4/2023 { Kolumni } Tuomo Kärnä: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen Kuinka kuroa korjausvelkaa. Vaasan palkittu kävelykatu Energiaa auringosta KESTÄVÄ KEHITYS kute4_1.indd 1 22.8.2023 10.30
...................................................40 Suomen kuntatekniikan yhdistys….. ..............................................23 Voisiko vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnoissa sallia?……. ................44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…….48 Pääkirjoitus………... .......................................10 Jyväskylän ahdas keskusta remontissa.…... ............................................5 Kolumni: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen ………... 30 { Rakentaminen } { ICT } { Kierrätys } { Ilmastoviisaus } { Korjausrakentaminen } { Energia } { Ilmastonmuutos } { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: Ju ha -P ek ka H uo ta ri Kunnat voivat hillitä ilmastonmuutosta kaavoituksen, infran ja liikkumisen keinoin. ..........................................21 Rantoja rumentavien hylkyjen kohtaloa selvitellään……... ................................................17 Pääsuunnittelijan rooli korostuu rakennushankkeissa……… ...............................14 Kestävä kehitys vaatii muutoksia taajamissa…... ..............................................6 Vaasa toteutti kävelykeskustan mutkikkaan laajennuksen ………... ..................................................18 ProDigial-pilotti tähtää tuottavuuden tehostamiseen…….. .......................................30 Aurinkopaneelit kohentavat rakennusten energiatehokkuutta………... .............................50 Palveluhakemisto………... ....................................26 Kunnilla useita keinoja ilmastonmuutoksen torjumisessa………….. 2 Maanalaista putkiverkostoa voi kunnostaa kaivamatta………... ................................38 Rakennusvirhepankki opettaa kantapään kautta…………. .................................................22 Tapahtumakalenteri………... elokuuta 4/2023 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ..............................34 Ranskan ydinvoimaloiden kiertovesiputkissa korroosiovaurioita…………. .................................51 4/2023 Kuntatekniikka 30. .....................................24 Muistomerkki suljettiin – kaiteen rako sentin liian suuri……….. { Infra } { Kaavoitus } { Rakennusvalvonta } kute4_2-3.indd 2 22.8.2023 10.35
26 KKuntatekniikka.fi s. Kävelykeskustan laajennus ei ollut ihan helppo nakki. kute4_2-3.indd 3 22.8.2023 10.35. 10 s. 3 Kuntatekniikka 4/2023 s. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n K uv a: Ta pi o M ai ni o Rakennusmääräykset koskevat myös taideteoksia, joiden päälle voi kiivetä. Vaasa palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksella. 6 • Uusi hallitus poisti kunnilta velvoitteen ilmastosuunnitelmaan – avustukset poistettu jo ensi vuodelta • Viitasaari otti käyttöön sähköisen tavarapyörän puistotöitä varten • Lahden kaupunki tekee yhteistyötä, jotta uudenlaista kuljetusjärjestelmää päästäisiin kokeilemaan – Tavoitteena on saada ilmakiskoradasta lisää puhtia liikenteeseen Putki-infraa voi kunnostaa kustannustehokkaasti kaivamattomilla tekniikoilla
Maxpo on vuoden tärkein kohtaamispaikka, kun kyse on hankinnoista tai maansiirtokoneiden uutuuksista. Mediayhteistyössä: MISSÄ TYÖ, SIELL Ä KONE Maxpossa kohtaavat konealan ammattilaiset kaikissa kokoluokissa. Rekisteröidy veloituksetta: maxpo.fi Maarakennusja ympäristönhoitokoneiden suurtapahtuma Hyvinkään lentokenttä 31.8.–2.9.2023 Avoinna: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 kute4_4.indd 4 22.8.2023 10.30. Huom! Turvallissuussyistä muut koirat kuin opaskoirat eivät voi tulla näyttelyalueelle. Pysäköinti on maksuton: Laita navigaattoriin Pohjoinen kehätie 493 ja seuraa Maxpo-opasteita parkkialueelle
• 5/23 25.10. P.S. Seuraavaksi puhutaan jo vedyn esiinmarssista. Toivottelemme Markku Ventolle erinomaisia eläkepäiviä ansiokkaan uran päätteeksi. Monessa kunnassa oltiin ihmeissään, kun uusi hallitus päätti perua viime hallituskaudella asetetun velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma. Hienojen julistusten lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Uusi ilmastolaki tuli voimaan vasta viime vuoden lokakuussa, joten suunnanmuutos oli poikkeuksellisen nopea. Vaasan palkittu kävelykatu Energiaa auringosta KESTÄVÄ KEHITYS kute4_1.indd 1 21.8.2023 13.35 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. Toivon sinulta palautetta ja kehitysehdotuksia, miten voisimme viedä Kuntatekniikkaa kohti tulevaa niin, että koet saavasi apua ja uusia näkökulmia arkeesi. Vedyn luomasta energiavallankumouksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. 27.11. 10.10. Ilmastosuunnitelmien tukemiseen oli varattu vuosittain 2,6 miljoonaa euroa, joten valtiontalouden näkökulmasta kyse oli taskurahoista. Toisaalta rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt voivat pistää esimerkiksi viemäriverkoston ajoittain koville. Siirtymä fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia on kiihtynyt vauhdilla. Ilmastotoimiin liittyy oleellisena osana energiamurros. Jos Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on jotain myönteistä seurannut, niin se on suuri eurooppalainen energiaherääminen. Valitettavasti näin nopea suunnanmuutos haiskahtaa ideologiselta, ei taloudelliselta. Ympäristöministeriö oli jo myöntänyt monelle kunnalle avustuksia suunnitelman valmisteluun. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 4/2023 { Pääkirjoitus } 4/2023 { Kolumni } Tuomo Kärnä: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen Kuinka kuroa korjausvelkaa. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. Kuntalaisten näkökulmasta ilmastotyössä on vain yksi oikea suunta: entistä kestävämmät rakennus-, infraja energiaratkaisut. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Kuivuus ja kuumuus vaivaavat entistä enemmän varsinkin kesällä. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 I lmastonmuutos on jo pitkään ollut ilmiö, jonka vaikutuksista suuressa kuvassa on turha kinastella. Sään ilmiöt lisääntyvät arjessamme. Kivirakenteet eivät nimittäin imeytä lisääntyviä vesisateita. Toivottavasti kunnissa monin paikoin erinomaisesti vauhdissa oleva ilmastotyö ei tällaisista valtakunnan politiikan pyörrevirtauksista hetkahda. Olisiko nyt sen aika. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Jarkko Ambrusin K uv a: Pa si Ti ito la Ilmastotyössä on vain yksi oikea suunta kute4_5.indd 5 22.8.2023 10.29. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Puiden ja ylipäätään kasvillisuuden merkitys korostuu jatkossa. Kaupungeilla ja kunnilla on iso rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä vaikuttaa sekä nykyisen rakennuskannan ja kuntatekniikan ylläpitoon että uusien rakennusten ja alueiden suunnitteluun. Esimerkiksi tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä ennätystahtia. Me Kuntatekniikassa katsomme myös kestävästi tulevaisuuteen. Itse aloitan päätoimittajana ja KL-Kustannuksen toimitusjohtajana nöyrin mielin. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. Swecon arkkitehtuurija kaupunkisuunnittelusta vastaava johtaja Jenni Lautso toteaa haastattelussamme, että kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden haasteet liittyvät kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. Muun muassa kaavoituksella, tiiviillä kaupunkirakenteella ja uudisja korjausrakentamisella voidaan luoda entistä hiilineutraalimpia ja kestävämpiä taajamia ja haja-asutusalueita. Uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjä vähentävien ja hiiltä talteenottavien teknisten ratkaisujen kehittäminen teollisuudessa ja energiantuotannossa
Alan tilaisuuksissa puhuttiin volyymien räjähtävästä kasvusta, joka ei ole vielä toteutunut. Rapistuva vesihuoltoverkosto on maan alla tikittävä aikapommi, jonka purkamiseen on fiksuja kaivamattomia menetelmiä. 1980-luvun loppupuolella urakoitiin jo ensimmäiset paneloinnit. Saneerauksen laiminlyömisestä olemme jo nähneet esimerkkejä, kuten tämänkin lehden aiemmissa numeroissa käsiteltyjä putkirikkoja. Jo 1980 luvun loppupuolella puhuttiin maanalaisesta tikittävästä aikapommista, kun rapistuva putkiverkostomme hajoaa käsiin. Tämän tekniikan käyttö jatkui aina 2000 luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti. Meillä tämä tarkoitti aluksi lähinnä pitkäsujuttamista PE-putkea vanhan putken sisään viemäreissä. Ensimmäinen oma kokemukseni oli Naantalissa vuonna 1982 suoritettu viemäreiden saneerausurakka. Samoihin aikoihin tehtiin ensimmäisiä sukkasujutuksia. 6 4/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Teksti ja kuvat: Jari Kaukonen 1970 –1980-lukujen taitteessa alkoi Suomessakin syntyä keskustelua vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen kasvusta ja kaivamattomien tekniikoiden hyödyntämismahdollisuudesta niitä saneerattaessa. kute4_6-9.indd 6 22.8.2023 10.33. Maailmalla oli jo tehty ensimmäisiä tällaisia toimenpiteitä. 1980-puolivälissä oli havahduttu metallisten vesijohtoputkien saneeraustarpeeseen, ja aloitimme niiden sisäpuolisen sementtilaastivuorauksen. Aivan ensimmäinen taisi olla Helsingissä ranskalainen Coperflex-sukkasujutus, jota seurasivat Norjalaisen Olimbin suorittamat Insituform-sukkasujutukset useissa kohteissa. Viemäreiden osalta yleistyi pitkäsujutuksen sijaan pätkäsujutus. Kaapelin veto kaivamattomilla menetelmillä puun alitse olisi varmasti ollut fiksumpi ratkaisu. Jonkin aikaa meilläkin pyrittiin valmistamaan omaa sukkaa, mutta sen tarina ei ollut kovin ruusuinen eikä pitkä. Alan Grand Old Man Jari Kaukonen esittelee tekniikkaa. Siinä vanhaan viemäriin sujutettiin ensin PE-putki, ja sen jälkeen hauPutkiverkostoja saneerataan rakenteita avaamatta SUKKELA SUJUTUS rastuneista betonikaivoista kaivettiin pois kartiot ja sisään asennettiin Karhulan kartonkitehtaalta hankittu pahvimuotti. Muotin ja vanhan kaivon väli raudoitettiin ja valettiin betonilla, jonka jälkeen saneeratun kaivon päälle asennettiin uusi kartio
Koska niitä saneerattaessa liitokset pitää yleensä kaivaa auki, samasta kaivannosta on helppo sujuttaa myös tonttijohdon osuus. K uv a: FS TT Suuntaporaamalla tehty risteyksen alitus liikennettä häiritsemättä. Eivätkä ammattilaisetkaan tahdo aina ymmärtää, miten infraomaisuudestamme on pidettävä huolta, jotta edellä kuvatut mukavuudet toteutuvat häiriöttä. Olen ollut mukana SFS:n toiminnassa mm. Meillä ei liene tehty yhtä yksityiskohtaista laskelmaa kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Kas kummaa, ja menetelmä muuttuikin poraamiseksi! Putkiremontit sukkasillaan Myös rakennuskannan ikääntyessä tuli tarvetta alkaa uusia tekniikkaa ainakin verkostojen osalta. Tonttijohdoissa saneeraustavat ovat verrattavissa kunnallisteknisen verkoston saneeraustapoihin, kun taas kiinteistön sisäpuolelle on kehitetty hieman erilaisia ratkaisuja. kute4_6-9.indd 7 22.8.2023 10.33. Sitä varten ei sitten tarvitse tulla kaivamaan muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Sama koskee vesijohtoja. Viemäreiden sisäpuolisesta korjaamisesta voidaan olla oikeasti ylpeitä, sillä maamme toimijat tunnetaan globaalistikin omista keksinnöistään niin tuotteiden kuin laitteidenkin saralla. Näissä maissa verkosto on paljon lähempänä maanpintaa kuin meillä, mutta heidän laskelmansa osoittavat kaivamattomien menetelmien tulevan pääsääntöisesti edullisemmaksi kuin auki kaivettuna. Kadun poikki vai ali. Usein hoettu sanonta poissa näkyvistä, poissa mielestä toteutuu karun konkreettisesti verkostojen osalta. Kun kadulla sijaitsevaa päälinjaa saneerataan, kiinteistöjen omistamat tonttijohdot pitäisi yleensä saneerata samalla kertaa. Sen sijaan meillä halutaan ensisijaisesti kaivaa auki, ja jos se osoittautuu hankalaksi, sitten aletaan pohtia kaivamattomia menetelmiä. Ensin Ruotsissa ja heti perään Suomessa kiinteistöjen viemäreihin alettiin kehittää sukkasujutuksia ja pinnoituksia. Pidämme helposti itsestään selvyytenä, että vesihanasta tulee juomakelpoista vettä ja ylimääräinen häipyy jonnekin poistoputkesta. Kun perinteisen putkisaneerauksen kalleus havaittiin, kiinteistöihin alettiin kehittää menetelmiä, joita oli toteutettu jo vesihuoltolaitosten verkostoissa. Verkostojen omistajat kaivavat auki katuja ja teitä, vaikka usein kaivamattomat menetelmät olisivat ympäristökelpoisimpia ja myös edullisimpia. Poraamalla ei tarvitse vastata. Kun olin asiantuntijana Ympäristöministeriön johtamassa SFS-käsikirjan 101 Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät laatimisessa, sielläkin tahtoi unohtua tonttijohtojen ottaminen mukaan. Ohjeistin tieisäntää vaatimaan porausta alituksen tekemiseksi. Miksi tienja kadunpitäjät eivät vaadi kaivamattomien menetelmien käyttöä tiukemmin, vaan sallivat verkostorakentajien kaivaa väylien poikki, mikä aiheuttaa aina epäjatkuvuuskohdan. Muutoin viemäreiden vuodot vain siirtyvät tonttijohtoihin, ja saneerauksen hyöty jää suunniteltua pienemmäksi. Sanoin, että vastatkoon auki kaivaja alituskohdan pinnan epätasaisuuden korjaamisesta kymmenen vuotta. Eipä tule useinkaan ajateltua, mitä kaikkea elämäämme helpottava tekniikka sisältää. laatimassa omaisuudenhallinnan standardeja eli niin sanottua 55000-sarjaa, joka on valitettavasti jäänyt melko tuntemattomaksi muille paitsi energiayhtiöille. Oman mökkitieni kohdalla energiayhtiö pyysi lupaa asentaa ilmajohdot maahan ja haki tien alituslupaa. Näitä laskelmia löytyy alan kirjallisuudesta monesta eri maasta. Suosittelen siihen perehtymistä kaikille omaisuudenhallinnan parissa työskenteleville. Saneerausinvestointi on edullisempi vaihtoehto verkoston elinkaaren kannalta kuin räjähtäneen verkoston uudelleen rakentaminen. Tonttijohto väliinputoaja Tonttijohto, joka yhdistää kiinteistöjen sisäpuolisen verkoston kunnalliseen verkostoon, on usein unholaan jäävä osuus vesihuoltoa. Energiayhtiö oli sitä mieltä, että heidän aliurakoitsijansa valitsevat menetelmänsä itsepäisesti. Totesin, että onpa heikko tilaaja ja valvoja. Pistorasiasta saamme energiaa, ja tietokone välittää helposti tietoa vaikka maailman toiselle puolelle. 7 Kuntatekniikka 4/2023 Omaisuus piilossa Maanalainen inframme on usein unohdettu, kun se on saatu peitettyä. Myös kiinteistöjen vesijohtoihin toivotaan kehitettävän vielä rakenteita rikkomattomia menetelmiä, joita olen jo maailmalla joitakin nähnyt
Kuitenkin viime aikoina ylivoimaaisesti nopeimmin kasvanut kaivamaton menetelmä uudisraketamisessa on suuntaporaus sillä sen erinomaisuus on vihdoin oivallettu. On se toki yleistynyt menetelmä maailmallakin. Siksi suunnitelmakin on usein kovin yleispiirteinen. Nämä hankitaan ilman syventymistä itse kohteeseen, koska tehtäviä on niin paljon. Hanki edes konsultti Meillä tilaajat hankkivat yleensä ensin suunnittelijan ja sen jälkeen urakoitsijan suorittamaan kaivamattoman verkostosaneerauksen tai asennuksen. Itse asiassa suunnittelua ei siis ole tehty lainkaan. Kaivamattomat menetelmät vaativat erikoisosaamista. Sitten kun urakoitsijan kanssa solmitaan kokonaishintainen urakkasopimus, tilaaja joutuu maksamaan kaikki ongelmista aiheutuneet kustannukset, koska suunnitelma-asiakirjoissa ei ole mainittu mistään yksityiskohdista. Silloin tilaaja ei voi saada suunnittelijalta apua kaivamattomien Investointitarpeen kasvuennusteet. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 Usein suunnittelun osalta puhutaan vain menetelmän valinnasta, jolloin suunnittelu on suoraan sanottuna jäänyt tekemättä. Laitteita on kehitetty paljon, ja laitevalmistajia on ympäri maapalloa. Puitesopimuskuppaniksi valikoituu tällä menettelyllä suuria yleiskonsulttitaloja. Tilaajat perustelivat meidän maaperäämme sellaiseksi, että täällä on pakko aina kaivaa auki. Tämä on tilaajan laiminlyönti, koska hän on jättänyt tilaamatta/ tekemättä yksityiskohtaisen suunnitelman. Kun hankintaan ei panosteta enempää, lopputuloksen ei voida olettaa olevan paras mahdollinen. Niistä suuntaporausmenetelmä kehitettiin jo 50 vuotta sitten. Seuraavaksi uskoisin meillä yleistyvän mikrotunneloinnin, jota on tähän mennessä käytetty vasta yhdessä kohteessa. Meillä niihin ei tahdottu millään uskoa. Mikrotunnelointi tuloillaan Kaivamattomat uudisrakentamismenetelmät alkoivat kehittyä samoihin aikoihin kuin kaivamattomat saneerausmenetelmät. Lähde Kuulas ym. Hankintaan pitäisi panostaa vaikkapa ottamalla avuksi hankintakonsultti, jolloin voidaan käyttää myös kehittyneempiä hankintatapoja. Suunnittelu ennen urakkasopimusta Olen puhunut jo parikymmentä vuotta, että suurin osa kaivamattomien menetelmien projekteista hankitaan vääränlaisella sopimuksella. Suunnittelua ei tehdä täsmällisesti, vaan siinä mainitaan käytettävä menetelmä. 2020. 8 4/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Myös tämä käsikirja ja sen standardit ovat aivan liian vähäisessä käytössä. Eri tarkoituksiin on kehitetty erilaisia porausmenetelmiä. kute4_6-9.indd 8 22.8.2023 10.33. Suunnittelu taidetaan useimmiten ostaa puitesopimuskumppaneilta, joita ei ole kilpailutettu kaivamattoman menetelmän osaamisen näkökulmasta. Ei ole aikaa perehtyä kunnolla vaan heitetään hankintailmoitus Hilmaan ja katsotaan mitä saadaan
