Katko ja Jarmo J. 2/2024 { Kolumni } Esimerkillinen Rovaniemi Elinvoimaa biokaasusta Uusiomateriaalit rakenteissa VESIHUOLLON TILA Tapio S. kute2_1.indd 1 25.3.2024 12.22. Hukka: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia
... ........................ 6 Energiaviraston tarkastusmalli epäonnistui………... 16 Vesihuolto hyötyy yhteistyöstä………... 32 Eläkeläiset paikkaavat kunta-alan työvoimapulaa………................................. ........ 34 Vesihuollon kipupisteitä korjausvelka ja turvallisuus………... 37 Tapahtumakalenteri………... .................................. 45 Suomen kuntatekniikan yhdistys……... .. ........................ Pohjois-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia vetoja pitovoiman parantamisesta ja eläkeläisten palkkaamisesta. ..... huhtikuuta 2/2024 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 28 Vähähiilinen esirakentaminen vähentää päästöjä………... 42 { Vesihuolto } { Kiertotalous } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } {Viheralueet } { Energia } { Liikenneväylät } { Yhdyskunta } K uv a: Ta pi o M ai ni o Kunta-alan työntekijät vähenevät jatkuvasti. 18 Rovaniemi innostui allianssista……... 10 Vesitornit tarvitsevat huolenpitoa………...14 Järkevä tekopohjavesihanke vastatuulessa Tampereella………... .................................. 42 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 5 Kolumni: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia?………... 21 Raasepori vaalii kaupunkivihreää…..…. kute2_2-3.indd 2 25.3.2024 12.23. .. ......... 46 Pääkirjoitus………... .. .................... ....................................... ............................................. 2 Vieremä investoi biokaasuun………... 24 Uusiomateriaalit verkostotöiden täytöissä………... 38 Yksityistiet tärkeitä Rovaniemelle……... 51 2/2024 Kuntatekniikka 4. .................................. ................................... 50 Palveluhakemisto………..
38 KKuntatekniikka.fi s. 16 s. Valittavissa on useita organisointimalleja. K uv a: Li nd a K ai ra kute2_2-3.indd 3 25.3.2024 12.23. K uv a: Ar to Lö pp ön en Pienet vesilaitokset voivat lisätä resurssejaan kuntien välisellä yhteistyöllä. Kaupunki tukee muutosta uudella viherohjeella. • Energia: Hiekka-akku skaalautuu uudelle tasolle – Pornaisiin rakennettava laitos toimii primäärilämmönlähteenä ja tasapainottaa sähköverkkoa K uv a: So nj a El or an ta Tampereen seudullisessa vedenhankinnassa taitetaan peistä: investoidako tekopohjaveteen vai pintaveteen. Osa Raaseporin taajamista on betoniviidakoita, joiden viihtyisyyttä kaupunki haluaa lisätä puilla ja puistoilla. Valitettavasti tutkittu tieto unohtuu mielikuvin maalaillussa väittelyssä. 3 Kuntatekniikka 2/2024 s. 24 • Ympäristö: Työmaat sotkevat vesistöjä – uusi ohjeistus pureutuu ongelmaan • Jätehuolto: Tekoäly nuuskii keräysauton sekajätteet oppiiko uusi teknologia tehostamaan kierrätystä
Lisäksi se tarjoaa mah dollisuuden toimia väliaikaisena tilana esimerkiksi Laakson sairaalan sanee rauksen aikana. Raken nettuna alun perin Laakson Yhteis sairaalan alueelle työmaatoimis toksi, se tarjoaa sujuvan ympäristön yhteistyölle työmaan ja sen oheistoi mintojen välillä. Rakennuksen ulkonäössä on panos tettu harmoniseen ilmeeseen, joka sulautuu sairaalaalueen historialli seen ympäristöön. Teräs ken no rakenteet ovat kestäviä ja jäyk kiä ja mahdollistavat useiden, päällekkäisten kerrosten rakentamisen ilman erillisiä pilari tai palkkirakenteita. Kokonaisuudessaan LYS Big Room edustaa modernia, kestävää ja jousta vaa rakentamista, joka vastaa muut tuvien tarpeiden haasteisiin. L YS Big Room on vallankumouk sellinen konsepti rakennustyö maiden toimistotiloille. sisäilman tarve, tarjoten terveellisen ja turvallisen tilan Laakson yhteissai raalan allianssille. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeen linnassa. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. LYS Big Room hyödyntää Fix cel teknologiaa, joka mahdollistaa nopean ja kestävän rakentamisen. Ensimmäiset moduu lit asetettiin tontille huhtikuussa, ja rakennus luovutettiin käyttäjilleen kesäkuun lopussa 2023. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Rakennuksen suunnitte lussa on erityisesti huomioitu puhtaan Dynaaminen LYS Big Room on tulevaisuuden toimistorakennus LYS Big Room edustaa modernia, kestävää ja joustavaa rakentamista, joka vastaa muuttuvien tarpeiden haasteisiin. Yhdistäen aktiivisen työmaan hen kilökunnan ja eri sidosryhmät, kuten suunnittelun ja projektihallinnon, LYS Big Room edistää työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Avarat ikkunat tuo vat luonnonvaloa sisätiloihin ja tar joavat upeita näkymiä ympäröivään vehreyteen. Sen avulla rakennustyömaiden toimisto tilojen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöön otto sujuvat tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Modulaa risuus tekee rakennuksesta helposti siirrettävän ja uudelleenkäytettävän. LYS Big Room on suunniteltu otta maan vastaan vuosittain tuhansia suomalaisia ja kansainvälisiä vieraita ja asiakkaita. LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi MAINOS kute2_4.indd 4 25.3.2024 12.23
Vesihuolto on yhteiskunnallisesti niin kriittinen osa-alue, että fyysiset ja henkisetkään kuntarajat eivät voi olla este entistä paremmalle ja turvallisemmalle vesihuollolle. On todella tärkeää, että vesihuollon riskikartoituksia ja skenaarioita ei levitellä kunnissa liian laajalle. Olisi katastrofaalista, jos esimerkiksi ison tai keskikokoisen kaupungin vesijohtoverkko lamaantuisi pitkäksi aikaa tai sinne saataisiin ujutettua vaikkapa koko kaupunkia sairastuttava bakteeri. Skenaariot, jotka ovat saattaneet kuulostaa kymmenen vuotta sitten utopialta, ovatkin nyt totisinta totta. Tämä on maalaisjärjellä ajateltuna ymmärrettävää. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Yli 50 000 asukkaan vesihuoltolaitoksella on yleensä jo resursseja kehittää ja olla aktiivisesti mukana alan verkostoissa, joissa jaetaan myös parhaita käytäntöjä. kute1_1.indd 1 24.3.2024 9.57 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 3.12. 20.8. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. Jo yksittäisten ihmisten poissaolot pistävät toiminnan koetukselle. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. 15.10. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: K ir kk on um m en ku nt a Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 3/24 20.6. Koska julkiselle puolelle ei ole tulevaisuudessa tulossa lisää rahaa ja megatrendejä ei voi kääntää, yhteistyön lisääminen ja tehokkaampi tekeminen ovat ainoita mahdollisia ratkaisuja hyvän ja kaikissa tilanteissa toimivan vesihuollon varmistamiseksi. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Meitä ei ole päästy nykyisessäkään tilanteessa yllättämään housut kintuissa. 4.6. Kehittämiseen ei jää aikaa ja prosessit ja dokumentaatio voivat olla heikkoja. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Energia + digitalisaatio S uomalainen vesihuolto kamppailee samojen tuttujen haasteiden äärellä kuin kuntien muutkin toiminnot: monilla alueilla väki vähenee ja vanhenee, osaavaa henkilökuntaa on vaikea saada eläköityvien tilalle ja tiukentuneet käsittelyvaatimukset pakottavat kehittämään toimintaa jatkuvasti. 5 Kuntatekniikka 2/2024 { Pääkirjoitus } 2/2024 { Kolumni } Esimerkillinen Rovaniemi Elinvoimaa biokaasusta Uusiomateriaalit rakenteissa ARVOKAS VESI Tapio S. Katko ja Jarmo J. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Samalla korjausvelka kasvaa. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Kaikkien pitkän aikavälin trendien lisäksi vesihuoltoon on viime aikoina tullut uusi, koko yhteiskuntaa läpileikkaava ilmiö: turvallisuus ja huoltovarmuus. Maaja metsätalousministeriön Kansallisen vesihuoltouudistuksen yhteydessä konsulttiyhtiö AFRYlta tilaaman selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksen väestöpohjalla on suuri merkitys sille, miten toimintaa voidaan kehittää. Vesihuoltoa kannattaa ja pitää ajatella jatkossa entistä enemmän yli kuntarajojen. • Toimiva ja huoltovarma vesihuolto vaatii leveitä hartioita kute2_5.indd 5 25.3.2024 12.39. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja erilaiset hybridivaikuttamiskeinot ovat lisänneet huolta myös vesijohtoverkostojemme haavoittuvuudesta. Alle 10 000 asukkaan vesihuoltolaitoksen henkilöstö on yleensä alle kymmenen. Eri toimialojen vastuuhenkilöiden pitää olla tietoisia toimintatavoista kriisitilanteissa, mutta ne eivät ole yleistä tietoa. Resurssija osaamisvajeita voidaan torpata entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. Esimerkiksi huoltovarmuus leikkaa läpi koko yhteiskunnan ja meillä on suunnitelmia pahan päivän varalle. Meidän suomalaisten vahvuus on kyky ennakoida ja varautua. Hukka: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia. Samalla on tärkeä keskustella vesihuollon resursseista
kute2_6-9.indd 6 25.3.2024 12.24. Biometaani virtaa kaukolämpöä tuottavaan turbiinimoottoriin Vieremällä. 6 2/2024 Kuntatekniikka { Energia } Vieremä tähtää energiaomavaraiseksi biometaanilla KUNTA KAASUBISNEKSESSÄ Yläsavolainen Vieremä toteuttaa vihreä ä siirtymä ä biokaasulla, jota kunta aikoo tuottaa ja käyttää monitahoisessa symbioosissa. Kunta harkitsee myös sähköntuotantoa moottorivoimalalla. Asiaa tarkistaa kunnan tekninen johtaja Mikko Kajanus. Tässä suhteessa kunta on edelläkävijä Suomessa
Valmista on määrä olla vuoden lopulla. kute2_6-9.indd 7 25.3.2024 12.24. Kunta lupaa myös vastata koko ketjun kestävyysjärjestelmästä, kaasun myynnistä ja markkinoinnista. – Putken urakoinnista on parhaillaan käynnissä tarjouslaskenta, Vieremän tekninen johtaja Mikko Kajanus kertoo. Kajanusta kuunnellessa käy ilmi, että pientä investointitukirahaa hankkeelle virtaa sieltä ja täältä, muun muassa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolta, joka on EU:n alueja rakennepolitiikan rahasto. Maarakennusurakointi alkaa toukokuussa, kun routinut maa on kaivukunnossa. 7 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen E linkeinorakenteeltaan maatalousvoittoinen kunta näyttää mallia, miten energiaomavarainen toimintamalli syntyy orgaanisia jätteitä hyödyntämällä. Kaasun keräysputkesta on tulossa liki 15 kilometrin mittainen. Instanssi myöntää hankerahoituksia lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia. Kunta tuottaa ja myy Kun siirtoputkea ei vielä ole, Gasum toimittaa nesteytetyn biokaasun Vieremäläiset maatalousyrittäjät tuottavat puhdasta ja kestävää energiaa modernin ja globaalin teollisuuden tarpeisiin. Kunnalla on maatilojen kanssa jo 12 esisopimusta, jotka eivät ole vielä sitovia. – Tämä mahdollistaa merkittävän kaasuliiketoiminnan mutta myös uusien investointien syntymisen alueelle, Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen summaa. Kaasuala kasvussa Ideasta syttyneet paikalliset maataloustuottajat investoivat yli miljoona euroa maksavaan kaasun tuotantolaitokseen, jota ELY-keskus tukee 50 prosentin osuudella. – Biokaasulla voidaan korvata teollisuuden käyttämää propaania, Kajanus lisää. Vieremällä biokaasuteollisuuden raaka-aineena ryhdytään käyttämään maatilojen karjanlantaa. Mukaan lähteneet tilat ovat varsin erikokoisia. Tuottajille kunta lupaa varman markkinan, takuuhinnan tuotteesta sekä pitkäkestoisen sopimuksen, joka kuolettaa investoinnin. Tuotettu kaasu johdetaan myös julkiselle tankkausasemalle. Vieremän kunta on rakentanut biokaasulla toimivan lämpövaravoimalan, johon kaasu johdetaan kesän tullen liki 15 kilometrin pituiseksi rakennettavaa putkea pitkin kaasuntuottajiksi ryhtyviltä seudun maatiloilta. Biokaasuhankkeeseen uskovat muutkin kuin Vieremä itse. Kunta suosii kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita
Laaja tukiorganisaatio, mielekäs työilmapiiri ja -ympäristö, sekä kannustavat edut työntekijöille takaavat henkilöstön saatavuuden ja jatkuvuuden Operonin hallinnoimissa kohteissa. Pitkälahden moottorivoimalaitos tuottaa jätevirroista saatavasta biokaasusta sähköenergiaa noin 7–8 gigawattituntia vuodessa. ENERGIATEKNIIKAN professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden LUT-yliopistosta esittää Vieremän kaasuputkimalliin hienoisen varauksen: kuinka paljon sellaisia hyvin toimivia maatilojen klustereita löytyy, joissa vastaava Vieremän kaltainen kaasun keräys oikeasti on mahdollista. Sama pätee myös verkostopuolen investointeihin. Operon hoitaa vesilaitosten operointia, kunnossapitoa ja hallinnointia yhdeksällä puhdistamolla Suomessa. Kun kaasua virtaa kaasukelloon eri tahdissa kulutukseen verrattuna, teleskooppinen tekniikka muuttaa kaasusäiliön tilavuutta. Auditointi on osa jokaista operoimaamme kohdetta, ja se on optimaalinen lähestymistapa laajoja kokonaisuuksia varten. VIEREMÄ on oikeilla jäljillä pohtiessaan biometaanilla pyörivää moottorivoimalaa sähköntuotantoon. Tämän voimalaturbiineja pyörittävän, ammattilaisten puhekielessä likaisen kaasun, heikkous piillee siinä, ettei sitä saada aivan puhtaaksi edes suodatuksella. Alan kohdatessa haasteita etenkin työvoimapulan ja henkilöstön eläköitymisen osalta, kiinnostavuudelle työnantajana on kysyntää. Puheissa vilahtaa myös maailman parantaminen. Ne ovat osoittaneet tehokkuutensa. – Kuopion Energia avasi 10 vuotta sitten Pitkälahteen sähköä ja lämpöä tuottavan moottorivoimalaitoksen, joka kuoletti investoinnin vain kolmessa vuodessa, kertoo Kuopion Energian käyttöpäällikkö Ari Ikonen. Putken valmistuttua nesteytettyä kaasua käytettään enää häiriötilanteissa. – Tiloilta johdettavan biokaasun plussaksi kaatopaikkakaasuun verrattuna lasketaan, että lantakaasu on suhteellisen käyttövalmista ilman suodatuksia. Operonissa tunnistetaan ulkopuolisen operaattorin tuomat haasteet. Auditointi perustuu siihen, että laitoksen nykytila ja potentiaali selvitetään läpikotaisin. Mika Suomalainen määrittelee asian niin, että vieremäläiset maatalousyrittäjät tuottavat puhdasta ja kestävää energiaa modernin ja globaalin teollisuuden tarpeisiin. Yhteistyön puitteissa auditointilähestymistä tullaan laajentamaan myös verkostopuolelle asti”, toteaa Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen. Niitä löytyy vasta muutama, mutta lisää käynnistyy vielä tämän vuoden aikana. Henkilöstöä Operonin vedenkäsittelypalveluissa on yhteensä 20. ”Paikan päällä tapahtuva tiedonkeruu ja vuorovaikutus laitoksen henkilöstön kanssa paljastaa aina uusia asioita laitoksesta. Uskomme, että valitun lisäksi myös muille jäi positiivinen vaikutelma toimintatavoistamme ja arvoistamme. Biokaasukonsepti toimii erityisissä kohteissa . Suomalainen uumoilee, että rakenteilla olevassa biokaasukonseptissa on vielä paljon sellaista, mitä voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa Suomessa ja muualla maailmassa. Yhteiskunnan tukemat moottorivoimalahankkeet lopulta lunastavat valtiovallan tukilupaukset uusiutuvan bioenergian rakentamisessa. Kajanuksen mukaan biokaasuhankkeiden toteuttaminen edellyttää aina kemikaaliturvallisuuslupaa Turvallisuusja kemikaalivirastolta. Siitä saadaan irti melkoinen energiahyöty. Anturoinnin ja digitaalitekniikan ansiosta laitosta voidaan ohjata myös etänä. Moottorivoimalaitoksen Kuopion Energia Oy:lle toimitti Sarlin Ab tehdasvalmiina pakettina. Laitosauditoinnilla laitoksen nykypotentiaali selville Operon on lanseerannut vesilaitoksille laitosauditointikonseptin, jonka tavoitteena on tuoda laitoksen piilevä kehityspotentiaali esiin. Sen tuotto ei myöskään ehdy ajan kanssa samaan tapaan kuin kaatopaikkakaasulla. Operoinnilla merkittäviä hyötyjä vesilaitoksen toimintaan Vesilaitoksen luottaessa ulkopuoliseen operaattoriin laitoksen saavuttama tulos sekä teknisesti että taloudellisesti tulee olla kestävällä pohjalla. Näissä haasteissa Operon on valmis auttamaan kuntia ja teollisia laitoksia. Poltosta syntynyt tuhka palautetaan kiertoon. – Sen jälkeen kun kaikki toimii, me olemme itse tuottaja, joka myös myy biokaasua ulos, Kajanus sortteeraa tulevaisuutta. Nesteen purku ja kaasun paineistus on teknisesti kohtalaisen raskas prosessi, jota ei tarvita enää pitkään, kun biokaasu johdetaan maatalojen kaasukelloista putkea pitkin suoraan polttoon. ”Tarvittaessa pystymme tukemaan lähes kaikissa asioissa koko vesilaitoksen elinkaaren aikana.”, kiteyttää Laitinen. – Harkitsemme parhaillaan asiaa (moottorivoimalaa), Kajanus sanoo. Yhtenä moottorivoimalatuotannon kannattavuustekijänä Ikonen mainitsee valtiovallan syöttötariffituen. Useissa maissa viranomainen on tähän asti vaatinut kaasukellon, joka on kaasun varastointiin tarkoitettu pallomainen kaasusäiliö. Elinvoimaa monistettavassa muodossa Yksi haave on käyttää kaasua lämmön ja ajoneuvoneuvojen käyttövoiman lisäksi sähköntuotantoon. Vakkilaisen mukaan varmaa vain on, että säätövoimaksi kelpaavaa bioenergiaa ja kaikkia mahdollisia kestävän kehityksen ratkaisuja tarvitaan. Se myös lisää kaasun painetta. Nesteytetyn kaasun käyttöä vähennetään sitä mukaa, kun maatiloilla tuotettua kaasua alkaa virrata. Kajanus ajelee kylillä kaasukäyttöisellä autollaan. Tähän mennessä ei ole tullut vastaan kohteita, joissa yleiskuva laitoksesta ei olisi muuttunut esitietoihin verrattuna”, toteaa Mikkola, joka vastaa Operonilla myös laitosauditointien suorittamisesta. Vieremän terminaaliin. Vieremän Lämpö ja Vesi Oy jätti jo polttoöljyn (varalle) ja tuottaa kaukolämpöä asiakkailleen paikallisella metsähakkeella ja kierrätyspuulla. 8 2/2024 Kuntatekniikka { Energia } Operon on Suomen suurin yksityinen vesioperaattori, joka tarjoaa palveluitaan sekä kunnallisille että teollisille toimijoille. Asiantuntijat palveluksessasi Mikäli uskot, että oman vesilaitoksesi toiminnassa voisi olla kehitettävää, ota yhteyttä! Operon Groupin osaamiseen kuuluu vedenkäsittelyn lisäksi myös laiteja teknologiatoimitukset, projektinjohto, urakointi sekä lietteenkäsittelypalvelut. Hän näkee vihreän siirtymän jatkuvana prosessina kohti ekologisempia ratkaisuja. Tulokset Heinilammen jäteaseman yhteydessä toimivalla laitoksella ovat jopa huomattavan kannustavia. – Toivomme että tämä malli on monistettavissa muille maaseutupaikkakunnille. Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan, kun yhteistyö ja kommunikaatio on kunnossa. Tämä on tähtäimessä myös Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:llä. Ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi on toimintamme ydin ja siksi rekrytoinnit ovat tärkeä osa työnantajakuvamme viestintää.”, toteaa Operonin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola. Operointikäytännöt, suunnitteluja ajoarvot, ympäristölupatekijät sekä vesilaitoksen talous kammataan tarkasti läpi, jotta ymmärretään varmasti koko kuva laitoksesta ja siitä, miten se toimii. – Asia on kirjattu kahteen hallitusohjelmaan. Kaatopaikkojen kaasun hyödyntäminen puolestaan alkaa olla loppuun kuljettu tie. Kun nykytila on realistisesti ja läpikotaisin saatu selville, sitä vasten pohjataan eri jatkoskenaarioita. Kaikkiaan Operonin hoitamien laitosten läpi virtaa vuodessa noin 250 000 asukkaan jätevesikuormaa vastaava määrä. Vesilaitosten operointi luotettavissa käsissä Mainos www.operongroup.fi Moottorivoimala kannattava konsepti . ”Edellisessä rekrytoinnissa meillä oli loppuviivalla kolme vahvaa ehdokasta. Näistä merkittävin on kommunikaatioon syntyvä raja-aita eri osapuolten välille. Rakenteeltaan sinänsä varsin yksinkertainen moottorivoimala koostuu sähkögeneraattoria pyörittävästä kaasumoottorista. Vakkilaisen mukaan energian säätövoiman vajeeseen tarvitaan toimivia ratkaisuja, kuten erilaiset tehokkaat mutta kohtuuhintaiset pumppuja moottorivoimalat. – Tutkimustulosten mukaan lämmöntuotannossa syntynyt tuhka täyttää metsälannoitteen vaatimukset ja sillä on hyvät ravinnearvot, Kajanus sanoo. Operon keskittyykin periaatteissaan avoimeen viestintään ja yhteistyöhön laitoksen omistajan kanssa. Lisäarvoa lannasta ja lietteestä Pohjois-Savolla on jo pioneerin osa biokaasun hyödyntämisessä. On hyvä, että hankkeita lähtee liikkeelle, Vakkilainen sanoo. Näin moottoreiden määräaikaishuollon tarve vähenee. Mikäli jommastakummasta joudutaan joustamaan, tulos voi heikentyä merkittävästikin teknisesti tai taloudellisesti. Oikeat ratkaisut ja jatkuva kehittäminen vievät laitosta eteenpäin sekä kustannusettä puhdistustehokkuuden osalta. Kuntien resurssija jatkuvuushaasteet kuriin Operonin palveluilla Operon on haluttu työnantaja, ja hakemuksia avoimiin positioihin on tullut reilusti edellisten hakujen avulla. – Lopulta nesteytetyn kaasun höyrystyksen ja paineistuksen kautta kulkeva prosessi jää välistä pois, Kajanus iloitsee. Kuopiossa Gasumin biokaasulaitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 60 000 tonnia biohajoavaa jätettä. Tämä saavutetaan pitkäjänteisellä kehittämisellä yhteistyössä laitoksen omistajan kanssa. ”Operon on käynnistänyt yhteistyön Vision Infra -nimisen verkostopuolen urakointija saneerausasiantuntijan kanssa. – Se on syytä tutkia, Vakkilainen sanoo. Laitos käsittelee muun muassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja jätevedenpuhdistamoiden lietteitä. • kute2_6-9.indd 8 25.3.2024 12.24. Varsinainen pioneeri seudulla on Kuopion kuntaomisteinen energiayhtiö. Vieremän kunnalla on oma ilmasto-ohjelma, jonka mukaisesti kaukolämmön tuotannossa syntyvä tuhka hyödynnetään metsälannoitteena. Tyypillisesti kustannustehokkain tapa on toteuttaa ensin operatiiviset kehitystoimenpiteet, joiden avulla saadaan laitoksen todellinen potentiaali ja suorituskyky selville. Tiedonkeräysvaihe toteutetaan sekä tietoa analysoimalla, että paikan päällä tehtävin haastatteluin. Kun on varmistettu operatiivisesti, että laitos toimii niin hyvin kuin on mahdollista, mahdollisesti tarvittavien investointien kohdentaminen on tarkempaa, ja ne tyypillisesti maksavat vähemmän. Sen sijaan lannasta, lietteestä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista mädättämällä tuotettu kaasu sopii parhaiten sähkön tuotantoon moottorivoimaloissa
