3/2023 { Kolumni } Hannu Oskala: Sama sääntely ei sovi kaikkialle Ilmasto muuttaa rakentamista Hyödynnä hukkalämpöä Kuntien energiankäytölle tiukemmat rajat SOTE-KIITEISTÖJEN KOHTALO kute3_1.indd 1 23.5.2023 9.29
toukokuuta 3/2023 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 34 Sähkölamppu syttyi Suomessa 1882………… ............................ ............... 14 Tekoäly hivuttautuu kuntien toimintoihin……… ..................................... ............................................. 43 Suomen kuntatekniikan yhdistys….. K uv a: Ti m o K uu kk an en kute3_2-3.indd 2 23.5.2023 9.26. ........................................... 44 Pääkirjoitus………... 51 3/2023 Kuntatekniikka 31. ............ 10 { Kaavoitus } { ICT } { Ilmastoviisaus } { Rakentaminen } { Energia } { Ilmastonmuutos } { Tekniset palvelut } { Kunnossapito } Maanja kallionkäytöstä vapautuu tietyissä olosuhteissa happamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia rakennuksille ja luonnolle. ................................... 26 Vihreää siirtymää toteutetaan ympäri Eurooppaa …………....................... 16 Ulkovalaistuksen hallinnassa tarvitaan yksityiskohtaista tietoa……... 10 Vesilaitoksia yhdistämällä ei saavuteta suuria etuja……… .................... 40 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. ........................ .................................. 22 Kasvutunneleiden luvituslinja hoipertelee…………. .................................. 6 Hapan maaperä tärvelee rakennusten perustuksia………... ....... 19 Hukkalämpö talteen jäähdytyslaitteista………… ........................ ... 5 Kolumni: Sama sääntely ei sovi kaikkialle………... 2 Ilmastonmuutos haastaa rakentamista ja rakentaminen luontoa………... 30 Kuntien sote-kiinteistöt uuden edessä……….. 13 Tapahtumakalenteri………... 18 Energiatehokkuusdirektiivi häämöttää – pahimmalta vältyttäneen ………... ..................................... .................... ..................... 37 Yhdyskuntatekniikan näyttely esitteli alan uutuudet……... 50 Palveluhakemisto………..
K uv a: Ti m o K uu kk an en Monilta sotekiinteistöiltä putosi pohja, kun niiden toiminnot siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille. 34 • Kuntatekniikan päivillä palkittujen valokuvat löytyvät artikkelista ”Kuntatekniikan päivät alkoivat palkitsemisilla” osoitteessa kuntatekniikka.fi • Vantaan ratikka toteutetaan allianssimallilla • Kuntatekniikan yhdistys: On ymmärrettävä, mitä rakennetun ympäristön laiminlyönti voi aiheuttaa suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle • Tutkimus: Tuulivoiman hiilijalanjälki on pieni ja hiilikädenjälki suuri suomalaisessa metsässä K uv a: M ic ro so ft B in gi n ku va nl uo nt ity ök al u Kunnat käyttävät tekoälyä esimerkiksi kuvien tulkinnassa. Bing-tekoäly loi tämän kuvan ohjeesta ”Yhdyskunatekniikan näyttely Jyväskylässä”. kute3_2-3.indd 3 23.5.2023 9.26. 40 KKuntatekniikka.fi s. K uv a: Te ro Ta ka lo -E sk ol a Kuntatekniikan päivien yhteydessä Jyväskylässä palkittiin saavutukset ja järjestettiin Yhdyskuntatekniikan näyttely. 3 Kuntatekniikka 3/2023 s. 16 s
Palvelussa on tietoja viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuoltoja liikenneverkoista. Sijaintietopalvelu vähentää kaivuuvahinkoja, näin verkkojen toimintavarmuus paranee. Yhdessä rakentaminen tuo tekijöille säästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kertaa saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Katso lisätietoja: yhteisrakentaminen.i Sijaintitietopalvelusta apua kaivajille ja suunnittelijoille Sijaintitietopalvelua kehitetään parhaillaan – jatkossa verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedot ovat saatavilla keskitetysti, helppokäyttöisesti ja tietoturvallisesti. Tällaista infraa voi olla energia-, vesihuolto-, liikenneja viestintäverkoissa. Lisäksi kaivuutyöt sekä suunnittelu tehostuvat ja kustannukset pienenevät. Palveluita infran rakentamiseen Tutustu Traficomin verkon rakentamista tukeviin palveluihin Kaikki verkkojen rakentamissuunnitelmat yhdestä paikasta – helposti ja maksutta: verkkotietopiste.i Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu Ota yhteys toiminta-alueesi muihin toimijoihin verkkotietopiste.i-palvelussa ja tarkista, miten voitte rakentaa yhdessä kaikkia hyödyttävällä tavalla. kute3_4.indd 4 23.5.2023 9.27. Verkkotoimijat, alan järjestöt ja viranomaiset ovat yhteistyössä tunnistaneet keinoja yhteiskäytön parantamiseksi ja laatineet toimintamalleja, joita eri toimijat voivat viedä eteenpäin omassa toiminnassaan. Passiivi-infran yhteiskäytöllä nopeammin ja edullisemmin verkkoja rakennettuun ympäristöön Yhteiskäyttöisellä passiivi-infralla tarkoitetaan esimerkiksi tyhjiä suojaputkia, laitetiloja, kaivoja, mastoja, pylväitä, torneja ja muita rakenteita, joihin on mahdollista sijoittaa viestintäverkon laitteita. Etsi palvelusta, millä verkkotoimijoilla voi olla verkkoja alueellasi ja suunnittele yhteisprojekti. Valtion hallinnoima ja omistama palvelu on luotettava ja toimintavarma ratkaisu kaikille infratoimijoille. Sijaintitietopalvelu helpottaa merkittävästi infrarakentajien työtä
Akuutit yllättävät mustien joutsenten kriisit kuten pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostivat kriisivalmiuden ja kyberturvallisuuden esille myös kuntatekniikassa. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Koska en ollut insinööri tai kuntatekniikan ammattilainen, lähestyin lehden tekemistä toimittajan näkökulmasta. 5 4/23 30.8. Se on vienyt valtiovallan fokusta yhä kauemmaksi korjausvelan taltuttamisesta, sillä kuntien ja kaupunkien talous on jo nyt niin kireällä, että omin voimin tämä asia ei oikene. Jo toista vuotta toimittaja Timo Kuukkanen on toiminut Kuntatekniikan tuottajana menestyksellisesti ja tulee toimimaan jatkossakin. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi K uv a: M is ka Pu um al a K un aloitin Kuntatekniikan päätoimittajana keväällä 2016, sain käsiini edeltäjäni Paavo Taipaleen vahvalla näkemyksellä vetämän lehden. Mutta yksi niistä asioista, joka ei ole muuttunut, on rakennetun ympäristön korjausvelka. En ole tässä poikkeus. Ja pysynyt samana. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Markku Vento TILAUKSET Puh. Nämä ovat olleet hienoja vuosia ja on ollut ilo tutustua moneen kuntatekniikan ammattilaiseen. Kun astut ovesta ulos, olet keskellä kuntatekniikkaa. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 3/2023 { Pääkirjoitus } 3/2023 { Kolumni } Hannu Oskala: Sama sääntely ei sovi kaikkialle Ilmasto muuttuu – rakentamisen muututtava Hyödynnä hukkalämpöä Energiankäytölle tiukemmat rajat SOTE-KIITEISTÖJEN KOHTALO kute3_1.indd 1 19.5.2023 12.52 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Siitä oli hyvä jatkaa Kuntatekniikan tekemistä. Kuten yleisesti tiedetään, toimittajathan tietävät kaikesta jotain, mutta harvoin mistään mitään. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Nopeasti kuitenkin huomasin, että itse asiassa kuntatekniikkahan on kaikkea. SKTY:n ennen Kuntatekniikan päiviä laatimassa julkilausumassa linjataan, että ”on ymmärrettävä, mitä jatkuva rakennetun ympäristön laiminlyönti voi aiheuttaa niin suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle, asumisen mahdollisuuksille kuin turvallisuudelle.” Niin, toivottavasti tämä ymmärretään. Asiantuntijaverkoston lisäksi lehteen kirjoittaa edelleen laaja freelance-toimittajien kaarti. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. Siirryn kesän jälkeen eläkkeelle ja hommiani jatkavat päätoimittaja Jarkko Ambrusin ja tuottaja Timo Kuukkanen. Alihankinta, korjausrakentaminen 5/23 25.10. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Kuntatekniikan päätoimittajana. Aluehallintouudistus vuoden 2023 alusta oli suurin yksittäinen muutos kuntakentässä itsenäisyyden aikana. 15.8. Laajan kaikkia kiinnostavan yleissisällön lisäksi on ollut tärkeää tarjota eri aihealueiden ytimeen meneviä asiantuntija-artikkeleita. Kehitys on edelleen pelottava. 27.11. Kiitos yhteistyöstä! • Yksi huoli on ja pysyy kute3_5.indd 5 23.5.2023 9.27. 10.10. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Seitsemässä vuodessa maailma, kunnat ja myös kuntainfran maailma on muuttunut. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. Ja kun yhtälöön lisätään ilmastomuutoksen mukanaan tuomat haasteet, ollaankin omaisuudenhallinnan ytimessä. Monin paikoin tehdään kovasti töitä korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi, mutta siitäkin on vielä matkaa siihen, että korjausvelka alkaisi oikeasti lyhentyä. Kuinka taklata jo nyt näkyvissä olevat ongelmat, mutta samalla huolehtia siitä, että rakennettu ympäristö palvelee elintärkeänä osana suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
Samalla niistä voidaan siivilöidä haitta-aineita. kute3_6-13.indd 6 23.5.2023 9.29. 6 3/2023 Kuntatekniikka Ilmastonmuutos huomioitava yhdyskuntarakentamisessa SÄÄN ARMOILLA Hulevesistä voidaan luoda uudenlaisia luontoympäristöjä taajamiin
Yksi tällainen on Kuopion, Siilinjärven ja Iisalmen sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteinen kaavoituksen ilmastotiimi. Uutta on se, että muutos leikkaa tieteen raja-aitoja. On mahdollista hidastaa hulevesien virtausta ynnä muuta, hän sanoo. Lakisääteisenä luontopääoman kuluminen ja sen ”kirjanpidollinen hintalappu” mahdollistaa kompensaation, joka onkin siellä täällä jo käytössä. Hulevesijärjestelmät voidaan ohjata ylläpitämään sadepuutarhoja ja erilaisia hydrologisia järjestelmiä. Tuloksessa viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa. Korhola muistuttaa, että metsät, kosteikot, koralliriutat ja meret ovat resursseja, joita käytämme nyt ilmaiseksi mutta joiden tuhoutuminen ja vahingoittuminen tulee aiheuttamaan merkittäviä ennallistamiskustannuksia – siksi niiden arvo on inventoitava. Eri alojen asiantuntijat ovat valmiita myöntämään, että ilmaston ääriytymisen myötä monella sektorilla uusiksi menee jopa kiveen hakattuja oppeja. Lähde pitää kyseenalaisena vanhaa suunnitteluperiaatetta, että vesi pitää kaupunkiympäristössä piilottaa maan alle. Vihertehokkuuden lukukerroin mahdollistaa myös kompensaation ja laskennallisten alueiden ennallistamisen. – Se sisältää jo kaivatun viherrakennus-termin, Lähde sanoo. Hintalappu luotopääomalle – Luonnonresurssit tulee kirjata kuntien, kaupunkien ja maanomistajien kirjanpitoon. Professoritasolla lasketaan, että monimuotoisuuden säilyttämisen turvallisen kestävä taso on ohitettu jo kauan sitten. Vaadittava tieteellisen ajattelutavan muutos näyttäisi koskevan kaikkia rakentamissektoreita. – Veden liikkeitä voidaan myös hallita. Niiden luontoarvot pitää laskea, vaatii Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola. Rakennetun ympäristön ratkaisut on määrä suunnitella kestämään useita sukupolvia, mutta samaan aikaan ilmasto muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja haastaa eri alojen suunnittelijat. Tiede mukaan rakentamiseen Millaisiin sääolosuhdemuutoksiin rakennetussa ympäristössä tulee varautua nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksia kysymykseen laaditaan ainakin Aalto-yliopistossa Helsingissä sekä Tampereen ja Lappeenrannan yliopistoissa. – Vettä varmasti sataa entistä enemmän, ja ekologinen prosessi muuttuu ilmaston myötä, Lähde myöntää. Nyt joka kolmas minuutti häviää sukupuuttoon kasvitai eläinlaji. – Suunnittelussa tunnistetaan vielä valitettavan huonosti luovien ratkaisujen mahdollisuuksia, Lähde lisää. Salatiedettä eivät myöskään ole keinot sen pysäyttämiseen. Tätä muutospainetta ei aiemmin ole osattu edes kuvitella. kute3_6-13.indd 7 23.5.2023 9.29. Hänen mukaansa tarvitaan investointeja suunnitteluun mutta myös muun muassa innovaatioiden pilotointeja. Yleinen tuntuma on se, että rakentamisen opit vanhenevat käsiin vauhdilla. Tämä ottaa oman aikansa. suunnittelun indeksointityökalu viherkerroin on harkinnassa myös Kuopiossa. Muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella käytössä oleva Ilmastonmuutoksesta aiheutuu yhä enemmän äärimmäisiä sääoloja, jotka koettelevat rakennettua ympäristöä mutta myös kiihdyttävät luontokatoa, kuten pörriäisten häviämistä. Suunnittelua ohjaava uusi rakentamislaki on hyväksytty eduskunnassa, ja se tulee voimaan 1.1.2025. Ympäristön kannalta tiheä rakentaminen on monessa suhteessa paras ratkaisu. Silti luonnon köyhtymisen estämiseksi on tehty kovin vähän. Luonnon kuluttamisen osoittaNyt joka kolmas minuutti häviää sukupuuttoon kasvitai eläinlaji. Uusia teknisiä sekä automaatiota hyödyntäviä ratkaisuja esimerkiksi infraja ympäristörakentamiseen on jo löytynyt hyvin. – Uusien alueiden kaavoitus tulee olemaan 80-prosenttisesti joukkoliikennereittien piirissä, Keränen sanoo. – Muutokseen sopeutumisen tärkeys on tunnistettu, ja asiaan pyritään vaikuttamaan kaavoituksella, Keränen sanoo. Samaan aikaan kuitenkin materiaalinen vauraus on vääjäämättä lisääntynyt. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä aiheutuu lukuisia ongelmia, ja se vaikuttaa suoraan myös ilmaston lämpenemiseen. { Rakentaminen } 7 Kuntatekniikka 3/2023 Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen S trategisten muutosten kynnys on ylitetty. Syyt luontokadolle ovat erittäin hyvin tiedossa. Lakiesitys jakaa rajusti mielipiteitä. Uudistus tähtää lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen, kiertotalouden edistämiseen ja rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiseen. Rakentamisen ja suunnittelun oppikirjaoppien kritiikitön seuraaminen johtaa entistä vakavampiin virheellisiin tuloksiin. Kuopion kaupungin ilmastovastaava kaavoitusarkkitehti Jaana Keränen toteaa, että suuri haaste on otettu vastaan, ja se on ilmastoyhteistyöryhmien ydinkysymys. Vesi esiin – Ilmastonmuutoksen vaikutukset elinympäristöömme ja paine tehostaa esimerkiksi hupenevien resurssien käyttöä raamittavat tulevien vuosien yhdyskuntasuunnittelua, sanoo Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori ja WSP Finland Oy:n kestävän kaupunkisuunnittelun johtava asiantuntija Elisa Lähde
Kompensointi ja ennallistaminen ovat välttämätöntä toimintaa luonnon köyhtymisen hidastamiseksi. kute3_6-13.indd 8 23.5.2023 9.29. Raide-Jokeri-urakan tuotantopäällikkö Tapio Väisänen YIT:ltä myöntää, että kyse on työmaalla tapahtuneesta virheestä. Helsingin yliopistossa bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan ympäristötutkimuksessa työskentelee lahjoitusvaroin kuusi professuuria, mutta ei yhtään suoraan luontopääoman säilymisen suojelussa. Ilmastonmuutos koettelee myös rakennusten sisäilmaa, eikä silläkään puolella säästytä vanhojen oppien radikaalilta uudelleen arvioinnilta. K uv a At te K or ho la n ko tia lb um is ta Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola puhuu, kuinka monimuotoisuuden väheneminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Paikallisten mukaan pölyttäjien määrä lähiseudulla on havaittavasti vähentynyt. Vuoden 2022 elokuussa havaittiin, että raidelinjan betoni oli kuivunut liian nopeasti. Luontoa päällystetään asfaltilla Kaavoituksessa Kuopion kaupungissa nähdään luontoarvoja, mutta asemakaava-alueen viimeisellä luonnontilaisella metsälammella kävi hullusti. Myös Keränen pahoittelee tapahtunutta, mutta tekee erikoisen vertailuluokituksen, vaikkei hän tunne tarkemmin Kuikkalammen tilannetta. Betonia jo parannettu Mitoitussäät ja betonin pakkasrapautuminen ovat mukana laajoissa tutkimushankkeissa, joissa simulaatiot yltävät vuoteen 2080 saakka. YK:n biodiversiteettityöryhmä arvioi, että joka yhdeksäs laji ja joka toinen luontotyyppi on jo uhanalainen. Myös radan varren istutuksia kuoli kuivuuteen. – Kaavoituksessa tietenkin tasapainotellaan monien tavoitteiden kanssa, ja vaikuttaisi siltä, että Kuikkalammen tapauksessa alueen virkistyskäyttö on todettu tärkeäksi, hän pohtii. Pöydällä on sateen ja tuulen ääri-ilmiöiden faktoja sekä kuumiksi luokiteltuja mittaustuloksia. Eteläisessä Saaristokaupungissa sijaitsevan Kuikkalammen rämeet ja ryteiköt jyrättiin äskettäin, ja nyt allikoita halkovat asfaltoidut kevyen liikenteen väylät. Korholan mukaan luontopääoman professuuri tulisi nyt akuuttiin tarpeeseen. Kompensaation idea on korvata päästöt tai luonnon kuluttaminen toisaalla. – Suomessa maankäyttö, rakentaminen ja ojittaminen nimetään luontokadon aiheuttajiksi, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtaja Aino Juslén painottaa. Useat energiatekniikan diplomityöt Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa ovat kartoittaneet ilmastomuutoksen haasteita sähköja automaatiosuunnittelulle. Esimerkiksi joensuulainen painotalo PunaMusta Oy kompensoi päästönsä ja kulutuksen täysmääräisesti tarkan laskukaavan avulla. Luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä korostaa muun muassa Cambridgen yliopiston laatima raportti luonnon monimuotoisuuden taloudellisesta merkityksestä. Helteet kiusaavat työmailla Työryhmistä ja niiden mietinnöistä piittaamatta ilmastonmuutos etenee. – Se on väärin, Korhola sanoo ykskantaan. Suomen pesimälinnuista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä on lähes puolet, kuten hömötiainen, mustakurkku-uikku ja nokikana. Se jää epäselväksi, miten rämeiden ja metsäpolkujen päälle ajettu sepeli ja asfaltointi lisäävät ihmisen viihtyvyyttä. Viime vuosina hellejaksojen aiheuttamat ongelmat ovat kärjistyneet, ja muutokset korostuvat suurkaupungeissa. Kuopion seuraava luonnontilainen herkkä kohde, rannoiltaan ryteikköinen Pirtulampi, löytyy suojellulta Vanuvuorelta Kuopion eteläpuolelta yli 10 kilometrin päässä keskustasta. Sen seurauksena halkeillut betonirakenne ei täyttänyt Raide-Jokerin laadullisia kriteerejä. 8 3/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } minen ja hinnoittelu mahdollistavat kompensaation, johon useat yritykset ovat jo vapaaehtoisesti siirtyneet. Lämpöennätykset kahtena peräkkäisenä kesänä ovat laittaneet testiin rakenteita, esimerkiksi 25 kilometriä pitkän Raide-Jokerin pääkaupunkiseudulla. Alue on osayleiskaava-arvioinnin alla. Jäätymis-sulamisilmiön aiheuttama pakkasrapautuminen toimii eri tavalla meren rannalla Uudellamaalla kuin sisämaassa Jyväskylässä
