maaliskuuta 2/2023 { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 14 Älykäs sähköverkko tarpeen muuttuvassa maailmassa……… .............. .................... ........................ ................................... 2 Droonit mukaan kunnallisiin tehtäviin………... .................... 24 Mittaukset paljastivat: kosteikko tehokas läpi vuoden…………. 18 KETS nostaa säästötoimet näkyville………... 48 Pääkirjoitus………... 21 Mistä sähkö Inkoon vetyterästehtaalle?………… ...................... ........................ 6 IoT-sensori valvoo putki-infraa………... .......... ... 33 Tekoälystä apua rakentamisen ja palveluiden synkronointiin ……….. 28 { Rakentaminen } {Viheralueet } { Energia } { SmartInfra } Nummelassa tutkittiin kosteikon puhdistustehoa ja toimintaa kaikkina vuodenaikoina kymmenen vuoden ajan. ......................................... 50 Palveluhakemisto………... 5 Kolumni: Tiellä tulevaisuuteen………... ....................................... 43 Suomen kuntatekniikan yhdistys….. ............................................. 51 2/2023 Kuntatekniikka 29. 28 Torniolla ja Haaparannalla yhteinen puhdistuslaitos………… ............................ ... K uv a: O ut i W ah lr oo s kute2_2-3.indd 2 20.3.2023 14.22. 13 Tapahtumakalenteri………... ....... 36 Tuusula näyttää mallia kuntien puurakentamisessa………… ..................... 40 Kuntien Putkimestarit….. 10 Kriittinen infra suojattava kyberhyökkäyksiltä……… ........................
Tuusulan rakennuttamista isoista puurakennuksista on kantautunut pelkästään myönteistä palautetta. 18 • Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla • Porissa palvelutalon vesijohtovedestä on löydetty legionella-bakteeria • Äänekoski tukee luonnon monimuotoisuutta lahopuupuistolla Oulussa kokeillaan droonien käyttöä ruuan ja laboratorionäytteiden kuljetuksessa. 3 Kuntatekniikka 2/2023 s. 6 s. 40 KKuntatekniikka.fi s. Lennokeille kaavoitetaan jo laskeutumispaikkoja. Älykkäillä sähköverkoilla varaudutaan uusiin tilanteisiin. Etätyö ja hajautettu sähköntuotanto muuttavat maaseutua ja kaupunkeja. K uv a: VT T K uv a: H el i So rj on en K uv a: Tu us ul an ku nt a/ Ti m o N är hi kute2_2-3.indd 3 20.3.2023 14.22
Valtion hallinnoima ja omistama palvelu on luotettava ja toimintavarma ratkaisu kaikille infratoimijoille. Palveluita infran rakentamiseen Tutustu Traficomin verkon rakentamista tukeviin palveluihin Kaikki verkkojen rakentamissuunnitelmat yhdestä paikasta – helposti ja maksutta: verkkotietopiste.i Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu Ota yhteys toiminta-alueesi muihin toimijoihin verkkotietopiste.i-palvelussa ja tarkista, miten voitte rakentaa yhdessä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Passiivi-infran yhteiskäytöllä nopeammin ja edullisemmin verkkoja rakennettuun ympäristöön Yhteiskäyttöisellä passiivi-infralla tarkoitetaan esimerkiksi tyhjiä suojaputkia, laitetiloja, kaivoja, mastoja, pylväitä, torneja ja muita rakenteita, joihin on mahdollista sijoittaa viestintäverkon laitteita. Yhdessä rakentaminen tuo tekijöille säästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kertaa saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Lisäksi kaivuutyöt sekä suunnittelu tehostuvat ja kustannukset pienenevät. Etsi palvelusta, millä verkkotoimijoilla voi olla verkkoja alueellasi ja suunnittele yhteisprojekti. Sijaintitietopalvelu helpottaa merkittävästi infrarakentajien työtä. Katso lisätietoja: yhteisrakentaminen.i Sijaintitietopalvelusta apua kaivajille ja suunnittelijoille Sijaintitietopalvelua kehitetään parhaillaan – jatkossa verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedot ovat saatavilla keskitetysti, helppokäyttöisesti ja tietoturvallisesti. Palvelussa on tietoja viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuoltoja liikenneverkoista. Sijaintietopalvelu vähentää kaivuuvahinkoja, näin verkkojen toimintavarmuus paranee. Verkkotoimijat, alan järjestöt ja viranomaiset ovat yhteistyössä tunnistaneet keinoja yhteiskäytön parantamiseksi ja laatineet toimintamalleja, joita eri toimijat voivat viedä eteenpäin omassa toiminnassaan. Tällaista infraa voi olla energia-, vesihuolto-, liikenneja viestintäverkoissa. kute2_4.indd 4 20.3.2023 14.19
10.10. 5 3/23 31.5. Paananen muistuttaakin, että vaikka talous on monessa kunnassa tiukoilla, riskitasot pitää ymmärtää ja on osattava tehdä riskiarviot faktojen pohjalta. Mutta tässä piileekin sudenkuoppa: itsestäänselvyyteen ei saa tuudittautua. Tämä on aiheellinen muistutus. Kyberhyökkääjällä on tällä hetkellä kädet täynnä muualla, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan vahva valmiustaso on toiminut hidasteena. ajankohtaisia ICT-asioita. Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Heidi Järkkä Markku Vento TILAUKSET Puh. Jos vielä puolitoista vuotta sitten jossakin oli epäselvää, mikä on esimerkiksi tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkitys kriisitilanteissa, tänään puhutaan itsestäänselvyydestä. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. – Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista, kertoo Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen Kuntatekniikan tässä numerossa, jossa käsitellään mm. Niinpä automaatiojärjestelmiä pitää paikata aivan eri tahtiin kuin ennen. Nato-prosessin käynnistyttyä vuosi sitten Suomessa ennakoitiin Venäjän kyberhäirinnän lisääntyvän. Muutenkin ensimmäinen sotavuosi on mennyt aggressiivisen rajanaapurin vieressä ilman suurempia ongelmia. Vaikka sotaa ei käydä Suomen rajoilla, Suomen rajanaapuri on se, joka käynnisti raa’an hyökkäyssodan vain 1000 km päässä. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Suojelupoliisin ja liikenneja viestintäministeriön mukaan kyberympäristön uhkataso on kohonnut selvästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 2/2023 { Pääkirjoitus } 2/2023 { Kolumni } Nina Raitanen: Tiellä tulevaisuuteen Droonit hyötykäyttöön Kybersuojaa kriittiselle infralle Langaton valvontatekniikka KASVU TARVITSEE TASAPAINOA kute2_1.indd 1 16.3.2023 13.04 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Koronavuodet 202022 tuoreistivat kaikkien toimintatapoja, niin perheissä, yrityksissä kuin julkisellakin sektorilla. Suurin syy tähän on suomalaisen yhteiskunnan korkea varautumisaste. Kyberturvallisuuskeskus havaitsi viime vuonna, että erilaisten haavoittuvuuksien hyväksikäyttö on nopeutunut. 27.11. Leuto talvi yhdistettynä hyvin hoidettuun infraan ja korvaaviin energiamuotoihin helpotti talven yli selviämistä niin, että katkoilta vältyttiin. • Kybertsunami ei ole rantautunut kute2_5.indd 5 20.3.2023 10.11. Alihankinta, korjausrakentaminen 5/23 25.10. Energian saatavuuden varmistaminen ja venäläisen energian korvaaminen olivat ensimmäisinä listalla. Huoltovarmuuskysymykset nousivat kunnissa ja kaupungeissa nopeasti päällimmäisiksi. YT-näyttelyraportti, koneet, laitteet 4/23 30.8. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 16.5. Tästä sodasta tulee pitkä. Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mm. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi K uv a: Ti m o K uu kk an en E lämme nyt toista sotavuotta. Talven lähestyessä suunniteltiin sähkönjakeluun hallittuja katkoksia, jotta yhteiskunta ei menisi kokonaan polvilleen. Vaikka kyberiskuja on tehty pitkin vuotta niin oppilaitoksiin, kirjastoihin kuin muihinkin julkisiin palveluihin eduskuntaa unohtamatta, varsinaista kyberiskujen tsunamia ei maahamme ole rantautunut. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. Ja pidetään myös huoli, että valmiustasoa ei lasketa jatkossakaan. 15.8. Samoin kehittyvät kyberrikollisten mahdollisuudet iskeä tietoturva-aukkoihin. Nato-jäsenyydellä on ollut toki suurimpia sodan seurauksia, mutta sen lisäksi Venäjän hyökkäyksellä on ollut muitakin suuria vaikutuksia suomalaiseen arkeen. Tietoturva-aukkoja nuuskitaan aiempaa aktiivisemmin
Lisääntyvä liikennöinti edellyttää toimia infrassa ja ilmavalvonnassa. Lentojen mahdollistamiseksi reitin tuuliolosuhteita on jo selvitetty yhdessä Oulun VTT:n droonitutkijoiden kanssa. Lentomatka keskustasta länteen Hartaanselän yli olisi noin kolme kilometriä. Oulun kaupunki on myös ensimmäisenä kaupunkina Suomessa merkinnyt rakenteilla olevan asuntomessualueen asemakaavakute2_6-13.indd 6 20.3.2023 10.15. alueelle kesällä 2025. 6 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti ja kuvat: Tapio Mainio O ulu kokeilee ensimmäisenä kaupunkina Suomessa droonien kaupallisia ilmakuljetuksia kaupungin keskustasta Oulun asuntomessuOulu kokeilee droonikuljetuksia LASTIKSI LÄÄKKEITÄ Droonit saavat yhä suuremman roolin kaupallisissa ja kunnallisissa kuljetustehtävissä
kute2_6-13.indd 7 20.3.2023 10.15. kerroksen kahvilaravintolaan, Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi kertoo. – Rakenteilla olevalla Oulun asuntomessualueella ei ole kauppapalveluita, mutta drooneilla sinne voitaisiin toimittaa ostoksia ilmasiltaa myöten, sanoo K-Supermarket Pekurin kauppias Jaana Sara. 7 Kuntatekniikka 2/2023 luonnokseen seitsemän doornien laskeutumispaikkaa. – Keskustasta, Rotuaarin katutasolta on mahdoton operoida drooneilla, mutta sopiva ja suojaisa lähtötasanne on löytynyt kauppakeskus Pekurin katolta. Linnuntietä sinne on Pekurin katolta noin kolme kilometriä. – Drooni-kaavamerkkiä ei vielä ole, mutta se laitettaneen asemakaavaan pistekatkoviivalla ja siihen vaikkapa kirjain d, ja selityssarakkeeseen maininta dronen laskeutumispaikka, kertoo Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Kari Nykänen. Sinne on suora näkymä, kun nousee liukuportaita ylös 4. Verkko-ostosten jakelijoiksi Asuntomessut järjestetään Oulussa kesällä 2025 Oulujokisuun Hartaanselän alueella, josta rakennetaan kestävän kehityksen mukainen kaupunkiympäristö. Pekurin katto voisi toimia kaikkien – Oulun kävelykatu Rotuaarille droonilla ei voi laskeutua, mutta sopiva laskeutumispaikka olisi kauppakeskus Pekurin katolla, kertoo Oulun Liikekeskus ry:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi
Myöhemmin kun droonien kantokyky paranee, Saran mukaan ilmateitse voitaisiin kuljettaa painavampia viikko-ostoksia. Toinen ulottuu Oulun keskustan seudulta Iihin ja toinen on Hailuodossa. Lisäksi kauppakeskuksen parkkihallissa toimii edelleen ruoan nettiostosten luovutuspiste, Mika Sara kertoo. Drooneille oma lennonjohto Kolmivuotisessa, 7,5 miljoonaa euroa maksavassa, Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittamassa hankkeessa selvitetään, miten kaupunkien alailmatilan lennonvarmistus käytännössä järjestetään esimerkiksi lentolohkoina. K uv a: VT T kute2_6-13.indd 8 20.3.2023 10.15. Oulun kaupungin yläpuolelle perustettaisiin erityinen kaupungin alailmatila. Useamman kilometrin pituisia, yli näköyhteyden ulottuvia droonilentoja varten Ouluun kaavaillaan valvomoa, jossa droonin kauko-ohjaajat istuisivat monitoreineen. 8 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } kaupallisten droonien laskeutumisalustana. – Mukaan lähtö oli meille luontevaa, sillä organisoimme jo korona-aikaan ruoan kotiinkuljetuksia. Tutkimusta tekee myös VTT, jolla on Oulussa droonien laskeutumisalue. Kauppakeskuksessa toimi aikaisemmin Oulusta lopetettu Stockmannin tavaratalo. Nyt yhden kuljetuksen enimmäispainoksi on kaavailtu 2,5 kiloa. Kokeiluprojektiin ovat ensimmäisenä ilmoittautuneet Kauppakeskus Pekurin katutasolla toimivan K-Supermarket Pekurin kauppiaat Jaana ja Mika Sara. Lisäksi U-Space-asetuksessa on normitettu, että kaupallisia doonikuljetuksia saa tehdä asutuksen yllä laitteilla, joiden luokitus on vähintään Sail 4. Hän johtaa keväällä 2021 aloitettua Drolo-hanketta. Oulussa on kaksi droonien testialuetta. – Valvomosta annettaisiin droonioperaattorille lupa lentosuunnitelman mukaiseen lentoon tiettynä kelloaikana, jolloin ilmakaistalla ei ole risteäviä droonilentoja, Mononen kertoo. – Uudella asuntomessualueelle ei ole kaupan palveluita, mutta drooneilla sinne voitaisiin toimittaa ilmasiltaa myöten meidän K-Supermarketin tai lähiravintoloiden ruoka-annoksia, Jaana Sara sanoo. Se mahdollistaa kaupalliset lennot kaupunkien yllä, Mononen sanoo. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia. – Mietimme parhaillaan, mihin tällainen droonivalvomo Oulussa tulisi ja kuka sitä ryhtyisi operoimaan, Business Oulun johtaja Juha Yllättäen suosituimmaksi palveluksi on osoittautunut kahviannosten kotiinkuljetukset drooneilla. Siinä apuun tulevat kehittyneet 5Gja 6G-mobiiliteknologiat. – Tämän vuoden alussa astui voimaan koko EU:n kattava U-Space-järjestelmä eli kaupunkien alailmatilan hallintaratkaisu. – Suurimmat markkinoilla olevat droonit voivat kuljettaa jopa 200 kilon painoisia lähetyksiä, kertoo tutkija Petri Mononen VTT:ltä. Tällaiset droonit maksavat noin 10 000 euroa. Niiden turvallisuuttaa kontrolloi Oulun ammattikorkeakoulu. Niinpä miehittämättömässä ilmailuhankkeessa Oulussa on mukana myös Nokia. Droonien katselu voisi Vuotoveden mukaan olla yksi keskustan vetonauloista
Hätätilannetta varten droonissa pitäisi olla vinssin vaijerin katkaisumahdollisuus, jos esimerkiksi lapsi tarttuisi roikkuvaan vaijeriin. – Logistiikka-alan kasvuennusteen mukaan pakettikuljetukset kasvavat pelkästään Oulun alueella 5,2 miljoonaan pienpakettiin vuoteen 2028 mennessä. Hankkeessa kehitetään myös suomalaisten doonitoimijoiden liiketoimintamalleja vientinäkökulmasta. Palvelua operoi Manna-niminen yritys, Mononen kertoo. Näissä kuljetuksissa drooneilla olisi suuri mahdollisuus, hän lisää. – Tänä keväänä on tarkoitus kokeilla pitempiä droonilentoja Hailuodon ja mantereen välillä muun muassa laboratorioja lääkekuljetuksissa, Lind sanoo. Suurimmat droonit kykenevät kuljettamaan jopa 200 kilon taakan. Suorituskyky nousussa – Oulussa olemme selvittäneet, voisiko tavaralähetyksen luovuttaa vinssin avulla laskematta droonia alas katutasolle, Lind kertoo. Drooni on miehittämätön ilma-alus, lennokki tai lentävä robotti. – Näin ihmisten ei tarvitse matkustaa lautalla mantereelle laboratoriokokeisiin, kun se voidaan tehdä terveysasemalla Hailuodossa ja lähettää näytteet ilmateitse Ouluun, Lind kaavailee. Niistä 950 000 olisi voinut kuljettaa drooneilla, Vuorenmaa kertoo. Droonilentoja varten on perustettu tilapäisiä vaara-alueita, johtava tutkija Timo Lind VTT:ltä kertoo. Yllättäen suosituimmaksi palveluksi on osoittautunut kahviannosten kotiinkuljetukset drooneilla. Lennot on aikataulutettu kaupallisen liikenteen, käytännössä Finnairin Oulun-lentojen ulkopuolelle. Drooni löytäisi asiakkaan luokse tämän kännykkäsovelluksen paikantamana. Droonien suorituskyky kehittyy Lindin mukaan nopeasti lentoaikojen, kuormankantokyvyn sekä sateen, lumen ja pakkasenkeston osalta. Yksi vaihtoehto on, että myös miehittämättömien lentojen valvonnasta vastaisi Fintrafficin lennonjohto Oulun lentoasemalla, kuten nyt Drolo-hankkeen aikana on tapahtunut. • Maanmittauslaitoksen mukaan Oulun lisäksi muun muassa Vihtiin, Sjökullaniin, Evoon ja Pyhtäälle on perustettu droonien testausalueita. – Onnistuakseen Droonilennot ovat volyymibisnestä, hän huomauttaa. – Kehitämme Drolo-projektissa alailmatilan liikenteenhallintaa, 5G -yhteyksiä sekä painetun ja sulautetun elektroniikan hyödyntämistä, Mononen kertoo. Droonit jaetaan niiden rakenteen mukaan kiinteäsiipisiin lennokkeihin ja pyöriväsiipisiin multikoptereihin. – Vuonna 2020 Oulun kaupungin alueella toimitettiin 1,2 miljoonaa pienpakettia, joista 80 prosenttia oli alle kahden kilon painoisia. Esimerkiksi useiden tehtävien suorittaminen jopa usealle asiakkaalle samalla lennolla parantaa droonien kustannustehokkuutta. 9 Kuntatekniikka 2/2023 Droonit palvelevat Ukrainan sodassa Tällä hetkellä etäohjattavaa, pientä helikopteria muistuttavaa laitetta nimitetään sanalla drone tai drooni. Suurin osa niistä kuljetetaan kahdeksan kilometrin säteellä Oulun keskustasta. Drolo-projekti on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa, kertoo markkinointijohtaja Pasi Nikama Fintrafficin lennonvarmistuksesta. K uv a: VT T kute2_6-13.indd 9 20.3.2023 10.15. Droonien tavarakuljetukset yleistyvät nopeammin kuin arvaammekaan, sanoo Oulun Liikekeskukselle drooniselvitystä tehnyt Robots Expert Oy:n toimitusjohtaja Tero Vuorenmaa. Kumpikin on Kielitoimiston mukaan yleiskielen mukainen. Hailuodosta on matkaa mantereelle hieman yli kahdeksan kilometriä. Tilapäinen vaara-alue tarvitaan, mikäli drooneilla operoidaan näköyhteyden ulkopuolella tai alueella on vilkasta ilmailutoimintaa. Samoin usein tapahtuva laboratorionäytteiden kuljettaminen Hailuodosta OYS:n keskussairaalaan Ouluun säästäisi paljon aikaa ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä. – Erityisluvalla olemme saaneet lentää Drolo-projektin aikana muun muassa Oulun lentoaseman lähettyvillä häiritsemättä kaupallista lentoliikennettä. Droonien radioyhteyksien, autonomian ja ilmatilanhallinnan kehittyminen mahdollistaa uusia turvallisia käyttömahdollisuuksia. Ukrainan sodan myötä droonit ovat tulleet kaiken kansan tietoisuuteen niiden tuhovoiman vuoksi. Viisi miljoonaa lentoa vuodessa Drooneja voidaan käyttää enenevässä määrin tavaralogistiikassa, maaja metsätaloudessa, satamissa, lentoasemilla, rakennusalalla, viranomaistoiminnassa ja tarkastustehtävissä. – Sveitsissä on jo usean vuoden ajan kuljetettu drooneilla lääkinnällisiä tarvikkeita ja näytteitä kahden sairaalan välillä. Vaijerin voisi katkaista laitteen kauko-ohjaaja etävalvomosta. – Irlannissa lääkekuljetuksina alkanut doonikokeilu laajeni kaupalliselle puolelle muutamassa pienemmässä kaupungissa. Lääkekuljetuksia ja pullakahveja Testilennot ovat olleet osa hanketta. { Fakta } Ala-Mursula sanoo
