36 Sähköverkon buuttaus paljasti: hutera prosessi……….. ............................. 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…..…. .... 14 Vetyinfraa suunnitellaan täyttä päätä ............................................. 38 Kunnantalojen värikäs historia…………… . kesäkuuta 3/2024 { Vesihuolto } { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 6 { Ilmastoviisaus } { Kuntatekniikkan päivät } { SmartINFRA } { Infra } Tampereen ratikka on paljon muutakin kuin kiskot ja vaunu. 34 Vesilaitokset vaativat suojaamista ............................................. Sen vetovoimaa kasvatetaan liittämällä siihen muita palveluita. 18 Kunnille tarjolla vertaistukea kiertotaloudessa ………... 50 Palveluhakemisto................................... 26 Kuinka määritellään alueen hiilineutraalius?……….. 22 Kuntien hiilineutraaliustavoitteet jo käsillä .................................................. 12 Älykäs valo-ohjaus palvelee hälytysajoneuvoja .................................... 32 Huimia menestystarinoita Kuntatekniikan päivillä ........................... 6 Lidar-tutka analysoi kaupunkiliikennettä……….. 40 Suomen kuntatekniikan yhdistys ............ .51 3/2024 Kuntatekniikka 20. ............................ 49 Pääkirjoitus ............................................... 5 Kolumni: Tontinluovutuskilpailu ihmiseltä ihmiselle ................................. { Kaupunkiliikenne } { Vihreä siirtymä } K uv a: Pi ca sa kute3_2-3.indd 2 10.6.2024 13.16. ...................... 16 EU huutokauppaa tukia vedyn tuotantoon .............................................. 2 Älykäs ekosysteemi älykkäälle ratikalle .................................. ........................... 24 Tapahtumakalenteri ...............................
K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Leikkivälineitä puistoihin valmistava Lappset palkittiin Kuntatekniikan saavutuksesta – yritys nostaa miljardin ihmisen sykettä. Armonaikaa on puolisen vuotta. kute3_2-3.indd 3 10.6.2024 13.16. K uv a: Pe kk a Va lli la Moni kunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Selvitimme, missä mennään. 16 s. 3 Kuntatekniikka 3/2024 s. Sen ympärillä tarvittava ekosysteemi luo kunnille useita mahdollisuuksia. 36 KKuntatekniikka.fi s. 26 • Päätöksenteko: Nurmijärvi tempaisi valtuuston esityslistan hulvattomiksi biiseiksi – Nyt on otetta! • Kiertotalous: Kierrätysmateriaalista valmistettua uutta tiiltä Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin julkisivuihin • Kaupunkiliikenne: Huollot pysäyttävät metroliikenteen Helsingin keskustassa 3.6. – moni asema pois pelistä K uv a: D an ie l La rs so n Vihreä vety on yksi lenkki tulevaisuuden energiaketjussa
Sustainable change. Lisäksi voimme tuottaa projektiisi muun muassa korkeuskäyrät sekä DTMja DSM-mallit. Rambollista kattavat dronepalvelut Meiltä saat projektillesi ajantasaiset ja tarkat lähtötiedot nopeasti ja kustannustehokkaasti! Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi ortoilmakuvat, havainnekuvat, lämpökamerakuvaukset, 3D-mallit, laserkeilatut pistepilvet ja erilaiset tarkastukset. PALVELUJAMME OVAT INNOVATIIVISET JA KESTÄVÄT RATKAISUT KAUPUNKIEN, INFRASTRUKTUURIN, LIIKENTEEN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA, RAKENNUTTAMISESSA, RAKENTAMISESSA JA YLLÄPIDOSSA. Bright ideas. Meillä on Traficomin myöntämä Erityinen-kategorian toimintalupa, joka kattaa droneoperaatioiden toteuttamisen myös urbaanissa ympäristössä. kute3_4.indd 4 10.6.2024 13.15
• Hyvää kesää! Kuntatekniikan murros synnyttää paljon mahdollisuuksia kute3_5.indd 5 10.6.2024 13.14. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Nyt mukaan tarvitaan entistä enemmän arkkitehtejä, tulevaisuuden tutkijoita, ympäristöasiantuntijoita, data-analyytikkoja, naisia – ja lapsia, niin kuin rovaniemeläinen perheyhtiö Lappset Groupin esimerkki osoittaa. Maailma on kuitenkin muuttunut niin monimutkaiseksi, että kuntatekniikkaa ei voi enää ratkoa pelkästään insinöörimiesten piirustuspöydillä. Kehityssuunta on oikea. Tulvat lisääntyvät, rankkasateet pistävät viemäriverkoston ja asfaltoidut taajamat koville, pitkät helteet vaativat rakennusten ilmastoinnilta aivan muuta kuin mihin ne on vuosikymmeniä sitten suunniteltu. Tällä hetkellä esimerkiksi Keski-Euroopassa kuntatekniikan vastuullisuuden vaade on jopa Suomea edellä. Tämä asettaa kunnat, kaupungit ja kuntatekniikan uuden eteen. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Suurin paine tulee muutoksesta, jolle me suomalaiset emme voi kovinkaan paljoa. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Syy tähän on se, että emme ole globaalilla tasolla saaneet tehdyksi ripeästi niitä toimia, joilla ilmastonmuutoksen vauhtia saataisiin hillityksi. Tekniset alat on perinteisesti nähty hyvin miehisinä, insinöörimäisinä ja suoraviivaisina toimintoina. Nyt kannattaakin nauttia kesästä ja lomista. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että kuntatekniikkaa tekevät ja tulevaisuutta rakentavat ihmiset ponnistavat urilleen erilaisista taustoista ja lähtökohdista. Poikkeukselliset sääilmiöt ovat jo lisääntyneet ja vauhti vain kiihtyy. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Se on ennen kaikkea asukkaiden hyvän ja turvallisen elämän varmistamista. Nämä tavoitteet parantavat lopulta ihmisten elämänlaatua. Energia + digitalisaatio R ovaniemellä järjestetyillä Kuntatekniikan päivillä kunniamaininnan saanut ja Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen kunniajäseneksi valittu Eevaliisa Härö kiteyttää tämän lehden haastattelussa (s. Meidän on alettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin. Vaikka Suomen osuus maailman päästöistä on minimaalista luokkaa, meidän kannattaa kuitenkin tehdä kaikkemme päästöjen hillitsemiseksi ja hiilineutraaliuden tavoittelemiseksi. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: La ur a Va nz o Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 4/24 5.9. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Uudet innovaatiot tarvitsevat kuitenkin aikaa jalostuakseen. Sinne kannattaa siis tarjota uusia kestäviä ratkaisuja. 3.12. Asialla on myös toinen puoli: kun kunnissa ja kaupungeissa joudutaan miettimään uusia ratkaisuja, fiksujen ja luovien ihmisten päässä alkaa syntyä ideoita. 15.10. Parhaimmillaan uudet innovaatiot voivat synnyttää uusia vientituotteita. Valtaosa tiedeyhteisöstä on jo pitkään ollut yksimielinen siitä, että ilmasto muuttuu kovaa vauhtia ihmisen toiminnan takia. Nyt puhutaan vastuullisuudesta, sosiaalisista vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Luemme tällä hetkellä uutisista jatkuvasti, kuinka kuluva vuosi on aina se mittaushistorian lämpimin. 03 4246 5375 kuntatekniikka@atex.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 92 € Vuosikerta, printti+digi 103 € Kestotilaus, digi 85 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 5 Kuntatekniikka 3/2024 { Pääkirjoitus } 3/2024 { Kolumni } Varmista vesihuolto Päästötavoitteiden aikarajat käsillä Vety nousussa MAAILMAN PARAS RATIKKA Wilma Toljander: Tontilluovutuskilpailu ihmiseltä ihmiselle kute3_1.indd 1 10.6.2024 10.46 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 37) kuntatekniikan kehityksen viimeisten vuosikymmenten aikana osuvasti: kun aiemmin seminaareissa ja kehityspäivillä puhuttiin hyvinkin konkreettisesta tekniikasta putkineen ja teineen, tänä päivänä kuntatekniikka on paljon enemmän. Lomalta palatessa voi yllätyksekseen huomata, että ratkaisu visaiseen ongelmaan saattaa olla hyvin yksinkertainen. 20.8. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. Vaikka teknologia ja tekniset ratkaisut ovat edelleen kuntatekniikan peruspilareita, kuntien ja kaupunkien infra on paljon muutakin
Ratikka on tarkoitus nivoa tiiviisti kaupungin palveluihin ja muihin liikkumismuotoihin. 6 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } Tampere rakentaa ratikasta älykästä ekosysteemiä PEHMEÄSTI TERÄSPYÖRILLÄ SmartRail-ekosysteemi on kehittämässä Tampereen raitiotiestä vientituotetta. K uv a: O lli Pi hl aj am aa /V TT kute3_6-21.indd 6 10.6.2024 13.20
Näin on säästetty miljoonia euroja verrattuna siihen, että kuljettajat opetettaisiin aidossa liikenneympäristössä. kute3_6-21.indd 7 10.6.2024 13.20. VTT:n johtava tutkija Raine Hautala sanoo SmartRailin erottuvan edukseen sillä, että se on houkuttelevilla palveluilla luomassa ekosysteemistä kaupunkilaisen olohuonetta. Sen suodatin on testioloissa pystynyt poistamaan tuloilmasta 90-prosenttia kaupunki-ilman tyypillisistä hiukkasista. Lyylin ovat kehittäneet Tampereen Raitiotie, VTT, Škoda Transtech ja Tampereen yliopisto. Vuodenvaihteesta alkaen kuljettajat ovat harjoitelleet simulaattorilla Lielahden reittiä, jolla liikennöinti alkanee tammikuussa 2025. Tavoitteena on turvallinen ja sujuva kaupunkiliikenne, jota ryydittävät niin käyttäjäkeskeiset palvelut kuin uusi bisnes. SmartRail on yhteistyöverkosto, jonka ytimessä ovat kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Simulaattoria kehitti Kajaanin ammattikorkeakoulu, simulaattorin hallintalaitteiston kehitti Creanex Oy, ja raitiotieverkon sekä varikkoalueen mallinsi 3D-talo Oy. – Kun ainakin it-ympäristö muuttuu rajusti raitiovaunun yli 30 vuoden elinaikana, haluamme täyden itja laitetestausalustan myös tulevia raitiovaunutoimituksia varten. Testilabra livenä Tärkeä apu kokeiluissa on Lyyli Living Lab, ainutlaatuinen testausympäristö aidossa kaupunkiliikenteessä. Ratikka kytkeytyy kaupungin palveluihin Tänä vuonna alkaneessa SmartRailin kolmannessa vaiheessa yhteenliittymä kehittää raitiovaunussa etenkin digitaalisia palveluita. – Vaunu yhdistää ja mahdollistaa, Hautala kiteyttää. Koulutussimulaattori on Hermosen mukaan valmis tuote, vaikka Škoda ei sitä juuri ole markkinoinut. SmartRail-ekosysteemin johtaja, Škoda Transtechin tietohallintojohtaja Kai Hermonen sanoo, että Tampere on kehittäjille unelmapaikka, koska kaupungissa halutaan liikkua kehityksen kärjessä. Kaikkien tähtäimessä on maailman paras raitiovaunu. Hautala kertoo, että vaunun kokeellinen osio ei vaaranna vaunun liikennöintiä, sillä esimerkiksi tietojärjestelmät ovat erillisiä. SmartRail 3 -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Esa Järvinen tietää, että Lyyli-testausympäristö kiinnostaa maailmalla myös muiden kuin raitiotiekehittämisen toimijoita. Maailmalla esimerkiksi isot kiskokalustovalmistajat Siemens ja Alstom ovat suomalaishankkeen kilpailijoita. Tavoitteena ovat datapohjaiset ratkaisut, joilla Simulaattori-raitiovaunu saapuu Tampereen Keskustorille. Toimijoita on noin 30, joista neljä edustaa julkissektoria ja neljä tutkimusorganisaatioita. – Simulaattori mullisti koulutuksen, Huttunen kommentoi. Raitiovaunu on SmartRail-visiossa ratkaisu, jolle tulevaisuuden kestävä ja turvallisesti autonomisoituva liikenne perustuu. Se tuo paljon lisäarvoa raitiotieoperaattorille, Hermonen taustoittaa. Sen osia ovat rakennettu ympäristö, vaunu, teknologia ja tietoliikenneratkaisut. 7 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti: Hannu Kaskinen T ampereella ratikka ei ole vain ratikka, vaan se on kokonaisuus. Lyylin ansiosta monet toimijat ovat löytäneet toisensa, Hautala mainitsee. Tamware Oy:n kehittämät raitiovaunun älykkäät ovijärjestelmät ovat jo päässeet kansainvälisille markkinoille. Onnistumisiin kuuluu myös Lumikko Oy:n ja VTT:n korona-aikana kehittämä raitiovaunun ilmastointijärjestelmä. Lyyli on liikennettä ja ympäristöä kameroilla ja sensoreilla havainnoiva raitiovaunu, jolla voi testata niin rutiineja kuin innovaatioita. – Kokeilut aidossa liikenneympäristössä nopeuttavat tuotekehitystä. Simulaattori mullisti koulutuksen Tampereella oli päätetty, että raitiovaunun kuljettajat koulutetaan simulaattorilla. Kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotiestä kertoo, että keväästä 2020 alkaen simulaattorilla on koulutettu liki sata kuljettajaa. Simulaattorissa on testattu esimerkiksi matkustajatiedotusjärjestelmää ja autonomisen liikkumisen toimintoja. Simulaattorilla kuljettaja voi harjoitella rajattomasti vaikkapa talviajoa. Tampereen Raitiotie Oy tilasi sen Škoda Transtechiltä. Muita hankkeeseen osallistujia ovat Tampereen Raitiotie Oy, Tampereen kaupunki ja monet yritykset
Kokeiltavana olevan järjestelmän kamerat havainnoivat vaunun liikkumisympäristöä, ja hälyttimet varoittavat törmäysriskistä. kute3_6-21.indd 8 10.6.2024 13.20. 8 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } Tampereen raitiovaunun kaltainen kokeilupohjainen kehittäminen voi tehdä Suomesta kokoaan vahvemman. Kun järjestelmä saa ilmoituksen häiriöstä tai ilmanlaadusta, tämä tieto pitäisi saada ajantasaisesti välitettyä matkustajille. – Palvelu pitäisi kokea niin hyväksi, että henkilöautoilusta siirrytään ratikkaan, Hautala konkretisoi. Järvinen luonnehtii törmäyksenestojärjestelmää maailmanhuipuksi. Hermonen kertoo, että Keski-Euroopassa Škoda on solminut törmäyksenestojärjestelmästä muutaman alustava kaupan. Jos tämä onnistuu, vientimarkkinat avautunevat, sillä samoja haasteita ratkotaan myös muualla. Järvinen, Tietoevry Createn älykkäiden liikennejärjestelmien johtaja, alustaa, että SmartRail on jo saavuttanut paljon infratekniikassa. Käsittelemme henkilötietoja ja palvelumatkaketjuja sekä niiden sujuvuutta asiakaskokemusten kannalta. Tampereella satsataan nyt siihen, että raitiotieliikenne nivotaan kaupungin palveluihin. Järvisen mukaan kehitteillä oleK uv a: O lli Pi hl aj am aa /V TT Lyylin laitekaapissa voidaan testata vaikkapa jonkin laitteen tärinäntai pakkasenkestoa. Liikkuminen on SmartRail-ekosysteemin keskeinen toiminto, mutta siihen kytkeytyy muitakin kaupungin palveluita. Digitalisointi vähentää paperityötä ja tarvittavien äppien määrää. Ennakoivan törmäyksenestojärjestelmän ensikokeilut Lyylissä ovat onnistuneet. Tiedonkulku auttaa kiireettömiä matkustajia valitsemaan rauhallisen matka-ajan. – Me digitoimijat huolehdimme, että palvelussa rahanjako ja subventio kuntarajojen yli tai Kelan kanssa sujuvat. Matkaketjuun voinee jatkossa liittää kaupunkipyöriä, sähköpotkulautoja ja yhteiskäyttöautoja. Ratkaisu voi löytyä signaalitekniikoista, kuten näkötai kaikuluotainteknologioihin perustuvasta keilauksesta, Järvinen arvioi. Pyörätuolimatkustajan pitäisi ennalta tietää vaunun saapumisajan lisäksi, onko vaunussa paikka hänelle ja saattajalle. Jos joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, ruuhkat ja päästöt vähenisivät. Myös liikennettä tehostetaan. – Voimme myös simuloida malleja, joista päättäjät saavat tietoa esimerkiksi siitä, mitä yksityisautoilun suosimisesta tai tieliikennemaksujen käyttöönotosta seuraa, Hautala jatkaa. Tampereella Nokia-areenan jääkiekko-ottelun pääsylipun hintaan on jo yhdistetty joukkoliikennematka. Järvinen luonnehtii tavoitteeksi, että asiakas saa yhden luukun palvelukokemuksen. kohennetaan sekä matkustuskokemusta että liikenneturvallisuutta. – Nyt me it-yritykset aiomme luoda parhaat palvelut. Automaatio vahtii turvallisuutta Liikenneturvallisuuden kehittämisen esimerkiksi käy automaattinen törmäyksenestojärjestelmä, jonka kehittivät GIM Robotics Oy, Škoda Transtech Oy ja Škoda Digital Oy. Tietoevry Create vastaa matkan ja palvelujen yhdistämisestä. Hautala kertoo, että dataa kerätään nykyistä enemmän sekä ajoneuvoista että infrasta, jotta esimerkiksi liikennevalojen rytmi saadaan yhä useammalle liikkujalle sopivaksi. – Raitiovaunu on tietoinen rakennetusta ympäristöstä, ja konsortiossa on osaamista, mikä tuottaa ennakointiin tietoa. Tätä on tarkoitus Hautalan mukaan laajentaa muihinkin turisteille suunnattuihin palveluihin
