6/2020 { Kolumni } Juhani Sandström: Valo kuuluu kaupunkiin Sähköntuotannon hiilineutraalius etenee Kuinka korona muuttaa kaupungistumista. Uimahallin ja jäähallin yhdistäminen on viisasta SUOMEN KORKEIN PIIPPU NURIN kute6_1.indd 1 2.12.2020 10.03. Hyötyvaloa vai häiriövaloa
..................... joulukuuta 6/2020 { Valaistus } KKuntatekniikka.fi { Kiertotalous } { Rakentaminen } { Energia } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } { Sisäilma } { Ilmastonmuutos } . Sisäilmaongelmainen koulurakennus muuttuu datakeskukseksi ja kasvihuoneeksi Akaassa . 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 14 K uv a: So ile N ev al ai ne n Niiralan legendaarisessa montussa Kuopiossa uusi uimahalli ja peruskunnostettu jäähalli elävät jäähdytyksen ja lämmityksen toimivassa symbioosissa. 10 Jäähdytyksen hukkalämpö talteen ......... ................................. 20 Häiriövaloa vai hyötyvaloa. 36 Hyvä sisäilma: Tietoa ja valistusta .......... 21 K uv a: An nu kk a La rs en Valo kuuluu kaupunkiin, mutta missä menee häiriövalon raja. 50 Palveluhakemisto.................................... 4 Elinkaarilaskenta osaksi rakennussuunnittelua ............................. 41 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 18 Vielä ehtii mukaan KETSiin ..................... 3 Kolumni/Juhani Sandström: Valo kuuluu kaupunkiin .......................... 21 TAISTO-harjoitus on ajankohtainen ........ s. 48 Pääkirjoitus ............................................... HSY investoi yli 1,7 miljardia euroa vesija jätehuoltoon vuoteen 2030 mennessä . 14 Kuntien lämpöverkkojen haasteet .......... 51 6/2020 Kuntatekniikka 10. kute6_2-3.indd 2 2.12.2020 10.03. 2 Suomen korkein savupiippu räjäytettiin maahan ..................................................... 33 Tapahtumakalenteri ................................ 26 Uusiosideaineita savimaiden stabilointiin ............................................. 30 Kuinka korona muuttaa kaupungistumista. Tekoäly mukaan geolämmön tutkimukseen { Smartinfra } s
Mutta entä nyt. Viime aikoina on korostettu tehokasta ja tiivistä kaupunkirakentamista. Uimahallin ja jäähallin yhdistäminen on viisasta SUOMEN KORKEIN PIIPPU NURIN kute6_1.indd 1 2.12.2020 10.03 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 10.2. Nyt, eikä vähiten koronaepidemian takia, ollaan taas ryhdytty keskustelemaan väljemmästä kaupunkikuvasta. Muutos on melkoinen, mutta kysymys kuuluukin, onko se pysyvä ja miten se tulee näkymään kaupunkirakenteessa paitsi Helsingissä myös maamme muissa, toistaiseksi kasvavissa kaupungeissa. Miten käy tästä näkökulmasta katsoen viime vuosikymmenien asumisen megatrendille: metropolit ja kaupungit ympäri maailmaa ovat kasvaneet kaupungistumisen myötä. Professori Ari Hynynen asettaakin tavoitteeksi resilientin kaupunkirakenteen luomisen. Tällöin saattaakin olla kyse 2020-luvun ”Nurmijärvi-ilmiöstä.” . Johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta kertoi marraskuun lopussa, että vuosien 2015-19 tammi-syyskuun muuttovoittolistan ykkönen Helsinki ja vitonen Espoo olivat tykkänään pudonneet tämän vuoden listalta TOP20-kuntien listalta. 3 Kuntatekniikka 6/2020 { Pääkirjoitus } 6/2020 { Kolumni } Juhani Sandström: Valo kuuluu kaupunkiin Sähköntuotannon hiilineutraalius etenee Kuinka korona muuttaa kaupungistumista. Sosiaalija terveyssekä talousvaikutukset olivat välittömät, kun Suomi poikkeusoloissa laitettiin kiinni. Tampereen yliopiston arkkitehtuurin ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen on pohtinut paljon koronan vaikutusta kaupunkien tulevaisuuteen. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Kaupunkikehitys koronan kourissa K uv a: K ai Ti rk ko ne n MUUTOKSEN voimakkuutta usein liioitellaan lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta taas sitten vähätellään pitkässä juoksussa. Valaistus, vesihuolto kute6_2-3.indd 3 2.12.2020 10.03. Energia, kiertotalous 6 16.12. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Ja onko seuraavaan pandemiaan varautuminen realismia vai pelottelua. Kuinka pysyväksi käyttäytymisemme jää. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Voikin olla, että heiluri heilahtaa taas tehokkaammasta kohti väljempää ihannetta, Hynynen sanoo tämän Kuntatekniikka-numeron sivuilla 36-39. Tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ihmisten tiivistä kohtaamista on vaikea välttää ja tämä vielä korostuu kerrostalojen hisseissä puhumattakaan tornitalojen haasteista. Talotekniikka, Viherja liikuntapaikat 2 29.4. Hyötyvaloa vai häiriövaloa. 14.2. Resilientti kaupunki kestää paremmin esimerkiksi pandemian tai ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat. 2.6. Kaupungistumisen megatrendi on saanut jo tänä vuonna kolauksen tilastojen valossa. 8.8. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Smartinfra, turvallisuus 3 17.6. 6.10. 1 25.2. Asuntomessut, rakentaminen 4 2.9. Sellainen kaupunki palautuu häiriötilanteesta nopeasti ennalleen, Hynynen sanoo artikkelissa. 1.12. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Viime maaliskuusta asti Suomessakin jyllännyt koronavirus on juuri tällainen äkillinen kriisitapahtuma, joka vaikuttaa isolla voimalla heti, mutta jonka todellisia pysyviä seurauksia on vaikea ennakoida. Kuinka muuttuu työssä käyminen palaammeko enää täysmääräisesti toimistolle tietokoneittemme äärelle vai pienenevätkö toimistoneliöt suhteessa etätyön kasvuun. Etätyöskentely muutti työpaikkojen ja kotien käyttöä, kesämökkejä ostettiin ennätysvauhtiin. Pandemiat ovat aina jyllänneet kaupunkiyhteisöissä ja tämänhetkisen vitsauksen torjunta juuri kaupunkiympäristössä on aiheuttanut suurimmat muutokset arjessa. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5 21.10. Tämän pandemian arvioidaan olevan ohi ensi kesään ja syksyyn mennessä, kun rokotuskampanjat alkavat lähiaikoina. Suomessakin monin paikoin rakentamista tiivistetään purkamalla väljiä kortteleita ja rakentamalla korkeammalle ja tiiviimmälle
Järeä nokkaleikkuri paloittelee käyttökelpoisen Kristiinankaupungin voimalaitoksen kuin tyhjää vain. Kristiinankaupungin suuri voimala oli Pohjolan Voiman viimeinen yksinomaan sähköä tuottava lauhdevoimala, joka käytti polttoaineena kivihiiltä ja öljyä. Fortumilla on vielä Meri-Porissa hiiltä käyttävä lauhdevoimalaitos, Hyväkuntoinen voimalaitos pannaan päreiksi HIILIPIIPPU NURIN Säätövoimana ollut hiililauhde loppui ilmastosyistä. Hurjalta tuntuu, sillä Kristiinankaupungin voimalaitos on ihan hyvässä kunnossa, ihmettelee voimalaa purkavan Deleten projektipäällikkö Petri Kuusisto. Näin sähkömarkkinoilta poistui yhteensä 687 megawattia tehoreserviä. Kristiinankaupungin laitoksen tuotantoteho oli 452 megawattia. Satamakin myydään PVO-Lämpövoima Oy:n tuotantopäällikkö Heli Nevala katsoo Kristiinankaupungin voimalan jo osittain purettuja rakennuksia räjäytetyn piipun vieressä. mutta koko energia-ala pyrkii niistä eroon ilmastosyistä. Metallia lähtee kierrätykseen lähes 20000 tonnia. Laitoksen sulkemista vauhditti osaltaan se, että yhtiömme on sitoutunut nostamaan hiilineutraalin sähköntuotannon yli 95 prosentin tämän vuoden loppuun mennessä, kertoo PVO Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Petri Hurri. Pystyyn jätetään vain kute6_4-9.indd 4 2.12.2020 10.27. Tahkoluodon voimala (235 megawattia) on jo purettu. 4 6/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Teksti: Tapio Mainio, kuvat: Kai Tirkkonen P urkuyhtiö Deleten työntekijät kaatoivat lokakuussa räjäyttämällä Suomen korkeimman savupiipun Kristiinankaupungissa. Samalla purettiin myös yhtiön Porin Tahkoluodon hiililauhdevoimalaitos. Samalla päättyi yksi aikakausi Suomen energia-alan historiassa. Kristiinankaupungin lauhdevoimalan piippu räjäytettiin lokakuun puolivälissä. Kristiinankaupungin kaltaiset lauhdelaitokset toimivat pitkään säätövoimana, reservinä, jolla tasapainotettiin sähkön kysynnän vaihteluja vesivoiman ohella
Oikeastaan kaikki katkeaa, mikä sen kitaan mahtuu. Alalla on yli sata purkualan yritystä, mutta kuusi suurempaa, jonka kaluston rahkeet riittävät näin suurin kohteisiin. Kaikki voimalan metalliosat paloitellaan vähintään niin pieniksi osiksi, että ne mahtuvat kuorma-auton lavalle, Kuusisto sanoo. Purkurauta ja teräs kuljetetaan Purettava voimalaitos on ihan hyvässä kunnossa. kute6_4-9.indd 5 2.12.2020 10.27. Välillä pitää vain vaihtaa leukojen teriä. 5 Kuntatekniikka 6/2020 automarketin kokoinen reaktorihalli, jonka pituus on sata metriä ja leveys 40 metriä. Seuraavaksi UPM varmaan kilpailutta suljettavan Jämsän Kaipolan paperitehtaan purkutyön, Kuusisto kertoo. Ratakiskot ja H-palkit menevät sen leuoissa poikki kuin tyhjää vain. Hän on lähes 40 vuotta kestäneen työuransa aikana oppinut kunnioittamaan purkukohteita. Korkeaa rakennusta purkaessa pitää tietää ennakkoon, minkä kantavan palkin katkaisee ja missä järjestyksessä, jotta rakennus ei kaadu niskaan, hän lisää. Reaktorihallin korkeus on 40 metriä ja sen sisällä on sadan tonnin kattonosturi, joten tila soveltuu hyvin teollisuuskäyttöön, kertoo Pohjolan Voima Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen. Deleten työntekijät Kari Arponen ja Miika Halmetoja käyttävät dinosaurusta muistuttavaa 22 tonnin järeää nokkaleikkuria, jossa on neljä puolentoista metrin pituista terää. Purkutyömaat eivät näytä loppuvan. Yhtiö on pannut rakennuksen myyntiin. Kristiinankaupungin voimalaitos pitäisi purkaa maan tasalle ensi syksyyn mennessä. Moni sanoo, että purkutyö on helppoa, sen kuin vain särkee. Tätä ennen olimme purkamassa Äänekosken vanhaa sellutehdasta uuden tehtaan tieltä. Pelkästään leikkurin pää on niin painava, että sen nostamiseen tarvitaan useita työntekijöitä, Kuusisto sanoo
Sähkönjakelun solmukohta Lähes 500 kilometriä Kristiinankaupungista pohjoiseen Muhoksen Pyhänselän sähköasemalla kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy:n urakoitsijat asentavat Sloveniasta hankittua ja laivattua suurta 300 tonnin muuntajaa. Pohjolan Voima kauppaa myös voimalan vieressä sijaitsevaa Kristiinankaupungin syväsatamaa eniten tarjoavalle. Hän oli harmissaan myös siitä, että noin 60 voimalaitoksen työntekijää menetti työpaikan. Segervall toivoo, että alueen yritykset kiinnostuisivat satamasta, sillä kaupunki ei aio sitä yksin ostaa. Uudet 400 kilovoltin voimalinjat rakennetaan miltei täysin jo olemassa olevia johtokatuja leventämällä. Fingrid uusii ja vahvistaa kantaverkkoa yli miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Paikka on yksi Suomen sähkönjakelun tärkeimmistä solmukohdista. Metsään raivattavaa uutta johtokatua on 168 kilometriä. Kohteet ovat Metsälinja Muhokselta Petäjävedelle (305 km) ja Järvilinja Muhokselta Huutokoskelle Joroisiin (295 km). 160 metriä pitkään hiililaituriin johtaa 12 metrin syväväylä, joten satama on Pohjanlahden oloissa poikkeuksellisen syvä. Jo aikaisemmin on saatu valmiiksi uusi voimansiirtoyhteys Länsilinja. Muhokselta Joroisiin rakennetaan toinen 400 kilovoltin linja vanhan 400 kilovoltin linjan viereen. Niillä siirretään lisääntyvää tuulisähköä ja Ruotsin tuontisähköä etelän kulutukseen. Satamassa toimii nyt vuokralla huolintayhtiö Blomberg Stevedoring, joka vie sataman kautta muun muassa puutavaraa sekä Pohjanmaan viljelijöiden toimittamaa kauraa. Hän ei halua liikesalaisuuteen vedoten kertoa Kristiinankaupungin voimalan purku-urakan hintalappua. Myös Kalajoen Haikealta tuntuu, kun 50 vuotta maisemassa ollut piippu kaatui, sanoi Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall. Purkumetallia viedään muun muassa Turkkiin, joka on suuri kierrätysmetallin välittäjä ja myyjä, kertoo Deleten liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki. kute6_4-9.indd 6 2.12.2020 10.27. Yhä suurempi osa sähköstä kulutetaan etelässä, mutta tuotetaan Oulun pohjoispuolella vesija tuulivoimaloissa. Järvilinjan siirtokyky tuplaantuu. Tulevaisuudessa lämminvesivaraaja voisi olla pois päältä silloin, kun muualla sähköä tarvitaan kipeämmin. Pitkään Kristiinankaupungin alueen maamerkkinä ja teollisuuden symbolina ollut 2000 tonnin painoinen betonipiippu romahti pölyten. Uusi voimalinja rakennetaan myös Vaalasta Rovaniemelle. Metsälinjan 400 kilovoltin yhteys rakennetaan nykyisten 220 ja 400 kilovoltin voimajohtojen paikalle ja rinnalle. Haikealta tuntuu, kun 50 vuotta maisemassa ollut piippu kaatui, sanoo Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall. 6 6/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } rekoilla Porin Mäntyluodon satamaan, josta lasti matkaa maailman terästehtaille. Tykkyläinen ei kerro sataman tarkkaa hinta, mutta se on vähintään miljoona euroa. Työn on määrä olla valmis vuonna 2022. Satamasta ovat jo hävinneet lähes viikoittain lastia purkaneet hiililaivat. Sen pitäisi olla valmis vuonna 2028, kertoo Fingridin sähkönsiirtoyksikön päällikkö Petri Parviainen
Myös kaupungit, kuten Helsingin kaupunki ovat luopumassa Hanasaaren voimalan kaltaisista sähköä ja lämpöä tuottavista yhteislaitoksista. Silloin Suomi saattaisi olla hetkittäin sähkön viejä Ruotsiin. Vesivoimaloista ja tuontisähkönä saatavaa säätövoimaa tarvitaan silloin kun ei tuule ja voimaloiden roottorit eivät pyöri. Myös sähköautojen yleistyminen kasvattaa kulutusta. > Voimalaitoksesta jää pystyyn vain automarketin kokoinen reaktorihalli. Ruotsissa ja Norjassa on selvästi enemmän vesivoimaa myös pahojen päivien varalle. 8500 megawatin kapasiteetti vastaa 30 terawattitunnin (TWh) vuosituotantoa, johon Suomessa päästäneen vuonna 2030. Fingrid rakentaakin Muhokselta Ruotsiin uutta järeää sähköyhteyttä riittävän siirtokapasiteetin varmistamiseksi. Uusi 400 kilovoltin voimalinja rakennetaan Oulusta Tornion kautta Ruotsiin. Voimalaitoksen virstanpylväät Kristiinankaupungin voimalalle valmistui: • öljyvoimalaitos vuonna 1974 • kivihiilikattila 1983 • toinen turbiini 1989 • rikinpoistolaitos 1993 • uudet polttimet typpipäästöjen alentamiseksi 1994 • typpipäästöt alenivat lisää polttotekniikkaa muuttamalla 2007 • sähköntuotanto loppui kannattamattoman 2015 • purkamista alettiin suunnitella 2017 • toimiva laitos päätettiin purkaa 2019 Deleten työntekijät Kari Arponen ja Miika Halmetoja käyttävät dinosaurusta muistuttavaa 22 tonnin järeää nokkaleikkuria, jossa on neljä puolentoista metrin pituista terää. Tuulivoimarakentamista on varmuudella luvassa vuosille 2021-2022 yhteensä 1200 megawatin edestä. Markkinaehtoista tuulivoimaa rakennettiin viime vuonna 243 megawattia. Suomeen mahtuu jopa 8500 megawattia tuulivoimakapasiteettia ilman, että Suomen sähköverkkojärjestelmään syntyy suuria ongelmia, arvioi Gasumin sijoituspalveluyhtiö tekemässään tuoreessa selvityksessä. Lisäksi 12 metrin syväväylän päässä oleva satamakin on myynnissä. Tulevaisuudessa pakastin ja lämminvesivaraaja voisivat olla pois päältä, vaikka tunnin ajan, silloin kun muualla sähköä tarvitaan kipeämmin. Sähköstä hetkellinen pula. . Suomen sähköjärjestelmässä luotetaan siihen, että Ruotsista saadaan kaikissa oloissa riittävästi tuontisähköä. Se valmistuu vuonna 2025, Parviainen sanoo. Kristiinankaupungin kaltaisten lauhdevoimaloiden poistuminen voi aiheuttaa talvipakkasilla hetkellisen pulan säätövoimasta, jos riittävää määrää tuontisähköä ei saada Ruotsista. Teräsja kemianteollisuus aikovat lisätä merkittävästi sähkönkulutusta, kun ne vähentävät fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja kaasun käyttöä prosesseissaan. Tuulivoimaa silmällä pitäen Fingrid rakentaa kaikkiaan 30 uutta sähköasemaa. Ne leikkaavat vaikka ratakiskoa kuin voita. 8 6/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Jylkän sähköasemaa laajennetaan tuulivoimatuotannon laajenemisen vuoksi. Aiemmin on arvoitu, että ongelmia syntyy, jos tuulisähkön osuus nousee yli kymmenen prosentin. Säädön ja tuontisähkön tarve kasvaa jatkossa entisestään. kute6_4-9.indd 8 2.12.2020 10.27. Viime vuonna tuulisähköä tuotettiin noin 2000 megawatin teholla hieman vajaat kuusi terawattituntia eli seitsemän prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tänä vuonna voimaloita on rakenteilla lähes 400 megawattia. Sähkönkulutukseen joustoa TEM:n alainen älyverkkotyöryhmä pohti hiljattain kotitalouksien sähkönkulutuksen joustoa yhtenä keinona tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi sitä mukaa kun talouksien digitalisointi edistyy
Maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 77 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä. Alueja jakeluverkkojen yhteenlaskettu johtojen pituus on noin 25 kertaa kantaverkon johtojen pituus. Johdoista yhä suurempi osa kulkee nykyisin maan alla. Keskijännitejohtoja on noin 140000 kilometriä ja pienjännitejohtoja on noin 220000 kilometriä. Fingrid ylläpitää Suomessa sähkönsiirtoon käytettävää kantaverkkoa. Suomen kantaverkkoon kuuluu noin 14400 kilometriä voimajohtoja ja sähköasemia lähes 120. Sen jälkeen jakelumuuntamoilla sähkön jännitettä alennetaan 400 volttiin, jonka jälkeen sähkö siirretään asiakkaille pienjännitejohdoissa. Kuntatekniikka 6/2020 9 VOIMALAITOKSESSA tuotettu sähkö siirretään ensin koko Suomen kattavaan kantaverkkoon, jonka jännite on 110, 220 tai 400 kilovolttia. Suuren jännitteen vuoksi siirron energiahäviöt ovat pienet. Voimalaitoksen virstanpylväät Kristiinankaupungin voimalalle valmistui: • öljyvoimalaitos vuonna 1974 • kivihiilikattila 1983 • toinen turbiini 1989 • rikinpoistolaitos 1993 • uudet polttimet typpipäästöjen alentamiseksi 1994 • typpipäästöt alenivat lisää polttotekniikkaa muuttamalla 2007 • sähköntuotanto loppui kannattamattoman 2015 • purkamista alettiin suunnitella 2017 • toimiva laitos päätettiin purkaa 2019 Voimalinjoja on 14400 kilometriä kute6_4-9.indd 9 2.12.2020 10.27. Sähköasemilla sähkö siirtyy 20 kilovoltin ns. keskijänniteverkkoon
K uv a: H im la Ar kk ite hd it O y sekä alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen. 10 6/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } Teksti Virpi Ekholm S uomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa on etsitty uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen Elinkaarilaskenta kiinteäksi osaksi suunnittelua Stoppi rakentamisen ilmastopäästöille Turku, Tampere ja Helsinki kehittivät Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa rakentamisen elinkaariohjausta ja hiilijalanjälkilaskentaa. Emme kilpaile tässä toisiamme, vaan aikaa vastaan, kiteyttää asuntoja kehityspäällikkö Auli Heinävä Tampereen kaupungilta. Vaikka hanke loppuu vuoden 2020 lopussa, yhteistyö kaupunkien välillä jatkuu. kute6_10-13.indd 10 2.12.2020 10.11. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei ole aikaa siihen, että jokainen taho pohtii ja kehittää asioita itsekseen. Ratkaisuja tarvitaan, jotta kaupungit voivat saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Tavoitteena on, että rakennusten ilmastovaikutukset otettaisiin huomioon jo silloin, kun investointia vasta suunnitellaan. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on ollut kehittää rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten laskentaa, jotta eri vaihtoehtoja voidaan vertailla paremmin suunnittelun eri vaiheissa. Tampereen Isokuusen päiväkotija kouluhankkeessa toteutettiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkija elinkaarikustannuslaskelmien pilotointi, jossa vertailtiin muun muassa erilaisia perustamis-, runkoja julkisivuvaihtoehtoja
Olemme saaneet tuloksia, joita olemme voineet ottaa käyttöön jo laskentamallien pilottivaiheessa, kertoo projektipäällikkö Ann-Sofi Österberg-Aikio Turun kaupungilta. Vaikka hanke loppuu vuoden 2020 lopussa, yhteistyö kaupunkien välillä jatkuu. Rakennuksen elinkaariohjauksessa on energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kute6_10-13.indd 11 2.12.2020 10.11. K uv a: M ar ia Pi tk än en Tampereen kaupungin asuntoja kehityspäällikkö Auli Heinävä korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kilpaillaan vain aikaa vastaan. Yrityksille hanke on tarjonnut ikkunan siihen, millaisia laskentatarpeita kaupungeilla on tulevaisuudessa. Voimme omilla toimillamme edistää innovaatioajattelua, teknologian kehitystä ja vihreän rakentamisen markkinoita, controller Johanna Korpikoski Turun kaupungilta korostaa. Esimerkiksi Turun alueen päästöistä runsaat 60 prosenttia tulee sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Pilottien tulokset heti käyttöön Rakentamisen elinkaariohjausta ja hiilijalanjälkilaskentaa on kehitetty hankkeessa pilottien kautta. Kaupungit ovat kartoittaneet yhdessä laskentaosaamisen markkinoita Suomessa ja toteuttaneet erilaisia kokeiluhankkeita yhdessä konsulttiyritysten kanssa. Siksi on järkevää tehdä yhteistyötä ja jakaa parhaita käytäntöjä kuntien ja kaupunkien kesken. Siinä kohtaa tehdään jo päätöksiä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeen, kuten puretaanko jokin olemassa oleva rakennus ja korvataanko se uudella, huomauttaa johtava energia-asiantuntija Anni Tyni Helsingin kaupungilta. Palvelurakennusten osuus on tästä lähes kolmannes. On upeaa, että olemme löytäneet kumppanuuden, jossa jaamme oivalluksia ja sparrausta keskenämme, Heinävä kertoo. Mitä energiatehokkaammiksi rakennukset tulevat ja mitä enemmän ne käyttävät uusiutuvaa energiaa, sitä suurempi osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä muodostuu materiaalivalinnoista. Lisäksi ne ovat päässeet pureutumaan kaupunkien prosesseihin paljon syvällisemmin kuin mikä on tavallisesti mahdollista. Turussa elinkaariohjausta on pilotoitu esimerkiksi Kupittaan liikunta-alueen energiatehokkuuden kehittämisessä, Skanssin monitoimitalon hankesuunnittelussa sekä Sofiankadun päiväkodin elinkaaritarkastelussa. 11 Kuntatekniikka 5/2020 Projektipäällikkö Ann-Sofi Österberg-Aikio Turun kaupungilta kiittelee, että ulkoisen rahoituksen hanke antoi kaupungeille resursseja kokeilla asioita, joita normaalissa toiminnassa ei olisi mahdollista pilotoida. Elinkaaritarkastelun kehittämisessä ovat olleet mukana Turun, Tampereen ja Helsingin kaupungit. Lisäksi Helsingin kaupungilla on kehitetty rakennushankkeiden elinkaariohjausmallia. K uv a: M ar iia An dr ee va Kaupungit ovat merkittäviä kiinteistöomistajia ja rakennuttajia. Kestävätkö rakennukset aikaa. Helsingin kaupungin pilottihankkeissa selvitettiin muun muassa, miten elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia voidaan arvioida osana kaupungin palvelutilaverkkotarkastelua, kun vasta pohditaan tulevaisuuden investointitarpeita. Jotta kaupunkien kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin voidaan päästä, rakennuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä on saatava pienemmiksi
Nyt kannattaa oikeasti synnyttää alalle markkinaa, jotta siitä ei synny pullonkaulaa. Tämä vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin päästöihin ja kustannuksiin. Myös kustannukset tulee laskea Tampereen kaupungin pilottihankkeessa arvioitiin muun muassa erilaisten perustamis-, runkoja julkisivuvaihtoehtojen vaikutuksia rakennuksen ilmastopäästöihin ja kustannuksiin elinkaaren aikana. Koska raha on kaupungeissa rajallinen luonnonvara, meidän pitää tehdä kustannustehokkaita toimenpiteitä hiilijalanjäljen minimoimiseksi, hän painottaa. K uv a: Em m a B er g Emme kilpaile tässä toisiamme, vaan aikaa vastaan. Hän kuitenkin uskoo, että osaajien määrä lisääntyy, kun markkina kasvaa lähivuosina vauhdikkaasti. Heinävä toteaa, että rakentamisen elinkaarilaskennan osaaminen on Suomessa vielä muutaman laskentaja suunnittelukonsultin hyppysissä. Esimerkkinä käytettiin suunnitteilla olevaa Isokuusen päiväkotia ja koulua. Nämä seikat vaikuttavat rakennusten pitkäikäisyyteen ja sitä kautta myös elinkaaren aikaisiin päästöihin ja kustannuksiin, hän toteaa. Samoin suunnitteluvaiheessa täytyy jo nyt varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, kuten rankkasateisiin. Auli Heinävän mukaan on tärkeää, että rakennushankkeissa tarkastellaan paitsi hiilijalanjälkeä, myös elinkaarikustannuksia. Tynin mukaan jo suunnitteluvaiheessa tulisi varmistaa, että rakennus taipuu myös muuhun käyttöön, jos alkuperäiselle käytölle ei ole enää tarvetta kymmenien vuosien päästä. 12 6/2020 Kuntatekniikka { Ilmastonmuutos } ohella otettava huomioon muitakin seikkoja, kuten miten rakennukset kestävät aikaa. Meille on ollut tärkeää viestiä, että ainakin Tampere, Turku ja Helsinki alkavat nyt teettää näitä laskelmia runsaasti. Johtava energia-asiantuntija Anni Tyni Helsingin kaupungilta kehottaa varmistamaan jo suunnitteluvaiheessa, että rakennus taipuu muuhunkin kuin alkuperäiseen käyttöön. kute6_10-13.indd 12 2.12.2020 10.11. Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa kävi ilmi, että osa konsulttiyrityksistä tarjosi vain elinkaaren hiilijalanjälkilaskentaa ja osa vain elinkaarikustannusten laskentaa. Vain muutama yritys tarjosi molempia
Sitowise Oy ja Bionova Oy selvittivät, mitkä energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet alueella olisi kannattavaa toteuttaa, mitä energian kierrätysmahdollisuuksia kohteiden välillä on sekä miten energia kannattaa paikallisesti tuottaa. Ann-Sofi Österberg-Aikio on asiasta samaa mieltä. Hanke on tuonut saman asian ääressä työtä tekevät ihmiset yhteen työstämään kysymyksiä, joihin kaikki etsivät ratkaisuja. Palvelutilaverkkotarkastelu, Helsinki: Tavoitteena oli kehittää menetelmä, jonka avulla rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia voidaan arvioida osana palvelutilaverkkotarkastelua. Tavoitteena on etsiä uusia keinoja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä alueellisten energiajärjestelmien kehittämiseen. Paljon enemmän saamme aikaiseksi, kun teemme yhteistyötä, levitämme sanaa ja jaamme hyviä käytäntöjä. Auli Heinävän mukaan Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa ei kuitenkaan haluttu tyytyä tulevaan normiohjaukseen. Yhteistyössä on voimaa Anni Tynin mukaan kehityshankkeeseen onnistuttiin valitsemaan riittävän erilaisia, toisiaan täydentäviä pilottikohteita. Lisäksi mukana ovat ympäristöalan asiantuntijayritys Ekokumppanit Oy sekä kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Tuloksena saatiin malli, jolla voidaan arvioida muun muassa erilaisten perustamis-, runkoja julkisivuvaihtoehtojen vaikutuksia ilmastopäästöihin ja kustannuksiin rakennuksen elinkaaren aikana. Kun tulokset kootaan yhteen, aiheesta syntyy laaja tietopankki kuntien ja kaupunkien käyttöön. Ratkaisuja etsitään yhteistyössä yritysten, rakennusten käyttäjien ja energia-alan asiantuntijoiden kanssa. Kupittaan liikunta-alue, Turku: Alueella tarkasteltiin urheiluhallin, maauimalan, luistelumadon ja lämmitetyn jalkapallokentän energiankulutusta. Rakennuksista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä on saatava pienemmiksi. . Ulkoisen rahoituksen hanke on lisäksi antanut kaupungeille resursseja kokeilla asioita, joita normaalissa toiminnassa ei välttämättä olisi mahdollista pilotoida, hän kiittelee. Skanssin monitoimitalo, Turku: Granlund Consulting Oy:n kanssa toteutetussa pilottihankkeessa selvitettiin, kuinka ilmastotavoitteiden saavuttamista voidaan edistää kaupungin hankesuunnittelussa asetetuilla energiatavoitteilla ja hankintavaiheen arviointikriteeristöllä. Haasteena on, että vertailua on pystyttävä tekemään hyvin karkeilla lähtötiedoilla ilman suunnitelmia tai selvityksiä. Laskennasta vastasi Granlund Consulting Oy. Tavoitteena oli valita kohteeseen vähiten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat rakennusmateriaalit sekä etsiä ratkaisuja, joilla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää tulevissa hankkeissa. Hanke toteutettiin yhdessä Sitowise Oy:n ja Bionova Oy:n kanssa. Sofiankadun päiväkoti, Turku: Pilottihankkeessa laskettiin Sofiankadun päiväkodin uudisrakennuksen hiilijalanjälki ja päästöt elinkaarivaiheittain 50 vuoden aikana. 13 Kuntatekniikka 5/2020 Energiaviisaat kaupungit 6Aika-ohjelmaan kuuluvaa hanketta toteuttavat Suomen kuusi suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Myös Johanna Korpikoski näkee, että elinkaarilaskelmia tulisi tehdä jo rakennushankkeiden alkuvaiheessa, kun mietitään erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Tulokset kootaan Energiaviisaat kaupungit -hankkeen verkkosivuille, josta ne ovat vapaasti kenen tahansa luettavissa. Hankkeen budjetti on 3,3 miljoonaa euroa ja sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan liitto. Mutta jos haluamme oikeasti vaikuttavuutta, näitä asioita tulee selvittää jo varhaisessa vaiheessa, hän korostaa. Pelkkä normiohjaus ei riitä Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2017 vähähiilisen rakentamisen tiekartan. Lisätietoa ja tuloksia: energiaviisaat.fi Elinkaarilaskennan pilottikohteita Isokuusen päiväkoti ja koulu, Tampere: Bionova Oy toteutti Isokuusen päiväkotija kouluhankkeessa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkija elinkaarikustannuslaskelmien pilotoinnin. Halusimme kehittää ohjausta alkuvaiheesta asti, tarveselvityksestä ja hankesuunnitelmasta alkaen, jotta suunnittelua voidaan ohjata kohti vähäpäästöisiä ratkaisuja, hän kuvailee. Sen mukaan rakennusten elinkaaren vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Rakennuslupavaiheessa meillä on toki riittävän tarkkoja tietoja, jotta voimme laskea päästöjä ja kustannuksia eksaktisti. Kolmevuotinen hanke päättyy vuoden 2020 lopussa. kute6_10-13.indd 13 2.12.2020 10.11. Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää, että jokainen pohtii asiaa omassa nurkassaan. Kriteerit voivat liittyä esimerkiksi päästöttömän energian hankintaan, energian myymiseen ja rakennusmateriaalien päästöihin. Kolmen suurimman kaupungin lisäksi kehitystyöstä voivat oppia myös muut Suomen kunnat ja kaupungit. Yhteistyössä on ehdottomasti voimaa
14 6/2020 Kuntatekniikka K uv a: So ile N ev al ai ne n, K uo pi on ka up un ki kute6_14-17.indd 14 2.12.2020 10.08
15 Kuntatekniikka 6/2020 Uimahallin ja jäähallin symbioosi Hukkalämmön hyödyntäminen on iso ilmastoteko Jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntäminen on merkittävä keino, jolla kunnissa voidaan säästää sekä ilmastoa ja kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. { Energia } Legendaarisessa Niiralan montussa olevan jäähallin viereen rakennettiin uusi uimahalli, joka toimii tiukassa symbioosissa uudistetun jäähallin kanssa. kute6_14-17.indd 15 2.12.2020 10.08
Kuntatalouden kannalta tällainen investoinneissa tehtävä osaoptimointi on järjetöntä. Kolme neljäsosaa suomalaisista asuu kunnissa, jotka ovat liittyneet kuntien energiatehokkuussopimukseen ja näin sitoutuneet vähentämään energiakulutustaan. Tämä lämpö voitaisiin käyttää jäähallin omiin sekä viereisen tekonurmen ja palloiluhallin lämmitystarpeisiin. Samalla jäähdytyksessä syntyvä lämpö menee harakoille, Caverionin energiaja jäähdytysasiantuntija Antti Hänninen sanoo. Lämmön talteenotto poistoilmasta onkin asuinkiinteistöjen arkipäivää. Investointipäätöksessä ratkaisee halvin hankintahinta eikä se, että kalliimpi ja energiatehokas järjestelmä maksaisi hankintahinnan nopeasti takaisin ja alkaisi sen jälkeen tuottaa euroja kunnan kassaan. Yhteistyötä voidaan varmasti parantaa eri osapuolten välillä erityisesti silloin kun kiinteistöjä hallitsee vielä erillinen kiinteistöyhtiö. Kuntien eri toimialojen yhteistyö energia-asioissa on Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltolan mukaan määräytynyt pitkälti tarvemäärittelyn mukaan, jossa esimerkiksi liikuntatoimi kertoo mitä tarvitaan ja tekninen toimi tekee kilpailutuksen ja hankinnan. Saman pöydän ääreen Miten tällainen tuhlaus on kuntien tiukassa taloustilanteessa mahdollista. Ongelmana on kuitenkin usein se, että esimerkiksi jäähallin kylmälaitteiden hankinnasta ja tilojen hallinnasta päättävät eri tahot. Perinteisessä mallissa näin ei tehdä, vaan lämmitysenergia ostetaan paikalliselta energiayhtiöltä. Eteläsuomalaisen kunnan kahden jääradan jäähdyttämiseen menee helposti 50 000 euroa vuodessa, joka on käytännössä harrastajille lankeava jääajan hinta. Perinteisen ja resurssiviisaan kylmälaiteja lämmöntalteenottojärjestelmän hintaero kuittautuisi Hännisen mukaan suorana takaisinmaksuaikana kolmessa vuodessa, jonka jälkeen moderni järjestelmä alkaa tuottaa omistajalleen hyötyä pienentyneenä lämmityslaskuna. Kun kunnissa on selkeät ilmastoja energiansäästötavoitteet, pitäisi kaikenlaista päätöksenteon siiloutumista välttää, Peltola sanoo. Lähes puolet asuu kunnissa, joissa on ilmastosuunnitelma. On hyvin haasteellista saada kuntien eri toimijat puhumaan samaa kieltä ja näkemään kokonaisuus. Eräässä jäähallin rakennushankkeessa hän laski, että hukkalämmön arvo oli 160 000 euroa vuodessa. kute6_14-17.indd 16 2.12.2020 10.08. Nyt myös suurten kunnallisten kiinteistöjen energiaratkaisuissa pyritään löytämään energiaja ilmastoviisaita ratkaisuja. Hännisen mukaan on vain ajan kysymys, kun nuori taitoluistelija tai jääkiekkoilija kysyy, mikä on hänen harrastuksensa hiilijalanjälki. Kun investointeihin saadaan rahaa lähes nollakorolla, on energiaviisaat ratkaisut myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Isot säästöt kankkulan kaivoon Kunnat voivat toimia modernilla ilmastoja energiatehokkaalla tavalla urheilupaikkarakentamisessa ja jääratojen peruskorjausten yhteydessä. 16 6/2020 Kuntatekniikka { Energia } Teksti: Jukka Nortio E nergian säästö, energiakustannusten alentaminen ja ilmastonmuutosten torjunta ovat vahvoja kannustimia lämmön talteenottoon. Vastuullisen kunnan on annettava tähän vähintään tyydyttävä vastaus. Kiinteistötoimi näkee asian aivan eri tavalla kuin liikuntatoimi, joka on saanut tiukan budjetin korjaushankkeelleen, Hänninen sanoo. Ongelmana on myös se, että energiatehokkuutta ja resurssiviisautta painotetaan Hännisen mukaan harvoin tarjouspyynnöissä saati sitten lopullisissa valinnoissa. Muutospaineet saattavat syntyä kuntalaisten suunnasta. Hukkalämmön arvo oli 160 000 euroa vuodessa. Kokonaisuutta pitäisi ehkä katsoa nykyistä paremmin, Peltola sanoo. -Kahden jääradan jäähdyttämiseen menee helposti 50 000 euroa vuodessa, joka on käytännössä harrastajille lankeava jääajan hinta, sanoo energiaja jäähdytysasiantuntija Antti Hänninen. Jäähalleja kuitenkin korjataan vuosittain useissa kohteissa Suomenniemellä
