3/2020 { Kolumni } Sami Aherva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta BIM avaa rajapintoja ja tuo tehokkuutta Uusi maankäyttölaki tukee digitalisaatiota Raitiovaunuliikenne täyttää 130 vuotta KYBERTURVALLISUUS KORONAN KOURISSA kute3_1.indd 1 26.5.2020 11.47
42 { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Liikenne ja väylät } { Rakentaminen } { Palstat / Kolumnit } { SmartInfra } Jy rk i Vä tt ö SKTY:n opintomatka Japaniin juuri ennen koronasulkemisia vei metristen lumihankien äärelle mm. 50 Palveluhakemisto.................................... 50 Tapahtumakalenteri ................................ 46 Pääkirjoitus ............................................... 34 Raitiovaunuliikenne alkoi Suomessa 1890 ....................................... Sapporossa. 38 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... kute3_2-3.indd 2 27.5.2020 12.01. 28 Kuntamarkkinat pidetään syksyllä 2020 verkossa ......................................... 18 Pilaantuneet maat kuntoon kestävästi ... 49 Uutiset ..................................................... 14 Vesihuollon kyberturvallisuutta ei saa unohtaa ................................................... kesäkuuta 3/2020 { Yhteistyöjärjestömme } s. 23 Nimitykset ............................................... 2 Mallintamalla saadaan verkoston tilannekuva tehokäyttöön ......................... 24 Uusi MRL tukee digitalisaatiota .............. 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys .................................. 6 Tekniselle toimelle haetaan tehokkuutta rajapintoja avaamalla ......... 50 3/2020 Kuntatekniikka 4. 10 Helsingin Smart Mobility Menu .............. 32 Porin katuverkon kuntoselvitys valmistui .................................................. 5 Kolumni/Sami Ahverva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta .......... 49 Yritysuutiset ...........................................
Se pp o H aa vi st o Kyberrikolliset ovat aktivoituneet koronan aikana koputtelemaan keskeisten infran toimijoiden palomuureihin. 18 KKuntatekniikka.fi Tampereen ratikka etenee kohti ensimmäistä tavoitetta – 15 kilometriä raidetta asennettu Liikenteen päästöt laskivat, mutta kokonaispäästöt kasvoivat Helsingissä syynä kivihiili Kaarinan liikuntahallihankinta nurin markkinaoikeudessa M us eo vi ra st o Vaikka Helsingissä yritettiin käynnistää raitioliikennettä jo 1880-luvulla, Turussa säännöllisen liikenteen aloittaminen onnistui ensimmäisenä vuonna 1890. Energia-ala on näiden joukossa. Pe tr i H ei no Pilaantuneiden maiden käsittelyssä kannattaa ottaa myös kestävän toiminnan näkökulma mukaan. 3 Kuntatekniikka 3/2020 s. 24 s. kute3_2-3.indd 3 27.5.2020 12.01. 38 s. Kuvassa vaunuja Hamburger Börsin edustalla
Ratkaisut kunnille • Autori Katujen kunnossapito • Autori Ympäristön kunnossapito • Autori Laadunvalvonta • Autori Päällystys ja paikkaus • Autori Tiemerkinnät • Autori Ulkovalaistus • Autori 360-Google StreetView kuvaaminen • Autori Liikennemerkki • Autori Liikennemittaus Suomen laajin valikoima kustannustehokkaita ratkaisuja kunnossapidon tehostamiseksi Olipa ajatuksena parantaa kunnallistekniikkaa sähkö-, kaasu-, kaukolämpö-, viemäri-, valokuitutai minkä tahansa muun verkkorakentamisen avulla, yhdessä tekeminen kannattaa varmasti. Kaikki verkkojen rakentamissuunnitelmat yhdestä paikasta – helposti ja maksutta: verkkotietopiste.fi Lisätietoa: yhteisrakentaminen.fi Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu kute3_4.indd 4 27.5.2020 12.02. Se tuo tekijöille kustannussäästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kaivamisella saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Tutustu työtehtäväkohtaisesti optimoituihin, helppokäyttöisiin tuotteisiimme ja toimintoihimme, joilla hoidat suunnittelun, reaaliaikaisen hallinnan ja seurannan sekä toiminnan analysoinnin. info@autori.. 0424 97 2200 Säästä kustannuksia hallitsemalla ja tehostamalla kunnossapitoa. Autori Oy on teiden, katujen ja sähköverkkojen kunnossapidon digitalisoinnin tunnustettu edelläkävijä. Jos suunnittelet itse, tai tiedät toiminta-alueellasi suunniteltavan verkkorakentamisen hankkeita, ota yhteys toimijoihin verkkotietopiste.fi-palvelussa ja tarkista, millaisia mahdollisuuksia teillä olisi kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteisrakentamiseen. www.autori.. | p. Tarjoamme uusimmilla teknologioilla toteutettuja sovelluksia, tietopalveluja sekä järjestelmäintegraatioita tehostamaan asiakkaan toimintaa
Autoistumisen myötä kaupunkien sisäinen joukkoliikenne hoitui vuosikymmeniä joko henkilöautoin tai julkisilla linja-autoilla. Raiteilla tehdään jo koeajoja ja liikennöinti alkaa elokuussa 2021. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. . Onko se raitiotie vai superbussi, jää nähtäväksi. H el si ng in K au pu nk i/H ar al d R ae bi ge r KORONA-PEIJAKAS on muuttanut koko kesän ja syksyn tapahtumien ohjelmaa. Helsingissä suunnittelupöydällä on Malmin lentokentän rakentamisalueen saaminen entistä paremmin kytketyksi osaksi pääkaupunkia ja myös kaupunkibulevardirakenteen vaatimat raideliikenneratkaisut. Vipinää riittää! kute3_5.indd 5 27.5.2020 12.02. 19.8. Lisäksi Kruununsiltojen kautta rakennettava perinteisempi raitiolinja tuo Laajasalon uudet asuinalueet osaksi Helsingin keskustaa. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 Kuntatekniikka 3/2020 { Pääkirjoitus } 3/2020 { Kolumni } Sami Aherva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta BIM avaa rajapintoja ja tuo tehokkuutta Uusi maankäyttölaki tukee digitalisaatiota Raitiovaunuliikenne täyttää 130 vuotta KYBERTURVALLISUUS KORONAN KOURISSA kute3_1.indd 1 26.5.2020 11.47 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Legendaariset Kuntamarkkinat Kuntatalolla syyskuun alusta on muutettu verkkotapahtumaksi, johon on odotettavissa melkoinen katsojaryntäys nyt Kuntamarkkinoille voi helposti osallistua etänä. Mutta pisimmällä uuden raitiolinjan rakentamisessa on Tampere, jossa 15 km raiteita on jo upotettu Pyynikintorilta keskustan halki Hervantaan. Helsinki seurasi perässä seuraavana vuonna 1891 ja Viipurissakin päästiin ratikan kyytiin 1912. Turussa oltiin ensimmäisiä vuonna 1890, kun hevosvetoiset vaunut ilmestyivät katukuvaan. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Tampereen ja Turun pienen kilvoittelun tietäen vaaka voi hyvinkin kallistua raitiotien puolelle. Vantaalla on meneillään hanke Itä-Vantaan lähentämiseksi lentokenttäalueeseen pikaraitiotien avulla. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 4/20 3.9. Mutta kaupungistumisen uusi tuleminen ja täydennysrakentaminen sekä vahva panostaminen kaupunkikeskustojen entistä sujuvampiin liikkumismuotoihin on tuonut raideliikenteen avainasemaan kaupunkisuunnittelussa. Totuttelemista oli niin hevosilla kuin kaupunkilaisillakin: media oli täynnä ihmettelyjä siitä, onko raitiotie tehty ihmisten ruhjomiseksi, ”sillä niin monta ihmistä on jo itsensä sekä ainaiseksi että vähemmäksi aikaa vaunuista alas tullessaan raajarikoksi loukannut”, kuten Aura-lehti kirjoitti. 25.11. Samoin viikate leikkasi yhtä legendaariset Kuntatekniikan päivät kesäkuun alusta. Paljon onnea, kypsään ikään ja uutta tulemista tekevä raitioliikenne! . Laajempien metropolialueiden synnyttäminen on pääkaupunkiseudulla tapahtunut ensin Länsimetron avulla, mutta nyt kaupunginosia ja kaupunkien osia yhdistetään Itä-Helsingistä Itä-Espooseen kulkevalla pikaraitiotiellä eli Raide-jokerilla. Myös Turkua kuumottaa päästä uudelleen raitioliikennekaupungiksi: keskustan suunnittelu etenee jo nyt Turun torin uudelleen rakentamisella ja keskeisistä liikenneratkaisuista päätetään lähiaikoina. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Näistä kolmesta raitioliikennettä on enää Helsingissä, sillä Viipurissa neuvosto-tramvain kulku loppui 1957 ja Turussa 1972. Energia, jätehuolto 6/20 10.12. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Raitioliikenne on nykyaikaa RAITIOVAUNULIIKENNE täyttää Suomessa tänä vuonna 130 vuotta. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Ja myös SKTY järjestää loka-marraskuussa pienimuotoiset hybridi-kinkerit, jossa palkitaan mm. Kuntatekniikka-lehti järjestää yhteistyössä SKTY:n kanssa SmartInfra-verkkotapahtuman 15.10, johon myös odotetaan kuntainfrasta kiinnostuneiden laajaa osallistumista. Raitiotie tuntui hiipuvan etelähelsinkiläiseksi narinan aiheeksi ja turistien hurukyydiksi. Kuntatekniikan saavutukset
kute3_6-9.indd 6 27.5.2020 12.06. Vesijohtoverkkojen pituus on noin 107 000 kilometriä, ja tämän lisäksi verkostossa on tonttijohtoja ainakin 20 000 km, jotka ovat tontin omistajien vastuulla. 6 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } Teksti: Risto Pesonen K eskustelu kunnissa käy kuumana vesihuollon yksityistämisen ympärillä, mutta hintansa on verkoston häiriöillä ja vuotavalla vedelläkin. Verkoston silmukkamainen rakenne ja sulkuventtiilien tarpeeksi tiheä sijoitMallintamalla verkoston tilannekuva tehokäyttöön DIGITAALISUUS LEVIÄÄ VESIHUOLTOON Vesihuollon häiriöihin voidaan puuttua vesilaitoksissa nopeasti nykytekniikalla, kunhan reaaliaikainen tieto vesijohtoverkostosta on käytettävissä. Vesijohtoverkostot koostuvat tyypillisesti pääjohdoista, jakelujohdoista sekä tonttijohdoista. Myös niihin tulisi keskittyä, sillä kohtuullisilla investoinneilla on saavutettavissa vesilaitosten asiakastyytyväisyyden kohentumista ja konkreettisia säästöjä. Suomessa on 1500 vesihuoltolaitosta, jotka toimittavat veden noin 90 prosentille suomalaisista
Pienissä vesiosuuskunnissa on satojenkin kilometrien vesijohtoverkosto, jonka ominaisuustai sijaintitieto ei ole järkevässä muoKun verkoston karttatieto on järjestelmässä, maastokäynnillä voidaan tarkistaa, missä verkosto kulkee. Häiriöiden vähentämisen edellytyksenä ovat etenkin jatkuvatoimiset mittaukset verkostosta, joilla seurataan esimerkiksi verkoston paineita ja virtaamia, sekä ottamalla jatkuvan mittauksen piiriin myös veden suurkuluttajat. Tilannekuvan muodostavassa mallissa reunaehtoina käytetään verkostosta mitattua dataa, joka muuttuu tyypillisesti vuorokaudenajan mukaan vedenkulutuksen vaihdellessa. Malli lasketaan käyttäen eri ajanhetkien mitattuja arvoja, Pajula kertoo. 7 Kuntatekniikka 3/2020 telu mahdollistavat sen, että vedenjakelu häiriintyisi mahdollisimman pienellä alueella jakelukatkosten aikana. Vesijohtoverkoston virtausmallinnus täydentää tilannekuvan koko verkostoa koskevaksi. Jatkuvatoimisia mittauksia harvassa osuuskunnassa Vesihuoltoverkostojen virtausmallintamista on tehty Suomessa 1970-luvulta alkaen, ja mallintamisessa käytettävät yhtälöt, kuten jatkuvuusyhtälö ja energiayhtälö, ovat jopa 1700-luvulta. Suomen kunnissa hajanainen vesihuoltolaitosrakenne on yleinen. (Kuvassa Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhintaa.) kute3_6-9.indd 7 27.5.2020 12.06. Niistä valtaosa on osuuskuntia ja Kuopion Vesi Oy on ainoa iso toimija alueella. tausnopeuksista ja vedenpaineista ja se voidaan esittää vesilaitoksen valvomossa karttanäkymän avulla. Pajula ottaa esimerkiksi Kuopion alueen, jossa toimii yli 40 vesihuoltolaitosta. Näin muodostuu lähes reaaliaikainen tilannekuva koko vesihuoltoverkoston tilasta. Mitattavan reaaliaikaisen datan automaattinen analysointi mahdollistaa poikkeustilanteiden havainnoinnin tehokkaasti. Ti m o K uu kk an en Mitattavan reaaliaikaisen datan automaattinen analysointi mahdollistaa poikkeustilanteiden havainnoinnin tehokkaasti. Mallinnuksen toinen etu on mahdollisuus testata verkoston toimintaa etukäteen varauduttaessa vedenjakelun poikkeustilanteisiin tai laajennuksiin, selvittää Preventos Informatics Oy:n teknologiajohtaja Pasi Pajula. Kehittyneimmissä vesihuoltoverkoston tilannekuvajärjestelmissä kytketään toisiinsa verkoston sijaintija ominaisuustieto, vedenkäyttäjien vedenkulutustieto sekä automaatiojärjestelmistä saatava tieto pumppauksista tai ylävesisäiliöiden pinnankorkeuksista. Näin saadaan käsitys kaikissa verkoston putkissa esiintyvistä virPr ev en to s Pumppausja mittauskaivot ovat tyypillisiä seurantamittausten sijainteja vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmässä. Silloin ei kuitenkaan niiden numeerista ratkaisemista varten ollut Savonian vesitekniikan yliopettajanakin toimivan Pajulan mukaan vielä keinoja
Me olemme ottaneet järjestelmän ensisijaisesti karttakäyttöliittymäksi. Näin voisi myös haja-asutusalueilla parantaa verkoston tilannekuvatietoutta, muistuttaa Pajula. Rajapintoja hyödyntämällä saadaan järjestelmään mittaustietoja, jotka auttavat verkoston toiminnan tarkastelussa. Yhtiöllä on Vähävirtaiset IoT -mittausja tiedonsiirtolaitteet mahdollistavat nykyisin jatkuvatoimisen seurannan myös haja-asutusalueiden kohteisiin, joissa ei ole verkkovirtaa saatavilla. Suoria kulutuspisteitä yhtiöllä on 14 000 ja asukkaita sen toiminta-alueella noin 70 000. Yleisesti ottaen vesiosuuskunnissa on verkoston jatkuvatoimisia mittauksia kuitenkin vähän käytössä. Meillä on järjestelmään sisäänrakennettu tekstiviestija sähköpostiviestien massalähetyspalvelu, joka on käytettävissä arkipäiväisissä viestintätarpeissa ja tietenkin kriisiviestinnässä, Puustinen sanoo. Jos vuoto on pienempi, voi mennä puolikin vuotta ennen niiden havaitsemista luettaessa mekaanista vesimittaria. Osittain puutteet tiedoissa johtuvat siitä, että verkostoa on rakennettu vuosien kuluessa osuus kerrallaan. Kymen Vesi Oy on keskisuuri vesilaitos, joka toimii Pyhtäällä, Kotkassa ja Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella. Järjestelmäinvestoinnit kannattavat Pienistä vesilaitoksista esimerkiksi käy Pieksänkosken 600 asiakkaan vesiosuuskunta, joka on vuosi sitten ostanut verkkotietojärjestelmän, mutta ei siihen ensivaiheessa sisällyttänyt jatkuvatoimista seurantaa. Vesilaitoksella on verkkotietojärjestelmänä KeyAqua, jota käytettiin aluksi ensisijaisesti sähköisenä karttajärjestelmänä. Tilanne voitaisiin helposti korjata uusilla IoT-järjestelmillä, joita voi luonnehtia edullisiksi ja joista saa nopeasti investoinnit takaisin. Isoissa vesilaitoksissa asiat ovat yleensä kunnossa. Niiden asiakastiedot ja verkoston sijaintija ominaisuustiedot ovat tietojärjestelmissä ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Tämän seurauksena verkoston häiriötiloista ei saada tietoa muualta kuin vedenkäyttäjiltä. Tarjolla on moderneja paristotoimisia langattomia tiedonsiirtoratkaisua. Haitat ovat harmillisia ja kustannuksiltaan merkittäviä. Kun verkoston karttatieto on järjestelmässä, voimme maastokäynnillä tarkistaa, missä verkosto kulkee. Verkkotietojärjestelmän lisäksi yhtiö käyttää automaatiojärjestelmiä ja mallinnusjärjestelmää verkoston toiminnan seurantaan. Sen lisäksi pystymme tarkistamaan nopeasti asiakastiedot, ja kolmas Preventos -järjestelmän antama palvelu on asiakasviestintä, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tomi Puustinen. kute3_6-9.indd 8 27.5.2020 12.06. 8 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } dossa. Yksinkertaisimmillaan viestintä liittyy siihen, että siirryttyään paperisesta sähköiseen laskutukseen osuuskunta pystyy ilmoittamaan asiakkaalleen, että lasku on toimitettu sähköpostiin tai verkkopankkiin
Tomi Puustinen kertoo Pieksänkoskelle hankitun järjestelmän kustannusten olleen muutaman tonnin suuruusluokkaa lisättynä vuosittaisilla ylläpitokuluilla oman henkilöstön työpanoksen päälle. -Tiedot häiriöistä, kuten vedenjakelun häiriöistä tai painevaihteluista, viedään rajapinnan kautta suoraan nettisivujen häiriökartalle. Sen historia alkoi vuosituhannen vaihteessa ja järjestelmä sai muutamia vuosia myöhemmin uuden nimen, KeyAqua, kun se muutettiin selainpohjaiseksi. Vuonna 2016 järjestelmämme aloitti lähettämään tekstiviestejä, aluksi vain suorille asiakkaille. -Verkostotiedon vieminen järjestelmään meni helposti, mutta asiakastietojen viemisessä oli jotain vaikeuksia, mutta ne ovat jo selätetty. Osuuskuntamallista yhdistettynä osaavaan hallintotapaan ja nykypäivän tietojärjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin on mahdollista rakentaa kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista vesihuoltoa. Suomalaisessa vesihuoltokentässä on tällä hetkellä odottava tunnelma. -Nykyaikana kannattaa hyödyntää karttapohjaisia palveluja, joilla pienikin toimija saa tehokkuutta toimintaansa. Järjestelmiin voidaan kätevästi tallentaa tarkentavaa paikkatietoa, joka on aikanaan siirretty paperikartalta tai suunnitelmista. Investointi on hänestä ehdottomasti vastannut tarkoitustaan. Sitä varten rakensimme rajapinnan asiakastietojärjestelmään, jolloin saatiin asiakkaiden ja mittareiden tiedot järjestelmään. Vesilaitoksille on tarjolla useita kaupallisia järjestelmiä, joista vanhimmasta päästä oli Keypro Oy:n työasemapohjainen StellaNet. Se saadaan toimimaan, kunhan on nettiyhteys ja selain, jolla operoidaan. Asiakkaille ja alueen asukkaille tietoa teknisistä häiriöistä ja vesikatkoista on digiaikana saatava liukkaasti menemään. Ikääntyneet verkostoinfrastruktuurin kunnonvalvontaa voidaan kehittää merkittävästi jatkuvatoimisilla virtaamaja painemittauksilla sekä automaattisella mittaustiedon analysoinnilla. Järjestelmän kustannukset ovat olleet muutaman tonnin suuruusluokkaa. Harkitsemme myös jatkuvan seurannan hankkimista järjestelmäämme, mutta se vaatii tiedonsiirtotekniikan ja mittalaitteiden päivittämistä. -Ehkäpä suomalaisesta haja-asutusalueen osuuskuntapohjaisesta vesihuollon järjestämistavasta tulee vientituote ratkomaan maailmanlaajuisia vesiongelmia. Kotikoneillakin saadaan nopeasti tekstiviestit liikkeelle, kun tieto halutaan saada vaikkapa kaikille niille kunnan asukkaista, jotka ovat sen vesijohtoverkoston käyttäjiä. -Järjestelmämme ei vaadi erityisiä asennuksia asiakkaalla. Järjestelmän vahvuutena Keypron asiakkuuspäällikkö Jussi Hyvönen pitää nimenomaan sen selainpohjaisuutta, jonka ansiosta se taipuu sekä pienten että suurten vesilaitosten käyttöön. Osuuskuntapohjaisesta vesilaitoksesta vientituote. Seuraavana, ehdottoman hyödyllisenä askeleena pidetään järjestelmän laajentamista viestintään. 9 Kuntatekniikka 3/2020 omat mittamiehet, jotka mittaavat uutta verkostoa ja jotka tarkistavat myös yhtiön vanhoja verkostoja. Tähän muutokseen vaikuttaa Pasi Pajulan mukaan varmasti myös EU:n valmisteluvaiheessa oleva uusi juomavesidirektiivi. Toinen merkittävä ponnistus on maaja metsätalousministeriön vastikään aloittama hanke kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi. Vastuuhenkilöiden vaihtuessa toimintatavat muuttunevat kuitenkin ammattimaisemmiksi ja nykytekniikkaa tehokkaammin hyödyntäviksi. Siitä vesilaitoksissa yleensä lähdetäänkin liikkeelle, myös pienissä. Nykyisin tallennamme järjestelmäämme muutakin, kuten vikatiedot, vuodot ja sortumat. Viime vuonna tehdyn laajennuksen jälkeen voimme lähettää tietoa kaikille asukkaille alueillamme, ei ainoastaan suorille asiakkaille, kertoo yhtiön suunnittelupäällikkö Noora Liljanto. Sopivaksi kehityksen ensiaskeleeksi vesilaitoksille asiantuntijat suosittavat karttajärjestelmän hankkimista. kute3_6-9.indd 9 27.5.2020 12.06. Vesiosuuskunnissa perinteinen talkootyöpohjainen toimintamalli on mahdollistanut turvallisen talousveden jakelun haja-asutusalueille. Venttiilienkin sijainnit kun tulee saada paikalleen ei metrin, vaan millin tarkkuudella. . Osuuskunnan tiedot pysyvät nyt ajan tasalla paremmin kuin paperiarkistoissa. Tämä helpottaa laitosten liittymistä KeyAquan käyttäjiksi, Hyvönen kertoo
