2/2022 { Kolumni } TÄYSOSUMA Nokia Arena Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos Energiakatselmuksesta uutta virtaa Sopeutuva koulurakennus Pikateitä polkupyörille kute2_1.indd 1 5.4.2022 9.30
16 Muunneltava koulu mukautuu moneen tarpeeseen....... 19 Tapahtumakalenteri................. ................................ ......... Ja millainen areena siitä tulikaan! { Viherrakentaminen } kute2_2-3.indd 2 5.4.2022 9.29. ......................... 22 Energiakatselmus kartoittaa kuntien vahvuudet uusiutuvan energian tuotannossa............. 50 Palvelut................. 6 Energia talteen liikuntahallien hukkalämmöistä..... ........................................... 30 Saksa ajaa autoilijoita pikapyöräteille............. 48 Pääkirjoitus................. ......................................... 6 { Liikuntapaikat } { Rakentaminen } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Liikenne ja väylät } Nokia Arena sujahti Tampereen keskustaan kuin tarkka rannelaukaus. ............... .................................. 2 Nokia Arena – monitoimihalli kuin karkki............... huhtikuuta 2/2022 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 5 Kolumni/Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos............... 26 Energiasektori on puun ja kuoren välissä Venäjän-tuonnin päätyttyä....... .............................. 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys............42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys............. ......................... 51 2/2022 Kuntatekniikka 13. ............................... 46 Kuntien Putkimiesten Yhdistys....... ...................................... ........................... ........ ........................... 32 Tutkimus tukee katupölyn torjuntaa.......36 Raaseporinjoen kunnostus hyödyttää viljelijöitä ja merta....... 12 Moderni sijoittelu parantaa liikuntapaikkojen käyttöastetta....
Maanomistajat ovat tyytyväisiä, kun tulvat eivät nouse enää pelloille. kute2_2-3.indd 3 5.4.2022 9.29. On taas se aika, kun katupöly pilaa ilman ja himmentää auringon. Ne yhdistävät kaupunginosia ja kaupunkeja. 40 • Turku haluaa eroon ydinvoimalahankkeesta venäläisten kanssa • Lumenaurauksista ja liukkaudentorjunnasta tulossa kunnille isot laskut • Sähköpotkulaudoille järjestyspartiot ja parkkipaikat – Helsinki ja operaattorit testaavat potkulautojen pysäköintiä haittojen vähentämiseksi Raaseporinjoen rannoille rakennetaan kosteikoita, ja uoma kunnostetaan. Saksa rakentaa pikapyöräteitä saksalaisella tehokkuudella. 36 s. 3 Kuntatekniikka 2/2022 s. 32 KKuntatekniikka.fi s. Pimu pesee ja linkoaa, ja pöly saa kyytiä
Jätehuollon tulevaisuus on täällä! Toimii aurinkoenergialla Bigbellyn älykkäät toiminnot saavat virtansa varastoimalla aurinkoenergiaa. Sekajätettä. Käyttäjäystävällinen Bigbelly-astiat ovat suunniteltu ergonimisuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen astian käyttäjien kuin myös jätehuollon kannalta. Varaa esittelysi osoitteessa ewfeco.com tai soita +358 50 436 6966 Pohjoismaissa on käytössä jo yli 5000 Bigbellyä! Lajittelu ja kierrätys Pulloja. Kartonkia tai paperia. Lisäksi suljetun designinsa avulla roskia päätyy luontoon vähemmän ja se pitää tuhoeläimet loitolla. kute2_4.indd 4 5.4.2022 9.28. Myös jätteiden keruusta säästynyt aika voidaan näin ollen käyttää paremmin muuhun puistotai katuympäristön kehittämiseen. Sisäänrakennettu puristin Sisäänrakennetun puristimen ansiosta Bigbellyn 120 litran sisä-astiaan mahtuu jopa 570 litraa puristamatonta roskaa. täyttöastetta sekä keräävät muuta hyödyllistä informaatiota. Patentoidun ratkaisumme ansiosta Bigbelly toimii moitteetta ympäri vuoden lumesta ja pohjoisen talvien pimeimmistäkin päivistä huolimatta. Bigbelly-astioita voidaan yhdistää toisiinsa juuri tarpeidesi mukaan. Dataohjattu jätehuolto optimoi jätteiden keruuta ja säästää kustannuksia. Hyötyjä analytiikasta Anturit astioiden sisällä mittaavat mm. Bigbelly-astioista löytyy erilaisia versioita, jotka sopivat eri jakeille eri luukkujen ja muiden lisäosien avulla
Energia, smartinfra 6/22 14.12. Toisen vanhan sanonnan mukaan ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”. Muun muassa sillat, raideliikenteen solmukohdat, tiet, veden saanti, sähkönjakelu ja televerkosto ovat kaikki kriittisiä yhteiskunnan toimintoja, joiden suojaaminen on koko yhteiskunnan selviytymisen kannalta olennaista. Vesihuolto, kiertotalous Varautumissuunnitelmat syytä tuoreistaa VANHAN sanonnan mukaan sodan ensimmäinen uhri on totuus. Varautuminen on toisaalta materiaalista varmuusvarastojen ja energiahuollon turvaamista sekä sotilaallista valmistautumista, mutta myös juuri kyberturvallisuuteen panostamista. Mutta yhtä kaikki, kyse oli tärkeästä varautumissuunnittelusta, joka koskee noin viidennestä Suomen asukkaita. Jos jatkamme vanhojen sanontojen linjalla: Ei vara venettä kaada. Kuntamarkkinat, alihankinta 5/22 26.10. 17.5. 29.11. Liikenteen ja väylien infrastruktuuri, energian tuotanto ja välitys, vesihuolto, viestintäyhteydet ja julkiset rakennukset ovat olleet myös Venäjän kohteina helmikuun lopulla alkaneessa Ukrainaan kohdistuneessa hyökkäyksessä. Enpä tiennyt, kuinka oikeaan osuin viime vuoden viimeisen Kuntatekniikan pääkirjoituksessa, jonka otsikoin ”Varaudu rauhallisena aikana”. 16.8. Mutta heti sen ja nopeasti syntyvien kuolonuhrien jälkeen seuraavana uhrina voidaan pitää kuntatekniikkaa. Kyberturvallisuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja tietoisuus tämän turvallisuusalueen merkityksestä on kuntasektorilla lisääntynyt huimasti. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. En tietenkään voinut uskoa, että muutama kuukausi siitä 1000 km päässä Suomesta riehuu julma sota, jossa Suomen rajanaapuri hyökkää itsenäisen valtion kimppuun. Ja mikä tärkeintä, tänään ei välttämättä tarvita enää edes ohjusiskuja ja pommituksia yhteiskunnan lamauttamiseen, vaan siihen riittää kyberisku kriittiseen kohtaan. Kuntatekniikan päivät, innovaatiot 4/22 31.8. 5 Kuntatekniikka 2/2022 { Pääkirjoitus } 2/2022 { Kolumni } TÄYSOSUMA Nokia Arena Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos Energiakatselmuksesta uutta virtaa Sopeutuva koulurakennus Pikateitä polkupyörille kute2_1.indd 1 1.4.2022 14.38 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 11.10. . Kaupungeissa ja isoissa taajamissa kriittisen infran merkitys vielä korostuu. Artikkeli itse suunnitelmasta julkaistiin Kuntatekniikassa 6/2021 sivuilla 6-9. On tärkeää ymmärtää, että kyberturvallisuus on eri asia kuin tietoturvallisuus, ja siihen pitää myös suhtautua eri tavalla kuin perinteiseen tietoturvallisuuteen. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 77. Tämä olisi kuulostanut vielä muutama kuukausi sitten karulta pelottelulta, mutta valitettavasti ei enää. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 3/22 1.6. Ja varsinkin nyt. Venäjän aggressiivisuus on nostanut myös varautumisen kuntien ja kaupunkien agendalle. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Kannattaa lukea, edelleen. kute2_5.indd 5 5.4.2022 9.29. HSY toki mietti varautumista paitsi koronapandemian valossa, myös terrorismin ja ja vastaavien riskien näkökulmasta. Varautumissuunnitelmia on laadittu vuosikausia, mutta varsinkin nyt ne on tuoreistettava ja koeponnistettava kybervaikuttamisen ja kansalaisturvallisuuden näkökulmasta. Mutta Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY oli tehnyt juuri oikeita toimenpiteitä päivittäessään varautumissuunnitelmansa viime vuonna
6 2/2022 Kuntatekniikka Tampereen upouusi Nokia Arena taipuu moneen käyttöön YLÄMUMMO! kute2_6-15.indd 6 5.4.2022 9.36
Alla rautatie ja asutusta ihan iholla. kute2_6-15.indd 7 5.4.2022 9.37. Halli on keväällä pelattavan jääkiekon MM-turnauksen päänäyttämö. Pääradan päälle rakennettu Nokiaareena on asettunut ahtaaseen rakoon kuin kenkälusikalla. { Liikuntapaikat } 7 Kuntatekniikka 2/2022 YLÄMUMMO! Nokia Arenan rakennuspaikka oli haastava. Tarvittiin taitavia suunnittelijoita ja nerokkaita ratkaisuja, jotta areenasta saatiin näin upea kokonaisuus
Näyttöjen valopinnat, julkisivujen valaistus tai aluevalaistus eivät saisi häiritä naapuritalojen asukkaita. Kaukalo on varustettu led-näyttötekniikalla, jollaista ei Euroopassa aikaisemmin käytetty koko kaukalon laajuudessa, Helenius sanoo. Loistelias ja hienovarainen valaistus Areenan valaistuksen suunnittelusta vastannut Rambollin Reija Pasanen kertoo, että työ toteutettiin tiiviissä yhteistyössä arkkitehtisuunnittelun kanssa. Muunneltavuutta on se, että messujen ja konserttien ajaksi muutama penkkirivi suljetaan napin painalluksella, jolloin permannolle vapautuu enemmän tilaa. Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki ja käytössä. Rakennuksen alla on nimittäin rautateiden risteyskohta, jossa valtakunnan päärata ja Jyväskylän suunnasta tuleva rata kohtaavat toisensa. – Levyjen alapinnan aaltoileva muoto eristää jään niin, että se pysyy kylmänä ja kunnossa. Käytännössä käyttötarkoituksesta toiseen vaihtaminen tapahtuu siten, että jään päälle asennetaan jäänpeittolevyt. – Areenalla on paljon pientä uutta tekniikkaa, kuten litium-akustoilla varustetut jääkoneet, jotka levittävät kentälle veden sumuna. Jäähallin valaistus on toteutettu voimassa olevien valaistusteknillisten vaatimusten mukaisesti huomioiden lajin erityisvaatimukset ja TV-kuvaukset, Pasanen sanoo. Valaistuksen on täytettävä eri lajiliittojen vaatimukset ja sen lisäksi tuettava muun muassa konserttielämyksiä. Valonohjauksella ja esimerkiksi ajankohdan ja valon voimakkuuden säätämisellä on haluttu minimoida mahdollisia häiriöitä, Pasanen toteaa. – Areenalla pelataan kansainvälisen tason jääkiekkopelejä, joita kuvataan TV-lähetyksiin. Esimerkiksi kattoon voidaan ripustaa erilaisia efektejä antavia valaistustekniikoita, Helenius kuvaa. Paras aika messuille on kuitenkin kesä–heinäkuu, jolloin jää on sulatettu ja betonilattia täysin tasainen, areenan kiinteistöja turvallisuuspäällikkö Jani Helenius selventää. Se on tehty mahdollisimman muunneltavaksi – niin messujen kuin konserttienkin järjestäminen onnistuu. kute2_6-15.indd 8 5.4.2022 9.37. Suunnittelun lähtökohtina olivat Studio Daniel Libeskindin visio ja Tampereen kaupungin ulkovalaistusta koskevat ohjeet. Teksti: Matti Valli Kuvat: Rami Marjamäki J oulukuussa käyttöönotettu Nokia Arena, suomalaisittain Nokia-areena, on mitoitettu 15 500 katsojalle. Toukokuussa ovat vuorossa jääkiekon MM-kisat. – Tapahtuma-areena sijaitsee tiiviissä kaupunkitilassa, ja sitä ympäröivät asuinkiinteistöt. Valaistussuunnittelua ohjaavia teemoja ovat olleet rakennuksen saavutettavuus, esteettömyys, turvallisuus, kaupunkikuva ja se, että areena voi täyttää sille asetetut toiminnalliset vaatimukset. Helenius kertoo, että valaistuksen suhteen tilaajan vaatimukset olivat tiukat. Jää ei myöskään hohkaa levyn läpi ihmisten jalkoihin. 8 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki. Teleskooppikatsomon seinämää vasten permannolle voidaan rakentaa vaikkapa baaritiski. Areenan paloturvallisuus on varmistettu yhdellä Suomen suurimmista sprinklerilaitteistoista. Valaisimien valinnassa on keskiKatsomon penkkirivejä voidaan tarpeen mukaan piilottaa tai avata napin painalluksella. – Yleensä valaistukset eri tapahtumiin rakennetaan tapauskohtaisesti
Ammoniakkia ei sen myrkyllisyyden takia voitu edes harkita. Kun kiinteistö tarvitsee lämpöä, se oteJääkone ja kaukalon led-valaistus ovat upouutta tekniikkaa. Jään hoidossa muodostuu jätejäätä. Jääkoneen jäädytyskierrokseen menee vettä noin 700 litraa riippuen jään halutusta paksuudesta. – Tavoitteena on ollut mahdollisimman miellyttävä valaistus, jotta ihmispaljoudessa näkeminen ja liikkuminen olisi mahdollisimman hyvää ja häiriötöntä. Kylmätekniikan suunnittelusta vastannut Timo Reikko Rambollilta kertoo, että kylmäaineena kompressorikoneikoissa on hiilidioksidi (R744). 9 Kuntatekniikka 2/2022 Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki. – Taitoluistelijat käyttävät hiukan pehmeämpää eli -4-asteista jäätä, johon luistin puree paremmin kuin kiekkojäähän. Sen sulattamiseen areenalla on omat sulatusaltaansa, johon jäänhoitokone kippaa jäädytyksen yhteydessä kentältä pois kerätyn hilemassan. Areenan LVI-suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Eero Lukkarinen Rambollilta kertoo, että jäädytysjärjestelmän lauhdelämpöä on hyödynnetty tehokkaasti muun muassa harjoitushallin lämmityksessä, jäälaatan routasuojauksessa sekä lisälämpönä areenan eri lämmitysverkostoissa. kute2_6-15.indd 9 5.4.2022 9.37. Häikäisyn ohella on kiinnitetty huomiota siihen, että aluevalaistus soveltuu kaupungin verkkoon – kaupungilla on omat sitä koskevat vaatimuksensa, Pasanen sanoo. Jäähdytysenergian tuottamiseen hiilidioksidia tarvitaan muutama sata kiloa – se otetaan talteen teollisuuden prosesseista. Kylmäaineen valinnassa hiilidioksidi oli käytännössä ainoa vaihtoehto suuren kaupungin keskustassa. Jäädytysjärjestelmän lauhdelämpöä on hyödynnetty harjoitushallin lämmityksessä. Senkin sulattamisessa hyödynnetään lauhdelämpöä. tytty vähentämään niiden häikäisyä. – Menoveden lämpötila vaihtelee käyttötilanteiden mukaan. Jään lämpötilan säätely kulloisellekin tilanteelle sopivaksi kuuluu hallimestarin tehtäviin. Jään tuottamisesta ja ylläpitämisestä syntyvä lämpö kiertää lämmön talteenottolaitteiston kautta kiinteistön lämmitystarpeisiin. Sillä kenttä saadaan sulamaan yhdessä yössä, Reikko sanoo. – Järjestelmään kuuluu myös sulatustoiminto, joka toimii kylmäkoneiden lauhdelämpöenergialla. – Pohjakerroksessa kylmäkonehuoneen alla on 700 kuution sprinklerivesiallas, jonne lauhdelämpö ajetaan varastoon, jos se ei mene kiinteistön tarpeisiin, Timo Reikko selventää. Aluevalaistus ei saa häikäistä naapuritonttien asukkaita. Jäädytys ja lämmitys symbioosissa Pelikaukalon jään alla kiertää noin 18 kilometriä jäähdytysputkea jäähdyttämässä. Jäärataputkistoissa lämmönsiirtoaineena kiertää kaliumformiaatti-vesiseos. – Lauhdelämpöä käytetään myös hallin ilmankuivaimen esilämmityksessä, mikä vähentää sähkölämmityksen tarvetta. Jään sulamisvesi uusiokäytetään puhdistuksen jälkeen kentän jäädytykseen. Kylmimmillään se on -12 asetta, takaisin se palaa -9-asteisena. Jääkiekon pelaamiseen Ihanteellisin jään lämpötila on -6 astetta, Reikko toteaa. Allas toimii lämpöakkuna
