5/2021 { Kolumni } Janne Tähtikunnas: Uudistamissykli infran kuntamittariksi Yli tuhat kuormaa peitoksi KAATOPAIKAN UUSI ELÄMÄ MRL-uudistukselle täystyrmäys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kiireellistä Helsingissä on 626 siltaa arvoltaan 1 mrd euroa kute5_1.indd 1 19.10.2021 13.25
40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... Energianeuvojalta saa tietoa. 32 { Jätehuolto } { Kiertotalous } { Rakentaminen } { Energia } { Yhdyskunta } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Kuntatekniikkan saavutus } MRL-uudistus saa täystyrmäyksen kunta-alalta .............................................. 24 Kaatopaikka muuttuu maansiirroilla viheralueeksi ........................................... 51 { Yhdyskuntatekniikka 21 } Millaiset energiaratkaisut sopivat pohjavesialueelle. 32 Kuinka huolehtia Helsingin 626 sillan kunnosta. 20 Infrarakennuttamisen käytännöt kehittyvät ................................................. 2 5/2021 Kuntatekniikka 28. 5 Kolumni/Janne Tähtikunnas: Kunnalliseen päätöksentekoon olisi hyvä ottaa mukaan infran uudistamissykli ....................................... 23 Tapahtumakalenteri ................................ 26 Tuloksia syntyy vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla .............. 30 Kunnissa kaivataan energianeuvontaa ................................... 50 Palveluhakemisto.................................... 36 3400 kävijää Turussa .............................. ............................... 47 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys .................................. 12 Myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on jo panostettava ......... K uv a: R as m us H är kö ne n kute5_2-3.indd 2 19.10.2021 13.25. 6 Rakennusja purkujätteen hyötykäyttöä tehostettava ....................... lokakuuta 5/2021 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 48 Pääkirjoitus ............................................... 16 Siirtyminen kiertotalouteen vaatii uudenlaisia rakenteita ............................ Kuva pohjavesialueelta Tohmajärven Onkamon kylältä. 42 Kuntien Putkimestarit ...........................
Kuntatekniikan Saavutus-palkinto meni Helsinkiin. 3 Kuntatekniikka 5/2021 s. 6 s. kute5_2-3.indd 3 19.10.2021 13.25. Maankäyttöja rakennuslain uudistuksella haettiin prosessien sujuvoittamista, mutta lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos ei tavoitteita vastaa. K uv a: So nj a El or an ta K uv a: H el si ng in ka up un ki Helsingissä on 626 siltaa. 36 KKuntatekniikka.fi s. Haasteena on pitää sillat kunnossa. Kuvassa Palikkasillan ajoissa tehdyn kunnostuksen eristysalusta. 16 Maakuntajohtajat: Homma seis kaavoitusja rakentamislain valmistelussa Robottibussi kuljettaa koeliikenteessä Vuosaaressa linjalla 90R voi matkustaa maksutta KHO: Hulevesimaksu maksettava koko vaikutusalueella K uv a: Po hj oi sPo hj an m aa n EL Yke sk us Kolmen kohdan muistilista ilmastonmuutoksen uhatessa kehottaa ennakoimaan, varautumaan ja sopeutumaan
on oikea kone hommaan! Uusi malli tulee osaksi tulevaisuutta edustavaa Delta-sarjaa, johon on kerätty mukaan parhaat älykkäät ominaisuudet. www.wille.fi www.tekninenkauppa.fi kute5_4.indd 4 19.10.2021 13.25. 675. 475. Deltasarjan Willet voidaan myös ohjelmoida omiin tarkoituksiin sopivaksi! Käyttöjärjestelmään voidaan luoda valmiita työlaiteprofiileja, kuten sopivat työlaitekohtaiset liikenopeudet ja ottaa ne helposti käyttöön työtehtävien ja -laitteiden vaihtuessa. Älykkäämpi deltasarja 875. on nyt julkaistu! Kun työ vaatii koneelta tehoa ja älyä Wille 875 . ETELÄ-SUOMI Timo Perämäki 040 128 0683 LOUNAIS-SUOMI Johan Seikola 040 131 7432 POHJOIS-SUOMI Mika Pulkkinen 0401280683 LÄNSI-SUOMI Pasi Eronen 040 846 4746 ITÄ-SUOMI Jukka Särkkä 040 046 9635 KYSY LISÄÄ SEURAA WILLEÄ SOMESSA @wille_suomi @wihuri_tekninen_kauppa etunimi.sukunimi@wihuri.fi TEKNINEN KAUPPA Suurempi ja voimakkaampi – Uusi 875
Valaistus, vesihuolto 1/22 23.2. Ehdotuksesta löytyy myös kunnille sälytettävät selvitysvelvollisuudet kaikista kunnan maapoliittisista toimenpiteistä, lunastuksista, etuostoista ja maapoliittisista linjauksista. Ei kuulosta kovinkaan sujuvalta meiningiltä. Siinä käydään läpi lakiesityksen ongelmia, joista yllä on kuvattu vain muutamia. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Esimerkiksi pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma toisi kaavoitukseen uuden toimenpiteen, jonka merkitys ilman sitovuutta jää hämärän peittoon. Näin turvataan kuntatekniikan toimivuus ja suotuisa kehitys. Tässäkin asiassa käytännön toteuttaminen on nimenomaan kuntakentän käsissä. Mutta viimeistään nyt on nostettava keskustelun kärkeen itse muutokseen sopeutuminen. 8.2. Tärkeää on nyt kaikkien kaupunkien ja kuntien lausua lakiesityksestä mielipiteensä 7.12. Arvostelun mukaan toisaalta lupaprosessia on pystytty yksinkertaistamaan, mutta samalla luotu uusia pakollisia toimintoja, joilla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia. 29.3. Tai sitten ei. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi MRL-uudistus saa kunnilta täystyrmäyksen K uv a: Ju kk a N or tio 6/21 16.12. MRL-uudistukseen läheisesti liittyvän lunastuslainsäädännön kohdalla täytyy myös olla hereillä. Ei kuulosta kovinkaan lupaavalta lakiuudistuksen läpimenon kannalta. Ja jos MRL-uudistukseen palataan, tehtäköön se parlamentaarisesti ja maltillisesti niin, että tavoitteet ja lopputulos kohtaavat. . Ainoa siitä tiedettävä asia on, että se lisäisi kaupunkien työtä ja byrokratiaa. Kuntatekniikan päivät, rakentaminen MAANKÄYTTÖja rakennuslaki on muutoksen kourissa. Ja toden totta, MRL lähti lausunnoille KRL:na eli Kaavoitusja rakennuslakina, mutta niin, että lakiuudistusta valmistellut poliittinen työryhmä oli jo aikaa sitten vetänyt henkselit koko hankkeen ylle ja lausuntokierros käynnistyi lopulta ympäristöministeriön omana virkamiestyönä. Esimerkiksi Kuntaliiton työvaliokunta, joka on poliittisesti koottu, suhtautui lakiesitykseen yksiselitteisen kielteisesti. Lain uudistushanke laitettiin vireille jo edellisen hallituksen aikana ja homma aikataulutettiin niin, että tänä syksynä olisi lausuntokierros. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Varsinkin, kun todellisen hyötynäkökohdan löytyminen näistä pykälistä on vaikeaa. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Kyseessä olisi maanhinnan korotusautomaatti ja kaiken lisäksi hidaste: tuskinpa maanomistajat myisivät vapaaehtoisella kaupalla kunnan havittelemia maita, jos pienellä viiveellä olisi saatavissa 15 prosentin lisäkorvaus. 5 Kuntatekniikka 5/2021 { Pääkirjoitus } 5/2021 { Kolumni } Janne Tähtikunnas: Uudistamissykli infran kuntamittariksi Yli tuhat kuormaa peitoksi KAATOPAIKAN UUSI ELÄMÄ MRL-uudistukselle täystyrmäys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kiireellistä Helsingissä on 626 siltaa arvoltaan 1 mrd euroa kute5_1.indd 1 18.10.2021 12.58 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Luonnoksen mukaan maata lunastettaessa markkinahinnan päälle lisättäisiin 15 prosentin suuruinen lunastuskorvaus. Talotekniikka, viherja liikuntapaikat 2/22 13.4. Alun perin ajatuksena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja maankäyttöä ja nopeuttaa lupaprosesseja. On selvää, että tämä sotkisi pahasti kuntien maapolitiikkaa ja vapaaehtoisia kaupankäyntijärjestelmiä. 17.5. kute5_5.indd 5 19.10.2021 13.26. Kuntatekniikka julkaisee tässä numerossa laajan selvityksen krl-ehdotuksen sisällöstä sivuilla 6-10. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. . Smartinfra, turvallisuus 3/22 1.6. Ilmastonmuutos ja kuntatekniikka ILMASTONMUUTOS pysyy vielä pitkään kuntien ja kaupunkien agendalla. 1.12. Ja sen jälkeen voidaan ministeriön virkamiesesitys rauhassa kuopata syvälle siinä olisi maankäyttö ainakin kohdillaan. Uudistuksen myötä nämä pitäisi päättää valtuustossa vuosittain. Paljon on puhuttu ilmastonmuutoksen torjunnasta ja hyvä niin. mennessä. Varsinkaan, kun käytännössä koko kunta-ala on antanut laille täystyrmäyksen
6 5/2021 Kuntatekniikka Esitys kaavoitusja rakennuslaiksi ei saa kannatusta Kuntaväeltä täystyrmäys uudistusehdotukselle K uv a: Ti m o K uu kk an en kute5_6-11.indd 6 19.10.2021 13.30
kute5_6-11.indd 7 19.10.2021 13.30. Penttilä tosin tietää, että hallituksessa on keskusteltu kuntien kannalta jopa huonommistakin vaihtoehdoista. Penttilän mukaan kiusallisinta ympäristöministeriön (YM) laatimassa lakiehdotuksessa on se, että se ei sellaisenaan edusta maan hallituksen kantaa. Koska kyseessä ei ole hallituksen esitys, niin käsitykseni mukaan paketti voi kaatua kokonaan, varsinkin kun mukana on monia alkuperäisiä tavoitteita vesittäviä linjauksia, Penttilä sanoo. { Yhdyskunta } 7 Kuntatekniikka 5/2021 Teksti: Matti Valli U utta kaavoitusja rakennuslakia (KRL) koskeva ehdotus lähti lausuntokierrokselle syyskuun lopulla. Esitykseen on otettu mukaan ajatuksia edellisen hallituksen ja nykyisen hallituksen linjauksista, mielipiteistä ja osin unelmistakin; suurimmat uhkakuvat on toki poistettu valmisteluvaiheessa, Penttilä sanoo. Hallituksessa eniten mielipiteitä jakava asia on suhtautuminen maanomistajien asemaan. Esitys ei ole kovinkaan johdonmukainen eikä paranna kuntien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan. Kuntaväeltä täystyrmäys uudistusehdotukselle Perusoletuksena lakiuudistuksessa oli rakentamisprosessien sujuvoittaminen, mutta toisin näyttää käyneen. Vantaan entinen maankäytön apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sekä varatoimitusjohtaja Timo Reina ja maapolitiikan kehittämispäällikkö Matti Holopainen Kuntaliitosta lupautuivat avaamaan lakiuudistusta. Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen vuonna 2000 säädetty maankäyttöja rakennuslaki (MRL). Mikäli lainsäätäjä sen kuitenkin tällaisenaan hyväksyisi, niin ehkä sen kanssa voisi elää, mutta tätä huonomYmpäristöministeriössä valmisteltu ehdotus uudeksi kaavoitusja rakennuslaiksi on kuntapuolella otettu vastaan tyrmistyksellä
Uusia selvitystarpeita Hannu Penttilä näkee ongelmana monet maapolitiikkaan liittyvät lisäykset ja selvitystarpeet, joista ei hänen mukaansa ole hyötyä kenellekään. Kaavoituspuolella hyvää on se, että yleisja asemakaava voidaan laatia yhtä aikaa ja hyväksyä samalla päätöksellä, joten siitä voidaan tehdä vain yksi valitus. Maapolitiikka toteutetaan kuitenkin vuotta pitemmällä aikajänteellä, ja kyllä kunnissa linjaukset on riittävän julkisesti tehty tähänkin saakka. Parlamentaarinen pohja petti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina taustoittaa, että nykyi– Kuntasektorilla vallitseekin laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyinen maankäyttö ja rakennuslaki toimii oikein hyvin ja että tarvittavat uudistukset voidaan tehdä osittaisuudistuksina, Matti Holopainen toteaa. Pitäisi ymmärtää se, että maanarvon osalta kyse ei enää ole maanviljelijän ja kunnan välisestä suhteesta vaan yhä useammin on kyse ulkomaisen kiinteistösijoittajan ja kunnan välisistä asioista. Asia ei ole ollut ongelma edes maanomistajille, mutta ehdotuksessa nämä luovutukset ehdotetaan korvattavaksi. Julkisessa keskustelussa pitäisi nähdä se, että kaavoitusja maanhankinta-asioissa kunnat joutuvat keskustelemaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien kanssa, jotka pyrkivät viemään eteenpäin omia hankkeita. Jos ilmaiseksi luovutus kuitenkin poistetaan, niin se on korvattava maankäyttömaksujen prosenttiosuuksissa, joita esityksessä ehdotetaankin nostettavaksi. -15 prosentin luovutuskorvaus merkitsisi sitä, että kenenkään maanomistajan etujen mukaista ei olisi enää hyväksyä vapaaehtoista kauppaa. Maapolitiikkaan tuotu selvitys ja suunnitelmavyyhti ei Penttilän mukaan voimista kuntien maapolitiikkaa, päinvastoin, vaikutukset ovat pikemminkin heikentäviä ja epävarmuutta lisääviä. Myös rakentamista etenkin haja-asutusalueilla helpotetaan. Maksettava 15 prosenttia on hinnankorotusautomaatti, joka siirtyy rakentamiseen, asuntojen hintoihin ja lopulta vuokriin, Penttilä uskoo. – Tonttimaa hinnasta johtuen maapolitiikkaan ja lunastuksiin liittyvien asioiden taloudellinen merkitys pääkaupunkiseudun kuntien toimintakyvylle on suurempi kuin muualla, Hannu Penttilä sanoo. Esitys ei ole kovinkaan johdonmukainen eikä paranna kuntien mahdollisuuksia hoitaa asioitaan. Penttilän mukaan tämä sotkisi pahasti kuntien maapolitiikkaa ja vapaaehtoisia kaupankäyntijärjestelmiä. Hyvinä asioina Penttilä mainitsee muun muassa rakennuslupaan liittyvät uudistukset, kuten eri lupatyyppien yhdistäminen. Omistajan kannattaisi jäädä odottaman lunastusta, tai hän voisi sanoa, että asia on hoidettavissa jouhevasti, jos maksatte sen saman 15 prosenttia vapaaehtoisessa kaupassa. Ehdotukseen on kirjattu tarkat selvitysvelvollisuudet kaikista kunnan maapoliittisista toimenpiteistä, lunastuksista, etuostoista ja maapoliittisista linjauksista, jotka vuosittain pitää päivittää valtuuston päätöksellä. Tähän saakka kunnat ovat tehneet tuhansia vapaaehtoisia maakauppoja vuodessa ja lunastukset ovat olleet kohtuullisen harvinaisia, muutamia kymmeniä vuosittain. Loppu katualueiden ilmaisluovutuksille Osa MRL-muutosta on katualueiden ilmaisluovutuksen poisto. Kaavoitusja rakennuslain rinnalla kulkee oikeusministeriössä (OM) valmisteltu lunastuslainsäädännön muutosesitys, jonka mukaan maata lunastettaessa markkinahinnan päälle lisättäisiin 15 prosentin suuruinen lunastuskorvaus. kute5_6-11.indd 8 19.10.2021 13.30. Penttilän mukaan suomalaisessa mielipideilmastossa on ollut täysin hyväksyttyä se, että ensimmäistä kertaa aluetta kaavoitettaessa kunnan tarvitsemat alueet kuten katualueet luovutetaan kunnalle vastikkeetta niin, että maanomistajat saavat korvaukseksi tonttialueelta rakennusoikeutta. Kuntien maapoliittisen aseman vahvistamien on kuitenkin ollut hallituksen alkuperäinen tavoite. 8 5/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } man vaihtoehdon kanssa eläminen ei enää onnistuisi, Penttilä täsmentää
Nyt ei ole mietitty uudistusten vaikutuksia eikä ylipäätään sitä, miksi niitä uudistuksia ollaan tekemässä. Kyseessä on siis puhtaasti YM:n laatima esitysluonnos. K uv a: Se pp o H aa vi st o Ympäristöministeriön laatima KRL-uudistusehdotus on virkamiestyö, eikä se sellaisenaan edusta maan hallituksen kantaa. Lopputulos on, että lausuntokierrokselle lähteneeltä kaavoitusja rakennuslakiehdotukselta puuttuu niin hallituksen kuin sitä valmistelleen työryhmän tuki. On aikaa hakea yhteisymmärrystä ja selvittää kaikki vaikutukset, myös kuntien toimintaan liittyen, mitä tässä tapauksessa ei ole pystytty tekemään. Tämän uudistuksen kanssa ei kuitenkaan tarvitse edetä veitsi kurkulla, että äkkiä pitäisi saada jotakin aikaan. Valmistelu venynee kolmannelle vaalikaudelle Lakiuudistuksen aikajänne kattaa jo kaksi vaalikautta, ja todennäköisesti mukaan saadaan vielä kolmaskin kausi. Niitä asioita, joihin kohdistuu ilmiselviä uudistamistarpeita ja joista vallitsee yhteisymmärrys, voidaan aivan hyvin viedä eteenpäin erillisinä hankkeina ilman kokonaisuudistusta, Reina linjaa. kute5_6-11.indd 9 19.10.2021 13.30. Mikä on se ongelma, joka on tunnistettu, ja millä tavalla tässä esitetyt muutokset ratkovat tätä tunnistettua ongelmaa. Kuntien näkökulmasta uusi laki olisi huonompi kuin nykyinen laki. Kuntaliiton eri puolueita edustava työvaliokunta tyrmäsi esityksen yksiselitteisesti. Reinan kokonaisarvio lakipaketista on, että kuntien näkökulmasta uusi laki olisi huonompi kuin nykyinen laki. Reina korostaa, että kuntien päätöksenteossa kaavoitus, maankäyttö ja rakentaminenkin ovat fundamentaalista toimintaa, mikä edellyttää parlamentaarisesti ja pitkäjänteisesti valmisteltua juridista perustaa. sen maankäyttöja rakennuslain uudistamista alettiin valmistella parlamentaariselta pohjalta jo edellisellä hallituskaudella, mutta että käytännössä parlamentaarinen pohja petti ennen kuin valmistelutyö pääsi kunnolla käyntiin. 9 Kuntatekniikka 5/2021 – Lakiehdotuksen vaikutuksia tulee vielä arvioida ja tehdä niiden pohjalta merkittäviä muutoksia, vaikka tällä vaalikaudella käytettävissä oleva aika ei siihen riittäisikään, Timo Reina sanoo
