5/2024 { Kolumni } Tekoäly valvoo väsymättä Haaganpurolle uutta virtaa Kaupunki 3.0 hyödyntää dataa KAUKOLÄMPÖÄ AURINGOSTA Matti Harju: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista. kute5_1.indd 1 22.10.2024 10.14
... 9 Tapahtumakalenteri .....................………...50 Palveluhakemisto.........................………...51 5/2024 Kuntatekniikka 31. 48 Pääkirjoitus ....................................………...5 Kolumni: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista?...... 2 Digikaksonen etävalvomoiden apuna ....... Siinä on monta oppimisen paikkaa myös kunnissa. ........................................... ..................... K uv a: B lu e Fr og R ob ot ic s kute5_2-3.indd 2 22.10.2024 10.17. 14 { Ympäristö } { ICT } { Ilmastoviisaus } { Energia } { Älykkäät järjestelmät } { Kunnossapito } { Yhdyskunta } Älyteknologian rooli kasvaa nopeasti hoitoalalla. lokakuuta 5/2024 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ........................................ 6 Älyratkaisuilla hoivaa ja turvaa ...…………14 Haaganpuro palautettiin puroksi ..………..10 Aurinko lämmittää Liminkaa ........………..18 Tasoittaisiko kulutusjousto sähkön hintaa?..........................................…………24 Päästölaskuri vertailee lämpöyhtiöiden päästöjä ........................................…………32 Rautatietorin metroasemalle elinkaarikunnostus .......................………..21 Hyvin suunniteltu käyttövesiputkisto kestää paremmin .........................…………22 Hulevesiä voi käyttää hyödyksi ....…………31 Kaupungin versio 3.0 syntyy dataekosysteemistä .....................…………26 Ukrainan ystävyyskaupungeilla toimivia tukikonsepteja .............................…………34 Koulurakennukset pystytetty keskeisille paikoille .....................…………38 Suomen kuntatekniikan yhdistys……... 46 Kuntien Putkimestarit…….. 41 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…..…
K uv a: IR R -T V Monella suomalaiskaupungilla on ystävyyskaupunki Ukrainassa. K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Kaukolämpöyhtiöissä hierotaan älynystyröitä päästöjen vähentämiseksi. 3 Kuntatekniikka 5/2024 s. Sota-apu niiden välillä tulee iholle ihan eri tavalla kuin korkeamman tason avustus. 34 KKuntatekniikka.fi s. 10 s. K uv a: R am bo ll Fi nl an d kute5_2-3.indd 3 22.10.2024 10.17. Puron kunnostukselle myönnettiin Kuntatekniikan saavutus. 18 • Kaavoitus: Alueidenkäyttölain luonnos lausunnoille marraskuussa – luvassa mahdollisuuksia ja mikromanageerausta • Puhdas siirtymä: Helenin Salmisaaren hiilivoimalan viimeinen lämmityskausi alkaa – keväällä yhtiön hiilipäästöt puolittuvat • Liikenneväylät: Teräskaarisilta yhdistää Tuiran Oulun asuntomessualueelle – Siivenkantamasta uusi maamerkki noin 10 miljoonalla eurolla Haaganpuron alajuoksulta purettiin pato, ja sen tilalle kaivettiin luonnon monimuotoisuutta tukeva virta. Limingan ratkaisu on aurinkovoimala, joka lämmittää 7 kuukautta vuodessa
Tulossa suuri vaalivuosi. Vuoden 2025 tuplavaalien alla Kuntalehti on tärkeämpi kuin koskaan. kuntalehti.fi/vaalivuosi2025 kute5_4.indd 4 22.10.2024 10.15. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa tai pyydä tarjous ryhmätilauksesta koko valtuustolle. Kuntalehti keskittyy kuntien ja alueiden kannalta merkityksellisiin aiheisiin perusteellisemmin, kuin yksikään muu lehti
Lämpöyhtiöiden keinot ja innovaatiot vilisevät uutisotsikoissa säännöllisesti. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Pohjapato eristi puron merestä ja muodosti taakseen kasvittuneen ja liettyneen altaan, joka tulvi usein. Toden totta, kunnan rakennuttamisessa on omat raaminsa, lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joista kaikki eivät päde yksityisellä puolella. Puro sai kokonaan uuden lasku-uoman ja ympärilleen vielä kasvuvaiheessa olevan niityn. Mutta se on myös taimenen lisääntymispaikka, jossa on kunnostettuja kutusoraikkoja. Yhtiöiden päästöistä saa vuosittain päivitetyt tilastot helposti päästölaskurista, joka esittää tiedot menneistä ja ennustettavista päästöistä vertailukelpoisesti. Vielä odotellaan hiilipölyn lopullista laskeutumista Helenin isossa Salmisaaren hiilivoimalassa keväällä. Vihdissä yksityinen rakennuttaminen on ratkaistu sopimuksin ja käyttömaksuin. 03 4246 5375 kuntatekniikka@atex.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 92 € Vuosikerta, printti+digi 103 € Kestotilaus, digi 85 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Taimenten lukumäärä on kasvanut oleellisesti, myös kolmipiikki nousee puroon. Tulvat ovat vähentyneet ja pienentyneet, ja lietealtaan tilalla ovat soliseva puro ja hyönteisiä pörisevä niitty. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 6/24 19.12. Niinpä kaupunki päätti purkaa kaupungin toteuttamat rakennelmat. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Tommy Pohjola TILAUKSET Puh. kute5_1.indd 1 21.10.2024 16.51 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Tommy Pohjola Puh. Ja koska halliyhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa. Vihtiläisvaikuttaja on rakennuttanut kuntaan kuusi yksityisomisteista liikuntahallia, koska rakennuttaminen yksityissektorilla on ketterämpää ja tehokkaampaa. Jokainen kaukolämpölaitos vähentää päästöjä omien resurssiensa mukaan. Tällä pärjätään yli puolet vuodesta. Kaukolämpömurroksen syitä ovat päästöjen vähentäminen ja siihen liittyvät asetukset ja sitoumukset, mutta vähäpätöinen merkitys ei ole myöskään sillä, että hukkalämpö ja uusiutuva energia ovat huokeita. Teollisuuden ja datakeskusten hukkalämmöissä on paljon mahdollisuuksia, mutta sitä saadaan kesäisin myös asunnoista. Kuntatekniikan saavutus on kunnianosoitus siitä, että kaupungissakin voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta. Oulun Seudun Sähkön omistama Limingan kaukolämpölaitos on ensimmäisenä Suomessa lähtenyt hyödyntämään usean järjestelmän hybriditekniikkaa, jonka keskiössä on aurinkosähkö. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. 3.12. 050 300 3510 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Aurinkopaneeli Limingassa tuottaa sähköä saman verran kuin vastaava paneeli Keski-Euroopassa. Limingassa käytetty tekniikka on vieläpä monistettavissa ympäri Suomea. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä vähennetään nopealla tahdilla ympäri maata. Konsepti toimii, koska molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Energia + digitalisaatio Kaukolämpö kohottaa profiiliaan H elsingin länsiosissa luikertelevan Haaganpuron kunnostukselle myönnettiin Kuntatekniikan rakennushankkeen saavutus, mikä on mahtavaa. Monen mielestä puropahanen on vain Helsingin länsiosissa luikerteleva oja. Taimenen nousua on haitannut voimallisesti rakennettu puron suu pohjapatoineen ja betonilaatoin reunustettuine oleskelualueineen. Alkuinvestointien jälkeen energiakulut laskevat. Isommilla on isompia menetelmiä, suunnitelmissa jopa pienydinvoimaloita, mutta suuressa osassa uusista lämmöntuotantomenetelmistä toistuu hukkalämpöjen hyödyntäminen, uusiutuva energia tai molemmat. Pienet yhtiöt tukevat polttoon perustuvaa tuotantoa järjestelmien optimoinnilla ja esimerkiksi ilmavesilämpöpumpuilla. Vielä kun puron valuma-alueella toimivat ihmiset ymmärtäisivät, että maahan ja sadevesiviemäriin lasketut haitta-aineet suurella todennäköisyydellä kulkeutuvat puroon. Lämmön talteenotto jätevedestä on käytössä useissa yhtiöissä. Tämän numeron kolumnisti nostaa esille liikuntapaikkarakentamiseen plakkiutuneita epäkohtia ja kustannuskertymiä, jotka paisuvat hankkeesta toiseen. On mukava havaita, että monessa kunnassa lämmöntuotannon päästöissä ollaan jo erinomaisella tolalla. • Timo Kuukkanen kute5_5.indd 5 22.10.2024 10.25. 5 Kuntatekniikka 5/2024 { Pääkirjoitus } 5/2024 { Kolumni } Tekoäly valvoo väsymättä Haaganpurolle uutta virtaa Kaupunki 3.0 hyödyntää dataa KAUKOLÄMPÖÄ AURINGOSTA Matti Harju: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista. Hallit toimivat edelleen yksityisomistuksessa
– Sitowisen Poliisiammattikorkeakoululle luoma Aura-virtuaaliympäristö tarjoaa täydet teknologiset edellytykset dynaamisen digitaalisen kaksosen rakentamiseen, sanoo hankejohtaja ja Poliisiammattikorkeakoulun projektipäällikkö, ylikomisario Olavi Kujanpää. Poliisiammattikorkeakoulussa simulaatiokäyttöön viritetty visuaalinen 3D-järjestelmä ottaa vastaan Hervannasta valmiin tietomallipohjan, jota kutsutaan katudataksi. Poliisiammattikorkeakoulussa opetuskäyttöön viritetty 3D-visuaalinen järjestelmä vastaanottaa simulaatiomallia fyysisestä kohteesta. EU-säädös vahvistaa älykkään automaation mahdollisuuksia henkilötunnistuksessa. sia, joista tarvitaan lisää ymmärrystä, mutta myös lainsäädäntöä. Järjestelmäalusta yhdistää K uv a: R ei jo H ol op ai ne n kute5_6-9.indd 6 22.10.2024 10.16. 6 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Reijo Holopainen V irtuaaliset, todellisuutta kuvaavat näkymät kaupungeista kehittävät turvallisuutta, mutta kaksisuuntaisella datavirralla on vielä paljon mahdollisuuk{ Älykkäät järjestelmät } Digitaalinen kaksonen valvoo väsymättä Kaupunki tietokoneella Turvateknologia pystyy jo nyt hyödyntämään kolmiulotteista digitaalista kaksosta fyysisestä maailmasta
Tekoäly tiedon tulkkina – DT:n rakentamiseen on kulunut aikaa ja rahaa, Wellingtonin kaupunkineuvoston digitaalisten innovaatioiden tiimin johtaja Julia McMaster sanoo. Tähän asti EU:n henkilötietosuojalaki GPDR on rajoittanut turvallisuusvalvontaa ja elektronisen valvonnan mahdollisuuksia käyttää poliisin henkilörekistereitä. – Toisaalta yhteiskunnalliset ongelmat tiedetään Uudessa-Seelannissa meitä kärjistyneemmiksi. – Kehityshankkeiden myötä tulee lisää myös kansainvälisiä yhteyksiä, Kujanpää arvioi. Pelkkä digitaalisen mallin rakentaminen ei ole poliisin tavoite. Tunkeutujan eteneminen rakennuksessa estettiin etävalvomosta käsin kaksisuuntaisella yhteydellä. Tämä tarkoittaa sujuvuutta ja vähemmän tilastoituja liikenneonnettomuuksia. – Jotta kehittyvät palvelut, konsepti ja teknologiat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin kaikkien käyttäjien tarpeisiin, tarvitaan myös jatkossa tämän Aura-projektin kaltaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus-, kehittämisja innovaatiohankkeita, Kujanpää sanoo. Tässä hankkeessa nimenomaan pyrimme mallintamaan todellisuutta. Teknisiä järjestelmiä kehitetään yleensä vakavien ongelmien ratkaisuun, ja tällaisiin saadaan rahoitusta, kommentoi Lappeenranta-Lahti LUT-yliopiston tutkijaopettaja Kalle Elfvengren. Suomessa yliopistojen DT-tutkimus on ollut pääosin teoreettista, mutta nyt EU hakee uutta linjaa digitaalisen kaksosen käyttöön tekoälysäädöksellä (2024/1689). Myös toinen vireillä oleva sisäministeriön lakihanke edistää poliisin mahdollisuuksia käyttää nykyistä laajemmin passija henkilökorttirekisterin biometrisia tietoja rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. 7 Kuntatekniikka 5/2024 visualisointiin lähes reaaliaikaisen datan kaupungista: bussit ja ratikat ajelevat osana mallia. Kansalliseen lainsäädäntöön implementoituna säädös tulee mahdollistamaan poliisirekisteriin perustuvien kasvoja biotunnisteiden reaaliaikaisen käytön elektronisessa valvonnassa, esimerkiksi asemilla. Suomi on digitaalisen kaksosen kehittämisessä jäljessä, yliopistotukijat myöntävät. – Reaaliaikaisesti toimivaa digikaksosta kohti mentäessä digitaalisten vuorovaikutusten ja sosiaalisten yhteyksien maailma muokkautuu ennennäkemättömällä tavalla, Kujanpää muotoilee. Uuden-Seelannin Wellingtonissa tunkeutujan eteneminen rakennuksessa estettiin etävalvomosta käsin kaksisuuntaisella yhteydellä, kunnes poliisi ehti paikalle. Turvahyödyt poliisille tärkeitä – Poliisiammattikorkeakoulussa digitalisaatiota katsotaan sen kautta, kuinka teknologioiden avulla pystytään vahvistamaan turvallisuutta, Kujanpää sanoo. Digitaalisen kaksosen kanssa K uv a: R ei jo H ol op ai ne n Suomen ensimmäisen digitaalisen kaksosen valvomo Metsä Fibrellä Äänekoskella. – Kokemuksiemme perusteella digitaalisen kaksosen rakentaminen kannattaa aloittaa kokonaisarkkitehtuurista, jolloin turvallisuus voidaan ottaa sen ohjaavaksi tekijäksi. – Aura alustana tukee jo nykyisellään virtuaalisen todellisuuden käyttöä kaksisuuntaisesti, mutta tähän vaiheeseen projektissa ei olla päästy. Hän on ollut eri tiimeissä selvittämässä virtuaalista digikaksosteknikkaa ja sen mahdollisia sovelluksia. Digitaalisella kaksosella (DT eli Digital Twin) on muun muassa onnistuttu estämään pahoissa aikeissa tapahtuneita hallintorakennusten sisätiloihin tunkeutumisia. kute5_6-9.indd 7 22.10.2024 10.16. Sen sijaan digitaalisen kaksosen mallimaa Uusi-Seelanti toimii jossain suhteessa vapaammin kuin EU-maat. – On kuitenkin suuri turvallisuustekijä, että voimme reaaliajassa mitata ja säätää liikenteenhallintaa tekoälyä käyttävällä VivaCity-anturitekniikalla, McMaster lisää. Hän on myös kirjoittanut aiheesta tieteellisiä artikkeleita
Älykäs työkalu etävalvomoille Toinen suomalainen dynaamisten kaksosten kehittäjä Granlund kertoo, että 25 vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena löytyisi jo periaatteellinen valmius ohjata rakennusta kaksisuuntaisesti etävalvomosta. Sitowisen tekniikassa on hyödynnetty Matterport Pro 3 lidar -kameraa useissa sisäja ulkotilakuvauksissa keräämään ja skannaamaan tarkkaa visuaalista ympäristöä suunnittelun tueksi, Männistö kertoo. Digikaksosella voi optimoida älykkäästi lukituksia, lämmitystä, valaistusta ja LVI:tä. Sekaannusta aiheuttaa termin digitaalinen kaksonen epämääräinen käyttö tietotekniikan maailman ulkopuolella. 2) Digitaalinen kohteen varjo , jossa datavirta on reaaliaikainen mutta yksisuuntainen. Investointi DT-tekniikkaan näyttäisi hyödyttävän monenlaisilla tavoilla. Jotta kehittyvät palvelut, konsepti ja teknologiat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin kaikkien käyttäjien tarpeisiin, myös jatkossa tarvitaan tämän Aura-projektin kaltaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus-, kehittämisja innovaatiohankkeita. toimimisessa on tunnistettu useita haasteita, kuten esimerkiksi datan omistajuus ja järjestelmän byrokratia, mutta eritoten korostuu vaikeus osoittaa reaaliaikaisten tietopohjaisten palveluiden todellista arvoa potentiaalisille asiakkaille. 3) Täysi dynaaminen digitaalinen kaksonen , automaatiojärjestelmä, joka säätää fyysistä kaksoiskohdettaan. DIGITAALINEN kaksonen -termiä (Digital Twin, DT) käytetään sovelluksesta, joka pystyy digitaalisesti kuvaamaan reaalikaista fyysistä maailmaa ja samalla simuloimaan malleja ja ennakoimaan monenlaisia asioita. – Niitähän löytyy paljon, sanoo Sitowisen palvelupäällikkö ja Aura-hankkeen projektipäällikkö Jarkko Männistö. 1) Staattinen tietomalli , jota Rakentamislaki vaatii v. Etäohjaustekniikka mahdollistaa turvallisuusratkaisut, kuten rakennuksen kulkuyhteyksien sulkemisen, mutta digitaaliseen kaksoseen perustuvilla ohjaustoiminnoilla voidaan hallita myös hälytykset ja ilmastoinnin tehosäätö. Kehitettävää löytyy vielä Digitaalinen kaksonen lupaa tarjota älykkäitä ratkaisuja kasvavan tietomäärän käyttöön. Monet haastatelluistamme suosittavat luopumaan epäselvistä termeistä, kuten metaversumi. Tällä mallilla ei vielä tehdä samoja asioita kuin dynaamiseen kaksisuuntaiseen dataan perustusvilla kaksosella. Tämä on todettu kohteissa, jotka ovat tarttuneet DT:n mahdollisuuksiin. Kiinteistöautomaatiossa pilvivalvomoksi kutsuttu yksikkö vastaa määrittelyltään lähinnä digitaalista kaksosta, joka prosessoi kaksisuuntaista datavirtaa kohteesta. Haastatteluissa käy ilmi, että yliopistotasollakin halutaan osallistua konkreettiseen kehitystyöhön. – Olemme tiellä täyttä DT-mallia kohti, mutta siinä tarvittaisiin apuun voimakasta yhteiskunnan panostusta, jos haluamme käyttöön tekniikan kaikki hyödyt, Männistö lisää. Täysi digitaalinen kaksonen käyttää reaalikaista kaksisuuntaista datavirtaa. Hervannan kaupunkimallin digivaljastuksessa jalostettiin ja rikastettiin Hervannan alueelle tehtyä kaupunkimallia ja digikaksosta virtuaalisten harjoitteiden alustaksi. Jaottelu auttaa jäsentämään, missä vaiheessa kehitystä mennään. Kiinteistöja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin kehittämä Digital Twin -malli kokoaa useista järjestelmistä tiedon, joka halutaan esittää muun muassa kiinteistöpäällikölle. Tämä tarkoittaa, että etävalvomosta käsin voidaan säätä fyysistä kohdetta, esimerkiksi rakennuksen tai liikenteenohjauksen järjestelmiä. Edelläkävijämaissa, kuten Isossa-Britanniassa tai Uudessa-Seelannissa, digikaksosilla voidaan torjua erilaisia rakennukseen kohdistuvia vaaroja ja jopa ilkivaltaa, jos sen ”aivot” on viritetty oikein. – Saakoon se metaforan aivoista, sanoo Granlundilla teknologiat ja liiketoiminnan kehitys -ryhmän johtaja Tero Järvinen. Alustan nimi tuntuu olevan terminologisesti vielä liikkuvalla pohjailla: digitaalisen kaksosen sijaan kokonaisuutta kutsutaan yleisesti automaatiojärjestelmäksi tai satunnaisesti esimerkiksi juuri aivoiksi. Suomessa täysimittainen digitaalinen kaksonen toimii Metsä Fibren tehtaalla Äänekoskella. – Toistaiseksi rakennushankkeessa käytettävissä oleva raha sanelee pitkälti, mitä ja minkä tasoista digitalisaatiota kohteisiin rakennetaan, Järvinen lisää. • K uv a: W el lin gt on Sm ar t C ou nc il Digitaalinen kaksonen Wellingtonista: yksi liikenteen solmukohdista on Mehiläispesän kaupunkikeskuksessa pyöreän rakennuksen ympärillä. 8 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } Tarkkuutta termeihin . Kaksisuuntainen reaaliaikainen datasynteesi toimii osana rakennusautomaatiojärjestelmää, joka säätää laitteita. 2026 alusta. kute5_6-9.indd 8 22.10.2024 10.16. Kun edetään kohti täyttä kaksosteknologiaa, tarvitaan myös portaittaista terminologiaa