Lisäilma betonin rakenteessa ehkäisee rakenteen rapautumista vaativissa olosuhteissa. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Jos unohdamme kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja, ilmastomuutosten vaikutukset tulevat sananmukaisesti silmille. • VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. Katastrofin aineksia. – Kriittinen ilmastoasioiden huomioiminen alkoi meillä jo 1990-luvulla, Äijälä huomauttaa. Hän on Lappeenrannassa huomannut saman kuin muut tarkkailijat Sisä-Suomen suurissa kaupungeissa: sateettomien viikkojen jälkeen kuivaan maahan iskevät myrskysateet ylikuormittavat hulevesijärjestelmät. LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. Kaupungeissa vesi täyttää kaapelointikaivot ja uhkaa pian myös puistomuuntajia. Vakkilainen sanoo, etteivät vanhat totutut suunnitteluja rakentamisopit enää useinkaan päde. Edellinen valtioneuvoston tekemä periaatepäätös yleisistä ilmastotoimenpiteiden linjauksista on vuodelta 2010. Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen katsoo, että nyt olisi korkea aika sorvata uusi, konkreettinen linjaus ja toimenpideohjelma, jolla vastataan sähköinifran ilmaston ääri-ilmiöistä aiheutuneisiin akuutteihin muutospaineisiin. Toimenpideohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisten energiaja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen edistäminen mutta myös uudisrakentamisen energiamääräysten kiristäminen vaiheittain. Tämä tarkoittaa sopeutumista uuteen normaaliin, kun ilman lämpötila vaihtelee talvella lämpöasteiden ja pakkasen välillä. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. Yhä kuumempiin kesiin voidaan varautua osin varsin yksinkertaisesti erilaisilla jokamiehen opeilla. – Nyt tulee arvioida työtavat, materiaalit, normit ja rakentamisen periaatteet: oikea taho asettamaan tällaisen työryhmän olisi kauppa-ja teollisuusministeriö, Vakkilainen määrittelee. Rakennukset ovat helisemässä. Rakentamisen periaatteet mietintään Suomessa hallitus on käsitellyt ilmastomuutoksen haasteita muun muassa energiamääräysten osalta, mutta ei aivan eilispäivänä. Väyläviraston mukaan eteläisessä Suomessa siltojen säänkestävyyttä on nyt parannettu reseptoimalla siltabetoni uudelleen. Lisäilma betonin rakenteessa ehkäisee rakenteen rapautumista vaativissa olosuhteissa. Esimerkiksi suuri osa silloista on entistä pidemmän ajanjakson vuodesta kovan säärasituksen alaisia. Tämän jälkeen vesi alkaa nousta ja uhkaa kellareita, joihin on sijoitettu runsaasti myös sähkötekniikkaa. Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä puhuu siltojen sadan vuoden elinkaaresta. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 kute3_6-13.indd 9 23.5.2023 9.29
Rakentaminen happamalle maaperälle edellyttää erityishuomiota. Maan kohoamisen seurauksena rautasulfidia sisältävää sedimenttiä on myös kuivalla maalla, paikoin jopa 100 m korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Sulfidit ovat saostuneet raudan kanssa rautasulfideiksi. 10 3/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti:Christian Tallsten H appamat sulfaattimaat ovat muodostuneet litorinakauden aikana 7 500–4 000 vuotta sitten merenpohjaan vajonEteläja Lounais-Suomessa on happamia maaja kallioalueita. Happamat sulfaattimaat syövät perustuksia ja vahingoittavat luontoa RIKIN RISKIT neessa kasvillisuukerroksessa. Entisen merenpohjan alueella sulfidit ovat muodostuneet hapettomissa olosuhteissa, kun bakteerit ovat hajottaneet orgaanista ainesta meren pohjassa, jolloin sulfaatit ovat pelkistyneet sulfideiksi. kute3_6-13.indd 10 23.5.2023 9.29. Happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintymisalue, K uv a: Ti m o K uu kk an en Kallioleikkauksissa ja niistä saadun louheen murskauksessa syntyy paljon reaktiopintaa, josta sade huuhtoo haitallista happamuutta vesistöihin
Myös tuhkalla neutraloinnista on saatu myönteisiä tuloksia kokeiluasteella. Käytännössä kohteet siis suunnitellaan niin, että salaojien alin taso on pohjaveden pinnan yläpuolella. Lähtökohtaisesti happamat sulfaattimaat ovat pintamaan alla ja pohjaveden tason alapuolella, jolloin ne eivät muodosta haittaa tai riskiä ympäristölle, kun maaperän pH on yli 6. Ennakkotyöt pitävät sisällään näytteistämistä ja suunnittelua siten, että parhaassa tapauksessa happamia sulfaattimaita ei kaiveta lainkaan. Jos rakentaminen edellyttää happamien sulfaattimaiden kaivua, massojen läjityksessä tulee huomioida, että niitä ei voi käsitellä tavanomaisten massojen tavalla, vaan ne on läjitettävä joko pohjaveden pinnan tason alapuolelle tai peitettävä niin, että sadevedet eivät kastele massoja ja kulkeudu niiden läpi. Testauksilla voidaan määritellä myös maa-aineksen potentiaalinen rikkihapontuotto. Jos salaojista johdetaan vedet sadevesiviemäriin, suunnittelussa on huomioitava mahdollinen metallien saostuminen erityyppisten vesien yhtymäkohdassa viemärissä. Rikkihapon muodostuminen ja happamat pohjavesiolosuhteet aiheuttavat teräsja betonirakenteiden syöpymistä. RIKIN RISKIT niin kutsuttu litorina-alue, on esitetty seuraavalla sivulla olevassa kartassa. Mustaliuskeet, jotka ovat hienorakeisia metasedimenttikivilajeja, voivat sisältää huomattavia määriä rikkiä. Niin kauan kun rikkipitoiset maa-ainekset sijaitsevat pohjaveden pinnan alapuolella, niistä käytetään termiä potentiaalinen hapan sulfaattimaa. Myös muissa kivilajeissa esiintyy rikkiä. Pohjaveden muuttuessa happamaksi maaperän metallit, alumiini, rauta ja raskasmetallit alkavat liueta ja kulkeutuvat esimerkiksi sateiden vajovesien mukana ojien kautta vesistöihin, mikä aiheuttaa vesistöissä kalakuolemia. Rakenteet, jotka jäävät pohjaveden pinnan alapuolelle, eivät altistu poikkeuksellisille olosuhteille. Jos kohteen rakentaminen edellyttää pohjaveden tason alentamista, suunnittelussa pitää valita soveltuvat materiaalit kohdissa, jossa pohjavesi ja/tai mahdollinen vajovesi tulee kosketuksiin rakenteiden kanssa. Happamuus vahingollista luonnolle Kun maanpintaa muokataan joko ojittamalla, kuivattamalla tai muilla rakennustoimenpiteillä, joidena seurauksena pohjaveden pinta alenee, happamat sulfaattimaat altistuvat ilmakehän hapelle. Mustaliusketta sisältäviä alueita on kartoitettu Suomessakin viimeisten 20 vuoden aikana, ja kyseisen kiviaineksen louhintaa ja käyttöä osataan yleisesti välttää. Happamien sulfaattimaiden tunnistamiseksi on kehitetty kenttätutkimusmenetelmiä sekä laboratorioanalyysein suoritettavia testauksia. Lounais-Suomessa rikkipitoista kalliota Rikkiä esiintyy myös kallioperässä. Niiden rikkipitoisuus voi vaihdella muutamasta prosentista yli kymmeneen prosenttiin. 11 Kuntatekniikka 3/2023 Happamat sulfaattimaat ovat pintamaan alla ja pohjaveden tason alapuolella, jolloin ne eivät muodosta haittaa tai riskiä ympäristölle. Tarkkana materiaalivalinnoissa Ympäristön kannalta kestävin ratkaisu on, että suunnittelussa pidetään lähtökohtana pohjaveden tason säilyttäminen ennallaan sekä itse rakentamisen aikana että lopullisten rakenteiden osalta. Esimerkiksi pyriitti eli rikkikiisu (FeS2) ja magneettikiisu (FeS) kute3_6-13.indd 11 23.5.2023 9.30. Happamien sulfaattimaiden käsittelyyn on kehitetty erilaisia menetelmiä. Niitä on esimerkiksi neutraloitu kalkilla. Hapettuessaan sulfidit muodostavat monivaiheisessa prosessissa rikkihappoa, ja sulfidit hapettuvat sulfaateiksi, jolloin happamien sulfaattimaiden pH laskee tyypillisesti alle 4,5. Jäljempänä olevassa kartassa on esitetty tyypilliset maalajikerrokset happamien sulfaattimaiden alueella. Happamien sulfaattimaiden olemassaolo ja vaikutukset ovat jo kohtalaisen hyvin tiedossa, ja etenkin suurissa hankkeissa niiden olemassaoloon on osattu varautua. Viemäröinti voidaan suunnitella pohjaveden pinnan alapuolelle, kunhan huolehditaan siitä, etteivät asennustyö tai valmiit rakenteet johda pohjaveden pinnan alenemiseen. Kun kohteen perustamistapa vaatii paaluttamista, betonitai teräspaalujen materiaalivalinnassa on huomioitava mahdolliset hapettavat olosuhteet pohjaveden pinnan tuntumassa
Kun kipsi muodostuu tällä tavoin, kipsin tilavuus on suurempi kuin alkuperäisen kivilajin. Ruotsin kallioperä on suurelta osin samaa fennoskandista kilpeä kuin suomalainen peruskallio. Happamien sulfaattimaiden maakerrokset ovat haitallisen happamia pohjaveden pinnan yläpuolella, jos pohjaveden taso on laskenut. Koskemattomassa kalliopinnassa (kalliopaljastumat luonnossa) reaktiopinta on käytännössä merkityksetön. Kun sade huuhtelee kyseisiä rikkipitoisia kivilajeja, syntyy happamia vesiä, ja metalleja vapautuu ja liukenee veteen. Ruotsissa on mahdollisten rikkipitoisten kivilajien tunnistamiseen laadittu näytteenotto-ohje, jossa on esitetty, miten rikkipitoiseksi epäiltyä kallioperää tulisi näytteistää ja millä menetelmillä potentiaalinen rikkipitoisuus tunnistetaan. Kun pyriittipitoinen kalliomurske altistui vedelle ja ilman hapelle, muodostui rikkihappoa. Happamia sulfaattipitoisia maa-aineisia voi esiintyä kartan tummennetuilla alueilla. • Kirjoittaja toimii FCG Finnish Consulting Groupissa projektijohtajana. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole asetettu rakentamisessa käytettävälle kallioainekselle rikkipitoisuuden enimmäispitoisuuksia. kute3_6-13.indd 12 23.5.2023 9.30. Tästä hyvä esimerkki on Irlannista, missä käytettiin pyriittipitoista kalliomursketta täytöissä talojen perustusten alla. Rikki huuhtoutuu murskeesta Rikkimineraaleja esiintyy yleisesti pieninä pitoisuuksina useissa eri kivilajeissa. Lisäksi harvinaisempia, rikkiä runsaasti sisältäviä kivilajeja ovat lyijyhohde (PbS), arseenikiisu (FeAsS), molybdeenihohde (MoS2), sinkkivälke (ZnS) ja kuparikiisu (CuFeS2). Hapan ja metallipitoinen suotovesi saattaa kuormittaa mahdollisia kohteen lähistöllä sijaitsevia vesistöjä huomattavasti. 12 3/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Rikkihapon muodostuminen ja happamat pohjavesiolosuhteet aiheuttavat teräsja betonirakenteiden syöpymistä. Kipsin muodostuminen johti täyttöaineksen laajentumiseen, jonka seurauksena lattiat, väliseinät ja ulkoseinät halkeilivat, ulkoseinät siirtyivät, kellari kohosi ja väliseinien sisäpinnat pullistuivat. ovat yleisiä sulfidimineraaleja, jotka esiintyvät metamorfisissa sedimenttikivilajeissa ja rakovyöhykkeissä kiteisissä kivilajeissa. Rikki rikkoo betonia Rikkipitoisia kivilajeja sisältävän rakennusaineen hyödyntämisessä rakentamisessa on oltava tarkkana, sillä se ei sovellu kaikkeen käyttöön. Käytännössä tämä tapahtuu esimerkiksi kallioleikkauksissa väylärakentamisen yhteydessä tai muiden rakennusprojektien yhteydessä, joissa räjäytetty kallio murskataan ja hyödynnetään materiaalina joko kohteessa tai muulla alueella. Lainsäädäntö ei ajan tasalla Valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) on määritelty perusteet, joiden täyttyessä kaivannaisjäte luokitellaan pysyväksi jätteeksi. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että metamorfiset sedimenttikivet ovat melko yleisiä Oulu–Kuopio–Mikkeli–Ahvenanmaa-rajan länsipuolella eli koko Lounais-Suomessa. Sulfidirikkipitoisuuden osalta perusteet täyttyvät, jos sen pitoisuus on enintään 0,1 prosenttia tai jos sulfidirikkipitoisuus on maksimissaan 1 prosenttia ja neutralointipotentiaalisuhde on suurempi kuin 3. Esimerkiksi kalliomurskeen (0–16 mm) reaktiopinta-ala on selvästi louheen (300–500 mm) reaktiopinta-alaa suurempi. Kun rikkipitoinen mineraali altistuu ilman hapelle, sulfidin hapetusprosessi alkaa. Mitä pienempiin osiin kallio työstetään, sitä suurempi reaktiopinnasta tulee. Niin kutsuttu MASA-asetus eli maa-ainesjätteiden ja ylijäämämaiden hyödyntämistä koskeva lainsäädäntö on vasta lausuntovaiheessa, eikä tämänkään asetuksen luonnoksessa ole huomioitu massojen mahdollista rikkipitoisuutta. Tuota Ruotsissa laadittua ohjetta voisi soveltaa Suomessakin – ainakin niissä hankkeissa, joissa louhitaan suuria määriä kalliota. Rikkihappo vuorostaan reagoi betoniin (tai täytön sisältämään kalsiumkarbonaattiin) muodostaen kipsiä. Ja ainakin siihen saakka, kunnes Suomessa saadaan lainsäädännön kautta ohjeet siihen, miten kallioperän mahdollisesti rikkiä sisältävät kivilajit tulisi huomioida
Helsinki kokeilee tänä kesänä järjestelyä, jossa Etelä-Helsingissä pysäköinti on rajattu vain sähköpotkulaudoille merkityille paikoille. Huonolla säätelyllä haitoista kyllä päästään eroon, mutta myös hyödyt jäävät saamatta. Jos tämä ei kuitenkaan ole tavoite, mitä tulisi tehdä. Kieltämättä ehdotus saattaisi ratkaista sähköpotkulautojen aiheuttamat haasteet – markkinaehtoiset potkulaudat kun todennäköisesti katoaisivat useimmista kunnista, joissa palvelua tällä hetkellä on tarjolla. Ei Lappeenrannan keskustaan koskaan vyöry kuutta potkulautafirmaa ja 19 000 sähköpotkulautaa, kuten Helsingin rautatieaseman nurkille. Kuntatekniikka 3/2023 13 { Kolumni } S ähköpotkulaudat ovat yleistyneet nopeasti suomalaisissa kaupungeissa. Me operaattorit ohjaamme jokaista sähköpotkulautaamme ”geoaitaamalla”. Lainsäädäntö ei tällaista digitaalista työkalua kuitenkaan tunne eikä tunnista. Esimerkiksi Helsingissä sähköpotkulautaonnettomuuksien määrä väheni vuonna 2022 noin 60% vuoteen 2021 verrattuna. Liikenneja viestintäministeriö meni kuitenkin askeleen pidemmälle ehdottamalla Etelä-Helsingin kaltaista pysäköintiratkaisua perusmalliksi koko maahan. Pitäisikö. Vuonna 2022 potkulaudoilla ajettiin eri puolilla Suomea jo yhteensä n. Fiksusti säädeltynä mikroliikkuminen on erinomainen ilmastoneutraali ja markkinapohjainen työkalu kaupunkikehitykseen. • • • Myös pysäköintikysymystä pohditaan paraikaa monella taholla. Sähköpotkulautojen avulla voidaan myös avata keskustelua katutilan käytöstä ja viihtyisyydestä – Helsingissä sähköpotkulaudoille otettiin tälle kesälle 190 henkilöauton parkkitila. Eli käyttäjä löytää laudan tarvitessaan helposti ja läheltä. Se on melkoisen hyvin vasta 2019 Suomeen rantautuneelle yhteiskäyttöiselle liikkumismuodolle. Tällainen ratkaisu on tuttu monista eurooppalaisista kaupungeista, ja se toimii kyllä, kunhan vaan pysäköintipaikkojen määrä on riittävä. Kannattaisi lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta että kaupallisin perustein toimiva palvelumarkkina kehittyy eri kokoisissa kaupungeissa eri tavalla. Sähköpotkulautojen mukana tuli haasteita niin katutilan hallintaan ja pysäköintiin kuin turvallisuuteenkin liittyen. Toisaalta Lappeenrannassa myös matkaja käyttäjämäärät ovat vähäisempiä, mistä seuraa matalampi kannattavuus kuin Helsingissä. Me operaattorit ohjaamme jokaista sähköpotkulautaamme “geoaitaamalla”. 13 miljoonaa matkaa – yli 22 miljoonaa kilometriä! Helsingin kantakaupungissa sähköpotkulaudat olivat noin kaksi kertaa yleisempi kulkumuoto matkoissa mitattuna kuin taksit. kute3_6-13.indd 13 23.5.2023 9.30. Onneksi niitä ollaan sitten yhteistyössä kaupunkien kanssa saatu myös ratkottua. Se tarjoaa näppärän vaihtoehdon henkilöautolle ja täydentää joustavasti julkista liikennettä. Siksi Lappeenrannassa sekä kannattaa että on pakko toteuttaa erilaisia toimenpiteitä kuin Helsingin Kaivokadulla, jos palvelu halutaan kuntaan markkinapohjaisesti. • SAMA SÄÄNTELY EI SOVI KAIKKIALLE Kirjoittaja Hannu Oskala toimii Voi Technology Finland Ab:n yhteiskuntasuhdevastaavana. Siksi olisi järkevää päättää sen säätelystä kuntatasoisesti. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että potkulautojen pysäköinti olisi Suomessa kielletty kaikkialla lukuun ottamatta liikennemerkein merkittyjä paikkoja. • • • Sähköpotkulautapalvelun digitaalinen alustaluonne voi olla tässä avuksi. Mutta kuten tämän aviisin lukijat varmasti hyvin tietävät, täysin kivuttomasti tämä ei ole tapahtunut. Voimme rajata sovelluksessamme pysäköintija ajokieltoalueita noin 5–10 metrin tarkkuudella sekä määrätä lautojen nopeusrajoitukset GPS-pohjaisesti. Mikroliikkuminen kehittyy nopeasti, ja oikein kohdennetulla säätelyllä siitä tulee vielä turvallisempaa ja luotettavampaa. Geoaitaaminen ei myöskään maksa mitään, toisin kuin liikennemerkit ja betoniporsaat. Näin haitta jalankululle vähenee takuuvarmasti, ja kaupungista tulee hauskempi kaikille
Hän viittasi arvioihin, joiden mukaan jo ennen vuotta 2020 Suomessa olisi noin 200–300 vesihuoltolaitosta, joista noin 35–40 kute3_14-18.indd 14 23.5.2023 9.30. On esitetty kaavamaisesti, että isommalla organisaatiolla Vesilaitosten suurimmat pulmat eivät liity niiden kokoon Säästöjä suuruudesta. Niitä ei voi kategorisesti ratkaista yhdistämällä laitoksia. Kiuru arvioi myös, että alueellisesti organisoidun vesihuollon kautta kaikki Suomen vesihuoltolaitokset jakaisivat jatkossa korkealuokkaista pohjavettä. Läheskään näin nopeaa muutosta ei ole tapahtunut. Kuvassa Heinolan vesitorni. Julkaisemme Katkon ja Juutien kirjasta Vesihuollon myytit tiivistettynä yhden luvun, jossa he pohtivat, voisiko vesihuollon pulmia helpottaa laitoksia yhdistämällä. 14 3/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Tapio Katko, Petri Juuti & Riikka Juuti Kuvat Lauri Rotko O n esitetty väitteitä, että maamme vesihuollon ongelmat johtuisivat lähes yksinomaan liian suuresta vesihuoltolaitosten määrästä. Vuonna 2004 professori Heikki Kiuru näki vesija viemärilaitosten kokonaislukumäärän vähenevän ja keskimääräisen yksikkökoon kasvavan. Yksikkökoon kasvattamisen taustalla on yhteiskunnan laajalti läpäissyt ajatus siitä, että suuret yksiköt olisivat automaattisesti on käytössään enemmän resursseja ja sitä kautta voidaan ongelmat ratkaista. Infran kunnossapito ja uusiminen ovat vesilaitosten suurimpia haasteita. olisi suuria alueellisia laitoksia. Tämä vaatisi huomattavaa muutosta nykyiseen ajatteluun, jossa pyritään pitämään sekä pohjaettä pintavesi mahdollisimman hyvässä kunnossa, vaikka etusija onkin pohjavedellä, jos sitä on saatavilla