Byrokratiaa, uusia kustannuksia Ongelmalliset asiat ovat Reinan mukaan merkityksellisiä, kuten kasvava byrokratia ja maakuntakaavojen roolin vesittäminen, mikä jättää epäselväksi sen, kuinka jatkossa ratkotaan ylikunnallisia suunnittelutarpeita, tarvitaanko väliin esimerkiksi joku valtiollinen toimija. Näyttää kuitenkin siltä, että niitäkin on esityksessä päälle liimaten lätkitty joka paikkaan – käytännössä tästä seuraa se, että pitäisi tehdä selvitystä selvityksen päälle. NYKYINEN maankäyttö ja rakennuslaki toimii Hannu Penttilän mukaan hyvin – ainakin puutteita on vaikea osoittaa. Miksi toiminta-aluetta rajataan nimen avulla, kun se ei asiallisesti kuitenkaan rajaudu. Tahtotilana oli vähentää sekä byrokratiaa että kuntien roolia kaavoitusta ja rakentamista koskevassa päätöksenteossa. Tällaista lopputulosta ei kuntapuolella odotettu. Kaupunkiseutusuunnitelma on myös tarpeeton instrumentti ilman oikeusvaikutuksia. Kritiikkiä esiintyy vain asiallisissa tilanteissa, kun kysytään, miksi tietyn alueen kaavoitus ja sitä koskeva päätöksenteko kestää niin kauan. 10 5/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Työvaliokunta tyrmäsi esityksen . Ilmastonäkökulmat ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen tulee luonnollisesti huomioida. Ruotsissa vastaavanlainen mekanismi on saanut aikaan varsin pahaa jälkeä. . Seitsemän työryhmää kirjoitti omia pykäliään ilman selvää kokonaisnäkemystä. L i i k u n n a n j a h y v i n v o i n n i n a m m a t t i m e s s u t YHTEISTYÖSSÄ 3.–4.11.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS >> LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI TURVALLISESTI MESSUILLE PANDEMIAN AIKANA: LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI/KORONA kute5_6-11.indd 10 19.10.2021 13.30. Kuntaliiton eri puolueita edustava työvaliokuntakin onkin yksiselitteisesti tyrmännyt esityksen. On tehty sirpaleittain pykäliä sinne ja tänne ilman punaista lankaa, mikä on johtanut monimutkaiseen lopputulokseen. Tavoitteiden osalta esitys on sekasikiö. Valmistelutyössä mukana olleen työryhmän edustajat kirjasivat lausuntopyynnön yhteyteen omat näkemyksensä. Sanoisin, että hallitus on nyt romuttamassa suomalaista asuntopolitiikkaa. Myöskään maakunta-, yleisja asemakaavoitukseen ei liity ongelmia, ne ovat toimivia ratkaisuja. { Fakta } Reina löytää paketista hyvääkin, kuten mahdollisuuden yleiskaavan ja asemakaavan samanaikaiseen käsittelyyn. Kaavoitusja rakennuslain rinnalla kulkevan lunastuslainsäädännön muutosesityksen mukaan markkinahinnan päälle maksettavasta 15 prosentin lunastuskorvauksesta tulisi hinnankorotusautomaatti, joka siirtää kustannukset eteenpäin rakennuspaikalle, rakennuksiin, asumiseen ja vuokriin. LAUSUNNOLLE lähtenyt kaavoitusja rakennuslakiehdotus löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta lausuntopalvelu.fi -linkin takaa. Kuntaliittokin laati 19 sivua pitkän muistion. Lakiuudistukseen liittyvä yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, mihin ongelmaan ehdotetut linjaukset ovat ratkaisu ja onko sellaista ongelmaa ylipäätään olemassa. Ympäristöministeriö tuntuu ajavan jotakin muuta kuin rakennetusta ympäristöstä vastaavien kuntien agendaa, Holopainen sanoo. Penttilän mukaan uudistustyöhön on lähdetty alusta alkaen väärin. Ehdotuksen mukaan neitseellistä maa-aluetta kaavoitettaessa maanomistajilta poistettaisiin velvollisuus luovuttaa katualueita maksutta kunnalle saatua rakennusoikeutta vastaan, joten niitä koskevat kustannukset siirtyvät kunnille. Fiilikseni on, että joku haluaa nimensä historiaan suuren uudistuksen tekijänä. Perustelut puuttuvat Reinan mukaan ehdotuksesta paistaa läpi se, että esityksen laatijat esittävät jotakin muutettavaksi pelkästä muuttamisen ilosta ilman, että asiaa perustellaan. Miinusta on sekin, että erilaisissa maankäyttöja kaavoitustilanteissa kustannusvastuu siirtyy yhä enemmän kunnille. Kaavoitusja rakennuslaki on huonompi nimi kuin aikaisempi maankäyttöja rakennuslaki, koska maankäyttö on paljon muutakin kuin kaavoitusta. Valiokunnassa ei voitu ymmärtää, mitä lailla oikeastaan saavutetaan ja mitä kustannuksia se aiheuttaa. Vapaaehtoisia tonttimaan myyjiä tuskin löytyy, jos maanomistaja voi ennakoida, että lunastustilanteessa saa 15 prosenttia enemmän – siitä tulee uusi markkinahinta, Holopainen toteaa. KUNTALIITON maapolitiikan kehittämispäällikkö Matti Holopainen löytää uudesta kaavoitusja rakennuslakiehdotuksesta lukuisia merkittäviä ongelmakohtia, kuten kunnille kaavaillut uudet tehtävät ja velvoitteet, joista saatava hyöty on kyseenalaista. Nykyinen laki toimii hyvin . Voimassa olevan lain uudistaminen polkaistiin käyntiin jo edellisen hallituksen aikana. Uskoimme, että kyse olisi vain vanhan lain stilisoinnista. . Lain nykyinen nimikin on heitetty romukoppaan. Niiden pohjalta lausunnonantajat voivat nähdä, mitä mieltä valmistelussa muodollisesti mukana olleet toimijat asioista ovat, Reina toteaa. . Hyöty-kustannussuhde todettiin isoksi kysymysmerkiksi, Holopainen toteaa. Monet käytännön uudistustarpeet, vaikkapa digitalisaatioon liittyen, voitaisiin toteuttaa osittaisuudistuksilla, Penttilä sanoo. Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 saakka. Edellisen hallituksen tavoitteet vuosilta 2016-2017 olivat varsin toisenlaisia kuin nykyisen hallituksen tavoitteet, mutta siitä huolimatta YM:n esitykseen on jäänyt edellisen hallituksen tavoitteita kohtuullinen määrä
L i i k u n n a n j a h y v i n v o i n n i n a m m a t t i m e s s u t YHTEISTYÖSSÄ 3.–4.11.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS >> LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI TURVALLISESTI MESSUILLE PANDEMIAN AIKANA: LIIKUNTAPAIKKAMESSUT.FI/KORONA kute5_6-11.indd 11 19.10.2021 13.30
12 5/2021 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Rakennusja purkujätteen hyödyntämistä tehostettava LISÄÄ VÄÄNTÖÄ KIERRÄTYKSEEN K uv a: M ar kk u Ve nt o Suomen jätelain mukaan 70 prosenttia kaikesta purussa ja uudisrakentamisessa syntyneestä jätteestä olisi pitänyt olla jo viime vuonna hyödynnetty materiaalina. kute5_12-15.indd 12 19.10.2021 13.29. Siihen ei vielä päästä
Jätetilasto laahaa jonkin verran jäljessä ja tuoreimman tilaston mukaan vuodelta 2019 jätteiden hyödyntämisprosentti oli 48 prosenttia eli putosi kuudella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2018 Suomi oli päässyt rakennusjätteen kierrätyksessä 54 prosenttiin. kute5_12-15.indd 13 19.10.2021 13.29. Selvitämme parhaillaan, mistä tämä johtuu, kertoo erityisasiantuntija Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä. Suomen jätelain mukaan 70 prosenttia kaikesta purussa ja uudisrakentamisessa syntyneestä jätteestä olisi pitänyt olla jo viime vuonna hyödynnetty materiaalina. Perustavoitteena on saada kierrätystä ja jätteiden uudelleenkäyttöä vahvistettua, mutta etusijaperiaatteen mukaisesti ensisijaisesti jätteiden syntyä tulisi ehkäistä. Tämä tiedon puute on yksi pullonkaloista kiertotalouden edistämisen kannalta, ja toinen tärkeä näkökulma kierrätyksessä on se, miten purettavan materiaalien arvo rakentamisketjussa saataisiin säilytettyä jätettä korkeampana. Selvitykseen sisältyvät myös poiskuljetettavat maamassat ja vaaralliTyöjako on se, että ministeriö ohjaa määräyksillä ja yleisellä ohjeistuksella, miten viranomaisten tulee toimia, mutta käytännön jäteohjaus tapahtuu kuntatasolla, Jouni Nissinen ympäristöministeriöstä sanoo. set aineet, ja pykälän toteutumisen valvontavastuu on kunnissa, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Muutamien vuosien aikana on tiedotusta lisätty ympäristöministeriöstä ja myös EU:n taholta. Rakennusluvan alaisissa purkuhankkeissa materiaaliselvitys Kaavoitusja rakentamislain sekä Kiertotalouden tehostaminen ja jätteiden hyödyntäminen voisi olla kunnille kilpailuasia ja mahdollistaisi edelläkävijän maineen saavuttamisen. Lausunnolla olevassa kaavoitusja rakentamislaissa koskee purkamisen kiertotalouteen liittyvä tärkein pykälä rakennusja purkumateriaaliselvitystä. Ajatuksena on, että purkumateriaalit ilmoitetaan valtakunnalliseen tietokantaan. Selvitys velvoitettaisiin tehtäväksi kaikissa rakennusluvan alaisissa hankkeissa, joissa syntyy purkujätettä tai -materiaalia. Viime vuonna ministeriöllä oli laaja tiedotuskampanja kiertotalousasioista kuntille. 13 Kuntatekniikka 5/2021 Teksti: Risto Pesonen Y mpäristön ja rakentamisen kiertotalouden kannalta ovat korjausja purkuhankkeet ratkaisevassa roolissa, sillä niissä syntyy noin 85 prosenttia rakennusjätteestä. Hyvä esimerkki ympäristöaktiivisista kunnista on Asikkala, jonka ”Pienkiinteistön purkajan ja saneeraajan opas” kymmenellä sivullaan auttaa tiivistetysti omatoimipurkajia Materiaaliselvitys velvoitettaisiin tehtäväksi kaikissa rakennusluvan alaisissa hankkeissa, joissa syntyy purkujätettä tai -materiaalia, ympäristöministeriön Harri Hakaste kertoo. jätelain uudistuessa tulee rakennuspurkujätteen hyödyntäminen tehostumaan. Mikä kierrätysaste oikeasti on, ei tiedetä tarkkaan tuskin 60 prosenttia, koska puujätteestä suurin osa poltetaan
Valtiovallan ohjaus on tähän asti ollut neuvovaa ja keinot ovat olleet pehmeitä kunnissa, jotka ovat avainasemassa rakennusja purkumateriaalien kierrätystä kehitettäessä. Rakentamisessa usein urakoitsijat huolehtivat työmaan jätehuollosta, mutta kunnat voivat hankinnoissaan edistää myös rakennustyömaiden jätehuollon kehittämistä. Velvoitteet muuttuvat heinäkuussa tulleiden uusien säännösten kautta erilliskeräämisen ja kierrätyksen osalta ja ne pohjautuvat siis EU:n tavoitteisiin. Sitä kautta on jo olemassa kiertotalousohjeistusta, vaikkei sillä nimellä. Valtakunnallinen jätesuunnitelma ei ole virallista lainsäädäntöä eikä velvoita yksityisiä toimijoita, mutta sitoo valtiollisia viranomaisia. Kuntaliitto on muiden toimijoiden ohella allekirjoittanut Rakentamisen muovit Green Dealin, jonka puitteissa pyritään kestävästi vähentämään rakentamisen kalvomuovien käyttöä ja edistämään niiden kierrätystä, kertoo kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitosta. omaisten tulee toimia, mutta käytännön jäteohjaus tapahtuu kuntatasolla, tarkentaa Nissinen. Siihen liittyvät toimenpiteet tulisi määrätietoisesti valuttaa organisaatioissa ylhäältä alaspäin. Ja sitä ympäristöministeriö ohjaa lainsäädännöllä ja siihen pohjautuvalla yleisellä ohjeistuksella, kuten valtioneuvoston asetuksilla tai ministeriön ohjeilla. Kiertotalous kokonaisuudessaan ja erityisesti rakennusjätteiden käsittely ja hyödyntäminen tulisi olla kuntien toiminnassa läpimenevä, strateginen asia ja se pitää ottaa mukaan strategiseen ohjaukseen. Erilliskeräysvelvoite laajenee Jätteiden kierrätysvelvoite perustuu jätelakiin ja annettuihin säädöksiin, jotka taas pohjautuvat EU:n kiertotaloustavoitteisiin ja jätesäännöspakettiin. Uusiutuvassa jätelaissa merkittävintä lienee juuri erilliskeräysvelvoitteen laajentuminen. Kuntien jätelaitokset tarjoavat sekä yhdyskuntajätteiden että rakennusjätteiden kierrätyspalveluja, ja niiden valmius jätteiden kasvaviin kierrätysvaatimuksiin vaihtelee, mutta pääsääntöisesti se on yhdyskuntajätteissä hyvä. Työjako on se, että ministeriö ohjaa määräyksillä ja yleisellä ohjeistuksella, miten viranRakentamisessa usein urakoitsijat huolehtivat työmaan jätehuollosta, mutta kunnat voivat hankinnoissaan edistää myös rakennustyömaiden jätehuollon kehittämistä, sanoo Tuulia Innala Kuntaliitosta. On välttämätöntä, että nämä asiat ovat kunnilla tiedossa jo nyt myös poliittisessa päätöksenteossa ja viranomaispuolella. EU-tasollahan vaatimus tulee voimaan vasta vuonna 2025, mutta Suomen hallitus päätti olla etukenossa ja asetti tavoitteeksi vuoden 2023. Jäteasetus on jo aiemmin velvoittanut lajittelemaan rakennusjätemateriaalin kahdeksaan jätejakeeseen ja pitämään ne riittäTiedon puute on yksi pullonkaloista kiertotalouden edistämisen kannalta. Kunnat pyrkivät ennakoimaan lainsäädännön muutoksia, jotta muutos ei kunnan asukkaille olisi niin raju. Ensin EU ohjaa Suomea kansallisesti ja sitten kansallisella tasolla ympäristöministeriö tuo lainsäädäntöön määräyksiä ja ohjaa sitä kautta toimijoita, kuntiakin. Ja ohjaakin varsin vahvasti kohti kierrätystä. 14 5/2021 Kuntatekniikka { Kiertotalous } ja jätteiden kanssa kamppailevia kuntalaisiaan. Kiertotalous kuntien strategiseen ohjaukseen Kiertotalouteen suoraan liittyvää lainsäädäntöä ei vielä ole, mutta jätehuoltoa, raaka-aineiden kierrätystä, jätteiden syntymisen ehkäisyä ja käytöstä poistettuja materiaaleja koskeva määräykset ovat toki kiertotaloutta. Kiertotalouden noteeraaminen ja jätteiden hyödyntäminen on kunnille kilpailuasia ja mahdollistaa imagohyödyn saavuttamisen asiassa, joka on jo muutaman vuoden kuluttua päivittäistä tekemistä. Nyt kunnilla on tilaisuus olla etujoukoissa. Esimerkkinä kuntien ennakoivasta toiminnasta yhdyskuntajätehuollossa hän tuo esille Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n vetämä tekstiilijätteen keräystä ja käsittelyä koskeva hankkeen, jolla tähdätään tekstiilijätteen valtakunnalliseen erilliskeräykseen ja kotimaiseen käsittelyratkaisuun jo vuodesta 2023 alkaen. Jäykän pykäläohjauksen lisäksi ministeriöllä on muitakin ohjauskeinoja, kuten parhaillaan uudistettava Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja Jätealan yhteistyöryhmä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Haapean mielestä on hyvä, että ensin yritetään pehmein keinoin, jotta kunnat itse hoksaisivat olla aktiivisia. kute5_12-15.indd 14 19.10.2021 13.29
Pitäisikin vapautua perinteisestä, ahtaasta ajattelutavasta ja päästää suunnittelijat irti, toivoo Haapea. Kunnallinen ja yksityinen sektori yhteistyöhön! Ympäristöministeriön keskeinen väline hyödyntämisessä on digitalisaatioon perustuva selvitysvelvoite, joka tulee uuteen kaavoitusja rakentamislakiin ja kytkeytyy valtakunnalliseen tietokantaan. Kunnalliset jätelaitokset tekevät jo nyt käytännön yhteistyötä, mutta kiertotalouden puitteissa entistä enemmän on syntymässä kunnallisten ja yksityisten sektorin toimijoiden väillä. Heikkoutena purkubisneksessä on Hakasteesta tällä hetkellä se, että purkumateriaalit syntyvät ja tieto materiaaleista syntyy niin myöhäisessä vaiheessa, että hyödyntämisen suunnittelua ei ehditä tehdä. vässä määrin erillään myöhempää hyödyntämistä varten. Uusi lakipykälä pyrkii siihen, että hyödyntämisliiketoimintaakin syntyisi nykyistä paremmin. Hyviä esimerkkejä rakennusosien uudelleenkäytöstä löytyy. 15 Kuntatekniikka 5/2021 Kunnat ovat avainasemassa rakennusja purkumateriaalien kierrätystä kehitettäessä. Huonoimmat vaihtoehdot ovat hyödyntäminen energiana ja viimeisenä kaatopaikoille vienti. Sekä uuden rakentamisen että purkamisen ja saneerauksen suunnittelu tulisi pystyä synkronoimaan paremmin. Kun kunta itse purkaa ja kunta itse rakentaa, ne voisivat hyödyntää kohteissa purkukartoitusta ja edistää uutta liiketoimintaa, Hakaste kannustaa. Sen mukaan ensisijaisena tavoitteena on käyttää purkumateriaali uudelleen sellaisenaan, sen jälkeen hyödyntää se muuten materiaalina. Digitalisaatioalusta parantaa kierrättämisen laatua ja tukee siten jätehierarkiaa. Esimerkkinä Jouni Nissinen kertoo jätehuoltoyhtiö Salpakierrosta, joka on Lahden kaupunkikonserniin kuuluva 10 kunnan omistama osakeyhtiö, joka vastaa omistajakuntiensa yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä. Oman rakennusja kiinteistötoimintansa kautta kunnilla on hyvät edellytykset luoda liiketoiminnalle markkinaa. Nyt listaan ehdotetaan lisättäväksi kolme uutta jätejaetta, asfaltti, bitumija kattohuopa sekä mineraalivillaeriste erikseen kerättäviksi. Jos tieto purkukohteesta ja sen ominaisuuksista saadaan riittävän ajoissa, se parantaa hyödyntämistä ja mahdollistaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä. Jo nyt ammattimaiseen purkumateriaalien raportointiin on tarjolla pari vuotta sitten lanseerattu vapaaehtoinen purkukartoitus, jonka käytöstä ympäristöministeriö solmi viime vuonna RAKLIn kanssa oman Green Dealin. kute5_12-15.indd 15 19.10.2021 13.29. Digitaaliraportointia varten tullaan tarjoamaan alusta ja tietokanta, jotka kytkettäisiin erilaisiin vaihdanta-alustoihin kuten Materiaalitori. Jos tieto syntyvästä purkumateriaalista saataisiin hyvissä ajoin ennen purkamisen alkamista, siihen voitaisiin kytkeä paremmin hyödyntämisinfrastruktuuri. Tällä hetkellä purkukartoituksesta Harri Hakaste kertoo tehtävän digitaalista versiota Miksei Oy:n johtamassa hankkeessa. Ideaalitilanteessa purkaminen voisi tapahtua käänteisessä järjestyksessä kuin rakennettaessa, jolloin aloitettaisiin kalusteista ja laitteista, joiden hyödyntämistä mietittäisiin. Tanskassa on tuulivoimalan siipiä suunniteltu käytettäväksi rakennusten julkisivujen osana. Kuntahan on ensisijaisesti vastuussa lain mukaan asumisen ja kunnan hallintoja palvelutoiminnan yhdyskuntajätehuollosta ja vaarallisista jätteistä. Kuntien prosessien pitäisi tukea materiaalien uudelleenkäyttöä sellaisenaan, ettei jätteitä tarvitsisi prosessoida, siis esimerkiksi murskata tiiltä ja betonia. Tavoitteena on se, että materiaalin arvo säilyisi hyödyntämisessä mahdollisimman hyvin, jopa paranisi. Kuntien prosessien pitäisi tukea materiaalien uudelleenkäyttöä sellaisenaan, ettei jätteitä tarvitsisi prosessoida, siis esimerkiksi murskata tiiltä ja betonia, ehdottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Haapea. . Salpakierto tarjoaa oman ympäristölupansa puitteissa pienille startup-yrityksille omalla alueellaan mahdollisuuden käsitellä jätteitä ja kierrätyskokeiluja on syntynyt kattohuopajätteistä ja kipsistä, joka on hankalasti hyödynnettävä
16 5/2021 Kuntatekniikka Kolmen kohdan muistilista ilmastonmuutoksen uhatessa ENNAKOI, VARAUDU, SOPEUDU K uv a: M ar li M as al in /H el si ng in ka up un ki Sopeudu. { Kiertotalous } kute5_16-19.indd 16 19.10.2021 13.30. Loppiaisena 2005 merivesi nousi 150 sm ja Kauppatorin ympäristö joutui veden valtaan
Näitä ei ole ilman vahvaa osaamista. Kaavoitusja rakennuslaki tulee edellyttämään sopeutumistoimia Syyskuun lopussa lausuntokierrokselle lähtenyt nykyisen maankäyttöja rakennuslain korvaava kaavoitusja rakentamislakiluonnos pyrkii vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Vaikutusten ennakointi: Metsäpalojen riskit ja hiilivarastot Vaikutusten ennakoinnissa on kyse siitä, että ymmärrämme, millaisia ilmiöitä ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan, ja millaisia seurauksia noiden ilmiöiden realisoitumisella voi olla. Lisääntyvät sademäärät ja tulvat ovat IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpenemisestä seuraavia ilmiöitä, jotka ovat tuttuja meillä Suomessakin. Rankkasateiden ja tulevien ennustetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen ylittäessä 1,5 °C. Muutoksen vaikutusten ennakointi sekä siihen varautuminen ja sopeutuminen on nyt olennaista. tonäkökulmat ovat lakiluonnoksessa painottuneet, ja näin ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen heijastuvat siinä kautta linjan. Ilmastonmuutoksen kanssa elämään oppiminen on monen tekijän summa Euroopan Unionin komissio esitteli heinäkuussa 2021 massiivisen noin 4 000 sivua sisältäneen lakipaketin, jolla pyritään auttamaan Eurooppaa vihreässä siirtymässä. Ilmastonmuutokseen varautuminen: Tulvariskihallintasuunnitelmat Ilmastonmuutos synnyttää ilmiöitä, joilla on moninaisia vaikutuksia elinympäristöömme. Jotta nämä kolme asiaa voivat toteutua, tarvitaan taustalle kahta vahvaa tekijää: Systemaattista ilmastojohtamista sekä vaikuttavuusja faktapohjaista päätöksentekoa. Loppiaisena 2005 merivesi nousi 150 sm ja Kauppatorin ympäristö joutui veden valtaan. Vaikutuksiin emme voi aina vaikuttaa, mutta voimme ja meidän täytyy varautua niihin. Metsäja maastopalot ovat luonnollinen osa ekosysteemejä, mutta erityisesti suuret palot voivat aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista, taloudellista ja ekologista tuhoa. Kosteus yleistyy Pohjois-Euroopassa talvisin. Hehtaaria kohti hiilivaraston arvot (C) vaihtelevat alueittain merkittävästi, mutta keskimäärin ne ovat noin 123 tonnia C hehtaaria kohti. Millaisia asioita vaikutusten ennakointi, ilmastonmuutokseen varautuminen sekä siihen sopeutuminen voivat sitten pitää sisällään. Konsulttiyhtiö FCG oli Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä laskemassa maankäytön hiilivarastoja ja hiilinieluja. Se asettaa suuntaviivat ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja kasvihuonepäästöjen vähentämiselle. Sopeutumiseen jatkossa suorastaan velvoitettaisiin: Lakiluonnoksesta löytyy ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa koskeva säännös, jonka mukaan niissä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin sekä muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin. Millaisiin toimiin pitäisi siis ryhtyä. Nämä tekijät yhdessä – ilmastonmuutoksen hillintä, siihen kokonaisvaltainen sopeutuminen ennakointeineen sekä tätä kaikkea eteenpäin vievä johtaminen ja päätöksenteko – ovat se tapa, jolla ilmastonmuutokseen liittyvää valtavaa globaalia, paikallisesti vaikuttavaa haastetta taklataan. Metsäpaloriskin ei odoteta saavuttavan meillä Suomessa samanlaista mittakaavaa kuin olemme kuluneena kesänä nähneet eri puolilla maailmaa ja Etelä-Euroopassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä paloille suotuisat olosuhteet tulevat myös pohjoisessa Euroopassa yleistymään. kute5_16-19.indd 17 19.10.2021 13.30. Kun ilmasto lämpenee, metsänpohjan paloaines kuivuu entistä nopeammin, palot toistuvat useammin ja niin paloala kuin hiilipäästöt kasvavat. IlmasSuomen Ilmastopaneeli nosti esiin syyskuisessa raportissaan sen, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on suhtauduttava yhtä kiireellisenä ja kriittisenä asiana kuin sen hillitsemiseen. Rannikkoalueiden tulvat lisääntyvät, kun merenpinnan muutokset yleistyvät ja kiihtyvät. Jo Suomenkin kokoisessa maassa vaikutuksissa on Suomen Ilmastopaneelin tekemän kattavan selvityksen mukaan vaihtelua. Konkreettisesti IPCC:n arvion mukaan se tarkoittaa muun muassa sitä, että kylmien ja pakkaspäivien määrä tulee vähentymään. Suomen Ilmastopaneelin tuoreessa Sopeudu. Tämä tieto auttaa ennakoimaan metsäpaloriskialueita ja suunnitelmallisesti varautumaan riskeihin. 17 Kuntatekniikka 5/2021 Teksti: Jutta Laine-Ylijoki ja Jan Tvrdy H allitustenvälisen Ilmastopaneelin (IPCC) tuorein raportti osoittaa, että Euroopassa lämpötilojen odotetaan nousevan jopa nopeammin kuin muualla maailmassa. Vaikka laskennan tarkoituksena oli luoda kuntakohtaista kasvihuonekaasutasetta, voidaan samaa aineistoa käyttää ennakoimaan, millaisia vaikutuksia laaja-alaisella maastotai metsäpalolla alueella voisi olla esimerkiksi hiilen ilmakehään vapautumisen kautta. Ilmastonmuutos pakottaa meidät pohtimaan, miten suunnittelemme rakennettua ympäristöä ja kaupunkeja. Laskennassa koko Hämeessä yhteenlasketun hiilivaraston määräksi saatiin noin 106 446 000 tonnia C. Metsäpalojen riski meilläkin lisääntyy. Vaikutukset vaihtelevat paitsi maanosien välillä, myös maiden sisällä. Tämän prosessin rinnalla tarvitaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla kolmea asiaa: Vaikutusten ennakointia, ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin varautumista sekä sen mukanaan tuomiin vaikutuksiin sopeutumista