Teiden ja katujen kunnossapidon kattavin työnohjausjärjestelmä. Tunnistaa matkustajat anonyymisti Niin Hautala kuin Järvinen korostavat tietoturvan ensisijaisuutta. Jos tietoturva ei ole kunnossa, ratkaisu ei kelpaa. – SmartRail rakentuu vahvasti Nämä eivät ole graffiteja, vaan Tampereen taideratikkaa somistavaa taidetta. – Muutama yritys kehittää Tampereen yliopiston ja VTT:n kanssa ratkaisuja, joilla saataisiin viestintä toimimaan raitiovaununkuljettajan ja erityisryhmien välillä, Järvinen sanoo. Järvinen huomauttaa, että liikenteen palvelujen ja palveluketjujen kehittämisessä tietoturvaja henkilösuoja-asiat otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. kute3_6-21.indd 9 10.6.2024 13.20. www.autori.io Matti Meikäläinen Urakka vassa seuraavan sukupolven tietojärjestelmässä otetaan tarkasti huomioon vanhukset sekä liikuntaja näkövammaiset. Tähän tarvitaan kaksisuuntaista tiedotusta raitiovaunun ja matkustajien välillä
– Hyvältä näyttää, sillä Suomessa on vahva avoimen datan ja integroinnin mahdollistamisen kulttuuri. Helsingin raitiotieverkon yhteispituus noin 90 kilometriä. Hän kehaisee julkisen sektorin eli Business Finlandin, Tampereen kaupungin ja joukkoliikennetoimijoiden myöntämää tukea. Helsingissä Hakaniemen metroaseman yhteydessä on kaksi metroja kaksi raitiovaunusimulaattoria, jotka ovat espanjalaisen Lander Simulation and Training Solutions S.A.:n toimittamia. Sekä tutkimus että yrityshankkeet etenevät rinnakkain. Helsingissä simulaattorilla koulutetaan sekä metron että raitiovaunun kuljettajia. Kun julkissektori pysyy mahdollistajana, voi oikeasti syntyä toimivia innovaatioita, joita vienti edellyttää. Se on tehokas työkalu, jolla vastataan lähitulevaisuudessa kolminkertaiseksi paisuvaan kuljettajatarpeeseen. – Liikennettä siirtyy jatkuvasti kumipyöriltä teräspyörille, Pääkaupuniseudun kaupunkiliikenne Oy:n liikennehenkilökunnan päällikkö Pasi Singh kertoo. Myös palvelunestohyökkäyksiin varaudutaan, Järvinen toteaa. 10 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille roadmasters_215x280.indd 1 30.5.2024 8.23.33 . – SmartRail-ekosysteemi on menestystarina. Simulaattorilla on mahdollista harjoitella myös energiatehokasta ajotapaa kuljettajaa opastavan DAS-järjestelmän avulla (Driver Advisory System). Tällainen edistää teknologista kehittämistä. Vaikka SmartRail-visio ulottuu kauas, Hautala painottaa, että konkreettisia tuloksia pitäisi saada riittävän nopeasti, mikä ruokkii kehittämisen kierrettä. Silloin vientikelpoisten ratkaisujen pitäisi olla valmiita. Tutkimuslaitokset sekä pienet ja keskisuuret yritykset saavat TKI-hankkeilleen 60 prosentin tuen, isot yritykset 50 prosentin tuen. Niitä on turvallista harjoitella simulaattorilla. Hän näkee valoa myös EU-kehityksessä. Matkustajalaskenta perustuu tekoälyyn. Yhtiö otti oman simulaattorinsa käyttöön syksyllä 2023. Järvinen uskoo, että Tampereen raitiovaunun kaltainen kokeilupohjainen kehittäminen voi tehdä Suomesta kokoaan vahvemman. Vientimahdollisuuksia lisäävät etenkin Euroopan data-asetuksen ja kansalaisen digitaalisen lompakon sovellukset, jotka tulevat EU-direktiivistä velvoitteiksi eli kansallisesti toteutettaviksi. Simulaattoriharjoittelu on energiatehokkaampaa kuin oikealla kalustolla, eikä se sido samalla tavalla kalustoa ja resursseja. kute3_6-21.indd 10 10.6.2024 13.21. Sitä on käytetty muun muassa tulevien linjojen aikataulun suunnitteluun. Simulaattorilla sujuvampaa koulutusta Teksti ja kuva: Timo Kuukkanen tietoturvan ja kyberturvallisuuden varaan. Tosin hän edellyttää yhteisessä visiossa pysymistä sekä jatkoa vahvalle tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten yhteistyölle. Siitä on digitoitu simulaattoriin noin 20–30 kilometriä, mikä sisältää erityistä huomiota vaativia osuuksia, kuten vilkkaan Mannerheimintien ja Eiran kapeat kadut. – Olemme jo EU:n digija datakehityksen eturintamassa, Järvinen asemoi. Järvinen on Hautalaakin selvemmin optimisti. Kun tuloksia syntyy, niistä tiedotetaan. Poikkeustilanteita ovat esimerkiksi huonot kelija valaistusolosuhteet, kaluston vikaantumien, pakkojarrutukset, muun liikenteen yllättävät toimet tai liian lähelle kiskoja pysäköidyt autot. Simulaattorilla voidaan toteuttaa noin 20 prosenttia kaikesta ajoharjoittelusta, ja koska simulaattorijakso sijoitetaan kurssiin alkupäähän, sillä voi hankkia perustaidot jo ennen liikenteeseen siirtymistä. Tekoälyn käyttö kasvaa ainakin rutiiniasioissa ja skenaarioiden rakentelussa. Laskentajärjestelmä muokkaa saadun tiedon siten, että matkustajia ei voi tunnistaa. Business Finland rahoittaa kuuden miljoonan euron budjetista noin 60 prosenttia. Simulaattori pystyy luomaan harjoituksiin draamaa, jonka harjoitteleminen liikenteessä on haastavaa. Menestys syntyy innovaatioista SmartRail 3 -hanke kestää vuoden 2026 loppuun. MYÖS Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy käyttää kuljettajien ajoharjoittelussa simulaattoria. SmartRail-hankeaikana Škoda Transtech on kehittänyt neuroverkkoihin perustuvan matkustajalaskentajärjestelmän, joka hyödyntää raitiovaunun turvakameroita. SmartRail-johto tähdentää esimerkiksi matkustajalaskennan perustuvan sille, että GDPR otetaan vakavasti. Kuvassa ratikka kurvaa Katajanokan terminaalille. Kasvu selittyy useilla raidehankkella ympäri pääkaupunkiseutua. Pitää viedä suunnitelmat päätyyn asti ja pitää osata hyödyntää hankkeessa syntyvää tutkimustietoa, Järvinen linjaa. • Lumisade tuo omia haasteita raitiovaununkuljettajalle
MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille roadmasters_215x280.indd 1 30.5.2024 8.23.33 kute3_6-21.indd 11 10.6.2024 13.21
kute3_6-21.indd 12 10.6.2024 13.21. Pyörätietä laajennettiin, autoilta vallatuille kaistoille tuotiin kasveja, ja terasseille lisättiin istumapaikkoja. Se keilaa jatkuvasti keskustan vilkkaita alueita. Lidarin tuottamasta kuvasta voi luokitella kaikki liikkuvat kohteet, mutta ihmisiä ei pysty tunnistamaan. 12 3/2024 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Tapio Mainio K aksi ajokaistaa muutettiin kevyen liikenteen väyliksi ja oleskelutiloiksi Helsingin Eteläja Pohjois-Esplanadilla viime vuonna. Nyt selvitetään, miten kaupunkitilan varaaminen autoilijoilta kävelylle, pyöräilylle ja oleskelulle vaikuttaa Esplanadin liikennevirtoihin, ja miten alueen liikenneturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi Havis { SmartINFRA } Lidar-tutka analysoi kaupungin sykettä Suurennuslasin alla Helsingin keskustassa seurataan Lidar-valotutkalla, miten jalankulkijat, pyöräilij ät ja autot käyttäytyvät kaupunkitilassa. Flow Analyticsin tutkija Jari Erämaa esitelmöi Lidarista Elävät Kaupunkikeskustat ry:n järjestämässä tilaisuudessa Tampereella
Lidarin resoluutio ei ole yhtä hyvä kuin videokamerassa, eikä se kykene keräämään väritietoa, mutta se toimii myös pimeällä ja huonoissa sääolosuhteissa. Menetelmä auttaa suunnittelemaan esimerkiksi pyörätien sinne, missä pyöräilijät ajelevat luontaisesti. Tutkaseurannan toteuttaa Forum Virium Helsingin ja Business Helsingin yhteinen Mobility Lab Helsinki -hanke yhteistyössä belgialaisen tutka-analyyseihin erikoistuneen yrityksen Flow Analyticsin kanssa. Näemme sekunti sekunnilta, kuinka ihmiset liikkuvat alueella, pysähtyvätkö he kauppaliikkeen ikkunan kohdalle, menevätkö he sisälle liikkeeseen, kauanko he viipyvät kaupassa, Erämaa kertoo. Seuranta-alueen pinta-ala on noin hehtaari. – Meillä on käytössä myös kannettava Lidar. Muutoksen vaikutuksia analysoidaan, ja keskustan rakenteessa tehdään tarvittavia korjausliikkeitä. Paljastaa liikennevirat – Lidarin pistepilviaineistosta nähdään, onko autoilun rajoittamainen vähentänyt asiakasvirtoja Esplanadin kauppaliikkeisiin. • { Fakta } K uv a: Ja ri Er äm aa kute3_6-21.indd 13 10.6.2024 13.21. Pylväistä lähetettävä laservalopulssi on ihmissilmälle näkymätön ja haitaton. Se voidaan sijoittaa korkean jalustansa kanssa vaikkapa koko päiväksi Helsingin kauppatorille. Amandan patsaan kohdalla. Eri vuodenaikojen, tapahtumien ja liikennejärjestelyjen (kuten Havis Amandan patsaan remontti) vaikutukset näkyvät myös kevyen liikenteen määrissä ja reitinvalinnoissa. Niistä luodaan tarkkoja, kolmiulotteisia, digitaalisia pistepilvimalleja. Lidaria hyödynnetään muun muassa autonkuljettajan avustusjärjestelmissä, autonomisissa ajoneuvoissa, roboteissa sekä kiinteistönvalvonnassa. Kertyvästä pistepilvidatasta ei voi tunnistaa ihmistä, mutta tekoäly tunnistaa siitä ihmisten, polkupyörien ja ajoneuvojen liikkumisen. Sen pääkomponentit ovat laserlähde ja detektori. Helsingissä Havis Amandan patsaan lähellä sijaitseviin valopylväsiin on kiinnitetty kolme Lidar-tutkaa. Korkeusmalli saadaan yhdistämällä mitatut pisteet laitteen sijaintija asentotietoon. Esplanadin alueen liikennevirtoja ja ihmisten käyttäytymistä mitataan tämän vuoden loppuun kestävällä Lidar-valotutkaseurannalla, joka antaa tarkkaa tietoa yksittäistenkin kohteiden liikkumisesta. Lidar-valotutkaseuranta on laskureita tarkempi menetelmä. Tutkan avulla nähdään myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet ja liikennevirran pysähdykset. – Brysselin vanhassa keskustassa ongelmana on ollut sähkövirran saanti Lidar-tutkille, sillä vanhojen rakennusten ulkoseisiin ei saa porata reikiä sähköasennuksia varten, Erämaa lisää. Sen vaihtoehtoinen menetelmä on videoseuranta, mutta siitä voi tunnistaa henkilöitä. Koposen mukaan liikennevirtoja on mitattu aiemmin erilaisten laskureiden avulla. Esimerkiksi maaperästä voidaan muodostaa digitaalinen korkeusmalli lennättämällä Lidaria dronella kohdealueen yläpuolella. Kun säde kohtaa erilaisia pintoja, kuten ajoneuvoja tai ihmisiä, se heijastuu takaisin. Lidarin keräämästä pistepilvidatasta voidaan tuottaa digitaalisia malleja. – Parhaillaan seuraamme Lidarien avulla erästä vilkasliikenteistä ristetystä Brysselissä, Erämaa kertoo. Kuntatekniikka 3/2024 13 Autonomiset autot hy ö dyntävät Lidaria LIDAR-tutkamenetelmä on valon etenemisaikaan perustuva kontaktiton etäisyydenmittausjärjestelmä. – Esplanadilta kerättävä seurantadata auttaa ymmärtämään, kuinka alueella liikkuminen on muuttunut kahden kaistan uudelleenjärjestelyn aikana, Koponen sanoo. Lidar-laitteisto mittaa valonsäteiden heijastumien suunnat ja etäisyydet, kuten tutka. Niinpä Havis Amandan patsaan lähellä sijaitseviin valopylväsiin on kiinnitetty kolme Lidar-tutkaa, jotka jatkuvalla syötöllä lähettävät ympärilleen laservalopulsseja. Laiteen pitää olla pään yläpuolella, Forum Viriumin vanhempi asiantuntija Pekka Koponen sanoo. Flow Analytics on tehnyt vastaavan tutkimuksen viime vuonna Brysselissä, jossa suuri aukea ja pääkatu suljettiin autoliikenteeltä ja muutettiin kävelykeskustaksi. Niillä seurataan Esplanadin liikennettä. – Liikenteellisesti haastavin kohde alueella on Havis Amandan suihkulähteen ympäristö, jossa kohtaavat autoilijat, raitovaunut, jalankulkijat, vuokraskootterit ja pyöräilijät, Flow Analyticsin tutkija Jari Erämaa kertoo. – Lidarin keräämästä aineistosta voidaan esimerkiksi nähdä, mikä kohde torilla pysäyttää ihmisiä tai mitä reittiä jalankulkijat jatkavat Havis Amandan patsaalta, kun he etenevät kohti toria, Koponen jatkaa
Oulun kaupunki on ollut tässä suhteessa edelläkävijä. Niiden tarkoituksena on parantaa liikenteen turvallisuutta. 14 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tapio Mainio R isteysalueen valaistus reagoi hälytysajoneuvon saapumiseen. Oulun liikenneinsinööri Jani Koppelon mukaan lisävalaistus havahduttaa huomaamaan, että jotain on tapahtumassa. Oulussa halutaan odottaa valaisupilotin tuloksia. Sen toivotaan lisäävän kanssaliikkujien valppautta. – Meillä Jyväskylässä on 35 000 K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Katuvalot kirjastuvat Oulun valoristeyksien lähettyvillä, kun hälytysajoneuvo lähestyy. – Oulun toteutus on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, hän lisää. Sen sijaan Oulun muiden valoristeysten ottamisesta kokeiluun ei ole tehty päätöstä. – Viime vuoden lopulla alkaneessa valaisukokeilussa on mukana Saaristokadulla sijaitsevat valoristeykset eteläiseltä alikäytävältä aina keskustan Uudellekadulle saakka. – Katulamppujen kirkastaminen ei onnistu ilman multisensoreita hyödyntävää valaisintekniikkaa. Lisäksi risteyksen valaiseminen auttaa myös hälytysajoneuvon kuljettajan näkemään paremmin muut kadulla liikkujat. – Valokokeilun toivotaan vähentävät onnettomuuksia, sillä hälytys{ SmartINFRA } Kaupungin älyvalot vauhdittavat hälytysajoneuvoa Kirkkaasti parempi Oulussa kokeillaan ensimmäisenä maailmassa katuvaloja, jotka kirkastuvat hälytysajoneuvon edessä risteysalueella. Pilotissa on mukana myös Koulukadun kohdalla sijaitseva vaarallinen Saaristonkadun suojatie, kertoo Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri Tommi Salo. Älykkäät katuvalot toimivat vain uusilla led-valoilla, vanhojen kaasupurkauslamppujen kirkkautta ei voi säätää. Se tunnetaan onnettomuusherkkänä paikkana, kertoo Liikenneturvan Oulun yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski. Kuulin tänään Oulun kaupungin liikennetyöryhmän kokouksessa, että kysein turmaristeys kuuluu valokokeilun piiriin. ajoneuvo voi yllättää autoilijan tai jalankulkijan. Hälytysajoneuvon sireeni ja vilkkuvat hälytysvalot eivät aina riitä: – Viime vuonna jalankulkija jäi hälytysajossa olleen poliisiauton alle Oulun keskustassa Saaristonkadulla ja loukkaantui. Ensikokemuksia järjestelmän toimivuudesta ei ole vielä saatu, sanoo Pohjois-Suomen Hyvinvointialueen (Pohde) pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. Sen avulla voidaan kirkastaa hetkellisesti vain tiettyjä katulamppuja, kertoo valaisinautomatiikan Oulun kaupungille toimittanut Signify Finland Oy:n maajohtaja Piia Hänninen. kute3_6-21.indd 14 10.6.2024 13.21
Oulussa ensimmäisiä risteyksiä liitettiin HALI-järjestelmään jo vuonna 2011. Nykyisin jo liki viidennes Suomen liikennevaloista on HALI:n piirissä. – Nykyisin tietyillä suorilla ja hiljaisilla katuosuuksilla katuvalot K uv a: M ik a Sä rk ijä rv i Jyväskylässä on heijastettu epävirallinen pyörätien merkki hankeen. Kun hälytysajoneuvo on ohittanut valoristeyksen, katuvalaistus palautuu normaalille tasolle. Se ohjaa liikennevalot vihreiksi, kun esimerkiksi ambulanssi tai paloauto lähestyy valoristeystä. Palvelu kattaa jo yli 800 liikennevaloristeystä ja 400 hälytysajoneuvoa. Sillä valojen kestoa ja voimakkuutta voidaan säädellä paikkakohtaisesti. Piispasen mukaan Jyväskylässä on harkittu Oulun-kokeilua. Liikennevaloja ohjaavasta HALI:n kojeesta annetaan ohjauskäsky Signifyn järjestelmään. Ulkovalaistuksen tilannetyökalua varten ei tarvinnut tehdä kalliita ohjelmistohankintoja, vaan eri järjestelmien yhdistämiseen, datan käsittelyyn ja analysoinnin automatisointiin pystyttiin hyödyntämään Jyväskylän kaupungin jo käytössä olleita työkalua, kertoo paikkatietoasiantuntija Eetu Lappalainen Jyväskylän kaupungilta. Se soveltuu tehovalaistukseksi muun muassa rakennuksen seinään, kadulle tai aukiolle. Sillä on heijastettu muun muassa pyörätietä osoittava liikennemerkki lumihankeen tai kulkusuuntaa osoittavia nuolia rakennusten seiniin. Kuntatekniikka 3/2024 15 HALI lyhentää vasteaikoja, mikä parantaa pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutasoa. Jyväskylässä on otettu käyttöön valojen ohjauksen kannalta tärkeä ulkovalaistuksen tilannetyökalu. Tilannekuvaratkaisun toteutti jyväskyläläinen yritys C2 SmartLight Oy. Lisäksi HALI lyhentää vasteaikoja, mikä parantaa pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutasoa. Onnettomuuksia ei ole Liikenneturvan Kalmakosken mukaan tapahtunut HALIn käyttöönoton jälkeen paikoissa, joissa järjestelmä on ollut toiminnassa. Paloautot ja ambulanssit saapuvat nopeammin tapahtumapaikalle, ja tämä vähentää suoraan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Keskusyksikkö välittää kirkastamiskomennon kadulla olevien valaisimien sensoreille. • välityksellä keskusjärjestelmälle, josta HALI-palvelinohjelmisto päättelee kulloisenkin liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää tarvittavia ohjauskäskyjä liikennevalokojeille. Liikennemerkki katuun projektorilla Jyväskylässä on myös kokeiltu epävirallisia, heijastettuja liikennemerkkejä kulkusuunnan osoittamiseksi Gobo-projektorin avulla. kute3_6-21.indd 15 10.6.2024 13.21. – Lisäksi Gobon avulla voitaisiin korvata osa yritysten seinillä olevista valomainoksista, mikä tulisi halvemmaksi, Piispanen ehdottaa. Led-tekniikka hyödyntävä Gobo-heitin muodostaa tarkan kuvan. Niistä 48 prosentissa on uudet led-valot, jotka säästävät myös energiaa, kertoo katumestari Jukka Piispanen Jyväskylän kaupungilta. Aina tarvitaan kuitenkin myös kiinteä liikennemerkki, sillä projisoitu merkki tai opaste ei näy kirkkaana kesäpäivänä. HALI:ssa hälytysajoneuvot lähettävät satelliittipaikannuksella saatuja sijaintitietoaan mobiilidataverkon voidaan energiasyistä himmentää iltaisin ja puolestaan kirkastaa alueilla ja risteyksissä, jotka tiedetään onnettomuusherkiksi, Piispanen kertoo. Projektorin avulla voi näyttää tekstejä, logoja, kuvia ja liikennemerkkejä. – Velvoittavia liikennemerkkejä ei voi nykylainsäädännön mukaan heijastaa pintoihin, kuten talon seinään. Hälytysajoneuvolle vihreä aalto Kirkastuvien katuvalojen perustana on liikennevaloetuusjärjestelmä eli HALI. Katuvalojen kirkastaminen onnistuisi siellä jo nyt alueilla, joilla katuvalot on korvattu led-valoilla. valaisinta. Tilannetyökalulla voidaan ennakoida myös mahdollinen lamppujen huollon ja vaihdon tarve sekä valaisinten suunnittelu uusille asuinalueille. Sen sijaan voidaan heijastaa esimerkiksi epävirallisia pyörätieopasteita, kuten nuolia kaupungin alueella, jotta pyöräilevät turistit eivät eksy merkityltä reitiltä, Piispanen sanoo
