5 Kolumni/Taavi Forssell: KESY-toimintamalli viherja rakennusalan perustana......................... 10 Kymijoen 25 km ulkoilureitti kulkee taajamien tuntumassa ................ ..................... 20 Bauhaus-tyyli tulee taas ......................... 43 Tapahtumakalenteri ................................ 13 Kiertoliittymät ovat turvallisuutta ja taidetta .................................................... 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 16 { Valaistus } { Vesihuolto } { Rakentaminen } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Kuntatekniikkan saavutukset } K uv a: M aa ri t Ve rr on en Turun lentokentälle menevän tien kiertoliittymässä on vanha Draken nimeltä Jussi, joka lensi viimeisen lentonsa 1995. 26 Porvoon älyvalo ohjaa jopa näkövammaisia ....................................... 6 Vesi-infra on niin uusien kuin vanhojenkin haasteiden edessä .............. Kiertoliittymistä kertova Maarit Verrosen kirja palkittiin kunniamaininnalla Kuntatekniikan saavutuksissa. 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 16 Kuntatekniikka laittoi YM:n tiukoille MRL-uudistuksesta ................................ 2 HSY päivitti vesihuollon varautumissuunnitelmansa 2020-luvulle .............................................. 51 6/2021 Kuntatekniikka 16. kute6_2-3.indd 2 7.12.2021 13.06. joulukuuta 6/2021 { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 48 Pääkirjoitus ............................................... 24 Singaporesta ja Saudi-Arabiasta tonttikauppoihin Leville .......................... 50 Palveluhakemisto.................................... 36 Mitä sähköautojen virran tarve tarkoittaa sähkönsiirrolle. 32 Helsingin häiriövaloselvityksestä apuja myös muille ..................................
kute6_2-3.indd 3 7.12.2021 13.06. Singaporesta ja Saudi-Arabiasta. Etätyöskentelyn lisäksi uusia läsnäturisteja on tullut mm. K uv a: Ta pi o M ai ni o Levin rakennusbuumissa pystytetään 5G-verkostoa. 13 Oulaisten epäilty miljoonapetos eteni syyteharkintaan Tampere vaatii maankäyttöja rakentamislain valmistelun keskeyttämistä Maailman suurin merituulipuisto Ahvenanmaan merialueilla voisi tuottaa jopa 31TWh K uv a: H en ri Lu om a Kymijoen ulkoilureitti kulkee hienossa kulttuurimaisemassa. 26 s. 3 Kuntatekniikka 6/2021 s. Hanke palkittiin Kuntatekniikan saavutuksena. K uv a: R ei ja Pa sa ne n Porvoon Rantaraitin älyvalot ohjaavat takaperin soitetulla satakielen laululla myös näkövammaisia. 32 KKuntatekniikka.fi s
Varmista paikkasi kevään ensimmäisessä maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi POHJOISMAIDEN JOHTAVA TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN TAPAHTUMA Avoinna: ke 12.1. klo 9–16 Yhteistyössä: 12.–13.1.2022 Messukeskus Helsinki KIINTEISTÖ Energiatehokkuus ja taloyhtiöiden energia-avustukset ovat monessa yhtiössä ajankohtainen puheenaihe. klo 9–19 (After work klo 16–19) ja to 13.1. klo 9–16 (after work klo 16–19) ja to 13.1. Mitkä asiat ovat energiatehokkuuden pullonkauloja ja mihin hankkeisiin taloyhtiö voi saada energia-avustuksia. FinnSec 2022 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan. klo 9–16 Rekisteröidy nyt maksutta kävijäksi osoitteessa: tapahtumat.messukeskus.com/kiinteisto Yhteistyössä: Messuille osallistuminen on turvallista! kute6_4.indd 4 7.12.2021 13.05. klo 9–16 Samaan aikaan Messukeskuksessa: Turvallisuus, Kiinteistö, Audiovisual Expo LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA 12.–13.1.2022 Messukeskus Helsinki FinnSec 2022 kokoaa turvallisuusalan ammattilaiset ja päättäjät tutustumaan alan uusiin trendeihin ja ratkaisuihin, päivittämään tietonsa ja kohtaamaan. Nämä ja monet muut kiinnostavat aiheet kuulet Kiinteistömessuilla. Varmista paikkasi kevään ensimmäisessä maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä mukana oleviin yrityksiin osoitteessa finnsec.fi POHJOISMAIDEN JOHTAVA TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN TAPAHTUMA Avoinna: ke 12.1. klo 9–19 (After work klo 16–19) ja to 13.1. Avoinna: ke 12.1
Keväällä 2020 koettu sekoilu kasvomaskien varastoinnista ja tilaamisesta kyseenalaisti Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan ammattimaisuuden. Samalla HSY vesihuolto linjasi, että varautumissuunnitelma ei ole vain arkistojen kätköihin tehtävä pakkopulla, joka uusitaan, kun joku sen muistaa, vaan oikea toimintaa ohjaava dokumentti, joka läpäisee koko organisaation. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Varautumissuunnitelmia on laadittu jo vuosikausia, ja mm. Tampereen yliopistossa on ollut vuodesta 2009 lähtien kurssituksia vesihuollon kehittämiseksi. 17.5. Kuntatekniikalle tuottaja KUNTATEKNIIKKA-LEHDEN toimitus vahvistuu, kun toimittaja Timo Kuukkanen aloittaa vuoden vaihteessa Kuntatekniikan tuottajana. 29.11. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY ryhtyi omaan varautumissuunnitelman päivittämiseensä koronavuonna 2021. ”HSY vesihuolto lähti vuonna 2021 päivittämään varautumissuunnitelmaansa kohti kokonaisvaltaisempaa varautumista havaittuaan puutteita eri riskienhallinnan sektoreilla. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Varaudu rauhallisena aikana K uv a: Ta pi o M ai ni o SAIMME pandemian alkukuukausina tylyn muistutuksen varautumisen tärkeydestä. Näinä terrorismin ja kyberrikollisuuden aikoina tämä huomio on erittäin tärkeä. Kuntamarkkinat, alihankinta 5/22 26.10. Hyvää joulun odotusta ja onnellista vuotta 2022! . . VETO-koulutuksissa on tehty mm. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. 11.10. varautumissuunnitelmia. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Itse jatkan edelleen päätoimittajana. Kuukkanen tulee olemaan yhteyshenkilö niin lehden avustajiin kuin yhteistyöjärjestöihinkin. Mainittakoon, että Kuntatekniikan nettisivusto osoitteessa kuntatekniikka.fi uudistuu ensi vuoden alkupuolella. Häiriötilanteen aikaisia toimenkuvia on selkeytetty, jolloin turvataan organisaation toiminnan jatkuvuus. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Energia, smartinfra 6/22 14.12. normaalien operatiivisten riskien lisäksi erilaiset kyberuhat ja fyysinen turvallisuus olivat nousseet osaksi mahdollisia uhkakuvia. 5 Kuntatekniikka 6/2021 { Pääkirjoitus } 6/2021 { Kolumni } Taavi Forssell: KESY-toimintamalli viherja rakennusalan perustana Etätyöt käynnistivät LEVIN RAKENNUSBUUMIN HSY päivitti vesihuollon varautumissuunnitelman 10 tiukkaa kysymystä YM:lle MRL-uudistuksesta Älyvalaistus ohjaa jopa näkövammaisia kute6_1.indd 1 3.12.2021 8.50 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 16.8. Toimiva vesihuolto on yksi keskeisimpiä toimivan yhteiskunnan peruspilareita. Kuntatekniikka kertoo päivitysprosessista tämän numeron sivuilla 6-9. 8.2. Aikaisemman talousveden laatuun ja jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin operatiivisiin riskeihin keskittyneen riskienhallintaosuuden lisäksi otettiin käsittelyyn mm. Samoin viestintään ja tiedottamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomioita. 1/22 23.2. Vesihuolto, kiertotalous kute6_5.indd 5 7.12.2021 13.05. Energiahuollolla on omat varautumissuunnitelmansa, samoin muilla kriittisillä infran toimialoilla. Toki varautumissuunnitelman tärkeintä käyttöaluetta ovat edelleen perinteiset vesihuollon häiriöt putkirikkoineen. Talotekniikka, turvallisuus 2/22 13.4. Koska viimeksi päivititte oman varautumissuunnitelmanne. sisäiset ja ulkoiset henkilöriskit, fyysinen turvallisuus, kyberuhat, hybridija informaatiovaikuttaminen,” artikkelin kirjoittajat kuvailevat tavoitetta. 29.3 Viherja liikuntapaikkarakentaminen 3/22 1.6. Kuntatekniikan päivät, innovaatiot 4/22 31.8. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Uudella järjestelyllä pystyn osallistumaan nykyistä paremmin lehden suunnitteluun ja kehittämiseen niin printtinä kuin verkossakin. Häsäkän suurin opetus oli vanha tuttu: varautuminen on tehtävä rauhallisissa oloissa, jotta ollaan valmiita, kun kriisi iskee. HSY:ssa oli huomattu, että ns. ”Si vis pacem, para bellum.” Maamme perusinfraan pätee sama ajatus. Varautumissuunnitelman päivittämisprosessin projektipäälliköiden kirjoittama artikkeli toimii erinomaisena kannustimena myös muiden vesihuoltolaitosten omatoimiseen arviointiin
K uv a: At te Pa kk an en Ajantasainen suunnitelma häiriötilanteita varten on jokaisen vesihuoltolaitoksen jatkuvuuden hallinnan perusta. kute6_6-9.indd 6 7.12.2021 13.07. HSY päivitti omansa tänä vuonna. 6 6/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vesihuollon varautumissuunnitelman päivittäminen 2020-luvulle on erittäin tärkeää RISKIENHALLINTAA JA TURVALLISUUTTA Hyvä varautumissuunnitelma on tuki normaalille toiminnalle, ei vuosien välein päivitettävä lainsäädännön pakosta johtuen laadittu minimivaatimukset täyttävä dokumentti. HSY päivitti omansa. Runkovesijohdon äkillinen repeäminen vaurioitti P-aluetta Jyväskylässä 2018
Kuvassa 1 on esitetty luonnos HSY vesihuollon riskienhallintakokonaisuudesta. Jo alkuvaiheessa todettiin, että suunnitelma on päivitettävä kokonaisvaltaisesti koko organisaation riskit arvioiden. HSY vesihuollon organisoituminen päivitystyöhön Varautumissuunnitelmamme päivittäminen alkoi keskellä koronapandemiaa eli etätyönä. Projektisihteeri teki muistiinpanot ja fasilitaattori vastasi juoksutuksesta sekä fasilitointialustan käytön ohjauksesta. Ohjausryhmä muodostui HSY vesihuollon johtoryhmästä sekä viestintäjohtajasta, tukipalveluiden johtajasta sekä riskienhallintapäälliköstä. Työpajojen vetäjäksi valittiin etätyöskentelyn hallitseva fasilitaattori Mukamas Learning Design Oy:stä. Työpajan vetäjät vastasivat yhdessä projektisihteerin kanssa työpajojen yhteenvedoista, joissa työpajoista esitettiin: todetut riskit sekä vaaran aiheuttajat ja seuraukset riskille nykyinen hallintakeino tai esitetty uusi hallintakeino mahdollinen vastuutaho riskin hallintaan jos kyseessä oli uusi riski, jota ei voida täysin poistaa tai pienentää, tunnistettiin tarve laatia toimintamalli tai toimintakortti varautumissuunnitelmaan tai päivittää jo olemassa olevia puuttuvilta osin HSY:ssä on käytössä useita riskienhallintajärjestelmiä, jotka toimivat varautumissuunnittelun tukena. Molemmat ulkopuoliset toimijat allekirjoittivat salassapitoja tietoturvasitoumuksen. TP 1 – Raakaveden hankinnan turvaaminen TP 2a – WSP riskienhallinnan tilanne (talousvesihygienia) TP 2b – SSP riskienhallinnan tilanne (jätevedenkäsittelyn viemäröinnin ympäristöriskit) TP 3 – HSY vesihuollon riskikartan tarkastaminen ja päivittäminen TP 4 – Henkilöstöriskit, sisäiset sekä ulkoiset TP 5 – Fyysinen turvallisuus TP 6 – Tietoturva ja kyberuhat TP 7 – Hybridija informaatiovaikuttaminen TP 8 – Ohjausryhmän työpaja, tilannejohtaminen, vastuurajapinnat, käytettävät viestintävälineet Riskienhallintaosuuden jälkeen jatkettiin operatiivisen toiminnan jatkuvuuden varmistamista päivittämällä kriittiset toiminnot ja kohteet ja saattamalla ajan tasalle varautumisdokumentaatiota. Työpajoilla oli vetäjä, joka valmisteli työpajan ja työpajassa haastoi osallistujia. Aikaisemman talousveden laatuun ja jätevedenkäsittelyn ja viemäröinnin operatiivisiin riskeihin keskittyneen riskienhallintaosuuden lisäksi otettiin käsittelyyn mm. HSY:n varautumissuunnitelma tulee vastaamaan sisällölKyberriskeihin varautumisen tueksi järjestettiin projektin aikana sisäinen harjoitus. Kokonaisuus koostui seuraavista, etukäteen suunnitelluista työpajoista. Opas ohjaa perusteluineen, mitä varautumissuunnitelmassa täytyy huomioida. sisäiset ja ulkoiset henkilöriskit, fyysinen turvallisuus, kyberuhat, hybridija informaatiovaikuttaminen. Myös tätä työtä tehtiin osittain työpajatyöskentelynä. Projektin päättyessä Teamsja web-alustoilla olleet tiedot siirtyvät HSY:n olemassa oleviin riskienhallintaja toimintajärjestelmiin. HSY vesihuolto lähti vuonna 2021 päivittämään varautumissuunnitelmaansa kohti kokonaisvaltaisempaa varautumista havaittuaan puutteita eri riskienhallinnan sektoreilla. Varautumissuunnitelma on mm. Uudet tunnistetut riskit vietiin työpajojen yhteenvetojen perusteella HSY:n olemassa oleviin järjestelmiin, joita ovat valtakunnalliset WSPja SSP-työkalut talousveden laadun sekä jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn ympäristöriskien hallintaan sekä kokonaisvaltaisen riskienhallinnan työkalu RISKI-järjestelmä (Granite). Koska projektin ymmärrettiin heti olevan laaja, sille päätettiin ottaa kaksi projektipäällikköä, jotta varmistettiin riittävät resurssit hankkeen läpiviemiseksi pandemia-aikana. Tärkeitä havaintoja päivitystyössä Huoltovarmuusorganisaation Vesihuoltopoolin julkaisema ”Vesihuoltolaitoksen opas häiriötilanteisiin” on toiminut jo HSY:n vesihuollon aikaisemman varautumissuunnitelman pohjana ja sitä hyödynnettiin myös nyt tehdyssä päivitystyössä. kute6_6-9.indd 7 7.12.2021 13.07. 7 Kuntatekniikka 6/2021 Teksti: Heli Härkki, Sami Sillstén ja Eero Makkonen A jantasainen suunnitelma häiriötilanteita varten on jokaisen vesihuoltolaitoksen jatkuvuuden hallinnan perusta. Jotta asiantuntijat voisivat keskittyä oleelliseen eli riskien kartoittamiseen sekä hallintakeinojen määrittämiseen, päätettiin projektiin palkata projektisihteeri AFRY Finland Oy:ltä mm. perehdytyksen dokumentti, josta työntekijä näkee helposti, missä häiriötilanteissa hänelle on rooli, millainen rooli ja mitä hänen tulee hallita eri tilanteissa. Osallistujat vaihtelivat käsiteltävästä aihealueesta riippuen. Projektiryhmään valittiin edustajat koko vesihuollosta eli vedenpuhdistusosastolta, jätevedenpuhdistusosastolta, verkko-osastolta, investointiosastolta, talousja hallinnosta sekä viestinnästä. Hyvä varautumissuunnitelma toimii myös laitoksen eri hankintojen sopimusten tukena. Varautumissuunnitelmaan liittyvä riskienhallinta haluttiin yksinkertaistaa sekä tehdä läpinäkyväksi, myös dokumenttien hallinnan osalta. laatimaan yhteenvetoja työpajoista ja avustamaan työn dokumentoinnissa. Varautumissuunnitelman riskienhallintaosuus toteutettiin työpajatyöskentelynä. Mitä paremmin erilaiset häiriötilanteet pystytään tunnistamaan ennalta, sitä enemmän opitaan organisaation kyvykkyydestä jatkaa toimintaansa häiriön aikana ja kehittää toimintaa kohti tilannetta, jossa häiriöt eivät tule yllätyksenä, vaan niitä varten löytyy toimintamallit. Kaikki projektiin liittyvä viestintä, kokoukset sekä tiedostojen hallinta keskitettiin sille luotuun, käyttäjärajoitettuun Teams-ryhmään HSY:n ympäristössä. Työpajat pidettiin fasilitaattorin järjestämällä web-alustalla, jonka tietoturvan oli varmistanut HSY:n tietoturvasta vastaavat. Projekti päätettiin käynnistää työpajoilla, joihin kutsuttiin asiantuntijoita vielä laajemmin HSY:n organisaatiosta
Kriittiset kumppanit tunnistettava Itse varautumissuunnitelmassa kerrotaan, mihin häiriötilanteisiin on laadittu toimintakortteja auttamaan perehdytyksessä sekä tukemaan toimintaa häiriötilanteista. Toimintakortit kuvaavat tarkkaan, mikä on kenenkin rooli ja tehtävä häiriön eri vaiheissa. HSY:llä on käytössä erilliset sisäiset tiedonkulkukaaviot, joilla varmistetaan, että tilannekuva on jatkuvasti hallussa eikä kukaan jää organisaatiossa yksin vastaamaan laajan häiriötilanteen hoitamisessa. HSY Vesihuollon varautumissuunnitelma 30.11.2021 2 WSP SSP Riski Vesihuollon varautumissuunnitelman ylläpito ja päivittäminen IMS HSY:n Valmiussuunnitelma Työpajayhteenvedoista poimitut vedenlaatuun ja määrään kohdistuvien riskien hallinta (verkko, vp, investoinnit) Työpajayhteenvedoista poimitut ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta (verkko, jvp, investoinnit) Riskienhallintaosuus: tunnistetaan häiriöt, joihin tulee varautua, ehkäistään häiriötilanteita ennalta Operatiivisen toiminnan jatkuvuuden hallinta UUDET MAHDOLLISUUDET: ü Työskentelytapojen uudistaminen siten, että riskejä tunnistetaan yli osastoja toimialarajojen ü Riski-järjestelmän käytön laajentaminen ja haltuun otto läpi organisaation, kohti kokonaisvaltaista riskienhallintaa Työpajayhteenvedoista poimitut riskit, joiden hallinta kuuluu vesihuollon toimialan ulkopuolelle sekä vesihuoltoa koskevat muut kuin suoraan vedenlaatuun, määrään tai ympäristöön kohdistuvat riskit Jos tunnistettu häiriötilanne kaikesta huolimatta tapahtuu tai riskiä ei voida täysin poistaa, on suunniteltu valmiiksi toimintamallit, joilla saamme pidettyä yllä vesihuollon ydintoiminnot Toimintaohjeet (sisäinen) Tiedonkulkukaaviot (sisäinen) Varautumissuunnitelma-käsikirja (julkinen) Varautumissuunnitelman liitteet (sisäinen) 05-12/2021 01-05/2022 Yhteistoimintaohjeet Harjoitussuunnitelma Henkilöstön koulutussuunnitelma (teemat?) Projektivaiheen jälkeen Kuva1. Kyberriskeihin varautumisen tueksi järjestettiin projektin aikana sisäinen harjoitus, jonka tuloksena saatiin täsmennettyä tarvittavia toimintamalleja ja ilmoitusketjuja. Itse kortit ovat luottamuksellisia liitteitä. Etukäteen tehdyt toimintakortit (malleja löytyy oppaasta) auttavat organisaatiota jatkamaan toimintaansa häiriötilanteen tapahtuessa. Huoltovarmuus varmistettava Vesilaitoksilla on paljon materiaali-, varaosaja kemikaalitoimittajia ja näiden osalta on myös määritettävä kriittisyys. Tiedottamisen onnistuminen onkin ensisijaisen tärkeää ajantasaisen tilannekuvan rakentamiseksi ja sitä kautta vahinkojen minimoimiseksi. Polttoaineen saatavuus huoltoajoneuvoihin sekä varavoimalaitteisiin on varmistettava. Kuinka kauan voidaan olla ilman jotain materiaalia tai kemikaalia eli paljonko pidetään omissa varastoissa ja paljonko edellytetään sopimusteknisesti pidettävän toimittajan varmuusvarastoissa – tämä pitää selvittää täysin kattavasti. HSY vesihuollon varautumisen kokonaisuus. kute6_6-9.indd 8 7.12.2021 13.07. 8 6/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } tään oppaan vaateisiin, mutta työn aikana tunnistettiin, että varsinaisen suunnitelmadokumentaation rakennetta tuli selkeyttää ja muokata henkilöstölle helpommin lähestyttäväksi. Oleellinen osa varautumissuunnittelua on tunnistaa kriittiset sopimusja yhteistyökumppanit kuten järjestelmätoimittajat. Tietoturvan jatkuva kehittäminen on sitä tärkeämpää, mitä pidemmälle digitalisaatio ja automaatiojärjestelmät kehittyvät, minkä johdosta tämän eteen tehdään systemaattista, jatkuvaa työtä yhdessä vesihuollon operatiivisten osastojen ja ICT-osaston kesken. Hyvä varautumissuunnitelma on tuki normaalille toiminnalle. Havaittiin, kuinka tärkeää on huolehtia koko kokonaisuudesta, laitteet, tietoliikenneyhteydet, palomuurit ja henkilöresurssit. Organisaation rajapintariskeinä nousi voimakkaasti esiin, että ne ITja automaatiojärjestelmät sekä tietoliikenneyhteydet, jotka ovat kriittisiä ydintoimintojen ylläpitämiseksi, tulee olla varmennettuja ja sopimuksiin on määritelty riittävä palvelutaso 24/7. Toimintakorteissa voidaan esittää, kuinka sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen etenee häiriötilanteissa. Häiriö ketjun yhdessä osassa voi katkaista koko järjestelmän toiminnan