Ratkaisut hyödyntävät langatonta LoRaWAN-tiedonsiirtotekniikaa, jota käytetään pienten tietomäärien kaksisuuntaiseen siirtämiseen myös haastavissa ympäristöissä, kuten maan alla. kute2_6-13.indd 10 20.3.2023 10.15. Putket vuotavat enemmän kuin on tiedetty. 10 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen M aanalaisten putkiverkostojen hallintaan on tullut uudenlaisia Internet of Things (IoT)-tyyppisiä ratÄlykäs IoT-sensorointi tuo säästöjä energialaitoksissa VÄSYMÄTÖN VUOTOVAHTI Langattomat LoRa-sensorit helpottavat ratkaisevasti energialaitosten putkiverkostojen valvontaa. K uv a: Ve xv e O y kaisuja, joilla voidaan toteuttaa langatonta mittausta ja valvontaa. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Long Range Wide Area Network. Salolaisen ohjelmistotalo Soficta Oy:n toimitusjohtaja Sami Metsänperä esittelee energialaitoksille suunnattua yrityksensä ratkaisua. Älykäs IoT-valvontajärjestelmä kaukolämmityslaitoksen putkikaivossa. Niiden signaali kuuluu jopa maan alta
Kun kaukolämpöverkosto ikääntyy, vikaantumisen ja rappeutumisen takia sitä pitää huoltaa, mutta ennakoivilla mittauksilla osoitetut huoltotyöt eivät ole mahdollisia, Metsänperä kuvailee energialaitoksen työtä tulipalojen sammuttamiseksi. – Älykäs anturidatan käsittely ja tekoälyyn pohjautuva havainnointi tekevät erittäin vaikealta tuntuneen ja työlään kunnonvalvonnan nyt mahdolliseksi. Sofictan järjestelmän toteuttamat kaukolämpöverkon kohteiden langattomat mittaukset sekä lämmönjakohuoneiden jatkuva valvonta vähentävät perinteistä tarkastustoimintaa. Kaukolämpöja kaukokylmäverkkojen venttiilit digitalisoituvat vauhdilla. – Meidän ratkaisussamme paristot ovat varalla, Pekkonen lisää. 11 Kuntatekniikka 2/2023 Signaali läpäisee metrien paksuisen maakerroksen. Anturit jatkuvasti hereillä Uusi innovatiivinen ura aukeni, kun Soficta otti kopin turkulaisen kunnallisen energialaitoksen tiedustelusta. LoRaWAN-verkolla on hyvä esteläpäisykyky, ja se toimii vaativissa olosuhteissa, kuten kaukolämpökaivoissa. – Ratkaisulle asetettiin useita reunaehtoja, hän muistelee. Kenttä ulottuu maan alle Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon keskittyvät energiayhtiöt ja vesihuoltolaitokset havaitsivat pian, että virtausmittauksilla ja älykkäällä sensoroinnilla todella voidaan ennakoidusti paikallistaa verkoston vuotoja jo alkuvaiheessa. Investointituoton näkökulmasta suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden tärkeäksi kumppaniksi on tarjolla kaksi sovellusta: Sofictan Aistio District Monitoring sekä Vexven iSENSE. – Tällaisessa tapauksessa järjestelmän investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin kerralla, Metsänperä kommentoi. Järjestelmän täytyi olla helposti asennettava ja paristoilla toimiva. Pulssimittaukseen perustuva ratkaisumalli on myyty useisiin Euroopan maihin, mm. sen kyvykkyys säätää anturien datalähetysten kestoa. Eritoten verkon pitäisi toimia kohteissa, joissa tehdään monitorointia. Antureiden sähkö lämpötilaeroista Alkavia vuotoja voidaan paikantaa myös sastamalaisen Vexven ja iProtoXi Oy:n kehittämän iSENSE-ratkaisun avulla, ja myös tämän tekniikan avulla on säästytty mittavilta korjaustöiltä. Loran erottaa muista IoT-teknologioista myös mm. Se kehittää IoT-mittausantureiden tarvitseman energian putkiston ja kaivon välisestä lämpötilaerosta. Italiaan ja Iso-Britanniaan. Kilpailijat kuitenkin kuu– Reaaliaikaisessa valvonnassa ja optimoinnissa voimme jäljittää vuotojen syyt havainnoimalla verkon paineja lämpötiladatan muutokset, Vexven tuotepäällikkö Henrikki Pekkonen kertoo. – Tämä ominaisuus takaa kuuluvuuden huonoissakin olosuhteissa ja antaa mahdollisuuden toimia pitkiä aikoja paristokäyttöisesti. K uv a: Ve xv e O y kute2_6-13.indd 11 20.3.2023 10.15. LoRa-antureiden paristojen kestävyys ei ole ollut valmistajan lupaamalla tasolla, mutta Vexven ratkaisun erikoisuus on termoelektroninen generaattori. Selittäviä tekijöitä löytyy runsaasti. Eri firmojen ratkaisuilla on omia patentteja. – Suurimmat säästöt vuotojen ennakoidun löytämisen osalta ovat olleet asiakkaidemme mukaan luokkaa 100 000 euroa. – Turku Energia kysyi meiltä, voisimmeko toteuttaa ratkaisun, jonka avulla voidaan mitata langattomasti kaukolämpökaivojen olosuhteita, Metsänperä taustoittaa. Signaali läpäisee metrien paksuisen maakerroksen. Vastaavasti huonossa kuuluvuuskentässä tai kaukana lähimmästä tukiasemasta datan lähetysaikaa pidennetään. – Uusi iSENSE-tuoteperhe muodostuu älykkäistä monitoriratkaisuista kaukolämpöja kaukokylmäverkkojen suureiden mittaamiseen suoraan maanalaisesta putkiverkostosta, Vexven tuotepäällikkö Henrikki Pekkonen kertoo. LoRaWAN-verkkoa käyttäviä palveluja kaukolämpöyhtiöille kehittää myös muun muassa kaukoenergian venttiiliratkaisujen toimittaja Vexve Oy. Siitä alkoi LoRaWAN-teknologian historiassa erikoinen maanalaisen mittaustekniikan menestystarina. Pekkosen mukaan 3,5 kilometrin mittausmatkalla paikannustarkkuus yltää alle yhteen prosentiin. – Kun lähetyskuuluvuus on hyvä, lähetysaika on lyhyt. Pienet vuodot voidaan havaita, ennen kuin ne eskaloituvat, Metsänperä sanoo. – Anturidatan avulla energiahuollossa voidaan tehokkaammin keskittyä löydettyihin vikoihin, jolloin aikaa ja resursseja säästyy, Metsänperä avaa IoT-tekniikan käytön hyötyjä
Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon uusien maanalaisten rakenteiden suunnittelussa, mutta IoT-anturointi on hätäapuratkaisu olemassa oleviin kohteisiin. LoRaWAN-verkkoa hyödyntävät IoT-ratkaisut ovat edullisia ja pitkäikäisiä. Kokonaismarkkinaa on vaikea arvioida tarkasti mm. Anturi hälyttää, kun veden pinta nousee kaivossa kriittiselle korkeudelle. Vika näkyy ruudulla verkostokaaviossa Näyttöpäätteillä esitys on graafinen ja havainnollistaa ongelmat kohteissa. Sen historiaan kuuluvat mm. Yhtiön arviossa Euroopan markkinan koko on noin 20-kertainen Suomeen verrattuna. Simulaation avulla voidaan määritellä uusia mittapisteitä, jotka viedään putkistoverkostoon. Järjestelmä on teknologiariippumaton, ja siihen voidaan tarvittaessa liittää myös muita IoT-teknologioita ja ulkopuolisia tietolähteitä. 12 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Mikä ihmeen LoRaWan. – Pumput voidaan käynnistää anturin lähettämän hälytysinformaation pohjalta ilman että menemme itse paikalle, Lång sanoo. siitä syystä, että yritysten tarpeet ja verkkojen rakennustapa vaihtelevat. Kahden eri firman tuotteet tekevät saman asian mutta eri tekniikoilla. Hulevesijärjestelmät täyttyvät nopeasti, ja pian vesi alkaa tulvia kaduille ja tarkistuskaivoihin. Sofictan mukaan Aistio-järjestelmä on käytössä jo lähes 40 kaukolämpöyhtiöllä Suomessa. IoT-valvonta tässä tapauksessa vastaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden synnyttämään haasteeseen: rankkasateet iskevät usean viikon sateettoman jakson jälkeen, jolloin rutikuiva maa ei ime vettä. Sen tärkeimpiä ominaispiireteitä ovat kaksisuuntainen tiedonsiirto, liikuteltavuus, paikannuspalvelut ja helppo käyttöönotto. Lähde: Digita { Fakta } lostavat olevan tietoisia toistensa ratkaisuista. LoRa eli Long Range on yksittäinen modulaatioratkaisu, jota päätelaitteet ja reitittimet käyttävät kommunikoidessaan keskenään. kiinteistöjen rakenteiden olosuhteita mittaavat valvontaratkaisut. Antureissa käytettävä akku tai paristo voi kestää jopa 10 vuotta, joten ratkaisut ovat käytännössä lähes huoltovapaita. LoRaWAN-verkko sopii erityisesti pienten datamäärien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Kummassakin nyt esillä olevassa mallissa lisäanturointi putkiston varrella tarkentaa mallinnusta ja antaa aiempaa tarkempaa dataa kaukolämpöverkoston pullonkauloista tai heikoista kohdista sekä potentiaalisista vuotopaikoista. – Mutta myös yksityiset LoRa-verkot voidaan liittää osaksi Sofictan Aistio-palvelua. Tiedon keräämiseen käytetyt anturit ovat kevyitä ja yksinkertaisia asentaa paikalleen, eivätkä vaadi kaapelointeja. Suomessa LoRaWAN-teknologiaa käyttävät palveluntarjoajat hyödyntävät usein Digitan rakentamaa verkkoa, joka kattaa lähes koko maan. Markkinapotentiaali kaukolämpöverkoissa on 25–40 miljoonaa euroa. Vertailua tukevat toki myös verkosta mitattavat lämpötilaja painetiedot, Metsänperä täsmentää. • K uv a: Ve xv e O y Maarakennuskohde auki. Verkkopäällikkö Pekka Lång Kuopion Energiasta toteaa, että yksinkertainen IoT-anturointi ja LoRa ovat toimiva ratkaisu kaukolämpökaivoissa. – Verkoston vuotoja voidaan analysoida monella tavalla. Meidän teknologiassamme vuotojen havainnointi perustuu tilavuusvirran mittaamiseen ja vertailuun. Tekniikalla kysyntää Vuodesta 2015 toiminut Soficta on yksi LoRa-tekniikan uranuurtajia. Sensorien keräämä data voidaan tuoda osaksi simulaatiossa käytettyjä mittapisteitä tai aikasarjadataa, Metsänperä avaa spesifikaatiota. Tulvivat kaivot aisoihin Kuopion Energia on valinnut Sofictan järjestelmän kaukolämmön kunnon valvontaan. kute2_6-13.indd 12 20.3.2023 10.15. Yhtiö kertoo saaneensa kumppaneikseen tunnettuja energia-alan toimijoita, joiden kanssa se pääsee Euroopan markkinoille. LoRaWAN on spesifinen tiedonsiirtoverkko, joka on tarkoitettu langattomaan ja nopeaan mutta vähätehoiseen tiedonsiirtoon
Kuntatekniikka 2/2023 13 { Kolumni } TEIDEN ja katujen rakennuspalikat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Tiedän, tiedän, insinööri toteaa välittömästi. Nyky-yhteiskunta tarvitsee hyväkuntoisen nykyinfran. Pelkästään tiet ja kadut antavat käyttöön ison pinta-alan toteuttaa insinöörin unelmia. Matkalla teiden ja katujen high tech -tulevaisuuteen tulemme näkemään paljon mielenkiintoisia välivaiheita ja ratkaisuja – autoja punnitsevat tiet, itseään paikkaavat päällysteetf ja pintoihin heijastuvat liikennemerkit on jo keksitty, ja viisaat insinöörit keksivät koko ajan lisää sovelluksia. • TIELLÄ TULEVAISUUTEEN Kirjoittaja Nina Raitanen (TkT) on Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja. Automaattiajamisen tulevaisuudessa tiet ovatkin jo sitten todellisia älylaitteita, jotka ohjaavat liikennettä ja raportoivat omasta kunnostaan. Tiet ja kadut palvelevat yhteiskuntaa kukin oman määritetyn luokkansa mukaan. Ehkä energialaitosta halutaan huoltaa pelkkää tietä paremmin. Teknologiat kehittyvät, ja ilmasto muuttuu, ja voidaanhan sillä energialla pitää se infrastruktuuri sulana tai valaista tiemerkintöjä. kute2_6-13.indd 13 20.3.2023 10.15. Kyllähän se muuten, mutta kun meillä on se talvi. Tiet ja kadut ovat kansainvälinen pelikenttä, jossa hyville innovaatioille on valtavat globaalit markkinat. Olisi se surkeaa luettavaa. On hienoja päällystettyjä valtaväyliä, sorapintaisia pikkuteitä ja kaikkea tältä väliltä. Näitä ainesosia sekoittelemalla, kuskaamalla, jyräämällä ja levittämällä saadaan aikaan tie tai katu, jos asia halutaan yksinkertaistaa. Otetaan etunojaa, ja latauspisteiden sijaan aletaan muuttaa suomalaisia teitä sähköautoja lataaviksi. Tiellä liikkuville voidaan toki tarjota paljonkin uutta älykästä teknologiaa. Nyt tarvitaan viisautta laittaa se hyvään peruskuntoon ja ponnistella siitä kohti tulevaisuutta. Tiet voitaisiin valjastaa myös luontokadon torjumiseen. Tavoitteena voisi olla Ei tankkausta matkalla Helsingistä Rovaniemelle . • • • KUN tulevaisuudessa kaiken huomion ei tarvitse olla ajamisessa, tiet tulevat varmasti toimimaan myös loistavina matkaoppaina tarjoten tietoa ympäröivistä kunnista ja kaupungeista. Jos olisimme jo nyt tuossa tulevaisuudessa, minkähänlaista raporttia tiet nykykunnostaan syytäisivät ilmoille. Teknologioitahan on jo olemassa. Jostain syystä teiden ja katujen annetaan nykymaailmassa rapistua, jolloin ihmisten ja yritysten elämä hankaloituu, muuttuu epävarmemmaksi ja kalliimmaksi. Tarvitaan erirakeista soraa, joskus suodatinkangasta ja asfalttipäällysteeseen lisäksi bitumia ja vähän lisäaineita. Yrityksissä on käytössä kaikkiin näihin työvaiheisiin paljonkin modernia teknologiaa. Annetaan luonnolta vallattua tilaa takaisin luonnolle. Valjastetaan tiet ja tienpinnat keräämään aurinkoenergiaa. Tehdään pientareista ja luiskista paahdealueita hietaneilikoille, ketokarvaskallioisille ja monille uhanalaisille perhosille, pistiäisille ja luteille. Tuleva yhteiskunta tarvitsee menestyäkseen high tech-infran. Pienet paikkaukset tie tekisi itse. Kumitetaan asfaltista pois low tech -leima. • • • LISÄÄNTYISIKÖHÄN yhteiskunnan kiinnostus teiden ylläpitoon, jos ne valjastettaisiin primääritehtävänsä lisäksi suorittamaan muita toimia. Tähän tulevaisuuteen matka on pitkä ja kivinen, ja pitkään jatkuneella nipistetään-infrasta-politiikalla takamatkamme vain kasvaa. Insinöörin on vaikea ymmärtää, miksi kerran rakennettua omaisuutta ei huolleta niin sanotusti huoltokirjan mukaan, jolloin selvittäisiin pienillä huoltotoimilla isojen remonttien sijaan. Tuossa tulevaisuudessa ehkä toisimme paikalle vain uuden tierullan tai tarvittavan korjausmoduulin. Olemme hyvässä tilanteessa, koska meille on kertaalleen jo rakennettu kattava infraverkko teineen, katuineen, ratoineen, satamineen ja lentokenttineen. Ei koko tietä tarvitse kunnostaa yhden huonon kohdan vuoksi. Miten teidän kunta brändäisi itsensä tiellä kulkijalle. Kaikkia myös tarvitaan, jotta verkosto toimii
– Julkiselle puolelle saadaan osaajia, koska monet ihmiset haluavat tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnan toimivuuden eteen. Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen muistuttaa kuitenkin, että Suomi on selvinnyt toistaiseksi suhteellisen hyvin, koska olemme hoitaneet kyberturvan mallikkaasti. Suomen kunnat ovat torjuneet kyberuhkat, mutta varautumista pitää harjoitella jatkuvasti. Osaajapula on kuitenkin suuri, muttei toivoton. 14 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti: Jukka Nortio S ekä Suojelupoliisi että liikenneja viestintäministeriö ovat kertoneet, että kyberympäristön uhkataso on kohonnut selvästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kyberturva alkaa johtajasta Kun Suomen hyvää tilannetta analysoidaan, on varautumisen perinne Paanasen mukaan avainasemassa. Automaatiojärjestelmiä pitää paikata aivan eri tahtiin kuin ennen. – Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista, Paananen sanoo. Tässä näkyy osaksi maailmantilanne, Paakute2_14-17.indd 14 20.3.2023 10.14. viime vuonna kriittisen infran automaatiojärjestelmien vuosittaisessa kartoituksessa, että erilaisten haavoittuvuuksien hyväksikäyttö on nopeutunut. – Emme ole laskeneet varautumisen tasoa alas missään vaiheessa. Asiantuntijamme ovat osaavia ja he tekevät tätä työtä pieteetillä, Paananen sanoo. Kyberturvallisuuskeskus havaitsi Kriittisen infran suojelussa ei saa herpaantua Häirinnän uhka korkea Kyberiskut ovat haitanneet maailmalla yhdyskuntatekniikan toimintaa