Kunnat ovat avainasemassa vetytalouden kehittämisessä. Se tarjoaa mahdollisuuden uusien työpaikkojen luomiseen, taloudelliseen kasvuun ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Kunnat voivat keskittyä tarjoamaan ja rakentamaan vetyekosysteemin kannalta tärkeää infrastruktuuria. Lahdessa suunnitellaan vetytuotantolaitosta, joka voisi vähentää Suomen CO 2 -päästöjä jopa 110 tuhatta tonnia vuosittain. Vetytalous voi auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää kestävää kehitystä. Ranualle suunnitellaan 800 miljoonan euron vihreän metanolin tehdasta, joka toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa. ja hyödyntää uusia innovatiivisia energiantuotantomuotoja, kuten PtX-teknologioita, jotka mahdollistavat uusiutuvan energian monipuolista hyödyntämistä esimerkiksi vetytalouden muodossa. Niitä kannattaa arvioida nyt. Joensuuhun suunnitellaan suurta vihreän vedyn tuotantolaitosta, joka tuottaisi vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä 30–50 MW kapasiteetilla. Vety luo paljon uusia mahdollisuuksia. Vetyekosysteemillä viitataan K uv a: Pi xa ba y kute3_6-21.indd 16 10.6.2024 13.21. Rakentaminen edellyttää tilaa tehdä kaavoituspäätöksiä esimerkiksi aurinkoja tuulivoimapuistoille, mutta jakelukeskusten täytyy sijaita hyvien liikenneyhteyksien päässä. Tämä luo painetta kehittää { Vihreä siirtymä } Vetyinfran kehittämisessä tarvitaan kuntia Vetyvoimaa Suomella ja Suomen kunnilla on avaimet käsissään vetyinfrastruktuurin edistämisessä ja uusiutuvan energian siirtymässä. Nyt on aika hypätä vetyjunaan Suomessa on jo useita vetytalouteen liittyviä investointiaihioita. Niiden tulevaisuus näyttää valoisalta. EU:n ohjenuorat, kuten RED II -direktiivi 2018/2001, asettavat selkeät tavoitteet uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiselle. Erityisesti liikenteen solmukohdissa sijaitsevat kunnat ja haja-asutusalueet ovat houkuttelevia kohteita vetyekosysteemin kannalta. 16 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Janne Ruuth V etytalous on noussut keskiöön keskusteltaessa kestävästä tulevaisuudesta
Vety puolestaan tuotetaan pilkkomalla vettä uusiutuvan energian, kuten aurinkotai tuulivoiman tuottaman sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Kuntien kannattaa herätä tekemään päätöksiä tulevaa varten kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmien suhteen. Myös Suomen laaja pinta-ala ja haja-asutusalueet tarjoavat ihanteellisen maaperän tuulivoiman laajamittaiseen rakentamiseen. Uusiutuvan energian tuotantolaitokset toimivat ketjun alkupäässä. Lahden hankkeessa hiilidioksidi on tarkoitus ottaa talteen Kymijärven voimalaitoksella syntyvistä savukaasuista. Lisäksi tuotannossa syntyvä lämpö on tarkoitus käyttää Lahdessa kaukolämpönä, mikä vähentää tarvetta perinteiselle, polttoon perustuvalle lämmöntuotannolle. Maamme runsaat makean veden varannot mahdollistavat elektrolyysiin perustuvan laajamittaisen vedyntuotannon. LAHTI on ollut edelläkävijä Power-to-X-teknologiaan panostamisessa. Lahden Power-to-Gas-laitos tuottaisi 35 000 tonnia synteettistä metaania vuodessa. Suomen vahva osaaminen energiateknologiassa antaa meille kilpailuetua vetytalouden kehittämisessä. Laajentuessaan uusiutuvalla metaanilla olisi potentiaalia vähentää raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Vetytalous ja monimuotoisen vetyekosysteemin rakentaminen voivat tuoda kunnalle lisää verotuloja ja elinkeinomahdollisuuksia. Lahti Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy ovat tehneet sopimuksen laitoksesta, joka tuottaa uusiutuvaa metaania, vihreää vetyä ja kaukolämpöä. Järkevillä, tietoon pohjautuvilla maankäyttösuunnitelmilla ja kaavoituksella mahdollistetaan suuret investoinnit ja turvataan Suomen energiaomavaraisuus myös tulevaisuudessa. Vetytalous on mahdollisuus myös muuttotappiokunnille kohentaa alueen vetovoimaa ja toimia energiamurroksen suunnannäyttäjinä. Lahti investoi vetyyn . 040 180 11 11 UUTUUS! REX NORDIC HP-19 AIRREX-INFRAPUNALÄMMITTIMET REX NORDIC HAIHDUTTAVAT VIILENTIMET ›› Siirreltävä 4-in-1 ilmalämpöpumppu ›› Siirreltävät dieselja sähkökäyttöiset lämmittimet ›› Siirreltävät ja tehokkaat viilentimet suuriin tiloihin WARRANTY AC TIV AT E EX TR A WARRANTY RE XN O RD IC .C O M + YEAR WARRANTY AC TIV AT E 3 YE ARS WARRANTY RE XN O RD IC .C O M + YEAR monimuotoiseen infrastruktuurikokonaisuuteen, joka mahdollistaa vetytuotannon ja sähköjakelun. kute3_6-21.indd 17 10.6.2024 13.21. Syntyvä vihreä vety ja talteen otettu hiilidioksidi yhdistetään metaaniksi, joka käytetään raskaan liikenteen polttoaineena fossiilisten polttoaineiden sijaan. Oikea hetki tehdä päätöksiä kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmien suhteen on nyt! • Kirjoittajan tehtävänimike on tuotepäällikkö, Ympäristöselvitykset, FCG. Teknologinen osaaminen yhdessä hyvien liiketoimintaolosuhteiden kanssa tekevät Suomesta houkuttelevan paikan vetytalouteen liittyville investoinneille ja innovaatioille. REX NORDICIN LÄMMITYS-, VIILENNYSJA ILMANPUHDISTUSLAITTEET AMMATTILAISEN VALINTA Löydä lähin jälleenmyyjäsi: rexnordic.fi I p. Suomella on aito mahdollisuus kehittyä energiavientimaaksi. Vetyelinkeinoihin panostaminen voi siis olla tulevaisuuteen katsovalle kunnalle merkittävä vetovoimatekijä
18 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tuija Laakso, Mikko Laiso ja Niko Rissanen V esihuoltolaitosten toimintaympäristö ja turvallisuustilanne ovat muuttuneet radikaalisti lyhyessä ajassa, ja niille asetetut vaatimukset ovat kasvaneet. Yhteinen ymmärrys yhteiskunnalle kriittisen infran tärkeydestä kehittyi viimeistään koronapandemian aikana, ja painoarvoa ovat { Vesihuolto } Vesihuoltolaitosten turvallisuus otettava jämptisti ASENNE EDELLÄ Huoltovarmuuskeskus on määritellyt vesihuoltolaitokset osaksi yhteiskunnan kriittistä infraa. Uusi direktiivi vaatii kaikilta huoltovarmuuden kannalta kriittisiltä toimijoilta lisää toimenpiteitä fyysisen turvallisuuden tehostamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Suomalaisten vesihuoltolaitosten kyberturva on vasta kohtalaisella tasolla, vaikka sen pettäminen voi K uv a: H an nu Te pp o kute3_6-21.indd 18 10.6.2024 13.21. Vuonna 2023 voimaan astui fyysiseen turvallisuuteen liittyvä CER, jonka kansallinen soveltaminen alkaa vesihuoltolaitoksissa lähivuosina. Lisäksi toimien on oltava riittäviä ja todennettavissa, koska direktiivi voi sisältää myös sanktioita. Kyberturvallisuuden parantamiseen tähtää uusi NIS2-direktiivi. lisänneet energiakriisi ja Euroopassa käytävä sota. Kyberturvallisuus yhteinen huoli Fyysisen turvallisuuden rinnalla tulee huomioida myös kyberturvallisuus. Huoltovarmuutta nostavat tapetille myös uudet EU-direktiivit. Yhtä ei voi olla ilman toista. Niiden turvallisuuden parantamisessa tärkeintä on aloittaa prosessi
kute3_6-21.indd 19 10.6.2024 13.21. KUHINA-RAPORTTI ja tiedät, mistä kunnissa ja hyvinvointialueilla kuhistaan! Tilaa studiolinjat.fi Vesihuoltolaitosten turvallisuuden parantaminen alkaa helpoimmasta päästä, kuten ympäristön siistimisestä
Vesihuoltolaitoksessa kannattaa harjoitella erilaisia häiriötilanteiden toimia, kuten desinfiointia, yhdessä eri sidosryhmien kanssa. kute3_6-21.indd 20 10.6.2024 13.21. Prosessiturvallisuus on pyrittävä suunnittelemaan niin, että laitosta pystytään käyttämään poikkeustilanteissa kokonaan ilman prosessiautomaatiota. Prosessiturvallisuus toiminnan ytimessä Fyysinen ja kyberturvallisuus linkittyvät vesihuoltolaitoksissa erottamattomasti käsittelyprosessien ja prosessiautomaation turvallisuuteen. Ensin tehdään alta pois helpoimmat asiat, joissa tulee valmista kohtuu ajassa ja pienillä kustannuksilla. Myös yhteistyö naapurilaitosten kanssa on suositeltavaa. Kyberturvallisuus voi tuntua aluksi korkealentoiselle ja vaikeasti hahmotettavalle kokonaisuudelle. Ensiksi kannattaa selvittää omat lähtökohdat ja toiminnan mahdolliset heikot kohdat esimerkiksi keskustelemalla henkilökunnan kanssa. Matalan tason toimenpiteinä riittää, että paikat pistetään siistiin kuntoon. Vähitellen turvallisuustekniikan taso nousee, ja jossain vaiheessa ollaan valmiita siirtymään passiivisesta valvonnasta aktiiviseen. Keskinäiseen apuun voidaan sitoutua puolin ja toisin myös sopimuksilla. Vesihuoltopalvelujen tuottaminen riippuukin jo pitkälti erilaisista tietojärjestelmistä. Yhteistyö auttaa häiriöstä toipumista Kokonaisturvallisuuden suunnittelu alkaa riskien tunnistamisesta. Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että häiriön jälkeen järjestelmät käynnistyvät automaattisesti uudelleen. Asiantuntijat puhuvat resilienssistä. Yhdessä harjoittelu lisää toimintavarmuutta. Kyse ei ole vain siitä, miten häiriötilanteisiin valmistaudutaan ja niiden aikana toimitaan, vaan myös siitä, miten niistä palaudutaan. Liikkeelle helpoimmasta päästä Kokonaisturvallisuutta ei kannata pyrkiä saamaan kuntoon yhdellä kertaa. Turvallisuuskonsultointiryhmän päällikkö Mikko Laiso toimii turvateknisten järjestelmien parissa. Laiteja järjestelmätoimittajien kanssa solmitut varaosaja huoltosopimukset auttavat varmistamaan, että kriittisiä varaosia ja huoltopalveluja saadaan laitokselle pikemminkin päivässä kuin kuukaudessa. Se vaatii monen asian toteutumista. Varautumisessa korostuu kaksi asiaa: yhteistyö ja tiedottaminen. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta. Kaikki Suomen vesihuoltolaitokset yhdessä ovat näiden uusien asioiden äärellä, ja haasteet ovat kaikille samat. Vesihuollon projektipäällikkö Tuija Laakson osaamisaluetta on vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuskartoitukset. Tilan omistajuutta pystytään alleviivaamaan myös kieltokylteillä ja opasteilla, jolloin esimerkiksi henkilökunnan ja asiakastilojen rajat on merkitty selvästi. Tehokkainta on aloittaa työ pienin askelin ja keskittyä parantamaan nykytilannetta. Silti vaikeinta on ensimmäisen askeleen ottaminen. Lisäksi on hyväksyttävä se fakta, ettei turvallisuus ole koskaan ”valmis”. Kaikki toimet eivät vaadi suuria resursseja, mutta ne parantavat turvallisuustilannetta. Silloin käytössä on järjestelmiä, jotka ilmoittavat luvattomista kulkijoista ja muusta epätavallisesta toiminnasta automaattisesti. Siksi kyberturvallisuus olisi hyvä saada samanlaiseksi arkirutiiniksi kuin muukin häiriötilanteisiin varautuminen, jossa vesihuoltolaitokset ovat jo hyviä. Konsultit voivat toimia lisäkäsinä esimerkiksi nykytilakartoituksissa ja varautumissuunnittelussa. Myös konsulttipuolelta löytyy apuja. Yhteistyösopimukset naapurilaitosten, kunnan ja järjestelmätoimittajien kanssa 3. Sisäisistä ja ulkoisista tiedotusvastuista kannattaa sopia etukäteen, koska esimerkiksi epidemiatilanteessa vastuu siirtyy vesihuoltolaitokselta terveydensuojeluviranomaiselle. varautumissuunnitelma, riskiarvio tai kyberturvallisuuskartoitus 2. Tärkeintä on tehdä turvallisuutta parantavia toimia eikä hyväksyä mukisematta nykyistä tilannetta. Johtava asiantuntija Niko Rissanen toimii jätevedenpuhdistamoiden ja riskinhallinnan suunnittelussa. Se avaa mahdollisuuksia parantaa koko maan vesihuollon tilaa. Nykytilanteen kartoitus, esim. Vesakoiden ja puuston karsiminen sekä muiden näköesteiden poistaminen parantavat luonnollista valvontaa. Seuraavaksi tehtävälistalla voi olla esimerkiksi ovien lukkojen päivittäminen, avainhallinta, kameravalvonta ja pihavalaisimien varustaminen liiketunnistimilla. Lähes kaikki vesihuoltolaitoksissa tapahtuvat häiriötilanteet tulevat yllätyksenä, ja tiedotus menee helposti pieleen. Vedenkäsittelyprosessien pitää olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle, mutta samalla on varmistettava riittävä käsittelytulos. Harjoittelu ja suunnitelmien jatkuva päivittäminen { Fakta } vaikuttaa laitoksen palveluiden tuottamiseen huomattavasti. Realistinen tiekartta sisältäen toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut 4. Toisten laitosten kokemuksista on valtavasti hyötyä varautumissuunnittelussa. Toisten laitosten kokemuksista on valtavasti hyötyä varautumissuunnittelussa. • Kirjoittajat työskentelevät Ramboll Finlandissa. Yksin matkaa ei tarvitse tehdä. Alkuun pääsee esimerkiksi oman kunnan IT-asiantuntijoiden kanssa. 20 3/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } 5 askelta kokonaisturvallisuuden parantamiseen 1. Päivittäistä toimintaa horjuttaa tuntuvasti jo se, jos asiakastietojärjestelmä kaatuu tai laskutus ei onnistu. Kun alue on siisti, aidattu ja valaistu, se antaa selkeän indikaation siitä, että alue on aktiivisessa käytössä eikä houkuttele ulkopuolisia kulkijoita. Toimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen 5
MUODOSTA KOKONAISKUVA OMAISUUDEN JA TEHTÄVIEN TILASTA KARTOITA OMAISUUTESI TUO OMAISUUS JA INFRAKOHTEET KARTALLE SEURAA TÖIDEN ETENEMISTÄ OSOITA TYÖTEHTÄVÄT TEKIJÖILLE JA SEURAA NIIDEN ETENEMISTÄ TUO AJONEUVOT KARTALLE AJOREITIT, -LAJIT JA -AJAT KERTOVAT KUNNOSSAPIDON TILASTA TUTKI JA RAPORTOI LUO RAPORTTEJA JA HYÖDYNNÄ TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUKENA TILANNEKUVA kute3_6-21.indd 21 10.6.2024 13.21
K uv a: Pe tt er i M äk el ä/ Su om en H yö ty tu ul i O y { Vihreä siirtymä } kute3_22-43.indd 22 10.6.2024 13.22. Tukea voi saada maksimissaan kymmenen vuotta, jonka kuluessa sovittuun tukisummaan ei tehdä inflaatiotarkistuksia. Huutokaupassa tarjoukset listataan pienimmästä suurimpaan tuen enimmäismäärän ollessa 4,5 euroa kilogrammalta. Tukea jaettaessa Vetyala saa vetoapua tuotantotukien huutokaupasta Pienin tarjous voittaa EU edistää vihreän vedyn tuotantoa huutokauppaamalla tukia. Huutokaupan ensimmäinen kierros toteutettiin tiukalla aikataululla helmikuussa. Komissio kaavaileekin jo seuraavia huutokauppakierroksia, joissa on jaossa yhteismäärältään isompia potteja. Potentiaalisia vedyntuottajia kiinnostaa Suomessa ajoittain runsaasti tarjolla oleva tuulisähkö. 22 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola V ihreää vetytaloutta yritetään edistää EU:ssa myös huutokaupan avulla. jonon etupäässä ovat pienimmän tarjouksen tekijät eli ne, jotka tarvitsevat vähiten tukea tuotantoonsa. Niiden avulla liiketoimintaa halutaan auttaa alan käynnistysvaiheessa. Vihreän vedyn tuotantoon liittyvä muu kansallinen tuki voi jäävätä yrityksen huutokaupasta. Vaadittu minimiteho on saavutettava yhdellä laitteella, tehoa ei lasketa summaamalla useampien pienten elektrolyysereiden kapasiteettia. Tukikelpoisuus edellyttää vedyn tuottamista vähintään viiden megawatin elektrolyyserillä. Komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila kertoo tavoitteena olevan yleiseurooppalainen ”yhden luukun” tukimalli, jolla vältettäisiin monimutkainen tukiviidakko. Kuva Reposaaren tuulivoimalasta siipien huollosta. Ajatuksena on, että tuella katettaisiin vihreän ja perinteisen vedyn tuotantokustannuksista johtuva hintaero. Tukea jaetaan jonossa oleville yrityksille niin pitkälle kuin rahaa riittää. Jaossa on innovaatiorahaston kautta kanavoitu 800 miljoonaa euroa, mikä on kerätty päästökauppatuloina. Ulvilan mukaan hanke on eräänlainen pilotti, joka tullee saamaan jatkoa. Komission marraskuussa käynnistämässä huutokaupassa yritykset esittävät tarjouksia tukisummasta, jonka avulla vihreän vedyn tuotanto olisi mahdollista
