4/2021 { Kolumni } Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa Laajennettu todellisuus suunnitteluvaiheessa Kaukolämpö nyhjää tyhjästä lämpöpumpuilla Palovartiointi edelsi palokuntien syntyä Kestävä ympäristörakentaminen luo ASUKASARVOA kute4_1.indd 1 24.8.2021 10.11
36 ICT-palvelut pidetään omissa käsissä monissa kunnissa ...................... 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 20 Lämpöpumpuilla energiaa kaukolämpöön ........................................ 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 19 Pienet lämpölaitokset edelleen pääosin kuntaomisteisia ......................... 2 4/2021 Kuntatekniikka 2. 16 Latausinfran toteutukseen ohjeistusta ............................................... 6 { ICT } { Energia } { Yhdyskunta } { Yhdyskuntasuunnittelu } Kestävä ympäristörakentaminen luo lisäarvoa asukkaille .................................. 22 Kaupunkikehittämisen suunta vaihtuu Hampurissa ............................................. 51 { Ympäristörakentaminen } { Hallinto } { Kaupunkisuunnittelu } { Turvallisuus } K uv a: H an na Ta ja kk a Kestävä ympäristörakentaminen. 12 Infran kustannuslaskentajärjestelmä toteutettiin allianssilla ............................ 35 Tapahtumakalenteri ................................ syyskuuta 4/2021 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 26 Vapaapalokuntien perustaminen oli kumouksellinen askel ............................ 5 Kolumni/Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa ........................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 6 Hulevesiohjelmat tuovat työkaluja kaavoitukseen ......................................... kute4_2-3.indd 2 24.8.2021 14.59. 50 Palveluhakemisto.................................... Kestävän asiakasarvon saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että asukastarpeet ja näkökulmat prosessoidaan ammattilaisten kanssa hyvinvoinniksi. 32 Laajennettu todellisuus toimii jo suunnitteluvaiheessa .............................
s. 3 Kuntatekniikka 4/2021 s. K uv a: Se pp o H aa vi st o Juuri valmistuneen lämpölaitoskyselyn perusteella kirjallinen kunnossapitosuunnitelma on käytössä vain noin kolmasosalla vastanneista (37 %). 20 KKuntatekniikka.fi s. K uv a: H el i So rj on en Uusi allianssina kehitetty laskentajärjestelmä tuo lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä infrahankkeisiin. MRL:n velvoittamina kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. K uv a: H el si ng in ka up un ki , Pe rt ti N is on en kute4_2-3.indd 3 24.8.2021 14.59. 16 KHO: Pelkkä yleiskaavan ikä ei osoita kaavan vanhentuneen Tervanpoltto on kiertotaloutta Kuhmoisissa MRL-lakiuudistus: Monimutkaistuuko kaavoitus. 12 Hulevedet
ETELÄ-SUOMI Timo Perämäki 040 128 0683 LOUNAIS-SUOMI Johan Seikola 040 131 7432 POHJOIS-SUOMI Mika Pulkkinen 0401280683 LÄNSI-SUOMI Pasi Eronen 040 846 4746 ITÄ-SUOMI Jukka Särkkä 040 046 9635 KYSY LISÄÄ SEURAA WILLEÄ SOMESSA @wille_suomi @wihuri_tekninen_kauppa www.wille.fi www.tekninenkauppa.fi etunimi.sukunimi@wihuri.fi TEKNINEN KAUPPA Wille 675. Smart Flow säätää moottorihydrauliikan tuotot automaattisesti koneen nopeuden mukaan. Tee Willestä omasi Wille tarjoaa kuljettajalleen mahdollisuuden luoda omien mieltymysten mukaisen ohjauksen Joystickiin. kute4_4.indd 4 24.8.2021 15.00. Työlaitteille pystytään myös ohjelmoimaan valmiit profiilit, jotka voidaan aktioivoida helposti kytkennän jälkeen. Hoitaa joka sesongin Työmukavuutta ja tehokkuutta on parannettu monin älykkäin ominaisuuksin! Soft Drive muuttaa kaasupolkimen ryömintäpolkimeksi tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Smart Lube keskusvoitelujärjestelmä sopeuttaa koneen automaattivoitelun käytön mukaan. Lue lisää deltasarjan älykkäämmistä ratkaisuista Entistä älykkäämpi Wille Työtehoa ja ergonomiaa ympäri vuoden Uudensukupolven deltasarjalainen tarjoaa kuljettajalleen tilavamman ja hiljaisemman ohjaamon sekä erinomaisen näkyvyyden ympäristöön ja työlaitteelle
Mutta on hyvä, ettei asioita oteta itsestäänselvyyksinä. kute4_5.indd 5 24.8.2021 14.59. Vaikka konkreettinen muutos on ollut käynnissä viimeiset pari sataa vuotta, muutaman viime vuosikymmenen aikana kehitys on ollut kiihtyvää. Legendaarinen Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16.9. verkkotapahtumana, mutta YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pyritään järjestämään näillä näkymin 13.–15.10 vielä livenä Turussa, turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Syntyy mallinnoksia, joita voidaan hyödyntää kaavoituksessa ja suunnittelussa. . . Ja olennaista nykyhetkessä on se, että myös ihmisten tarpeet ja toiveet ovat parhaillaan kovassa muutoksessa. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Yhtenä osa-alueena muutoksessa näkyy suhtautuminen kaupunkikehitykseen ja ympäristörakentamiseen. Kyseessä on osallisuuden ja avoimuuden oppimisprosessi, jossa tarpeet ja kipupisteet tunnistetaan. Kestävä ympäristörakentaminen sisältää tavallaan kaksi sisäkkäistä elementtiä, jotka yhdistettynä pyrkivät vastaamaan keskeiseen kysymykseen, voidaanko luontoa kierrättää. Ei ihmiskunta ole ensimmäistä kertaa suuren taitteen edessä, mutta tällä kertaa se vaikuttaa syvällä tasolla hyvin voimakkaasti. -Hyvinvointia voidaan tukea rakennetun ja luonnon ympäristön kestävillä ratkaisuilla. Niinpä etenkin ympäristörakentaminen sisältää paljon mahdollisuuksia tukea niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin tapahtuvaa yhteiskuntakehitystä. Toisaalta, jos asukkaat saadaan osalliseksi kehityksestä, on mahdollista synnyttää onnistunut yhdistelmä kuntaja asukastoimintaa, jossa asukkaat itse huolehtivat esimerkiksi luontopolun kunnosta osana varsinaista luontokokemusta. Asukasvaatimukset edellyttävät yhteissuunnittelun lisäämistä ja avointa vertaisoppimista, jotta tarpeisiin voidaan reagoida ja yhteensovittaa intressejä, artikkelissa kerrotaan. Näin päästään perusteellisesti asukaskokemuksen alkulähteille. Valaistus, vesihuolto ELÄMME parhaillaan aikaa, jolloin maailma muuttuu kovaa vauhtia. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Biodiversiteetin suojelu, omien kulutustottumusten muuttuminen suhteessa ilmastonmuutokseen ja pandemian aiheuttamat muutokset käyttäytymisessä aiheuttavat niin yritysten, yhteisöjen kuin yksilöidenkin toimintojen uudelleen punnintaa. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Tampereella aiheesta tehtiin seikkaperäinen tutkimus, joka esitellään tässä Kuntatekniikka-lehdessä sivuilla 6-11. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Näiden lisäksi allakkaan kannattaa laittaa lisäksi syksyn ensimmäinen Kuntatekniikka LIVE 5.10. Lopulta kaikki konkretisoituu luonnossa, käytännössä. Jos hallinto ei pysy perässä, kuntalaisaktivismi neljäs sektori ottaa tilanteen haltuun. Vaikka pandemian aiheuttama kaupungistumiskehityksen pysähtyminen mitä ilmeisimmin on vain hetkellistä, luontoarvojen vaaliminen ja lähiseutumatkailun lisääntyminen saattaa olla pysyvää. Kuntamarkkinat verkkoon, YT-näyttely Turussa PANDEMIAN ties monesko aalto on vaikeuttanut monen loppukesäksi ja syksyksi kaavaillun tapahtuman järjestämistä. 1.12. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Kestävä ympäristörakentaminen ottaa mukaan osallistumaan K uv a: H an na Ta ja kk a 5/21 28.10. 13.10. 5 Kuntatekniikka 4/2021 { Pääkirjoitus } 4/2021 { Kolumni } Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa Laajennettu todellisuus suunnitteluvaiheessa Kaukolämpö nyhjää tyhjästä lämpöpumpuilla Palovartiointi edelsi palokuntien syntyä Kestävä ympäristörakentaminen luo ASUKASARVOA kute4_1.indd 1 24.8.2021 10.11 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Asukastarpeiden painopiste on aktiivisessa ja nopeatempoisessa osallistamisessa, kun asukkaat tavoittelevat itselleen ja ympäristölleen arvoa
6 4/2021 Kuntatekniikka Kestävä ympäristörakentaminen luo hyvinvointia ja terveellistä kaupunkiympäristöä LISÄARVOA ASUKASLÄHTÖISYYDESTÄ { Ympäristörakentaminen } Viheralueilla voidaan lisätä elinympäristöjä uhanalaisille ja vähentyneille eläin-, kasvija sienilajeille. Rovaniemen arktisen puutarhan lahopuuaita. Talkoot ovat myös hyvä tapa jakaa tietotta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä asukkaille ja kunnalle. K uv a: H an na Ta ja kk a kute4_6-11.indd 6 24.8.2021 15.04
7 Kuntatekniikka 4/2021 Teksti: Maarit Särkilahti, Hanna Tajakka ja Keijo Houhala T ampereen kaupunkiympäristön palvelualueella tarkasteltiin viranomaispalvelujen asiakasja arvolähtöisyyttä. Kehittämistyön ydin oli palveluissa, asiakkuuksissa ja laadun tarkastelussa. Unalab-projektissa tarkastellaan kestävää ympäristörakentamista ja sen asiakaslähtöisyyttä hulevesien ja viherrakentamisen näkökulmista. suunnittelun perusta on suorassa yhteydessä ja sidoksissa kaavoituksen alkuvaiheissa nouseviin näkökulmiin. Asioihin liittyviä näkökulmia saatiin näkyviksi Arvovaaka-kehittämistyökalulla. Viherja hulevesisuunnittelu on kiinteästi yhteydessä viranomaisprosesseihin, kun ao. Edellytyksenä on saada kestävyys ensin näkyväksi, että voidaan mallintaa esimerkkejä kestävästi toteutetusta asiakasarvosta. Asukasarvon kannalta simulaatiot tai muuttuvien systeemien tilannekuvat konkretisoivat suunnitelmia kute4_6-11.indd 7 24.8.2021 15.04. Kestävä ympäristörakentaminen on asukasja luontoarvoja tuottava lopputulos, jonka perusteet löytyvät osaamisesta, yhteistyöstä ja viranomaistoiminnan tulkintojen oikeusvarmuudesta. Hyvinvointia voidaan tukea rakennetun ja luonnon ympäristön kestävillä ratkaisuilla. Ekosysteemeistä saadaan muodostettua myös virtuaalisia toimintamalleja ns. Havaintojemme mukaan, toimivien ekosysteemiverkostojen toteutus edellyttää yhteistyötä yleisja asemakaavoituksen, ympäristönsuojelun, kaupunkisuunnittelun, yleisten alueiden suunnittelun, liikennesuunnittelun, kiinteistötoimen ja rakennusvalvonnan kesken. digitaalisia kaksosia, jolloin virtuaalimallit toimivat suunnittelutyökaluina. LISÄARVOA ASUKASLÄHTÖISYYDESTÄ Kaupunkirakentamisessa tulisi varmistaa monimuotoisten ekosysteemipalvelujen toimivuus, joka yhdistyy monelta kannalta asukkaiden hyvinvointiin. Yhdyspinta-ajattelulla havainnollistettiin yksiköille asiakkaiden ja palvelujen kosketuspisteitä, palvelupolkuja, sisäisiä palveluprosesseja sekä asiakkaiden kokemaa laatua. Käsittelemme artikkelissa kestävään ympäristörakentamiseen liittyviä teemoja yhdistämällä hankekokemuksia. Tunnistettaessa keskinäiset kipukohdat kootaan toiminnallisia esimerkkejä, johdetaan tiedolla ja edistetään kestävän ympäristörakentamisen tavoitteita. Asukasvaatimukset edellyttävät yhteissuunnittelun lisäämistä ja avointa vertaisoppimista, jotta tarpeisiin voidaan reagoida ja yhteensovittaa intressejä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa huomio kiinnittyy innovatiivisiin ratkaisuihin, joissa yksi viheralue tarjoaa monia hyötyjä kuten virkistystä, huleveden hallintaa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Kaupunkiluonnon arvoa ja merkitystä on viime vuosina tehty näkyväksi uusilla laskennan ja mallinnuksen työkaluilla kuten i-Tree, Iidar-tutka, satelliittikuvat tai ekosysteemipalveluiden simulaatio. Simulaatioilla lasketaan vaihtoehtoisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä tai haittoja. Kuvio 1. Sekä aitoa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Kestävän asiakasarvon saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että asukastarpeet ja näkökulmat prosessoidaan ammattilaisten kanssa hyvinvoinniksi. Kestävyys asiakasarvona Hyvä ja ajankohtainen kysymys on, voidaanko luontoa kierrättää. Malleilla voidaan avata kokonaisuuksia tai niiden osien merkitystä kokonaisuudelle, kun esimerkiksi tarkastellaan vesiekosysteemien vaihtoehtoisia kiertokulkuja kaupunkiympäristössä. Vaihtoehtoesityksiä voidaan tuottaa painotettuina kaavoituksen ja suunnittelun määrittelemistä lähtökohdista, joilla mallinnetaan ja arvioidaan suunnitelmien lopputuloksia
Testatut ja arvopohjalta valitut rakentamisratkaisut ovat käytännössä kokeiltuja ja haastettu monipuolisilla näkökulmilla. Mallien perusteella asukkaiden ja asiakkaiden on helpompi ymmärtää viranomaisvalvonnan ja suunnittelun toteuttamiseen liittyviä valintaperusteita ja niiden hyötyjä. Monipuolisuutta lisäävät työpajat, maastokävelyt, koululaisten osallistaminen, keskusteluja yleisötilaisuudet sekä verkkotiimien työ. Rakennetun ja luonnon ympäristöjen ydin onkin ymmärtää keskinäishyötyjä yhdistämällä tilatarpeita, palveluja ja toimintaa asukaslähtöisesti. Hulevesien käsittely on mainio esimerkki ekosysteemipalveluista, miten luonnon ja teknologian ratkaisuilla luodaan kestävää kaupunkiympäristöä. Rakentamisen asukasarvo Arvo muodostuu ekosysteemipalvelujen, osaamisen, luontoja teknologisten ratkaisujen yhdistelmänä. K uv a: K ei jo H ou ha la sekä mallintavat vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Osallistamisen on oltava selkeää ja kansantajuista, jos halutaan moniäänistä ja kattavaa käyttäjätietoa kehittämiseen. Silloin luontoja viheralueita hyödynnetään liikeja asukastoiminnassa, jolloin suunnitelmallisella työllä ympäristö tuottaa monipuolista asukasarvoa. Uudistumista tulee jatkaa, koska neljäs sektori haastaa yhteiskunnan kehittämistavat ja palveluja tarjoavat yksityiset palveluntuottajat. Rakentamisen tulee huomioida ihmisten arkeen soveltuvat materiaalien kiertoprosessit, jotka parantavat energiatehokkuutta, liikkumisen ja logistiikan kestävyyttä. kaisut ja niiden onnistunut toteutus tarvitsevat asukasnäkökulmia, päättäjien linjauksia ja viranomaisten kaukokatseisuutta. Kestävässä ympäristörakentamisessa hyödynnetään tehokkaammin rakennettuja alueita kuin ohjaamalla rakentamista neitseellisille alueille. Hyviä esimerkkejä kestävästä arvonluomisesta ovat muun muassa Tampereella Vuoreksen luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvä Living Lab -toiminta, Espoossa Meidän puisto -hanke tai Jyväskylän ympäristöluotsien toiminta. Alueiden uudistamisesta saadaan uutta arvoa, kun viherrakentamisella yhdistetään luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä rakenteita ja käytäviä. Polku on ollut kovassa käytössä ja asukkaat ovat kunnostaneet sitä. kute4_6-11.indd 8 24.8.2021 15.04. Asukastarpeiden painopiste on aktiivisessa ja nopeatempoisessa osallistamisessa, kun asukkaat tavoittelevat itselleen ja ympäristölleen arvoa. Kestävät ratKahden taloyhtiön asukkaat uudistivat talojen välisen piha-alueen innovaatiosetelikokeilussa. Kestävän ympäristörakentamisen idea on, että yhteiset ulkoalueet ovat myös tapahtumaja toimintapaikkoja. Myös marginaalisten ryhmien tavoittaminen on tärkeää. Hankkeiden esittelytilaisuudet ja avoimet kyselyt eivät riitä osallistamiseen, vaan osallistamisen tulee olla monipuolisempaa ja asukkaille tulee jäädä tilaa tulla aidosti kuulluksi. Suunnitelmista saadaan ennakoivia ja malleista vaihtoehtoisia, jotka perustuvat laskelmiin ja visualisoivat lopputulemia. Kun on tarkoitus luoda hyvinvointia ja terveellistä kaupunkiympäristöä, pitää kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuden, maaperän, vesiolojen ja ilman laatua tukeviin ratkaisuihin, unohtamatta sosiaalisia tarpeita. Asukasarvo muodostuu ekosysteemipalvelujen, osaamisen, luontoja teknologisten ratkaisujen yhdistelmänä. 8 4/2021 Kuntatekniikka { Ympäristörakentaminen } Vuorekseen rakennettiin asukkaiden aloitteesta luontopolku Koukkujärven ympäri
