3/2021 { Kolumni } Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen TUULESTA TEHOA KUIN YDINVOIMALASTA Vuonna 1891 ensimmäinen tyyppitalo Liikkumisen uudet mallit Auringosta sähkö ilman veroja kute3_1.indd 1 8.6.2021 11.44
17 Uudet matkustusmallit muuttavat kaupunkeja .............................................. ............. 34 Tuulivoimaa ydinvoiman tehon verran .... 20 Ketkä omistavat liikuntapaikat. 36 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 12 { Liikuntapaikat } { Viheralueet } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Sisäilma } Tyyppitalot: tupakkiaskin kannesta massakustomointiin ................................. 14 Sisäilmaongelmat luupin alla ................. 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 23 Tapahtumakalenteri ................................ 50 Palveluhakemisto.................................... 5 Kolumni/Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen ........................................ kesäkuuta 3/2021 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 12 Puistokadut suunniteltiin ensin palokuiluiksi ............................................ 2 3/2021 Kuntatekniikka 17. Lohjan kaupunki on mukana Hinku-verkostossa ja Canemure-hankkeessa, joten ilmastonmuutosasiat ovat kesän asuntomessuilla hyvin esillä. 6 Lohjan asuntomessuilla nähtävissä asumisen koko kirjo ................................ 32 Sähköä ilman veroa ja siirtomaksuja ..... 51 K uv a: M ar kk u Ve nt o Hulevesikanava. 48 Pääkirjoitus ............................................... { Asuntomessut } { Liikenne ja väylät } kute3_2-3.indd 2 8.6.2021 11.45. 26 Ylisääntelyn riski kasvaa kunta-alalla ...
42 Liikenteen digitalisoituminen muuttaa kaupunkisuunnittelua. 36 KKuntatekniikka.fi Tampereella varoitetaan jalankulkijoita ratikasta huomiotarralla Porin tuulivoimakaava kaatui esteelliseen valtuutettuun Espoon ilmastopäästöt putosivat koronavuonna 16 prosenttia s. 3 Kuntatekniikka 3/2021 s. K uv a: To ni K or ju s SKTY:n kevätkokous pidettiin etänä ja samalla julkistettiin Mika Räisäsen kehittämä Kuntatekniikka-drinkki. Fingrid investoi kantaverkkoon huikeat kaksi miljardia euroa. 20 s. K uv a: So nj a El or an ta kute3_2-3.indd 3 8.6.2021 11.45. Enää ei kaikissa kunnissa parkkipaikkavarauksia jokaiselle uudelle asunnolle tehdä. Tauno Nieminen rakentaa kytkinasemaa Kalajoelle. K uv a: K ai Ti rk ko ne n Lisää tuulivoimaa
Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. kute3_4.indd 4 8.6.2021 11.46. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, kuntabrändi, valtiontuki
Valtion rooli olisi luoda yhtenäiset valtakunnalliset raamit toiminnan hallintaan. 1.12. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Esimerkiksi Kalajoen kunta sai viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa kiinteistöverona tuulivoimaloista. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. 6.10. Sote-kiinteistöjen siirtyminen hyvinvointialueille huolettaa kuntia jo valmiiksi. Saavatko kunnat täyden korvauksen kiinteistöomaisuudestaan vai jääkö velkainen kiinteistö rasittamaan taloutta. . Verkostomaiset liikenne-hubit tekevät vasta tuloaan, ja ala kaipaa sääntelyä. Valaistus, vesihuolto NYT tapahtuu ja paljon. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Muutoksen tuulia K uv a: K ai Ti rk ko ne n 4/21 2.9. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. Tuulivoimapuistot ovat monille kunnille merkittäviä tulonlähteitä maksamiensa kiinteistöverojen osalta. 34-35). 5 Kuntatekniikka 3/2021 { Pääkirjoitus } 3/2021 { Kolumni } Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen TUULESTA TEHOA KUIN YDINVOIMALASTA Vuonna 1891 ensimmäinen tyyppitalo Liikkumisen uudet mallit Auringosta sähkö ilman veroja kute3_1.indd 1 7.6.2021 12.27 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. kute3_5.indd 5 8.6.2021 11.44. Myös joukkoliikenne on mukana uusien virtausten kyydissä. Kuinka ja millä aikataululla tämä muutos lopulta tulee tapahtumaan, on vielä auki. Mitä tapahtuu kolmen vuokravuoden ja yhden lisäoptiovuoden jälkeen kiinteistöille. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Kaupunkisuunnittelussa on monin paikoin oltu sen verran etukenossa, että asuinalueiden huoneistoihin ei enää automaattisesti liity pysäköintipaikkaa, ei välttämättä edes kadulla. Mainittakoon, että yhden veroprosenttiyksikön tuotto on 1,6 miljoonaa. Uudet energiamuodot ovat tulleet ryminällä ja monet esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Sivuilla 36-40 kerrotaan tarkemmin tuulivoiman tulemisesta kuntiin. Varman päälle pelaaminen on harvoin mitenkään huono pelistrategia, mutta juuri nyt pitäisi uskaltaa olla innovatiivinen. Suomen maantieteellinen väljyys ei kuitenkaan välttämättä innosta kuntia verkostomaiseen yhteistyöhön tältä osin, vaikka paperilla ajatus olisi kuinka kannatettava. Koronakurjimuksen vääjäämätön väistyminen näyttää antavan tuoretta virtaa moneen keskeiseen yhteiskunnan osa-alueeseen. Loppujen lopuksi kyse on rahasta. Aurinkoenergia on toinen mielenkiintoinen kehityksen kohde monessa kunnassa. Säätövoimaa tarvitaan yhä, mutta silläkin saralla kehitystä on näkyvissä. Kuntatekniikan edellisen numeron suuressa kuntavaalikyselyssä eduskuntapuolueiden kuntatekniset linjaukset noudattelivat tuttua linjaa: korjausvajeeseen pitää panostaa, perusinfran ulkoistuksiin suhtaudutaan varauksella, kuntien sisäistä eriarvoisuutta pitää estää. Sote-uudistuskin tuntuu nytkähtäneen eteenpäin aimo askeleen. Toki sosiaalija terveystoimi tarvitsee edelleen samoja kiinteistöjä, mutta kovin avonaiselta tulevaisuus näyttää kompensaatiomalleista huolimatta. Sote-uudistus ja hyvienvointialueiden syntyminen muuttavat kuntien tehtäviä ja toimintoja radikaalisti. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Kun sosiaalija terveystoimi pelastustoimen kera siirtyvät maakunnille, kuntiin jäävät opetusja kulttuuriasiat sekä tietenkin kuntatekniikka. Toivottavasti kuntarakenteen muuttuminen ei johda kunnissa lamaantumiseen. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Lisäksi energiahuolto, liikkuminen, kaupunkisuunnittelu ja moni muu kuntien tehtävä tulee muuttumaan uusien innovaatioiden myötä. Paperilla kaiken pitäisi toimia, mutta näin suuret muutokset siirtyvät vain joskus todellisuuteen ilman kitkaa. Esimerkiksi etelärannikon Raaseporin kaupungin osittain omistama aurinkoenergiakenttä tuo kaupungin verkkoon sähköä ilman siirtomaksuja ja sähköveroja (S. 18.8
Pientalojen tarjoamasta yksilöllisyydestä ja vapaudesta on tullut Kaupungistuminen vauhditti omakotirakentamista 1910-luvlla ja uudelleen kaupungistumisen toisessa aallossa jälleenrakennuskaudella. 6 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } Teksti: Risto Pesonen O makotija pientalot yleistyivät Suomessa teollistumisen ja kaupungistuvan yhteiskunnan kehityksen myötä ja kohensivat vähävaraisen väestönosan asumisoloja. Työväestön asuinolojen parantamisesta se alkoi ENSIMMÄINEN TYYPPITALO OLI VUODELTA 1891 tärkeä osa taajamien elämää. Omakotija pientalot ovat käsitteinä verrattain uusia ja ne määritettiin Suomessa vasta vuonna 1927 voimaan tulleessa omakotikute3_6-11.indd 6 8.6.2021 11.48. Näin Asuntomessujen alla on hyvä tutustua omakotirakentamisen historiaan. Vanhin suomalaista tyyppitaloajattelua edustava esimerkki löytyy jo vuodelta 1891, kun Sörnäs Snickeri Fabriks Bolag markkinoi esitteellään tehdasvalmisteisia huviloita. Pientalojen merkittävämpi kehitystyö alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun puolella
Kustannusten nousua pyrittiin torjumaan jo kilpailukutsussa korostamalla kohtuullisuutta. Voittaneista ehdotuksista ei ensimmäistäkään toteutettu lähinnä kustannussyistä, mutta niiden ennakoitiin edustavan tulevaa ihannetta uudenaikaista, tilavaa ja kaikin mukavuuksin varustettua lapsiystävällistä yhden perheen asutusta. Herttoniemi, Näätäkuja 18. 7 Kuntatekniikka 3/2021 K uv a: Pe kk a Sa at si rahastoa koskevassa laissa. ¨Kaupunkiin eivät maalaistalot sovi! Pientalojen kehitysketjussa oman tarinansa muodostivat suunnittelukilpailut, joista ensimmäisenä, vuonna 1907, AB Brändö Villastad kutsui suomalaisia arkkitehtejä ideointiin. kute3_6-11.indd 7 8.6.2021 11.48. Tällä uudella tavalla etsittiin Helsingin Kulosaareen huvilamalleja ”sille yhä kasvavalla määrälle kaupunkilaisia, joiden on vallitsevien vuokraolosuhteiden takia käännettävä katseensa lähiympäristön huvilakaupunkeihin”. Näitä harhatien kulkijoita olivat maalaistalotyypit, jotka pelottavan suuressa määrässä valloittavat jalansijaa kaupungeissammekin”. Tyyppitalojen kehitykseen selvästi voimakkaimmin vaikuttanut trendi on kaupungistumisen ja kustannustehokkuuden rinnalla jatkossakin rakentamismääräykset ja erityisesti energiatehokkuuteen vaikuttava viranomaisohjailu. Ehdotusten haluttiin osoittavan, ”miten samalla kertaa voi rakentaa sekä huokeasti että kauniisti”, eivätkä talot saaneet olla ”hataroita suojuksia, joissa julkisivun maalamattomat lautapinnat imevät vettä – toisin kuin haluttu rappaus”. Tontille rakennetaan rintamamiestaloa, joka valmistui vuonna 1951. Ammattimiehiä tarvittiin lähinnä sähköja putkitöihin, mutta suuri osa muista töistä tehtiin omatoimisesti ja talkootyönä. Siinä innoittajana oli järjestäjien näkemys, että ”vanhojen talojen jäljittelyinto oli johtamassa väärään suuntaan. Merkittävän askeleen kaupunkimaisten tyyppitalojen kehittämisessä otti vuonna 1913 Otava Oy omalla kilpailullaan. K uv a: Fi nn a, va lo ku va aj a tu nt em at on 19 50 –1 95 1 Talkootyö oli tärkeässä roolissa omakotirakentamisessa pitkälle 1950-luvulle asti, ja yhteistyö merkitsi tuntuvia säästöjä rakentamiskustannuksiin. Muita pientaloasumisen trendejä ovat olleet ikääntyminen, vaurastuminen, yksilöllistyminen ja maahanmuutto, joihin on usein lisätty vielä perheKytkettyjä pientaloja eli townhouseja (Rykmentinpuiston kaupunkipientalot) vuonna 2020 Tuusulan Asuntomessuilta, jonne rakennettiin 12 asuntoa, asuinpinta-alaltaan yhteensä 1500 neliötä. Kohde on kiinteistöosakeyhtiömuotoinen, jossa kukin omistaja omistaa talonsa lisäksi myös oman tonttinsa. muotojen monipuolistuminen ja koronan myötä työkulttuurin muutos
Osa taloista koottiin tehdasvalmisteisista puuelementeistä, vaikka rakennusosien standardointi oli vasta käynnistymässä. Perusvaatimus lainoitettaville taloille oli, että säästäenkin pystytetyn rakennuksen on kestettävä vaaditut 50 vuotta. 8 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } Kaupungistuminen oli näiden kilpailujen käynnistävä voima eivätkä 1900-luvulla kustannusten lisäksi muut trendit ohjanneet pientalojen suunnittelua ja rakentamista. Kuva on Helsingin Oulunkylän Pyhtääntieltä vuodelta 1938. Letchworthissa oli myös maan ensimmäinen liikenneympyrä. Pientalojen rakenneratkaisujen perusidea säilyikin samankaltaisena aina 1930-luvulle asti, kun tekniset määräyksetkään eivät K uv a: G ar de n C ity C ol le ct io n, Le tc hw or th G ar de n C ity H er ita ge Fo un da tio n Letchworth, 50 kilometriä Lontoosta pohjoiseen, on Iso-Britannian ensimmäinen, vuonna 1903 perustettu puutarhakaupunki. Siinä on luonnonmukaisuutta ja puhtaampaa ympäristöä edistäviä puistoalueita, ja asunnot ovat pääasiallisesti rivitai omakotitaloja. Valtion lainapäätöksissä tosin esitettiin 1920-luvulla säästörakennustapoja ja niissä korostui luottamus perinteiseen rakennustapaan. Rakentamista ohjattiin tyyppipiirustuksilla Rakentamismääräyksiin ei kilpailuissa myöskään viitattu, sillä kaupunkien yleinen rakennussääntö vuodelta 1856 asetti vaatimuksia vain rakennusten asiantuntijavalvonnalle ja pätevyysvaatimuksista vastaavalle työnjohdolle, ei rakennustekniikalle. kute3_6-11.indd 8 8.6.2021 11.48. K uv a: H C M , Pi et in en Aa rn e O y Ennen 1930-lukua rakennetut yksilölliset pientalot ovat lähinnä huvilakulttuurin perillisiä, ja ennen sotia rakennetut tyyppitalot taas ulkomuodoltaan pelkistettyjä
Talonpoikaisuuden korostuminen tyyppitalojen ulkonäössä sopi luontevasti sosiaaliseen rakentamiseen, jota valtio tuki turvatakseen yhteiskuntarauhan. Asuntosäätiön vuonna 1968 järjestämässä kilpailussa. Kunnan tehtävänä ennen sotia oli huolehtia kaavoituksesta, mutta valtion lainoittamien talojen piirustusten tarkallakaan kontrollilla ei arvioitu parannettavan laatua. Kivitaloissa se oli 45 ja puutaloissa 27 vuotta. Tilalle tulivat ensin laakeakattoiset ja lopulta tasakattoiset yksikerroksiset omakotija rivitalot elintason noustessa nopeasti. Pientaloalueillakin korkeaan kaavatehokkuutee Sotien jälkeisestä perustyyppitaloista luovuttiin 1960ja 1970-luvulla, tyyppitaloarkkitehtuurin murroskaudella. Myös jälleenrakennuskaudella valtiovalta ohjasi valintoja aravalain kautta asettamalla laina-ajan rakennusmateriaaleista riippuvaksi. Rintamamiestalot istuivat suurinakin ryhminä kaupunkien laita-alueille. Uusia tyyppija pakettitaloa kilpailuilla etsittiin myös silloin, mm. Kaupunkirakentamisen vilkastuessa alettiin suunnitella yksija kaksikerroksisia ullakkohuoneellisia asuinrakennuksia, jotka olivat ennen 1920-lukua olleet kaupungeissa vuonna 1856 voimaan tulleiden paloturvallisuusmääräysten vuoksi kiellettyjä. 9 Kuntatekniikka 3/2021 ohjanneet kehitystä. Lainan osuus oli sama, 40 prosenttia, mutta laina-aika vaihteli. Kuva Helsingin Länsi-Pasilasta. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaista kaupunkisuunnittelua ja asumista haluttiin suunnata pientaloihin, ja tuolloin toistettiin sanaparia ”tiivis ja matala”. Ensisijalle asetettiin Puutalo Oy:n ratkaisu, jossa talo ehdotettiin tehtävän tehtaassa, jolloin ”rakennuspaikalle jäi tehtäväksi perustukset ja äärimmäisen yksinkertaiset liitännät”. kute3_6-11.indd 9 8.6.2021 11.48. Kaavoitetuilla alueilla valtion kontrollin vaikutus laatuun oli sen sijaan ratkaisevaa, sillä kuntien toimesta tehtävällä piirustusten yksittäisillä tarkastuksilla ei pystytty vaikuttamaan ympäristökokonaisuuksiin. Tyyppitalot nostattivat myös kritiikkiä, koska kulttuuriperinnön kannalta valitettavana pidettiin vanhan rakennusperinteen katkeamista. Säästäenkin pystytetyn rakennuksen oli kestettävä vaaditut 50 vuotta. Nyt koronasta huolimatta väkeä muuttaa kasvukeskuksiin, ja päästöjen vähentämisen nimissä suositaan korkeaa ja tehokasta rakentamista sekä pieniä asuntoja. Ehdotuksessa tuotiin esille ”edullisuus, jota on omiaan lisäämään se, että pientalojen valmistuksessa voidaan teollinen valmistus keveistä rakennusaineista johtuen viedä pitemmälle”. Taloja rakennettiin yksittäin alueille, joiden kaavoitus ja valvontakin oli puutteellisesti hoidettu. Tärkeänä korostui maanteitse tehtävä kuljetus ja rakennuksen siirto keveille perustuksille. Tyyppitalojen yksi merkittävistä eduista oli kustannusten ennakoitavuus, sillä esimerkiksi käytettävä puutavara voitiin ostaa valmiiden tavaraluetteloiden mukaisesti. ”Hyvin suunnitellulla tiiviillä K uv a: H el si ng in ka up un gi n m us eo , Va la nt o S. Tekniikan tohtori Harri Hautajärvi muistuttaa kuitenkin, että kaupunkien tiivistämistä voidaan kuitenkin tehdä monenlaisilla ratkaisuilla