Osuustoiminnan dosentti Tapani Köppän mukaan talouskehityksen tulkinnoissa kilpailu syrjäyttää lähes täydellisesti yhteistoiminnan. Vaikka automaatio ja kehittyvä teknologia antavat lisämahdollisuuksia, tulee tuotantoon liittyvien toimintaetäisyyksien kuitenkin olla kohtuullisia. Schumacherin mukaan ihmisten näyttää kuitenkin olevan vaikea ymmärtää, miksi johonkin ongelmaan voi olla näennäisesti vastakkaisia ratkaisuja. Tehtyjen kuntaliitosten perusteella on syytä epäillä, että järjestelmien koon suurennus ei välttämättä ole paras keino ratkaista ongelmia. Nyt käynnissä olevassa Vesihuollon uudistamistyössä on kuitenkin otettu tavoitteeksi suuruuden ekonomia. Jokaiselle toiminnalle on olemassa parhaiten soveltuva mittakaava. Suomen vesihuolto on edelleen kansainvälistä huipputasoa, jolla se tulee pitää myös jatkossa. E.F. Näihin lukeutuu muun muassa lisääntyvä raportointi. Vaikka suuri laitoskoko voi tuoda hyötyjä, se tuo myös omia haittojaan. Yhteistyö parempi kuin yhdistäminen Kestävän kehityksen mallin olisi huomioitava ympäristön kuormitus ja ihmisoikeudet eikä vain rahassa mitattavia tuotantokustannuksia. • kute3_14-18.indd 15 23.5.2023 9.30. Mikään organisaatiomuoto tai koko ei kuitenkaan ratkaise vesihuoltotoiminnan suurimpia ongelmia: liian vähäisiä investointeja verkostojen kunnostamiseen ja uusimiseen, riittämätöntä panostusta tutkimukseen ja kehittämistoimintaan sekä ennakoivan viestinnän vähäisyyttä. Jos isossa järjestelmässä tapahtuu häiriö, se voi vaikuttaa paljon laajemmin. Mitä aktiivisempaa ja intiimimpää toiminta on, sitä pienempi joukko voi olla mukana. Näinhän on muun muassa pienissä vesiosuuskunnissa. Pieni, itsenäinen, joustava ja omaksi koettu korvataan usein kankeammalla järjestelmällä. Laatu ennen säästöjä Vesihuolto kiinnittyy leimallisesti paikkaan. Aluerakenteen todellinen kehitys on kuitenkin tilastojen antamaa kuvaa monimuotoisempaa, kun otetaan huomioon monipaikkaisuus ja loma-asutus. Tuukka Saarimaan mukaan kuntaliitoksen tehneiden kuntien menot kehittyivät samalla tavalla kuin muidenkin kuntien. Ongelman ilmetessä pienessä yksikössä sen vaikutusalue on suppeampi. Näin kokonaisuuden elinvoimaisuus on arvokkaampi kuin kapea-alainen tuottavuus. Viimeistään koronapandemia vuonna 2020 on muistuttanut, että erilaisten toimintojen keskitys voi lisätä haavoittuvuutta ja heikentää huoltovarmuutta. Se otetaan usein itsestään selvänä totuutena, jota ei tarvitse perustella. Kuntapäättäjät pyrkivät usein kuntayhteistyöllä hakemaan lähinnä säästöjä. Taloudellisen yhteistoiminnan ymmärtämiseksi pitää ottaa huomioon ihmisyhteisöjen yhteinen todellisuus. Keskitys ei ole luonnonlaki, vaan siihen johtavat ihmisten tekemät päätökset. parempia kuin pienet. Joissakin tapauksissa voidaan laitoskokoa suurentaa, jos muistetaan riittävä paikallistuntemus. Kyseessä on niin sanottu suuruuden ekonomia -oletus. Isot yksiköt eivät välttämättä paranna vesihuoltopalveluiden turvallisuutta, vaan voivat lisätä haavoittuvuutta enemmän kuin useampi pienempi yksikkö. Jos kehitys osin kulkisikin kohti suurempia hallinnollisia yksiköitä, tulisi sen tapahtua luontaisen kehityksen kautta ja yhteistyössä ilman pakkomääräyksiä. Mittakaava riippuu kuitenkin oleellisesti siitä, mitä yritetään tehdä. Meillä on kuitenkin myös pienempiä laitoksia, jotka toimivat tehokkaasti ja panostavat kehittämistoimintaan. Sehän on kuitenkin vain yksi mahdollinen keino kehittää toimintoja, jos siihen on tapauskohtaisesti olemassa edellytyksiä. Suomen aluerakenteen kehitystä hallitsee käsitys muutamasta kasvavasta kaupunkiseudusta ja niitä ympäröivistä taantuvista alueista. Vesihuollon osalta tulisi kuitenkin hakea toiminnan laatua sekä organisaatioturvallisuutta. Kuten eräs vesilaitosjohtaja totesi: ”Ei siitä mitään tule, jos koko päivän autossa istuu”. Erilaisia toimintoja varten tarvitaan useita erilaisia rakenteita. Tämä kuva perustuu väestöja muuttoliiketilastoihin. Kaikessa toiminnassa, kuten myös vesihuollossa, tulisi katsoa kehittämistä toimialan erikoispiirteiden ja tarpeiden näkökulmasta. Toisaalta koronapandemian aikana uhkaavimpia tilanteita laitoksen toimintakyvyn kannalta on todettu sairastumisen vuoksi pienimmillä, muutaman henkilön laitoksilla. Yhteistoimintakyky on yhtä tärkeää kuin kilpailukyky. Monilla aloilla yleinen keskustelu painottuu rakenteisiin eli hallintohimmeleihin menettelytapatai asennemuutosten sijaan. 15 Kuntatekniikka 3/2023 Parhaat organisaatiomuodot lienevät kuitenkin sellaisia, jotka toimivat hyvin kussakin tilanteessa. Myös Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen -ohjelmassa käydyt keskustelut tukevat päätelmää, jonka mukaan laitoskoon yksioikoinen suurentaminen ei poista vesihuollon keskeisiä haasteita. Harvaan asutussa maassa tulisi selvittää myös muita mahdollisia ja toivottavia laitosten välisiä yhteistyömuotoja. Rakenteita on helpompi hahmottaa kuin yrittää ymmärtää toiminnan tarkoitusta ja luonnetta sekä pohtia samalla erilaisia systeemisesti toivottavia ja kulttuurisesti hyväksyttäviä vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että pieniä yksiköitä niputettaessa tulee tarve hallita uutta kokonaisuutta entistä jäykemmillä ja muodollisemmilla tavoilla. Organisaatiot voivat olla pieniä ja suuria, eikä niiden sopivalle koolle ole yhtä ainoaa vastausta. Tämän vuoksi vesihuoltopalvelut on useimmiten järkevää toteuttaa suhteellisen paikallisesti. Voidaan toki pohtia, kuinka monta työntekijää tarvitaan, jotta toimintaa voidaan kehittää ja hoitaa esimerkiksi varautumisen, riskienhallinnan, työsuojeluasioiden, hankintojen ja pitkän aikavälin suunnittelun osalta ja miten tarve muuttuu jatkossa laitoskoon kasvaessa
Rakennuksista, Dream.ai-tekoälyn taiteellinen näkemys jääkiekon MM-turnauksen tungoksesta Nokia Arenan edessä Tampereella. seudun ympäristöpalvelujen julkaisema paikkatietoaineisto, jonka tuottamisessa on hyödynnetty tekoälyä ortoilmakuvauksen ja laserkeilauksen ohella. Tämä on määritelty neljääntoista eri luokkaan, esimerkiksi hiekkateiksi, asfalttikentiksi, pelloksi, vesistöksi, avokallioiksi tai eri korkuisiksi puustoiksi. Yksi esimerkki tästä on Helsingin Tekoälyä käytetään analysointiin ja valvontaan HYVÄ RENKI Osa kunnista käyttää jo tekoälyä tehtävissä, jotka ihmistyönä olisivat aivan liian kalliita toteuttaa. kute3_14-18.indd 16 23.5.2023 9.30. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen paikkatietoasiantuntija Outi Kesäniemi kertoo pääkaupunkiseudun, Kirkkonummen ja Järvenpään alueita kuvaavan aineiston kattavan suunnilleen tuhannen neliökilometrin alueen. Tekoäly suoriutuu hyvin, kun sille annetaan tarkasti määriteltyjä toimia. 16 3/2023 Kuntatekniikka { ICT } Teksti: Heikki Jaakkola Kuva: Dream.ai-tekoäly T ekoälyä hyödyntävät sovellukset tekevät nyt tuloaan myös kunnille tärkeissä järjestelmissä
Huomaa pienetkin poikkeamat Tekoälyn soveltamisesta löytyy myös muita, kuntienkin kannalta mielenkiintoisista esimerkkejä. Aistii kuuntelemalla Esimerkki teknisemmästä sovelluksesta löytyy suurkiinteistön konehuoneesta. Tieto olisi monessa tapauksessa tärkeä, koska vettä läpäisevän ja läpäisemättömän pinnan erottaminen toisistaan on tarpeen sade-, huleja tulvavesien käsittelyä suunniteltaessa. – Arvioiden perusteella ohjattiin liikennettä ja varmistettiin, että poliiseja oli siellä missä tarvittiin. Kun tätä on tehty riittävän pitkään, ohjelma on oppinut toimimaan tietyllä tavalla. Kaupungin piti varautua nopealla aikataululla siihen, että ottelujen päätyttyä kaduille ilmestyy nopeasti 15 000 ihmisen virta. Asia lienee syytä ottaa huomioon myös tässä yhteydessä. Mikrofonilla voidaan kuunnella myös virtaavaa vettä. – Perustana olevaa tekoälyä käyttämällä on kuvattu jo aiemmin koko Tanska. – Normaalista liikkeestä poikkeavat anomaliat voivat johtua tilanteista, mihin poliisin on syytä puuttua. Kaupungilla oli jo olemassa toimiva kameravalvontajärjestelmä. Koska kaikkien tekoälyjen tulokset perustuvat vain todennäköisyyksien painottamiseen, tulokset eivät ole täysin luotettavia. – Sovellukset leviävät ensin teollisuudessa. Tässä tapauksessa ohjelman tanskalainen kehittäjä antoi tekoälyn tuottamia tuloksia HSY:n tarkastettavaksi ja syötti palautteen järjestelmään. • Tekoälyn kolmiulotteinen Helsinki-mallinnus on täysin hatusta taiottu. Tuttuja rakennuksia ja katuja ei löydy. – Alue on niin suuri, että henkilötyön määrä olisi paisunut liikaa. Tekoälyn toiminta perustuu bittimassojen samankaltaisuuksien vertailuun, missä voidaan painottaa monenlaisia tekijöitä. Räätälöintiä kuitenkin tarvittiin, koska suomalainen maasto ja käytetyt lähtöaineistot poikkeavat tuntuvasti tanskalaisesta, Kesäniemi kuvailee. – Järjestelmä ennakoi ruuhkien syntymisen riskikohdat tunnistamalla paikat, missä liikennettä oli paljon suhteessa pinta-alaan, Tuominen selvittää. Sovelluksen opettaminen tarkoittaa tulosten arviointia, minkä perustella ohjelma painottaa kertoimien avulla erilaisten tekijöiden merkitystä. 17 Kuntatekniikka 3/2023 Koska kaikkien tekoälyjen tulokset perustuvat vain todennäköisyyksien painottamiseen, tulokset eivät ole täysin luotettavia. – Käytännössä sadan eri puolille kaupunkia sijoitetun kameran välittämän kuvan valvominen yhtä aikaa ja tapahtumien ennakoiminen tämän perusteella vaatisi valtavasti henkilötyötä. Karttaa päivitetään Kesäniemen mukaan kahden vuoden välein. Ilmakuvien ja laserkeilauksen tuottaman materiaalin pohjalta erilaisten pintojen tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa. HSY:n julkaisema paikkatietokartta on avoimesti kaikkien käytettävissä, edellytyksenä on vain käyttäjän koneeseen asennettu paikkatieto-ohjelma. Prosessiin syötetään samalla dataa esimerkiksi säästä, ilmankosteudesta sekä lämpötiloista sisällä ja ulkona. Olennainen osa tekoälyn rakentamista on ohjelman opettaminen palautetta antamalla. – Veden äänestä voidaan päätellä paljon ilman itse virtauksen mittaamista. Sen jälkeen niitä ottavat käyttöön muutkin tahot. – Jos alueella näkyy esimerkiksi parkkiruutuja, järjestelmä päättelee kentän olevan asfalttia, puiston keskellä sijaitseva avoin kenttä on todennäköisemmin hiekkaa. Tekoälyä voidaan käyttää myös tunnistamaan epänormaalia liikettä liikennevirrassa, esimerkiksi poikkeuksellista vastavirtaan kulkemista. Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen kertoo Tampereen kaupungille toimitetusta sovelluksesta, joka tuli tarpeeseen jääkiekon MM-kisojen takia. Paikkatietokartta olisi periaatteessa voitu tuottaa niinkin, että laatuluokitukset olisi tehty kokonaan henkilötyönä. Tuominen uskookin tekoälyjärjestelmien laajenevan monenlaiseen käyttöön myös kunnissa. kute3_14-18.indd 17 23.5.2023 9.30. Periaatteessa myös ihminen olisi voinut tarkkailla liikennettä kameroiden avulla ja tunnistaa poikkeavia tilanteita. – Etenkin hiekan ja asfaltin erottaminen toisistaan ilmakuvan perusteella voi olla vaikeaa. Sovelluksen kehittämistä ei tarvinnut aloittaa lähtöruudusta. Perustana oli Tanskassa jo käytössä oleva sovellus, josta räätälöitiin nyt Suomen maastoon sopeutettu versio. Tekoälyn avulla kameroiden välittämää kuvaa pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin. Tässä sovelluksessa mikrofoni taltioi ilmavaihtokoneen ääntä, joka muutetaan biteiksi ja syötetään tekoälyn analysoitavaksi. Käytännössä kuitenkaan ei. Ohjelma arvioi, vastaako ilmanvaihtokoneen käyntiääni sitä, mitä sen pitäisi kyseisessä tilanteessa olla. Kisat oli määrä järjestää Venäjällä, mutta paikka vaihtui Tampereeksi Ukrainan sodan takia. teistä ja suurjännitelinjoista on saatu tietoa kaupungeilta, pelloista ja vesistöistä maanmittauslaitokselta. Tekoälyn avulla laatuluokitukset saatiin tehtyä huomattavasti kätevämmin. Pintojen tunnistamisen avuksi saatiin tanskalaisen yrityksen kehittelemä tekoälysovellus, joka huomioi määrittelyssä myös alueen kontekstin
Energiatehokkuusinvestoinnit ja elektroniikan vaarallisia aineita rajoittava RoHSdirektiivi kiihdyttävät ulkovalaistuksen korvausinvestointeja. Hankkeiden lisäksi suunnittelussa on paljon muita lähtötietoja, joiden jakamiselle ei aikaisemmin ole ollut ajantasaista kanavaa. Pitkäaikaisena tavoitteena on, että valaisimien keskimääräinen ikä on alle kymmenen vuotta. Näin varmistamme, että verkkoon ei kerry korjausvelkaa, joka lisää ylläpitokustannuksia. Kuvassa Jyväskylän ulkovalaistuksen valaisintietolehti. kymmenen vuoden takuu. Tilanne haltuun tiedolla Jyväskylässä ulkovalaistuksen ylläpitoon on tehty tilannekuvatyökalu, jossa dataintegraatioalustalle tuodaan rajapintojen kautta tietoa valaistuksen omaisuusrekisteriohjelmistosta ja muista paikkatietoon perustuvista datan lähteistä. Kaikella tekniikalla on elinkaarensa, joten nykyisestä vikojen korjauksesta tulee jatkossa siirtyä ennakoivaan kunnossapitoon. Vikaantunut valaisin on voitu korjata nopeasti saatavilla varaosilla, mutta jatkossa näin ei aina ole. Jyväskylässä ulkovalaistuksen ylläpitoon on tehty tilannekuvatyökalu. Valaisinverkko monisäikeinen vyyhti Omaisuusrekisterin ylläpitoon on syytä panostaa riittävästi, jotta sieltä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää korvausinvestointien suunnittelussa ja valaistusverkon ylläpidossa. Nopeasti tapahtuvassa muutoksessa on mahdollisuutensa, mutta myös riskinsä. Tilannekuvatyökalulla on saavutettu tiedolla johtaminen osaksi jokapäiväistä työtämme ulkovalaistusverkon ylläpidossa. Näin tilaajan rajalliset resurssit voidaan ohjata takaisinmaksuajoiltaan kannattavampiin ja vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin. Siirtymäaikana on ylläpidettävä kahdenlaista valaistustekniikkaa. Tilannekuvatyökalu on annettu käyttöön valaistuksen suunnittelun puitesopimuskumppaneille, huoltourakoitsijoille ja ohjausjärjestelmän toimittajalle. Näin automatisoimme tiedon jakamista sekä vähennämme virheitä, hukkaa ja suunnitteluun käytettävää aikaa. Myös sidosryhmien hankkeiden huomioiminen voi tuoda synergiaetuja, kun hankkeita saadaan toteutettua yhtäaikaisesti. • Kirjoittaja toimii Jyväskylässä vastaavana katumestarina. Uusille valaisimille ja led-lampuille myönnetään usein viiden tai jopa Ulkovalaistusverkon ylläpitoa tehostetaan tilannesovelluksella Tieto lisää tilannekuvaa Jyväskylässä kehitettiin ulkovalaistusverkon tilannetyökalu, joka kerää kaiken tiedon samaan paikkaan ja auttaa suunnittelemaan valaistusverkon ylläpitoa tehokkasti. Mikäli tilaaja ei tiedä omaisuutensa kuntoa, ikää ja muuta oleellista lähtötietoa, korvausinvestoinneissa ei voi onnistua ilman tarpeetonta hukkaa. kute3_14-18.indd 18 23.5.2023 9.30. Perinteisiä kaasupurkauslamppuja käyttävät valaisimet korvataan led-valaisimilla tai -lampuilla. Siitä on tehty yhteinen käyttöliittymä, jonka kautta voi porautua kaikkiin ulkovalaistuksen järjestelmiin. Yleisille alueille toteutetaan uusia asemakaavoja, yleisja rakennussuunnitelmia, jolloin korvausinvestointi kannattaa usein lykätä toteutettavaksi samassa yhteydessä näiden kanssa. 18 3/2023 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Jukka Piispanen U lkovalaistukseen käytettävä valaisintekniikka uusiutuu kunnissa nopeutuvalla vauhdilla. Kaupungeissa on paljon erityyppisiä hankkeita ja muita lähtötietoja, jotka tulisi kaikki ottaa huomioon ulkovalaistuksen korvausinvestointeja suunnitellessa. Näitä ovat muun muassa vikaantumistiedot, erikoiskuljetusreitit, onnettomuustiedot, suojelualueet, valaistusluokat, suunnitelmissa olevat valaisimien ja lamppujen ryhmävaihdot ja kuntotutkimukset. Led-valaisinten varaosien toimitusajat voivat olla taas kohtuuttoman pitkiä. Samalla lisäämme kaikkien osapuolen ymmärrystä ja parannamme hankesuunnitelmien ja raporttien laatua. Jyväskylän ulkovalaistusverkossa voi olla tulevaisuudessa takuun alaisia valonlähteitä jopa puolet kaikista, joten myös takuutiedon hallinta nousee tärkeämpään asemaan. Kaasupurkauslamppujen ja -valaisinten varaosien saatavuus vaikeutuu ja vähin erin loppuu. Vaikka led-valaisimia on vaihdettu Jyväskylässä jo kolmannes, tällä vuosikymmenellä uusia valolähteitä tulee vaihtaa vielä 20 000 kappaletta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi lisäksi toukokuussa 2022 REPowerEU -ohjelman sisältämät lisätavoitteet myös energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energian osuudelle EU:n energiankäytöstä. 19 Kuntatekniikka 3/2023 { Energia } EU:n energiatehokkuusdirektiivi alkaa asettua uomiinsa Joustoja pakkosaneeraukseen Teksti: Vesa Peltola V uoden 2030 ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamiseksi laadittu 55-valmiuspaketti on edennyt loppusuoralle. EU:n Vihreän kehityksen ohjelman päätavoitteeksi on asetettu Euroopan ilmastoneutraalius vuonna 2050. Heinäkuussa 2021 esitelty valtava ns. kute3_19-21.indd 19 23.5.2023 9.32. 55-valmiuspaketti (FitFor-55, FF55) sisälsi ehdotukset vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamistoimenpiteistä, tosin paketin kaksi puuttuvaa osiota esiteltiin vasta joulukuussa 2021. FF55-viimeistely jatkuu vielä syksyyn, mutta pääosa osioista on jo hyväksytty EU-tasolla. Tavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi EU:ssa on myös hyväksytty välitavoite vuodelle 2030, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi olla vähentynyt tasolle 55 prosenttia vuodesta 1990. Kuntien tiukentuvien velvoitteiden vastapainoksi neuvotteluissa saavutettiin lopulta myös tärkeitä joustomahdollisuuksia jäsenmaille. Paketti on laaja toimenpidekokonaisuus, jonka loput osat tarkentuvat syksyn aikana. pakkosaneerausvelvoite, poistui loppuneuvotteluissa. Maaliskuun aikana kolmikantaneuvotteK uv a Ti m o K uu kk an en Aurinkosähkölaitteistojen asentaminen on yksi keino vähentää kiinteistöjen energiankulutusta. Kuntia huojentaa tieto siitä, että yksi pahimmista uhkista, energiatehokkuusdirektiivin ns
€/vuosi -kustannusarvio ei ole enää direktiivin vaatimusten puolesta ajankohtainen. Esityksen mukaisesti toteutuessaan velvoite olisi merkinnyt noin 3,6 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja pitkälle tulevaisuuteen. Käytännössä määrittely jättää kunnille mahdollisuuden rajata pois näiden tytäryhtiöt ja ilmeisesti myös liikelaitoksista vesilaitokset niiden toiminnan luonteen takia. Kuntien tytäryhtiöille kevennyksiä Päivitetyn EED:n uutena asiana on erilliset julkisen sektorin koskevat energiansäästövelvoitteet, jotka koskevat julkisten elinten (public bodies) omistamia rakennuksia ja energiankäyttöä. Joka tapauksessa komission esityksen pohjalta laskettu 3,6 mrd. EED sisältää edelleen 3 prosenttia/vuosi -peruskorjausvelvoitteen julkisten elinten omistamille rakennuksille, mutta mukana on neuvotteluvaiheessa tullut kaksi vaihtoehtoista joustomahdollisuutta: 1. Kuvassa Poliisihallinnolle remontoitavat tilat Hiukkavaarassa. Isommat edellä, pienemmät perässä EED:n yleinen energiansäästövelvoite kaudelle 2024–2020 on 1,49 prosenttia/vuosi, mutta vuotuinen säästövelvoite kasvaa vähitellen nykyisestä 0,8 prosenttia/vuosi -tasosta 1,9 prosenttiin. Julkiselle sektorille on kuitenkin asetettu kiinteä 1,9 prosentin vuotuinen energiansäästövelvoite (artikla 5). Seuraavassa on luotu katsaus vain pariin keskeisimpään kuntien kiinteistönpitoon vaikuttavaan kohtaan, mutta EED-päivitys sisältää myös esimerkiksi kuntien hankintoja koskevia velvoitteita. Kaikki nämä direktiivit vaikuttavat myös kuntiin, mutta kustannuksiltaan suurin merkitys kansalliseen toimeenpanoon on EED:n ja EPBD:n lopullisilla versioilla. Trilogeissa saavutettu sopuratkaisu muutti tilannetta ratkaisevasti. Peruskorjauksilla olisi saatu aikaan vain 10–15 miljoonan euron vuotuiset säästöt, joten esityksestä puuttui kokonaan kustannustehokkuus. Jäsenmaa voi valita kustannustehokkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella ne rakennukset, joita peruskorjataan päästöttömäksi rakennukseksi tai lähes nollaenergiarakennukseksi 2. Kuntien palvelurakennuksista suurin osa kuuluu omistajuuden perusteella EED:n soveltamisalaan, mutta asuinrakennuksista suurin osa on tytäryhtiöiden omistuksessa. 20 3/2023 Kuntatekniikka { Energia } luissa (trilogit) saavutettiin pitkällisen puurtamisen jälkeen poliittinen sopu energiatehokkuusdirektiivistä (Energy Efficiency Directive, EED) ja uusiutuvan energian direktiivistä (Renewable Energy Directive, RED III). Kansallisen toimeenpanon aikana ratkaistaan, kumpi vaihtoehdoista soveltuisi Suomelle parhaiten. Huomattakoon, että EED:n julkisia hankintoja koskevien velvoitteiden soveltamisala ei ole näin suppea. kute3_19-21.indd 20 23.5.2023 9.32. Jäsenmaa voi valita peruskorjausten sijasta vaihtoehtoiset menettelyt, joilla saavutetaan vähintään sama energiansäästö kuin peruskorjausvaihtoehdossa Vaihtoehtoisissa toimissa uutena vaatimuksena on peruskorjauspassien laatiminen vuosittain vähintään kolmelle prosentille rakennusalasta. Pakkosaneeraukselle vaihtoehtoja Yksi komission EED-päivitysehdotuksen kunnille hankalimmista kohdista koski ns. Velvoite nousi trilogeissa komission esityksestä K uv a Pe kk a Fa li Energiatehokkuutta parantava saneerauspakko pudotettiin direktiivistä viime metreillä, mutta vapaaehtoinen saneeraus on suotavaa. Komission esityksen mukaan lämmitettyjen yli 250 m2 kokoisten rakennusten kerrosalasta vähintään 3 prosenttia pitää peruskorjata vuosittain lähes nollaenergiarakennuksiksi. Paljon julkisuutta saanut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) sen sijaan saa lopullisen muotonsa vasta syksyllä. pakkosaneerausvelvoitteen laajentamista keskushallinnosta kuntiin. Julkisiin elimiin kuuluu direktiivin mukaan ”kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset ja näiden viranomaisten suoraan rahoittamat ja hallinnoimat yksiköt, jotka eivät ole luonteeltaan teollisia tai kaupallisia”