Palvelujen synkronoimattomuus voi tästä syytä aiheuttaa asiakkaalle täydennystietojen kyselyä, tarpeetonta siirtelyä tai erillislupaprosesseja, joista voi aiheutua viiveitä. Luonnonolojen palauttaminen vaatii osaamista ja aikaa. Se on silti kiinnostava tapa rakentaa lisää kaupunkia ottamalla käyttöön, vaikka vanhoja tehdasalueita. Kuviosta 1 voi nähdä viranomaispalvelujen linkittymisiä ja vaatimusten keskinäissidoksia. Viranomaistoiminnan monimutkaisuus Viranomaispalvelut ovat portinvartijoina rakennetun ympäristön suunnittelussa, luvituksessa ja valvonnassa. Kehittämisessä tarvitaan ratkaisumalleja ekosysteemipalvelujen kohentamiseen, että saadaan lisää kestävyyden ymmärrystä kasvavien kaupunkien investointeihin ja arvonluontiin. Rakentamisessa kannattaa huomioida inhimillisiä tarpeita; asukasja arvolähtöisiä toimintatapoja, koska ajattelutavan muutokset vaikuttavat moniin rakenteisiin sekä asenneja palvelukokonaisuuksiin. Kokkolan kävelykatu. Asiakaskokemuksen takaamiseksi julkisten palvelujen kannattaa integroitua enemmän asukastarpeisiin sekä vahvistaa osallisuutta. Vastaavalla tavalla luonnon omat itsekorjaavat prosessit tarvitsevat riittävästi aikaa ja tilaa palautuakseen Kasvillisuuden monipuolinen käyttö kaupunkien keskustoissa lisää viihtyvyyttä, mutta samalla se edistää kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalveluiden toimintaa. Markkinaehtoisuus pyrkii kasvattamaan asiakastyytyväisyyttä sekä lisäämään palvelujen suosittelua ja asiakasuskollisuutta. Kuvio 1 havainnollistaa viranomaistoiminnan monimutkaisuutta, jossa viranomaisyksiköiden tekemiset vaikuttavat asiakaspalveluun. Vaikka asiakastarve voi kohdistua viranomaisille yhdestä palvelukanavasta, niin asiakkaan ratkaisu voi vaatia monen viranomaisen työtä, vaatimusten täyttämistä ja lupaharkintaa. kute4_6-11.indd 9 24.8.2021 15.04. Sama periaate pätee suunnitteluun ja viranomaisorganisaatioiden toimintaan. Sitä varten tarvitaan arvon mittaamista, vertailuja ja havainnollistamista, mutta ne edellyttävät uusia hankkeita ja lisätutkimuksia. Viranomaisja valvontapalvelujen laatua ja osaamista haastetaan usein markkinaehtoisilla arviointiperiaatteilla, vaikka viranomaispalveluja tulee arvioida niille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Koreat kausikasvi-istutukset tarjoavat rakennetussa kaupunkiympäristössä ravintoa muun muassa tärkeille pölyttäjähyönteisille. Vanhoilla tehdasalueilla on myös luontoa ja kulttuurihistoriaa, joka yhdessä muun teollisuusympäristön kanssa voi tukea alueen omaleimaisuutta. Kestävä ympäristörakentaminen tai ekosysteemipalvelut voidaan muuntaa laskennallisesti euroiksi, mutta oleellisempaa on osoittaa ympäristörakentamisen ja palvelujen arvo niiden todellisessa ja alkuperäisessä merkityksessä. Silti prosessivaiheet vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi käsittelyaikoihin, sillä maankäytön kokonaisprosessissa prosessivaiheita voi olla yli 60. Tarpeiden monipuolisuus haastaa viranomaiset tiiviiseen yhteistyöhön, jotta saadaan muodostettua hyvä ja saumaton asiakaskokemus ja laadukkaita viranomaisratkaisuja. Viranomaispalvelu sitä vastoin tarkastelee asiakkaan toimintaedellytyksiä, olosuhteita ja toiminnan hyväksyttävyyttä ilman, että muodostuu riippuvuussuhde asiakkaaseen. Arvonluominen on päättymätön prosessi, jossa toistuvat yhteissuunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Silloin toteutetaan kiertotalouden periaatteita; kierrätetään rakennusmaata, kaupunkikuvaa ja jopa rakennuksia. Rakennettu ympäristö on dynaaminen kokonaisuus, jossa jokaisen tekijän tulee tukea kokonaistoimivuutta. Lupavaatimusten synkronoinnit tai priorisoinnit eivät välttämättä näy asiakkaille. Prosessivaiheita täydentävät maiseman sekä hulevesien suunnittelu, jotka ovat oleellinen jatkumo asemakaavoituksen edetessä kestäväksi ympäristörakentamiseksi ja ekosysteemipalveluiksi. Samoin heijastusvaikutuksia voi siten kohdistua myös viherja hulevesisuunnitteluun. 9 Kuntatekniikka 4/2021 K uv a: K ei jo H ou ha la Monesti vanhojen alueiden uudistamisessa joudutaan kuitenkin vaihtamaan maamassoja ja muokkaamaan maastonmuotoja. Ekosysteemipalvelut tuovat säästöjä, lisäarvoa ja luovat kustannustehokkaasti terveellistä ja turvallista ympäristöä luonnon ehdoilla ja hyödyntäen asukasaktiivisuutta. sekä käynnistääkseen ekosysteemipalvelujen tuotannon. K uv a: H an na Ta ja kk a Yhteiset ulkoalueet ovat myös tapahtumaja toimintapaikkoja
Suntin ranta Kokkolassa. On huomattava, että esimerkiksi asemakaavoitusta ei pidä nähdä pelkästään suunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön esteettisten arvojen kannalta. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen periaatteiden toteutusta valvovat ainakin rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kiinteistönmuodostus, ympäristöterveydenhuolto ja katutilavalvonta. Rooli on osaltaan suunnittelua, mutta toisaalta myös viranomaislähtökohtien valmistelua, esittelyä ja asettamista. Samalla viranomaistoiminnan itsetai laadun arviointi tapahtuu sisäisiä prosessivaiheita tarkkailemalla. Sen sijaan, että aloitetaan lisää kehittämishankkeita, voidaan markkinoida aiempaa hyvää työtä ja niiden oppimiskokemuksia. Kaavoitus luo muulle kaupunkiympäristön viranomaistoiminnalle lähtökohdat ja niille toiminnallisia rajoja. K uv a: H an na Ta ja kk a Suunnittelun ja viranomaistoiminnan kehittämisen kannalta on harmi, että viranomaistoiminnan mittaaminen ja suunnitteluratkaisujen arvioiminen painottuvat edelleen valvontasuoritteiden tai niistä saatavien eurojen seuraamiseen. Innovaatiosetelikokeilussa kahden taloyhtiön asukkaat suunnittelivat ja toteuttivat talojen väliin viihtyisän oleskelualueen, johon tuli viljelylaatikoita, leikkipaikka, kattovesien Kunnan ajatuksella suunniteltu monipuolinen viherverkosto muodostaa katkeamattoman ekologisen käytävän rakennetun ympäristön läpi sitä ympäröivään luontoympäristöön. Tiedontarpeen korostuessa, tarvitaan monipuolista tietoa kaupunkilaisilta, kaupunkisuunnittelusta ja viherrakentamisesta. Kehittämishankkeiden oppeja Maankäytönsuunnittelu muodostaa toimintakehyksen, jossa kaavoitukselliset periaatteet ja lainsäädännön määräykset konkretisoivat haluttua suuntaa ja laadullisia päämääriä. Kohdistamalla resursseja toteutettujen hankkeiden merkityksellisyyden esille nostamiseen, voidaan kohteet ja hankkeet nähdä osana kaupungin strategiaisia valintoja kuten ilmastotyötä ja hiilineutraalisuutta. Infokyltit saivat hyvän vastaanoton ja auttavat myös ymmärtämään paikoin ”puskaisen ja hoitamattoman” kaupunkiluonnon merkityksen ja hyötyjä. Simulaatiotai tietomalleilla saataisiin esille asiakasja arvolähtöisiä laatutekijöitä aina estetiikasta, käytännöllisyyteen ja teknologisiin ratkaisuihin. kute4_6-11.indd 10 24.8.2021 15.04. Rakennettu ympäristö on dynaaminen kokonaisuus, jossa jokaisen tekijän tulee tukea kokonaistoimivuutta. Viranomaisvalvonta onkin tapauskohtaista merkitysten ymmärtämistä. Esimerkiksi luontopolun kunnostustalkoita ei Tampereella ehditty järjestää, kun asukkaat olivat jo omatoimisesti kantaneet haketta polun märkiin kohtiin. Tästä syystä asiakasarvoon vaikuttavat tekijät ovat myös viranomaisten keskinäisen toiminnan ja ymmärryksen lopputuloksia, joita pitäisi mitata ja arvioida. Suorittamista kuvaavien mittareiden kehittämisestä kannattaa siirtyä laadullisten tekijöiden mallintamiseen ja nostaa esille osaamista korostavia tai kasvattavia vaikutuksia. Asukkailla on myös osaamista ja halua lähiympäristön kehittämiseen. Asemakaavoituksella on kaksijakoinen rooli. Maankäytön prosessivaiheissa tapahtuu laadunvarmistusta lainsäädännön edellyttämien vastuiden mukaisesti, mutta myös keskinäistä sisäistä palvelua seuraaville prosessivaiheille ja valvojille. 10 4/2021 Kuntatekniikka { Ympäristörakentaminen } Viranomaistyön palveluja asiantuntijaosaamista on yksilöillä, mutta myös organisaatiossa kollektiivisena osaamisena. Silloin osalliset voidaan kytkeä uudella tavalla yhteistyöhön tai muuntaa perinteisiä toimintamalleja asiakaslähtöisemmiksi. Osaaminen ja sen kytkökset organisaatioon pitää vain saada hyötykäyttöön ja tukemaan muun muassa suunnittelua, pilotointia ja uudistumista. Esimerkiksi Unalab-projektissa laitettiin infokyltit 10 vuotta sitten rakennettuun Vuoreksen ”hulevesipuistoon”, kun kävi ilmi, että asukkailla ei ole tietoa puiston tarjoamista moninaisista ekosysteemipalveluista. Asemakaavoitus luo perusteet monille muille viranomaisja valvontapalveluille, jotka arvioivat hyväksyttävyyttä ja voivat puuttua asiakkaiden toimintaan tai suunnitelmien toteutukseen julkisen vallan suomilla oikeuksilla. Asiakasarvon kannalta on oleellisempaa kiinnittää huomiota asiakastarpeiden ja -ongelmien sekä niiden ratkaisemisen mittaamiseen
Tiedolla johtaminen julkisella sektorilla: käytännön tapauksia eri hallinnon aloilta. Kuntatekniikka-lehti. https:// www.tampere.fi/tiedostot/a/c2dvTcGfD/Arvovaaka_kehittamistyokaluna22020.pdf Houhala, K. (2018). 4/2020. (2020). (2011). Mittarit: viranmaisja valvontapalvelujen mittaaminen – mittaamisen probleemia ja mahdollisuuksia. Tallinna: Raamatutrükikoda. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli KESY2 -hanke. (2016). (2019). Hämeen ammattikorkeakoulu, Älykkäät palvelut & Sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto / HPO. Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Terveellisen elinympäristön arvo. Virtanen, P. Kaupunkilaisten kapasiteetti voi kuitenkin jäädä hyödyntämättä, jos julkinen sektori ei anna tilaa toimeliaisuudelle ja asukkaat kokevat, että he eivät saa toteuttaa lähiympäristön kehittämistä. Tietosanoma. Verkkojulkaisu. uudistettu painos. Osaamisen siirtymistä voidaan toteuttaa onnistuneella hankeja projektityöskentelyllä, kun yhteistyö, ajatusten ja osaamisen vaihto saadaan lisäämään kestävää toimintaa. Verkkojulkaisu. (2020). (2021). Houhala, K. Arvovaaka kehittämistyökaluna. Unalabissa esteitä ylitettiin jalkauttamalla kaupunkisuunnittelijat muun muassa Vuoreksen asuinalueelle työpajoihin ja maastotapaamisiin. & Halme, P. kute4_6-11.indd 11 24.8.2021 15.04. Biosuodattimia, hevoshakoja ja viherkattoja – yhdessä oppiminen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa . Vaasan yliopisto. Siksi yhteistyö hankeja strategiavastaavien välillä on tärkeää. (1999). https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html Houhala, K. Houhala, K. (2018). Tästä syystä kohdennettua lainsäädäntöä, jolla ohjataan kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista sekä käytön aikaista valvontaa ja kunnossapitoa, ei kannata eriyttää tai hajauttaa tarpeettomasti. & Houhala K. Kuntatekniikka 4/2021 11 ARTIKKELI perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen, jossa yhdistyvät kestävän ympäristörakentamisen ja Unalab-projektin näkökulmat. Esiselvitysraportti 10.2.2019 Houhala, K. Valvontayksiköiden toimintaa pitää lähentää ja yhdistää vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli. Kestävä ympäristörakentaminen -työryhmä. & Vakkuri, J. 2, 91-107. Asiakasnäkökulmat tuovat lisäarvoa katutilavalvontaan. Kaupunkistrategiat ohjaavat kaupunkien toimintaa ja valintoja, mutta kestävän ympäristörakentamisen strateginen tarkastelu ja valintojen vaikutusarvioinnit jäävät usein tekemättä. Focus Localis. & Närhi, S. 58-67. Kestävä ympäristörakentaminen on asukasja luontoarvoja tuottava lopputulos, jonka perusteet löytyvät osaamisesta, yhteistyöstä ja viranomaistoiminnan tulkintojen oikeusvarmuudesta. Kirjoittajista Maarit Särkilahti on projektipäällikkö (DI, HTM) Tampereen kaupungilla, Hanna Tajakka asiantuntija ja yrittäjä (MMM) yrityksessään Viher-Arkki ja Keijo Houhala (TkT) toimi Tampereen kaupungilla asiakasja arvolähtöisen kehityshankkeen vetäjänä 2019-2020. KESY. Arvoviisaus hankkeen esiselvitys. & Jaskanen, L. Alue Ja Ympäristö, 48(2), 20–37. Virtanen, P. https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf Lähteet ja kirjallisuus Hartikainen, T. (2014). Väitöstutkimus. Arvovaaka -rakennusvalvonnan osaamisesta lisäja asiakasarvoa. 18-25. & Houhala, K. 2. Tampereen kaupunki. Houhala, K. { Fakta } keräys kasteluun, komposti, marjapensaita, hedelmäpuita ja perennoita. Houhala, K. Kuntatekniikka. 60-67. (2020). Tampereen kaupunki. 22-42 Houhala, K. Elintarvikeja Terveys-lehti. & Stenvall, J. Ylikoski, T. Kaupunkiympäristön palvelualue. 18-23. . & Järvinen, R. Samoin viranomaisja valvontapalvelujen näkökulmia kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja arvioida pitkällä aikavälillä. Jyväskylä: Bookwell Oy. Asiakaslähtöisyyttä kehittävä hanke hyödynsi 81 yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijan harjoitusja opinnäytetöitä sekä niiden yhteisiä oppimisprosesseja. Tampereen kaupunki. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Viherympäristöliitto ry. 10 No. Verkkojulkaisu. Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. (2020). 4/2020. Jätehuollon viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus: Lisäarvoa asiakkaille. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/ tampere/kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus) Virtaranta, S. Mittarit: viranmaisja valvontapalvelujen mittaaminen – mittaamisen probleemia ja mahdollisuuksia. The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond new public management’s unfinished trajectory. 5/2020. Elintarvikevalvonnan palvelut asiakasnäkökulmasta: Miten valvonta tuottaa lisäarvoa. Hankkeet kuitenkin paljastavat usein puutteita, joita kannattaisi huomioida strategiatyössä. (2020): Arvovaaka kehittämistyökaluna. (2020). KY-Palvelu Oy. & Jääskeläinen, A. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Innovaatiosetelillä rahoitettiin myös hevoshaka kaupungin puistoon paikallisen hevostallin toteuttamana, jossa asukkaat voivat käydä tutustumassa hevosiin. Yhteistyöllä saadaan luotua merkittävä oppimisympäristö ja lisättyä tiedon jakamista. Ympäristöja Terveys-lehti. 3/2020. Rakennustekniikka-lehti. 34-38. Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. 4/2020. https:// doi.org/10.30663/ay.85117 Weckman, E., Tajakka, H. https:// www.tampere.fi/tiedostot/a/c2dvTcGfD/Arvovaaka_kehittamistyokaluna22020.pdf Särkilahti, M., Mustajärvi, K., & Leppänen, S. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy Ylikoski, T. Rakennettu Ympäristö-lehti. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. 1/2021. Tampereen kaupunki. International Journal of Leadership in Public Servicec, Vol. Verkkojulkaisu. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Samalla tutkitaan laiduntamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 30-32. (2020a): Arvovaaka kehittämistyökaluna. (2020b). 2/2020. Viranomaisten palveluprosesseilla on suorat kytkökset myös viranomaisten välillä. (2020). Kirjallisuus Houhala, K. (2019). Ympäristöja Terveys-lehti. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Yksiköiden kannattaisi myös keskinäisesti tarkastella, mitä kukin yksikkö on tehnyt kestävyyden edistämiseksi. Arvovaa’an tulokset. Helander, N., Ahonen O., Houhala, K. Toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisen hankkeissa. Unohtuiko asiakas. & Järvinen, R
Suunnitelmallisuuden aikakauteen MRL:n velvoittamana kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. Jo ennen vuoden 2014 lakiuudistusta edelläkävijäkaupungit olivat laatineet omia hulevesiohjelmiaan Hulevesien viivytyksiä löytyy jo monista kunnista. Esimerkiksi Järvenpäässä kosteikkorakenteet vähentävät Tuusulanjärveen kohdistuvia ympäristöpaineita. Kaupunkivesien hallintaa koskeva keskustelu ja ongelmakentän hahmottaminen käynnistyi Suomessa 2000 -luvun alussa. Ratkaiseva virstanpylväs oli vuonna 2014 voimaan astunut maankäyttöja rakennuslain uudistus, joka selkeästi siirsi hulevesiä koskevan vastuun kuntien kannettavaksi, Aalto-yliopiston osa-aikainen ”hulevesiprofessori” Nora Sillanpää sanoo. 12 4/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Matti Valli P aras puhdistustulos jää saavuttamatta, mikäli laajojen alueiden hulevedet johdetaan keskitetyille kokooma-alueille tai kosteikkoihin sen sijaan, että ne imeytettäisiin maaKaupunkivedet parasta imeyttää maaperään syntypaikallaan HUUTIA HULEVESILLE Hulevesien eli kaupunkivesien hallinnan tehokkuus edellyttää kaupunkirakenteen sisälle toteutettujen luonnonmukaisten puhdistusmenetelmien laajaa alueellista kattavuutta. Ratkaisuja alettiin etsiä myös viemäriverkostojen ulkopuolelta – pihoilta, kaduilta, puistoista ja muiltakin yleisiltä alueilta. Yksipuolisesti tulvien torjuntaan keskittynyt tavoitteenasettelu alkoi syrjäytyä uusien näkökantojen tieltä. kute4_12-15.indd 12 24.8.2021 15.02. han ja suodatettaisiin kasvillisuuden kautta lähellä syntypaikkaansa
13 Kuntatekniikka 4/2021 ja –strategioitaan. Muutama esimerkkikunta Nora Sillanpään työssään kohtaamia hyviä esimerkkikuntia ovat ainakin suuret pääkaupunkiseudun kunnat. Siihen tarvitaan myös jatkuvasti Hulevesien hallinnan kaarta on tarkasteltava kaupunkirakenteen koko elinkaaren aikaisena prosessina, Nora Sillanpää sanoo. Ohjelmissa käsitellään muun muassa kunnan eri toimijoiden tehtäviä ja rooleja hulevesien hallinnan prosesseissa. Kun maaperän vesitase pysyy hyvänä, niin maanpinta ei ala painua. Joidenkin kuntien ohjelmia luonnehtii laajahkoja kaupunkialueita koskeva yleisluonteinen tavoitteiden asettelu. Esimerkiksi Vantaalla hulevesiohjelmaa on täydennetty konkreettista suunnitteluja rakentamisohjeistusta antavalla hulevesien hallinnan toimintamallilla. Toisissa kunnissa ohjelmiin ja strategioihin kirjatut vesienhallinnan tavoitteet voivat olla hyvinkin konkreettisia ja koskea jopa yksittäisiä valuma-alueita. Konkreettisia ohjeistuksia ja tavoitteita tarvitaan, jotta kaikki toimijat kaavoituksesta toteutukseen voivat varmistaa, että tavoitteet todellakin toteutuvat prosessin jokaisessa vaiheessa ja jokaisessa kohteessa. Monet kunnat ovat jalkauttaneet hulevesiohjelmiaan käytäntöön hyvinkin tehokkaasti. Eroosion estämiseen suurten sateiden ja vesimäärien hallinta ei riitä. Tampereen valuma-aluelähtöinen hulevesiohjelma edustaa sekin uutta kehityskulkua. Tavoitteiden asettelu perustuu valuma-alueen olosuhteiden tarkkaan kartoittamiseen. Käytännön työssä ne ovat tärkeitä dokumentteja, mutta kaikki kunnat eivät ainakaan vielä ole sellaisia laatineet, Sillanpää sanoo. kute4_12-15.indd 13 24.8.2021 15.02. Pohdittiin, miten paljon mistäkin vesimäärästä on viivytettävä, jotta tulvintaa ei tapahtuisi tai tulvinta olisi hallittua eikä kestämättömiä vahinkoja aiheutuisi, Nora Sillanpää kuvaa. Kaupunkialueilla eroosiosta kärsivät lähipurot ja vesistöt ja jopa ojatkin. Tämän jälkeen alettiin tavoitella määrällistä hallintaa tulvahuippujen estämiseksi. Esimerkiksi Lahden kaupunki sijaitsee pääosiltaan pohjavesialueella. Kartoituksen pohjalta voidaan parhaiten huomioida alueiden väliset erot kaupunkivesien hallinnan tarpeissa ja painotuserot eri tavoitteiden välillä niin kaavoituksessa, suunnittelussa kuin lupaprosessin yhteydessä Huomioiduksi tulee myös se, mitä hulevedet vaikuttavat vastaanottaviin vesistöihin. Määrällistä hallintaa Puoli vuosisataa sitten vallalla oli viemäriajattelu, jonka mukaan valumavedet johdetaan tehokkaasti tai viipymättä viemäreistä vesistöön. Siitäkin syystä kaupungin hulevesiohjelman painopisteet eroavat merkittävällä tavalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien vastaavista ohjelmista. MRL:n velvoittamana kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. Mutta siitä huolimatta ohjelmia täydentävälle konkreettiselle ohjeistukselle on tarvetta. K uv a: Jä rv en pä än ka up un ki Työkaluja kaavoitukseen Hulevesiohjelmat ovat tuoneet työkaluja muun muassa kaavoitukseen. Tänä päivänä hulevesien muodostumista ehkäistään yhä enemmän imeyttämällä ja välttämällä liikaa päällystämistä. Ohjelmaan tukeutuen kaavoittaja voi pohtia, millaisia tavoitteita hulevesien hallinnalle milläkin kaavoitettavalla alueella voidaan edellyttää
