2/2021 { Kolumni } Tero Koppinen: Kuntatekniikka pelastaa maailman SUURI VAALIKYSELY ANTAA VASTAUKSIA Korjausvelka, ulkoistukset, kaupungistuminen, sähköautot… Katujen kunto selvisi joukkoistamalla Peruskorjauksesta resurssiviisasta Vastaamo nosti kyberturvan kuntien agendalle kute2_1.indd 1 20.4.2021 10.49
37 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... .................................................. 20 { Yhdyskunta } { Turvallisuus } { Tie ja liikenne } { Smartinfra } { Rakentaminen } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Palstat / Kolumnit } Teimme viisi tiukkaa kysymystä kuntatekniikan puheenaiheista kuntavaaleihin valmistautuville eduskuntapuolueille. huhtikuuta 2/2021 { Yhteistyöjärjestömme } s. 6 Katujen kunto selvitettiin joukkoistamalla ja pelillisesti ............................................ 48 Pääkirjoitus ............................................... 12 Digiturva nousi kuntien agendalle .......... 26 Green dealit tekevät rakentamisesta päästötöntä ............................................. 50 Palveluhakemisto.................................... 42 Kuntien Putkimestarit ............................ 25 Ruandan pääkaupungissa kehitetään kevyttä ja julkista liikennettä .................. 17 Kuntatekniikan suuri kuntavaalikysely .. 32 Raittiuden joukkoliike tarvitsi paljon raittiustaloja ............................................ 47 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 31 Tapahtumakalenteri ................................ 51 { Kuntavaalit 2021 } { KuntatekniikkaLIVE } K uv a: H el i So rj on en kute2_2-3.indd 2 20.4.2021 15.29. 2 2/2021 Kuntatekniikka 29. 20 SmartINFRA on nyt Kuntatekniikka LIVE 6.5. 5 Kolumni/Tero Koppinen: Kuntatekniikka pelastaa maailman ................................. Hämeentien loppupää peruskorjataan resurssiviisaasti .......................................
Hankkeessa on keskitytty työmaakoneiden ja kuljetusten päästöihin. s. K uv a: Su vi Su ov aa ra K uv a: Va pr iik ki , va lo ku va aj a Ju ss i K an ga s Raittiusliike oli 1800-luvun lopun suurin joukkoliike Suomessa. 6 KKuntatekniikka.fi Ensimmäinen 34-metrinen pikaratikka Helsinkiin pikaraitioteiden lisäksi kantakaupungin kaduille Tampere desinfioi kaikki Nysse-bussit valolla: nanopinnoite muodostaa pinnoille pitkäikäisen suojan KHO kumosi kaupungin määräämän tupakointikiellon – asunto-osakkeen omistaja jäi kuulematta K uv a: R am bo ll O y Helsingin Hämeentien loppupään peruskorjauksessa purettavista kiveysmateriaaleista luonnonkivet (nupuja noppakivet, reunakivet) on tarkoitus hyödyntää. 37 s. Vanha raittiustalo Tampereella purettiin 1967. kute2_2-3.indd 3 20.4.2021 15.29. 32 Espoon kaupunki toteuttaa päästötön työmaa –konseptia ensimmäisenä Lukutorilla, joka on Suurpellon uusi keskustori. 3 Kuntatekniikka 2/2021 s
Näitä on Lohjalla kussakin mainituissa kiinteistössä noin 3–4 kpl niin sisällä kuin ulkoseinillä. Se vähensi varhaiskasvattajien ja lapsien stressiä”, Vierikko havainnollistaa OS-järjestelmän hyötyjä. Käyttäjä saa omatoimisesti ladattua kulkuoikeudet avaimeensa ohjelmointilaitteella. ”Monesti oikeudet saa ladattua pelkän älypuhelimen avulla, eikä tarvitse käydä Muut ottavat Lohjalta mallia kulunhallintaan Nykyaikaisella kulunhallinnalla helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja tehostetaan kiinteistöhuoltoa. Nyt heillä on vain muutama PROTEC2 CLIQ -avain, jotka toimivat tärkeimmissä kiinteistöissä. ”Kiinteistöhoidolla oli aiemmin kymmeniä avaimia nipuissa. Sen monipuoliset tilat tulevat kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Käyttäjä saa omatoimisesti ladattua kulkuoikeudet avaimeensa ohjelmointilaitteella. Laurentiustalon lisäksi Lohjan kaupunki on viime vuosina panostanut koko kiinteistökantansa ja sen lukoston nykyaikaistamiseen. ILMOITUS kute2_4.indd 4 20.4.2021 15.28. ”Tänä keväänä asensimme kaupungin rokotuspisteisiin CLIQlukot, jotta jääkapeissa oleviin rokotteisiin pääsisi käsiksi vain siihen oikeutetut hoitajat”, Vierikko sanoo. ”Monesti oikeudet saa ladattua pelkän älypuhelimen avulla, eikä tarvitse käydä fyysisellä ohjelmointilaitteella”, Vierikko viittaa 50:een Bluetooth-varustettuun CLIQ Connect -avaimeen. ”Nelisen vuotta sitten, kun Anttilan koulua saneerattiin, katosi yleisavain. Annoimme heille yksilölliset mobiilitunnisteet ja kulkulätkät, jotta he voivat avata ovet vaikka kännykällä. Nyt heillä on vain muutama PROTEC2 CLIQ -avain, jotka toimivat tärkeimmissä kiinteistöissä. Kaikkiaan Lohjan lukitusjärjestelmässä hallitaan 1 100 avainta, 900 kulkutunnistetta ja 1 200 lukkoa. Lohjalla, Pyhän Laurin kirkon kupeessa, avautuu toukokuussa näyttävä monitoimijatalo, Laurentiustalo. Vastaavasti voimme muillekin alihankkijoille luovuttaa CLIQ-avaimet ja määritellä kulkuoikeudet tarpeen mukaan”, kiinteistömestari Mika Vierikko sanoo. Muutaman kiinteistön kulkua hallitaan lisäksi ABLOY OS -järjestelmällä. Onneksi olimme ottaneet käyttöön CLIQlukituksen pari viikkoa aiemmin, ja saimme ripeästi poistettua avaimesta kulkuoikeudet. Vastaavasti voimme muillekin alihankkijoille luovuttaa CLIQ-avaimet ja määritellä kulkuoikeudet tarpeen mukaan”, kiinteistömestari Mika Vierikko sanoo. Investointi maksoi itsensä nopeasti takaisin”, Vierikko kertoo. ”Esikoulun vanhemmat kysyivät, voisiko lapsen tuomista sujuvoittaa. Näitä on Lohjalla kussakin mainituissa kiinteistössä noin 3–4 kpl niin sisällä kuin ulkoseinillä. ”Kiinteistöhoidolla oli aiemmin kymmeniä avaimia nipuissa. Kulunhallinta on ratkaisevassa asemassa, sillä vakiokäyttäjiksi on tulossa useita varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköitä sekä kaupunginorkesteri
Kuinka pandemiasta on selvitty, mitä siitä on opittu ja miten toimitaan seuraavan kriisin iskiessä. Näistä ja monesta muusta kyberturvallisuuteen liittyvästä asiasta KuntatekniikkaLIVEn studiossa on kanssani keskustelemassa Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen kehitysja yhteistyöyksikön päällikkö Juha Ilkka. Kyse ei ole enää twitter-tilin tai facebook-profiilin kaappaamisesta, vaan paljon suuremmista uhista. Asuntomessut, rakentaminen 4/21 2.9. Tässä numerossa käydään läpi kuntien kyberturvallisuustilannetta ja edessä olevia haasteita. Yhteisen kielen puuttumisesta kertoo sekin, että tietohallinnon tai tietoturvan edustajia ei juurikaan istu kuntien johtoryhmissä poikkeuksena muutama edelläkävijäkunta. 5 Kuntatekniikka 2/2021 { Pääkirjoitus } 2/2021 { Kolumni } Tero Koppinen: Kuntatekniikka pelastaa maailman SUURI VAALIKYSELY ANTAA VASTAUKSIA Korjausvelka, ulkoistukset, kaupungistuminen, sähköautot… Katujen kunto selvisi joukkoistamalla Peruskorjauksesta resurssiviisasta Vastaamo nosti kyberturvan kuntien agendalle kute2_1.indd 1 20.4.2021 10.49 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisestä vastaava Digija väestötietovirasto DVV kartoitti hiljan kyberturvallisuuden tilaa kunnissa. LIVE on syksyllä ensi-iltansa nähneen SmartINFRA-tapahtuman jatkoa, mutta uudella nimellä. Johdolle asioita on siis viestittävä mahdollisimman selkeällä tavalla ja vaikkapa konkreettisten esimerkkien kautta, toteaa kartoitushankkeesta vastannut DVV:n johtava asiantuntija Kirsi Janhunen. perinteisen kuntatekniikan digitalisoituminen on asettanut turvahaasteet uudelle tasolle: vesihuolto, jätehuolto ja energiatuotanto ovat kärjessä kuntien tärkeimpien perustoimintojen listalla. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Artikkeli alkaa sivulta 17. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Mutta samaan hengenvetoon on lisättävä, että tärkeintä on myös ymmärrys tietoturva-asioiden tärkeydestä. kello 9.30 alkaen. Osallistutaan, äänestetään! . – Jatkuvasti, myös tässä kyselyssä, nousi esiin, että ylin johto katsoo digitaalisesta turvallisuudesta vastaavien puhuvan aivan outoa kieltä. Se, että kuntajohto ei ole kaikissa asioissa asiantuntija, on luonnollista ja ymmärrettävää. Viimeistään Vastaamo-psykoterapiakeskukseen kohdistunut tietomurto nosti kyberturvan kaikkien kuntien prioriteettilistalla kärkeen. Ja aamupäivän päättää vaalikeskustelu, jossa pohdimme kesäkuun kuntavaalien teemoja ja kuntien edessä olevia haasteita. 18.8. Käymme aamupäivän aikana läpi myös koronapandemian vaikutuksia vesihuoltoon. Kartoituksen ehkä yllättävin havainto on kunnan sisäisen viestinnän vaikeus tietoturva-asioissa. Kuntatekniikka-lehden järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen teknisen toimen muutamaksi tunniksi aamupäivällä. 2.6. Valaistus, vesihuolto KuntatekniikkaLIVE-verkkotapahtuma järjestetään 6.5. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Tietojen vuoto oli järkyttävä monine seurauksineen, mutta mitä voisi tapahtua, jos kuntainfra joutuisi kyberiskun kohteeksi. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. 6.10. Tapahtuman seuraaminen käy näppärästi verkon kautta osoitteesta kuntatekniikka.fi/live ja osallistuminen on maksutonta. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. kute2_5.indd 5 20.4.2021 15.30. Kaikille kunnille lähetettyyn kyselyyn saatiin 98 vastausta eli vajaa kolmasosa kunnista vastasi. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Kyberturvallisuus puhuttaa kunnissa K uv a: H el si ng in ka up un ki /E lin a La m m el a 3/21 17.6. 1.12. Tällä kertaa esitelmien ja keskustelujen aiheina ovat mm kyberturvallisuus ja koronan jälkeinen aika. Mutta ns. Kuntien erilaiset tietojärjestelmät ovat jo moneen kertaan olleet bottihyökkäyksen ja hakkeroinnin kohteina. Kysymyksiin vastaamassa on Kuntien Putkimestareiden puheenjohtaja Sami Sillstén
kute2_6-11.indd 6 20.4.2021 15.25. Siinä voittavat ilmasto, talous ja tie. 6 2/2021 Kuntatekniikka Hämeentien peruskorjaus suunnitellaan resurssiviisaaksi WIN-WIN-WIN! Helsingin Hämeentien loppupään peruskorjausta on suunniteltu nimenomaan resurssiviisauden näkökulmasta. Katuosuus kattaa noin kahden kilometrin mittaisen katuosuuden Toukolan ja Vanhankaupungin välillä ja edustaa Helsingille tyypillistä tiiviisti rakennettua katuympäristöä. Ilmastoviisas suunnittelu toteutettiin Arabian alueen Hämeentien peruskorjauksen suunnittelussa
Merkittävää kehitystyötä on tehty kaupungin massakoordinaation parissa ja Helsingistä onkin viime vuosina tullut edelläkävijä maamassojen kierrätyksessä. { SmartINFRA } 7 Kuntatekniikka 2/2021 Teksti: Reetta Huomo I nfrarakentamisen ilmastovaikutuksista tarvitaan lisää tietoa kestävien ja vähäpäästöisten ratkaisujen hyödyntämiseksi. Viime vuonna kaupungin suunnittelupöydälle tuli Hämeentien pohjoinen katuosuus, jossa aiemmasta poiketen päästölaskenta kytkettiin osaksi ilmastoviisasta suunnittelua. Kun ilmastovaikutusten arviointi yhdistettiin osaksi kohteen suunnittelua, pystyttiin vertaamaan tavanomaisia rakentamiskäytäntöjä ilmastoviisaisiin vaihtoehtoihin ja havainnollistamaan erilaisten suunnitteluratkaisujen aiheuttamia päästöjä rakentamisvaiheessa. Tavoitteena on saada aikaan onnistuneita hiilijalanjäljen huomioivia hankintaesimerkkejä ja sovellettavia työkaluja tukemaan kaupungin hiilineutraalisuustoimenpiteitä. Helsingin kaupunki tekee pitkäjänteistä työtä infrarakentamisen päästöjen vähentämiseksi ja useita erilaisia keinoja päästöjen vähentämiseksi on jo tunnistettu. Kivikon tapauksessa hankkeen hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin neljää eri laskentamenetelmää hyödyntäen. Tarkastelun tuloksena Helsingin kaupunki voisi säästää arviolta 308 000 kg CO 2 e, jos Hämeentien peruskorjauksen resurssiviisaiden ratkaisujen suosituksia noudatetaan. Lisäksi tarkasteltiin työkoneiden käyttövoiman vaikutuksia urakan toteutuksessa. Kohteen ominaisuudet rajaavat ilmastoviisaan tarkastelun vaihtoehtoja verrattuna esimerkiksi uudiskohteeseen, jossa esimerkiksi viherrakentamiselle voitaisiin antaa enemmän painoarvoa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalin lisäksi arvioitiin ehdotettujen ratkaisujen kustannusvaikutuksia. Vaihtoehto on noin 27 % vähäpääsK uv a: H el si ng in ka up un gi n ai ne is to pa nk ki /K im m o B ra nd t kute2_6-11.indd 7 20.4.2021 15.25. Satojen tuhansien säästöt ilmastoviisailla ratkaisuilla Noin kahden kilometrin mittainen Hämeentien katuosuus Toukolan ja Vanhakaupungin kaupunginosien välillä edustaa Helsingille tyypillistä tiiviisti rakennettua katuympäristöä. Päästölaskenta on yksi keino tuottaa konkreettista tietoa merkittävimpien päästölähteiden tunnistamiseksi ja niihin pureutumiseksi. Perusparannuksessa korjataan katualuetta, parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä uusitaan kunnallistekniikkaa. Hämeentien ilmastoviisas tarkastelu kadun korjaussuunnittelussa on yksi Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia Canemure-hankkeen Helsingin kaupungin case-esimerkeistä, joissa pureudutaan kaupungin hankintojen ilmastovaikutuksiin. Aiemmin kaupungilla on suoritettu infrarakentamisen päästölaskentaa esimerkiksi Iso Roobertinkadun peruskorjauksessa sekä Kivikon eritasoliittymän ja Alakivenpuiston rakentamishankkeissa. Iso Roobertinkadulla päästölaskenta tehtiin toteutuneiden ilmastovaikutuksien arvioimiseksi. Hämeentien ilmastoviisaassa suunnittelussa edellytettiin purettavien rakennekerrosten, kivimateriaalien ja asfaltin kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä kierrätettyjen kasvualustojen hyödyntämistä katuvihreässä. Suunnittelun merkitys ilmastovaikutusten huomioimiseksi on hyvä tiedostaa, sillä sen aikana lyödään lukkoon moni keskeinen tekijä urakan toteutuksessa. Ilmastoviisaalla suunnitelulla voidaankin luoda raamit vähähiiliselle rakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena oli löytää kohteelle teknisesti paras, mutta samalla ilmastovaikutukset huomioiva ratkaisu katualueen peruskorjaukseen. Hämeentiellä merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet löytyvät maarakennustöiden isosta osuudesta. Näin saatiin selville esimerkiksi uusiomateriaalien hyödyntämisen ja vähäpäästöisen työmaan toteuttamisen potentiaalinen päästövähennys
Hämeentielle valittiin monikäyttöiset ristikkopylväät, jotka sopivat kaupunkikuvallisesti alueelle ja toimivat myös köynnöstukena. Myös Hämeentiellä otollisimmat päästöja kustannussäästöt (yli 60 %) saadaan maaja pohjarakenteiden sekä päällysrakenteiden uudelleenkäytöstä, joista isoimman päästösäästön tuottaa jyrsittävän asfalttipäällysteen hyödyntäminen. Fossiilisia polttoaineita ei käytetä vuoden 2025 jälkeen kaupungin työmailla. Välivarastointia varten Hämeentieltä purettava kivimateriaali on tarkoitus lajitella, jolloin kivimateriaali on helpompi käyttää hyödyksi jatkossa. Maamassojen ja kiviaineksen kierrätys tärkeintä Infrarakentamisessa merkittävimmät päästöt muodostuvat rakentamisessa käytetyistä maa-ainesten kuljetuksista ja päästöintensiivisistä materiaaleista, kuten sementistä, teräksestä, betonista ja asfaltista. Päästövähennyksestä on mahdollista saavuttaa viidesosa, kun hyödynnetään kaupungin välivarastoja ja siten lyhennetään kuljetusmatkoja. Myös muu kaupungin kehitystyö huomioitiin suunnittelussa muun muassa hyödyntämällä Kivikon käsittelyalueella jalostettuja kierrätyskasvualustoja sekä kivimateriaalien kierrätyksen toimintamalleja. kute2_6-11.indd 8 20.4.2021 15.25. Välivarastointi tapahtuu alueen ulkopuolella tiiviin katuympäristön vuoksi. Sitä, kuten myös muita tarkasteltuja katuosuudelta purettavia materiaaleja, pyritään kierrättämään paikan päällä ja muissa kaupungin urakoissa soveltuvin osin. Lisäksi näin toimimalla kustannussäästöä syntyisi yli kolmasosa eli noin 910 000 euroa, joka saavutettaisiin eritoten materiaalien kierrätyksellä ja uusiokäytöllä. 8 2/2021 Kuntatekniikka { SmartINFRA } töisempi tavanomaisiin rakentamisen kokonaispäästöihin verrattuna. Vaikka jyrsintä nostaa hieman päästöjä verrattuna asfaltin poistoon paloina, se tehostaa asfaltin uusiokäyttöä rouheeksi asfalttimateriaalissa. Kaupungille ilmastoviisaan tarkastelun ja päästölaskennan toteuttaminen oli kannattavaa, sillä sen kustannukset ovat pienet verrattuna kokonaissäästöön itse urakassa. Hämeentien suunnittelussa suosittiin sekaväristä kiveystä, joka helpottaa luonnonkivien uudelleenkäyttöä. Maaja kiviaineisten kiertoa ja uusiokäyttöä pyritään kehittämään jatkuvasti tehokkaammaksi niin ilmastokuin myös kustannushyötyjen vuoksi. Vähäpäästöiset työmaakoneet osa green dealia Hämeentien päästölaskennassa havainnollistettiin myös sitä, miten rakentamisvaiheen työkoneissa ja raskaassa kuljetuskalustossa olisi mahdollista käyttää vaihtoehtoisia K uv a: H el si ng in ka up un gi n ai ne is to pa nk ki /T uo m as U us he im o Tarkastelussa vertailtiin myös teräsristikko-, teräskartioja puupylväiden päästöeroja
kute2_6-11.indd 9 20.4.2021 15.25. Betoniset kivimateriaalit kierrätetään ja uusiokäytetään kaupungin muihin hankkeisiin. Potentiaalin konkretisoiminen antaa kaupungille tahtotilalle vahvistusta ja Hämeentien rakennusvaiheessa tullaan soveltamaan senhetkisiä (green dealin mukaisia) Helsingin kaupungin vähäpäästöisen työmaan hankintakriteerejä. K uv a: R am bo ll O y Purettavista kiveysmateriaaleista luonnonkivet (nupuja noppakivet, reunakivet) on tarkoitus hyödyntää Hämeentiellä. Katuosuudelle on tarkoitus lisätä köynnöskasvillisuutta hiilen sitomiseksi, välttää tarpeetonta puuston ja kasvillisuuden poistamista sekä parantaa kasvuolosuhteita. Myös kasvillisuus auttaa hiilineutraaliutta Ilmastoviisaassa suunnittelussa pyrittiin huomioimaan kasvillisuus nykytilanteen sallimissa rajoissa. 9 Kuntatekniikka 2/2021 käyttövoimia. Kokonaispäästösäästöstä tämä muodostaa jäljelle jäävän viidesosan. H av ai nn ek uv a: R am bo ll O y Perusparannuksessa korjataan katualuetta, parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä uusitaan kunnallistekniikkaa. Helsinki on sitoutunut työkoneiden ja raskaan kuljetuskaluston päästöluokkia ja käyttövoimia koskeviin tavoitteisiin päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksessa. Vähäpäästöisen työmaan vaatimukset on jo otettu käyttöön infrahankkeisiin ja Helsingissä onkin parasta aikaa käynnissä useampi uusiutuvaa dieseliä sekä pienempiä sähköisiä työkoneita ja -laitteita hyödyntävä rakennuskohde. Hämeentien ilmastoviisaan suunnittelun päästölaskennassa vaihtoehtoisen käyttövoiman vaikutusta päästöihin vertailtiin perinteisen dieselin, uusiutuvan dieselin sekä sähkön ja vihreän sähkön välillä. Työmaan toteutuessa fossiilivapaana niin, että käyttövoimasta 80 % on uusiutuvaa dieseliä ja 20 % vihreää sähköä, olisivat työmaatoiminnoista aiheutuvat päästöt 89 % pienemmät kuin tavanomaisesti toteutettavassa hankkeessa. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupungin työmailla ei käytetä fossiilisia polttoaineita vuoden 2025 loppuun mennessä ja vuoteen 2030 mennessä työmailla puolet käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Lisäksi Kulosaaren puistotien urakkakilpailutuksessa pilotoitiin sähköisiin työkoneisiin ja kalustoon kannustavia hankintakriteerejä