Ala-ja yläkatsomoille on omat iv-koneensa. Tapahtuman järjestää Viherympäristöliitto ry. Lisäksi verkkotapahtuma tarjoaa osallistujille näyttelyn sekä mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua luennoitsijoiden sekä muiden viheralan ammattilaisten kanssa virtuaalihuoneissa. – Koteloituja ilmanvaihtokoneita on 29 kappaletta, joista seitsemän palvelee itse hallia. kute2_6-15.indd 10 5.4.2022 9.37. – Hallin ilma puhalletaan ylhäältä kattoristikoiden tasolta. Hallin yhteyteen on rakennettu hotelli, joten iv-koneita ei voitu normaaliin tapaa asentaa hallin ympärille. Näin heittopituudet voitiin säätää sopiviksi savukokeiden avulla, Lukkarinen sanoo. . – Junaratojen päälle rakentaminen vaikutti myös talotekniikan kannakointeihin, jotka oli toteutettava vaimennettuina ja joustavasti. Hallin tuloilma puhalletaan ylhäältä sekoittavalla ilmanjaolla. – Konehuoneille löytyi tiloja esimerkiksi vesikaton alle muodostuvista kolmiomaisista ullakkotiloista. Ilmanvaihtoa ohjataan rakennusautomaatiolla. Sisäilma automaation hanskassa Lukkarinen sanoo, että tilojen löytäminen kaikille iv-koneille oli yksi suunnittelutyön suurimmista haasteista. Tämä toi myös haasteensa tekniikan reittien löytämiselle. Kekseliäitä ratkaisuja Liian korkea lämpötila jääkentän päällä hidastaa jään tekemistä. Pyörrevirtahajottimet varmistavat, ettei lämmin ilma pääse jään pinnalle asti. Pienempiä pakettikoneita on kuusi, Lukkarinen laskee. Jos myös kosteutta on liikaa, se tiivistyy jään pintaan, ja jäästä tulee huonolaatuista. Webinaari luo katsauksen vihreän hyvään ketjuun – minkälainen on hyvä arjen elinympäristö ja mitkä ovat alan parhaat käytännöt suunnittelusta käytännön toteutukseen. Dan Hill Elisa Lähde Alexander Ståhle Keskustele luennoitsijoiden kanssa, tapaa kollegoita ja kuule viheralan ajankohtaisista aiheista ja uutuuksista virtuaalihuoneissa! Vihertekn iikk@ -näyttely on avoin ja ilmainen kaikille viheralas ta kiinnostu neille. lv-koneiden sijoittamisessa piti käyttää huippulaukojan pelisilmää. Toinen haaste oli suuren hallitilan ilmanvaihdon suunnittelu sekoittavalla ilmajaolla. 10 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } KLO PÄÄLAVA / NÄYTTELY / HUONEET 08:00-09:00 NÄYTTELY AUKEAA 09:00-09:20 Alkusanat ja tilaisuuden avaus. Valaistuksen teemoja ovat esteettömyys ja turvallisuus. Tarvittaessa myös tuloilman lämpötilaa säädetään. Viherp@iv@t Green Planagement Ajatuksia ja malleja vihreän hyvästä ketjusta Viherp@iv@t järjestetään vuonna 2022 jo toisen kerran verkkotapahtumana. Elisa Lähde, maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto 11:15-12:30 Lounas 12:30-13:30 Best Practice from Planning to Management (etäluento) Alexander Ståhle, VD & Tekn Dr Stadsbyggnad CEO & Phd Urban Design 13:30-14:30 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 14:30-14:50 Vihreän ketju kasvualustatuotannossa: Orgaanisten sivuvirtojen matka jätteestä kaupunkien vehreyttäjäksi Paulina Nyberg, MMM, Tuotepäällikkö Viherrakentaminen, Kekkilä Oy & Hanna Rummukainen, Agronomi, MMM, Laatuasiantuntija Viherrakentaminen, Kekkilä Oy 14:50-15:10 Hyvät työmaakäytännöt Tuomas Saarinen, Pirkanmaan yksikön johtaja, Terrawise 15:10-15:40 Ketjun hyvät lenkit esimerkkejä Tamperelainen kivilinjaus Mirjam Larinkari, Tampereen kaupunki Kivituottajan näkökulma joustavaan tilaamiseen Juuso Rainio, projektijohtaja, Loimaan kivi Oy Hyvä taimihankinnan malli Jyri Uimonen, toiminnanjohtaja, Taimistoviljelijät ry 15:40-16:00 Yhteenvetokeskustelu Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, tenure track, HAMK Bio OHJELMA 27.4.2022 Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Viemäreiden reitityksille tämä oli ongelma, koska viemäreitä ei saa rakentaa rautatien päälle. Kosteudenhallinta tapahtuu erillisellä ilmankuivaimella. Toki huoltohenkilökunta voi säätää kaikkia parametreja myös käsin. 09:15-10:15 The infrastructure of everyday life: social, cultural, natural (etäluento) Dan Hill, Director of Strategic Design at Vinnova, the Swedish government’s innovation agency 10:15-10:45 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 10:45-11:15 Terveiset tutkimuksesta – mitä tutkimuksia on käynnissä. – Jäätä päin ei saa myöskään puhaltaa tuloilmaa, koska se sulattaisi ja huonontaisi jäätä, Lukkarinen kuvaa. Niiden sijoittamisessa piti käyttää huippulaukojan pelisilmää. Näyttely on auki koko päivän! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vyl.fi/viherpaivat-2022 taan altaasta lauhdelämpöpumpulla. Aulatiloihin tuloilma puhalletaan syrjäyttävillä tuloilmalaitteilla, ja sitä poistetaan yleisölle tarkoitettujen wc-tilojen kautta. Päätelaitteina on käytetty pyörrevirtahajottajia, joissa on säädettävät lapakulmat. Muiden tilojen ilmanvaihtoratkaisut ovat pääosiltaan tavanomaisia. – Jos lämpötila tai hiilidioksidipitoisuus alkaa nousta, halliin puhallettavaan ilmaan lisätään raitista ilmaa rakennusautomaation avulla. Areena on rakennettu junaradan päälle valtavien pilareiden ja betonisen kansirakenteen varaan
Lisäksi verkkotapahtuma tarjoaa osallistujille näyttelyn sekä mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua luennoitsijoiden sekä muiden viheralan ammattilaisten kanssa virtuaalihuoneissa. Viherp@iv@t Green Planagement Ajatuksia ja malleja vihreän hyvästä ketjusta Viherp@iv@t järjestetään vuonna 2022 jo toisen kerran verkkotapahtumana. Webinaari luo katsauksen vihreän hyvään ketjuun – minkälainen on hyvä arjen elinympäristö ja mitkä ovat alan parhaat käytännöt suunnittelusta käytännön toteutukseen. Näyttely on auki koko päivän! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vyl.fi/viherpaivat-2022 kute2_6-15.indd 11 5.4.2022 9.37. Elisa Lähde, maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto 11:15-12:30 Lounas 12:30-13:30 Best Practice from Planning to Management (etäluento) Alexander Ståhle, VD & Tekn Dr Stadsbyggnad CEO & Phd Urban Design 13:30-14:30 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 14:30-14:50 Vihreän ketju kasvualustatuotannossa: Orgaanisten sivuvirtojen matka jätteestä kaupunkien vehreyttäjäksi Paulina Nyberg, MMM, Tuotepäällikkö Viherrakentaminen, Kekkilä Oy & Hanna Rummukainen, Agronomi, MMM, Laatuasiantuntija Viherrakentaminen, Kekkilä Oy 14:50-15:10 Hyvät työmaakäytännöt Tuomas Saarinen, Pirkanmaan yksikön johtaja, Terrawise 15:10-15:40 Ketjun hyvät lenkit esimerkkejä Tamperelainen kivilinjaus Mirjam Larinkari, Tampereen kaupunki Kivituottajan näkökulma joustavaan tilaamiseen Juuso Rainio, projektijohtaja, Loimaan kivi Oy Hyvä taimihankinnan malli Jyri Uimonen, toiminnanjohtaja, Taimistoviljelijät ry 15:40-16:00 Yhteenvetokeskustelu Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, tenure track, HAMK Bio OHJELMA 27.4.2022 Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Tapahtuman järjestää Viherympäristöliitto ry. 09:15-10:15 The infrastructure of everyday life: social, cultural, natural (etäluento) Dan Hill, Director of Strategic Design at Vinnova, the Swedish government’s innovation agency 10:15-10:45 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 10:45-11:15 Terveiset tutkimuksesta – mitä tutkimuksia on käynnissä. KLO PÄÄLAVA / NÄYTTELY / HUONEET 08:00-09:00 NÄYTTELY AUKEAA 09:00-09:20 Alkusanat ja tilaisuuden avaus. Dan Hill Elisa Lähde Alexander Ståhle Keskustele luennoitsijoiden kanssa, tapaa kollegoita ja kuule viheralan ajankohtaisista aiheista ja uutuuksista virtuaalihuoneissa! Vihertekn iikk@ -näyttely on avoin ja ilmainen kaikille viheralas ta kiinnostu neille
12 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Jukka Nortio K uopion kaupungilla oli kymmenisen vuotta sitten pöydällä kaksi tärkeää rakennushanketta: vuonna 1969 rakennettu jäähalli tuli käyttöikänsä päähän, ja vuosikymmentä nuorempi Niiralan montun jäähalli vaati peruskorjauksen. Jo hankkeen alkuvaiheessa näimme mahdollisuuden, että pystymme hyödyntämään jäähallin lauhdelämpöä uimahallin tarpeisiin, Energiasyöpöt jääja uimahallit saadaan ruotuun Hukkalämmöt talteen Jääja uimahallit ovat melkoisia energiasyöppöjä. Suomen toiseksi suurin uimahalli valmistui kesäkuussa 2020 ja otettiin käyttöön elokuussa. Energiatehokkuusvaatimuksemme ovat ohjanneet koko hanketta, Kosunen sanoo. Energiajärjestelmä on ollut kokonaisuutena käytössä syksystä 2021 alkaen. – Olemme saaneet jatkuvasti pienennettyä ostetun energian osuutta Kuopion Kuntolaakson syksyllä 2020 avattu uimahalli käyttää viereisen jäähallin hukkalämpöä. Kuopion kaupungin tilapalveluiden kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen sanoo. Hanke on toteutettu 20 vuoden leasing-rahoitteisena elinkaarihankkeena. Energiatehokkuuteen kohdistuvat investoinnit tuovat valtavia säästöjä niiden elinkaaren aikaisissa käyttökustannuksissa. – Uimahallissa lämmön tarve on koko ajan pienentynyt, kun teknisiä järjestelmiä on optimoitu käytön mukaan. – Keräsimme energiankulutuksen vertailutietoa vastaavista uusista uimahallihankkeista ja asetimme tavoitteemme hieman niitä paremmiksi. Varsinkin viimeisen talven aikana on saatu merkittäviä säästöjä. Jäähallin perusparannus ja 358-paikkainen pysäköintilaitos valmistuivat vuonna 2019. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018 kolmella työmaalla samanaikaisesti. Jo puolentoista vuoden käyttökokemukset ovat Kosuselle mieleen. Kuopion kaupungille hanke on ollut vaivaton: kaupunki asetti energiatavoitteet, joihin hankeorganisaation tulee yltää. K uv a: K uo pi on ka up un ki kute2_6-15.indd 12 5.4.2022 9.37. – Päätimme yhdistää hankkeet ja rakentaa hallien kylkeen parkkihallin
Isoja säästöjä energiatehokkuudella Energiakulutuksen vertailutiedon kerääminen ei ole ollut korona-aikana helppoa, koska kuukausittaiset kävijämäärät ovat vaihdelleet. – Automaattisuihkut ovat olleet yksi tärkeä tekijä vedenkulutuksen vähentämisessä, Kosunen sanoo. – Energiaoptimointi koostuu kussakin kohteessa useista osatekijöistä. – Investointikustannukset painavat edelleen, eivätkä hankinnoista päättävät välttämättä huomioi rakennuksen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia. Niissä on runsaasti energiaa kuluttavia toimintoja, kuten veden lämmitys, kierrätys ja puhdistaminen, jotka tekevät uimahallien energiatehokkuuskriteereiden laatimisen vaikeammaksi kuin tavallisissa asuintai toimistorakennuksissa. Pääsemme parhaimmillaan siihen, että kolmannes rakennusten tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse, Hänninen sanoo. Oppaaseen on kirjattu laaja valikoima uimahallien energiatehokkuuteen liittyviä ohjeita, joita kannattaa huomioida jo hankkeen suunnittelussa. Hänen mielestään kaikista rakennettavista uimahalleista pitäisi ottaa lämpö talteen. Huhtikuussa ilmestyvään oppaaseen on koottu kattavasti ohjeita ja vapaaehtoisia kriteerejä vähähiilisten uimahallien hankintoihin. Kun Siiskonen puhuu energiaoptimoinnista, hän korostaa rakennuksen elinkaarikustannuksia. Kun tähän ei ole pakkoa, ei auta kuin kannustaa parempiin päätöksiin. Uimahallien energiankäytössä on erityispiirteitä verrattuna muihin rakennuksiin. – Poistoilman lämmön talteenotosta saamme erittäin paljon energiaa, Hänninen sanoo. Siiskosen mukaan vähähiilisten uimahallien ryhmä, johon osallistuivat muun muassa Iisalmi, Jyväskylä ja Kouvola, on yksi positiivinen osoitus, että kunnat haluavat kehittää toimintaansa aidosti vähähiilisempään suuntaan. Viime vuonna vettä kului 39 500 kuutiota per 420 000 kävijää. HANKINTALAKI mahdollistaa elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden ja energiatehokkuutta korostavien kriteerien huomioimisen rakentamishankkeista päätettäessä. Säästöillä palkkaisi kaksi sairaanhoitajaa Energiatehokkuusratkaisun ydin on jäähallin hiilidioksidia käyttävän kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntäminen uimahallissa. Se on valmistellut opasta, jolla nämä tavoitteet huomioidaan uimahallihankkeissa. – Tällä laitteistolla saamme pienemmällä kokonaisinvestoinnilla enemmän energiaa tuottavan järjestelmän, koska koko lauhdelämmön hukkaenergia on otettavissa käyttöön, Caverionin tekninen manageri Timo Lehto sanoo. Jäähalli tuottaa lauhdelämpöä käyttökaudella eli elokuun alusta huhtikuun loppuun. Kun Hännisen laskelmaa skaalaa koko Suomeen, näiden ratkaisujen käyttöönotolla säästyvillä euroilla voisi palkata satoja sairaanhoitajia. Uimahallien energiatehokkuus luupin alla . Kesäkaudella sen korvaa uimahallin lämmön talteenotto. Koko vuonna lämpöä kului 3000 megawattituntia, kun tavoite oli enintään 3200 megawattituntia. . – Kun laskemme tavallisen jäähallin taivaalle pukkaamaan lämmön arvoa, puhumme silloin parin sairaanhoitajan vuosipalkan arvosta energiaa, Caverionin kylmäliiketoiminaan konsepteista vastaava Antti Hänninen laskeskelee. – Pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on, että saamme hyödynnettyä kaiken kiinteistömassassa syntyvän hukkalämmön. Rakennusten omilla lämpöpumppuratkaisuilla taataan myös se, etteivät lämmityskustannukset nouse samaa tahtia kaukolämmön kanssa. Sen vuotuinen tavoite oli enintään 1600 megawattituntia, mutta toteutuma oli reilut 1400 megawattituntia. Mitään yhtä kultaluotia oppaassa ei ole. kute2_6-15.indd 13 5.4.2022 9.37. Vuositason vedenkulutus kävijää kohden on saatu tavoitetta alemmas. Siiskosen mukaan uimahallihankkeiden energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä voidaan parantaa oikeilla materiaalivalinnoilla. K uv a: K uo pi on ka up un ki Energiasäästöt eivät ole syntyneet ainakaan vähentyneestä käytöstä. Vedenkulutus on noussut joulukuiden välillä yli yhdeksän prosenttia. Nyt julkaistava opas antaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä viisaita hankintoja. Kun tietoisuus energiatehokkuusratkaisujen ympäristöja talousvaikutuksista kasvaa, niiden käyttö lisääntyy, Siiskonen uskoo. Päälämmitysja energiajärjestelmien valinta ovat toki keskeisessä asemassa, kehittäjäryhmään osallistunut Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Sara-Tuuli Siiskonen sanoo. Kun vertaillaan joulukuuta vuosina 2020 ja 2021, lämmön käyttö väheni 13 prosenttia. Tähän saa lisäosviittaa ympäristöministeriön verkkosivuilta. Sähkönkulutus väheni 26 prosenttia. Voimme tarvittaessa laajentaa järjestelmää uusilla komponenteilla, jos se nähdään taloudellisesti järkeväksi, Caverionin aluepäällikkö Janne Mikkonen selvittää. Hiilidioksidia käyttävä ratakylmälaitteisto on lämmöntuotannolle optimaalinen, sillä sen lämpötila on korkeampi kuin perinteisessä ratakylmälaitteessa. Tavoitteen mukaan 44 000 kuutiota vettä piti riittää 350 000 kävijälle. Oppaassa on käyty läpi muun muassa aurinkosähköjärjestelmien, lämmitysja jäähdytysjärjestelmien sekä lämpöpumppujen kylmäaineiden valintaa. Vaikka modernin ratakylmäkoneen sekä siihen liittyvän laitteiston lisäinvestointi oli 100 000 – 150 000 euroa, se maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa. Se kertoo kävijämäärien lisääntymisestä, eli energiasäästöt eivät ole syntyneet ainakaan vähentyneestä käytöstä. 13 Kuntatekniikka 2/2022 kokonaisenergiatarpeesta. . Uimahalleille ei ole energiatehokkuuden raja-arvoa, johon suunnittelussa tulisi pyrkiä. Jotain vertailutietoa kuitenkin on. Caverion vastasi ratajään, uimahallin ja talotekniikan suunnittelunohjauksesta ja rakentamisesta sekä elinkaaren aikaisesta ylläpidosta. Osana Työja elinkeinoministeriön rahoittamaa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskusta (KEINO) on toiminut vähähiilisten uimahallien kehittäjäryhmä
