaiheessa lähijunaliikenne keskittyy olemassa oleville raideosuuksille, mutta tulevaisuudessa K uv a: Su om en Lä hi ju na t O y Suomen Lähijunat Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo, että kunnilla on nyt välitön mahdollisuus käynnistää lähijunaliikenne palauttamalla seisakkeet nykyisen rataverkon äärellä. lähijunayhteytemme käynnistyvät vuoden 2025 lopussa. Kunnat voivat nyt käynnistää Väyläviraston kanssa seisakkeiden palautusprosessin. Myös kaavoittamalla voidaan kehittää asemanseutuja ja keskittää asumista. Raideliikenteen vetovoima kasvaa. Mustakallio uskoo, että koska Suomen Lähijunat voi optimoida koko toimintansa lähijunaliikenteeseen, se on myös kustannustehokas toimija. Varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo, että tavoitteena on saada lähijunaliikenne eurooppalaiselle tasolle
– Koko liikennejärjestelmä pitää miettiä kokonaisuutena: pelkkä hyvä raideliikennesuunnitelma ei riitä, vaan tarvitaan koko liikennejärjestelmän suunnittelua. – Siksi on tärkeää tavoitteiden ja tekemisen keskellä arvioida toimintaa ja antaa aikaa kaupunkikehitykselle. Se kertoo vahvasta kestävän kasvun tavoitteesta. – Ei voi puhua pelkästään raideliikenteen kehittämisestä, vaan kysymys on koko kaupungin kehittämisestä ja hyvästä arjesta. Raiteet kasvun edellytys Helsingissä on juuri valmistunut Raide-Jokeri -pikaraitiotie. Sitten kun järjestelmään tulee häiriö, näkee nopeasti, miten merkittävästä liikennemuodosta on kysymys. – Jotta tämä toteutuu, pitää luoda hyviä ja houkuttelevia paikkoja ihmisille, ja tässä liikennejärjestelyillä on keskeinen rooli. Raiteiden ympärille kaupunkia Putkosen mukaan raideliikennehankkeet ovat kaupunkikuvahankkeita, ja kaupunkikuva taas on tärkeä tiivistyvälle kaupunkirakenteelle. Tähän liittyy hyvä suunnittelu suhteessa viheralueisiin. 17 Kuntatekniikka 1/2024 Kemijärvi Rovaniemi Kontiomäki Kajaani Riihimäki Ylivieska Haapajärvi Kolari Äänekoski Jyväskylä Keuruu Ähtäri Kauhajoki Mänttä Parkano Pieksämäki Muurame Orivesi Haaparanta Tornio Oulu Raahe Kokkola Vaasa Seinäjoki Kaskinen Pietarsaari Vaala Salo Orimattila Kotka Helsinki Karjaa Hanko Heinola Lahti Mäntyharju Mikkeli Savonlinna Parikkala Imatra Lappeenranta Kouvola Suonenjoki Joensuu Kuopio Siilinjärvi Iisalmi Viinijärvi Naantali Uusikaupunki Rauma Loimaa Hämeenlinna Toijala Tampere Pori Turku K uv a: Su om en Lä hi ju na t O y myös raideyhteyksiä voidaan parantaa. Kun tavoitteet kasvulle ovat kunnianhimoiset, vauhti niin sanotusti kasvaa. Raiteet merkitsevät laadukasta asumista, palveluja ja yhteyksiä. Koska varsinkin Suomen Lähijunat Oy:n tavoitteena on kasvattaa lähijunaverkostoa kuvan mukaisesti. – Runkoyhteyksien raideliikenne on välttämätön, että ihmiset voivat luoda hyvää elämää. Kun raidejärjestelmä toimii, se vain on. Helsingin liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo, että raitiotieliikennettä kehitetään kahdesta lähtökohdasta. Kruununsillat-raitiotie sekä yhteys Kalasataman ja Pasilan välillä ovat rakenteilla. Siitä, miten ihmiset liikkuvat ja pystyvät käyttämään palveluja. Länsi-Helsingin raitiotiehanke on käynnistymässä. kute1_16-21.indd 17 23.1.2024 9.24. – Jokaisella valtuustokaudella on kaupunkistrategia, jonka nimi on nyt Kasvun paikka. Joka vuosi on tarkoitus saada valmiiksi noin 8 000 uutta asuntoa. Jotta lähijunaliikennevisio ottaisi tulta, se edellyttää alueellista yhteistyötä. Pirkanmaan lähijunaliikennekokeilu on mennyt niin hyvin, että kestävän raideliikenteen tulevaisuus näyttää alueelliselta kannalta vahvalta
Vantaalla pikaraitiotie tiivistäisi maankäyttöä, toisi palveluita sekä olisi eittämättä imagotekijä. Vihreän merkitys kaupungissa on osa kehittämisajattelua. – Olemme muuttumassa lähiöiden kaupungista ratikkakaupungiksi, jossa kaupunkirakenne tiivistyy. Raitiotie tulee yhdistämään kaupungin itäosia raideliikenteen piiriin. Lähialueen toimijat voivat luottaa kiinteään raideverkkoon, joka luo potentiaalia ja luottamusta investoida. Samoin kuin Ruotsissa, jossa mukana ovat kuntien lisäksi valtio ja tiemaksuosuudet. – Pikaraitiotiehankkeemme on hallitusohjelmassa edistettävä hanke, joten siinä mielessä suunnitelmien pitäisi toteutua. Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski sanoo, että raitiotieverkko, mahdollinen lähijunahanke sekä Tunnin Juna -hanke lisäävät merkittävästi tehokasta joukkoliikennettä kaupungissa. Kehitykseen vaikuttaa myös valtion haluttomuus olla mukana rahoittamassa raideliikennehankkeita. Kaikkiaan kiskoja on tarkoitus rakentaa 19 kilometriä lentoasemalta Tikkurilan kautta Hakunilaan ja Mellunmäkeen. Myös lentokentän pää on haasteellinen: miten minimoida rakentamisen aiheuttamat haitalliset vaikutukset liikenteeseen. – Tarkoitus on rakentaa keskeinen runkoverkosto, joka tulee nivoutumaan kaukojunaja satamaliikenteeseen sekä lähijunaliikenteeseen. – Raitiotieyhteys tuo varmasti kaupunkiin tulevaisuuden veronmaksajia, mutta kohottaa myös työnantajaprofiiliamme. Raiteet vaativat ympärilleen kaupunkia sekä varikot järjestelmän toimimiseksi. Turussa on laskettu, että raitiotiehankkeen kustannuksista yli puolet syntyy siitä, kun olemassa olevaan kaupunkiin rakennetaan uudestaan K uv a: Ti m o K uu kk an en Itäkeskuksesta Keilaniemeen Helsingin ympäri kiertävä Raide-Jokeri otettiin käyttöön lokakuussa 2023. Jos hankkeessa joudutaan kaatamaan puu, se kompensoidaan istuttamalla uusi. Raiteiden vetovoimaa Westlin korostaa raiteiden tuomaa pysyvyyttä kaupunkirakenteeseen, mikä tuo asumisen ja palvelun keskittymiä. kantakaupungissa on niukasti tilaa, tilaa pitää suunnitella hyvin ja pystyä myös priorisoimaan. Kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo, että päätöksiä voi tulla maaliskuussa 2024, mutta mahdollisesti joudutaan odottamaan juhannukseen asti. 18 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Kun raidejärjestelmä toimii, se vain on. – Myös tilasta on puutetta, eli kyllä tämä huolellista suunnittelua ja yhteensovittamista vaatii. – Tärkeintä on tehdä investoinnit oikea-aikaisesti: ei liian myöhään muttei liian aikaisinkaan. – Ekologisen kompensaation ajatus ulottuu kuitenkin laajemmalle: luontoarvoista halutaan pitää Vantaalla systemaattisesti huolta. Raideliikenne on kaupungeille kova satsaus. Tarkoituksena on rakentaa 12 kilometrin linjaus satamasta Kauppatorille ja Varissuolle, niin että liikenne käynnistyy 2031. kute1_16-21.indd 18 23.1.2024 9.24. – Teknisesti haastavia kohtia ovat pääradan alitus, jossa pitää ottaa huomioon pääradan liikenne, rikkonainen kallio ja se, että työskennellään kiinni rakennusten perustuksissa. Raiteista potkua Turussa Turun suunniteltu raitiotie yhdistyy muuhun keskustan kehittämiseen. Kuntien infrapuolelta tulee eläköitymään paljon enemmän ihmisiä kuin koulun penkiltä valmistuu, tämä on tärkeä kysymys Vantaallakin. – Tämä on käsittämätöntä: mielestäni on välttämätöntä, että valtio osallistuu tulevaisuudessa kaupunkiseutujen kestävään kehittämiseen, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tärkeintä on, että kun raideliikennettä kehitetään, myös asumista keskitetään raiteiden ja asemien viereen. Suomen tuleva neljäs ratikkakaupunki odottaa vielä valtion lopullista sitoutumista osarahoittamiseen. Ratikalla vihreyttä Vantaalle Vantaa on liittymässä raitiotiekaupunkien joukkoon, jos kaikki menee suunnitellusti. Hanke liittyy myös Vantaan tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Eli suosia kulkuneuvoja, joilla mahdollisimman moni pääsee liikkumaan tehokkaasti
– Totta kai raideliikenne liittyy oleellisesti kestävyyden strategiaan, joka ohjaa kaupunkikehityshankkeita ja lähivihreän määrän lisäämistä ja laadun parantamista. Kaupunkikuva-arkkitehti Saana Karala sanoo, että raideliikenne mahdollistaa kaupungin kasvamisen raidelinjoille. Veturina viihtyvyys Teiskon alueen raiteet valmistuvat 2028. – Kaupunkikuvallisesti raitiotie mahdollistaa urbaanit katutilat ja uusien pysäkkien ympäristöjen kehittämisen elävinä keskuksina. 19 Kuntatekniikka 1/2024 muuta kuin raiteita, kuten katuja ja niiden infraa. – On muistettava, ettei mennä vain tehokkuus edellä, vaan muistetaan myös ihmisten viihtyvyys.• K uv a: Ti m o K uu kk an en VR:n operoima lähijunaliikenne pääkaupunkiseudulla on toiminut hienosti. Karala toivoo, että raiteet merkitsevät autoilun vähenemistä. Uskon kuitenkin, että päättäjiltä löytyy visionäärisyyttä nähdä hankkeen merkittävät hyödyt. Esimerkiksi Teiskontien varren alueelle kaavaillaan tulevaisuudessa 9000 asukkaan keskittymää. – Raidealueelta on tehty arkeologinen selvitys ja tietoa on, mutta myös yllätyksiä voi tulla. – Suurien liikennehankkeiden päätöksenteko on aina haastavaa, sillä ne vaativat mittavaa investointia. Pehmeää ja kovaa maaperää Raitiotien tekninen haastavuus kulminoituu Turussa kolmeen asiaan: tiiviiseen keskustaan, historiaan ja pohjarakennusolosuhteisiin. Raideverkon rakentaminen on suuri investointi, joka nousee vielä isommaksi tämän takia. On oleellista, että rakentuvat raiteet palvelevat ihmisiä tehokkaasti. Lähijuna on kunnille keino edistää ripeästi alueen elinvoimaa ja kestävää tulevaisuutta. Tahto ja kyky kehittää kaupunkia mahdollistaa uudenlaisiin tavoitteisiin pääsemisen. kute1_16-21.indd 19 23.1.2024 9.24. – Jos halutaan päästä hyvään ilmastotyötulokseen, se edellyttää raiderakentamisen haasteiden voittamista ja kestävää joukkoliikennettä. Pohjarakentamisen haastavuus syntyy toisaalta pehmeiköstä ja toisaalta kovasta kivestä. Kehitys vaatii visioita Tampereella on käynnissä raitiotiehankkeen kakkososa, jossa Lentävänniemen yhteys on tarkoitus ottaa käyttöön 2025. – Raideinvestoinnit saadaan käyntiin oman tulevaisuudenuskon kautta. – Kaavoitamme samaan aikaan aluetta, eli raidekehitystä viedään eteenpäin samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Tässä teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa. Suomen Lähijunat Oy haluaa käyttää samanlaista mallia muilla työssäkäyntialueilla. – Toki raide pelkästään ei muuta tilannetta, vaan niiden ohella on osattava luoda hyvää kaupunkiympäristöä, jossa on miellyttäviä katutiloja ja oleskelumahdollisuuksia. Karala pohtii sitä, että raitiotien rakentamiseen liittyy pienempiä kaupunkihankkeita, eli kysymys on paljon raiteita laajemmasta kokonaisuudesta. Viihtyisä kaupunkiympäristö ja hyvä palveluverkko mahdollistavat sen, että asukkaiden ei tarvitse aina autoilla palvelujen ääreen muualle, vaan voidaan asioida lähellä. Tulevaisuuden Turku on kestävän kehityksen ja kestävien liikkumismuotojen kaupunki, jossa kokonaisuus toimii. – Jos meillä ei olisi isoja kehityshankkeita ja visiota tulevasta, tavoitteisiin olisi vaikea päästä pelkällä tekemisellä. Raitiotiehanke on myös erinomainen työkalu kaupungin kehittämiseen entistä paremmaksi. Vain näin pääsemme tehokkaaseen maankäyttöön
Katuinfran vähähiilinen toteutus vaatii muutosta ajattelussa Katujyrän alla Kadut ovat perusedellytys arjelle, mutta niiden rakentaminen, korjaaminen ja käyttö aiheuttavat runsaasti päästöjä. Siispä laitetaan päähän ilmastolinssit ja tarkastellaan, miltä ilmastoviisas katurakentaminen voisi näyttää. Niiden vähentämiseen tarvitaan motiivia ja tahtotilaa. Infrarakentamisen ilmastovaikutuksiin on herätty astetta myöhemmin, vaikka sen päästöjen on arvioitu olevan vuositasolla samaa luokkaa kuin talonrakentamisessa. 20 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Teksti: Vera Järvenreuna K aikesta rakentamisesta syntyy päästöjä. Talonrakentamisen osalta päästöihin on osattu kiinnittää huomiota jo pidemmän aikaa, mikä on lisännyt esimerkiksi puurakentamisen suosiota. kute1_16-21.indd 20 23.1.2024 9.24. Hankkeessa on käytetty mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse, vaikka toki katujen käyttö, siis liikenne, on yhä yksi suurimmista ja haastavimmista päästölähteistä. Useita lähteitä, paljon keinoja Kun tarkastellaan katuhankkeen merkittävimpiä päästölähteitä eli materiaaleja, kuljetuksia ja itse rakentamista, saadaan kattava kuva paitsi päästöjen muodostumisesta, K uv a Ti m o K uu kk an en Kalasatama-Pasila-raitiotien rakentamisen yhteydessä koko Hermannin rantatie on käynyt läpi perusteellisen korjauksen