Worst Case -skenaarion sekä resurssiviisaan vaihtoehdon päästöjen jakautuminen infrarakentamisen elinkaaren eri vaiheisiin (A1-A5). Katuosuuden Hankkeessa tarkastellut infrarakentamisen resurssiviisaat toimenpiteet suhteutettuna Worst Case -skenaarion kokonaispäästöihin. Laskennallinen päästösäästö on ilmoitettu prosentteina kunkin elinkaarenvaiheen sekä kokonaispäästön yhteydessä. kute2_6-11.indd 10 20.4.2021 15.25. Esimerkiksi hulevesien eriyttämisellä jätevesistä saadaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kun jätevedenpuhdistuslaitokselle saapuva typpikuorma vähenee ja siten myös jätevedenpuhdistusprosessissa käytetty energianmäärä pienenee. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden päästöjen herkkyystarkastelu taas osoitti, että ilmastovaikutusten vähentämiseksi on oleellisinta välttää urakan turhaa pidentymistä vaiheissa, joissa ajomatkat ja ruuhkautumisriski kasvavat katuosuuden ollessa suljettu ja raitiovaunuliikenne katkolla. Mahdollisuudet päästöjen vähentämiseksi ovat merkittävät, kun työmaa ja sen jaksottaminen suunnitellaan työnaikaiset liikennejärjestelyt huomioiden. 10 2/2021 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Lisäksi suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin ensimmäistä kertaa runkovesiputken materiaalin ilmastokuormitusta, hulevesien eriyttämisen ympäristövaikutuksia ja työnaikaisten liikennejärjestelyiden vaikutusta liikenteen päästöihin sekä suunnitteluratkaisuiden vaikutusta kunnossapidon ja huollon päästöihin
Päästöjen kannalta onkin tärkeää suunnitella rakentaminen siten, että yhden urakan aikana pyritään tekemään kaikki alueen tarvitsemat rakennustoimenpiteet. Esimerkiksi datan puute tekee huollon ja kunnossapidon ilmastovaikutuksien arvioimisesta tällä hetkellä haastavaa. Kun peruskorjauksen suunnittelussa ja ilmastovaikutuksiltaan parhaiden vaihtoehtojen kartoittamisessa on huomioitu kohteen ominaisuudet ja mahdolliset haasteet, urakan toteutukselle on realistiset suuntaviivat. Suunnittelun ohella tehdyt erillistarkastelut toivat uutta tietoa infrarakentamisen eri osista, mutta myös nostivat keskusteluun kehityskohteita. Hiilijalanjälkilaskennan hyödyntäminen jatkossa Hämeentien ilmastoviisaalla suunnittelulla tuotettiin tietoa erilaisten toimenpiteiden ilmastovaikutuksista ja kustannuksista. Helsinki seuraa ja osallistuu aktiivisesti kansallisen tason kehitystyöhön yhtenäisen infrarakentamisen päästölaskennan kehittämiseksi. kute2_6-11.indd 11 20.4.2021 15.25. Sen opit auttavat kytkemään kiertotalouden ja ilmastovaikutusten huomioimisen entistä tiiviimmin osaksi kaupungin infrarakentamista. Käytännössä Hämeentien oppien jalkauttaminen tulee tarkoittamaan myös muun muassa kaupungin suunnitteluohjeistusten kehittämistä ja malliasiakirjojen tarkastelua merkittävien ilmastoja ympäristövaikutusten huomioimiseksi. Rakentamisvaiheen ajankohta vahvistetaan myöhemmin, kun siihen vaikuttavan Arabian tehdaskorttelin asemakaava ja korttelin rakentuminen tarkentuvat. Raportti: https://www.hel.fi/static/liitteet/ kaupunkiymparisto/julkaisut/aineistot/ aineistoja-30-20.pdf Worst Case -skenaarion kustannusten prosentuaalinen (%) jakautuminen rakennusosien välillä. Tavoitteena on vakiinnuttaa infra-alan päästöjen laskentaa niin menetelmien kuin päästötietojen osalta ja siten taata tulevaisuudessa infrarakentamishankkeiden päästölaskelmien yhteismitallisuus ja vertailukelpoisuus. . Kirjoittaja on Canemure-hankkeen projektikoordinaattori Helsingin kaupungin Ympäristöpalveluissa. Kaupungin laajan kehitystyön huomioiva ilmastoviisas suunnittelu on kannattavaa niin ympäristön kuin kustannusten kannalta. Suunta on sama kuin pidemmällä olevassa vähähiilisen talonrakentamisen arviointimenetelmän ja päästötietokannan kehitystyössä. Kuntatekniikka 2/2021 11 työnaikaisiin liikenteen päästöihin vaikuttavat myös mahdolliset muut rakennusurakat. Runkovesiputken materiaalin ilmastokuormitusta tarkasteltiin ensimmäistä kertaa. Lisäksi Hämeentien tapaus konkretisoi kaupungille hiilijalanjälkilaskennan hyödyntämistä infrarakentamisen suunnitteluprosessin ohjaamisessa sen sijaan, että hiilijalanjälkilaskenta olisi perustyöstä erillinen projekti. Ilmastovaikutusten kuin myös muidenkin kestävän kehityksen teemojen tuominen kiinteäksi osaksi suunnittelua onkin yksi tärkeimmistä kehityssuunnista. Näin voidaan yhdessä urakoitsijan kanssa suunnitella ja varmistaa tavoitteiden ja tehtyjen resurssiviisaiden ratkaisujen toteutuminen rakentamisen aikana. Vaihtoehtoja arvioimalla päästövaikutukset ja säästöpotentiaali saadaan näkyviksi päätöksentekovaiheisiin. Huollon ja ylläpidon päästöjä pyritään laskemaan muun muassa huomioimalla sujuvuus katurakenteiden suunnittelussa. Vaikka suunnittelutyö asettaa jo ilmastoviisaan kehyksen tulevalle rakentamiselle, päästösäästön toteutumiseksi on tärkeää, että suunnittelussa esitetyt toimenpiteet kirjataan kohteen urakka-asiakirjoihin. Suunnittelusta suositukset urakkaan Suunnitteluvaiheessa tehdyn ilmastoviisaan tarkastelun perusteella onnistuttiin muodostamaan tämän hankkeen kannalta olennaiset toimenpiteet rakentamisvaiheeseen. Samalla se on vahvistanut kaupungin resurssiviisaiden toimintamallien jalkautumista. Hiilijalanjälkilaskennan hyödyntämistä osana infrarakentamista tarkastellaan myös jatkossa. Myös elinkaarikustannusnäkökulman ulottaminen jatkossa infrarakentamisen suunnittelun valintoihin on kannustettavaa huoltoja ylläpitokustannusten merkittävyyden vuoksi. Suunnittelussa on pyritty mahdollisimman hyvään uusiokäyttöön, mutta esimerkiksi rakennekerrosten todellinen potentiaali hyötykäytössä tarkentuu urakkavaiheen laatututkimuksissa
Lopputuloksena on havainnollinen kartta kunkin katuosuuden kunnosta. Tamperelaisen sturtup-yritys Carchupan kehittämässä palvelukokonaisuudessa katujen ja tiestön kuntoa koskeva videomateriaalin kerääminen ulkoistetaan tiestön käyttäjille eli kuntalaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Katuverkoston kunto kartoitettiin kahdessa päivässä K uv a: So nj a El or an ta Katuja tieverkostojen kunnossapitoon varatut määrärahat on helppo kohdentaa optimaalisesti, kun päättäjät saavat eteensä tekoälyn avulla värikkääseen visuaaliseen muotoon jalostetun katukohtaisen kuntokartan. Materiaali analysoidaan tekoälyn avulla. Kartoittajat saadaan tien päälle käyttämällä kannusteena rahallisia ja kute2_12-15.indd 12 20.4.2021 15.26. 12 2/2021 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti: Matti Valli K atuja tieverkostojen kunnossapitoon varatut määrärahat on helppo kohdentaa optimaalisesti, kun päättäjät Lempäälässä katujen kunto kartoitettiin parissa päivässä JOUKKOISTAMALLA JA PELILLISTÄMÄLLÄ Lempäälä joukkoisti katuverkostonsa kuntokartoituksen kuntalaisille. saavat eteensä tekoälyn avulla värikkääseen visuaaliseen muotoon jalostetun katukohtaisen kuntokartan
Yhdyskuntajohtajan siunauksella saatoin tehdä hankintaa koskevan päätöksen. Pilotti sai pian jatkoa Vaasassa, jossa joukkoistamista käytettiin liikennemerkkien inventaariossa joulukuussa 2020. Carchupan kehittämää tekniikkaa kokeiltiin onnistuneesti Lempäälän kunnassa syyskuun puolivälissä vuonna 2020. Syksymmällä verkosto ajetaan läpi vielä kerran, jotta voidaan arvioida kesän aikana tehtyjen kunnossapitotoimien vaikutusta. Vastaavaa systeemiä ei ole käytetty aikaisemmin missään muualla maailmassa. Sitä on helppo käyttää päätöksenteon tukena, kun tiemäärärahojen käyttöä optimoidaan. Ensimmäisenä kartoituspäivän tuotettu videokuva ei sateisuuden vuoksi ollut tarpeeksi hyvälaatuista, joten reitit oli ajettava läpi uudemman kerran seuraavana päivänä. Kartta antaa tilanteesta hyvin kokonaisvaltaisen kuvan, Pekkala sanoo. Optimaalisiin huoltotoimiin Videokuva näyttää myös monia yksityiskohtia kuten reunavaurioita. Kokonaisvaltaisen kuvan ansiosta rajalliset kunnossapitomäärärahat voidaan suunnata järjestelmällisesti optimaalisiin kohteisiin, eikä niin että katujen kuoppia paikataan yksi kerrallaan, Pekkala sanoo. Pituusja poikkihalkeamat näkyvät kuten myös yksittäiset kuopat, jopa sillä tarkkuudella, että onko kyseessä iso, pieni vai keskikokoinen kuoppa. Mukana olivat myös yksityistiet, joiden kanssa kunnalla on kunnossapitosopimus. Keväällä tehtävällä uusintakierroksella selvitetään talviolosuhteiden vaikutusta katujen kuntoon. Innostuin ajatuksesta, että kuntalaiset voitaisiin aktivoida osallistumaan oman asuinkuntansa katuverkoston kunnon kartoitukseen ja että katuverkko voitaisiin käydä läpi kerralla ja nopeasti, Tiina Pekkala kertoo. 13 Kuntatekniikka 2/2021 pelillisiä elementtejä. Kokeilu ei maksanut paljoa Mutta miten Lempäälässä uskallettiin lähteä koekaniineiksi maailman ensimmäiseen joukkoistamiseen ja pelillistämiseen tukeutuvaan katuverkoston kuntokartoitukseen. Uskon, että saamme päättäjät näkemään, että korjattavaa ja hoitoa vaativia kohteita on enemmän kuin voidaan korjata, Pekkala sanoo. Molempina päivinä mukana oli kymmenen autoa. Syksyllä 2020 toteutettu videointikerros uusitaan vuonna 2021 kaksi kertaa. Kokonaisvaltainen kuva katujen kunnosta Lempäälän katuverkoston kunnossapidosta vastaava kunnossapitopäällikkö Tiina Pekkala kertoo, että kartoitettavan tiestön pituus oli noin 300 kilometriä. Tampereella puolestaan harkitaan menetelmän käyttämistä pyöräteitten kunnon kartoittamisessa kesällä 2021. Vuoden 2021 kesäkauden kunnossapidon työohjelma määritelläänkin saatujen tulosten perusteella. Carhupasta otettiin yhteyttä. Budjettipoliittisesti hanke sopi vaivattomasti myös kunnassa katujen kunnossapidolle asetettuihin raameihin, joten päättäjissä asia ei herättänyt vastustusta. Saatu videomateriaali analysoitiin tekoälyn avulla ja jalostettiin visuaaliseen muotoon katukohtaisesti. Autoilijoille maksettiin kilometriltä yhteensä noin 1,80 euroa. Tiestön kunnossapidosta vastaavien henkilöiden on jatkossa helppo osoittaa päättäjille mihin tarkoitukseen verorahoja Lempäälän kaduilla käytetään. Kartalla näkyvät mitkä katuosuudet ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa tai sitten huonokuntoisia tai erittäin huonokuntoisia. kute2_12-15.indd 13 20.4.2021 15.26. Hintaan vaikutti tietysti sekin, että kyseessä oli Carchupan, Vaisalan ja Tekoälyllä tuotettu kartta Lempäälän katuverkoston kunnosta
Carchupan objektit ovat kolikoita, mustikoita ja muita marjoja, joita autoilijat ohi ajaessaan leikinomaisesti poimivat. Videoimalla saadussa kuvassa näkyvät päällysteessä olevat pitkittäishalkeamat. 14 2/2021 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Afryn yhteinen kehityshanke parhaan mahdollisen toimintamallin löytämiseksi. Kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Pertti Hällilä kertoo, että kaupungin omistuksessa olevan katuverkoston pituus on runsas 370 kilomeriä. Vaasassa inventoitiin liikennemerkit Vaasassa kartoitettiin joulukuun alussa 2020 Carchupan menetelmällä katuverkoston varrella olevien liikennemerkkien lukumäärää, sijaintia ja kuntoa. Tien päällä liikenteessä oli 11 autoa. Lempäälän osalta tavoitteena on kehittää kunnan päällysteenhallintajärjestelmästä toimiva paketti. Pyöräteitä on vajaa 200 kilometriä ja yksityisteitä vajaa 180 kilometriä. Vastaava hanke konsulttivetoisesti toteutettuna olisi maksanut huomattavasti enemmän. Videokuva näyttää myös monia yksityiskohtia kuten reunavaurioita. Erilaisia liikennemerkkejä katujen ja teitten varsilla on tuhansia, eikä kukaan tiedä niiden tarkkaa lukumäärää, sijaintia tai kuntoa. Kovasti on muista kunnista tullut soittoja, jossa on kyselty saatuja kokemuksia, Pekkala kuvaa. Jokaisella objektilla on pieni rahallinen arvo. kute2_12-15.indd 14 20.4.2021 15.26. Perinteinen tapa olisi ollut, että työnjohto tai palkatut ulkopuoliset asiantuntijat olisivat ajaneet reitin lävitse ja laatineet siitä raportin. Samaan lopputulokseen päästiin nyt yli puolta pienemmällä rahamäärällä ja periaatteessa yhden päivän työllä, Pekkala sanoo. Päällysteiden kunnon kartoitus samalla menetelmällä toteutetaan todennäköisesti kuluvana vuonna. Nyt haluamme saada nämä tiedot nopeasti ja kattavasti kaupungin liikennemerkkirekisteriin, Hällilä sanoo
Autoilijalle työkaluksi riittää tuulilasiin kiinnitettävä matkapuhelin, johon on ladattu kyseiseen tarkoitukseen kehitetty mobiilisovellus, jolla katuosuudet videoidaan ja joka rekisteröi kerätyt objektit. Carchupa tarjosikin kaupungille koko 720 kilometriä pitkän katuverkoston kunnon kartoitusta joukkoistamalla Lempäälän malliin. Päätöksenteon pohjaksi luotettavaa dataa Carchupan esittämä joukkoistaminen ja pelillistäminen todettiin käytännölliseksi ja edulliseksi tavaksi työn toteuttamiseen. Laserkeilauksella saamme parempaa ja luotettavampaa tietoa kadun pinnan uraisuuksista ja muista vaurioista kuin pelkästään videokuvauksella. Liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden mukaan GPS-pohjaisen RoadAI-järjestelmän tuottama liikennemerkkien sijaintitarkkuus ei ole riittävä suunnittelun tarpeisiin. Riippuvuus vaurioitumisen mallinnuksista vähenee. Tekoälyn analysoimat tiedot siirretään Afryn kehittämään pilvipohjaiseen päällysteiden hallintajärjestelmään. Suurin rahallinen arvo eli kaksi euroa on mansikoilla, joita sijoitetaan vaikeammin saavutettaviin kohteisiin kuten teitten päätepisteisiin. Erilaisia paikkatietopalveluita tuotavilla yrityksillä on toki tarjolla muitakin menetelmiä, kuten esimerkiksi 360 asteen kuvaa ottava kartta-auto, mutta näiden menetelmien hinnat ovat varsin suolaisia, Hällilä sanoo. Yhtiön menetelmä nimittäin pohjautuu Vaisalan RoadAI-järjestelmään, jollainen meillä on ollut käytössä jo monta vuotta. Kaupungin katujen kuntotiedon määrittäminen perustuu tällä hetkellä muun muassa silmämääräiseen arvioon, urasyvyyksien mittaamiseen, kuntalaisten ilmoituksiin ja niiden manuaalisiin kirjauksiin, Ujanen sanoo. kute2_12-15.indd 15 20.4.2021 15.26. Minkäänlaiseen kilpa-ajoon pelaajien ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Kartoituksen yhteydessä inventoitaisiin myös katujen ja teiden varsilla olevat liikennemerkit. Nopeaa ja halpaa Järjestelmän merkittävimpiä etuja ovat nopeus ja kustannusten alhaisuus. Pelillistäminen vetää porukat mukaan Leikinomainen pelillistäminen on oleellinen osa järjestelmää. 15 Kuntatekniikka 2/2021 Lopputuloksena on havainnollinen kartta kunkin katuosuuden kunnosta. Palkkion saa se kilpailija, joka ajaa ensimmäisenä tietyn koordinaatiopisteen läpi. Määrä lisääntyy vuosittain, sitä mukaan, kun uusia väyliä rakennetaan. Suoritus voidaan myös hylätä, jos tuotettu videokuva ei ole tarpeeksi laadukasta, Paju kertoo. Sen pohjalta tiestön kuntoa voidaan ylläpitää suunnitelmallisesti. Emme syttyneet Carchupan tarjoukselle. Päätöksenteko voidaan perustaa ajantasaiseen ja luotettavaan dataan. Oma ajatuksemme on kartoittaa katujen kunto mobiilikartoitusjärjestelmällä laserkeilausta ja kuvatekniikkaa hyödyntäen. . Tarkkuus pitäisi olla alle metrin, mutta nyt sijaintitarkkuus voi olla, useitakin metrejä paikasta riippuen. Konsultilta tai kunnan omalta tienpito-organisaatiolta vastaava työ olisi kestänyt noin viikon, Paju toteaa. Joukkoistamisen vaihtoehto olisi reittien kartoitus autolla ajaen, mutta koska kyseessä ovat pöyrätiet, niin menetelmässä olisi omat haasteensa, Tampereen Infra Oy:n Paikkatietopalvelut-yksikön päällikkö Olavi Ujanen toteaa. Liikennemerkit pakko kartoittaa Liikennemerkkejä koskeva tieto on tarpeellista, koska uusi tieliikennelaki velvoittaa tienpitäjät uusimaan liikennemerkit uuden lain mukaisiksi kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa. Katujen ja teiden varsille asetellaan tasaisin välein virtuaalisia objekteja, kolikoita ja marjoja, jotka näkyvät puhelimen näytöllä ja joilla on tietty rahallinen arvo. . Sovellukseen on liitettävissä ominaisuus, joka hylkää ylinopeutta ajaneen pelaajan. - Tapahtumassa tuotettuja videoita on esitelty kaupungin edustajille ja etenkin liikennejärjestelmäsuunnittelijat ovat olleet menetelmästä innostuneita. Tampere kartoittaa pyöräteittensä kunnon Tampereella harkitaan kaupungin pyöräreittiverkoston kunnon kartoittamista joukkoistamalla Carchupan menetelmällä kesällä 2021. Toinen tapa olisi ollut tehdä työ paloittain oman henkilökunnan voimin. Esimerkiksi Lempäälän kartoituksesta maksettiin osallistujille noin 600 euroa työstä. Samalla voimme määrittää liikennemerkkien sijainnit tarkemmin kuin GPS-menetelmään perustuvalla RoadAI-järjestelemällä on mahdollista, Ujanen pohtii. Esimerkiksi Tampereen kaupungin katuverkoston kartoittamiseen kahdeksassa tunnissa tarvittaisiin arviolta 15 henkeä, Paju sanoo. Käytännössä kyse on tietyistä koordinaattipisteitä. Joukkoistamalla suurikin tieverkko voidaan kartoittaa muutamassa tunnissa. Katuverkosta videoidun raakamateriaalin pohjalta tekoäly eli Vaisalan RoadAI -järjestelmä laatii kartan, joka näyttää jokaisen kadun ja tieosuuden kuntoluokan havainnollisesti eri väreillä – hyvä, tyydyttävä, huono tai erittäin huono, kertoo Carchupan toimitusjohtaja Toni Paju. Kustannukset ovat vain murto-osa verrattuna siihen, että vastaavan kartoituksen tekisi ulkopuolinen konsultti tai kunnan oma tienpito-organisaatio. . Kaupungilla omat systeemit Tampereella on tällä hetkellä noin 720 kilometriä ajorataa, vähän alle 700 kilometriä jalankulkuja pyöräteitä sekä vähän alle 400 kilometriä jalkakäytäviä. Pyöräteiden kunnon kartoitusta on tähän saakka tehty pääosin muun muassa kuntalaisten ilmoituksiin perustuen ja silmämääräisesti arvioiden. CARCHUPAN kehittämän järjestelmän suuri vahvuus on siinä, että se mahdollistaa nopeasti ja helposti toistettavat uusintamittaukset. Carchupa on jo testannut Bikechupaksi nimetyssä tapahtumassa Tampereen polkupyöräilijät ry:n kanssa millä nopeudella reittien kuntoa koskevaa dataa syntyisi polkupyörällä ajaen
Varaa puolen tunnin esittelyaika, niin kerromme lisää! asiakaspalvelu@hansel.fi Kun hankit, hanki hyvin Yhteishankinnat, hankintojen tuki, kehittämisja kilpailutuspalvelut hansel.fi Suosittu webinaarisarjamme jatkuu kesäkuussa. Seuraa viestintäämme! kute2_16.indd 16 20.4.2021 15.28. Tarjoamme laajan valikoiman yhteishankintaratkaisuja toimitilasi eri tarpeisiin
K uv a: Pi xa ba y kute2_17-19.indd 17 20.4.2021 15.26. 17 Kuntatekniikka 2/2021 { Turvallisuus } Vastaamo-murto nosti tietoturvan ylimmän johdon tietoisuuteen Digiturva nousi kuntien agendalle Tietoturvaan ja tietosuojaan yhdistyneet negatiiset tapahtumat vuoden 2020 aikana ja sitä seurannut julkisuus ovat korostaneet digiturvan merkitystä