Yksinkertaisuuden sijasta pientalojen suunnittelua ohjasi silloin ”vaatelias herrahuvila-tyyli, joka turmeli ihmisten maun”. Käytönaikaisten palvelujen järjestäminen vaatii pientaloille kompakteja ja tiiviitä alueita, jotta esimerkiksi kiinteistöhuolto voidaan tuottaa järkevästi ja kustannustehokkaasti. Ne eivät muodosta keskenään taloyhtiötä, mutta aluepalveluiden järjestäminen vaati yhteiselle alueelle sijoitetun parkkipaikan ja jätehuollon omaksi yhtiökseen muodostamisen. Kustannussyistä suunnittelun on lähdettävä liikkeelle massakustomoiduista, standardoiduista rakennusosista ja tilaratkaisuista. Suomessa uudella mallilla etsittiin ympärivuotiseen asumiseen huvilamalleja Valtio tuki sosiaalista rakentamista turvatakseen yhteiskuntarauhan. Pientaloasuminen kaupungeissa on erittäin yleistä maailmalla, ja metropolien ydinkeskustojen ulkopuolella leviävät laajat pientaloalueet. Suomen taajamakaavoitus on hänestä tässä mielessä monilta paikoin epäonnistunutta. Valtiovallan ohjailu, joka K uv a: O m an K od in Pi ir us tu ks ia /O ta va Otava Oy:n vuonna 1913 järjestämässä pientalojen suunnittelukilpailussa valittiin parhaaksi arkkitehti Oiva Kallion työ nimimerkillä ”Kalastusmaja”. K uv a: H uf vu ds ta ds bl ad et Kulosaaren huvilakaupungin ensimmäisen tonttijakokartan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1907, jolloin julistettiin huvilapiirustuskilpailu. kute3_6-11.indd 10 8.6.2021 11.48. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Tuusulan Asuntomessuille vuonna 2020 rakennetut 74 neliön suuruiset talot, jotka toteutettiin tiiviinä usean asunnon ryhminä. Tyyppitalotkin nykyään yksilöllisiä Erilaisten palveluiden yleistyminen on oleellinen reunaehto kaupunkimaisten pientalojen kiinnostavuuden kasvulle. 10 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } ja matalalla asuntoaluerakentamisella päästään samaan maankäytön tehokkuuteen kuin lähiömäisillä kerrostaloalueilla.” Raideverkostojen yhdistämät tiiviit puutarhakaupunginosat voivat koostua pientaloista, rivitaloista ja kerrostaloista. Tulevaisuudessa pientaloja rakennetaan kaupungeissa ryhminä, mutta kuitenkin yksilöllisesti. Talojen suunnittelussa heijastui vahvasti varallisuuden osoittamisen halu, jolloin kustannukset saattoivat nousta kohtuuttomiksi. Niiden vetovoimaa lisäävät Rakennustutkimus RTS Oy:n Jaakko Jussilan mukaan palvelujen läheisyys ja riittävän hyvät kulkuyhteydet niin autolla kuin julkisillakin kulkuneuvoilla. Yksittäisten omakotitalojen sijaan voidaan rakentaa myös perinteisen englantilaisen rivitalomallin mukaisia townhouse-pientaloja, joissa on kahdessa tai kolmessa kerroksessa noin 80–120 neliömetrin kokoisia asuntoja omine pihoineen. Palvelut tukevat pientaloasukasta pyrittäessä yhdistämään omakotija kerrostaloasumisen hyvät puolet
Ja löytyy tuotehakusanalla: Tupakki TUPAKKIASKIN KANNESTA MASSAKUSTOMOINTIIN Risto Pesonen viime vuosisadalla tapahtui lähinnä rahoituksen kautta, tapahtuu rakentamismääräysten kautta ja kohdistuu energiatehokkuuteen. Kirjassaan Risto Pesonen paneutuu tyyppija pientalojen kehityshistoriaan 1900-luvun alusta jälleenrakennuskauden loppuun asti. Ja lisäksi kirjassa pohditaan asiantuntijoiden artikkeleissa pientalorakentamisen tulevaisuutta. Kysyntä kohdistuu erityisesti kaupunkipientaloihin. kute3_6-11.indd 11 8.6.2021 11.48. Tulevaisuudessa pientaloja rakennetaan kaupungeissa ryhminä. Siihen vaikuttavia muutostekijöitä ovat pienten asuntokuntien ja ikääntyneiden suhteellisen K uv a: Ar to Sa ks a, Ky m en La at ut al ot O y osuuden kasvu, yhdyskuntien rakennemuutos ja elämäntapojen muutos kaupunkikeskeisemmäksi. ARTIKKELI perustuu Rakennusmestarien Säätiön tukemaan ja Rakennustieto Oy:n kustantamaan tietokirjaan, joka ilmestyi kesäkuussa. Asuntoasiat olivat vuoden 1945 vaaleissa näyttävästi esillä ja uusi eduskunta sääti toimikautensa lopulla asuntotuotantolain eli aravan helpottamaan asuntopulaa. K uv a: H el si ng in ka up un gi n m us eo , Vä in ö K an ni st o Vuoden 1939 vaaleissa valittu eduskunta oli sodan takia istunut poikkeuslailla pidennetyn toimintakauden ja seuraavien vaalien aikana maaliskuussa 1945 sota jatkui vielä Lapissa. Pientalosuunnittelun megatrendit ovat ekologisuus, kaupungistuminen ja kustannukset, mutta menestystä haluava talotehtailija ei saa unohtaa yksilöllisyyttä! . 11 Kuntatekniikka 3/2021 ”Tupakkiaskin kannesta massakustomointiin” . Omakotitalot pienentyvät kaupungistumisen myötä ja tilojen suunnittelusta tulee entistä tärkeämpää. Kouvolan Asuntomessuilla esiteltiin vuonna 2019 Kymen Laatutalot Oy:n BVG-minitalo, joka koostuu kahdesta tehdasvalmisteisesta moduulista, ja joka kuljetetaan valmiiksi kalustettuna kohteeseen. Kirjan voi tilata osoitteesta: www.rakennustietokauppa.fi
12 3/2021 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Markku Vento L ohjan asuntomessualue sijaitsee vajaat kaksi kilometriä kaupungin keskustasta Hiidensalmen rannalla. Käytännössä asukas maksaa 1000 euron osuusmaksun ja 6000 euron liittymismaksun liittyessään osuuskuntaan. tiin ja valtakunnallisen hiilineutraali-Suomi Canemure-hankkeen ulottuminen myös asuntomessualueelle. Hulevesien viivytyksessä välttämättömyydestä on tehty hyve näyttävillä kivivalikoimilla. { Asuntomessut } kute3_12-13.indd 12 8.6.2021 11.50. Lisäksi alueen kerrostaloissa on monimuotoista toimintaa niin asumisoikeusja vuokra-asunnoista alkaen aina päiväkotiin ja hoivakotiin saakka. Samalla kanava jakaa alueen rantakaistaan ja asuinalueeseen. 15 omakotitaloa, asunto-osuuskunta ja minitaloja. Jo se, että itse alue sijaitsee kävelymatkan päässä kaupunkikeskustasta, on ilmastoteko. Asunto-osuuskunta Hiidenkoti sijaitsee paraatipaikalla ja kolmesta paritalosta kaikista on suora näköyhteys järvelle. Näkymät antavat Lohjanjärvelle. Alueella on myös Tytyrin kalkkikaivos, jossa toimii nykyään suosittu elämyspuisto. Niinpä etenkin hulevesien hallintaan on alettu kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Jo tonttihaussa piti pystyä kertomaan, kuinka tulevassa talossa hiilineutraaliuteen panostetaan. Lisäksi itse rakentamisen aikana kiinnitettiin huomiota kestäviin energiaratkaisuihin ja mm. Lohjalle on rakennettu monipuolinen ja kompakti asuntomessualue, jossa esillä on mm. Ilmastoteema on vahvasti esillä Lohjan asuntomessuilla. sähköautojen latausmahdollisuuksiin. Osuuskuntatoiminta ei asuntopuolella ole Suomessa vielä yleistä, mutta nyt esillä oleva malli saattaa kiinnostaa monia. Messualueen rakentamisohjeet ohjasivat ottamaan ilmastonäkökulman vahvasti huomioon rakennusten ja pihojen suunnittelussa. Näyttävät hulevesien hallintakanavat Ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöiden ja tulvasateiden ennakoidaan lisääntyvän. Kuukausimaksu sisältää rahoituskustannukset eli lainanlyhennyksen ja Lohjan asuntomessut näyttävät asumisen koko kirjon Kehdosta senioritaloon Lohjanjärven rannalle on rakennettu kompakti asuntomessualue, joka tarjoaa läpileikkauksen suomalaisista asumismuodoista. Lohjan asuntomessualueella välttämättömyydestä on tehty hyve rakentamalla näyttävä hulevesien viivytyskanava erivärisistä kivistä. Sen jälkeen 75 neliön asunnosta maksetaan osuuskunnalle vuokraa 1350 euroa kuukaudessa. Asuntomessut on järjestetty jo useamman vuoden vahvalla ilmastonmuutostietoisuudella, mutta tänä vuonna lisäpuhtia on antanut Lohjan kaupungin kuuluminen Hinku-kunNyt päräyttävintä sisustuksessa on taidetapettien ja seinämaalauksien käyttö
virtuaalisilla messukotikierroksilla. Ja jotta asumisen ja elämisen koko kirjo täydentyisi, kolmas alueen kerrostalo on 3-kerroksinen Hoivatilojen talo, jossa on päiväkotitoimintaa ja senioriasumista. Pyöreä talo Pyörre on teräsrunkoinen kahden hengen omakotitalo. Toinenkin teräsrakenteinen talo löytyy. Lippujen määrää rajoitetaan, jotta kävijämäärät eivät aiheuttaisi turhia turvallisuusriskejä. koron, tontin vuokran, kiinteistöveron, hallinnoin sekä huollon ja isännöinnin. Turvavälit, maskit ja käsihygienia ovat jo uutta normaalia. Taidetta koteihin Muodit vaihtuvat melko nopeasti messukodeissa. Taiteilijoiden Johanna Oraksen ja Lotta Sirenin seinien ja kankaiden kuvioiden ei jätä ketään kylmäksi. Talo on teräsrakenteinen. Ylisuurien ökytalojen tilalla on ekologisempia rakennuksia, joissa kaikki on mietitty tarkasti. Asumisen monimuotoisuutta Omakotija paritalojen sekä osuustoiminnallisen asumisen lisäksi asuntomessuilla avautuu asumisen koko kirjo. Lisäksi monissa muissakin taloissa asialla on ollut design-suunnittelija. Taiteilija Johanna Oraksen sisustama makuuhuone ei jätä ketään kylmäksi. ProModi kasattiin kuudesta teräselementistä ja rakentamisen nopeudessa näkyi modulirakentamisen kätevyys: muutamassa viikossa talo oli pystyssä ja viimeistelyä vailla. Ja kuten viime vuonna, myös nyt koronapandemia varjostaa tapahtumaa. Muutamaan asuntoon on pääsy ja lisäksi katolla oleva hulppea saunaja virkistystila on kannattaa käydä katsastamassa: sieltä avautuu komea näköala yli koko messualueen aina pitkälle järvelle saakka. Lohjan kaupungin vuokrataloyhtiön Lovan 6-kerroksinen asuintalo näyttää modernin vuokra-asumisen nykypäivän. . Jos vielä muutama vuosi sitten hallitseva sisätilojen pääväri oli musta, nyt päräyttävintä on taidetapettien ja seinämaalauksien käyttö. Keskellä taloa on sisäpiha, jossa kasvaa omenapuu Lohjalla kun kerran ollaan. Rakenteellisesti yksi mielenkiintoisimpia on ympyrämäinen Pyörre-talo, joka muistuttaa donitsia, jos on haukattu pieni pala. Myös sen erikoisuus on ylimmän kerroksen maisemasauna ja tilava kattopuutarha viljelylaatikoineen. Ylimpään kerrokseen sijoitettu maisemasauna ja yhteisötilat lisäävät viihtyvyyttä niin vuokratalossa kuin asumisoikeusasujien keskuudessakin. Lohjan Asuntomessuille järjestetään myös etukäteisvierailuja virtuaalisesti: Lipun ostaneet pääsevät koodilla tutustumaan messujen tarjontaan ja suunnittelemaan vierailunsa ennakkoon. Vaikka erikoisuuksia messuilta löytyy, suurin osa omakotitaloista on perinteisempää linjaa. Myös tänä vuonna kaikki liput ostetaan ennakkoon netistä tiettyyn aikaikkunaan. Kierroksen sisältö täydentyy kesän aikana mm. Vuokratalon lisäksi alueella on 34 huoneiston asumisoikeustalo. Jos asukas muuttaa pois, liittymismaksu palautetaan. kute3_12-13.indd 13 8.6.2021 11.50. 13 Kuntatekniikka 3/2021 TÄMÄN KESÄN Asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.-8.8
Osaan puistoista vaadittiin jopa pääsymaksu. Kaupunkien kasvaessa ja kaupunkimaisen elämäntyylin kehittyessä kansanniityistä ja -puistoista kehittyi kaupunkipuistoja. 1700-luvulla toivottiin kaupunkien kaunistamista puuistutuksilla sekä promenadien eli kävelykatujen perustamista. Aukea Kaivohuoneen edustalla vuonna 1872. Kaupunkipalot muuttivat kaavoitusta Puistokadut suunniteltiin ensin palokuiluiksi Kansanniityistä alkoi kaupunkien viheralueiden kehitys kaupunkipuistoiksi. Viipurissa Torkkelinpuiston istutustyöt alkoivat vuonna 1866 ja Lyypekistä tilatut lehmukset saapuivat puistoon 1871. Kaupunkien kaunistamista puuistutuksilla ja promenadien perustamista toivottiin jo 1700-luvulla. Joskus kadut Osaan puistoista vaadittiin jopa pääsymaksu. Heinolaan maaherran residenssin yhteyteen. Turkuun rakennettiin vuoden 1827 tuhoisan palon jälkeen väljä kaupunkija korttelirakenne, jossa leveät kadut, puurivit ja kortteleiden sisäiset istutusvyöhykkeet toimivat palon pysäyttäjinä. Tavallisella kansalla sinne ei ollut asiaa. Puistikkoon on sijoitettu usein koristeellisia istutuksia ja merkkihenkilöiden patsaita. Ensin puistokatujen varrelle istutettiin haapoja, myöhemmin lehmuksia. Kansanniityistä kaupunkipuistoiksi Aiemmin kaupunkien laitamilla sijaitsi kansanniittyjä ja -ketoja, joissa pidettiin kokouksia ja juhlia sekä leikittiin ja pelattiin. { Viheralueet } 14 3/2021 Kuntatekniikka Teksti: Tuija Vuolle-Selki P uistomaiset viheralueet kaupungeissa olivat alun perin tarkoitettu vain varakkaamman väestönosan käyttöön. Pitkälle 1960-luvulle saakka suomalaiseen kaupunkikuvaan kuului runsaasti yksityisiä puutarhoja, puurivien reunustamia katuja ja monenlaisia puistoja ja puistikoita. 1800-luvulla ryhdyttiin asemakaavoihin sijoittamaan vapaita kortteliruutuja kirkkoja, toriaukioita tai istutuksia varten. Jo ha n K nu ts on , H el si ng in ka up un gi nm us eo Näin muodostunut neliömäinen istutusalue on suomalaisille kaupungeille ominainen puistikkotyyppi. Rakennuksia on myöhemmin purettu ja väljiä pihoja rakennettu umpeen. Esikuvana olivat Keski-Euroopan kaupunkeihin perustetut kävelykadut. Puuriveillä reunustettuja leveitä puistokatuja suunniteltiin mm. Vei vuosikymmeniä, ennen kuin puut saattoivat tarjota suojaa päiväkävelyllä oleville kaupunkilaisille. kute3_14-16.indd 14 8.6.2021 11.47. Kaupunkipalojen jälkeen vaadittiin puistokatujen kaavoittamista Puistokatujen kaavoitus tuli ajankohtaiseksi 1800-luvulla riehuneiden kaupunkipalojen jälkeen. Myös Hämeenlinnaan ja Vaasaan syntyi vastavanlaisia puistokatuja. Rinnakkaisten tai risteävien puistokatujen sarja on säilynyt kaupunkikuvan selkärankana
Ne saivat uuden merkityksen asemakaavoissa puiden reunustamina pääkatuina, joilla eri kaupunginosia erotettiin toisistaan. Hangon Bulevardi, joka perustettiin 1870-luvulla, suuntasi pienen rannikkokaupungin katseen kohti merta. Molemmat juontavat ranskankielisestä linnoitussanastosta. 15 Kuntatekniikka 3/2021 päättyvät vesistöjen varsille rakennettuihin rantapuistoihin. Vanha akatemiatalo Turussa 1800-luvun lopussa. Puistikkoon on sijoitettu usein koristeellisia istutuksia ja merkkihenkilöiden patsaita. Näin muodostunut neliömäinen istutusalue on suomalaisille kaupungeille ominainen puistikkotyyppi. 1800-luvulla ryhdyttiin asemakaavoihin sijoittamaan vapaita kortteliruutuja kirkkoja, toriaukioita tai istutuksia varten. M us eo vi ra st o kute3_14-16.indd 15 8.6.2021 11.47. M us eo vi ra st o Puistotie Hangossa 1900-luvun alussa. Bulevardi ja esplanadi Suomalaisten katujen nimikkeistöön ilmestyivät puistokatujen myötä käsitteet bulevardi ja esplanadi
Koruistutusten kehystämiä, merkittävien kulttuurihenkilöiden patsaita sijoitettiin mielellään puistoon. Kasvihuonekasvatuksen kehittyminen toi kukkaloiston puistoihin. { Viheralueet } 16 3/2021 Kuntatekniikka Pääsymaksulla puistoon Kaupunkiviranomaisten valvontaan kuuluvien puistojen lisäksi myös yksityisten henkilöiden, erilaisten yhteisöjen tai esimerkiksi maaherran tai kenraalikuvernöörin aloitteesta rakennettiin puistoja. 1984. Edellytykset kaupunkipuistojen perustamiselle ja hoidolle syntyivät samaan aikaan puistoalan ammattitaidon kasvaessa. Lähteenä käytetty: Merivuori, T-M. http://turunaika.fi/juttu/505 Ensimmäiset kaupunginpuutarhurit nimitettiin Turussa ja Helsingissä. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:11, s. Ammattitaito kasvaa Kaupungit alkoivat harjoittaa määrätietoista puistopolitiikkaa 1800-luvun loppuvaiheilla. Siihen vaikuttivat kaupunkien kasvu ja kunnallishallinnolliset uudistukset. Helsinki. Puistoravintoloissa vietettiin joutohetkiä ja kuunneltiin torvisoittoa. Näkymä Viipurin Torkkelinpuistosta 1910-luvulla. Hämeenlinna. Puistot monipuolistuivat. Suomalainen puutarhaperinne. kute3_14-16.indd 16 8.6.2021 11.47. Turistit olivat kysyneet ihmeissään paikallisilta, oliko heidän näkemänsä maisema todella kaupunki. Puutarhat, puistokadut ja istutukset. . Katsaus viheralueiden syntyyn ja kehitykseen. Kansallisissa kaupunkipuistoissa yhdistyvät suomalaisen kaupunkielämän ja -kulttuurin sekä luonnon parhaat ominaisuudet. Turkulaisessa lehdessä kerrottiin 1870-luvulla kahdesta englantilaisturistista, jotka olivat kiivenneet Turun Vartiovuoren laelle ihailemaan näköalaa. Va lo ku va aj a Iv an Ti m ir ia se w , H el si ng in ka up un gi nm us eo Työväen vappujuhla Hakasalmen puistossa 1920. Puiden lomaan rakennettiin pieniä huvimajoja, paviljonkeja ja soittolavoja. Kaupunkien ruutukaavoissa jätettiin usein jyrkät, kallioiset mäet rakentamatta, samoin meren ja sisävesien rantakaistaleet. Schalin, Mona 2005. Puutarhaja maisema-arkkitehtuuri Suomessa osa 1. Vähitellen ymmärrettiin, että kaikkien kansalaisten tuli saada viettää puistoissa vapaa-aikaansa. 12-17. Suomalaisen kaupunkipuiston vaiheita. Kansallisissa kaupunkipuistoissa vaalitaan kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä omana yhtenäisenä kokonaisuutenaan. Eversti Standertskjöldin omistama Karlbergin puisto Hämeenlinnassa avattiin yleisölle 1800-luvun lopussa. Oikealla ravintola Espilä. Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. Kansalliset kaupunkipuistot Kansallisen kaupunkipuistot, joita tällä hetkellä on kymmenen (Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka, Kuopio, Pori, Porvoo ja Turku), ovat jatkumoa kaupunkipuistojen suunnittelun ja rakentamisen historialle. Myös ensimmäiset kaupunginpuutarhurit nimitettiin Turussa ja Helsingissä. Työväen suosiossa olleita yksinkertaisia ja vähemmän hienostuneita kansanpuistoja perustamalla ajettiin myös kansankasvatuksellisia tavoitteita: puistoissa harjoitettiin liikuntaa ja vietettiin aikaa sivistävän kulttuuritarjonnan parissa. Viipuri. Johan Gadolinin Turun Vartiovuoren rinteelle perustama puutarha Surutoin avattiin 1800-luvun alussa yleisölle pääsymaksullisena. Teoksessa Puistot ja puutarhat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1156. Kotimaassaan he olisivat kutsuneet sitä puistoksi, jonne on rakennettu huviloita. Neuvonen, Petri 2008
