6/2022 { Kolumni } Jokainen voi osallistua sähköpulan torjuntaan Vesihuoltolaki uudistuu Kaukolämpö varautuu häiriöihin Infran elinkaaren hiilijalanjälki TAISTELU UKRAINAN INFRASTA Mukana seinäkalenteri 2023 kute6_1.indd 1 2.12.2022 10.15
........................ 43 FiSTT……. 2 Keinoja vesijohtoverkoston kunnon selvittämiseen on………... 34 Vanhainkotien vaiheikas historia……... 37 Kärsämäki karsii turhia kuluja………… .... ................................................. 10 Ilmastonmuutos haastaa myös vesihuoltoa……… ..................................... 13 Tapahtumakalenteri………... 40 SKTY….. ............. 32 Infran hiilijalanjälki selvitettiin………… .... 26 Purkujätteen materiaalit kiertoon……….. 46 Kuntien Putkimestarit ry…….. ................. 14 { Kiertotalous } { Rakentaminen } { Energia } { Yhdyskunta } { Liikenne ja väylät } Vesihuoltoa tulee tarkastella myös hiilijalanjäljen suunnasta { Kunnossapito } kute6_2-3.indd 2 2.12.2022 10.22. 20 Energiansäästö uimahalleissa konstikasta…………................................... 48 Pääkirjoitus………... 51 6/2022 Kuntatekniikka 14. ................................................... 17 Kaukolämpöyhtiöissä laadittava varautumissuunnitelma ………... 14 Digitalisaatiolla uusia palveluita vesihuoltoon ……… .................................. joulukuuta 6/2022 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. .......................... 23 Ukraina korjaa infraa lännen tuella………… ............................................ ... 5 Kolumni: Jokainen voi osallistua sähköpulan torjuntaan………... 6 Vesihuollon lainsäädäntö uudistuu, mikä muuttuu?………... ................ ............................ .................... ................................... 50 Palveluhakemisto………..
26 s. 37 KKuntatekniikka.fi s. 3 Kuntatekniikka 6/2022 s. 20 • Uusi HSY:n jätevedenpuhdistamo Blominmäessä otettu käyttöön 96% fosforista puhdistetaan • Verottaja listasi kunnat, joissa tuulija aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia • Helsingin Fleminginkadun putkirikon syinä putkien ikä ja kasvanut liikenne Venäjä taistelee Ukrainan siviilejä vastaan infraa tuhoamalla Myös pienissä kaukolämpöyhtiöissä tulee varautua häiriöihin Vanhustenhuolto on ottanut pitkiä loikkia 100 vuodessa kute6_2-3.indd 3 2.12.2022 10.22
Lue QR-koodi ja jätä yhteydenottopyyntö. Me huolehdimme työkaluistasi koko elinkaaren ajan. TYÖKALUT KIERTOTALOUSPALVELUNA 22V AKKUJÄRJESTELMÄ kute6_4.indd 4 2.12.2022 10.16. Hilti Nuron -akkukoneet kiertotalouspalveluna
16.5. . Valmista pitäisi olla 2024. Ukrainalaisinsinöörit ovatkin osoittautuneet melkoisiksi taikajimeiksi, sillä kaikesta moukaroinnista huolimatta valtiollisen energiayhtiön Ukrenergon mukaan tuotantokapasiteetti toimii 80-prosenttisesti, kuten Ukrainan tilannetta tarkasti seuraava Markus Leikola päivityksissään on kertonut. Kun näin ei käynyt, vaan Venäjä joutui kesän jälkeen perääntymään moni paikoin, Venäjä muutti strategiaansa: nyt ykköskohteena ovat Ukrainan sähkölaitokset, sähköverkko, vesihuolto ja muu keskeinen julkinen kuntainfra. Ohjusiskut ovat moukaroineet pitkin syksyä ja alkanutta talvea asutuskeskuksia, ja monin paikoin pulaa on ollut niin vedestä kuin sähköstäkin, eikä lämmityskään toimi. Varsinkin kaupunkikeskustoissa vanhat rakenteet ovat konkreettinen uhka. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Heidi Järkkä Markku Vento TILAUKSET Puh. Aikoinaan, kun Royal Air Force pelasti Brittein saaret Saksan miehitykseltä, pääministeri Winston Churchill sanoi legendaarisesti: ”Harvoin niin monet ovat kiitollisuudenvelassa niin harvoille.” Uskon, että moni ukrainalainen ajattelee tänä talvena samoin. Vuonna 1940 asennetun valurautaisen runkoputken rikkoutuminen ja sitä seurannut paineisku aiheutti ympäri Helsinkiä useita vuotoja. 15.8. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Suomessa insinöörikunta on aivan maailman huippua, mutta toivoa tietenkin sopii, että emme ikinä joudu vastaavanlaiseen tilanteeseen kuin nyt on meneillään Ukrainassa. Paitsi aseapua, EU on lähettänyt mm. Heti sodan alussa puhuttiin myös paljon kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja suojattomuudesta, mutta vaikutti siltä, että kuvitellessaan etenevänsä paraatimarssia Kiovaan Venäjä halusi jättää infrastruktuurin ehjäksi. Hälytyskellot raikaavat Isänpäivänä Helsingin Kalliossa haljennut runkovesiputki nosti jälleen vesihuollon korjausvelan puheenaiheeksi. . Sinänsä kyberturvallisuus on ollut ajankohtainen vuosikaudet erilaisten tietojärjestelmien tullessa yhä tiiviimmin osaksi meidän kaikkien elämää, mutta varsinkin julkisen hallinnon arkea. Keskeiset yhteiskunnan suojaajat kute6_5.indd 5 2.12.2022 10.16. Viherja liikuntapaikkarakentaminen 2/23 29.3. 5 1/23 1.2. Smartinfra, digiturvallisuus 3/23 31.5. Kuntatekniikan tässä numerossa tarkastellaan vesihuollon tilannetta laajalti. Viime kuussa eteenpäin nytkähtänyt vesihuoltolain uudistus on erinomainen tilaisuus käydä koko vesihuollon kenttä ennakkoluulottomasti läpi. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. YT-näyttelyraportti, koneet, laitteet 4/23 30.8. Varautuminen erilaisiin uhkiin ja paitsi kyberturvallisuuden, myös muunlaisen turvallisuuden varmistaminen on ollut valtiovallalla ja myös kuntakentällä agendalla joka päivä. Alihankinta, korjausrakentaminen 5/23 25.10. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 6/2022 { Pääkirjoitus } 6/2022 { Kolumni } Jokainen voi osallistua sähköpulan torjuntaan Vesihuoltolaki uudistuu Kaukolämpö varautuu häiriöihin Infran elinkaaren hiilijalanjälki TAISTELU UKRAINAN INFRASTA Mukana seinäkalenteri 2023 kute6_1.indd 1 1.12.2022 9.09 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 77. 10.10. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 17.1. 27.11. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi K uv a: Pi xa ba y V enäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut tämän vuoden suurin puheenaihe – kaikkialla Euroopassa ja myös Suomessa. Ukrainan jälleenrakennus on esillä myös tässä Kuntatekniikan numerossa. Putkiverkoston korjausvelka kasvaa jatkuvasti ja vuotuinen peruskorjaukseen käytettävä 400 miljoonaa euroa on vain puolet investointitarpeesta. 14.3. 40 generaattoria varmistamaan 40 sairaalan toiminnan ja varaosia sähköja vesihuoltoverkon korjaamiseen
6 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Tuija Laakso ja Viivi Magi V esijohtoja on rakennettu Suomessa yhta. Kuntotutkimusten toteuttaminen omana tyo?na. palveluntarjoajalta. Kummatkin auttavat vesihuoltolaitosta pysyma?a?n selvilla. Eri menetelma?t soveltuvat erityyppisiin kohteisiin – yhta. menetelma?n ka?yto?n opettelua ja siina. verkostonsa kunnosta ja hallitsemaan verkostoon liittyvia. Opasta laadittaessa havaittiin, etta. Verkoston kuntoa voi tutkia usealla menetelma?lla?, joiden valinnassa auttaa uusi opas. 2022). Verkostojen tilanne on nyt erilainen kuin pari vuosikymmenta. Kunto näkyy päällepäin Putken ulkopuolelta toteutettavien kuntotutkimusten etuna on, etteikute6_6-19.indd 6 2.12.2022 10.18. on paljon. paikallisesti maastossa suoritettavat kuntotutkimukset etta. Ilman tietoa vesijohtojen kunnosta oikeiden saneerauspa?a?to?sten tekeminen ja saneerauskustannusten ja?rkeva. sitten, jolloin ne olivat uudempia, ja voitiin monilta osin olettaa, etta. harjaantumista. esimerkiksi korroosiota, vuotojen tai ilmataskujen sijaintia tai putken seina?ma?paksuutta. putken ulkopuolelta tehta?via. ne olivat hyva?kuntoista. aikaa kaupungistumisen kanssa, aktiivisimmin 1970luvulta la?htien. Vesijohtoverkoston kunnonhallintaa tukevat seka. putkeen syo?tetta?vien instrumenttien avulla toteutettavia menetelmia?. kunnon selvitta?miseksi ei ole. Liuta tutkimusmenetelmiä Vesilaitosyhdistys julkaisi kesa?lla. Menetelma?t ovat kuitenkin moninainen joukko ja niiden tuottama tieto putkien kunnosta vaihtelevaa. 2022 oppaan vesijohtojen kunnon Rotia vesijohtoverkoston riskienhallintaan TUTKIMUS PALJASTAA HEIKOT LENKIT Vesijohtoverkostot ovat maanalaista kriittista. on sellaisia, etta. tutkimuksia itse, osa tilataan erilliselta. vesihuoltolaitos voi hankkia niihin tarvittavat va?lineet ja tehda. tutkimisesta (Magi ym. Osa menetelmista. Verkoston ika?a?ntyessa. vesijohtojen kunnon tutkimiseen soveltuvia menetelmia. yksitta?ista?, kaikenkattavaa ja kaikille vesijohdoille sopivaa menetelma?a. kohdentaminen on kuitenkin hankalaa. verkostosta jatkuvasti saatava mittaustieto. Kuntotutkimuksilla voidaan selvitta?a. riskeja?. etta. Vesijohtojen kuntotutkimuksiin on olemassa seka. Ne kertovat hieman erilaista tarinaa verkoston tilasta ja kunnosta. vaatii henkilo?resurssia seka. infraa, josta osa on jo ia?ka?sta?. saneerausten aloittaminen tulee ajankohtaiseksi. Tutkimuksen tulos voi olla myo?s visuaalinen arvio putken kunnosta
7 Kuntatekniikka 6/2022 K uv a: La pp ee nr an na n En er gi a O y Maamikrofoni soveltuu vuotojen tutkitaan. kute6_6-19.indd 7 2.12.2022 10.18
Drooniin voidaan kiinnitta?a. putken seina?ma?paksuutta (koputtelututkimus). Vedenalaisten linjojen sijaintia, vuotavuutta ja esimerkiksi painojen asettumista voidaan selvitta?a. etsima?a?n maanpinnalta merkkeja. putken sisa?a?n. pa?a?telmia. ohjailtava (vesijohtokamera). Tutkimuksia voidaan toteuttaa esimerkiksi havainnoimalla putkimateriaalissa tai vesipatsaassa liikkuvia a?a?niaaltoja venttiilin karasta ka?sin. Monet sisa?iset kuntotutkimusmenetelma?t soveltuvat hyvin muoviputkille. Metalliputkien tapauksessa voidaan arvioida myo?s putken korroosion aste ja kuntoluokka. Paineita, virtaamia, ääniä, kulutustietoja Jatkuvat mittaukset tuottavat tietoa vesijohtoverkoston tilasta, ja niiden pohjalta voidaan tehda. tutkimusmenetelmilla. tavalla voidaan selvitta?a?, vuotaako kahden venttiilin va?linen linja vai ei (korrelaattori), paikantaa vuotoja (loggerit) seka. Tutkimusinstrumentti voi olla tutkittavassa linjassa vapaasti uiva (SmartBall) tai kaapelin pa?a?ssa. vuotokohdista tai tutkimaan tunneleiden kuntoa. Ta?lla. kaikuluotauksen avulla. saadaan usein vuotokohtien lisa?ksi myo?s muuta tietoa putken kunnosta kuten korroosiosta, umpeenkasvusta, seina?ma?paksuudesta ja ilmataskujen sijainnista. Esimerkiksi vesijohtokameralla voidaan visuaalisesti arvioida putken kuntoa sisa?lta?pa?in ja samalla kuunnella vedesta. Maanpinnalta ka?sin linjan vuotavuutta voidaan selvitta?a. 8 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } va?t ne edellyta. Instrumentti putkeen Sisa?iset kuntotutkimusmenetelma?t mahdollistavat putken tutkimisen sisa?puolelta ja edellytta?va?t tutkimusinstrumentin viemista. Sisa?isilla. selvitta?a. yksitta?isille linjoille maamikrofonin avulla (Kuva 1) tai laajemmille alueille satelliittikuvauksella. K uv a: Aq ua pr io ri O y kute6_6-19.indd 8 2.12.2022 10.18. Erityisesti muista kuin metallisista putkista vuotoja voidaan paikantaa putkeen syo?tetta?va?n ja vuotokohdasta ulos tulevan merkkikaasun avulla. vuotoa?a?nia?. mittavia valmisteluja kuten vedenjakelun muutoksia. joko perinteinen tai la?mpo?kamera. Myo?s drooneja voidaan ka?ytta?a. verVesijohdon kuntotutkimus AquaTrioscope -menetelma?lla?