Tieto koneluettavaksi Työtä rajapinojen avaamiseksi on tehty pitkään. rakennuslupaprosesseissa luotiin teknisiä valmiuksia, mutta mallin käyttöönotto ei ole edennyt yksittäisiä hankkeita lukuun ottamatta. { SmartInfra } Teksti: Matti Valli P arikymmentä vuotta sitten tavoitteena oli tehostaa kunnan toimintaa ja parantaa asiakaspalvelua tukeutumalla sähköiseen koneluettavan tiedon välitykseen. Tavoite on edelleen ajankohtainen. Matti Holopainen kertoo, että ensimmäiset hankkeet sähköisen asioinnin rajapintojen kehittämiseksi kuntien teknisen toimen prosesseihin käynnistettiin 10 3/2020 Kuntatekniikka Pi xa ba y kute3_10-13.indd 10 27.5.2020 12.04. – Toisella vuosikymmenellä tutustuttiin kaupunkimallien kolmiulotteiseen maailmaan. Rakennusten yksityiskohtaisten BIM-mallien hyödyntämiseen rakentamisessa ja Tekniselle toimelle haetaan tehokkuutta RAJAPINTOJA AVAAMALLA Vuosituhannen ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella kuntien teknisessä toimessa panostettiin prosessien kehittämiseen ja tietovarantojen rajapintojen rakentamiseen sähköistä asiointia varten. BIM-malli ei ole vielä maan tapa, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen
Kilpailu varmistaa palvelujen kehittymisen ja sen, että asiakkaat voivat vaikuttaa oman toimintansa kannalta keskeisiin palvelutoteutuksiin, Holopainen pohtii. Kunnille on tärkeätä, että markkinat toimivat ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla. Tavoitteena oli saada kuntien prosesseissa syntynyt data julkaistua OECD:n koneluettavan tiedon standardirajapinnoilla tarvitsijoiden käyttöön. 12 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } Rakentamiseen ja ympäristöön liittyvien tietovarantojen avaaminen tukee vahvasti teknisen toimen palveluiden kehittämistä, kuten BIM-mallin hyödyntämistä rakennuslupaprosessissa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo. Yhteistyöryhmän tehtävänä on ollut sopia tarvittavista kehitystoimista sekä niiden ajoittamisesta ja rahoittamisesta. vuonna 2001 kuntien ja yritysten yhteistyönä. Valtionvarainministeriö (VM) on kuntien ja yritysten lisäksi ollut keskeinen rahoittaja rajapintatyössä vuodesta 2008 alkaen. Edelläkävijäkunnissa rakennuslupa voidaankin jo myöntää täysin sähköisten dokumenttien ja BIM-mallin perusteella; ensimmäisenä prosessi toteutettiin Espoossa. Rahaa tarvitaan jatkossakin rajapintojen määrittelyyn, totuttamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Holopainen toivoo, että ministeriö ottaisi vastuulleen rajapintojen koordinointityön kokonaisuudessaan – myös rahoituksen hankkimisen. Vuonna 2008-10 määriteltiin teknisen sektorin keskeiset sähköiset asiointipalvelut ja toteutettiin tarvittavat rajapinnat kuntien tietojärjestelmiin. Tiedonhallintalaki määrää tahdin Rajapintojen avaamista vauhdittaa vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki, joka velvoittaa kunnat ja muut viranomaiset avaamaan tietorekisterinsä avoimien rajapintojen kautta tietoja tarvitsevien tahojen käyttöön. Markkinoille on parhaillaan tulossa myös muita vastaavia kaupallisia palvelukokonaisuuksia. Kehitystyön jatkuminen onnistuneesti edellyttää, ettei rahoitusvastuu kaadu yksittäisille kunnille. Kehitetyt sähköiset palvelut tukevat suoraan BIM-mallien entistä laajempaan käyttöä lupaprosesseissa. Pitkälti VM:n oikea-aikaisen panostusten ansiota on se, että kuntien teknisen toimen sähköiset lupaja hakemuspalvelut toimivat, mikä puolestaan mahdollistaa asiakkaiM ar kk u Ve nt o Käytännössä kaikissa kunnissa rakennuslupa voidaan hakea sähköisen asiointipalvelun kautta. Rajapintojen tietosisältö määräytyy rakennettua ympäristöä koskevan kansallisen lainsäädännön, keskeisesti maankäyttöja rakennuslain mukaisesti. kute3_10-13.indd 12 27.5.2020 12.04. Sähköisiin asiointipalveluihin Tärkeä kehitysvaihe ajoittuu vuoteen 2006-08, jolloin kuntien ja yritysten yhteistyönä määriteltiin ja toteutettiin ensimmäiset rajapinnat pohjakarttaja asemakaavatiedoille. Käytännössä kaikissa kunnissa rakennuslupa voidaan hakea sähköisen asiointipalvelun kautta. Tämän jälkeen kuntien yhteistyö on jatkunut rajapintojen ylläpidossa ja laajentamisessa asiakkaiden ja lainsäädännön muutosten aiheuttamien tarpeiden mukaan. Vuonna 2013 lanseerattiin Lupapiste.fi-asiointipalvelu rakennetun ympäristön lupien hakemiseen. Noin parisataa kuntaa ja Tekes rahoittivat noin miljoona euroa maksaneen hankkeen. – Tiedonhallintolain myötä rakennetun ympäristön rajapintatyön koordinointi siirtyi kuntien, yritysten ja Kuntaliiton yhteistyöryhmältä ympäristöministeriölle. Haluttiin ratkaisu, jossa kunnat julkaisevat tiedon koneluettavassa muodossa rajapintapalveluna ja josta valtionhallinnon viranomaiset käyvät noutamassa lakisääteisissä tehtävissä tarvittavat tiedot. Sähköinen rakennuslupa, tuotenimeltään Trimble eServices, otettiin käyttöön Espoossa vuonna 2008. Rajapintoja voidaan luonnollisesti käyttää myös kuntien ja yritysten väliseen tiedonvaihtoon. Määrittelytyöhön otti osaa noin 40 kuntaa ja kaikki kuntien keskeisimmät järjestelmätoimittajat, Holopainen selventää. Rakennuslupa BIM-mallilla Sähköiset lupaja hakemuspalvelut on otettu laajasti käyttöön. Yhteinen kehitystyö jatkui
Mallissa olevien tietojen pohjalta voidaan tulevaisuudessa ohjelmoida ylläpitoja korjauspalveluita, eli kussakin vaiheessa tiedetään, mitä kohteessa tulee ylläpitää ja korjata ja millaisia komponentteja siellä on käytössä. Matti Holopainen uskoo, että mallinnus saa vauhtia, mikäli meneillään olevassa maankäyttöja rakennuslain tarkistuksessa BIM-mallin laatiminen säädetään rakennusluvan ehdoksi – ainakin merkittävään uudisrakentamiseen liittyen. Sähköiseen allekirjoitukseen Sähköinen asiointi toimii. Uusi asia on drone-tekniikka, joka tarjoaa tehokkaan tavan ajantasaisen kuvamateriaalin tuottamiseen sähköiseen asiointiin ja kaupunkimalleihin liitettäväksi, Holopainen miettii. Mikäli kaikki hankkeet tuotaisiin jatkossa kaupunkimalliin reaaliaikaisena, lopputuloksena olisi koko rakennettua ympäristöä kuvaava reaaliajassa elävä digitaalinen kaksonen. Manuaaliaikakaudella kopiointi olikin ainoa tapa saada aikaan kansallisia tietovarantoja, joiden pohjalle asiakaspalveluita voitiin rakentaa. Olen keskustellut muun muassa saksalaisten kollegojen kanssa, ja heillä on vielä matkaa koneluettavan tiedon laajamittaiseen julkaisemiseen ja hyödyntämiseen sähköisinä palveluina teknisellä sektorilla, Holopainen sanoo. Sen käyttöönotto on kuitenkin valmistelun alla. . Sähköisesti tapahtuva sopimuksen allekirjoitus on oikeastaan ainoa pala, joka kunnan teknisen sektorin sähköisen asioinnin ketjusta puuttuu. 13 Kuntatekniikka 3/2020 Lopputuloksena olisi koko rakennettua ympäristöä kuvaava reaaliajassa elävä digitaalinen kaksonen. Päivittyvään kaupunkimalliin BIMja kaupunkimallit sekä infraomaisuuden tietomallit kuuluvat digitaalisen kansalaisen toimintaympäristöön. Sähköinen kokoustaminen on laajenemassa muun muassa kiinteistönmuodostuksessa, johon liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan. Kun rakennus on valmis, rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa henkilökohtaisesi, että lupamalli ja toteutetun kohteen malli vastaavat toisiaan ja että mahdolliset poikkeamat ovat hallittuja ja sallittuja. Korona-virus ei purrut Matti Holopainen kertoo, että keskusteluissa kuntien edustajien kanssa on tullut esiin huojentuneisuutta siitä, että kuntien sähköiset asiointipalvelut toimivat, vaikka koronavirus painaa päälle. Joissakin kunnissa, kuten Lahdessa, käytössä on myös sähköinen arkisto. Kunnat kopiokoneena Kuntien toiminnassa syntyviä rekisteritietoja kopioidaan yhä valtionhallintoon. kute3_10-13.indd 13 27.5.2020 12.04. Tästäkin syystä sähköisten asiakaspalvelujen ohella koneluettavien rajapintojen avaaminen ja käyttöönotto kuntien, valtionhallinnon ja yritysten välisessä tiedonvaihdossa on mitä ajankohtaisin asia. Manuaalisesti joudutaan tutkimaan, ovatko palokäytävät tarpeeksi leveitä ja täyttävätkö inva-WC:n kääntymisalueen mitat niille asetetut minimivaatimukset. Kustannukset taakkana BIM-ympäristössä mahdollisuudet prosessien tehostamiseen ovat suuret, mutta tekniikan ja ohjelmistojen käytöstä syntyvät kustannuspaineet kulkevat mukana koko ajan. Kaikilla toimijoilla pienissä hankkeissa ei välttämättä ole varaa niiden hyödyntämiseen. Kaupunkimalleihin voidaan kytkeä ympäristöä koskevaa kuvamuotoista aineistoa ja muutakin dataa, ja hyödyntää sitä teknisen työn prosesseissa. Analyyseja ja simulaatioita voidaan tehdä niin pihojen aurinkotuntien määrästä, katukuilujen tuulisuudesta kuin ilmansaasteiden leviämisestä. Kolmiulotteiseen mallintamiseen Kolmiulotteisten BIMja kaupunkimallien avulla ja avoimien rajapintojen kautta rakennuksiin, infrastruktuuriin sekä maa-alueisiin kytkeytyvät tietovarannot voidaan havainnollistaa kaikkien ymmärtämään muotoon. BIM-mallissakin on vielä kehittämistä. den palvelemisen myös meneillään olevan Cov19-kriisin aikana, Matti Holopainen toteaa. Tänä päivänä kopiointi ja kopioiden ylläpito aiheuttaa paljon tuottamatonta työtä ja kustannuksia – niin kunnissa kuin valtionhallinnossa. Meneillään olevat kokoontumisrajoitukset ovat aktivoineet sähköisten kokousten käyttöönottoa. Toteutetun kohteen malli siirtyy hyödynnettäväksi ylläpitoja käyttövaiheeseen. Jopa korjauksen ja tarvikkeiden tilaaminen voitaisiin jatkossa automatisoida. Avoimien rajapintojen kautta BIM-mallien tietoja voitaisiin välittää ajantasaisesti myös 3D-kaupunkimalliin, joka päivittyisi sitä mukaa, kun suunnitelmat ja kohteet valmistuvat. Toistaiseksi se tarkoittaa usein vain sitä, että asiakirjat ja sopimuspaperit kulkevat sähköpostin liitteenä Wordtai PDF-dokumentteina. Tavoitteena tulisi olla, että asiasta riippumatta kuntalainen voisi käyttää kunnan yhteistä sähköistä allekirjoituspalvelua. Ilman sähköisiä palveluita teknisen puolen palveluntarjonta olisi ongelmissa, Holopainen sanoo. Sopimuksia ei vielä monessakaan kunnassa voi sähköisesti allekirjoittaa, vaan dokumentti täytyy tulostaa, allekirjoittaa manuaalisesti ja skannata sähköpostiin tai asiointipalveluun liitettäväksi. Rakennusvalvonta ei voi esimerkiksi automaattisesti ja luotettavasti analysoida ja tarkastaa BIM-mallilla toteutettujen suunnitelmien oikeellisuutta. Kopioissa olevat tiedot eivät välttämättä vastaa ajantasaisia kuntien järjestelmissä olevia tietoja. Holopainen toteaa olevansa hyvin tyytyväinen Suomessa tapahtuneeseen pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Sähköinen dokumenttien ja asioiden hallinta on kunnissa käytössä melko kattavasti
14 3/2020 Kuntatekniikka Jenkkisuunnittelijan toiviomatka älykkään liikkumisen äärelle HELSINGIN SMART MOBILITY MENU Liikennesuunnittelija Nora DaleyPeng (vas.) tutustui suomalaiseen älykkään liikkumisen konseptiin Espoon kaupunkiliikennepäällikkö Johanna Nybergin kanssa. { SmartInfra } kute3_14-16.indd 14 27.5.2020 12.05
Työssäni Yhdysvaltain länsirannikon Seattlen kainalossa sijaitsevan Shoreline-pikkukaupungin liikennesuunnittelijana edistän kaupunkini muuttumista nopeasti autokeskeisestä lähiöstä ihmiskeskeiseksi yhteisöksi, joka tarjoaa lukuisia eri tapoja liikkua jalan, polkupyörällä, autolla ja julkisen liikenteen avulla. Maailmankuulun arkkitehdin Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema avasi vuonna 1919. Se on myös tulos vuonna 2016 käynnistetystä Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, joka on houkutellut pyöräilijöitä kätevyydellään satulaan. Juha Sipilän hallituksen liikenneministeri Anne Berner laittoi vauhdilla liikkeelle eri liikennemuotojen saumattoman yhteensopivuuden kehittämisen niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kuusi suurta puistoaluetta ulottuu merenrannasta kaupunkikeskustan läpi kaupungin reunamille ja meri sekä saaret muodostavat siten sinisen kämmenen. Liikenteeseen tuli myös uusia liikkumismuotoja, kuten online-taksipalvelut ja yhteiskäyttöautot. Samalla kävimme läpi Helsingin Maailmankuulun arkkitehdin Eliel Saarisen suunnittelema Helsinki Central Railwaystation on raideliikenteen hermokeskus. Tänään asema toimii niin lähiliikenteen kuin kaukojunienkin pääasemana, jonka kautta kulkee päivittäin 400 000 matkustajaa. Minua kiinnostaa kovasti, kuinka ihmiset ottavat kaupunkien erilaisia alueita haltuunsa liikkuessaan ja asuessaan. Vihreät sormet, sininen kämmen Helsingillä on komea selkäranka. Suuntasin huomioni siihen, kuinka kolme toisiinsa sidoksissa olevaa liikkumisen näkökulmaa liikennepolitiikka, kaupunkirakenne ja innovaatiot toimivat yhdessä ja rohkaisevat autottoman liikkumisen monia muotoja. Suuntasimme Baanalle, joka on vuonna 2012 avattu vanhaa rautatietä seuraileva kevyen liikenteen väylä. Tähän sisältyi lakipykälien uudelleen muotoilu siten, että uuden teknologian esiin marssin mukanaan tuomaa dataa voidaan käyttää niin julkisen kuin yksityisenkin liikkuvuuden välillä. 15 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Nora Daley-Peng K aikki alkoi artikkelista, jonka luin The Guardianista viitisen vuotta sitten. Jutun otsikko kertoi, että ”Helsinki tavoittelee tekevänsä auton omistamisen tarpeettomaksi 10 vuodessa”. Tapasin maisema-arkkitehti Maria Jaakkolan Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta ja hän kertoi minulle kaupungin vihreistä sormista ja sinisestä kädestä. Kattaus älykkään liikkumisen menulle oli valmis. Niinpä lähdin tutustumaan pyöriin omakohtaisesti Helsingin pyöräliikenteen projektikoordinaattori Oskari Kaupinmäen kanssa. Sain viime vuonna Jennings Randolph International Fellowship-stipendin ja päätin tutustua käytännössä paikan päällä Helsingin liikennejärjestelmään ja viedä parhaat ideat mukanani kotiin. Älypuhelinten ja yhteiskäyttötalouden nousu ja risteäminen on muuttanut henkilökohtaista omistamisen asennetta jakamistalouden puolelle. Liikennepolitiikka Viime vuosien valtakunnallisen liikennepolitiikan muutokset ovat kiihdyttäneet kokeiluja ja innovaatioita liikennepalveluissa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden verkosto Helsingin keskustassa 36 prosenttia matkoista tehdään jalan ja 11 prosenttia pyörällä. Jo se todistaa kaupungin hienosta kevyen liikenteen verkostosta. Kun ryhdyin kasaamaan matkaohjelmaani ja sopimaan tapaamisia, sain kuulla, että Guardianin otsikko on levinnyt myös kaupungin ja maan rajojen ulkopuolelle, mutta siinä on aineksia urbaaniksi legendaksi: kaupunki ei koskaan määritellyt vuotta 2025 tiukaksi autottomuuden takarajaksi, vaan pikemminkin auton käytön väheneminen on luonnollista seurausta siitä, että Helsingistä tulee maailman toimivin kaupunki. Aseman läheisyydessä katutasossa löytyy linja-autoja, raitiovaunuja, kaupunkipyöriä ja sähköskoottereita, jotka tarjoavat edullisia tapoja matkustaa lähialueille. Yhdessä ne muodostavat avoimen tilan ja kulkuväylien verkostot, jotka sallivat kaupunkilaisten liikkua mukavasti ympäri kaupunkia. Helsinkiä leimaa myös viheralueiden ja meren symbioosi. kute3_14-16.indd 15 27.5.2020 12.05