On toivottava, että omaisuudenhaltijat ja kunnossapitäjät ymmärtävät, että ajoissa tehty saneerausinvestointi on edullisempi vaihtoehto verkoston elinkaaren kannalta kuin räjähtäneen verkoston uudelleen rakentaminen. FiSTT:n aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että saimme Helsinkiin kansainvälisen konferenssin ja näyttelyn viime vuoden syksyllä. Yhdistykseen kuuluu monia eturivin toimijoita kaivamattoman tekniikan alalta, joten jokaisen tilaajan, konsultin, materiaalintuottajan ja urakoitsija kannattaa liittyä järjestöön saadakseen lisätietoa alan kehityksestä. Verkostojen osalta saneerausmäärien kasvun pitäisi olla 500 prosentin luokkaa. Tuolloin päätettiin perustaa Suomen Putkistosaneerausyhdistys eli PSY. Hän on toiminut alalla urakoitsijana, konsulttina ja puhujana vuodesta 1982 ja oli perustamassa PSY:tä ja FiSTT:tä. FiSTT Lappeenrannan konferenssin osallistujia tauolla vuonna 2018. Nykyään FiSTT on globaalisti noteerattu, aktiivinen, noin sadan jäsenen yhdistys. Lisäksi toivoisin, että yhä useampi laskisi elinkaarikustannuksia sekä toimintansa ympäristövaikutuksia, kun heidän hallinnoimaansa verkostoa ollaan uusimassa tai saneeraamassa. Konferenssin jälkeen perustettiin International Society for Trenchless Technology eli ISTT Lontoossa 1986. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös muutamia ulkomaalaisia muun muassa Japanista, USA:sta ja Saksasta. Päävastuu on alan tilaajilla! • Kirjoittaja on Kaukotek Oy:n toimitusjohtaja ja FiSTT:n entinen puheenjohtaja (2010– 2019). Näin saimme mukaan tilaajatahotkin. 9 Kuntatekniikka 4/2023 menetelmien detaljisuunnitteluun. Etualalla kansainvälisiä vieraita, taustalla kotimaisia. kute4_6-9.indd 9 22.8.2023 10.33. Usein suunnittelun osalta puhutaan vain menetelmän valinnasta, jolloin suunnittelu on suoraan sanottuna jäänyt tekemättä. Toimintaan koetettiin saada mukaan myös tilaajatahoja, mutta nämä kokivat yhdistyksen olevan enemmän urakoitsijoita, konsultteja ja materiaalintoimittajia varten. Valitettavasti meillä tahdotaan olla mustasukkaisia omasta työpanoksesta, eivätkä suunnittelutoimistot tahdo liittoutua keskenään. On täysin selvää, ettei noin äkilliseen kasvuun löydy toimijoita, joten tilaajien olisi pikaisesti ryhdyttävä kasvattamaan tilausmääriään. Sen lyhenne on englannista johdettu FiSTT. Suomen edustajat ISTT:n vuosikokouksessa Kapkaupungissa vuonna 2018. Senkin toteutimme perinteistä laajemmin kokonaisena trenchless week -tapahtumana. Täytyy toivoa, että toimintavarmuus säilyy hyvällä tasolla eikä sitä haitata turhilla auki kaivamisilla. yleissuunnittelutoimistojen kannattaisi hyödyntää alikonsulttinaan Ruotsin mallin mukaisesti. Verkostojen saneeraustarpeessa näyttäisi olevan jälleen merkittävää kasvua. FiSTT edistää kaivamatonta tekniikkaa Muutamat alan järjestöt pitivät vuonna 1985 Lontoossa konferenssin, jossa keskusteltiin kaivamattomien menetelmien kehittymisestä. Konferenssin päätössanojen yhteydessä todettiin olevan tarvetta perustaa alan yhdistys. Viime vuosina maahamme on onneksi syntynyt kaivamattomaan tekniikkaan erikoistunut suunnittelutalo, jota ns. Saneerauksessa viivyttely kostautuu Vesilaitosyhdistys on laatinut diagrammeja tulevaisuudesta. Päätimme perustaa vuonna 1999 Suomen kaivamattoman Tekniikan yhdistys ry:n ja liittää sen ISTT:n alaiseksi kansalliseksi yhdistykseksi Suomessa. Saimme joka puolelta maapalloa kiitosta, miten hyvin olimme onnistuneet järjestelyissä ja että kaikki toimi erinomaisesti. Suomessa muutamat urakoitsijat olivat kokoontuneet Tampereelle keskustelemaan vastaavasta aiheesta huhtikuussa 1993
Jalkakulkijoilla oli torilta asemalle kuljettaessa kolme suojatietä, joissa jalankulkijoiden liikennevalot olivat eri vaiheissa. pito olivat oma lukunsa. K uv a: Jo uk o K et o kute4_10-21.indd 10 22.8.2023 10.38. Haasteena oli myös esteettömyys ja erityisesti Jykevä, 6,5 metriä korkea Reimaritaideteos tervehtii Vaasaan saapuvia matkailijoita. Polkupyörille haluttiin pysäköintipaikka. Toteutushanke tiiviissä kaupunkikeskustassa oli tarkkaa palapelin työstämistä. Julkinen liikenne vaati omat järjestelynsä. Puisto, hulevedet ja sulanaVaasan kävelykeskusta parantaa kaupunkikuvaa HIDASTA LIIKKUMISTA Vaasan kävelykeskustan laajennus palkittiin kesällä Kuntatekniikan Saavutuksella. Lähtötilanteessa aseman edessä oli nelihaarainen liikennevaloristeys, jossa yksi kulma oli noin 40 astetta, ja Ratakatu taas kulki risteyksen läpi lähes suoraan. 10 4/2023 Kuntatekniikka { Infra } Teksti: Siri Gröndahl V aasan keskustaa haluttiin elävöittää kävelyalueella. Sen toteuttaminen vaati monen tekijän yhteensovittamista. Tavoitteena oli parantaa kävely-ympäristöä heikentämättä ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. Autoille ja kevyelle liikenteelle piti järjestää erilliset tilat
Sen todettiin soveltuvan erinomaisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kohteeseen. Pohjoinen puoli puistikosta on varattu vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön, ja eteläpuoli on tehty pihakaduksi ja leveäksi jalkakäytäväksi. Asiakkaat ovat pikkuhiljaa löytäneet tallin, ja sillä on nyt yli 500 rekisteröitynyttä käyttäjää. Rankkasateiden yhteydessä katu tulvii. Majakoihin on nauhoitettu opaste liikenneympäristöstä ja oikeasta kulkusuunnasta. Cykloksen Flow-talli voitti laatupisteillä. Suunnitelmassa poistettiin kahdet liikennevalot, ja kävelykatu/pihakatu tuotiin näiden risteävien katujen yli materiaalivalinnoilla. Hulevesille isommat viemärit Aseman edustalla on havaittu hulevesiverkoston vajaamitoitus. Tallille haettiin poikkeaminen asemakaavasta, koska se sijaitsi osittain katuja osittain puistoalueella, jonne ei ollut osoitettu rakennusoikeutta. Pyörätallin paikaksi valikoitui lopulta Asemapuisto. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n kute4_10-21.indd 11 22.8.2023 10.38. Ongelmaksi on muodostunut se, että matkakeskuksen alueella maat ovat joko yksityisen omistuksessa tai valtion rata-aluetta. Sen taivutusvetolujuus on suurempi kuin kävelyalueilla käytetyllä kivellä. Nauhoitteet on tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nyt kuitenkin nähtiin tärkeäksi kehittää risteysjärjestelyjä. Eteläpuolelle on myös jätetty pysäköintipaikkoja sekä hotellin eteen linja-auton lastauspaikka. Joitakin puita piti kaataa. Uuden pyörätallin paikaksi valikoitui Asemanpuisto. Kävelykeskustaan valittiin laadukkaat materiaalit ja käytettiin samoja kivilajeja kuin aiemmallakin osuudella. Tallin käyttö on ilmaista, mutta sovelluksella halutaan tunnistaa käyttäjät väärinkäytösten tai ilkivallan varalta. Valinnassa huomioitiin kivien kestävyys ajoneuvojen kulkureiteillä, joissa käytettiin paksumpaa ja pienempää kiveä. Hotellien vuoksi linja-autojen kulkeminen Hovioikeudenpuistikolla ja siitä Rosteninkadulle piti myös mahdollistaa. Hanke pisteytettiin hinta-laatusuhteella. Turvallisuutta äänimajakoista Esteettömän reitin suunnittelussa mietittiin myös reitin viemistä Vaasanpuistikkoa pitkin, mutta tämä reitti nähtiin muuten rauhattomampana ja vaarallisempana ison liikennemäärän takia kuin nykyinen Hovioikeudenpuistikko. 11 Kuntatekniikka 4/2023 näkövammaisten kulkeminen, kun liikennevaloristeyksen poistamista tai muuttamista lähdettiin pohtimaan. Näistä molemmista kohdin oltiin poistamassa liikennevaloja. Pyörätalli mitoitettiin alkuvaiheessa 200 pyöräpaikalle, joka suunnittelun myötä väheni 156 tavalliseen paikkaan ja 4 tavarapyörän pysäköintipaikkaan. Konsultin esteettömyysasiantuntijalta tuli ehdotus äänimajakoiden käytöstä kiertoliittymän ja Pitkänkadun suojateiden kohdalla. Hulevesitulvaa oli järkevä hallita ja Kadun alta paljastui jopa yli sata vuotta vanhoja rakenteita. Kuntatekniikassa todettiin, että linja-autojen kääntymisestä voidaan luopua, Matkakeskuksen viitoitus pystytään hoitamaan eri reittiä. Kävelykadun liikennejärjestelyissä noudatettiin samaa periaatetta kuin jo rakennetulla kävelykeskustan alueella. Pyöräpysäköintiin haluttiin ratkaisu samassa hankkeessa kävelykadun jatkeen rakentamisen kanssa. Talli yritettiin sijoittaa niin, että puita säästyisi, mutta kovin lähelle rakennusta ei puita kuitenkaan pystytty jättämään. Äänimajakkaratkaisu hyväksyttiin kaupungin esteettömyyskoordinaattorilla. Poikkeamisen lisäksi haettiin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Kiertoliittymää oli suunniteltu tähän kohtaan jo aiemmin, mutta sen toteutus oli kaatunut linja-autojen kääntymiseen Asemakadulta Ratakadulle sekä näkövammaisten reitin turvaamiseen. Äänimajakoissa näkövammainen henkilö käynnistää tullessaan äänitoiminnon puhelimeen asennetulla MyMoveo-apilla. Tallia käytetään mobiilisovelluksella, jolla varataan paikka pyörälle ja avataan ovet. Jalankulkijoiden turvallisuus haluttiin taata korottamalla kyseiset risteysalueet ja suojatiet, ja lisäksi nopeudet rajoitettiin näissä kohdissa 20 kilometriin tunnissa. Pyörät pysäköidään talliin Vaasan matkakeskuksen pyöräpysäköinnille ei ole löytynyt sopivaa paikkaa, vaikka matkakeskuksen valmistumisesta on aikaa jo 15 vuotta. Rakennuslupavaiheessa käytiin keskustelua kaadettavista puista. Talli kilpailutettiin kokonaisurakkana, johon sisältyivät maanrakennustyöt, perustukset ja itse talli
12 4/2023 Kuntatekniikka { Infra } pienentää samalla kun katua kaivettiin auki. Kaupungin osuutta ovat ajorata, pysäköintipaikat, pyörätiet ja puistikon keskusta. Hulevesiviemäri padottaa alajuoksulla, mitä tulee tulevina vuosina korjata muiden hankkeiden yhteydessä. Paluuvesi sulattaa pinnat Jo rakennetulla torilla ja kävelykeskustan alueella on sulatusjärjestelmä, jonka toteutuksesta ja toiminnasta vastaa Torilämpö-osuuskunta. Sulatuksessa käytetään kaukolämmön paluuvettä. Hulevesien viivytys pienentää aseman edustalla tulvivia vesimääriä ja lyhentää tulvatilainteiden kestoa. Linjakuivatus toimii myös sulatusalueella lumen ja jään sulatusvesien johtamisessa paremmin kuin perinteiset hulevesikaivot. Teokselle saatiin Veljekset Gröndahlin säätiön avustus. Pohjanmaan museo järjesti yhdessä kuntatekniikan ja kaavoituksen edustajien kanssa suunnitSulatusputkistoa asennettiin 17 kilometrin verran. Kävelykadun alueelle valittiin hulevesien poistoon linjakuivatus, joka on esteetön ja kerää vedet lähellä niiden syntymistä. Puurivejä jatkettiin uusilla istutuksilla. Merellistä ilmettä taiteesta Kävelykeskustan alueella on panostettu julkiseen taiteeseen. Se suunniteltiin aseman puoleiseen päähän ottamaan vastaan Vaasaan tulevat matkustajat. Kadun alle päädyttiin laittamaan sisähalkaisijaltaan 1000 mm hulevesiviemäriä, jossa vesiä viivytetään tulvatilanteissa. Se poistaa kokonaan usein tapahtuvat pienet ja lyhyet tulvatilanteet. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n kute4_10-21.indd 12 22.8.2023 10.38. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n Avajaisissa oli kunnon häppeninkiä ja hyvä fiilis. Lopulta kaikki kiinteistöt lähtivät mukaan osuuskuntaan neuvotteluiden jälkeen. Vuoden 2011 hulevesitulvamallinnuksen mukaan tulvivan veden tilavuus on kerran kahdessa vuodessa toistuvassa sateessa 280 m3 ja tulvan kesto 1,5 tuntia. Osuuskuntaan kuuluvat kaupunki sekä katualueeseen rajoittuvat kiinteistöt, joiden vastuulla on lain mukaan jalkakäytävän kunnossaja puhtaanapito. Uuden alueen sulatuksessa lähdettiin toteuttamaan samaa periaatetta. Kiinteistöjen osuudeksi laskettiin jalkakäytävä heidän tonttinsa edessä risteykseen saakka. Myös uudelle alueelle oli varattu tila taideteokselle
Kävelykatu valmistui loppuvuodesta 2022, ja avajaisia vietettiin 9.12.2022. • Kirjoittaja toimii Vaasan kaupungin Kuntatekniikka-yksikön päällikkönä. Uusi kävelykatu ei syntynyt itsestään, vaan vaati suuren määrän käsipareja. Iso historiallinen torialue kuitenkin säilytettiin tapahtuma-alueena. Kävelykeskuksen laajennus valmistui joulukuussa 2022. Kävelykeskustan yleissuunnitelmaa on päivitetty vuosina 2021–2023, ja se hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 14.6.2023. ”ranskalainen urakka”, jossa teokselle määriteltiin maksimikustannus 60 000 €. Jouluksi valmista Työmaalla vanhan ja uuden yhteensovittaminen sekä työmaan keskeinen sijainti aiheuttivat oman haasteensa. Terasseille varattiin tilaa. Aina kun uutta ja vanhaa liitetään yhteen, rakentaminen on käytännössä täyttä soveltamista. Vaasan kävelykeskusta palkittiin useilla kaupunkirakentamispalkinnoilla. Sen ympäristö laatoitettiin kotimaisella Baltic Brown -kivellä, jota kävelykadulla käytetään muutenkin. kute4_10-21.indd 13 22.8.2023 10.38. Toinen ajokaista on otettu kävelyn ja eteläpuolella pysäköinnin käyttöön. Vaasan saapuville junaja bussimatkustajille annetaan mahdollisuus siirtyä matkakeskuksesta suoraan korkeatasoiseen ja houkuttelevaan kävely-ympäristöön. Sen toteuttaminen sai Traficomilta valtion avustusta vuosina 2021 ja 2022. Läheisen Vaasan matkakeskuksen pyöräpysäköintiä on pohdittu ja pyritty parantamaan keskuksen valmistumisesta saakka, mutta tilanpuutteen vuoksi hyvää ratkaisua ei ole löytynyt sen omalta tontilta. Uusi vaihe kehittämisessä oli keskustan osayleiskaavan vahvistaminen vuonna 1995. Tarjoilu oli joulun aikaan glögiä ja piparia. Kadun pinnalle on puolestaan aseteltu 3 000 neliötä graniittilaattaa ja 160 000 noppakiveä. Kävelykadun alle on asennettu muun muassa 17 kilometriä sulanapitoputkistoa, jotka kiinnitettiin käsin 30 000 surrilangalla. Kilpailun voitti Jaakko Pernu teoksellaan Reimari. Yleissuunnitelman laati arkkitehtitoimisto Aitoaho-Viljanen. Avajaisiin saatiin hyvin mukaan paikalliset yrittäjät, ja ohjelmassa oli puheiden lisäksi musiikkiesitys, muotinäytös ja taideteoksen julkistaminen. Veistoksen esikuvana on vanhanmallinen merimerkki, länsiviitta. Kaava on tärkeä lähtökohta Vaasan keskustan ja kävelykeskustan jatkokehittämiselle. Kävelykeskustan yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2000. Paikalla järjestettiin myös minimessut, joissa oli esillä sähköpyöriä sekä kaupungin Mini-Lifti-yhteiskäyttöautot. Myös pyöräpysäköinnin kehittäminen alueella oli tärkeää. VAASAN kävelykeskustan laajentamisen tavoitteena oli antaa tilaa jalankulkijoille ja parantaa kaupunkikuvaa sekä ympäristön houkuttelevuutta kaupunkirakenteellisesti tärkeässä paikassa. • Vaasan kävelykeskustan ensimmäinen, punaisella merkitty vaihe sijoittuu torin ympäristöön. Hinnan piti kattaa koko teos lukuun ottamatta perustusta. Kävelykeskustan yleissuunnitelma koskee Hovioikeudenpuistikkoa asemalta rantaan ja Hovioikeuteen saakka. Välillä Raastuvankatu–Kirkkopuistikko tulee olemaan kesäkävelykatu jatkossa kuten tänä kesänä. Suunnitelmassa välillä Raastuvankatu–Rantakatu säilytettiin läpiajo molemmilla puolilla puistikkoa. 13 Kuntatekniikka 4/2023 Tilaa ja eloa keskustaan . Torinalaisen pysäköintilaitoksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1995. Metalli oksidoituu aikaa myöten kauniin syvän punaiseksi, ja samalla metallista tulee korroosionkestävä. Kävelykatua on kokeiltu kesäisin osalla Hovioikeudenpuistikkoa vuodesta 1988 lähtien. Kävelykeskusta laajennetaan vielä keltaiselle alueelle. Jo toteutettu väli Ratakatu–Raastuvankatu on pohjoispuolelta kävelykatu, jossa ajoneuvoliikenne on kielletty. Aiemmin tori toimi paikallisliikenteen linja-autojen päätepysäkkinä, ja osa torista oli varattu henkilöautojen pysäköintiin. Viimeksi valmistunut vaihe on merkitty oranssilla. Lopputuloksessa kivityömiesten ammattitaito tuli erittäin näkyväksi. Kadun alta paljastui jopa yli sata vuotta vanhoja rakenteita. Pysäköintilaitoksen toinen vaihe valmistui vuonna 2003 ja kävelykeskusta vuonna 2006. Länsiviitan punaista väriä toistaa punertavaksi hapettuva teräs. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2 863 000 €. Lisäksi työmaan läpi kulki päivittäin satoja, ellei tuhansia ihmisiä, joten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteutus veivät suuren osuuden työajasta. Kävelykeskustassa panostettiin laadukkaisiin materiaaleihin, taiteeseen ja pyöräpysäköintiin. Keskustan osayleiskaava 2040 sain lainvoiman kesällä 2019. Valaistu teräsveistos nousee katutasosta noin 6,5 metrin korkeuteen. telukilpailun, johon kutsuttiin kolme taitelijaa. Kävelykeskusta pitkä prosessi Kävelykeskustan lähtölaukaus ammuttiin vuonna 1980, kun kaupunginhallitus päätti autottomasta torista. Samalla toria pienennettiin tilallisesti kahdella lehmusrivillä. Kilpailu oli ns. Pyöräpysäköinnin kehittäminen parantaa myös kestävien matkaketjujen edellytyksiä
Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa arkkitehtisuunnitteluun vaikuttavat kolme merkittävintä toimijaa ovat tilaaja tai käyttäjä, rakennuttaja ja arkkitehti, Tikka tarkentaa. jan mukaan. { Kaupunkisuunnittelu } kute4_10-21.indd 14 22.8.2023 10.38. 14 4/2023 Kuntatekniikka Teksti: Risto Pesonen R akennushankkeiden uudet urakkamuodot ovat hajauttamassa suunnittelumaailmaa. Arkkitehtisuunnittelun rooli on menestyksen kannalta erityisen tärkeä, mutta yhteistyön sujuvuutta ei voida aliarvioida. Urakkamuotoja ei ole kehitetty vielä riittävästi eivätkä ne palvele parhaalla tavalla prosessin kaikkia osapuolia. Näin ainakin tekniikan tohtori Hannu Tikan väitöskirjaansa varten haastattelemien 40 pääsuunnitteliRakennushankkeissa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty TULOKSIA TIIMILLÄ Aalto-yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus valaisee rakennuttamisen monimutkaista himmeliä. Yhteydenpidon vaikeudet näkyvät erityisesti suunnittelijoiden työssä. – Pääsuunnittelijat pitivät hankkeen alkuvaiheita suunnittelussa erityisen tärkeinä, koska silloin määritellään hankkeiden arkkitehtoninen pääidea. Onnistuminen edellyttää tilaajan, rakennuttajan ja suunnittelijoiden tiivistä yhteispeliä. Jotta rakennushanke toteutuisi K uv aa ja : M ik a H ui sm an , Ar kk ite ht uu ri va lo ku va aj a Hannu Tikka pitää Amos Rexiä Helsingissä mainiona referenssinä, koska rakennuttajan ja rakennuttajakonsultin yhteistyö ja roolit olivat ensiarvoisen tärkeitä