Käytännön suunnittelussa onkin kehitetty konsepteja, joissa kattovesiä on osittain imeytetty tällaisiin säiliöihin ja kivipesiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa savimailla on myös selvitetty. Perinteinen ajattelu näkee hulevesien hallinnan isojen sateiden hallintana. Savimailla kannattaa panostaa pikemminkin eroosion estämiseen kuin likaisen veden puhdistamiseen, Sillanpää linjaa. toistuvien pientenkin vesisateiden hallintaa. K uv a: Vi lii na Ev ok ar i kute4_12-15.indd 14 24.8.2021 15.02. Kun vesimäärät ovat vielä pieniä, niin niiden puhdistaminen on helpompaa kuin jos ne kerättään keskitetysti laajemmille alueille. Veteen päässyttä savimaata ei voida laskeuttaa tehokkaasti, vaan se kulkeutuu pois rakennustyömaalta hyvinkin kauas. Jos niiden likaantumista ei voida estää paikan päällä, niin niiden puhdistaminen myöhemmin on äärimmäisen hankalaa. Viihtyvyysarvot kuvassa mukana Monitavoitteellisuus tarkoittaa muun muassa lähiluonnon ekologisen tilan ja viihtyvyysarvojen parantamista, virkistysalueita ja hyvää maisemaa, tai vaikkapa taimenkantojen elvyttämistä kaupunkipuroissa. Savimailla vesien osittainen imeyttäminen on mahdollista ja on jopa suotavaa. Puistoalueilla avouomiinkin voidaan suunnitella vaihtelevia vedenpinnan alueita. Tiiviissä kaupunkiympäristössä pienten pihojen mittakaavassa sadevesien viivyttäminen maanpäällisillä ratkaisuilla kuten viivytysaltailla tai kosteikoilla ei useinkaan ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Nyt tiedetään, että savinen maaperä ei estä monipuolista valumavesien hallintaa. Leikkipuisto, urheilukenttä tai vaikkapa pysäköintialue voi toimia tilapäisenä tulvanhallinta-alueena. Laadullinen hallinta korostaa pienten sateiden hallintaa, miten valumavedet voidaan esimerkiksi suodattamalla ja viivyttämällä pitää mahdollisimman puhtaana. Näin hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta voidaan rakentaa kaupunkialueen sisään, Nora Sillanpää kuvaa ratkaisuja. Korona-aikana luontoarvojen merkitys ihmisten omassa elinympäristössä on selvästi korostunut. Määrällisen hallinnan ohella on alettu korostaa laatua, monitavoitteellisuutta ja monitoiminnallisuutta. Painanteen kivet toimivat koristeina ja estävät maakerroksia huuhtoutumasta vesimassojen mukaan rankkasateiden aikana. Pesän täyttymisen jälkeen ylimenevä vesi johdetaan eteenpäin. Läpi vuoden esiintyvien pikkusateiden aiheuttamat nopeat vedenkorkeuden muutokset häiritsevät etenkin avouomien stabiliteettia. Monitoiminnallisuus puolestaan viittaa siihen, että hulevesien hallinta-alueet voisivat palvella myös muita käyttötarkoituksia. 14 4/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Kivipesiä savimaille . Laadullinen hallinta kannattaa tehdä lähellä likaantuneiden hulevesien syntypaikkaa. Määrällisestä laadulliseen Kuluneen kymmenen vuoden ja etenkin viime vuosien aikana vesienhallinnan tavoitteet ovat yhä enemmän monimuotoistuneet. SUOMESSA on varsin yksiselitteisesti ajateltu, että savimaalle ei pidä rakentaa, eikä hulevesipuolen ratkaisujen kehittämiseen ei ole edes panostettu. Ratkaisuja tarvitaan, koska kunnat joka tapauksessa joutuvat kehittämään ja kaavoittamaan juuri tällaisilla epäsuotuisilla alueilla sijaitsevia kohteita, Nora Sillanpää sanoo. Muun muassa ”vuotavat” säiliöt ja maanalaiset kivipesät voisivat olla toimiva ratkaisu. Tulville varatut lisäalueet voivat normaalisti olla aivan muussa käytössä, koska isohko tulva voi sattua ehkä kerran Helsingin Kuninkaantammessa kerrostaloalueen hulevesiä johdetaan kivipainanteen kaltaisessa maisemallisessa elementissä
Sillanpään vastuulla on muun muassa opiskelijoiden lopputöiden ohjaus. Rakentamisen lopputulos voi edustaa miten hyvää ekologista kehitystä tahansa, Hulevesiohjelmat ovat tuoneet työkaluja muun muassa kaavoitukseen. Satanut vesi jatkaa matkaansa kaupunkirakenteessa pysähtymättä tontille. Uudet kattoja kansipihojen ratkaisut edellyttävät innovatiivista otetta. Niitä edustavat esimerkiksi erilaiset kansipihojen kasvillisuusalueet ja viherkatot. Suunnittelutyölle tällaisen valtavan tietomäärän haltuunotto on päivänpolttava ongelma. Nykyisin hän työskentelee suurimman osan ajastaan Sitowisellä vesipalveluiden palvelupäällikkönä. Usein tieto sijaitsee eri dokumenteissa ja on muutenkin hyvin hajanaista. kymmenessä vuodessa tai vielä harvemminkin. Sen rahoittaa Maaja vesitekniikan tuki ry, jonka tavoitteena on vesitekniikan ja maaperän suojelun edistäminen. Vuoden 2020 joulukuussa alkanut osa-aikainen professoripesti kestää viisi vuotta. Purojen, ojien ja kosteikkojen viehätys voikin osaltaan perustua vedenpinnan jatkuvaan vaihteluun. 15 Kuntatekniikka 4/2021 Nykytietämys kumoaa vääriä olettamuksia . Liukoisiin metalleihin laskeuttaminen ei tehoa, vaan puhdistus on tehtävä suodattamalla. Käytännössä on vaikea esimerkiksi selvittää, onko tietty alue osa jotakin valuma-aluetta ja mikä on veden reitti alueelta vastaanottavaan vesistöön. Hulevesitieto paikkatietoon . Moni Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella vesija ympäristötekniikkaa opiskeleva päätyy työskentelemään kunnalliseen organisaatioon. Nyt tiedetään, että esimerkiksi hulevesien mukana kulkeutuvat metallit voivat suurelta osin olla myös liukoisessa muodossa. Kuormitusta voi myös muodostua hyvinkin paljon esimerkiksi kaupunkialueella olevista erilaisista metallielementeistä ja rakennusmateriaaleista. HULEVESIN hallinnassa ja tavoitteiden asettelussa käytetyt mantramaiset yleistykset eivät nykytiedon valossa pidä välttämättä enää paikkaansa. YLIOPISTOMAAILMASSA aikaisemminkin vaikuttanut tekniikan tohtori Nora Sillanpää omaa vankan taustan kaupunkivesien tutkimuksesta ja niiden hallintaan tarvittavien ratkaisujen kehittämisestä. Liikennettä on pidetty haitta-aineiden yksinomaisena päästölähteenä. -Liikenteen rinnalla päästölähteitä voivat olla rakennustyömaat, jollaisia kaupunkialueilla on paljon etenkin kesäaikaan. . Nyttemmin ymmärretään, että hulevesien hallinnan kaarta on tarkasteltava kaupunkirakenteen koko elinkaaren aikaisena prosessina. Niiden kautta ainakin osa sadevedestä voidaan haihduttaa eteenpäin johtamisen sijaan. Kansipihoja ja viherkattoja Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tontin laidasta laitaan täyttävät kansija kattopihat ovat oma ongelmansa MRL:n sekä hulevesiohjelman mukaiset tavoitteet jäävät helposti saavuttamatta paikoissa, joissa maanpintaa ei juurikaan ole. Agendalle nousevat myös rakentamisaikaiset hulevedet. -Tällainen yleistys on esimerkiksi se, että hulevesien haitta-aineet olisivat aina sitoutuneet kiintoaineisiin, jolloin kiintoaineiden hallinta laskeuttamalla olisi ongelman tehokasta ja laadullista hallintaa paikasta riippumatta, Nora Sillanpää sanoo. mutta itse toteutusvaihe voi olla varsin kuormittava asia lähivesille ja puroille, Nora Sillanpää sanoo. Tietoja ei ole järjestelmällisesti tallennettu paikkatietoon, joka on oleellinen lähtötieto, kun pohditaan, millaisia alueellisia tavoitteita vesien hallinnalle voidaan asettaa, Nora Sillanpää harmittelee. Opiskelijoita ohjaamaan . KUNNISSA on paljon hulevesien hallinnassa tarvittavaa tietoa vesimassojen ominaisuuksista, avouomista ja rummuista. Nyt tiedetään, ettei tämäkään yleistys välttämättä pidä paikkaansa. kute4_12-15.indd 15 24.8.2021 15.02. Rakentaminen kuormittaa Hulevedet on tähän saakka nähty valmiin kaupunkirakenteen ongelmana. Valumavesien hallintaan liittyvät tiedot tulisi saada paikkaan, josta kuntaorganisaatiossa kaikki näitä tietoa tarvitsevat voisivat sitä hyödyntää
Nyt tiimi tapaa viikoittaisissa palavereissa kukin etätyöpisteeltään. Vastaamaan tähän tarpeeseen perustettiin myös ICT-allianssi Ihku. kute4_16-19.indd 16 24.8.2021 15.05. Kuvassa vasemmalta alkaen Mirva Kallio, Aki Peltola, Jaakko Salmenkylä, Simo Tarpila, Rita Lindberg ja Christian Kivimäki. 16 4/2021 Kuntatekniikka { Hallinto } Ihku-laskentapalvelu uudistaa infra-alaa Läpinäkyviä ja avoimia kustannusarvioita Infraja rakennusalan kustannuslaskennan toimintaympäristö on muutoksessa ja digitalisaatio sekä avoin data tarjoavat kustannuslaskennalle uusia mahdollisuuksia. Ennen koronaa Ihkun Big Roomilla Pasilassa Väyläviraston tiloissa kehitettiin laskentapalvelua myös livenä
Lisäksi Väylävirastolla on hyviä kokemuksia allianssin hyödyntämisestä tiestötietojärjestelmän kehittämistyössä, kertoo tilaajan projektipäällikkö Heli Sissonen Väylävirastosta. • Kustannusarviot ja suunnittelun kustannusohjaus paranevat. Järjestelmä otetaan käyttöön porrastetusti Maaliskuulle 2021 kestäneessä Ihku-allianssin toteutusvaiheessa kehitettiin järjestelmän ensimmäinen versio ja luotiin pohja koko hankekauden jatkuvalle järjestelmän kehittämiselle. • Kustannustietoja on mahdollista tarkastella yksikköhintoja tarkemmin panosrakennetasolla, mikä lisää laskennan läpinäkyvyyttä. Infra-alan suunnittelijoille Ihku-laskentapalvelun kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia kustannuslaskennan saralla: • Kustannusarvioiden laatimisen kynnys suunnittelun eri vaiheissa madaltuu. Lanseerauksen jälkeen hankkeessa siirryttiin toteutusvaiheesta palveluvaiheeseen, jossa jatkuvien palveluiden ja tilaajaosapuolien käyttöönottojen lisäksi jatkuvat ylläpitoja kehitystyö, kuten kustannusdatan ja laskentamallien päivittäminen, Palvelun käytettävyys on ollut tärkeänä tavoitteena kehitystyössä. Allianssin kehittämä Ihku-laskentapalvelu on käytettävissä selainsovelluksena, jonka avulla pystytään saamaan luotettavat kustannusarviot infrahankkeiden eri vaiheisiin sekä luodaan tehokkaat menettelyt laskennan käyttämien ja tuottamien hinnastojen ylläpitoon. Samalla käyttöä laajennetaan porrastetusti. Toteutusvaiheessa tehtiin laskenta, jota voidaan hyödyntää myöhemmissä suunnitteluvaiheissa (katu, tie, rata ja rakennussuunnittelu) eri hanketyypeissä. – Yritämme toteutusratkaisuja miettiessämme koko ajan asennoitua loppukäyttäjän rooliin. – Allianssimalli valikoitui toteutusmuodoksi, koska kyseessä on laaja-alaista kehittämistä edellyttävä ja eri osapuolten tarpeisiin vastaava pitkäkestoinen palveluhankinta, jonka haluttiin mahdollistavan uusia toimintatapoja. Asiakastestaukseen osallistui yli 30 asiantuntijaa tilaajaorganisaatioista ja palautteiden pohjalta järjestelmää on viety käyttäjäystävällisempään suuntaan samalla kuunnellen alan tarpeita. Laskentajärjestelmän keskiössä on rakennusosakirjasto, joka sisältää uusilla rakennusosilla sekä päivittyvillä hinnoilla ja työsaavutuksilla täydentyvän kustannusdatan. Ihku-laskentapalvelu avattiin tuotantokäyttöön 29.3.2021 rakennusosalaskennan osalta ja kevään ja kesän aikana allianssin tilaajaosapuolet ovat ottaneet järjestelmän käyttöönsä. Ihku-allianssin tavoitteena on infra-alan kustannustiedon lisääminen ja tiedon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat kehittämisen keskiössä. • Palvelussa panostetaan määrätietojen sisäänlukuun suunnittelujärjestelmistä. Kustannuslaskentajärjestelmän kehittämistä lähdettiin toteuttamaan allianssimallilla, joka muodostuu tilaajista sekä palveluntuottajista. 17 Kuntatekniikka 4/2021 Teksti: Katri Einola I hkun tavoitteena on ollut kehittää kustannuslaskentajärjestelmä ja -palvelu, jolla saadaan tuotettua luotettavia kustannusarvioita infrahankkeissa ja samalla kehittää avointa tiedonhallintaa alalla. Laskentalogiikassa on mallinnettu Infra 2015 nimikkeistön mukaisten rakennusosien toteuttamiseen tarvittavat panosrakenteet eri hanketyypeissä ja laskennassa huomioidaan hankkeen ominaisuudet ja olosuhteet. Järjestelmää testattiin ennen käyttöönottoa ahkerasti marraskuusta 2019 lähtien. Palveluiden, kuten tukipalvelut, koulutus ja käyttöpalveluiden ohella, Ihku-laskentajärjestelmä mahdollistaa ulkopuolisten palveluiden yhteenliittämisen tulevaisuudessa. Vaikka järjestelmää pilotoitiin jo ennen lanseerausta laajasti, nyt käynnissä olevat käyttöönottoprojektit tuovat uutta tietoa ja palautetta kehitystyöhön. Allianssin palveluntuottajina toimivat Civilpoint Oy, Mittaviiva Oy, Ramboll Finland Oy ja Solita Oy. Asiakastestauksen ja konsulttiryhmän testauksen kautta haemme palautetta siitä, miten olemme onnistuneet, kertoo Ihkun tuoteomistaja Ari Huomo Väylävirastosta. Ihku-laskentapalvelu yhdessä infra-alan toimijoiden keskinäisen yhteistyön kanssa mahdollistavat jatkossa järjestelmään kertyvän datan ja sen hyödynnettävyyden. kute4_16-19.indd 17 24.8.2021 15.05. Nykyistä tarkemman ja ajantasaisemman kustannustiedon avulla voidaan kohdentaa rahoitusta tehokkaammin ja luoda paremmat edellytykset luotettavaan päätöksentekoon. Palvelun käytettävyys on ollut tärkeänä tavoitteena kehitystyössä. Hanketietokanta on laskentasovelluksen organisaatiokohtainen hanketietovarasto, johon hankkeiden kustannuslaskelmat tallentuvat. Syksyllä 2018 Väylävirasto sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Jyväskylän kaupungit käynnistivät tilaajina hankkeen, jonka tavoitteena on luoda infrahankkeiden läpinäkyvä kustannuslaskentajärjestelmä ja -palvelu. Infra 2015 määrälaskentaohje ja InfraRYL). Ihku-laskentapalvelu on kokonaisuus, jonka muodostavat Ihku-kustannuslaskentajärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelut, kuten koulutus ja tukija käyttöpalvelut. Tuotantoversion laskenta kattaa tiehankkeita, ratahankkeita, siltahankkeita, aluerakentamista ja katuhankkeita mukaan lukien kunnallistekniset järjestelmät. Ihku-laskentajärjestelmän näkyvin osa on suunnittelijan työkalu Ihku-laskentasovellus, jonka avulla suunnittelija voi luoda laskentoja ja raportteja hankkeilleen. • Laskenta tukee erilaisia hanketyyppejä katuhankkeista tie-, rataja siltahankkeisiin sekä aluerakentamiseen. Kehitettävän palvelun laskenta perustuu rakennusja hankeosiin ja tukeutuu nykyisiin ja tuleviin standardeihin (mm. Järjestelmän ensimmäinen tuotantoversio lanseerattiin alkukeväästä 2021. Prosessien parantuessa kustannusohjattu suunnittelu ja kustannustietoisuus kehittyvät
• Ihku-laskentasovellus: Loppukäyttäjän selaimessa toimiva työkalu, jolla käyttäjä voi mallintaa hankkeen rakenteen, tehdä kustannuslaskelmia sekä tuottaa niistä raportteja. Jälleenmyynti tapahtuu Civilpoint Oy:n kautta. Seuraava askel kehitystyössä on toteuttaa, jo tehtyä työtä hyödyntäen, varhaisempia suunnitteluvaiheita palveleva hankeosalaskentasovellus. Kirjoittaja on suunnittelija Ramboll Finland Oy:ssa. Palvelun käyttö allianssin tilaajaosapuolille (Väylävirasto, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Jyväskylän kaupungit) sisältyy allianssisopimukseen ja siitä ei veloiteta erikseen. Myös Ihku-kustannuslaskentajärjestelmän tukipalvelut ovat aloittaneet toimintansa käyttöönottojen myötä. Tämän vuoksi jo laskentapalvelun kehityksen alusta asti on luotu puitteet avoimelle, kaksisuuntaiselle tiedonsiirrolle eri suunnitteluohjelmistojen välillä huomioimalla valmiudet toteuttaa järjestelmään integraatiorajapintoja, joilla sovelluskehittäjät voivat tulevaisuudessa liittää omat sovelluksensa Ihku-laskentajärjestelmään. Siksi kustannusarvion luominen halutaan mahdollistaa vähäisilläkin lähtötiedoilla. { Fakta } laadunvarmistus sekä hanketestaus. • Ihku-laskentajärjestelmä: Ihku-sovellusten ja tietokantojen muodostama tekninen kokonaisuus, jolla tuotetaan Ihku-laskentapalvelu. kute4_16-19.indd 18 24.8.2021 15.05. Muut kuin allianssin tilaajaosapuolet ovat voineet hankkia Ihku-laskentapalvelun käyttöönsä huhtikuusta 2021 alkaen. Tämä kattaa myös konsulttien yms. Myös Ihku-laskentapalvelun kehitystyö jatkuu ja allianssin pääkehityspanos onkin nyt suunnattu hankeosalaskennan toteutukseen. Tulevaisuuden Ihku Hankkeen tässä vaiheessa on tunnistettu jo monia jatkokehitystarpeita ja mahdollisuuksia. { Hallinto } Monia jatkokehitystarpeita ja mahdollisuuksia on tunnistettu. kustannuslaskennan datan, kustannustietokannan, laskentalogiikan ja käyttöliittymän. 18 4/2021 Kuntatekniikka Ihku-sanasto • Ihku-laskentapalvelu: Kokonaisuus, jonka muodostavat Ihku-laskentajärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelut, kuten koulutus sekä tukija käyttöpalvelut. Laskentajärjestelmä sisältää mm. tilaajaosapuolille tekemän työn. Varhaisempien suunnitteluvaiheiden osalta tarpeet ja vaatimukset kustannusarvioille elävät. Touko-kesäkuun vaihteessa on järjestetty Ihku-laskentapalvelun käyttökoulutuksia sekä myös infotilaisuus konsulteille. Mallinnetut rakennusosat sisältävät tuotanto-osat, panokset, menekit ja panoshinnat. Tämän nähdään parhaiten palvelevan suunnitteluprosessia ja siirtymistä suunnitteluvaiheesta toiseen. Ihku-laskentajärjestelmän ideologiaan on syvälle istutettu avoimuuden konseptit. Ihku-laskentapalvelun asiakastukipalvelun tuottaa Civilpoint Oy yhteistyössä Ihku-allianssin muiden palveluntuottajien kanssa. Ohjelmiston tukipalvelu on tarkoitettu sekä lisenssin omaavan asiakasorganisaation käyttäjille että asiakkaan hanketta työstäville eri organisaatioiden loppukäyttäjille. Laskentapalveluun rekisteröityville palveluntuottajille annetaan hankekohtaiset oikeudet. • Rakennusosakirjasto: Tietovarasto, jonne laskennassa käytettävät rakennusosat on mallinnettu ja jossa niitä ylläpidetään. Toteutuksen tavoitteena on joustava siirtyminen hankeosalaskennasta rakennusosalaskentaan. Lisätietoja Ihku-laskentapalvelusta: ihkuallianssi.fi . Tämä antaa uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön digitaalisen ekosysteemin kehittymiselle. Lähtötietoja tarkentamalla myös kustannusarvion luotettavuutta saadaan parannettua, jolloin se tukee paremmin päätöksentekoa