Tuntosarvet esillä jatkuvasti Vesijohtoverkoston kunnon selvitta?minen on jatkuva prosessi, silla. Kuntotutkimuksista saatavalla tiedolla HS-Vesi saa tarkennettua verkoston kohteiden saneerausja?rjestysta?. HS-Veteen kuuluvan Viialan alueella on tutkittu alueen kaikki metalliputket, yhteensa. Vesijohtojen kunnon tutkiminen auttaa saamaan kokonaiskuvan verkoston kuntotilanteesta ja hahmottamaan tutkittujen linjojen korjaustarpeen. Kuntotutkimusten tarvetta ja sita?, kuinka onnistuneesti edelliset kohteet on valittu, tulee arvioida jatkuvasti. Jos tiedon ma?a?ra. Nyt on kuitenkin aloitettu myo?s vesijohtojen ennakoiva kunnon tutkiminen, jonka ensi vaiheessa tutkitaan valurautaputkia AquaTrioscope-menetelma?lla?. niita. Aiemmin laitoksen vesijohtoverkoston ennakoiva kunnossapito ja kuntotutkimus on vahvasti kohdistunut hallintalaitteisiin. Aiemmissa saneeraustarvetta koskevissa tarkasteluissa priorisointilaskennassa on voitu huomioida verkoston ominaisuuksista vain ika?, materiaali ja vuototapahtumat. ajassa on ka?yta?nno?ssa. Esimerkiksi loggereita voi asentaa verkostoon kiintea?sti ja ka?ytta?a. Vesilaitosyhdistyksen uutta kuntotutkimusopasta (Magi ym. Eta?luettavien vesimittareiden ka?ytto?o?notto avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia vesijohtojen kunnonhallintaan silloin, kun mittareiden kautta saadaan kohtalaisen tihea?sti tietoa myo?s paineesta tai vuotoa?a?nista. Vesijohtojen kunnon tutkiminen. ja Mattila, K. HS-Vedella. luokat 3 ja 4 vaativat toimenpiteita?. Tutkimuksista saatu tieto muokattiin HS-Veden toivomalle asteikolle 1–4, mista. Kirjoittajat toimivat Ramboll Finland Oy:ssa?. Aluemittaus mahdollistaa vesitaseen seuraamisen ja tarkemman ka?sityksen vuotavuuden kehityksesta?. noin 24 km verkkoa. Valurautaputkille saneerausja?rjestys koston kunnosta. Yhtio?n seuraavana haasteena onkin lo?yta?a. Siina. ei ole ollut ka?yto?ssa?. Jarno Laine, HS-Vesi. Vesijohtoverkosto on jaettu alueisiin, joille tuleva ja joilta la?hteva. Osalla vesihuoltolaitoksista on myo?s niin sanottua aluemittausta. selvilla?olovelkatarkastelu. kuntotieto piti saada yhteismitalliseksi muun kuntotiedon kanssa ja sulauttaa HS-Veden omaan priorisointitapaan. kaikkien putkien kunnon tutkiminen lyhyessa. Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Helsinki 2022. Paineen ja virtaaman muutoksista voidaan tunnistaa vuototapahtumia ja seurata vuotavuutta. Vesijohtoverkoston kunnon selvitta?minen on jatkuva prosessi. 9 Kuntatekniikka 6/2022 . kuntotutkimusten ja saneerausten kohdentaminen perustuu riskitarkasteluun, jossa huomioidaan seka. 2022) ka?yteta?a?n lo?yta?ma?a?n sopivia kuntotutkimusmenetelmia?. Ajatuksena on jatkaa tutkimuksia myo?s muualla yhtio?n alueella, jos kokemukset ovat hyvia?. kute6_6-19.indd 9 2.12.2022 10.18. Na?iden mittausten lisa?ksi verkostoihin on asennettavissa monia muita mittauksia. Mittaustiedoista pystyta?a?n harvoin pa?a?ttelema?a?n yksitta?isten linjojen kuntoa, mutta mittauksista saatava tieto esimerkiksi alueellisesta vuotavuudesta voi tukea paikallisten kuntotutkimusten kohdentamista. Tutkimuksia on tarkoitus jatkaa ensi vuonna tutkimalla Toijalan metalliputkien kunto, yhteensa. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 79. Valtaosa vesijohdoista on kuitenkin muovia, erityisesti PEja PVC-putkia. Toisin kuin viema?reissa?, vesijohtojen rakenteellisen kunnon ennakoivaan selvitta?miseen soveltuvaa menetelma?a. vuotojen paikantamiseen. HA?MEENLINNAN Seudun Vedella. sen seurauksia esimerkiksi verkoston toiminnalle, kriittisille vedenkuluttajille ja la?hiympa?risto?lle. • La?hde: suunnittelupa?a?llikko. mahdotonta. Perinteisesti vesijohtoverkostossa on ainakin paineja virtaamamittauksia paineenkorotusasemilla. tunnetaan. Tuija Laakso on projektipa?a?llikkö ja Viivi Magi suunnittelija vesitoimialalla Espoossa. Na?ytta?isi, etta. . Kohteita ta?ytyy valikoida kuntotutkimuksiin priorisoimalla. Na?in on toimittu esimerkiksi Lahdessa, jossa keskusta-alueella sijaitsevat loggerit kuuntelevat joka yo. tulevaisuudessa lisa?a?ntyy, tiedonsiirtoa varten olisi olisi hyva. Periaatteena oli, etta. noin 17 km. Laitoksella on tehty ns. velvoitteen verkoston kunnon tuntemisesta. Usein vesijohtoverkoston kohteiden saneeraustarve on noussut arvioitavaksi silloin, kun la?heinen ja?tevesiviema?ri on todettu huonokuntoiseksi. vesima?a?ra. kaikille na?ille kunnon ennakoivaan selvitta?miseen soveltuva menetelma?. (HS-Vesi) on mietitty paljon sita?, kuinka laitos voisi ta?ytta?a. on pyritty tunnistamaan kohteet, joiden kunto tulisi selvitta?a?. AquaPriorista on saatu yhtio?n tyo?kalupakkiin yksi menetelma?, jolla tutkitaan ennakoivasti myo?s vesijohtojen kuntoa. linjojen mahdollisia vuotoa?a?nia?. Tutkimusten perusteella valurautaputket saadaan keskina?iseen ja?rjestykseen, ja ne tulevat huomioiduksi myo?s saneerausten priorisoinnissa. olla rajapinta. ainakin osalta vedenkuluttajia. ha?irio?n todenna?ko?isyys etta. 2022. Ihannetilanteessa vesihuoltolaitoksen ja?rjestelma?t tukevat tietojen automaattista koostamista ja analysointia ja johtopa?a?to?sten tekemista?. Toistaiseksi kuntotiedot on viety verkkotietoja?rjestelma?a?n sen omilla tyo?kaluilla, mutta manuaalisesti. La?hteet Magi, V., Laakso, T., Metsa?vuo, J
pohditaan, pita?a?kö kunnat velvoittaa vesihuoltolaitosten omistajiksi. K uv a: K ar i Lå ng sj ö kute6_6-19.indd 10 2.12.2022 10.18. 10 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Lisa?potkua kansalliseen vesihuoltouudistukseen VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS KÄYNNISTYY Vesihuoltolain uudistuksen yhteydessa
riitta?va?lla. maksuilla lain edellytta?ma?lla. vesihuoltolain uudistustyösta?. vesihuollon asiakkaiden tiedonsaannin parantamista talousveden saatavuudesta, laadusta ja hinnasta. keskeisena. ika?a?n kuin uusi tehta?va?: vesihuoltolaitoksen omistaminen. (suurehko asukasjoukko tai terveydelliset tai ympa?risto?nsuojelulliset syyt) kunnan on huolehdittava, etta. ja vesihuollon kiinteiden kustannusten suuresta osuudesta johtuen valmistelussa on asetettu tavoitteeksi velvoittaa vesihuoltolaitos myo?s kulutuksesta riippumattoman perusmaksun perimiseen. omistussuhteisiin liittyen. Tarvitaanko kohtuullisen vesihuoltopalvelun turvaamiseen kunnan omistama vesihuoltolaitos. Ryhma?n tehta?va?na. ja milla. toimeenpanosuunnitelmaa on ta?smennetty kuluneen vuoden aikana. aikava?lilla. tarkistuksia myo?s vesihuoltolakiin on tulossa voimaan jo tammikuussa 2023, kun EU:n uudistettu juomavesidirektiivi pannaan toimeen kansallisessa lainsa?a?da?nno?ssa?. aikava?lilla?. tavalla. tehokkaammin, mika?li laitos ei huolehdi omaisuuden arvon sa?ilytta?misesta. Teksti: Paavo Taipale K ansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma hyva?ksyttiin keva?a?lla. mitattuna yli 90 prosentista laitosmaisesta vesihuollosta. Na?ma. periaatteita kunnan asukkaiden itsehallinnosta. Toisaalta kansalaisen kannalta asiaa arvioidaan perusoikeuksien na?ko?kulmasta. ka?ynnisteta?a?n viipyma?tta. Suomessa kuntien omistamat vesihuoltolaitokset huolehtivat asiakasma?a?ra?lla. kiinnostuneista ja?senista?. na?ita. Kunnalla ei itsella?a?n ole kuitenkaan velvollisuutta vesihuolto-omaisuuden hankkimiseen, mika?li ta?ha?n tehta?va?a?n on muita kiinnostuneita toimijoita. muun muassa vesihuollon talouden valvontaan ja vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaan seka. Ta?sta. asetti vesihuoltolain uudistusta valmistelevan tyo?ryhma?n marraskuussa 2022. pitka?lla. Taustalla on pitka?a?n jatkunut tilanne, jossa monilla vesihuoltolaitoksilla on ollut vaikeuksia kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset asiakkailta peritta?villa. on valtion rooli. Pienia. ei juuri ole ollut, tai ainakaan niiden toiminta ei ole ollut menestyksellista. ja ennakkoluulotonta yhteistyöta?. laadittu useita vesihuoltolain uudistusta taustoittavia selvityksia. on laatia vesihuoltolaista luonnos hallituksen esitykseksi kesa?kuun loppuun 2024 mennessa?. uudistuksen tavoitteena on vesihuoltolaitosten omaisuudenhallinnan ja omistajaohjauksen parantaminen. Ta?lla. 11 Kuntatekniikka 6/2022 Nyt kunnille oltaisiin sa?a?ta?ma?ssa. uhkaavan ankara pula aktiivisista ja vesihuolto-osaamisensa kehitta?misesta. Eduskunta edellytti pa?a?to?ksessa?a?n, etta. Vesihuollon talous ja toiminta läpivalaisuun Era?a?na. Nyt kunnille oltaisiin sa?a?ta?ma?ssa. Ministerio. Mika. ”Vastuullinen vesihuolto 2030” -vision saavuttaminen vaatii rohkeita pa?a?töksia. asiakasomisteisten vesihuolto-osuuskuntien, joista osan toimintaa na?ytta?isi jo melko