Vesihuoltolaitosten tulee varautua informaatiovaikuttamiseen, jolla saatetaan suunnitelmallisesti pyrkiä horjuttamaan vesihuoltopalveluiden luotettavuutta. Polttoaineen saatavuus huoltoajoneuvoihin sekä varavoimalaitteisiin on varmistettava. Harjoituksia voidaan pitää alueellisesti yhdessä useamman vesihuoltolaitoksen kanssa, viranomaisvetoisesti esimerkiksi Punaisen Ristin tai Aluehallintoviraston kanssa tai laitoksen sisäisesti. HSY on laatinut kriittisille sopimusurakoitsijoille kevyen varautumissuunnitelmamallin, joka heiltä edellytetään sopimusteknisesti. Ajantasainen ja etupainotteinen sisäinen ja ulkoinen viestintä lisää luottamusta. Henkilöstölle harjoitukset ovat turvallinen paikka testata omaa toimintaansa haastavassa tilanteessa, mutta ennen kaikkea harjoittelu tuo myös onnistumisen kokemuksia. yhteydet työntekijöihin varmistetaan mahdollisten matkapuhelinverkkohäiriöiden tilanteissa. . Harjoituksen aiheena voi olla esimerkiksi talousveden saastuminen, laajamittainen vesihuollon katko, ydinlaskeuma, kyberhyökkäys tai sähkökatko jätevedenpuhdistamolla. Mikäli sopimusurakoitsijoiden henkilöstöä ei ole VAP-varattu (henkilövaraus), tai kalustoa ATV-varattu/ilmoitettu (ajoneuvojen ja työkoneiden varaus), kansallisessa poikkeustilanteessa puolustusvoimat ottavat tämän kaluston sekä henkilöstön käyttöönsä. Positiivinen kokemus projektista Tämä projekti on ollut vaativa ja edelleen kesken, mutta on osoittautunut jo nyt tarpeelliseksi sekä opettavaksi. HSY:n tankkausasema sisältää Neste MY uusiutuvaa dieseliä. Vesihuoltolaitokset ostavat paljon kriittistä palvelua, kuten kaivinkoneja kuorma-autopalvelua. on hankkinut tukikohtiin sekä laitoksille 15 000 litran tankkausasemat tätä varten. Oleellista on harkita tarpeen mukaan harjoituksen sisältö. Varautumisharjoittelulla laitos saa tietää, kuinka hyvin yhdessä sovitut toimintatavat ovat henkilöstöllä hallussa ja missä toimintatavoissa on kehitettävää tai onko osaamisessa puutteita, joihin tulisi panostaa lisäkoulutuksella. HSY:ssä tunnistettiin aiheita, joista organisaatiota kohtaan voidaan tuottaa sekä levittää eri kanavia pitkin disinformaatiota. kute6_6-9.indd 9 7.12.2021 13.07. Pelkkä varautumissuunnitelma ei auta, harjoittelua vaaditaan Varautumisharjoittelun tulee olla säännöllistä ja sen toteutustapoja on syytä vaihdella. Suurin osa projektista tapahtui korona-aikana ja etäyhteyksien kautta, mutta oli onnistunut oikein organisoituna ja toteutettuna etätyöpajoina. Yhteiskunnalle elintärkeänä toimintana vesihuolto tulee varmistaa myös valtakunnallisissa valmiusoloissa. Haastavat tilanteet, olivat ne sitten pandemia tai vesihuollon häiriötilanne, ovat hallittavissa, kun niihin on varauduttu, niihin on toimintamallit ja niitä on harjoiteltu. 9 Kuntatekniikka 6/2021 Häiriö ketjun yhdessä osassa voi katkaista koko järjestelmän toiminnan. Kirjoittajista HSY Vesihuollon yksikön päällikkö Heli Härkki oli varautumishankkeen projektipäällikkö ja HSY Vesihuollon verkostopäällikkö Sami Sillstén toinen projektipäällikkö sekä Eero Makkonen AFRY Finland Oy:n asiantuntija. Luottamus on myös hyvän häiriötilanneviestinnän onnistumisen edellytys. Näiden urakoitsijoiden tulee myös itse varmistaa oma polttoaineen sekä kriittisten varaosien saanti ja suunnitella, miten mm
Naapurimaamme toimii siis direktiivin edellä. Tämä voi merkitä sitä, että ainakin suurille jätevedenpuhdistamoille tulee sitä koskevia lakisääteisiä velvoitteita. Muualla Euroopassa vastaavia tekniikoita käytetään jo jossain määrin. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Seinäjoen puhdistamo ovat jo kehittäneet prosessia fosforin talteenottamiseksi ja jatkojalostamiseksi. Niille tullee myös siirtymäaika, mutta herättää varmasti kysymyksiä siitä, miten niihin kannattaa varautua. Hygienisoituja puhdistamolietteitä käytetään maataloudessa vielä säännellysti. Runkolinjan asennustyö käynnissä Itä-Helsingissä. Teksti: Tero Pyrhönen, Jarmo Antikainen ja Henri Haimi { Infra } Korjausvelkaa voi lyhentää paikallisilla tai laajemmilla korjauksilla. Toimettomana ei olla oltu Suomessakaan, vaikka lainsäädäntöä ei ole vielä lähdetty rukkaamaan. Monet elintarviketeollisuuden yritykset eivät imagollisista syistä osta viljaa, jota on lannoitettu puhdistamolietteellä. 10 6/2021 Kuntatekniikka J ätevesi sisältää fosforia ja typpeä, joiden talteenottoon yliopistot, tutkimuslaitokset, vesilaitokset ja yritykset ovat kehittäneet Suomessa erilaisia tekniikoita. Talteenotetusta fosforista jalostettujen Vesi-infra uusien ja vanhojen haasteiden edessä Pyörteitä vesihuollossa Jätevesien puhdistamisella ja vesi-infralla on merkittävä rooli monien paikallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Huolta herättävät muun muassa lietteen sisältämät haitta-aineet. K uv a: K ai W id el l kute6_10-12.indd 10 7.12.2021 13.08. EU:n jätevesidirektiivin päivittämisessä esille noussee erityisesti fosforin talteenotto. Korjausvelan lisäksi on tulossa uusia haasteita, kuten kiristyvät puhdistusvaatimukset. Ruotsissa on jo vireillä esityksiä fosforin talteenottovelvoitteesta
Haitta-aineet hidastavat hyötykäyttöä Puhdistamoilla käsiteltävät jätevedet sisältävät asumajätevesien lisäksi muun muassa teollisuuden jätevesiä sekä hulevesiä. Jos direktiivin uudistuksessa tulee velvoitteita puhdistamoiden kasvihuonepäästöjen raportoimiseksi tai vähentämiseksi, suomalaiset vesilaitokset ovat jo etukenossa. Aiemmin jätevesien puhdistus keskittyi orgaaniseen ainekseen, sitten ravinteisiin. Esimerkiksi marraskuussa on alkamassa tutkimus, jossa selvitetään verkostojen rakentamisen hiilijalanjälkeä. Niitä pitäisi voida käyttää viljelykasveille, ettei ravinteita karkaisi valumavesien mukana vesistöihin. Niiden hinta on korkeampi, ja markkinaketju puuttuu. Seuraavaksi puhdistuksessa keskitytään myös muihin haitta-aineisiin. Suomessa asiaan on ryhdytty varautumaan jättämällä haitta-aineita poistaville yksiköille tilavaraus puhdistamojen saneerausten yhteydessä tai uusien puhdistamojen suunnitelussa. Yhdyskuntajätevesidirektiivin päivityksessä erityisesti suurten puhdistamoiden velvoitteet saattavat laajentua haitallisten aineiden poistamiseen. Aalto-yliopistossa alkaa ensi vuonna tutkimushanke, jossa mitataan puhdistamoiden typpioksiduulipäästöjä. Vesilaitoksilla juuri energiankäyttö aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä. Mikromuovi on oma lukunsa, ja sen ympärillä käydään paljon myös julkista keskustelua. Yksi ratkaisu voisi olla sekoitusvelvoitteen liittäminen lannoitetuotteisiin. Jätevedenpuhdistamot ovat yhtä tärkeitä instituutioita kuin poliisi, terveysasema tai verovirasto. Jo nyt puhdistamoilla on velvoitteita tarkkailla jätevesien haitallisia aineita. Tällöin lannoitetuotteisiin pitäisi sekoittaa tietty osuus kierrätettyä ravinnetta. Myös tätä asiaa tarkasteltaneen direktiivin päivityksessä. Lankeaako maksajan rooli haitta-aineita tai lääkeaineita sisältävän jäteveden merkittäville viemäröijille vai vesilaitoksille. Myös energiatehokkuuden selvittämiseksi tai parantamiseksi voidaan asettaa uusia velvoitteita. Tähän tarkoitukseen suunniteltuja käsittelytekniikoita on jo käytössä esimerkiksi Sveitsissä, jonka lainsäädännössä on velvoitteita poistaa jätevesistä tiettyjä haitta-aineita. K uv a: K ai W id el l kute6_10-12.indd 11 7.12.2021 13.08. Suurin osa jätevesien mikromuovista saadaan jo poistettua nykyisillä jälkikäsittelytekniikoilla, mutta nyt se päätyy puhdistamolietteeseen ja sitä kautta mahdollisesti luontoon. Tällä saralla on tapahtumassa paljon uutta. Toinen ratkaisu voisi liittyä taloudellisien tukijärjestelmän luomiseen joko kierrätyslannoitteiden tuottajille tai loppukäyttäjille. Vesijohtoverkosto on monin paikoin huonossa kunnossa. Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, mikä taho jatkojalostaisi puhdistamolla talteenotettuja ravinteita kierrätyslannoitteiksi ja jakaisi niitä loppukäyttäjille. Vahinkojen minimoimiseksi resursseja kannattaa kohdistaa heikoimpien lenkkien havaitsemiseen. Päästöt alas tutkimustiedolla Suomessa vesilaitoksilla on jo nyt tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Energiaa voidaan tuottaa muun muassa puhdistamolla tuotetulla biokaasulla, käsitellyn jäteveden lämmön talteenotolla ja aurinkopaneeleilla. Energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi edistyneellä prosessinohjauksella, energiatehokkaiden laitteiden valinnalla sekä tarkoituksenmukaisella prosessija laitemitoituksella. Varautumista vaikeuttaa, ettei velvoitteista vielä tiedetä tarkemmin eikä tekniikoita ole valittu. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lääkejäämiä, teollisuusjätevesien haitallisia yhdisteitä sekä hulevesien mikromuovia. Polttava kysymys lienee kustannusten maksajasta. 11 Kuntatekniikka 6/2021 lannoitevalmisteista tulisi saada turvallisia. Vesilaitosten maksettavaksi jäävän laskun kustannukset siirtyvät vesimaksuissa kaikille veden käyttäjille. Ne ovat usein linkittyneet kuntien ja yhtiöiden hiilineutraalisuustavoitteisiin. Kierrätyslannoitetuotteiden kohdalla on haasteita ratkottavana, jos niiden tuloa markkinoille halutaan edistää. Kyseessä on merkittävä tutkimus, sillä suurin osa puhdistamoiden hiilijalanjäljestä aiheutuu biologisessa typenpoistoprosessissa vapautuvasta typpioksiduulista
Vesihuoltoverkoston putkien ja laitteiden käyttöiäksi arvioidaan yleisesti 50 vuotta. Edistyksellisimmissä ratkaisuissa hyödynnetään uusimpia teknologioita vedenpumppausten optimoinnissa sekä kulutuksen seurannassa ja vuotojen havaitsemisessa. Rajalliset resurssit kannattaa ensin kohdentaa heikoimmassa kunnossa olevien rakenteiden paikallistamiseen. Vesihuollon toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kirjoittajat ovat FCG Finnish Consulting Group Oy:sta. Jotta vesimaksujen voimakkailta korotuksilta vältytään, vesihuoltolaitosten tulee laatia saneerausten pitkän aikavälin investointiohjelma, jolla vesimaksujen korotukset hallitaan pitemmällä aikajänteellä. Kuntien on varauduttava, ettei vesihuollon saneerauksia ja uusia investointeja voida lykätä. Moni vesihuoltolaitos on edennyt Smart Water -ideologian suuntaan. Käyttäjien huomio kohdistuu oikeisiin asioihin, häiriötilanteiden selvittäminen nopeutuu ja saneeraamisen rajalliset resurssit pystytään ohjaamaan paremmin sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Tämä lisää vaikeusastetta: verkostojen ikäja kuntotiedot ovat puutteelliset, eikä kaikkien verkostojen tietoja ole siirretty digitaaliseen paikkatietojärjestelmään. Mutta valmistautumalla huolella ja tekemällä työmme hyvin voimme sekä ottaa vesihuollon korjausvelan haltuun että vastata globaaleihin haasteisiin. Vesihuollon saneerauksiin liittyviä päätöksiä joudutaan usein tekemään puutteellisin tiedoin. Toisaalta heikot pohjaolosuhteet ovat riski, jos niihin ei ole rakentamisen yhteydessä varauduttu riittävillä pohjanvahvistuksilla. Putkiverkostoja uhkaavat niiden ikääntyminen ja taloustai jäteveden laadun aiheuttama korroosio. Valtaosa vesijohtoverkostosta on rakennettu 1960ja 1970-luvuilla, ja ne ovat tulossa – tai jo tulleet – käyttöikänsä päähän. Verkostojen saneeraaminen on halvempaa kuin yllättävistä vahingoista aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. On arvioitu, että vuonna 2050 antibioottiresistenssi tappaa enemmän ihmisiä kuin syöpäsairaudet. Se aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 700 000 kuolemaa vuodessa. Yhteistyö laskee kustannuksia Ensimmäinen askel vesihuollon kehittämiseksi on usein yhteistyön lisääminen. Laitosten ja verkostojen käytettävyys paranee, verkostojen toiminnassa esiintyvien häiriöiden havaitseminen tehostuu, ja kokonaisuuksien hallinta paranee. Nykyaikaiset puhdistamot vähentävät niin antibioottien kuin resistenssiä aiheuttavien geenien pääsemisen ympäristöön. 12 6/2021 Kuntatekniikka { Infra } Typpioksiduuli on yli 250 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Rapistuvat putkistot vaativat investointeja Uusien haasteiden taklaamista riittää, mutta Suomessa haasteita vesi-infran puolella riittää vanhastakin takaa. Ja jatkaa maailman puhtaimman veden juomista Suomessa. Saneerausvelan johdosta paine nostaa kuntalaisten vesimaksuja kasvaa. Esimerkiksi kunnan jätevedet voidaan johtaa toisen kunnan laitokseen. Laitosten käyttöiän loppupäässä kunnat yhä useammin päätyvät tekemään yhteisiä hankkeita. Tero Pyrhönen on osaamisen johtaja Vesi-osastolta, Jarmo Antikainen suunnittelupäällikkö Automaatioosastolta ja Henri Haimi prosessiasiantuntija Vesiputket ovat monin paikoin käyttöikänsä loppusuoralla. Talousvetemme laatu on vielä EU-maiden kärkitasoa, mutta maan alla rapistuvat verkostot ja kasvava korjausvelka lisäävät huolta vesihuollon toimintavarmuudesta ja veden laadusta. Toistaiseksi aiheesta on saatavilla niukasti mittausdataa, Suomessa lähinnä Viikinmäen puhdistamolta Helsingissä. Jätevedenpuhdistamoilla on tässä merkittävä rooli. K uv a: K ai W id el l kute6_10-12.indd 12 7.12.2021 13.08. Lääkejäämät kasvattavat tappajabakteereita Olisi houkuttelevaa ajatella, että bakteerien lääkkeensieto on vain paikallinen haaste, mutta kyse on globaalista ilmiöstä. Ympäristövaatimukset kiristyvät, uusia innovaatioita syntyy ja odotukset kasvavat. Keinoja ovat talousvesiverkostojen vuotavuuden selvitykset, viemäriverkoston videokuvaukset ja vuotavuuden seuranta riittävällä määrällä virtaaman mittauksia. Tiedämme, että siellä missä jätevesien puhdistus on puutteellista, vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat suuria pulmia. Keinovalikoima korjausvelan taklaamiseksi Kustannustehokas verkostojen saneeraus edellyttää laaja-alaista ymmärrystä talousveden laadun ja ympäristöolosuhteiden vaikutuksista verkostojen kuntoon. Toisaalta on yleisesti tiedossa, että verkostosaneerausten yhteydessä maan alta löytyy lähes uuden veroisia yli sata vuotta vanhoja putkia. Verkostotietojen digitointi ja koonti digitaaliseen hallintajärjestelmään tulisi olla ensimmäinen vaihe, jolla pyritään verkosto-omaisuuden parempaan hallintaan. . Viemäriverkostoista 12 % ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on erittäin huonossa kunnossa. Aiemmin tänä syksynä mikrobiologi Katariina Pärnänen totesi Helsingin Sanomissa: Jätevedenpuhdistamot eivät ole mediaseksikkäitä, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ne ovat yhtä tärkeitä instituutioita kuin poliisi, terveysasema tai verovirasto. Edistyneellä ja älykkäällä laitosten ja verkostojen toiminnan automaatiolla on tehostettu vesihuoltolaitosten prosesseja ja verkostojen käyttöä, verkostojen painetasojen ja vuotavuuden valvontaa sekä järjestelmien energiataloudellisuutta. Tutkimuksella pyritään täyttämään tätä aukkoa