– Kun digitalisaatiossa käytetään yhä enemmän pilvipalveluja ja tekoälyä, niistä syntyy uusia kyberuhkia, Hartikainen sanoo. – Kiristyshaittaohjelmat ja tietojen kalastelu koskevat yhtä lailla kuntien järjestelmiä kuin yrityksiä. Alihankintaketjut ovat usein pitkiä, ja henkilöstön vaihtuvuus voi olla suuri erilaisten palveluiden sisällä. Hyökkäyksiä ja kalastelua kaikkialla Kaikki Kuntatekniikkalehden haastattelemat asiantuntijat korostavat, että kriittistä infraa koskevat samat uhat kuin muitakin tietojärjestelmiä. – Kun digitaalinen toiminta lisääntyy, myös hyökkäyspinta-ala kasvaa. – Ei ole perusteltua, että avoimen verkon järjestelmistä on suora pääsy automaatiojärjestelmiin. Tällä on haluttu edistää erilaisten digitaalisten palveluiden kehittämistä, mutta samalla on voitu jakaa tietoja, joita vihamielinen toimija voi käyttää väärin. Tämä on perusasia, mutta se ei välttämättä ole kunnossa kaikissa organisaatioissa, Voutilainen sanoo. Älylaitteet lisäävät riskejä Kevään 2023 aikana valmistuvassa Palomuuri 1.0:ssa on edetty talven aikana tiedonkeruusta analyysivaiheeseen, jonka jälkeen ryhdytään jakamaan tietoa sen tuloksista. kute2_14-17.indd 15 20.3.2023 10.14. On varustauduttava tulevaan. Ensimmäinen ongelma on tietojen avoin luovutus muun muassa avoimen datan palveluiden kautta. 15 Kuntatekniikka 2/2023 nanen sanoo. Alihankintaketjuissa heikkoja lenkkejä Kyberturvan käytännön ongelmista Nykänen nostaa kriittisen infrastruktuurin toimintaympäristön parissa työskenteleviä koskevan turvallisuusvalvonnan. Vaikka turvallisuuskysymykset on huomioitu sopimusteknisesti, usein työn tilaajalla ei ole tietoa, miten turvallisuutta todellisuudessa valvotaan. Järjestelmän pysäytys voi olla erittäin kallista, Voutilainen sanoo. – Asiaa kannattaa katsoa myös liiketoiminnan kannalta eli kannattaako automaatiojärjestelmää pysäyttää päivitysten vuoksi, jos se on irti muista it-järjestelmistä ja pääsy internetiin on estetty. Kuntaliitto projektipäällikkö Jani Voutilainen ei avaa selvityksen tuloksia, mutta niistä tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat julkisia. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. – Urakoitsijoille on jaettu laajasti tietoja esimerkki vesijohtoverkostosta, vaikka tarvetta olisi vain pienen alueen tiedoille, Voutilainen sanoo. Siinä kehitetään kriittisten toimialojen eli vesi-, jäteja energiahuollon kyberturvallisuusosaamista. Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen Palomuuri 1.0 -projekti on osa kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteutusta. Monille tahoille tällaiset hyökkäysyritykset ovat päivittäisiä, Huoltovarmuuskeskuksen yksikönjohtaja Jarna Hartikainen sanoo. Näin kyberhyökkääjä voi halvaannuttaa kriittiset toiminnot laajalla alueella. On päätettävä, mitä riskejä voidaan ottaa. Pitkälle vietynä tämä tarkoittaa automaatiojärjestelmien fyysistä eristämistä muista tietojärjestelmistä. Piuhat poikki kriittiseltä automaatiolta Automaatiojärjestelmien eriyttäminen toimistoverkoista on toinen tärkeä asia, johon infran ylläpidosta vastaavien tahojen pitää kiinnittää huomio. Kiristyshaittaohjelma voidaan ujuttaa kunnan tuotantojärjestelmään niin, ettei sieltä ole enää näkymää vesija sähköhuollon järjestelmiin. Rahaa ja osaamista on resursoitava toteuttamaan päätöksiä. Kuntien jakamaa avointa dataa, kuten maanpuolustuksen kannalta keskeisten kohteiden ja energialaitosten paikkatietoa, on haettu muun muassa Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Iranista. Avoimen datan liiallinen jakaminen voi johtaa koko maan turvallisuuden kannalta vakaviin ongelmiin. Tiedon avoin jakaminen on myös osa kuntien teknisen toimen arkea. Jos automaatiojärjestelmä on asianmukaisesti eriytetty toimistoverkostosta, herää kysymys automaatiojärjestelmien päivittämisestä: onko se kyberturvan näkökulmasta perusteltua, jos järjestelmät ovat turvallisesti erossa muusta it-ympäristöstä. Nämä toimialat kuuluvat EU:n verkkoturvallisuusdirektiivin eli NIS-direktiivin (Network and Information Systems) piiriin. Vaikka resurssit ovat monissa kunnissa tiukoilla, Paananen haluaa nostaa kyberturvan kuntien ylimmän johdon pöydälle: riskitasot pitää ymmärtää ja on osattava tehdä riskiarviot faktojen pohjalta. Niiden tekeminen on kuntien johdon tehtävä, Paananen sanoo. Jatkuvista hyökkäysyrityksistä huolimatta tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä, koska kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen on herätty ja tilanteen parantamiseksi on tehty paljon. Sekä rikolliset että valtiolliset toimijat lisäävät koko ajan toimintaansa, Hartikainen sanoo. Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista. – Varautumissuunnitelmia tarkennetaan parhaillaan eri kunnissa. Avoin data vuotaa Uhkien torjunnassa havainnointikeinojen kehittäminen on avainasemassa juuri nyt, mutta se ei riitä. Tämä ei välttämättä vaadi laitosten automaatiojärjestelmiin pääsyä, vaan riittää, että kunnan työntekijöiden pääsy estetään tuotannon ohjausjärjestelmiin. – Miten kunnissa huolehditaan siitä, että kriittiset tiedot ovat varmasti turvassa näissä tilanteissa, Nykänen pohtii. – Meillä ei ole kulttuuria, että tarkastaisimme kaikkien kriittisen infrastruktuurin kanssa työskentelevien taustat. Elokuussa 2022 startanneessa Palomuuri 1.0 -hankkeessa on selvitetty vesi-, sähköja jätehuollon kriittisessä infrassa tapahtuvaa liikennettä ja analysoitu siinä olevia kyberuhkia
Valtioneuvoston vuosien 2020– 2023 Haukka-ohjelmassa luodaan uusia toimintatapoja koko julkisen hallinnon digitaaliselle turvallisuudelle. 16 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Kyberturvallisuuskeskuksen vastuulla Palomuuri 1.0 -hankkeessa on teknisen tietoturvan kehittäminen kunnille. – Kun ympäristöön laitetaan erilaisia IoT-laitteita, niiden kyberturvan taso pitää ymmärtää, jotta ne eivät avaa kriittiseen infraan tietä kyberuhkille, Voutilainen sanoo. Siinä selvitetään muun muassa kriittisen infrastruktuurin hyökkäyspintaa verkkoskannauksilla. • kute2_14-17.indd 16 20.3.2023 10.14. Kyberturvallisuuskeskus perustaa vuonna 2023 kyberturvallisuuden tiedonvaihtoryhmä Kunta-ISACin. Kunnille oma tiedonvaihtokanava Verkostojen yhteistyö on tärkeä osa kansallisia kyberturvaharjoituksia, joissa alan asiantuntijat ja kuntien kyberturvasta vastaavat kokoontuvat yhteen. joitusympäristössä. Näitä ovat muun muassa KYHA-harjoitukset. Voutilainen huomauttaa, että kaikki verkkoon liitettävät älykkäät laitteet lisäävät hyökkäyspintaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen Turvallisuus 2030 -ohjelman puitteissa huoltovarmuuskriittisille toimijoille kehitetään kyberturvallisuutta harjoittavaa toimintaa. Tällaisia ovat ulkovalaistus, lukitusjärjestelmät, valvontakamerat ja älykäs ilmanvaihto. Huoltovarmuuskeskuksen eri poolit, kuten Vesihuoltopooli, järjestävät kutakin toimialaa koskevia harjoituksia. Kuva Tammervoiman valvomosta. Säännöllisiä harjoituksia järjestetään Jyväskylä Security Technologyn (JYVSECTEC) Realistic Global Cyber Environment (RGCE) -harK uv a: Ju ss i Pa rt an en Kyberturvallisuus koskee laajaa kokonaisuutta, johon kuuluvat verkkolaitteistot, mobiilit älylaitteet ja ihmiset. Se jakaa osallistujien kesken luottamuksellisesti tietoa kunta-alan kyberturvallisuuteen liittyvistä uhkista, tietoturvapoikkeamista ja ilmiöistä. Siinä on muun muassa selvitetty kuntien kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat kyberturvauhkien realisoitumisen. K uv a: M er ja O ja la Kriittisen infran automaatiota ei pidä kytkeä internetiin
– Meillä on oltava selkeät toimintatavat, jos kyberhyökkäys kaataa jonkin palvelun esimerkiksi vuorokaudeksi, ja toisaalta ymmärrys siitä, mitkä ovat vaikutukset, jos tilanne jatkuu vaikka yli kolme vuorokautta. Meillä on kyberturvallisuuteen liittyvät toimintamallit olemassa, mutta ne pitää kääntää sellaiseen asentoon, että voimme reagoida niihin entistä paremmin muuttuvissa olosuhteissa, Oulun kaupungin tietoturvapäällikkö Kari Nykänen sanoo. Mitä palveluntuottaja tekee, miten meitä informoidaan, mitä meidän pitää tehdä ja tiedämmekö, mihin kaikkialle hyökkäys voi vaikuttaa. • Puolustus määritellään toimintaohjeilla Alan parhaat yhdessä Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 klo 9–16 Ke 10.5.2023 To 11.5.2023 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi kute2_14-17.indd 17 20.3.2023 10.14. Olemme onnistuneet tunnistamaan toiminnallemme kriittisiä asioita ja riippuvuuksia asioiden välillä sekä jakaneet vastuita, kuka vastaa poikkeamatilanteessa mistäkin osa-alueesta. . – Hallintamallin avulla muuttuneen toimintaympäristön kokonaisuutta pystytään ymmärtämään paremmin. Muuttuneet olosuhteet tarkoittavat koko kyberympäristöä toimialueen palveluista tietotekniikkasopimuksiin. Digitaalisen turvallisuuden ja tiedonhallinnan hallintamalli tarjoaa koko organisaatolle läpinäkyvästi tietoturvaa ja ymmärrystä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Toimintamallia täydennetään digitaalisen turvallisuuden ja tiedonhallinnan hallintamallilla, mikä auttaa ymmärtämään toimintaan kohdentuvia riskejä ja hallitsemaan niitä. Toisaalta parantunut tietoisuus auttaa hyökkäystilanteessa, kun tiedetään mitä yhteen järjestelmään kohdistunut hyökkäys voi aiheuttaa tietojärjestelmässä toisaalla. Turvallisuusjohtamisen tiimeissä toimijat tietävät tehtävänsä, jos jotain yllättävää sattuu. Tekniikka on yksi osa tätä, mutta vain yksi. – Meillä pitää olla sopimuksiin kirjattuna selkeä toimintamalli, mitä kukin tekee, jos esimerkiksi internetpalveluihimme kohdistuu palvelunestohyökkäys. OULUSSA on jo pitkään noudatettu kokonaisturvallisuuden johtamismallia, joka kattaa kyberturvallisuuden. Kyberturvassa hallintamalli vaikuttaa konkreettisesti muun muassa ennakointiin: kun järjestelmän eri osien väliset riippuvuudet ja tärkeys toiminnalle ymmärretään, voidaan priorisoida kyberturvaa sinne, missä se turvaa parhaiten kriittisiä toimintoja. – Merkittävintä on se, että olemme pyrkineet riittävästi mallintamaan, tunnistamaan ja lisämään ymmärrystä koko kyberympäristöstämme. Suunnittelemme tarkasti, miten asiat, ihmiset ja organisaatio pitää järjestää eri tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla, Nykänen kertoo
kute2_18-27.indd 18 20.3.2023 10.14. Tuulivoimalat pitää sijoittaa etäämmälle asutuskeskuksista. 18 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Energia-ala tarvitsee älykästä infrastruktuuria Maailma muutoksessa Sähköntuotannon, tietoliikenteen ja ihmisten välinen palapeli asemoituu uudelleen, kun kaikki sen palat muotoutuvat vanhojen tottumusten muuttuessa. K uv a: G et ty Im ag es Aurinkopaneeleja pystyy asentamaan lähelle sähkön käyttöpaikkoja
kovat niitä. Tällä on monessa tapauksessa vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Kaupungistumisen trendi on ollut voimakas ja vaikuttanut jo siihen, miten ymmärrämme infrastruktuurin merkitystä. Energiantuotannon siirtyminen maaseudulle tai ainakin maaseutupainotteiseksi asettaa uusia vaatimuksia myös sähköverkoille. Älykäs infrastruktuuri mahdollistaa hajautetun energiantuotannon, mutta mahdollistaako se myös haja-asumisen kehittämisen ympäristöystävällisempään suuntaan. Älykäs sähköverkko mahdollistaa digitaalisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan sekä kuluttajien osallistumisen sähkömarkkinoille. Kaupunkien valaistus, teiden kunto, digitaaliset ratkaisut ja tietoturva ovat infrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja, jotka vaikuttavat meihin jokaiseen. Teollisuus on toinen suuri energian kuluttaja. Niinpä maaseudun merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Teollisen luokan akkuvarastot vaativat tietyn vähimmäispinta-alan, jolle olisi suositeltavaa varata tilaa jo strategisen alueja kaupunkisuunnittelun vaiheessa. Kasvavien kaupunkien ja infrastruktuurin hallittu rakentaminen on globaalin talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeämpää kuin koskaan. Digitalisaation tarkoitus on tehdä ihmisten elämästä helpompaa, esimerkiksi säästää liikkumiseen menevää aikaa ja lisätä näin taloudellista tehokkuutta sekä kute2_18-27.indd 19 20.3.2023 10.14. Kaupunkija maankäyttösuunnittelun kannalta keskeiseksi nousee kysymys, mihin energiantuotantolaitokset, akkuvarastot ja vetylaitokset sijoitetaan. Tai maataloudelle jää vähemmän peltoalueita, kun niitä tarvitaan muuhun käyttöön. Älykkäillä infrastruktuurin ratkaisuilla voidaan myös hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja ratkaista niiden haasteita. Sen tarpeet sähkön varastoinnille tulee myös huomioida teollisuusalueita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Energiantuotantolaitokset ovat perinteisesti sijainneet kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, jos vesivoimalaitoksia ja ydinvoimaloita ei lasketa mukaan, mutta uudenlaiset ympäristöystävälliset energiamuodot vaativat enemmän tilaa. Energiasektorilla irtaudutaan hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista, jotka korvataan uusiutuvan energian muodoilla. Myös Suomi kaupungistuu ja seutuistuu. Älykäs sähköverkko on avainasemassa tuotannon ja kulutuksen epäsuhdan hallinnassa. Lisäksi se auttaa sähkön varastointiratkaisujen toteutuksessa. Hiilinielut pienentyvät metsän pinta-alan vähentyessä. Älykäs sähköverkko yhdistää järkevän sähkönkäytön ja varman sähkönjakelun, mikä puolestaan edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tulevaisuudessa älykkäät sähkömarkkinat optimoivat sähkönkulutusta, jolloin varavoimaa tarvitaan vähemmän. Kasvavat energiatarpeet ja yhteiskunnan sähköistäminen, energiamurros, teknologian kehitys ja digitalisaatio luovat uusia haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia yhteiskuntaamme tukevalle infrastruktuurille. Energiatuotantoverkko on maantieteellisesti hajautunut, ja se on hyvä asia. Voisiko älykäs infrastruktuuri lisätä kunnissa ymmärtämistä, kuinka paljon tulevaisuuden kunnat ja niiden asukkaat voisivat hyötyä energiantuotannon ja varastoinnin paikallisuudesta. Infrastruktuuri luo pohjan isolle osalle päivittäistä olemistamme ja tekemistämme – ja se jää usein huomaamatta. Jos älykäs verkosto palvelee ihmisiä oikealla tavalla, ihmiset voivat asua missä haluavat samalla kun älykkäät ratkaisut, verkot ja erilaiset palvelut tulevat ihmisten luo. Aluesuunnittelulla ja maankäytön optimoinnilla on keskeinen vaikutus varastoihin sekä varastoidun energian hyödyntämisen tehokkuuteen. 19 Kuntatekniikka 2/2023 Teksti: Jan Tvrdy V uonna 2050 kaksi kolmesta maailman asukkaista asuu kaupungissa, kun vuonna 1950 kaupunkilaisia oli vain kolmannes. Ympäristöystävällisempien, voimakkaasti hajautettujen energiantuotantoja -varastointimuotojen yleistyminen vaatii älykkäältä infrastruktuurilta uudenlaista ajattelua, mutta energiantuotanto asettaa sähköverkolle uusia vaatimuksia. Sähkön varastointi polttopisteessä Tuulija aurinkovoiman keskeisiä heikkouksia ovat niiden ennalta-arvaamattomuusja se, että niiden tuottoa ei voi säätää: tuulta tai auringonpaistetta ei voi käynnistää napista painaen silloin kuin sähköä tarvitaan. Jos energiantuotantoa ei saada lähemmäs kaupunkeja, jotka ovat energiankulutuksen suurimpia keskittymiä, ainakin energian varastointiverkosto tulee saada lähemmäs kulutuskeskittymiä. Tuulisella tai aurinkoisella säällä tuotettua ylimääräistä sähköä voidaan varastoida akkuihin tai sitä voidaan hyödyntää vedyn valmistuksessa, jota puolestaan voidaan käyttää uudelleen sähkön tuotantoon silloin, kun muut energianmuodot eivät tuota sähköä riittävästi. Älykkäät ratkaisut lisäävät vapautta Älykkään infrastruktuurin tulisi tarjota ratkaisuja energiantuotannon haasteisiin sekä palvella uusia mahdollisuuksia. Kunnat ymmärrettävästi pohtivat sitä, miten energian tuotantoyksiköt ja energian varastointi voisivat parhaiten palvella alueen asukkaita. Hajauttamisen prosessi on edelleen voimistumassa ja paineet maankäytön tehostamiseksi kasvamassa. Nyt energian varastoinnin suurimmat mahdollisuudet ovat vedyssä ja akuissa. Laajat yhtenäiset luontoalueet pirstaloituvat, kun uudet voimalinjat halÄlykäs sähköverkko yhdistää järkevän sähkönkäytön ja varman sähkönjakelun. Elämme murroksen aikaa, jonka lopputuloksena on energiantuotannon siirtyminen maaseudulle. Hajautettu ja kestävä energiantuotanto, kuten tuulipuistot ja aurinkovoimalat, vaativat isoja pinta-aloja. Energiantuotanto muuttaa maalle Vastauksia tulevaisuuden energiaratkaisuihin voidaan hakea älykkäästä infrastruktuurista ja energialaitosten sijainnin optimoinnista
kute2_18-27.indd 20 20.3.2023 10.14. • Kirjoittaja toimii liiketoimintajohtajana FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kaupunkisuunnitteluosastolla. 20 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } ympäristötehokuutta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna älykkäällä infrastruktuurilla on kaiken muun lisäksi potentiaalia vaikuttaa kaupungistumiseen siten, että se tuo älykkäät ratkaisut luotettavasti myös kaupunkien ulkopuolelle. MDI:n tuottamassa maaseutualueiden tietotyötä käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että vaikka tietotyö on ollut aikaisemmin hyvinkin vahvasti sidottu työpaikkaan ja työpaikan sijaintiin, etätyön yleistyminen on luonut työntekijöille mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa vapaammin. Niin kuin monelle sijoittajille riskien hajautuminen on tärkeä osa strategiaa, hajautuminen tuo myös uudet mahdollisuudet alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Etätyö kuitenkin luo uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja laskee kynnystä muuttaa maaseudulle, vaikka sijainti olisikin etäinen suurempiin kaupunkeihin verrattuna. MDI:n mukaan etätyöskentely vähentää työntekijän asuinpaikan ja työpaikan välisen etäisyyden merkitystä, vaikkakaan se ei poista sitä kokonaan. Tutkimuksessa todetaan myös, että etätyöskentelyn yleistyminen toimii maaseutujen eduksi myös toisesta suunnasta tarkasteltuna. Etätöihin maaseudulle. Siihen tarvitaan kuitenkin uuden sukupolven infrastruktuuria ja viime kädessä älykkäitä ratkaisuja ja päätöksiä. K uv a: H el i So rj on en K uv a: H el i So rj on en Osa maaseudun pelloista saattaa päätyä muuhun käyttöön kuin ravinnon tuotantoon. Älykkäillä ratkaisuilla joustoja voidaan optimoida. Sähkön tuotantoja kulutusjoustot asettavat sähköverkoille uudenlaisia vaatimuksia, joita ennen ei ollut. Kaupungit ovat monessa tapauksessa haavoittuvia ulkopuolisille häiriötekijöille, kuten esimerkiksi ilmastomuutokseen tuomille riskeille. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat sekä asumisen että energiantuotannon hajautumista ja näin myös vahvistavat yhdyskunnan resilienssiä. Pandemian aikana myös vapaa-ajan asunnoilta tehty etätyö yleistyi huomattavasti. Älykäs infrastruktuuri ja verkosto luo mahdollisuuksia, mutta myös työpaikkoja. Etätyöskentely voi mahdollistaa työvoiman helpomman saannin alueelle ja aloille, joille on voinut olla haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Pandemian aikana valinnanvapaus on jo näkynyt muuttoliikkeessä, eikä tietotyöläisten houkuttelu maaseudulle nojaa enää pelkästään lähialueen työmarkkinoiden tietotyömahdollisuuksiin
21 Kuntatekniikka 2/2023 { Energia } Vapaaehtoisuuteen perustuva KETS kiinnostaa kaupunkeja Satoja säästötoimia K uv a: Jo ha nn es Te rv o Kuntien käyttämästä energiasta suurin osa menee lämmitykseen. kute2_18-27.indd 21 20.3.2023 10.14. Kuva Kauhavan kaukolämpölaitokselta