Samalla myös vetyä hyödyntävän, synteettisiä hiilivetyjä valmistavan teollisuuden kannattaa Laaksosen mielestä hakeutua monessa tapauksessa samoille alueille. Tukiaiset johtavat helposti investointeihin, jotka eivät ole elinkelpoisia pitemmällä tähtäimellä. Asian luulisi kiinnostavan ainakin tuulivoimayhtiöitä. Hankkeella voidaan testata vedyn hintaa, mutta samalla yritetään synnyttää tuotantoa, jolle ei ole vielä markkinoita. Taloudellisesti lupaavimpana mallina Ritonummi näkee toiminnan sijoittumisen niin, että tuotannon hukkalämpökin pystytään hyödyntämään kaukolämpönä. – Avuksi voivat tulla kaukolämmmön kausivarastot, joita kehitellään nyt paljon. – Kysynnän varmistaminen on vihreän vedyn tuottajille erityisen tärkeää, koska sähköstä poiketen tuotetta ei saada varmuudella kaupaksi pörssissä. Toisena ääripäänä koko ketju on yhden teollisen ”moniottelijan” hallussa. Monta lenkkiä ketjussa Teollisuusneuvos Timo Ritonummi työja elinkeinoministeriöstä kertoo, ettei ministeriöllä ole tietoa vetyhuutokauppaan mahdollisesti osallistuvista suomalaisyrityksistä. Ritonummen mielestä toiminnan lähtökohtana pitäisi olla varmistettu kysyntä ja laskennallisesti riittäväksi todettu taloudellinen tuotto. – Tukien avulla vedyn tuotantoa voidaan saada synnytettyä alueille, joilla toiminnalle ei ole edellytyksiä pitemmällä tähtäimellä. Ilmeisenä haasteena on tällöin pitää pakka koossa tuhlaamatta resursseja toisilleen etäisten divisioonien väliseen kilpailuun. Siirtyminen vihreään vetyyn kuitenkin edellyttää Laaksosen mielestä hallinnon asettamaa velvoitetta. Nyt tätä kysyntää ei kuitenkaan ole. Tulevaisuudessa näin onkin käymässä polttoaineiden sekoitevelvoitteiden kiristyessä. Jokainen toimija haluaa tällöin myös oman katteensa, mikä ei voi olla näkymättä lopputuotteen hinnassa. Hintaeroa ei Laaksosen mukaan ole mahdollista kuitata tukiaisilla. Logistiikkaa ajatellen vety on lisäksi erityisen hankalaa rahtia. – Yksi esimerkki tästä on Mäerskin siirtyminen omassa laivastossaan metanoliin, jota on mahdollista tuottaa synteettisesti. – Lopputuotteesta saatavan hinnan on katettava koko toimintaketjun kustannukset ja tarjottava katetta yritystoiminnalle. Kysyntä vielä olematonta Vihreän vedyn markkinoilla ollaan perinteisen muna-kana-ongelman äärellä. Kustannuksia tuottaa myös laitos, jossa vety ja hiili syntentisoidaan hiilivedyksi. Tarvittavat resurssit voidaan koota monella tapaa. Hänen mukaansa huonoin taktiikka on ryhtyä toiveikkaasti valmistukseen, jonka tulosta myydään tehtaan seinästä kilo kerrallaan paikalle mahdollisesti etsiytyville asiakkaille. – Siirtymä edellyttää suoraa velvoitetta, taloudelliset tuet eivät tähän riitä. – Isossa kuvassa väärään paikkaan toteutetut investoinnit osoittautuvat usein pitemmällä tähtäimellä kannattamattomiksi, Laaksonen pelkää. Vihreän vedyn valmistus on lähtökohtaisesti vain yksi osa teollista kokonaisuutta, johon liittyy samalla sähkön tuotantoa ja synteettisten hiilivetyjen valmistusta. Jo lähtökohtana olevan tuulisähkön tuottaminen edellyttää luvitusta, maan hankintaa tai vuokraamista, laitosinvestointia tämän ylläpitoa ja voimalan purkamista teknisen eliniän lopussa. Tuulivoimalainvestointi maksaa tällä hetkellä reilut miljoonaa euroa/ megawatti, elekrolyyserin hinta on samoissa lukemissa. Laaksonen uskoo markkinoiden kehityksen käynnistyvän ja etenevän sopimusasiakkuuksilla, missä vihreän vedyn kysyntä ja tarjonta löytävät toisensa tapaus kerrallaan. Toisena ääripäänä on usean eri yrityksen yhteistyö, jossa jokainen keskittyy ydinosaamiseensa. • kute3_22-43.indd 23 10.6.2024 13.22. Universumin kevein aine pyrkii karkaamaan pintojen läpi samalla kun sen määrä suhteessa tilavuuteen jää pieneksi ilman kaasun rajua paineistamista tai jäähdytystä. Kalliiden lopputuotteiden kuljettaminen on yleensä logistisesti järkevämpää kuin raaka-aineiden rahtaaminen. Tuulisähkö tuotannon edellytys Laaksonen näkee komission huutokaupan hyvänä esimerkkinä regulaatiosta, joka myös häiritsee kehittymässä olevia markkinoita. 23 Kuntatekniikka 2/2024 Tukiaiset johtavat helposti investointeihin, jotka eivät ole elinkelpoisia pitemmällä tähtäimellä. – Toistaiseksi alasta kiinnostuneet toimijat ovat pitkälti ostaneet sähkönsä. Laaksosen mielestä vedyn tuotantoa olisi järkevää rakentaa alusta lähtien Suomen tapaisiin paikkoihin, missä tuulisähköpotentiaali on suuri. Vihreän vedyn valmistus kytkeytyy tiukasti edulliseen maatuulisähköön, jonka tuotannon lisääminen isossa mittakaavassa on vaikeaa tiheästi rakennetussa Keski-Euroopassa. Ilman tarjontaa ei synny kysyntää, ilman kysyntää ei ole tarjontaa. LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mielestä poliittisen ohjauksen pitäisi lähteä kysynnän takaamisesta. Ritonummi kuitenkin huomauttaa, että monet alasta tähän mennessä kiinnostuneet yritykset kuten Ren-Gas, P2X, Neste ja SSAB eivät ole lähtökohtaisesti sähköntuottajia. Kauas hinnat karkaavat Taloudellisen elinkelpoisuuden saavuttaminen vetymarkkinoilla ei tule olemaan helppoa millään mallilla. Laaksonen näkee huutokaupan ongelmana huonon ajoituksen. – Investointia on vaikea pitää järkevänä, jos tuotteelle odotetaan syntyvän kysyntää vasta useiden vuosien odottelun jälkeen. Vedyn valmistaminen fossiilisesta metaanista kemiallisten reaktioitten avulla on paljon suoraviivaisempaa kuin vedyn tuottaminen sähköllä elektrolyyseissä. – Lopputuotteen hinnan on samalla pysyttävä kaupallisesti järkevällä tasolla
Yhteinen vastuunkanto yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asumisesta oli kaikille selkeä tavoite. Lisäksi tontilla säilytetty luonnonTONTINLUOVUTUSKILPAILU IHMISELTÄ IHMISELLE varainen metsä luontopolkuineen on myös sitä ekstraa, mitä kilpailussa toivottiinkin. Olemme Vantaalla järjestäneet useita erityisryhmien tontinluovutuskilpailuja. • • • VUONNA 2022 järjestimme kaupungin toimesta tontinluovutuskilpailun Vantaan Vallinojalle kehitysvammaisten asumisyksikön toteuttamisesta. Kilpailun kriteerien joukossa esitimme yksinkertaiselta kuulostavan toiveen, että asumisyksikön toteuttamisessa lähdettäisiin hakemaan uusia ja innovatiivisia palveluratkaisuja. Hyvinvointialueuudistuksen myötä sosiaalija terveystoimi karkasivat pois kunnista, ja jäljelle jäi aukko asiantuntijuudessa ymmärtää erityisryhmien tarpeita. Vallinojan hankkeen harjakaisissa viimeistään varmistui, että kilpailun voittaneet Aspa Palvelut Oy ja Hoivarakentajat Oy toteuttavat juuri sen mitä ovat luvanneet. • • • ONNISTUNUT lopputulos ei syntynyt Vallinojalla vahingossa, vaan hyvän yhteistyön tuloksena. REKISTERÖIDY NYT VERKOSTOMESSUT.FI { Kolumni } ERITYISRYHMIEN asumisen hankkeet vaativat tekijöiltään paljon. Kilpailuissa useimmat kilpailijat lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Valitettavan usein rakennuslupavaiheessa alkaa karisemaan kaikki turhaksi koettu krumeluuri, ja lopputulos voi olla kaukanakin kilpailuvaiheessa esitetystä ratkaisusta. Kilpailun järjestäjän näkökulmasta katsottuna Vallinojan kilpailun onnistumisen yksi tärkein elementti oli yhteisen päämäärän tavoittelu. Tavoitteeseen päästään, kun teemme työmme ihmiseltä ihmiselle. Kilpailujen järjestämiseen on osallistunut tontinluovuttajan lisäksi asiantuntijoita sosiaalija terveystoimesta. Siksi yhteistyön merkitys niin kuntien, hyvinvointialueiden, palveluntuottajien ja palvelurakentajien kesken on yhä merkittävämmässä roolissa. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevat muun muassa vammaiset henkilöt, huonokuntoiset ja muistisairaat ikääntyneet sekä mielenterveysja päihdekuntoutujat. Pihan monimuotoiset istutukset, pelikenttä, grillipaikka ja puulämmitteinen pihasauna tuovat asukkaiden elämään varmasti paljon elämyksiä. 24 3/2024 Kuntatekniikka YHTEISTYÖSSÄ S Ä H K Ö V E R K O T T I E T O V E R K O T K A A S U V E R K O T L Ä M P Ö V E R K O T YHDISTÄ PISTEET TAMMIKUUSSA TAMPEREELLA 22.–23.1.2025 TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS Tapahtuma on maksuton ennakkoon rekisteröityneille. Hirsirakenteinen asumisyksikkö tulee tarjoamaan asukkailleen aistiystävällisen ja lämminhenkisen kodin. Pidetään siis kirkkaana yhteisenä tavoitteena luoda erityisryhmille jatkossakin viihtyisiä ja turvallisia koteja. Halusimme kaikki varmistaa tuleville asukkaille viihtyisät kodit ja myös työntekijöille hyvän työympäristön. Parhaiten kilpailussa menestyivätkin ne kilpailijat, jotka olivat ymmärtäneet pistää parastaan eivätkä tarjonneet sitä tavanomaista ratkaisua. Näitä kaikkia ryhmiä yhdistää se, että ihmisillä itsellään ei useinkaan ole paljoakaan mahdollisuuksia vaikuttaa asumiseensa. Edellisistä kilpailuista oppineina halusimme Vallinojan kilpailuohjelmassa vielä selkeämmin tuoda esille asumisen laatuun liittyviä reunaehtoja. Kilpailuun saivat rajoitetulla osallistumisoikeudella osallistua tietyt palveluntuottajat, joilla oli myös mahdollisuus ottaa kilpailuryhmäänsä mukaan toteutuskumppaneita. Vastuu asumisen järjestymisestä on muiden ihmisten käsissä. Vuosien varrella olemme kehittäneet kilpailuissa kriteereitä aina entistä tarkemmiksi, koska yhteisenä tahtotilana on varmistaa asumisen laatu uusissa asumisyksiköissä. • Kirjoittaja Wilma Toljander työskentelee Vantaan kaupungilla asumisen erityisasiantuntijana kute3_22-43.indd 24 10.6.2024 13.22
REKISTERÖIDY NYT VERKOSTOMESSUT.FI kute3_22-43.indd 25 10.6.2024 13.22. YHTEISTYÖSSÄ S Ä H K Ö V E R K O T T I E T O V E R K O T K A A S U V E R K O T L Ä M P Ö V E R K O T YHDISTÄ PISTEET TAMMIKUUSSA TAMPEREELLA 22.–23.1.2025 TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS Tapahtuma on maksuton ennakkoon rekisteröityneille
Näin siitäkin huolimatta, että osaan päästösektoreista, kuten läpikulkuliikenteen päästöihin, kunnat Kunnilla edessään mutkia hiilineutraaliuteen K uv a: To iv o H ei ni m äk i, Innovatiivinen Lahti Energia on monessa mukana, esimerkiksi vetyhankkeessa. Ensimmäiset kuntien päästövähennystavoitteet ovat käsillä reilun puolen vuoden kuluttua. MONTA PÄÄTÖSTÄ PÄÄSTÖISTÄ Omat toimet tuskin riittävät. – Ilman kansallisia toimia kuntien on vaikea päästä tavoitteisiinsa. Tämä koskee erityisesti liikenteen päästöjä, Liljeström sanoo. 26 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Jukka Nortio S itowisen ilmastoasiantuntija Emma Liljeströmin mukaan kuntien päästövähennystavoitteissa on useimmiten käytetty määritelmää, jossa päästöjä vähennetään 80 prosenttia ja jäljelle jäävät 20 prosenttia kompensoidaan. Kysyimme muutamasta esimerkkikunnasta eri puolilta Suomea, kuinka tie hiilineutraaliuteen etenee. { Vihreä siirtymä } kute3_22-43.indd 26 10.6.2024 13.22. Suomen ympäristökeskus Syken suunnittelija Jari Rantsin mukaan iso osa kuntien kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista on realistisia
– Teollisuuden kanssa kunnan kannattaa luoda keskusteluyhteys niin, että alueen tuotantolaitokset käyttäisivät puhdasta teknologiaa. Laaja keinovalikoima käyttöön Kunnan omistamien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, kunnallisen energialaitoksen polttoainevalintoihin vaikuttaminen sekä kuntalaisen energiansäästöön liittyvän tietoisuuden lisääminen ovat keinoja, joilla kunta voi suoraan vähentää päästöjään. Näin on osassa kunnissa jo tehty, Rantsi kertoo. Yhtenä syynä on hallituksen poliittisella päätöksellä laskema jakeluvelvoite, jonka seurauksena liikenteen päästöt eivät voi laskea suunnitellusti. Kunta voi myös vaikuttaa siihen, millä ehdoilla yritys perustaa tehtaansa kunnan alueelle, Rantsi sanoo. Ongelmakohdat kuntien ulottumattomissa Liikenteen, maankäytön sekä maaja metsätalouden päästöihin kunnilla ei juuri ole sananvaltaa. Rakentamista keskitetään sinne, missä on kattava joukkoliikenneverkosto. Hiilinieluihin liittyvät kompensaatiot ovat myös ongelma. Kunnan osuus kiinteistökannasta ja energiatuotannosta vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten paljon kunta voi vähentää alueellaan syntyviä päästöjä. Suomen K uv a: H ar ri Ta rv ai ne n Posio panostaa myös kestävään matkailuun. K uv a: Le v K ar av an ov Joensuu on ollut laskennallisesti hiilineutraali jo viisi vuotta. Ilmastosuunnitelma ja sen määrätietoinen toteutus on Rantsin mukaan tehokkain keino päästövähennyksiin. Kunnat voivat kaavoittaa rakentamista kaukolämpöverkon alueelle ja sinne, missä on kustannustehokasta käyttää maalämpöä. Vaikka kunnalla olisi merkittävä vaikutus näihin päästösektoreihin, jäävät liikenteen, teollisuuden ja kotitalouksien päästöt kunnan suoran vaikutuksen ulottumattomiin. kute3_22-43.indd 27 10.6.2024 13.22. Kunnat voivat metsänomistajina vaikuttaa siihen, tuhotaanko hiilinieluja. Kaavoitus on tehokas työkalu päästövähennysten saavuttamisessa. Kuvassa Suvantosilta. – Kuntatasolla tärkeintä on ilmastosuunnitelman tekeminen, toimenpidesuunnitelma sekä sen toteutus. 27 Kuntatekniikka 3/2024 eivät juuri pysty vaikuttamaan. Kaavoituksen ja joukkoliikenteen yhteys korostuu suurissa kaupungeissa. Sen jälkeen kunnan päätöksenteko priorisoi, miten ja millä vauhdilla päästöjä lähdetään vähentämään. Eniten tekemistä on liikenteen päästöissä, jotka ovat laskeneet, mutta eivät tavoitteiden mukaisesti. Päästölähteiden kartoitus on ilmastotyön lähtökohta
• hiilinielut ovat Liljeströmin mukaan romahtaneet, kiitos lisääntyneiden hakkuiden. – Olemme menossa hyvää vauhtia kohti tavoitteita. 