Muista vastaajista vain hieman yli puolet kertoi varautuvansa tilanteisiin harjoittelemalla – tällöinkin vain korkeintaan kerran vuodessa. Edelläkävijät ovat jo onnistuneet ratkaisemamaan useita ongelmia, joiden kanssa muut organisaatiot vielä painivat. Kunnissa koetaan, että ylimmän johdon, tietohallintojohdon ja digitaalisesta turvallisuudesta vastaavien väliltä puuttuu yhteinen tapa puhua. Jatkuvasti, myös tässä kyselyssä, nousi esiin, että ylin johto katsoo digitaalisesta turvallisuudesta vastaavien puhuvan aivan outoa kieltä. Tätä edelläkävijyyttä kannattaa pitää esillä, mitä voimme oppia onnistujilta ja sitkeiltä yrittäjiltä, Kirsi Janhunen sanoo. Teksti: Matti Valli J ulkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisestä vastaava Digija väestötietovirasto DVV on kartoittanut kyberturvallisuuden tilaa kunnissa. Joissakin organisaatioissa digipuolen avainhenkilöt ovat vahvalla henkilökohtaisella panostuksellaan onnistuneet hankkimaan johdon tuen. Palveluiden ja ulkoistusten hankinnatkin ovat osuneet nappiin. Edelläkävijyyteen kuuluu omien luottamusja yhteistyöverkostojen hyödyntäminen sekä säännölliset tapaamiset niiden puitteissa. Tietoturvan suhteen kenttä on erittäin heterogeeninen. Edelläkävijät ilmoittavat harjoittelevansa poikkeustilanteita vähintäänkin kerran vuodessa. Leimaa antavaa on myös halu asiakaslähtöiseen ICT-palveluiden kehittämiseen. Tyypillisiä verkostoja ovat tietoturvapäällikön ja tietohallinnon edustajien henkilökohtaiset verkostot muiden organisaatioiden sekä palveluntuottajien edustajien kanssa. Kaikille kunnille lähetettyyn kyselyyn saatiin 98 vastausta eli vajaa kolmasosa kunnista vastasi. Tietohallinnon edustajat ovat voineet käyttää oveliakin keinoja, jotta digiturva-asiat saadaan ylimmän johdon tietoisuuteen. Pienetkin kunnat voivat kulkea etujoukoissa hyvien verkostojensa ja aktiivisen yhteistyön ansiosta. kute2_17-19.indd 18 20.4.2021 15.26. Tunnistimme muun muassa edelläkävijäkuntia ja sinnikkäitä kuntia, eli kuntia, joilla ei ole paljokaan resursseja digiturvan hoitamiseen, mutta jotka siitä huolimatta selviytyvät siitä erittäin hyvin, toteaa kartoitushankkeesta vastannut johtava asiantuntija Kirsi Janhunen DVV:ltä. Hyväksi koettu keino on ollut oma esiintyminen tai ulkopuolisten puhujien hankkiminen tapahtumiin, joissa ylimmän johdon läsnäolo on ollut pakollista. Resurssit voivat toki olla niukat, mutta ilmaista tukea ja apua löytyy alan ammattilaisten verkostoista, joihin kannattaa mennä kuulemaan ja jakamaan hyviä käytäntöjä, Janhunen sanoo. Pienikin voi olla edelläkävijä Pisimmälle ehtineet ovat tunnistaneet itselleen tärkeitä toimintoja ja osallistuneet säännöllisesti DVV:n järjestämiin Taisto-harjoituksiin. Johto voi harata vastaan Kuntien – myös edelläkävijöiden – keskuudessa on eroja siinä, miten hyvin ylin johto tukee ja ymmärtää tietoturva-asioita. 18 2/2021 Kuntatekniikka { Turvallisuus } – Aina kannattaa harjoitella toimimista häiriötilanteissa, vaikka digiturvan parantamiseen ei olisikaan paljon resursseja, Kirsi Janhunen sanoo
Sen vaatimuksiin vastaaminen edellytti paljon kehittämistyötä, jonka vaudittamana alettiin parantaa muutakin tietoturvaa. Kuntatekniikka 2/2021 19 Ymmärryksen ja osaamisen puutteen takia tulee helposti eteen Vastaamotyyppisiä ongelmia. Verkostakin löytyy kaikenlaista hyvää koulutusmateriaalia. Kunnissa kuitenkin nähdään, että ulkoistuksista huolimatta myös omaa sisäistä osaamista tarvitaan, jotta organisaatio osaa toimia oikein. Hallintamenettelyt ja varajärjestelmät kannattaa miettiä erityyppisten häiriöiden varalle. Arvelisin että kunnat ovat nyt samanlaisen kehitysvaiheen edessä tiedonhallintalain takia, Janhunen pohtii. Lain vaatimuksiin ja etenkin sen neljänteen tietoturvaa koskevaan lukuun kannattaa perehtyä – keskeiset asiat on siinä hyvin kiteytetty, Janhunen neuvoo. Hanketta pilotoidaan parhaillaan useammassa kunnissa, jotta nähdään, onko siitä vastaavaa hyötyä. Verkkoja skannaamaan DVV:ssä pohditaan tällä hetkellä, että kannattaisiko ulkopuolista tietoverkkojen skannausta toteuttaa säännöllisesti kuntiin palveluna yhdessä Traficomin kanssa. Etäpalvelua tarjolla Kirsi Janhunen korostaa, että palveluntarjoajaksi voidaan aivan hyvin palkata etätyötä tekevä ulkopuolinen ammattilainen tai yritys. Kaikki kyselyn yhteydessä haastatellut kunnat kuitenkin kokevat, että lupaa rekrytointiin on ollut vaikea saada – ei edes eläköityneiden tilalle haluta palkata uutta henkilöä. Tietovarannot suojattava Keskeisesti tärkeiden toimintojen ja tietovarantojen suojaaminen kuuluu digiturvallisuuden avaintehtäviin. Hankintaosaaminen korostuu Kunnat hankkivat yhä enemmän palveluita ulkopuolelta. kute2_17-19.indd 19 20.4.2021 15.26. Tukea nelosluvun pykälien ja turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä koskevan valtioneuvoston asetuksen soveltamiseen voi hakea VM:n asettaman tiedonhallintalautakunnan ohjeista. Hankintaosaaminen ja siihen liittyvä sopiminen ja toimittajahallinta korostuu. Ymmärryksen ja osaamisen puutteen takia tulee helposti eteen Vastaamo-tyyppisiä ongelmia – herätään vasta kun jotakin tapahtuu. Edellä sanottu koskee ennen kaikkea kunnan ulkopuolelta hankittavia palveluita – myös muita kuin tietotekniikkaan liittyviä palveluista. Vastapainona on taasen se, että tämä yksi henkilö pystyy helposti muodostamaan kokonaiskuvan olemassa olevista riippuvuuksista. Pienessä kunnassa tietoturva voi olla yhden henkilön varassa, mihin sisältyy henkilöriski. Kyseessä on hyvin konkreettinen tapa niin kunnille kuin muillekin julkisen hallinnon organisaatiolle harjoitella eri tilanteita tyyliin ”miten sinä toimisit tässä tilanteessa, Janhunen sanoo. DVV:ssä on analysoitu syitä tähän. Tietoturvassa valtion hallinnon organisaatiot ovat keskimäärin paremmalla tasolla kuin kunnat. Kunnissa tarvitaan myös ymmärrystä eri toimintojen kriittisistä keskinäisistä riippuvuuksista ja riskeistä, joita systeemien kaatumiseen liittyy. - Neuvoni on, että jos tietoturvan eteen ei ole varaa mitään muuta tehdä, niin harjoitelkaa ainakin toimimista häiriötilanteissa. . Etukäteen on pohdittava mitä tehdään, jos jotakin tapahtuu eikä vasta jälkikäteen. Homma onnistuu etäpalveluna, koska tiedot pyörivät joka tapauksessa pilvipalvelussa ja serverit on sijoitettu palvelukeskukseen. Tiedonhallintalaki antaa puitteet Julkisessa hallinnossa korostuu toimintaa määrittelevän lainsäädännän ymmärtäminen. Erityisosaamista koskevat asiat etenkin kannattaisi ostaa ulkoa. Johdolle asioita on siis viestittävä mahdollisimman selkeällä tavalla ja vaikkapa konkreettisten esimerkkien kautta, Janhunen pohtii. Lain tavoitteena on edistää paitsi viranomaistoiminnan tietoturvaa myös sen yhdenmukaistamista ja digitalisointia. Ulkopuolista palvelua tukee sekin, että digiturvaosaamisen taso yksityisellä puolella on erittäin hyvää ja luotettavaa sekä menossa parempaan suuntaan koko ajan. Vuoden 2020 alussa voimaanastunut tiedonhallintalaki aiheuttaa paljon pohdintaa. Kunnissa uudet rekrytoinnit nähdään mahdollisuutena tuoda organisaatioon uusia ketteriä toimintatapoja. Toiminta johtoryhmässä on kasvattanut johdon tietoisuutta ja sitoutumista digiturvallisuuden edistämiseen sekä mahdollistanut uusien digiturvaa tukevien hankkeiden käynnistämiseen ja niiden menestyksellisen läpiviennin. Johtopäätös on, että ratkaisu löytyy vuonna 2010 voimaan astuneesta ja pelkästään valtionhallintoa koskeneesta tietoturvallisuusasetuksesta. Harjoittele, verkostoidu Kunnat ovat kokeneet DVV:n järjestämät vuosittaiset Taisto-harjoitukset erittäin tärkeinä. Monimutkaisia isoja kokonaisuuksia hallitsevat kovan luokan osaajat ovat kovin kilpailtuja. Yhteisen kielen puuttumisesta kertoo sekin, että tietohallinnon tai tietoturvan edustajia ei juurikaan istu kuntien johtoryhmissä – poikkeuksena on jälleen muutama edelläkävijäkunta. Niiden mahdollisesta murtumisesta aiheutuvat riskit on tunnettava. Resurssipulan vallitessa on strategisesti tärkeätä katsoa, millaisia ihmisiä ja millaisella osaamispohjalla digiturvapuolelle rekrytoidaan
Keskustan julkistama Väljempään Suomeen -linjaus esittää keinoja monipaikkaisen Suomen vahvistamiseksi. Korona-aikana voimakkaasti esiin noussut monipaikkaisuus on merkittävä ilmiö, joka lähtee ihmisten tarpeista ja toiveista. Keskustan alueajattelu lähtee eri alueiden yhteisistä eduista, ei vastakkainasettelusta. Järkevää ja kustannuksiltaan edullisinta on rakentaa latausinfraa rakennusten mittavien peruskorjausten sekä uudisrakentamisen yhteydessä laissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. 20 2/2021 Kuntatekniikka { Kuntavaalit 2021 } VASTAUKSET Keskusta 1. Infran rakentamisen painopisteen tulee olla yksityisissä investoinneissa. Joka tapauksessa tällaisten palvelujen laatua ja maksuja on valvottava. Vuokratason on oltava sellainen, että se kattaa kunnille niiden tekemät investoinnit ja kiinteistöjen ylläpitokulut. Se tuo elinvoimaa monille alueille. Kuntien ja kuntalaisten kannalta elintärkeän perusinfran ulkoistuksissa ja myynneissä pitää olla hyvin varovainen, etenkin kun monessa tapauksessa kyse on ns. Joissakin toiminnoissa kuten jätehuollossa on oltava tilaa myös yksityisille palvelujen tuottajille. luonnollisesta monopolista. Kunnan kannattaa laatia pitkäjänteinen investointija korjausvelkaohjelma sekä selvittää eri rahoitusvaihtoehdot (taserahoitus, elinkarimallit, yritysyhteistyö jne.). Sähköautojen yleistymiseen tulee varautua latausinfran lisäämisellä. Kunnat eivät saa ajautua taloudellisiin ongelmiin sote-kiinteistöjen takia. 2. Yhteisiä kantoja löytyi monesta asiasta, mutta myös eroavaisuuksia. Alueellinen eriarvoistuminen on yhtä vahingollista kuin mikä tahansa epätasa-arvo yhteiskunnassa. 5. Teimme kiertokyselyn eduskuntapuolueille, jossa selvitimme puolueiden kantaa keskeisiin kuntatekniikan kysymyksiin. Korjausvelka, sotekiinteistöt, infraulkoistus, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos puheenaiheina Kuntatekniikan suuri vaalikysely 2021 Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 13.6. K uv a: H el i So rj on en Puolueet pitävät kuntien korjausvelkaa isona ongelmana, mutta puolueiden välillä löytyy myös hajontaa, kuinka korjausvelkaa taklataan. Suomi pärjää vain, kun sen kaikki alueet ovat elinvoimaisia ja hyvinvoivia. ulkomaisille toimijoille. kuntien omistamia kiinteistöjä. Uusia investointeja on priorisoitava, jotta tilaa jää myös korjausvelan kattamiseen. kute2_20-25.indd 20 20.4.2021 15.26. On olennaisen tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on toimiva keskusteluyhteys tilojen käytön tarpeista ja suunnitelmista, jolloin ennakoitavuus puolin ja toisin on mahdollista. Suomen vesivarat ovat yhteistä omaisuutta, ja ne eivät saa olla kaupan esim. Uudet velvoitteet koskevat myös julkisomisteisia, mm. On siksi tärkeää, että kaikki toimitilat siirtyvät riittävän pitkillä vuokrasuhteilla hyvinvointialueiden vastuulle. Tärkeintä on suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. Ensiksi kunnalla pitää olla ajantasainen tieto infransa kunnosta. 3. Sen pohjalta korjausvelkaa tulee lyhentää riittävällä ylläpidolla ja investoinneilla. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteinen tehtävämme. 4
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoston on kehityttävä ennakoivasti. Kuntia huolestuttaa jo nyt sotekiinteistöjen kohtalo: kun sote siirtyy hyvinvointialueille, kuinka varmistetaan oikeudenmukainen siirto, jossa tehdyt kiinteistöja laitteistoinvestoinnit ja velat poistuvat kuntien vastuilta. Yksi ongelma liittyy kompensointiin. ulkoistustrendiin, mitä toimintoja kunta voi myydä yksityiselle sektorille. 2. Kuntien on syytä pyrkiä luopumaan palvelutuotannon kannalta tarpeettomista kiinteistöistä. Kokoomuksen mielestä kunnilla on oltava realistinen suunnitelma rakennetun omaisuuden kunnossapidosta sekä uudisja korjausinvestoinneista. Kristillisdemokraatit 1. Rakennettuun omaisuuteen investoiminen ei saa olla peitonjatkamista: uudisrakentamisen investoinnit eivät saa johtaa korjausinvestointien laiminlyönteihin. 5. Miten puolueenne lyhentäisi tätä 7 miljardin euron velkaa. 5 Liikenteen hiilidioksidipäästöjä suitsitaan fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksilla, mutta myös sähköautojen hankintaa tukemalla. Kun kunnat voisivat omista lähtökohdistaan tehdä ratkaisuja, ei myöskään kiinteistöjen osalta olisi samanlaisia riskejä kuin hallituksen uudistuksessa. Jos jotain vuosikymmenen soteuudistus-saagasta olisi kannattanut oppia, niin se, että norsua ei voi syödä kerralla. Hallituksen sote-uudistuksessa on monia ongelmia ja sen toteutuminen on hyvin epävarmaa. Kokoomus 1. 4. Kokoomus ei halua rajoittaa kaupungistumista eli ihmisten omia muuttopäätöksiä. Vuoteen 2030 mennessä uusiutuvia tai päästöttömiä käyttövoimia käyttävien ajoneuvojen on oltava suomalaisille aina kilpailukykyisin vaihtoehto. Kun maakunnissa on töitä ja yrityksiä, on myös näkymä tulevaisuudesta, jonka varaan voi rakentaa. Valtion tarpeeseen nähden ylisuuria koronatukia voitaisiin kohdentaa tähän tarkoitukseen. 2 Sote-uudistuksen valmistelu on vielä vaiheessa. Meille kaupungistuminen ei ole nollasummapeli, vaan uskomme elinvoimaisten kaupunkien lisäävän koko Suomen menestystä. Kuinka puolueenne suhtautuu ns. Tähän kute2_20-25.indd 21 20.4.2021 15.26. 21 Kuntatekniikka 2/2021 Kuntatekniikan suuri vaalikysely 2021 KYSYMYKSET 1 Kuntien kiinteistöjen korjausvelka on kasvanut jo 4 miljardiin euroon, sen päälle tulevat muun kuntainfran kuten vesihuollon ja katuverkoston korjausvelka 3 miljardia. Parasta aluepolitiikkaa on Kokoomuksen työn ja yrittämisen linja. Kuinka puolueenne suhtautuu näihin kehityssuuntiin. 4 Kaupungistuminen ja alueellisen kehityksen eriarvoistuminen ovat olleet 2000-luvun megatrendejä. Julkisilla tiloilla on keskeinen rooli esimerkiksi latausinfran järjestämisessä. Kokoomus ei halua yksityistää monopoleja. Mikäli uudistus toteutuu pitää uusille hyvinvointialueille siirtyvät kiinteistöt, laitteet ja muut korvata oikeudenmukaisesti kunnille. Siirtymäajan päätyttyä kunnat jäisivät kuitenkin epävarmuuden tilaan. Tämä olisi hyvä huomioida uudisja korjausrakentamisen hankesuunnitelmissa tarkoituksenmukaisella mitoituksella. Vesihuollon ja katuverkoston ylläpito on kunnan ydintehtäviä ja siihen pitää kohdentaa riittävästi varoja. Kuinka puolueenne mielestä sähköautojen latausinfra olisi tarkoituksenmukaista järjestää julkisomisteisissa tiloissa. Kokoomus haluaa laittaa kuntien käyttötalouden kuntoon, jotta rahaa riittää myös välttämättömiin investointeihin. Kokoomus suhtautuu avoimin mielin malleihin, joissa palvelutuotannossa tarvittavia rakennuksia ei toteuteta kunnan omaan taseeseen, vaan erilaisilla vuokramalleilla. 3 Vesihuolto, jätehuolto, energiatuotanto ja -jakelu, katuinfra ja rakennusomaisuus ovat olleet itsestään selviä kuntien omistuksia. Strategisen infran, kuten vesihuollon, katuinfran ja energiaverkkojen, on syytä säilyä pääsääntöisesti kuntakonsernin tai muuten julkisen sektorin omistuksessa ja määräysvallassa. Ihmisten on voitava muuttaa sinne, missä he haluavat asua, opiskella ja työskennellä. 2. Kokoomus luopuisi asteittain autoverosta, jotta autokanta uusiutuisi vähäpäästöisemmäksi. Kokoomus vastustaa maakuntamallia, jossa keskitytään laatikkoleikkiin hallinnolla, muttei käytännössä uudisteta itse sotepalveluita. Hallituksen kaavailemien suunnitelmien mukaan tulevat hyvinvointialueet vuokraisivat kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi. Osoittamalla lisää rahoitusta infran ylläpitoon. Investointeja suunniteltaessa on tarkkaan punnittava rakentamisen ja kunnossapidon hintaa, laatua ja riskienhallintaa. Sipilän hallituksen aikana maakuntiin syntyi yli satatuhatta uutta työpaikkaa. Myös valtion rahoitusta tarvitaan tiestön ylläpitoon. Kokoomuksen vaihtoehdossa edettäisiin vahvempiin sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjiin kuntien omilla ehdoilla, keppiä ja porkkanaa hyödyntäen. 3. On mahdoton ajatus, että kuntien käsiin jäisi muutamien vuosien päästä suuri määrä käyttämättömiä sotekiinteistöjä
2. Koko maa mukana! Koronakriisi on osoittanut, ettei kaupungistuminen välttämättä ole pysyvät trendi, ainakaan kaikkialla. 3. 5. 4. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida, että kehityksellä pitää antaa oma aikansa ja edetä maltilla. Tarvitsemme vielä lisää tietoa selvitysten ja tutkimusten muodossa, jotta voimme vastata tähän kysymykseen. Autojen lautauksen tulisi olla lähtökohtaisesti markkinaehtoista kuten polttoaineiden tankkaamisenkin. 5. Ihmiset arvostavat myös puhdasta luontoa ja monet haluavat elää esim. hyvien ulkoilumaastojen lähellä. Lisäksi kuntien tulisi säilyttää maltti kasvussa ja välttää sellaista tilannetta, että väestönkasvu nostaa palveluiden kysyntää verotuloja nopeammin, jolloin syntyy haasteita palveluiden ja investointien rahoituksen suhteen. Latauksella ei tule näissä tiloissa tehdä voittoa, vaan sen tulee ainoastaan kattaa kustannukset. Teknologian kehitystä on myös hyvä seurata tarkasti ennen suuren mittakaavan investointeja, ettei käy niin että investoimme vanhentuvaan teknologiaan. Ympäristölle parempien energian muotojen kehitys olisi myös hyvä tapahtua enemmän kuluttajien vapaaehtoisuuden pohjalta. Hoidon tarve ei muutosten myötä vähene, joten kiinteistöille ja laitteistoille on jatkossakin kysyntää. 2. Kaikki edellä mainitut kuuluvat kunnan ydintoimintoihin ja pitäisi siten myös jatkossa olla kunnan omistuksessa ja päätäntävallassa. Lisäksi etätyön lisääntyminen luo ihmisille enemmän mahdollisuuksia valita asuinpaikka heidän toiveidensa mukaisesti. Julkisomisteisissa tiloissa tarvitaan latausmahdollisuuksia mutta yksityiset toimijat ovat keskeisessä asemassa kattavan latausinfran aikaansaamisessa. Luonnollisia monopoleja ei saa siirtää yksityisille. Kaupungistumista tapahtuu luonnollisena osana elinkeinorakenteen muutosta, mutta yhteiskunnan ei kuitenkaan tule lisätä alueellista eriarvoistumista esimerkiksi asumisen ja liikkumisen kohtuuttomalla verottamisella. Yksi keino maaseudun elinvoiman parantamiseksi voisi olla alueelliset verohelpotukset ihmisille, jotka muuttavat tai asuvat harvaan asutuilla alueilla Norjan mallin mukaisesti. Yksityisten monopolien syntymistä ei kuntien kuitenkaan tule olla edistämässä, joten vesija sähkölaitokset sekä vastaavat toiminnot tulisi säilyttää kunnan hoidettavana. 22 2/2021 Kuntatekniikka { Kuntavaalit 2021 } tulisi osoittaa erillinen rahoitus valtion taholta. Näin kunnilla on paremmat valmiudet lyhentää velkaa. Yhteistyö muiden kuntien kanssa palvelujen ja hallintojen tasolla tuovat myös tehokkuutta ja säästöjä. latausinfran kehittämisellä. Silloin kun on olemassa toimivat markkinat, kuten esimerkiksi katurakentamisen osalta, niin yksityisiä yrityksiä on hyvä käyttää hyväksi silloin kun hinta ja laatu ovet kohdillaan. Yhdellekään kunnalle ei pidä jäädä velkaa sote-kiinteistöistä, joita se ei jatkossa enää omistaisi. KD:n mielestä tämänkaltaiset perustoiminnot pitää pysyä julkisessa omistuksessa. Maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kiristää huomattavasti ja maahanmuuton osuutta väestönkasvusta tulisi pienentää. Toimivat työssäkäyntialueet voivat siten tulevaisuudessa olla nykyistä paljon laajempia. Nyt sähköautojen hypetys ja suosiminen julkisen vallan puolelta on johtanut paremmin Suomen oloihin sopivien kaasuautojen kehityksen alasajoon. Liikkumista kuntien välillä pitää sujuvoittaa tieja joukkoliikenneinfraa kehittämällä. kute2_20-25.indd 22 20.4.2021 15.26. Ongelmia tulee kuitenkin syntymään, mikäli kunnat ovat tehneet huonoja hankintoja tai olemassa oleva kiinteistöjen verkosto ei vastaa alueen suunnittelemaa palveluverkkoa. Perussuomalaiset tarkastelee kunnan hankintoja tapauskohtaisesti, eikä ideologia edellä. Suomessa pitäisi tunnistaa erilaisten ihmisten toiveet asumisen ja elämisen suhteen. Ulkoistamisia mietittäessä puolueet muistuttavat, että kunta on viime kädessä vastuusta palvelujen tuottamisesta omisti kiinteistöt ja toiminnot mikä taho tahansa. 4. Etätyön lisääntyminen mahdollistaa asumisen myös maaseudulla. KD pitää tärkeänä, että koko Suomi säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Kaupunkien väestönkasvusta valtaosa koostuu maahanmuutosta, mikä luo haasteita julkisten palveluiden rahoittamiselle ja turvallisuudelle. 4. Lataaminen ei voi olla ilmaista julkisomisteisissa tiloissa. Liike Nyt 1. Moni kunta on velkaannuttanut itsensä ylimitoitetulla rakentamisella. Perussuomalaiset 1. Autoilun sähköistyminen on selvä trendi ja sitä voidaan vauhdittaa mm. Kuntien tulee rakentaa oman kunnan elinvoimaisuutta omien vahvuuksien ja yrittäjyyden tukemisen kautta. Yritystoiminnan perustamista syrjäseuduilla pitää samoin tukea. 5. Metrojen, pikaratikoiden, uusien kunnantalojen ja kulttuurikeskuksen sijaan kunnan tulisi keskittyä olemassa olevan perusinfran ylläpitämiseen. 3. 3. KD ei kannata polttoaineiden veronkorotuksia