Pienistä, enintään 10 000 asukkaan kunnista KETSiin on liittynyt vain joka neljäs ja alle 5000 asukkaan kunnista joka viides. 22 2/2023 Kuntatekniikka Teksti: Vesa Peltola K ETS lähestyy nykyisen sopimuskauden (2017– 2025) loppusuoraa. Liittyneen kunnan pitää tehdä vuosittain vähintään yksi energiatehokkuustoimenpide ja raportoida siitä. Sopimuksista on Suomessa saatu eri toimialoilta hyviä kokemuksia jo edelliseltä sopimuskaudelta (2008–2016), jolloin energiansäästötavoite saavutettiin. Toimenpiteiden takaisimaksuaikojen mediaani oli 6,0 vuotta. Kolmasosa aktiivisia, kolmasosa uinuvia Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutusaktiivisuudessa on ollut suurta hajontaa. Yli 100 000 asukkaan kaupungeista kaikki ovat mukana sopimuksessa ja yli 50 000 asukkaan kaupungeistakin yli 95 prosenttia. { Energia } tai kaupungista on kysymys. Kattavuus reilusti yli tavoitteen Tuoreimmat seurantatiedot ovat vuodelta 2021, jonka lopulla KETS-kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 76 prosenttia (121 kuntaa). Energiakriisistä johtuva kustannusten nousu lisää energiatehokkuuden merkitystä myös kunnissa. Seurantatietojen perusteella KETS-kuntien ja -kuntayhtymien vuotuinen energiankäyttö on ollut vuosina 2017–2021 noin 7 terawattituntia (TWh), josta lämmitykseen on kulunut runsas puolet, sähköön kolmasosa ja liikenteeseen noin 10 prosenttia. Toimenpiteitä on kertynyt lähes 3 000, ja niiden investoinnit ovat yhteensä 57 M€. Asukasluvulla mitattuna KETS-kattavuus on nyt noin 79 prosenttia, mikä ylittää kirkkaasti virallisen 75 prosentin kattavuustavoitteen. Jo toisella kaudellaan oleva KETS on osa energiatehokkuuden sopimustoimintaa, jolla Suomessa tavoitellaan vapaaehtoiselta pohjalta EU:n voimassa olevan energiatehokkuusdirektiivin mukaisia energiansäästöjä. Hyvin kannattavia eli enintään kolmen vuoden takaisinmaksuaikoja oli 19 prosentissa toimenpiteistä, mutta myös yli 8 vuoden takaisinmaksuaikoja oli paljon (31 % toimenpiteistä). Onnistuneella KETS-toimeenpanolla kunta voi toisaalta pienentää omia toimintakulujaan, energiankulutustaan ja päästöjään hyödyntämällä vahvuuksiaan joustavasti ja tehokkaasti. Summa on vastannut noin 1,5 prosenttia osuutta kuntien ja kuntayhtymien toimintakuluista ennen sote-uudistusta. kute2_18-27.indd 22 20.3.2023 10.14. Vuosiraportoinnin perusteella KETS-kunnista 18 prosenttia oli saavuttanut energianAurinkoenergiaan investointi on yksi energiatehokkuustoimista, joita kunnat ovat toteuttaneet. Sopimuskaudella on saavutettu yli 300 gigawattitunnin vuotuiset säästöt. Suomen kaikkien kuntien ja kuntayhtymien energian loppukäytöstä ei ole koottua seurantatietoa, mutta asukasluku antaa viitteitä kunnan käyttämän energian määrästä. Energian hinta motivoi säästöihin Vuosien 2017–2021 KETS-energiansäästön toteutuma on toistaiseksi hyvin tavoitteessaan. KETSiin liittyminen poikkeaa vaativuudeltaan erilaisten ilmastoja energiaverkostojen jäsenyydestä. Tyypillisimmät toimenpiteet ovat koskeneet lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta. Säntillinen raportointi puolestaan luo faktisen pohjan osoittaa EU:n suuntaan vapaaehtoisen energiansäästömenettelyn toimivan myös kuntasektorilla. KETSiin liittyminen on sitä yleisempää mitä suuremmasta kunnasta Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) piirissä on asukasluvulla mitattuna neljä viidestä suomalaisesta. KETS-kattavuuden perusteella voinee päätellä suurimman osan peruskuntien energiankäytöstä olevan energiatehokkuussopimuksen piirissä. Sen jälkeen KETS-kuntien määrä on vielä kasvanut. Liittyneiden kuntien asettamasta vuotuisesta 526 gigawattitunnin (GWh) säästöstä on toteutunut jo 60 prosenttia. Helmikuussa 2023 mukana oli 126 kuntaa (41 % kunnista) ja 12 kuntayhtymää. Uusien kuntien joukossa on erityisesti Hinku-verkostoon kuuluvia kuntia. Lämmityksen, sähkön ja polttonesteiden vuosikustannukset ovat olleet 850 miljoonan euron paikkeilla
Vapaaehtoisuuden vaihtoehtona on lainsäädäntö tai muut pakkokeinot. 55-valmiuspakettiiin (Fit-for-55, FF55) sisältyvä energiatehokkuusdirektiivin (EED) tarkistus tuo merkittäviä tiukennuksia myös kuntien velvoitteisiin. trilogeissa. Ne säilyvät myös vaikuttavan ilmastoja energiatyön ytimenä olosuhteiltaan ja lähtötilanteiltaan erilaisissa kunnissa. EU tiukentamassa velvoitteita Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmastoja energiapakettia. Ryhdikäs KETS-toiminta on monin tavoin hyödyllistä, vaikka raportointi saattaa tuntua työläältä, ainakin ensimmäisellä kerralla. Kuntatekniikka 2/2023 23 Toimenpiteiden takaisimaksuaikojen mediaani oli 6,0 vuotta. KETS-kuntien aktiivisuus energia-asioissa näyttää heijastuvan myönteisesti myös muuhun energiansäästötyöhön: Astetta alemmas -kampanjaan osallistuvista kunnista 2/3 on mukana energiatehokkuussopimuksessa. KETS-kunnan passiivisuus nakertaa myös uskottavuutta vapaaehtoisuuden soveltuvuudesta kunta-alan energiatehokkuustyöhön. EED:n sisällöstä saavutettiin 10.3. Virallisen hyväksynnän jälkeen kansallinen toimeenpano on saatettava loppuun käytännössä vuoden 2024 aikana. Tukea on onneksi saatavilla Motivasta. Suomessa tärkein yksittäinen keino on energiatehokkuussopimukset. poliittinen sopu EU:n komission, europarlamentin ja EU:n neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa eli ns. Vapaaehtoisuuden säilyttäminen EED-toimeenpanossa on kunnille elintärkeä asia aikana, jolloin kuntien sääntelyn vähentäminen näyttää lisääntyvän EU:n suunnalta. Joustavuus, teknologianeutraalius ja kustannustehokkuus ovat KETSin johtoajatuksia. Työ käynnistynee piakkoin. kute2_18-27.indd 23 20.3.2023 10.14. Hyvät ja kattavat tulokset auttavat osaltaan säilyttämään energiatehokkuussopimukset osana EED:n kansallista toimeenpanoa myös vuoden 2025 jälkeen. KETS:iin liittyminen on vieläkin mahdollista, mutta 7,5 % säästötavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä vaatii aikamoista loppurutistusta. Siksi on tärkeää jatkaa määrätietoisesti KETS-työtä ja saada myös nukkuvat KETS-kunnat hereille. Meneillään olevaan ns. Sopimuksilla on arvioitu saavutettavan tavoitellusta kumulatiivisesta 153,1 TWh energiansäästöstä yli puolet (54 %). Vapaaehtoisuus tuo vaikuttavuutta Energiatehokkuussopimustoiminta jatkuu ainakin meneillään olevan kauden loppuun. Passiivisissa KETS-kunnissa – kuten energiatehokkuussopimukseen kuulumattomissa 183:ssa kunnassakin – on kuitenkin saatettu tehdä vaikuttavaa energiatehokkuustyötä ilman, että se on tiedossa laajemmalti. Loput sijoittuvat aktiivisuudessa välimaastoon. Sen sijaan joka viides KETS-kunta ei ollut raportoinut yhtään toimenpidettä ja noin kolmasosalla KETS-toiminta on ollut aika passiivista. • Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Kuntaliitossa. Heikosti toimivia energiatehokkuussopimuksia on myös lopetettu, kuten kävi tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen sopimuksille nykyiselle kaudelle siirryttäessä. Muiden kuuden toimenpiteen osuudet on arvioitu huomattavasti pienemmiksi (0,7–13 %). Voimassa olevassa EU:n vuoden 2030-paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 prosentin tehostamistavoite. Seurantatietojen puuttuessa KETS:in ulkopuolelle jäävän työn tuloksia ei valitettavasti voida hyödyntää osoittamaan vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän tuloksellisuutta Suomessa. Kuntien toteuttamia energiatehokkuustoimia Säästöjen kohdistuminen Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesijärjestelmä Jäähdytys Katu-/ulkovalaistus Muu valaistus ICTja toimistolaitteet Rakenteet Vesihuolto Jätehuolto Liikenne ja liikkuminen Aurinkosähkö Muu uusiutuva energia Muu Ei luokiteltu Energiansäästö GWh/a 34,1 52,9 2,3 2,3 25,9 22,3 2,7 11,1 12,1 1,3 0,1 6,8 14,1 74,3 9,1 Osuus kokonaissäästöistä % 13 % 19 % 1 % 1 % 9 % 8 % 1 % 4 % 4 % % % 2 % 5 % 27 % 3 % säästötavoitteensa jo vuoden 2021 loppuun mennessä, ja noin kolmasosa toimii ylipäätään aktiivisesti energian säästämiseksi. Muutoksia on kuitenkin tulossa
{ Energia } Inkooseen kaavaillaan vihreän vedyn ja vetyteräksen tuotantoa KEVYT KAASU – RASKAS TEOLLISUUS K uv a: Su om en Tu ul iv oi m ay hd is ty s Blastr näkee markkinaraon teräksessä, jonka valmistuksessa ei ole käytetty hiiltä, vaan tuulisähköllä tuotettua vetyä. Vetyterästä valkute2_18-27.indd 24 20.3.2023 10.14. kalle vedyn tuotantolaitos ja terästehdas, jossa terästä valmistetaan perinteisen prosessin sijasta vedyn avulla. Yhtiö on ilmoittanut tavoittelevansa tuotannon käynnistymistä Inkoossa jo vuoden 2026 lopulla. 24 2/2023 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola N orjalaisen Blastr-nimisen yrityksen hanke rakentaa Inkooseen vetyterästehdas on synnyttänyt Suomessa sekä innostusta että epäilyksiä. Tavoitteena on rakentaa Fortumin tontille aiemmin puretun hiilivomalan paiNorjalaisen Blastrin suunnitelma rakentaa Inkoon puretun hiilivoimalan paikalle vetyterästehdas on herättänyt sekä innostusta että epäuskoa. Tavanomaisessa prosessissa rautamalmista irrotetaan happi liittämällä se hiileen, mistä syntyy suuria hiilidioksidipäästöjä. Totta vai tarua
Sähkön riittävyyden ohella Suomen valttina nähtiin tehokas verkko sähkön siirämiseen. Päätöksen taustalla on myös Suomen energiajärjestelmän uskottavuus. Blastrin tuotannoksi on kaavailtu 2,5 tonnia eli suunnilleen prosentti kysynnästä. Kukaan ei kuitenkaan ole toistaiseksi päässyt alalla kaupalliseen, teolliseen tuotantoon asti. Norjassa olisi tarjolla paljon myös vihreän teräksen valmistuksen edellyttämää tuulija vesisähköä. Myös tehtaan sijoittaminen Inkooseen on herättänyt paljon keskustelua. Euroopassa terästä käytetään noin 200 miljoonaa tonnia vuodessa. Logistiikkaa ajatellen rautamalmi on tarkoitus prosessoida kaivospaikan lähellä Pohjois-Norjassa pelleteiksi, joiden rahtaaminen on tehokkaampaa. Moni onkin ihmetellyt, kuinka vain reilun vuoden ikäinen Blastr katsoo tässä onnistuvansa. Wittusenin mukaan prosessointi teräkseksi on järkevää tehdä Inkoossa, mistä lopputuote jatkaa matkaansa lähellä oleville Euroopan markkinoille. Esimerkiksi Ruotsissa SSAB ja Vattenfall yhdessä ovat tutkineet sen tuotantomahdollisuuksia. Sähkö on tarkoitus tuottaa pitkälti tuulivoimalla. Vihreä teräs myötätuulessa Blastrin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoo Inkoon valikoituneen sijoituspaikaksi siksi, että täällä yhdistyy moni toiminnalle tärkeä asia. Vety puolestaan on tuotettava irrottamalla se esimerkiksi vesimolekyyleistä sähkön avulla, mikä vie paljon energiaa. – Logistiikka edellyttää joka tapauksessa syvää ja jäätöntä satamaa, mistä lopputuote kuljetetaan eurooppalaisille asiakkaille. Vihreän vetyteräksen markkinat on tarkoitus löytää Euroopasta. mistettaessa happi liitetään vetyyn, jolloin päästönä syntyy vettä. kute2_18-27.indd 25 20.3.2023 10.14. Terästehtaan sähkönkulutus olisi siis seitsemisen prosenttia Suomen vuosikulutuksesta. Vetyteräs ei ole uusi keksintö. Wittusenin mukaan sähkönsiirron pullonkaulat Norjassa vaikeuttivat tehtaan sijoittamista sinne. Suomessakin on paljon terästä tarvitsevaa teollisuutta ja Wittusenin mukaan myös valmiutta maksaa ”ylimääräistä” kestävämmin valmistetusta teräksestä. Täällä ollaan ottamassa käyttöön ydinvoimaa, minkä lisäksi rakenteilla on paljon uutta tuulivoimaa. Blastrin mukaan Inkoon tehdas nielisi vedyn valmistukseen ja muihin toimintoihin tarvittavaa sähköä noin 6 terawattituntia vuodessa. Teräksen raaka-aineena käytetään pitkälti Norjassa ja Ruotsissa louhittavaa rautamalmia. 25 Kuntatekniikka 2/2023 Esimerkiksi vedyn tuotantoa ja varastointia ei tiettävästi ole toteutettu aiotussa mittakaavassa koskaan aiemmin. Koko Suomen yhteenlaskettu sähkön kulutus vuonna 2021 oli 86,8 terawattituntia
Hankkeeseen ei Kivistön mukaan ole vielä tässä vaiheessa varsinaisesti sijoitettu valtion rahaa. Sen emoyhtiö on norjalainen, vihreän teollisuuden moniottelija Vanir Green Industries -sijoitusyhtiö, jonka portfolioon kuuluvat yritykset ovat toteuttaneet esimerkiksi pilottiluonteisia hiilidioksidin talteenottoprojekteja ja ovat mukana tuulivoimahankkeissa. 26 2/2023 Kuntatekniikka { Energia } – Uskomme tuotteillemme löytyvän runsaasti kysyntää hiilineutraaliuteen pyrkivässä Euroopassa, Wittusen povaa. Kaasua vai jarrua suunnitelmille. – Blastr voi hakea yritystukia Suomesta kuten mikä tahansa muukin yritys ja hakemus käsitellään samalla tapaa kuin muidenkin hakemukset. Sähkönsiirtoa ajatellen Inkoo pystyi tarjoamaan erityisen kirsikan kakun päälle koska täältä on purettu äskettäin iso hiilivoimala, jonka paikalle terästehdasta kaavaillaan. Kuuden terawattitunnin tuottaminen vuodessa edellyttää Suomen oloissa noin 2 000 megawatin tuulivoimakapasiteettia. kute2_18-27.indd 26 20.3.2023 10.14. Siirtoyhteydet valmiina Blastr on projektikehitysyhtiö, jolla ei ole toistaiseksi lainkaan teollista toimintaa. – Paikalla jo olemassaoleva sähkön siirtoinfra nopeuttaa projektin toteuttamista, mikä on osaltaan vaikuttanut yhtiön päätökseen sijoittua juuri Inkooseen. Voimaloiden tuottamaa sähköä tarvitsee tosin moni muukin kuin Blastr. Vanir Greenin taustalla on Freyr Batteries -yrityksen perustaja. Niinpä siellä on valmiiksi rakennettuna sähköasema ja kaksi 400 kilovoltin johtoa, jotka pystyvät siirtämään sähköä yhteensä 4 000 megawatin teholla. Tulevaisuudessa näin voi kuitenkin käydä. Sähkölle muitakin ostajia Kohtuuhintaisen sähkön riittävyyskään ei ollut mikään itsestäänselvyys näin isossa hankkeessa. – Raskaita hiilipäästöjä synnyttävien tuotteiden verotus EU:n rajalla tulee todennäköisesti kiristymään. Myös hintaero EU:n ulkopuolelta tulevaan, halvemmalla valmistettuun teräkseen voi olla kapenemassa. Hankkeen toteutuminen olisi valtava muutos pienelle Inkoon kunnalle ja K uv a: Ti m o K uu kk an en Fortumin entisen hiilivoimalan tontti sopii vedyn ja teräksen tuotantolaitoksen rakennuspaikaksi, sillä siellä on jo valmiina järeä sähkön syöttölinja. Yksi näistä on ollut Fingrid, jonka kanssa on varmistettu sähkön ja siirtoverkon vastaamista haasteeseen. Fingridin mukaan valmisteilla on kuitenkin paljon uusia tuulivoimahankkeita. Vuoteen 2030 mennessä kapasiteetin ennustetaan nelinkertaistuvan noin 20 000 megawattiin. Business Finlandin Cleantech -osaston päällikkö Markku Kivistö kertoo Blastrin hanketta valmistellun jo parisen vuotta. Vuoden 2022 lopussa koko Suomen tuulivoimakapasiteetti oli reilut 5 600 megawattia. Hankkeeseen liittyy paljon isoja palikoita, joten valmistelussa on ollut mukana monenlaisia toimijoita. Yrityksellä on aiesopimus akkutehtaan rakentamisesta Vaasaan. Vieressä on myös syväsatama. Suomi näyttääkin nyt kiinnostavan Norjan vihreitä teollisuussijoittajia. Nämä sähkölinjat eivät liity tapaukseen
Vety on erittäin räjähdysherkkä kaasu, jonka varastointi edellyttää suuronnettomuusvaarallisten laitosten seveso-merkintää. VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. Fyysistä infraa ajatellen tehdas edellyttäisi Inkoon kunnanjohtaja Robert Nymanin mukaan ainakin satama-alueen ja laivaväylien kehittämistä sekä merkittäviä parannuksia kantatie 51:een ja sen risteysalueisiin. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 koko alueelle. Isossa kuvassa hanke voi antaa lähtölaukauksen itseään ruokkivalle kehitykselle, jolla olisi merkitystä Inkoon seudun ohella kansallisellakin tasolla. Vaikka Blastrin hanke on herättänyt innostusta, Nyman huomauttaa myös toisenlaisten mielipiteitten kunnioittamisesta. Lähistöllä on myös suuria Huoltovarmuuskeskuksen polttoainevarastoja. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. Eli asuntojen, koulutuksen ja palvelujen tarpeen vahvaan kasvuun. – Kunnalla itsellään ei ole alueella mitään maaomistuksia. Nyman kuitenkin korostaa myös maltin tärkeyttä. Tehtaan rakentaminen antaisi aihetta aikaistaa tätäkin 2030-luvulle kaavailtua päivitystä. – Mitään keskustelua ei ole vielä käyty siitä, haluavatko inkoolaiset alueelle ison teollisen keskittymän. Olennainen tehtävä on nyt hankkeen mahdollistavan kaavan laatimisen. Esimerkiksi vedyn tuotantoa ja varastointia ei tiettävästi ole toteutettu aiotussa mittakaavassa koskaan aiemmin. Projektin toteutuessa kunnan ja koko seudun pitäisi vastata myös seurausvaikutuksiin. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Nymanin esiin nostama varaus on aiheellinen. Suomikaan ei saisi olla paikka, minne maailman yritykset voivat perustaa vapaasti tehtaita ja kaivoksia vain nimellisten yva-selvitysten ja valituskierrrosten jälkeen. Inkoossa asiassa on pelattava erityisen varman päälle, koska teollisuusalueen vieressä olevassa satamassa kelluu jo nyt niinikään seveso-kaavamerkinnän edellyttänyt lng-varastoalus. LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. Kunnan tehtävä on palvella ensisijassa asukkaitaan, ei teollisuutta. Norjalainen Blatr on kiinnostunut Inkoosta myös siksi, että Norjan kansalaiset näkevät enemmän arvoa maisemallaan kuin teollisen toiminnan kasvattamisella. Rahoitus on vasta neuvotteluvaiheessa. Inkoon onneksi kunnan ei tarvitse tässä vaiheessa lyödä isolla panoksella vetoa hankkeen onnistumisesta. Mitä tuumitaan Inkoossa. Sen jälkeen pienen projektikehitysyhtiön pitäisi rekrytoida suuri määrä osaavaa väkeä ja kehittää samalla ennennäkemätöntä teollista toimintaa. kute2_18-27.indd 27 20.3.2023 10.14. Yleiskaavassa on jo nyt varaus pistoraiteen rakentamiselle Inkoon rautatieasemalta satamaan. – Tätä tehdään tiiviissä yhteistyössä Fortumin kanssa, joka omistaa tehtaan käyttöön kaavaillun maaalueen sekä sataman. • Inkoo pystyi tarjoamaan erityisen kirsikan kakun päälle
kute2_28-35.indd 28 20.3.2023 10.17. 28 2/2023 Kuntatekniikka Hulevesikosteikko puhdistaa vettä kaikkina vuodenaikoina RAKENNETUSTA KOSTEIKOSTA LUONTOKOHDE Porttikosteikko on sekä hajakuormitusta puhdistava rakenne että monimuotoinen luontokohde, joka muuttuu vuosien kuluessa ja vuodenaikojen vaihtuessa