28 3/2024 Kuntatekniikka Turku mallioppilas . Kaukolämmön tuotannosta jo 30 prosenttia perustuu Turussa muuhun kuin polttoon. – Iso keskustelu käytiin 2010-luvun alussa, kun mietimme energiaratkaisuja. Turun ylioppilaskylässä on toteutettu viisivuotinen Positive Energy District -hanke, jolla on saavutettu korttelikohtaisesti jopa yli sadan prosentin energiaomavaraisuus. Energiatuotannon raaka-aineista 87 prosenttia on uusiutuvaa energia, pääasiassa haketta ja pellettejä. Sen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, kun kaupunki täyttää 800 vuotta. Se on osa EU:n taakanjakosektorin päästötavoitetta, jonka tavoitteena on puolittaa päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. – Energiantuotannon päästöissä pitää päästä lähelle nollaa, kun lähestymme vuotta 2030 ja 2035, hän jatkaa. Energiantuotannossa on edelleen tekemistä Kuntien eteneminen ilmastotalkoissa on epätasaista. – Kunnat voivat metsänomistajina vaikuttaa siihen, tuhotaanko hiilinieluja. – Maataloudelle ei ole asetettu päästövähennystavoitteita. Liikenteen päästöjen ohella tavoitteeseen pääsyä hankaloittavat kompensaatiot, joiden osuus päästötavoitteista on 10 prosenttia. Sen kaksi lämpöpumppulaitosta tuottaa kymmenen prosenttia Turun kaukolämmöstä ja samalla prosessilla myös kaukokylmää. • { Vihreä siirtymä } kute3_22-43.indd 28 10.6.2024 13.22. Toisaalta sekä sähkön että kaukolämmön päästökerroin laskee koko ajan, kun energiatuotanto perustuu yhä enemmän päästöttömään energiatuotantoon. Hankkeessa on ollut mukana muun muassa VTT, Turku Energia, joukko laitetoimittajia sekä Turun Ylioppilaskyläsäätiö. Liikenteen päästöjen vähenemiseen tosin liittyy paljon epävarmuutta, Turun ilmastojohtaja Risto Veivo sanoo. Emme ota sitä edes mukaan päästölaskentaan, joka perustuu pelkästään käyttöperusteiseen laskentaan, Rantsi sanoo. – Maankäyttösektori on toinen vaikea alue. Päättäjiltä löytyi silloin rohkeutta, joka mahdollisti energiakäänteen pois fossiilisista kohti uusiutuvia energialähteitä. – Turun ja Tampereen kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet nopeammin kuin esimerkiksi Helsingin, jossa poltetaan edelleen hiiltä. Keskustelua käytiin hinnasta: mitä ratkaisu maksaa turkulaisille ja mitä se merkitsee Turku Energian kannattavuudelle. Suomen hiilinielut vähenevät vauhdilla, jolloin kunnat eivät saa niistä apuja kompensaatioihin. Lämpöä vapautetaan kylmänä aikana kaukolämmöksi. Toki Helenilläkin on suunnitelma hiilenpolton lakkauttamiseksi, Emma Liljeström sanoo. Esimerkiksi Turku on uudistanut metsänhoidon suunnitelmaansa niin, ettei metsällä tehdä pelkkään rahaa vaan huomioidaan myös hiilinielut. TURKU on suomalaisen ilmastotyön edelläkävijä. Kaupungin vuokrataloyhtiöissä on tehty veden ja energian säästökampanjoita, jotka ovat tuoneet useiden miljoonien eurojen säästöjä, Veivo kertoo. Pitkä tie energiatehokkaaksi – 2015–2016 teimme systemaattiset energiakatselmukset kaupungin kiinteistöihin ja lähdimme priorisoimaan energiansäästön toimia. Kaukolämmön päästöissä on isoja alueellisia ja naapurikaupunkienkin välisiä eroja. Muutos vaatii rohkeutta Kun Veivo pohtii pitkää uraansa Turun ilmastotyössä, hän muistaa tilanteita, jotka ovat vaatineet pitkäjänteisyyttä ja sisua. Turussa on lämpövarastoja sekä torin alla että Skanssin alueella. Aika nopeasti tuli selväksi se, että kaukolämmön asiakashinta laski ja energiayhtiön kannattavuus parani, Veivo muistelee. Energiamurroksella kohti tavoitteita Turku pyrkii tavoitteeseensa energiamurroksella. Tätä mallia aiomme soveltaa myös muihin uusiin asuinalueisiin, Veivo kertoo. Parin vuoden päästä tavoitteemme on 120–130 prosentin omavaraisuus. Kuntien on liki mahdotonta vaikuttaa kuntalaisten energiakulutuksen. Oivallinen esimerkki innovatiivisista energiaratkaisuista on Kakolan kallion sisällä oleva 13 kuntaa palveleva jätevedenpuhdistamo. Puhdistamolietettä hyödynnetään biokaasun tuotantoon. Kokemukset pitkältä ajalta luovat Veivolle hyvän pohjan antaa vinkkejä kollegoilleen. Ne keräävät lämpimänä vuodenaikana lämpöenergiaa talteen paksun savipatjan lämpöpumppuratkaisuun. Maankäytössä kosteikkoviljely ja turvepeltojen metsittäminen auttaisivat paljon päästötavoitteiden saavuttamisessa. – Kumppanuudet ja liittolaiset, luottamus ja rohkeus uusin ratkaisuihin sekä vahva tietopohja ilmastotyön perustana ovat vahva pohja onnistumiselle, Veivo sanoo. – On upeaa, että olemme päässeet muutamassa vuodessa alueen energiaomavaraisuudessa nollatasolta sataan. Viljelyä voisi siirtää turvemailta käyttämättömälle peltomaalle. Syken Hinku-verkoston kunnat sekä erityisesti isot kaupungit ovat saavuttaneet tavoitteitaan hyvin. Se merkitsee siirtymistä fossiilisesta energiasta uusiutuviin energiamuotoihin, ulottamalla energiaviisasta toimintatapaa muun muassa rakentamiseen ja kaavoitukseen sekä kannusteita energiajärjestelmien uudistamiseen
Joensuu lmastokoordinaattori Tuuli Hyppänen, mikä on tavoitteenne ja miten pääsette sinne. Mitä toimia olette tehneet tavoitteen saavuttamiseksi. Olemme edistäneet esimerkiksi kaupungin toimitilainvestointien kilpailutusten vähähiilisyyttä. Olemme pohtineet yhdessä rakennusyrittäjien kanssa, minkälaisia kriteerejä voisimme käyttää investointien kilpailutuksessa, jotta rakentamisesta syntyisi vähemmän päästöjä. Kerava Kiinteistöjohtaja Kristiina Pasula, mikä on tavoitteenne ja miten pääsette sinne. Tavoite on 60 %. Raportoimme vuosittain energiakulutuksen ja vuoden aikana tehdyt säästötoimenpiteet Motivan ohjeen mukaisesti. Joensuu on ollut laskennallisesti hiilineutraali jo viitenä vuonna. Tavoitteenamme on vähentää vuoteen 2025 mennessä 60 % päästöistämme (verrattuna 2007 tasoon) ja sitoa loput 40 % päästöistä hiilinieluihin. Miten mittaatte toimienne vaikuttavuutta. Syksyllä 2023 tehdyn arvion tulos oli, että nykyisillä toimenpiteillä voisimme vähentää päästöjä vuoteen 2025 mennessä 59 %. Hankerahoituksella on hyvä polkaista asioita käyntiin, mutta pitkäjänteisyydelle on tärkeää, että työhön on käytettävissä muitakin resursseja. Miten mittaatte toimienne vaikuttavuutta. Jonkun pitää olla organisaatiossa se, joka muistuttelee ilmastonäkökulman huomioon ottamisesta eri yhteyksissä, sillä muuten asia helposti unohtuu muiden kiireiden alle. kute3_22-43.indd 29 10.6.2024 13.22. Mitä konkreettisia oppeja haluatte jakaa kollegoillenne lehden välityksellä. Joensuun hiilinielut ovat hyvällä tolalla, ja mikäli hiilinielut korvaavat puuttuvat päästövähennykset, voimme saavuttaa laskennallisen hiilineutraaliuden. Suurimmat päästöt kiinteistöpuolella tulevat sähköenergian ja erityisesti lämmitysenergian tuottamisesta. Tärkein muutos on se, että kaukolämmön tuotannossa luovutaan turpeen poltosta ja siirrytään vähähiilisempiin energiantuotantotapoihin. Ilmastotyön toteuttamiselle pidän erityisen tärkeänä työn riittävää resurssointia. Kerava on mukana KETSissä eli kunta-alan kauden 2017–2025 energiatehokkuussopimuksessa. Ilmastotyön onnistumista mitataan vuosittain tilattavilla päästölaskelmilla. Mikä on suurin muutosta vaativa asia, jotta pääsette tavoitteeseenne. Paikallinen kaukolämpöyhtiö Savon Voima on sitoutunut lopettamaan turpeen polton vuoden 2025 loppuun mennessä
Kaikkien toimijoiden käyttäytymisessä tarvitaan suuri muutos, jotta henkilöautojen liikennesuorite laskee. Energiansäästö kaupungin kiinteistöissä. Posio Kunnanjohtaja Pekka Jääskö, mikä on tavoitteenne ja miten pääsette sinne. Mikä on ollut suurin ongelma matkan varrella ja miten olette ratkaisseet sen. Teetimme 2022 energiatehokkuusanalyysin, jossa selvitettiin kaikkien kiinteistöjen sähkönkulutus. { Vihreä siirtymä } kute3_22-43.indd 30 10.6.2024 13.22. Terveyskeskusta ja hoivapalvelulaitoksia lukuun ottamatta sisälämpötilat säädettiin 20–21 asteeseen, ja olemme pitäneet säädöt tällä tasolla. Siirrymme LED-valaistukseen valaisimien elinkaaren päättyessä ja säädämme valaistuksen käyttöaikoja. Uuden lain myötä kiertotalous on huomioitava investoinneissa. Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Sycla-hankkeessa kehitetään työmatkaliikkumista. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on arvioitu työkoneiden päästöjen vähentyvän 13 % vuoteen 2030 mennessä. Mikä on ollut suurin ongelma matkan varrella ja miten olette ratkaisseet sen. Teemme yhteistyössä Keravan Energian kanssa koulujen olosuhdeja lämmitysenergian kulutuksen seurantaa ja ohjaamme ilmanvaihdon käyntiaikoja. Mikä on suurin muutosta vaativa asia, jotta pääsette tavoitteeseenne. Mikä on teillä suurin muutosta vaativa asia, jotta pääsette tavoitteeseenne. Kunnan lämpölaitoksen energialähde vaihdettiin öljystä hakkeeseen vuonna 2013. Konserniyhtiöille on asetettu ilmastotavoitteet talousarviokirjassa. Kunta kuuluu Hiilineutraalit kunnat -verkostoon ja on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa. Puolet rakennusten öljylämmityksistä vaihdetaan kaukotai maalämpöön. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma: joukkoliikennekalusto vähäpäästöiseksi (sähkö, biodiesel), sähköavusteiset kaupunkipyörät ja runkolinjastouudistus. Posion kunta on panostanut vahvasti uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuteen. Olemme teettäneet suunnitelluille toimenpiteille päästövaikutusten arvioinnin ja niihin perustuen päästöskenaariot vuosille 2025–2030. Lahti Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen, mikä on tavoitteenne ja miten pääsette sinne. Kaupungin tasolla tarvitaan paljon pieniä toimia, joiden yhteisvaikutus vähentää liikenteen päästöjä. On edelleen epävarmaa, kuinka pitkään rakenteiden tiivistykset toimivat, vaikka tiivistystavat ja materiaalit kehittyvät. Lisäksi on toiminnallisia mittareita, kuten joukkoliikenteen käyttäjämäärien seuranta, energiankulutuksen mittaaminen kaupungin tiloissa ja henkilöliikennetutkimus. Ennusteen mukaan tavoitteeseen päästään tuulivoimahyvitysten avulla. Saimme silloin myös investointiesityksiä sähköenergian säästötoimenpiteistä. Tieliikenne on erityisen haastava, koska päästöihin lasketaan mukaan myös läpikulkuliikenne, johon kaupunki ei voi merkittävästi vaikuttaa. Valtioneuvoston selvityksessä on arvioitu, että maataloussektorin päästöt vähenevät noin 7 % vuodesta 2019 vuoteen 2030 (WAM-skenaario). Olemme kehittäneet ilmastojohtamista ja kytkeneet ilmastotyön paremmin kaupungin talouden prosesseihin. Miten mittaatte toimienne vaikuttavuutta. Mitä toimia olette tehneet tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioiden mukaan kaukolämmön polttoaineet ovat tulevaisuudessa biopohjaisia. Työskentelemme pitkäjänteisesti. Mitä toimia olette tehneet tavoitteen saavuttamiseksi. Hinku-verkoston kautta olemme sitoutuneet tavoittelemaan hiilineutraaliutta Syken Hinku-laskennan mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Kuntaan on viime vuosina rakennettu tuulivoimaa. Tavoitteena on vähentää tuotantoperusteisia päästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta ja kompensoida jäljelle jäävät. Uusien rakennusten on arvioitu hyödyntävän kaukotai maalämpöä. Rajalliset resurssit ja aika. Lahti Energia luopui kivihiilen poltosta 2019. Hinku-verkoston 80 % päästövähennystavoite tarkoittaa sitä, että päästöjen pitäisi olla alle 12 ktCO2e vuonna 2030. Isoin haasteemme on uuden maankäyttöja rakennuslain (MRL) ja terveydensuojeluviranomaisten keskenään ristiriitaiset tavoitteet ja vaatimukset. Kestävät vaihtoehdot öljylämmitykselle -hanke. Ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointi SIY Hyvä sisäilma -yleisohjeen mukaisesti: Ilmanvaihdon käyntiajat kaksi tuntia ennen ja jälkeen käytön. 30 3/2024 Kuntatekniikka Mitä toimia olette tehneet tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteeseen pääseminen vaatii pieniä toimia suurelta joukolta toimijoita. Miten mittaatte toimienne vaikuttavuutta. Liikenteen päästöjen vähentäminen on suurin haaste, eikä sitä ole kokonaan ratkaistu. Vuonna 2018 Kotilammen teollisuushalliin asennettiin ilmalämpöpumppuja öljylämmityksen vähentämiseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Siirtyminen kestäviin liikkumismuotoihin vaatii käyttäytymisen muutosta. Käyttövoimamuutoksen vauhdittaminen: huolehditaan sähköautojen latausinfrasta ja vähäpäästöisten polttoaineiden jakelusta. Kunta on teettänyt kuntokartoituksen, jossa selvitetään kunnan omistamien kiinteistöjen siirtymistä esimerkiksi maalämpöön ja aurinkolämpöön. Mikä on ollut suurin ongelma matkan varrella ja miten olette ratkaisseet sen. Liityimme mukaan Astetta alemmas -kampanjaan 2022. Peruskorjattavissa rakennuksissa tehdään väistämättä kapselointeja ja tiivistyskorjauksia, joiden toimivuutta varmistetaan laadunvarmistustoimenpitein kahden vuoden välein. Kiertotalouden vaatimukset ohjaavat rakennusten peruskorjaamiseen, vaikka se olisi kustannuksiltaan kalliimpaa kuin uusien korvaavien tilojen rakentaminen
Koulujen keittiötoiminnan keskittäminen suurempiin yksiköihin. Yleiskuva päästöistä saadaan Syken kuntien ja alueiden khk-päästötiedoista. Tuulivoimaa on käytössä 253 MW, mistä 151 MW valmistunut vuoden 2016 jälkeen. Lämpöpumput erityisesti öljylämmitteisissä rakennuksissa. Mikä on ollut suurin ongelma matkan varrella ja miten olette ratkaisseet sen. • kute3_22-43.indd 31 10.6.2024 13.22. Raahe Ilmastokoordinaattori Jussi Vuoristo, mikä on tavoitteenne ja miten pääsette sinne. Työsuhdepolkupyörien käyttöönotto 2023. Toteutunut säästö noin 400 MWh vuodessa. Ympäristöministeriön rahoittaman kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän hankkeen aloittaminen 2023. Toistaiseksi suurin ongelma on ollut resurssien puute. Päästövähennysja energiansäästötoimien tehokas toteutuminen vaatisi Raahen kokoisessa kaupungissa vähintään yhden päätoimisen henkilön, jonka vastuulla olisivat käytettävissä olevien toimien selvittäminen, koordinointi, seuranta ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen. Merituulivoimahankkeita yhdessä Pyhäjoen ja Siikajoen kanssa 3900 MW. Yksityiskohtaisemmat tiedot kiinteistöjen, valaistuksen ja liikenteen energiankulutuksen seurannasta. Aurinkopaneelien käyttöönotto julkisissa rakennuksissa. Ongelmaa ei ole vielä ratkaistu, mutta toivon saavani myytyä kuntapäättäjille ajatuksen riittävästä, käytännössä säästöjen kautta itsensä maksavasta resursoinnista. Miten mittaatte toimienne vaikuttavuutta. Turvallinen ja helppo asiointi Tehokkuutta ja säästöjä Korkeampi kierrätysaste Tutustu konseptiin osoitteessa www.lajittelupiha.fi Mirko Salmela, projektimyyjä +358 50 594 4766 mirko.salmela@vestia.fi Ota yhteyttä ja tehdään kierrätys helpoksi myös teidän kunnassa. Vuodesta 2017 elohopealamppuja on vaihdettu ledeiksi 1 837 kpl ja suurpainenatriumlamppuja ledeiksi noin 300 kpl. Siihen panostaminen riittävällä resursoinnilla on helppo paikata ja maksaa omat kulunsa takaisin nopeasti. Hinku-tavoite on 80 % päästöpudotus vuodesta 2007 vuoteen 2030 päästöhyvitysten kanssa laskettuna ja 60 % ilman päästöhyvityksiä. Mitä toimia olette tehneet tavoitteen saavuttamiseksi. Kokemusteni ja muista kunnista kuultujen kokemusten mukaan säännöllinen energiankäytön seuranta ja sitä seuraavat korjaustoimet ovat hämmästyttävän usein retuperällä. Etätöiden lisääminen. Mitä konkreettisia oppeja haluat jakaa kollegoillenne. Tehokasta jätehuoltoa itsepalvelujäteasemalla Vestia Lajittelupihat ovat suunniteltu mahdollistamaan asukkaille vaivattoman kierrätyksen joustavilla aukioloajoilla. Itsepalvelulajittelupiha yhdistää automatisoinnin ja etävalvonnan, parantaen näin jätehuollon toimintaa, kustannustehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Mikä on suurin muutosta vaativa asia, jotta pääsette tavoitteeseenne
{ Kiertotalous } Kunnille ja alueille tukea kiertotaloustyöhön Ideat kiertoon Kiertotalous-Suomi kerää yhteen kiertotalouden toimijat ja tiedon. Kiertotaloudesta löytyy jatkuvasti uusia toimintatapoja. Ryhmän tavoitteena on lisätä kunnissa ja alueilla ymmärrystä kiertotalouden ratkaisuista. Teemaryhmän toimintaan ehtii vielä hyvin mukaan. Kuvassa jatkokäyttöön päätyvää käytettyä kattohuopaa. Kuluvana vuonna teemaryhmä järjestää vielä kaksi verkostoitumistapaamista Teamsin välityksellä. Tapaamisia, keskustelua, tietoa Teemaryhmän toiminta on avointa kaikille kunnissa ja alueellisella tasolla kiertotaloustyötä tekeville. Teemaryhmätoimintaan on otettu käyttöön yhteinen keskusteluja tiedonvaihtoalusta, ja toimijoille koostetaan ja tarjotaan ajankohtaista tietoa ja työkaluja KiSun verkkosivustolla. Tätä tarkoitusta varten Kiertotalous-Suomi on perustanut kunnille ja alueille oman teemaryhmän. Kaikilla mukana olevilla on mahdollisuus vaikuttaa tekemisen sisältöön ja yhteisiin ajankohtaisiin teemoihin. Teemaryhmän jäseniltä voi saada apua jo olemassa olevien tiekarttatyön esimerkkien sekä muiden työkalujen ja toimintamallien hyödyntämisessä. Merkkaa kalenteriin teemaryhmän seuraavat tapaamiset: 3.9.2024 klo 8.30–11.30 – keskittyy kiertotalouden green dealin toimeenpanon tukeen, aihe täsmentyy myöhemmin 19.11.2024 klo 8.30–11.30 – keskittyy kiertotalouden green dealin toimeenpanon tukeen, aihe täsmentyy myöhemmin Lisätietoja Kunnat ja alueet -teemaryhmän toiminta: kiertotaloussuomi.fi/toiminta/kunnat-ja-alueet-teemaryhma/ Kiertotalouden Green Deal: ym.fi/kiertotalouden-green-deal Teemaryhmän toiminta pääsee kunnolla vauhtiin kuluvan vuoden aikana. Kunnille ja alueille on perustettu oma teemaryhmä, joka keskittyy kiertotalouteen kuntien näkökulmasta. Samalla toimijat voivat verkostoitua ja kuulla ratkaisuja ja oppeja verkoston muilta kuntaja aluetoimijoilta. 32 3/2024 Kuntatekniikka PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Kunnat ja alueet -teemaryhmän työ kytkeytyy jatkossa myös Kiertotalouden vapaaehtoisen sitoumuksen eli Kiertotalouden Green Dealin toimeenpanotyöhön. Verkosto tukee eri toimijoita oman kiertotalouspolun löytämisessä. kute3_22-43.indd 32 10.6.2024 13.22. Lähetä sähköpostia osoitteeseen info@kiertotaloussuomi.fi Kirjoittaja Okariina Rauta on Motivan johtava asiantuntija ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija. Haluatko liittyä mukaan Kunnat ja alueet -teemaryhmän toimintaan. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ Teksti: Okariina Rauta ja Tuuli Myllymaa K iertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden toimijoiden verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen tarkoitettu palvelu, joka pyrkii toimimaan osaamisen ja tiedon solmukohtana. KiSu yhdistää ratkaisuja etsivät toimijat ja niiden tarjoajat. Osallistuminen teemaryhmän toimintaan ei velvoita tai sido toimijaa tai organisaatiota mihinkään. Kannustamme kaikkia kuntaja aluetoimijoita rohkeasti mukaan, jos koette että tarvitsette apua työhönne tai toivotte ideoita muilta
Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ kute3_22-43.indd 33 10.6.2024 13.22
Tämä mahdollistaa aluekehittämisen laajemmin kuin rakennusten päästöjen tarkastelun osalta ja tukee samalla aluesuunnittelun ohjaamista vähäpäästöisempään suuntaan. Infrarakentamisessa taas huomioidaan alueella rakennettavien katuja raiderakentamisen päästöt siinä määrin kuin ne sijaitsevat alueen sisällä. Vertailukelpoiselle ja yhdenmukaiselle tavalle arvioida alueiden hiilijalanjälkeä oli selkeä tarve, ja siksi toteutimme yhdessä Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Vantaan kaupunkien edustajien sekä suurimpien konsulttitalojen kanssa Hiilineutraalin alueen määritelmän. Alueen käytöstäpoistamisen päästöt painottuvat arviointijakson loppuun, ja niissä huomioidaan rakennusten ja kaikkien rakenteiden purkamisesta syntyvät päästöt. Alueen rakentamisen päästöt on jaettu rakennusten, rakennuspaikan ja infrarakenteiden päästöihin. Esimerkiksi uusien raitioteiden osalta huomioidaan tarkasteltavan alueen sisälle rakennettava osuus. Hyväksyttävät ilmastohyödyt on määritelty K uv a: R am bo ll Havainnekuva Espoon Keran aluesuunnitelmasta. Ilmastohyödyistä plussaa Ilmastohyödyt ovat sellaisia päästöhyötyjä, jotka syntyvät alueen rakentamisesta ja käytöstä ja joita ei syntyisi ilman alueen rakentamista. Purkamisen päästöt lasketaan riippumatta alueen suunnitellusta käyttöiästä, mutta lähtökohtaisesti alue tulee aina suunnitella pitkäikäiseksi. Tuolloin kävi ilmi, että yhtenäisiä käytäntöjä on varsin vähän, ja ne on yleensä valittu hyvin tapauskohtaisesti. 34 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Ella Lahtinen ja Roosa Roisko G reen Building Council Finland kartoitti vuonna 2021 erilaisia alueellisen hiilijalanjälkilaskennan työkaluja (Kuntatekniikka 1/2022). kute3_22-43.indd 34 10.6.2024 13.22. Määritelmä yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja { Vihreä siirtymä } Laskentamalli alueen elinkaaren hiilipäästöille Kohti puhtaampia jälkiä Alueen hiilineutraalius ei ole enää pelkkä termi tai omakehu. Rakennetun alueen hiilijalanjälki muodostuu hiilidioksidiekvivalenttipäästöistä, joita syntyy alueen rakentamisesta, sen käytöstä ja käytöstä poistamisesta. Mahdollisimman kattava arviointi Laatimassamme määritelmässä rakennetun alueen hiilipäästöihin lasketaan rakennusten hiilijalanjäljen lisäksi infrarakenteiden sekä alueen liikenteen aiheuttamat päästöt. Alueenkäytön päästöihin lasketaan mukaan alueen energiankäyttö, materiaalien vaihdot, liikenteen sekä ajoneuvojen valmistuksen päästöt ja infrarakenteiden kunnossapidosta syntyvät päästöt. ilmastohyötyjen arviointia ja toimii viitekehyksenä hiilineutraaliusväitteen tekemiselle. Lisäksi huomioidaan viheralueiden vähenemisestä syntyvä haitta. Laskentojen tuloksia ei siis ole voitu verrata toisiinsa, ja niiden luotettavuus on ollut epävarmaa. Sille on kehitetty täsmällinen ja kattava laskemismenetelmä. Rakennusten ja rakennuspaikan eli tonttien esirakentamisen päästöt lasketaan erikseen, ja muut alueen rakenteet lasketaan infrarakentamisen päästöjen yhteydessä. Hiilineutraalin alueen saavuttaminen ei ole helppoa. Päästölaskennassa huomioidaan tiedossa olevat skenaariot liikenteen ja energiantuotannon päästöjen kehittymisestä tulevaisuudessa. Alueen hiilineutraaliuden laskennassa huomioidaan ennen rakentamista tai laajoja korjauksia tapahtuvat rakennusten ja rakennekerrosten purkamiset
Lisäksi ne eivät saa aiheuttaa päästöjä muualla eivätkä sisältää kaksoislaskennan riskiä. Kokonaisuus haltuun määritelmän avulla Kunnat ja kaupungit voivat hyödyntää määritelmää hiilineutraaliusväittämän pohjaksi. Ilmastohyötyjen tulee olla lisäisiä, mitattavia, oikea-aikaisia ja pysyviä. Ilmastohyötyjen syntymisen on oltava myös läpinäkyvää. Lue lisää infrakit.com siten, että ne täyttävät Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistöja rakennusalalla -ohjeen hyvän tavan mukaisen päästökompensaation minimikriteerit. Määritelmän raportointiohjeessa hiilijalanjälki ja ilmastohyödyt vaaditaan esittämään kumulatiivisena kaaviona, jotta käy ilmi, milloin päästöt ja hyödyt syntyvät. • Kirjoittajista Ella Lahtinen työskentelee kestävän kehityksen asiantuntijana Green Building Council Finlandissa ja Roosa Roisko johtavana elinkaariasiantuntijana A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:ssä. Sen lisäksi ne voivat käyttää sitä alueen hiilijalanjälkija ilmastohyötyvaikutusten ohjaamiseen ja vertailuun erilaisten aluerakentamisvaihtoehtojen välillä. Sen sijaan rakennusmateriaalien kierrätys käytön jälkeen, eloperäiset hiilivarastot ja sementin karbonatisoituminen voidaan ilmoittaa täydentävinä ilmastohyötyinä, sillä niiden laskentaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Määritelmässä näitä täydentäviä ilmastohyötyjä ei saa vähentää hiilijalanjäljestä, vaan ne tulee esittää erillisinä lukuina sekä kumulatiivisena kaaviona. Mikään alue valmistuessaan ei ole todennäköisesti hiilineutraali, sillä rakentamistoiminta aiheuttaa suuren hiilipiikin aikajanan alkuun. Ajantasainen tieto kaikilla rakennusprojektin osapuolilla tehostaa tuottavuutta. Määritelmässä ei käytetä ympäristöministeriön menetelmän termiä hiilikädenjälki, jolla tarkoitetaan eri asiaa. Hiilineutraalin alueen saavuttaminen ei ole helppoa, mutta suunnitelmallisen ja kokonaisuuden huomioivan ohjaamisen avulla olemme alue alueelta sitä lähempänä. Kunnat ja kaupungit voivat hyödyntää määritelmää hiilineutraaliusväittämän pohjaksi. Kaaviosta voidaan myös lukea, kattavatko alueesta koituneet ilmastohyödyt sen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuneet päästöt jossain vaiheessa tarkastelujaksoa. kute3_22-43.indd 35 10.6.2024 13.22. Lisäksi hiilineutraalin alueen määritelmän laadintahetkellä talonrakentamisen päästölaskentaan on olemassa selkeät standardit ja menetelmä, mutta esimerkiksi infrarakentamisen laskentamenetelmä on vasta kehittymässä. Alueen hyväksyttäviksi ilmastohyödyiksi on määritetty FIGBC:n aiemmin julkaiseman Hiilineutraalin rakennuksen ohjetta mukaillen energian kierrätys, tekniset hiilivarastot sekä uudet viheralueet
– Saimme kerran Turkista puhelun, että voisiko puistojen interaktiiviset välineet sammuttaa, kun lapsia ei saatu puistosta kotiin, Lahtela nauraa. Yritys palkittiin Kuntatekniikan päivillä kuntatekniikan saavutusten kehityshankkeen voittajana. Kun kaikki käyttäjäryhmät huomioidaan jo heti suunnittelun alkuvaiheessa, rahoille saa parhaiten vastinetta. – Pääkonttorin ja tuotannon pääpaikan postiosoite ei muutu. Puu on elementtinä suosittu, koska se yleensä istuu ympäröivään maisemaan hyvin. Tuotteet testataan käyttäjäryhmistä haastavimmalla eli lapsilla { Kuntatekniikan päivät } Lappset ponnistaa maailmalle Rovaniemeltä: ”Vastuullisuus on kulkenut mukanamme 1970-luvulta” Leikkipaikkaja ulkoiluvälineitä valmistava Lappset toivoo, että lapset jättävät puhelimensa kotiin. Meidän pääraaka-aineemme on pohjoinen mänty, joka mahdollistaa meille jopa hiilinegatiivisen tuotannon, Lahtela sanoo. Teknologian ja tutkimuksen kehittyessä erilaisiin oppimistapoihin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lappsetin viime vuoden 66 miljoonan liikevaihdosta 40 miljoonaa menee vientiin. – Emme tue maita, jotka ovat riistovaltioita tai aloittavat hyökkäyssotia. Toimitusjohtaja Arto Lahtelan mukaan kansainvälistymisen iso avain on tällä hetkellä vastuullisuus. Lappset palkittiin Kuntatekniikan päivillä kuntatekniikan saavutusten kehityshankkeen voittajana. – Varsinkin Keski-Euroopassa vastuullisuus on tärkeä kilpailutekijä, koska siellä on jo omat metsät hakattu. Vaikka Lappsetin leikkivälineissä on paljon interaktiivisuutta, sitä ei olla kehittämässä esimerkiksi kännykkäpelien suuntaan. Lahtela toivoo, että myös kunnat ottaisivat yrityksen tuotekehittäjät mukaan leikkipaikkojen suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kyllä voi, jos asiaa kysytään leikkipaikkaja ulkokuntovälineiden valmistajalta, rovaniemeläiseltä Lappsetilta. Palaute otetaan vakavasti, ja sitä hyödynnetään tuotekehityksessä. ja nuorilla ennen tuotantoon siirtämistä. – Leikkipuistoihin löytyy mielettömiä ratkaisuja, jotka eivät ole kalliita. Emme rahtaa tuotteitamme lentokoneilla, vaan suosimme laivarahtia. Interaktiivisuuden lisääminen on Lappsetin tuotekehityksessä kärkisijoilla. 36 3/2024 Kuntatekniikka Teksti Jarkko Ambrusin Kuvat: Heikki Sarviaho V oiko kuntatekniikkaan keskittynyt yritys ponnistaa Suomesta maailmalle. Muun muassa interaktiivisissa puistoissa tilastoidaan, kuinka kauan lapset eri laitteilla leikkivät. Oppimisen tukemisen merkitys tulee varmasti vahvistumaan toimialallamme jatkossa, Arto Lahtela sanoo. Yksi iso tulevaisuudessa siintävä kehityskohde voisi olla myös oppimisen tukeminen. Vaikka Lappset kansainvälistyy kovasti, yhden asian Lahtela lupaa. Palkinnon kävi noutamassa toimitusjohtaja Arto Lahtela (toinen oik.). • kute3_22-43.indd 36 10.6.2024 13.22. Lappsetin liiketoimintaa ohjaa vahvasti käyttömutta ennen kaikkea leikkiarvo. – Liikunnan merkityshän on oppimisessa hyvin tärkeä. Se näkyy kaikessa toiminnassa. Tuotteissamme on myös kaikki matemaattiset kuviot. Vastuullisuus ei ole päälle liimattua Vastuullisuus on kulkenut Lappsetin mukana jo 1970-luvulta lähtien. – Me itse asiassa haluamme, että lapset jättäisivät kännykät kotiin. Uusia tapoja oppia Leikkipaikkaja ulkoliikuntalaitteissa suurin trendi on tällä hetkellä luonnonmukaisuus. Lappsetin kaikkiin uusiin tuotteisiin tulee muun muassa hiilijalanjäljen laskenta. Leikkija liikuntapaikat voisivat tukea lapsia esimerkiksi oppimisvaikeuksissa ja tasoittaa lasten oppimispolkua. Tuotteet testataan käyttäjäryhmistä haastavimmalla eli lapsilla ja nuorilla. Leikkiarvoa myös mitataan
Hänet myös valittiin yhdistyksen kevätkokouksessa yhdistyksen kunniajäseneksi. Voimme optimoida energialähteet emmekä ole riippuvaisia vain yhdestä lähteestä. Kuntatekniikka 3/2024 37 Eevaliisa Härö on silmin nähden häkeltynyt Suomen Kuntatekniikan yhdistys ry:n myöntämästä kunniamaininnasta, joka annettiin yhdistyksen eteen tehdystä työstä. – Kuntaliiton tutkimusten mukaan kunnat ja kaupungit ovat varautuneet päästöjen hillitsemiseen jo ihan hyvin, mutta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen heikommin. – Tavoitteeseen pääsy vaatii kaupungilta paljon. – Todellakin! 20 vuotta sitten puhuttiin viemäreistä, teistä ja vesijohdoista. Hän iloitsee myös siitä, että jälleen yksi ”lasikatto” on puhkottu. Nyt puhumme kuntatekniikan sosiaalisista vaikutuksista ja ympäristöasioista, joille ennen lähinnä naurettiin. Päästöjen vähentäminen ei enää riitä. Tavoite on päästä nollapäästöihin vuoteen 2030 mennessä. Hän osallistuu monenlaiseen yhdistystoimintaan ja kutsuu sitä harrastukseksi, kuten uutta hunajaista puuhaansa, mehiläistarhausta. • Eevaliisa Härö pokkasi Suomen Kuntatekniikan yhdistys ry:n (SKTY) kunniamaininnan, joka annettiin yhdistyksen eteen tehdystä työstä. On hienoa, että nyt puhutaan niistä asioista, jotka ovat oikeasti ihmisille tärkeitä. Hän uskoo, että vastuullisuuden merkitys kuntatekniikassa kasvaa edelleen. – Olen aktiivinen ja puhelias, ja minut saa helposti mukaan kaikkeen. Kaupunki hakee 80 prosentin päästövähennyksiä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. – Uskon, että muun muassa energiaomavaraisuus ja puhdas vesi ovat teemoja, jotka nousevat vahvemmin esille. Tämän mahdollistaa itse asiassa vanha teknologia vuosikymmenten takaa. JOS Rovaniemellä järjestetyiltä Kuntatekniikan päiviltä pitää nostaa yksi teema ylitse muiden, se oli vastuullisuus ja siihen liittyvä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sitowisen ekologisen maisemasuunnittelun palvelupäällikkö Vilja Larjosto muistutti, että kuntatekniikassa joudutaan jo nyt miettimään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Nykyään Härö on eläkkeellä. • Vastuullisuus ja sopeutuminen puhuttivat Kuntatekniikan päivillä Eevaliisa Härö puhkaisi jälleen yhden lasikaton: ”Nyt puhutaan asioista, jotka ovat oikeasti tärkeitä” kute3_22-43.indd 37 10.6.2024 13.22. Rovaniemen tytäryhtiön Neve Oy:n käyttöpäällikkö Lauri Reiman esitteli Rovaniemen energiaratkaisuja. Rakennusten ja tonttien vaikutus päästöihin on suuri. Nämä teemat ovat sydäntäni lähellä. Riskit tulevat olemaan jatkossa rajumpia, ja kustannukset kasvavat esimerkiksi vesienhallinnassa ja tulvariskeihin varautumisessa. Se tuo myös kustannussäästöjä. – Kaukolämpö on energiariippumaton. Tämän avulla pystyisimme tekemään jatkossa tarkempia skenaarioita ja ottamaan ne huomioon kaupunkisuunnittelussa. Olemme tutkineet muun muassa Tampereen mallia, jolla saataisiin paikkakohtaisia tietoja siitä, missä päästöt syntyvät. – En osannut kyllä yhtään arvata tätä, minulle ei kerrottu näistä kunnianosoituksista mitään etukäteen, Ramboll-konsernissa työuransa tehnyt arkkitehti sanoo. Tällä hetkellä ollaan 44 prosentissa. Härö uskoo, että huomionosoitusten taustalla on hänen sosiaalisuutensa ja herkkyys innostua asioista. Hän pääsi SKTY:n hallituksen puheenjohtajan Jyrki Paavilaisen ja toiminnanjohtaja Ville Alatypön hellään syleilyyn. Härö on ollut mukana SKTY:n toiminnassa siitä asti, kun myös konsultit pääsivät mukaan toimintaan. Jyväskylän kaupungin hankekoordinaattori Ella Tammisto esitteli Jyväskylän tavoitteita. Seminaarien puhujat käsittelivät aihetta muun muassa energian ja ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimisen näkökulmasta. – Yhdistyshän on 98 vuotta vanha, ja nyt kunniajäseneksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, Härö huomauttaa. Ovatko teemat ja keskustelunaiheet muuttuneet paljon näinä noin 20 vuotena
Pimeäkäynnistyskokeessa häiriötila ei näkynyt juuri mitenkään Kuopion Sähköverkko Oy:n asiakkaille. Pimeäkäynnistysten avulla tunnistetaan kriisinsietokykyä parantavat tarpeet. CER-direktiivi luo kaikille EU:n jäsenvaltioille velvollisuuden laatia strategia ja riskiarviointi kriisinsietokyvyn varmistamiseksi. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. Pimeäkäynnistysharjoitukset ovat osa tuoreen EU:n CER-resilienssidirektiivin edellyttämää sähköinfran huoltovarmuutta. Asiantuntijat luonnehtivat sähköverkon tilaa ”kiikkeräksi” erityisesti palautuksen alkuvaiheessa. – Laitteita rikkoutui, mutta onneksi meillä oli varaosia, toimitusjohtaja Kari Väänänen Kuopion Energia Oy:stä kertoo. Ilmoittaudu mukaan syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Tämä tarkoittaa varautumista toimimaan äärimäisissä tilanteissa myös silloin, kun kansallinen turvallisuus on uhattuna. Viime vuonna esimerkiksi Kuopiossa sähkönjakelu katkaistiin keinotekoisesti tarkoin rajatulla verkkosaarekkeella. Harjoitus kartuttaa osaamista Resilienssidirektiivin edellyttämä sähköinfran huoltovarmuus tarkoittaa laaja-alaista varautumista kaikkiin mahdollisiin uhkiin. Harjoitus tehtiin saarekkeella, jossa Haapaniemen CHP-voimalaa ei kokonaan jäähdytetty. Syitä ovat lisääntynyt hiiviskely, joka vaikuttaa urkinnalta, ja droonikuvaukset, mutta myös kuparin varastelu. – Koko harjoitus kesti noin kahdeksan tuntia ja eteni odotusten mukaisesti. Myös yllätyksiä sattui – ja se oli tarkoituskin. Myös yllätyksiä sattui – ja se oli tarkoituskin, kertoo Fingridin vanhempi asiantuntija Antti-Juhani Nikkilä. Sähkönjakelun häiriötila palautettiin Fingridin { Infra } Sähköverkon pimeäkäynnistystesteillä opetellaan poikkeustilanteita Kiikkerä startti Kantaverkkoyhtiö Fingrid tekee Suomen huoltovarmuuteen liittyviä pimeäkäynnistystestejä valitsemissaan sähköverkon kohteissa. 19.9. – Emme ole juurikaan joutuneet testaamaan osaamistamme tositilanteessa suurhäiriöiden harvinaisuuden vuoksi, Pahkin sanoo. Valtionvarainministeriön antama vetoomus kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden tehostamisesta ja ”kaikenlaisiin tilanteisiin varautumisesta” näyttää purreen hyvin. Pimeäkäynnistys ei näy kuluttajille Black start -palautuksessa sähköverkko on heikko ja altis esimerkiksi ylijännitteelle, jota ei normaalissa käyttötilanteessa esiinny. 18. kute3_22-43.indd 38 10.6.2024 13.22. 38 3/2024 Kuntatekniikka Teksti ja kuva: Reijo Holopainen B lack start -pimeäkäynnistystesti tarkoittaa häiriötilaa, jossa koko maan tai suuren alueen sähköverkko on ajettu alas kokeiluluontoisesti. Varaosia varastoon Pimeäkäynnistyksessä posahteli kolmivaiheisia muuntimia sekä muutamia turvakytkimiä. Turvatasoa nostettu Sähköverkkoyhtiöt ovat satsanneet valvontaan ja tehostettuihin turvaratkaisuihin. Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. 2024 kaasuturbiinivoimalan tuottaman varavirran avulla. – Opimme, että aina pitää olla varaosia, korjaajia ja kykyä johtaa tilannetta niin, että vauriot saadaan lennosta kuntoon, Pimeäkäynnistyksessä apuna toimivia kaasumoottorivoimaloita toimii Suomessa Fingridin mukaan joitakin – mutta huoltovarmuuden vuoksi niiden määrää ei kerrota. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. Se oli tulilla koko verkko-operaation ajan, kun verkon käynnistys tehtiin toisella laitoksella. Valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridistä luettelee niistä esimerkeiksi luonnonkatastrofit, yhtäaikaisset kantaverkkoviat ja kyberhyökkäykset, mutta myös sabotaasit, joita ei voi pitää enää tyhjästä temmattuina uhkina. Pahkinin mukaan harjoituksissa varmistetaan laitteistojen toimivuuden lisäksi, että yhteistyö ja yhteydenpitovälineet toimivat myös erityistilanteissa. • Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos selvisi pimeäkäynnistystestistä pienin vaurioin
Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla pöhistään ilmiöistä, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Vuoden 2024 Kuntamarkkinoiden teemana on Elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijät. 2024 kute3_22-43.indd 39 10.6.2024 13.22. 18. Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Osallistu ajankohtaiseen ohjelmaan ja verkostoidu tapahtuman sykkeessä. 19.9. Ilmoittaudu mukaan syksyn tärkeimpään ammattitapahtumaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi
Lisäksi tiloissa oli kaupungin vankila. Kaupungintaloissa monta toimijaa Raadit säilyttivät asemansa kaupungeissa 1860-luvulle asti. Raatihuoneet rakennettiin yleensä keskeisille paikoille kaupungeissa, kuten torien ja aukioiden Kunnanja kaupungintaloilla pitkä historia TUPIA JA TALOJA Kaupungintaloja edeltäneiden raatihuoneiden historia ulottuu 1300-luvulle. Raatihuoneessa kokoontuivat kaupungin raati ja raastuvanoikeus. Tilanne muuttui vasta kun uusi asetus kaupunginhallinnosta astui voimaan K uv a: Aa lto -y lio pi st on ar ki st o Turun vanha raatihuone 1730-luvun lopulta, pienoismalli. 40 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tuula Vuolle-Selki K aupungintalojen edeltäjät olivat raatihuoneita, ja niiden rakentamisesta vastasi aiemmin kaupungin hallinnosta vastannut raati. { Yhdyskunta } kute3_22-43.indd 40 10.6.2024 13.22. Rakennus vaurioitui pahoin Turun palossa 1827, jolloin Bernerin raatihuoneen viereinen Brinkkalan talo korjattiin uudeksi raatihuoneeksi. Uusimpien tutkimusten mukaan Turussa on ollut puinen raatihuone jo 1300-luvulla, mutta vuosina 1734–1736 sen tilalle nousi Turun raatihuone, jonka suunnitteli silloinen muurarimestari Samuel Berner. Maalaiskunnissa kokouksia pidettiin aluksi kansakouluissa ja kirkoissa. laidoille
Vuonna 1865 tuli voimaan uusi asetus, joka erotti kunnan ja seurakunnan hallinnollisesti toisistaan. Hollolassa Suomen vanhin kunnantalo Maalaiskunnissa ei ollut yhtä suurta tarvetta rakentaa komeita kokoontumispaikkoja kuin kaupungeissa. Uusien tilavaatimusten mukaisissa rakennuksissa oli tavallisesti juhlasali, valtuustosali, edustava porrashuone ja ravintola. Rakennuksesta saattoi löytyä myös raastuvanoikeuden tilat, huutokauppakamari, kirjasto, museokokoelmahuoneita ja virkamiesten asuntoja. Myös reliefikoristelua harrastettiin. Niitä kutsuttiin kunnantuviksi. Esimerkiksi puutalojen sisäkatoissa oli yksinkertainen kasviornamentiikkaja viivakoristelu. Tähän vaikutti maaseudun hallinnollinen uudistus, kun aiempi oli perustunut seurakunnalliseen jakoon. kute3_22-43.indd 41 10.6.2024 13.22. 1800-luvun loppupuolen kaupungintalojen ja myös muiden julkisten tilojen runsas koristelu herätti keskustelua. Ku va : va lo ku va aj a Ku va pa ja 19 50 -l uv ul la , La pp ee nr an na n m us eo t Nuijamaan kunnantoimisto. Vähitellen kunnat ryhtyivät rakentamaan kunnantaloja. 41 Kuntatekniikka 3/2024 1875. Raadin tilalle tuli kaupunginvaltuusto. K uv a: Er ns t N or ds tr öm , tu ss ip iir ro s, M us eo vi ra st o Rauman vanha raatihuone. Yhteisiä kokouksia pidettiin vanhan tavan mukaan muun muassa kirkoissa, mutta jonkin verran rakennettiin myös niin kutsuttuja pitäjäntupia. Monet raatihuoneet eivät enää vastanneet uusia tilavaatimuksia. Lisäksi tiloissa oli kaupungin vankila. Aluksi kuntakokoukset pidettiin vanhoissa pitäjäntuvissa, asuinrakennuksissa tai useimmiten kunnan ensimmäisessä julkisessa rakennuksessa, kansakoulussa. Vaikka rakennuksia kutsuttiin edelleen raatihuoneiksi, moneen kaupunkiin kohosi uusi komea kaupungintalo 1800-luvun lopussa. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ne olivat suurta muotia. Kaupungintalojen suunnittelusta vastasivat maan johtavat arkkitehdit. Hollolan kirkonkylästä löytyy Suomen vanhin arkkitehdin suunK uv a: su un ni tt el ija Vi lh o Pe nt til ä 19 02 , M us eo vi ra st o Hollolan vanha kunnantupa. Turun Raatihuonerakennus on toiminut esikuvana muun muassa Rauman ja Porvoon raatihuoneita rakennettaessa. Rakennus on koottu osasta Pällin kestikievaria ja osasta Nuijamaan seurakunnan tupaa
{ Yhdyskunta } kute3_22-43.indd 42 10.6.2024 13.22. Ennen sotaa pidettiin kilpailu myös Helsingin kaupungintalosta. Ennen sodan syttymistä saatiin kuitenkin rakennettua kaksi merkittävää kohdetta, Lahden ja Joensuun kaupungintalot. Kylväjä 17.11.1898; Uusi Aura 3.2.1926; Ilkka 23.4.1937. Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö. Oulun yliopisto. Oulu 2012. punainenturku.blogspot.com/2014/11/vanha-raatihuone.html perinnemestari.fi/kunnostaminen/artikkelit/laipio Kaupungintalojen ja myös muiden julkisten tilojen runsaasta koristelusta mm. Näin tehtiin myös Oulussa. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Pohjoismaiden laajin työturvallisuus tapahtuma Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Veli-Pekka Rouvali, p. Selvimmin muutos näkyi esimerkiksi Kotkan kaupungintalosta vuonna 1931 pidetyn kilpailun ehdotuksissa. Arkkitehtuurin osasto. Molemmat olivat Eliel Saarisen suunnittelemia. Modernismia edustivat myös Erkki Huttusen Lauritsalaan (Lappeenranta) 1935–1936 suunnittelema kauppalantalo ja L.E. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ. Rakennus valmistui vuonna 1829 maanmittari J.W. Ensimmäinen tiilirakennus, Kalvolan kunnantalo, oli valmistunut jo vuonna 1910. Rakennusta ei kuitenkaan toteutettu. 0207 701 212 Lue lisää: Suomen suurin työkykyyn ja tapahtuma syyskuussa Tampereella Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Jani Veikkola, p. Kivi syrjäytti puun Ensimmäinen maailmansota aiheutti rakennusalalla syvän taantuman. Julkaisu A 54. nittelema kunnantalo. Vasta 1920-luvulta lähtien kunnat ja kaupungit alkoivat rakennuttaa itselleen ajanmukaisia hallintotiloja. Sen aiheutti pula rakennusmateriaaleista, joiden tuonti ulkomailta tyrehtyi. 044 717 0050 Lue lisää: Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Palmrothin suunnitelmien mukaan ja on vanhin Suomen puisista raatihuoneista. Vuonna 1902 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Vilho Penttilä. 1930-luvulla julkisiin rakennuksiin omaksuttiin funktionalistisia piirteitä. • K uv a: La pp ee nr an na n m us eo t Lappeenrannan raatihuone. Sekä Turussa että Helsingissä päädyttiin muokkaamaan kaupungintalo vanhasta Seurahuoneesta. Useimmat talot olivat kuitenkin tässä vaiheessa vielä puurakenteisia. Eliel Saarinen teki Turkuun yksityisen tahon pyynnöstä kaupungintalosuunnitelman 1917, mutta sekin jäi vain paperille. Uusiin rakennuksiin sijoitettiin erilaisia kunnallisia toimintoja, kuten esimerkiksi kunnanlääkärin vastaanotto. Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. OSA I. Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Turvaurakoitsijan sertifiointi Rakennusautomaatiohyväksyntä Aurinkosähköurakoitsijahyväksyntä Sähkölaitteiston käytönjohtojärjestelmä Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Optiset liityntäverkot -hyväksyntä Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Lähteet: mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/kunnantalot/kunnan-ja-kaupungintalojen-historiaa/ Kaisa Mäkiniemi. Hansténin suunnittelema Orimattilan kunnantalo (1937). Lahden kaupungintalo valmistui 1913 ja Joensuun 1914. Näihin aikoihin alettiin rakentaa kunnantaloja myös kivestä
044 717 0050 Lue lisää: Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä ALANSA JOHTAVAT AMMATTIMESSUT TYÖELÄMÄ. 0207 701 212 Lue lisää: Suomen suurin työkykyyn ja tapahtuma syyskuussa Tampereella Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Jani Veikkola, p. Millainen on tulevaisuuden Yhteistyössä: Suomen Työturvallisuuden liitto ry 10.–12.9.2024 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS kute3_22-43.indd 43 10.6.2024 13.22. Tapahtuma on rekisteröityneille ilmainen. Tervetuloa kävijäksi, rekisteröidy tästä Pohjoismaiden laajin työturvallisuus tapahtuma Tervetuloa näytteilleasettajaksi, ota yhteys myyntiimme: Veli-Pekka Rouvali, p
Toki sesonkina kymmenet päivittäin Rovaniemelle laskeutuvat lentokoneet turisteineen tuovat ihan omanlaisensa paineen noin 65 000 asukkaan kaupungin toimivuuteen. Kiitokset Eevaliisa kaikesta vuosien aikana tehdystä työstä ja siitä kun kerroit, että haluat olla avuksi tulevissakin tapahtumissa. 44 3/2024 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } ROVANIEMEN Kuntatekniikan Päiville löysi noin 300 kuntatekniikasta kiinnostunutta ihmistä. Haaganpuron suulle 1990-luvulla rakennettu Pikku Huopalahden pato aiheutti puron alajuoksun tulvimista ja liettymistä sekä hankaloitti kalojen nousua. Kaupungissa olimme olleet edellisen kerran 1981. Hän on ollut myös Kaupunkisuunnittelu -klubin jäsen sekä arvostettu puheenjohtaja. Yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Paavilainen avasi päivät syvällisillä ajatuksilla. Haaganpuro on sivuhaaroineen noin 11,9 kilometrin mittainen puro Helsingin länsiosassa. Taisipa Ulla-Kirsikka olla päivien ensimmäinen puhuja, joka rohkeni kertoa puheensa lopussa vitsin ja sai sillä kuulijat riemukkaaseen nauruun. Päivillä toiminnanjohtaja sai kuulla, miten Eevaliisa oli saanut kokea työelämässä aiemmin vahvana olleen mies-nainen-roolijaon. Oli siellä myös valtion virasto Traficom esittelemässä palveluitaan. Kuntatekniikan saavutus Haaganpurolle Kuntatekniikan Saavutuksena rakennushankkeissa palkittiin Helsingin Haaganpuron kunnostus. Päivillä järjestettiin Lappia-talon aulaan mahtunut näyttely, jossa oli esillä noin 20 eri yhtiön tuotetta. Onneksi ajat ovat nyt muuttuneet, mutta nöyrät kiitokset Eevaliisalle, ettei luovuttanut kohtaamansa epätasa-arvon kohdalla vaan jaksoi. Onpa Eevaliisan kanssa ideoitu ja suunniteltu yhdistykselle oma drinkki korona-aikana! Eevaliisa jäi ansaituille eläkepäiville Rambollista. Eläkejuhlissa hän oli pitänyt unohtumattoman luennon kaikista mieleenjääneistä kokemuksista, joita uran varrella on saanut kohdata. Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi Arktiseen pääkaupunkiin. Tiedämme vieläkin vahvemmin, että teet tätä puhtaasti sydämestäsi. Vainio on ollut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajistossa ja edellisillä työtehtävillään kuntatekniikan viranhaltijana, joten hänen puheessaan kävi selväksi, miten lähellä kuntatekniikka on hänen sydäntään. K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho kute3_44-51.indd 44 10.6.2024 13.16. Huimia esityksiä ja kuohujakin Rovaniemellä Myös Rovaniemen kaupungininsinööri Janne Alkki tiimeineen oli vahvasti mukana päivien valmisteluissa ja keskusteluissa, mikä kertoo siitä, että kaupunki on suuntautunut kovasti kehittämiseen. Puheessaan hän totesi, että jokainen kuntateknikko tarvitsee osaamisen päivittämistä, jotta kuntateknikon rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin mahdollistajana toteutuu nyt ja tulevaisuudessa. Puistoja rakentamisRovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion ikimuistoinen avauspuhe päättyi kuntateknikseen horisonttiin liittyvään huumoriin. Eevaliisa on osallistunut lukemattomien Kuntatekniikan Päivien suunnitteluun ja ohjelmiin – omalla kannustavalla ja rohkeasti ideoivalla otteellaan. Kohtuullisen monta litraa vettä on ehtinyt virrata Kemijoessa siitä lähtien. Hienoa, että viranomaisetkin jalkautuvat tällä tavalla meidän kuntatekniikan taavien arkeen! Eevaliisa Häröstä yhdistyksen kunniajäsen ensimmäisenä naisena Olisittepa olleet näkemässä sitä yllätyksen ja ilon määrää, kun Eevaliisa Härö kuuli saavansa palkinnon ja lisäksi tuli valituksi kunniajäseneksi Kuntatekniikan Päivien yhteydessä pidetyssä yhdistyksen kevätkokouksessa! Eevaliisa on ollut kymmeniä vuosia aktiivinen jäsen kehittämässä yhdistyksen toimintaa
Yhtiön toimintamalli asiakkaiden toiveiden täyttämiseen on loppuun asti hiottu. Perheyhtiö Lappset Groupille tavoite toteutunee jo lähitulevaisuudessa, sillä kaikenikäisiä ihmisiä eri tavoin liikuttavat ja opettavat välineet ovat vahvasti esillä jo kaikilla asutuilla mantereilla ja lukemattomissa kaupungeissa. Haaganpuron esitelmän piti Hanna Keskinen Rambollista, ja lisäksi palkintoa olivat pokkaamassa Tiia Valtonen Rambollista sekä Liisa Taskila ja Juhani Jaatinen Helsingin kaupungilta. Uusi luonnonmukainen purouoma suunniteltiin nykyisen uoman länsipuolelle maaston alavimpaan kohtaan. Maisemakuvallisena lähtökohtana oli säilyttää ranta-alueen avoimuus sekä merenlahdelle avautuvat näkymät. Raati halusi myös rohkaista kaikkia kuntia nykyistä avomielisempään ja vuorovaikutteiseen kaupunkikehittämiseen. Valinnallaan raati halusi nostaa esille sitä, että hyvinvoiva yhteiskunta vaatii luonnon ja sen tarpeiden entistä parempaa huomioimista. K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho kute3_44-51.indd 45 10.6.2024 13.16. Yhdistyksen hallitus halusi valinnallaan korostaa sitä, että kaikkien pitää unelmoida suuresti ja käyttää mielikuvitustaan. Nämä auttavat onnistumaan Avaustilaisuudessa Lappia-talolla oli runsas osanotto. Purouoma muotoiltiin loivapiirteiksi rantaniityksi. 45 Kuntatekniikka 3/2024 suunnittelun tavoitteiksi muotoutuivat tulvahallinnan lisäksi taimenen ja muun kalaston ja pohjaeliöstön elinolosuhteiden parantaminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien edistäminen. Lavalla näytteilleasettajat esittelemässä toimintaansa. Kehityshankkeen saavutus: Lappset nostaa miljardin sykettä Olisiko sinulle tullut mieleen tavoitella miljardiin ihmiseen vaikuttamista päivittäin. Ydintavoitteita ovat tuoda iloa ihmisen elämään sekä elinkaarikestävyys. Rakentamisen myönteisinä vaikutuksina on jo tuotu esiin kalojen merkittävä lisääntyminen, äänimaiseman muutos, luonnon monimuotoisuuden ja viihtyisyyden lisääntyminen sekä tulvien väheneminen. Unelman kruunaa se, että kaikki välineet valmistetaan Suomessa ja vieläpä pohjoisen pitkään kasvaneesta puumateriaalista. Kaupunkipurojen merkitys on korostunut viime vuosikymmenen aikana, kun on ymmärretty niiden rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja luontokadon pysäyttämisessä