2. Asian voi järjestää monin eri tavoin, ja yleensä kunta tekee yhteistyötä jonkun yksityisen toimijan kanssa. Tietoja voisi kerätä yhteiseen tietokantaan, jolloin siitä olisi koko julkisella hallinnolla nykyistä tarkempi käsitys. Tarvitsemme Suomessa sekä vahvoja kaupunkiseutuja että elävää maaseutua. Kuinka puolueenne mielestä sähköautojen latausinfra olisi tarkoituksenmukaista järjestää julkisomisteisissa tiloissa. 23 Kuntatekniikka 2/2021 KYSYMYKSET 1 Kuntien kiinteistöjen korjausvelka on kasvanut jo 4 miljardiin euroon, sen päälle tulevat muun kuntainfran kuten vesihuollon ja katuverkoston korjausvelka 3 miljardia. RKP on tuonut esille näitä epäkohtia prosessin aikana. 3. Kunnan on usein järkevää omistaa kute2_20-25.indd 23 20.4.2021 15.26. Kuntien kiinteistöjen osalta on huolehdittava niiden ylläpidosta sekä osaamisen säilyttämisestä kuntien teknisissä palveluissa. Ei ole olemassa yhtä mallia, joka sopisi kaikille kunnille. SDP pitää tärkeänä, että tietoa kerätään nykyistä täsmällisemmin ja automaattisemmin. On tärkeää, että lopputulos on oikeudenmukainen, jotta tästä ei muodostuisi lisätaakkaa kunnille. Tapauskohtaisesti valtio voi tukea tätä työtä, mutta kunnalla on päävastuu. SDP pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla on tarkoituksenmukaiset kiinteistöt, laitteet ja henkilöstö, mutta tämä ei aiheuta kunnille taloudellista haittaa. Kuntien on huolehdittava niistä asioista, jotka kuuluvat kuntien tehtäviin. Kuinka puolueenne suhtautuu ns. Miten puolueenne lyhentäisi tätä 7 miljardin euron velkaa. Koska omaisuusjärjestelyistä voi koitua kunnille kustannuksia, on lakiin sisällytetty esitys kustannusten kompensoinnista kunnille. On tärkeää, että tämä kehitys tapahtuu kestävällä tavalla. Kuntien on hoidettava kiinteistöjään yhtä jaksoisesti, jotta voidaan välttää äkillisiä, kestämättömiä ongelmia. Investoinnit ovat puolestaan osa hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden kokonaisuutta, jota valtio rahoittaa ja ohjaa. Kunnilla on oltava käytettävissä kaikki tarpeellinen tieto kiinteistöjen tilasta, käyttötarkoituksesta ja niihin liittyvistä korjaustarpeista. Toimintojen ulkoistamisen ei tarvitse olla huono asia. Jokaisessa kunnassa tulisi olla selkeä ja realistinen strategia kiinteistöomaisuuden hoitamiseen. ulkoistustrendiin, mitä toimintoja kunta voi myydä yksityiselle sektorille. 5. Tämä vaatii infrastruktuurin rakentamisen ja latausasemien parantamisen, sekä biokaasun tankkausasemien saatavuuden parantaminen. 5 Liikenteen hiilidioksidipäästöjä suitsitaan fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksilla, mutta myös sähköautojen hankintaa tukemalla. Ei tietenkään tulisi olla niin, että kiinteistöjä otetaan kunnalta huomioimatta investointivelkoja. Laki takaa sen, että hyvinvointialueet vuokraavat kunnan tilat ensimmäisiksi vuosiksi. Kuntia huolestuttaa jo nyt sotekiinteistöjen kohtalo: kun sote siirtyy hyvinvointialueille, kuinka varmistetaan oikeudenmukainen siirto, jossa tehdyt kiinteistöja laitteistoinvestoinnit ja velat poistuvat kuntien vastuilta. Useimmilla kunnilla on taloudellisia haasteita ja varojen löytäminen niiden korjaamiseksi on vaikeaa. Sosialidemokraatit 1. 3. 4. Hyvinvointialueilla on oltava hallinnassaan järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi tarvittava omaisuus. 2 Sote-uudistuksen valmistelu on vielä vaiheessa. Kuntien korjausvelka on todellinen ongelma. RKP 1. Kunnilla on itsehallintonsa nojalla laaja vapaus useimpien palvelujen järjestämiseen. Kuntakiinteistöjen korjausvelka on yhteinen yhteiskunnallinen haaste. On kuitenkin tilanteita, joissa voi olla tarkoituksenmukaista ulkoistaa joitain toimintoja, mutta päätökset näistä on tehtävä tapauskohtaisesti. Kunnat ovat aina vastuussa järjestäjänä palveluista, riippumatta siitä tuottaako se ne itse tai ostaa palvelua yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä. 2. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi meidän on muun muassa uusittava autokantamme sekä lisättävä sähköautojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen määrää. 4 Kaupungistuminen ja alueellisen kehityksen eriarvoistuminen ovat olleet 2000-luvun megatrendejä. 3 Vesihuolto, jätehuolto, energiatuotanto ja -jakelu, katuinfra ja rakennusomaisuus ovat olleet itsestään selviä kuntien omistuksia. Kuntalaissa ja erillislaeissa määritellään tavoitteet ja lakisääteiset tehtävät rahoitetaan valtionosuuksin. Kuinka puolueenne suhtautuu näihin kehityssuuntiin. Latausinfraa tarvitaan kaikkialla, ja myös julkisilla toimijoilla on vastuu lisätä latausinfraa. Omaisuusjärjestelyjen tulee osaltaan tukea uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja turvata palvelujen jatkuvuus. Uusien kiinteistöjen rakentamisen kohdalla on huomioitava muunneltavuus muuttuviin tarpeisiin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vastuuta ei voi siirtää, vaan kunta on vastuussa niistä toiminnoista, jotka lain mukaan kuuluu kunnalle. Kaupungistuminen on globalisaation ja taloudellisen kehityksen myötä kaikkialla maailmassa vallitseva suuntaus. Käynnissä olevassa Sote-uudistuksen valmistelussa on tehty parannuksia
Iso osa liikenteestä on siirrettävä ilmastoystävällisten liikkumismuotojen piiriin ja tähän työhön haluamme ohjata reilun siirtymän rahoitusta ja tukea kuntia esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisesta erillisillä kuntien ilmastotoimia tukevalla rahastolla. Kuntia huolestuttaa jo nyt sotekiinteistöjen kohtalo: kun sote siirtyy hyvinvointialueille, kuinka varmistetaan oikeudenmukainen siirto, jossa tehdyt kiinteistöja laitteistoinvestoinnit ja velat poistuvat kuntien vastuilta. Myös irtain omaisuus on huomioitava laskettaessa kompensaatiota kunnille. Suhtaudumme myös kuntien omistamien yhtiöiden tai kiinteistöjen myyntiin lähtökohtaisesti kriittisesti. Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että julkinen sektori toimii sähköautoilun latausinfran rakentamisessa veturina. 5. 3 Vesihuolto, jätehuolto, energiatuotanto ja -jakelu, katuinfra ja rakennusomaisuus ovat olleet itsestään selviä kuntien omistuksia. 5. 4. Kuinka puolueenne mielestä sähköautojen latausinfra olisi tarkoituksenmukaista järjestää julkisomisteisissa tiloissa. Julkinen sektori voi edistää ja koordinoida latauspaikkojen rakentamista yhdessä yksityisen sektorin kanssa, mutta tarvittaessa kute2_20-25.indd 24 20.4.2021 15.26. Ulkoistuksissa ei pitäisi katsoa vain halvinta hintaa, vaan hankinnoissa tulisi korostua sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset intressit kokonaisuutena. Vasemmistoliitto haluaa huolehtia, että mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään toteutuu myös niillä paikkakunnilla, jotka eivät kasva väestömäärältään. Tästä lisäresurssista suurimman osan haluamme ohjata valtionosuuksien kautta kuntatasolle, jossa järjestetään suurin osa hyvinvointipalveluista. 4 Kaupungistuminen ja alueellisen kehityksen eriarvoistuminen ovat olleet 2000-luvun megatrendejä. Latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia on järkevää rakentaa uusiin kiinteistöihin sekä peruskorjausten yhteydessä vanhoihin kiinteistöihin näin se on kustannustehokkainta myös julkisomisteisten tilojen kohdalla. Vasemmistoliitto lähtee siitä, että julkisia palveluita tuottavat yritykset sekä luonnolliset monopolit on pidettävä julkisen sektorin omistuksessa. Kuinka puolueenne suhtautuu näihin kehityssuuntiin. Sote-uudistuksessa tarvitaan oikeudenmukainen kompensaatiomenettely, jossa uusilta hyvinvointialueilta käyttämättä jäämistä kiinteistöistä maksetaan riittävä korvaus kunnille, jotteivat mahdollisesti tyhjilleen jäävät kiinteistöt jää rasittamaan kuntien taseita. Kuntien sisäiseen eriarvoistumisen haluamme kääntää panostamalla alueiden monimuotoisuuteen kaavoittamisella sekä ohjaamalla resursseja sosioekonomiselta taustaltaan haastaville alueille esimerkiksi kouluille suunnattuina positiivisen erityiskohtelun rahoina. 2. Kuntia on tuettava löytämään omat vahvuutensa ja monilla paikkakunnilla on hyväksyttävä ja löydettävä vahvuuksia ja mahdollisuuksia väestömäärän tasaantumisesta tai vähenemisestä. Ihmisten liikkuminen ja asuminen eri paikkojen välillä voidaan ja pitää huomioida nykyistä paremmin palveluissa. Miten puolueenne lyhentäisi tätä 7 miljardin euron velkaa. Tämä laki sekä vapaaehtoiset toimet ja kannustimet rakentaa latauspisteitä ja -valmiuksia turvaavat toivottavasti riittävän määrän pisteitä. Kuntasektorin tulopuolen vahvistamisen lisäksi kunnissa tarvitaan suunnitelmallista korjausvelan lyhentämistä ja panostamista erityisesti vähähiilisen infrastruktuurin rakentamiseen. SDP onkin hallituksessa sitoutunut siihen, että eri alueiden erityispiirteet huomioidaan ja kuntien rahoitus turvataan. itse tarvittava infra. 24 2/2021 Kuntatekniikka { Kuntavaalit 2021 } KYSYMYKSET 1 Kuntien kiinteistöjen korjausvelka on kasvanut jo 4 miljardiin euroon, sen päälle tulevat muun kuntainfran kuten vesihuollon ja katuverkoston korjausvelka 3 miljardia. Kuinka puolueenne suhtautuu ns. 2 Sote-uudistuksen valmistelu on vielä vaiheessa. ulkoistustrendiin, mitä toimintoja kunta voi myydä yksityiselle sektorille. Viime syksynä hyväksyttiin uusi laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmistä. 5 Liikenteen hiilidioksidipäästöjä suitsitaan fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksilla, mutta myös sähköautojen hankintaa tukemalla. Myös julkisella sektorilla tulee varautua siihen, että sähköautot yleistyvät ja tilojen käyttäjät tarvitsevat latauspisteitä käyttöönsä. Vasemmistoliitto 1. 4. Suomea on kehitettävä kokonaisuutena. Se voi täydentää palveluja sellaisilla ulkoistussopimuksilla, jotka ovat sille kokonaistaloudellisesti hyviä. 3. Vastuullinen kunta luottaa omaan tehokkaaseen palvelutuotantoonsa, eikä edistä yhtiöittämisja ulkoistamiskehitystä. SDP uskoo kaupunkien rooliin alueellisina moottoreina ja haluaa kehittää kestäviä ja ihmisläheisiä kaupunkeja, joissa on mahdollisuuksia ja kasvua. Yhtiöittämisen ja ulkoistamisen oletetut säästöt eivät useinkaan realisoidu suunnitellulla tavalla, ja kustannukset voivat jopa kasvaa. Vasemmistoliitto on esitellyt vero-ohjelman, joka lisäisi julkisen talouden resursseja miljardilla eurolla vuodessa. Vaikka koronakriisi ja etätyömahdollisuudet näyttävät tuoneen ihmisten asuinpaikkavalintoihin monipuolisuutta, ei kaupungistumisen trendi ole häviämässä
Toiveita asuinpaikasta ei pidä väheksyä, suuntautuivat ne kaupunkeihin tai pienempiin kuntiin. Yhteiset panostukset ja taakan jakaminen esimerkiksi maakunnan tai muiden kuntien kanssa antaa mahdollisuuksia vaikeassa taloustilanteessa: kun resursseja ja tehtäviä jaetaan, ei kaikkien kuntien tarvitse tehdä kaikkea. K uv a: H el i So rj on en Koronapandemia on peruuttanut tai siirtänyt verkkoon käytännössä kaikki kuntainfraan ja tekniikkaan liittyneet tapahtumat. Esimerkiksi vesihuollon yksityistäminen voi avata yksityisille (ulkomaisille) toimijoille pääsyn Suomen vesivaroihin, emmekä siksi ole pitäneet sitä viisaana. 5. Tapahtuma streamataan Kuntatalolta Kunta.tv:n studiolta. Kaupungistuminen, monipaikkakuntaisuus ja kuntien elinvoimaisuus kirvoittivat puolueet pohtimaan megatrendien kehityslinjoja. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin työpaikkojen, koulutuksen, palvelujen ja tapahtumien perässä. Latauksen kustannus on mahdollista kohdistaa suoraan käyttäjälle tai kunnalle latauspaikan omistajana. 3. Siirtymäajan vuokrasopimuksen on katettava kunnille kohtuulliset pääomakustannukset ja tilojen ylläpitokustannukset. Monille kunnille on kertynyt rakennusomaisuutta, jolle ei löydy juuri käyttöä. 4. 2. Alla päivän ohjelma, johon voi vielä tulla muutoksia. Aamun ohjelmassa on paljon mielenkiintoisia keskusteluja kyberturvallisuudesta ja älyrakentamisesta. Kuntasektori omistaa sosiaalija terveydenhuollon kiinteistökannasta noin 60 prosenttia. Kunta voi kilpailuttaa sellaisia toimintoja, joissa kyse ei ole monopolin purkamisesta, jotka eivät ole kunnan ydintoimintaa tai joissa ei ole tarkoituksenmukaista pitää omaa henkilöstöä. KuntatekniikkaLIVE-studioisäntänä toimii Kuntatekniikkalehden päätoimittaja Markku Vento. julkisen sektorin tulee rakentaa latausinfrastruktuuria julkisella rahoituksella riittävän latauspaikkojen määrän varmistamiseksi. Sote-ministerityöryhmä on linjannut, että rahoituksen osalta THL:n sote-palvelutarvekerroinmallin kehittämisessä otetaan huomioon myös kiinteistökulut. Hyvinvointialueilla on velvoite vuokrata kunnilta siirtyvät tilat kolmeksi vuodeksi, minkä lisäksi siirtymäkaudessa on vuoden lisäoptio. Kaupungistumisen myötä tulee vapauttaa keskustoja ihmisten käyttöön, nojata luontoa säästävään täydennysrakentamiseen ja hiilineutraaliuteen. Yhdenvertaiset peruspalvelut on turvattava kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi useat energiatehokkuushankkeet maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä, ja ne kannattaa toteuttaa myös velkarahalla. Kunta voisi tarjota työntekijöilleen latausta joko maksutta tai omakustanteisesti työpaikalla. Luonnollisten monopolien, kuten sähköja vesijohtoverkkojen, yksityistäminen on lähtökohtaisesti huono vaihtoehto. Tarkista ohjelma osoitteessa kuntatekniikka.fi/live/ ja tule mukaan seuraamaan mielenkiintoista tapahtumaa! Kello 9.30 Tervetuloa näin osallistut KuntatekniikkaLIVEen! 9.30 Kuntainfran kyberturvallisuus 9.55 Hämeentien peruskorjaus on resurssiviisas 10.15 Kumppaniesittely 10.20 Katujen älykäs kuntotutkimus 10.40 Kumppaniesittely 10.45 Kuinka vesihuolto selvisi koronasta. Vihreät 1. Latausmahdollisuus tulisi olla kaikissa julkisomisteisissa tiloissa, joiden yhteydessä on merkittävä määrä parkkitilaa. . Rahoitus on haastavin kohta, vaikka kunnat saavatkin edelleen lainaa kohtuuhintaan. Kuntatekniikka-lehti haluaa kuitenkin olla mukana rakentamassa uutta normaalia, ja niinpä järjestämme torstaina 6.5.2021 KuntatekniikkaLIVE-tapahtuman verkossa. Nämä voitaisiin remontoida, vuokrata yritystai yhdistyskäyttöön tai purkaa. Korjausvelka on kunnissa mittava, ja tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma sen kuromiseksi. Kun puhtaasta vedestä tulee yksi maailman halutuimmista resursseista, riskit kasvavat. Asukkaille ja yrittäjille on tärkeää, että liikenteen infrastruktuuri on kunnossa, mikä voi vaatia veronkorotuksia. Tuoreen lakimuutoksen myötä latausmahdollisuutta edellytetään kaikkien uusien rakennusten ja peruskorjausten yhteydessä. Pidetään vesivarannot siis jatkossakin omissa käsissämme. Lähivuosina tarvitaan isoja investointeja myös vesiputkistojen ylläpitämiseksi, mikä voi vaatia monissa kunnissa vesimaksun maltillista korottamista. Kunnan rakennuskantaa tulee arvioida kriittisesti. Myös kiinteistöjen monikäyttö vähentäisi tilantarvetta. Seutukaupungeilla on iso rooli siinä, että ne tuottavat alueelleen hyvinvointia ja toimivat synergiassa ympäröivän maaseudun kanssa. 11.05 Kumppaniesittely 11.10 Kuntavaalit ja kuntatekniikka KuntatekniikkaLIVE:ssä kyberturvaa ja vaaliväittelyä kute2_20-25.indd 25 20.4.2021 15.26
26 2/2021 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Pyöräilijänä Ruandan Kigalissa pärjää hyvin VÄYLÄLLÄ ON VÄLIÄ Nopeasti kasvavissa Afrikan kaupungeissa liikenneinfrastruktuuria kehitetään moottoriliikenteen ehdoilla ja lihasvoimin liikkuvien tarpeita ei tunnisteta eikä huomioida riittävästi. K uv a: iS to ck kute2_26-29.indd 26 20.4.2021 15.24. Mutta Ruandan Kigalissa pyörälläkin sekaan mahtuu