Koska Nummelassa huolen aiheena oli sinilevien kasvua kiihdyttävän fosforiravinteen kulkeutuminen valuma-alueelta järveen, yhtenä parametrina tarkasteltiin sitä, kuinka paljon fosforia kosteikot pidättävät. Alkoi tapahtumaketju, jonka seurauksena Nummelassa sijaitsee yksi kansainvälisesti tutkituimmista taajamakosteikosta, Nummelan Portti. Hulevesien hallintakosteikot puhdistavat vettä ja rikastuttavat kaupunkiluontoa. Sen sijaan taajamien viheralueilla pintavesien ekosysteemejä voidaan tukea rakentamalla hulevesiä hyödyntäviä uusia maisemarakenteita luonnonmukaisin tekniikoin. läpäisemättömien pintojen vaikutuksista veden kiertoon. Yhdistyksen entinen puheenjohtaja Antti Uusitalo esitti 2000-luvun alussa toiveen myös hulevesien käsittelemiseksi, ennen kuin ne päätyvät järveen. Näin vedenlaadussa saatiin havainnoitua kaikki muutokset. Etenevän kulumisen vuoksi sen sulkeminen maanalaisiin putkiin oli vireillä. Vaikutukset laskettiin sekä absoluuttisina (kg) että suhteellisina (%) arvoina. Monimuotoisen puroekosysteemin perustamista voitiin näin jatkaa rakentamalla taajamamaisemaan vesiensuojelua tuottava purokeidasketju. Puron onneksi sen potentiaali osana hulevesien luomuhallintaa havaittiin. Vedenlaadun seurannassa mitataan valittuja parametrejä, kuten sameutta, lämpötilaa tai metaanipitoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin kosteikkojen vaikutusta veden laatuun, virtaamiin, alueen ekologiseen tilaan, biologiseen monimuotoisuuteen, hiilen sidontaan ja virkistyskäyttöarvoihin. Kaavoitetuille purovarren uusille puistoalueille rakennettiin hulevesikosteikot Portti, joka sijaitsee Enäjärven rannalla, ja Niittu, joka sijaitsee Portista ylävirtaan. Tilanpuutteen vuoksi puro kunnostettiin äärevöityneitä taajamavirtaamia kestäväksi avouomaksi kiviverhoiluin, pajukimppuistutuksin ja biohajoavin siemenmatoin. Ensin kunnostettiin puron vaurioitunein osa. Luonnonmukainen kunnostus maksoi viidesosan rumpuputken rakentamiseen verrattuna. Kesäisin, kun vettä liikkuu vähän, kosteikko pidätti suhteellisesti eli prosentteina ilmaistuna paljon fosforia. 10 vuotta mittauksia Kosteikkojen toimintaa tutkittiin mittaamalla niille tulevaa ja niiltä poistuvaa vedenlaatua useilla antureilla 10 minuutin välein. Rakennettujen kosteikkojen ympäristövaikutuksia seurattiin niiden perustamisesta alkaen. Vesiensuojelua päätettiin edistää kaavoittamalla Kilsoinojan molemmin puolin minimissään 30 metriä leveä suojavyöhyke. Tällä 200 metrin uomajaksolla 260 hehtaarin hulevedet purkautuvat rumpuputkesta puroon. Järven haasteisiin on kuulunut niin leväkukintoja kuin kalaja simpukkakuolemia. Näin toimittiin myös Nummelassa. Joka anturilta saatiin 144 mittausarvoa vuorokaudessa. Järven sisäistä, menneisyyden jätevesipäästöjen aiheuttamaa ravinnekuormaa on vähennetty hoitokalastuksin. Porttikosteikolla vedenlaatua seurattiin kymmenenä vuonna sen perustamisesta eli vuosina 2010– 2019. Taajamassa menetettyä luonnontilaista vesistöä ei yleensä voida ennallistaa sen aiempaan tilaan johtuen mm. Fosfori liikkui kohteessa hienoihin savipartikkeleihin sitoutuneena, jolloin kosteikon pidättämää määrää voitiin arvioida mittaamalla veden sameutta. Kilogrammoina kosteikot pidättivät eniten fosforia korkeiden virtaamien eli lumen sulannan ja syyssateiden aikana. Järven suojeluyhdistys on perustanut vuodesta 1993 alkaen järven valuma-alueelle kosteikkoja maatalouden pintavaluntavesien puhdistamiseksi, jotta uutta ravinnekuormaa ei kulkeutuisi. Kirjoittaja tutki kosteikkojen toimintaa post doc -työnään 10 vuoden ajan Vihdin Nummelassa. Jatkuvasti kerättyjen mittausarvojen avulla kosteikolle saapuvia ja kosteikolta poistuvia ainekuormia laskettiin pidempinä ajanjaksoina. Näistä laskettiin edelleen kosteikon vaikutus vedenlaatuun kuukausija vuositasolla. Absoluuttisesti eli kilogrammoina ilmaistuna kesäisin kosteikolle jäi vuositasosta vain vähän fosforia. Ojan uusi elämä Nummelan ajoittain runsaita hulevesiä tuo järveen savimailla kulkeva puro Kilsoinoja. Sen kehittyessä kosteikon puhdistusteho parani vuosi vuodelta. kute2_28-35.indd 29 20.3.2023 10.17. Savipartikkelit fosforeineen jäivät kosteikkojen matalaan, ilmaversoisen kasvillisuuden peittämään osaan ja tulvaniityille, joissa monivuotiset ruohovartiset kasvit estivät myös savipartikkelien uudelleen liikkeelle lähtöä. Fosforin jääminen kosteikoille vaihteli eri vuodenaikoina. Puhdistus tehokkainta syksyisin ja keväisin Kosteikkojen puhdistustehon havaittiin liittyvän kasvipeitteeseen. Se oli kunnoltaan voimakkaasti taantunut ja kadonnut jo kartoiltakin. { Viheralueet } 29 Kuntatekniikka 2/2023 Teksti ja kuvat: Outi Wahlroos V esiensuojelukosteikkojen toiminnan tutkimiseksi Vihdin Nummelaan perustettiin kaksi hulevesikosteikkoa, joiden suunnittelussa huomioitiin mahdollisuus mitata kosteikkojen tuottamia ekosysteemipalveluja. Tulokset yllättivät positiivisesti. Suhteellisesti mitattuna kosteikoille jäi tällöin pienempi prosenttiosuus saapuSinisorsan, tavin ja telkän ohella Portilla pesii liejukana, mikä osoittaa rakennetun elinympäristön kelpaavan vaativammillekin lajeille. Kosteikot Nummelan Enäjärveä suojaamaan Noin 14,000 asukkaan Vihdin Nummelan vedet laskevat matalaan Enäjärveen
Metsärinne luo puistolle kehyksen, jota eläimet hyödyntävät suojana ja pesimispaikkana. Kuolevat pajut tarjoavat veteen kaatuessaan alustan vettä puhdistaville mikrobeille ja leville. puiden ja pajukimppujen istutustalkoilla. Kevään ensimmäisiin merkkeihin kuuluu hauen nousu kosteikolle kutemaan lumien sulannan aikaan. Viidentenä vuonna perustamisen jälkeen Portti pidätti vuositasolla 18 prosenttia sille tulevasta fosforista. Hieman myöhemmin kasvillisuuden suojiin saapuvat sammakko ja manteri kudulle. Porttikosteikolla ruohovartisten kasvien määrä lähes kolminkertaistui edeltäneen kesantoniityn 56 lajista 147 lajiin viidessä vuodessa. 30 2/2023 Kuntatekniikka { Viheralueet } vista kuormista kuin kesällä. Ne puhdistivat ensimmäisenä yhteisenä vuonnaan 26 prosenttia fosforikuormasta. Putkipato muodosti myös esteen eläinten kulkureitille. Padon alapuolella uoma erodoitui putkesta purkautuvien voimakkaiden virtaamien vaikutuksesta. Tämä on paljon suhteellisen pieniltä ja nuorilta kosteikoilta. Niitun kalattomista tulva-altaista muodostui kuitenkin erinomainen kutualue sammakkoeläimille. kute2_28-35.indd 30 20.3.2023 10.17. Kohta näkyvät ensimmäiset lintupoikueet. Niitulla alueen korkotasojen ja perustettaessa käytössä olleen rajallisen kaivuubudjetin vuoksi kosteikkoon liittyy Porttia vähemmän tulvatilavuutta. Vesiselkärangattomien lajikirjo rikastui kolmessa vuodessa muistuttamaan luonnontilaista kosteikkoa. Porttikosteikon veden peittämä ala keskivirtaamilla on vain 0,1 prosenttia sen valuma-alueesta. Monimuotoisuus räjähti Nummelan kosteikkojen perustaminen lisäsi biologista monimuotoisuutta. Seuraava talvi oli leuto ja lumeton: Paikallisille annettiin tilaisuus osallistua kosteikkopuistojen perustamiseen mm. Allas korjattiin korvaamalla putkipato matalalla luonnonkivisellä pohjapadolla sekä loiventamalla reunaluiskia. Hajakuormituksen vesiensuojelukosteikkojen kooksi suositellaan 1–5 prosenttia valuma-alueesta. Muokattu allas kasvittui nopeasti kosteikoksi. Pensaikkoinen vaihettumisvyöhyke on laululintujen suosiossa ja tukee keväisin pölyttäjiä. Sinisorsan, tavin ja telkän ohella Portilla pesii liejukana, mikä osoittaa rakennetun elinympäristön kelpaavan vaativammillekin lajeille. Niitun rakennetulla 0,4 hehtaarin kalattomalla tulva-alueella kutevien sammakoiden määrä nousi viidessä vuodessa yli 500 naaraaseen. Kuudentena vuonna Porttiin liitettiin pinta-alaltaan kaksinkertainen Niittu. Syvä, jyrkkäreunainen ja kasviton allas oli perustettu puroon putkipadolla. Isompi on parempi Kosteikon puhdistustehoon vaikuttavat sen ominaispiirteiden lisäksi sen suhteellinen laajuus eli kosteikon ja valuma-alueen pinta-alojen suhde. Jos asiaa ajattelee ravinteita vastaanottavan järven kannalta, kosteikot auttoivat sitä parhaiten kasvukauden ulkopuolella. Luonnossa mikään ei ole tarkoituksetonta. Pajut uusiutuvat nopeasti, ja moni eläin saa niistä ravintoa. Talventörröttäjillä on arvoa myös vesiensuojelussa. Tämä heikensi vedenlaatua ja puron vakavuutta. Vähäinen laskeutunut kiintoaine lähti uudelleen liikkeelle tulvavirtaamilla: allas ei pidättänyt fosforia. Se alkoi pidättää fosforia eikä aiheuttanut enää haittoja. Tulvaniitty peittyy kesäisin kukkaloistoon. Yhdessä näiden suhteellinen laajuus on 0,3 prosenttia valuma-alueestaan. Kasvit tekevät työn Nummelassa selvitettiin myös erillisen laskeutusaltaan toimintaa. Rakennettu veden ja kuivan maan olosuhdemosaiikki tarjosi elinympäristöjä uusille lajeille. Pienilläkin kosteikoilla voidaan siis saavuttaa merkittävää veden puhdistuspalvelua, jota saadaan kasvatettua lisäämällä kosteikkoja valuma-alueelle. Villiintyneen näköistä kaupunkiluontoakaan ei tulisi siistiä, kun ruohot ovat asettuneet syksyllä lepotilaan tai pensaat kaartuneet veteen vanhuuttaan. Portilla laaja tulvaniitty parantaa veden puhdistustehoa korkeilla tulvilla. Kasvillisuus sekä kasvillisuuden pinnoilla mikrobien ja levien muodostama biofilmi tarjoavat vedenpuhdistuspalvelujaan ympäri vuoden
31 Kuntatekniikka 2/2023 Vedenlaadun jatkuvatoimisia mittauksia opetettiin myös vesiensuojelun tuleville vastuunkantajille. Lisääntymisympäristöjä sammakoille voitiin siis perustaa, mutta talvehtimisalueiden määrä ja/ tai laatu sääoloiltaan poikkeavana talvena rajoitti sammakoiden selviytymistä. Monimuotoisuus näkyy luonnon äänien, kesän kukkien, syksyn ruskavärien tai talven jääkukkien kirjossa. Porttikosteikolla seurattiin metaania ja hiilidioksidia vuoden ajan jatkuvatoimisesti kolmantena vuonna kosteikon perustamisesta. Tämän jälkeen määrä palasi nousuun. Vedessä metaanipitoisuudet nousivat hetkittäin tulvavirtaamien vapauttaessa pohjalta metaanikuplia. Paikalliset koulut hyödyntävät puistoja biologian opetuksessa. kute2_28-35.indd 31 20.3.2023 10.17. Kosteikon kehittyessä se on muuttunut todennäköisesti hiilidioksidinieluksi. Kosteikon syvyyksistä vapautuvan metaanin määrä vaihteli vuodenaikojen mukaan. Portin rehevät ruohot sitovat hiiltä biomassaansa neliömetrillä jopa kymmenkertaisesti viereisen puiston nurmikkoon verrattuna, puuvartiset kasvit monin verroin enemmän. Luontotyyppeinä niihin perustettiin mm. savipurojen ja tervaleppäluhtien elinympäristöjä, jotka ovat kansallisesti erittäin uhanalaisia. Hiilidioksidin suhteen Portti oli kolmen vuoden jälkeen vuositasolla neutraali, eli se sitoi yhtä paljon hiilidioksidia kuin vapautti. Arvokkaiden veden rajapinnan maisemien rakentaminen oli halvempaa kuin taantuneen savipuron sulkeminen hulevesirumpuun olisi ollut. Luontokohde-nimitys kunnia-asia Nummelassa taajamaan rakennettiin luonnonmukainen puistoketju. Kosteikot vaikuttavat metaanipahiksilta, mutta kokonaisuudessa kasvien pumpatessa pohjalle happea ne taitavatkin olla hyviksiä. Niitulle on tullut myös saukkoja, joille liikenne on riski. Portille jääneen orgaanisen aineksen arveltiin tuottaneen vähemmän metaania kuin se olisi Enäjärveen päätyessään tuottanut. Satunnaisotannalla suoritetun kyselytutkimuksen perusteella puistoissa arvostettiin niiden kykyä puhdistaa vettä, biologista monimuotoisuutta sekä virkistyskäyttöarvoja. Porttikosteikon tulvaniityn kukkaloisto tukee kesäisin pölyttäjähyönteisiä. Vuositasolla Portilta vapautui metaania ilmakehään noin kolmannes verrattuna luonnontilaiseen verrokkinevasuohon. Talvella kasvit tarjoavat siemeniä pikkulinnuille sekä puhdistavat vettä tulva-aikoina. Eniten metaania vapautui avovesialtaista. Keväällä säiden lämmetessä metaanin vapautuminen ilmakehään kasvoi, mutta laski pian uudelleen tasolle, jolla se pysyi suurimman osan vuotta. Mutta mitä paikalliset ajattelevat puistoista. Metaania maltillisesti Happiköyhässä märässä maastossa orgaanisen aineksen hajotessa voi vapautua ilmaston lämpenemistä edistävää metaania. kuudentena keväänä naaraita oli alle puolet edellisestä vuodesta
Vuorotyöläinen kertoi lenkkeilevänsä puistoissa aamuviideltä, jolloin äänet veden solinasta lintujen laulukonsertteihin ovat parhaimmillaan. Puistoon kuuluvat suojellut sekametsärinne ja rantaluhta ruohoja tervaleppäluhtineen. Kosteikkoa kiertää luontopolku luontotauluin ja lintutornilla. Suurimmat haasteet hulevesipuistoissa ovat eläinten turvallinen liikkuminen ja talvehtiminen sekä vieraslajien hallinta. Sinne on istutettu talkoilla puita ja pensaita. Koko työn pituudelta työtä ovat tukeneet Vihdin kunta, Uudenmaan ELY-keskus sekä Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry. NUMMELAN hulevesikosteikon seurannasta opittiin paljon. NUMMELAN Portti on Vihdin kunnan Uudenmaan ELYkeskuksen tuella YK:n biologisen monimuotoisuuden juhlavuoden 2010 kunniaksi perustama noin 7 hehtaarin hulevesikosteikkopuisto. Kansallisesti se on löytynyt virkistysaluelistoilta suositeltuna luontokohteena. Keskivirtaamilla vesi peittää n. 32 2/2023 Kuntatekniikka { Viheralueet } Portilla altaita, saaria ja tervaleppäluhta . 1,0 hehtaarin alueen Porttikosteikolta ylävirtaan. Rakentamalla luomuhulevesien hallintaa tuetaan biologista monimuotoisuutta ja voidaan perustaa arvokkaita luontotyyppejä. Kosteikolle tulee 550 ha valuma-alueen vedet. Niitulla luontopolkuja ja pulkkamäki . Osa asukkaista on vieraillut puistoissa viikoittain seuraten alueiden kehittymistä. Porttikosteikko edustaa Suomea YK:n ekosysteemipalvelujen ja biodiversiteetin (TEEB) esimerkkikohteena. 0,5 ha alueen. Sen vesialueet vaihtelevat rakennetusta leveästä savipurosta vesiensuojelukosteikkoon eri allasosineen ja saarineen sekä tulvaniittyyn tulva-altaineen. Noin 7 hehtaarin kokoisen Niitun budjetti oli 270 000 euroa. Kosteikolle istutettiin joitakin varjopuita ja pajukimppuja talkoilla. Sammakkoeläinten lisääntymisalueiden perustaminen on yksi Nummelan kosteikkopuistojen menestystarinoista. Luontopohjainen hulevesien hallinta ja -maisemarakentaminen ovat myös ilmastotekoja. Runsas kasvipeitteisyys on avainasemassa kosteikkojen ja tulvaniittyjen tarjoamassa vedenpuhdistuspalvelussa. Luontopohjaisia puistoja arvostetaan . Kosteikkoluontoleiriläiset istuttivat vesialueille ruohovartisia kasveja: lasten aloitteesta kosteikolla kukkii lumpeita. Kosteikkojen saloja selvittivät lukuisat tutkijat Helsingin yliopistolta, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä sekä TKK/Aallosta. Puistossa on polkuja, levähdyspaikkoja ja luontotauluja. Keskivirtaamilla vesi peittää n. Määrällisesti paras puhdistusteho mitattiin syyssateilla ja kevättulvilla. Ekologisten puistokäytävien kokonaisuuksista ja laadusta tulee huolehtia. Luomuhulevesien hallintaan oltiin valmiita käyttämään rahaa hulevesimaksuina enemmän kuin kunta käyttää hulevesien hallintaan vuodessa. Asukaskyselyssä luontopohjaiset puistot päihittivät nurmipuistot 100:1, ja luomuhulevesirakentamisesta oltiin valmiita maksamaan suurta hulevesimaksua. NUMMELAN Niittu on Vihdin kunnan vuosina 2012–2014 EU:n Life+ ympäristörahoituksen Keidas -projektissa rakentama hulevesikosteikkopuisto. Puiston perustamiskustannus oli 60 000 euroa. Mikä onkaan luonnonmukaisesti suunnitellun ja toteutetun kohteen parempi kiitos kuin tulla kutsutuksi luontokohteeksi! • Työtä rahoittivat Emil Aaltosen Säätiö, EU Life+, Ympäristöministeriö sekä Maaja vesitekniikan tuki ry. kute2_28-35.indd 32 20.3.2023 10.17. Kosteikossa on pieni vaimennusallas, laaja ilmaversoisen kasvillisuuden peittämä matala alue, pieni purkuallas, purkupatona luonnonkivinen pohjapato, kolme saarta sekä laaja tulvaniitty, jolla on tukittuja sarkaojia tulva-altaina ja pensaistoa. Mittauksista vastasivat Luode Consulting Oy (vesi) ja Suvilumi Oy (ilmakehä). Kosteikon kaivuumassat hyödynnettiin meluaitaan ja pulkkamäkiin. Erään vastaajan mielestä parasta on, kun puistot ovat joka vierailulla erilaisia, aina näkee jotain uutta
Järjestely on ainutlaatuinen maailmassa. Valtakunnan rajan yli kulkee Torniolla ja Haaparannalla yhteinen jäteveden puhdistuslaitos Rajatonta yhteistyötä Rajakaupungit Tornio ja Haaparanta ovat häivyttäneet rajan osin myös vesihuollossa. Victoriantori sijaitsee Torniossa Rajalla -kauppakeskuksen länsireunalla. 33 Kuntatekniikka 2/2023 Teksti ja kuvat: Tapio Mainio T ämä on synergiaa parhaimmillaan, sanoo kunnallisen vesiyhtiön Tornion Vesi Oy:n verkostopäällikkö Urpo Viinikka, 59, ja esittelee Ruotsin puolella Haaparannalla sijaitsevaa suurta, kahden kaupungin yhteistä jätevedenpuhdistamoa. kute2_28-35.indd 33 20.3.2023 10.17. – Tästä torin poikki kulkee valtakunnan raja, jonka voi ylittää aivan Tornion Vesi Oy:n verkostopäällikkö Urpo Viinikka esittelee Tornion ja Haaparannan yhteistä jätevedenpuhdistamoa, joka sijaitsee rajan takana Ruotsin puolella. { Vesihuolto } kolme paineviemärilinjaa, joita myöten torniolaisten jätevedet menevät puhdistettavaksi Ruotsin puolella sijaitsevaan BRAB:in (Bottenvikens Reningsverk Aktiebolak) jäteveden puhdistamoon. Tornion jätevedet puhdistetaan Haaparannalla, joka haluaisi myös käyttövetensä Suomesta