kute3_17-19.indd 17 8.6.2021 11.49. 17 Kuntatekniikka 3/2021 { Sisäilma } SisäPri-hanke selvitti kipukohtia Sisäilmaongelmat luupin alla Keväällä 2019 alkaneessa ja juuri valmistuneessa kuntien sisäilmaongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvässä hankkeessa selvitettiin, kuinka sisäilmahankkeita priorisoidaan ja kuinka poliittinen päätöksenteko toimii. Lisäksi kuntien hyvät toimintatavat, toimivat mallit ja onnistumiset hankalien sisäilmaongelmien selvittämisessä haluttiin tunnistaa ja saada laajempaan käyttöön. K uv a: Pe kk a Fa li Kuntien sisäilmaongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvässä hankkeessa haluttiin myös tunnistaa ja saada laajempaan käyttöön kuntien hyvät toimintatavat, toimivat mallit ja onnistumiset hankalien sisäilmaongelmien selvittämisessä
Julkinen paine voi kuitenkin muodostua ongelmalliseksi, jos se syrjäyttää rationaaliset ja objektiiviset perustelut. Suunnitelmallisuus ja hallinnan tarve koetaan tärkeäsi kaikissa kuntakokoluokissa, mutta kriittisen tärkeäksi tarve muodostuu asukasluvultaan ja investointitarpeiltaan suurimmissa kunnissa. Lisäksi julkinen paine voi vaikuttaa päätöksentekoon objektiivisen harkinnan ja vuoropuhelun lisäksi. Yhtenä selityksenä siihen, miksi testausmenetelmiä ei pidetä luotettavina voi olla, että menetelmien vertailua ja niiden keskinäistä arviointia ei aina osata tehdä, jolloin on vaikea tehdä päätöksiä soveltuvimmasta menetelmästä. Päteviä ulkopuolisia Tietoa on, mutta haastavaksi nousee se, miten tietoa jaetaan ja tulkitaan: tieto ei ole kaikilta osin täydellistä, sen merkityksen arviointi on vaikeaa tai se jakautuu epätasaisesti tilojen käyttäjien, teknisten asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden kesken. Kuntien tilajohtajien haastatteluissa painotettiin asukasluvultaan suurempia kuntia, koska haluttiin varmistaa, että investointien priorisointi on relevantti näkökulma kunnan kiinteistökannalle. Kuntien sisäilmaryhmille lähetetyn kyselyn perusteella sisäilmaryhmät tarvitsevat ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea erityisesti altistumisolosuhteiden ja sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Pitkän aikavälin investointisuunnitelma puuttuu Vuonna 2019 kunnat ja kuntayhtymät investoivat yhteensä noin 2,4 miljardia euroa uudisja korjausrakentamiseen. Hankkeen aikana tehdyistä kuntien tilajohtajien haastatteluista ilmeni, että näille suosituksille ja toimenpide-ehdotuksille on todellinen tarve. Haastatellut kokevat, että valtakunnallinen tietopohja kaipaa täydennystä ja selkeytystä. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin investointien priorisointiin liittyviä toimintatapoja ja kehitystarpeita sekä päätöksentekoon liittyvää vuorovaikutusta kunnissa verkkokyselyn avulla ja toteutettiin sähköinen kysely kuntien sisäilmaryhmille tai sisäilmaryhmän edustajille kohdistettuna. Hankkeen tulokset antavat hyödyllistä tietoa kuntien tilanteesta ja tuen tarpeesta sekä siitä, minkälaisiin asioihin meidän tulisi Terveet tilat 2028 -ohjelmassa panostaa, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Pekkola sosiaalija terveysministeriöstä toteaa. Työtä tehdään siis oikeiden asioiden äärellä, hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Paavo Kero FCG:ltä kertoo. On luonnollista ja hyväksyttävääkin, että toimintaan kohdistuu julkista arviointia ja keskustelua. Toiseksi kipukohdaksi haastatellut nostavat sisäilmaongelmien testausmenetelmien luotettavuuden sekä riittävän luotettavien menetelmien puutteen. Kuntien tulisi arvioida nykyistä paremmin, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa, Jussi Niemi Kuntaliitosta toteaa. Tulosten valossa kuntien tulisikin selvittää ja määritellä investointitarpeitaan pitkällä tähtäimellä ja kehittää päätöksenteon prosesseja tukemaan pitkän ajanjakson suunnittelua. kute3_17-19.indd 18 8.6.2021 11.49. Päättäjien tietoisuuden lisääminen sisäilmaongelmista ja ymmärryksen kehittäminen esimerkiksi kuntotutkimusten tulosten ymmärtämisessä edistäisi päätöksentekokykyä. Lisäksi, koska terveysvaikutusten arviointi koetaan vaikeaksi, päätökset sisäilmaongelmiin liittyvien toimenpiteiden tarpeellisuudesta eivät ole aina selkeitä. Kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että merkittävällä osalla kunnista ei ole pitkän aikavälin toimintaa ohjaavaa investointisuunnitelmaa. 18 3/2021 Kuntatekniikka { Sisäilma } Teksti: Paavo Kero SisäPri, eli Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa, -hankkeessa kuvataan ja arvioidaan sisäilmaongelmia koskevan päätöksenteon kipukohtia, kiinteistökannan ja sisäilmaongelmien hallintaan liittyviä säädöksiä ja annetaan toimenpide-ehdotukset ja suositukset sisäilmaongelmiin liittyvien investointitarpeiden priorisoimiseksi. Kipukohtina terveysvaikutusten arviointi Terveysvaikutusten arviointi koetaan ongelmalliseksi sisäilmaongelmia koskevassa päätöksenteossa
Lisätietoa hankkeesta: https://tietokayttoon.fi/-/sisailmaongelmien-korjaamiseen-liittyvat-investoinnit-priorisointitarpeet-ja-paatoksenteko-kunnissa Avoin tiedonjako ja yhteiset toimintamallit tehokkaan sisäilmahallinnan taustalla. asiantuntijoita tarvitaan myös tekemään rakennuksiin liittyviä selvityksiä sekä korjaussuunnitelmia. . Kiinteistöstrategia pitkäjänteisen päätöksenteon peruspilarina Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla kunnista on kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Useissa kunnissa jo vakiintuneessa käytössä oleva sisäilmaryhmätyöskentely koetaan puolestaan operatiivisella tasolla hyvänä toimintatapana hallita ja ratkaista sisäilma-asioita. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, selkeät ohjeet ja toimintamallit sekä avoin viestintä, summaa haastatteluissa esiin nousseita hyviksi tunnistettuja toimintatapoja kunnissa Paavo Kero FCG:ltä. Sisäilmahankkeiden ydinongelma vaikuttaisi olevan tieto. Paikalliset käytännöt voivat osoittautua tapauskohtaisesti toimiviksi, mutta sisäilmakysymysten kokonaisvaltaisen hallinnan näkökulmasta keskeisin positiivinen vaikutus tunnistettiin alueellisella yhteistyöllä. Ohjeistusta tarvitaan myös sisäilmaongelmien hallintaan sekä arvioitaessa, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi. Voimassa olevan lainsäädännön koetaan antavan keinot ja välineet sisäilma-asioiden tehokkaaseen käsittelyyn ja ohjaukseen. Lupaprosessien yhtenäistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö kunnan viranomaisten, kuten rakennusvalvonta, terveydenja työsuojelu, välillä voisi auttaa yhtenäistämään toimintaa. Haastatteluissa korostui tarve tiiviimmästä yhteistyöstä ja kokonaisuuden hallinnasta eri sektoreiden sääntelyn ja soveltamisen välillä. Tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittain. Alle 50 000 asukkaan kunnissa toivotaan puolestaan tukea sen arvioimiseen, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi, THL:n tutkija Kaisa Jalkanen kertoo. Kuntatekniikka 3/2021 19 SISÄPRI-HANKKEEN toteuttivat FCG Finnish Consulting Group, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto, ja rahoittajana toimi valtioneuvoston kanslia. Runsaasti ohjeistusta löytyy Sisäilma-asioista ja niiden käsittelystä löytyy runsaasti ohjeistusta sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. kute3_17-19.indd 19 8.6.2021 11.49. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Hallituksen Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmassa, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tuomalla tietoa kuntien toimintavoista ja päätöksenteosta kiinteistökannan hallinnassa. Se luo tiedolla johtamisen pohjan strategiselle ja operatiiviselle toiminnalle sekä parantaa kunnan luottamushenkilöiden edellytyksiä pitkäjänteiselle päätöksenteolle. Kirjoittaja on projektipäällikkö FCG Finnish Consulting Group Oy:ssa Päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita tarvitaan tekemään rakennuksiin liittyviä selvityksiä. Ennakoivan kiinteistönpidon, kokonaisvaltaisten kuntoarvioiden, säännöllisten kiinteistökierrosten sekä taloudellisen resursoinnin avulla voidaan tehokkaimmin ehkäistä ja hallita sisäilmaongelmia. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin eroja, ja sisäilma-asioiden käsittely ja hallinta voikin näyttäytyä erilaisena organisaatiosta riippuen. Rakentamisen ja rakennusvalvonnan näkökulma on uuden rakentamisessa ja terveydensuojelussa olemassa olevassa rakennuskannassa. Tässä alueellisilla toimivaltaisilla viranomaisilla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli yhteisen keskustelun ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Rakentamisen sääntely ja toisaalta terveydensuojelulainsäädäntö sekä työsuojelua koskeva sääntely on koettu käytännön sisäilmatyön kannalta osin eriytyneiksi. Kaksivuotisen hankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa. Sisäilma-asiat tunnistetaan tärkeäksi painopisteeksi ja kunnilla on vahva tahtotila edetä sisäilma-asioissa mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Esimerkiksi sisäilmatilanteen terveydellisen merkityksen määritykseen toivotaan tukea pääasiassa alle 100 000 asukkaan kunnissa. Mahdolliset ongelmat sisäilmakysymyksiä koskevassa päätöksenteossa eivät välttämättä johdu siiloutumisesta, vaan erilaisista käytännöistä ja toimintamalleista, jotka kunta voi autonomiansa perusteella valita ja toteuttaa sääntelyn puitteissa. Ei niinkään se, että tietoa ei olisi, vaan se, miten tietoa jaetaan ja tulkitaan: tieto ei ole kaikilta osin täydellistä, sen merkityksen arviointi on vaikeaa tai se jakautuu epätasaisesti tilojen käyttäjien, teknisten asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden kesken
Kaupunkisuunnittelua ja rakentamista hallinnut suorien väylien malli pisteestä A pisteeseen B joutuu väistymään verkostomaisen hubi-mallin tieltä. Muutos tulee tuottamaan tuskaa. Välineellä ei ole väliä. Ylivoimaisesti myönteisin vastaanotto on ollut Antwerpenissa. { Liikenne ja väylät } tanen visioi mielellään kaupunkirakenteen tulevaa kehitystä, joka hänen mukaansa tulee perustumaan liikenteen solmukohtiin eli hubeihin ja niiden muodostamiin verkostoihin. Liikenneinsinöörinä Sampo HieUudet matkustusmallit muuttavat kaupunkeja EI HYPEÄ VAAN HUBEJA Uusien kehittymässä olevien matkustusja liikenneratkaisujen toteuttamiseen ja hallintaan kaivataan kansallista visiota ja lainsäädännöllistä kehikkoa. Hubista toiseen voitaisiin matkustaa niin junalla, autolla kuin polkupyörälläkin. Näin käy, mikäli yksityisautoilun korvaajaksi saadaan yhtä tehokas, mukava ja varma tapa päästä paikasta toiseen, Hietanen sanoo. kute3_20-23.indd 20 8.6.2021 11.52. 20 3/2021 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli T ulevaisuuden liikenneratkaisuja Mobility as a Service – liikkuminen palveluna – kehittävän MaaS Global oy:n toimitusjohtaja Sampo Hietanen sanoo, että tulevaisuudessa kuntien teknisen puolen kompetenssi ei perustu kilpailuttamiseen vaan uudenlaiseen markkinan hallintaan, jolla saadaan paras hyöty niin kunnalle kuin koko systeemille
Hietanen myöntää, että on vaikea lähteä rakentamaan hubeihin perustuvaa infraa epävarmuuksia täynnä olevan uuden tulevaisuuden vision varaan, josta kukaan ei voi olla ihan varma. asema omine palveluineen. Toisen tason hubeja ovat paikalliset lähijuna-asemat, ja kolmannen tason muodostavat bussipysäkit, joihin voidaan liittyä myös kaupunkipyörillä ja sähköskoottereilla. Hampurin kaupunki on hyvä esimerkki. Päättäjillä tiukat paikat Sampo Hietasen mukaan kuntapäättäjillä on edessään tiukat paikat. Sveitsissä, Tokiossa, Antwerpenissa… Vuoden 2020 alussa Whim-palvelu toimi seitsemässä maassa ja yli kymmenessä kaupungissa. Ei Martinlaakson aseman kaltainen ratkaisu ole paras paikka viettää aikaa, kun odotetaan kulkuneuvon vaihtamista. Yhdellä apilla kaikki matkat Maailmalla ja Suomessakin MaaS Global ja Sampo Hietanen tunnetaan Whim-sovelluksesta, jolla voidaan hallita ja maksaa kaikki liikennemuodot, junat, bussit, taksit ja kaupunkipyörät. Suomalainen MaaS Global on lyönyt läpi maailmalla, mutta kotimaassa on vaikeampaa. Uusin julkistus tehtiin Tokiossa, jossa tarjotaan kuukausiperusteisia palveluita rajatulle käyttäjäryhmälle – ei toki kaupungin kaikille 30 miljoonalle ihmiselle. Hubiin kuuluu oleellisena osana myös kahvila – keskuksen on oltava paikka, jonne on kiva tulla. Nykyaikaiset kaupunkien matkakeskukset, jollaista esimerkiksi Tampereelle rakennetaan, ovat tulevaisuuden hubien jonkinasteisia esiasteita. Niihin kaikkiin on pystyttävä kytkeytymään samalla tavalla ja tekemään samat hommat kuin jos kyse olisi kyseisen palveluntuottajan omasta sovelluksesta. Toinen fiksun hubin piirre on sen kytkettävyys muun liikenteen kenttään sähköskoottereista ja kaupunkipyöristä alkaen, mukaan lukien tulevaisuuden liikenneinnovaatiot. Palvelu toimii koko Japanissa rajatuissa liikennevälineissä, Hietanen sanoo. Siellä on 70 Switch-pistettä, vihreitä alueita, joihin on varattu tilaa erilaisille innovaatiolle, jotka kutsuvat kytkeytymään erilaisiin liikennemuotoihin. Whim-palvelu toimii vain pääkaupunkiseudun liikenteessä ja Turussa. Tällä hetkellä MaaS Globalin asiakaspalveluun on yhdistetty yli 40 toimijaa, joiden omia palveluita pyörittävät taustajärjestelmät ovat isoja. Ylivoimaisesti myönteisin vastaanotto on ollut Antwerpenissa. Hubin pitää olla houkutteleva ja tarjottava liittymäpinnan jatkoyhteyksille millä tahansa liikennevälineellä. Hietasen mukaan kaksi asiaa ratkaisee sen, onko hubi fiksu. Autonvuokraus ja autonjakopalvelut onnistuvat jopa niin, että vuokratun auton ovet aukeavat apilla. Markkinaedellytykset on luotu sellaisiksi, että innovaattorin on helppo sinne mennä. kute3_20-23.indd 21 8.6.2021 11.52. 21 Kuntatekniikka 3/2021 Kyselyjen mukaan yksityisautoilu vähenee niillä alueilla, joissa korvaavia toimintoja löytyy. Tärkeintä on, että tulopäässä voidaan vaivattomasti kytkeytyä tulopaikkakunnan omaan sisäiseen liikenneverkkoon. Suomessa liikennepalveluiden kehittyminen on ollut hitaampaa. Autoistumisen kasvu ei jatku maailman tappiin, joten olisi uhkarohkeaa investoida autoistumisen edellyttämiin liikenneväyliin, joiden takaisinmaksuajat pyörivät 30 vuodessa. Kaupunki on maailmanjohtaja niissä teoissa, joilla uudet innovaatiot otetaan vastaan. Maaliskuussa mukaan tuli Sveitsi, ja kaikki sen kymmenet ja kymmenet kaupungit. Apista ei tarvitse hypätä toiseen sovellukseen liikennevälineen vaihtuessa. Hubista toiseen voitaisiin matkustaa niin junalla, autolla kuin polkupyörälläkin. Keskuksena toimii päärautatie– Hubeista puhuttaessa vertailukohtana voidaan käyttää nykyaikaisia lentokenttiä, jotka muutamassa kymmenessä vuodessa ovat muuttuneet miellyttäviksi ajanviettopaikoiksi, Sampo Hietanen sanoo. Graz ja Hampuri – hyviä esimerkkejä Sampo Hietanen nostaa hyväksi esimerkiksi Itävallan toiseksi suurimman kaupungin Grazin kaupunkisuunnitelman, jonne on määritelty kolmen tasoisia hubeja