Säästöt näkyvät käyttökustannuksissa Jarkko Piiparisen mukaan energiatehokkuusvaatimukset ovat julkisissa hankkeissa edelleen harvassa, ja niitä tehdään aivan liian vähän. Aurinkopaneeleista saatava sähkö on vuositasolla noin 95 megawattituntia. Yhtä valveutuneet tilaajat ovat kunnallisella puolella harvassa. Lainsäädäntöön pitäisi saada se, että kaikki julkiset rakennushankkeet olisivat energiatehokkaita. Sen osuus on vain 15 prosenttia elinkaarikustannuksista. Jäädytyksessä muodostuvaa lauhdelämpöä hyödynnetään hallin lattian, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmittämiseen sekä sisäilman kuivaukseen ja kentän routasulatukseen. Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen laskee, että Äänekosken hallin energiajärjestelmä on maksanut itsensä takaisin puolessatoista vuodessa. Äänekosken kaupungin ja rakennuttajana toimineen Proaveran osaamista Piiparinen sen sijaan kiittää. Yli 60-asteista lämpöä käytetään lämpimän käyttöveden lämmitykseen, 45–60-asteista lämmitykseen ja kuivatukseen ja 28–45-asteista lattialämpöön. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Myytävän energian määrä oli ensimmäisenä vuotena noin 200 megawattituntia. Hallin energiaratkaisussa hyödynnetään monipuolisesti erilämpöistä lauhde-energiaa. Tapahtuman järjestää SKTY. Tämä paranee jatkossa niin, että energian myyntiä voi olla 500 megawattituntia vuositasolla eli ostoenergian verran. – Tilaaja ei ole missään vaiheessa tinkinyt energiatehokkuudesta. Tällöin tavoitteena oleva nollaenergiataso on saavutettu. Jäähallin kokonaisenergiakäyttö on ollut vuodessa yli 2000 megawattituntia, josta sähkön ostoenergian osuus oli vain 550 megawattituntia. Hiilidioksidia käytetään suorahöyrytteisen jäähdytysjärjestelmän kylmäaineena. Lisätietoa: kuntatekniikanpaivat.fi KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 PORISSA 8.-10.6. Lauhdelämpöä kaikkiin lämmityskohteisiin Jäähallissa käytetään suorahöyrysteistä jäähdytysjärjestelmää, jonka kylmäaineena on hiilidioksidi. . Kestävä Kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen SKTY Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: kuntatekniikanpaivat.fi Mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja Case-esittelyjä Kuntatekniikan saavutukset Verkostoitumista . – Kuntasektorilla kiinnostaa vain se, mitä hankkeen investointi maksaa ja milloin se on valmis. 80 kilowatin aurinkopaneelit tuottavat noin kymmenyksen uimahallin tarvitsemasta sähköstä. 14 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä, teknisen toimialan ammattitapahtuma. Hänellä on pitkä ja laaja rakennuttajakonsultin kokemus julkisista rakennushankkeista ja niiden kilpailutuksista. Äänekosken jäähallin energiatase painuu nollaan K uv a: Ää ne ko sk en ka up un ki K uv a: Ää ne ko sk en ka up un ki K uv a: Ja rk ko Pi ip ar in en Äänekosken jäähallin hukkalämpöä käytetään monipuolisesti hallin omaan käyttöön sekä naapurissa olevan koulun ja uimahallin lämmitykseen. Se tuottaa korkean lämpötilan lauhdetta, jota varataan maalämpökaivoihin ja kolmeen kuuden kuutiometrin energiavaraajaan silloin, kun sitä ei tarvita jäähallissa. Tapahtuman aikana tarjolla on asiantuntevia luentoja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Osallistujia päivillä on ollut noin 300. ÄÄNEKOSKELLE syksyllä 2020 valmistuneen jäähallin lauhdelämpöä hyödynnetään hallin lisäksi viereisessä koulussa sekä jatkossa myös uimahallissa. Tekninen vaatimustaso on ollut koko ajan korkealla, ja kustannusraamista on pidetty tarkasti huolta, eikä elinkaarija energiatavoitteista ole tingitty. Piiparisen mukaan kaikissa kunnissa ei vielä osata tai haluta laskea 50 vuoden elinkaarikustannuksia, vaan katsotaan vain investointia. kute2_6-15.indd 14 5.4.2022 9.37
Lisätietoa: kuntatekniikanpaivat.fi KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 PORISSA 8.-10.6. Tapahtuman aikana tarjolla on asiantuntevia luentoja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä, teknisen toimialan ammattitapahtuma. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Osallistujia päivillä on ollut noin 300. Kestävä Kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen SKTY Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: kuntatekniikanpaivat.fi Mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja Case-esittelyjä Kuntatekniikan saavutukset Verkostoitumista kute2_6-15.indd 15 5.4.2022 9.37. Tapahtuman järjestää SKTY
16 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Liikuntapaikkojen sijoittelu muiden palveluiden keskelle kannustaa liikkumaan Treeneistä kauppaan Säännöllisen liikunnan puute uhkaa kansanterveyttä, mutta hektinen arki vie ajan liikunnalta. kute2_16-19.indd 16 5.4.2022 9.38. Yksi keino lisätä liikuntaa on liikuntapaikkojen keskittäminen muiden palvelujen yhteyteen
Kun toteutetaan kattava ja tiivis palveluverkko, autoton asiointi onnistuu. Kaupunkien kannattaisi satsata yhteistyön alustoihin ja luoda ulkoliikkumisalueiden kunnossapitoon ja kehittämiseen matriisit siten, että prosessit virtaavat sujuvasti ja avoimuus kasvaa. Uudet trendit haastavat kehittämään tarjoomaa uusiin suuntiin. Lisäksi yksittäisiä liikuntapaikkoja tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon monia muita tekijöitä, kuten liikuntapaikan merkitys osana alueen palveluverkkoa, alueelliset erityispiirteet, liikuntapaikkojen käyttöaste ja käyttäjien erityistoiveet. Tämä kaikki – yhdessä korjausvelan ja muuttuvan väestöpohjan kanssa – haastaa liikuntapaikkojen ja palveluverkon kehitystä. Kaikki kriteerit eivät ole täysin ongelmattomia. Onnistuneen kaupunkisuunnittelun kautta on mahdollista luoda toimivia ja monipuolisia arkipaikkoja, joissa yhdistyvät monipuolisuus ja sujuvampi arki. Tilojen ja reittien monikäyttöisyyttä on kehitettävä. Ihmiset polarisoituvat liikuntatottumustensa osalta yhä enemmän: samaan aikaan pitäisi pystyä vastaamaan paljon ja vähemmän liikkuvien, kilpaurheilijoiden ja höntsäilijöiden sekä sosioekonomisesti erilaisessa asemassa olevien kaupunkilaisten tarpeisiin. Työpaikalle ja kouluun, monesti myös liikuntapaikkoihin kuljetaan henkilöautoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kauppakeskuksen viereen ei voi tuoda metsäpolkua, mutta urbaaneissa ympäristöissä liikuntapaikkoja voidaan rakentaa sinne, missä ihmiset kulkevat muutenkin. Kaupungeissa ja kunnissa on oltu varsin hitaita heräämään siihen, että kun maailma ympärillä muuttuu, myös oman toiminnan pitäisi muuttua. Kysymys kuuluukin: mikä on riittävä ylläpitoja investointitaso. Olosuhdevaatimukset kasvavat erityisesti kilpaja huippu-urheilussa. Lyhyet etäisyydet arkiympäristössä ovat tärkeitä niin urbaanissa kaupunkiympäristössä kuin kaupunkikeskustojen ulkopuolella. Covid-19-pandemia kasvatti ulkoja luontoliikunnan suosiota. 17 Kuntatekniikka 2/2022 Teksti: Jan Tvrdy L iikuntapaikkojen käyttöä ei usein saada sille tasolle, missä se voisi parhaimmillaan olla. Liikuntapaikat pitää saada käyttöön, jotta niiden ylläpidosta ja niihin investoimisesta saatava hyöty kerätään esimerkiksi laskevien sote-kustannusten muodossa. Jätkäsaari on monipuolisten palvelujen, kivijalkaliikkeiden, kattavien ratikkayhteyksien ja sujuvien pyöräja kävelyreittien asuinalue. Ilmastonmuutokseen pitää reagoida myös liikuntapaikkojen osalta. Palveluverkon suunnittelussa on otettava huomioon pitkän aikavälin liikuntaverkon strateginen kehitys ja taktisempi yksittäisten toimenpiteiden ohjaaminen kokonaistilanteen kannalta parhaalla tavalla. Liikuntatrendien kehityskulkujen suhteen on oltava erityisen herkällä korvalla. Kehitystarpeita selvitetään suhteessa näihin ja tulevaisuuden liikuntatrendeihin. Palvelumuotoilun periaatteet jäävät edelleen sivuraiteelle. 21 000 asukkaan uusi alue rakennetaan Helsingin lounaiskärkeen osaksi kantakaupunkia, meren äärelle. Seurataan trendejä herkällä korvalla Monien kaupunkien ja kuntien liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita. Nämä kohteet ovat kuitenkin usein eri suunnilla, ja sen takia ihmiset joutuvat priorisoimaan toimintaansa: maanantaina kauppaan, tiistaina lähimetsään, keskiviikkona futiskentälle ja joskus salille. Liikunta alentaa sote-kustannusia Kuntatalouden tilasta puhutaan paljon. Tarkastellaan eräiden kaupunkien tekemiä investointeja. Helsingin Jätkäsaari on hyvä esimerkki urbaaniympäristöstä. Näin tulee olemaan jatkossakin, kun sote-uudistus mullistaa kuntien tulot ja menot ensi vuoden alusta lähtien. Liikuntapaikat ovat usein kohta, josta säästetään – kukapa ei olisi lukenut uimahallien lakkauttamisesta säästökeinona. On helppoa sanoa, että päällekkäisyydet kannattaa etsiä ja vastuut jakaa selkeästi, mutta tämä on aivan ytimessä siinä, miten toimintaa voidaan tehostaa höyläämättä palvelutason laadusta. Keskellä urbaania ympäristöä on pyritty tarjoamaan liikkumismahkute2_16-19.indd 17 5.4.2022 9.38. Jos kustannukset halutaan kestävälle pohjalle, palveluverkko pitää mitoittaa vastaamaan asukkaiden palvelutarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Vuonna 2020 eniten satsattiin Kuopiossa ja Vaasassa. Kulkeminen paikkojen välillä kuluttaa ilmastoa sekä ihmisten ja ylläpidon aikaa. Liikuntapaikkoja rakennetaan eri tahoille kuin missä ihmiset asioivat. Näitä molempia tarkastellaan palveluverkkoselvityksissä, joissa otetaan laaja katsaus liikuntapaikkoihin ja siihen, miten ne sijoittuvat niin alueellisesti kuin väestöllisesti. Liikuntapaikkoja urbaaniin keskiöön Ihmisten luontainen arkiliikunta on vähentynyt, ja arjesta on tullut entistä passiivisempaa. Tehostamisen paikka löytyy myös kuntien ja kaupunkien omassa sisäisessä toiminnassa ja yhteistyössä. Lipas-tietokannassa on vertailtu muutaman kaupungin investointeja ja avustuksia liikuntapaikkoihin väkilukuun suhteutettuna. Liikuntapaikkojen ylläpitoa on tehostettava, ja investointien oltava maltillisia. Harvalla kunnalla on systemaattisesti kerättyä ja vertailukelpoista dataa esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttäjämääristä ja käyttöasteesta. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja rakennetaan kiihtyvään tahtiin, erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Perinteistäkin perinteisempi Yrjönkadun uimahalli Helsingissä sijaitsee kauppakeskus Forumin kupeessa. Useat keskeiset liikuntapaikat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Oheinen kaavio esittää investointien määrän liikuntapaikkoihin valituissa kaupungeissa. Palvelukysynnän alueellinen jakauma kehittyy ja muuttuu koko ajan
18 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Tehostamisen varaa liikuntapalveluiden tarjonnassa ja ylläpidossa . Näin voi olla esimerkiksi luonnonjääkenttien jäädyttämisen osalta. Liikuntapaikan kunto on niin huono, että se aiheuttaa vaaratilanteita, eikä peruskorjaamiseen ole resursseja. 4. Yksityinen tai kolmas sektori tuottaa tai on halukas tuottamaan samat palvelut käyttäjille kustannustehokkaaseen hintaan. Kustannus/hyöty-suhde on alhainen. Lähellä ei ole koulua tai päiväkotia. Tehostamista tulisi miettiä erityisesti silloin, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1. 5. . Tämä koskee minkä tahansa hallinnonalan kohteita. Lähelle muita palveluja tulee kaksi täysikokoista urheilukenttää pukusuojineen ja huoltorakennuksineen. pienpelikenttää, juoksuradan, skeittipaikan, lähiliikuntapaikan ja pallottelunurmen. Yksityisten tarjonnan huomioiminen kaupungin omassa verkossa on tärkeää. On meidän kaikkien yhteinen tavoite, että hyvällä ja onnistuneella kaupunkisuunnittelulla edistetään sekä arjessa tapahtuvaa liikuntaa että ilmastotavoitteiden toteutumista. KUN liikuntapaikkojen palveluverkkoa suunnitellaan, tulisi tarkastella toimialojen välistä työnjakoa sekä sitä, miten toisiaan lähellä olevien kohteiden kunnossapitoa voitaisiin tehostaa. (Lähde: Lipas tietokanta 2020) Kaavio esittää valittujen kaupunkien investoinnit liikuntapaikkoihin ja niiden kustannukset väkilukuun suhteutettuna. 2. 3. Jätkäsaaren liikuntapuiston pinta-ala on viisi hehtaaria. Käyttöaste on alhainen esimerkiksi tilanteessa, jossa alueella esiintyy merkittävää päällekkäistarjontaa. Kirjoittaja Jan Tvrdy on kaupunkisuunnittelun liiketoiminnan johtaja FCG Finnish Consulting Groupissa. Tämä on tehokasta ilmaston, ylläpidon ja ihmisten ajankäytön näkökulmista. Sadalle hehtaarille levittäytyvästä asuinalueesta puistot muodostavat viidesosan. kute2_16-19.indd 18 5.4.2022 9.38. dollisuudet monenlaisiin tarpeisiin. Lisäksi suunnitelma käsittää kolme Liikuntapaikat 1000 asukasta kohti eri kaupungeissa
. Liikkumisen lisäksi muutoksessa on suhtautumisemme lähialueisiimme, osin myös koronapandemian seurauksena. Pyöräilijät taas ansaitsevat ympärivuotisen pyöräilyn mahdollistavan talvikunnossapidon ja johdonmukaiset omat reitit. Kävelyn ja pyöräilyn väylien turvallisuus ja selkeys kannustaa niiden käyttöön ja kestäviin valintoihin, mutta ajattelumme tuntuu edelleen olevan hyvin autoliikennekeskeistä. Yksi tärkeimmistä teemoista muutoksessa tällä hetkellä on siirtyminen kestävämpään liikkumiseen ja kestäviin kaupunkirakenteisiin. Harva aihe kaupunkisuunnittelussa nostaa tunteita yhtä paljon kuin autoilun, pyöräilyn ja muiden liikkumismuotojen tarpeet ja tilankäyttö sekä niiden yhteensovittaminen. Jotta voimme löytää uusia ratkaisuja, meidän tulee haastaa olemassa olevia ajatusmalleja – ja asenteitamme. SIIRTYMINEN KESTÄVÄMPÄÄN LIIKKUMISEEN ON ASENNEMUUTOS Kaikki lähtee liikkeelle asiantuntemuksesta ja kyvystä nähdä kokonaisuuksia. Kaupungin vilkkaimman kadun varteen ei kannattane sijoittaa ulkokuntosalia, ja toisaalta pysäköinnin tehokas järjestäminen hyödyttää sekä autoilijoita että muita liikkujia. . Lasten syntymäpäivät ja kirpputorit siirtyivät lähipuistoon, ja suuri osa meistä on kolunnut kodin läheiset kävelymaastot kyllästymiseen asti, välillä jopa etäkokouksiin osallistuen rauhallisella kävelyreitillä. . Julkisista tiloista ja ympäristöistä on tullut aiempaa enemmän kodin jatke, ja se jos mikä tuo kaupunkiin eloa ja viihtyisyyttä. Kaupungit ovat meitä kaikkia varten. Kaupunkiympäristöltä vaaditaan entistä enemmän viihtyvyyttä, mahdollisuutta harrastaa lähellä kotia ja ottaa yhteistä tilaa käyttöön uusilla tavoilla. Toimiva ja elävä kaupunki muuttuu, kehittyy ja mukautuu. . Liikkumistavan valinta on usein myös asennekysymys. . Ympäristöä, jossa on vähemmän meteliä, paljon vihreää, ja jossa erilaisten ja eri-ikäisten käyttäjäryhmien on kaikkien turvallista liikkua. . Virkistävien ja palauttavien viheralueiden merkitys asukkaille on valtava, ja toisaalta samalla voimme vaalia luonnon monimuotoisuutta. Maija Jokela Kirjoittaja on Ramboll Finland Oyn toimitusjohtaja. Moni valitsee oman auton lyhyillekin matkoille vanhasta tottumuksesta, vaikka joukkoliikenne, kävely tai pyöräily olisi yhtä mahdollista. Tarkastelemmekin rakennettua ympäristöä nyt eri kriteerein kuin vielä muutama vuosi sitten. . Pienen koululaisen lähettäminen reitille, jonka varrella kohtaa ennakoimattomasti liikkuvia kaivureita, alati muuttuvia liikennejärjestelyitä ja sinne tänne pysäköityjä jakeluautoja, tuntuu kauhistuttavalta. . Oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla luomme tälle mahdollisuudet. Muutoksen alku on siinä, että haastaa itsensä kokeilemaan uutta. kute2_16-19.indd 19 5.4.2022 9.38. Kestävämpiä valintoja tekemällä luomme kaupunkiympäristöä, jossa on helppoa ja miellyttävää kävellä, sujuvaa ja turvallista pyöräillä, nopeaa ja mutkatonta käyttää joukkoliikennettä. Siitä olemme varmasti yhtä mieltä, joten tehdään niistä yhdessä niin hyviä kuin vain voimme. . 19 Kuntatekniikka 2/2022 { Kolumni } RAKENNETTU ympäristö ei ole koskaan valmis ja hyvä niin.
Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ILMOITUS Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. kute2_20-21.indd 20 5.4.2022 12.45. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni
• Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. kute2_20-21.indd 21 5.4.2022 12.45. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. ILMOITUS Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön
Sisältä Eiranrannan väistötilat eivät eroa kiinteistä rakennuksista. Kiinteille, liian isoille rakennuksille olisi vaikea löytää käyttöä. Halki, poikki ja pinoon Euraan rakennetaan oppimiskeskus, joka voidaan laittaa halki, poikki ja pinoon ja siirtää muualle, jos sitä ei enää tarvita. 22 2/2022 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Esa Tuominen E uran kunta halusi korvata huonokuntoinen koulun Panelian kylässä uudella. Ennusteiden mukaan lasten määrä maakunnassa vähenee Entä jos koulusta tehdäänkin siirtokelpoinen. Kunnalla oli edessään kuitenkin ongelma. Samaan yhteyteen ajateltiin sijoittaa myös päiväkoti, joka nyt toimii kehnohkoissa tiloissa. Jäisivätkö rakennukset kunnan taloutta rasittamaan. Se olisi siinä mielessä kätevä, että jos sitä ei enää tarvita, se voidaan muunnella toiseen käyttöön. Kun korjaus on ohi, väistötilat siirtyvät seuraavaan kohteeseen. Hienosti sanottuna kyse olisi uudesta ”oppimiskeskuksesta”. lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Tehtaankadun ala-asteen koulurakennus on parhaillaan peruskorjattavana ja väistötilat rakennettiin 2020. Tai myydä pois. Entä jos koulu ja päiväkoti osoittautuisivat kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua liian suuriksi. kute2_22-25.indd 22 5.4.2022 9.31. Jopa satojen kilometrien päähän. Ratkaisuksi ongelmaan löydettiin ”muuntoja siirtokelpoinen” rakennus. Aiemmin käytössä olleiden väistötilojen konttirykelmät on korvattu siirrettävillä kokonaisuuksilla. Se voidaan siirtää kokonaan toiseen paikkaan. ”Siirrettävyys tulossa muotiin” Yksi muuntoja siirtokelpoisia rakennuksia valmistava yritys on Helsingin Eiranrannasta löytyy malliesimerkki siirrettävän koulurakennuksen soveltumisesta maisemaan, tällä kertaa hyvinkin ikoniseen ympäristöön
Rakennuksen toimittaa Jokioisissa toimiva FM-House. Myyntijohtaja Mikko Ruopion mukaan rakennus kestää hyvin useampia siirtoja. – Vuokrasopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi ja sen jälkeen on Vantaalle pystytettiin Peltolan päiväkoti, joka myös on siirrettävä rakennus. Sen myyntijohtaja Mikko Ruopio iloitsee lisääntyvästä kiinnostuksesta alaa kohtaan: – Kunnat ovat nyt selkeästi löytäneet rakennusten siirrettävyyden ja muunnettavuuden. Siirtäminen on oma taiteenlajinsa. 23 Kuntatekniikka 2/2022 K uv a: Pa rm ac o O y K uv a: Pa rm ac o O y tamperelainen Parmaco. Voimme myös muunnella rakennusta niin, että vain osa siitä siirretään toisaalle. – Logiikka on sama kuin autonvuokrauksessa. Autoa on voinut käyttää jo useampi asiakas ja sillä on voitu ajaa vaikka 15 000 kilometriä, mutta uusi asiakas saa käyttöönsä siistin, toimivan ajopelin. Parmaco on toimittanut muunnettavia ja siirrettäviä rakennuksia kuntien kouluiksi ja päiväkodeiksi. Tosin joka kerta joudutaan tekemään jonkin verran pintakäsittelyä ennen kuin rakennus voidaan uudessa paikassa ottaa käyttöön. Ala on vahvistunut paljon viimeisten vuosien aikana ja ratkaisut ovat entistä kehittyneempiä. Muuntoja siirtokelpoinen rakennus ei ulkoisesti tai toiminnallisesti Ruopion mukaan juuri eroa kiinteästä rakennuksesta. – Yleensä kuvio on sellainen, että me omistamme rakennuksen ja vuokraamme sen kunnalle viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Tosin siirrettävyys asettaa sille ylimääräisiä vaatimuksia. Uutta käyttäjää etsitään samasta kunnasta tai kauempaa. – Rakenteet joudutaan tekemään tukevampina, jotta siirtäminen onnistuu. Rakennus vuokraamalla Euran vuokraama oppimiskeskus-rakennus ei rasita kunnan investointitasetta. Kuntien hoivapalvelujen käyttöön ei vielä muunneltavia ja siirreltäviä rakennuksia ole juuri tilattu. Rakennuksen omistaa Kuntarahoitus, jolta kunta sen vuokraa. Ruopio vakuuttaa, että useampaankin kertaan siirretty rakennus on yhtä käyttökelpoinen kuin uusi, vasta käyttöön otettu. Sen jälkeen pyrimme löytämään rakennukselle uutta käyttöä, ellei kunta sitä enää tarvitse. Jonkin verran kysyntää on ollut myös samoin ominaisuuksin varustetuista toimistorakennuksista. kute2_22-25.indd 23 5.4.2022 9.31. Siirto tapahtuu vaativana erikoiskuljetuksena maanteitä pitkin
Muuntoja siirtokelpoisia rakennuksia alkaa olla jo hyvin erilaisten tahojen käytössä. Koulun ja päiväkodin sisältävä yhteisrakennus on pinta-alaltaan noin tuhat neliömetriä. Kunnat ovat nyt selkeästi löytäneet rakennusten siirrettävyyden ja muunnettavuuden, sanoo Parmaco Oy:n myyntijohtaja Mikko Ruopio. . Kunta maksaa Kuntarahoitukselle vuokraa noin 16 000 euroa kuukaudessa eli 1,9 miljoonaa euroa kymmenen sopimusvuoden aikana. Myöhemmin rakennus on tarkoitus siirtää muualle jatkamaan elämäänsä päiväkotina tai kouluna. Sama yhtiö on toimittanut Helsinkiin Finlandia-talon läheisyyteen niin sanotun Pikku-Finlandian, joka toimii tapahtumakeskuksena ja väistötilana varsinaisen Finlandia-talon perusparannuksen ajan. – Ala näyttää olevan kehittymässä ja toimittajissa on valinnanvaraa. Toisaalta, jos lapsia riittää, voimme lunastaa rakennuksen kymmenen vuoden kuluttua itsellemme. Kunnat ovat nyt selkeästi löytäneet rakennusten siirrettävyyden ja muunnettavuuden. K uv a: Vi rp i An de rs in Viimeisten parin kolmen vuoden aikana Keski-Euroopassa rakennusten uusiokäyttö on muodostunut jo trendiksi, kertoo arkkitehti, professori Harry Edelman. – Jos tänä aikana tarpeemme muuttuvat niin, että rakennusta tarvitaankin muualla, voimme siirtää sen. 24 { Rakentaminen } 2/2022 Kuntatekniikka vielä optio viideksi vuodeksi, rakennuspäällikkö Ari Jyräkoski Euran kunnasta kertoo. FM-House on toimittanut Kaarinaan S-Marketin rakennuksen, joka on nyttemmin siirretty Piikkiöön saman kauppaketjun käyttöön. Voimme myös muunnella rakennusta niin, että vain osa siitä siirretään toisaalle, Euran rakentamispäällikkö Ari Jyräkoski kertoo. Kun modulit on Jokioisissa valmistettu, ne tuodaan paikan päälle ja koulu on käyttövalmis neljän kuukauden kuluttua. kute2_22-25.indd 24 5.4.2022 9.31. Euraan tulevan oppimiskeskuksen pystyttäminen käy nopeasti. – Voimme myös muunnella rakennusta niin, että vain osa siitä siirretään toisaalle. Jos lapsia riittää, voimme lunastaa rakennuksen kymmenen vuoden kuluttua itsellemme. Rakennuksen toimittamisesta järjestettyyn hankintakilpailuun tuli viisi tarjousta neljältä yhtiöltä
Niille on tyypillistä modulaarisuus: peruselementtejä voidaan yhdistellä eri tavoin. Olemme siirtäneet kymmeniä rakennuksia, joten kokemusta siirtämisestä on kertynyt. RAKENNUSTEN siirtäminen ei ole yksinkertaista, mutta moduulirakenne tekee sen mahdolliseksi, sanoo myyntijohtaja Mikko Ruopio Parmaco Oy:stä. Sitä on kuitenkin ollut vaikea toteuttaa kustannustehokkaasi ja niin, että se vastaisi todellisia tulevaisuuden muuntotarpeita, professori Edelman tietää. Uudelleenkäyttö on myös otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Rakennuksen siirtäminen moduuli kerrallaan erikoiskuljetuksena tietysti maksaa. Kierrätettävän rakennuksen materiaalit ovat yleensä kevyitä betonisia rakennuksia on vaikea siirrellä. . Jos jälkimmäiseen päädytään, voidaan valita erilaisten vuokrausja lunastusmallien välillä. ARKKITEHTI, professori Harry Edelman Tampereen yliopistosta pitää muunneltavuutta ja siirrettävyyttä houkuttelevana vaihtoehtona kiinteälle rakentamiselle. Ehkä ei sentään katalogeja ole tulossa, mutta periaatteessa siirtokelpoisista rakennuksista voitaisiin kyllä synnyttää jonkinlainen materiaalipankki, jonka tarjontaa voitaisiin seurata. Muuntoja siirtokelpoinen rakentaminen on luonteeltaan kiertotaloutta. 25 Kuntatekniikka 2/2022 . Sama rakennus jatkaa elämäänsä toisaalla, kun sen ensikäyttö on tullut päätökseensä. Kannattavan teollisen tuotannon on oltava mahdollisimman tasaista useille markkinoille. . Kun kunta harkitsee koulun rakentamista, on sillä valittavanaan useita vaihtoehtoja. Siirrettävän rakennuksen esteettiset ominaisuudet ovat kuitenkin yleensä paremmat kuin parakkimaisen rakennuksen. Enemmän kustannuksia tulee siitä, kun lapsikadon takia kunta joutuu pitämään kouluaan vajaakäytöllä tai peräti tyhjänä. Jonkin verran näin on tehty myös hoiva-asumisessa ja yritysten toimitiloissa. Logiikkahan näissä on sama, Edelman vastaa naurahtaen. Ensimmäinen valinta tehdään kiinteän tai muuntoja siirtokelpoisen rakennuksen välillä. Ruopio kuitenkin vähättelee siirtokustannuksia: Eivät ne rakennuksen koko elinkaaren hinnassa kuitenkaan niin kovin suuria merkitse. – Ei siitä varmaan rakentamisen valtavirtaa ole tulossa, mutta varsinkin julkinen sektori näyttää yhä useammin valitsevan siirrettävän rakennuksen. Sen on myös oltava riittävän laajaa ja kapasiteetti on saatava tehokkaaseen käyttöön. – Ajatusmallina kyllä. Ongelmaksi saattavat muodostua Edelmanin mukaan teollisen tilaelementtirakentamisen rajoitukset. – Toiminnallisesti siirtokelpoinen rakennus voi olla aivan yhtä hyvä kuin kiinteäkin. Pisin siirto tehtiin etelästä pohjoisimpaan Lappiin. – Tuotannon järjestäminen on osoittautunut monin paikoin hankalaksi. Parmacon omistuksessa on tällä hetkellä kymmeniä rakennuksia, joilla on ollut useampi käyttäjä. Meistä on tullut eräänlainen kuntien yhteinen tilakeskus, Ruopio veistelee. Kun yksi kunta ei enää ole pytinkiä tarvinnut, on se vuokrattu toiselle. – Viimeisten parin kolmen vuoden aikana Keski-Euroopassa rakennusten uusiokäyttö on muodostunut jo trendiksi. Eli lehdissä voisi olla ”Käytettyjä autoja” -ilmoitusten vieressä myös ”Käytettyjä rakennuksia” -palsta. Professori Harry Edelman: Siirrettävyys on houkutteleva mahdollisuus ”Olemme siirtäneet rakennuksen satojen kilometrien päähän” kute2_22-25.indd 25 5.4.2022 9.31. Esteettisesti siirtokelpoisella rakennuksella on omat haasteensa eikä sen sovittaminen ympäristöön ole aina ollut helppoa. Siirtomatkat ovat usein satoja kilometrejä. – Asuntorakentamisessahan on jo pitkään puhuttu muunneltavuudesta. Entä onko meillä tulevaisuudessa tilanne, jossa kuntapäättäjät miettiessään uuden koulun rakentamista rupeavat selaamaan ”second hand” -katalogeja ja etsimään ”vähän käytettyä, uuden veroista” koulua itselleen. – Sen sijaan kouluille ja päiväkodeille on jo usein valittu muunneltavia ja siirreltäviä ratkaisuja.
26 2/2022 Kuntatekniikka { Energia } Kuntien energiakatselmuksesta parhaat keinot päästövähennyksiin MISTÄ UUTTA ENERGIAA. Tuulivoimalla on Iisalmessa hyvät tulevaisuudennäkymät. Kuopion, Iisalmen ja Joroisten saamat ohjeet perustuvat niiden omiin mahdollisuuksiin tuottaa energiaa. Uusiutuvan energian kuntakatselmus antaa arvokasta tietoa energian kulutusta ja päästöjä vähentäviin toimiin. kute2_26-31.indd 26 5.4.2022 9.33
Katselmuksissa kootaan yhteen tiedot kunnan alueen energiantuotannon ja -kulutuksen nykytilanteesta, uusiutuvien energialähteiden varannoista ja niiden hyödyntämispotentiaalista. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kustannuksiin on mahdollista saada 50 prosentin energiatuki, jos selvitys tehdään Motivan katselmusmallilla ja tekijällä on siihen pätevyys. Ympäristöasioihin erikoistuneilta konsulteilta tilatut selvitykset toteutettiin osana Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa (KierRe) -hanketta. kute2_26-31.indd 27 5.4.2022 9.33. Vastauksia ajankohtaiseen kysymykseen tarjoavat uusiutuvan energian kuntakatselmukset, joita on viime vuosina teetetty eri puolilla Suomea. Myös energian käytön tehostamisesta ja sitä kautta kustannussäästöistä saadaan hyödyllistä tietoa. Yhdestä dokumentista näkee nykytilan, potentiaalin ja toimenpide-ehdotukset, eikä tietoja tarvitse hakea useasta paikasta, Aarni toteaa. – Katselmuksesta saa suuntaa-antavaa tietoa siitä, miten eri toimenpiteillä – isoilla ja pienillä – voidaan saavuttaa päästövähennyksiä. – Tavoitteena oli tuottaa lähtötietoja ja ideoita resurssien ja energiankäytön tehostamiseen, Kuopion kaupungin ympäristöasiantuntija Mari Turunen tiivistää. Irti hiilestä Pohjois-Savossa useat kunnat teettivät neljä vuotta sitten uusiutuvan energian kuntakatselmukset. – Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvan energian käytön suunnitelmallista Uusiutuvan energian katselmus selvittää kuntien energiasektorin tilan ja kartoittaa tehokkaimmat tavat vähentää sen hiilipäästöjä. Se on monelle kunnalle hyödyllinen työkalu suunnitella tulevia investointeja ja muita toimia. – Kunta voi saada myös uudelleen tukea, jos edellisestä katselmuksesta K uv a: Iis al m en ka up un ki on kulunut kolme vuotta, Aarni muistuttaa. Kuopio on asettanut tavoitteen vähentää kasvihuonepäästöjä ja päästä hiilineutraaliksi jo vuonna 2030. Tietoa päätösten tueksi Motivan uusiutuvan energian asiantuntija Milja Aarni sanoo, että uusiutuvan energian kuntakatselmuksia on tehty Suomessa noin sata kappaletta. 27 Kuntatekniikka 2/2022 Teksti: Matti Remes U usiutuvan energian käytön lisääminen on keskeinen keino saavuttaa hiilineutraaliustavoitteet, mutta mikä on oman kunnan potentiaali päästöttömän energiantuotannon kasvattamisessa. Lisäksi kaupunki on sitoutunut kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) 7,5 prosentin energiansäästöön sopimuskaudella 2017–2025. Tuen myöntää Business Finland
– Aurinkoenergian kannattavuus riippuu paljon rakennuksen käyttötarkoituksesta ja järjestelmän oikeasta mitoituksesta. Myös erilaisia lämpöpumppuratkaisuja käytetään Kuopiossa enenevässä määrin kiinteistöjen hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Joroinen: toimet tärkeysjärjestykseen Myös Joroisissa uusiutuvassa energiassa on hyödynnetty eniten puupolttoaineita, mutta uusiutuvan energian kuntakatselmuksen mukaan niiden käyttöä on mahdollista lisätä edelleen. – Toisaalta kaupunki on myös vuokranantajan roolissa omistamallaan metsätilalla Kajaanissa, jonne on suunnitteilla tuulipuisto. Lisäksi kasvupotentiaalia on muun muassa biokaasussa, tuulivoimassa ja aurinkoenergiassa. Niillä voidaan tehostaa lämmön talteenottoa esimerkiksi poistoilmasta. – Aurinkopaneeleja asennetaan nyt melko moneen kaupungin uudisrakennukseen, Mari Turunen sanoo. Esimerkiksi aurinkoenergiassa katselmus löysi paljon lisämahdollisuuksia. Kuopio: keskiössä lämpöpumput ja kaavoitus Puupolttoaineiden käytön lisääminen on kuitenkin Kuopiossa rajallista, joten painopiste on nyt ennen muuta muussa uusiutuvassa energiassa. Tämä ei ole suoraan kaupungin vastuulla, mutta voimme kannustaa myös yksityistä sektoria uusiutuvan energian hyödyntämisessä, Nissinen toteaa. Kaupunki on kaavoittamassa maa-aluetta energiayhtiön suunnittelemalle tuulivoimapuistolle. Jos kiinteistöllä on paljon kesäkäyttöä, aurinkoenergiassa on enemmän potentiaalia, Nissinen sanoo. Kuvassa Veljmiestä kehnommin tunnettu Siskotyttö Kauppahallin toisella puolella. kute2_26-31.indd 28 5.4.2022 9.33. Tähän työhön katselmus antoi hyvää pohjaa. – Maaseutukaupunkina meillä on valtavasti mahdollisuuksia puuja peltoenergian tuotannossa. Kaavaprosessi on parhaillaan ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Raportin ansiosta uusiutuvan energian kysymykset pysyvät kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden mielessä, kaupungin teknisen toimialan johtaja Kari Nissinen sanoo. Uusiutuvan energian katselmuksessa selvitettiin muun muassa aurinkoja geoenergian hyödyntämistä Kuopioon kaavailluilla uusilla asuinalueilla. Kunnan tekninen johtaja Petri Miettinen sanoo, että hyödyntämätöntä potentiaalia löytyy myös aurinkoenergiassa, peltobiomassoissa ja biokaasussa. Iisalmen kaupungin kiinteistöissä aurinkosähköjärjestelmä on nyt käytössä kahdessa koulussa ja yhdessä päiväkeskuksessa, mutta aurinkoenergian hyödyntäminen käydään läpi jokaisessa uudessa rakennushankkeessa. – Katselmus tuotti kunnalle lisää tietoa suunnitelmien laadinnan ja Sähkön kallistuminen ja aurinkopaneeleiden halpeneminen paistaa aurinkoenergian laariin. Nissisen mukaan tuulivoima on Iisalmessa ajankohtainen kysymys kahtakin kautta. – Kaupungin kiinteistöistä noin 85 prosenttia on rakennuskuutiometreillä mitattuna puukaukolämmön piirissä, Turunen mainitsee. Iisalmi: lisää tuulivoimaa Myös Iisalmessa ollaan tyytyväisiä uusiutuvan energian kuntakatselmuksen perusteelliseen antiin. Uusiutuvia energialähteitä on hyödynnetty Kuopiossa jo pitkään ennen muuta kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Katselmuksen mukaan merkittävin uusiutuvan energian potentiaali Iisalmessa perustuu puuenergian käytön lisäämiseen kaukolämmön Kuopio hakee päästövähennyksiä kaavoituksen keinoilla ja lämpöpumpuista. Sen hyödyt ovat suurimmillaan, jos aurinkosähkölle on käyttöä kesäisin. Myös maalämmön käyttömahdollisuudet selvitetään. K uv a: Vi ce nt es er ra /K uo pi on ka up un ki tuotannossa turpeen sijaan. – Selvityksen tekeminen kannatti, sillä siinä mentiin syvälle asioihin. Esimerkiksi Kuopion kirjasto ja museo saivat hiljattain yhteisen lämpöpumppulaitoksen, joka viilentää sisäilman kesäisin ja kerää hukkalämmön uusiokäyttöön kaukolämpöverkkoon. Turunen huomauttaa, että kaupunki voi vähentää päästöjä myös kaavoituksella. 28 2/2022 Kuntatekniikka { Energia } lisäämistä