Laitosauditoinnilla laitoksen nykypotentiaali selville Operon on lanseerannut vesilaitoksille laitosauditointikonseptin, jonka tavoitteena on tuoda laitoksen piilevä kehityspotentiaali esiin. Näistä merkittävin on kommunikaatioon syntyvä raja-aita eri osapuolten välille. Tämä saavutetaan pitkäjänteisellä kehittämisellä yhteistyössä laitoksen omistajan kanssa. Uskomme, että valitun lisäksi myös muille jäi positiivinen vaikutelma toimintatavoistamme ja arvoistamme. Vesilaitosten operointi luotettavissa käsissä Mainos www.operongroup.fi kute2_6-9.indd 9 25.3.2024 12.24. Henkilöstöä Operonin vedenkäsittelypalveluissa on yhteensä 20. Mikäli jommastakummasta joudutaan joustamaan, tulos voi heikentyä merkittävästikin teknisesti tai taloudellisesti. Asiantuntijat palveluksessasi Mikäli uskot, että oman vesilaitoksesi toiminnassa voisi olla kehitettävää, ota yhteyttä! Operon Groupin osaamiseen kuuluu vedenkäsittelyn lisäksi myös laiteja teknologiatoimitukset, projektinjohto, urakointi sekä lietteenkäsittelypalvelut. Operointikäytännöt, suunnitteluja ajoarvot, ympäristölupatekijät sekä vesilaitoksen talous kammataan tarkasti läpi, jotta ymmärretään varmasti koko kuva laitoksesta ja siitä, miten se toimii. Kun nykytila on realistisesti ja läpikotaisin saatu selville, sitä vasten pohjataan eri jatkoskenaarioita. Operon on Suomen suurin yksityinen vesioperaattori, joka tarjoaa palveluitaan sekä kunnallisille että teollisille toimijoille. Operon hoitaa vesilaitosten operointia, kunnossapitoa ja hallinnointia yhdeksällä puhdistamolla Suomessa. ”Tarvittaessa pystymme tukemaan lähes kaikissa asioissa koko vesilaitoksen elinkaaren aikana.”, kiteyttää Laitinen. Kuntien resurssija jatkuvuushaasteet kuriin Operonin palveluilla Operon on haluttu työnantaja, ja hakemuksia avoimiin positioihin on tullut reilusti edellisten hakujen avulla. Auditointi on osa jokaista operoimaamme kohdetta, ja se on optimaalinen lähestymistapa laajoja kokonaisuuksia varten. Kaikkiaan Operonin hoitamien laitosten läpi virtaa vuodessa noin 250 000 asukkaan jätevesikuormaa vastaava määrä. Operon keskittyykin periaatteissaan avoimeen viestintään ja yhteistyöhön laitoksen omistajan kanssa. Kun on varmistettu operatiivisesti, että laitos toimii niin hyvin kuin on mahdollista, mahdollisesti tarvittavien investointien kohdentaminen on tarkempaa, ja ne tyypillisesti maksavat vähemmän. Operoinnilla merkittäviä hyötyjä vesilaitoksen toimintaan Vesilaitoksen luottaessa ulkopuoliseen operaattoriin laitoksen saavuttama tulos sekä teknisesti että taloudellisesti tulee olla kestävällä pohjalla. Alan kohdatessa haasteita etenkin työvoimapulan ja henkilöstön eläköitymisen osalta, kiinnostavuudelle työnantajana on kysyntää. Auditointi perustuu siihen, että laitoksen nykytila ja potentiaali selvitetään läpikotaisin. Sama pätee myös verkostopuolen investointeihin. Näissä haasteissa Operon on valmis auttamaan kuntia ja teollisia laitoksia. Oikeat ratkaisut ja jatkuva kehittäminen vievät laitosta eteenpäin sekä kustannusettä puhdistustehokkuuden osalta. ”Paikan päällä tapahtuva tiedonkeruu ja vuorovaikutus laitoksen henkilöstön kanssa paljastaa aina uusia asioita laitoksesta. Operonissa tunnistetaan ulkopuolisen operaattorin tuomat haasteet. Laaja tukiorganisaatio, mielekäs työilmapiiri ja -ympäristö, sekä kannustavat edut työntekijöille takaavat henkilöstön saatavuuden ja jatkuvuuden Operonin hallinnoimissa kohteissa. Yhteistyön puitteissa auditointilähestymistä tullaan laajentamaan myös verkostopuolelle asti”, toteaa Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen. Tähän mennessä ei ole tullut vastaan kohteita, joissa yleiskuva laitoksesta ei olisi muuttunut esitietoihin verrattuna”, toteaa Mikkola, joka vastaa Operonilla myös laitosauditointien suorittamisesta. Ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi on toimintamme ydin ja siksi rekrytoinnit ovat tärkeä osa työnantajakuvamme viestintää.”, toteaa Operonin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola. Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan, kun yhteistyö ja kommunikaatio on kunnossa. Tiedonkeräysvaihe toteutetaan sekä tietoa analysoimalla, että paikan päällä tehtävin haastatteluin. ”Operon on käynnistänyt yhteistyön Vision Infra -nimisen verkostopuolen urakointija saneerausasiantuntijan kanssa. Tyypillisesti kustannustehokkain tapa on toteuttaa ensin operatiiviset kehitystoimenpiteet, joiden avulla saadaan laitoksen todellinen potentiaali ja suorituskyky selville. ”Edellisessä rekrytoinnissa meillä oli loppuviivalla kolme vahvaa ehdokasta
Raha ei ole vesihuollon ainut ongelma, vaan kriittinen infra vaatii myös suojausta. 10 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jukka Nortio L oimaan juomavesi pitää keittää ensi keskiviikkoon asti.” Joko taas, ajattelin, kun luin uutisen 17. Uutinen ei yllättänyt. Asiat sujuisivat paremmin, jos tilanteen vakavuus tunnustettaisiin heti ja ryhdyttäisiin toimiin. Espoon Perkkaan runkovesijohdon rikkoutuminen helmikuussa 2024 aiheutti käyttöveden keittokehotuksen laajalla alueella. Heti kun vahinko tulee, pitäisi nostaa käsi pystyyn ja kysyä vinkkejä, miten tilanteesta selvitään. Kaava on toistunut liki samanlaisena monella paikkakunnalla: Urjala, Vesijohtoverkosto isojen haasteiden edessä HUOLTOKILSAT TÄYNNÄ Vesijohtojen huono kunto aiheuttaa toistuvasti putkirikkoja. Näin siksi, että täydestä toiminnasta on helpompi perääntyä kuin lähteä korjaamaan vakavaksi kehittynyttä tilannetta, jossa ongelma on aluksi aliarvioitu. Lapua, Turku, Pietarsaari, Jämijärvi… Myös Kuntien putkimestareiden Sami Sillstén on kiinnittänyt asiaan huomiota. Neuvojen ja kollegiaalisen avun sijaan laitoksilla usein vähätellään tilannetta. Oletuksena pitäisi Sillsténin mukaan olla aina pahin skenaario. – Ongelma on siinä, ettei laitoksilla osata pyytää neuvoa ja apua joko palvelutuottajilta tai kollegalaitoksilta. K uv a Ti m o K uu kk an en kute2_10-17.indd 10 25.3.2024 12.32. Sitten tulee väliaikainen talousveden jakelu, ja lopulta kaupoista loppu vesi. Putkirikko, vuoto vesijohtoverkostossa, talousvesi pilaantunut, korjaus kestänyt useamman päivän ja kansalaiset käärmeissään, kun tiedotus ei pelaa. marraskuuta Ylen verkkosivulta. Hän saa päivittäin lehdistökatsauksen, joka kertoo yhä uudestaan karua kieltään jatkuvista vesiongelmista. Putkistoja huuhdellaan, ja veden käyttäjille annetaan keittokehotuksia
Keittokehotus ensimmäinen varotoimi Vaikutelma vesiongelmien lisääntymisestä johtuu osittain siitä, että viranomaiset antavat aiempaa herkemmin talousveden keittokehotuksia jo silloin, kun epäillään mahdollisuutta veden laadun heikkenemiseen. Oleellista on, että omista opeista kerrotaan myös muille laitoksille. Veden mikrobiologisen laadun varmistaminen vie noin vuorokauden. 11 Kuntatekniikka 2/2024 Vesilaitosten keskinäistä sparraamista on tehty vuodesta 2006 alkaen Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmä Venlan ympärillä. Oleellista on, että omista opeista kerrotaan myös muille laitoksille. Mediassa on kerrottu myös lämpimän käyttöveden legionella-bakteerista. Kun virheitä ja ongelmia tulee, ne pitää aina purkaa ja selvittää, mitä ongelmatilanteista ja niistä selviämisestä voidaan oppia. Oppimisen arvoa ei tunnisteta, kun resurssit ovat tiukoilla. Legionella ei liity vesilaitoksen toimittaman veden laatuun. Tällöin kyse on kiinteistöjen omista lämminvesijärjestelmistä, joissa saattaa olla otolliset olosuhteet legionellan kasvulle. Jyväskylässä putkirikko aiheutti vuonna 2019 isoa vahinkoa. Se antaa jäsenlaitoksille vertailutietoa, miten muut laitokset toimivat. Riskikartoituksen perusteella voidaan purkaa riskejä ja ennaltaehkäistä ongelmia. – Se, mitä henkilö on oppinut, voi olla ratkaisevaa silloin, kun eteen tulee ongelmatilanne. Ongelmatilanteiden purku tärkeää Putkiverkoston ikääntyminen on putkiongelmien pääsyy. Näin asian näkee Vesilaitosyhdistyksen vesiasiainpäällikkö ja Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen. Kartoituksesta voidaan edetä määrätietoiseen korjaussuunnitelmaan. Esimerkiksi Loimaan vesiongelmien taustalla oli verkoston korjaustyö, jonka seurauksena verkosto meni paineettomaksi. – Riskikartoitus on äärimmäisen salassa pidettävää tietoa, koska siinä on kuvattu vesilaitoksen heikot kohdat, Sillstén sanoo. K uv a: K un ta te kn iik an ar ki st o kute2_10-17.indd 11 25.3.2024 12.32. Hänen mukaansa vakavimpia häiriötilanteita on ollut laitoksissa, joiden henkilökuntaa ei ole näkynyt vesihuoltoalan tapaamisissa. Tarkastaahan jokainen oman talonsakin katon, miksei vesilaitos sitten vesisäiliön kattoa. Sillstén korostaa, että eri laitosten työntekijät kannattaa päästää oppimaan toisiltaan. – Kun tutkimustietoa veden puhtaudesta ei saada nopeammin, nyt ollaan varovaisempia kuin aiemmin, Liikanen sanoo. Laitokset eroavat kuitenkin melkoisesti toisistaan koon suhteen: isoilla on resursseja toimintansa vertaamiseen ja arvioimiseen benchmarkkaamalla, mutta pienillä ei. Laboratoriotutkimuksin selvitetään, onko vedessä viitteitä ulosteperäisestä saastumisesta ja siten mahdollisia taudinaiheuttajia. Tämä on aivan perustehtävä, Sillstén sanoo. – Ei ole ihme, että vesitornin säiliön vesi saastuu, jos katto vuotaa. Oppeja voi skaalata oman laitoksen kokoon ja toimintaympäristöön eli siihen, minkälaisia käyttäjiä vesihuollolla on, Sillstén sanoo. Virheitä voi sattua, mutta saman virheen toistaminen ei ole millään tasolla hyväksyttävää. Kun kaikkea ei osata tehdä itse, etsitään kumppaneita, joiden kanssa kartoitus tehdään. Vesihuollon töissä tehtävät virheet ovat Sillsténin mukaan toinen yleinen syy. Sen seurauksena veden keittokehotus annetiin varmuuden vuoksi. Tunne heikot lenkit Vesihuolto-organisaation välitön herättäminen ongelmatilanteeseen edellyttää, että ongelmatilanteita on harjoiteltu ja verkoston riskikartoitus tehty. Kolmas syy on se, ettei laitteiston ikääntymisestä johtuvia ongelmia torjuta tunnetuilla hallintakeinoilla
Laitoksen pitää ymmärtää, mitä omaisuus on, missä kunnossa se on ja mitä muutoksia siinä tapahtuu. Joka tapauksessa takamatka kasvaa koko ajan, Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu sanoo. Yksi ongelma on tietojärjestelmät. – Tavoiteltava tilanne on se, ettei korjausvelka kasva. Kyseessä on valtava datamäärä, joka kertyy eri suunnista, Sillstén sanoo. Silloin ongelmiin reagoidaan vasta kun ne ovat käsillä. Omaisuudenhallinta alkaa dokumentoinnista Vesilaitosten laatuongelmat kiertyvät pitkälti niiden puutteelliseen omaisuudenhallintaan. Dokumentointi on omaisuudenhallinnan ytimessä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien hyvin resursoidut vesilaitokset, jotka kehittävät toimintaansa määrätietoisesti. K uv a Ti m o K uu kk an en kute2_10-17.indd 12 25.3.2024 12.32. Dokumentointiin on tarjolla runsaasti helppokäyttöisiä työkaluja. Toisessa päässä on haja-asutusalueiden pienet vesiosuuskunnat, joissa voimavarat omaisuutensa hallintaan eivät riitä. Tilanne on muuttumassa ainakin niillä laitoksilla, jotka ovat korottaneet maksujaan vastatakseen kasvavaan korjaustarpeeseen. Kun laitokset eivät tiedä, minkälaisia putkia kulkee ja missä, elinkaarenhallinta on vaikeaa. • Helsingin ikääntyneessä putkiverkostossa tapahtui putkirikkojen sarja syksyllä 2022. Ronnun mukaan korjausvelan nousun jyrkkyyttä on saatu loivennettua. Putkiverkoston ikääntyminen on putkiongelmien pääsyy. Dokumentinhallintaan on olemassa työkaluja, joilla pienikin vesilaitos pääsee kätevästi alkuun ilman isoja IT-investointeja. Harva laitos pääsee edes siihen, Sillstén sanoo. Tarjolla on monenlaisia osajärjestelmiä, jotka eivät puhu keskenään eikä kattavaa ohjelmistoa ole. – 1990-luvun laman jälkeen sekä kunnallisille vesihuoltolaitoksille että vesiosuuskunnille on kertynyt saneerausvelkaa. – Lopulta kyse on osaamisesta eli miten erilaisia tietojärjestelmiä saadaan yhteen tukemaan omaisuudenhallintaa. Runkoputkeen asennettiin uusi osa Vallilassa. Varsinkin suuret ja keskisuuret vesilaitokset kohentavat Sillsténin mukaan toimintatapojaan. 12 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Investointitarve hurjassa kasvussa Vesilaitosten korjausvelasta ei ole tilastoitua tietoa, mutta ammattilaisella on harras toive. – Ensin tietoa pitää kerätä, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää potentiaalisten ongelmien ennakoivaan huoltoon ja korjaukseen, Sillstén muistuttaa. Valitettavasti meillä ei ole mitään mittaria, kuinka paljon tätä velkaa on syntynyt. Vesilaitosyhdistys teki vuonna 2020 selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Kestää silti kauan, ennen kuin päästään ihannetilanteeseen, että saneerausvelka alkaisi pienentyä. Oleellista on, että dokumentointi aloitetaan keräämällä tietojärjestelmiin esimerkiksi verkoston ja pumppaamojen tietoja. – Omistajat ovat alkaneet vaatia omaisuudesta huolehtimista. Kun dokumentaatio on ajan tasalla, vesilaitos voi ennakoida korjaustarpeita. Sen mukaan vesihuoltoverkoston investointitarve oli 2016–2018 välisellä ajalla 408 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tulevina vuosina se liki tuplaantuu 777 miljoonaan euroon vuodessa. Tilanne on menossa tätä kautta parempaan suuntaan, Rontu sanoo. Vesilaitokset voivat tukeutua dokumentoinnin kehittämisessä yhteistyöhön, sillä monet laitokset ovat samanlaisessa tilanteessa dokumentointinsa kanssa. Vaikka paljon on korjattavaa, ongelmat on tunnistettu ja niitä on lähdetty korjaamaan. Pienemmistä ei aina edes tiedetä, missä tilassa niiden omaisuudenhallinta ja dokumentaatio on. Yleistäminen kaikkiin vesilaitoksiin ei ole perusteltua, sillä kirjo on melkoinen. Sen aloittaminen vaatii suunnitelman, johon liittyy muun muassa tiedon luokittelu
– Vesihuoltolaitosten on mahdollista teettää henkilöstöstään SUPO:lla turvallisuusselvitykset, mutta joka tapauksessa keskeistä on hallita henkilöriskejä omin toimin, Liikanen sanoo. Kukin laitos toimii tässä asiassa oman harkinnan mukaan. Koko henkilökunnan tulee tuntea toimenpiteet, mitä tehdään, jos puhelin tai tietokone katoaa. Kriittinen infra suojaan Vesilaitosten laaja skaala Vesilaitosten erilaisista organisaatiomalleista lisää sivuilla 31 ja 38. Tämä on johtanut siihen, että karrikoidusti noin puolet pienemmistä laitoksista saa kunnan tukea, mutta isommat laitokset tuottavat jopa hieman voittoa omistajalleen, Rontu sanoo. RAKENTEELLISET syyt eli pienten vesiosuuskuntien iso määrä on vesilaitosalan iso ongelma. Laitoksilla ollaan esimerkiksi valppaampia, ja aiempaa tarkemmin valvotaan, keitä laitosalueilla ja niiden ympäristössä liikkuu tai miten tietoa vesihuollon toiminnasta jaetaan. kute2_10-17.indd 13 25.3.2024 12.32. Tähän useimmat laitokset ja osuuskunnat eivät ole toistaiseksi olleet halukkaita. – Vesihuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden tukea vesihuoltoa. Pienillä vesiosuskunnilla ei ole resursseja ylläpitää tekniikkaansa, eikä osuuskunnan jäsenillä ole rahaa investoida. Hämeenlinnan Seudun Vesi on Ronnun mukaan tästä hyvä esimerkki. Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopooli on esimerkiksi tarjonnut verkossa kyberturvallisuuden työpöytäharjoituksia. On mietittävä tarkoin, kenellä on oikeus laitoksen tekniikan etähallintaan. Vesilaitosten henkilökunnalta ei edellytetä turvallisuusluokitusta. Asukasluvultaan Skotlanti on suunnilleen Suomen kokoinen. Myös kyberturvallisuuden tasoa on parannettu laitoksilla, valmiuspäällikkö Riina Liikanen sanoo. Kulunvalvonnalla huolehditaan siitä, että koko ajan tiedetään, kuka liikkuu missäkin päin laitosalueella. Laitoskohtaista valmiutta ja häiriötilannesuunnitelmien toimivuutta testataan harjoituksilla. Keskitetyn vesihuollon rahoitusrakenne on poikkeava verrattuna muihin julkisiin palveluihin: asiakasmaksujen pitää periaatteessa kattaa pitkällä aikavälillä palvelun tuottamisen menot. Luvallisten henkilöiden lista on tärkeää pitää minimissään, ja tunnistuksessa on syytä käyttää biometrisiä menetelmiä. KYBERja hybridiuhkiin varautuminen on tärkeä osa vesilaitosten toimintavarmuuden turvaamista. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeä osa hybridiuhkiin varautumista: kaikista epäilyttävistä havainnoista on raportoitava ja jos mahdollista, niihin puututaan verekseltään. Niihin on osallistunut kaikkiaan 50 vesihuoltolaitosta. Dokumentit pitää saada salaiseksi, jotta vihamieliset tahot eivät saa niitä käsiinsä. Hanketta seuraa vesihuoltolain uudistus, joka on määrä saada valmiiksi kesäkuun lopussa 2024. – On tärkeää, että valvonta on näkyvää, Sillstén sanoo. – Vesilaitokset ovat tarkistaneet toimintaansa ja varautumistaan nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi. – Kriittisen infran osalta kaiken pitää olla salaista, ellei toisin ole erityisestä syystä määrätty, Sillstén sanoo. Ne, joilla etäoikeudet on, tunnistautuvat järjestelmään biometrisellä tunnistuksella tai muulla vahvan tunnistuksen keinolla. Toisessa ääripäässä ovat harvenevan maaseudun vesiosuuskunnat, joiden käyttäjät vähenevät jopa niin, että niissä harkitaan Ronnun mukaan toiminnan lopettamista. Vesihuoltolain uudistus voi tuoda vaateita viranomaisille ja laitosten omistajille kehittää vesilaitosten toimintaa niin, että pienet laitokset tekevät yhteistyötä tai yhdistyvät. Kehitystä parempaan suuntaan on vauhdittanut maaja metsätalousministeriön Kansallinen vesihuoltouudistus -hanke, joka päättyi vuoden 2022 lopussa. Joillakin laitoksilla on myös testattu harjoituksin laitosten kykyä torjua kyberhyökkäyksiä sekä palautumista häiriötilanteista. . Toinen asia, jossa on vielä paljon tehtävää, on vesihuollon dokumentaation julkisuus. Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopooli on omalta osaltaan muistuttanut vesihuoltolaitoksia jatkuvan ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivan varautumisen tärkeydestä. Yksi vaihtoehto vesiongelmaan voisi olla esimerkiksi Skotlannin malli. Eli jos tehdään isoja investointeja verkoston korjaamiseen, asiakasmaksuja pitäisi korottaa. Turvallisuuteen liittyy myös tietoturva – puhelimen ja muiden älylaitteiden lukitukset kunnollisella tunnusluvulla, miten suhtaudutaan sähköpostin liitetiedostoihin ja miten tunnistetaan tietojenkalastelu ja haittaohjelmat. Myös kumppaniyritysten henkilöstön turvallisuusselvitykset ovat tarpeen. – Jos turvallisuutta halutaan kehittää ja johtaa, sitä ei tehdä oman toimen ohella, vaan silloin laitoksella pitäisi olla turvallisuusjohtaja, Sillstén sanoo. Vesihuollon ääripäitä kuvaa hyvin se, että yli miljoonalle suomalaiselle puhdasta vettä tarjoava pääkaupunkiseudun HSY on Pohjoismaiden suurin vesihuoltolaitos. 13 Kuntatekniikka 2/2024 . Siellä yksi vesilaitos vastaa koko maan vesihuollosta
14 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vesitornit rapautuvat useimmiten ulkopuolelta NÄKYVÄ JA NÄYTTÄVÄ Vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät tietoa ja huolellisuutta. K uv a: Ja ni R oi ni ne n Kirkkonummen uusi vesitorni, Vaasi, korvasi vanhan MJ-elementtivesitornin. Sen suunnitteli FCG ja rakensi Skanska Infra. kute2_10-17.indd 14 25.3.2024 12.32. < Hämeenlinnan Moreenin ylävesisäiliön ja Painokankaan paineenkorotusaseman tekninen tila. > Vuonna 1970 valmistunut Insinööritoimisto Veston rakentama Joroisten vesitorni koki täydellisen uudistumisen peruskorjauksessa vuosina 2022–2023