Jyrki Paavilainen, joka on Urban Assetsin toimitusjohtaja, tapasi minut metroasemalla ja kierrätti minua useissa täydennysrakentamisen kohteissa, joita on noussut metroasemien liepeille. Ja Suomen vierailuni antaa minulle mahdollisuuden tukea tätä kehitystä tuorein ja uusin ideoin. Uusi metroasema sijaitsee legendaarisen suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon suunnitteleman Aalto yliopiston päärakennuksen lähellä. Metromatka Helsingistä Espooseen oli helpompi kuin olin ajatellut. Kirjoittaja vieraili keväällä 2019 Suomessa Jennings Randolph International Fellowship -stipendiaattina. Häneen saa yhteyden LinkedInin kautta: linkedin. Vanhan ja uuden liitto Aalto Yliopiston metroasemalla on ällistyttävä. Ajattelin, että Espoolla ja omalla kaupungillani Shorelinella voisi olla paljonkin yhteistä. com/in/nora-daley-peng-asla-aicp-leedap-47317623 Metrolla kulkeminen Espoon Otaniemeen oli yllättävän helppoa. Espoon suhde Helsinkiin on hyvin samanlainen kuin Shorelinen suhde Seattleen. Sain myös arvokasta uutta tietoa, jota pystyn soveltamaan työssäni. Lisäksi minua onnisti, sillä sain pikaperehdytyksen Espoon liikenteeseen paikallisilta asiantuntijoilta. Tapasin Helsingissä myös Jonna Pölläsen, joka on markkinointipäällikkö MaaS Global-yhtiössä (Mobility as a Service), joka on Whimin taustalla. Pääajatus MaaS-palvelun takana on tuoda täydellinen kattaus liikkumisen mahdollisuuksia, joissa julkinen liikenne on keskeisin. Hän rakastaa dataan tutustumista, mutta vielä enemmän häntä miellyttää nähdä kaupunkipyörät kovassa käytössä. Matkani oli minulle suuri menestys nimenomaan siksi, että sain niin paljon aikaa ja opastusta suomalaisilta kollegoiltani. Hän pitää tavoitteenaan pitää kaupungit houkuttelevina ja viihtyisinä älykkään kasvun kehityksen kautta. Pyöräilyverkosto ja Helsingin ydinkeskustaa halkova Baana on keskeinen turvallisen ja houkuttelevan kevyen liikenteen sujuvuuden mahdollistaja. Johannan motto on: ”Jalankulkijoille ja pyöräilijöille pitää luoda suora yhteys asemille joka suunnasta”. Whimin kautta asiakas pystyy varaamaan koko matkaketjun, jolloin ovelta ovelle matkustaminen on turvallisempaa, helpompaa ja edullisempaa. Espoo ja Seattle Kävin päivämatkalla Espoossa, joka sijaitsee heti Helsingin länsipuolella. Eikä ajoitus olisi voinut olla parempi: Shorelinessa avataan kaksi pikaraitiotieasemaa vuonna 2024 ja asemien ympärille odotetaan kasvavaa rakentamista ja kehitystyötä. Kaupinmäen mukaan luomalla parempaa pyöräilyinfraa pystytään myös luomaan parempaa jalankulkijoiden toimintaympäristöä, ja silloin kaikilla on turvallisempaa. Whim on sovellus, jonka kautta voi tehdä reittisuunnitelmia ja maksaa palveluista. Shoreline aikoo käyttää tilaisuuden hyväkseen ja muuttua autokeskeisestä lähiöstä asukaskeskeiseksi urbaaniksi kaupungiksi. GPS-teknologian avulla kaupunkilaisilla on käytössään älypuhelinsovelluksia, joissa on vain sormenpään kosketuksen päässä koko liikkumisen menu hinnoittelua, reaaliaikaista noutoa ja maksutapaa myöten oli sitten kyse yksittäisestä matkasta tai kuukausiveloituksen suorittamisesta. on maisemaarkkitehti ja Shoreline Cityn Senior Tranportation Planner, Washington, USA. 16 3/2020 Kuntatekniikka tapaa rakentaa matalan stressitason pyöräteitä olemassa olevaan katuverkostoon. Olin utelias näkemään, kuinka Helsingin suuret liikennehankkeet toimivat pienemmän mittakaavan Espoossa. . Ylitti kaikki odotukset Tutustuminen Helsingin ja Espoon liikkumisen ratkaisuihin ylitti kaikki odotukseni. { SmartInfra } kute3_14-16.indd 16 27.5.2020 12.05. Molemmat ovat matalan asukastiheyden urbaaneja kaupunkeja, jotka sijaitsevat suurten kaupunkien vieressä ja rajoittuvat myös mereen. Jakamistaloutta Kahden uuden teknologian ja toimintamallin älypuhelinten ja yhteiskäyttötalouden nousu ja risteäminen on muuttanut henkilökohtaista omistamisen asennetta jakamistalouden puolelle. Espoolla on 105 pyöräasemaa, joista suurin osa on sijoittunut metroasemien lähettyville. Jyrkin mukaan tämä on vasta alkua suuremmalle joukkoliikennejärjestelyjen muutokselle, sillä pikaraitiotie Raide-Jokeria rakennetaan parhaillaan ja kampuksesta tulee osa liikkumisen keskustaa. Tämä artikkeli raapaisee vain pintaa kokemuksistani Suomessa. Iltapäivällä pyöräilin Espoon kaupunkiliikennepäällikkö Johanna Nybergin kanssa, joka on myös Espoon kaupunkipyörien projektipäällikkö. Hän käyttää pyöräilijöiden liikkumisdataa tasatakseen kaupunkipyörien käytön vaihteluja ja myös suunnitellessaan lisää kevyen liikenteen väyliä. Latasin itselleni Whim-appin ja pystyin ostamaan sillä pääsyn linja-autoon, metroon, kaupunkipyöriin ja jopa Suomenlinnaan Helsingin sinisessä kämmenessä sijaitseva saari menevään lauttaan
18 3/2020 Kuntatekniikka { Smartinfra } KYBERTURVA KUNTOON Kyberturva unohtuu helposti, kun koronahuolet painavat. Siitä on kuitenkin koko ajan muistutettava kuntien organisaatioissa, sillä muun muassa vesija sähkölaitokset ovat hyökkäyskohteita samalla tavalla kuin yrityksetkin. Koronan aktivoinut kyberrikollisia toimintaan H el si ng in ka up un ki /A ri Le pp ä kute3_18-23.indd 18 27.5.2020 12.07
Olemme mukana muun muassa VESI-ISAC-tiedonvaihtoryhmässä ja teemme tiiviisti yhteistyötä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Riskitaso ei ole noussut, mutta yrittäjiä riittää, Joukainen sanoo. Kun maailma muuttuu, kiihtyvässä vauhdissa pitää pysyä mukana. Olemme lisänneet sekä omia resurssejamme että yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa. Tietoturvan tutkimuskeskus Check Point Researchin haittaohjelmakatsauksen mukaan maailman yleisimpien haittaohjelmien kolmannelle sijalle noussut Korona-aika on saanut julkisten toimijoiden kyberturvallisuutta haastavia liikkeelle. Kun kyberuhkat kasvavat, se tuntuu myös HSY:n porteilla. 19 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Jukka Nortio K yberturvatilanteen jatkuvasta muutoksesta kertoo muun muassa se, että kevään koronatilanne on aktivoinut kyberrikollisia hyödyntämään sitä. H SY /H an nu B as k Koputtelu on lisääntynyt, mutta en nyt sano absoluuttisia määriä. Virusta on levitetty useissa koronavirusaiheisissa roskapostikampanjoissa, jonka lähettäjäksi on väärennetty maailman terveysjärjestö WHO ja aiheeksi on väärennetty uusi koronavirusrokote. Kyberturvatilanteen kiihtyvä muutostahti ja tietoturvahavaintojen kasvava määrä on iso haaste, joka työllistää meitä koko ajan enemmän, Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) tietohallintoja tietoturvapäällikkö Sirpa Joukainen kertoo. kute3_18-23.indd 19 27.5.2020 12.07. (Kuvassa HSY:n vedenpuhdistamon aktiivihiililaitos) Agent Tesla -etäkäyttötroijalainen esiintyi huhtikuussa kolmessa prosentissa maailman yritysverkoista. Ymmärrys ensin Kyberturva ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää virustorjuntaa ja palomuureja. Yhä kehittyneemmät Kyberturvatilanteen kiihtyvä muutostahti ja tietoturvahavaintojen kasvava määrä on iso haaste, HSY:n tietohallintoja tietoturvapäällikkö Sirpa Joukainen sanoo. Kyberturva rakennetaan vesihuollon tietoja automaatiojärjestelmiin lähtökohtaisesti niin, että otetaan huomioon vesihuollon merkitys yhteiskunnan kriittisenä palveluna. Olemme kehittäneet tietoturvaprosessejamme, nostaneet havainnointija reagointikykyä sekä lisänneet henkilöstömme tietoisuutta
Selvitykseen osallistui yli sata yritystä, joista vesilaitoksia oli 10 ja sähkölaitoksia 12. 20 3/2020 Kuntatekniikka { Smartinfra } hyökkäysmuodot kuten kohdennetut kiristyshaitta ovat kyberrikollisten arkista arsenaalia. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet www.eri tyisjate.fi • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Selvityksen kysymykset, jotka selvittivät organisaatioiden kyberturvan kypsyysastetta perustuvat Kyberturvallisuuskeskuksen laatimaan kansalliseen kyberturvan arviointimalliin eli Kybermittariin, joka julkistetaan vuoden 2020 lopulla. Tunnusten luonti ja poisto eivät vaikuta kaikin puolin olevan varmalla pohjalla. Hyvällä tasolla olevia asioita selvityksen mukaan ovat muun muassa kriittisten palveluiden suojaaminen sekä suojattavien kohteiden sekä niihin liittyvien muutosten ja konfiguraatioiden hallinta, Nyqvist sanoo. Jokaisella työntekijällä on helppokäyttöiset työkalut, joilla havainnoista voi ilmoittaa. HSY perusti vuoden 2018 sisäisen tietoturvaryhmän, joka vastaa käyttäjien tietoturvaa koskeviin Kysy lisää Pasi P. laitosten kyberturvan kypsyyttä. Tämän lisäksi teemme säännöllisesti eri toimialoja kattavia selvityksiä täydentämään ymmärrystä siitä, missä kyberturvallisuuden aiheissa mennään yrityksissä. Parannettavaa on muun muassa identiteetin hallinnassa suhteessa henkilöstönhallintaan. Kehitettävää piisaa Vesihuoltolaitosten kyberturva pärjää toimialavertailussa kohtuullisesti. Enää ei riitä se, että uhkia pyritään torjumaan, vaan jokaisen organisaation on luotava toimintamallit sille, miten toimitaan, kun suojaus pettää. Ne sijoittuvat kahdentoista toimialan vertailussa sijalle yhdeksän. Osaaminen ylös Tietoturvan parantaminen on tekniikan lisäksi toimintatapojen ja henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Teknisistä asioista vesilaitosten pitäisi selvityksen mukaan kehittää kyberturvallisuusriskien seurantaa ja hallintaa sekä tietoliikenteen teknistä lokitusta. Tuloksia peilattiin kyseisen toimialan liiketoiminnan riskeihin. Digipooli on tehnyt 12 toimialaa kattavan syvähaastatteluihin perustuvan kyberturvallisuusselvityksen, jonka tiedot kerättiin 2019-2020 vuodenvaihteessa. Kyberturvan tilanneymmärrys perustuu sekä kyberturvallisuuskeskuksen tuottamaan tekniseenkin tilannekuvaan, joka muodostuu havainnoimalla tietoverkkojen liikennettä, että yhteistyöverkostoista kerättyyn tietoon, Teknologiateollisuuden valmiuspäällikkö ja Huoltovarmuusorganisaation digipoolin poolisihteeri Antti Nyqvist kertoo. Kukin selvitykseen osallistunut yritys sai rakenteellista informaatiota siitä, mihin aiheeseen tulee panostaa eli miten sen tulisi kehittää kyberturvaansa vähentääkseen liiketoimintariskejä, Nyqvist sanoo. Tiedot analysoitiin alkuvuodesta 2020 ja tulokset valmistuivat toukokuussa. Selvityksemme mukaan näihin suhteisin liittyviä sopimuksiin kannattaa kiinnittää huomiota kyberturvan osalta. Aloitamme siis havainnoinnista. Niinä yhdeksänä vuotena, kun Joukainen on HSY:ssä työskennellyt, HSY on onnistunut kyberturvan kehittämisessä parhaiten käyttäjien tietoisuuden parantamisessa. Selvitimme 40 Kybermittarin kysymyksellä yritysten ja julkisten kute3_18-23.indd 20 27.5.2020 12.07. Vesihuolto on kriittinen ala, jolla on paljon riippuvuuksia eri suuntiin. Siksi kyberturvan kehittämisessä korostuu kolme asiaa: havaitse hyökkäys, reagoi siihen ja palaudu hyökkäyksestä mahdollisimman nopeasti ja vähin vaurioin. Olemme kannustaneet työntekijöitä tietoturvahavaintojen tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen. Vesihuolto on kriittinen ala, jolla on paljon riippuvuuksia eri suuntiin, digipoolin poolisihteeri Antti Nyqvist kertoo. Virtanen p
Monet kyberturvallisuutta varmistavat toimenpiteet ovat jo vakiintuneita, mutta toki perusasioiden ylläpitämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, Huoltovarmuuskeskuksen vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä sanoo. Kriittisen automaatioympäristön turvaavat eristyksen lisäksi automaatioympäristön toimittajalle asetetut vaatimukset, omaisuudenhallintajärjestelmä, tarkoin määritellyt toimintatavat, niitä tukevat teknologiat sekä käyttäjäkoulutus. Kyberturvan hallintajärjestelmissä tilannekuvan muodostaminen nousevat selvityksessä kehityskohteiksi, Nyqvist sanoo. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huolellista pohdintaa sen suhteen, sallitaanko ylipäänsä yhteyksiä internetiin ja mistä sallitaan, Liikanen sanoo. 21 Kuntatekniikka 3/2020 kysymyksiin, ottaa vastaan tietoturvahälytykset ja kouluttaa henkilökuntaa ajankohtaisiin kyberturvaa koskeviin suojautumiskeinoihin. Kyberturva kuin koronasuoja Kyberturva on Vesilaitosyhdistyksen Riina Liikasen mukaan samanlaista kuin korona-ajan suositukset eli asiasta ja sen tärkeydestä pitää muistuttaa säännöllisesti. Digitalisaation myötä vesihuollon prosesseista ja järjestelmiä mitataan ja kerätään koko ajan enemmän tietoa ja tätä tietoa siirretään hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi eri tietojärjestelmien välillä. Energia-ala pärjää hyvin Energia-ala pärjäsi selvityksessä vesilaitoksia paremmin ja sijoittui toimialavertailussa neljännelle sijalle finanssialan, teleliikenteen ja ict-ohjelmistoalan jälkeen. Kyberturva rakennetaan Liikasen mukaan vesihuollon tietoja automaatiojärjestelmiin lähtökohtaisesti niin, että otetaan huomioon vesihuollon merkitys yhteiskunnan kriittisenä palveluna. kute3_18-23.indd 21 27.5.2020 12.07. Osana Huoltovarmuuskeskuksen KYBER2020-ohjelmaa toteutetussa Kyber-Vesi -hankkeessa kartoitettiin vuosina 2016-2018 vesihuoltolaitosten kyberturvallisuutta ja laadittiin vesihuoltoalalle räätälöityjä ohjeita ja työkaluja kyberturvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuus tuo usein hieman lisää vaivaa elämään, esimerkiksi vaikeiden salasanojen muodossa, joten motivaation turvallisuuden ylläpitämiseen pitää olla korkea. Havaitse hyökkäys, reagoi siihen ja palaudu siitä. Niin myös HSY:ssä Olemme varautuneet näihin tilanteisiin ja harjoitelleet palautumista. Kyberturvallisuuteen liittyvät vaarat on vesihuoltolaitoksissa tunnistettu ja asia otetaan toiminnassa monella tavalla huomioon. Tässä sinänsä positiivisessa kehityksessä pitää ottaa huomioon kyberturvallisuus. Kyberturva ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää virustorjuntaa ja palomuureja. Niihin ei ole mitään pääsyä esimerkiksi toimistosovelluksista, toimistotyöntekijöiden työasemilta tai internetin kautta. Tähän liittyy se, että automaatiojärjestelmämme on eristetty toimistoympäristöstä ja internetistä. Yksi huolen aihe on energia-alan turvallinen Kyberturvallisuuteen liittyvät vaarat on vesihuoltolaitoksissa tunnistettu ja asia otetaan toiminnassa monella tavalla huomioon, valmiuspäällikkö Riina Liikanen Vesilaitosyhdistyksestä sanoo. Teknisistä asioista ongelmana on muun muassa se, ettei eri ikäisten järjestelmien vaikutusta toisiinsa ole mietitty kyberturvan näkökulmasta. Energia-alan sopimuksissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota kyberturvallisuuteen, koska kyseessä on kaikille toimialoille kriittinen palveluntarjoaja. Varaudu ja harjoittele Kun kyberturva kuitenkin joskus pettää ja se havaitaan, pitää jokaisella organisaatiolla olla suunnitelma, miten tilanteeseen reagoidaan ja lopulta palataan normaalitilanteeseen. Monissa energia-alan yrityksissä on mietityt mallit, mutta niitä ei ehkä ole dokumentoitu täysin. On tärkeää, että turvallisuustaso säilytetään myös järjestelmien muutosja ylläpitotoimenpiteissä. HSY:n automaatioympäristöön kuuluu muun muassa valvomotyökalut, kiinteistöhallinta ja laitoksen kriittiset automaatiojärjestelmät
Selvityksen mukaan tapahtumien ja poikkeamien hallinnassa energia-ala on vesihuollon tavoin hoitanut asiansa suhteellisen hyvin. Kuntien välisten erojen tasoittaminen on Kuusiston mukaan akuutein digitalisoitumisen ja kyberturvan kehittämiskohde. VALTIONEUVOSTO hyväksyi huhtikuun alussa 2020 periaatepäätöksen julkisen hallinnon digitaalisesta turvaamisesta. Yhteistyö muiden laitosten ja Kyberturvallisuuskeskuksen VESI-ISACin kanssa on hyvä lähtökohta. Kunnissa on osin jo toteutettu tiedonhallintalain mukaiset vähimmäisvaatimukset tietoturvalle, mikä osaltaan on vaikuttanut melko hyvään tilanteeseen. { Smartinfra } 22 3/2020 Kuntatekniikka . Jos paikalliset kumppanit ovat pieniä, kannattaa tukea hakea esimerkiksi digipoolista ja Kyberturvallisuuskeskuksesta, Nyqvist sanoo. Näiden laitosten on syytä haastaa kumppaninsa, vaatia osaamista ja mietittävä yhdessä, kuinka asia ratkaistaan sekä tarvittaessa haettava lisää tukea. Myös kyberturvallisuustapahtumien havainnointi, tiedonjako ja viestintä vaikuttavat olevan hyvällä mallilla. Esille on noussut muun muassa kuntien yhteinen keskitetty tietoturvavalvomo, johon kunnat voisivat vapaaehtoisesti liittyä. Huoltovarmuuskeskus on tehnyt kyberuhkiin varautumisessa hyvää työtä. Turvallisuustaso on säilytettävä myös järjestelmien muutosja ylläpitotoimenpiteissä. Mikä neuvoksi niille vesilaitoksille, jotka vielä miettivät kyberturvansa kehittämistä. Sellainen olisi tarpeen, sillä nyt apuja saa vain ennaltaehkäisyyn ja rajoitetusti tietoturvaloukkausten selvittelyyn. Siihen liittyy digiturvan toimeenpanosuunnitelma vuosiksi 2020-2023, jonka 19 tehtävästä pari koskee kuntia. Laatumittareita investoinneille Julkisella sektorilla kyberturvainvestoinnit jumittuvat usein siihen, ettei niille voida laskea samanlaisia euromääräisiä hyötyjä kuin yrityksissä. . kute3_18-23.indd 22 27.5.2020 12.07. Toinen tärkeä asia on käyttäjien koulutus niin, että he ymmärtävät, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kyberturvallisuuden parantamiseen, Joukainen sanoo. Kun automaatiota lisätään tai tehdään skripti jonkun toiminnon tekemiseksi, siinä ei aina muisteta huomioida tietoturvan tarpeita, Nyqvist sanoo. Olemme käynnistäneet Kuntaliiton kanssa selvittelytyön, miten tällainen palvelu hyödyttäisi parhaalla tavalla kuntia ja koko yhteiskuntaa, valtiovarainministeriön tietohallintoneuvos Tuija Kuusisto sanoo. Kuntien varautumiskyky on kehittynyt huomattavasti viime vuosina ja sen ansiosta olemme säästyneet vakavilta loukkauksilta. Niistä keskeisiä ovat kuntien tietoliikenneverkkojen turvaaminen sekä kuntien yhteisten digitaalisten turvallisuuden palveluiden luominen vuonna 2021. Maakunnissa haasteita on sekä osaamisessa, tekniikassa että toimintatavoissa. Kyse on myös lainsäädännöllisten tehtävien täyttämisestä ja maineenhallinnasta, Kuusisto sanoo. Niinpä Suomen julkinen hallinto ei ole edes laskenut, kuinka paljon tai vähän digitaaliseen turvallisuuteen on satsattu euroja. Tämä on iso turvallisuuskysymys: esimerkiksi heikot tietoliikenneyhteydet ovat selvä kyberturvallisuusriski. Ala voisi hyötyä siitä, että olisi olemassa sopivan kokoinen ja vesihuollon erityistarpeisiin erikoistunut taho, joka tarjoaisi palveluita henkilöstön kehittämisestä teknisiin ratkaisuihin. Niukkojen resurssien maailmassa on esitetty, että kunnilla voisi olla yhteinen kyberturvapalokunta, joka rientäisi ongelmatilanteissa auttamaan. Riskienhallintaa on syytä parantaa niin, että siinä huomioidaan entistä paremmin kyberturvallisuusriskit. Yksin ei tarvitse lähteä kehittämään, vaan viranomaisten, kumppaneiden ja alan konsulttien kanssa. Vaikka Suomi on kokonaisuutena Euroopan kärkimaa digitalisaatiossa, maan eri osien väliset erot ovat suuret: Uusimaa on aivan omalla tasolla verrattuna muuhun maahan. Se mahdollistaisi nykyistä laadukkaammat tietoturvapalvelut kunnille. Etsi sopiva kumppani Paikalliset vesihuoltolaitokset ovat usein hyvin pieniä ja niin myös niiden tietotekniikkakumppanit. Kehitämme parhaillaan mittareita, miten digitaalisen turvallisuuden vaikutuksia voidaan arvioida julkisella sektorilla. Kyberturvallisuuskeskus tukee kuntia ja niiden it-yrityksiä tunnistamaan ennakolta mahdolliset kyberturvan haavoittuvuudet ja ehkäisemään riskien toteutumista, Kuusisto sanoo. Euromääräisten ja laadullisten mittareiden avulla voidaan perustella investoinnit kyberturvan kehittämiseen. Viranomaisilta kuten Kyberturvallisuuskeskukselta saa kuitenkin hyvää tukea nykyisten palvelusuhteiden kehittämiseen, Nyqvist sanoo. Meidän on kuitenkin koko ajan satsattava varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn, koska pienetkin kunnat ja niiden kriittisen infrastruktuurin laitokset voivat olla hyökkääjien kohteina. Yhteinen kyberturvapalvelu kehitteillä ohjelmistokehitys, jota ei aina yrityksissä edes tiedosteta tehdyksi. Digitaalinen eriarvoisuus vaivaa Miten kunnat ja niiden laitokset ovat sitten varautuneet kyberhyökkäyksiin