Kymijoen ulkoilureitti vie pitkin historian virtaa 25 KM SEIKKAILU Kymijoen ulkoilureitti tarjoaa noin 25 kilometriä pitkän jalankulun, pyöräilyn ja osin myös esteettömän liikkumisen reitin Kymijoen upeissa rantamaisemissa Kouvolan, Kuusankosken ja Korian taajamien tuntumassa. kute6_13-15.indd 13 7.12.2021 13.06. 13 Kuntatekniikka 6/2021 Ku ntat ekniika n saavutus saavutus.indd 1 7.10.2019 10.47 2021 Kymijoen ulkoilureitti valittiin Vuoden Kuntatekniikan saavutukseksi rakennushankkeiden sarjassa 12.10.2021 Turussa. Kymijoen ulkoilureitti vie 25 kilometriä pitkälle seikkailulle pitkin historiallisen Kouvolan, Kuusankosken ja Korian taajamien tuntumassa
Valtionavustusta Kouvola Ulkoilureitti mutkittelee pitkin Kymijoen rantaviivaa. 14 6/2021 Kuntatekniikka Kymijoen kaunis luonto ja jokinäkymät ovat nyt kaupunkilaisten saavutettavissa. Teksti: Aino-Kaisa Nuotio, kuvat: Henri Luoma K ouvolan kaupunki käynnisti reitin suunnittelun kymmenisen vuotta sitten osana Kouvolan keskustan ja viherja virkistysreittitarjonnan kehittämistä. Reitin rakentamista on tehty useassa vaiheessa ja se valmistuu kokonaisuudessaan keväällä 2022 ja on tuolloin yksi Kouvolan vaikuttavimmista luontokohteista. Reitillä tarvittiin paljon pitkospuita, ojanylityssiltoja, portaita ja sillan ja portaan yhdistelmiä, koska Kymijoen rantaluiskat ovat hyvin jyrkkiä ja niitä halkoo syvät vesiurat, raviinit. Valmistuneet reitin osat ovat jo nyt saavuttaneet kaupunkilaisten suosion ja ovatpa Kymijoen rantamaisemat houkutelleet tulijoita jo kauempaakin. kute6_13-15.indd 14 7.12.2021 13.06. Kauneimmilla reittiosuuksilla on tauko-, nuotio-, grilli-, ja vesiteitse liikkuville myös rantautumispaikkoja. Reitti hyödyntää olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä, metsäteitä ja yksityisteitä, mutta myös kokonaan uutta reittiä on rakennettu noin 4 km matkalla. Reitillä on 14 lähtöpistettä. Reitti sijoittuu osin luonnonsuojeluja monimuotoisuusalueille ja tästä syystä rakentaminen tehtiin pienkaivinkoneilla ja mönkijöillä, jotta luonto säilyy ja reitti ikään kuin ”laskeutuu” valmiiseen maisemaan. Reitin toteuttamisen kustannukset kaikkineen ovat noin 1,6 miljoonaa euroa
Polun reunojen viimeistelyssä käytettiin ainoastaan polun pohjilta kuorittuja pintamaita. Linjauksia muutettiin luontotietojen ja maastohavaintojen perusteella. Kirjoittaja on maisema-arkkitehti Rambollista. Samalla tarkasteltiin rakenteen toimivuutta käytössä ja kunnossapidossa. Reitin suunnittelu Ulkoilureitti sijoittuu suurelta osin alueella, jolla on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja perinnemaisemia. Muutamalla osuudella reittiä siirrettiin suunnittelutyön aikana lähemmäksi Kymijoen rantaa -Kymijoen rantaluiskaan kauemmaksi reitin siirtoa toivoneista asukkaista. Päijänteen vedet virtasivat alun perin Pohjanlahteen, mutta Pohjanlahden rannan nopeamman maankohoamisen seurauksena murtui uusi reitti etelään Salpausselkien läpi. Työn alussa määrittelimme pitkospuu-, silta-, ja porrasrakenteista tarvittavat rakenteet. Reitin opastus Kymijoen ulkoilureitille on opastettu yhteensä neljästätoista lähtöpisteestä. Ote kohdeopasteesta. Ensimmäisen urakkaosuuden valmistumisen jälkeen koottiin myös urakoitsijan palaute, minkä pohjalta joitakin rakenteiden yksityiskohtia vielä tarkistettiin. Reitin rakentajina ovat olleet eri urakoitsijat kilpailutuksen perusteella. Reitin siirto tasaiselta tonttien reuna-alueelta rantaluiskaan toi luonnollisesti lisää kustannuksia. Näin rakentamisessa pystyttiin hyödyntämään polun pohjan materiaaleja, mikä vähensi maa-ainesten kuljetuksia ja materiaalitarvetta. Tässä kohtaa rantaan johtaa pitkät teräsportaat. Suunnittelukonsulttina toimineen Rambollin työ käynnistyi sellaisten yleissuunnitelmassa esitettyjen reittiosuuksien tarkistamisella, mitkä sisälsivät erityisiä luontoarvoja ja suojeltuja lajeja. www.kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-ymparisto/ luontopolut/kymijoen-ulkoilureitti/ Kymijoen kaunis luonto ja jokinäkymät ovat nyt kaupunkilaisten saavutettavissa. Lisäksi kartoitettiin alueen kauniita paikkoja ja näkymiä sekä kerättiin toiveita mahdollisista palvelutarpeista reitin varrelle. Kymijoen valuma-alue on 37 107 km 2 eli noin 11% koko Suomen pinta-alasta, ja Kymijoen alaosalla keskivirtaama on 283m 3 /s. Päijänteen nykyinen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 3000 vuotta sitten. Näin erilaisten rakennettavien ja kunnossapidettävien rakenteiden eri tyyppien ja rakennetyypeissä käytettävien materiaalien määrä saatiin optimoitua. Kymijoki onkin valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Suomen neljänneksi suurin”. Luontoa suojeltiin käyttämällä vain pienkaivinkoneita ja kuljetuksissa mönkijöitä, joilla liikuttiin ainoastaan polun pohjan alueella. Rakenneratkaisuja hiottiin niin, että muutamien valittujen rakennetyyppien pohjalta voitiin suunnitella kohdekohtaiset rakenteet. Kouvolan kaupunki järjesti vuonna 2018 verkkokyselyn, jossa koottiin Kymijoen rantojen asukkaiden ja ulkoilijoiden tarinoita ja muistoja suunnitellun reitin varrelta ja läheisyydestä. Myös ulkoilureitin maarakenteista kehitettiin maastohavaintojen ja olemassa olevan maapohjan ja mahdollisen kasvillisuuden perusteella viisi erilaista rakennetyyppiä. Yleisten alueidenja toteutussuunnitelmien laatimisvaiheessa konsultti tutustui tarkasti maastoon ja pääosin linjaukset ja ratkaisut tarvittavista rakenteista tehtiin maastossa. { Fakta } on saanut hankkeelle noin 230 000 euroa. Ulkoilureitti on saavutettavissa myös autolla, jonka voi jättää lähtöpisteisiin rakennetuille pienille pysäköintialueille. kute6_13-15.indd 15 7.12.2021 13.06. Keltin voimalaitoksen kohdalla Lahdentieltä (VT6) korkeusero Kymijoen rantaan ja ulkoilureitille on erittäin suuri. Kymijoen ulkoilureitti edustaa kestävää ympäristörakentamista parhaimmillaan tarjoten mahdollisuuden liikkua kauniissa jokimaisemassa ja samalla tehdä havaintoja ja oppia luonnosta. Ulkoilureitin opasteet kertovat alueen luonnosta havainnollisesti. Ulkoilureitti sovitettiin maisemaan, jonka luonto on meille rakentanut. Kymijoen osa ensimmäiseltä Salpausselältä mereen oli syntynyt jo aiemmin. Myös Saimaan vedet virtasivat Kymijokeen ennen kuin Vuoksi syntyi noin 4000 vuotta sitten. Kouvolan kaupunki oli laatinut reitin linjauksen ja yleissuunnitelma valmistui 2017. Tämä tapahtui noin 6000 vuotta sitten. Reitillä on lisäksi kohdeopasteita kertomassa reitin luonnosta ja historiasta. Kuntatekniikka 6/2021 15 ”KYMIJOKI alkaa Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen. Reitin siirrolla saavutettiin kauniimmat jokinäkymät. Lähtöpisteissä on pääopasteet ja reitillä on Kouvolan oman mallin mukaiset viittaopasteet
TURVAA JA TAIDETTA Kiertoliittymissä näkyy Suomen kehitys K uv a: M aa ri t Ve rr on en Tikkataulutehtaan muistoksi, Lempäälä. 16 6/2021 Kuntatekniikka Ku ntat ekniika n saavutus saavutus.indd 1 7.10.2019 10.47 2021 Kuntatekniikan saavutuksen Kunniamaininta Maarit Verroselle Kirjailija Maarit Verrosta pidetään yhtenä Suomen harvoista maagisen realismin tai reaalisen fantasian taitajista. Kuntatekniikka-lehti julkaisee muutaman luvun Verrosen palkitusta kirjasta. Kaunokirjallisuuden lisäksi Verronen kirjoitti muutama vuosi sitten kehutun kirjan puutornimuuntajista (kyllä!) ja nyt syksyn Kuntatekniikan päivillä hänen Suomen kiertoliittymistä kertova kirjansa Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä (Aviador 2021) sai kunniamaininnan Kuntatekniikan saavutusten Kehityshankkeiden sarjassa. Hän on saanut tuotannostaan valtionpalkinnon ja ollut kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut lukuisia muita kirjallisuuspalkintoja. Väliotsikot toimituksen. kute6_16-19.indd 16 7.12.2021 13.06
Lopputulos vaihtelee, kompromisseja tehdään, jälkipuheet ovat yleisiä. Ei juurikaan voida osoittaa yksittäisiä ihmisiä, jotka nyt ovat jonkin kiertoliittymän rakentamisen seurauksensa hengissä ja terveitä, ja jotka vanhanmallisessa risteyksessä olisivat menehtyneet tai vammautuneet. Kiertoliittymää ei keksitty kerralla. Päätökset kiertoliittymien sijainneista, mitoituksista ja muista teknisistä järjestelyistä ollaan pääosin valmiit luovuttamaan liikennesuunnitteluinsinöörien ja muiden asiantuntijoiden tehtäviksi. 17 Kuntatekniikka 6/2021 Teksti: Maarit Verronen K iertoliittymäharrastaja oli aiemmin Muuntamoharrastaja ja kiinnostui siinä yhteydessä muistakin infrastruktuurirakennelmista. Vanhanaikaiset liikenneympyrät ovat kadonneet, ja nuo kaksi termiä tarkoittavat samaa asiaa, mikä tietenkin on liikenneammattilaisille ja monille amatööreillekin selvää, mutta yhä löytyy viisastelijoita, jotka eivät tilanteesta ole selvillä tai eivät halua sitä ymmärtää. Tienristeyksiin perustetut saarekkeet somisteineen ja minimaisemineen alkoivat kiehtoa monin eri tavoin. Kohtaamisnopeudet olivat vähän aiempaa pienempiä, mutta tuloksena oli runsaasti sekavuutta, kolareita ja ruuhkia. kute6_16-19.indd 17 7.12.2021 13.06. Käytännön terminologian ja lakitekstin välille muodostui epätahtisuus: laissa puhutaan liikenneympyröistä siinä missä uudempi ammattilaistermi on kiertoliittymä. Sillä oli varhaisia edeltäjiä, eräänlaisia esiympyröitä, jo tuhansia vuosia sitten. Modernien kiertoliittymien kausi alkoi Suomessa 1990, kun taas vanhanaikaisia liikenneympyröitä rakennettiin 1950ja 1960-luvuilla. Osa näkemyksistä on järkeviä ja hyvin perusteltuja, osa ei. Mutta se mitä sijoitetaan suurehkon, keskeisellä paikalla sijaitsevan kiertoliittymän keskelle, on eri asia. Kun varsinaisen, yksisuuntaisen ympyräliittymän tarpeeseen maailmalla 1900-luvun alussa kasvavien liikennemäärien ja nopeuksien myötä herättiin, ideaa yritettiin ensin toteuttaa vähän epäkäytännöllisesti. Hyvin suunniteltujen ja toteutettujen kiertoliittymien hyödyllisyys on moneen kertaan kiistattomasti osoitettu. Liikenneympyrä vai kiertoliittymä. Mutta muutos käy ilmi tutkimuksista ja tilastoista. Kiertoliittymät on helppo löytää, ne ovat keskellä tietä ja ne on K uv a: B er te l O kk ol a, H el si ng in ka up un gi nm us eo Suomen ensimmäinen liikenneympyrä valmistuu Helsingin Kaisaniemessä 1952. Vasta kun keksittiin, että väistämisvelvollisuuden pitäisi aina olla liittymään tulevalla eikä koskaan siinä jo ajavalla, oli nykyaikaisen kiertoliittymän idea valmis. Siitä käydään tyypillisesti keskustelu, jossa yhdet painottavat historian kerroksia tai ainakin jotakin niistä, toiset estetiikkaa, kolmannet veronmaksajien rahoja, neljännet liikenneturvallisuutta joko järkevin tai järjettömin perustein ja loput jotain muuta. Sosiaalisen median aikakaudella jälkimmäisetkin saavat runsaasti näkyvyyttä. Eniten liikutti liikenneturvallisuuden lisääntyminen: vakavien risteyskolarien vähentyminen uudenlaisten liittymien myötä. Koska kiertoliittymät ovat uudehko, mutta jo varsin runsaslukuinen ja itse kunkin aina silloin tällöin kohtaama paikka ja ohjausrakennelma, huomattavan monilla ihmisillä on niistä mielipiteitä. Vanhastaan oli taustalla viehtymys pieniin saariin ja muistoissa kouluja opiskeluvuosien kesätyöt Tielaitoksella sekä lähisukulaisen työura kyseisen laitoksen palveluksessa. Kiertoliittymä nähtiin sarjana risteyksiä, joissa väistämisvelvollisuuden kuului olla ympyrässä ajavilla, hehän tulivat kuhunkin risteykseen väistämisvelvollisesta suunnasta eli oikeanpuoleisen liikenteen maissa vasemmalta ja vasemmanpuoleisen liikenteen maissa oikealta. Puolivalmista työtä ei pitäisi esitellä tietyille kansalaisryhmille, mutta mistäpä aina niin varmasti voisi tietää, milloin on valmista. Kiertosaareke on (taide)puisto, paikallismaisema ja kunnan tai kulmakunnan käyntikortti. Uutta ja parempaa keksitään liikenneympyröihin edelleen, varsinkin monikaistaisiin. Sitä mukaa kuin tieto tästä on levinnyt ja ihmisille on kertynyt kokemusta kiertoliittymistä, ne ovat saaneet jopa faneja. Pientä vahinkoa ehti liittymätyypin maineelle tapahtua. Niistä järjestetään ”kaupungin kaunein” -äänestyksiä. Vanhanaikaiset liikenneympyrät ovat kadonneet
Kyseinen kiertoliittymä K uv a: M aa ri t Ve rr on en Maanpinnan kohoaminen, Kokkola. Harrastamiseen tulee näin jännitystä, mitä voi pitää hyvänäkin asiana, mutta perusteellinen ja mahdollisimman ajantasainen julkisesti saatavilla oleva kiertoliittymärekisteri toki vastaisi paremmin nykyajan vaatimuksia. Tuoreimpien saatavilla olevien ilma-, satelliittija katunäkymäkuvien tuoreuskin vaihtelee suuresti. Kiertoliittymäharrastajalla ei ole resursseja rekisterinpitoon, eikä tämän kirjan tarkoituksena ole luetella Suomen kiertoliittymiä, joita sitä paitsi tulisi jo painatuksen aikana pari lisää. Sen historiasta tiedetään, että liittymää korjattiin joulukuussa 1997. Pyrkimyksenä on sen sijaan luoda yleistajuinen yleiskatsaus ilmiöön ja näyttää kuinka tarpeellisia, tarkkaan mietittyjä ja hauskoja kiertoliittymät ovat. Eritasojättiläiset). 18 6/2021 Kuntatekniikka osoitettu liikennemerkeillä. Kesällä 2019 liikenneympyrä koki muutoksia, kun uudet, suuremmat ajoneuvoyhdistelmät tarvitsivat lisää tilaa. Vuoden 2009 alusta liittymän sijaintikunta lakkasi olemasta itsenäinen ja liitettiin Hämeenlinnaan. Tulosuuntia avarrettiin ja kiertosaareketta pienennettiin; mäntypensaat raivattiin pois, ja saareketta alkoi hallita keskellä kasvava lehtipuu. Suomen ensimmäinen kiertoliittymä Lammilla Suomen ensimmäinen nykyaikainen liikenneympyrä oli syyskuussa 1990 Hämeen tiepiirin alueelle valmistunut Lammin kiertoliittymä. Ku ntat ekniika n saavutus saavutus.indd 1 7.10.2019 10.47 2021 kute6_16-19.indd 18 7.12.2021 13.06. Suomen ja monen muun maan teillä on suuri ja koko ajan kasvava joukko pieniä hengenpelastajasaaria, joilla on omat tarinansa. Ne ovat runsaudessaan arkisia ja monilta ominaisuuksiltaan hyvin dokumentoituja. Käyttökelpoisten kansainvälisten vaikutteiden omaksuminen oli nopeutunut. Ensimmäiset modernit kaksikaistaiset kiertoliittymät rakennettiin Suomeen 1994, molemmat Tuusulan Hyrylään. Kokonaismäärän arvioiminenkin on työlästä, kun kunnat ja kaupungit eivät pidä tapanaan julkistaa vuosi-ilmoituksia kiertoliittymiensä määrästä. Mutta tarkempia tietoja esimerkiksi kiertosaarekkeiden somisteista tai tietoja kaupunkien ja kuntien liikenneympyröistä ylipäätään ei ole kerätty yhteen minnekään, vaan ne ovat hajallaan ympäri maata. Vanhanaikaisten liikenneympyröiden vanhimmaksi Suomessa väitetään monissa lähteissä Helsingin Haagassa Pitäjänmäentien, Vihdintien, Eliel Saarisen tien ja Huopalahdentien risteyskohdassa sijaitsevaa kiertoliittymää, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Ympyräsaaristossa seikkaillaan monesti vähän vajavaisin tiedoin ja myös kartoin, kun ympyrät ilmestyvät kartoille milloin kaavoitusvaiheessa, milloin valmistumisen jälkeen. Mutta kaikesta huolimatta ne ovat vähän salaperäisiä. Käynti on tehty hankalaksi, jopa luvattomaksi. Yhtenäinen rekisteri puuttuu Suomessa Väylävirasto kokoaa yhteen alueellisten ELY-keskusten toimittamat perustiedot pääteiden kiertoliittymistä. Ne ovat maailmanlaajuinen ilmiö, jota toteutetaan paikallisuutta korostaen. Saati että mikään taho pitäisi yllä perusteellisempaa ja kuvailevampaa rekisteriä. Useimpien liikenneympyröiden kiertosaarekkeissa eivät tavalliset tielläliikkujat koskaan käy. Turbokiertoliittymistä ensimmäiset saatiin 2006 Nokialle ja Espooseen (ks