Tämän tyypin vesitorneja on vahvistettu teräsbetonija teräspantarakenteilla. Toteutukseen voidaan valita tutkitusti pitkäikäiset ja toiminnalliset materiaalit ja toteutusratkaisut, ja vesihygieniaan vaikuttavat seikat voidaan järjestää siten, että ne täyttävät vaatimukset. Tämä johtuu siitä, että kosteissa olosuhteissa betoni ei juurikaan karbonatisoidu. Vesitornien tavallisimpia ikääntymisestä johtuvia rakenteellisia vaurioita ovat säälle alttiiden osien vaurioituminen, joista tavallisin on betonin karbonatisoitumisesta johtuva betoniterästen ruostuminen ja sitä seuraava suojabetonipeitteiden lohkeaminen. Usein kohteen kaikki olennaiset tekijät ovat siinä määrin kunnossa, että välittömiä toimenpiteitä ei tarvita, vaan jatkossakin huolellinen seuranta takaa sen, että veden laatu säilyy ja rakenteet sekä muu tekniikka toimii. Asian tärkeyteen herätään vasta sitten, kun veden laatu ei olekaan totuttua tai vedensaannissa on katkoksia. • Kirjoittaja toimii Rakennetekniikan liiketoiminnan johtavana asiantuntijana FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Säiliön betonin lämpötila on vakaa ympäri vuoden, eikä säiliörakenne pääse jäätymään. Talousvesi-infran veden laatuun olennaisesti vaikuttava osa on veden varastointiin ja verkoston käyttöpaineen tasaamiseen käytetyt vesitornit, muut ylävesisäiliöt ja näiden lisäksi alavesisäiliöt paineenkorottamoineen. Näistä tunnetuimpia ovat MJ-elementtivesitornit ja Vantaan Tikkurilan vuonna 2023 purettu suuri elementtivesitorni. Vesihygieniaan tai laitoksen kuntoon vaikuttavien seikkojen seurannan mahdollistaisivat asianmukaiset kulkutiet. Kuntatekniikka 2/2024 15 Teksti ja kuvat: Asko Miettinen P uhdas talousvesi on olennainen osa yhteiskunnan hyvinvointia. Osa Suomen vesitorneista on todettu riskirakenteiksi. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on julkaissut vuonna 2013 ohjeen RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta, joka on hyvä lähtökohta vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten kunnon seurantaan, tarkastustoimenpiteisiin, puutteiden tiedostamiseen ja kohteen korjausten suunnitteluun. Suomessa on paljon iäkkäitä vesisäiliörakennuksia, jotka ovat käytössä edelleen ja mahdollisesti vielä pitkään, kunhan kunnossapidosta huolehditaan ja elinkaaren jatkamiseen liittyvät suuremmat toimenpiteet suoritetaan ajallaan. KA-jännemenetelmässä käytettyjen Sigma Oval -teräksiä sisältävien jännekaapeleiden rakenteelliset puutteet on tiedostettu syvällisemmin vasta, kun Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni sortui vuonna 2012. Käytössä olevia vesihuollon kohteita tarkastellessa tulee usein vastaan tilanne, jossa säiliötilan ja rakenteiden tarkastaminen on haastavaa, koska tekniseen huoltokohteeseen pääseminen on vaivalloista tai työturvallisuusnäkökohdat huomioiden jopa mahdotonta. Käyttöveden puhtaudesta on tullut arkipäiväinen itsestäänselvyys, johon keskiverokuluttaja ei juurikaan kiinnitä huomiota. Silloin käy usein niin, että tarpeellisissa tarkastuskohteissa jää käymättä, mistä seuraa vesihygieniaan vaikuttavien riskien kasvaminen. Siksi säännöllisesti ja määrävälein päivitettävä vesihuollon investointija rahoitusohjelma on tärkeä suunnittelutyökalu, jolla turvataan pysyvä ja toimintavarma vedentoimitus. Valtaosassa Suomea on totuttu siihen, että päivittäin käytettävä vesi on puhdasta ja raikasta. Sitä vastoin varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Jos vesitornissa on merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, se voidaan korjaamisen sijaan purkaa ja korvata uudella vesitornilla. Samalla niissä on korjattu usein vesitornin muitakin rakenteita, sekä laitostekniikkaa on päivitetty ja toiminnallisuutta parannettu. Näin on tehty esimerkiksi FCG:n suunnittelemassa Kirkkonummen Vaasi -vesitornissa. Tarkastuksiin ja tutkimuksiin sisällytetään rakenteiden lisäksi arvio laitostekniikan, sähkötekniikan ja ilmanvaihdon kunnosta sekä havainnot toiminnallisista seikoista ja työturvallisuustilanteesta. Monessa tapauksessa tarkastuksissa ja tutkimuksissa havaitut epäkohdat ovat niin merkittäviä, että niiden poistamiseen tarvitaan jo paljon enemmän huomiota ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vesilaitoksen talouteen. Vesitornien ja muiden vesisäiliörakennusten kuntoa seurataan käyttöhenkilökunnan havaintojen lisäksi erikseen tehtävillä tarkastuksilla, kuntoja korjaustarveselvityksillä, kuntoarvioilla sekä näitä syvällisimmillä kuntotutkimuksilla. Riskirakenteet opittu kantapään kautta Kun vesisäiliörakennuksen selvitykset, tarkastukset tai kuntotutkimukset on tehty, seuraa pohtimisja päätösvaihe jatkotoimenpiteistä. Lisäksi uuden vesitornin hankkeessa on mahdollisuus panostaa näkyvän maamerkin estetiikkaan – vesitorni voi olla myös kaunis rakennus. Tällöin vesisäiliötilavuus ja veden korkeustaso voidaan valita nykyiseen ja tulevaan käyttöön sopivaksi. kute2_10-17.indd 15 25.3.2024 12.32. Varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Myös betonin pakkasrapautuminen on ongelma rakenteissa, joita rasittavat viistosade ja sadetai vuotovesien valuminen
Harkinnassa on otettu huomioon muun muassa luontoarvot, muiden kuntaosapuolien kannanotot sekä lupaprosessien tuomat haasteet. Jaosto esitti: Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen toteuttamisnäkymät ovat kokonaisarvioinnin valossa niin heikot, että hankkeen Keskustelu Tampereen seudun vedenhankinnasta hakoteillä Tampereen seudulla painiskellaan talousveden hankinnan toteutustavoista. Esimerkkeinä mielikuvista tarkastelemme Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaostossa 19.9.2023 tehtyä päätöstä. Pitäisi ehdottomasti odottaa lainvoimaiset lupapäätökset, jonka jälkeen tulee rauhassa selvittää, ketkä ovat Tavasessa mukana ja mikä on hankkeelle paremmin sopiva nimi. Tämän jälkeen voitaisiin toteuttaa hanke sopivassa laajuudessa. Hänen tavoitteenaan lienee ollut mielikuvia luomalla tuoda esiin Tavasen tarpeettomuus ilman vaihtoehtojen vakavampaa vertailua. Hukka ja Tapio S. Lempäälän Vesi Oy:n hallitus (edustaa Lempäälän ja Vesilahden vesihuoltoa) lausui: Lempäälän Vesi Oy pitää Tavasen toteutumista erittäin tärkeänä myös eteläisen Pirkanmaan vesihuollon toimintavarmuudelle. kute2_10-17.indd 16 25.3.2024 12.32. Katko V alkeakosken ja Tampereen seudullista vedenhankinnan yhteistyötä aloitettiin jo 1960-luvulla. Päätökset pohjautuvat mielikuviin Tavase-hanketta ovat vastustaneet kansalaisliike sekä eräs Pirkanmaan kansanedustaja poliittisella kampanjallaan. Ruskon pintavesilaitoksen hiilijalanjälki tuotettua talousvesimäärää kohden on arvioitu 3,5-kertaiseksi Tavaseen verrattuna. Tekopohjavesihankkeen valmistelu käynnistyi Valkeakosken kaupungin aloitteesta yli 20 vuotta sitten. Länsija Sisä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) on todentanut hankkeen täyttävän vesilain vaatimukset myöntäessään Tavaselle luvat Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Luontoarvon käsitteellä ei ole yhtä oikeaa määritelmää. Akaa ei antanut asiasta lausuntoa. Luonto rakentuu ekosysteemeistä, eliöistä ja niiden elinympäristöjen muodostamista kokonaisuuksista. Esim. Ihmisen luonnolle antamat arvot voivat olla välillisiä tai välittömiä. Päätöksen pohjana olleesta materiaalista käy kuitenkin ilmi, että laadittujen selvitysten perusteella tekopohjavesihanke on suositeltavin vedenhankinnan vaihtoehto, kun huomioidaan vedenhankinnan toimintavarmuus, kustannukset ja hiilijalanjälki. Päätös oli poikkeuksellinen, koska se ei noudattanut esittelijän ehdotusta, vaan erään edustajan tekemää vastaesitystä, jota kaikki jaoston jäsenet kannattivat. Vuodesta 2002 alkaen Tavase Oy on tehnyt sekä vesihuoltolain edellyttämää että Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2015 perustuvaa suunnittelua talousveden varmistamiseksi tekopohjavesihankkeen avulla. Tekopohjavesihanketta vastustetaan mielikuvilla, ei tiedolla. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi vuonna 2018 päätöksen, jonka mukaan Tavasesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia K uv a: Ti m o K uu kk an en Vaasan hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisia tuotantoalueita koskevan luvan tekopohjavesihankkeelle. Luontoarvoja on tarkasteltu Tavasen osalta muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. harjulla on välillistä arvoa, kun sen tarjoamaa ekosysteemipalvelua eli pohjavettä voidaan hyödyntää. Jaosto päätti kuitenkin Lempäälän lausunnon vastaisesti jo ennen KHO:n lupapäätöksiä, että hankkeen valmistelu on syytä lopettaa. Laput silmillä valmistelu on syytä lopettaa. Tampereen kaupungin strategisena tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2030. Lupaa ei myönnetä, jos hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Yhtiön osakkaina ovat nykyään Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere ja Vesilahti. Kuvan harju ei liity tapaukseen. Tekopohjavesi jos mikä edustaa luonnonmukaista ratkaisua, jota perustellaan ympäristötavoitteilla. Muiden kuntaosapuolien kannanotoista Lempäälän lausuntoa ei voida pitää kielteisenä. 16 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jarmo J
En näe mitään perusteltua syytä jatkaa hanketta, joka on niellyt yli kahdeksan miljoonaa euroa yhteisiä verorahoja. Tampereen seudun vedensaanti on kohtuullisen varmaa ja myös jatkossa pintavesilaitokset voivat tuottaa tarvittavan, hyvälaatuisen veden. Ruotsissa vanhimpia tekopohjavesilaitoksia on käytetty jo yli sata vuotta. Tavase toteuttamalla siihen käytetyt reilut 8 miljoonaa euroa saadaan takaisin alle neljässä vuodessa, kun saadut säästöt lasketaan Ruskon ja Tavasen keskimääräisten vuotuisten elinkaarikustannusten mukaan. Vaadittuja lisätutkimuksia edellyttivät myös vesilain mukaiset luvat, ja valitusten vuoksi täysimittakaavaisia tutkimuksia tehtiin vasta lainvoimaisen tutkimusluvan nojalla vuonna 2009. Kun käytetään 50 vuoden elinkaarta, Tavase tulee 45 prosenttia halvemmaksi ja 30 vuoden elinkaarella 40 prosenttia halvemmaksi. • Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston dosentteja kute2_10-17.indd 17 25.3.2024 12.32. En myöskään näe sadan vuoden käyttöön perustuvia kustannuslaskelmia sellaisina, joiden perusteella Tavasea tulisi pitää Ruskon uudisrakennusta kannatettavampana. Tavaselle on aiheutunut kustannuksia valmistelun eri vaiheissa tehdyistä valitusprosesseista, joiden vuoksi on tehty uusia selvityksiä, kokeita ja mallinnuksia. Esimerkiksi Tammelan Stadion nielee ainakin 18,7 miljoonaa euroa yhteisiä verovaroja yli alkuperäisen budjetin. Kuntatekniikka 2/2024 17 Tavase-tekopohjavesihankkeen eteneminen 1960-luku: Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yhteistyö alkoi 2002: Tavase Oy perustettiin (Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Sahalahti, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vesilahti ja Viiala) 2003: Hankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat 2003: Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon koskien raakavedenottoa, tekopohjavesilaitoksen rakentamista ja tekopohjaveden ottoa 2012: Tavase Oy toimitti Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon päivitetyn hakemuksen, joka korvasi 2003 lupahakemuksen 2015: Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Tavase Oy:n hakemuksen Vehoniemen-Iso-kankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi ja pohjaja tekopohjaveden ottamiseksi Kangasalan ja Pälkäneen kunnissa 2017: Vaasan hallinto-oikeus kumosi Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi 2017: Valkeakoski myi Tavase Oy:n osakkeensa muille osakaskunnille 2018: Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lupapäätös koskien Kangasalan tuotantoaluetta 2019: Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston Kangasalan tuotantoalueiden rakentamisja valmistelulupa 2020: Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston Pälkäneen tuotantoalueen rakentamisja valmistelulupa 2021: Vaasan hallinto-oikeus pysytti voimassa Kangasalan tuotantoaluetta koskevan luvan 2022: Vaasan hallinto-oikeus pysytti voimassa Pälkäneen tuotantoaluetta koskevan luvan 2023: Tampereen kaupungin konsernijaosto: Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi, että kaupunki käynnistää yhdessä muiden Tavase Oy:n osakkaiden kanssa neuvottelut, joiden tarkoituksena on yhtiön purkaminen tai toimialan muuttaminen. Tavasen elinkaarikustannukset 100 vuodelle on arvioitu 346 miljoonaksi, Ruskon laitoksen saneerauksen 582 miljoonaksi ja Ruskon uuden laitoksen rakentamisen 569 miljoonaksi euroksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Tekopohjaveden laatukin muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tavase kestävämpi ja edullisempi ratkaisu Jo ennen Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousta eräs jaoston jäsen esitti (Vasen Kaista 28.8.2023): Oma näkemykseni on, että on jo korkea aika lopettaa Tavase-hanke. Päätösten tulisi perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon – Tampereen kaupungin strategian mukaiseen tiedolla johtamiseen. { Fakta } Natura-luontoarvoille Kangasalan alueella. HaO on pysyttänyt voimassa AVI:n myöntämät luvat. Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevan Keiniänrannan Natura-alueen osalta AVI on todennut vuonna 2020, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei synny. Tampereen Vesi on jo pitkään tulouttanut yhteisistä vesimaksuista 10,5 miljoonaa euroa vuosittain kaupungille. Päätöksestä on valitettu KHO:lle, jossa asian käsittely on kesken. HaO pysytti 16.6.2022 antamallaan päätöksellä voimassa AVI:n myöntämän Pälkäneen tuotantoaluetta koskevan luvan. AVI on todentanut Tavasen hyötyjen olevan huomattavia verrattuna siitä koituviin haittoihin myöntäessään vesilain mukaiset luvat tuotantoaluille. 2024: Odotetaan KHO:n ”lopullista” päätöstä Tavasen kustannukset ovat 65 prosenttia pienemmät kuin Ruskon uuden laitoksen. Pälkäneen alueella toimintaa ei ole suunniteltu Natura-alueelle. Mainittu jaoston jäsen ei hyväksy 100 vuoden elinkaaren soveltamista. Asiantuntijat ovat arvioineet Tavasen olevan kustannuksiltaan merkittävästi edullisempi, ympäristöystävällisempi sekä toimintaja huoltovarmempi kuin Ruskon pintavesilaitos. Eikö siis olisi yhteisen tulevaisuutemme ja kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta järkevää, että toimielinten tärkeät strategiset päätökset perustuvat johdonmukaisesti tosiseikkoihin ja arviointeihin vaihtoehtojen vahvuuksista, heikkouksista sekä mahdollisuuksista ja uhkista. Konsernijaoston perusteet linjauksille ovat siis virheellisiä. Kun veden hankintaan ja toimittamiseen tarvittavia fyysisisiä laitoksia ja rakenteita suunnitellaan, 30 ja jopa 50 vuoden elinkaarta pidetään lyhyenä tarkastelujaksona. Vaasan hallinto-oikeus (HaO) on 13.12.2021 antamallaan päätöksellä pysyttänyt voimassa AVI:n myöntämän Kangasalan tuotantoaluetta koskevan luvan. Kun laskelmissa käytetään 100 vuoden elinkaarta, Tavasen kustannukset ovat 65 prosenttia pienemmät kuin Ruskon uuden laitoksen
18 2/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Rovaniemen teillä paljon käyttäjiä Yksityistiet kaupungin hoidossa Rovaniemellä on satoja kilometrejä yksityisteitä, joiden hoitoa kaupunki tukee avokätisesti. Turismi lisää yksityisteiden käyttöä, kun keskustan ulkopuolelta haetaan eksotiikkaa. kute2_18-23.indd 18 25.3.2024 12.25
Kunnossapitoavustusta voi saada joko rahallisena avustuksena tai kunnossapitona, jolloin kunnossapidosta voi tehdä kaupungin kanssa sopimuksen. Rovaniemellä avustusta voi saada yksityistie, jonka kautta kuljetaan vähintään yhdelle vakituisesti asutulle kiinteistölle ja jolle on perustettu yksityistielain vaatima tiekunta. Sen yksityistieverkosto on siksikin laaja. Rovaniemen mallissa ainutlaatuista on se, että tiekunta voi itse valita tuen muodon, sanoo Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä. 19 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti: Johanna Tikkanen Kuvat: Marko Rautio R ovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Suomen Tieyhdistyksen mukaan kunnissa on yleensä tarjolla jompikumpi vaihtoehto. Yksityisteiden kunnossapitoavusJos tiekunta haluaa tehdä yksityistien kunnossapitosopimuksen Rovaniemen kaupungin kanssa, sopimukseen kuuluu muun muassa talviauraus. Tiekunta päättää, kumpaa avustusmuotoa se hakee. Avustus vastaa kustannuksia Kunnossapitoon myönnettävän rahallisen avustuksen suuruus määräytyy Rovaniemellä tien pituuden mukaan. Lisäksi kaupunki hoitaa kesäkaudella vähäisten vaurioiden korjaamisen, kuten esimerkiksi rumpuheittojen tasaamisen ja maakivien poiston sekä paikkaa liikennettä vaarantavat reiät päällysteillä. Toki Rovaniemellä on pitkä talvi, ja on hyvä, että se näkyy rahamäärässä. Rahallisen avustuksen tiekunta voi itse käyttää tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunnossapitopaketti kattaa liki kaiken Jos avustusehdot täyttävä yksityistie haluaa antaa kunnossapidon Rovaniemen kaupungin tehtäväksi, kunnossapitopakettiin kuuluu käytännössä kaikki tarvittava. – Tiekunnan näkökulmasta rahallinen avustus on joustavampi vaihtoehto, koska silloin tiekunta päättää rahan käytöstä itse ja hankkii tarvitsemansa kunnossapitopalvelut harkintansa mukaan, sanoo Rovaniemen kaupungin kunnossapitopäällikkö Marko Rautio. Esimerkiksi kuuden kilometrin mittaiselle tielle avustusta voi saada 4 600 euroa. Tiekunta toimii sopimuskumppanina kaupungin suuntaan. Rovaniemi on helpottanut avustusehtoja muun muassa niin, että omavastuuosuudet on poistettu ja rahallinen korvaus on kolminkertaistettu vastaamaan paremmin tien hoidosta syntyviä todellisia kustannuksia. Jotkut kunnat taas tarjoavat pelkän hoitovaihtoehdon. Kaupungin avustuksen piirissä noin 460 tiekuntaa. – Useissa kunnissa tukisummat tuppaavat olemaan pienempiä. – Yleisintä on, että kunnat tukevat yksityisteiden kunnossapitoa rahalla. Talvihoitoon kuuluu aurausviittojen asennus ja poisto, talviauraus, polanteen poisto ja pinnan tasaus, jäätyneiden rumpujen ja sivuojien sulatus (ei liittymärumpuja), liukkaudentorjunta pääosin karhentamalla sekä risteysnäkemien vaatima penkkojen madaltaminen. Ensimmäisten neljän kilometrin osalta avustus on 900 euroa per kilometri ja tämän ylittävältä osalta 500 euroa kilometriltä. kute2_18-23.indd 19 25.3.2024 12.25. Kesähoitoon taas kuuluu kestopäällystettyjen teiden kevätharjaus ja sorapintaisilla teillä kevyt kevätlanaus, pölynsidonta kevätlanauksen yhteydessä sekä kevyt syyslanaus. Aurauksen hoitaa kaupungin kilpailuttama urakoitsija. Vaikuttaa siltä, että Rovaniemellä summa on tasapainossa siihen nähden, että toisena mahdollisuutena on ottaa kunnalta tienhoitopaketti. Simo Takalammin mukaan Rovaniemen myöntämä rahamäärä vaikuttaa realistiselta todellisiin kuluihin nähden. Myös tienvarsien niitto kerran vuodessa ja vesakon raivaus viiden vuoden välein kuuluvat pakettiin. Kokonaisuuteen kuuluu myös siltojen pesu ja vuositarkastus. Rovaniemen kaupunki avustaa yksityisteiden kunnossapitoa tavalla, joka on harvinainen Suomessa. Avustettavia yksityisteitä on yhteensä noin 380 kilometriä. Jos avustuksen haluaa kunnossapitona, kaupungin kilpailuttama kunnossapitourakoitsija tekee ne asiat, jotka kaupunki on määritellyt etukäteen