Isoin haaste on ymmärtää liiketoiminnan logiikka, mikä operaattori sopii kumppaniksi rakentamaan ja operoimaa kutakin toimintaa, Rantanen pohtii. Tavoitteena on kaiken kattava maksamisen järjestelmä, joka myös antaa matkustajalle ohjeet, kuinka tämä pääsee paikasta A paikkaan B. – Raitiotieliikenne alkaa Tampereella tämän vuoden elokuussa. Johtajuus säilyy kunnilla Mikä sitten on kunnan rooli näissä asioissa. Maas-toimijoiden kilpailutilanne Sampo Hietenen kertoo, että eri maissa paikallisia Maas-toimijoita eli kilpailijoita on kymmeniä ja uusia pyrkii markkinoille koko ajan. Yhdestä matkakeskuksesta ei ole paljoa iloa, jos naapurikaupungissa ei ole vastaavaa, johon kytkeytyä. Olemme hyvässä yhteistyössä kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa pystyneet tuottamaan yhteisiä win-win-ratkaisuja Kehityksen esteitä Sampo Hietanen luonnehtii, että kaupunkien suhtautuminen on ollut positiivista vaikkakin ponnetonta. Jo parinkymmen prosentin vähennys henkilöautojen määrässä vapauttaa isot määrät pysäköintitilaa muuhun käyttöön. Samoin hubiverkostoa ja sen viihtyvyyttä kehittämällä ei voi mennä paljoakaan hakoteille. Kilpailuvaltteja on muitakin, kuten toimivan systeemin rakentamisen vaikeus sekä se, että yhtiölle on kertynyt ylivoimaisesti eniten tietoa, kuinka matkustajat käyttäytyvät multimediamaailmassa ja mitä he palvelulta haluavat. Haemme paitsi älykkään liikkumisen edellyttämiä teknisiä ratkaisuja, myös tulokulmaa liikkumista koskevan datan keräämiseen. Nyt olemme distruption eli laajan murroksen edessä, Hietanen sanoo. Hietanen kertoo kyselystä, jonka yhtiö toteutti pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 lopussa Whim-appia käyttäville asiakkailleen. Kaupunkirakenteella on kuitenkin edessään uudelleen muotoilun paikka. – Vanhaa systeemiä ei pidä liiaksi viilata uudeksi, että jos vaikka tulisi enemmän sähköautoa tai jotakin muuta. Tarvitaan selvä kansallinen visio ja lainsäädäntörakenne. Hietasen mukaan nimenomaan yksityisauto on varsin kustannustehoton liikenneväline, joka syö ihmisen kukkarosta suuren osan, vaikka sen käyttöaste on keskimäärin vain noin neljä prosenttia. Isoin este hänen mukaansa on kaupungin omistamat toimijat kuten joukkoliikenneoperaattorit. Vuosien aikana rakennettua luottamusta eivät kilpailijat voi helpolla kopioida. Ne ovat omaehtoisesti toimivia valtamonoliitteja. - Tulokset yllättivät. Valtion rooli on luoda yhtenäiset valtakunnalliset raamit asioiden hallintaan. Asuminen keskittyy vahvasti reitin varrelle – vuonna 2020 kaupunkiin syntyi vajaa 4000 uutta asuntoa, edellisenä vuonna hiukan enemmän, Rantanen sanoo. Kaupunkisuunnittelijat saavat sitten pohtia, miten rakentaa asuinalueita, joissa pääsy liikennevälineisiin säilyy hyvänä, vaikka parkkipaikkoja onkin nykyistä vähemmän, mutta sitäkin enemmän on tilaa, jota ihmiset arvostavat. TAMPEREEN kaupungin Smart City -hankkeen keskeisiä teemoja ovat älykäs liikkuminen Smart Mobility ja liikkuminen palveluna Mobility as a Service. Kyselyyn vastanneista 12 prosenttia oli luopunut omasta autostaan ja toiset 12 prosenttia oli onnistunut välttämään auton ostamista. Tulevaisuuden liikennejärjestelmissä data voi nimittäin olla arvokkaampaa kuin itse liikkuminen, Smart City hanketta vetävä johtaja Teppo Rantanen sanoo. Sen yhteydessä pilotoidaan muun muassa liittymisliikennettä autonomisilla busseilla, Teppo Rantanen toteaa. Sovellus myös oppii, millaisia liikkumismuotoja matkustaja kussakin tilanteessa preferoi. Rohkeat tulevat kuitenkin olemaan voittajia, mutta riskiä he joutuvat todella ottamaan. ”Liikennejärjestelmissä data arvokkaampaa kuin itse liikkuminen” kute3_20-23.indd 22 8.6.2021 11.52. Sampo Hietanen näkee, että johtajuus markkinoista tulee säilyä kunnilla ja kaupungeilla, mutta itse tekemisessä ja innovaatioiden käyttöönotossa on tukeuduttava yksityiseen puoleen. Melkoinen joukko ihmisiä on valmis luopumaan autoistaan, jos heille tarjotaan yhtä varma ja miellyttävä tapa päästä milloin tahansa yhdestä paikasta toiseen. Valitettavasti vain kotimarkkina on ollut meille pettymys näyttöpaikkana. . Raitiotie ja linjaston laajeneminen ovat oiva työväline kaupunkirakenteen kehittämiseen ja muokkaamiseen. Välineellä ei väliä Palveluiden kysynnän muuttuessa muuttuu myös kaupunkien rakenne. Mutta jos tekee päätöksiä, jotka ovat mahdollisimman modulaarisia, niin ei voi mennä paljoakaan pieleen. Merkittävä virstanpylväs on tämän vuoden elokuussa alkava raitiotieliikenne. Tehottomat rakenteet murtuvat Sampo Hietanen perustelee näkemyksensä sillä, että kaikki tehottomat rakenteet pyrkivät ennen pitkää murtumaan, ja etenkin digitaalisessa maailmassa muutokset ovat nopeita. Sen yhteydessä pilotoidaan muun muassa liittymisliikennettä autonomisilla busseilla. Meillä on etunoja, koska käynnistimme tämän homman maailmalla. Yksityisautoilun vähetessä autoille varattuja väyliä ja alueita voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. 22 3/2021 Kuntatekniikka { Liikenne ja väylät }
Arvioitaessa turpeenkäytön lopettamisen vaikutuksia olisi otettava huomioon nykyistä paremmin kuntasektorin suorat ja liitännäiset vaikutukset. E nergiaturpeen käytön nopea väheneminen on ajamassa turvetuotantoalaa ahdinkoon ja tuomassa suuria lisäkustannuksia energiayhtiöille ja muille turpeen käyttäjille. Konkurssitkin ovat mahdollisia. Lisätarpeesta suurin osa tuotaisiin lähinnä Venäjältä, venäläisillä rekoilla. Siirtymä fossiilisten polttoaineiden energiakäytöstä uusiutuviin energialähteisiin on kannatettava tavoite, kunhan muutos tapahtuu hallitusti. Kuntaomisteisen lämpölaitoksen tappiollinen toiminta tai tuloksen pieneminen rasittaisi myös kuntakonsernin talouslukuja. Uusi teknologia kehittyy koko ajan, mutta polttamalla tuotettu energia on välttämätöntä vielä vuonna 2030 ja sen jälkeenkin. Vesa Peltola Kirjoittaja on energia-asiantuntija Suomen Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikössä kute3_20-23.indd 23 8.6.2021 11.52. Energiaturpeen tuotannon loppuminen johtaisi Suomessa metsähakkeen käytön kasvuun. . Riippuvuus tuontienergiasta myös kasvaisi. Tulevaisuudessakin Suomessa on – ilmastonmuutoksen etenemisestä huolimatta – vuoden 2021 kaltaisia ”vanhan ajan” talvia, joina kaukolämmön tehon on riitettävä myös kovimmilla pakkasilla. Näillä lähtötiedoilla turvetuotantokuntien vuotuinen kunnallisverotuotto vähenisi noin 13 M€ ja yhteisöverotuotto noin 16 M€. Luultavasti myös polttoainekustannukset kasvaisivat. EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) ”Puhdasta, kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa energiaa” -osa-alueen komponenteista Suomessa tärkein on toimitusvarmuus. Lisäkustannukset katetaan käytännössä asiakasmaksujen nostolla. Jos energiaturpeen käytön loppuessa kasvuturpeen hinta ennakoidusti kaksinkertaistuu, muutkin kunnat menettävät yhteisöveroja esimerkiksi kasvihuoneyrityksiltä. . . Jos energiaturpeen käyttö loppuu vuonna 2025, varovaisen arvion kuntakonserneille tulisi suurimmista energiayhtiöstä lisäkustannuksia arviolta 25–30 M€ vuodessa kertaluonteisten isojen alaskirjausten lisäksi. Kuntaliitto teki PTT:n ja Taloustutkimuksen arvioita hyödyntäen laskelman kunnallisverojen ja yhteisöverojen vähenemästä, jos turvetuotanto loppuu vuoden 2025 aikana. Toiminnan lopettamista usein seuraa työttömyyttä, muutto paikkakunnalta, yritystoiminnan lopettaminen tai sen merkittävä supistaminen. Tavoitteen saavuttamista on vauhdittanut eniten päästökauppa, jossa hiilidioksidipäästön hinta on muutamassa vuodessa noin kymmenkertaistunut yli 50 euroon tonnilta. Lisäsääntelystä kuntakonserneille aiheutuva taakka on reilua jakaa kuntien ja valtion kesken. Päästökaupan vuoksi turpeen, maakaasun ja kivihiilen käyttö on muutamassa vuodessa vähentynyt markkinaehtoisesti ilman, että poliitikkojen on tarvinnut tehdä asialle mitään. Noin 30 M€ verotulojen menetys haittaisi eniten pienissä kunnissa, joissa turve on suuri työllistäjä. Tulipalopakkasten iskiessä turpeentoimituksia ei saada uudestaan käyntiin, jos tekijöitä ei enää ole, koneet ja laitteet on romutettu tai myyty ulkomaille ja turvevarastot ovat tyhjiä. Jos turpeentuotanto päättyy, tilalle on turvetuotantoalueilla usein vaikeaa saada muuta liiketoimintaa. . . . Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite puolittaa turpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Pienissä lämpölaitoksissa usein riittää kannattava toiminta, mutta isojen energiayhtiöiden merkitys konsernin positiiviseen tulokseen on usein ratkaiseva. Arktisessa maassa energiaa on oltava aina riittävästi ja häiriöttä saatavilla. 23 Kuntatekniikka 3/2021 { Kolumni } TURPEEN ALASAJO HEIJASTUU MYÖS KUNTATALOUTEEN Polttamalla tuotettu energia on välttämätöntä vielä vuonna 2030 ja sen jälkeenkin. Kuntatalous on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle, vaikka kuntatalous ei tässäkään asiassa ole irrallinen saareke
kute3_24-25.indd 24 8.6.2021 11.45
ILMOITUS kute3_24-25.indd 25 8.6.2021 11.45
26 2/2021 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Kunnan koko vaikuttaa liikuntapaikkojen omistukseen KUNNAT, YRITYKSET JA YHDISTYKSET Suomessa on yli 40 000 liikuntapaikkaa, ulkoilureittiä ja virkistysaluetta kuntien ja muiden yhteisöjen omistuksessa. K uv a: K ir si Ve hk ak os ki ) kute3_26-31.indd 26 8.6.2021 11.48
Liikuntapaikkojen tarjonnan arviointi kunnassa ja vertailu kuntien ja alueiden välillä on haastavaa: mistä tiedämme, että liikuntapaikkoja on kunnassa riittävästi, ovatko ne kuntalaisten kannalta mielekkäitä, ovatko liikuntaja virkistyspaikat riittävän monipuolisia ja saavutettavissa yhdenvertaisesti eri väestöryhmille. Paunun yleisurheilukenttä Jämsä. Yksi tapa vertailla kuntien liikuntapaikkoja on arvioida, onko julkisin varoin rahoitettuja liikkumisympäristöjä tarjolla tasapuolisesti eri puolilla maata ja eri kokoisissa kunnissa. Onko tarjonta tasapuolista. 27 Kuntatekniikka 3/2021 Teksti: Kirsi Vehkakoski ja Anna-Katriina Salmikangas S uomessa liikuntapaikat ja ulkoilureitit palveluineen ovat pääosin kuntien vastuulla: kunnat omistavat Suomen liikuntapaikoista noin 72 % Lipas.fi -tietokannan mukaan helmikuussa 2021. kartta). Kun lasketaan kunnan omistusosuus alueensa Lipas.fi -järjestelmässä olevista liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja virkistysalueista, voidaan havaita, että tilanne vaihtelee eri puolilla maata (kuva 1. Onko kunnassa muita liikuntapaikkojen omistajia ja ylläpitäjiä kunnan lisäksi. Kunnan omistamiksi paikoiksi on luokiteltu kunnan, kuntayhtymän tai kuntaenemmistöisen yrityksen omistamat kohteet. Kuntien tehtävänä on tallentaa liikuntapaikat ja niitä koskevat tiedot tähän tietokantaan. Kunnat pyrkivät liikuntapaikkojen rakentamisella ja ylläpidolla sekä edistämään väestön liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia että tarjoamaan liikkumisolosuhteita seuraja harrastustoiminnalle. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ylläpitää Lipas. Kuinka suuren osuuden kunta omistaa alueensa liikuntapaikoista. kute3_26-31.indd 27 8.6.2021 11.48. Pohjoisja Yleisurheilukentät ovat perinteisiä liikuntapaikkoja. fi -tietokantaa, jota rahoittaa opetusja kulttuuriministeriö
Kun liikuntaolosuhteita arvioidaan omistuksen näkökulmasta, voidaan havaita, että erilaiset omistajat ovat kiinnostuneita erilaisista kohteista. Kunnan omistusosuus liikuntapaikoista vuonna 2021. Kun kunnat luokitellaan asukasluvun perusteella ryhmiin, voidaan havaita, että väestöltään pienemmissä kunnissa on keskimäärin vähemmän kunnan omistamia liikuntapaikkoja ja enemmän esimerkiksi yhdistysten omistamia kohteita kuin asukasmäärältään suuremmissa kunnissa (kuvio 2). Liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja virkistysalueiden omistusosuudet kunnissa keskiarvoina kuntakoon mukaisissa luokissa (Lipas-tietokanta 2/2021, Jyväskylän yliopisto). Liikuntapaikkojen tarjonta suhteessa väestöön Suomessa on perinteisesti arvioitu liikuntapaikkojen tarjontaa kunnassa esimerkiksi liikuntapaikkojen määrällä suhteessa kunnan väestöön (kpl/1000 asukasta), tietyn paikkatyypin esim. Yhdistysten omistuksessa on erityisesti ampumaratoja ja laavuja, mutta myös liikuntasaleja ja pallokenttiä. myös taulukko 1) Kunnan pieni asukasluku puolestaan näyttää liittyvän yhdistysten suurempaan omistusosuuteen. Tätä selittää esimerkiksi runsas valtion (Metsähallituksen) ulkoilun ja virkistyksen tarjonta alueilla (ks. Itä-Suomessa kunnan omistusosuus liikuntapaikoista on keskimäärin pienempi kuin muualla. Eri tahot, eri omistukset Yritysten omistamia liikuntapaikkoja on suhteessa eniten suurissa kaupungeissa. Lipas-tietokannan mukaan yritykset omistavat Suomessa lukumääräisesti eniten kuntosaleja, kuntokeskuksia sekä ratsastuskenttiä ja -maneeseja. Liikuntapaikkojen omistuksessa näyttää olevan kunnan sijaintiin ja kokoon liittyvää vaihtelua. { Liikuntapaikat } 28 3/2021 Kuntatekniikka Kuvio 2. 64,4 67,5 72,3 74,5 79,6 68,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 alle 4000 4000-9999 10000-24999 25000-99999 yli 100000 Koko Suomi kunta yritys muut valtio rekisteröity yhdistys ei tietoa Kuvio 1. Pohjois-Suomen pienissä kunnissa on paljon laavuja ja ampumaratoja. liikuntasalien määrällä suhteessa väestöön (kpl/1000 asukasta) ja tiettyyn liikuntamuotoon käytettävissä olevalla pinta-alalla (neliötä/asukas) tai reittiverkoston kute3_26-31.indd 28 8.6.2021 11.48. Kunnat omistavat lukumääräisesti eniten pallokenttiä ja liikuntasaleja (taulukko 1). Myös moottorikelkkareitit painottuvat Pohjois-Suomeen
Omistajatyypeittäin suosituimmat liikuntapaikkatyypit ja valtakunnallinen lukumäärä (Lipas.fi, Jyväskylän yliopisto, otos 2/2021). Taulukko 2. Kunnan pieni asukasluku puolestaan näyttää liittyvän yhdistysten suurempaan omistusosuuteen. Liikuntapaikkojen tarjonta suhteessa väestöön eri kokoisissa kunnissa (kuntien keskiarvot) Kunnan asukasmäärä Kpl liikuntapaikkoja Liikuntapaikkoja Lähiliikuntapaikat, Pallokentät Kuntoja Ulkoilureitit kpl/1000as kpl/1000as kpl/1000as liikuntasalit kpl/1000 as kpl/1000 as alle 4000 45,02 21 1,4 2,5 1,9 5,4 4000-9999 85,23 12,9 0,99 1,97 1,36 2,5 10000-24999 147,62 9,3 0,68 1,6 1,21 1,7 25000-99999 288,32 6 0,46 1,14 0,9 1 yli 100000 1024,33 4,4 0,39 1 0,1 0,6 Koko Suomi 129,98 14,3 1 2 1,5 3,2 Taulukko 1. 29 Kuntatekniikka 2/2021 Taulukko 1. (Taulukon luvut perustuvat Lipas-tietokannan otokseen 2/2021 Jyväskylän yliopisto, Lipas.fi ja Tilastokeskuksen kunnittaisiin asukaslukuihin vuoden 2019 lopussa). Ulkokuntoilupaikka Kurkimäen liikuntapuistossa, Helsinki. Omistajatyypin mukaan suurimmat liikuntapaikkatyypit (10 kärki). kute3_26-31.indd 29 8.6.2021 11.48. K uv a: K ir si Ve hk ak os ki ) Kunnat ovat rakentaneet monipuolisia lähiliikuntapaikkoja erityisesti 2000-luvulla. Liikuntapaikkojen tarjonta suhteessa väestöön eri kokoisissa kunnissa (kuntien keskiarvot). Yhdistysten top 10 kpl Yritysten top 10 kpl Kuntien top 10 kpl Ampumarata 370 Kuntosali 512 Pallokenttä 4537 Laavu, kota tai kammi 249 Kuntokeskus 509 Liikuntasali 2640 Liikuntasali 236 Ratsastuskenttä 477 Latu 2131 Pallokenttä 167 Ratsastusmaneesi 356 Luistelukenttä 1988 Moottorikelkkaura 159 Golfkenttä 143 Uimapaikka 1696 Latu 153 Liikuntasali 107 Kaukalo 1364 Frisbeegolfrata 124 Keilahalli 83 Kuntorata 1347 Kuntosali 104 Tennishalli 75 Lähiliikuntapaikka 1272 Tenniskenttäalue 83 Frisbeegolfrata 74 Laavu, kota tai kammi 774 Rantautumispaikka 83 Tenniskenttäalue 74 Kuntosali 687 Taulukko 2