SAMI AHERVA Kirjoitta on VTM, EMBA ja Staran Logistiikan yksikönjohtaja tuuri on pullonkaula ja hidastaa robottiajoneuvojen yleistymistä. . Kaupunki ympäristönä ei kuitenkaan ole vielä valmis tähän. Viimeisen kahden vuoden aikana useat kotimaiset ja kansainväliset yritykset ovat kuitenkin ilmaisseet kehittävänsä autonomisia ajoneuvoja ja tuovat niitä esikaupalliseen kokeiluun seuraavan kahden vuoden aikana. Kuntatekniikka 3/2020 23 { Kolumni } LIIKENNE tulee automatisoitumaan nopeammin kuin luulemmekaan hyötyliikenne, logistiikka ja kuntatekninen työ ensimmäisenä. Kerätty data-aineisto tarkentaa perinteistä infradataa, ja sen erityinen arvo on siinä, että sitä käytetään koneoppimisessa ajoneuvojen opettamiseen. Haastankin kaupunki-infrasta vastaavia toimijoita käärimään hihat ja ryhtymään aitoon markkinadialogiin konevalmistajien ja automaattista ajoneuvoteknologiaa kehittävien tutkimuslaitosten kanssa. 5G mahdollistaa reaaliaikaisen ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvon ja infran välisen reaaliaikaisen kommunikoinnin. Mallintamiseen tarvittava data kerätään keväisin hiekoitushiekan poiston yhteydessä, joka on ainoa kerta, kun katutila on täysin vapaa autoista. Tässä automatisoitumisessa kaupungin tehtävänä on varustaa infra älykkäillä ominaisuuksilla, kerätä infraan liittyvä data ja jakaa se avoimesti kaikille tarvitseville. . Ensimmäiset autonomiset hyötyajoneuvot ja työkoneet ovat tuloillaan, mutta kaupungin infrastruktuuri ei ole siihen valmis. Hyötyajoneuvojen kehittymätön latausinfrastukKAUPUNGIN UUSI TEHTÄVÄ ON OLLA KEHITYSALUSTA Haastankin kaupunki-infrasta vastaavia toimijoita käärimään hihat. Data kerätään erilaisilla kameroilla, lidarilla ja droneilla. Automaattiset ajoneuvot tarvitsevat älykkäästä infrasta majakoita, joiden avulla ajoneuvot voivat tarkkuuspaikantaa sijaintinsa millimetrin tarkkuudella. . Tällaista älyinfraa voivat olla valaisintolpat, bussipysäkit, valaistut katumainokset tai muut vastaavat sähköistetyt infran osat. Koneopetusdatan lisäksi tarvitaan älykäs infra. . Kaupungin markkinatoimijoiden ja tutkimuslaitosten yhteistyö muodostaa ekosysteemin, jossa kaupungin tehtävänä on toimia kehitysja kokeilualustana niin tutkimuskuin kaupallistamisvaiheessa oleville automaattisille ajoneuvoille. Suomessa lumi muuttaa katutilan ulottumia niin paljon, että ilman hyvin tarkkaa ajoneuvon sijainnin paikantamista eivät ajoneuvot voi liikennöidä. K ir si kk a M at til a kute3_18-23.indd 23 27.5.2020 12.07. Katukuiluissa tavallinen gps-tarkkuus ei tarkimmillaankaan riitä. Kyse ei ole yksittäisestä teknologiasta, vaan sikermästä erilaisia automaattista liikennettä tukevia osaratkaisuja. Kohtaaminen ahtaassa katutilassa on jo kuljettajallekin vaikeaa, saati sensoreilla toimivalle robottiajoneuvoille. . Automaattiset ajoneuvot tulevat olemaan lähtökohtaisesti sähköisiä. EU:n Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä ja 5G-teknologian yleistyminen tuovat parannusta tilanteeseen. . Viisi vuotta sitten markkinoilla ei ollut valmiutta edes keskustella autonomisesti toimivista ajoneuvoista ja työkoneista. . Kyse on ekosysteemisesti yhdessä oppimisesta, kaupungissa tapahtuvien palveluprosessien tehostamisesta ja kotimaisen valmistavan vientiteollisuuden aidosta tukemisesta. Ensimmäinen oleellinen osa on mallintaa katuinfra erittäin tarkalle tasolle
24 3/2020 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Kaikki, pilaantuneetkin, tiet vievät strategian äärelle PIMAt kuntoon kestävästi Pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) hallinnassa ei aina kiinnitetä kestävyysnäkökulmaan riittävästi huomiota. Pe tr i H ei no kute3_24-27.indd 24 27.5.2020 12.09
Tällainen toiminta on mielestämme kestävyyden huomioon ottamista parhaimmillaan, Petri Heino kertoo. Aino Moisio Helsingin seudun ympäristöpalveluista herättelee pohtimaan asiaa nykyisestä poikkeavalla, uudella tavalla: Entä jos tapauksissa, joissa pilaantuneet maa-ainekset voidaan puhdistaa, tilaaja velvoitettaisiinkin ottamaan puhdistuksen jälkeen takaisin vähintään teknisesti rakentamiseen tai muuhun hyödyntämiseen soveltuvat maansa. Kunnostusja rakennushankkeille tulee varata nykyistä enemmän aikaa, jotta maaperän tutkimukset voidaan tehdä huolella. Päätökset rakentamisen investoinneista tulevat myöhään, jolloin rakentamisen aloittamisella on jo kiire. PIMA-hankkeen toteutusvaiheelle annetaan usein rajattu aikaikkuna, jossa pitää tehdä sekä tutkimusettä kunnostustyöt. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen KEINOn PIMA-urakkahankintojen kehittäjäryhmä pohtii, miten kuntien kunnostushankkeiden haasteita saataisiin taklattua. Yksi mielenkiintoa herättänyt mahdollisuus PIMA-urakoiden kestävyyden edistämiseksi on ylös kaivetun ja puhdistetun maa-aineksen tehokkaampi uudelleen hyödyntäminen. Siinä hankkeen yhteistyöosapuolet, kuten vesiyhtiöiden ja kuntien eri toimialojen edustajat ja valvontaviranomaiset, on otettu mukaan keskustelemaan projektinjohtotahon ja suunnittelijoiden kanssa hankkeen linjauksista ja kunnostusmenetelmän valinnasta. Osallistava toimintatapa on tuottanut hyviä tuloksia ja saanut positiivista palautetta. Kilpailutusvaiheessa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti työmaan ja kuljetusten päästöihin. Muita kunnostushankkeeseen liittyviä kestävyystavoitteita ovat esimerkiksi ilmastoon, energiaja materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvät näkökulmat sekä sosiaalinen hyväksyttävyys. Hankkeen yhteistyöosapuolet on otettu mukaan keskustelemaan projektinjohdon ja suunnittelijoiden kanssa hankkeen linjauksista ja kunnostusmenetelmän valinnasta. Tämä tukisi pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusta tarjoavien toimijoiden keskittymistä nimenomaan itse puhdistamiseen ja kierrätysaste saataisiin nousuun, Moisio pohtii. Kestävyysnäkökohtien huomioimisen ei ole tarkoitus hidastaa toimenpiteitä ja haitata hankkeen läpivientiä vaan päinvastoin tukea Kaikki, pilaantuneetkin, tiet vievät strategian äärelle Osallistava toimintatapa on tuottanut hyviä tuloksia PIMA-hankkeissa ja saanut positiivista palautetta. kute3_24-27.indd 25 27.5.2020 12.09. Konsulttien ja urakoitsijoiden kanssa käytetään usein puitesopimuksia helpottamaan kiireistä aikataulua. Ryhmän toimintaa koordinoiva Katriina Alhola kertoo, että ryhmän on tarkoitus julkaista Kestävän kunnostusurakan raamit -toimintamalli tämän vuoden aikana, joka perustuu toteutettuun PIMA-urakkahankintaan ja aiempiin esimerkkeihin. Näihin voidaan myös liittää sopimuskautta koskeva bonusmenettely, jossa palvelun tuottaja saa bonusta sen mukaan, miten hyvin pystyy nämä tavoitteet täyttämään. Tällaisessa yhteiseksi muodostuneessa hankkeessa kestävyyden huomioon ottaminen ei ole mitään erityistä tähtitiedettä, vaan hankkeisiin liittyvän toiminnan tarkastelemista erilaisista näkökulmista ja esiin tulleiden asioiden kirjaamista ja huomioimista kilpailutusvaiheen ja kunnostuksen aikana. Ajatustenvaihto ei ainakaan pilaa urakkaa Pirkanmaan ELY-keskuksen hankinta-asiantuntijan Petri Heinon mukaan kokonaisuuksien hallinnan, projektinjohdon kokemuksen ja yhteistyöverkostojen merkitys sekä laaja-alainen näkemys ovat avaintekijöitä urakan onnistumisessa. Esimerkiksi luvituksessa voisi ottaa huomioon uusiomateriaalin käyttöön, määrään ja laatuun, sekä tarvittavien työnaikaisten ja pysyvien alueiden käyttöön liittyvät tavoitteet. Kestävyystavoitteiden huomioiminen lähtee suunnitteluvaiheesta, jossa tavoitteet linkitetään kunnan tai alueen strategiaan ja päätetään isoista ratkaisuista. Erityisesti suurissa kohteissa, joiden käyttötarkoitus muuttuu tai joissa tehdään uusiorakentamista, tulee olla selkeä vastuutaho, joka vastaa kokonaisuuden toteutumisesta luvituksen, kunnostusmenetelmien, materiaalien ja logistiikan osalta. Näin puhdistettujen ja teknisesti hyvälaatuisten maiden hyödyntäminen puhdistuksen jälkeen olisi tiedossa, eikä kyseisiä maa-aineksia tarvitsisi luokitella jätteeksi. Rakennushankkeen toteutuksessa voidaan esimerkiksi edellyttää biodieselin käyttöä tai vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja. Kunnostuksen kestävyysnäkökulmiin ei ehditä kiinnittää tarpeeksi huomiota. Toimintatapaa on edelleen kehitetty Pirkanmaan ELY-keskuksessa kokeiluhankkeiden perusteella. Ennen kilpailutusta tapahtuvalla markkinavuoropuhelulla tai kilpailutuksen aikana käydyillä neuvottelukierroksilla voidaan kysyä tarjoajien mahdollisuuksia ja ehdotuksia kiertotalouden huomioimiseen urakassa, materiaalihävikin vähentämiseen, materiaalien hyödyntämiseen, ja uusiomateriaalien suosimiseen. 25 Kuntatekniikka 3/2020 Katriina Alhola ja Henna Jylhä V aikka pilaantuneet maaalueet tunnistettaisiin kaavoituksen yhteydessä, tutkimuksiin ja kunnostukseen ei yleensä varata tarpeeksi resursseja ja aikaa. Kilpailutusvaiheessa voidaan kiinnittää huomiota erityisesti työmaan ja kuljetusten päästöihin, kuten mahdollisuuksiin toteuttaa fossiiliton työmaa tai optimoida kuljetusreittejä. Henkilö, joka alueella tai kunnassa vastaa rakentamisen suunnittelusta, tulee ottaa mukaan kaavoitushankkeisiin varhaisessa vaiheessa, jotta hän voi tuoda PIMA-näkökulman selkeästi esiin kaavoituksessa ja jotta kunnostuksen tavoitteet otetaan huomioon jo luvituksessa. Kyseessä ei ole kriteeristö urakkahankkijoille vaan kuvaus PIMA-prosessista, joka ottaa huomioon kaava-, lupaja hankintakokonaisuuden sekä ajankohtaisen (ennakoivan) tiedon asetusja lainsäädäntövalmisteluista, joita PIMA-kunnostusurakoita suunnittelevat voivat hyödyntää. Suunnittelijan tai konsultin kilpailutuksessa tulee edellyttää, että valittava suunnittelija on sitoutunut viemään kestävyystavoitteita läpi prosessin eri vaiheissa
Neuvotteluissa on haettu urakoitsijoilta käytännön ratkaisuja mm. Kaavoituksessa lyödään lukkoon maankäyttöä myös rakentamistyön aikaista käyttöä ajatellen, joten rakentamisen suunnittelun mukanaolo kaavoitusvaiheessa on tärkeää, toteaa suunnittelupäällikkö Elina Leppänen Porvoon kaupungin kuntatekniikasta. Sekä Porvoon kaupunki, Porvoon vesi että neuvotteluihin osallistuneet urakoitsijat ovat jo tehneet suuren panostuksen kilpailutuksessa tähän mennessä, jotta neuvottelut edistäisivät hankkeen toteutumista kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tulokset alkavat usean suunnittelutyövuoden jälkeen pian tuottaa tulosta. edellytetään rakennushankkeen toteutuksessa biodieselin käyttöä tai vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja. Lisäksi massojen sijoittaminen pysyvästi pitää jo katuja viheralueiden suunnittelussa ottaa huomioon, jotta suunnitelmissa saadaan esitettyä esimerkiksi ylijäämämaiden sijoittaminen viheralueille. Kysytään tarjoajien mahdollisuuksia ja ehdotuksia . materiaalija energiatehokkuuteen, maa-ainesten jalostamiseen ja hyötykäyttöön. Uusi teollisuusalue rakentuu vanhan Nybyntien teollisuusalueen ympärille, joten aikaisempi maankäyttö on pitänyt huomioida monella tavalla suunnittelussa. Kirjoittajista Katriina Alhola on kestävän tuotannon ja kulutuksen erikoistutkija Ympäristöministeriössä ja Henna Jylhä toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa erikoisalueenaan pilaantuneet maa-alueet. . Alueen rakentamisessa syntyviä maaja kiviainesmassoja, kuten vanhoja tienpohjia, hyödynnetään mahdollisimman paljon alueen sisällä uusien rakenteiden tekemisessä. Suunnittelijan tai konsultin kilpailutus . . kute3_24-27.indd 26 27.5.2020 12.09. Vaikuttavuustavoitteissa voi edellyttää/ottaa huomioon ilmastoon, energiaja materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvät näkökulmat sekä sosiaalinen hyväksyttävyys. Kilpailullista neuvottelumenettelyä valmistellessa tilaaja on onnekseen saanut tukea ja neuvoja KEINO-kehittäjäryhmältä. Alueella tai kunnassa rakentamisen suunnittelusta / maankäytöstä vastaava henkilö otetaan mukaan kaavoitushankkeisiin varhaisessa vaiheessa, jotta hän voi tuoda PIMA-näkökulman selkeästi esiin kaavoituksessa ja jotta kunnostuksen tavoitteet otetaan huomioon jo luvituksessa. Luvituksessa voi edellyttää/ottaa huomioon uusiomateriaalin käyttöön, määrään ja laatuun, sekä tarvittavien työnaikaisten ja pysyvien alueiden käyttöön liittyvät tavoitteet. sopimuskauden aikaiseen seurantaan ja kehittämiseen, esimerkiksi mahdolliseen bonusmenettelyyn, jossa palvelun tuottaja saa bonusta sen mukaan, miten hyvin pystyy nämä tavoitteet täyttämään. Alueen suunnittelussa on koko ajan tähdätty siihen, että alue saadaan toteutettua laadukkaasti ja kustannustehokkaasti ja samalla kiertotaloustavoitteita ja ekologisuuden näkökulmaa toteuttaen. Tilaaja voi vauhdittaa kestävien kunnostusmenetelmien käyttöönottoa. . . Varataan nykyistä enemmän aikaa, jotta maaperän tutkimukset voidaan tehdä huolella. Massatasapainoa on suunniteltu jo aikaisessa vaiheessa, koska esimerkiksi kallioaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä maaja murskekasojen työnaikaiseen varastointiin tarvitaan maa-ainesja ympäristöluvat. . kiertotalouden huomioimiseen urakassa, . varsinaista kunnostusprosessia. Porvooseen kiertotaloutta edistävä teollisuusalue Porvooseen on Kilpilahden teollisuusalueen läheisyyteen rakentumassa lähivuosina teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävä teollisuusalue. Porvoo on yksi Circwaste-edelläkävijäkunnista ja uusiomaarakentamisen kehittäminen on nostettu kärkitavoitteeksi kiertotalouden tiekartassa, joka julkaistiin vuonna 2019. . Edellytetään, että valittava suunnittelija on sitoutunut viemään kestävyystavoitteita läpi prosessin eri vaiheissa. Parhaimmillaan kestävyysajattelu tuo sisältöä toimintaperiaatteisiin ja on luonteva osa hankkeiden toteutusta, Alhola korostaa. Edellytetään, että suunnittelija perehtyy tilaajan ilmastoja resurssitehokkuus-, sekä muihin kestävyystavoitteisiin. . uusiomateriaalien suosimiseen. Urakan kilpailutusvaihe . Kaivumaiden laatu lähtötilanteessa ja uusiomaa-ainesten materiaalien laadunvalvonta ovat tärkeä osa työtä, muistuttaa yhdyskuntasuunnittelija Enni Flykt. Markkinavuoropuhelu/kilpailutuksen aikana käyty neuvottelukierros . materiaalihävikin vähentämiseen, . Huomioidaan markkinavuoropuhelun ja/tai neuvottelukierrosten perusteella asetetut tavoitteet kilpailutuksessa. Kaivettavien maa-ainesten jäteluonne vaihtelee alueen sisällä; suunnittelussa on huomioitu PIMAn lisäksi myös rikkipitoisten sulfaattisavimaiden hallinta. Kiinnitetään huomiota erityisesti työmaan ja kuljetusten päästöihin, kuten mahdollisuuksiin toteuttaa fossiiliton työmaa tai optimoida kuljetusreittejä, esim. 26 3/2020 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Tavoitteena kestävästi toteutettu maaperän kunnostushanke. Varmista nämä! Suunnitteluvaihe . materiaalien hyödyntämiseen
X7 tasaa itsensä maanmittaustasoiseen tarkkuuteen. hankkeen kulkua ja eri vaiheita, toteutusmuotoja, ajankohtaista lainsäädäntöä ja sopimustekniikkaa. Automaattinen kalibrointi. 0207 510 600, info@geotrim.fi, www.geotrim.fi TRIMBLE R12 GNSS Uuden ProPoint™ -tekniikan ansiosta yli 30% parempi suorituskyky haastavissa ympäristöissä. • Rakennuttamisen johtaminen 20 (RAPS), aloitus 24.11. • Infrahankkeen rakennuttaminen 17 (RAP), aloitus 29.9. • Rakennuttaminen 18 (RAP), aloitus 29.9. Tutustu koko tarjontaan: kiinko.fi/rakennuttaminen Kiinko on kiinteistöja rakennusalan johtava kouluttaja. Ohjelmissa käsitellään mm. MITTAAMISEN UUDET TEKNOLOGIAT Haluatko päivittää tietojasi tai oletko hakemassa pätevyyttä. TRIMBLE X7 LASERKEILAIN Uusi automatisoitu työnkulku automaattisella pistepilven rekisteröinnillä. RAPS-ilmo_95x125_Kuntatekniikka_220520.indd 1 22.5.2020 10.32 kute3_24-27.indd 27 27.5.2020 12.09. Koulutuksiin voi osallistua, vaikka ei aikoisikaan hakea pätevyyttä. Tuottaa virheettömät, jäljitettävät mittaukset. RAPja RAPS-koulutuksemme ovat FISEn hyväksymiä rakennuttajan pätevyyskoulutuksia. TRIMBLE SITEVISION Erittäin tarkka lisätyn todellisuuden AR-järjestelmä ulkokäyttöön piilossa olevien tai suunniteltujen kohteiden tarkasteluun. • Korjaushankkeen rakennuttaminen 15 (RAP), aloitus 6.10. • Viherrakennuttaminen (RAP), aloitus 29.9. Perintökuja 6 (Avia Line 2), 01510 Vantaa P