Lappset Groupin Risto Ikäheimo kirjoitti jopa rap-kappaleen Kuntatekniikan päivistä. Stipendi luvattoman maankäytön tutkimuksesta Työelämän evoluutioputki vaatii uusien tekijöiden tuloa putken alkupäähän, ja Kuntatekniikan yhdistyksen yksi perustamisajatus vuodesta 1926 on ollut tukea osaamisen ja osaajien kehittämistä. 46 3/2024 Kuntatekniikka { SKTY } tulevaisuudessa ja saattaapa niillä saada myös maailmanlaajuista kiinnostusta ja näkyvyyttä! Yhtiön toimitusjohtaja Arto Lahtela ja Pirkko Eskelin pokkasivat palkinnon keskiviikkona, ja Arto piti loisteliaan esitelmän yhtiön saavutuksista torstaina. K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho kute3_44-51.indd 46 10.6.2024 13.16. Jyrki Paavilainen ja Ville Alatyppö palkitsevat nuoren oppilaan Sami Jokisen stipendillä opinnäytetyöstään. Tänä vuonna stipendiaattiehdokkaita oli viisi: MA Katariina Väätänen – Aalto-yliopistoon tehty diplomityö: Maisema-arkkitehtuurin keinot osana luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentämättömyyttä DI Ossi Jalonen – Aalto-yliopistoon tehty diplomityö: Työnaikaisten liikennejärjestelyiden arviointimittarin käyttökelposuuden arviointi ja jatkokehitystarpeet Hortonomi AMK Tiina Karttunen – Hämeen Ammattikorkeakouluun tehty opinnäytetyö: Oriveden kaupungin leikkipuistojen kehittäminen YAMK Sami Jokinen – Hämeen ammattikorkeakouluun tehty opinnäytetyö: Luvaton maankäyttö Espoon kaupungin omistamilla ja hallitsemilla alueilla DI Tuomas Cajanus – Tampereen yliopistoon tehty diplomityö: Uusiomateriaalien käytön vaikutus tiehankkeen kokonaistaloudellisuuteen Yhdistyksen arviointiryhmä ja hallitus toteavat, että kaikkien henkilöiden opinnäytetyöt ovat korkealuokkaisia ja, mikä tärkeintä, pyrkivät ratkaisemaan arjen ongelmia. Yhdistys haluaa tällä erää ojentaa kahdentuhannen euron stipendin YAMK Sami Jokiselle
Se tulee lisääntymään tiiviin ja tiivistyvän rakentamisen myötä. Tervetulleeksi teidät toivotan, siihen niin monta syytä on. On alkuperäissuvut ja saamelaiset, joill’ juuret Lapissa on vahvimmat. Junantuomat insinöörit ja – ja -ja muuttajat, kaikki tervetulleita Rovaniemell’ on. Me insinöörit, dippainssit ja muut, arkkitehdit, maisema-arkkitehdit ja väärtit, hyvät väärtit, ollaan tosi väärtit. Toivottavasti saamme kysyä apuja myös tulevaisuudessa! Tällä haavaa keskustelemme monen kaupungin osallistumisesta. Valitsijaryhmä näkee Jokisen työn sopivan erityisen hyvin opinnäytetyökilpailussa annettuun määritelmään. Mitä Suomi ilman meitä ois. Oli jo aikakin teidän Rovaniemelle tulla, kun 43 vuotta sitten tavattiin viimeks’, Menikö ohjelman loppu juhlimiseks’. Näin keuhkot ulos vietäis’, se tuottavuutta ja terveyttä edistäis’. Opintomatkan ohjelma löytyy VYL:n kotisivuilta. Tulossa on omaisuudenhallinnan ilotulitus valtakunnan toimijoiden viimeisimmistä kehityksistä! Opintomatkoja tulossa syksyllä Amerikan kuntatekniikan päiville järjestämme opintomatkan, jonka ohjelma löytyy jo nettisivuiltamme. ÖÖ Me infran rakentamisen mestareita ollaan. On hyvinvointimaisemat hienot, on ilmastot kutsuvat. Soteuudistustakaan ei tarvittu ois, jos hyvinvointimaisemat enemmän käytössä olla vois. Puuttuminen luvattomaan maankäyttöön olisi kunnillekin taloudellisesti merkittävää. Tampereella Kuntatekniikan päivien aikaan kokoonnuimme Omaisuudenhallinta-klubin kesken ja määritimme tulevan seminaarimme ajankohdan. Ilmoittautujia on jo kahdeksan, eli jos halajat mukaan, ole ripeästi yhteydessä toiminnanjohtajaan! Lisäksi järjestämme messumatkan Galabau-messuille Nürnbergiin 10.–12.9. Eli ottakaahan yhteyttä toimistoomme! Omaisuudenhallinnan päivät 25.–26.11. Katutyökoulutus suosittu Pääsiäisen jälkeen avautunut katutyön verkkokurssi on ollut melkoisen kysytty. 81 Isäntänä SKTY:lle Luvaton maankäyttö koskettaa kaikkia kuntia Sami Jokinen paneutuu opinnäytetyössään tärkeään vastuulliseen aiheeseen eli luvattomaan maankäyttöön. Kiitoksin – kiitoksin. Siltaa ja tietä hyvinvointipäivillä Santa Parkissa jatketaan, kotipaikkatunnetta suomalaisille rakennetaan. yhdessä Viherympäristöliiton kanssa. Aihe on vaikea käsitellä ja kaikkia kuntia koskettava. Kiitos, ole hyvä ja anteeksi, kolmikko sanoja päivien päätteeksi, hyvän mielen saatteeksi. Miks’ Lappi meille niin rakas on, siihen niin monta syytä on, tunteen luoja loppumaton. Miks’ Suomi meille niin rakas on, siihen niin monta syytä on, tunteen luoja loppumaton. Kun ottaa huomioon, että tämä kurssi on tehty omin pienin kätösin ja mukana on ollut palvelumuotoilijoita, eivätkä luentojen pitäjät ole puhealan ammattilaisia, vaan ovat katutöiden arjessa vahvasti, niin onhan tämä kurssi hieno saavutus koko alalle. Sami esitteli opinnäytetyönsä torstaina, ja puhe kirvoitti kuulijat laajaan keskusteluun. Se toden totta on. Kesän aikana koostamme esitelmät ja vierailut, joten olehan kuulolla. Kaupungeillehan tämä ei maksa mitään, vaan kaikki hyöty valuu suoraan kaupunkien arkeen. Selvästikin aihe upposi syvälle viranhaltijoiden kehityshermoon – myönteisellä tavalla siis. Tästä lisää kesän jälkeen! • kute3_44-51.indd 47 10.6.2024 13.16. Mukaan pääsee 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä (ilmoittautumisia on jo jonnii verran). Tule tutustumaan viheralan uusimpiin tuotteisiin Euroopan suurimmille messuille! Kaivamattoman tekniikan yhdistyksen FiSTT:n kanssa järjestämme opintomatkan Dubaissa pidettävään alan konferenssiin marraskuussa. Siinä mainitaan voittajan valinnassa arvostettavan erityisesti töitä, jotka edistävät laajasti kuntatekniikan alaa Suomessa. Kiitokset kaikille, jotka ovat olleet antamassa panostaan. On ihmiset rohki rohkeat, arjessa viisaat, oikeamieliset väärtit ja auttavat. Olosuhteet kun kunnossa on, tie maailman kisoihin ja olympialaisiin avoinna on, nuorille yrittää, maailman huipulle pyrkiä. On todennäköistä, että luvatonta maankäyttöä jää usein myös havaitsematta, eikä sen vaikutuksia esimerkiksi maaperään ja ympäristöön tiedosteta. 47 Kuntatekniikka 3/2024 Räppii Kuntatekniikan päivistä Miks’ Suomi meille niin rakas on, siihen niin monta syytä on, tunteen luoja loppumaton, kun meill’ Kuntatekniikka SKTY on. Kivat muistot siitä on mulla. Raanujärvellä 15.05.2024 klo 04:20 Entinen Leikkijohtaja Risto Ikäheimo, v. ÖÖ Kun SKTY jäsenillä tietotaitoja tunne syntynyt on, on kumppanuus siinä verraton. Se tehostaisi kuntatyötä, vähentäisi kunnan henkilökunnan turhautumista ja takaisi myös kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun. Luvatonta maankäyttöä esiintyy myös kaikissa kunnissa
050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. Evaliisa har även varit medlem i Stadsplaneringsklubben och en uppskattad ordförande. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toni Korjus SKTY puh. Dagarna var mycket lyckade på många sätt – föreläsningssalarna var fulla och föreläsningarna var mångsidiga, av hög kvalitet och väckte många diskussioner. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. 0400 82 37 62 Toni Haapakoski Infrayksikön päällikkö, Porin kaupunki Tekninen toimiala, PL 1, 28101 Pori puh. Flera evenemang på kommande Den 25.–26.11 ordnas föreningens Asset Management dagar i Tammerfors. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Hon har i decennier varit en aktiv medlem i utvecklingen av föreningens verksamhet. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. Med tanke på att kursen har skapats med små resurser, samt att föreläsarna inte är yrkesverksamma inom talbranschen utan ingenjörer inom gatuarbete, är kursen en stor prestation för hela branschen. Dessutom så ordnar föreningen flera studieresor under hösten – följ med föreningens nyhetsbrev och hemsidor för ytterligare information! • Föreningen önskar er alla en trevlig sommar! Johanna Nyberg kute3_44-51.indd 48 10.6.2024 13.16. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi Jyrki Oinaanoja Yksikön päällikkö, Ramboll Oy PL 25, Itsehallintokuja 3, 02601 Espoo puh. 48 3/2024 Kuntatekniikka På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Tack till alla som har bidragit. Föreningens ordförande Jyrki Paavilainen öppnade tillställningen. I sitt tal konstaterade han att varje kommunaltekniker behöver uppdatera sin kunskap för att kunna fullgöra sin roll som möjliggörare av samhällets välfärd nu och i framtiden. Hon har deltagit i planeringen och programmen för otaliga Kommunalteknikdagar – med sitt eget uppmuntrande och modigt idérika sätt! Nätkursen för gatuarbete populär Den nätkurs i arbete på gatuområden som publicerades efter påsken har varit mycket eftertraktad. 040-5091405 jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Programmet planeras under sommaren. Vi fick också lära oss extra mycket om kommunaltekniska utmaningar i norra delen av landet. Eevaliisa Härö belönades med hedersmedlemskap. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. VARAPUHEENJOHTAJA Anne Ahtiainen Kaupungininsinööri, Kouvolan kaupunki Torikatu 10,45100 Kouvola puh. 044 70 14 692 toni.haapakoski@pori.fi Kommunaltekniska dagarna var lyckade DE Kommuntaltekniska dagarna i Rovaniemi lockade omkring 300 personer som var intresserade av kommunal teknik. Diskussionerna fortsatte under kvällstillställningarna. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Jarkko Ambrusin Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 040 125 1570 toni.korjus@kuntatekniikka.fi Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 0206158574 anne.ahtiainen@kouvola.fi HALLITUSJÄSENET Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. Under högsäsongen lägger de tiotals flygplan som dagligen landar i Rovaniemi med sina turister en alldeles speciell press på funktionaliteten i en stad med cirka 65 000 invånare
Esityksien pituus on lähtökohtaisesti 20 minuuttia. Pyrimme lisäämään tietoisuutta kestävää kehitystä tukevista alamme toimintamalleista ja infraverkostojen omaisuudenhallinnan uusista ratkaisuista. Aiempina vuosina No-Dig Award on luovutettu esimerkiksi DN800-vesijohdon porausurakasta Tampereen itäisen kehätien Vt9 alitse. FiSTT:n vuosikonferenssi on suunnattu kaupunkien ja kuntien sekä näiden vesija energialaitosten edustajille sekä kaikille infran maanalaisten verkostojen parissa toimiville tahoille. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. 49 Kuntatekniikka 3/2024 { FiST T } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Vuosikonferenssi on suurin kotimainen infran verkostojen omaisuudenhallintaan ja kaivamattomiin tekniikoihin keskittyvä koulutusja konferenssitilaisuus. Konferenssipäivien sisältö tukee vahvasti ammatillisen osaamisen kehittämistä, ympäristön huomioimista. Lisäksi konferenssissa tuodaan esiin alamme toimintaympäristön muutoksia, jotka kaikkien näkökulmien edustajien kannattaa tiedostaa. jaetaan myös kaivamattoman tekniikan alan merkittävin kotimainen tunnustus No-Dig Award , jonka myöntämisen perusteena on alamme toimijan merkittävä panostus kaivamattomiin tekniikoihin. No-Dig Awardia arvostetaan alallamme, sillä sitä pidetään huomionosoituksena merkittävästä työstä kaivamattomien tekniikoiden puolesta. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Toivomme konkreettisia esityksiä esimerkiksi kokemuksista työmailta, materiaaleista, uusista tekniikoista ja tavoista tehdä No-Dig kohteita. Etsimme ajankohtaisia aiheita kaivamattomien tekniikoiden aihekentästä. • kute3_44-51.indd 49 10.6.2024 13.16. Samoin toivomme esityksiä alamme säädöstöistä, ohjeista ja vaikutuksista. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt SEURAAVA FiSTT:n kansallinen vuosikonferenssi pidetään 5.–6.2.2025 Hämeenlinnassa korkean tason kokousja tapahtumahotelli Vanajanlinnassa. FiSTT laatii jätetyistä esityksistä sopivan kokonaisuuden konferenssiin sekä päättää esitysten pituudet. Työmenetelmien keskiössä ovat kaivamattomat tekniikat ja niiden uutuudet ja sovellutukset, joilla on mahdollista toteuttaa investointeja kestävällä tavalla ja ympäristöystävällisesti laadunvarmistusta unohtamatta. Jätä esitelmän tiivistelmä määräaikaan mennessä yhdistyksemme sähköpostiin osoitteeseen info@fistt.fi. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Vuosikonferenssin yhteydessä Vuosikonferenssi työn alla FiSTT:n vuosikonferenssi 2025 järjestetään Hämeenlinnassa upeassa Vanajanlinnan kokousja tapahtumahotellissa. Konferenssissa alan asiantuntijat, järjestelmien ja materiaalin toimittajat, urakoitsijat ja tilaajatahot jakavat ja pääsevät kuulemaan uusimmista ratkaisuista verkostojen investointikohteiden valinnassa sekä niiden toteuttamisessa. Tiivistelmän pituuden tulee olla 2500 merkkiä välilyönteineen. Ilmoita halukkuutesi esityksen pitämiseen viimeistään 1.9.2024 mennessä. Tule luennoimaan! Avaamme mahdollisuuden tehdä esitelmäehdotuksen tulevaan vuosikonferenssiimme. Tule siis mukaan jakamaan oma tietosi ja osaamisesi kaivamattoman tekniikan tietoisuuden lisäämiseksi. Toinen esimerkki on Ala-Tikkurilan ja Hiekkaharjun välille rakennetun uuden runkovesijohdon suuntaja vasaraporausurakka sekä SPP kaivosukkamenetelmä
50 3/2024 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. { Tapahtumakalenteri } Hybridihanke osana kaupunkikehitystä 3.10.2024 Helsinki / Etäkoulutus kiinko.fi Tietoturva kunnassa 29.8.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus ja/tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 10.09.2024 Mikkeli vvy.fi Korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 26.9.2024 Helsinki/Webinaari ril.fi Teknisen ylläpidon ajankohtaispäivä 29.8.2024 Helsinki kiinko.fi Kyberturvallisuuden perusteet 3.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kyberturvallisuuden jatkuvuudenhallinnan perusteet 4.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Hankintaprosessi 1/2: hankinnan valmistelu ja tarjouspyyntö 6.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöja rakennusrasitteet 10.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitosten johdon päivät 11.–12.9.2024 Lahti vvy.fi Kaavoitus ja ilmasto 11.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 17.9.2024 Webinaari vvy.fi Kunnan luontoasiat luonnonsuojelulaki ja kompensaatio 23.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Katupäivät 24.9.2024 25.9.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Hankintaprosessi 2/2: hankintapäätös ja sopimuksen laatiminen 25.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Talousvesipäivä, webinaari 26.9.2024 Webinaari vvy.fi Raakamaan lunastus 26.9.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kuntien tilafoorumi 1.–2.10.2024 Lahti koulutus.fcg.fi Tietosuoja teknisellä toimialalla 2.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Maapolitiikan ajankohtaispäivä 2.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Uusi rakentamislaki – keskeiset muutokset ja kuntien valmistautuminen lakimuutokseen 2.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitosten toimistopäivät 2.–3.10.2024 Tampere vvy.fi kute3_44-51.indd 50 10.6.2024 13.16
{ Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Nouse huipulle FISEn hyväksymät rakennuttajan pätevyyskoulutukset: Infrahankkeen rakennuttaminen 21 (RAP) aloitus 24.9.2024 Rakennuttamisen johtaminen 24 (RAPS) aloitus 26.11.2024 Tutustu koulutuksiin — kiinko.fi Uusiutuvan energian viranomaismenettelyt kunnassa 3.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Maanrakennuspäivä 2024 3.10.2024 Helsinki mank.fi Tekoälyä julkishallintoon, osa 1 – perusteita käyttöönottoon ja organisaation kehitykseen 4.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Liikenne ja maankäyttö 8.10.2024 Helsinki koulutus.fcg.fi Teknisen toimialan hankintapäivä 8.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Liikenne ja maankäyttö 8.–9.10.2024 Helsinki koulutus.fcg.fi Kertakäyttömuovit katuja puistoroskien siivouksessa tuottajavastuu muuttaa kuntien käytäntöjä 10.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kuntien osoitetiedot osoitteet kuntoon 15.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesilakipäivä 29.10.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Jätevesipäivä 6.11.2024 Webinaari vvy.fi Siltapäivät 7.11.2024 Tampere ril.fi Sähköja automaatiopäivät 13.–14.11.2024 Turku vvy.fi kute3_44-51.indd 51 10.6.2024 13.16
Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin. Lue printtinä tai diginä osoitteessa kuntalehti.fi. Kuntatalous, johtaminen, kuntabrändi, valtiontuki. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. kute3_52.indd 52 10.6.2024 13.24