Yksityisteiden kunnossapito on iso kysymys juuri Rovaniemen kaltaisissa kunnissa, jotka ovat syntyneet kuntaliitoksella kahdesta tai useammasta kunnasta. Perinteiset paperihakemukset otetaan silti edelleen vastaan. Hänen mukaansa avustussummat ovat pienentyneet merkittävästi. Motiivina myös turismi Matkailun kova kasvu tuo omat haasteensa Rovaniemen katujen ja teiden kunnossapitoon. Lukuisat kunnat ovat jo lopettaneet yksityisteiden kunnossapidon avustamisen tai ainakin suunnittelevat tekevänsä niin. – Meillä on monen kokoisia ja näköisiä tiekuntia, ja ihan kaikilla ei ole vielä edellytyksiä tai osaamista sähköisten järjestelmien käyttöön, Rovaniemen kaupungininsinööri Janne Alkki kertoo. Kun katujen kunnossapito on hoidettava lakisääteisenä tehtävänä, kaupunki voi joutua harkitsemaan, kuinka paljon se avustaa harkinnanvaraista yksityisteiden kunnossapitoa. Vuonna 2023 Rovaniemellä kirjattiin yhteensä 1,2 miljoonaa yöpymistä, mikä tarkoittaa noin 30 prosentin kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Konekuski kaikkien kaveri Rovaniemen katujen ja yksityisteiden kunnossapidon pääurakoitsija on juuri kilpailutettu seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tällä hetkellä yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin on varattu Rovaniemen talousarviossa 880 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on, että yhteyshenkilöiden ja tiekuntien tiedot pysyvät ajan tasalla ja että kunnossapitoa saavat vain ne tiekunnat, jotka täyttävät avustusehdot. Ennen yhdistymistä kunnissa on voinut olla hyvin erilaiset avustuskäytännöt, ja avustuksiin käytetty rahamäärä on voinut poiketa toisistaan. 20 2/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Rovaniemi • Maantieteellisesti Euroopan suurin kaupunki • Pinta-ala 8 016,62 km 2 • Asukasluku 65 285 • Perustettu 1929 • Kuntaliitokset: Rovaniemen mlk 2006 • Avustusta saavia yksityisteitä 380 kilometriä • Kaupungin avustuksen piirissä 460 tiekuntaa { Fakta } tukset haetaan Rovaniemellä aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arktisen pääkaupungin liikenneolosuhteiden ylläpitäminen vaatii hyvää yhteistyötä. Tiekunnan tarve saattaa ajan kuluessa myös muuttua, ja avustusmuotoa voi olla tarve muuttaa kunnossapidosta rahalliseksi avustukseksi. Hakujärjestelmää tehostetaan Avustushakemusten käsittely on aiheuttanut kaupungille jonkin verran hallinnollista työtä, kun hakemukset on pitänyt toimittaa joko paperiversioina tai skannattuina tiedostoina sähköpostilla. – Rovaniemi näyttää positiiviselta poikkeukselta. Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia avustusten sähköinen hakuja käsittelyjärjestelmä, joka toivottavasti vähentää hallinnollista työkuormaa sekä lyhentää hakemusten käsittelyaikoja. Rovaniemen kunnossapitopäällikkö ja kaupungininsinööri ovat yhtä mieltä siitä, että arktisen pääkaupungin liikenneolosuhteiden ylläpitäminen vaatii hyvää yhteistyötä tienpitäjien, tienkäyttäjien ja teitä kunnossapitävien urakoitsijoiden ja konekuskien kesken. Myös kunnossapitokustannusten nousu voi luoda painetta avustusten laadun ja määrän tarkasteluun, jos määrärahat eivät lisäänny samassa suhteessa. – Turistien liikkuminen näkyy katuverkossa, mutta myös laajassa yksityistieverkossa, kun majoittujat ja revontulten katsojat liikkuvat ympäri laajaa kaupunkia. Rovaniemellä iloitaan tästä, mutta matkailu myös haastaa ympäristöä, infraa ja kaikkia yhteiskunnan ylläpitämiä palveluita ennennäkemättömällä tavalla, sanoo kunnossapitopäällikkö Marko Rautio. Tieyhdistyksen näkökulmasta on hienoa, että kaupunki haluaa tukea yksityisteiden kunnossapitoa reippaalla kädellä, Takalammi kiittää. Tämä pitää ottaa huomioon katuja tieverkoston ylimääräisenä kunnossapitotarpeena, kertoo Rautio. Avustaminen ei ole kunnille pakollista eli kunta voi jättää yksityistiet kokonaan ilman avustuksia. Eurojen puristuksessa Kiristyvän kuntatalouden kurimuksessa Rovaniemen pitää jatkossakin tasapainoilla sen kanssa, miten suhtautua yksityisteiden kunnossapitoon, koska rahat eivät riitä aivan kaikkeen. kute2_18-23.indd 20 25.3.2024 12.25. Rovaniemi uskoo saavansa kumppaniksi kilpailukykyisen ja laadukkaan tekijän, joka osaa ottaa huomioon niin katuverkon kun yksityisteiden haastavat olosuhteet ja yksilölliset tarpeet. Maan yksityistiet rapautuvat Valtakunnallisesti yksityisteiden tukikäytännöistä on syytä olla huolissaan, sanoo Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä. • Rovaniemen kaupunki avustaa noin 460 yksityistä tiekuntaa, joiden omistamien teiden yhteispituus on noin 380 kilometriä. Näin kunta ei esimerkiksi päädy hoitamaan sellaisia yksityisteitä, joilla ei enää ole asutusta. Rovaniemen kaupungin tarkoituksena on ollut laatia yksityisteiden avustamiseen mahdollisimman yhdenvertaiset ja tasapuoliset käytännöt sekä helposti tulkittavat avustusehdot. Matkailijoiden määrän ennustetaan vielä kasvavan lähivuosina
Rovaniemen kaupunki on ollut tyytyväinen monitoimitalon hankkeen allianssimalliin, jolla se on saanut asukkaita ja talon tulevia käyttäjiä mukaan suunnitteluun. Kouluhanke sisältää uudisrakennuksen, pysäköintialueet, lähiliikunta-alueen ja vanhan koulun peruskorjauksen. Siinä on erityistä hankkeen laajuus ja toteutustapa. kute2_18-23.indd 21 25.3.2024 12.25. Budjetti on yhteensä noin 47 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoo saavansa paljon palautetta siitä, miten hyvin suunnittelussa on huomioitu eri ihmisryhmiä. Hankkeen on tarkoitus olla valmis alkusyksyllä 2026. Ero näkyy selvimmin allianssin mukanaan tuomassa osallistamisessa: eri osapuolia voidaan ottaa mukaan suunnitteluun hyvin varhaisessa vaiheessa. Toteutustavaksi valittiin allianssi, koska siihen liittyy useita etuja perinteisiin urakkamalleihin nähden: tilaajan tavoitteet tulevat hyvin huomioiduksi, riskit jakautuvat osapuolten kesken ja realistinen kustannusarvio voidaan muodostaa jo kehitysvaiheessa. Tästä mahdollisuudesta kaupunki on ottanut kaiken irti. Uudisrakennus, Pja piha-alueet toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen tilaaja, suunnittelijat ja toteuttaja muodostavat yhteisen organisaation eli allianssin. Napsu-hanke on sujunut myönteisemmin kuin kaupungin aiemmat rakennushankkeet. Osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta, tavoitteista ja toteutuksesta. Lisäksi suunnittelua ja rakentamista voidaan limittää vahvasti, jolloin rakennus saadaan valmiiksi nopeammin. – Monesti me insinöörit unohdamme, kenelle näitä rakennuksia tehdään. 21 Kuntatekniikka 2/2024 { Rakentaminen } Teksti: Johanna Tikkanen N apapiirin tuntumaan nousevan Napsun koulun rakentaminen on vielä kesken, mutta hankkeesta vastaavilla on jo vahva yhteinen näkemys: laaja osallistaminen parantaa merkittävästi lopputuloksen laatua. Rovaniemi sai asukkaat mukaan monitoimitalon suunnitteluun Onnistunut allianssi H av ai nn ek uv a: Ar kk ite hd it R ud an ko & K an kk un en Napapiirin tuntumaan rakennettava Napsun monitoimitalo on Rovaniemen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennushanke
22 2/2024 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Lujuuslaskelmat eivät riitä Hankkeessa allianssin projektipäällikkönä toimii rakennusyhtiö NCC:n edustaja Eemeli Antinmaa. Yksi Möllärin tehtävistä on saattaa kolmen eri koulun ihmiset toimimaan yhdessä uudella tavalla uudessa rakennuksessa. Nyt hankkeen fokus on ollut vahvemmin toiminnassa, ja käyttäjien osallistaminen on ollut poikkeuksellisen laajaa, hän sanoo. Käyttäjiltä arvokasta tietoa Mölläri aloitti käyttäjien osallistamisen keräämällä tietoa siitä, keitä kaikkia uuden monitoimitalon suunnittelu koskee eli keitä tulisi ottaa mukaan. Mölläriin oltiin myös suoraan yhteydessä ja pyydettiin päästä mukaan suunnitteluun. Möllärin ammatillinen tausta näkyy myös siinä, että monitoimitalon käyttäjäporukan muutosjohtaminen on aloitettu jo suunnittelun alussa. Kun esimerkiksi monitoimitalon teknisen työn luokkaan suunniteltiin kuumakäsittelytilan lattiaa, Mölläri laittoi vaihtoehdot kommentoitavaksi monitoimitaloon tuleville teknisen työn opettajille. Opettajat halusivat suljettuja ja puoliavoimia tiloja. Monia ryhmiä on kuultu useaan kertaan. – Monesti muutosjohtaminen aloitetaan vasta kun on muutettu uuteen rakennukseen. Minulla oli koko ajan käyttäjien vahva tuki, Mölläri sanoo. Tilaajan eli kaupungin puolella projektipäällikkönä taas on uuden monitoimitalon tuleva rehtori, Tiina Mölläri, jolla ei ole rakennusalan kokemusta, vaan hän on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja luokanopettaja. Möllärin taustan vuoksi hänen huomionsa on toiminnassa: miten erilaiset suunnitteluratkaisut toimivat käytännössä, kun erilaiset ihmiset käyttävät uutta monitoimitaloa. Suunnitteluun on kerätty näkemyksiä esimerkiksi oppilailta, näiden vanhemmilta, opettajilta, siivoojilta, kiinteistönhuollosta, keittiön henkilökunnalta, vuokralaisilta, harrastusseuroilta, naapureilta, esteettömyysasiantuntijoilta ja niin edelleen. kute2_18-23.indd 22 25.3.2024 12.25. NCC:n Eemeli Antinmaan mukaan tämä näkökulma tuppaa insinööreiltä usein unohtumaan. K uv a: R ov an ie m en ka up un ki Rovaniemen kaupungin rakennuspäällikkö Juha Välitalo ja projektipäällikkö Tiina Mölläri Napsun monitoimitalon työmaalla. – Esimerkiksi vammaisneuvoston edustaja soitti minulle, ennen kuin ehdin olla neuvostoon yhteydessä. Mutta oli hyvä, että piti vielä kerran miettiä, mitä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Möllärin tukena on toki lukuisia rakentamisen asiantuntijoita, jotka vastaavat rakentamiseen liittyvistä teknisistä ratkaisuista. Asia nousi esiin keskustelussa, jonka suunnitteluryhmä järjesti esteettömyyden kokemusasiantuntijoille. – Vaaka-asettelua ei ollut huomioitu tarjouksessa, mutta koska käyttäjät nostivat sen esiin, hissit räätälöitiin meille sopivaksi, Mölläri kuvaa. – Mietin hetken, että onko tosi, että tästäkin pitää keskustella, kun asiasta on juuri tehty väitöskirjoja. Suunnittelijoille ei esimerkiksi olisi tullut mieleen, että hissien nappulat on parempi laittaa vaakatasoon, ei pystyyn, jotta pyörätuolilla kulkevat ylettyvät niihin. Yksi heistä on kaupungin rakennushankkeista vastaava rakennuspäällikkö. – Sieltä kerrottiin, että tuo vaihtoehto on syttynyt palamaan, älkää laittako missään nimessä sitä, tuossa taas näkyy helposti laikkuja, tämä materiaali on hyvä, ja niin edelleen. Möllärin piti kuitenkin perustella tätäkin ratkaisua suunnittelijoille. Tähän hän sai apua kaupungin osallisuusasiantuntijalta. Luokkahuoneiden suunnittelussa puolestaan huomioitiin yli sadan pedagogin näkemys siinä, ettei rakennukseen pidä tehdä avoimia opetustiloja. Tieto helpotti päätöksentekoa, Mölläri kuvaa. Molemmat ovat tyytyväisiä siihen, miten hankkeessa on huomioitu käyttäjien toiveet. – Monesti me insinöörit unohdamme, kenelle näitä rakennuksia tehdään. Yksi opettajista kysyi lattiamateriaalista näkemyksiä valtakunnalliselta teknisen työn opettajien verkostolta. Käyttäjiltä on saatu suunnitteluun arvokasta tietoa. – Osallistamisen hienous piilee siinä, että jokainen osallistuva ihminen tuo mukanaan osaamista ja verkostoja, jollaisia allianssin ydinryhmä ei tietäisi olevan olemassakaan, Mölläri kertoo. Mietimme rakenteita sun muita. Se voi aiheuttaa oireilua, Eemeli Antinmaa kuvaa
Myös näissä kokemukset ovat olleet hyviä. Koska kaupungit jo hyödyntävät WFS-rajapintoja, tutkimuksesta olisi hyötyä kaikille kaupungeille, jotka haluavat asentaa IoT-laitteita. • kute2_18-23.indd 23 25.3.2024 12.25. IoT-laitteiden visualisointi karttasovelluksessa on tavoite Protiedolla suoritetussa tutkimuksessa. Tämäkään ei onnistunut kustannussyistä, joten luokista tuli suorakaiteen muotoisia. Nämä laitteet voivat vastaanottaa ja lähettää dataa netin välityksellä. Suunnittelussa syntyi kuitenkin kompromissi: suorakaiteen muotoisia luokkia voi yhdistää avaamalla niiden väliset ovet, jolloin iso tila on neliön muotoinen. Aiemmin liikkeelle Jos Tiina Mölläri saisi aloittaa projektin alusta, hän muuttaisi pari asiaa. Ihan alkuun hankkeessa haaveiltiin esimerkiksi puurakentamisesta. Machine Learning) suosio on jatkanut kasvuaan jo jonkin aikaa. Tästä NCC:n edustaja Eemeli Antinmaa on samaa mieltä. Pelko oli turha, koska allianssissa hankinnoille voidaan asettaa erilaisia ehtoja, esimerkiksi paikallisten yrittäjien huomiointi. Koneoppiminen osana älykkäämpää urakanhallintaa PROTIETO m-reporting Jokainen osallistuva ihminen tuo mukanaan osaamista ja verkostoja. Jos Mölläri vielä joskus olisi mukana monitoimitalon rakentamisessa, hän myös järjestäisi työmaalle työpisteen, jossa eri osapuolet voisivat työskennellä samassa tilassa. Koneoppimisen (engl. TULE KESKUSTELEMAAN AIHEISTA LISÄÄ STÄNDILLEMME 19 KUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ! IoT-laitteiden kuvaaminen karttasovelluksessa kaupunkien kunnossapitoon IoT-laitteilla (Internet of things) tarkoitetaan erilaisia internetiin yhdistettyjä esineitä, ajoneuvoja ja resursseja. Mölläri olisi halunnut monitoimitaloon neliön muotoiset luokat, koska niissä on pedagogisia etuja. Pelättiin esimerkiksi, että paikalliset yrittäjät eivät pääsisi osallistumaan monitoimitalon rakentamiseen, vaan malli suosisi isoja yrityksiä. Yhteistoiminta: jatkoon! Vaikka Rovaniemellä on nyt todettu allianssimallin edut, ennen sen valintaa malliin liittyi epäluuloja. IoT-laitteiden geneerisessä visualisoinnissa yritetään käyttää hyödyksi WFS-rajapintaa (Web Feature Service). Koneoppimista hyödynnetään jo lukuisten tehtävien suorituksessa ja nyt me Protiedolla suoritettavassa tutkimuksessa selvitämme miten sitä voisi hyödyntää älykkäämmän kunnossapidon ja alueurakoiden hallinnassa. – Jos olisimme yhdessä työstäneet hankesuunnitelmaa, meillä olisi ollut parempi käsitys siitä, mitä voidaan kehittää ja mitkä asiat on lukittu. Reunaehdot kustannuksista Välillä Möllärin pitää viedä käyttäjille viestiä myös siitä, miksi jotain asiaa ei voida toteuttaa. Suunnittelijat halusivat esimerkiksi käydä keskustelua lattiamateriaalista, kunnes todettiin, että materiaali on päätetty jo aikaisemmin. – Nyt työskentelemme paljon etänä, ja lähipäiviä on aika harvoin. Koneoppimisella tarkoitetaan metodeja, joilla tietokone itsenäisesti oppii saamansa datan perusteella kehittämään toimintaansa tietyn tehtävän parissa. Asioiden hoitaminen voisi helpottua, jos voisimme yhdessä pohtia asioita samassa tilassa. Tämä vaihtoehto tutkittiin, mutta siitä luovuttiin kustannussyistä. Lähipäivinä yhdessä tekemisen tunne on ollut vielä vahvempi. Kaupunki aikoo käyttää yhteistoiminnallisia malleja jatkossakin. Kaupungilla on käynnissä myös kaksi muuta isoa rakennushanketta, joissa on käytössä yhteistoiminnallinen suunnittele-ja-rakenna-malli. Ensinnäkin hän perustaisi allianssin vielä aikaisemmassa vaiheessa – ennen kuin hankesuunnitelma on tehty. Esimerkiksi voisiko sen avulla ennustaa urakan kustannuksia, loppumisaikaa tai mahdollisia vastaantulevia taloudellisia tai toiminnallisia riskejä, jolloin niihin voidaan varautua ajoissa. Tuttavallisemmin tämä termi tulee vastaan “tekoäly” ja “AI”-sanojen kautta. Kun yhteinen innovointi ja kehittäminen alkaisi aikaisemmin, allianssin hyödyt saataisiin tehokkaammin käyttöön. Saatua tietoa laitteista voidaan hyödyntää monin eri tavoin
kute2_24-27.indd 24 25.3.2024 12.26. Hän kertoo, että osastolla työsTammisaaren vanhassa kaupungissa on vielä suuria puita. tarkoittaa monimuotoisia ja erilaisia viherja kulttuuriympäristöjä. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas työskentelee Raaseporissa paitsi kaupunginarkkitehtina, myös osastonpäällikkönä maankäytön osastolla, johon kuuluvat kaavoitusja mittausyksikkö. Raaseporin muodostavat yhdessä Pohja, Karjaa ja Tammisaari, mikä Ekosysteemipalvelut tärkeitä Raaseporissa VIHREÄÄ KULTAA Raasepori alkaa soveltaa maankäytön suunnittelussa viherohjetta, jolla alueen betoniviidakot halutaan muuttaa puistomaisiksi taajamiksi. 24 2/2024 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä R aasepori on pinta-alaltaan Uudenmaan suurin kunta, ilman merialueita mitattuna 1 215 neliökilometriä
Hän tekee Raaseporin kaupungille tilauksesta diplomityönään viherohjeen, joka valmistunee 2024. Vihreämpi on viihtyisämpi Kaira opiskelee työnsä ohella maisema-arkkitehdiksi Aalto-yliopistossa. 25 Kuntatekniikka 2/2024 kentelee 20 henkilöä ja kaavoitusyksikössä yhdeksän henkeä. Yksikössä ei ole aiemmin ollut maisema-arkkitehtia tai maisemasuunnittelijaa. – Ideamme oli maksimoida katuvihreän määrää Espoossa. esillä vihersuunnittelun asioita, kuten hulevesien hallintaa, hiilensidontaa sekä hiilinielujen kasvattamista ja keskustella näistä muiden teknisen sektorin yksiköiden kanssa. – Olen tehnyt muutamaa eri asemakaavaa, joista yksi on viety toiseen ehdotusvaiheeseen. Ettei toisaalta rönsyile eikä toisaalta rajaa liikaa. Alkujaan viherohjeen idea syntyi yliopistossa kurssityöstä, jota Kaira teki kurssikaverinsa Emmiina Taivassalon kanssa. Maankäyttösuunnittelija Linda Kaira työskentelee pääsääntöisesti asemakaavoituksen parissa. – Monimuotoisuutta saamme lisää esimerkiksi dynaamisilla istuJos puu on pakko kaataa, sen tilalle istutetaan heti uusi. kute2_24-27.indd 25 25.3.2024 12.26. Kaira toivoo, että jokaisessa toteutussuunnitteluprojektissa olisi myös maisemasuunnittelija apuna. Meillä on myös meneillään hulevesistrategia-projekti, joka valmistuu todennäköisesti vuoden 2024 aikana. – Olen työssäni halunnut pitää K uv a: Jo ha n Lj un gq vi st Maankäyttösuunnittelija Linda Kaira kertoo, että haastavinta viherohjeen tekemisessä on ollut sopivan laajuuden löytäminen. Kurssityön pohjalta viherohjeen kolme teemaa ovat hulevedet, hiilensidonta sekä monimuotoisuus. – Maankäytön kehittämiskuvatyö on päättynyt, ja nyt valmistellaan yleiskaavaa. – Meillä on kuitenkin niin pieni yksikkö, ettei se ole mahdollista. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas uskoo, että viherohjeen avulla ymmärretään laajemmin kaupunkivihreän rooli ja vaikuttavuus. Siksikin olemme lähteneet kehittämään työvälineeksi viherohjetta. Viherohje on tarkoitettu pääasiassa kaavoittajille, mutta myös rakentajille, rakennuttajille sekä tulevaisuudessa yksityishenkilöillekin. – Ajatuksena on laatia niin selkeä ohje, että kaikki teknisen sektorin toimijat osaavat sitä tulkita. Tavoitteena on, että yleiskaava olisi valmis seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä
Viherohje on vielä kesken, mutta sen ideana on luokitella käyttöalueet ja kohdistaa niille oikeat toimenpiteet. Käyttöalueita ovat myös julkiset ja yksityiset pihat. Linda Kaira korostaa, että jokaisen tontin omistajan pitäisi ymmärtää kaupunkivihreän tärkeys. Viherohje täydentää asemakaavoitusta, joka taas mahdollistaa hyvät käytännön ratkaisut. – Olen pyrkinyt keskustelemaan paljon organisaatiomme sisällä ja näin saamaan laajan ymmärryksen. Raaseporissa on jo nyt valmistunut Horsbäckin alueelle kaksi hulevesiallasta, joiden avulla valumavesistä saadaan poistettua ravinteita. – Ajattelin, että tämä voisi olla hyvä aihe: ohje, jonka tavoitteena on laadukas, vihreä kaupunkiympäristö. Voisiko tontilla säilyttää pihapuun ja ehkä vähän niittyä jossain laidassa. Mainio tuotos, eikä yhtään hullumpi idea muuallakin käytettäväksi. Lopputuloksena tulee olemaan ratkaisuvalikoima vihreän lisäämiseksi ja kehittämiseksi eri käyttöalueille kaupungissa. Ne eivät pelkästään korista yhtä pihaa tai katua, vaan sitovat hiiltä, tarjoavat elinympäristön monille lajeille, varjostavat, auttavat hallitsemaan hulevesiä rankkasateilla ja niin edelleen. Alaotsikkona on Tätä et ehkä tiennyt Raaseporin pihapuista. Jos kaikki omakotiasujat kaatavat puut, asvaltoivat pihan ja lisäävät rullanurmea, meillä on köyhää ympäristöä, jossa eivät viihdy eläimet eivätkä ihmiset. 26 2/2024 Kuntatekniikka { Viheralueet } Viherohje täydentää asemakaavoitusta, joka taas mahdollistaa hyvät käytännön ratkaisut. K uv a: Jo ha n Lj un gq vi st Myös Karjaan keskustasta löytyy viheralueita (Pumppulahti). Suurena yleistavoitteena viherohjeella on se, että raaseporilaiset ymmärtäisivät viherympäristön kokonaisuuden merkitystä ja sen tuomia hyötyjä, kuten puiden ekosysteemipalveluita. Myös Karjaalla Fokus-kulttuuritalon pihalla on pieni hulevesirakenne. Uutta puuta koukkuun Johanna Backas näyttää Pihojemme aarre -esitettä, jonka kaupunki on tehnyt herätelläkseen asukkaitaan vihreän hyötyihin. Lisäksi selvitän taustatiedot ja järjestän sen jälkeen materiaalin kolmen teeman mukaisesti. Esimerkiksi katualueille lisätään puita, puistoihin istutuksia ja hulevesialtaita ja niin edelleen. kute2_24-27.indd 26 25.3.2024 12.26. tusalueilla, lahopuun lisäämisellä ja luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla
Vihertehokkuuden laskeminen ja tietyn vihreän tason vaatiminen vastaa esimerkiksi Helsingin käyttämää viherkerrointa, jolla lisätään vihreän määrää ja laatua. Nyt elää vielä vahva kyläkohtainen identiteetti. – Teemme samaan aikaan yleiskaavaa ja viherohjetta, ja etenemällä järjestelmällisesti voimme tehdä loogisen ja hyvän kokonaisuuden. Jatkumossa on reikä. – Kaavoitusta uusitaan, jotta kaupunkivihreälle saadaan selkeät ohjeet. Monimuotoisuus 3. Kaira täydentää, että Karjaalla haasteena on ollut postimerkkiasemakaava, jossa vihreän ympäristön sijaan on ollut lähinnä pysäköintipaikkoja. kute2_24-27.indd 27 25.3.2024 12.26. Viherohje on tärkeä kaavoituksen apu, jonka avulla ymmärretään laajemmin kaupunkivihreän rooli ja vaikuttavuus ja tämän pitkä aikaperspektiivi. 27 Kuntatekniikka 2/2024 Viherohjeen teemat: 1. – Raaseporissa on nyt linja, että jos puu on pakko kaataa, sen tilalle istutetaan heti uusi. – Tästä heräsi huoli, mitä asialle voitaisiin tehdä. Jalopuut häviävät ja tilalla on rullaruohikkoerämaa. • K uv a: Li nd a K ai ra Karjaan keskusta, katuvihreää olisi syytä lisätä. Ja myös tähän huoleen viherohjeesta on apua. – Tarvittaneen aikaa ja seuraava sukupolvi, että kaupunkilaiset mieltävät Raaseporin kokonaisuudeksi. Kaira toteaa, että vanhat puuyksilöt näkyvät kaupunkikuvassa, mutta seuraavaa puusukupolvea ei ole näkyvissä. – Täällä on ajateltu, ettei se ole niin nöpönuukaa jos puita ei ole, voihan sitä aina mennä metsään, jos haluaa. Asiantuntijat toivovat, että viherohjeesta seuraava askel tulee olemaan vihertehokkuusluvun käyttö Karjaan ja Tammisaaren keskustoissa. Hiilensidonta ja hiilinielut { Fakta } Vielä yksi nosto esitteestä: Puulla ei ole vain taloudellinen arvo, vaan myös ekologinen, kulttuurihistoriallinen ja sosiaalinen sellainen. Jos vaadimme yksityishenkilöitä säästämään puut omilla pihoillaan, meidän pitää myös kaupunkina toimia tämän linjan mukaisesti, Johanna Backas kertoo. Johanna Backas linjaa, että vaikka kaavoituksen kehittäminen on haastavaa, nyt on mahdollisuuksien aika. Nuorista löytyy uskoa Raaseporiin. Tarvitsemme ihan alkuun vaikutussuunnittelua, jotta jäljellä olevat puut säilyvät. Toisaalta samaan aikaan nuorisovaltuusto on tuonut esiin visioita, joissa esimerkiksi kouluja voitaisiin yhdistää ja joissa voitaisiin muilla tavoin yhtenäistää kaupunkia vanhojen keskustarajojen yli. Karjaalla on joitakin kortteleita, joissa ei ole yhtään puuta. Uuden yleiskaavan myötä nykyinen yleiskaavanomainen rakennusjärjestys muuttuu, ja siihen tulee viherohjeen tapaisia asioita. – Puita pitää istuttaa koko ajan, että puusto säilyy. Kaupunkivihreän merkitystä pitää vielä tehdä näkyväksi. Seuraava askel Raaseporissa on puusto-ohje, jonka mukaan 15 vuoden välein tarkistetaan tilanne ja istutetaan tarvittavat lisäpuut. Hulevesien luonnonmukainen hallinta 2. Erityisesti hän on huolissaan Raaseporin arvopuiden katoamisesta. Uutta ajattelua kaavoitukseen Johanna Backas kertoo, että yksi kehittämisen kohteita lähitulevaisuudessa tulee olemaan Karjaan keskusta. Backas miettii, että Raaseporissa on tavallaan menossa siirtymäaika
Muutaman uusiomateriaalin jätteeksi luokittelu on päättynyt Ei enää jätettä -asetuksen (EEJ / EoW) mukaisella menettelyllä. Rakennusosat, joissa uusiomateriaaleja tyypillisesti käytetään verkoston yhteydessä, ovat kaivannon lopputäyttö, pengertäyttö ja päällysrakenne (kuva 1). Uusiomateriaaleja hyödyntäessä on oleellista huomioida verkosto kokonaisuutena. haettu ja myönnetty sivutuotestatus jätelain (646/2011) mukaisesti, joten niitä hyödynnettäessä noudatetaan tuotelainsäädäntöä. Verkoston kestävyys edellä Vesihuoltoverkostoille on tyypillistä pitkä käyttöikä. Osalle uusiomateriaaleista on Uusiomateriaalien käyttö teknisten verkostojen maarakenteissa Mihin täyttöihin purkujätettä. 28 2/2024 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Teksti: Matias Napari, Esra Marvin, Juha Forsman J uridisesti uusiomateriaalit ovat tuotteita, sivutuotteita tai jätteitä. Verkostorakentamisen kannalta kiinnostavia uusiomateriaaleja ja rakennusosia on lueteltu taulukossa 1. Muovit kestävät hyvin erilaisia kemiallisia ympäristöjä. Uusiomateriaaliratkaisuja käytettäessä on varmistettava, että suunniteltua käyttöikää ei heikennetä. Jos uusiomateriaalilla ei todeta olevan negatiivisia vaikukute2_28-31.indd 28 25.3.2024 12.26. UUMA4-ohjelmassa 2021–2023 (uusiomaarakentaminen.fi) laadittu opas Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa opastaa kierrätysmateriaalien haitoista ja hyödyistä maatäytöissä. Jätteiden hyödyntämisen lähtökohtana on ympäristölupa, ellei kyseessä ole niin sanottu MARA-materiaali, jonka hyödyntäminen on mahdollista MARA-asetuksen (VNa 843/2017) mukaisesti. Vesihuollon varusteissa tyypillisesti esiintyviä materiaaleja on esitelty taulukossa 2. Tunne uusiomateriaalien ominaisuudet Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa -oppaassa verkostojen ja uusiomateriaalien yhteensopivuutta on tarkasteltu kolmen osa-alueen kautta: maaperäja ympäristöolosuhteet, turvallisuus (käyttöveden laatu) ja huollettavuus. Uusiomateriaalien hyödyntäminen maanalaisen verkoston yhteydessä. Nykyaikaiset putket ja niiden materiaalit on suunniteltu kestämään erilaisia maaperäolosuhteita. Tällainen uusiomateriaali on esimerkiksi VNa 466/2022 kriteerit täyttävä EEJ-betonimurske. Rakennusosan tekniset ja toiminnalliset vaatimukset määrittävät, mitä ominaisuuksia uusiomateriaalilta edellytetään. Suojaamaton metalli on altis korroosiolle, joten metallien korroosiokestävyys saavutetaan erilaisilla pinnoitteilla
betonimurskeen sisältämä teräs). Muovit polyesteria lukuun ottamatta sietävät korkeaa pH:ta hyvin. Oppaasta löytyy verkoston eri osien korroosioriskin arvio. Lujittuneen uusiomateriaalikerroksen kaivu on tehtävissä luonnonmateriaaleja vastaavalla kalustolla. Rakentamishankkeen eri osapuolten välinen kommunikaatio onkin avaintekijänä onnistuneessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Uusiomateriaaleilla rakennetuissa rakenteissa ei ole merkittävää eroa kaapelihakulaitteiden käytössä tai kaivannon tuennassa luonnon kiviaineksilla toteutettuun verrattuna. • Kirjoittajat työskentelevät Ramboll Finland Oy:ssä. Uusiomateriaaleilla voi olla positiivinen, neutraali tai negatiivinen vaikutus maaperän syövyttävyyden määrittäviin tekijöihin. Kaivantojen alkutäyttö on luonnon kiviainesta, joten uusiomateriaalit eivät ole suoraan kosketuksissa teknisten verkostojen kanssa. Lomakkeelle on valmiiksi kuvattuna materiaalitoimittajalta yleensä tarvittavia tietoja. Vesihuoltoyhtiö voi myös kertoa verkostonsa varusteissa tyypillisesti esiintyviä materiaaleja, jolloin vastauksessa voi keskittyä materiaalien yhteensopivuuksiin, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä kohteessa. Kuva 2. 29 Kuntatekniikka 2/2024 tuksia verkostoon näillä osa-alueilla, niitä voidaan käyttää vesihuollon maarakenteissa. Uusiomateriaaleja hyödynnettäessä yhtenä tärkeimmistä asioista on verkostojen materiaalien ja uusiomateriaalien yhteensopivuuden varmistaminen. Yhteenveto Uusiomateriaalien kemiallinen koostumus ja happamuus (pH tyypillisesti välillä 8–12) voivat poiketa merkittävästi luonnontilaisesta maasta tai jalostetuista kiviaineksista. Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa -oppaassa on esitelty laajasti verkostojen yhteydessä hyödynnettäviä uusiomateriaaleja, niiden vaikutuksia eri verkostomateriaaleille, vesijohtojen seinämän läpäisemättömyys, rakentamisessa ja kunnossapidossa huomioitavia asioita sekä tarkasteltu uusiomateriaalien paikkatiedon saavutettavuutta ja yleisesti käytön edistämisen edellyttämiä toimia eri osapuolien osalta. Juha Forsman on geotekniikan toimialapäällikkö, Matias Napari geotekniikan projektipäällikkö ja Esra Marvin tiiminvetäjä vesitoimialalla. Metallinpaljastimen käyttöä saattaa haitata joidenkin uusiomateriaalien sisältämät metalliesineet (esim. Kuvaan on lisätty punaisella rajauksella uusiomateriaaleille tyypillinen pH-alue 8–12. Turvallisuuden arvioinnissa on korostunut vesijohtoverkoston seinämien läpäisemättömyys ja mahdollisten haitta-aineiden diffuusion riski seinämän läpi. Maanalaiset tekniset verkostot ovat aina alttiita korroosiolle tai turmeltumiselle. Suotovesissä korostuvat pH:n lisäksi liuenneet epäpuhtaudet, kuten sulfaattija kloridi-ionit, joilla voi olla vaikutuksia suojaamattomille metalleille ja betonille. JUTTU JATKUU kute2_28-31.indd 29 25.3.2024 12.26. Arviot perustuvat kirjallisuudesta saatavilla olevaan tietoon yksittäisten osatekijöiden vaikutuksesta materiaaliin. Tietopyyntö uusiomateriaalien toimittajalta Oppaan laatimisen yhteydessä laadittiin myös vakiomuotoinen arviointipyyntölomake, jolla vesihuoltoyhtiö voi selvittää uusiomateriaalin toimittajalta uusiomateriaalin soveltuvuutta esimerkiksi vesihuoltokaivannon lopputäyttöön. Joillakin uusiomateriaaleilla auki kaivettavuuteen vaikuttaa materiaalien lujittuminen, millä tarkoitetaan materiaalin kykyä lujittua kosteuden ja tiivistämisen vaikutuksesta. Uusiomateriaaleilla voi olla positiivinen, neutraali tai negatiivinen vaikutus maaperän syövyttävyyden määrittäviin tekijöihin. Vesihuoltoverkostojen huollettavuuden kannalta merkityksellistä on verkostorakenteen sijaintitieto, paikallistettavuus ja kaivannon toteuttaminen. Raudan korroosiopotentiaalikuvaaja. Silloin niiden vaikutuksia arvioidaan uusiomateriaalikerroksen läpäisevän veden kautta. Maaperässä useamman osatekijän yhteisvaikutusta on haastavampi arvioida, ja siten oppaassa korroosioriskin arvio on tehty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Uusiomateriaaleille tyypillinen pH-alue on metalleille pääasiassa suotuisa (kuva 2) pois lukien alumiini, joka syöpyy korkean pH:n ympäristössä
Koottu Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa (2007) julkaisusta ja varusteiden valmistajilta saatavilla olevalla tiedolla. https://uusiomaarakentaminen.fi/aineisto/uusiomateriaalien-soveltuvuus-verkostorakentamiseen-arviointipyynto/ Taulukko 1. Varuste Materiaalit Venttiilit ja niiden osat Liittimet ja niiden osat Palopostit Satulat ja korjausmuhvit, muhvilukot Pultit, mutterit, aluslevyt messinki, pallografiittivalurauta, ruostumaton teräs, epoksimuovit (EP), polyamidi (PA), polyasetaali (POM), polytetrafluorietyleeni (PTFE), eteenipropeenikumi (EPDM), fluorikumit (FE), luonnonkumi (NR), nitriilikumi (NBR), styreenibutadieenikumi (SBR), polyeteeni (PEH), polyasetaali (POM), alumiini, pallografiittivalurauta, messinki, kupari, ruostumaton teräs, epoksimuovit (EP), polyamidi (PA), polyasetaali (POM), polypropeeni (PP), polyeteeni (PEH), polyvinyylikloridi (PVC), polytetrafluorietyleeni (PTFE), eteenipropeenikumi (EPDM), fluorikumit (FE), luonnonkumi (NR), nitriilikumi (NBR), styreenibutadieenikumi (SBR), polyeteeni (PEH), polyasetaali (POM) polyeteeni (PEH), polyuretaani (PUR), pallografiittivalurauta, ruostumaton teräs, alumiini, messinki, ABS-muovi pallografiittivalurauta, epoksimuovit (EP), ruostumaton teräs, eteenipropeenikumi (EPDM), nitriilikumi (NBR), messinki, sinkitty valurauta sinkitty teräs tai haponkestävä teräs (HST) kute2_28-31.indd 30 25.3.2024 12.26. Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa, opas. 2023. UUMA4-ohjelma. UUMA4-ohjelma. & Napari, M. 30 2/2024 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Lähdeluettelo Napari, M., Marvin, E., Forsman, J., Koskela, V-P. Uusiomateriaaleja ja verkoston rakennusosia, joissa materiaaleja voidaan hyödyntää Uusiomateriaali ja lyhenne Verkoston rakennusosa, jossa mahdollista käyttää Teollisuuden sivuvirtojen mineraaliset jätteet tai sivutuotteet Käsitelty jätteenpolton pohjakuona JpKu Lentotuhka biotai kivihiilen poltosta LT Pohjatuhka PT, pohjahiekka LpHk (leijupetihiekka) Masuunihiekka MaHk Masuunikuona MaKu Ferrokromikuona (OKTO-tuotteet) Kalsiitin rikastushiekka RiHk Valimohiekka, kaavaushiekka ValHk Sivukivet (kaivostai rakennuskiviteollisuudesta) Vaahtolasimurske VaM Rengasleike (rengasrouhe) RL jakava kerros, suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö jakava kerros, lopputäyttö, pengertäyttö suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö jakava kerros, suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö suodatinkerros, pengertäyttö suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö tapauskohtaisesti kevennysrakenne, routaeriste, lopputäyttö kevennysrakenne, lopputäyttö Rakennusja purkutyömaiden mineraaliset jätteet (osa betonimurskeista EEJ-materiaalia) Asfalttirouhe RAP, RA Betonimurske BeM Tiilimurske TiM Hiekotushiekka uusioasfaltin valmistus, kantava kerros kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö suodatinkerros, lopputäyttö, pengertäyttö Taulukko 2. Vesihuollon varusteissa ja komponenteissa tyypillisesti esiintyviä materiaaleja. Uusiomateriaalien soveltuvuus verkostorakentamiseen – arviointipyyntö. 2023. https:// uusiomaarakentaminen.fi/aineisto/tekniset-verkostot-uusiomaarakenteissa-opas-2/ (huom! kaikki tässä artikkelissa esitetyt taulukot ja kuvat on kopioitu oppaasta, jossa on esitetty myös taulukoiden ja kuvien lähteinä toimineet julkaisut) Forsman, J., Marvin, E
Mädätetystä yhdyskuntalietteestä syntyvien biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävä tutkimusja kehittämisprojekti toteutettiin yhteistyössä LUKEn ja vilja-alan asiantuntijoiden kanssa. – Ajatellaan, että jätevedenpuhdistamolla asia hoidetaan pois päiväjärjestyksestä, Operongroupin myyntijohtaja Jyri Koivisto kuvailee stereotyyppistä ajatusmallia aiheesta. HYVÄ PASKA JUTTU! vaatimat varastotilat ovat pienet, sillä käsittelyaika menetelmässä on vain tunnin. KUHINA-RAPORTTI ja tiedät, mistä kunnissa ja hyvinvointialueilla kuhistaan! Tilaa studiolinjat.fi H arva pohtii vessaa vetäessään, mitä ”sille itselleen” tapahtuu sen jälkeen. Lue lisää menetelmästä ja tutkimustuloksista: operongroup.fi/lietteenkasittely MAINOS kute2_28-31.indd 31 25.3.2024 12.26. Polttoprosessista syntyvää fosforia voi hyödyntää lannoitteena. Mitä tehdä lietteelle. Kysymys, johon vastauksia pohtii varmasti moni kuntaja elintarvikealan päättäjä. Yhtenä vaihtoehtona ongelmaan on puhdistamolietteen polttaminen, jolla paitsi poistetaan haitta-aineet, myös saadaan tuotettua lämpöenergiaa. Liete on noussut ongelmaksi viime vuosina, koska sen uudelleenkäyttö on haastavaa. On muistettava, että viljelijöiden kustannusten nousu vaikuttaa myös kuluttajan kukkaroon, Pyy summaa. Tutkitusti turvallista Suomen Ekolannoite Oy on kehittänyt SEL-menetelmän, jonka avulla kunnallisen jätevedenpuhdistamon lietteen biokaasutuksessa syntyvästä mädätysjäännöksestä voidaan jalostaa turvallista orgaanista kiertolannoiteainetta maataloudelle. Paikallisesti tuotetut, viljelijöille edullisemmat lannoitteet voivat heijastua myös kuluttajahintoihin myönteisesti, Koivisto muistuttaa. Mikäli lietteen sisältämät ravinteet saadaan pelloille uusiokäyttöön, suomalaiset viljelijät eivät olisi niin riippuvaisia teollisista lannoitteista. – Tärkeä kysymys onkin, onko meillä varaa olla hyödyntämättä turvalliseksi todettuja kiertolannoitteita, pohtii Koivisto. Ei niinkään ulosteen vuoksi, vaan lietteeseen kerääntyneiden haitta-aineiden, kuten raskasmetallien, mikromuovien, huumeja lääkeainejäämien vuoksi. Eli menetelmällä saataisiin hyötykäyttöön juuri ne ainesosat, jotka viljan kasvualustaan ovat mitä parhaimmat, listaa Pyy. – Lietettä syntyy puhdistamoilta niin paljon, ettei sen polttaminen yksinään ratkaise koko ongelmaa. – Mutta lietteen varastointi käsittelyä varten aiheuttaa tilanpuuteongelmia, mädätys ja kompostointi taas ei poista kaikkia haitta-aineita. – Omavaraisuuden lisäksi hyötyjä ovat myös peltojen orgaanisen aineksen köyhtymisen estäminen sekä maaperämikrobiologian monipuolistaminen. Siksi olemme tehneet vuosien ajan töitä löytääksemme ratkaisun, joka hyödyttää sekä kuntia, jotka painivat puhdistamolietteen kanssa, että maamme maataloutta, joka on ahtaalla alati kasvaneiden kustannusten vuoksi. ----Lue lisää menetelmästä ja tutkimustuloksista: operongroup.fi/lietteenkasittely Teksti: Anna Aalto / Ankara Design TEKSTI: ANNA AALTO / ANKARA DESIGN MA IN OS Paikallisesti tuotetut, viljelijöille edullisemmat lannoitteet voivat heijastua myös kuluttajahintoihin myönteisesti. Kuulostaa hyvältä, vai onko asia ihan niin. Aikoinaan puhdistamolietettä on käytetty myös viljelyssä lannoitteena, mutta haitta-aineiden lisäännyttyä elintarviketeollisuus on rajoittanut tai kokonaan lopettanut viljan ostamisen, jos sen viljelyssä on käytetty yhdyskuntalietettä, lietteenkäsittelystä vastaava Operonin lietteenkäsittely-liiketoiminnan johtaja Reima Pyy kertoo. Näinhän asia tavallaan on, mutta moni ei tiedä, että vedenpuhdistusprosessissa syntyy lietettä, joka onkin ongelmallisempi asia. – Menetelmän vaikutuksista toteutettiin tutkimushanke, jonka myötä voimme osoittaa, että puhdistamolietteiden ja mädätysjäännösten haitalliset aineet pystytään prosessoimaan turvalliselle tasolle, Koivisto kertoo. Tai ainakin olisi syytä. – Tämä auttaa kuntia lietteen sijoittamisessa sekä maanviljelijöitä kustannusongelmissa. – Olemme teettäneet kattavia laboratoriotutkimuksia, joiden tuloksien mukaan kehittämällämme menetelmällä lietteen huumausaine-, lääkeainejäämät sekä lukuisien muiden haitta-aineiden pitoisuudet alenevat tasolle, joka vastaa viljan käyttäjien vaatimuksia, Pyy luettelee. Kyllä se aurinko paistaa lietekasaankin! Suomen Ekolannoitteen kehittämän menetelmän ansiosta lietteenkäsittelyn Tähän saakka ongelmallisena pidetty jätepuhdistamoliete voidaan uudella patentoidulla SEL-menetelmällä käsitellä maataloudelle hygienisoiduksi maanparannusaineeksi. Puhdistamolietettä käsitellään mädättämällä ja kompostoimalla tai polttamalla
Loput hiilipäästöistä syntyvät lähinnä kuljetuksista ja työkoneista. Esirakentamiseksi määritellään muun muassa maaston muotoilu kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä, alueellisen stabiliteetin { Kiertotalous } Uusi opas vähähiiliseen esirakentamiseen Kestävä aluerakentaminen Materiaalija menetelmävalinnoilla saavutetaan suuret päästövähennykset vähähiilisessä esirakentamisessa. Menetelmien optimoitu käyttö edellyttää, että tarvittavat ennakkokokeet (esimerkiksi ödometrikokeet tai stabiloitavuustutkimukset laboratoriossa) tehdään ajoissa, ja rakenKuva 1. Esimerkiksi esirakentamisessa käytettävän syvästabiloinnin päästöjä voidaan vähentää yli 60 prosenttia käyttämällä uusiosideaineita kalkkisementin sijaan. Esirakentamishankkeissa tarvittavia tutkimuksia ovat muun muassa luontoja kulttuuriympäristöselvitykset, pohjatutkimukset, maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden kartoitus, kaivuja pintamaatutkimukset sekä purkuselvitykset. Esirakentamisen päästöt muodostavat jopa 12 prosenttia alueen elinkaaren kokonaishiilijalanjäljestä, johon lukeutuvat rakentamisen lisäksi myös muun muassa liikenne ja alueen energiakulutus. kute2_32-37.indd 32 25.3.2024 12.27. Pehmeikköalueilla kunnallistekniikan hiilijalanjälkeä voidaan olennaisesti vähentää, mikäli hiili-intensiivinen paalulaatta tai laaja massanvaihto voidaan korvata vähähiilisellä ratkaisulla. Esirakentaminen aluerakentamisen valmistelemiseksi otettiin käyttöön 1980-luvun alussa Helsingin kaupungissa. Esirakentamista toteutetaan etenkin pehmeikköja täyttöalueilla. Suunnittelun ja toteutuksen etenemisen kannalta on oleellisen tärkeää, että tehdään ajoissa tarvittavat tutkimukset ja selvitykset, jotka palvelevat esirakentamisen optimointia ja tarvittavien lupien kartoitusta. parantaminen, pilaantuneiden maiden puhdistaminen, vesialueiden ruoppaus ja täyttö, rakenteiden purkaminen sekä kaapeleiden siirrot. Vähähiilisellä esirakentamisella voidaan siten olennaisesti vähentää asuintai teollisuusalueen hiilijalanjälkeä. Esirakentamisen avulla kunnat voivat parantaa aluerakentamisen laatua ja vähentää sen kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. UUMA4-ohjelman yhtenä osatehtävänä kaupungeille ja kunnille on laadittu Vähähiilinen esirakentaminen -opas, jossa kuvataan vähähiilisen esirakentamisen prosessi ja parhaat käytännöt. Tehokkain keino vähentää esirakentamisen päästöjä on kiinnittää huomiota käytettäviin materiaaleihin, sillä infrarakentamisessa noin 50–90 prosenttia kokonaispäästöistä muodostuu rakennusmateriaalien tuotannosta. Sen tavoitteina ovat muun muassa kustannussäästöt, haitallisten jälkipainumien ehkäiseminen, massatalouden optimointi sekä kunnallisteknisten rakenteiden perustaminen esirakennetun maan varaan. Esirakentamisen optimoinnilla saavutetaan myös kustannussäästöjä. Tällaisia vähähiilisiä pohjanvahvistusmenetelmiä ovat muun muassa esija ylikuormitus painopenkereellä sekä syvästabilointi uusiosideaineilla. 32 2/2024 Kuntatekniikka Teksti: Monica Löfman ja Juha Forsman E sirakentamisella tarkoitetaan kuntien toteuttamaa laaja-alaista pohjanvahvistusta ja muuta infrarakentamista, jonka tavoitteena on luoda ja parantaa rakentamisedellytyksiä ennen alueen rakentamista ja sen aikana. Ensin tutkitaan, sitten optimoidaan Oppaassa kuvataan vähähiilisen esirakentamisen prosessi aina maankäytön suunnittelusta toteutukseen. Eri pohjanvahvistusmenetelmien vaatima aika pehmeikköalueilla (Kivi 2022). Kaavoitusvaiheessa korostuvat alueen tasaussuunnittelu, massatalouden optimointi sekä tarvittavat aluevaraukset esimerkiksi kaivumassojen välivarastointiin ja jalostukseen