Kuvassa Eerolanpuron kosteikko Jyväskylässä kesällä 2017. Viherkerrointa on sovellettu suunnittelussa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hyvä esimerkki tällaisesta sopeutumisen suunnittelutyökalusta on viherkerroin. Puut haihduttavat suuria määriä vettä, mikä viilentää lehvästöä ja ilmaa sen ympärillä. Tulvahallintasuunnitelmia on perinteisesti päivitetty kerran kuudessa vuodessa. Varjossa oleva pinta taas voi olla 11–25 °C viileämpi kuin varjostamaton pinta. Ilman lämpötila saattaa olla puiden haihdutuksen ja varjostamisen ansiosta 1–5 °C alempi kuin ympäristössä. Esimerkiksi talvet ja kesät muuttavat muotoaan, ja kaupunkeja täytyy suunnitella sellaisiksi, että ihmiset pystyvät niissä elämään lämpötilojen noustessa tai laskiessakin. Kaupunkitulvia varten hulevesisuunnitteluun on panostettava. Talvella kylmässä ilmastossa puut toimivat esimerkiksi tuulensuojina ja yhden puun lämmittävä vaikutus ja sitä kautta lämmityskustannuksia alentava vaikutus voi olla Varaudu. Digitaalisuus tuo kuitenkin mukanaan mahdollisuuden hallintasuunnitelmien tiheämpään päivittämiseen olosuhteiden muuttuessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Lämpösaarekeilmiö ja viherkerroin Ilmastonmuutos pakottaa meidät pohtimaan uudella tavalla sitä, miten suunnittelemme rakennettua ympäristöä ja kaupunkeja. 18 5/2021 Kuntatekniikka selvityksessä kävi ilmi, että meillä merkittäviin tulvariskialueisiin kuuluvat pääasiassa rannikkoalueet sekä muutamat sisämaan vesistöalueet. Hallintasuunnitelmissa tarkastellaan muun muassa käsittelyssä olevan vesistöalueen tulvien ennustamista ja pelastustoimen suunnittelua tulvien tapahtuessa. Sen avulla voidaan siten varmistaa riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla. Puiden viilentävä vaikutus rakennusten läheisyydessä auttaa siis säästämään energiaa jäähdytyksestä ja samalla lieventää urbaania lämpösaarekeilmiötä. Alueellisilla ELY-keskuksilla ja tulvaryhmillä on vastuu tulvariskien hallintasuunnitelmien valmistelusta. Puiden jäähdyttävä vaikutus kesällä voi olla jopa 95 kWh/puu. { Kiertotalous } kute5_16-19.indd 18 19.10.2021 13.30. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokainen alueen asukas ja toimija voi varautua mahdolliseen tulvatilanteeseen sekä laatia oman tulvariskienhallintasuunnitelmansa. Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekkeeksi, ja se syntyy rakennusten, liikenteen ja teollisuuden tuottamasta hukkalämmöstä sekä kaupungin rakenteisiin varastoituneen auringonsäteilyn vapautumisesta lämpönä. Riittävän laajan viherpinta-alan säilyminen tonteilla on tärkeää, sillä kaupunkien keskustoissa on usein korkeampi lämpötila kuin ympäröivillä alueilla. Viherkerroin kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Lisäksi interaktiivisissa kartoissa käytetään ajan tasalla olevaa viranomaisten paikkatietoa, mikä lisää hallintasuunnitelmien käytettävyyttä ja luotettavuutta. Viime ja tämän vuoden aikana FCG laati Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle tulvasuunnitelmat ja ensimmäisen kerran myös digitaalisina: Nyt jokainen alueella asuva tai asiasta kiinnostunut ihminen voi helposti tutustua Pohjois-Pohjanmaan eri jokien vesistöalueiden suunnitelmiin, jopa yksittäisen rakennuksen tarkkuudella. Lisäksi viemäröinnin vuoksi sadevesistä johtuva vähäisempi haihdunta kohottaa lämpötiloja kaupungissa, kun vain pienehkö osa sadevedestä haihtuu ilmaan vesihöyrynä ilmaan samalla lämpöenergiaa itseensä sitoen
jopa muutaman euron lämmityskautta kohden. Yhteisenä tavoitteenahan ilmastotoimissa on toteuttaa kaikille erityisesti tuleville sukupolville miellyttävä ja turvallinen yhdyskuntarakenne. Tämän rinnalla ei voida kuitenkaan unohtaa sitä, että sen mukanaan tuomiin ilmiöihin ja riskeihin pitää myös sopeutua ja varautua niin yhdyskuntarakenteen, liikenneverkoston, kunnallistekniikan ja viheralueverkoston suunnittelussa. K uv a: Jy vä sk yl än ka up un ki K uv a: So nj a El or an ta Ennakointi. Hyvä esimerkki sopeutumisen suunnittelutyökalusta on viherkerroin. Ilmastotavoitteiden, mutta myös ilmastonmuutoksiin sopeutumisen toteutumiseksi kunnissa tarvitaan määrätietoista johtamista. Kirjoittajista Jutta Laine-Ylijoki työskentelee johtavana asiantuntijana ja Jan Tvrdy kaupunkisuunnittelun liiketoimintajohtajana FCG Finnish Consulting Groupissa. Ilmastonmuutosta ei ole helppo peruuttaa. Kuntaliiton aloittama ILMAVA, joka on kuntien ilmastotavoitteita tukeva valmennus kuntien ylimmälle johdolle, antaa hyviä eväitä tähän. . Vaikka ilmastonmuutokseen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvä ohjaus ja lainsäädäntötyö tapahtuu muualla kuin kunnissa, niiden tahtotila ja tavoitteet tulevat todeksi paikallisella tasolla. 19 Kuntatekniikka 5/2021 Puiden jäähdyttävä vaikutus kesällä voi olla jopa 95 kWh/puu. Ilmastotoimien lähtökohdat tulisi pohjata tyypillisesti neljän eri näkökulmaan: ihmisiin, ympäristöön, organisaatioon ja talouteen. Millaisia vaikutuksia laaja-alaisella maastotai metsäpalolla alueella voisi olla esimerkiksi hiilen ilmakehään vapautumisen kautta. kute5_16-19.indd 19 19.10.2021 13.30. Kuntien jokapäiväisen ja arkisen johtamisen rinnalla tarvitaan myös päätöksentekoa, joka pohjautuu ennakoivaan vaikuttavuusarviointiin ja realistisiin toteutussuunnitelmiin. Lisäksi ilmastotoimien vaikutuksia tulisi voida seurata systemaattisesti ja läpinäkyvästi konkreettisen vaikuttavuuden todentamiseksi. Kunnissa ratkaistaan paljon – ilmasto-osaavalla johtamisella Tässä esittelemämme ratkaisut ovat esimerkkejä siitä, miten merkittävä rooli nimenomaan alueellisella ja paikallisella tasolla – kunnilla – on ilmastotyön edistämisessä. Sitä kannattaa ja pitää hidastaa
K uv a: M ar ja Sa ar ik ko Todellista kierrätystä on esimerkiksi huollettujen tietokoneiden uusiokäyttö kouluissa. Tällöin myös lainsäädäntöä ja infrastruktuuria on kehitettävä tukemaan kute5_20-23.indd 20 19.10.2021 13.29. Se on mahdollista aivan hankintalain pykäliin nojautuen. 20 5/2021 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Teksti: Matti Valli S uomen Ympäristökeskus SYKE:n julkisiin hankintoihin ja kiertotalouteen perehtynyt erikoistutkija Katriina Alhola ja Siirtyminen kiertotalouteen vaatii uudenlaisia rakenteita Käytettykin toimii Kuntien tavaraja materiaalihankinnat voidaan kytkeä tukemaan kestävää kehitystä ja kiertotaloutta. Suunta kohti kestävää kehitystä ja kiertotaloutta edellyttää muutosta tukevia toimenpiteitä ja toimijoita. johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksiköstä lupautuivat avaamaan problematiikkaa. Lyhyesti sanoen kiertotaloudessa luonnonvaroja käytetään aikaisempaa vähemmän ja niin, että materiaalien arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään
Yksinkertaisimmillaan kyse on tuotteen elinkaareen liittyvistä määrittelyistä, jossa voidaan huomioida muun muassa valmistuksessa käytetyt materiaalit ja jatkokäytön mahdollisuudet Kestävyyttä tukevien hankintojen mahdollisuutta korostetaan jo lain tavoitetasolla. Alueellisia ratkaisuja Monet kiertotalousratkaisut ovat alueellisia, ja esimerkiksi Vaasassa on vuosia käytetty paikallisesti tuotettua biokaasua paikallisliikenteen biokaasubussien polttoaineena, mikä – Etenkin suuret kaupungit ovat hyödyntäneet hankintalaissa mainittua innovaatiokumppanuutta hankinnoissaan, Katariina Huikko mainitsee. Moni tarvitsee käsiporakoneetta ehkä kerran vuodessa. Yritysten tuotantoprosessien eri vaiheissa voikin syntyä sivutuotteita, joille kannattaa etsiä uutta käyttöä. Hankintalaki kannustaa Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko toteaa, että kiertotalous ja kestävä julkinen hankinta eivät ole synonyymeja. Alholan mukaan kirjastojen hoitamat lainauspalvelut ovat hyvä ja perinteinen esimerkki kierrätyksestä, nyt lainataan jo työkalujakin. Jotkut kunnat ovat mahdollistaneen käytettyjen toimistokalusteiden ja huollettujen tietokoneiden hankinnat esimerkiksi koulujen käyttöön. Lähes kaikki alueellisetkin ratkaisut ovat myös skaalattavia ratkaisuja, joten mahdollisuuksien mukaan saatua kokemusta ja tietoa voidaan hyödyntää muuallakin. Tarvitaan uutta, kierrätyskeskuskusten tai -puistojen varaan rakentuvaa liiketoimintaa, Alhola sanoo. Lakitekstiä suoraan siteeraten lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä. Esimerkkeinä mainitaan ympäristölliset ja sosiaaliset näkökohdat, ja etenkin ympäristönäkökohdat otetaan jo monesti huomioon käytännön toiminnassa, Huikko sanoo. Mitä enemmän kunnilla on hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita, sitä tärkeämmäksi ympäristönäkökohtien rooli näyttää muodostuneen. kute5_20-23.indd 21 19.10.2021 13.29. 21 Kuntatekniikka 5/2021 K uv a: M ar ja Sa ar ik ko tavoitteen mukaisten ratkaisujen käyttöönottoa, Alhola linjaa. Kestävät hankinnat kuitenkin tukevat kiertotaloisajatteluun sisältyviä tavoitteita. Alueellinen ratkaisu voi syntyä sitäkin kautta, että paikallinen yritys tuottaa tiettyä sivuvirtaa, jonka hyödyntäminen kyseisellä alueella on taloudellisesti kannattavaa. Tärkeää on myös käytön intensiteetti – ei esimerkiksi pidä rakentaa vajaakäyttöisiä tiloja tai hankkia omistukseensa sellaista, jonka voisi hankkia palveluna kestävästi tuotettuna. Kilpailussa tavoitteena oli kehittää pitkäikäiset, Olympiastadionin arkkitehtuuriin sopivat istuimet, jotka täyttävät sekä Museoviraston että paloturvallisuuden vaatimukset ja Jotkut kunnat hankkivat käytettyjä toimistokalusteita ja huollettuja tietokoneita kouluille. Hankinnoissa tuotteiden haitattomuus onkin keskeistä, jotta niiden materiaalit voidaan pitää kierrossa nykyistä pitempään, Alhola sanoo. K uv a: K un ta lii tt o voi kannustaa yksityisautoilijoitakin paikallisen polttoaineen käyttöön. Uudet potentiaaliset ratkaisut eivät kuitenkaan pärjää kuntien hankintakilpailutuksissa, mikäli tärkein hankintakriteeri on alhainen hinta. Kestävyysajattelussa on nimittäin mukana myös sosiaalista kestävyyttä, jolloin esiin nousee aivan erilaisia asioita, kuten vaikkapa työllistämistä. Tuotteille jälkimarkkinat Uusia toimintatapoja tarvitaan myös käytöstä poistettavien tuotteiden kuten huonekalujen, tekstiilien, ja tietokoneiden jälkimarkkinointiin. Eräät kunnat ovatkin jo tehneet kierrätyskeskusten kanssa yhteistyösopimuksia käytöstä poistuvien tavaroiden huollosta, korjaamisesta ja edelleen markkinoinnista. Hyvä esimerkki innovaatiokumppanuuteen perustuvasta hankinnasta on remontoidun Olympiastadionin istuinurakka, jolla varmistettiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen designin säilyminen, Huikko mainitsee. Esimerkiksi rakentamisessa syntyvien purkumateriaalien uudelleen käyttö saattaa vaatia niiden käsittelyä ja välivarastointia. Kierrätys ei aina sellaisenaan onnistu, vaan markkinoille tarvitaan uusia luovia ratkaisuja. Purkuja muidenkin materiaalien täysimittainen hyödyntämisen esteenä ainakin toistaiseksi on usein se, että erilaisissa massoissa mahdollisesti piilevät haitalliset aineet tunnetaan huonosti. Niiden kuljettaminen kauas syntypaikaltaan ei olisikaan taloudellisesti järkevää. Innovaattori kumppaniksi Innovaatiokumppanuus on laissa mainittu hankintamenettely, jota etenkin suuret kaupungit ovat hyödyntäneet. Rakentamisenkin alalta löytyy alueellisia esimerkkejä, kuten esimerkiksi rakentamisen sivutuotteena syntyvät maamassat, joita hyödynnetään meluvalleissa, pengerryksissä ja muussakin maarakentamisessa. Jo ennen tätä esimerkiksi Tampereella oli luotu innovatiivisten hankintojen työkalupakki, jolla on vauhditettu innovatiivisuutta hankintamenettelyissä. Myös toisinpäin
Jos kyseessä on vaikkapa teknisesti vaikea kohde, niin silloin voidaan käydä teknistä vuoropuhelua. Keskusteluissa tarjoajat voivat vaikkapa kommentoida jotakin yksittäistä tarjouspyyntöluonnosta. Kuntaja hankintastrategioissa voi myös olla vastaavia linjauksia, Alhola sanoo. Yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät koko ajan uusia ratkaisuja, joiden testaamiseen julkinen sektori voisi tarjota alueellisia alustoja. Kuntien ja yritysten verkostoituminen tärkeä kiertotaloutta tukeva elementti. 22 5/2021 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Markkinakartoituksia tehdään aktiivisesti . – Alueelliset kiertotalousratkaisut ja -alustat voisivat olla kunnille ja yrityksille varteenotettava mahdollisuus, esimerkiksi uusien ratkaisujen kehittämiseen ja testaamiseen, Katriina Alhola pohtii. Laissa mainitaan, että hankittavilta tuotteilta voidaan edellyttää erilaisia ympäristömerkkejä. Kilpailutuksissa pitää mahdollistaa se, että tarjoaja voi muullakin tavalla kuin merkillä osoittaa täyttävänsä vaaditut kriteerit, Huikko täsmentää. Yksi tutkimusalue ovat kiertotalouteen liittyvät ratkaisut, mahdollisuudet ja niiden toteuttamiseen liittyvät haasteet. { Fakta } Kiertotalouden tiekartat . -EU-direktiivien pohjalta laissa määritellään ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden hankinnoissa se, millä prosenttiosuudella tietyllä hankinta-ajanjaksolla käytössä tulee olla puhtaisiin ratkaisuihin perustuvia ajoneuvoja, Huikko sanoo. Tutkimustuloksia hyödynnetään muun muassa poliittisessa päätöksenteossa, alueilla ja kunnissa. Markkinakartoitus on tarkoitettu helpottamaan hankintaa ja mahdollistamaan uusien ratkaisujen löytämisen. Asioita voidaan selvittää myös muilta hankintayksiköiltä, jotka ehkä ovat äskettäin tehneet vastaavanlaisen hankinnan. Tämä johtunee siitä, että kustannuksia ei tarkastella elinkaariperspektiivistä, vaan näkökenttä kohdentuu vain hankintatai investointihetken hintaan. kute5_20-23.indd 22 19.10.2021 13.29. . Kartoituksia käytetäänkin kunnissa varsin yleisesti, Katariina Huikko alustaa. Kuntien tiekarttatyötä ohjaa myös vuonna Valtioneuvoston huhtikuussa 2021 tekemä periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. olisivat kiinnitettävissä 1950-luvulta peräisin oleviin kiinnitystappeihin. Hankintayksikkö voi oma-aloitteisesti kysellä markkinoilta tarjolla olevista ratkaisuista, tai vaikkapa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Valtiolla on oma koottu kilpailuttamiskalenteri, Katariina Huikko sanoo. Kilpailutusta ei siis määritellä vanhan mallin mukaan vaan kartoituksella katsotaan aidosti, mitä markkinoilta on mahdollista saada. SYKE on puolueetonta tietoa tuottava tutkimusja asiantuntijaorganisaatio. Hankintojen puolella törmätään usein pelkoon siitä, että kiertotalousratkaisut olisivat jotenkin muita vaihtoehtoja kalliimpia. Hankintayksikön pitää kuitenkin tuntea merkin takana olevat vaatimukset, millä edellytyksillä merkin voi saada. . Esimerkkinä elokuussa voimaan astunut puhtaiden ajoneuvojen lainsäädäntö. Kuntien tiekartat ovat yksityiskohtaisia toimintasuunnitelmia, miten ja millä aikavälillä asiat tulee viedä käytäntöön ja mitä toimenpiteitä siihen saattaa sisältyä. Siihen ei kohdistu suuria muutospaineita, enemmänkin niitä voi tällä hetkellä kohdistua sisältölakeihin, joissa määritellään mitä ostetaan – millaisia sisällöllisiä ja toiminnallisia asioita hankittaviin tuotteisiin ja palveluihin tulisi liittyä. KATRIINA ALHOLA kertoo, että tulevaisuustalo Sitran laatima kansallinen kiertotalouden tiekartta toimii hyvänä raamina kuntien kiertotaloustoimille ja niiden omille, varsin konkreettisille tiekartoille. MARKKINAKARTOITUKSET, joita voidaan tehdä ennen virallisen kilpailuttamisprosessin alkamista, tukevat uusien ja usein kestävää ajattelua tukevien tuotteiden markkinoille tuloa. Hankintalaki toimii hyvin Huikko kertoo, että hankintalaki on hyvin toimiva menettelytapalaki, joka kertoo, miten ostetaan. Näin hankintayksikkö voi modifioida, miten tietyt hankintaan liittyvät asiat tarjouspyynnössä määritellään. Kyse ei ole lakisääteisestä velvollisuudesta, mutta se palvelee markkinatoimijoita, jotta he voivat ennakoida, minkälaisia kilpailutuksia on tulossa. Alhola suositteleekin, että kunnat kertoisivat avoimesti tarpeistaan ja suunnitelmistaan, jotta yritykset voisivat kehittää tarjontaansa vastaamaan potentiaalista kysyntää. Hankintakalenterit ja ympäristömerkit Monet kunnat julkaisevat neljännesvuosittain tai kuukausittain hankintakalentereita, joissa kerrotaan ´ minkälaisia hankintakokonaisuuksia kilpailutuksiin on mahdollisesti tulossa. Kunnan on viisasta kertoa tarpeistaan SYKEn Katriina Alhola muistuttaa, että kaupungeissa ja kunnissa ei aina tiedosteta mahdollisuuksia, joita esimerkiksi alueelliset kiertotalousratkaisut voisivat tuoda mukanaan. Monella kunnalla on käytössään oma kertotalouden tai resurssiviisauden tiekartta, jossa katsotaan pidemmälle, miten kunnan tulee asiassa toimia ja mitkä ovat ne toimialat ja vahvuudet, jossa kiertotaloutta parhaiten edistetään. Tiedon puute haittaakin Alholan mukaan monella tavalla uuden talousmallin eteenpäin menoa.