Liikennejärjestelmässä ja kaupunkitilassa konkretisoituvat monet kysymykset, tasa-arvosta ja saavutettavuudesta, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksen hillinnästä, ilmanlaadusta ja melusta. Toistaiseksi kaavadokumentteihin ei ole ollut pääsyä netissä. Moottoripyörätaksi on yleisin liikennepalvelu pääkaupunki Kigalissa. Tämä johtaa konflikteihin ja onnettomuuksiin, joiden yhteyttä nimenomaan puutteelliseen infrastruktuuriin eli olemattomiin, epäsopiviin ja turvattomiin väyliin ei riittävästi tunnisteta. Toki olosuhteet vaihtelevat eivätkä päällystetyt ja valaistut tiet ulotu lähimainkaan kaikkialle. Myös bussiliikennettä ja takseja on. Lainaus on vapaamuotoinen suomennos Kapkaupungin kävelynja pyöräilyn, tai englanniksi täsmällisemmin ilmaistuna non-motorised transport, olosuhteita käsittelevästä tutkimuksesta. Yksityiskäytössä olevat moottoripyörät ovat harvinaisia. Kysymys on yhteiskunnallisesti paljon suuremmasta asiasta kuin pyöräilemään tottuneen suomalaisen arkisista huolista. Keväällä 2020 julkaistussa ilmastosuunnitelmassa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on niputettu yhteen toimenpiteeseen, jossa kustannusarvioon on kuitenkin sisällytetty ainoastaan bussiliikenteen kehittäminen. Liikennepalveluista ehdottomasti käytetyin on moottoripyörätaksi. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen yhdessä onkin järkevää, jotta matkaketjut liityntäkulkutapoineen saadaan toimimaan. Huoleen on helppo samaistua pyöräilijän kokemuksin Ruandan pääkaupungissa Kigalissa. Vaikka käytännön tason paikalliset haasteet Kigalissa poikkeavat suomalaisista, perusongelma on sama: millä keinoin tavoitellaan ja toteutetaan ilmastonäkökulmasta kestävä, turvallinen, terveyshaitoiltaan vähäinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja tavarakuljetusten kannalta toimiva kaupunkiliikenne. Kaupungille on annettava tunnustusta kävelijöiden huomioinnista. Tila on myös aidosti kävelijöiden käytössä, sillä katukaupustelukojuja ei niillä sallita. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet Kigalissa Tutkijat ovat esittäneet, että nopeasti kasvavissa Afrikan kaupungeissa liikenneinfrastruktuuria kehitetään moottoriliikenteen ehdoilla ja lihasvoimin liikkuvien tarpeita ei tunnisteta eikä huomioida riittävästi. Tavaroiden kuljetusta polkupyörillä näkee toki eri puolilla kaupunkia, kute2_26-29.indd 27 20.4.2021 15.24. Tämä siitä huolimatta, että esimerkiksi kävellen tehdään suuri osa matkoista olosuhteiden pakosta ja infrastruktuurin laadusta huolimatta. Kigalin yleiskaava 2050 julkaistiin syyskuussa 2020. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi pyöräilijälle sitä, että kun lähden kotoani vastapäiselle kukkulalle keskustan tuntumaan takavuosien elokuvan tunnetuksi tekemään Hotel Rwandaan (nykyisin Hôtel des Mille Collines), matkaa kertyy kolmisen kilometriä ja nousua 150 metriä. Mikäli pyöräily halutaan ottaa tosissaan osana tulevaisuuden vähäpäästöistä ja terveellistä kaupunkiliikennettä, sille on varattava oma tilansa. Pääväylien rinnalla kulkevat laadukkaat päällystetyt, korkealle reunakivellä ajoradasta erotetut ja valaistut jalkakäytävät. Tällä hetkellä pyöräilijöiden paikka on ajoradalla monimuotoisen moottoriliikenteen seassa. Vertailun vuoksi, jos pyöräilen läntisestä Helsingistä Porvooseen, matkaa on 60 km ja nousua samat 150 metriä. Viime keväänä julkaistussa Ruandan ilmastosuunnitelmassa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on niputettu yhteen toimenpiteeseen. Turvallinen kaupunki myös öisin Kigali on myös turvallinen kaupunki enkä katukuvassa ihonvärini vuoksi erottuvanakaan koe turvattomuutta edes pimeään aikaan. Sitä mukaa kuin asuinalueiden väyliä päällystetään, niille rakennetaan myös jalkakäytävät. Toteutuakseen tämä kuitenkin edellyttää osaavaa panostusta ja resurssointia myös kävelyyn ja pyöräilyyn. Tietysti myös henkilöautoliikenne on näkyvä osa liikennevirtaa, mutta oma auto on harvojen ulottuvilla. Pyöräilijä kokee ja kohtaa kaupungin kaikilla aisteilla Kigali on kukkuloiden kaupunki. Aihetta koskevassa uutisoinnissa on kuitenkin tuotu esille pyöräilyinfrastruktuurin kehittäminen joukkoliikenteen rinnalla. On erinomaista, että kävelijöille on omat väylänsä eikä pyöräilijöitä olekaan vilkkaassa kaupunkiympäristössä syytä ohjata kävelijöiden sekaan. Jalkakäytävät palvelevat huonosti pyöräilyä esimerkiksi korkeiden reunakivien vuoksi. Lisäksi kaupungin kasvaessa moottoriliikenteen mittakaavaan käveleminen paikasta toiseen työn, koulutuksen ja asioinnin perässä vie hurjasti aikaa. Kigalista ei ole saatavilla yksiselitteistä tietoa kulkutapajakaumasta, mutta eri lähteiden perusteella voidaan todeta, että afrikkalaisille kaupungeille tyypilliseen tapaan Kigalissa kävellään paljon ja todennäköisesti suurin osa matkoista tehdään kävellen. Polkupyöriä näkee kuljetuspalvelujen tarjoajilla (ihmiset ja tavarat), mutta muuten pyöräilijät ovat massasta erottuvia poikkeamia, vaikka Ruanda onkin kilpaurheilun saralla menestyvä pyöräilymaa ja matkailumarkkinoinnissa pyöräily on esillä. Vuoden 2012 Ruandan kansallinen joukkoliikennestrategia käsittelee erikseen myös Kigalin tilannetta. 27 Kuntatekniikka 2/2021 Teksti: Marja Salo J os liikkujille ei ole tarjolla asianmukaisia olosuhteita lihasvoimin liikkumiselle, he siirtyvät moottoriliikenteen käyttäjiksi heti, kun se on taloudellisesti mahdollista.” (Baufeldt ja Vanderschuren, 2017). Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen on tunnistettu ja kuten todettua, kävelyn olosuhteet ovatkin kehittyneet tämän jälkeen. Ei olekaan ihme, että matkustajia kuljettavat polkupyörätaksipalvelut ovat keskittyneet Kigalissa laakson pohjan pitkälle tasaiselle suoralle
Tämä on hyvä esimerkki infrastruktuurin toteutuksen yksityiskohtien tärkeydestä ja inhimillisen toiminnan luonteesta. Ensimmäinen autoton sunnuntai tuotti ahaa-elämyksen: Tällaista liikkuminen voisi olla, jos kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet otettaisiin tosissaan joka päivä. kute2_26-29.indd 28 20.4.2021 15.24. Monissa kyläkeskuksissa väyliä on kehitetty kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeita on huomioiden ja näille liikennemuodoille on varattu tilaa erilleen toisistaan ja moottoriliikenteen ajoradalta. Vilkkailla väylillä on usein leveät pientareet, mutta jos päällyste on huonompi kuin ajokaistalla, ei ole yllättävää, että pyörällä kuljetaan myös ajoradalla. ”Meillä pyöräilijän asiat ovat paremmin kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa” ei kuitenkaan ole toimiva argumentti pyöräilyn edistämiseksi Suomessa. Autoton aamupäivä antaa tilaa ihmisille ja liikunnalle Kigalin kaupunkielämässä näkyvä tapahtuma on vuonna 2016 alkunsa saanut, joka toinen sunnuntai toteutettava autottomaksi tai urheilupäiväksi kutsuttu tapahtuma. Liikkumisen rutiinit vakiintuvat oman arkiympäristön suhteellisen sujuvuuK uv a: iS to ck Liikennepalveluista ehdottomasti käytetyin on moottoripyörätaksi. Helsinkiläinen ei töihin tai kouluun lähtiessään valitse kulkutapaansa Kigalin ja Helsingin tarjoamien vaihtoehtojen välillä vaan oman lähialueensa ehdoilla. Autoton aamupäivä on hieno kädenojennus kaupunkilaisille. Pyöräilyn paikka tulevaisuudessa Koronakarkulaisena Suomessa kesällä 2020 tutut ja aiemmin niin arkiset pyöräilyolosuhteet herättivät kiitollisuutta. Autoton päivä näyttäytyykin kaupunkilaisten terveydenedistämisen toimena. Herää kuitenkin kysymys, kuinka pitkälle kolme tuntia joka toinen viikko riittää ja kuinka liikennejärjestelmää ja kaupunkiympäristöä tulisi kehittää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia ajatellen, jotta aktiivinen liikkuminen olisi arkea. Itse hyödynnän olosuhteet pyöräilemällä päivittäistavaraostoksille esimerkiksi keskustaan. 28 2/2021 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } mutta ylämäessä taluttaminen on kuormien kanssa enemmän sääntö kuin poikkeus. Monet kaupungin pääväylistä suljetaan moottoriliikenteeltä kolmeksi tunniksi aamuseitsemältä. Kaupunkilaiset jalkautuvat joukoin lenkkeilemään, pyöräilemään ja pelaamaan kaduille. Toisin sanoen, autottomina aamuina en pelkää liikenteessä tai välttele epämiellyttävän matkan takia asioiden hoitamista. Näiden kolmen tunnin ajan suhtaudun pyöräillen asiointiin samoin kuin Suomessa, huolettomana ja miellyttävänä tapana liikkua paikasta toiseen, tosin sähköavusteisen pyörän hankkiminen käy usein mielessä. Ilma on raikas ja liikenteen melu vaimenee. Mäkinen maasto ei ole pelkästään Kigalin, vaan koko maan ominaispiirre. Tästä huolimatta polkupyörä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella tyypillinen tavarakuormien kuljetusväline. Tapahtumaan liittyy (tai liittyi ennen koronaa) myös mahdollisuus tavata terveysneuvojaa ja esimerkiksi mittauttaa verenpaine. Vaikka Ruandassa suurimmat terveysongelmat liittyvät edelleen enemmän niukkuuteen kuin yltäkylläisyyteen, vaurastuvien kaupunkilaisten keskuudessa ei vältytä meillä Suomessakin tutuilta elintasosairauksilta
Vaikka kaupunkiympäristö muuttuu jatkuvasti, tilan ottaminen takaisin kävelylle ja pyöräilylle muusta käytöstä myöhemmin ei ole helppoa. . Menestyäkseen nekin tarvitsevat sujuvan ja turvalliseksi koetun tilansa liikenteessä. Nähdäänkö pyöräily myös tulevaisuudessa arkisena kulkutapana ja kuljetuspalveluna ja näiden kautta keinona tavoitella vähäpäästöistä ja terveyttä tukevaa liikennejärjestelmää. Winnie V. https://www.visitrwanda.com/ Autoton päivä näyttäytyykin kaupunkilaisten terveydenedistämisen toimena. den, hinnan ja koetun mielekkyyden ja turvallisuuden perusteella. Pääkaupunki Kigali on yksi maan neljästä provinssista ja sen pinta-ala (730 m 2 ) on suuruusluokaltaan sama kuin pääkaupunkiseudun Suomessa (770 m 2 ). Nopeasti kasvavassa Kigalissa samoin kuin muuallakin kaupungistuvassa Afrikassa liikennekysymys on ajankohtainen. Paikallisessa mediassa keskustellaan liikenteen sähköistämisestä. Kirjoittajasta Marja Salo on kestävän kulutuksen tutkija ja viimeistelee Koneen säätiön tuella väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. kute2_26-29.indd 29 20.4.2021 15.24. 29 Kuntatekniikka 2/2021 RUANDA on pinta-alaltaan pieni (26 338 km 2 ) mutta väestötiheydeltään suuri yli 12 miljoonan asukkaan sisämaavaltio itäisessä Afrikassa. Uhkana on, että moottoriliikenteen tarpeita pidetään ensisijaisina ja niukat resurssit kohdennetaan sen infrastruktuuriin ja kävely ja pyöräily jäävät vain kauniiksi ajatuksiksi suunnitelmiin ja strategioihin. Vuoden 2012 väestölaskennan mukaan Kigalin väkiluku oli noin 1,1 miljoonaa. Näin kaupungin mittakaava ja palvelut kehittyvät moottoriliikenteen ehdoilla ja normaaleina pidetyt liikkumisrutiinit vakiintuvat niiden varaan. Mitullah & Marianne Vanderschuren & Meleckidzedeck Khayesi: Non-Motorized Transport Integration into Urban Transport Planning in Africa. Tietoa Ruandan elinkinoelämän mahdollisuuksista ja matkailusta. Entä kuuluisat mäet, onko Kigalia järkevää ajatella pyöräilykaupunkina. Perinteisten polkupyörien lisäksi sähköisissä yhteiskäyttöpyörissä löisivät kättä älykäs, kohtuuhintainen, vähäpäästöinen, hiljainen, ihmisten fyysistä aktiivisuutta ylläpitävä liikenne. Erityisesti yksityiseen sähköautokantaan perustuva liikennejärjestelmä kuulostaa utopistiselta kaupungissa, jossa ihmisten päiväpalkka USA:n dollareissa voidaan usein laskea yhden käden sormin. Monet Kigalin pääväylistä suljetaan moottoriliikenteeltä kolmeksi tunniksi aamuseitsemältä. Yleisesti ottaen, pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää pyöräilyn suhteellisen helppouden ja sujuvuuden nostamista muihin kulutapoihin verrattuna kunkin paikallisen ympäristön piirteet huomioiden. Kirjoittaja on asunut Kigalissa syksystä 2019. Sähkömotojen lisäksi puhutaan sähköautoista. 2017. Kaupunkilaiset jalkautuvat joukoin lenkkeilemään, pyöräilemään ja pelaamaan kaduille
Ongelmaan on etsitty ratkaisukeinoa Saksassa kehitetystä ja käytössä olevasta pH-neutraalista, epäorgaanisesta menetelmästä, jossa kaivot ensin puhdistetaan mekaanisesti siihen suunnitellun kiertovirtauslaitteiston avulla. Elvytetty kaivo parantaa huomattavasti kaivon raakaveden pumppauksen kustannustehokkuutta. Maanrakennus Jokinen Oy on kehittänyt, rakentanut ja testannut kiertovirtauslaitteiston, jolla kaivoelvytys – sekä mekaaninen pesu, että kemiallinen elvytys toteutetaan. kaivojen kuvausta ja ominaisuusantoisuusmittauksia. Tämän jälkeen kaivo käsitellään raudan ja mangaanin poistamiseen kehitetyn elvytysaineen ja kiertovirtaus-pumppauksen avulla. Menetelmän tehokkuus kävi hyvin selville pilottihankkeen kohteissa ja samalla varmistui se, että menetelmä toimii erinomaisesti Suomen pohjavesioloissa. kute2_30-31.indd 30 20.4.2021 15.25. Menetelmän testaamisessa Suomen oloihin soveltuvaksi olivat mukana Cleanwells, elvytysaineen toimittaja ja yksi menetelmän kehittäjistä, sekä AFRY Finland Oy, joka vastasi suunnittelusta ja dokumentoinnista. • Siiviläputkikaivojen poraukset, asennukset, saneeraukset ja elvytykset • Pohjaveden alennukset • Vedenottamoiden rakentaminen ja saneeraus KAIVOJEN ELVYTYS ILMOITUS www.maanrakennusjokinen.fi myynti@maanrakennusjokinen.fi Ominaisuusantoisuuden kehitys elvytystoimenpiteiden seurauksena yhdessä pilottikohteessa. Suunnitellusti tehtynä ja asianmukaisin laittein suoritettuna ja varsin haitatonta elvytyskemikaalia käyttäen voidaan sanoa, että kaivoelvytys on noussut aivan uudelle tasolle. Menetelmän soveltuvuutta ja toimivuutta kokeiltiin Suomessa pilottihankkeella, johon osallistui 4 vedenottamoa eri puolilta Suomea. Jälkeen. K aivojen tukkeutumisongelma (tuoton hiipuminen) on yleinen ongelma suurella osalla Suomen vesilaitoksia. Tulokset osoittavat, että kaivoelvytys tehoaa ei pelkästään kaivossa ja sen siivilässä vaan myös reilusti kaivon ulkopuolella poistaen tehokkaasti rautaja mangaanisaostumia. Liuenneen raudan ja mangaanin saostuessa kaivonrakenteisiin ja kaivon ulkopuoliseen maaperään laskee aikaisemmin hyvätuottoisen kaivon tuotto asteittain, lähes huomaamatta. OMINAISANTOISUUS m 3 /h x m -1 Mekaanisen pesun jälkeen 110 kemiallisen elvytyksen jälkeen 336 Ennen elvytystä 47 Alkuperäinen 372 Ennen. Raudan ja mangaanin reaktioita maaperässä on tutkittu vuosikymmeniä, mutta toimivia, pitkäkestoisia ratkaisuja vedenottamoiden ongelmiin ei ole aiemmin pystytty tuomaan Suomessa vesilaitosten ulottuville. MAANRAKENNUS JOKINEN OY PALVELEE KOKO SUOMESSA LAADUKKAASTI AMMATTITAIDOLLA. Elvytystoimenpiteiden todentamisessa käytetään mm
Elvytystoimenpiteiden todentamisessa käytetään mm. Teknologia tähän on elinkaarikustannuksiltansa kilpailukykyinen, puhumattakaan elinkaarta pidemmästä syklistä. Meidän ja asiakkaidemme on vain osattava vaatia tätä, jotta energia-ala voi avullamme siirtyä keskitetyistä resursseja kuluttavista voimalaitoksista, hajautettuun lähes rajattoman määrän uusiutuvaa energiaa sisältävään uuteen maailmaan. . Koronapandemiaa isompi muutos mistä kerron pian, vaatiikin sitten huomattavasti isompia murroksia ja yhdistelmäratkaisuja, joiden on ulotuttava myös huomattavasti laajemmalle kuin vain työelämän kulttuuriin. Koronapandemia – ei – tämä kirjoitus ei liity Koronapandemiaan, viittaan siihen osoittaakseni, että isoja muutoksia on tapahtunut ja kuinka pienestä muutoksesta tässä maailmanlaajuisessa hädässä onkaan kyse verrattuna siihen, mikä meitä tulevaisuudessa odottaa. Menetelmän testaamisessa Suomen oloihin soveltuvaksi olivat mukana Cleanwells, elvytysaineen toimittaja ja yksi menetelmän kehittäjistä, sekä AFRY Finland Oy, joka vastasi suunnittelusta ja dokumentoinnista. kute2_30-31.indd 31 20.4.2021 15.25. Maanrakennus Jokinen Oy on kehittänyt, rakentanut ja testannut kiertovirtauslaitteiston, jolla kaivoelvytys – sekä mekaaninen pesu, että kemiallinen elvytys toteutetaan. Hyvin yksinkertaisesti – suunnittelemalla kuntatekniikka uudenlaista hyötykäyttöä varten sekä hyödyntämällä innovatiivisia hankintakeinoja, uudentyyppisten ratkaisujen mahdollistamiseksi. Aikamoisia väitteitä! Miten tämä edes liittyy kuntatekniikkaan. . Mistä ihmeen isosta muutoksesta mahdan sitten puhua. Aika on ymmärtää, että maailmamme on kehityttävä radikaalisti, jotta voimme selviytyä ihmiskuntana tai muuten meidän on kyettävä sopeutumaan aitoon pimeään keskiaikaan, josta ei tule moni selviytymään, jos edes yksikään. Mitä jos sanon, että olemmekin taantuneet pimeälle keskiajalle, jossa uudet teknologiat nähdään pelottavina ja turhina eikä edes ihmiskunnan aiempia upeita keksintöjä ymmärretä hyödyntää täysimääräisesti, vaan sen sijaan haluamme mieluummin pysyä alkukantaisten tulentekokeinojen hyödyntämisten varassa. Ihminen on luotu kehittymään ja sopeutumaan ja nyt jos koskaan on aika ymmärtää kehitystarpeen kiireellisyys. . • Siiviläputkikaivojen poraukset, asennukset, saneeraukset ja elvytykset • Pohjaveden alennukset • Vedenottamoiden rakentaminen ja saneeraus KAIVOJEN ELVYTYS ILMOITUS www.maanrakennusjokinen.fi myynti@maanrakennusjokinen.fi Ominaisuusantoisuuden kehitys elvytystoimenpiteiden seurauksena yhdessä pilottikohteessa. Kuvittelemme kehittyvämme ihmisinä ja kehittävämme maailmaamme kovaa vauhtia, kuvittelemme olevamme ihmiskunnan historian huipulla. Elvytetty kaivo parantaa huomattavasti kaivon raakaveden pumppauksen kustannustehokkuutta. OMINAISANTOISUUS m 3 /h x m -1 Mekaanisen pesun jälkeen 110 kemiallisen elvytyksen jälkeen 336 Ennen elvytystä 47 Alkuperäinen 372 Ennen. Kuntatekniikka 2/2021 31 K aivojen tukkeutumisongelma (tuoton hiipuminen) on yleinen ongelma suurella osalla Suomen vesilaitoksia. Ilmastonmuutos – kyllä – tämä kirjoitus liittyy ilmastonmuutokseen. Tero Koppinen Kirjoittaja on kahden tyttölapsen isä, yhdyskuntatekniikan insinööri, melioristi sekä Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen tuotantopäällikkö. Koronapandemia on kyllä vauhdittanut työelämän murrosta, jossa ei ole kaikki edes pysyneet perässä, koska vanhassa ja tutussa on helpompi olla. { Kolumni } M aailmanloppu on koittamassa, silti maailma on kuntatekniikaltansa ennallaan. . Meidän on kyettävä luomaan myös kuntatekniikan osalta täydellinen kiertotalous, tarkoittaen sekä materiaalien, että myös energian kierrätystä kaikella kuntatekniikalla. ole hyvä ja lue eteenpäin, sillä nyt seuraa kolumnin mielenkiintoisin osuus, se mieleenpainuva loppuhuipennus. Tavallaan hyvä niin, sillä onkin käynyt ilmi, että eräänlaiset yhdistelmämallit ovat tarpeen, erityisesti muutoksen kynnyksillä. Menetelmän tehokkuus kävi hyvin selville pilottihankkeen kohteissa ja samalla varmistui se, että menetelmä toimii erinomaisesti Suomen pohjavesioloissa. Tulokset osoittavat, että kaivoelvytys tehoaa ei pelkästään kaivossa ja sen siivilässä vaan myös reilusti kaivon ulkopuolella poistaen tehokkaasti rautaja mangaanisaostumia. Suunnitellusti tehtynä ja asianmukaisin laittein suoritettuna ja varsin haitatonta elvytyskemikaalia käyttäen voidaan sanoa, että kaivoelvytys on noussut aivan uudelle tasolle. Raudan ja mangaanin reaktioita maaperässä on tutkittu vuosikymmeniä, mutta toimivia, pitkäkestoisia ratkaisuja vedenottamoiden ongelmiin ei ole aiemmin pystytty tuomaan Suomessa vesilaitosten ulottuville. Mikäli sen sijaan olet todellinen suomalainen sisukas selviytyjä ja haluat oman sukusi tarinan ja muunkin ihmiskunnan tarinan jatkuvan, sen Suomen päivän koittavan, niin OI KATSO SUOMI, SUN PÄIVÄS KOITTAA, JOS VAIN IHMISET MAAILMAN MUUTTAA TAJUAA Miten me kuntatekniikan osaajat pelastamme maailman ilmastonmuutokselta. Menetelmän soveltuvuutta ja toimivuutta kokeiltiin Suomessa pilottihankkeella, johon osallistui 4 vedenottamoa eri puolilta Suomea. MAANRAKENNUS JOKINEN OY PALVELEE KOKO SUOMESSA LAADUKKAASTI AMMATTITAIDOLLA. Miten me kuntatekniikan osaajat pelastamme maailman ilmastonmuutokselta. Ongelmaan on etsitty ratkaisukeinoa Saksassa kehitetystä ja käytössä olevasta pH-neutraalista, epäorgaanisesta menetelmästä, jossa kaivot ensin puhdistetaan mekaanisesti siihen suunnitellun kiertovirtauslaitteiston avulla. Mikäli siis olet perinteinen nykymaailmaan jämähtänyt juntti, joka ei paljoa ihmisten kohtalosta piittaa, niin ole hyvä, voit lopettaa lukemisen tähän paikkaan. Liuenneen raudan ja mangaanin saostuessa kaivonrakenteisiin ja kaivon ulkopuoliseen maaperään laskee aikaisemmin hyvätuottoisen kaivon tuotto asteittain, lähes huomaamatta. . Maailma on muuten kyllä mullistunut ja tulee mullistumaan entisestään, itseasiassa koko ihmiskunnan tarina on joko päättymässä tai sitten siirtymässä aivan uudelle aikakaudelle. Jälkeen. Meidän tulee muuttaa kaikki olemassa oleva kuntatekniikka toimimaan valtavana hajautettuna uusiutuvan energian voimalaitosverkostona. Tämän jälkeen kaivo käsitellään raudan ja mangaanin poistamiseen kehitetyn elvytysaineen ja kiertovirtaus-pumppauksen avulla. kaivojen kuvausta ja ominaisuusantoisuusmittauksia. .