Liittymän suunnitteluttaja ja pääasiallinen maksaja on Kokkolan kaupunki, valtion osuus on pieni. Yhä edelleen puhutaan silloin tällöin Kaisaniemen ”liikenneympyrästä”. Kevyen liikenteen väylien risteyksessä, ison kiertoliittymän välittömässä läheisyydessä, on lohdutukseksi pieni liikenneympyrä ja sen kiertosaarekkeessa punainen pystyrimalaudoitetulta näyttävä torni. Se kuitenkin avattiin liikenteelle vasta 1964. Huomio kiinnittyy kullankeltaisiin pistejonoihin, jotka somistavat köynnösmäisesti tornin pinta, ja joiden vierellä on numeroita. Kuvissa soikion alueella on – kuten nykyisinkin – useita raitiovaunujen ajolankojen kannatinpylväitä. Paikalla on nyt vähän kimurantti risteys keskussoikioineen, liikennevaloineen, lukuisine kaistoineen, kaartavine ratikoineen, kiskoineen kaikkineen. Mutta työ eteni ripeästi, kuten Okkolan kahden kuvauspäivän välisestä edistymisestä voi nähdä. Viimeksi mainittu luku on tunnistettavissa teoksen pystyttämisvuodeksi, mistä voi päätellä, että vuosilukuja ovat kaksi muutakin. Kaiken kukkuraksi liittymäalueella on huomioitu sekin, että kevyt liikenne ei pääse ihailemaan tornia läheltä, vaan on pakotettu alemmassa tasossa kaartaville väylille ja tunneleihin. Se oli Kaisaniemen liikenneympyrä, siinä siis tekeillä. Tilaajan edustaja kehui heti tuoreeltaan liittymää liikenteellisesti onnistuneeksi. Sen rakentaminen on päässyt vähän unohtumaan, mutta hankkeesta on säilynyt kuvamateriaalia. Suhteellinen kohoaminen on jäänyt kahdeksaan metriin, ja aivan viime aikoina suhteellinen nousuvauhti on meren pinnannousun kiihtyessä puolittunut – mutta sellaisille sivuselityksille ei ole aikaa eikä tilaa kiertoliittymässä. Kansalaiset ehtivät vähän totutella niiden käyttöön ennen kansainvälistä mediahuomiota. Kaikki kaupunkia tuntevat tietävät mitä sillä tarkoitetaan. Saarekkeen lävistivät raitiovaunukiskot siten että kaksi idästä ja kaksi etelästä tulevaa kiskoparia kohtasivat ja jatkoivat kahtena yhtyneenä raitiotienä pohjoiseen. 19 Kuntatekniikka 6/2021 Kiertoliittymässä on onnistuttu visualisoimaan tuhat vuotta paikallista luonnonhistoriaa. . Täydellisestä pienoismallista ei ole kyse, vaan ennemmin poikasesta, jolla ei ole kaikkia täysikasvuisen piirteitä. Suunnittelutyön tekivät insinööritoimisto ja maisema-arkkitehtitoimisto, jotka käyttivät apuna valaistussuunnittelutoimistoa. Levennys oli nyt valmis, mutta kadun keskellä, Unioninkadun ja Liisankadun risteyksessä työskenneltiin. kute6_16-19.indd 19 7.12.2021 13.06. Runsaat puolitoista kuukautta myöhemmin, 30.6.1952, sama kuvaaja oli jälleen työssä Kaisaniemenkadulla. Valkohansikkaiset liikennepoliisit ohjasivat pöntöistään kaduillakulkijoita vielä 1960-luvulla, mutta katosivat pian ja tilalle tulivat liikennevalot. Absoluuttista maannousua ei ilmastonmuutos heti hetkauta, ei varsinkaan nykyisen suuntainen, vaan siihen tarvitaan jääkausi. Valokuvaaja Bertel Okkola kuvasi Kaisaniemenkadun levennystyömaata 12.5.1952. Tosin vain kolmimetrinen ja ilman vannetta, pistejonoja ja vuosilukuja. Sitä voi katsella keskeneräisenä vaikkapa Helsingin kaupungin kartta.hel.fi -sivustolta tuon vuoden ilmakuvasta. Kiertotilassa pyörii moottoriajoneuvoja, ja siellä on vähän vaarallisen näköisesti myös jonkinmoinen työmaaparakki. Helsinkiä ehostettiin olympialaisia varten; uutta rakennettiin ja vanhaa siistittiin. Kaisaniemenkadun, Unioninkadun ja Liisankadun soikioympyrä toimitti ja edelleen toimittaa tehtäväänsä liikenteen kanavoijana, mutta nykyaikaista kiertoliittymää siitä ei koskaan tullut. Valmista tuli ajoissa. Siitä seuraa välitön oivallus: maannousu! Absoluuttinen maankohoaminen on Kokkolan seudulla tuhannessa vuodessa ollut todellakin runsaat yhdeksän metriä. Maassa oli tuolloin jo lukuisia aiemmin rakennettuja liikenneympyröitä, muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, ja jotkut niistä ovat yhä olemassa. Alimpana 2550, ylimpänä 1550 ja välissä, tornia kiertävän vanteen tuntumassa, 2009. on ollut pitkään Suomen suurin, ja se lienee myös kaikkein tunnetuin. Itälaidalla, lähellä raitiotiekiskoja, seisoo liikennepoliisi pömpelissään, ja saarekkeen reunoille on pystytetty kiertosuuntaa osoittavia liikennemerkkejä. Tässä yhteydessä on tapana mainita erityisesti, että kaupunkiin ja maahan saatiin ensimmäiset ”liikenteenohjausvalot” Mikonkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan 5.10.1951. Uusia maamerkkejä Kokkolalaisessa, osittain kaksikaistaisessa taajamanporttiympyrässä on matalan kivikkoja vihermaiseman keskellä yhdeksänmetrinen pyöreä torni, joka esittää olevansa pystyrimalaudoitettu kuin mikäkin puumökki. Siinä oli reunakiveyksellä ajoradoista erotettu soikiosaareke, jota kivettiin parhaillaan. Se ei ole vähäinen saavutus. Kiertoliittymässä on onnistuttu visualisoimaan tuhat vuotta paikallista luonnonhistoriaa. Ensimmäinen liikenneympyrä Kaisaniemessä Todellisuudessa ensimmäinen oli Helsingin Kaisaniemessä sijainnut – ja jossain mielessä edelleen sijaitseva – liikenneympyrä. Rakennustyön ajankohta ei ollut sattuma. Kaisaniemen katutyöllä oli kesäkuun lopussa jo vähän kiire, kisojen avajaiset olivat edessä 19.7.1952
Hän arvelee, että kyse voi olla siitä, että vanhan MRL:n pykäliä on ajantasaistettu sekä kirjoitettu moderniin ja entistä tarkempirajaiseen muotoon. Laskelmien mukaan digitalisaatiosta saatavat hyödyt ovat huomattavasti suurempia kuin siirtymäajalta syntyvät kustannukset. Kunnille kuuluva rakennusvalvonta rahoitetaan jatkossakin rakennusvalvontamaksuilla. Pykäliä tarkennettu ja ajantasaistettu Anna-Leena Seppälä ihmettelee, miksi Kuntaliitto puhuu uusista tehtävistä. Lain tavoitteiden mukaisesti ne kohdentuvat osittain uudella tavalla. Ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen ja Alueet ja yhdyskunnat -yksikön päällikkö, rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä lupautuivat avaamaan asiaa lainlaatijan näkökulmasta. YM vastaa Kuntatekniikan kysymyksiin KRL:sta Toimivampi, täsmällisempi, laillisempi Kaavoittamista ja rakentamista koskeva tieto tuotetaan edelleen kunnissa, mutta sen kokoaminen yhteen valtakunnalliseen palveluun vähentää kunnissa moninkertaista työtä. Asetuksista on myös nostettu tekstejä lain tasolle perustuslain mukaisella tavalla, Seppälä sanoo. KRL-ehdotuksessa on huomioitu vuoden 2000 jälkeen perustuslakiin kirjatut vaatimukEhdotus uudeksi kaavoitusja rakentamislaiksi epäilyttää kuntaväkeä. Kaupunkiseutusuunnittelu tuotaisiin elementtinä lain tasolle, ja näin virallistettaisiin olemassa oleva käytäntö osaksi yhteistä suunnittelujärjestelmää. joulukuuta. Kiinteistövero on yksi keino, jolla katetaan kaavojen toteuttamisesta syntyviä kustannuksia. Siirtymävaiheen tueksi valtiolla on rahoitustakin. Uudessa täsmällisemmässä kirjoitusasussa asiat voivat näyttää erilaisilta nykyisiin verrattuna. Jos kysymykseen sisältyy väite, että kunnille tulisi merkittävästi uusia tehtäviä, kiistämme sen. Digitalisaation ja siihen liittyvien tehtävien osalta kuntien on kuitenkin käytännössä edettävä jollain aikataululla. Valtiohallinnossa on käynnissä useita digitaalisaatioon tähtääviä hankkeita, ja esimerkiksi valtiovarainministeriö on rahoittanut digitaalisaation edistämistä. Esimerkiksi kaavoihin liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laajuudessa huomioidaan kaavan tarkoitus. Rahoitusmenettelyt pysyvät pääsääntöisesti entisenlaisina. 20 6/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Matti Valli U udella kaavoitusja rakentamislailla KRL on tarkoitus korvata vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttöja rakennuslaki MRL. K uv a: Ti m o K uu kk an en kute6_20-23.indd 20 7.12.2021 13.13. Uutta lakia koskeva lausuntokierros umpeutui 7. Rakennusvalvontaan ei myöskään ole tulossa merkittäviä uusia tehtäviä tai muutoksia nykyiseen nähden. Miten kasvavat menot kuitataan. Ympäristöministeriön mukaan kunnissa siihen kohdistuu virheellisiä tulkintoja. Kaavajärjestelmä säilyy entisellään, kaavamonopoli pysyy kunnilla, eikä uusia tehtäviä ole merkittävästi tulossa, Lehtinen toteaa. Lakiehdotuksessa kannustetaan aikaisempaa laajempaan yhteistyöhön, jota jo nytkin tehdään. Kuntaliitossa ihmetellään, miksi YM esittää kunnille merkittävästi uusia tehtäviä, joihin ei esitetä rahoitusta
Muutoksenhakuoikeus kuuluu hallintoprosessin keskeisiin perusrakenteisiin, ja se turvaa erisuuntaisten yhteiskunnallisten intressien toteutumisen osana hallinnon lainalaisuusvalvontaa. Hänen mukaansa KRL-ehdotus ei puutu kuntien itsehallintoon. Nykyinen MRL on vuodelta 2000. Nykyinen laki ei kuitenkaan ole toiminut, koska menettelytapaa on käytetty vain muutaman kerran 20 vuoden aikana. Digitalisaation varjolla YM:stä aiotaan siirtää uusia tehtäviä kunnille. Yksi järjestelmä, jonne tieto tuotetaan ja josta se on kaikkien käytettävissä, säästää työtä ja parantaa mahdollisuuksia osallistumiseen. Valittaa voivat kaikki kunnan jäsenet. YM on esittänyt, että kunnat voisivat luopua nykyistä tietojärjestelmistään ja siirtyä käyttämään SYKEn järjestelmiä. ELY-keskusten valvontaroolin muutos koskee vain sitä, että kunnan kaavoitusta ja rakentamista koskevista päätöksistä voidaan valittaa ja viedä ne riippumattomaan tuomioistuimen ratkaistavaksi. Vaikuttavuusarvioihin alustalta saadaan vertailukelpoisia toteutustietoja, kuten myös tietoa, jonka varassa pystytään kehittämään laskureita ja tekemään tilastoja. Teppo Lehtinen vastaa, että kaikki päätösvalta säilyy edelleen kunnilla. Anna-Leena Seppälä täydentää, että kuntien itsehallinto-oikeus ei tarkoita sitä, että kunnat voisivat tehdä lainvastaisia päätöksiä. Kaavoitusprosessista tulee avoimempaa, ja tietopohja pysyy hyvänä. ELY:n rooli kuntakaavoitusta edistävänä viranomaisena ei muutu, Seppälä painottaa. Sen jälkeen perustuslakia on muutettu, ja nämä muutokset on huomioitu KRL-ehdotuksessa, Teppo Lehtonen sanoo. Esimerkiksi ELY:n valvontaroolia esitetään palautettavaksi. Onko tämä perustuslain ja hallitusohjelman mukainen lähestymistapa. Anna-Leena Seppälän mielestä oleellista on se, että kaavoitusta ja rakentamista koskevat tiedot halutaan yhdelle alustalle valtakunnallisesti yhteensopivassa muodossa. Myöhemmin säädökset liitetään kiinteäksi osaksi uutta KRL:ää, AnnaMaija Seppälä sanoo. Onko YM tunnistanut oikein yhdyskuntien kehittämisen muutoksen, kun laista ollaan poistamassa kehittämisaluetta koskevat säännökset. Anna-Leena Seppälän mukaan on selvää, että kehittämisalueita koskevat menettelyt ovat tarpeellisia. Valitusoikeuden palautus on merkittävä myös kansalaisten perusoikeuksien kannalta, jotta eri puolilla maata kohtelu olisi samanlaista – se on myös perustuslain vaatimusten mukaista. Kehittämisalueen mukaista mekanismia tarvitaan enenevässä määrin, kun jo rakennettuja alueita kaavoitetaan uudestaan. Tieto tuotetaan edelleen kunnissa, jotka voivat itse päättää, kuinka se viedään järjestelmään. K uv a: Ja ni La uk ka ne n kute6_20-23.indd 21 7.12.2021 13.13. Kyse on myös tiedon yhdenmukaistamisesta. ELY:n osalta kysymyksessä on elementti, joka on ollut laissa vuoteen 2017 asti otsikolla ohjausja valvonta. 21 Kuntatekniikka 6/2021 YM vastaa Kuntatekniikan kysymyksiin KRL:sta set, mutta muuten tarkoitus on pitkälti säilyttää nykyiset menettelyt sellaisenaan, Seppälä pohtii. Digitaalisuuteen liittyy tiedon rakenteen harmonisointi, joka palvelee valtakunnallisesti kaikkia kuntia, Lehtinen sanoo. Nyt katsottiin, että laillisuusvalvonnan osalta laki palautetaan entiseen asuunsa. Tietoa tuotetaan vaihtelevilla järjestelmillä, mutta sitä joudutaan toimittamaan myös valtion toimijoille, monelle erikseen ja kunkin toimijan vaatimassa formaatissa, Seppälä kuvaa. Tehtävien siirtämistä ei ole se, että kaavoja ja rakennuslupia koskevia tietoja alettaisiin julkaista valtakunnallisella alustalla. Nyt laillisuusvalvonta, mikä ei ole itsehallinnon rajoittamista, ollaan palauttamassa lakiin, Lehtinen sanoo. Kunnille annetaan mahdollisuus alustan käyttöön omissakin järjestelmissä. KRL-valmistelu on pohjannut hyvin laajaan sidosryhmätyöhön, jossa on ollut mukana myös kuntien ja Kuntaliiton edustajia, ja myös kehittämisalueista on keskusteltu. On todettu, että kehittämisalueita koskevia säädöksi tarvittaisiin, mutta kyseessä on niin iso paketti, että sitä koskevaa uutta lainsäädäntöä ei ehditä kehittää tähän yhteyteen, Seppälä selventää. Tällä hetkellä kunnissa tehdään paljon toisteista työtä. Seppälän mukaan käytännön ongelmana on nähty vuonna 2017 tehty tulkinnanvarainen rajaus, jonka mukaan valitusoikeus koskee vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita. Valtakunnallista palvelua tuottaisi ministeriö. Kunnan tarpeet on hoidettu maankäyttösopimusten ja muiden vapaaehtoisten kumppanuusmenettelyiden kautta. Hän kiistää väitteen todenmukaisuuden. Kansalaisten oikeuksienkin kannalta se on hyvä asia. KRL-ehdotus näyttäytyy järjestelmällisesti vallan siirtämisenä kunnista valtionhallintoon, mikä murentaa kuntien itsemääräämisoikeutta. Kun KRL-paketti on kasassa, kehittämisalueita koskevaa lainsäädäntöä aletaan työstää omana hankkeenaan, ja liitetään se KRL:ään myöhemmin. Teppo Lehtisen mukaan kysymys on hämmentävä. Alustalle kerätään valtakunnallisesti kaavaja rakennuslupapäätöksiä, mikä helK uv a: M el ic a H el lé n KRL-ehdotus ei millään tavalla puutu kuntien itsehallintoon, eikä kunnille ole tulossa merkittävästi uusia tehtäviä. Kun KRL-paketti on saatu kokoon, YM alkaa laatia ehdotuksia kehittämisalueita koskevaksi lainsäädännöksi
Kun ilmaisluovutus poistuu, tämä mahdollisesti helpottaa kunnan kustannustaakkaa, kun kaavoitetaan neitseellisille alueille. . Resursseja siirtyy kunnilta valtion virastolle. Ne hankkivat vapaaehtoisin kaupoin omaa maata ja kaavoittavat sitä tai tekevät sopimusvapauden piirissä olevia maankäyttösopimuksia. Nykyinen ilmaisluovutus on myös epätasa-arvoista sikäli, että kadut eivät jakaannu tasan eri maanomistajien alueille. Viherpäivät ja -tekniikka 9-10/2/2022 Vuodesta 1980 lähtien järjestetty Viherpäivät ja -tekniikka -tapahtuma kokoaa yhteen noin 1500 viheralan ammattilaista ja se on vakiinnuttanut paikkansa viheralan tärkeimpänä koulutus-, näyttelyja verkostoitumistapahtumana. Katualueiden ilmaisluovutuksen päättyminen kompensoidaan kunnille osin sillä, että maanomistajan velvollisuus korvata kaavoituksesta aiheutuvia kustannuksia tiukkenisi. Lisäksi luvassa on työnäytöksiä ja puheenvuoroja ViherAreenalla, työnantajien ja töitä etsivien kohtaamispaikka ViherRekry sekä tilaa ja tilaisuuksia verkostoitua uusien asiakkaiden kanssa. Lainvalmistelun yhteydessä teetetyn selvityksen mukaan ilmaisluovutusten taloudellinen merkitys kuntakokonaisuudessa on todella vähäinen, varsinkin kun kaavoitus painottuu täydennysrakentamiseen ja kaavamuutoksiin – ei neitseellisille alueille. Maanhankinnassa kunnat käyttävät muita menetelmiä. 22 6/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } pottaa kuntien välistä toimintaa suhteessa siihen, että tiedot ovat nyt hajallaan, Seppälä toteaa. Uusi säädös tekee nykyisestä kehittämiskorvausmenettelystä lain mukaisen pääsäännön. Kunnille jäävät kuitenkin käytännössä työt ja kustannukset, koska MML ei voi toimia kunnan prosessissa, jossa toimitukset valmistellaan. Seuranta ja kuulemisvelvoitteet liittyvät siihen, että tavoitteena on ollut kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja että maankäyttöpolitiikasta tulisi avoimempaa, Seppälä sanoo. Teppo Lehtinen ja Anna-Leena Seppälä muistuttavat, että kysymykseen liittyvät asiat vastaavat voimassa olevaa lakia, mutta pykäliä on kirjoitettu uusiksi tarkkarajaisemmin ja niin, että ne ovat harmoniassa perustuslain kanssa. Mekanismi on olemassa, kysymys on yhden neliörajaa koskevan luvun muuttamisesta. Välisesti kehittämiskorvauksella voi olla isompi merkitys, koska kunnat poimivat sieltä periaatteita omiin maapoliittisiin ohjelmiinsa. Esitys on epäselvä sopimusvapautta ja maankäyttösopimusten laatimista koskevien säädösten osalta. Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuutta ollaan poistamassa, ja tilalle tulevat Maanmittauslaitoksen (MML) lunastustoimitukset. Maankäyttösopimuksiin on liitetty raskaat seurantaja kuulemisvelvoitteet. Kaupunkivihreän toteutusketjua on määrätietoisesti tehostettu ja ohjeistettu. Anna-Leena Seppälä muistuttaa, että kerrosneliömetripohjainen vapautus kaavan toteuttamisen kustannuksista sisältyy jo nykyiseen MRL:ään. Tervetuloa taas viheralan valtakunnalliseen ykköstapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin! Lisätietoja: www.viherpaivat.fi Teema: Vihreän hyvä ketju Viherpäivien seminaareissa perehdytään viheralan erilaisiin tuotantoketjuihin ja -prosesseihin sekä niiden ongelmakohtiin. Miten tämä on selitettävissä. Katualueiden ilmaisluovutus on myös tulkittu perustuslain vastaiseksi omaisuudensuojan kannalta. Kaavojen toteuttamisesta syntyviä kustannuksia katetaan jatkossakin kiinteistöverolla. Uusia velvoitteita ei ole tarkoitus luoda, vaan nykyisiä käytäntöjä avataan. Lunastus on muutenkin kunnissa laajasti käytössä oleva menettely muiden yleisten alueiden osalta. Muun muassa näitä teemoja käsitellään Viherpäivien seminaareissa. Seppälän mukaan ilmaisluovutus menettelynä ei ole mikään yksinkertainen toimenpide kunnissa. Kehittämiskorvaus on pakkotoimi, jossa maksut määrätään. Osastot on jaoteltu lähtökohtaisesti tuotteittain. Viherpä ivien pääpuhu jana Dan Hill, Director of Strategi c Design at Vinnova , the Swedish governm ent’s innovati on agency Huom! Ilmaiset pre-seminaarit 8.2.2022 Paviljongissa! Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi: www.viherpaivat.fi Viheralan suurin seminaarija messutapahtuma Viherpäivät 2022! K uv a: Ti m o K uu kk an en kute6_20-23.indd 22 7.12.2021 13.13. Suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa joudutaan huomioimaan uusia näkökulmia, jotka vaativat toimijoiden osaamisen syventämistä. Anna-Leena Seppälä muistuttaa, että lakimuutos koskisi vain uusia asemakaavoja ja niiden katualueita. Anna-Leena Seppälä selventää, että kehittämiskorvausta, jota nyt ollaan muutamassa toteuttamismaksu-nimiseksi, on MRL:n voimassaoloaikana käytetty todella vähän, seitsemän kertaa. Onko se tasa-arvoajattelun mukaista. Maankäyttösopimuksissa säilyy sopimusvapaus. Esitys sisältää kerrosneliömetripohjaisen vapautuksen kaavan toteuttamisen kustannuksista. Uudistunut Vihertekniikka-näyttely Näyttely levittäytyy kahteen halliin ja osastoja voi kiertää usealla tavalla kävijän mielenkiinnon mukaan. Eikö ministeriö tunnista siitä aiheutuvaa merkittävää hallinnollista viivettä valitusmahdollisuuksien laajentuessa vastaavasti. Kerrosneliömääräistä rajaa, jonka ylittävältä osalta korvausta maksetaan, ollaan laskemassa, Seppälä sanoo. Olemmeko ajautuneet teknisten yksityiskohtien hurmoksessa liian etäälle työmme keskeisimmästä ytimestä eli käyttäjistä