Hukkalämmön arvo oli 160 000 euroa vuodessa. Isoissa kohteissa säästö on gigawattitunti vuodessa, joka merkitsee 60 000 euroa, Pihlajamaa sanoo. Kun kunnissa on selkeät ilmastoja energiansäästötavoitteet, pitäisi kaikenlaista päätöksenteon siiloutumista välttää, energia-asiantuntija Vesa Peltola sanoo. Teknologiakumppanina on Tom Allen Senera, joka rakentaa kuhunkin kohteeseen räätälöidyn järjestelmän. Kun näin toimitaan, saadaan esimerkiksi automarkettien ja logistiikkakeskusten kylmälaitteiden tuottama lämpö kaukolämpöverkon kautta lähiseudun lähiön huoneistoja ja niiden vettä lämmittämään. . Kuntatekniikka 6/2020 17 Iso kuva tarpeen energiaratkaisuissa Isossa kuvassa Hänninen perään kuuluttaa resurssiviisasta rakentamista ja kaavoittamista, missä laajempia alueita katsotaan energiatalouden näkökulmasta kokonaisuuksina. Innovatiivisia ratkaisuja on tehty useissa kaupungeissa kuten Tampereella, missä kaukojäähdytysverkon hukkaenergia hyödynnetään maauimalan lämmitykseen. Market-kokoluokassa jopa 95 prosenttia lämmön tarpeesta saadaan omista järjestelmistä ja Citymarketeissakin kaksi kolmasosaa. Keskon hankkeessa uusitaan myös automaatiota, asennetaan moderneja oviverhokoneita ja lämpöä kerätään muun muassa paistopisteiden huippuimureiden poistoilmasta. Isona suunnitelmana olisi syöttää Nesteen ja Borealiksen Kilpilahden tuotantolaitosten hukkalämpöä pääkaupunkiseudun lämmitykseen. Kaukojäähdytysverkon hukkaenergia hyödynnetään maauimalan lämmitykseen. Kunnilla on yksityisiä toimijoita suurempi mahdollisuus vaikuttaa uusien energia ratkaisujen hyödyntämiseen, koska niillä on kaavoitusvalta ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa siihen, että hukkaenergiaa tuottavat ja sitä hyödyntävät kiinteistöt voidaan sijoittaa toistensa lähelle. Caverionilla on järjestelmiemme etäja hälytysvalvonta seurannassa ja sen lisäksi meillä on DKP-palvelu, jossa seurantajärjestelmä tutkii reaaliajassa automaatiopisteitä. Näin on tehty muun muassa Mäntsälässä, missä Yandexin datakeskus tuottaa kolme neljäsosaa kunnan keskustan lämmöstä. Lappeenrannassa puolestaan Finnsementin tehtaan hukkalämpöä myydään kaukolämpöverkkoon. Tavoitteena on ohjata lämmitystä mahdollisimman tehokkaalla lämpöpumppuprosessilla niin, että kaukolämmön käyttö putoaa merkittävästi. Tällainen resurssiviisas kokonaisuus on kunnalle hiilinegatiivinen ja kassavirtapositiivinen ratkaisu, Caverionin energiaja kylmäkonseptien asiantuntija Antti Hänninen kertoo. -Me emme päästä kiinteistönhoitajia tai huoltomiehiä kiinni näihin järjestelmiin, koska ne vaativat erikoisosaamista. Kuntapuolen energiajärjestelmistä vastaaville henkilöille Pihlajamaa antaa vinkkinä sen, että automaatiojärjestelmien käytönaikainen seuranta on keskeinen tapa, joka mahdollistaa myös energiatehokkuustavoitteeseen pääsemisen. Julkisen rakennusten välisen synergian lisäksi tämä voi tarkoittaa sitä, että hukkalämmön tuotanto voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää muissakin rakennuksissa kuin niissä, missä lämpöä syntyy. Tämä voidaan myös ulkoistaa kuten Keskolla on tehty. kute6_14-17.indd 17 2.12.2020 10.08. On selvää, ettei logistiikkakeskuksia voida sijoittaa asutuksen keskelle, mutta esimerkiksi runsaasti hukkalämpöä tuottavat datakeskukset voivat olla laajojen asuinalueiden lämmön lähde. Niistä saadaan lauhde nykyistä helpommin hyödyksi lämpöpumpuilla, Keskon talotekniikkapäällikkö Jari Pihlajamaa sanoo. K-marketit tuottavat oman lämpönsä Kesko on lähtenyt isoon energiaremonttiin K-Citymarketeista suurimpiin K-marketeihin. Kyseessä on laaja konsepti, joka kattaa useita komponentteja. Toimittajat valitsevat sopivimman Gebwellin lämpöpumpun, säätävät sen, toimittavat tehdasvalmiin kokonaisuuden kiinteistöön ja huolehtivat kokonaisuuden käytöstä, huollosta ja ylläpidosta. Kylmälaitteet korvataan päästöttömillä, joissa kylmäaineena on hiilidioksidi. Kesko on kehittänyt konseptinsa yhteistyössä Granlundin kanssa. Kuopiossa on yhdistetty Kalpan jääkiekkohalli uimahalliin niin, että niiden energiavirrat on liitetty toisiinsa
So nj a El or an ta Järvet voivat olla potentiaalisia lämmönlähteitä matalalämpöverkkoon, vaikka suomalaiset järvet yleensä matalia ovatkin. Kaasu voi olla paikallisesti merkittävä lämmönlähde eikä fossiilinen hiilikään ole hävinnyt vielä kokonaan kuvioista. Jos lämmön tuotannon keinovalikoimaan ei ilmesty geolämmön tai miniydinvoimaloiden tapaisia perustavanlaatuisia uusia avauksia, sähköön perustuvaa lämmön pumppaamista lienee ryhdyttävä rakentamaan kute6_18-20.indd 18 2.12.2020 10.10. Hiilineutraaliuteen valmistuvassa Suomessa kunnilla lieneekin paljon pohtimista lämmön tuotannossa. Tilanne on kuitenkin toinen lämmön tuotannossa, mikä perustuu edelleen suurelta osin CO2-päästöjä tuottavaan aineen polttamiseen. Vaikutus on kuitenkin jo huomioitu maankäyttösektorilla, missä hakkuissa kertyvä puu miinustetaan metsän tarjoamasta hiilinielusta. tos tullee vaikuttamaan myös energiapuun markkinoihin. Sähkön tuotannossa hiilen, öljyn, kaasun ja puun merkitys on jo melko vähäinen. Jos nielut ja päästöt ajetaan tasapainoon, muu”Vihreätkään” hiilipäästöt eivät saa ylittää nieluja vuonna 2035 Kuntien lämpöverkot haasteiden edessä Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Puulla ja öljyllä on keskeinen rooli kiinteistökohtaisessa lämmön tuotannossa. Hiilinielujen pitäisi tällöin vastata päästöjä, jolloin nettopäästö ilmakehään olisi nolla. 18 { Energia } 6/2020 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola Y mpäristöministeriön linjauksen mukaan puun polttovaiheessa syntyviä CO2 -päästöjä ei lasketa päästöiksi
-Tällöin ollaan jo lämpötila-alueella, jossa lämpöasteiden nostaminen pumppaamalla ei ole tehokasta. Hän on pohtinut myös lämmön tuottamista tuulisähköllä tilanteissa, missä sähkön arvo on ylituotannosta johtuen nolla tai jopa negatiivinen. Loher onkin näin hyvä esimerkki Hiilineutraaliuteen valmistuvassa Suomessa kunnilla onkin paljon pohtimista lämmön tuotannossa. kute6_18-20.indd 19 2.12.2020 10.10. . Kalkkitehtaan prosessin primäärienergia saadaan kivihiilestä ja öljystä. Toinen tärkeä kumppani on Metsä Woodin Kerto-tehdas, jonka tuottamaa kuorta, purua, puupölystä puristettua brikettiä ja vanerijätettä käytetään polttoaineena Lohjan Biolämmön kattilassa. -Vaikka järvi on matala, tässäkin olisi lämpöpotentiaalia. Loher on osakkaana Lohjan Biolämmössä saaden käyttöönsä 55 % siivun laitoksen lämpötehosta. Loher ottaa prosessissa syntyvän hukkalämmön talteen ja hyödyntää tämän kaukolämpönä, Tamminen kertoo. Pumppaaminen voi kuitenkin olla tehokasta myös pitkillä linjoilla, jos lämpöasteita ladataan huomattavasti viileämpään paluuveteen ennen tämän takaisinsyöttöä lämmitykseen. Tämä tosin edellyttäisi muutoksia verkon ”arkkitehtuuriin”: yksittäisen kattilan sijasta lämmitys pitäisi toteuttaa useilla pienemmillä pumppausasemilla, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä lämmitettäviä kohteita. -Tällaisessa matalalämpöjärjestelmässä ainakin lämmön pumppaaminen itsessään voisi toimia tehokkaasti. Uutena askeleena on Virkkalaan vuonna 2021 valmistuva biolämpölaitos, jonka on määrä korvata alueella paljon käytettyä maakaasua biolämmöllä. Loherin liikevaihto vuonna 2019 oli 11,65 miljoonaa euroa ja lämpöä tuotettiin 160 GWh. Tällaisten tilanteiden syntyminen vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta. Alueen kaukolämmöstä noin 90 % tuottavan Loherin ohella Lohjan seudulla toimii muutamia lämpölaitoksia, jotka palvelevat yksittäisiä kohteita, esimerkiksi koulukeskusta. Ongelmaksi nousee menovedeltä vaadittu korkea lämpötila, jota tarvitaan kuittaamaan lämmön hävikki pitkillä siirtolinjoilla. Loherin juuret ovat Nordkalkin kalkkitehtaassa, jonka uunien hukkalämpöä yritys on hyödyntänyt vuodesta 1984 lähtien yhteistyön jatkuessa edelleen. Pumppaaminen ei välttämättä toimi verkossa yhtä tehokkaasti kuin yksittäisessä kiinteistössä, missä lämpöä ei tarvitse siirtää pitkiä matkoja. 19 Kuntatekniikka 6/2020 H ei kk i Ja ak ko la -Esimerkiksi hukkalämmön lähteestä voidaan saada tehokkaasti talteen useita lämpöasteita, jotka leikkaavat heti lämmitykseen tarvittavan energian määrää, Lohjan Energiahuolto Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen kaavailee. Ratkaisuissa on kuitenkin tarkoitus pelata varman päälle ja pysytellä hyvin tunnetussa teknologiassa. Suomeen on suunniteltu lehtitietojen mukaan tuulivoimaa 18 000 MW:n edestä ja tästä 6000 MW:lla luvituskin on jo kunnossa. Loherin on ollut helppo löytää isoja teollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on päästy win-win -tilanteeseen polttoainehankinnassa sekä hukkalämmön hyödyntämisessä. Sähköstä ei saada enää lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Tamminen uskookin Loherin pystyvän sopeutumaan paikallisten resurssien varassa niihin muutoksiin, mihin hiilineutraaliuden tavoittelu tulee johtamaan. Hiilineutraaliin Suomeen sopeutuminen voi kuitenkin tuottaa tulevaisuudessa päänvaivaa myös Loherille, jonka kaikki lämmönlähteet tuottavat CO2-päästöjä. Yksi tällainen voisi olla paikallinen järvi. Pumppaaminen toimii matalalämpöverkoissa Hiilineutraaliuteen pyrkiminen tullee lisäämään tuntuvasti myös lämmön pumppaamiseen käytetyn sähkön määrää. Asiaa on pohdittu myös Lohjalla, jossa paikallinen maaperä rajoittaa merkittävästi maalämmön hyödyntämistä. Loherin lämpöverkossa menoveden lämpötila 90 110 asteen välillä. Jos pumppaamisessa päästään hyvään hyötysuhteeseen, lämpöä saadaan suunnilleen kolminkertainen määrä käytettyyn sähköenergiaan verrattuna. Esimerkiksi Loherin tuottaman 160 tGWh:n tuottamiseen tarvittaisiin suunnilleen 50 GWh sähköä/vuosi. Lämmön lähteitä ajatellen Lohjalla on kuitenkin ollut hyvä tuuri. todella isossa mittakaavassa. Polttoaine pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan lähialueilta. Jostain hukkalämmön lähteestä voidaan saada näin tehokkaasti talteen useita lämpöasteita, mitkä leikkaavat heti lämmitykseen tarvittavan energian määrää. Laitoksen käynnistyttyä fossiilisia hiilipäästöjä tuottavaa kaasua tarvitaan enää vain lämmön kysynnän piikkitilanteissa. lämpöyhtiöstä, joka on onnistunut turvaamaan lämmön saantiaan useilla eri lähteillä. Lohjan Energiahuolto Loherin toimitusjohtaja Markus Tamminen kertoo kallion olevan paikkakunnalla syvällä, ja lisäksi seudulla on kaivostoiminnasta johtuvia porauskieltoalueita. Siirtyminen polttamisesta pumppaamiseen ei ole muutenkaan aivan yksinkertaista nykyisissä lämpöverkoissa. Emme lähde pilotoimaan mitään, periaatteena on hyödyntää paikallisten resurssien puitteissa jo olemassa olevaa ja hyväksi havaittua teknologiaa. Jos lämmön tuotannossa siirrytään pumppaamiseen, lämpöverkot kannattaisi Tammisen mielestä toteuttaa matalalämpöverkkoina, missä kiertoveden lämpötila on 30-40 asteen tuntumassa. Lämpöä tuulivoimasta Tamminen näkee potentiaalisia lämmönlähteitä matalalämpöverkkoon myös Lohjan alueella
. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmastoja energiapakettia, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. kute6_18-20.indd 20 2.12.2020 10.10. Yksittäinen kunta liittyy energiatehokkuussopimukseen täyttämällä ja allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Jos KETS ei osoittaudu toimivaksi keinoksi, vapaaehtoisuuden vaihtoehtona on joko energiansäästölaki tai muut pakottavat keinot. Linkit: KETS-liittyminen: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/ aineistot-ja-ohjeet/kunta-ala/ KETS-tuloksia: https://www.sopimustulokset.fi/tulokset/ kunta-alan-energiatehokkuussopimus/ Alueelliset energianeuvojat: https://energiavirasto.fi/energianeuvonta Energiatehokkuussopimukseen ehtii vielä liittyä Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) on liittynyt vuoden aikana toistakymmentä uutta kuntaa. Mukana on nyt 99 kuntaa ja 10 kuntayhtymää. Lisätietoa KETS-liittymisestä saa Motivasta ja alueellisilta energianeuvojilta sekä energiatehokkuussopimusten verkkopalvelusta. Hyötyjä kunnalle ja koko Suomen kuntakentälle KETS-toiminnalla on mahdollista pienentää kunnan käyttömenoja ja päästöjä, mutta samalla kohenee myös paikallinen energiaosaaminen. Miten energiatehokkuussopimukseen liitytään. Asukasluvultaan ne vastaavat lähes 75 % Suomen kunnista. KETS on osa energiatehokkuussopimusten perhettä. EU:n Vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) tuonee tiukennuksia sekä päästöettä energiatehokkuustavoitteisiin. { Energia } Yhdyskuntatekniikka 2021 Näyttely ja seminaareja Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: www.yhdyskuntatekniikka.fi Teksti: Vesa Peltola S uomessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano perustuu vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, joista on saatu hyviä kokemuksia jo edelliseltä sopimuskaudelta. EU:n vuoden 2030-paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 32,5 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta. Lisää kuntia kuitenkin kaivataan mukaan, jotta myös kunta-alalla varmistetaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano vapaaehtoisuuden pohjalta. Konkreettisena hyötynä ovat esimerkiksi vuotuiset KETS-yhdyshenkilöpäivät, jotka tarjoavat sopimukseen liittyneiden kuntien energia-asiantuntijoille tuhdin tietopaketin lisäksi oivan vertaisoppimisfoorumin. Nykyinen, vuoteen 2025 jatkuva energiatehokkuussopimus on jatkoa vuosien 2008–2016 energiatehokkuussopimukselle
21 Kuntatekniikka 6/2020 { Valaistus } Helsinki kartoitti häiriövalon lähteet TARPEELLISTA VAI TURHAA VALOA Valosaasteen ja häiriövalon vähentäminen kuntatasolla on kansainvälisesti nouseva trendi. Helsingin kaupunki on laatimassa uusia ohjeita sähkökäyttöisten mainoslaitteiden käytölle. kute6_21-25.indd 21 2.12.2020 10.06
– Lopputuloksena on myös kartta, johon merkitään pimeänä säilytettävät alueet ja häiriövalovyöhykkeet sekä taustatietona mukaan kootaan tämän hetken parhaat tutkimustiedot ja ohjeistukset. Sähköisiä vaihtuvanäyttöisiä mainoslaitteita koskevaa rakentamistapaohjetta ollaan nyt päivittämässä, ja siihen yhdistettään muitakin mainoksiin liittyviä ohjeita. – Rakennusvalvonnalla on kuitenkin voimassa oleva sähköisiä vaihtuvanäyttöisistä mainoslaitteita koskeva ohje, jossa häiriövaloon otetaan kantaa. Uuteen ohjeeseen lisätään mahdollisesti se, kuinka kauas valo saa näkyä ympäristöönsä. Mustosen mukaan tavoitteena on saada ohje valmiiksi viimeistään alkukeväästä. Selvityksen pohjalta kaupungille työstetään ohjeistuksia valaistuksen suunniteluun ja kaupunkitilaohjeeseen liitettävä häiriövalokortti. – Lupaehtojen mukaan mainoslaitteet eivät saa aiheuttaa häiriötä, häikäisyä tai vaaraa, ja jos tilannetta ei saada korjattua, niin laitteet tulee viime kädessä poistaa, Mustonen muistuttaa. 22 6/2020 Kuntatekniikka { Valaistus } Teksti: Matti Valli Kuvat: Annukka Larsen, WSP H elsingissä häiriövalotilannetta on kartoitettu verkossa toteutetulla häiriövaloselvityksellä, ja samalla kysyttiin mitkä, ovat miellyttäväksi koettuja pimeitä paikkoja. Keskusteluihin otetaan mukaan myös mainosalan toimijoita. Kesällä kirkaskaan valo ei häikäise, mutta pimeyden tullessa sama valomäärä saatetaan kokea jo vahvasti häiritsevänä, Mustonen sanoo. Valomainosten sijoittelun määrittelee pääosin rakennusta suunnitteleva tai mainossuunnitelmaa K uv a: Va lo ku va am o M ag io Kauppakeskus Redi Työpajakadulta nähtynä. – Vuodenaikojen rytmiä noudattava luonnonvalo tekee vaikeaksi yksiselitteisten numeeristen arvojen antamisen sille, miten voimakasta mainoslaitteen valo saa olla. Paikkatietopohjaiseen Kerro kantasi -kuntakyselyyn saatiin vastuksia yli odotusten, kyselyssä peräti 1500 kaupunkilaista ilmaisi asiasta mielipiteensä. kute6_21-25.indd 22 2.12.2020 10.06. – Ongelma ratkeaa, kunhan mainostajien kanssa löydetään sopivat kirkkaustasot erilaisille näytöille ja päästään keskustelemaan sisällön eli liikkuvan kuvan käyttötavoista. – Suomessa mainosvalot näkyvät aivan eri tavalla talvella kuin kesällä. Selvityksen toteuttamisesta vastannut valaistusasiantuntija Annukka Larsen konsulttiyritys WSP:ltä kertoo, että ongelmallisina koettiin ledikäyttöiset mainosvalot ja erityisesti vaihtuvasisältöiset kirkkaat ja vilkkuvat mainosnäytöt. Haasteena on näyttöjen kirkkaustason mittaaminen, koska kansainväliset ohjeistukset ovat vasta työn alla, Larsen sanoo. Redin julkisivuja mainosvalaistus nostatti yleisönosastoissa ärtynyttä julkista keskustelua. Numeeriset arvot mukaan Nykyisissäkin rakennustapaohjeissa mainoslaitteiden valon voimakkuudelle on annettu numeerisia arvoja. Pääsääntö on, että mainoslaite ei saa valaista ympäristöään. Rakennusvalvonta päivittää ohjetta Lupayksikön päällikkö Salla Mustonen Helsingin rakennusvalvonnasta toteaa, että niin lainsäädäntö kuin kaupungin omat ohjeetkin ovat jääneet jälkeen leditekniikan kehityksestä, mikä on luonut ongelman. Kaupunkivalaistuksen hallinnointi vaatii selkeitä suunnitteluohjeita ja niiden johdonmukaista noudattamista, Annukka Larsen linjaa