– Hän voi hoitaa tiettyjä palaverikäytäntöjä, ohjata jotain suunnittelusektoria ja vastata esimerkiksi turvallisuuskoordinoinnista. Keskeisiksi asioiksi asuntotuotannossa ovat nousseet eri energiamuotojen käyttö ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Jos arkkitehti esittää liian kallista ja hienoa arkkitehtuuria, meidän tehtävä on ohjata suunnittelua, jotta edetään hankesuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Tässä roolissa voi olla rakennuttajan nimeämä henkilö tai pääsuunnittelija riippuen henkilön kyvykkyydestä, joskus siis rakennuttajakonsulttikin. 15 Kuntatekniikka 4/2023 laadukkaasti, kolmikon välillä on oltava hyvä luottamus, ja yhteistyön on toimittava saumattomasti. Pääsuunnittelijoina he ovat olleet suorassa suhteessa tilaajaan ja rakennuttajaan, Tikka avaa pääsuunnittelijoiden näkemyksiä. Vuosien saatossa prosessin tai rakennuksen teknisestä monimutkaisuudesta johtuen roolit ovat eriytyneet, ja tarvitaan usein rakennuttajakonsulttia, joka hallitsee kokonaisuuden. – Sinun tulee tietää, mitä haluat, ja hankkeen ympärille kerätään osaava asiantuntijaja suunnitteluryhmä. Oulun Sivakka Oy:n Rakennuttamisosaston päällikkö Kari Puotiniemi muistuttaa, että suunnittelijoiden on tärkeätä sisäistää jo hankkeen alussa myös kustannustavoitteet, koska nekin ohjaavat omalta osaltaan valintoja suunnittelun aikana. Aikanaan rakennuttajataho, siis kunnat, käyttäjät ja rahoittajat, olivat yksi ja sama taho, jonka luottohenkilönä arkkitehti toimi. – Tavoitteet ja raamit tulee olla selvät, ja kun Sivakka Oy:n päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista asumista, onnistumisessa yksi oleellinen tekijä on elinkaarikustannukset. Talotekniset järjestelmät ja niiden yhdistelmät eli hybridijärjestelmät ovat lisänneet erityisosaamisen tarpeita rakennuttamisessa ja suunnittelussakin. Rakennuttaminen ei ole pelkästään tilaajan käyttämää valtaa, vaan mieluummin valmentamista hyvään lopputulokseen. Monet vanhemmat arkkitehdit pitävät tätä eriytymistä huonona, koska arkkitehdin ja tilaajan väliin on tullut uusi saranapiste. Rakennuttajakonsultti ei ryöstä hanketta Helsingin kaupungilla. Amos Rexin pääsuunnittelija Asmo Jaaksi, jonka luonnos on piirroksessa, piti hyvänä, kun rakennuttajakonsultti pystyi löytämään vaaranpaikat kustannusten kannalta. – Me teemme kustannusarviot ja seuraamme niiden toteutumista. Juha Leoni pitää rakennuttajakonsulttia enemmänkin työparinaan, joka vie hanketta eteenpäin. Kuitenkin aina lähtökohtana tulee olla se, että tieto käyttäjien ja tilaajan tarpeista on kaikilla. Valitettavasti se ei välttämättä kaikissa tapauksissa kulje käsi kädessä arkkitehtuurin kanssa. Vastuu on edelleen tilaajalla, ja tehtävämme on ohjata suunnittelua. Me joudumme tekemään valintoja, ja siksi kaikilla tulee olla yhteinen näkemys tavoitteista jo alkuvaiheessa. Nykypäivänä tilaaja, rakennuttaja ja rahoittajat ovat kuitenkin eriytyneet omiksi ryhmikseen, mikä voi vaikuttaa yhteistyön onnistumiseen. Tahtipuikko konsultille Tikan tutkimuksen perusteella pääsuunnittelijat näkivät rakennuttajan roolin muuntumisen merkittävimpänä prosessin muutoksena. kute4_10-21.indd 15 22.8.2023 10.38. – Aikaisemmin rakennuttaja oli usein myös hankkeen tilaaja ja suunnittelun maksaja. Konsultti täydentää niitä asioita, joita yhdessä tehdään. Tärkeä vaihe, koska silloin määritetään tavoitetasot ja mitä halutaan suunniteltavan. Silloin arkkitehti toimi erityisesti rakennuttajan luottohenkilönä, mutta nykyisin rakennuttaminen on siirtynyt erillisille konsulttiorganisaatioille. Puotiniemi kertoo tiiminsä hoitavan hankkeiden läpiviennin alusta loppuun, vaikka rakennuttamisen vaatimukset kasvavat koko ajan. Raha ratkaisee Helsingin kaupungin projektinjohtaja Juha Leonin mielestä hyvä hanke syntyy monesta palasta. Rakennushanke on yhteistyötä, ja tilaajan tulee vetää asioita yhteen ja tarvittaessa tehdä päätökset, jotta hanke etenee. Suunnittelijat eivät halua aina esittää sitä halvinta ja ehkä huonompaa ratkaisua. Kajaanissa kaupungin hankkeen lähtiessä liikkeelle Tilakeskus laatii tarveja hankesuunnitelmat. Kustannukset ohjaavat suunnittelua, ja niihin liittyvistä asioista joudutaan aina keskustelemaan hankkeen aikana. – Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä ei itse pysty hallitsemaan tätä kaikkea, hankkeessa pitää olla joku, joka ymmärtää kokonaisuuden ja pystyy pitämään hyppysissään koko hankkeen. Meidän hankkeissamme rakennuttajakonsultit eivät ohjaa suunnittelua ilman tilaajaa. Asioita selvitellään keskustelemalla, mutta kyllä yksikkömme ohjaa sitä, minkälainen rakennus halutaan, kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Henri Summanen selventää. Hankkeissamme pyrimme sisällyttämään mahdollisimman monta suunnittelualaa yhdelle kumppanille, Puotiniemi selventää toimintamalliaan
– Ryhmätyö on vaativaa, kun suunnittelua voi johtaa parikymmentäkin henkilöä. Suunnittelu suitsii kustannuksia Kajaanissa on käytössä puitesopimukset arkkitehti-, rakenne-, LVIja sähkösuunnittelun osalla. Ja tietysti pääsuunnittelijan ja meidän tehtävät rakennuttajana menevät osittain päällekkäin. { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: Ti m o K uu kk an en Rakennuksen arkkitehtoninen ilme luodaan rakennushankkeen alussa. Summasen mukaan homma toimii hyvin. Arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijan tehtävät on Leoninkin kokemusten perusteella syytä pitää erillään, koska ne ovat kaksi eri juttua. – Pääsuunnittelija on hankkeissamme aina arkkitehti, mutta meilläkin on puhuttanut rakennussuunnittelijoiden rooli heidän keskittyessään enemmän arkkitehtisuunnitteluun. • Suunnittelijat eivät halua aina esittää sitä halvinta ja ehkä huonompaa ratkaisua. Nuoremmat pääsuunnittelijat pitävät rakennuttajakonsulttia hyvänä ratkaisuna, koska hän pystyy tukemaan arkkitehtuurin tavoitteita ja pitämään huolta arkkitehtuurin agendasta, Hannu Tikka täsmentää. Sen tehtävä on ohjata pääsuunnittelijaa mutta myös määritellä hankkeelle hintalappu ja käyttää rahaa, Leoni tiivistää. Meidän tehtävämme on ohjata ja sovittaa, mutta vastuu on pääsuunnittelijalla, Henri Summanen linjaa. Suunnittelijoiden on Kari Puotiniemestä myös tärkeää sisäistää hankkeen kustannustavoitteet, koska ne ohjaavat suunnittelijoiden työtä. Pääsuunnittelija voi hänestä olla jokin muukin suunnittelija kuin arkkitehti, mutta vain pienissä muutoshankkeissa ja linjasaneerauksissa. Sisäistämisestä saadaan aikaiseksi sellaisia suunnitelmia, joihin voidaan nojata ja jotka ovat pohjana toisten sektoreiden sujuvalle suunnittelulle. – Meillä pääsuunnittelijan vastuulla on koko suunnittelun koordinoinnin vastuu eli ohjata ja aikatauluttaa suunnitteluryhmää. Rakentaminen on onnistuessaan aina yhteistyötä, jossa kaikkien osapuolien on annettava odotettu panoksensa ja puhallettava yhteiseen hiileen. Se edellyttää tilaajan, rakennuttajan ja arkkitehdin yhteistyötä. – Me joudumme tekemään valintoja, ja siksi yhteinen näkemys tavoitteista jo hankkeen alkuvaiheessa tulee olla selkeänä ja tiedostettuna kaikkien mielissä. Voimassaolevissa olevissa puitesopimuksissa on määritetty ensisijaisuusjärjestys, ja ykköseksi valittua toimistoa käytetään. – Kumppaneiden valinta julkisena hankintana on aina pieni riski, koska kumppaniksi voi valikoitua myös sellainen osapuoli, jonka kanssa kemiat eivät vain kohtaa. – Valitettavasti arkkitehtuuria pidetään joskus kustannuksia nostavana tekijänä. Jos sillä ei ole resursseja, kysytään seuraavilta. Taitava suunnittelu kuitenkin tuottaa kustannustehokkaita ja järkeviä ratkaisuja, joissa sekä käyttäjien tarpeet että kustannukset ovat tasapainossa laadukkaan arkkitehtuurin kanssa, Hannu Tikka muistuttaa. 16 4/2023 Kuntatekniikka Kun kunnallinen tai yksityinen tilaaja ei voi olla kaikesta selvillä hankkeiden ja lupamenettelyjen ollessa yhä haastavampia, Tikan tutkimuksen mukaan siihen on tarvittu joku uusi apukäsi. Onnistuminen edellyttää kaikilta eri osapuolilta tehtävien ymmärrystä ja ammattitaidon kunnioittamista. Hänen tulisi lisäksi ymmärtää eri suunnittelusektoreiden erityispiirteet. Tarvitaan rakennuttajakonsulttia, jotta yhteistyö sujuu. Maankäyttöja rakennuslain mukaan tämä suunnittelun koordinoija on pääsuunnittelija, joka voi olla arkkitehti tai jokin muu rakennushankkeesta hyvin perillä oleva taho. Näen kyllä, että todellinen ohjaus tulee tilaajalta. Kaikki se, mitä arkkitehti-, LVISja rakennesuunnittelija ajavat takaa. kute4_10-21.indd 16 22.8.2023 10.38
Katu suunnitellaan koko matkaltaan Yliopistolta Aren Aukiolle kävelyja osin pihakaduksi. Nyt työt ovat käynnissä, ja niiden jälkeen päästään saneeraamaan paikallisliikenneterminaalia ja viimeistelemään Kirkkopuistoa. Kaupunki omistaa keskustassa vain virastoja koulukortteleita sekä puistot, torit ja katualueet. Hankkeilla tarkka järjestys Infran ja talonrakennushankkeiden limittyminen muodostaa keskustaan eräänlaisen ketjun, jossa toteutusjärjestys ja aikataulu on tarkkaan määritetty. Ahtaalla keskusta-alueella paikallisbussit on pantu hankkeiden vuoksi väistöreitille. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on liikenteen ohjaus sekä väliaikaiset reitit ja järjestelyt, koska yhtä aikaa toteutettuna työmaat estäisivät keskustaan Jyväskylässä käynnissä infrauudistusten sarja Kellosepän tarkkuudella pääsyn monelta suunnalta. Keskustan edellinen voimakas uudistuminen tapahtui 1960–70-luvuilla, kun matalahkoja puurakennuksia korvattiin betonisilla kerrostaloilla. Viimeisimpiä kohteita ovat Kalevankadun korkeimmillaan 16-kerroksiset rakennukset. Kulttuuriakseli uusi ulottuvuus Kaupungin omat talonrakennushankkeet liittyvät kulttuuriin ja taiteeseen, kuten kohta käynnistyvät kaupunginteatterin ja Lyseon päärakennuksen peruskorjaukset. Suunniteltu Lyseon kulttuurikortteli yhdistettynä toriin olisi mahdollista toteuttaa ainutlaatuisena kokonaisuutena keskustan ytimeen ja saada Kauppakadun yli poikittainen kulttuuriakseli Lyseolta Lutakkoon. Tämän vuoksi keskustan rakennuskannan kehittyminen on pääasiassa yksityisten investointien varassa. Kuntatekniikka 4/2023 17 Teksti: Ora Nuutinen J yväskylän kaupungin keskusta muodostui aikanaan Jyväsjärven ja Harjun väliselle kapeahkolle alueelle. Näitä kannustaakseen Jyväskylä uudistaa keskustan infrastruktuuria. • Jyväskylä uusii kapeaa keskusta-aluetta tiukasti määritellyin askelmerkein. Tämä on luontevimmin kaupungin tehtävää, koska kaupungin pitää toteuttaa yksityisten hankkeiden lomassa myös omia töitään, kuten kadunrakentamista, mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina. Tarkoituksena on kehittää kadusta keskustan vetovoimaa lisäävä tila, missä keskustan asiakkaat, asukkaat, yrittäjät ja vierailijat viihtyisivät. Pahimmillaan niistä syntyy uittotermein ilmaistuna suma, missä yksi jumiutunut hanke estää seuraavien toteutuksen. Kansi sijoittuisi uuden torin ja Lutankonaukion väliin, joten se olisi myös luonteva jalankulkuja pyöräily-yhteys keskustaan. Kun väistö päättyy, nykyiselle Asema-aukiolle päästään viimein rakentamaan uutta kauppatoria ja tekemään viereisiä katuja valmiiksi. Nyt keskusta on uudistumassa ja kasvamassa jälleen ylöspäin. Hankeketjun päättävän uuden torin pitäisi valmistua kesäksi 2026. { Infra } kute4_10-21.indd 17 22.8.2023 10.38. Kulttuuriakselin olennainen osa on nykyisen leveän ratapihan ylittävä kansi, jota on suunniteltu vuodesta 2020. Samanaikaisesti P-Paraatikokonaisuuden rakentamisen kanssa on aloitettu kävelykadun uudistava peruskorjaus osallistavalla suunnittelulla. Siellä Messukeskukseen kunnostetaan tiloja ja konserttisalia Jyväskylä Sinfonialle. Näitä jouduttiin odottamaan monta vuotta päätöksistä tehtyjen valitusten takia. Hankeketjussa ratkaisevassa roolissa on Kirkkopuiston reunaan Paraatiaukion ja kadun alle rakennettava P-Paraati-pysäköintilaitos sekä siihen liittyvä maanalainen huoltoväylä. Tämä tarkoittaa katujen, puistojen, liikenneterminaalin, torin sekä pysäköintilaitoksen kunnostamista. Jotta kokonaisuutta saadaan toteutettua oikea-aikaisesti ja riittävillä resursseilla, syntyi tarve hankkeiden koordinointiin yleisellä tasolla. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Hän koordinoi keskustan rakentamishankkeita. Lisäksi pääkirjaston, taidemuseon ja käsityömuseon yhdistävä kulttuurikeskushanke on ajateltu toteutettavaksi suomenkielisen sivistyksen kehdon, Jyväskylän Lyseon, kortteliin. Kirjoittaja toimii Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluja maankäyttö-palvelualueen projektipäällikkönä
– Olen työskennellyt kaupunkikehityshankkeissa konsultin roolissa, suunnittelijana ja projektipäällikkönä lähes koko työurani ajan, Lautso luettelee. Viherinfra korostuu Kaupunkien strategiapapereihin kirjatut ilmastoja kiertotaloustavoitteet tuottavat kuntapäättäjille paineita. 18 4/2023 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli S wecon arkkitehtuurija kaupunkisuunnittelusta vastaavana johtajana ja yrityksen johtoryhmän jäsenenä aloitti maaliskuussa arkkitehti (SAFA) Jenni Lautso. Arkkitehdiksi vuonna 2005 valmistunut Lautso on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Sitowisellä. – Lainsäädäntöäkin ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että hiilijalanjälkilaskelmien tekemistä edellytetään kaikissa hankkeissa. Lautso sanoo, että pelkkä ilmastomuutoksen torjuminen ei enää riitä, { Kaupunkisuunnittelu } Kaupunkisuunnittelu ratkoo uusia kipukohtia Polttopisteessä kestävyys Kaupunkisuunnittelun uudet haasteet liittyvät kestävään kehitykseen, vihreyteen ja vihreään siirtymään. – Konsulttipuolella kestävyyskonsepteja kuitenkin kehitettiin muun muassa suunnittelukilpailujen kautta, ja esikuvia haettiin ulkomailta, Lautso sanoo. Kestävästä kaupunkikehityksestä Lautso kiinnostui uransa alkuvaiheessa. vaan siihen on sopeuduttava, mihin tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Rakennukset, aukiot, kävelykadut ja muutkin oleskelupaikat joudutaan suojaamaan sään ääri-ilmiöltä eri tavalla kuin mihin on totuttu. kute4_10-21.indd 18 22.8.2023 10.38. Toimeksiannoissa niitä ei kysytty. Asiakaskunnan arkipäivään eivät vielä tuolloin kuuluneet vastuullisuusja kestävyystavoitteet tai ilmastoasiat. Tampereen raitiotie otettiin käyttöön elokuussa 2021
Verkkokaupan palvelut ovat hyvin näkyviä, ja tavaran noutopisteverkosto on laaja ja toimiva. – Keskustoissa haetaan tasapainoa asuntojen ja työpaikkojen välillä. 19 Kuntatekniikka 4/2023 – Tarvitaan varjoja ja suojaa kuumuudelta. Plussaa voi se, että kesäkauden pidentyessä ulkona ja puistoissa voidaan viettää aikaa nykyistä enemmän. Hiilivoimalaitoksia ajetaan alas, joten tarvitaan tilaa uusille energiamuodoille. Tarve hiilikuorman vähentämiseen on akuutti, mikä muuttaa korjausja uudisrakentamisen välistä suhdetta. Hyödyt kuitenkin tarvittaisiin heti, joten jokaisen olemassa olevan rakennuksen uudiskäytön mahdollisuuksia tulee tarkastella positiivisella mielellä, Lautso linjaa. Verkkokauppa kurittaa ja kauppakeskukset ovat osin korvaamassa kaupunkikeskusten tarjontaa – niistä löytyy jo julkisia palveluita kuten terveysasemia ja kirjastoja. Lautso pohtii, että viherinfran ja kaupunkipuiden merkitys kasvaa, jotta suuret sademärät saadaan imeytettyä – kaikkea ei voida kivetä entiseen tapaan. – Kasvillisuudesta tulee entistä merkittävämpi osa kaupunkiarkkitehtuuria. – On kysyttävä, voidaanko rakennusta käyttää uudelleen eri tavalla, ja jos se todella on purkukuntoinen, voidaanko joitakin osia säästää tai kierrättää, ja mikä on rakennuspaikan potentiaali, Lautso toteaa. Kaupunkien keskustoissa liiketilat uhkaavat tyhjentyä ja keskusta autioitua. – Tuulija aurinkopuistojen lisäksi kaupunkirakenteen sisälle tarvitaan yhdyskuntateknisiä rakennuksia ja rakenteita. Julkisen liikenteen vaihtopaikat on suunniteltava niin, että vaihdot voitaisiin tehdä kuivin jaloin. Isoissa kaupungeissa lähetit ajelevat aamusta iltaan. K uv a: Pa si Ti ito la kute4_10-21.indd 19 22.8.2023 10.38. – Energiatehokkaiden uudisrakennusten hiilijalanjälki on pitkässä juoksussa kestävämpi. – Usein pohdimme, miten esimerkiksi elämysrikkaat tapahtumat K uv a: Sw ec o – Konsultit seuraavat tarkkaan oman alana kehitystä ja tarjoavat asiakkaille ajankohtaista tietoa ja skenaarioita eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja kustannuksista, Jenni Lautso sanoo. Niille on löydettävä tilaa ja niiden estetiikan on vastattava kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Keskustoihin elinvoimaa Ilmastomuutos ja energiamurros kuuluvat yhteen. Konsulttityön peruskauraa ja kaupunkiasiakkaittamme arkea ovat ponnistelut, joilla pyritään keskustojen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseen sekä palveluiden ja työpaikkojen säilymiseen, Lautso toteaa
Näin mahdollistetaan kaupunkien kasvu kestävällä tavalla. Kunnissa ollaankin Lautson mukaan hyvin kartalla, että asemanseutujen kehittämistä kannattaa viedä eteenpäin yhdessä raideliikenteen kehittämisen kanssa. kute4_10-21.indd 20 22.8.2023 10.38. Rataverkon asemanseutujen kehittämistä on tehty jo vuosia. • Rakentaminen on luonteeltaan täydentävää ja tiivistävää, harvoin mennään neitseellisille alueille. – Monenlaisille asumismuodoille on sijaa Suomen kaupungeissa. Äly hoi! Älykästä kaupunkia luonnehtivat muun muassa karttapohjaiset palvelut liikkumisen helpottamiseen, palveluiden paikantamiseen. – Kun ihmiset ovat kärryillä mitä tapahtuu, hankkeet etenevät jouhevasti eivätkä juutu paikoilleen, Lautso toteaa. Tapahtumatoimintaa sekä siihen liittyvää infrastruktuuria ja tiloja sekä markkinoita on systemaattisesti kehitetty kaupungin ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. – Näkyvin tulos on pääradan päälle rakennettu 15 000 katsojapaikan Nokia Arena. Liikenne raiteille Raideliikenteeseen ja raitiotiehankkeisiin on panostettu. Rakenteilla olevan bussiterminaalin katoksen alta siintää rautatieaseman sisäänkäynti. – Liikkumista kaupungeissa halutaan ohjata kestävään suuntaan ja tarjota saavutettavuutta sujuvilla joukkoliikenneyhteyksillä mahdollisimman monille. Työ alkoi, kun huomattiin että niiden kehittäminen on jäänyt takamatkalle, vaikka asemanseudut sijaitsevat usein hyvillä ja keskeisillä paikoilla. Ratikkapaitsioon jäävillä alueilla voi olla muita vetovoimatekijöitä. 20 4/2023 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } ja miljöön parantaminen voisivat lisätä keskusta-alueiden hyvinvoinnin edellytyksiä. – Kaupunki voi myös avata dataa, jonka pohjalle yksityiset toimijat voivat keksiä uusia innovaatioita. Omassa työssäni on ollut palkitsevaa jakaa kunnille tätä kokemusta. K uv a: Ti m o K uu kk an en Raideja bussiliikenne paiskaavat kättä Vantaan Kivistössä. Länsimetron viimeinen osuus otettiin käyttöön joulukuussa 2022 ja Tampereen ratikka jo elokuussa 2021. – Asemanseutujen ympärillä on laajoja rakentamiseen soveltuvia maa-alueita, joiden kaavoittaminen ja rakentaminen on yhteiskunnalle iso ja pitkävaikutteinen investointi. Etätyö mahdollistaa, että voidaan asua kauempanakin työpaikoista ja palveluista – muutosta asumispreferensseissä on jo havaittu, Lautso linjaa. Olemassa oleva infra, rakennuskanta, asukkaat ja toimijat on otettava huomioon. Hyvin saavutettavissa olevien asuinalueiden vetovoima lisääntyy, mutta Lautso ei usko, että uudet liikenneyhteydet johtaisivat automaattisesti muiden asuinalueiden kuihtumiseen. Digitaalisten sovellusten avulla kaupunki voi joustavasti osallistua ja osallistaa kansalaisia verkon yli. Valmistumisvaiheessa onkin tärkeitä hankkeita, kuten Raidejokeri pääkaupunkiseudulla. Rakentaminen on luonteeltaan täydentävää ja tiivistävää, harvoin mennään neitseellisille alueille. Hankkeiden pelillistäminen on toimiva tapa lähestyä eri ryhmiä, kuten nuorisoa. Elävässä kaupungissa on kuitenkin jättitapahtumien vastapainona paljon myös mikrotoimintaa kuten kirppareita, keikkoja sekä virkistysja urheilumahdollisuuksia, Lautso toteaa. Lautso kehuu muun muassa Tampereen toimintaa tapahtumakaupungin luomisessa. – Tässä kuviossa konsulteille on kertynyt osaamista eri paikkakunnilla tehtyjen hankkeiden myötä