Sähköä saadaan pistorasiasta ja niin edelleen. Viemäriverkostosta erittäin huonossa kunnossa olevan verkoston pituus on kilometreinä suunnilleen samaa tasoa. . . Hyvinvointialueiden aloittaessa terveydenhoito siirtyy pitkälti pois kuntapäätöksenteosta. . Iso osa infrasta toimii piilossa katseilta. Kuntien rahan UUDISTAMISSYKLI KUNTAMITTARIKSI Kunnalliseen päätöksentekoon olisi hyvä ottaa mukaan infran uudistamissykli. Vesilaitoksien kohdalla on ainakin investointipäätöksiä sekä jo valmistuneita uudistuksiakin tehtynä. Toivottavasti vaikutukset näkyvät positiivisesti. Suomessa ei ole pulaa puhtaasta vedestä, mutta se pitää saada toimitettua käyttäjille ja likavesikin johdettua pois asianmukaiseen käsittelyyn. Vertailun vuoksi, paljon puhuttu valtion hävittäjähankinta on ”vain” puolet edellisestä. Teitä ja katuja ei voi kuvailla ihan näkymättömiksi, mutta ei niihin kuitenkaan kiinnitetä juurikaan huomiota. Meille alalla oleville on selvää, ettei yksikään edellä mainituista toteudu ilman huolellista suunnittelua ja hyvää toteutusta. . Janne Tähtikunnas Kirjoittaja on Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n tuore toimitusjohtaja. Yhteisestä varallisuudestamme reippaasti yli 20 miljardia euroa on sitoutunut kuntien omistamaan infraan. Ensi syksynä olemme jo viisaampia hyvinvointialueiden toiminnan vaikutuksista kuntien teknisille toimialoille. Vesijohtoverkostoa meillä on reilut 100 000 kilometriä, josta yli 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa. Positiivisesti voisi miettiä, että tästä on hyvä parantaa. Silloin tekninen toimialakin nousee kunnissa toivottavasti nykyistä paremmin näkyville. . Joskus on ehkä tullut ensin tehtyä tilapäinen toteutus, ja pysyvä ratkaisu sitten vasta vuosikymmeniä myöhemmin. . Luotamme, että puhdas vesi tulee hanasta ja pötkäleet siirtyvät putkia pitkin muiden murheeksi. . Kuntatekniikka 5/2021 23 { Kolumni } H arva kiinnittää mitään huomiota kuntatekniikan toimivuuteen. määrä ei todennäköisesti lisäänny tulevaisuudessakaan, mutta toivottavasti sen jako muuttuu hieman tasapainoisemmaksi. . Miksi infran huonosta tilasta ei siis keskustella enempää RILin jäsenistöä ja muita alan ammattilaisia lukuun ottamatta. Voisi olla sen verran pysäyttävä lukema, että kuntien valtuutetut joutuisivat sulattelemaan tuloksia pidempään. Kunnalliseen päätöksentekoon olisikin hyvä ottaa mukaan infran uudistamissykli. Poikkeuksena toki teiden kuopat, jotka lämmittävät kulkijat usein ihan hiileksi asti. . Jonkin aikaa sitten aloittaneissa kunnanvaltuustoissa on onneksi myös sopivia osaajia teknisten asioiden käsittelyyn. . kute5_20-23.indd 23 19.10.2021 13.29
Tavoitteena on toteuttaa hankkeita taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 24 5/2021 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Paavo Taipale I nfrarakennuttamisen käytäntöjä kehittämällä voidaan parantaa hankkeiden laatua, alentaa kustannuksia ja vähentää rakennusaikaisia häiriöitä infran käyttäjille. Julkisessa keskustelussa korostuvat usein infrahankkeiden aikataulujen venyminen ja kustannusarvioiden ylittyminen. Työhön osallistui edustajia Väylävirastosta ja kuntasektorilta sekä konsulttija urakointialalta. Infratoimialan eri osapuolet kokosivat hankkeiden onnistuneen toteutuksen keskeiset menestystekijät muistilistaan. Ar ki st ok uv a: La hd en ka up un ki Rakentamishankkeen onnistumisen ratkaisee luottamus, avoimuus, keskinäinen kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Tiedon jakaminen oikea-aikaisesti riittävän laajalle on yleisavain menestykseen. Myös laatupoikkeamat ylittävät helposti uutiskynnyksen. INFRA ry:n koordinoimana on julkaistu toimialan yhteistyössä koostama tiivis tietopaAvoimen yhteistyöhenkisesti ja selkeyttä tehtäviin ja vastuisiin Infrarakennuttamisen käytännöt kehittyvät Infrahankkeiden prosesseja kehitetään toimijoiden kesken jatkuvasti. kute5_24-25.indd 24 19.10.2021 13.33. ketti hyvistä yhteistyökäytännöistä infrarakennuttamisessa
25 Kuntatekniikka 5/2021 Tuloksia saadaan aikaan työskentelemällä yhdessä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Luonteeltaan poikkeuksellisissa urakoissa referenssitöiden voimassaoloaika voisi olla myös hieman yleisesti käytettyä viiden vuoden määräaikaa pidempi. Tiedon jakaminen oikea-aikaisesti riittävän laajalle on yleisavain menestykseen. YSEja KSE-ehdot ovat sopimuksissa keskeisessä asemassa hankkeesta ja hankintamallista riippuen. Yhteistyötä rakennettava ja luottamus ansaittava joka päivä Tuloksia saadaan aikaan työskentelemällä yhdessä tiiviissä vuorovaikutuksessa. 0503808368 tai Kari Muhonen p. Tee ehdotus Paras infratilaaja -kilpailuun 26.11.2021 mennessä . Se parantaa koko toimialan osaamispohjaa. Euromääräisen arvon lisäksi tulee kiinnittää huomiota referenssien sopivuuteen suhteessa tarjottavaan työhön. Osaava tilaaja hyödyntää hankintalain mahdollisuuksia monipuolisesti. Onnistuneissa infrahankinnoissa toteutuvat niin tilaajan kuin urakoitsijankin tavoitteet Jos kuntanne täyttää edellä kuvatut taitavan tilaajan kriteerit, ilmoittautukaa mukaan. KUNTALIITTO ja INFRA ry haluavat tukea kuntien hankintojen kehittämistä. Taitava kunta käy markkinavuoropuhelua alueen yrittäjien kanssa saadakseen myös kuntatekniikkaan liittyvät hankinnat toimimaan. pdf . Myös uusia urakkamuotoja kehitetään yhteistyössä. Yhteistyönä valmisteltu julkilausuma Hyvät yhteistyökäytännöt infrarakennuttamisessa on luettavissa verkkosivulla https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/ tietoa-ja-tilastoja/ohjeita-ja-opastusta/2021-hyvat-yhteistyokaytannot-yhteenveto-ja-suositukset. Tarjoajille asetetut referenssivaatimukset tulisi olla oikeasuhtaiset hankinnan luonteeseen ja kokoon nähden. Ehdotukset lähetetään verkkolomakkeella https://link.webropolsurveys.com/Participation/ Public/ab2a420f-ad63-4ed7-9c90-764115e87460?displayId=Fin2348792 Aiempien INFRA ry:n kilpailujen aineistoon voi tutustua verkossa www.infra.fi/paraskuntatilaaja Lisätiedot kilpailusta: Paavo Taipale p. Sopimuksiin kirjatut asiat tehdään oikea-aikaisesti hyviä projektinhallintamenettelyjä käyttäen. On tärkeää huolehtia siitä, että noudatetaan hyvää rakennuttamisja urakointitapaa. Sopimuskumppanin valintaan pyritään löytämään muitakin valintaperusteita kuin halvin hinta. Hankintamallit ja urakkakoot määritetään siten, että markkinat toimivat optimaalisella tavalla. Selkeä ja vuorovaikutteinen hankkeiden johtaminen on avainasemassa. Joissain tapauksissa useampi referenssi hieman tavanomaista referenssivaatimusta pienemmistä urakoista voisi olla riittävä. Hankkeita johtaa tilaaja, jolla on kokonaiskuva hankkeesta ja sen lopputuloksesta. Järjestämme nyt ensimmäistä kertaa yhdessä kuntasektorin Paras infratilaaja -kilpailun. Se on luomassa toimivia markkinoita erikokoisille yrityksille ja kannustaa palveluntarjoajia innovoimaan ja käyttämään uusia menetelmiä. Työkohteessa tilaajan vastuuhenkilöllä on tarpeen olla riittävä päätösvalta, jotta päätöksenteko on sujuvaa. Asiakirjat ja oikeasuhtaiset vaatimukset tukevat onnistumista Onnistumisen edellytyksiä parannetaan sillä, että tarjouspyyntöja urakka-asiakirjat sekä tarjoukset laaditaan selkeiksi ja yksiselitteisiksi. kute5_24-25.indd 25 19.10.2021 13.33. Innovaatioiden syntymistä ja tervettä kilpailua edistetään ja urakassa syntyvistä ideoista hyötyvät eri osapuolet oikeudenmukaisesti. Keskeistä on ihmisten johtaminen, kannustaminen ja sparraus sekä parhailta oppiminen niin omassa hankkeessa kuin alan toimijoilta yleisesti. Onnistumisen ratkaisee luottamus, avoimuus, keskinäinen kunnioitus ja oikeudenmukaisuus. Tarjouksen laatimiseen tulisi myös antaa riittävästi aikaa. Hyvässä hankkeessa osapuolet varmistavat yhteistyössä osaamisen kehittymisen ja laadun hankkeen kaikissa vaiheissa. Tarkoituksenmukaiset referenssivaatimukset tulisi asettaa kaikille hankkeen osapuolille, urakoitsijoiden lisäksi myös hankkeesta riippuen projektinja työnjohdolle, rakennuttajakonsultille ja valvojalle. Kirjoittaja työskentelee yhdyskuntatekniikan päällikkönä Kuntaliitossa Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa luomalla hankkeen valmistelun varhaisessa vaiheessa luottamuksen ilmapiiriä eri hankeosapuolten kesken ja toimimalla puolin ja toisin rehdisti yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. 0400943350 tai parasinfratilaaja@kuntaliitto.fi Niillä tuetaan myös koko toimialan onnistumista ja kehittymistä. Lähettäkää viimeistään 26.11.2021 tiivis (1-2 A4-sivua + mahdollinen esimerkkiaineisto) hyvin perusteltu vapaamuotoinen esitys siitä, mikä kunta hoitaa parhaiten infrahankintojaan. Osallistuminen on helppoa. INFRA ry on järjestänyt aiemmin vuosina 2017 ja 2019 Paras kuntatilaaja -kilpailun. Kunta huomioi hankinnoissaan kestävän infran periaatteet. Hankkeen tarkat tavoitteet, pelisäännöt ja eri osapuolten vastuut sovitaan yhdessä. Voitte myös ilmiantaa hankinnoissa onnistuneen toisen kunnan, mutta ehkä kehut on ehdotusta tehdessä hyvä jo kertoa ehdokkaallekin. Sillä on selkeä ymmärrys koko rakennetun ympäristön suunnitteluprosessista (maapolitiikka, kaavoitus, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito) ja se ottaa jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa huomioon hankkeiden toteutettavuuden. Referenssitöiltä vaadittavan arvon tulisi olla enintään tarjottavan hankkeen kustannusarvion suuruinen, useimmiten puolet tästä tulisi riittää. Tarvittavat yhteiset palaverit pidetään ja dokumentoidaan sovitusti. Soveltuvuusvaatimukset yrityksille suhteutetaan hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Niissä on se tieto, mikä tarvitaan tilaajan tahdon toteuttamiseen. Tärkeää on varmistaa, että kaikki osapuolet, myös aliurakoitsijat, tietävät ja ymmärtävät asiakirjoissa esitetyt vaatimukset. Niistä myös pidetään kiinni ja varmistetaan samalla työturvallisuus sekä ratkaisujen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Yhteistyön vahvistamiseksi kannattaa harkita hankkeen eri osapuolten edustajien työskentelyä samoissa tiloissa
26 5/2021 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Maa-aineksia saapuu yli tuhat kuormaa KAATOPAIKALLE UUSI KUOSI kute5_26-29.indd 26 19.10.2021 13.33
Vuosien varrella maasta on löytynyt maitopusseja, lasipulloja, autonrenkaita, deodoranttipulloja sekä kaikkea muuta jätettä, mitä kaatopaikoille 1970-luvulla kuskattiin. Työhön päästiin kiinni hyvällä sykkeellä, sillä suunnitelmat olivat yksityiskohtia myöten valmiita. kute5_26-29.indd 27 19.10.2021 13.33. Huhtikuun lopussa alkoi kaatopaikan uusi aika, kun Kreaten työmiehet saapuivat muuttamaan aluetta uuteen eloon. Kaasunkeräysmatolla kerätään kaatopaikasta mahdollisesti vapautuvat kaasut kaasunkeräysputkistoon, joka kiertää aluetta lähellä sen huippua. Kreaten työnjohtaja Marko Kivisaari on tyytyväinen töiden etenemiseen aikataulujen mukaan. Sen jälkeen kaatopaikka peitettiin kevyesti tuon aikaisilla menetelmillä eli ohuella maakerroksella. Sitä myöten kaasut KAATOPAIKALLE UUSI KUOSI Vantaan Sotungin kaatopaikka saa uuden ilmeen, kun 30 000 neliömetrin joutomaa muutetaan viheralueeksi. Hänen vieressä on osa alueen laella sijaitsevasta biokaasusuodattamosta. Kuin kerroskakku Kaatopaikka tasattiin aluksi oikeaan muotoon kaatopaikan omalla maa-aineksella ja siihen sekoitetulla tuhkalla. Työmaan alussa mitattiin, nouseeko maaperästä epäilyttäviä kaasuja. 27 Kuntatekniikka 5/2021 Teksti ja kuvat: Jukka Nortio S otungin kaatopaikkaa käytettiin vuodesta 1969 vuoteen 1982. Näiden päälle tulee viiden niin sanotun geosynteetin kerros: suodatinkangas, kaasunkeräysmatto, bentoniittimatto, salaojamatto ja vielä lujitematto, joka pitää päällä maa-ainekset paikoillaan. Sitten maa peitetään kauttaaltaan suodatinkankaalla ja betonimurskeella sekä kivituhkalla alueen reunoilla
Salaojamatolla johdetaan sadevedet hallitusti kaivoihin ja edelleen ympäröiviin ojiin niin, etteivät ne pääse kosketuksiin maan uumenissa edelleen olevien jätteiden kanssa. Kaikkiaan eri geosynteettejä on tuotu 350 rullaa. Alueen reunoilla sijaitsevat ojat rakennetaan huolellisesti, sillä aivan vierestä alkaa Sipoonkorven Kansallispuisto. Maa-aineskerrosten väleissä käytetään viittä erilaista geosynteettiä. Niiden työstäminen on tarkka puuKun multakerros on levitetty, rakennetaan alueelle niittymäinen puisto. Geosynteettejä suojaa 10 sentin hiekkakerros, 40 sentin kerros moreenia ja lopulta 15 senttiä kierrätysmenetelmällä tuotettua kasvualustaa Kreaten mullanvalmistusasemalta Vantaalta. Siellä kaasusta suodatetaan epäpuhtaudet hakkeen ja kompostin läpi ilmaan. Kun multakerros on levitetty, rakennetaan alueelle niittymäinen puisto. -Käytämme kierrätyskasvualustoihin kierrätysmaiden moreenia ja hiekkaa, rakentamisen edeltä nostettua turvetta sekä HSY:n toimittamaa kompostia, Kreaten kiertotalous ja ympäristö -toimintojen johtaja Tuomo Joutsenoja sanoo. Uutta oppia kokeneelle rakentajalle Geosynteettien rakentaminen on uutta kokeneellekin rakentajalle. Maa-ainespenkassa on monenlaista yhdyskuntajätettä viiden vuosikymmenen takaa. Urakan ulkopuoliset tarkastajat ovat todenneet, että kaikki on mennyt Golder Associatesin tekemien suunnitelmien mukaan, Kreaten vastaava työnjohtaja Jari Kivisaari sanoo. Tonnin painoisia bentoniittirullia tuotiin työmaalle heti alkuviikkoina, sillä materiaalien saatavuuteen oli syytä varautua ajoissa. -Materiaalit, limitykset, läpiviennit ja kaikki työmenetelmät ovat olleet uusia, mutta hyvin olemme oppineet valmistajien ohjeista ja tekemällä. kute5_26-29.indd 28 19.10.2021 13.33. 28 5/2021 Kuntatekniikka { Jätehuolto } ohjataan viisimetrisen kukkulan huipulle rakennettavaan kaasujen neutralointilaitokseen eli biosuodattamoon
Työterveyslääkäri kävi ennen töiden aloittamista tarkastamassa työmaan ja edellytti muun muassa, että työntekijöillä pitää olla voimassa oleva jäykkäkouristusrokote. Näin säästetään euroja ja vähennetään kuljetuksien päästöjä. Vuonna 2016 käytössä oli 350 kaatopaikkaa, joista noin puolet oli julkisia ja loput yksityisiä, kertoo Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 -julkaisun taustaraportti. KREATE työstää parhaillaan muitakin Sotungin urakan kaltaisia kaatopaikkahankkeita ja lisää on luvassa. Kierroksellamme tulee vastaan kasa, josta pilkottaa monenmoista roskaa. Olemme päässeet käyttämään niitä työmaalla poikkeuksellisen monipuolisesti, Tuomo Joutsenoja sanoo. Työmaa alkukuukausina siellä käytettiin kaasunaamareita siltä varalta, että maasta nousisi terveydelle haitallisia kaasuja. Vuosiluku ei selviä eikä sitä voi päätellä, koska kaatopaikan vielä toimiessa Navratilova voitti kolmesti. Sitä, miten kunnat ovat tähän mennessä onnistuneet kaatopaikojen kunnostuksessa, ei ole selvitetty. Kun kaatopaikkoja suljetaan, kunnilla on niihin 30 vuoden tarkkailuvelvoite ja jälkihoitovastuu niin, etteivät ne aiheuta harmia ympäristölle. Yksi kaivinkone levittää alueen reunalla soraa vastapenkereeksi, jolla estetään pintamaa-ainesten valumisen reunaojiin. . Navratilovalle voitto Wimbledonissa Vierailupäivänä alueella käy vilske, kun kolme kasettikuorma-autoa tuo tasaiseen tahtiin maa-aineksia. Pitkäpuominen kaivinkone tasoittaa pintamaakerrosta. Alueella näkyykin määrävälein kaasutarkkailuputkia, jotka on työmaan ajaksi suojattu betonirenkailla. Yhdessä kohdassa löytyi outoa tavaraa, jonka otimme talteen ja teetimme tutkimuksen. Kaatopaikan maa-aineksia on urakan aikana jouduttu jonkin verran paikallisesti siirtämään, jotta alue on saatu oikeaan muotoon. 29 Kuntatekniikka 5/2021 . Kivisaari arvelee, että maa-aineksia tuodaan alueelle urakan aikana pitkälti toista tuhatta kuormaa. Siinä kerrotaan, miten Tšekkoslovakian Martina Navratilova voitti yhdysvaltalaisen Chris Evertin Wimbledonissa. Vanha sanomalehden pala kertoo Wimbledonin naisten kaksinpelin lopputuloksen. Kun massiivinen kauhakuormaaja ajaa ohi, tuntee kuinka maa tärisee. Tuhkat ovat energialaitosten pohjatuhkia. Kaupungin ympäristöviranomaiset ovat valvoneet alueen pohjavesiä ja sieltä mahdollisesti vapautuvia kaasuja. Hiekoitushiekat, ylijäämämaat ja betonimurskeet ovat pääkaupunkiseudun työmailta. -Uusiomateriaalit oli luvitettu valmiiksi. -Alla oleva muovi antaa periksi, Kivisaari sanoo. Käytöstä poistettuja kaatopaikkoja oli samana vuonna 2170 kappaletta, joista osa arvioitiin selvityksessä erittäin kiireellistä kunnostusta vaativiksi. Mitään poikkeavaa tai vaarallista ei ole ilmennyt, Joutsenoja sanoo. kute5_26-29.indd 29 19.10.2021 13.33. Tarkkana työturvallisuuden kanssa Sadat kaatopaikat odottavat kunnostusta haa, esimerkiksi bentoniittimatto ei saa kastua. . . Ely-keskukset puolestaan valvovat, että kunnat täyttävät velvoitteensa. Neljä kaivinkonetta ja kaksi kauhakuormaajaa siirtää maata tarkan suunnitelman mukaan. -Laki kielsi vuonna 2016 orgaanisen aineksen viennin kaatopaikoille, mikä on kuluneiden viiden vuoden aikana vähentänyt kaatopaikkojen määrää merkittävästi, Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston erikoisasiantuntija Marja-Riitta Korhonen arvioi. Maa-ainekset tuodaan läheltä Peittomateriaalien valinnassa on painotettu sitä, että ne ovat mahdollisimman pitkälle kierrätettyjä materiaaleja ja että ne saadaan läheltä. -Jos jotain epäilyttävää on noussut tai epäilyttäviä hajuja on esiintynyt, on ne tutkittu heti. . Rullat levitetään kaivinkoneeseen kiinnitettävällä levityspuomilla. VANTAAN kaupunki oli teettänyt laajat kaatopaikkaa koskevat tutkimukset ennen töiden aloittamista ja todennut, ettei alueella ole sellaista materiaalia, joka vaatisi esimerkiksi pilaantuneen maan poiskuljetusta. Suurin osa kaatopaikkojen sulkemisista ajoittui vuosituhannen vaihteeseen, jolloin kaatopaikkoja koskeva säätely kiristyi. Ne pestiin tarkoin aina kun palattiin työmaalta, eikä niitä tuotu pukuhuoneisiin. Kasan vieressä on hyvin säilynyt sanomalehden jäänne. -Syvimmillä olemme kaivaneet puoleentoista metriin, Kivisaari sanoo. Työmaan alkukuukausina mitattiin kaasumittareilla, nouseeko maaperästä epäilyttäviä kaasuja. Siksi näitä hankkeita on tulossa koko ajan lisää, Tuomo Joutsenoja sanoo. Tarkkana oltiin myös työjalkineiden kanssa. -Kaikkia kaatopaikkoja ei ole suljettu asianmukaisesti