Olemmeko ajautuneet teknisten yksityiskohtien hurmoksessa liian etäälle työmme keskeisimmästä ytimestä eli käyttäjistä. Muun muassa näitä teemoja käsitellään Viherpäivien seminaareissa. Osastot on jaoteltu lähtökohtaisesti tuotteittain. Tervetuloa taas viheralan valtakunnalliseen ykköstapahtumaan Jyväskylän Paviljonkiin! Lisätietoja: www.viherpaivat.fi Teema: Vihreän hyvä ketju Viherpäivien seminaareissa perehdytään viheralan erilaisiin tuotantoketjuihin ja -prosesseihin sekä niiden ongelmakohtiin. Lisäksi luvassa on työnäytöksiä ja puheenvuoroja ViherAreenalla, työnantajien ja töitä etsivien kohtaamispaikka ViherRekry sekä tilaa ja tilaisuuksia verkostoitua uusien asiakkaiden kanssa. Viherpäivät ja -tekniikka 9-10/2/2022 Vuodesta 1980 lähtien järjestetty Viherpäivät ja -tekniikka -tapahtuma kokoaa yhteen noin 1500 viheralan ammattilaista ja se on vakiinnuttanut paikkansa viheralan tärkeimpänä koulutus-, näyttelyja verkostoitumistapahtumana. Kaupunkivihreän toteutusketjua on määrätietoisesti tehostettu ja ohjeistettu. Viherpä ivien pääpuhu jana Dan Hill, Director of Strategi c Design at Vinnova , the Swedish governm ent’s innovati on agency Huom! Ilmaiset pre-seminaarit 8.2.2022 Paviljongissa! Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi: www.viherpaivat.fi Viheralan suurin seminaarija messutapahtuma Viherpäivät 2022! kute6_20-23.indd 23 7.12.2021 13.13. Suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa joudutaan huomioimaan uusia näkökulmia, jotka vaativat toimijoiden osaamisen syventämistä. Uudistunut Vihertekniikka-näyttely Näyttely levittäytyy kahteen halliin ja osastoja voi kiertää usealla tavalla kävijän mielenkiinnon mukaan
kute6_24-25.indd 24 7.12.2021 13.07. Työ edustaa USA:n kautta Irlantiin tullutta omaperäistä Bauhaus-tyyliä, suunnittelijana arkkitehti Barry Byrne (1883-1967). 24 6/2021 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Hannu Taavitsainen E uroopan Unionin suunnitelmissa on elpyä koronakriisistä vihreään muutokseen tähtäävällä Green Deal -ohjelmalla. Osa sitä on uusi Bauhaus-aloite, jolla halutaan kohentaa kaupunkirakentamisen tyyliä ja kestävyyttä. Rakentamista koskeva aloite on lähtenyt liikkeelle Euroopan Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puheesta vuonna 2020. Bauhaus-tyyli rakentamista koskevan aloitteen keskiössä Estetiikka elvyttää EU:ta Koronakriisin jälkeen Eurooppa etsii uutta virtaa elpymispaketilla, joka jakautuu moniin säikeisiin. Bauhaus-aloite esiintyi Leyenin puheessa vain yleisluontoisena aloitteena, jonka yksityiskohdat jäävät Kieran McCarthy esittelee Christ of the King-kirkkoa. Siinä hän mainitsi yhdeksi suuntaa osoittavaksi teemaksi Bauhaus-tyylin, jonka syntyajoilla ensimmäisen maailmansodan jälkeen on historiallisia samankaltaisuuksia Euroopan nykytilanteeseen. Yksi niistä on kaupunkirakentaminen ja -asuminen, sillä kaipuu parempiin kaupunkeihin ja asumiseen on kiihkeää kaikkialla, myös Suomessa
Euroopan Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta puhuessaan Unionin tilasta syyskuussa 2020 Euroopan parlamentissa. 1920ja -30-luvuilla Bauhaus muuntui ideoiltaan samalla kun tyyliä tukeva oppilaitos muutti kaupungista toiseen. Hän haluaa, että uusi Bauhaus-aloite ulottuu myös pieniin kaupunkeihin. kute6_24-25.indd 25 7.12.2021 13.07. Cork kaupungistui 900-luvulla, kun viikingit valitsivat sen satamapaikakseen. Kaupungista löytyy myös runsaasti 1900-luvun alun kaunista punatiiliarkkitehtuuria. Alueilla on osaamista kestävien elinalueiden luomisessa, mm. Uusi Bauhaus on Tiia Talvisaran mukaan kiinnostava koko Pohjoiselle Norja-Ruotsi-Suomi-alueelle, etenkin kaupungeille. Ajatuksena on perustaa myös Uusi Bauhaus -tietokeskus. Kiinnostavuutta lisää se, että Bauhaus-aloite tunnistaa tieteen ja taiteen yhteistyön, Talvisara arvioi. ItäSuomi ja Ruotsin Kronobergin alue tekevät jo yhteistyötä puurakentamisen teemoissa. Toista aaltoa odotetaan 2023, jolloin tavoitteena on verkostoitua hankkeiden tasolla Euroopassa ja kautta maailman. Tehtävään on nimetty Corkissa sitoutumattomana valtuutettuna toimiva Kieran McCarthy. Kieran McCarthy muistuttaa, että vaikka EU:lla on paljon erilaisia ohjelmia ja aloitteita, unioni ei ole ollut aktiivinen kaupunkirakentamisen ja arkkitehtuurin aloilla. maailmansodan jälkeistä uutta aikakautta kuvastava tyyli • Levisi ympäri maailmaa, kun natsihallinto tukahdutti sen Saksassa • Bauhaus-vaikuttajat työllistyivät etupäässä USA:ssa • Tel Aviv Israelissa maailman tärkeimpiä Bauhaus-tyyliä edustava kaupunki • EU:n elpymismekanismi nosti Bauhausin ideat uudelleen keskiöön { Fakta } Bauhaus on keskustelufoorumi, kokeilulaboratorio ja kiihdyttämö. Tiede ja taitde yhteistyössä Cork on onnekas kaupunki, sillä sinne saatiin vaikutteita alkuperäisestä Bauhausista jo vuosisata sitten. Se ei tarjoa valmiita konsepteja, vaan toimii uusien suuntausten ponnahduslautana. Irlannin etelärannikolla sijaitseva Cork (210 000 asukasta) on Irlannin toiseksi suurin kaupunki. Hän mainitsee, että Oulu nousee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. puurakentamisessa ja muussa rakennusteknologiassa. muiden mietittäväksi. Uusi hanke halutaan nostaa maailmanlaajuisten verkostojen ja asiantuntijoiden kohtaamispaikaksi. K uv a: Eu ro op an K om is si o / pa rl am en tin tä ys is tu nt o lo ka ku us sa 20 21 . 25 Kuntatekniikka 6/2021 Bauhaus edustaa modernia muotoilua • Muotoilun tyylisuunta, joka etsii uutta yhdistämällä aineksia eri aloilta • Bauhaus-tyyliä sovelletaan rakentamisessa, teollisuudessa, käsitöissä ja taiteissa • Pyrkii esteettisiin ja selkeisiin linjoihin • Syntyi Saksassa 1919 ja sai oman oppilaitoksen • Tavoite luoda 1. Erityisasiantuntija Tiia Talvisara Itäja Pohjois-Suomen EU-toimistosta kertoo, että uusi Bauhaus on erittäin tärkeä ja ajankohtainen aloite. Leviämisvaiheeseen 2023 Uusi Bauhaus keskittyy ensi vaiheessa kestävyyteen, taiteeseen ja kulttuuriin eri näkökulmista: haetaan luonnollisia rakennusmateriaaleja, energiatehokkuutta ja ympäristöä säästäviä innovaatioita. . Kuntia ja alueita EU:n päätöksenteossa edustava Euroopan Alueiden komitea (AK) toimii aktiivisesti Uusi Bauhaus -aloitteen puolesta. Pienistä pisaroista muodostuu isoja virtoja, McCarthy perustelee. Suomessa Uusi Bauhaus kiinnostaa alkuvaiheessa etenkin Itäja Pohjois-Suomea. AK laatii aloitteesta lausuntoa, joka on tarkoitus esitellä täysistunnossa 2022. Tarkoitus on vaikuttaa myös tekstiiliteollisuuteen. Bauhaus-hanke on luonteeltaan etsivä, kuten alkuperäinenkin. Uusi Bauhaus on alkuperäisen filosofiansa tapaan keskustelufoorumi, kokeilulaboratorio ja kiihdyttämö
kute6_26-31.indd 26 7.12.2021 13.09. 26 6/2021 Kuntatekniikka { Rakentaminen } ETÄTYÖ TOI RAKENTAJAT LAPIN TUNTUREILLE Levin Etelärakan loma-asuntoalueelle nousee uusia tasokkaita mökkejä
kute6_26-31.indd 27 7.12.2021 13.09. Kaukaisimmat ostajat ovat Singaporesta ja Saudi-Arabiasta. 27 Kuntatekniikka 6/2021 Leville on myönnetty yli 400 rakennuslupaa, Ylläkselle yli 100 ETÄTYÖ TOI RAKENTAJAT LAPIN TUNTUREILLE Koronavuoden aiheuttama etätyöbuumi näkyy myös Lapin tuntureilla: kahteen suureen laskettelukeskukseen on myönnetty yli 500 rakennuslupaa
-Toukokuussa Kolarin asukasluku oli 3948, mutta nyt se on 3964. Useimmat haluavat rakentaa Möykkysen mukaan uudisrakennuksen Ylläksen matkailualueelle tunturiin eikä esimerkiksi Äkäslompolon kylälle, jonne saisi luvan omakotitaloa varten. -Tänä vuonna olemme luvittaneet ennätykselliset 107 loma-asuntoa, joista 20 Yllästunturin Ylläsjärven puolelle. Tietoliikenneyhteyksien lisäksi eri puolille Lappia nousee tuhansia uusia loma-asuntoja kaikin mukavuuksin. Levin lisäksi Suomen Yhteisverkko rakentaa 5G-verkkoa Kolarin Ylläksellä, Inarin Saariselällä ja Kuusamon Rukalla. Uusi huippukausi Edellinen rakentamisen nousukausi alkoi Ylläksellä 2000-luvulla ja huipentui vuonna 2008, jolloin myönnettiin noin rakennuslupaa. Koronan myötä moni on toteuttanut haaveensa ja on muuttanut etätöihin Lappiin, Vasara kertoo. Tonteista kaksi osti singaporelainen miljonääri. 28 6/2021 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Toukokuussa Kolarin asukasluku oli 3948, mutta nyt se on 3964. -Nopeiden yhteyksien varmistamiseksi Telia aloittaa keväällä myös uuden valokuituyhteyden vetämisen Levi mökkialueelle, kertoo Kittilän kunnanjohtaja Antti Jämsen. Levin keskustassa valokuitu on jo hotelleissa ja liiketiloissa. Teksti ja kuvat: Tapio Mainio V oimatelin asentajat Marko Väisänen ja Ari Tilus asentavat nopeaa 5G-yhteyttä 40 metriä korkean telemaston huipulla Levin pohjoispuolella Etelärakan mökkialueella. -Masto on Suomen Yhteisverkon, jonka omistavat Telia ja DNA. Lähes jokaiseen mökkiin valmistuu jonkinlainen etätyötila, sillä sekä Ylläsjärvelle että Äkäslompoloon on jo rakennettu nopea valokuituyhteys, kertoo Kolarin kunnan rakennustarkastaja Pentti Möykkynen. Sen vieressä siintää Levitunturi ja kävelymatkan päässä on Levin golf-kenttä. -Tänne ei tulla vain pistäytymään, vaan moni on muuttanut etätöihin Kolariin pysyvästi, kertoo vt. 5G:llä saadaan jopa yli gigan siirtonopeus. -Korona on laukaissut Lapin tuntureille rajun rakennusboomin, kertoo Lapin ely-keskuksen toimialapäällikkö Heino Vasara. -Ylläsjärven 50 oppilaan koulu valmistui vuonna 2017, mutta nyt sitä pitää laajentaa. kunnanjohtaja Hannu Haapala. Myös Äkäslompolon koulu kärsii tilanahtaudessa ja sinne on suunnitteilla laajennus, Möykkynen sanoo. Yllättävän moni mielii hiihtoja lomaparatiisiin pysyvästi ja perheineen. Levi on Rukan ohella tiuhimmin rakennettu laskettelukeskus Suomessa. 5G-asemia on nyt tiuhaan eri puolilla Leviä. Uusia hirsihuvilapaketteja saa ajaa Leville tiuhaan, kertoo rekkakuski Tapani Luokkanen Pudasjärveltä, jossa sijaitsee Kontion hirsitalotehdas. Lisäksi palvelutaso paranee myös 4G-päätelaitteella. -Myös Itä-Lapissa, kuten Pyhällä, Suomulla ja Sallassa lomarakentaminen on nyt vilkasta, kun aiempina vuosina se painottui Leville ja Länsi-Lappiin sekä Inariin. Nopeaa yhteyttä tarvitaan, sillä monet tulevat etelästä Lappiin tekemään etätöitä, kertoo Voimatelin asentaja Timo Kenttä. Kittilän asukasluku on 6500. Loput ovat Äkäslompolon alueella. Levillä on noin 30000 vuodepaikkaa, jossa on jatkuvasti enemmän väkeä kuin Kittilässä on asukkaita. Asukasluku on jo pitempään ollut hienoisessa kasvussa, Möykkynen kertoo. Teams-palavereja varten tarvitaan katkeamaton videoyhteys. Hän on itsekin etätöissä vinttihuoneistossa Kolarissa eikä Rovaniemellä, jossa hänellä on omakotitalo. Rovaniemellä on myös ely:n virastotalo. kute6_26-31.indd 28 7.12.2021 13.09
Levi Westin kaava-alue varattiin heti, kun uudet tontit tulivat myyntiin noin vuosi sitten. Nettitilauksia ei voitu toimittaa tai mökkiläiselle ei myönnetty luottokorttia tai Kelan etuuksia. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos haetaan Kalajoen rakennusvalvonnasta ja rakennuksen tulee täyttää Kenttälänkin mainitsemat pysyvän asumoisen kriteerit esimerkiksi energiatehokkuuden osalta. Syynä on asemakaavamerkintä, Möykkynen sanoo. Lautamökkiä ei siis saa pysyväksi asunnoksi. Mökin muutostöihin voisi helposti huveta 100000 euroa, kun rakennuksen taso (esimerkiksi lämpöeristeet ja ikkunat) nostetaan vastamaan omakotitaloa, sanoo Kittilän kunnan rakennustarkastaja Mauri Kenttälä. Mökkialueelle johtavan tien varressa onkin kymmenittäin postilaatikoita. -Tilanne on pulmallinen, sillä kaikki mökkiläiset eivät halua vakituista asutusta mökkinsä viereen. Menossa on katon asennus. -Toteutimme Hiekkasärkillä vaiheittaisen asemakaavamuutoksen, joka oli kevyempi tapa kuin koko asemakaavan muuttaminen. Se aiheutti sadoille Hiekkasärkillä asuville ongelmia. -Levin lähelle Ahvenjärvelle olemme kaavoittamassa uutta aluetta, jossa asukas voi itse päättää tuleeko rakennus omakotitaloksi vai vapaaajan asunnoksi, Jämsen kertoo. Myös hän itse asuu Levin Etelärakan loma-asuntoalueella. Torniolainen rakennusliike Tor Bygg rakentaa uutta lomahuvilaa Leville. 29 Kuntatekniikka 6/2021 -Se on johtanut siihen, että Kolarissa on jo 313 asukasta vailla vakinaista asuntoa. Vailla vakinaista asuntoa Sen sijaan Kalajoen kaupunki on tehnyt pysyvän muutoksen suurimpaan osaan Hiekkasärkkien mökkiasemakaavoista sen jälkeen, kun maistraatti, nykyinen digija väestötietovirasto tiukensi tulkintaa koko Suomessa pari vuotta sitten. Maistraatti ei hyväksy mökkiä vakituiseksi asunnoksi, vaikka moni mökki on jo tasokkaampi kuin omakotitalo. Etätyöläisille kaivetaan valokuitua ja asennetaan linkkimastoihin nopeaa 5G-verkkoa. Sama ongelma on Levillä, jossa on kunnanjohtaja Antti Jämsenin mukaan satoja Kittilässä kirjoilla olevia mökkiläisiä, joiden kohdalla lukee vailla vakituista asuntoa. kute6_26-31.indd 29 7.12.2021 13.09. Kiinnostusta lisäsi uusi tuolihissi. Kaavaan lisättiin merkintä: mahdollisuus pysyvään asumiseen, kertoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Lisäksi jos koko kaava muutettaisiin mökkikaavasta A-merkinällä vakituisen asumisen alueeksi, voisi merkintä tuoda suuret lisäkustannukset vanhojen mökkien omistajille. Maistraatti kirjasi kaikki mökillä asuvat merkinällä: vailla vakituista asuntoa
Lapset ovat Sirkan koulussa, joka on käymässä ahtaaksi. Tonteista kaksi osti singaporelainen miljonääri, joka rakennuttaa tonteille usean kerroksen korkuiset loma-asunnot. Myös yksi Saudi-Arabian prinsseistä on hankkinut Leviltä uudehkon luksushuvilan. Rakennusliike Samiran kirvesmiehet rakentavat 16 huoneiston rivitalokohdetta noin kilometrin päässä Leviltä Rakkavaarantien varressa. Yhdelle rinnetontille torniolainen rakennusliike Tor Bygg rakentaa hulppeaa lomahuvilaa, joka on selvästi suurempi kuin keskiverto omakotitalo. Kohteet olisivat valmistuneet tappiolla, Sotka kertoo. -Suomalaiset ovat tänä kesänä löytäneet Lapin. Uusi 30 asunnon rivitalokohde nousee Levin golfkentälle menevän tien varteen Levin luoteiskulmalle. -Tänä vuonna olemme myöntäneet loma-asunnoille ennätykselliset 400 rakennuslupaa. Leville tullaan Singaporesta ja Saudi-Arabiasta -Kunta kaavoitti hissin välittömään läheisyyteen myös viisi noin 200 000 euron hintaista mökkitonttia. Kunta laittoi keväällä haettavaksi omistamansa 16 omakotitalon tonttia Immeljärven pohjoisrannalta läheltä Leviä. Sen välittömään läheisyyteen on valmistunut uusi tuolihissi. Hakijoita oli 69, joten tontit piti arpoa. . -Koko paritalo on jo myyty, kertoo rakennusliike Kav Rakennuksen toimitusjohtaja Ville Kuhna. Palosaari harmitteli keväällä puhelimessa miljonäärille, että hän ei pääse koronarajoitusten vuoksi Singaporesta katsomaan tontteja, sillä reittilennot Kittilään olivat silloin pysähdyksissä. Kittilän keskustaan olisi ollut pitempi työmatka. Hissiyhtiö omisti myös kaupaksi käyneet tontit. Mies vastasi, ettei se haittaa. Kaikkialla oli valtavasti matkailijoita. Parhaillaan on menossa runkoja kattoelementtien asennus. Kittilän lisäksi työntekijät ovat eri puolilta Pohjois-Suomea. Kanadalaisen Agnico Eaglen kultakaivoksen palveluksessa on noin 3000 työntekijää, joista noin puolet on aliurakoitsijoiden palkkalistoilla. Kittilän kunta on kaavoittanut useita tontteja rinteen lievealueelle sekä eri puolille etelärinteen seutua. Kittilän kunta omistaa hissiyhtiöstä 51 prosenttia. -En ole kokenut tällaista tonttien ostoboomia vuosiin. Eniten kyselyjä tuli Helsingistä, kertoo hiisiyhtiö Levi Ski Resort Oy:n toimitusjohtaja Jouni Palosaari. Aiempina kesinä Levillä on näkynyt etupäässä mökkejä rakentavia kirvesmiehiä, Kenttälä sanoo. Myös yksi Saudi-Arabian prinsseistä on hankkinut Leviltä uudehkon luksushuvilan. kute6_26-31.indd 30 7.12.2021 13.09. -Osa pienemmistä rakennusyrittäjistä on luovuttanut tontin kunnalle takaisin, kun rakentamisen ja puun hinta on noussut korkeaksi. Moni kaivostyöntekijä halusi muuttaa asumaan Leville, sillä kaivos sijaitsee hieman yli 20 kilometriä Leviltä itään. 30 6/2021 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Leville ei nouse lautamökkejä, kun katsoo uuden Levi Westin alueen rakentamista Levitunturin eteläpuolella. -Uusia mökkien hirsipaketteja saa ajaa Leville tiuhaan, kertoo rekkakuski Tapani Luokkanen, joka tuo pudasjärveläisen Kontion hirsitaloa yhdistelmärekalla tunturiin. Silloin rakennusboomin syynä oli Kittilän kultakaivoksen rakentaminen, Kenttälä kertoo. Gondolihiisin ala-aseman lähettyvillä vuosia myynnissä olleet puolet miljoonan euron yritystontitkin menivät kaupaksi, Palosaari kertoo. Paikalliset kirvesmiehet ihmettelivät, miksi lähes koko rakennuksen sisutus meni uusiksi, vaikka rakennus oli lähes tuliterä. Hän lensi Kittilään omalla laajarunkokoneella, jota hämmästynyt Palosaari oli kentällä vastassa. Ne menivät heti keväällä kaupaksi. Naulapyssyjen pauke kantautuu kauaksi. Kysyntä suurempaa kuin tarjonta Eteläpohjalaiset rakentajat pystyttävät puolestaan alajärveläisen Finnlamelin paritaloa Etelärakan alueella. -Vain vuonna 2012 Leville myönnettiin tätäkin vuotta enemmän, noin 500 rakennuslupaa. Levillä kysyntä on nyt suurempi kuin tarjonta, kertoo Bo LKV:n kiinteistövälittäjä Tanja Sotka, joka muutti etelästä perheineen etätöihin Leville. Etelärinteen lähettyville on myös valmistumassa lomalaisille pienkerrostalo. Omakotitalojenkin rakennuslupia on myönnetty 36, mikä on suuri määrä Kittilän kokoisessa pitäjässä, rakennustarkastaja Kenttälä kertoo