Lisäksi vaatimuksia on määritetty Jyväskylän kaupungin eri infrahankkeen elinkaaren pientyöryhmien kesken. Puolet piloteista on jo valmistunut, ja loput valmistuvat tämän vuoden aikana. Niissä kootaan tutkimustietoa neljään teemaan, joita ovat elinkaaren läpäisevä tieto, hankinta, toimintakulttuurin muutos ja tuottavuuden parantaminen. Pilotin yhtenä keskeisenä tehtävänä on määrittää tietotarpeet { ICT } ProDigial edistää infran digija tuottavuusloikkaa Jyväskylässä Tuottavuus uudelle tasolle Infrahankkeissa voidaan saavuttaa säästöjä, laatua ja tuottavuutta tehokkaalla tiedonhallinnalla. Kuntatekniikka 4/2023 21 Teksti: Kalle Vaismaa Kuva: Ari Heinonen I nfra-alan tuottavuuskehityksen yksi pullonkaula on tiedonhallinta läpi elinkaaren. Tiedonhallinta parantaa tuottavuutta Tiedonja laadunhallintavaatimukset on laadittu yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tieto on myös johtamisen perusta. Tutkimusohjelmassa toteutetaan 12 pilottia eri puolilla Suomea. Tietotarpeet on koottu asiantuntijahaastatteluilla sekä pitämällä kaksi työpajaa tiedonja laadunhallintavaatimusten sisältöön liittyen. ProDigial-ohjelman tilaajia ovat Väylävirasto ja kymmenen suomalaista kaupunkia, ja lisäksi yhteistyökumppaneina on 20 infra-alan merkittävää yritystä. kute4_10-21.indd 21 22.8.2023 10.38. Jyväskylän Ylämäyrämäen pientaloalueen suunnitteluja rakennusvaiheissa kaupungille laaditaan yleiset tiedonja laadunhallintavaatimukset. Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terran johtama ProDigial-tutkimusohjelma edistää tuottavuusja digiloikkaa infra-alalla. Hän johtaa infra-alan tuottavuuteen tähtäävää ProDigialtutkimusohjelmaa. sekä siirryttäessä hankevaiheesta seuraavaan. – Tiedonhallinta hankkeen aikana ja elinkaaren läpi vaativat yhteistä sopimista tilaajaorganisaatioiden sisällä sekä tilaajien ja tuottajien kesken. • Kirjoittaja toimii infra-alan digiprofessorina Tampereen yliopiston Tutkimuskeskus Terrassa. Yritykset tekevät piloteissa kehitystyötä, ja yliopisto tutkii pilottien onnistumista sekä vaikutusta tuottavuuteen. – Mallipohjaisen infrahankkeen elinkaaren systemaattinen ja laadukas tiedonja laadunhallinta palvelee suunnittelun eri hankevaiheista rakentamiseen, kunnossapitoon ja omaisuustiedonhallintaan, pilotin projektipäällikkö Olli Planting Infrakitistä toteaa. Tiedonja laadunhallintavaatimukset on yksi tärkeä askel tuottavuuden kehittämiseksi. Hukkatyötä aiheutuu, kun tietoa kadotetaan eri vaiheiden välillä tai kun sama tieto pitää tallentaa moneen paikkaan. Lisäksi edustettuina ovat olleet vesihuolto ja energiaverkot. Kun on saatavilla oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen, on mahdollista tehdä parempia päätöksiä eri vaiheissa ja eri tasoilla: sekä poliittisella ja strategisella tasolla että työmaakuopan reunalla. Haastateltavina sekä työpajan osallistujina on ollut asiantuntijoita Jyväskylän kaupungin suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta, tietohallinnosta ja omaisuudenhallinnasta. Hankkeen yhteydessä kehitetään Jyväskylän kaupungin yleiset tiedonja laadunhallintavaatimukset Infrakit Group Oy:n johdolla. Tieto on myös johtamisen perusta. Valmisteilla on myös jatkoa tutkimusohjelmalle, jotta erinomaisesti alkanut työ ei jäisi kesken – eikä digija tuottavuusloikka kutistuisi vain pieneksi askeleeksi. Työtä varten on määritelty infrahankkeen elinkaaren aikaiset tietotarpeet ja analysoitu kaupungin tietojärjestelmät. Kolmivuotinen tutkimusohjelma alkoi marraskuussa 2020 ja päättyy tämän vuoden marraskuun lopussa. Infrahankkeen tiedonhallintaa kehitetään ProDigial-tutkimusohjelmaan kuuluvassa Jyväskylän Ylämäyrämäen pilottihankkeessa. Hän vastaa pilotin toteuttamisesta kaupungin puolelta. Elinkaaren mittaista tiedonhallintaa Yksi piloteista toteutetaan Jyväskylässä Ylämäyrämäen uuden asuinalueen suunnitteluja rakennusvaiheissa. Tätä on tutkittu ProDigialpilotissa muun muassa Jyväskylässä. ProDigialin tutkimustuloksia jaetaan neljässä eri webinaarissa vuoden aikana. Virheet ja päällekkäinen työ vähenevät, kun on yhteisesti selvillä, missä muodossa tieto tuotetaan, kuka sen tuottaa, mihin tieto tallennetaan ja miten sitä ylläpidetään. Siksi on tärkeää, että tiedonhallinnan pelisäännöt sovitaan yhteistyössä, kehittämispäällikkö Teemu Liimatainen Jyväskylän kaupungilta painottaa
Ihminen osaa olla huolissaan myös hiilinieluista tuulivoimaloiden perustusten osalta, koska metsän kasvatus voimaloiden juurilla ei ole mahdollista. kute4_22-27.indd 22 22.8.2023 10.32. Ja mikä vielä parasta, ainakin Luhangassa elämämme on jatkunut samaan malliin kuin ennen tuulivoimapuistoa, tosin matalammalla veroäyrillä. • Kirjoittaja Tuomo Kärnä on Luhangan kunnanjohtaja. Ei kuitenkaan huolta, kyllä erämaata Suomessa tulee riittämään ja lisää tulee. Korkean tornin päässä siivet pyörittävät generaattoria, jolloin syntyy puhdasta sähköä yhteiskunnan tarpeisiin. Tuulivoimalat eivät ole tulossa Suomeen salakavalasti omin luvin. Tällä hetkellä tuulivoimaa ollaan rakentamassa Suomeen ennätystahtia, ja hyvä niin. Samoin kun kiinteistöjen arvo, maisemahaitta ja virkistyskäyttö sekä voimala-alueen ennallistaminen ovat aiheita, joilla saadaan ihmiset epävarmaan tilaan ja menettämään yöunensa. Itse tekniikkana tuulivoiman tuotanto ei ole erityisen uutta, vaan ennemminkin varsin perinteistä teknologiaa. Pelkät desibelit eivät selitä melun häiritsevyyttä. Kunnilla on Suomessa edelleen kaavoitusmonopoli. Hän on myös Suur-Savon Sähkön hallituksen jäsen. Esimerkiksi moottoritien tai kaupunkien melu tai vaikka hyttynen makuuhuoneessa ovat tilanteita, joissa me koemme kaikki eri lailla melun häiritsevyyden, vaikka desibelit ovat niissä varsin erilaiset. Me Luhangassa olemme asuneet tuulivoimapuiston kanssa sopusoinnussa jo kymmenen vuotta. Valmistelijat valmistelevat, päättäjät päättävät, operatiivinen taso toimeenpanee päätökset ja rakentajat rakentavat. Sama keskustelu ei ole levinnyt esimerkiksi aurinkovoimaloiden ympärille. Totumme tuulivoimaloihin samoin kuin sähkövaloihin öljyvalon jälkeen – tai 5G-verkkoihin – ja aikanaan muistelemme tätä yhtenä yhteiskuntamme merkittävistä kehitysaskelista. Toimittajille kuulosuojaimet päässä annettu haastattelu meluhaitoista kertoo enemmän haastateltavasta kuin tuulivoimaloiden meluhaitasta. Luhankaan rakennettiin Keski-Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto, joka liitettiin sähköverkkoon vuonna 2013. Ihminen kokee melun häiritsevyyden aina yksilöllisesti. Infraääniä on ympärillämme jatkuvasti ja joka paikassa. Kenenkään kokemusta tuulivoimasta ei tule vähätellä eikä lytätä. Myyttiset infraäänet, hiilinielut ja esimerkiksi erämaat ovat tulleet varsinkin tuulivoiman vastustajille oivallisiksi voimankäytön välineiksi. Joskus vain on huvittavaa lukea meidän länsimaalaisten pöhöttyneiden ylikuluttajien TUULIVOIMA USKALLAN SANOA SEN ÄÄNEEN { Kolumni } mielipiteitä hiilinieluista. Tästä prosessista ei kannata tehdä erityistä taidetta, ja sirkustemputkin kannattaa jättää pikkujoulutilaisuuksiin. Se, että kiinteistö ei perämetsässä tai tuulivoimalan läheisyydessä mene kaupaksi omistajan toivomalla hintapyynnöllä, ei välttämättä ole tuulivoimaloiden syytä. Se jakaa ihmiset, tai siis ne ketkä nyt uskaltavat mielipiteensä sanoa, vähän niin kuin tulisijat joko tiilisiin tai vuolukivisiin. Luhangan osalta ihmettelen edelleen, miten hyvin ja millä hintatasolla kunnan alueella tehdään kiinteistökauppaa, vaikka tuulivoimapuisto on ollut pienen kuntamme alueella jo kymmenen vuotta. Kuntien päättäjät tekevät päätökset siitä, mahdollistavatko ne tuulivoimaloiden rakentamisen alueilleen. Senkin takia on tärkeää, että kaikki kukat saavat kukkia ja kaikki äänet kuunnellaan. Valtakunnallisen tuulivoimabuumin investointien jälkeen voimme yhdessä todeta, että hyvinhän tässä kävikin. Jostain syystä tuulivoimakeskusteluihin liitetään usein pelottelua haitoista ja erilaisista uhkista. • • • TUULIVOIMA on erityisen herkkä asia ihmisille, ja mitä lähempänä mahdollinen voimala on omaa intressipiiriä, sitä herkemmäksi asia muuttuu. 22 4/2023 Kuntatekniikka TUULIVOIMASTA on tullut ihmisten mielipiteitä selkeästi jakava asia. • • • SUOMI tyhjenee ihmisistä tällä hetkellä sellaista tahtia, että huoli erämaista on vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta sopii hyvin listalle muiden perään. Melun häiritsevyys on monen asian summa, ja se on haitta, joka tuulivoimaloista on mahdollista havaita
YM päättää vasta selvityksen perusteella sen, onko asiassa syytä edetä suositusten lisäksi lainvalmisteluun. Rautavuori korostaa hankkeen olevan nyt tiedonkeruuvaiheessa. Ympäristöministeriö on havahtunut ongelmaan. Kyselyn toteuttaneen Macon Oy:n johtava asiantuntija Aleksi Rautavuori kertoo, että lasikuitu eli lujitemuovi on yksi keskeinen suomalaisen venekannan rakennusmateriaali. Lasikuituveneiden hylkyongelma on kohdattu myös muissa maissa. Hanke on käynnnistynyt elokuun kuluessa toteutetuilla kyselyillä, jotka on kohdennettu sekä rannikkoseudun kansalaisille että venealan ammattilaisille. Hankkeessa on otettu yhteyttä rannikkokuntien ympäristösihteereihin, joita on pyydetty osallistumaan kyselyn ammattilaisosioon. Myös kunnilta toivotaan kannanottoja. Lämpöenergian saanto lasikuidusta on vähäinen, puolet veneen massasta muuttuu poltettaessa tuhkaksi. Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan ongelman laajuutta. Vene on rekisteröitävä, jos sen pituus on yli 5,5 metriä ja koneteho 15 kilowattia eli noin 20 hevosvoimaa. Kyselyillä on hahmotettu esimerkiksi kansalaisten tietotasoa ja ajatuksia kierrätyksestä sekä havaintoja hylkyjen määrästä ja laadusta. Kuntien ja usein näiden omistamien jätehuoltoyhtiöitten ohella keskeisiä sidosryhmiä ovat veneiden valmistajat ja myyjät. Ammattilaisilta on kyselty ideoita kierrätykseen. – Ongelman laajuutta selvitetään parhaillaan, Rautavuori kertoo. En usko, että kunnille tulee jatkossakaan velvotteita, jotka olisivat kohtuuttoman raskaita. Valtaosa venekannasta on rekisteröintivaatimksen alarajaa pienempiä. Rantojen siivoamista hylyistä vaikeuttaa se, että veneen teknisen korjaustai käyttökelpoisuuden määrittely voi olla tulkinnanvaraista. 23 Kuntatekniikka 4/2023 Teksti ja kuva: Heikki Jaakkola H eitteille jätetty lasikuituvene jää helposti jätteeksi ympäristöön ja alkaa hajota hitaasti mikromuoviksi. Pahimmassa tapauksessa romutukseen viedyn veneen omistaja voi ilmoittaa itsestään talteenoton jälkeen ja vaatia korvausta omaisuutensa hävittämisestä. • { Kierrätys } Käyttöikänsä päähän tulleita veneitä unohtuu rannoille luvattoman paljon. Hankkeen toisessa vaiheessa YM selvittää menetelmiä järjestää lasikuituveneiden kerääminen sekä niiden materiaalien kierrätysmahdollisuukHylätyt veneet kuormittavat kuntia Rantojen romut Veneiden hylyt rumentavat rantoja monissa kunnissa. Suositukset hylkyjen keräyksen ja jätehuollon kehittämiseksi on määrä julkaista vuoden loppuun mennessä. Vaikka hinnaltaan halvempi pienvene unohtunee helpommin hylyksi rannalle kuin kallis retkivene, isompiakaan veneitä ei aina hävitetä asianmukaisesti. Tilanne rannoilla selvityksessä YM toteaa tiedotteessaan lasikuituveneiden olevan vaikeasti hävitettävää jätettä. – En kuitenkaan usko, että kunnille tulee jatkossakaan velvotteita, jotka olisivat kohtuuttoman raskaita suhteessa toiminnasta saatavaan hyötyyn. sia. – Ongelman ratkaisussa on tarkoitus hyödyntää muiden maiden keräämiä kokemuksia ja muistaa samalla suhteellisuudentaju, Rautavuori visioi. Kohteen omistajaa voi lisäksi olla vaikea tavoittaa tai tätä ei pystytä edes selvittämään. Ministeriö selvittää hylättyjen lasikuituveneiden määrää rannikkokunnissa sekä aikoo kerätyn tiedon pohjalta valmistella uusia ohjauskeinoja hylkyjen saamiseksi jätehuollon piiriin. kute4_22-27.indd 23 22.8.2023 10.32. Vaikka materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi sementin valmistuksessa, kierrätys on käytännössä hankalaa. Hylkyjen määrän ja laadun kartoittaminen on pitkälti kuntatason paikallisen tilanteen selvittämistä. Suomi ei ole Euroopan ainoa iso veneilymaa
Ero liittyy siihen, miten kunta sallii vakituisen asumisen loma-asuntoalueella. joen kaupungin omistama kehitysja matkailuyhtiö, joka pyörittää muun muassa Hiekkasärkkien Sanifani-kylpylää. Kalajoki toivottaa vakituiset asukkaat tervetulleiksi. Ydinalueella on myös suosittu Hiekkasärkkien etätyötila, jossa on kymmenen työpistettä. Sen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa, kertoo Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila. Ensimmäiset loma-asunnot valmistuivat Marinaan viime kesänä, ja nyt alkaa 42 asunnon kokonaisuuden rakentaminen. Hän viimeisteli Marinan ensimmäisiä huoneistoja, joista aukeaa hulppea merimaisema. Sen sijaan Kittilän kunnan rakenKirvesmies Niko Säily rakentaa lomahuoneistoa Kalajoen uudella alueella, joka on ristitty Marinaksi. Moni asuu huvilalla ympäri vuoden. Noin kilometri Juku Parkista ja Hiekkasärkkien keskustasta etelään sijaitseva Marina on paisuvan lomakeitaan uusi kasvusuunta. Kalajoen Hiekkasärkkien rajua kasvua voi verrata Kittilän Leviin, missä on nyt 25 000 vuodepaikkaa. Uusia lomakerrostaloja nousee myös Hiekkasärkkien ydinalueelle, jonne ollaan kaavoittamassa uutta rakennusoikeutta peräti 40 000 neliötä. Kuntaorganisaatio on ihmisiä varten. Kokkola ratkaisi pulman kirjaimella pikku-a kaavamerkinnässä. Nyt niitä on noin 14 000, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo. Molemmat ovat valinneet toisistaan poikkeavat kasvutavoitteet. Toisen puolen maksaa Kalajoen kaupunki. Sen lähellä sijaitsee myös Kalajoen leirintäalue, joka on monena kesänä rankattu Suomen suosituimmaksi. Työpisteessä voi Anttilan mukaan kokea yhteisöllisyyttä. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on KalaKalajoki kalastaa asukkaita kaavoituspolitiikalla Vakituisesti huvilassa Osa kunnista suhtautuu vakituiseen asumiseen loma-asunnossa myönteisesti, mutta viranomainen kielteisesti. Se sijaitsee kävelymatkan päässä Marinasta. 24 4/2023 Kuntatekniikka { Kaavoitus } Teksti ja kuvat: Tapio Mainio T oinen toistaan näyttävämpiä ympärivuotisia loma-asuntoja nousee Kalajoen Hiekkasärkkien etelälaidalle, joka on ristitty Marinaksi. Kittilässä toinen näkemys Hiekkasärkkien kasvulle oli Puoskarin mukaan luotu hyvä pohja jo 1990-luvulla. – Kesällä pitäisi olla valmista, Kalajoen Rakennus Oy:n kirvesmies Niko Säily kertoi viime talvena. Parvekkeilla varustettuja huoneistoja ostavat muun muassa eläkeläiset ja työikäiset, sillä niissä on edelleenvuokrausmahdollisuus. Marraskuussa Anttila kuuli iloisen uutisen: valtio aikoo maksaa puolet satamainvestoinnista. Rakennusoikeutta on kaavoitettu venesataman, Dyynikylän ja Marinan Portin alueelle yhteensä lähes 67 000 neliömetriä. kute4_22-27.indd 24 22.8.2023 10.32. – Rakentaminen kiihtyy, ja vierasvenesataman rakentaminen alkaa. Hiekkasärkille muuttoa on helpotettu liberaalilla kaavapolitiikalla ja joustavalla kansalaisten palvelemisella. – Kun aloitin Kalajoen kaupunginjohtajana vuonna 2000, Hiekkasärkillä oli noin 3 500 vuodepaikkaa