Toisaalta myös tavanomaisen pohjanvahvistuksen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää kattavilla pohjatutkimuksilla, tekemällä optimoivat mitoituslaskelmat ja valitsemalla vähähiilisimmät suunnitelmaratkaisut sekä etenkin laajoissa esirakentamishankkeissa toteuttamalla koerakentamista. Diplomityö, Aalto-yliopisto. Pohjanvahvistuksen optimointi osana vähähiilistä esirakentamista. 2021. Kuva 1). aaltodoc.aalto.fi/items/c5266457-0c02-4ac6-9d31-1a78c6295c2a Löfman, M., Forsman, J, Rintamo, S., Perttu, O., Ollikainen, S., Järvinen, K. Syvästabiloinnin sideaineiden vähähiilisyysluokitus, opas, 20.12.2023 koekäyttöön. Esirakentamisen päästöt vs. Suunnittelutoimeksiantoon voidaan esimerkiksi sisällyttää vaatimus päästölaskelmista ja uusiomateriaalien suosimisesta. aaltodoc.aalto.fi/items/6def4d63-0972-4600-88a9f3b1cb988b0c tamisvaiheeseen varataan riittävästi aikaa. Tarvittavaa esikuormitusaikaa voidaan toisaalta huomattavasti vähentää yhdistämällä ylikuormitukseen pystyojitus (ks. & Teittinen, T. Pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa – käyttömäärät ja hiilijalanjälki. Kunnalliseen rakentamiseen ja päätöksentekoon tarvitaan siten pitkän aikaperspektiivin ennakointia ja systemaattista aikatauluttamista. Kuva 2. uusiomaarakentaminen.fi/aineisto/vahahiilinen-esirakentaminen-opas/ Perttu, O. Vähähiilinen esirakentaminen ei saisi rajautua vain hankinnan keinovalikoimaan, sillä esirakentamisen päästövähennyspotentiaali pienenee sitä mukaa, mitä lähemmäs rakentamista edetään. Syvästabilointi edellyttää yleensä 2–6 kuukauden lujittumisja esikuormitusajan, kun taas ylikuormitus painopenkereellä edellyttää tyypillisesti useiden vuosien esikuormitusajan. Täydentävät selitteet: ”*”= kaivettu maa käytetään työmaalla ”**”= kaivettu maa kuljetetaan läjitykseen 60 km. & Moisio, T. Monica Löfman on geotekniikan asiantuntija ja Juha Forsman geotekniikan toimialapäällikkö. Diplomityö, Aalto-yliopisto. uusiomaarakentaminen.fi/aineisto/syvastabiloinnin-sideaineiden-vahahiilisyysluokitus-opas/ Kivi, E. 33 Kuntatekniikka 2/2024 Kirjallisuutta: Löfman, M., Forsman, J., Rintamo, S., Perttu, O., Ollikainen, S., Järvinen, K. kute2_32-37.indd 33 25.3.2024 12.27. Maankäytön suunnittelulla voidaan sekä mahdollistaa että rajata pois vähähiilisen esirakentamisen menetelmiä. Syvästabiloinnin toteutuksen hankinnassa taas voidaan hyödyntää koekäyttövaiheessa olevaa Syvästabiloinnin vähähiilisyysluokitusta. Infrarakentamisen hiilidioksidiekvivalenttipäästöt Suomessa. Suunnittelun ja toteutuksen hankintojen ympäristökriteereillä tilaajat määrittelevät hankkeen vähähiilisyysja kiertotaloustavoitteet. Kuvassa 2 on esitetty esimerkkikohteelle määritetyt päästöt ja kustannukset eri pohjanvahvistusmenetelmillä. UUMA4-ohjelma. kustannukset 1 hehtaarin alueella erilaisilla sallitun painuman arvoilla. Vähähiilinen esirakentaminen -opas. Esirakentamisen optimoinnilla saavutetaan lisäksi lähes aina myös kustannussäästöjä. 2023. Esija ylikuormituspenger on laskettu 300 mm painumakriteerillä. Esirakentamisen päästöjä on mahdollista vähentää myös käyttämällä puupaaluja, joiden hiilijalanjälki on pieni tai jopa negatiivinen. uusiomaarakentaminen.fi/aineisto/vahahiilinen-esirakentaminen-opas/ Forsman, J. TB-paalulaatan jana kuvastaa paalujen ulottumista savikerroksen alapuolelle 3–10 metriä. Kunnilla avaimet vähähiilisyyteen Hankintakriteerit ovat kunnille mitä keskeisin konkreettinen keino edistää ilmastoviisasta aluerakentamista. • Kirjoittajat työskentelevät Ramboll Finland Oy:ssä. 2023. ”Pre-EPD” = kevennykset on laskettu päivitetyillä epävirallisilla päästökertoimilla. Tarkastellut esikuormitusajat (esitetty numeroin) vaihtelevat menetelmäkohtaisesti (Löfman ym. Vähähiilinen esirakentaminen -opas. Samalla vähennetään kuntatekniikan rakentamisen kustannuksia. Diplomityö, Aalto-yliopisto. 2023; Perttu 2023). UUMA4-ohjelma. & Moisio, T. aaltodoc.aalto.fi/items/0a309556-72a4-468b-b089cd6da2ec962a Lehtovirta, T. 2023. 2023. Kuvaajan pisteiden väliset viivat osoittavat esikuormitusajan vaikutuksen päästöihin ja/tai kustannuksiin. Tarkastellut esikuormitusajat vaihtelevat menetelmäkohtaisesti, ja oletettu sallittu käytönaikainen painuma on joko 100 tai 300 mm. Vertailun perusteella esirakentamisen kustannuksia ja päästöjä voidaan vähentää varaamalla rakentamiseen enemmän aikaa sekä kasvattamalla sallittua painumaa siellä missä mahdollista (koskee esimerkiksi viheralueita). 2023. Toisaalta vähähiilisessä esirakentamisessa aika on kuntien valttikortti: mitä enemmän aikaa aluerakentamiseen on käytettävissä, sitä useampi hiilidioksiditonni voidaan säästää, ja käytettävissä on mahdollisimman laaja valikoima vähähiilisiä esirakentamismenetelmiä
Ensimmäisen lausuntoversion (13.10.) mukaisesti verkko-omaisuuden laskennassa käytetyt komponenttien yksikköhinnat olisi muutettu valvontajakson alkuhetkestä takaisin investointivuodelle, ja vuotta 2011 edeltäneissä investoinneissa yksikköhinnat olisi määritelty K uv a: Ti m o K uu kk an en kute2_32-37.indd 34 25.3.2024 12.27. Valvontajaksot koostuvat nelivuotisperiodeista, joiden aikana syntynyt ylitai alijäämä vaikuttavat tulevan jakson sähkönsiirron hintatasoon. Uusiutuvan energian vaatimat investoinnit vaarantuvat. Suurin yllätys koski verkko-omaisuuden arvostuksen muuttamistapaa, joka vaikuttaa suuresti siirtomaksujen suuruuteen. Huoltovarmuus ja investoinnit vaarassa Valvontamallimuutoksen valmistelu eteni melko yllätyksettä lokakuulle saakka, jolloin Energiavirasto toi lausunnolle esityksensä. Pitkään valmisteltu muutos syntyi loppuvaiheen yllättävien käänteiden ja kovan porun jälkeen. Vuoden alusta voimaan tullut malli voi heikentää 2020-luvulla omistajakuntien taloutta, pahimmillaan myös alueen huoltovarmuutta ja kunnan vetoja pitovoimaa. Vastaajatahon mukaan sähkönsiirto on ollut joko riskitöntä ja riistävää rahantekoa tai toimitusvarmuuden parantamista ”tilauksen mukaisesti”, joskin hintalapun kera. Jos, kuten eräiltä tahoilta ehdotettiin, perusteena olisi käytetty kirjanpidollisia arvoja, joidenkin vanhojen sähköverkkojen arvo olisi laskenut nollaan. Toimintatapa voisi kuitenkin vapailla markkinoilla johtaa verkonhaltijoiden tylysti sanelemiin sähkönsiirtohintoihin. Energiaviraston uusi valvontamalli tarkoittaa huokeampia sähkönsiirtomaksuja mutta samalla pienentyvää kassavirtaa verkkoyhtiöille. Aiemmin valmistelussa ollut tapa perustui siihen, että valvontajakson alussa koko verkko-omaisuus arvostettiin komponenttien yksikköhinnoilla uushankintatasolle. Niitä koskevat ylläpitoinvestoinnit olisi pitänyt tehdä tulorahoituksen sijasta velaksi – tai jättää tekemättä. Toisaalta vuoden 2011 Tapani-myrsky vauhditti sähkön toimitusvarmuusvelvoitteiden lisäämistä, mikä alkoi 2010-luvun puolivälissä näkyä verkonhaltijoiden toimitusvarmuusinvestointien kasvuna. rakentaa kilpailevia sähkönjakeluverkkoja. Sähkönsiirto on liiketoimintana luonnollinen monopoli, jonka perusteena on kustannustehokkuus: samalle alueelle ei ole kannattavaa Energiaviraston valvontamalli huojuttaa kuntienkin taloutta Siirron hinta Energiaviraston uusi valvontamalli suistaa verkkoyhtiöt kohti kasvavaa korjausvelkaa. Kohtuuttomuuksien torjumiseksi hintatasoa säännöstelee monimutkainen, Energiaviraston sähkömarkkinalainsäädännön nojalla määrittämä valvontamalli, jolla käytännössä määritellään kullekin verkonhaltijalle siirtomaksujen enimmäistaso. Käytäntö on ollut eräin muutoksin voimassa vuodesta 2005, jolloin energialiiketoiminta ja sähkönsiirto eriytettiin EU-säännösten mukaisesti. 34 2/2024 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Vesa Peltola E nergiavirasto päätti 29.12.2023 uudesta sähköverkonhaltijoiden valvontamallista
Taskusta toiseen Lyhyellä aikavälillä kunnan sähkölasku alenisi siirtomaksujen alentuessa. Näitä yhtiön talouden ulkopuolisia vaikutuksia valvontamallin valmistelussa ei käsitelty. elinkustannusindeksin mukaan. Toisaalta jakeluverkonhaltijan kannattavuuden heiketessä myös sen osingonmaksukyky heikkenee. Suomen 77 jakeluverkonhaltijasta kuntien tytäryhtiöitä on noin 3/4 (omistusosuus vähintään 50 %). Kunta-alan lausunnoissa korostettiin myös julkisen sektorin talouden tasapainottamisen vaikeutumista. Rapistuvatko sähköverkotkin. Kuntatalouteen kohdistuvat velvoitteet voivat johtaa kuntaverojen korotuspaineisiin. Kuntaomisteisissa jakeluverkkoyhtiöissä kannattavuuden heikkeneminen ja lisävelkaantuminen jarruttavat kuntien ja muun julkisen talouden pääsyä tasapainoon. Korjausinvestointikyvyn oleellinen heikkeneminen uhkaa johtaa sähkönjakeluverkot samalle rapistumisen tielle, jota liikenneverkko ja vesihuoltoverkko, rakennuksista puhumattakaan, ovat jo pitkään joutuneet kulkemaan. Kuntakonsernin sähkönkäyttäjiin lukeutuvat peruskunnan ja sen liikelaitosten lisäksi kuntien tytäryhtiöt, joihin kuuluu muun muassa kiinteistöyhtiöitä ja yhtiöitettyjä vesihuoltolaitoksia. Sähkönkäyttäjien lausunnoissa puolestaan iloittiin laajalti ennakoidusta siirtomaksujen alenemisesta. Muutettu valvontamalli voi pitkällä aikavälillä vaikeuttaa vähitellen myös sähkönjakeluverkon korjausvelan hallintaa, joka on toistaiseksi ollut Suomessa hyvällä tasolla. Vuonna 2023 kuntien sähköja kaasukulut olivat yhteensä 440 miljoonaa euroa. Etenkin muuttotappiokuntien näkymää synkentää entisestään tämänhetkinen arvio, jonka mukaan jopa 30 prosenttia kuntien hyvinvointialueille vuokraamista sote-rakennuksista jää suoja-ajan jälkeen vailla käyttöä. Vuodesta 2024 alkaen hintataso sidotaan investointivuoteen. Esiin tuotiin muutoksen riskit toimitusja huoltovarmuudelle, vihreän siirtymän investoinneille ja kuntataloudelle. 35 Kuntatekniikka 2/2024 Verkonhaltijoiden tuotot laskevat myös voimaan tulleessa mallissa, mutta muutos tapahtuu vähitellen vuosien aikana. Jos muutosta ei olisi tehty nyt, seuraavan kerran se olisi ollut mahdollista käytännössä vasta 2030luvun vaihteessa. Voimaan tullut versio vastaa suunnilleen lausunnolle tullutta muokattua valvontamalliversiota (1.12.), jossa ennen vuotta 2024 tehdyt investoinnit sidotaan vuoden 2023 hintatasoon. Pitkä aika politiikassa, lyhyt energiapolitiikassa. Suurilla kunnilla kyse on miljoonista, pienellä kymmenistä tai sadoista tuhansista euroista. Verkonhaltijan heikentynyt investointikyky voi johtaa siihen, että kunnat joutuisivat pääomittamaan tai takaamaan kuntaomisteisten yhtiöiden lainoja. kute2_32-37.indd 35 25.3.2024 12.27. Voimaan tullutta mallia kritisoitiin voimakkaasti myös kuntasektorin lausunnoissa, joita antoivat ainakin C6-kaupungit jälkimmäiseen versioon ja Kuntaliitto molempiin. Politiikkaa pelissä. Myrskytuhojen korjauksesta huolehtivat verkonhaltijan toiminta-alueella usein samat alihankkijat kuin verkonrakennuksestakin. Heijastumia myös kuntatalouteen Kuntasektori on kokonaisuutena merkittävä sähkönkäyttäjä ja energiayhtiöiden omistaja. Tämä olisi romahduttanut verkkoyhtiöiden siirtomaksutulot yhdellä rysäyksellä jo vuonna 2024. Siihen mennessä ehtisi olla ainakin yhdet eduskuntavaalit. Poliittisen ohjauksen osuus lopulliseen versioon jää arvailujen varaan, mutta hallitusohjelmaan kirjattu valvontamallin muutostavoite antaa viitteitä äkillisen muutoksen taustatekijöistä. Ainakin periaatteessa tuoton heikkenemiseen on nyt paremmin aikaa sopeutua tavalla tai toisella, mutta muutos on silti vuosikymmenen aikana huomattava. Sähkönsaannin alueellisen huoltovarmuuden heikentyminen vaikuttaisi myös useisiin muihin yhteiskunnan elintärkeisiin palveluihin kuten vesihuolto, kaukolämpö, sosiaalija terveyspalvelut ja ruokahuolto. Jos sähköverkon korvausja laajennusinvestointien määrä laskee, vaarantuu myös alueellinen huoltovarmuus. Sähkönsiirron toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja kohtuuhintaisuus ovat osa kunnan vetoja pitovoimaa. Jos verkonrakennustyötä ei ole riittävästi tarjolla, toimijoita poistuu alalta, mikä näkyy käytännössä pitempinä myrskytuhojen korjausaikoina. Sote-uudistuksen myötä tytäryhtiöiden taloudellinen merkitys kuntakonsernissa on kasvanut. Lisäksi on vaikea arvioida, ovatko pääomalainat tai muut rahoitusmallit ylipäänsä mahdollisia lainsäädännöllisesti tai kuntien investointija lainanottokyvyn näkökulmasta. Lisäksi kunnilla on runsaasti vähemmistöosuuksia muista kuntaomisteisista jakeluverkkoyhtiöistä. Sähkönsiirron osuus ilman perusmaksuja vuotuisesta sähköja kaasulaskusta lienee 100–150 miljoonaa euroa. • Kirjoittaja toimii Kuntaliitossa erityisasiantuntijana. Kuntien taloudellinen liikkumavara on myös eriytymässä lähinnä muuttoliikkeen takia. Julkisen talouden tasapainottaminen on yksi Orpon hallituksen keskeisimmistä tavoitteista, mutta valvontamallin muutos ei juuri tue tavoitetta. Osinkojen merkitys omistajakuntien käyttötaloudelle on ollut huomattava. Valvontamallien muutoksen aikaansaamaa säästöä on vaikea arvioida tarkasti tilinpäätöstiedoista, mutta 5–10 prosentin siirtomaksujen alenema merkitsisi kunnissa osapuilleen 5–15 miljoonan euron tasoista vuosisäästöä. Verkonhaltijoiden tuotot laskevat myös voimaan tulleessa mallissa, mutta muutos tapahtuu vähitellen vuosien aikana. Tytäryhtiön tilikauden tulos ja lainamäärä heijastuvat aiempaa voimakkaammin kunnan talouden tunnuslukuihin, joita käytetään muun muassa arvioitaessa kunnan joutumista niin sanotuksi kriisikunnaksi
Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi kute2_32-37.indd 36 25.3.2024 12.27. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä
Sähkönjakeluyhtiöitä ei voi kilpailuttaa, mutta sähkön myyntiä voi. Palveluiden sääntelystä ja valvonnasta, järjestämisestä ja tuottamisesta koituvat kulut tulee toki korvata. Energiaja vesihuollon yhdistämistä on perusteltu synergiaeduilla. Toimialat ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia, eikä synergiaetuja juuri synny. Tässä energiayhtiöt ovat vesihuoltoa pidemmällä. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Hukka ovat Tampereen yliopiston dosentteja PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Vuonna 2020 Jyväskylän kaupunki suunnitteli energialaitoksen osittaista myyntiä pääomasijoittajalle väittämällä sen tuovan uutta osaamista. Tämä lienee harvoja alueita, jossa yhdistymisistä on saatu hyötyjä. Lain mukaan yrityksen tulee kuitenkin eriyttää vesihuolto kirjanpidossaan. Energiaja vesiyhtiö maksaa kaupungille lainanlyhennyksiä ja korkoja, joiden ansiosta yhtiön verotettava tulo pienenee. Monialakonsernissa tai konserniyhtiössä palveluja tuottavat erilliset tytäryhtiöt. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. • • • VESIHUOLLOLLA ja energiahuollolla on omat erityispiirteensä. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin. Liiketoimintojen yhteistyö energiaja vesikonsernissa voi tuoda etuja, jos toiminnoille varmistetaan riittävä autonomia. Toimialojen tietojärjestelmät ovat kuitenkin oleellisesti erilaisia. Energiaja vesilaitostoiminnan synergiaetuja on perusteltu tietojärjestelmien kehittämisellä. Julkisen kritiikin vuoksi siitä luovuttiin. Putkiasentaja ei pysty toimimaan sähköasentajana, ja harva sähköasentaja ymmärtää riittävästi vesihuollosta. Tapaus vauhditti vesihuollon yksityistämistä estävää Vesi on meidän -kansalaisaloitetta, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Verkostot ovat usein samassa yksikössä kuin sähkön, veden ja lämmön tuotanto. Sähkön tuotanto ei ole yhtä paikkasidonnaista, ja energiaa voidaan siirtää tehokkaasti pitkiä matkoja. Miten tämä on mahdollista maassa, jossa pitäisi olla maailman parasta hallintoa. Vesihuollon kehittämisen tulee siksi perustua sen omiin erityispiirteisiin, ei muiden alojen tai kuntatalouden sanelupolitiikkaan tai tarpeisiin. Vesihuollon luontaisimpia yhteistyökumppaneita ovat muut vesihuoltolaitokset – jo vesihuoltolainkin nojalla. Konsernissa tytäryhtiöt voivat ostaa taloushallinnon palvelut emoyhtiöltä. Asiakas ei voi kilpailuttaa vesihuoltoa sähkön tavoin. Varhaisimmat niistä hoitavat vesihuoltoa ja kaukolämpöä ja uusimmat myös energiahuoltoa. Kuntatekniikka 2/2024 37 { Kolumni } SUOMESSA on yli kymmenen monialayhtiötä tai -konsernia, joissa sähköhuolto, kaukolämpö ja vesihuolto toimivat samassa organisaatiossa. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi kute2_32-37.indd 37 25.3.2024 12.27. Sähkömarkkinalain sääntelymallia tarjottiin vesihuoltoon lähes sellaisenaan. Vesihuoltoon tämä ei todellakaan sovellu. Kirjoittajat Tapio S. Korkealla hinnalla kasvatettiin myyjän voittoa ja ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. Vesihuoltoa lähempänä on kaukolämpötoiminta, mutta vesihuollolla on enemmän synergiaa kadunrakentamisen kanssa. Yhdistämisen jälkeen energialaitos otti määräysvallan, eivätkä vesihuollon asiantuntijat saaneet osallistua alansa strategiseen kehittämiseen. Vesihuolto ja energia vaativat erilaista sääntelyä ja muodostavat erilaiset liiketoiminnan ympäristöt. Monialayhtiöissä yhdistetään näennäisesti samankaltaisia toimintoja. Yhdyskunnan peruspalveluina vesija energiahuollon tulisi olla voittoa tuottamattomia. Katko ja Jarmo J. • ONKO JÄRKEÄ YHDISTÄÄ ENERGIAJA VESIHUOLTOLAITOKSIA. Kaupunkilaiset maksavat energiaja vesiyhtiölle korotettuja vesimaksuja, jotka vuonna 2012 olivat maamme korkeimpia. Viime vuonna energialaitosten keräämät kohtuuttomat voitot paljastivat niiden ajattelun: sähkö on vain kauppatavaraa. Vesihuollossa näitä ovat pääomavaltaisuus, sosiokulttuuriset arvot ja perustarpeet (juomavesi tärkeänä elintarvikkeena), luonnollinen monopoli, yleishyödyllinen palvelu, päätösten polkuriippuvuus, paikalliset vesivarat, ympäristönsuojelu (jäteveden puhdistus) sekä vaihtelevat luontoja ilmasto-olosuhteet. Yhdistämällä energiaja vesihuolto syntyy ylimääräisiä liiketoimintakustannuksia. Onneksi näin ei käynyt. Kaupunki kiersi lainsäädäntöä ”luovalla kirjanpidolla” ja korotti käyttöomaisuuden arvoa. • • • VUONNA 2005 Jyväskylä myi vesilaitoksensa kaupungin energiayhtiölle 150 miljoonalla eurolla
kute2_38-41.indd 38 25.3.2024 12.27. 38 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vesihuollon turvaamiseen tehokkaita keinoja ISOMPI ON PAREMPI Suomessa on paljon pieniä vesihuoltolaitoksia, joiden toimintaa olisi mahdollista tehostaa ylikunnallisella yhteistyöllä ja asukaspohjaa kasvattamalla