Tutustu valtakunnalliseen, kokonaisvaltaiseen palveluumme. Alva palveluportaalin ensimmäinen vuosi veloituksetta 10 ensimmäiselle 31.1.2022 mennessä sopimuksen tehneelle asiakkaalle. Veden etäluennasta kaikki hyöty irti Markkinoilla on runsaasti erilaisia vesimittareita, tiedonsiirtoratkaisuja ja palveluja. alva.fi/kunnille/veden-etaluenta-vesihuoltolaitoksille/ kute6_26-31.indd 31 7.12.2021 13.09. Dataa on paljon ja sen määrä kasvaa. 040 669 2363. Kerää ja hyödynnä dataa alusta alkaen teknologiariippumattomasti siten, että saat tiedon käyttöön siellä missä sitä tarvitaan, lukemat laskuille ja verkostot hallintaan. Lisätiedot Ilkka Mustonen, p
Älykkään valaistuksen avulla varmistetaan alueen hyvä saavutettavuus kaikille käyttäjäryhmille sekä lisätään alueen viihtyisyyttä myös pimeän aikaan. Komeasti valaistu jalankulkusilta yhdistää osaltaan kaupunginosia toisiinsa ja vie älyvaloalueelle. Kaksi ensimmäistä ovat uusia puistoja virkistysalueita, Kokon rantapuisto taas olemassa olevaa luonnonvaraisempana kehitettävää aluetta. desta, johon kuuluvat Aleksinpuisto, Taidetehtaan rantapuisto, uusi vierasvenesatama ja Kokon rantapuisto. LUCIA-hanke tuottaa uusinta tietoa Porvoon kaupungin keskustan painopiste on siirtynyt Porvoonjoen länsirannalle. kute6_32-35.indd 32 7.12.2021 13.10. Valaistuksen suunnittelu osa LUCIA-hanketta Porvoon kaupunki on mukana LUCIA – Lighting the Baltic Sea Region – Cities accelerate the deployment of sustainable and smart urban lighting solutions – hankkeessa, jonka päärahoittajana toimii Interreg Baltic Sea Region – ohjelma. Länsirannan puistoalueiden rakennushanke koostuu neljästä aluekokonaisuuPorvoon Länsirantaan rakentui älykkäästi valaistu rantaraitti ÄLYÄ JA VALOA Länsiranta liittyy Porvoon keskusta-alueeseen ja muodostaa merkittävän vetovoimakohteen kaupungille. 32 6/2021 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Reija Pasanen P orvoon kaupungin tavoitteena on kehittää Länsirannan aluetta monipuolisena virkistysja asuinalueena, jossa taiteella ja kulttuurilla on erityinen asema. Nyt rakenteilla olevat Aleksinpuisto ja Taidetehtaan rantapuisto valmistuvat kokonaisuudessaan ensi kevään 2022 aikana ja mahdollisia palveluita, kuten kahvila ja ravintola, saadaan alueelle vielä myöhemmin
Vastauksista korostui, että asukkaat toivovat mm. Tapahtuman osallistujilta kerättiin mielipiteitä, toiveita ja tarpeita Länsirannan älykkään valaistuksen suunnittelun pohjaksi. { Valaistus } 33 Kuntatekniikka 6/2021 K uv a: To pi H aa pa ne n kaupunkivalaistuksen energiatehokkaista ratkaisuista Itämeren piirissä. Luotaimen lisäksi suunnittelun alkuvaiheessa järjestettiin sidosryhmille suunnattu työpaja, jossa alueen valaistusta ideoitiin yhdessä eri käyttäjäryhmien edustajien kanssa. tunnelmallista, rauhallista ja lämmintä valaistusta, mutta myös turvallisuutta. lundissa (Tanska) ja Pietarissa (Venäjä). Tuloksena saatiin palkute6_32-35.indd 33 7.12.2021 13.10. Kyselyllä saatiin vastauksia siihen, miten aluetta tulisi valaistuksen kannalta kehittää. Valaistussuunnittelu käynnistettiin asukkaiden mielipiteitä kuunnellen Porvoon Valot 2020 -tapahtumassa LUCIA-luotaimen avulla. Esiin nousivat esimerkiksi uudet oivallukset älykkään valaistusinfran mahdollistamista esteettömyysratkaisuista sekä äänimaailman hyödyntämisestä opastamisessa. Tarkastelunäkökumia ovat ympäristöystävällisyys, uusin teknologia, kaupunkivalaistuksen taloudellisuus ja liiketoimintamallit sekä sosiaalinen hyväksyntä. LUCIA-hankkeen tuella toteutetaan energiatehokkaita valaistusratkaisuja Porvoon lisäksi pilottikohteissa Hampurissa (Saksa), Tallinnassa (Viro), Jurmalassa (Latvia), AlbertsAleksinpuistossa on eri käyttäjäryhmiä palvelevia paikkoja oleskeluun
Aleksinpuiston kaareviin istuinkalusteisiin on integroitu valaistusta, lisäksi alueen puita kohdevalaistaan värivaloin. Valaistuksella luodaan tunnelmaa ja lisätään viihtyisyyttä Uusi puistoalue (Aleksinpuisto ja Taidetehtaan rantapuisto) sijaitsee keskeisellä paikalla Porvoon keskustassa ja valmistuessaan se täydentää alueen kaupunkikuvan ehjäksi kokonaisuudeksi. 34 6/2021 Kuntatekniikka { Valaistus } jon uudenlaisia ideoita kuten älykäs äänimajakka, joka ohjaa kulkua rantaraitilla äänen avulla. Hankkeen keskiössä ovat käyttäjien tarpeiden lisäksi älykäs ja olosuhteiden mukaan säätyvä valaistus. hiljainen äänimajakka toimii vain silloin, kun käyttäjä sitä tarvitsee. Rantaraitilla liikkujia opastetaan valolla gobo-kuvion avulla. Älykäs eli ns. Aurinkopaneelilla varustetussa valaisinpylväässä on langaton USB-latauspiste. kute6_32-35.indd 34 7.12.2021 13.10. Käyttäjillä tulee olla puhelinapplikaatio tai erillinen laite, jonka bluetooth-signaali aktivoi ääniohjauksen päälle. Puhelimen signaali käynnistää joka toiseen valaisinpylvääseen asennetun äänimajakan yksi kerrallaan sitä lähestyttäessä ja vastaavasti ääniohjaus loppuu, kun kulkija on edennyt kohti seuraavaa äänimajakkaa. Äänimajakoita testataankin nyt ensimmäistä kertaa kaupunkiympäristössä väylällä. Äänimajakan ohjaavaksi ääneksi valikoitui satakielen laulua, joka on muokattu soimaan väärinpäin, jotta linnut eivät häiriintyisi äänestä. Älykkäästi ja energiatehokkaasti valaistu rantaraitti on tärkeä osa koko Länsirannan kehittymistä. Työpajan yhteiskehittämisen tuloksena Länsirantaan suunniteltiin näkövammaisten kulkua ohjaava ääniopastus äänimajakoiden avulla. Uudella valaistusteknologialla luodaan valaistusratkaisuja, jolla parannetaan alueen käytettävyyttä ja lisätään viihtyisyyttä sekä alueen ominaispiirteitä korostavaa tunnelmaa Länsirannalle. Elämyksellinen ja energiatehokas Länsiranta Työpajassa tutustuimme yhdessä eri ikäja käyttäjäryhmien edustajia kanssa älykkäiden valaistusratkaisujen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ideoimme Länsirannan valaistusta. Vastaavaa ääniohjausta on yleisesti käytössä julkisten rakennusten sisäänkäyntien yhteydessä ja asemaympäristöissä. Tavoitteena oli muodostaa yhteinen valaistuksen visio, joka palvelee kaikkia käyttäjiä ja alueen kehittymistä positiivisella tavalla. Rantaraitin valaisinpylväisiin on suunniteltu tapahtumaja kausivalaistuksen tarpeita palvelevat asennusja sähköistämisvalmiudet. Lisäksi äänimajakkaan voidaan liittää puhuttua reittiopastusta esimerkiksi risteysalueille. Älykkäästi ja energiatehokkaasti valaistu rantaraitti on tärkeä osa koko Länsirannan kehittymistä; väylä yhdistää Porvoon keskustan sekä Länsirannan palvelut ja parantaa kulkuyhteyksiä alueella. Turvallisen liikkumisen lisäksi tavoitteena on toteuttaa puistoja virkistysalue, joka lisää alueen viihtyisyyttä sekä vetovoimaa valaistuksen avulla
Kirjoittaja on Head of Design Ramboll Finland Oy:ssa ja toiminut projektipäällikkönä Porvoon Länsirannan LUCIA-hankkeen sekä Porvoon uuden vierassataman älykkään valaistuksen suunnitelmien laatimisessa. kute6_32-35.indd 35 7.12.2021 13.10. Valaistusverkkoon syötetään jatkuvaa jännitettä, joten antureille, äänimajakoille ja muille laitteille ei tarvita omaa jännitesyöttöä. Valaistuksen ohjaus toteutetaan pylväiden välillä langattomasti Wirepas-verkkoprotokollaa pitkin ja Zhaga-liittimiltä valaisimille DALI-ohjausväylää pitkin. youtube.com/watch?v=HXd1Vi1v0go&t=950s Voit tutustua Aleksinpuiston ympäristöön virtuaalisesti ja katsoa, miltä alue näyttää sekä valoisaan että pimeään aikaan. Video on vapaasti nähtävissä Posintran Youtube-kanavalla. LUCIA-hankkeen koordinaattorina toiminut Posintra Oy on toteuttanut yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa videodokumentin Porvoon LUCIA -pilottikohteen valmistelusta. 35 Kuntatekniikka 6/2021 Äänimajakan ohjaavaksi ääneksi valikoitui satakielen laulua, joka on muokattu soimaan väärinpäin. . Porvoon Länsirannan pilottikohde valmistui aikataulussa . Osa pylväistä varustetaan toisella Zhaga-liittimellä, joihin asennetaan liiketunnistin. Osassa valaisinpylväitä on aurinkopaneeli ja osassa yhteistyössä Näkövammaisten liiton esteettömyysasiantuntijan kanssa suunniteltu äänimajakka. Projekti saavutti sille asetetut tavoitteet, Porvoon pilottikohteen valaistusasennukset saatiin valmiiksi ajoissa ja rantaraitin älykäs valaistus Porvoon uusissa puistoissa otettiin käyttöön. Linkki virtuaalikävelyyn: https:// projektit.ramboll.fi/360/porvoo/lucia/valaistus/ Valaistuksen ohjausjärjestelmä on uusinta Smart City -ohjaustekniikkaa Rantaraitin valaistus on toteutettu energiatehokkailla LED-valaisimilla, jonka värilämpötila on lämmin 3000 kelviniä. Videolla tutustutaan asiantuntijahaastatteluiden muodossa valaistussuunnittelun lähtökohtiin, kohteeseen asennettuun teknologiaan sekä ajatuksiin älykkään kaupunkivalaistuksen tulevaisuudesta. Se luo alustan, johon kolmannen osapuolen palveluntuottajat voivat tulevaisuudessa kehittää omia palveluitaan. Anturitietoa ei käytetä valaistuksen ohjauksessa, vaan sillä seurataan reitin käyttöastetta, esimerkiksi kaupungin talvikunnossapitoa varten. Linkki hankkeen esittelyvideoon: https://www. Rakentaminen jatkuu edelleen puistojen ja kahvila-ravintoloiden osalta vielä keväällä. Ohjauksen perustana on skaalautuva tiedonkeruujärjestelmä, jota voidaan jatkossa laajentaa kaupungin tarpeisiin. Kuuden metrin korkuisten pylväiden yläosassa on sylinterinmuotoinen ympärisäteilevä valaisin, jonka optiikan valinnassa on pyritty häikäisyn minimointiin. Valaistuksen ohjaus toteutetaan langattomalla Capelon Smart City -järjestelmällä, joka mahdollistaa monipuolisesti eri olosuhteiden, kuten säätilan mukaan muuntuvan valaistuksen. Ohjauksen varajärjestelmänä on perinteinen kello-ohjattu kontaktoriohjaus. Noin kolmen vuoden mittainen älykkään valaistuksen kehitystyö Porvoon Länsirannalla on saatu LUCIA-hankkeen osalta päätökseen, kun pilottikohde valmistui syksyllä 2021
He eivät tunteneet uutta optiikkaa eivätkä katsoneet, kuinka valo suuntautuu, Larsen sanoo. Sama pätee valoon, joka tunkeutuu yöaikaan ikkunoista sisään. Puistojen saneerauksia tai muuta rakentamista tilaavat tahot eivät useinkaan ole perehtyneet valaistusalan problematiikkaan. Vaadi häiriövalolaskelmaa Kuntatilaajalle julkiset aluevalaistukset ovat Larsenin mukaan haastava asia. Häiriövalo-ongelma alkoi konkretisoitua kymmenen vuotta sitten, kun ledivalojen käyttö yleistyi. Monesti asentajat tai huoltomiehet vaihtoivat vanhojen heittimien tilalle kirkkaat, ympäristöään häiritsevästi valaisevat ledit. Valoa tulisi käyttää vastuullisesti. Larsenin mukaan kunnan rooli valaistuksen valvojana on ensisijaisesti oikean tiedon jakaminen. Laskettaisiin, kuinka paljon suunniteltu valaistus leviää ympäristöönsä ja paljonko se häikäisee. miseen. 36 6/2021 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli Kuvat: Annukka Larsen K ansalaiset kokevat liikkuvaa kuvaa sisältävät kirkkaat ledinäytöt erittäin häiritsevinä. Kunnan tulee vahvasti ohjata, mutta ei vahvasti määrätä, miten valaistuksia tehdään. { Valaistus } Pilvisenä päivänä taivas Helsingin yllä hehkuu valosaasteesta kellertävänä. Tämä koskee myös valaistusta. Julkisten ja yksityisten alueiden valaistus koetaan häiritsevänä, mikäli valo leviää omalta tontiltaan, sanoo Helsingin häiriövaloselvityksen laatimisesta vastannut konsulttiyhtiö WSP:n valaistussuunnittelija Annukka Larsen. Ongelma lähteenä on usein se, että joku on valittanut heikosta valaistuksesta, jonka jälkeen asentaja on hakenut varastosta valaisimen ja nostanut sen pylvääseen. Sen suunnittelussa tulisi perehtyä myös häiriövaloon. Kuntatekniikka-lehti pyysi Larsenia pohtimaan, millaisia eväitä kyseinen selvitys antaa muille kaupungeille valo-ongelmien ratkaiseKunnilta kaivataan ohjeistusta häiriövalo-ongelmien suitsemiseen HYVÄ JA PAHA VALO Hyvästä asiasta tulee paha, jos sitä on liikaa. Asennus on tehty päiväsaikaan ja suuntaaminen summamutikassa. TämänhetLiian kirkkaat valaisimet aiheuttavat häikäisyä ja valovuotoa ikkunoista sisään. Asia ilmenee Helsingin kaupungin syyskuussa valmistuneesta häiriövaloselvityksestä. Etenkin yksityisen puolen tonttien valvontaan kuntien mahdollisuudet ovat varsin heikot, jo yksinomaan asiantuntemuksen puutteen vuoksi, Larsen pohtii. kute6_36-39.indd 36 7.12.2021 13.09. Larsen ohjeistaa, että suunnitteluvaiheessa kuntatilaajan tulisi pyytää suunnittelijalta häiriövalotarkastelu, joka voidaan tehdä samalla valaistuslaskentaohjelmistolla kuin itse suunnittelu
kute6_36-39.indd 37 7.12.2021 13.09. Usein puistokentille määritellään kevyen liikenteen väylillä käytettävä P-valaistusluokka, joka ei automaattisesti sisällä häiriövalotarkastelun vaatimusta. Osalta saattaa myös puuttua tekninen osaaminen siihen, kuinka mainosnäytöt saataisiin himmentymään yöksi. Mukaan liitettäisiin myös maininta ylläpidosta. Kaikkein yksinkertaisinta olisi, että noudatettaisiin standardeissa ja ohjeissa määriteltyjä häiriövalon aluetyyppejä ja niiden raja-arvoja. Ulkomainosliittoon kuuluu toimijoita, jotka omistavat näytöt ja toimittavat niihin sisältöä. Larsen ehdottaa, että kaikkien kuntien tulisi laatia valaistukselle ohjeet, jotka sisältäisivät suosituksia valon määrästä ja värilämpötilasta sekä ohjeita häikäisyn estämiseksi. Helsingissä tai todennäköisesti muissakaan kunnissa ei ole käytössä julkisten rakennusten, kuten koulujen tai päiväkotien toiminnallisia pihoja koskevia valaistusohjeistuksia. Suomen Ulkomainosliitto tukee ohjehanketta ja haluaa omissa säännöissään noudattaa kaupungin ohjeistusta. Esimerkiksi puistokenttien valaistukselta ei odoteta kuin että luksivaatimukset täyttyvät – valaistuksen tasaisuusarvoilla tai häikäisylukemilla ei ole merkitystä. Jos häiritsevä mainosnäyttö tai Lisävalaisimien suuntaus ei aina onnistu. Helsingissä on käytössä yksityisille alueille tarkoitettu valaistusohje ”Julkisivujen ja pihojen valaistus”, mutta sekään ei ohjeista asioita kovin tarkasti. Helsingin rakennusvalvonta on tekemässä uusia ohjeita, mutta eivät nekään valvontaa paranna, Annukka Larsen toteaa. Seinille asennetut valaisimet eivät täytä standardin mukaisia aluevalaistusvaatimuksia, koska valaistuksen tulisi olla tasaista ja suuntautua vain alaspäin, Annukka Larsen sanoo. Valomainoksen asentamiseen tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan lupa. Olennaista olisi sekin, että vanhoja valaisimia ei korvattaisi ledeillä ilman että mietitään valon määrää ja valaisimen optiikkaa. Kauppaliikkeet eivät yleensä omista niitä. Häiriövaloongelma alkoi, kun ledivalojen käyttö yleistyi. 37 Kuntatekniikka 6/2021 kinen käytäntö tuntuu kuitenkin olevan, että valaistuslaskelma tehdään vain valaistavan kohteen osalta. Ainakin Helsingissä rakennusvalvonnalla on tarkoitus laatia uudet mainosnäyttöjen luminanssia eli pintakirkkautta koskevat ohjeet, kuten häiriövaloselvityksessä on ohjeistettu. Kaupungin ohjeissa on asiaa koskevia mainintoja, mutta niitä ei valvota eikä noudateta. Monissa kunnissa on käytössä yleisten alueiden valaistuksen yöhimmennys, ja suositeltavaa olisi, että valot himmentyisivät myös yksityisillä alueilla. Valvonta on luvan myöntäneen rakennusvalvonnan asia. Villiintyneet mainosnäytöt Kirkkaat ja välkkyvät mainosnäytöt ovat häiritseviä. Säästösyyt ajavat huonoihin ratkaisuihin Kustannustehokkuutta haetaan usein sillä, että esimerkiksi pysäköintialueilla tai työmailla valonheittimet asennetaan mielellään seinille pylväiden sijaan. Ylimitoitettu pihavalaistus heijastuu helposti pihasta taivaalle ja pilviin, jotka alkavat hohkaa valon vaikutuksesta. Kaikki alan yritykset eivät kuitenkaan kuulu liittoon, joten ne eivät välttämättä sitoudu suosituksiin