kute4_22-27.indd 25 22.8.2023 10.32. Pitäisi olla sellainen asenne, että autetaan ihmisiä, että asiat toteutuisivat. Myös Leville sapattivuodeksi asumaan muuttaneet perheet ovat saaneet Kelalta Jobin postia. – Toteutimme suurimmassa osassa Hiekkasärkkiä vaiheittaisen asemakaavamuutoksen eli lisäsimme kaavaan pikku a:n. Kalajoen kaupunki valitti Hiekkasärkkien mökkiläisten kielteisistä kotipaikkapäätöksistä, sillä Kalajoki oli jo pitkään sallinut vakituisen asumisen loma-asuntoalueella, jos mökki on täyttänyt vakituisen asumisen kriteerit. Kalajoki asukkaiden puolella Suomessa on yli 60 0000 vapaa-ajan asuntoa, joista huomattava osa on rakenteeltaan sellaisia (lämpöeristeet ja ikkunoiden lämpöarvo), että ne on helppo muuttaa vakituiseen asumiseen soveltuviksi. Hiekkasärkät on nyt Kalajoen nopeimmin kasvava alue. – Ei siitä tule kuin riita, jos esimerkiksi vakituisen asukkaan pienellä pihalla räksyttää yötä päivää pystykorva ja naapurista olet hankkinut miljoonan euron kelokämpän lomailua varten, hän lisää. Ilmiötä on kasvattanut lisääntynyt etätyö. – Käytännössä vain Hiekkasärkkien kuumimmalle ydinalueelle jää kaavamerkintä loma-asuntoalue, hän lisää. – Vakituista asumista vastaan puhuvat ahtaat tontit ja loma-asuntojen pienet varastot. Ely-keskus edellytti koko alueen kaavoittamista uudelleen muun muassa luontoselvitysten vuoksi. Olemme yöpyneet Kalajoen keskustassa sijaitsevassa omakotitalossamme yhden yön juhannuksen jälkeen, Puoskari kertoo. Se oli kevyempi ja nopeampi tapa kuin koko asemakaavan muuttaminen, Pekkala kertoo. Jos esteenä on jokin reunaehto, mietitään yhdessä, miten siitä päästäisiin yli niin että hankkeet voivat toteutua, mutta kuitenkin noudatetaan lakia ja säädöksiä, Puoskari pohtii. – Meillä on Levillä vasta yksi pienempi alue, jota ollaan kaavoittamassa myös vakituiseen asumiseen, Kittilän kunnan rakennustarkastaja Mauno Kenttälä kertoo. Hiekkasärkät on Kalajoen nopeimmin kasvava alue. Kun neuvottelut digija väestötietoviraston kanssa eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen, Kalajoen kaupunki päätti ratkaista ongelman kaavoituksella. Kela ei ole myöntänyt loma-asuntoalueella sijaitsevaan vuokra-asuntoon asumistukea, koska se ei sijaitse vakituisen asumisen tarkoitetulla kaava-alueella. Moni mökillä asuva on saanut paluupostina ilmoituksen, että he asuvat nyt vailla vakituista asuntoa. Kalajoella on hieman yli 12 000 asukasta. • Ei siitä tule kuin riita, jos vakituisen asukkaan pystykorva räksyttää yötä päivää kelomökin naapurissa. – Se on johtanut monen kohdalla vaikeisiin tilanteisiin: puhelinliittymää, luottokorttia tai passia on ollut vaikea saada, nettitilauksia ei ole voitu toimittaa jne, luettelee Kalajoen kaupungin kaavoituspäällikkö Jaana Pekkala. – Vain Kesärannan kaava-alue ei läpäissyt pikku a:ta. Lisäksi Kittilän rakennusvalvonta ei ole suostunut kirjoittamaan Kelan hakijalta pyytämää todistusta siitä, että loma-asunnossa voi asunnon varustelun mukaan asua ympäri vuoden. Se sallii vakituisen asumisen loma-asuntoalueella. Lisäksi opastamme hakijaa, mihin seikkoihin hänen tulee rakennuksen muutoksessa kiinnittää huomiota, kertoo kaupunginjohtaja Puoskari. – Lisäksi vakituinen asuminen tuo kunnalle lisää kustannuksia muun muassa koulukuljetuksina, Kenttälä luettelee. Myöskään kaikki loma-asukkaat eivät pidä siitä, jos seassa on vakituisia asukkaita, Kenttälä sanoo. Olemme tehneet lupaprosessin hakijalle niin helpoksi kuin laki sallii, kertoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Vakituisten asukkaiden määrä on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut Hiekkasärkillä 900:aan. Sinne on jo noussut useita lomakerrostaloja, jotka ovat merimaisemassa. Käytännössä koko Levin matkailualue on kaavoitettu loma-asuntoalueeksi. 25 Kuntatekniikka 4/2023 nusviranomaisten mukaan loma-asunnoissa ei pitäisi asua vakituisesti. Sen kaavoitusprosessi on nyt meneillään, Pekkala kertoo. – Itsekin olen käytännössä asunut vaimoni kanssa Kesärannan loma-asunnollamme. Virasto yhdenmukaisti ja tiukensi tulkintaansa koko Suomessa muutama vuosi sitten. – Kuntaorganisaatio on ihmisiä varten. Kalajoki on saanut puskaradiossa myönteistä palautetta liberaalista kaavoituspolitiikastaan. – Olemme tehneet prosessin tältä osin hakijalle niin helpoksi kuin laki sallii. Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi edellyttää sen käyttötarkoituksen muuttamista, mitä haetaan rakennusvalvonnasta. Määrän uskotaan kasvavan, kun suuren Kesärannan alueen kaava valmistuu. Yli 30 000 suomalaista on ilmoittanut digija väestötietovirastolle asuinpaikakseen vapaa-ajan asunnon
Kaiteen väli oli askelman kohdalla sentin liian suuri. Tasanteella voi soittaa muistomerkin bassokieliä. – Kielto on hätävarjelun liioittelua, ihmettelee teoksella käynyt porilainen Jukka Koski. 26 4/2023 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Tapio Mainio J azz-legenda Jyrki Kankaan muistomerkki Bass String Wings Porin Kirjurinluodossa on suljettu turvallisuussyistä. Paikalla sattumalta käynyt, eläkkeellä oleva Porin kaupungin entinen rakennustarkastaja kertoi, että reikä näyttäisi olevan sentin liian suuri, joten teoriassa siitä voisi mahtua pieni lapsi läpi. Käyttökielto tuli Isorättyälle yllätyksenä, sillä se avattiin jo edellisenä Muistomerkin portaat suljettiin turvallisuussyistä Senttipeliä Rakentamismääräysten kaiteita koskevat klausuulit pätevät myös muistomerkkien kohdalla. Teosta suunniteltiin yhteistyössä Porin kaupungin rakennesuunnittelijan kanssa, joten teos ja sen portaat eivät tulleet heille yllätyksenä, Isorättyä ihmettelee. Kaiteessa olevat aukot saavat olla enintään 100x100-millimetrisiä. Aukko on niin pieni, että siitä mahtuisi putoamaan vain sylilapsi. Sen ikäinen on yleensä äitinsä tai isänsä sylissä. Muistomerkillä tehtiin hänen Porilainen lehtori Ulla Tulkki olisi halunnut kiivetä portaita Jazz-muistomerkin yläosaan, mutta kohde oli suljettu turvallisuussyistä. Portaat suljettiin liukkauden vuoksi talveksi. – Moni on käynyt porttia turhaan rynkyttämässä. Hän ei halunnut kertoa nimeään. { Rakennusvalvonta } kesänä Porin Jazz -festivaalin yhteydessä (8–16.7. – Muistomerkin kohdalla sovelletaan rakennuslakia, jos siinä on esimerkiksi portaat. – Ilmeisesti viranomaisen määräystä ei voi pyörtää, joten teos on remontoitava, jotta se voidaan avata uudelleen, Isorättyä pohtii harmistuneena. Hän kävi puolisonsa Pasi Tulkin kanssa ihastelemassa teosta. Tästä on muodostunut suosittu käyntikohde porilaisille, sanoo lukion lehtori Ulla Tulkki Porista. Muistomerkissä on kolmen metrin korkeudella ylätasanne, jolle pääsee kiipeämään portaita pitkin. Ja niissä ollaan tarkkoja. kute4_22-27.indd 26 22.8.2023 10.32. Tarkastuksissa käytetään nykyisin apuna 100-millistä kuutiota. 2022), ja portaita sai käydä kiipeilemässä koko syyskesän ajan. Jyrki Kankaan siivekäs muistomerkki Bass Strig Wings Porissa asetettiin käyttökieltoon vaarallisten portaiden vuoksi. Yleensä muistomerkkiä kuten patsaita katsotaan kauempaa, jolloin sen pystyttämiseen riittää toimenpidelupa, kertoo lupainsinööri Sofia Hannukainen Porin kaupungin rakennusvalvonnasta. – Olen itsekin rakentanut portaita. – Keväällä portaat avattiin uudelleen, mutta rakennustarkastaja oli käynyt mittailemassa portaan kaiteita, joten niille pääsy estettiin. Muistomerkin lopputarkastuksessa havaittiin, että porraskaiteen alaosassa askelman kohdella oleva aukko oli noin sentin liian suuri. Se on lukittu eikä ylös pääsee kieliä soittamaan. Muistomerkin ovat suunnitelleet Pekka ja Teija Isorättyä Espoosta. Portaille pääsy on nyt estetty ja sen portti on lukittu, koska kaiteet eivät täytä rakentamismääräyksiä
Porissa sattui takavuosina onnettomuus, jossa lapsi putosi kerrostalon porraskaiteen välistä yhden kerroksen matkan kerrostasanteelle. kute4_22-27.indd 27 22.8.2023 10.32. Asetuksen mukaan porraskaiteen kokonaiskorkeuden pitää olla vähintään 1 m, kun putoamiskorkeus on enintään 6 m. Portaiden turvamääräyksiä kiristettiin Portaiden ja kaiteiden turvamääräyksiä kiristettiin rakennuslain asetusmuutoksella vuonna 2018. Kuitenkaan suojaavan osan vaakasuora rako ei saa olla 10 mm korkeampi. – Kaiteiden määräysten noudattamisessa ollaan nykyisin tosi tarkkoja, sanoo oululainen vanhoihin rakennuksiin erikoistunut arkkitehti Ilpo Väisänen. Muunlaisen suojaavan osan aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 30-millinen kuutio. Mikä teidän toiminnassanne ansaitsee paikkansa valokeilassa. Tietenkin tämä on taiteilijan kannalta harmillista, sanoo Porin kaupungin taidemuseon intendentti Anni Saisto. Kaupunkilaiset ovat Saiston mukaan ottaneet muistomerkin omakseen. Uskon, että ne pystytään korjaamaan puuttumatta itse taideteoksen ulkonäköön. – Myös yläkaiteessa oli pieniä puutteita. Osallistu arvontaan 18.9.2023 mennessä ja voita ammattistudio videotiimeineen käyttöösi ilman veloitusta. Onko sinulla idea valmiina toteutettavaksi. Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoastaan pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 100 mm kuutio. Kaiteen suojaavan osan alareunan ja tasanteen tai askelman yläpinnan tai reunan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 50 mm kokoinen kuutio. Lisätietoa ja osallistuminen studiolinjat.fi/arvonta mukaansa tänä keväänä loppukatselmus, jossa havaittiin käyttökieltoon johtaneet, rakennuslaissa olevat puutteet. Ilkivallantekijät ovat tosin viime syyskesällä katkoneet bassokieliä. – Suunnittelin puolisoni kanssa aktiivisen muistomerkin, koska jazzien organisoiminen oli Jyrki Kankaalle aina valtaisa työ, johon hän tarvitsi yhteisöllisyyttä ja paikallisten apua”, Isorättyä sanoo. – Bassokielet olivat pianonkielilankaa, jotka on nyt vaihdettu kestäväksi teräslangaksi”, Isorättyä sanoo. Porrasaskelmien välistä saa mahtua enintään 100 mm mittainen kuutio. – Muistomerkillä käynti ja portaille kiipeäminen on ollut erittäin suosittua, Saisto lisää. Rakennusvalvonnalta tuli hylky. • Kaiteen ja portaan välistä mahtuu 100 millimetrin kuutiota suurempi kappale. Siitä lapsi selvisi säikähdyksellä eikä loukkaantunut pahemmin. Tätä korkeammalla kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava 1,2 m. Kaiteen yläreunan ja suojaavan osan välistä saa mahtua läpi särmältään enintään 200 mm mittainen kuutio
klo 16 alkaen. Rekisteröidy nyt maksutta kävijäksi! kiinteistomessut.fi Avoinna: ke 11.10. klo 9–16 After Work klo 16–19, to 12.10 klo 9–16 Samaan aikaan: FinnSec, Turvallisuus ja AudioVisual Expo 11.–12.10.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS REKISTERÖIDY MAKSUTTA TAPAHTUMAAN! Yhteistyössä: 11.–12.10.2023 Helsingin Messukeskus Tapahtuman teemana on yhdessä Turvallisuus 2023 -tapahtuman kanssa Turvallisempi tulevaisuus FinnSec 2023 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan. klo 16–19 messukansaa viihdyttää loistava Phil Harmonic Band! Bändi aloittaa klo 17.30 Turvallisuus-lavalla. Varmista paikkasi syksyn huippuluokan tapahtumakokonaisuudessa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi Ohjelmassa mm: – Älykkään kiinteistön mahdollistaja – turvallisuus Aapo Leisiö, solution manager, Siemens Osakeyhtiö – Turvallisuus löytöretkillä Pata Degerman, löytöretkeilijä, Project Safety ltd – Onnettomuuksista oppiminen riskienhallinnassa Kai Valonen, johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus Avoinna: ke 11.10. Asumisen digitalisaatio Ira Tenhunen, kehityspäällikkö, Isännöintiliitto Energiankulutuksen vähentäminen – Astetta alemmas -kampanjalla tuloksia Elina Moisio, toimitusjohtaja, Motiva Huoneistotietojärjestelmän tilannekatsaus – maaliviiva lähestyy, missä mennään nyt. Yhteistyössä: 11.–12.10.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS Hei sinä kiinteistöjohtoon tai taloyhtiön hallitukseen kuuluva! Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtuma Kiinteistömessut 2023 tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa. Esiintymässä bilebändi Phil Harmonic Band klo 17.30 Turvallisuus-lavalla AVOIN KÄVIJÖILLE! AF TE R WOR K K ES K I V IIK K ON A Pohjoismaiden johtava turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma kute4_28-29.indd 28 22.8.2023 10.31. Rakennusten energiatehokkuus ja digitaaliset talotekniikan ratkaisut ovat tänä vuonna vahvasti esillä tapahtumassa! Ohjelmassa mm. klo 9–16 (After Work klo 16–19) ja to 12.10. Markus Tast, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos, After Workeissa ke 11.10. klo 9–16 Samaan aikaan Messukeskuksessa: Turvallisuus, Kiinteistömessut, AudioVisual Expo After Work -tilaisuus KESKIVIIKKONA 11.10
klo 9–16 (After Work klo 16–19) ja to 12.10. klo 9–16 After Work klo 16–19, to 12.10 klo 9–16 Samaan aikaan: FinnSec, Turvallisuus ja AudioVisual Expo 11.–12.10.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS REKISTERÖIDY MAKSUTTA TAPAHTUMAAN! Yhteistyössä: 11.–12.10.2023 Helsingin Messukeskus Tapahtuman teemana on yhdessä Turvallisuus 2023 -tapahtuman kanssa Turvallisempi tulevaisuus FinnSec 2023 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan. Rakennusten energiatehokkuus ja digitaaliset talotekniikan ratkaisut ovat tänä vuonna vahvasti esillä tapahtumassa! Ohjelmassa mm. Rekisteröidy nyt maksutta kävijäksi! kiinteistomessut.fi Avoinna: ke 11.10. Varmista paikkasi syksyn huippuluokan tapahtumakokonaisuudessa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi Ohjelmassa mm: – Älykkään kiinteistön mahdollistaja – turvallisuus Aapo Leisiö, solution manager, Siemens Osakeyhtiö – Turvallisuus löytöretkillä Pata Degerman, löytöretkeilijä, Project Safety ltd – Onnettomuuksista oppiminen riskienhallinnassa Kai Valonen, johtava tutkija, Onnettomuustutkintakeskus Avoinna: ke 11.10. Markus Tast, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos, After Workeissa ke 11.10. klo 16 alkaen. klo 9–16 Samaan aikaan Messukeskuksessa: Turvallisuus, Kiinteistömessut, AudioVisual Expo After Work -tilaisuus KESKIVIIKKONA 11.10. 29 Yhteistyössä: 11.–12.10.2023 HELSINGIN MESSUKESKUS Hei sinä kiinteistöjohtoon tai taloyhtiön hallitukseen kuuluva! Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen ammattitapahtuma Kiinteistömessut 2023 tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa. Esiintymässä bilebändi Phil Harmonic Band klo 17.30 Turvallisuus-lavalla AVOIN KÄVIJÖILLE! AF TE R WOR K K ES K I V IIK K ON A Pohjoismaiden johtava turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma kute4_28-29.indd 29 22.8.2023 10.31. Asumisen digitalisaatio Ira Tenhunen, kehityspäällikkö, Isännöintiliitto Energiankulutuksen vähentäminen – Astetta alemmas -kampanjalla tuloksia Elina Moisio, toimitusjohtaja, Motiva Huoneistotietojärjestelmän tilannekatsaus – maaliviiva lähestyy, missä mennään nyt. klo 16–19 messukansaa viihdyttää loistava Phil Harmonic Band! Bändi aloittaa klo 17.30 Turvallisuus-lavalla
Mutta pitää hoitaa myös luontoa. kute4_30-43.indd 30 22.8.2023 11.26. 30 4/2023 Kuntatekniikka Kunnilla iso rooli ilmastotyössä ISOT ASIAT EDELLÄ Kaavoitus, rakentaminen ja liikkuminen ovat isoja lekoja, joiden avulla kunnat voivat nuijia hiilipäästöjä alas
Näin myös mahdollistetaan yleiskaavan tai osayleiskaavan ja asemakaavan samanaikainen valmistelu. Kunnianhimoiset tavoitteet ja niiden toteuttaminen yhdessä ovat tekemisemme kulmakivet, Lahden yleiskaava-arkkitehti Johanna Sääksniemi painottaa. – Ilmastonmuutoksen hillintä istuu tähän kokonaisuuteen oikein hyvin, mutta yhden muutoksen hallitusohjelma sisältää aikaisempaan verrattuna. Kaikki ei tietenkään ole Lahdessakaan omissa käsissä, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä. kute4_30-43.indd 31 22.8.2023 11.26. Hallituksen tavoitteena on laatia alueidenkäyttölaki, joka edistää tarkoituksenmukaista maankäyttöä, hyvää elinympäristöä ja kaavoituksen sujuvuutta. Hiilineutraalius ympäristöystävällistä Suomea rakennettaessa on kirjattu selkeästi myös Orpon hallitusohjelmaan. – Kaavoituksella on tietenkin monessa suhteessa merkittävät välilliset vaikutukset ilmastomuutoksen hillinnässä, mutta korostaisin kuitenkin täydennysrakentamista ja olemassa olevan infran hyödyntämistä. K uv a: Ju ha -P ek ka H uo ta ri Sähköiset Mankeli-kaupunkipyörät ovat päässeet mäkisessä Lahdessa asukkaiden suosioon. Hallitusohjelman mukaan hiilineutraaliustavoitteeseen edetään, ilman että arjen kustannukset nousevat tai kilpailukyky heikkenee. – Iso osa päästöistä syntyy nykyisin liikenteestä, energiasektorin päästöt ovat alhaalla. Osaoptimointi ei ole enää riittävää. Kaavoitus on kuntien itsehallinnon kannalta keskeistä ydintä. Kaavoitus ja infra keskiössä Ilmastopolitiikan yhtenä painopisteenä hallituksella on päästöjä vähentävien ja hiiltä talteenottavien teknisten ratkaisujen kehittäminen teollisuudessa ja energiantuotannossa. Tämän lain kannalta yhdyskuntarakenteen eheys on keskeisessä asemassa. Se pyrkii myös sujuvoittamaan rakentamista, vauhdittamaan kiertotaloutta ja parantamaan rakentamisen laatua. Kaavoitus on kuntien itsehallinnon kannalta keskeistä ydintä. Kunnille olisi tullut velvoite valmistella ensimmäiset ilmastolain mukaiset suunnitelmat viimeistään valtuustokaudella 2025–2029, mutta hallitusohjelman liitteessä B mainitaan: ”Kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelmat perutaan lakimuutoksella.” Tästä huolimatta kunnilla on jatkossakin keskeinen rooli ilmastotyössä, Antti Irjala muistuttaa. Alueidenkäyttölaki antaa kaavoitukselle reunaehdot ja raamittaa kaavoituksen tehtävää. Liikenne onkin maankäytön suunnittelussa merkittävä tekijä, jonka päästöjä pyritään pienentämään suunnittelemalla uutta yhdyskuntarakenteen kestäville vyöhykkeille ja edistämällä vähähiilistä liikkumista. Olemme asettaneet kovan hiilineutraalitavoitteen ja miettineet tarkkaan toimenpiteitä, joilla on menty sitä kohti. Energiantuotannolla on erittäin suuri merkitys hiilineutraaliuteen pyrittäessä, ja se näkyy laskelmissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Hän kertoo Lahdessa maankäytön suunnittelussa tehtävän yhteistyötä kaupunkikonsernin sisällä sekä yksityisten yritysten, korkeakoulujen ja toimijoiden kanssa. Metsäteollisuus, korkea teknologinen osaaminen ja biomassan energiakäyttö mahdollistavat Suomelle nousun hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edelläkävijämaaksi. Vähähiilisyyden kannalta tärkeitä tekijöitä alueidenkäytön suunnittelussa on paljon, mutta ylitse muiden Irjala nostaa yhdyskuntarakenteen eheyden ja kokonaisuudenhallinnan merkityksen erityisesti kaupunkiseudulla. Ympäristöneuvos Antti Irjalan arvion mukaan ohjelma ei ole ristiriidassa ympäristöministeriön virkanäkemykseen verrattuna. Ilmastolain kautta kunnille oli annettu ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä tehtävä, nimittäin omien ilmastosuunnitelmien teko. Lahden kaupunkikonsernin yhtiö Lahti Energia Oy on tehnyt viisaita valintoja ja suuria investointeja sähkön ja lämmön tuotannossa. Se on ilmastonmuutoksen hillinnän ja taloudellisten vaikutusten kannalta keskeinen tekijä, Irjala tarkentaa. Ilmastotavoitteiden toteutumista edistetään konkreettisin toimin ja vaikuttavalla ilmastopolitiikalla niin kansallisesti, EU-tasolla kuin kansainvälisiin sopimuksiin liittyen. – Kaupungeilla ja kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia, mihin panostaa ja miten viedä asioita alueellaan eteenpäin. Irjalan mukaan tuore ohjelma ei ole ristiriidassa ilmastomuutoksen hillinnän kanssa myöskään alueiden käytön suunnittelussa. 31 Kuntatekniikka 4/2023 { Ilmastonmuutos } Teksti: Risto Pesonen I lmastonmuutoksen torjunta on otettu kattavasti huomioon osaksi rakentamisen lainsäädäntöä, ja sitä tukee vahvasti vuonna 2025 voimaan tuleva rakentamislaki. Vuonna 2019 lämmöntuotannossa luovuttiin kivihiilestä ja samalla puolitettiin kaupungin tuotantoperusteiset hiilidioksidipäästöt