Keskeisin keino on korvata kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmiä maaja kaukolämmöllä sekä lämpöpumppuratkaisuilla. Tavoitteena on löytää energiatehokkuustoimia, jotka toimisivat saman tyyppisissä rakennuksissa. päätöksenteon tueksi, Miettinen toteaa. – Niitä tehdään jatkossakin 2–4 kappaleen vuositahtia, sillä saamme niistä paljon hyviä ideoita energiaa säästävistä toimenpiteistä ja investoinneista, Turunen perustelee. Kunta voi omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä. Kuopion kaupungin ympäristöasiantuntija Mari Turunen sanoo, että kaupungin kiinteistöihin on tehty useita kymmeniä energiakatselmuksia viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana. – Lisäksi kävimme läpi jätevedenpuhdistamon kaltaisia kohteita, joissa on suuri sähkönkulutus. Business Finlandin myöntämä tuki energiakatselmuksille on kaikille kunnille 40 prosenttia ja energiatehokkuussopimukseen liittyneille 50 prosenttia katselmuksen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Miettisen mukaan katselmuksen tietoja on hyödynnetty esimerkiksi kunnan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytettävien investointien suunnittelussa. Hyvä esimerkki ovat lämmitystavan muutokset öljystä uusiutuviin energiamuotoihin. – Ympäristön lisäksi kyse on suoraan taloudesta, Miettinen toteaa. 29 Kuntatekniikka 2/2022 Kiinteistöjen energiatoimet monistettavissa . Päiväkodin kaltaisiin pienempiin kohteisiin katselmus voidaan tehdä kevyemmällä energiakatsastusmallilla, Kiuru toteaa. Kunta on kiinnostunut lisäämään uusiutuvaa energiaa kunnan omissa kohteissa ja kannustaa myös kuntalaisia ja yrityksiä sen käyttöönotossa. Katselmuksen tekijä esittää myös säästötoimenpiteet sekä niiden kannattavuuslaskelmat ja vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. kute2_26-31.indd 29 5.4.2022 9.33. UUSIUTUVAN energian kuntakatselmusten ohella kunnat voivat saada valtion tukea Motiva-mallin mukaisiin palvelukiinteistöjen energiakatselmuksiin. Vireillä on ollut pitkään myös biokaasun tuotantoon tähtäävä hanke, jossa maatalouden raaka-aineista jalostettaisiin kaasua liikennepolttoaineeksi. Siinä kiinteistöt on jaettu viiteen kiinteistötyyppiin. Energiatehokkuus tuo säästöjä Miettinen huomauttaa, että energiatehokkuutta parantavat investoinnit ovat yleensä myös taloudellisesti kannattavia. Tällä hetkellä Kuopiossa on meneillään myös laajempi selvitys kaupungin rakennuskannan energiatehokkuudesta. Lisäksi niihin on mahdollista saada energiatukea. Lainsäädäntö ohjaa meitä kaikkia vähähiilisempään maailmaan, mutta siirtymäaikana on oleellista kohdistaa toimenpiteet oikeaan paikkaan. Yksityisellä sektorilla Joroisissa on suunnitteilla laajamittaisia aurinkopuistoja. Niissä selvitetään ja analysoidaan kohteen energiankäyttö ja energiansäästöpotentiaali. Hänen mukaansa kunnan rooli yksityisesti omistettujen kiinteistöjen lämmitysratkaisuihin on pieni. Katselmuksessa tunnistettiin muun muassa kunnan potentiaaliset kiinteistöt, joiden lämmityksessä on mahdollista siirtyä ympäristöystävällisempään energiaan. . Pyrimme edistämään myös biokaasuhanketta yhteisesti sovittavilla keinoilla. Sen avulla varmistetaan kohteen taloteknisten järjestelmien energiataloudellinen toiminta ja hyvien sisäolosuhteiden toteutuminen. – Mutu-tuntuma ei anna todellista kuvaa asioiden tilasta. . Uusiin ja peruskorjattuihin rakennuksiin Kiuru suosittelee käyttöönottokatselmusta 1–2 vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen. – Yksittäisen katselmusten ohella saamme selvityksestä laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, Turunen sanoo. – Aurinkopuistoissa kunnan rooli on kaavoittaa ja tarjota sopivia rakennuspaikkoja. – Kiinteistön energiakatselmusmalli sopii etenkin isompiin kiinteistöihin, esimerkiksi koulukeskuksiin. Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru sanoo, että monissa kunnissa energiakatselmuksia hyödynnetään järjestelmällisesti
kute2_26-31.indd 30 5.4.2022 9.33. Omat intressinsä metsien käytölle on myös metsäteollisuudella, minkä lisäksi EU edellyttää isojen metsäalojen suojelua. Luken arvion mukaan suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä olisi 80,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Samana vuonna Venäjältä tuotiin puuta 9,3 miljoonaa kuutiota. Isoja vektoreita ovat metsäteollisuus, puun energiakäyttö sekä metsien suojelu. Venäjän tuontipuun poistumaa ei voi ratkaista lisäämällä suomalaisten metsien hakkuita. Kuuseen kurkottaa Suomessa yritetään nyt sopeutua Venäjän kanssa käytävän puukaupan loppumiseen. Kuntien näkökulmasta yksi keskeinen huolenaihe on energiapuun saatavuus ja hinta. 30 2/2022 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Heikki Jaakola L uonnonvarakeskus Luke:n mukaan Suomen metsistä hakattiin vuonna 2021 puuta 75,8 miljoonaa kuutiota. Monimuotoisuuden kannalta merkitystä on myös metsien laadulla, ei pelkästään kuutiomäärillä, mikä asettaa omat vaatimuksensa metsien käsittelylle. Metsien käytön EU -ohjaus on kuitenkin vielä pitkälti suunnittelupöydällä. Venäjän rooli Suomen puuhuollossa oli kutistumassa ilman Ukrainan sotaakin. EU:n esittelemässä linjauksessa 10 prosenttia metsistä asetettaisiin tiukkaan suojeluun, 30 prosenttia väljempään. Kolmen tahon vääntö Luke:n erikoistutkija Jari Viitanen toteaa Suomen metsiin kohdistuvan nyt useiden eri toimijoiden keskenään kilpailevia vaatimuksia. Kun tätä verrataan toteutuneeseen hakkuumäärään, näyttää ilmeiseltä, ettei Venäjän tuontipuun poistumaa voi ratkaista lisäämällä suomalaisten metsien hakkuita. Hakettamattoman havupuun tuonti käytännössä pysähtyi jo tämän vuoden alussa Venäjän asettamiin tullimaksuihin, joiden tavoite oli pakottaa suomalaiset investoimaan puun jalostukseen Venäjän puolella. Nyt puun tuonti on pysähtynyt myös pakotteiden vuoksi. Puuhun varastoituvan hiilen maksimointi puolestaan edellyttäisi käytännössä kaikkien hakkuiden lopettamista pariksi vuosisadaksi, joiden kuluessa metsät kasvaisivat niin täyteen kuin biologisesti mahdollista. Suojelu arvioi metsiä sekä hiilivaraston että biodiversiteetin ylläpidon näkökulmasta. Vuonna 2019 kuusi prosenttia Suomen metsämaan kokonais–painta-alasta oli tiukasti suojeltua. Tästä 10,1 miljoonaa kuutiota oli energiapuuta. Energiapuusta ja hakkeesta on muodostumassa pulaa. Suomen metsien käyttö on jo nyt intensiivistä. Metsäteollisuutta ajatellen Viitanen toteaa Venäjältä tuodun energiahakkeen, selluhakkeen ja Puun ja hakkeen tuonti Venäjältä loppui, mitä tilalle
Haastetta ei helpottane polttoaineiden ja monien muidenkin resurssien kallistuminen, joka painaa puun hankintaketjun yrityksiä. Bioenergia on nostanut esiin myös biokaasun tarjoamaa potentiaalia. . kute2_26-31.indd 31 5.4.2022 9.33. – Kaikkien toimijoiden on tehtävä nyt kompromisseja, mistä huolimatta edessä lienee myös konkursseja. Vaihtoehtoja puulle Bioenergian toimitusjohtaja Harri Laurikka toteaa, että syntyneessä tilanteessa on tärkeää välttää paniikkia ja ryhtyä ripeästi määrätietoisiin toimiin. Ilman tätä ainakin ensi talvena voi tulla muuten kylmä. Resursseihin voivat kuulua myös kannattavasti hyödynnettävät hukkalämmöt. – Kotimaisten polttoaineiden tarjontaa täytyy ensi vaiheessa lisätä. – Suomessa on meneillään muutama iso biojalostamohanke, ja nyt olisi tärkeää saada nämä etenemään nopeasti. – Näin on ennen tehtykin. Samoin käy puutavaran kysynnälle rakentamisen hiipuessa. – Ilmastotavoitteiden toteutumisessa hyväksytään ehkä tilapäinen takapakki, ja polttoturpeen käyttöä jatketaan. Venäläinen hake pyritään korvaamaan kotimaisella puulla, mahdollisesti turpeella sekä tulevaisuudessa teollisuuden hukkalämmöllä. Lämmön tuotantoon käytettävien polttoaineiden varaamisella ensi talven lämmityskaudeksi alkaa olla jo kiire. – Järjestelmät pitäisi mitoittaa niin, että lämpöä riittää myös pitkillä pakkasjaksoilla. – Vainikan mielestä Suomen luonnon tarjoamat mahdollisuudet lämmön tuotantoon ovat käytännössä puu ja turve. Asiaa pohtii nyt koko Eurooppa. Varastojen käyttöä ehditään miettiä myöhemmin kehittyvän markkinatilanteen perusteella. Viitanen uskoo kotimaisen energiapuun korjuun tehostuvan, minkä lisäksi turpeesta luopumista saatetaan ehkä lykätä. Vainikka kuitenkin huomauttaa myös näiden rajoituksista. Metsäteollisuuden puuntarvetta voi kuitenkin loiventaa niukaksi äityvä markkinatilanne. – Markkinatilanne huomioiden tämä tulee olemaan haasteellista ja vaatii paljon työtä. Aine on varsin arvokasta, koska sitä voidaan käyttää sekä moottoripolttoaineena että lämmönlähteenä. Hän huomauttaa myös, että lämpöpumput käyttävät runsaasti sähköä, joka on viime kuukausina kallistunut. Tilannetta helpottaisi tuonnin lisääminen Ruotista ja Baltiasta, mutta metsien hakkuuta on vaikea lisätä merkittävästi sielläkään. Joissain kunnissa lämmön tuotannossa voidaan lisätä hukkalämpöjen ja lämpöpumppujen hyödyntämistä. Helppoa tämä ei tule olemaan. Hän haluaisi perustaa lämmitysratkaisut alueellisten resurssien varaan, mikä lisäisi samalla toimitusja huoltovarmuutta. – Lisäksi sähkön riittävyydessä kylminä pakkasjaksoina voi olla omat haasteensa. Nyttemmin päätöksissä on menty yhä enemmän ympäristökärki edellä. Viime kesänä turvetta tuotettiin hyvin vähän, mutta kulutus syksyllä ja talvella on ollut kovaa. Helppoa tämä ei tule olemaan. Kattilassa on palanut myös Venäjältä hankittua haketta, jonka osuus hankitusta bioenergiasta on ollut viime aikoina noin viidennes. Lämmitys etusijalla Energiapuun tarvetta heikko taloustilanne ei vähennä. Raaka-aineina voidaan hyödyntää esimerkiksi maatalouden sivuvirtoina syntyviä biomassoja. Ympäristön, yritysten ja kansantalouden ristipaineissa joutuvat luovimaan myös metsänomistajat. Akuutti tehtävä on ratkaista parin seuraavan lämmityskauden selättäminen. Paljon apua voidaan saada turvetuotannon elvyttämisestä. – Nyt ei kannata polttaa ruutia sen pohtimiseen, millaisiin energialähteisiin Suomessa lopulta tukeudutaan isossa mittakaavassa. Päätöksissä joudutaan kohtaamaan myös yksityiseen omistukseen liittyviä isoja periaatteita. Kuntatekniikka 2/2022 { Energia } 31 etenkin koivukuidun korvaamisen tuottavan ehkä eniten päänvaivaa. Laurikka näkee potentiaalia myös metsänhoitorästien purkamisessa syntyvällä energiapuulla. Puuta ja haketta voitaisiin periaatteessa tuoda myös esimerkiksi Etelä-Amerikasta. Pitkän tähtäimen ”lopullisia” energiavalintoja ehditään miettiä myöhemmin. Raaseporin Energian hakekasa sisältää 99-prosenttisesti kotimaista haketta. Juuri nyt Laurikka näkee tärkeimpänä tehtävänä kaikkien mahdollisten energiavarastojen täydentämisen. – Julkiset valinnat voivat asettaa uusia rajoitteita ja velvoitteita yksityisen omaisuuden käyttöön. – Tuontimahdollisuuksia rajoittaa usein hinta, joka syö helposti tuotannon kannattavuuden. Alan romutustuet on otettu käyttöön vasta äskettäin, joten alalla olisi Laurikan mukaan tarjolla vielä paljon kapasiteettia. – Talouden hidastuessa myös paperin ja pakkauskartongin kysyntä vähenee. Tätä olisi syytä myös hyödyntää ripeästi. Muutos ei tule olemaan helppo Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka kertoo yrityksen hyödyntäneen lähiseudun metsäteollisuuden sekä metsänhoidon sivutuotteita. Viitanen ei näe helppoa ratkaisua. – Kaikissa tapauksissa ympäristöstä ei voi kestävästi kerätä lämpöä tarvetta vastaavasti
Liikennekäänne on kolmas tärkeä käänne, vihreää liikkuvuutta edistävä muutossuunta. Saksalaisten systemaattista toimintatapaa soveltaen useat tahot toimivat yhdensuuntaisesti. Kaupungit ja kunnat ovat pyöräteiden rakentamisesta päävastuussa, mutta myös metropolialueet ja kaupunkiseutujen verkostot ovat vahvoja toimijoita, koska pikapyöräily yhdisWuppertalin Nordbahnstrasse luotiin kansalaisaloitteen pohjalta. Meneillään on myös kiistelty energiakäänne. Etenkin suuret saksalaiskaupungit sekä niitä tukevat metropolialueet ovat innostuneet suunnittelemaan ja rakentamaan pikapyöräilyreittejä. Potentiaalia on kuitenkin paljon, sillä äskettäin tehty selvitys osoittaa, että Saksasta löytyy peräti 15 miljoonaa ihmistä, joilla on valmius omaksua pyöräily liikkumistavaksi. Suuriin kaupunkeihin Omia autojaan suosivien saksalaisten houkuttelu siirtymään kahden pyörän päälle on vaativa tehtävä. Pikapyöräilyn asialla on erityisesti liittovaltion liikenneministeriö (BMVI). Se on jopa energiakäännettä vaativampi, sillä se iskee suoraan autokansan sieluun. Sen tavoite on lopettaa ydinvoima ja siirtyä käyttämään vihreää energiaa. 32 2/2022 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Teksti: Hannu Taavitsainen S aksaa on pidetty hidasliikkeisenä maana, mutta moni joutuu muuttamaan käsityksiään. Saksan liittovaltio tukee käännettä ja tarjoaa myös rahoitusta. Käänteistä Autoiluihmisinä tunnettuja saksalaisia koetetaan saada hyppäämään satulaan ja siirtymään moottoriteiltä pikapyöräteille. Saksan pikapyöräteillä ei nopeusrajoituksia – vauhti riippuu silti omista voimista Kusti polkee uusin on sadan miljardin euron ohjelma, jolla Saksa haluaa parantaa puolustuskykyään. 83 miljoonan asukkaan jättimaa pyrkii toteuttamaan lukuisia käänteitä, vieläpä nopeasti. kute2_32-35.indd 32 5.4.2022 9.43
Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. . 14. Tapahtuman järjestävät – kestävää tulevaisuutta rakentamassa Hyvän elämän kunnat Kuntamarkkinat kokoaa kahden vuoden tauon jälkeen Kuntatalolle kuntien hyvän arjen mahdollistajia – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja palveluiden toteuttajia – yhteiseen foorumiin muun julkisen hallinnon, järjestöjen ja erilaisia palveluita tuottavien kumppaneiden kanssa vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan ajankohtaista tietoa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Usein ne on erotettu jalankulkuja autoliikenteestä. Strategia ulottuu vuoteen 2045, jolloin reittejä on 60, yhteismitaltaan yli 850 kilometriä. 2022 Kuntatalolla Kuntaliiton laajassa ohjelmassa muun muassa: Maanrakennuslain ajankohtaiset • Varautuminen • Ilmastolaki • Vesihuoltouudistus • Lisäksi kumppaneiden tietoiskut Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan toukokuussa. { Fakta } Pikapyörätiet yhdistävät kaupunkeja yliopistokaupunki Göttingenin, jossa eRadschnellweg palvelee erityisesti sähköpyörillä liikkuvia. Niistä pisimpiä ovat pohjoisesta Itämeren rannalta etelän Ylä-Baijeriin kulkeva 1697 kilometrin reitti sekä Elberadweg-reitti Tsekin rajalta Hampuriin ja Pohjanmeren rannalle Cuxhaveniin. • Päätavoite on tarjota suoria reittejä kaupunkien ja taajamien välillä metropolialueella tai seudullisesti. Pikapyöräilyä kehittää 31 kunnan Supercykelstisamarbejdet-liittouma. kute2_32-35.indd 34 5.4.2022 9.43. Laita siis päivämäärä jo nyt kalenteriisi ja tavataan syyskuussa Kuntatalolla. Kohteisiin saadaan usein valtion osarahoitusta. D 12-reiteistä tunnetuimpia ovat Reinin reitti (Rheinradweg, 1019 km) Sveitsin, Itävallan ja Saksan rajalla sijaitsevalta Boden-järveltä Rein-jokea seuraillen Alankomaiden rajalle sekä Saar-Mosel-Main-reitti, joka kulkee kauniita jokivarsia seuraillen Saarbrückenistä mm.Trierin, Koblenzin, Mainzin ja oopperakaupunki Bayreuthin kautta Tsekin tasavallan rajalle. Pikapyörätiet eivät korvaa moottoriteitä, mutta pikapyöräilyn suosio kasvaa etenkin Saksan metropolialueilla. Liittouman kunnat ovat sopineet yhteisen strategian, joka määrittelee pikapyöräteille tiukat laatukriteerit. • Pituus on vähintään viisi kilometriä, usein kymmeniä kilometrejä. Mukana on myös pääkaupunkialue. Pikapyöräilyn puolesta kampanjoidaan tänä vuonna monin keinoin. Saksassa suunnitellaan myös sadan kilometrin mittaisia pikapyöräteitä. Myös maaseutu on mukana edistämässä pyöräilyä. • Pikapyörätie palvelee nopeavauhtista työmatka-, asiointija harrastepyöräilyä metropolialueella tai kaupunkiseudun taajamien välillä. Pikapyöräilyliittouman sihteeristöä johtava Sidsel Birk Hjuler kertoo, että tänä vuonna pyöräilijöille avataan viisi uutta pikareittiä (66 km). Lisäksi Bonnista Berliiniin kulkeva 1148 kilometriä pitkä Saksan yhtenäisyyden pyörätie (Radweg Deutsche Einheit) vie läpi ihastuttavien pikkukaupunkien ja maaseutualueiden. TANSKA kuuluu pyöräilyn edelläkävijämaihin, ja tämä koskee myös pikapyöräteitä. Kööpenhaminan metropolialueella on käytössä jo 20 pikapyöräilyreittiä, yhteensä 176 kilometriä. 15.9. Esiin nostetaan muun muassa erityyppisiä pyöräilijöitä, kuten läpi vuoden pikapyöräteitä käyttäviä. 34 2/2022 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Kööpenhaminan alueella jo 20 pikapyörätietä . Tobias Klein on varovainen, mutta ennustaa, että tulevina vuosina Saksassa tehdään todella paljon pikapyöräilyn hyväksi. Yliopistokaupunki Göttingenissä eRadschnellweg palvelee ensi sijassa sähköpyöräliikennettä. Kampanjan ohjelmassa on myös se, että maailmankuulu pyöräkilpailu Tour de France alkaa tänä vuonna Tanskasta. Saksan eri osia yhdistää jo tusina D12-pyörätietä. • Pikapyörätie on tanskaksi supercykelsti, englanniksi cycle superhighway ja saksaksi Radschnellweg (lyhenne RS). • Saksassa pyöräilyä pikkukaupunkien välillä ja maaseudulla palvelee erittäin laaja 12 reitin D 12 -pyöräilyverkosto (yli 12 000 km). • Pikapyörätien leveys yksisuuntaisena on kolme metriä ja kaksisuuntaisena neljä metriä, kaistat erotettuina. • Pikapyöräteille on korkeat laatuvaatimukset: niiden tulee soveltua nopeaan pyöräilyyn turvallisesti. Hampurissa ja Pohjois-Saksassa käytetään nimitystä Veloroute. Kukin kunta suunnittelee reitit itse sekä rakentaa ja rahoittaa ne. • Laatuvaatimukset koskevat myös monia yksityiskohtia kuten pikapyöräteiden reittisuunnittelua, tiemerkintöjä, pinnoitteita, valaistusta, levähdyspaikkoja sekä roska-astioiden laatua ja sijoittelua. ”Kohta tapahtuu paljon” Pikapyöräteiden luomista edistävä käänne alkoi Saksassa vuosikymmen sitten, ja pinnan alla on jo muuttunut paljon. Wuppertalin näyttävä Nordbahnstrasse on toinen kiintoisa esimerkki: se syntyi kansalaisaloitteen pohjalta kaupunkiin, jossa pyöräily oli aiemmin harvinainen liikkumismuoto
Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Osallistuminen on ilmaista, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Laita siis päivämäärä jo nyt kalenteriisi ja tavataan syyskuussa Kuntatalolla. 15.9. kute2_32-35.indd 35 5.4.2022 9.43. 2022 Kuntatalolla Kuntaliiton laajassa ohjelmassa muun muassa: Maanrakennuslain ajankohtaiset • Varautuminen • Ilmastolaki • Vesihuoltouudistus • Lisäksi kumppaneiden tietoiskut Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan toukokuussa. Tapahtuman järjestävät – kestävää tulevaisuutta rakentamassa Hyvän elämän kunnat Kuntamarkkinat kokoaa kahden vuoden tauon jälkeen Kuntatalolle kuntien hyvän arjen mahdollistajia – päätöksentekijöitä, asiantuntijoita ja palveluiden toteuttajia – yhteiseen foorumiin muun julkisen hallinnon, järjestöjen ja erilaisia palveluita tuottavien kumppaneiden kanssa vaihtamaan ajatuksia ja hakemaan ajankohtaista tietoa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. 14
Pölynsidontaa Vantaalla Metropolia Ammattikorkeakoulun Nuuskija-auto on yksi katupölytutkimuksen tukijaloista. Nuuskija on täynnä pölyä haistelevaa tekniikkaa. kute2_36-41.indd 36 5.4.2022 9.46. Nuuskija selvittää katupölystä kaiken oleellisen. Kuva Vantaalta. Hanget hupenevat, räystäille kasvaa jääpuikkoja, ja lumen alta paljastuu pölisevä asfaltti. 36 2/2022 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Katupöly hallintaan oikeilla toimenpiteillä ja oikeaan aikaan KATUPÖLYN ANALYYSI Aurinko häikäisee. Voiko tämän valkotasapainoa säätää lämpimämmäksi. Pölyn määrän analysointi onnistuu myös henkilöautoon rakennetulla mittauslaitteistolla
Uusien nastarenkaiden pölypäästöt todettiin korkeiksi verrattuna nastattomiin talvirenkaisiin puhtailla teillä. Suolaliuoksen levitys (pölynsidonta) todettiin olevan hyvä tapa ennaltaehkäistä katupölyn nousemista ilmaan. Erityisesti nastarenkaiden on osoitettu kuluttavan tien päällystettä ja lisäävän pölykuormaa merkittävästi. Pöly poistuu katuympäristöstä luonnollisesti sateiden, ilmavirtojen ja liikenteen puhdistaessa pintoja. 37 Kuntatekniikka 2/2022 Teksti: Sami Kulovuori ja Roosa Ritola Kuvat: Sami Kulovuori K atupöly voi aiheuttaa terveysja viihtyvyyshaittoja erityisesti kaupungeissa ja vilkasliikenteisissä kohteissa, missä ihmisiä altistuu katupölylle eniten. Puhdistuskalustotesteissä havaittiin PIMU-kaluston olevan tehokkain tapa poistaa katupölyä katuympäristöstä. REDUST-hankkeessa tavoitteena oli löytää parhaat käytännöt liukkauden, pölynpoiston ja katupuhdistuksen osalta ja nopeuttaa niiden käyttöönottoa. Ajallisesti katupöly nousee haasteeksi erityisesti keväisin, jolloin se voi muodostaa merkittävän osan hengitettävien hiukkasten (PM 10 -kokoluokan, eli halkaisijaltaan alle 10 µm:n hiukkaset) pitoisuuksista. Erityisesti talvikaudella pohjoisissa liikenneolosuhteissa tarvittava liukkaudentorjunta, kuten hiekan, sepelin, suolan tai näiden yhdistelmien käyttö lisää pölyävää materiaalia katuympäristössä. Mittaustulokset tukivat hypoteesia, jossa nastarenkaiden käyttöasteen vähentäminen vähentäisi päällysteen kulumisesta peräisin olevaa katupölyä. Tutkimuksen perusteella tehostetuilla pesuja pölynsidontatoimenpiteillä on mahdollista vähentää PM 10 -pitoisuuksia jopa 25 prosenttia katupölykaudella korkean liikennemäärän kohteissa. Hiekoituksen havaittiin lisäävän Hienojakoisemman pölyn poistaminen vaatii tehokkaampia pesumenetelmiä kute2_36-41.indd 37 5.4.2022 9.46. Pölyn määrää pyritään vähentämään myös erilaisilla kunnossapidon toimilla. Hankalaksi katupölytilanne kehittyy usein ympäristöissä, joissa se ei pääse laimenemaan ympäröivään ilmaan, kuten katukuiluissa. Ajoneuvojen ja tien pinnan välistä kitkaa lisätään myös erilaisilla talvirengasratkaisuilla, jotka voivat lisätä pölyn syntyä mm. Hiekoitusja suolauskertojen lukumäärän ja päästötasojen vertailu osoitti, että hiekoitusmäärien kasvaessa pölypäästöt nousevat. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Metropolia ammattikorkeakoulun toteuttaman Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset (KALPA3) -hankkeen loppuraportissa esitetyn arvioin mukaan katupölypäästöt muodostivat 34 prosenttia PM 10 -hiukkasten ja 5,5 prosenttia PM 2.5 -pienhiukkasten kaikkien lähteiden kokonaispäästöistä Suomessa vuonna 2015 (Ritola ym., 2021). Arvioita eri lähteiden osuuksista on raportoitu muun muassa keväällä 2021 ilmestyneessä KALPA3 -hankkeen loppuraportissa. Liikkuminen tuo, tuuli vie Katupölyä muodostuu liikenteessä monenlaisissa prosesseissa. tien pinnan kuluman kautta. Hankkeessa tutkittiin myös puhdistuskaluston poistoilman pölypitoisuutta, rakennustyömaiden pölyvaikutusta, kadun tehostettua pesua, pesuaineen käyttöä ja hiekoituksesta luopumista. Pölyämisen vähentämiseen tähtäävistä toimista on tutkittu esimerkiksi eri puhdistustapojen tehokkuuksia, pölynsidonnan vaikutusta tai erilaisten hiekoitusmateriaalien sisältämiä hiukkaspitoisuuksia. Hiekoituksen ohella nastarenkaiden aiheuttaman tiekuluman arvioitiin lisäävän katupölypäästöä kaupunkialueilla. Kaikissa hankkeissa katupölypäästöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä on testattu räätälöidyillä mittauskampanjoilla ja mukana olevien kaupunkeihin suunnitelluilla mittausreiteillä. Näitä seurannut kansallinen KATOA-hanke alkoi pääkaupunkiseudulla ja Kuopiossa vuonna 2021. Alhaalla leijuvaa pölykerrosta aiheuttavat esimerkiksi keväiset inversiot, kun ilmakehän sekoittumiskorkeus on matalalla. Näin ollen lumen poiskuljetuksella voidaan saavuttaa hyötyjä katupölyongelman kannalta. KAPU-hankkeen aikana nastarenkaiden käyttöaste oli noin 90 prosenttia. Jo KAPU-hankkeessa tehtiin useita havaintoja, joita tukemaan on tehty samansuuntaisia havaintoja myös KAPU:a seuranneissa tutkimushankkeissa. PIMU harjaa, pesee ja imuroi KAPU-hankkeessa mukana olevissa kaupungeissa otettiin käyttöön talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen seurantajärjestelmä, jota käytettiin arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta kadun pölyämiseen. Kehittyneillä suodatintekniikoilla pystyttiin vähentämään hengitettävää pölyä tehokkaasti myös laitteiston ulostuloilmasta. Auraaminen ja lumikuormien poiskuljettaminen vähentävät katuympäristöstä lumeen sitoutunutta pölyä. Tutkimushankkeilla pölyn kimppuun Katupölypäästöjä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja eri katupölylähteiden ilmanlaatuvaikutuksia on viime vuosina tutkittu Suomessa KAPU, REDUSTja KALPAhankkeissa sekä NASTA-tutkimusohjelman ilmanlaatuosiossa. Erilaiset harjat ja keräimet lakaisevat kadunpinnalta erityisesti karkeaa materiaalia, mutta hienojakoisemman pölyn poistaminen vaatii tehokkaampia pesumenetelmiä. Katupölyä on usein ilmassa kuivalla säällä myös syksyisin nastarengaskauden alettua ja ajanjaksoina, jolloin päästöt jäävät hengityskorkeudelle. Hengitettäviä hiukkasia syntyy jossain määrin myös ajoneuvon osien, kuten renkaiden ja jarrujen kulumaprosesseissa. Hiekoitus ja nastat aiheuttavat pölyä Kadunvarren lumessa havaittiin 15–20 kertaisia kiintoainespitoisuuksia verrattuna kaupunkialueiden koskemattomaan lumeen
Märkäseulotun materiaalin havaittiin aiheuttavan vähemmän lyhytaikaisia päästöjä verrattuna kuivaseulottuun materiaaliin. Märkäseulottu murske puhtainta KALPA-vuosina 2015–2020 nastarenkaiden käyttöaste Helsingissä oli vähentynyt n. Imulakaisukalusto (PIMU) on pätevä pölynpoistossa. pölypäästöjä, varsinkin jos hiekoituksessa käytetyn materiaalin laatu ei ollut optimaalinen, kulutuskestävä kiviaines. Mallilla arvioitiin myös, että vuosina 2015–2019 Mäkelänkadulla Helsingissä 39 prosenttia paikallisista liikenteeseen liittyvistä PM 10 -pitoisuuksista oli peräsin ei-pakokaasuperäisistä lähteistä. Vastaavasti 30 prosentin nastarenkaiden käyttöasteen laskulla olisi mallinnuksen mukaan mahdollista saavuttaa n. 38 2/2022 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Imulakaisussa käytetään harjaa, vettä, imuria ja poistoilman suodatusta. 7 prosenttia. PIMU-kalusto havaittiin tehokkaimmaksi puhdistustekniikaksi, varsinkin kaduilla, joissa pölyä oli paljon. Suuret rakennustyömaat osoittautuivat paikallisesti merkittäväksi PM 10 katupölyn lähteeksi ympäri vuoden. KALPA-hankkeessa selvitettiin myös eri kaupungeista kerättyjen hiekoitusmateriaalien PM 10 -pitoikute2_36-41.indd 38 5.4.2022 9.46. Wet Dust Sampling (WDS) -mittaus Tukholmassa yhdessä Ruotsin tie ja liikennetutkimuslaitoksen (VTI) kanssa. 70 prosenttiin. 31 prosentin vähennys vuosittaiseen PM 10 :n keskiarvopitoisuuteen paikallisesti. Hankkeessa toteutetun mallinnuksen tuloksena havaittiin, että laskemalla nastarenkaiden vuotuista käyttöastetta kymmeneksen nykyisestä vuotuinen PM 10 -pitoisuus voisi laskea paikallisesti n
Keinot on koottu nettipohjaisiksi ratkaisukorteiksi, jotka on pyritty laatimaan siten, että parhaista käytännöistä olisi mahdollista valita sopivimmat toimenpiteet erilaisiin käyttökohteisiin. Modernit PIMU laitteistot ja niihin liitettävät lisäosat (mm. KALPA3-loppuraportti http://hdl.handle.net/10138/329698 • KAPU-hanke (Katupölyn päästöt ja torjunta: 2006–2009): https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-13-09.pdf • REDUST-hanke (2011–2014): https://www.ymk-projektit.fi/redust/ • NASTA-tutkimusohjelma (2011–2013): https://nastatutkimus.kotisivukone.com • KALPA-hanke (2015–2020): https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/final-kalpa2_loppuraportti.pdf • PÖLYBAT-hanke ja ratkaisukortit: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/ PolyBAT_Katupolyntorjunnan_parhaat_kaytannot_kayttoon • KATOA-hanke (Katujen ja teiden pölyhaitat: monitorointi, hallinta ja päästövähennyskeinojen tehokkuuksien arviointi): https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/ Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/KATOA • NORDUST: http://www.nordfou.org/Documents/NorDUST/NorDust%20Final%20report.pdf • Road dust and PM10 in the Nordic countries: Measures to Reduce Road Dust Emissions from Traffic: http://dx.doi.org/10.6027/ANP2016-790 • Modelling street dust in the Helsinki metropolitan area: https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/10_2016-modelling-street-dust-in-hma.pdf • Suomen ympäristökeskus katupölytutkimus: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Katupolytutkimus suuksia. Kuvassa Trimble Catalyst ja Trimble TDC600 -älypuhelin 2022_04_Geotrim_Kuntatekniikka_195x125.indd 1 4.4.2022 8.31.28 PIMU-kalusto havaittiin tehokkaimmaksi puhdistustekniikaksi. Kerätyt keinot pohjautuvat pääasiallisesti pääkaupunkiseudulla tehtyihin katupölytutkimuksiin, mutta esitetyt keinot ovat sovellettavissa myös erikokoisiin ja erilaisiin kuntiin, jotka etsivät toimivia keinoja katupölyn torjuntaan. Kätevät pilvipohjaiset lisenssit. (2021). Eri kohteisiin erilaisin keinoin SYKEssä on koottu vuosina 2020– 2021 Ympäristöministeriön rahoittaman PÖLYBAT-hankkeen puitteissa tietopankkia tutkitusti parhaista keinoista katupölyn torjunnassa. kute2_36-41.indd 39 5.4.2022 9.46. . Ratkaisukorttien lisäksi sivustolle on koottu tietoa parhaiden käytäntöjen huomioimisesta kilpailutuksessa sekä urakoitsijoiden valinnassa. Kirjoittajat Sami Kulovuori ja Roosa Ritola toimivat Suomen ympäristökeskusksessa, Sami Kulovuori lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa Geotrim Oy Perintökuja 6 (Avia Line 2) 01510 Vantaa www.geotrim.fi Kysy tarjous: 0207 510 600 / info@geotrim.fi UUTUUS: Trimble ® Catalyst GNSS Paikkatietojen keruuseen Ketterä järjestelmä sisältää Trimble Catalyst GNSS-vastaanottimen ja käsikahvan tablettia tai älypuhelinta varten. takapesupalkki) havaittiin edelleen tehokkaiksi keinoiksi poistaa pölykuormaa tienpinnalta. Tarkkuusvaihtoja: 60/30/10 cm ja RTK-tarkkuus. Kuivaseulottu kalliomurske sisälsi noin kolme kertaa enemmän PM 10 -kokoluokan hiukkasia verrattuna märkäseulottuun saman kokoluokan materiaaliin. Lähteet ja lisätietoa: • Ritola ym
valuma-alueella on paljon alavaa peltomaata, mikä on anteliaasti ruokkinut jokea ravinteillaan. Projektipäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeen käynnistyneen neljä vuotta sitten. – Alueen laajuus helpottaa veden pinnan pitämistä toivotuissa rajoissa kaikilla keleillä. Raaseporijoki-hankkeen projektipäällikkö Sara Vaskio uskoo, että joen kunnostus parantaa peltojen ja meren tilaa. Toimenpiteiden pitkäaikaisia vaikutuksia seurattaneen mielenkiinnolla monissa muissakin tulvariskin kanssa kamppailevissa kunnissa. Kosteikkojen alussa ensimmäisenä on laskeutusallas, missä osa veden kuljettamista partikkeleista laskeutuu pohjaan. – Kaivamalla tekeminen vaatii yleensä enemmän työtä, taitoa ja rahaa sekä luvan ELY-keskukselta. Valuma-alueilta virJoen yläjuoksulle on rakennettu kaksi kosteikkoa kaivamalla, mikä on patoamista työläämpi toteutustapa. – Tämän jälkeen vesi virtaa leveydeltään ja syvyydeltään vaihtelevissa altaissa ja uomissa, minkä lisäksi alueella on pinnan yläpuolelle nousevia saaria. Vaikka kumpikaan kosteikko ei ole suoraan yhteydessä jokeen, ne pidättävät veteen pyrkivää maa-ainesta ja ravinteita. Hanketta motivoi joen sekä rannikkovesien huono ekologinen tila. Joen latva-alueille on rakennettu kaksi kosteikkoa, joista toisen pinta-ala on 0,5, toisen 0,8 hehtaaria. Tulvat hyllylle Raaseporinjoen latvoille on rakennettu peltojen ravinnepäästöjä hillitseviä kosteikkoja. Kosteikot tarvitsevat ajan myötä myös huoltoa. Toinen on peltoon ja kallioon rajoittuva pitkä ja kapea kaistale, toinen kolmiota muistuttava, jo ennestään kostea suoalue. Toinen tapa on rakentaa kosteikko kaivamalla, mihin on jouduttu turvautumaan Raaseporinkin tapauksessa. Joen uoma on tarkoitus kunnostaa kaksitasoiseksi, mikä pienentää tulvariskiä. Kaivamalla rakennetun kosteikon kyky hillitä tulvia ja ravinnepäästöjä tehostuu ajan myötä tuntuvasti kasvien löydettyä tiensä alueelle. Suunnittelussa on varmistettava se, ettei vesi nouse kovillakaan sateilla tulvimaan esimerkiksi pelloille tai rakennuksiin. Alueet ovat muodoltaan ja maaperältään erilaisia. 40 2/2022 Kuntatekniikka Heikki Jaakkola R aaseporinjoki-hankkeessa torjutaan ravinnepäästöjä sekä tulvahaittoja rakentamalla kosteikkoja ja pohjapatoja. 13,5 kilometrin pituisen Raaseporinjoen Raaseporinjoen kunnostuksella hillitään ravinnepäästöjä ja ennallistetaan rikkaita elinympäristöjä. Yksinkertaisempi keino on patoaminen, millä virtaavan veden pintaa saadaan joskus nostettua kosteikkoalueeksi hyvinkin kätevästi. Toisaalta alue ei saa myöskään kuivua millään keleillä. { Viherrakentaminen } K uv a: M in tt u Pe ur an ie m i kute2_36-41.indd 40 5.4.2022 9.46. Padotun veden pinnankorkeutta voidaan säädellä nopeasti ja helposti. Kosteikkojen valuma-alue on 200 hehtaaria. Vaskio kertoo kosteikkojen rakentamisessa olevan kaksi mahdollisuutta. Vesikasvillisuus siivilöi maa-ainesta, sitoo ravinteita ja hidastaa veden virtausta