9 Kuntatekniikka 5/2024 { Kolumni } OLEN saanut vertailla kunnallista ja yksityistä liikuntapaikkarakentamista lähes 30 vuotta. Työmaa usein pysähtyy, kun kunnan edustajilta ei saada päätöksiä. Toisaalta yrityskin on turvassa, sillä kunta ei helposti halua ottaa halleja kontolleen. Yhden tutkimuksen mukaan julkisiin kilpailutuksiin saatiin keskimäärin vain 1,5 tarjousta. Eniten on järkyttänyt kunnallisen rakentamisen korkea hintataso. • PITÄÄKÖ KUNNALLISEN LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN OLLA KALLISTA. €. Kyselin rakennusalan yrityksiltä syytä tähän. Kuntien hankkeisiin pesiytynyttä hintatasoa ei päästä alentamaan. Vihdin Urheiluhallit Oy on maksanut kunnalle tänä aikana yhteisöja kiinteistöveroa, korkoja ja takausprovisioita n. Sopimusvaiheessa kunta pyrkii turvaamaan etunsa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa. Jokainen tarjoaja näkee jo etukäteen, paljonko kunta on valmis maksamaan. Yhtiön uusi nimi Vihdin Urheiluhallit Oy kuvaa paremmin sen nykyistä toimintaa. € (46 000 €/v). Jo tarjousvaiheessa työhön osallistuvilta edellytetään erilaisia tutkintoja ja referenssejä. Se näyttää saavan alkunsa jo hankesuunnitelmasta, joka tilataan konsultilta. kute5_6-9.indd 9 22.10.2024 10.16. Samalla oma osaaminen ja motivaatio kunnassa nousisi. eurolla ja hoitanut taloudelliset velvollisuutensa ongelmitta. Netistä löytää helposti toisen kunnan vastaavan hankintasuunnitelman, jota voi soveltaa. Heiltä saa tässä vaiheessa ilmaiseksi paljon tietoa. Kunta on maksanut hallien arkipäivätuntien koulukäytöstä 28 vuoden aikana yhteensä 1,8 milj. Onko muodollinen pätevyys oikeasti tärkeä. Kunta on taannut rakennuslainat, ja uusimman hallin rakentamiseen kunta lainasi rahat itse. Työmaakokouskäytännöistä kuulin myös karuja kuvauksia. Yritys on rakentanut Vihtiin kaksi jäähallia, kuplahallin, kamppailulajien hallin ja täysimittaisen jalkapalloja yleisurheiluhallin. Vihdin Urheiluhallit Oy on rakentanut nämä hallit yhteensä 6 milj. 1989 Vihdin Jäähalli Oy, jolla on tätä nykyä noin 600 osakasta – yksityisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Suunnitelmaan liittyy kustannusarvio, joka perustuu muiden kuntien aiempiin vastaaviin hankkeisiin sopivalla varmuuslisällä. Nettokustannus kunnalle on siis ollut 1,3 milj. €. Hankintasuunnitelma on julkinen asiakirja. Voisiko kunta joskus tehdä hankesuunnitelman omana työnään ilman konsultteja. Yritys nimittäin pystyy pyörittämään niitä paljon edullisemmin. Kirjoittaja Matti Harju (matti.harju@pp5.inet.fi) on vihtiläinen vaikuttaja ja Vihdin Jäähallit Oy:n hallituksen entinen jäsen ja puheenjohtaja. Jos Vihdin malli kiinnostaa, tervetuloa tutustumaan. Tämä varmistaa näiden yritysten kiinnostuksen lopulliseen toteutukseen. Tuntuu siltä, että kunnat aiheuttavat tarjouspulan ja urakoiden kalleuden omilla toimillaan. Selvisi, että kuntaa pidetään erittäin hankalana asiakkaana. Kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen ei siis tarvitse olla kallista, jos: 1) tehdään hyvähenkistä yhteistyötä rakentajien kanssa tasapuolisin ehdoin ilman konsultteja tai 2) lopetetaan kunnallinen liikuntapaikkarakentaminen ja siirrytään Vihdin mallin mukaiseen toimintaan. Usein konsultti saa vapaat kädet koota kaikkien asianosaisten kaikki toiveet, jolloin tilaja varustelutarpeet paisuvat. Jos yritys ei toimi kunnan haluamalla tavalla, kunta voi aina ottaa hallit itselleen. • • • SUURI paradoksi on siinä, etteivät kunnat tahdo saada tarjouksia erittäin korkeasta hintatasosta huolimatta. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä n. Näin hankesuunnitelmien kustannusarviot eivät ainakaan alitu. Vihdin Urheiluhallit Oy ei jaa osinkoa, mutta mielestäni kunnan liikuntapaikkarakentamiseen sopisi myös tavallinen yritys. 0,5 milj. Onko unohtunut, että toinen osapuoli hinnoittelee nuo kaikki tilanteet, jos se joutuu aina vastuuseen. Itse pitäisin asennetta työhön paljon tärkeämpänä. Jos kunta takaa lainat tai lainaa rahat itse, hallit siirtyvät kunnalle vastavakuudeksi. 800 000 euroa vuodessa, josta seurat maksavat 75 % ja kunta 25 %. • • • VIHTIIN perustettiin v. Hallit ovat maksaneet Vihdin kunnalle investointeina euroa. Olen itse tehnyt useita hankesuunnitelmia mahdollisten rakentajien avustuksella
Tilanne ennen kunnostushanketta. Muotopuista toinen jouduttiin siirtämään. Puron kalakanta elpyi, tulvat vähenivät ja puronvarsi on viihtyisämpi. kute5_10-13.indd 10 22.10.2024 10.16. Uusi uoma etualalla. Hanke voitti Kuntatekniikan saavutuksen 2024. Haaganpuron suulla oli 1990-luvulla rakennettu pato, kalaportaat ja silta. 10 5/2024 Kuntatekniikka { Ympäristö } Haaganpuron alajuoksu palautettiin luonnontilaan PUROLLE UUSI ELÄMÄ Haaganpuron alajuoksun kunnostus hyödyttää luontoa ja ihmisiä. Ennen kunnostusta puro jatkui suorana uoman mutkasta kohti tukimuuria
Maisemakuvallisena lähtökohtana oli säilyttää ranta-alueen avoimuus sekä merenlahdelle avautuvat näkymät, mutta uusia puitakin istutettiin. Tilkantorin alueella esirakentamistoimenpiteinä on käytetty savikerroksen tiivistämistä pystyojituksella ja esikuormituksella, syvästabilointia kalkkipilareilla ja teräsbetonista paalulaattaa. Patorakenne aiheutti sen, että Rakentamisajan runsaiden sateiden aiheuttamat virtaamat veivät mennessään taimia ja muovasivat uomaa uuteen muotoon. 11 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti: Hanna Keskinen Kuvat: Ramboll Finland Oy S ivuhaaroineen noin 11,9 kilometrin mittainen Haaganpuro Helsingin länsiosassa saa alkunsa Länsi-Pakilan ja Maununnevan väliseltä peltoja viheralueelta ja laskee Pikku Huopalahteen, josta on kapea vesiyhteys Seurasaarenselälle. Haaganpuron suulle 1990-luvulla rakennettu pato aiheutti puron alajuoksun tulvimista ja liettymistä sekä hankaloitti kalojen nousua. Uusi luonnonmukainen purouoma suunniteltiin nykyisen uoman länsipuolelle maaston alavimpaan kohtaan. Kallein suunnitelma voitti Vuonna 2016 laaditussa Haaganpuron valuma-alueen hulevesiselvityksessä (Ramboll) suositeltiin toimenpiteitä tulvien hallitsemiseksi Vihdintien ja Pikku Huopalahden välisellä alueella. Haaganpuron padon rakenteet on perustettu teräsbetonisen paalulaatan varaan, jossa paalupituus on 25–30 metriä. Uoma oli lähtötilanteessa ojamainen, suoraviivainen ja jyrkkäluiskainen. Ojasta luonnonmukaiseksi puroksi Suunnittelua jatkettiin valitun yleissuunnitelmavaihtoehdon pohjalta vuonna 2018. Puron valuma-alue on laajuudeltaan noin 10,8 km2. Sen sijainti ja muoto johtuvat ainakin osittain pohjarakennusolosuhteista ja perustamisratkaisusta. Vesikanavan yli oli rakennettu kaareva silta, joka jatkuu kevyen liikenteen yhteytenä Tilkantorille. Suunnitteluun liittyi myös vesilain kute5_10-13.indd 11 22.10.2024 10.16. Betonisillasta ja patorakenteesta laadittiin purkusuunnitelmat, ja puron yli suunniteltiin uusi teräsrakenteinen puistosilta. nykyisen padon kohdalla tehtävät laajemmat toiminnalliset muutokset ja maisemaan sovittaminen luonnonmukaisemmaksi C. Haaganpurossa elää luontaisesti kehittyvä taimenkanta. Puro laskee tarkastelujaksolla hyvin loivasti. Rannan yhteyteen suunniteltiin myös uusi oleskelualue lepotuoleineen. Pikku Huopalahden alue on maaperältään alavaa ja syvää savikkoa, joten puistoalueella ja sen ympäristössä on tehty laajoja pohjanvahvistustoimenpiteitä esirakentamisvaiheessa. Puistoja rakentamissuunnittelun tavoitteiksi muotoutuivat tulvahallinnan lisäksi taimenen, muun kalaston ja pohjaeliöstön elinolosuhteiden parantaminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien edistäminen. Purouoma muotoiltiin loivapiirteiksi rantaniityksi, johon sijoitettiin luonnonkiviä. Vaihtoehto C oli vaihtoehdoista kallein, mutta sen hyötynäkökulmina nähtiin muun muassa uoman ja puiston monimuotoisuuden lisääntyminen, luonnollinen yhteys meriveden tulva-alueeseen sekä mahdollisuus toteuttaa uuden uoman kaivaminen pääosin kuivatyönä. Uoma oli myös voimakkaasti kasvittunut. Tilkantorin mereen laskevaan luiskaan suunniteltiin vaikeasti kunnossapidettävän kiviheitokkeen tilalle dynaaminen istutusalue. Rantarakenteen tukimuuria ja portaikkoa laajennettiin puretun padon osuudelle. nykyiseen patoon tehtävät pienet muutokset B. Silta ja portaikko perustettiin paaluille, mutta siirrettyyn uomaan ei tehty pohjanvahvistustoimenpiteitä. Rakentein vangittu uoma Haaganpuron alajuoksu sijaitsee Tilkanniityn puistoalueella, ja sen sijainti on vaihdellut vuosisatojen saatossa. Selvityksen mukaan patoa tulisi joko alentaa tai poistaa kokonaan, jotta tulvaja liettymisriski pienenevät ja kalat pääsevät nousemaan puroon. A. Jatkoon valittiin vaihtoehto C, jossa koskiosuus rakennettaisiin luonnonmukaisena uuteen paikkaan. Haaganpuron alajuoksun suunnittelu aloitettiin laatimalla yleissuunnitelma vuonna 2017. Padon rakenne koostui uoman kohdalla paaluille perustetusta patolaatasta ja kalaportaasta, joiden ympärille on rakennettu istuskeluportaikko ja muuta oleskelutilaa. Haaganpuron suulla sijainnut Pikku Huopalahden pohjapato ylläpiti pysyvää vesipintaa ja veden syvyyttä Haaganpuron alajuoksulla Kauppalanpuiston ja Pikku Huopalahden välillä. Padon ja kalaportaan kaarevan sillan alue on perustettu paalulaatalle, jonka lähiympäristö on kalkkipilaristabiloitu. Purouoma on perustettu hirsiarinarakenteelle, jonka päätarkoituksena on uoman viereisen raitin stabiliteetin kohentaminen ja jyrkkien uomaluiskien mahdollistaminen. Sen yhteydessä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista pöydälle jäi lopulta kolme toimenpidevaihtoehtoa. Tilkanniityn puistoalue, uoman käsittely, kasvillisuus, pato, silta ja rantarakenteet edustivat suunnitteluaikakaudelleen (1990-luku) tyypillisiä ratkaisuja ja ilmettä. Helsingin Haaganpuron alajuoksun kunnostus voitti Kuntatekniikan rakennushankkeen saavutuksen vuoden 2024 Kuntatekniikkapäivillä. uoma oli allasmainen, ja vesi virtasi hyvin hitaasti keskivirtaamalla aiheuttaen myös kiintoaineen laskeutumista uoma-altaaseen. koskiosuuden rakentaminen luonnonmukaisena uuteen paikkaan. Vaihtoehtoja vertailtiin kalatien ja ekologisen yhteyden toimivuuteen, tulvanhallinnan kehittämiseen ja hydrologiaan, kunnossapitoon, yhteyksiin ja ympäristöön sekä kustannuksiin liittyvillä kriteereillä
Kestävän ympäristörakentamisen tavoitteisiin liittyi hankkeessa muun muassa luonnonmukainen vesirakentaminen ja eroosionsuojaus, vesieliöstön elinolosuhteiden parantaminen, puuston säilyttäminen, pintamaiden kierrätys ja niittyjen suosiminen. kute5_10-13.indd 12 22.10.2024 10.16. 12 5/2024 Kuntatekniikka { Ympäristö } mukaisen luvan hakeminen sekä vesientarkkailuohjelman laatiminen. He seurasivat hankkeen etenemistä omalla nettisivullaan ja nostivat Pikku Huopalahden padon purkamisen yhdeksi Haaganpuron historian merkittävimmistä hankkeista. Virtavesihankkeiden onnistumiseen Uoman kasvillisuus suunniteltiin monimuotoiseksi ja uomaan sijoitettiin pyöreitä luonnonkiviä. Joitakin ongelmiakin työmaan aikana ilmeni. Aktivistit innoissaan Projekti oli vaativa monialahanke, jonka toteuttamiseen tarvittiin monien eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Urakan aikana saatiin sovittua, että Stara otti puhtaat kaivumaat (lähes 2000 m3) hyötykäyttöön kasvualustavalmistukseen. Luonto puuttui peliin Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2022 ja valmistuivat vuonna 2023. Myös kaupungin ohjausryhmässä oli laajasti eri organisaatioiden edustajia. Hanhet aiheuttivat työmaalle päävaivaa syömällä pääosan niittysiemenistä. Rakentamisajan runsaiden sateiden aiheuttamat virtaamat veivät mennessään taimia ja muovasivat uomaa uuteen muotoon. Haaganpuron suunnitteluja rakentamisprosessi kesti noin kahdeksan vuotta sisältäen monta eri selvitysja suunnitteluvaihetta. Iso hanke, isot hyödyt Rakentamisen positiivisina vaikutuksina on jo tuotu esiin Haaganpuron kalojen, ainakin taimenten, kolmipiikin ja kuoreiden määrän merkittävä lisääntyminen (Haaganpuron Facebook), äänimaiseman muutos, monimuotoisuuden ja viihtyisyyden lisääntyminen sekä usein toistuvien tulvien väheneminen. Haaganpuron alajuoksun kunnostaminen on esimerkki Helsingin kaupungin pitkäjänteisestä työstä kaupungin virtavesien kehittämisessä. Vesilupa saatiin huhtikuussa 2021. Uusi uoma pystyttiin kaivamaan suunnitellusti kuivatyönä suunnitelman mukaiselle paikalleen. Suunnittelun aikana tehtiin yhteistyötä myös Haaganpuron virtavesija vaelluskala-aktivistien kanssa. Myös siementen itämisessä kierrätyskasvualustoilla oli haasteita, ja kasvualustoja jouduttiin lisäämään ja kylvöjä täydentämään. Uoman elpymisen pitkäaikaiset muutokset näkyvät vasta tulevina vuosina, mutta padon purkamisella näyttäisi olevan vaikutusta erityisesti usein toistuviin tulviin. Kylvö jouduttiin uusimaan. Kaupunkipurojen merkitys on korostunut viime vuosikymmenen aikana, kun niiden rooli ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja luontokadon pysäyttämisessä on ymmärretty
• Kirjoittajan toimenkuva on kehityspäällikkö/Kestävä Infra, Ramboll Finland Oy. Esimerkiksi kolmipiikki ei päässyt nousemaan merestä puroon padon vuoksi, mutta nyt havaittiin tuhansia kolmipiikkejä. KAIKKI tarvitsemasi saman katon alta! Studio Linjoilla järjestät vaivattomasti webinaarit, hybriditapahtumat sekä muut videotuotannot. Samalla olosuhteet ovat parantuneet myös muille lajeille. Aikataulu • Haaganpuron valuma-alueen hulevesiselvitys 2016 • Haaganpuron kehittämistoimenpiteet Pikku Huopalahden kohdalla, yleissuunnitelma 2017 • Puistoja katusuunnitelma 2018 • Vesiluvan hakeminen 2020–2021 • Rakennussuunnitelmat 2019–2021 • Rakentaminen 2022–2023 Rakennuttaja • Suunnittelun tilaajana toimi Helsingin kaupunki/Kaupunkiympäristön toimiala/ kaupunkitilaja maisemasuunnittelupalvelu. € { Fakta } tarvitaan muun muassa monialaista yhteistyötä, laaja-alaista vaikutusten arviointia sekä hyvää viestintää. Kuoreita havaittiin kutemassa purossa toista tuhatta. Lue lisää: studiolinjat.fi kute5_10-13.indd 13 22.10.2024 10.16. Meillä asiakas voi keskittyä olennaiseen. Upeat studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa, joten saat saman katon alta myös cateringja kokouspalvelut. Selvitykset ja suunnittelu • Ramboll Finland Oy (projektinjohto, maisemasuunnittelu, rakennesuunnittelu, geosuunnittelu, virtavesisuunnittelu, kunnallistekninen suunnittelu) Rakentaminen • Rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy • Urakoitsija VRJ Etelä-Suomi Oy Kustannukset • Urakan kokonaishinta n. 1,5 milj. – Varovaisena arviona taimenien määrä on kaksinkertaistunut Pikku Huopalahden alueella. • Rakentamisen tilaajana toimi Helsingin kaupunki/ Kaupunkiympäristön toimiala/ Alueellinen rakennuttaminen. Kesällä 2023 Haaganpuron internetsivuilla Vaelluskala ry:n kalatalousasiantuntija Henrik Kettunen kertoo:
14 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } Teknologia paikkaa hoitajapulaa Tekoälykkäämpiä laitteita Edistynyttä älyteknologiaa käytetään hoiva-alalla jo yleisesti ja sujuvasti. Robotit ja tekoäly ovat tuloillaan. Hoiva-alalla yleisesti käytössä oleviin älyrannekkeisiin voi ohjelmoida monenlaisia turvatoimintoja. K uv a: H el i So rj on en kute5_14-17.indd 14 22.10.2024 10.18. Samankaltaisia ratkaisuja voidaan käyttää myös kuntien vastuulla olevissa kohteissa, kuten kouluissa
– Rannekkeet hälyttävät hengityskatoksen tai sydänoireiden takia. Hän uskoo, että sillä tulee olemaan suuri merkitys esimerkiksi hoivatoimien kirjaamisessa. Liiketunnistimet hälyttävät, jos asiakas nousee sängystä, joten hoitajan ei tarvitse kurkistella huoneisiin, että ovatko asiat kunnossa, mikä saattaisi herättää asukkaan, Hassinen sanoo. Ne voivat mitata reaaliajassa asukkaan aktiivisuutta, liikettä, unen määrää ja sen laatua. Tekoälyn myötä kirjaamisen laatu paranisi ja kertyvä data parantaisi sitä edelleen, Niemelä pohtii. Ensi vuotta koskevan budjettiesityksen mukaan hoivakotien nykyinen 0,65:n hoitajamitoitus lasketaan 0,6:een. (oik.) – Hoivakotien palveluiden hinnoittelu perustuu tällä hetkellä henkilöstömitoitukseen, mikä estää teknologian käytön mitoituksen päälle. Tällä hetkellä sote-alueilla tulkkauspalveluihin käytetään vuodessa satoja tuhansia euroja. Hän on pitkään työskennellyt ikäteknologian parissa ja tutkinut, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ikääntyneiden palveluissa. Yksinomaan Vantaa–Keravan hyvinvointialueella puhutaan yli 120 eri kieltä. – Nykyinen hoitajamitoitus on vaikuttanut osittain siihen, että teknologiaan ei ole kannattanut investoida. Tekoäly kykenee myös simultaanitulkkaukseen. Tekoälypohjainen kirjaaminen antaisi ammattilaisille aikaa keskittyä asukkaan inhimilliseen kohtaamiseen ja siihen fyysiseen työhön, johon teknologia ei vielä kykene. Teknologialla ei nimittäin ole voinut juurikaan vaikuttaa henkilöstön määrästä johtuviin kustannuksiin, Niemelä linjaa. Esimerkiksi älylattia, jossa sensorit on piilotettu lattiapinnan alle, voi kertoa hoitajalle, milloin asukas lähtee liikkeelle, liikkuuko hän levottomasti ja onko ehkä kaatunut lattialle. Älyranneke kerää dataa ja aukoo ovia Terveysteknologia ry:n toiminnanjohtaja Saara Hassisen mukaan teknologian, kuten liiketunnistimien ja rannekkeiden, mahdollistama ajansäästö näkyy kaikkein selvemmin yöaikaisessa hoidossa. Investointi tekniikkaan ei vaikuta millään tavalla henkilökunnan määrään ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, Saara Hassinen toteaa. 15 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti: Matti Valli K yse on muun muassa älyrannekkeista, liiketunnistimista, roboteista ja tekoälysovelluksista. Tosin kuljetustarpeiden täytyy olla aika isoja, jotta esimerkiksi kuljetusrobotti kannattaa hankkia, Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtava konsultti Marketta Niemelä sanoo. Niemelän mukaan hoiva-alalla kiinnostus teknologiaan on kasvamassa. Tekoäly taipuu vaikka mihin Viime aikoina Marketta Niemelä on keskittynyt tekoälyn käyttötapoihin sosiaalija terveyshuollossa. Ilman tekniikan mahdollistamaa etävalvontaa hoitajatarve olisi paljon suurempi. Ilman liiketunnistimia henkilökunta joutuisi yöaikaan tekemään (vas.) – Monet hoivatyössä käytettävät teknologiat, kuten valvontaja seurantalaitteet sekä kuljetusja siivousrobotit, soveltuvat käytettäväksi missä tahansa julkisessa tai yksityisessä kiinteistöissä, Marketta Niemelä sanoo. kute5_14-17.indd 15 22.10.2024 10.18. (kesk.) – Meneillään olevassa pilottihankkeessa kokeillaan miten suoraan puheesta tapahtuva kirjaus onnistuu, Minna Nissinen sanoo. Tämä jättää tilaa teknologiaan tehtäville investoinneille. – Erilaisissa piloteissa kokeillaan, voiko tekoäly kirjata potilaan sekä lääkärin tai hoitajan väliset keskustelut suoraan puheesta asiakastietojärjestelmään mahdollisimman vähällä manuaalisella työllä, Niemelä selittää. – Robotiikkateknologia puolestaan helpottaa hoivakodeissa tehtävää raskasta työtä vähentämällä hoitoon kuulumattomia raskaita rutiineja kuten ruokakuljetuksia, siivousta ja hyllytyksiä. – Tulevaisuuden hoivakodeissa on yhä enemmän erikielisiä asukkaita, ja myös hoitajia ja tulkkausta tarvitaan hyvän hoidon takaamiseksi, Niemelä sanoo. Toisin sanoen 10 hoidokkia kohden riittää jatkossa kuusi hoitajaa. – Ammattilaiset kokevat perinteisen kirjaamistavan työlääksi ja paljon aikaa vieväksi työksi, vaikka ymmärtävät kirjaamisen tärkeyden