{ Green deal } kute2_32-35.indd 32 20.4.2021 15.27. 32 2/2021 Kuntatekniikka Kaupunkien infratyömaat päästöttömyyden pilotteja PUHDASTA JÄLKEÄ Ympäristöministeriön green deal –sopimus ja ”Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi” ohjaavat kuntien rakennustyömaita päästöttömyyteen
Työmaiden päästöihin luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain kuljetusten päästöt. Sähköiset, tehokkaat lämmityslaitteet ovat kehittyneet nopeasti, ja niissä voidaan käyttää myös vihreää sähköä. Tästä ”puhtaiden ajoneuvojen direktiivistä” saavutettiin sopu elokuussa 2019 ja siitä EU-mailla on kaksi vuotta aikaa järjestää lainsäädäntönsä kuntoon, jolloin julkisen sektorin hankkiman ajokaluston päästöttömyysvaatimukset täsmentyvät. Direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta vastaava LVM:n neuvotteleva virkamies Eleonoora Eilittä kertoo, että direktiivin ulkopuolelle jäävät ajoneuvot, joita käytetään työmailla ja kuljetuksiin. Helsingissä pilottina on Kulosaaren puistotien muuttaminen pyöräilykaduksi. Ensimmäisinä ovat ehtineet pilotit päästöjen vähentämiseksi käynnistää Espoo Suurpellossa ja Helsinki Kulosaaressa, molemmat infratyömaita. Työkoneiden päästöt eivät ole merkittävin ryhmä rakennusaikaisista päästöistä, ja niitä suurempi on työnaikainen lämmittäminen sekä sähkönja vedenkäyttö. Muiden ajoneuvojen ja kuljetuskaluston päästöt ovat laskeneet merkittävästi, mutta työkoneissa edistyminen on hidasta. Niihin voimme asettaa vaatimuksen energian päästöttömyydestä, arvioi rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto. Suomi on päästöttömyydessä hyvässä etunojassa ja useat kaupungit ovat jo ennen direktiiviä panostaneet mm. Ruotsissa on laajalti siirrytty polttoöljystä sähköön työnaikaisessa lämmityksessä, ja se nopeuttaisi Suomessakin työmaiden päästöttömyyttä. Talonrakennustyömailla päästöttömyys lähtökuopissa Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola arvioi syyskuun sopimuksessa porauduttavan oleelliseen asiaan, sillä työmaan lähipäästöt, terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt ja melu, voivat olla alueellisesti merkittävä ja pitkäaikainenkin haitta. kute2_32-35.indd 33 20.4.2021 15.27. Kyse on nyt lähinnä uusiutuvan dieselin käytöstä, kunnes muiden käyttövoimien tarjonta kasvaa viitaten vuoden 2030 tavoitteeseen. Hankkeessa on keskitytty työmaakoneiden ja kuljetusten päästöihin, jotka ovat merkittävä osa kaupungin oman toiminnan liikennepäästöistä. Tavoitteena on, että työmailla ei vuoden 2025 loppuessa enää käytetä fossiilisia polttoaineita ja vuoden 2030 loppuun mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista yli puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Tavoitteena on saada valmiiksi tammikuussa toimeenpanosuunnitelma ja vuoden puoleenväliin mennessä päästöttömän työmaan konsepti, seurantajärjestelmä ja hankintakriteerit. Poikkeukset ovat tarkoin harkittuja, eikä niihin kansallisesti yleensä puututa. Siihen on saattanut vaikuttaa pitkään tilanne, jossa eri ministeriöt ”pallottelivat” työkoneiden energiankäyttöasioiden vastuuta keskenään, kunnes muutama vuosi sitten ympäristöministeriö otti kokonaisuuden vastuulleen. Nyt huomio on kiinnitetty myös työmaiden ja työkoneiden päästöttömyyteen. Suomessa työkoneiden päästöttömyys on ollut taka-alalla ympärisEspoon kaupunki toteuttaa päästötön työmaa –konseptia ensimmäisenä Lukutorilla, joka on Suurpellon uusi keskustori. sähköbusseihin Julkisten sektorin ajoneuvojen myötä kasvaa päästöttömän kaluston tarjonta ja laajentuva latausverkostonkin tulee myös yksityisen sektorin käyttöön. Ensi syksyllä Senaatti kokeilee muutamassa hankkeessa urakkatarjouspyyntöjen muutoksia ja selvittää, millainen vaikutus niillä on tarjouksiin ja työmaan toimintaan Kestävään kehitykseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa suunnittelun kautta, ja terävöitämme sitä hiilineutraalisuuden korostumisen myötä. Kunnille tuo oman lisäpaineen EU:n direktiivi, joka velvoittaa niitä hankkimaan polttomoottoriautojen sijasta täyssähköautoja tai tehokkaita hybridejä. Talonrakentamisen sektorilla ei päästöttömiä pilottityömaita ole käynnistynyt, mutta Senaatti-kiinteistöt tulee toisten sopimusosapuolten kanssa pikaisesti tarkistamaan urakkaohjelmien kirjauksia ja etsimään työmaiden hiilineutraalisuutta tukevia keinoja. töystävällisyyteen tähdättäessä. 33 Kuntatekniikka 2/2021 Teksti: Risto Pesonen R akennusten käyttämän energian ja jättämän hiilijalanjäljen vähentämistä on määräyksillä ohjattu jo vuosia. K uv a: Su vi Su ov aa ra Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt ja eräät isot kaupungit tekivät syyskuussa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmaillansa syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Muuten direktiivi koskee ajoneuvohankintoja, joissa noudatetaan julkisten hankintojen vaatimuksia
Nykyisin koneet ja laitteet ovat rakennustyömailla 90 prosenttisesti vuokrakalustoa, mikä omalta osaltaan vauhdittaa muun konekannan uusiutumista. Valmisteluja työmaiden päästöjen vähentämiseksi oli tehty Helsingissä jo pidempään ja esimerkiksi vuodenvaihteessa kaupunki kävi urakoitsijoiden kanssa markkinavuoropuhelua, jonka avulla selvitettiin markkinan valmiutta vastata kiristyviin päästöttömyysvaatimuksiin. Päästöttömyys tuli meillä ajankohtaiseksi vasta suunnitteluvaiheen jälkeen ryhtyessämme pyytämään tarjouksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi Espoo lisäksi vuokrasi 4,2 tonnin sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan urakoitsijan käyttöön, mikä lienee uutta koko maankin tasolla. Jatkamme vaiheittain muillakin kuin infratyömailla, kertoo tätä hanketta koordinoiva Iina Kallio. Helsingissä pilottina on Kulosaaren puistotien muuttaminen pyöräilykaduksi ja työ valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Koulutuksella, jossa kerrotaan mitä ja miksi erilaisin päästövähennysten toimenpitein tavoitellaan, Espoo tähtää urakoitsijoiden sitouttamiseen kaupungin tavoitteisiin. Päästöttömien työkoneiden kysyntää on oleellisesti lisännyt kaupunkien linjaukset ympäri maata. Päästöttömyys ei nosta kustannuksia Espoon kaupunki toteuttaa EU-rahoitteisen Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY-hankkeen luotsaamana päästötön työmaa – konseptia ensimmäisenä Lukutorilla, joka on Suurpellon uusi keskustori. Uusien hankintakriteerien mukainen kilpailutus onnistui ja saimme motivoituneen urakoitsijan. Konseptiin kuuluu myös urakoitsijan työntekijöille kohdistettu koulutus. Lisäksi pientyökalujenkin tuli olla sähkökäyttöisiä ja edellytimme lupausta käyttää vih{ Green deal } kute2_32-35.indd 34 20.4.2021 15.27. Muutimme tarjouspyyntöasiakirjoja, jolloin urakoitsija sai bonuspisteitä käytössään olevien sähköisistä työkoneista. Sähkölämmityskaluston yleistymistä puolestaan tukee kokonaisvuokran edullisuus verrattaessa vastaavaan polttoöljyperusteiseen vesikiertolämmitykseen, jonka asennus ja ylläpito vaativat huomattavasti enemmän työtä, kertoo Ramirent Oy:n Mika Eskola. Koska julkisen hankintalain mukaan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus, mutta kylläkin hiilijalanjälki, oli mahdollista valita suomalaiset graniittikivet kiinalaisten sijaan. Saavutusten laatukin paranee, kun kaikki osapuolet tietävät, miksi on valittu tämä toimintatapa. Oma lukunsa on Lukutorin urakkaan kuuluvan laajan kiveyksen materiaali. Lukutorin työmaa tiedettiin jo suunnitteluvaiheessa toteutettavan päästöttömänä ja varmistimme markkinavuoropuhelulla urakoitsijoiden kanssa ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä tiukkojen kriteerien realistisuuden. 34 2/2021 Kuntatekniikka Lukutorin työmaan päästöttömyystavoitteiden saavuttamiseksi Espoo vuokrasi 4,2 tonnin sähkökäyttöisen pyöräkuormaajan urakoitsijan käyttöön, mikä lienee uutta koko maankin tasolla, kertoo Espoon hanketta koordinoiva Iina Kallio. Tarkalla hankkeen seurannalla rakennuttaja viestittää myös olevansa kiinnostunut työn tuloksista. Hankkeessa on keskitytty työmaakoneiden ja kuljetusten päästöihin, jotka ovat merkittävä osa kaupungin oman toiminnan liikennepäästöistä
. kute2_32-35.indd 35 20.4.2021 15.27. Kun urakkaa tehdään tiukassa aikataulussa, käytännössä kaksivuorotyössä, koneita on ladattava välillä ja käytämmekin useita koneita rinnakkain, kertoo Kallio. Kevyellä polttoöljyllä toimivan koneen vaihtaminen uusiutuvaksi dieseliksi tuo lisäkustannuksia urakoitsijalle ja rakennuttajalle valvontatyötä. Kun urakkaa tehdään tiukassa aikataulussa, käytännössä kaksivuorotyössä, sähkökäyttöisiä koneita on ladattava välillä ja käytämmekin useita koneita rinnakkain, kertoo VM Suomalainen Oy:n työpäällikkö Harri Kallio. Urakan voittaneen VM Suomalainen Oy:n työpäällikkö Harri Kallio kertoo työt tehtävän pääasiassa uusilla stage 4-5 luokan kaivinkoneilla ja kolmella pienpyöräkoneella sekä viimeistelytöissä 1.8 tonnin sähkökäyttöisellä kaivurilla, kaikki sähkökäyttöisiä. Talonrakentamisen sektorilla ei päästöttömiä pilottityömaita ole käynnistynyt. 35 Kuntatekniikka 2/2021 reää sähköä ja dieselkoneissa fossiilivapaata polttoainetta. Työmaan sisäisissä kuljetuksissa käytetään vähäpäästöisiä Euro 6 –standardin mukaisia kuorma-autoja ja uusiutuvaa dieseliä. Kaupungeilta vaatii aikamoista ryhtiä hallita alihankintaketjujen kokonaisuuksia, jotka laajimmillaan voivat olla usean kymmenen toimijan muodostamia. Tilaajien kerrottua etenemissuunnitelmistaan ovat tarjoajakandidaatit voineet varautua uusiin vaatimuksiin kalustoaan uudistaessaan ja valitessaan eivätkä tulleet yllätetyiksi tarjousasiakirjoja tutkiessaan. Ilmanlaatua heikentävät lähipäästöt pienenevät jo työkoneiden tiukkojen päästöluokkavaatimustenkin ansiosta. Päästöttömyystavoitteeseen liittyvä ratkaisu on myös pohjalouhinnassa käytetty kiilaus. K uv a: R is to Pe so ne n Päästöttömyys -vaatimukset eivät nostaneet kustannuksia, vaan urakkasumma alitti suunnittelijoiden tekemän kustannusarvion, mihin myötävaikutti suhdannetilannekin, kertoo Helsingin kaupungin projektijohtaja Jukka Väisänen. Oleellinen kysymys päästöttömät työmaat -sopimuksessa on Kuntaliiton Vesa Peltolasta alihankintaketjujen valvonta. Lisätietoa: hankkeet.hiilineutraalisuomi.fi/hanke/hnry/ K uv a: Su vi Su ov aa ra Espoon päästötön työmaa -konseptiin kuuluu myös urakoitsijan työntekijöille kohdistettu koulutus. Pidän markkinavuoropuhelua fiksuna tapana vaikuttaa hankintaketjuun. Varmaankin siihen, että saimme urakan, vaikutti se, että teemme työt pääsääntöisesti omilla työkoneillamme. Sähkökäyttöisillä ongelman muodostaa niiden lyhyt käyttöaika, sillä akut kestävät työssä kolmesta neljään tuntiin. Näissä kuntien pilottihankkeissa syntyviä toimivia konsepteja voi helpommin monistaa yksityiselle sektorille. Äänimelun ja kadunvarren taloja häiritsevien tärinähaittojen pienenemisen lisäksi kiilaamalla päästään eroon räjähdysaineiden käytöstä syntyvistä huomattavista päästöistä. Vaatimukset eivät nostaneet kustannuksia, vaan urakkasumma alitti suunnittelijoiden tekemän kustannusarvion, mihin myötävaikutti suhdannetilannekin, kertoo projektijohtaja Jukka Väisänen
16.9. 15. Ilmoittautuminen on avattu. RENT. Tervetuloa Kuntamarkkinoille! Tapahtuman järjestävät Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat kute2_36-41.indd 36 20.4.2021 15.27. Rekisteröidy etukäteen osoitteessa kuntamarkkinat.fi. WORK. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Kuntamarkkinat on verkossa avoin ja ilmainen kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille. REPEAT
Vuonna 1906 vain 32 raittiusseuralla oli oma M us eo vi ra st o Kaupungin omistama kaksikerroksinen raittiusravintola Ykspihlajan satamassa Kokkolassa. Aluksi tilaisuuksia pidettiin mm. Vaatimattomista rakennuksista viisikerroksisiin toimitaloihin Suomalaisen raittiusravintolatoiminnan esikuvana olivat Keski-Eurooppaan 1800-luvun jälkipuolella perustetut, ensimmäiset työväestölle tarkoitetut kirjastot ja raittiusravintolat. Suomessa raittiusliikkeen rakennustoiminta oli vaatimatonta verrattuna sen huomattavaan jäsenmäärään 1800-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen raittiustalo perustettiin Laitilaan vuonna 1886, seuraava Poriin vuonna 1887. 37 Kuntatekniikka 2/2021 Ensimmäiset kaupunkien raittiustalot olivat yksikerroksisia puutaloja KORKKI KIINNI Raittiusliikkeestä muodostui 1800-luvun lopussa Suomen suurin joukkojärjestö. Ongelmaksi koitui, että raittiusväki tarvitsi omaa taloa esitelmätilaisuuksia, näytelmiä ja juhlia varten. Teksti: Tuula Vuolle-Selki R aittiusliikkeestä muodostui 1890luvun Suomessa suurin joukkojärjestö, kun vuonna 1860 perustettu Kohtuuden Ystävät muutti nimensä Raittiuden Ystäviksi vuonna 1884. Raittiusyhdistysten tilaisuuksia järjestettiin myös kansakouluilla ja vapaapalokunnantaloilla. Tämän jälkeen raittiusyhdistysten määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti ja yhdistyksiä perustettiin kautta maan. Raittiusväki tarvitsi kuitenkin omaa taloa esitelmätilaisuuksia, näytelmiä ja juhlia varten. Vuonna 1880 kaupunki osti talon raittiusravintolaksi, kunnes se suljettiin vuonna 1913. Liike tarvitsi kipeästi tiloja palopuheita varten. { Yhdyskunta } kute2_36-41.indd 37 20.4.2021 15.27. kansakouluilla, mutta suurempia iltamia ja raittiuskokouksia varten alettiin haaveilla omasta talosta
Laitilaan vuonna 1886 valmistunut Raittiushuone ”Walo” (1886) lienee ensimmäinen puurakenteinen seurantalo Suomessa. Haminan raittiusyhdistyksen talo vuonna 1947 Raittiusyhdistyksen yleisen vuosikokouksen aikaan. Siksipä hiljalleen syttyikin ajatus saada seuralle oma suoja, missä toiminta vapaasti saisi kehittyä yhteisasian vaatimiin muotoihin. Laitilan talo oli vaatimattoman M us eo vi ra st o, va lo ku va aj a H en ry M al in en Sa ta ku nn an m us eo Raittiusseura Alphan talo 1920-luvulla. { Yhdyskunta } kute2_36-41.indd 38 20.4.2021 15.27. Kilpailu kansan suosiosta oli alkanut ja raittiusyhdistysten suosio oli korkein juuri vuosisadan taitteessa ja 1900-luvun alussa ennen työväenyhdistysten suosion nousua suurlakon jälkeen. (Kylväjä 1.1.1908) Raittiustalo pystyyn talkoilla Maaseudulla taloa lähdettiin usein rakentamaan talkooja lahjoitusvoimin, kaupungeissa puolestaan ostamalla valmis kiinteistö. Seuraavana oli vuorossa niin ikään puurakenteinen raittiusyhdistys ”Alphan” talo (1887) Porissa. Ensimmäiset kaupunkien raittiustalot olivat yksikerroksisia puutaloja, poikkeuksena Viipuriin 1890-luvulla rakennettu kivinen raittiusyhdistyksen talo. 38 2/2021 Kuntatekniikka talo. Samaan aikaan kansa kokoontui nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja vapaapalokuntien kokouksiin. kuten muiden suurempien tilaisuuksien toimeenpanoon käyttää riittävän mukavasti. Orimattilassa raittiusyhdistykset kokoontuivat kouluille, kunnes tarve talon saamiseksi nousi ajankohtaiseksi: Se, niinkuin usea muukin raittiusyhdistys, sai majapaikakseen paikkakunnan kansakoulut, ja niissä sen toimet menestyivätkin tyydyttävästi, paljon kuitenkin tunnettiin puuttuvan, sillä kouluja ei sittenkään voitu kaikkiin tarkoituksiin kuten illtamain y.m
Tampereen Raittiusseuran talo oli Mustanlahdenkadulla, ja se oli valmistunut 1887. KesäVa pr iik ki , va lo ku va aj a Ju ss i K an ga s Vanha raittiustalo (Amuri V Mustanlahdenkatu 18) ennen purkamista vuonna 1967. Pohjois-Savossa raittiusseurojen toiminta pohjautui kokousten, luentojen ja iltamien varaan. Yhä käytössä oleva komea puinen raittiustalo sijaitsee Haminassa, jonne se rakennettiin vuonna 1902. Porin talon suunnitelmat olivat suurisuuntaisemmat: raittiusseurantalossa oli suuri näyttämön omainen kokoussali, lukuhuone ja ravintola. Eriksson, joka suunnitteli kaupunkiin myös työväenyhdistyksen ja vapaapalokunnan talot. Kummallakin talolla oli sekä iltamia, perheja teeiltamia että arpajaisia. Porin raittiustalon suunnittelija oli rakennusmestari F. kute2_36-41.indd 39 20.4.2021 15.27. Mustanlahdenkadulla ja Kyttälässä Tampereella oli 1800ja 1900-lukujen taitteessa raittiusseuroilla kaksi taloa. Taiston talolla raittiusseura Taiston jäsenet esittivät omia näytelmiään näytelmäiltamissa, kun taas Raittiustalolla vieraili useammin teatteriseurueita esiintymässä. Raittiusseura Taiston talo (1892) sijaitsi Kyttälässä, Verkatehtaankadun kulmassa. Kuopion ja Iisalmen Ruotaanlahden raittiusseuroilla oli oma talonsa. Seuroilla oli yleensä oma kirjasto ja laulukuoro. 39 Kuntatekniikka 2/2021 asuinrakennuksen kaltainen. Vilskettä kaupunkiin toivat vuosittain järjestettävät raittiuskokoukset, jotka tarvitsivat isommat tilat. K. Taloista tuli yhä komeampia esimerkkinä Helsinkiin vuonna 1907 valmistunut Raittiustalo Oy Koiton viisikerroksinen jugendtyyppinen toimitalo Helsingin Kampin kaupunginosassa. Tampereen teatterielämän alku sykki raittiustaloissa, kun Tampereen kaupunki otti 1900-luvun alussa Tampereen Raittiusseuran talon itselleen. Tämän seurauksena siitä tuli ”tanssin ja teatterin tyyssija” eikä siellä ollut enää sijaa raittiustoiminnalle. Taiston talolla ja Raittiustalolla järjestettiin monenlaisia tilaisuuksia. Talo siirtyi Haminan Raittiusyhdistykseltä Haminan kaupungin omistukseen 1990-luvun lopussa