Monissa tapauksissa joki perataan kaivamalla V-muotoinen suora uoma, jossa on jyrkät reunat. – Myös SYKE on seuraamassa projektia. Vaskion mukaan koko Raaseporinjoki-hankkeessa onkin tehty alusta alkaen tiivistä yhteistyötä jokivarren maanomistajien kanssa. Kosteikkojen rakentaminen kaivamalla on työlästä. Virtausta haluttaisiin hidastaa myös joen pohjaan rakennettavilla kynnyksillä sekä kahdella uudella kosteikoilla, joista toinen olisi peräti 20 hehtaarin laajuinen. Alueelle ajan mittaan nouseva kasvillisuus viimeistelee työn. Perkausprojektia vetää paikallisten viljelijöiden muodostama ojitusyhteisö, joka on saanut ELY keskukselta tukea luonnonmukaiseen peruskuivatukseen. Uudenmaan ELY-keskus jatkoi rahoitusta 163 800 eurolla vuodelle 2021. Raaseporinjoen korkeusero on vain 5,3 metriä, minkä takia virtaus on luonnostaan verkkainen. Joen puhdistumisen toivotaan samalla palauttavan takavuosina hävinneitä, aiemmin varsin rikkaita kalaja rapukantoja. Esimerkiksi kosteikoista voi kehittyä rikkaita elinympäristöjä, joissa myös riistaeläimet viihtyisivät. Perkausprojekti edellyttäisi suurten maamassojen siirtämistä, paljon maarakennusta ja tulisi varsin kalliiksi. Maatilojen näkökulmasta projektin hyötynä on mahdollisuus saada rahaa peltojen peruskuivatukseen sekä tulvavahinkojen väheneminen. Monia on motivoinut toive ympäristön tilan paranemisesta. – Näin pitkää kaksitasouomaa ei ole vielä tehty, minkä takia tutkijatkin ovat kiinnostuneet seuraamaan hankkeen pitkäaikaisvaikutuksia. Keväisin ja sateisemmilla keleillä vesi nousee hyllyille, joiden kasvillisuus hidastaa virtausta siivilöiden samalla veden kuljettamia ravinteita. Nämä ovat pinta-alaa tarjoavia ”hyllyjä”, joille vesi voi nousta vahinkoa aiheuttamatta. Kuntatekniikka 2/2022 41 Raaseporinjoen kunnostuksella hillitään ravinnepäästöjä ja ennallistetaan rikkaita elinympäristöjä. Jatkorahoitusta tarvittaisiin vielä. Vuosille 2022–2023 ajoittuvaan jatkohankkeeseen on saatu Uudenmaan ELY-keskukselta 244 000 euroa. Raaseporinjoki-hanke koostuu kokonaisuudessaan viidestä ”työpaketista”, jotka ovat vesienhallinta, vesienhoitorakenteet, maanparannusaineet, vesistöystävällinen maanviljely sekä seuranta. Hankkeen ensimmäinen osa sai YM:ltä 300 000 euron rahoituksen vuosiksi 2018–2020. Vaskion mukaan perkausprojekti olisikin Suomen oloissa ennätyksellisen suuri. Tulvahylly suojaa peltoja Raaseporinjoen remonttia haluttaisiin nyt jatkaa isolla perkaushankkeella, jonka tärkein tavoite on tulvien hillitseminen. . Vanhaa uomaa ei kaiveta syvemmäksi eikä leveämmäksi vaan tämän reunoille rakennetaan joko molemmin puolin tai vain toispuolisesti tulvatasanteita. K uv a: Sa ra Va sk io K uv a: Sa ra Va sk io kute2_36-41.indd 41 5.4.2022 9.46. – Virtausnopeutta ajatellen hanke olisi tavallaan ennallistamista, koska veden vauhti hidastuisi lähemmäs alkuperäistä. – Tilat ja paikalliset asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeiden suunnitteluun esittäen ideoita, ongelmia, ratkaisuja ja toiveita. taavan maa-aineksen sedimentoituminen nostaa pohjaa, minkä takia liejua on poistettava Vaskion arvion mukaan noin kymmenen vuoden välein. Iso hanke suurennuslasin alla Perkausprojekti on iso hanke, jota ELY-keskus ja maanomistajat maksavat. Virtaavan veden määrän ollessa normaali tai vähäinen vesi virtaa perusuomassa, mikä torjuu uoman umpeen kasvamista. Raaseporinjoessa suunnitelma on kunnianhimoisempi, jokeen haluttaisiin rakentaa kaksitasoista uomaa yhteensä 4,5 km:n matkalle. Kaivamalla kunnostetussa joessa pitäisi riittää virtaamaa kuivanakin kautena, eivätkä tulvavedet pääse nousemaan pelloille. – Lopullista budjettia on tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta puoli miljoonaa ei riitä hankkeeseen
Yhdistys on päivittämässä strategiaansa, ja toivomme teiltä aktiivisuutta tulla rakentamaan vielä vahvempaa tulevaisuuden yhdistystä. Katutyöpäivät Lahdessa. Porissa ja samalla strategiapohdintaa Yhdistyksen jäsenet voivat osallistua Kuntatekniikan päivien yhteydessä pidettävään yhdistyksen kevätkokoukseen Porissa. Nämä ovat maapallon suurimmat kuntatekniikkaan liittyvät päivät näyttelyineen, ja kokemuksen perusteella paikalliset kollegat ottavat meidät erittäin lämpimästi vastaan! Opintomatkan teemat ovat geopoliittiseen tilanteeseen nähden ajankohtaisia: kestävyys, varautuminen sekä omaisuudenhallinta. 42 2/2022 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Kuntatekniikan päivien ohjelma valmis ja ilmoittautuminen auki! KUNTATEKNIIKAN päivien ohjelma on saatu valmiiksi. Lisätietoja toiminnanjohtaja Ville Alatypöltä (ville.alatyppo@hel.fi). Vanhan tuttumme sanoin, taas kerran on rakennettu ennennäkemättömän hyvä ja houkutteleva ohjelma! No, harvapa meistä on nauttinut kollegoiden kanssa skumpasta Yyterissä tai kuullut näin monta keynote-esitelmää yhdessä seminaarissa. Viime syksynä Turussa meillä oli ensimmäinen tekninen tutustumisretki, ja se sai erinomaiset arvostelut osallistujilta! Ilmoittautuminen Päiville on siis auki meidän nettisivujen kautta. Ohjelmaa on ollut valmistelemassa ryhmä, joka on koostunut niin vanhoista tutuistamme kuin uusistakin kasvoista. Strategisia valintoja kuunnellaan Kuntatekniikan päivillä tarkalla korvalla. Tästä lisää lähitulevaisuudessa! Opintomatkat käynnistyvät vihdoin! Järjestämme pandemian jälkeisen ensimmäisen opintomatkan Pohjois-Amerikan kuntatekniikan päiville (APWA PWX) Charlotteen, Pohjois-Carolinaan. Toivomme vapaamuotoisia mutta riittävän kattavia ehdotuksia osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi. Jos tästä ohjelmasta puuttuu ammatillista sisältöä kuntateknikoille, niin mitä me vielä voisimme tehdä. Matkamme alussa tutustumme Yhdysvaltain pääkaupungin kuntatekniikkaan ja kuljemme maanteitä pitkin Washington DC:sta Virginia Beachin kautta Charlotteen. Lisäksi strategiaprosessiin kuuluu sidosryhmien toiveiden ja näkemysten kuulemista. Ville Alatyppö Toiminnanjohtaja Kuntatekniikan saavutusehdotuksia odotetaan huhtikuun loppuun mennessä! Todennäköisesti sinunkin organisaatiossasi on toteutettu äärimmäisen onnistunut rakennustai kehityshanke, joista muidenkin Suomessa olisi hyvä kuulla ja oppia. Pyrimme järjestämään Iso-Britanniaan suuntautuvan, omaisuudenhallintaan painottuvan opintomatkan marraskuussa Omaisuudenhallinta-instituutin konferenssiin. Matkalla pysähdymme pienemmissä kaupungeissa tutustumassa heidän kuntatekniikkaansa. Olethan nopea ja ilmoittaudu ajoissa! Olet lämpimästi tervetullut laajentamaan osaamistasi ja verkostoitumaan! Katutyöpäivien koulutuksen siirtoa verkkokoulutukseksi valmistellaan Järjestämme 6.–7.4. Ohjelma on taas laajentunut aiemmasta: tänä vuonna esityksiä on neljässä salissa sekä keynote-esitelmiä yhteensä neljä. Alustavat matkapäivät ovat 23.8.–1.9. Päivillä on samalla tarkoitus keskustella katutöitä tekeville suunnatun pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksen mahdollisesta laajentamiseta valtakunnalliseksi verkkokoulutukseksi. Matkan alustava veroton hinta on 3950 euroa sisältäen lennot, maakuljetukset, majoituksen sekä ekskursiot. Laitamme kokouskutsun ja aineiston nettisivuillemme hyvissä ajoin ennen kokousta ja kerromme aineiston tulosta myös uutiskirjeissämme. Tarkoituksena on tutustua eri kaupunkien viranomaispuolen lupaprosesseihin ja miettiä parhaita käytäntöjä. Tästä lisää kesän jälkeen, mutta jos tämä kiinnostaa, niin laitahan viestiä Villelle! . Perjantaina meillä on tekninen tutustumisretki, jossa on myös runsaasti paikallista kuntatekniikkaa sekä sitä sivuavaa yleistietoa. Voittajat valitsee lehdistöraati, ja voittajat pääsevät estradille Kuntatekniikan päivillä! kute2_42-51.indd 42 5.4.2022 9.29. Jos työsi vähänkään liittyy katutöihin, tule mukaan vaikuttamaan! Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous 8.6. Toki pandemia voi vielä vaikuttaa ohjelman yksityiskohtiin. Toki alustavat ilmoittautumisetkin otetaan vastaan
Jyväskylä on ollut monella tapaa todella antoisa ja mielenkiintoinen työpaikka – asioiden kehittämiseen on aina kannustettu, tavoitteena on viihtyisä ja hyvä kaupunkiympäristö. Rivijäsenyyttä yhdistyksessä on takana parisenkymmentä vuotta. Nyt tarjoutuvalla näköalapaikalla toivon voivani edistää keskustelua myös erityisesti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kaupungilla uraa on takana reilut 20 vuotta. K uv a To m m i Sa ss i Odotan innolla verkostojeni laajentumista, mielenkiintoisia kohtaamisia ja uuden oppimista. Taustani vuoksi minua kiinnostavat luonnollisesti erilaiset kaupunkisuunnitteluun liittyvät teemat laajasti. Parhaat tulokset saavutetaan moniammatillisella ja luovalla otteella. Koulutukseltani olen maisema-arkkitehti, ja nykyisessä toimessani olen työskennellyt reilun vuoden päivät. Kuntatekniikan yhdistyksen toimintaa ja hallitustyötä lähestyn samalla otteella. Oma lähestymistapani on ensimmäisistä työkokemuksista alkaen ollut yhteistyö yli ammatillisten ja hallinnollisten rajojen. Kaupungistamme on yhdistyksen toiminnassa ollut ja on edelleen mukana useita henkilöitä, ja näiden hyvien kokemusten myötävaikutuksella tarjouduin innolla mukaan hallitushommiin. Pääsin mukaan myös yhdistyksen tulevaa strategiaa työstävään ryhmään, joten toivon kommentteja ja evästyksiä työhömme. Työskentelen yleiskaavapäällikkönä Jyväskylän kaupunkirakennepalveluissa. Porukassa saa olla mielellään hauskaakin. Ja toivottavasti viimeistään kesäkuussa Porissa päästään taas tapaamaan suuremmalla joukolla livenäkin. 43 Kuntatekniikka 2/2022 Tervehdys Jyväskylästä! OLEN Vallinkosken Mervi ja uusi yhdistyksen hallituksessa. Hyvää kevättä kaikille! . Mervi Vallinkoski kute2_42-51.indd 43 5.4.2022 9.29
Työpöydällä – yhteistyössä meidän asiantuntijoiden ja muiden toimialojen kanssa – on ollut ydintehtävien ohella kunnan kehityskuva, maankäytön ja liikenteen kasvuvyöhykkeet, taajamakeskustojen kehittäminen, maankäytön toteuttamisohjelma sekä elinkeinoja yritysmarkkinointi, yritysasiakkuuksien kehittämisprosessi ja yritysalueiden kehittäminen. Minulla on taustallani monipuolinen, 20 vuoden kaupunkija kuntakentän tuntemus. Toivon uutena hallitusjäsenenä voivani osaltani edistää yhteistyötä SKTY:n jäsenten erilaisten toimialojen kesken. Työskentelin ennen Sipoon kehitysjohtajan tehtävää Helsingin kaupunginkansliassa viisi vuotta johtajana luotsaten keskustamaisen Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon lähiön kehitystä kohti n. Vastuullani on maankäyttö ja kaavoitus, liikenne ja joukkoliikenneasiat, maaomaisuus, tontinluovutus ja kiinteistöasiat sekä elinkeino-, yritysja työllisyysasiat. Johdan kehitysja kaavoituskeskusta yksikköineen. Verkoston myötä hahmottuu ajantasaisia teemoja kaupunkija kuntaliikenteestä pohjoismaisittain. Pirjo Siren, Sipoon kehitysjohtaja Kuntien elinvoima ja kasvu sytyttävät kute2_42-51.indd 44 5.4.2022 9.29. Seutuyhteistyöllä on huomattava merkitys valtion ja seudun kuntien yhteisille tavoitteille ja toimenpiteille asuntotuotannossa ja liikenneinvestoinneissa. Liikenteen ja katujen osalta on ollut ilo työskennellä myös Pohjoismaiden tie-ja liikennefoorumissa. Kaupunkija kuntakehityksessä minua sytyttävät strategiset kärjet: elinvoima ja kasvu, kestävä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä, kiertotalous ja ilmastoviisaus sekä hyvinvointi laajempana käsitteenä (edistämällä vaikkapa monipuolista asumista, ympäristöä, liikuntaa, matkailua sekä tapahtumia). 44 2/2022 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } OLEN Pirjo Siren ja tuore SKTY:n hallituksen jäsen. Laadukas kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri ja viherympäristö ovat asioita, joista aidosti välitän. Toimin kehitysjohtajana Helsingin seudulla, Sipoon keskikokoisessa, vahvasti kasvavassa kunnassa. Koen SKTY:n olevan kaavoitusta, liikennettä, kiinteistöjä, teitä, katuja ja viheralueita yhdistävä ammattilaisten foorumi Suomessa. Kiva tavata jatkossa ja varsinkin kesäkuussa Kuntatekniikan päivillä! :) . Tätä ennen vastasin suunnittelupäällikkönä Espoon tekninen keskuksessa katujen, puistojen, ympäristötekniikan suunnitteluttamisen ja liikelaitoksella rakennuttamisen kokonaisuudesta. Ilman verkottumista ja yhteistyötä rakennusliikkeiden, sijoittajien, yritysten ja kaupan liikkeiden kanssa ei tietenkään myöskään kehitys konkretisoidu. Olen opiskellut vuosien mittaan lisää johtamista, hallitustyöskentelyä, viestintää ja tietenkin sokerina pohjalla kaupunkikehittämisen ja -suunnittelun ajankohtaisia teemoja. Siksi olen nykytyössäni kokenut tärkeäksi Helsingin seudun MALja HLJ-neuvottelukuntatyön ja ELYn ja Uudenmaanliiton yhteistyön. Työurani alussa toimin Vantaan puistosuunnittelupäällikkönä urheilu-, virkistysja puistoalueilla. 40 000 asukasta, n. Väestöja asuntopoliittiset kysymykset ovat osa keskuksen työtä myös. 5 miljardin yksityisiä investointeja, ja n. Kaupungin investoinnit olivat noin 200 miljoonaa. Elinkeinoja yritysasioissa olen ollut mukana KUUMA-seudun kilpailukykyverkostossa ja seudun markkinoinnissa. Taustakoulutukseltani olen Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta valmistunut maisema-arkkitehti: opintoni painottuivat maankäyttöön ja vaikutusarviointiin sekä maisemasuunnitteluun. Koronaan liittyvät rajoitukset poistuivat Uudellamaalla. miljoonan k-m 2 :n rakentamista
Vi skickar ut inbjudan och lägger upp information på våra hemsidor i god tid innan mötet. Vi är säkra på att många kommuner har lyckats utveckla branschen på flera olika sätt inom olika byggeller utvecklingsprojekt, och vi hoppas på att genom utdelningen av pris och förtjänsttecken kunna samtidigt delta i att dela information om dessa fina presentationer till andra kolleger inom branschen. Programmet har sammanställts av en grupp bestående av båda bekanta och nya kolleger inom branschen. puh. VARAPUHEENJOHTAJA Mika Ja?rvela. Mera information om detta senare! . 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Föreningen håller också på att utarbeta en ny strategi och i samband med de Kommunaltekniska dagarna kommer alla deltagare att ha en möjlighet att bidra med idéer och insikter om hur vi kan göra en ännu bättre förening i framtiden. Där är det meningen att bekanta sig med olika processer i olika kommuner för att ge lov för arbete på gatorna. i samband med de kommunaltekniska dagarna i Björneborg. Ifall ditt arbete tangerar gatuarbete, så är du mycket välkommen med i detta utvecklingsarbete! Föreningens vårmöte samt strategiarbete Föreningens vårmöte kommer att ordnas den 8.6. 45 Kuntatekniikka 2/2022 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen Linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppo. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoiminnanjohtaja, Kahva Oy puh. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJA?SENET Ari Varonen Kaupunkiympa?risto?johtaja, Joensuun kaupunki Muuntamontie 5, 80100 Joensuu puh. Vårhälsningar, Johanna Nyberg kute2_42-51.indd 45 5.4.2022 9.29. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi TOIMISTOPA?A?LLIKKÖ Maarit Ma?ki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI puh. Förslag till förtjänsttecken tas emot! Även i år kommer vi att dela ut priser och förtjänsttecken för att uppmärksamma exceptionellt bra eller unika prestationer inom branschen. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Va?a?ta?inen Osastopa?a?llikko?, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. har skapat en ny tradition. (hoitovapaalla), julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58214, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Tiimipa?a?llikko. Kunnossapitopa?a?llikko?, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Kanske vi t.o.m. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka -lehti Markku Vento Pa?a?toimittaja puh 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pirjo Siren Kehitysjohtaja, Sipoon kunta PL 7, Martinkyla?ntie 94, 04130 Sipoo puh. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Mervi Vallinkoski Yleiskaavapa?a?llikko?, Jyva?skyla?n kaupunki PL 233, 40101 Jyva?skyla. ordnas gatudagarna i Lahtis. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Va?tto. Kiinteisto?insino?o?ri, Lahden kaupunki Askonkatu 2, 15100 Lahti puh. 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Mari Helin Kunnossapitopa?a?llikko?, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Johanna Nyberg Kaupunkiliikennepa?a?llikko?, Espoon kaupunki PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. Men först måste vi få information om dessa fina prestationer: Skicka in en fri ansökan till adressen: toimisto@kuntatekniikka.fi Vinnarna kommer att få mycket synlighet under dagarna! Kursen för gatuarbete blir virtuell Den 6.–7.4. 050 438 3539 pirjo.siren@sipoo.fi PROGRAMMET för de Kommunaltekniska dagarna har blivit klart och anmälningen är öppen! Programmet har mera innehåll än tidigare – i år kommer vi att höra presentationer i fyra olika salar. Vi tror bestämt att årets program kommer att överstiga förväntningarna och erbjuda något nytt och intressant för varje deltagare! Dessutom får vi se en favorit i repris: De Kommunaltekniska dagarna avslutas med en teknisk exkursion, eftersom en liknande exkursion fick mycket tack när exkursionen ordnades första gången. Yksiko?n johtaja, STARA, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Det kommer också att hållas fyra keynote presentationer. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. I samband med dagarna är det meningen att diskutera möjligheten att utveckla kursen till en virtuell skolning och samtidigt göra det möjligt att erbjuda samma kurs till kommuner i hela landet