Vapaaehtoisuus on taustalla myös keväällä käynnistyneessä Talotekniikan viestintäfoorumissa, johon Suomen Kuntaliiton ohella on liittynyt liki 20 toimijaa niin kiinteistökuin talotekniikkaja energia-alalta. Hollolassa energiatehokkuussopimukseen liittymisen myötä on kunnassa saatu energiatehokkuustyön seuranta toimimaan ja tiedon pohjalta tehtyjen visualisointien kautta myös lisää resursseja, kun toiminta ja tavoiteltavat tulokset on pystytty hyvin kuvaamaan päättäjille. Ei pelkkiä säästöjä vaan tehokkaampaa toimintaa ja johtamista Kunnissa tehdään mittavaa työtä energiakustannusten alentamiseksi. Hyvät toimintaideat eivät ulotu vain kunnan omiin toimintoihin. kute5_30-31.indd 30 19.10.2021 13.31. Myös tuloksia syntyy. kuntien ilmastojohtamisen kehittämisessä. Energiaja kustannussäästöjen lisäksi työ energiatehokkuussopimuksissa vauhdittaa myös muuta toimintaa. Kuntien ja alueen yritysten välisen yhteistyön kasvattaminen ja tehostaminen vaikuttaa koko kunnan päästöihin, kun voidaan Suomessa tehdään mittavaa työtä energiatehokkuuden ja päästövähenemien aikaan saamiseksi – vapaaehtoisesti. EU:n energiatehokkuusdirektiivin ja ilmasto-ohjelman vaatimuksiin. Vapaaehtoisesti säästöt ja päästöt kuntoon K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki Ja tuloksia syntyy LUT-yliopiston johdolla tehdyssä selvityksessä havaittiin paljon säästöpotentiaalia Lappeenrannan kaupungin kiinteistöistä. Energiatehokkuussopimukset ovat Suomen keskeinen keino vastata mm. -Vapaaehtoisuuteen pohjautuva energiaja ilmastotyö on kunta-alalle kaikki kaikessa. Vuosina 2008–2016 elinkeinoelämässä ja kuntasekä kiinteistöalalla toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa, mikä ylittää koko Suomen kerrostalokannan vuotuisen lämmitysenergiankäytön. Esimerkiksi Oulussa energiatehokkuustyötä organisoidaan uudelleen, hyviä esimerkkejä ja ideoita on kerätty muista sopimuskunnista. Lisää säästöjä etsitään myös kuluvalla kaudella 2017?2025. Liki 120 kuntaa, kaupunkia ja kuntayhtymää on solminut vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää energiankäyttöä vuosittain yhteensä 510 GWh vuoteen 2025 mennessä. 30 5/2021 Kuntatekniikka Teksti: Kirsi-Maaria Forssell E nergiatehokkuussopimuksen solmineissa kunnissa ja kaupungeissa asuu 75 prosenttia suomalaisista. Energiainvestoinnit julkisiin rakennuksiin voivat tuoda merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä, sillä esimerkiksi oma energiantuotanto olisi suurimmassa osassa rakennuksista kannattavaa. Lappeenrannassa työllä on saatu aikaan tuntuvaa tulosta: kaupunki kuittaa miljoonaluokan kustannussäästöt vuosittain. Rauta vastaa Kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnasta Motivassa ja tekee aktiivisesti työtä mm. Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS on nyt hyvällä uralla, mutta työtä vielä riittää, jotta tavoitteet saavutetaan ja osaltamme varmistetaan kunta-alan energiatehokkuussopimuksen säilyminen, painottaa Suomen Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola. Se mahdollistaa paikallisten vahvuuksien hyödyntämisen kustannustehokkaasti. -Tiedon ja kokemusten jakaminen, kuntien välinen vertaisoppiminen on tuonut hyviä ideoita ja antanut valmiuksia lähteä jopa suunnittelemaan kunnan toimintoja uuteen uskoon, kertoo Motivan kunta-alan asiantuntija Okariina Rauta
Työ jatkuu keväällä käynnistetyssä Talotekniikan viestintäfoorumissa, johon on sitoutunut 17 toimijaa, Suomen Kuntaliitto mukaan lukien. Höylä-ohjelma jatkuu vuoden 2025 loppuun asti, Kutteri-ohjelma päättyi vuoden vaihteessa 2020. Järjestelmäpuolelta mukana ovat energia-alalta Energiateollisuus sekä Helen ja Kuopion Energia Oy, eri lämmitysmuotoja edustavat Bioenergia ry, Lämmitysenergia Yhdistys, Nuohousalan Keskusliitto, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu sekä Sähköja Teleurakoitsijaliitto. -Tärkeää on saada alan toimijat viestimään ja vaihtamaan kokemuksia lämmitys-, ilmanvaihtoja ilmastointialan ajankohtaisista asioista. Tietoa kiinteistöjen omistajille ja ylläpidosta vastaaville Viestintäfoorumi tavoittaa kiinteistön omistajat laajasti eri järjestöjen kautta: mukana ovat Kuntaliiton lisäksi RAKLI, Suomen Kiinteistöliitto sekä Suomen Omakotiliitto. Tietoa kootaan ja jaetaan laajasti eri lämmitysjärjestelmien (sähkö, kaukolämpö, lämmityskattilat, lämpöpumput) sekä ilmanvaihtoja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta. Lähde: Kunta-alan energiatehokkuussopimusten vuosiraportointi 2020, toimenpiteiden tuottama energiansäästö vuosittain. -Laitteistojen oikeat säädöt ja ajallaan tehdyt huollot säästävät korjauskustannusten lisäksi myös energiaa. energiatehokkuussopimusten kautta: aktiivisen viestinnän ja neuvonnan odotetaan näkyvän myös toimenpiteiden toteuttamisessa eri sopimusalueilla. Lisätietoja: www.energiatehokkuussopimukset2017.2025.fi, www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi 10 20 30 40 50 Vesihuolto, käyttöja prosessivesijärjestelmät Uusiutuva energia Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto ja jäähdytys Valaistus ja ulkovalaistus GWh/a 43 42 18 17,5 13 kute5_30-31.indd 31 19.10.2021 13.31. toteuttaa esimerkiksi yhteisiä energiaratkaisuja, kuten hukkalämpöjen hyödyntämistä ja uusiutuvan energian yhteishankkeita. Tuloksia seurataan myös esim. Talotekniikan viestintäfoorumista voimaa viestintään ja neuvontaan Vapaaehtoisuus ja sitoutuneisuus asioiden edistämiseen ilman pakottavaa lainsäädäntöä toimii – tämä on havaittu sekä energiatehokkuusdirektiivin että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa. Yhteistyöllä saadaan enemmän näkyvyyttä energiatehokkuuden parantamiselle ja muille keskeisille aihealueille, korostaa myös Motivan asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell, joka vetää foorumin toimintaa. Öljylämmitysten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä Höylä-ohjelma ja biokattilaneuvontaan keskittynyt Kutteri-ohjelma kannustivat toimijoita niin kuntaja kiinteistösektoreilla kuin pientaloissakin tehostamaan järjestelmien energiatehokkuutta ja vähentämään syntyviä päästöjä. Kesän kampanjan mediatavoittavuus oli liki 33 miljoonaa eri medioiden kautta tavoitettiin miljoonat suomalaiset. Arvioimme, että pakollisten tarkastusten sijasta on järkevää satsata mieluummin viestintään ja neuvontaan, avaa Vesa Peltola Kuntaliiton osallistumista viestintäfoorumin toimintaan. . Työtä on tehty myös öljyja biolämmityskattiloiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Kirjoittaja on kiinteistöjen energiatehokkuuden asiantuntija Motiva Oy:ssa. Työn mahdollistaa ympäristöministeriö, joka ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen sanoin totesi viestintäfoorumin työn käynnistyessä, että talotekniikan oikeilla säädöillä ja kunnossapidolla on väliä. Ministeriö piti merkittävänä, että alan toimijat lähtivät innokkaasti mukaan yhteisiin viestintäja neuvontatalkoisiin. Tietoa jaetaan sekä rakennusten omistajille että niiden ylläpidosta vastaaville. Hankkeet myös kasvattavat alueen elinvoimaisuutta. Suurin osa niistä liittyy joko valaistukseen (sis. { Energia } 31 Kuntatekniikka 5/2021 Kunnissa tehdään monenlaisia toimia energiankäytön tehostamiseksi. Viestintäfoorumin toimijat yhdessä Motivan kanssa viestivät aktiivisesti eri taloteknisten järjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi niin pientaloissa ja muissa asuinrakennuksissa kuin toimitilaja palvelukiinteistöissä. Talotekniikkaja sisäilma-alaa ovat edustamassa Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry, Suomen LVI-liitto ry, Sisäilmayhdistys ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry sekä VVS Föreningen i Finland rf. Parempi energiatehokkuus myös usein kohentaa asumisviihtyvyyttä ja säästää rahaa. Syksyllä nostetaan keskusteluun ilmanvaihto ja sen oikea käyttö ja säädöt, kerrotaan myös vesikeskuslämmityksistä ja järjestelmien tasapainotuksesta sekä muistutetaan pakkaskauteen varautumisesta. tilojen viilentämisestä ja jäähdytysten oikeista säädöistä sekä muistutettiin jo ennakkoon varautumisesta tulevaan lämmityskauteen ja kehotettiin teettämään järjestelmien ja kattiloiden huollot ajoissa. Kesän korvalla kerrattiin ohjeet mm. Ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden lisäämiseksi on tehty viestintää ja neuvontaa jo vuodesta 2014 Motivan ympäristöministeriön toimeksiannosta käynnistämässä hankkeessa, jossa mukana ovat olleet RAKLI ja Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ja Suomen LVI-liitto. Omistajaja asukaspuolta on edustamassa myös Isännöintiliitto. Yhteisin toimin kohderyhmien tavoittavuus on kattavaa. katuvalaistus), ilmanvaihtoon ja ilmastointiin, lämmitykseen, uusiutuvan energian käyttöön, lämmitykseen tai vesijärjestelmiin ja vesihuoltoon. Foorumi kampanjoi kaksi-kolme kertaa vuodessa laajemmin eri aiheista
Viime aikoina tarvetta energianeuvonnalle ovat lisänneet myös uudet linjaukset, jotka hankaloittavat maalämpörakentamista pohjavesialueelle. Energiaremonttia suunnittelevat asukkaat miettivät parhaillaan, mikä lämmitysmuodoksi, kun maalämmön rakentaminen on käytännössä mahdotonta. Maalämpöä pohjavesialueelle suunnittelevan pitää esimerkiksi teettää kalliita maaperätutkimuksia. 32 5/2021 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Rasmus Härkönen Maalämmön rakentaminen pohjavesialueelle on muuttunut käytännössä mahdottomaksi. Kunnissa kaivataan energianeuvontaa TIETOA, EI MUTUA Uudisrakennusten energiaratkaisuja sekä vanhojen kiinteistöjen energiaremontteja tehdään valitettavan usein mutun eikä tiedon pohjalta. Taustalla ovat ELY-keskusten uudet, aiempaa tiukemmat tulkinnat vesilaista. kute5_32-35.indd 32 19.10.2021 13.32. Vaadittavat selvitykset tarkoittavat helposti tuhansien eurojen lisäkustannuksia – eikä tämä siis vielä tarkoita, että lupa myönnettäisiin. Tarvetta on neuvonnalle ja eri lämmitysvaihtojen esittelylle. Vaarana on, että moni päätyy nyt tekemään hätiköityjä päätöksiä, valitsee vaikkapa energiasyöpön suoran Tohmajärven Onkamon kylä sijaitsee pohjavesialueella. Pohjois-Karjalan maakunnan energianeuvoja Anssi Kokkonen kertoo, että tilanne on osaltaan lisännyt hänelle tulevia kyselyitä
Lupaprosessien takia maalämmön rakentaminen perinteisellä tekniikalla on osoittautunut hyvin haasteelliseksi. Tohmajärvellä omakotitalotontteja on osoitettu Tikkalan alueelle, joka on pohjavesialuetta. Pohjois-Karjassa paikallinen toimija on Karelia-ammattikorkeakoulu. Ehkä yleisimmin minulta kysytään neuvoja, miten vanhan omakotitalon lämmitystai sähkökuluja voitaisiin pienentää. Käytännössä neuvonnasta vastaavat kilpailutuksella valitut paikalliset toimijat, jotka tuntevat hyvin alueensa erityispiirteet. Tohmajärven kunta on hyödyntänyt Pohjois-Karjalassa toimivan energianeuvojan apua myös, kun kunnan omaan vuokrataloon on mietitty uusia lämmitysratkaisuja. Tohmajärvi on mukana ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostossa. Siinä mukana olevien kuntien tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnan rakennuskanta on suhteellisen iäkästä ja omakotitalot lämpiävät valtaosin öljyllä ja sähköllä. Yritykset kyselevät esimerkiksi sitä, miten teollisuushallien lämmityskuluja saataisiin leikattua. Mutta kuntia – kuten tietenkin myös kuntalaisia – motivoivat myös taloudelliset seikat. Energianeuvojat hyödyntävät työssään valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan materiaaleja ja koulutuksia; Motiva tarjoaa heille tarpeen mukaan myös muuta taustatukea. Uudet linjaukset perustuvat huoleen siitä, että syvää energiakaivoa rakennettaessa eri maakerroksissa suljettuina olevat puhtaat ja mahdolliset likaiset vedet pääsevät sekoittumaan keskenään. Kahdeksan vuotta sitten uusittu öljykattila oli vielä priimakunnossa ja hän oli saanut öljynkulutuksen ihan minimitasolle. Energianeuvojan keskeisenä tavoitteena on edistää energiatehokkuutta sekä tuoda esiin uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Lopullisia päätöksiä kyseisen kohteen osalta ei ole vielä tehty. kute5_32-35.indd 33 19.10.2021 13.32. Kunnalla ei ole mahdollisuutta tarjota kovin yksityiskohtaista tietoa. Kunnilla ei ole mahdollisuutta tarjota yksityiskohtaista tietoa Asia on tuttu myös esimerkiksi Tohmajärven kunnan tekniselle johtajalle Jorma Bergille. En lähtenyt tässä tapauksessa suosittelemaan energiaremonttia, Kokkonen kertoo Uusissa pientalokohteissa hän on kertonut asiakkailleen muun muassa erilaisten hybridiratkaisujen ja vesikiertoisen keskuslämmityksen eduista: Tohmajärven kunnan tekninen johtaja Jorma Berg korostaa, että energiaratkaisuja pitää tarkastella kiinteistökohtaisesti. Meidän pitäisi kouluttaa tai palkata lisää henkilökuntaa, tarvitsisimme esimerkiksi lvi-alan asiantuntemusta. Energiavirasto on toukokuusta 2019 lähtien rahoittanut alueellista energianeuvontaa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Kunnalla ei ole valitettavasti mahdollisuutta tarjota näin yksityiskohtaista tietoa. 33 Kuntatekniikka 5/2021 sähkölämmityksen. Berg kertoo, että tontteja tiedustelleet ovat pohtineet nyt erityisesti ilmalämpöpumppujen käyttömahdollisuuksia. Yksi asiakkaani oli iäkäs isäntä, joka asui isossa öljylämmitteisessä omakotitalossa. Riskeinä on mainittu myös kallioporausten aiheuttamat epäpuhtaudet sekä lämmönkeruujärjestelmän putkivuodot. Asiakas edellä Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen auttaa kuntia pienentämään hiilijalanjälkeään. Energianeuvoja tuo esiin uusiutuvan energian ratkaisuja, mutta keskittyy aina yksittäiseen asiakkaaseen ja tämän etuun. Hän lisää, että energiaratkaisuja pitää kuitenkin katsoa aina kiinteistökohtaisesti ja niissä on huomioitava monia erilaisia laskelmia. Keskeinen syy, miksi vaikkapa energiaremonttiin lähdetään, on halu säästää rahaa, Berg kertoo. Energianeuvojan keskeisenä tavoitteena on edistää energiatehokkuutta sekä tuoda esiin uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Kerron näissä tapauksissa ei vaihtoehdoista, mikä ylipäätään on mahdollista, ja jos tarpeen, ohjaan asiakasta tilaamaan varsinaisen energiakatselmuksen siihen erikoistuneelta yritykseltä, Anssi Kokkonen kertoo. Paljon kyselyitä lämmityskulujen leikkauksesta Uudiskohteiden lämmitysratkaisut ovat vain yksi osa energianeuvojan työkenttää. Kustannustehokkainta on ohjata asiakas ammattitaitoisen energianeuvojan puheille. Tohmajärvellä asuu paljon väkeä, jonka tulotaso on aika alhainen