Tekoäly voi erotella esimerkiksi kävijöiden sukupuolen, iän, pituuden ja ruumiinrakenteen.” Tietojen keruuta useista lähteistä IoT-TICKETissä on graafinen liittymä, jossa laitteita ja mittareita voidaan tuoda järjestelmään drag and drop -menetelmällä. Yli 20 vuotta muun muassa langattomien ratkaisujen kanssa töitä tehnyt Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen kertoo, miten heidän pilvipohjainen IoT-TICKET® -alusta täyttää yllä mainitut toiveet. tekoälymoottorin. Föreningshus i Finland. Vuonna 1906 vain 32 raittiusseuralla oli oma talo. Raittius kansalaisuskontona. Luemme satoja mittauksia järjestelmäämme, johon tuomme samalla lämpötilatietoa älykkäistä rajapinnoista. Raittiusliike ja järjestäytyminen 1870-luvulta suurlakon jälkeisiin vuosiin. . 2008. 40 2/2021 Kuntatekniikka Kuntatekniikan älykäs ylläpito ja etähallinta yhdellä helppokäyttöisellä työkalulla tuntuu utopistiselta ajatukselta. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:18. Tanssiva Tampere. Med gemensamma krafter. Sulkunen, Irma 1986. Koska IoT-TICKET® on teknologia-alusta, voidaan siihen liittää muun muassa hulevesijärjestelmien tai pysäköintialueiden valvonta sekä kiinteistöjen lämmityksen ja ilmastoinnin säätö. Suomen Historiallinen Seura. MAINOS MAINOS Älylaitteiden datalle vakaa alusta www.wapice.com wapice_ilmo.indd 4 15.4.2021 11.11 aikana kokoonnuttiin myös ulkona. Sen päällä toimii muun muassa Tampereen kaupungin valaistuksen ohjaus. Historiallisia Tutkimuksia 134. Helsinki: Otava. IoT-TICKETillä voi tehdä tuotantovalmiin, korkealaatuisella käyttöliittymällä ja raportoinnilla varustetun IoTkokonaisuuden ilman riviäkään koodia”, Tuominen lupaa. ”Ideamme on yksinkertaistaa kuntien IoT-järjestelmien käyttöönotto. Lähes samanaikaisesti kaupungeissa ja pienissä yhdyskunnissa 1880-luvulla alkanut kansanliikkeiden paikallisyhdistysten (nuorisoseurat, vapaapalokunnat ja raittiusseurat) aloittama juhlasalien ja kokoushuoneistojen rakentaminen synnytti merkittävän kansalaistoiminnan ja kulttuurin tilojen rakennusperinteen, joka jatkui katkeamattomana jälleenrakennusajalle saakka. Tietoja haetaan sekä kiinteistön laitteista ja internetin tuhansista avoimista ja älykkäistä rajapinnoista. Voisiko työkalu olla sellainen, että käyttäjät liittävät siihen helposti uusia laitteita sekä niitä ohjaavia mittareita ja antureita. TAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI 6/2018. Kun erotus on esimerkiksi viisi astetta, ilmastointi käynnistyy”, Tuominen kertoo, miten helppoa järjestelmän kanssa työskentely on. Tampere. ”Viimeisimpänä uutuutena olemme liittäneet IoT-TICKETiin Kuntatekniikan moderni ohjaus vaatii helppokäyttöisen työkalun, johon keskitetään älykkään kunnan kaikkien laitteiden ohjaus. Raittiuden voima: Raittiuden ystävät 1853–2003. H el si ng in ka up un gi nm us eo , va lo ku va aj a M ar ja Va lto ne n Raittiusseura Koiton talo Yrjönkatu 31, Simonkatu 8 Helsingissä. { Yhdyskunta } kute2_36-41.indd 40 20.4.2021 15.27. Raittiusyhdistyksillä oli paikallisesti suuria vaikeuksia talojen ylläpidossa, sillä aatteelliset syyt estivät niitä rahoittamasta toimintaa tansseilla ja iltamilla tai jopa vuokraamalla taloa muille yhdistyksille. Sen avulla voidaan analysoida esimerkiksi kauppakeskuksen valvontakamerakuvista missä ja mihin aikaan ihmiset kauppakeskuksessa liikkuvat. Hakanen, Johanna 2018. Älykaupungin vakaa alusta IoT-TICKET® on monen suomalaisen älykaupungin laiteohjauksen alusta. Mittariin liitetään ohjelmointityökalulla ulkolämpötila ja kiinteistön sisälämpötila, joista lasketaan erotus. ”Voimme liittää mittaustietoa keräävän järjestelmäämme taloautomaatiojärjestelmän, johon tulee mittaustietoa esimerkiksi aurinkokennoista, ilmastointijärjestelmästä sekä sähkönja vedenkulutuksesta. Aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla. OPC UA:n (OPC Unified Architecture) avulla järjestelmämme kykenee vastaanottamaan tietoa hyvinkin erilaisilla protokollilla”, Tuominen sanoo. Syvemmällä järjestelmässä on toinen taso, jossa elementtejä voidaan ohjelmoida graafisella ohjelmointityökalulla. http://savonhistoria.edita.fi/18701918/alkava-yhdistystoiminta-kansalaistoiminnan-vaylana/ Va pr iik ki , va lo ku va aj a Ju ho H ol m st én -H ei ni ö Ihmisiä raittiusyhdistys Taiston talon pihassa. Pajunen, Suvi 2016. Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa. Yhdessä rakennetut. Raittiustalot ovat kulttuurija kansalaistoiminnan rakennusperinnettä parhaimmillaan Raittiusliikkeen rakennustoiminta oli vaatimatonta verrattuna sen huomattavaan jäsenmäärään 1800luvun lopulla. Suomalaiset seurantalot. Aalto-yliopisto julkaisusarja. Lähteenä käytetty: Ahonen, Jukka 2003. Työväen tanssiminen 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Historia pro gradu -tutkielma. Toimitus: Anna-Maija Halme, Leni Pakkala. ”Kiinteistöylläpidon työntekijä voi tuoda ruudulla olevaan käyttöliittymään esimerkiksi mittarin. Talon suunnittelija oli arkkitehtuuritoimisto Nyström, Petrelius & Penttilä/ Vilho Penttilä
Syvemmällä järjestelmässä on toinen taso, jossa elementtejä voidaan ohjelmoida graafisella ohjelmointityökalulla. Voisiko työkalu olla sellainen, että käyttäjät liittävät siihen helposti uusia laitteita sekä niitä ohjaavia mittareita ja antureita. Tekoäly voi erotella esimerkiksi kävijöiden sukupuolen, iän, pituuden ja ruumiinrakenteen.” Tietojen keruuta useista lähteistä IoT-TICKETissä on graafinen liittymä, jossa laitteita ja mittareita voidaan tuoda järjestelmään drag and drop -menetelmällä. Kuntatekniikan älykäs ylläpito ja etähallinta yhdellä helppokäyttöisellä työkalulla tuntuu utopistiselta ajatukselta. Luemme satoja mittauksia järjestelmäämme, johon tuomme samalla lämpötilatietoa älykkäistä rajapinnoista. ”Ideamme on yksinkertaistaa kuntien IoT-järjestelmien käyttöönotto. ”Kiinteistöylläpidon työntekijä voi tuoda ruudulla olevaan käyttöliittymään esimerkiksi mittarin. Sen avulla voidaan analysoida esimerkiksi kauppakeskuksen valvontakamerakuvista missä ja mihin aikaan ihmiset kauppakeskuksessa liikkuvat. Kun erotus on esimerkiksi viisi astetta, ilmastointi käynnistyy”, Tuominen kertoo, miten helppoa järjestelmän kanssa työskentely on. Yli 20 vuotta muun muassa langattomien ratkaisujen kanssa töitä tehnyt Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen kertoo, miten heidän pilvipohjainen IoT-TICKET® -alusta täyttää yllä mainitut toiveet. tekoälymoottorin. Koska IoT-TICKET® on teknologia-alusta, voidaan siihen liittää muun muassa hulevesijärjestelmien tai pysäköintialueiden valvonta sekä kiinteistöjen lämmityksen ja ilmastoinnin säätö. Sen päällä toimii muun muassa Tampereen kaupungin valaistuksen ohjaus. Mittariin liitetään ohjelmointityökalulla ulkolämpötila ja kiinteistön sisälämpötila, joista lasketaan erotus. MAINOS MAINOS Älylaitteiden datalle vakaa alusta www.wapice.com wapice_ilmo.indd 4 15.4.2021 11.11 kute2_36-41.indd 41 20.4.2021 15.27. Älykaupungin vakaa alusta IoT-TICKET® on monen suomalaisen älykaupungin laiteohjauksen alusta. OPC UA:n (OPC Unified Architecture) avulla järjestelmämme kykenee vastaanottamaan tietoa hyvinkin erilaisilla protokollilla”, Tuominen sanoo. ”Viimeisimpänä uutuutena olemme liittäneet IoT-TICKETiin Kuntatekniikan moderni ohjaus vaatii helppokäyttöisen työkalun, johon keskitetään älykkään kunnan kaikkien laitteiden ohjaus. IoT-TICKETillä voi tehdä tuotantovalmiin, korkealaatuisella käyttöliittymällä ja raportoinnilla varustetun IoTkokonaisuuden ilman riviäkään koodia”, Tuominen lupaa. ”Voimme liittää mittaustietoa keräävän järjestelmäämme taloautomaatiojärjestelmän, johon tulee mittaustietoa esimerkiksi aurinkokennoista, ilmastointijärjestelmästä sekä sähkönja vedenkulutuksesta. Tietoja haetaan sekä kiinteistön laitteista ja internetin tuhansista avoimista ja älykkäistä rajapinnoista
Toivottavasti löydätte laatikoistanne! Yhdistyksen jäsenmaksun (40 euroa sekä eläkeläisille ja opiskelijoille 20 euroa) voi myös maksaa tilille FI11 8000 1800 0952 35. kute2_42-51.indd 42 20.4.2021 15.29. 42 2/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Jäsenmaksupostit voineet mennä roskapostilaatikkoon YHDISTYKSEN henkilöjäsenmaksut on lähetetty sähköpostitse maaliskuun aikana kaikille. Olemme saaneet harmittavasti palautetta, että jäsenmaksuviesti on monilla kömpinyt roskapostilaatikkoon. Viitenumeron sijaan kirjoittakaa viestiksi oma nimenne. Kakolanmäelle pääsee kaupungin Föli-joukkoliikennejärjestelmään kuuluvalla maksuttomalla funikulaarilla. Olemme käyneet läpi yhdistyksen jäsenrekisteriä ja tarkastelleet erityisesti Ilmoittautuminen Kuntatekniikan päiville on avautunut K uv a: M ar kk u Ve nt o Ilmoittautuminen Kuntatekniikan päiville Turkuun on avautunut. Jäsenmaksuviesti tuli postilaatikosta flomembers@floapps.com, lähettäjänä Suomen kuntatekniikan yhdistys, otsikolla SKTY:n jäsenmaksu 2021
Drinkkeihin tarvittavat materiaalit ja tarkemman ohjelman löydät SKTY:n nettisivuilta sekä tiedotamme asiasta toki uutiskirjeissä ja globaaleissa medioissa. Omaisuudenhallinnasta Monet puhuvat omaisuudenhallinnasta, mutta harvat ymmärtävät sitä, mitä se kaikkineen on. Muutamalta taholta olemmekin nimiä jo saaneet. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous järjestetään samassa etätilaisuudessa klo 12–13. Kokouksessa asiana mm. Ilmoita halukkuutesi Ville Alatypölle tai Maarit Mäki-Rayolle. Kevätkokouksen esityslista ja materiaalit laitamme toukokuun alussa SKTY:n nettisivuille ja niihin viittaamme myös uutiskirjeessämme. Haluatko Kuntatekniikkalehden toimitusneuvostoon. Yhdistys järjestää keväisen iltapäivän maksuttoman seminaarin 20.5. asti! Kuntatekniikan opinnäytetöiden sekä Kuntateknisten Saavutusten hakuaikaa jatketaan aina 31.8. Toimitusneuvoston kokoukset ovat pääsääntöisesti Teams-kokouksina. Lisäksi bonuksena voimme luvata osallistujille, että pääsette todennäköisesti heittämään aidot ja perinteiset High-Fivet tuttujen kanssa. Toimitusneuvoston kokoonpanon näet tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta. Koskas olette sen viimeksi tehneet…. Haemme siis nohevaa laaja-alaisen verkoston ja näkemyksen omaavaa henkilöä Juhanin seuraajaksi. uudet jäsenpaketit. Päivillä on varauduttu pandemiaan liittyvien rajoitusten huomioimiseen ja jo tutuksi tullutta käsidesiä on saatavilla. Katusuunnittelu-koulutuksen työpaja Kuntatekniikassa on vuoden mittaan havaittu äärimmäisen suuri tarve katusuunnittelun peruskoulutukselle. klo 13–17. asti. Aineisto ja kokouslinkki tulee SKTY:n nettisivuille. Toivottavasti meidän iltapäivän ohjelma ja sisältö pääsee myös vaikka Kymmenen uutisten pääaiheeksi. Stipendija saavutushakemukset auki 31.8. Ohjelma on ainakin omasta mielestämme penteleen hyvä ja mielenkiintoinen. Iltapäivän päätteeksi me kuivakat kuntateknikot saamme etäoppia ja myös tekemään kesäisiä maittavia drinkkejä jokaiseen makuun. Omaisuudenhallinnan klubi on pitämässä 3.6.2021 iltapäivästä omaisuudenhallintaan liittyvän seminaarin sekä klubin vuosikokouksen. Ehdokkaita olemme jo mukavasti saaneet, mutta silti jos tiedät että organisaatiossasi on tähän liittyen esille nostettavaa, niin nyt on viimeistään aika ilmoittaa siitä meille ja saatte valtakunnallista näkyvyyttä ja ehkä tärkeitä palkintoja tulevaisuuden referensseiksi. Jos haluat osallistua omaisuudenhallinnan klubin toimintaan, niin otatko yhteyttä klubin tämän hetkiseen puheenjohtajaan Timo Rytköseen (Helsinki). Eli ilmoitatteko meille halukkuutenne, niin pidetään työpaja ja koitetaan saada katusuunnittelusta nykyistä laadukkaampaa ja yhdenmukaisempaa! . Eli vapaamuotoiset mutta pakolliset ehdotukset osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi . 43 Kuntatekniikka 2/2021 maksamattomia jäseniä ja he eivät saa tätä lehteä ja heidät poistetaan jäsenlistoilta, eli jos haluat lehden ja olla mukana kehittämässä omaa alaasi ja suomalaisten tärkeintä yhteistä omaisuutta, muistathan maksaa jäsenmaksun! Yhdistyksen keväinen iltapäivä ja kevätkokous 20.5. Omaisuudenhallinnastahan on olemassa erittäin kuvaava standardi, mutta siitä miten aspekti sulautetaan käytäntöön, onkin sitten ihan oma jobinsa; toki onnistuvan organisaation kannalta tuiki tarpeellinen jobi. Teemme valinnan vielä ennen kesälomia! SKTY haluaa nöyrästi kiittää Juhania kaikesta monissa eri rooleissa antamastaan panoksesta yhdistyksen alamme kehittämisen eteen. kute2_42-51.indd 43 20.4.2021 15.29. Näin ollen: Jos haluat osallistua tai tiedän jonkun organisaatiostasi tuovan lisäarvoa keväällä järjestettävään katusuunnittelukoulutuksen määrittelytyöpajaan ja/tai olla ehkä jopa jonkun aiheen luennoitsija, niin laitatko viestiä Ville Alatypölle. Illalla käytettävästä sisädesistä emme ihan tarkkaan osaa vielä sanoa; aika näyttää joudummeko sitäkin käyttämään. SKTY:n pitkäaikainen jäsen Juhani Sandström siirtyy ansaitusti viettämään eläkepäiviä erilaisille greeneille ja tästä syystä toimitusneuvostoon aukeaa Juhanin saappainen mentävä aukko. Haluaisimme, että työpaja voitaisiin hoitaa fyysisenä ajatustyöpajana, koska kokemustemme mukaan etätyöpajat eivät välttämättä tuo lopputuloksena riittävän selkeää lopputulosta. Valitettavasti tämäkin ohjelmanumero joudutaan pitämään vielä etänä, mutta etäyhdessä on aina hauskempaa kuin etäyksin – eikö. Kaikki jäsenet toki ovat tervetulleita kokoukseen jo ennen seminaaria! Kuntatekniikan päiville 13.-15.10.2021 ilmoittautuminen avautunut Kuntatekniikan päivät järjestetään siis poikkeuksellisesti tulevana syksynä Turussa Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn ohessa. Tarve on nostettu esille sekä kuntapuolelta, suunnittelukonsulttien ja yllättävää kyllä myös katurakentajien puolelta. Etäseminaarissa esitetään yhdistyksen ajankohtaisia asioita sekä kuullaan esitelmien muodossa yhdistyksen yritysjäsenten näkökulmia kuntatekniikan kehittämiseen. Ilmoittautuminen on jo avautunut ja ilmoittautumisen jälkeen saat hotellitunnukset
kute2_42-51.indd 44 20.4.2021 15.29. Minulta on pari kertaa tiedusteltu, että kävinkö töissä Suomessa asuessani, vaikka minulla on lapsia. Ja vielä kokopäiväisesti. Saksan kielen kurssilla harjoiteltiin konditionaalin käyttöä ja täydensin mallilauseen “jos minulla olisi lapsia, voisin työskennellä osa-aikaisesti”. Päiväkodit mahdollistavat 100% työskentelyn jotenkin, mutta koulupäivät loppuvat usein jo puolilta päivin ja sen jälkeen oletetaan, että äiti huolehtii lapsesta. Itävalta on toki aika vahvasti katolinen maa ja uutena asiana ei varsinaisesti tullut perinteisten ja konservatiivisten arvojen laaja kannatus. 44 2/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ITÄVALLASSA asumista takana reilu 3kk ja yksi asia, johon jo tänä lyhyenä aikana on törmännyt, on sukupuolten väliset tasa-arvoasiat. Kokopäiväkouluja on, mutta niihin suhtaudutaan epäluuloisesti. Kokopäivätyössä olevat pienten lasten äidit ovat täällä harvinaisuus. Opettaja korjasi sen heti, että “ei, kyllä oikea vastaus on täytyy työskennellä osa-aikaisesti”. Naisen euro ja miehen euro Itävallan liittokanslerin viraston sivuilla kerrotaan työmarkkinoiden Itävallan kirjeenvaihtajan aatoksia Tasa-arvosta asiaa Anne Tienvieri on asunut Itävallassa tammikuun alusta alkaen. Täällä on enemmän sääntö kuin poikkeus se, että perheellinen nainen työskentelee korkeintaan puolipäiväisesti ja naisilla on suurempi vastuu perheestä ja kodin pyörittämisestä. Yllätyksenä kuitenkin tuli, kuinka eri tasoilla tasa-arvossa ollaan Suomeen verrattuna. Kävitkö töissä vaikka sinulla on pieniä lapsia. Koita siinä sitten selittää, että kyllä Suomessa yleensä myös äidit voivat käydä töissä..