Kuva Blominmäen puhdistamolta, joka puhdistaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätevesiä. Tämä voi varmistaa henkilöstön saatavuuden, mutta ammattitaito ei kaikilta osilta riitä. Selvityksessä hyödynnettiin laajan ammattilaisjoukon kokemusta ohjausryhmässä. 39 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti: Reijo Kuivamäki Suomalainen vesihuolto on tullut käännekohtaan, jossa vuosia sitten tunnistetut kehitystrendit tunkevat vesihuollon tekijöiden arkeen ja haastavat nykyistä tapaa järjestää toimintaa. Mahdollisuus osaamispohjan laajentamiseen antaa eväät kehittää toimintaa vastaamaan K uv a: Tu om as U us he im o/ H SY HSY on jättimäinen yritys, joka toimii ylikunnallisesti. Lisäksi vesihuollon sisälläkin on tarve varallaoloon eri osaamisalueilla, kuten verkostoissa, vedenpuhdistuksessa ja jätevedenpuhdistuksessa. Isommassa organisaatiossa toiminnat ovat järjestettävissä kustannustehokkaammin ja turvaten riittävä osaaminen. Vesihuolto-omaisuuden saneeraustarpeen kasvu, osaavan henkilöstön saatavuushaasteet ja maaseudun väestökato aiheuttavat yhdessä kiristyvien käsittelyvaatimusten kanssa tarpeen järjestää vesihuollon puitteet uudestaan. Asukaspohja sanelee resurssit Vesihuollon kaltaiset keskeytymättömästi toimivat palvelut edellyttävät toimiakseen riittävää määrää aina saatavilla olevia ja asiansa osaavia ammattilaisia. Selvitystä varten myös haastateltiin ylikunnallisia vesihuoltolaitoksia Suomessa ja eräissä muissa Euroopan maissa. kute2_38-41.indd 39 25.3.2024 12.27. Alan haasteet tunnisti myös Maaja metsätalousministeriö. Kun tavoitellaan kuntien synergioita, esimerkiksi vesihuoltotoiminnassakin on keskitetty tarvittavat talouden, viestinnän, HR:n ja juridiikan osaamiset, mikä johtaa helposti vähäiseen yhteistyöhön vesihuollon palvelujen kehittämisessä. Selvityksessä arvioitiin asukaspohjaltaan noin 10 000 asukkaan vesihuoltolaitoksen kykenevän järjestämään vesihuollon varallaolon alan ammattilaisten toimesta. Organisaation koko jää tässä kokoluokassa usein alle kymmeneen, minkä vuoksi erikoisosaamisen kehittäminen on haasteellista. Tavoitteena on vesihuoltolaitoksen piirissä olevan volyymin, eli tässä kuvattuna asukaspohjan kasvattaminen, jotta esimerkiksi varallaolo ja riittävä osaaminen vesihuoltopalvelujen kehittämiseen voidaan järjestää asianmukaisesti. Pienissä kunnissa riittävien resurssien järjestäminen on vaikeaa, ja varallaoloa on järjestetty esimerkiksi yhdistämällä teknisen sektorin varallaolot. Puutteistaan huolimatta tämänkokoinen asukaspohja ja organisaatio olisi suurimmalle osalle suomalaisista vesihuoltolaitoksista parannus nykytilanteeseen ja voi paikallisista lähtökohdista lähtien muodostua realistiseksi ensiaskeleeksi kehittää toiminnan puitteita. Organisaation koko on sellainen, että usein tekijät kokevat toiminnan olevan tulipalojen sammuttamista, eikä pitkän aikavälin kehittämiselle jää aikaa. Osana uudistusta Vesilaitosyhdistys ja Etelä-Savon ELY-keskus antoivat AFRYlle tehtäväksi laatia selvitys vesihuollon organisoinnista. Tässä kokoluokassa on mahdollista järjestää tavoitteenmukaiset erikoistuneet varallaolot vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon, vesien käsittelyyn ja toiminnan johtamiseen. Se käynnisti Kansallisen vesihuoltouudistuksen, jonka tavoitteena on edistää vesihuollon rakennemuutosta kohti yksiköitä, jotka tuottavat tarkoituksenmukaisempia ja toimivampia vesihuoltopalveluita. Laaditussa selvityksessä on tarkasteltu toiminnan järjestämisen edellytyksiä asukaspohjaan perustuen, mikä toimii vesihuollossa volyymiin havainnollisena pohjana, vaikka se ei selitäkään volyymeja kaikilta osin. Lisäksi laitos kykenee palkkaamaan myös erikoisosaamista varsinaisen vesihuoltotoiminnan ulkopuolelta, eikä osaaminen ylipäätään ole yksittäisen henkilön varassa. Sen lisäksi tarvitaan erikoisosaamista esimerkiksi sähköstä ja automaatiosta. Selvityksessä on tarkasteltu mittakaavan kasvattamismahdollisuuksia kuntienvälisellä yhteistyöllä paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista lähtien. Tarkastelussa suuruusluokaltaan 50 000 asukkaan asukaspohjan vesihuoltolaitos kykenee toimimaan jo merkittävästi paremmin kuin pienemmät vesihuoltolaitokset. Työn tavoitteena on lisätä tietoa vesihuollon ylikunnallisesta yhteistyöstä. Varallaolossa tai edellä mainituilla osaamisalueilla työtä ei luonnollisesti ole jatkuvasti, minkä vuoksi isommassa organisaatiossa mainitut toiminnat ovat järjestettävissä kustannustehokkaammin ja turvaten riittävä osaaminen kaikissa tilanteissa ja prosessien kehittämisessä
Seudullisessa vesihuoltolaitoksessa alueen kunnat keskittävät vesihuolto-osaamisensa ja -omaisuutensa kuntien yhteiseen organisaatioon, mikä vahvistaa vesihuollon resursseja ja osaamista sekä luo puitteet kehittää alueen vesihuoltoa, toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kokonaisuutena kuntarajoista riippumatta. Ylikunnallinen vesihuoltoyhteistyö nähdään tärkeimpänä työkaluna varmistaa riittävä osaaminen ja resurssit kaikkialla Suomessa. Vesihuoltolaitoksen asukaspohjan kasvattaminen yli 100 000:een mahdollistaa toiminnan kehittämisen seuraavalle tasolle, mikä tarkoittaa edellä mainittujen kehittämismahdollisuuksien lisäksi laajemman erikoisosaamisen palkkaamisen vesihuoltopalvelujen kehittämiseen kokonaisuutena, paremman sidosryhmäyhteistyön sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden parantamisen toimintaprosesseja kehittämällä. K uv a: Vi ce nt eS er ra kute2_38-41.indd 40 25.3.2024 12.27. Suomessa toimivia ylikunnallisia vesihuoltolaitoksia ovat esimerkiksi Hämeenlinnan seudun vesi Oy, Kymen Vesi Oy ja Kuopion Vesi Oy. Operointimalli sopii hyvin vesihuollon resursoinnin ja osaamisen K uv a: K uo pi on Ve si O y Kuopion ja Siilinjärven yhteisen vesihuoltoyrityksen Kuopion Vesi Oy:n asukaspohja on noin 142 000. Näin on toimittu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa HSY toimii vesihuollon, jätehuollon ja ympäristötiedon kuntienvälisenä järjestäjänä. Suomessa yleisimmät ja toimiviksi arvioidut koko vesihuollon yhteistyön muodot ovat kuntien yhteinen vesihuoltoyhtiö ja vesihuollon operointiyhteistyö. Kuntienvälisen yhteistyön mallit Selvityksessä tarkasteltiin suomalaisia ja kansainvälisiä alueellisia vesihuolto-organisaatioita. Seudullisen vesihuollon järjestäminen voi olla myös osana muuta seudullista organisaatiota. Kuntien välinen yhteistyö on tunnistettu hyödylliseksi aiemmin eri sektoreilla esimerkiksi vedenhankinnassa ja jätevedenpuhdistuksessa. Kokemukset toteutuneesta ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä ovat haastattelujen perusteella rohkaisevia. Kuvassa verkostotyö Kuopion kaupungissa. Yhteinen vesilaitos oli luonteva ratkaisu. Erittäin toimivana mallina kuntienväliseen vesihuoltoyhteistyöhön on kehitetty niin kutsuttu operointimalli, jossa naapurivesihuoltolaitoksista yleensä isompi huolehtii naapurivesihuoltolaitoksen käytöstä, kunnossapidosta ja asiakaspalvelusta. Kuopio kurottautui liki Siilinjärven ympäri kuntaliitosten myötä. 40 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin
– Siilinjärvellä isomman yhtiön edut varmasti näkyvät selkeämmin, Laamanen uskoo. Kyrkkö kiittelee yhteistyötä vesihuollon toimivuuden kannalta. Sopeutumiskauden aikana Vesilahden verkostoa kehitettiin Lempäälän ohjauksessa, ja laitteistot liitettiin Lempäälän automaatioon. Siilinjärvi myös joutui hankintalainsäädännön vuoksi luopumaan omasta vesihuoltorakentamisesta. Niin kävi meilläkin. Operointisopimus allekirjoitettiin 2018. Neljän toimintavuoden jälkeen Kainulainen mainitsee miinuspuolena erilaiset työkulttuurit. Operointi alkoi vuonna 2021. 41 Kuntatekniikka 2/2024 Yhteinen operointi hyödyttää Lempäälää ja Vesilahtea . Aloite lähti Siilinjärven puolelta. Lempäälä perii käyttöja perusmaksut Vesilahdesta, joten Lempäälässä yhteistyötä ei koeta maksattamiseksi. – Alussa saattoi olla epäluuloja hinnankorotuksista ja Kuopion jyräämisestä. Dokumentointi oli kehnoa ja automaatio puuttui. Niistä ei sovittu etukäteen, mutta korotuskertoimien määrittely on nyt työn alla, Sampakoski mainitsee. Kuopion Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Laamanen näkee samanlaisia ilmiöitä. Haasteita oli henkilöstöresursseissa, varallaoloringissä ja toiminnan kehittämisessä. Kunnanja kaupunginjohtajat tapasivat aluksi, sen jälkeen valmisteltiin asioita konsultin kanssa ja valtuustot tekivät poliittiset päätökset. NOIN 25 000 asukkaan Lempäälän yhtiöittämä Lempäälän Vesi Oy ja 4 500 asukkaan Vesilahden vesilaitos tekevät yhteistyötä operointimallilla. Häiriötilanteita hoitivat yleismiesjantuset. kute2_38-41.indd 41 25.3.2024 12.27. – Meillä on luottoa yhteistyöhön, sillä takana on enemmän resursseja, Kyrkkö kehaisee. Vesilahteen jäävillä liittymismaksuilla kunta hoitaa investoinnit. Organisaatiomallina toimii Kuopion ja Siilinjärven yhteisesti omistama yritys Kuopion Vesi Oy. Yhteistyön alkaessa Lempäälässä oli huolia, että Vesilahden verkosto on kohtuuttomasti työllistävä pommi, mutta pelko osoittautui turhaksi. Teksti: Timo Kuukkanen vahvistamiseen. Lempäälän Vesi Oy:n toimitusjohtaja Lasse Sampakoski ehdotti yhteistä operointimallia sen jälkeen, kun yhteisen vesihuoltoyhtiön perustaminen oli kariutunut 2017. – Kunnan kautta saatavilla tuloilla olisi pitänyt rahoittaa vesihuollon tehtävät, saneeraukset ja investoinnit. – Se on vähän hiertänyt, kun Vesilahti ei korottanut vesimaksuja meidän tahdissamme. Teksti: Timo Kuukkanen Kuopiossa ja Siilinjärvellä hyvä meininki . Saimme palvelun Kuopiosta, ja vedenjakelu saatiin nopeasti kuntoon. Hän näkee, että vesilaitoksen isompi koko on vahvuus etenkin työllistämisessä ja kilpailutuksissa. Tämän vuoksi resurssien lisäämisen ohella on luotava puitteet, jotka tukevat laadukkaan vesihuollon turvaamista, kehittämistä ja kustannustehokkuutta, jotta vesihuolto voi vastata nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. – Maailmantilannekin on mitä on. – Vesihuolto pitää nähdä kuntia laajempana kokonaisuutena, eivätkä kuntarajat saa olla esteenä yhteistyölle, Kainulainen perustelee. – Huolehdimme Vesilahden verkostosta kuin omastamme. KUOPION ja Siilinjärven vesihuollot yhdistyivät 1.1.2020. Elimme niukkuuden rajalla, Siilinjärven tekninen johtaja Ari Kainulainen kertoo. • Kirjoittaja toimii AFRYssä Suomen vesiliiketoiminnan johtajana. – Kumpikin tuo yhtiöön omat piirteensä, mutta meillä on hyvä tekemisen ja kehittämisen meininki. Jos se koetaan sivutai tukitoiminnoksi, lopputuloksena on heikentyvä vesihuollon tila. – Joskus on rajanvetoa investoinnin ja korjauksen välillä, mutta ne on selvitetty hyvässä hengessä, Sampakoski kertoo. Se myös kehittää molempien osapuolien toimintaa. Ennen yhteisen operoinnin alkua Vesilahden vesilaitosta hoiti puoli henkilöä työajassa mitattuna. Osakkaiden tasapuolinen kohtelu varmistettiin osakassopimuksessa. Sama resurssien kasvattamisen tarve koskee kuitenkin useita yhteiskunnan sektoreita. Sen puitteissa Vesilahti hoitaa vesilaitoksensa investoinnit ja Lempäälä sen operoinnin. – Häiriö sattuu yleensä aina kesälomien tai viikonlopun aikana. Vesi tulee meiltä, ja me hoidamme sen hanaan asti, Lasse Sampakoski kiteyttää toiminnan periaatteen. Olennaista toiminnan kehittämisessä on selvityksen mukaan se, että vesihuollon tulee olla organisaation ydintoimintaa. – Tarvitsimme leveämmät hartiat. Kainulainen näkee yrityksen vahvuuden myös käytännössä. Operointimallissa vesihuoltolaitoksen omistus ja vastuu kehittämisestä säilyy kunnassa. Verkostossakin oli puutteita. – Tämä tuntuu köykäisemmältä organisaatiolta kuin yhteinen yhtiö, Vesilahden tekninen palvelupäällikkö Roope Kyrkkö toteaa. Vesihuolto vaatii huomioimista Vesihuoltoon kohdistuvat trendit tunnistetaan hyvin, ja vesihuoltoonkin vaaditaan aiheellisesti lisää resursseja. Mutta murheet ovat mitättömiä hyvänkokoisen ja vahvan yhtiön rinnalla. Yhdistymisellä ei haluttu naapuria maksumieheksi, sillä molemmat olivat jo tehneet isot laitosinvestointinsa. Nurkan takana kolkuttelivat etäluettavat mittarit, muuttunut maailmantilanne ja turvallisuusvaatimukset. Sen aloittamista helpotti, että Vesilahti oli jo aiemmin ostanut puhtaan veden ja jäteveden puhdistuksen Lempäälästä. – Poikkeustilanteisiin päästään nyt nopeasti kiinni
– Koko Suomessa on jatkuva haku tuulivoima-alan konsulteista, hankekehittäjistä ja huoltomiehistä. Monella hakijalla on tiedossa useita paikkoja, joista he ovat valitsemassa, Timonen sanoo. – Kuntien virkamiehet valikoituvat alalle myös vaihtelun vuoksi, ei pelkästään palkan perässä, Mikkonen lisää. Kilpailu kuntien osaavasta työvoimasta kiristyy, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, sanoo vajaan 3000 asukkaan Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska. { Yhdyskunta } Kunta-alan työntekijäpula pahenee Palvelukseen halutaan Kunnista poistuu osaavaa henkilöstöä eläkkeelle ja yksityiselle sektorille. 42 2/2024 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Tapio Mainio Y hä useammalla kunnalla on vaikeuksia saada täytettyä vapautuneita virkoja tai niiden sijaisuuksia. Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut suhteellisen nopeasti noin 2 000 megawatista noin 7 000 megawattiin. kute2_42-45.indd 42 25.3.2024 12.27. Selvästi on havaittavissa, että nyt on työntekijän markkinat. – Etenkin sijaisuuksiin on todella vaikea saada työntekijöitä. Työtä tekijälleen riittää Rajussa kasvussa oleva tuulivoima-ala värvää nyt asiantuntijoita etenkin Pohjois-Suomen kuntien teknisestäja ympäristötoimesta. Tuulivoimaa on rakennettu varsinkin Pohjois-Suomeen, jossa on vireillä useita suuria tuulivoimahankkeita. Työpaikan vetovoimallakin on merkitystä. Työvoiman löytämisessä tarvitaan luovia keinoja. – Tilalle oli vaikea löytää uutta. Eläkkeelle jäämisen lisäksi osa kuntien henkilöstä vuotaa viranomaistehtäviin Aviin ja Ely-keskuksiin sekä yksityisiin yrityksiin, jotka pärjäävät kunnille palkkakilpailussa. Aiemmin rekrytointivaikeus koski varhaiskasvatusta ja hoivatyötä, mutta nyt se on levinnyt kuntien tekniselle ja hallintopuolelle. Ala työllistää 4 000–5 000 työntekijää, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. Aiemmin Pudasjärven kaupungin teknisestä toimesta lähti myös maankäyttöpäällikkö. Ilmiö korostuu Itäja Pohjois-Suomessa. Tervolan kunnan teknisen toimen Tervolan keskuskoulun ruokala olisi vaikeuksissa, jos eläkkeellä oleva Kaarina Kvist ei olisi tullut töihin, kertoo kunnanjohtaja Mika Simoska. Arviolta joka kolmas kunta-alan työntekijä jää Kevan arvion mukaan eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kunnan virkamiehet ovat kysyttyjä, sillä he tuntevat hyvin kaavoitukseen ja luvitukseen liittyvän prosessin. – Jouduimme vaikeaan tilanteeseen, kun meidän johtava rakennustarkastaja siirtyi tuulivoimayhtiön palvelukseen, kertoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen
– Kun kunto kestää, niin mikäpä siinä. Tervolaa johtava Mika Simoska on ollut virassa pisimpään Lapin kunnanjohtajista, menossa on 21. Niin ikään kunnan omistamalle Tervolan energiaja vesiyhtiölle etsittiin uutta toimitusjohtajaa. Liki puolet eläköitymässä Pudasjärvellä Pudasjärvi on puolestaan mukana Iin kunnan hallinnoimassa Vetoa ja Pitoa kuntatyöhön -hankkeessa, jonka tavoitteena on pidentää työuria. – Jäin eläkkeelle kolme vuotta sitten 1. Suuressa valoisassa salissa tuoksuu kouluruoka. Kantomaa tuli Tervolaan naapurikunnasta Ylitorniolta, jossa hän oli kunnan vapaa-ajanjohtajana. virkavuosi. Kvist kantaa lautaspinoa pesuun Tervolan keskuskoulun ruokalassa, jossa toimenkuvaan kuuluu myös ruoan laittoa. Kotona sosiaaliset kontaktit jäävät vähäisiksi, Leinonen kertoo. 43 Kuntatekniikka 2/2024 hallintosihteerinä pitkään työskennellyt Tarja Harjuniemi on ollut kunnan palveluksessa jo 40 vuotta. – Sinä aikana minulla on ollut esimiehenä yhdeksän teknistä johtajaa, Harjuniemi kertoo. – Huomasinkin, että Tervolassa ovat harmaat pantterit töissä, kun tulin tänne hallintojohtajan äitiyslomansijaiseksi, sanoo Tervolan vs. Sitä edellinen siirtyi Lapin Ely-keskuksen palvelukseen. Tervola on muiden Lapin kuntien kanssa mukana Lapin yliopiston hankkeessa, jossa etsitään keinoja kuntatyöntekijöiden jaksamiseen ja työssä pysymiseen, Kantomaa kertoo. – Pohjanmaalla aiemmin kunnan pääkirjanpitäjänä työskennellyttä eläkeläisrouvaa kiinnosti lyhytaikainen äitiyslomansijaisuus. Eläkeläisillä työhaluja Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan Tervolan kunta on onnistunut houkuttelemaan eläkeläisiä takaisin töihin. – Ennen kunnan palvelukseen siirtymistä olin 32 vuotta töissä Tervolan SEO-huoltoaseman keittiöllä, hän kertoo. – Ainoa miinus oli jälkiverot, hän harmittelee. – Työ antaa sisältöä elämään, sillä asun yksin. Ratkaisuna tehtävästä aiemmin eläkkeelle jäänyt pääkirjanpitäjä palasi vähäksi aikaan hoitamaan entistä tehtäväänsä, kunnes töihin saatiin toinen eläkeläinen Pohjanmaalta, Simoska kertoo. Olen käynyt työkeikalla välillä myös Torniossa, hän kertoo. Eläköityminen on kaupunginjohtaja Timosen mukaan suuri haaste Pudasjärvellä, sillä vakinaisesta henkilökunnasta eläköityy peräti 43 Eläkeläinen Pirjo Leinonen jatkaa työuraansa vanhusten kotipalvelussa Tervolassa. kesäkuuta, mutta jo seuraavana päivänä palasin takaisin töihin, kertoo 68-vuotias Kaarina Kvist. Kvist uhkuu tarmoa ja elämänmyönteisyyttä. – Pääkirjanpitäjän määräaikaiseen sijaisuuteen ei tullut yhtään hakijaa, vaikka paikka oli esillä kuntarekryssä 2–3 kertaa. Myös kotipalvelusta eläkkeelle jäänyt 66-vuotias Pirjo Leinonen on päättänyt jatkaa työuraansa Tervolan vanhusten parissa. Hänen edeltäjänsä palasi takaisin Raahen, josta hän oli virkavapaalla. Hän uskoo, että Tervolan kunnanviraston hyvä työilmapiiri houkuttelee eläkeläisiä palaamaan töihin. Virkaan saatiin sijaiseksi Laura Kantomaa naapurikunnasta Ylitorniolta. Myöskään hänen miehensä ei pane pahakseen vaimonsa työntekoa. Lisäksi työhyvinvointia ja esimiesten osaamista on Pudasjärvellä kohennettu Työsuojelurahaston rahoittamalla hankkeella, jossa asiantuntijana on toiminut Lapin yliopisto. Asioita on tehty oikein, koska työyhteisömme vetovoima on hyvä, Simoska sanoo. – Meidän on ollut helppo saada entisiä työntekijöitä ”heittämään keikkaa”. Lapissa on herätty Kantomaan mukaan siihen tosiasiaan, että osaavasta työvoimasta voidaan kilpailla kunnissa vain tarjoamalla terveitä, turvallisia ja yhteisöllisiä työpaikkoja. hallintojohtaja Laura Kantomaa, 37. kute2_42-45.indd 43 25.3.2024 12.28. Harmaita panttereita keikalla Määräaikaisten työsuhteiden täyttö sivistysja hallintosektoreilla on osoittautunut viime aikoina vaikeaksi 40 kilometriä Kemistä Rovaniemen suuntaan sijaitsevassa Tervolassa. Hän tekee nyt aina yhden viikon työtä Tervolassa ja toisen viikon etätöitä kotonaan Pohjanmaalla, Simoska lisää. Sama tilanne on monessa muussakin kunnassa. – Ylitornionkin vakanssiin oli tosi vaikea löytää sijaista, Kantomaa huomauttaa. Viimeisin lähti takaisin Kemin kaupungin palvelukseen, josta hän oli virkavapaalla. Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska on käymässä hallintojohtajan työhuoneessa. – Hän on minua vanhempi, Kvist sanoo. Vajausta on muun muassa siivousja ruokahuollossa
Yksityispuolella tällainen työnteko on vähäisempää. Arviolta jopa kolme neljännestä jaksaa työskennellä nykyiselle vanhuuseläkeiälle saakka, joka on 65 vuotta. Julkiselta alalta eläköityneet tekevät Knuutin mukaan enemmän ansiotöitä kuin yksityisen alan eläkeläiset. Esimerkiksi vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli Tilastokeskuksen mukaan 34 780, mikä on liki kaksinkertaisesti vuoteen 2019 verrattuna. Hänen mukaansa kuntien hallintoon tai tekniselle puolelle ei ole nopeasti saatavissa täydentävää työvoimaa esimerkiksi maahanmuuttajista. Kevan mukaan kunta-alalla vanhuseläkkeellä olevista alle 68-vuotiaista oli työelämässä vuosina 2011–2020 keskimäärin seitsemän prosenttia. Lisäksi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 17 000 työntekijää ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle noin 13 700 työntekijää eli yhteensä 107 200 työntekijää. – Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden vähentyessä on yhä tärkeämpää pidentää työuria alusta, keskeltä ja loppupäästä, sanoo Kuntaja hyvinvointityönantajat KT:n johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti. www.lappset.fi Kumppanina tarjoamme Ammattilaistiimin, jonka sydän sykkii vastuullisuudelle ja käyttäjälähtöiselle suunnittelulle. { Fakta } prosenttia seuraavien kymmenen vuoden aikana. Eläkeläisten työvoimareserviä voisi Knuutin mukaan hyödyntää entistä paremmin. { Yhdyskunta } Joka kolmas eläköityy kunta-alalta • Kunta-alan työntekijöistä yli kolmasosa eläköityy kymmenessä vuodessa, ilmenee Kevan tekemästä eläköitymisennusteesta. Elinkaaripalvelut, jotka takaavat puiston pitkän elinkaaren. Vuosina 2011–2022 kunta-alan osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleista teki töistä lähes 90 prosenttia. • Ennusteen mukaan kymmenen seuraavan vuoden aikana vanhuuseläkkeelle siirtyy noin 76 500 kuntien työntekijää. Osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työtä tekeminen oli yleistä hoitoalalla, varhaiskasvatuksessa sekä siivousja keittiöalalla. – Esteenä on luultavasti useaan kunnanvirkaan liittyvät kelpoisuusvaatimukset koulutuksen suhteen sekä varsinkin riittävä suomen kielen taito, Knuuti sanoo. SOTE-uudistuksen vuoksi luku on aiempia vuosia pienempi. • Kunta-alalta jäädään eläkkeelle keskimäärin 61,8 vuoden iässä. – Se johtuu ehkä siitä, että suurilla kuntatyönantajilla on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen, Knuuti sanoo. Vahvista sydämen sykettä vastuullisilla valinnoilla Yhdessä luomme leikkija liikuntapuistoja kestävään, vastuulliseen ja aktiiviseen huomiseen. • Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan kunnissa oli vuonna 2023 noin 330 000 työntekijää. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan vuoden 2021 lopussa varsinaista vanhuuseläkettä maksettiin 260 000:lle alle 68-vuotialle, joista 33 800 teki töitä eläkkeen rinnalla. Ainutlaatuisia leikkija liikuntakokemuksia, jotka yhdistävät innovaation, tyylin, luovuuden ja käytännöllisyyden. • kute2_42-45.indd 44 25.3.2024 12.28. Vastaavasti kunta-alan vanhuuseläkeläisistä töitä teki samana aikana vajaat 13 000 henkilöä. – Esimerkiksi kunnallisen alan asiantuntijatehtävät eivät ole fyysisesti rasittavia, mikä edesauttaisi työuran pidentämisessä, Knuuti sanoo