Taulukosta voidaan havaita, että liikuntapaikkojen lukumäärä kasvaa kuntakoon kasvaessa. Kuntakohtaiset tiedot esitetään kuntakoon mukaisissa luokissa luokan keskiarvona. Tarkkoja lakisääteisiä määriä tai raja-arvoja “riittävälle” tarjonnalle ei ole, vaan kukin kunta tekee omat arvionsa omista lähtökohdistaan ja parhaassa tapauksessa liikunnan harrastajia kuullen. Riittävyyttä on arvioitu esimerkiksi vertailemalla oman kunnan liikuntapaikkoja vastaavan kokoisen kunnan tilanteeseen. Toiseksi eniten on liikuntasaleja (3195 kpl, 0,58 kpl/1000 asukasta). Liikuntapaikkojen tarjonta suhteessa väestöön on kuitenkin suurimmillaan pienissä alle 4000 asukkaan kunnissa, joissa on 21 liikuntapaikkaa tuhatta asukasta kohden. Yli 100 000 asukkaan kunnassa on keskimäärin 4,4 paikkaa tuhatta asukasta kohden. Kun tarjontaa tarkastellaan liikuntapaikkatyypeittäin (Lipas-luokituksen alaryhmät), sama trendi on näkyvissä. Jokaiselle kunnalle on laskettu liikuntapaikan tarjonta tuhatta asukasta kohden. { Liikuntapaikat } 30 3/2021 Kuntatekniikka pituudella (kilometriä/asukas). Eniten Suomessa on sekä lukumääräisesti että suhteessa väestöön pallokenttiä (4835 kpl, 0,85 kpl / 1000 asukasta). Liikuntapaikkojen tarjonnan monipuolisuutta voitaisiin arviK uv a: K ir si Ve hk ak os ki ) Lähiliikuntapaikoilla voi liikkua monipuolisesti. Käyttöaste yksi mittari Liikuntapaikkojen tarjonnan riittävyyttä voi arvioida myös liikuntapaikkojen käyttöasteella ja käyttäjäpalautteen perusteella. Lipas.fi/tilastot -palvelusta saadaan helposti kuntien ja eri liikuntapaikkatyyppien tarjontatiedot näkyviin kunnittain ja liikuntapaikkatyypeittäin. kute3_26-31.indd 30 8.6.2021 11.48. Mahdollisia mittareita ovat myös liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus eri kulkumuotoja käyttäen (matka-aika ja etäisyys eri asuinalueilta liikuntapaikoille) ja eri lajien ja liikuntaolosuhteiden tarjonnan monipuolisuus. Maauimalan lähiliikuntapaikan kiipeilypaikka, Jämsä. Taulukossa 2 on esitetty eri kokoisille kunnille tyypillisten liikuntapaikkojen lukumääriä
fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/). Lipas-tietokannan tiedot ovat avointa dataa (CC4.0 Nimeä). Ratkaisua tähän etsitään yhdessä kuntien, kehittäjien ja tutkijoiden vuoden 2021 alussa alkaneessa kehittämisprosessissa. Helppokäyttöistä ja kunnille yhteistä liikuntapaikkoihin kohdistuvaa mittaristoa ei ole olemassa. LIIKUNTAPAIKKA on liikuntaa varten rakennettu tai varustettu paikka, reitti tai alue. Tietokantaan kerätään liikuntapaikkojen perustiedot ja keskeiset ominaisuustiedot. Tässä artikkelissa keskitytään rakennettuihin liikuntapaikkoihin eli paikkoihin, jotka on varta vasten rakennettu liikuntaa ja ulkoilua varten. Kuntatekniikka 3/2021 31 Mikä on liikuntapaikka. Liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen käytetään myös muita rakennettuja ympäristöjä kuten kevyen liikenteen väyliä sekä rakentamattomia luonnonympäristöjä kuten metsäpolkuja. Kehitystyön tuloksista raportoidaan Lipas.fi –sivustolla. YLLI-tutkimusta rahoittaa Ympäristöministeriön Lähiöohjelma. LIPAS.FI on liikuntapaikkojen, ulkoilureittien ja virkistysalueiden paikkatietojärjestelmä. Urheiluseuran ylläpitämä epävirallinen talvipyöräilyreitti Jämsänkoskella. . kute3_26-31.indd 31 8.6.2021 11.48. Lipas.fi (Liikuntapaikat.fi) . Ensi vaiheessa kehitetään kuntien ja alueiden liikuntapaikkatarjonnan vertailuun soveltuvia työkaluja Lipas.fi -palveluun hyödyntäen YLLI-tutkimuksessa syntyvää uutta tietoa ja ymmärrystä. Tietokannassa on noin 40.000 kohdetta, jotka ovat pääosin kuntien ja yksityisten tahojen omistamia. Tietojen ylläpidosta vastaavat kuntien liikunta-alan asiantuntijat sekä Lipas-projekti Jyväskylän yliopistossa. . Lisätietoja YLLI-tutkimuksesta löytyy nettisivuilta (https://blogs.helsinki. Kehittämisprosessi on osa vuonna 2020 alkaneen Yhdenvertainen liikunnallinen lähiötutkimushanketta (YLLI). Kirjoittajat: Kirsi Vehkakoski, AnnaKatriina Salmikangas, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta K uv a: K ei jo Ve hk ak os ki Urheiluseurat ja kyläaktiivit ylläpitävät monin paikoin epävirallisia pyöräilyreittejä ja latuja. oida esimerkiksi laskemalla, kuinka monenlaisia liikuntapaikkoja kunnassa on tarjolla, ja kartoittamalla montaako eri liikuntalajia kunnassa voi harrastaa. Tutkimushankkeessa kehitetään tutkijoiden ja tutkimukseen osallistuvien Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien kanssa uusia liikuntaolosuhteiden arviointia ja suunnittelua helpottavia työkaluja. Helppokäyttöistä ja kunnille yhteistä liikuntapaikkoihin kohdistuvaa mittaristoa ei ole olemassa. Näitä muita liikuntaan käytettyjä paikkoja kutsutaan liikkumisympäristöiksi. Kehitystyön edetessä pureudutaan saavutettavuuden arviointiin sekä fyysisenä että sosiaalisena saavutettavuutena
Ylisääntelyn riski kasvaa myös kuntaalalla. Green Dealiin sisältyvä 55-valmiuspaketti (Fit for 55) sisältää vuoden 2021 komission työohjelmassa 12 direktiivipäivitystä, joilla tavoitellaan 55 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa komission esityksistä on määrä julkaista ennen heinäkuuta, mutta EPBD:n päivitys venyy loppuvuoteen. Nähtäväksi jää, onko liitteineen yli 500-sivuinen ”pankkiirin kevyt käsi{ Energia } K uv a: K ai Ti rk ko ne n kute3_32-33.indd 32 8.6.2021 11.51. Tiukennuksia luvassa myös kuntasektorille Vuoden 2021 työohjelmassa kunnille suurin merkitys on energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivityksillä. Suuren työmäärän takia komission esityksiin on ennustettu viivästyksiä. 32 3/2021 Kuntatekniikka EU:n Vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) keskeisenä tavoitteena on saada Euroopasta oikeudenmukaisesti ja taloutta edistävästi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Teksti: Vesa Peltola E U:n komission ennakoidaan esittävän direktiiveihin tiukennuksia, jotka näkyvät niin energiantuotannossa, rakennuksissa kuin liikenteessäkin. Euroopasta oikeudenmukaisesti ja taloutta edistävästi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Kansallisen ilmastoja energiastrategian lisäksi Suomen energiantuotantoon ja käyttöön vaikuttaa 2020-luvulla eniten EU:n Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Sen keskeisenä tavoitteena on saada 55-valmiuspaketti myllertää energian tuotantoa ja käyttöä EU:n Vihreän kehityksen ohjelman myötä jopa moni hiljattain päivitetty direktiivi otetaan uudelleentarkasteluun vuoden 2021 aikana. Muutkin päivitykset vaikuttava kuntiin, mutta niitä on vielä täsmällisesti vaikea arvioida (taulukko 1). Taustalla vaikuttaa myös EU:n kestävän rahoituksen taksonomia. Ylisääntelyn riski kasvaa myös kunta-alalla. Vertailutasona on edelleen vuosi 1990
Rakennusten energiatehokkuus-direktiivin (EPBD) tarkistaminen 12. Linkit: KETS-liittyminen: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/aineistot-ja-ohjeet/kunta-ala/ KETS-tuloksia: https://www.sopimustulokset.fi/tulokset/kunta-alan-energiatehokkuussopimus/ Alueelliset energianeuvojat: https://energiavirasto.fi/energianeuvonta kirja” käytännössä toimiva keino arvioida rahoitettavia hankkeita ja onko kriteeristö liian tiukka ja työläs rahoituksen hakijoille. Mukaan voi vieläkin liittyä, mutta aktiivista sopimusmarkkinointia ei kuntiin päin enää tehdä. konsultaatioiden kysymyksiin Aikataulu Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q2/2021 Q4/2021 Q4/2021 Mahdollisia vaikutuksia kuntasektorille Ei liene suoraa vaikutusta kuntiin. Ei suoraa vaikutusta kuntiin Vaikutuksia voi tulla päästövähennystavoitteiden kautta Energiantuotanto (kuntaomisteiset energiayhtiöt) Myös kuntien rakennuksille pakollinen energiasaneerausvelvoite (3%/vuosi). Metaanipäästöjen vähentäminen energia-alalla 8. CO2-asetuksen (HA, PA) tarkistaminen 11. Energiaverodirektiivin tarkistaminen 9. EU:n vuoden 2030-paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta. Lisätietoa KETS-liittymisestä saa Motivasta ja alueellisilta energianeuvojilta sekä energiatehokkuussopimusten verkkopalvelusta. Parhaiten EU-tasolle sopisi tavoitteiden määrittely ja seuranta sekä rahoituksen ja muiden edistämiskeinojen luominen. Energiatehokkuussopimuksista on Suomessa saatu eri toimialoilta hyviä kokemuksia jo edelliseltä sopimuskaudelta (2008-2016). Ei liene suoraa vaikutusta kuntiin Turpeen verokohtelu (nyt verotus kansallisesti päätettävissä). Vapaaehtoisuuden säilyttäminen kaikki kaikessa KETS-toiminnalla on mahdollista pienentää kunnan käyttömenoja ja päästöjä, mutta tehdyistä toimenpiteistä pitää raportoida tulosten todentamiseksi. LULUCF tarkistaminen 7. Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton energiaasiantuntija. Kunnat ovat mielellään mukana rakentamassa hiilineutraalia ja energiatehokasta Suomea, mutta sen pitää voida tapahtua kohtuullisin kustannuksin ja toimitusja huoltovarmuutta vaarantamatta. . Kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle ulottuva yksityiskohtainen sääntely haittaa sekä paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista että vahvuuksien innovatiivista hyödyntämistä. Ei liene suoraa vaikutusta. EU-tasoisen keskusjohtoisuuden lisääminen istuu tähän kokonaisuuteen huonosti. Miten energiatehokkuussopimukseen liitytään. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmastoja energiapakettia. KUNTA-ALAN energiatehokkuussopimukseen (KETS) on saavuttanut kattavuustavoitteensa, mutta varsinainen työ on vielä edessä energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Vuodet 2021-22 tuovat siis mukanaan energia-alalle tiukennuksia, joista on toistaiseksi vain aavistuksia, pahojakin. Päästökauppajärjestelmän tarkistaminen 2. RED II –tarkistaminen 5. Kuntaliitto on yhdessä kuntien ja kotija ulkomaisten verkostojensa kanssa aktiivisesti vaikuttamassa säädösten ja lakien valmisteluun sekä kotimaassa että EU-tasolla. Yksittäinen kunta voi edelleen liittyä energiatehokkuussopimukseen täyttämällä ja allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Vaikutukset energiantuotantoon. KETS on osa energiatehokkuussopimustoimintaa, jolla tavoitellaan vapaaehtoiselta pohjalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisia energiansäästöjä. 33 Kuntatekniikka 3/2021 Taulukko 1: 55-valmiuspaketti (Fit for 55) työohjelman arvioituja vaikutuksia kuntasektorille * * EU:n komission esityksiä ei ole julkaistu, arviot perustuvat mm. Jakeluinfradirektiivin tarkistaminen 10. Hiilitullimekanismi (ehdotus) 3. 2021) 1. Kaasumarkkinapaketin tarkistaminen KETS-kattavuustavoite saavutettu, energiansäästössä vielä työsarkaa . Nykyinen energiatehokkuussopimus on voimassa vuoteen 2025. Energiatehokkuusdirektiivin tarkistaminen 6. Julkiset latausja tankkauspisteet – tuleeko lisävelvoitteita. Jos KETS ei osoittaudu toimivaksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta, vapaaehtoisuuden vaihtoehtona on joko energiansäästölaki tai muut pakottavat keinot. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva energiatehokkuustyö mahdollistaa parhaiten paikallisten vahvuuksien hyödyntämisen joustavasti ja tehokkaasti. kute3_32-33.indd 33 8.6.2021 11.51. Meneillään oleva energiatehokkuusdirektiivin tarkistus voi kuitenkin tuoda merkittäviä tiukennuksia. Epäilyksiä on esitetty. Mukana on nyt 107 kuntaa ja 11 kuntayhtymää. Henkilöja pakettiautojen hankintakriteerit (autot, kuljetukset) Kiinteistöjen lisävelvoitteet. Työohjelman toimenpide (v. Taakanjakoasetus 4. Keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille
Täkynä on osallistuminen paikalliseen, hiilivapaaseen sähköntuotantoon, ei niinkään taloudellinen hyöty. Raaseporin energian rakentaman aurinkovoimalan kentällä on kaikkiaan 2722 paneelia, joiden kokonaisteho on 1 MW. Sähkö tuodaan läheiselle kaupungin omistamalle tontille omalla kaapelilla julkisen jakeluverkon ulkopuolella. Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist kertoo sähkön siirtyvän puistosta matalajänniteyhteydellä 350 metrin päässä sijaitsevaan syöttöpisteeseen, joka sijaitsee Tammiharjun alueella. Oman, suoran kaapeliyhteyden rakentaminen puistoon oli LundSähköä ilman veroa ja siirtomaksua kute3_34-35.indd 34 8.6.2021 11.50. Puiston muita isoja asiakkaita ovat Karjaan puhelin sekä puiston kupeessa sijaitseva Delipap Oy. Kentällä on kaikkiaan 2722 paneelia, joiden kokonaisteho on 1 MW. Tuotanto vertautuu tällöin aurinkosähkön kotituotantoon omilla paneeleilla, jolloin sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksua eikä sähköveroa. Raaseporin Energia on kokonaan Raaseporin kaupungin omistama. Paneelikapasiteettia on kuitenkin tarkoitus vuokrata myös muille yrityksille ja lisäksi yksityisille asiakkaille. on arvioitu 330 kWh ja koko puiston toteutuva vuosituotanto olisi tällöin suunnilleen 898 MWh, mistä kaupungin osuus on reilu 224 MWh. Sähköä ei siirry rakennusten välillä eikä tätä jaeta tontilta eteenpäin, koska tämä olisi päällekkäisen siirtoverkon rakentamista. Tontilla sijaitsee 13 kaupungin käytössä olevaa rakennusta. Sähkö jatkaa syöttöpisteestä matkaansa seitsemään eri rakennukseen, joista yksi on kaupungintalo. 34 3/2021 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Heikki Jaakkola R aaseporin energia on rakentanut aurinkopaneelikentän, jonka tuotannosta kaupunki ostaa neljäsosan. Yhden paneelin vuosituotannoksi Raasepori ostaa neljänneksen energiayhtiönsä aurinkovoimalan tuotannosta Raaseporin kaupungin kokonaan omistama Raaseporin Energia on saanut valmiiksi aurinkopaneelikentän, josta kaupungin osuus on 25 %. Kaupunki saa oman osuutensa tuotannosta ilman siirtomaksua ja veroja. Kaupunki saa sähköä ilman siirtomaksua ja veroja. Yhden paneelin kuukausivuokra on 3,9 euroa, vuosittaisen tuotannon arvo energiayhtiön mukaan noin 16 euroa