23 Kuntatekniikka 6/2020 > Katuja väylävalaistus. Valaisimeen on löytynyt korvaava ledipolttimo, jonka myötä ongelma vähenee. Läpi yön palavat työmaavalot tuottavat usein häikäisyä työmaan rajojen ulkopuolella. Historiallinen y-vaijerivalaisin. Sivusuuntaan heijastuva koetaan häikäisynä. Työmailla valonheittimet suunnataan usein miten sattuu. kute6_21-25.indd 23 2.12.2020 10.06. Uudet polttimot ovat aikaisempaa suurempia ja tehokkaampia. Töölönkatu. Rakennustyömaa Työpajankadulla
Valon värilämpötilaksi Helsinki on valinnut 3000 kelviniä, mihin ovat päätyneet muutkin Euroopan kaupungit. Pihaja parkkialueet häikäisyn lähteenä Selvityksessä kartoitettiin muitakin häiriövalon lähteitä. Tyypillinen esimerkki on päiväkodin piha tai taloyhtiön parkkialue, jonka ikääntyneet pylväsvalaisimet eivät tuota tarpeeksi valoa. Tavallisesti ratkaisuksi löytyy mainoslaite, jonka kirkkaus säätyy automaattisesti ympäristön valoisuuden mukana. – Ongelma syntyy, kun vanhan valaistuksen päälle lähdetään tuomaan lisää valoa. Yhtenäinen 3000 kelvinin valaistus synnyttää harmonisen kuvan koko kaupungista – Aikaisemmin tarjolla oli vain viileitä 4000 kelvinin ledejä, jotka niin rakennetussa kuin luontoympäristössäkin koetaan useimmiten varsin kalseina, toisin kuin lämmin valkoinen, Rantanen sanoo. Katuja puistovalot koetaan mainosvalojen jälkeen suurimpana häiriövalon lähteenä. – Niinpä samassa kyselyssä kartoitettiin myös miellyttäväksi koettuja pimeitä paikkoja ja sellaisia paikkoja, johon joko halutaan lisää valoa tai johon ei haluta lisää valoa. Jos naapurissa on asuinkiinteistöjä, niin tämän täytyy tarkkaan miettiä, miten mahdollinen mainosnäyttö on viisasta suunnata, ettei ratkaisu häiritse naapureita. –Ledien himmentäminen koskee myös leikkialueita, koirapuistoja ja Tammitie Munkkiniemi. – Tällöin kiinteistöhuolto asennuttaa heittimet tuomaan lisävaloa alueelle. kute6_21-25.indd 24 2.12.2020 10.06. Suomalainen ei siedä häiriövaloa Pia Rantasen mukaan Helsinki on ollut maltillisen hidas ledivalaistukseen siirtymisessä. Valoa vain tarpeeseen Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Helsingissä valoa käytetään vain paikoissa, jossa sitä tarvitaan, ja vain silloin, kun sitä tarvitaan. – Valaistusta voidaan tarkastella myös eläinkunnan kannalta. Annukka Larsen kertoo, että suureksi haasteeksi kaupunkilaiset kokevat myös yksityisten pihaja parkkialueiden ja toiminnallisten pihojen huonon valaistuksen. Toinen periaate on valaistuksen ohjattavuus. Kaupunkilaisten mielestä pimeinä tai heikosti valaistuina alueina tulisi pitää ainakin Kaivopuisto, Vanhan kaupungin lahti, Lauttasaaren eteläosa, Uutela, Suomenlinna ja Malminkartanon huippu. Pimeys ja pimeyden arvot Kaupunkiympäristön toimialalla kaupunkitilaja maisemasuunnittelusta vastaava arkkitehti Pia Rantanen kertoo, että myös pimeys ja pimeyden arvot ovat nousseet mukaan kansainväliseen keskusteluun. Tällöin samaa mainoslaitetta voidaan käyttää niin talvella kuin kesälläkin, Mustonen toteaa. 24 6/2020 Kuntatekniikka { Valaistus } työstävä arkkitehti. Häikäisyä aiheuttavia tuotteiden käyttöönotossa on edetty pikemminkin jälkijunassa kuin etujoukoissa. – Myös luonnontilassa olevat alueet kuten Vallisaari ja Laajasalon metsäiset alueet sekä Viikin luontoalueet halutaan jatkossakin pitää valaisemattomina, Rantanen kertoo. Lähes poikkeuksetta nämä valaistukset toteutetaan ilman mitään suunnitelmaa, ja väärän optiikan ja suuntauksen takia ne tuottavat ympäristöön häiriövaloa, Larsen kuvaa. – Usein joudumme sanomaan, että ensimmäinen ehdotus ei sellaisenaan käy. -Pohjoismaalaiset ja etenkään suomalaiset eivät siedä juurikaan häikäisyä. Valaistusta voidaan tarkastella myös eläinkunnan kannalta. Tältä kannalta ledivalot ovat hyväksi, koska niiden valon voimakkuutta voidaan säätää, toisin kuin edellisen sukupolven laitteita, jotka olivat joko On tai Off. Esimerkiksi lepakot ovat kiinteästi rakennettuun ympäristöön liittyvä asia, ja eri lepakkolajit sietävät valoa eri tavalla
Valaisinmallit, joista lähtevä valo suuntautuu ja pysyy horisontaalisen alapuolella, olisivat häiriövalon ja valosaasteen kannalta suositeltavia. Kuntatekniikka 6/2020 25 pelikenttiä, jossa ei ole läpivuorokautista käyttöä. Neuvoja muille kaupungeille Mutta millainen tilanne on sitten muissa kaupungeissa. Näissä paikoissa kyse on kuitenkin turhasta valosta, ei häiriövalosta, Rantanen sanoo. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu vastoin aiempaa uskomusta, että ylös taivaalle suuntautuva valo ei välttämättä aiheudu kokonaisuudessaan katuvalaistuksesta, vaan merkittävänä syynä ovat myös kaikki muut valonlähteet, kuten pihaja julkisivuvalaistukset sekä mainosja kohdevalot. Häiriövaloa ledivalon mukanaan tuomia ongelmia voidaan tarkastella myös laajemmasta perspektiivistä. – Kahdella isolla kaupungilla suunta on ylöspäin ja muilla käyrä on tasainen tai siinä on pientä laskua. Ledivalon ehdoton hyöty on valkoinen valon väri sekä ohjattavuus, kunhan ohjaustekniikka otettaisiin täysillä käyttöön, Larsen sanoo. Annukka Larsenin mukaan järkevällä valon käytöllä ja erilaisilla valonohjaustavoilla kaupungit voivat vähentää taivaalle suuntautuvan valon määrää. – Tiedemaailmassa tutkijat ovat pitkään pohtineet mitä muun muassa taivaalle heijastuva liian kylmäsävyinen valkoinen vaikuttaa eläimiin ja jopa kasveihin. – Esteettinen puoli ja yleinen viihtyvyys ovat toki mukana pohdinnoissa. – Kaupunkivalaistuksen hallinnointi vaatii selkeitä suunnitteluohjeita ja niiden johdonmukaista noudattamista. Rantanen painottaa turvallisuutta ykkösasiana alueiden, ulkoilureittien ja julkisten tilojen valonkäytön suunnittelussa – häikäisevä valaistus voi haitata esimerkiksi näkövammaisten liikkumista. Satelliittimittaukset apuna Vertailtaessa satelliittimittauksista ylös suuntautuva valon määrää Suomen seitsemässä suurimmassa kaupungissa, niin Helsingillä käyrä on suuntautunut alaspäin viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tilanne on saattanut siis pahentua, kun vanhasta, ei-niin-kirkkaasta katuvalaistuksesta on siirrytty ledivalaistukseen. Arvellaan, että lämminsävyinen valo ei häiritse eläimiä, mutta että puuston osalta kylmempisävyinen valo toimisi paremmin. kute6_21-25.indd 25 2.12.2020 10.06. – Tässä näkökannassa Helsingin linjaus käyttää lämmintä valon värisävyä (3000K) on ollut järkevää luontoarvojenkin osalta. Museokadun klassinen valaistus luo harmonisen valaistuksen kaupunkiympäristöön. Valon värilämpötilaksi Helsinki on valinnut 3000 kelviniä. Trendikästä on esimerkiksi se, että valaistuksella korostetaan julkisten rakennusten parhaita piirteitä.
27 Kuntatekniikka 6/2020 Teksti: Matti Valli K untien aktiivisuus on ollut lähes kiitettävää: tämän vuotiseen TAISTO20harjoitukseen osallistuneesta noin 250 organisaatiosta kuntapuolta edusti noin 130 toimijaa. kute6_26-29.indd 27 2.12.2020 10.08. Mukana oli noin sata kuntaa, parikymmentä kuntayhtymää sekä muutama sairaanhoitopiiri ja SOTE-toimija. K uv a: iS to ck ph ot o Tämänvuotisessa TAISTO20-harjoituksessa harjoiteltiin samantyylisiä skenaarioita kuin mikä Vastaamo-tapauksessa hiljattain realisoitui. Yhteensattuma korostaa harjoittelun merkitystä valmiuksien luomisessa, Hanna Heikkinen kertoo. Julkinen hallinto on tunnettu ytimekkäistä lyhenteistään. < Digitaalisen turvallisuuden TAISTO-harjoituksissa käydään ajankohtaisia tietoturvallisuusongelmia kuntakentän näkökulmasta. Harjoitus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018 Taiston nimipäivänä, joten tapahtuma nimettiin sen mukaan, kertoo tämän vuotisen harjoituksen johtamisesta vastannut Hanna Heikkinen DVV:stä. Harjoituksissa meno on ollut vauhdikasta ja kokeneetkin osaajat ovat olleet lujilla. Ohjeet ja prosessit käydään läpi Hanna Heikkisen mukaan harjoitus auttaa varmistamaan, että tietoturvaKYBERTURVAOSA AMISEN Digija väestötietovirasto (DVV) järjestää digitaalisen turvallisuuden TAISTO-harjoituksia julkisen hallinnon organisaatioille, jotta nämä voisivat parantaa tietoturvallisuutensa johtamista ja viestintää kriisitilanteessa
Myös johtamista, viestintää ja toimintamalleja mietitään – ovatko ohjeet ja prosessit kunnossa ja varahenkilöt nimettynä. Organisaatio sai itse valita, miten se harjoituksen suorittaa ja minkälaisella kokoonpanolla. Kansallisen kyberturvallisuusharjoituksen järjestelyistä vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kyberturvallisuuskeskus JYVSECTEC. Kyber2020-ohjelma. JUDO. DVV ja muut harjoituksen järjestäjätahot yrittävät pysyä kehityksen Lahden kaupunkiin vuonna 2019 kohdistunut kyberyökkäys herätti monet kunnat ymmärtämään, että satunnaisilla tai kohdennetuilla hyökkäyksillä voidaan saada paljon pahaa aikaan, Tapio Rinne sanoo. Huoltovarmuuskeskuksen junailema ohjelma. Huoltovarmuuskeskuksen digipooli järjestää Tieto-harjoituksia huoltovarmuuskriittisille organisaatioille ja toimialoille. Valtori. JUHTA/VAHTI-HANKE. KYHA-harjotus. Tieto-harjoitukset. Tänä vuonna oli vuorossa Tieto20-harjoitus. Valtion tietoliikenneja viestintätekniikan keskus., Tarjoaa valtion hallintoon konesalija työasemapalvelut ja verkot. Puolenpäivän harjoituksella halusimme varmistaa, että myös sellaiset organisaatiot, jotka eivät välttämättä ole vielä kovin syvällä asiassa, pystyvät osallistumaan matalalla kynnyksellä harjoitukseen. Mukana oli myös ajankohtaista pilviasiaa. TAISTO-harjoitukset. K uv a: Pe rt ti La ih o kute6_26-29.indd 28 2.12.2020 10.08. Miten toimitaan, jos tiedot ovat pilvessä ja ne halutaan siirtää toiseen paikkaan tai poistaa. Kummastakin tapauksesta saatua oppia jaetaan muillekin. Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämisohjelma, jota DVV toteuttaa. Haukka on VM:n hallinnoima julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden toimeenpano-ohjelma vuosille 20202023. Esimerkiksi Lahden kaupungin verkkoon ja työasemiin kohdistettiin kesäkuussa 2019 kyberhyökkäys, joka pääsi leviämään yhden käyttäjän koneen kautta. Valmistelussa ovat mukana Keskusrikospoliisi, Kyberturvallisuuskeskus, tietosuojavaltuutetun toimiston, Valtor ja Turvallisuuskomitea. . Kunnille järjestetään muun muassa työpajoja. Turvallisuuskomitea. Kuukautta myöhemmin Kokemäen kaupunki joutui vastaavanlaisen hyökkäyksen kohteeksi. Tavoitteena on varmistaa huoltovarmuuskriittisten yritysten toiminnan jatkuvuus normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Osa kunnista saa oman ”sparrausparin” toisesta samantyyppisestä kunnasta. Avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tänä vuonna käytimme yhteistä harjoitusalustaa harjoituksen läpiviennissä. Hankkeessa tuotettiin muun muassa tietosuoja ja -turva-aiheista informaatiomateriaalia. Osallistujat edustavat organisaation johtoa, tietoturvan ja viestinnän henkilöitä sekä ICT-asiantuntijoita. Mukanaolo on myös ilmaista – kustannus on vain harjoitusaikana maksetut palkat. DVV toimii VM:n alaisuudessa operatiivisena viranomaisena ja tuottaa muun muassa digiturvapalveluita. 28 6/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } DIGIJA VÄESTÖTIETOVIRASTO (DVV) aloitti toimintansa 1.1.2020, kun Väestörekisterikeskus, maistraatit ja Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva Maistraattien ohjausja kehittämisyksikkö yhdistyivät. Harjoituspäiviä oli lokaja marraskuussa kolme, joista osallistujataho saattoi valita itselleen sopivan päivän ja myös sen, ollaanko mukana koko päivä vai pelkästään puolipäivää. viranomaisten operatiivista yhteistoimintaa. Valtaosa organisaatioista suorittikin harjoituksen täysin virtuaalisesti. Kunnat kokeneet pahoja hyökkäyksiä Kyberturvan osalta maailmalla on muuttunut vuoden 2018 jälkeen. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista. Vuosina 2017 208 toteutetulla hankkeella tuettiin julkishallinnon organisaatioita EU:n tietosuoja-asetuksen haltuunottamisessa. KYHA:ssa harjoitellaan mm. Mukaan matalalla kynnyksellä Taistosta on haluttu tehdä matalan kynnyksen harjoitus. Taisto-harjoitus on yksi projekti kuten myös digitaalisen tiekartan suunnittelu. ja tietosuojaloukkaustilanteiden hallitsemiseen tarvittavat prosessit, ohjeet ja osaaminen ovat kunnossa, jotta tositilanteessa osataan reagoida oikein
Kriisitilanteissa korostuu muun muassa viestintä. Sitä ja toimintaa uhkatilanteissa kannattaa harjoitella. Niin paljon ei kuitenkaan saa kertoa, että poliisin mahdollinen rikostutkinta estyisi sen takia. Kunnat voisivatkin tehdä paljon enemmän yhteistyötä keskenään ja myös muiden toimijoiden kanssa. Kunnat kasvattavat palveluiden hankintaa oman organisaation ulkopuolelta. 29 Kuntatekniikka 6/2020 . Rinteen mukaan Lahden kaupunki on ollut erinomainen esimerkki avoimesta tiedottamisesta, kun se vuonna 2019 joutui tietomurron kohteeksi. Kyberturvallisuuden hallinnassa korostuvat tällöin sopimustekniset asiat ja sovittujen pelisääntöjen noudattaminen, Kirsi Janhunen pohtii. DIGIJA VÄESTÖTIETOVIRASTO DVV kartoittaa parhaillaan digitaalisen turvallisuuden tilaa eri kunnissa. Mukana olijat ovat saaneet tuntumaa tilannekuvaan, siihen kuinka hyökkäykset tositilanteessa etenevät. Esimerkiksi vuoden 2018 harjoituksen teema liittyi EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon. Valtion pussista TAISTO-harjoituksen kustannukset maksetaan valtion pussista. Varsinais-Suomessa seudullisessa tietosuojavastaavien yhteistyöryhmässä onkin alkanut keskustelu siitä, että voisivatko vähäisillä resursseilla toimivat kunnat hankkia yhdessä kyberturvapalveluita, kuten tietoturva-auditointeja, niitä tarjoavalta toimijalta. . Riippuvuussuhteet lisäävät riskiä Kunnissa on useita tapoja toteuttaa ICT-palveluita. Jos kunnat joutuisivat maksamaan harjoituksen organisoinnista johtuvat kulut, niin vain harvalla kunnalla olisi varaa siihen osallistua. DVV:n harjoituksen valmisteluun käyttämä työmäärä on nimittäin käsittämättömän suuri, varsinkin kun työhön osallistuu useampi keskeinen asiantuntijataho. kute6_26-29.indd 29 2.12.2020 10.08. Janhunen pohtii. Asioista on kerrottava organisaation sisällä, sidosryhmille ja kuntalaisillekin – avoimesti ja oikea-aikaisesti. Palvelun tukemiseksi voitaisiin kehittää vaikkapa jonkinlainen kyberturvaseteli. Teemat heijastavat ajan uhkakuvia Kaarinan kaupunki on osallistunut TAISTO-harjoituksiin vuodesta 2018 alkaen ja nyt oli vuorossa kolmas kerta. Ihannetapauksessa verkosto harjoittelee keskenään toimintaa erilaisissa häiriötilanteissa, vaihtaa tietoa ja sopii käytänteistä. Kunnan johtoryhmä seurasi harjoitusalustalta tilanteen kehittymistä. Tästä seuraa parempi ymmärrys kriittisistä toiminnoista sekä kyky huomioida riskit esimerkiksi palvelusopimuksia tehtäessä. Harjoituksen suunnittelu ja skenaarioiden miettiminen vaatiikin paljon ennakointia, mikä voisi olla mahdollista. kelkassa. Vastaavasti isossa kunnassa on tavallisesti isommat resurssit mutta samalla monimutkaisemmat ICT-ympäristöt, jotka vaativat suurempaa riippuvuuksien hallintaa. Tapaus herätti monet kunnat näkemään, että hyökkäys on vakava paikka. Meno on ollut vauhdikasta ja kokeneetkin osaajat ovat olleet lujilla. Pienissä kunnissa toimitaan usein pienehköillä resursseilla, jolloin yksittäinen virkamies voi omata hyvin kattavan kuvan kokonaisuuden rakenteesta. Tavoitteena on kuitenkin lisätä palveluiden hankintaa oman organisaation ulkopuolelta. Harjoittelu lisää turvallisuutta Kyberturvallisuus vaatii monenlaista osaamista, eikä kunnan ole useinkaan tarkoituksenmukaista huolehtia kyberturvallisuuden teknisestä ylläpidosta itse. Vuonna 2019 harjoiteltiin samankaltaista tilannetta, joka tapahtui Lahdessa kesällä 2019. Sessioon osallistuttiin etänä. TAISTOn teemat ovat heijastelleet hyvin ajassa tapahtuvia asioita. Rinne arvelee, että kunnissa tietoturvan tila vaihtelee suuresti, ja etenkin pienehköt kunnat voivat olla pulassa, koska resurssit ja varat ovat vähäiset. Mitä pitempiä palveluketjut ovat, sitä hankalampaa on erilaisten solmupisteiden tunnistaminen. Uutta on opittu joka kerta. Kaarinan tietosuojavastaava ja digitaalisen turvallisuuden asiantuntija Tapani Rinne sanoo, että tapahtuman teemat ovat heijastelleet hyvin ajassa tapahtuvia asioita. On myös tärkeää, että vastuut ja roolit ovat toimijoille selkeitä ja valmiiksi harjoiteltuja, Janhunen sanoo. Tuntumaa tilannekuvaan Tapani Rinteen mukaa kaksi viimeistä harjoituskertaa ovat olleet hyvin toiminnallisia. . Johtava asiantuntija Kirsi Janhunen DVV:stä kertoo, että erot ovat suuret mutta että kunnan koko ei suoraan kerro kyberturvallisuuden tilanteesta. Rinne arvelee, että noin 34 000 asukkaan Kunnan koko ei kerro osaamisesta Kaarina olisi kyllä ollut valmis osallistumaan maksulliseenkin sessioon. Jatkossa korostuu se, että näin syntyvien keskinäisten riippuvuussuhteiden riskit on tunnistettava ja kokonaisuus pidettävä hallinnassa. Erityisen tärkeää on yhteistyö palvelutoimittajien kanssa. Osa tuottaa palvelut itse, osa hyödyntää kaupallisten yritysten tarjontaa ja osa hankkii ne kunnan tai kuntayhtymän ICT-yhtiöltä