{ Energia } julkaisi yleiskirjeen (4/2021), jossa valotetaan lain sisältöä erityisesti kuntien rakennusvalvonnan näkökulmasta. Julkisten eli kaikille syrjimättömällä tavalla 24/7 käytössä olevien latauspisteiden toteutus on edennyt Suomessa markkinaehtoisesti. EPBD:n tarkistaminen on osa EU:n Puhtaan energian pakettia vuodelta 2016. Latauspisteja -pistevalmiusvelvoitteet koskevat erityisesti uusia ja laajamittaisesti korjattavia lämmitettäviä rakennuksia, joiden pysäköintialueen koko ylittää tietyn autopaikkamäärän. Vuoden 2021 lopulla Rakennustietosäätiö julkaisee Sähköautojen latauspisteet kiinteistöissä -ohjekortin (”RT-kortti”), joka sisältää erityisesti rakentajalle ja rakennuttajalle perustietoa latauspisteistä erityyppisissä kiinteistöissä. Kiinteistöliitto on julkaissut ilmaisen ”Ohje sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi” -oppaan lähinnä taloyhtiöiden latausinfran toteuttamisen helpottamiseksi. K uv a: Se pp o H aa vi st o kute4_16-19.indd 19 24.8.2021 15.05. Kuntatekniikka 4/2021 19 Teksti: Vesa Peltola V uoden 2020 lopulla monen käänteen jälkeen voimaan tullut Latauspisteja automaatiolaki (733/2020) toi myös kunnille velvoitteita asentaa kiinteistöille latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia. Muista rakennuksista velvoitteita tulee vain yli 20 autopaikan muille kuin asuinrakennuksille, joille on rakennettava yksi latauspiste vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisätarvetta latauspisteille tuo myös 2.8.2021 voimaan astunut puhtaiden ajoneuvojen laki (740/2021), joka lisää ladattavien autojen määrää julkisten toimijoiden ajokalustossa. Latauspisteja automaatiolaki on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tarkistamisen ([EU] 2018/844) kansallista toimeenpanoa. Lisäksi laissa on velvoitteita rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmien asentamisesta. Laki vaikuttaa kuntakonserneissa rakennusvalvontaan ja kiinteistöjen rakentamisesta ja ylläpitämisestä vastaavien tahojen toimintaan. Kirjoittaja on energia-asiantuntija Suomen Kuntaliitossa. . Muutakin latauspistetietoa on tarjolla. Latauspisteja automaatiolain voimaantulon johdosta Kuntaliitto Ohjeistusta tarjolla latausinfran toteutukseen Liikenteen sähköistyminen etenee kunnissa myös lainsäädännön muutosten johdosta. Yleiskirje on käyttökelpoinen myös rakentajille ja kunnan kiinteistöistä vastaaville. Oppaan viides painos julkaistiin helmikuussa 2021. SESKO ry:n ”Sähköajoneuvojen lataussuositus” sisältää teknistä tietoa latauspisteistä ja sähköjärjestelmän vaatimuksista. Latauspisteja -pistevalmiusvelvoitteet koskevat erityisesti uusia ja laajamittaisesti korjattavia lämmitettäviä rakennuksia, joiden pysäköintialueen koko ylittää tietyn autopaikkamäärän. Kuntaliitto on ollut mukana ohjekorttia valmistelevassa toimikunnassa. Uusia ja laajamittaisesti korjattavia rakennuksia koskevien latausinfravelvoitteiden valvonta tuli osaksi kuntien normaalia rakennusvalvontaprosessia, kun taas olemassa olevien rakennusten latauspistevelvoitteiden täyttämistä valvoo liikenneja viestintävirasto Traficom
Suurin osa (71 %) yhtiöistä oli täysin kunnan omistamia. Hintataso maltillinen, kunnossapidossa kohentamisen varaa Kyselyyn vastanneilla lämpöyhtiöillä lämmön keskimääräinen kuluttajahinta oli 72,60 €/megawattitunti (sis. ALV 24 %). Tiedot ilmenevät Kuntaliiton vuosittain tekemästä lämpölaitoskyselystä. Kaukolämmön hinta vaihteli melko paljon, sillä alin kuluttajahinta oli 26,37 €/MWh ja korkein 93,16 €/MWh. Yleisin yhtiömuoto oli osakeyhtiö (81 %), mutta noin joka kymmenes lämpölaitos oli osa peruskuntaa. Hintakilpailukyky on kohtuullisen hyvä, mutta kunnossapidon suunnitelmallisuutta voisi vielä parantaa. K uv a: Se pp o H aa vi st o { Energia } Kyselyssä on parin viime vuoden ajan selvitetty myös kunnossapidon tilaa, koska kunnossapidon merkitys kasvaa laitoksen ikääntyessä ja Suomen pienistä lämpölaitoksista suuri osa on rakennettu vuosituhannen taitteen molemmin puolin. 20 4/2021 Kuntatekniikka Teksti: Vesa Peltola K untien energiayhtiöiden omistusjärjestelyissä on viime vuosina ollut liikehdintää erityisesti sähköyhtiöissä, mutta myös kaukolämpöyhtiöissä on tehty omistajanvaihdoksia. Kyselyyn vastanneilla yhtiöillä lämmön kokonaishinta oli keskimäärin noin 10 Lämpölaitoskysely valmistui Pienet lämpölaitokset edelleen pääosin kuntaomisteisia Pienten lämpölaitosten yleisin omistaja on edelleen kunta, vaikka muutoksen tuuliakin on puhaltanut. Hinta sisältää energiamaksut ja perusmaksut. Kyselyyn vastanneissa yhtiöissä (48 kpl) näyttää olevan kunnan enemmistöosuus tyypillisintä (86 %). Pienten kuntaomisteisten lämpölaitosten omistusosuuksissa ei kuitenkaan Kuntaliiton lämpölaitoskyselyn perusteella näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia viime vuosina. kute4_20-21.indd 20 24.8.2021 15.04. Liikelaitokset ja osuuskunnat olivat harvinaisia
Polttoaine saadaan yleensä hankittua logistisesti järkevältä etäisyydeltä, usein jopa oman kunnan alueelta, millä on positiivinen vaikutus myös aluetalouteen. Miltä pienen lämpölaitoksen tulevaisuus näyttää. Suomella on tässäkin tärkeitä etuja valvottavanaan, jotta vihreä siirtymä tapahtuisi hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Kyselyssä on parin viime vuoden ajan selvitetty myös kunnossapidon tilaa, koska kunnossapidon merkitys kasvaa laitoksen ikääntyessä ja Suomen pienistä lämpölaitoksista suuri osa on rakennettu vuosituhannen taitteen molemmin puolin. Vison etenee vahvasti myös kiskoilla. euron kokemus julkisten rakennusja infra-hankkeiden läpiviennistä, kouluista, monitoimitaloista ja sairaaloista aina tie-, rataja raitiotiehankkeisiin. Laiminlyöty kunnossapito vaarantaa ikääntyvän laitoksen toimitusvarmuutta ja aiheuttaa ennen pitkää lisäkustannuksia turhien vikaantumisten takia. Seurantamenetelmien käytön osuus on noussut hieman edellisvuodesta, mutta edelleenkään valtaosalla vastanneista (50 %) ei ole käytössä systemaattista kunnossapidon seurantaa. Olemme allianssimaisen toiminnan ja leanin rakentamisen asiantuntija. Pienillä lämpölaitoksilla on ollut merkittävä ja luonteva tehtävä haja-asutusalueiden taajamien lämpöenergian tuottajina. TIETOA pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2020 -raportin lähdeaineisto perustuu Kuntaliiton keväällä 2021 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin pienille, Energiateollisuus ry:hyn kuulumattomille kaukolämpölaitoksille. Raportin ovat laatineet Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikössä energia-asiantuntija Vesa Peltola ja erityisasiantuntija Hanne Lindqvist. Lämpölaitoskyselyn perusteella kunnossapidossa olisi vielä monella laitoksella työsarkaa. Kyselyn vastausprosentti oli 43,2 prosenttia. Aseman säilymistä auttaa maltillinen hinnoittelu, johon auttaa lämpölaitosten systemaattiseen kunnossapitoon satsaus. Sähköinen seurantasovellus oli käytössä vain 20 prosentilla vastaajista ja muu menetelmä (Excel, Word tms.) kolmanneksella (30 %). Visonilla on yli 6 mrd. . Kirjoittaja on energia-asiantuntija kute4_20-21.indd 21 24.8.2021 15.04. Kyselylomake lähetettiin sähköisesti 111 vastaanottajalle 106 kuntaan. Ulkoisena uhkana on EU:n 55-valmiuspaketin (Fit for 55) tiukentuvat uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimukset, jotka saattavat tuoda hankaluuksia biolämpölaitosten toimintaan. Tiedot koskevat laitosten käyttämiä polttoaineita, rakentamista ja taloutta. Suomessa on parhaillaan käynnissä neljä raitiotieprojektia, joita kaikkia olemme olleet pystyttämässä: Tampereen Ratikka, Raide-Jokeri, Kruunusillat ja Kalasatama. Pienissä lämpölaitoksissa suunnitelmallinen kunnossapito saattaa pienten resurssien takia olla melko kirjavasti hoidettu. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä vastaukset 63 laitokselta 47 eri kunnasta. Kyselyn perusteella kirjallinen kunnossapitosuunnitelma on käytössä vain noin kolmasosalla vastanneista (37 %). Pienten kaukolämpölaitosten tietoja on kerätty vuodesta 1988. { Fakta } % pienempi kuin viime vuoden keskimääräinen kaukolämmön hinta Suomessa. Osuus on noussut vuoden 2019 luvusta (27 %). Tulosta voinee varovaisesti pitää myönteisenä merkkinä pienten lämpölaitosten kilpailukyvystä kilpaileviin, kiinteistökohtaisiin lämmitysjärjestelmiin nähden haja-asutusalueella. Vison rakentaa alliansseja ja yhteistoiminnallisia projekteja sekä suunnittelee kaikki rakennusinvestoinnit omaan taseeseen tai vuokralle, luotsaa julkiset hankinnat ja vaativat sopimusjärjestelyt, virtauttaa projektit budjettiin ja aikatauluun ja tekee turhiksi niiden kalliit loppunäytökset. Lue lisää vison.fi tai kysy vaativien kiinteistöja rakennushankkeiden uudenlaisista toteutusmuodoista: vison@vison.fi VISON OY BIM Kampus | Lapinrinne 3 | 00100 Helsinki vison@vison.fi | 050 554 3507 VISON.FI Projektit kuin kiskoilla
Mussalon puhdistamo sellaisena kuin hiirihaukka sen näkee. kute4_22-25.indd 22 24.8.2021 15.05. 22 4/2021 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Lauri Lehtinen U lkoilma on tuttu lämmönlähde pientaloissa, joissa seinälle asennetut lämpöpumput ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Uuden tekniikan lämpöpumput hyödyntävät teollisuuden ja jätevesien hukkalämpöjä sekä ulkoilmaa, ja ratkaisut ovat lisäksi kustannustehokkaita. Lämpöpumpun teoreettinen hyöKaukolämpö nyhjää tyhjästä lämpöpumpuilla Ulkoilma lämmittää Kaukolämmön tuottamiseen löydetään uusia tapoja, kun turve ja kivihiili vilkuttavat hyvästejä ja haketta on rahdattava liian kaukaa. Puhdistetussa jätevedessä on useita asteita hyödynnettäväksi kelpaavaa lämpöä, ja tyypillisesti suuri virtaama merkitsee suurta energiamäärää
Savupiippu ja raskasöljyn säiliöt siirtyvät historiaan jäävään katukuvaan. Esimerkiksi Mäntsälässä suuren datakeskuksen tuottama lämpö voidaan syöttää paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Usein tilanne on kuitenkin sellainen, ettei sopivaa teollisuuden tai vedenpuhdistamon tapaista lämmönlähdettä ole kyllin lähellä olemassa olevaa lämmönjakelun verkkoa. Pientalossa loppulämmöksi on riittänyt hieman huoneilmaa korkeampi, noin 25 asteen lämpö. Ratkaisu tuli ilmasta Runosmäen Lämmöllä oli oma tontti, jolla kattilalaitos sijaitsee ja joka on kaavoitettu energiantuotantoon. Se olisi vaatinut suurehkon maa-alueen ja lisäksi Runosmäen lämpölaitoksen tuotoksi on laskettu noin 20 gigawattituntia vuodessa. Lämmön kehittämiseksi harkittiin useita eri tapoja, mutta niistä päädyttiin ulkoilman hyödyntämiseen. Lämpöpumppujen uusi tekniikka on kuitenkin tuonut käytännön hyötysuhdetta yhä lähemmäs teorian sanelemaa rajaa. kute4_22-25.indd 23 24.8.2021 15.05. Sitä ei ole kuitenkaan käytetty vuosikymmeneen, vaan tarvittava energia on hankittu Turun Seudun Energialta, sen suuremmasta kaukolämpöverkosta. Nyt tuottolämpötiloissa päästään sadan asteen molemmin puolin, jolloin tekniikkaa voidaan hyödyntää myös kaukolämpöverkkojen syöttöön. Aluelämpö irti kaukolämmöstä Turun alueella on ollut useita itsenäisiä aluelämpöverkkoja. tysuhde riippuu kuitenkin suoraan siitä, kuinka suurta lämpötilaeroa pumpulla tuotetaan. Jos lähtölämpötila on korkeampi, kuten teollisuuden sivuvirroissa tai jäteveden kohdalla, myös loppulämpöä voidaan nostaa hyötysuhteen kärsimättä. Eräs vaihtoehto olisi ollut maalämmön käyttö, mutta megawatin teho olisi edellyttänyt suunnilleen 300–350 kaivon poraamista ja tehoa tarvittiin 3MW. Kattiloiden vanheneminen ja öljyn epämiellyttävä hintakehitys on kuitenkin pakottanut turvautumaan muihin ratkaisuihin. Turun Runosmäen aluelämpöverkkoon on kuulunut lähes 50 asunto-osakeyhtiötä, ja yhtiöllä on kolme raskasöljykattilaa, yhteisteholtaan 12 megawattia. 23 Kuntatekniikka 4/2021 Turun Runosmäen vanha voimala poistuu ulkoilmalämpöpumpun tieltä. Silloin ulkoilma on varteenotettava vaihtoehto, sillä sen investointikustannukset ja tilavaatimukset ovat kohtuulliset. Niillä on ollut omat kattilalaitoksensa, ja tyypillinen energianlähde on ollut raskas polttoöljy
Huippukulutuksen piikkejä varten kytkentä Turun kaukolämpöön säilytetään, ja pakkaskausien aikana energia ostetaan edelleen suuremman verkon kautta. Ratkaisussa olisi ollut kiinnostavia teknisiä etuja, mutta energian hinnan suhteen tämä ratkaisu rajautui pois suunnitelmista. Puhdistamolta lähtevä vesi on yleensä aina vähintään muutamien asteiden lämpöistä, ja sen määrä on suuri. Hyöty tulee lämpöasiakkaillemme, sillä meidät omistavat ne taloyhtiöt, joille aluelämpöä toimitamme, Pyykkönen kertoo. Jätevesi virtaa puhdistamolle kahdeksanasteisena jatkaakseen matkaansa mereen mekaanisen, kemiallisen ja biologisen puhdistuksen jälkeen. Kymen Vesi käsittelee Kotkan, Haminan, Pyhtään, Virojoen, Miehikkälän ja Kouvolan (entisen Anjalankosken alueen) jätevedet Mussalon puhdistamossa. 32 YMPÄRISTÖN LÄMMÖNLÄHTEET nostanut kustannukset osapuilleen kaksinkertaisiksi, kertoo toimitusjohtaja Petri Pyykkönen Runosmäen lämmöstä. Valmistuessaan laitos on Suomen suurin ulkoilmasta energiansa ottava aluelämpölaitos. kute4_22-25.indd 24 24.8.2021 15.05. Ostoenergia on maksanut tähän saakka osapuilleen 95 euroa megawattitunnilta, ja nyt tavoite on päästä noin 60 €/MWh tasolle. Kiinnostava vaihtoehto olisi myös ollut hyödyntää Turun Seudun Energian verkon haaleaa paluulämpöä lämpöpumpun avulla. Teollisuuden hukkalämmöt ovat siksi yleensä parhaimpia. Samalla se antaa suuntaa sille, miten kiinteistöjen lämmitys tulevaisuudessa kehittyy. Ratkaisussa lämmön tuotto on helppoa skaalata yksittäisen kerrostalon tarpeesta aina aluelämpölaitoksen vaatimaan tehoon saakka. Lämpimän lisäksi pumppu synnyttää myös kylmää, jota voidaan käyttää rakennusten viilentämiseen tai jäähallien jäädyttämiseen. Kun uusi lämpölaitos käynnistyy, yhtiöitä on 43, ja kussakin on tyypillisesti sata asuntoa. 24 4/2021 Kuntatekniikka { Energia } Eräs hukkaan menevän lämmön lähde on jätevedet. Kun vesivirrasta pumpataan vaikkapa parin asteen verran energiaa pois, se voidaan palauttaa takaisin uudelleen käytettäväksi. Maailmanluokan mallia Runosmäen lämpölaitoksen tuotoksi on laskettu noin 20 gigawattituntia vuodessa, ja sen odotetaan antavan olosuhteista riippuen yli 70 prosenttia aluelämpöverkon tarpeesta. Valinnassa päädyttiin hollolalaisen Calefa Oy:n kehittämään, modulaariseen AmbiHeatlämpöpumppujärjestelmään, joka hyödyntää lämmönlähteenä ulkoilman energiaa. Nopeampikin toimitus olisi ollut mahdollinen, mutta purkaminen, uuden kiinteistön rakennuttaminen kilpailutuksineen sekä verkon kytkentätyöt sanelevat aikataulun. Jätevesi lämmittää puhdistajansa Eräs hukkaan menevän lämmön lähde on jätevedet. Runosmäen taloyhtiöt ovat suuria, mukana on kuusija yhdeksänkerroksisia taloja. Uuden laitoksen tekniikasta on toimitussopimus ja työt ovat alkaneet, ja käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin lämmityskauden alussa, syys-lokakuussa 2022. Nyt sen sisältämästä energiasta otetaan Lämpöpumpuilla voidaan käyttää hyödyksi mitä erilaisempia lämmönlähteitä – mitä lämpimämpiä, sitä parempi