lyhyella?kin aikava?lilla. Kunnan velvoittaminen lailla vesihuoltolaitoksen omistamiseen koettelee perustuslain ja kuntalain keskeisia. arvioitiin vesihuoltolaitosten vuotuisen investointitarpeen olevan noin 770 miljoonaa euroa vuoteen 2040 saakka, mika?li halutaan varmistaa pitka?lla. valmistelu lainsa?a?da?nno?ksi, jolla varmistetaan vesihuoltolaitosten omistuksen ja ma?a?ra?ysvallan sa?ilyminen julkisella sektorilla. velvollisuus laatia omaisuudenhallintasuunnitelma, jossa tulee selvitta?a?, mita. 2021. Pari vuotta sitten julkaistussa selvityksessa. ryhdyta?a?n toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen perustamisesta alueelle. Pa?a?to?ksen mukaan myo?s asiakkaiden omistaman osuuskunnan tulisi olla mahdollista tulevaisuudessakin harjoittaa vesihuoltolaitostoimintaa. Niihin kuuluu myo?s uusia vesihuoltolaitosten toimintaa koskevia raportointivelvoitteita. Joidenkin suurten vesihuoltolaitosten osalta kyseeseen voi tulla myo?s vesihuoltolaitoksesta omistajalle maksettavan tuoton rajoittaminen nykyista. Tiettyjen edellytysten ta?yttyessa. toimeenpannaan pa?a?osin muuttamalla terveydensuojelulakia ja sen nojalla annettavia asetuksia. ika?a?n kuin uusi tehta?va?: vesihuoltolaitoksen omistaminen. Ta?rkea. yleensa. Vesihuoltolaitoksille on tarkoitus sa?a?ta?a. toimintavarma ja turvallinen vesihuolto. Kansalaisaloite läpäisi eduskunnan Talvella 2020 pikavauhtia yli 50 000 allekirjoittajaa saanut Vesi on meida?n -kansalaisaloite la?pa?isi eduskunnan syyskuussa 2021. Suunnitelman sisa?lto?vaatimukset vaihtelisivat jonkin verran laitoskoon mukaan. muutokset koskevat la?hinna. Alan historiaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa seuranneet ovat havainneet, etta. aikataululla ja rahoituksella. Myo?s kansalaisten perusoikeuksien ja kuntien itsehallinnon suhteita vesihuoltolaitoksen omistajuuteen on selvitetty. Lisa?ksi vuoteen 2030 ulottuvaa uudistuksen sa?a?nno?llisesti pa?ivitetta?va?a. Enta. omistetaan, missa. Eduskunnan pa?a?to?s toi vesihuoltolain uudistuksen valmisteluun poikkeuksellisen vivahteen. omaisuuden tilan parantamiseksi on tarpeen tehda. Voimassa olevan lainsa?a?da?nno?n mukaan kunnalla on alueellaan vesihuollon ja?rjesta?misvastuu. Sen ja?lkeen on asiantuntijatyo?na. investointitaso on runsaat 400 miljoonaa euroa vuodessa. tavoite on parantaa vesihuollon kustannusten kattamista vesihuoltomaksuilla ja saada varoja erityisesti verkoston saneerausinvestointeihin. Juomavesidirektiivi Lisa?potkua kansalliseen vesihuoltouudistukseen Vesihuoltouudistus saa lisa?potkua a?sketta?in ka?ynnistyneesta. hetkella. tavalla. kute6_6-19.indd 11 2.12.2022 10.18. kunnossa omaisuus on, mita
omistajuus merkitsee, millaista valtaa ja vastuuta seka. koskevaa sa?a?ntelya?. Sen varmistamiseksi on katsottava rohkeasti eteenpa?in ja uudistuttava yhdessa?. uudistumiseen. Laki voi tarjota toimijoille suuntaviivat, joiden nojalla vesihuoltolaitokset voivat kehitta?a. velvoitteita siihen sisa?ltyy. tullaan tarkastelemaan lakivalmistelun aikana. alueellista yleissuunnittelua, palauttamalla kunnan velvollisuus laatia vesihuoltosuunnitelma (vastaisi pa?a?osin luonteeltaan vuoteen 2014 saakka velvoitteena ollutta kehitta?missuunnitelmaa) seka. Toimiva vesihuolto on asukkaiden ja elinkeinoela?ma?n peruspalvelu. vakavaa keskustelua siita?, mita. vesihuoltohenkilo?sto?lta. Lisa?tietoa: mmm.fi/vesihuoltouudistus . lisa?a. Kriteereita. Vesihuoltolaitoksen omistajan rooli on ta?rkea?, ja usein ta?ma. rooli on kunnilla. Vesihuoltolaitoksia ohjaaviin hallintoelimiin eli organisaatiomuodosta riippuen lautakuntiin, johtokuntiin tai hallituksiin tulisi valita vesihuoltotoiminnan ominaispiirteita. toimivallasta pyka?la?kohtaisesti. Ympa?risto?nsuojeluviranomainen voisi edelleenkin hakemuksesta vapauttaa liitta?misvelvollisuudesta, jos kriteerit ta?yttyva?t. Vesihuollon saneerausinvestoinnit vaativat ilmiselva?sti lisa?a. vaadittavista pa?tevyyksista. kute6_6-19.indd 12 2.12.2022 10.18. Myo?hemmin vesihuoltolakia tultaneen erikseen uudistamaan myo?s muun muassa sa?a?ta?ma?lla. Kuntaliitossa Putkiverkoston korjausvelka kasvaa, silla. ta?ydennetta?isiin. Samalla on va?ltta?ma?to?nta. tuntevia ja?senia?. kunnan tulisi jatkossa pa?ivitta?a. sa?ilytta?a. tarkistamalla vesihuoltolaitoksen ha?irio?tilannesuunnitelman sisa?lto?a?. mita. Osa lisa?kustannuspaineista voidaan hoitaa tehostamalla toimintoja esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhteistyo?ta. kiinteisto?lle, jolla ei ole vesika?yma?la?a?. Vesihuollon saneerausinvestoinnit vaativat ilmiselva?sti lisa?a. Laki ei yksin riitä – tarvitaan tahtoa muutokseen Vesihuoltolain uudistaminen ei yksina?a?n riita. Kuntapa?a?tta?jien on tarpeen ka?yda. toimintaa yhteistyo?ssa. seka. Myo?s lain sa?a?ntelya. pohjalla. turvallisen ja kohtuuhintaisen vesihuoltopalvelun varmistamiseen tulevaisuudessa. rahoitusta. Lisa?ksi vesihuollon valvontaviranomaisina toimivien kunnan terveydensuojeluviranomaisen, kunnan ympa?risto?nsuojeluviranomaisen ja ELY-keskuksen toimivaltasuhteita selkeytetta?isiin mahdollisesti sa?a?ta?ma?lla. yhteiskunnan eri toimijoiden vahva luottamus kuntiin vesihuollon ja?rjesta?jina?. Kiinteistön liittämisvelvollisuuteen tavoitellaan muutoksia Ympa?risto?nsuojelulakiin vuonna 2017 tehtyjen muutosten ja?lkeen sen ja vesihuoltolain soveltaminen taajamien ulkopuolisilla vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla on aiheuttanut paikoin ongelmia. lisa?a?ma?lla?, mutta myo?s vesihuoltomaksuja joudutaan korottamaan. investointitarpeita jo kymmenen vuoden kuluessa. riitta?va?sti, jotta palvelu olisi lain tarkoittamalla tavalla taloudellisesti kesta?va?lla. Joihinkin kuntiin on muodostunut alueita, joille on rakennettu vesihuoltoverkostoa – usein ELY-keskusten valitettua kunnan suppeammasta toiminta-aluerajauksesta – johon ei lopulta ole saatu liittyjia. Kaikilta osapuolilta tarvitaan tahtoa ja kykya. Na?in myo?s vesihuoltolaitosten operatiivinen johto voi saada tarvitsemaansa tukea uudistuksiin. Liitta?misvelvollisuutta ei taajaman ulkopuolella kuitenkaan olisi tarkoitus sa?a?ta?a. Lisa?ksi EU:ssa valmistellaan muun muassa ja?tevesidirektiivin uudistusta, josta aiheutunee vesihuollolle yha. asiakkaiden, omistajien, koulutusja tutkimuslaitosten, materiaalija palvelutoimittajien seka. Tyo?ryhma?n asettamispa?a?to?ksen mukaan vesihuoltolakia muutettaisiin niin, etta. tarkistamalla hulevesien viema?ro?intia. tekema?a?nsa. viranomaisten kanssa. Nyt liitta?misvelvoite ulotettaisiin yhdenmukaisena kaikille toiminta-alueille, myo?s taajamien ulkopuolella. ja yhdistymisia. vesihuoltolaitoksen toiminta-aluepa?a?to?sta. Kirjoittaja työskentelee yhdyskuntatekniikan pa?a?llikköna. 12 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vesihuollon parempaa suunnitelmallisuutta tavoiteltaisiin uudistamalla nykyista. vuotuinen 400 miljoonan euron investointitaso on vain puolet investointitarpeesta. toiminta-alueen supistamisen ja rauettamisen edellytyksista. ma?a?ra?ajoin. rahoitusta
Kenella?ka?a?n ei ole kristallipalloa, josta voi varmistaa tulevan talven tilanteen. Lisa?ksi apuna ovat Fingridin varavoimalaitokset, joita ka?yteta?a?n hetkellisesti korjaamaan kulutushuippuja ha?irio?tilanteessa. on suuri, voidaan irtikytkento?ja. koko sa?hko?ja?rjestelma?ssa?. Hintoja voi seurata oman sa?hko?yhtio?n sovelluksen avulla tai vaikkapa Fingridin Tuntihinta-applikaatiosta. Sa?hko?pulan uhatessa Suomen sa?hko?nsiirron kantaverkkoyhtio. SA?HKÖNKULUTUKSEN huippuja Suomessa ovat arkipa?ivien aamut ja alkuillat. . Vaikka kaikki na?ytta?isi meneva?n suunnitelmien mukaan, on varautuminen meilla. . . Kun optimoi omaa sa?hko?n ka?ytto?a?a?n, osallistuu samalla sa?hko?pulan torjumiseen ja sa?a?sta?a. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon sa?hko?pulasta ja sen kohonneesta uhasta Suomessa ja koko Euroopassa ta?na. toimijoilla on lisa?ksi omat varavoimakoneet sa?hko?katkojen varalle, joita myo?s esimerkiksi voimakkaat myrskyt voivat aiheuttaa. K uv a: Fi ng ri d O yj Marjut Ma?a?tta?nen kute6_6-19.indd 13 2.12.2022 10.18. alkaa seka. Sa?hko?saunan ohella esimerkiksi uuni, viihde-elektroniikka, auton sisa?tilala?mmitin seka. Jokaisella kunnalla tulee olla oma valmiussuunnitelmansa, jossa on esimerkiksi kartoitettu alueen kriittiset kohteet ja ma?a?ritelty toiminta poikkeustilanteissa. . pitka?a?n tai rajoituksen ma?a?ra. pyka?la?n mukaisesti varmistaa niille kuuluvien tehta?vien mahdollisimman hyva. sa?hko?n kulutusta korkeiden sa?hko?n hintojen aikaan. pyykinja astianpesukoneet kuluttavat paljon sa?hko?a?. Jos kuitenkin sa?hko?pula kesta?a. jatkuu ja kaupallinen ka?ytto. joutua tekema?a?n myo?s joistakin kriittisista. Kannattaa myo?s tarkistaa paikallisen jakeluverkkoyhtio?n suunnitelma sa?hko?katkojen toteuttamiseksi. Sita. suomalaisilla verissa?. Kuntatekniikka 6/2022 13 { Kolumni } SA?HKÖPULAN mahdollisuus on noussut keskusteluun ympa?ri Eurooppaa mantereella ka?yta?va?n sodan myo?ta?. Fingrid hyo?dynta?a. myo?s rahaa. varten voi suositella jokaisen kotiin kotivaraa kolmeksi vuorokaudeksi. hoitaminen myo?s sa?hko?katkojen aikana. SA?HKÖJAKELUN irtikytkenta?suunnitelmat on tehty ennakkoon, jotta kriittisimma?t kohteet, kuten sairaalat, eiva?t joutuisi irtikytkenna?n kohteeksi. Vasta jos na?ma. ensin sa?hko?ntuottajien ja sa?hko?n suurkuluttajien, kuten teollisuuslaitosten markkinaehtoiset seka. Kuntien ja muiden viranomaisten tulee valmiuslain 12. . vakavampi tilanne ja jopa koko Suomen sa?hko?ja?rjestelma?n kaatuminen. Tietoa sa?hko?pulasta: fingrid.fi/sahkopula Tietoa Tuntihinta-applikaatiosta: fingrid.fi/tuntihinta JOKAINEN VOI OSALLISTUA SÄHKÖPULAN TORJUNTAAN Marjut Ma?a?tta?nen Kirjoittaja on Fingrid Oyj:n viestinna?n asiantuntija. paljon kuluttavien laitteiden ka?ytto?a. talvena. miten sa?hko?a. Toinen suositeltava tapa osallistua sa?hko?talkoisiin on va?henta?a. toimenpiteet eiva?t riita?, joudutaan toteuttamaan kerrallaan korkeintaan noin kahden tunnin pituisia sa?hko?katkoja. Ajoittamalla sa?hko?a. Jos na?ihin aikoihin pystyy kotona va?ltta?ma?a?n sa?hko?a. pois kalliilta tunneilta auttaa Suomea va?ltta?ma?a?n sa?hko?pulan. Sa?hko?pula on sa?hko?n niukkuustilanne, jossa katkaistaan sa?hko?nsiirtoa, jotta saadaan varmistettua sa?hko?jen pysyminen pa?a?lla. kohteista. paljon kuluttavien laitteiden ka?ytto?a?, ehka?isee omilla toimillaan Suomen joutumista sa?hko?pulaan. . . Po?rssisa?hko?sopimuksen tehneet taloudet toimivat na?in luultavasti luonnostaan, mutta nyt myo?s kiintea?n sopimuksen tehneiden on eritta?in kannatettavaa seurata hintoja. Kriittisilla. uutena mahdollisuutena myo?s vapaaehtoiset sa?hko?ja?rjestelma?n tuen toimenpiteet. Paljon ratkaisee se, miten kylma. saadaan Ruotsista ja Virosta. Lyhyet, kierta?va?t ja suunnitellut katkot ovat keino esta?a. talvesta tulee, milloin Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen koeka?ytto
on tapana havahtua arjen ta?rkeisiin resursseihin silloin, kun ne puuttuvat tai eiva?t toimi kunnolla. ilman vetta?. Helsingissa. Esimerkkina. on Euroopan komission lokakuussa 2022 antama esitys uudesta yhdyskuntaja?tevesidirektiivista?, jonka lopullinen sisa?lto. Vesihuollon toimintavarmuus tulee taata muuttuvassa maailmassa. ja vaikuttavat toisiinsa. kuntia ja niiden omistamia vesilaitoksia on strategiassaan kunnianhimoisia tavoitteita ilmastopa?a?sto?jen va?henta?miseksi. Direktiiviesityksessa. pyrita?a?n pienenta?ma?a?n myo?s regulaatioon liittyvien ohjauskeinojen avulla. tullaan implementoimaan myo?s Suomen lainsa?a?da?nto?o?n. 14 6/2022 Kuntatekniikka Teksti: Juuli Haapakoski, Ella Havulinna ja Henri Haimi Kuvat: Timo Kuukkanen I nfrastruktuuri toimii parhaiten silloin, kun sen olemassaoloa ei huomaa. rikkoontunutta runkoputkea. Myo?s suurella ma?a?ra?lla. sattui marraskuun Helsingin Fleminginkadulla korjailtiin marraskuun puoliva?lissa. Kansallisen vesihuoltouudistuksen visiossa vesihuoltoala on hiilineutraali kiertotalouden edella?ka?vija?. ta?sta. Suomen valtion tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessa?. Yhdelta?ka?a?n suomalaiselta ei ole ja?a?nyt huomaamatta sa?hko?n hinnan nousu. Vesihuollosta etsitään päästövähennyksiä VEDEN JÄLKI Vesihuollon ilmastopäästöjä on helpointa vähentää jäteveden puhdistuksesta, josta olisi jopa saatavissa energiaa. Hiilineutraaliustavoitteet kulkevat ka?si ka?dessa. Vesihuollon ilmastopa?a?sto?ja. puoliva?lissa. nostetaan kute6_6-19.indd 14 2.12.2022 10.18. putkirikko, jossa vuonna 1940 asennetun runkolinjan hajoaminen sai kadun sortumaan ja ja?tti noin 500 ihmista. Ihmisilla
La?hto?kohtana olisi kuitenkin hyva. Rankkasateet aiheuttavat ongelmia ja?tevesilaitoksille, kun sekaviema?ro?idyilla. suuri kuin hiilinielut. Hiilijalanja?lki kuvaa toiminnon aiheuttamia kasvihuonekaasupa?a?sto?ja. tyo?maan kesto on tyypillisesti lyhyempi ja maamassoja muodostuu va?hemma?n. alueilla hulevedet pa?a?tyva?t ja?tevedenpuhdistamoille ja verkostoon tulee enemma?n vuotovesia?. Toisin sanoen hiilijalanja?ljessa. lasketaan koko elinkaaren ajalta, mukaan tulee ottaa rakennus-, ka?ytto?-, saneerausja ha?vitysvaihe. kiinnitettiin huomiota ainoastaan saneerauksista aiheutuvaan hiilijalanja?lkeen. ”Vesihuollon verkostosaneerausten hiilijalanja?ljen pienenta?minen”, jossa vertailtiin aukikaivua, pitka?sujutusta ja sukkasujutusta. Saneerausta aletaan suunnittelemaan erilaisista la?hto?kohdista: verkostoa joudutaan huuhtelemaan paljon, kunnossapitokustannukset ovat nousseet, kapasiteetti on liian suuri tai pieni tai verkoston toiminta halutaan turvata. Suomelle on jaettu hyva?t kortit ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ilmaston, talouden ja ja?rjestyneen yhteiskunnan ansiosta. pita?a. Esimerkiksi Etela?ja Lounais-Suomessa vesivaroja hyo?dynneta?a?n tehokkaasti, ja mika?li raakavetta. projektissa, jossa vesijohtoa saneerattiin pakkosujuttamalla, seka. Tulvavedet, hulevedet, runsaat sateet ja sulamisvesi heikenta?va?t raakaveden laatua. Jos vesihuollon verkostojen hiilijalanja?lkea. Hiilineutraalissa yhteiskunnassa hiilijalanja?lki on yhta. mieluummin ennakointia kuin vahinkojen korjaamista. on va?ha?n, kuivuuden aiheuttama riski on suurempi kuin muualla Suomessa. vetta. 2022 diplomityo. Tuhansien ja?rvien maassa vesi on resurssi, jota tulee vaalia. mainitun Helsingin kaltaisen putkirikon, -tukoksen tai muun kadun aukaisemista vaativan tilanteen vuoksi. Vaikutukset ovat Suomen mittakaavassakin paikallisia, ja vesilaitosten varautuminen ilmastonmuutokseen vaihtelee. olivat saneerausmenetelma. noin 70 prosenttia aiheutuu ja?tevedenpuhdistusja lietteenka?sittelytoiminnoista. Kaivamattomia menetelmia. ilmakeha?ssa. tekija?t va?henta?va?t haittoja ihmisille ja ympa?risto?lle, mutta kaivamattomien menetelmien kustannus saattaa olla suurempi. tulee energiasektorilta fossiilisten polttoaineiden ka?yto?sta?. keinoina ta?ha?n esityksessa. Saneeraamisen hiilijalanjälki hapuileva Saneerausvelka tarkoittaa, etta. FCG:lla. ohituksia puhdistamoilla. Suomen ympa?risto?keskuksen VESIHUKI-hankkeessa. on tapauskohtaisesti eroja, joita voidaan tarkastella FCG:n luomalla hiilijalanja?lkilaskurilla. on paljon, myo?s saneerausmenetelmia. Saneerausten oikeaa ajoittamista hankaloittaa vesihuoltoalan puutteellinen tiedonkeruu, jolloin putkimateriaaleista, verkoston ia?sta. Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta on positiivista, etta. tekijo?ita. ja maanpinnalla hydrologisen kierron mukaan. Diplomityo?ssa. Saneeraustarve voi syntya. Toisaalta kaivamattomissa menetelmissa. Tarkempi tilastointi ja ajantasainen tieto putkien kunnosta helpottaisi saneeraamista oikeaan aikaan: ei liian aikaisin eika. ma?a?ra?sta?. vesilaitoksella ei ole investoitu tarpeeksi saneeraukseen. Putkien kunto heikkenee, ja saneeraustahtia pita?a. ei myo?ska?a?n aina ole ja?rkeva?a. Ylima?a?ra?inen vesi heikenta?a. Saneerausmenetelmien hiilijalanja?ljissa. Suurin osa Suomen hiilijalanja?ljesta. on toimialakohtainen energianeutraalisuusvaade, joka koskee kooltaan yli 10 000 asukasvastineluvun ja?tevedenpuhdistamoita vuoteen 2040 mennessa?. maamassojen kuljetus ja valmistaminen. Kuntien hiilijalanjälki laskussa Ilmastovaikutusten arviointiin ka?yteta?a?n usein hiilijalanja?lkilaskentaa. ma?a?ra?a. on tehty keva?a?lla. otetaan huomioon hiilidioksidin lisa?ksi myo?s muut aiheutuvat kasvihuonekaasupa?a?sto?t. viimeista?a?n esimerkiksi edella. esimerkiksi myrskytuulten aiheuttaVesilaitosten hiilijalanja?ljesta. Laskurille on ollut jatkoka?ytto?a. Kaivamattomissa menetelmissa. Sään ääri-ilmiöt koeponnistavat vesihuoltoa Maapallon 1,4 miljardia kuutiokilometria. Yhtena. Hiilineutraaliustavoite edellytta?a. Kaivamattomien menetelmien etuna on nopea suoritusaika ja ainakin joissain tapauksissa pienempi hiilijalanja?lki. kierta?a. Pohjaja pintavesissa. ja rakentamisesta aiheutuvan hiilijalanja?ljen va?liseen suhteeseen vaikuttaa laskennan rajaus, onko verkosto paineellinen vai painovoimainen ja ka?ytetty energiasekoitus. tehda?a?n vuosittain lukuisia hulevesiprojekteja, joissa huomioidaan myo?s tulvareitit. siten, etta. on rajoituksia esimerkiksi putkikoonja materiaalin