. Kettunen kertoo, että heilläkään, Tohmajärven tavoin, ei ole resursseja kuntalaisten yksityiskohtaiselle neuvomiselle. Soita ja kysy lisää! Markus/ 050 566 7591 kute5_32-35.indd 34 19.10.2021 13.32. Ei ehkä ymmärretä, että juuri niihin panostamalla saavutettaisiin ajan myötä suuria säästöjä, energianeuvoja Kokkonen miettii. Aika tavallista taitaa olla, että ratkaisut perustuvat naapurin miehen neuvoihin tai mutu-tuntumaan. Vesikiertoinen keskuslämmitys antaa puolestaan mukavaa pelivaraa myös tulevaisuudessa, kun asukas voi valita itse, miten vesi lämmitetään, hän miettii. Out with the old, in with the new. Hybridiratkaisu voi tarkoittaa vaikkapa puu-pellettilämmityksen ja vesi-ilmalämpöpumppujen yhdistelmää, höystettynä mahdollisuuksien mukaan vaikkapa aurinkoenergialla. Silloinkin, kun energiaremonttiin ryhdytään ihan omasta aloitteesta, kiinteistön kokonaisuus, faktat ja laskelmat eivät tule välttämättä huomioiduksi kunnolla. Suurin osa kunnan ok-taloille ja rivitaloille kaavoitetuista alueista sijaitsee pohjavesialueella. Myös esimerkiksi säätöjärjestelmien toimivuudella ja käytönohjauksella on kasvava merkitys, kun haetaan pienempää hiilijalanjälkeä, Berg huomauttaa. 34 5/2021 Kuntatekniikka { Energia } Energianeuvonnalle tarvetta myös Kontiolahdella . Myyntitykki tai naapurin mies ei tiedä parhaiten Jorma Berg huomauttaa, että tarvetta puolueettomien energianeuvojien työlle lisää myös esimerkiksi yksityisten myyntitykkien aktiivisuus. Bergin mukaan ehkä eniten sähköautokannan kehittymistä rajoittaa kuitenkin henkilöiden ikärakenne ja tulotaso. Tilannetta hankaloitti vielä se, että uusi linjaus tuli aivan yllättäen, ilman ennakkovaroituksia. Pahimmassa tapauksessa vaikkapa vääränlainen eristäminen voi aiheuttaa kosteusongelmia ja ison laskun, Berg mainitsee. TOHMAJÄRVEN tekninen johtaja Jorma Berg miettii, että kun kunnan päästöjä vähennetään, keskeiseen roolin nousee myös liikenne. Paikalliset olosuhteet näkyvät myös liikenteessä . Rajan läheisyyden takia liikennettä on paljon – ja merkittävä osa tästä trafiikista liittyy siihen, että itänaapurista haetaan halpaa polttoainetta. Energianeuvoja Anssi Kokkonen kertoo, että hän tuo esiin uusiutuvan energian ratkaisuja, mutta keskittyy aina yksittäiseen asiakkaaseen ja tämän etuun. Ihmiset eivät ole kovin innokkaita sijoittamaan tekniikkaan, jos sen avulla ei saavuteta merkittävää kustannussäästöä. Kiinteistöä pitää kuitenkin katsoa aina kokonaisuutena ja selvittää, mikä on sen kannalta järkevää. Tai sitten, kun rahat ovat jo menneet vaikkapa keittiön kalusteisiin, niin energiaratkaisuista tingitään. . Tällaisessa tilanteessa tarvitaan energianeuvojaa, jolla on aikaa, mahdollisuuksia ja asiantuntemusta paneutua yksittäisen asiakkaan tilanteeseen. Tohmajärvellä liikenteen laajaa sähköistymistä joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan. 3-5 omakotitalon suunnitelmat menivät aivan uusiksi. Energianeuvoja tarjoaa vinkkejä myös vaikkapa taloyhtiöihin sopivista sähköautojen latauspisteistä. Sähköautojen määrä on alueella kuitenkin vähäinen ja autokanta muutenkin hyvin vanhaa. www.erityisjate.fi Scanwaskeinokiviaines infrarakentamisessa Säästä luonnonvaroja, vähennä ympäristöhaittoja ja rakenna kestävästi. PPKäsitellyn jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen on helppoa voit tehdä sen ilmoitusmenettelyn avulla. Käytännössä paljon riippuu kuitenkin siitä, minkä verran asukas on itse valmis näkemään vaivaa lämmityksen eteen, hybridiratkaisuja ohjaavat automaatiojärjestelmät eivät ole vielä kovin kehittyneitä. Myyntitykin intressinä on myydä tietenkin vain omaa tuotettaan. Hän miettii, että tulevaisuudessa tarvittaisiin varmasti myös jonkinlaista kuntien yhteistä energianeuvontaa On kätevää, jos energianeuvojalla on tarkka tietämys alueen mahdollisuuksista ja eri vaihtoehdoista ja valmista laskentadataa eri tyyppisistä ratkaisuista. KONTIOLAHDEN rakennustarkastaja Ulla Kettunen kertoo, että pohjavesialueen maalämpörakentamista koskevat uudet linjaukset ovat herättäneet hämmennystä myös heillä. . Pohjois-Karjalassa yritysten kiertävät myyntiedustajat ovat kaupanneet yksityistalouksille muun muassa eristysratkaisuja sekä ilmalämpöpumppuja. Sähköautojen latauspisteille on uusissa kohteissa toteutettu varauksia
Soita ja kysy lisää! Markus/ 050 566 7591 kute5_32-35.indd 35 19.10.2021 13.32. PPKäsitellyn jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen on helppoa voit tehdä sen ilmoitusmenettelyn avulla. Out with the old, in with the new. www.erityisjate.fi Scanwaskeinokiviaines infrarakentamisessa Säästä luonnonvaroja, vähennä ympäristöhaittoja ja rakenna kestävästi
Näiden siltojen uusiminen tuo vähintään 40 Me lisäkustannuksen nykyisen korjausvajeen päälle. Esittelemme loput palkitut seuraavassa numerossa. Helsingissä on 626 siltaa, arvoltaan 1 mrd euroa Helsingin siltojen korjausvaje on 70 Me. Myös päästöt ja korjaustyön aikaiset haitat liikenteelle lisääntyvät. Kuva Vuosaaren sillasta. Asian ratkaiseminen vaati uutta toimintalinjaa. kute5_36-39.indd 36 19.10.2021 13.31. Ku ntat ekniika n saavutus saavutus.indd 1 7.10.2019 10.47 2021 Reagoinnista ennakointiin Korjausten viivästyessä joudutaan tekemään raskaampia toimenpiteitä ja kustannukset voivat nousta yli kaksikertaisiksi. 36 5/2021 Kuntatekniikka Vuoden 2021 kuntatekniikan kehityshankkeiden saavutus myönnettiin Helsingin siltojen kunnossapidon toimintalinjatyölle. Osa silloista on kuitenkin niin huonokuntoisia, ettei niitä kannata enää korjata
Jatkuvan toimintalinjatyön tavoitteena on tarkentaa linjauksia Brobackan silta valmistui 1896. Laskentaa jatkettiin 2000-luvun alussa Tiehallinnon mallien pohjalta. Lähes kaikki valmistuneet sillat olivat teräsbetonirakenteisia. Siltarekisteri, joka myöhemmin muuttui Taitorakennerekisteriksi, tarjosi aivan uuden mahdollisuuden systemaattiseen omaisuudenhallintaan ja kuntotiedon analysointiin. kute5_36-39.indd 37 19.10.2021 13.31. Kortteihin oli kirjattu sillan ominaisuustiedot tarkkaan määriteltyihin kohtiin sekä tehdyt korjaustoimenpiteet huomattavasti vapaamuotoisemmin kortin takapuolelle. Korjausten lisääntyessä pahvikortit eivät enää riittäneet ja niin siirryttiin ”ATK-aikaan” siirtämällä ensin korjaustiedot, ja myöhemmin koko kortisto tiedostoon. Jo tuolloin nähtiin, että Helsingin mittavan siltatiedon oikea paikka olisi valtion Siltarekisteri. Lisäksi uusille silloille asetettavat kaupunkikuvalliset vaatimukset nostavat siltojen kustannuksia, toki samalla parantaen kaupunkiympäristöä. Siltojen yleistarkastuksia alettiin tehdä vuodesta 1998 alkaen valtion tarkastusjärjestelmän mukaisille kaavakkeille ja lopulta vuonna 2005 erilaisten vaiheiden jälkeen kaupungin siltatiedot vietiin valtion Siltarekisteriin. Samaan aikaan valtion Siltarekisteri kehittyi hyvää vauhtia omaisuudenhallintajärjestelmän suuntaan. 37 Kuntatekniikka 5/2021 Teksti: Timo Rytkönen, Eero Sihvonen, Jaakko Dietrich ja Janne Junes H elsingin kaupunkiympäristön toimialan vastuulla olevan siltaomaisuuden jälleenhankinta-arvo on tällä hetkellä noin miljardi euroa ja suuret siltahankkeet tulevat edelleen lisäämään arvoa merkittävästi lähivuosikymmeninä. Pahvikorteista systemaattiseen omaisuudenhallintaan Vielä 90-luvun alussa kaupungin siltarekisteri oli pahvikortisto, jota tuki siltakartta. OECD oli julkaissut 70-80-lukujen vaihteessa suosituksia siltojen kunnossapitoon tarvittavasta rahoituksesta ja noiden suositusten perusteella tehtiin ensimmäiset rahoitustarvelaskelmat. Vielä 90-luvun alussa kaupungin siltarekisteri oli pahvikortisto, jota tuki siltakartta. Siltojen kunnossapidon toimintalinjaukset on koottu syksyllä ilmestyneeseen Siltojen kunnossapidon toimintalinjat -julkaisuun. Syntyi oma ATK-pohjainen siltarekisteri, kuten sitä tuohon aikaan kutsuttiin. Sen kuntoluokka on edelleen HYVÄ. Aiemmat linjaukset on julkaistu vuosina 2012 ja 2017. Helsingin siltojen ”suuret ikäluokat” syntyivät 60ja 70-luvuilla, jolloin valmistui noin puolet nykyisestä siltapinta-alasta. Usko betonin ikuisuuteen alkoi vähän kerrassaan horjua, ja tultaessa 90-luvulle oli selvää, että sillat tulisivat vaatimaan mittavia korjaustoimenpiteitä. Laskelmat osoittivat, että silloisella määrärahatasolla ei pystytty likikään vastaamaan kasvavaan peruskorjaustarpeeseen. Tuohon mennessä siltojen korjauksia tehtiin ongelmien ilmetessä, mutta reagoinnista oli aika siirtyä ennakointiin
Tällöin korjaaminen tapahtuu talouden ja ympäristön kannalta oikea-aikaisesti. Julkaisun alussa on esitetty toimintaa ohjaavat tekijät, kuvaus sillastosta, sen ominaispiirteistä, kuntokehityksestä sekä olosuhteista Helsingissä. Mikäli toteutuva rahoitus jää jälkeen toimintalinjoissa esitetystä, huolehditaan Helsingissä ensisijaisesti siltojen liikenneturvallisuudesta, tarvittaessa vaikka liikennettä rajoittamalla. Karttapohjalla esitetty visualisointi tuo konkreettisesti esille huonokuntoisten siltojen määrän lisääntymisen. Lisäksi huomioidaan liikenteellinen merkitys, olosuhteista aiheutuva rasitus ja kaupunkikuvalliset arvot. Tämän hetken rahoitustasolla korjausvajetta ei saada enää vähennettyä. Vakavat seurannaisvaikutuksia aiheuttavat vauriot korjataan vuosittain. toteutuneen kehityksen mukaan säännöllisesti. Tavoitetila, rahoitustarpeet ja toimenpiteiden priorisointi Toimintalinjassa tavoitetila ja keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset on koottu kuuden kohdan luetteloksi: Tavoitekuntotilassa ei ole erittäin huonokuntoiseksi luokiteltuja siltoja. Siltojen siisteys ja ulkonäkö pidetään ympäristön arvon mukaisena. Viime vuosien rahoitus ei ole ollut riittävää ja erittäin huonokuntoisten siltojen osuus on kasvanut entisestään. Vaurioitumisen nopean etenemisen ja seurannaisvaikutusten vuoksi korjausvaje tulisi poistaa kohtuullisessa ajassa. Taulukko 1. Lisäksi kaikille silloille tehdään viiden vuoden välein laajempi yleistarkastus ja korjattaville silloille erikoistarkastuksia tarpeen mukaan. Näiden siltojen uusiminen tuo vähintään 40 Me lisäkustannuksen nykyisen korjausvajeen päälle. Helsingin siltojen korjausvaje on 70 Me. Kantavuuspuutteet eivät rajoita raskaan liikenteen kuljetuksia. kute5_36-39.indd 38 19.10.2021 13.31. Vaurioiden edetessä kustannukset kasvavat kiihtyvää tahtia. Korjausvaje on budjetoinnin kannalta hyödyllinen tunnusluku. Toimintalinjojen ytimessä ovat rappeutumisja toimenpidemallien perusteella lasketut kuntoennusteet sekä lähivuosien rahoitusja korjaustarvelaskelmat. Toimintalinjat avain kestävään omaisuudenhallintaan Toimintalinjat -julkaisussa omaisuudenhallinnan keskeiset kysymykset on viety käytännön tasolle konkreettisiksi luvuiksi ja kunnossapidon linjauksiksi. Osa silloista on jo nyt niin huonokuntoisia, ettei niitä kannata enää korjata. Kestävä kunnossapito edellyttää noin 15 Me vuosittaista rahoitusta. Peruskorjausvaje poistetaan 10 vuoden ja vauriokorjausvaje viiden vuoden kuluessa tavoitetilaa vastaavaksi. Liikenneturvallisuuden varmistamisen jälkeen priorisoidaan vakavia seurannaisvaikutuksia aiheuttavat vauriot. 38 5/2021 Kuntatekniikka Erittäin huonokuntoisten siltojen osuus on kasvanut entisestään. Kattavat kuntoja ominaisuustiedot luovat pohjaa ennustemalleille Sillat tarkastetaan vuosittain. Huonokuntoiseksi luokiteltu silta korjataan kahden-kolmen vuoden kuluessa luokittelusta. Näiden perusteella on määritetty tavoiteltava kuntotaso, kestävän kunnossapidon edellyttämä rahoitus, toimenpiteet sekä priorisoinnin periaatteet. Yleisesti kunnissa käytössä olevista korjausvelkalaskelmista poiketen se kuvaa todellista rahamäärää, joka tarvitaan, jotta siltojen kunnossapidossa päästään korjaustoimenpiteiden avulla tavoitteena olevaan kestävän kehityksen mukaiseen elinkaaritehokkaaseen toimintaan. Käytännössä näin ei ole. Yhä useampi silta käytetään loppuun ja joudutaan uusimaan. Korjausvaje Helsingissä on paljon huonoja erittäin huonokuntoisia suuria ajoneuvoliikenteen siltoja. Viime vuosina korjausvajetta on vähennetty, mutta liian hitaasti. Esimerkiksi siltojen rappeutumista on kuvattu julkaisun lopussa huonokuntoisten siltojen kuntoennusteilla. Toimintalinjojen lähtökohtana on ollut, että kokonaisuus, nykytila, tavoitteet, rahoitustarpeet ja lähitulevaisuuden näkymät ovat ymmärrettäviä myös vähemmän siltatekniikkaan perehtyneille lukijoille, ja keskustelua voidaan käydä kaikilla päätöksentekotasoilla. Toimintalinjassa rahoituksen jälkeenjäämää on kuvattu korjausvajeella. Siltojen tarkastukset perustuvat Väyläviraston sillantarkastusjärjestelmään, joka asettaa tiukat vaatimukset tarkastajille ja tarkastusten laadulle. Helsingin silloille suositeltava ajanjakso korjausvajeen poistoon on peruskorjausten osalta kymmenen vuotta ja pienempien, kiireellisten vaurioiden osalta viisi vuotta. Toiminnan suunnittelun kannalta tuleva rahoitus tulisi olla tiedossa useita vuosia etukäteen. Laskennassa on oletettu, että kaikki sillat ovat peruskorjattavissa. Jäljelle jäävällä rahalla toteutetaan peruskorjauksia huomioiden ensisijaisesti sillan kunto. Tulevina vuosina lähes puolet tästä menisi korjausvajeen poistoon. Helsingissä toimintalinjojen mukainen siltojen kunnossapito edellyttää noin 15 Me vuosittaista rahoitusta (taulukko 1)
Lähtötietojen laatu ja systemaattinen tiedonkeruu ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Laadukas tarkastustieto näkyy toimintalinjoissa monella tapaa. . Toimivaa järjestelmää ja luotettavaksi todettuja menettelyitä ei kannatakaan muuttaa jatkuvasti. Laaditaan rappeutumisja toimenpidemallit siten, että niitä voidaan käyttää rahoitustarpeen ennustamisessa ja tulosten viestinnässä päättäjille ja poliitikoille. Uusia tunnuslukuja ja menetelmiä kehitettäessä olennaista on systemaattinen ja pitkäjänteinen lähestymistapa. Helsingissä siltojen jälkeen tarkastelutapaa voisi soveltaa esim. Tällöin tulokset ja niissä tapahtuneet muutokset ovat helpommin tulkittavissa ja ennusteiden kehittäminen on jatkossa helpompaa. Esimerkiksi vuonna 2018 kehitettiin sillantarkastustietoihin perustuvat, Helsingin olosuhteita kuvaavat uudet siltojen rappeutumismallit, jotka otettiin käyttöön viimeisimmässä toimintalinjajulkaisussa. Uusin toimintalinjajulkaisu löytyy verkosta hakusanalla ”siltojen kunnossapidon toimintalinjat”. Paciuksenkadun erittäin huonoon kuntoon päässeen sillan kannen alapintaa. Omaisuudenhallinta on pitkäjänteistä toimintaa Vaikka 60-70-luvun betonirakenteille Oikea-aikaisella kunnossapidolla kohti ilmastotavoitteita Sillanrakentamisella on iso hiilijalanjälki. Kerätään systemaattisesti tietoja, joista voidaan koota luotettavia, infran tilaa ja kuntoa kuvaavia tunnuslukuja. Toimintalinjat on hyvä tapa koota infran nykytila, tulevaisuuden näkymät, tavoitteet ja rahoitustarpeet yksiin kansiin. Näin varmistetaan, että myös käytönaikaiset päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi. Kun on saatu kehitettyä hyvä konsepti, kannattaa samaa lähestymistapaa ja menettelyjä hyödyntää myös muissa omaisuuserissä. Onnistuneet toimintalinjaukset ja tarpeet huomioiva rahoitus ovat avainelementtejä elinkaaritehokkaaseen kunnossapitoon. Mallit tulisi myös pitää kohtuullisen yksinkertaisina. ei kuulu hyvää, siltojen elinkaari voi olla oikein hoidettuna jopa 100 vuotta, ja muutokset yksittäisen sillan kuntotilassa tapahtuvat hitaasti. Yhteinen kieli kuntotilan ja todellisten rahoitustarpeiden esittämiseen helpottaa keskustelua päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Alusta asti mielessä tulisi pitää tärkeimmät tavoiteltavat tulokset ja niiden käyttötarkoitus. Kirjoittajista Timo Rytkönen ja Eero Sihvonen työskentelevät Helsingin kaupungilla ja Jaakko Dietrich sekä Janne Junes Ramboll Finland Oy:lla. Vie vuosia ennen kuin uusista tunnusluvuista ja niiden kehityksestä saadaan hyvä käsitys. leikkipaikkoihin. Ne mahdollistavat monipuolisten analyysien ja ennustemallien laatimisen sekä rahoitustarpeiden ennakoinnin myös pidemmälle ajalle. Kestävän kehityksen tavoitteisiin päästään parhaiten hoitamalla ja kunnostamalla rakenteita oikea-aikaisesti siten, että tavoiteltu käyttöikä saavutetaan tai ylitetään. Tulosten tulkinta, vertailu ja rahoituksen jakaminen eri omaisuuserien välillä on tällöin helpompaa. kute5_36-39.indd 39 19.10.2021 13.31. 39 Kuntatekniikka 5/2021 Pitkälle kehitetty menettely mahdollistaa tarkastusten kilpailuttamisen ja takaa yhtenäisen laatutason vuodesta toiseen, tarkastusta suorittavasta konsultista riippumatta. Helsingissä pahvikorteista on siis tultu pitkälle, ja kaupungilla on nyt varsin kattavat tiedot siltojen ominaisuuksista, kunnosta sekä korjaustoimenpiteistä vuosikymmenten ajalta
Lisäksi Suomen Kiertovoima KIVO piti kehittämispäivät ja Tieyhdistys järjesti seminaareja. K uv a: M ar kk u Ve nt o Yhdistetyn todellisuuden kypärää ja laseja voidaan käyttää niin suunnittelussa kuin rakennusprojektien etämonitoroinnissakin. 40 5/2021 Kuntatekniikka Teksti: Markku Vento YT 21-näyttely sisälsi jälleen eri kokonaisuuksia, kun SKTY järjesti Kuntatekniikan päivät ja VVY Vesihuoltopäivät. Lukua voidaan pitää hyvänä, sillä ns. Koronakurimuksesta jälleen ihmisten ilmoille YT21 keräsi Turkuun 3400 kävijää Yhdyskuntatekniikka-näyttely pystyttiin järjestämään lokakuun puolivälissä Turun messukeskuksessa lieventyneen koronatilanteen ansiosta. Päiviä seuraamaan oli ilmoittautunut runsaat 250 kiinnostunutta. Turun näyttely piti alun perin pitää viime keväänä, mutta se siirrettiin syksyyn pandemian vuoksi. Seuraavassa nostamme esiin muutaman näyttelyssä esitellyn uutuustärpin. Mannekiinina Geotrimin myyntipäällikkö Juho Simonen. Koronarajoitukset olivat selvästi luoneet osaamisja tapaamisvajetta ja näyttelytiloissa riittikin hyörinää. Noin 200 näytteilleasettajaa esitteli tuotteitaan ja palvelujaan. kute5_40-41.indd 40 19.10.2021 13.29. Kävijöitä oli 3400. { Yhdyskuntatekniikka 21 } Kuntatekniikan päivät vedettiin läpi laajalla seminaariohjelmalla. normaalioloissa Kuntatekniikan päiville osallistuu noin 300 kävijää. Turun messukeskuksen kolmessa suuressa hallissa oli laaja tarjonta näytteilleasettajia. SKTY:n yhdistyssivuille kerrotaan alustavasti Kuntatekniikan päivillä palkituista ja ansioituneista henkilöistä ja hankkeista