Lämmöntuotannon hajautuksella on huomattavia etuja silloin, kun kaupunkirakenne on hajanainen. Sen oikealla puolella näkyy lämpöpumpun lämmönvaihdin, joka kerää valtaosan tarvittavasta energiasta ulkoilmasta. Erilaisten hukkalämpöjen käyttö on sikäli edullista, että niiden lämpö on usein useita asteita, joskus useita kymmeniä asteita. Joitakin vuosikymmeniä sitten kaukolämpöverkkoja suunniteltiin usein niin, että energia otettiin vastapaineturbiinista ja kiertovesi lähti selvästi yli sata-asteisena verkkoon. Tähän mennessä laitoksen verstasrakennus, toimisto sekä lietteenkuivaustorni ovat lämmenneet maakaasulla. Mutta kuten kokemus osoittaa, silloin kun hukkaenergiaa ei ole lähellä, sitä voidaan pumpata myös ulkoilmasta, kertoo Calefa Oy:n toimitusjohtaja Petri Vuori. Megawattien tehoisen kaukolämmön yksikön voi sijoittaa vaikka keskelle taajamaa. Ongelmana on, ettei Mussalon lähellä ole sopivaa käyttökohdetta, esimerkiksi Havainnekuva Runosmäen uudesta voimalasta. Laitoksia voidaan sijoittaa lähelle asutusta, sillä niistä ei tule pienhiukkaspäästöjä ja äänihaittoja, ja muutkin vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. kute4_22-25.indd 25 24.8.2021 15.05. osa lämmittämään puhdistamorakennuksia. Meillä Calefassa on selkeä näkemys siitä, että lämpöpumput lyövät läpi myös kaukolämpöverkkojen puolella. Pitkät siirtomatkat nostavat kaukolämpöverkon häviöitä, mutta ongelmaa ratkaisee osittain se, että lämmitysenergia tuotetaan käyttötaajamassa. Jäteveden energiasisältöä jää vielä käyttämättä, ja se olisi teknisesti helpohkosti hyödynnettävissä. Vanhaa ja uutta kaukolämpötekniikkaa rinnakkain Puumalassa. Joustava tulevaisuus Uudet, korkeisiin loppulämpöihin kykenevät lämpöpumput muuttavat kaukolämmön tulevaisuudennäkymiä. 25 Kuntatekniikka 4/2021 kaukolämpöverkkoa, jonne energia kannattaisi syöttää. Lämmitettävää pinta-alaa on yli 1200 m 2 , ja kaasua kului vuosittain tuhannen megawattitunnin verran. . Kun kaasua ei enää tarvita, hiilidioksidipäästömme putosi yli kahdellasadalla tonnilla vuodessa, kertoo laitospäällikkö Emmi-Maria Ukko. Ulkoilmasta otetaan valtaosa tarvittavasta energiasta, ja huipputehot saadaan edelleen Turun suuresta kaukolämpöverkosta. Järjestelmään kuuluu lisäksi aurinkokeräinten kenttä ja eristetty vesisäiliö, joka toimii tasaavana lämpöakkuna. Hakerekka tuo huippukuormilla tarvittavaa polttoainetta kaukolämpökattilalle. Nykyisin jakeluverkot suunnitellaan jo alun pitäen matalammalle kiertoveden lämmölle, joten lämpöpumput sopivat tämänkin takia hyvin tuottamaan kiinteistöille jaeltavan energian. Se parantaa hyötysuhdetta, kun voitettava asteero jää pienemmäksi
kute4_26-29.indd 26 24.8.2021 15.03. Siihen ei sallita muutoksia eikä uutta korkeaa rakentamista myöskään keskustan laidoille. 26 { Kaupunkisuunnittelu } 4/2021 Kuntatekniikka Teksti: Hannu Taavitsainen S aksan kakkoskaupunki Hampuri (1,9 miljoonaa asukasta) on jäänyt sitä kolme kertaa suuremman Berliini-Brandenburgin varjoon. Parhaillaan Hampuri etsii itselleen uutta suuntaa. Jatkossa kehittämisen viuhkaa laajennetaan K uv a: Jö rg D ie tr ic h Hampuri varjelee Alster-järviltä avautuvaa silhuettiaan. Hampurin kohteista HafenCity sekä 3,5 vuotta sitten avattu Elbphilharmonie-musiikkitalo lienevät tunnetuimmat. Uudeksi ideaksi nousee kaupunkirakenteen hajauttava keskittäminen. Samalla vastataan Covid19kriisin kaupungeille nostamiin haasteisiin. Lukuisia limittäin toteutettavia hankkeita HafenCity on ollut valtava ponnistus 1997 alkaen, iso loikka yli Elbe-joen, Euroopan suurin kaupunkiuudistuskohde. Hampurin ydintä laajennetaan 40 prosentilla. HafenCity on jo lähes Saksan kakkoskaupunki vahvistuu maltillisen kasvun avulla Kaupunkikehittämisen suunta vaihtuu HAMPURISSA Hampuri hakee maltillisen kasvun avulla vahvempaa asemaa Itämeren ja Pohjanmeren piirissä. valmis, mutta jäntevä kehittämistyö saa jatkoa. Kaupungin kehittämiselle on löydetty uusi hajakeskittävä suunta
Hampurin tulee toimia valtion tavoin ja sillä on oma ulkopolitiikka. Suomesta poiketen Hampuri toimii Saksan muiden suurkaupunkien tavoin metropolin mittakaavassa (katso tietoruutu). 27 Kuntatekniikka 4/2021 lukuisilla limittäin toteutettavilla hankkeilla. Taustalla Alster-järvet, jotka antavat Hampurin keskustalle rauhallisen leiman. Kaupunkivaltio rooli luo mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Hamburger Hof-arvoalue (etualalla) aiotaan uudistaa niin, että keskustan keskeisimmän miljöön mittasuhteet säilyvät. Hampuria esittelevä tuore teos ’Hamburg Positions Plans Projects’ esittelee laajan kirjon kehittämiskohteita. Erilliskunta-ajattelu, joka yhä vallitsee esimerkiksi hajanaisilla Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla, on työnnetty syrjään Saksassa kauan sitten. kute4_26-29.indd 27 24.8.2021 15.03. Ne leviävät ytimestä eri ilmansuuntiin kuin riikinkukon pyrstösulat. Hampurin erityisroolia korostaa sen asema kaupunkivaltiona sekä Kiina-kaupan keskuksena
Kasvu on maltillista, Hampuri kasvaa kahden miljoonan asukkaan kaupungiksi 2030 mennessä. Öjendorf-hanke halutaan pitää kaupungin tiukassa ohjauksessa. . Itään uudenlainen puutarhakaupunki Hampurin tavoitteet poikkeavat Helsingistä. Itään Öjendorfin järvelle luodaan uusi puutarhakaupunki. Lisäksi reunaehtona on se, että Hampuri pysyy vihreänä kaupunkina. Hampurilla on yhteistyösopimukset naapuriosavaltioiden Ala-Saksin ja Schleswig-Holsteinin kanssa. Puutarhakaupunginosan ohella Hampuri luo kaksi uutta tiedekaupunkia. Hän korostaa, että Hampurilla ei ole varaa rajata ajattelua siihen, mitä on omien rajojen sisällä. Osavaltiona Hampuri ei voi laajentua. Tässäkin on selkeä ero Helsinkiin, joka aikoo runnoa arvoalueitaan Rautatieaseman ja Olympiastadionin kupeella sekä Eteläsatamassa täysin nykyisestä poikkeaviksi. Saksassa monet kaupungit rakentavat pyöräilyn pikateitä parhaillaan, Hampuriin niitä tulee 280 kilometriä 2025 mennessä. Pyöräilyn ja puistojen ohella kolmas Covid19-kriisiin liittyvä muutos koskee olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelujohtaja Höing sanoo, että julkisten tilojen ja puistojen laatuun sekä niistä huolehtimiseen halutaan panostaa jatkossa lisää. Hampuri pysyy vihreänä kaupunkina Meidän tulee luottaa ensi sijassa itseemme kaupunkina, toteaa Hampurin suunnittelujohtaja Franz-Josef Höing. Hampurin suunnittelujohtaja Franz-Josef Höing korostaa puistojen ja julkisten tilojen laatua. Perisaksalaiseen tapaan Hampuri on määritellyt kehittämiselleen jäntevät johtoaiheet (Leitmotiv). Myös kaupungin ytimessä Hamburger Hof aiotaan uudistaa niin, että yli vuosisadan takaa periytyvä keskustan miljöö säilyy ennallaan, aiempaa mittakaavaa suojellaan huolella. Pyöräilyn pikareitit (veloroutes) tarjoavat keinon liikkua kaupungin eri puolilla vahvistettavien alakeskusten välillä, kaupungin läpi ja pohjoisessa myös sen ympäri. Näin hän korosti, sitä, että Hampuri suuntautuu vahvemmin kohti Pohjolaa. Erilliset pikareitit kaupunkipyöräilylle Liikennekäänne on keskeisin osa Hampurin uutta suuntaa. Vihreys ja aukiot ovat olleet aina tärkeitä Hampurille. liittohallituksen hankkeessa. Ainoa keino on kasvaa sisäänpäin ja sitä HafenCity heijastaa. Hampurin tulee toimia valtion tavoin ja sillä on oma ulkopolitiikka. Kun Olaf Scholz (SPD) tuli 2011 Hampurin johtoon, hän teki heti valtiovierailun Kööpenhaminaan. Franz-Josef Höing haluaa luoda monenkirjavia pieniä paikkoja keskustan ulkopuolelle hajautetusti, välttää yksipuolisia rakenteita ja sillä tavoin lyhentää arkiliikkumisen etäisyyksiä. Nykyisin Scholz toimii Saksan varakanslerina ja valtiovarainministerinä. Saksassa on kehitelty 2000-luvun puutarhakaupungeille uusia ideoita mm. 28 { Kaupunkisuunnittelu } 4/2021 Kuntatekniikka Puutarhakaupunginosan ohella Hampuri luo kaksi uutta tiedekaupunkia. Lisäksi uudet korkeat rakennukset torjutaan keskustan laidoilta. Franz-Josef Höing tiivistää ne seuraavasti: Lisää kaupunkia kaupungin sisälle ja lisää kaupunkia uusille paikoille. Hampurin uusi tiivis puutarhakaupunginosa rakentuu selkeän keskustan ja usean perheen talojen ympärille. kute4_26-29.indd 28 24.8.2021 15.03. Toisaalta etäisyydet ovat lyhyitä ja päätökset voidaan tehdä autonomian pohjalta itsenäisesti. Höing kertoo, että etusijalle asetetaan rakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen, purkamista pyritään välttämään. Koronapandemia on nostanut Hampurissakin keskustelua julkisista tiloista
as.) sekä vauraimpana etelän München (5,2 milj. • Suurin metropolialueista on monikeskuksinen Ruhrin alue johon kuuluvat mm. TUORE teos Hampurin kaupunkisuunnittelusta on hyötyluettavaa kaikille kaupungeista kiinnostuneille, etenkin urbanisminörteille. Teoksen on koonnut kymmenen kirjoittajan tuella arkkitehti Olaf Bartels. as.) • lounaassa sijaitsee myös Mercedes-Benzja Porsche-autotuotannostaan tunnettu Stuttgartin alue (5,2 milj. as.) • Baijerissa sijaitsee myös Nürnbergin metropolialue (3,9 milj. miljoonakaupungit Düsseldorf, Köln ja Bonn(12 milj. Pyöräillyn pikareittejä tulee Hampuriin 14, yhteensä 280 kilometriä. as.) Virikkeinen kirja urbanisminörteille . as.) • entisen DDR:n kaupunkeja yhdistää kolmeen osavaltioon ulottuva Keski-Saksan metropoli keskuksina Leipzig, Halle ja Chemnitz (4,3 milj. Kirja esittelee Hampurin uudenlaisen puutarhakaupungin ideoinnin ohella kymmenen muuta keskeistä kehittämiskohdetta. Vahva lukusuositus! ’Hamburg, Positions Plans Projects’, toimittanut Olaf Bartels, Jovis 2020. as.) • Saksan keskiosissa sijaitsee Volkswagenin kotiseutu Hannover-BraunschweigGöttingen-Wolfsburg (3,9 milj. Puutarhakaupunginosan ohella Hampuri luo kaksi uutta tiedekaupunkia. Arvokkainta antia kirjassa ovat kohdekuvaukset hajauttaen keskittävästä Hampurin uudesta suunnitteluotteesta sekä suunnittelujohtaja Franz-Josef Höingin haastattelu. as.), • Viiden suurmetropolin joukossa ovat Berliini idässä (5,9 miljoonan asukkaan Berliini-Brandenburg-alue), pohjoisen Hampuri (4,2 miljoonaa asukasta metropolialueella) ja rahoituskeskuksena vaurastuva Frankfurt/ Rhein-Main (6 milj. 29 Kuntatekniikka 4/2021 Metropolialueet Saksan vahvuutena SAKSA on metropolien maa: 80 miljoonasta saksalaisesta lähes 60 miljoonaa asuu monikeskuksisilla metropolialueilla. as.) • pikkumetropoleja ovat Hampurin kupeessa sijaitseva Bremen-Oldenburg (2,3 milj. Pyöräilyn pikareitit (veloroutes) tarjoavat keinon liikkua aluekeskusten välillä ja kaupungin läpi sekä pohjoisessa sen ympäri. kute4_26-29.indd 29 24.8.2021 15.03. Mannheim ja Heidelberg (2,3 milj. as.) sekä keskikokoisten ja pikkukaupunkien luoma Lounais-Saksan RheinNeckar-alue, mm
”Olen aina halunnut poliisiksi. -23.9.2021 ALIHANKINTA.FI # A L I H A N K I N TA DATASTA BISNESTÄ NYT TEHDÄÄN LUE TUOTTAVUUDEN TEEMAKUMMIN, FISKARSIN OPERATIIVISEN DATAJOHTAJAN ANNI RASISEN TUORE KOLUMNI ”TEKOÄLYN AIKAKAUDELLA ARVO SYNTYY IHMISTEN KAUTTA” NYT OSOITTEESSA ALIHANKINTA.FI /KOLUMNI JANI SAVINAINEN SANDVIK MIKA SUSI FISC RY ANNI RASINEN FISKARS TE EM AK UM M I, TU RV AL LI SU US TE EM AK UM M I, ÄL YK ÄS TE O LL IS UU S TE EM AK UM M I, TU O TT AV UU S TURVALLISESTI MESSUILLE PANDEMIAN AIKANA: TAMPEREENMESSUT.FI/KORONA Joona 16v. Haluan tietää minkälaisia uravaihtoehtoja poliisista löytyy." Valkohatt uhakkerit, ohjelma-lava Security Track -tehtäväkierros, A-halli Mirja 46v. Tulevaisuuden kyberuhat tuntuvat todellisilta ja haluan pysyä ajan hermolla teknologian kehityksessä.” Kyberturvallisuus, näytt eilleasett ajat, A-halli KOKONAISTURVALLISUUS 2021 -MESSUT 1.–2.10. TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS 21. Tampereen Messuja Urheilukeskus | kokonaisturvallisuus2021.fi Liput vain ennakkoon osoitteesta: ticketmaster.fi 3.–4.11.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS >> LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI L i i k u n n a n j a h y v i n v o i n n i n a m m a t t i m e s s u t YHTEISTYÖSSÄ kute4_30-31.indd 30 24.8.2021 15.00. ”Työskentelen teknologiayrityksessä
-23.9.2021 ALIHANKINTA.FI # A L I H A N K I N TA DATASTA BISNESTÄ NYT TEHDÄÄN LUE TUOTTAVUUDEN TEEMAKUMMIN, FISKARSIN OPERATIIVISEN DATAJOHTAJAN ANNI RASISEN TUORE KOLUMNI ”TEKOÄLYN AIKAKAUDELLA ARVO SYNTYY IHMISTEN KAUTTA” NYT OSOITTEESSA ALIHANKINTA.FI /KOLUMNI JANI SAVINAINEN SANDVIK MIKA SUSI FISC RY ANNI RASINEN FISKARS TE EM AK UM M I, TU RV AL LI SU US TE EM AK UM M I, ÄL YK ÄS TE O LL IS UU S TE EM AK UM M I, TU O TT AV UU S TURVALLISESTI MESSUILLE PANDEMIAN AIKANA: TAMPEREENMESSUT.FI/KORONA Joona 16v. Haluan tietää minkälaisia uravaihtoehtoja poliisista löytyy." Valkohatt uhakkerit, ohjelma-lava Security Track -tehtäväkierros, A-halli Mirja 46v. ”Työskentelen teknologiayrityksessä. Tampereen Messuja Urheilukeskus | kokonaisturvallisuus2021.fi Liput vain ennakkoon osoitteesta: ticketmaster.fi 3.–4.11.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS >> LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI L i i k u n n a n j a h y v i n v o i n n i n a m m a t t i m e s s u t YHTEISTYÖSSÄ kute4_30-31.indd 31 24.8.2021 15.00. TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS 21. Tulevaisuuden kyberuhat tuntuvat todellisilta ja haluan pysyä ajan hermolla teknologian kehityksessä.” Kyberturvallisuus, näytt eilleasett ajat, A-halli KOKONAISTURVALLISUUS 2021 -MESSUT 1.–2.10. ”Olen aina halunnut poliisiksi
32 4/2021 Kuntatekniikka { Turvallisuus } Teksti: Tuula Vuolle-Selki K aupunkipaloja oli vuosisadasta toiseen, mutta palontorjunnan kehitys oli hidasta. Kaupunkien laatimat palojärjestykset, joissa määrättiin niin tulisijojen kunnosta kuin palokalustosta ja toiminnasta tulipalon sattuessa, olivat lähes ainoa keino tulipalojen ehkäisemiseksi. 1350-luvulla annettu Maunu K uv a G .W Fi nn be rg in lit og ra fia st a Turun jokiranta vuoden 1827 palon jälkeen. Paloturvallisuus kaupunkien oman aktiivisuuden varassa Kaupunkien paloturvallisuutta pyrittiin edistämään keskiajalta lähtien monin tavoin. Varhaiskeskiajalta tunnetuissa maakuntalaeissa varoiteltiin tulen vaaroista ja määrättiin rangaistuksia huolimattomasta tulen käsittelystä. Vanhan ajan tiheästi rakennetuissa puukaupungeissa tulipalojen ehkäisy ja torjunta olivatkin yksi kunnallishallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Suomen viimeinen rauhanajan kaupunkipalo oli Oulussa 1916 Ennen palokuntia palopaikalla vallitsi kaaos Palovartiointi tärkeintä Tulipalot ovat olleet kaupungistumisen alkuajoilta lähtien asutuskeskusten suurin uhka. kute4_32-35.indd 32 24.8.2021 15.02. ja kaupunkiin päätettiin perustaa vakinainen palokunta palon jälkeen
Suurin riskitekijä oli kattopalon vaara Palon syttymisen riskitekijöitä olivat muun muassa liian matalat ja huonosti rakennetut savupiiput tai jopa niiden puuttuminen, muun muassa tervan polttaminen tonteilla sekä suorahormisten leivinuunien käyttö tuulisella säällä kesäaikaan. Tulipalon syttyessä sammutustöihin hälytettiin ns. Rakentamisen korkeutta rajoitettiin ja muun muassa Oulussa sekä Tammisaaressa kiellettiin kaksikerroksiset talot tietyin ehdoin. Ta m pe re en m us eo t, va lo ku va aj a An ni K up ia in e Asukkaat tulipalon rauniolla Tampereen Satakunnankadulla 1894. Palon sammuttamiseen ryhtyminen oli asevelvollisuuteen rinnastettava velvollisuus. Nämä tähyilivät joko kirkontornista tai varta vasten rakennetusta palotornista kaupunkia mahdollisen palon varalta. Suomessa pyrkimys paloturvallisuuden tehostamiseen oli maaherrojen ja kaupunkien oman aktiivisuuden varassa. Lisäksi palovartioiden tehtävänä oli valvoa yleistä järjestystä öiseen aikaan. 550 000–400 000. Kaupunkien laatimat palojärjestykset määräsivät niin tulisijojen kunnosta kuin palokalustosta ja toiminnasta tulipalon sattuessa. Kiertäviä palovartioita täydensivät tornivartijat. Hälytyksen sattuessa yleiseen palokuntaan määrättyjen miesten oli riennettävä palovarusteet mukanaan palopaikalle tai ruiskuhuoneelle hakemaan kalustoa. Suuremmissa kaupungeissa kortKaiku 19.7.1916 Suuri tulipalo Oulussa. Vahingot nouset Smk. 1800-luvun alun ensimmäisissä palojärjestyksissä kiinnitettiin huomiota muun muassa rakennustapaan. Yhdeksän taloa vahingoittunut. Kaupungit alkoivat hankkia myös vaihtelevan tasoista palokalustoa. Tähän saattoivat olla syynä kokemukset siitä, että kattopaloja oli vaikea sammuttaa heikkotehoisilla ruiskuilla, jotka useinkaan eivät yltäneet suihkuttamaan vettä katoille asti. yleinen palokunta, joka muodostui kaupungin asukkaista. Suurin riskitekijä alueellisen paloturvallisuuden kannalta oli kattopalon vaara. 1600-luvulla useille Ruotsin kaupungeille vahvistettiin paloja rakennusjärjestyksiä tai -sääntöjä. Suomen kaupungeissa 1700-luvulla annetuissa määräyksissä korostuvat sammutusveden varastoinnin tärkeys ja pyrkimys ensimmäisten talokohtaisten alkeellisten sammutusvälineiden hankintaan.Näitä olivat saavit ja sangot, tikkaat ja pellistä valmistetut putkimaiset käsiruiskut. Palovartiostojen järjestäminen Kunnallishallinnon yksi tärkeimpiä tehtäviä vanhanajan tiheästi rakennetuissa puukaupungeissa oli tulipalojen ehkäisy ja torjunta. Sittemmin kaupunkeihin perustettiin varta vasten palkattuja palovartiostoja. Tärkeimpänä tehtävänä ennen palokuntien perustamista oli palovartiostojen järjestäminen. 11 taloa palanut poroksi. 33 Kuntatekniikka 4/2021 K uv a G .W Fi nn be rg in lit og ra fia st a Eerikinpojan kaupunkilaki sisälsi tulen käyttöä, sammutustointa ja varomattomien tulen käsittelijöiden rankaisemista koskevia määräyksiä. Asevelvollisuuteen rinnastettava velvollisuus Palovartijat eivät suinkaan toimineet sammutusmiehinä vaan heidän tehtävänään oli hälytyksen tekeminen. Kaksi osaksi tuhoutunut. kute4_32-35.indd 33 24.8.2021 15.02. Aluksi palovartiostot koottiin porvariston jäsenistä, kuten Helsingissä vuonna 1736. Palovartijat kiersivät öiseen aikaan kaupungilla ja suorittivat tulipalon havaittuaan yleisen hälytyksen. Palojärjestyksessä määrättiin taloille kuluvista palovarusteista kuten muun muassa vesitynnyreistä ja ämpäreistä. Puukatteista pyrittiin kaupungeissa eroon toistuvin kielloin, joita annettiin paikallisissa rakentamista koskevissa määräyksissä ja myöhemmin rakennusjärjestyksissä