Sitä mukaa kun sopimuksia uusitaan, sähköbussien määrä kasvaa kohti kaupungin asettamaa tavoitetta, Sääksniemi kertoo. – Hanke valmistui maaliskuussa, mutta kehitystä jatketaan edelleen. tekoälyn avulla luoda toimenpide-ehdotuksia myönteisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi. 32 4/2023 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Kestävyyslaji Yksi alueiden ja kaupunkien päästöjen vähennystavoitteisiin tähtäävä kehityshanke on Business Finlandin rahoittama Älykäs vähähiilinen rakennuttamiskonsepti. ympäristökädenjäljen, näkyväksi tekemiseen. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii myös kaupunkilaisilta elämäntapojen muutosta. Yksi keinoista on yhdistää digitaalisia ratkaisuja ja kestävän rakentamisen osaamista. Joka puolella näkee sähköpyörien käyttäjiä, ja tänä vuonna pyörien määrä on jo tuplattu. Näin kunnat voivat vaikuttaa sovittujen toimenpiteiden saavuttamiseen, kannustaa Johanna Sääksniemi. Kädenjäljen järjestelmällisellä seuraamisella voidaan osoittaa työn myönteistä merkitystä ja vaikutusta ympäristölle. Kaikkien kuntien ja kaupunkien pitäisi lähteä voimakkaasti mukaan merkittäviin hankkeisiin ja siten tukemaan yhteisesti laadittuja tavoitteita. Tavoitteena on se, että etäisyydet ovat sopivia ja mahdollistetaan palveluiden syntyminen sopiville vyöhykkeille. Hiilineutraaliuteen tähtäävä työ on Lahdessa jatkumoa pitkäjänteiselle ympäristötyölle, joka on alkanut 1970-luvulla Vesijärven kunnostamisesta. – Sieltä lähtee kaikki Lahden tekeminen vähähiilisyydenkin suhteen. Keskitämme tekemistä niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä ja vaikuttavia. – Mankeli on ollut onnistunut hanke täällä mäkien kaupungissa. Yksi hankkeen alaprojekteista keskittyi suunnittelijoiden ja konsulttien myönteisten ympäristövaikutusten, eli ns. Yleiskaava ohjaa kaupunkisuunnittelua kestäville vyöhykkeille ja vahvistaa käveltävää kaupunkia, jossa voidaan liikkua kestävästi myös muilla liikkumismuodoilla. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä on viime vuonna käyttöön otettu kaupunkipyöräjärjestelmä Mankeli. Liikkuminen uusille urille Johanna Sääksniemi kertoo Lahdessa tehtävän jatkuvana prosessina valtuustokausittain Lahden suunta -ohjelmaa, joka käsittää kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman ja yleiskaavan laatimisen. Toinen tärkeä sektori päästöjen vähentämiseksi on julkinen liikenne. Valmis hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä julkaistaan nyt syksyllä, Varteva kertoo. Miten ihmiset liikkuvat, miten paljon aikaa varataan liikkumiseen ja työmatkoille, paljonko ja miten he tekevät matkoja. Lahden seudun liikenne Oy on siirtymässä käyttämään sähköbusseja, joita on jo kolmasosa kalustosta. K uv a: H el i So rj on en Kunnilla on vaikeita päätöksiä päästövähennysten saavuttamiseksi. – Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma taas on strateginen asiakirja, johon kirjatuilla konkreettisilla toimenpiteillä edistetään kestävää kaupunkiliikkumista ja pureudutaan päästökysymyksiin. Valmista mittaria rakennusalan asiantuntijatyön kädenjäljen laskentaan ja osoittamiseen ei aiemmin ollut, A-Insinöörit Oy:n kehityspäällikkö Katarina Varteva kertoo. kute4_30-43.indd 32 22.8.2023 11.26. Ympäristökädenjäljellä tarkoitetaan suunnittelutai asiantuntijatyössä tehtyjä ratkaisuja, joilla vähennetään hankkeen haittoja ympäristölle. Se edistää vihreää siirtymää hankkeiden johtamisessa ja kehittää mittareita hiilineutraaliuden arvioitiin kiinteistöja rakennusalalle. Se on kasvattanut alueella osaamista ja myös ympäristötietoisuutta. Vanhan infran säilyttäminen tuo tuloksia heti, vähäenerginen rakentaminen pitkällä aikavälillä. – Tuhansien rakennushankkeiden dataa yhdistävä tietoportaali tukee johtamista ja päätöksentekoa ja voi mm
Lahti on löytänyt tärkeitä osa-alueita, joihin keskitymme ja joilla voimme vähentää päästöjä tehokkaasti. Uusina työkaluina Lahdessa panostetaan kiertotalouden edistämiseen kaupunkiympäristön hankkeissa mm. maamassojen ja purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen parantamiseksi. Energiapuolelle Sääksniemi lupailee isoja askeleita, sillä Lahti Energialla on yhteistyökumppaninsa kanssa suunnitelmissa hyödyntää kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä. Aihepiirejämme syksyllä 2023 ovat muun muassa alihankinta ja korjausrakentaminen, turvallisuus ja energiahuolto sekä kiertotalous ja vesihuolto. kute4_30-43.indd 33 22.8.2023 11.26. Seuraa uutisointia osoitteessa kuntatekniikka.fi. Tilaa tärkeimmät uutiset paketoituna sähköpostiisi kerran viikossa osoitteesta uutiskirjeet.kl-kustannus.fi/ Tilaa uutiskirje qr-koodilla Vaikuttavimmat toimet etusijalle Liikenteen sähköistyminen on iso askel alennettaessa päästöjä. Kaupungeissa ja kunnissa on näissä kysymyksissä positiivinen vire, ja ne tekevät paljon hyvää työtä. Isot kaupungit toimivat ympäristöministeriön Antti Irjalankin mielestä ilmastokysymyksissä hyvinä edelläkävijöinä. Liikenne kokonaisuudessaan on ihmisille elämäntapakysymys. Kun katsoo koko Suomea, aluerakenteen erilaistuminen on voimakasta, mutta isoilla kaupungeilla hän näkee olevan haluja ja resursseja toimia oikeaan suuntaan. • Hiilineutraaliuden rinnalle on Johanna Sääksniemestä nostettava kokonaisvaltainen ajattelu, jossa samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja ehkäistään luontokatoa. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman tavoite on, että kaikkia liikkumismuotoja voidaan käyttää, mutta edistetään vähähiilisiä tapoja. – Hiilineutraaliuteen pyrittäessä on myös pohdittava, mikä on merkittävää. Kuntatekniikan erikoislehti alan ammattilaisille Kuntatekniikka-lehti kertoo, mitä kunnallistekniikassa tapahtuu juuri nyt ja mitä on tulossa. Lahdessa pyritäänkin löytämään monentasoisia ja eri aikajänteellä toteutuvia toimenpiteitä, jotta lahtelaiset voivat valita omaan elämään sopivia tapoja pienentää liikkumisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi kehitetään Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskusta edistämään vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä, jotta hiilineutraalia rakentamista saadaan liikkeelle. Energiasektorin päästöt olisi mahdollista puolittaa uudella vetytalouskeskuksella
ankulutuksen pitää vähentyä merkittävästi, ja koko sektorista on tarkoitus tehdä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Rakennusalalla päästöjen ja energiÄlä päätä aurinkoenergiasta pimennossa! ANTAA PAISTAA Julkisissa rakennuksissa otetaan vauhdilla käyttöön uusiutuvaa energiaa. Rakennusten energiatehokkuus luokitellaan asteikolla A-G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia. Kunnat säästävät veroeuroja, kun kiinteistöjen ja järjestelmien lähtökohdat selvitetään huolella. kute4_30-43.indd 34 22.8.2023 11.26. Kun kaikkien uusien rakennusten on oltava direktiivin mukaan päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen, julkisella sektorilla tuohon on päästävä jo vuoteen 2026 mennessä. Aikataulumielessä julkiselle sektorille on asetettu tiukemmat tavoitteet kuin yksityiselle rakentamiselle. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää aurinkopaneelien käyttöönottoa kaikissa kunnissa. Energiatehokkuustavoite tulee kiristymään vuoteen 2030 mentäessä. 34 4/2023 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Matti Heinilä T ämän vuoden maaliskuussa EU:ssa syntyi sopu energiatehokkuussääntelyn uudistamisesta
Esimerkiksi Lohjan kaupungissa uusien rakennettavien julkisten rakennusten vesikatolle suunnitellaan lähtökohtaisesti aurinkopaneelikentät. Havaintojemme mukaan erityisesti kaksi toimenpidettä jää joskus puolitiehen: hankeselvitysvaihe sekä kunnollisten lähtötietojen kartoitus paneelien kilpailuttamisvaihetta varten. Energiatehokkuusdirektiivi ei ole tähän kehitykseen ainoa syy. Aurinkoenergiassa ajatusta Energiatehokkuusdirektiivi tulee varmasti vaikuttamaan aurinkoenergian käytön lisääntymiseen. Aurinkoenergiaa on tarkasteltu ja otettu käyttöön energiavaihtoehtona kunnissa jo pidempään. Kuntien kannattaa ennakoida, vaikka tarkkaa tietoa direktiivin vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön ei olekaan. Toinen usein väliin jäävä työvaihe on perusteellinen lähtötietojen kartoitus, jotta aurinkopaneelien kilpailutus saadaan kerralla maaliin. Niissä selvitetään esimerkiksi rakenteiden kantavuus lisäkuormille sekä tutkitaan vesikatteen kunto. Jos näitä tietoja ei ole, voidaan kilpailuttaa väärin – ja menettää jälleen kunnille tärkeitä euroja. Hankeselvitysvaiheessa pidetään myös huolta siitä, että aurinkopaneelit asennetaan oikea-aikaisesti. Hankeselvityksessä saadaan myös selvyys muun muassa oikeista ilmansuunnista sekä sähköpääkeskuksen paikasta ja johdotuksista. Aurinkopaneelien osalta on optimaalista, että ne asennetaan 35–45 asteen kulmaan telineiden päälle. Ennen niiden asentamista on hyvä varmistua siitä, etteivät vesikatteen alla olevat rakenteet vaadi korjaamista pian aurinkopaneeleiden asentamisen jälkeen. Eikä pelkästään paneelien painoa, vaan myös mahdollisten telineiden sekä paneelien päälle talvisin kertyvän lumen. Tällöin pitää tyypillisesti vahvistaa yläpohjan rakennetta tai satsata uudella tavalla kunnossapitohenkilöstön osaamiseen ja varmistaa, että heillä on ymmärrys siitä, miten usein lumi on syytä puhdistaa paneelien päältä. Usein vanhemmissa rakennuksissa on tasakatto. Aurinkopaneelien elinkaari on noin 20 vuotta. Vanhoissa rakennuksissa aurinkoenergiaa hyödynnetään, jos asennukset ovat teknisesti tarkasteltuna mahdollisia. Uusien rakennusten osalta tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa johdotusten läpivientien suunnittelua sekä paneelien aiheuttamien lisäkuormien laskemista ja huomioimista suunnittelutyössä. Direktiivin mukaan kaikki uudet rakennukset on varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä. Tosiasia kun K uv a: Ti m o K uu kk an en Aurinkovoimalan perustamisessa ei voi lähteä soitellen sotaan. kute4_30-43.indd 35 22.8.2023 11.26. 35 Kuntatekniikka 4/2023 Direktiivin mukaan kaikki uudet rakennukset on varustettava aurinkoenergiatekniikalla vuoteen 2028 mennessä. Olennaista on, että aina kun tehdään korjaustarveselvityksiä, korjataan vanhaa tai rakennetaan uutta, tulee selvittää huolella, voiko rakennuksessa ottaa käyttöön uusiutuvan energian lähteitä. Perusteellisen tiedon valossa voidaan tehdä oikeita päätöksiä. Askelmerkit aurinkopaneeleille Ennen kuin aurinkopaneelikauppiaiden kanssa lyödään kättä päälle, on muutamia työvaiheita, joita ei saa ohittaa. Julkisten rakennusten osalta tahti on jälleen tiiviimpi: luokitus E pitää saavuttaa vuoteen 2027 ja luokitus D 2030 mennessä. Myös vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuuteen pitää satsata rivakasti. Nyt esimerkiksi kannattaa laatia tai päivittää ja tarkentaa kymmenen vuoden korjaustarveselvitys. Hankeselvitys kannattaa tehdä jokaiseen kiinteistöön, jossa aurinkopaneelit halutaan ottaa käyttöön. Näin vältetään tilanne, jossa maksetaan euroja siitä, että katolta poistetaan aurinkopaneeleita ennen aikojaan. Paneelien malliin ja teknisiin ratkaisuihin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi rakennuspaikan tuulija lumiolosuhteet, vesikatemateriaali ja yläpohjan rakenteet. Hankeselvitysvaiheessa muun muassa tarkastellaan, ovatko kantavat rakenteet riittävän kestävät, jotta ne pystyvät kantamaan paneelien painon. Aurinkopaneelit myöskin keräävät talvisin enemmän lunta, joka – talvien muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä kosteammiksi – painaa pahimmillaan moninkertaisesti paneelien omaan painoon nähden
LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. Ohjelmia on rakennettu niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Haastattelussa myös Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Tuomas Lohi. Tarvitaan järjestelmällistä lähestymistä, jotta aurinkoenergiaa päästään hyödyntämään oikea-aikaisesti. Siinä tarkasteltiin muun muassa rakenteiden kantavuutta, vesikatteen kuntoa sekä johdotusreittejä sähköpääkeskukselle. Selvityksessä pystytään hyödyntämään FCG:n monialaista osaamista rakenneja sähkötekniikassa sekä koko Suomen kattavaa aluetoimistoverkostoa. Hankeselvityksiä tekee muun muassa FCG Finnish Consulting Group. Näitä laaja-alaisia uusiutuvan energian ohjelmia tarvitaan jokaiseen Suomen kuntaan. Parhaissa ohjelmissa huolehditaan siitä, että rakennetekniset tarkastelut pidetään mukana tekemisessä. SBB Norden omistaa lukuisia hoivakotikiinteistöjä, joihin suunnitellaan aurinkoenergian hyödyntämistä. Tiekartta vihreälle siirtymälle Monessa kunnassa on laadittu ohjelmia, joissa otetaan kantaa siihen, miten tehdään matkaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja vauhditetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. • on, että aurinkopaneelitoimittajat eivät ole rakennetekniikan asiantuntijoita. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 { Energia } Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Suuri kiinteistöomistaja saa kattavan hankeselvityksen aurinkoenergian hyödyntämisestä kustannustehokkaasti. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Hankkeen tavoitteena on alentaa kaupungin hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lohjan kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeessa, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. Lisäksi rakennuksen ylläpito sai toimenpide-ehdotuksia kohdekäynnillä tehtyjen havaintojen pohjalta. Sillä tavoin saavutetaan paras tulos kustannusten ja päästöjen osalta. Yhteensä kymmeneen hoivakotirakennukseen tehtiin aurinkopaneelien asentamisen hankeselvitys kevään 2023 aikana. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana johtaminen Kuuntele uusi jakso Vieraina: Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman ja Vesilahden entinen kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen. • Kirjoittaja johtaa rakennetekniikan liiketoimintaa FCG Finnish Consulting Groupissa. SUURILLE kiinteistömassojen omistajille on tärkeää saada kokonaiskuva siitä, miten ne voivat ottaa uusiutuvaa energiaa käyttöön omissa rakennuksissaan. VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta Hankeselvitys vaatii osaamista . kute4_30-43.indd 36 22.8.2023 11.26. FCG Finnish Consulting Group on ollut mukana useissa Lohjan kaupungin hankkeissa, kuten Lohjan Yhteislyseon lukio, Liikuntakeskus Tennari sekä keskuskeittiö Köökki, joissa paneelien asennusta on tarkasteltu nimenomaan teknisestä näkökulmasta
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Haastattelussa myös Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Tuomas Lohi. VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta kute4_30-43.indd 37 22.8.2023 11.26. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana johtaminen Kuuntele uusi jakso Vieraina: Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman ja Vesilahden entinen kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
Ydinsähkön suurin kustannus on voimalan rakentaminen. Ranskan ongelmavoimaloissa putkia suojaava pinta on rikkoutunut, mikä on johtanut metallin ruostumiseen ja säröilyyn. kute4_30-43.indd 38 22.8.2023 11.27. 38 4/2023 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Heikki Jaakkola Kuvat: TVO E uroopan energiapaineita ovat kuluneen vuoden aikana pahentaneet Ranskan ydinvoimaloita piinaavat ongelmat. Putkia suojaa korroosiolta normaalisti niiden pinnoille muodostuva kalvo, joka torjuu metallin hapettumisen. Ranskan ydinvoimaloissa ollut laajasti korroosio-ongelmia Syöpymiä putkissa Ranskassa vanhojen ydinvoimaloiden kiertovesiputkia on vaivannut korroosio, joka viime talvena seisautti kolmasosan voimaloista. Yli kolmannes Ranskan ydinvoimaloista on ollut pois tuotannosta korroosio-ongelmien takia. Perimmäisiä syitä selvitellään vielä vuosia. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ydintekniikan professori Juhani Hyvärinen kertoo ranskalaisten ilmoittaneen laitosten ongelman olevan jännityskorroosio, minkä takia veden kiertoputkistoon on syntynyt säröjä. Kun kallis laitosinvestointi on tehty, voimalaa ei kannata seisottaa yhtään enempää kuin on pakko. Olkiluoto 3 on Suomen uusin ydinvoimala. Vaikka häiriöt eivät vaarantaisi säteilyturvallisuutta, laitosten seisottaminen on taloudellisesti massiivinen vahinko