Käyttöpaikkojen on liityttävä voimalaan omilla syöttöyhteyksillään ilman sähköistä yhteyttä toisiinsa. Verottaja on kuitenkin kiinnostunut tuotetun sähkön määrästä. Kaapelien asennuksiin tarvitaan jatkossakin maanomistajan lupa. Saastamoinen kertoo, että verotuksen ohjausvaikutuksella pyritäänkin tukemaan erityisesti pienimuotoista, omaan käyttöön päätyvää aurinkosähkön tuotantoa. -Verotuloja tietysti tarvitaan, mutta verotuksella ei pitäisi tukahduttaa energia-alan toivottua uudistumista. Mahdollisuuksia tähän kuitenkin kaventavat sekä lain että itse luonnon asettamat rajat. Loppu menee vesilaitokselle, valaistukseen ja muihin toimintoihin. Kulutuksen ei odoteta kasvavan. Ratkaisuun on päädytty kilpailuttamisvelvoitteen takia. Tehorajan ylittyessä tuottajan on rekisteröidyttävä sähkön pientuottajaksi ja tehtävä toiminnasta valvontailmoitus kerran vuodessa. Hankinnan kriteerinä on hinnan ohella sähkön pieni hiilijalanjälki, joka tosin toteutuu molempien energiayhtiöiden tarjouksissa. Rajaa ei voi alittaa esimerkiksi omistamalla vain tietty osuus tuulitai vesivoimalasta. Jos sähkön käyttäjä pystyy rakentamaan oman siirtoyhteyden kaukanakin sijaitsevaan tuotantolaitokseen, sähköstä ei tarvitse maksaa siirtohintaa eikä veroa. Käyttäjän vuosituotannoksi katsotaan vaan näiden paneelien eikä koko kentän tuotantoa. Hallituksen esityksen mukaan ainakin aurinkovoimalaan voidaan jatkossa liittää useampikin kiinteistö tonttirajat ylittäen. Omistuksen järjestelyt tai tuotannon jakaminen osakkaiden kesken ei vaikuta asiaan. qvistin mukaan mahdollista koska kaapeli voitiin vetää kokonaan kaupungin omistamalle maalle ja etäisyys puistoon on lyhyt. Vaikka kaupunki omistaa sataprosenttisesti Raaseporin Energian, kaupungin itsensä käyttämä sähkö ostetaan Heleniltä. Asiaa kuitenkin pohdittaneen esimerkiksi rannikon kunnissa, jotka sijaitsevat merelle rakennettujen tuulipuistojen läheisyydessä. Tuotantomäärää arvioidaan voimalaitoskohtaisesti. Hankkeen hinta oli tällöinkin kipurajoilla. Sähkömarkkinalakia ollaan kuitenkin päivittämässä. Sähköä ei siis saa jakaa käyttöpaikkojen välillä, koska tämä katsotaan rinnakkaisen jakeluverkon rakentamiseksi. 35 Kuntatekniikka 3/2021 Tuotanto vertautuu tällöin aurinkosähkön kotituotantoon omilla paneeleilla. Raaseporin tapauksessa asiassa ei ollut ongelmaa, koska myös verkkoyhtiö on kaupungin omistama. Tuotantolaitoksen liittäminen käyttöpaikkaan omalla kaapelilla tonttirajan yli ilman verkonhaltijan lupaa ei tähän mennessä ole ollut mahdollista. Edellytyksenä kuitenkin on, että syötössä toteutuu sähköisesti ”säteittäinen” malli. Kaivuutyö tuli tässäkin kalliiksi, koska urakassa oli alitettava esimerkiksi kaksi tietä. Tuotanto on silti edelleen verotonta, jos vuosituotannon määrä on enintään 800 MWh. Kaupunki on mukana energiatehokkuussopimuksessa tavoitteen ollessa energian kulutuksen väheneminen 7,5 % vuoteen 2025 mennessä. Jos tuotantoteho on alle 100 kW, tästä ei tarvitse tehdä ilmoitusta verohallinnolle. Etäisyys ei vaikuta asiaan. Hinta voi karata käsistä Hankkeissa törmätään helposti myös taloudelliseen kannattavuuteen. kute3_34-35.indd 35 8.6.2021 11.50. Verotuksella ei hänen mielestään pitäisi estää energiajärjestelmien kehitystä. Raasepori on jo tehnytkin merkittäviä investointipäätöksiä tuulisähköön Pohjanmaalla ja Meri-Lapissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. . Kaupunki vähentää energian kulutusta Kaupunki käyttää vuodessa sähköä vajaa 20 000 MWh, mistä vajaa 9000 MWh kuluu rakennuksiin. Jos raja ylittyy, veroa on maksettava koko tuotannosta. Näin on tehty myös Raaseporissa, mistä olisi lyhyt matka esimerkiksi Hangon edustan merialueille. Etäisyyden kasvaessa kilometriluokkaan siirto edellyttää jännitteen kasvattamista keskijänniteportaaseen, jolloin kaapelien ja muuntamoiden tuottamat kustannukset kasvavat tuntuvasti. Energian kulutus sisältää myös lämmön. Kun kaikki jo tehdyt sekä päätetyt investoinnit on toteutettu, tuulivoimaosuuksia tulee olemaan yhteensä 10,6 MW:n teholla. Jos matkalla olisi ollut jonkun muun omistamaa maata hanke ei välttämättä olisi ollut lainkaan mahdollinen. Puistosta saatava sähkö on hivenen edullisempaa kuin Heleniltä nyt ostettava sähkö. Aurinkovoimalassa tilanne on toinen. Resurssivaatimusten kasvaessa oman yhteyden hinta ei välttämättä ole enää halvempi kuin siirtopalvelun ostaminen verkkoyhtiöiltä veroineen. Jos sähkö tulee esimerkiksi tuulivoimalasta, verotuksessa tuotannon määräksi lasketaan koko voimalaitoksen vuosituotanto. Lundqvistin mukaan kaupungissa seurataan samalla mielenkiinnolla Ahvenanmaan merialueille kaavailtuja tuulipuistohankkeita. Energian hankintaan liittyvää päätöksentekoa ajatellen Lundqvist toivoo valtiolta hankkeiden verokohtelun ennakoitavuutta ja selkeää määrittelyä. Isossakin paneelikentässä tietyt paneelit voidaan katsoa kuuluvan tietylle sähkönkäyttäjälle. Tonttirajojen ylitys halutaan mahdolliseksi Sähkön hankinta ilman veroja ja siirtomaksuja kiinnostanee muitakin kuntia. Verottomuuden edellytykset Ylitarkastaja Antti Saastamoinen verohallinnosta kertoo, että sähkön verottomuuden keskeinen edellytys on sähkön siirtyminen tuotannosta käyttöpaikalle julkisen jakeluverkon ulkopuolella. Pienimuotoisen sähköntuotannon jakaminen käyttöpaikkaan ei esityksen mukaan olisi luvanvaraista toimintaa
36 3/2021 Kuntatekniikka { Energia } Kalajoen Jylkästä rakennetaan Suomen merkittävin tuulivoiman liityntäkohta kantaverkkoon TUULIVOIMAA YDINVOIMALAN TEHON VERRAN Länsirannikolle rakennetaan lisää tuulivoimaa ydinvoimalan tehon verran. Kalajoella on nyt 64 tuulivoimalaa, mutta valmiit kaavat mahdollistavat yhteensä 126 voimalan määrän. kute3_36-41.indd 36 8.6.2021 11.57. Samalla Fingrid investoi kantaverkkoon ja sähköasemiin ennätykselliset kaksi miljardia euroa
Sähköasemaa oli pakko laajentaa kasvavan tuulivoimarakentamisen vuoksi. Jylkän tueksi rakennetaan vielä uusi Valkeuden sähköasema sen pohjoispuolelle Pyhäjoelle. Maata voimalinjojen tieltä ja voimajohtopylväitä varten ovat hankkineet lunastusmenettelyllä sekä Fingrid että tuulivoimayhtiöt. Voimajohtoja varten maata on lunastettu kahdeksan kilometrin matkalta. kute3_36-41.indd 37 8.6.2021 11.57. Nyt sitä oli kuitenkin pakko laajentaa. Järvinen kertoo, että Karhunnevankankaalta vedetään tämän vuoden aikana voimalinja Jylkän sähköasemalle, jonne risteilee jo useita voimalinjoja eri ilmansuunnista. Valmistuttuaan Jylkästä tulee Suomen merkittävin tuulivoiman liityntäkohta, kertoo kantaverkosta vastaavan Fingridin projektipäällikkö Jari Tiusanen. Sen jälkeen Jylkkään voidaan liittää lähes kaikki Kalajoen ja Pyhäjoen seudulle kaavaillut uudet tuulivoimahankkeet, joiden yhteenlaskettu teho on noin 1200 megawattia. Yhtiö ei ole ostanut maata itselleen vaan käyttöoikeuden voimajohtojen tolppien pystyttämiseksi. Saksalaistaustainen wpd on Euroopan johtava tuulivoimatoimija. Rahaa tuulivoimayhtiöille Suomen suurimmassa tuulivoimakunnassa Kalajoen kaupungin alueella tuulivoimaloita nousee lisää samoin kuin naapurikunnan Pyhäjoen puolella. Niiden pystys alkaa ensi vuoden puolella, kertoo wpd Finland Oy:n varatoimitusjohtaja ja projektijohtaja Matias Järvinen. Hieman yli 11 miljoonaa euroa maksava laajennus valmistuu ensi vuonna. Pylväistä riesa maanviljelijöille Suuria voimajohtopylväitä seisoo jo Kalajoen Mehtäkylän peltomaisessa ja uusien pylväiden perustuksia rakennetaan. Se vastaa yhden ydinvoimalaitoksen sähkötehoa. Siirtohäviö on pienempi silloin, kun jännite on suurempi. Urakoitsijoiden koneet häiritsevät viljelijöiden arkea ja sotkevat peltoja. Ydinvoimalan tuottama vuosienergian määrä on kuitenkin suurempi, sillä tuulivoiman tuotto vaihtelee tuulisuuden mukaan. Sen kautta Suomen kantaverkkoon liittyy tällä hetkellä noin 260 megawattia tuulivoimaa viidestä eri tuulipuistosta. Kalajoen koillispuolella Mehtäkylässä sijaitseva Jylkän sähköasema valmistui vuonna 2016, jolloin sinne rakennettiin poikkeuksellisesti kaksi 400/110 kilovoltin päämuuntajaa. Niinpä voimalan rakentamiseen ei tarvita valtion tukea. Jylkään valmistuu jo kolmas päämuuntaja. Parhaillaan on meneillään perustusja tietyöt Karhunnevankankaan tuulipuistossa Pyhäjoen keskustan ja Yppärin kylän välisellä metsäalueella, jonne nousee 33 tuulivoimalaa. -Kahdella jalalla seisova voimajohtopylväs hankaloittaa viljelyä, sillä nykyaikaisella, leveällä traktoJylkän sähköasemaa on pitänyt laajentaa kolmannella 400/110 kilovoltin päämuuntajalla. län, Rannikkolinjan jännitetaso. Tuulivoimaloiden tekniikka on Järvisen mukaan kehittynyt niin paljon, että yhden jättivoimalan (napakorkeus 160 metriä ja roottorin pyyhkäisypinta-ala noin kaksi hehtaaria) sähköteho on merkittävästi suurempi kuin vielä viisi vuotta sitten. 37 Kuntatekniikka 3/2021 Teksti: Tapio Mainio, kuvat: Kai Tirkkonen K a-ma Palvelut Oy:n sähköasentajat Jani Marttila ja Michael Myllymäki kytkevät järeitä johtimia nosturissa rakenteilla olevan Kalajoen Jylkän sähköaseman yläpuolella, jossa risteilee voimajohtojen viidakko. Siihen voidaan liittää uusia tuulivoimaloita, joita on kaavailtu myös Siikajoelle, Raaheen ja Oulaisiin. Yhden voimalan teho on 5,7 megawattia. Laajalla kytkinkentällä urakointiyhtiön työntekijä Tauno Nieminen vetää kaapelia samalla, kun Matti Sjögren tekee asennuksia kytkinlaitteisiin työnjohtaja Ilkka Hiltusen valvonnassa. Muuntajan avulla sähkö muutetaan 110 kilovoltista 400 kilovolttiin, joka on kantaverkon yhden pääväySuomeen on suunnitteilla tuulivoimahankkeita peräti 21300 megawatin edestä
Yhden kerran murskaimen olen jo särkenyt, kun se reuna osui pylvääseen. Voimalinjat yritetään suunnitella maastoon niin, että niistä koituisi mahdollisimman vähän ympäristölle haittaa, sanoo Fingridin asiakkuuspäällikkö Antero Reilander. En kuitenkaan ymmärrä sitä, että saksalainen yhtiö pakkolunasti maat ja veti järeät linjat valtakunnan verkkoon (tuulivoimapuistosta Jylkän sähköasemalle). Yhdestä pylväästä maksetaan kertakorvaus, joka vaihtelee sen koosta ja paikasta riippuen 500-1000 euroa. Korjauslasku oli 8000 euroa, enemmän kuin kaikista pylväistä maksettiin yhteensä kertakorvausta, maanviljelijä Matti Vähäjylkkä harmittelee. kiinteistomessut.fi Hänen mielestä pylväiden paikasta pitäisi maksaa maanomistajille vuosittain korvaus, kuten tehdään tuulivoimaloiden tonttivuokrien kohdalla. -Ymmärrän, että maita lunastetaan yleishyödylliseen käyttöön. Fingridillä on Jari Tiusasen mukaan menossa noin kaksi mil-Kahdella jalalla seisova voimajohtopylväs hankaloittaa viljelyä, sillä nykyaikaisella, leveällä traktorin vetämällä niittomurskaimella sen alta ei voi ajaa suoraan vaan pujottelemalla, maanviljelijä Matti Vähäjylkkä harmittelee. Samaan aikaan myös Turvallisuus ja Avita Audiovisual Expo. 6.–7.10.2021 Messukeskus Helsinki Rekisteröidy kävijäksi maksutta! Turvallisuusteknologian ja -palveluiden ammattitapahtuma. Esimerkiksi Vähäjylkän talousrakennusta uhannut järeä linja siirrettiin hänen toivomuksesta puolen kilometrin päähän. Näin yksityisestä bisneksestä tehtiin yleishyödyllistä, sanoo Mehtäkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Janne Tölli. Esimerkiksi yhdellä seitsemän hehtaarin peltolohkolla Vähäjylkän kiusana on kolme isoa voimalinjapylvästä ja yksi pienempi peltopylväs. Saman ongelman parissa painii yhä useampi maanomistaja Suomessa, sillä tuulivoimaloita ja niiden tarvitsemia voimalinjoja rakennetaan koko ajan lisää, Tölli sanoo. kute3_36-41.indd 38 8.6.2021 11.57. Fingrid on rakentanut suurimman osan Suomen voimalinjaverkosta. Tuulivoimayhtiöt rakentavat useimmiten liitynnät tuulivoimapuistosta lähimmälle sähköasemalle. finnsec.fi Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtuma. { Energia } rin vetämällä niittomurskaimella sen alta ei voi ajaa suoraan vaan pujottelemalla
Yhtiö myy sertifioitua kiviainesta sekä kehittää ratkaisuja resurssitehokkaan maarakentamisen tueksi. Lisätietoja tehtävästä antaa Kiertomaa Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Heikkilä, puh. Kiertotalouden edelläkävijänä Kiertomaa tuottaa omistajapalveluna maanrakennusalan ja maa-ainesten kiertotalouden materiaalipalveluja tiiviissä yhteistyössä omistajiensa kanssa. Suurin kiinteistöverotulojen saaja oli viime vuonna Kalajoen kaupunki, yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Kalajoella yhden tuloveroprosentin tuotto on 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Uusia 400 kilovoltin voimajohtoja rakennetaan 2100 kilometriä ja 110 kilovoltin voimajohtoja 1400 kilometriä. Sidosyksikköyhtiönä toimivan Kiertomaan omistaa Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Niitä tarvitaan etenkin länsirannikolle Kristiinankaupungin ja Keminmaan väliselle alueelle, jonne rakennetaan eniten uutta tuulivoimaa. Kiertomaa Oy on vuonna 2016 perustettu Varsinais-Suomen alueella toimiva maarakentamisen kiertotaloutta edistävä palveluntarjoaja. KIERTOMAA OY HAKEE TOIMITUSJOHTAJAA Yhtiön toimitusjohtajana vastaat mm. kute3_36-41.indd 39 8.6.2021 11.57. Kiertomaa Oy työnantajana tarjoaa kilpailukykyisen palkan lisäksi hyvät henkilöstöedut sekä aitiopaikan kiertotalouden kehityshankkeiden äärellä. Tehtävän palkkauksessa ja työehdoissa sovelletaan Avainta Ry:n työehtosopimusta. -Valtaosa johdoista rakennetaan nykyisten johtojen paikalle tai rinnalle samaan johtokatuun, mutta tarvitaan myös kokonaan uusia johtoreittejä, Antero Reilander kertoo. Tehtävän menestykselliseen hoitamiseen tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, itsenäistä työotetta, hyvää paineensietokykyä sekä motivoituneisuutta ja tulosorientoituneisuutta. Arvostamme mahdollista aiempaa kokemusta kiertotalousliiketoiminnasta ja sidosyksikkötoiminnasta. Kiinteistöverotuloja kunnille Suomen kaikista tuulivoimaloista maksettiin viime vuonna yli 15 miljoonaa euroa kiinteistöveroa eri kuntiin. seuraavista asioista: Liiketoimintamallien kehittämisestä Yhtiön operatiivisen toiminnan johtamisesta Uusien työntekijöiden rekrytoinnista ja henkilöstön esimiestehtävistä Yhtiön budjetin laadinnasta ja sen toteutumisesta Raportoinnista yhtiön hallitukselle ja omistajille Sidosryhmäyhteistyöstä Hakijalta edellytämme tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta vaativista maanrakentamiseen liittyvistä tehtävistä. Todellisuudessa niitä voi tulla jopa huomattavasti enemmän. jardia euroa maksava investointiohjelma, jolla rakennetaan kymmenen vuoden aikana sata uutta tai korjattavaa sähköasemaa sekä runsaasti voimajohtoja. 044 727 6801 sähköposti jukka.heikkila@lsjh.fi Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoiveesi viimeistään 20.06.2021 aikana rekrytointikanavamme kautta, osoite: https://rekry.lsjh.fi/MepRekry. Esimerkiksi Jylkästä Alajärvelle on suunnitteilla 400 kilovoltin voimalinja, jonka on määrä valmistua vuonna 2027. Parannus verkkoinfraan on välttämätöntä, sillä Suomen Tuulivoimayhdistyksen päivittämän tuoreen hankelistan mukaan Suomeen on suunnitteilla tuulivoimahankkeita peräti 21300 megawatin edestä. Kiertomaa Oy:n hallitus -Uudisrakentaminen kaksinkertaistaa kiinteistöveron määrän, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Jo nyt tuulivoiman merkitys on kunnassa suuri. Tuulivoimamyönteisyys on perua ydinvoimaa vastustaneen Pro Hanhikiven ajoilta 2000-luvun alusta, jolloin tuulivoimaa kampanjoitiin ydinvoiman vaihtoehtona. Vuoden lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti ylsi yhteensä 2586 megawattiin ja 821 tuulivoimalaan. 40 3/2021 Kuntatekniikka { Energia } Laajassa ohjelmatarjonnassa: Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. KULUVASTA vuodesta odotetaan Suomessa ennätyksellistä. Siihen kuuluu: • 5100 km 400 kV voimajohtoja • 1300 km 220 kV voimajohtoja • 7300 km 1 10 kV voimajohtoja • 116 sähköasemaa (kV = kilovoltti = 1000 volttia) Uusia 400 kilovoltin voimajohtoja rakennetaan 2100 kilometriä. Samalla kunnan saamat kiinteistöverotulot nousevat noin kolmeen miljoonaan euroon. Jylkän sähköasemaa oli pakko laajentaa kasvavan tuulivoimarakentamisen vuoksi. Pyhäjoella on valmiita tuulivoimakaavoja niin paljon, että lähivuosina voimaloiden määrä ylittää sadan kappaleen rajan. -Kalajoen kaupungin alueella tuulivoimaloita on yhteensä 64. -Tuulisähkön vuosituotanto on Kalajoella nyt 591 gigawattituntia, mikä on nelinkertainen paikalliseen kulutukseen nähden, hän kertoo. -Pyhäjoella on nyt 21 tuulivoimalaa. . Uudisrakentaminen kaksinkertaistaa kiinteistöveron määrän, kertoo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Valtaosa Suomessa kulutetusta sähköstä siirretään kantaverkon kautta. Kuntamarkkinoiden 2021 teemana on innovatiiviset ja uudistuvat kunnat. Suomen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön määrä kasvoi viime vuonna 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna: vuonna 2020 tuulivoimaloilla tuotettiin 7788 gigawattituntia sähköä. -Eräs valtuutettu totesi hiljattain, että Pyhäjoelle saatiin molemmat; tuulivoima tuli ja ydinvoima on tuloillaan, Soronen kertoo. Hanhikiven ydinvoimalan valmistuttua kunta voi saada jopa 4,5 miljoonan euron kiinteistöverotulot vuodessa. Tänä vuonna valmistunut 14 lisää, kertoo kunnanjohtaja Matti Soronen. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Paljon muuta 15. Esimerkiksi tuulivoimayhtiö wpd maksaa 2500 hehtaarin laajuisesta tuulivoimapuistosta 90 maanomistajalle vuokraa tuulivoimatonteista yhteensä 775 000 euroa vuodessa. Kunnan vuosibudjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 302 megawattia. -Vuokratulo on tärkeä lisäansio jokaiselle perheelle ja tuo rahaa aluetalouteen, Soronen sanoo. Jos kaikki tuulivoimahankkeet toteutuvat, lisääntyy Suomen tuulivoimakapasiteetti yhteensä 990 megawatilla. Se oli noin 10 prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta ja noin 12 prosenttia maan sähköntuotannosta vuonna 2020. kute3_36-41.indd 40 8.6.2021 11.57. Valmiita tuulivoimakaavoja on niin paljon, että voimaloiden lukumäärä kaksinkertaistuu 126 tuulivoimalaan. Tuulisähkön tuotanto voi vuonna 2022 nousta jopa 11 terawattituntiin, arvioi Suomen Tuulivoimayhdistys. Alueella on 30 tuulivoimalaa. Hieman yli 11 miljoonaa euroa maksava laajennus valmistuu ensi vuonna. -Silloin voidaan olla siinä tilanteessa, että kunnallisveroa voidaan jopa laskea, Soronen sanoo. Tapahtuman järjestävät Tulossa tuulivoiman ennätysvuosi . . 16.9. SUURET voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon. Kalajoki ja Pyhäjoki ovat käytännössä samaa suurta tuulivoimapuistoa, jonka sydän on Jylkkä
. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Paljon muuta 15. Tapahtuman järjestävät kute3_36-41.indd 41 8.6.2021 11.57. 16.9. Kuntamarkkinoiden 2021 teemana on innovatiiviset ja uudistuvat kunnat. Laajassa ohjelmatarjonnassa: Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon
Tarkastelussa hänellä oli Vantaan suunnitteluvaiheessa oleva ratikkalinja. 42 3/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Kevätseminaarimme jälkilöylyjä AH, mikä setti vaikka fyysisenä kokoontumisena olisi ollut aivan varmasti vielä mukavampaa. Tervetuloa alalle, Risto! Pieniä tai keskisuuria kuntiakaan emme unohtaneet. Alalla on paljon keskitytty tietomallipohjaisuuteen, mutta sen hyödyntäminen omaisuuden käyttövaiheessa on suuresti unohtunut ja Risto keskittyi juurikin siihen. Emma Liljeström (Sitowise) puhui päästölaskennasta ilmastotyön työkaluna. Seminaarissa ensimmäisenä puhui Saila Pahkakangas (Ramboll) ZeroInfrasta. Antti esittelikin esimerkiksi Porvoossa tehtyjä ratkaisuja, joita voi hyödyntää myös muissa pienemmissä ja myös isommissa kunnissa. Kaikki onnistui ja myös perhe pääsi maistelemaan vastuullisesti tuotettuja mocktaileja. Ja kestävä liikkuminen pitää huomioida myös työmaakohdissa, mikä usein meiltä unohtuu vaatia tai toteuttaa. Näemme että nykyaikaisen tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien kokeilu ja hyödyntäminen on myös oleellinen osa vastuullista toimintaa. Vastuullisuutta on monenmoista – ympäristövastuullisuuden lisäksi sosiaalista, taloudellista, raportoinnillista ja digitaalista. Antti Rahiala (A-Insinöörit) puhui siitä, että kestävän liikkumisen tarpeet tulisi huomioida matkan kaikissa vaiheissa ja kaikessa toiminnassa. Seminaarissamme saimme kuulla kuusi esitelmää, joiden kautta osallistujien silmät varmasti avautuivat siitä, että kuntatekniikka on kehityksen kärjessä kaikkine ulottuvuuksineen. Mitäs tolkkua on tietomalleilla, elleivät ne auta käytönaikaisessa toiminnassa. Kuntatekniikassa päästöjen määrä suurelta osin lukitaan jo suunnitteluvaiheessa ennen rakentamista, eli silloin fiksuista valinnoista kiittää koko loppuketju. kute3_42-51.indd 42 8.6.2021 11.47. Riston ehdottaakin työssään uutta toimintamallia ja sitä toivottavasti Vantaan ratikkalinjassa viimeistään pilotoidaan. Antti puhui siitä, että kuntiin pitää jalkautua, kysellä käyttäjiltä ja myös miettiä tulevaisuuden tarpeita. Työkalu, jolla arvioidaan ja vertaillaan vähähiilisiä infrarakentamisen ratkaisuja. Seminaariesitelmien keihäänkärkenä oli vastuullisuus ja se tuli jokaisessa esityksessä esille. Tällä hetkellä jokaisessa kunnassa tehdään ilmastotyötä ja hyvinkin kunnianhimoisella aikataululla. Diplomityönsä esittänyt Risto Tapanila (WSP) puhui raitioteiden tietomallipohjaisen kunnossapidon kehittämisestä. Toivottavasti teille suurissa kaupungeissa asuville ei tule yllätyksenä, että nämä pienet yhteisötkin ovat hyvin elinvoimaisia ja vähintäänkin yhtä kestäviä ellei kestävämpiä toiminnassaan kuin suuret. Mitäs järkeä ilmastotyöllä edes on, ellei sen vaikutuksia pystytä mittaamaan ja K uv a: To ni K or ju s Höpinää pöntössä eli kuntatekniseen drinkkikoulutuksen osallistumista hallituksen jäsenen silmin. Jo pelkästään vertailun esilletuominen avaa silmiämme, että todellakin erilaisilla vaihtoehdoilla on merkitystä päästöjen vähentämisen tavoitteen saavuttamiseen
Vastuullisuus ulottuu aina konekaluston kehittämiseen asti. Turussa Ilmoittautuminen päiville on avattu nettisivuillamme. todentamaan. Kuntatekniikan päivien yhteydessä pidettävä maksuttoman sisäänpääsyn Yhdyskuntatekniikka-näyttely on saamassa ennätyksellisen paljon näytteilleasettajia, joten muistathan tulla tutustumaan alamme tarjontaan! Muista ilmoittaa opinnäytetöistä ja saavutuksista toimistolle! Stipendiehdotusten ja saavutusten ehdotusaika päättyy 31.8. Tuota uutta klassikoksi muodostuvaa kuntatekniikan arkea virkistävää juomaa pääsette maistelemaan myös tulevissa tapahtumissamme, sillä Mikan kanssa sovittiin jatkoyhteistyöstä. Haluaisitko tulla mukaan suunnittelemaan matkaa. Paikan päällä odottaa meitä Maarianhaminan tekninen johtaja Kai Söderlund, joka odottaa K uv a: To ni K or ju s kute3_42-51.indd 43 8.6.2021 11.47. Kuntatekniikan päivät 13.-15.10. Opintomatka pyöräillen Ahvenanmaan kuntateknisiin asioihin elokuun lopussa Olemme virittämässä opintomatkaa satuloiden selässä Ahvenanmaan vehreyteen pitkin porfyyri-päällysteitä. Seminaariesitelmien jälkeen osallistujien tietotaitoa kehitti Mika Räisänen. Tulevissa tapahtumissa pääsette tutustumaan Mikan showhun, jahka tämä penteleen kurimus hellittää. Keijo Pulkkinen (Autori) esitteli kunnossapitotyön toiminnanohjauksen sähköistä toimintamallia, jota testataan paraikaa Oulun kaupunkiseudulla. Toki ohjelmaa vielä muokkaamme tilanteen kehittyessä, mutta runko ja esitykset ovat valmiina. Kunnossapitotyöt voidaan jälkikäteen todentaa ja Keijo totesi, että aivan varmasti tietomallipohjaisuus tulee myös toiminnanja tuotannonohjausjärjestelmiin, jolloin koko kuntatekniikan elinkaarenhallinta saadaan sähköistettyä. Mika opetti osallistujille muutaman kesäisen klassikkodrinkin teon ja viimeisenä juomana lanseerattiin Kuntatekniikan drinkki, joka pohjautuu veriappelsiiniin – tai maun mukaan johonkin muuhun mitä vain on saatavilla, sillä resepti on joustava kuin kuntatekniikka ainiaan. 43 Kuntatekniikka 3/2021 Lopputuloksena oli Kuntatekniikan oma nimikkodrinkki. Ehdotukset siis toimisto@kuntatekniikka.fi -osoitteeseen. Kaikkien drinkkien reseptit löytyvät SKTY:n nettisivuilta, kuten myös esitelmät. Stipendit valitsee nuorten klubi yhdessä hallituksen kanssa ja saavutukset perinteisesti asiantunteva lehdistöraati. Laittakaahan rattaat jo pyörimään näiden osalta jo ennen kesälaitumille hirnahtamista, jotta ehditte ja muistatte kun työarki taas pimenevien iltojen saattelemana iskee takaraivoon. Kun kaikki tilannetieto mukaan lukien työtarvetieto kulkee kaikkien osapuolten välillä sähköisesti, niin asukkaille tarjottava kunnossapidon palvelutaso paranee huomattavasti. Emma esitteli puheenvuorossaan Kulma-laskentamallin, jolla vertailukelpoinen laskenta pystytään tuottaa vuosittain. Antti puhuikin, että laitteelle on kasvavat kansainväliset markkinat ja tämänkaltainen kuntatekniikan osaamisen vienti ulkomaille on hatunnoston arvoista työtä! Tietomallien kehitys ei ole ainoa tiedonkäsittelyn kehityssuuntaus kuntatekniikassa. Innokkaimmat osallistujat ovat jo kuulemma kolkuttelemassa Messukeskuksen portilla. Eli tuloksia mallista on luvassa jo tulevana syksynä! Kuntatekniikan konekalustokin kehittyy ja Antti Nikkanen (Trombia) esitteli autonomisesti kulkevaa katujen puhdistusyksikköä. Ilmastotarkastelun ulkopuolelle jää valitettavasti tällä hetkellä paljon asioita, jotka oikeasti pitäisi ottaa mukaan, jotta kokonaisvaikutusta voidaan arvioita. Sähköllä toimiva laite on hiljainen ja siksi sitä voidaan käyttää myös yöaikaan. Tirehtööri on pitkän linjan makujen mestari ja olikos se nyt seitsenkertainen Suomen mestari baaritiskin toiselta puolelta, missä harva kuntateknikko on päässyt vierailemaan ihan asian kanssa
Olen kiitollinen päästessäni kuntatekniikan näköalapaikalle, oppimaan ja verkostoitumaan. Turvallista kesää kaikille Toivotamme kaikille lämmintä ja turvallista kesää! Muistakaa nauttia riittävästi kuntateknistä drinkkiä ja jos aineksia ei ole saatavissa, niin muistakaa soveltaa! Nauttikaa ja valmistautukaa iloiseen kuntatekniseen syksyyn! Ville ja Maarit kute3_42-51.indd 44 8.6.2021 11.47. Louisissa ja sinnekin on jo opintomatkan kohteen tiedossa. Mutta yksilöt halutessaan toki voivat lähteä ja jos niin sattuu käymään, niin pitäkää SKTY:n paitaa näkyvillä! Toiminnantarkastajien hyväksi ja laadukkaiksi kokemia pikee-paitoja voitte käydä ostamassa 30 euron hintaan toimistoltamme! Toki noita paitoja voi, saa ja pitää pitää myös kotimaassa kaikissa virallisissa ja virattomissa tilaisuuksissakin. 26 työvuoden aikana olen piirtänyt enemmän organisaatiopalluroita kuin suunnitelmiin puiden symboleita. Suurinta riemua sydämeeni tuottaa kuitenkin kolmen pienen lapsenlapseni kanssa maailman ja luonnon ihmettely. Samaan aikaan kaikessa tekemisessä näkyy tekniikan kehittyminen ja palveluiden digitalisoituminen sekä palvelumuotoilua ja asukasnäkökulman todellinen läpitulo. Uskon vahvasti poikkihallinnolliseen työskentelyyn. 44 3/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY OLEN 54-vuotias Mari Helin Suomen Turusta, ja uusi SKTY:n hallituksen jäsen. Voipi olla, että Australian suuntaan voisi olla mahdollisuuksia, sillä heidän Adelaidessa pidettävä seminaarinsa siirtyi talvesta kevääseen, eli loka-marraskuun vaihteeseen. Vapaa-aikani sujahtaa metsäpuutarhaa rakentaessa, työ, joka palkitsee ja rauhoittaa. Mari Helin Infran kunnossapitopäällikkö Turku Mari Helin – hallituksen jäsenen esittely { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY meitä innosta täristen. Tähän työhön liittyen olen poikkeuksellisesti koulutukseltani hortonomi AMK, maisemasuunnittelu. Amerikan kuntatekniikan päivät pyritään pitämään elo-syyskuun vaihteessa St. En ole koskaan hankkinut käyntikortteja, koska muutos on jatkuvaa. Myös kaivuu-, aitaamisja sijoituslupayksikkö sisältyy kunnossapitoyksikköön. Lähtö on todennäköisesti Turun suunnalta lautalla yli Saaristomeren. Töiden tilaamisen malli lähestyy enemmän perustuen kumppanuuksiin. Perinteisenä kunnossapitoyksikkönä huolehdimme siis ihmisten arjen ympäristöstä ja sen toimivuudesta. Olemme puhdas tilaajaorganisaatio, ja vastuualueemme huolehtii rekistereistä, kaduista, viheralueista, metsistä, pelloista, katuja liikennevaloista, vesistöistä ja niihin liittyvistä rakenteista, hulevesistä ja ulkoilusaarista. Tuolloin pitäisi olla jo pari piikkiä iskettynä kaikkien lihaan ja siksi opintomatkalle voi lähteä hyvinkin resistenttinä tapauksena. Mahdollistamme osallisuutta ja edistämme ihmisten hyvinvointia. Tehokkuus ja oikea tekeminen löytyy yhdessä tekemällä, niin kaupungin sisällä kuin eri verkostoissa. . Opintomatkat ulkomaille todennäköisesti perutaan – tai sitten ei Olemme olleet hyvin epäileväisiä ulkomaan opintomatkojen suhteen tänä vuonna. Palvelumuotoilu ja asukkaiden aito kuuleminen ovat lähellä sydäntäni. Mutta mielestäni suurin ja mielenkiintoisin muutos on nyt käynnissä. Mutta globalisaatio pitää meitä jännityksessä varmastikin tuonne elokuun loppuun asti. Tarvittavan osaamisen kirjo laajenee. Jos haluat tulla mukaan, niin laita myös viestiä! Rakennamme kesän aikana ohjelmaa. Työurani alkoi suunnittelijana, josta siirryin kuitenkin nopeasti perinteisen mallin kaupunginpuutarhuriksi, tuottajapuolen liikelaitosjohtajaksi, sitten tilaajapuolen viheraluepäälliköksi ja nyttemmin olen toiminut infran kunnossapitopäällikkönä vuodesta 2013. Toimin tällä hetkellä Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kunnossapidon vastuualueen päällikkönä, nimikkeellä kunnossapitopäällikkö. Voipi olla, etteivät työnantajat vielä tuolloin anna lupaa lähteä virka-/työmatkoille ja siksi olemme kovin epäileväisiä opintomatkan toteutumisesta
Följ med föreningens nyhetsbrev och hemsidor för uppdaterad information! Hela föreningen önskar er alla en mycket fin och trygg sommar! Hoppas vi ses på hösten! Johanna Nyberg kute3_42-51.indd 45 8.6.2021 11.47. 050 591 7514 FÖRENINGENS vårseminarium var en lyckad tillställning på många sätt men det skulle ju förstås ha varit trevligare att mötas personligen. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja Kahva Oy puh. Under vårseminariet fick vi höra ett antal presentationer som säker än en gång öppnade våra ögon om att kommunaltekniken är i ständig förändring och utvecklas hela tiden. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. 45 Kuntatekniikka 3/2021 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Kom också ihåg att lämna in stipendieansökningar eller bidragsförslag till årets kommunaltekniska förtjänst senaste den 31.8! Studieresor Föreningen planerar en studieresa till Åland i slutet av augusti. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. 043 8244 834 email: toni@kahva.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Exkursionen kommer att ordnas som en cykelexkursion och vi kommer att bekanta oss med olika kommunaltekniska lösningar på Åland. Då är det bara att kontakta föreningen! Vi har varit väldigt försiktiga med att planera studieresor utomlands för detta år, men det kan hända att det under hösten blir möjligt att återuppta föreningens internationella samarbeten och ordna studieresor för våra medlemmar. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Alla deltagarna får också delta avgiftsfritt i utställningen för samhällsteknik. höra om digitala verktyg som gör det möjligt att jämföra olika infrastrukturers inverkan på utsläppen. Med hjälp av dessa kan man bl.a. De kommunaltekniska dagarna i Åbo den 13-15.10 Anmälningen till de Kommunaltekniska dagarna är nu öppen på vår hemsida. Under presentationerna fick vi bl.a. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Vi anser också att utnyttjandet av dagens digitala verktyg och olika digitala försök är också en del av ansvarstagandet. Det genomgående temat i alla presentationer var ansvar. välja sådana lösningar redan i planeringsskedet som bidrar till möjligast lite miljöpåverkningar under hela infrastrukturens livslängd. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Vill du vara med och planera innehållet för exkursionen. Utställningen i år kommer att vara stor med rekord många företag som presenterar sina produkter och tjänster. Man jobbar för ett mera hållbart klimat i alla kommuner och dessutom med mycket ambitiösa tidtabeller. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Programmet kan ännu uppdateras men i det stora hela är programmet och tidtabellen klara. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i 1. Under presentationerna fick vi än en gång också inse att det inte bara är stora städer som satsar på hållbar utveckling, utan att även små städer och kommuner utvecklar avancerade lösningar. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Simo Kesti Rakennuttajainsinööri Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Det finns många synvinklar gällande ansvar – miljöansvar, socialt och ekonomiskt ansvar samt ansvar gällande rapportering och digitalisering. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh
Osalle lukijoista tulin tutuksi Espoon kaupungilla erilaisissa rooleissa toimiessani, mutta avaan tässä hieman laajemmin taustaani, ammatillista historiaani sekä vapaa-ajan harrasteitani. Kesä ja talvi menivät nopeasti, ja keväällä 2005 koitti sekä uusi työmaa että pääsykokeet ammattikorkeaan. Settiseinä oli päässyt jostain syystä pettämään, ja noin kuution kokoinen kivi oli vierinyt seinää pitkin alas. Toisinaan jäin iltavuoroon opettelemaan kaivinkoneen tai bopparin (vaikkakin se oli merkiltään CAT) ajamista. Lienee turha edes pohtia olisinko kirjoittamassa tätä esittelyä, jos en olisi huomannut tuota möhkälettä tai kerennyt siirtymään sitä puolta metriä, etten jäänyt täysin alle. Opin käyttämään putkija tasolaseria, vaikka työkavereilla riittikin vitsailun aihetta, sillä värisokeana minun on kirkkaassa valossa vaikea erottaa laserin punaista valoa. kute3_42-51.indd 46 8.6.2021 11.47. Vastuuta sai sitä mukaan, kun halusi oppia uusia asioita, ja päivät näytin korkoja kaivinkonekuskille, asentelin salaojia ja viemäreitä sekä sateisina päivinä virittelin uppopumppuja. Kerkesin hyppäämään sen verran sivuun, että en jäänyt möhkäleen alle, Tervehdys arvoisat kuntatekniikan ammattilaiset! vaikka tunsinkin saavani osuman. Rakennuksessa käytettiin MetsäWoodin materiaaleja, ja tuohon aikaan puurakentaminen vastaavassa mittakaavassa oli ”uutta” ja hienoa. Työkaverit taluttivat päivystykseen, jossa todettiin, että reisilihas oli repeytynyt polven päältä. Uudella työmaalla tehtiin syvää monttua louhimalla, ja kaivannon reunat oli tuettu hyvin kallioon pultatuilla settisienillä. 46 3/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY TUOREENA SKTY:n hallituksen jäsenenä esittelen tässä itseni. Ei mitenkään leikkaushoitoa vaativasti, mutta tukisidettä sain käyttää melko pitkään. Hyvä ystäväni oli aloittanut rakennusinsinööriopinnot jo vuotta aiemmin, ja sai suostuteltua minutkin hakemaan. Kuulosuojaimet korvilla kuulin vain matalaa jyrinää, ja kääntyessäni katsomaan äänen suuntaan huomasin jonkun suuren möhkäleen vyöryvän päälleni. Rakentajan urani alkoi 2004, kun pääsin Louhintahiekalle lapiomieheksi Espooseen Tuulikujalle, jossa tehtiin maarakennustöitä puurakenteiselle toimitilalle. Otin muutaman juoksuaskeleen, kunnes jalka petti alta. En muista enää, mitä olin eräänä kesäisenä päivänä tekemässä, mutta muistan aavistaneeni jonkun lähestyvän itseäni
Lupasin kertoa myös vapaa-ajan harrasteista. Tämän klaanin kanssa tulee puuhattua kaikenlaista ja liikuttua paljon luonnossa. Tulematta jääneen tavaran takia tulee venttaa, liian vähän tulleen tavaran takia tulee venttaa. Tavara tulee väärään aikaan, sitä tulee liikaa tai liian vähän. Olen hiljattain löytänyt aivan mahtavan viiksivahan ja pitäähän sitä miehellä olla kahvat kunnossa! Paljon riittäisi kerrottavaa myös SKTY:n toimintaan liittyvistä aiheista, jotka ovat aina olleet itselleni tärkeitä. Liikaa tullutta tavaraa siirrellään työmaalla jatkuvasti. Ai niin, mikä tämä MetsäWoodin (ei kaupallista yhteistyötä) osuus tässä esittelyssä on. Ja rehellisesti sanoen melko kehnoa sellaista. . Sen parissa toimivat henkilöt ovat olleet erinomaisen sitoutuneita kehittämään yhteisiä toimintamalleja, ohjeistusta ja koulutusta pk-seudulla. 10 vuotta vierähti eri organisaatioissa Espoossa, ja viimeisin tehtäväni Kaupunkitekniikan keskuksessa oli toimia infrapalvelupäällikkönä. Oppia on haettu ympäri Suomen, samalla myös jaettu omia kokemuksia. Kaiken näkemäni ja kokemani voin kiteyttää siten, että rakentaminen on suurimmaksi osaksi logistiikkaa. Tampereella vietimme vuoden ja palasimme takaisin Helsinkiin, Viikkiin. Perhe on kasvanut tässä vuosien varrella, ja siihen kuuluu nyt kauniimman puoliskon lisäksi kolme lasta ja kaksi Shetlanninlammaskoiraa, Sumu ja Kajo. Tislaamo on valmistunut vuonna 2018, ja tuolla en ole vielä päässyt vierailemaan. Toni Korjus Kirjoittaja toimii liiketoimintajohtajana Kahva Oy:llä ja vastaa liikennejärjestelyiden palveluista. Opintojen aikana pääsin työskentelemään Lemminkäiselle erilaisissa pohjarakennuskohteissa, ja tein lopputyöni suihkuinjektoinnin työnsunnittelusta. Jutun juju on siinä, että vaikka olen panomiehiä, niin nautin suuresti myös hyvästä viskistä. Keskimmäisen tyttäreni mielestä minun tulee myös mainita viikseni, joista kuulemma tykkään liian paljon. Katutöiden sujuvuus on asia, joka koskettaa lähestulkoon jokaista ihmistä jollain tapaa. Yksi itselleni kiinnostavimpia yhteistyöhankkeita oli PKS-Katutyökoulutus. Ehkäpä vielä jonakin päivänä pääsen yhdistämään rakkauden puurakentamiseen, viskeihin ja moottoripyöriin ja karautan kaksipyöräisellä tislaamovierailulle. Noiden 10 vuoden aikana sain tutustua kuntatekniikkaan sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla. Pidetään esittäytyminen kuitenkin tiiviinä, ja jutellaan lisää, kun tavataan. Skotlannissa tislaamoja riittää, joten reissusta saattaa tulla pitkä. Tällä hetkellä tallissa seisoo itseäni vanhempi Suzuki, jota en kerennyt talven aikana rassaamaan ajokuntoon, joten toivottavasti löydän vian kipinäongelmiin ennen kuin kesä viuhahtaa ohi. Katutöiden kehittäminen vaatii laajaa verkostoitumista ja useiden eri näkökulmien ymmärtämistä sekä tavoitteiden yhteensovittamista. 47 Kuntatekniikka 3/2021 Jalka parani, pääsykokeiden tulokset tulivat ja aloitin syksyllä rakennusinsinööriopinnot. Silloin kun pystyn irrottamaan aikaa täysin itselleni, niin käytän tuon ajan mieluiten oluen panemiseen (myönnetään, myös juomiseen) sekä moottoripyöräilyyn. Olen päässyt seuramaan rakentamista myös pientalojen parissa, sillä oman toimen ohella kerkesin tekemään parisen kymmentä keikkaa vastaavana työnjohtajana pientalotyömailla. Liian aikaisin tullutta tavaraa siirrellään työmaalla jatkuvasti. En päätynyt työskentelemään suihkuinjektoinnin parissa opintojen jälkeen, vaan pieni perheemme muutti kolmikuisen poikamme kanssa Tampereelle, jossa työskentelin kahdelle eri maarakennusliikkeelle työnjohtajana vietettyäni ensin muutaman kuukauden vanhempainvapaalla. Viikistä löytyy muuten MetsäWoodin materiaaleista rakennettuja puukerrostaloja. Macallan valmistaa aivan erinomaisia viskejä, ja heidän tislaamonsa Skotlannin Speysidessä on luottanut MetsäWoodin osaamiseen puurakenteissa. Kaukolämpökaivanto odottaa eristäjää toista viikkoa, ja katu on poikki sen takia. Näitä asioita haluan muuttaa, ja nykyisen ammatillisen vaiheeni omistan auttaakseni asiakkaitamme vähentämään hukkaa omassa liiketoiminnassaan. Hallituksen lisäksi toimin myös Kuntantekniikan pätevyydet arviointiryhmässä, ja olen erittäin iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä tuotakin toimintaa vuosien varrella. kute3_42-51.indd 47 8.6.2021 11.47. Olen myös rakentanut perheelleni kaksi taloa, joista uusimpaan päästiin juuri viime vuoden joulukuussa muuttamaan. Helsinkiin palattuamme työskentelin ensi vuoden verran Staralla työnsuunnittelijana katurakentamiselle, mutta päädyin hakemaan Espoon kaupungille töihin kunnossapitoinsinööriksi ja tulin siihen pestiin myös valituksi
48 3/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. •kohdennetaanko tutkimukset iän, materiaalin tai kriittisten asiakkaiden perusteella. •mistä osoitteesta tuli vedenlaatuvalitukset esim. syöpymä sisäpuolinen/ulkopuolinen, halkeama, asennusvirhe jne. •mikä on putken todellinen koko. Vielä useammalla vesilaitoksella kehitystarvetta voi olla korjaustietojen ja asiakaspalautteiden dokumentoinnissa •missä korjattiin vesijohtovuotoja vuonna esim. •otetaanko tiedot huomioon saneerausten pitkän tähtäyksen ohjelmoinnissa. Tämä varmasti pääasiassa onkin totta. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. kute3_42-51.indd 48 8.6.2021 11.47. vuonna 2010. •milloin putki on asennettu. Selvitettiinkö tukoksen todellinen syy. Verkostohan on rakentunut monien sukupolvien aikana ja muu kaupunki-infra ja myös toimintaorganisaatiot ovat ehtineet muuttua useaan kertaan. •milloin pääviemärit on puhdistettu. •dokumentoidaanko tutkimustulokset ja tehdäänkö niistä johtopäätökset. Jos asetamme itselle kysymyksiä, tunnemmeko verkosto-omaisuutemme todellisen tilanteen, joudumme usein vastaamaan kieltävästi. •milloin ja missä olikaan viemäritukos. •missä on asiakkaiden tonttihaarojen liitoskohdat. •mikä oli vuodon syy. Pohtia sopii myös kuitenkin, että mihin faktoihin saneerausvelan määrän arviointi perustuu. •entä vesijohtoverkoston ilmakellot, milloin ne on viimeksi tarkastettu ja huollettu. •mitkä putket on jo saneerattu/sujutettu. mikä on verkoston sijainti ja korkeusasema. •onko asiakkaiden liittymät tiedossa, kenellä on hulevesiliitos. Miesmuistikaan ei aina auta, sehän on yllättävän lyhyt. Joillakin vesilaitoksilla voi olla puutteita perustiedoissa •missä omaisuus sijaitsee. •mikä on putken, kaivon tai laitteen materiaali. •mikä oli korjaustapa, pantaliitos vai putken vaihtaminen. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Tästä johtuen verkostokartat ja muu dokumentaatio ovat voineet kadota tai niitä ei ole pidetty ajan tasalla. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } JULKISUUDESSA uutisoidaan usein, että vesihuollon saneerausvelka on kasvanut huolestuttaviin mittoihin. •löytyykö asiakassopimuksia, onko asiakkaan ja vesilaitoksen vastuuraja yksiselitteinen. Entäpä suunnitelmallinen kunnossapito ja kuntotutkimus •onko laitoksella olemassa suunnitelmallinen ennakoivan kunnossapidon työohjelma. •milloin pohjavesialueen viemärit on tarkastettu. JAOSTOJEN KUULUMISIA Kuntotutkimus-jaos Verkoston saneerausvelka vai kunnossapitovelka. vuonna 2020
Vesijohtojen ja paineellisten putkien kunnontutkimisohjetta tehdään parhaillaan. Talous ja hallinto komitea on jaettu kahdeksi komiteaksi; Enrico Boin johtamaksi talouskomiteaksi ja Sam Efratin johtamaksi hallintokomiteaksi. Tällöin todellinen saneerausvelan määrä ei ole tiedossa, siitä on vain summittainen arvio. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. Vesihuoltoverkoston mittausja dokumentointiohje on valmistunut vuoden 2020 lopussa ja julkaisu on ladattavissa VVY:n sivuilta. ISTT Puheenjohtaja Jari Kaukonen Laatuja materiaalijaos kute3_42-51.indd 49 8.6.2021 11.47. Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia 1. Samassa yhteydessä järjestetään kansainvälinen näyttely ja Trenchless Asia näyttely, jossa FiSTT tuo julki ensi vuoden kansainvälistä konferenssia Helsingissä. Kuala Lumpurissa on vuosikokous marraskuussa tänä vuonna ja siellä vaihtuu sääntöjemme mukaisesti puheenjohtajuus. Saneerausvelkaakin varmasti on, mutta oikean tiedon valossa aina liian niukat saneerausvarat voidaan kohdentaa kaikista tärkeimpiin kohteisiin. Hannu Mustonen Jaos piti järjestäytymiskokouksen 7.5. Kuvan lähde: Ylen uutinen 22.11.2019 (ketun pelastaminen putkesta päättyi onnellisesti). Jukka Huusko KONFERENSSIT FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös ensi vuonna. Fistt:n putkistokuvaajakoulutusohjelma pitää kuvaajien ammattitaidon korkealla tasolla. Suunnittelemme myös latinalaisen Amerikan yhteistä jäsenjärjestöä alueen kaivamattoman teknologian käytön edistämiseksi. FiSTT on sopinut Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa siten, että järjestämme konferenssin KPM:n joka syksyisten Neuvottelupäivien yhteydessä. . Kokouksen aikana käytiin vilkasta keskustelua jaoksen tulevista töistä ja tavoitteista. 49 Kuntatekniikka 3/2021 JAOSTOJEN KUULUMISIA Kuntotutkimus-jaos Joissakin vesilaitoksissa vuotokohtia etsitään jo ”kissojen ja koirien” avulla. Jaos on avoinna kaikille yritysjäsenille ja vielä mahtuu hyvin mukaan, tervetuloa joukkoon! Seuraava kokous on 10.8. Viemäreiden visuaalinen kuntotutkimusohje on parhaillaan työn alla ja opas valmistuu kuluvan vuoden aikana. Koulutuksiin toivotaan osallistujia myös tilaajaorganisaatioista ja suunnittelutoimistoista, sillä koulutuksessa saa hyvän opin viemäreiden kunnon arvioimiseen. No-Dig Helsinki 2022 Tulemme tiedottamaan vuoden kuluessa konferenssin etenemisestä tälläkin palstalla. 3. Ajankohta on 24.-26.11. Siinä tukeuduttaisiin osin nykyiseen Kolumbian järjestöön. Kaikissa näissä on rahoittajina VVY ja useat tiedonjanoiset vesilaitokset. Voi ollakin, että tilanne on parempi kuin on luultu. kello 13, halukkaat uudet jäsenet voivat ilmoittautua jaoksen sihteerille. Jäseniä ovat Dec Downey, Jo Parker, Martin Kane, Samuel Ariaratnam, Ray Sterling ja Derek Choi. Fistt:n kuntotutkimusjaos haluaa luoda alalle mahdollisimman hyvät ohjeet ja työtavat vesihuoltoverkostojen dokumentointiin, kuntotiedon keräämiseen ja saneeraustarpeen arviointiin. 4. Tässä tapauksessa vesilaitoksen olisi hyvä lisätä ennakoivaa kunnossapitoa ja kuntotutkimusta eli hoitaa kunnossapitovelka pienemmäksi ja sen jälkeen arvioida saneerausvelkansa uuden tiedon valossa. Seuraa sivujamme, ilmoittautuminen alkaa kesäkuussa. 2. Puheenjohtaja on kutsunut itselleen neuvonantaja paneelin, johon kaikki pyydetyt hyväksyivät kutsun. Jos kovin moniin edellä oleviin kysymyksiin joutuu vastaamaan kieltävästi tai vastausta ei tiedä, vesilaitoksella on tiedonpuutetta ja sitä kautta kunnossapitovelkaa. ja paikkana Clarion-hotelli Helsinki. Käy katsomassa tapahtuman sivustot www.nodighelsinki.com. Tässä joitakin nostoja •Työstetään materiaalia myös InfraRyl:iä varten •Ohjeistetaan ja tuetaan urakoitsijan omaa laadunvalvontaa •Kiinnitetään huomiota sekä tekniseen että toiminnalliseen laatuun Puheenjohtajaksi valittiin Pekka Kaikkonen (Lahti Aqua Oy) ja sihteeriksi Jukka Huusko (Johan Lundberg Oy).
17.11.2021 Helsinki kiinko.fi Kiinteistökaupan erityiskysymykset 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tietosuoja etätyössä 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennusrasitteet 10.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 14.9.2021 17.4.2022 Helsinki kiinko.fi Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021 Helsinki + verkko kuntamarkkinat.fi Kunnan kiinteistökannan kehittäminen 15.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi kute3_42-51.indd 50 8.6.2021 11.47. 4.9.2021 Hyvinkään lentokenttä maxpo.messukeskus.com Rakennushankkeen aikataulun hallinta 2.9.-7.10.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Verkkojulkisuus rakennusvalvonnassa 6.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistömanagerin koulutus (KMA), toimitilaisännöinti 6.9.2021 16.2.2022 Helsinki kiinko.fi Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK(TM) 6.9. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Alihankinta 21. 50 3/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. 14.12.2021 Helsinki kiinko.fi Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA (TM) 8.9. 23.9.2021 Tampere alihankinta.fi Tietosuoja etätyössä 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennuttaminen 2021 yhdessä 12.-13.8.2021 Tampere kiinko.fi Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021 Helsinki + verkko kuntamarkkinat.fi Rakennuttaminen 2021 yhdessä 12.-13.8.2021 Tampere kiinko.fi Ilmansuojelupäivät 17.-18.8.2021 Virtuaalitapahtuma koulutus.fcg.fi Uhkaavat tilanteet toimistotyössä 26.8.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntahankkeet – Näin viestit niistä tehokkaasti 1.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Maxpo 2021 2
16.11.2021 Helsinki kiinko.fi Alihankinta 21. { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Matalapainekumppanisi www.atlascopco.fi I kompressori.fi@fi.atlascopco.com Energiatehokkaat puhaltimet ja kompressorit matalapaineisen paineilman tuottamiseen. Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus 16.9.2021 31.12.2022 Helsinki kiinko.fi Talotekniikan perusvalvojan koulutus TATE 20.9. 23.9.2021 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi kute3_42-51.indd 51 8.6.2021 11.47. 23.9.2021 Tampere + striimaus koulutus.fcg.fi Kiinteistörekisterin hoidon ajankohtaispäivät 22. 23.9.2021 Tampere alihankinta.fi Infrahankkeen rakennuttaminen 18 (RAP) 22.9.2021 11.3.2022 Helsinki kiinko.fi Katupäivät 22
MIITAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Tieja katuverkon inventoinnit • Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun kantavuusmittaukset ja kuntoarviot • Siltojen kuntoarviot yksityisteille, metsäteille ja kuntien kaavateille • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus kute3_52.indd 52 8.6.2021 11.46