Lähteenä käytetty: http://www.palomuseot.fi/fi/page/529 Suikkari, Risto 2007. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Näissä miehet työskentelivät ruotumestarin johdolla. Kirkko, raatihuone, koulu, sairaala, köyhäintalo, pappila sekä 330 asuinrakennusta tuhoutuivat. Hälytystöihin ilmoittautui enemmistö kaupungin työkykyisistä miehistä ja ennen kuin tämä väkijoukko saatiin toimintaan, oli palokin jo ehtinyt levitä. Myrsky heitti palavia rakennusosia ympäri kaupunkia. klo 2.30 ja sytytti tuohikaton, kova tuuli lennätti kekäleitä keskelle kaupunkia, joka syttyi useasta eri paikasta. 1916 Oulu 18.7 – Viimeinen Suomen kaupunkipalo. Palopaikalla vallitsi usein väentungos, suoranainen kaaos. 1822 Oulu 23.5 – Palo tuhosi yhteensä 220 tonttia. Palo syttyi yöllä klo 24.00 piharakennuksessa neljän tontin kulmassa korttelin keskellä, johon oli vaikea pääsy. telit ruodutettiin ja eri kortteleiden miehet määrättiin paloruotuihin. Sa ta ku nn an m us eo Porin vapaapalokunta 1867. 34 4/2021 Kuntatekniikka { Turvallisuus } Merkittäviä kaupunkipaloja Suomessa: 1429 Turku 2.6 Turku – tuomiokirkko, luostari ja itäinen osa kaupungista paloi. 1760 Porvoo 11.6 – Mm. raatihuone, pakkahuone ja tupakkatehdas paloivat. Kaaos palopaikalla Yleinen palokunta ei juuri harjoitellut. . Soittokuntia syntyi, kun palokuntajuhliin tarvittiin musiikkia. Naapurin savupiipun kipinä aloitti palon. Järjestettyjen vapaapalokuntien perustaminen oli kumouksenomainen askel kohti menestyksellistä tulipalojen sammutusta. Järjestettyjen vapaapalokuntien perustaminen Ammattipalokuntien perustaminen oli kallista eikä kaikkialla ollut mahdollista eikä edes mielekästä perustaa kalliita ammattipalokuntia. 200 ihmistä jäi kodittomaksi. Palopaikalla sammutustyön johto oli erikseen määrätyllä palotai ruiskumestarilla, joka ei nimestä huolimatta ollut välttämättä perehtynyt sammutustoimintaan. Palo syttyi Aninkaistenkadun varrella illalla n. Kaiku 19.7.1916 Järjestettyjen vapaapalokuntien perustaminen oli kumouksenomainen askel. Toisinaan sammutustyön johdon otti kaupungin pormestari. Eniten kaupunkipaloja on ollut kaiken kaikkiaan Turussa, eli yli 30 tulipaloa vuoteen 1827 mennessä. 1477 Viipuri toukokuu– sekä kaupunki että kirkko paloivat 1536 Rauma 12.9 – kaupungin mainitaan palaneen jo toisen kerran 1603 Pori 5.8 – ”kaupunki autioitui melkein täysin”. Paloruiskujen vesi ei ulottunut kaksikerroksisten naapuritalojen katoille. Talkoohengessä syntyneet ja toisinaan varsin näyttävät palokunnantalot juhlasaleineen ovat olleet myös monella paikkakunnalla keskeisiä kokoontumistiloja ja juhlapaikkoja. Näin yksi merkittävimmistä virstanpylväistä koko sammutustoimen historiassa onkin vapaaehtoisen palokuntaliikkeen synty 1730-luvun Amerikassa. Palonalku oli pieni, mutta sammutus aloitettiin myöhään. 1827 Turku 4.–5.9 – Palo tuhosi 543 rakennusta. Kaupunkiin päätettiin perustaa vakinainen palokunta palon jälkeen. kute4_32-35.indd 34 24.8.2021 15.02. Vpk:n piirissä on perustettu niin näytelmäkuin urheiluseuroja sekä kirjastoja. Joukkovoimaa oli, mutta huonosti harjoittelemaan motivoitunut yleinen palokunta oli voimaton tuhoisaksi yltyneiden tulipalojen edessä. Palo syttyi tuhopoltosta. 1852 Pori 22.5 – Palo tuhosi 295 tonttia (25 kivija 991 puurakennusta). Julkaisu A 42. Lisäksi vapaapalokunnasta muodostui monen kylän ja kaupungin kokoava voima. Paloturvallisuus ja kaupunkipalot Suomen puukaupungeissa – historiasta nykypäivään. klo 21.00:n aikoihin lautaja tuohikattoisessa navetassa, jonka ullakko oli varastoitu täyteen heinää ja olkia. Koska tulipaloja oli kuitenkin kohtuullisen harvoin, aikaa oli vaalia myös yhteisöllisyyttä ja henkeä pidettiin yllä muilla konstein. Oulu. (Lähde: Suikkari 2007). Palo alkoi värjäämön kelvottomasta savupiipusta yöllä n. Pohjoismaisen suurin kaupunkipalo
Missä määrin ja miten tulemme hyödyntämään nykyisiä toimitiloja. . Toimivissa toimitiloissa tarvitaan seinien, kalusteiden ja ICT-palvelujen lisäksi myös aulaja turvallisuuspalveluita sekä puhtaanapitoa. kute4_32-35.indd 35 24.8.2021 15.02. Vuosittain siis käytetään 47 miljardia euroa erilaisten tuotteiden ja palveluiden hankintaan julkisten palvelujen järjestämiseksi. Vallitsevan tilanteen yhä jatkuessa kaipuu konttorille ja työtovereiden pariin on vahva. . Toimitiloista vastaavat ovatkin nyt visaisen kysymyksen edessä, kun pitäisi aavistaa, millaiseksi työnteko ja opiskelu jatkossa muodostuvat. Selvää kuitenkin on, että täysin koronapandemiaa edeltävän kaltaiseen elämään ei ole paluuta. . Onko tilanne hallinnassa vai onko luvassa kilpailutusruuhkaa. Tuottoisaa ja vuorovaikutteista syksyä kaikille! . . Kannattaa muistaa, että kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin ja asiantuntija-apua on tarjolla. Otetaan esimerkiksi toimitilat ja niihin liittyvät hankinnat. Hankintaosaamisen ja -osaajien puute tulee usein keskusteluissa esille. Eri toimialoilla on paljon vaihtelua, mutta ainakin asiantuntijatöissä eteen tulee varmasti myös pohdinta siitä, onko tarpeen tukea MARITTA MÄKELÄ: VAIN 47 MILJARDIN EURON TÄHDEN Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankintojen johtamisessa. Syytä on pohtia myös sitä, miten hyvin sopimushallinta on hanskassa tai miltä kilpailutuskalenteri näyttää tästä eteenpäin. Maritta Mäkelä Kirjoittaja on Hansel Oy:n asiakkuusjohtaja. Nykytilasta pääsee hyvin liikkeelle esimerkiksi ostolaskudatan penkomisella eli niin sanotulla hankinta-analyysilla, joka paljastaa, mitä ja mistä tällä hetkellä hankitaan. On siis 47 miljardin tähden kullanarvoista olla kristallin kirkasta, miten hankintoja johdetaan: mitä ja miten hankitaan. . . Käyttötarpeen mukaiset ja toimivat toimitilat mahdollistavat sujuvan arjen ja toimivan yhteistyön. Julkisen alan yhteishankintayhtiö palvelee koko julkishallintoa tarjoamalla monipuolisia yhteishankintoja ja hankintojen asiantuntijapalveluita. . . Tähdätään yhdessä organisaationne kannalta vaikuttaviin hankintastrategioihin ja onnistuneisiin hankintoihin. Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankintojen johtamisessa. . Olemassa olevat hankintasopimukset on todennäköisesti tehty aivan erilaiseen tilanteeseen kuin missä nyt olemme. Uskoisin, että jokainen suomalainen on tekemisissä useita kertoja päivässä jonkun julkisen hankinnan kohteen kanssa. Kuntatekniikka 4/2021 35 { Kolumni } N yt ei olla jännittävässä lännenelokuvan saaliinmetsästyksessä, vaan kyseessä on Suomen julkisten hankintojen kokonaisarvo. Käytännön (hankinta)elämässä jännitystä ei ole puuttunut, sillä niin nopeasti tilanteet ja tarpeet voivat muuttua. Ovatko kaikki hankintanne ja sopimuksenne näiden osalta sellaisia, että ne toimivat myös uudessa tilanteessa. Etätyöstä on puhuttu pitkään, mutta näin suurta muutosta tuskin kukaan osasi ennustaa. työntekijöiden tarpeita etätoimistoilla, esimerkiksi toimivan työpisteen, työtuolin ja työvälineiden muodossa. Toimitilojen kehittäminen ja muokkaaminen ”uuteen asentoon” vaatii varmasti myös hankintanäkökulman esiin nostamista. Mitkä ovat tekemisen tavat ”uudessa normaalissa”
36 4/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Juha Asunmaa ja Olli Poutanen Kuvat: FCG ja Softability Y mmärrystä erilaisten toisiinsa liittyvien ympäristöjen eli tilasarjojen miellyttävyydestä ja yhteensopivuudesta esimerkiksi jalankulkijan aistimana tai monimutkaisen rakenteen kokoonpanon vaiheiden hahmottamista on vaikea tuottaa staattisen näyttöpäätteen äärellä. Niin sanotut perinteiset mediateknologiat kaipaavat rinnalleen uusia havainnollisempia ratkaisuja. Piirustukset, tietomallit, animaatiot ja tunnuslukutaulukot saattavat kaivata rinnalleen ihmisen mittakaavaista tarkastelua. kute4_36-39.indd 36 24.8.2021 15.03. Suunnittelualan julkaisuissa on viime vuosina vakiintunut termi XR, joka tulee sanoista extended reality. Esimerkiksi uusia käyttötapoja mahdollistavasta teknologiasta sopii hyvin puettava teknologia; suunnitelmia voidaan heijastaa työmaavalvontaa suorittavan suunnittelijan kypärään integroidun tietokoneen ja linssien välityksellä. Uusi media viittaa sellaisiin mediamuotoihin ja teknologioihin, jotka tarjoavat uudenlaisia käyttötilanteita, aistimisen tapoja ja mahdollisuuksia kuluttaa mediasisältöjä. Monet alkujaan peliteollisuuden käyttöön kehitetyt laitteet ja ohjelmistot sopivatkin hyvin käytettäväksi rakennetun ympäristön suunnittelussa, koulutuksessa ja vuorovaikutuksessa. Laajennettu todellisuus (XR) toimii jo suunnitteluvaiheessa Havainnollinen ja vuorovaikutteinen Suunnitteluhankkeissa on tilanteita, joissa perinteiset tavat viestiä eivät palvele parhaalla mahdollisella tavalla. Teknologia on ottanut viime aikoina valtavia harppauksia sekä Pohjimmiltaan kyse on aina vuorovaikutuksesta. Tämän käsitteen alle kuuluvat AR eli lisätty todellisuus (Augmented Reality), MR eli sekoittunut tai sulautunut todellisuus (Mixed Reality) ja VR eli virtuaalitodellisuus (Virtual Reality). Ratkaisu mahdollistaa toteutuksen ja suunnitelmien vertailun keskenään
Pohjimmiltaan kyse on aina vuorovaikutuksesta, mutta tapahtuman osapuolet ja roolit voivat olla hyvinkin erilaisia. elektroniikan kuten virtuaalilasien että ohjelmistojen puolella. Mittakaavan toista ääripäätä edustavat tuulipuistovisualisoinnit, jossa mallinnuksen pääroolissa on luonto ja kasvillisuuspeitteen vaikutus tuulivoimaloiden havaittavuuteen maisemassa. Tuulipuistohankkeissa käyttämämme sovellus on osoittautunut hyödylliseksi niin asukasvuorovaikuPeliteollisuudesta tutut mallit otetaan käyttöön myös rakennetun ympäristön hankkeisiin. Käyttäjälle voidaan tarjota monia erilaisia mahdollisuuksia hankeen luonteesta riippuen. Iso kysymys on se, missä laajuudessa osallistujien halutaan itse käyttävän teknologiaa ja mikä on käytettyjen ratkaisujen välinearvo esimerkiksi syvemmän ymmärryksen luomisessa, keskustelun herättämisessä ja kommenttien keruussa. Esimerkiksi virtuaalilasien avulla käyttäjä voi liikkua suunnitteluhanketta esittävässä virtuaaliympäristössä. Ei teknologia vaan tavoite edellä XR-hankkeisiin Vaikka uusi teknologia ja sen tarjoamat mahdollisuudet houkuttelisivat kokeilemaan, ratkaisuja laadittaessa on aina syytä miettiä tavoite tekemisen taustalla ja valita toteutustapa sen mukaisesti. Tyypillinen käyttökohde on avustettu työ, jossa käyttäjä saa lasien kautta tietoa esimerkiksi seuraavasta työtehtävästä vaativassa asennuskohteessa, esimerkiksi lentokoneen tai moottorin kokoonpanossa tai huollossa. Vuorovaikutus on mahdollista toteuttaa mallissa navigointia laajempana. Toimitilahankkeissa visualisoinnin kohteena voi olla muutama avaintila ja käyttäjät saattavat osallistua etäyhteyksien välityksellä työpajaan. kute4_36-39.indd 37 24.8.2021 15.03. Laajimmillaan puustoa on visualisoitu yli sadan neliökilometrin laajuudelta. Saimaan kanavan Soskuan sulun visualisointi. Teknologian käytön tulee olla tarkoituksenmukaista. Tällöin ratkaisun on oltava helppokäyttöinen ja tarjottava mahdollisuuksia eri tasoisille osallistujille. Hänen voidaan haluta käyttävän erilaisia ympäristön valaistusta ja säätilaa muokkaavia valikoita, ottavan kuvakaappauksia näkemästään hoitohuoneen yksityiskohdasta jatkokeskustelun pohjaksi tai jättävän kommentin puistosuunnitelmaan. Siitä on apua tilamittakaavan ja esteettömyyden hahmottamisessa. Parhaimman käsityksen saavat kuitenkin ne käyttäjät, jotka katselevat kuvia VR-tilassa omalta puhelimeltaan. XR-ratkaisuilla suunnitteluhanke toteutetaan virtuaaliympäristössä Uusi media on vuorovaikutteista siten, että käyttäjä voi manipuloida sisältöä jonkin käyttöliittymän kautta. Lisäarvoa syntyy, kun tiedetään mitä mahdollisuuksia on olemassa ja minkälaisissa tilanteissa erilaisia ratkaisuja tai lähestymistapoja on hyödyllistä soveltaa. Kuvapisteissä voi näyttöpäätteelläkin hiiren avulla katsella ympärilleen. Meillä on hyviä kokemuksia verkkosivulle integroiduista 360 °-kuvista osana käyttäjäsuunnittelua. Tarjoamme yhteistyössä FCG:n kanssa rakennusalan yrityksille näitä laajennetun todellisuuden ratkaisuja, kertoo Juha Asunmaa Softability Oy:sta. 37 Kuntatekniikka 4/2021 Hololens on Microsoftin Mixed Reality -ratkaisu, jossa langattomuus mahdollistaa silmikon jatkuvan käytön liikkuvassa työssä. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt hyödyntää toimitilamuutoshankkeissaan virtuaalimallinnusta ja visualisointipalveluita, joiden avulla suunnitelmat esitellään tilan tuleville käyttäjille ja kerätään ideoita suunnitelmien parantamiseksi. Suunnittelun keskeisiä asioita visualisoidaan kuvapisteissä, joihin liittyvistä ratkaisuista haluamme kuulla käyttäjien kommentteja. Liiketoimintaedut suunnitelmien visualisoinnissa ja niiden konkretisoinnissa ovat merkittäviä. Kuntakentässä kokemuksia XR-ratkaisuista on jo saatu erilaisten kokeiluohjelmien ja kärkihankkeiden kautta, eli pilottikohteita löytyy jo mutta oppien jakaminen ja teknologioiden potentiaalista keskustelu on kokemusteni mukaan jäänyt valitettavan vähäiseksi, harmittelee FCG:n interaktiivisen median asiantuntija Olli Poutanen. Kuntapuolella kyse voi olla viranhaltijan esittelystä luottamushenkilöille tai asukkaille. Lähestymistapa mahdollistaa toimitilan luonnollisen kokemisen eikä tähän vaadita muuta kuin oma kosketusnäyttöpuhelin, Internet-yhteys ja linssit sisältävä päähän kiinnitettävä muutaman kympin maksava kotelo, kertoo FCG:n Olli Poutanen. Ratkaisut vaihtelevat mittakaavaltaan ja vuorovaikutuksen toteutustavoiltaan valtavasti. Vapaasti liikuttava virtuaalimalli tarjoaakin hyvän välineen testata ja arvioida lähes valmiita suunnitelmia yhdessä loppukäyttäjien kanssa
Tuomme 36 000 valaisinpylvästä ja 330 katuvalokeskusta yhden valaisinohjausjärjestelmän alle”, Wapicen älykaupunkihankkeiden tuotteistaja Jari Kuusisto sanoo. Keskustelemme parhaillaan sovelluksista, jotka liittyvät muun muassa ihmisten liikkumiseen, ympäristön kehittämiseen ja asumiseen”, Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen sanoo. Nämä tavoitteet kulkevat Tampereella käsi kädessä energiatehokkuuden kehittämisen, kustannustehokkuuden parantamisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen kanssa. Teknologioiden omaksumisessa keskeisiä ovat aikaiset omaksujat ja viestinviejät. . Talotekniikka-, rakenneja arkkitehtisuunnitelmien tietomallien välisiä törmäyksiä voidaan tarkastella virtuaalilasien avulla. Merkittävä muutos teknologioiden käytössä koettaneen kuitenkin vasta silloin, kun pelaamisen kautta teknologioihin tottuneet ja niiden tarjoamat hyödyt sisäistäneet nuoret nousevat kunnissa päättäviin asemiin ja vähitellen muovaavat toimintatapoja uusiksi. Perusteena mainittiin: ”Hankinnassa on hyödynnetty hienosti hankintalain keinovalikoimaa. Sen perusteella voidaan ennakoida vaikkapa kadun kunnossapidon tarpeita ja ohjata työsuunnittelua. Senaatti-kiinteistöt: Opetushallituksen toimitilojen taukotilan visualisointi. Samalla kun alustan toiminnallisuuksia jatkuvasti kehitetään yhteistyössä Tampereen kanssa, otetaan käyttöön käytännön sovelluksia. Työskentely virtuaaliympäristössä tarjoaa verratonta lisäarvoa mittakaavan ja asennettavuuden tarkasteluun sekä moniin muihin erityistehtäviin. ekosysteemiajattelun kautta.” wapice_ilmo.indd 4 23.8.2021 8.06 kute4_36-39.indd 38 24.8.2021 15.03. Tällaisia ovat muun muassa liityntäparkkialueiden kamera-analytiikkaan perustuva älykäs valvonta, jonka ansiosta autoilijat näkevät kännykkäsovelluksestaan, missä löytyy vapaita pysäköintiruutuja. Tampereen tavoitteena on rakentaa dataan perustuva elinvoimainen älykaupunkiekosysteemi, jossa eri toimijoiden data tuodaan samalle alustalle hyödyntämään kokonaisuutta. Senaatti-kiinteistöille toteutetussa Työ 2.0 VR LAB -demossa luotiin konsepti ja toimiva prototyyppi virtuaalisesta kokous-, seminaarija kahvittelutilasta. Kannonkosken tuulivoimapuiston 3D-visualisointi. Lähtöaineistoina hyödynnetään usein myös kaupunkimalleja tai 3D-objektija animaatiokirjastoja. Kun tätä tietoa yhdistetään sääennusteisiin, luodaan kokonaisvaltainen tilannekuva. Virtuaalitoteutukset apuna hankkeen suunnittelun koordinoinnissa Virtuaalilasit ja 3D-tilat eivät enää rajoitu vain asukasvuorovaikutukseen vaan ne palvelevat entistä paremmin myös suunnittelun koordinaatiota. Tampere kiitää älykaupunkien kärjessä Älykaupunkihankkeet nostavat Tampereen elinvoimaa. Kuvassa näkyy myös yksinkertainen käyttäjää esittävä 3D-hahmo eli avatar. ”Järjestelmä mahdollistaa tiedon ristipölytyksen antureiden, työkoneiden, ihmisten, säätietojen ja monenlaisten muiden datalähteiden välillä. Runsaasti sovellusmahdollisuuksia Tilannekuvasensoroinnilla havainnoidaan muun muassa kaupungin eri puolilla olevaa mikroilmastoa. Uusia pilotointihankkeita rakennetaan jatkuvasti. 