kute3_28-31.indd 28 27.5.2020 12.07. 28 3/2020 Kuntatekniikka Maankäyttöja rakennuslain uudistaminen etenee UUSI MRL TUKEE DIGITALISAATIOTA Uudistumassa olevaan maankäyttöja rakennuslakiin on tulossa digitalisaatiota edistäviä lakipykäliä, mutta esillä on ollut myös ajatus erillisestä rakennetun ympäristön digilaista
Alkuvaiheessa päänsärkyä tuottivat vielä tuolloin hallituksen agendalla ollut soteja maakuntauudistus. Pykäläluonnoksia syntyi varsin nopeasti. kute3_28-31.indd 29 27.5.2020 12.07. Näillä näkymin hallituksen esitys uudeksi laiksi saadaan eduskuntaan syysistuntokaudella 2021, jolloin se ehdittäisiin käsitellä tämän hallituskauden aikana. Käsitykseni on, että uudessa lainsäädännössä esimerkiksi digitaalisen tietomallin laatiminen asetetaan rakennusluvan myöntämisen ehdoksi, hän sanoo. Kuntaliiton maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Anne Jarva edustaa Kuntaliittoa lakia valmistelevassa ympäristöministeriön työryhmässä. Laki mahdollistaa muun muassa rakennusjärjestystä ja kaavaa koskevien paikallisten määräysten antamisen. Rakennusluvan hakuprosessi hoidetaan sähköisten palveluiden kautta lähes kaikissa kunnissa. Samoin tietomalleja hakemusten käsittelyssä hyödynnetään nykyään merkittävässä määrin. Monet toimintaa koskevat päätökset tehdään demokraattisesti valituissa kunnan elimissä, joten kyse on myös kunnallisen itsehallinnon kulmakivestä. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa, minkälaisia toimintamahdollisuuksia annetaan elinkeinoelämän toimijoille ja kuntalaisten palveluiden saatavuudelle. Kuntien kaavoitusmonopoli säilyy, sillä asia on kirjattu hallitusohjelmaankin. Kunnalla paljon päätösvaltaa Kunnan päätösvalta kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyen on tavattoman iso. { Rakentaminen } 29 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Matti Valli V uonna 2018 alkanut maankäyttöja rakennuslain eli MRL:n uudistustyö on edennyt suurin piirtein ympäristöministeriön alun perin arvioimassa tahdissa. Tästä syystä kunnat eivät halua myöskään supistaa muutoksenhakuoikeutta, koska se on tärkeä osa demokratiaa ja itsehallinnon oikeutusta. Kaavojen digitalisointia kehitetään, mutta sellaista järjestelmää ei hetkessä polkaista ylös, että vanhatkin kaavat saataisiin välittömästi tietomallimuotoon. Asiantuntijajäseninä on tutkijoita eri aloilta. Lakia valmistelevaa työryhmää johtaa eläkkeelle siirtyneen Helena Säterin jälkeen ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta. Tietomallipohjainen suunnittelu tekee tuloaan myös kaavoitukseen. MRL on kunnille toiseksi tärkein laki heti kuntalain jälkeen. Maakuntakaavojen roolia suhteessa kuntien kaavoitukseen ei voitu kunnolla miettiä, koska Sote-uudistuksen kohtalo oli vielä täysin arvoitus, Jarva kuvaa. Toinen suuri kysymys oli ns. Mukana on ministeriöiden edustajia, maakuntaliiton edustaja ja Anne Jarva Kuntaliitosta. Lain ohjaama käytännön toiminta tapahtuu pääosin kunnissa. Kuntien edustajia on valmistelussa mukana työryhmän jaostoissa ja sidosryhmäfoorumissa. Kaavoituskin digitaaliseksi Lähtökohdat uudistukselle ovat hyvät. yhden kuntakaavan malli eli kuntien yleisja asemakaavoituksen korvaaminen yhdellä kuntakaavalla, joka olisi sisältänyt sekä laajempia kehittämisperiaatteita että yksityiskohtaisempia toteutusta ohjaavia määräyksiä. Lisäksi M ar kk u Ve nt o Joulukuussa kokeiltiin simuloimalla yhden kaavan mallia, mutta lopulta edes kunnat eivät halunneet siirtyä pelkkään kuntakaavaan: myös yleisnäkemystä tarvitaan. Valmistelulle lentävä lähtö MRL:n uudistaminen lähti vauhdilla liikkeelle vuonna 2018. Laki on täynnä joustavia oikeusnormeja, jotka antavat kunnille valtavan paljon harkintavaltaa säännösten soveltamiseen – paljon enemmän kuin kunnan muilla toimialoilla. Ympäristöministeriöllä oli valmiina keskustelupaperi asioista, joita virkamiesvalmistelussa ja kentältä oli siihen mennessä noussut esiin. Sitä kuitenkin tavoitellaan, että uuden lainmukaisen kaavan tulisi olla jonkinlainen järjestelmään viety tietomalli, Jarva linjaa
Seurantaryhmässä on mukana edustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta. Elinkeinoelämäkään ei nähnyt suurta eroa siinä, millä systeemillä kaavoitusta viedään eteenpäin, vaan tärkeintä on joustavuus. Pohdittiin, miten tällainen yhden kuntakaavan malli käytännössä toimisi kussakin kunnassa. Kuusi jaostoa ovatkin varsinainen työrukkanen. Molemmat haluavat, että samasta asiasta ei voitaisi valittaa montaa kertaa, Anne Jarva sanoo. Seurantaryhmä antaa varmuutta siitä, että eduskuntaan menevälle lakipaketille löytyy eduskunnassa selvä enemmistö, eikä niin, että hallitus vain runttaisi lakipaketin läpi omalla voimallaan, Jarva selventää. Anne Jarvan mukaan valmistelun aikana kaavoitusmonopoliin on kohdentunut kahdenlaisia uhkia, joista ensimmäinen liittyi agendalla olleisiin itsehallinnollisiin maakuntiin, jotka olisivat käsitelleet myös kaavoitusasioita. Ryhmä keskustelee valmistelevan työryhmän ehdotuksista sekä antaa ponsia asioista, joita tulisi pohtia ja käsitellä. Toinen kaavoitusmonopolia horjuttanut asia liittyy siihen, että yksityisen maanomistajan oikeutta K un ta lii tt o – Suhtautuminen valitusten hitaaseen käsittelyyn ja hankkeiden tarpeettomaan viivästymiseen yhdistää rakennusalaa ja kuntia. Simulaatiossa nähtiin, että yhden kaavan mallille ei ole juurikaan kysyntää. Kuntakaava kuopattiin Kuntaliitto on aktiivisesti tiedottanut kuntia uudistuksesta ja välittänyt lainvalmisteluun kokemusta siitä, miten kaavoitus ja rakentaminen tässä maassa menee. Myös lakia valmistelevan työryhmän ja jokaisen jaoston jäsenet voivat osallistua sidosryhmäfoorumin toimintaan. Mukana oli hyvin erilaisia kuntia: Jyväskylä, Lappeenranta, Hyvinkää, Iisalmi ja Ilmajoki. Sidosryhmien kuulemista varten on perustettu kuusi kertaa vuodessa kokoontuva ja laajasti järjestökenttää edustava sidosryhmäfoorumi. Kaavoitusmonopoli kunnilla säilyy Kuntien kaavoitusmonopoli säilyy, sillä asia on kirjattu hallitusohjelmaankin. Kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta kertoo, että ympäristöministeriön tuella toteutettiin joulun tienoilla 2019 kuntakaavan simulaatiohanke. – Kyseisten kuntien kaavatilannetta mietittiin yhdessä ja jokainen kunta mietti sitä vielä erikseen. Sidosryhmät vahvasti mukana Työtä tehdään myös kuudessa valmistelujaoksessa, joissa on laajasti mukana eri sidosryhmien edustajia yritysmaailmasta ja kunnista. 30 3/2020 Kuntatekniikka { Rakentaminen } . Ryhmä voi myös nyökytellä hyväksyvästi eri asioille. Muulla tavalla toimien ei päästäisi yhdyskuntien kehittämisen kannalta hyvään lopputulokseen, Jarva sanoo. kute3_28-31.indd 30 27.5.2020 12.07. Parlamentaarinen seurantaryhmä puolestaan pitää huolta siitä, ettei asioiden eteneminen jää pelkästään virkamiesten vastuulle, vaan että asiasta voidaan käydä myös parlamentaarisen tason poliittista keskustelua. MAANKÄYTTÖja rakennuslain valmistelussa mutkikas asia on ollut kysymys kuntakaavasta, eli siitä, että yhdellä kaavalla olisi korvattu niin yleiskaava kuin asemakaavakin. Työryhmä päätyi lopputulokseen, että ajatus kuntakaavasta hylätään, ja asialle saatiin myös parlamentaarisen seurantaryhmän hyväksyntä. Maakunta itsehallinnollisena organisaationa olisi maakuntakaavan kautta voinut määrätä toista itsehallinnollista toimijaa kaventaen kuntien kaavoitusmonopolia. – Kunnat perustelivat kantaansa paitsi taloudellisuudella myös edellä mainitulla monitasoisen järjestelmän tarpeella. Mukana oli myös suuri joukko eri kokoisia sparraajakuntia eri puolilta maata ja ministeriön asiantuntijoita. – Vaikka kaavaa nimitettäisiinkin kuntakaavaksi, niin käytännössä kuitenkin jouduttaisiin tekemään kahden tason suunnittelua eli yleispiirteistä kuntakaavoitusta ja yksityiskohtaisempaa rakentamista ohjaavaa kuntakaavoitusta. Kuntakaava ei kaatunut vielä simulaatioharjoitukseen, vaan kommenttikierroksen yhteydessä kentältä tulleeseen palautteeseen, jonka mukaan oikeastaan kukaan ei halunnut yhtä kuntakaavaa
. yhden kuntakaavan mallia ei pidetty kokonaisuutena toimivana. Kun kaavoitustarve alatasolta nousee, ensin pitää tehdä valmiiksi ylemmän tason kaavat, jotta päästään eteenpäin, ja sitten voidaan siirtyä alemmaksi. Siinä ovat tiivistettynä rakennusja kiinteistöalalla toimivien yritysten keskeisimmät tavoitteet maankäyttöja rakennuslain uudistamisessa. Maakuntauudistuksen kehkeytyminen on kaikille osapuolille täysi arvoitus. Tällä hetkellä yksityinen voi tehdä rantakaavan omalle maalleen ja vastata sen toteutuksesta. Nykyisin hankeen toteutuminen voi edellyttää, että on laadittava ensin asemakaava, sitten yleiskaava ja tehtävä vielä muutoksia maakuntakaavaan. 31 Kuntatekniikka 3/2020 . Tämä siitä huolimatta, että ns. Yksityinen puoli esittää kuitenkin edelleen alueiden käytön jaoksessa kaavan laadintaoikeuden antamista maanomistajille ranta-asemakaavoitusta laajemmin. Kuntaliiton mielestä lakiin kirjattuna subjektiivisena oikeutena tämä loukkaisi kuntien kaavoitusmonopolia. Tätä haluttaisiin sujuvoittaa esimerkiksi laatimalla yleisja asemakaavoja samassa prosessissa. Kaavoitus sujuvammaksi Jarva kertoo, että uuteen lakiin halutaan elementtejä, jotta yksittäisiä hankkeita voitaisiin tietyissä tilanteissa toteuttaa nykyistä sujuvammin yhdellä kaavaprosessilla. Maankäyttö ja rakentaminen on kunnan politiikan toimialaa, mistä syystä poliitikot haluavat pitää rakennusvalvonnan näpeissään myös kuntatasolla, vaikka rakennusvalvonnan tekniset kysymykset eivät olekaan politiikkaa vaan oikeusharkintaa. – Toteuttajien mukanaolo kaavoituksessa tukee toteuttamiskelpoisten kaavojen laatimista. Kunnille tärkeää on, että rakennusvalvonnan läheinen yhteys kunnan kaavoitukseen säilyy tulevaisuudessakin. Anne Jarvan mukaan näkemyseroja on, paitsi yksityisen ja julkisen puolen toiminnassa, myös maakuntien ja kuntien toimien välillä. Valitusjärjestelmäkään ei ole aivan kohdallaan. Jos kaikki vaiheet on kaavalla lukittu jo siinä vaiheessa, kun rakentamisen suunnittelu alkaa, niin ei siihen kovin paljon liikkumavaraa jää. Haasteena on, miten pienten kuntien yhteistyötä rakennusvalvonnan järjestämisessä voidaan tukea. Maanomistajille tulisikin saada aloiteoikeus saada hankkeensa vireille ja kaavoitettavaksi, Randell toteaa. kute3_28-31.indd 31 27.5.2020 12.07. R ak en nu st eo lli su us R T: n ku va pa nk ki – Sopimusja kumppanuuskaavoitus toisi kaavoitusprosessiin mukaan uutta innovatiivisuutta ja osaavia resursseja, Aleksi Randell sanoo. Kunnille tärkeätä on, että rakennusvalvonnan läheinen yhteys kunnan kaavoitukseen säilyy tulevaisuudessakin, Jarva linjaa. Ristiriitaa on siinäkin, että kaavoittajat haluavat yksiköllisiä rakennuksia, mutta samaan aikaan vaaditaan, että rakentamisen tulisi olla kohtuuhintaista. Randell kaipaa myös palvelulupauksia sekä kaavoituksen että luvituksen aikatauluille, jotta asiat etenisivät, eivätkä jäisi roikkumaan. Randellin mukaan virkamieskoneisto haluaa pitää kiinni tutusta ja turvallisesta, eikä kaavoista saada niin joustavia kuin rakentajapuoli toivoo. – Monet kaavoittajat haluavat tehdä varsin yksityiskohtaista kaavoitusta, mutta samanaikaisesti rakennusalalta vaaditaan innovatiivisuutta ja tuottavuutta. Toki pidämme hyvänä, että yksityinenkin puoli tekee kaavojen laatimista koskevia aloitteita ja voi valmistella kaavaakin aika pitkälle yhteistyössä kunnan kanssa ns. – Nyt tehtaillaan liikaa valituksia, jotka eivät johda mihinkään. Rakennusvalvonta jakaa kuntakenttää Mutta millaisia jännitteisiä näkemyksiä valmistelun aikana on noussut esiin. MAHDOLLISIMMAN joustava kaavoitus ja mahdollisimman toteuttamiskelpoiset kaavat. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell on toiminut Turun kaupunginjohtajana vuosina 2010 2017, joten hän tuntee kaavoitusja maankäyttöasiat myös pöydän toiselta puolelta. Osa kunnista pärjää yksin. Rakennusteollisuus ajaa joustavuutta kaavoitusprosessiin asemakaavan laatimiseen on haluttu laajentaa. kumppanuushankkeissa. Suhtautuminen kuntien yhteistyöhön rakennusvalvonnassa jakaa kuntakenttää
Asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin ja verkko-oppaat neuvovat osallistujia chatissa. Kuntamarkkinoita järjestävät Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti. Panostamme tapahtuman vuorovaikutteisuuteen. Osallistujat saavat lukuoikeuden Kuntalehden syyskuun numeroon. Osallistuminen on maksutonta, mutta edellyttää ilmoittautumista. Syynä on koronapandemia, jonka ennusteiden epävarmuus luo liian suuren riskin syyskuun alkupuolella järjestettävää suurta yleisötapahtumaa ajatellen. Uusia verkostoja ja ideoita kaivataan entistä enemmän tilanteesta toipumiseksi. Kuntamarkkinat on Suomen ainoa julkisen hallinnon foorumi, jossa on esillä kaikki kunta-alan hallintosektorit. Käytössä on myös mobiilisovellus, jonka avulla voi rakentaa itselleen mieluisan ohjelman sekä lähettää viestejä ja verkostoitumispyyntöjä kumppaneille ja muille osallistujille. Ilmoittautuminen avautui 1.6.2020. Kuntamarkkinoiden asiantuntijaseminaarit ja kumppaneiden tietoiskut järjestetään verkossa. (03) 4243 100 | Uusioaines Oy INFRAURAKOINNIN LUOTTOMURSKE LUONTOA RASITTAMATTA VAAHTOLASIMURSKE KEVYT JA KANTAVA Fiksumpi tapa rakentaa infraa KUNTAMARKKINAT järjestetään poikkeuksellisesti kokonaan verkossa 9.–10.9.2020. www.kuntamarkkinat.fi { Yhdyskunta } kute3_32-33.indd 32 27.5.2020 12.03. Olemme ottaneet haasteen vastaan. Ohjelmaa pääKuntamarkkinat järjestetään verkossa syksyllä 2020 sevät seuraamaan kaikki kuntien ja kuntaorganisaatioiden sekä muun julkisen hallinnon edustajat. VIDEOT SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA kunta.tv/tilaa-tuotanto Kasautuva, routaa eristävä ja nopeasti tiivistettävä Helpolla käsiteltävyydellä kustannustehokkuutta ja ajansäästöä Tutkitusti markkinoiden alhaisin hiilijalanjälki: 0,31 kgCO2/kg Hyvät asennusja mitoitusohjeet, palveleva tekninen tuki www.foamit.fi | Puh. Tapahtuman siirtäminen verkkoon ei ole ollut kevyt päätös, järjestelyistä vastaavan KL-Kustannus Oy:n tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta sanoo. Verkkotapahtuman ytimessä on Kuntamarkkinat-studio mielenkiintoisten vieraiden kera. Lisäksi valtion hallinto, yritykset ja yhdistykset ovat tapahtumassa mukana kattavasti. Ajankohtaisen tiedon tarve ei ole kadonnut poikkeusaikana, päinvastoin. Osa ohjelmasta striimataan, osaan voi osallistua etäkokoustyökaluilla. Haluamme nyt ja tulevaisuudessa tarjota kunta-alan suurimman vuosittaisen kohtaamispaikan vastuullisesti ja turvallisesti
34 3/2020 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Porin väylien kuntotarkastus: Hyvää ja huonoa Porin uudelleen organisoidun teknisen toimialan isoksi kehityskohteeksi valikoitui vuonna 2017 kaupungin infraomaisuuden kunnon määrittäminen. kute3_34-37.indd 34 27.5.2020 12.08
Porin kaupungin katujen ja kevyenliikenteen väylien kuntotarkastus tehtiin syksyllä 2019. Tarjouspyynnössä oli edellytetty, että kuntotarkastus perustuu katuja kevyenliikenteen verkossa tehtävään tutkimukseen, jossa esimerkiksi videokuvausta apuna käyttäen käydään läpi koko kaupungin katuja kevyenliikenteen verkosto ja tutkimuksen perusteella tehdään kuntoraportti vauriotarkasteluineen. 35 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Markku Koppelomäki ja Juha Äijö P orin kaupungin uusi Tekninen toimiala aloitti toiminnan vuonna 2017 kesäkuussa. Isoksi kehityskohteeksi valikoitui kaupungin infraomaisuuden kunnon määrittäminen. kute3_34-37.indd 35 27.5.2020 12.08. Yhtenä organisaation osana aloitti infrayksikkö. Vuoden 2019 talousarvion valmistelun yhteydessä varauduttiin siihen, että teetetään infraomaisuuteen liittyviä korjausvelan määrityksiä. Näistä luokiteltiin 3,3 km huonokuntoiseksi. Loppukesällä 2019 kilpailutettiin Porin kaupungin katujen ja kevyenliikenteen väylien kuntotarkastus ja korjausvelan laskenta. katuverkon osalta. M ar ik a Vi rt an en Onkin suositeltavaa, että Porin tietopalveluun kerätään routahavaintoja systemaattisesti läpi vuoden. Tavoitteena oli selvityksien avulla laatia pitkän tähtäimen suunnitelmia Kuntoluokka Kuntotarkastus yleiskunto / puute Määrä (km) Osuus (%) Erittäin hyvä Erittäin hyvä tai uudenveroinen 21 4 % Hyvä Hyvä tai kunnossa vähäisiä vaurioita 251 52 % Tyydyttävä Hyvä, kunnossa tai ikä alle 10v rakenteellisia puutteita tai roudan aiheuttamia vaurioita 103 21 % Huono Huono rakenteellisia puutteita ja roudan aiheuttamia vaurioita 105 22 % Erittäin huono Erittäin huono välittömässä korjaustarpeessa 7 1 % yhteensä 486 100 % PORIN KAUPUNGIN VÄYLIEN LUOKITELTU KUNTO, SYKSY 2019 Kadut Syksyn 2019 visuaalisessa kuntokartoituksessa kerättiin yleisluokituksen lisäksi havaintoja rakenteellisista puutteista ja routimisen aiheuttamista kuntopuutteista. järjestelmällisiä peruskorjausohjelmia varten mm. Kilpailutus sisälsi Porin kaupungin hoidossa olevia katuja ja yksityisteitä noin 722 km ja kevyen liikenteen väyliä noin 279 km. Tarkastus koski Porin kaupungin hoidossa olevia katuja ja yksityisteitä noin 722 km:n pituudelta ja kevyen liikenteen väyliä noin 279 km:n. Onkin suositeltavaa, että Porin tietopalveluun kerätään routahavaintoja systemaattisesti, aina kun niitä havaitaan sekä kevätkunnostusten yhteydessä. Nämä havainnot yhdistettiin seuraavasti luokiteltaessa päällystettyjen väylien kuntoa: Taulukko 1, Porin päällystettyjen katujen kuntoluokitus 2019 Edellä mainittujen päällystettyjen katujen lisäksi tarkastettiin sorapintaisten katujen kuntoa 234,8 km. Korjausvelkaa oli toki aikaisemminkin määritetty, mutta tiedot olivat pääosin vanhentuneita. Sorakatujen rakenteellinen huonokuntoisuus on pääasiassa roudasta aiheutuvia ongelmia, joita ei syksyllä ole mahdollista havaita