Haittapuolena on ekologisen sulatusaineen kova hinta. Turussa esiteltiin laajasti jätevedenpuhdistamojen toimintaa monitoroiva ja seuraava Hubgrade Performance Plant. Lisätietoja: npy.fi Kaikki menee pilveen Yksi YT21-näyttelyn trendeistä oli erilaisten pilvipalvelujen ja etäseurantajärjestelmien yleistyminen. Pilottilaitos aloitti toimintansa syyskuussa Korppoossa Paraisten kunnassa ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Ympäristöministeriö on mukana rahoittamassa hanketta. Lisätietoja: kaikuymparisto.fi Trimbleltä älykypärä Trimblen XR10 -älykypärä käyttää hyväkseen yhdistettyä todellisuutta MR (mixed reality) ja sen mahdollisuuksia. Lisätietoja: kemion.fi Otsonivedellä puhdasta Vaikka vesi on perinteinen puhdistusaine, yleensä mukana on erilaisia kemikaaleja tehostamassa desinfiointia ja käytössä on myös pelkästään kemikaaleista tehtyjä puhdistusaineita. Lyhyen tutustumisen jälkeen kyse on scifi-tulevaisuuden tuomisesta 3D-muodossa tähän päivään ja arkisiin työolosuhteisiin. Perinteinen keino on joko hiekoittaa tai, kuten suurempien nopeuksien tieosuuksilla tehdään, suolata. kute5_40-41.indd 41 19.10.2021 13.29. Npy Oy:n jätevesispesialisti Olli Lehto esittely laitetta YT21-näyttelyssä. Talteen otettu typpi voidaan jatkossa hyödyntää lannoitteena. Nanokuplaotsonivedellä syntyy nopeasti vettä, jolla on valmistajan mukaan ideaaliset desinfioivat ominaisuudet. Tällöin sulatusta voisi käyttää myös pohjavesialueella. Lisätietoja: veoliawatertechnologies.fi K uv a: K em io n O y K uv a: M ar kk u Ve nt o Pohjavesialueilla jäisten teiden suolausta joudutaan vähentämään, mutta formiaattipohjaisella sulatusrakeella pystytään myös nämä alueet pitämään sulina. Ylöjärveläinen kemianteollisuuden yritys Kemion Oy on kehittänyt Eco-Melter -tuotesarjan, joka perustuu maaperässä biologisesti vedeksi ja hiilidioksidiksi hajoavaan formiaattiin. Ajatuksena on vastata kiristyviin jätevesiasetuksiin siten, että isoilta investoinneilta vältytään käyttämällä kustannustehokasta prosessia. Näinä etätöiden kulta-aikoina kypärän virtuaalilaseilla pystyy käyttämään BIM-tietomalleja ja muita digitaalisia suunnitelmia tarkkoina hologrammeina. Sanzonaten teknologialla valmistetaan vettä, jota voidaan käyttää niin kotitalouksissa kuin teollisuudessakin. Mutta se ei sovi pohjavesialueille, joissa talvisin usein onkin varoituskyltit kertomassa suolauksen vähentämisestä. Kaksisuuntainen kommunikointi pilvipalvelussa mahdollistaa työmaan ajantasaisimmat tiedot etänä tiimin jäsenille. Otsonivesi toimii myös desinfiointiaineena. julkisen liikenteen tarjoajana, mutta luovuttuaan siitä ranskalainen yhtiö on keskittynyt yhdyskuntapalveluihin. Palvelukonsepti on käytössä yli sadalla puhdistamolla. Aiemmin Veolia tunnettiin mm. Suolaus on sikäli helppoa, että vuorisuolaa on saatavilla edullisesti. Lisätietoja: geotrim.fi Jäänsulatusta myös pohjavesialueella Talvisten teiden kunnossapito ei ole pelkkää auraamista, vaan myös jäisten teiden liukkauden estoa. Menetelmä soveltuu myös kylmille jätevesille ja on skaalattavissa eri vesimäärille. Käytännössä seurantaa voidaan tehdä on-linessa ja myös muuttaa tarvittaessa puhdistamon prosessinohjausjärjestelmän asetuksia. 41 Kuntatekniikka 5/2021 Typenpoistoa jätevesistä Jätevesistä poistetaan jo monin paikoin typpi hyvinkin tehokkaasti, mutta Kaiku Ympäristö Oy on kehittänyt envistone-prosessia niin, että ammoniumtyppi otetaan talteen ja muutetaan nitraatiksi
Lehdistöraati toivookin, että kaikki kuntatekniikan alalla huomioisivat viestinnän tärkeyden omasta toiminnastaan, sillä miten muutenkaan saamme fiksusti jaettua valtakunnallisia parhaita käytäntöjä vuorovaikutuksen kera. Saavutusten ja niissä olevien ehdokkaiden tarkoituksena on tuoda esille valtakunnallista kehittämistä ja osaamista. Kehityshankkeet ovat ennemminkin abstrakteja systeemistä toimintamallien kehittämistä, joka palvelee taustalla kuntatekniikan käyttäjiä ja veronmaksajia. Voimme silti avata joitakin jo tiedossa olleita asioita tässä lehdessä. Saavutuksien voittajat pitivät esitelmät torstaina lounaan jälkeen. Nykyään saavutukset jaetaan rakennushankkeisiin sekä kehityshankkeisiin. 42 5/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } LEHDEN aineisto piti harmittavasti lähettää juuri samana päivänä, kun Kuntatekniikan päivät alkoivat; joten päivien kulusta tarkemmin seuraavassa lehdessä. Toki monessa rakennushankkeessa kehitetään toimintamalleja, mutta silti niissä hankkeissa on tavoitteena rakentaa fyysisiä kohteita palvelemaan kuntatekniikan käyttäjiä. Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun yhteisille Kuntatekniikan päiville oli ilmoittautunut lähes 250 henkilöä, mitä voi pitää pandemian jälkeen erinomaisena määränä. Saavutukset Suomen kuntatekniikan saavutukset valitsi jälleen kerran lehdistöraati ja saavutuksia on jaettu vuosikymmeniä. Tausta-ajatuksena tässä on tuoda molempia kokonaisuuksia esille. Kuntatekniikan päivien ohjelmaa on joka vuosi kehitetty palvelemaan enemmän juurikin ammatillista osaamista; nyt ohjelma oli käytännössä tupattu täyteen valtakunnan kärkihankkeiden esittelyä ja lisäksi järjestävät kaupungit esittivät toimintaansa 15 erillisessä esitelmässä keskiviikon iltapäivänä. Vesihuoltopäivät ja Tieyhdistyksen seminaari. Lehdistöraati mietti arvioidessaan, Saavutuksia, stipendejä, pätevyyksiä, edistäjä, opintomatkoja Kuntatekniikan maailma avautuu! K uv at : M ar kk u Ve nt o Kuntatekniikan edistäjä -palkinto myönnettiin Jouko Turtolle. Lisäksi Turun messukeskuksessa oli samaan aikaan mm. Päivien lisäksi Turussa järjestettiin Yhdyskuntatekniikka -näyttely, jonne oli myös ilmoittautunut käytännössä perinteinen määrä näytteilleasettajia. Palkinnon luovutti SKTY:n toiminnanjohtaja Ville Alatyppö teams-aikaisessa edustusasussaan. Toki reitti on pitkä, mutta sen voi kiertää eri jaksoissa. Oli aivan selvää, että jatkuva kotona kalsareissa notkuminen oli alkanut kyllästyttää ja monella oli tarve nähdä ihmisiä ja saada sosiaalisia kontakteja. kute5_42-51.indd 42 19.10.2021 13.28. Rakennushanke Saavutus Kymijoen ulkoilureitille Kyseessä on esimerkillinen hanke. Verrattain pienellä panostuksella on saatu suuri lisäarvo kuntalaisille ja alueella vieraileville ”turisteille”
Kaiken tämän hän on koonnut kirjaansa tiedonnälkäisen uteliaisuuden sävyttämällä pettämättömällä tyylillä ja syvän henkilökohtaisella otteella. Pelkästään siltojen lukumäärä Helsingissä yllättää tavalliset tallaajat. kute5_42-51.indd 43 19.10.2021 13.28. Silti tämänkaltaiset virkistysreitit tarjoavat myös yrityselämälle uusien palveluiden kehittämiselle mahdollisuuksia. Sekä lehdistöraati että yhdistyksen hallitus toivovat, että omaisuudenhallinta otetaan tosissaan kuntatekniikan omaisuutta hallinnoivissa tahoissa, eli kunnissa, kaupungeissa ja niihin liittyvissä toiminnoissa. Kuvat ja tarinat täydentävät seikkaperäisesti mukavan kokonaista teosta. Verrosen kirjaa olikin saatavissa auditoriosta aina koko kuntatekniikan päivien ajan ohjelman tauoilla. Ilman systemaattista yhteisesti käytössä olevaa lähestymismallia omaisuuden rapautuminen tulee vaikuttamaan koko yhteiskunnan toimintaan. Lehdistöraati kannustaa kaikkia tutustumaan tähän verrattain uuteen virkistysreittipalvelun mallin. Kehityshankkeiden kunniamaininta Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä -kirjalle Lehdistöraati halusi nostaa esille, kuntateknisen tiedon säilyttäminen ja analysointi tuleville sukupolville on tärkeää meidän tulevaisuutemme kannalta. Lehdistöraati näkee, että analyysin kautta on saatu hätkähdyttäviä ja toivottavasti herättäviä lukuja pelkästään Helsingin osalta. Torstaina esitystä tulikin sitten vahvistamaan Kirsi Hokkanen Kouvolasta. Sekä fiktioettä tietokirjailijana ansioitunut Maarit Verronen valmisteli kirjaansa Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä vuosikaudet. Kehityshanke-Saavutus Siltojen kunnossapidon toimintalinjoille Helsingissä Lehdistöraati näkee, että kehitystyöllä on saavutettu konkreettinen näkemys kuntainfran ongelmasta, eli kestävyysvajeesta. Lehdistöraati näkee, että tätä tietoa voidaan laajentaa ja analyysimallia monistaa muihinkin kuntateknisiin omaisuuslajeihin. Sillä lehdistöraadin sanoin: ”Kuntatekniikka on kaikkea näkyvää ja näkymätöntä toimivaa rakennetta, kun kävelet kotisi ovesta ulos kohti työpaikkaa tai päiväkotia”. Lehdistöraati näkee myönteisenä sen, että mallissa on otettu kansainväliset standardit huomioon, jolloin tietoa voidaan verrata myös muiden omaisuudenhallinnoijien esimerkiksi Väyläviraston tietoihin. Lehdistöraati halusi ojentaa kunniamaininnan Finlandia-tietokirjallisuuden palkintoehdokkaanakin olleelle Maarit Verroselle ja kustannusyhtiö Aviadorille. Kukituksesta huolehtivat SKTY:n puheenjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio ja toiminnanjohtaja Ville Alatyppö. Tänä aikana hän teki lukuisia retkiä kiertoliittymien äärelle, tutustui niiden historiaan, kuunteli paikallisten ihmisten tarinoita ja pohti näiden rakennelmien muuttuneita ja pysyviä merkityksiä. Kunniamaininnan tuli noutamaan kirjailija Maarit Verronen ja Vesa Tompuri Aviador-kustantamosta. Saavutuksen tulivat noutamaan Aino-Kaisa Nuotio ja Hanna Keskinen Rambollista. Kymijoki on alueena historiallista. Kyseessä on tärkeä ja ilahduttava dokumentti keskeisestä liikennejärjestelmän oivalluksesta, eli kiertoliittymästä tai maalaistermein liikenneympyrästä. Kuntatekniikan yhdistys haluaa tukea kirjallisen kuntateknisen tiedon tuotantoa ja tiedon levittämistä. Todennäköisesti luvut ovat samansuuntaisia muissakin kaupungeissa ja kunnissa. 43 Kuntatekniikka 5/2021 että Keski-Euroopassa on paljon tämänkaltaisia turvallisia ja ympäristönkin kulumisen huomioivia virkistysreittejä, suurin syy näihin on, ettei siellä ole jokamiehen oikeuksia. Millä muulla keinoin tulevat sukupolvet voivat analysoida nykytilannetta ja sitä, miten tähän pisteeseen on päästy ja mitä matkalla on opittu, jotta parhaita oppeja voidaan laajentaa ja kömmähdyksien määrää vähentää. Saavutuksen tulivat noutamaan Timo Rytkönen Helsingistä ja Jaakko Dietrich Ramboll CM:stä. STIPENDIT Kuntatekniikan osaajien elämän evoluuKuntatekniikan Rakennushankkeen Saavutus myönnettiin Kymijoen ulkoilureitille. Kehitystyö on tuonut tilannetietoa siitä, millainen on siltojen kunto verkkotason tilanne ja miten se on tulossa muuttumaan erilaisilla rahoitusmalleilla. Lehdistöraati ei tietenkään halunnut lähteä neuvomaan, mutta kannusti selvittämään näitä Keski-Eurooppalaisia erilaisia palveluita. Kymijokihan ajatellaan olevan Suomen virta ja tämän tunnettuuden kasvu mahdollistuu reitin vuoksi selvästi. Saavutuksen noutivat Aino-Kaisa Nuotio ja Hanna Keskinen Rambollista. Maarit esitteli palkinnonjaon yhteydessä muutamilla sanoilla tietokirjaansa
Jouko Turto on paitsi pitkäjänteinen kehittäjä myös nopea reagoimaan tilanteen niin vaatiessa. Ensimmäisenä kehitettiin kunnossapidon pätevyys, joita on jaettu nyt reilun vuoden verran. Tärkeimmistä töistä ei pidä kute5_42-51.indd 44 19.10.2021 13.28. Jouko on ollut hyvin arvostettu alan valtakunnallisessa yhteisössä ja siksikin saanut kutsuja monien tärkeiden pöytien ääreen. Valitsijaryhmä näki Heilalan työn sopivan erityisen hyvin opinnäytetyökilpailussa annettuun määritelmään, jossa mainitaan opinnäytetyöpalkinnon voittajan valinnassa arvostettavan erityisesti töitä, jotka edistävät kuntatekniikan alaa. Stipendin perustelut Anni Heilala paneutui diplomityössään ”Tietomallipohjainen kustannuslaskenta infra-alalla – Tiedonsiirto kustannuslaskentaja suunnittelujärjestelmien välillä” yhteen alamme monista ajankohtaisista kehityskohteista ja esittelee sekä ongelmaa että etenemismahdollisuuksia ja tavoitteita monipuolisesti ja asiantuntevasti. 44 5/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } tiolle emme voi mitään. Seuraavassa kirjoituksessa toteamme sitten tenttimenestykset. Huomasittehan muuten ohjelmasta, että torstaina oli mahdollisuus osallistua maksuttomaan pätevyystenttiin. Heilalan aihe on ajankohtainen ja työn tulokset ovat tutustumisen arvoista luettavaa niin kotimaisilla kuin ulkomaisillakin infra-alan kentillä. Jouko on pitänyt itsensä ja yksikkönsä johdonmukaisesti avoimena uusille virikkeille koko pitkän uransa ajan. Anni esitteli opinnäytetyönsä torstaina Nuorten ammattilaisten omassa sessiossa. Kuinka moni meistä Kuntatekniikan päivillä olevista voi todeta olevansa pätevä tekemään sitä päivittäistä työtä, mitä tekee. Huomaattehan, että kuntatekniset organisaatiothan kasvattavat osaajia koulunpenkiltä lähtien. Monen vuoden hiljaiselon jälkeen stipendiprosessi on jälleen saatu käyntiin ja viime vuonna jaoimme kaksi stipendiä ”etäkuntatekniikan päivillä”. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen perinteenä on ollut nostaa Kuntatekniikan Edistäjä-palkinnolla sellaisia henkilöitä, jotka ovat omalla toiminnallaan ja omalla energisellä otteellaan kehittämässä Suomen kuntateknistä alaa. Tästä erityisen mieleenpainuvana esimerkkinä on Myllysillan tapaus, jolloin hän herätti ani varhain Myllysillan romahdettua matkoilla olleen silloisen kaupunginjohtajan Aleksi Randellin ja yhdessä linjasivat nopeat toimenpiteet asian korjaamiseksi. Yhdistyksen arviointiryhmä totesi, että kaikkien ehdokkaiden opinnäytetyöt ovat korkealuokkaisia. Uuden Myllysillan toteutuksen johtaminen onkin Joukon osaamisen yksi mestarinäytteistä. Kansainvälisetkin julkaisut ja selvitykset aiheen tiimoilta ovat harvassa ja esimerkiksi talonrakennusalalla ollaan ko. Kuntatekniikan edistäjä -palkinto jaettiin Tunnistatteko nimet Raimo K Saarinen, Mikko Leppänen ja Tuula Smolander. Palkinnot ojennettiin Janne Pesolalle sekä Mika Honkasalolle; molemmat Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksesta Starasta. Heidän nimensä löytyvät eräästä lautasesta. Kuntatekniikan yhdistys on kehittänyt standardin mukaisen pätevyysmallin. Myös työtä varten järjestetty 80 alan ammattilaista käsittänyt työpaja ja haastattelut ovat esimerkki aiheen kattavasta käsittelystä. Monet meistä tuntevat tämän sankarillisen kehittäjän nimellä Jouko Turto. Jouko on koko uransa ollut lojaali työnantajalleen – ei pelkästään Turkua kohtaan pysyvänä työnantajana vaan ennen kaikkea niin, että kaikessa toiminnassa Turun etu on ollut päällimmäisenä. aiheen osalta edellä infra-alaa. Kuntatekniikan yhdistys ja sen riippumaton pätevyyslautakunta halusi myös palkita kaksi parhaiten pätevyystentissä suoriutunutta henkilöä. Tänä vuonna stipendiaattiehdokkaita on ollut kolme: Anni Heilala Tietomallipohjainen kustannuslaskenta infra-alalla – Tiedonsiirto kustannuslaskentaja suunnittelujärjestelmien välillä Tiia Salminen Järvenpään kaupungin infran peruskorjauksen ja korjausvelan hallinnan kehittäminen Toivo Salokannel Kunnossapidon omavalvontajärjestelmä, toimintamallin kehittäminen. Kunnossapidon pätevyyksiä on nyt myönnetty 36 henkilölle valtakunnassa. Pelkkä tekninen tutkinto ei osoita pätevyyttä, vaan se antaa enemmänkin teknisiä valmiuksia työhön, mutta kuinka moni teistä käyttää työssään pelkästään niitä oppeja, joita on saanut teknisestä koulutuksestaan. Nuorien osaajien valtakunnallinen esilläolo on koko alan jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää, eikö. Hän on myös kasvattanut työyhteisössään osaavaa uutta sukupolvea, jotka jatkavat hänen arvokasta työtään. Yhdistys halusi tällä erää ojentaa yhden stipendin. Eläkeputki vaatii uusien tekijöiden tuloa putken pään alkuun ja kuntatekniikan yhdistyksen yksi perustamisajatus vuodelta 1926 on ollut tukea osaamisen ja osaajien kehittämistä. Tuolloin kesäkuun ensimmäinen päivä aloitti kohta ylioppilaaksikin kirjoittava meille suurelle osalle tuttu henkilö kuntateknisen työuransa, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Hän on verkostoitunut laajasti ja monialaisesti valtakunnallisten kollegoiden ja asiantuntijoiden sekä organisaatioiden kesken. Mutta palataan nyt mielissämme ja ajassa taaksepäin aina vuoteen 1974 ja Kokemäen kauppalaan. Pätevyyksiäkin palkittiin Kuntatekniikan osaaminen ja sen laadun ylläpito vaatii todentamista. Jouko onkin ollut sekä pitkäjänteisyyttä että uudistumista toimintaan tuonut johtaja
Mari Helinin sanoin: Jouko on kaikella tavalla iso, Isosydäminen, iso askeleissaan ja isosti ajatteleva. Ohjelma pyritään rakentamaan jälleen sellaiseksi, että se palvelee mitä mainioimmin ammatillista kehittymistä verkostoitumista unohtamatta. Kunniakirjan kävivät hakemassa kirjailija Maarit Verronen ja kustantajan Aviadorin Vesa Tompuri. Kuntatekniikan Kehityshankkeen Saavutus myönnettiin Siltojen kunnossapidon toimintalinjoille Helsingissä. Yhdistys seuraa tarkkaan, miten Eurooppa avautuu pandemiasta. Matkaa suunnitellaan ilmoittautuneiden toiveiden mukaan; yhdistyksen verkosto on valtava ja siksi paljon mahdollistava! Amerikan Talvitiepäivät järjestetään Pittsburghissa 10.-13.4.2022. Lisäksi Amerikan iso Konferenssi järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Charlottessa Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Voipi olla, että pääsemme koko kööri viettämään iltaa Yyterin kesäkuiselle rantadyyneille. mennessä. Ensi vuoden kuntatekniikan päivät järjestetään Porissa 8.-10.6. Alustavat matkapäivät ovat 7.-16.4., mutta keikaus voidaan hoitaa toki nopeamminkin. Kehityshankkeiden kunniamaininta meni Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä -kirjalle. Jouko Turto onkin hillittömän hyvä esimerkki siitä, että tee nuorena asioita oikein ja sitten vanhempana niitä oikeita asioita. kute5_42-51.indd 45 19.10.2021 13.28. Tarkoituksena on käydä myös muutamassa pienemmässä kaupungissa tutustumassa talvikunnossapitoon ja sen haasteisiin. Kunniakirjaa lukee SKTY:n puheenjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio ja kukkapuskaa pitelee toiminnanjohtaja Ville Alatyppö. Pori on länsirannikon pieni suuri kaupunki ja siellä on aina mukava käydä – ja nyt on mahdollisuus oppia, miten porilaiset kaupunkiaan kehittävät! Toivomme esitelmäehdotuksia, Saavutusehdotuksia ja stipendiehdotuksia 31.1. Eli mitä nöyrimmät onnittelut, Jouko! Kuntatekniikan päivät 2022 järjestetään Porissa – EHDOTUKSIA PYYDETÄÄN! Vaikka tämän vuoden kuntatekniikan päivät ovatkin juuri kaikkien huulilla, on aina aika katsoa myös tulevaisuuteen. Vierailemme ainakin Chicagossa sekä itärannikon muissa kaupungeissa. Jos suunnittelukonsulttirintamalla on toiveita mahdollisista opintomatkoista, niin otattehan Villeen yhteyttä! . Opintomatkan alustavat päivät ovat 25.8.-3.9.2022. Kuntatekniikan kehitys vaatii tulevaisuudessa sekä jalat vahvasti ilmassa olevia propellipäitä, mutta myös Joukon kaltaisia henkilöitä, jotka oikeasti miettivät, miten tulevaisuutta rakennetaan konkreettisesti askel kerrallaan ottaen huomioon laaja-alaisesti koko ympäristön. Tarkoituksena on järjestää ainakin yksi Keski-Eurooppaan suuntautuva matka katutöiden haittojen hallintaan keskittyvänä. Alustavat matkapäivät ovat 27.4.-8.5.2022 ja pysähdyspaikkoja ovat ainakin Singapore ja Sydney, mutta muutkin paikat ovat mahdollisia. 45 Kuntatekniikka 5/2021 unohtaa myöskään Kakolan uudistumista. Tiedossa on ainakin kolme osallistumisen arvoista seminaaria: Australian yhdistyksen laaja vuosiseminaari Adelaidessa. Lähetättehän ne toimistollemme osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi Kuntatekniikan päivien onnistuminen on yhteistyötä! Ensi vuoden opintomatkat Kahteen vuoteen emme ole päässeet järjestämään opintomatkoja, mutta nyt olemme vihdoin uskaltaneet vakavasti alkaa suunnitella uusia matkoja; toki toteutuvat lentoyhteydet ovat vielä epävarmoja. Palkinnot kävivät hakemassa Timo Rytkönen Helsingin kaupungista ja Jaakko Dietrich Ramboll CM:stä