Rajalla verkostopäällikkö Urpo Viinikka. Hän on kävelyllä ystävänsä Esa Maununiemen kanssa. – Meiltä on ilmeisesti kulkeutunut puhdistamolle jotain sinne kuulumatonta, joka tulisi jäljestää, Viinikka kertoo Waaralle. Nyt olemme menossa ruokkimaan rajalle variksia, torniolainen Arja Aspegren kertoo. Myös asemien laiturialueita uusitaan. Jätevesiyhteistyö on esimerkki vuosi vuodelta tiivistyneestä kaupunkien välisestä yhteistyöstä, josta ei ole paluuta entiseen, sanoo Tornion kaupungin tekninen johtaja Markus Kannala. – Jätevesien puhdistaminen suuressa laitoksessa on kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin kaksi erillistä laitosta, Tornion veden toimitusjohtaja Juha Ylioinas perustelee ratkaisua. Haaparannassa kokonaiskulutus on jostain syystä lähes samaa luokkaa huomattavasti pienemmästä asukasmäärästä huolimatta. Rautatiesiltaa ollaan pian korjaamassa, sillä Väylävirasto käyttää miljoonia euroja Kemi–Tornio–Haaparanta-radan parantamiseen sähköistämällä ja vahvistamalla radan. Sen naapurina on matkailukeskus Cape East hotelleineen ja saunoineen. – Selvitämme muun muassa, onko pohjaveden johtaminen rajan yli Ruotsiin juridisesti mahdollista, Ylioinas kertoo. Vielä silloin Tornio ja Haaparanta olivat erillisiä kaupunkeja. kute2_28-35.indd 34 20.3.2023 10.17. Raja-aitoja tai vartioita ei ole missään. – Rautatiesiltaa pitkin kulkeva linja rakennettiin parikymmentä vuotta sitten korvaamaan aikanaan joen pohjaa myöten rakennettu linja, jonka kevättulva rikkoi 1990-luvulla, Viinikka kertoo. Meidän vesijohtoverkostomme kokonaispituus on jopa yli 800 kilometriä, mikä on tietääkseni samaa luokkaa esimerkiksi Tampereen kaupungin verkoston kanssa. Tornion kaupunki omistaa Haaparannalla sijaitsevasta kaupunkien yhteisestä jätevedenpuhdistamosta 65 prosenttia. Tornion ja Kemin kaupungit (20 526 asukasta) saavat jo juomavetensä pääasiassa Meri-Lapin Vesi Oy:n Tervolan pohjavedenottamoilta. Yhteistyötä oltiin vasta virittelemässä, vaikka muuten Tornionlaaksossa on eletty rinta rinnan satoja vuosia. Yhteinen puhdistamo Haaparannalla – Yksi Haaparantaan tulevista paineviemärilinjoista tulee suoraan pohjoisesta Kivirannalta, toinen tullin viereisen pumppaamon kautta ja kolmas rautatiesiltaa pitkin Tornionjoen yli, Viinikka sanoo. Veden loppupään eli jäteveden puhdistuksen hoitaa aiemmin mainittu Tornion ja Haaparannan kaupunkien yhteisyhtiö BRAB. Suurista siiloista ja selkeytysaltaista koostuva BRAB sijaitsee Tornionjoen länsiranalla Haaparannan kaupungin eteläreunalla. Tornion vedestä kysyntää Nyt Ruotsi on vastavuoroisesti tutkimassa mahdollisuutta pohjaveden hankkimiseksi Suomen puolelta Meri-Lapin Vedeltä, joka toimittaa pohjavettä jo Tornion ja Kemin kaupungeille. – Opiskelin 1980-luvulla Oulussa Ruotsin ja Suomen valtakunnanraja kulkee Rajalla-kauppakeskuksen pihan halki. Torniossa veden kulutus on noin 3 500 kuutiota vuorokaudessa. Tämä johtuu Tornion vesijohtoverkon ulottamisesta kaupungin syrjäisimpiinkin kyliin, Viinikka kertoo. Meri-Lapin Vesi Oy on Tornion, Kemin, Tervolan ja Keminmaan yhteisomistuksessa oleva yhtiö, joka toimittaa talousveden omistajilleen. Yhteen kasvaneet kaupungit Urpo Viinikka soittaa BRAB:n käyttöteknikko Piia Waaralle. – Tornion Vesi Oy on oikeastaan verkostoyhtiö, sillä me välitämme Meri-Lapin Vedeltä tulevan veden talouksille. – Omistus määräytyy käytön mukaan, sillä Torniossa (21 573 asukasta) on yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Haaparannalla (9 600 asukasta). – Haitallisia jätevesiviemäriin päätyviä aineita on muun muassa öljy, sillä se haittaa aktiivilietteen toimintaa puhdistusprosessissa, Viinikka kertoo. – Toivomme, että jätevesiputki voi toimenpiteistä huolimatta säilyä rautatiesillassa jatkossakin, verkostopäällikkö Viinikka sanoo. Käymme usein ostoksilla Haaparannalla. Myös suvut ovat avioituneet rajan molemmin puolin. Tornion ja Haaparannan yhteinen matkakeskus sijaitsee parinsadan metrin päässä Suomen rajasta Haaparannalla, mutta nyt rajan yli pääsee vain bussilla. 34 2/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Tornion kaupunki omistaa Haaparannalla sijaitsevasta kaupunkien yhteisestä jätevedenpuhdistamosta 65 prosenttia. vapaasti. Sen sijaan jätevesiputkiston kokonaispituus on selvästi lyhyempi, joskin se on laajentunut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Sen sijaan Haaparannalla juomavesi puhdistetaan tällä hetkellä Tornionjoen vedestä, jonka ajoittain heikosta laadusta kaupunkilaiset eivät pidä. Viinikalla on pitkä kokemus tekniseltä alalta, sillä hän aloitti Tornion kaupungin palveluksessa kesätyöntekijänä jo 40 vuotta sitten. Lisäksi rajan ylittävä Krannikatu on uusin esimerkki kaupunkien kasvamisesta yhteen, sillä se jatkuu Torniosta Haaparannan puolelle numerointeineen. Modernin ratayhteyden toivotaan herättävän uudelleen henkiin myös maiden välisen henkilöjunaliikenteen
Tärkeitä yhteistyön esimerkkejä ovat kaupunkien yhteinen matkakeskus, Tornionlaakson maakuntamuseo, Victoriantori, yhteinen kielikoulu sekä rajalla sijaitseva golf-kenttä. Oulu 20.4. • Palloa rajan yli teknikoksi, pääaineena yhdyskuntatekniikka. Opettajat ovat kaksikielisiä. Miten Trimnet-satelliittipaikannuspalvelussa eri virhelähteet on huomioitu. Turku 25.4. Opetus tapahtuu pääasiassa opiskelijan äidinkielisellä. Omia asentajia meillä on seitsemän. Mitä uutta on Trimblen GNSS-laitteissa, maastotietokoneissa ja ohjelmistoissa. Seinäjoki 21.4. Se sijaitsee Haaparannalla. Koulu noudattaa ruotsalaista koulujärjestelmää. 0207 510 600 info@geotrim.fi, www.geotrim.fi Lue lisää ja ilmoittaudu: https://geotrim.fi/trimble-express-2023/ Auringon aktiivisuus huipussaan 2024-2025. Tornionlaakson museo avattiin alun perin jo vuonna 1914. TORNI Haparanna on Tornion ja Haaparannan kaupunkien rajat ylittävän yhteistyön järjestö. kute2_28-35.indd 35 20.3.2023 10.17. Rajalla sijaitseva Victoriantori on kaupunkien yhteinen tori, joka nimettiin Ruotsin kruununprinsessan mukaan. Kenelle: mittauslaitteita käyttäville ja hankinnoista päättäville 18.4. Vantaa Urpo Viinikka näyttää työhuoneensa seinällä olevalta kartalta kaupunkien yhteisen jätevedenpuhdistamon sijaintipaikkaa, joka on Tornionjoen suulla. Se vihittiin käyttöön vuonna 2011. • Perintökuja 6, 01510 Vantaa Puh. – Vuodesta 2007 olen ollut täällä vesiyhtiössä, jonka henkilöstön kokonaisvahvuus on 12 työntekijää. Matkakeskus sijaitsee Ruotsin maaperällä mutta on yhteisessä käytössä. . Jyväskylä 26.4. Valmistuttuaan Viinikka toimi Tornion kaupungin palveluksessa teknisellä osastolla rakennuttamis-, työnjohtoja valvontatehtävissä. Kielikoulu on Tornion ja Haaparannan yhteinen peruskoulu, joka perustettiin vuonna 1989. Hämeenlinna 27.4. 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella Viinikka toimi usean eri urakointiyhtiön palveluksessa lähinnä Tornion kaupungin kunnallistekniikan rakentamista ja saneerausta koskevissa hankkeissa. Työtä on paljon, sillä laajan verkostomme lisäksi meillä on muun muassa pelkästään pumppaamoja yli 80 kpl, Viinikka kertoo. Miten maastomittaaja voi varautua. Kuopio 28.4. Se perustettiin vuonna 1987. Museoon tehtiin peruskorjaus vuosina 2011–2014, ja vuodesta 2014 museo on ollut Tornion ja Haaparannan yhteinen. Puolet oppilaista tulee Suomesta. Rajayhteistyön erikoisuus on yhteinen golf-kenttä, jossa golf-pallon voi lyödä valtakunnan rajan yli. Kesätöissä olin Tornion kaupungilla kunnallistekniikan rakentamisen eri tehtävissä. Se esittelee Tornionlaakson historiaa joen molemmin puolin. – Urakoimme Tornion sekä myös Haaparannan kaupungille muun muassa täällä rajalla erilaisia putkija rakennushankkeita, joita rahoitettiin EU-tuella, Viinikka kertoo. Rovaniemi 19.4
36 2/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Asuntoalueet saavat vetovoimaa palveluista Kaupungit kuntoon K uv a: Ti m o K uu kk an en kute2_36-39.indd 36 20.3.2023 10.16
Helppo yhtälö, mutta sen toteutus ei mene aina kuin Strömsössä. mutta niihin tukeutuen kunnat pyrkivät ohjaamaan uusien alueiden rakentamista haluamaansa suuntaan. Asukkaat karttavat sellaisia alueita, joissa kyllä on asuntoja mutta ei palveluita. Kaupunginvaltuusto vahvistaa KymppiR:ään kirjatut periaatteet ja alueet asemakaavojen pohjaksi kerran neljässä vuodessa. Voisiko tekoäly auttaa alueiden suunnittelussa. Muina vuosina ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. 37 Kuntatekniikka 2/2023 Teksti: Matti Valli A suntojen ja palveluiden yhtä jalkaa etenevä tuotanto alueellisessa uudisrakentamisessa on vaikeasti hallittava asia. K uv a: H an na -K ai sa H äm äl äi ne n kute2_36-39.indd 37 20.3.2023 10.16. Ohjelmien laatiminen on vapaaehtoista, mutta jos ne kuitenkin hyväksytään osana kunnan talousarviota tai muuten, syntyy poliittinen tahdonilmaus, jota on vaikea ohittaa. Jyväskylän kaupunginarkkitehti Leila Strömberg kertoo, että kaupungin maankäyttöä ja rakentamisen toteuttamista koskeva KymppiR-ohjelma laaditaan vuosittain seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kuntien omilla maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelmilla ei ole varsinaista juridista statusta, Asukkaat tarvitsevat palveluita ja palvelut asukkaita. Jyväskylä ja Oulu ovat hyviä esimerkkikaupunkeja ohjelmien toimivuudesta. Nyt kaupunginosaan on valmistumassa kuvan oikeassa reunassa oleva palvelukeskittymä Kivis. – KymppiR-ohjelmoinnista alue siirtyy asemakaavoituksen kaavoi–Maankäytön ja rakentamisen ohjelmoinnilla alueet valmistuvat suunnitellussa aikataulussa, Leila Strömberg sanoo. Vantaan Kivistössä palvelutuotanto etenee vuosikausia asuntorakentamisen perässä
Virkamiesten esitykset eivät mene aina läpi. KymppiR pitää homman hanskassa Jyväskylässä Strömbergin mukaan KymppiR on ollut kaupungille erinomainen työkalu asuntorakentamisen ja palveluiden yhteensovittamisen ohjelmointiin. Jos kaavoittaisimme laajemmin yksityisiä alueita, meidän olisi vaikeaa varmistaa, missä vaiheessa se on rakennettu niin valmiiksi, että kunnallisten palveluiden terve alueella aktualisoituu tai pysyy yllä, Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Kari Nykänen kertoo. – Uutta ohjelmaa tehdään koko ajan noin kerran kuukaudessa kokoontuvassa KymppiR:n valmistelutyöryhmässä. Asukkaat ja palvelut tarvitsevat toisiaan – Haaste syntyy siitä, jos yhdelle alueelle osoitetaan nopeasti paljon omakotitontteja. MATO hallitsee maankäytön Oulussa Oulussa maankäytön toteuttamisohjelman työnimi on MATO, johon on kirjattu, kuinka monta kerros-, rivitaloja omakotitaloa vuodessa toteutetaan. Samalla pitää kuitenkin varoa sitä, etteivät koulut jää tyhjilleen 15 vuoden päästä, Nykänen pohtii. Esimerkiksi Jääkärikankaalta, noin 80 omakotitontin alueelta, luovutetaan vuosittain kolmekymmentä tonttia. Alueelle tullaan ensin pienillä yksiköillä, mutta samalla huolehditaan siitä, että isommillekin yksiköille löytyy kaavavaraus. – Sitä ongelmaa ei ole ollut, että uusillakaan alueilla palvelurakentaminen laahaisi asuntorakentamisen perässä. Täydennysrakentamista tehdään paljon joukkoliikennereittien varrelle, mikä helpottaa palveluiden tuottamista uusille aluille. – Tällöin syntyy valtava paine etsiä nopeasti suuri määrä omakotitontteja jostakin muualta. Alueellisia kokonaisuuksia on voitu rakentaa hallitulla tavalla. Lähes poikkeuksetta ne ovat edenneet hyvin tasatahtia. Nykäsen mukaan suurimmat kauppaketjut ovat huolehtineet kiitettävästi uusien alueiden palvelutarjonnasta. Sen mukaan alueiden asemakaavoja laaditaan tietyssä järjestyksessä tietyllä prioriteetilla, Strömberg kuvaa. Paljon liikkuvia osia – Omakotirakentaminen kuuluu alueellisesti laajan Oulun vetovoimatekijöihin. Viideksi vuodeksi laadittua toteuttamisohjelmaa täsmennetään kahden vuoden välein. Toki nyt eräällä alueella on ilmennyt ennakoimaton tarve päiväkodin rakentamiseen. Yksityisiä tontteja ei lähtökohtaisesti sisällytetä tontinluovutusmäärin. Tällaisissa tilanteissa meillä on ollut vaikeuksia osoittaa tonttituotantoa siinä laajuudessa kuin sitä on suunniteltu. Tällöin esimerkiksi jonkin yksittäisen infrakohteen lykkääminen vaikkapa budjettipoliittisista säätösyistä saattaa viivästyttää koko hankkeen aikataulun mukaista toteuttamista, Nykänen sanoo. – Joskus on hyvinkin vaikea ennustaa, miten tietty uusi alue alkaa vetää asukkaita ja lapsiperheitä, ja huomataan että tarvitaankin nopeaa reagointia, Strömberg pohtii. Joillekin alueille joudummekin rakentamaan lisäkouluja, jos suunniteltu tontinluovutusmäärä tai -nopeus muuttuu. Tontteja kysytään enemmän kuin niitä on jaettavaksi. Valmiit kouluja päiväkotipalvelut lisäävät selvästi alueiden houkuttelevuutta. Kun ne saadaan kuntoon, esimerkiksi Hiukkavaara alkaa imeä valtavasti väkeä. 38 2/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } tusohjelmaan. Ohjelman mukainen tuotanto sijoittuu kaupungin omille maille. Etukäteen ei voida tietää, montako lasta kullekin tontille tulee. • – Päätöksenteon kannalta yleiskaavoissa kuvattujen palveluverkkojen toteuttaminen on haastava asia. Tontin luovutusten määrä kuten myös luovutusten nopeus ja painotus pohjautuvat poliittisiin päätöksiin. Päätöksentekovaiheessa tulevat muutokset voivat keikauttaa ajateltua toteuttamista toiseen suuntaan, Kari Nykänen sanoo. Samalla seurataan, miten nykyiset kaavat saavat lainvoiman ja lähtevät tonttimarkkinointiin, Strömberg toteaa. Maankäytön toteuttamisohjelma on rakennettu ennakoimaan sekä asuntojen että palveluiden kysyntää. Näin etenkin Oulussa, jossa on myös suurilapsisia perheitä. – Keskustan ulkopuolella, esimerkiksi Hiukkavaarassa, toteutetaan rakentamisvolyymeiltaan isoja alueita. Näin ideaalistisesti se ei kuitenkaan toimi. Kun ohjelma on hyväksytty, alue kaavoitettu ja kaavat saaneet lainvoiman sekä kadut ja perusinfra valmiina, alkaa tonttien luovutus pala palalta ja rakentaminen käynnistyy. kute2_36-39.indd 38 20.3.2023 10.16. Tontteja tarvitaan paljon. Kaupat menestyvät kasvavilla alueilla hyvin. – On epävarmaa, myykö maanomistaja tonttinsa tänään vai 20 vuoden päästä. Jotta alueiden tasapainoinen kehitys voidaan varmistaa, varsinkin kouluja päiväkotipalveluiden, mutta palveluverkon ylipäätään, on vastattava kysyntää, Nykänen sanoo
Kaupunginarkkitehti Leila Strömberg kertoo, että muutama vuosi sitten painotettiin vahvasti keskustan ja aluekeskustojen täydennysrakentamista. Rakentaminen jatkuu kuitenkin pikkuhiljaa, ja kauppakeskuksen tarvitsema ostovoima kehittyy, mutta kauppakeskuksessa yritystoimintaa harjoittavien liikkeiden kannalta ehkä liian hitaasti, Kettunen pohtii. Kettusen mukaan pikaraitiotie toisi alueelle lisäinvestointeja ja asukkaita sekä linkittäisi sen kiinteäksi osaksi Espoon raideverkostoa. Asuntoja sinne rakennettiin valtion ja kuntien tuella hyvinkin paljon. Kympissä on joka vuosi oma teema, jolla halutaan nostaa tietty asia keskusteluun – on esimerkiksi selvitetty opiskelijoiden valmistumisen jälkeisiä asumistoiveita ja opiskelija-asumisen kehittämistä. Halutaan, että alueelle investoidaan ja hyvät veronmaksajat alkavat kerryttää kunnan kassaa. Kaavoitus ja asuntorakentaminen ja siihen liittyvä rakennusmaan myynti on kunnille aivan keskeinen tulonlähde. Sen tuottaman tiedon avulla voidaan ennakoida niin uusien kuin vanhojenkin kaupunkialueiden tulevaisuutta, väestömäärien ja asuntojen arvon kehitystä sekä palvelurakentamisen tarvetta. Espoon Suurpelto, Vantaan Kivistö ja Helsingin Kalastama ovat Kettusen mukaan olleet hyviä esimerkkejä kaupunkikehityksen systemaattisesta valuvirheestä. Julkisen liikenteen palvelut ovat yksi merkittävä alueen arvon kehitykseen vaikuttava asia. Nopeasti kuitenkin huomattiin, että kovan rahan rakentaminen ei tahdo lähteä liikkeelle, eivätkä kaupallisten palveluiden tuottajat myöskään innostuneet alueen kehitysnäkymistä. . Ongelmana uusilla asuinalueilla on tyypillisesti, että vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto käynnistyy vasta kun alueella on asukkaita tyydyttävä palvelurakenne. Monelle kunnalle tämä on yksi suurimmista tulonlähteistä, Kettunen toteaa. 39 Kuntatekniikka 2/2023 . Kaupungit kilpailevat hyvistä veronmaksajista. – Työkalun pointti on tietojen kerääminen yhteen palveluun ja sen näkyväksi tekeminen. – Espoon Suurpellon rakentaminen aloitettiin tammikuussa vuonna 2007. – Kunta saa merkittävän korvauksen siitä, että se kaavoittaa omaa raakamaataan myytäväksi ja joku rakennusliike maksaa miljoonia, että pääsee rakentamaan asuntoja. • Kaupunkisuunnittelua tekoälyn avulla Teemoilla tasapainoa – Tekoälypohjaisilla työkalulla voidaan aikaisempaa paremmin tarkastella kaavasuunnitelmien kaupunkitaloudellista toimivuutta, Jukka Kettunen sanoo. Näin poistuu se ongelma, että kaavasuunnitelmien kaupunkitaloudellinen tarkastelu jää helposti liian vähälle huomiolle. Analysoimme, millainen vaikutus ja merkittävyys suunnitelmilla on kullekin alueelle. Tämä oli nähtävissä jo alueen aikaisessa suunnitteluvaiheessa, Kettunen määrittelee. kute2_36-39.indd 39 20.3.2023 10.16. Luomamme työkalun avulla investointien ajoituksen vaikutus alueen arvonkehitykseen tulee näkyväksi, Kettunen toteaa. – Teemoina ovat olleet myös ikääntyvien asuminen sekä asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka, miten esimerkiksi asuinalueiden sosiaalista eheyttä voitaisiin parantaa, tarvitaanko jollekin alueelle pientaloja tasapainottamaan alueen kerrostalotai vuokra-asuntovaltaisuutta, Strömberg toteaa. Nyttemmin Suurpeltoon on tullut liikekeskus, josta löytyvät kaikki perustarvikkeet. Alueen rakentuminen ja ostovoiman kehittyminen on ollut ehkä hitaampaa kuin mitä on alun perin ajateltu. A-Insinöörit Oy:n kaupunkikehitysjohtaja Jukka Kettunen sanoo, että yhtiön kehittämään, tekoälyä hyödyntävään Cityfier-työkaluun kootaan pohja-aineistoksi tietoja kaupunkien kaavasuunnitelmista ja tietokanoista. Usein tiedot löytyvät erilaisista kryptisistä PDF-tiedostoista tai asiakirjojen ja päätösliitteiden seasta. Käsittelyyn otettiin tietoisesti yksityisten tahojen keskusta-aluetta koskevia kaavamuutoshakemuksia. AVOIN data ja sen analysointi tekoälyn avulla on nousemassa yhdeksi kaupunkisuunnittelun työkaluksi. – Päinvastainen esimerkki löytyy Helsingin Kalasatamasta, jonne massiivinen kauppakeskus rakennettiin ennen kuin alueen asunnot olivat valmiita. – Siksi on tärkeää, että asuntoja ja palveluja suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti oikeassa suhteessa. Epätasapaino aiheuttaa kieroa kasvua Millaisia ongelmia sitten voi syntyä, jos kaavasuunnitelmista unohdetaan kaupunkitaloudellinen tarkastelu. Oman asunnon omistajat tuovat tutkitusti alueelle verotuloja ja paikallisille palveluille ostovoimaa suhteessa enemmän kuin kaupunkien tukemien vuokra-asuntojen asukkaat. Analyyseissa huomioidaan nykytilanne, kuten olemassa oleva kaupunkija palvelurakenne, nykyinen kiinteistökanta ja kaavavaranto sekä tulevaisuuden kaupunkirakenteen muutokset, Kettunen kuvaa. Ohjelma ennustaa alueen kehitystä. JYVÄSKYLÄN KymppiR-ohjelmassa voidaan tehdä erilaisia painotuksia. • ekoälyä hyödyntävä Cityfier-suunnitteluohjelma kokoaa yhteen paikkaan kaikki kaupunginosaa koskevat tiedot. Isoja odotuksia on Suurpellon läpi kulkevalle Matinkylä–Leppävaara-pikaraitiotielle, joka on nyt suunnitteluvaiheessa. – Kaupunkitalouden näkökulmasta alueen suurin ongelma on ollut, että vaikka alue sijaitsee keskellä Espoota, kaikki merkittävät raideinvestoinnit ovat kiertäneet sen kaukaa. Tekoäly luo myös kaupunginosakohtaisia mallinnuksia, jotka ennustavat alueellisen asukasja työpaikkamäärien kehittymistä sekä alueella sijaitsevien kiinteistöjen arvonmuutosta eri ajanjaksoina