38 4/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } tuksessa kuin ympäristövaikutusten arviointityötä tekevien asiantuntijoidemme työkaluna, avaa FCG:n tuulivoimahankkeiden johtava asiantuntija Leila Väyrynen. Asukkaat kiittävät Datan hyödyntäminen johtaa parempaan asukaskokemukseen ja palveluiden laadun kehittämiseen. Tietoa kerätään sekä maa-antureilla että sääasemilla. MAINOS MAINOS www.wapice.com Tampere rakentaa parhaillaan koko kaupungin infran kattavaa teknologiaa, joka perustaa teknologiayhtiö ohjelmistoyhtiö Wapicen IoT Ticket alustalle. Edelläkävijäkunnissa kokeiluja on jo tehty ja digitalisaatioon liittyvät tavoitteet nousevat kuntien prioriteettilistoilla korkealle. Tampereen IoT-hanke palkittiin huhtikuussa 2021 vuoden taidokkain hankinta -palkinnolla. Tulevaisuudessa järjestelmään on mahdollista liittää vaikkapa kaupungin kumppanina toimivia koneurakoitsijoita, jotka saavat järjestelmästä ennakoivasti tiedon muun muassa siitä, missä päin kaupunkia tarvitaan lähiaikoina lumenaurausta ja hiekotusta. Tiedon laajamittainen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen palvelevat pian jokaista kaupungin asukasta. ”Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa olemme keskittyneet katuvalaistuksen älykkääseen ohjaukseen sekä kaupungin tilannekuvan sensorointiin. Tietomallipohjainen suunnittelu tarjoaa hyvän lähtöaineiston havainnollistamiselle. Ansiokkaaksi nähtiin myös allianssimallin tyyppinen toteutus sekä uudenlaisen toiminnan luominen mm. Tätä toteutustapaa, jossa käyttäjä voi VR-lasien avulla nähdä ympärillään olevan virtuaaliympäristön sekä muiden käyttäjien hahmot, kutsutaan immersiiviseksi virtuaaliympäristöksi. Se mahdollistaa älyn tuonnin erilaisiin kaupunkia palveleviin ratkaisuihin kuten valaistuksen ohjaukseen, pysäköintialueiden valvontaan tai lumitöiden ohjaamiseen. Antureita korvaavaa tehokasta kameraanalytiikkaa ja tekoälyä voidaan käyttää myös liikennedatan havainnointiin niin, että se palvelee muun muassa Tampereen tuoretta raitiotietä. Kirjoittajista Olli Poutanen on interaktiivisen median asiantuntija, FCG Finnish Consulting Group Oy:ssa ja Juha Asunmaa liiketoimintayksikön johtaja Softability Oy:n XR Studiossa. Jokaisen käyttäjän sijaintia ja katselusuuntaa esitetään 3D-hahmon eli avattaren kautta
MAINOS MAINOS www.wapice.com Tampere rakentaa parhaillaan koko kaupungin infran kattavaa teknologiaa, joka perustaa teknologiayhtiö ohjelmistoyhtiö Wapicen IoT Ticket alustalle. Tampereen IoT-hanke palkittiin huhtikuussa 2021 vuoden taidokkain hankinta -palkinnolla. Tietoa kerätään sekä maa-antureilla että sääasemilla. Asukkaat kiittävät Datan hyödyntäminen johtaa parempaan asukaskokemukseen ja palveluiden laadun kehittämiseen. Uusia pilotointihankkeita rakennetaan jatkuvasti. Sen perusteella voidaan ennakoida vaikkapa kadun kunnossapidon tarpeita ja ohjata työsuunnittelua. Tuomme 36 000 valaisinpylvästä ja 330 katuvalokeskusta yhden valaisinohjausjärjestelmän alle”, Wapicen älykaupunkihankkeiden tuotteistaja Jari Kuusisto sanoo. ”Ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa olemme keskittyneet katuvalaistuksen älykkääseen ohjaukseen sekä kaupungin tilannekuvan sensorointiin. Tampereen tavoitteena on rakentaa dataan perustuva elinvoimainen älykaupunkiekosysteemi, jossa eri toimijoiden data tuodaan samalle alustalle hyödyntämään kokonaisuutta. ekosysteemiajattelun kautta.” wapice_ilmo.indd 4 23.8.2021 8.06 kute4_36-39.indd 39 24.8.2021 15.03. Runsaasti sovellusmahdollisuuksia Tilannekuvasensoroinnilla havainnoidaan muun muassa kaupungin eri puolilla olevaa mikroilmastoa. Tulevaisuudessa järjestelmään on mahdollista liittää vaikkapa kaupungin kumppanina toimivia koneurakoitsijoita, jotka saavat järjestelmästä ennakoivasti tiedon muun muassa siitä, missä päin kaupunkia tarvitaan lähiaikoina lumenaurausta ja hiekotusta. ”Järjestelmä mahdollistaa tiedon ristipölytyksen antureiden, työkoneiden, ihmisten, säätietojen ja monenlaisten muiden datalähteiden välillä. Keskustelemme parhaillaan sovelluksista, jotka liittyvät muun muassa ihmisten liikkumiseen, ympäristön kehittämiseen ja asumiseen”, Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen sanoo. Tällaisia ovat muun muassa liityntäparkkialueiden kamera-analytiikkaan perustuva älykäs valvonta, jonka ansiosta autoilijat näkevät kännykkäsovelluksestaan, missä löytyy vapaita pysäköintiruutuja. Nämä tavoitteet kulkevat Tampereella käsi kädessä energiatehokkuuden kehittämisen, kustannustehokkuuden parantamisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen kanssa. Kun tätä tietoa yhdistetään sääennusteisiin, luodaan kokonaisvaltainen tilannekuva. Se mahdollistaa älyn tuonnin erilaisiin kaupunkia palveleviin ratkaisuihin kuten valaistuksen ohjaukseen, pysäköintialueiden valvontaan tai lumitöiden ohjaamiseen. Samalla kun alustan toiminnallisuuksia jatkuvasti kehitetään yhteistyössä Tampereen kanssa, otetaan käyttöön käytännön sovelluksia. Antureita korvaavaa tehokasta kameraanalytiikkaa ja tekoälyä voidaan käyttää myös liikennedatan havainnointiin niin, että se palvelee muun muassa Tampereen tuoretta raitiotietä. Tiedon laajamittainen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen palvelevat pian jokaista kaupungin asukasta. Tampere kiitää älykaupunkien kärjessä Älykaupunkihankkeet nostavat Tampereen elinvoimaa. Ansiokkaaksi nähtiin myös allianssimallin tyyppinen toteutus sekä uudenlaisen toiminnan luominen mm. Perusteena mainittiin: ”Hankinnassa on hyödynnetty hienosti hankintalain keinovalikoimaa
40 4/2021 Kuntatekniikka { ICT } Teksti: Matti Valli K unnissa, joiden väkiluku ylittää kuntakentän 6000 asukkaan mediaanitason, ICT-palvelut on pääsääntöisesti pidetty omissa käsissä. Kukin toimiala toimii suhteellisen itsenäisesi, mikä pätee myös ICT-asioihin. Digitaalisen turvallisuuden varmistamiseksi vertikaalisen näkymän rinnalle kaivataan myös horisontaalista tilannekuvaa, jotta yhdellä sektorilla käyttöönotetut hyvät käytännöt voitaisiin monistaa muillekin toimialoille. Samalla oman toimintaympäristön tuntemisen ja ymmärtämisen tarve korostuu. Ylikoski painottaa, että ulkoistaminen ei ole sama asia kuin pilvipalSuurehkot kunnat pitävät ICT-palvelut omissa käsissään Tietoturva keskiössä Kunnissa digitaalinen turvallisuuden varmistaminen niukoilla resursseilla koetaan isona haasteena. Tieto perustuu vuoden 2021 alussa tehtyyn selvitykseen Isohkoissa kunnissa ulkoistukset liittyvät tavallisesti erityispalveluihin, kuten tietoliikenteen monitorointiin ja tietoturva-asioiden hallintaan, Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asioiden erityisasiantuntija Jari Ylikoski sanoo. Inhouse-yhtiötä suositaan Kunnat ovat ulkoistaneen toimintojaan etenkin kuntapohjaisille ICT-yhtiölle, kuten Kuntien Tieralle ja Pohjois-Suomen aluetta palvelevalle LapIT:lle. K uv a: Pi xa ba y kute4_40-43.indd 40 24.8.2021 15.02. Kuntien toimintaa luonnehtii siilomainen rakenne
Osaaminen kasaantuu vahvasti joillekin yksilöille. K uv a: K un ta lii tt o Kunnan toimintojen ja palveluiden ulkoistamien laajentaa haavoittuvuusrajapinta virtuaalisen maailmaan suuntaan, Kuntaliiton Jari Ylikoski sanoo. Organisaation johdon tulisi tuntea omaan toimintaan ja palveluihin liittyvät potentiaaliset riskit ja erilaisten tietoturvakäytänteiden roolit. Kuntakentässä kuten muissakin julkishallinnon organisaatiossa haasteena on asioiden henkilöityminen. Tietoturvan merkitys organisaation toiminnan jatkuvuudelle ei ole hänelle epäselvä asia. Selvitysten mukaan hyökkäykset ovat tulleet idän suunnasta, joko lähempää tai kauempaa. Jatkossa ne on huomioitava, kun omaa toimintaa ja toimintaympäristöä kehitetetään. Koivula hoitanut virkaansa parin vuoden ajan. Kunnanjohtaja Petri Koivula on koulutukseltaan tuotannon tietotekniikan ja yritysjuridiikan diplomi-insinööri, ja takana on toistakymmentä vuotta työkokemusta energiatuotannon automaatiojärjestelmistä. 41 Kuntatekniikka 4/2021 Digitaalinen turvallisuus on luonteeltaan organisatorista kyvykkyyttä. Aika ajoin kannattaa kysyä ”Mitä me mittaamme, mitä me johdamme?” Tietosuojan ja tietoturvan osa-alueilla hyväksi käytännöksi on koettu esimerkiksi RACI-pohjainen vastuujakotaulukko, joka näkyvästi selkeyttää organisaatiotasoisia vastuita ja valtuuksia. Sen kansallisesta määrittelystä ja toteutuksesta vastaa Liikenneja viestintäministeriön (LVM) hallinnonala. Padasjoki ostaa ulkoa Padasjoki on Päijät-Hämeessä sijaitseva pienehkö vajaan 3000 asukkaan kunta, jonka organisaatiossa on yksi päätoiminen ICT-henkilö, ja hänellä on varahenkilö. Pilvipalvelusopimusta tehdessään kunta joutuu sopeutumaan ison palveluntarjoajan asettamiin ehtoihin. Osa EU:n kyberturvastrategiaa on NIS 1.0 direktiivi, Directive on Security of Network and Information Systems, jota päivitetään parhaillaan NIS 2.0 direktiiviksi. Säädöspohjaa vahvistetaan Tietoturvakäytänteitä koskeva säädöspohjaa ollaan vahvistamassa niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Tärkeätä on määritellä organisaation ydinprosessit sekä toimintaja vastuuhenkilöt. Osaamisen katoamista voidaan minimoida kuntien välisellä yhteistoiminnalla, jota pyritään tukemaan myös valtionhallinnon tasolta säädöspohjaisesti. Ylikoski luonnehtii, että digitaalinen turvallisuus on luonteeltaan organisatorista kyvykkyyttä. Tietoturvapäällikön nimikkeellä toimivia henkilöitä löytyy etenkin kuntien ICT-yhtiöistä. TiHL korostaa hallintovastuuta Tietoturvan osalta vuonna 2020 voimaan astunut tiedonhallintalaki korostaa selvästi määriteltyjä hallintovastuita. Reagoimista vaativia tietoturvahyökkäyksiä on tuona aikana tapahtunut pari kertaa. Tietosuojavastaava toimii joka kunnasta, mutta kyseessä voi olla myös palveluita tarjoava yhteinen resurssi. Toisaalta, ammattikunnan sisällä nähdään, että työpaikan vaihtaminen ja johtaa ammattitaidon rikastumiseen eikä tekijä sokeudu. Kun sitten vahva osaaja vaihtaa organisaatiota tai paikkakuntaa, niin tämä osaaminen katoaa. Ylikosken mukaan useimmiten kuntien tietoturva-asiaista vastaa tietohallintojohtaja, joka raportoi hallintojohtajalle. NIS 2.0 määrittelee, että julkinen hallinto on keskeinen toimija luotaessa digitaalisen turvallisuuden säädöksiä ja käytänteitä. veluiden käyttö – ero on merkittävä. Järjestelmien ja yhteisten verkostojen kautta ongelkute4_40-43.indd 41 24.8.2021 15.02. Käytännössä tietoturva ja sitä tukevat ohjelmistot ostetaan ulkopuolelta. Ylikoski korostaa, että organisaation johdon tulisi tuntea omaan toimintaan ja palveluihin liittyvät potentiaaliset riskit ja erilaisten tietoturvakäytänteiden roolit. Hyökkäykset ovat olleet osa isompaa, koko PäijätHämettä koskenutta ongelmaa, joiden varsinaiset kohteet ovat olleet kuntayhtymiä tai alueen suurin kaupunki Lahti
Valtatie 24 ja kantatie 53 kulkevat kunnan läpi, eikä vaarallisten aineiden kuljetukset ole mikään vähäinen riski. Kunnan työntekijöille on korostettu perusasioita, miten eri tilanteissa kuuluu toimia. KY-verkko on Kuntaliiton omistama kuntakentän käyttöön rakennettu palveluverkko. KUNTAKENTÄSSÄ digitaalisen turvallisuuden osa-alueella toimii kolme verkostoa, joiden kautta mukanaolijat voivat etsiä ratkaisuja ongelmiinsa sekä kommunikoida keskenään. Riskialueen kunta Padasjoki oli Suomen pahin laskeuma-alue Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapahduttua vuonna 1986. Ohjeistuksen mukaan muun muassa varavoimalaitteiden käyntiinlähtö testataan vähintäänkin kahden kuukauden välein sähkönja lämmöntuotannon varmistamiseksi, Koivula sanoo. Toipumista harjoitellaan Päijät-Hämeessä järjestetään kerran vuodessa koko maakunnan laajuinen toimintaharjoitus, jossa harjoitetaan muun muassa hyökkäyksen jälkeistä toipumista. Tietoturvallisuustoimenpiteet lain mukaisessa laajuudessaan astuvat voimaan vuoden 2023 alussa myös kuntakentän osalta. Kunnassa onkin varauduttu monella tapaa kaikkiin mahdollisiin uhkiin, myös laajempiin kuin vain paikallisesti. Padasjoki on myös tarkalla paikalla pääkaupunkiseudun yli miljoonan asukkaan vedentuotannon turvaamisessa. Vastaamon tietomurto on opettanut meille paljon. Yhteyksiä aletaan sulkea ja tieto lähtee muillekin alueen kunnille. Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa. Padasjoella kunta vastaa ICTasioista vain oman hallintonsa sekä rakennustarkastuksen ja sivistystoimen osalta, mutta niidenkin tietoturvaratkaisut ostetaan ulkopuolelta. Tosin moniin teknisen puolen järjestelmiin ei meillä eikä muissakaan kunnissa päästä ulkopuolelta lainkaan käsiksi. Julkisessa hallinnossa toimii kaksi kansallista palveluverkkototeutusta, valtion yhteinen VY-verkko ja kuntien yhteinen KY-verkko. Koordinaatiotasolla verkostoja törmäytetään yhteen, jotta keskusteluun nousisivat kuntakentälle merkitykselliset asiat. Padasjoella tietoturvan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kaikkineen vuodessa parinkymmenen tuhannen euron luokkaa. Verkoston kautta tietosuojavastaavat voivat etsiä ratkaisuja ongelmiinsa sekä kommunikoida keskenään. Hyvää tietoa uusista asioista saadaan myös Kuntaliiton ylläpitämistä verkostoista. . Mutta mikäli esimerkiksi raakaveden tuotannossa tai jakelussa tapahtuisi vahinko, niin kustannukset olisivat kymmeniä tai satoja kertoja suuremmat. Päijät-Hämeen alueen tietotekniikkaporukoiden tiivis keskusteluyhteys on tärkeä kanava tiedon välittämiseen ja vertaistuen saamiseen. Kullakin verkostolla on kuntatoimijoista koostuva koordinaatiotaso. GDRP asettaa yrityksille ja organisaatioille henkilötietojen käsittelyä koskevia tarkkoja vaatimuksia. Kunnista siinä on mukana runsas kolmasosan. Päiväsaikaan otetaan yhteyttä myös Kyberturvakeskukseen. Tosin sanoen verkon ulkopuolelta tuleva saa koodin puhelimeensa, jolla hän pääsee hoitamaan asioitaan. Kuntien tietoturvavastaavien verkosto (Kun-TVV) on puolestaan perustettu tukemaan vuonna 2020 voimaan astuneen Tiedonhallintalain (TiHL) käyttöönoton jalkautumista ja viranomaisyhteistyötä. VY-verkko on Valtorin isännöimä valtiohallinnon organisaatioiden yhteinen runkoverkkokerros. mat ovat levinneet muihinkin alueen kuntiin, Koivula sanoo. 42 4/2021 Kuntatekniikka { ICT } Verkostot tukevat tiedonvaihtoa ja oppimista . SOTE-palveluista vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, jolla on oma ICT-organisaationsa. TiHL:n mukaan tiedonhallintayksikkö – kuntapuolella siis kunta – vastaa oman toimintaympäristönsä tietoturvajärjestelyistä ja systemaattisesta kehittämisestä. Hyökkäyksiin reagoidaan nopeasti, kun ohjelmistot havaitsevat outoa liikehdintää tai kun oudot palvelimet ulkomailta ottavat yhteyttä. kute4_40-43.indd 42 24.8.2021 15.03. Pienten kuntien tietosuojaja tietoturvaihmiset ovat usein mukana kaikissa kolmessa verkostossa. Kunnan alueelta virtaa nimittäin vettä Päijänteeseen, josta raakavettä syötetään vuonna 1982 käyttöönotettuun Päijännetunneliin. Se antaa suosituksia lain soveltamisesta sekä arvioi TiHL:n toteuttamista julkisessa hallinnossa. Tietomurrossa ei aina ole kyse tunkeutumisesta vaan pikemminkin siitä, että joku asia on tehty huonosti, joko tahallisesti tai vahingossa, Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula pohtii. Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto (TKK) on kuntien riskienhallinta-, turvallisuusja varautumistyötä tukeva verkosto, joka kehittää turvallisuuskulttuuria, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa. Samoin kun tietoa tuodaan kuntaan ulkopuolelta, vaikkapa tikulla, niin sen turvallisuus varmistetaan ohjelmallisesti. . Kunnan oman verkon ulkopuolta tulevat yhteydenotot varmennetaan kaksinkertaisella autentikoinnilla. Yöaikaan verkkotoimintaa vahtivat Kyberturvallisuuskeskus ja valtiotason yksiköt. Esimerkiksi yleisessä käytöstä olevasta koneesta välimuisti täytyy tyhjentää käytön jälkeen. Tiedonhallintalautakunta muodostettiin TiHL:n säätämisen myötä. Tietosuojavastaavien verkosto perustettiin EU:n tietosuoja-asetuksen GDRP:n myötä vuonna 2018. ICT-puolella toimi myös ELY-sidonnaisia alueellisia ja seudullisia verkostoja
Tutustu valtakunnalliseen, kokonaisvaltaiseen palveluumme. Veden etäluennasta kaikki hyöty irti Markkinoilla on runsaasti erilaisia vesimittareita, tiedonsiirtoratkaisuja ja palveluja. LIVE 5.10. alva.fi/kunnille/veden-etaluenta-vesihuoltolaitoksille/ Seuraava tapahtuma 5.10. Tapahtuman järjestää Kuntatekniikka-lehti. klo 9.30 kute4_40-43.indd 43 24.8.2021 15.03. Kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. Lisätiedot Ilkka Mustonen, p. Kerää ja hyödynnä dataa alusta alkaen teknologiariippumattomasti siten, että saat tiedon käyttöön siellä missä sitä tarvitaan, lukemat laskuille ja verkostot hallintaan. Dataa on paljon ja sen määrä kasvaa. Alva palveluportaalin ensimmäinen vuosi veloituksetta 10 ensimmäiselle 31.1.2022 mennessä sopimuksen tehneelle asiakkaalle. klo 9.30 alkaen Teemana: Hankinnat ja energia Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: kuntatekniikka.fi Verkossa pidettävä Kuntatekniikka LIVE kokoaa yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. 040 669 2363