Kansallisesti on jo toteutettu infrarakentamisen päästölaskentaan liittyvää kehitystyötä, mikä toimii hyvänä lähtökohtana katuhankkeiden vähähiilistämiselle. Raskaan liikenteen osalta vähähiilistä kalustoa ei kuitenkaan ole vielä laajalti tarjolla. Myös työkoneiden päästöjä on mahdollista leikata käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja hyödyntämällä energiatehokkaita koneita. Infrarakentaminen on kuntien keskeinen sopeutumisen työkalu, mutta kuntien sopeutumistyö on isossa kuvassa vielä alkutekijöissään. Suunnittelussa huomio elinkaareen Rakentamisen päästövähennyksiin löytyy siis useita keinoja, mutta ilmastolinssien läpi tarkasteltuna teiden rakentamiseen liittyy muitakin huomioitavia seikkoja. Hankintasektori avainasemassa Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta ajattelun muutos vielä uupuu. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta ajattelun muutos vielä uupuu. kute1_16-21.indd 21 23.1.2024 9.24. Ilmaston lämpenemistä ei enää pysäytetä, ja sen vaikutukset ovat väistämättömiä – myös Suomessa. Kuljetusten päästöjä voidaan madaltaa hyödyntämällä sähköllä, biokaasulla tai muilla vähähiilisillä vaihtoehdoilla kulkevia ajoneuvoja. Kuntatekniikka 1/2024 21 myös keinoista keventää hankkeen ilmastotaakkaa. Materiaalin tuotannon päästöjä voidaan leikata hyödyntämällä kierrätettyjä materiaaleja, kuten betonimursketta. Samaan aikaan urakoitsijapuolella arvotaan, kannattaako hiilijalanjäljen laskentaa tai energiatehokkuustoimia edistää, kun julkiset hankinnat eivät sitä edellytä. Kunnilla olisi paikka toimia suunnannäyttäjänä ja tukea kansallisen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Ensiaskel olisi vahvistaa vähähiilisten hankintakriteerien osaamista, jotta hankkeita voitaisiin kilpailuttaa muidenkin kriteerien kuin kokonaishinnan perusteella. Muun muassa rankkasateiden yleistyminen, routasyklien muutokset ja lumentulon voimistuminen tulevat kuormittamaan katujamme ja niiden ylläpitoa ennenäkemättömällä tavalla. Toki myös hellejaksojen yleistyminen ja piteneminen luovat haasteita kaduille, jotka imevät ja hohkavat kuumuutta. Ilmastotavoitteiden konkretisoituminen infrapuolelle edellyttää ilmastotyön johtamista, osaamisen vahvistamista sekä ennen kaikkea totutuista tavoista luopumista ja niiden korvaamista ilmastotavoitteita tukevilla toimintamalleilla. Uusien toimintamallien voidaan ajatella viittaavan sellaisten käytäntöjen vakiintumiseen, jossa ilmastolinssit ovat päässä läpi hankkeen aina kaavoituksesta alkaen. Maaja kiviaineiskuljetuksia voidaan minimoida esimerkiksi ajoittamalla hankkeita yhtäaikaisesti. K uv a Ti m o K uu kk an en Mannerheimintien peruskunnostus Helsingin keskustassa on mittaluokaltaan ja kestoltaan valtava. Vaikka kunnista uupuisi oma tahtotila, osaaminen tai resurssit katuhankkeiden päästöjen vähentämiseen, painetta tulee ulkoa päin. Kolmas keskeinen päästölähde on muut rakentamisen aikaiset päästöt, etenkin työkoneiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Tämä ilmastotyöhön niin valtiokuin kuntatasollakin pätevä viisaus konkretisoituu katuhankkeissa. Kunnat ovat kiitettävällä tasolla sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, ja Suomesta löytyy roppakaupalla ilmastotyön edelläkävijäkuntia ja -kaupunkeja, jotka aktiivisesti toteuttavat ilmastokestäviä ratkaisuja. Rahoitusja investointituet edellyttävät yhä enenevissä määrin hankkeiden ilmastovaikutusten laajamittaista tarkastelua. Kuntien hankinnat pyörivät tutun muna vai kana -tilanteen ympärillä. Siinä missä päästöjen vähentämisellä tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, katuhankkeissa olisi tärkeää huomioida myös muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen. Mitä vähemmän liikuteltavia kilometrejä, sitä vähemmän päästöjä. Siinä pohditaan, pystyvätkö paikalliset urakoitsijat vastaamaan tarjouspyyntöjen tiukentuviin vähähiilisyyskriteereihin. • Kirjoittaja toimii FCG Finnish Consulting Groupissa tehtävässä asiantuntija MDI, Part of FCG. Ensinnäkin hankkeiden hiilijalanjälkeä laskiessa huomioidaan materiaalien tuotannon elinkaaripäästöt. Eräs infrahankkeiden avainsana on massatasapaino, jolla viitataan kaivettujen maamassojen hyödyntämiseen suunnittelualueella. Sopeutumisen ratkaisut, kuten hulevesien hallinnan viherratkaisut, tukevat usein myös luontokadon torjuntaa. Etenkin muuttuvat sadeja kosteusolosuhteet vaikuttavat katuihin. Ilmastoriskien tunnistaminen saisikin vakiinnuttaa paikkansa katuhankkeen suunnitteluja toteutusprosessissa. Katuhankkeissa käytettyjen materiaalien, kuten asfaltin ja kiviaineksen, valmistuksesta ja jalostuksesta syntyy raaka-aineiden ja energiankäytön vuoksi runsaasti päästöjä. Toiseksi valtavasti päästöjä syntyy katuhankkeen materiaalien kuljetuksesta. Tämä on syytä huomioida myös kunnan omissa työkonehankinnoissa. Sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin voidaan vastata ilmastoviisailla materiaalivalinnoilla ja sopeutumisen huomioivalla suunnittelulla. Nykyisin on tarjolla myös vähäpäästöistä asfalttia, betonia ja terästä. Sitä odotellessa onkin kannattavaa vähentää liikkumisen tarvetta, jolloin pienenevät sekä ilmastovaikutukset että polttoainekustannukset. Parhaatkaan teknologiat tai materiaalit eivät ratkaise ilmastokriisiä, ellei ilmastotyölle löydy motivoituneita johtajia ja riittävää tahtotilaa
Sen varastointi vedyksi on yksi vihreän energiasiirtymän skenaario. Muutoksen ajurina ei hänen mukaansa todellakaan ole tämän taloudellinen edullisuus vaan ilmastomuutoksen asettama pakko. Oivallus voi luoda markkinoita vetyteräkselle, vaikka se olisi perinteistä kalliimpaa. Yhtenä lähtöruutuna Plit näkee terästeollisuuden. Muutoksen on kuitenkin kypsyttävä perinteisen energiainfran varjossa, missä tarjolla on edelleen lähtökohtaisesti erittäin edullista fossiilista energiaa. Puuttuva lenkki Fossiilisen energian alasajo edellyttää energiamurrosta ja uusia laitoksia, joiden rakentamisessa kaavoittajalla on tärkeä roolinsa. tymää yritetään myydä edullisen energian varjolla. Moni miettiikin nyt sitä, millaisista lähtöruuduista uusi vetytalous voisi lähteä kehittymään. Muutos maksaa. – Jos auton valmistukseen tarvitun perinteisen teräksen hinta on tuhat euroa, 50 % kalliimpi vihreä teräs nostaa hintaa 500 euroa. Vedyn ja tuulen avioliitto on väistämätön. – Kalliissa autossa tämä ei ole iso muutos hintalappuun. Kuten esimerkiksi kallimmissa autoissa. – Tämän takia vihreän vedynkin käytön laajeneminen alkaa sieltä, missä on mahdollisuus ja valmiutta maksaa siitä. Yhtenä esimerkkinä hän kertoo Maerskin uudesta kaksipolttoainealuksesta, joka voi käyttää poltK uv a: Su om en Tu ul iv oi m ay hd is ty s rt y Tuulivoimaa saadaan toisinaan enemmän kuin tarpeen. 22 1/2024 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola V ihreällä vedyllä nähdään paljon käyttöä uudessa, fossiiliset hiilivedyt hylänneessä energiajärjestelmässä. Kysyntäpotentiaalia on etenkin tuotteissa, joissa teräsraaka-aineen hinta on vain pieni osa pakettia. Vihreän vedyn avulla teräksen tuotannossa voidaan välttää valtavia CO2 -päästöjä, mikä on ymmärretty jo laajalti. Plit toivookin autoteollisuuden piirissä käynnistyvän itseään ruokkivan kehityksen, joka lähtee laajentamaan vihreän teräksen ja vihreän vedyn hyödyntämistä myös muualla. Vety toimii liikenteessä Polttoaineita ajatellen Plit näkee lupaavana sektorina meriliikenteen. Asiaa on pohtinut myös synteettisiin polttoaineisiin keskittyneen P2X Solutions -yrityksen toimitusjohtaja Herkko Plit. Ensi töikseen Plit torjuu markkinointipuheet, joissa vihreää siir{ Energia } Vety ratkaisee tuulivoiman vaihtelut. kute1_22-27.indd 22 23.1.2024 9.52
Sähköllä tuotetun vedyn lisäksi tarvitaan hiiltä ja näiden yhdistämistä laitosprosessissa hiilivedyksi. Raaka-ainesähkön on oltava likipitäen ilmaista, jos lopputuotteen hinta halutaan pitää järkevänä. Tätä heikentää vielä merkittävästi vedyn paineistukseen ja kuljetukseen kuluva energia. Vihreän energiamurroksen kivijalkana nähdään tyypillisesti edullinen tuulisähkö, jota on tuottamassa jatkuvasti kasvava määrä tuulivoimaloita. Vetytalouteen on jo törmätty ainakin Inkoossa, minne norjalainen Blastr kaavailee vedyn tuotantoa ja tämän hyödyntämistä vetyteräksen K uv a: O ut ok um pu O y Teräksen tuotanto on hyvin hiili-intensiivistä teollisuutta, mutta vedyn avulla päästöjä voidaan alentaa merkittävästi. Tuulivoiman kannattavuutta arvioidaan sillä oletuksella, että laitoksen tuottama sähkö myydään markkinoilla suoraan käytettäväksi. Jokainen porras lisää tällöin lopputuotteen hintaan myös oman katteensa. Vaikka henkilöautoissa vallitseva trendi on akkuihin perustuva sähköistäminen, pitkää matkaa ajavalla raskaalla liikenteellä perinteisen dieselin korvaaminen akuilla on hankalaa. Vihreän energian hinta näyttäisikin olevan moninkertainen polttoaineiden totuttuun hintatasoon verrattuna. Hinnan karkaamista käsistä kiihdyttänee se, jos toimintaketjun lenkit ovat erillisiä yrityksiä. Jos sähköllä tehty vety käytetään polttoaineen komponenttina, tuulivoimalla tuotettu sähkö on vain yksi lopputuotteen raakaainekomponentti. Jos tuulivoimalan taloudellinen tuotto ei ylitä laitoksen perustamisen, ylläpidon ja purkamisen kustannuksia riittävällä katteella, investointiin ei kannata ryhtyä. Tuntihintojen volatiliteettiä voi tulevaisuudessa tasoittaa tuntuvasti esimerkiksi teollisuuden toimintojen ja lämmityksen ajoittaminen entistä enemmän hintaperusteisesti. – Jos ja kun päästökauppa laajenee, fossiilisten polttoaineiden hinta kasvaa ja vastaavasti vedyn tuotantokustannukset laskevat pitkässä juoksussa. Kaavoittajat hereillä energiamurroksessa Jos energiajärjestelmän iso päivitys toteutuu, tämä teettää töitä myös kunnissa. – Taloudellinen kestävyys edellyttää toiminnan järkeistämistä systeemitasolla ja haitallisen osaoptimoinnin välttämistä. Eli alkuperäisestä tuulisähköstä päätyy hyötykäyttöön käytännössä alle kolmasosa. Esimerkkejä näistä ovat trukit ja jäteautot. Kannattavuutta voi parantaa myös energian kulutuksen järkeistäminen. Plitin mukaan taloudellisesti elinkelpoisen järjestelmän luominen edellyttää muutoksia koko toimintaketjuun. Vaihtoehto voi löytyä kaasuna tai nesteenä tankattavasta vedystä, joka tuottaa sähköä polttokennossa. – Jos akkujen tarjoama energiavarasto ei riitä tehtävien suorittamiseen, avuksi voi tulla tankattava vety. Plit uskoo silti vihreän vedyn tulevaan kilpailukykyyn fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Nähtäväksi jää, kuinka kilpailukykyisiä kalliimpia synteettisiä polttoaineita käyttävät laivat ovat tiukasti kilpailluilla rahtimarkkinoilla. Regulaatio on perustunut pitkälti päästökauppaan, johon hän ennustaa isoja muutoksia. Tilanne on toinen, jos energia muutetaan vedyksi, joka muutetaan takaisin sähköksi polttokennossa. – Tulevaisuudessa fossiilisen hiilen hintaa nostaa paljon kattavampi järjestelmä. – Monissa tapauksissa varustamot ovat itse ajaneet meriliikenteeseen rajoituksia, jotka vauhdittavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Maerskin tavoitteena on hankkia lisääkin vihreitä polttoaineita käyttäviä aluksia polttoaineiden tarjonnan varmistumisen myötä. – Päästökauppa rajautuu vielä nyt sektoreihin, mikä vaikuttaa vain joihinkin toimintoihin. Tuulivoimakapasiteetin kasvun takia sähkön hinta painuu hyvillä tuulikeleillä lähelle nollaa tai sen allekin. Varustamot ovat itse ajaneet meriliikenteeseen rajoituksia, jotka vauhdittavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. 23 Kuntatekniikka 1/2024 toaineena synteettistä metanolia. Sähkö on tällöin toiminnan lopputuote. – Energiahuollon perustaminen pitkälti uusiutuvien lähteiden varaan edellyttää välttämättä sähkön varastointimahdollisuutta, joka tasaa voimaloiden taloudellista tuottoa. kute1_22-27.indd 23 23.1.2024 9.52. Plit toteaa, että vedyn ja tuulen avioliitto on väistämätön. Ennusteissa tuntuu usein unohtuvan se, että investointien motiivina on taloudellisen tuoton tavoittelu, ei pilkkahintaisen sähkön tuottaminen. Alkuperäisestä sähköenergiasta saadaan konvertointien jälkeen ”lopputuote-energiaa” suuntaa antavasti 33 prosentin hyötysuhteella. Vetyä voidaan tarvita myös ajoneuvoissa, jotka tarvitsevat paljon energiaa muuhunkin kuin liikkumiseen. Tuulisähkön taloudellinen arvo on nousemassa varastointiongelman ratkettuakin isoksi kysymykseksi. Kaavoituksessa on varauduttava uusien teollisten laitosten rakentamiseen, minkä lisäksi suunnittelussa on ehkä huomioitava uusien asuntojen ja palvelujen tarve. Tilanne olisi toinen, jos energiaa voitaisiin varastoida sähkön ylituotantotilanteissa. Kuvio tuskin houkuttelee tuulivoimaloiden massiiviseen lisärakentamiseen. Siirtymän toteuttaminen edellyttää regulaatiota, joka on Plitin mukaan tekemässä fossiiilisen hiilen käytön kannattamattomaksi. Maantieliikennettä ajatellen Saksassa on äskettäin julkistettu uusi strategia, jossa raskaan liikenteen priorisoiduksi polttoaineeksi on määritelty vety. Tuulienergia talteen vetyyn Jo nyt on käymässä ilmeiseksi, että sähkön tuotannon siirtyminen pitkälti tuulen ja auringon varaan edellyttää välttämättä energian varastointia
Näiden tehtävänä olisi remontoida kantatie 51:n ja Inkoon satamaan johtavan tien risteystä. Tämän jälkeen kuntakin voi ryhtyä rakentamaan toiminnan edellyttämää infraa. Yksityisten maanomistajien on nyt neuvoteltava alueidensa käytöstä. Nyt käynnissä on rahoituksen kerääminen. Jatkossa kuitenkin osoittautui, että toiminnot edellyttävät tilaa kahdelta muultakin tontilta. Jos sijoittajia löytyy, tämä todistaa markkinoiden uskovan hankkeeseen. Muutos olisi huomioitava myös kaavoituksessa, jonka avulla kunnallakin olisi Nymanin mukaan mahdollisuus vaikuttaa kasvun määrään ja vauhtiin. Nyman kertoo, että Inkoossa seurataan tehtaan rahoituksen järjestymistä. Kirjautumalla pääset lukemaan Kuntalehden tähtijutut, ajankohtaiset verkkouutiset sekä saat pääsyn näköislehtiarkistoon. Nyt hankkeen eteneminen edellyttää maanomistajien pääsyä sopimukseen alueidensa käytöstä. kute1_22-27.indd 24 23.1.2024 9.52. Alkuperäinen ajatus oli sijoittaa kaikki Blastrin vetyterästehtaan edellyttämät toiminnot Inkoon sataman liepeillä olevalle Fortumin omistamalle tontille. Tämä sisältää esimerkiksi asemakaava-alueiden kadut, kevyenliikenteen väylät sekä vesija viemäri-infrastruktuuriin. Nyman toivoo myös valtion väyläviraston ja ELY-keskuksen lähtevän ajoissa liikkeelle tehtaan toteutumisen varmistuttua. Inkoon kunnanjohtaja Robert Nymanin mukaan viivästys johtuu ainakin osin siitä, että kaavoitus on osoittautunut odotettua mutkikkaammaksi. Toisen näistä omistaa Lohja Rudus, toisen Inkoo Shipping, joka on yksityisomisteinen kaupallinen satama. Kuntalehden tähtijutut vain tilaajille Hyödynnä kaikki tilaajaetusi rekisteröitymällä Kuntalehden verkkosivustolle osoitteessa kuntalehti.fi. Suurta huomiota herättäneen hankkeen aikataulua on jo jouduttu lykkäämään vuodella. • K uv a: Ti m o K uu kk an en Vety soveltuu rahtilaivoissa käytettäväksi polttoaineeksi, sillä niiden pitkät toimintamatkat edellyttävät nesteinä tai kaasuina tankattavia energianlähteitä. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. – Kunnalla ei ole maaomistuksia vetyterästehdasta palvelevalla alueella. Tämä merkitsisi uusia työpaikkoja ja asukkaita, jotka tarvitsisivat asuntoja ja palveluja. { Energia } valmistuksessa. – Siitä on erilaisia mielipiteitä, kuinka suurta ja nopeaa kasvua Inkoolaiset haluavat kuntaansa. Blastrin tehtaan toteutuminen voisi johtaa myös muun teollisuuden hakeutumiseen alueelle. Kyse olisikin koko alueen muuttumisesta, missä on syytä huomioida paljon muutakin kuin teollisuuden tarpeet
Globaalilla tasolla alan yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan lähivuosina 15 prosentin vuosivauhdilla. Laitoksen maksimiteho on 25 megawattia. – Vaatimus energiatehokkuudesta tarjoaa Suomen ja muidenkin PohK uv a: Te lia Pitäjänmäellä Helsingissä sijaitsevan Telian datakeskuksessa syntyvä lämpöenergia johdetaan Fortumin operoimaan Espoon kaukolämpöverkkoon. Suurkaupunkien haasteena on kuitenkin se, että niin sähköstä kuin tarvittavista tonteistakin alkaa olla pulaa. Se tarkoittaa, että kansallisessa lainsäädännössä aletaan vaatia keskuksilta tietynasteista energiatehokkuutta tai ainakin syntyvän hukkalämmön hyödyntämistä, jossa Suomi onkin jo melkoinen edelläkävijä. 25 Kuntatekniikka 1/2024 { Energia } Teksti: Matti Valli S uomen suurimpia datakeskuksia operoivat isot kansainväliset toimijat, kuten Google, Equinix, Ficolo ja Hetzner, mutta toki mukana ovat myös meille tutummat Elisa ja Telia. – Kun sadan megawatin datakeskus tuottaa koko tehollaan lämpöä, sillä katetaan helposti 10 000 omakotitalon lämmön tarve, Mikko Aho toteaa kute1_22-27.indd 25 23.1.2024 9.52. Kuumaa tietoa Keskusten laskentateho ja konesalien koot ovat kasvaneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä on johtamassa monenlaiseen regulaatioon muun muassa energiatehokkuuden suhteen. – Perinteisesti suurten datamassojen käsittely Euroopassa on keskittynyt muutamaan suurkaupunkiin, Frankfurtiin, Lontooseen, Amsterdamiin, Pariisiin ja Dubliniin, toteaa alan suomalaisen etujärjestön Finnish Data Center Associationin eli FDCA:n hallituksessa istuva Mikko Aho. Uusia merkittäviä hankkeita on suunnitteilla, kaavavaiheessa ja alkamassa eri puolilla maata. Datakeskuksista kunnille monta etua ja yksi haitta Datakeskukset työllistävät Suomessa suoraan satoja ja välillisesti tuhansia ihmisiä. – EU:n hiljattain julkaisema uusi energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että keskukset raportoivat viranomaisille energiankäytöstään
– Investointi merkitsee satoja uusia työpaikkoja, kasvattaa kaupungin elinvoimaa ja työllistää paikallisia yrityksiä, Hannu Tylli iloitsee. Lämpö hyödyttää isoja asutuskeskuksia Mutta millä perusteella joku operaattori haluaa rakentaa datakeskuksen johonkin tiettyyn paikkaan. – Datakeskuksen ympärille voi rakentua myös innovaatioiden ekosysteemi, jossa keskukseen liittyvät yritykset kehittävät omaa liiketoimintaansa. – Keskuksen rakentaminen lämpöverkkoliitäntöineen on jo itsessään valtava infrastruktuurihanke, mutta merkittävää on myös se, että toimintansa aikana keskus tarvitsee monenlaisia palveluita – kiinteistönhuoltoa, tekniikkapuolta ja logistiikkaa, Espoon elinkeinojohtaja Harri Paananen sanoo. – Viranomaisten on toimittava nopeasti, ennakoidusti ja luotettavasti, jotta investointi lähtee liikkeelle. 26 1/2024 Kuntatekniikka { Energia } joismaiden kaupungeille erinomaisen kilpailuedun – datakeskusten hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä, sillä kaupungeissa tarvitaan lämmitystehoa talvisin todella paljon. Espoon kestävän energian kehittämispäällikkönä toimiva Elina Wanne kertoo, että ne pystyvät laskelmien mukaan tuottamaan 40 prosenttia kaupunkien tarvitsemasta lämpöenergiasta. Kaupungin näkökulmasta tämänkaltaiset hankkeet ovat kärkihankkeita, jotka resursoidaan hyvin. Espoon Kaupungin kiinteistöissä käytettävä kaukolämpö tuotetaan jo nyt uusiutuvilla tai niihin rinnastettavilla polttoaineilla. Hankkeella on merkittävät synergiaedut, ja se voi houkutella Kouvolan alueelle myös muita yrityksiä ja investointeja, sanoo Kouvolan kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli. Paanasen mukaan hankkeessa ei ole kysymys vain datakeskuksesta, vaan myös sen integraatiosta alueen muuhun infrastruktuuriin ja lämpöverkkoihin. Tämä voi poikia vaikka mitä, sillä alueella on paljon korkeatasoista osaamista, Paananen ennustaa. – Potentiaalisten hyötyjen realisoimiseksi tarvitaan riittävän suuri asutuskeskus. Atnorthilta saatujen tietojen K uv a: Je tr o St av én – Datakeskuksen ympärille voi parhaimmillaan rakentua innovaatioiden ekosysteemi, Harri Paananen sanoo. Yksinomaan Espoon datakeskuksen rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat noin 8 000 henkilötyövuotta. – Kaupungin ilmastotaseelle plussaa on sekin, että datakeskuksen pyörittämiseen tullaan käyttämään vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, Wanne toteaa. Datalämmön osuus merkittävä Fortumin ja Microsoftin uudet datakeskukset Espooseen ja Kirkkonummelle valmistuvat muutaman vuoden kuluttua. – Perinteisissä datakeskusmetropoleissa lämmön talteenottoa ei pystytä samalla tavalla hyödyntämään, Aho linjaa. Se on Atnorthin kymmenes datakeskus Pohjoismaissa ja neljäs kampus Suomessa. Sähköverkkojen on oltava hyvässä kunnossa, mikä Suomessa on iso valtti verrattuna moneen kilpailijamaahan. kute1_22-27.indd 26 23.1.2024 9.52. – Mutta koko kaupungin päästötavoitteiden kannalta fossiilisesti tuotetun kaukolämmön korvaaminen datakeskusten hukkalämmöllä on todella merkittävä asia, Wanne täsmentää. Rakentavat tahot arvostavat joustavaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Näin ollen datakeskushankkeet eivät suoranaisesti vaikuta kaupungin omien rakennusten laskennallisiin päästöihin. Espoossa suurin päästölähde on tällä hetkellä kaukolämpö, mutta sitä mukaa kun kaupunki muuttuu hiilineutraaliksi, liikenteen päästöt nouseva ykkössijalle. Vuoden 2025 loppupuolella valmistuvan ensimmäisen vaiheen kapasiteetti on 60 megawattia. Data tulee datan luo Fortumin ja Microsoftin yhdessä suunnittelemat datakeskukset Espoon Hepokorvenkallion ja Kirkkonummen Kolabackenin alueelle alkavat toimittaa hukkalämpöä kuntien yhteiseen kaukolämpöverkkoon. Espoon etuna oli se, että energiatoimija Fortum on kaupungin pitkäaikainen yhteistyökumppani, Paananen toteaa. Ei ole haittaa myöskään siitä, että olemme kylmän ilma-alan maa, Paananen sanoo. – Investointi tuo satoja uusia työpaikkoja, kasvattaa kaupungin elinvoimaa sekä työllistää paikallisia yrityksiä. Kouvolaan valtava laitos Pohjoismaiden suurin konesalipalveluiden tarjoaja, islantilainen Atnorth, rakentaa Kouvolaan Myllykosken alueelle megaluokan datakeskuksen, jonka hukkalämpö ohjataan kaupungin lämpöverkkoon. Veroporkkana kannustaa energiayhtiötä etsimään uusia keinoja lämmön tuottamiseen
Kunnan investointimyönteisys valttia Kouvolan elinkeinoyhtiön Kinnon yhteyspäällikkö Aleksandra Turunen kertoo, että toteutuspäätöstä edelsi pitkäjänteinen yhteistyö, jossa osapuolia olivat kaupunki, alueen maanomistaja Redeve sekä kehittämisyhtiö Kinno. – Toisin sanoen välillisesti keskus työllistäisi toimintansa aikana 180–270 henkilöä, ja rakennusvaiheessa huomattavasti enemmän. Telialla on suuri datakeskus Helsingin Pitäjänmäellä. Kunnat iloitsevat, mutta mitä mieltä on Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola. Keskuksia on muillakin operaattoreilla ja valtiolla, Aho sanoo. Nyt datakeskuskokonaisuus on noin 67 eduskuntatalon kokoinen. Vuonna 2009 yhtiö osti Stora Ensolta Summan tehtaan ja muutti sen datakeskukseksi. Datakeskuksia pilvin pimein EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan raportointivastuu ja energiatehokkuusajattelu koskee kaikkia yli 500 kilowatin datakeskuksia. Lisäksi on muitakin alihankkijoita, jotka eivät käy alueella töissä päivittäin, Vilen pohtii. Yli 345 miljoonan euron investointihankkeen takana on kanadalainen Gloriosa Energy Solutions eli GES. Teholuokka tarkoittaa maksimitehoa, jota se tarvitsee pyöriäkseen. Mikäli hanketta laajennetaan, kuten on suunniteltu, työllisyysvaikutukset kasvavat samassa suhteessa, Tylli toteaa. Haminan talousjohtaja Olli Vilen kertoo, että vuonna 2022 kaupunki sai Googlelta kiinteistöveroja rakennuksista 1,5 miljoonaa euroa. – Operaattori ei ole tarkkaan kertonut, paljonko laitoksella on väkeä töissä, mutta arvioiden mukaan luku voisi olla 400 työntekijää. Veroporkkanalla lisää tehoja FDCA:n Mikko Aho kertoo, että tähän saakka keskusten tuottaman lämmön hyödyntämistä on hidastanut se, että jonkun on investoitava liittymän rakentamiseen ja teknologiaan. Ensimmäinen vaihe valmistui syyskuussa 2011, ja kuudes vaihe käynnistyi vuonna 2021. – Mitä suurempi osuus alueen kaukolämmöstä on peräisin hukkalämmöstä, sitä tärkeämpää on varmistaa, ettei kolmannen osapuolen liiketoiminnan varassa oleminen aiheuta lämpöhuollolle hallitsemattomia riskejä, Peltola pohtii. Keravalle kaavaillaan puolestaan 100–200 megawatin hanketta. Kun maa-ala lasketaan mukaan, kiinteistöveron määrä nousee noin 1,8 miljoonaan euroon. Virallista tietoa datakeskusten kokoluokista ei ole – niitä pidetään liikesalaisuuksina. Työllisyysvaikutukset Atnorth laskee niin, että yksi megawatti työllistää suoraan 1–1,5 henkilöä eli tässä tapauksessa kyse olisi 60–90 henkilöstä. Välillisesti työllistetyt ovat muun muassa vartioita, siivoajia, huoltomiehiä ja laitetoimittajia. Ahon mukaan tämä on hyvä raja määrittämään sitä, mistä teollinen datakeskusajattelu alkaa. Ulkopuolisessa lämmössä riskinsä Tornioon suunnitellaan LNG-käyttöistä datakeskusta, jonka teholuokka olisi 22–24 megawattia ja joka tuottaisi itse oman energiansa eikä kytkeytyisi lainkaan sähköverkkoon. Esimerkiksi Seinäjolla tehtyjen laskelmien mukaan sinne suunnitteilla oleva datakeskus pysyisi tuottamaan parisen prosenttia kaupungin lämmön tarpeesta. – Myllykosken alue oli valmiiksi asemakaavoitettu, joten sinne on mahdollista päästä rakentamaan heti. Kuntatekniikka 1/2024 27 Googlen kiinteistöverot miljoonaluokkaa . perusteella investoinnin arvoksi voidaan laskea 7–8 miljoonaa euroa megawattia kohden – tällöin 60 megawatin suuruisen investoinnin arvo on noin 420–480 miljoonaa euroa. Hän muistuttaa, että huomiota on kiinnitettävä myös toimitusja huoltovarmuuteen. Suoraan työllistetyt ovat Tyllin mukaan lähinnä datakeskuksen operointihenkilöitä. Yksi suurista oli nyttemmin toimintansa lopettanut Yandex Mäntsälässä. – Veroporkkana kannustaa energiayhtiötä etsimään uusia keinoja lämmön tuottamiseen, kuten myös se, että yhteiskunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, Aho sanoo. Samaan kokoluokkaan kuuluu Tuusulassa toimiva Hetznerin datapuisto. • Ne pystyvät laskelmien mukaan tuottamaan 40 prosenttia kaupunkien tarvitsemasta lämpöenergiasta. kute1_22-27.indd 27 23.1.2024 9.52. Telian antamien tietojen mukaan sen maksimiteho on 25 megawattia. – Pääkaupunkiseudulla monikansallinen Equinix pyörittää useampaa datakeskusta, maailmanlaajuisesti yhtiöllä on noin 250 keskusta 71 suurehkossa metropolissa. Tällöin mukana ovat todennäköisesti kaikki alueella päivittäin työskentelevät – vartijat, ICT-asentajat, siistijät ja catering-henkilökunta. Keskuksia suunniteltaessa lasketaan, mikä merkitys datakeskusten tuottamalla lämmöllä voisi olla kuntien energiataloudessa. Täällä on myös tarjolla isoja teollisuuskäyttöön soveltuvia tontteja, joissa on valmis sähköinfra, Turunen pohtii. Seudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä niiden markkinointi on pitkäjänteisestä työtä, jonka hyöty realisoituu, kun potentiaaliset toimijat kartoittavat sijoittumispaikkoja. Tämän kokoluokan saleja Suomessa on maksimissaan sata kappaletta. Asian vauhdittamiseksi Suomessa astui vuoden 2022 alussa voimaan asetus, jonka mukaan hukkalämpöä hyötykäyttöön palauttava datakeskus pääsee mukaan teollisen mittakaavan energiateholuokkaan ja saa sen mukaiset verohyödyt. Toimivia megaluokan datakeskuksia on vain kourallinen, kuten Googlen keskus Haminassa. GOOGLEN kokonaisinvestoinnit Haminaan viimeisten kymmenen vuoden aikana ovat olleet noin kaksi miljardia euroa. – Tässä tapauksessa Atnorth on ollut itse aktiivinen, ja hanke eteni hyvin nopeasti päätöksentekovaiheeseen, Turunen sanoo. Välilliset vaikutukset ovat kaksi kertaa suurempia
Yleissuunnitelmassa vertailtiin vaihtoehtoisia yhdysjohtojen rakentamisia ja saneerauksia. Raskassooda-alkaloinnin sijaan valittiin kalkkikivialkalointi, jossa päätettiin hyödyntää tarpeen mukaan skaalautuvia muovisäiliöitä. Päädyttiin ratkaisuun, jossa talousvesi tuotetaan kahdella vedenkäsittelylaitoksella. Kunta tilasi yleissuunnitelman Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy:n Jouni Taipaleelta, joka on pitkään kehittänyt kalkkikivialkalointia. Siitä tiedettiin muun muassa pH-arvo sekä rauta-, magnaani-, radonja hiilidioksidipitoisuudet. Siinä todettiin, että kaikkien vedenottamoiden prosessilaitteet, rakennukset ja sähköistykset alkoivat olla elinkaarensa päässä. Ylitorniolla raakaveden pH-arvo Ylitornion kunnan kalkkikivialkalointiin perustuvien vesilaitosten vedenkäsittely tapahtuu maan alla. Vanhimmissa yhdysjohdoissa oli toistuvia vuotoja. Laitoksista saadaan edullisia, varmatoimisia ja helppokäyttöisiä. Suunnitelmassa käytiin läpi neljä vaihtoehtoista ratkaisua kustannusvertailuineen. Raskassooda vaihdettiin kalkkikiveen Ylitornio päätti peruskorjata kaikki vedenottamot. Molemmat vedenkäsittelylaitokset voivat tuottaa kaiken Ylitorniolla tarvittavan juomaveden. Lisäksi kaikkien kolmen vedenottamon vedet johdettiin taajamaan samasta suunnasta. Vesi johdetaan taajaman verkostoon vastakkaisista suunnista. Yhdeltä vedenot{ Vesihuolto } Ylitornio uusi vedenkäsittelyn moderniksi kalkkikivilaitokseksi Lapin malli Vedenottamoiden kalkkikivialkalointi tuo merkittäviä etuja yleisempään menetelmään verrattuna. kute1_28-33.indd 28 23.1.2024 9.25. Suunnittelun lähtötietoina oli saatavilla olevan pohjaveden määrän lisäksi pohjaveden laatu. Rakentamispäästötkin ovat pienemmät. 28 1/2024 Kuntatekniikka Teksti: Jouko Vilmi Y litornion kunta teetti vesilaitoksellaan riskikartoituksen vuonna 2016. Alkalointiin liittyvän hygieniariskin lisäksi toimintatapa työllisti henkilökuntaa merkittävästi. Pohjavesi oli alkaloitu raskassoodalla avoimissa sekoitusastioissa. Pintavedet johdetaan pois maatäytöllä. K uv a: Jo un i Ta ip al e (P oh jo is -S uo m en Su un ni tt el up al ve lu O y) tamolta alkalointi puuttui kokonaan
Minimaalinen huoltotilojen tarve Kalkkikivialkalointi soveltuu alle 1 000 kuutiota vuorokaudessa käsitteleviin vesilaitoksiin. Hankinnan kokonaiskustannus 2,6 miljoonaa euroa oli suuri, kun huomioidaan hieman alle 4 000 asukkaan kunnan mittakaava. on 6,5. Alavesisäiliö tasaa kulutushuiput niin, että huippukulutuksissa vettä ei pumpata suoraan pohjavesikaivosta. Jos tiedonsiirto (oma luvanvarainen radiomodeemiverkko ja valokaapeliverkko) on vialla, varatiedonsiirtona toimii 4G-modeemiyhteys. Menetelmää ei ole patentoitu, ja lukuisista hyvin toimivista laitoksista kerätty kokemus on vapaasti hyödynnettävissä. 29 Kuntatekniikka 1/2024 Menetelmää ei ole patentoitu, ja lukuisista hyvin toimivista laitoksista kerätty kokemus on vapaasti hyödynnettävissä. Tarvittaessa sitä tehostetaan kompressorilla tuotettavalla ilmanpaineella. Keskiössä vesihuollon toimintavarmuus Periaatteessa kaikki pumppaukset on kahdennettu. Tästä toteutustavasta on kokemusta kymmeniltä vuosilta, ja se on yleisesti tunnettu prosessi. Puhtaan pohjaveden ansiosta veden virtaussuunta kalkkikivisäiliössä voitiin toteuttaa alhaalta ylös. Poikkeustilanteissa tarvittavat prosessin ohitukset ja muun muassa kalkkikivisäiliön huuhtelu voidaan käynnistää huoltotilassa. Kalkkikivialkaloinnilla pH saadaan hieman yli 8:aan. Menetelmä takaa pohjaveden hygieenisyyden, ja se toimii kaikissa vuodenaikojen mukaan vaihtelevissa pohjaveden lämpötiloissa. Huoltoa vaativat kenttälaitteet on kerätty huoltorakennukseen. Huoltorakennuksessa on iso nosto-ovi, joten suuremmatkin kenttälaitteiden huollot ja vaihtamiset on helppo suorittaa. Huuhtelu toimii pohjavedellä. Pirskotusta voidaan tarvittaessa tehostaa koneellisella ilmanpoistolla ja suodattimilla. Virtaus ylöspäin auttaa kalkkikiveä pysymään kuohkeana. Ylitorniolla pohjavesi on niin puhdasta, että erillisiä suodattimia ei tarvittu. Vaikka poikkeavat sääilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa, sadeja sulamisvesien pääsy pohjaveteen ja säiliöihin on estetty maatäytöllä. Jokaisella pumpulla on oma taajuusmuuttajansa, joka toimii itsenäisenä varasäätimenä paikallisautomaation vikatilanteessa. Veden käsittelyprosessin seuraava vaihe on ilmastus, jossa poistetaan jäännös hiilidioksidia ja muita kaasuja. Alavesisäiliö ja huoltorakennuksessa olevat verkostopumput sijaitsevat lähietäisyydellä toisistaan. Ylitornion kummankin vedenkäsittelylaitoksen mitoitus on 600 kuutiota vuorokaudessa. Kalkkikivisäiliön mitoitus on tehty niin, että pohjaveden viipymä kalkkikivisäiliössä on vähintään 15 minuuttia. Tuotteistettu prosessi Kunta uusi kokonaan pohjavesikaivot, vedenkäsittelyn ja verkostopumppaukset. Koneistotyöt eli pumput, venttiilit, virtausmittarit, UV-suodatin ja tämänkaltaiset komponentit on tehty valmiiksi tehtaalla. Kyseessä on jäännöspaineella tapahtuva pirskotus. Putkistosuunnitelmien yksityiskohtaisuus mahdollisti koneistotöiden toteuttamisen tehtaalla. Lisäksi rakennettiin merkittävästi uusia yhdysputkia vedenottamoiden ja ylävesisäiliön väleille ja saneerattiin entisiä. Laitoksilla ei tarvita koko prosessin kattavaa rakennusta, eli lämmitysja ilmanvaihtokustannukset ovat todella vähäiset. Jos K uv a: H an nu Te pp o (V er ko st om es ta ri O y) Vesilaitoksilla ei tarvita isoa ja kallista huoltorakennusta. kute1_28-33.indd 29 23.1.2024 9.25. Vedenkäsittelyyn valittiin tuotteistettu, muovisäiliöissä tapahtuva prosessi, jonka vaiheet ovat kalkkikivialkalointi-huuhtelu-ilmastus-alavesisäiliö-verkostoon pumppaus. Kaivot, alkalointi, ilmastus ja alavesisäiliö ovat säältä suojassa, ja muovisäiliöiden ja maatäytön avulla koko prosessi (alkalointi, ilmastus ja alavesisäiliö) on turvassa maan alla. Kalkkikivisäiliöistä vesi johdetaan painovoimaisesti ilmastukseen ja edelleen alavesisäiliöön
Keskeytyksetöntä pumppausta koskevat merkittävimmät säännöt ovat: Paras tapa pohjaveden laadun suojelemiseksi. Silloin on olemassa riski esimerkiksi raudan ja mangaanin irtoamiselle. Automaatio muuttaa raakavesipumppauksen vesimääriä tarpeen mukaan, mutta pumppuja ei siis pysäytetä. Suurimmat vedenkäsittelylaitokset alkavat olla jo tehtynä, mutta lukumääräisesti suurin volyymi toimii vielä lipeän avulla. • K uv a: H an nu Te pp o (V er ko st om es ta ri O y) Vesilaitosten tekniikka on helppo asentaa, sillä se tulee tehtaalta hyvässä valmiusasteessa. Näille pienille laitoksille kustannustehokkain tapa edetä asiassa on teollinen, tuotteistettu ratkaisu. Laskenta perustuu yllä ilmoitettuihin materiaalien massoihin sekä OpenCO2.net-päästötietokannan, CO2data.fi-palvelun ja Pipelife Finland Oy:n paineputkille (PE) tehdyn EPD:n päästökerrointietoihin. Kalkkikivialkaloinnin soveltuvuus kulloisellekin pohjavedelle on tutkittava ennakkoon, sillä se ei sovellu kaikille pohjavesille. Kasvihuonekaasupäästöt verrokkia pienemmät Ylitornion kahden alkalointilaitoksen säiliöiden valmistamiseen on käytetty muovia 19 048 kilogrammaa. Perinteisellä teräbetonirakenteilla toteutetussa laitoksessa on käytetty terästä 29 400 kg ja betonia 595 130 kg. Nämä materiaalimäärät ovat laskeneet Jarko Lehto Pipelife Oy:stä ja Henri Savolainen RakWins Oy:stä Tekniikan tohtori Sari Siitonen OpenCO2net Oy:stä vertaili karkealla tasolla Ylitornion vedenottamolla käytettyjen muovirakenteiden sekä perinteisen vedenottamon teräsbetonirakenteiden kasvihuonekaasupäästöjä. Laukaan Vesihuolto Oy:n Toramäen vedenkäsittelylaitoksella on vastaava vedenkäsittelykapasiteetti. Raakavesikaivojen automaatiosta tärkein testattava asia on ylipumppauksen esto. { Vesihuolto } kute1_28-33.indd 30 23.1.2024 9.25. Sähkökatkoihin on varauduttu liikuteltavan varavoiman avulla. Laskelmissa on huomioitu molempien laitosten vaiheet A1–A3, joilla tarkoitetaan elinkaaren osuutta kehdosta portille (cradle-to-gate) eli raaka-aineiden valmistusta ja kuljetusta sekä tuotteen valmistusta. Raakavesipumpun pysäyttäminen muuttaa pohjaveden virtaussuunnan. Muovirakenteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat siis 53 prosenttia pienemmät kuin perinteisellä teräsbetonirakenteella. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon maamassoja, rakennuksia eikä mahdollisia muita eroja vedenottamoiden rakenteissa. Ylitornion muovisäiliöiden (PE) rakentamisaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 38,9 tonnia CO 2 e ja perinteisen vedenottamon teräsbetonirakenteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat 82,8 tonnia CO 2 e. Eli jos raakavesikaivon lähtöputkessa on vuoto, on suuri riski pilata raakavesikaivo ehkäpä lopullisesti. VIIME vuosikymmeninä vesilaitokset ovat pyrkineet lakkauttamaan lipeällä toimivat alkalointilaitokset. Lisäksi on lukuisia pieniä vedenottamoita, joilta tarvittava alkalointi puuttuu kokonaan. Hyvä pohjavesi on vesilaitoksen arvokkain omaisuus . mikään mainituista tiedonsiirtotavoista ei toimi, ohjaavana varatietona on lähtöputkiston paine ja virtaus. 30 1/2024 Kuntatekniikka Muovisäiliöihin perustuvilla alkalointilaitoksilla suuri tarve . Raakavesipumppaus pätkäkäytöllä lyhentää raakavesikaivon elinkaarta. Sitä käyttävät aivan pienet vedenkäsittelylaitokset. Tämä on mahdollista uusien alavesisäiliöiden ja olemassa olevan ylävesisäiliön ansiosta. POHJAVESIOMAISUUDEN vaaliminen ja samalla vesihuollon ammattitutkinnossa opetettava tärkein asia on toteuttaa raakaveden pumppaus keskeytyksettä
Niistä on opittavaa Suomessakin. Vuoden aikana Tallinna otti kehittämisloikkia älykkäissä vihreissä ratkaisuissa. kute1_28-33.indd 31 23.1.2024 9.25. Tarjolla on hyviä käytänteitä. Tallinnan kulunut vuosi Euroopan vihreänä pääkaupunkina kannattaa noteerata Suomessakin. 31 Kuntatekniikka 1/2024 { Yhdyskunta } Tallinna asemoitui vihreän kehityksen veturiksi INNOVAATIOITA JA ASENNETTA Tallinnan kausi Euroopan vihreänä pääkaupunkina päättyi
{ Yhdyskunta } kute1_28-33.indd 32 23.1.2024 9.25. Mukana oli talkoita ja ratkaisuja, joilla parannettiin arjen kaupunkiympäristöä sekä siistittiin ihmisten käyttämiä paikkoja. Siellä Putukaväil-pölyttäjäkäytävä yhdistää Tallinnan kuusi kaupunginosaa seitsemästä. Kun Euroopan komissio julkisti Tallinnan viherkaupunkipäätöksensä syyskuussa 2021 Lahdessa, perusteluista tärkeimmäksi todettiin Vihreä pääkaupunki -vuodelle suunnitellun ohjelman strateginen kokonaisote. Yksi niistä on Viron erikoisuus: kaupunkien vihreän siirtymän ilmiöille halutaan vironkieliset käännökset. Hanke etenee vaiheittain, ja valmiina on jo noin puolet. Suot ovat kaikkein pyhimpiä luontokohteita virolaisille. kestävä kaupunki, 3. Ohjelma muodostui neljästä kärjestä: 1. Pölyttäjäkäytävä palvelee kaikkea elollista, hyönteisiä, lintuja, lepakoita, villieläimiä ja ihmisiä. Tallinnan yksi ihailtava erikoisuus on tupakantumppien kerääminen kaduilta: etelänaapurissamme on oivallettu, että jokainen kadulle heitetty tupakantumppi saastuttaa tuhat litraa vettä! Oivallusta voisi hyödyntää Suomessakin! Tärkeä oppi on se, että Tallinnassa on tehty todella paljon kaupunkilaisten tasolla. Ohjelmaan koottiin peräti 200 kohtaa, joista 20 nimettiin lippulaivahankkeiksi. 32 1/2024 Kuntatekniikka Teksti: Hannu Taavitsainen Kuvat: Tallinnan kaupungin strategiatoimisto T allinna otti kaiken hyödyn irti Euroopan Vihreän pääkaupungin arvonimestä vuonna 2023. Muutamia osia oli vielä kesken vuoden päättyessä. Perusteluissa mainittiin myös asukkaille ilmainen julkinen liikenne, teollisuusalueiden muutos kaupunkiympäristön toimiviksi osiksi sekä se, että Tallinna toimii vihreän ajattelutavan lähettiläänä. älykäs kaupunki, 2. Tallinna on harvoja pääkaupunkeja, jonka alueelta löytyy iso suo, Pääsküla. Kaupunki avautui globaalisti innovaatioiden testialustaksi ja vahvisti samalla paikallista yhteisöllisyyttä. Strategiaote piti hyvin, ohjelma onnistuttiin toteuttamaan pääosin. Tallinna alkoi toteuttaa strategista ohjelmansa hyvin määrätietoisesti. Sitä on entistetty talkoilla innokkaasti viherpääkaupunkivuoden aikana. Tallinna sai vain 1,5 vuotta aikaa valmistella Vihreän pääkaupungin toimintoja. oppiva kaupunki ja 4. Euroopan viherpääkaupunkina Tallinna yhdisti kiintoisilla tavoilla globaalin kansainvälisyyden paikallisiin pienprojekteihin, joihin kutsuttiin kaikkia kaupunkilaisia, erityisesti lapsia, nuoria aikuisia ja yrityksiä. Työtä helpotti se, että taustalla oli viisi aiempaa hakemusta. Suolle rakennettiin talkoilla pitkospuita kulkureiteiksi ja patoja veden pinnan nostamiseksi. Tallinnan lippulaivahankkeista suomalaisille kenties kiintoisin on 14 kilometrin mittainen pölyttäjäkäytävä, joka ulottuu läpi läntisten kaupunginosien niittymäisenä ennallistettavana luontoalueena. Kaupunkiympäristöä ja infrastruktuuria kehitettiin rohkeasti. Luontoputki läpi kaupungin Tallinnan ohjelma oli omaperäinen ja laaja-alainen. Järjestöille laadittiin opas ympäristötapahtumien järjestämiseksi ja pidettiin kaupunginosissa kymmeniä toimintaja talkoopäiviä muun muassa Pääskülan suon ennallistamiseksi. kaikki mukaan kutsuva kaupunki
Euroopan komissio tarttui aloitteeseen, ja vuodesta 2010 lähtien EU:lle on joka vuosi valittu Vihreä pääkaupunki. Oli helppoa saada ihmisiä mukaan erilaisiin yhteisöja talkootapahtumiin. Viime vuonna arvo annettiin viimein Tallinnalle. Toisena esimerkkinä onnistumisesta mainitaan Tallinnan 2023 laulujuhlat. Yhteisölliset luontotalkoot olivat tärkeässä osassa Euroopan vihreässä pääkaupungissa. Tallinna kute1_28-33.indd 33 23.1.2024 9.25. Kuntatekniikka 1/2024 33 Kotoperäinen idea EUROOPASSA nimetään joka vuosi yksi iso kaupunki Vihreäksi pääkaupungiksi, mutta tiesitkö, että idea syttyi Tallinnassa. Valmistuessaan rata yhdistää Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan pääkaupungit muuhun Eurooppaan. Tänä vuonna Euroopan Vihreänä pääkaupunkina toimii Espanjan Valencia ja ensi vuonna Liettuan pääkaupunki Vilna. • Väestöltään lähes Helsingin kokoinen, 445 000 asukasta •Julkinen liikenne on ilmaista kaupungissa vakinaisesti asuville, ratikkaverkosto laajenee ensi kesänä satamaan •Tallinnalaiset ovat ylpeitä vihreästä kaupunkiympäristöstään: kaupunkialueesta 13,8 % on suojelumääräysten alaista, ja Naturaalueet kattavat 7,9 % Tallinnan pinta-alasta •Tallinna nousi Euroopan Vihreäksi pääkaupungiksi strategisen kaupunkikehitysotteensa ansiosta •Tallinna kutsui toimijoita kautta maailman kokeilemaan uusia urbaaneja ideoita ja ratkaisumalleja kaupunkiin, jossa niitä voi testata vähäisen byrokratian toimintaympäristössä (Testaa Tallinnassa -ohjelma) •Vihreä pääkaupunki -juhlavuoden lopulla aloitettiin työt noin 900 kilometriä pitkän Rail Baltican rakentamiseksi. { Fakta } voi virkistäytyä, pyöräillä ja kulkea jalan. Globaali Testaa Tallinnassa -ohjelma nojautuu siihen, että kaupunki on sopivan pieni, joustava ja avoin uudenlaisille ideoille, joita voi tulla testaamaan ilman byrokratiaa. Vuonna 2022 juhli Ranskan Grenoble ja 2021 Lahti. Kutsujana tuolloin oli Tallinnan pormestarina sekä sittemmin Viron pääministerinä toiminut Jüri Ratas. Ensi kesänä Tallinnan satamaan avautuva ratikkayhteys liittyy liikenteellisesti koko Baltian tulevaisuudessa yhdistävään Rail Baltica -ratahankkeeseen. Risteilysataman ratikkalinjan rakentamisen vuoksi monia risteyksiä ja katuosuuksia jouduttiin sulkemaan tilapäisesti. Tallinna näyttää esimerkkiä kehityksen kärkimaana! • Talkooväkeä lähdössä puhdistamaan Piritta-joen ympäristöä. Nuorisoteemalla pidetyn sadan tuhannen osallistujan lippulaivatapahtuman muonitus toteutettiin talkooväen ansiosta ilman kertakäyttöastioita! Harmilliseksi sen sijaan monet tallinnalaiset ja kävijät kokivat sen, että vihervuoden aikana keskustan liikenne oli kaaoksessa. Vuonna 2006 Tallinnaan kokoontui 15 EU-kaupungin johtoa. Vuoden kestäneestä katukaaoksesta on kuitenkin selkeä tie eteenpäin. Urbaaniksi testikentäksi Viherpääkaupunkiohjelmaa koordinoineessa Tallinnan strategiatoimistossa vuoden helpoimpana osuutena pidetään sen yhteisöllistä osuutta. Ensimmäisenä arvonimen sai Tukholma. Raideliikenteen kehittymisen ohella kauaskantoisin Tallinnan vihervuoden ratkaisuista saattaa olla nousu kansainväliseksi testausalustaksi uuden urbaanin teknologian ratkaisuille. Kaupunkien johtajat laativat muistion menettelystä Vihreän pääkaupungin valitsemiseksi. Virossa osattiin laskelmoida raidehankkeiden synergia: Tallinnan ratikkahankkeet saivat vauhtia myös Rail Balticalle saadun EU-rahoituksen ansiosta
Ajantasainen Suomen järistystieto löytyy Seismologian instituutin nettisivulta seismo.helsinki.fi/EQs/query.php kute1_34-43.indd 34 23.1.2024 9.26. Hanke eteni neljässä vuodessa voimalan tuotantosyvyyteen eli 6,4 kilometriin, jolloin kallioperään aletiin pumpata kovalla paineella vettä. K uv a: Se is m ol og ia n in st itu ut i/K at i O in on en Kartta esittää Suomessa vuonna 2023 havaitut maanjäristykset. Niitä suunniteltaessa on huomioitava kallioperän paikalliset olosuhteet: onko kallioperä vakaa pienydinvoimalalle tai mitä ongelmia geoterminen voimala voi aiheuttaa ympäristölleen. Sitä pumpattiin kesä–heinäkuussa 2018 18 000 kuutiometriä. Maaja kallioperän rakenne pitää huomioida muun muassa voimaloiden sijoittelussa. Lämmöntuotannossa katseet kääntyvät pienydinvoiman ja geotermisten voimaloiden suuntaan. Outoa oli se, että ukkonen kuului maan { Maanrakennus } Seismiset riskit huomioitava voimalasuunnittelussa KALLIO JÄRKKYY Suomen kallioperää pidetään vakaana, mutta näin ei ole. Tämä aiheutti kallioperän epävakautta, jonka seuraukset tunnettiin laajalti pääkaupunkiseudulla. 34 1/2024 Kuntatekniikka Teksti: Jukka Nortio F ossiilisista polttoaineista luopuminen merkitsee vaihtoehtoisten energiamuotojen lisääntyvää käyttöä. Koko talo vähän tärähti ja kuului ukkonen. Ukkosta maan alta Espoon Otaniemessä vuonna 2014 aloitettu St1 Deep Heat Oy:n geotermisen voimalan rakennushanke on varoittava esimerkki sitä, miten kallioperän seismisiä riskejä ei huomioida. Maanjäristykset olivat suurimmillaan noin kaksi magnitudia eli helposti ihmisten havaittavissa. – Vaikutukset olivat tärähdyksiä ja pamahduksia
Suurimmat olivat 1,8 magnitudia. Niistä suurin havaittiin sekä Erikoitutkija Niko Putkinen Geologisesta tutkimuskeskuksesta (GTK) on ollut mukana mallintamassa pääkaupunkiseudun maaperää. Savi voimistaa järistyksiä – Ihmiset aistivat herkästi pienetkin järistykset epämukavuutena jo paljon ennen kuin järistyksistä aiheutuu vahinkoja rakennuksille, Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) erikoitutkija Niko Putkinen muistuttaa. Kun Otaniemessä aiheutettiin maanjäristyksiä, Korjan tutkimusryhmä selvitti, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla oli pääkaupunkiseudulla. Maanjäristysriski pitää huomioida erityisesti, kun rakennetaan voimalaitoksia ja isoja teollisuuslaitoksia. Turvallisuus ja tehokkuus ristiriidassa Geotermiset voimalat aiheuttavat ongelmia, jos ne ovat Otaniemen koevoimalan tapaan sellaisia, joissa vettä pumpataan kallioperään kovalla paineella. Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka on nimennyt sen todennäköiseksi sijoituspaikaksi Vuosaaren. Helsingissä suunnitellaan parhaillaan pienydinvoimaloita. Yhteen reikään perustuva suljetussa järjestelmässä ongelmia ei synny, koska kallioperää ei rikota vedellä ja kovalla paineella. – Kaavoittajan pitäisi huomioida, ettei ydinvoimalaa kaavoiteta siirrosten viereen tai esimerkiksi Kuusamoon, joka on maajäristyksille herkkää aluetta. 35 Kuntatekniikka 1/2024 alta eikä taivaalta, Annakaisa Korja kertoo. Tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa alueen kallioperästä, jonka perusteella luotiin muun muassa täydellinen 3D-kuva alueen kallioperästä. Siitä selviää muun muassa maa-ainesten laatu, niiden paksuudet sekä kallioperän heikkousvyöhykkeet. 3D-mallista selviää myös, miten maanjäristykset siirtyvät erilaisissa maakerroksissa. Esimerkiksi akkumateriaalitehtaiden hankkeissa GTK:lta on pyydetty kallioperän vakautta koskevia lausuntoja. – Kun Hanhikiven voimalaa suunniteltiin Pyhäjoelle, olin mukana selvittämässä alueen geologiaa. Hän on ollut mukana Korjan johtamassa Seismologian instituutin, VTT:n ja GTK:n Seismic Risc -hankkeessa, jossa on tutkittu kaupunkiympäristöjen seismisten riskien hallintaa. Esimerkiksi savikkoalueilla tärinät voimistuvat, kun taas hiekkaja moreenialueilla ne vaimenevat. Siirros on geologinen nimitys maankuoren jännitystilojen aiheuttamasta kallioperälohkojen siirtymisestä toisiinsa nähden pystytai vaakasuoraa halkeamaa pitkin. – Jos haluaa kallioperään laajan rikkonaisen alueen, jossa kulkee paljon vettä, se on mahdoton luoda ilman korkeaa painetta, Korja sanoo. Kun katsoo pääkaupunkiseudun karttaa, siellä on Vuosaaren siirros ja Porkkala-Mäntsälä-siirros. Pienetkin maanjäristykset ovat riski tärinäherkille kohteille, kuten sairaaloille, palvelinkeskuksille ja maanalaisille rakennuksille. Kun Otaniemen voimalassa pumpattiin vettä korkealla paineella kallioperään, parin viikon aikana havaittiin yli 50 kappaletta 1–2 magnitudin järistyksiä. GTK:n roolina on ollut selvittää pääkaupunkiseudun geologiset piirteet ja luoda 3D-malli pääkaupunkiseudun maaperästä. Jokaisella kaupungilla on siirroksensa, joita pitää varoa, Korja varoittaa. Vuosaari onneton paikka pienydinvoimalalle Geotermisten voimaloiden riskitutkimus tukee pienydinvoimaloiden suunnittelua. kute1_34-43.indd 35 23.1.2024 9.26. Näin on, vaikka voimalapaikalle olisi tehty tarkkoja ennakkotutkimuksia. Jos voimala rakennetaan paikalle, jonka lähellä on siirroksia, rakentamisessa pitää huomioida, että voimala kestää mahdolliset järistykset, Korja sanoo. Korja työskentelee Helsingin yliopiston Seismologian instituutin tutkimusjohtajana ja on selvittänyt uransa aikana laajasti muun muassa Suomen kallioperän rakennetta. Geologiset olosuhteet vaihtelevat, eikä aluetta, jolle voimala suunnitellaan, läheskään aina tunneta riittävästi. Siirroksen korkeus voi vaihdella muutamista senttimetreistä jopa satoihin metreihin. Pumppausvaiheessa alkoi tulla isompia järistyksiä liian nopeasti. Järistyksiä sarjatulella Otaniemessä Pääkaupunkiseudulla on keskimäärin yksi yli yhden magnitudin maanjäristys kymmenessä vuodessa. Hän tunsi tärinän kotonaan Konalassa, vajaan kymmenen kilometrin päässä Otaniemestä. Suosittuja ratkaisuja ovat useamman reiän käsittävät, syvät geotermiset voimalat, joissa on laaja rikotun kallioperän alue, koska niistä on mahdollista saada enemmän energiaa. – Veden korkea paine muuttaa kallioperän jännityskenttää ja voi aiheuttaa pieniä maanjäristyksiä. Epävarmuus on suuri riski geotermisille voimalahankkeille. Myös pienemmissä hankkeissa kuntien tekninen toimi kääntyy usein puoleemme, kun halutaan tarkempaa tietoa alueen maaja kallioperästä, Putkinen sanoo. Laitteiden havaitsemia tapauksia kirjattiin kaikkiaan 65 000 kappaletta. – Kun pienydinvoimaloita rakennetaan, taustatutkimuksissa pitää selvittää, että rakennuspaikat ovat seismisesti turvallisia. Riskiä voidaan pienentää kattavaan seismiseen ja geologiseen tutkimukseen perustuvalla kaavoituksella, YVA-prosessin kattavalla lupamenettelyllä ja seismisellä seurannalla
36 1/2024 Kuntatekniikka Kun katsoo pääkaupunkiseudun karttaa, siellä on Vuosaaren siirros ja PorkkalaMäntsäläsiirros. – Kun pumppausvaiheessa alkoi tulla isompia järistyksiä liian nopeasti, totesimme, ettei painetta voi enää nostaa. Siirroksissa isot riskit St1 Deep Heatin geotermisen voimalan rakennushanke ei ole ollut ainoa, joka on törmännyt ongelmiin. { Maanrakennus } kute1_34-43.indd 36 23.1.2024 9.26. Sen tavoite oli 2,5 kilometrin lämpökaivo, mutta poraukset lopetettiin 865 metriin, kun osuttiin siirrokseen. Kahden magnitudin järistykset aiheuttavat rakennuksille pieniä hiusmurtumia sekä ihmisten tuntemaa tärinää. Suomessa järistykset tuntuvat pidemmälle kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, koska meillä ei ole sedimenttikivikerrosta vaimentamassa järistyksiä. Voimakkuudeltaan 5,5 magnitudin järistys oli maan historian toiseksi suurin. Veden pumppaaminen paineella siirrokseen voi aiheuttaa suuren järistyksen, kuten kävi Etelä-Koreassa marraskuussa 2017. Putkisen mukaan poraaminen siirroksen rikkonaisessa kivessä on liki mahdotonta. tärinänä että äänenä noin 13 kilometrin päässä Helsingin Vallilassa. – Geotermisiin voimaloihin tai maalämpökaivoihin ei ole minkäänlaista kunnon ohjeistusta, mitä niiden suunnittelussa pitäisi ottaa K uv a: N ik o Pu tk in en /G TK Mallinnus pääkaupunkiseudun maapeitepaksuudesta. Riski oli, että järistykset olisivat lisääntyneet ja niiden koko olisi kasvanut, Korja kertoo. Tärinää ja tavaroiden kolinaa voi esiintyä kaikkina vuorokaudenaikoina toisin kuin esimerkiksi työmaiden räjäytystöissä, jotka ajoittuvat työaikaan. Pienydinvoimalan sijoittamiseen harkintaa Suomen kunnissa ei Korjan mukaan tunneta seismisiä riskejä. Järistysten tutkimus antoi arvokasta tietoa siitä, miten ja millä nopeudella järistysaallot etenivät erilaisessa kalliossa ja eri maaperäkerroksissa. Helsingin energialaitos Helen kaavaili vastaavanlaista voimalaa Ruskeasuolle. Siksi Seismologian instituutti selvitti niitä hankkeessaan ja jakaa niistä nyt tutkittua tietoa. Niinpä pienetkin järistykset tuntuivat yllättävän kaukana. Joissakin maakerroksissa aaltojen vaikutus jopa kolminkertaistui, jolloin myös järistys tuntui näillä alueilla voimakkaammalta. Se aiheutti vammoja 90 ihmiselle ja tuotti 52 miljoonan dollarin vahingot
Merkittävimmät siirrokset on esitetty punaisella. Hallitusohjelmassa todetaan: ”… helpotetaan modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista. SUOMEN maajäristyskarttaa voi tutkia Seismologisen instituutin nettisivustolla. Näistä kriteereistä ei voi tinkiä, vai voiko. 37 Kuntatekniikka 1/2024 . Parhaillaan järistyssarjoja tapahtuu Kaakkois-Suomen rapakivialueella Lappeenrannasta Kotkaan. Korja painottaa, että pienydinvoimaloita ei voi rakentaa minne tahansa. Siirrosalueet pitää ottaa huomioon kaavoituksessa. Tällöin siirrosalueilla koetaan yleensä melko pieniä eli alle kahden magnitudin järistyksiä. Järistyksistä ilmoitetaan päivittäin. Sen päälle en suunnittelisi pienydinvoimalaa, Korja sanoo. Yksi ehdotus on Korjan mukaan on ollut se, että geotermisten laitosten rakennusluvat vaatisivat YVA-menettelyn ja niiden luvitus siirtyisi kunnilta ELY-keskuksiin. Siirroksia on kaikkialla Suomessa. Ennen kaavoitusta on tehtävä laajat kallioperätutkimukset, jotka kestävät vuosia. Järistysalueista merkittävimmät sijaitsevat Kuusamon seudulla ja Tornionjokilaaksossa. Parhaillaan valmistelussa olevassa maankäyttölaissa on luvassa korjaus asiaan. Kannustetaan ydinvoimaan liittyvien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon Suomessa.” • Suomessakin järistyksiä päivittäin K uv a: N ik o Pu tk in en /G TK Mallinnus pääkaupunkiseudun kallionpinnan topografiasta ja heikkousvyöhykkeistä. Lähteitä SEISMOLOGIAN INSTITUUTTI – Seismiset raportit: seismo.helsinki.fi/bulletin/list/alert/current_map.html Second-largest earthquake in modern South Korean history tied to geothermal plant: science.org/content/article/second-largest-earthquake-modern-south-korean-history-tied-geothermal-plant Suomen ensimmäinen geoterminen kaukolämpölaitos valmistui myöhässä ja matalana – lopputulos kuvaa koko alan nykytilaa: yle.fi/a/74-20021314 Helen: Helsingin ydinvoimala voisi käynnistyä 2036 – ”Todennäköisin sijainti olisi Vuosaari”: hs.fi/talous/art-2000010012039.html huomioon, Korja sanoo. Ne ovat herkkiä liikkeille, kun jännitekentät maankuoressa muuttuvat. – Suomen kallioperä on täynnä rikkonaisia alueita. kute1_34-43.indd 37 23.1.2024 9.26. Maanjäristyksiä sattuu koko ajan, kun maankuori palautuu edelleen jääkauden aiheuttamasta painosta, Putkinen huomauttaa. Se on lohkoraja, jossa sattuu edelleen säännöllisesti pieniä järistyksiä, joiden voimakkuus on yhdestä kahteen magnitudia. Suurimmat järistykset ovat olleet neljä magnitudia. Siksi on tärkeää, että kaupungeissa ymmärretään kaavoituksen vaativan kunnolliset tutkimukset ennen päätöksentekoa, Korja sanoo. – Hallitus on päättänyt, että pienydinvoimaloiden prosesseja pitää nopeuttaa. Siellä järistykset ovat verrattain pieniä. Osa niistä on räjäytysten aiheuttamia, osa määrittelemättömiä ja osa todennäköisiä maanjäristyksiä. – Porkkala–Mäntsälä-siirros on ollut aktiivinen 1 600 miljoonaa vuotta
38 1/2024 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Heka pilotoi energiaomavaraista vuokrataloa Tavoitteena nolla Vuokratalo Kaljaasi on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n pilotti, jolla pyritään tuotteistamaan nollaenergiatalo. K uv a: Su sa Ju nn ol a kute1_34-43.indd 38 23.1.2024 9.26. Toimivia ratkaisuja aiotaan käyttää tulevissa kohteissa
Helen tuotti hanketta varten Energia palveluna -konseptin, jossa se toimittaa, omistaa, käyttää ja huoltaa kaikki rakennuksen energiantuoKahdeksankerroksisen talon korkuinen aurinkosähkölasi tuottaa sähköä kiinteistöön. Säätöhommat Helenille Hiilineutraali Helsinki -hankkeeseen sijoittuvan energiakohteen suunnittelu ja toteutus ovat vaatineet erityisen hyvää yhteistyötä mukana olevilta tahoilta. Kaikki 71 asuntoa täyttyivät. Lämmön osalta päästäneen hyvin lähelle, mutta sähkössä jäätäneen vähän alle, koska suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut saatavilla taloudellisesti kannattavaa sähkön varastointimahdollisuutta. Heidän mukaansa ihan nollaenergiatasoon ei vielä päästä. 39 Kuntatekniikka 1/2024 Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen A sukkaat pääsivät muuttamaan Hekan Kaljaasi Fortunan katu 6:n uutuutta hohkaviin vaaleisiin ja valoisiin asuntoihin marraskuun 2023 lopussa. kute1_34-43.indd 39 23.1.2024 9.26. Koko LVIS-järjestelmän suunnittelusta vastaa Hepacon Oy. – Lähdimme kehittämään Kaljaasi Fortunan katu 6:n rakentamista kohti plusenergiataloa, joka tuottaisi energiaa enemmän kuin kuluttaa. Asumisoikeustalo valmistuu helmikuun 2024 lopussa. Lasipinnan kautta porraskäytävään kerääntyvä lämpöenergia kerätään lämpöpumpun yhdeksi lämmönlähteeksi. Päädyimme neljästä eri vaihtoehdosta kustannuksiltaan edullisimpaan nettonollataloon, joka tuottaa vuodessa saman verran energiaa kuin kuluttaa, LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen ja projektipäällikkö Sanne Varpanen Asuntotuotannosta kertovat. Samaan kortteliin Kalasataman Sompasaaressa Priki Johannan kujan ja Vinsentinkadun väliin meren läheisyyteen on valmistunut Asuntotuotannon rakennuttamana myös uusi hitastalo. Fortunan katu 6:n energiapilotin tavoitteena on jakaa laajasti ja avoimesti tietoa suunnitteluratkaisuista ja energiankäytön tuloksista. Tuntui kuitenkin, että kohtuullisin kustannuksin sitä ei vielä kannattanut lähteä tavoittelemaan. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelun sekä energiayhtiö Helen Oy:n yhteishankkeessa pyritään löytämään keinoja toteuttaa nettonollarakentamista kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa
Kohteen kaksi maalämpökaivoa ulottuvat 250 metrin syvyyteen. Maalämpökenttää ladataan kesällä asuntojen tuloilman ja lattioiden viilennyksestä. Vaihtimella talteen otettu lämpö viedään lämpöpumpulle (kuvassa oikealla) ja hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä. Tästä hankkeesta otamme tulevissa kohteissa käyttöön järkevät ja hyvät ratkaisut. Näin ollen pilotointi ei tuo Varpasen mukaan ylimääräisiä vuokrankorotuspaineita. Järjestelmät myös kehittyvät ja uusia ratkaisuja keksitään koko ajan, Launiainen ja Varpanen korostavat. kute1_34-43.indd 40 23.1.2024 9.26. Asunnoissa on sekä tuloilman viilennys että lattiaviilennys. Energiapalettiin mukaan valikoituivat kaukolämpö, kaukojäähdytys, maalämpö ja aurinkosähkö. Porrashuoneen jäähdytyksestä saadaan myös kesäisin paljon lämpöä talteen. Kiinteistön lämmityksestä kaukolämmön osuus on noin puolet, jäteveden lämmön talteenoton jopa 40 prosenttia, ja loput tulee maalämmöstä. Energiapilotin suunnittelussa pilotoitiin tarkkaan, millaisella yhdistelmällä saataisiin toteutettua mahdollisimman pieni energiankulutus taloudellisesti kannattavilla keinoilla ja luotettavaksi todetulla tekniikalla. Kun saamme elinkaarikustannukset pienemmiksi, sitten on vähemmän paineita nostaa vuokria. – Meillä on tavoitteena, että löydettäisiin keinoja, jotka soveltuvat kohtuuhintaiseen rakentamiseen ja päästäisiin sitä kautta jossain vaiheessa plusenergiarakentamiseen. Elinkaarikustannukset edellä Kokonaisrakennuskustannuksiltaan noin 18 miljoonan euron kiinteistön pilotoitaviin energiaratkaisuihin on saatu tukea 1,5 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta ja Asuntotuotannon omasta kehittämisrahastosta. – Laskemme nykyään kaikissa kohteissamme kiinteistön elinkaarikustannukset tosi tarkkaan, ja niistä suuri osa muodostuu energiankulutuksesta. Rakennuksessa on kaikkiaan yli 300 olosuhdeanturia. Asukkailla on mahdollisuus säätää huoneiston lämpötilaa sekä tehostaa ilmanvaihtoa ruuanlaiton ajaksi, muuten heidän ei tarvitse huolehtia tekniikasta. Kohteet haluttaisiin myös toteuttaa ilman avustuksia. Jos tässäkin olisi tehty vanhan mallin mukaan, kustannukset olisivat paljon nyt toteutunutta suuremmat, Launiainen toteaa. Kaikki tuotettu ja kulutettu energia sekä asuntojen olosuhteet mitataan. Tietysti toivotaan, että päästään siihen mitä on ajateltukin. Kiinteistö on ensimmäinen Hekalle suunniteltu vuokratalo, jossa asuntoja voidaan viilentää koneellisesti. Lisäksi mitataan paine-eroa ulkoja sisäilman välillä sekä ulkoseinärakenteen kosteutta, jotta voidaan tutkia viilennyksen vaikutusta rakenteisiin. Maalämmön osuutta ei haluttu kasvattaa, koska se olisi ollut elinkaarikustannuksiltaan valittua ratkaisua kalliimpi vaihtoehto. Jos uudisrakennuksessa kaikki ei kuitenkaan heti toimi odotetusti, kun asumisesta tulee käyttökuormaa, seurannan avulla energiajärjestelmiä voidaan vielä viritellä, Launiainen toteaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää pystyä tuottamaan viilennys niin, ettei se tuota lisäpäästöjä. • Projektipäällikkö Sanne Varpanen ja LVI-suunnittelupäällikkö Minna Launiainen kertovat kopioivansa järkevät ja hyvät ratkaisut tuleviin kohteisiin. Monimutkainen tekniikka on pyritty tekemään asukkaille mahdollisimman näkymättömäksi. Fortunan katu 6:n energiapilotin tavoitteena on jakaa laajasti ja avoimesti tietoa suunnitteluratkaisuista ja energiankäytön tuloksista asuntorakentajille ja muille kiinnostuneille. – Jokaiselle järjestelmällä on laskettu tavoitearvo, paljonko sen pitäisi kuluttaa ja tuottaa energiaa. Asukkaat voivat seurata rakennuksessa tuotetun ja kulutetun energian määrää Hekan verkkosivuilla. Keskellä musta jäteveden lämmön talteenottolaite eli hybridivaihdin. Tärkeä osa energiakeskusta on lämmön talteenotto jätevedestä. Aalto-yliopiston konetekniikan laitos toteuttaa hankkeessa kaksivuotisen seurannan. Myös asukkailta tullaan keräämään kokemustietoa. Näin yksi toimija ottaa vastuun erikoisosaamista vaativan kiinteistön monimutkaisen energiakeskuksen ylläpidosta ja hoidosta – ja samalla kehittää omaakin toimintatapaansa. 40 1/2024 Kuntatekniikka { Rakentaminen } tantolaitteet. Toki vuokrat ovat uudessa keskustakohteessa Hekan kohteiden yläpäässä. Aalto-yliopisto vertaa toteutuneita lukuja tavoitearvoihin. – Kun tässä hybridissä on monta eri energialähdettä, ainakin minulle se tuo turvallisuuden tunteen, että Helen on siinä jatkossa huoltamassa, ettei Hekan huoltohenkilöstölle tule hoidettavaksi niin hirvittävän paljon tekniikkaa, Sanne Varpanen toteaa. Mikäli lämpöä jää yli rakennuksen oman tarpeen, sitä voidaan siirtää kaukolämpöverkkoon. Perinteisen ilmanvaihdon lisäksi lämpöä otetaan talteen asuntojen ilmanvaihtokojeen ulospuhallusilmasta sekä jätevedestä
{ Yhdyskunta } Asevelitaloiksi kutsutaan Suomen Aseveljien Liiton ja sen paikallisten alayhdistysten tilaamia jälleenrakennuskauden tyyppitaloja. Tärkeä rooli asevelitalojen rakentamisessa oli kesällä 1940 perustetulla Suomen Aseveljien Liitolla, jonka tärkeimpiä tehtäviä oli sodassa kärsimään joutuneiden aseveljien ja heidän omaistensa auttaminen. N ou si ai ne n, So ta m us eo kute1_34-43.indd 41 23.1.2024 9.26. Muun muassa Hermanni Hukkanen kuljetti hirret kuorma-autolla Rukajärveltä. Rintamamiestaloja rakensivat rintamamiehet itse tyyppipiirustusten mukaisesti. 41 Kuntatekniikka 1/2024 Teksti: Tuula Vuolle-Selki A sevelitaloja tunnetummat rintamamiestalot nousivat kaikkialle Suomeen välirauhan aikana ja sotien jälkeen. PaiK uv a: T. Asevelitaloja löytyy Kuhmosta, Vuokatista, Iisalmesta, Kajaanista, Lapinlahdelta, Lieksasta, Paltamosta, Pielavedeltä, Sonkajärveltä, Sotkamosta ja Vieremältä. Taloa olivat pystyttämässä armeijan sotilaat. Armeija veisti niitä rintaman hirsistä sodan hiljaisempina hetkinä. Asevelitalot tukea kaatuneiden ja haavoittuneiden perheille Taloja sodan keskeltä Asevelitalojen suurempi malli. Sen sijaan asevelitaloja rakennettiin rintamilla 833 kappaletta, joista 262 pystytettiin Karjalan kannakselle. Koska elettiin rintamien läheisyydessä, puuta tuotiin myös rintamilta
Talot käsittävät asuinrakennuksen, navetan ja saunan. Asevelitalot suunniteltiin niin, että ne voitiin valmistaa etukäteen “talotehtailla” rintamien läheisyydessä. K uv a: H ed en st rö m , So ta m us eo Asevelitaloja rakennetaan. Kenraali Siilasvuon aloitteesta asevelitaloja rakennetaan sotatoimien ohella punaisista kelohongista Kiestingin ja Uhtuan suunnalla. K uv a: U om al a, So ta m us eo Asevelitalo syntymässä. Valmistuttuaan tällainen asevelitalo kuljetetaan aseveliyhdistyksen toiminta-alueelle pystytettäväksi ja luovutetaan sodassa haavoittuneen tai kaatuneen aseveljen perheelle. Hirret veistettiin valmiiksi rintamilla, mistä ne kuljetettiin lopullisille sijoituspaikoille, koottiin hirsikehikoiksi ja viimeisteltiin. Rakentajina toimivat rintamamiehet lomakorvauksella aina kun asemasodan hiljainen vaihe sen salli. Talot rakennettiin usein kilometrin tai parin etäisyydellä rintamalinjoista. Ehkä tunnetuin Suomen Aseveljien Liiton organisoima yhteisponnistus on Tampereen Nekalan asevelikylän rakentaminen vuosien 1941–1943 aikana. Sen suunnittelijoina toimivat Aulis Blomstedt, Kaj Englund ja Lauri Tolonen, ja se suunniteltiin Suomen Aseveljien Liitolle vuonna 1942. Rintamamiehet hirsien veistossa Hirsirakenteinen asevelitalo oli arkkitehtien talkoojärjestön ensimmäinen talomalli. kute1_34-43.indd 42 23.1.2024 9.26. 42 1/2024 Kuntatekniikka kalliset aseveliyhdistykset eri puolilla maata organisoivat asevelitalojen ja asevelikylien rakentamista
Tuhannet miehet haaveilivat omasta palstasta, talosta ja perheestä. Apu loi uskoa tulevaisuuteen Maaseudulle tarkoitetut talotyypit eivät sopineet suoranaisesti kaupunkioloihin. Helposti pystytettäviksi ja tiloiltaan tarkoituksenmukaisiksi suunniteltuja asevelitaloja on pystytetty heti sodan jälkeen niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin. Hän joutui vangiksi ja katosi 16.3.1943 rintamalla 7./JR 31. Sotaveteraanilehti 4 2013/Ari Uino: Jatkosodan rintamamiehet – aseveljiä kaikki, s. Tadehistoria. Asevelitaloja rakennettiin myös muualle Suomeen sodassa kaatuneitten omaisille. Maansaanti oli rintamajoukkojen keskeinen mielialatekijä, ja se käsitettiin Aseveliliitossakin. Yleensä niitä rakennettiin talkooja puhdetöinä kaatuneiden perheille lahjoitettaviksi, mutta asemasodan aikana sotilaat rakensivat taloja myös itselleen. Asevelitalojen suunnittelutapaan vaikutti ratkaisevasti talojen rakentamistapa: rakennukset piti veistää valmiiksi rintamien läheisyydessä. Kirsi Heininen – Blomstedt: Jälleenrakennuskauden tyyppitaloalue. Asevelitalot ja niistä muodostuvat kylät siellä jossakin antoivat rintamamiehille uskoa tulevaisuuteen. Helsinki: Finnish Historical Society, 1993. kute1_34-43.indd 43 23.1.2024 9.26. Kuva 6.11.2018 TJT. Paikan merkitykset ja täydennysrakentaminen. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Tampere 2012. Punahonkaa Vienan Karjalasta Asevelitaloja veistettiin esimerkiksi Vienan Karjalassa kaadetuista punahongista. http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/ajankohtaista/loytyisiko-lisatietoa-rukajarven-rintaman-asevelitaloista/ ja http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/historiayhdistys/wp-content/uploads/2018/11/Vierem%C3%A4-Hukkanen-Hermanni-Vierem%C3%A4.pdf Asevelitalot ja niistä muodostuvat kylät siellä jossakin antoivat rintamamiehille uskoa tulevaisuuteen. Selvitys suomalaisen pientalotuotannon historiasta, nykytilasta, tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kehitystarpeista. Paluumuuttajat joutuivat kuitenkin pian jättämään uudet kotinsa ja lähtemään uudestaan evakkoon. Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Asuntosuunnittelu. Ne purettiin osiin ja kuljetettiin pystytettäväksi lopulliselle sijoituspaikalle. Ne ovat ajat sitten sulautuneet kaupunkirakenteeseen, ja ovat nykyään arvostettuja asuinalueita – aivan kuin sodan jälkeiset rintamamiestaloalueet isoine tontteineen. Yksi talotehtaista toimi Rukajärven rintaman suunnalla. Ongelmana olivat saniteettitilat ja kellariratkaisut. 21. Asevelija sotainvalidikyliä rakennettiin kaupunkien liepeille kaikkialle Suomeen, usein keskelle sankkaa metsää. http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/ajankohtaista/loytyisiko-lisatietoa-rukajarven-rintaman-asevelitaloista/ Kaisu Kammonen: Tyyppitalosta talopakettiin. Talot kuljettiin kuorma-autoilla ja junilla rakennuspaikoilleen ja pystytettiin talkoilla. Myös huonejärjestelyt olivat tyypiltään enemmän agraarisia eivätkä soveltuneet kaupunkiväestön tarpeisiin. Studia Historica 45. • K uv a: R SH Yr y: n ar ki st o/ Te nh o Ti kk an en Aseveljet rakensivat tämän talon talvella 1944 Pekka Kaikkosen omaisille Pielavedelle. Näistä valmistettuja taloja on jopa satoja eri puolilla Suomea. Kuntatekniikka 1/2024 43 Lähteet: Saarikangas, Kirsi: Model houses for model families: gender, ideology and the modern dwelling: the type-planned houses of the 1940s in Finland. Ainakin Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden kaupungeilla oli omaa tyyppisuunnittelua. Taloja rakennettiin välirauhan ja vielä jatkosodankin aikana Suomen takaisin valtaamille Karjalan ja Hankoniemen alueille, jonne noin puolet evakoista ehti palata. Jatkosodan talotehtaissa sotilaat veistivät asemasodan aikana eri lähteiden mukaan 800–1 000 taloa. Helsinki 2013
K uv a: Vi lle Al at yp pö kute1_44-51.indd 44 23.1.2024 9.22. Tietenkin jokaisen kunnan omat vaatimukset saadaan kattavasti esille vielä erikseen, eli olemassa olevia määrittelyitä ei tarvitse alkaa pyöräyttää kokonaan uusiksi. Perinteiset Sitowise-viinit järjestetään Vaattunkikönkäällä luonnon helmassa kosken rannassa, ja siitä lähdemme sitten Get Together -tilaisuuteen Pohjois-Suomen suurimpaan väestönsuojaan eli SantaParkiin. Muistathan ilmoittautua ajoissa ja varata majoituksen! Rovaniemellä on Suomen laajin Airbnb-tarjonta, jos hotellihuoneet loppuvat kesken. Päivien Keynote-puheenvuorot pitävät keskiviikkona Tom Pöysti ja Mato Valtonen (ToMaTo) sekä torstaina Suomen ainoa löytöretkeilijä Pata Degerman. Nämä kuvat esitetään myös 3D-muodossa, mikä helpottaa lukemista ja ymmärrystä. Ohjelma on historiallisen kattava, ja myös puolisoille on omaa mielenkiintoista ohjelmaa. Toivottavasti kuntapäättäjät ymmärtävät, että yhteiskehittämisellä säästetään mielettömästi verovaroja! Hankkeen osalta Tilapäiset liikennejärjestelyt -opas julkaistaan kevään aikana Rakennustiedon digikirjana. Lisäksi tiedossa on, että noin puolet osallistujista on tulossa raiteita pitkin ympäri Suomen maan, joten jo tulojunassa voi tavata kollegoita! Tule oppimaan ja tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä tämän vuoden alamme tapahtumaan! Yhtenäisiä käytäntöjä Tilapäiset liikennejärjestelyt -hankkeesta Traficomin ja noin parinkymmenen kaupungin rahoittama Tilapäiset liikennejärjestelyt kehityshanke on loppusuoralla. Tilapäisiin liikennejärjestelyihin kehitettiin urakoitsijan valtakunnallinen omavalvontalomake sekä prosessikuvaus. Lisäksi päiville tulee pitkästä aikaa Pohjoismaalaisia kollegoita puhumaan, miten tekoälyä ja kestävyyttä ratkotaan heidän maassaan tai kaupungissaan. Tästä syystä SKTY haki Traficomilta kehitysrahoitusta kuluvalle vuodelle. Päivien teemana on Hyvinvoinnin mahdollistajat – voiko nykyhetkeen olla osuvampaa teemaa. 44 1/2024 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } MELKEIN yöttömän yön Kuntatekniikan päivät ovat ihan oven takana, 22.–24.5. Päivien jälkeen oman puolisonsa kanssa voikin viettää vaikka pidemmän viikonloppuvapaan. Kuntatekniikan päivät Rovaniemellä – ilmoittaudu nyt! Itseasiassa kyseessä on SKTY:n historian suurin kehityshanke, jonka pelkkä budjetti on yli 150 000 euroa. Oppaassa on noin parikymmentä erilaista tyyppikuvaa tavallisimmista liikennejärjestelyistä. Loppuvuoden 2023 aikana tehtiin erittäin suuri ponnistus, kun Pääkaupunkiseudun katutyö -kurssi muutettiin valtakunnalliseksi ja vielä verkon yli 24/7 toimivaksi alustaksi. Hankkeen edetessä havaittiin, että jatkokehittäminen on enemmän kuin tarpeellista. Toivottavasti moni ottaa tämän toimintamallin käyttöön! Katutöiden valtakunnallisen verkkokurssin pitäisi avautua helmi–maaliskuussa. Uusi alkanut vuosi antaa suuntaviivoja siihen, miten kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoiminta rakentuu ja kehittyy. Kokonaisuus helpottaa kuntien katutöiden hallintaa huomattavasti sekä parantaa asukkaiden turvallisuutta. Kevään aikana tulemme lähestymään kuntia, jotta ne voivat määrittää kurssin vaatimukseksi heidän alueellaan tehtäville katutöille. Rovaniemi tarjoaa erittäin hyvät puitteet myös Lapin luontoon tutustumiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tämän kautta saadaan yhtenäisiä valtakunnallisia malleja katutöitä tekeville sekä niitä luvittaville viranomaisille. Opasta tehdessä on osoittautunut, että ympäri Suomea saman asian toteuttamiseen on varsin monia käytäntöjä, mikä ei varmastikaan yllätä ketään. Jo tämä osoittaa, että SKTY voi olla uusi alusta, jonka yksi tehtävä on yhtenäisten käytäntöjen ja osaamisen kehittäminen kunnissa ja valtakunnallisesti. Toivottavasti rahoituspäätös Kuntatekniikan päivillä pääsee myös muun muassa chillailemaan Rovaniemen Santaparkin jääbaariin. Rovaniemellä
Tälle matkalle on jo kolme ilmoittautunutta, eli vielä maksimissaan viisi mahtuu. Lisäksi kuntatekniikan pätevyyksien kokonaisuus käynnistetään uudelleen, jotta kuntatekniikan osaamisen varmistaminen on suunnitelmallista ja riittävää. IFME-maailman konferenssi yhdessä World Urban Parks-yhteisön kanssa Hollannin Utrehctissa 22.–27.9. fi. Erityisesti suosittelemme syyskuun IFME-konferenssia Hollannissa. Opas perustuu Australian yhdistyksen (IPWEA) uuteen IIFMM-kokonaisuuteen, jossa taloudenhallinta on ujutettu osaksi omaisuudenhallinnan prosesseja. K uv a: Vi lle Al at yp pö kute1_44-51.indd 45 23.1.2024 9.22. Kuntatekniikan Saavutukset valitsee lehdistöraati, ja voittajat pääsevät esitelmöimään hankkeestaan Rovaniemelle! HOX HOX! Saavutusten voittajat asetetaan automaattisesti Suomen ehdokkaiksi Maailman kuntatekniikan saavutuksiin, joiden voittajat julkaistaan syyskuussa Hollannissa – eli mahdollisuus maailmanlaajuiseen näkyvyyteen on varmaa! Opinnäytetöille tarjolla stipendejä Kuntatekniikan opinnäytestipendin haku päättyy 31.3.2024! Stipendihakemukset opinnäytetöineen vastaanottaa toimisto@kuntatekniikka. Syksylle on todennäköisesti luvassa toinen, mutta pääpaino koulutuksessa tulee olemaan verkkokoulutus. Matka järjestetään yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa erityisjärjestelyin, matka-aika 10.–13.9. Varaa paikka opintomatkalle! Tämän vuoden opintomatkoista kolmen ensimmäisen ohjelmat ovat valmiina kotisivuillamme: Tekoälyn käyttö ja kokemukset kuntatekniikassa -seminaari Oslossa 6.–9.3. Galabau-messut Nürnbergissä Saksassa. Amerikan talvitiepäivät Kansas Cityssä, pysähdys Chicagon alueella 25.4.–2.5. Tätä pikaopasta kääntää Jyrki Paavilainen, ja suomenkielinen opas valmistunee lokakuussa 2024. Australian kuntatekniikan päivät Melbournessa (pysähdykset Singaporessa ja Hong Kongissa) 25.4.–7.5. Jyrki osallistuu muutenkin osaksi SKTY:n mandaatilla kansainvälisen omaisuudenhallinnan standardipaketin ISO 55000 kehittämiseen. Sen saaja pääsee puhumaan Rovaniemen päiville ja saa hienon alun urakehitykselleen! Opintomatka Melbourneen tulee olemaan omaisuudenhallinnan oppiloikka. Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus järjestetään fyysisenä koulutuksena vielä 8.2.2024 Korpilammella. Millä muullakaan työnantajat tai tilaajat voivat varmistua oman henkilökunnan tai ostopalveluiden kautta palvelevien henkilöiden riittävästä kuntateknisestä osaamisesta. Kaivamattoman tekniikan maailman konferenssi Dubaissa yhteistyössä FiSTT:n kanssa erityisjärjestelyin 15.– 21.11. Stipendi on 1 000–3 000 euron arvoinen. • Ilmianna Kuntatekniikan saavutus! Kuntatekniikan Saavutuksien ehdokkaita pyydetään 31.3.2024 mennessä! Vapaamuotoiset ehdotukset voi lähettää toimisto@kuntatekniikka.fi. 45 Kuntatekniikka 1/2024 Kuntatekniikan päivät Rovaniemellä – ilmoittaudu nyt! tulee myönteisenä, niin voimme lähestyä kuntia hattu kourassa. Toivottavasti moni pääsee oppimisen ohella tukemaan yhdistyksemme näkyvyyttä Hollannissa! Toimintaa ja palveluja terästetään Vuoden 2024 alussa palkkasimme Toni Korjuksen osapäiväiseksi työntekijäksi. Tiedossa on alamme Euroopan suurimmat kuntatekniikan päivät, ja siellä julkistamme SKTY:n 100-vuotista taivalta juhlistavan Kuntatekniikan Päivien ajankohdan ja paikan. Syksyn opintomatkat suunnitteilla Amerikan kuntatekniikan päivät Atlantassa (pysähdykset soveltuvissa kaupungeissa) 5.-13.9. Tonin tehtäviin kuuluvat erityisesti kuntien ja yritysten jäsenyyksien vahvistaminen sekä medianäkyvyyden edistäminen. Omaisuudenhallinnan uutta pikaopasta on alettu kääntää
Hiedanrannan esitteli meille Hiedanrannan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen. Perjantaina aamupäivällä tutustuimme Tammerkosken rantojen vanhoihin teollisuusalueisiin, Finlaysonin puuvillatehtaaseen ja vastarannalla kohoavaan Tampellan tehdasmiljööseen. Oppaanamme olivat kaupunkiopas ja Tampereen emeritus kaupunkisuunnittelija arkkitehti Jouko Seppänen. Tyytyväisinä kuulemaamme ja näkemäämme päätimme ekskursion maittavaan lounaaseen Tampereen museokeskus Vapriikissa. Tamperelaiset ottivat meidät vastaan vanhalla, vuonna 1938 rakennetulla funkkis-linja-autoasemalla, joka on pieteetillä kunnostettu. Joukolta kuulimme hänen ainutlaatuisista tutkimuksistaan, jotka liittyvät Tammerkosken syntyyn. Tulevia laajentumisia varten yhtiön osakkaina ovat Tampereen lisäksi Kangasalan ja Ylöjärven kaupungit sekä Pirkkalan kunta. Kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen kertoi tapaamisen aluksi kaupungin nykytilasta, strategiasta ja kehitysohjelmista. Kiinnostavan ohjelman suunnittelusta vastasi itsekin pitkän uran Tampereella tehnyt Pertti Tamminen. Kehitysohjelmat ovat laajoja, useita toimijoita yhdistäviä kokonaisuuksia, ja niitä toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa. Kiinnostavan iltapäivän päätteeksi noin puolet meistä tutustui vielä Tampereen Nokia Arenaan, missä kannustimme Tampereen Ilveksen tiukkaan 6–5 voittoon Mikkelin Jukureista. Mikon jälkeen Tampereen Raitiotie Oy:n tai lyhyesti Tampereen Ratikan toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoi yhtiöstä, joka kokonaisvaltaisesti vastaa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. • Kyösti Oasmaa Vsop-kerho tutustui Tampereen kehitysohjelmaan Pertti, vierailun järjestäjä, täydentää VSOP:läisille teollisuustarinaa valtoimena juoksevan Tammerkosken rannalla. 46 1/2024 Kuntatekniikka { SKTY } SKTY:n senioreiden VSOP-kerho vieraili marraskuun lopulla 13 seniorin voimin Tampereella, jota pidetään nykyään Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina. Näinkin lyhyt visiitti osoitti, että kaupungin rakentamisessa ja kehittämisessä on esimerkillistä draivia, ja siinä on onnistuttu hyvin. Kiersimme myös Ranta-Tampellan uuden hienon asuinalueen läpi. Neljäntenä kiinnostavana aiheena kuulimme, kuinka kaupunki rakentaa täysin omistamansa kehitysyhtiön Hiedanrannan Kehitys Oy:n avulla entisestä tehdasalueesta kaupunginosan 25 000 asukkaalle. Kehitysohjelmat ovat yksi keinoista saattaa kaupungin strategia sanoista tekoihin. Tavoitteena on, että vuonna 2040 Tampere erottuu edistyksellisen, elämyksellisen ja omaleimaisen keskustan ansiosta. Siihen on rakennettu kaupungin hieno esittelyja tapaamistila. Siitä kuulimme lennokkaan esityksen hankekehityspäällikkö Minna Seppäseltä. Vaikka ratikka on uusi kulkuväline, se on jo nyt saanut kyselyissä lähes 90-prosenttisesti myönteisen kannatuslukeman. Se ulottuu Hiedanrantaan jo alkuvuodesta 2025. Kuten maailmalta on kokemuksia, kaupunki on rakentanut ratikkaa etupainotteisesti. Heti sisään tullessa huomio kiinnittyy isoon 3D-tulostettuun ja jatkuvasti päivitettävään keskustan pienoismalliin. Siinä on esitetty sekä nykyinen kaupunki että suunnittelussa olevat kehittämiskohteet. Alue on sangen keskeinen, sillä neljän kilometrin matka Tampereen keskustasta Hiedanrantaan käy Ratikalla 12 minuutissa. Kehitysohjelmia ovat Elämystalous, Hiedanranta, Hiilineutraaleja tekoja, Tampere Junior, Viiden tähden keskusta ja Älykaupunki kaupunkilaisille . K uv a Ky ös ti O as m aa kute1_44-51.indd 46 23.1.2024 9.22. Yksi keskeinen Mikon mainitsema kehitysohjelma on Viiden tähden keskusta. Keskustan pienoismalli, oli oiva keino konkretisoida kehityshankkeita
VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy Valuraudantie 11-13, 00700 Helsinki puh. Dessa bilder presenteras också i 3D-format, vilket underlättar läsningen och förståelsen. Det nya året ger riktlinjer för hur samarbete mellan kommuner och välfärdsområden byggs upp och utvecklas. 040-5091405 jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Dagens tema är Välbefinnandets möjliggörare – kan det finnas ett mer träffande tema för nutiden. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Programmet är historiskt omfattande, och det finns också ett intressant program för makar. Detta är det största utvecklingsprojektet i SKTY:s historia, med en budget på över 150 000 euro. 47 Kuntatekniikka 1/2024 På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Dessutom kommer det efter en lång tid nordiska kollegor att tala om hur artificiell intelligens och hållbarhet hanteras i deras länder eller städer. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. Kom ihåg att anmäla dig i god tid och boka boende! Rovaniemi har det bredaste utbudet av Airbnb i Finland om hotellrum skulle ta slut. Projektet kommer att publicera guiden Tillfälliga trafikarrangemang som en digital bok via Rakennustieto under våren. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi DE Kommunaltekniska dagarna i Rovaniemi 22.–24.5 står för dörren. I Tillfälliga trafikarrangemang -projektet strävar man efter att skapa enhetliga praxis Utvecklingsprojektet som finansierat av Traficom och cirka tjugo städer, närmar sig sitt slutskede. Keynote-talarna under dagarna är Tom Pöysti och Mato Valtonen på onsdagen samt den enda upptäcktsresanden i Finland, Pata Degerman, på torsdagen. Boka din plats till en studieresa! Programmen för årets tre första studieresor är klara och finns tillgängliga på vår hemsida. Som bäst planeras även höstens studieresor. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Jarkko Ambrusin Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. • Trevlig fortsättning på vintern! Johanna Nyberg kute1_44-51.indd 47 23.1.2024 9.22. Under arbetet med guiden har det visat sig att det finns många olika praxis runt om i Finland för att genomföra samma sak, vilket förmodligen inte överraskar någon. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Studieresorna ordnas till Oslo, Melbourne och Kansas City. Redan detta visar att SKTY kan vara en ny plattform, vars ena uppgift är att utveckla enhetliga praxis och kompetens inom kommuner och nationellt. Guiden innehåller cirka tjugo olika typer av bilder på de vanligaste trafikarrangemangen. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh
FiSTT jatkaa kaivamattomien menetelmien käytön edistämistä ja infran verkostoihin liittyvää kehittämistä omaisuudenhallinnassa, rakentamisessa ja saneeraamisessa. Tänä vuonna selvitetään myös mahdollisuutta järjestää yhden päivän mittainen erillinen koulutustilaisuus ja/tai pitää tilaisuus FiSTT:n yhteistyöyhdistyksen kanssa. Uuden strategian mukaisesti yhdistyksen missioksi tulevalle strategiakaudelle tuli verkostoinfran kestävä kehitys. Vuonna 2024 yhdistyksen toimintaa ohjaavat puheenjohtaja Pertti Leppäsen johdolla hallituksen varsinaiset jäsenet Kia Aksela, Antti Hekkala, Kimmo Hell, Matti Huttunen, Jussi Kuikka, Timo Kyntäjä, Tiia Lampola, Esko Lehtimäki, Sami Levänen, Seppo Rautiainen ja Mari Saartoala. Jaostoimintaa pyritään edelleen kehittämään vuonna 2022 hyväksytyn jaostoiminnan ohjeiden mukaisesti. 48 61/2024 Kuntatekniikka { FiST T } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Tämän lisäksi yhdistyksen tavoitteena on tuottaa laadukkaita oppaita ja erilaisia koulutusmateriaaleja ja jakaa niitä alalla. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Näillä kaikilla pyritään hakemaan uusia kestäviä toimintamalleja eri infraverkostojen yhteistyön lisäämiseksi. Uutta missiota toteutetaan yhdistyksen arvojen mukaisesti, joita ovat avoimuus, luotettavuus, riippumattomuus, ammattimaisuus ja kestävän kehityksen edistäminen. Kansainvälisen toiminnan keskiössä ovat konferenssit, ISTT:n järjestämät webinaarit ja muu kansainvälinen materiaali sekä järjestöyhteistyö. FiSTT tarjoaa alkaneella kaudella koulutusta, pyrkii järjestämään seminaareja, konferensseja, opintomatkoja ja työmaavierailuita sekä jatkamaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Strategia muotoutuu kuluvana vuonna konkretiaksi yhdistyksen toimintasuunnitelman myötä. FiSTT jatkaa toimintaansa uudistuneella hallituskokoonpanolla. Yhdistyksen toiminta mahdollistaa toisilta oppimisen, kehittämisen tukemisen sekä ammattitaidon kasvattamisen. FiSTT ottaa vuoden 2024 aikana käyttöön viime vuonna valmistellun toiminnan vuosikellon, joka jäsentää yhdistyksen ydintoimintoja. FiSTT tunnisti lukuisia keinoja tukeakseen strategiakauden tavoitteiden saavuttamista. Kansallisen konferenssin sijaan kartoitetaan kansainväliseen konferenssiin osallistumishalukkuutta ja järjestetään mahdollisesti yhdistyksen tukema matka ISTT:n konferenssiin. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt FiSTT ry:n syyskokous hyväksyi hallituksen esittämän strategian vuosille 2024–2029. Strategiakaudella tullaan myös entisestään panostamaan yhdistyksen näkyvyyteen, jonka toivotaan vaikuttavan positiivisesti jäsenmäärän monipuolisuuteen sekä jäsenmäärään. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Yhdistys pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan alan kansainväliseen kehitykseen ISTT:n vuosittaisessa konferenssissa ja komiteatyöskentelyssä sekä osallistumaan alan muihin tilaisuuksiin. Varajäseniä ovat Jouni Hyypiä, Sakari Kuikka, Pekka Laakkonen, Karin Lepola, Janne Mäki-Petäjä, Tero Pyrhönen, Kimmo Sjöman ja Linnar Tillman sekä Kimmo Vartiainen. • kute1_44-51.indd 48 23.1.2024 9.22. Verkostoinfran elinkaaren hallintaan liittyvää kehittämistä tuetaan, ja yhdistys on aktiivinen myös kehittäjän roolissa. Lisää kansainvälistä yhteistyötä Vuoden 2024 aikana ei järjestetä erillistä valtakunnallista No-Dig konferenssia. Taloushallinnan kehittäminen viedään päätökseen alkuvuodesta, ja se tulee mahdollistamaan yhdistyksen resurssien kohdentamista substanssiin liittyviin asioihin ja niiden kehittämiseen. Strategisia tavoitteita ovat verkostoinfraan liittyvän kehittämisen tukeminen ja Uudella strategialla uuteen vuoteen useista erilaisista toimijoista koostuvan jäsenistön palveleminen. FiSTT haluaa osallistua aktiivisesti kehitysprojekteihin ja tukea opinnäytetöitä sekä käynnistää ja ohjata kehitysprojekteja. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Pyrkimyksenä on tukea kaivamattomien menetelmien käytön yleistymistä. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Vuonna 2024 yhdistys järjestää myös ensimmäisen oman webinaaritilaisuuden
49 Kuntatekniikka 1/2024 Pertti Leppänen jatkaa FiSTT:n uudistuneen hallitukseen puheenjohtajana yhdistyksen uuden strategian ja toimintasuunnitelman viitoittamalla polulla. Selvää on, että kaivamattomilla menetelmillä on mahdollista vastata aiemmin esitettyihin haasteisiin ja samanaikaisesti säästää aikaa ja parhaassa tapauksessa myös investointikustannuksia. Vesihuollon yhteydessä kaivamattomia menetelmiä käytetään uudisja saneerausinvestointien ja näitä molempia tukevien kuntotutkimusten yhteydessä. Rakennustöiden kustannuksetkin ovat nousseet. Myös alueiden käyttäjät odottavat rakennustöiden etenevän nopeasti ja aiheuttavan pienempiä haittoja ympäristölle ja alueen käyttäjille. Nämä kaikki kannustavat etsimään töille vaihtoehtoisia toteutustapoja aiemmin totuttujen ja perinteisten työtapojen vaihtoehdoiksi. Kaivamattomalla tekniikalla tarkoitetaan menetelmiä, joissa ei tehdä perinteistä kaivantoa maahan, kun halutaan rakentaa uutta tai korjata vanhaa maanalaista rakennetta. Kaivamattoman tekniikan valinta riippuu muun muassa käyttötarkoituksesta, suunnitteilla olevan infran vaatimuksista ja sen erityispiirteistä sekä maaperäolosuhteista. Kelpo tuloksia Eri käyttötarkoituksiin on lukuisia erilaisia kaivamattomia menetelmiä. Niitä voidaan käyttää maanalaisen infran uudisrakentamiseen, saneeraukseen tai maanalaisen infran kuntotutkimukseen. Vesihuollon lisäksi erilaiset johtoja kaapelioperaattorit käyttävät totutusti kaivamattomia tekniikoita erityisesti uudisrakentamisessa. Vastaus edellä esitettyihin haasteisiin piilee kaivamattomissa tekniikoissa. Rohkeasti vain kokeilemaan kaivamattomia tekniikoita työmailla! • Tervetuloa jäseneksi Mikäli organisaatiosi toimii maanlaisen verkostoinfran parissa ja löydätte palstan aiheiden koskettavan toimintaanne, ottakaa yhteyttä! Haittojen minimointia kute1_44-51.indd 49 23.1.2024 9.22. Kaivamattomia menetelmiä käytetään Suomessa jo jonkin verran. Kaivamattomien menetelmien avulla voidaan saavuttaa elinkaareltaan yhtä hyvä lopputulos kuin auki kaivamalla, kunhan osataan valita oikea menetelmä. Saneeraustoiminnan osalta menetelmät soveltuvat joko korjaamiseen tai olemassa olevan rakenteen korvaamiseen uudella tuotteella. Eri kohteisiin löytyy aina juuri sopiva tekniikka ja menetelmä. KASVAVAN kaupunkiympäristön entistä haastavammat saneerauskohteet ja kuntien ja kaupunkien tiukemmat ilmastotavoitteet ohjaavat etsimään uusia työtekniikoita ja keinoja toteuttaa työmaita nopeammin ja vähäisemmillä hiilidioksidipäästöillä
aspx?tabid=535&id=781 Loma-asumisen muuttaminen vakituiseksi 26.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi kute1_44-51.indd 50 23.1.2024 9.22. aspx?tabid=535&id=785 Haitta-aineet rakennuksissa 14.2.2024 Helsinki / etäkoulutus kiinko.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö 3. aspx?tabid=535&id=780 Uusi rakentamislaki vaatii hallintosäännön uudistamista 12.2.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Missä mennään vesihuollossa. { Tapahtumakalenteri } Johdot, laitteet ja mastot 19.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Proptech, rakennusten älykkyys ja digitalisoituvat kiinteistöpalvelut 6.2.2024 Helsinki kiinko.fi Suunnittelijan ajankohtaispäivä 8.2.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksilla – kyberturvallisuus 7.3.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=535&id=787 Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 1.2.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=779 Kiinteistön ylläpidon merkitys 1.2.2024 Tampere, etäkoulutus kiinko.fi Vesityökorttikoulutus ja/ tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 8.2.2024 Helsinki vvy.etapahtuma.fi/Default. 50 1/2024 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. aspx?tabid=535&id=771 Aktuellt om den nya bygglagen 6.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi/ Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 13.–14.3.2024 Turku vvy.etapahtuma.fi/Default. ajankohtaiskatsaus vesilaitospäättäjille 13.2.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=771 Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto 18.–19.3.2024 Helsinki kiinko.fi Hulevesipäivä 19.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 20.–21.3.2024 Helsinki koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 26.3.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default. jakso 14.–15.2.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Kuntien paikkatietoseminaari 14.–15.2.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 13.–14.3.2024 Turku vvy.etapahtuma.fi/Default
kute1_44-51.indd 51 23.1.2024 9.22. Meiltä saat leikki/pihakalusteet asennettuna. 040 510 9497 Parkkipaikat ja piha-alueet ovat yksi kiinteistön näkyvimmistä alueista. aspx?tabid=535&id=772 Korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 16.4.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Uusiutuvat energiamuodot ja niiden huomioiminen maankäytössä 16.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Lisätietoa www.ruutumaa.fi tai p. Kauttamme saat kaikki merkintätyöt maalaamalla tai massalla tehtynä. Myös leikkikenttätarkastukset. Tutustu koulutukseen: kiinko.fi/A201268 Ohjelma on kehitetty yhdessä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Tule mukaan 24.4.2024 alkavaan Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) -koulutusohjelmaan! Toimitko infran kunnossapitopalvelujen tilaajana tai tuottajana. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus 4.4.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Vesityökorttikoulutus ja/ tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 4.4.2024 Tampere vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=782 Kiinteistöjen ylläpitopäivät 9.4.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 10.–11.4.2024 Vantaa vvy.etapahtuma.fi/Default. Me taas olemme parkkipaikkamaalausten ja pysäköintialueiden kunnossapidon ammattilaisia Huollamme, sekä rakennamme myös leikkipaikkoja ja muita ulko-alueita
Kohdenna, mainosta, tavoita. 050 352 3277, tai Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi, puh. kute1_52.indd 52 23.1.2024 9.18. Kohdenna viestisi ja tavoita oikeat kohderyhmät. Teemojamme vuonna 2024 ovat: vesihuolto, jätehuolto, kiertotalous, smartinfra, uudet teknologiat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut, turvallisuus, smart buildings, rakentaminen, energia ja digitalisaatio. Ilmoitusmyynti ja liitteet: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. 040 717 8614 Kuntatekniikan teemat vuodelle 2024 on julkaistu