Akustiikkakin on miellyttävä, puu tuntuu vaimentavan ylimääräisiä hälyääniä. Muuntojoustavat huoneet sopivat hyvin varhaiskasvatuksen tarpeisiin, Hannila kertoo. Kunta haluaa tarjota terveelliset ja turvalliset tilat kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille. – Näyttää puulta, vähän vaalealta. – No totta puu on hyvä, kun ei ole liian kova, metalli on liian kovaa. Hyvä siks, kun se on kestävää. Tuossa tuusulalaisten lasten näkeTuusula rohkaisee kuntia rakentamaan puusta Wau, onko tuo puuta. myksiä heidän uudesta, kesällä 2022 valmistuneesta ja Suomen suurimmasta massiivipuisesta päiväkodistaan. Se puu suojaa meitä. Vaalea puu luo levollisen ja harmonisen tunnelman, liukuoviin ikuistetetut Martta Wendelinin teokset tuovat mukanaan myös tuulahduksen satujen maailmasta. Martta Wendelin on kymmenryhmäinen päiväkoti, jossa on päivähoitopaikkoja noin 200 lapselle. Rakennus on pinta-alaltaan 2890 neliötä. kute2_40-43.indd 40 20.3.2023 10.15. Myös Päiväkoti Martta Wendelinin johtaja Anu Hannila on lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Tarkkaan harkittujen tilaratkaisujen ansiosta lapset voivat toimia heille tärkeissä omissa pienryhmissä, mutta iso päiväkotiyksikkö tekee myös sijaisjärjestelyjen toteuttamisesta helppoa. Kaksikerroksisessa Päiväkoti Martta Wendelinin ulkovuorauksessa on käytetty säätä kestävää lehtikuusipaneelia. – Se suojaa talvelta, ettei täällä olisi kylmä. – Tilat ovat terveellisiä ja turvallisia. 40 2/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Tuusulan kunta/Timo Närhi P uu näyttää suoralta ja se on ulkopäin maalattu. Samalla on huolehdittu ympäristöystävällisyydestä – ja on syntynyt wau-arkkitehtuuria. Tuusula valittiin viime vuoden puurakentamisen edelläkävijäksi
kute2_40-43.indd 41 20.3.2023 10.15. Hannila on aloittanut vastikään päiväkodin johtajana ja muuttanut paikkakunnalle Oulusta. Rakentaminen tapahtuu sääsuojan alla, jotta riski rakenteiden kostumiseen työmaa-aikana on mahdollisimman pieni. 41 Kuntatekniikka 2/2023 rakennuksessa on myös esimerkiksi liikuntasali, ateljee, ruokahuone ja toimistotiloja. Kolmikerroksinen hirsikoulurakennus ja kulttuuritalo Monio toimii lukion, musiikkiopiston, kuvataidekoulun ja kansalaisopiston tiloina. Päiväkoti on saanut Joutsenmerkin, joka kertoo siitä, että kiinteistö on ympäristöystävällinen sen koko elinkaaren ajan. Kuntaan on nousemassa esimerkiksi hirsiseinäinen, pitkälti puurakenteinen Monio, joka valmistuttuaan toimii sekä lukiona että kulttuuritalona. – Teimme aiheesta ison selvityksen. Perustelujen mukaan kunta on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Edellytämme että kuntaa rakennetaan Puurakennus on tunnelmaltaan leppoisa ja akustiikaltaan miellyttävä. Puurakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on olennaisesti pienempi kuin muiden rakennusten. Monitoimirakennus Monio rikkoo rajoja Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet vuoden 2022 Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen Tuusulalle. Hyvin pian puu alkoi tuntua ykkösvaihtoehdolta. Siellä on myös yhteisiä kokoontumis-, esiintymisja liikuntatiloja. Ikkelä korostaa, että ykkösprioriteettina oli taata nuorille ja vähän vanhemmillekin tuusulalaisille turvallinen oppimis-, harrastusja työskentely-ympäristö. Päädyimme sen perusteella siihen, että vanhaa ei nyt kannata yrittää korjata, vaan rakennetaan tilalle uusia terveellisiä ja turvallisia tiloja. Monio lämpiää hiilineutraalilla kaukolämmöllä, ja rakennuksessa käytetään vihreää sähköä. Lapset ja henkilökunta viihtyvät siellä hyvin. Kunnassa oli paljon kiinteistöjä, joissa oli havaittu sisäilmaongelmia. – Tuusula kasvaa voimakkaasti, ja tulevaisuudessa kaavoitettavaksi tulee vielä uusia alueita. Perinteiset luokkahuoneet ovat esimerkiksi korvautuneet muunneltavilla tiloilla. Monio on Tuusulan historian suurin rakennushanke. Päiväkoti Martta Wendelin onkin saamassa seuraa. Kunnan arvoihin sopii erittäin hyvin myös puurakentamisen ympäristöystävällisyys. Puu pysyy pinnalla Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä kertoo, että panostukset puurakentamiseen liittyvät kunnan suureen palveluverkkouudistukseen. – Ensimmäinen vaikutelmani rakennuksen nähdessäni oli, että wau, Tuusulassa todella panostetaan lapsiin ja varhaiskasvatukseen, hän summaa. Käytettävät materiaalit ovat pääosin uusiutuvia. Se on Suomen ensimmäinen kolmikerroksinen hirsikoulurakennus ja ilmeisesti peräti maailman suurin hirsirunkoinen rakennus. Monio tarjoaa uudenaikaiset puitteet oppimiselle ja harrastamiselle
Ketterä kunta saa paljon aikaan kestävästi, myös ympäristöja ilmastoasiat huomioiden. Tuusulalaiset ovat selvästi ylpeitä kuntansa uusista puurakennuksista, Simpanen iloitsee. Kiipesimme vähän kuin takaperin puuhun, Simpanen kuvailee. kute2_40-43.indd 42 20.3.2023 10.15. CLT-massiivipuu on tästä yksi esimerkki. Ikkelä uskoo, että puurakentamisesta on tulossa iso trendi. Moniosta Tuusula järjesti arkkitehtuurikilpailun. Ei pienintäkään valitusta Päiväkodin lapset ovat taas pihalla. – Kunnat ovat itse merkittäviä rakennuttajia. Tämä avaa liiketoimintamahdollisuuksia myös alan yrityksille. Kun kunta panostaa hiilineutraaliustavoitteisiin vaikkapa puurakentamisen muodossa, se toimii esimerkkinä muille. Hän iloitsee, että Tuusula on pystynyt lyhyessä ajassa nostamaan puurakentamisen näin merkittävälle tasolle. Moniostakin on syntymässä poikkeuksellisen hieno kohde. Pienempi, mutta tarpeeksi ketterä kunta voi saada nopeasti aikaiseksi isojakin muutoksia. Pintarakenne on hirttä. Simpanen myöntää, että tuusulalaiset eivät toimineet aivan niin kuin he nyt opettavat. Käynnistimme Martta Wendelin -projektin omien suunnitelmiemme pohjalta ja jaoimme urakan osiin, jotka kilpailutimme. Käytännössä alan toimijoille voi vaikkapa kertoa, että ’tarvitsisimme tämän kokoisen puurakenteisen päiväkodin – miten te sen toteuttaisitte’. Käytännössä eri valmistajilla voi olla vaikkapa eri pituisia hirsiä. – Olemme olleet edelläkävijöitä, joten olemme joutuneet avaamaan polkua ja etsimään sitä optimaalisinta tapaa toimia. Takaperin puuhun Päiväkoti Martta Wendelinin rakennuttajana toimi Tuusulan tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen. Ja kun puurakentamisesta tulee tuttua, prosessit kunnissa helpottuvat ja nopeutuvat, mikä auttaa myös yksityistä puolta puurakentamisen edistämisessä. Puu on kotimainen, uusiutuva materiaali, joka sitoo rakennuksessa hiiltä koko sen elinkaaren ajan. Simpasellakin on vinkkejä muille kunnille: – Kun puurakennusta tilataan, kannattaa tutustua jo etukäteen tarjolla oleviin mahdollisuuksiin ja teknisiin ratkaisuihin. Hän mainitsee, että tutustumalla kunnolla tarjolla oleviin ratkaisuihin vältytään esimerkiksi siltä, että tilataan jotain, mitä on erittäin vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa. Kuntien ja kaupunkien puurakentaminen tukee kansallisten ja alueellisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Puutaloteollisuus on pystynyt innovoimaan ja kehittämään paljon uusia hyviä ratkaisuja. Tärkeintä on yhteinen tahtotila. • Rakennuksen hybridirunko on tehty puusta, betonista ja teräksestä. Hän rohkaisee myös muita kuntia sen pariin. Sen rakentaminen tehdään nyt kokonaisurakkana. Puurakentamisessa tuotteistamisessa ei olla vielä yhtä pitkällä kuin betonirakentamisessa. – Kannattaa perehtyä aiheeseen ja jutella alan toimijoiden kanssa. Prosessi oli tuollaisena varsin raskas, ongelmia oli matkan varrella esimerkiksi tiedonkulussa. 42 2/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } . Myös Mikko Simpanen on Päiväkoti Martta Wendeliniin erittäin tyytyväinen. Koskinen muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli puurakentamisen ja hiilineutraalien ratkaisujen edistäjinä. Tällä hetkellä hän on vastaavassa roolissa Moniossa. – Tuusula on hyvä esimerkki siitä, että puurakentamisen edistämiseksi kunnalta ei aina vaadita valtavaa koneistoa ja laajaa väestöpohjaa. – Päiväkoti Martta Wendelinistä ja Moniosta olen saanut vain ja ainoastaan positiivista palautetta. Hän kertoo, että tavallisesti tilapäällikkö kuulee lähinnä valitusta siitä, että ’joku paikka repsottaa tai jotain pitäisi korjata’. SINI KOSKINEN toimii asiantuntijana ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmassa . Monio valmistuu kesällä 2023. – Ensimmäinen vaikutelmani rakennuksen nähdessäni oli, että wau. Käynnissä on lumileikkejä, osa keinuu, ja onpa joku kiipeämässä jopa pihan puuhun – ihan oikeaoppisesti
KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. Tärkeimpänä kevätkokouksen asialistalla on yhdistyksen toiminnantarkastuksen mahdollinen hyväksyminen vuodelta 2022. Vesihuoltomaailma on muuttunut valtavasti yhdistyksen alkuajoista, sillä alkuperäiset säännöt on hyväksytty yhdistyksen perustaminen yhteydessä 6.11.1975. Risteilyllä kuulemme muoviputkimaailman uusista tuulista, keskustelemme tiedolla johtamisen keinoista sekä siitä, mikä on tai tulisi olla mestarin työnkuva nyt ja tulevaisuudessa. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Lisäksi tarkennetaan jäsenyyden määrityksiä. Syksyllä tapaamme Turun Kakolassa, ilmoittautumiset toivon mukaan alkavat vielä ennen juhannusta. Toimintamme pyörii pitkälti yhdistyksen hallituksen voimin. Nämä ovat tärkeitä asioita käsitellä. Monet meistä ovat vaikutusvaltaisia ja kuultuja asiantuntijoita. kute2_40-43.indd 43 20.3.2023 10.15. Yhdistyksemme tulevaisuus on sen jäsenistössä. Haluamme kuulla niistä teidän kokemuksianne ja mielipiteitänne sekä muodostaa niistä yhteisen näkemyksen. Muun muassa koulutus-, työja julkaisuvaliokunnat ovat jo vuosia olleet vain hallituksen jäsenten vastuulla. Osallistumalla yhdistyksen toimintaan pääsette aktiivisesti edistämään yhteistä asiaamme. 43 Kuntatekniikka 2/2023 Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Koulutusristeilyn keskustelut alustavat myös meidän syksyn koulutusja neuvottelupäivien ohjelmamme laadintaa. Edellisestä koulutusristeilystämme on jo kolme vuotta – korona sotki pahasti kaiken, mutta täysin tuomittava Venäjän hyökkäyssota ei kuitenkaan risteilyymme vaikuta. Te, yhdistyksemme jäsenet, katatte koko maan vesihuoltosektorin. Varauksenne ovat kuitenkin aina siirtyneet eteenpäin. Mutta varatkaa jo nyt kalentereistanne 4.-6.10.2023, silloin kannattaa olla Turussa! Haluan myös peräänkuuluttaa teidän aktiivisuuttanne yhdistyksemme toiminnassa. Meillä on oikeasti mahdollista vaikuttaa asioihin niin, että työmme ja asemamme muodostuu sellaiseksi kuin me itse haluamme. 050 466 9120 { KPM } LUKIESSASI tätä artikkelia olemme jo irrottelemassa koulutusristeilymme laivaa Helsingin satamasta ja suuntaamassa Tukholmaan. Kiitän teitä kaikkia kärsivällisyydestä, kun olemme edelliset kaksi vuotta yrittäneet järjestää koulutusristeilyä mutta joutuneet ne aina lopulta perumaan. Hallituksemme on myös valmistellut yhdistyksen sääntöuudistusta, ja tästä on tarkoitus tiedottaa enemmän sekä aloittaa prosessi uudistettujen sääntöjen saattamisesta voimaan. Opitte tuntemaan kollegoita muista laitoksista sekä yrityksistä ja sitä kautta helpottamaan omaa arkityötänne. Voitte kuvitella, miten paljon ylimääräistä työtä tämä on meille aiheuttanut, sillä muun muassa jotkut teistä ilmoittautuneista ovat vaihtaneet työpaikkaa. Tulkaa rohkeasti mukaan aktiiviseen toimintaan! • Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén, puheenjohtaja Vihdoinkin koulutusristeily! Yhdistyksen hallitus kävi vuonna 2018 tutustumassa Saint-Gobainin valurautaputkitehtaaseen Ranskassa. Koulutusristeily aloitetaan jo satamassa yhdistyksen sääntömääräisellä kevätkokouksella. Sääntöuudistuksella halutaan lähinnä päivittää säännöt nykypäivään eli muun muassa mahdollistaa laajeneva digitaalinen yhdistystoiminta, johon jo korona-aika meidän luontevasti siirsi
Osakokonaisuuksiin kootaan paraikaa työryhmiä, ja lisäksi muodostetaan hankkeen ohjausryhmä. Lisäksi useat kunnat ovat lupautuneet avustamaan hanketta. Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksen osalta olemme tänä vuonna tekemässä vielä fyysisiä koulutuksia, joista seuraava on 29.3. Parannamme siis osaltamme infra-alan tuottavuutta huomattavasti. Jos tunnet tai tiedät jonkun, joka tuntee vetoa kehittää kaupunkisuunnittelua valtakunnallisesti, vinkkaathan toimistolle tai edellä mainituille henkilöille! Saavutusja stipendiehdotuksia vielä otetaan vastaan 14.4. Nöyrä kiitos kaikille jo etukäteen! Hanke koostuu kolmesta osakokonaisuudesta: 1) Yhtenäisen kuntien kaivutöiden hyväksyntäprosessin määritys sekä kaivutyöurakoitsijoiden omavalvontamenettelyn määritys ja käyttöönotto. Mutta voittajat pääsevät estradille esitelmöimään tänä vuonna hankkeitaan kaikille päiville osallistujille, eli kannattaa lähettää ehdotuksia! Ehdotusten voittajat valitaan edelleen Maailman kuntatekniikan Saavutus -palkintojen ehdokkaiksi. Toki suosittelemme täältä toimiston päästä yhteismajoituksia. Tänä vuonna meillä on myös puolisoille oma Alvar Aalto -painotteinen ohjelma, johon näyttää olevan melko hyvin tulossa parempia puoliskoja. Suomesta on menossa paikalle noin kymmenen henkeä. Juurisyynä lienee ollut se, että muutama suuri näytteilleasettaja on varannut lukuisia määriä ylimääräisiä huoneita, jotka vapautuvat maaliskuun aikana. Sinne on menossa kymmeniä muiden maiden kollegoita, joten voidaan puhua kuntateknikoiden globaalista kokoontumisajoista. Älykkyyden kautta saamme alalle tuottavuutta ja pystymme huomioimaan ympäristöä paremmin. Ne jaetaan syksyllä 2024 Hollannissa pidettävässä IFME-konferenssissa. Traficom tunnisti hankkeen valtakunnallisen tärkeyden ja myönsi meille 80 000 euroa tukirahoitusta tälle vuodelle. Eli jos teillä ei ole vielä huoneita, seuratkaa huonetarjontaa aktiivisesti. 44 2/2023 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } JYVÄSKYLÄN Kuntatekniikan-päivämme 10.–12.5. ja syksylle on tulossa sitten lisää. Koska konferenssi on jo lähellä ja koordinoidulle opintomatkalle ei löytynyt ilmoittautuneita, suosittelemme kaikkia käymään tutustumassa konferenssiin omin päin. Ne saavat käytännössä aina näkyvyyttä Kuntatekniikka-lehteen tehtävän artikkelin kautta. Konferenssin teemana on yhdistetty älykkyys, ja yhtenä suurista sponsoreista on Google. Saavutuksissa on kaksi kategoriaa: rakennussekä kehityshankkeet. Rohkeasti mukaan vain! Näyttää että hotelleja ja lentoja on vielä saatavilla edullisesti! Kesäkuussa tarjolla olisi erityiKuntatekniikan päivät lähestyvät hurjaa vauhtia kute2_44-51.indd 44 20.3.2023 10.12. SKTY tulee tekemään konferenssiin laajan opintomatkan. Jatkossa pyrimme tehostamaan omaisuudenhallinnan systematisointia. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän. Tiedossa on siis maailmanlaajuista näkyvyyttä! Tuon konferenssin teemaksi on muotoutunut tulevaisuuden vihreät kaupungit. Käytännössä meillä on nyt loppuvuoden rutistus edessä, mutta uskomme että saamme kehitettyä kaikkia osakokonaisuuksia siten, että valtakunnallinen kuntatekniikka systematisoituu. kolkuttelevat lähes jo ovella. Raatimme ottaa huomioon kaikki ehdotukset. Onko Kuntatekniikan päivistä tulossa uusi, puolison kanssa laatuaikaa salliva tapahtuma meille työikäisille… Kaupunkisuunnittelu-klubiin kaivataan lisävahvistuksia PITKÄÄN klubissa aktiivisesti toimineet Eevaliisa Härö ja Jere Klami ovat ilmoittaneet halukkuudesta siirtyä urillaan seuraaviin haasteisiin. Traficom myönsi tukirahoitusta katutöiden kehityshankkeeseen YHDISTYS yhdisti viisaat päänsä ja ehdotti Traficomille katutöiden hallinnan valtakunnallista kehittämistä. Näyttelyyn on tulossa ennätysmäärä näytteilleasettajia, ja Kuntatekniikan päivillekin odotetaan yli 300 osallistujaa. 2) Käynnistää valtakunnallinen katutyöt-verkkokurssi, joka on tarkoitettu yleisesti katutöitä ja niiden liikennejärjestelyitä suunnittelevien ja toteuttavien henkilöiden pätevöittämiseen. Opintomatkoille vielä tilaa MAKSUTON IFME-konferenssi (interchange-uk.com) järjestetään 18.–19.4.2023 Birminghamissa. Kun yöpymispaikassa tuhisee enemmän väkeä, aina parempi kaikille. Hotellihuoneiden saatavuudessa on ollut haasteita. Suurelta osin nämä koulutukset siirtyvät ensi vuoden alusta verkkoon ja ovat valtakunnallisia. asti! KUNTATEKNIIKAN saavutusehdotuksia saa lähettää huhtikuun puoliväliin asti. 3) Päivittää Tilapäiset liikennejärjestelyt -opas vastaamaan uuden tieliikennelain määrittelyitä sekä huomioimaan erilaisten tienkäyttäjien tarpeet paremmin