Nu är det dags att skicka in förslag för presentationer, prestationer som bör belönas samt kandidater för stipendier. Nästa år ordnas vårt årliga evenemang i Björneborg den 8.-10.6. 46 5/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Simo Kesti Katutuotantopäällikkö +358 40 636 8924 simo.kesti@espoo.fi 1. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Förslagen kan skickas till toimisto@kuntatekniikka.fi senast den 31.1. Kompetensprogrammet och tillhörande testet som föreningen har utvecklat är ett bra sätt att testa sitt kunnande inom gatuunderhåll samt identifiera områden där man kunde utvecklas. De Kommunaltekniska dagarna 2022 Fastän årets dagar precis har passerat så är det ändå dags att blicka framåt och förbereda sig inför dagarna i nästa år. Motsvarande priser delas även ut i nästa år, så vi ber att ni skickar tips till föreningen att ifall någon speciellt fin prestation eller projekt bör uppmärksammas i nästa prisutdelning. 043 8244 834 email: toni@kahva.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Vi vill även påminna om vikten att sprida information om fina prestationer – detta är det enda sättet som vi kan lära oss mera om branschen och av varandra. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Programmet för de Kommunaltekniska dagarna har under de senaste åren utvecklats för att i allt större grad sprida nya kunskaper inom branschen. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. Nästa års studieresor Under två års tid har vi haft paus med våra studieresor, men nu börjar det småningom bli dags att planera studieresor igen. 050 591 7514 På svenska DE KOMMUNALTEKNISKA dagarna ordnades i Åbo 13-14 oktober med 250 deltagare. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Johanna Nyberg kute5_42-51.indd 46 19.10.2021 13.28. De traditionella priserna för speciellt fina prestationer inom vår bransch delades också ut. Dessutom ordnades samtidigt även ett antal andra evenemang i Åbo mässcentrum, så det fanns gott om möjligheter att skapa nya nätverk samt lära sig nya saker som främjar det dagliga arbetet. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Dagarna ordnades traditionellt i samband med den samhällstekniska utställningen. Under dagarna belönades även för första gången de som presterat bäst i föreningens kompetenstest för gatornas underhåll. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja Kahva Oy puh. Efter en lång paus kunde vi äntligen träffas personligen igen. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Följ med föreningens hemsidor och nyhetsbrev för mera information! . Kompetensprogrammet innehåller såna delområden och kunskaper som man behöver i det dagliga arbetet
vuoden 2020 vuosikertomus, tilit sekä toiminnantarkastajien lausunto. 47 Kuntatekniikka 5/2021 Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Toiminnantarkastajat esittivät vastuuvapauden myöntämistä Hallitukselle ja se myös myönnettiin. 050 466 9120 KAKSI VUOTTA on nyt vierähtänyt viimeisimmästä yhteisestä tapahtumastamme eli Tampereen koulutusja neuvottelupäivistä. Olemme valmistelleet teille todella mielenkiintoiset ja mukavat päivät, olkaa siis ehdottomasti mukana! Tulkaa kuulemaan mielenkiintoisia luentoja sekä KPMettä FiSTT-saleissa, tutustumaan vesihuoltonäyttelyyn ja yhteistyökumppaneihimme, verkostoitumaan iltatapahtumiin sekä taas ottamaan osaa leikkimielisiin kilpailuihimme, nehän ovat jo kuuluisia! Tapahtumiemme tärkein anti on verkostoituminen, eli löydätte arjen haasteiden tueksi yhteistyökumppaneita sekä kollegoita, joiden puoleen voitte aina kääntyä. Siis merkittävää lisätietoa helpolla tavalla tulevaisuuden tarpeita varten. kevätristeily 2022 toteutetaan maaliskuussa 17.3 – 19.3.2022. Tämän syksyn koulutusja neuvottelupäivät ovat siis jo aivan kulman takana. Olemme myös kehittäneet jäsenrekisteriämme ja tästä syystä, kuten olette varmaan jo huomanneetkin, siirtäneet jäsenmaksun suorittamisen nettisivujemme kautta tapahtuvaksi. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Yhdistyksemme Hallitus on myös juuri tätä varten. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Hiljaisemmasta ajanjaksosta huolimatta hyväksyimme myös useita uusia jäseniä yhdistykseemme toukokuun Hallituksen kokouksessa. Projektin valmistelussa on ollut mukana siis Putkijaosto, KPM, VVY, muutama vesilaitos, muoviputkivalmistajia sekä verkkotietojärjestelmätoimittajia. Yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme. Jos et ole vielä ilmoittautunut, tee se kiireellä yhdistyksen sivujen kautta, mutta tässä vaiheessa emme enää voi taata majoituksen järjestymistä, teemme kyllä kaikkemme sen eteen! Yhdistys ei ole täysin uinunut pandemia aikana, olemme mm. Maksutapahtuma on täysin turvallinen, tukee kaikkia tunnettuja verkkopankkeja, luottokortteja sekä MobilePay:tä, ja samalla siis varmistamme jäsenrekisterimme pysymisen ajan tasalla. Koodi pitäisi sisällään aiemmin käsin syötettyjen tietojen (koko ja materiaali) lisäksi tiedon mm. Nähdään keskiviikkona 24.11.2021 Helsingin Jätkäsaaressa! Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén Yhdistyksen puheenjohtaja Yhdistys aloittaa taas aktiivisen toiminnan kute5_42-51.indd 47 19.10.2021 13.28. Tämänkin jälkeen olemme saaneet lisää uusia jäsenhakemuksia ja ne käsitellään marraskuun kokouksessa. tehneet yhteistyötä Muoviteollisuus ry:n Putkijaoston kanssa valmistellessamme projektia koneluettavan koodin lisäämisestä muoviputkiin. Ensi vuoden tapahtumiemme suunnittelu on jo pitkällä, mm. Kokouksessa esiteltiin mm. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. Tulemme kuulemaan katsauksen tämän projektin tilanteesta marraskuun koulutusja neuvottelupäivillä. Tämän vuoden yhdistyksen kevätkokous pidettiin tiistaina 25.5.2021 klo 17:00 etäkokouksena. Ajantasainen rekisteri auttaa meitä palvelemaan teitä paremmin: saatte Kuntatekniikka lehden, tiedon tapahtumistamme mahdollisimman aikaisin sekä muita ajankohtaisia tiedotteita. Kuukausi vielä ja kokoonnumme jälleen, nyt Helsingin Jätkäsaaressa Hotel Clarionissa, jossa koulutusja neuvottelupäivät pidetään 24.-26.11.2021 yhteistyössä Suomen Kaivamattoman tekniikan yhdistyksen FiSTT:n kanssa. kyseisen putken valmistajasta, valmistustehtaasta sekä valmistuserästä. Ensi vuoden koulutusja neuvottelupäivät pidetään 2.-4.11.2022 Radisson Blu Hotel Oulussa, merkatkaa aika siis jo nyt kalentereihinne. Tämä koodi luettaisiin uuden putkilinjan kartoituksen yhteydessä ja se siirtyisi rajapintojen kautta verkkotietojärjestelmiin.
Arvioinnissa auttaa VVY:n tunnuslukujulkaisun raportissa 2020 käytetyt kriteerit: Putkirikot, suhteellinen määrä (kpl/100 km/v): <4= täyttää kriteerit, 4-10 kriteerien välissä, >10 ei täytä kriteereitä Laskuttamattoman veden osuus (%): <15=täyttää kriteerit, 15-25 kriteerien välissä, >25 ei täytä kriteereitä. Jaoksen toimintaan ovat kaikki FiSTTin yritysjäsenet (urakoitsijat, suunnittelijat ja tilaajat) tervetulleita. kute5_42-51.indd 48 19.10.2021 13.28. Vuotavuus on 10 % ja putkirikkoja 7 kpl/100km/v, vesilaitos sijoittuu oranssille alueelle -> vesilaitos käyttää varansa putkirikkojen korjaamiseen, vaikka tarve olisi suuremmalle saneerausmäärälle. Yhdistämällä nämä kriteerit nelikenttään, jokainen voi itse muodostaa nopeasti käsityksen, mihin suuntaan laitoksen toimintaa kannattaa suunnata. Yhteydenotot jaoksen puheenjohtaja esko.lehtimäki@tampere.fi tai sihteeri riitta. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } JAOSTOJEN KUULUMISIA Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos/Riitta Virtanen Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaoksen, eli lyhyemmin ”Kiinteistöjaoksen” toiminta on käynnistynyt vuoden 2021 aikana. 48 5/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä / Johan Lundberg Oy / Haapasuonkankaantie 10, 90830 Haukipudas Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Tavoitteisiin ja toimintasuunnitelmaan kuuluu mm. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. urakoitsijoista lähtevä alan koulutustarpeen kartoitus ja koulutuksen tarjonnan rakentaminen FiSTT:in toiminnan alle kuten TV-kuvaajakoulutuskin on järjestäytynyt. Kirjaimet liittyvät alla esitettyihin esimerkkeihin. Aloitteen oppaalle teki FiSTT:n kuntotutkimusjaos ja hanke saa tukea VVY:n kehittämisrahastolta, kirjoittamisesta vastaa Ramboll monihenkisen ohjausryhmän tuella. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Opasta odoteltaessa jokainen vesilaitos voi analysoida vesijohtoverkostonsa tilaa tuttujen toiminnan tunnuslukujen kuten verkoston vuotovesiprosentin (mittaamaton kulutus) ja vuoden aikana ilmenneiden putkirikkojen lukumäärän avulla. Vesijohtoverkoston kunnon ja ylläpidon arviointia nelikentän avulla, tekijöinä vuotovesiprosentti ja putkirikkojen vuosittainen määrä. Kuvitteelliset esimerkkilaitokset on merkitty nelikenttään kirjaimilla A, B, C ja D: Vuotovesi-% on 6 ja putkirikkoja 2 kpl/100km/v, vesilaitos sijoittuu vihreälle alueelle-> kunnossapito toimii ja verkostosaneeraus on riittävää. Vuotavuus on 20 % ja putkirikkoja on 2 kpl/100km/v, vesilaitos sijoittuu keltaiselle alueelle-> lisätutkimuksia tarvitaan, vettä vuotaa paljon, vaikka putkirikkoja havaitaan vähän. Seuraava kokous on 11.11.2021. virtanen@re4m.fi. Vuotavuus on 20 % ja putkirikkoja 8 kpl/100km/v, vesilaitos on punaisella alueella -> saneerauksilla ja kuntokartoituksilla on jo kiire. Samoin on tilanne, jos vesilaitos Kuva 1. Jaoksen ulkopuolisena, kutsuttuna asiantuntijana on aloittanut myös Jari Virta Uudenmaan Kiinteistöliitosta. Kuntotutkimusjaos/Hannu Mustonen Vesijohtoverkoston ylläpidon pohdintaa Vesijohtoverkoston kuntotutkimusopas on juuri tekeillä
Voit tutustua ohjelmaan täältä: https://www.kuntienputkimestarit.fi/ tapahtumat/neuvottelupaivat/ohjelma No-Dig Helsinki 2022 Alle vuosi aikaa alan merkittävimpään kansainväliseen kaivamattoman tekniikan konferenssiin ja näyttelyyn! Lisätietoja löytyy www.nodighelsinki. Seuraava ponnistus on lokakuun 19.-20. Muutoinkin konferenssimme tilanne näyttää erittäin lupaavalta. com. Jo muutaman ison vuodon paikantaminen ja korjaus voi auttaa ja vesilaitos saa tilanteen hallintaan ja pääsee vihreälle alueelle. Pelkkä vuotojen korjaus johtaa oranssille alueelle eli vesilaitoksen varat menevät vuotokorjauksiin ja verkosto ei uusiudu toivotulla tavalla. Seuraavalla viikolla onkin Suomen FiSTT:n vuosikonferenssi Kuntien Putkimestareiden kanssa yhdessä Helsingissä 24.-26.11. ISTT on pitämässä vuosikokouksensa vielä virtuaalisena 15.11, joten seuraavan puheenjohtajan vaali siirtyy pidettäväksi 2.10.2022 Helsingin kokouksessa. Muutamaa vesilaitosta seuranneena käsitykseni on, että usein vesilaitokset ovat keltaisella alueella (korkea vuotovesi-% ja vuotoja vähän). Sivuilla sanottua mm.: ”Insinööreille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, tilaajille, viranomaisille ja operaattoreille on huomattavaa etua siitä, että konferenssin ja näyttelyn aikana he pääsevät näkemään esillä olevat tuotteet ja laitteistot ja arvioimaan omakohtaisesti kaivamattoman tekniikan hyödyntämisen edut verkostojen rakentamisessa ja saneerauksessa” Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia/ISTT puheenjohtaja Jari Kaukonen Maailma on jälleen aukeamassa pandemian jälkeen. Sieltä käsin olen myös lupautunut pitämään lyhyen puheen sisarjärjestömme SSTT:n vuosikonferenssin videolla. päivinä pidettävä Trenchless Romania konferenssi, jossa olen lupautunut pitämään puheen ja sopimaan askeleista Romanian kansallisen järjestön liittymisestä ISTT-perheeseen. Tämä on yleensä merkki liian vähäisestä ennakoivasta kunnossapidosta; lisäämällä vuodonetsintää ja aktiivista verkoston valvontaa tilanne paranee. kute5_42-51.indd 49 19.10.2021 13.28. Kunnossapidon tuottama tieto ja systemaattinen verkostovalvonta auttavat aina myös saneerausten oikeassa kohdentamisessa. Tähän vuoteen mahtuu sitten vielä Trenchless Middle East konferenssi Dubaissa 13-14.12, jonka jälkeen voimmekin sitten alkaa valmistautua vuoden vaihteen pyhiin. Taiwanin järjestön vuosikokous, johon valmistelen juuri tallennetta key note puheenvuorona. Tosin vielä sieltä puuttui useita ulkomaisia kävijöitä. Silti on muistettava, että jos verkostot ovat vanhoja, niitä pitää saneerata systemaattisesti vuosittain. 49 Kuntatekniikka 5/2021 asemoituu koko nelikentän ulkopuolelle. ISTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen tapasi Ranskan Montpelliersissa sikäläisiä toimijoita, jotka ovat tulossa Helsingin kansainväliseen konferenssiin. Sain siellä markkinoitua hyvin ensi syksyn kansainvälistä konferenssiamme. Ensimmäinen kansallisen järjestön vierailun tein Ranskan Montpellieriin, jossa kansallinen konferenssi keräsi noin 500 osallistujaa. Kuntotutkimus on halpaa, saneeraus kallista! KONFERENSSIT FiSTT Vuosikonferenssi 2021 Kuntien Putkimestareiden (KPM) koulutusja neuvottelupäivät sekä FiSTTin Vuosikonferenssi järjestetään Helsingissä Clarion-hotellissa 24.16.11. Näitä ennen on vielä 15.9. Osallistujia ja näyttelyasettajia on runsaasti ja ohjelmakin on päivittynyt sisältäen mukavasti myös no-dig asiaa. Sponsorikyselyitä on vireillä useampia ja kohta aukeaa myös näyttelytilan myynti. . Euroopassa ensimmäinen kasvotusten tapahtunut tilaisuus oli UKSTT:n No Dig Live, joka onnistui erinomaisesti
50 5/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Jätevesipäivä 3.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi PKS-Katutyöt 17.11.2021 Webinaari https://kuntatekniikka.fi/skty/paakaupunkiseudun-katutyot-koulutus Teknisen johdon päivät 17.-18.11.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Rakennuttamisen johtaminen 25.11.2021-1.6.2022 Helsinki kiinko.fi Huoltomestarin koulutus ja tutkinto (HMT) 28.10.2021 1.9.2022 Helsinki kiinko.fi Liikenne ja maankäyttö kohti kestävää yhdyskuntaa 28.10.2021 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi Ympäristölautakunnan koulutus 28.10.2021 Jyväskylä koulutus.fcg.fi Tietomallipohjainen kaavoitus 2.11.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Teknisen lautakunnan koulutus 2.11.2021 Jyväskylä koulutus.fcg.fi Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 2.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Jätevesipäivä 3.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Rakennusvalvontapäivät 4.-5.11.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 4.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Strategiakeskustelu: Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä 5.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Talonrakennustyön valvojan pätevyyskoulutus RAV 8.11.-9.12.2021 Helsinki+striimaus kiinko.fi Liikennejärjestelmätyö 8.11.20215.4.2022 Helsinki+striimaus aaltopro.fi Ympäristölautakunnan koulutus 9.11.2021 Tampere koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksen hallitusja johtokuntakoulutus 9.-10.11.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Jätelautakuntien neuvottelupäivät 10.-11.11.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Nova Schola 2021 10.-11.11.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi kute5_42-51.indd 50 19.10.2021 13.28
22.11.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ympäristörakentamisen laadunvarmistus jakeluasemilla 23.-24.11.2021 Tampere + striimaus koulutus.fcg.fi kute5_42-51.indd 51 19.10.2021 13.28. 51 Kuntatekniikka 5/2021 { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Maapolitiikkaa ja kaavoitusta luottamushenkilöille 15.11.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi PKS-Katutyöt 17.11.2021 Webinaari https://kuntatekniikka.fi/skty/ paakaupunkiseudun-katutyotkoulutus Teknisen johdon päivät 17.-18.11.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja kaavoituksen toteuttaminen – mikä muuttuu
Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, kuntabrändi, valtiontuki. kute5_52.indd 52 19.10.2021 13.25. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuntalehti kertoo kuntiin liittyvän päätöksenteon taustoista sekä alan ilmiöistä printtinä 12 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä