VESIHUOLLON KUUMA PERUNA Kuorma-autokartellista miljoonakorvauksia kunnille. Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty vuosisatoja MYYDÄ VAI EI. 2/2020 { Kolumni } Tapio S. Korona jyllää, yhteiskunta toimii Sakokaivojen uusiminen takkuaa kute2_1.indd 1 31.3.2020 12.11
47 Pääkirjoitus ............................................... 13 { Hankinnat } { Liikenne ja väylät } { Rakentaminen } { Energia } { Yhteistyöjärjestömme } kute2_2-3.indd 2 1.4.2020 9.14. s. 30 Päällysteurakoinnin hankintaa sujuvoitetaan ........................................... Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty ennenkin ........................ 13 Tiedon oikeellisuus on omaisuudenhallintaa .............................. 35 Jätehuolto taistelee etulinjassa koronaa vastaan ...................................... 6 Tavoitteena hyvä vesihuolto tulevaisuudessakin ................................. 49 Nimitysuutisia ......................................... 10 Vesihuolto: Yksityistää vai ei ................... 32 Rivitalot suunniteltiin työväestölle ......... 5 Kolumni/Tapio S. 51 2/2020 Kuntatekniikka 9. 24 KETS-sopimuksiin ehtii vielä mukaan ... huhtikuuta 2/2020 { Vesihuolto } { Jätehuolto } { Palstat / Kolumnit } Ensi vaiheessa mukana oli toistasataa tahoa ja syvällisempiin keskusteluihin jatkoi vielä useampi kymmenen, kertoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto viime vuoden lopulla selvitetystä kaupungin energiaja vesiyhtiö Alvan vähemmistöosuuden myymisestä. 22 Siirtohinnan korotuksia yritetään saada kuriin ............................................ 20 Jätevedenpuhdistamot säätösähkön tuottajina ................................................. 18 Veden virtaamat kuriin............................ 50 Tapahtumakalenteri ................................ 12 Uutiset ..................................................... 51 Palveluhakemisto.................................... 2 Haja-asutusalueiden sakokaivoja vielä paljon uusimatta ....................................... 40 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 38 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 26 Kuorma-autokartelli menossa käräjille
Pa ul a Lu od es la m pi An ne Va lk on en Päällystealan urakkatarjouspyyntöihin on tulossa uusia keinoja hoitaa hankinta onnistuneesti. Lo is te Sä hk öv er kk o O y kute2_2-3.indd 3 1.4.2020 9.14. Haja-asutusalueiden jätevesiratkaisut ovat vielä kesken, vaikka siirtymäaika umpeentui viime vuoden puolella. 3 Kuntatekniikka 2/2020 s. 32 KKuntatekniikka.fi Uusia polttopuupalveluita testataan Turussa Klapiautosta voi ostaa kuivia halkoja Tampereen ratikan huippunopeuksia testataan tällä viikolla huippu 70 km/t Operaatio Hiekkamyrsky puhdistaa kadut Lahdessa Myös muita ratkaisuja halutaan sähkön toimitusvarmuuteen kuin kalliita maakaapeleita. 24 s. 6 s
Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta kute2_4.indd 4 1.4.2020 9.14. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. #autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja
Korona jyllää, yhteiskunta toimii Sakokaivojen uusiminen takkuaa kute2_1.indd 1 31.3.2020 12.11 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Epämukavuus ja rajoitukset ovat pieni hinta siitä, että yhteiskunta kykenee takaamaan heikoimmille parhaan mahdollisen hoidon. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Onneksi korona ei ole rutto tai kolera. 25.11. Energiatehokkuutta lisää kute2_5.indd 5 1.4.2020 9.15. Aihe on akuutti ja houkutteleva ja tulee säilymään otsikoissa näinä hurjasti synkkenevien kuntatalouden aikoina olisihan siinä mahdollisuus saada kuntatalous kertalaakista kuntoon myymällä vesilaitoksesta vaikkapa sitten vähemmistöosuus yksityiselle sijoittajalle. VESIHUOLLON KUUMA PERUNA Kuorma-autokartellista miljoonakorvauksia kunnille. Mutta ei aivan kokonaan: vahva valtio hoitaa kansalaistensa hyvinvointia ja huolehtii siviiliväestöstä. Energia, jätehuolto 6/20 10.12. Eivätkä kenenkään. VESIHUOLTOA pidetään yhtenä ns. Pohjavedet ja vesivarannot ovat yhteisessä omistuksessa. Kunnallinen vesilaitos, yksityinen vesiosuuskunta tai maanomistaja saa hyödyntää pohjavesivaroja maksutta, mutta vedenkäyttöluvista päättävät aluehallintoviranomaiset. Kyse on pandemiasta, joka on lamauttanut lähes koko yhteiskunnan. Mukaan kannattaa liittyä vielä lennostakin. Varsinaista linjaa on kartasta paha mennä vetämään. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri H SY / K ai W id el l Ruton ja koleran aikaan KUNTIEN energiatehokkuussopimukset ovat olleet oiva tapa tehdä konkreettisia säästötoimenpiteitä ja saada aikaan konkreettisia tuloksia. Sivulla 28 olevasta kartasta voi tarkistaa, onko oma kuntasi mukana KETS:issä. Vuosikaudet on puhuttu korjausvelasta ja nykyään onneksi monin paikoin kuntainfran korjausvelkaa taklataankin määrätietoisesti. Vesihuollon yksityistämisestä on puhuttu viimeisen vuoden aikana enemmän kuin korjausvelasta. luonnollisista monopoleista. sekaviemäreistä on päästy eroon. . Suomessa vesihuoltoverkoston haavoittuvuus nousee aina silloin tällöin kouriintuntuvasti esille. Laimeaa intoa liittyä mukaan löytyy niin ruuhkaSuomesta kuin selkosilta ja lakeuksiltakin. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Elämme parhaillaan koronaviruksen aiheuttamia piinaviikkoja. Tässä numerossa käymme laajasti läpi vesihuollon ajankohtaistilannetta alkaen sivulta 6. Luulisi, että vähän joka puolella maata olisi säästyville miljoonille euroille käyttöä. Vesihuollon täytyy toimia, jotta koko yhteiskunta toimisi. 20.5. Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty vuosisatoja MYYDÄ VAI EI. Tulvivat viemärit, putkirikot ja vastaavat tapahtumat saattavat saastuttaa vesijohtoverkon. Tämän hetkinen kausi kattaa vuodet 2017–2025. 19.8. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. SmartInfra: Kuntatekniikan päivät ja Asuntomessut 4/20 3.9. Molemmat olivat viheliäisiä tauteja, jotka villiintyivät juuri niinä aikoina, kun yhteiskuntia nykyisen kaltaisina ei ollut olemassakaan. Työkenttä on kuitenkin valtava ja erään arvion mukaan kuluu vielä kymmeniä vuosia ennen kuin kantakaupungin ns. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 Kuntatekniikka 2/2020 { Pääkirjoitus } 2/2020 { Kolumni } Tapio S. . Luonnolliselle monopolille on ominaista myös se, että niihin liittyy vahva huoltovarmuuden näkökulma: vesi on aivan keskeinen yhteiskunnan hyvinvointitekijä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 3/20 4.6. Vaikka kesämökkiläinen omistaisi järvenrantaa ja vesialuetta, varsinaista vettä hän ei omista. Suomen suurin kohde on Helsinki, jossa isot projektit laittavat kortteli ja kaupunginosa kerrallaan verkostoa kuntoon. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Ja kolera on edelleen olemassa juuri siellä, missä yhteiskunta on heikko ja jossa kuntatekniikka on avoviemäreiden ja vesilätäköiden varassa
Pa ul a Lu od es la m pi SAKOKAIVOT OJENNUKSEEN kute2_6-9.indd 6 1.4.2020 12.01. (Kuva: Kuopion kaupunki/Vicente Serra) sako6 Valtakunnan mittakaavassa ehkä vain muutaman tuhannen kiinteistön jätevesijärjestelmä on saatettu määräajassa lainsäädännön edellyttämälle tasolle, Miira Riipinen sanoo. (Kuva: Paula Luodeslampi) sako4: (Kuva: ) sako5 Kuopion rakennusvalvonta on selvinnyt hyvin jätevesipuhdistamoiden lupahakemusruuhkasta, vaikka osa jätti hakemuksensa aivan viime tipassa, Tanja Leppänen sanoo. (Kuva: Kuntaliitto) Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimisen aikaikkuna sulkeutui viime lokakuussa. Kuinka uusimisessa onnistuttiin. 6 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } sako2: (Kuva: ) sako3: Puron uoma, johon kahden perheen jätevedet purkautuvat saostuskaivokäsittelyn jälkeen
Vesistöalueella sijaitsee 14 kuntaa, joista kahdeksan on mukana yhdistyksen toiminnassa. Tilanne tunnetaan hyvin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys VHVSY:ssä. Uusiin kiinteistöihin määrämuotoinen puhdistaminen tuli pakolliseksi jo vuonna 2004 – puhdistusjärjestelmä oli asennettava paikoilleen jo rakennusvaiheessa. 7 Kuntatekniikka 2/2020 Teksti: Matti Valli H aja-asutusalueilla sijaitsevien, ennen vuotta 2004 rakennettujen rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät oli määrä saattaa vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä sellaiseen kuntoon, että ne täyttävät jätevesiasetuksessa määritellyt vaatimukset. VH VS Y Sinilevää järvessä Vantaanjoen valuma-alueella – tässäkin tapauksessa ravinteita on huuhtoutunut järveen jo pidemmän aikaa eri lähteistä. kute2_6-9.indd 7 1.4.2020 12.01. Lietettä valuu eteenpäin ja maaperäkäsittely tukkeutuu. Kustannusten pelko jarruttaa monen kiinteistönomistajan kiinnostusta jätevedenpuhdistusjärjestelmän uusimiseen, Paula Luodeslampi sanoo. Pa ul a Lu od es la m pi Saostuskaivoa ei ole muistettu tyhjentää. Sen toiminta-alue käsittää koko sen alueen, josta Vantaanjoki ja sen sivuhaarat keräävät vetensä. Tavoitteeseen ei päästy, joten urakkaa joudutaan jatkamaan tulevina vuosina, vaikka esimerkiksi valtion tuki asiaa koskevan neuvontatyön mahdollistamiseksi on loppunut
Vapaa-ajan asunnoista syntyvät jätevesien määrät ovat kokonaisuudessaan varsin vähäisiä. Niistä kiinteistöistä, joita olemme neuvoneet, pelkkä saostuskaivo on ollut jätevesijärjestelmänä noin neljäsosalla. Kunta voi esimerkiksi pyytää tietyn alueen kiinteistöiltä jätevesiselvitystä, joka jokaisella kiinteistöllä tulee olla valmiina. VHVSY ei luovuta kunnille tietoja kiinteistöistöistä, joissa puutteita on havaittu. Jätevesineuvontaa varten rahoitusta on saatu myös ympäristöministeriöltä, mutta jatkossa valtion rahoitusta ei ole enää saatavilla. Moni kiinteistön omistaja pohtii jätevesien puhdistamista ensimmäistä kertaa. Osa näistä on luonnollisesti saattanut asiansa kuntoon käynnin jälkeen. SYKE on arvioinut, että rantaja pohjavesialueilla sijaitsevista vapaaajan asunnoista jätevesijärjestelmän uudistamista kaipaa 20 prosenttia eli noin 69 000 kiinteistöä Neuvonta tärkeässä roolissa Vesiensuojeluyhdistysten rahoitus tulee pääosin kunnilta, ja myös kunkin alueen teollisuuslaitokset voivat olla siinä mukana. Vakituisessa käytössä olevien asuinkiinteistöjen saneeraustarve on huomattavasti suurempi ongelma kuin vapaa-ajan kiinteistöjen saneeraustarve. Moni ei edes tiedä, millainen järjestelmä omassa talossa on ja miten sitä tulisi huoltaa. Neuvonta loppuu lähes koko maassa, paitsi Länsi-Uudellamaalla, jossa kunnat haluavat rahoittaa toimintaa ainakin joissain määrin. Myös Omakotiliitto ja Huussi ry jatkavat neuvontaa. Uudistamisen tarvetta on paljon myös vanhoissa maaperäkäsittelyissä, jotka ovat tukkeutuneet huollon puutteessa eivätkä puhdista enää jätevettä riittävän hyvin, Luodeslampi kuvaa. Aiemmin olemme pystyneet tarjoamaan kiinteistökohtaista neuvontaa paikan päällä, Luodeslampi sanoo. Siten todellinen kunnostettujen määrä voi yltää vaikkapa sataan tai sen yli, Leppänen laskee. Osa kunnostajista ei tosin hakenut rakennusvalvonnasta lupaa, koska pienet toimenpiteet eivät ole luvanvaraisia. Suurin osa mökeistä on varsin alkeellisia – vesi kannetaan sisään ja asiointi hoidetaan kuivakäymälöissä. 8 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vanhoja saostuskaivoja täydennettäisiin hyvin suunnitellulla maasuodatuskentällä tai jätevedet erilliskäsiteltäisiin johtamalla wc-vedet umpisäiliöön. Asuinkiinteistöissä saneeraustarvetta Luodeslammen mukaan Vantaanjoen alueella eniten uudistamisen tarvetta on Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Espoossa, joissa on paljon haja-asutusta. Kuopiossa kunnostettiin muutama kymmenen Kuopion kaupungin pinta-alasta 90 prosenttia on haja-asutusaluetta, jossa enimmäkseen ei ole viemäriverkostoa. Neuvontaan tarkoitetun rahoituksen loppuessa neuvontavastuu siirtyy kuntiin, Luodeslampi sanoo. Nämä ovat jääneet tilaston ulkopuolelle. Alueella myös lomakiinteistöjen osalta tilanne on varsin hyvä. Kun jatkoaikahakemusten suma saadaan ratkottua, siirrytään valvontaan. Kuopiossa jatkoaikaa koskevia hakemuksia oli tammikuun loppuun mennessä tullut vajaa sata. Luottamus on tärkeä asia. Toisaalta alueella on myös tuhansia kiinteistöjä, jotka eivät ole ottaneet neuvontaa vastaan ja niiden tilanteesta meillä ei ole tietoa, Luodeslampi sanoo. Olemme kuitenkin suositelleet, että kuntien valvonta keskittyisi ensisijaisesti pohjavesialueille ja vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. VHVSY:sä neuvonta hiipuu puhelinja sähköpostineuvonnaksi. Vähiten sitä on kaupunkimaisissa kunnissa Helsingissä, Keravalla ja Järvenpäässä. Käytännössä saneeraus tarkoittaa, että esimerkiksi vanhoja saostuskaivoja täydennettäisiin hyvin suunnitellulla maasuodatuskentällä tai jätevedet erilliskäsiteltäisiin johtamalla wc-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet maaperäkäsittelyyn. Vantaanjoen valuma-alueella olemme tehneet vuoden 2011 jälkeen 2 760 neuvontakäyntiä, ja todenneet, että täällä saneeraustarve koskee ainakin noin 1 100 kiinteistöä. VHVSY ei luovuta tietoja kunnille Vesiensuojeluyhdistykset voivat tehdä neuvontakäyntejä, mutta valvontatarkastuksiin on lupa pelkästään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla. Kovin paljon henkilöresursseja ei voida yhteen asiaan kohdentaa, joten Kuopion rakennusvalvonta on selvinnyt hyvin jätevesipuhdistamoiden lupahakemusruuhkasta, vaikka osa jätti hakemuksensa aivan viime tipassa, Tanja Leppänen sanoo. Luodeslampi näkee valoa siinä, että Vantaanjoen valuma-alueella kiinteistöt säilyttävät hyvin arvonsa, mikä tuo kiinnostusta jätevesijärjestelmän uudistamiseen, koska talo tulee jatkossakin todennäköisesti menemään kaupaksi. Se on vähän, sillä kunnostamatta on vielä 2000 – 3000 kiinteistöä. VHVSY:n vesiensuojeluasiantuntija, limnologi Paula Luodeslampi kertoo, että Suomen ympäristökeskus SYKEn tilastojen mukaan haja-asutusalueiden rantaja pohjavesialueilla sijaitsee noin 66 900 vakituista asuntoa, ja näistä vajaa 70 prosenttia tarvitsee jätevesijärjestelmänsä saneerauksen. Kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kertoo, että määräaikaan mennessä kunnostettujen jätevesijärjestelmien lukumäärä jää muutamaan kymmeneen. K uo pi on ka up un ki /V ic en te Se rr a kute2_6-9.indd 8 1.4.2020 12.01. Sakokaivo oli yleinen jäteveden käsittelyjärjestelmä 1950-, 1960ja vielä 1970 -luvullakin
Eri yhteyksissä olen kysellyt kuntien viranhaltijoilta haettujen toimenpidetai rakennuslupien lukumäärää. Kiinteistönomistaja lakiviidakossa Paula Luodeslampi pääsee usein selventämään kiinteistönomistajille ympäristönsuojelulain ja vesihuoltolain eroja. kute2_6-9.indd 9 1.4.2020 12.01. Kiinteistöistä tehdään riskipainotettu otanta, lähetetään kirjeellä selvityspyyntö, josta jatketaan valvontaan. Jos jätevesien käsittelyn uudistaminen koetaan taloudellisesti kohtuuttomaksi, niin rantaja pohjavesialueilla sijaitsevan kiinteistön omistajan on mahdollista hakea jatkoaikaa enintään viideksi vuodeksi kunnan ympäristökeskuksesta. Kuopiossa valvontaa toteutetaan sekä selvityspyynnöillä että erilaisten rekisterien, rakennuslupatietojen ja ilmakuvien perusteella. ”Murto-osa pantu kuntoon” Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen tietää hyvin, että valtaosa rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on edelleen korjaamatta. Niitäkin on haettu kunnittain muutamia kymmeniä – koko maan mittakaavassa muutamia satoja tai tuhansia. Suurin osa liukoisista ravinteista ja ulostebakteereista huuhtoutuu saostuskaivoista eteenpäin, joten esimerkiksi saostuskaivojen jälkeinen maaperäkäsittely on olennainen osa puhdistusta, kertoo Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdisty VHVSY:n limnologi Paula Luodeslampi. Saostuskaivot eivät juurikaan puhdista jätevesiä, sillä vain noin 20 prosenttia ravinteista on mukana kaivosta poistettavassa lietteessä. Omistajia saatetaan lähestyä kirjeitse ja valvonta perustuu riskien arviointiin, Riipinen toteaa. Ravinnekuormitus vesistöihin onkin monen eri tekijän summa. Fosforija typpikuormitusta tulee suhteellisesti eniten peltoviljelystä, mutta myös haja-asutuksen kuormitusta vähentämällä voidaan olennaisesti parantaa lähivesistöjen ja pohjaveden laatua, Luodeslampi toteaa. Valtakunnan mittakaavassa ehkä vain muutaman tuhannen kiinteistön jätevesijärjestelmä on saatettu määräajassa lainsäädännön edellyttämälle tasolle, Miira Riipinen sanoo. Joillakin kiinteistöillä kaivataan parannusta pelkästään pesuvesien käsittelyyn, koska käymälävedet johdetaan jo umpisäiliöön, mutta pesuvedet menevät joko suoraan maastoon tai sakokaivoihin. Hallintopakkokeinot kuten uhkasakko tai teettäminen ovat viimekädessä käytössä, jos tarve vaatii. Valtakunnan tasolla tämä merkitsee ehkä joitain tuhansia kunnostettuja järjestelmiä, Riipinen toteaa. VIRTSA on jätevesien ravinnerikkain osa, ulosteissa ravinteita on huomattavasti vähemmän. Fosforin poistaminen jätevesilaitoksilla saostamalla kemikaaleilla on helppoa, mutta typpeä on vaikeampi poistaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, sen luvanvaraisuudesta ja valvonnasta säädetään puolestaan maankäyttöja rakennuslaissa ja -asetuksessa asetuksessa määritellään myös järjestelmän puhdistusteho-, käyttöja huoltovaatimukset. Vapautusta viemärija vesijohtoverkostoon liittymisestä haetaan kunnan ympäristökeskuksesta. . Kuntien valvontaviranomaisten kannalta tilanne ei välttämättä ole hyvä. Vastaus on yleensä ollut, että muutamia kymmeniä per kunta. -Vesihuoltolaki puolestaan määrittää kiinteistön liittymistä jätevesiviemäriverkostoon kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden tai vesiosuuskuntien toiminta-alueilla. Kuntatekniikka 2/2020 9 Fosfori ongelmana . K un ta lii tt o Alueella on myös tuhansia kiinteistöjä, jotka eivät ole ottaneet neuvontaa vastaan. Valtakunnallisia tilastoja kunnostettujen jätevesijärjestelmien lukumääristä ei kuitenkaan ole. Resursseja ei ole kaikkien kiinteistöjen läpikäymiseen. valvonta hajautetaan useammille vuosille. Ne tuskin tulevat käytettäviksi muuten kuin aivan yksittäisissä tapauksissa. Ympäristönsuojelulaki säätelee jätevesien puhdistusta sellaisilla kiinteistöillä, joilla on oma jätevesien käsittelyjärjestelmä. Tarkastuskäyntejä tehdään jätevesiasioissa harvoin. Poikkeamista jätevesijärjestelmän uudistamisvelvoitteesta voidaan hakea sosiaalisilla perusteilla tai kiinteistön vähäisen käytön perusteella. Typpeä ja fosforia Vantaanjokeen tulee myös kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta
Asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset palvelun laadulle kiristyvät kaiken aikaa. Vuoden 2022 loppuun saakka jatkuva hanke tuo yhteen laajasti alan toimijat eri hallinnonaloilta ja eri päätöksenteon tasoilta. Niihin vastaaminen vaatii uutta osaamista ja tekniikkaa. H el i So rj on en kute2_10-11.indd 10 1.4.2020 9.22. Olemme Suomessa tottuneet hyvin toimiviin vesihuoltopalveluihin. muutosten ennakointiin. Toimintahäiriöt ovat harvinaisia, talousveden laatu yleisesti hyvin vaatimukset täyttävää ja jätevesien puhdistus tehokasta. 10 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Paavo Taipale M MM:n hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön Kansallinen vesihuoltouudistuksen tavoitteena hyvä vesihuolto myös tulevaisuudessa MMM käynnisti kolmivuotisen ohjelman Maaja metsätalousministeriö on asettanut tammikuussa hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Toki häiriötilanteita esiintyy, ja niistä tulisi päästä varautumista ja jatkuvuudenhallintaa kehittämällä eroon
kute2_10-11.indd 11 1.4.2020 9.22. Erityisesti osaajien puute ja vähäiset resurssit varsinkin pienillä vesihuoltolaitoksilla, puutteelliset tiedot päätöksenteossa ja riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointeihin kaipaavat toimenpiteitä. Valvonnan tarpeen näkökulmasta tilanne saattaisi jossain määrin muuttua, mikäli vesihuoltolaitoksia siirtyisi laajemmin osittain tai kokonaan yksityisomistukseen. . Vesihuoltopalvelujen merkitystä jokapäiväiseen elämään ei tunnisteta silloin, kun palvelu toimii moitteettomasti. Kriteeristö laaditaan Vesilaitosyhdistyksen koordinoimana konsulttityönä, jonka ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuvat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, maaja metsätalousministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Kuntaliitto. Hankkeelle on avattu omat verkkosivut osoitteessa https://mmm.fi/ vesihuoltouudistus Kirjoittaja on yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat, Tekniikka -osastolla. 11 Kuntatekniikka 2/2020 Vesihuoltopalvelujen merkitystä jokapäiväiseen elämään ei tunnisteta silloin, kun palvelut toimivat moitteettomasti. Vesilaitosyhdistyksen toimeksiannosta selvitetään konsulttityönä parhaillaan myös vesihuoltolaitosten investointitarpeita yleisellä tasolla vuoteen 2040 saakka. Maanalaisten verkostojen kunto ei näy kansalaisille kuten rakennusten rapistuminen tai liikenneväylien rikkoutunut päällyste. Askeleet eteenpäin selvillä loppusyksyllä 2020 Loppuvuodesta 2020 valmistuu muun muassa edellä mainittuihin selvityksiin ja arviointeihin osittain pohjautuva kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma, jonka osana kuvataan tarpeet säädösmuutoksille, yhteistyön tiivistämiselle, vesihuoltolaitosrakenteen vahvistamiselle, koulutukselle, tutkimukselle sekä muille tarpeellisille toimenpiteille. Hankkeen johtoja visioryhmissä on monipuolinen edustus vesihuoltoa ohjaavista ministeriöistä, vesihuoltolaitoskentästä ja keskeisistä yhteistyötahoista. Kuntaliitto on osallistunut hankkeen valmisteluun viime vuoden aikana ja osallistuu sen toteutukseen muun muassa johtoja visioryhmissä. Tarkemmin investointitarpeita tarkastellaan seuraavien 10 vuoden osalta (20202030). Selvitys kattaa sekä uusettä peruskorjausinvestoinnit vedenja jäteveden puhdistuslaitosten, vesijohto-, viemärija (vesihuoltolaitosten omistamien) hulevesiverkostojen sekä vesihuollon erikoisrakenteiden osalta. Kansalaisille ja elinkeinoelämälle välttämättömät häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja niiden riskien hallinta vaativat vesihuoltotoimialan uudistumista. Asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset palvelun laadulle kiristyvät kaiken aikaa. Tähän liittyvä julkinen keskustelu kävi vilkkaana alkuvuodesta, kun tuli esille, että jotkin kunnat selvittelevät vesihuolto-omaisuutensa uudelleenjärjestelyjä. Tavoitteena on kartoittaa eri sidosryhmien keskeiset tarpeet ja näkemykset vesihuoltolain toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta. ELY-keskukset tosin valvovat vesihuoltolain noudattamista yleisesti ja Kilpailuja kuluttajavirasto hoitaa sille kilpailulaissa ja hankintalaissa säädettyjä tehtäviä. Arvioinnissa selvitetään ne vesihuoltolain säädökset, jotka aiheuttavat käytännön työssä joko vesihuoltolaitoksilla, kunnissa tai ELY-keskuksissa tai neuvontaa tekevissä organisaatioissa eniten haasteita tai joissa on muutoin havaittu selviä kehittämistarpeita. Tämäkin selvitys valmistuu kesällä 2020 ja se tuottaa arvokasta taustatietoa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman kokoamiseen. Hyvän vesihuollon kriteeristö ja selvitys investointitarpeista Kansallisesta vesihuoltouudistuksesta erillisenä hankkeena, mutta sen ohjelmaa tukevana työnä, laaditaan niin ikään kevään 2020 aikana hyvän vesihuollon kriteeristö. Myös digitalisaation hyödyntäminen ja ilmastonmuutos haastavat vesihuollon toimijat. Kesään mennessä Kuntaliitto linjaa yhdessä kuntien asiantuntijoiden kanssa omat tavoitteensa vesihuoltolain uudistamiseen ja muuhun kansallisen vesihuoltouudistuksen jatkotyöhön. Tulevaisuuden haasteiden parempi ennakointi ja alan uudistuminen voivat luoda uutta liiketoimintaa, myös vientimarkkinoille. Vesihuoltoalan sääntelyä koskevassa selvityksessä tarkastellaan myös vesihuoltolaitosten yksityisomistuksen asemaa eräissä Euroopan maissa. Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite, jossa ehdotettiin vesihuoltolaitosten yksityisomistuksen kieltämistä lailla muilta kuin asiakasomistajilta. Niihin vastaaminen vaatii uutta osaamista ja tekniikkaa. Vesihuoltolain toimivuutta ja toimialan sääntelyä selvitetään Kevään 2020 aikana hankkeessa laaditaan arvio voimassa olevan vesihuoltolain toimivuudesta. Monin paikoin vesihuollon verkostojen kunto on kuitenkin heikko. Kriteeristö antaa myös laitoksen omistajille, viranomaisille ja asiakkaillekin työkaluja palvelutason arviointiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Johtoryhmän puheenjohtaja on maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Sen ensisijaisena tavoitteena on tukea vesihuoltolaitoksia oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Meillä on toistaiseksi katsottu riittäväksi se, että asiakkaiden omistamissa osuuskunnissa ja kuntien omistamissa vesihuoltolaitoksissa toiminta näiltä osin on käyttäjien demokraattisen valvonnan piirissä. Suomessa vesihuoltopalvelujen laatua kokonaisuutena ja esimerkiksi hinnoittelua ja taloutta ei valvo erityistehtävänään mikään virasto, vaikka kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo toimintaa omalla toimialallaan ja valtion lupaviranomaiset asettavat muun muassa raakaveden ottamiselle ja jätevesien puhdistukselle lupaehtoja. Niin ikään kevään aikana selvitetään vesihuoltoalan sääntelyä eräissä muissa Euroopan maissa
. Kaupunki päätti kuitenkin ryhtyä kehittämään kunnallista vesihuoltoa. Jyväskylän kaupunki myi vuonna 2005 vesiliikelaitoksen energiayhtiölleen 150 miljoonalla eurolla. Annettiin ymmärtää, että kyseessä olisi uusi innovaatio. . Vuonna 1880 julkinen taho omisti niistä puolet, mutta 1924 jo 70 prosenttia. Näin kierrettiin kirjanpitolakia ja korotettiin käyttöomaisuuden arvoa. Vuonna 1865 tehtailija von Nottbeck tarjosi Tampereelle yksityistä vesilaitosta periaatteella ”kaupunki ottaa riskit ja tehtailija tuotot”. Yksityistämisen ja erilaisten toimialojen yhdistämisen sijaan alaa tuntevien tulisi kehittää vesihuoltoa sen omien ominaispiirteiden pohjalta. TAPIO S. Helsingin sähkölaitoksen johtaja Bernhard Wuolle arvioi 1. Maailmanpankin johtava asiantuntija totesi 2003 heidän suuresti yliarvioineen yksityistämisen mahdollisuudet. . Kaupunki osti toimiluvan takaisin vuonna 1880. . Vuosilta 2000–16 löytyy 37 maasta 267 tapausta, joissa yksityinen omistus tai operointi on palautettu julkiseen hallintaan, kuten Berliini ja Pariisi. . Ruotsissa Tukholma aloitti kunnallisena laitoksena jo 1861, vaikka sen jälkeen muutamassa kaupungissa oli toimilupia. kasvatti myyjän voittoa ja ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. kute2_12.indd 12 1.4.2020 9.20. Tehtailija Abegg teki Helsingissä useita ehdotuksia toimiluvasta, kunnes 1871 hän sai sellaisen 75 vuodeksi. . 12 2/2020 Kuntatekniikka { Kolumni } J o vuonna 1848 John Stuart Mill määritti luonnollisen monopolin viittaamalla sekä veteen että kaasuun. Taannoin Jyväskylässä vesihuollon osittaista yksityistämistä perusteltiin vapautuvilla pääomilla ja uudella osaamisella. Siitä lähtien on kiistelty, kannattaako yhteiskunnan antaa luonnollista monopolia yksityisiin käsiin. Innovaatiotutkijat suosittavat, että ensin arvioidaan nykytila ja tunnistetaan toiminnan pullonkaulat. Lypsävää lehmää ei pidä kuitenkaan myydä. Wuolteen johtopäätöksenä oli: ”Kuntain on pidettävä käsissään niin sanoakseni vähittäiskauppa ja käytön järjestely omien rajojensa sisällä, voidakseen pysyä herrana talossaan ja edistääkseen kunnallispoliittista kehitystään.” (Kuntatekniikka 5/2018) Kansainväliset rahoituslaitokset edistivät erityisesti latinalaisessa Amerikassa yksityistä vesihuoltoa 1990–luvulla. Yhdysvalloissa monet laitokset rakennettiin yksityisillä toimiluvilla. Yrityksen oletettiin tuovan investointivarat, jotka hoidettiin lainoilla ja laitoksesta tuli yrityksen rahasampo. Tallinnassa suomalaisten neuvoja ei kuunneltu, kun laitos yksityistettiin 2001. 1800-luvulta lähtien on kiistelty, kannattaako yhteiskunnan antaa luonnollista monopolia yksityisiin käsiin. . Uuden osaamisen varjolla muutama yhdistetty energiaja vesilaitos sekä yhdistetyt ympäristöpalvelut pääkaupunkiseudulla näyttävät toimivan tavoilla, jotka haittaavat järkevän vesihuollon kehittämistä. Aikomattakaan rakentaa laitosta hän myi luvan saksalaiselle Neptun-yhtiölle, joka rakensi laitoksen 1872–76. kaupunkipäivillä vuonna 1912 kuntien liikelaitoksia kommentoimalla englantilaisen lordi Aveburyn väitteitä. Korkea hinta VESIHUOLLON ORGANISOINNIN UUDET INNOVAATIOT. Vuonna 2012 Jyväskylässä olikin merkittävästi korkeammat vesitaksat kuin muissa maamme isoissa kaupungeissa. KATKO Kirjoittaja on Tampereen yliopiston dosentti ja tietokirjailija, joka kuluneena talvena sivakoi tykkilumella
H SY kute2_13-17.indd 13 1.4.2020 9.22. Nykyisellään vesimaksut eivät kata korjausvelan kuittaamista. 13 Kuntatekniikka 2/2020 { Vesihuolto } Rahaa, osaamista ja vaaran tuntua tarjolla VESIHUOLTO KAUPAN Vesihuollon korjausvelasta 80 prosenttia kohdistuu vesija viemäriverkkoihin
Edes henkilöstökuluista ei voi juuri tinkiä. Myynnistä apua rahapulaan Vesilaitosten markkinoilla tapahtuu. Kunnallinen vesilaitos, yksityinen vesiosuuskunta tai maanomistaja saa hyödyntää pohjavesivaroja. Mitä tapahtuisi, jos kunnallisten vesilaitosten ja vesiosuuskuntien omaisuus siirtyisi yksityisomistukseen. Vedenkäyttöluvista päättää aluehallintoviranomaiset. Vesilaitokset ovat kannattavia Puhdas ja halpa vesi on suomalaiselle selviö. Tässä yhteydessä energiayhtiö on ottanut lainaa kunnalta. Vesihuolto saatetaan kokea enemmän rasitteena kuin tulonlähteenä. Jyväskylässä ensisijaisesti energiatoimialalle on haluttu lisää osaamista ja laajempaa omistajapohjaa. – Yhdyskuntien vedentarve on ensisijainen. Joissakin pienissä kunnissa on Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan käyty keskustelua vesilaitosten myymisestä ja niissä syy lienee ollut sama kuin Ähtärissä eli tarve täyttää tyhjää kassaa. Tilanne on osin päinvastainen verrattuna vuosituhannen alkuun, jolloin ostajat liikkuivat vilkkaasti. Julkisuudessa olleita Jyväskylää ja Ähtäriä yhdistää se, että molemmissa kyse on monialayhtiöistä. Kunnissa on investointitarpeita, joihin ei ole rahaa, Kuntaliitto yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale sanoo. Nyt vesihuollosta halutaan eroon, ennen kuin ongelmat tulevat silmille, Seppälä sanoo. Sitä ei yksityinen vedenottamo voi uhata, Pietilä sanoo. Eroon rasitteesta Vesihuollon infrasta ei ole monissa kunnissa pidetty Seppälän mukaan huolta, koska ei ole ollut riittäviä resursseja ja omaisuudenhallinnan osaamista. Vedenottolupia myönnetään myös kaupallisille yrityksille. Vesilaitos tarvitsee luvan, mutta veden ottamisesta ei tarvitse maksaa, Tampereen yliopiston tutkija ja vesihuoltopalvelujen tutkimustyhmä CADWESin jäsen Pekka Pietilä sanoo. kute2_13-17.indd 14 1.4.2020 9.22. Yhdyskuntien vedentarve on ensisijainen. Vesilaitosten kustannuksia ei sillä saada alemmaksi, sillä suurin osa laitosten kuluista on kiinteitä. Sitä ei yksityinen vedenottamo voi uhata, Pekka Pietilä sanoo. 14 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jukka Nortio S uomen vesivaroilla ei ole omistajaa. Energiaja vesilaitosten synergiaetuihin Pietilä suhtautuu skeptisesti. Molemmissa laitoksissa pitää olla omat asiantuntijat pyörittämässä laitoksia, Pietilä sanoo. Korko on ollut monissa tapauksissa korkeampi kuin markkinoilta saatavilta lainoilla. Keskustelu vesihuollon yksityistämisestä on nyt enemmän kuntalähtöistä. Lainoja ei lyhennetä, vaan maksetaan vain korkoa, Pietilä sanoo. Omaa vesihuoltoa ei arvosteta riittävästi. Taipaleen mukaan yksityistäminen lienee ollut keskusteluissa muissakin kunnissa kuin julkisuudessa olleissa Jyväskylässä ja Ähtärissä. Ähtärissä pääsyynä myyntiaikeille on ollut kuntatalous eli tarve saada rahaa koulujen kunnostukseen. – Kunnan lakisääteiset velvoitteet ovat vesihuollossa aivan erilaiset kuin esimerkiksi sähkönjakelussa ja kaukolämmön toimittamisessa, Paavo Taipale sanoo. Sellaisen on saanut muun muassa Lahdessa vedenottamoa ja pullottamoa rakentava H2O4U-yhtiö sekä Toholammilla toimiva Finn Spring, joka vie suomalaista vettä muun muassa Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, Venäjälle ja Kiinaan. Monissa kunnissa energiayhtiö on ostanut vesilaitoksen. lähinnä vain isommissa kaupungeissa ja muutamissa kunnissa, joissa on esimerkiksi isoja teollisia vedenkäyttäjiä, Taipale sanoo. Investointitarpeet ovat kahtalaisia: suoraan vesihuoltoon liittyvä korjausvelka ja kunnan perustoimintoihin kuten kouluihin ja muihin kiinteistöihin tarvittavat investoinnit
Vaikka laki ei velvoita omistamiseen, on tilanne kunnalle parempi, jos vesilaitos on omassa salkussa eikä yksityisellä omistajalla. Vesimaksut ovat Suomessa erittäin alhaiset. Pohjimmiltaan kyse on poliittisesta ongelmasta, kun vesimaksuja eikä veroäyriä uskalleta nostaa. Vesimaksut ylös Vesihuollon korjausvelasta 80 prosenttia kohdistuu Pietilän mukaan vesija viemäriverkkoihin. Vesilaitos on Taipaleen mukaan kunnille sekä palvelutuotannossa tarvittavaa että strategista omaisuutta, eikä pelkkä pääomaerä. Kunnallisen vesilaitoksen ensisijainen intressi on palvella kuntalaisia, eikä tehdä voittoa. Osaomistajakin haluaa sananvaltaa niin, että voittoa tulee. Tämä toki merkitsee myös kunnalle tuloa, Pietilä sanoo. Yhdelläkään suomalaisella vesilaitoksella ei ole esimerkiksi kaivuria vaan kaivuuyritykset kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksella. Tämä on kuntien päättäjien oma vika, sillä kunnat päättävät itse vesimaksuistaan, Seppälä sanoo. Kunnalla on viime kädessä vastuu vesihuoltopalveluiden toimivuudesta. Varmaa tuottoa epävarmoina aikoina Sijoittajat näkevät liiketoimintamahdollisuuden erityisesti suurten – Pienissä kunnissa vesilaitoksia subventoidaan kunnan muulla toiminnalla, Osmo Seppälä sanoo. Vaikka kunta myisi vesilaitoksensa ja vesijohtoja viemäriverkoston, sille jää lakisääteinen vastuu huolehtia vesihuollosta kunnassa. Vaikka vesilaitokset ovat julkisessa omistuksessa, niin ne käyttävät laajassa mitassa yksityisen sektorin palveluja ja osaamista. Kunnalle jää vastuu ilman valtaa Jos vesilaitos myydään osaksi tai kokonaan, vaikuttaa se kunnan toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Nykyisellään vesimaksut eivät kata korjausvelan kuittaamista. Riskittömyys houkuttelee. Pienissä kunnissa vesilaitoksia subventoidaan kunnan muulla toiminnalla. Osaomistajakin haluaa sananvaltaa niin, että voittoa tulee. kute2_13-17.indd 15 1.4.2020 9.22. Kunnallisella omistuksella tai osuuskunnalla tällaista velvoitetta ei ole. Sama koskee myös erityisosaamista kuten automaatiota ja instrumentointia. Voittoa omistajille Jos vesilaitoksia yksityistetään, pyritään vesihuoltopalveluilla tuottamaan laitosten omistajille voittoa. Osaamisen ostaminen on ihan järkevää, Pietilä sanoo. Yksityinen yritys pyrkisi maksimoimaan voittonsa ja voisi hinnoitella vesipalvelunsa sen mukaisesti. Yksityisellä sijoittajalla ei ole poliittisia pidäkkeitä vesimaksukorotuksiin. Vesihuolto tarjoaa siis varman, vaikka matalan tuoton. Vesimaksujen korotuksille on tilaa, Taipale sanoo. 15 Kuntatekniikka 2/2020 Pietilä kyseenalaistaa myös vallitsevan mantran, että suuret laitokset olisivat kustannustehokkaampia. Monet laitosten toiminnoista on ulkoistettu. Laki vaati, että vesimaksujen pitäisi kattaa kaikki vesihuollon kustannukset. Vesihuolto on myös maksurahoitteista eli vesihuoltomaksut voidaan asettaa sellaisiksi, että niillä katetaan sekä vesilaitoksen käyttökulut että saneerausvelka. Jo tämä asia perustelee kuntien omistusta, Taipale sanoo. Yksityinen sijoittaja ei tule pitkällä tähtäimellä parantamaan kuntalaisten vesipalveluja vaan tekemään omistajilleen voittoa. Jos vesilaitos yksityistetään ja yksityinen ei hoida lakisääteisiä tehtäviä, voi kunta joutua ostamaan vesilaitoksensa takaisin. Omistajaohjauksen mahdollisuudet heikkenevät tai loppuvat kokonaan. Vesilaitosyhdistyksen kanta on Seppälä mukaan se, että vesihuollon tulisi pääsääntöisesti olla julkisessa omistuksessa. Kunnan lakisääteiset velvoitteet ovat vesihuollossa aivan erilaiset kuin esimerkiksi sähkönjakelussa ja kaukolämmön toimittamisessa. Suomessa ei toistaiseksi ole mitään sääntelyviranomaista, joka estäisi tämän, Seppälä sanoo. Päinvastoin: isoissa laitoksessa byrokratia kasvaa verrattuna siihen, että pienen vesilaitoksen kymmenkunta työntekijää sopii aamukahvipöydässä päivän tehtävistä. Vesilaitosten johtajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin perustelemaan vesimaksujen korotukset ja saamaan rahaa korjausinvestointeihin, Pietilä sanoo. Näin on tapahtunut paikoin muun muassa Keski-Euroopassa
Sitä ohjaa tarve saada tuottoja, joita voidaan ohjata välttämättömiin korjausinvestointeihin. Keskustelu yksityistymisestä on Pietilän mukaan osa laajempaa ilmapiirin muutosta, jossa kunnissa etsitään uusia vaihtoehtoisia toimintamuotoja kunnalliselle vesilaitokselle. – Päättäjät ovat heränneet miettimään, mitä kannatta omistaa itse ja mikä voidaan ulkoistaa, Tero Lehtonen sanoo. Sijoituspääomaa on maailmassa paljon ja jonnekin ne pitäisi saada kiinni. Mitä kaivattua osaamista tällainen ulkopuolinen toimija toisi vesilaitostoimintoihin, Pietilä kysyy. 16 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } . Vesihuolto on luontainen monopoli, eikä täysin ongelmaton. kute2_13-17.indd 16 1.4.2020 9.23. ERITYISESTI Pohjanmaalla yleiset vesiosuuskunnat ovat tutkija Pekka Pietilän mukaan toimineet hyvin, sillä ne ovat tehneet tarvittavia investointeja ilman voitontavoittelua. Tämä näkyi viime kesänä, kun Elenia myi kaukolämpöverkkoliiketointansa kolmen kansainvälisen sijoittajan konsortiolle, kiinteistöalan neuvonantajayritys JLL Finlandin toimitusjohtaja Tero Lehtonen sanoo. Sijoittajilla on koko ajan suurempi halu hajauttaa sijoituksia uusille aloille. Liikkeellä on monenlaisia toimijoita toimialan kansainvälisistä jättiyrityksistä energiayrityksiin. Niiden huono puoli on se, että konserneissa on myös muun muassa automaatioja huoltopalveluita tarjoavia tytäryhtiöitä, joilta nämä palvelut ostetaan ilman kilpailutusta, Pietilä sanoo. Mikä sijoittajia kiinnostaa kunnallisista laitoksissa ja infrassa. Yksi syy yhtiöittämiseen on ollut yhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan se, että järjestelyjen yhteydessä kunnat ovat yliarvostaneet vesihuoltonsa arvon ja näin paikanneet tasejärjestelyin talouttaan. Myös kotimaiset ja kansainväliset eläkevakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa. kaupunkien hyvin hoidetuissa vesilaitoksissa. Toimivat osuuskunnat Sijoittajat näkevät liiketoimintamahdollisuuden erityisesti suurten kaupunkien hyvin hoidetuissa vesilaitoksissa. – Vesiosuuskunnat toimivat vesihuollon ehdoilla. Aika tarkkaan pitäisi miettiä, ennen kuin päätöksiä lähdetään tekemään. Käyttäjien omistamia vesiosuuskuntia on noin 1200 ja niiden rooli on tärkeä erityisesti haja-asutusalueella. . Osakemarkkinoilta on vaikeaa saada tuottoja, korkotaso on matala ja valtiolainojen korot ovat nollassa tai pakkasella. Tämä koskee sekä kiinteistöjä että infraa, Lehtonen sanoo. Vesilaitosyhdistyksen 290 jäsenyrityksestä 130 on kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Infrasijoittajien ostointoa hillitsee poliittinen riski eli se, että viranomaiset määräävät esimerkiksi vesimaksuille katon, joka leikkaa sijoitusten tuottoa. Tämä nostaa kysyntää ja hintoja, mikä kohtaa kuntapuolen tarjonnan. Poliittinen riski on nykyään selvästi suurempi kuin 10-15 vuotta sitten, Lehtonen sanoo. Päättäjät ovat heränneet miettimään, mitä kannatta omistaa itse ja mikä voidaan ulkoistaa. Kuntaliitto kannattaa Taipaleen mukaan sitä, että vesilaitokset pidetään kuntien tai veden käyttäjien omistuksessa. -Kansainväliset jättiyritykset kuten Veolia ja Vivendi ovat olleet liikkeellä. Monopolitoimialalla yksityistämisessä on aina haasteita, Lehtonen sanoo. Kunnallisessa infrassa on sama logistiikka kuin kiinteistöissä. Kunnalliset kiinteistöt ovat kiinnostava kohde, kun tuottoja haetaan uusista kohteista. Kiinnostus kohdistuu varsinkin niihin, missä verkoston pituus on kohtuullinen verrattuna liittyjämäärään ja veden myyntiin, Taipale sanoo. Meillä on suuri joukko vesihuoltolaitoksia, jotka eivät menisi kaupaksi. Niiden määrä on lisääntynyt samalla kun kunnallisten liikelaitosten määrä on vähentynyt. Monella isolla vesiosuuskunnalla ei ole korjausvelkaa, koska vesimaksut on mitoitettu niin, että tarvittavat korjausinvestoinnit on voitu tehdä, Pietilä sanoo
Jyväskylä etsii uusia toimintamalleja – Tässä talouden tilanteessa meidän täytyy käydä aktiivisesti läpi omistuksiamme. Harjoitamme jatkossakin aktiivista omistajapolitiikkaa, Koivisto sanoo. Kuntatekniikka 2/2020 17 . Huonot kokemukset meiltä ja muualta ovat antaneet pontta keskustelulle. Keskustelua vauhditti pitkälti se, että vesihuolto on Suomessa viimeinen sektori, johon yksityistäminen ei ole Suomessa yltänyt. JYVÄSKYLÄSSÄ selvitettiin viime vuoden lopulla, onko sijoittajilla kiinnostusta ostaa vähemmistöosuus kaupungin omistamasta Alva-yhtiöstä, johon kuuluu vesilaitoksen lisäksi lämpö-, sähköntuotantoja sähköverkkoliiketoiminta. Haluamme sinne energiasektorin osaamista ja vapauttaa pääomia eli saada rahaa. kute2_13-17.indd 17 1.4.2020 9.23. Energiayhtiömme arvo on vähintään miljardi. Energiayhtiömme arvo on vähintään miljardi, Timo Koivisto sanoo. Tavoitteena on pitää vähintään 60 prosenttia Alva-yhtiöstä. Tähän vaikuttaa osaksi huonot kansainväliset kokemukset esimerkiksi Tallinnasta, missä myytiin koko vesilaitos. Tässä talouden tilanteessa meidän täytyy käydä aktiivisesti läpi omistuksiamme. Muun muassa kotija ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat, infrastruktuurirahastot ja energiayhtiöt ilmoittivat kiinnostuksensa. -Ensi vaiheessa mukana oli toistasataa tahoa ja syvällisempiin keskusteluihin jatkoi vielä useampi kymmenen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo. Taustalla on myös Carunan tapaus, joka koetaan edelleen ongelmalliseksi. Uusia toimintamalleja etsitään Jyväskylässä edelleen, vaikka myyntiaikeet saivat julkista kritiikkiä
Kerättyä tietoa käytetään tyypillisesti prosessihäiriöiden syitä selvitellessä. Usein automaatioja raportointijärjestelmän tiedot lähetetään laskentataulukkomuodossa konsultille, joka etsii tiedoista korrelaatioita ja muutoksia eli häiriön mahdollisia syitä. Digitalisaatio ja tekoäly auttavat kuitenkin tiedon järjestämisessä. Prosessihäiriöitä on tällä tavoin mahdollista myös ennakoida, mikäli kerättyä tietoa käydään jatkuvasti läpi. 18 2/2020 Kuntatekniikka Teksti: Anna Sipilä, Teemu Koskinen V iimeisten vuosikymmenten aikana vedenpuhdistamoilla kerättävän tiedon määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Holistiset algoritmit voivat parhaimmillaan oppia joka päivä prosessista enemmän ja käydä tietoa automaattisesti läpi. Rajapintoja eri järjestelmien välille on luotu vähitellen, ja nykyistä kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa. Prosessihäiriöiden ehkäiseminen ennalta säästää työtunteja, mainetta ja käyttökustannuksia. Sen sijaan tietokoneen laskentateho riittää monimutkaisempaankin suuren tietomäärän operointiin. Tiedon määrän kasvaessa manuaalinen datan käsittely vie yhä enemVedenpuhdistamoiden lisääntynyt tiedon kerääminen on tehnyt päällekkäisistä järjestelmistä raskaita. H SY /M ar kk u O ja la { Vesihuolto } kute2_18-19.indd 18 1.4.2020 9.16. män aikaa, sillä ihminen ei ole kovin tehokas suurten tietomäärien louhintatyössä. Puhdistamoiden prosesseja on vuosien varrella laajennettu, saneerattu ja muutettu, ja näiden muutosten yhteydessä on tyypillisesti investoitu Vedenpuhdistamoiden tietoa analysoidaan tekoälyn avulla Tiedon oikeellisuus on omaisuudenhallintaa myös jatkuvatoimisiin mittauksiin ja tiedon siirtoon. Digitalisaation myötä kunnallisilla vedenpuhdistamoilla on havaittu, että vähitellen rakentuneet tietojärjestelmät eivät ole ketteriä, mietittyjä kokonaisuuksia. Suuresta tietomäärästä ei välttämättä ole vastaavaa hyötyä, vaikka siihen on panostettu sekä rahaa että työtunteja. Tekoälyhankkeen haasteena raportointijärjestelmien virheelliset tiedot Ramboll Finland Oy:n pilot-hankkeessa ”Tekoälyn hyödyntäminen jätevedenpuhdistamolla” muodostettiin algoritmi, joka analysoi kerätyn tiedon ja muodosti sen perusteella ennusteen lähtevän veden laadusta seuraavalle päivälle
On hyvä muistaa, että algoritmit eivät voi korvata ihmisiä vesihuoltoalalla. Pienikin määrä tallennettuja virheellisiä mittaustietoja voi periaatteessa pilata kaiken lopun tiedon, koska tällöin tietoon ei enää täysin voi luottaa. Tämän päivän vesihuoltoalan haasteisiin kuten sukupolvenvaihdokseen, hiljaisen tiedon siirtymiseen sekä alan houkuttelevuuteen voidaan myös vastata holistisella algoritmilla. Jokainen lukema käydään läpi ja sen oikeellisuus tarkistetaan. . Tiedon varmistaminen on omaisuudenhallintaa Ensimmäinen askel kerätyn tiedon hyödyntämisessä on tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Kirjoittajista Teemu Koskinen toimii ryhmäpäällikkönä Ramboll Finland Oy:n Vesien ja jätevesien käsittely -yksikössä Espoossa. Sininen viiva on Ramboll Finland Oy:n algoritmin antama ennuste, ympyrät ovat mitattuja arvoja (keltaiset algoritmin opetusjaksolta ja punaiset algoritmin testausjaksolta). 19 Kuntatekniikka 2/2020 Ensimmäinen askel kerätyn tiedon hyödyntämisessä on tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Myös tiedonsiirtotai automaatiohäiriöt voivat tuottaa raportointijärjestelmään virheellisiä tietoja. Mittari-investoinneista saadaan kaikki hyöty irti, kun tuotettua tietoa myös analysoidaan jatkuvasti. Onko mittarin antama tulos virheellinen, koska anturi on likaantunut. Virheellisiä lukemia ei niin sanotusti ole varaa tallentaa järjestelmiin. Hankkeen haasteeksi muodostui kerätyn tiedon laatu ja oikeellisuus. Kun käytössä on vähintään viiden vuoden historiatieto ja luotettavia jatkuvatoimisia veden laatumittauksia, ennuste on luotettava. Mittari-investoinneista kaiken hyödyn saaminen edellyttää tallennettavan tiedon laadun varmistusta; online-mittausta kannattaa käyttää hyödyksi laajemmin kuin perinteistä laboratoriomittauksen tulosta. Asiantuntijat havaitsivat tekoälyhankkeessa, että luotettavaan ennusteeseen tarvittava tietueiden lukumäärä ei ole kovin suuri. Algoritmi tuottaa monenlaisia hyötyjä laitoksille Rambollin toteuttaman tekoälyhankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että algoritmin käytössä on useita mahdollisuuksia ja hyötyjä vedenpuhdistamoille. Prosessihäiriöiden ehkäiseminen ennalta säästää työtunteja, mainetta ja käyttökustannuksia. Ammoniumtyppipitoisuus, online-mittaus jätevedenpuhdistamolta lähtevässä vedessä. Prosessiin perehtyminen ja perehdyttäminen sujuu nopeammin, kun algoritmin antamista toimenpide-ehdotuksista syntyy keskustelua usean henkilön kesken. Prosessin ohjaus on usein yksinäistä työtä, ja päätöksiä joudutaan tekemään nopeastikin. Tästä syystä kerätyssä tiedossa voi olla eri tyyppisiä epävarmuustekijöitä. Anna Sipilä on projektipäällikkö Rambollin Vesien ja jätevesien käsittely -yksikössä Kuopiossa. Kun tietoja tarkastelee ihminen, hän osaa heti jättää aikasarjasta arvot 12,4 ja huomiotta, mutta algoritmi ei osaa tätä tehdä ilman erillistä ohjelmointia. Prosessin optimointiin algoritmi antaa työkaluja niin laitokselle kuin mahdollisesti projektissa mukana olevalle konsultillekin. Jäteveden, mutta myös puhtaan veden, kanssa tekemisissä olevat jatkuvatoimisten mittarien anturit likaantuvat helposti, vaikka niitä pestäisiin ja kalibroitaisiin säännöllisesti. Useimmat puhdistamot voisivat siis hyötyä algoritmin käytöstä. Vähäisemmälläkin parametrien määrällä saatiin hyviä ennustetuloksia, kun tietoja menneisyydestä on saatavilla riittävän pitkältä ajalta ja mittaukset ovat luotettavia. Mutta kuka hyötyy virheellisen ja puutteellisen tiedon keräämisestä ja tallentamisesta. Holistinen algoritmi on päätöksenteon työkalu, jonka hyödyntäminen säästää aikaa ja resursseja ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin tehtäviin. Hankkeen löydös tukee lähtöajatusta siitä, että kerättävää suurta tietomäärää ei puhdistamoilla hyödynnetä laajasti. Ennustava algoritmi toimii lupaavasti testatuilla erityyppisillä raakadatoilla. Raportointijärjestelmään tallennettua dataa tulisi lähtökohtaisesti pitää vesihuoltolaitoksen arvokkaana omaisuutena, ja tiedon oikeellisuuden varmistaminen on omaisuudenhallintaa. Koska tietoa ei juurikaan ole hyödynnetty, niin virheellisistä tai puutteellisista tiedoista ei ole tähän mennessä aiheutunut ongelmia. Tämä onnistuu helposti toteutettavilla ja yksinkertaisilla toimintatavan muutoksilla. Teollisuuslaitoksilla taloudelliset intressit usein ajavat toimijoita olemaan tarkempia siinä, mitä raportointijärjestelmään tallennetaan. Algoritmin tuottama tieto on kuin virtuaalinen käyttöinsinööri, jonka kanssa voi pallotella ajatuksia prosessin ohjauksesta ja säädöstä. Luotettaviin online-mittauksiin yhdistettynä algoritmi antaa hyvät mahdollisuudet niin laitosten etäohjaukseen kuin henkilöstön tehokkaampaan ajankäyttöön, kun tiedon louhintaa ei enää tarvitse tehdä ihmisvoimin. Alustavien vertailujen perusteella teollisuuslaitosten vedenpuhdistamoilla kerätty tieto on lähtökohtaisesti käyttökelpoisempaa algoritmin käyttöä ajatellen. Tai onko raportointijärjestelmään tallennettu outo tulos pesun tai kalibroinnin ajalta, jolloin mittari sinänsä näyttää oikein, mutta tulos ei edusta vedenpuhdistamolla virtaavaa vettä. Algoritmi myös listaa ennusteeseen eniten vaikuttaneet muuttujat, jolloin prosessin ohjaukseen saadaan käyttötukea ja toimenpide-ehdotuksia. Samaa ajattelutapaa voi soveltaa myös kunnalliseen veden puhdistukseen. kute2_18-19.indd 19 1.4.2020 9.16. Hankkeessa havaittiin, että kunnallisella puolella raportointijärjestelmään on tallennettu melko runsaasti virheellistä ja puutteellista tietoa. He kehittävät operatiivisia ja digitaalisia palveluita vesilaitoksille
20 2/2020 Kuntatekniikka Teksti ja kuva: Jukka Nortio I nkoon Degerbyn kylä sijaitsee länsiuusmaalaisessa kulttuurimaisemassa. Kylän raittia komistaa vuonna 1932 valmistunut valkoinen empiretyylinen kirkko. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt, Rissanen sanoo. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt. Veden virtaaman optimoinnilla voidaan säästää kymmeniä tuhansia euroja vesija jätevesimaksuissa sekä veden lämmityskuluissa. Oppilaidemme ympäristöraati mietti, miten voimme voisimme säästää vettä. Oppilaat tekivät jokaisen hanan viereen muistutuslapun. Ympäristöystävälliset ratkaisut näkyvät Degerbyn koululla monipuolisesti: lämmitys hoidetaan maalämmöllä, katolle on tulossa aurinkopaneelit ja suunnitelmissa on opetuskäyttöön tuleva pieni tuulisähköä tuottava voimala. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt, Ilkka Rissanen (vas.) Inkoon kunnasta sanoo ja ihmettelee Juha Niemisen kanssa pienen muutoksen isoa vaikutusta. Nopeista kokeiluista koko kunnan hyödyksi Degerbyn koulu oli luonteva ensimmäinen kohde meille, sillä jätevesi menee täällä umpisäiliöön. Muutama sata metriä kirkon jälkeen, tien vasemmalla puolella, on kylän koulu ja päiväkoti. Siellä tapaamme Vihreä lippu -sertifikaattia kantavan Degerbyn koulun vt. Koulujen lavuaareissa käytetään tyypillisesti 3,5-5 litran virtaamaa minuutissa, keittiöissä 8 litraa minuutissa ja suihkuissa 9-10 litraa minuutissa. Ekman korostaa, että oppilailla on ympäristöraadissa valta päättää, mitä tehdään. Laitteita on erilaisten kiinteistöjen tarpeisin. Ennen uusintaa mitattiin kaikkien hanojen virtaama ja samat mittaukset tehtiin asennusten jälkeen. Niin meidän sekoittajiimme tuli vakiovirtausventtiilit. Muissa Inkoon kouluissa säästöt eivät ole olleet aivan samalla tasolla kuin Degerbyssä, koska Degerbyssä oli poikkeuksellisen vahva vedensäästöä korostava ilmapiiri. Mukana oleva ohjaava opettaja on paikalla neuvomassa, jos apuja tarvitaan. Vedenkulutus oli 1050 kuutiometriä vuonna 2016 ja nykyinen kulutus on noin 760 kuutiometriä vuodessa. Kaikkiaan parin vuoden aikana asennettiin vajaat 200 vakiovirtaussuutinta. Kun Degerbyn koulusta saatiin hyvät kokemukset, asennettiin vakiovirtaussuuttimet kunnan muihin kolmeen kouluun ja kolmeen päiväkotiin. Ne asennetaan hanan tai suihkun päähän vakiosuuttimen tilalle. Venttiilin joustava o-rengas supistaa virtauspinta-alaa paineen vaikutuksesta ja pitää virtaaman vakiona paineen vaihteluista huolimatta, Divellon tuotteita toimittavan Wassis vedensäästön myyntija markkinointipäällikkö Juha Nieminen esittelee kädessään olevaa hanasuutinta. Suuttimia joka lähtöön Inkoon kouluille ja päiväkodeille toimitetut vedensäästölaitteet ovat Divellon valmistamia vakiovirtausventtiilejä. Keittiöhanoihin niitä ei asennettu, koska siellä tarvitaan voimakasta virtausta. Vedenkulutuksen säästö on ollut 20-30 prosenttia vuodessa. Käsisuihkuissa, joissa on vaarana suuttimen rikkoutuminen, laite voidaan asentaa sekoittimen ja suihkuletkun väliin. Ensin tuli esiin se, että käytön jälkeen pitää muistaa sulkea hana. Sitten ehdotimme kunnan tekniselle puolelle, että tarvitsemme ratkaisun, jolla veden virtausta voidaan vähentää. – Vedenkulutuksen säästö on ollut 20-30 prosenttia vuodessa. Isoissa kerrostaloissa vakiovirtaussuuttimella saadaan se kute2_20-21.indd 20 1.4.2020 9.22. { Vesihuolto } Oppilaat Inkoossa eturintamassa ilmastotalkoissa Veden virtaamat kuriin Kun täältä saatiin hyviä kokemuksia, samanlaiset muutokset tehtiin myös toiseen kouluun, jossa toimin rehtorina. Sen viikoittainen tyhjentäminen on melkoinen kustannus, Inkoon kunnan controller Ilkka Rissanen. Koululla uusitiin kaikki hanat ja suihkut vakiovirtausventtiileillä. rehtorin Henrika Ekmanin. Laite on hyvin yksinkertaisen näköinen, lähes identtinen tavallisen hanasuuttimen kanssa
Kunnalle kymmenien tuhansien eurojen säästöt ovat merkittäviä ja samalla tehdään ympäristön kannalta konkreettisia tekoja. Vaikka meillä onkin puhdasta vettä hyvin saatavilla, pitää siihen suhtautua terveellä kunnioituksella. Jos tuhlaamme vettä, ei sitä välttämättä riitä ikuisesti, Rissanen sanoo. kute2_20-21.indd 21 1.4.2020 9.22. Tämä on syytä huomioida aina, kun vedensäästöä lähdetään suunnittelemaan: vakiovirtaussuuttimia ei kannata hankkia, jos virtaama on esimerkiksi viisi litraa minuutissa. Vaikka vesi on Suomessa kansainvälisesti verraten halpaa, liittyy siihen kustannuksia, joita ei aina ajatella. Yksityisellä puolella vedensäästö on otettu hyvin vastaan, mutta kunnissa tämän asian kanssa tehdään edelleen paljon töitä, Nieminen sanoo. Esimerkiksi Lohjan uimahallissa Neidonkeitaan uimalassa vedensäästö oli 20 prosenttia, Nieminen kertoo. Kun olemme saaneet tuloksia vedensäästöstä ja kertoneet niistä, kaikki ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, Rissanen sanoo. Koulujen ja päiväkotien lisäksi virastot ja toimistotilat ovat sopivia kohteita, joihin vakiovirtaussuuttimia voidaan asentaa. Suurin näistä on käyttöveden lämmitys. Näissä suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Rissanen korostaa, että kiinteistöjen käyttäjien on tärkeää olla mukana, kun vedenvirtaus lähdetään pienentämään. Palvelutaloissa, sairaaloissa ja erityisesti uimahalleissa voidaan saada merkittäviä säästöjä. Näitä hanoja ei ole miellyttävää käyttää, kun vesi roiskuu päälle, Nieminen sanoo. Olen käynyt kouluissa, joiden luokkahuoneissa virtaama on 21 litraa minuutissa. Toisessa ääripäässä ovat ylitehokkaat suihkukoneet. Kunnallisissa kiinteistöissä päiväkodit käyttävät eniten vettä. Kun vettä säästetään, säästetään myös jätevesi-, kaukolämpötai sähkölaskussa. Säästöt voivat olla kävijämäärältään suurissa uimahalleissa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, kun laiteja asennuskustannukset ovat korkeintaan muutamia tuhansia. . Jos vettä ei tule kovalla paineella, se koetaan helposti puutteeksi. Wassis vedensäästö on toimittanut vakiovirtausventtiilejä muun muassa Mäkelänrinteen uimahalliin, Upinniemen varuskuntaan, Helsingin kaupungin vuokrataloihin sekä Espoon seurakuntien, HUSin, TYKSin, Attendon ja Esperin kiinteistöihin. Säästöihin vaikuttaa paljon kiinteistön lähtötilanne eli minkälainen virtaama hanoissa on. Vakiovirtaussuuttimen asentaminen on minuutin työ: vanha suutin pois ja uusi tilalle. Käyttäjät mukaan, niin paras tulos Käyttäjiltä ei ole tullut Inkoossa negatiivista palautetta, mikä kertoo, että muutos on otettu ainakin neutraalisti vastaan. Kunnilla kirimistä Vedensäästöön liittyy käyttömukavuuteen liittyviä uskomuksia ja tottumuksia. Kysymys on kuitenkin muustakin kuin käyttömukavuudesta. Silloin säästöjä pitää etsiä ensisijaisesti käyttötavoista. Säästöjen suuruus riippuu lähtövirtaamasta sekä kaukolämmön veden ja jäteveden hinnasta. Suuttimia on kaikkiin liitosstandardeihin: lavuaareihin M24, suihkusekoittajiin puoli tuumaa, keittiölavuaarien M22-sisäkierre tai M24-ulkokierre. etu, että kaikkiin huoneistoihin saadaan samalla vettä suihkusta samalla virtaamalla. Kun tilanne on niin hyvä kuin Degerbyn koulussa, saadaan parhaat tulokset
Seuraavassa käymme läpi jätehuollon tilannetta poikkeusoloissa. Tukoksia HSY:n viemäriverkossa Koronavirustilanteen johdosta erilaisten paperien ja puuvillakuituisten hygieniatuotteiden käyttö on lisääntynyt runsaasti. Kunnallisia ja yksityisiä jätehuoltotoimijoita on kehotettu varmistamaan häiriötilannesuunnitelmiensa ajantasaisuus ja voimavaransa jätehuollon kriittisten tehtävien hoitamiseksi. Maaliskuussa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n alueella saatiin tästä konkreettinen muistutus, kun jätevedenpumppu tukkeentui. 22 2/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Koonnut: Markku Vento K oronavirustartunnan saaminen jätteiden välityksellä on epätodennäköistä. Tämän hetken tiedon mukaan tilanne ei aiheuta muutoksia kotitalouksien nykyisiin lajittelukäytäntöihin. Epidemian laajetessa voidaan joutua antamaan ohjeita ja määräyksiä jätehuoltotoimien priorisoinnista ja jätteiden keräyksestä. kute2_22-23.indd 22 1.4.2020 9.21. Jätehuollon toimijoille on annettu myös suositukset turvalliseen työskentelyyn jätteen kuljetuksessa ja käsittelyssä. Jätehuoltoyhtiöt pyrkivät turvaamaan jätehuollon palveluiden toimivuuden myös poikkeusoloissa. Jätehuollon toimintavarmuutta voi vaarantaa jätteen kuljettajien ja käsittelylaitosten henkilökunnan mahdollinen samanaikainen sairastuminen tai karanteeniin joutuminen, mikä on kuitenkin epätodennäköistä. Liian usein asukkaat laittavat käytettyjä liinoja ja nenäliinoja wc-pönttöön, jolloin seurauksena voi olla tukos. WC-pönttöön huuhdellut puhdistusliinat ja muut vastaavat hygieniatuotteet aiheuttavat helposti tukoksia viemäriputkissa ja jätevedenpumppaamoilla. Päinvastoin kuin vessapaperi, nämä tuotteet on suunniteltu niin, että ne eivät hajoaisi kastuessaan. Ympäristöministeriö sekä sosiaalija terveysministeriö ovat antaneet suositukset jätehuollon toimijoille sujuvan ja turvallisen jätehuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa. Se pp o H aa vi st o Jätehuolto on ollut koronatilanteessa etulinjassa. Henkilöstövaikutusten lisäksi kyse saattaa olla ihan yksinkertaisista kuluttajien käyttäytymisen muutoksista. HSY muistuttaakin, kun käsija muusta hygieniasta tulee nyt huolehtia erityisen hyvin, desinfioivat puhdistusliinat, nenäliinat, talouspaperit yms. tulee käytön jälkeen laittaa sekajätteisiin, ei wc-pönttöön. Kuntatekniikan toimiminen pyritään varmistamaan koronasta huolimatta Jätehuolto etulinjassa Koronavirusepidemian vuoksi kuntainfran toimimiseen kohdistuu erityisen suuria paineita
23 Kuntatekniikka 2/2020 Jätehuolto on tärkeä yhteiskunnallinen peruspalvelu, joka on järjestettävä myös poikkeusoloissa. Tyhjennä roskakori päivittäin. Lasku asukkaille Kiinteistöissä viemäriputkiin muodostuvien tukosten avaamisesta koituu lasku ja vaivaa asukkaille. Esimerkiksi Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tavoitteena on turvata erityisesti jätteen vastaanotto ja käsittely sekä jätteenkuljetukset. Myös LSJH:n poistotekstiilimyymälä Turun Kärsämäessä on suljettu toistaiseksi. Vessanpönttöä ja viemäriä tulee käyttää vain siihen, mihin se on tarkoitettu, eli sinne saa laittaa wc-paperia ja ns. Täyttynyt roskapussi suljetaan tiiviisti ja viedään polttokelpoisen jätteen astiaan. H SY WC-pönttöön heitetyt nenäliinat ja desinfiointipyyhkeet aiheuttivat pumpputukoksen HSY:n alueella maaliskuussa. Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti HSY peruuttaa suuret yleisötilaisuudet, mukaan lukien keräysautokierroksen. Keskeytys koskee neuvontatilaisuuksien järjestämistä ja vierailijaryhmien vastaanottoa sekä neuvontamateriaalien lainaamista. Mikäli jäteastian tyhjennyksissä tulee katkoksia, pakkaa jätteet tiiviisti ja säilö ne tilaan, jossa niistä ei ole haittaa terveydelle ja jossa esimerkiksi haittaeläimet eivät pääse levittämään jätteitä. LSJH:n neuvojat eivät osallistu myöskään muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Älä jätä jätteitä miehittämättömille jätteen vastaanottopaikoille, mikäli jäteastiat ovat täynnä. Myös LSJH:n asiakaspalvelu on tavoitettavissa kaikissa jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä puhelimitse ja sähköisesti. sitä itseään sekä pesuvesiä. Lounais-Suomen Jätehuolto on laatinut napakan ohjeistuspaketin asukkaille. Jätehuoltopalveluiden turvaamiseksi LSJH:n oma henkilökunta sekä asukkaille jätehuoltopalveluja tuottavat yhteistyökumppanien työntekijät on ohjeistettu huolehtimaan työturvallisuudestaan virustartuntojen ehkäisemiseksi. Sulje roskapussit hyvin joko ristiin sitomalla tai teippaamalla ennen niiden viemistä polttokelpoisen jätteen astiaan. . Asiakkaiden noutopalvelutilaukset suurille jätteille on jouduttu siirtämään myöhempään ajankohtaan asiakaskontaktien minimoimiseksi. Kaikki alueen 12 lajitteluasemaa ja kiertävät keräykset palvelevat ainakin toistaiseksi normaalisti. Laita nenäliinat ja lautasliinat toistaiseksi polttokelpoiseen jätteeseen, ei biojätteeseen. Jätehuollon ohjeita asukkaille . Vessassa on hyvä olla roskapönttö, johon voi laittaa muut roskat. HSY:n keräysautot kiertävät yleensä keväisin. Lajitteluasemalla asioiville suositellaan korttimaksua, ja asiointia suositellaan siirtämään myöhemmäksi, jos se on mahdollista. Neuvontaa saa edelleen puhelimitse ja sähköpostitse ottamalla yhteyttä LSJH:n asiakaspalveluun. LSJH:lta selkeät ohjeet asukkaille Jätehuolto on tärkeä yhteiskunnallinen peruspalvelu, joka on järjestettävä myös poikkeusoloissa. Nämä ovat palveluja, joiden jatkuvuus halutaan varmistaa valitsevissa poikkeusoloissa. LSJH vastaa kuljetusten järjestämisestä Kemiönsaaressa, Maskussa, Mynämäessä, Naantalissa, Nousiaisissa ja Raisiossa sekä Paraisten saaristoalueella ja Ruskon Vahdolla. Peruutuksista on tiedotettu asianosaisia henkilökohtaisesti. -Nykyisessä poikkeustilanteessa työntekijäresurssin kohdentaminen tukosten avaamiseen ei ole toivottavaa, toteaa yksikön päällikkö Petteri Jokinen HSY:ltä. Käytäthän korttimaksua käteisen sijaan. Alueen kuljetusurakoitsijat varautuvat mahdollisiin sairaustapauksiin ajamalla jätteenkuljetuksia etukäteen. Siirrä asiointia lajitteluasemilla, mikäli se on mahdollista. HSY:n alueella pumppaamotukokset ovat lisääntyneet hieman, mutta toistaiseksi laajamittaista ongelmaa ei ole ollut. Monet jätehuoltoyhtiöt ovat jo ohjeistaneet henkilökuntaansa ja asiakkaitaan koronavirus-tilanteen osalta sekä ryhtyneet poikkeusjärjestelyihin. LSJH:n toimistot Turun Kuormakadulla ja Salon Korvenmäessä on suljettu henkilöasioinneilta. Lajittele pakkausjätteet tehokkaasti, jotta polttokelpoista jätettä syntyy vähemmän. Jätevedenpumppaamoiden ja viemäriverkoston kunnossapidosta sekä tukosten poistamisesta huolehtii HSY, mutta tukoksista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Neuvontatoiminta on keskeytetty toistaiseksi. Kodin vaarallisia jätteitä, rikkinäisiä sähkölaitteita ja metalliromua keräävät autot keräävät kerralla paikalle runsaasti ihmisiä. Koronavirustilanteen aikana nenäliinat tulee toistaiseksi laittaa sekajäteastiaan, ei biojätteeseen. kute2_22-23.indd 23 1.4.2020 9.21. Erikoisjätteen keräys siirtyi syksyyn HSY on joutunut siirtämään jokakeväiset romumetallin ja muiden vaarallisten jätteiden ja sähkölaitteiden keräykset syksyyn. Sairastuneen jätteet on kerättävä omaan roskakoriin, joka on päällystetty pussilla. Poikkeuksia osaan palveluista Jätehuollon henkilökunnan työturvallisuuden ja terveenä pysymisen varmistamiseksi sekä kriittisimpien peruspalveluiden turvaamiseksi Lounais-Suomen jätehuollossa on päädytty tiettyihin poikkeusjärjestelyihin. Tämän vuoksi on mahdollista, että LSJH:n alueella jäteastioiden tyhjennyspäivät siirtyvät normaalista ajankohdasta +/1–2 päivällä
Säävarmojen sähköverkkojen rakentamistapa on joutumassa entistä tarkempaan syyniin. Tämä on saanut monen jo pohtimaan, onko hyvä toimitusvarmuus juuri omalla kohdalla hintansa väärti. Moni on alkanut pohtia ratkaisujen hintaa sekä kuluttajien että verkkoyhtiöitten kannalta. Verkkoyhtiöoille on asetettu velvoite sähkökatkojen keston rajoittamisesta kaupunkialueilla kuuteen tuntiin, haja-asutusalueilla 36 tuntiin. Kustannustehokkuuden arviointi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, edullisuus on tapauskohtaisia esimerkiksi maastosta riippuen. Maakaapeloitua verkkoa pidetään yleisesti sekä toimitusvarmimpana että kalleimpana ratkaisuna. TEMin esityksen mukaan verkkoyhtiöiden olisi huomioitava muutkin toimitusvarmuutta lisäävät keinot kuin siirtokapasiteetin lisääminen tai verkkojen maakaapelointi. 24 2/2020 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Heikki Jaakkola T yö ja elinkeinoministeriö TEM esittää sähkömarkkinalakiin päivitystä, joka velvoittaisi verkkoyhtiöt etsimään kevyempiä keinoja verkkojen kehittämiseen. Maakaapelointi onkin helppo nähdä maksimituottoja tavoittelevien verkkoyhtiöiden etuna; yhtiölle sallittu tuotto on sidottu verkon arvoon, mikä on tällöin suurimmillaan. Verkon ”yhteisvastuullisesti” maksavien asiakkaiden kannalta tilanne voi olla toinen. Esitys antaisi Energiavirastolle vallan puuttua yhtiöiden suunnitelmiin, ja kallista maakaapelointia TEM esittää päivitystä sähkömarkkinalakiin Siirtohinnan korotukset kuriin Verkon toimitusvarmuuteen suunnitellaan kevyempiä ratkaisuja, energiavirasto voi puuttua maakaapelointiin. Verkkoon tehdyt suuret investoinnit näkyvät samalla siirron hinnassa. Maakaapeloinnin/ilmajohdon kusSo nj a El or an ta Virasto voisi jatkossa määrätä yhtiöt muuttamaan suunnitelmiaan, jos tarjolla on maakaapelointia kevyempiä vaihtoehtoja. kute2_24-25.indd 24 1.4.2020 9.19. pitäisi korvata mahdollisuuksien mukaan kustannustehokkaammilla ratkaisuilla. Käytännössä verkko voidaan toteuttaa joko maakaapeloinnin tai ilmajohtojen avulla. Hyvän toimitusvarmuuden myötä riski sähkökatkojen aiheuttamista kustannuksista on samalla pienimmillään. Yhtiöt ovat itse saaneet valita keinot, joilla tavoitteisiin päästään
Jänniteportaat vertautuvat tiestöön Myös Karjola haluaisi tehostaa asiakkaiden kuulemista verkkoyhtiön päätöksenteossa. Taajama-alueilla onkin parhaillaan menossa isoja kaapelointihankkeita, Tero Karjola kertoo. Lähes uusia, hyvässä kunnossa olevia yhteyksiä ei olla korvaamassa kaapeloinnilla, säävarmuuteen pyritään linjoilla leveitten johtokatujen avulla. Helpoiten tämä olisi ehkä toteutettavissa verkon matalajänniteportaassa eli jakelumuuntajan ja kuluttajien välisessä ”viimeisessä mailissa”. Ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia jo pelkästään maaston takia. Virasto voisi jatkossa määrätä yhtiöt muuttamaan suunnitelmiaan, jos tarjolla on maakaapelointia kevyempiä vaihtoehtoja. Verkolla on pituutta noin 3000 km, matkan varrelle mahtuu sekä kaupunkialuetta että saaria, järviä, metsää ja maaseutua. Yhtiö on toteuttanut myös sekaverkkoratkaisuja, missä saman yhteyden varrella on sekä maakaapelointia että ilmajohtoja. Monissa tapauksissa joko kaapelointi tai ilmajohto voi olla paikallisen ympäristön takia ainoa vaihtoehto. -Kestää parisenkymmentä vuotta ennen kuin uusi, syntyvä puusto alkaa häiritä johtoja. Ratkaisu on edellyttänyt sopimuksia metsien raivaamisesta maanomistajien kanssa. Hallitusohjelmaan on jo kirjattu tavoite sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi. Verkkoasiakkaiden suuren määrän takia asiakaskohtaisia ratkaisuja tai edes asiakasryhmien kuulemista on Karjolan mukaan vaikea toteuttaa keskijänniteportaaseen liittyviä ratkaisuja tehtäessä. Sähkömarkkinalakiin haetaan muutosta Nykyisen sähkömarkkinalain tullessa voimaan moni näki riskinä lähinnä verkkoyhtiöiden ali-investoinnit. Verkkopalvelujen liiketoimintajohtaja Tero Karjola kertoo Imatran ja tämän lähikunnat kattavalla verkolla olevan noin 25 000 asiakasta. TEM:n esityksessä kompensointiaika pidennettäisiin kahden valvontajakson mittaiseksi eli kahdeksaan vuoteen. kute2_24-25.indd 25 1.4.2020 9.19. Helppoa tämä ei ole edes matalajänniteportaan yhteydessä. Esityksen mukaan verkkoyhtiöiden olisi huomioitava muutkin toimitusvarmuutta lisäävät keinot kuin siirtokapasiteetin lisääminen tai verkkojen maakaapelointi. Ministeriö on lähettänyt lausunnolle esityksen, joka muuttaisi nykyistä sähkömarkkinalakia. Sähkön siirron hinnankorotuksiin esitetään 12,5 % kattoa nykyisen 15 % sijaan. Verkon jänniteportaat vertautuvat kantateihin, kunnalliseen tiestöön ja lopulta pienimpiin kotiteihin. -Sekaverkossa on omat haasteensa, mutta meille tämä on sopinut hyvin. Vaatimukset olivat kovia etenkin maakuntien pienille verkkoyhtiöille, joiden piti löytää rahaa mittaviin investointeihin. Hyvä esimerkki asian kanssa painivasta yhtiöstä on Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy. Nyttemmin katse on kääntynyt toiseen suuntaan. tannustehokkuuden vertailu ei kuitenkaan ole niin yksioikoista mitä monessa yhteydessä on annettu ymmärtää. Energiaviraston rooliin halutaan samalla olennainen päivitys. Johtokatuja on tarkoitus leventää normaalista kymmenestä metristä neljäänkymmeneen metriin. Karjolan mukaan maakaapeloinnin ja ilmajohdon kustannustehokkuudesta on kuitenkin mahdotonta antaa mitään joka paikkaan sopivaa tuomiota. Verkon pienjänniteportaasta vähän yli puolet on maakaapeloitu, keskijänniteportaasta noin neljäsosa. Koska siirtohinta on sidoksissa verkon arvoon, säävarmuuteen pitäisi jatkossa pyrkiä mahdollisimman kevyillä verkkoinvestoinneilla. Esimerkkeinä kevyemmistä keinoista nostetaan esiin kulutusjoustot, sähkövarastot ja energiatehokkuuden parantaminen. Karjola vertaa verkon kehittämistä tiestön ylläpitoon. Pidemmän aikavälin toivotaan johtavan tasaisempiin siirtomaksuihin. Velvoite voi johtaa rajuihin korotuksiin esimerkiksi silloin, jos seuraavan valvontajakson aikana tuottoa on kerättävä alijäämän kompensoinnin ohella tuleviin verkkoinvestointeihin. Neuvotteluja on helpottanut se, että maapohja ja jatkossa syntyvä puusto jää omistajan omaisuudeksi. Taajama-alueilla säävarmuus toteutetaan maakaapeloinnilla tämän toimitusvarmuuden takia. 25 Kuntatekniikka 2/2020 Esityksen mukaan verkkoyhtiöiden olisi huomioitava muutkin toimitusvarmuutta lisäävät keinot kuin siirtokapasiteetin lisääminen tai verkkojen maakaapelointi. Toimitusvarmuuden kannalta olennaisempi jänniteporras on kuitenkin keskijänniteverkko, jonka piirissä voi olla satoja tai joillain verkkoyhtiöillä tuhansiakin asiakkaita. Puuston raivaaminen onkin Karjolan mukaan ollut nopea ja edullinen keino säävarmuusvaatimuksiin vastaamiseksi. Maakaapelointia ajatellen verkkoalueella on sekä vaikeaa että tavanomaista maastoa. -Yksi haluaisi sijoittaa rahansa maasturiin, jolla pääsee ajamaan kuoppaistakin tietä; toinen haluaa kalliimman mutta laadukkaan tien, missä pärjää henkilöautollakin. Tapauksissa, joissa yhtiöt ovat perineet valvontajakson kuluessa liian vähän tuottoa, tämä on ollut pakko kompensoida seuraavan valvontajakson aikana. Virastolle esitetään toimivaltaa valvoa verkkoyhtiöitten ratkaisujen ”kustannustehokkuutta”. Ilmajohdot hyvässä kunnossa Yhtiöllä on etenkin taajamien ulkopuolella paljon ilmajohtoja, joihin on Karjolan mukaan panostettu paljon vuosituhannen alussa. -Tällöin käytössä voi olla jo uutta siirtotekniikkaa, esimerkiksi tasasähköyhteyksiä. . Sähkökatkoista noin 80 % johtuu keskijänniteportaan vikatilanteista. Jo muutamia pihoja yhdistävän tien varrella voi olla monenlaista näkemystä siitä, kuinka hyvään kuntoon raitti pitäisi laittaa. TEM on parhaillaan toteuttamassa hallituksen tavoitetta
K uv a: Se pp o H aa vi st o kute2_26-29.indd 26 1.4.2020 11.40. 26 2/2020 Kuntatekniikka { Energia } Energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole vain yleisen hyvän edistämistä: tulokset näkyvät myös kunnan käyttömenojen ja päästöjen vähenemisenä
kute2_26-29.indd 27 1.4.2020 11.40. 27 Kuntatekniikka 2/2020 Kunta-alan energiatehokkuussopimus vauhdissa MUKAAN EHTII VIELÄ Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on lähtenyt hyvin liikkeelle. Sopimuksen kattavuus on asukasluvulla mitattuna jo noin 73 prosenttia
Puhtain kilowattitunti on säästetty kilowattitunti Energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu parantamaan energiatehokkuutta ja mahdollisuuksien mukaan myös lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Energiatehokkuussopimus on myös syksyllä 2019 työnsä valmiiksi saaneen TEM:n energiatehokkuustoimikunnan arvion mukaan tärkein yksittäinen keino saavuttaa Suomen energiatehokkuustavoitteet. KETS on hyvä keino kehittää kunnan energiajohtamista ja samalla pienentää käyttömenoja ja päästöjä. Mittava säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä. Vuoden 2025 energiansäästötavoitteesta (459 GWh/vuosi) oli vuoden 2018 loppuun mennessä Usein pienistä puroista kasvaa virta. Säästö vastaa noin 1,3 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä 2018. Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat suomalaisyritykset ja kunnat ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla (TWh) vuosina 2017-2018. 28 2/2020 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Vesa Peltola L isää energiatehokkuussopimukseen liittyjiä kuitenkin tarvitaan, sillä tavoitteena on vähintään 75 prosentin kattavuus. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. kute2_26-29.indd 28 1.4.2020 11.40. Sopimukseen ehtii liittyä vielä 2020 aikana. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Toimenpiteitä voi tunnistaa esimerkiksi kiinteistöjen energiakatselmuksella ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksella. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen on liittynyt jo 90 kuntaa ja 6 kuntayhtymää. Hyviä tuloksia kunta-alalta Myös kunta-alan energiatehokkuussopimuksella on saatu aikaan sekä huomattavia energiaja kustannussäästöjä. Nykyinen, vuoteen 2025 jatkuva energiatehokkuussopimus on jatkoa vuosien 2008–2016 energiatehokkuussopimukselle. Sopimukseen liittyneiden toimijoiden vuosina 2017-2018 toteuttamat 7 500 energiatehokkuustoimea vähentävät vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia. Suomessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano perustuu vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, joista on saatu hyviä kokemuksia jo edelliseltä sopimuskaudelta. Valitsemillaan toimenpiteillä kunta voi pienentää käyttömenoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kytkeä energiatehokkuuden kiinteämmin osaksi kunnan tai kuntayhtymän johtamista. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energiaja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa
29 Kuntatekniikka 2/2020 Energiavastuuhenkilöiden verkosto vauhtiin 2020 KUNTALIITON vuoden 2020 alussa perustama Energiavastuuhenkilöt-lista on tarkoitettu kunta-alalla organisaation energiantuotannon ja/tai käytön kokonaisuudesta vastaaville henkilöille. Yksittäinen kunta liittyy energiatehokkuussopimukseen täyttämällä ja allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Usein pienistä puroista kasvaa virta. . Liittymistä varten kunnan tai kuntayhtymän pitää mm. Kirjoittaja on energia-asiantuntija Suomen Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat, Ympäristö -osastolla. Energiatehokkuussopimus on nimestään huolimatta juridiselta luonteeltaan tavoiteohjelma. Vapaaehtoinen menettely säilyy vain liittyjien aktiivisuudella Energiatehokkuussopimusten menestys syntyy laajasta kattavuudesta, tehokkaista energiansäästötoimenpiteistä ja niistä raportoiduista energiansäästöistä. Tekniset toimenpiteet edellyttävät investointeja tai laitehankintoja, kun taas käyttötekniset toimenpiteet ovat erilaisia asetusarvoja käyttöaikamuutoksia. saavutettu 29 prosenttia (130 GWh/ vuosi). Toimenpiteitä toteutettiin vuonna 2018 yhteensä 422, ja investointeja tehtiin yhteensä 6,7 miljoonalla eurolla. Listalla voidaan käydä keskustelua ajankohtaisista energia-asioista ja tiedottaa hyödyllisistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Energiavirasto, apunaan Motiva, seuraa sopimusten tuloksia toimialakohtaisesti. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmastoja energiapakettia, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimukseen ehtii liittyä vielä vuoden 2020 aikana, sillä alkuperäistä takarajaa siirrettiin vuodella kattavuusminimin saavuttamiseksi. Tätä nykyä on tarjolla pitkälti toistakymmentä erilaista kansallista ja kansainvälistä verkostoa, joiden toiminnan vaikuttavuuden arviointi on työlästä, joskus jopa mahdotonta. Mukana on sekä teknisiä että käyttöteknisiä toimenpiteitä. Verkkopalvelun Usein Kysytyt Kysymykset antaa lisätietoa mm. Pelkkä liittyminen tai hyvät aikomukset eivät siis riitä, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä ja raportoitua energiansäästöä. Energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole vain yleisen hyvän edistämistä: tulokset näkyvät myös kunnan käyttömenojen ja päästöjen vähenemisenä. Energia-asioiden merkitys kasvaa muun muassa EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) vuoksi, joten kasvavalle kunta-alan energiatiedonvaihdolle on tarvetta. Listalle voi kuulua kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Yhteensä toimenpiteillä oli saavutettu 2,8 miljoonan euron vuosisäästöt. Sen rikkomisesta ei seuraa sopimussanktioita. asettaa itselleen vähintään 7,5 prosentin energiansäästötavoite vuoteen 2025. Miten energiatehokkuussopimukseen liitytään. Se hyödyttää paitsi liittyjää myös koko Suomea. Vaikuttavuuden arvioinnissa energiatehokkuussopimukset eroavat raportoinnin ansiosta edukseen monista muista verkostoista. Yksityiskohtaisesti velvoitteet kuvattu energiatehokkuussopimusten verkkopalvelussa, josta on ladattavissa sekä energiatehokkuussopimus ja liittymisdokumentti. Listaan voi liittyä osoitteessa http://listserv.kuntaliitto.fi/mailman/listinfo/energiavastuuhenkilot-l Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista: www.energiatehokkuussopimukset.fi Usein Kysytyt Kysymykset: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/ukk/ Kunta alan energiatehokkuussopimuksen 2017–2025 tuloksia https://www.youtube.com/ watch?v=CCErfrzeR0s Toimenpiteillä oli saavutettu 2,8 miljoonan euron vuosisäästöt. Myös kuntaomisteisen tytäryhteisön palveluksessa oleva henkilö voi kuulua verkostoon, jos vastuu tytäryhteisön energia-asioista kuuluu henkilön toimenkuvaan. Säästötoimenpiteistä arvioidaan olevan voimassa vuoden 2025 lopulla vielä noin 117 GWh/vuosi (25 %). kute2_26-29.indd 29 1.4.2020 11.40. Jokainen sopimukseen liittyvä ja sitä toteuttava kunta on tärkeä, jotta myös sopimuksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet eikä synny tarvetta korvata kunta-alan sopimusta energiansäästölailla tai muilla pakkokeinoilla. Energiatehokkuussopimus on mahdollistanut ja mahdollistaa Suomessa joustavan, toimijoiden olosuhteet huomioon ottavan toimeenpanon energiatehokkuusdirektiiville, jonka velvoitteet muutoin voisivat olla lakisääteisiä. kuntien tytäryhtiöiden liittymisestä. EU:n vuoden 2030-paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta. Jos resurssit rajoittavat osallistumista energiaja ilmastotyöhön, energiatehokkuussopimukseen liittymistä kannattaa kuitenkin harkita vakavasti. Runsauden pulaa energiaja ilmastotyömahdollisuuksissa Erilaisia energiaja ympäristöalan yhteistyömahdollisuuksia on kunnille tarjolla runsaasti, ehkä liikaakin. Raportoiduilla säästöillä voidaan osoittaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan sopimusjärjestelmän toimivuus EU:n komission suuntaan. Vuosina 2017–2018 tehokkaimpia kunta-alan energiatehokkuustoimenpiteitä ovat olleet energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa, lämmön ja ilmanvaihdon säätö sekä LED-valaistukseen siirtyminen
Yksi kansainväliseen joukkokanteeseen osallistujista saattaa olla Espoo, joka osti kartelliaikana kuorma-autoja yli 14,3 miljoonalla eurolla. 30 2/2020 Kuntatekniikka { Hankinnat } Isot kuorma-autojen valmistajat sopivat kartellista 1997 Espoo pohtii hakevansa miljoonakorvausta Sadat tuhannet kuorma-autonomistajat ympäri Eurooppaa ovat haastamassa hintakartellin vuoksi kuorma-autovalmistajia oikeuteen. kute2_30-31.indd 30 1.4.2020 9.19. Jani Sipiläisen (vas.) ja Kari Sirviön välissä on yksi kartelliaikana hankittu Mercedes-Benz, joka on yhä kaupungin ajoissa
Suomessa vähän kokemusta Suomessa joukkokanteista on vain vähän kokemusta. Syksyllä 2019 kansainvälisen asianajotoimiston edustaja otti yhteyttä Sirviöön. EU:n kilpailukomission mukaan valmistajat sopivat tuona iltana hintakartellista. Taulukon alimmaiselle riville saatiin autojen yhteenlaskettu hankintasumma. Näin kunta ei ole oikeudenkäynnissä kantajana. Traficomilta saimme luettelon omistamistamme ajoneuvoista. Helmikuun loppuun mennessä Myllymäki oli tehnyt sopimuksen parin kunnan kanssa, Aho yhden. Niitä käytettiin myös tässä kartellikiistassa, kun Saksassa Göttingenin kaupunki haastoi itse MANin oikeuteen. Sovittelu vaihtoehtona Yhtenä vaihtoehtona oikeudenkäynneissä ovat sovittelut. kute2_30-31.indd 31 1.4.2020 9.19. Muistan uutiset kartellista, mutta ei meille tullut silloin mieleenkään, että voisimme hakea kohonneiden hintojen vuoksi valmistajilta korvausta, Espoon kaupungin logistiikkajohtaja Kari Sirviö kertoo. Selvitystyöhön kului eri ihmisiltä Espoossa noin viikon verran työaikaa. Aho kysyi, haluaisiko Espoo lähteä siihen mukaan. Muutama muukin kunta tutkii asiaa. Se tarkoittaisi Espoon tapauksessa 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi muutamia autoja oli liikuntatoimella, viherkunnossapidolla ja geotekniikalla. Se maksaa autonomistajille etukäteismaksun heti ja myöhemmin mahdollisesti saatavasta korvauksesta osan. . Joukko oli vaikutusvaltainen: heidän edustamansa yhtiöt hallitsivat yhteensä noin 90 prosenttia Euroopan kuorma-automarkkinoista. Suomessa kuntien kiinnostus on ollut vähäistä. 31 Kuntatekniikka 2/2020 Teksti ja kuva: Sari Järvinen O li tammikuu vuonna 1997, kun viisi kuorma-autovalmistajaa tapasi brysseliläisessä hotellissa. Hausfeldiä Suomessa edustava Tapio Aho kertoi valmistelevansa ryhmäkannetta autovalmistajia vastaan. Entä jos joukkokanne hävitään, päätyvätkö kunnat jälleen maksamaan oikeudenkäyntikulut. Espoossa kuorma-auto vaihdetaan keskimäärin 10-12 vuoden välein, joten moni kyseisistä autoista oli jo ehditty myydä, mutta nekin kelpasivat kanteeseen mukaan. Yli 30 kuntaa haki korvauksia yhtiöiltä, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi ne. Korvaussummaa ei kerrottu julkisuuteen. Riskejä matkassa Ympäri Eurooppaa joukkokanteisiin on koottu satojen tuhansien autoilijoiden korvausvaatimuksia. Ajoneuvovalmistajat ovatkin vedonneet siihen, että autonomistajat eivät ole itse kärsineet, vaan siirtäneet vahingon asiakkaidensa maksettavaksi. Markkinaoikeus tuomitsi Stora Enson, Metsäliiton ja UPM-Kymmenen raakapuun hintakartellin vuoksi vuonna 2009. Tästä vähennettäisiin asianajotoimiston palkkio. Hausfeld on ilmoittanut tavoitteekseen hintakartellioikeudenkäynneissä hakea kymmenen prosentin korvausta. Se oli ostanut saksalaiselta autovalmistajalta kartelliaikana 14 paloautoa ja jätteenkuljetusautoa. Kartelli paljastui vasta vuonna 2011, kun MAN käräytti kollegansa. Asia saatiin sovittua. Suomalaisten vaatimukset käsitellään Amsterdamissa, jonka tuomioistuimilla on kokemusta vastaavanlaisista joukkokanteista. Selvitystyö vei viikon Palvelupäällikkö Jani Sipiläinen selvitti, paljonko Espoo oli hankkinut vuosina 1997-2013 yli kuuden tonnin painoisia kartelliin kuuluvien ajoneuvovalmistajien kuorma-autoja. Jos korvausta saataisiin viisi prosenttia, se merkitsisi yli 700 000 euroa rahaa kaupunkilaisten hyväksi. Sen mielestä kunnat eivät pystyneet osoittamaan, että niille olisi kartellista koitunut vahinkoa. Kannetta varten piti saada selville kuorma-auton rekisterinumero, ostopäivä ja -hinta, mielellään myös rungon numero. Maaliskuun alussa kartellioikeudenkäynnit olivat kesken lukuun ottamatta Espanjan välimiesoikeutta. Siitä oli apua, Sipiläinen kertoo. Siellä autonomistajat voittivat ja korvaussummaksi määrättiin viisi prosenttia ajoneuvon ostohinnasta. Selvitystyön perusteella löytyi 150 kuorma-autoa, DAFFia lukuun ottamatta kaikkia kartellimerkkejä. amerikkalaisilta pääomasijoittajilta. Kaikkein vanhimpien ajoneuvojen tietoja ei enää löytynyt, mutta muuten saimme tiedot kasaan. Se oli 14,3 miljoonaa. Sirviön tiedossa oli, että Oulussa, Mikkelissä ja Tampereella harkitaan osallistumista. Saksassa julkinen taho, posti ja puolustusvoimat ovat todella vahvasti mukana, TranAtlantista edustava Matti Myllymäki kertoo. Rekkakartellin joukkokannetta varten autonomistajilta ei pyydetä selvitystä siitä, millaista vahinkoa kohonneiden ajoneuvojen hinnat ovat heidän toimintaansa vaikeuttaneet. Hausfeldin ajamassa eurooppalaisessa joukkokanteessa asianajotoimisto kerää autonomistajien korvausvaatimuksia yhteen ja toimittaa ne eri puolilla Eurooppaa käytäviin oikeudenkäynteihin. Kuntien maksettavaksi jäivät kalliit oikeudenkäyntikulut. Hausfeld hakee kymmenen prosentin korvausta Espoossa ajoneuvotiedot kerättiin Excel-taulukkoon. Toinen vaihtoehto on myydä vahingonkorvausvaatimukset TransAtlantis Funding Lux S.á.r.l:lle. Suurin ryhmä kartelliaikana hankitusta kuorma-autokalustosta oli käytössä katuylläpidolla ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Voi olla, että osa muistaa puukartellin ja epäröi sen vuoksi mukaantuloa, Aho pohtii. Euroopan komissio totesi DAFin, Daimlerin (Mercedes-Benz), Ivecon, MANin, Scanian ja Volvon/Renaultin syylliseksi hintakartelliin. Sen seurauksena kuorma-autojen hinnat nousivat 10 20 prosenttia. Rahoituksen toiminnalleen TransAtlantis on saanut pääosin Jos joukkokanne hävitään, päätyvätkö kunnat maksamaan oikeudenkäyntikulut
Koko sopimusajan käytössä Oppimisalustan aineisto on käyttäjän Ajoratamerkinnät viimeistelevät päällysteurakan. Nyt kehitettävä oppimisalusta kokoaa yhteen hankinta-asiakirjojen termejä, viittauksia, liiteasiakirjoja ja laatuvaatimuksia ja avaa niitä helposti ymmärrettävään muotoon. Viime vuosina mukaan ovat tulleet vielä sähköisen hankinnan vaatimukset, jotka osaltaan edellyttävät lisäosaamista. On tunnistettu, että esimerkiksi päällysteen laatuun ja laadunvalvontaan liittyvät normit ja ohjeet ovat vaikeasti ymmärrettäviä ja niiden avaaminen siten, että kaikki osapuolet ymmärtävät vaatimukset samalla tavalla, olisi hyödyllistä. 32 2/2020 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Teksti: Anne Valkonen, Matti Honkonen, Kuvat: Anne Valkonen L aki julkisista hankinnoista, Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossaja puhtaanapidosta, Tieliikennelaki, ValtioneuUutta alustaa kehitetään helpottamaan päällysteurakan hankintaa Osaamista halutaan lisätä Päällysteurakan tarjouspyyntöaineisto on yleensä laaja kokonaisuus, jonka hallitseminen vaatii sekä hankintateknistä että hankinnan kohteen tuntemista. voston asetusrakennustyön turvallisuudesta, Asfalttinormit, InfraRYL, EN-standardit ovat asiakirjojen liitteitä, joihin päällysteiden hankinta-asiakirjoissa viitataan. Näiden liitteiden uumenissa on paljon asioita, jotka oleellisesti liittyvät hankintaan, mutta joihin ei asiakirjoja valmisteltaessa ehditä paneutumaan, tarkastamaan tai käymään läpi riittävällä tarkkuudella. kute2_32-34.indd 32 1.4.2020 11.41
Saumojen tiiviyden varmistaminen lisää myös oleellisesti päällysteiden käyttöikää. Myös päällysteen laatuvaatimuksia säätämällä saadaan esimerkiksi liittymäalueille ja pysäkeille lisää kestävyyttä. käytössä koko sopimuksen ajan ja se on koska tahansa käytettävissä, myös takuuaikana, jolloin usein herää kysymyksiä esimerkiksi takuuajan vaatimuksista, niiden soveltamisesta ja erilaisista korjaustavoista. Välillä tilaajienkin olisi hyvä pysähtyä miettimään, tilataanko samalla tavalla kuin aina ennenkin, vai voidaanko jotain tehdä toisin. Muuttujia tulee aina matkan varrella, mikä on normaalia, eikä niihin kaikkiin voi aina ennakkoon varautua. Siinä tilaajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä urakoitsijan esitys. Mielestäni on tärkeää, että tilaajalla on oikea käsitys jo tarjouspyynnössä urakan työmääristä, käytettävistä raaka-aineista ja niiden laatuvaatimuksista, päällystetyypeistä ja eri työmenetelmistä. Uusien työntekijöiden perehdytykseen Oppimisalusta mahdollistaa myös aineiston käytön uusien työntekijöiden perehdytyksessä, vaikka sen ensisijainen tarkoitus onkin ohjata valitsemaan päällystyskohteisiin tarkoituksenmukainen päällyste ja sille oikeat laatuvaatimukset sekä lisätä hankkijan osaamista päällysteisiin liittyen. Kirjoittajista Anne Valkonen työskentelee Via Blanca Oy:ssa, Matti Honkonen GRK Road Oy:ssa. Ne vaativat mahdollisesti jotakin erityistä, mitä tarjouspyynnössä ei ole ollut, mutta ne voi hoitaa lisätyötarjousten kautta. urakan toden mukaisesti. Se auttaa urakoitsijoita resursoimaan ja hinnoittelemaan ko. Tämän saavuttaminen vaati tilaajilta paneutumista ja pitkäjänteisyyttä päällysteiden suunnitteluun, tilaamiseen ja teettämiseen. Hankkijan täytyy paneutua erilaisiin laadunosoitusvaihtoehtoihin ja vaatimuksiin. Aineisto esitetään tekstinä, kuvina, videoina tai audiotiedostoina. On tärkeää huomioida se, että aina se halvin päällyste ja menetelmä ei ole pitkällä tähtäimellä kuitenkaan se edullisin vaihtoehto. Uutta pintaa tiedossa. Videoja audiotiedostojen sekä kuvien ja tekstin yhteiskäyttö nopeuttaa ja parantaa asian oppimista. Normit ja ohjeet mahdollistavat päällysteen laatuvaatimusten asettamisen usealla eri tavalla. Oppimisalustan tuotannosta vastaa Via Blanca Oy. Verkkohalkeama tarvitsee uutta pintaa. Erityisen hyödyllistä on paneutua esimerkiksi vilkkaiden katujen tai kävelyja pyöräilyväylien kiviaineksen vaatimuksiin. Paikkaa paikan päällä. Digitaalinen oppimisalusta kokoaa tiedon helposti käytettävään muotoon. 33 Kuntatekniikka 2/2020 Selkeys valttia urakoitsijan näkökulmasta Hyvän ja onnistuneen päällysteurakan perusta on hyvin laadittu, yksiselitteinen tarjouspyyntö, joka antaa urakoitsijoille selkeän käsityksen urakan kokonaisuudesta; aikataulusta, määristä ja laatuvaatimuksista ja takaa myös tilaajalle vertailu kelpoiset urakkatarjoukset. Aineisto tuotetaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja päällystelaboratorioiden kanssa. Selkeän kilpailutuksen jälkeen on tilaajan ja urakoitsijan hyvä lähteä viemään urakkaa yhdessä eteenpäin, sillä sen suorittaminen on aina tiimityötä. kute2_32-34.indd 33 1.4.2020 11.41. Monissa kunnissa päällystysbudjetit ovat nykyään hyvin pieniä ja sen vuoksi olisi erittäin tärkeää suunnitella niiden vähien rahojen tehokas käyttö todella tarkasti ja miettiä, miten saadaan paras vaikuttavuus ja palvelutaso aikaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hankintatekniikan kehittymisen lisäksi myös päällysteen raaka-aineiden ja valmiin päällysteen laatuvaatimukset ovat kehittyneet. Oppimisalustan tavoitteena on lisätä helpolla tavalla kaikkien osapuolien päällystealan osaamista ja näin mahdollistaa koko alan nopeampi kehittyminen
Ratkaisut kunnille • Autori Katujen kunnossapito • Autori Ympäristön kunnossapito • Autori Laadunvalvonta • Autori Päällystys ja paikkaus • Autori Tiemerkinnät • Autori Ulkovalaistus • Autori 360-Google StreetView kuvaaminen • Autori Liikennemerkki • Autori Liikennemittaus Suomen laajin valikoima kustannustehokkaita ratkaisuja kunnossapidon tehostamiseksi Ohjeet asfaltointitöiden urakka-asiakirjoihin . Julkaisu sisältää asfaltointiurakan ”kaksiosaiset” malliasiakirjat. On erittäin tärkeää, että kaikki päällysteitä kuntien puolella tilaavat ymmärtävät, millaisia vaikutuksia väärillä valinnoilla ja huonosti tehdyllä kilpailutuksella on tulevaisuuteen sekä väylien tarjoaman laatutason että talouden näkökulmasta. Asiakirjoissa on huomioitu Asfalttinormit 2017 ja Rakennusurakan yleiset sopimusehdot 1998 sekä rakennustyön turvallisuudesta annettu valtioneuvoston asetus (VNa) 205/2009. Tuula Smolander kute2_32-34.indd 34 1.4.2020 11.41. | p. URAKKA-asiakirjat käsittävät perinteisen määräperusteisen yksikköhintaisen vuosiurakan asiakirjamallit. Usean vuoden ajan on yhdistyksen alla toimivan asiakirjatoimikunnan keskusteluissa toistunut teema, jossa on oltu huolestuneita kuntatilaajien kilpailutuksessaan käyttämien asiakirjojen sisällöstä ja ajanmukaisuudesta. Koulutus järjestettiin helmikuussa ja siihen osallistuttiin yhteensä 215 linkin kautta. . Uskaltakaa pyytää apua, niin muilta kuntien edustajilta kuin alaa hyvin tuntevilta asiantuntijoilta. Vuoden 2020 toimintasuunnitelman kärjeksi valikoitui kuntatilaajien osaamisen tukemiseksi pilotoitava videokoulutus. Asiakirjat ja ohjeet löytyvät Kuntaliiton sivuilta osoitteesta: http://shop.kuntaliitto.fi/product_ details.php?p=3629 Päällysalan hankintoja sujuvoitetaan PANK ry (päällystealan neuvottelukunta) toimii aktiivisesti kehittääkseen päällystysalaa kokonaisvaltaisesti siten, että liikenneväylien pinnoitteita rakennetaan ja ylläpidetään mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. { Liikenne ja väylät } www.autori.. Tarjoamme uusimmilla teknologioilla toteutettuja sovelluksia, tietopalveluja sekä järjestelmäintegraatioita tehostamaan asiakkaan toimintaa. Tutustu työtehtäväkohtaisesti optimoituihin, helppokäyttöisiin tuotteisiimme ja toimintoihimme, joilla hoidat suunnittelun, reaaliaikaisen hallinnan ja seurannan sekä toiminnan analysoinnin. info@autori.. 0424 97 2200 Säästä kustannuksia hallitsemalla ja tehostamalla kunnossapitoa. Ja kaikista tärkeintä on muistaa, että emme ole yksin. Työselostuksen rakenne ja nimikkeiden numerointi noudattaa Rakennustieto Oy:n julkaisua InfraRYL 2017 Päällysja pintarakenteet. Yhtenä osana yhdistyksen visiota on hankintamenettelyiden kehittäminen kokonaistaloudellisten hankintojen mukaisesti. Osallistujien määrä osoitti sen, että kuntakentässä nähdään tarve koulutukselle. Julkaisun sisältörakennetta on aiemmasta poiketen muutettu. Autori Oy on teiden, katujen ja sähköverkkojen kunnossapidon digitalisoinnin tunnustettu edelläkävijä
Vesivoimalaitosten kyky toimia joustavana sähköntuottajana on näihin asti riittänyt pitämään valtakunnan sähköverkon ”pystyssä”. Puhdasvesipuolen laitoksissa on yleensä vähän sellaista sähkön käyttöä, jota voitaisiin antaa ulkopuolisen tahon ohjattavaksi. Puhdistamo on mitoitettu noin 25 000 asukkaan tarpeisiin, kapasiteetti riittänee 2030-40 luvuille. Jätevesipuhdistamoiden prosessit ovat kohtuullisen hitaita, jolloin lyhytaikaiseen sähkötehojen lisäämiseen ja vähentämiseen on hyvät edellytykset. Vesilaitosten yksittäisistä prosesseista jätevedenpuhdistamoiden sähkönkulutus on merkittävin. Joissakin vesilaitoksissa tullaan harkitsemaan pelkkien varavoimakoneiden osallisuutta säätösähkön osaksi. Siilinjärven puhdistamon saneerauksen ajatuksena oli, että puhdistamon sähkötehoja hyödyntämällä mahdollistetaan valtakunnan sähköverkon ”pystyssä pysyminen” ja samalla tuetaan aurinkoja tuulienergian lisärakentamista. Ensi vuonna Suomessa saattaa olla käytettävissä lisää ydinvoimalla tuotettua sähköä, mikä lisää huomattavasti säätösähkön tarvetta. Teksti: Jouko Vilmi M itä enemmän rakennetaan hallitsematonta (tuulija aurinkoenergia) sähköntuotantoa, sitä enemmän tarvitaan säätösähköä. Varavoimakoneiden määrä puhtaan veden tuotannon varmistuksessa on tietenkin merkittävä ja koko ajan lisääntymässä. Varautuminen on kunnalle kuuluvaa perustehtävää. kute2_35-37.indd 35 1.4.2020 9.21. 35 Kuntatekniikka 2/2020 { Vesihuolto } Jätevedenpuhdistamoilta on potentiaalia tuottaa SÄÄTÖSÄHKÖÄ Siilinjärven kunnalla on jätevedenpuhdistamo, joka on ensimmäinen suomalainen puhdistamo osallisena pitämässä valtakunnan sähköverkkoa ”pystyssä”. Siilinjärvellä suuri saneeraus Siilinjärven kunta saneerasi vuosina 2017–2019 jätevedenpuhdistamoaan. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 4,3 miljoonaa euroa, Siilinjärven kunnan tekninen johtaja Ari Kainulainen kertoo
Tarkoituksena on varustaa kaikki kunnan suurimmat kiinteistöt aurinkopaneeleilla, Kainulainen kertoo. -Lähtökohta puhdistamon saneerauksen suunnitteluun on ollut se, La uk aa n Ve si hu ol to O y / Ve liJu ss i Ah on en Sähköverkko pysyy ”pystyssä” vain mikäli sähköntuotanto ja kulutus ovat samansuuruiset. Tämä on mahdollista siksi, että pumppuja ja koneistoja pyörittävät taajuusmuuttajat pystyvät toimimaan itsenäisinä varasäätiminä. -Puhdistamolle hankittiin aurinkopaneeleja, koska Siilinjärvellä on hyväksytty resurssiviisausja kiertotalousohjelmat. Samalla varauduttiin automaation laitevikoihin: puhdistamon prosessi toimii, vaikka automaatio olisi vikatilassa. Vaikka aurinkopaneelien sähköteho on pieni, halutaan kunnassa edistää asiaa myös imagosyistä. -Peruskorjauksen yhteydessä haluttiin parantaa varautumista myös sähkökatkoihin: investointiin kuului myös varavoimakone, jonka avulla puhdistamo toimii, vaikka olisi laajempikin sähkökatko ja samalla voidaan ehkäistä ympäristövahinkoja. 36 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Leppäveden vesitornilla olevilla pumpuilla ja moottoriventtiileillä varmistetaan vesitornin veden riittävän vaihtuvuuden lisäksi oikea verkostopaine kaikissa tilanteissa ja mahdollistetaan tasainen raakavedentuotanto, vedenkäsittely ja verkostoon pumppaus. kute2_35-37.indd 36 1.4.2020 9.21. Ekologisuus on näissä ohjelmissa mukana
Luultavasti jätevedenpuhdistamoiden omistajat, jotka ovat myös paikallisen sähkölaitosten omistajia, vierastavat säätösähköoperointia siksi, että se mahdollistaa kilpailevan sähköyhtiön toimintoja ”omalla tontilla”. Eri vuodenaikoina säätötehojen määrät voivat olla aivan erisuuruiset. Jos ilmastusaltaat ovat katettuja, myös LVI-puolen sähkötehot ovat suuret. Mitä sähkötehoja voidaan antaa ulkopuolisen tahon ohjata. Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos fuusioitui Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa 1.1.2020 alkaen Kuopion Vesi Oy:ksi. -Vedenottamon pumppausperiaatteen muutos lisäsi siis saatavilla olevaa pohjavesimäärää vähintään 50 %. Varavoimakoneen hankinnalla mahdollistetaan aurinkoja tuulienergian lisärakentamista. 20 %. Lisäksi varavoimakone kannattanee ottaa mukaan operointiin. Vuosikymmeniä tilanne on ollut siinä ja siinä, riittääkö Leppäveden verkostossa vesi. Näin vesitorniin tehdään tilaa yöaikaista täyttämistä varten. Vesitornin vedestä vaihtuu lähes puolet joka vuorokausi. -Syksyllä 2017 vedenottamon raakavesikaivot muutettiin alavesisäiliön pinnankorkeuden perusteella tapahtuvasta käy/seis-pumppauksesta 24/7-periaatteella toimiviksi. Vaikka vettä pumpataan edestakaisin, on kokonaisenergiansäästö n. Suomen Kuntaliiton mukaan uusi yhtiö on vasta neljäs yhtiö Suomessa, jossa on koko vesihuolto samassa yhtiössä. Voi olla, että kohtuudella löydetään taso, johon ilmastustehot voidaan lyhytaikaisesti pudottaa aiheuttamatta ongelmia puhdistamon prosessille. Tähän samaan ajatukseen sopi hyvin se, että puhdistamon sähkötehoja hyödyntämällä mahdollistetaan valtakunnan sähköverkon ”pystyssä pysyminen” ja samalla mahdollistetaan aurinkoja tuulienergian lisärakentamista. Ilmastusprosessitehojen lisäksi LVI-puolen sähkötehot vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Muutamissa vesilaitoksissa päättäjät ovat vastustaneet varavoimakoneiden hankintaa siksi, että varavoimakoneissa käytetään fossiilista polttoainetta. Säätösähkön operoinnissa +/tehovaatimus Ainakin toistaiseksi säätösähköoperaattoreiden tarjoamat taajuusohjatut käyttöreservisopimukset edellyttävät, että operaattorin haltuun annettava muutettavissa olevan tehon määrä tulee olla yhtä suuri sekä sähkötehon lisäämiseen että vähentämiseen. että katsotaan avoimin mielin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kesät 2018 ja 2019 olivat poikkeuksellisen kuivia. Vastaavasti vedenottamon verkostopumppaus muutettiin 24/7-periaatteelle. +/tehon muuttamisvaatimusta ole. Lisäksi varavoimakoneiden käyttämä polttoaine valitaan ympäristöystävällisesti. Säätösähköoperointi on myyjäsidonnaista, ja ehkä myös se tulevaisuudessa vapautuu kilpailulle. sitä, että jos ilmastuskompressorit pyörivät täysillä, niitä ei voi sopimusmielessä hyödyntää säätösähkönä, vaikka tehojen vähentämismahdollisuus onkin merkittävä. Se, että verkostossa veden paineen vaihtelut ovat pieniä, vähentää omalta osaltaan mahdollisia verkostovuotoja, Laukaan Vesihuolto Oy:n käyttöpäällikkö Jari Oksman kertoo. Mitä hyötyä vesilaitokselle on antaa prosessinsa valtakunnan sähköverkon käyttöön. Säätösähkömarkkinassa ja häiriöreservissä ei em. Painepiirin vedenkulutus on keskimäärin 600 m³ vrk:ssa, käyttöpäällikkö Jari Oksman kertoo. Kirjoittaja työskentelee vesihuollon suunnitteluun erikoistuneessa Insinööritoimisto Vilmi Oy:ssa. Tämä vaatimus tarkoittaa mm. Lisäksi vesitornin veden laadussa aiemmin olleet ongelmat ovat muutoksen myötä poistuneet, Oksman sanoo. Mutta tämä asia täytyy jokaisen laitoksen kokeilla itse. -Laukaan Vesihuolto Oy:n Leppäveden painepiirissä vettä tuottaa ainoastaan yksi vedenottamo. Onko säätösähköoperointi vapautumassa kilpailulle Taajuusohjattujen käyttöja häiriöreservien hyödyntäminen ei ole riippuvainen sähköverkon haltijasta ja sähkön myyjästä. kute2_35-37.indd 37 1.4.2020 9.21. Yleensä jätevedenpuhdistamoiden sähköstä menee yli puolet ilmastukseen. Siilinjärvellä halutaan olla mukana hyödyntämässä uutta tekniikkaa ja uusia työtapoja. Näin vedentuotanto voi toimia tasaisesti ympäri vuorokauden. Yksi selkeä syy on tietenkin raha: tavoitteena on saada palautusta sähkölaskussa. . 24/7-muutoksen johdosta Leppäveden painepiiristä voidaan toimittaa 300 m³ vettä vuorokaudessa Laukaan painepiiriin. Tästä ei aiheutunut ongelmia. -Yöllä vesitornilla oleva pieni pumppu täyttää vesitornin. Näissä vesilaitoksissa varavoimakoneen hankintaa onkin korostetusti perusteltu osallistumisella ilmastotalkoisiin. Useat vesilaitokset ovatkin joutuneet pyytämään, että ihmiset käyttäisivät säästeliäästi vettä. -Vesitornista vesi pumpataan kovimman kulutuksen aikana verkostoon. Ensin kannattaa manuaalisesti kokeilla, voisiko ulkopuolisen tahon sähkötehonmuutos aiheuttaa prosessille vahinkoa. LAUKAAN Vesihuolto Oy saneerasi vuosina 2016 – 2017 Leppäveden vesitornin painepiirin ainoan vedenottamon ja samalla muutti vesitornin aktiivikäyttöiseksi. Rahallista hyötyä Jätevedenpuhdistamoilla on paljon mietittävää ennen säätösähköön lähtemistä. Euromäärä on riippuvainen operointiin mukaan otettujen sähkötehojen suuruudesta ja valituista markkinapaikoista. Kuntatekniikka 2/2020 37 Vedenottamon pumppausperiaatteen muutos lisäsi siis saatavilla olevaa pohjavesimäärää vähintään 50 % Vesitorni muuttui aktiivikäyttöiseksi . Olen ollut mukana, kun ilmastus on pysäytetty kokonaan jopa tunneiksi
Komitean toukokuussa 1908 jättämän mietinnön pohjalta alettiin suunnitella työväen asuntoaluetta Vallilaan ja käyttökelpoisen rakennustyypin löytämiseksi järjestettiin tyyppitalojen suunnittelukilpailu. Yhdistys peräsi kuntien vastuuta asuntotuotannosta ja tonttimaan vuokraamisesta myymisen sijaan. Työväenasunto-ongelmien ratkaisemiseksi perustettiin 1910 Yhdistys yleishyödyllisen rakentamisen edistämiseksi (YYRE), vuodesta 1919 Asuntoreformiyhdistys. Asuntopoliittiseen keskusteluun rivitaloaate ilmestyi 1900-luvun alussa. Kunnallinen Keskustoimisto, Työväelle aiottiin, varakkaille syntyi Eliel Saarisen rivitalo oli ensimmäinen Suomalaiseen asumismuotoon rivitalo on kuulunut 1910-luvulta lähtien. Kun Einar Böök vuosikokousesitelmässään 1914 esitteli Helsingin ensimmäisen pienten asuintalojen suunnittelukilpailun tuloksia, hän liitti sanan rivitalo perään saksankielisen selvennyksen ”Reihenhäuser”. Työväen asunnoista varakkaan keskiluokan tarpeisiin Helsingin kaupunginvaltuusto asetti lokakuussa 1907 komitean selvittämään kysymystä ”halpain asuntojen lisäämisestä sekä maan luovuttamisesta ehdoilla, jotka takaavat tonttiarvon kohoamisen tulevan kunnan hyväksi”. Paasikivi. Se toivoi myös rakennettavan sekä teknisesti, hygieenisesti että esteettisesti korkeatasoisia asuntotyyppejä. Alueelle, joka sijaitsi vahvistetun asemakaava-alueen ja näin ollen myös rakennusjärjestyksen säännösten ulkopuolella, oli mahdollista hahmotella uusia rakennustyyppejä. 38 2/2020 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Tuija Vuolle-Selki A lun perin rivitaloista piti tulla halpoja työväenasuntoja. Helsingin ensimmäiset rivitalot rakennettiin lopulta uudenaikaisesta asumisesta kiinnostuneen Aa lto -y lio pi st on ku va tie to ka nt a R aa m i Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaa. Snellman, Einar Böök, Birger Brunila sekä Taavi Laitinen ja J. kute2_38-39.indd 38 1.4.2020 9.23. Kongresseja ja näyttelyitä järjestettiin ahkerasti ja niiden ansiosta innovaatiot levisivät nopeasti. Suomen tapaisessa agraarissa maassa, jossa ei ollut yhtään suurkaupunkia, ajatukset rivitalojen rakentamisesta tavoittelivatkin pientä mittakaavaa ja harmonista arkea puutarhakaupungin liepeiltä. R. K. Asuntokurjuudesta ja hallitsemattomasti kasvaneista kaupungeista oli tullut Euroopassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ongelma, jota lähdettiin ratkaisemaan valtion, kuntien ja monenlaisten yhdistysten avulla. Lopulta valmiiksi saatiin nykyäänkin pystyssä oleva Hollantilaisentien rivitalo. vuodesta 1912 Suomen Kaupunkiliitto oli kongresseissa aktiivinen ja vuodesta 1916 julkaisema Suomen Kunnallislehti käsitteli asumista ja kaavoittamista ahkerasti. Suomen ensimmäiset rivitalot valmistuivat kuitenkin vauraan keskiluokan Munkkiniemeen. Perustajia olivat senaattori Otto Stenroth, Leo Ehrnrooth, Viktor Julius von Wright, B. Suunnittelukilpailussa oli neljäntenä luokkana rivitalo, mutta sen tuloksia ei pidetty onnistuneena. Sen sijaan rakennettiin monen perheen taloja, jotka omien kotien sijasta olivat pieniä vuokrakasarmeja
Alueelle rakennettiin kaksi kivirakenteista rivitaloa, joista toinen säilyi 1980-luvulle saakka. Alakerrassa oli tupakeittiö, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Viinikan rivitaloihin jouduttiin järjestämään tarkoitettua enemmän ja pienempiä asuntoja. Kotiliesi 1.6.1924 K ot ili es i 1. 39 Kuntatekniikka 2/2020 Asuntopoliittiseen keskusteluun rivitaloaate ilmestyi 1900-luvun alussa. Helsinki 2014. Ainoa ero oli se, että vanhat talot sijaitsivat ruutukaavan umpikorttelissa, kun taas uusilla oli väljemmin yleistä ja jopa omaa viheraluetta kotinsa tuntumassa. Vuosisadan alussa pientä viljelypalstaa pidettiin erityisesti pienempien asuntojen yhteydessä tärkeänä perheen ruokataloutta ajatellen. Paalanen suositteli rivitaloja sosiaalis-moraalisilla ja taloudellisilla syillä. An na K ar el li, Ta m pe re en m us eo t Enqvistin sellutehtaan työntekijöiden kivinen rivitalo Lielahdella vuonna 1989. Saarisen suunnittelema Hollantilaisentien rivitalo on yksityiskohtiaan myöten 1910-luvun englantilaiseen ja saksalaiseen tapaan yläluokkainen, suomalaisissa oloissa aristokraattinen asuintalo. . Asuntopolitiikka itsenäisessä Suomessa tuki rivitalojen rakentamista Pian itsenäistymisen jälkeen senaatti asetti sosiaalihallituksen esityksestä asuntokomitean kiireellisesti antamaan ehdotuksia toimenpiteistä kuntien tai muun yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi. 6. varakkaan keskiluokan tarpeisiin – kuten Ruotsissakin. Tampereella rivitalot olivat osa teollisuusyhdyskuntaa Vuonna 1913 puutavarayhtiö J. Jokaisella asunnolla oli oma kasvimaansa ja kaivo oli alkujaan yhteinen ja käymälät erillisissä ulkorakennuksissa. Viinikankadun rivitalot olivat Suomen ensimmäiset kunnalliset työväen rivitalot ja Birger Federleyn suunnittelemat. Rivitalojen suunnittelija hänestä tuli Sosiaalihallituksen ensimmäisten tyyppipiirustusten myötä. Kumpaankin Lintulahden rivitaloon valmistui kahden huoneen ja keittiön asuntoa. Teknillisenä asiantuntijana toimi Elias Paalanen, joka tarkasti ja korjasi piirustuksia. Valvoja 1.12.1915. Kaavoituksessa pitkät ja kapeat rivitalotontit muodostettiin niin, että pääoven eteen kaavoitettiin pieni viherkaistale ja talon taakse asunnon levyinen puutarha. SKS. Lähteet: Nikula, Riitta, Suomalainen rivitaloTyöväenasunnosta keskiluokan unelmaksi. Pieni, yksinkertainen ja samalla halpa rivitalo muoto olisi sellainen, missä alakerta on yhtenä ainoana huoneena, joka samalla olisi keittiönä, ja ullakkokerrokseen sijoitettaisiin kaksi pientä makuusuojaa. R. kute2_38-39.indd 39 1.4.2020 9.23. Sosiaalihallituksen perustettiin väliaikainen asunto-osasto 1920. Teollisuusyritysten ja kunnallisten rivitalojen kaksikerroksiset asunnot jouduttiin ilmeisen pitkään jakamaan kahdelle perheelle, mikä nitisti alkuperäisen suunnitelman harmonisesta perhe-elämästä omassa talossa. Vuonna 1919 taloja valmistui suunnitelmien mukaan kolme, mutta kesällä 1933 tulipalo hävitti niistä yhden. Enqvist osti Tampereen luoteispuolelta Ylöjärveltä Lielahden tilan ja alkoi rakentaa sinne teollisuuslaitoksia. Kaksi päällekkäin olevaa pienasuntoa muodostivat asuntomuodon, joka oli tyypillinen 1800-luvun työväen asunto-osuuskuntien taloissa. Pieniruutuiset ikkunat korostivat vanhan herraskartanon leimaa. 19 24 Työväen asuntoja Lielahden tehtailta: ”Verraten yleisiä ovat myös 2 huoneen ja keittiön huoneistot, jolloin, etenkin jos yövuorotyötä tehdään, yksi huoneista on sijoitettu ullakkokerrokseen mahdollisimman erilleen muusta asunnosta”. Sulfiittiselluloosatehtaan toiminnan käynnistyttyä 1914 toimitusjohtaja J. W. Eliel Saarisen 1915 valmistuneen suuren Munkkiniemi-Haaga -suunnitelman eleganteista rivitaloalueista toteutui vain lyhyt katkelma Munkkiniemen nykyiselle Hollantilaisentielle numeroihin 12-20. Viinikan työväenasuntojen tonteilla sallittiin kuitenkin ullakkoasuminen silloin, kun ullakkokerros kuului pohjakerroksen kanssa samaan asuntoon. Tällä tyypillä luulisi meillä olevan erityiset edellytykset kehittyä yleisesti käytetyksi työväenasuntomuodoksi, tupakeittiö kun meidän maassamme on ammoisista ajoista ollut käytännössä (Elias Paalanen Valvojassa 1.12.1915). Enqvist ryhtyi suunnittelemaan tehtaiden ympärille teollisuusyhdyskuntaa, jonka arkkitehdiksi palkattiin Birger Federley. Tampereella vuonna 1898 vahvistetun rakennusjärjestyksen mukaan puutalot saivat olla ainoastaan yksikerroksisia. Perusluonteeltaan kuin omakotitalo Rivitalokoti oli aina 1950-luvun loppuun saakka perusluonteeltaan kuin omakotitalo
Kuten varmasti huomaatte, näiden rivien välistä voitte tuntea yhdistyksen toimijoiden ja Poriin lupautuneiden näytteilleasettajien tuskan. Seuraavat Kuntatekniikan päivät, ellei Porin glooriaa päästä maistamaan, järjestetään Turussa toukokuussa 2021. 40 2/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } VOI KORONA, minkä teit! Valmistelimme kaikkien aikojen Kuntatekniikan päiviä palvelemaan paremmin juurikin kuntateknistä osaamisen kehittämistä sekä verkostoitumista ja nyt tuollainen pienenpieni piipertäjä hyppii ihmisistä toiseen vaikuttaen koko ihmiskuntaan. Porissa. Vaikka maailma ei välttämättä lopukaan – ja toivoen ei, meinaa silti helkkarin hyvä setti mennä sivu suun kaikilta. H el i So rj on en pääsemme nuo yhteiskunnan rattaita pyörittävien ja pyörimistä kehittävien asiantuntijoiden kokoontumisajot pitämään 10.-12.6. Tämä lehti ilmestyy huhtikuun keskivaiheilla, eli Kuntatekniikan päivien aloitusfanfaarit tuuttaavat toivottavasti täydelle salille noin kahden kuukauden perästä. Sinne onkin sitten niin pitkä aika, että joudumme vakavasti miettimään, josko Päivät 2020 pidettäisiin syksyllä 2020, jotta tuo Koronan kute2_40-51.indd 40 1.4.2020 9.16. Vielä ei pidä kuitenkaan heittää sitä kuuluisaa katulamppua tai liikennemerkkiä kaivoon, vaan eläkäämme edelleen vahvasti siinä toivossa, että Voi korona, minkä teit! Kunnossapidon pätevyyksiä on myönnetty jo kymmeniä, mutta seuraavat toiminnot kolkuttavat jo ovella
Helsingin Sauli Hakkarainen on lupautunut koordinoimaan klubin aloittamisen ja periaatteet. Lisäksi molemmissa painotetaan uudella tavalla sähköistä tiedonhallintaa, mikä taas on yksi elintärkeä osa omaisuudenhallinnan menettelyjä. Kukapa tietää, josko tulevaisuudessa saisimme järjestettyä katusuunnittelun Euroopan opintomatkan yhdessä katusuunnittelua tekevien suunnittelutoimistojen kanssa! Kunnossapidon pätevyyksiä myönnetty jo kymmeniä – seuraavat toiminnot kolkuttavat ovella Oletko koskaan miettinyt, miten oman osaamisesi todistat. Toki noilla päivillä konkreettisin esimerkein saimme todeta, että asiaan liittyvä lainsäädäntö on auttamattomasti vanhentunut ja epäkelpo. Miten työnantaja osaisi laittaa henkilöt juuri niihin koulutuksiin, joita tarvitaan. Otathan yhteyttä toimistoon, niin sovitaan, miten teidänkin kunnossapitäjien osaaminen testataan, tarvittaessa koulutetaan ja vielä lopuksi pätevöitetään! Uskallatteko odottaa sitä, että kuntanne vaatii urakka-asiakirjoissa, että kunnossapidon työntekijöiden pitää osata kunnossapitoa ja osoittaa se tarjouksessa. Ja kun viranomainen ei voi toimia kuin lain mukaan, on kehittäminen siltä osin jäissä. Edellä kerroimme, että katutöiden luvittamisen viranomaiset ovat jo järjestäytyneet isommaksi ja vahvemmaksi joukoksi. Tekemistä siis riittää, mutta jotta asiat ratkeavat, korjaustoimet pitäisi siis aloittaa ja tehdä ne yhdessä. Näin yksinkertainen insinööri ei voi muuta kuin todeta, että aktiivisella osallistumisella Kuntatekniikan yhdistyksen toimintaan on looginen yhteys kaupunginjohtajapesteihin. Ja näitä keskustelun aiheita riittää katusuunnittelussa! Jos haluatte olla kyseisessä klubissa mukana, ottakaahan Sauliin yhteyttä, niin saamme katusuunnitteluun valtakunnallista syvyyttä. MRL ja tieliikennelaki muuttuvat! Molemmissa on melkoisia muutoksia luvassa ja ne vaativat välittömiä muutoksia viranomaisilta. Jos olet työnantajan edustaja, oletko koskaan miettinyt, millaista osaamista oma porukkasi tarvitsisi ja mitä he jo osaavat. 41 Kuntatekniikka 2/2020 pentele ei pääse laittamaan poikkeamaa historiaamme. Sinne laitamme viestiä huhtikuun lopussa – toukokuun alussa siitä, mitä tulee Kuntatekniikan päivien osalta tapahtumaan! kuntatekniikanpaivat.fi Katutöitä myöntävät viranomaiset aloittivat läheisen yhteistyön Joko mainitsimme, että yhdistys järjesti katutyöpäivät jo toista kertaa tammikuussa 2020 Kuopiossa. Yhdistys on lupautunut olemaan koordinoiva taho tähän, joten ottakaahan yhteyttä meihin, niin kasaamme porukan valtakunnallisesti kokoon parantamaan maailmaa tältäkin osin! Ulla-Kirsikka Vainiosta Rovaniemen kaupunginjohtaja Lyhyen ajan sisään neljä henkilöä yhdistyksen toiminnasta on noussut kaupungintai kunnanjohtajaksi. Maailma muuttuu ilman koronaakin Muistattehan, että mm. Viimeisin keskustelu katusuunnittelun muuttuvassa maailmassa koskee rekkojen sallitun pituuden muuttumista ja sitä, miten ihmeessä ne mahtuvat kääntymään katuverkossa turvallisesti. MUTTA: Seuraathan siis meidän ilmoitteluamme uutiskirjeestä, kuntatekniikka.fi-sivustolta ja Kuntatekniikan yhdistyksen Facebook-sivuilta. Yhdistykselle suunnitellaan uusia klubeja – tule mukaan kehittämään itseäsi ja alaa! Ilman ammatillisia kohtaamisia ja vuorovaikutusta kuntatekniikan kehitys on pirstaleista. Ville ja Maarit kute2_40-51.indd 41 1.4.2020 9.16. Yhdistyksen hallitusjäseninä toimineet Kirsi Rontu on nyt Keravan kaupungin valtiattarena ja Jyrki Mattila Hyvinkään herttuana. Muistutammekin, että yhdistys on julkaissut omaisuudenhallinta-oppaan sekä tarjoaa apuja kunnille omaisuudenhallinnan kehittämiseen ja auttaa henkilöstöä saamaan omaisuudenhallintaan liittyvän pätevyyden. Mitä sinun pitäisi vähintään osata. Silti uskallamme väittää, että nämä seikat on vielä kohtalaisen kevyesti huomioitu kuntien toiminnassa. Ai että, mitä kysymyksiä! Mutta kaikkiin näihin saat helpotusta pätevyyksillä, joista kunnossapidon pätevyydet on jo saatavilla ja kymmeniä kunnossapidon pätevyyden osoittaneita ihmisiä on jo. Kuopion päivillä opimme myös, että jokainen viranomainen toimii eri tavoin, mikä ei tietystikään palvele asiakasta tai urakoitsijaa lainkaan. Turvallista kevättä kaikille täältä toimistolta ja toivottavasti tiemme kohtaavat Porissa! . Nuo katutyöpäivät ovat poikineet hienoa yhteistyötä katutöitä luvittavien viranomaisten keskuuteen valtakunnallisesti. Entä jos kuntien urakoissa alettaisiinkin pyytää osoitusta osaamisesta. Viimeisimpänä yhdistyksestä kaupunginjohtajaksi ansaitusti nousi ihana ja asiallinen Ulla-Kirsikka Vainio. Yhteisöllisyyden tunne ja sen edistäminen ovat vahvasti kuntateknikoiden sydämessä ja sitä myös vaaditaan, jotta kuntalaisia palvellaan heidän tarpeitaan kuunnellen. Seuraavia yhteisön tiimejä on jo suunnitteilla, sillä Kuntatekniikan päivillä on Katu2020-julkaisun lanseeraus ja toki katusuunnitteluun olemme pyöräyttämässä ammatillista klubia. Yhdistyksen toiminnanjohtajana toiminut Petri Koivula on tuonut ihan eri tavalla Padasjoen kuntaa esille. Pori ja sen Yyterin hiekkarannat toimivat varmasti myös syksyllä
Private partners bring their own technical, market or customer expertise to joint ventures. In this collaborative model, the Municipal Waste Management Company (LHJ) instigated the project, owns land and business premises, and provides general and financial administration as well as regulatory relations. Daughter companies are established in co-operation with private partners. The waste management service concept, which is jointly owned by public and private operators, has proven to be a sensible and effective way of providing waste management services to residents and, at the same time, meeting the needs of the market. It is one of the 30 municipal waste management Successful waste management business in Finland has been created on a municipal platform The LHJ Group is a successful service group of six waste management companies built on a public platform. Thus, the location of the Group’s headquarters is excellent in relation to Finland’s waste management volumes and markets. The parent company LHJ Municipal Solid Waste Ltd. In addition, the LHJ Group also operates elsewhere in Finland and has started operations in Sweden, Estonia and Lithuania. The mother company is owned by 16 municipalities. The LHJ Group operates over 400,000 tonnes of waste materials annually. The company group is located in the heart of Southern Finland’s urban and industrial region with over 70% of Finland’s population being located within a 120 km radius of LHJ Group’s headquarters; the largest urban areas (Helsinki metropolitan area, Tampere and Turku) are each a one-hour drive from LHJ Group. (LHJ) was established in 1995 and is owned by 16 municipalities. The corresponding public-private operating model is now also spreading to other parts of Finland. At the same time, environmental values are at the heart of everything LHJ Group does. 42 2/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } OVER THE past 25 years, the LHJ Group has grown from zero to a turnover of approximately €27 million. Ilmakuvassa näkyy LHJ Groupin kierrätysja käsittelykeskus. The group employs 100 professionals and it is one of the most versatile waste management companies in Finland. kute2_40-51.indd 42 1.4.2020 9.16. Jointly owned subsidiaries seek growth, profitability, dividend distribution and value growth whereas the parent company seeks to provide the best and most favorable service to residents in their home municipalities
Suomen Tietoturva processes security material collected from around southern Finland. The largest daughter company in the LHJ Group is Suomen Erityisjäte Ltd., which has a turnover of over €10 million annually. Residual municipal solid waste (approximately 35,000 tonnes annually) is incinerated, producing district heat and electricity. The parent company has a turnover of €12 million and employs approximately 50 people. The annual treatment volume is approximately 6,000-9,000 tonnes, processing more than 100,000 units per year. The company’s operations include manned waste management service stations in 9 municipalities, organisation of waste collection and transportation, maintenance of 170 recycling points, collection of hazardous waste, counselling and education. The resulting material-shreds are resold and used as industrial raw materials in e.g. The company’s majority owner is LHJ Group with minority ownership being taken-up by Inferno Capital Ltd. Solid waste that is collected in separate waste-streams including glass, metal, paper, cardboard and plastic is recycled and used as corresponding industrial raw material. Treated waste materials exceed 300,000 tonnes annually. Materials collected and destroyed include paper, WEEE and electronic data in different formats. Suomen Materiaalikierratys Ltd. ”Kuntatekniikan yhdistys tekee hyvin läheistä yhteistyötä Yhdysvaltain ja Kanadan kuntatekniikan yhdistysten (APWA) kanssa kaikilla kuntateknisillä osa-alueilla. The company is Finland’s leading expert in the field of waste incinerator bottom ash and the second largest player in the industry in terms of volume. The third largest recycling operation within the group is recycling of endof-life refrigerators and freezers. The fifth company group, Suomen Tietoturva Ltd. The company has advanced technology in waste incinerator bottom ash treatment. The company is currently owned by LHJ, but negotiations with a private partner are in the final stages of minority ownership discussions. As of Jan. The company is currently fully owned by LHJ, but owner negotiations are under way for a minority share of the company. specialises in data destruction of secret or confidential materials. Zoning and environmental impact assessments have been completed and the marketing of the area to operators will begin this year. Pääsette samalla verryttelemään globalisaation voittajakieltä.” kute2_40-51.indd 43 1.4.2020 9.16. The company owns and develops approximately 160 hectares of land, which is zoned for business in the environmental industry. The company competes in the Finnish market with several different players and is the fifth largest operator in Finland. The recycling operation is run by Cool Finland Ltd., which has a turnover of €2-3 million annually. The mineral matter in the bottom ash that remains after waste incineration is used in land construction and in metal production in the metal industry. The company competes in the Finnish market with several different operators and is a medium-sized operator in Finland. Tarasten Kiertotalousalue is building and developing a large circular-economy park near Tampere, the second largest economic area in Finland with about 500,000 inhabitants. The company has a turnover of €2 million and employs approximately 10 people. LHJ oversees the recycling and energy recovery of all municipal solid waste in its region. The company has purpose-built processing lines for receiving materials. The municipal area has approximately 135,000 inhabitants and 50,000 residences. The company’s objective is to grow and expand its operations. Cool Finland employs approximately 20 people. The waste recovery rate in the LHJ area is almost 99%. Municipal biowaste is collected from apartment buildings and is treated at a biogas production facility to produce soil improvers and biogas for energy production and fuel for vehicle use. LHJ-Group kirjoitti artikkelin jätteiden käsittelystä APWA:n Reporter-kuntatekniikan lehteen ja julkaisemme tuon artikkelin suomalaisessa lehdessämme. paper and metal production. The company focuses on the implementation of waste management for the municipalities in its area of ownership. It has also started to provide waste management services to trade and industry. . The company is headquartered in Forssa within the parent company’s business area and premises. The company has advanced crushing and treatment lines for various waste materials. 43 Kuntatekniikka 2/2020 companies in Finland. The company employs approximately 20 people and provides services for remediation of contaminated soil and management of solid hazardous waste and waste incinerator bottom ash. The majority owner of the company is LHJ and the partner minority owner of the company is Kuusakoski Ltd., an international metal recycling company. The company is owned (with equal share ownership) by LHJ and OSL Luxembourg. The company is the market leader in Finland. The sixth and newest company of the group is Tarasten Kiertotalousalue Ltd. The metals can be separated so well that the remaining mineral material can be utilised in the concrete industry and civil engineering. The refrigeration equipment is crushed in the process and the plastics and metals are separated and recycled as industrial raw materials. The company has a sophisticated and climate-friendly treatment plant. In a gas-tight process the company collects all CFC compounds and other gases with global warming potential. 1, 2016, no municipal waste has been landfilled. Plastics and metals are recovered as the final products in the processing plants and are resold as industrial raw materials. LHJ operates from three locations in Finland. specialises in WEEE and metal recycling in Finland
Kahden etätyötä tekevän vanhemman perheessä ei oikein keksitty syytä, miksi veisimme 4ja 1,5-vuotiaat lapsemme päiväkotiin, vaikkakin tiedettiin, että työntekoa edistävä asia se ei tule olemaan. Taudin leviäminen on kuitenkin pysäytettävä ja omia lähimmäisiä ja riskiryhmiä suojeltava. 44 2/2020 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN hallitus ilmoitti 16.3., että poikkeusjärjestelyt alkavat, koulut menevät kiinni ja päiväkodistakin olisi syytä ottaa lapset kotiin, jos se vain on mahdollista. Teams-kokoukset saadaan toimivaan myös puhelimen kautta ja työpuheluihin vastaaminen onnistuu todistettavasti metsäretkelläkin. Kotona työskentelyssä on tärkeää kiinnittää huomioita työergonomiaan ja kahden ensimmäisen kotityöpäivän perusteella totesimme, ettei keittiön pöytä, sänky tai sohva ole hyviä työskentelypaikkoja pidemmän päälle. Etätyö voi näyttää myös tältä, teams-kokoukseen osallistumista ja työpuheluja metsäretken lomassa. Sen lisäksi, että aikuisten arki on aikataulutettu työn ja lastenhoidon kute2_40-51.indd 44 1.4.2020 9.16. Sovittiin, että työpäivä jaetaan suunnilleen puoliksi ja se, kummalla on ”työvuoro”, saa tehdä rauhassa töitä ja lapsillekin Korona mullisti etätyön ja perhe-elämän yhdistämisen Ensimmäisen viikon aikataulu. Teimme yhdessä muutaman säännön, miten kotona olo hoidetaan. Loput pakolliset työasiat hoidetaan sitten kännykällä lasten hoidon lomasta tai illalla/viikonloppuisin. teroitettiin, että työtä tekevää vanhempaa ei saa häiritä. Makuuhuone muuttui työhuoneeksi. Taukojumppa olisi myös paikallaan, mutta rehellisyyden nimissä työpisteen viereen nostetut kahvakuula ja kuminauha ovat olleet enemmän koriste-esineitä. Näin saatiin rauhoitettua tehokasta työskentely aikaa molemmille joka päivä noin 5 tuntia. Makuuhuoneen nurkkaan raivattiin etätyöpiste ja töistä lainattiin ergonominen työtuoli, jotta selkä ja hartiat olisivat kunnossa vielä tämäkin kotirupeaman jälkeen
Tämä jos mikä vaatii meiltä kaikilta vahvaa yhteistyötä. 45 Kuntatekniikka 2/2020 { Yhteistyöjärjestömme } OLEN Ari Varonen, 57 v, Joensuusta. Kaupunkiorganisaatiossamme on otettu pakotetusti huima digiloikkaus kokousja työskentelytavoissa sekä sähköisessä asiakaspalvelussa. Tässä SKTY on ehdottomasti yksi keskeisistä toimijoista. Ruokaa tulee olla tarjolla yhtä tasaisesti kuin päiväkodissa, jotta (kaikkien) verensokeri pysyy tasaisena ja kiukkukohtaukset (myös kaikkien) minimoidaan. Loppuun pakollinen disclaimer: tätä juttua kirjoittaessa etätyön ja lastenhoidon yhdistämistä oli takana vain vajaa viikko ja olo optimistinen. Kaupunkirakennepalvelut pitävät sisällään maaomaisuuden, yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan ja joukkoliikenteen sekä logistiikan. Anna Tienvieri SKTY Nuoret Ammattilaiset PS. Aamupäiviin ulkoilua ja iltapäiviin jokin yhteinen aktiviteetti kuten leivontaa, askartelua, muskaria. Olisi todella hienoa, että pystyisimme jatkossa vieläkin parantamaan jo nykyisin hyvällä tasolla olevaa työtä kuntatekniikan hyväksi. Tämän takia myös kuntatekniikan alueella on entisestäänkin vahvistettava toimintoja, jotka lopulta johtavat digitaalisen kaksosen synnyttämiseen. Koulutukseni on ns. Vaikka valtakunnallinen tilanne on nyt poikkeuksellinen ja hyvin huolestuttava, löytyy tästä tilanteesta myös hyviä puolia. Viikon perusteella etäkokoukset toimivat yllättävän hyvin ja työt etenevät normaaliin tahtiin. Esittelyssä hallituksen jäsen Ari Varonen Ari Varonen välille, tehtiin myös lapsille tarkka päiväaikataulu, koska rutiinit on jotenkin säilytettävä. Nyt olen siirtymässä kaupunkiympäristöjohtajan tehtävään, jos kaupunginvaltuusto huhtikuun kokouksessaan näin päättää kaupunginhallituksen jo tekemän esityksen mukaisesti. Kun kaikki neljä perheenjäsentä ovat lähes 24 tuntia vuorokaudessa yhdessä ja syövät kaikki ateriat kotona, syntyy tiskiä enemmän kuin normiarjessa ja jääkaappi on koko ajan tyhjä, vaikka se olisi juuri täytetty. Työskentely on huomattavasti tehokkaampaa, kun on rajattu aika työskentelylle. Tämä kehitystyö auttaa osaltaan myös perinteisten kuntainfran toimintojen kehittämisessä, josta on esimerkkinä jo nyt yleisessä käytössä olevien koneohjausmallien tuoma hyöty työmaille. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa kaupungissamme kaupunkirakennepalveluista, lupaja viranomaistoiminnoista, tilakeskuksesta ja Joensuun Vesi-liikelaitoksesta. Muista kotitöistä nyt puhumattakaan. . Kokonaisuutena kaupunkiympäristön toimiala vastaa siis kaikesta siitä, mitä ihmisten sujuvan arjen varmistaminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen edellyttää. Kun maailma on taas raiteillaan, niin pääsemme eteenpäin vielä aiempaakin vahvempina ja yhteistyökykyisempinä. toimintojen kehittämisen merkitys on varmasti selvinnyt kaikille. Toivottavasti koronavirus saadaan pian aisoihin ja pääsemme palauttamaan yhteiskuntaa taas normaaliksi. Näistä asioista on hyvä ottaa opiksi, kun päästään palaamaan normiarkeen. Olen ollut SKTY:n jäsenenä 10 vuotta eli Joensuussa pidetyistä Kuntatekniikan päivistä lähtien ja seurannut mielenkiinnolla sen toimintaa. Jutun julkaisun aikaan tilanne luultavasti jatkunut pidempään ja pinna kiristynyt kaikilla neljällä perheen jäsenellä. Nyt kun koronavirus on saanut maapallon melkein polvilleen, niin erityisesti erilaisten etätyön mahdollistavien palvelujen, verkkokaupan, verkko-opiskelun ym. pitkän kaavan kautta hankittua. Toivottavasti epidemia ei jatku pitkään ja viruksen leviäminen saadaan hallintaan ja haitat yhteiskunnalle ja yksilölle olisi niin vähäiset kuin tässä tilanteessa on mahdollista. kute2_40-51.indd 45 1.4.2020 9.16. Odotan nyt uutena hallituksen jäsenenä pääseväni tutustumaan yhdistyksen toimintaan syvemmin, oppimaan uutta kuntatekniikan kokonaisuudesta ja mahdollisesti osallistumaan koko alan kehittämiseen. Ensin valmistuin tieja vesirakennuksen opintosuunnalta rakennusmestariksi, sitten talopuolen korjausrakentamisen erikoistumisen opinnoista AMK-insinööriksi ja lopulta suoritin Teknologiaosaamisen johtamisen opintosuunnalta ylemmän AMK-insinöörin tutkinnon. Olen työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta Joensuun kaupungininsinöörinä. Lisäksi matkan varrella sain suoritettua Johtamisen erikoisammattitutkinnon ja nyt on HHJ-tutkinto lopputenttiä vaille valmis. Jaksamista kaikkien arkeen, terveyttä ja aurinkoisia päiviä toivottaa. Lisäksi työpäivän lomassa tulee ulkoiltua enemmän ja perheen kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa kuin normiarjessa, kun harrastuksia ei ole. . Mielestäni koko pienessä Suomessa pitää kuntatekniikan ja muunkin infran kehittämistä tehdä vahvasti yhteistyössä kaikkien kuntien, yksityisen sektorin ja valtion kanssa
Om vi inte har möjlighet att ordna dagarna alls i år så kommer de nästa dagarna i så fall att ordnas i maj år 2021 i Åbo. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi Ari Varonen Kaupungininsinööri Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. För föreningens verksamhets del betyder det att vi inte ännu vet om vi kommer att ha möjlighet att ordna de Kommunaltekniska dagarna i Björneborg i juni eller inte. De ständiga förändringarna som påverkar våra städer och trafiken påverkar samtidigt också gatuplaneringen. En lösning är att skjuta upp dagarna till hösten. Det finns alltså mycket att lära sig ännu gällande den nya lagen och vad den för med sig. 050 3880901 reijo.valiharju@tampere.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Mia Numminen, projektitalouspäällikkö, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. En ny klibb för gatuplanering har grundats. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Mycket kan även ha ändrat när denna tidning kommer ut i april. I skrivande stund vet vi ännu inte hur världen och Finland ser ut i juni. Jag hoppas att denna förening är en plats där medlemmarna kan utbyta information och få nya aha-upplevelser om allt vad lagförändringen kommer att innebära. Klubben kommer bl.a. Senast i slutet av april uppdaterar vi informationen gällande dagarna under år 2020. Föreningen siktar på att göra det slutgiltiga beslutet om de Kommunaltekniska dagarna i slutet på april. Kom du också med och utveckla dig själv och hela branschen! Utan möten och diskussioner mellan experter så är kunskapen splittrad, men tillsammans så kan vi dela med oss och förbättra vårt eget kunnande. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i Reijo Väliharju Hankekehitysjohtaja Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat, Hiedanranta Frenckellinaukio 2 D, 1. Men det är inte bara den fysiska planeringen och byggandet som förändras, utan den nya lagen för även med sig förändringar gällande digitalisering. Föreningens nya klubbar Föreningen har planer på att starta nya klubbar. 46 { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. 050 5815 016 mika.tulimaa@rudus.fi , www.rudus.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY 2/2020 Kuntatekniikka VI LEVER alla som bäst i verkliga undantagsförhållanden. Kontakta Sauli om du är intresserad att delta i denna grupp. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö Maankäyttöja kaupunkirakenne PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. att diskutera det aktuella temat om huruvida de allt längre och längre transportfordonen kommer att rymmas på våra gator. Gruppen kommer att utbyta information och idéer gällande detta och många andra aktuella teman. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Rakennuttajainsinööri Simo Kesti Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Planen är att publicera den nya Katu2020 publikationen under de Kommunaltekniska dagarna i år. Jag önskar er en trevlig vår trots dessa undantagsförhållanden! Johanna Nyberg kute2_40-51.indd 46 1.4.2020 9.16. Det är ändå en mycket lång väntan till möjligheten att utvidga sina nätverk och utbyta information kolleger emellan, så vi ska göra vårt bästa för att dagarna ska ordnas i någon form ännu i år. Att upprätthålla digital information är en viktig del av asset management, som förhoppningsvis i något skede är vardag i varje kommun. Vägtrafiklagen förändras Den nya vägtrafiklagen som träder i kraft denna sommar kommer att föra med sig stora förändringar till såväl gatusom trafikplaneringen. 040 746 7575 mia.numminen@hel.fi Mika Tulimaa, laatuja kehitysjohtaja, Rudus Oy Käyntiosoite: Karvaamokuja 2 A PL 42, 00381 HELSINKI Puh. Det lönar sig alltså att aktivt följa med informationen som delas ut via vårt nyhetsbrev, på sidan kuntatekniikka.fi och på föreningens Facebook-sidor. Sauli Hakkarainen från Helsingfors har lovat att köra igång verksamheten för denna klubb. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Porin kaupunki toimialajohtaja Ympäristöja lupapalvelut -toimiala Valtakatu 11, 28100 Pori +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@pori.fi 1. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. kerros PL 487, 33101 Tampere puh. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FK Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh
Järjestelyt ja ohjelma saivat runsaasti kiitosta osallistujilta. Huusko on erityisen iloinen kaikista mielenkiintoisista keskusteluista, joita päivien aikana käytiin. -Konferenssi oli paras tähän mennessä järjestetyistä, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Huusko, joka on ollut päävastuussa jokaisessa konferenssissa. 47 Kuntatekniikka 2/2020 Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timokyntaja@outlook.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Matti Ojala, FiSTT kuntotutkimusjaos, matti.ojala.consulting@gmail.com Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. kute2_40-51.indd 47 1.4.2020 9.17. FiSTT:in neljäs Vuosikonferenssi ja yhdistyksen 20-vuotisjuhla olivat menestys! FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] FiSTT jakoi vuoden 2019 no-dig palkinnon Tampereen valtatie 9:n alitusprojektista. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Jari palkittiin myöhemmin päivällisen yhteydessä pitkästä toimimisestaan FiSTTin historian toisena puheenjohtajana. Konferenssin avauspuheenvuoron piti HS-Veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto. Voittajien on helppo hymyillä! (kuvassa vasemmalta Sari Pietilä FiSTT, Jukka Huusko FiSTT, Esko Lehtimäki – Tampereen Vesi, Pekka Laakkonen – Tampereen Vesi, Pekka Vepsä – Lännen Alituspalvelu, Toni Jaatinen Sitowise, Timo Kyntäjä FiSTT Vauhdikkaan paneelikeskustelun vetäjänä ISTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen. FiSSTin neljäs Vuosikonferenssi pidettiin Vanajanlinnan hienoissa puitteissa helmikuussa
voit osallistua muiden jäsenten kanssa asiantuntevaan jaostoimintaan . Samalla voimme tuoda esiin alan suomalaista osaamistasoa ja koko Suomea. saat vinkkejä ja tietoa omaan no-dig työhösi . FiSTT haastatteli Timoa tähän numeroon. FiSTT kiittää kaikkia osallistujia, puhujia ja järjestäjiä! FiSTT sai uuden puheenjohtajan vuoden alusta FiSTTin puheenjohtajana on tämän vuoden alusta lähtien toiminut vesihuoltoalan tunnettu osaaja Timo Kyntäjä. FiSTT: Mitkä ovat FiSTTin keskeiset tavoitteet lähitulevaisuudessa. Jo ha nn es W ie hn kute2_40-51.indd 48 1.4.2020 9.17. Timo: Järjestö tekee tärkeää työtä kaivamattoman tekniikan menetelmien käyttöönoton edistäjänä ja uusien mahdollisuuksien tuojana Suomen tilaajaja urakointikentälle. Mitä ajatuksia ja odotuksia tämä herättää. Toinen tavoite on toimintamme edistäminen jäsenistön suuntaan. Näen, että konferenssi on alan toimijoille hieno mahdollisuus tuoda esiin omaa osaamistaan. Timo: Tällä hetkellä volyymi on kohtuullisessa kasvussa. voit verkostoitua alan ammattilaisten kanssa Timo Kyntäjä aloitti vuoden alussa FiSTT:n puheenjohtajana. FiSTT: Miksi lähdit mukaan FiSTTin toimintaan ja viimeksi sen puheenjohtajaksi. FiSTT: Helsinki saa järjestettäväkseen kansainvälisen ISTT No-dig -konferenssin vuonna 2022. FiSTT: Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet. FiSTT: Onnea ja menestystä tehtävässä! FiSTT:in jäseneksi kannattaa liittyä! Jäsenenä: . Nyt kun tarjoutui mahdollisuus edistää tätä toimintaa, toki olin valmis antamaan oman panokseni kehittämistyöhön. Timo: Olen toiminut vesihuollon johtotehtävissä Kotkassa ja Kouvolassa lähes kolmisenkymmentä vuotta sekä Liikenneviraston Suurten Investointihankkeiden vetäjänä näiden välissä reilu kolme vuotta. Tätä asiaa myös järjestömme pyrkii aktiivisesti edistämään. Timo: Kansainvälisen konferenssin myöntäminen Suomeen ja FISTT:n järjestettäväksi oli useamman vuoden määrätietoisen, järjestön jäsenistön työn saavutus. FiSTT: Miten näet Suomen no-dig -markkinat nyt ja niiden kehityksen tulevaisuudessa. Järjestämisvastuun myöntäminen oli merkittävä luottamuksen osoitus myös itse järjestöllemme. Näen yhtenä merkittävänä mahdollisuutena vuodelle 2022 Suomeen myönnetyn Kansainvälisen konferenssin järjestämisen. voi vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä . 48 2/2020 Kuntatekniikka -Oli mahtavaa kuulla kokemuksia ja osallistua ammattilaisten kanssa mielipiteiden vaihtoon alan polttavissa kysymyksissä. FiSTT on pyrkinyt nimenomaan olemaan alan keskustelufoorumi ja Vuosikonferenssi näyttää vakiinnuttaneen asemansa tällaisena foorumina. Kyse on tulevaisuuden toimintamallista. Näen kuitenkin tarpeen ja mahdollisuuden merkittäväänkin kasvuun, mikäli vesihuollon saneeraustarpeet halutaan ja voidaan täyttää tulevina vuosina. Timo: Kyllä se on kaivamattoman tekniikan käyttöönoton edistäminen niin infran hankkeissa kuin myös kiinteistöjenkin saneeraushankkeissa
Lisätietoja tekla.com/fi West Coast Road Mastersin toimitusjohtaja Juha-Matti Vainio esitteli pyöräverkoston laadunvalvontaan kehitettyä polkupyörää Talvietiepäivillä Tampereella. Tekla Structures 2020 -ylläpito sisältää myös pilvipohjaisen Trimble Connect -yhteistyöalustan (Business-lisenssi), jonka avulla osapuolet voivat jakaa, katsella, tarkistaa ja kommentoida runsaasti tietoa sisältäviä tietomalleja, piirustuksia, aikatauluja ja muita projektitietoja reaaliaikaisesti. Lisätietoja vahanen.com kute2_40-51.indd 49 1.4.2020 9.17. Kaupan myötä Sitowisestä tulee yksi Ruotsin johtavista elementtisuunnitteluyhtiöistä. Sitowise laajenee yritysostolla Ruotsissa SUOMALAISOMISTEINEN Sitowise on hankkinut ruotsalaisen Karlsson & Segelström Construct AB:n koko osakekannan. Teconer Oy:n RCM411 optinen kelianturi on asennettu sähköavusteiseen Trek maastopyörään, joka on varustettu nastarenkain. Lisätiedot West Coast Road Masters, roadmasters.fi Trimbleltä uusia rakentamisen ohjelmistoja TRIMBLE on esitellyt uusimmat versiot Tekla-ohjelmistoista tietomallinnukseen (BIM), rakennesuunnitteluun ja konepajojen tuotannon hallintaan. Ohjelmistoa voi käyttää pöytäkoneella, kannettavalla tietokoneella tai mobiililaitteella. Karlsson & Segelström Construct AB on erikoistunut elementtisuunnitteluun ja on johtava talonrakentamisen rakennesuunnittelutoimisto Örebron markkinoilla. Tiedonkeruu on integroitu samaan sovellukseen, joka tallentaa paikannustiedot ja lähettää kerätyn mittaustiedon palvelimelle Mobile Road Condition Map™ -palvelussa näytettäväksi. Vuonna 2015 perustetulla Allianssilla on 27 työntekijää, ja sen liikevaihto oli vuonna 2019 lähes 4 miljoonaa euroa. 49 Kuntatekniikka 2/2020 { Uutiset } Pyöräteiden laatua valvotaan satulasta PORISSA on kehitetty pyöräteiden ympärivuoptiseen laadunvalvontaa, joka tapahtuu pyörän selästä. Ohjelmistojen ydintä on sujuva tiedonkulku, rakennettavan tarkat tietomallit ja reaaliaikainen yhteistyö. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 16 rakennesuunnittelijaa, ja sen liikevaihto oli vuonna 2018 noin 34 miljoonaa kruunua. Allianssi palvelee erityisesti ammattirakennuttajia ja -tilaajia, yrityksiä, julkisia hankintayksiköitä sekä säätiöitä ja yhdistyksiä kiinteistöja rakennusalan konsulttina ja asiakkaan edunvalvontaorganisaationa. Lisätietoja: sitowise.com Vahanen osti Allianssin KIINTEISTÖja rakennusalan konsulttikumppani Vahanen-yhtiöt ostaa rakentamisen, rakennuttamisen ja projektinjohtamisen asiantuntijayritys Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy:n osake-enemmistön vahvistaakseen osaamistaan ja palveluntarjontaansa. Mittausdataa voidaan jakaa asiakkaan haluamaan nettiosoitteeseen ja näin parantaa kuntotiedon käyttöä pyöräilijöiden ja kunnossapitäjien keskuudessa. Kitkamittarina toimii puhelimen kiihtyvyysanturia käyttävä Android-puhelinsovellus µTEC, joka laskee kitkan pyörällä jarrutettaessa ja ottaa kuvia mittauskohteesta. Sitowise-konsernissa työskentelee tällä hetkellä yli 1 700 rakennetun ympäristön asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Virossa
Tuukka Hakkarainen Vahasen uuden suurhankeyksikön päälliköksi DI Tuukka Hakkarainen on nimitetty Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n uuden Suurhankkeet-tulosyksikön päälliköksi sekä johtoryhmän jäseneksi 3.2.2020 alkaen. kute2_40-51.indd 50 1.4.2020 9.17. Yritys tarjoaa myös käyttötukipalvelua, jolla varmistetaan maalämpöjärjestelmän optimaalinen toiminta koko elinkaaren ajalle. 50 2/2020 Kuntatekniikka { Uutiset } Rototec osti Enersysin EUROOPAN suurin geoenergia-alan yritys Rototec Holding AB (Rototec Group) on ostanut Suomessa uusiutuvien energiaratkaisujen suunnitteluyrityksen Konsulttitoimisto Enersys Oy:n, joka jatkaa toimintaansa ennallaan erillisenä yrityksenä ja yrityksen nimi pysyy samana. Ins. Ins. DI Anne Kasari on nimitetty 1.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Ympäristögeotekniikan tutkimusja kehitysyksikköön Luopioisiin. Ramboll Finland Oy DI Matti Parikka on nimitetty 1.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Rakennetekniikka-yksikköön Tampereelle. Lisätietoja rototec.fi Geoenergian hyödyntäminen on kovassa myötätuulessa. KTK Iida Kokko on nimitetty 7.1.2020 alkaen Data Manageriksi Infra BIM -tiimiin. Hän siirtyy Vahaselle Swecolta. Konsulttitoimisto Enersys Oy on toiminut vuodesta 1985 alkaen lämpöpumppujärjestelmien parissa. Kangasniemi aloittaa tehtävässä 1.4.2020. AMK Mikko Hirvilammi on nimitetty 7.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Korjausrakentaminen ja tutkimukset -yksikköön Espooseen. AMK Touko Määttä on nimitetty 7.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Vesitoimialalle Espooseen. DI Martin Makovy on nimitetty 2.1.2020 alkaen projektipäälliköksi LVI-yksikköön Espooseen. AMK, FM Sanna Vienonen on nimitetty 7.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Vesi-toimialalle Ouluun. Ins. { Nimityksiä } Mikko Kangasniemi Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtajaksi Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitus on valinnut yhtiön toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Mikko Kangasniemen, 55. Hakkaraisella on kattava kokemus rakennesuunnittelun johtamisesta varsinkin sairaala-allianssihankkeissa, ja uuden yksikön myötä hänen ohjaukseensa siirtyvät lisäksi muun muassa liikerakentamisja teollisuushankkeet sekä vaativat jännebetonirakenteet, jotka sijoittuvat yrityksen liiketoiminnan strategiselle painopistealueelle. Ins. Kangasniemi siirtyy Kemin Energia ja Vesi Oy:n palvelukseen Rovakaira Oy:n kehityspäällikön tehtävästä. Hän toimii edelleen päätoimisesti AMK-opettajana. Ins. Yritys tarjoaa muun muassa maalämpöprojekteihin erilaisia asiantuntijapalveluita kuten teknisiä ja taloudellisia selvityksiä, suunnittelua, projektinhoitoa sekä urakoiden kilpailutusta ja valvontaa. AMK Juhana Toikka on nimitetty 7.1.2020 alkaen projektipäälliköksi Korjausrakentaminen ja tutkimukset -yksikköön Espooseen. Peter Sandbacka on nimitetty 8.1.2020 alkaen ryhmäpäälliköksi RST Finland -yksikköön Vaasaan
Mutta monet koulutukset hoidetaan myös suorina lähetyksinä eli striimauksina ja webinaareina. 51 Kuntatekniikka 2/2020 { Tapahtumakalenteri } { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA Lisätietoja: www.seti.. Tapahtumalista löytyy osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ kute2_40-51.indd 51 1.4.2020 9.17. Kuntatekniikan kotisivuilta löytyy kevään ja alkukesän tapahtumista lista, ja tapahtumien kohdalta pääsee tapahtuman omille sivuille, josta löytyy päivitettyä tietoa. https://setipro.seti.. HUOMIO HANKINNASSA Turvaurakoitsijan TU-serti?kaatti (FINAS S041) Teleurakoitsijan AT-hyväksyntä Valokaapeliurakoitsijan OL-hyväksyntä Automaatiourakoitsijan RAU-hyväksyntä SETI:n urakoitsijarekisteri PAlveluitAmme Kantavuusmittaukset pudotus• painolaitteella, levykuormituslaitteella sekä loadmanilla Päällysteporaukset • tien rakennekerrostutkimukset • törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Tapahtumalista löytyy verkosta Koronavirustilanteen vuoksi monet tapahtumat on peruttu tai siirretty
Pori Kestävä kuntatekniikka toivoa tulevaisuuteen KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA Laaja seminaariohjelma: mukana mm. Ensimmäistä kertaa mukana myös Kuntatekniikan näyttely! Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan! kuntatekniikanpaivat.fi kute2_52.indd 52 1.4.2020 9.15. Esko Valtaoja. KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 10.-12.6