Yksi niistä on uusiomateriaalien parempi hyötykäyttö. 30 6/2020 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Teksti: Reeta Huhtinen ja Juha Forsman U seat kunnat ja kaupungit ovat esittäneet tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Yksi pilottikohde liittyy savimaiden paikallaan hyödyntämiseen ja syvästabilointiin uusiomateriaaleilla. Asiaa edistetään myös yhteisissä kehityshankkeissa, joista mm. Merkittäviä päästövähennyksiä Uusiosideaineita kokeillaan savimaiden stabiloinnissa Kuntien ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamiseksi etsitään ratkaisuja laajalla rintamalla eri sektoreilla. Lisää tietoa hankkeesta www.circvol.fi. Infrarakentamisessa esimerkiksi ylijäämämaiden ja muiden maa-ainesten kuljettamiseen kuluu paljon polttoainetta, maankaatopaikkatilavuutta ja luonnonvaroja, mikä olisi pehmeikkörakentamisessa vältettävissä maa-ainesten jalostamisella paikallaan esim. syvästabiloimalla. CircVolja UUMA3-hankkeiden syvästabiloinnin pilottikohteita esitellään tässä artikkelissa. kute6_30-33.indd 30 2.12.2020 10.05. metsäja energiateollisuuden tuhkat, jätteenpolton kuonat), lievästi pilaantuneet maat sekä vanhojen maarakenteiden materiaalit). Lähellä syntyneiden uusiomateriaalien hyödyntäminen infrarakentamisessa tyypillisesti vähentää CO 2 -kuormaa neitseellisiin tai perinteisiin materiaalivalintoihin verrattuna. Alueelle on suunniteltu yrityksille suunnattu syvästabiloinnin sideaiUusiomateriaalisilla syvästabiloinnilla on mahdollista saada merkittäviä CO 2 -päästövähennyksiä. Useissa kunnissa onkin tehty ja on käynnissä selvityksiä lähellä syntyvien uusiomateriaalien hyödyntämiseksi vähäpäästöisesti ja kustannustehokkaasti infrarakentamisessa. Turku Science Parkin Clean-kärkialan koordinoimassa CircVol-hankkeessa on 11 partneria ja kuusi yrityksille suunnattua pilottia/kokeilua. CircVol 6Aika-projekti 6Aika CircVol-hankkeen tavoite on edistää suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen uudelleen käyttöä. päästöintensiiviset materiaalit, työvaiheet ja menetelmät sekä kohdistaa niihin toimenpiteitä. Savimaa-pilottiin sopiva kenttäkoepaikka löytyi Turusta Topinpuistosta ja se toteutetaan yhdessä Lounais-Suomen jätehuollon (LSJH) kanssa. Hankkeen tavoite on tukea yrityksiä kehittämään kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita, jotka tyypillisesti tuottavat vähemmän CO 2 -päästöjä kuin perinteiset ratkaisut ja vähentävät luonnon kiviainesten käyttöä. Syvästabiloinnin perinteisten sideaineiden, kuten poltettu kalkki ja sementti, valmistuksessa muodostuu puolestaan runsaasti CO 2 -päästöjä, joten valmistuksen päästöjen vähentämiseksi on ilmeinen tarve vähäpäästöisemmille uusiomateriaalipohjaisille sideaineille. Uusiomateriaaleja ovat ylijäämämaat, teollisuuden sivuvirrat (esim. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty ja tehdään infrarakentamiseen elinkaarija päästölaskelmia, joiden avulla voidaan tunnistaa mm. Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset ja kaupungit (Turku, Helsinki, Tampere ja Oulu)
Uudet toiminnot tulevat sijoittumaan pääosin painuville savialueille, jotka vaativat esirakentamistoimenpiteitä, lähinnä pohjanvahvistusta syvästabiloimalla. 31 Kuntatekniikka 6/2020 neiden esitestausja kenttäkoemahdollisuus, jossa on tavoitteena pilaristabiloida pohjamaata sivutuoteja/tai jätepohjaisia uusiosideaineita hyödyntäen. Tämän lisäksi molemmissa korkeakouluissa on tehty reseptikehitystä ja puristuslujuusmittauksia. Hyödynnämme myös muita uusiomateriaaleja sideaineiden lisäksi. UUMA3-ohjelma ja Kuninkaantammen koestabilointi UUMA3 on yhteistyöfoorumi, joka Tulevat rakennusalueet etualalla. Pilottia ovat toteuttamassa LSJH:n kanssa Åbo Akademin Molekyylitieteen ja tekniikan laboratorio ja Turun AMK:n Kemiantekniikan sekä maaja betonilaboratoriot yhdessä yritysten (Nordkalk Oy, Ecolan Oy, Renotech Oy, UPM Kymmene Oyj ja Suomen Erityisjäte Oy) kanssa. Topinpuisto on Lounais-Suomen Jätehuollon ja Turun kaupungin kehityskohde, jonne tullaan keskittämään kiertotalouden kasvun mahdollistavia toimintoja. Laboratoriotutkimukset on aloitettu kesällä 2020 ja koestabilointi on tarkoitus toteuttaa 2021. Potentiaalisia hyötykäyttökohteita ovat esim. Pilotissa tehdään laboratoriotestit Topinpuiston savella ja yritysten toimittamilla uusiosideaineilla. Topinpuiston koestabilointi Åbo Akademilla hyödynnetään epäorgaanisen kemian materiaaliosaamista ja Turun AMK:lla rakennustekniikan sekä betonija maalaboratorion osaamista ja kemiantekniilla tehtyjä materiaalien liukoisuusanalyysejä. Ensimmäinen rakennusvaiheemme on useita hehtaareja ja savikerrokset paksuja, joten tarve on todellinen ja onnistuessamme voimme osaltamme avustaa uusien kiertotalouslähtöisten materiaalien pääsyä sideainemarkkinoille. Halusimme lähteä etsimään ratkaisua Topinpuisto, alueen kiertotalouden mahdollistaja -teeman mukaisesti, uusiomateriaaleja hyödyntäen, toteaa LSJH:n rakennusinsinööri Tommi Itkonen. aluerakentamisen ja rakennusten pohjien kevennystäytöt, kantavat kerrokset, hulevesien viivytysratkaisut ja kaivumaiden hyödyntäminen maisemointija vastapengertarpeissa, Itkonen kertoo. kute6_30-33.indd 31 2.12.2020 10.05. Topinpuisto, Turku
. sideaineseosten tuotteistamisessa, ympäristökelpoisuuden osoittamisessa sekä syvästabiloinnin hankinnan ja hankintakriteerien kehittämisessä. Koestabilointiin osallistui kolme sideainetoimittajaa (Nordkalk Oy, Ecolan Oy ja UPM Kymmene Oyj) kuudella sideaineseoksella. stabiloitavuusja liukoisuuskokeet, maanäytetutkimukset, pilarija pilarisiipikairaukset, pilareiden ylösnostot, sideainejakauma poikkileikkauksessa (pH, XRF, penetrometri-, puristusja kartiokokeet), diffuntoituminen pilarin ulkopuolelle, pohjavesija hulevesiseuranta. Laadunvalvontakairausten perusteella kaikilla tutkituilla sideaineresepteillä pilareiden tavoitelujuus on saavutettu tai on saavutettavissa sideainemäärää optimoimalla. 260 ha. 32 6/2020 Kuntatekniikka { Kiertotalous } kokoaa maarakentamisen alan keskeiset toimijat edistämään uusiomaarakentamista Suomessa ja viemään uusiomaarakentamista nykyistä konkreettisemmalle tasolle infrarakentamisessa. Esiselvitysvaiheen laboratoriotutkimuksista vastasivat sideainetoimittajat. Aalto-yliopistossa tehtävässä diplomityössä analysoidaan myös muiden uusiosideaineilla toteutettujen koetai tuotantostabilointien tuloksia. Kuninkaantammessa tehdyt tutkimukset sisältävät: mm. Kokemuksiin perustuen voidaan todeta, että uusiomateriaalipohjaisilla syvästabiloinnin sideaineilla on mahdollista aikaansaada merkittäviä CO 2 -päästöjen vähennyksiä infrarakentamisessa. Molempien kohteiden esirakentamisen vähähiilisyys on oleellinen tavoite, joten vähähiiliset uusiosideaineet ovat Helsingin kaupungille luonnollinen valinta. Kuninkaantammi, Helsinki. Tulosten hyödyntäminen Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen toteaa, että Kuninkaantammen ja muiden koestabilointien kokemuksia tullaan hyödyntämään tulevissa esirakentamiskohteissa, kuten esimerkiksi Malmin entisellä lentokentällä sekä Östersundomin alueella. stabiloitavuusja ympäristökelpoisuustutkimukset sekä päästökertoimien määrittämisen. -UUMA4-ohjelman 2021-23 valmistelu on parhaillaan käynnissä, sanoo Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy:stä. Malmin entisen lentokentän syvästabilointeja varten on tehty esiselvityksiä ja käynnissä on stabiloitavuuskokeet vähähiilisillä uusiosideaineilla Aalto yliopiston laboratoriossa professori Leena Korkiala-Tantun johdolla. Tuloksia hyödynnetään mm. kute6_30-33.indd 32 2.12.2020 10.05. Toteutetuissa pohjatai hulevesiseurannoissa ei ole havaittu uusiosideaineiden aiheuttaneen haitallisia ympäristövaikutuksia. Osalla sideaineista lujuustavoite ylittyi moninkertaisesti. Tämä mahdollistetaan, kun uusiosideaineet otetaan huomioon niin suunnitteluvaiheen stabiloitavuuskokeissa kuin hankinta-asiakirjoissa ja toteutuksessa. Kirjoittajista Reeta Huhtinen toimii erityisasiantuntijana Turku Science Parkissa ja Juha Forsman geotekniikan toimialapäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssa, Koestabilointia uusiosideaineilla toukokuussa 2020. Kenttätutkimuksista vastasivat lähinnä Helsingin kaupunki, Stara ja Ramboll. Koestabilointia edeltänyt esiselvitysvaihe sisälsi mm. Ohjelmassa on mukana yli 30 toimijaa: 10 kaupunkia, Väylävirasto sekä lukuisia teollisuusyrityksiä, urakoitsijoita, materiaalitoimittajia, yhdistyksiä ja ministeriöitä. Lisää tietoa ohjelmasta http://www.uusiomaarakentaminen.fi/. Työ jatkuu aiheeseen syvemmälle pureutuvalla väitöstyöllä sekä hankintamenettelyjen kehitystyöllä. Esiselvitysvaiheeseen osallistui useampia toimijoita kuin varsinaiseen koestabilointiin. Koestabiloinnissa oli mukana myös Nordkalkin Terra GTC -sideaineseos, joka on ollut tuotantokäytössä vuodesta 2007 (ja edeltäjä FTC 90-luvulta). Koestabiloinnin toteutus, tutkimukset, tulosten analysointi ja tulokset raportoidaan Tytti Nguyenin diplomityössä ”Uusiosideaineet pilaristabiloinnissa, Kuninkaantammen koestabilointi”, joka valmistuu vuoden 2020 aikana. Malmin entisellä lentokentällä 2020-40 -luvuilla esirakennettavan alueen pinta-ala on n. Vähäpäästöisten syvästabiloinnin uusiosideaineiden käytön edistämiseksi toteutettiin Helsingin Kuninkaantammessa koepilaristabilointi toukokuussa 2020. Stabiloitavuuskokeissa testataan myös kokonaan uusia geopolymeeriseoksia. Lisäksi aiheeseen liittyen on jätetty EU Life Plus -hakemus CARBMIX, jossa tavoitteena on edelleen kehittää vähähiilisiä uusiosideaineita ja jopa hiiltä sitovaa syvästabilointitekniikkaa
Perusteluja on monia, milloin ei näy tähtitaivas, milloin taas luonto kärsii tai yksinkertaisesti huoneeseen paistava häikäisevä valo ottaa päähän. . Helsinki on juuri laatinut ohjeen ranta-alueiden valaistusperiaatteista ja tekeillä on selvitys ja ohje häiriövalon vähentämiseksi. Näitä ovat mm. Vaikka luonto on myös kaupunkilaisille tärkeä, sen tarpeet yleensä väistyvät asukkaiden tarpeiden tieltä. Keinovalaistuksen haittoja on myös perusteltu kattavasti. Ratkaisua on haettava valaistuksen paremmasta toteutuksesta. Melatoniinin tuotanto voi kärsiä ja unirytmi häiriintyä. Näitäkin on kaupungeissa melko paljon. Yleisin esitetty haitta on, ettei tähtitaivas ja linnunrata erotu. . Valo kuuluu kaupunkiin. On myös esitetty, että kasvit alkavat oireilla. Näitä ovat mm. Valo voidaan kohdistaa aiempaa paremmin ja ohjausjärjestelmien avulla sitä voidaan himmentää ja kirkastaa tarpeiden mukaan. Luonnonvalo jakautuu leveysasteillamme epätasaisesti. Monet toiminnot edellyttävät hyvinkin voimakasta valaistusta. Sillä mahdollistetaan turvallinen liikkuminen ja viihtyisä ympäristö. Jos Helsingissä keskustellaan siitä, jätetäänkö Keskuspuiston tai Kaisaniemen puiston käytävät valaisematta, pimeys saa lopulta melko vähän ääniä. HÄIRIÖVALOA VAI VALOSAASTETTA Juhani Sandström Kirjoittaja (DI) on Helsingin kaupungin valaistuspäällikkö. Valo ei ole saastetta. leikkipuistot, koira-aitaukset, pelikentät sekä näille johtavat reitit. Ainakin julkinen palaute viittasi siihen. Niiden toimintoja ei voi keskeyttää syysja talvikaudeksi. Nykytekniikka mahdollistaa paljon. valosaasteen ympärillä. . Näillä keinoin vältetään häiriövaloksi muuttuvaa tarpeetonta valoa. . Osansa ovat saaneet niin mainoslaitteet, katuja puistovalot kuin naapurien pihavalotkin. . Kaupungit joutuvat tasapainoilemaan näiden asioiden äärellä. Onko ulkovalaistuksella osuutta tähän, on vielä selvittämättä. Kesällä sitä tuntuu olevan liikaakin, mutta syysja talviajan kaamoksesta emme tunnu selviävän ilman runsasta keinovalaistusta. Kuntatekniikka 6/2020 33 { Kolumni } V iimeaikainen julkinen keskustelu on käynyt vilkkaana ns. On mahdotonta ajatella kaupunkia ilman mainoksia. Keinovalo heijastuu taivaalle, eivätkä tähdet näy. Ratkaisua on haettava valaistuksen paremmasta toteutuksesta. Mainosvalot ja -näytöt kuuluvat niin ikään kaupunkiin. . satamat, ratapihat, rakennustyömaat sekä kilpaurheiluun käytettävät pelikentät. Kaupunkimainen asuminen edellyttää myös muiden kohteiden valaisemista. Uuden tekniikan myötä mainostamisen mahdollisuudet lisääntyivät ja ilmeisiä ylilyöntejäkin esiintyi. Ohjeessa paneudutaan myös kiinteistöjen ja muiden yksityisten toimijoiden mahdollisuuksiin vähentää häiriövaloa. kute6_30-33.indd 33 2.12.2020 10.05. . Joitain viitteitä on myös keinovalon vaikutuksesta ihmisen terveydelle. Kaikkia tarvitaan myös pimeään aikaan. Myös luonnolle aiheutuvia haittoja on esitetty. – Valo kuuluu kaupunkiin. Kaikki ovat hyviä perusteluja, mutta ratkaisujen löytäminen tuntuu olevan hankalaa. Se on välttämättömyys, jonka haitat täytyy minimoida. Lepakoiden eläminen häiriintyy ja muuttolinnut eksyvät reiteiltään. Ne kukkivat väärään aikaan tai eivät osaa pudottaa lehtiään oikeaan aikaan. Kaupunki on kuitenkin tiivis ympäristö, jonka toimintojen tarpeet vievät yleensä voiton. Katujen valaisemista on pidetty pitkään itsestään selvyytenä