suhteen. ja?tevedenpuhdistusprosessia ja aiheuttaa ylivuotoja pumppaamoilla seka. Ilmastonmuutos ja veden saastuminen pienenta?va?t hyo?dynnetta?va?a. liian myo?ha?a?n. esiintyva. kuntien hiilijalanja?lki on laskussa. Menetelma?t voidaan karkeasti jakaa aukikaivuseen ja kaivamattomiin menetelmiin, johon kuuluvat esimerkiksi pitka?ja sukkasujutus. ka?ytta?a?, esimerkiksi jos putkessa on painumia tai jos katua kaivettaisiin paljon joka tapauksessa. Tapaustarkasteluiden kautta lasketun verkostosaneerausten hiilijalanja?ljen merkitta?vimpia. Koska saneeraukseen johtavia syita. kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus on laskennallisesti muutettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastonla?mmitysvaikutusta. Esimerkiksi suurella esille ilmastopa?a?sto?jen va?henta?minen. kute6_6-19.indd 15 2.12.2022 10.18. Na?ma. makea vesi, jota ihmiset hyo?dynta?va?t, on vain alle prosentti ta?sta. myo?s muut kuin kuntasektori osallistuvat pa?a?sto?va?hennyksiin. ja saneerauksen tarpeellisuudesta ei va?ltta?ma?tta. Verkoston ka?yto?sta. ja valmiin rakenteen elinika?, putkikoko, verkostomateriaalien hiilijalanja?lki, tyo?maan polttoaineenkulutus seka. FCG:lla. ole dokumentoitua tietoa. entisesta?a?n, mutta samalla veden tarve kasvaa va?esto?nkasvun, teollisuuden laajentumisen ja kaupungistumisen takia. 15 Kuntatekniikka 6/2022 { Vesihuolto } mat sa?hko?katkot vaikeuttavat vedentuotantoa ja -jakelua. Sa?a?n a?a?ri-ilmio?t kuten kuivuus, rankkasateet ja tulvat vaikuttavat raakaveden laatuun ja ma?a?ra?a?n seka. on paljon. kirista?a?. kuitenkin, etta
mika?li ja?tevesi johdettaisiin vesisto?o?n ka?sittelema?tto?ma?na?, vapautuisi viela. asia, joka aiheuttaa puhdistamoiden ka?yto?ssa. hiilijalanja?lkilaskennassa eri maissa ka?ytetta?via. Ne julkaisivat lokakuussa raportin, jossa hahmotettiin alan ilmastopa?a?sto?jen nykytilannetta eri maissa, toiminnan eri osa-alueiden merkitysta. ja kierra?tysravinnevalmisteita. John Nurmisen sa?a?tio?lle tehdyssa. huomio putkimateriaaliin. luvut toki vaihtelevat aluekohtaisesti riippuen monesta tekija?sta. voitaisiin saavuttaa esimerkiksi tuottamalla lietteesta. voidaan pienenta?a. haasteena puhdistamoiden typpioksiduulin suhteen on va?ha?inen mittaustieto Suomen olosuhteissa ja siten puutteellinen ymma?rrys sen vapautuvien ma?a?rien va?hennyskeinoista. Päästöjen vertailu vaatii yhteisiä laskentatapoja Elinkaariarvioinnissa ja siihen kuuluvan hiilijalanja?ljen selvityksessa. puhdistamoja vuodenaikakohtaisia eroja pa?a?sto?issa. tulee kuitenkin toteuttaa siten, etta. typpioksiduulia. kuljetuseta?isyyksia. Jotta tuloksia voidaan vertailla ajallisesti ja esimerkiksi vesilaitosten va?lilla?, laskentaan ta?ytyy sopia yhteiset menetelma?t. toisaalta miten eri rajaukset ja oletukset vaikuttavat pa?a?sto?laskentaan. 16 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } . Raportti on erinomainen avaus vesihuoltoalan tielle kohti hiilineutraaliutta. ominaispiirteena. Nykyka?yta?nto?ihin na?hden enemma?n pa?a?sto?va?hennyksia. suurempia ma?a?ria. suosimalla maanalaisen infran saneeraamista yhteisprojektein esimerkiksi vesija sa?hko?laitoksen kesken. Helsingissa. Se myo?s tuo hyvin ilmi, kuinka moninainen ilmastopa?a?sto?asia on vesihuoltolaitoksen na?ko?kulmasta seka. Loppuosa laitosten hiilijalanja?ljesta. on nyt ka?ynnissa. Ja?teveden ka?sittelyyn liittyy myo?s mahdollisuuksia saada aikaan pa?a?sto?va?hennyksia?. periaatteita. . Tyo?maan polttoaineen aiheuttamiin pa?a?sto?ihin haetaan ratkaisuja Green deal -sopimuksilla, mutta raskaiden koneiden sa?hko?ista?minen on hankalaa. Ja?tevedenpuhdistus kuitenkin va?henta?a. ja?tevedessa. biokaasu, josta tuotetaan sa?hko?a?, la?mpo?a. olevien haitta-aineiden muodostamat riskit huomioidaan riitta?va?sti. Tutkimme tulevaisuuden lietteenka?sittelyn skenaarioiden hiilijalanja?lkia. ilmastona?ko?kulmasta seka. va?lillisesti ilmastopa?a?sto?ja?. energiatyypeista. noin 70 prosenttia aiheutuu ja?tevedenpuhdistusja lietteenka?sittelytoiminnoista. aiheutuu biologisesta typenpoistoprosessista vapautuvasta typpioksiduulista, joka on noin 300-kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. niin pohjoismaisella, kansallisella kuin yksitta?isten vesilaitostenkin tasolla. on, etta. projektissa. mahdollistaa pa?a?sto?va?hennystoimenpiteiden tehokas kohdentaminen. Merkitta?va?na. Na?ma. Ta?rkea. Ta?ma. Kirjoittajat ovat Finnish Consulting Gropu FCG:lta?. kaivumassoja uudessa rakenteessa seka. on toinen merkitta?va. kuten vesilaitoksen toiminta-alueesta, verkostosaneerausten ma?a?ra?sta?, ka?ytetta?vista. Laskennan suorittajan tulee suhtautua kriittisesti la?hto?aineiston ja oletusten vaikutuksesta lopputulokseen. hanke, jossa mitataan typpioksiduulipa?a?sto?ja. jakautuu tyypillisesti melko tasan talousvesitoimintojen ja verkostorakentamisen kesken. VESILAITOSTEN hiilijalanja?ljesta. laskennan rajaus vaikuttaa lopputulokseen. seka. . Puhdistuslaitoksilla potentiaalia pa?a?stöva?hennyksissa. putkella hiilijalanja?ljen kannalta tulee kiinnitta?a. Maamassoista aiheutuvaa hiilijalanja?lkea. Aalto-yliopistossa on parhaillaan ka?ynnissa. Tyypillinen ka?yto?ssa. syntyva. Usean ja?tevedenpuhdistamon hiilijalanja?lkitarkastelun perusteella on todettu, etta. oleva keino on puhdistamolietteen ma?da?tyska?sittelyssa. Puhdistamolietteeseen liittyy myo?s uusia mahdollisuuksia, joilla voidaan saada aikaan pa?a?sto?va?hennyksia?. ymma?rta?a. tai molempia. kokonaispa?a?sto?ja?, silla. pienenta?ma?lla?, kierra?tta?ma?lla. Pohjoismaiset vesihuoltoalan etuja?rjesto?t ovat osaltaan aloittaneet tyo?n toimialan muuttamiseksi hiilineutraaliksi. ja ylipa?a?ta?a?n monista eroavista teknisista. kute6_6-19.indd 16 2.12.2022 10.18. useilta eri puhdistamoilta ja analysoidaan dataa pyrkimyksena. pa?a?ssa?. Energianka?ytto. useasta paikasta rikkoontunut valurautainen runkoputki on ka?yttöika?nsa. Putkitoimittajilta on saatavilla uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja hiilineutraaleja putkia, jotka pienenta?va?t saneerauksen tai uudisrakentamisen hiilijalanja?lkea?. Juuli Haapakoski on suunnittelija ja Ella Havulinna projektipa?a?llikkö Hulevedet ja verkostosuunnittelussa. biohiilta. ratkaisuista. Henri Haimi on projektipa?a?llikkö Laitossuunnittelussa. tyypillisesti noin 60 prosenttia ja?tevedenpuhdistamoiden hiilijalanja?ljesta. ilmastotyo
ja?rjestelmilla. K uv a: La ur i R ot ko Pienemmissa. Edistyneet vesilaitokset ovat jo vuosia sitten ottaneet ka?ytto?o?n laitosten eta?valvonnan seka. Vesitaseeseen ja kute6_6-19.indd 17 2.12.2022 10.18. Pienemmilla. Vesilaitokset voivat nykyisilla. 17 Kuntatekniikka 6/2022 Teksti: Jukka Nortio V esilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan vesihuoltolaitokset kulkevat digitalisaation ka?ytto?o?notossa ja kehitta?misessa. Monet suuret laitokset, kuten HSY, Tampereen Vesi, Lahti Aqua, Alva-Yhtio?t ja Kymen Vesi, edista?va?t hyvilla. Suurin osa hankkeista on liittynyt vedenka?yto?n eta?luentaan. vetta. ja?rjestelmia?. Mona Miettinen on viiden vuoden ajan rakentanut vesilaitosten a?lykka?ita. esimerkiksi paljastaa piilovuotoja ja seurata vedenkulutusta niin, etta. Varovaisuuden Seppa?la. laitteiden eta?hallinnan ja -ka?yto?n, ja nyt ne alkavat olla arkea jo useimmissa laitoksissa. seurata myo?s tosi tarkasti koko verkoston tilaa. sanoo. eri vauhdilla. eta?na?. digitaalisuuteen liittyva?t kyberturvauhat eiva?t ole toistaiseksi olleet vesilaitoksille iso ongelma. kunnissa vesihuollon digitalisointi etenee hitaammin. Kuvassa Heinolan vesitorni. nyt kovin nopeasti. Etäluennalla liikkeelle Digitan IoT-ja?rjestelmien myyntipa?a?llikko. – Älykka?illa. – Pienissa. Vesihuoltoala on edennyt moneen muuhun alaan verrattuna hitaasti, Seppa?la. Korona-aika on jonkin verran nopeuttanut pientenkin laitosten digiloikkaa, kun tyo?ta. asioissa on tapahtunut hyppa?yksia?, mutta isossa kuvassa digitalisaatio ei ole toistaiseksi edenDigitekniikalla tarkempaa tietoa vedenka?ytösta. pa?iva?na. vesimittareilla voidaan ta?na. Vesimittareiden eta?luenta yleistyy, mutta suurimmat vesilaitokset kokeilevat jo edistyneempia. on ollut tarve tehda. laitoksilla ei ole riitta?va?sti omia resursseja eika. na?kee toisaalta hyva?na?kin asiana, silla. digitaalisia palveluja. uutta tekniikkaa, jolloin digitalisaatiokin etenee verkkaisemmin. resursseillaan digitaalisia ratkaisuja ja ottavat ka?ytto?o?n uusia toimintamalleja. osaamista hankkia ja hyo?dynta?a. VESIHUOLLOSTA ÄLYKKÄÄMPÄÄ Digitalisaatio on edennyt vesilaitoksissa hitaammin kuin sa?hkölaitoksissa. voidaan sa?a?sta?a?