Kirjoittajista Markku Koppelomäki on Porin kaupungin teknisen toimialan infrayksikön päällikkö ja Juha Äijö rakennetun ympäristön hallinnan projektipäällikkö Ramboll Finland Oy:ssa. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi edellytettiin, että Porin kaupunki saa käyttöönsä tietokonesovelluksen tms., jolla pystytään ylläpitämään ajantasaista katuja kevyenliikenteen verkoston kuntoluokitusta ja korjausvelkaa. Kuntoluokan 1 ”erittäin huonoja” ovat puolestaan väylänkohdat, jotka olisi jo pitänyt korjata. 36 3/2020 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Taulukko 2 esittää vastaavalla tavalla kevyen liikenteen väylien kunnon. . kute3_34-37.indd 36 27.5.2020 12.08. Kuntotarkastuksen tulokset raportoitiin erikseen ja tulokset luokiteltiin Kuntaliiton toteuttaman kehitysprojektin periaatteiden mukaisesti ”katujen ja kevyenliikenteen väylien viisiportaiseksi kuntoluokitukseksi”. Sen avulla saatiin kuva katujen teknisestä kunnosta, jonka perusteella laskettiin korjausvelka. Kun tarkastellaan rakenteelliseen kuntoon liittyvää kuntomuutosta seuraavan 10 vuoden aikana, huomion kohteena ovat luokassa ”tyydyttävä” olevat kohteet, joilla on suuri todennäköisyys heikentyä kuntoluokkaan ”huono” eli tulevan korjaustarpeeseen. Kuntotarkastukset suoritettiin syksyllä 2019 Ramboll RST kehittämän mittausajoneuvon avulla. Kuntotarkastuksen tulokset Kuntokartoituksen tulosten perusteella muodostettiin 5-portainen kuntoluokitus Kuntaliiton mallin mukaisesti. Kuntoluokan 3 ”tyydyttävä” kuntoisissa väylissä on lieviä vaurioita, kuntoluokan 4 ”hyvissä” on vain vähäisiä vaurioita ja kuntoluokan 5 ”erittäin hyvä” väylät ovat uudenveroisia ja niillä ei ole lainkaan havaittavaa vaurioitumista. KORJAUSVELKA Toiminnallinen luokka Korjausvelka 2019 Korjausvelka 2030 Kasvu Pääkatu 4 646 000 10 591 000 5 945 000 Kokoojakatu 5 397 000 13 178 000 7 781 000 Tonttija asuntokatu 14 894 000 31 976 000 17 082 000 Kevyen liikenteen väylät 3 901 000 8 602 000 4 701 000 Yksityistie 110 000 200 000 90 000 Yhteensä 28 948 000 64 548 000 35 600 000 Kuntoluokka Kuntotarkastus yleiskunto / puute Määrä (km) Osuus (%) Erittäin hyvä Erittäin hyvä tai uudenveroinen 24 8 % Hyvä Hyvä tai kunnossa vähäisiä vaurioita 124 40 % Tyydyttävä Hyvä, kunnossa tai ikä alle 10v rakenteellisia puutteita tai roudan aiheuttamia vaurioita 75 24 % Huono Huono rakenteellisia puutteita ja roudan aiheuttamia vaurioita 68 22 % Erittäin huono Erittäin huono välittömässä korjaustarpeessa 18 6 % yhteensä 309 100 % Mahdolliset kantavuusmittaukset sovittiin erikseen tehtäväksi. Kuntoluokituksessa luokka 2 eli ”huono” on väylänkohta, joka on juuri tullut korjaustarpeeseen. Kuntokartoituksen tulosten perusteella muodostettiin 5-portainen kuntoluokitus Kuntaliiton mallin mukaisesti. Tarjouskilpailun perusteella työn suorittajaksi valikoitui Ramboll Finland Oy. Taulukko 2, Porin päällystettyjen kevyen liikenteen väylien kuntoluokitus 2019 Tämän perusteella todettiin, että Porin kevyen liikenteenväylät ovat yleisesti ottaen huonommassa kunnossa kuin kadut, ja noin kolmannes niistä on huonossa kunnossa
Harva katu on kuitenkaan kokonaan erittäin huonossa, joten katu uusitaan koko pituudeltaan. Tämä toteutetaan saman periaatteen mukaan kuin sen ennallaan pitäminenkin: eniten huonokuntoisuutta sisältävät katuosuudet peruskorjataan siinä määrin, että korjausvelka vuonna 2030 on 12,2 miljoonaa euroa. Tämä perustuu eniten huonokuntoisuutta sisältävien katuosuuksien peruskorjaamiseen. Perusparannuskohteet pitää suunnitella ja suunnittelua varten tarvitaan mahdollisia lisätutkimuksia, jotka vievät aikaa. Tietopalvelun perustoiminnallisuuksien lisäksi siinä on mahdollisuus tarkastella: •Kuntoluokitus toiminnallisen luokan mukaan •Kuntotarkastuksen kaikki tulokset ja kerätty tieto •Toimenpiteiden haku politiikkavaihtoehtojen mukaan •Toimenpidekohteiden tietojen tarkastelu •Mahdollisuus lisätä ja editoida toimenpidekohteita . bussireitit) päällysteiden palvelutaso (PTM) mittausohjelma, josta saadaan tuloksena katujen ura, tasaisuus ja karkeustieto. RIMS-ohjelmistoa voidaan käyttää normaalin web selaimen avulla ja tarkastella kaikkia kuntotarkastusten tuloksia, mukaan lukien kerätyt kuvat (kuva 3), korjausvelkaan liittyvät tulokset sekä perusparannuskohteet eri vaihtoehtojen mukaan. Tämä järjestelmä on Porin kaupungin käytettävissä kilpailutuksessa edellytetyn 10 vuoden sopimusajan. Osalla korjausvelkaa aiheuttavista kaduista on vuonna 2019 vain vähän vaurioita, joten tässä vaihtoehdossa jätetään ne jaksot pois peruskorjausohjelmasta, joilla on vuonna 2019 alle 25 % korjausvelkaa. Nykyinen huonokuntoisuus ei siis poistu vaan se kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana perusennusteen mukaan kaksinkertaiseksi. Toteutetussa työssä ei tarkasteltu asfalttipäällysteiden kuntoa tai niiden kuntomuutosta kuin rakenteen kestävyyden kannalta. Korjausvelan 2019 puolittaminen Korjausvelan 2019 puolittaminen perustuu 10 vuoden aikana tapahtuvan heikkenemisen korjaamiseen ja lisäksi pienennetään nykyisen korjausvelan määrä puoleen. Sinänsä korjausvelkaa syntyy koko väyläverkolla, mutta korjaaminen kohdistetaan huonoimpiin. Nykyisen korjaustarpeen poistaminen Tämä tarkoittaa, että vuonna 2019, korjaustarpeessa olleet kadut on korjattu 10 vuoden aikana, joten nuo kadut eivät lisää heikentyessään korjaustarvetta ja -velkaa. Tämä tehtiin neljällä toimenpidevaihtoehdolla, jotka ovat: 0-vaihtoehto: väyliä ei peruskorjata (korjausvelka kasvaa) korjausvelan pitäminen ennallaan korjausvelan puolittaminen nykyisen, vuoden 2019, korjaustarpeen poistaminen Kohteiden ajoitukseen vaikuttaa moni asia kuten suunnittelutilanne, vesijohtoverkoston saneeraus, politiikka jne. Suosituksia Syntynyt perusparannusohjelma on karkea perusta vuotuisten kohteiden valinnalla ja suunnittelulle. Tässä vaihtoehdossa tarkastellaan vuoden 2030 korjausvelkaa ja koko kaupungin osalta 10 vuodessa tapahtuva korjausvelan kasvu (noin 35 miljoonan euron lisäys) poistetaan valitsemalla perusparannettavaksi ne huonoimmat kadut, joilta korjausvelkaa kertyy noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2030. Katujen lukumääränä tämä tarkoittaa lähes joka toisen kadun perusparantamista seuraavan 10 vuoden aikana. Perusparannuksen budjetointi Tietopalvelu PORIms kute3_34-37.indd 37 27.5.2020 12.08. Kustannuksina tämä tarkoittaa vuoden 2030 ennustetusta 63,1 miljoonaa euroa korjaustarpeesta 59,4 miljoonaa eli 94 %. Tämä merkitsee sitä, että korjausvelan poistaminen on kalliimpaa kuin syntynyt korjausvelka. Perusparannuksia esimerkiksi on helppoa painottaa kevyen liikenteen väylille. Tällaisia lisätutkimuksia ovat esimerkiksi kantavuusja maatutkamittausten tiedot, jotka ovat hyödyllisiä suunniteltaessa tarvittavia toimenpiteitä perusparannusohjelmassa oleville kaduilla. Tällöin perusparannettavaksi valitaan ne huonoimmat kadut, joista on vuonna 2030 kertyy korjausvelkaa noin 50 miljoonaa euroa. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä katupäällysteiden toimenpiteiden suunnittelussa ja kestävyyden seurannassa. Korjausvelan pitäminen ennallaan Korjausvelan pitäminen ennallaan tarkoittaa, että 10 vuoden aikana tapahtuva kuntomuutos korjataan perusparannustoimenpiteiden avulla. Nolla-vaihtoehto Väylien peruskorjaamisen lopettaminen tarkoittaa väylien rakenteellisten puutteiden lisääntymistä sekä puutteiden aiheuttaminen korjauskustannusten ja -velan kasvua. Sorakatujen kelirikkohavainnot kerätään Rambollin tietopalveluun Porille (RISM Pori) sitä mukaa, kun niitä havaitaan ja kevätkunnostusten yhteydessä. Valintaan vaikuttaa useat tekijät, vesihuoltoon liittyvät saneeraukset, aluekehitys ja haluttu politiikka. TOIMEKSIANTOON kuului katujen ja kevyenliikenteen väylien perusparannuksen budjetointi tulevalle 10 vuodelle. 37 Kuntatekniikka 3/2020 RAMBOLL on kehittänyt Porin katuja toimenpidetietojen hallintaan tietopalvelun RIMS (Ramboll Information Management System), jota kutsutaan myös nimellä PORIMS. Tässä tarkasteltiin pelkästään kohteen teknistaloudellista sopivuutta perusparannuksen toteuttamiseen. Tätä varten toteutetaan keväällä 2020 vielä pääja kokoojakaduille (ml
K .E St åh lb er g. 38 3/2020 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } Turussa liikenne alkoi 1890, Helsingissä 1891, Viipurissa 1912, Tampereella alkaa 2021 Kolmen kaupungin raitiovaunuliikennettä Suomessa raitiovaunuliikennettä on ollut 1890-luvulta lähtien Helsingissä ja Turussa ja Viipurissa vuodesta 1912. M us eo vi ra st o Väliaikainen liikennöinti aloitettiin Helsingissä joulukuussa 1890. kute3_38-41.indd 38 27.5.2020 12.09. Kuvassa raitiotievaunu kolistelee pitkin Pohjois-Esplanadia 1890-luvulla. Tampereen ratikan pitäisi alkaa liikennöidä 9.8.2021
Näissä amerikkalaisissa moottorivaunuissa oli uutta mm. Fraser sai pitkällisten neuvottelujen jälkeen raitioteiden toimiluvan 30 vuodeksi joulukuussa 1885. Kaupunkilaisilla oli totuttelemista uuteen kulkuneuvoon ja Aura-lehden lukija kysyikin vuonna 1892, onko raitiotie Yhtiö ei kuitenkaan onnistunut saamaan liikennettä käyntiin määräajassa, joten toimiluvan katsottiin rauenneen loppuvuonna 1888 . Pientenkin liikennehäiriöiden vuoksi koko liikenne saattoi mennä sekaisin. Tällä välin oli Helsingissä pidetty Omnibus-Osakeyhtiön perustava kokous 1.2.1888. kute3_38-41.indd 39 27.5.2020 12.09. Vasta 1970-luvulla käynnistettiin raitiovaunuhankinnat Valmetilta ja uusia ratojakin rakennettiin. Toimilupa myönnettiin aluksi 30 vuodeksi. Aiemmin vaunut olivat kahteen suuntaan ajettavia, eli ajokytkimet sijaitsivat vaunun kummassakin päässä sekä ovet kummallakin sivulla. Pietarissa raitioteitä suunnitellut insinööri Daniel Fraser uskoi Helsingin nopeaan kasvuun. 13 kilometriä pitkä kaksoisraideverkko valmistui marraskuussa 1909. Väliaikainen liikenne aloitettiin raitiotielinjoilla Töölö-Kauppatori ja Pitkäsilta-Lapinlahti joulukuussa 1890. Viipurin raitiovaunuliikenne loppui Suomen osalta jatkosodan päättymiseen. Uusi Suometar 15.12.1912 Töölö-Kaivopuisto ja Sörnäinen-Lapinlahti Linjoja oli kaksi eli Töölö-Kaivopuisto ja Sörnäinen-Lapinlahti. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa hankittujen vaunujen yhteydessä siirryttiin jälleen käyttämään uutta teknologiaa. Säännölliseksi liikenne tuli 21.6.1891, jolloin linjat olivat valmiit Sörnäisten linjan hevostalleilta asti. Lupa antoi oikeuden käyttää hevosten lisäksi myös koneellista käyttövoimaa. 39 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Tuula Vuolle-Selki E nsimmäiset raitiovaunut olivat hevosten vetämiä, mutta koneellistakin käyttövoimaa käytettiin. Omnibus-yhtiö muutti huhtikuussa 1890 nimekseen Helsingin Raitiotieja Omnibus-Osakeyhtiö. Liikennettä pystyttiin hoitamaan viiden minuutin vuorovälein ja vaunustossa oli 55 moottorivaunua ja 17 perävaunua. poikittain järjestetyt istuimet, jotka käännettiin aina kulloiseenkin kulkusuuntaan. Vuonna 1920 HRO otti käyttöön uuden sukupolven raitiovaunusarjan, joka oli mallina aina 1950-luvulle saakka. Fraser haki yksinoikeutta ns. Liikennöinnissä oli kylläkin yksi merkittävä haittatekijä eli yksiraiteisuus. Turku aloitti raitioliikenteen ensimmäisenä Suomessa Turussa raitioliikenne alkoi vuonna 1890, ja se jatkui vuoteen 1972 saakka. Yhtiö ei kuitenkaan onnistunut saamaan liikennettä käyntiin määräajassa, joten toimiluvan katsottiin rauenneen loppuvuonna 1888. Viimeisen hevosvetoisen linjan liikenne päättyi lokakuussa 1901. raitioteiden eli raitiovaunuilla liikennöitävän hevosrautatien, rakentamiseen ja liikennöimiseen. Viisikymmenluvun loppupuolella raitioteille saatiin vielä kaksi sarjaa telimoottorivaunuja sekä yksi teliperävaunusarja. Lupa haettiin jo 1881 Suomen ja Helsingin raitiotiehistorian alkuna voidaan pitää kesäkuussa 1881 tehtyä toimilupahakemusta. Turku aloitti siis raitioliikenteen ensimmäisenä Suomessa. 1960-luvulla ei tehty kalustohankintoja. Tässä vaiheessa uudistettua liikennettä varten oli hankittu tarvittavat 35 umpinaista kahden eri vihreän sävyin ja keltaisin koristeviivoin maalattua moottorivaunua. Turussa päätös raitiovaunuliikenteen vähittäisestä lakkauttamisesta tehtiin 1960-luvulla ja liikenne loppui 1972. Matalalattiatekniikan käyttöönotto alkoi kahden tällaisen vaunun koekäytöllä Helsingissä 1990-luvulla. Kesäkuun 21.päivää 1891 pidetäänkin Helsingin raitioliikenteen syntymäpäivänä. Syyskuussa 1890 aloitettiin rakennustyöt. Hevosia tarvittiin liikenteen hoitamisessa yli sata; hevosen työvuoro kun kesti kerrallaan vain kaksi tuntia. Jatkossa raitiovaunulla voi ajaa Helsingin lisäksi myös Tampereella. Tampereella raitiovaunuliikenne alkaa elokuussa 2021. Täysin uuden neliakselisen moottorivaunutyypin käyttöönottoa ryhdyttiin suunnittelemaan 1940-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa tilattiinkin ensimmäinen tällainen vaunusarja. Yksiraiteiset hevosraitiotiet oli kiskotettu tavalla, joka mahdollisti myöhemmin sähkön käyttöönoton vetovoimaksi
1950-luvun puolivälissä suunnitelmissa oli laajentaa linjaverkostoa myös naapurikuntien suuntiin, mutta päätöksiä asiasta ei kuitenkaan saatu tehtyä. Viipurin Kaupungin Sähkölaitoksen Raitioteillä suunniteltiin erinäisiä linjalaajennuksia sekä kaluston uusimista, mutta talvisota teki tyhjäksi raitioteiden kehityssuunnitelmat. Jatkosodan alettua kesäkuussa 1941 suomalaiset joukot valtasivat elokuun lopulla Viipurin takaisin. Vuosina 1910– 1951 Kulosaareen liikennöi raitiotielinja, josta vuoden 1915 alusta lähtien huolehti huvilakaupunkiyhtiön vasta perustettu tytäryhtiö Brändö Spårvägs Ab. Yhtiö rikkoi toimilupaehtoja mm. Viipuri sosialisoi raitiotien 1931 Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912–1944 sekä 1946–1957. tieto siitä, että 1950luvun Euroopassa raitiovaunuliikennettä vastustettiin. Viipurilaisia raitiotieläisiä siirtyi maamme muille raitioteille töihin, mutta kalusto jäi neuvostoliittolaisille. Joulukuussa 1908 alkanut sähköraitiotieliikenne toimi Turussa kahdeksikon muotoisena ratana ja linja jatkui Kanavaniemestä Puistokadulle. Vuonna 1965 päätettiin sitten lopettaa raitiotiet vaiheittain vuosien 1967 ja 1972 aikana ja siirtyä yksinomaan linja-autoliikenteeseen. Vaunu murskaantui pahasti. Talvisodan päätyttyä maaliskuun puolivälissä 1940 Viipuri jäi uuden rajalinjan taakse. Viimeinen keltaisten raitiovaunujen liikennöintipäivä oli 1.10.1972. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 1931 irtisanoa Viipurin Kaasu ja Sähkö Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen ja lunastaa laitokset kaupungille. Raitiotien yksiraiteisen verkoston linjapituudeksi tuli yhdeksän ja puoli kilometriä. Vuonna 1920 raitioliikenne oli ollut käynnissä vajaat kymmenen vuotta ja suurilta onnettomuuksilta oli säästytty. Viipurin kaupungin ja ulkomaalaisomisteisen raitiotieyhtiön välille muodostui 1930-luvun alussa sarja erimielisyyksiä, jotka kärjistyivät oikeudenkäynteihin. 40 3/2020 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät } aiottu tekemään ihmisistä raajarikkoja. kute3_38-41.indd 40 27.5.2020 12.09. pitämällä kaupunginvaltuuston määräämää tariffia korkeampia matkamaksuja. Linja-autoliikenteen aloittamisen seurauksena omistajan nimi muuttui Turun Kaupungin Liikennelaitokseksi vuonna 1952. Suomen historian suurin rautatieonnettomuus tapahtui 15.9.1920 Viipurissa: raitiovaunu suistui kiskoilta Katariinankadun ja Torikadun kulmassa ja pyörähti etupään kautta ympäri. Viipurissa haluttiin järjestää sekä sähkövalaistusettä raitiotiekysymys kuntoon Helsingin ja Turun tavoin. Neuvostoliittolaisten runsaan vuoden isännöintiajalla raitiotiet olivat olleet käytössä ja vaunut olivat ositHevosia tarvittiin liikenteen hoitamisessa yli sata. Liikennöinnistä vastasi aluksi saksalaisen AEG:n omistama yhtiö, vuodesta 1937 lähtien Viipurin kaupungin sähkölaitos ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto. Vuonna 1909 saksalaisen AEG:n ruotsalainen tytäryhtiö Elektriska AB AEG jätti hakemuksen ja ehdotuksen toiminnan käynnistämiseksi Viipurissa. Ongelmia syntyi matkalippujen hinnankorotuksista, liikennöimisajan pidentämisestä sekä uusien linjojen rakentamisesta. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 1962 talousarvion yhteydessä raitiotielaitoksen alasajoa muutamien ruotsalaisten ja saksalaisten esimerkkikaupunkien innoittamana. Asioista riideltiin korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Turun Raitiotielaitos ryhtyi vuonna 1930 kehittämään linjastoaan kaksiraiteistamalla verkostoa sekä hankkimalla uutta vaunukalustoa. ”Sillä niin monta ihmistä on jo itsensä sekä ainaiseksi että vähemmäksi aikaa vaunuista alas tullessaan raajarikoksi loukannut.” Ensimmäiset kaksi vuotta käytössä oli hevosraitiotie. Sähkölaitoksen ja raitioteiden toiminta erotettiin hallinnollisesti vuonna 1930, ja raitioteiden nimeksi muutettiin Turun Kaupungin Raitiotielaitos. Sähköraitiotiehen siirryttiin 1908 ja tätä kautta kesti aina raitiotieliikenteen päättymiseen saakka. Uusi Päivä -lehti 22.12.1917. Liikenne Viipurin sitruunankeltaisilla ja kirsikanpunaisin koristeraidoin maalatuilla ASEA-vaunuilla alkoi ensimmäisellä linjalla 28.9.1912 ja 1.12.1912 oli koko linjasto käytössä. Raitiovaunut kuljetettiin saareen höyrylautalla vuoden 1919 joulukuuhun saakka, jolloin ensimmäinen Kulosaaren silta avattiin liikenteelle. Linjalla ei ollut numeroa, vaan sen tunnuksena käytettiin alkujaan kirjainta B (Brändö), myöhemmin KB. Päätöstä hidastutti mm. Neljä ihmistä kuoli ja seitsemän loukkaantui. Kaupunki ja AEG solmivat marraskuussa 1910 sopimuksen raitiotien ja nykyaikaisen sähkölaitoksen rakentamisesta. Raitiotieyhtiön ja kaupungin välille tuli useita erimielisyyksiä pitkin 1920-lukua. Sisällissodan jälkeen, vuonna 1919, liikennöinti siirtyi kaupungille ja raitiotiestä alettiin käyttää nimitystä Turun Raitiotielaitos