Lahoamaton Accoya Suomesta löytyy jo useita Accoyalla toteutettuja rakennushankkeita. Suosittuja käyttökohteita ovat mm. Accoyan käyttöä puoltavat erityisesti helppo huollettavuus, pitkäikäisyys ja erinomainen säänkesto. Accoysta valmistettuja tuotteita ei tarvitse pintakäsitellä, eikä niitä tarvitse viedä talveksi suojaan. Accoyasta valmistetun tuotteen/pinnan huolloksi riittää kevyt vesipesu ja harjaus. Suunnittelussa ja valmistuk sessa painotetaan myös tuotteiden lujaa laatua, turvallisuutta sekä kustannusja energiatehokkuutta. Miellyttävän sileänä ja lähes oksattomana se sopii ihanteellisesti sellaisenaan mm. Ulkoilualueiden valaistuksella on huomattu olevan paljon positii vista vaikutusta alueiden viihtyvyyteen. Pintakäsittely kestää Accoya -puupinnalla 2-3 pidempään kuin tavallisella puulla. Tutkimuksiin perustuva turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat merkittävässä roolissa kaikissa Novenbergin tarjoamissa materiaaleissa. Valaistussuunnittelun ja valaisimien valmistaminen tapah tuu KeskiSuomessa, Muuramessa. Valaisinvalmistaja M-Light valaisee monipuolisesti M-Light kiittää vuodesta 2020 ja toivottaa hyvää joulua kaikille! www.m-light.fi ILMOITUS Suomalaista valaisinosaamista M-Light Oy on kotimainen perheyritys, joka kuuluu osaksi Suomalaista Hahle konsernia. M-Light kannattaa ottaa projektiin mukaan jo sen alkumetreillä. Accoya sopii kohteisiin, joissa tavoitellaan parasta mahdollista kestävyyttä ja pitkää käyttöikää. Oikeiden valaismien valinta voi olla hankalaa, joten M-Light tarjoaa apua myös valaistussuunnitteluun. Huoltovapaa, harjaus ja vesipesu riittää Accoya -puu on kestävä valinta, joka soveltuu hyvin sekä sisäettä ulkokäyttöön. Tuotantoprosessi on patentoitu ja tasaisen laadun varmistamiseksi kaikki Accoya -puu valmistetaan yhdellä tuotantolaitoksella Hollannissa. Pihtipudas-Sali sai peruskorjauksen yhteydessä tarpeeseen soveltuvan valaistuksen. BENITO – tyylikäs espanjalainen M-Light on viime vuosina laajentanut tuotevalikoimaansa tyylikkäillä ja kestävillä Benito kaupunkija puistoalueiden tuotteilla. Valikoimassa on valaisimien lisäksi myös ulkokalusteita. Accoyaa voi käyttää sahatavarana, siitä voi höylätä erilaisia profiileja ja valmistaa monipuolisesti puutuotteita. Novenberg Oy | Hahle Group Lemuntie 3-5, FI-00510 Helsinki info@novenberg.fi p. NOVENBERG.FI WOOD CITYn julkisivuissa on käytetty Accoya-puuta. Sertifioitu Accoya Accoya -puu on yli 80 vuoden tutkimusja kehitystyön tulos. Hyvin suunniteltu alusta alkaen M-Light on yli 15 vuoden ajan pa nos tanut asiakaslähtöiseen toi mintaan, ja siksi tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut asennusystävällisyys. M-light kustomoi tuotteita asiakkaiden toiveiden mukaan sekä valmistaa valaisimia mitta tilauksena erikoiskohteisiin. Huolta pide tään myös siitä, että valaisimien varaosia on helposti asiakkaiden saatavilla. M-Lightissa haluttiin palvella asiakasta niin, että kaikki puistoja kaupunkialueiden valaisinja kalustehankinnat voidaan keskittää yhteen paikkaan. Patentoitu etikkakäsittely muuttaa pysyvästi puun solukkoa, jolloin se ei enää reagoi veden ja kosteuden kanssa. Accoyaa saa myös täysin myrkyttömästi palonsuojakäsiteltynä luokkaan B-s1,d0. Puusta tulee mittapysyvää, lahoamatonta ja säänkestävää. Puu saa myös luonnollisen suojan useimpia lahottajasieniä vastaan. Accoya -puutuotteilla on ilman pintakäsittelyä jopa 50 vuoden kestävyystakuu maanpäällisissä rakenteissa ja 25 vuoden takuu suorassa maakosketuksessa sekä makeassa vedessä. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Suun nitelmallisesti toteutetullavalaistuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi alueen turvallisuuteen ja ennen kaikkea alueiden käyttöasteeseen. Raaka-aineena käytetään FSC ja PEFC sertifioitua radiata mäntyä ja myös modifioitu puumateriaali on hyvin kattavavasti sertifioitu. Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti, sekä tuotteissa on huomioitu Pohjoismaiset olosuhteet. Pinta voidaan kuitenkin tavallisen puun tapaan pintakäsitellä esimerkiksi halutulla kuultosävyllä. +358 (0)44 2441 236 Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara purki istukkakäävän aiheuttamista lahovaurioista kärsineen Vesalan Aarre-puiston sillan. Näin vältytään huonoilta ratkaisuilta ja säästetään varoja. Tilalle rakennettiin kuvassa oleva Accoya -puinen silta, joka kestää maanvastaisissa rakenteissa ilman pintakäsittelyäkin vähintään 25 vuotta. Rakennusja sisustusmateriaalien maahantuonti ja myynti ACCOYA Vaativien kohteiden puumateriaali ® kute6_34-35.indd 34 2.12.2020 12.55. M-Light tekee yhteistyötä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. Accoya ei vaadi ulkokäytössäkään erillistä pintakäsittelyä ja se harmaantuu muutamassa vuodessa. Kotimainen M-Light UUTUUS on upotettava siltavalaisin alikulkujen, tunneleiden ja katosten valaisemiseen. Tyylikkäs muotoilu ja ekologisuus ovat sen avainsanoja. terassit, julkisivut, ulkokalusteet, piharakenteet, ikkunat ja ovet sekä jatkuvalämmitteiset julkiset saunat ja kylpylät. Accoya® -puu on etikalla myrkyttömästi modifioitua mäntyä. terasseihin ja saunan lauteisiin. Benito-tuotteet ovat tunnettuja maailman laajuisesti
Valikoimassa on valaisimien lisäksi myös ulkokalusteita. Raaka-aineena käytetään FSC ja PEFC sertifioitua radiata mäntyä ja myös modifioitu puumateriaali on hyvin kattavavasti sertifioitu. Pihtipudas-Sali sai peruskorjauksen yhteydessä tarpeeseen soveltuvan valaistuksen. terasseihin ja saunan lauteisiin. Tutkimuksiin perustuva turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat merkittävässä roolissa kaikissa Novenbergin tarjoamissa materiaaleissa. Accoya -puutuotteilla on ilman pintakäsittelyä jopa 50 vuoden kestävyystakuu maanpäällisissä rakenteissa ja 25 vuoden takuu suorassa maakosketuksessa sekä makeassa vedessä. Accoya sopii kohteisiin, joissa tavoitellaan parasta mahdollista kestävyyttä ja pitkää käyttöikää. Valaisinvalmistaja M-Light valaisee monipuolisesti M-Light kiittää vuodesta 2020 ja toivottaa hyvää joulua kaikille! www.m-light.fi ILMOITUS Suomalaista valaisinosaamista M-Light Oy on kotimainen perheyritys, joka kuuluu osaksi Suomalaista Hahle konsernia. Suun nitelmallisesti toteutetullavalaistuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi alueen turvallisuuteen ja ennen kaikkea alueiden käyttöasteeseen. Huolta pide tään myös siitä, että valaisimien varaosia on helposti asiakkaiden saatavilla. Kotimainen M-Light UUTUUS on upotettava siltavalaisin alikulkujen, tunneleiden ja katosten valaisemiseen. Suosittuja käyttökohteita ovat mm. Rakennusja sisustusmateriaalien maahantuonti ja myynti ACCOYA Vaativien kohteiden puumateriaali ® kute6_34-35.indd 35 2.12.2020 12.55. Puu saa myös luonnollisen suojan useimpia lahottajasieniä vastaan. Benito-tuotteet ovat tunnettuja maailman laajuisesti. Lahoamaton Accoya Suomesta löytyy jo useita Accoyalla toteutettuja rakennushankkeita. Accoysta valmistettuja tuotteita ei tarvitse pintakäsitellä, eikä niitä tarvitse viedä talveksi suojaan. Ulkoilualueiden valaistuksella on huomattu olevan paljon positii vista vaikutusta alueiden viihtyvyyteen. Tyylikkäs muotoilu ja ekologisuus ovat sen avainsanoja. Accoya ei vaadi ulkokäytössäkään erillistä pintakäsittelyä ja se harmaantuu muutamassa vuodessa. Oikeiden valaismien valinta voi olla hankalaa, joten M-Light tarjoaa apua myös valaistussuunnitteluun. M-Light tekee yhteistyötä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. +358 (0)44 2441 236 Helsingin kaupungin rakennusvirasto Stara purki istukkakäävän aiheuttamista lahovaurioista kärsineen Vesalan Aarre-puiston sillan. Accoyaa voi käyttää sahatavarana, siitä voi höylätä erilaisia profiileja ja valmistaa monipuolisesti puutuotteita. NOVENBERG.FI WOOD CITYn julkisivuissa on käytetty Accoya-puuta. M-Lightissa haluttiin palvella asiakasta niin, että kaikki puistoja kaupunkialueiden valaisinja kalustehankinnat voidaan keskittää yhteen paikkaan. Novenberg Oy | Hahle Group Lemuntie 3-5, FI-00510 Helsinki info@novenberg.fi p. Accoyaa saa myös täysin myrkyttömästi palonsuojakäsiteltynä luokkaan B-s1,d0. Pintakäsittely kestää Accoya -puupinnalla 2-3 pidempään kuin tavallisella puulla. Huoltovapaa, harjaus ja vesipesu riittää Accoya -puu on kestävä valinta, joka soveltuu hyvin sekä sisäettä ulkokäyttöön. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Patentoitu etikkakäsittely muuttaa pysyvästi puun solukkoa, jolloin se ei enää reagoi veden ja kosteuden kanssa. Miellyttävän sileänä ja lähes oksattomana se sopii ihanteellisesti sellaisenaan mm. terassit, julkisivut, ulkokalusteet, piharakenteet, ikkunat ja ovet sekä jatkuvalämmitteiset julkiset saunat ja kylpylät. Accoya® -puu on etikalla myrkyttömästi modifioitua mäntyä. Puusta tulee mittapysyvää, lahoamatonta ja säänkestävää. M-Light kannattaa ottaa projektiin mukaan jo sen alkumetreillä. Näin vältytään huonoilta ratkaisuilta ja säästetään varoja. Pinta voidaan kuitenkin tavallisen puun tapaan pintakäsitellä esimerkiksi halutulla kuultosävyllä. Sertifioitu Accoya Accoya -puu on yli 80 vuoden tutkimusja kehitystyön tulos. M-light kustomoi tuotteita asiakkaiden toiveiden mukaan sekä valmistaa valaisimia mitta tilauksena erikoiskohteisiin. BENITO – tyylikäs espanjalainen M-Light on viime vuosina laajentanut tuotevalikoimaansa tyylikkäillä ja kestävillä Benito kaupunkija puistoalueiden tuotteilla. Suunnittelussa ja valmistuk sessa painotetaan myös tuotteiden lujaa laatua, turvallisuutta sekä kustannusja energiatehokkuutta. Accoyan käyttöä puoltavat erityisesti helppo huollettavuus, pitkäikäisyys ja erinomainen säänkesto. Tilalle rakennettiin kuvassa oleva Accoya -puinen silta, joka kestää maanvastaisissa rakenteissa ilman pintakäsittelyäkin vähintään 25 vuotta. Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti, sekä tuotteissa on huomioitu Pohjoismaiset olosuhteet. Tuotantoprosessi on patentoitu ja tasaisen laadun varmistamiseksi kaikki Accoya -puu valmistetaan yhdellä tuotantolaitoksella Hollannissa. Accoyasta valmistetun tuotteen/pinnan huolloksi riittää kevyt vesipesu ja harjaus. Hyvin suunniteltu alusta alkaen M-Light on yli 15 vuoden ajan pa nos tanut asiakaslähtöiseen toi mintaan, ja siksi tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut asennusystävällisyys. Valaistussuunnittelun ja valaisimien valmistaminen tapah tuu KeskiSuomessa, Muuramessa
Professori Ari Hynynen ennakoi pandemian ja ilmastonmuutoksen johtavan uudenlaiseen kaupunkisuunnitteluun. 36 6/2020 Kuntatekniikka ”Varauduttava myös tuleviin pandemioihin” KORONAVIRUS väljentää kaupungit. { Rakentaminen } kute6_36-39.indd 36 2.12.2020 10.11
kute6_36-39.indd 37 2.12.2020 10.11. 37 Kuntatekniikka 6/2020 H av ai nn ek uv a: SR V Kuinka koronavirus ja mahdolliset tulevat pandemiat vaikuttavat trendinä olleeseen tiiviiseen ja kohti korkeuksia nousseeseen kaupunkisuunnitteluun
Epidemiat ovat muokanneet kaupunkisuunnittelua ennenkin. Alettiin suosia avokortteleita, vihreyttä ja rakennettiin harvempaan. Tampereella taas kaupunkilaisten suosima ulkoilualue Eteläpuisto haluttaisiin rakentaa jopa erittäin tehokkaasti. Paraatiesimerkkinä voisi mainita vaikkapa Tapiolan. Voikin olla, että heiluri heilahtaa taas tehokkaammasta kohti väljempää ihannetta. Yksi on ekologisuus. Urbaaniin elämäntapaan on katsottu kuuluvan ajanmukaiset palvelut, viehättävät kaupunkitilat ja kävelykadut. Silloin alettiin rakentaa kerrostaloja keskelle tonttia ja ympärille jätettiin viheralueita. Ruvettiin puhumaan kaupungin ”tervehdyttämisestä”. Myös kunnallistekniikan rakentaminen tulee halvemmaksi, kun asunnot sijaitsevat tiiviisti. Suosittiin umpikortteleita eikä viheralueita pidetty tärkeinä. Viime aikoina on korostettu tehokasta ja tiivistä kaupunkirakentamista. { Rakentaminen } 38 6/2020 Kuntatekniikka Teksti: Esa Tuominen K aupunkisuunnittelu kulkee trendeissä. Suomeen trendi rantautui vasta 1960-luvulla. Nyt, eikä vähiten koronaepidemian takia, ollaan taas ryhdytty keskustelemaan väljemmästä kaupunkikuvasta. On ajateltu, että tiivis kaupunkirakenne suosii joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan. Tehokkuutta saatiin lisäämällä kerroksia. Resilientti kaupunki kestää paremmin pandemian tuomat ongelmat. Toisaalta isoissa kaupungeissa kiinteistökehittäjät ovat halunneet saada neliöitä arvopaikoilta. Professori Ari Hynysen mielestä kaupunkirakenteen tiivistämisellä on haettu myös ”uutta urbaania”. Tämä on johtanut houkutukseen sallia entistä korkeampien asuintalojen rakentaminen kaupunkien keskustoihin. Välillä ovat muodissa tiheämmin ja välillä väljemmin rakennetut kaupungit. Kuitenkin tiivis ja tehokas rakentaminen uhkaa nimenomaan keskustojen viheralueita. Kun asukkaita on paljon pienellä alueella, voidaan palvelut sijoittaa lähelle eikä automatkan päähän. Hyötyä on tavoiteltu niin joukkoliikenteen kuin palveluidenkin kannattavuudesta. kute6_36-39.indd 38 2.12.2020 10.11. Modernismi syntyi 100 vuotta sitten Vielä 1800-luvulla kaupungit rakennettiin erittäin tiiviisti. Tällaista kaupunkirakentamista näkee yhä esimerkiksi Tampereen Amurissa. Noin sata vuotta sitten kaupunkisuunnitteluun tuli maailmalla uusi aalto. Tehokkuutta perusteltu ekologisuudella Kun kaupungit ovat pyrkineet tiivistämään rakennettaan täydennysrakentamisella ja ylipäänsä tehokkaammalla maankäytöllä, asialle on esitetty erilaisia perusteita. On arveltu, että nykyinen pandemia saattaisi johtaa muuttohalukkuuteen tiheästi rakennetuista kaupungeista niitä ympäröivälle maaseudulla, arkkitehtuurin ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen sanoo. Näin arvioi Tampereen yliopiston arkkitehtuurin ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen. Hynynen mainitsee väljän kaupunkirakentamisen edelläkävijäksi Suomessa asemakaavaopin professorin Otto-Iivar Meurmanin (1890-1994), joka suosi väljyyttä kaupunkien ja asuinalueiden suunnitteK uv a: K at ja M ar tt un en Nyt on havaittavissa merkkejä siitä, että koronapandemia on ainakin laittanut alulle keskustelun paluusta väljyyden ihanteisiin. Esimerkiksi paineet Helsingin Keskuspuiston ottamiseksi osittain rakennuskäyttöön ovat kasvaneet
Jos rakennetaan tehokkaasti, on sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen vaikeampaa kuin jos rakentaminen olisi väljempää. Tenhunen pitää Hynysen pohdiskeluja mielenkiintoisina. Hynysen mielestä isot, keskitetyt järjestelmät ovat haavoittuvia. Sen sijaan esimerkiksi paikallinen energiantuotanto auttaa yhteisöjä selviytymään kriisitilanteissa, joissa isot energiantuotannon yksiköt saattavat joutua toimintakyvyttömiksi. Tenhunen huomauttaa, että tiivis kaupunkikeskusta on ekologisesti perusteltua. Suomen suurten kaupunkien rakennustehokkuus on yhä kaukana esimerkiksi sellaisten suurkaupunkien kuin Delhin, New Yorkin tai Singaporen tehokkuudesta. 39 Kuntatekniikka 6/2020 ”Väljyys maksaa” . On arveltu, että nykyinen pandemia saattaisi johtaa muuttohalukkuuteen tiheästi rakennetuista kaupungeista niitä ympäröivälle maaseudulla. Luhtitalossa taas ei tarvita välttämättä edes suljettua porraskäytävää. Nokian taannoisen vesikriisin Hynynen mainitsee esimerkkinä tilanteista, joihin kaupunkien on syytä tavalla tai toisella varautua. Nämä teemat olisivat saattaneet nousta keskusteluun ilman pandemiaakin. Pandemioiden torjuminen tiheästi rakennetussa kaupungissa on Hynysen mielestä vaikeampaa kuin väljemmin rakennetussa. Hän kuitenkin arvelee, että mikäli koronapandemian jälkeen ei tule uusia vastaavanlaisia tartuntatautiepidemioita, koronakriisi asettuu yhdeksi murheeksi muiden globaalien ongelmien joukkoon eikä välttämättä aiheuta suuria muutoksia kaupunkirakenteeseen. Palvelut voidaan sijoittaa lähelle ja tarve autolla liikkumiseen vähenee. Sellainen kaupunki palautuu häiriötilanteesta nopeasti ennalleen. Tiiviyskin on suhteellista. Kaupunkisuunnittelussa on syytä varautua myös tuleviin pandemioihin. . . kute6_36-39.indd 39 2.12.2020 10.11. Väljä kaupunkirakentaminen on ollut Suomessa suosiossa näihin aikoihin asti ja vasta viime aikoina on siirrytty tehokkuuden ja tiiviyden korostamiseen. Ilmastonmuutos taas saa kaupungit miettimään esimerkiksi merenrantarakentamisen riskejä. Resilientti kaupunki kestää paremmin esimerkiksi pandemian tai ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat. Näkisin, että pandemian torjunnassa sittenkin tärkeämpää on ihmisten vastuullinen käyttäytyminen kuin kaupungin rakentaminen tiiviimmäksi tai väljemmäksi. Nyt on havaittavissa merkkejä siitä, että koronapandemia on ainakin laittanut alulle keskustelun paluusta väljyyden ihanteisiin. Totta kai korona muuttaa maailmaa, mutta onko sillä vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun Suomessa, jää nähtäväksi. Erittäin korkeita kerrostaloja rakennettaessa ollaan paljolti teknologian varassa, jolloin sähkökatkos voi olla hyvin ongelmallinen. Puhutaanhan nyt paljon siitä, miten ilmastonmuutos pakottaa kaupungit uusiin ratkaisuihin suunnittelussaan. Samoin tulipalot tai vaikkapa terrorismi asettavat tällaisille rakenteille omat haasteensa. Nokialla pääsivät jätevedet ja vesijohtovesi sekoittumaan reilu kymmenen vuotta sitten sillä seurauksella, että tuhannet ihmiset sairastuivat ja kolmen epäillään kuolleen. Sekä yksittäisille talouksille että yhteiskunnalle. Näin kommentoi professori Ari Hynysen ajatuksia Tampereen keskustan kehittämisen hankejohtaja Tero Tenhunen. Jos ihmiset haluavat asua väljemmässä ympäristössä ja ovat valinnoillaan valmiit ohjaamaan kehitystä tähän suuntaan, niin vaikuttaahan se pidemmän päälle kaupunkisuunnitteluun aivan kysynnän ja tarjonnan periaatteiden mukaisesti. Kaupunkien rakentamista ohjaa aika pitkälle kysyntä. Elleivät ihmiset noudata joukkoliikenteessä tai kaupoissa sosiaalista etäisyyttä, ei väljä kaupunkirakenne paljon pysty viruksen leviämistä estämään. Ydinkysymys on, ovatko ihmiset valmiita maksamaan väljemmästä kaupunkirakenteesta. Kysymys on niin vakavista uhista, että ne, yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, vaikuttavat välttämättä siihen tapaan, jolla kaupunkeja tulevaisuudessa suunnitellaan. Hynynen onkin nimennyt luhtitalon sekä muut yksinkertaista teknologiaa soveltavat ratkaisut ”kaupunkisuunnittelun luomumalliksi”. lussa. Tällöin saattaa tulla ajankohtaiseksi pohtia esimerkiksi sitä, millaisia mahdollisuuksia kaupunkiviljely antaa huoltovarmuuden tason nostamiseksi. Tällöin kysymykseen saattaisi tulla eräänlainen 2020-luvun versio takavuosien Nurmijärvi-ilmiöstä. Lääketieteen asiantuntijoiden mukaan edes koronavirusta ei ole vielä voitettu, minkä lisäksi tulevaisuudessa pandemioita tulee suurella todennäköisyydellä vielä lisää. Epidemiat ovat muokanneet kaupunkisuunnittelua ennenkin. Kun Euroopassa raivosi 1800-luvun lopulla kolerapandemia, kaupunkeihin ryhdyttiin rakentamaan viemäriverkostoa. Professori Ari Hynynen ennakoi, että pandemia saattaa johtaa siihen, että lainsäädäntöön ja rakentamismääräyksiin tulee uusia asioita. Korkeissa rakennuksissa ihmiset kohtaavat toisensa usein lähietäisyydellä esimerkiksi hisseissä. Resilientti kaupunki tavoitteena Professori Ari Hynynen asettaa tavoitteeksi ”resilientin” kaupunkirakenteen luomisen. Tähän on viitannut myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti omassa puheenvuorossaan. Tässä tarvittaisiin poliittista suunnanmuutosta. Kun rajut sääilmiöt yleistyvät, voi sadeja hulevesien johtaminen olla vaikeaa, jos vettä läpäisevän maan pinta-ala tehokkaan rakentamisen ansiosta vähenee. Kyllä kaupungeista voidaan tehdä väljempiä, mutta se maksaa. Kaupungit joutuvat aikaisempaa enemmän miettimään sellaista asiaa kuin huoltovarmuus. Tampereella on sekä harrastettu keskustan täydennysrakentamista että otettu halukkaasti uusia, vapautuvia alueita rakennuskäyttöön. Sen avulla kolera saatiin hallintaan