Opintomatkan ajankohta on 24.8.–2.9. Matka on tiukka viikon rypistys, jonka jokaisena arkipäivänä meillä on tuutin täydeltä paikallista vierihoitoa omaisuudenhallinnan käytänteisiin. Olenkin pyrkinyt etenemään käytännön toteutuksesta kohti laajempaa kokonaisuutta aloittaen työurani maarakennustyömaalla ja edeten suunnittelun ja rakennuttamisen kautta strategisempiin ja hallinnollisimpiin tehtäviin, jotta saisin itselleni mahdollisimman laajan käsityksen kokonaisuudesta. Esimerkiksi luontopohjaisilla ratkaisuilla hulevesien hallinnassa voidaan saavuttaa aitoja win-win tilanteita. Vastuulleni kuuluu myös asemakaavattoman alueen poikkeamislupaja suunnittelutarveharkinta. Kaupungin uudistumisen pitäisi toteutua aikaisempaa parempana kaupunkina sekä ympäristön laadun että yhdyskuntarakenteen ylläpidon kustannusten osalta. Jos teillä on toiveita, niin hihkaiskaa toiminnanjohtajalle! Tiedämme, että Keski-Euroopassa järjestetään myös muutamat erityisen kiinnostavat megamessut! • Pia Hastio Uusia jäseniä hallituksessa Pia Hastio, arkkitehti Yleiskaavapäällikkö, Tampere VASTAAN Tampereen ajantasaisen yleiskaavan laatimisesta ja ylläpitämisestä hyväksyttyjen strategisten tavoitteiden pohjalta. Kaikkien opintomatkojen osalta ilmoittautumisohjeet ja lisätiedot saa toimistolta tai toiminnanjohtajalta! Ensi vuoden opintomatkoja kootaan myös tällä hetkellä yhdessä Pohjoismaisten ja globaalien kollegoiden kanssa. Kaupungin tehtävänä on systemaattisen kaupunkirakenteen seurantatiedon tuottaminen ja kaupungin kasvun ja kehittämisen pitkäjänteinen ohjelmointi. 45 Kuntatekniikka 2/2023 sesti syvälle omaisuudenhallinnan saloihin pureutuva opintomatka Australiaan. Ajankohta olisi 9.–18.6. Marraskuun lopussa meillä on suunnitelmissa järjestää opintomatka Norjan yhdistyksen järjestämälle Pohjoismaisille Talvikatupäiville . Toisaalta monen alueen kehittäminen liittyy liikennejärjestelmän ratkaisuihin, mistä johtuen julkinen panos alueiden kehittämiseen on edelleen suuri. Jos kunnat ovat kiinnostuneita, miten määrärahat saataisiin riittämään paremmin ja asukkaille tarjottavia palvelutasoja parannettua, niin eipä kunnille taida olla tarjolla kannattavampaa investointia kuin tämä osaamisen syventämiseen keskittyvä opintomatka. • Eelis Rankka, ympäristöja yhdyskuntatekniikan insinööri Yhdyskuntajohtaja, Ii URALLANI olen saanut nähdä alaa hyvin monelta kantilta niin rakennusliikkeissä, insinööritoimistoissa kuin kuntasektorillakin. Nykyisessä työssäni toimin idearikkaassa ja ilmastoviisaassa Iin kute2_44-51.indd 45 20.3.2023 10.12. Olevan kaupunkitilan kehittäjäosapuolia on paljon, eikä kaupungin rakentaminen uudistuvilla alueilla tapahdu enää vain kaupungin vetovastuulla, vaan eri alojen toimijoiden ja rakentajien käynnistäminä, kaupunkia uudistavina hankkeina. Päivämäärät vielä tarkentuvat, mutta konferenssi pidetään Altassa Pohjois-Norjassa ja kielenä paikallinen. Kaupungin kasvu ja yleiskaavatyö kohdistuu Tampereella suurelta osin jo kertaalleen kaavoitettuun ja rakennettuun kaupunkiin. Yhteistyön merkitys korostuu aikaisempaa enemmän, ja siksi on tärkeää määritellä eri osapuolille yhteisen kaupunkitilan kehittämistä koskevat pelisäännöt. Elokuun lopussa järjestämme opintomatkan Amerikan kuntatekniikan päiville ja pysähdymme ennen konferenssia Houstonissa ja konferenssin jälkeen Tijuanassa Meksikossa. Samalla siis tulee harjoiteltua lähes toista pakollista virkakieltä. Yleiskaavatyössä huomioidaan maankäytön, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämistarpeet, fyysisen palveluverkon kokonaisuus sekä maankäytön kehittämisedellytysten varmistaminen erilaisten arvolähtökohtien ja yhdyskuntatalouden näkökulmasta
Näen kuntatekniikan yhtenä yhteiskunnan tärkeimmistä tukipilareista ja kuntalaisten kannalta ehdottomasti merkittävimpänä palveluna. Kuntatekniikan palvelut ovat ennen kaikkea ihmistä varten, ja kaikessa kehittämisessä haluankin tuoda palveluajattelua vahvemmin esille. Lähes yhtä kauan olen ollut mukana SKTY:n Kuntamaanmittariklubin johtokunnan toiminnassa. Myös älykkäiden 3D-kaupunkimallien kehittäminen ja sen myötä avautuvat hyödyntämismahdollisuudet kuntien teknisissä prosesseissa voivat tulevaisuudessa tuoda hyötyjä kuntien rakennetun ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa haluan yhteistyön kautta edistää näitä itselleni tärkeitä asioita – palveluajattelua ja hyvinvointia. • kute2_44-51.indd 46 20.3.2023 10.12. • Riikka Pirinen, maanmittaustekniikan DI Kiinteistöinsinööri, Mittausja geopalvelut, Vantaa VASTAAN työssäni Vantaan asemakaava-alueiden kiinteistörekisterin ylläpidon järjestämisestä, tonttijaoista ja maanmittaustoimituksista. Pyydämme toimittamaan vapaamuotoiset ehdotukset vuoden kehityshankkeeksi ja rakennushankkeeksi, sekä opinnäytetyöstipendin saajiksi 14.4.2023 mennessä osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi. Haluan omalla työlläni ja yhteistyössä muiden kanssa rakentaa viihtyisämpää, turvallisempaa ja toimivampaa ympäristöä ihmisten ja yritysten tarpeita varten. Saavutukset ja opinnäytetyö saavat aiempaa suuremman näkyvyyden, sillä Kuntatekniikan päivien seminaari päättyy näihin kolmeen esitelmään, joita kaikki tulevat seuraamaan. Poikkeuksellisen laajaan vastuualueeseeni kuuluu ateriaja puhtaus-, kiinteistöja rakennuttamispalvelut, rakennusvalvonta ja viranomaispalvelut, infraja ympäristöpalvelut sekä kunnan vesilaitos. Vantaalla on ollut viime vuosina käynnissä iso järjestelmäuudistus maankäytön toimialalla, jonka myötä olen kiinnostunut tiedolla johtamisen mahdollisuuksista kuntainfran suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseissa. Yhdyskuntapalvelut ovat keskeisessä roolissa kuntastrategian vahvan ja kestävän kasvun saavuttamisen kannalta. Lisäksi voittajat saavat mainetta ja kunniaa, sillä opinnäytetyön stipendiaatti (2 000 euron stipendi) sekä Kuntatekniikan Saavutusten voittajat pääsevät automaattisesti ehdolle Maailman kuntatekniikan liiton (IFME) maailmanlaajuiseen Kuntatekniikan Saavutus palkintoon. Vantaan kaupungilla olen viihtynyt jo reilut kymmenen vuotta. Viestiä saa jakaa edelleen omassa verkostossa! Ehdotukset Kuntatekniikan Saavutus -palkintojen ja opinnäytetyöstipendin saajiksi 14.4.2023 mennessä kunnassa yhdyskuntajohtajana. 46 2/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Eelis Rankka Riikka Pirinen KUNTATEKNIIKAN päivillä Jyväskylässä toukokuussa palkitaan aiempien vuosien tapaan Kuntatekniikan Saavutukset (kehityshanke ja rakennushanke) ja Vuoden opinnäytetyö. Uskon vahvasti, että mikäli me kuntatekniikan ammattilaiset teemme työmme hyvin ja yhteistyötä vaalien emmekä unohda, kenelle ja miksi palveluita järjestetään, voimme vaikuttaa valtavasti ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen tänään ja huomenna
På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY 47 Kuntatekniikka 2/2023 SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. • Trevlig vår! Johanna Nyberg kute2_44-51.indd 47 20.3.2023 10.12. Dessutom går vinnarna vidare till den internationella tävlingen om årets kommunaltekniska förtjänst. I år har vi också program för makar med Alvar Aalto tema. 3) Uppdatera föreningens publikation för tillfälliga trafikarrangemang. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 2) Utarbeta en nätkurs för att förbättra kunskaperna för planering av gatuarbete. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. 050 438 3539 pirjo.siren@sipoo.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Det finns två kategorier: byggnadsprojekt och utvecklingsprojekt. Det verkar vara så, att en del av arrangörerna har bokat en stor andel av hotellrummen för säkerhetskull, men en del av dessa bokningar kommer högst antagligen att avbokas i mitten av mars. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Markku Vento Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. Stipendier och årets kommunaltekniska förtjänst Du hinner ännu skicka in stipendieansökningar eller förslag till årets kommunaltekniska förtjänst. Den samhällstekniska utställningen kommer att vara rekordstor i år. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. Vänligen kontakta vår personal om du känner någon som brinner för att utveckla stadsplanering och att fungera aktivt inom detta nätverk. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy Valuraudantie 11-13, 00700 Helsinki puh. Priserna i den internationella tävlingen delas ut på den internationella föreningen IFME:s konferens i Holland 2024. Dessutom så har många kommuner lovat stöda projektet. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kehitysjohtaja, Sipoon kunta PL 7, Martinkyläntie 94, 04130 Sipoo puh. Ett stort tack till alla redan nu! Projektet består av tre delar: 1) Standardisering av processen för godkännandet av gatuarbete. Så håll utkik efter lediga hotellrum ifall du ännu inte har ett hotellrum. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Vinnarna får dessutom äran att berätta om sina projekt under de kommunaltekniska dagarna. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi De Kommunaltekniska dagarna i Jyväskylä 10.–12.5 närmar sig med stormsteg. Det lönar sig alltså att skicka in bidrag! Traficom gav stöd för att utveckla gatuarbeten Föreningen har fått stöd av Traficom för att utveckla anvisningarna för gatuarbete. Nya medlemmar till stadsplaneringsklubben Vår förening har länge haft en aktiv stadsplaneringsklubb, men nu har klubbens aktiva ledare Eevaliisa Härö och Jere Kalmi bestämt sig för att ge uppgiften till någon annan. Vi har fått höra att det har varit stora problem med hotellkapaciteten. Vår jury beaktar alla förslag och alla får synlighet på något vis under dagarna eller i tidningen. Vi har redan fått in några anmälningar till detta program. Vi förväntar oss ca 300 deltagare även i år till de Kommunaltekniska dagarna och vi har redan fått in många anmälningar
menetelmät, materiaalit, työkalut ja toimintamallit • Määrittää kaivamattomissa asennuksissa käytettävien materiaalien yhteensopivuuksien vaatimukset • Luoda toimintamallit sekä työtavat, jotka tukevat laadukkaan lopputuloksen saavuttamista • Kaivamattomien asennusten toimintamallien ja -tapojen sekä laadun ja laadunvarmistuksen kehittäminen Koulutusjaoksen tehtävänä on jakaa järjestettävissä tilaisuuksissa informaatiota kaivamattomista menetelmistä ja muista ajankohtaisista infrastruktuurien verkostoihin liittyvistä asioista. Yhdistyksen jäsenistöä selvästi yhdistäviksi teemoiksi ovat nouseet halu kehittää alaa sekä erityisesti laatunäkökulmat. Kuntotutkimuskoulutusjaoksen tämän vuoden tavoite on luoda yhteistyössä yhdistyksen Kiinteistöjaoksen, Suomen LVI-liiton ja Suomen ympäristöopiston kanssa kattava koulutusohjelma suurten ja pienten putkistojen tutkijoille sekä luoda järjestelmä rekisterille, johon koulutuksen käyneet henkilöt kirjataan. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt FiSTT:n alkanut vuosi on ollut idearikas. Mukana smartinfran kehittämisessä FiSTT:n Kuntotutkimusjaoston luotsaamassa Verkostotietojen digitaalinen tiedonsiirto hankkeessa tavoitteena on kehittää verkostojen hallinnassa käytettävien ohjelmistojen välistä tiedonsiirtoa avointa rajapintaa hyödyntävään digitaaliseen, kute2_44-51.indd 48 20.3.2023 10.12. Urakoitsijoiden, tilaajien, valvojien sekä alan viranomaisten osallistuttaminen alan kehitystyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Hallitus keskittyy alkuvuonna strategian päivittämiseen, ja jaostoiminnoissa on useita kiinnostavia ja kunnianhimoisia hankkeita alkamassa ja menossa. Jaostotoiminnan helmiä Laatuja materiaalijaoston puheenjohUpeita, alaa kehittäviä hankkeita ja vuosikonferenssi tajan vaihtuu, Pekka Kaikkosen johdolla laadukasta työtä tehneen jaoston jatkosta vastaa Kimmo Hell ja sihteerinä toimii Hanna YliTolppa. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Muita jaoksen kautta edistettäviä kehitysja tarkastelukohteita ovat muun muassa • Selvittää kotimainen ohjeistus • Määrittää lopputuotteen vaatimukset • Alan kehityksen seuraaminen, mm. Kuntotutkimusjaoksen toiminta on edennyt suunnitelmien mukaisesti kohti osaavampaa, älykkäämpää ja laadukkaampaa vesihuoltoverkostojen kunnonhallintaa. Jaosto on laatinut ohjeistuksen pitkäsujutuksesta, ja seuraavana työn alla on sukkasujutus. Seuraavan oppaan aihetta ja asiasisältöä mietitään maaliskuun lopun jaoksen kokouksessa. Olennaisena osana toimintaa on tiedonjako ja hyväksi havaittujen toimintamallien kehitys yhdessä jäsenyritysten kanssa. Kiinteistöjaos jatkaa toimintansa kehittämistä. Sen tavoitteena on vahvistaa pienten putkien sukitusja pinnoitusalan liiketoimintaa ja osaamista sekä edistää alan hyviä käytäntöjä. Päätavoite on rakenteita rikkomattomien saneerausmenetelmien suunnittelun, valvonnan ja urakoinnin laadunvarmistus sekä alan esittäytyminen luotettavana, kustannustehokkaana, ympäristöystävällisenä teknologiana putkiverkosto-omaisuuden hallinnassa. FiSTT:in edustaja osallistuu kutsuttuna Viemärisaneeraajien Rakentamisen sertifikaattien ohjausryhmän toimintaan. 48 2/2023 Kuntatekniikka { FiST T } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Kuluvana vuonna Kansallinen konferenssi pidetään lokakuussa! Konferenssista lisää tietoa seuraavassa lehdessä. Kiinteistöjaoksessa käydään läpi muiden Pohjoismaiden oppaiden sisältöjä ja pohditaan, tarvitseeko niistä tehdä tiivistelmä suomeksi. Toimintaa ohjaa Eurofins. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Keskeisin kuluvan vuoden Laatuja materiaalijaoston toiminnan tavoitteista on ohjeiden työstäminen kaivamattomista menetelmistä InfraRYL:n tyyliin ja siihen sopivaksi. Jaosto oli mukana juuri valmistuneessa Lahti Aquan luotsaamassa Vesihuoltoverkostojen elinkaari, kestävä operatiivinen kunnonhallinta -hankkeessa, jonka puitteissa laadittu opas julkaistaan Vesilaitosyhdistyksen opasjulkaisuna keväällä 2023. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla
Nykyisiä teknisiä mahdollisuuksia hyödyntämällä alalla yleinen manuaalinen tiedonsiirtotapa on mahdollista korvata tehokkaammalla, organisaatioissa läpinäkyvyyttä ja tiedonjakamista edistävällä sekä tietoturvallisemmalla tekniikalla ja toimintamallilla. Tämä mahdollistaa myös resurssien paremman suuntaamisen varsinaisiin verkostojen toimintavarmuutta edistäviin tehtäviin. • Verkostotietojen digitaalinen tiedonsiirto tiivistetysti. kuva): Tarvittavien verkostotietojen sekä työn rajauksen määritys ja lähettäminen rajapintaan verkostojen operoijan verkostotiedot kokoavasta järjestelmästä, kuten verkkotietojärjestelmästä Tarvittavien verkoston lähtötietojen sekä työn rajauksen vastaanottaminen erilaisissa verkostotietoja maastossa kerääviin ja tallentaviin ohjelmistoihin yhdessä lähtöaineiston kanssa kyseisten ohjelmistojen rajapinnoista Verkostotutkimusten kuten kartoitusten, tilanseurannan ja kuntotutkimusten tekemisen kautta saatujen tulosten siirtäminen ohjelmistoista niiden rajapintaan Tuotettujen tietojen vastaanottaminen verkostojen operoijan verkostotiedot kokoavan verkkotietojärjestelmän rajapintaan ja edelleen sijaintija ominaisuustietojen käsittelyyn ja hyväksyntään sekä tilaja kuntotietojen siirtymiseen verkostokohteille. 49 Kuntatekniikka 2/2023 automatisoituun toimintamalliin. Jos aiheet ovat organisaatiosi toimintaan kuuluvia tai kiinnostavat muuten vain, niin FiSTT toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi! kute2_44-51.indd 49 20.3.2023 10.12. Lopuksi kuvataan yhteenvedon omaisesti prosessi, jota seuraamalla verkosto-operoijien on mahdollista siirtyä nykyisestä manuaalisesta ja sirpaleisesta tietojen siirrosta rajapintaa hyödyntävään tiedonsiirtoon. Tällöin vallitseva käytäntö, jossa tiedot siirtyvät liitetiedostoina henkilöstön sähköposteihin tai tikulla organisaatiosta toiseen, poistuu. Hankkeessa laadittavassa ja Vesilaitosyhdistyksen monistesarjassa julkaistavassa oppaassa kuvataan tiiviisti nykytilanne sekä ohjelmointirajapintaan liittyvät perusteet. Tietotyyppeinä erotellaan verkosto-omaisuuden sijaintija ominaisuustiedot sekä erilaisista tilan mittauksista ja kuntotutkimuksista saatavat verkostojen toiminnallista ja rakenteellista tilaa kuvaavat tiedot omiksi tyypeiksi. Tämän jälkeen kuvataan ohjelmistorajapinnan hyödyntäminen tietojen siirtämiseen erilaisten sovellusten välillä. Keskeinen osa oppaasta avaa ja käsittelee digitaalista toimintamallia, joka muodostuu seuraavista päävaiheista (ks
kute2_44-51.indd 51 20.3.2023 10.12. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuntalehti kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon taustoista ja keskeisistä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Päätöksenteko digi hankinnat turvallisuus
0400 121 907, Sebastian Bussman puh 044 986 0635 Laura Puronaho p. PALVELUITAMME • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45, 28130 Pori | Toimimme koko maassa Juha-Matti Vainio p. 0500 611 412, Taito Tähtinen 0400 350 929 kute2_52.indd 52 20.3.2023 10.11