Seuraavan vuoden kesäkuussa venäläiset valtasivat jälleen suurimman osan Viipurista ja syksyllä 1944 aselepoehtojen mukaisesti Viipurikin luovutettiin virallisesti Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle. Kuvassa raitiovaunu Hamburger Börsin edustalla. Kirjallisuutta aiheesta: https://www. raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiotiet/ Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet (Jyväskylä 2008), Rickheiden, Per: Viipurin raitiotiet. 41 Kuntatekniikka 3/2020 tain maalattu punaisiksi. Suomalaiset aloittivat liikenteen uudelleen toukokuun alkupuolella 1943. Raitiotieliikennettä jatkettiin Viipurissa tämän jälkeen neuvostovoimin jonkin verran muutetulla verkostolla ja itäsaksalaisin vaunuin vahvistettuna vuoteen 1957 saakka. Kaupunki kyllästyi lopulta kärhämöintiin yksityisen raitiovaunuyhtiön kanssa ja lunasti sen itselleen 1931. . Raitiovaunu Viipurissa Aleksanterinkadulla vuonna 1915. Raiteistoja oli myös hieman muutettu. Viipurin suomalais-ruotsalais-neuvostoliittolaisten raitioteiden 1912-1957 muistolle. (Helsinki 2013), Aura 17.7.1892, Uusi Päivä 22.12.1917, Uusi Suometar 15.12.1912 Raitovaunut liikkuivat Turussa vuodesta 1890 aina vuoteen 1972 saakka. M us eo vi ra st o M us eo vi ra st o kute3_38-41.indd 41 27.5.2020 12.09
Jalkakäytävien vaihtelevan kunnon vuoksi talvinen jalankulku oli ydinkeskustassa keskittynyt maanalaiseen jalankulkuja kauppakäytäväverkostoon. Yksi kaupungin erikoisuus, näin kunnossapitäjän silmin, oli jalkakäytävillä sijainneet telineet, joissa oli puolitoistakiloisia hiekkapusseja. Kaupunki ei sikäläisessä vastuunjakotaulukossa ollut mitenkään vahingonkorvausvelvollinen mahdollisissa, jalankulkijoille tapahtuneissa liukastumisvahingoissa. Liukkaudenesto oli siis moraalisesti ulkoistettu myös jalankulkijoiden tehtäväksi. Matkaan osallistui seitsemän pääkaupunkiseutua edustavaa henkilöä ja matka taittui kaikin puolin turvallisesti sekä onnistuneesti. Tämän huomasi seuraavana aamuna jalankulkijana, kun jalkakäytävien laatutaso vaihteli suuresti lämmitetyistä jalkakäytävistä talvisiin, vain muutaman kymmenen senttimetrin levyisiin SKTY Japanissa: lunta ja tietoa etsimässä jotoksiin. Matka suuntautui liki 2 miljoonan asukkaan Sapporoon sekä noin 36 miljoonan asukkaan Tokioon. 42 3/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } SUOMEN KUNTATEKNIIKAN yhdistys järjesti opintomatkan Japaniin helmikuun lopulla. Opintomatka ajoittui juuri koronaviruksen aiheuttaman pandemian edeltävälle ajalle. Tämän jälkeen pääsimme heti todistamaan erilaisia toimintamalleja, kun liikenne puuroutui, taksit ja muut ajoneuvot eivät päässeet kaduilla eteenpäin ja kunnossapito teki tehtäviään, mutta hiukan toisella tyylillä ja lainsäädännöllä kuin Suomessa. Reissusta saatiin varmasti vähintäänkin se oppi, mitä sieltä mentiin hakemaan. Näitä pusseja jalankulkijat saivat ottaa telineestä maksutta ja hiekoittaa jalkakäytäviä, jos huomasivat niiden olevan liukkaita tai vaarallisia. Ensimmäisenä Sapporo -iltanamme lunta satoi kaupunkiin muutamassa tunnissa useita kymmeniä senttimetrejä. Japanin kunnallinen kunnossapitovelvoite koskee vain ajoratoja, ja jalkakäytävät ovat kiinteistöjen vastuulla. Ja vaikka kunnossapito teki työtään ajoradoilla, keskustan katujen kunto oli autoilijoilla vielä seuraavanakin iltana paikoitellen melko haasteellinen. Kaduilla käytettiin lumenpoistona myös runsaasti suolaa, joka aiheutti Maailman vilkkaimman suojatien Tokiossa ylittää kerralla jopa 1000 ihmistä. Kun Etelä-Suomessa oli totuttu jo lumettomaan talveen, Sapporoon päästyämme huomasimme, että lunta sentään vielä jostain päin maailmaa löytyy, ja itse asiassa, sitä tuli siellä vielä lisää. Matkan tarkoitus oli ensisijaisesti perehtyä ylläpidon erilaisiin toimintamalleihin sekä lumilogistiikkaan ja lumensulatukseen. kute3_42-52.indd 42 27.5.2020 12.03. Matkajärjestelyt olivat loistavat, kaupunkien isännät ja tulkit (japani-englanti-japani) olivat paikalliseen tapaan ystävällisiä ja iloisia
Sulatustehonsa lämmitetty vesi sai energialaitokselta. Mutta onhan sitä toki jo siinäkin! Kaupungissa on noin 5400 kilometriä aurattavia katuja sekä noin 3000 kilometriä hoidettavia jalkakäytäviä. Illalla seurasimme omatoimisesti keskustan katutöitä ja katutyömaiden liikennejärjestelyjä. Sapporossa lunta saattaa sataa talvisin jopa 6 metriä. Jalankulkijat voivat Sapporossa ottaa mukaansa hiekkapusseja liukkautta ehkäisemään. Sapporon keskustassa oli kadun alle rakentumassa pyöräparkki. Loput noin 88 % on Suur-Tokioon kuuluvien Sapporossa lunta voi tulla talvessa jopa 6 metriä, mutta lämmin ilma pitää hanget matalina. On arvioitu, että parhaimmillaan, kun jalankulkijoiden valot vaihtuvat vihreäksi, niin risteyksen ylittää samalla kerralla noin tuhat ihmistä. Pääsimme tämän jälkeen vielä myös yhdelle pientaloalueelle seuraamaan, millaisilla menetelmillä ja kalustoilla lunta kuormattiin ja poistettiin kaduilta. Seuraavana aamuna tapasimme isäntämme jälleen kaupungintalolla, josta meidät kuljetettiin yhdelle lumenvastaanottopaikalle katsomaan, kuinka ja minkälaisia määriä lunta kasoihin ajettiin. Suuremmat katutyöt tehtiin pääosin vain iltaisin ja yöaikaan. Käskynjako alkoi iltakahdeksan aikoihin. Nämä kaikki muodostavat yhtenäisen Tokion metropolialueen, jota myös Suur-Tokioksi kutsutaan. Vierailimme Tokyo Metropolitan Bureau of Construction:issa, jossa joukko japanialaisia virkamiehiä piti meille esitelmiä kaupungin infrasta ja sen hoidosta. Lumenvastaanottopaikkojen lisäksi Sapporoon on rakennettu myös 11 lumensulatuslaitosta, joista 8 oli kaupungin omia. Näin keskustan lumet saatiin ajettua hyvin lyhyillä siirtoajoilla pois keskustasta. Vastaanottoalue oli valtavan laaja omiin pääkaupunkiseudun vastaanottopaikkoihimme verrattuna. Tee-se-itse-hiekoitus. Vertailuna mainittakoon, että tämä on mm. Keskustan ulkopuolelle on rakennettu myös lumikanaaleja, joihin lunta voitiin kipata. Vantaaseen verrattuna noin 5-kertainen määrä. Niistä yksi (Toshin Kita), jossa vierailimme, sijaitsi linja-autoaseman alapuolella. Tokiohan ei periaatteessa ole vain yksi kaupunki, vaan se muodostuu 62 itsenäisestä kaupungista ja kunnasta sekä kahdesta saariryhmästä. Talven keskilämpötila on kuitenkin enimmäkseen -4 … +4 asteen ( o C) välillä, joten lumen syvyys ei yleensä yllä korkeimmillaan kuin 80 senttiin. Lumikuljetussäde pyrittiin Sapporossa pitämään noin viidessä kilometrissä. Yleisesti kaikki sulatuslaitokset sulattivat lumet puhdistetulla (osa jopa puhdistamattomalla) jätevedellä, polttolaitosten hukkalämmöllä tai kaukolämmöllä. Lumenvastaanottopaikkojen maanomistus on suurilta osin yksityistä, eli kaupunki piti vastaanottopaikkojaan vuokramaalla. Sapporosta siirryttiin reilut 800 km etelämmäksi Tokioon, jossa kevät oli jo pitkällä. Suur-Tokion alueen noin 24 500 kilometrin katuverkosta on varsinaisen Tokion kaupungin vastuulla vain noin 10 %. Aluksi meille kerrottiin kaupungin infrasta ja sen jälkeen lumilogistiikasta. Vertailuna taas mainittakoon, että Vantaan neljään vastaanottopaikkaan kuljetettiin huippulumisena talvena 2009-2010 lunta ”vain” noin 500 000 m 3 . Lumet (yhteensä noin 19 miljoonaa m 3 ) kuljetetaan katualueilta pois pääosin kaupungin käytössä oleviin 77 lumenvastaanottopaikkaan. Työmaan liikenteenohjaukseen tarkoitetut valo-opasteet olivat vertaansa vailla. Vierailimme ensin Sapporon kaupungintalolla, jossa kieliongelmiamme helpotti paikallinen opas sekä Creative Engineering Research Institute:n (CERI) edustaja. Sulamisvesi johdettiin altaasta puhdistuslaitokselle. kute3_42-52.indd 43 27.5.2020 12.03. 43 Kuntatekniikka 3/2020 kaduille osittain hyvinkin vetiset olosuhteet. Alue toimi päiväsaikaan linja-autoasemana, ja illan tullen se lumitilanteen mukaan suljettiin linja-autoilta, ja asema-alueella olleet luukut avattiin, ja lumet kipattiin kannen alla olevaan valtavaan, 4554 m 3 :n vesialtaaseen. Tämä Tokio lasketaan maailman suurimmaksi kaupungiksi asukaslukunsa suhteen ja täältä löytyy mm. Vierailun päätteeksi isännät tutustuttivat vieraansa Sapporon talviolympialaisten (1972) normaalimäkeen sekä Olympiamuseoon. Näissä kanaaleissa lumi sulaa niihin johdettuun, puhdistettuun jäteveteen. maailman vilkkain rautatieasema (Shinjuku, arviolta noin 3,5 miljoonaa kävijää vuorokaudessa) ja maailman vilkkain suojatieristeys (Shibuyan aseman edustalla), jossa Suomi -delegaatio kävi myös illalla katua ylittämässä. Lunta ei enää ollut, lämpöä oli ilmassa +12 o C ja ihmisvilinä selvästi Sapporoa vilkkaampaa. Talvihoidon kustannuksien kerrottiin kaupungilla olevan noin 163 miljoonaa dollaria (151 M€)
Tilaisuutta on jo suunniteltu ja näyttely kehittyy vahvasti vastaten varsinkin vastuullisuusperiaatteeseen. Vakavat pyöräilyonnettomuudet olivat näin selvästi vähentyneet. Yhdistyksen jäsenille tämä myös tarjoaa osaamisen rekisterin, joten omaa ammatillista koulutushistoriaa ja -kursseja voi seurata. Syksylle suunnitellut opintomatka Amerikan kuntatekniikan päiville peruuntui, koska tuo noin 9000 osallistujan seminaari ja alan suurin näyttely peruttiin. Mutta on näillä nähtävä hyviäkin puolia: Dubain maailmannäyttely käynnistyy ensi vuonna noin viikko ennen kuin Australian kuntatekniikan päivät järjestetään Adelaidessa ja molemmat mestathan on koettava! Tulevista opintomatkoista jahka tässä ihmiskuntaa koskettavasta kriisistä on jokinlainen niskaote. Koska sähköinen alusta tarjoaa koulutusten moduloinnin, antaa alusta merkittävän mahdollisuuden kehittää valtakunnallisen katutyökoulutuksen – senkin erikseen sekä luvan hakijoille että viranomaisille. Tämä koulutus on siis fyysinen tapahtuma, mutta todennäköisesti PKS-katutyökoulutus saadaan järjestettyä täysin sähköisenä jo kesälomien loputtua. Katujen varsilla oli paljon maksullisia pyöräparkkeja. Ainakin Japanissa. Virkamieskin voi siis olla joskus väärässä. 44 3/2020 Kuntatekniikka JOUDUIMME SKTY:ssä ihmiskunnan pelastamisen operaatioita vahvasti tukevana harmittavasti toteamaan, että vuoden spektaakkeliksikin kutsuttu Kuntatekniikan päivät Porissa 10-12.6.2020 jouduttiin suunnitellulla ohjelmalla perumaan. Mitkä ovat sinun tai oman organisaatiosi vastuullisuusmuutokset. Pyöräteitä oli rakennettu paljon ja pyöräilijät oli saatu pois ajoradoilta. Toivottavasti Pori saa tuta Kuntatekniikan päivien hurlumhein sitten vuonna 2022! Yhdistyksen kevätkokous on myös siirretty ja uudesta kokousajasta tiedotetaan myöhemmin. Eli periaatteena meillä on, että yksi sähköinen palvelu kattaa käytännössä kaikki yhdistyksen palvelut. Edellä mainittuun viralliseen ohjelmaan voi osallistua myös virtuaalisesti. Mutta SKTY on järjestämässä kuntateknikoiden raskaasti muuttuneeseen arkeen syksylle pienempää henkireikää. Lisäksi Dubain maailmannäyttely on siirretty ensi vuoteen, joten on varsin todennäköistä, että Etelä-Afrikan lokakuisille kuntatekniikan päiville suuntautuva opintomatka peruuntuu. Noilla päivillä esillä tulevat olemaan vahvasti myös Turun naapuruskunnat ja -kaupungit. Tästä lisää, jahka asiasta tiedetään. Kaupunki oli lähivuosina panostanut myös pyöräilykulttuurin kehittämiseen. Metropoli myöntää kaduilleen noin 35 000 kaivulupaa vuodessa, eli keskimäärin noin 135 lupaa joka arkipäivä. Tokion kaupungin virkamiehet olivat lähes varmoja siitä, että Tokion kesäolympialaisia ei tulla perumaan. Japanilaiset olivat myös kehittäneet ja kokeilleet huokoista asvalttia, joka sitoi lämpöä ja johti hulevesiä. Alusta todennäköisesti taipuu aika moneen sellaiseen asiaan, joka helpottaa juurikin omaa työarkea ja urakehitystä. Japanilaiset olivat vierailleen ystävällisiä, ja olivat kovin otettuja, kun lahjoitimme isännillemme Muumi -tuotteita, suomalaista suklaata sekä Marimekko-tuotteita. kute3_42-52.indd 44 27.5.2020 12.03. Tilaisuudessa emme kuitenkaan unohda verkostoitumista, eli järjestämme seminaarin päätteeksi Get Togetherin, jossa on perinteiseen tapaan kuntateknikon vilkkaan hengen ja ruumiin hyvinvointia piristävää tarjottavaa Porin pimenevässä yössä! Päivän ajankohta päätetään elokuussa mutta todennäköisesti, jotta illat olisivat varmasti pimeitä, puhutaan loka-marraskuusta. Fyysisen sekä virtuaalisen läsnäolon salliva kevätkokous pidetään todennäköisesti kesän jälkeen. Seuraava katutyökoulutus järjestetään 9.9. Kartoitustyö on jo pitkällä ja toivottavasti saamme jo alkusyksystä käynnistymään ensimmäisen pelkästään verkkopohjaisen katutyökoulutuksen. Samaa alustaa tulemme myös käyttämään pätevyyksien oppiportaalina ja tenttipaikkana. Syksyn opintomatkat käytännössä peruuntuneet Penteleen korona vaikuttaa opintomatkoihinkin. Voitaisiinko sitä nyt kutsua vaikkapa sanoilla Kuntateknikoiden henkisen hyvinvoinnin kohottavat kokoontumisajot. Samaan aikaanhan on alamme laajin messu eli Yhdyskuntatekniikka-näyttely, jonka yhtenä järjestäjistä SKTY on. Näin kuitenkin sitten jälkeenpäin kävi. Katujen alle on rakennettu paljon yhteiskäyttökanaaleita kaapelija putkivetoja varten, jotta katualueita ei tarvitsisi kaivaa jatkuvasti auki. Seuraavat perinteisen muotoiset, mutta aiempaa laajemmat Kuntatekniikan Päivät järjestetään Turussa 19-21.5.2021. . Teksti ja kuvat: Jyrki Vättö Lumenvastaanottopaikoilla kuormat kipataan kuiluihin lämpimän veden sulatettavaksi. Tokiossa nastarenkaiden käyttö on kiellettyä, joka osaltaan puoltaa huokoisen asvaltin käyttöä. Verkko-oppimisen aalto yltää yhdistykseenkin Samalla kun fyysiset tapaamiset ja koulutukset ovat supistuneet pikkuriikkisiksi, olemme kartoittaneet verkko-oppimisen ja -seminaarialustan tarjoavaa sovellusta. Turvallista ja nautinnollista kesää kaikille toivoo yhdistyksen väki! Kuntatekniikan päivät Porissa muuttuvat muiden lähikuntien vastuulla ja valtion vastuulle jää katuverkosta 2 %. Valomainokset, tai oikeastaan valomainosseinät, olivat länsimaisen silmiin paikoitellen hiukan liioiteltuja. Eli syksyllä järjestämme Porissa iltapäiväseminaarin, missä jaetaan Kuntatekniikan saavutuspalkinnot ja kuullaan voittajien esitelmät, julkaistaan ensimmäinen Kuntatekniikan opinnäytetyöpalkinnon saaja sekä kuullaan hänen esitelmänsä. Lisäksi kuulemme todennäköisesti emeritusprofessori Esko Valtaojan tähtiluennon
050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö Maankäyttöja kaupunkirakenne PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Porin kaupunki toimialajohtaja Ympäristöja lupapalvelut -toimiala Valtakatu 11, 28100 Pori +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@pori.fi 1. 050 3880901 reijo.valiharju@tampere.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Mia Numminen, projektitalouspäällikkö, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. Vi kommer att fortsätta ordna studieresor sen när världen återgår till sitt normala. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 040 746 7575 mia.numminen@hel.fi Mika Tulimaa, laatuja kehitysjohtaja, Rudus Oy Käyntiosoite: Karvaamokuja 2 A PL 42, 00381 HELSINKI Puh. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i Reijo Väliharju Hankekehitysjohtaja Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat, Hiedanranta Frenckellinaukio 2 D, 1. En idé är att plattformen skulle kunna användas till många olika saker som underlättar medlemmarnas vardag och är till nytta under karriären. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. Föreningens vårmöte kommer också att flyttas framåt och vi återkommer närmare angående den nya tidpunkten. 050 5815 016 mika.tulimaa@rudus.fi , www.rudus.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY TYVÄRR måste även vi på Finlands Kommunaltekniska förbund konstatera att de Kommunaltekniska dagarna inte kommer att ordnas i år på grund av koronasituationen. Denna tillställning kommer att ordnas i from av ett eftermiddagsseminarium, där vi bl.a. kartlagt olika virtuella plattformar som lämpar sig för virtuella seminarier och annat virtuellt lärandet. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FK Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Därför kommer vi att ordna en Get Together tillställning som avslutning på eftermiddagen. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Rakennuttajainsinööri Simo Kesti Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. De följande traditionella Kommuntaltekniska dagarna kommer att ordnas i Åbo den 19-21.5.2021. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Föreningen önskar er alla en trygg och trevlig sommar! . En del av konferenserna vi tänkt besöka är antingen avbokade eller flyttade framåt till nya tidpunkter. Dagarna skulle ha ordnats i juni i Björneborg, men nu istället så kommer vi att ordna en kortare tillställning i Björneborg på hösten. Dessutom kommer vi högst sannolikt också komma att få håra årets Keynote presentation under eftermiddagen. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi Ari Varonen Kaupungininsinööri Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. En av föreningens främsta fördelar är möjligheten att knyta kontakter inom branschen. Vår preliminära plan är att vårmötet kommer att ordnas efter sommaren och både ett fysiskt och virtuellt deltagande är möjligt. Virtuell inlärning sprider sig även till vår förening Nu när de fysiska kontakterna har minskat överallt så har även vår förening börjat utreda hur vi kan ta i bruk virtuellt lärande inom föreningen. Johanna Nyberg kute3_42-52.indd 45 27.5.2020 12.03. Detta eftermiddagsseminarium kommer högst antagligen att ordnas i oktober eller november, men det exakta datumet för denna eftermiddag meddelar vi i augusti. Samma plattform kommer senare också att användas för andra inlärningstillfällen som föreningen ordnar. Höstens studieresor Alla höstens studieresor är tyvärr avbokade på grund av koronasituationen. 45 Kuntatekniikka 3/2020 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. kerros PL 487, 33101 Tampere puh. Denna portal kan möjligen användas som ett register där förningens medlemmar kunde spara uppgifter om vidareutbildningar, kurser och skolningar som man gått för att öka sin kunskap inom branschen. delar ut priserna för i år och hör de vinnande stipendiaternas föreläsningar. Vi är redan en bit på vägen och hoppas på att vi redan på hösten kan erbjuda den första helt och hållet virtuella skolningen för arbeten på gatuområden. Vi har bl.a. Vi kommer att hålla er informerade om framtida planer och möjligheter att delta i studieresor