kertaa peräkkäin ja kärkiviisikossa on lisäksi Norja, Uusi-Seelanti ja Ruotsi. Esimiehestä esihenkilöksi Miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voisi sitten edistää Suomessa jo pieninkin teoin. Ja päivänselvää on tietysti se, että kaikkeen häirintään ja vähättelevään puheeseen pitää puuttua sukupuolesta riippumatta. Nyt viimeistään olisi hyvä aika puhua esihenkilöistä esimiesten sijaan. Joku ajattelee varmasti nyt, että esihenkilö kuulostaa niin oudolta. Myös omien asenteiden ja ajatusten ravistelu säännöllisin väliajoin tekee hyvää. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on sitoutunut käyttämään esihenkilö-termiä. Yksi yksinkertainen tapa on muuttaa puhuttua kieltämme. Aloitetaan muutos jo tänään. Eroa on myös silloin, kun verrataan samassa asemassa olevien (asiantuntijat, keskijohto, johto) naisten ja miesten palkkoja keskenään, joten argumentilla “miehet ovat useammin johtotehtävissä”, ei eroa selitetä. Haastankin kaikki pohtimaan, miten juuri sinä pystyt edistämään tasa-arvoa (työ)elämässä. Epätasa-arvo ei näy pelkästään palkkaeroissa, vaan naiset saavat erilaista kohtelua myös työelämässä. Kyllä Suomessakin palkkaeroa on Vaikka Suomi saattaa näyttäytyä Itävaltaan verrattuna tasa-arvon mallimaana, Suomessakin toki on vielä tehtävää sukupuolten välisen tasa-arvon eteen. Maailman talousfoorumi (WEF) julkaisee vuosittain Global Gender Gap -indeksiä, joka kuvaa naisten aseman eroa miehiin nähden neljällä eri osaalueella: talous ja työ, koulutus, terveys sekä poliittinen osallistuminen. RILin vuosittain tekemästä palkkakyselystä selviää, että kyselyyn vastanneiden kesken palkkaeroa miesten ja naisten välillä edelleen on. Vaikka Itävallan sijoitus on heikompi Suomeen verrattuna, on kehitystä toki tapahtunut, sillä ensimmäistä kertaa, kun indeksi mitattiin, oli sijoitus 27 ja viime vuonna vielä matalampi: 34. . Kun muodostaa mielipidettä toisesta ihmisestä tai vaikka hänen ammattitaidostaan, on hyvä pohtia, mitä omien ajatusten taustalla on. Mothers in business -yhdistyksen kyselyyn syksyllä 2020 vastaajista 42 prosenttia kertoi kohdanneensa perheellistymiseen tai ikään liittyvää syrjintää tai epäasiallista käytöstä työelämässä. Perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen tarvitaan poliittista ohjausta, mutta mitä kannustavampi ilmapiiri työpaikalla on siihen, että myös miehet voivat ilman ihmettelyjä jäädä perhevapaalle, sitä helpommaksi asia muuttuu. 45 Kuntatekniikka 2/2021 olevan edelleen vahvasti jaoteltu sukupuolen mukaan: naiset työskentelevät pääasiassa matalapalkkaisissa tehtävissä palvelualalla ja ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä niin liike-elämän, tieteen ja tutkimuksen kuin julkisella sektorilla sekä politiikassa. Itsekin tietysti sorrun siihen, että ikä tai sukupuoli vaikuttaa välillä ajatuksiini tai suhtautumiseeni, mutta ilman, että asiaan kiinnittää huomioita, ei siitä aidosti pääse eroon. Tapoja ja keinoja on monia, tässä vain muutama esimerkki. Suomessa on jo neutraali hän -pronomini sukupuolittavien sijaan, mutta sen sijaan meillä on paljon sukupuolittavia ammattinimikkeitä. Terveisiä Bodenseen rannalta lähettää, Anna Tienvieri Lähteet: https://www.weforum.org/reports/global-gender-gap-report-2021 https://www.mothersinbusiness.fi/tiedotteet-1/2021/3/18/ tyelmn-lydyttv-uusia-keinoja-syrjinnn-ja-henkisen-vkivallan-kitkemiseen-jo-vhttelyyn-puututtava kute2_42-51.indd 45 20.4.2021 15.29. Uusimmassa vertailussa (2021) mukana oli 156 maata ja siinä Itävalta oli sijalla 21 ja Suomi tilalla 2. Islanti pitää ykköspaikkaa 12. Aluksi varmasti kuulostaa, mutta kun sitä käyttää systemaattisesti, tulee siitä uusi normaali ja vanha sana alkaakin särähtämään korvaan. Ja ollaksemme rehellisiä, on sitä työelämässä vaikeampiakin termejä opeteltu käyttämään
Vi har tyvärr fått respons om att en del av räkningarna gått till skräpkorgen. Ifall ni inte hittar e-posten så kan ni använda följande uppgifter för att betala räkningen: Medlemsavgiften 40 euro (eller 20 euro för pensionärer och studeranden) kan betalas in på kontot FI11 8000 1800 0952 35 och som referens kan ni ange ert eget namn. E-posten har skickats från adressen flomembers@floapps.com, avsändare ”Suomen kuntatekniikan yhdistys” och med rubriken ”SKTY:n jäsenmaksu 2021”. 043 8244 834 toni.korjus@espoo.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Vi kommer högst antagligen att kunna ordna evenemanget som ett face-to-face evenemang, men pandemin kommer förstås att tas i beaktande i arrangemangen vad gäller restriktioner och handdecinfieringsmedel etc. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Vi på föreningen är själva mycket nöjda med programmet som vi verkligen fram ser emot. Vi kommer att informera mera om detta innan evenemanget. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i 1. I slutet av eftermiddagen blir det lite friare program och vi kommer att göra drinkar tillsammans. Anmälningen till de Kommunaltekniska dagarna 13-15.2021 har öppnats De kommunaltekniska dagarna kommer alltså undantagsvis att ordnas på hösten i år. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Infrapalvelupäällikkö Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Så ifall ni inte har fått en räkning så ber vi er att även kolla er skräppost. Föreningens vårmöte kommer att ordnas under samma eftermiddag klockan 12-13. 46 2/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Målet är att höja kvaliteten av gatuplaneringen. 050 591 7514 RÄKNINGARNA för medlemsavgiften har nu skickats ut till våra medlemmar per e-post. Vi har gått igenom vårt medlemsregister och jämfört det med obetalda medlemsavgifter, och de som inte har betalat medlemsavgiften kommer inte att få denna tidning eller föreningens e-post i fortsättningen. Evenemanget hålls i Åbo i samband med den Kommunaltekniska utställningen. Föreningens gemensamma eftermiddag och vårmöte 20.5 Föreningen ordnar ett avgiftsfritt eftermiddagsseminarium den 20.5 klockan 13-17. . Trevlig vår! Johanna Nyberg kute2_42-51.indd 46 20.4.2021 15.29. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Ifall du känner någon som skulle kunna bidra med värdefull information och insikter om innehållet för skolningen så kontakta gärna Ville Alatyppö. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Workshop för gatuplaneringskurs Vi har identifierat ett stort behov för en grundkurs i gatuplanering. Detta kommer också att arrangeras virtuellt, så var och en får reservera lite material åt sig innan eftermiddagen. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Under det virtuella seminariet presenteras föreningens aktuella saker och vi får höra presentationer från våra medlemmar och deras tankar om att utveckla kommunaltekniken. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. Mötets agenda och material kommer att läggas upp på föreningens hemsida i början av maj. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Simo Kesti Rakennuttajainsinööri Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Vi vill uppmana alla att i fortsättningen också betala medlemsavgiften och ta del i att utveckla vår egen bransch och vår allas gemensamma och viktiga egendom, stadstekniken. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh
47 Kuntatekniikka 2/2021 Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Tuliko resurssiongelmia tai materiaaliongelmia. Menikö koko pandemia aika ”business as usual”. Nyt on onneksi valoa tunnelinpäässä. Toimintamme perustuu yhteisiin kokoontumisiin ja kun ne kokoontumisrajoitusten takia eivät olleet mahdollisia, yhdistyksemme hallituksessa ainoat tehtävämme ovat lähinnä olleet sovittujen tapahtumien peruuttaminen toinen toisensa jälkeen ja sen selvittäminen, koska korvaavat tilaisuudet olisivat ja missä. Seuratkaa muutenkin sivujamme, sillä se on ajantasaisin tiedotuskanavamme, ja sitä kautta myös voitte ilmoittautua tapahtumiin, kun ilmoittautumiset joskus alkavat. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Tämän vuoden yhdistyksen kevätkokous pidetään tiistaina 25.5.2021 klo 17:00 etäkokouksena, kokouslinkin sisältävät kutsut tulevat sähköpostilla jäsenistölle. Tulemme lähettämään teille kyselyn asiasta ja toivomme mahdollisimman monen vastaavan, jotta voimme tulevassa kokoontumisessa esitellä tulokset ja kuulla muutaman laitoksen pandemiasta selviytymistarinan. . Voitte lähettää niitä meille nettisivujemme yhteydenottolomakkeen kautta. Koulutusja neuvottelupäivät 2.4.11.2022 Radisson Blu Hotel Oulu Vaikka tässä vaiheessa tuntuu huonolta aiheelta, ensimmäisessä läsnä-tapahtumassa tulemme käsittelemään kokemuksiamme tästä pandemiasta. Toivomme, että tämä olisikin sitten viimeinen etätapaamisemme ja voisimme syksyllä palata vanhaan tuttuun verkostoitumistapaamme eli joukolla kokoontumaan, vesihuoltoa kehittämään. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Toivotan teille kaikille voimia, toivottavasti tässä loppusuoran rutistuksessa pandemian puristuksissa! . Onko teillä muita aihetoiveita. Toimimme kriittisellä toimialalla eli meidän tulee kyetä toimimaan tilanteessa kuin tilanteessa, mutta miten olimme varautuneet tällaiseen pandemiaan. K uv a: H SY kute2_42-51.indd 47 20.4.2021 15.29. Muita tulevia tapahtumia on myös vahvistettu eli pistäkää seuraavat päivämäärät jo kalentereihinne: Koulutusja neuvottelupäivät 24.-26.11.2021 Hotel Clarion Helsinki, ja tämä toteutetaan yhteistyössä FiSTT:n kanssa. . Työpaikoilla opimme nopeasti Skype-, Teams-, Meet sekä niin moniin muihin sähköisiin kokoontumisiin, ja niin mekin päätimme pitää sääntömääräiset kokoukset etänä. 050 466 9120 KUKAPA meistä olisi arvannut, kuinka suuria vaikutuksia tällä pandemialla lopulta oli kaikkeen eli monet asiat hidastuivat, mutta kaltaistemme yhdistysten osalta käytännössä toiminta pysähtyi. Yhdistystoiminnassa eivät tällaiset etäkokoukset ole kovinkaan onnistuneita, sillä molemmissa kokouksissa oli yhdistyksen hallituksen lisäksi vain kourallinen jäseniä läsnä. Tuliko ongelmia henkilöstön henkisessä jaksamisessa. . Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén Yhdistyksen puheenjohtaja Yhdistys heräämässä horroksestaan Kuinka toimiala selvisi pandemiasta. Aivan kaikki ei kyllä osaltamme pysähtynyt, sillä tässä yhdistysten luvatussa maassa, pitää sääntömääräiset kokoukset pitää, oli tilanne mikä tahansa. Tämä siksi, jotta voisimme oppia toisiltamme, miten varautua tilanteeseen, mikä saattaa uusiutua koska vaan ja todella yllättäen. Kevätkokous pidettiin 11.6.2020 ja syyskokous 17.11.2020. Kuitenkin sen verran, että olimme päätösvaltaisia ja saimme välttämättömät asiat hoidettua. Miten yleisiä hygieniaohjeita kyettiin noudattamaan. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. WC-pönttöön heitetyt nenäliinat ja desinfiointipyyhkeet aiheuttivat pumpputukoksia. Ja tätä työtä riitti pandemian kestäessä aallon seuratessa toinen toistaan
Siitä, mikä on tutkimisen tarve ja mitä kuntotutkimuksia missä vaiheessa tehdään, puuttuu vielä valtakunnallinen ohjeistus. Näitä kohteita verkostopituudesta voi olla esim. Vesitoimija seuraa jatkuvasti verkostojen toimivuutta ja kuntoa ainakin automaation ja asiakaspalautteiden avulla sekä korjaa ilmenevät viat kuten vesijohtovuodot. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } Kuntotutkimus-jaos Kuntotutkimus osana vesihuoltoverkostojen ylläpitoa/ Hannu Mustonen Vesipalveluiden turvallisuus edellyttää jo vesihuoltolain perusteella, että vesitoimijat tuntevat verkostonsa toimintakunnon jatkuvasti. 1. 5-10 %. Tämän verkoston osan vaikuttaa vesitoimijan saneerausinvestointimäärä. Niiden kuntoa tutkitaan ja analysoidaan tarkemmin, jotta yllättävät vahingot estetään. Kriittinen verkoston osuus. Koska vesihuoltoverkostot ovat piilossa maan alla, niiden kuntoa on vaikea tietää ilman erillisistä kuntotutkimusta. FiSTT:n kuntotutkimusjaos on tehnyt useita ohjeita varsinaisesta kuntotutkimusten tekemisestä. 2. Kriittiseen verkostonosan kohteet ovat seuloutuneet kuntotutkimusten kautta. 48 2/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Tämän hetken tiedon mukaan verkostoja saneerataan Suomessa liian vähän. 3. Toisaalta usein myös verkoston kunnosta on vielä nykyisin liian vähän tutkittua tietoa. Kun verkostojen tila tunnetaan, ongelmallisten verkostonosien kunnossapitoa voidaan tehostaa ja saneerausinvestoinnit onnistutaan kohdentamaan kriittisiin kohteisiin. Tähän valikoituu huonoimmat kohteet pääasiassa esitutkimuksen kautta. Verkoston kuntoa kannattaa tutkia karkealla tasolla esimerkiksi 20 vuoden välein. Näitä kohteita verkostopituudesta voi olla esim. Verkoston tarkat kuntotutkimuskohteet. Kuntotutkimusjaoksen seuraava ohje voisikin koskea kuntotutkimusten tarvetta ja toteutusta vesihuoltoJAOSTOJEN KUULUMISIA kute2_42-51.indd 48 20.4.2021 15.29. Tässä osaa verkostoa on jo jotakin vakavaa vikaa ja verkostoa pidetään toimintakuntoisena tehostetun kunnossapidon avulla, kunnes verkosto saadaan saneerattua. Verkoston esitutkimuskohteet. Kohteet vaihtelevat vuosittain. Uskallan kuitenkin väittää, että tällä hetkellä todennäköisesti verkostojen ennakoivan kunnossapidon ja kuntotutkimusten määrä on liian vähäinen ja se on vakava puute vesihuollon omaisuudenhallinnalle. 10-20 %. Painopisteitä voivat iän lisäksi olla tietyt putkimateriaalit tai putken kokotai tärkeysluokat tai sijainti esimerkiksi pohjavesialueilla tai vesistöjen läheisyydessä. Alla olevassa kuvassa on pyritty havainnollistamaan vesihuoltoverkostojen hallinnan periaate ja kuntotutkimustyön sijoittuminen siihen. Palvelun tuottaminen asiakkaille tapahtuu koko verkoston kautta. Kuvassa olevat %-määrät ovat vain arvioita. Jotta verkostojen ylläpito olisi taloudellista näitä kohteita pitäisi olla mahdollisimman vähän. 4. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Tavoitteena on, että vesilaitokset pystyvät välttämään häiriöitä aiheuttavat riskit ja tuottamaan jatkuvasti luotettavat vesipalvelut asiakkailleen. Koko verkosto-omaisuus. Voisikin sanoa, että verkostojen kuntotutkimus on välttämätön työkalu vesihuoltoverkostojen järkevälle ylläpidolle. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Tavanomaisen ylläpidon lisäksi nykyisin on käytettävissä hyviä esitutkimusmenetelmiä, joilla verkostosta saa seulottua mielenkiintoisimmat kohteet tarkemmalle kuntotutkimukselle
verkostojen eri elinkaaren vaiheissa. Olemme menetyksellä toteuttaneet jäsenillemme jäsenetuna tarjottavaa webinaarisarjaa, jota tulemme jatkamaan. Työryhmässä on laaja joukko HSY:n asiantuntijoita verkkoja investointiosastolta sekä ohjaajana asiantuntijakonsultti. Seuratkaa sivujamme, joissa näistä kerromme www.istt.com . Puheenjohtajaksi olen valinnut aluksi ISTT entisen puheenjohtajan Dec Downey’n Englannista. Vuosi huipentuu marraskuussa Kuala Lumpurin kokoukseen, jossa päättyy puheenjohtajakauteni ja uusi puheenjohtaja valitaan. Käy katsomassa tapahtuman sivustot www.nodighelsinki.com. Maailma alkaa vähitellen aukeamaan ja NaSTT piti jo ensimmäisen konferenssin Orlandossa. FiSTT:llä on kiinteistökuvausoppaan käännösja valmistelutyö käynnissä, johon kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos on tutustunut ja antanut kehitysideansa oppaan sisältöön käyttöönoton valmistelussa. Seuraavat ovat jo tässä kuussa. Ajankohta on 24.-26.11. Olen paraikaa laatimassa kutsua henkilöille tähän organisaatioon. jaostoiminnan, järjestäytymiskokous on 7.5. Laatuja materiaalijaos Jaokseen on nyt ilmoittautunut 11 jäsentä, joten aloitamme ko. Kokoontumisia on alkuvuodesta ollut neljä, joissa pääpaino jaoksen toiminnan periaatteiden sekä tavoitteiden läpikäynnissä, tavoitteena tulevaisuuden toiminnan kuvaaminen. Siellä myös tuomme hyvin esiin Helsingin konferenssia, jonne koetamme saada monia sitoutumaan vierailulle. Toivomme edelleen lisää jäseniä jaostoimintaan mukaan, erityisesti tilaajapuolelta. ”Seulonnan” tulokseksi jää kriittinen verkostonosuus, josta saadaan toimiva vesihuoltoverkosto vain saneeraamalla. ja paikkana Clarion-hotelli Helsinki. Myöhemmin on tarkoitus käsitellä myös erilaisia porauksia ja tunkkauksia. FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös ensi vuonna. Lisätietoja saa kokoonkutsujalta jukka@johanlundberg.fi. Tapauskohtaisesti kohtia siirretään myös tarjouspyyntödokumentteihin, jotta osapuolet osaavat ottaa asiat hyvissä ajoin huomioon. Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos Jaoksen toiminta on käynnistynyt aktiivisesti. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. HSY panostaa kaivamattomien tekniikoiden laadun varmistamiseen HSY aloitti viime vuonna projektin, jonka tarkoituksena on käydä läpi menetelmittäin asioita, joilla voidaan parantaa kaivamattoman asennusprojektin loppulaatua. 49 Kuntatekniikka 2/2021 Kuntotutkimukset osana vesihuoltoverkoston ylläpitoa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2021. Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia / ISTT Puheenjohtaja Jari Kaukonen Olemme perustamassa uutta komiteaa hallintoa kehittämään sekä puheenjohtajan neuvonantajaksi advisory board nimistä asiantuntija ryhmää, joka koostuu runsaasta ISTT kokemuksesta omaavista henkilöistä. kute2_42-51.indd 49 20.4.2021 15.29. Koko verkostosta valitaan vuosittain esitutkimuskohteet, joista sitten seuloutuu tarkemmin tutkittavat kohteet. . FiSTT on sopinut Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa siten, että järjestämme konferenssin KPM:n jokasyksyisten Neuvottelupäivien yhteydessä. No-Dig Helsinki 2022 Tulemme tiedottamaan vuoden kuluessa konferenssin etenemisestä tälläkin palstalla. Ensivaiheeseen valitut menetelmät ovat tuttuja, kuten pitkäsujutus, pakkosujutus ja sukkasujutus
Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Kaavan vanhentumistilanteet 4.5.2021 Webinaari hallintoakatemia.fi Teknisen toimen hankinnat 4.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tieliikennelain soveltaminen 5.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi KuntatekniikkaLIVE 6.5.2021 verkkotapahtuma kuntatekniikka.fi/live Asumisoikeuslain muutosten vaikutukset 12.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi kunnan näkökulmasta 12.5.2021 Webinaari hallintoakatemia.fi Hiilineutraali energiajärjestelmä kuntien kiinteistöissä 18.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset 18.5.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Hyvästä parempi – vesihuoltolaitoksen järjestelmällinen hallinta 20.5.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Hiilineutraali energiajärjestelmä kuntien kiinteistöissä 18.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi KuntatekniikkaLIVE 6.5.2021 verkkotapahtuma kuntatekniikka.fi/live Kiertotalouspäivät 19.-20.5.2021 Verkkoseminaari kivo.fi Kiertotalouspäivät 19.-20.5.2021 Verkkoseminaari kivo.fi Kiinteistönmuodostuksen ajankohtaispäivä 19.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ranta-asemakaavakoulutus – mitä jokaisen kaavoittajan tulisi tietää. 50 2/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. 20.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Hyvästä parempi – vesihuoltolaitoksen järjestelmällinen hallinta 20.5.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Investointien hallinnointi, talous ja valvonta 25.5.2021 2.6.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Suunnittelu kaupunkimallilla 25.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Raakamaan pakkolunastus kunnan maapolitiikassa 26.5.2021 Webinaari hallintoakatemia.fi Havainnollistaminen ja visualisointi kaavoituksessa 26.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi kute2_42-51.indd 50 20.4.2021 15.29
Liikuntatoimen ajankohtaispäivä 26.5.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Hulevesien hallinta ja vahingonkorvausvastuu 31.5.2021 Webinaari hallintoakatemia.fi Paikkatietojen hyödyntäminen päätöksenteossa 1.-2.6.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ympäristönsuojelun viranomaispäivä 8.-9.6.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Muutoksenhaku teknisellä toimialalla 8.6.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ilmansuojelupäivät 17.-18.8.2021 Virtuaalitapahtuma koulutus.fcg.fi kute2_42-51.indd 51 20.4.2021 15.29. { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Matalapainekumppanisi www.atlascopco.fi I kompressori.fi@fi.atlascopco.com Energiatehokkaat puhaltimet ja kompressorit matalapaineisen paineilman tuottamiseen
Saatavilla paljon erilaisia lisälaitteita kuten puskulevy, harjalaite, hiekoitin yms. Kysy lisätietoa ammattitaitoisilta myyjiltämme: www.witraktor.com/yhteystiedot/ymparistonhoitokoneet/ Olemme mukana myös Kuntatekniikka Livessä 6. ENSILUOKKAINEN JOHN DEEREN 4R -SARJA Vakiona kaikki monipuoliset ominaisuudet: kuormituksen mukaan säätyvä voimansiirto, vakionopeuden säädin, maksiminopeuden säädin, liikeherkkyyden säädin, automaattikaasu, työlaitteen kiinnitysavustin, ilmastointi, 4-veto, nykyaikaisin diesel-moottori hydrostaattisella vaihteistolla yms. toukokuuta! witraktor@tt.wihuri.fi | 020 510 10 | witraktor.fi kute2_52.indd 52 20.4.2021 15.28