ja pitkästä toimenpide-ehdotuslistasta poimittiin kuluvalle vuodelle mm. Yhdistys edista?a. Hyvä suunnittelu huomio myös ympäristön KAIVAA vai eikö kaivaa – kas siinäpä pulma. 46 2/2022 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Pertti Leppa?nen, pertti.leppanen@sitowise.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Pekka Kaikkonen, FiSTT Laatuja materiaalijaos, pekka.kaikkonen@lahtiaqua.fi saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Ja?senyydet Sari Pietila?, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietila. Kokouksessa hyväksyttiin jaoksen toimintaperiaatteet, jotka päätettiin päivittää vuosittain. KT 1/22) raportit ja julkaisut • Vesihuoltopäivät 2022 • Kuvaajakoulutus 2022 Lue täältä seuraavissa lehdissä jaoksen aktiviteetista. / Johan Lundberg Oy / Haapasuonkankaantie 10, 90830 Haukipudas Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tieta?myksen lisa?a?miseen. Lisäksi ideoitiin ja vertailKaivamattomat menetelmät olivat alusta asti suunnitelmassa Niittykummun leikkipuistojen kohdalla. maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman va?hin kaivuuto?in aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti ja?rkeva?a?. Pitkäsujutus-ohjeistusta päivitettiin ja muokattiin, ja lopullinen versio käsitellään elokuun kokouksessa. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Tämän tyyppisestä pohdinnasta sai alkunsa WSP Finland Oy:n ja Johan Lundberg Oy:n (JLOY) yhteistyönä laatima suunnitelma, jossa arvioitiin soveltuvat vesihuollon saneerausmenetelmät Espoon Niittykummussa HSY:n toimeksiantona. Suunnittelun lähtökohtana oli laatia vesihuollon saneerauksen yleissuunnitelma, jossa huomioidaan niin toteutettavuus, työturvallisuus ja ympäristönäkökohdat kuin myös kustannustehokkuus. Laatuja materiaalijaos / Pekka Kaikkonen Jaos piti vuoden ensimmäisen kokouksensa 15.2. Suunnittelun aikana vertailtiin erilaisia kaivamattomia menetelmiä sekä auki kaivaen tehtävää saneerausta tapauskohtaisesti. Jaos on kerännyt myös olemassa olevat asiakirjat tiedokseen jatkotoimia varten. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Kaikkonen ja sihteerinä Jukka Huusko. Asialistalla on mm: • Työryhmien (ks. myo?s: Facebook [hakukentta?a?n: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukentta?a?n: fistt] { FiST T } JAOSTOIMINTA Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos / Esko Lehtimäki • Jaos piti vuoden ensimmäisen kokouksensa 17.2. Kuvassa Niittykummuntien leikkipuisto kute2_42-51.indd 46 5.4.2022 9.29. FiSTT on esilla. seuraavia kohtia: • Alan koulutuksen listaaminen ja henkilösertifiointi • Tapahtumiin osallistuminen FiSTT:in jaoksena • Tiedonjako • Yhteydet suunnittelutoimistoihin • Laatuasiat, valvojien osaaminen Jaos toivottaa kiinnostuneita mukaan elävään toimintaansa! Kuntotutkimusjaos / Hannu Mustonen • Jaoksen kevätkokous on 29.3
Gräsanojalla on havaittu saukkoja. Kuvassa kosteikko Gräsanojan läheisyydessä. tiin erilaisia vaihtoehtoja vesihuollon linjauksille. Sitä päivitettäessä vuoden 2019 versiosta tuli konkreettisesti esiin se, kuinka paljon toimintamme on kehittynyt muutaman viime vuoden aikana. Gräsanojalla valinta kaivaa vai eikö kaivaa oli aivan päivänselvä. Samoin näyttelytilan varaukset aukeavat melko pian. Yhdistämällä eri menetelmien parhaat puolet saadaan onnistunut lopputulos. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee Gräsanoja, jossa on havaittu mm. Melko pian avaamme konferenssin osallistumisen ilmoittautumisen tapahtuman sivuilla www. Dokumenttia hiotaan vielä hallituksen toimesta, ja lopullisesti se menee hyväksyntään Helsingin kokouksessa ensi lokakuussa. saukkoja. 47 Kuntatekniikka 2/2022 Vastarakennettua Niittyportin leikkipuisto oli vesihuollon linjasaneerauksen tiellä. Suunnittelualue Niittykumpu on rakennettu tiiviisti, ja monin paikoin pintarakenteet ovat uusia. Nyt on maamme yrityksille loistava paikka tuoda osaamistaan esille! Seuraavan vuoden konferenssi tullaan pitämään Mexico Cityssä, ja sitä seuraavat tullaan sitten näkemään esityksinä Helsingissä kokouksessamme. Alueella on aivan vastikään rakennettuja leikkipuistoja ja mm. Se päädyttiin lopulta esittämään alitettavaksi kahteen kertaan. Harvoin suunnittelukohde on niin selkeä ja yksinkertainen, että sen toteuttaminen yhdellä ja samalla tavalla onnistuu. Jos haluatte pitää suomenkielisen esityksen, niin sitäkin kannattaa ehdottaa, sillä teemme oman osion niille, mikäli ehdotuksia tulee riittävästi. nodighelsinki.com. Voitte toki esittää molempien kielien mukaista esitystäkin. Yleissuunnitelmaan valikoitui yhdistelmä erilaisia kaivamattomia menetelmiä ja auki kaivuuta. Suunnittelutyön aikana tuli taas kerran esiin se, että mitä aikaisemmassa vaiheessa verkostojen saneeraamisessa tai uudisrakentamisessa aletaan miettiä asioita ”no-dig”-lasien läpi, sitä suurempia etuja on mahdollista saavuttaa. hulevesien hallintaa varten rakennettu kosteikko. Toinen alituskohta on selkeä porauspaikka, toisen kohdalla on mahdollista mennä joko mikrotunneloimalla tai poraamalla. Sielläkin päädyttiin yhdistelmään porausta ja auki kaivuuta. Kustannuksia enemmän suunnittelua ohjasi auki kaivamisesta aiheutuva haitta ympäristölle ja alueen asukkaille. Sari Pietilä, Asiantuntija, JLOY (hankkeen aikana WSP:n palveluksessa) Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia / ISTT puheenjohtaja Jari Kaukonen OLEMME ISTT executive director Peter Smeallien kanssa istuneet alas ja päivittäneet ISTT:n toimintasuunnitelman tähän päivään. Työn lopputulosta voisi kutsua tämän hetken muotisanalla hybridimalliksi. Esitysten arviointiraati tulee aikanaan käymään ehdotukset läpi ja valikoimaan niistä konferenssin ohjelman. Mitä tästä opittiin. kute2_42-51.indd 47 5.4.2022 9.29. Leikkipuistojen osalta suunnittelussa päätettiin heti alkuun etsiä sopivia kaivamattomia menetelmiä. Leikkipuistojen kohdalla, kuten myös monin paikoin muuallakin, oli alkuun tarkoitus hyödyntää mikrotunnelointia. Konferenssiin voi vielä lähettää esitelmäehdotuksia tapahtuman sivujen kautta. Yhteistyö HSY:n, WSP:n ja JLOY:n kesken oli todella timanttista! . Sponsorisopimusten arvo on jo ylittänyt budjetoidun. Edut eivät aina ole mitattavissa rahalla suorina rakentamiskustannuksia, vaan kannattaa huomioida myös edut ympäristölle, ihmisille ja liikenteelle. Ojan saukkokantaan ei haluttu vaikuttaa negatiivisesti, joten ainoa mahdollisuus ojan alittamiseen oli kaivamattomin menetelmin. Entäpä se Gräsanoja. Sitä on vaikea muuttaa euroiksi, ja sen vuoksi tämä näkökulma jääkin usein kovin vähälle huomiolle. Oma puheenjohtajakauteni päättyy Helsingin kokouksessa, ja on mielenkiintoista siirtyä enemmän taustalle ISTT hallituksessa kuitenkin vielä kolme seuraavaa vuotta pysyen roolissa past chairman. Kansainvälinen konferenssimme on mennyt eteenpäin erinomaisesti. Kannattaa rohkeasti miettiä eri tapoja ja menetelmiä verkostojen rakentamiseksi. Tämä sama pätee tekijöihinkin. Jatkosuunnittelussa linjaus kuitenkin muuttui sen verran, että vain yksi leikkipuisto jää rakentamisen vaikutusalueelle
Vesihuoltolaitoksilla on käytössään WSPja SSP-työkalut, jotka ovat siis valmiita riskienhallintatyökaluja. Varautumissuunnitelmassa on hyvä esittää myös löydetyt ja tarvittavat, mutta tekemättömät toimintaohjeet, jotka valmistuttuaan vain päivitetään varautumissuunnitelmaan. Nämä ovat operatiivisten toimijoiden työkalu perehdytyksessä sekä tuki itse häiriötilanteessa. Vesihuoltopooli ja Vesilaitosyhdistys ovat laatineet erinomaisen vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmapohjan, mutta jos sitä käytetään ilman syvää ajatusta, koko työ on turhaa. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. VVY on myös laatinut sekä juuri päivittänyt varautumissuunnitelman tärkeimpiä liitteitä eli toimintakorttipohjia. Ensin koko henkilöstö, sitten uudet työntekijät sekä tehtäviä vaihtavat pitää perehdyttää siihen. tätä voidaan käyttää muiden kuin talousveteen tai viemäröintiin liittyvien riskien hallintaan. Henkilöturvallisuus kulkee käsi kädessä fyysisen turvallisuuden kanssa, mutta oman henkilöstön muodostama riskien hallinta vaatii aivan eri hallintakeinot sekä käytännöt. Harjoitukset voivat olla jonkin toiminnon omia sisäisiä Vesihuolto on kriittinen toimiala { KPM } kute2_42-51.indd 48 5.4.2022 9.29. 050 466 9120 Yhteistyössä ja kokoontumisissa on voimaa VESIHUOLTOLAITOKSEN varautuminen häiriöja poikkeustilanteisiin on lakisääteistä. Lisäksi on arvioitava kaikki tukiprosessit, esimerkiksi: • materiaalit ja raaka-aineet • toimittajat sekä heidän ja omat varmuusvarastonsa • toimitusketjujen riskit • palvelutuottajat sekä heidän varautumistasonsa • fyysinen turvallisuus eli tilojen kulkuoikeudet sekä niiden myöntämiset ja tarkkailut, käytännöt • henkilöturvallisuus eli oma henkilöstö sekä ulkopuoliset toimijat • kyberturvallisuus • informaatiovaikuttaminen Suunnitelma tukee toimintaa Fyysinen turvallisuus mielletään usein vain avainten tai kulkuoikeuksien hallinnaksi, vaikka kyseessä on paljon laajempi kokonaisuus. Harjoittelun tulee olla suunniteltua. Varautumissuunnitelma ei saa olla vain vaatimusten täyttämiseksi laadittu dokumentti, vaan se on henkilökunnan tueksi tarkoitettu ohje häiriöja poikkeustilanteisiin. Riskit pysyvät parhaiten valvonnassa ja niihin löydetään nopeimmin hallintakeinot sekä luodaan tarvittavat ohjeet, kun niiden seuranta tapahtuu jo olemassa olevien sekä käytettyjen työkalujen kautta. Suunnitelma tulee rakentaa niin, että työntekijä löytää sieltä loogisesti oman vastuualueensa ohjeistuksen. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys vastuunsa kantavalle vesihuoltolaitokselle. Eri skenaarioita pitää harjoitella muutaman vuoden välein. Varautumissuunnitelman on syytä olla valmis dokumentti, ei uusi riskienhallinnan työkalu. Varautumissuunnitelma on vesihuoltolaitokselle kriittisen tärkeä dokumentti. Varautumissuunnitelma ei esittele riskejä, vaan varautumisen ja hallintakeinot eri tilanteisiin. Siitä pitää rakentaa ”elävä” dokumentti mikä tukee työntekijöitä arjen häiriötilanteissa sekä päivittyy jatkuvasti vastaamaan muuttuvaa maailmaa. Usein laitoksilla on myös muiden, kuten työturvallisuusriskien hallintatyökalu, ja esim. 48 2/2022 Kuntatekniikka Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Perehdytyksen jälkeen suunnitelmaa ylläpidetään harjoituksilla. Vesihuollon kaikkien tilojen tulisi olla lukittuja, niin että poikkeamista tulisi oikeasti heti hälytys. Portilla tarkastetaan kaikkien tulijoiden kulkuoikeudet ja heillä on saattaja, joka vastaa myös heidän poistumisestaan. Koronapandemia avarsi ajatuksiamme varautumaan aivan uudenlaisiin poikkeustilanteisiin, ja nyt hyökkäyssota Ukrainassa pakotti avaamaan silmämme jo unohdetuille riskeille. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. Kulkuoikeuksien myöntämisen ja sen seurannan pitää olla ohjeistettua ja vastuutettua, ja sen tulee olla jatkuvaa. Varautumissuunnitelmaa ei tule arkistoida pölyttymään. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihnia. Emme uskoneet joutuvamme varautumaan sotatilan vaatimiin häiriöja poikkeustilanteisiin, mutta nyt olemme sen edessä, ja tällä työllä on jo kiire. sihteeri.kpm@gmail.com puh. Tähän liittyy ohjeistus, miten tilanteessa toimitaan. Poikkeamista tulee myös raportoida. Varautumissuunnitelman tulee kattaa koko vesihuoltolaitoksen toiminta riskiarvioiden ja hallintakeinojen kautta. Varautumissuunnitelmassa käydään läpi toimintaprosessit raakaveden hankinnasta, talousveden valmistuksesta ja vedenjakelusta viemäröintiin, jäteveden käsittelyyn sekä aina puhdistetun jäteveden purkuun
On selvitettävä niiden varmuuskopiointi sekä palautus, varmistettavat tietoverkot sekä niiden varajärjestelmät ja mietittävä myös ohjeistus tilanteeseen, kun käytössä on enää ”kynät ja paperit”. Varautumisessa uusia ulottuvuuksia Kyberturvallisuus sekä informaatiovaikuttaminen ovat nousseet erittäin ajankohtaisiksi sekä todelliseksi riskeiksi. Yksinkertaistetusti, laitoksen tulee kartoittaa kriittiset toimintaprosessit sekä niiden IT-järjestelmät. Vesihuoltolaitosten on tärkeää jakaa toisilleen omia riskihavaintoja sekä hallintakeinoja, ja tässä asiassa on VVY sekä yhdistyksemme tärkeässä roolissa. Näihin varautuminen edellyttää erityisosaamista, jota vesihuoltolaitoksella ei välttämättä ole. Vesihuoltopäivillä Mustasaaressa – 12.5.2022 esitellään HSY Vesihuollon päivitettyä varautumissuunnitelmaa, joka on tuolloin juuri valmistumassa. Pilvessä tai verkkolevyllä oleva toimintaohje ei auta, kun tietoyhteydet ovat nurin tai sähköä ei ole. Päivitys päätettiin tehdä perusteellisesti, projekti kesti puolitoista vuotta ja siihen osallistui kymmeniä ihmisiä. Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén Yhdistyksen puheenjohtaja Periaate kattavan varautumissuunnitelman luomisesta sekä ylläpidosta kute2_42-51.indd 49 5.4.2022 9.29. Tulkaa kuulemaan työn tuomia oppeja ja hyötymään niistä. Varaudutaan yhdessä, opitaan toinen toisiltamme ja luokaamme yhdessä Suomeen maailman turvallisin vesihuolto! . Erittäin tärkeää on kuitenkin harjoitella myös oman toiminta-alueen viranomaisten kanssa, sillä mitä laajemmasta häiriötai poikkeustilanteesta on kyse, sitä enemmän sen hallinta edellyttää todella monen toimijan sujuvaa ja harjoiteltua yhteistyötä. Koronapandemia sekä Ukrainan sota toivat päivitysprojektiin aivan uutta syvyyttä avaten silmät sille, millä tasolla ja miten kattavasti vesihuollon varautumissuunnitelma tulee laatia. Tämä on esitetty oheisen kaavion keltaisissa laatikoissa. 49 Kuntatekniikka 2/2022 harjoituksia, toimintojen yhteisiä harjoituksia sekä koko vesihuoltolaitoksen yhteisiä harjoituksia. Tämä totuus on erittäin tärkeää tunnistaa
50 2/2022 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Kaavoitusjohdon kesäpäivät 2022 24.–25.5.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Kiinteistöpäällikköpäivä 27.4.2022 Helsinki+striimaus kiinko.fi Vesihuolto 2022 11.–12.5.2022 Vaasa vvy.etapahtuma.fi Asuntotarkastajan tietopaketti 21.4.2022 Helsinki+striimaus kiinko.fi Ja?tehuollon ajankohtaispa?iva. 26.4.2022 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Ympa?risto?nsuojelun asetukset haltuun 27.4.2022 Hybridikoulutus koulutus.fcg.fi Ilmastotekojen johtaminen kunnissa 27.4.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Jakeluasemat ja kuntien ympa?risto?nsuojelu 28.4.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi – virtaa ja elinvoimaa 28.4.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori 28.4.2022 Helsinki/Webinaari ril.fi Suunnittelijan sopimuspa?iva. 12.5.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Osoitteet kuntoon – osoitteiden laadunparannusklinikka 13.5.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteisto?muodostuksen ajankohtaispa?iva. 3.5.2022 Helsinki/Webinaari ril.fi Huoneistokorjausten tilaaminen ja johtaminen 10.5.2022 Helsinki+striimaus kiinko.fi Rakennusurakan hankinta, sopimukset ja valvonta 11.–12.5.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Liikenneja pysa?ko?intipa?iva. KEHTO-foorumi 7.–8.4.2022 Tampere kuntatekniikka.fi kute2_42-51.indd 50 5.4.2022 9.29. 17.5.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Suunnitteluja piirta?misfoorumi 2022 18.–19.5.2022 Hybridikoulutus koulutus.fcg.fi Johdot, laitteet, mastot 20.5.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi SUP-direktiivin toimeenpano 24.5.2022 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi 27
Toimitko infran kunnossapitopalvelujen tilaajana tai tuottajana. Tutustu koulutukseen: www.kiinko.fi/1331015 Latauspisteita. 51 Kuntatekniikka 2/2022 { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Tule mukaan 4.5.2022 käynnistyvään Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) koulutusohjelmaan! Ohjelma on kehitetty yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. ja kiinteisto?jen automaatiota koskevat sa?a?do?kset ka?yta?nno?ssa. 25.5.2022 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Rakennuksen kuntoarvioija PKA, FISE-tentti 2.6.2022 Helsinki kiinko.fi Ympa?risto?nsuojelun viranomaispa?iva?t 7.–8.6.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Kuntatekniikan pa?iva?t 2022 8.–10.6.2022 Pori kuntatekniikanpaivat.fi Maanka?yto?n ja rakentamisen muutoksenhaku 14.6.2022 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Tiepa?iva?t 2022 24.–25.8.2022 Tampere tiepaivat.fi Future Spaces 2022 29.–30.8.2022 Helsinki kiinko.fi Teknisen isa?nno?itsija?n peruskoulutus ja tutkinto (PerusTEK)TM 29.8.–2.12.2022 Helsinki www.kiinko.fi kute2_42-51.indd 51 5.4.2022 9.29
Messuilla pääset helposti vertailemaan koneita ja tutustumaan kerralla koko tarjontaan. Maarakennusja ympäristönhoitokoneiden suurtapahtuma Hyvinkään lentokenttä 5.–7.5.2022 Mediayhteistyössä: MISSÄ TYÖ, SIELLÄ KONE Maxpo esittelee maarakennus-, ympäristönhoito-, tieja talonrakennuskoneita sekä teollisuuden materiaalinkäsittelykoneita kaikissa kokoluokissa. Mukana on yli 260 yritystä. Työnäytöksissä esitellään parasta osaamista ja koneiden kapasiteettia. Suorat kuljetukset yli 20 paikkakunnalta! Katso lisätiedot ja osta lippu ennakkoon: maxpo.fi kute2_52.indd 52 5.4.2022 9.30