Huono tuuri kertautui viime talvena. – Jännityskorroosiota voi esiintyä ilman säteilyäkin. Tällöin kyse ei olisi TVO:n kilpailijan ongelman ratkaisemisesta. Fennovoiman hankkeen yhteydessä Posiva oli erittäin haluton loppusijoittamaan kilpailijansa tuottamaa jätettä. Pelkkää lämpöä tuottava pienreaktori olisi periaatteessa melko yksinkertainen laite, jonka rakenteiden ja materiaalien ei tarvitse kestää samanlaisia paineita ja lämpötiloja kuin suurvoimaloiden komponenttien. – Ranskassa ilmiö liittyi laitteiden ikääntymiseen pitkäaikaisessa käytössä, Ol3:ssa kyse oli uusista komponenteista. – Säröily näyttää olevan tässä tapauksessa ikääntymisilmiö, joka etenee ensin hitaasti, mutta jossain vaiheessa kiihtyvällä vauhdilla. Lyhyet seisokit johtuvat usein markkinatilanteesta, eivät välttämättä teknisistä ongelmista. Hyvärinen uskoo tilaa löytyvän helpommin kaupunkien kaukolämpöä tuottavien pienreaktoreiden jätteelle. Ongelma realisoitui samaan aikaan, kun Euroopan energiahuolto oli muutenkin ahtaalla. Näin lienee käynytkin, sillä iso osa voimalakannasta on ollut poissa pelistä yhtä aikaa, koska vika on realisoitunut suunnilleen samanaikaisesti monissa yksiköissä. Reaktorijätteen loppusijoituksen hinta lienee hankala muuttuja kannattavuutta arvioitaessa. Hänen mukaansa ongelma ei kuitenkaan johdu säteilyrasituksesta. Meillä ratkaisu on tehty ja paikka jo toteutettukin. Kustannuksia loppusijoituksesta Voimalan rakennuskustannusten ohella ydinenergian hintaan vaikuttavat myös laitosten ylläpitoon ja jätteiden käsittelyyn liittyvät kustannukset. Olkiluoto 3:n käyttöönottoa viivytti syöttövesipumppujen juoksupyörien säröily. kute4_30-43.indd 39 22.8.2023 11.27. Jäte on tavalla tai toisella eristettävä ympäristöstä tuhansiksi vuosiksi, mikä ei voi olla ilmaista. – Alttius realisoitui lopulta säröilyksi pienellä aikavälillä ja monissa reaktoreissa. Tämäkin kustannus näkyy vääjäämättä reaktorin tuottaman energian hinnassa. Huoltotoimien myötä korroosio-ongelma on saatu tiettävästi aisoihin. Kun säröilyä oli löydetty yhdessä reaktorissa, ilmiötä ryhdyttiin etsimään myös muista. Toteuttamisesta puhumattakaan. • Ranskassa vesiputkien korroosio havaittiin huollon yhteydessä. Tämä selittää sen, miksi iso osa voimalakannasta joutui seisokkiin lähes yhtäaikaisesti. – Yksi Posivan isoista omistajista on UPM, joka on itsekin mukana kaupunkien kaukolämpöbisneksissä. Tämän takia vikaantuneita reaktoreita löydettiin lyhyessä ajassa todella paljon. Suomi on asiassa poikkeuksellisen hyvässä asemassa. Posivan luolaan Olkiluodossa mahtuisi Hyvärisen mielestä myös pienreaktoreiden tuottama jäte. – Jätteen määrä on suorassa suhteessa tehoon eli pienreaktorissa jätettä syntyy paljon vähemmän kuin suuressa voimalassa. Vaikka säröilevissä putkissa kiertävä vesi on käynyt reaktorissa, putket eivät altistu kovalle säteilyrasitukselle. Kuntatekniikka 4/2023 39 Huono tuuri kertautui viime talvena. Nämä on kohdattava myös pienreaktoreissa, joista ollaan kiinnostuttu nyt vahvasti myös Suomessa. Pienreaktoreidenkaan taloudellinen kannattavuus ei silti ole itsestäänselvyys. Kuvassa on käynnissä Olkiluoto 2:n vuosihuolto. Pienreaktoreista on kaavailtu apua etenkin lämmön tuotantoon. Hyvärinen kertoo Ranskan rakentaneen ydinvoimaloita tiheään tahtiin 1970ja -80 -luvuilla, suunnilleen neljän reaktorin vuosivauhdilla. Säteilyllä ei ole vaikutusta havaittuun korroosio-ongelmaan. Hyvärisen mukaan sen syy ei kuitenkaan ollut sama kuin Ranskan voimaloissa. Ajatuksen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin Posivan suostumusta asiaan. Kuvassa OL2:n reaktoriallas. Jätehuoltolisän suuruus on maailmalla pitkälti arvailun varassa koska ydinjätteen loppusijoitusratkaisua ei ole vielä tehty juuri missään. Ranskassa ydinvoimaloita seisotetaan kuitenkin normaalistikin varsin paljon. – Suojaavan kalvon rikkoutumisen syytä ei kuitenkaan vielä tiedetä, Hyvärinen sanoo. Reaktorit ovat tavallaan sarjatuotantoa, minkä takia niihin voi liittyä myös tyyppivikoja. Asiaa mietitään nyt Suomessa monella taholla. Korroosio-ongelmien ei uskota uhkaavan sähkön hintavakautta Keski-Euroopassa alkavalla talvikaudella
kute4_30-43.indd 40 22.8.2023 11.27. hekuvausten lähtötiedot ovat usein puutteellisia. VirRakennusvirhepankki ammentaa oppia virheistä Huonoja esimerkkejä Rakennusvirhepankki on pannut ruotuun monenlaisia pinttyneitä, virheellisiä ja huolimattomia suunnitteluja rakennustapoja. Korhosen mukaan rakennusvirheiden ilmoitinpalvelu ei ole osoittautunut toimivaksi. – Sen tarkoitus on toimia lähteenä, josta voi hakea suunnittelussa, toteutuksessa tai ylläpidossa tarvittavaa monipuolista tietoa niin uudiskuin korjausrakentamisestakin, sanoo FISEn toimitusjohtaja Timo Korhonen. Tässä ovat ansioituneet mm. Tampereen yliopiston rakennusfysiikan laboratoriossa työskentelevä professori Juha Vinha on paneutunut erikoisesti talojen välipohjaongelmien ratkaisuvaihtoehtoehtoihin. Kortisto analysoi niiden syyt ja pyrkii estämään vastaavat virheet. Nyt katotkin kestävät entistä paremmin lumikuormia. VTT ja Tampereen yliopisto perustutkimuksineen. Esimerkiksi rakennusfysiikan seminaareissa ja esityksissä on ollut viime vuosina mukana myös useita case-kohteita ja niistä tehtyjä tarkasteluja. Kosteat tilat virhealttiita Rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan liittyviä käytännön kokemuksia sekä uusia hyviä toimintatapoja esitellään entistä enemmän julkisesti. Rakentamisen ja suunnittelun työkaluna toimiva virhepankki analysoi kuvien ja osadetaljien avulla havaittuja ongelmatilanteita, jotta virheellisistä rakennustavoista päästäisiin eroon. Rakennusvirhepankilla on erittäin kunniakas historia, mutta viime vuosina sen kehittäminen on painunut säästöliekille, sillä ulkopuolisen rahoituksen saaminen rakennusvirhekorttien laatimiseen on vaikeutunut. Hallikattoja kosteusrakentamisen osalta on menty johdonmukaisesti vakavien virheiden korjaamiseen, virherakenteiden tutkimukseen ja eritoten uusien rakentamismallien testaamiseen. Rakennusvirheiden ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi kehitetään koko ajan uusia menetelmiä. Kerättyyn tietoon perustuen rakennusvirheet ja niiden korjaustapa on tuotu dokumentoituna FISE Oy:n tietopankkiin. 40 4/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen K aikki haastattelemamme rakennustarkastajat pääkaupunkiseudulle toivovat menetystä rakennusja LVI-henkilöpätevyyksiä hallinnoivan FISE Oy:n ylläpitämälle rakennusvirhepankille, vaikka viime vuosina kortisto on ollut heikommassa hapessa. K uv a: FI SE O y Virhekortteja kirjoitetaan taas, sanoo Rakennusja LVI-henkilöpätevyyksiä hallinnoivan FISE Oy:n toimitusjohtaja Timo Korhonen. Se palvelee samaa ajatusta kuin rakennusvirhepankki. Rakennusvirheet voivat vaarallisimmillaan aiheuttaa kantavien rakenteiden pettämisiä ja henkilövahinkoja. FISE Oy:n rakennusvirhepankki-kortisto toimii julkisena tietokantana, jonka tehtävä on koota rakentamisen eri vaiheissa ilmenneitä rakennusvirheitä. Ympäristöministeriön opas Kosteusja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus on kooste kaikesta käytettävissä olevasta tiedosta tehdä asiat oikein ja kestävästi
Riskialttiiksi rakennuksiksi osoittautuivat urheiluhallien, kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot, sillä niiden Ei-suositeltava lisäeristysrakenne vanhassa kivitalossa Kuopiossa. eläinsuojien katoissa rasitteena ovat lumikuorman lisäksi myös vahvat kemikaalit, kuten kloori ja ammoniakki. Tämä pitää kiinteistömassoja hallitsevat tahot vireinä. Korkeamäen mukaan malleissa tuenta oli suunniteltu asianmukaisesti, mutta rakennusvaiheessa se oli jäänyt toteuttamatta. – Maneesien rungon kokonaisstabiliteetti oli usein suunniteltu puutteellisesti, Korkeamäki sanoo. FISE Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kauko Juutilainen ja Helsingin rakennusvalvonta toimivat kortiston primus motorina. Mutta tämä ei auta, jos hallin katon tukirakenne on väärä tai omintakeinen, kuten esimerkiksi romahtaneessa Jyväskylän messuhallissa. Hän muistaa, että yhden kortin valmistamiseen menee reilusti yli 10 tuntia työtä. Koneellinen tunkki ei ollut aina painanut ristikoiden tuentalevyä pohjaan asti. Valmiiden rakennusten huolto on joutunut suurennuslasin alle. Tieto on mennyt perille rakentajille. Näin he ehtivät estää saman rakentajan toisen hallin romahtamisen Maskussa. Rakennusvaiheessa rakennus saa huoltokirjan, jossa määritellään muun muassa eri osien huoltovälit. 41 Kuntatekniikka 4/2023 Kosteusturvallinen rakentaminen kattaa koko korjaushankkeen kaaren suunnittelusta erilaisiin korjausja laadunvarmistusmenetelmiin. Myös taloudelliset seikat painoivat: vakuutusyhtiöt korvaavat äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot – mutta eivät silloin, jos syyksi paljastuu rakennusvirhe. – Hitsisaumoja tutkittiin otoksena esimerkiksi viisi, vaikka niitä oli kantavissa rakenteissa satoja, Korkeamäki sanoo Järvenpään salibandyhallin katon romahdus lumisena talvena vuonna 2011 johtui suunnittelun tyyppivirheestä, jonka asiantutijat paikansivat nopeasti. Tällaisten vahinkojen korjaukset omistajayhtiö tai -yhteisö maksaa omasta pussistaan. – Soitimme Maskuun, että ’nyt halli tyhjäksi’, ja sieltä löytyi putkiprofiilin kantavista rakenteista sellainen vaurio, että rakenteen romahtaminen oli vain ajan kysymys, Korkeamäki muistelee. Tampereen yliopiston rakennusfysiikan laitos on julkaissut oikean ulkoverhouksen lisäeristyksen rakennustavan. Onnettomuustutkintalautakunnan analyysin mukaan myös rakennuspaikoilla näyttäisi olevan vaara lumen suuremmalle kinostumiselle, jonka suunnitteluohjeet selkeästi ohjeistavat ottamaan huomioon. Useat rinnakkaiset korjaustoimet ovat purreet ongelmaan – hitaasti mutta varmasti. Tapauksessa naulalevyristikoita petti noin 800 neliömetrin alueelta, mikä johtui ristikkorakenteiden puutteellisesta tuennasta. – Ongelmia on ollut niin teräskuin puurunkoisissa maneeseissa. Rakenteen piirtänyt insinööri Jorma Avento kertoi, että rakennuspiirustukseen kirjoitettuja huolto-ohjeita ei ehkä ollut noudatettu. Tämä perusteellinen informaatio rakenteesta ja siitä, kuinka työ voi mennä pieleen, oli tarkoitettu ammattilaisille, sanoo diplomi-insinööri Tapio Korkeamäki. – Jokaista korttia tehdessä kävimme läpi keskeisiä rakentamisen yksityiskohtia. – Olennaista on myös korjauksen onnistumisen seuranta, Vinha muistuttaa. Uimahallien ja mm. K uv a: R ei jo H ol op ai ne n Soitimme Maskuun, että ’nyt halli tyhjäksi’. Onnettomuustutkimuskeskuksen tutkinnassa käsiteltiin yhteensä 11 onnettomuutta tai vaaratilannetta kevättalvelta 2010. Myös Kuopiossa romahtanut uimahallin palkkikatto oli oma lukunsa. Vuonna 2015 tuli voimaan laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastamisesta. Opittu kantapään kautta Terähallien toimittajien välinen kilpailu johti siihen, ettei putkiprofiilien liitossaumoja tutkittu riittävästi kriittisimmissä kantavissa rakenteissa. kute4_30-43.indd 41 22.8.2023 11.27. Yksittäiset ristikot on mitoitettu oikein, mutta ristikoiden puristettujen sauvojen tuenta on unohtunut jopa kokonaan. Korkeamäki toimi aktiivisesti useita vuosia FISEn kortiston laadinnassa ja näki muutoksen, kun lujuusoppiin perustuvat kortit saivat teräsrunkojen luhistumiset kuriin ja painopiste korjausneuvonnassa siirtyi tyypillisten kosteusrakentamisvirheiden selittämiseen sekä spesifiin korjaavan rakenteen esittelyyn kortissa. Rakennusfysiikkaan ja kosteusvaurioihin liittyvää tekemistä on riittänyt vuosikymmeniksi. Kattojen sortumissa dominoefekti Alkuvuosina rakennusvirhepankkiin vietiin tietoja lähinnä Helsingin rakennusvalvonnasta. Rakennusvirhepankilla on kiistattomia ansioita, mutta tämä on esimerkki tyyppivirheestä, jollaista minkään oppaan on hyvin vaikea korjata. Kuntien rakennusvalvonnan tarkastus kohdistui eritoten maneesien ja isojen yleisöhallien rakenteisiin kohteissa, joissa on tavattu samoja suunnittelutai toteuttamisratkaisuja kuin aiemmin sortuneissa rakennuksissa. Yksi vakava puurunkopalkkiromahdus sattui Teuvalla tuotantotiloissa
Alihankinta-messuilla teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät keskustelevat alan tulevaisuudesta yhdessä. { Rakentaminen } jännevälit ovat pitkät. Puurakenteet myös väsyivät toistuvien ylipainoisten lumikuormien seurauksena. Keitele Timber Oy:n sahatavaran lastausterminaalin kattoa sortui 2 500 neliömetrin alalta. Vuonna 2019 helmikuussa näytti jälleen pahalta: ympäristöhallinnon sivuilla muistutettiin, että mikäli suojasää tuo tullessaan vesisateen, lumikuorma katolla lisääntyy. Ajassa puhuttaa toimitusvarmuus, tuotannon sijoittuminen globaalisti, paikallinen osaaminen ja tuotanto sekä maailmanlaajuiset yhteydet. Ohjeissa voidaan viitata mm. Duudson-hallin katon romahduksesta Torniossa alkoi romahdusaalto. Tulisiko siinä ottaa aikaisempaa paremmin huomioon kinostumisalttius. Uudet kosteusmääräykset sisältävät yleisen tason vaatimuksia, mutta Vinhan mukaan konkreettisempia velvoitteita niissä on varsin vähän. Rautalammin Tallivirrantiellä romahti 800 neliön kokoinen osa kalusteliikkeen katosta. 2023 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS Kaikille avoin rakennusvirhepankki on netissä Fisen sivulla osoitteessa fise.fi/ rakennusvirhepankki Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Turvaurakoitsijan sertifiointi Rakennusautomaatiohyväksyntä Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Optiset liityntäverkot -hyväksyntä Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: kute4_30-43.indd 42 22.8.2023 11.27. Soveltamisohjeita useista lähteistä Kun vuonna 1984 tapahtui ensimmäinen suma kattoromahduksia, VTT aloitti tutkimukset viidessä kattoromahduksessa. Tämä tulee suhteuttaa ympäröivään maastoon. Jatkossa ohjeita ja tietoa teknisistä ratkaisuista löytyy asetusten perustelumuistioista ja myöhemmin annettavista ympäristöministeriön ohjeista. Nykyisin ympäristöministeriön asetuksissa rakennuskohteille esitetään ainoastaan määräysmuotoiset asiat, kun aiemmin rakentamismääräyskokoelman osat ovat sisältäneet myös soveltamisohjeita. Jälleen vuosi 2018 oli katoille paha. Esimerkiksi korkealla ja mäen alla olevilla katoilla kinostuminen tapahtuu eri tavalla. Rakennusten kosteudenhallinta on asumisterveyden kannalta tärkeä, mutta siihen ei aina löydy asiaankuuluvaa kiinnostusta. Pelkkä rakenteen korjaaminen mallin mukaan ei yksin riitä, kun suunnitellaan lumikuormien kantoa. RIL:n ohjeisiin, RT-kortteihin ja standardeihin. Useimmin vika löytyi rakenteista. Näistä vain kahdessa pääsyy oli liian painava lumikuorma. Globally Local Let’s go Tapahtumakumppanina Rekisteröidy kävijäksi ALIHANKINTA.FI 26.-28.9. • YEARS SINCE 1988 YEARS SINCE 1988 Tämän vuoden teema Globally Local kietoo teollisuuden maailman yhteen paikallisesta tuotannosta kansainväliseen yhteistyöhön. Puolen metrin kerros on kriittinen, jolloin poisto tulisi käynnistää
YEARS SINCE 1988 YEARS SINCE 1988 Tämän vuoden teema Globally Local kietoo teollisuuden maailman yhteen paikallisesta tuotannosta kansainväliseen yhteistyöhön. Alihankinta-messuilla teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät keskustelevat alan tulevaisuudesta yhdessä. 2023 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS kute4_30-43.indd 43 22.8.2023 11.27. Ajassa puhuttaa toimitusvarmuus, tuotannon sijoittuminen globaalisti, paikallinen osaaminen ja tuotanto sekä maailmanlaajuiset yhteydet. Globally Local Let’s go Tapahtumakumppanina Rekisteröidy kävijäksi ALIHANKINTA.FI 26.-28.9
Alan tapahtumia on tarjolla pitkälle ensi vuoteen. Päivät olivat, kuten jo etukäteen uumoiltiin, erityisen onnistuneet – kiitos Jyväskylän kaupungin ja etenkin ihanan Tuula Smolanderin panoksen. Toki jotkin kohteet olivat lähes mahdottomia pitää kunnossa. Mutta sitäpä varten kaupunkeihin tarvitaan lisää veronmaksajia. Kiitokset, Markku, vielä kerran kaikesta Suomen kuntatekniikan eteen tehdystä työstä! Seuraavat Kuntatekniikan päivät Rovaniemellä 22.-24.5.2024 Pohjoisen ulottuvuuten kuntatekniikan päiviä valmistellaan jo hyvää vauhtia. Kuntatekniikan päiville Jyväskylään kokoontui yli 370 alan ammattilaista! kute4_44-51.indd 44 22.8.2023 10.31. Keskiviikkona jaoimme yllätyksenä Kuntatekniikka-lehden pitkäaikaiselle päätoimittajallemme Markku Ventolle yhdistyksen kalvonsinnapit. Perjantain bussiretkellä tutustuimme Jyväskylän erilaisiin kaupunginosiin. Luvassa on varmasti kohkaavaa elämystä, jota muistellaan vuosikymmentenkin päästä. Erilaisuus tuo selvästi rikkautta ja monipuolisuutta kaupunkiin. Suunnitelmissa on esimerkiksi Sitowisen-alkuviinien nauttiminen Lapin luonnon helmassa, kun kierrämme yhdessä kaupungin kohteita. Eli laittakaahan päivämäärät kalenteriin ”ei saa häiritä”-moodissa ja varatkaa hotellit jo nyt, sillä kaupunkiin on tulossa samoille päiville kaksi muuta isoa tapahtumaa! Esitelmäehdotuksia kaivataan, eli laittaisitteko vapaamuotoiset esitelmäehdotukset meidän toimistolle (toimisto@ Oppia tarjolla matkoilla ja konferensseissa Kesälomien jälkeen on aika asennoitua tulevaisuuteen. 44 4/2023 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } KIITOKSET kaikille, jotka olitte yhdessä tekemässä kevään Kuntatekniikan päivistä ikimuistoisia! Seminaariin osallistui yli 330 alan ammattilaista, mikä näkyi myös Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn käytävillä raikuvina nauruina ja iloisena puheensorinana. Olisittepa kaikki olleet paikalla näkemässä, kuinka silmät kostuivat sekä palkinnon saajalla että sen antajilla. Ohjelman rakenne poikkeaa jonkin verran nyt totutusta
TILIKE-hanke etenee Tilapäisten liikennejärjestelyiden hanke etenee suunnitellusti. Kaupungit kun ovat satoja vuosia vanhoja ja kerroksittain rakennettuja. Yhdistyksen puolelta hankkeessa toimivat Ville Alatyppö, Jyrki Paavilainen sekä Toni Korjus. Hankkeessa tavoitteena on päivittää tilapäisten liikennejärjestelyiden opas, rakentaa katutöiden kouluttamiseen valtakunnallinen verkkokoulutus sekä määrittää katutöiden urakoitsijan omavalvonnan periaatteet ja menettelyt. Opintomatkoja syksylle vielä tiedossa! Omaisuudenhallintaan keskittyvä opintomatka The IAM:n konferenssiin Manchesteriin on tulossa. Jos teillä on näihin ideoita tai toiveita, niin laittakaahan viestiä toiminnanjohtajalle! Maailman suurimpien kaupunkien teknisten johtajien tapaamisen antia Yhdistys oli yhdessä Amerikan Kuntatekniikan yhdistyksen kanssa järjestämässä kolmipäiväistä tapaamista Washington D.C.ssä. Latauspistettä koneelle ei vielä harmittavasti ollut. kute4_44-51.indd 45 22.8.2023 10.31. Paikalle oli päässyt teknisiä johtajia noin 30 kaupungista, esimerkiksi Los Angelesista ja Vancouverista. Tiesittekö muuten, että Pohjois-Amerikassa puhelinnumerossa 811 toimii kaivuupalveluiden yhteinen julkinen johtotieto ja kaivamisen opastus. Nyt esimerkiksi saimme loistavia apuja ja kansainvälisiä oppaita katutöiden kehittämisen saralle. Suurimmat haasteet olivat tiedonhallinnassa ja omaisuudenhallinnan strategioissa. Vaikka palveluntarjoajien puolella on varmasti paljon molempia, miten töitä osataan tilata ja määrittää, jos tilaajan puolella ei ole sitä syvintä osaamista ja kokonaiskuvan näkijöitä. Toki molempia, esitelmäja stipendiaattiehdotuksia otamme vastaan vuoden loppuun asti, mutta pankaapa tämä korvan taakse, ettei tuppaa unohtumaan, kun syksyn kiireet alkavat. Lisäksi suurimpien kaupunkien haasteena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. 45 Kuntatekniikka 4/2023 kuntatekniikka.fi). Näin joka penteleen kaupungissa ei tarvitse olla kehitettynä omanlaista käsittelyprosessia. Tapaamisessa käsiteltiin isojen kaupunkien haasteita. Kaipaamme syvästi viime ja kuluvan vuoden rakennusja kehityshankkeiden esittelyitä – sekä esitelmäettä saavutusehdotuksina! Ja jos teillä on jo tiedossa loistavia opinnäytetöitä alaltamme, myös niiden stipendiehdotuksia kaivataan. Kun tähän kontekstiin lisätään esimerkiksi automaattisesti kulkevat ajoneuvot, palvelukysynnän suuret vaihtelut, uudet liikennemuodot ja vihreä siirtymä, kaupunkien kehittäminen tasapuolisesti, pitkäjänteisesti ja riittävän nopeasti reagoiden on selvästi globaali haaste. SKTY:n osalta näemme, että Suomelle on tärkeää olla mukana näissä pöydissä, sillä nykymaailma tukeutuu verkostoihin. Suomesta paikalla olivat Helsingin tekninen johtaja Kari Pudas sekä aseenkantajana toiminnanjohtaja Alatyppö. Matkapäivät ovat 13.–16.11. Washington D.C.:n uusi täyssähköinen lakaisukone. Yhtenä suurimpana haasteena kuitenkin yhteisesti todettiin julkisen puolen osaajien riittävyys ja osaamisen syvyys