Kuka valvoisi valaistusta. Luminanssimittarin kanssa ilta-aikaan työskentely vie kuitenkin oman aikansa. Työmailla aluevalaistusta ja sen suuntaamista ei juurikaan pohdita. Voidaan vedota myös Traficomin tienvarsimainontaa ja -ilmoittelua koskeviin määräyksiin tai muiden kaupunkien antamiin ohjeisiin. Valmiiksi varusteltu laitekaivoratkaisu nopeuttaa asennusta ja kestää vaativissakin paikoissa. Kandela (Candela) on pintakirkkauden eli luminanssin mittayksikkö, joka kuvaa sitä, kuinka paljon valoa heijastuu silmiin. Jos mainosvalot ovat liian kirkkaita, kaupungin on viisainta ottaa yhteyttä mainostajaan ja kyseenalaistaa valaistuksen taso. { Valaistus } . www.rudus.fi Ruduksen vahvalla kunnallistekniikan kokemuksella ja luotettavilla betonituotteilla saadaan räätälöityä asiakkaalle tarpeenmukainen, toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Mielestäni valaistuksen valvonta voitaisiin hyvin ulkoistaa, Annukka Larsen pohtii. kute6_36-39.indd 38 7.12.2021 13.09. Valaistuksen aiheuttamat häiriöt ei ole pohdinnan arvoinen asia, sillä kaikissa työmaakoneissa on omat valot, kuten työmiehilläkin, Larsen toteaa. muu valonheitin sijaitsee liikenneristeyksessä, asia kuuluu tietä hallinnoivalle taholle – joko ELY:lle tai kaupungille, Larsen luennoi. Esimerkiksi Oulun kaupunki on laatinut erinomaisen ulkoja tienvarsimainosten sijoittamista koskevan lupaohjeen. Valvontaan pitäisi löytää uusi toimintatapa. Esimerkiksi pysäkkinäyttöjen pintakirkkaus on tyypillisesti 200 kandelaa. Oulun ohjeen mukaan vaihtuvanäyttöisestä mainostaulusta mitatun keskimääräisen luminanssin täytyy pimeänä aikana pysyä alle 300 kandelassa neliömetriä kohden. Luksit puolestaan mittaavat sitä, kuinka paljon valoa tulee tietylle pinnalle, Larsen selventää. . Sen kaltainen työ ei kuulu rakennusvalvonnalle eikä kaupungin katujen ulkovalaistuksesta vastaaville ihmisille. . Betoni on varma valinta kunnallistekniikassakin Kirkas mainosnäyttö luo epätasapainoa kaupunkitilan valaistukseen. Rakennusvalvonnalta ei löydy resursseja niiden valvomiseen. Työ keskiössä työmaalla Asukkaita häiritsevät myös väliaikaiset työmaavalaistukset, jotka loistavat kirkkaana läpi yön. Vastuun pitäisi olla niillä tahoilla, jotka vastaavat työmaasta ja sen ympäristöstä, mutta heilläkin ajattelun prioriteetti on alueen sisällä. MAINOSVALOJEN ja valaistusten voimakkuuksien mittaaminen ei ole kovinkaan hankalaa
Perinteitä, juhlamieltä, lukuhetkiä, valojen juhlaa. Kuntatekniikka toivottaa lukijoilleen onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2022. SUORAT LÄHETYKSET JA VIDEOT TYYLIKKÄÄLTÄ STUDIOLTA HELSINGIN KALLIOSTA Varaa ilmainen tutustumiskäynti helposti kunta.tv/studio kute6_36-39.indd 39 7.12.2021 13.09
Kapasiteettivarausmaksun pitäisi kohdentaa liittymästä johtuvat kustannukset oikeaan osoitteeseen. 40 6/2021 Kuntatekniikka Sähköautojen latausasemista uusia asiakkaita maakuntien verkkoyhtiöille Sähkönsiirrolle uusia maksajia Paikallisia sähköverkkoja on usein päivitettävä, jotta nämä pystyvät vastaamaan sähköaseman sähköautojen lataamisen tehontarpeeseen. { Energia } K uv a: Se pp o H aa vi st o kute6_40-41.indd 40 7.12.2021 13.08
”perusasema” tarjoaisi neljä 150 kW:n latauspistettä, tämä olisi verkkoyhtiölle kohde, jossa on varauduttava 600 kW:n tehonottoon. PKS Sähkönsiirron verkon kehityspäällikkö Jukka Ahonen toteaa aseman tehontarpeen vertautuvan isoon kauppaliikkeeseen. Tämäkään ei ole tekninen ongelma, käytössä on järeämpiä muuntajia, kaapeleita ja muita komponentteja. Haasteeseen vastaamista helpottaa asemien syntyminen valtaosin paikoille, missä tarjolla on muitakin palveluja. Tilastokeskuksen mukaan liikenteessä käytettiin vuonna 2020 energiaa 46 TWh, mistä fossiilisten polttoaineiden osuus oli 88 % eli reilu 40 TWh. Remontti on tietysti suurempi, jos aseman on palveltava rekkaliikennettä ja tehontarve kasvaa useisiin megawatteihin. Myös EU alkaa patistella jäseniään asemaverkoston rakentamiseen. Tämän takia sähkön varastointi voi periaatteessa kiinnostaa aseman perustajaa. Latausaseman rakentaminen edellyttänee valtaosin siirtoyhteyksien vahvistamista, ei näiden viemistä kokonaan uusille alueille, Jukka Ahonen sanoo. Hintaa näille tulee kuitenkin paljon enemmän. Uudet asiakkaat maksavan verkon vahvistamisen Latausasemia palvelevan siirtoinfran maksajat ovat paikallisen verkkoyhtiön asiakkaat. Vaikka aukkoa tulevat todennäköisesti paikkaamaan myös biosekä synteettiset polttoaineet, isoa roolia pyörien pyörittämisessä nähdään jatkossa sähköllä. Myös verkkopalvelun hinnoittelu riippuu asiakkaan sähkönkäyttötarpeen suuruudesta. Akut avuksi Ahosen mukaan liittymän hinta vertautuu suoraan tämän tehonottopotentiaaliin. Kohde on iso sähkönkäyttäjä, mutta ei ongelma verkkoyhtiölle. Nyt asiasta keskustellaan jäsenvaltioiden sisällä, minkä jälkeen kantaa ottavat EU:n muut elimet. Jonoa syntyy helposti, koska energiaa siirtyy akkuja ladatessa paljon hitaammin kuin bensiiniä tankatessa. Sähkön siirtomaksun yhteys verkkoinfran arvoon on tullut kaikille jo tuskallisen selväksi. Liittymismaksu sisältää sähköverkon rakentamisen liittämiskohtaan, olemassa olevan sähköverkoston siirtokapasiteetin varaamisesta tai lisäämisestä aiheutuvan kustannuksen sekä asiakkaan sähkölaitteiston kytkemisen sähköverkkoon. Säästön on kuitenkin ylitettävä akkujen aiheuttamat kustannukset, mikä ei ole itsestään selvää. Henkilöautojen pikalatauspisteen teho on 100 kW tai 150 kW. Itse aiheutettu kiire Asemaverkostosta toivotaan tiheää näiden ruuhkaantumisen välttämiseksi. Direktiivin odotetaan valmistuvan suunnilleen parin vuoden kuluttua. Keveämmissä liittymissä tämä katsotaan sulakekoosta, järeämmissä hinta lasketaan suoraan kW:n perusteella. Yhteyksiä voidaan tällöin rakentaa sinne, missä näitä on jo ennestään. Monia askarruttanee nyt se, joutuvatko paikalliset asukkaat maksamaan sähkön siirtohinnassa kohta infraa, joka palvelee enemmän ohi ajavia autoilijoita kuin verkon maksumiehiä. Ilmeinen haaste tämän tuotannon ohella on sähkön jakaminen autoilijoille. Komission esitys on kuitenkin vasta alustava linjaus. Asiaa on jo ryhdytty tutkimaankin. Ahonen kertoo Helsingin energiayhtiö Helenissä tehdyn diplomityön, jossa arvioitiin provinssiin rakennettavien pikalatauspisteiden kannattavuutta ja akkujen järkevyyttä. kute6_40-41.indd 41 7.12.2021 13.08. < Sähkönsiirron kovaan hintaan kyllästyneitä askarruuttaa, joutuvatko paikalliset asukkaat maksamaan sähkön siirtohinnassa kohta infraa, joka palvelee enemmän ohi ajavia autoilijoita kuin verkon maksumiehiä. Suomeen pitäisi nyt rakentaa nopeasti kutakuinkin maan kattava latausasemien verkosto, joka mahdollistaa liikenteen myös maakuntien pitkillä ja usein harvaan asutuilla taipaleilla. Jos henkilöliikennettä palveleva Liikenteen sähköistyminen edellyttää remonttia sekä sähkön tuotantoon että tämän jakamiseen. Asiaa pohditaan myös verkkoyhtiöissä, joiden on toteutettava sähkön vienti latausasemille. Akkujen avulla asema voisi kerätä sähköä varastoon pienemmällä teholla selviten näin kevyemmällä ja halvemmalla liittymällä. Kohteen operaattori jatkaa tästä eli järjestää itse tehon jakamisen eri pisteisiin hyväksi katsomallaan tavalla. Komission alustavaa linjausta pidetään kunnianhimoisena, asemia haluttaisiin tässä 60 km:n välein. Asemaa palvelevan siirtoinfran kustannukset osuvat hänen mukaansa suurelta osin suoraan aseman perustajaan, koska nämä peritään liittymismaksun yhteydessä. Ahosen mukaan uusien asiakkaiden myötä verkon aiheuttamien kustannusten jakajia tulee lisää ja verkon käyttöaste kasvaa. Rekkojen kohdalla on puhuttu 1,4 MW tai jopa 3,5 MW lataustehoista. Ahosen mukaan verkkoon liittyvät latausasemat eivät ole rasite vaan nimenomaan etu paikallisille asiakkaille. Uudet asiakkaat helpottavat tällöin kaikkien yhteistä maksutaakkaa, Ahonen sanoo. Suomessa asemaverkoston rakentamisessa on erityinen kiire itse asetetun aikataulun takia. 41 Kuntatekniikka 6/2021 Teksti: Heikki Jaakkola S uomen tavoite ”hiilivapaasta hyvinvointivaltiosta” jo vuonna 2035 haastaa myös liikenteen. -Selvitimme sähköliittymän hintaa muutamiin tutkijan osoittamiin paikkoihin. . Myös PKS oli mukana työssä. Tietyillä teillä näiden on pystyttävä palvelemaan myös rekkaliikennettä, mikä kasvattaa tuntuvasti latauspisteiden tehontarvetta
. Näyttely Seminaarit Työnäytökset Diginfra Uutuus: Koneviesti-ajotaitokisa Ilmoittaudu! . . Tervetuloa 34. Tiepäivät 9.–10.2.2022 Road Congress www.tiepaivat.fi Näyttelyyn, työnäytöksiin ja kilpailuun vapaa pääsy! #tiepäivät www.roadcongress.fi #roadcongress . Tiepäiville Tampereen Messukeskukseen Tiepäivät on foorumi tieasioiden ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille sekä muille tieasioiden vastuunkantajille. . ” ” . . . Ilmoittaudu seminaariin! Suunnittele matka näyttelyyn Osallistu TUTUSTU SEMINAARIN OHJELMAAN NETISSÄ! WWW.TIEPAIVAT.FI • 9.–10.2.2022 • TIE PÄ IVÄ T • ROAD CONG RES S Kattava ammattilaisnäyttely Mieleenpainuvat työnäytökset Asiantuntijaseminaari teemoina omaisuudenhallinta ja talven haasteet kuten liukkaus Yksityisteiden talvipäivä Opiskelijatapahtuma UUTUUS: Kuljettajien Koneviesti-ajotaitokisa UUTUUS: Diginfrakoulutus Tiepäivillä on mistä valita: Ilmoittaudu! KISA kute6_40-41.indd 42 7.12.2021 13.08. . Asiantuntijaseminaarissa asiaa tieinfran omaisuudenhallinnasta! Tiepäiville osallistuvia yhdistää tarve onnistua tienpitoon ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä
Happea, hiilensidontaa, hulevesipalveluita, viilennystä, suojaa, ilmastonmuutoksen hillintää, ja jopa rikollisuus vähenee viihtyisässä ympäristössä. . . KESY-toimintamallin tavoitteena on pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Asiantuntijaseminaarissa asiaa tieinfran omaisuudenhallinnasta! Tiepäiville osallistuvia yhdistää tarve onnistua tienpitoon ja liikenteeseen liittyvissä tehtävissä. . Vaikka alan liikevaihdosta merkittävä osa onkin ”kovaa” rakentamista maarakentamista, infraa, rakenteita ja sidottuja tai sitomattomia päällysteitä on alan osaajien keskiössä nimenomaan sinivihreä elävä ympäristö; kasvit, vesi ja kasvualusta. . . Alamme toimijat ovat myös sitoutuneet toimimaan ympäristön parissa kestävästi. Tiepäivät 9.–10.2.2022 Road Congress www.tiepaivat.fi Näyttelyyn, työnäytöksiin ja kilpailuun vapaa pääsy! #tiepäivät www.roadcongress.fi #roadcongress . . KESY-toimintamalli on merkittävä askel pohdittaessa, miten voimme vastata kasvaviin globaaleihin haasteisiin. . . Tiepäiville Tampereen Messukeskukseen Tiepäivät on foorumi tieasioiden ammattilaisille, asiantuntijoille ja päättäjille sekä muille tieasioiden vastuunkantajille. Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on välttää, lieventää tai estää rakentamisen ympäristölle haitallisia vaikutuksia. . Kestävän kehityksen näkökulmista ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Viherympäristöliitto on viheralan asiantuntijaorganisaatio ja vertaisverkosto, joka kokoaa eri alojen toimijat työskentelemään yhdessä sinivihreän, toimivan, turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön puolesta. Ilmoittaudu seminaariin! Suunnittele matka näyttelyyn Osallistu TUTUSTU SEMINAARIN OHJELMAAN NETISSÄ! WWW.TIEPAIVAT.FI • 9.–10.2.2022 • TIE PÄ IVÄ T • ROAD CONG RES S Kattava ammattilaisnäyttely Mieleenpainuvat työnäytökset Asiantuntijaseminaari teemoina omaisuudenhallinta ja talven haasteet kuten liukkaus Yksityisteiden talvipäivä Opiskelijatapahtuma UUTUUS: Kuljettajien Koneviesti-ajotaitokisa UUTUUS: Diginfrakoulutus Tiepäivillä on mistä valita: Ilmoittaudu! KISA { Kolumni } KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli on luotu edistämään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja viherja rakennusalalla. Lisätietoja toimintamallista: www.vyl.fi/kesy . Vastuullisena toimijana kutsumme sidosryhmiämme mukaan kestävään toimintaan ja keskusteluun paremman ympäristön puolesta. IlmastonmuuTaavi Forssell Kirjoittaja on Viherympäristöliitto ry:n toiminnanjohtaja KESY-TOIMINTAMALLI VIHERJA RAKENNUSALAN PERUSTANA Puutumme rakentamisessa ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisiin luonnonprosesseihin. Nämä tekijät ovat myös niitä, jotka tuovat kaupunkiympäristöön niitä ekosysteemipalveluita, joita viihtyisään ja terveelliseen asuinympäristöön tarvitsemme. 43 Kuntatekniikka 6/2021 ” ” . Puutumme rakentamisessa ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisiin luonnonprosesseihin, kuten veden kiertokulkuun, maaperän rakenteeseen ja kasvillisuusalueisiin. tos, resurssien tehokkaampi käyttö, energiankulutuksen vähentäminen, saastumisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten osallistaminen sekä viihtyisien elinympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus ovat kaikki esimerkkejä toimintamallissa huomioiduista näkökulmista. . Viherympäristöliiton keihäänkärkenä oleva KESY-toimintamalli määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvat toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet ympäristörakentamisen tilaajille, suunnittelijoille, rakentajille, kunnossapitäjille sekä tuoteja tavarantoimittajille. Näyttely Seminaarit Työnäytökset Diginfra Uutuus: Koneviesti-ajotaitokisa Ilmoittaudu! . kute6_40-41.indd 43 7.12.2021 13.08. . . Liitto on kymmenen yhdistyksen kattojärjestö, joka edustaa maisema-arkkitehteja ja -suunnittelijoita, viherja ympäristörakentajia, kunnossapitoa, taimituotantoa, arboristeja, metsäalan asiantuntijoita, kuntien ja seurakuntien viheralueista vastaavia sekä alan opetustoimintaa niin ammatillisella toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Tervetuloa 34. Tämä edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista kaikessa toiminnassa
Millaiseksi kaupungit pitäisikään suunnitella tulevaisuudessa, jotta ne luovat hyvän elinympäristön kaikille. Aiemmin kun retkellä köllöteltiin paatissa keväisen tuulen vilvoittelemana ja mukavan musiikin ja puheensorinan kuuluessa taustalla, keskityttiin Turussa oikeastaan pelkästään tekniseen oppimiseen ja kokemiseen. Nöyrät kiitokset siis kaikille! Lisäksi kuntatekniikan päivien yhteydessä järjestetty Yhdyskuntatekniikka-näyttely oli erinomaisen suosittu. Kaupunki on kompleksinen elinalusta ja kaupunkisuunnittelussa tehdyt valinnat vaikuttavat monen arkeen; osin sujuvoittavasti, osin hankaloittavasti. Turun päivillä paljon kohtaamisia ja nolla tartuntaa! Perinteinen Kuntatekniikan päivien ryhmäkuva otettiin Turun messukeskuksen pihalla. Näytti siltä, että näyttelyyn osallistui kävijöitä enemmän kuin aiemmin, eli toivottavasti kaikki näytteilleasettajatkin kokivat koko tapahtuman tarpeelliseksi; ainakin kaikkien kanssa puhalsimme yhteen hiileen, jotta koko tilaisuus onnistui. Kuntatekniikan päivien perjantain tutustumisretken sisältöä oli tänä vuonna uusittu. Meitä oli paikalla noin 270 ja kun viranomaiset olivat juuri parahiksi poistaneet kokoontumisrajoitukset ja maskipakon, niin tunnelma oli erinomaisen vapautunut. Porukka ei ollut kahteen vuoteen nähnyt toisiaan ja se näkyi kaikissa kohtaamisissa. Ihminen, jopa kuntateknikko on sosiaalinen otus, joka kipeästi tarvitsee ajatusten vaihtoa ja kanssakäymistä toisten kanssa. K uv a: Se pp o K em pp ai ne n kute6_44-51.indd 44 7.12.2021 13.16. 44 6/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } KUNTATEKNIIKAN päivät Turussa 2021 olivat pandemia-aikaan nähden hyvin onnistunut. Taas kerran täytyy nostaa hattua kaikille ohjelmaan osallistuneille! Tapahtumaa ei olisi ilman kaikkia esitelmöitsijöitä, yhteistyökumppaneita ja apukäsiä. Seminaarin päätteeksi YIT:n Juha Kostiainen piti keynote-esitelmän, joka herätti ajatuksia
Vastuullisuutta on monenlaista; ekologista, sosiaalista, taloudellista, jne. Syynä vuosikokouksen jakamiseen sekä keväälle että syksylle oli se, että kun syyskokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio, ne ovat paljon tarkempia ja elävät aikaansa paremmin kuin, jos seuraavan vuoden toimintasuunnitelma hyväksyttäisiin (ja kirjoitettaisiin) edellisen vuoden helmikuussa. Tämä on perua siitä, kun nykyinen toiminnanjohtaja huseerasi puheenjohtajana hivenen aikaa. Ne yleensä ovat olleet avainasemassa maailman pelastamisessa. Ai niin, oletko nauttinut aiemmin kuohuvasta Yyterin kuuluisilla hiekkarannoilla. Niihin tuleva sote-uudistus tulee varsinkin iskemään kovalla kädellä ja niilläkin alueilla varmasti kaivataan kollegiaalista tukea. Syyskokouksessa hallitus halusi tuoda vahvasti esille sen, että yhdistyksen toiminnassa tulisi näkyä valtakunnallisen kuntatekniikan kehitysrooli etenkin vastuullisuudessa. Ohjelmaa rakennetaan parhaillaan, mutta jos sinulla on hyvä ehdotus esitelmäksi, niin laita vinkkiä toimistolle! Toivottavasti pandemian vuoksi tätä ei jouduta perumaan, sillä aiemmat katutyöpäivät pidettiin 2020 juuri ennen pandemian puhkeamista ja seminaarissa todettiin äärimmäisen suuri tarve viranomaisten ja palveluntarjoajien väliselle vuorovaikutukselle, jotta katutöiden haittoja voidaan vähentää valtakunnallisesti. Yhdistyksen hallituksen erovuoroikute6_44-51.indd 45 7.12.2021 13.16. Lupaan tarjota samppanja-pullon jokaiselle, joka tuo esille nuukuuteen perustuvan kuntateknisen ratkaisun esitelmässään ensi vuonna! Jos sinulla tai tiedät verkostoissasi olevan erinomainen teemaan liittyvä esitelmä, niin lykätkää vapaamuotoista ehdotusta toimistolle tulemaan! Osoite on toimisto@kuntatekniikka.fi. Yhdistyksen syyskokouksen anti ja yhdistyksen hallitusvaihdoksia taas perinteen mukaan Yhdistyksen syyskokous pidettiin 9.12.2021. Yllättävää kyllä pandemia on kohdellut aika eri tavalla eri maissa. Hallitus haluaa myös korostaa yhdistyksen valtakunnallista aspektia: emme saa keskittyä pelkästään kasvukolmioon vaan meidän pitää ottaa toiminnassamme myös huomioon valtakunnan taantuvat alueet. No, pyörähdimmehän toki tutustumassa ensi vuoden Naantalin asuntomessualueeseen, joka rakentui huimaa vauhtia. Pienin yksinkertaisin muutoksin oli saatu pidettyä palvelutaso korkealla. Näin syyskokouksessa valittavat uudet hallituksen jäsenetkään eivät pääse unohtamaan, mihin ovat lupautuneet yli puoli vuotta sitten. 45 Kuntatekniikka 6/2021 Turun päivillä paljon kohtaamisia ja nolla tartuntaa! Kävimme Turun Meyerin telakalla, josta varmasti kaikki oppivat, miten isoja projekteja johdetaan tiukasti prosessimallilla. No, Ruotsin suhtautumisen koronaan tiedämmekin, mutta silti heidän yhteiskuntansa porskuttaa taloudellisesti vain eteenpäin. Loogista, eikö. Silti valmistelemma täyttä häkää tulevia päiviä Poriin 8.-10.6.2022! Taas kerran ohjelmaa kehitetään enemmän ammatilliseksi, kokonaisvaltaisemmaksi ja myös nautittavammaksi. Jos et ole, niin laitathan päivämäärän (8.-10.6.2022) kalenteriin ja tule kokemaan jotakin uutta äärimmäisen hyvässä ammatillisessa seurassa! Lisäksi toivomme stipendiaattiehdotuksia kuntateknisistä opinnäytetöistä edellä mainituin ohjein! Pohjoismainen seminaari pandemian vaikutuksista kuntatekniikkaan Pidettiin 16.11. Nöyrät kiitokset molemmille leideille, että piditte Suomen lippua vahvasti esillä! Katutyöpäivät 2.-3.2.2022 Lahdessa Kaupunkien katualueiden varauksiin liittyvälle viranomaistahoille ja niihin liittyville palveluntarjoajille suunnattu Katutyöpäivät pidetään alustavasti edellä mainittuina päivinä. Ensin todetaan ongelma ja sen jälkeen esitetään ratkaisuehdotuksia niihin. Täytyy todeta, että leidien esittelemät ratkaisut ja konstit toivat hyvin esille sen, että Suomessa osataan ajatella asioita maalaisjärjellä. ja paikalla oli yli sata osallistujaa ympäri Pohjoismaiden. Suomea seminaarissa edustivat Henna Hovi Helsingistä ja yhdistyksen hallituksen jäsenenäkin toimiva Johanna Nyberg Espoosta, jotka puhuivat pandemian vaikutuksista kaupunkien liikenteeseen ja erityisesti joukkoliikenteeseen. Lisäksi tutustuimme Raisiossa venesatamaan ja erityisesti maanalaiseen motocross-rataan, joka taitaa olla maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Ensi vuonna törmätään Porissa – esitelmäehdotuksia ja stipendiaatteja haetaan 31.1.2022 asti! Niinpä, koronapandemian viidestoista luku taisi juuri ennen joulua käynnistyä. Ensi vuoden päivien teemana on ”Kestävä kuntatekniikka – toivoa tulevaisuuteen” ja varsinkin keynote-esitelmämme tulevat pyörimään aiheen ympärillä. Joskus on puhuttu nuukainnovaatioista: vanhaa materiaalia tai ideologiaa hyödyntäen on saatettu tehdä ihan jotain uutta, mikä toimii moitteetta käytännössä. Mitä kestävä kuntatekniikka sitten tarvitsee. Fiksuja ratkaisuja, jotka ottavat Suomen ja maailman megatrendit huomioon
Kuntatekniikkaa kehitetään verkostojen ja klubien kautta ja niiden vahvistaminen edelleen kehittää kaikkien arkea. Kaikki kolme olivat erinomaisen aktiivisia ja myös ymmärtäväisiä ja haluammekin toimistolta käsin kiittää nöyrästi kaikkia hyvästä ohjauksesta! Paavo Taipaleen johtama vaalitoimikunta ehdotti edellä mainittujen seuraajiksi seuraavaa: Uudeksi puheenjohtajaksi yhdistyksessä aktiivisena toiminut insinööri Jyrki Paavilainen Helsingistä (johtava asiantuntija WSP Finlandissa) sekä hallitusjäseniksi maisema-arkkitehti Pirjo Siren Sipoosta (kehitysjohtaja) sekä maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski Jyväskylästä. Kiitos Ramboll ja Lahti! Danne poistuu takaviistoon. Alustavat matkapäivät ovat 27.4.-8.5.2022 ja pysähdyspaikkoja ovat ainakin Singapore ja Sydney, mutta muutkin paikat ovat mahdollisia. Tarkoituksena on käydä myös muutamassa pienemmässä kaupungissa tutustumassa talvikunnossapitoon ja sen haasteisiin. Yhdistys seuraa tarkkaan, miten Eurooppa avautuu pandemiasta. kute6_44-51.indd 46 7.12.2021 13.16. 46 6/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } sina jäseninä ovat nyt puheenjohtaja ja Rovaniemen kaupunginjohtajaksikin puheenjohtajakaudellaan valittu Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunkisuunnittelua edustanut Lotta Suominen Helsingistä sekä Nuorten ammattilaisten -klubin aktiivi Simo Kesti, joka vaikuttaa nykyään Espoossa. Matkaa suunnitellaan ilmoittautuneiden toiveiden mukaan, yhdistyksen verkosto on valtava ja siksi paljon mahdollistava! Amerikan Talvitiepäivät järjestetään Pittsburghissa 10.-13.4.2022. Ensi vuoden opintomatkat Kahteen vuoteen emme ole päässeet järjestämään opintomatkoja, mutta nyt olemme vihdoin uskaltaneet vakavasti alkaa suunnitella uusia matkoja toki toteutuvat lentoyhteydet ovat vielä epävarmoja. Tiedossa on ainakin kolme osallistumisen arvoista seminaaria: Australian yhdistyksen laaja vuosiseminaari Adelaidessa. Kiitos siitä Jyrki, ja ”BULISTI” onneksi olkoon tulevasta nimityksestä. MARRASKUUSSA kerhomme johtoryhmä (vanha sekä tuleva) kokoontui Helsinkiin valmistelemaan ”vallanvaihtoa” ja tekemään suunnitelmia ensi vuotta varten. Alustavat matkapäivät ovat 7.-16.4., mutta keikaus voidaan hoitaa toki nopeamminkin. Lisäksi Amerikan iso Konferenssi järjestetään elo-syyskuun vaihteessa Charlottessa Pohjois-Carolinan osavaltiossa. Kokoonnuttiin Lahteen. Kuvassa taka-alalla näkyvä Jyrki Paavilainen (ehdolla SKTYn tulevaksi puheenjohtajaksi) tuli mukaan kertoVSOP-Kerho kokoontuu maan Helsingin kaupungin hankkeista. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen iltapäivä. Vierailemme ainakin Chicagossa sekä itärannikon muissa kaupungeissa. Sibelius-talolla meitä oli paikalla noin 20 henkilöä, ja Lahden kaupunki sekä Ramboll tarjosivat kerholaisille hyvän ohjelman, jossa Lahti Euroopan ympäristökaupunki-projektin johtaja Milla Burneau esitteli hanketta, Lahden kaupungingeodeetti kertoi Lahden hankkeista ja Rambollin Kimmo Heiniaho Rambollin hankkeista. Vuodenvaihteessa johtoryhmästä poistuu Dan-H. Eli seuraathan viestittelyämme tältäkin osin! Jos kiinnostuit jostakin tai vaikka kaikista opintomatkoista ja haluat tehdä alustavan varauksen mukana olosta, niin laitathan Villelle viestiä! Jos suunnittelukonsulttirintamalla on toiveita mahdollisista opintomatkoista, niin otattehan Villeen yhteyttä! . Johtoryhmään jää Hannu Virtasalo (Helsinki) ja Jussi Salo (rh/Lappeenranta). Joulukuun 1. Långström (pj/Espoo), Ilkka Ristkari (Lahti) ja Kari Hartikainen (Lappeenranta), ja uusina tilalle tulevat Kyösti Osamaa (pj /Vantaa), Jorma Vaskelainen (varapj/Lahti) ja Jouko Turto (Turku). Kiitos ja tack, tack! . Opintomatkan alustavat päivät ovat 25.8.-3.9.2022. VSOP-Kerho kävi ekskursiolla. Tarkoituksena on järjestää ainakin yksi Keski-Eurooppaan suuntautuva matka katutöiden haittojen hallintaan keskittyvänä. Koska tätä lehtiartikkelia kirjoitetaan juuri ennen syyskokouksen pitämistä, niin otamme jo pienellä riskilläkin etunojaa mahdollisiin päätöksiin ja toivotamme kaikki kolme tervetulleeksi yhdistykseen! Toiminnanjohtajana veikkaan ja myös toivon, että uuden puheenjohtajan johdolla yhdistyksen strategiaa päivitetään ja yhdessä mietitään, miten yhdistyksestä tehdään aiempaa vaikuttavampi joka saralla. Onnea ja menestystä tulevaan. Todennäköistä on, että tämä opintomatka on omaisuudenhallinta -klubiin ja sen aihepiiriin liittyvä
Vi hoppas att vi inte behöver avboka dagarna p.g.a. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. 47 Kuntatekniikka 6/2021 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Studieresorna ordnas igen! Vi har inte på flera år kunnat ordna studieresor utomlands, men vi är hoppfulla över att nästa år ska vara en återvändo till det normala! Vi hoppas att många vill delta i våra resor och på det sättet skaffa ny information och nätverk som främjar både vårt eget kunnande, våra organisationers kunnande och hela vår bransch. Vi hade totalt 270 deltagare och restriktionerna var lite mildare just då. 050 591 7514 På svenska DE Kommunaltekniska dagarna blev en lyckad tillställning såhär mitt i pandemin. Temat för dagarna i Björneborg kommer att vara ”Hållbar kommunalteknik ett hopp för framtiden”. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja Kahva Oy puh. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. I alla fall smarta lösningar, som tar i beaktande både Finlands och världens megatrender. Nästa år ordnas vårt årliga evenemang i Björneborg den 8.-10.6. Allting gick som smort, och den samhällstekniska utställningen som ordnades i samma mässcentrum var också mycket intressant och lärorik för våra deltagare. Vi här på föreningen vill ge ett speciellt stort tack till alla som bidrog till det fina programmet! Vad vore dagarna utan våra arrangörer, föreläsare och samarbetspartner. Föreningen lovar förresten att bjuda på en champangeflaksa till alla, som bidrar med ett förslag på hur man tacklar ett kommunaltekniskt problem och samtidigt bidrar till att spara på våra ständigt minskande resurser! Dagarna för gatuarbete i Lahtis 2-3.2.2022 Dagarna för gatuarbete är ämnat för alla de som jobbar med gatuarbeten, både med kontorsuppgifter och det konkreta byggandet. Förslagen kan skickas till toimisto@kuntatekniikka.fi senast den 31.1. Se de finska sidorna för mera information om kommande studieresor! . 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Simo Kesti Katutuotantopäällikkö +358 40 636 8924 simo.kesti@espoo.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. God Jul! Johanna Nyberg kute6_44-51.indd 47 7.12.2021 13.16. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. Det märktes att våra deltagare var nöjda över att få umgås igen efter en två år lång paus. av det allt sämre läget med pandemin. 043 8244 834 email: toni@kahva.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Nu är det dags att skicka in förslag för presentationer, prestationer som bör belönas samt kandidater för stipendier. Programmet är som bäst under planering, så det är bara att kontakta föreningen om du har idéer för ämnen eller frågor som borde tas upp. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. År 2022 ses vi i Björneborg Fastän årets dagar precis har passerat så är det ändå dags att blicka framåt och förbereda sig inför dagarna i nästa år. Så vad behöver hållbar kommunalteknik
48 6/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä / Johan Lundberg Oy / Haapasuonkankaantie 10, 90830 Haukipudas Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Erityisesti nostaisin esiin pisimpään toimineen jaoksemme, Kuntotutkimusjaoksen. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Käynnissä olevat hankkeet ”Verkostotutkimuksen tiedonsiirron kehittäminen” sekä ”Vesijohtojen kunnon tutkiminen -ohje” jatkavat aikaisempien kehityshankkeiden muun muassa ”Viemäreiden kunnon tutkiminen -ohje” sekä ”Mittausja dokumentointiohjeen” jalanjäljillä tarjoten koko vesihuoltoalan toimintaa parantavia näkökantoja ja toimintaohjeita alalla toimivien tahojen yhteiseen käyttöön. kute6_44-51.indd 48 7.12.2021 13.16. Toiminnanjohtajan katsaus No-Dig Awardin ottivat vastaan AFRYn Guido Nuijten sekä TSP:n Jarno Arfman. FiSTTin puolelta luovuttamassa olivat sihteeri Sari Pietilä, varapuheenjohtaja Pertti Leppänen sekä toiminnanjohtaja Jukka Huusko. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } YHDISTYKSEMME toiminnan ydin ovat aktiiviset jaokset
Suuri kiitos kaikille aktiivisesti jaostoimintoihin osallistuneille henkilöille, toivottavasti jaksatte samaan malliin myös ensi vuonna ja tervetuloa mukaan myös uudet yritysjäsenemme! Alkusyksystä julkaisimme uudet nettisivumme vastaamaan nykypäivän vaatimuksia sekä sisällöllisesti että visuaalisesti. FiSTTin puolesta haluan kiittää lukijakuntaa vuodesta 2021 ja toivottaa oikein rauhaisaa joulua sekä erinomaisen onnekasta vuotta 2022! . FiSTT vastasi huutoon perustamalla Laatuja materiaalijaoksen pohtimaan mitä tulisi huomioida eri no-dig-menetelmien laadunvarmistuksessa. Tästä puuttuu vielä muutama, joten olen vakuuttunut, että tämä tavoite täyttyy ennen ensi vuoden konferenssia. Kuluva vuosi huipentui konferenssiimme, joka järjestettiin tällä kertaa yhdessä Kuntien Putkimestarien kanssa. Nyt on juuri auennut esitelmäehdotusten vastaanotto, lisätietoja verkkosivuilla https:// www.nodighelsinki.com/, kaikki mukaan viemään asiaa eteenpäin! Konferenssijärjestelyt ovat sujuneet mallikkaasti ja ensimmäiset sponsorisopimukset ovat jo solmittu. Ohjelmassa on paitsi korkealaatuisia esityksiä ja luentoja sekä kattava alan näyttely, myös muuta alaa edistävää ohjelmaa. Lisätietoja projektista saa FiSTTin lisäksi mainituilta asianosaisilta. Jaos tulee lisäksi listaamaan kaivamattomiin menetelmiin liittyviä työturvallisuusnäkökohtia. Jäsenmäärä on kuluvana vuonna mukavasti kasvanut ja lähestymme kovaa vauhtia ensimmäistä tavoitettamme, 100 jäsentä. Nyt alussa kokoamme yhteen ohjeita ja mietimme alan koulutuksen kehittämistä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tämä monivuotinen työ tähtää kunnianhimoisesti myös tuottamaan sopivaa materiaalia seuraavaan InfraRYL-päivitykseen. Hallituksemme on monipuolinen ja aktiivinen vaikkakin toivottaisin tervetulleeksi muutamia jäseniä lisää tilaajapuolelta. Vielä kerran onnittelut voittajille! FiSTT jakoi kunnianosoituksena Yhdistyksen viirin myös Vesilaitosyhdistykselle sekä Kuntien Putkimestareille. Jukka Huusko toiminnanjohtaja kute6_44-51.indd 49 7.12.2021 13.16. 49 Kuntatekniikka 6/2021 ISTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen kertoi ensi vuoden kansainvälisestä konferenssista. FiSTTin omiin materiaaleihin. Samoin terävöitimme etuja, joista henkilöja yritysjäsenemme voivat nauttia. Vuoden No-Dig Awardin, eli vuoden kaivamattoman tekniikan projektin voitti Turun Seudun Puhdistamo Oy:n ”Poistoputken asentaminen MTBM-menetelmällä”. Kuten rakentamisessa muuallakin, myös vesihuoltorakentamisessa ja -saneeraamisessa puhutaan paljon laatutason nostamisen välttämättömyydestä. Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaoksen perustaminen toi FiSTTin mukaan kiinteistöjen sisälle. Pohdinnassa on myös no-dig-tietoiskujen järjestäminen eri puolilla maata ja webinaareina. Suunnittelijana toimi AFRY Finland Oy ja urakoitsijana irlantilainen Ward & Burke Ltd. Ensi vuodesta on mainittava aivan ainutlaatuinen tilaisuus: FiSTT:llä on kunnia olla mukana järjestämässä kansainvälinen No-Dig 2022 Konferenssi Helsingissä lokakuussa 2022. Sivuillemme tulee myös erityinen oma kirjautuminen jäsenille, jotka saavat näin pääsyn monipuolisiin koulutus ym. Neljäs jaos, Koulutusjaos, tuottaa materiaalia alan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin
Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Valtakunnalliset uimahallija kylpyläpäivät 2.-4.2.2022 Silja Symphony ukty.fi Yhteistyö vesihuollossa 3.2.2022 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Pääkaupunkiseudun katutyö -koulutus 15.2.2022 Espoo kuntatekniikka.fi/skty Talotekniikan sähkövalvojan koulutus 8.3.-18.5.2022 Helsinki kiinko.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY Kaavoituksen peruskoulutus prosessi, sisältö ja toteutus: jakso 2 12.-13.1.2022 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi Finnsec 12.-13.1.2022 Helsinki finnsec.fi Johdot, laitteet, mastot 24.1.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 25.1.2022 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi 26.1.-16.3.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Valtakunnalliset uimahallija kylpyläpäivät 2.-4.2.2022 Silja Symphony ukty.fi Henkilökuljetuspäivät 3.-4.2.2022 Tampere + striimaus koulutus.fcg.fi Kiinteistöjen ylläpitopäivät teemana energia 3.-4.2.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Yhteistyö vesihuollossa 3.2.2022 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Asuntotarkastajan tietopaketti 3.2.2022 Helsinki + verkko kiinko.fi Energiatehokkuus vesihuollossa 8.2.2022 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Diginfra-koulutus 9.-10.2.2022 Tampere tuni.fi Tiepäivät 9.-10.2.2022 Tampere koulutus.fcg.fi Liikuntatoimen päivät 10.-11.2.2022 Lahti + striimaus koulutus.fcg.fi Kuntien paikkatietoseminaari 15.-16.2.2022 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Ympäristöterveydenhuollon johdon päivät 15.-16.2.2022 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Pääkaupunkiseudun katutyö -koulutus 15.2.2022 Espoo kuntatekniikka.fi/skty kute6_44-51.indd 50 7.12.2021 13.16. 50 6/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu
www.atlascopco.fi I kompressori.fi@atlascopco.com Viestintäpäivä 16.2.2022 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Kiinteistökaupan perusteet 17.2.2022 Webinaari koulutus.fcg.fi Talotekniikan sähkövalvojan koulutus 8.3.-18.5.2022 Helsinki kiinko.fi Vesihuoltolaitoksen käyttö ja kehittäminen 15.3.2022 Tampere vvy.etapahtuma.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 17.-18.3.2022 Helsinki koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 23.3.2022 Jyväskylä vvy.etapahtuma.fi kute6_44-51.indd 51 7.12.2021 13.16. 51 Kuntatekniikka 6/2021 { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Matalapainekumppanisi Energiatehokkaat puhaltimet ja kompressorit matalapaineisen paineilman tuottamiseen
YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille roadmasters_215x250_bleed.indd 1 3.12.2021 9.46.07 kute6_52.indd 52 7.12.2021 13.04