tai tippavuotoja. – Parhaillaan on ka?ynnissa. Mittarit ja niihin liittyva?t ohjelmistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Niita. ole tarkkaa ymma?rrysta. 18 6/2022 Kuntatekniikka { Vesihuolto } hukkavesiprosentteihin pa?a?sta?a?n hyvin ka?siksi, Miettinen sanoo. on kuitenkin otettu ka?ytto?o?n varsin hitaasti. – Vesilaitoksilta puuttuu usein digitalisaatioprojektien omistajuus, Miettinen sanoo. Tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuuri pita?a. laajemmin ka?yto?ssa. – Sa?hko?laitoksissa puhutaan a?lykka?ista. Verkostotiedon keruussa seka. kyberturvan pita?a. sekin vaatii osaamista, aikaa ja rahaa. Vain huoneistokohtainen mittaaminen on tullut uusissa taloissa pakolliseksi, Seppa?la. – Osa vesilaitoksista uusii a?lymittareita alueittain aloittaen sielta?, missa. tilaajina toimivien vesilaitosten ja palveluja tarjoavien yritysten va?lilla. mittareita Miettisen kokemuksen mukaan ensin sinne, missa. olevia toteutuksia. Erikokoiset vesiyhtio?t tekeva?t Miettisen mukaan mittarivaihtoja vauhdilla. – Verkoston a?lykka?ista. Omaisuudenhallinnasta tiedolla johtamiseen Digitalisaatiokehityksen isoimmat haasteet mutta myo?s mahdollisuudet liittyva?t Seppa?la?n mukaan vesilaitosten omaisuudenhallintaan. pa?a?ha?n. tietoa. – Verkostojen toimintaan, ohjaukseen, seurantaan ja hallintaan tarvitaan tyo?kaluja. askelia, Seppa?la. ja huoltovapaita sensoreita, jotka tuottavat verkostosta monenlaista tietoa. Mittareiden rinnalla on paristoka?ytto?isia. kulkea rinnakkain, kun vesilaitokset la?hteva?t digitalisoimaan toimintaansa, Seppa?la. kiinnostuneita uusista digitalisaation mahdollisuuksista ja niita. kuntoon ennen hankintoja, mika. sa?hko?verkoista, kun vesilaitokset ovat keskittyneet vasta vesimittareiden eta?luentaan. Kun tietoa kera?ta?a?n ja analysoidaan, voidaan ennakoida muun muassa verkostojen vuotoja ja putkirikkoja seka. Ha?n mainitsee alan edella?ka?vijo?iksi isoista kaupungeista Vaasan ja toisaalta pienen Lumijoen kunnan. – Vesilaitoksilla ei va?ltta?ma?tta. Toisaalta voidaan tehda. Vesilaitokset asentavat a?lykka?ita. laiteja palvelutarjoama kasvaa vauhdilla. Digitalisaation edista?misessa. sanoo. Ongelmana ovat resurssit: pilotin ja?lkeen kenella?ka?a?n ei ole mahdollisuutta vieda. voi syntya. heille tarjotaan. myo?s kokeillaan. hankkeita eteenpa?in. sanoo. Niinpa. kyberturvan pita?a. Ne kannattaa siis vaihtaa ripea?lla. Sa?hko?verkoissahan eta?luenta on ollut lakisa?a?teista. hyo?dynta?neet toiminnassaan syntyva?a. – Digitaalisten toimintojen ja palveluiden seka. sanoo. Nyt ollaan tilanteessa, jossa monet vesilaitokset jakavat kulutustietoaan loppuasiakkailleen, jolloin ba?ma. tulee heikosti toimiva kokonaisuus, jonka osat eiva?t toimi yhteen, Seppa?la. Hankintaosaaminen haussa Vaikka vesilaitoksilla tiedeta?a?n digitalisaation mahdollisuudet ja hyo?dyt liiketoiminnalle, siihen liittyva?t ka?yta?nno?n toimet ovat viela. dataa samalla tavalla kuin esimerkiksi sa?hko?yhtio?t, joissa tiedolla johtamisessa ollaan todenna?ko?isesti pidemma?lla?. tietotaitoa ei kartu digitalisaation mahdollisuuksista. harkitsemattomia hankintoja, jolloin ja?rjestelmista. Vedenlaatu julki Ensi vuoden alkupuolella Suomessakin toimeenpantava EU:n uusittu juomavesidirektiivi velvoittaa vesihuoltolaitoksia toimittamaan asiakkailleen aikaisempaa enemma?n muun muassa veden laatuun ja vedenkulutukseen liittyva?a. epa?tasapainoa. Parhaan hyo?dyn eta?luennasta ja laajemminkin digitalisaatiosta saa silloin, kun kaikki mittarit ovat eta?luennan piirissa?. tiedonkeruuta ja tiedonjakoa. sanoo. Vesilaitoksilta edellyteta?a?n hankintaosaamista. laaja SmartWater -tutkimushanke, jossa kehiteta?a?n muun muassa menetelK uv a: K ok a O y Koka Oy:n valmistaman Hydrodigit-LR-mittarin tietoja voidaan lukea esimerkiksi vesilaitosten Hydronet-palvelusta. Digitaalisten toimintojen ja palveluiden seka. Vesihuoltoon on jo tarjolla runsaasti erilaisia digitaalisia palveluja kuten veden laatuun liittyva?a. Vesihuoltolaitokset eiva?t ole viela. kulkea rinnakkain. mittareista saadaan ha?lytyksia?, jos verkostossa on esimerkiksi ja?a?tymista. On myo?s niita?, jotka kokeilevat uutta tekniikkaa ensin laitoksen oman henkilo?kunnan kiinteisto?issa?, kera?a?va?t kokemuksia ja niiden perusteella kehitta?va?t toimintaansa edelleen, Miettinen kertoo. Asiat eiva?t etene, kun tarjontaa ja tarpeita ei osata yhdista?a?. voivat seurata vedenkulutustaan ja asettaa sille esimerkiksi raja-arvoja ja ha?lytyksia?. sanoo. tahdilla. Hankintaosaaminen nousee ta?rkea?ksi, kun uusi tekniikka on vesilaitoksille viela. Seppa?la?n mukaan seuraava askel on laitosten kokonaisvaltainen tiedolla johtaminen, josta on lupaavia esimerkkeja?, mutta ei viela. – Tarvitsemme myo?s tiedon kokonaisvaltaista keruuta ja jalostamista big dataksi, jota analysoimalla saadaan pohjaa vesilaitosten pa?a?to?ksenteon tueksi, Seppa?la. vierasta, ja samaan aikaan yritysten digitalisaatioon liittyva. useimmille vesilaitoksille vieraita. tiedon analysoinnissa ja hallinnassa otetaan monissa laitoksissa vasta ensimma?isia. Nykymittareilla on helppo toteuttaa myo?s purskeha?lytykset ja la?mpo?tilan seuranta, Miettinen sanoo. kute6_6-19.indd 18 2.12.2022 10.18. miettia. priorisoida paremmin tarvittavia verkostosaneerauksia. on iso vedenkulutus kuten uimahalleihin, kouluihin, sairaaloihin ja teollisuuden laitoksiin. tarpeistaan ja siita?, mita. Vesilaitokset ovat kylla. kalusto tulee ka?ytto?ika?nsa. vuosikymmenet, mutta vesipuolella vastaavaa vaatimusta ei ole
tietoa voidaan tulevaisuudessa siirta?a. kute6_6-19.indd 19 2.12.2022 10.18. – Omaisuudenhallinnassa on paljon parannettavaa. Kuntatekniikka 6/2022 19 . – Haluamme tuottaa asiakkaillemme parempaa palvelua ja tehostaa toimintaamme. tietoa. tyytyva?isempia. Va?keva?n mukaan tekniikka alkaa olla nyt kunnossa. – Haasteisiin ja onnistumisiin liittyva?a. Jatkossa he voivat hyo?dynta?a. on tehta?va?a?. Monilla vesilaitoksilla ei ole varmaa tietoa, paljonko milla?kin putkiosuudella on ka?ytto?ika?a. Mittareiden vaihtoa tehda?a?n vaiheittain, koska niiden teknologia on toistaiseksi ollut epa?varmaa. Sen ja?lkeen pohdimme yhdessa?, mihin haasteisiin digitalisaatio voisi tuoda ratkaisuja, Seppa?la. kuntalaiset ovat entista. Voimme jatkossa tuottaa ja?rjestelma?sta?mme helpommin ja nopeammin tietoja ja raportteja viranomaisille. . Kymen Vesi kehitta?a. Kyse on lopulta rahasta: investointien maksimaalinen hyo?ty. analytiikkaja raportointija?rjestelma. Tiedoista pyrita?a?n paljastamaan muun muassa piilovuodot ja ennakoimaan na?in putkirikkoja. Koska kaikilla vesilaitoksilla on paljon korjausvelkaa, korjaukset pita?isi pystya. – Ka?ynnistimme strategian laatimisen niin, etta. Tiedot kera?ta?a?n laajaan verkkotietoja?rjestelma?a?n, jonka datamassaa hyo?dynta?a. . Vuoteen 2026 mennessa. on jo Vellamo-sovellus, jolla asukkaat voivat seurata veden laatua eri puolilla kaupunkia. Syy muutokselle on yksinkertainen. Apuja digistrategiaoppaasta Kymessa. tulevaisuudessakin portaittain. – Tulevaisuudessa portaaliin voisi yhdista?a. Tiedolla johtamisen pitka?n aikava?lin tavoite on pa?a?sta. Tietoa voisi edelleen jalostaa ja?rjestelma?ssa. Oppaan myo?ta. palvelu mahdollisimman edulliseen hintaan. sanoo. Vesilaitoksille digitalisaation mahdollistamat palvelut merkitseva?t paljolti asiakaskokemuksen parantamista. visualisoidaan datamassasta analysoitu tieto helpommin hyo?dynnetta?va?a?n muotoon. digistrategia on osa yrityksen strategiaa. Ta?ha?n liittyy myo?s viranomaisohjauksen vaatimukset. Samoilla teknologioilla, kun on tehty veden eta?luentaa, voidaan Miettisen mukaan hallita esimerkiksi tilojen la?mpo?tiloja ja energiatehokkuutta. . palveluun, jota vesiyhtio. KYMEN Vedessa. tarjoaa. on parhaillaan menossa. – Asiakkaalle tarjottavan vuotovahtipalvelun kehitystyo. Mittareiden vaihtaminen sitoo henkilo?kuntaa myo?s taustaja?rjestelmien uusimiseen. Kymen Vesi on jakanut digitalisaatioon liittyva?a. VESILAITOSYHDISTYS on tuottanut vesilaitosten digitalisaation kehitta?misen avuksi oppaan Vesihuoltolaitosten digistrategia – portaat digitalisaation hyödyntämiseen . Digitalisaation kehitta?mista. ja?rjestelma. osaamista muun muassa Lahti Aquan kanssa. vesilaitokset miettiva?t aluksi arkisen toimintansa haasteita. myo?s kiinteisto?n la?mmityksesta?, sa?hko?nkulutuksesta ja energiatehokkuudesta kera?tta?va?a. kiinteisto?nhallinnan tarpeisiin. on 15 000 asiakasta, joista 2 500:lle on vaihdettu eta?luettava vesimittari. kuvaa. muuhun kiinteisto?tietoon. . ja?ljella?. Tampereen vedella. tietoa. parhaillaan asiakasportaalia, josta asiakkaat voivat katsoa tuntikohtaista kulutustietoa ja tietoa koko kiinteisto?n vesitaseesta. reaaliaikaiseen vedenlaadun mittaamiseen ja tiedonsiirtoon vesilaitoksille. heille mene tasauslaskuja. Tieto ei ole aivan reaaliaikaista, mutta hyvin tuoretta. olemme vaihtaneet kaikki mittarit, Kymen Veden toimitusjohtaja Jani Väkevä sanoo. Kymen Vesi analysoi eta?mittareista ja mittarikaivoista kera?tta?va?a. Kehita?mme myo?s vedenlaadun automaattista analytiikkaa. ajoittamaan oikein. – Pyrimme automatisoimaan tiedon analyysin niin, etta. Ta?ta. Silla. – Mittareita kannattaa uusia vaiheittain, jotta niiden uusiminen voidaan tehda. voisi saada helposti mahdollisimman paljon irti. asiakkaalle esimerkiksi ka?nnykka?sovellukseen, Seppa?la. virtaa data mia. Muun muassa niiden akkutekniikassa on ollut kehitetta?va?a?, ja niiden tiedonsiirto on ollut epa?varmaa ongelmapaikoissa. Toinen tavoite on asiakastyytyva?isyys: mahdollisimman hyva. tilanteeseen, jossa esimerkiksi verkoston korjaukset tehda?a?n tietoon perustuen oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. sita. PowerBI. monipuolisesti vedenkulutustietoa ja yhdista?a. Va?keva?n mukaan alalla on tehty paljon, mutta viela. tietoa on helppo vaihtaa, kun emme kilpaile toistemme kanssa. Koska alalla on nyt paljon tarjontaa ja kehitys on nopeaa, vesilaitoksella on mahdollisuus toimia kunnassaan digitalisaation suunnanna?ytta?ja?na?. vesilaitoksille on toivottavasti avautunut aiempaa selkea?mmin digitalisaation mahdollisuudet ja keinot, miten siita. ilmoittaa verkosto-ongelmista ennakoivammin. – Meilla. digitalisaation la?hto?ruutu, kuten liki kaikissa vesilaitoksissa. Tavoitteena on silloin, etta. Eta?luettavat mittarit palvelevat molempia tavoitteitamme. Asiakkaat saavat kulutusperusteiset laskut, eika. on auttanut se, etta. – Tavoitteenamme on toimintamme johtaminen tiedolla. Eta?luettavat vesimittarit ovat olleet siella