Vapaamuotoisen puheen perusteella tekoäly ehdottaa jäsenneltyä kirjausta. Lääkkeet robotin hallinnassa – Esimiesten tekemä työvuorosuunnittelu käy hyvästä esimerkistä teknologian hyödyntämisessä, sillä tekoälypohjaiset ohjelmistoratkaisut ovat osoittautuneet demokraattiseksi ja hermoja säästäväksi käytännöksi työvuorojen jakamisessa. Järjestelmään kirjataan muun muassa rajoitustoimina sängyn laitojen nostamiset ja laskemiset kellonaikoineen, Nissinen kuvaa. Hassisen mukaan data antaa vahvan perustan tiedolla johtamiseen, toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. kute5_14-17.indd 16 22.10.2024 10.18. Kirjaamiseen on kyllä olemassa mobiilisovelluksia, mutta ne eivät mahdollista laadukasta kirjaamista, jollainen Nissisen mukaan voi olla myös rikasta ja kuvaavaa. Kirjauksia järjestelmään ei nimittäin voi tehdä samassa yhteydessä, kun tehdään hoivatoimia kaksistaan asukkaan kanssa. 16 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } tietyn määrän kiertoja. Toki kaikkiin teknologioihin ja etenkin liiketunnistukseen ja kameravalvontaan liittyy kysymys yksilönsuojasta. Varsinkin vammaisten asumispalveluissa roboteista on saatu hyviä kokemuksia, Hassinen kertoo. Tulevaisuutta on rannekkeiden keräämä datan hyödyntäminen muussakin kuin käytännön hoivatyössä. Esimerkiksi kirjaamisessa käytetään apuna ruutuvihkoja. – Rannekkeisiin ja hälytyspainikkeisiin voidaan aktivoida kulunvalvontaa, kaatumisen tunnistusta tai aktiivisuuden seurantaa. Pilottihankkeessa kokeillaan suoraan puheesta kirjaavan tekoälyn käyttöä. Hoitohenkilökunta täyttää robotin lääkkeillä ja valvoo robotin toimintaa etänä. Manuaalista työtä on paljon. Hoitaja tarkastaa sen, tekee mahdolliset korjaukset K uv a: Se pp o H aa vi st o (oik.) Hoitotietojen kirjaaminen vie paljon arvokasta työaikaa. Parhaimmillaan lääkepussien jako asukkaille voidaan hoitaa lääkeannostelurobotilla. THL:n vuonna 2022 toteuttaman aikamittaushankkeen mukaan työajasta alle puolet on asukkaan läsnä ollessa tehtävää hoivaa. – Annostelurobotit muistuttavat ja avustavat lääkkeenotossa sekä toimivat lukittuna lääkesäiliönä, jolloin lääkkeitä ei voida ottaa väärään aikaan. Painikkeisiin voidaan liittää hoitajakutsujen ja henkilöturvahälytysten lisäksi myös integrointi lukkoihin, jolloin ne toimivat oven avaajina yksilöllisten asetusten mukaisesti, Hassinen kuvaa. Sairaanhoitajien työtä vähentävät apteekista tulevat valmiiksi pakatut lääkepussit, joten lääkkeitä ei tarvitse annostella dosetteihin tai purkkeihin paikan päällä. Tekoäly huomioi toivomukset, mutta ei suosi ketään, Hassinen selvittää. Kirjaaminen kuormittaa Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen harmittelee, että hoivakodeissa iso osa hoitajien työajasta menee muuhun kuin asukkaan kanssa vietettyyn aikaan. – Testaamme meneillään olevassa pilotissa suoraan puheesta tapahtuvaa kirjausta. – Asioiden kirjaamiseen ruutuvihkosta ja muistinvaraisesti asiakastietojärjestelmään kuluu noin kymmenen prosenttia työajasta. Hoitajamitoituksen laskemista on kannattavaa paikata teknologialla
kute5_14-17.indd 17 22.10.2024 10.18. • K uv a: H el i So rj on en K uv a: C am y D uo ng /B lu e Fr og R ob ot ic s Tekoälyllä varustetulla Buddylla on puheja vuorovaikutustaitoja. Annostelurobotit muistuttavat ja avustavat lääkkeenotossa sekä toimivat lukittuna lääkesäiliönä. – Hyvinvointialueilla säännöllisen kotihoidon käynneistä noin 5–10 prosenttia on korvattu etäkäynneillä. Tutkimusten mukaan se tuottaa muistisairaille hyvän olon tunteita ja aktivoi heitä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, Niemelä sanoo. On etäkäyntejä videopuhelujen avulla ja lääkeautomaatteja, jotka antavat oikean lääkeannoksen oikeaan aikaan. Ne tanssivat ja houkuttelivat asukkaita jumppaamaan, kyselivät tietovisakysymyksiä, kertoivat vitsejä ja lukivat sanomalehteä. – Olemme testanneet myös muutamia kamerateknologiaan perustuvia ratkaisuja yönaikaisessa valvonnassa. ja hyväksyy lopputuloksen asukastietojärjestelmään siirrettäväksi. Hoivakodeissa lääkeautomaatit eivät toimi yhtä hyvin, koska niiden asukkailla on selvästi enemmän vaikeuksia ottaa lääkkeet itsenäisesti, Niemelä sanoo. Sosiaaliset robotit kokivat varsinaisen boomin muutama vuosi sitten. Sitä voi käyttää vaikkapa koulussa telepresentterinä tai avattarena, joka edustaa luokassa esimerkiksi sairaana poissaolevaa oppilasta. Marketta Niemelä kertoo, että niitä kokeiltiin erilaisissa virkistystehtävissä. 17 Kuntatekniikka 5/2024 Mielihyvää robotista . – Paro ääntelee ja liikkuu, kun sitä silitetään, ja reagoi siihen, miten sitä käsitellään. Tulevaisuutta voivat olla myös sensorija tutkateknologiaa hyödyntävät valvontaratkaisut, Nissinen toteaa. – Ne eivät kuitenkaan vähentäneet hoitajien rutiinityötä. Haettava suora hyöty puuttui, varsinkin kun robotit ovat kalliita, Niemelä harmittelee. Paro-hylje on hellyttelystä pitävä robotti. Etenkin korona-aika pakotti ottamaan käyttöön tekniikkaa. Kotihoidolla tekninen etumatka Yllättävää ehkä, mutta Marketta Niemelän mukaan teknologian käyttö kotihoidossa on yleisempää kuin hoivakodeissa. Se kehitettiin nimenomaan muistisairaille terapiaa ja virkistäytymistä varten. Tunnetuin ja ehkä hyödyllisin sosiaalinen robotti on vuorovaikutteinen, hylkeenpoikasta muistuttava terapiarobotti Paro , joka on valmistettu Japanissa
Se tuottaa sähköenergiaa keskimäärin kymmenen kute5_18-23.indd 18 22.10.2024 10.18. Liminkaan on valmistunut noin 14 000 paneelin aurinkovoimala, joka piakkoin kytketään kaukolämpöverkkoon ensimmäisenä Suomessa. Kaksipuoliset paneelit ottavat vastaan myös hangesta heijastuvaa auringon säteilyä syysja kevättalvella. Aiemmin pellolla kasvatettiin nurmirehua. Loput ovat liikekiinteistöjä ja julkisia kiinteistöjä, kuten kouluja. Invertteri muuttaa paneelista tulevan tasasähkön vaihtovirraksi. Paneelit peittävät noin 13 hehtaarin alueen, mikä vastaa suunnilleen yhdeksää jalkapallokenttää. Kaukolämpöä aurinkosähköstä Limingassa Aurinko töihin Jukka Kaarre ja Juhani Rönkkö Oulun Seudun Sähköstä esittelevät juuri valmistunutta Limingan aurinkovoimalaa, joka on kytketty kaukolämpöverkkoon. Paneelielementin korkeus on 2,39 metriä ja leveys 1,3 metriä. Keltaiseen suojaputkeen upotetut sähkökaapelit luikertelevat telineiden väleistä. Aurinkovoimalan yhteisteho on 9,5 megawattia. Peltomaa on vuokrattu 30 vuodeksi Liminkalaisilta viljelijöiltä Janne Seppälältä ja Soile Lemolalta sekä Limingan jakokunnalta. aurinkovoimahankkeista. Verkossa on 90 asiakasta, joista omakotitaloja on 38 kappaletta. Hän vastaa yhtiön { Energia } Limingan kaukolämpölaitos tuottaa lämpöä aurinkosähköllä ensimmäisenä kaukolämpölaitoksena Suomessa. 18 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Heikki Sarviaho L imingassa kaukolämpöä voidaan tuottaa polttamatta 6–7 kuukautta vuodessa, sanoo liiketoimintajohtaja Jukka Kaarre Oulun Seudun Sähköstä. – Uusilla kaksipuolisilla paneeleilla niin sanottu huipunkäyttöaika (maksimiteho) on noin tuhat tuntia vuodessa eli Limingassa ylletään Keski-Euroopan tuotantolukuihin, Kaarre kertoo. Oulun Seudun Sähkö omistaa Limingan kaukolämpölaitoksen
19 Kuntatekniikka 5/2024 Kaksipuoliset paneelit ovat tehokkaita, sillä ne tekevät sähköä myös hangelta heijastuvasta valosta. Määrä vastaa noin 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Järjestely pienentää kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä 6 000 tonnia vuodessa. gigawattituntia vuodessa. Hanke on osa Limingan vihreää siirtymää. Jotta lämpölaitoksella voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää auringosta saatavaa energiaa, laitokselle on asennettu ilmavesilämpöpumppujärjestelmä, kaksi sähkökattilaa ja lämpöakku energian varastointia varten. Vastaava energiajärMyös lämmöntuottaja voi tuottaa auringosta sähköä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. kute5_18-23.indd 19 22.10.2024 10.18. Kuinka syvälle kaapelit on kaivettu maahan, kysyy alueen halki kulkevaa tietä kotiinsa pyörällä ajava eläkkeellä oleva maanviljelijä Reino Sevon. Sähköntuotanto aurinkopaneeleilla alkaa ensi vuoden alussa. Järjestelmän tukena on puuhaketta polttava lämpölaitos. Ajattelu energiasta muuttunut – Aurinkovoimalan tuottamasta sähköstä 30–40 prosenttia menee suoraan kaukolämmön tuotantoon ja loput valtakunnan verkkoon, Kaarre kertoo. Enää 40 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan polttamalla ja loput 60 prosenttia sähköllä toimivilla laitteilla. – Limingan kokoluokkaa oleva kaukolämpölaitoksia on Suomessa yli sata kappaletta
Luxemburgin hiilinielu Utajärvellä jestelmä voitaisiin toteuttaa monella muullakin laitoksella, sanoo Oulun Seudun Sähkö -konsernin toimitusjohtaja Risto Kantola. Limingassa hankkeelle piti kuitenkin saada puoltava lausunto Museovirastolta. Tukea ovat saaneet aurinkovoimalan sekä älykkään, uusiutuvaa energiaa käyttävän lämpölaitoksen investoinnit. – Aurinkovoimala on helpompi luvittaa lähelle taajama-alueita päinvastoin kuin kauas maisemassa näkyvä tuulivoimapuisto. – On arvioitu, että Euroopassa oleva joutomaa riittäisi suunnitellulle aurinkovoimakapasiteetille. Viime vuonna aurinkosähkökapasiteetti ylitti maailmassa ensi kertaa yhden terawatin rajan. Se voi tietää veronmaksajille 0,8–2,0 miljardin euron laskua. 20 5/2024 Kuntatekniikka { Energia } . kute5_18-23.indd 20 22.10.2024 10.18. Luxemburg ei ole tämänkään jälkeen päässyt yksilölliseen hiilinielutavoitteeseensa. Mekanismissa Luxemburg voi kirjata omiin nimiinsä 80 prosenttia toisessa maassa tapahtuvasta sähkötuotannosta. Limingan kaukolämpölaitoksen voimalalle maksetun tuen suuruus on 2,3 miljoonaa euroa. Euroopassa suuria aurinkosähkön tuottajamaita ovat Espanja ja Saksa, Lund sanoo. Lausunnossa aurinkovoimalan ei katsottu vaarantava kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemamiljöötä, Kaarre kertoo. Sähköntuotanto lähelle asutusta Jukka Kaarre näkee erikokoisten voimaloiden hajauttamisen yhtenä aurinkovoiman eduista tuulivoimaan verrattuna. Samoin USA:ssa rakennetaan paljon. Myös Suomen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin mihin Suomi on EU:ssa sitoutunut. Sillä voidaan vaikuttaa myös sähkön hintaan. Aurinkosähkön tuotanto vaatii pinta-alaa Koko maailmassa tuulija aurinkovoiman osuus on vajaat 12 prosenttia sähkötuotannosta, Aalto yliopiston professori Peter Lund kertoo. Limingan aurinkovoimalan on rakentanut Oulun Seudun Sähkölle Oomi Solar Oy. SUURIN osa Suomessa rakennettavista aurinkovoimaloista on saanut EU:n elvytystahoista myönnettyä tukea TEM:n kautta. Oulun Seudun Sähkö rakentaa aurinkovoimalaa myös Utajärvevelle, joka sai Luxemburgin valtion myöntämää investointitukea. Tilanne Suomessa on samanlainen. – Aasiassa on tilanpuutteen vuoksi suunniteltu mereen sijoitettavia kelluvia aurinkovoimaloita, Lund lisää. – Tämä on vaatinut ajattelutavan muutoksen. Siitä huolimatta Keski-Euroopassa aurinkokennoja on suunniteltu peltojen päälle korkeisiin telineisiin, jolloin niiden alla voitaisiin jatkaa viljelyä. Tuen osuus 10 miljoonan euron hankkeesta oli 2,35 miljoonaa euroa. Sopimus on voimassa 15 vuotta. Tuki maksettiin EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta, jota käytettiin nyt ensimmäistä kertaa. – Tuulivoimakapasiteetti on puolestaan alle terawatin, mutta se on aurinkosähköä tehokkaampi tuotantomuoto, Lund kertoo. – Aurinkosähkö yleistyy nopeimmin Aasiassa ja erityisesti Kiinassa. Sen vuoksi Suomi saattaa joutua ostamaan hiilinieluja muilta EU-mailta. – Energiaa tuotetaan talvikuukausina polttamalla puupellettejä ja haketta, mutta puuperäiset polttoaineet luokitellaan uusiutuviksi, kertoo Oulun Seudun Sähkön talousjohtaja Juhani Rönkkö. Vuotoinen kasvutahti on 500 gigawattia. Luxemburg käytti mekanismia, koska sillä oli vaikeuksia päästä EU:n asettamaan tavoitteeseen käyttää uusiutuvaa energiaa. • Aurinkovoimala otetaan käyttöön vuoden 2025 alkupuolella, kun kaikki siihen liittyvät järjestelmät on saatu valmiiksi. Aurinkovoimala sijaitsee kilometrin päässä Oulun Seudun Sähkön lämpölaitoksesta ja kolmen kilometrin päässä Limingan keskustasta. Myös lämmöntuottaja voi tuottaa auringosta sähköä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi kennot loisivat sopivasti varjoa viljelmille, mikä vähentäisi kastelun tarvetta, Lund kertoo
Osa asennusten viimeistelyistä jäi tehtäväksi sen jälkeen, kun liikennöinti oli käynnistynyt. Liukuportaiden alapäähän asennettiin savusulkuovet, jotka estävät savun pääsyn ylös Kompassitorille ja rautatieaseman tunneliin. Asennustoimenpiteet edellyttivät kiskojen päällä tehtävää louhintaa ja betonointia. 21 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti ja kuva: Timo Kuukkanen M uuan helsinkiläismies astelee muiden mukana sisään työmaa-aitaan raotetusta aukosta, kun toimittajat menevät tutustumaan Rautatientorin metroasemalla tehtyihin paloturvallisuuden korjauksiin. kute5_18-23.indd 21 22.10.2024 10.18. Vuotojen injektointi vaati oman aikansa, VM Suomalaisen työpäällikkö Lauri Alakiikonen selvittää aikataulupaineita lisänneitä seikkoja. Myös laiturialueen molempien päiden savunpoistokanavien puhaltimet uusittiin. Savulle ja ihmisille eri reitit Aseman paloturvallisuuden saattaminen nykyvaatimusten tasolle { Kunnossapito } Rautatietorin metroaseman paloturvallisuus nykytasolle Savuton alue Helsingin Rautatientorin metroaseman 42 vuoden ikäinen turvatekniikka oli auttamattomasti vanhentunutta. Vastaavanlaiset savuotsat on asennettu myöhemmin valmistuneille Länsimetron asemille jo rakennusvaiheessa, ja niitä on hyödynnetty asemien rakennustyylin luomisessa. Kovin malttamattomina helsinkiläiset ovat odottaneet aseman avautumista, sillä se on ollut suljettu koko kesän. Paloturvallisuuden remontti viime kesänä edellytti liikennöinnin katkaisua. Sen tehtävänä on ohjata savu kohti puhaltimia. Mies kääntyy harmissaan takaisin, kun kuulee että metro ei vielä kulje. Junaliikenne ei voinut jatkua edes aseman läpi pysähtymättä. Rautatientorin asemalla savuotsilla on lähinnä funktionaalinen tehtävä. €, toteutuneet kustannukset 16,4 milj. Nämä vaativat ajojännitteen ja junien liikennöinnin katkaisemista. Osastointimenetelmiä ovat uudet ja uusitut savusulkuovet. Vuotaoja kalliossa Isoissa hankkeissa tahtoo tulla eteen yllätyksiä, eikä tässäkään kaikki mennyt kuin kiskoilla. Paloturvallisuuden parantamisella Rautatietorin aseman käyttöikää saadaan tältä osin jatketuksi 30–40 vuotta. tarkoitti käytännössä laituritason osastoimista omaksi savunpoistoalueekseen. Lisäksi tehtiin useita pienempiä toimenpiteitä: asennettiin sprinkler-järjestelmiä, uusittiin lattioiden kivipinnat, reititettiin sähkökaapeleita, tehostettiin ja nykyaikaistettiin valaistusta ja parannettiin akustointia, jonka pitäisi vähentää junista lähtevää melua. € • Pääurakoitsija VM Suomalainen Oy • Kaupunkiliikenne Oy:llä 43 km kaksisuuntaista metrorataa • 30 metroasemaa • 50 metrojunaa • 79 miljoonaa matkaa vuonna 2023 • 128 miljoonaa matkaa vuodessa koko Kaupunkiliikenteellä Kun häiritsimme tunnelia ympäröivää kallioseinämää, sen sisältä alkoi valua vettä. Toinen iso urakka oli savuotsan rakentaminen laiturin reunan yläpuolelle molemmille raiteille. Kaupunkiliikenne Oy:n omaisuudenhallintayksikön johtaja Antti Nousiainen kertoo, että rataa korjataan jatkuvasti tarpeellisessa määrin elinkaariperiaatteen mukaisesti. – Kun häiritsimme tunnelin kallioseinämää, sen sisältä alkoi valua vettä. • { Fakta } Näkyvimpiä muutoksia asemalla ovat junan yläreunan päällä oleva valkea savuotsa, laituritason tehokkaampi valaistus ja uusittu lattia. Myös louhintatarpeet olivat ennakoitua laajempia. Junan palossa syntyvän savun ei pitäisi kulkeutua laituritasolta tunneleita pitkin vaakatasossa eikä liukuporraskäytävää ylempiin kerroksiin. Ovet suljetaan tarvittaessa etävalvomosta. Metro otettiin käyttöön 2.8.1982 • Paloturvallisuushankkeen aiheuttama liikennöintikatko 3.6.–1.9.2024 • Kustannusarvio 14,1 milj