Lisätiedot: priit.uleksin@finesttechnologies.fi FiSTT:n kuntotutkimusjaoksen aloitteesta on käynnistetty vesihuoltoverkostojen omaisuuden hallintaan liittyvien Kuntotutkimusjaos ja omaisuuden hallinta elinkaaren aikaisten tutkimustoiminnan kokonaisuuden ja niihin liittyvien ohjeistuksien laadintaprosessi. Koulutuksessa on perinteisesti keskitytty maan alla olevien putkien kuvaamiseen. Lisätiedot: tuija. Kokonaisuus koostuu useammasta eri osa-alueesta. Projektin rahoittajia ovat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Lahti Aqua, Sipoon Vesi, Vihdin Vesi, Riihimäen Vesi, Tampereen Vesi ja Headpower Oy. Koska koulutuksiin on alkanut enenevässä määrin osallistua kiinteistöjen sisällä tehtävien kuvausten tekijöitä, koulutusta on alettu laajentaa myös kiinteistökuvauksiin. Mukaan toimintaan tulee alan yrityksiä lopetettavasta Moment ry:stä. FiSTT suunnittelee poikkeuksellisesti viidettä Vuosikonferenssia jo ensi vuoden syksylle. Seuraa kanaviamme, niin pysyt informoituna! kute3_42-52.indd 46 27.5.2020 12.03. Ohjeistus sisältää tavallisimmat elinkaaren aikana tehtävät rakennus-, saneeraus-, huoltoja kunnossapitotyöt ja kattaa mm. Jaoksen toiminnasta lisää ensi numerossa. 46 3/2020 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timokyntaja@outlook.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Matti Ojala, FiSTT kuntotutkimusjaos, matti.ojala.consulting@gmail.com Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. laakso@ramboll.fi FiSTT on perustanut uuden jaoksen kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneeraukselle. Vuoden 2020 osalta koulutusten ajankohdat ja paikkakunnat ovat vielä sopimatta, mutta koulutusten kaavaillaan jatkuvan syksyllä. tarkemittauksen. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] FiSTT:n kuntotutkimusjaos järjesti putkistokuvaajakoulutuksia vuonna 2019 Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Laadittavan ohjeistuksen tarkoitus on helpottaa verkostojen dokumentointia ja mittausta ja yhdenmukaistaa näihin liittyviä käytäntöjä. Alkuvuonna 2020 käynnistyneessä projektissa luodaan ohjeistus vesihuoltoverkostojen dokumentoinnille ja mittaukselle. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Nyt on käynnissä prosessin ensimmäinen osa: vesihuoltoverkostojen mittausja dokumentointiohjeen laatiminen
Näen tässä yhdistyksellä olevan selkeä rooli laatuagendan esillä pitäjänä sekä tiedonvaihdon mahdollistajana liittyen sekä hyväksi havaittuihin että ongelmallisiin ratkaisuihin – mahdollistaa koko jäsenistölle toisten kokemuksista oppiminen! Toisena asiana toivoisin FiSTT:n edesauttavan erilaisia urakoitsijoita kohtaamisissa ja yhteistyön rakentamisessa. voit osallistua muiden jäsenten kanssa asiantuntevaan jaostoimintaan . Olemme tehneet todella paljon työtä verkko-osastolla viimeisten kolmen vuoden aikana määrittäessämme verkostoihin liittyvän saneerausvelan sekä tunnistaessamme ja etenkin priorisoidessamme kohteet, koska kohteita on selvästi enemmän kuin mitä vesihuollon palvelutason turvaamisen kannalta olisi suotavaa. euron tasolle. Miten tilaisuus mielestäsi onnistui ja mistä olit erityisen tyytyväinen. Tämä toteutui FiSTT:n vuosikonferenssissa useammassakin kohtaa, yhdistyksen uusi varapuheenjohtaja Kia Aksela sanoo. FiSTT: Onnea ja menestystä tässäkin roolissa! B AB ty öm aa Rakenteiden alituksiin käytetään joskus järeitä menetelmiä. Arvostan suoraa, korrektia asioista keskustelemista. Tosiasia on, että toisinaan samassa urakassa paras lopputulos olisi taitava yhdistelmä aukikaivuuta sekä erilaisia kaivamattomia tekniikoita. voi vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä . Kia: Joskus tuntuu, että eri organisaatioissa olevien viestit kulkevat ohituskaistaa, kohtaamatta. FiSTT: Minkälaisia asioita haluaisit FiSTTin vievän eteenpäin kaivamattoman tekniikan saralla. FiSTT: Miksi lähdit mukaan FiSTTin toimintaan. saat vinkkejä ja tietoa omaan no-dig työhösi . HSY:lle tulin konsultin palveluksesta, jota ennen olin yliopistolla kehittämässä verkostojen hallinnan kokonaisuutta sekä urakoitsijalla toteuttamassa vesihuoltoteknisiä hankkeita. Tämä pohdinta on työn alla – olkaahan yhteydessä hyvien ideoiden osalta, mitä olisivat ne keinot edesauttaa tämäntyyppistä kehitystä. voit verkostoitua alan ammattilaisten kanssa FiSTT sai uuden varapuheenjohtajan vuoden alusta FiSTTin uutena varapuheenjohtajana aloitti vuoden alusta verkko-osaston osaston johtaja Kia Aksela HSY:ltä. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa Pertti Leppäinen Sitowisestä. Kia: Arvostan suoraa, korrektia asioista keskustelemista. Toimin osastostaan ylpeänä, hieman alle 200 henkisen verkko-osaston johtajana. Toivon voivani lisätä avointa vuoropuhelua tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan rooleissa toimivien organisaatioiden välillä ja olla mukana mahdollistamassa kaivamattoman tekniikan käytön lisääntymistä korkean laatutavoitteen ja -toteuman kera yhtenä ratkaisuna vesihuoltoverkostojen saneerausvelan hallitsemisessa. 47 Kuntatekniikka 3/2020 Kuntotutkimusjaos ja omaisuuden hallinta FiSTT:in jäseneksi kannattaa liittyä! Jäsenenä: . Lisäksi panostamme kaivamattomien tekniikoiden laadunhallinnan kehittämiseen aina suunnitteluvaiheesta toteutettujen verkostojen käyttöönottoon saakka. FiSTT: Miten näet HSY:n roolin Suomen no-dig-markkinoiden kehittäjänä. Ja ihan konkreettisesti tutkimme muutamaan kohteeseen kaivamatonta, promilletarkkuudella ohjattavaa menetelmää viettoviemäreiden toteutukseen. FiSTT: Osallistuit helmikuussa pidettyyn FiSTTin neljänteen Vuosikonferenssiin aktiivisena kuulijana ja puhujana. Pelkästään verkostosaneerauksiin käytämme ensi vuonna noin 45 milj. FiSTT: Minkälaisia no-dig-projekteja HSY:ssä on nyt meneillään ja/ tai suunnitteilla. FiSTT: Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet Kia: Kuulun vesihuoltoverkostojen hallinnan kehittäjien tiimiin. Tämä toteutui FiSTT:n vuosikonferenssissa useammassakin kohtaa. Kia: Markkinoiden kehittäjänä kaikilla suurimmilla vesilaitoksilla on tärkeä rooli, niin myös HSY:llä. Kia: Meillä on juuri alkamassa markkinakartoitus erilaisista kaivamattomista tekniikoista. HSY:ssä arvostettiin havainnollisia esityksiä laatuun ja laatuhaasteisiin liittyen, erityisesti jäi mieleen sujutusten hattuprofiilit. euroa ja tämä nousee noin 50 milj. Kia: Laatu on kaikessa toteutuksessa keskiössä – kaivamattomalla tekniikalla toteutettujen hankkeiden elinkaarikestävyyden tulee olla samalla tasolla kuin moitteettomasti, hyvää toteutustapaa noudattaen perinteisellä aukikaivuulla elinkaarikestävyys on. kute3_42-52.indd 47 27.5.2020 12.03. Toiminta-alueellamme vastaamme reilun 8 800 km pituisesta vesihuoltoja hulevesiverkostoinfrasta palvellen yli 1,1 miljoonaa vedenkuluttajaa ja erilaisia toimijoita, palvellen 24/7/365 ja hanskaten yli 3 000 häiriötilannetta vuodessa
Ekologista, sosiaalista, teknologista ja taloudellista kestävyyttä käsitellään seminaareissa ja tietoiskuissa. Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström virittää yleisön Taloustorstain ohjelmaan aamun keynotissaan. 2020 Kuntamarkkinoiden ilmoittautuminen on avattu Verkossa järjestettävien Kuntamarkkinoiden asiantuntijaohjelma kietoutuu kestävien kuntien ympärille. Ohjelmatarjonta on tuttuun tapaan monipuolinen ja laaja. Puolueiden puheenjohtajat kohtaavat keskiviikkoaamuna perinteikkäässä puoluejohdon paneelissa, jossa esitetään kiperiäkin kysymyksiä. Osallistu, vaikuta ja verkostoidu! Ilmoittautuminen ja ohjelma osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tervetuloa! kute3_42-52.indd 48 27.5.2020 12.03. Erilaisten kuntien edustajat kokoontuvat jälkipaneeliin keskustelemaan kestävän kasvun mahdollistamisesta paikallisella tasolla. 9. Kuntamarkkinat-studiossa nähdään mielenkiintoisia vieraita kahden päivän ajan. 10.9
Johan Lundberg Oy Kaivamattoman tekniikan pioneeri Jari Kaukonen on nimitetty Johan Lundberg Oy:n hallituksen jäseneksi. Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström virittää yleisön Taloustorstain ohjelmaan aamun keynotissaan. FM Johanna Korkiakoski on nimitetty 1.4.2020 alkaen ympäristövaikutusten arvioinnin ryhmäpäälliköksi Ympäristö ja terveys -toimialalle Ouluun. SmartInfra pidetään 15.10. Kuntatekniikka-lehti järjestää SmartInfra-verkkotapahtuman 15.10.2020. 10.9. Kaukonen on ollut myös Suomen FiSTT:n kantavia voimia. Ohjelmatarjonta on tuttuun tapaan monipuolinen ja laaja. Kohdeyleisönä on kuntien teknisen toimen suunnittelijat, tekijät ja päättäjät sekä näiden verkostokumppanit niin yrityksissä kuin julkishallinnossakin. AMK Terhi Haapsaari on nimitetty 16.3.2020 alkaen projektipäälliköksi Korjausrakentaminen ja tutkimukset -yksikköön Turkuun. Ins. Lukuisten esitelmien ja tietoiskujen lisäksi mukana on keskusteluja ajankohtaisista kuntainfran aiheista suoraan tapahtumastudiosta. Ilmoittautuminen seuraamaan tapahtumaa aukeaa kesän jälkeen. Lisätietoja antaa Kuntatekniikan päätoimittaja Markku Vento, markku.vento@ kuntatekniikka.fi ja mediamyynnistä vastaava myyntineuvottelija Mika Säilä, mika.saila@)totalmarketing.fi { Uutiset } kute3_42-52.indd 49 27.5.2020 12.03. Puolueiden puheenjohtajat kohtaavat keskiviikkoaamuna perinteikkäässä puoluejohdon paneelissa, jossa esitetään kiperiäkin kysymyksiä. Bruce-Hyrkäs on kiinteistöja rakennusalan pitkän linjan asiantuntija. 2020 verkossa KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020 oli tarkoitus pitää Porissa 10.–12.6., mutta pandemian vuoksi päivät peruttiin. DI Sanni Virjula on nimitetty 2.3.2020 alkaen nuoremmaksi suunnittelijaksi Maankäyttö-yksikköön Tampereelle. AMK Harri Näsänen on nimitetty 2.3.2020 alkaen LVI-suunnittelijaksi LVI-yksikköön Ouluun. 2020 Kuntamarkkinoiden ilmoittautuminen on avattu Verkossa järjestettävien Kuntamarkkinoiden asiantuntijaohjelma kietoutuu kestävien kuntien ympärille. Ramboll Finland Oy Ins. Erilaisten kuntien edustajat kokoontuvat jälkipaneeliin keskustelemaan kestävän kasvun mahdollistamisesta paikallisella tasolla. DI Saara Lassila on nimitetty suunnittelijaksi 19.3.2020 alkaen Geotekninen suunnittelu -yksikköön Espooseen. Osallistu, vaikuta ja verkostoidu! Ilmoittautuminen ja ohjelma osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tervetuloa! { Nimityksiä } Granlund Tytti Bruce-Hyrkäs aloitti Granlundilla uudessa Head of Carbon Neutrality -tehtävässä ja hänen tavoitteenaan on luoda konsernin hiilineutraaliuspalveluille uusia markkinoita sekä kehittää toimintakulttuuria niin yrityksen sisällä kuin yhdessä alan merkittävimpien toimijoiden kanssa. Muotoilija AMK, sisustusarkkitehti, Pirita Keisu on nimitetty 2.3.2020 alkaen suunnittelijaksi Asunnot ja arkkitehtisuunnittelu -yksikköön Espooseen. 49 Kuntatekniikka 3/2020 9. Laajaa ohjelmaa ollaan parhaillaan suunnittelemassa yhteistyössä SKTY:n kanssa. Ins. Ekologista, sosiaalista, teknologista ja taloudellista kestävyyttä käsitellään seminaareissa ja tietoiskuissa. Ramboll CM Oy Timothy McIlwayne on nimitetty 1.3.2020 alkaen projektipäälliköksi Projektinjohto ja kiinteistökonsultointi -toimialalle Espooseen. AMK Joona Niemelä on nimitetty 1.3.2020 alkaen sähkösuunnittelijaksi Sähkötekniikka-yksikköön Tampereelle. Kuntamarkkinat-studiossa nähdään mielenkiintoisia vieraita kahden päivän ajan. Kaukonen on tällä hetkellä kansainvälisen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistyksen (ISTT, International Society for Trenchless Technology) puheenjohtaja
Niiden kaupunki-ilman laatuun vaikuttavat päästöt ovat erittäin pienet ja lisäksi melun aiheuttamat haitat vähenevät. Käytettäessä biokaasua, voidaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentää jopa 90% verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. { Uutiset } KORONAVIRUSEPIDEMIA on nostanut esiin myös lämpölaitosten varautumiskäytännöt. Tunnukset HVO-Extranetiin saa Huoltovarmuuskeskuksen Voimatalouspoolin sihteeriltä (Arto Pahkin, arto.pahkin@fingrid.fi). Tulevaisuuden puhdas liikenne on mahdollista aloittaa jo tänään. LÄMPÖKOTKA on Excel-pohjainen työkalu, jonka käyttö tukee varautumissuunnitelman laatimista. Scanian kaasukuorma-autot ja kaasulinja-autot ovat luotettava ja valmis ratkaisu kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi. Varautumissuunnitelman tekemisen avuksi on laadittu Word-pohjainen mallipohja, joka kattaa oleelliset Varautumissuunnitelma kokoaa yhteen kaukolämpöyrityksen varautumista ja häiriönhallintaa koskevan ohjeiston ja tiedot varautumisesta. Voimatalouspooli: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/energiahuolto/voimatalouspooli/ Varautumissuunnitelma suositeltava myös kaukolämpölaitoksille kute3_42-52.indd 50 27.5.2020 12.03. 50 3/2020 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } { Palveluhakemisto } Tapahtumalista löytyy verkosta Koronavirustilanteen vuoksi monet tapahtumat on peruttu tai siirretty. Scanian kaasumoottorit toimivat aina vain kaasulla. Suurimmissa kaukolämpöyhtiöissä suunnitelmallisesta varautumisesta on huolehdittu, mutta pienimmissä lämpölaitoksissa lienee kirjavuutta. Varautumissuunnitelman mallipohja noudattaa otsikkotasolla kaukolämpöyrityksen itsearviointikysymyksiä (LÄMPÖKOTKA). SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA Lisätietoja: www.seti.. Aloita huomisen puhdas liikenne jo tänään. Kuntatekniikan kotisivuilta löytyy kevään ja alkukesän tapahtumista lista, ja tapahtumien kohdalta pääsee tapahtuman omille sivuille, josta löytyy päivitettyä tietoa. Scanian tehokkaat ja taloudelliset kaasumoottorit ovat hiljaisia ja miellyttäviä ajaa. Kaukolämpöyhtiöiden varautumissuunnitelma ei ole lakisääteinen, mutta se on suositeltava. Varautumissuunnitelman mallipohja ja LÄMPÖKOTKA ohjeistuksineen on ladattavissa huoltovarmuusorganisaation HVO-Extranet -portaalista. Tankkaat vain kaasua – ei dieseliä, ei lisäaineita. Scanian kaasuajoneuvojen valikoimasta löytyvät ratkaisut juuri sinun kotikaupunkiasi varten. Huomio hankinnassa Turvaurakoitsijan (FINAS S041) TU-serti?kaatti Talotekniikkaurakoitsijan TT-serti?kaatti (sähkö, RAU, TU ja/tai LVI, FINAS S041) Teleurakoitsijan AT-hyväksyntä Valokaapeliurakoitsijan OL-hyväksyntä Automaatiourakoitsijan RAU-hyväksyntä Lämpökuvausyrityksen LK-hyväksyntä SETI:n urakoitsijarekisteri osoitteessa https://setipro.seti.. Mutta monet koulutukset hoidetaan myös suorina lähetyksinä eli striimauksina ja webinaareina. Tapahtumalista löytyy osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ PUHTAAMMAN KAUPUNGIN PUOLESTA. Valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista (HUOVA-päätös) vuodelta 2018 on kirjattu, että kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi kaukolämpöyhtiöt laativat varautumissuunnitelmat sekä osallistuvat muuhun varautumisja valmiussuunnittelua edistävään toimintaan. Biokaasu on puhdas vaihtoehto niin henkilökuljetuksiin kuin infrarakentamisen ajoneuvoihinkin. Etenkin varautumista helpottava kirjallinen varautumissuunnitelma puuttuu monelta lämpölaitokselta. Niiden tankkaaminen hoituu nopeasti ja vaivattomasti. Suunnitelman avulla on arvioitavissa ohjeiston ja varautumisen kattavuus, ohjeiden ajantasaisuus ja ristiriidattomuus. Mallistostamme löytyy useita erilaisia säiliövaihtoehtoja niin paineistetun (CNG/CBG), kuin nesteytetyn (LNG/LBG) kaasun käyttöön
Scanian kaasukuorma-autot ja kaasulinja-autot ovat luotettava ja valmis ratkaisu kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi. Scanian kaasumoottorit toimivat aina vain kaasulla. Scanian tehokkaat ja taloudelliset kaasumoottorit ovat hiljaisia ja miellyttäviä ajaa. Scanian kaasuajoneuvojen valikoimasta löytyvät ratkaisut juuri sinun kotikaupunkiasi varten. Biokaasu on puhdas vaihtoehto niin henkilökuljetuksiin kuin infrarakentamisen ajoneuvoihinkin. kute3_42-52.indd 51 27.5.2020 12.03. Aloita huomisen puhdas liikenne jo tänään. Mallistostamme löytyy useita erilaisia säiliövaihtoehtoja niin paineistetun (CNG/CBG), kuin nesteytetyn (LNG/LBG) kaasun käyttöön. Tulevaisuuden puhdas liikenne on mahdollista aloittaa jo tänään. Käytettäessä biokaasua, voidaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä vähentää jopa 90% verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön. PUHTAAMMAN KAUPUNGIN PUOLESTA. Niiden tankkaaminen hoituu nopeasti ja vaivattomasti. Tankkaat vain kaasua – ei dieseliä, ei lisäaineita. Niiden kaupunki-ilman laatuun vaikuttavat päästöt ovat erittäin pienet ja lisäksi melun aiheuttamat haitat vähenevät
PALVELUITAMME Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, » levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Päällysteporaukset » Kunnossapidon laadunvalvonta kunnille ja » kaupungeille, myös pyöräilyreittien mittaukset kute3_42-52.indd 52 27.5.2020 12.03