Päivitetyn EED:n artikla 8 määrittelee jäsenmaakohtaisen kumulatiivisen energiansäästötavoitteen. Nykyinen Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) soveltuisi parhaiten tähän osioon, mutta artiklat 5 ja 6 aiheuttavat päänvaivaa kansalliselle toimeenpanolle. Säästölaskennan vertailuvuotena on kaksi vuotta direktiivin voimaantuloa edeltänyt vuosi. Luotettava kulutusseuranta on myös välttämätön osa kunnan energiajohtamista. Toimeenpanoon voi jo nyt ryhtyä varautumaan laittamalla kuntoon sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja liikenteen energian kulutusseurannat. Vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden yhdistäminen vaatii vielä pohdintaa. Nykyään KETS kattaa asukasmäärällä mitattuna noin 4/5 Suomen kunnista, mutta kunnista vain 43 prosenttia on liittynyt KETS:iin (24.4.2023). Siirtymäjakson jälkeen julkisen sektorin energiankulutuksen ns. 21 Kuntatekniikka 3/2023 * EPBD:n lopullinen muoto selvinnee syksyn 2023 aikana Direktiivi Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) * Uusiutuvan energian direktiivi (RED III) Tavoite ja sisältö EU-tasolla Energian kulutuksen alentaminen (tavoitteet, yleiset puitteet ja toimenpiteitä) Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen (energiatehokkuusvaatimukset aikatauluineen) Uusiutuvan energian (UE) tuotannon ja kulutusosuuden lisääminen (tavoitteet, yleiset puitteet, toimenpiteitä) Vaikutuksia kuntiin • julkisen sektorin energiansäästö (1,9 %/vuosi) • rakennusten energiatehokkuuden (ET) parantamisvaatimukset • hankintojen ET-vaatimukset • julkisten rakennusten energiatehokkuusvaatimukset (uudet, korjattavat, olemassa olevat) • rakennuksiin aurinkoenergialaitteistoja, latauspisteitä ja pyöräpysäköintipaikkoja • UE-minimivaatimukset rakennuksissa (2030: 49 %) • lämmitys ja jäähdytys: UE:n lisääminen asteittain Kolme energiaa koskevaa direktiiviä kahdella prosentin kymmenyksellä. Työ on vasta alkuvaiheissaan, mutta EU:ssa saavutettu EED:n sopuratkaisu paransi huomattavasti mahdollisuuksia saada aikaan sekä vaikuttava että järkevä ratkaisu kansalliseen toimeenpano kuntasektorilla. Energiatehokkuussopimusten tarkka asema kirkastuu kansallisen toimeenpanon aikana, mutta aktiivinen KETS-toiminta hyödyttää jo nyt artikla 8:n säästövelvoitteen aikaansaamista. perusura on mukautettava todelliseen energiankulutukseen. Jos kansallinen toimeenpano noudattelee direktiivin perustason vaatimuksia, suunnitelmallinen kiinteistönpito on, tiukentuvista velvoitteista huolimatta, ensiarvioihin verrattuna oleellisesti helpompaa eri puolilla Suomea. Kumuloituvaan energiansäästöön näet lasketaan mukaan myös nykyisen sopimuskauden tuloksia. Kulutusseurannat kuntoon EED:n kansallinen toimeenpano tapahtuu Suomessa TEM:n johdolla. kute3_19-21.indd 21 23.5.2023 9.32. • Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Kuntaliitossa. Energiankäytöstä on kansallisessa toimeenpanossa mahdollista rajata pois armeijan tai liikenteen osuus, mutta niissä saavutettu energiansäästö on mahdollista kirjata tuloksiin. FF55:n energiadirektiivien päivitys on edennyt hieman epäkoordinoidusti sen vuoksi, että hyväksytty EED sisältää tärkeitä EPBD-viittauksia. KETS-säästöjä kumuloituu velvoitteeseen Voimassa olevan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Suomessa perustuu suurelta osin energiatehokkuussopimuksiin, joilla hoidetaan kumuloituvan energiansäästön velvoite. Muutoskohta merkitsee sitä, että myös kuntien todellisesta energiankulutuksesta on saatava kerätyksi nykyistä paremmin seurantatietoa. Lainsäädäntö on käytännössä saatava valmiiksi vuoden 2024 aikana. Niiden sisältö selviää vasta trilogeissa syksyn 2023 aikana, jolloin täsmentyvät myös loput EED:n velvoitteet kustannusvaikutuksineen. KETS perustuu vapaaehtoisuuteen ja keinojen joustavaan valintaan, mutta artiklojen 5 ja 6 velvoitteet koskevat kaikkia kuntia. Julkisen sektorin energiansäästövelvoite tulee kunnissa voimaan portaittain kunnan koon mukaan: • jaksolla 2024–2026 yli 50 000 asukkaan kunnat • jaksolla 2027–2029 5 000–50 000 asukkaan kunnat • vuodesta 2030 myös alle 5 000 asukkaan kunnat Velvoite on viitteellinen ensimmäisten kahden vuoden aikana, jolloin jäsenvaltiot voivat käyttää arvioituja kulutustietoja
{ Energia } 3/2023 Kuntatekniikka 22 Teksti ja kuvat: Risto Pesonen H ukkalämpö on rakennuksissa ja lämmitysjärjestelmässä syntyvää energiaa, jolle ei löydy käyttöä ja joka häviää Hukkalämmöstä energiaa kaukolämpöverkkoon Hukkalämpöä syntyy esimerkiksi kylmälaitteissa ja liikuntapaikoilla, tai sitä valuu viemäristä alas. – Tehdaspaikkakunnilla isot laitokset ovat jo aiemminkin tuottaneet runsaasti hukkalämpöä, jota Johanneksen kentän remontti on jatkunut läpi talven. EI LÄMPÖÄ HARAKOILLE tai päästetään ympäristöön. kute3_22-25.indd 22 23.5.2023 9.31. Hukkalämmön hyödyntämistä on tehostettu viime vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Se on rahanarvoista energiaa, jonka talteenotto kehittyy
Massiivinen kehittämisbuumi alkoi isojen järjestelmien osalta viitisen vuotta sitten. Turpeesta tulikin huono vaihtoehto pitemmällä aikavälillä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola korostaa, että kuntien perustyö energiatehokkuuden parantamiseksi on jatkunut jo pitkään. 23 Kuntatekniikka 3/2023 on pystytty jakamaan asuntoihin ja muihin rakennuksiin. Esimerkkinä nykytekniikasta Känsälä nostaa esille Oulun Kaukovainion alueen (Kuntatekniikka 1/2023). Sivuvirtojen ja päästöjen kerääminen alkoi kannattaa. Samalla päästöt vähentyvät ja prosessien hyötysuhteet parantuvat, selvittää keskitetyn lämmityksen ensiaskeleita VTT:n erikoistutkija Klaus Känsälä Oulusta. Siihen vaikutti erityisesti pakotteet, kun ruvettiin laskemaan päästökaupan emissioita ja miettimään kustannuksia. Hukkalämpö vedenpuhdistamoilla on edelleen huonosti hyödynnettyä. Jatkossa avainasemassa ovat nykyaikaiset lämmönkäsittelytekniikat ja kehittyneet lämpöpumput, koska ne mahdollistavat aikaisemmin kannattamattomien energian sivuvirtojen käyttöönoton. – Mitä pienempään kuntaan ja sen energiayhtiöön mennään, sitä niukempia niiden kehitysresurssit ovat, mutta nekin tekevät investointeja. – Monien satojen pienten lämpövoimalaitosten toiminta mullistui, kun päästökaupassa hiilidioksidipäästöjen hinnat pompahtivat yllättäen. Sen voi toki myöntää, että kuntien kaukolämmöntuotanto ehti olla kymmeniä vuosia melko staattinen bisnes MRL:n niinsanotun kaukolämpöpykälän suojassa, kun kustannustehokkaita vaihtoehtoja ei ollut, Vesa Peltola sanoo. Usein ne sijaitsevat kuitenkin etäällä taajamasta ja sen kaukolämpöverkosta, ja hukkalämmön käyttö jää usein puhdistamon omaan lämmitykseen. Lähes jokaisessa kunnassa on jonkinlaista kaukotai aluelämpöä. kute3_22-25.indd 23 23.5.2023 9.31. Energiakriisi ja siitä syntyneet sähköpula ja kustannusnousu ovat tuoneet uuden tilanteen. – On muistettava, että kuntakonserneissa on se taloudellinen hankaluus, että asiakkaan energiansäästöt ovat poissa lämpöyhtiön tuloista. Keskitetty lämmittäminen on mahdollistanut tiiviimmän rakentamisen. Niiden 10–15-asteisesta vedestä voisi generoida lämpöä. Mutta toisaalta asiakkaan enerKentän remontissa uusittiin jäädytyslaitteisto, jonka lauhdelämpö otetaan nyt talteen. Näin ovat saaneet alkunsa useat kunnalliset lämpöverkot. Alueen kaukolämpöverkon ja kauppakeskuksen lämpöpumppujen avulla toteutetulla hukkalämmön talteenotolla saadaan lämmitysenergia 150 talolle. Niiden jakamisessa tehokas komponentti on kaukolämpöverkko
Niinpä lauhdelämpöpumppu ei olisi ollut kannattava ratkaisu, koska se olisi seisonut juuri silloin, kun sisällä tarvitaan eniten lämpöenergiaa. Näin energia kerätään kaukojäähdytysverkon lämpimämmästä paluuputkesta, ja huoltorakennuksen lämpö tuotetaan lämpöpumpulla. Sen jälkeen valittu kylmäjärjestelmä tarkastettiin urakoitsijan kanssa, ja syksyllä 2022 käytiin pääurakoitsijan kanssa selontekoneuvottelut. Jotta Johanneksen kentälle saatiin oikeanlainen kylmäjärjestelmä lämpöpumppuineen, kohteen suunnittelija Timo Reikko Ramboll Oy:stä ehdotti, että suunnitellaan järjestelmä itse. 24 { Energia } 3/2023 Kuntatekniikka giatehokkuuden lisääminen ohjaa lämpöyhtiötä tehostamaan omaa toimintaansa, Peltola muistuttaa. Juha Leoni kertoo energiatehokkuutta ja lauhdelämpöä hyödynnetyn myös muissa Helsingin kaupungin hankkeissa. Lämpöä ja kylmää tekojäästä Helsingissä kaupunki on asettanut tiukat hiilipäästötavoitteet. – Ratkaisu on osoittautunut tehokTalteen otettu lämpö käytetään huoltorakennuksen lämmittämiseen. Näin urakoitsijat ovat saaneet kilpailuedun, jos hankkeessa käytetään niiden ratkaisua, kertoo Leoni. Poikkeuksellinen kytkentätapa käytiin tarkasti läpi Helenin kanssa. kute3_22-25.indd 24 23.5.2023 9.31. Siihen liittyen tutkitaan myös liikuntakiinteistöjä, joissa energian tehostamispotentiaalia on paljon. Pirkkolan jäähallissa peruslämmönlähteenä on kaukolämpö, ja kylmän tekemisessä syntyvä lauhdelämpö käytetään hyödyksi täysimääräisesti. Samalla kytkentä tuottaa kaukojäähdytysverkostoon kylmää. Vuoteen 2030 mennessä kaupungin tulee olla hiilineutraali. Työn alla olevalla Johanneksen tekojääkentällä valittuun ratkaisuun vaikutti kentän sijainti Helsingin kaupunkiympäristössä. Käänsimme verkoston virtaussuunnan ja lisäsimme pienemmän rinnakkaisen lämmönsiirtimen sitä tilannetta varten, kun tekojääratakoneesta ei synny lauhde-energiaa, Reikko muistelee. Kentän jäädyttämisestä syntyvä energia otetaan talteen lämpöpumpulla, mutta silloin kun ulkolämpötila laskee pakkaselle, sää hoitaa jäädyttämisen. Loput siirretään kaukojäähdytysverkon välityksellä lämpöpumppulaitokselle, jossa lämpö jalostetaan kaukolämpöverkossa käytettäväksi. – Valituksi tuli ratkaisu, jossa ylimääräinen lauhdelämpö käytetään ensisijaisesti huoltorakennuksen tarpeisiin. – Keksimme ratkaisuksi Helenin kaukojäähdytysverkoston, jota jäähdytetään ympäri vuoden. – Toistaiseksi energiataloudellisuutta on kehitetty tekojääradoilla ja jäähalleissa, jotka kuluttavat paljon sähköä, mutta jatkossa tutkimme lämpöenergiaa kuluttavia uimahallejakin, Helsingin kaupungim projektinjohtaja Juha Leoni kertoo. – Aikaisemmin tekojääkenttien urakoitsijat ovat tarjonneet omia kylmäteknisiä ratkaisujaan, jotka eroavat toisistaan jonkin verran. Tekojääradoilla syntyvä lauhdelämpö päästetään usein taivaalle, mikä synnyttää myös meteliä. Se mitä jää yli, syötetään kaukolämpöverkkoon
Silloin lämmin käyttöveden voi priimata rakennuksen sisällä pienellä lämpöpumpulla. – Järjestelmä parantaisi sekä kaukolämpöverkon että paikallisen järjestelmän hyötysuhdetta. Tästä hyötyvät eritysesti savukaasupesurit. Lämpöpumppua olisi mahdollista käyttää rakennuksessa myös niin, että sillä otetaan kiinteistön lämmityskierrosta palaavasta vedestä lisää energiaa talon käyttöön. Pienemmillä suunnitelmaratkaisuilla keittiön kylmäjärjestelmistä syntyvä lauhdelämpö voidaan ohjata takaisin rakennukseen. Olisi myös hyvä etsiä ratkaisuja, joissa hukkalämpöä kerättäisiin paluukiertoon, jonka lämpötila olisi matalampi. Sitä käytettäessä lämpöä tuotetaan jopa nolla-asteisesta vedestä, kun kaukolämpöverkosta energiaa saadaan 40-asteisesta vedestä. Uusien ratkaisujen etsimistä on hidastanut pitkään myös kaukolämmön alhainen hinta, vaikka sitä on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Biolämmön puolella hintakehitys on ollut vakaampaa, mutta sekin on nyt nousemassa. Lämpöyhtiöt voisivat pitää kiinni asiakkaistaan tarjoamalla paluuveteen perustuvaa kaukolämpöratkaisua. Kuntien energialaitokset joutuvan nyt tosissaan kilpailemaan sen kanssa. 25 Kuntatekniikka 3/2023 Lämpöyhtiöt voisivat pitää kiinni asiakkaistaan tarjoamalla paluuveteen perustuvaa kaukolämpöratkaisua kaaksi. Kaukolämpöyhtiöiden tulee tarvittaessa liittoutua uusien lämpöratkaisujen kanssa, jotta ne pystyvät säilyttämään asemansa. – Kaukolämmön tuottajien pitäisi lähteä etsimään kilpailukykyistä ratkaisua. On kuitenkin otettava huomioon, että lämpöpumppu on sähköllä toimiva ja energiaa kuluttava komponentti. – Liikuntakiinteistöissä on tehty energiataloudellisia kokonaisjärjestelmiä hyödyntäviä laajempia energiainvestointeja toistaiseksi varsin vähän, viime vuosien aikana muutamia. Tämän hyödyntäminen vaatii tietysti edellä kuvatun kaltaista ratkaisua, jossa paluukiertoon ladattu lämpö poistetaan verkosta ennen lämpövoimalaitosta. Tämä mahdollistaa uusien rakennusten sijoittamisen kaukolämpöverkkoon ilman kalliita linjainvestointeja. Yhden vuoden käytön jälkeen laskimme, että lämpöenergiaa säästyi noin 1 800 MWh, mikä on noin 70 prosenttia lämmitysenergian tarpeesta. – Tällä on merkitystä erityisesti kaukolämpöverkon reuna-alueilla, joilla on pitkien linjojen vuoksi vaikeaa saada riittävän korkeita lämpötiloja talvella, korostaa Känsälä. Känsälästä maalämpö on huonompi ratkaisu kaukolämpöverkon alueella. Vesa Peltola muistuttaa maalämmön kilpailukyvyn viime vuosina vahvistuneen. Maalämpö ja kaukolämpö kilpasilla Energiatietoisuus on nousut asiakkaiden keskuudessa. Juha Leoni kertoo energiataloudellisuutta hyödynnetyn myös päiväkotija kouluhankkeissa, joissa lähdelämpönä on maalämpö tai hybridijärjestelmiä. Tämä mahdollistaa myös kaukolämpöverkon menoveden lämpötilan laskemisen kymmenillä asteilla. Lisäksi päästöjen hinta on ollut pitkään matalalla. Myös kaupoissa on kylmäjärjestelmiä ja viileitä tiloja, joista tulee paljon lauhdelämpöä. Kaikki irti hukkalämmöstä Pohdittaessa energiatehokkuuden parantamista Timo Reikolle tulee ensimmäisenä mieleen kiinteistöjen viilennyksessä käytettävät vedenjäähdytyskoneet, joita käytetään vain muutama kuukausi vuodessa. Myös kaupallisissa rakennuksissa näitä järjestelmiä voitaisiin varmasti hyödyntää. Kaukolämmössä vielä viilattavaa Nykytekniikalla kannattaa miettiä ratkaisua, jossa osa rakennusmassasta saisi lämpönsä kaukolämmön paluukierrosta, koska sen lämpötila riittää useimmiten lämmitykseen. Pirkkolassa sähköä käyttävät koneet ovat energiatehokkaita, mikä on pienentänyt sähkön käyttökustannuksia. Periaatteessa syntyy win-win-tilanne. VTT:llä on kehitelty erityisesti lämpöpumppuun perustuvia lämmöntalteenottomalleja. Koneita on käytössä useissa kiinteistöissä, ja niitä saneerattaessa olisi syytä tutkia myös jäähdytyslaitteistojen uusimistarve. • kute3_22-25.indd 25 23.5.2023 9.31. Hinnankorotuspaineet ovat kasvaneet varsinkin niillä laitoksilla, joiden on pakko käyttää kaasua ja kivihiiltä. Voisi ajatella, että tämänkaltaiset ratkaisut yleistyvät tulevaisuudessa. – Tekniikka on vedenjäähdytyskoneissa lähes sama kuin lämpöpumpuissa, mutta erilaisilla ratkaisuilla vedenjäähdytyskoneita voidaan käyttää myös lämpöpumppuina. Silloin kiinteistöjä kannattaa tarkastella isommalla mittakaavalla ja selvittää, voisiko uusittavia laitteistoja käyttää talviaikaan lämmön keräämiseen, Reikko ehdottaa. Niinpä kunnissa joudutaan pohtimaan kaukolämpöratkaisuja uudelleen. Ne ovat varsin kalliita, vaikkakin kannattavia. Jos energian hinta on korkealla tai sitä on vähän, lämpöpumpullakin tuotetun energian hinta muodostuu korkeaksi, Klaus Känsälä muistuttaa. – Nykyisin pystytään hyödyntämään myös pienten laitosten hukkalämpö. Hukkalämmön energiasisältö on usein huomattava, mutta talteen saatu lämpötila on matala. Se mahdollistaisi maalämpöä energiatehokkaammat järjestelmät. Tämä energia ei sellaisenaan sovellu mihinkään käyttöön, joten se käsitellään lämpöpumpulla. – Vaikka esimerkiksi Helsingissä on kaukolämpöyhtiö, maalämpö on uudisrakennuksissa tietyin edellytyksin ykkössijalla. Niinpä monet ovat irrottautuneet kaukolämpöverkosta ja tehneet paikallisia maalämpöinvestointeja. Samalla poltettavan massan määrä pienentyy, mikä on voimalaitoksen omistajan kannalta positiivista. Silloin lämpöpumppujen terminen hyötysuhde on korkea. Kun paluukiertoa jäähdytetään, lämpövoimalan hyötysuhde paranee. – Näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty, koska kaukolämpölaitosten näkökulmasta ei ole ollut mitään hyötyä parantaa hyötysuhdetta, kun asiakkaat ovat maksaneet kiltisti kalliimmankin hinnan, Känsälä arvioi
Myös rakennuslain tulkinta vaihtelee kunnittain, sanoo lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä. Aika monta mansikkaa pitää myydä, että viljely lyö leiville. Sen päädyt ovat auki eikä siinä ole muuta tuuletusta. Tämä kasvihuone muistuttaa rakenteeltaan kasvutunnelia, sillä tämän pääty on laskettu alas. Kunnanvaltuusto päättää muun muassa rakennusluvan hinnasta. Kasvutunnelin rakennusluvilla ällistyttävät hintaerot Luvattoman kallis lupa Kaupunki pyysi oululaisen mansikanviljelijän kasvutunnelin rakennusluvasta 30 000 euroa. Lisäksi kunnilla on Virkamäen mukaan hyvin vaihtelevat resurssit toteuttaa rakennusvalvontaa, mikä omalta osaltaan vaikuttaa tulkinnan kirjavuuteen. Kasvutunneli on kevyt, putkimainen viljelysuoja. kute3_26-29.indd 26 24.5.2023 10.14. 26 3/2023 Kuntatekniikka { Kaavoitus } Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Timo Kuukkanen K unnilla on suuri itsemääräämisoikeus rakentamiseen liittyvissä asioissa. – Suomen kunnissa on 280 rakennusvalvontaa suorittavaa yksikköä. 150 kunnassa sitä tekee vain yksi työntekijä, ja hänkin saattaa tehdä työtä puolipäiväisenä, kun taas suurissa kaupungeissa on iso rakennusvalvonnan osasto, Virkamäki kertoo. Yleensä se on katettu muovilla, jota voidaan nostaa sivuilta
Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Rakentamislain uudistuksessa kuntien rakennusvalvonnan tehtäväkuormaa ollaan keventämässä. Niitä puidaan sitten jälkikäteisvalvonnassa, Seppälä huomauttaa. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Myrskyllä tunneli saattaa esimerkiksi lähteä ilmaan ja lentää lähistön asutuksen päälle. Ensin luvan hinnaksi ilmoitettiin 30 000 euroa, sillä se määräytyi luvitettavien neliöiden mukaan. Heillä lupaa ei ole myöskään sidottu kasvutunnelin neliömäärään, Siira ihmettelee. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutki suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella. – Kasvutunnelille tarvitaan rakennuslupa, jotta hankeen turvallisuuteen liittyvät seikat voidaan tutkia. Turvallisuusasiat piti Seppälän mukaan selvittää, koska Siiran pelto sijaitsee lähellä kaava-aluetta, jonka asutusalue on laajenemassa. Niinpä kaikkiin rakennusvalvonnan nyansseihin ei pienessä maaseutukunnassa ennätetä puuttua. Oululainen maanviljelijä Tapani Siira, 67, kaavailee 7 000 neliön laajuista kasvutunnelia pellolleen kaupungin koillispuolella Jäälissä. Seppälä mukaan rakennusluvan hintaa voidaan tietyin kriteerein kohtuullistaa. Luovitus helpottumassa Uuden rakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee. Syynä on resurssipula, sanoo ylijohtaja Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Vielä toistaiseksi rakentamista säätelee noin 20 vuotta vanha maankäyttöja rakennuslaki. Myös torjunta-aineiden käyttö vähenee, hän sanoo. Rakentamisen laatua parannetaan varmistamalla, että työmaalla kaikki sujuu kuten pitääkin. Pienten rakennelmien luvituksesta luovutaan kokonaan. Nämä tunnelimaiset kasvihuoneet ovat Espoossa Träskändan Kauppapuutarhat Oy:n omistuksessa. Hän työllistää poiminnassa joka kesä kymmeniä työntekijöitä. Rakentamisen laatua parannetaan myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä. 27 Kuntatekniikka 3/2023 Ensin luvan hinnaksi ilmoitettiin 30 000 euroa. – Katetun viljelyn avulla varmistetaan mansikkasadon onnistuminen. Hän on rakennuslakia uudistavan työryhmän puheenjohtaja. – Sellaisia ovat muun muassa yleishyödylliset rakennushankkeet, joita toteuttavat esimerkiksi nuorisoseurat. Siira viljelee ammatikseen. Tilaa ei ole laajasti, kuten Närpiön pelloilla, Seppälä sanoo. Rakentamisen vastuukysymyksiä selkeytetään siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Lakiin kirjataan myös, että hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. – Tarkistuksen jälkeen luvan hinta puolitettiin 15 000 euroon. • Kasvutunneleita käytetään lähinnä Uudenmaan ulkopuolella. Ne on katettu muovilla. kute3_26-29.indd 27 24.5.2023 10.14. Silti se on järkyttävän korkea, kun tiedän tuttuja viljelijöitä, jotka ovat saaneet luvan naapurikunnassa 250 eurolla. Myös alle 30 neliön piharakennuksen voisi jatkossa rakentaa ilman rakennuslupaa. Myös tässä tapauksessa kohtuullistettava seikka voi olla se, että kasvutunneli ei ole tietyllä kohtaa peltoa ikuisesti, Seppälä sanoo. Lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Nopeasti yleistyviä, keveitä putkirunkoisia ja siirrettäviä kasvutunneleita on Suomessa hieman yli sadan hehtaarin alalla. – Liian liberaali lupapolitiikkaa saattaa johtaa kaaokseen. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkitaan samalla kertaa, toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että sen toteuttamisen edellytykset. Kasvutunnelia siirretään viljelykierron mukaan, joten se ei ole pysyvä rakennus kuten esimerkiksi suuri kasvihuone. Kevyet rakennelmat, enintään 50 neliöä, eivät tarvitsisi jatkossa rakennuslupaa. Erilaisia rakennelmia alkaa ilmestyä esimerkiksi ihmisten olohuoneen ikkunan eteen. – Monissa kunnissa tällaiset rakennelmat voi tehdä toimenpideluvalla, joka Oulussa maksaa 170 euroa. Hanke uhkaa kaatua korkeaan rakennusluvan hintaan. Suunnitteluja työnjohtotehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan. Toimenpideluvalla voidaan määritellä, sopiiko rakennus maisemaan, mutta ei terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja, Oulun kaupungin rakennusvalvontaa johtava Pekka Seppälä sanoo
Käyttökohteita on kymmenittäin esim. Kangasala, Vesilahti, Hämeenkyrö, Kankaanpää. Siirtoputkiston pituus Haapavedeltä Kalajoelle on n. Generoidun hapen paineet ovat vain 3-4 bar ja siksi täysin turvallisia. Happi ja typpikaasujen pullokuljetukset kymmenien tonnien painoisilla rekoilla on idioottimaisen typerää ja tarpeeton hiilijäljen jättäjä. Hieno etu siis tämäkin. Nämä kaasut voidaan generoida paikan päällä ja jopa sata kertaa halvemmalla. Nettona kaasua kulkee rekassa muutama sata kiloa. Happi-syöttö toteutetaan alkupäässä ja puolimatkassa. SUOMEN PISIN siirtovesiviemäri Haapavedeltä Kalajoelle niin ikään tullaan hoitamaan hapettamalla. Se vähentää tämän vuoksi ilmastustarvetta, joka on puhdistamon suurin kulu. HIILIJALANÄLKI on kiistaton ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Runsashappisessa vedessä biologinen prosessi Eco Laserin Unelmissa rekkaralli on ohi ja asiakkaat säästävät rahaa HYVÄT KUNTALAISET käynnistyy heti ja vesi päätyy puhdistamolle jo osin puhdistuneena. Kulut putosivat kymmenesosaan ja rikkivety hävisi. ILMOITUS kute3_26-29.indd 28 24.5.2023 10.14. Siirtoviemäri otetaan käyttöön syksyllä 2023. Rikkivedyn esto myrkkykemikaaleilla on kallista, vahingollista, epätoivoista ja tehotonta. Pituus ja viipymä eivät ole ongelma, sillä happipitoisuus voidaan nostaa aina 300-400 %:iin. SUOMEN SUURIMMASSA siirtoviemärissä, Kaarinassa, kemikaalit korvattiin generoidulla hapella. LÄÄKEHAPEN ohella, generaattorimme tuottaa myös lääkeilman öljyttömällä, huoltovapaalla kompressorilla. Tämä generaattori on tuottanut kaiken lääkehapen Pellon terveyskeskuksessa jo seitsemän vuoden ajan. Hiilivankkureilla loisii vapaamatkustaja. 150 km. HAPPI ON Luonnollinen ja edullinen vaihtoehto rikkivedyn torjuntaan paineviemäreissä. HAJUHAITTAA ei tarvitse sietää
Testaa itse Suomen ”vapaan” journalismin taso. 29 Kuntatekniikka 3/2023 OTA YHTEYTTÄ 50 vuoden kokemuksella. +358 40 059 1693 E-mail: rauno.hakala@ecolaser.fi Eco Laser Oy Tehtaantie 3 FIN 39200 KYROSKOSKI, FINLAND www.ecolaser.fi -It`s in the airIT´S IN THE AIR ecolaser_jul.4.indd 1 08/05/23 12:36 Rauno Hakala, CEO Tel. • Mitoitamme teille laitteiston • Vuokraamme muutamalla satasella/kk • Totea itse toimivuus • Näin on tehty kymmenissä kohteissa -It’s in the airRauno Hakala, CEO Tel. Googlaa: happigeneraattori Helsingin Sanomat Rauno Hakala, CEO Tel. +358 40 059 1693 E-mail: rauno.hakala@ecolaser.fi Eco Laser Oy Tehtaantie 3 FIN 39200 KYROSKOSKI, FINLAND www.ecolaser.fi -It`s in the airIT´S IN THE AIR Lääkehapen ohella, generaattorimme tuottaa myös LääkeiLman öljyttömällä, huoltovapaalla kompressorilla. +358 40 059 1693 E-mail: rauno.hakala@ecolaser.fi Eco Laser Oy Tehtaantie 3 FIN 39200 Kyroskoski Finland www.ecolaser.fi kute3_26-29.indd 29 24.5.2023 10.14. ILMOITUS Happigeneraattori jo sanana on kiellossa
Kaupungit ja kunnat ovat useimmiten ratkaisevin toiminnallinen taso, jonka toimintakyky ratkaisee, toteutuvatko vihreää siirtymää tukevat toimet tehokkaina vai valuvatko ne hukkaan tai peräti kääntyvät tarkoitustaan vastaan. Tervetuloa tutkimusmatkalle erilaisiin vihreän siirtymän paikallisiin malleihin! Tallinna: Eteenpäin laajalla rintamalla Tutkimusmatka alkaa Tallinnasta, joka toimii tänä vuonna Euroopan vihreänä pääkaupunkina. 30 3/2023 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Teksti: Hannu Taavitsainen V ihreästä siirtymästä on muodostunut nopeasti yhteiskuntien iso teema, joka yhdistää toimijoita kaikilla tasoilla tiedeyhteisöistä, Yhdistyneistä kansakunnista, Euroopan unionista ja valtioista liike-elämään, kaiken kokoisiin yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Seuraavassa analysoidaan neljää, erilaisissa oloissa vihreää siirtymää toteuttavaa kaupunkia eri puolilta Eurooppaa. Heikot ja huonosti hallitut kunnat eivät kykene kantamaan vastuutaan vihreässä siirtymässä. Pääpaino on keskisuurissa ja pikkukaupungeissa. Apulaispormestari Vladimir Svets (Keskustapuolue) pitää vihreän pääkute3_30-33.indd 30 23.5.2023 9.31. Kaupungit ja kunnat koetaan yhä tärkeämmiksi monitahoisten Kestävä kehitys ilmenee monin tavoin VIHREITÄ PÄÄMÄÄRIÄ Eurooppalaiset kaupungit toteuttavat vihreää siirtymää omien vahvuuksiensa pohjalta, mikä korostaa niiden luontaista ilmettä ja erilaisuutta. Tallinna luo kaupungin länsiosiin 14 kilometriä pitkää pölyttäjäkäytävää, joka palvelee myös pyöräilyä ja asukkaiden virkistystarpeita. siirtymätoimien koordinoijiksi ja itsenäisiksi vaikuttajiksi – yhdessä ja erikseen
Sitä selittää osaltaan koronapandemia, joka johti pysyvään varovaisuuteen asukkaiden keskuudessa. Kyse ei ole vain siitä, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään, vaan kaupunkikokonaisuutta koskevaa ajattelua on uudistettu nojautuen YK:n kestävän kehityksen päämääriin. Tallinna (440 000 asukasta, alueella 600 000) ei aloittanut viherkaupunkivuottaan tyhjästä. kute3_30-33.indd 31 23.5.2023 9.31. Pölyttäjäkäytävä läpi kaupungin Tallinna ylpeilee jo nykyisin monilla vihreillä saavutuksilla, kuten sillä, että se on Euroopassa puhtaimman ilman pääkaupunki. Toinen tärkeä ylpeyden aihe on Tallinnan kaupunkiluonnon monimuotoisuus. Soiden ympäröimässä Romanian Fierbintissä investoidaan aurinkopaneeleihin. Yhdeksässä eri osassa toteutettava hanke yhdistää läntisiä kaupunginosia alkaen Koplin tavara-asemalta Pelgulinnaan, Merimetsiin, Mustamäelle, Veskimetsaan, Astanguun ja Hiiuun saakka. Samalla Svets huomauttaa, että vaikka joukkoliikenne on ilmaista asukkaille, sen käyttö ei ole lähtenyt rakettinousuun. Pölyttäjäkäytävä palvelee monimuotoisuutta ja muitakin kuin perhosia, kimalaisia ja hyönteisiä. Etu matalan kynnyksen liikkumisesta korostuu, kun inflaatio on pakottanut ihmiset ajattelemaan elinkustannuksiaan: oman auton käytöstä luopuminen on nykyisin tehokas säästökeino. kaupungin asemaa Tallinnalle erittäin tärkeänä. Tallinna on kyennyt vauhdittamaan monia laajoja hankkeita ratkaisevasti eurooppalaisen tunnustuksen ansiosta. Viherpääkaupungin lippulaivahankkeiden joukossa on pölyttäjäkäytävä eli luonnonniityn oloja kaupunkiin tuova 14 kilometrin mittainen vyöhyke. Tallinna haluaa olla kunnianhimoisesti ilmastopositiivinen, ei pelkästään ilmastoneutraali. Keskus koordinoi ilmastotoimia kokonaisuuksina eikä ainoastaan yksittäisinä ja erillisinä kertaongelmina. Tämän selkeänä etuna on Svetsin mukaan se, että kaupunkilaisten kynnys joukkoliikenteen käyttöön on hyvin matalalla. Tukena käytetään Tallinna 2035+-kaupunkistrategiaa. Eläimet saavat turvallisen tilaisuuden liikkua kaupungin läpi, linnut ruokailupaikkoja ja ihmiset lähivirkisTallinna on Euroopan puhtaimman ilman pääkaupunki. Naapurimaamme pääkaupunki on jo aiemmin tullut tunnetuksi asukkailleen ilmaisesta joukkoliikenteestä. Viime aikoina joukkoliikenteen käyttö on lähtenyt taas nousuun. Tallinnalle keskeistä on Green governance eli hallintatapa, joilla kaupunki voidaan muuntaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajaksi. Siinä ei ole kyseessä yksittäisratkaisu, vaan strategia-ajattelun mukainen lippulaivahanke, joka luo uudenlaista katutilaa, alentaa ajonopeuksia ja parantaa liikenneturvallisuutta. – Euroopan vihreä pääkaupunki -status säästää meiltä yhden kokonaisen valtuustokauden, Svets korostaa. Tallinnan keskushallintoon on perustettu strategiakeskus, joka toimii kaupungin johdon ja hallinnon välissä. Sitä halutaan vahvistaa entisestään. Apulaispormestari Svets tarjoaa Tallinnan ajattelutavasta esimerkiksi uuden raitiotielinjan, jota rakennetaan Tallinnan satamaan parhaillaan. Toimilla korostetaan kokonaisuutta Tallinna on omaksunut vihreään siirtymään omaperäisiä ajattelutapoja. 31 Kuntatekniikka 3/2023 Eurooppalaiset kaupungit toteuttavat vihreää siirtymää kukin omalla tavallaan
Nyt käytössä on seitsemän linjaa, joiden reitit ulottuvat Wuppertaliin sekä sen omaperäiseen Schwebebahn-linjaan saakka. Suunnitelma kuitenkin torjuttiin, ja viime vuosina johdinautoja on kehitetty niin, että ne toimivat myös alueilla, joilla ei ole johtimia. Samalla pölyttäjäkäytävä toimii testija tutkimusvyöhykkeenä, joka tuottaa tietoa tavoista lisätä lajien runsautta ja luoda pölyttäjiä suosivaa ympäristöä keskelle kaupunkirakennetta. Solingenin omaperäisyyttä osoittaa sekin, että joukkoliikenteen runkona ovat johdinautot. Kiivasta vastarintaa herätti sekin, että omistajat halusivat siirtää energia-alan toimintoja pois Solingenista. Solingen: Harmaa kaupunki keskittyy energiaan Viherkaupunkimatka jatkuu Tallinnasta kohti tiheästi asuttua Saksaa ja sen ehkä eniten erikoistunutta pikkukaupunkia Solingenia (160 000 asukasta) Düsseldorfista kaakkoon. Nykyisin yli 70 prosenttia tuloista jää alueelle. Solingenin paikallisia kumppaneita ovat Wuppertal (354 000 as.) ja Remscheid (112 000 as.). Johdinautoliikennettä ryhdyttiin kehittämään 1950-luvun alussa. Takaisin kaupungin omistukseen hankittu laitos kantaa nykyisin yhteiskuntavastuutaan kiitettävästi. Simone Lammertilla on viesti muille vihreää siirtymää toteuttaville pikkukaupungeille. Uudistuvan energian osuus on selkeästi suurempi Solingenissa kuin Saksassa keskimäärin. Yli tuhat vuotta vanha Solingen on yhä käsityöläiskaupunki, jonka tuotteita on useimmissa kotitalouksissa kautta Euroopan ja maailman. Miekkojen sijasta Solingenin pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat nykyisin arkisia ruokailuvälineitä, keittiöja retkeilyveitsiä, saksia sekä parranajoja parturivälineitä. 32 3/2023 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } tysmahdollisuuksia. Kun laitos oli 2000 luvun alussa yksityistetty, sen 750 työntekijästä 200 sanottiin irti, ja laitoksesta haluttiin ulos suuria osinkoja. Solingen on osa kolmen kaupungin keskenään luomaa kaupunkiverkostoa (Städtenetz). Ennen jälleenkunnallistamista energialaitoksen tuotot ohjattiin uusille omistajille. Opettajana työskentelevä Lammert kertoo, että sodan jälkeen kokonaan uudelleen rakennettu Solingenin keskusta on harmaa eikä erityisen vihreä, vaikka kaupungin läpi virtaa Wupper-joki. Hän haluaa, että kaupungit luovat keskenään yhteykFierbintin pikkukaupungin tavoite on kiihdyttää vihreää siirtymää vertaiskumppaneiden tuella. Energialaitos takaisin kaupungille Solingenissa jälleenkunnallistamisen kohteeksi otettiin energialaitos. – Nyt energialaitos investoi taas Solingeniin, Simone Lammert kiittelee. Britannian ilmavoimien hyökkäys tuhosi Solingenin koko keskustan 1944. Lisäksi Solingenissa on oma jätteenpolttolaitos, ja vesihuoltokin on pidetty kaupungin omissa käsissä. Aiemmat raitiotielinjat muunnettiin johdinautoille sopiviksi ja verkkoa laajennettiin, kunnes 1990-luvulla alettiin vaatia johdinautojen korvaamista dieselbusseilla. Solingen kuuluu niihin Saksan kaupunkeihin, joissa kestävämpien toimintatapojen tavoittelu on johtanut siihen, että aiemmin yksityistettyjä toimintoja on alettu ottaa takaisin kunnalliseen omistukseen. Jälleenkunnallistamisen jälkeen Solingenin energialaitoksesta on tullut menestyvä yritys ja tärkeä toimija vihreässä siirtymässä. Solingen tunnetaan historiallisena miekkakaupunkina. kute3_30-33.indd 32 23.5.2023 9.31. Ilmiö tunnetaan nimellä jälleenkunnallistaminen. Oppaana Solingeniin toimii kaupunginvaltuutettu Simone Lammert (CDU), itsekin puukkoperheen tytär. Julkinen liikenne sähköistetty Solingen on omaperäinen osa kolmen kaupungin luomaa Bergische Städtedreieck -kaupunkiverkostoa (Städtenetz). Ideana on osoittaa, että kaupunki ja luonto eivät ole vastakkaisia, vaan täydentävät toisiaan. Siellä ollaan laatimassa vihreän siirtymän suunnitelmaa. Käytävä palvelee jalankulkua ja pyöräilyä. Lisäksi laitos on mukana vuosittain yli 80:ssä paikallisessa hankkeessa, ja se tukee sponsorina muun muassa kulttuuria ja urheilua
Sekin edistäisi vihreää siirtymää. EU:ssa syntyy jatkuvasti myös uusia aloitteita vihreän siirtymän tukemiseksi kaupunkitasolla. EU-Covenant luotiin Komission tuella vuonna 2008, ja toimintamallista tuli maailmanlaajuinen 2015, jolloin aloitti Global Covenant of Mayors. Viime vuonna pikkukaupunki liittyi Euroopan pormestarien ilmastoja energialiittoumaan (EU Covenant of Mayors for Climate & Energy). • Pieni Viladecans aikoo olla hiilineutraali 2030 ja istuttaa 30 000 puuta kaduille ja aukioille. TÄMÄN artikkelin aineistot haastatteluineen on koottu Torinossa keväällä järjestetyssä Euroopan kaupunkifoorumissa. Fierbinti tarjoaa tonttimaan ohella metsiä ja virkistysmahdollisuuksia suuren, 1980-luvulla rakennetun tekojärven rannoilla. Fierbinti: Uusiutuvaa energiaa Kolmas pistäytymiskohde on pieni Fierbinti (4 500 as.) Bukarestin koillisella kehysalueella Romaniassa. Pormestari Mares toivoo, että Fierbinti pääsee mukaan metropolialueella kehittyvään joukkoliikenteeseen. Aurinkovoima on jo laajassa käytössä, ja paneelien määrää lisätään reilusti. Tallinnan alueella olevaa ainutlaatuisen monimuotoista Pääskülan suoseutua aletaan ennallistaa talkoilla elokuussa. Pääkaupungin Bukarestin läheisyys luo dynamiikkaa, kun etenkin keskiluokkaisia asukkaita muuttaa maaseudun rauhaan. Tilaisuutta isännöi Euroopan komissio, kumppaninaan muun muassa Torinon kaupunki. EUROOPAN vihreänä pääkaupunkina 2023 toimiva Tallinna huipentaa tapahtumavuoden sen loppua kohden. Viladecans: Lisää puita, rajoitteita autoille Tutkimusretken päätepysäkki on Espanjan Viladecans (67 000 as.). Virolaisten pyhä maisema on suo. Apulaispormestari Jordi Mazon (sit.) kertoo, että moderni Viladecans aikoo olla hiilineutraali jo 2030 mennessä. Pormestari Iulian Mares kertoo, että kaupungin johto on laatimassa vihreän siirtymän suunnitelmaa liittouman asettamien askelmerkkien, aikataulun ja ohjeiden mukaisesti. Suota uhkaa kuitenkin kuivuminen. Samalla Viladecans toteuttaa omaperäistä 3–30–300-ohjelmaa: asukkailla on oltava ikkunanäkymä kolmelle puulle ja kaupungin aukioista 30 prosenttia peitetään puilla. Vihreää siirtymää tukevista toimintamalleista ehkä tärkein on pormestareita yhdistävä liittouma EU Covenant of Mayors for Climate & Energy. kute3_30-33.indd 33 23.5.2023 9.31. Tässä tarkoituksessa kaupungin rajoille on jo asennettu 15 valvontakameraa. Tekojärvi palvelee tulvasuojelua mutta myös päästötöntä sähköenergiaa pienen vesivoimalan avulla. Foorumissa julkistettiin myös uusi vaihe EU-kaupunkialoitteesta (Urban initiative). Komissio esitteli Torinossa keinoja, joilla se tukee kaupunkeja vihreässä siirtymässä. Luku 300 tarkoittaa, että asukkaille on oltava puisto enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa. Se suojeltiin vuonna 2013. Kesäksi Raatihuoneen torille avautuu pop up-kaupunkipuisto, joka saanee paljon huomiota ainakin matkailijoiden keskuudessa. Niistä tuorein on Komission käynnistämä Älykkäiden kaupunkien haaste (Intelligent Cities Challence, ICC), johon hakuaika päättyi toukokuun lopussa. Viikon ohjelmaan kuuluu muun muassa teknologiahuippukokous 13.11., Smart Cities-tapahtuma 14.–15.11. Tällä hetkellä peittoprosentti on vain 11, mutta vuoteen 2030 mennessä kaduille ja aukioille aiotaan istuttaa 30 000 puuta lisää. Saastuttavalla autolla kaupunkiin saapuvan on siirryttävä rajalla joukkoliikenteen käyttäjäksi. Solingen luo yhteyksiä ja kantaa vastuuta pienten ja keskisuurten kaupunkien Eurotowns-verkostossa. Se sijaitsee Kataloniassa Barcelonan lounaispuolella vuorten ja Välimeren välissä. Tulossa on koviakin toimia: saastuttavien autojen pääsy keskustaan estetään ensi kesänä. Pääskülassa on havaittu yli 140 lintulajia, 17 sudenkorentolajia ja 300 erilaista kasvia. Syyskaudella vihervuoden ohjelmassa on kymmeniä tapahtumia. Syyskauden huippuhetkiin Tallinnassa kuuluu marraskuun puolivälin Vihreän teknologian viikko, jolloin Tallinnaan odotetaan suurin joukoin alan asiantuntijoita Euroopan lisäksi USA:sta ja Aasiasta. 33 Kuntatekniikka 3/2023 Tallinnan vihervuosi huipentuu . • siä, hankkivat liittolaisia ja ottavat vastuuta. Pikkukaupunki luo vihreää infrastruktuuria ja kytkee kansalaiset mukaan vihreään siirtymään. Covenant-liittoumat tuovat yhteen kaupunkien johtoa, tarjoavat vertaistukea ja yhtenäisiä periaatteita, joita voidaan soveltaa erilaisissa valtiollisissa puitteissa. ja Cleantech-alojen NEXPO-näyttely 14.–17.11. Vihervuoden osallistavissa talkootilaisuuksissa alueelle rakennetaan uusia patoja, joiden tarkoituksena on palauttaa luonnonarvoja maltillisesti. • EU etsii keinoja vihreään siirtymään . Työtä vihreän siirtymän puolesta on jo aloiteltu, ja aurinkopaneeleja asennetaan etenkin liikehuoneistojen katoille