Seminaarin ohjelma löytyy yhdistyksen nettisivuilta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos jokin matka kiinnostaa tai listalta puuttuu jotakin. Yhteisen opintomatkan tekeminen palvelee koko Suomea! Katutyöpäivät 20.-21.9.2023 Tampereella Tervetuloa yhdistyksen neljänsille katutyöpäiville. Konferenssi järjestetään Kansas Cityssä 28.4.–1.5.2024. 46 4/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Lähes samaan aikaan järjestämme yhdessä FiSTT:n kanssa tutustumisen kaivamattoman tekniikan saloihin Dubaissa pidettävässä konferenssissa . Katutöissä kun ”ulkopuoliset” runtelevat veronmaksajien suurinta yhteistä omaisuutta, niin eikös tällöin julkisella puolella olisi hyvä olla mahdollisimman fiksut ja toimivat käytännöt sekä ohjeet katutöiden saattamiseen sujuvasti alusta loppuun. Suunnitelmissa on käydä myös Vancouverissa ja Seattlessa paluumatkalla. Jos sinulla on jokin aihe, jota muiden olisi syytä päästä kuulemaan, vinkkaathan siitä meille toimistolle! • USA:n salainen palvelukin ratsastaa nykytrendeillä – fillaripartio liikkui ketterästi Valkoisen talon ympärillä. Seminaarin ohjelma valmistuu syyskuun lopussa – seuraathan nettisivujamme ja uutiskirjettämme aktiivisesti. Matkapäivät ovat 11.–14.9.2024. Omaisuudenhallintaja kunnossapidon yhteinen seminaari 22.– 23.11.2023 Tampere-talossa Järjestämme Tampere-talossa rinnakkaisseminaarin, jossa käsitellään omaisuudenhallinnan sekä kunnossapidon ajankohtaisia hankkeita ja menettelyitä. Helsingin teknisen johtajan Kari Pudaksen kanssa tutustumassa Washington D.C.:n katurakennuskohteisiin kaupunkifillarein. Ja kyllä, seminaari olisi voinut myös olla Omaisuudenhallinta ja suunnittelu -teemalla, sillä suunnitteluvaiheessa lukitaan tulevaisuuden suurimmat rahareiät kuntatekniikassa. kute4_44-51.indd 46 22.8.2023 10.31. Matkapäivät ovat 15.–21.11. Ensi vuoden opintomatkoista vain osa määritetty Vuoden 2024 osalta suunnitelmissa on järjestää useita opintomatkoja, jotta kaikille olisi jotakin! Tulossa on matkat mm. Viherympäristöliiton kanssa olemme järjestämässä yhteistä messumatkaa Galabau-messuille . Menoja paluumatkalla pysähdymme toki parissa kaupungissa jaloittelemassa ja tutustumassa kuntatekniikkaan. Mutta valitsimme tällä erää omaisuudenhallinnan kylkeen kunnossapidon, sillä kunnossapito-klubi on yhdistyksen uusi yhteistyöelin, ja suodaan sille elintilaa, sillä kunnossapidon kautta nuo edellä mainitut rahareiät joudutaan usein parsimaan toimilla, joita ei ole etukäteen suunniteltu. Tämän opintomatkan tarkoituksena on hakea maailman johtavien toimijoiden kokemuksia ja selvittää, mitä kaikkea eri suunnitteluvaiheissa pitäisi huomioida, jotta toteutusvaiheessa ei suljeta pois kaivamattomien menetelmien käyttöä. Ja syksyn puolella olemme vielä järjestämässä matkaa todennäköisesti Chicagossa pidettäville kuntatekniikan päiville elokuun lopussa. Taustalla Pentagon. Tavoitteenamme on saada yhtenäistettyä katutöiden luvitusta ja valvontaa valtakunnallisesti. Lisäksi Amerikan talvitiepäiville on jo neljä ilmoittautunutta. IPWEA:n Australian vuosikonferenssiin (30.4.–3.5.2024) Melbourneen
040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Enhetliga processer gör livet lättare för samtliga entreprenörer och sparar samtidigt skattebetalarnas medel. På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. • Hösthälsningar, Johanna Nyberg Rekord många deltagare på de Kommunaltekniska dagarna i Jyväskylä kute4_44-51.indd 47 22.8.2023 10.31. Vi har som mål att utveckla enhetliga processer i hela landet för loven att arbeta på gatuområden. 20.–21.9 Välkommen med på föreningens gatudagar som ordnas för fjärde gången! Programmet hittar du på föreningens hemsidor. Du kan skicka in ditt bidrag till adressen toimisto@kuntatekniikka.fi. Under våra resor fokuserar vi på att få mycket nya idéer och kunskap om tekniska lösningar att hämta hem till sin egen organisation. Det var igen en glädje att se så många glada möten, samtal och utbyte av erfarenheter inom vår bransch. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. Skriv upp datumet i kalendern redan nu! Dagarna i Rovaniemi kommer att bli helt annorlunda dagar än vad vi är vana i, så deltagarna får med säkerhet minnesrika upplevelser och nya idéer. Vi diskuterar relevanta projekt och metoder inom dessa teman. Det lönar sig även att reservera hotellrummen redan nu, eftersom det finns begränsad kapacitet i Rovaniemi och dessutom så ordnas ett annat evenemang i staden samtidigt. Seminarium för asset management och underhåll 22.–23.11 i Tammerfors Föreningen ordnar ett seminarium i Tammerfors under temat asset management och underhåll. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy Valuraudantie 11-13, 00700 Helsinki puh. Programmet för dagarna utarbetas under hösten, så nu är det igen dags att skicka in förslag för presentationer. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi 47 Kuntatekniikka 4/2023 TACK till alla som deltog i de Kommunaltekniska dagarna och var med och göra dagarna oförglömliga! Deltagarantalet var över 330 deltagare, för att inte tala om de många tusen som deltog i den rekordstora samhällstekniska utställningen. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Tveka inte att kontakta vårt föreningen om du har ett tema eller projekt som du tycker borde presenteras eller diskuteras under dagarna. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Kolla den senaste informationen på våra hemsidor och kom gärna med på någon resa! Ibland måste man resa långt för att se nära, låter ett bekant ordspråk. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Vi tar också gärna emot förslag till årets Kommunaltekniska förtjänster inom kategorierna för byggnadsoch utvecklingsprojekt. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Studieresor Föreningen ordnar ett antal mycket intressanta studieresor under hösten och nästa vår. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. De nästa Kommunaltekniska dagarna ordnas i Rovaniemi 22.–24.5.2024. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Detta är ett utmärkt tillfälle att ge kännedom till projekt och experter som utvecklat vår bransch i rätt riktning! Gatudagarna i Tammerfors. Vi beaktar också själva planeringsskedet i olika projekt, eftersom planeringen är det skede där man bäst kan påverka framtida kostnader. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Markku Vento Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Programmet spikas fast i slutet av september – följ med våra hemsidor och nyhetsbrev så får du den senaste informationen om dagarna
Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt FiSTT järjestää jo perinteeksi muodostuneen vuosikonferenssinsa 27.–28.9.2023. 48 4/2023 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Tavoitteena oli aiempien vuosien teemojen mukaisesti myös tänä vuonna toteuttaa tapahtuma rinnakkain toisen alallamme olevan merkittävän toimijan tapahtuman kanssa. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Tänä vuonna FiSTT:n vuosikonferenssissa korostuvat niin perinteiset kuin Suomessa vielä uudemmat tai tuloillaan olevat kaivamattomat tekniikat, kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esitykset, viranomaisten näkökulma sekä kestävyys ja laatu. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. kute4_44-51.indd 48 22.8.2023 10.31. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Ohjelmassa ovat mukana mm. Lisäksi ohjelmassa on mukana paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja siitä, mitä on tulossa Syksy on täynnä hyvää pöhinää FiSTT:ssä FiSTT:n vuosikonferenssi järjestetään ainutlaatuisessa elämysten keskuksessa, Töölönlahden rannalla sijaitsevassa Pikku-Finlandiassa. Konferenssin valmistelu aloitettiin jo keväällä. FiSTT:n vuosikonferenssin ohjelma on todella monipuolinen. Ympäristöministeriön puheenvuoro vihreän rakentamisen perusteista sekä Väyläviraston katsaus ohjeistukseen vihreästä rakentamisesta. Konferenssipaikkana toimii Helsingin Töölönlahden rannalle sijoittuva uusi ja ainutlaatuinen puurakenteinen paviljonkimainen elämysten keskus Pikku-Finlandia. Lisäksi kansainväliset huippuasiantuntijat Albert Shou ja John Matthews kertovat Suomessakin yleisesti käytössä olevasta suuntaporauksesta ja kaivamattoman tekniikan ympäristövaikutuksista. Tänä vuonna vuosikonferenssi järjestetään samassa yhteydessä Maarakennusalan neuvottelukunnan MANK ry:n Maarakennuspäivän kanssa
FiSTT mukana InfraRYLin päivitystyössä FiSTT on mukana Rakennustiedon käynnistämässä InfraRYLin luvun 16500 Rakenteiden alitukset päivitystyössä. Vuoden 2024 kansainvälinen No-Dig-konferenssi ja messutapahtuma pidetään Dubaissa marraskuun puolivälissä. Vuosittain jaettavan No-Dig Awardin perusteena on voinut olla esimerkiksi uuden teknologian/menetelmän/tutkimustekniikan tuominen Suomen markkinoille tai vieminen Suomesta kansainvälisille markkinoille, uusien yhteyksien avaus (järjestöyhteistyö, materiaalitoimittajat, valmistajat) tai esimerkiksi erilaiset laitteiden ja työkalujen innovaatiot ja niiden kansainvälistäminen sekä poikkeukselliset onnistumiset ja innovaatiot kaivamattomien tekniikoiden työmailla. Myös FiSTT:n delegaatio Suomesta osallistuu siihen. Rakennustiedon uutiskirjeen mukaisesti kyseisten kohtien julkaisutavoite on joulukuussa 2023. Uudella strategialla pyritään tukemaan yhdistyksen määrätietoista toimintaa aktiivisena ja vuorovaikutusta ja osallisuutta lisäävänä alaamme kehittävänä toimijana kansainvälisessä viitekehyksessä. Gala-illallisen yhteydessä jaetaan perinteinen No-Dig Award . InfraRYLin päivitystyöhön osallistuminen on hyvä esimerkki siitä, miten FiSTT toimijana pyrkii kehittämään alaamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa. FiSTT:n vuosikonferenssin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät FiSTT:n kotisivuilta osoitteesta www.fistt.fi/ fistt-vuosikonferenssi-2023/. Aiemmista vuosikonferensseista saadun palautteen rohkaisemana FiSTT järjestää vuosikonferenssin yhteydessä myös kaksi erillistä paneelikeskustelua, jossa panelisteina on alamme huippuosaajia tilaaja-, suunnittelijaja urakoitsijaedustajista. Uusi strategia on tarkoitus hyväksyä yhdistyksen syyskokouksessa. Päivitystyön muutosesitykset ovat olleet lausuntokierroksella, ja saadut palautteet sekä kommentit on käyty läpi työryhmässä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä päästäksenne mukaan vaikuttamaan!! Tervetuloa jäseneksi! kute4_44-51.indd 49 22.8.2023 10.31. Yhteistoiminnalliset urakkamuodot ovat olleet jo pitkään käytössä infra-alalla, ja niistä saatavia oppeja on mahdollista hyödyntää myös perinteisissä urakkamuodoissa. Se on järjestyksessään jo 40. Strategiatyön rinnalla työstetään eteenpäin yhdistyksen vuosikelloa, jolla pyritään tukemaan yhdistyksen toimintaa ja varmistamaan aktiivinen lisäarvon tuottaminen jäsenistölle. Päivitystyö toteutetaan Rakennustietosäätiön alaisessa toimikunnassa, jossa myös FiSTT:n edustajat ovat mukana. kansainvälinen suurtapahtuma, joka on tuonut yhteen kaivamattoman tekniikan vaikuttajat, asiantuntijat ja osaajat kaikkialta maailmasta. Tämän vuoksi toisessa paneelikeskustelussa pohditaan, kuinka yhdessä muiden tahojen kanssa tehtävien urakoiden suunnittelussa ja toteutuksessa voitaisiin onnistua. Vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi ja sen yhteydessä pidettävät ISTT:n kokoukset ovat tärkeä osa yhdistyksemme toimintaa. Vuosikonferenssin yhteydessä järjestetään myös juhlallinen Gala-illallinen. Osana kansainvälistä toimintaamme FiSTT on mukana ISTT:n kuudessa eri komiteassa vaikuttamassa kansainvälisen katto-organisaation ja sitä kautta myös ISTT:n jäsenorganisaation kuten FiSTT:n kansainväliseen toimintaan. Strategiatyö ja vuosikellotyö jatkuu FiSTT:n uuden strategian työstäminen tuleville vuosille jatkuu syksyn aikana. Muistathan ilmoittautua 4.9.2023 mennessä varmistaaksesi paikkasi upeaan tapahtumaan ja gala-illalliseen!! FiSTT kansainvälisessä toiminnassa FiSTT on kaivamattoman tekniikan alan kansainvälisen katto-organisaation ISTT:n International Society of Trenchless Technology:n jäsen, ja tämä antaa FiSTT:lle hyvät mahdollisuudet kansainväliseen toimintaan. • Mikäli organisaationne toimivat maanalaisen verkostoinfran parissa ja tunnette palstan aiheiden koskettavan toimintaanne, toivotamme teidän tervetulleiksi mukaan aktiiviseen toimintaamme. 49 Kuntatekniikka 4/2023 markkinoille, suunnitteluun liittyvistä näkökohdista ja sisältövaatimuksista sekä verkostorakentamisen kustannusten ja ympäristökuormituksen laskennasta. Toimikunta on työstänyt eteenpäin lukua 16500 ja sen kahta alalukua 16510 Maaja kalliorakenteiden alitukset ja 16520 Ratarakenteiden alitukset . Pohdinnassa on järjestää sinne aiempien vuosien tapaan matka Suomesta. Paneelikeskusteluiden yhteydessä keskustellaan kaivamattoman tekniikan teknisistä, sosiaalisista ja taloudellisista eduista, jotka korostuvat tulevaisuudessa entisestään infrarakentamisen yhteydessä. Tänä vuonna kansainvälinen konferenssi pidetään lokakuun puolessa välissä Mexicossa Santa Fen alueella. Mahdolliseen matkaan palataan tarkemmin vuoden 2024 alkupuoliskolla
Helsinki fistt.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus 28.9.2023 Helsinki ril.fi Tietosuoja teknisellä toimialalla 28.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Julkisuus ja tietopyynnöt rakennusvalvonnassa 28.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Maanrakennuspäivä 2023 28.9.2023 Helsinki mank.fi Maapolitiikan ajankohtaispäivät 3.–4.10.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kuntien osoitetiedot osoitteet kuntoon 10.10.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Katualueen haltuunotto ja katusuunnitelmat kunnassa 11.10.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistötehtävien koulutuspäivä 12.10.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Huoltomestarin koulutus ja tutkinto 23.10.2023–9.2.2024 Helsinki kiinko.fi Kertakäyttömuovit katuja puistoroskien siivouksessa – tuottajavastuun vaikutukset ja toimenpiteet 25.10.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi kute4_44-51.indd 50 22.8.2023 10.31. 50 4/2023 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. { Tapahtumakalenteri } Talousvesipäivä 28.9.2023 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/id/749 Kuntamarkkinat 13.–14.9.2023 Helsinki kuntamarkkinat.fi Hyvinvointi kiinteistöalalla 14.9.2023–23.10.2023 Helsinki www.kiinko.fi Uusi rakentamislaki – keskeiset muutokset ja kuntien valmistautuminen lakimuutokseen 26.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöja rakennusrasitteet 7.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 7.9.2023 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/762 Työpäällikön koulutus 12.–14.9.2023 Helsinki rkl.fi Teknisen isännöitsijän peruskoulutus ja tutkinto 12.9.2023–10.1.2024 Helsinki kiinko.fi WDBE 19.–20.9.2023 Helsinki, Tallinna kirahub.org Katupäivät 21.–22.9.2023 Jyväskylä koulutus.fcg.fi Pätevyysvaatimukset vesihuoltolaitosten työntekijöille 25.9.2023 Etäkoulutus vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/767 Raakamaan lunastus 26.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kaavoitus ja ilmasto 27.9.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi FiSTT Vuosikonferenssi 2023 27.–28.9
{ Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille Geoforum summit 2023 30.10.2023 Helsinki koulutus.fcg.fi Jätevesipäivä 2.11.2023 Etäkoulutus https://vvy.etapahtuma.fi/ Koulutushaku/Koulutustuote/id/750 Kiinteistöpäällikköpäivä 8.11.2023 Helsinki+webinaari kiinko.fi Siltapäivät 9.11.2023 Helsinki ril.fi Talotekniikka rakennuttamisessa 14.–15.11.2023 Vantaa + etäkoulutus kiinko.fi Etäluenta 14.11.2023 Etäkoulutus vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/755 Varautumiuspäivä 16.11.2023 Etäkoulutus vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/751 Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 22.–23.11.2023 Tampere vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/743 Asuntotarkastuksien ja huoneistokorjausten tietopaketti 23.11.2023 Helsinki+webinaari kiinko.fi Valimotie 8, Helsinki l 010 80 80 90 l asiakaspalvelu@taitotalo.fi Lue lisää taitotalo.fi/energymanager TAITOTALO KOULUTTAA ENERGIA-ALAN AMMATTILAISIA Energy Manager -koulutusohjelma 16.1.–11.12.2024 Apua energiakriisiin, vähennä omakäyttösähköä energiatehokkuudella! Energy Manager on käytännönläheinen, alati uudistuva koulutusohjelma, joka soveltuu eri toimialoille, niin teollisuuteen kuin kiinteistöalallekin. Julkiselle sektorille on ilmainen hanketoteutus: Energiatehokkuutta julkiselle sektorille kute4_44-51.indd 51 22.8.2023 10.31. Koulutuksessa suunnittelet asiantuntijoiden tuella yrityksesi energiankäytön tehostamisen kehityshankkeen
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa Kuntalehti ja saat pääsyn myös tähtijuttuihin sekä näköislehtiarkistoon. Muista myös! Tilaa tärkeimmät uutiset paketoituna sähköpostiisi kerran viikossa osoitteesta uutiskirje.kuntalehti.fi kute4_52.indd 52 22.8.2023 10.29. Kuntalehti kertoo kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteon taustoista sekä alan ilmiöistä. Talous, ilmiöt, hankinnat, johtaminen