Myös pienten kaukolämpöyhtiöiden tulee varautua odottamattomiin tilanteisiin. kute6_20-25.indd 20 2.12.2022 10.19. 20 6/2022 Kuntatekniikka { Energia } Kaukolämpöyhtiöiden varautumissuunnitelma luo toimintamalleja häiriöissä RIITTÄÄHÄN LÄMPÖ. Talvi tulee, ja asunnoissa tarvitaan lämpöä. Loimaan Kaukolämpö Oy:n tietoturvaselvitys paljasti uusia näkökulmia
Pienissä kaukolämpöyhtiöissä palkkalistoilla on usein vain 1–5 henkilöä, ja aika menee päivittäisessä operatiivisessa työssä. Suomessa asuinja palvelurakennuksista 45 % ja kaikista rakennuksista 51 % lämpiää kaukolämmöllä. Analyysin jälkeen on enemmän eväitä kirjoittaa varautumissuunnitelma, johon on olemassa vuonna 2021 päivitetty kaukolämpöyhtiön varautumissuunnitelman mallipohja. Energia-ala on varautumistyössä keskeisessä roolissa. Apuna tilanteeseen pienille kaukolämpöyhtiöille päätettiin laatia oma malliraportti, joka perustuu kaukolämpöyhtiön varautumissuunnitelman mallipohjaan. Mutta myös pienen kaukolämpöyhtiön varautuminen on tärkeä asia, sillä pienikin kaukolämpöyhtiö on alueellisesti tärkeä myös huoltovarmuusmielessä. Yksi keskeinen huoltovarmuustyötä määrittävä dokumentti on Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista (1048/2018). Näin varautumisasiat jäävät ajan ja resurssien puutteen vuoksi vähemmälle huomiolle. Siinä todetaan, että kaukolämmön huoltovarmuuden turvaamiseksi kaukolämpöyhtiön on laadittava varautumissuunnitelma sekä osallistuva muuhun varautumisja valmiussuunnittelua edistävään toimintaan. Huoltovarmuustyön taustalla on joukko lakeja ja asetuksia. Mutta loppuuko lämpö, jos Suomessa joudutaan vakavaan häiriötilaan tai joudutaan julistamaan poikkeusolot. Normaalioloissa toimivat markkinat eivät välttämättä riitä vakavissa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja. Varautumissuunnitelman laatimisvelvoite koskee kaikenkokoisia kaukolämpöyhtiöitä, myös pieniä. Kyse on kuitenkin kaukolämpöyhtiön oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta vakavissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa, joten asian tulisi olla yhtiössä korkealla prioriteetillä. Sen käytännönläheisiin kysymyksiin vastaamalla saa hyvän kuvan siitä, millä tasolla oman kaukolämpöyhtiön varautuminen on ja mitä asioita on syytä vielä kehittää ja parantaa. Kunnan, joka pienten kaukolämpöyhtiöiden kyseessä ollessa on usein omistaja, on myös hyvä olla kiinnostunut varautumissuunnitelmasta. Varaudutaan monenlaisiin uhkiin pandemiasta energiapulaan ja terrorismiin. Tämän vuoksi tarvitaan huoltovarmuustyötä, jolla varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnan kriittiset toiminnot mahdollisimman normaaleina näissä tilanteissa. Kyse ei ole lakiin perustuvasta velvoitteesta, joten varautumissuunnitelmien laatimista ei vielä valvo mikään taho. Molemmat dokumentit sisältävät varautumisen yhdeksän osa-aluetta, jotka esitetään oheisessa kuvassa. Varautumissuunnitelma kokoaa yhteen kaukolämpöyrityksen varautumista ja häiriönhallintaa koskevan ohjeiston ja tiedot varautumisesta. Vastuu varautumissuunnitelman laatimisesta on toimitusjohtajalla tai laitoksesta vastaavalla esim. Kunnan tehtäviin kuuluu huolehtia kriittisistä infrastruktuurin toiminnoista, joihin myös lämmönjakelu kuuluu. Työkaluja varautumissuunnitelman laatimiseen Kaukolämpöyhtiön oman varautumisen tason arvioimisen avuksi on käytettävissä LämpöKOTKA-työkalu. kute6_20-25.indd 21 2.12.2022 10.19. kunnan teknisellä johtajalla, joka myös hyväksyy varautumissuunnitelman. Tämä tehtiin Huoltovarmuuskeskuksen Energia2030-ohjelman puitteissa. Onko myös pienten kaukolämpöyhtiöiden varautuminen riittävällä tasolla. Juuan Kaukolämpöyhtiön putkistoa. 21 Kuntatekniikka 6/2022 Teksti: Hille Hyytiä Kuvat: Netta Konttinen ja Hille Hyytiä L ämmin koti on perusasia, jota olemme tottuneet pitämään normaalioloissa itsestäänselvyytenä. Malliraportin on määrä madaltaa pienten yhtiöiden kynnystä lähteä parantamaan varautumista häiriöihin ja poikkeusoloihin
koulutuksiin, harjoituksiin ja Huoltovarmuusorganisaation extranettiin, josta löytyy erilaisia ohjeita ja muuta varautumiseen liittyvää materiaalia. • Harjoittele häiriötilanteen varalta, mukaan energialaitos, kunta, pelastusopisto, media. Työn tukena olivat jo varautumissuunnitelman mallipohjan päivitystyössä mukana olleet huoltovarmuustyön konkarit Etelä-Savon Energia Oy, Kuopion Energia Oy ja Imatran Lämpö Oy. Lisätietoja Lämpöpoolin valmiuspäällikkö hille.hyytia@energia.fi ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola, vesa.peltola@ kuntaliitto.fi Juuan Kaukolämpö Oy:n laitosmiehet olivat mukana laatimassa varautumissuunnitelmaa. Vertaistuki ja malliraportti auttavat ottamaan varautumisen paremmin työn alle, Sastamalan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Jari Viitanen sanoo. Lämpöpooliin on liittynyt jo 80 kaukolämpöyhtiötä, myös pieniä. – Pienet kaukolämpöyhtiöt ovat usein aika yksin huoltovarmuusasioissa. Loimaan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Tero Tähtinen teetti ulkopuolisella yrityksellä tietoturvaselvityksen osana varautumista. – Varautumissuunnitelman malliraportti toimi meillä hyvin pohjana, kun sitä laadittiin yhdessä laitosmiesten kanssa. Nyt malliraportti on valmis, ja sen voi ladata Huoltovarmuusorganisaation extranetistä. Juuan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Marko Härkönen oli yksi malliraportin testaajista. Pienen kaukolämpöyhtiön varautumisen top 7 { Fakta } Myönteisiä kokemuksia malliraportista Malliraportin laatimiseen lähti mukaan kolme pientä kaukolämpöyhtiötä: Liedon Lämpö Oy, Loimaan Kaukolämpö Oy ja Sastamalan Lämpö Oy sekä Kuntaliitto, HVK ja Lämpöpooli. – Harjoittelemme kahden–kolmen vuoden välein yhdessä kaupungin varautumisorganisaation kanssa. SUOMESSA huoltovarmuustyötä kehittää ja koordinoi Huoltovarmuuskeskus. – Kannatti tehdä. Hän on yhtiössään monitoimimies ja hoitaa itse liki kaiken, mitä ei ole ulkoistettu. • Hoida poikkeusolojen henkilövaraukset kuntoon. Kukin oman kokemuksensa pöytään tuoden käytiin kohta kohdalta läpi, mitä kaikki varautumisen osa-alueet tarkoittavat käytännössä pienessä kaukolämpöyhtiössä. Osa-alueita ovat muun muassa kriisijohtaminen, vastuut, eri häiriötilanteet ja niihin varautuminen, yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä varautuminen ja toiminta poikkeusoloissa. Liedon Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Anne Ahtiainen korostaa harjoitusten ja kunnan kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Me kaikki opimme jokaisesta harjoituksesta, Ahtiainen kehuu. Extranettiin pääsyyn tarvitaan rekisteröitymistä HVO extranettiin ja liittymistä Lämpöpooliin. Tietoja kyberturvallisuus on tärkeää myös pienissä kaukolämpöyhtiöissä. • Varmista, että kriittiset lämmönkäyttökohteet on tunnistettu ja toimintamallit sovittu. • Varaudu sähköpulatilanteeseen. kute6_20-25.indd 22 2.12.2022 10.19. Se toi esille kehityskohtia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi, Tähtinen kiteyttää. . Varmista, että kriittisissä kohteissa on varavoimakoneet tai että ne saadaan niihin, että varavoimakoneille on olemassa sopivat yhteet asennusta varten ja että niiden polttoaineiden saanti on varmistettu. • Varmista fyysinen suojaus. • Varmista tietoja kyberturvallisuus. Pooliin liittyneet yritykset pääsevät mukaan mm. Suunnitelma käydään vielä läpi yhdessä läpi koko henkilökunnan kanssa. Suunnitelma viedään yhtiön hallituksen hyväksyttäväksi ja toimitetaan myös kunnan tekniselle johtajalle/kunnan johtajalle ja kunnan pelastuslaitoksen varautumisesta vastaavalle henkilölle. Energiahuoltosektorilla toimivat vuoden 2022 alusta alkaen Sähköpooli, Kaasupooli, Polttonestepooli ja Lämpöpooli. Yhteisissä työpajoissa kokoonnuttiin talkoohengessä. 22 6/2022 Kuntatekniikka { Energia } • Huolehdi, että sopimukset polttoainetoimittajien kanssa ovat kunnossa, myös varapolttoaineiden osalta häiriötilanteita varten. Harjoituksissa on mukana Liedon kaupungin varautumisen johtoryhmä, Liedon vesilaitos, pelastuslaitos, AVI ja ELY sekä paikallinen media. Harjoitusten teema vaihtelee sähkökatkoista evakuointiin. Sen yhteydessä toimii seitsemän sektoria, jotka ovat järjestäytyneet pooleihin
{ Liikuntapaikat } K uv a: Se pp o H aa vi st o kute6_20-25.indd 23 2.12.2022 10.19. 23 Kuntatekniikka 6/2022 Energiakriisin hallinta uimahalleissa iso kokonaisuus UINTI JATKUKOON Uimahalli kuluttaa paljon energiaa, mutta helppoja säästötoimia on varsin vähän