Jos pidetään, vuokrataanko vai puretaanko. Osaan saadaan hyvinvointialue luontevasti vuokralaisiksi, mutta osa jää tyhjilleen. Kun kiinteistö on suunniteltu esimerkiksi terveydenhuollon palveluille, palveluja ei kevein perustein siirretä toisaalle. Toisaalta kiinteistöjen kasvavat hoitokulut ja korjausvelka luovat paineita vuokrien nostolle. – Jos kunta on rakentanut kiinteistöt velkarahalla, kiinteistön myynti voi tulla silloin ajankohtaiseksi kunnan velkataakan pienentämiseksi, Rakennusteollisuus RT:n aluejohtaja Diana Råman sanoo. Pidetäänkö kiinteistöt omassa omistuksessa vai myydäänkö ne. 34 3/2023 Kuntatekniikka { Kunnossapito } Teksti: Jukka Nortio K unnissa mietitään parhaillaan noin 9 800 kiinteistön kohtaloa. Sote vaikuttaa kuntien tuhansien kiinteistöjen tulevaisuuteen Veitsen terällä Sote-uudistus synnytti kuntien kiinteistönhallinnassa valtavan muutoksen. Kuntien kiinteistöjen vuokrat ovat usein kohtuullisia, koska ne haluavat pitää palvelut lähellä. Kun kiinteistöjen käyttäjiksi tulivat vuoden 2023 alussa monin paikoin hyvinvointialueet, syntyi kysymys kiinteistöjen omistuksesta. Herkkua sijoittajille Kiinteistösijoittajalle melko uusi sekä varman ja pitkäaikaisen vuokralaisen omaava kiinteistö on houkutteleva kohde. Hyvinvointialueiden vuokraamat K uv a Ti m o K uu kk an en Katriinan sairaala Vantaan Seutulassa sijaitsee etäällä isommista taajamista. kute3_34-39.indd 34 23.5.2023 9.32
Niemi kertoi näkemyksiään Kuntatekniikka-lehdelle aiemmassa tehtävässään Kuntaliiton tilapalvelupäällikkönä. Kiinnostavimmat kohteet ovat kasvukeskuksissa. Myyntejä puolustaa vahvasti se, että kiinteistöt vaativat investointeja, joihin kunnilla ei ole haluja. – Pienillä kunnilla ei aina ole resursseja ja osaamista kiinteistöhallinnasta. Hänellä on pitkä työura useiden kiinteistösijoittajien palveluksessa. Tyhjänä niitä ei kauan kannata pitää, sillä juoksevat kulut ovat melkoinen rasite. – Purkukulut ovat kuitenkin ainoat kulut, jotka lähtevät tililtä, mutta samaan aikaan katoavat myös ylläpitokulut, jotka voivat olla sairaalalla helposti miljoona euroa vuodessa. Monet isot kunnat ovat päättyneet sote-kiinteistöjen myyntiin. Tämä voi merkitä alueen käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi myös tilatehokkuuden parantamista. 35 Kuntatekniikka 3/2023 sote-kiinteistöt ovatkin sijoittajille valtioiden obligaatioihin verrattava sijoituskohde. Kun kunta miettii kiinteistöjensä kohtaloa, päätöksentekoa kannattaa perustella näin: – Jos kunnalla on kiinteistölle omaa käyttöä, se kannattaa yleensä pitää itsellä. Vain strategiset kiinteistöt esimerkiksi keskustoissa sekä pääosin omassa käytössä olevat kiinteistöt voivat olla niin tärkeitä, että ne pidetään omassa omistuksessa, Sainio sanoo. – Kuntien ja kaupunkien päättäjien tulee pohtia, kuinka pitkälle menevää kiinteistökehitystä on järkevää tehdä, vai onko kannattavampaa ohjata alueiden käyttöä kaavalla ja ottaa yhteistyökumppaniksi rakennuttajia. – Kiinteistön tai alueen kehittäminen on yksi vaihtoehto. kute3_34-39.indd 35 23.5.2023 9.32. – Kuntien on tarkoin mietittävä, investoiko se toisen toimijan palvelutuotannon tukipalveluihin vai omiin ydintehtäviinsä, Niemi sanoo. Kiinteistöistä aina kustannuksia Entä sitten kiinteistöjen omistaminen ja vuokraaminen: onko kiinteistökehitys kuntien tehtävä. Kiinteistöjen myynti on jo lähtenyt liikkeelle, ja Niemi uskoo, että niistä myydään osa tänä vuonna, osa lähivuosina ja osa vasta kymmenen vuoden päästä. Jos kiinteistö puretaan, kunnan tulee miettiä, mikä voisi olla alueen järkevä käyttötarkoitus pidemmällä aikavälillä. Miten kaavaa pitäisi muuttaa niin, että alue saadaan tehokkaaseen ja järkevään käyttöön, Råman pohtii. Purkutraktorille töitä. Kun rakennukset puretaan, jäljelle jäävät tonttien arvot, Sainio sanoo. Kiinteistösijoittajien haastatteluissa on korostunut Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jussi Niemen mukaan kolme asiaa: sijainti, sijainti ja sijainti. Kaikki aiemmin sote-palveluiden ja pelastustoimen käytössä olleet kiinteistöt eivät siirry hyvinvointialueille. Kiinteistöjen ylläpitokustannukK uv a Se pp o H aa vi st o Söderkullan vanha terveysasema Sipoossa kärsi sisäilmaongelmista, minkä takia sitä ei ole voitu ottaa muuhun käyttöön uuden terveysaseman valmistuttua. On myös huomioitava, että useiden kuntien kiinteistösalkuissa on niin paljon korjausvelkaa, että kaikkia kaikkia kiinteistöjä ei kannata korjata tai siihen ei edes järkevästi pystytä, Råman sanoo. Sitä on tehty ammattimaisesti. Sainio muistuttaa, ettei laki kiellä kunnilta kiinteistökehitystä, mutta markkinoilla tapahtuvana toimintona se on yhtiöitettävä. Niille ei löydy helposti muitakaan ostajia tai hinnat ovat niin alhaalla, ettei kiinteistöjä kannata myydä. – Pitää muistaa, että kunnalla on paljon muutakin tekemistä. Näille kiinteistöille pitää etsiä uutta käyttöä tai purkaa ne. Tämä vuosi on siirtymäkautta, jolloin päätöksiä on tehtävä. Jos sille ei ole omaa käyttöä, se kannattaa myydä tai jos kiinteistö on kunnalle strategisesti tärkeä, vuokrata, Sainio sanoo. Koska kiinteistöjen purkaminen ei ole halpaa, kunnille on usein järkevää myydä rakennus ja tontti yhdessä kiinteistökehittäjälle, joka lähtee yhdessä kunnan kanssa suunnittelemaan alueelle uudiskäyttöä. – Vuokralainen joka ei voi mennä konkurssiin, on kiinteistösijoittajalle ihanteellinen, FCG Finnish Consulting Groupin johtava konsultti Kari Sainio sanoo. Purettavat kiinteistöt merkitsevät niiden arvojen alaskirjausta taseeseen ja sitä kautta lisätaakkaa usein valmiiksi talousongelmissa olevalle kunnalle. Kunta voi myös myydä kiinteistösijoittajille tiloja, joissa jatkaa itse vuokralaisena
Vaikka kiinteistöihin liittyvä valintatilanne on kaikille kunnille yhteinen, kunnat ovat tilanteessa yksin. Kun etsitään säästökohteita, korjauksia siirretään, ja niin korjausvelka kasvaa. Kun kiinteistöstä on saatu hyvä myyntihinta, tilanne voi kostautua kalliina vuokrasopimuksena. Kuntien ja hyvinvointialueiden pitäisikin mahdollisimman pian aloittaa neuvottelut pidemmän aikavälin ratkaisuista, kuten palveluverkoista, tarvittavista tiloista, vuokratasoista, peruskorjaustarpeista ja muista ehdoista. – Ainoa tilanne, jolloin tämä on järkevää, taitaa olla se, jossa rakennus ei ole enää kovin velkarahoitteinen, se on riittävän hyväkuntoinen eikä siihen ole tulossa lähiaikoina merkittäviä korjauksia. Nyt tarvitaan suunnitelma, mihin kiinteistöjä käytetään, miten niitä kehitetään ja miten niitä ylläpidetään, vai ovatko ne myyntilistalla. Yhteisenä tavoitteenamme on saada suomalaisten käyttöön terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat, Niemi sanoi. Toisaalta tällainen malli voi taata sen, että palvelut saadaan pidettyä kuntalaisten lähellä, Råman sanoo. Kunnat voivat halutessaan tukeutua Kuntaliiton asiantuntemukseen. Tässä mallissa kunta on selkeästi kiinteistösijoittajan roolissa, joka ei kuulu kunnan perustehtäviin. • Kiinteistöstrategiasta sopimisella jo kiire Sote-kiinteistöjen tiloja voi olla vaikea käyttää muuhun tarkoitukseen ilman isoa remonttia. Osa tällaisten tilojen toiminnoista voi olla siirtynyt hyvinvointialueelle, tai kunta kunta voi olla kiinteistössä ainoa vuokralainen. Tällöin vuokrataso ei välttämättä houkuttele hyvinvointialuetta tai muita vuokralaisia. KUNNAT käyttävät kiinteistöjen myynneissä itsenäistä harkintaja päätöksentekokykyä. Siirtymäkaudella kiinteistöjen vuokra määräytyy asetuksen mukaan, ja sen jälkeen vuokrasta sovitaan kunnan ja hyvinvointialueen välillä markkinaehtoisesti. Noin 40 prosenttia kuntien sote-kiinteistöistä on rakennettu 1970–1980-luvuilla eli ne ovat peruskorjausiässä. Molemmissa tilanteissa kuntien on syytä olla tarkkana. kute3_34-39.indd 36 23.5.2023 9.32. Alalla on lisäksi lukuisia kokeneita konsulttitoimijoita. Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jussi Niemi toivoo, että kunnat ja hyvinvointialueet sopisivat yhteistyössä, miten kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus ratkaistaan pidemmällä tähtäimellä. – Laki antaa kolmen vuoden siirtymäkaudeksi raamit kiinteistöjen vuokriin, mutta sen jälkeen tulevaisuus on auki. • sista päättäminen on kunnissa usein vaikeaa. Kiinteistösijoittajan intressinä sen sijaan on ylläpitää rakennusta, jotta se palvelee käyttäjiä mahdollisimman pitkään ja tuottaa vakaata vuokratuloa. – Vaarana on, että nyt haetaan pikavoittoja, jotka tuottavat ongelmia tulevaisuudessa, Råman sanoo. Kiinteistösuunnitelmalla kiire Tilanne voi olla myös se, että kunta vuokraa hyvinvointialueelle tilat, joissa sotetai pelastuspalvelua jatketaan entiseen malliin hyvinvointialueen järjestämänä. 36 3/2023 Kuntatekniikka { Kunnossapito } . Kuntien pitää huolehtia, etteivät vuokrakulut nouse kohtuuttomiksi. Kunta voi myös myydä kiinteistösijoittajille tiloja, joissa jatkaa itse vuokralaisena. Koska monet sotekiinteistöt kuitenkin ovat tällaisia, parhaillaan on käynnissä useita suuria sairaalahankkeita, joissa sekä peruskorjataan vanhaa että rakennetaan uutta. Vaikka kiinteistöihin liittyvä valintatilanne on kaikille kunnille yhteinen, kunnat ovat tilanteessa yksin. Jos kunta ei vielä ole tehnyt kiinteistösalkutusta, Råmanin mukaan sen kanssa ollaan hyvin myöhässä. Kun kyseessä on elinkaarensa päässä oleva kiinteistö, jossa kärsitään esimerkiksi sisäilmaongelmista, ei ole kunnan eikä hyvinvointialueen etu jatkaa palveluiden tuottamista tällaisessa kiinteistössä. Koska kyseessä on usein vanhoja ja korjausvelkaisia kiinteistöjä, niiden vuokrataso voi nousta korkeaksi, kun vuokriin pitää sisällyttää tulevat korjaukset
Ryhmäkuva Loviisan sähkölaitoksen edessä vuonna 1907. Ensimmäinen sähkövalo sytytettiin Finlaysonin suuressa kutomosalissa Plevnassa 15.3.1882. Sähköstä innostunut suomalainen toi mukanaan Suomeen idean sähkölaitoksesta ja -suunnitelmasta. Siitä alkoi sähkölaitosten perustaminen ja ensin kaupunkien ja sitten maaseudun sähköistyminen. Plevnan sähköhallin tapahtuma oli merkittävä etappi sähköistymiskehityksessä mutta myös osoitus maan teollisuuden nopeasta teknisestä kehityksestä 1800-luvun jälkipuoliskolla. 37 Kuntatekniikka 3/2023 { Tekniset palvelut } Suomen sähköistyminen alkoi 141 vuotta sitten Tulkoon valkeus Finlaysonin kutomosali Tampereella sai sähkövalot ensimmäisenä koko Euroopassa. Vetohevoset eläkkkeelle Vaikka myös monilla maaseutupaikkakunnilla oli merkittävää teollisuutta, sähkön tulo oli tärkeä kehitysaskel Suomen kaupungeille 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alun alussa. Teollistumisen myötä yleistynyt kaupungistuminen merkute3_34-39.indd 37 23.5.2023 9.32. Teksti: Tuula Selki-Vuolle S uomen sähköistymisen historia alkoi Tampereelta. Tilaisuus oli kaikin puolin merkittävä tapahtuma, ja sitä kunnioittivat läsnäolollaan Tampereen johtavat virkamiehet ja kunnallispoliitikot. Finlaysonin puuvillatehtaan insinööri Carl von Nottbeck oli suorittamassa jatko-opintojaan Thomas Alva Edisonin verstailla samaan aikaan, kun tämä oli rakentamassa sähkölaitosta New Yorkin kaupungille
Daniel Wadén perusti ensimmäisen sähköaseman Helsinkiin Grönqvistin liiketaloon Pohjois-Esplanadilla vuonna 1884. 1900-luvun alkuun mennessä sähkölaitos oli ehditty perustaa jo 12 kaupunkiin. Tarkoituksena oli turvata luonnonvarojen käyttö kotimaan tarpeisiin ja estää sähkön vienti Suomesta Venäjälle. Kaupunki toisensa perässä teki saman ratkaisun – kukin omien olosuhteidensa mukaisesti. Myös Ouluun Merikosken varrelle nousi vesivoimalaitos jo 1903. Turussa raitioliikenne siirtyi hevospeleistä sähkömoottorivaunuihin vuonna 1908 ja Viipurissa neljä vuotta myöhemmin. Tällöin heräsi ajatus kunnallisesta sähkölaitoksesta, joka perustettiin ensimmäisenä Tampereelle vuonna 1888 ja Helsinkiin yli kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1909. Raitiovaunuyhtiön vetohevoset saivat siirtyä eläkkeelle. Kunnallinen sähkölaitos Kuopioon perustettiin vuonna 1907. Taustalla sisäänkäynti entiseen sähkölaitokseen, joka oli Tampereen Myllyn yhteydessä, varastoon, työhuoneisiin ja mittaripajaan. Raput vasemmalla johtivat ulkopuolelta konehuoneeseen. Yksityisten laitosten osuus hupeni. Niiden ilmajohdot risteilivät katujen yläpuolella, minkä lisäksi sähköä tuottaneet höyrykäyttöiset generaattorit savuttivat pahasti. Vuonna 1896 Kuopion kaupungin katujen sähkövalaistuksesta ryhtyi huolehtimaan Backmanin yhtiö, jonne laitteet toimitti sähkötekniikkaan perehtynyt ja sitä 1880-luvun puolivälissä Saksassa opiskellut dynamotehtailija, insinööri Gottfried Strömberg. Kuopiossa sähkövalo nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 1892. Sähkö oli Finlaysonin hehkulamppusähkön esiinmarssista eteenpäin vielä jonkin aikaa vain kaupunkien hyödyke, ja sen tuotannosta vastasivat monet pienet sähköasemat omine generaattoreineen. Vuonna 1925 vain kolmessa kaupungissa toimi yksityinen sähkölaitos. Ulkona näkyvissä puutelineissä koeteltiin kaarilamppuja. Oli alettava suunnittelemaan johtojen vetämistä katujen alle, mitä pienet sähköasemat vastustivat kustannussyistä. Haminan, Mikkelin ja Pietarsaaren sähkölaitokset aloittivat toimintansa vuonna 1901. kitsi moninaisen teknisen kehityksen alkua, jossa sähköllä oli jatkossa oma merkittävä sijansa. Vuoteen 1914 mennessä sähkölaitos oli kuitenkin jo maan kaikissa kaupungeissa, joita tuolloin oli 38. Vesistöt valjastettiin sähkön tuotantoon Vuonna 1919 Suomessa tuli voimaan laki sähkön vientikiellosta, jossa pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettiin kotimaisilla voimanlähteillä tuotetun sähkön vienti ulkomaille. Vaasassa katuvalot sytytettiin jo vuonna 1887, ja samana vuonna sähkövalaistus komisti myös Oulun Seurahuonetta. Parhaiten sähköistymisen edistymisen näkyi kaupunkikuvassa katujen valaisuna. Tampereen julkinen rakennuskanta oli jo 1890-luvulla uuden valaistustekniikan piirissä. 38 3/2023 Kuntatekniikka Imatrankosken valjastaminen oli kansallinen projekti, jonka toteutuminen varmistettiin eduskunnassa vuonna 1921. 1920-luvulta lähtien vesirakentaminen kuvasi halua muutokseen, jonka uskottiin edesauttavan myös maaseudun taloudellista kasvua. Imatrankosken valjastaminen oli kansallinen projekti, jonka toteutuminen varmistettiin eduskunnassa K uv a: M us eo ke sk us Va pr iik ki , Te ks ti: Ta m pe re en M us eo t Kaarilamppujen hiilittäjät vuonna 1896. { Tekniset palvelut } kute3_34-39.indd 38 23.5.2023 9.32. Vuosina 1917–1925 maaseutusähkölaitosten määrä kasvoi 130:sta 450:een. Tampereella muut teollisuusyritykset alkoivat pian Finlaysonin jälkeen siirtyä hehkulamppusähköön. Sähkövalot joka kaupungissa Sähkö valtasi alaa kaupungeissa. Helsinki sai siten oman sähköasemansa samana vuonna kuin Berliini, Saksan keisarikunnan pääkaupunki. Monet päävesistömme Imatra mukaan lukien valjastettiin teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan palvelukseen, ja laajeneva sähköverkko mahdollisti uuden energialähteen käytön pienemmissäkin yrityksissä. Yksityiset laitokset sulautuivat Helsingin sähkölaitokseen kolmessa vuodessa. 1910-luvun taitteessa sähkö ei silti vielä ollut kaikkien kaupunkien käytettävissä. Kehitys oli samantapainen myös pienemmissä kaupungeissa. Siirryttäessä 1900-luvulle Helsingissä oli yli 30 sähkölaitosta. Helsingissä sähköistymisen yleistyminen näkyi liikenteessä, sillä 1900-luvun taitteessa kaupungin raitiovaunut alkoivat liikkua sähkömoottorien voimin. Laitoksista 23 oli kunnallisia, loput yksityisiä. Sähkölaitoksia perustettiin ahkerasti nimenomaan koskien varsille. Vuonna 1890 Tampereen Reaalilyseoon asennettiin jo 56 hehkulamppua. Jo sitä ennen samalla asialla olivat olleet muun muassa Vaasan kaupunki, jonne perustettiin kunnallinen sähkölaitos 1892, ja Pori 1898. Viipuriin Lavolankoskeen nousi vesivoimalaitos, josta rakennettiin 15 kV siirtoyhteys Viipuriin 1901. Katulamput olivat uuden ajan uusi ilmestys