Tavoitteena on käydä läpi koko säännöstö erillisine ohjeistuksineen ja tehdä niihin tarvittavat uudistukset vuoden 2024 aikana. Aiempien vuosien tapaan myös jaostoiminta jatkaa tuttua koulutustoimintaansa. 45 Kuntatekniikka 2/2024 { FiST T } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Kuluvalle vuodelle FiSTT valitsi tammikuussa hallituksensa keskuudesta työryhmän, joka valmistelee tulevia koulutustapahtumia tälle vuodelle. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Uudistuksia järjestössä FiSTTn sääntökokonaisuuden uudistus etenee määrätietoisesti valmisteluryhmän tiiviillä työpajatyöskentelyllä. Valittu työryhmä on käynnistänyt valmistelutyöt kaivamattomien tekniikoiden koulutuksen ja tiedon jakamisen osalta webinaarissa ja/ tai seminaarissa/konferenssissa mahdollisesti alamme toisen merkittävän yhdistystoimijan kanssa. ISTT:llä on seitsemän komiteaa, joista kuudessa FiSTT:illä on edustus. Vesihuollon ja muun maanalaisen infran osalta maassamme järjestetään vuosittain lukuisia eri koulutustilaisuuksia, seminaareja ja konferensseja, mutta kaivamattomien tekniikoiden koulutuksien ja tiedotustoiminnan osalta FiSTT:llä on ollut vuosittain merkittävä rooli. vuosikonferensseja, joissa ovat olleet mukana kaivamattoman tekniikan asiantuntijat, materiaalintoimittajat, urakoitsijat ja tilaajaorganisaatiot jakamassa uusinta tietoa kattavalla joukolle Koulutus yhdistyksen ytimessä tekniikasta kiinnostuneita. Jäsenkomiteassa, joka vastaa suhteista ISTT:n nykyisiin jäseniin, mukaan lukien jäsenjärjestöt ja yksittäiset jäsenet, ovat mukana Jari Kaukonen ja Tiia Lampola. Tukirahastokomiteassa, jonka tehtävänä on tarjota ISTT-apurahaohjelmien strategisen suunnittelun tukea ja politiikan valvontaa, on mukana Kia Aksela. Näiden lisäksi Jari Kaukonen osallistuu myös talouskomiteaan ja hallintokomiteaan. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt SUOMEN kaivamattoman tekniikan yhdistyksen FiSTT:n yhtenä tarkoituksena on edistää ja kehittää kaivamattomien menetelmien käyttöä putkistojen maanalaisessa rakentamisessa ja uusimisessa. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Perinteikäs FiSTT:n oma vuosikonferenssi järjestettäneen seuraavan kerran vuoden 2025 alkupuolella. Yhdistyksen hallituksen jäseniä on mukana kansainvälisen katto-organisaation The International Society for Trenchless Technology ISTT:n komiteatyöskentelyssä. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Tervetuloa jäseneksi Mikäli organisaatiosi toimii maanlaisen verkostoinfran parissa ja löydätte palstan aiheiden koskettavan toimintaanne, ottakaa yhteyttä! kute2_42-45.indd 45 25.3.2024 12.28. Teknologia ja koulutuskomitean, jonka tarkoituksena on tarjota strategisen suunnittelun tukea ja politiikan valvontaa erilaisissa teknologiakysymyksissä, joihin ISTT osallistuu, toiminnassa ovat mukana Kia Aksela ja Tiia Lampola. Vuoden aikana FiSTT on järjestämässä useita koulutustilaisuuksia. Pyrimme vaalimaan yhteistyötä tärkeiden yhdistyksien kanssa tänäkin vuonna. FiSTT isommissa kuvioissa FiSTT jatkaa aktiivista kansainvälistä toimintaa. Edistääkseen kaivamattomien menetelmien käyttöä FiSTT on aiempina vuosina järjestänyt mm. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Taloushallinnan kehittämiseen liittyvät toimet ovat edenneet, ja ne saataneen päätökseen kevään aikana. Kansainvälisessä No-Dig-komiteassa, joka ohjaa ISTT:n kansainvälisiä no-dig-konferensseja ja -näyttelyitä, ovat mukana Jari Kaukonen ja Pertti Leppänen. Tästä konkreettisena esimerkkinä oli tammikuussa pidetty kaksipäiväinen viemäreiden kuntotutkijan koulutus, joka järjestettiin yhteistyössä valtakunnallisen erikoisoppilaitoksen Suomen ympäristöopisto Sykli Oy:n kanssa. FiSTT:llä on positiivisia kokemuksia yhdistysyhteistyöstä seminaarija konferenssitilaisuuksien järjestelyiden osalta. Taloustoimikunta perustettiin aikoinaan valvomaan ISTT:n taloussuunnittelua, toimintaa ja hallintoa, ja vastaavasti hallintokomitean vastuulla on valvoa ISTT:n hallintoa
Amerikan kuntatekniikan päivät Atlantassa (pysähdykset Memphisissä ja Torontossa) 5.–13.9. Tiedossa on alamme Euroopan suurimmat kuntatekniikan päivät, ja seminaarissa julkistamme SKTY:n 100-vuotista taivalta juhlistavan Kuntatekniikan Päivien päivämäärät ja paikan. Seuraathan tilannetta. Opas julkaistaan vain digimuodossa, mikä osaltaan auttaa muun muassa 3D-tyyppikuvien paremman käytettävyyden. Oman puolison kanssa voikin sitten päivien jälkeen viettää pidemmän viikonloppuvapaan. Kevään aikana tulemme lähestymään kuntia, jotta ne voivat määrittää kurssin vaatimukseksi omalla alueellaan tehtäville katutöille. Tästä lisää myöhemmin. Päivien Keynote-puheenvuorot pitävät keskiviikkona Tom Pöysti ja Mato Valtonen (ToMaTo) sekä torstaina Suomen ainut löytöretkeilijä Pata Degerman. Matka järjestetään yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa erityisjärjestelyin, matka-aika 10.–13.9. Toivottavasti moni pääsee oppimisen ohella tukemaan yhdistyksemme näkyvyyttä Hollannissa! kute2_46-51.indd 46 25.3.2024 12.28. Kohta nähdään! LÄHES yöttömän yön Kuntatekniikan päivät ovat ihan oven takana. Kirjoitushetkellä maaliskuun alussa katutyökorttia vaativat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Opintomatkojen ohjelmat alkuvuodelle kotisivuillamme Seuraavien opintomatkojen ohjelmat valmistuvat maaliskuun aikana. 46 2/2024 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } Kuntatekniikan päivät 22.–24.5. Muistathan ilmoittautua ajoissa ja varata majoituksen! Rovaniemellä on Suomen laajin AirBnB-tarjonta, jos hotellihuoneet loppuvat kesken. IFME-maailman konferenssi yhdessä World Urban Parks-yhteisön kanssa Hollannin Utrehctissa 22.–27.9. Tällä haavaa ennakkoon ilmoitetut ratatyöt tuovat oman haasteensa, mutta perinteisesti junakalustoliikennöitsijä luottaa kumirenkaisiin eli busseihin, jotta saa asiakkaansa kohteeseen. Erityisesti suosittelemme syyskuun IFME-konferenssia Hollannissa. Lisäksi päiville tulee pitkästä aikaa Pohjoismaalaisia kollegoita puhumaan, miten tekoälyä ja kestävyyttä ratkotaan heidän maassaan tai kaupungissaan. Järjestämme toki haastavimmassa tilanteessa omat bussikyydit, jotta varmasti pääsette Rovaniemelle oppimaan ja nauttimaan. Tästä syystä SKTY haki ja sai Traficomilta kehitysrahoitusta kuluvalle vuodelle. Ohjelma on historiallisen kattava, ja myös puolisoille on omaa mielenkiintoista ohjelmaa. Katutyökoulutukseen voi tutustua nettisivuillamme. Nyt käynnistetään TILIKE2-hanke, josta lisää seuraavassa numerossa. Tietenkin jokaisen kunnan omat vaatimukset saadaan kattavasti esille vielä erikseen, eli yleisiä määrittelyitä ei tarvitse alkaa pyöräyttää kokonaan uusiksi. Galabau-messut Nürnbergissä Saksassa. Tule oppimaan ja tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä tämän vuoden alamme tapahtumaan! Valtakunnallinen katutyökoulutus käynnistymässä Valtakunnallisen katutöiden verkkokurssin pitäisi avautua maaliskuussa. Viime vuoden TILIKE-hankkeen edetessä havaittiin se, että jatkokehittäminen on enemmän kuin tarpeellista. Kurssille pääsee myös suoraan osoitteella kuntatekniikka.mmg.fi Tilapäiset liikennejärjestelyt -oppaan viimeistely on myös käynnissä. Kaivamattoman tekniikan maailman konferenssi Dubaissa yhteistyössä FiSTT:n kanssa erityisjärjestelyin 15.–21.11. Lisäksi tiedossa on, että noin puolet osallistujista on tulossa raiteita pitkin ympäri Suomen maan, joten jo tulojunassa voi tavata kollegoita! Tiedossa on, että junayhteyksissä on epävarmuutta – kuten niin usein
Innostun aina uusista projekteista, olivatpa ne pieniä tai isoja. Olen kohtuu tuore SKTY:läinen ja nyt siis hallituksessa ja 2. Nähdään siis tänä vuonna Rovaniemellä! Kunniajäsen Tauno Talvio siirtyi ajasta ikuisuuteen Yhdistyksen pitkäaikainen jäsen ja kunniajäsen Tauno Talvio siirtyi tammikuussa ajasta ikuisuuteen. Helsingin kaupungingeodeettina työskennellyt Talvio oli tiukka ja jämpti mutta kuitenkin aina oikeudenmukainen. Velvollisuudekseni koen jakaa näitä oppeja suunnittelijamaailmaan. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Erityisen hienoa on seurata etenkin uransa alkupuolella olevien työntekijöiden nopeaa kehittymistä tehtävissään. Hallitukseen tuon mukanani suunnittelijaja projektinäkökulmaa, mutta samalla haluan oppia lisää taustoiltaan monipuolisilta hallituksen jäseniltä. Olemme oppineet jo paljon esimerkiksi resurssitehokkuudesta, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta ja päästöjen pienentämisestä. Pidän projektityöstä. Syynä lienee maanmittari-DI-tutkinto vuosituhannen alusta. Kouvolassa olen tehnyt töitä noin 13 vuotta, sitä ennen olin virkamiehenä valtiolla (RHK->Liikennevirasto). Vaikuttavimpia kokemuksia ovat olleet ne, kun isoissa hankkeissa tilaajan, rakentajan ja suunnittelijan tiiviillä ja hyvähenkisellä yhteistyöllä on saatu aikaan onnistumisia. Työpäiväni koostuvat erittäin mielekkäistä ja myös erilaisista osa-alueista. varapuheenjohtajana. Niitä ovat sekoitus muun muassa esihenkilö-, projektija kehitystyötä. Mielenkiintoista tekemistä riittää jatkossakin. Projektien ongelmanratkaisu vetää minut helposti mukaansa. kute2_46-51.indd 47 25.3.2024 12.28. Kun oma työura on kestänyt jo noin 30 vuotta, sen aikana kertyneitä oppeja ja kokemuksia on mukava kertailla ja jakaa eteenpäin. Hän oli aktiivinen kuntatekniikan kehittäjä ja vahva alan puolesta puhuja. Kotinikin on täällä samassa kaupungissa. Uskon yhteistyön ja ihmisläheisen tyylin tuovan näissäkin asioissa parhaan lopputuloksen. Pitää löytää uusia kehitysaskelia. Olen päässyt vetämään isojakin projekteja, kuten esimerkiksi Raide-Jokerin ja Vuosaaren sataman suunnittelu. Jospa siinä samalla tulisi sivutuotteena ratkaisuja koko ajan pahenevan korjausvelan ratkaisemiseksi. Entäpä mitä tekoäly tuo mukanaan. Nyt ja tulevaisuudessa meillä on vielä kovasti tekemistä, että saamme suunniteltua ja rakennettua yhteiskuntaamme kestävämmillä tavoilla. 47 Kuntatekniikka 2/2024 Uusia jäseniä SKTY:n hallituksessa Anne Ahtiainen, Kouvolan kaupunki Olen Anne Ahtiainen, Kouvolan kaupungininsinööri. Hänen kollegansa yhdistyksestä kertoivat, että mm. SKTY:läisenä odotan vuorovaikutteista tietojen vaihtoa koko monialaisen jäsenistön kanssa, mihin saan mahdollisuuden erityisesti Kuntatekniikan päivillä. Tehtävän SKTY:n hallituksessa koen hyvin mielenkiintoisena. Oman osansa siihen tuo muuttuva lainsäädäntö, johon tunnen jotain outoa lukkarinrakkautta. Yhdistys ottaa osaa omaisten ja ystävien surutyöhön. Samoja elämyksiä voi kokea pienissäkin suunnitteluprojekteissa oman suunnitteluryhmän kesken vaikkapa onnistuneiden ideoiden maaliinviennissä. Jyrki Oinaanoja, Ramboll Toimin Rambollissa katu-, ratikkaja kunnallistekniikan suunnitteluyksikön päällikkönä. Yhdeksi mukavimmista osa-alueista koen tällä hetkellä henkilöiden kehittämisen ja coutsaamisen. Kuten SKTY:n esitteessä sanotaan, kuntatekniikka kehittyy yhteiskunnan mukana
Tällä hetkellä kuntatekniikan alalla on huutava pula osaajista niin suunnittelussa kuin rakentamisessa. 48 2/2024 Kuntatekniikka { SKTY } Toni Haapakoski, Porin kaupunki Puolivuosisataisesta elämästäni olen työskennellyt puolet kaupunkitekniikan parissa. Näen, että kuntatekniikan yhdistyksen tulee näkyä vahvasti opiskelijoille suunnatussa markkinoinnissa – jo siinä vaiheessa, kun ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja pohditaan. Päivät ovat katkaisseet kiireisen työkauden ja antaneet mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi kuulemaan alan uusimmista innovaatioista ja mielenkiintoisista hankkeista. Kunnallishallinto ja strateginen kehittäminen ovat kuntatekniikan ohella erityisiä osaamiseni ja kiinnostukseni alueita. Yhdistyksen vuosittaiset Kuntatekniikan päivät ovat olleet vuoden päätapahtuma. Meidän tulee vahvasti viedä tulevaisuuden tekijöille ilosanomaa alastamme, joka tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä ja työuria. Haluan nostaa esille erityisesti kunnallisteknisen alan koulutuksen lisäämistarpeen ja alan arvostuksen nostamisen tärkeyden. Kunnallistekniikka on muiden alojen ohella murroksessa, ja myös siihen kohdistuu kehittämistarpeita. Minulla on nyt kunnia päästä tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja antamaan oma panokseni kunniakkaalle, kohta 100 vuotta täyttävälle yhdistykselle. kute2_46-51.indd 48 25.3.2024 12.28. Tehtävät ovat olleet monipuolisia, kunnallistekniikan rakentamista ja suunnittelua sekä erilaisia kehittämisja johtamistehtäviä. Suomen kuntatekniikan yhdistys on ollut minulle jo yli kaksi vuosikymmentä merkittävä tiennäyttäjä kuntatekniikan kehittämisessä ja tiedon jakamisessa Sillä on ollut tärkeä rooli alan ihmisten saattamisessa yhteiseen keskusteluun. Työurani aikana olen ollut Kangasalan ja Lempäälän kuntien, Tampereen, Helsingin, Riihimäen ja tällä hetkellä Porin kaupungin palveluksessa. Samalla on voinut ylläpitää vuosien aikana syntyneitä ystävyyssuhteita
Nu startar TILIKE2-projektet, mer information om detta följer i nästa nummer. Under förra årets TILIKE-projekt insåg vi att ytterligare utveckling är mer än nödvändig. VARAPUHEENJOHTAJA Anne Ahtiainen Kaupungininsinööri, Kouvolan kaupunki Torikatu 10,45100 Kouvola puh. Varje kommuns egna krav kommer naturligtvis att presenteras separat, så allmänna definitioner behöver inte göras om helt. Därför ansökte SKTY och fick utvecklingsfinansiering från Traficom för detta år. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Jarkko Ambrusin Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Mer information om detta senare. Du kan också komma åt kursen direkt genom adressen kommunalteknik.mmg.fi. Under våren kommer vi att kontakta kommunerna så att de kan fastställa kurskraven för gatuarbeten i sina områden. Följ med läget. För närvarande ger de förhandsannonserade järnvägsarbetena sina egna utmaningar, men traditionellt sett litar järnvägsoperatören på gummihjul, dvs. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Kom och lär dig och träffa gamla och nya vänner på årets branschhändelse! En nationell gatuarbetsutbildning kör igång! Den nationella webbkursen för gatuarbeten förväntas öppnas i mars. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. Dessutom kommer det nordiska kollegor att tala om hur artificiell intelligens och hållbarhet hanteras i deras länder eller städer. Guiden publiceras endast i digitalt format, vilket förbättrar användbarheten för bland annat 3D-arbetsritningar. 044 70 14 692 toni.haapakoski@pori.fi DE Kommunaltekniska dagarna är precis runt hörnet. 49 Kuntatekniikka 2/2024 På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Kom ihåg att anmäla dig i god tid och boka boende! I Rovaniemi finns det det bredaste utbudet av AirBnB i Finland om hotellrummen tar slut. 0400 82 37 62 Toni Haapakoski Infrayksikön päällikkö, Porin kaupunki Tekninen toimiala, PL 1, 28101 Pori puh. • Vi ses i Rovaniemi! Johanna kute2_46-51.indd 49 25.3.2024 12.28. Keynote-talarna för dagarna är på onsdag Tom Pöysti och Mato Valtonen (ToMaTo), och på torsdag Finlands enda upptäcktsresande Pata Degerman. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. 0206158574 anne.ahtiainen@kouvola.fi HALLITUSJÄSENET Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. I dagens läge krävs gatuarbetskortet i områden som Esbo, Helsingfors, Grankulla och Vanda. Programmet är historiskt omfattande, och även för makar finns det ett eget intressant program. 040 125 1570 toni.korjus@kuntatekniikka.fi Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Efter dagarna kan man sedan tillbringa en längre helgledighet med sin partner. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi Jyrki Oinaanoja Yksikön päällikkö, Ramboll Oy PL 25, Itsehallintokuja 3, 02601 Espoo puh. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Vi arrangerar förstås egna bussresor i de mest utmanande situationerna för att ni ska komma till Rovaniemi för att lära er och njuta. Slutlig bearbetning av guiden för tillfälliga trafikarrangemang pågår också. bussar, för att få sina kunder till destinationen. Du kan bekanta dig med gatuarbetsutbildningen på vår webbplats. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toni Korjus SKTY puh. Dessutom är det känt att cirka hälften av deltagarna kommer med tåg från olika delar av Finland, så du kan träffa kollegor redan på tåget! Det är känt att det finns osäkerhet i tågförbindelserna. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 040-5091405 jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh
50 2/2024 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. { Tapahtumakalenteri } Kyberturvallisuuden perusteet 12.6.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Suunnittelijan ajankohtaispäivä 11.6.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Energiatehokkuus nyt! 11.6.2024 Helsinki / etäkoulutus kiinko.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus 4.4.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Vesityökorttikoulutus ja/ tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 4.4.2024 Tampere vvy.fi Kiinteistöjen ylläpitopäivät 9.4.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Uusiomuovia putkiin! 10.–11.4.2024 Helsinki testbed.hel.fi Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 10.–11.4.2024 Vantaa vvy.fi Korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 16.4.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Uusiutuvat energiamuodot ja niiden huomioiminen maankäytössä 16.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Uusiutuvan energian luvitus 17.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Turvallisuusjohtaminen vesihuoltolaitoksilla – Henkilöstö-, kiinteistöja pelastusturvallisuus 18.4.2024 Webinaari vvy.fi Tekoälyä julkishallintoon -koulutuskokonaisuus 18.4.2024–11.6.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Tilaajavastuulain ajankohtaiskatsaus 19.4.2024 Webinaari ril.fi Rakennusjärjestyksen uusiminen 19.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Infran kunnossapidon johtaminen 8 (KUP) 24.4.2024–30.10.2024 Etäkoulutus kiinko.fi Kiinteistötehtävien koulutuspäivä 25.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Jätehuollon ajankohtaispäivä 25.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin jatkopäivä 7.5.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Tietoturva kunnassa 14.5.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Liikenneja pysäköintipäivä 14.5.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus ja/tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 30.5.2024 Helsinki vvy.fi kute2_46-51.indd 50 25.3.2024 12.28
Tutustu koulutukseen: kiinko.fi/A201268 Ohjelma on kehitetty yhdessä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Verkostopäivät 14.–15.5.2024 Oulu vvy.fi Mitä jokaisen kaavoittajan tulisi tietää luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Tule mukaan 24.4.2024 alkavaan Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) -koulutusohjelmaan! Toimitko infran kunnossapitopalvelujen tilaajana tai tuottajana. 15.5.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltopäivät 15.–16.5.2024 Oulu vvy.fi Kaavoitusjohdon kesäpäivät 21.–22.5.2024 Helsinki koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 23.5.2024 Webinaari vvy.fi Suunnittelijan ympäristövastuullisuus 28.5.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Kuntien osoitetiedot osoitteet kuntoon 28.5.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Sopimustekniikka rakennusalalla YSE 1998 29.–30.5.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Kiinteistötehtävien perusteet 11.–12.6.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Maankäytön ja rakentamisen muutoksenhaku 30.5.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kuntien digitalisointipäivät 5.– 6.6.2024 Helsinki koulutus.fcg.fi Ympäristönsuojelun viranomaispäivät 5.–6.6.2024 Lahti koulutus.fcg.fi kute2_46-51.indd 51 25.3.2024 12.28
puh. Tapahtuman järjestää SKTY. 040 717 8614. In Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä teknisen toimialan ammattitapahtuma. 050 352 3277 ja Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi. Rovaniemi, Lappia-talo Kuntatekniikan päivät 2024 kute2_52.indd 52 25.3.2024 12.28. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Osallistujia päivillä on ollut noin 360. Lisätietoa ja kumppanimyynti: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. SKTY Ajankohtaiset asiantuntijaluennot Case-esittelyt Kuntatekniikan saavutukset Kuntatekniikan näyttely 22.-24.5