Pandemian vuoksi ensimmäinen 29.9. 44 4/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Katutyökoulutus on entistä ajankohtaisempaa Kuntatekniikan päivät 13.-15.10. päästään kokoontumaan fyysisesti perinteiseen malliin. Lämpimästi tervetuloa – toivomme, että tämä syksyinen tilaisuus auttaa teitä onnistumaan paremmin arjessanne! Katutyökoulutuksia syksylle ainakin kaksi Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksia olemme järjestämässä ainakin kaksi kertaa tänä syksynä. Näyttelyä ja tilaisuutta on jo valmisteltu huomioiden nykyiset turvallisuusohjeistukset ja suositukset. on todennäköisesti sähköinen mutta toivottavasti toinen 10.11. Katutyömaiden parantaminen on jatkuvaa yhteispeliä kuten kaikki kuntatekniikassa vastuuta toimivasta työmaasta ei voi yksipuolisesti sälyttää pelkästään urakoitsijalle. Ilmoittautuminen tilaisuuteen on auki nettisivuillamme, josta löydätte myös koko kattavan ohjelman. – Muista ilmoittautua! Kyllä, edelleen olemme järjestämässä Kuntatekniikan päiviä 13.15.10 Turussa yhdessä Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn kera. Toivottavasti nämä delta-versiot eivät pilaa hyvää ja henkisesti tarpeellista kokoontumisajoa. K uv a: H el i So rj on en kute4_44-51.indd 44 24.8.2021 15.01
Australian yhdistyksen järjestämä iso seminaari pidetään 31.10.4.11.2021 Adelaidessa. Harmittavasti opintomatkaa sinne ei saatu toteutumaan, mutta ehkä sitten ensi vuonna samoihin aikoihin pääsemme Charlotteen Pohjois-Carolinaan tai heidän talvitiepäivilleen 10.-13.4.2022 Pittsburghiin. Lisätietoja Ville Alatypöltä. Katutyömaiden parantaminen on jatkuvaa yhteispeliä kuten kaikki kuntatekniikassa; vastuuta toimivasta työmaasta ei voi yksipuolisesti sälyttää pelkästään urakoitsijalle. Molemmat sankarit ovat jo ottaneet kurssilla opittuja työkaluja ja menetelmiä käyttöön ja heidän tiimien työsaavutukset ovat oleellisesti parantuneet. Suurilla kaupungeilla on pienten kaupunkien ja kuntien haasteiden lisäksi vielä mittakaavasta tulevia muita haasteita kuten asunnottomuus, rapistuvat massiiviset verkot ja suuret tilaisuudet. Suomalaisia pidetään Australiassa kuin kukkaa kämmenellä ja he auttavat meitä mielellään oppimaan varsinkin omaisuudenhallinnan saloissa. Kurssit perustuvat kansainvälisiin standardeihin, eli pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Teoriahan meillä on jo olemassa, eli julkaisut katu2020.fi ja fyysinen nide Katuympäristön suunnitteluopas. Globaali suurten kaupunkien webinaari järjestetään marraskuussa yhteistyössä Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen kanssa. kute4_44-51.indd 45 24.8.2021 15.01. Pohjoismainen maksuton iltapäivä-webinaari pandemian vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja etenkin liikenteeseen tullaan pitämään noin 16.18.11. c) Omaisuudenhallintaan liittyvä taloudenhallintaan keskittyvä pätevyys (7 viikkoa) alkaen 6.9.2021 tai 18.4.2022. Mutta jos koronatilanne paranee nopeasti, niin laitahan viestiä Villelle, ja suunnitellaan yhdessä, miten opintomatka järjestyisi. Eihän toimiva ympäristö synny ilman osaajia. Jo tämäkin kesä kaupunkien kaduilla on ainakin toiminnanjohtajalle osoittanut, kuinka tarpeellista on jatkuva kouluttaminen, ohjeiden päivitys sekä prosessin seuranta, jotta katutyömaiden läpi tai ohi kulkeva liikenne, lukemattomat jalankulkijat, pyöräilijät ja lastenvaunut, voivat kulkea turvallisesti. Näyttää siltä, että pandemian vuoksi emme pääse järjestämään opintomatkaa sinne; harmittavasti. Kurssit löytyvät veljesjärjestömme sivuilta: www. Oikein mukavaa alkavaa syksyä ja muistakaa kehittää osaamistanne, jotta tehokkaina tekijöinä teemme edelleen elinvoimaista ympäristöä nyt ja tulevaisuudessa! . Tästä ryhmästä voisi vaikka kehkeytyä katusuunnittelun klubi, joka edistää aihetta valtakunnallisesti ja kaikki voittavat! Omaisuudenhallinnan koulutusta laajasti tarjolla Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä Australian ja Uuden-Seelannin kanssa koulutusten tarjoamisessa. Kansainvälinen toiminta ottaa tuulta alleen Pitkään esiripun takana valmisteltua kansainvälistä toimintaa saadaan esille. ipwea.org/education/ipwea-am-pathway Harmittavasti tämä lehti ilmestyy päivä sen jälkeen, kun omaisuudenhallinta-klubi on pitänyt maksuttoman webinaarinsa. Toivottavasti pääsemme järjestämään kasvotusten pidettävän tapaamisen jo vuonna 2022. Amerikan kuntatekniikan päivät ollaan järjestämässä fyysisenä tilaisuutena elo-syyskuun vaihteessa ja niiden kokemuksia sitten seuraavassa lehdessä. Suomesta olen pyytänyt Helsingistä edustajaa tähän ensimmäiseen kokoontumisajoon, jonne on tulossa kymmenistä globaaleista kaupungeista teknisiä johtajia. Suunnitelmissa on kokoontua ensimmäisen kerran syyskuun puolivälissä ja koulutus olisi pyörimässä heti vuoden alusta. Seuraattehan uutiskirjeitämme tilaisuudesta! Katusuunnittelun koulutusta määritetään syksyllä On vahvasti käynyt ilmi sekä suunnittelupalveluita tarjoavien tahojen että kuntien edustajien kesken, että katusuunnittelun koulutusta tarvitaan kipeästi. Toivottavasti pääsit osallistumaan siihen ja mielellämme kuulemme palautteita ja toiveita, mihin suuntaan tätä pitäisi kehittää. Kaikki kurssit ovat sähköisiä ja sisältävät opinnäytetyön. Tulevia omaisuudenhallinnan koulutuksia englanninkielellä on tarjolla SKTY:n kautta nyt seuraavasti: a) Omaisuudenhallinnan perusteet (4 viikkoa) alkaen 16.8.2021 tai 14.3.2022 b) Omaisuudenhallinnan pätevyyskoulutus ja opinnäytetyönä OH-suunnitelma (10 viikkoa) alkaen 30.8.2021 tai 4.4.2022. Raskaan sarjan osaajat siirtyvät pikkuhiljaa viheriöille ja uusia osaajia paikkaamaan vajetta tarvitaan. Ohjelmaa rakennetaan paraikaa ja tiedotamme tästä Facebookin ja uutiskirjeissämme. Jos tiedät organisaatiostasi henkilön, joka voisi osallistua koulutuksen suunnitteluun ja kouluttajaksi, olethan yhteydessä Ville Alatyppöön. 45 Kuntatekniikka 4/2021 Katutyöpäivät 2021 marraskuun lopussa Erittäin tarpeelliseksi viranomaisten ja asiantuntijoiden puolelta todettu katutyöpäivät-seminaari pidetään todennäköisesti marraskuussa. Keväällä kaksi korkeanluokan asiantuntijaa Suomesta osallistuivat yhteen kurssiin ja totesivat, että heidän työuransa aivan ylivoimaisesti hyödyllisin koulutus. d) Kaluston hallinnan pätevyys (12 viikkoa) alkaen 7.9.2021 tai 8.2.2022. Se avasi silmät, miksi organisaatioiden pitkän aikajänteen toiminnan suunnittelu takkuaa ja uusia yllätyksiä tulee jatkuvasti
050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. ”Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii; Sun poikas kokoontui ja tarinoi; Herrat yhdistyksen pandemian alla nyyhkii; Me tehtiin se mihin aikamies vain voi”. Näyttelyä järjestävät tahot INFRA ry, KIVO, Tieyhdistys, SKTY ja VVY jakavat linjausta omille jäsenilleen. Koska tilanne muuttuu koko ajan, voin luvata tarkempia ohjeita vasta syyskuun puolella. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Tilojen ilmanvaihto ja siivous on tehostettua. 043 8244 834 email: toni@kahva.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Turun Messukeskuksessa järjestetään messutapahtumia elokuun loppupuolelta YT-näyttelyn koronaohjeistus VANHASSA VARA PAREMPI. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Lokakuuhun on vielä aikaa. Kuvassa kerhon kolme uusinta jäsentä (Kyösti Osamaa, Pekka Henttonen, Pekka Virkamäki) ja konkari Dan-Henrik Långström. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja Kahva Oy puh. Itse tehty pikatesti hyväksytään koronatestiksi. Vetoamme näyttelyyn tulijoihin, jotta he tulisivat paikalle terveinä, olisivat jo saaneet kaksi koronarokotusta tai heillä olisi tuore, negatiivinen koronatodistus. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Simo Kesti Rakennuttajainsinööri Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Anna-Maija Hallikas Näyttelypäällikkö Yhdyskuntatekniikka www.yhdyskuntatekniikka.fi kute4_44-51.indd 46 24.8.2021 15.01. Turun Messukeskuksen piha-alueella tulee olemaan teltta, jossa pikatestin voi tehdä itse, ellei negatiivista testitulosta jo ole. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i 1. lähtien ja kokemuksia turvallisista järjestelyistä kertyy jo ennen Yhdyskuntatekniikkaa. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. Jo sairastettu koronavirustauti antaa myös riittävän suojan. Rokotuskattavuus kasvaa koko ajan ja tapahtuma-ala tekee kovasti töitä, jotta näytteilleasettajat ja -vieraat voivat osallistua tapahtumiin turvallisesti! . Valmistelemme ohjeita yhteistyössä Turun Messukeskuksen kanssa huomioimalla viranomaisten ohjeet ja linjaukset. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Liitteenä on kuitenkin tiedoksenne ja jaettavaksi Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman koronalinjaus. 46 4/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 591 7514 Yhdyskuntatekniikka 2021 Näyttely ja seminaareja Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi KORONATILANNE on herättänyt ymmärrettävästi paljon kysymyksiä ja huolta. Turun Messukeskuksessa on saatavilla maskeja ja käsidesiä kaikille tapahtumaan tulijoille. VSOP-klubi kokoontui heinäkuussa Helsingissä
48 4/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Ja kaiken lisäksi nämä ovat suomalaiset yritykset Geonex (Platinataso) ja Picote (Timanttitaso). Euroopassa ensimmäiset kansalliset kasvotusten toteutettavat tapahtumat ovat UKSTT:n No Dig Live ja FSTT:n vuosikokous, molemmat syyskuussa vielä. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Katso koko laaja ohjelmatarjonta: kuntamarkkinat.fi/ohjelma 15. Tapahtuman järjestävät kute4_44-51.indd 48 24.8.2021 15.01. kuntienputkimestarit.fi/tapahtumat/ neuvottelupaivat. Kokouksessa päätimme, että etenemme menetelmä kerrallaan ja tarkasteluun valittiin ensimmäiseksi menetelmäksi pitkäsujutus. No-Dig Helsinki 2022 Järjestelyt Helsingin kansainvälisen No-Dig konferenssin ja näyttelyn ensi vuoden lokakuussa lähteneet rivakasti käyntiin! Tapahtuma on laajentunut nyt koko viikon kattavaksi kaivamattoman tekniikan viikoksi, joka koostuu seuraavista osatapahtumista: ISTT:n research colloquium, jossa eri tutkimuslaitosten professorit ja muut tutkijat esittelevät viimeaikaisia tutkimuksia kollegoilleen ja yritysmaailmalle. Ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen on alkanut osoitteessa https://www. ja kokous numero kaksi pidettiin 10.8.2021. 2021 Verkossa Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. Jari Kaukonen , Puheenjohtaja ISTT Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } JAOSTOJEN KUULUMISIA Laatuja materiaalijaos Jaoksen järjestäytymiskokous pidettiin 7.5. Kiinnostus myös näyttelyä kohtaan on jo ollut hyvä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että hallituksen jäsenien toimikautta jatketaan poikkeustapauksessa vuodella eli seuraavat valinnat tehdään sitten Helsingin kokouksessa. Tosin Malesian tilanne ei salli meidän pitää vuosikokoustamme kasvotusten siellä vaan joudumme vielä kerran pitämään kokouksemme virtuaalisena. ISTT on uusimassa myös menetelmiä kuvaavaa diagrammia, jossa FiSTT on ollut aktiivisena toimijana ja sen komitean jäsen Tiia Lampola Riihimäeltä esittää komitealle suomalaisten laatiman ehdotuksen uudeksi diagrammiksi. Jaoksen kautta edistettäviä kehitysja tarkastelukohteita ovat mm: • Selvittää aluksi kotimainen ohjeistus • Määrittää lopputuotteen vaatimukset • Alan kehityksen seuraaminen (menetelmät, materiaalit, työkalut, toimintamallit) • Luoda toimintamallit sekä työtavat, jotka tukevat laadukkaan lopputuloksen saavuttamista • No-dig asennusten toimintamallien, tapojen ja laadun (sekä laadunvarmistuksen) kehittäminen • Olennaisena osana tiedonjako ja hyväksi havaittujen toimintamallien kehitys yhdessä jäsenyritysten kanssa. Pekka Kaikkonen KONFERENSSIT FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös tänä vuonna. Lisätietoja saa puheenjohtajalta pekka.kaikkonen@lahtiaqua. Nyt kaikki halukkaat nopeasti varaamaan paikkaa ja esittelemään osaamista kansainvälisille ja kotimaisille vierailijoille. Lisätietoja löytyy www.nodighelsinki.com. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. Ajankohta on 24.-26.11. • Konferenssin ennakkovierailut • ISTT:n vuosikokous • No Dig konferenssi • No Dig näyttely • Student masterclass koulutus alan aiheisiin opiskelijoille • Helsingin kaupungin kutsuvierasvastaanotto • Gala päivällinen ja No Dig palkintojen jako • Työmaaekskursiot • Konferenssin päätösvierailut • Tapahtuma alkaa perjantaina 30.9.2022 ja päättyy torstaina 6.10.2022. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. FiSTT on sopinut Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa siten, että järjestämme konferenssin KPM:n jokasyksyisten koulutusja neuvottelupäivien yhteydessä. Nyt ollaan kuitenkin myös meidän alallamme vähitellen avaamassa taas rajoja. ja paikkana Clarion-hotelli Helsinki. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Lisäksi yhtenä päämääränä olisi saada InfraRYL:in oma osa kaivamattomasta tekniikasta. fi sekä jaoksen sihteeriltä jukka@ johanlundberg.fi. 16.9. Tavoitteena on työstää siitä malli, jota voidaan käyttää apuna muidenkin menetelmien osalla. Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia ISTT ei ole hidastanut tahtiaan lainkaan koronan vuoksi, tosin toiminta on tapahtunut pelkästään verkossa. Voimme ylpeänä todeta ensimmäisten kahden yrityksen kanssa tehdyn jo sponsorointisopimukset
49 Kuntatekniikka 4/2021 Ilmoittaudu kunta-alan suurimman vuosittaisen foorumin verkkoohjelmaan osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Tapahtuman järjestävät kute4_44-51.indd 49 24.8.2021 15.01. 2021 Verkossa Osallistuminen on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä tapahtumakumppaneiden edustajille, mutta edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon. 16.9. Kuntamarkkinoille Ilmoittaudu Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Kuntaliiton seminaarit • Puoluejohdon paneeli • Tulevaisuuden kunta • Kumppaneiden tietoiskut • Talouden keynote • Parhaiden palkitseminen • Kuntamarkkinat-studio • Katso koko laaja ohjelmatarjonta: kuntamarkkinat.fi/ohjelma 15
50 4/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. 17.11.2021 Helsinki kiinko.fi Kiinteistökaupan erityiskysymykset 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tietosuoja etätyössä 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennusrasitteet 10.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tietosuoja etätyössä 9.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021 verkko kuntamarkkinat.fi Alihankinta 21. 14.12.2021 Helsinki kiinko.fi Rakennuksen kuntoarvioijan koulutus KUNA (TM) 8.9. 16.11.2021 Helsinki kiinko.fi Alihankinta 21. 23.9.2021 Tampere alihankinta.fi Yhdyskuntatekniikka 2021 13.-14.10.2021 Turku yhdyskuntatekniikka.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 14.9.2021 17.4.2022 Helsinki kiinko.fi Kuntamarkkinat 15.-16.9.2021 verkko kuntamarkkinat.fi Kunnan kiinteistökannan kehittäminen 15.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntien tilatieto -hankkeen työpajat 15.9.2021 Teams maakuntientilakeskus.fi Lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus 16.9.2021 31.12.2022 Helsinki kiinko.fi Talotekniikan perusvalvojan koulutus TATE 20.9. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Rakennushankkeen aikataulun hallinta 2.9.-7.10.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Verkkojulkisuus rakennusvalvonnassa 6.9.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistömanagerin koulutus (KMA), toimitilaisännöinti 6.9.2021 16.2.2022 Helsinki kiinko.fi Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto PerusTEK(TM) 6.9. 23.9.2021 Tampere alihankinta.fi Infrahankkeen rakennuttaminen 18 (RAP) 22.9.2021 11.3.2022 Helsinki kiinko.fi kute4_44-51.indd 50 24.8.2021 15.01
23.9.2021 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi Kuntien asunto-ohjelmat 23.9.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Maapolitiikan ajankohtaispäivä 28.9.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Rakennusvalvonnan toimistotyön peruskurssi 29. 23.9.2021 Tampere + striimaus koulutus.fcg.fi Kiinteistörekisterin hoidon ajankohtaispäivät 22. 30.9.2021 Vantaa koulutus.fcg.fi Korjaushankkeen rakennuttaminen 16 (RAP) 5.10.2021 18.3.2022 Helsinki kiinko.fi kute4_44-51.indd 51 24.8.2021 15.01. 51 Kuntatekniikka 4/2021 { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Katupäivät 22
MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Tieja katuverkon inventoinnit • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus roadmasters2_210x267.indd 1 17.8.2021 15.36.13 kute4_52.indd 52 24.8.2021 15.00