Pula-aikana vasara kävi monella työpaikalla ja pientilalla, sillä lamasta eniten kärsineet sahaja puunjalostusteollisuuden alat vähensivät tuotantoaan ja kavensivat pienviljelijöiden leipää. (2000). Vajaa vuosikymmen myöhemmin alkanut Imatran jakaman sähkön aikakausi käänsi kokonaan uuden lehden sähkönjakelussa. kute3_34-39.indd 39 23.5.2023 9.32. Ei siis ihme, että kiireellä perustetut sähkölaitoksetkin joutuivat vaikeuksiin. Sähköistymisaalto taittui 1930luvun alussa, kun maahamme levisivät maailmanmarkkinoilta lama ja pula-aika. Kustannustehokas ja nopea toimitus, optimaalinen toimitussisältö. Ensimmäiset sähkövalot syttyivät Oulussa vuonna 1889, ja kyseessä olivat katuvalot. tukes.fi/en/-/sahkoturvallisuudenhistoriaa-osa-2 webpages.tuni.fi/koskivoimaa/ valta/1870-00/sahkovalo.html • Tampereen Museot Facebookissa 19.1.2019 K uv a: Su om en K an sa lli sm us eo Oulun sähkölaitoksen poletti. HALLIPAKETIT, JULKISIVUT: Tuomas Anttila 050 400 9057 ETELÄ-SUOMEN HANKKEET: Oscar Peltomäki 040 164 7704 HANKKEET: Jukka Kapela 050 506 6757 HELSINKI I SEINÄJOKI I TRUTECOY.FI TILAT TEOLLISUUDEN JA URHEILUN TARPEISIIN vuonna 1921. Voimalinjat kulkivat läpi eteläisen Suomen, valtio tuki hanketta – ja mikä tärkeintä – se toteutettiin 75-prosenttisesti kotimaisin voimin. Edes vuosien 1934–1937 korkeasuhdanne ei ehtinyt korjata tilannetta, sillä vuosien 1939–1945 sotia edeltävä vakiintumisen kausi oli liian lyhyt. Sananjalka, 42, 181–208. Virtaa viisi vuosikymmentä. Hämeenlinna, s. Suunnittelemme ja rakennamme kohteen erityistarpeet huomioivan ratkaisun teräsrakentein. Sähköalojen ammattiliitto 1955–2005. Sähkö ja valon aika: näkökulma maaseudun moderniin muutokseen ennen 1960lukua. maaltamuuttoa. Näitä poletteja käytettiin yksityisten kuluttajien mittareissa yksityisen sähkönkulutuksen lisääntyessä 1900-luvun alussa. 26–35. • Fingerroos, O. • Lähteet • Vasara, Erkki 2007. 188–189. • doi.org/10.30673/sja.86622, s. Poleteilla toimivat mittarit jäivät vähitellen pois käytöstä 1950–1960-lukujen aikana. Kaikkiaan 1930-luku oli Suomen elinkeino-oloissa kuitenkin lopullinen taitekohta, jolloin teollistuminen, kaupungistuminen ja uudenaikaistuminen konkretisoituivat aiheuttaen samalla mm
Seuraava Yhdyskuntatekniikka-näyttely järjestetään vuonna 2025 Tampereen Messukeskuksessa. kute3_40-41.indd 40 23.5.2023 9.33. Nostokoura on tarkoitettu muun muassa vesihuollon työkaluksi nostamaan vieraita esineitä kaivoista ja muista vastaavista paikoista, joihin on vaikea omin käsin päästä. Biokaasulaitos on mitoitettu käsiteltävien raaka-aineiden eli syötteiden määrän mukaisesti. Lisätietoja biovoima.com Talousveden laatua seurataan onlinessa Veden laadun seuranta on yksi tärkeimpiä vesihuollon tehtäviä, jolla ehkäistään esimerkiksi vuotokohtien kriisiytymistä Ennätysyleisö YT23-näyttelyssä myös Kuntatekniikan päivät ennätysvauhdissa Yhdyskuntatekniikka 23 -näyttely keräsi toukokuun alussa Jyväskylään yli 5700 kävijän ennätysyleisön tutustumaan laajaan seminaariantiin ja näytteilleasettajiin. Yhdyskuntatekniikka 23 -näyttelyyn osallistui ennätysmäärä kävijöitä. Sen uuden kestomagneettimoottorin ansiosta saavutetaan 90% energiatehokkuus. Suomen Biovoima esitteli näyttelyssä Pieksämäen Vesi Oy:lle rakennettavaa biokaasulaitosta, joka käsittelee oman jätevesilietteensä lisäksi myös muilta laitoksilta tulevaa puhdistamolietettä sekä rasvakaivolietettä. Lisäksi lietteen loppusijoituskustannukset pienenevät merkittävästi ja käsittelyjäännös voidaan hyödyntää lannoitteena. Syötemäärä tulee olemaan noin 6000tn vuodessa, jolla biokaasulaitos pystyy tuottamaan suurimman osan Pieksämäen keskuspuhdistamon energiatarpeesta. Lisätietoja nostokoura.com. Lisätietoja sujutek.fi Lisäksi asiantuntijaraati valitsi oman voittajansa, joka oli Grundfosin SPE-uppopumppu. 40 3/2023 Kuntatekniikka { Yhdyskuntatekniikka } Teksti: Markku Vento N äytteilleasettajia oli YT23-näyttelyssä myös ennätysmäärä, 242 toimijaa. Toiseksi sijoittui Schaeffler Optime -ekosysteemi, jossa yhdistyy teollisuuden eri kohteiden älykäs kunnonvalvonta ja voitelu. Lisätietoja schaeffler.fi Kolmanneksi yleisöäänestyksessä sijoittui Hallingplastin hiilineutraalit vesiputket, joissa öljy on korvattu kasvipohjaisella materiaalilla. Yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan ja eniten ääniä sai Nostokoura, joka keräsi peräti 49,4 % annetuista äänistä. Näyttelyssä järjestettiin YT23 uutuustuote -kilpailu, johon ilmoittautui mukaan kahdeksan tuotetta. Lisätietoja grundfos.fi Biovoimaa Suomesta maakaasua korvaamaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi Euroopan ja Suomen energiahuollon uusiksi maakaasutoimitusten vaikeuduttua. Biokaasu elääkin nyt nousukautta. Sama ennätystahti jatkui näyttelyn yhteydessä järjestetyillä Kuntatekniikan päivillä, joille osallistui yli 360 kuntatekniikan ammattilaista
happigeneraattoreita, joilla happi ja typpi eristetään suoraan ympäröivästä ilmasta. Tuotevalikoimassa on mm. Lisätietoja lehden takakannessa ja roadmasters.fi Ulkoalueella oli myös EcoLaser Oy, joka on mm. Päivien järjestäjä SKTY jakoi merkittäviä palkintoja ja tunnustuksia. Yhtiö hyödyntää suomalaista PMEU (Portable Microbe Enrichment Unit) -teknologiaa. • Nostokoura oli yleisön suosikki uutuustuotekilpailussa. Samaisella kairalla onnistuu myös päällystenäytteiden otto. Palkintojen saajat ja perustelut käydään tarkemmin läpi SKTY:n jäsensivuilla 44-49. DI Paavo Taipale palkittiin Kuntatekniikan edistäjä 2023 -palkinnolla. Kuvassa Pieksämäelle rakenteilla oleva Pieksämäen Veden laitos. Trailerilla oleva liikuteltava 140 mm näytteenotin yltää 160 cm syvyyteen ja tien tai kadun rakenne näkyy ikkunanäytteenottimesta. Lisätietoja samplion.fi Tien rakennekerrokset kairataan Porilainen West Coast Road Masters esitteli näyttelyn ulkoalueella uutta teiden rakennekerrosten kairauskalustoaan. kute3_40-41.indd 41 23.5.2023 9.33. Roope Wingström esitteli Road Mastersin uutta rakennekairaa. Kaira ei myöskään routaa pelästy, vaan toimintakyky jatkuu läpi vuoden. 41 Kuntatekniikka 3/2023 hukkavedeksi tai jopa saastumisen asteelle epidemiaksi. jätevedestä ja muusta lietteestä syntyy nyt kovaa vauhtia uusilla biokaasulaitoksilla. Lisätietoja ecolaser.fi YT-näyttelyn yhteydessä pidetyille Kuntatekniikan päiville osallistui ennätysmäärä seminaarien seuraajia ja näyttelyyn tutustujia. Kuopiolainen Samplion Oy tarjoaa talousvesiverkostojen mikrobiologisen laadun online-monitorointipalvelua omavalvonnan tueksi vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja teollisuudelle. Biokaasua mm. Näin generoitua happea voidaan käyttää viemäreissä taklaamaan rikkivedyn haittoja. puolustusvoimien materiaalialihankkija, mutta joka suuntaa nyt toimintaansa entistä enemmän kuntapuolelle
Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. 14.9. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. 2023 kute3_42-43.indd 42 23.5.2023 9.27. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja
Pyörään saatiin kymmeniä post-it lappuja, joiden perusteella laadittiin alustavaa hahmotelmaa päivitetyksi strategiaksi. Entä riittääkö osaavaa henkilöstöä tai mitä tapahtuu TE-uudistuksen kynnyksellä. Miten taataan toimiva yhteistyö niiden välillä. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Iain muun muassa toi esiin ajankohtaisia teemoja, kuten tekoälyn hyödyntämiseen suuntautuvat koulutukset. Iain toi myös hyvin esiin kaikkien maajärjestöjen jäsenistölle suunnatun, digitaalisesti ilmestyvän Trenchless Works -lehden laadukkuuden, ja nostona siinä esitellyt erilaiset hankkeet. Lehdessä on ollut hyvin esillä myös Suomessa toteutettuja vaativia projekteja, kuten Turussa viime vuonna toteutettu mikrotunnelointi ja juuri viimeisemmässä lehdessä ollut juttu Suomessa valmistuneen Alphaliner -tekniikalla toteutetusta saneeraustyöstä otsikolla Record rehabilitation project in Finland! Strategian päivityksessä hyödynnettiin strategiapyörää tiimityöskentelyn kirvoittajana. Sen toiminnan keskiöön on nostettu yhteisen edun edistäminen siten, että panostetaan teknologisiin käytäntöihin, koulutukseen, tietouden kasvattamiseen ja tutkimukseen. 43 Kuntatekniikka 3/2023 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Ryhmien tulokset täydensivät toisiaan, vaikkakin niissä oli iloksemme huomattavan paljon myös samaa. 2023 kute3_42-43.indd 43 23.5.2023 9.27. Ohjelma järjestetään kokonaisuudessaan Kuntatalolla. Strategiatyön alkuvaiheen vanhoista teemoista pidettiin edelleen mukana sitoutuminen verkostoinfran alan kehittämiseen. Sivistyksen lähteillä pohditaan muun muassa maksutonta varhaiskasvatusta ja perusopetuksen muutosta. 14.9. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan juhlavuoden tapahtumaan Kuntaliiton ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n asiantuntijoiden ohjelman lisäksi tapahtuman kumppanit: valtion ja kolmannen sektorin organisaatiot sekä yksityiset yritykset oman alansa erityisosaajina tuottavat tapahtumaan ajankohtaista sisältöä. reella Villa Sofian idyllisessä ympäristössä. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Uudempina teemoina työstä nousi esiin kaikkia infran maanalaisia verkostoja laajasti kattava toiminta sekä kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön panostaminen. Strategiaa päivitettiin Yhdistyksen alkuvuoden yhteinen tapahtuma oli hallituksen strategiapäivä, joka pidettiin leppeässä tunnelmassa huhtikuussa TampeKonferenssi paisutti rahastoa FiSTT Strategiapäivän antia. Uuden edessä ovat niin kunnat kuin hyvinvointialueet. Erinomaisena huomiona koulutuksesta nousi hallituksen vastuu toiminnan kehittämisestä sekä se, että jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara! Useita yhdistyksiä kouluttanut sparraajamme seurasi myös ryhmätöiden etenemistä. Puoluejohtajat nousevat luentosalin lavalle keskiviikkona klo 10. Liikkuuko tarpeellinen tieto yli hallintorajojen. Rahaston tarkoituksena on tukea verkostoinfran kehittämiseen liittyvää tutkimusja kehitystyötä tulevina vuosina aikaisempaa enemmän. Koulutustoiminta koostuu useasta erityyppisestä osakokonaisuudesta, jotka elävät ajassa. Saadun positiivisen palautteen perusteella kansainvälisen konferenssin järjestäminen onnistui kaikin puolin mainiosti, myös taloudellisesti. Aamu alkoi Iain Smithin loistavalla ja avoimella esityksellä Englannin sisarjärjestö UKSTT:stä. Toisaalla keskustellaan itsehallinnosta, demokratiasta ja osallisuudesta. Rahastoon riitti useampi kymmenentuhatta euroa. Ilmoittaudu Kuntamarkkinoiden juhlavuoden tapahtumaan on osoitteessa kuntamarkkinat.fi Tavataan Kuntatalolla! 13. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Iltapäivällä KSL Opintokeskuksen kouluttaja opasti yhdistyksen vuosikellon laatimista. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Kahden päivän aikana puhuttavat myös kyberturvallisuus, informaatiovaikuttaminen, huoltovarmuus ja varautuminen. Koulutustoiminnan perusta UKSTT:ssä muodostuu päivän pituisista Masterclasses-koulutuspäivistä sekä Roadshowja konferenssitapahtumista. Varsinaisen vuosikellon hahmottamista harjoiteltiin ryhmätyönä. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt YHDISTYKSEN vuosi on alkanut upeiden asioiden siivittämänä! Vuoden alun hieno uutinen on, että yhdistyksen hallitus päätti rahastoida Helsingissä lokakuussa 2022 pidetyn kaivamattoman tekniikan viikon mittaisen kansainvälisen konferenssin tuoton koulutusja stipendirahastoon. Saimme häneltä ihanana palautteena arvion, että yhdistyksen kulttuuri on avoin, asioita otetaan esiin aktiivisesti ja keskustelua käydään kehittävässä ilmapiirissä! Tervetuloa jäseneksi Mikäli organisaationne toimivat maanlaisen verkostoinfran parissa ja tunnette palstan aiheiden koskettavan toimintaanne, ottakaa yhteyttä! • Tapahtuman järjestävät Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuoden teemana on Uudistuminen ja yhteistyö. Perinteitä kunnioittaen ohjelmassa on talouden, lainsäädännön ja johtamisen vakiintuneita seminaareja. Erinomaisten tarjoilujen parissa teemana oli käynnistää yhdistyksen strategian päivitys, kuulla Englannin sisarjärjestöltä toiminnan ja koulutuksen organisoimisesta sekä aloittaa rutiinitoimintojen ohjelmointi vuosikelloon arjen sujuvuutta edistämään
Saavutusten ja niiden ehdokkaiden tarkoituksena on tuoda esille valtakunnallista kehittämistä ja osaamista. Rakennushankkeiden saavutus Vaasaan ja kunniamaininta Helsinkiin Kuntatekniikan Saavutuksena rakenKuntatekniikan päivät Jyväskylässä rikkoi ennätyksiä kute3_44-51.indd 44 23.5.2023 9.28. Kävijöitä oli tulossa yli 360 henkilöä, mikä on ennätysmäärä kuntatekniikan ammattilaisia! Toki tänä vuonna ohjelma on taas saanut kiitosta monipuolisuudesta ja kuitenkin riittävän syvällisyydestä viihdettä unohtamatta. Kuulemma koko kroppa jo tärisee innosta päästä taas tanssittamaan kuntateknikoita GetTogether-tilaisuudessa! Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn on tullut myös ennätysmäärä näytteilleasettajia, eli kohtaamisten lukuisa määrä on varmaa. Ne on valinnut lehdistöraati. Toki monessa rakennushankkeessa kehitetään toimintamalleja, mutta silti hankkeissa on tavoitteena rakentaa fyysisiä kohteita palvelemaan kuntatekniikan käyttäjiä. Olemme saaneet osallistujilta runsaasti palautetta majoitushaasteista. Höpöttelimme lisäksi yhden päiviemme perinteisen ohjelman taustavaikuttajan, Happy Groove -bändin loisteliaan kitaristi/basisti/yleismiesjantusen ja yhdistyksen kalvosinnappien kantajan, LHJ Groupin toimitusjohtajan Immo Sundholmin kanssa. Olemme parhaamme mukaan yrittäneet ratkoa asiaa, mutta sellaista taikasauvaa meillä ei ole ollut, että kaikille halukkaille olisi löytynyt oma huone. Nykyään saavutukset jaetaan rakennushankkeisiin sekä kehityshankkeisiin. Juttelin juuri vastavalitun kansanedustaja Jarno Limnellin kanssa hänen keynote-esityksestään ja nostoista. Kuntatekniikan saavutukset -voittajat eri puolille Suomea Suomen kuntatekniikan saavutuksia on jaettu vuosikymmeniä. 44 3/2023 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } TÄTÄ kirjoittaessamme Kuntatekniikan päivät olivat vielä edessä. Lehdistöraati toivookin, että kaikki kuntatekniikan alalla huomioisivat, kuinka tärkeää on viestiä omasta toiminnastaan, sillä miten muutenkaan saamme fiksusti jaettua valtakunnallisia parhaita käytäntöjä vuorovaikutuksen kera. Saarikosken Pentin kanssa juteltiin jo alkuvuonna esityksestä, ja meillä on erityisen vahva aaninki, että molemmat esitykset tarjoavat jokaiselle täydellisen uusia näkökulmia oman elämän ja työelämän kehittämiseen. Kehityshankkeet ovat ennemminkin abstraktia, systeemistä toimintamallien kehittämistä, joka palvelee taustalla kuntatekniikan käyttäjiä ja veronmaksajia. Vinkkinä tulevaisuutta ajatellen on se, että voisiko organisaatiosta kaksi tai useampi henkilö majoittua samassa huoneessa, jotta kaikille riittäisi pehmeitä valkoisia lakanoita, vaikka niitä ei välttämättä päivien aikana paljon tulekaan käytettyä. Tausta-ajatuksena tässä on tuoda esille molempia kokonaisuuksia
Työn tuloksena alue on tänä päivänä suosittu ja omaleimainen virkistysalue. Hanke toimii myös kaupunkisuunnittelun innoittajana ja esimerkkinä muille oman keskustansa kehittämistä miettiville kunnille ja kaupungeille. Harva tulee miettineeksi sitä, kuinka monta tonnia käytännössä muovijätettä kulkeutuu luontoon tiemerkintöjen kuluessa joka vuosi. Elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva Kadut ja ympäristö -vastuualueen teettämä työ on valmistunut keväällä 2023, ja se tullaan ottamaan käyttöön kesäkuun 2023 alusta lähtien. Uusien materiaalien tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta tiedetään millaisiin olokute3_44-51.indd 45 23.5.2023 9.28. Vuosaarenhuippu on täynnä katsottavaa, ja se on erinomainen esimerkki, kuinka ns. Helsingin kaupunki jalkauttaa kestävän kehityksen tavoitteita isolla kaarella hankesuunnittelusta toteutukseen saakka. Vuosien 2012–2021 aikana entiselle kaatopaikalle rakennettiin uudet kaasunkeräys-, tiivistys-, kuivatusja pintakerrokset, ja suotovesien keräystä parannettiin. Uusia asiakirjoja ovat ympäristöasioiden tarkistuslista sekä ympäristöasiakirja. Kunniamaininta Kuntatekniikan Saavutusten kehityshankkeissa myönnettiin Lappeenrannalle kaupungin omasta kaupunkipuulinjauksesta. Muutoksia ja täydennyksiä on tehty niin hankkeiden suunnitteluun ja niiden tilaamiseen tarvittaviin asiakirjoihin kuin myös käytännön ohjeisiin ja laatuvaatimuksiin. Usein ympäristövastuullisuutta mietitään rakennushankkeissa, mutta ne samat rakentamisen materiaalit ovat käytössä myös kunnossapidossa, missä niitä käytetään usein määrällisesti moninkertaisesti. Päivitetystä asiakirjakokonaisuudesta on varmasti hyötyä myös muissa kunnissa ja kaupungeissa. Kunniamaininta Kuntatekniikan Saavutusten rakennushankkeissa myönnettiin Vuosaarenhuipulle Helsingin itäisessä kaupunginosassa Vuosaaressa sijaitsevan entisen kaatopaikan kunnostaminen ja alueen maisemointi toteutettiin vuosina 2012– 2022. Opinnäytestipendi tiemerkintöjen ympäristövaikutusten selvitykselle Tiemerkinnät ovat meille jokapäiväinen itsestäänselvyys. Yhdistyksen yhtenä tehtävänä on tukea ympäristölle vähemmän haitallisten materiaalien kehittämistä ja käytön laajentamista Suomenmaassa. Lappeenrannan kehityshankkeen laatimisessa on osallistettu kaupunkilaisia, jolloin hankkeesta tulee koko kaupungin oma. 45 Kuntatekniikka 3/2023 nushankkeissa palkitaan Vaasan kävelykeskustan kehittäminen. Lisäksi se on palkittu, biodiversiteettiä ja luontoarvoja tukeva kiertotalouskohde, jonka ratkaisuissa voi historian havinan lisäksi aistia tulevaisuuden tuulia. Eri vaiheissa tehty kehitystyö saavutti yhden päätepisteensä vuonna 2022, kun viimeisin laajennus valmistui. Polkupyörille on järjestetty oma pysäköintitallinsa. Nyt Vaasaan saapuvat junaja bussimatkustajat voivat siirtyä Matkakeskuksesta suoraan korkeatasoiseen ja houkuttelevaan kävely-ympäristöön. Suunnittelukonsulttina työn laadinnassa toimi Ramboll Finland Oy. täyttömaamäkiä voidaan hyödyntää virkistysalueina. Mutta lopputulos on ollut vaivan arvoinen. Kehityshankkeiden Saavutus Helsinkiin ja kunniamaininta Lappeenrantaan Kuntatekniikan Saavutuksena kehityshankkeissa palkitaan Helsingin infran asiakirjakokonaisuus – ympäristöasiat asiakirjakokonaisuudessa. Linjauksessa otetaan kantaa myös tonttipuustoon, jolla on keskeinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvan muodostamisessa. Itsestään se ei synny, sillä jo ihan kuntatekniikkaan pitää panostaa merkittävästi. Linjaus koskee Lappeenrannan kaupungin omistuksessa olevien rakennettujen viheralueiden katuja puistopuita. Helsingin kaupunki on vastannut kestävän kehityksen haasteeseen uudistamalla infran asiakirjakokonaisuuden hankkeen suunnittelun tilaamisesta aina toteutukseen asti. Valitsijaryhmä näkee Nurmisen työn sopivan erityisen hyvin opinnäytetyökilpailussa annettuun määritelmään, jossa mainitaan opinnäytetyöpalkinnon voittajan valinnassa arvostettavan erityisesti töitä, jotka edistävät laajasti kuntatekniikan alaa Suomessa. Vaasan kävelykeskusta juontaa juurensa vuoteen 1980, jolloin kaupunki päätti autottomasta keskustasta. 60 hehtaarin kokoinen alue koostuu maantäyttöalueesta ja vuosina 1964–1988 toiminnassa olleesta yhdyskuntajätteen kaatopaikasta sekä näiden reuna-alueista. Kaupunkipuulinjauksen aineisto on laadittu niin, että se toimii konkreettisena työkaluna kaikille kaupunkipuiden kanssa toimiville, kuten suunnittelijoille, rakentajille, rakennuttajille, kunnossapidolle ja asukkaille. Tavoitteena on ollut saada kestävän kehityksen toimenpiteitä jalkautettua mahdollisimman järjestelmällisesti kaupungin eri organisaatioiden ja sidosryhmien tasoille sekä konsulttien ja urakoitsijoiden käyttöön. Yhtenä motiivina on vaalia puistomaista kaupunkikuvaa, mutta vastata myös ilmastonmuutoksen lähitulevaisuudessa tuomiin haasteisiin. Oletteko miettineet, että tiemerkinnät käytännössä kuluvat joka talvi, ja ne maalataan keväisin aina uudelleen. Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen korostuminen ovat tämän päivän megatrendejä. Linjaus ei koske metsiä ja kaavoittamattomia alueita. Hankkeessa on käyty läpi kaupungin laatima infran asiakirjakokonaisuus ja päivitetty se ympäristöasioilla. Valtava määrä materiaaleja ja koneita maalaamassa viivaa jotta me osaisimme liikkua turvallisemmin! Kati Nurminen paneutuu opinnäytetyössään tärkeään vastuulliseen aiheeseen, eli ympäristöseikkojen huomioimiseen tällä erää joka talvi kuluvissa tiemerkinnöissä. Maantäyttöalueen maisemointia tehtiin vuosina 1997–2019. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen kävelykeskustan kehittäminen palkitsee niin kaupunkilaisia kuin vierailijoitakin. Kiinteistöille ja hotellille vievä pihakatu sekä kevyen liikenteen alue pysyvät talvellakin sulana kaukolämmön paluuveden ansiosta, ja esteetöntä liikkumista tuetaan äänimajakoilla