Yksi tehokas ratkaisu. Rajattomat mahdollisuudet. Jätevedessä olevat kuidut voivat tukkia pumpun ja pysäyttää pumppauksen. Flygt Concertor™ -järjestelmällä Xylem tuo älykkäät ratkaisut osaksi jäteveden pumppausta. Vallankumouksellinen järjestelmä tarjoaa optimaalisen suorituskyvyn pienemmillä kokonaiskustannuksilla, ja edistyksellinen hydrauliikka minimoi turhat huoltokäynnit. VÄHENNÄ TUKOKSIA JA HUOLIA ÄLYKKÄÄLLÄ JÄTEVESIPUMPULLA FLYGT CONCERTOR N -JÄTEVESIPUMPPU TEKI OULUN METSOKANKAAN PUMPPAAMOSTA TOIMINTAVARMAN Pumppaamon ja pumppujen putsaaminen vie paljon aikaa kunnossapidon henkilöstöltä. Näin kävi vähintään kerran kuussa eräässä oululaisessa pumppaamossa. Flygt Concertor™ pystyy havaitsemaan ympäristönsä olosuhteet, säätämään toimintaansa reaaliajassa ja antamaan palautetta pumppaamon käyttäjille. Pumppuvaihdoksen jälkeen Concertor ei jumiutunut kertaakaan kuuden kuukauden tarkastelujakson aikana vaan selviytyi kaikista tilanteista tukkeutumatta. Lue koko asiakaskertomus osoitteessa www.xylem.fi. FLYGT CONCERTOR ™ ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN JÄTEVEDEN PUMPPAUSJÄRJESTELMÄ, JOHON ON INTEGROITU ÄLYKKYYS. Voisi melkein sanoa, että se ajattelee itse. www.xylem.fi xylem_concertor_case_oulu_215x280.indd 1 02.12.2020 12.18.10 kute6_40.indd 40 2.12.2020 12.31. Flygt Concertorin ansiosta Oulun Vesi on voinut järkevöittää huoltotöiden tekemistä
Onko suosituksia noudatettu. kute6_41-43.indd 41 2.12.2020 10.09. 41 Kuntatekniikka 6/2020 { Sisäilma } Hyvä sisäilma vaatii ilmanvaihdon ymmärrystä Tietoa ja valistusta Kuntien palvelurakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa viime keväänä julkaistujen ohjeiden avulla. Sen lisäksi pitää lisätä ilmastointitekniikan tuntemusta, jotta ohjeita osataan soveltaa kussakin kiinteistössä oikein. K uv a: Pe kk a Fa li Kuntien sisäilmaverkosto julkaisi maaliskuussa 2019 runsasta keskustelua herättäneen Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen ja sen perustelumuistion
Jotta ilmanvaihdon ohjeita sovellettaisi nykyistä laajemmin kunnissa, tarvitaan koko ajan enemmän tietoa ja valistusta. 42 6/2020 Kuntatekniikka { Sisäilma } Teksti: Jukka Nortio K untien sisäilmaverkosto julkaisi maaliskuussa 2019 runsasta keskustelua herättäneen Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen ja sen perustelumuistion. Ohjeiden keskeinen anti oli suositus pitää ilmanvaihtoa päällä palvelurakennuksissa tunti tai kaksi käytön jälkeen ja sen jälkeen sen tulee siirtyä käyttöajan ulkopuoliseen ilmanvaihtoon. Toinen myytti liittyy Tuomaisen mukaan ilmanvaihdon käynnistykseen yön jälkeen, jonka pelätään aiheuttavan haitallisten hiukkasten pöllähdyksen sisäilmaan. Vastaavasti ilmanvaihto nostetaan käyttöajan mitoitusteholle kaksi tuntia ennen kuin käyttäjät aloittavat päivän toimet tiloissa. Pitoisuudet ehtivät laimentua alhaisiksi, kun ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen kuin rakennukseen tulee ihmisiä. Kolmas epäilystä aiheuttanut asia on rakennusmateriaaleista ja kalusteista haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joiden pitoisuuksien pelätään nousevan yöaikaan. Talvella meillä on kuiva sisäilma eli suhteellinen kosteus 5-10 prosentissa. Esitetyt suositukset koskevat kuntien tiloja, joissa on kerralla runsaasti ihmisiä: kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, palvelutaloja ja terveysasemia. Rakennusteollisuus vetäytyi suositusten laadinnasta, koska pelkona oli, että niissä ei oteta tarpeeksi huomioon tilojen poissaoloajan minimi-ilmanvaihtoa esimerkiksi kesäisin, Hyvärinen sanoo. Käyttöhenkilöstön riittävän osaamisen varmistaminen on rakennusten sisäilman kannalta yksi vaikuttavimpia asioita, joihin kunnissa tulisi panostaa, Tuomo Ojanen sanoo. Rakennuksen oleskelutilojen sisäilman kosteuspitoisuuteen vaikuttaa ulkoilman kosteus ja ulkoja sisäilman välinen lämpötilaero. Oikealla tiedolla voidaan lievittää ihmisten kokemaa sisäilmaan liittyvää ahdistusta, ohjeistuksen perustelumuistion laatinut ja Helsingin kaupungilla vuodesta 2005 palvelukiinteistöjen sisäilma-asioiden parissa työskennellyt johtava asiantuntija Marianna Tuomainen muistuttaa. Poistoilmakanavaan sen sijaan kertyy hiukkasia, joista valtaosa siirtyy ulkoilmaan, kun ilmanvaihto käynnistetään. On tärkeää, että ilmanvaihtoa koskevat päätökset tehdään faktojen ja asiantuntijatiedon perusteella, joihin viime keväänä laaditut ohjeet perustuvat. Myytit kumoon Ohjeisto oikoo joukon sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyneitä väärinkäsityksiä ja myyttejä tutkitulla tiedolla. Tähän pelkoon ei ole aihetta, koska tuloilmasuodattimet suodattavat ulkoilman epäpuhtauksia hyvin eikä tulokanaviin siksi juurikaan kerry partikkeleja. VTT:n rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojanen pitää tärkeänä sitä, että teknistä tietämystä jalkautetaan käyttöhenkilöstölle. Viikonlopuille, loma-ajoille ja rakennusten normaaleista käyttöajoista poikkeavalle käytölle on omat ohjeet. Tutkimustietoon perustuvan selvityksen ja siitä seuranneiden ohjeiden tarkoituksena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa kuntien palvelurakennusten ilmanvaihtokäytäntöjä. Ohjeiden tarkoitus oli hänen -Oikealla tiedolla voidaan lievittää ihmisten kokemaa sisäilmaan liittyvää ahdistusta, Marianna Tuomainen sanoo. Käyttöhenkilöstön riittävän osaamisen varmistaminen on rakennusten sisäilman kannalta yksi vaikuttavimpia asioita, joihin kunnissa tulisi panostaa. Tekniset ihmiset pitäisi kouluttaa ymmärtämään mahdollisimman syvällisesti hoitamansa kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, Ojanen sanoo. Huomio pitkiin poissaoloaikoihin Taloteknisen teollisuuden ja kaupan johtavan asiantuntijan Juhani Hyvärisen mukaan julkisten rakennusten ilmanvaihto on hyvällä tasolla käyttöaikana, mutta poissaoloajan vaatima pieni ilmanvaihto on rakennuksissa olevilla järjestelmillä vaikea toteuttaa. Niissä on yleensä koneellinen ilmanvaihto poistamassa ihmisen päiväsaikaan aiheuttamia ilman epäpuhtauksia ja huoneilmaan rakennusmateriaaleista haihtuvia yhdisteitä. Tämä pitää paikkansa, mutta pitoisuudet eivät nouse loputtomasti vaan saavutettuaan niin sanotun tasapainopitoisuuden pysyvät tässä pitoisuudessa. kute6_41-43.indd 42 2.12.2020 10.09. Sisäilman kosteuspitoisuuteen vaikuttaa ulkoilman kosteus ja ulkoja sisäilman välinen lämpötilaero. Suurimmaksi ongelmaksi Hyvärinen näkee sen, että kuntien rakennusten ilmanvaihdossa käytäntönä on usein se, että ilmanvaihto sammutetaan, kun rakennuksesta poistutaan ja se käynnistetään, kun rakennukseen tullaan. Poissaoloajan ilmanvaihtotarve voi olla esimerkiksi niinkin pieni kuin vain kahdeskymmenesosa käyttöajan ilmanvaihdosta. Kesälläkin sisäilman suhteellinen kosteus nousee esimerkiksi koulurakennuksissa enintään 60 prosenttiin tällaisena kesänä kuin vuonna 2020. Homekasvustojen muodostuminen edellyttää vähintään parin viikon yli 70 prosentin suhteellista kosteutta, Tuomainen sanoo. Ensimmäinen väärinkäsitys liittyy kosteusvaurioiden ja ilmanvaihdon yhteyteen
SISÄILMAN hallintaan käytettävät modernit automaatiojärjestelmät ovat avainasemassa, kun sisäilman laatua ryhdytään ohjaamaan yhä tarkemmin käyttötarpeiden mukaan. Kun opetustiloissa lämpötila tai hiilidioksidipitoisuus ylittää asetusarvon, ilmavirrat tehostuvat niin, että ilmanlaatu pysyy S2-arvoissa, Marianna Tuomainen sanoo. Jopa suurten kaupunkien välillä on suuria eroja eli joissakin ajetaan ilmanvaihtoa edelleen läpi vuorokauden täydellä teholla ja joissakin on siirrytty jo säästäväisempään toimintamalliin Monissa kunnissa ohjeet eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista muutosta, koska energiatehokkuus ja ilmastokysymykset ovat olleet vanhastaan tärkeällä sijalla. Ilmanvaihdon käyttö pienillä osatehoilla johtaa ongelmiin lisäksi siksi, ettei ilmanvaihtokanavia ja pääte-elimiä ole mitoitettu pienille virtaamille. Helsingissä on ollut palvelukiinteistöissä jo 1990-luvulta alkaen Motiva-mallin mukaiset vuosittaiset energiakatselmukset. kute6_41-43.indd 43 2.12.2020 10.09. Pienellä virtaamalla ilma ei sekoitu huonetilassa, jolloin huoneilman epäpuhtaudet ja kosteus eivät poistu. Niissä käydään läpi valaistukseen, rakennuksen sisälämpötilaan, ja ilmanvaihdon käyttöaikoihin liittyvät energiansäästöpotentiaalit. Käytännössä suositus siis tarkoitti monin paikoin ilmanvaihdon päällä oloajan pidentämistä molemmista päistä. Osatehokäytön ongelmana voi olla myös niin sanottu oikosulkuvirtaus. -Mittaussuureet eivät aina anna oikeaa kuvaa, vaan niiden rinnalla tarvitaan myös käyttäjien palautetta. Tuomaisen mukaan ilmanvaihdon sammuttaminen on merkittävä ilmastoteko, koska ilmanvaihtolaitteet käyttävät melkoisen määrän sähköä, josta tuotetaan edelleen merkittävä määrä fossiilisilla polttoaineilla. . ILMANVAIHDOn käyttö osatehoilla on VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan eräs sisäilmaongelmia aiheuttava tekijä, johon Julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeilla haluttiin korjaus. Kirjastojen ilmanvaihtoa voidaan ennakoiden tehostaa, jos sääennuste lupaa sateista ja historiatieto kertoo, että huonolla säällä kirjaston käyttäjiä on enemmän. -Alle 15-vuotiaissa kouluissa meillä on jo nyt tarpeenmukainen ilmanvaihto. Koulurakennuksissa, joissa on tarpeenmukainen ilmanvaihtojärjestelmä, kunkin tilan olosuhteiden mittaaminen kytketään automaatiolla ilmanvaihdon ohjausjärjestelmään. Ongelmallinen osateho . -Suosituksessa pyritään siihen, että ilmanvaihto on syytä kytkeä pois päältä vain, jos se voidaan käynnistää Automaatiolla ja tekoälyllä täsmähallintaa . -Ongelmien ratkaisuna on esitetty se, että käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihtoa käytetään osatehon sijaan ajoittain mitoitusvirtaamalla, jolloin ilman sekoittuminen huonetiloissa on mahdollisimman hyvä, eikä rakennuksen painesuhteita muuteta olennaisesti jatkuvan käytön tilanteesta, Ojanen sanoo. Pitää myös varmistaa se, että mitataan oikeita asioita oikeista paikoista, jotta saadaan luotettavaa tietoa toimivuudesta, VTT:n Ojanen sanoo. Vaihteleva vastaanotto Koska kyseessä on ollut suositus, eikä määräys, on sen käyttöönotto vaihdellut kunnista toiseen. Mittaroinnin ja automaation suunnittelun kanssa pitää olla tarkkana. Osatehokäytön ongelmana voi olla myös niin sanottu oikosulkuvirtaus. -Tekoäly auttaa tulevaisuudessa ilmanvaihdon ennakoinnissa niin, että voimme rakennusten käyttöprofiilien perusteella säätää olosuhteet rakennuksen eri osissa sopiviksi, Tuomainen sanoo. -Ilmanvaihtolaitteet on yleensä säädetty nimellisteholla kohtuullisen hyvin tasapainoon, mutta osatehoilla käytettäessä voi syntyä voimakas alipaine rakennuksen sisälle. Tämä voi aiheuttaa epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan rakenteiden ilmavuotojen ja rakennuksen sisäisten ilmavirtausten mukana, Ojanen sanoo. riittävän aikaisin ja pitää päällä vielä sen jälkeen, kun rakennuksen käyttö on päättynyt, Hyvärinen sanoo. Tulevaisuudessa tilojen ilmanvaihtoa voidaan ohjata ennakoivasti esimerkiksi sääennusteiden tai viikonpäivien mukaan. Kuntatekniikka 6/2020 43 mukaansa alun perin se, että niissä kohteissa, joissa ilmanvaihto pysäytetään poissaoloajaksi, ymmärrettäisiin varmistua riittävästä ilmanvaihdosta myös poissaoloaikana. Eli käytetään ilmanvaihtoa silloin, kun ihmiset ovat rakennuksissa ja yöaikaan ei käytetä turhaan, Tuomainen sanoo. Koulujen ja vastaavien rakennusten käyttöajan ulkopuolella vain osa rakennuksen iv-kojeista on toiminnassa tai niitä käytetään osateholla. Ilmanvaihdon sammuttaminen yöksi on yksi niistä keinoista, joilla energiaa käytetään järkevästi ja tarpeeseen. Suosituksessa pyritään siihen, että ilmanvaihto on syytä kytkeä pois päältä vain, jos se voidaan käynnistää riittävän aikaisin ja pitää päällä vielä sen jälkeen, kun rakennuksen käyttö on päättynyt, Juhani Hyvärinen sanoo. Näin esimerkiksi luokkahuoneen anturit antavat lämpötilaja hiilidioksiditietoja, joiden perusteella automaatiojärjestelmä säätää ilmanvaihdon niin että opetustilan sisäilma täyttää Sisäilmastoluokituksen S2-luokan vaatimukset. Koulujen ilmanvaihto on ollut meillä öisin poissa käytöstä jo ainakin 25 vuotta, mutta nyt olemme yhtenäistäneet ohjeet kaikkiin palvelukiinteistöihin, Tuomainen sanoo
Kuntatekniikan päivien paikkana on Turku ja sen messukeskus, mutta ohjelmassa on vahvasti esillä myös Turun naapuruskaupungit Naantali, Kaarina ja Raisio. 44 6/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } YHDYSKUNTATEKNIIKKA-näyttelyn yhteydessä pidettävien Kuntatekniikan päivien 19.-21.5.2021 ohjelma on lähes viimeistä silausta vaille valmis. Jos koronapandemian rajoitukset ovat hellittäneet edes pikkaisen, tulee näistä päivistä oikea spektaakkeli, jossa pääset kehittäEdellisen kerran kokoonnuttiin isolla porukalle Kuntatekniikan päiville Jyväskylässä toukokuussa 2019. Ensi toukokuussa olisi vuorossa Turku. Ohjelman julkistamme tammikuun puolivälissä, eli historiallisen aikaisin! Koitamme jatkossa saada Kuntatekniikan päivien kaupungin viereisetkin kunnat esille ja mukaan; onhan Suomen noin 311 virallisesta asuinyhteisöstä, eli kunnasta suurin osa pieniä kaupunkeja ja kuntia. Niissäkin tapahtuu varsin paljon, toki pienemmässä mittakaavassa, mutta silti niissä on usein kunnan asukkaan arjessa konkreettisesti näkyviä hankkeita. Eli Turun kokoontumisajoissa ovat mukana käytännössä laajasti katsoen kaikki kuntatekniikan toimialueet ja asiantuntijat. Kuntatekniikan päivien järjestelyt etenevät! kute6_44-52.indd 44 2.12.2020 10.04. Kuntatekniikan päivien lisäksi Messukeskuksessa on Vesilaitosyhdistyksen, Kiertovoima-yhdistyksen sekä Tieyhdistyksen tilaisuudet
Kaikki hyväksytyt aineistot laitetaan yhdistyksen kotisivuille laajempaa tutustumista varten. Lähetättehän vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi ! Lisätietoa antaa toimiston väki. Toimintasuunnitelmasta löytyy myös yhdistyksen klubien toiminnan suunnitelmat. Tässä kokonaisuudessa kaikki voittavat! Kuntatekniikan saavutusehdotuksien haku on myös käynnistynyt. Yhdistys haluaa muistuttaa Kehto-hankkeena tehdystä ja Kuntaliiton julkaisusarjaan sisällytetystä selvitysraportista katutöiden sujuvoittamisesta. Katutyökoulutuksella on viranomaistahojen kokemusten perusteella saatu parannettua sekä työmaan toimintaa ja aikataulua sekä saatu pidettyä omaisuus paremmassa kunnossa. Pyydäthän opinnäytetyön tekijää osallistumaan stipendihakuun! Valtakunnassamme tehdään suuri määrä hyviä opinnäytetöitä, mutta harmittavasti aiemmin ne jäivät vain pienen piirin tietoon. Seuraattehan kotisivuiltamme myös muita päiviä! Katutyöpäivät vasta syksyllä 2021 Tammikuussa 2020 järjestettiin Kuopiossa viranomaisja palveluntarjoajapuolen katutyöpäivät. Katutyökoulutuksessa 11.11.2020 projektinjohtaja Jyrki Paavilainen esitteli Helsingin katutöiden sujuvoittamishankkeiden tuloksia, jotka olivat osaltaan hyvinkin herättäviä. Käykäähän tutustumassa ja osallistukaa klubien toimintaan, vain siten kehitämme omaa osaamistamme kute6_44-52.indd 45 2.12.2020 10.04. Vuonna 2020 on varmasti tehty erinomaisia rakennusettä kehityshankkeita ympäri valtakuntaa! Kuntatekniikan opinnäytetöiden stipendiehdotusten haku on nyt avattu ja päättyy 31.3.2021. Seuraava katutyökoulutuspäivä on 3.3.2021. Verkkokoulutuksen yksi merkittävä myönteinen puoli on se, että kurssin voi suorittaa iltaisin. Noilla päivillä keskusteltiin lupien järjestämisprosesseista, valvonnasta sekä kehitysmahdollisuuksista. Kuinkakohan monta miljoonaa euroa vuosittain tässäkin palaa ilmaan veronmaksajien rahoja. Silti myös kuntien ohjeistuksessa ja lupakäytännöissä on paljon kehitettävää. Korona-pandemian vuoksi katutyöpäivät pidetään vasta loka-marraskuussa 2021. 45 Kuntatekniikka 6/2020 mään omaa osaamistasi ja verkostoitumaan! Stipendija Saavutusehdokkaiden haku avattu ja päättyy 31.3.2021! Onko organisaatiossasi tehty tai tekeillä kuntatekniikkaan liittyvä opinnäytetyö. Katutyö-koulutuksella työmaista sujuvampia Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuspäiviä järjestetään vuosittain. Toivottavasti hanke saa rahoituksen, sillä vaikka katutyökoulutuspäivään osallistuminen on tuiki tärkeää, on se menetetty tulopäivä pienille kaivuyrittäjille. Yhdistyksen näkökulmasta asiasta tarvitaan selvästi enemmän valtakunnallista yhteistyötä, sillä suurin ongelma on havaintojen mukaan kehno asenne. Jos haluat osallistua seuraavan katutyöpäivien ohjelman muodostamiseen tai olla näytteilleasettajana, otathan yhteyttä toimistollemme! Päivien tärkeintä antia on yhteiset keskustelut; silti hyviä alustuksia tarvitaan aina! Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 9.12.2020 Korona-pandemian takia yhdistyksen sääntömääräiset kevätja syyskokoukset jouduttiin pitämään samaan aikaan ja 1926 lähtien ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Päiville osallistuu noin 300 pääkaupunkiseudulla toimivaa kaivutai muuta yrittäjää, esimerkiksi elokuvatuotannon henkilökuntaa. Yhtenä havaintona noilta päiviltä oli, että käytännössä jokainen kunta painii samojen ongelmien kanssa. Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksesta on vireillä hanke koulutuksen saamisesta verkkoon vastaavalla tavalla kuin Tieturva I on verkossa. Nämä ongelmat luovat turhakäyntiä ja hukkaa prosessiin ja lisäksi kuntien suurin omaisuuserä, eli katuja puisto-omaisuus rappeutuu nopeammin kuin ilman kaivutöitä. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2019 toimintakertomus sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio
Koko yhdistyksen väki sekä hallitusjäsenet toivovat kaikille Rauhaisaa Joulun aikaa sekä turvallista ja menestyksellistä alkavaa vuotta! Toivottavasti pääsemme kokoontumaan ensi vuonna! . Palkinto jaetaan ensi kesäkuussa Turussa. Voittajan valinnassa arvostetaan erityisesti töitä, jotka edistävät kuntatekniikan alaa. Vuosi 2020 toivottavasti opetti nykyihmiselle ja ihmiskunnalle myös resilienssin, yhteistyön ja muutoskyvykkyyden tärkeyden. Vapaamuotoiset ja hyvin perustellut stipendihakemukset voi lähettää 15.1.2021 mennessä SKTY:n toimistolle (toimisto@ kuntatekniikka.fi) otsikolla “Stipendihakemus 2020”. Voittaja pääsee myös esittelemään työnsä päivillä ja kirjoittamaan aiheesta artikkelin Kuntatekniikka-lehteen. Liitäthän mukaan myös tiivistelmän työstäsi. Mukaan työja vapaaajan elämään ovat tulleet varmasti lähtemättömästi erilaiset käytännöt ja kaupunkien rooli on aiempaa tärkeämpiä yhteiskunnalle. kute6_44-52.indd 46 2.12.2020 10.04. Palkinnon saajalle ilmoitetaan maaliskuussa 2021. . K U VA : sk ty m ai no s Hae Kuntatekniikan opinnäytetyöpalkintoa sekä henkilökohtaisesti että valtakunnallisesti! Rauhaisaa Joulun aikaa ja Menestystä Vuodelle 2021! Ennakko-odotuksista täysin päälaelleen menneen vuoden 2020 moni meistä haluaisi unohtaa; silti tästä vuodesta opittiin paljonkin. 46 6/2020 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } SUOMEN kuntatekniikan yhdistys SKTY:n Vuoden kuntatekniikan opinnäytetyöpalkinto jaetaan vuosittain Kuntatekniikan päivillä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 euroa, minkä lisäksi voittaja saa maksuttoman osallistumisen Kuntatekniikan päiville. Palkintoa voi hakea vuonna 2020 valmistuneella AMK:n opinnäytetyöllä tai yliopiston pro gradutai diplomityöllä, joka liittyy kuntatekniikkaan
Det har helt säkert gjorts en massa fina insatser för vår bransch även under år 2020, fastän året varit exceptionellt. Samarbete har också visats sig vara viktigare än någonsin. Det är viktigt att även mindre kommuner syns och hörs, för det finns gott om små kommuner i Finland. Dagarna ordnas i Åbo, men de mindre kommunerna runtomkring Åbo kommer också att vara väl representerade under dagarna. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi 1. 040 746 7575 mia.numminen@hel.fi Mika Tulimaa, laatuja kehitysjohtaja, Rudus Oy Käyntiosoite: Karvaamokuja 2 A PL 42, 00381 HELSINKI Puh. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö Maankäyttöja kaupunkirakenne PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i Reijo Väliharju Hankekehitysjohtaja Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat, Hiedanranta Frenckellinaukio 2 D, 1. 47 Kuntatekniikka 6/2020 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Hela föreningen och styrelsen önskar er alla en riktigt fridfull jultid och ett framgångsrikt nytt år! Hoppas vi ses i nästa år! . kerros PL 487, 33101 Tampere puh. Föreningens personal ger mera information vid behov. 050 3880901 reijo.valiharju@tampere.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Mia Numminen, projektitalouspäällikkö, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Rakennuttajainsinööri Simo Kesti Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Isåfall lönar det sig att be studenten att ansöka om ett stipendium från föreningen! Inom vår bransch görs årligen många utmärkta slutarbeten, men bara en liten del av dem kommer till kännedom för en större publik. Johanna Nyberg kute6_44-52.indd 47 2.12.2020 10.04. Genom att ansöka om föreningens stipendium har slutarbetet en bra chans att få en bredare spridning, och det här kommer till vår allas fördel! Nu är det också möjligt att delta i tävlingen om årets kommunaltekniska insats. Föreningens årsmöte 2020 Föreningens lagstadgade våroch höstmöten måste skjutas upp och hållas som ett gemensamt virtuellt tillfälle den 9.12.2020. I verksamhetsplanen för år 2021 finns bl.a. Materialet kommer att laddas upp på föreningens hemsidor för att så många som möjligt ska kunna bekanta sig med materialet. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FK Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Man kan ansöka om ovanstående priser fram till den 31.3.2021 genom att skicka en fri ansökan till adressen toimisto@kuntatekniikka.fi . 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. 050 5815 016 mika.tulimaa@rudus.fi , www.rudus.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY FÖRBEREDELSERNA inför Kommunaltekniska dagarna den 19-21.5 är redan nu på slutrakan. Nu hoppas vi verkligen att koronaepidemin har lugnat sig så att dagarna går att ordnas som ett live-evenemang! Och isåfall hoppas vi att just du kommer med på dagarna för att utveckla din kompetens och knyta nya kontakter! Stipendier och årets kommunaltekniska insats Har din organisation utarbetat ett prisvärt slutarbete. Programmet för dagarna kommer att publiceras inom kort. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Städernas roller i samhället har än en gång förstärkts. Vi hoppas att så många som möjligt kommer att delta i klubbarnas verksamhet – det är ett bra sätt att utveckla kunskap både personligen och inom hela vårt nätverk! God Jul och Gott Nytt År Vi har alla lärt oss en massa saker under detta år! Alla har säkert lärt sig vikten av förändring och konsten att uppdatera sig – både gällande rutiner och verktyg. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. en beskrivning på klubbarnas verksamhet under nästa år
Työ jatkuu tiiviinä koko ensi vuoden. fi), sihteerinä jatkaa Sakari Kuikka (sakari@sewcon.fi). Tämän vuoden kuvaajakoulutuspäivillä marraskuussa osallistujia oli 55 ja tällä kertaa tilaajapuoli oli vahvasti edustettuna (erityisesti HSY). FiSTT kiittää Matti Ojalaa ansiokkaasta puheenjohtajakaudesta! Matti jatkaa kuitenkin toiminnassa mukana monin tavoin. Tämän lehden ilmestyessä FiSTTin Vuosikokous on pidetty (1.12.) ja uusi hallitus on nimetty sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2021 on hyväksytty. Osaamme kertoa tästä lisää seuraavassa numerossa. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. FiSTT on aloittanut valmistautumisen vuoden 2022 ISTT-konferenssiin järjestelykomitean perustamisella. FiSTTin toiminta vuonna 2020 ja 2021 FiSTT on kehittänyt toimintaansa aktiivisella tiedottamisella ja jäsenpalveluidensa kehittämisellä. Teamsin välityksellä. Toivottavasti ensi vuonna päästään normaalitilanteeseen. . Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. FiSTT vuonna 2020 ja 2021 kute6_44-52.indd 48 2.12.2020 10.04. Myös jaostoiminta on ollut aktiivista erityisesti Kuntotutkimusjaoksen osalta. Seuraavassa numerossa ja www-sivuillamme löytyy lisätietoa asiasta. Järjestelykomitean jäsenet ovat Osmo Seppälä/VVY, Paavo Syrjö/Infra ry, Riku Vahala/ Aalto yliopisto, Tommi Fred/HSY sekä FiSTT:n osalta Jari Kaukonen, Timo Kyntäjä, Pertti Leppänen ja Jukka Huusko. Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneeraus -jaos Jaoksen järjestäytymiskokous pidettiin 8.12. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } KUNTOTUTKIMUSJAOS piti Vuosikokouksensa 21.10. FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös ensi vuonna. 48 6/2020 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timokyntaja@outlook.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Näistä laitamme lisätietoa sivuillemme. FiSTT keskustelee mahdollisuudesta järjestää Vuosikonferenssi 2021 yhdessä Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa, ajankohta olisi KPM:n jokasyksyisten Neuvottelupäivien yhteydessä (13.15.10.2021 Oulussa). Hannu kertoo enemmän ensi vuoden toiminnasta seuraavassa numerossa. Samalla valittiin uudeksi jaoksen puheenjohtajaksi Lahti Aqua Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mustonen (hannu.mustonen@lahtiaqua. Kouluttajien mukaan etäopetus toimi kohtuu hyvin vaikka suoraa keskustelua jäätiin kaipaamaan. Kokouksessa käsiteltiin laajasti yhtiön toimintaa menneellä kaudella ja suunniteltiin ensi vuotta
Yhdistys toimii riippumattomasti ja voi siten laajasti esitellä meillä Suomessa käyttämättömiä menetelmiä, tuoda toimintatapoja maailmalta meidänkin tietoisuuteemme ja kehittää urakoitsijoidemme tarjontaa. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet. Tässä yhteydessä pitää tietysti mainita myös Turun Seudun Puhdistamon mikrotunnelointi-projekti, joka toi ko. Suomessa ei tietysti ole kovin monta suurta kaupunkia, mutta kun tietous ja tarjonta kasvavat, kasvaa varmasti myös markkinoiden kokonaiskoko. Uuden jaoston myötä myös kiinteistöjen putkien saneerauksen ammattilaiset saavat lisätietoa työhönsä. Kannustan myös alan opiskelijoita mukaan toimintaan! FiSTT: Hyvää ja menestyksellistä loppuvuotta! kute6_44-52.indd 49 2.12.2020 10.04. Samalla uusia tekniikoita tai olemassa olevan tekniikan kehitysversioita on tullut koko ajan tarjolle. Jukka: Suomi on Pohjoismaisessa vertailussa vielä hieman takamatkalla. Tilaajille pitää luoda tunne, että voivat luottaa uusiin tekniikoihin ja asennustapoihin. Laiteja materiaalivalmistajat (joista monet kehittyneimmät ovat Saksassa) ovat investoineet huomattavia summia kehittääkseen menetelmiä vastaamaan yhä vaativimpia tarpeita. FiSTT: Miten kuvailet kaivamattoman tekniikka kehitystä 2000-luvulla. Syntyjäni olen turkulainen. FiSTT voi edistää menetelmien käyttöä eli kasvattaa markkinoiden kokoa, kun tilaajapuoli saa lisää tietoa mahdollisuuksista rakentaa kaivamattomasti. FiSTT: Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet. FiSTT: Mitä kaivamaton tekniikka sinulle merkitsee. Nyt riippumattomana toimijana saan lisää syvyyttää erilaisiin menetelmiin ja materiaaleihin. Jukka: Jäsenyys sopii ja kannattaa kaikille infrarakentamisen ja -saneerauksen kanssa tekemisissä oleville tahoille. FiSTT: Minkälaisena näet kaivamattoman tekniikan kehittymisen ja kasvumahdollisuuden Suomessa. Esimerkkeinä voisi mainita tunnelointitekniikoiden monipuolistumisen ja no-dig offshore-asennukset. Kysytään Jukalta hänen kuulumisensa ja miten kaivamattoman tekniikan ala on kehittynyt sekä tulevaisuuden näkymät. FiSTT: Minkälaisia asioita FiSTT on edistämässä no-dig alan tulevaisuudessa. Jukka: No-dig on kuulunut koko ajan työuralleni ja nautin uusien ideoiden tuomisesta ja myös Suomeen. Jukka: Näen, että FiSTT alan ainoana yhdistyksenä on aivan keskeisessä roolissa. FiSTTin toiminnassa olen ollut mukana noin 15 vuotta hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, nyt siis toiminnanjohtajana. Yleisesti ja lyhyesti sanottuna no-dig merkitsee minulle ympäristön, ajan ja rahan säästöä eli älykkäämpää tapaa rakentaa infraa. Luonnollisesti maan pääkaupungin esimerkillä on suuri merkitys ja ilolla olen huomannut, että HSY miettii avoimesti uusia no-dig ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. menetelmän ensimmäistä kertaa Suomeen. 49 Kuntatekniikka 6/2020 FiSTT toiminnanjohtajan kuulumiset Jukka Huusko FiSTTin osa-aikaisena toiminnanjohtajana on pian kaksi vuotta toiminut Jukka Huusko, joka on pitkään toiminut alalla. Jukka: Tällä hetkellä olen toimitusjohtaja Johan Lundberg Oy:ssä, joka on kaivamattoman tekniikan konsultointiin ja suunnitteluun erikoistunut toimisto. Jukka: Maailmalla monet menetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa tilaajien keskuudessa. Monesti ajatellaan, että ”meidän olosuhteisiimme ei sovi”, mutta tosiasiassa ratkaisuja kyllä monesti löytyy ja vieläpä kustannustehokkaita. Tämä tarkoittaa, että kasvumahdollisuudet ovat merkittävät. Lisäksi kutsuisin mukaan ammattilaisia tele-, sähkö-, ja energiayhtiöistä. FiSTT: Mille tahoille suosittelisit FiSTTin jäsenyyttä. Koko ikäni olen ollut tekemisissä infrapuolen putkien ja saneerauksen kanssa erilaisissa tehtävissä, voisi sanoa maailmanlaajuisesti
Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat mitä rakennuttajan tulisi tietää. 15.12.2020 Webinaari kiinko.fi Purkaminen ja kiertotalous 15.12.2020 19.3.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Kaavoituksen peruskoulutus prosessi, sisältö ja toteutus: jakso 2 13.-14.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Mitä jokaisen kaavoittajan tulisi tietää kiinteistönmuodostuksesta. 14.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennuttaminen 2021 14.1.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Kiinteistörasitteet 20.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Maa-ainespäivä 21.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kaavoitus käytännössä loma-asumisen muuttaminen vakituiseksi 21.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennuttaminen 2021 14.1.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Tieliikennelain soveltaminen 28.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Henkilökuljetuspäivät 4.-5.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuollon organisointi ja yhteistyö 12.2.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Tulevaisuuden työympäristö 21.1.2021 22.1.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi, jakso 1 26.-28.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tieliikennelain soveltaminen 28.1.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Proptech, rakennusten älykkyys ja digitalisoituvat kiinteistöpalvelut 3.2.2021 Helsinki kiinko.fi Henkilökuljetuspäivät 4.-5.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ajankohtaista muoviputkijärjestelmien tuotteista 4.2.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Kiinteistöjen ylläpitopäivät 9.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistökaupan perusteet 9.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi kute6_44-52.indd 50 2.12.2020 10.04. 50 6/2020 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu
Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 9.2.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Kaavoitus käytännössä tuulivoimapuistot 11.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuollon organisointi ja yhteistyö 12.2.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Kuntien paikkatietoseminaari virtuaalitapahtuma 16.-17.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Ympäristöterveydenhuollon johdon päivät 16.-17.2.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Digitaaliset ratkaisut vesihuoltolaitoksella 17.2.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Ympäristöjohdon päivät 18.-19.2.2021 Lahti + striimaus koulutus.fcg.fi kute6_44-52.indd 51 2.12.2020 10.04. Huomio hankinnassa Turvaurakoitsijan (FINAS S041) TU-serti?kaatti Talotekniikkaurakoitsijan TT-serti?kaatti (sähkö, RAU, TU ja/tai LVI, FINAS S041) Teleurakoitsijan AT-hyväksyntä Valokaapeliurakoitsijan OL-hyväksyntä Automaatiourakoitsijan RAU-hyväksyntä Lämpökuvausyrityksen LK-hyväksyntä SETI:n urakoitsijarekisteri osoitteessa https://setipro.seti.. { Palveluhakemisto } SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA Lisätietoja: www.seti.
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, maankäyttö, valtiontuki. kute6_44-52.indd 52 2.12.2020 10.04