Mediassa on aika ajoin esillä tapauksia käyttövesiputkien ennenaikaisesta kulumisesta ja jopa vain muutamia vuosia sitten uusittujen putkien vuotamisesta. 22 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tero Pikkarainen ja Teemu Linnakoski R akennushankkeiden kilpailutuksessa painotetaan usein vahvasti hintaa. Suunnittelu tai toteutus puutteellista Uudetkin käyttövesiputket voivat alkaa vuotaa, vaikka ne olisivat teknisesti uudenveroisia ja oikein asennet{ Vesihuolto } Laadukas suunnittelu vähentää vesiputkiston vuotoriskejä Hyvin suunniteltu puoliksi putkessa Käyttövesiputkien vuodot ovat harmillisia ja aiheuttavat yleensä kalliita korjauksia. Linjaston säätöventtiilit tulee myös mitoittaa ja säätää oikein. tuja. Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka huolimattomasti tehty suunnittelu voi johtaa merkittäviin ongelmiin. Suunnittelusta kannattaa maksaa, mutta onko kalliimpi hintalappu aina takuu suunnittelun laadusta. Ilman asianmukaista suunnittelua ja huomiota kiertovesijärjestelmien saattaa muodostua seisovia vesialueita, jotka K uv a: Fr ee pi k/ G et an ge ls tu di os Ei riitä, että putkitus on suunniteltu huolella. Mutta miksi putket voivat alkaa vuotaa vain muutaman vuoden käytön jälkeen. Saman asenteen pitäisi näkyä myös työmaalla. kute5_18-23.indd 22 22.10.2024 10.18. Syyt tähän voivat liittyä useisiin tekijöihin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että laadukas suunnittelu on avainasemassa riskien hallinnassa ja pitkän aikavälin kustannusten vähentämisessä. Laadukas suunnittelu on tärkeää paitsi järjestelmien käytettävyyden kannalta, myös siksi, että sen avulla voidaan välttyä kalliilta ongelmilta. Virheellinen mitoitus ja suunnittelu Jos putkistot on mitoitettu väärin, erityisesti lämpimän veden kiertoputken liiallinen virtausnopeus voi aiheuttaa putkiin rasitusta, mikä nopeuttaa putkiston kulumista
Hyvä suunnittelija ajattelee asiakkaan kukkarolla, jonka myötä hyvästä suunnittelusta maksetulla lisähinnalla voi saada moninkertaisen säästön urakkavaiheessa ja myös rakennuksen elinkaaren kustannuksissa mitattuna. Näin vähennetään riskiä kalliista riidoista. Vaikka yksittäiset komponentit olisivat laadukkaita, kokonaisuus saattaa pettää, jos suunnitteluun ei panosteta riittävästi. Näiden osalta suunnittelussa, valvonnassa ja asennuksessa löytyy usein parannettavaa. Asiansa tunteva suunnittelija osaa pyytää lisätutkimuksia, jotta korjauslaajuus on riittävä, mutta ei liiallinen. Tämän vuoksi valvojan ja suunnittelijan yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Huolellinen kannakointi ja asennustavan valvonta vähentävät tätä riskiä, mutta liian usein mahdolliset ongelmakohdat siirretään suunnittelupöydältä työmaalla ratkaistaviksi. Kansainväliset puhtausalan ammattimessut 19.–20.3.2025 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS finnclean.fi | #finnclean Y HT E I S T Y Ö S S Ä Alan tuoreimmat trendit Puhtausalan ykköstapahtuma kokoaa yhteen tuhansittain alan ammattilaisia ja tulevaisuuden osaajia verkostoitumaan ja kouluttautumaan. kute5_18-23.indd 23 22.10.2024 10.18. Finnclean Innovaatio 2025 -kilpailun palkitseminen Ehdolla innovatiivisimmat uudet tuotteet ja palvelut. • Kirjoittajat toimivat FCG Finnish Consulting Groupissa. Käyttövesiverkon vuotojen välttäminen alkaa siis aina huolellisesta suunnittelusta. Tämä aiheuttaa rasitusta mahdollisten paineiskujen myötä. Huono yhteensopivuus muiden rakenteiden kanssa Jos putkistojen materiaalivalinnat eivät vastaa käyttöympäristön vaatimuksia tai veden ominaisuuksia, korroosio ja muut vauriot voivat ilmetä yllättävän nopeasti. Tämä tulee esiin LVI-järjestelmiin liittyvien korjausten lisäksi myös muissa korjaushankkeissa – erityisesti sisäilmakorjauksissa. Putkistojen läpivienneissä tulee huomioida myös rakenteiden palotekniset vaatimukset. Laadukas suunnittelu vähentää lisätöiden riskiä, sillä jos toteutus on mietitty tarkalleen jo suunnitteluvaiheessa, riski urakkavaiheessa esiin nouseville muutostarpeille on huomattavasti pienempi. Tero Pikkarainen on LVI-suunnittelija ja Teemu Linnakoski asiakkuudetyksikön johtaja. Suunnitteluun käytetty euro säästää satasia käytössä Rakennushankkeissa muodostuu usein ennakoimattomia kustannuksia erityisesti hankkeen aikana esille tulevista lisätöistä. Siivouskoneiden koeajorata 250 m² heti messuosastojen yhteydessä. Huolellinen suunnittelu ei kuitenkaan takaa hyvää lopputulosta, jos asennustyö on huolimatonta ja valvonta puutteellista. On suositeltavaa toteuttaa malliasennus esimerkiksi yksittäisessä porrasnousussa ja yhdessä huoneistossa, jotta asennustapa voidaan tarkistaa ja hyväksyä yhteisesti. Korjausrakentamisen laadukkaassa suunnittelussa tulee arvioida myös riittävä uusimislaajuus. Putkien vääränlainen sijoittaminen muiden rakenteiden kanssa, esimerkiksi rakenteiden läpivienneissä, voi aiheuttaa tilanteita, joissa putken pinta osuu kiinteään rakenteeseen. Varaa ajoissa osastopaikkasi finnclean.fi voivat muodostaa suotuisat olosuhteet legionellan kasvulle
Vastapainoksi ehdotetaan ennalta sovittua joustoa kulutuksessa, mistä saisi pienen korvauksen. LUT-yliopiston professori Antti Kosonen on kehitellyt omaa ratkaisuaan kulutuksen sopeuttamiseksi markkintilanteeseen. Laitoksia ei rakenneta viranomaisten komennosta eikä isänmaallisen talkoohengen innoittamana. Tuulisähkön tuotantomäärän vaihtelu ja pörssihinnoittelu voivat johtaa rajuihin hintapiikkeihin, jollaisia nähtiin viime talvena ja mahdollisesti nähdään myös jatkossa. 24 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola S ähkön hinta on pitkälti sidoksissa sen tuotannon ja kulutuksen tasapainoon. SÄÄSTÖÄ KAUPAN Sähkön tuotannon vaihtelu on tullut jäädäkseen. Markkinataloudessa motiivin pitäisi löytyä taloudellisesta hyödystä. Kun sähkön pörssihinta saavuttaa tietyn tason, kunta sitoutuu leikkaamaan sovitun määrän tehonotostaan, mikä helpottaa sähköyhtiön omaa sähkönhankintaa. kute5_24-25.indd 24 22.10.2024 10.19. Ainakin tässä vaiheessa monen toimijan on sopeuduttava siihen, että Voisiko sähköverkkoa tasapainottaa joustosopimuksella. Kosonen näkee kuntien sähkönkäytössä joustopotentiaalia esimerkiksi valaistuksessa. Sähköpörssi pyrkii varmistamaan tasapainon sähkön hinnoittelun keinoin. Kunnan tulisi ensin selvittää joustopotentiaalinsa, jonka perusteella kunta voisi tehdä tarjouksen sähköyhtiölle. Hän uskoo monella kunnalla olevan mahdollisuuksia vähentää omaa sähkönkäyttöään tiukassa markkinatilanteessa. Korvausta kulutusjoustosta. Asiaa kuitenkin mutkistaa Suomeen ja lähialueillemme syntynyt iso tuulivoimakapasiteetti, joka painaa sähkön hinnan tuulisilla keleillä alas, usein pitkiksi ajoiksi. Hintapiikkien hillitsemiseksi on esitetty kotimaisen ydinvoiman lisärakentamista, mikä tarjoaisi markkinoille enemmän säästä riippumatonta perusvoimaa. Sähköyhtiö puolestaan tarjoaa kunnalle korvauksen sopimukseen sitoutumisesta. { Energia } sähköä ei kannata käyttää tasaisensa virtana 24/7. Tuotteen hinnan viipyily nollarajalla ja toisinaan sen alapuolellakin ei kannusta kalliisiin laitosinvestointeihin. – En pidä järkevänä sitä, että sähK uv a: Ti m o K uu kk an en Kuntien ja sote-alueiden sähkönkulutus on muutama prosentti Suomen huippukulutuksesta
Tiettyjen kriteerien täyttyessä volyymiä voidaan tarjota myös reservimarkkinoille. Vain puuta polttavat uunit eivät tarvitse sähköä. kön säästämiseksi kuntalaiset syövät kylmää ruokaa pimeässä, samalla kun hiihtolatujen ja vähän liikennöityjen teitten varsilla palaa täysi valaistus. Moni on silti ihmetellyt, millä keinoilla näin kallista sähköä on tuotettu Baltiassakaan. Jos tämä joustomahdollisuus olisi ollut tiedossa jo sähkön tarjouskauppavaiheessa, pahimmat hintapiikit olisivat jääneet toteutumatta. – Suomen huippukulutus on 15 000 megawatin tienoilla. Asiassa ollaan kuitenkin vasta ajatuksen asteella. K uv a: Ti m o K uu kk an en kute5_24-25.indd 25 22.10.2024 10.19. • Kunnat voisivat tarjota joustopotentiaaliaan sähköyhtiöille. – Pörssin tarjouksia ei ole saatu avattua niin, että olisimme saaneet selvitetyksi, mitkä yhtiöt tarjosivat kalleimmat megawattitunnit. Jos virhe havaitaan ennen toimitushetkeä, sähköyhtiöt voivat käydä kauppaa päivänsisäisillä markkinoilla. Hän ei kuitenkaan halua liioitella kuntien joustopotentiaalin merkitystä isossa kuvassa. Kalleimpien tuntien kuluessa Suomeen tuotiin sähköä myös Baltiasta, missä käytössä on vielä paljon kallista, fossiilisia hiilipäästöjä aiheuttavaa tuotantoa. Jos sähköä hankitaan edellisenä päivänä käydyssä pörssikaupassa liian vähän, vaje on paikattava ostamalla sähköä päivämarkkinoilta. Kuinka hyödyt hinnoiteltaisiin. Kuntien ja sotealueiden osuus tästä on 400– 500 megawattia. Jos korjaus ei onnistu näillä markkinoilla, vika hinnoitellaan tasesähkömarkkinoiden hinnoilla. Arvoa voi olla myös pienemmällä lämpövarastolla, jos sen avulla voidaan välttää sähkön käyttöä pahimpien hintapiikkien aikana. Noin korkea hinta oli liioitellun suuri, sillä sen takia kulutus painui paljon odotettua pienemmäksi. Tätä ei tiedä myöskään Kosonen. – Myyntiä varten on tarjolla useampiakin markkinoita, joilla toteutuu tilanteen mukaan erilaisia hintoja. Rakennusten lämmittämistä ajatellen Peltola kertoo kunnilla olleen kaksi vuotta sitten noin kaksi miljoonaa kerrosneliötä pienkerrosja rivitaloissa, joista vajaa kymmenen prosenttia on sähkölämmitteisiä. Jos kulutuksen joustopotentiaali olisi nykyistä paremmin sähköyhtiöiden tiedossa jo seuraavan päivän sähkökauppaa tehtäessä, sähköpörssin hintapiikit voisivat olla loivempia ja matalampia. – Säästökohteita voisi löytyä myös rakennusten lämmityksestä, erityisesti kun sähkökattilat ovat lisääntymään päin kaukolämpöverkossa. – Sähköyhtiön kannalta edullisinta on kuitenkin seuraavan päivän kulutuksen mahdollisimman tarkka arviointi. Övergaard ei tyrmää ajatusta joustosopimusten tekemisestä eikä välttämättä myöskään korvauksen maksamista tästä kunnille. – Sähkön hintapiikit osuvat lisäksi suurelta osin niihin tunteihin, jolloin valaistusta tarvitaan vain vähän. Kososen mielestä sopimuksesta hyötyisi kuntien ja sähköyhtiöiden ohella myös suuri yleisö. Noin 75 prosenttia kuntien kaikkien rakennusten kerrosalasta on kaukolämmön piirissä. Lämmitykseen liittyvän sähkönkäytön ajoittamista edullisempiin tunteihin tukisivat lämpövarastot, joista moni energiayhtiö on nyt kiinnostunut. Säästöpotentiaalia ajatellen Peltola toteaa valaistusta pohditun aiemminkin. Merkitys sähköverkolle riittämätön Erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta pitää joustosopimusajatusta pohtimisen arvoisena. – Kunnat ovat varovaisia valaistuksen vähentämisessä, jos sen pelätään johtavan henkilövahinkoihin. Kosonen muistuttaa shokkiperjantaista 5.1.2024, jolloin kilowattitunnin hinta nousi yli kahteen euroon. Sähköyhtiö Herrforsin myyntijohtaja Johanna Övergaard toteaa sähkön kulutuksen mahdollisimman tarkan ennustamisen olevan aina myös sähköyhtiön etu. 25 Kuntatekniikka 5/2024 Monen toimijan on sopeuduttava siihen, että sähköä ei kannata käyttää tasaisensa virtana 24/7. – Seuraavaksi pitäisi miettiä, kuinka idea toteutettaisiin teknisesti ja kuinka hyödyt ja kustannukset jaettaisiin kuntien ja sähköyhtiöitten välillä. Jos hankinta on ylimitoitettu, ylijäämäsähköä voidaan yrittää myydä monillakin eri markkinoilla. – Määrä on noin kymmenesosa Suomen sähkölämmitteisten omakotija rivitalojen sähkötehontarpeesta kovalla pakkasella. – Erilaiset hybridijärjestelmät ajaisivat myös samaa asiaa, Peltola sanoo. Näin etenkin silloin, kun saman sähköyhtiön asiakkaana on useita kuntia, jotka voivat ryhmänä tarjota isomman joustopotin. Paikallista hyötyä joustosopimuksista voisi kuitenkin olla. Sähkön tuntihinnan määrittää kallein tuotantomuoto, jota tarvitaan kysynnän tyydyttämiseen. – Huippuhinnoilta olisi ehkä vältytty, jos oletetusta kulutuksesta olisi saatu leikattua melko suurikin määrä. Vaikka valaistuksesta voidaan joissain tapauksissa tinkiä, säästämisen rajat tulevat nopeasti vastaan. – Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla on käynnissä hankkeita isojen lämpövarastojen rakentamiseksi. Kuvassa Vantaan Energia Siirtoverkot Oy:n sähköasema. Sähköä tosin tarvitaan jonkin verran kaikkiin lämmitysmuotoihin
26 5/2024 Kuntatekniikka { ICT } K uv a: Fr ee pi k kute5_26-31.indd 26 22.10.2024 10.27
– Lähdimme pohtimaan, voisiko rakentamisen, energiatoimialan ja liikenteen toimijoiden yhteistyöllä luoda datan hyödyntämiseen Kaupunki 3.0 -hanke tehostaa energiamurrosta datan keinoin DATA UUDELLE TASOLLE Rakennetun ympäristön energiaoptimoinnissa tarvitaan toimialojen rajoja ylittävää datan hyödyntämistä. Energian optimointi ja sitä koskevat säädökset sekä kaupunkien uudet palvelut vaativat datan tehokkaampaa keräämistä ja hyödyntämistä. Kaupunki 3.0 -hankkeen tavoitteena oli luoda dataekosysteemille toimiva malli. Yksi niistä oli rakentamisen energiatehokkuutta koskevan regulaation lisääntyminen. Se koski läheisesti kaikkia rakennetun ympäristön toimijoita. Toinen iso tekijä oli energian hinta, joka oli syksyllä 2022 historiallisen korkealla. kute5_26-31.indd 27 22.10.2024 10.27. 27 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti: Jukka Nortio A jatus Kaupunki 3.0:sta syntyi syksyllä 2022 ilmassa olleiden aiheiden yhteisvaikutuksena. Oli perusteet puhua jopa energiakriisistä
Tavoitteemme oli malli, miten eri alojen yritykset voivat kehittää keskinäistä datan hyödyntäistä, Tommi Arola sanoo. Joensuun digiohjelma ja rahoitushaku osuivat sopivasti yhteen. Osaamisen kasvattaminen ja oman toiminnan kehittäminen ovat uusien teknologioiden käyttöönotossa tärkeitä, Penttinen sanoo. Kolmannen työpaketin tavoitteena on kehittää kaupunkia houkuttelevaksi digikumppaniksi, mitä se ei ole Penttisen mukaan aiemmin ole ollut. Työpajoissa pohdittiin kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. JOENSUU 3.0 on kaupungin omatoimisesti vuonna 2022 käynnistämä hanke, joka ei ole yhteydessä Kaupunki 3.0:aan. Sen hyödyntämistä voidaan parantaa merkittävästi tietotekniikkatalojen osaamisen avulla. – Olemme tehneet IT-yritys CGI:n kanssa t&k-sopimuksen, jonka puitteissa tutkimme ja testaamme tekoälyn käytön potentiaalia sähköisissä palveluissa. Kun kehitystarpeet havaittiin sellaisiksi, ettei niitä voi sivutoimisesti hoitaa, päätettiin aloittaa hanke, jolle haettiin ja saatiin EU:n EAKR-rahoitusta. Sen jälkeen on muodostettu kokonaiskuva datasta ja siitä, miten eri tietomassoja voidaan jalostaa ja jakaa eri osapuolten tarpeisiin. Liikkuva data ei sammaloidu Kesäkuun 2023 alussa päättyneen hankkeen aikana luotiin useita käytK uv a: St oc kS na p Kuka digitalisaatiota lähtee vetämään ja millä periaatteilla datan ekosysteemiin pääsee mukaan, on vielä epäselvää. Ohjelmistorobotiikkaa kaupunki on ottanut käyttöön omassa toiminnassaan niin, että monia paljon käsityötä vaatineita prosesseja on automatisoitu. Arola korostaa, että Kaupunki 3.0 -hankkeen tavoitteena oli kehittää strategisesti uusia ajatuksia ja toimintamalleja eikä olla implementointihanke, jossa käynnistetään suoraan pilottiprojekteja. – Yksi asia kävi selväksi: kaikkia palveluita käytetään ensisijaisesti puhelimella, ei pelkästään tietokoneella. Näin siitä huolimatta, että meillä on paljon muun muassa kiinteistöihin, infraan ja palveluihin liittyvää dataa. Joensuu 3.0 koostuu kolmesta työpaketista, joista ensimmäinen kattaa tietopääoman tarpeet ja tiedon tarjonnan kehittämisen. Ensimmäisen työpaketin mittareita ovat muun muassa kyselyiden, työpajojen ja toteutusten määrät. Toisessa työpaketissa tarkastellaan sitä, kuinka paljon sähköistä asiointia on lisätty. kute5_26-31.indd 28 22.10.2024 10.27. Joensuu 3.0:n pohjana on kaupungin tekemä digiohjelma, joka niputti yhteen digitalisaation eri teemat. Tähän päästään Penttisen mukaan automaatiota, ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Selkeä mittari on esimerkiksi se, että liikuntapaikkojen kunnossapitoa Joensuu 3.0 palvelee kansalaisia { ICT } perustuvaa energiaoptimointia. 28 5/2024 Kuntatekniikka . – Kaupunkien kanssa lähdetään harvoin innovatiivisiin digihankkeisiin. Tekoäly hyvä renki Tietopääomaan liittyvää ensimmäistä työpakettia on edistetty aluksi selvityksillä, mitä tietoa kaupungilla on. Hanke polkaistiin käyntiin keväällä 2023. Sen keskeisenä tavoitteena on, että kaupungin tietohallinto ja eri hallinnonalat ymmärtävät datavarantonsa sekä sen, mihin ja miten sitä voi hyödyntää. 2.0 oli puolestaan se, kun paperisesta asioinnista siirryttiin sähköiseen asiointiin. Tämä on ohjannut digitaalisten palveluidemme kehitystyötämme. – Ei riitä, että me tietohallinnossa teemme jotain ohjelmistorobotiikalla. Hän toimii Rakennustietosäätiön tutkimusjohtajana ja on erikoistunut digitaalisen rakennetun ympäristön kysymyksiin. Joensuu 3.0 -hankkeella on selkeät tavoitteet ja mittarit. – Joensuu 1.0 oli se, kun atk otettiin käyttöön. – 3.0 on sitä, että muutamme kaikki kaupungin prosessit digitalisoinnin avulla älykkäiksi ja sujuviksi asukkaille, yrityksille ja muille kaupungissa toimiville tahoille, Joensuun tietohallintopäällikkö Pekka Penttinen kertoo. Tässä olisi yrityksille mahdollisuus kehittää uusia tuotteita, joita ne voisivat myydä muillekin kaupungeille. Toinen työpaketti kattaa sähköisen asioinnin kehitystarpeet niin, että ne ovat aidosti asiakastarpeista lähteviä. Tämän rinnalla kaupunki teki asukkaille ja yrityksille kyselyn tietopääomatarpeista. Haluan, että kaupungin kaikki asiantuntijat oivaltavat, mitä tekoälyllä ja ohjelmistorobotiikalla voi tehdä fiksummin. Joensuun kaupunki tuo ohjelmistorobotiikka-, automaatioja tekoälyratkaisuja sähköiseen asiointiin yhdessä tietotekniikkakumppaneidensa kanssa. Samalla on kartoitettu, mitä asiakkaat ja yritykset odottavat kaupungilta sekä sitä, miten tietopääomaa voidaan tarjota tehokkaasti vastaamaan näitä tarpeita
– Tekoälyn ja uusien teknologioiden kanssa pitää olla realisti ja ymmärtää, miten niitä voidaan hyödyntää arkisessa työssä. Myös omassa organisaatiossaan Penttinen joutuu tasapainoilemaan hankkeen ja muiden tehtäviensä kanssa, sillä hän tekee hankkeeseen kuuluvia tehtäviä oman työnsä ohella. Karelia puolestaan saa käyttöönsä sensoridataamme, ja me saamme sieltä syötteitä omiin järjestelmiimme, Penttinen kertoo. Kuvassa Joensuun palvelupiste Carelicum. 29 Kuntatekniikka 5/2024 voidaan säätää seuraamalla niiden käyttöastetta. Datan louhinta ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen on myös tärkeää. – Kun päätöksenteon takana on selkeää dataa, päätöksenteko on helpompaa. Hanke on vaatinut tekijöiltään uudenlaita osaamista. – Aikajanat ovat näissä hankkeissa välillä pitkiä. Datavirroista hyötyjä yli toimialarajojen Parhaillaan Arola etsii sekä rakennusettä tutkimushankkeita, joissa hyödynnetään hankkeen tuloksia. Useissa hankkeen käyttötapauksissa toimijoiden välisen datan hyödyntäminen tuo kaikille osapuolille etuja ja suoria euromääräisiä säästöjä. kute5_26-31.indd 29 22.10.2024 10.27. Samaan pyritään nyt kaupungeissa eri toimialojen välillä, jotta energiaoptimoinnin tapaisiin haasteisiin voitaisiin löytää toteutusratkaisuja, Sitran datatalouden johtava asiantuntija Taru Rastas sanoo. – Riveria-ammattioppilaitoksen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa teemme yhteistyötä niin, että Riveria on mukana suunnittelemassa ja asentamassa kaupunkiin IoT-sensoreita. Siten tiedon vakioinnille on luotava pohjaa, jotta tieto voi liikkua yritysten välillä. Kumppaniorganisaatioiden henkilövaihdokset ovat toinen ongelma: kun asiat on saatu rullaamaan jouhevasti, tulee henkilövaihdos, ja asioihin tulee usean viikon epäjatkuvuuskohta. Kolmannen työpaketin tavoitteena on aiempaa laajempi ICT-kumppaneiden verkosto. – Dataekosysteemeitä tarvitaan, sillä muun muassa energiatehokuutta koskeva regulaatio tuo digitalisaatiopainetta. Sen myötä pyritään saamaan tarjouspyyntöjä laajemmalta joukolta yrityksiä. Mallinsimme, minkälaista dataa tähän tarvitaan ja mitä nykyjärjestelmistä puuttuu. Rakennusalan vaikea tilanne on hidastanut tätä työtä. Pienetkin asiat voivat viedä monta viikkoa. Tällöin on tärkeää, että yritykset lähtevät hyödyntämään dataa toimialojensa yli, Arola sanoo. Kaupungin palvelutarjonta monipuolistunut Kun Penttinen on nyt puolisentoista vuotta vetänyt laajaa hanketta, hänellä on kokemusta myös vaikeista päivistä. Tällainen on muun muassa sähköautojen latausjärjestelmien ja talon energiahallintajärjestelmän sekä talon energiankäytön kuten rakenneratkaisujen yhteistoiminta. – Yrityshaastatteluissa nousi esiin tarve ratkaisuille, miten rakennus voisi toimia kulutusjoustona omien rakenneja taloteknisten ratkaisujen avulla. Yritysten välisen yhteistyön lisäksi selvitettiin eri toimialojen välisen datavaihdon kehittämistä. Tämä vaatii tiedon vakioinKuka ottaa kuskin paikan, kun dataekosysteemiä lähdetään luomaan. – Rakennusala on esimerkillinen siinä, miten suunnittelussa tarvittava tieto on digitaalista. K uv a: Le v K ar av an ov tötapauksia, muun muassa miten datan tulisi liikkua ja mitä yritysten pitäisi itse tehdä, jotta data liikkuisi ja hyödyntäisi dataekosysteemin kaikkia osapuolia. Joensuu 3.0 on kaupungin oma hanke, jossa se hakee tehokkuutta kaupungin palveluihin ja toimintoihin digitalisaatiolla ja tekoälyllä. Havaitsimme, että talotekniikkajärjestelmät, energiaverkot ja sähköautojen latauksen energiahallinta voidaan liittää yhteen. Vieläkin tärkeämpää on kyky innovoida, kun prosesseja räjäytetään auki ja luodaan uutta. Hänellä on kuitenkin apunaan 1,5 henkilöä, joista toinen on tietojohtamisen ja toinen tietotekniikan asiantuntija. Niitä ovat olleet muun muassa Joensuu-sovelluksen uudet sisällöt kuten tiedot latuverkoston kunnossapidosta, uusi kirjastosovellus ja uudet sähköiset lomakkeet. Joensuu 3.0 on jo tuottanut asukkaille kosolti uusia palveluita. – Erilaisten organisaatioiden toiminnan yhteen nivominen ja kokonaisuuksien hahmottaminen on tärkeää
Tietoteknologia voi tuoda yhteistyöhön muun muassa modernia tekoäly-, reunalaskentaja 5G-teknologiaa. – Oppimalla näistä yhteiskokeiluista voimme EU:ssa viedä sanomaa eteenpäin sääntelystä niin, että yritykset ja hallinto hyötyisivät parhaiten datan yhteiskäytöstä, Rastas sanoo. Myös Fintrafficin liikenteen dataekosysteemin sähköisen liikenteen verkosto on ollut kiinnostunut Kaupunki 3.0:n tuloksista. Esimerkiksi rakennuksen eri tilojen hiilidioksiditietojen pitää osaltaan ohjata energiaoptimointia automaattisesti. Keskustelun jälkeen luodaan yhteinen näkemys vastuista. – Data-avusteisella energiaoptimoinnilla voidaan osoittaa, miten päästään energiatehokkaaseen kiinteistöjen ja lähialueiden käyttöön, etenkin jos tulevaisuuden energiajärjestelmät ovat kaksisuuntaisia, Sitran Rastas sanoo. Pankkeja, kiinteistösijoittajia ja vakuutusyhtiöitä kiinnostavat puolestaan rakentamisen rahoittaminen ja se, mitä niiden rahalla rakennetaan. Arola näkee, että mukaan liittyvät tiiviisti myös tietoja viestintäteknologia sekä finanssiala. Rastas korostaa, että hankkeessa nostettiin esiin myös rakentamisen datahallinnan yhteiskunnallinen näkökulma. Myös asuinalueiden kestävän liikkumisen ratkaisuja voidaan tuottaa aiempaa paremmin, kun toimialat tuovat datansa yhteiselle alustalle. – Minulla ei ole tuohon suoraan vastausta. Lisäksi koko rakennuksen tulee toimia energiatehokkaasti. Näin rakennus sekä toimii energiatehokkaasti että on miellyttävä käyttäjilleen. 30 5/2024 Kuntatekniikka . Harvassa yrityksessä on kokonaisymmärrys kaikista niistä mahdollisuuksista, joita teknologia tarjoaa niin, että rakentaminen vastaa kustannustehokkaasti regulaation vaatimuksiin. Vihreä raha edellyttää vastuullisuutta { ICT } tia, jotta tieto voi kulkea järjestelmien välillä, Arola kertoo. Vaikka hankkeen tuloksia ei ole viety rakennushankkeiden suunnitteluun ja työmaiden arkeen, tietoa on jaettu ja jalostettu laajalti infotilaisuuksissa ja tutkimushankkeissa. Kaupungeissa halutaan nyt samankaltaista dataekosysteemiä. Arolan mukaan toimialojen välille voi syntyä dataekosysteemissä uusia lisäarvopalveluja ja liiketoimintaa. Datan jakamisen periaatteena vodaan käyttää Sitran määrittelemiä reilun datatalouden periaatteita. kute5_26-31.indd 30 22.10.2024 10.27. Pelisäännöt vielä vaiheessa Energiatehokkuutta, rakennusmateriaaleja ja tekoälyä koskeva regulaatio kehittyy samalla kun talotekniikkaan tulee jatkuvasti uusia, näitä aloja koskevia ratkaisuja. Energiaoptimointia ei voi tehdä irrallaan rakennuksen olosuhdetiedoista, vaan sisäilman laatua koskeva tieto pitää ottaa tiivisti mukaan, jotta huolehditaan rakennusterveydestä. Sinne Arola on vienyt tietoa, minkälaisia datan optimointitarpeita on, jotta eri lähteissä syntyvää tietoa voidaan jouhevasti hyödyntää eri käyttötarkoituksiin. Toimialat, joilla on jo nyt laajat datavarannot, voivat jatkossa hyödyntää toistensa tietoja. – Vihreän rahan kriteerit edellyttävät muun muassa sähköautojen latauspisteitä, uusiutuvan energian käyttöä ja älykkäitä sähköverkkoja. Tämä voi vaikuttaa lainan hintaan ja investointien tuottoon. Voi olla, että vetovastuuta ei ota kukaan yksin, vaan asian ympärille syntyy verkosto, jossa sovitaan datan jakamisesta yhteisten pelisääntöjen avulla. Ensin pitää käydä vuoropuhelua yli toimialarajojen: mistä tiedoista mikin toimiala vastaa ja mitkä ovat datatarpeet. Tämä osaltaan kannustaa yrityksiä yhteistyöhön ja jakamaan tietoa dataekosysteemissä. Pitäisikö yritysten, kaupunkien vai alan järjestökentän ottaa ohjaat käsiin. – Kun energiaremontti tehdään, rahoittajia kiinnostaa käytönaikaisten säästöjen lisäksi rakennuksen kestävyys. Muun muassa Lappeenrannan LUT-yliopistolla on parhaillaan meneillään Smart E3 -tutkimushanke, jossa kehitetään talotekniikan optimointia. Näin rakennus on vastuullisen sijoittamisen kohde, Arola sanoo. Rakennusten energiaoptimoinnin lisäksi dataekosysteemi voi tuottaa selkeitä hyötyjä muun muassa rakennustuoteteollisuuden tilaus-toimitusketjuja tehostamalla. Iso kysymys on, kuka ottaa kuskin paikan, kun dataekosysteemiä lähdetään luomaan. • K uv a: St oc kS na p Digitaalisia tietolähteitä hyödynnetään laajasti rakennusalalla. EKOSYSTEEMI, verkosto ja yhteistyö eivät rajoitu pelkästään edellä mainittuihin rakentamisen, energian ja liikkumisen toimialoihin
Päijät-Hämeessä on käynnissä vesiensuojeluyhdistysten organisoima #Hulevet-hanke, jossa mukana olevia kuntia autetaan tunnistamaan hulevesien aiheuttamia haasteita ja ongelmakohtia sekä ratkaisemaan niitä. Katoilta tulevaa sadevettä voi myös hyödyntää kasvien kasteluvetenä, mikä säästää rahaa. Kuluneena kesänä taajamatulvia esiintyi usealla paikkakunnalla. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kiinteistön tulee liittyä kunnan hulevesijärjestelmään. Läpäisemättömät pinnat estävät vettä palautumasta sen luonnolliseen kiertoon maaperän, kasvillisuuden tai vesistön kautta. Hanketta koordinoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Hulevesillä tarkoitetaan läpäisemättömille pinnoille, kuten asfaltille, rakennuksien katoille tai muille vastaaville pinnoille syntyviä ja pois johdettavia sadeja sulamisvesiä sekä perustusten kuivatusvesiä. Tehokkain keino hallita hulevettä on estää sen syntyminen. Hulevesien hallinnan vastuu jakautuu kuntien asemakaava-alueilla kunnalle ja kiinteistönomistajille. Kiinteistön omistajalle kuuluu myös kiinteistön välittömässä yhteydessä olevien katuojien kunnossapito, mikä sisältää lumen, jään ja lehtien poiston. Tehokkain keino hallita hulevettä on estää sen syntyminen, joten kiinteistöillä kannattaa suosia läpäiseviä pintoja sekä kasvillisuutta ja päällystää pintoja mahdollisimman vähän. Hulevesiä koskevat osuudet siirtyvät uuteen alueidenkäyttölakiin, joka astuu voimaan todennäköisesti vuoden 2025 aikana. Haihduttavaan kasvillisuuteen painottuvilla hallintamenetelmillä tai sadepuutarhoilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja puhdistaa hulevesiä. kute5_26-31.indd 31 22.10.2024 10.27. Hulevesien hallintaa ohjataan maankäyttöja rakennuslaissa, mutta myös laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta sisältää hulevesien hallintaan { Vesihuolto } Hulevesien hallinnan vastuut alueidenkäyttölaissa Vesi kiertoon Maankäyttöja rakennuslain uudistus jakaa hulevesien hallinnan vastuut kunnille ja kiinteistönomistajille. Tällöin vesi täytyy ohjata takaisin kiertoon keinotekoisesti käyttäen luonnonmukaisia ja rakenteellisia keinoja. Kunnan vastuulla on järjestää riittävä hulevesien hallinta asemakaava-alueella, hallita hulevedet yleisillä alueilla sekä valvoa lainsäädännön toteutumista ja ohjeistaa kuntalaisia hulevesien hallinnassa. Kiinteistölle kuuluu myös sille johtavan kulkutien eli tonttiliittymän ja sen alitusputken kunnossapito. Hulevesirakenteiden toteuttamiseen on suositeltavaa käyttää ammattilaista suunnittelijaa ja toteuttajaa, jotta painanteet eivät aiheuta haittaa rakennuksille tai naapurustolle. Kasvit ja puut myös lisäävät pihapiirin viihtyisyyttä varjostamalla kuumina kesäpäivinä. • Kirjoittaja työskentelee Heinolan kaupungilla projektipäällikkönä ja toimii Hulevet-hankkeessa asiantuntijana. Kuntatekniikka 5/2024 31 Teksti: Annika Vinkka R akentamislaki astuu voimaan 1.1.2025. Nämä tekijät yhdistettynä tiiviiseen rakennettuun ympäristöön synnyttävät yhä enemmän hulevettä. K uv a: H ul ev et -h an ke Kivetty viivytysallas Sinitaipaleen asutusalueella Heinolassa. Kunta ohjaa hulevesien hallintaa asemakaavoituksella, rakennusjärjestyksellä ja rakennusluvilla. Asemakaava-alueiden ja kuntien omistamien tietai maa-alueiden ulkopuolella hulevesien hallinnan vastuu jakautuu valtion ja kiinteistönomistajien kesken. Päijät-Hämeestä hankkeessa mukana ovat Sysmä, Hartola, Heinola ja Iitti. vaikuttavia kohtia. Myös imeytysja viivytyspainanteita voidaan käyttää. Kaupunkitulvat, rankkasateet sekä lämpenevät ja vesisateiset talvet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Oman kiinteistön hulevesien hallintaan on useita eri tapoja, joilla on varsinaisen tehtävänsä lisäksi muitakin etuja. Hulevesien viemäröinnistä voi vastata myös vesihuoltolaitos. Otetaan hyöty hulevesistä Kiinteistön omistaja tai sen haltija puolestaan vastaa oman kiinteistönsä hulevesien hallinnasta ensisijaisesti imeyttämällä ne oman kiinteistönsä alueella. Alueidenkäyttölaki on paraikaa lausunnolla. Hulevesien hallinta niiden syntypaikoilla on entistä tärkeämpää
Suuret yhtiöt käyttävät laskuria jo laajasti, mutta myös pienten lämpöyhtiöiden päästötiedoille on kasvavaa tarvetta. Kaukolämmön päästöt ovat kuitenkin Suomen tasolla laskeneet jatkuvasti. Päästöissä on myös ollut vaihtelua paikkakunnittain, jopa kaukolämpöverkoittain. Kuvassa esimerkkinä Turku Energian päästötiedot. kute5_32-33.indd 32 22.10.2024 10.15. Rakennusten lämmityksen päästöjen seuranta tukee merkittävästi organisaation energiaja ilmastoPäästölaskuri esittää lämpöyhtiöiden päästöt Samalla viivalla Kaukolämmön päästölaskuri kokoaa yhteen tiedot kaukolämpölaitosten lämmöntuotannon päästöistä. 32 5/2024 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Vesa Peltola K aukolämpöalan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa kehitetty Kaukolämmön päästölaskuri on parantanut kaukolämmön päästötietojen laatua ja hyödynnettävyyttä. Tilanteen helpottamiseksi Paikallisvoima ry päätti lähteä kehittämään useiden sidosryhmien kanssa virallisia päästölaskentatapoja käyttävää Päästölaskuri esittää kaukolämpövoimaloiden aiemmat ja tulevat päästötiedot, jos tulevat tuotantomuodot on päätetty. Kiinteistökohtaisen lämmityksen päästölaskenta hiilijalanjäljen määrittämiseksi on verrattain helppoa, mutta kaukolämmön suhteen käytössä on eri tapoja. Todellisten paikkakuntakohtaisten tietojen ansiosta lämmitystapojen päästövertailu on nyt helppoa ja luotettavaa. Käytännössä kaukolämpöyhtiöt tilaavat hiilijalanjäljen laskenan usein konsulteilta, joilla on kiusaus tyytyä käyttämään keskimääräisiä valtakunnallisia kaukolämmön päästökertoimia. työtä. Luotettavaa tietoa Kuluttajille ja yrityksille suunnattuja päästölaskureita on ollut tarjolla jo pitkään, mutta niissä ei ole voinut tarkastella kaukolämmön päästöjä paikkakuntakohtaisesti. Laskurin avulla yhtiöiden vertailu onnistuu käden käänteessä. Kaukolämmön päästölaskurin kehitystyön taustalla oli myös huolestuttava havainto siitä, että julkisessa keskustelussa kaukolämpö usein miellettiin kivihiilen käytön takia pitkälti fossiiliseksi lämmitystavaksi ja ehkä sen takia myös imagoltaan vanhahtavaksi. Jos laskelmissa ei käytetä paikkakunnan todellisia päästökertoimia, lämmityksen päästölaskelmista tulee virheellisiä, ja vertailu muihin lämmitystapoihin vääristyy
Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana Suomen Ympäristökeskus, Kuntaliitto, Tilastokeskus, Energiavirasto, Motiva, Energiateollisuus ry, sekä Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry. Rajapintoja ja Excel-raportteja käyttäviä tahoja on paljon. • Kaukolämmön päästölaskuri on Paikallisvoima ry:n ja suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden yhteishanke. Päästölaskuri soveltuu yhtä lailla pienten kuin suurtenkin lämpöyhtiöiden käyttöön. 33 Kuntatekniikka 5/2024 Puolueeton ja viranomaistenkin hyödyntämä kaukolämmön päästölaskuri on luotettava paikka tiedon hankintaan. Laskuriin on toivottu myös digitaalista rajapintaa, jonka kautta siihen voi syöttää tietoja. Viime syksynä päivitetyssä energiatehokkuusdirektiivissä on velvoite laatia yli 45 000 asukkaan kuntiin lämmitysja jäähdytyssuunnitelma, mikä käytännössä tarkoittaa kaukolämmön edistämistä jäsenmaissa. Kaukolämmön päästölaskuri otettiin käyttöön helmikuussa 2022. Media on käyttänyt laskuria aiheeseen liittyvissä uutisissa ja tiedotteissa. • kute5_32-33.indd 33 22.10.2024 10.15. – Päästölaskurista saatu verkkokohtainen tieto on esitettävissä yhtiön omilla verkkosivuilla, jolloin yhtiö tai kunta voi käyttää tietoa omassa viestinnässään. Päästölaskuri ei tällä hetkellä laske ekvivalenttipäästöjä, joissa on otettu huomioon myös muut kasvihuoneilmiötä voimistavat kaasut kuin hiilidioksidi. • Päästölaskuri löytyy osoitteesta klpaastolaskuri.fi { Fakta } laskuria, josta saa ajantasaisen ja luotettavan päästötiedon. Lämpöyhtiölle päästölaskuri on helpoin ja edullisin tapa saattaa päästölaskelmat luotettavasti ja edullisesti ajan tasalle. – Kaukolämmön päästölaskurissa lasketaan päästökertoimet samalla virallisella tavalla kaikille kaukolämpöyhtiöille ja kunnille, kertoo laskurin kehityksessä projektipäällikkönä toiminut Jari Nykänen Paikallisvoima ry:stä. Myös verkostohäviöiden vaikutus otetaan huomioon. Toisaalta erikseen tehdyt tai teetetyt omat päästölaskelmatkin aiheuttaisivat työtä ja kustannuksia ja jättäisivät tietojen käyttäjätahoille epäilyksen päästötietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Laskurista laajasti hyötyä Päästölaskuria hyödyntäviä tahoja on Jari Nykäsen mukaan paljon. Pienetkin lämpöyhtiöt mukaan Päästölaskuri kattaa nykyään jo noin 99 % koko maan kaukolämpötiedoista. – Kaukolämmön asiakkaat saavat helposti hiilijalanjälkilaskentaan tarvittavan tiedon avoimelta nettisivulta. – Aluksi lisätyötä tuottaa verkostotietojen ja tuotantolaitteiden tallennus edellisvuoden tuotantotietojen lisäksi, mutta sen jälkeen tarvitaan vain tuotantotiedot vuosittain tai haluttaessa kuukausittain. Uusia ominaisuuksia tulossa Laskurin käyttökokemusten pohjalta on tullut toivomuksia lisätoiminnallisuuksista. Järjestelmän ylläpitoa varten lämmönmyyjältä peritään omakustannuspohjalta kertaluonteinen perustamismaksu ja ylläpidosta vuosimaksu. – Muita kehityskohteita ovat näyttötapojen muuttaminen uusiutuvan ja fossiilisen energian osuuksista, tuotantolähteiden uudenlainen pääryhmittely näyttökuvassa ja viranomaisille tarkoitetun Excel-export-toiminnallisuuden rakentaminen. – Kuntalainen hyötyy laskurin tiedoista vertaillessaan erilaisten lämmitystapojen päästöjä, kertoo johtaja Miira Riipinen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksiköstä. – Mikäli kaukolämpöyhtiö haluaa raportoida asiakkaille oman kaukolämpönsä päästöt, laskuri on helpoin yhdenmukainen tapa, muistuttaa Jari Nykänen. Laskurin käyttäjistä puuttuu vain pieniä kaukolämpöyhtiöitä, joilla kuitenkin on paikallisesti suuri merkitys kunnan rakennusten päästölaskentaan. Esimerkiksi pienten kuntien kaupat kuuluvat lähes aina valtakunnallisiin kauppaketjuihin, joilla on tiukat hiilineutraaliustavoitteet jo lähivuosille. – Kaukolämpöyhtiön kannattaa nimetä ja kouluttaa pääkäyttäjä, joka tallentaa tiedot laskuriin, Jari Nykänen suosittelee. – Osa viranomaisista käyttää jo tietoja, mutta päästölaskuri täytyy saada standardoitua, jotta yhä laajempi joukko viranomaisia voisi käyttää sitä, Jari Nykänen valottaa kehitysnäkymiä. – Asiakkaat ovat todenneet, että puolueeton ja viranomaistenkin hyödyntämä kaukolämmön päästölaskuri on luotettava paikka tiedon hankintaan, mainitsee Jari Nykänen. Ratkaisua etsitään. Kaukolämmön hyödyt kasvussa EU-tasolla on hiljattain havahduttu kaukolämmön hyötyihin. Kaukolämmöllä on tulevaisuudessa suuri merkitys puhtaan energiantuotannon perusinfrastruktuurina, joka mahdollistaa myös hukkalämpöjen ja muun hajautetun lämmöntuotannon hyödyntämisen. Hiilijalanjälkilaskentaa tekevät konsulttitalot operoivat rajapintojen kautta. Paikkakunnan todellisista ja ennustetuista kaukolämmön päästötiedoista hyötyvät jatkossa kaikki. Kaukolämpöyhtiö voi syöttää tietoihin myös tulevaisuuden tuotantomuotojen päätetyt muutokset ja viestiä asiakkaille etukäteen tulevista päästöistään. – Ekvivalenttilaskenta on kehityksessä suurimpana kokonaisuutena, kertoo Jari Nykänen. • Päästölaskurin teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Akamon Innovations Oy. Tietojen tallennukseen vastuuhenkilö Käyttäjälle maksuton kaukolämmön päästölaskuri aiheuttaa jonkin verran työtä lämpöyhtiölle tietojen tallennusten vuoksi
kute5_34-40.indd 34 22.10.2024 10.15. Tällaista avustusta koordinoidaan usein ystävyyskaupunkien välillä tai rajatulla alueella. verkostot varmistavat, että avustustyö on vahvasti vaikuttavaa, jatkuvaa ja monimuotoista. Avustustyön perustana on usein luottamuksellinen ystävyyskaupunkisuhde. Keravan avustustyö on sittemmin laajentunut lähellä koillista eturintaK uv a: IR R -T V Keravan kolmas avustuskuorma saapuu Buts?an koululle. Kaupungista on lähtenyt Ukrainaan viisi avustuskuormaa. Voimavaroja kokoavat { Yhdyskunta } Kaupungit ja asukkaat Ukrainan tukena YSTÄVÄN TUKI Suomen kaupungit tukevat Ukrainaa paikallisella tasolla. Aluksi apukohteena oli Kiovan esikaupunkialueella sijaitseva Butša, joka oli Keravan kokoinen ennen Venäjän laitonta hyökkäystä. Tärkeänä tukipilarina ovat yrityskumppanien, kuntien ja kansalaisten antamat tavaralahjoitukset ja apu. Kerava tukee Butšaa ja Harkovaa Kerava (37 000 asukasta) on avustanut voimakkaasti kahta sodasta pahasti kärsinyttä kaupunkia. 34 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Hannu Taavitsainen S euraavat kolme esimerkkiä kuntakenttämme Ukraina-tuesta osoittavat, että toimivat kumppanuudet ovat tärkeitä sodan uhrien avustuksessa
Keravan kaupunki lahjoitti myös kaksi kylmäkuljetuskuorma-autoa elintarvikkeiden mutta myös taisteluissa kaatuneiden kuljetuksiin. Viides avustuskuljetus oli lähdössä lokakuun alkupuoliskolla. Pikkukaupunki on toipunut järkyttävistä julmuuksista hieman. Wilenin mukaan Keravalta on toimitettu Butšaan myös kokonainen suurtalouskeittiö. Butša joutui sodan alussa pohjoisesta panssarikiilana kohti Kiovaa hyökkäävien venäläisjoukkojen valtaan. Keravalta on lähtenyt yhteensä neljä rekkalastia avustustarvikkeita yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa. 35 Kuntatekniikka 5/2024 maa sijaitsevaan Harkovaan. – Ilman aktiivisia kuntalaisia, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita tämä ei olisi onnistunut, Wilen kiittää. Se oli ennen sotaa Ukrainan toiseksi suurin kaupunki, jonka väliluku ylitti 1,4 miljoonaa. Lisäksi on toimitettu 150 polkupyörää, älytauluja, videotykkejä, vihkoja, kyniä ja opettajainhuoneen kalustoa. Heti hyökkäyssodan alussa Keravalle saapui silloin ankarien eturintamataistelujen alle joutuneesta Mariupolin kaupungista pakolaisia, joille on pyritty tarjoamaan matalan kynnyksen palveluja etenkin vuonna 2020 perustetun palveluohjausja kohtaamispaikka Polun kautta. Nykyisin Butša on Keravan ystävyyskaupunki virallisestikin. Siellä on nyt 24 000 asukasta. Keravan kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Päivi Wilen kertoo, että Ukraina-avun pääkohteina ovat lapset, nuoret ja perheet. Monenlaista apua Toukokuussa 2023 Keravalta lähti Butšaan ensimmäinen rekkalasti avustustarvikkeita tukemaan sikäläistä koulua numero 6. Venäjä aloitti kuukauden kestäneen Butšan miehityksen, tappoi siellä noin 1 300 ihmistä ja aiheutti laajat tuhot. – Venäjän armeija oli käyttänyt kouluja tukikohtina, eikä niissä ollut enää edes pulpetteja, Wilen selittää syytä koulutarviketuelle. Rekkalinja Keravalta Kiovaan Kerava toimii osana Keski-UuK uv a: IR R -T V Buts?an koulu oli Venäjän miehityksen jälkeen pahoin tuhoutunut. kute5_34-40.indd 35 22.10.2024 10.15. Aputoimituksissa on ollut mukana myös täysin varusteltu ambulanssi ja sairaalatarvikkeita sekä sähköntuotantoa ja -jakelua tukevaa materiaalia kuten aggregaatteja
Kaikki valtuustoryhmät ovat hänen mukaansa yksimielisiä tuen jatkamisen tarpeesta. Sitoutumisesta Ukraina-tuen jatkuvuuteen kertoo se, että tavoitteena on luoda pysyvä rekkareitti Keravan ja Kiovan välille. Tampereen kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan aluevaltuutettuna toimiva Mikko Aaltonen pitää tärkeänä, että Ukraina saa aitoa tukea myös kaupunkien, kuntien ja alueiden tasolla. Jääkiekkokaupunkina tunnettu Tampere on onnistunut kytkemään Ukrainan tukemiseen mukaan myös urheiluseurat. Tampereen osalta Aaltonen toivoo, että tuki Ukrainalle pysyy vahvana. Lähellä koillista eturintamaa sijaitseva Harkova toivoo tukea erityisesti maanalaisia kouluja varten. Mukaan ovat tulleet myös Mäntsälä, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Porvoo. Tampereen liikennelaitos on lahjoittanut kansalaisjärjestöjen käyttöön sekä Kiovan ja Ichnian kaupungeille 12 bussia, joissa on viety myös avustustavaraa. Busseja, generaattoreita, harrastusmahdollisuuksia Tampereella on pitkä lista käytännön tukitoimia. Yhteensä kokoon saatiin 1,5 miljoonaa. as.) kanssa. K uv a: IR R -T V Opettaja ja lapsia maan alla sijaitsevassa koulussa. AK korostaa tarvetta turvata Ukrainan energiahuolto ja -infrastruktuuri, mutta myös tukea lapsille ja nuorille. Osana strategiaansa Oulu tukee Ukrainaa ja ukrainalaisia sekä paikallisesti että osana alueellisia rakenteita. Tampere toimitti Kiovan vesilaitoksen toivomuksesta yhden suuren generaattorin ja kaksi pienempää. Alueiden komitea keskittyy perustoimintoihin – On hienoa nähdä, kuinka urheiluseurat, yritykset, järjestöt ja kansalaiset ovat mukana Ukrainan avustamisessa, Mikko Aaltonen sanoo. Pitkäaikaisia yhteyksiä on juhlistettu tänä vuonna maltillisesti sodan varjossa. kute5_34-40.indd 36 22.10.2024 10.15. Se toimittaa kerätyt tavarat Ukrainaan ja sillä on hyvät yhteydet paikan päällä. Tampereella apua koottaessa on kuunneltu ukrainalaisia kumppaneita. – Mukana on laaja joukko toimijoita kuntia ja kansalaisia myöten. Tappara ja Ilves muun muassa järjestivät kaupungin kanssa jääkiekkoleirin kiovalaisille junioreille osana ystävyyskaupunkisuhteen 70-vuotisjuhlia. Suomessa on jo kolmena kesänä järjestetty ukrainalaisille lapsille leirejä, jotka tuovat heidät pois sodan jaloista edes hetkeksi. Hän vaikuttaa myös Euroopan Alueiden komiteassa (AK), jolla on oma ohjelmansa Ukrainan tukemiseksi. Tampere osallistui aktiivisesti myös Ukrainan energiatuotantoa tukevaan eurooppalaiseen Toivon generaattorit -kampanjaan. Kyse ei ole vain valtioiden tai EU:n avusta. Se edellyttäisi lahjoittajaa, jolta saataisiin käytetty rekka-auto toimittamaan Keski-Uusimaan avustuslähetykset. – Ajatus Ukrainan tukemisesta kattaa koko yhteiskunnan, Aaltonen korostaa. Tampere ja Kiova ystävyyskaupunkeja Tampereen (255 000 as.) Ukraina-avustustoiminta nojautuu 70 vuotta jatkuneeseen ystävyyskaupunkisuhteeseen Kiovan (2,7 milj. 36 5/2024 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } simaan neljän kunnan kimppaa, johon kuuluvat Järvenpää, Sipoo ja Tuusula. Oululla siteitä Kiovaan ja Odessaan Oulu (214 000 as.) pyrkii vahvistamaan asemaansa koko pohjoisen Skandinavian tärkeänä kasvukeskuksena. Alueiden komitealla on vahva rooli myös suunniteltaessa Ukrainan jälleenrakentamista sekä paikallisdemokratian kehittämistä. Tampereen kaupunki lahjoitti 150 000 euroa Ukraina-tukeen, jota Suomen kaupungit ja kunnat kokosivat hyökkäyssodan alettua 2022. Kaupunki lahjoitti lisäksi Kiovaan jääkiekkokaukalon, jäädytyskoneen ja muuta kiekkoilumateriaalia. Ukraina-apua IRR-TV:llä koordinoiva Jori Asikainen vakuuttaa, että apu jatkuu. Lähellä koillista eturintamaa sijaitseva Harkova toivoo tukea erityisesti maanalaisia kouluja varten. Ukraina-avustustyössä keskeisenä yrityskumppanina toimii Keravalla kotipaikkaansa pitävä IRR-TV (International Religious Radio and TV). Aaltonen ottaa esille paloja pelastuskaluston sekä kesäleirityön
Ukrainan jälleenrakennusvaiheeseen kurottavalle hankkeelle haetaan rahoitusta. Odessa on ollut Oulun ystävyyskaupunki vuodesta 1957. Odessa on saanut tietotaitoa Suomesta palopelastusja turva-aloilla. Generaattoreilla on turvattu muun muassa vesihuoltolaitosten, väestönsuojien, koulujen, sairaaloiden ja avustuskeskusten energiahuoltoa. K uv a: Ta m pe re en ka up un ki kute5_34-40.indd 37 22.10.2024 10.15. Loppuvuodesta 2022 energiahuollon turvaamiseksi Ukrainassa käynnistettiin EU:n laajuinen Toivon generaattorit -hanke (Generators of Hope). VENÄJÄ on koettanut tuhota Ukrainan energiantuotantoa ja -jakelua sekä vesija jätevesihuoltoa samoin kuin yhdyskuntien siviili-infrastruktuuria, sillä suuressa maassa ilmatorjuntaa on mahdotonta saada kattavaksi. 40 generaattoria). Ukrainaan suunnatun avun organisoinnissa korostuu alueellisuus. Tampere on onnistunut kytkemään Ukrainan avustamiseen myös jääkiekkoseurat Tapparan ja Ilveksen. Seuraavaksi siirrytään pilottivaiheeseen ja rakennetaan prototyyppiasuntoja, joita on tarkoitus viedä ensi vaiheessa Kiovan lähistölle sotatoimia pakenemaan joutuneille ihmisille. Ukrainan avustamisessa on Oulussa ja alueellisesti mukana laajasti kansalaisia, järjestöjä, yrityksiä ja kaupungin hallintoa. Talojen valmistus on tarkoitus siirtää ensi vaiheen jälkeen Ukrainaan. Pientaloja Länsi-Ukrainaan Pohjois-Suomen rakennusklusterin toiminnanjohtaja Elina Yli-Luukko kertoo, että viime keväänä käynnistyneessä hankkeessa on tunnistettu jo kuusi potentiaalista valmistajaa pientaloille, joita pohjoisesta voitaisiin toimittaa Ukrainaan. 37 Kuntatekniikka 5/2024 . – Olemme pitäneet koko ajan yhteyksiä Odessaan, Vehkaperä sanoo. Vuoden 2023 alussa lähetettiin kaksi varavoimageneraattoria osana Toivon generaattorit-hanketta. Aktiivisimpia avustajia olivat Tampere (33 generaattoria) ja pääkaupunkiseutu sekä Saksan kaupungit, kuten Berliini ja München (molemmista n. Toivon generaattorit -aloite on tärkeä osatekijä siinä, että Ukrainan keskeiset laitokset on voitu pitää toiminnassa. Työn ohessa valvotaan sitä, että apu ukrainalaisille jakautuu tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Aloitteen käynnisti Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola yhdessä Eurocities-järjestön puheenjohtajana toimineen Firenzen pormestarin kanssa. Valitettavasti infrastruktuuria on tuhoutunut tai vaurioitunut pahasti. Yhtenä esimerkkinä on Pohjois-Suomen Rakennusklusteri, joka tukee suuraluemittakaavassa alan kansainvälistymistä sekä Ukrainan jälleenrakentamiseen suuntautuvia ponnisteluja. Keskus kokoaa ja jakaa humanitaarista apua sekä järjestää harrastustoimintaa ja tilaisuuksia. Tietotaitoa Odessaan Oulun Energia lähetti heti sodan alettua Kiovaan kaukolämpöverkon korjaamiseen tarkoitetun yli sadantuhannen euron arvoisen avustuspaketin yhdessä tavarantoimittajiensa kanssa. Keskuksen toiminta nojautuu vapaaehtoisiin, ja sen työ on laajentunut kaupungin tuella. Oulun kaupunginhallitusta johtava ja Euroopan Alueiden komiteassa vaikuttava Mirja Vehkaperä pitää tärkeänä monipuolista yhteistyötä. Aloite oli samalla esimerkki monitasohallinnan voimasta: se osoitti, kuinka kaupungit reagoivat nopeasti vakavassa kriisitilanteessa ja toimivat yhtenäisesti Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa. Lokakuussa olivat käynnissä kolmannen apupaketin valmistelut. • Kiovalaisten taidekoulujen opiskelijoiden taideteokseksi muuttama ratikka on värittänyt Tampereen katukuvaa. Toivon generaattori energiahuollon tukena Ukrainalaisia pakolaisia Suomessa avustava Help Center Oulu perustettiin heti sodan sytyttyä. Odessassa on nyt tarve nopeasti rakennettaville väestönsuojille. Ukrainan avuksi toimitettiin nopeasti yli 500 generaattoria ja tuhansittain muita laitteita
Mallit olivat yksikerroksisia puurakennuksia, joiden ulkoseinät oli vuorattu pystyja vaakalaudoilla. Pieniä maaseutukoulujakin pystytettiin tyyppipiirustusten mukaan. Kurinalaiset tilajärjestelyt Ensimmäinen kokoelma maalaiskansakoulujen mallipiirustuksia ilmestyi vuonna 1892. Luokissa opettajakatederin eteen oli sijoitettu suoriin riveihin pulpetteja, jotka olivat usein kyläläisten itsensä nikkaroimia. 38 5/2024 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Tuula Vuolle-Selki K unnallisille kouluille ryhdyttiin rakentamaan omia rakennuksia sekä maaseudulla että kaupungeissa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Etenkin maaseudulla kouluja pystytettiin talkoilla. Ne ovat saaneet kunnissa kunniapaikan, sillä koulutusta on arvostettu. Viime vuosisadan alusta lähtien koulurakennusten suunnittelua alettiin kilpailuttaa, ja tämä tapa on säilynyt nykypäiviin asti. rempien koulujen suunnittelu annettiin arkkitehtien tehtäväksi. Kaupunkien koulut erottuivat maaseudun kouluista sekä materiaaliensa että malliensa puolesta. SuuEnsimmäiset kunnalliset koulut rakennettiin talkoovoimin Koko kansan koulut Koulurakennuksilla on pitkä ja värikäs historia. Tiilestä rakennetun koulun pääporIkaalisten vanha kansakoulu 1900-luvun alusta. (Lähde: Tampereen historialliset museot) kute5_34-40.indd 38 22.10.2024 10.15
Kouluissa oli myös täytettyjä eläimiä ja luurankoja lasivitriineissä. Käytännössä kunnat ylläpitivät tuolloin alempia kansakouluja hoitaen muun muassa rakentamisen, ja valtio antoi näille runsaan avustuksen. Arkkitehtuuri hiipii mukaan Ennen vuonna 1898 annettua piirijakoasetusta kouluja oli harvassa. Suorat ikkunarivit palasivat julkisivuihin. Koulurakennusten määrä kasvoi nopeasti, ja 1900-luvun alussa kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun, vaikka oppivelvollisuutta ei vielä ollut. Tilajärjestelyn kurinalaisuus palveli ajan tiukkoja kasvatusperiaatteita. 1910-luvulla vaikutteita haettiin historiallisista tyyleistä. Julkisivuissa oli yksinkertaisia jugendkoristeita, jotka arkkitehti oli sijoittanut ikkunoiden ja ovien ympärille. Tämä suuntaus liittyi vahvasti Suomen itsenäistymiseen Venäjästä ja läntisen vaikutuksen tietoiseen omaksumiseen. Asetuksen myötä kuntien tuli rakentaa kouluja niin tiheään, etteivät koulumatkat ylittäneet viittä kilometriä. Sadeniemen malleista tuli suosittuja, ja niitä käytettiin aina 1920-luvulle asti. Ruotsinkielinen kansakoulu aloitti toimintansa Herttoniemessä vuonna 1882. Tämä jos mikä osoitti niiden roolia tärkeänä yhteiskunnallisena tehtävänä. 1900luvun alussa kouluissa ei vielä järjestetty ruokailua. 39 Kuntatekniikka 5/2024 1900-luvun alussa kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun. Vuonna 1910 julkaistiinkin arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirtämät uudet mallit, joissa tilat oli sommiteltu vapaammin. Käytäntö oli, että opettajat asuivat koulujen yhteydessä olevissa asunnoissa. 1900-luvun alkupuolella koulurakennuksia alettiin arvostella. Vaikutteita lännestä Jugendkausi ei kestänyt kovin kauan. (Lähde: Helsingin kaupunginmuseo) kute5_34-40.indd 39 22.10.2024 10.15. Se purettiin jo vuonna 1898, mutta vielä samana vuonna valmistui uusi koulurakennus, jonka oli suunnitellut arkkitehti Theodor Decker. Jo ennen vuotta 1910 arkkitehtuuri alkoi olla eleettömämpää. Opetus jakautui kaksiluokkaisiin alayläkansakouluihin. Syrjäseuduilla saattoi olla pelkkiä alakoulun tapaan toimivia lastenkouluja. Esimerkiksi kun oppivelvollisuuslaki vahvistettiin 1921, julistettiin samalla uusi kilpailu maalaiskansakoulujen tyyppipiirustuksista. Opetuksen havaintomateriaalina käytettiin pahvisia opetustauluja, joita tuotiin aluksi Saksasta. taikko oli monumentaalinen ja aulat portaineen juhlavia. Alkuopetuskomitea ehdotti vuonna 1906, että alkuopetukseen liittyvät rahamenot, mukaan lukien opettajan palkka, jäisivät pääasiassa valtion hoidettaviksi. Sen sijaan koulun tonttimaan hankinta jäisi kunnan vastuulle. Toivomus oli, että koulut suunniteltaisiin yksilöllisemmin. 1910-luvulla kunnallisista koulurakennuksista pidettiin useita arkkitehtuurikilpailuja
Kallion kansakoulu. Ne lämmitettiin puu-uuneilla. Rakennusten julkisivujen rappaustyyli edusti ajalle tyypillistä hienostunutta klassismia. Voimistelusali oli yhdessä siivessä, juhlasali toisessa ja luokat kolmannessa. Alkuopetuskomitea. Käytäville saatiin luonnonvaloa niiden päätyihin sijoitetuista suurista ikkunaseinistä. • Arkkitehti 1.2.1936, s. 17–19. 158. Rakennukset saattoivat olla jopa 4–5-kerroksisia. Vuodesta 1937 eteenpäin valtio maksoi myös kansakoululaisten hammashoidon. Koulurakennus oli Gunnar Taucherin suunnittelema, ja siinä oli kolmekymmentä luokkahuonetta. Samana vuonna, kun koulu valmistui, kouluradio aloitti toimintansa. Vuonna 1921 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti varata kaksi tonttia Porvoonkadun varrella Kalliossa tulevan kansakoulun rakennuspaikaksi. Kaupungeissa koulut rakennettiin tiilestä. Yleiskuva urheilukentältä. Ne perustuivat useimmiten sivutai keskikäytäväjärjestelmälle. 1930-luvun kansantauti oli tuberkuloosi, mikä jouduttiin ottamaan huomioon myös koulurakentamisessa. Koulu aloitti toimintansa 1.10.1934. Muun muassa koululääkärien määrä kasvoi – etenkin kaupunkien kansakouluissa. Erikorkuisilla osilla oli kullakin oma tarkoituksensa. Tilaa ja valoa Vuonna 1929 alkaneen taloudellisen laman vuoksi koulujen rakentaminen väheni 1930-luvun alussa. 40 5/2024 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Nyt rakennusten tuli edustaa kansanomaista vaatimattomuutta. Pohjaratkaisut olivat selkeitä. Kun myös valaistukseen kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota, se näkyi koulujen valaisimien lisääntymisenä. Maaseudulla koulut rakennettiinkin edelleen hirsistä. • Arkkitehti 1.10.1928, s. Suurimmissa kouluissa oli erikseen varattu tilat lääkäreiden vastaanotoille. 1930-luvulla yleistyi ikkunamalli, jonka alaosassa oli sisäänpäin aukeava matala tuuletusikkuna. Rakentaminen alkoi pula-aikana 1930-luvun alussa. Koulurakennusten sisälle saatiin nyt paljon enemmän päivänvaloa, koska ikkunakoot kasvoivat. Leveät käytävät ja pääportaikot auloineen olivat juhlavia. 1930-luvulla yleistyi koulutyyppi, jossa tilat oli sijoitettu eri siipiin. Funktionalistinen rakennustapa ilmeni selkeytenä ja tarkoituksenmukaisuutena. • Tilasto maaseudun kierto ja pientenlasten kouluista1.1.1906 s 96. Julkisivuja hallitsivat suuret, suorissa riveissä olevat ikkunat. (Lähde: Arkkitehti 1.2.1936, s.17–19) kute5_34-40.indd 40 22.10.2024 10.15. Poikkeuksena oli vuonna 1934 Helsingin Alppiharjussa valmistunut Aleksis Kiven kansakoulu, joka oli Pohjoismaiden suurin. Aikaisemmista mallikouluista poiketen maaseudun kansakoulurakennukset olivat nyt kaksikerroksisia ja ikkunat olivat moniruutuiset. Etenkin luokkahuoneiden tuuletusta pidettiin tärkeänä. Kunnallisessa koulumaailmassa tapahtui myös muita uudistuksia 1930-luvulla. • Lähteet • mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/koulurakentamisen-historiaa/ • Alkuopetuksen järjestämisestä maaseudulla
Raportti on tarkoitus esitellä tulevilla Katutyöpäivillä . Huippuluokan tapahtumia ja opintomatkoja tarjolla! K uv a: Vi lle Al at yp pö Kuva: Ville Alatyppö kute5_41-51.indd 41 22.10.2024 10.34. Tilapäisten liikennejärjestelyiden kehittäminen -hanke etenee vauhdilla, ja tavoitteena on saada varsinkin jälkimmäisen osion raportti valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät nettisivuiltamme. Ohjelma on parhaillaan valmisteilla. Tilapäisten liikennejärjestelyiden hanke TILIKE2 vauhdissa Yhdistys sai keväällä Traficomilta kehitysrahaa julkaisemamme Katutyö -verkkokurssin kehittämiseen sekä sen selvittämiseen, millaisia kansainvälisiä toimintamalleja ja sovellutuksia katutöiden valvontaan on olemassa. Jos tiedät, että organisaatiollasi olisi kiinnostusta olla esitelmöitsijänä, vinkkaathan meille. Ville on toiminut liiton hallituksessa vuodesta 2013 lähtien ja on ollut jo aiemminkin kehittämässä kuntatekniikkaa globaalisti. Systemaattinen lähestymistapa saavutetaan vain määrittämällä yhteinen tavoite toimintamallista. Yhdistys onnittelee Villeä ja tietää, että IFME:n toiminta kehittyy tulevina vuosina merkittävästi. Katutyöpäivät 29.–30.1.2025 Aulangolla Järjestämme perinteiset Katutyöpäivät heti ensi vuoden alussa Aulangolla. Katutyöt, etenkin kuitutyömaat, ja varsinkin puutteelliset liikennejärjestelyt ovat syksyn aikana puhuttaneet Helsingissä tapahtuneen valitettavan kuolemantapauksen vuoksi, mutta meillä on mahdollisuus muuttaa toimintatapojamme jo ennakoivasti, ennen kuin samanlaisia onnettomuuksia sattuu lisää. Jos tiedät tai olet vaikkapa lomamatkoillasi havainnut käytössä olevia katutöiden menetelmiä, niin vinkkaathan toiminnanjohtajalle, joka voi raapaista havaintoa pintaa syvemmältä! Maailman kuntatekniikan liiton (IFME) presidenttiys Suomeen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Ville Alatyppö aloitti kolmivuotisen 2025– 2027 kauden Maailman Kuntatekniikan Liiton (IFME) presidenttinä. Keynote-esitelmöitsijät ovat nimittäin tulossa Skotlannista asti kertomaan Skotlannin Energian omaisuudenhallinnan muutosmatkasta ja saavutetuista kymmenien miljoonien puntien säästöistä. Seminaari kestää lounaasta lounaaseen ja sisältää tiukan setin asiaa sekä paljon keskustelumahdollisuuksia. Tule kuulemaan ja oppimaan, miten organisaation toimintaa saadaan sujuvoitettua ja selkeytettyä omaisuudenhallintaan keskittyvällä johtamisjärjestelmällä – voiko parempaa investointia osaamisen kehittämiseen enää olla. Tampereen Ilvekseen on kokoontumassa Suomen kuntien omaisuudenhallinnasta koostuvaa porukkaa toivottavasti runsain mitoin. Pyöräilyinfran kehittyminen etenee vauhdilla Washington D.C.:ssä. Puhujat ovat johtaja David McKay ja omaisuudenhallinnan johtaja Brian Addison. Leveät kadut edesauttavat käyttötarpeiden nopeissa ja edullisissa muutoksissa. Tampereella Järjestämme pitkästä aikaa Omaisuudenhallinnan päivät . 41 Kuntatekniikka 5/2020 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } Omaisuudenhallinnan päivät 25.–26.11. Meitä ohjaavat samat lait ja asetukset koko maassa, mutta silti toimintatavat poikkeavat kunnissa toisistaan merkittävästi
Scott toimii Amerikan & Kanadan kuntatekniikan yhdistyksen toimitusjohtajana, ja hänellä on taustallaan merkittävä organisaatio. IFME:n presidenttinä vuosina 2022– 2024 toiminut Sanne Hieltjes Alankomaista siirtyi past-presidentiksi. Alatyppö ja Grayson ovat tunteneet toisensa ja tehneet yhteistyötä vuodesta 2013, joten SKTY näkee, että valinta oli erinomainen. Henkilöt vasemmalta oikealle: Jyrki Paavilainen, Maarit Mäki-Rayo, Jussi Hannola, Mika Honkasalo, Marcquis Tapp-Ford, Ville Alatyppö ja Timothy Spriggs. Galabau-messujen opintomatkalle lähti noin neljäkymmentä henkilöä, jotka pääsivät tutustumaan viherpainotteisen messujen näyttelyyn parina päivänä. IFME:n uutena pääsihteerinä aloittaa 2025 alusta Scott Grayson Yhdysvalloista. K uv a: Vi lle Al at yp pö kute5_41-51.indd 42 22.10.2024 10.34. Australian yhdistyksen IPWEA:n kantava voima Chris on useasti vieraillut ja esitelmöinyt myös Suomessa, viimeksi vuonna 2019 pidetyillä Kuntatekniikan päivillä Jyväskylässä. Chris toimi pääsihteerinä vuosina 2015–2024 ja on yksi IFME:n historian pitkäaikaisimmista toimihenkilöistä. Jäsenmaita on kohta kolmekymmentä. 42 5/2024 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } Villen seuraajaksi, eli varapresidentiksi vuosille 2025–2027 liittoon valittiin omaisuudenhallintaan erityisesti erikoistunut Priyani de Silva-Currie Uudesta-Seelannista. Sannen presidenttikausi huipentui syyskuussa 2024 Hollannin Utrechtissa pidettyyn Future Green Cities -konferenssiin, jossa yhdistyi kuntatekniikan harmaus ja World Urban Park -yhdistyksen vihreys. Toinen oli yhteistyöopintomatka Viherympäristö-liiton kanssa Galabau -messuille Nürnbergiin Saksaan ja toinen Amerikan kuntatekniikan päiville . Omaisuudenhallinnan maailmanlaajuinen käyttöönotto ja sen tukeminen on yksi IFME:n päätavoitteista. IFME:n pitkäaikainen pääsihteeri, aktiivinen johtohenkilö ja aiempi past-president Chris Champion Australiasta luopuu tehtävästään vuoden 2024 lopussa. Innovaatioita tuliaisiksi opintomatkoilta SKTY järjesti syyskuussa kaksi opintomatkaa. Pitkään jatkunut yhteistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Sannen johtamana IFME:n strategia uudistettiin, pandemian heijastamana järjestettiin useita webinaareja ja IFMEen saatiin uusia jäsenmaita. Voit halutessasi osoittaa Chrisille henkilökohtaiset kiitokset ifmeworld.org-sivuston kautta. Opintomatkalaiset Washington D.C.:n teknisen viraston vierailulla. Priyani on myös toiminut pitkään IFME:ssä ja pitänyt useita esitelmiä ympäri maailmaa. Lisäksi he tutustuivat sekä Nürnbergin että Münchenin kaupunkiympäristön toimintaan
Ensi vuonna vuorossa on BAUMA-messut Münchenissä, jonne moni suomalainen kuntatekniikkaa tekevä on suuntaamassa. Paikalle kannattaa tulla verkostoitumaan jo 14.5., kun YT-näyttelyn näytteilleasettajien iltamat pidetään Tampereen Messukeskuksella! Matkan palaute oli huippua. Messuille pyritään järjestämään opintomatka. Kokouksen kutsulinkki, asialista ja aineistot tulevat Amerikan Kuntatekniikan päivillä kisattiin koneiden käyttötaidoissa. Saimmepa jopa ideoita Helsingin kuntateknisten seikkojen turvallisuustoimien kehittämiseen. Seminaarissa oli yli 6 000 osallistujaa ja näyttelyssä lähes 500 näytteilleasettajaa. Päivien ohjelmaa valmistellaan jo, ja kun samaan aikaan järjestetään Yhdyskuntatekniikka -näyttely (14.–15.5.), ohjelmasta on jälleen kerran tulossa monipuolinen. Lisäksi yhdistyksen vaalitoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja, Kuntaliiton Paavo Taipale on jäämässä pois luottamustehtävästään, ja kokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja myös vaalitoimikuntaan. Käytännössä kaikki kokivat löytäneensä uusia työmenetelmiä tai ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Päivien teemana on Yhdessä vastuullista kuntatekniikkaa. Jos jollakin on toiveita kohteista, vinkatkaa vapaasti toiminnanjohtajalle! Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Yhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään etäkokouksena Teamsilla 9.12.2024 klo 14:00–15:00. K uv a: Vi lle Al at yp pö kute5_41-51.indd 43 22.10.2024 10.34. Opintomatkalla vierailtiin ensiksi Memphisin kaupungissa, jossa tutustuttiin moneen eri kuntatekniseen kohteeseen sekä saatiin seikkaperäistä tietoa kaupungin kehittämisestä. Opintomatka Pohjois-Amerikkaan oli myös menestys. Kokouksessa hyväksytään muun muassa ensi vuoden hallitus, toimintasuunnitelma sekä talousarvio. Tiedossa on, että alueen hotellit ovat jo lähes täynnä, sillä Euroopan alan suurimmille messuille on melkoisen paljon kiinnostusta. Seuraava kohdekaupunki oli Nashville, joka osoittautui viriiliksi ja nopeasti kehittyväksi kaupungiksi. Millaiseksi haluamme jättää kuntatekniikan, kun omat lapsenlapsemme astuvat kuntatekniikan palveluihin ja itse siirrymme kohti kiikkustuolia. Näillä messuilla ja esitelmissä korostuivat uudet tuotteet, toimintamallit ja ideat. Maailma on murroksessa, ja nyt tehtävät kuntatekniikan ratkaisut kantavat kymmeniä vuosia. Matkan viimeinen pysähdys oli Yhdysvaltojen pääkaupunkiin Washington D.C.:hen, jossa tavattiin kuntateknistä johtoa, keskusteltiin kuntatekniikan roolista yleisen turvallisuuden edistämisessä, vierailtiin Capitolilla ja tutustuttiin Washington Public Works -toimialan moninaisiin vastuisiin. Opintomatkalaisten reppuun lähtikin useita innovaatioita, jotka kuulemma otetaan käyttöön nopealla aikataululla. Moni osallistujista totesi investoinnin maksaneen käytännössä heti itsensä takaisin. Tampereella, ja haemme esitelmäehdotuksia hyvissä ajoin. Saimmepa myös Los Angelesin tekniseltä johtajalta kutsun tulla pyörähtämään tulevaisuudessa. Amerikan kuntatekniikan päivät pidettiin Atlantassa. Kuntatekniikka kehittyy vastuullisesti vain ja ainoastaan silloin, kun teemme yhteistyötä kohti yhteistä tavoitetta. Lämpimästi tervetuloa kokoukseen! Ehdota esitelmää Tampereen kuntatekniikan päiville Vuoden 2025 kuntatekniikan päivät pidetään 15.–16.5. 43 Kuntatekniikka 5/2024 esille yhdistyksen nettisivuilla noin kaksi viikkoa ennen kokousta. Ensi vuoden opintomatkat ovat paraikaa suunnitteilla. Lisäksi palautteissa korostui vahva verkostoituminen ryhmän kesken. Siellä korostui kuntatekniikan korkea laatu. Tässä siirretään kumiankkoja altaasta toiseen. Rovaniemen päiville saimme liki 100 ehdotusta, toivottavasti saamme enemmän ensi vuodelle! Vapaamuotoiset ehdotukset voi lähettää osoitteeseen toimito@kuntatekniikka.fi Ehdotuksia otetaan vastaan 31.11.2024 asti, ja tavoitteenamme on julkaista ohjelma heti ensi vuoden alussa
Tutustuimme ohjatusti itse linnaan ja sen historiaan sekä sen jälkeen itseohjautuvasti linna-, vankilaja sotamuseoihin. Lindqvistin suunnittelema ja valmistunut kauppiaskodiksi vuonna 1906. Hankkeen tavoitteet on pääosin saavutettu, mutta esimerkiksi tilojen erottelussa käytettyjä verhoja on sittemmin korvattu paremmin ääntä eristävillä, läpinäkyvillä väliseinillä. Koulu on aito lähikoulu, ja sinne kuljetaan pääsääntöisesti omin voimin. Hankinta oli toteutettu elinkaarihankkeena ja rahoitus kiinteistöleasing-periaatteella. Mielenkiintoisten koulututustumisen ja HS Vesi -esittelyn jälkeen lähdimme Hämeen linnaan. Elinkaarihanke kattaa 20 vuoden ajanjakson palvelukeskuksen rakentamisesta lähtien, ja siihen kuuluvat sen hoito, huolto ja kunnossapito. Lähipalveluiden keskus on ollut toiminnassa vuodesta 2018. Koulussa pääsimme muistelemaan ihanaa kouluruokaa, kun söimme maittavan aterian ruokalassa, joka sekin on hyvin muunneltava. Kun koulussa on luokat ensimmäisestä yhdeksänteen, esimerkiksi kalusteissa on onnistuttu hyvin huomiomaan erikokoiset koululaiset. Terveisin Kyösti Senioreita Hämeen linnan linnapihalla. Kehittämisjohtaja Markku Rimpelä ja rehtori Kati Hirvonen kertoivat, kuinka hankinnassa onnistuttiin ja onko muunneltavaksi suunniteltu koulutila vastannut tavoitteita. Kouluesittelyn jälkeen kokoonnuimme yhteen vielä jäljellä olevaan verhoilla eristettyyn luokkatilaan kuuntelemaan Hämeenlinnan Seudun Veden (HS Vesi) omaisuudenhallinnasta. YIT vastasi rakentamisesta, ja Caverion vastaa palvelujaksosta. Meidän Jari puolestaan kävi läpi elinkaarihankintojen teoriaa ja miten sitä sovellettiin kohteessa. VSOPkerho piipahti Hämeenlinnassa K uv a: Ky ös ti kute5_41-51.indd 44 22.10.2024 10.34. HS Vesi oli kehittänyt vakuuttavan tietoteknisen omaisuudenhallintajärjestelmän. Yhtiöiden kanssa on tehty yhteinen sopimus, ja lisäksi rahoituksesta on tehty kilpailutuksen voittaneen Kuntarahoituksen kanssa erillinen rahoitussopimus. Ravintolatoimintaa talossa on ollut vuodesta 1987. Tärkein juttu kuitenkin on, että oppilaat viihtyvät tiloissa hyvin. Asiantuntijana oli suunnittelupäällikkö Jarno Laine. Rakennuksessa ovat toimineet saman katon alla koulu, kirjasto ja aluksi myös neuvola. Koulu on nykykäytännön mukaisesti kengätön koulu. 44 5/2024 Kuntatekniikka { SKTY } SKTY:n senioreiden VSOP-kerho vieraili 13 hengen voimin 24.9.2024 Hämeenlinnassa. Koulun pedagogisina peruspilareina toimivat yhteisopettajuus, teknologiatuettu oppiminen ja joustavat, monimuotoiset oppimisympäristöt. Lisäksi sopimukseen kuuluu viiden vuoden optioaika, jonka tilaaja päättää hyvissä ajoin ennen palvelusopimuksen päättymistä. Kaikki tarjoilukalusteet kulkivat pyörillä. Pääkohteena oli Nummen lähipalveluiden keskus, josta lehtemme uutisoi numerossaan 2/2016. kaupunkilaisten infraomaisuus on selkeästi paremmin hallinnassa kuin luokkatilan verhojen ääneneristävyys. Talo on arkkitehti Selim A. Myös piha-alueet on suunniteltu siten, että ne toimivat keskeisenä osana oppimisympäristöä. Neuvola on nyt kuitenkin poistunut. Lisäksi piha-alue on lähiliikuntapaikka, jota käyttävät myös alueen asukkaat. nämä sopimukset on naitettu toisiinsa kolmikantasopimuksella. Myös pienemmille ruokailijoille oli omankokoiset tarjoiluja ruokailukalusteet. VSOP senioreiden jäsen Jari Kaukonen oli ollut hankinnassa asiantuntijana ja oli näin myös meidän retkemme järjestelyvastaavana. Nykyään rakennusta kutsutaan Nummen Yhtenäiskouluksi. Kaunis ja informatiivinen ekskursiopäivä päättyi herkulliseen päivälliseen ravintola Piparkakkutalossa
Programmet och anmälningsinformation finns på vår hemsida. Möteslänken, föredragslistan och materialet kommer att publiceras på föreningens webbplats cirka två veckor före mötet. 040 125 1570 toni.korjus@kuntatekniikka.fi Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Hösthälsningar, Johanna Nyberg kute5_41-51.indd 45 22.10.2024 10.34. En systematisk arbetsmetod i hela landet kan endast uppnås genom gemensamma diskussioner och genom att fastställa ett gemensamt mål för arbetsmetoderna. Gatuarbeten, särskilt bristfälliga trafikarrangemang, har väckt mycket debatt under hösten på grund av den tragiska olyckan i Helsingfors. VARAPUHEENJOHTAJA Anne Ahtiainen Kaupungininsinööri, Kouvolan kaupunki Torikatu 10,45100 Kouvola puh. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Kaupungininsinööri, Oulun kaupunki PL 71 90015 Oulu 040 662 3262 eelis.rankka@ouka.fi Jyrki Oinaanoja Yksikön päällikkö, Ramboll Oy PL 25, Itsehallintokuja 3, 02601 Espoo puh. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 040 593 9210 riikka.pirinen@vantaa.fi 2. Projektet för tillfälliga trafikarrangemang TILIKE2 i full gång Föreningen fick utvecklingsmedel från Traficom i våras för att utveckla vår publicerade nätkurs om gatuarbeten samt för att undersöka vilka internationella arbetsmodeller och tillämpningar som finns för övervakning av gatuarbeten. 0400 82 37 62 Toni Haapakoski Infrayksikön päällikkö, Porin kaupunki Tekninen toimiala, PL 1, 28101 Pori puh. Om du vet att din organisation är intresserad av att hålla ett föredrag, tipsa oss gärna. Programmet är för närvarande under förberedelse. Vi har dock möjlighet att ändra våra arbetsmetoder proaktivt, innan liknande olyckor inträffar igen. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. 0206158574 anne.ahtiainen@kouvola.fi HALLITUSJÄSENET Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. Föreningens stadgeenliga höstmöte Föreningens stadgeenliga möte hålls som ett distansmöte via Teams den 9.12.2024 kl. Vi styrs av samma lagar i hela landet, men ändå varierar arbetsmetoderna avsevärt mellan kommunerna. 044 70 14 692 toni.haapakoski@pori.fi Asset management dagarna i Tammerfors 25.–26.11 Vi ordnar äntligen våra asset management dagar igen efter en lång paus. Rapporten planeras att presenteras under de kommande Gatudagarna. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Tommy Pohjola Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 14:00–15:00. Seminariet pågår från lunch till lunch och innehåller ett fullspäckat program samt många möjligheter till diskussion. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki puh. Gatudagarna 29.–30.1.2025 i Aulanko Vi arrangerar de traditionella Gatudagarna i början av nästa år i Aulanko. Våra Keynote-talare kommer hela vägen från Skottland för att berätta om Skottlands energiförvaltnings förändringsprocess och hur de har uppnått besparingar på tiotals miljoner pund. En stor grupp som arbetar med asset management inom kommuner i Finland kommer förhoppningsvis att samlas i Tammerfors i november. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toni Korjus SKTY puh. Kom och lyssna och lär dig hur du kan effektivisera och tydliggöra din organisations verksamhet med ett ledningssystem som fokuserar på asset management – kan det finnas en bättre investering i kompetensutveckling. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. 45 Kuntatekniikka 5/2024 På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Projektet för utveckling av tillfälliga trafikarrangemang går framåt snabbt, och målet är att ha rapporten för den senare delen färdig före årets slut. 050 300 3510 tommy.pohjola@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh
46 5/2024 Kuntatekniikka Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Rakennustietosäätiö on perustanut hanketta varten toimikunnan, joka vastaa ohjekortin päivityksestä. Järjestöyhteistyö laajentaa verkostoja kute5_41-51.indd 46 22.10.2024 10.34. Ohjekortissa on esitetty No-Dig menetelmiin eli auki kaivamattomiin saneerausmenetelmiin liittyviä asioita menetelmäkohtaisesti. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt FiSTT ja Rakennustietosäätiö ohjekortin päivityksen kimppuun FiSTT ja Rakennustietosäätiö sopivat aiemmin keväällä, että Vesihuoltoverkkojen saneeraus -ohjekorttia (Infra 31-710119) lähdetään päivittämään yhdessä alan kärkiosaajien kanssa. Työskentely pohjautuu vahvasti toimikunnan työpajatyöskentelyyn, joissa erikseen valmisteltuja ohjetekstejä kehitetään yhdessä entistä paremmiksi. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Rakennustiedon yhteyshenkilönä ja toimikunnan sihteerinä toimii Saara Lehtonen. Toisaalta nykyisestä ohjekortista puuttuu saneerausmenetelmien hiilijalanjälkeen liittyviä asioita, joilla on iso vaikutus menetelmävalinnan yhteydessä. Pysy ajan hermoilla ja tule hakemaan uusia näkökulmia työhösi. Ohjekortin päivityksen yhteydessä tullaan panostamaan myös loppudokumentoinnin merkityksen korostamiseen. Kaivamattomat tekniikat ovat kehittyneet reilun kymmenen vuoden aikana, ja toisaalta Suomen markkinoille on tullut myös uusia menetelmiä, joten ohjekortin päivitys koettiin tarpeelliseksi. Verkostojen hallinnan takia on tärkeää, että verkkotietojärjestelmään dokumentoidaan hyvin ja siirretään järjestelmällisesti myös kaivamattoman saneerausmenetelmän kohteen tiedot, kuten tarkkeet, putkimateriaali, ainevahvuus, menetelmätapa, saneerauksessa huomioidut ongelmat sekä saneeratun putken tiedot ja viat. Ohjekortti on alun perin julkaistu vuonna 2013. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Päivitystyön tavoitteena on saada tiedot ajan tasalle ja tehdä eri saneerausmenetelmien vertailu helpommaksi. FiSTT:n laatuja materiaalijaoston henkilöillä on merkittävä rooli ohjekortin FiSTT:n vuosikonferenssia ei kannata missata
47 Kuntatekniikka 5/2024 { FiST T } päivityksen valmistelutyössä. Molemmat tapahtumat tarjosivat erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen. FiSTT haluaa jatkaa aktiivista rooliaan alan kehittämisessä, ja osallistuminen näihin tapahtumiin on tärkeä osa tätä työtä. Molemmat tapahtumat tarjosivat erinomaisen alustan kaivamattomien tekniikoiden keskusteluille. Yhdistys mukana yhteistyöjärjestöjen tapahtumissa FiSTT panostaa tänä vuonna merkittävästi järjestöyhteistyöhön, kuten aiempinakin vuosina. Lisäksi käsitellään verkostotyön ympäristövaikutuksia ja scope3-päästöjen huomioimista sekä urakoitsijan näkemyksiä laadukkaaseen ja ympäristövaikutuksiltaan positiivisempaan toteutukseen. FiSTT:n edustaja Kimmo Hell kertoi päivien luennoilla vesihuoltoverkkojen meneillään olevasta saneeraus-ohjekortin päivitystyöstä. Luvassa on myös pohdintaa siitä, miten uudet teknologiat ja tekniikat saadaan aktiiviseen käyttöön. Osallistuminen FiSTT:n vuosikonferenssiin tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua alan huippuosaajien kanssa, saada ajankohtaista tietoa ja oppia uusimmista innovaatioista. Saatujen lausuntojen pohjalta toimikunta tekee tarvittavat muutokset. MANK ry:n maanrakennuspäiville FiSTT:n osallistui näytteilleasettajana, missä roolissa FiSTT:llä oli mahdollisuus jakaa tietoa kaivamattomista menetelmistä maarakennusalan eri yhteisöjen ja yritysten edustajille. Tämän lisäksi esitellään alan uutuuksia ja pohditaan tulevaisuuden haasteita ja niihin vastaamista. Konferenssipäivillä kuullaan useita mielenkiintoisia esityksiä, jotka tarjoavat syvällistä tietoa ja uusia näkökulmia. Älä jätä väliin FiSTT:n vuosikonferenssia! FiSTT on saanut valmiiksi tulevan vuosikonferenssinsa alustavan ohjelman. Konferenssi on suunniteltu tarjoamaan käytännönläheistä tietoa ja työkaluja. Konferenssin teemoina ovat verkosto-omaisuuden hallinta, erilaiset kaivamattomat tekniikat, katsaukset ajankohtaisiin hankkeisiin sekä niiden kestävään toteutukseen. Lisäksi tarkastellaan tekoälyn hyödyntämistä verkostojen omaisuudenhallinnassa sekä 360° verkostoseulontaa, zoomia ja muita tutkimusmenetelmiä omaisuudenhallinnan tukena. Esityksissä käsitellään muun muassa eri tutkimusmenetelmien ja uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksia. FiSTT:n osallistumiset MANK ry:n maanrakennuspäiville ja KPM:n neuvottelupäiville olivat erittäin onnistuneita. Case-esityksissä kuullaan tilaajaorganisaation näkemyksiä ja urakoitsijan kokemuksia kaivamattomasta tekniikasta sekä tilaajaorganisaation kokemuksia kehittyvästä tietomallinnuksesta kohteiden toteutuksessa. KPM:n neuvottelupäivät keräsi yhteen kuntien putkimestarit ja vesihuollon asiantuntijat keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja jakamaan parhaita käytäntöjä. ja 6. Esityksissä käsitellään myös yleissuunnitteluvaiheen päätöksiä kaivamattoman tekniikan näkökulmasta, mikä auttaa ymmärtämään, miten nämä menetelmät voidaan integroida suunnitteluprosessiin. Ajankohtaiskatsaus ohjekortin päivitystyöstä sai kiitosta päivien aikana käydyissä keskusteluissa. päivä ja varmista, että olet mukana vuoden tärkeimmässä kaivamattoman tekniikan tapahtumassa! kute5_41-51.indd 47 22.10.2024 10.34. Ohjekortin päivitystyöhön osallistuvat Saaran lisäksi Hanna Yli-Tolppa, Pekka Laakkonen, Jarno Arfman, Sami Levänen, Kari Mäkinen, Jukka Huusko ja laatuja materiaalijaoston puheenjohtaja Kimmo Hell sekä FiSTT puheenjohtaja Pertti Leppänen. Käytyjen keskusteluiden pohjalta osallistujat arvostivat selvästi esityksiämme, jotka tarjosivat tietoa kaivamattomista menetelmistä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin menetelmiin, kuten muun muassa Ice Pigging -menetelmään, sujutussaneeraukseen Weholiner -menetelmällä ja suuntaporatun putken sijainnin mittaamiseen. Tapahtuma tarjosi erinomaisen foorumin tiedon ja kokemusten jakamiseen. Ohjekorttiin liittyvät työpajatyöskentelyt sijoittuvat vuoden 2024 puolelle, ja tavoitteena on saada ohjekortti lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2025. Tavoitteena on saada uusi päivitetty ohjekortti valmiiksi kevään 2025 loppuun mennessä. Lisäksi käsitellään omaisuudenhallintaa saneerauksen työkaluna ja data-analytiikan hyödyntämistä. Tämän lisäksi toimikuntatyöskentelyssä on mukana VVY:stä Mika Rontu. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta kehittää osaamistasi ja verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa! Varaa kalenteristasi jo vuoden 2025 helmikuun 5. FiSTT osallistui MANK ry:n maanrakennuspäiville ja Kuntien Putkimestarit ry:n (KPM) neuvottelupäiville
Etäluettavat mittarit ovat perinteisiä mittareita kalliimpia, mutta niistä saatavat hyödyt ovat usein kuitenkin kasvaneiden kustannusten arvoisia. Mittareiden avulla voidaan vahtia kiinteistön vesivuotoja ja vesimittarin jäätymistä. Etäluenta hintansa väärti Vesimittareiden etäluenta on yleistynyt kiitettävästi. Käytäntöjä yhtenäistämällä vesihuoltolaitokset voivat keskenään kehittää omia menetelmiään, ja näin saavutetaan hyötyjä koko valtakunnan tasolla. Oikein toimiva ja tiivis verkko säästää rahaa, ja verkosto toimii siten kuin se on suunniteltu. Tiedonjanoisia ammattilaisia oli paikalla kaikkiaan parisataa oppimassa ajankohtaisista aiheista. Tiedon perusteella voidaan päättää, jätetäänkö linjat ennalleen, otetaanko tarkempaan seurantaan vai pitääkö linja korjata heti. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Puhdistamosta testauslabra Water Test Lab -hanke Oulussa herätti monenkin mielenkiinnon. Se on toteutettu yhteistyössä Oulun Veden ja Oulun yliopiston kanssa, ja rahoitusta hankkeeseen on saatu myös EU:lta. Jyväskylän koulutuspäivät tarjosi painavaa asiaa kute5_41-51.indd 48 22.10.2024 10.34. 0400 708 168 { KPM } Arvokasta oppia Jyväskylästä Kuntien putkimestareiden koulutusja neuvottelupäivät järjestettiin 2.–4.10.2024 Jyväskylän Laajavuoressa. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Ratkaisevaa ei ole verkoston materiaali tai ikä, vaan verkostoa pitää oikeasti tutkia kokeilemalla, kuvaamalla ja mittaamalla eri menetelmillä. 48 5/2024 Kuntatekniikka Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Kuntotutkimus ohjaa saneerausta Ennakoiva kunnossapito lisää tiedon määrää, ja saneerauksia voidaan suunnitella paremmilla lähtötiedoilla. Laskuttamattoman veden määrä vähenee ja vuodot voidaan löytää sekä korjata aikaisempaa nopeammin. Tomi Mäensivu Infralinerilta esitteli kaivamattomia tekniikoita ammattinäyttelyssä. Etäluenta mahdollistaa aina oikean lukemaperusteisen laskutuksen, mutta lisäksi mittareilta saatavaa dataa voidaan hyödyntää moneen muuhun. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. On tärkeää, että alalla on yhtenäinen käytäntö tutkimusmenetelmille, ja tällöin tutkimuksista voidaan saada tasalaatuista tulosta toteuttajasta riippumatta. Niitä voidaan käyttää myös vesihuoltolaitoksen oman verkoston valvontaan yhdessä muiden verkostossa olevien mittareiden kanssa. Uusia jäseniä oli mukana ilahduttavan paljon. Kuntotutkimusten lisäksi käsiteltiin ohjekorttien päivityksiä. Vanhalla jätevedenpuhdistamolla pääsee kokeilemaan uusia jätevesi-innovaatioita aidossa ympäristössä, ja kysyntää tilojen käytölle on jo ollut. Oikein kohdistetulla saneerauksella saavutetaan paras panos/tuottosuhde ja vuotovesien määrää voidaan vähentää verkostossa
Jarkko Aho on pitkän linjan jäsen ja aktiivinen toimija alalla. Mikäli jäsenistöllä on mielessä aiheita, joita toivottaisiin käsiteltävän, niin reippaasti yhteyttä yhdistyksen hallitukseen. Paraskaan lukitus ja ohjelmisto ei takaa turvallisuutta, ellei osaamista ole jalkautettu kaikille työntekijöille. Turvallisuus alkaa asenteesta Maailmantilanteen muututtua viime vuosina varautuminen ja turvallisuusasiat ovat nousseet aikaisempaa vahvemmin esiin myös vesihuoltoalalla. Kilpasilla aktiivisuudesta Koulutuspäiviin kuuluu aina myös osallistaminen. Edelleen suurin riski on työntekijä, joka ei välttämättä ymmärrä oman toimintansa vastuullisuutta. Monesti työja vapaa-aika menevät iloisesti sekaisin. Mutta jouston ollessa vain yksipuolista alkaa työyhteisön toiminta kärsimään. Onnittelut ansioituneesta työstä Mona Miettiselle ja Tuomo Hörkölle! Synttäreitä juhlimaan Tampereelle Seuraavaksi KPM järjestää koulutusristeilyn Helsingistä Tukholmaan 19.–21.3.2025. Laitoksilla tuntui olevan kovin erilaisia käytäntöjä, joita selvitettiin luentosalissa, keskusteluissa ja menti-äänestyksillä. Hänet tunnetaan ammattitaitoisena ja hyvänä esihenkilönä, joka osaa ja haluaa tukea alaisiaan ja kollegoitaan. Myös uudet materiaalit ja kaivoratkaisut tuntuivat olevan toivelistalla. Koulutuspäivät rakennetaan aina jäsenistön tarpeisiin ja on tärkeää kuulla jäsenistön toiveita! Yhdistyksen hallituksen puolesta Kim Westerholm, Virpi Jääskeläinen ja Tero Kilpeläinen Henri Hiltunen Avalta kertoo etäluentaprojektin kokemuksista. Viirit Kouvolaan ja Digitalle Yhdistys on perinteisesti jakanut viirejä ansioituneille jäsenilleen. Silloin yhdistys juhlii 50-vuotista taivaltaan perustamispaikassaan, ja juhlavuoden päivistä pyritään rakentamaan kaikkien aikojen parhaat. Tähän aiheeseen varmasti vielä palataan. Kerätyillä pisteillä pääsi osallistumaan huutokauppaan, jossa oli mahdollista huutaa erilaisia tuotepalkintoja ja lahjakortteja. Samoin silloin, jos käytännöt eivät ole yhtenäisiä laitoksen sisällä. 49 Kuntatekniikka 5/2024 Erityisesti alalla odotetaan edullista ja toimivaa ratkaisua vajaan putken viettoviemärin määrämittaukseen. Ohjeita ei saa unohtaa ”hyllyyn”. kute5_41-51.indd 49 22.10.2024 10.34. Viirit jaettiin tänäkin vuonna juhlallisesti torstain illallisen yhteydessä. Henkilöstön pitää ymmärtää käytännön tasolla, mitä kaikkea turvallisuuden huomioiminen tarkoittaa ja miten henkilö itse voi vaikuttaa turvallisuusasioihin. Risteily tulee myyntiin piakkoin, ja siitä tiedotetaan vielä erikseen. Parhaimmillaan jousto toimii molempiin suuntiin ja työyhteisö toimii hyvin. Ohjelman rakentaminen on vielä kesken, mutta tapahtumaa suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Meklarina toimi imitaattori Matti Peltola, ja tuotteita huudettiin ahkerasti. Yhdessä pohdittiin valmiusja varautumissuunnittelun malleja ja jaettiin ajatuksia eri laitosten kesken. Tänä vuonna osallistujat keräsivät pisteitä näytteilleasettajilta tutustumalla heidän tuotteisiinsa ja palveluihinsa. Ensi vuoden koulutusja neuvottelupäivät järjestetään Tampereella 1.–3.10.2025. Henkilöviiri annettiin Kouvolan Veden Jarkko Aholle, ja yritysviiri jaettiin Digitalle. Joustovara voi loppua Vesihuolto toimii 24/7, mutta miten työntekijät toimivat. Erityisen tärkeää on henkilöstön herättäminen tilanteeseen. Digita on ollut pitkään mukana ja on ollut etulinjassa kehittämässä vesihuollon digitaalisia ratkaisuja ja etäluentaa
{ Tapahtumakalenteri } Uusi rakentamislaki – mitä vaikutuksia suunnittelun ja rakentamisen tehtäviin. 3.12.2024 Helsinki / Etäkoulutus kiinko.fi No-dig-päivä 6.11.2024 Turku gidoninfra.fi Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö vuonna 2025 14.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi Vesityökorttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 26.11.2024 Helsinki vvy.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 5.11.2024 Webinaari vvy.fi Jätevesipäivä 6.11.2024 Webinaari vvy.fi Rakennusvalvontapäivät 6.–7.11.2024 Hämeenlinna fcg.fi Siltapäivät 7.11.2024 Tampere ril.fi Kiinteistöja kaavoitustiedot tutuiksi – miten hyödynnät niitä työssäsi. 50 5/2024 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 12.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi Sähköja automaatiopäivät 13.–14.11.2024 Turku vvy.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö, osa 1 13.–14.11.2024 Helsinki / Webinaari ril.fi Jätelautakuntien neuvottelupäivät 13.–14.11.2024 Lahti fcg.fi Tekoälyä julkishallintoon, osa 2 – reunaehdot ja mahdollisuudet: lait, turvallisuus, etiikka 19.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi Kuntien etuosto-oikeuspäivä 19.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 20.–21.11.2024 Helsinki vvy.fi Teknisen johdon päivät 2024 20.–21.11.2024 Helsinki fcg.fi Mittaustekniikan ajankohtaispäivät 26.– 27.11.2024 Helsinki fcg.fi Tietomallit kunnan maankäytön suunnittelussa 28.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 28.11.2024 Webinaari vvy.fi Tietomallit rakennusvalvonnan työssä 29.11.2024 Etäkoulutus fcg.fi kute5_41-51.indd 50 22.10.2024 10.34
{ Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Nouse huipulle Rakennuttamisen johtaminen 24 (RAPS) koulutusohjelman aloitus 26.11.2024 Projektin johtaminen – käytännön työkaluja ja menetelmiä verkkokoulutus, 13.12.2024 & 17.12.2024 Rakentamislain vaikutukset suunnittelun ja rakennuttamisen tehtäviin Helsinki tai etäkoulutus, 3.12.2024 Tutustu koulutuksiin — kiinko.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö, osa 2 3.–4.12.2024 Helsinki / Webinaari ril.fi Vesihuoltolaitosten lainsäädäntöpäivä 4.12.2024 Webinaari vvy.fi Kunnan maaomaisuuden hallinta 4.12.2024 Etäkoulutus fcg.fi Tekoälyä julkishallintoon, osa 3 – käyttöönotto ja käytännön toteutuksia eri toimialoilla 10.12.2024 Etäkoulutus fcg.fi Mitä jokaisen kaavoittajan tulisi tietää maapolitiikasta. 10.12.2024 Etäkoulutus fcg.fi Maankäyttösopimuksen käyttö ja sopimusprosessi 12.12.2024 Etäkoulutus fcg.fi Digitalisaatio ja lean rakentamisessa 13.–14.1.2025 Helsinki aaltoee.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö, osa 3 14.–15.1.2025 Helsinki / Webinaari ril.fi Rakennuttaminen 2025 16.–17.1.2025 Tampere kiinko.fi Rakentamisen lupaprosessi ja uusi rakentamislaki, miten jatkossa toimitaan. 23.1.2025 Etäkoulutus fcg.fi Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö vuonna 2025 28.1.2025 Etäkoulutus fcg.fi Lean rakennuttamisessa 28.1.2025 Etäkoulutus kiinko.fi kute5_41-51.indd 51 22.10.2024 10.34
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana: TE2024-uudistus Kuuntele uusi jakso Vieraana: Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta kute5_52.indd 52 22.10.2024 10.14