kasvattaa haittojen arvioinnin ja hallinnan roolia sekä lisätä pyöräilyn huomioiminen liikenteen ohjauksessa. Opintomatkan ajankohta on 24.8.-2.9. Ja oikeassahan hän tässä on. Tämän aspekti erityisesti nousi esille hänen toimiessaan vuosituhannen vaihteessa Kuntaliiton kehittämisinsinöörinä. Jos organisaatiosi etsii vaikkapa esimerkkejä tiedonhallintaan, voimme todeta, että Atlantin takana ollaan reipas kymmenen vuotta meitä edellä digitalisaation järkevässä käytössä. Paavo on koko työuransa ollut vaikuttamassa kuntatekniikan kehitykseen. Jos kiinnostuit asiasta, niin laitahan päivämäärä kalenteriin ja seuraa ilmoitteluamme ohjelmasta uutiskirjeessä, Facessa ja nettisivuillamme! Tervetuloa mukaan kehittämään valtakunnallisesti katutöiden sujuvuutta! Opintomatka Amerkikan kuntatekiikan päiville järjestyy Maailman suurimmat kuntatekniikan päivät – kiinnostaako. Ensi vuonna Kuntatekniikan päivät ovat Rovaniemellä 22.-24.5.! Laittakaahan kalentereihin jo merkintä; Pohjoisen kestävyyden päivät pidetään Lapin pääkaupungissa, ja luvassa on kuntateknikoille sammumattoman auringon juhlaa! Väitämme, että nämä päivät tulevat olemaan ikimuistoiset ja ohjelmaltaan taas kerran sellaiset, että näistä puhutaan ja myös palaudutaan pitkään. • kute3_44-51.indd 46 23.5.2023 9.28. Ohjelma julkaistaan toukokuun lopussa! Tilapäisten liikennejärjestelyjen kehittäminen -hankkeen tavoitteita ovat: Päivittää Tilapäiset liikennejärjestelyt -opas. Paavon toimintaa kun pohtii, väistämättä mieliin nousee se, ettei asioita pidä ottaa liian vakavasti, mutta silti kaikista asioista ja niiden kehityksestä tulee pitää huolta ja varsinkin valtakunnallisesti. Mikä jottei sitä voisi sitten jäädä pidemmäksikin aikaa Lappiin lomailemaan yhdessä. Ja onhan Paavo tällä hetkellä yhdistyksen vaalitoimikunnan puheenjohtajana. Samalla oppaaseen lisätään työmaa-aikaisten käsittelyja hyväksyntäprosessin kuvaus, jotta työmaan hakuprosessi sujuvoituu entisestään. Väitämme, että yksi uusi havainto johonkin arkiasiaan maksaa matkan hetkessä pois! Opintomatkalle pääsee kahdeksan ilmoittautunutta. Sen jo tiedämme, että hotellihuoneista on taas kisaa, koska kaupungissa järjestetään kaksi muutakin isoa tilaisuutta samaan aikaan. ja tutustumme Houstonin kaupungin kuntatekniikkaan, osallistumme konferenssiin San Diegossa ja käymme sen jälkeen tutustumassa Meksikon Tijuanan kuntatekniikkaan. Paavo on ollut Kuntatekniikka-lehden päätoimittajana, toiminut lukuisissa yhteistyöelimien hallituksissa, ollut SKTY:n hallituksessa, kirjoittanut yhdistyksen historiaotteet ja ollut muutenkin kova mielipidevaikuttaja sadoilla kolumneillaan ja kirjoituksillaan. Edellinen opas on vuodelta 2013, ja tarkoituksena on päivittää tieliikennelain muutokset sekä lisäksi mm. Pienten kuntien vähäisten resurssien ja heidän näkökulmiensa huomioonottaminen on tärkein palvelus kaikille, sillä samat lait pätevät suurissa ja pienissä pitäjissä. Kuntatekniikan hallitus halusi ojentaa tänä vuonna tämän arvostetun palkinnon Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkönä toimivalle DI Paavo Taipaleelle. Selvittää miten valtakunnallinen oma valvonta -sovellus voisi toimia katutöiden ja niiden liikennejärjestelyjen laadun varmistamisessa. Hankkeessa on tarkoitus muodostaa valtakunnalliset käytännöt katutöiden tekemiseen, mikä yhtenäistää katutöiden luvitusta sekä työmaakäytäntöjä valtakunnallisesti. Käynnistää valtakunnallinen katutyöt-verkkokurssi, joka on tarkoitettu yleisesti katutöitä suunnittelevien henkilöiden pätevöittämiseen. Katutyöpäivät 20.–21.9. Ilmeisesti nämä kaksi tilaisuutta haluttiin kaupunkiin, kun kuulivat, että me olemme siellä. Eli varatkaapa huoneita ajoissa! Ensi vuodellekin järjestämme puolisoille oman ohjelman, joten ottakaahan siippaanne kädestä kiinni ja tuokaa hänetkin mukaan tutustumaan kaupungin antiin. Tampereella Katutöihin liittyvien henkilöiden kehittämispäivät pidetään Tampereella. Nämä piti pitää jo keväällä, mutta yhdistys sai Traficomilta maaliskuussa rahoituspäätöksen tilapäisten liikennejärjestelyiden kehittämishankkeelle (lyhenne TILIKE), ja katutyöpäivillä pidetään työpajat sen osahankkeille. Opasta käytetään yleisten alueiden työmaiden liikennejärjestelyiden suunnitteluun valtakunnallisesti. Verkkokurssin avulla työmaiden läpivientiä saadaan nopeutettua. Vaikka Paavo päivittäistyössään toimii Helsingistä käsin, on hänelle sydämen asiana pitää huolta kaikista Suomen kunnista. Kuntatekniikan kehitys vaatii tulevaisuudessa sekä jalat vahvasti ilmassa olevia propelipäitä mutta ennenkaikkea Paavon kaltaisia henkilöitä, jotka oikeasti miettivät, miten tulevaisuutta rakennetaan valtakunnallisesti yhdessä askel kerrallaan ottaen huomioon ihmiskunnan megatrendit, kuitenkin tasapainottaen sitä, että kuntalaisten arjen pitää sujua. 46 3/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } suhteisiin materiaaleja voidaan kestävästi käyttää. Kuntatekniikan Edistäjän palkinto Paavo Taipaleelle Suomen kuntatekniikan yhdistyksen perinteenä on ollut nostaa Kuntatekniikan Edistäjä -palkinnolla sellaisia henkilöitä, jotka ovat omalla toiminnallaan ja omalla energisellä otteellaan kehittämässä Suomen kuntateknistä alaa. Osa paikoista on jo varattu
Vaihtoehtoiset käyttövoimat vaikuttivat messuilla ja yksikkövierailuilla käytyjen keskustelujen perusteella tekevän vasta tuloaan paikalliseen talvikunnossapitoon. Samalla mieleen tuli useampi kotimainen toimittaja, joiden tuotteille olisi varmasti vientiä Pohjois-Amerikan markkinoilla sekä työlaitteiden että moottorityökoneiden kategorioissa – kannattaa siis osallistua messuille! Oman vaikutuksensa paikallisiin käytäntöihin oli tuonut polttoaineiden erittäin edullinen hintataso, maltillisemmat päästövähennyspaineet, osin poikkeavat vastuut julkisten alueiden hoidossa, suolan suuret levitysmäärät, talvirenkaiden vähäinen käyttö, paikallinen kulttuuri sekä ylpeys omasta koneja autoteollisuudesta. 47 Kuntatekniikka 3/2023 PÄÄSIMME SKTY:n järjestämällä opintomatkalla tutustumaan talvikunnossapidon prosesseihin ja kalustoon Torontossa ja Hamiltonissa Kanadassa sekä Minneapolisissa ja Saint Paulissa Yhdysvalloissa. Messujen näyttelytilassa kattava toimittajien edustus ja kokonaiskuva järjestelmäpuolella täydentyi paikallisten ja vierailevien kaupunkien erinomaisissa seminaariesityksissä. Heillä oli kyseisten Fordien osalta sisäänajoja testivaihe meneillään, ja autoja käytettiin lähinnä työnjohdon kulkuvälineinä raskaampien talvihoidollisten töiden sijaan. Yhdysvalloissa Minneapolisin kaupunki oli tosin juuri hankkinut useamman Ford F150 Lightning -täyssähköavolavan, joita emme valitettavasti päässeet näkemään paikan päällä. Kalustoon, paikannukseen ja esimerkiksi olosuhdetietojen keräämiseen liittyvien järjestelmien osalta Pohjois-Amerikassa oltiin hieman Pohjoismaita edellä. Hyviä käytäntöjä näytti olevan jaettavaksi molemmin puolin. Kiitos järjestäneelle taholle erittäin mielenkiintoisesta ja sisältörikkaasta opintomatkasta! • Jussi Hannola, kalustopäällikkö, Rakentamispalveluliikelaitos Stara, Helsingin kaupunki kute3_44-51.indd 47 23.5.2023 9.28. Kevyen autokaluston osalta sähköistyminen vaikutti olevan meillä hieman pidemmällä. toratkaisulla ja työmenetelmällä, mutta saatoimme yksikkövierailuilla havaita molemminpuolista kiinnostusta arvioida uudelleen totuttuja tapoja, kalustoa ja prosesseja. Omahan messuille osallistuneille järjestelmätoimittajille esimerkiksi väylistä saatavien tietojen kerääminen ja raportointi paitsi asiakkaille myös julkiselle yleisölle vaikutti olevan osa normaalia palvelukattausta. Osallistuimme lisäksi Nebraskan Omahassa American Public Works Associationin eli APWA:n järjestämille talvikunnossapidon messuille seminaareineen. Oli todella kiinnostavaa havaita, kuinka suomalaisittain tutunoloiset talviolosuhteet olivat edellyttäneet paikallisilta kollegoilta pitkälti samojen ongelmien ratkaisemista kuin täällä. Sikäläisten kaupunkien varikoilla nähdyt avolavat, akselistoltaan sekä varustelultaan melko yksinkertaiset raskaat kuorma-autot sekä poikkeavat työlaiteratkaisut kertoivat amerikkalaisten erilaisista tavoista ratkaista talviolosuhteiden haasteita. Etenkin raskaan kaluston täyssähköisten ratkaisujen puuttuessa osa paikallisista päättäjistä kohdisti jo odotuksia tulevaisuuden vetykäyttöisiin ratkaisuihin. Kuten Suomessa, osa paikallisista kaupungeista oli myös ottanut aktiivisesti käyttöön sensoriteknologiaa kaupunginosakohtaisen mikroilmaston analysoimiseksi ja ennustamiseksi. Monitoimija ympäristönhoitokoneita oli kalustokannassa vähemmän kuin Suomessa ja ne olivat pääosin edullisempia ja kevytrakenteisempia kuin mihin olemme kotona tottuneet. Pienempiin autoihin tottuneessa kulttuurissa markkinoilta löytyy jo nyt enemmän täyssähköisiä vaihtoehtoja. Kuten meillä, myös Pohjois-Amerikassa talvikunnossapidon haasteet oli ratkaistu parhaaksi katsotulla kalusSKTY:n talvikunnossapidon opintomatka Pohjois-Amerikkaan 2023 APWA:n talvikunnossapidon messuilla Omahassa oli tarjolla näyttävä kattaus kuorma-autoja työlaitteineen. Keskustelimme kollegoidemme kanssa kalustoratkaisuidemme eroista, ja suomalainen toteutus herätti kiinnostusta
Korjausvelkaa kertyy koko ajan. Ilmaston ja muun toimintaympäristön muuttuminen aiheuttaa uusia haasteita. Rakentaminen ja rakenteiden kunnossapito aiheuttaa kuntatasolla noin 70 % hiilidioksidipäästöistä, ja luontokato asettaa myös rakennetun ympäristön kehittämiselle rajansa. Laadukkaan rakennetun ympäristön ylläpito vaatii uudenlaista lähestymistapaa myös kustannusten hallinnan näkökulmasta. Rakennetun ympäristön arvo omaisuutena muodostaa 83 % koko kansallisvarallisuudestamme. Entä jos me kaikki rakennetun ympäristön toimijat pohtisimme jatkossa todella, mitä voimme tehdä vähemmän tai kokonaan uudella tavalla. • Suomen kuntatekniikan yhdistys Jyväskylässä 10.5.2023 Lisätietoja: Hallituksen puheenjohtaja Jyrki Paavilainen, +358 400 719 017 Julkilausuma 2023 kute3_44-51.indd 48 23.5.2023 9.28. Kestävyys haastaa kyseenalaistamaan aiemmat toimintatavat. Rakennetun ympäristön korjausvelkaan liittyvä keskustelu tulee nostaa tasolle, jossa yhteisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. On ymmärrettävä, mitä jatkuva rakennetun ympäristön laiminlyönti voi aiheuttaa niin suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle, asumisen mahdollisuuksille kuin turvallisuudelle. Tulevaisuuden ratkaisujen löytäminen edellyttää järjestelmällistä ja pitkäjänteistä suunnittelua, joka ottaa huomioon koko yhdyskuntaomaisuuden elinkaaren. Uusien haasteiden edessä on tarpeen etsiä uudenlaisia lähestymistapoja, jotta toimisimme tulevaisuudessa entistä kestävämmin ja kustannustehokkaammin. Rakennettu ympäristö vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Päätöksenteon pohjana tulee olla parempi ymmärrys kokonaisuudesta, ja sen tulee nojautua tutkittuun tietoon. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys ovat edelleen toiminnan keskeinen painopistealue, mutta nyt työssä korostuu ennaltaehkäisevä toiminta sekä sen osana yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön hyvinvointia edistävien olosuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen. 48 3/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } HYVINVOINTIALUEIDEN aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta alkaen ovat suomalaiset kunnat monessa suhteessa erilaisessa tilanteessa kuin aikaisemmin. Katuja ja muuta kunnallistekniikkaa korjataan, puistoja kunnostetaan sekä liikennejärjestelyjä kehitetään, mutta ei kuitenkaan riittävässä määrin. Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu taajamissa ja kaupungistumisen ennustetaan tulevaisuudessa jatkuvan. Rakennetun ympäristön tulevaisuus tulee nostaa nykyistä suuremmalla painoarvolla päätöksentekoon sekä julkiseen keskusteluun. Rakennettu ympäristö, sen toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys ovat tärkeitä suomalaisten hyvän elinympäristön tekijöinä
040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi VI HADE rekordmånga besökare på De Kommunaltekniska dagarna, drygt 360 st! Dagarna ordnades i samband med den samhällstekniska utställningen, så det var verkligen många experter och företag från branschen på plats. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy Valuraudantie 11-13, 00700 Helsinki puh. Våra deltagare fick dessutom ta del av många andra intressanta föreläsningar och diskussioner. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 49 Kuntatekniikka 3/2023 På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Vi kommer även i nästa år att ordna skilt program för makar som vill följa med på resan. Vi vet redan nu att det ordnas ett annat evenemang i Rovaniemi samtidigt, så det kommer att bli knappt om hotellrum under dagarna. • Sommarhälsningar Johanna Nyberg kute3_44-51.indd 49 23.5.2023 9.28. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Hoppas vi ses i nästa år, då ordnas De Kommunaltekniska dagarna i Rovaniemi 22.–24.5. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. För att inte tala om diskussionerna som våra deltagare fick ta del av i och med den samhällstekniska utställningen. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. Därför rekommenderar vi att ni bokar hotellrum redan nu. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. Han funderar ständigt hur man tillsammans och i samarbete bygger framtiden ett steg i taget. De kommunaltekniska priserna delades ut i år igen, och alla vinnare presenterade sina projekt under dagarna. Utvecklandet av gatuarbeten Föreningen har fått understöd av Traficom för att utveckla anvisningarna för gatuarbeten. Vi kommer att ordna några workshops för detta tema – hör av dig om du vill med i arbetet och följ med våra hemsidor för närmare information och viktiga datum. Föreningen har dessutom som tradition att dela ut ett pris till årets kommunaltekniker till en person som länge varit aktiv och utvecklat vår bransch. I år gavs det välförtjänta priset till Paavo Taipale. Paavo är dessutom en bra förebild inom branschen. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Detta är ett ämne var och en borde bekanta sig mera med, för att förstå den nya teknologins potential, begränsningar och risker. Våra keynote föreläsare Jarno Limnell och Pentti Saarikoski presenterade båda intressanta synvinklar på hur artificiell intelligens kommer att inverka på kommunaltekniken. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Markku Vento Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh
{ Tapahtumakalenteri } Kuntamarkkinat 13.–14.9.2023 Helsinki kuntamarkkinat.fi Lean-rakentamisen päivät 2023 6.–7.6.2023 Helsinki ril.fi Kuntien sote-kiinteistöjen hallinnointi 8.6.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 7.9.2023 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/id/762 Suunnitteluja piirtämisfoorumi 6.–7.6.2023 Tampere koulutus.fcg.fi Ympäristönsuojelun viranomaispäivät 6.–7.6.2023 Tampere koulutus.fcg.fi Kuntien digitalisointipäivät 7.–8.6.2023 Helsinki+webinaari koulutus.fcg.fi Suunnittelijan sopimuspäivä 8.6.2023 Helsinki+webinaari ril.fi Hankinta-alan neuvottelupäivät 2023 8.–9.6.2023 Helsinki koulutus.fcg.fi Tilaajavastuulain ajankohtaiskatsaus 9.6.2023 Webinaari ril.fi Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä 13.6.2023 Helsinki+webinaari ril.fi Maankäytön ja rakentamisen muutoksenhaku 13.6.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Uusi rakentamislaki – keskeiset muutokset ja kuntien valmistautuminen lakimuutokseen 13.6.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistötehtävien perusteet 13.–14.6.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kyberturvallisuuden perusteet 15.6.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Ilmansuojelupäivät 22.–23.8.2023 Lappeenranta+webinaari koulutus.fcg.fi MDI Akatemia 30.8.–27.11.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöja rakennusrasitteet 7.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Työpäällikön koulutus 12.–14.9.2023 Helsinki rkl.fi WDBE 19.–20.9.2023 Helsinki, Tallinna kirahub.org Talousvesipäivä 28.9.2023 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/749 kute3_44-51.indd 50 23.5.2023 9.28. 50 3/2023 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin
kute3_44-51.indd 51 23.5.2023 9.28. Kuntalehti kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon taustoista ja keskeisistä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Päätöksenteko digi hankinnat turvallisuus
0500 611 412, Taito Tähtinen 0400 350 929 kute3_52.indd 52 23.5.2023 9.28. PALVELUITAMME • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45, 28130 Pori | Toimimme koko maassa Juha-Matti Vainio p. 0400 121 907, Sebastian Bussman puh 044 986 0635 Laura Puronaho p