Myös laitoksen aukioloaikana voi olla mahdollista vähentää lämpimänä pidettävien saunojen lukumäärää ja porrastaa saunojen käyttöaikaa. Tämä ei kuitenkaan pienennä sähkönkulutusta kovin merkittävästi. Laitosten henkilökunta ja alan asiantuntijat ovat toimien tarkastelussa avainasemassa. Halli voidaan ajaa säästötilaan myös siten, että se suljetaan yleisöltä ja säädetään lämpötilat ja kemikaaliarvot minimitasolle. Ilmanvaihdon tulee toimia aina olosuhteiden hallitsemiseksi. Myös pumput ja kemikaalilaitteet vaativat omat toimenpiteensä. Laitoksilla on varsin vakio peruskulutus, johon käyttöaika tai kävijämäärä eivät suuresti vaikuta. Laitoksissa tehdään muutenkin koko ajan kunnossapitoja uusimistöitä, joilla parannetaan energiatehokkuutta. Tässäkin tilanteessa vedenkäsittelyjärjestelmän suodattimia tulee huuhdella, jotta vältytään esimerkiksi kloridiarvojen nousulta. Myös uudelleen käynnistys tulee tehdä samalla periaatteella. Tämän pitää tapahtua hitaasti ja hallitusti huolehtien siitä, etteivät rakenteet kuivu liian nopeasti ja vaurioidu. Toinen merkittävä käyttöaikoihin liittyvä asia on saunojen energiankulutus. Kaikkia säästötoimia suunniteltaessa toimien seuraukset on mietittävä tarkasti ja laitoskohtaisesti. Tällä voi olla merkittävä vaikutus sähkönkulutukseen. Esim. Sähkön kulutuksen ja kulutushuippujen kannalta olisi järkevää, että kansalaiset kävisivät uimahallissa myös saunomassa, jolloin omia sauUimahallin energiansäästöä voi jossain määrin vähentää käyttöaikoja lyhentämällä, mutta toimintojen alasajo on raskas toimenpide. Tämän tyyppistä rakennusta ei voi siis päästää kylmäksi, sillä rakennuksen, rakenteiden, koneiden varusteiden ja laitteiden pysyvän vaurioitumisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti! Useimmat laitteetkin on osattava ajaa seisokkitilaan. Uimahalli kotisaunan korvikkeeksi Yksi vaihtoehto on laitoksen käyttöaikojen lyhentämien. suodattimet on huuhdeltava todella hyvin sekä ennen altaiden tyhjentämistä että käynnistysvaiheessa. Yleispäteviä neuvoja sähkön säästämiseen ei näissä laitoksissa yleensä ole, eikä yksityiskohtiin voida puuttua määräystasolla. Jos halli kuitenkin suljetaan pidemmäksi ajaksi, altaat voidaan tyhjentää vedestä. Käyttövesi lämmitetään yleensä kuitenkin kaukolämmöllä tai ei ainakaan sähköllä. Säästötoimilla ei pidä vaarantaa asiakkaiden ja henkilökunnan terveellisyyttä ja turvallisuutta, rakennuksen ja rakenteiden kuntoa tai muutenkaan toiminnan edellytyksiä. Silloin tulee seurata tilannetta, että ei aiheuteta vahinkoa kalliille rakennukselle. Tämä tulee selvittää ja siitä tulee huolehtia. Jos ei ole saunojia, kiukaat voidaan pitää pois päältä. Tällöin on kuitenkin tarkasteltava toimenpiteen kokonaishyöty. Tyhjennetyt altaat voivat vaatia säännöllistä kastelua. Helpoimpia sähkönsäästötoimenpiteitä on alettu jo toteuttaa, mutta aina on selvitettävä laitoskohtaisesti riskit ja hyödyt ennen niiden toteuttamista. Tässä tilanteessa lämpimän käyttöveden kulutus pysähtyy, kun ei ole kävijöitä. Se saattaa olla yksi helpoimmista ja tehokkaimmista sähkönsäästötoimista. Jos toimista seuraa lisääntyvä asuntojen saunojen käyttö, sähkönsäästöä ei synny. Uimahallien sulkeminen, toimintojen alasajo, totaalinen pysäyttäminen ja uudelleen käynnistys on vaativa ja kallis toimenpide, jota ei kannata tehdä alle kolmen kuukauden ajaksi. Automaatiotasoa nostetaan, ohjauksiin käytetään läsnäoloantureita ja merkittävät kulutuskohteet varustetaan mittauksin, jotta tiedetään, mitä missäkin kuluu ja paljonko milläkin toimella säästettiin. kute6_20-25.indd 24 2.12.2022 10.19. Olosuhteidenhallinnan ja vesikiertojen pitää olla toiminnassa koko ajan vahinkojen välttämiseksi. 24 6/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Timo Erkkilä, Urpo Koivula, ja Jukka Maja U hkaavan sähköpulan ja sähkön hinnannousun vuoksi uimahallit ja kylpylät ovat vastuullisina toimijoina jo aloittaneet sähkönsäästötoimet
Asiantuntija voi tarkoittaa asiantuntijaryhmää, johon kuuluu esimerkiksi laitosmies, LVIAS-, rakenneja vedenkäsittelyasiantuntijat. Uimahallit ovat keskenään varsin erilaisia, ja siksi ohjeet on tehtävä uimahallikohtaisesti. Liika tinkiminen ilmavirroista johtaa rakenteellisiin vaurioihin ja jopa terveydelle vaarallisiin mikrobikasvustoihin. Joidenkin laitteiden käyttöaikojen tai tehojen vähentämiseen taas sisältyy suuriakin riskejä, jos toimet tehdään ilman seuraamusten ymmärtämistä. Kaikkia säästötoimia suunniteltaessa toimien seuraukset on mietittävä tarkasti ja laitoskohtaisesti. Kuntatekniikka 6/2022 25 . laitteiden tehoa hallitusti alentamalla, esimerkiksi taajuusmuuttajien avulla. Ilmanvaihdolla pidetään olosuhteet allashuoneessa ja aputiloissa hallinnassa. 2 kuukauden ajaksi Tämä on kovempi toimenpide. Mikäli viranomaistai valtiovalta ryhtyy antamaan ohjeita siitä, kuinka uimahallien ja kylpylöiden pitää nyt toimia, toivomme hartaasti, että ohjeet käytäisiin läpi alan asiantuntijoiden kanssa ennen niiden julkaisemista, ettei mennä ojasta allikkoon. ENERGIAKRIISIN vuoksi uimahalleissa voi tulla eteen poikkeuksellisia tilanteita. Tässäkin tarvitaan asiantuntijoita. Kirjoittajat toimivat Uimahallija kylpylätekninen yhdistys ry.:ssä vedenkäsittelytekniikan, LVIAS tekniikan sekä rakennetekniikan ja rakennusfysiikan asiantuntijoina. Pumppujen ja puhaltimien sähkömoottoreiden kuluttamaa sähköenergiaa ja sähkötehoa voidaan jonkin verran vähentää ko. Ennalta ilmoitettu sähkökatko, esim. K uv a: Ja nn e Jy kk ä kute6_20-25.indd 25 2.12.2022 10.19. Yhteenveto Uimahalli on varsin tekninen laitos. Poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi: Ennalta arvaamaton sähkökatko Järjestelmien toiminta tulee riittävästi etukäteen testata asiantuntijavoimin ns BlackOuttestillä. Sen tekniikka pitää tuntea hyvin, ennen kuin säätöihin tehdään isoja muutoksia. Varaudu poikkeustilanteisiin noja ei tarvitsisi lämmittää. 3 tuntia Tämä on jatkoa edelliselle, ja tämän varalta tulee laatia hallikohtainen suunnitelma asiantuntijavoimin. Sisävalaistusten käyttöaikojen lyhentäminen onnistuu vain hallin käyttöaikoja lyhentämällä. Tarkkana tehojen alentamisessa Eräiden sähkölaitteiden käyttöaikoja voidaan siis lyhentää tai tehoja pienentää ilman että syntyy merkittäviä riskejä. Valaistuksen osuus laitosten sähkönkulutuksesta on varsin pieni. Suunniteltu uimahallin sulkeminen toistaiseksi (jolloin myös altaiden tyhjennys saattaa tulla kyseeseen) Tämä toimenpide on taas jatkoa edelliselle ja vaatii vielä lisää suunnittelua, jotta vältytään vaurioilta ja saadaan tavoiteltu hyöty. UKTY:n asiantuntijat ovat valmiina tähän yhteiseen tarkasteluun. Esimerkiksi allasvesikiertojen liika pienentäminen johtaa veden laadun huononemiseen ja terveydelle vaarallisiin olosuhteisiin. Niihin tulee varautua hyvissä ajoin etukäteen asiantuntijoiden kanssa. Erityisesti näissä toimissa on pidettävä huolta siitä, ettei synny vaikeasti korjattavia vaurioita tai vaaroja terveydelle, turvallisuudelle, laitteille tai rakenteille. Myös pumppujen virtaamien liiallinen kuristaminen johtaa vahinkoihin. Tärkeintä on, että he tuntevat uimahallikohteet kaikkine erityispiirteineen. . Suunniteltu uimahallin sulkeminen esim. Allasvesien ja allastilojen lämpötiloja voidaan alentaa, mutta maltillisesti, ettei vaaranneta erityisryhmien uintimahdollisuuksia eikä rakenteiden kestävyyttä. Ulkoja mainosvalaistuksen käyttöä vähennettäessä pitää huolehtia, että turvallisuustaso ei kärsi. Tämä testi tulee toteuttaa jokaisessa uimahallissa. Kaikki tarvittavat toimenpiteet seurauksineen tulee suunnitella huolellisesti asiantuntijavoimin. Silti tässä voidaan ja kannattaakin säästää. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, että kaikki uimahallin järjestelmät ja laitteet toimivat sähkökatkotilanteessa oikein
26 6/2022 Kuntatekniikka { Infra } Eurooppa tukee Ukrainan infran korjausta rahallisesti ja teknisesti SOTA-APUA kute6_26-31.indd 26 2.12.2022 10.19
Siitä on osoitettu 332 miljoonaa muun muassa perushyödykkeiden ja -palvelujen, kuten koulutuksen, elintarvikkeiden ja terveydenhuollon saatavuuteen Ukrainassa. Myös siviiliavun koneistot ovat Suomi voi tarjota Ukrainalle toimintamalleja ja apua jälleenrakentamisessa, sillä olemme itse olleet samanlaisessa tilanteessa. Euroopan komissio, jäsenmaat ja rahoituslaitokset ovat tukeneet Ukrainan yhteiskuntaa ja taloutta yli 19 miljardilla eurolla. Humanitaarisiin hankkeisiin on osoitettu 523 miljoonaa. Esimerkiksi Euroopan Alueiden komitean mukaan uusimpien infrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen j älkeen sotatuhot yltävät jo yli 750 miljardiin. Suurimmat korjaustarpeet keskittyvät idässä teollisen Donbasin alueella sijaitseviin maakuntiin Donetskiin ja Luhanskiin, joissa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Lokakuusta l ähtien Venäjä on pyrkinyt systemaattisesti hävittämään infrastruktuuria. Vertaistukea virtaa jo Ukrainaan. Pahimmat tuhot on koettu niillä alueilla, joilla sotatila on vallinnut pitkään sekä siellä, missä maataistelut ovat jyränneet alueiden yli. Ukrainassa on käynnissä myös EU:n hätätilanneohjelma. Kaupunkeja ja alueita EU-päätöksenteossa edustava Euroopan alueiden komitea on perustanut työryhmän Ukrainan tueksi. EU:n miljardituella maksetaan myös Ukrainan viranhaltijoiden palkkoja. Apua palveluiden tuottamiseen Ukraina on saanut aseapua noin 40 miljardin arvosta. Makrotalousapua on my önnetty 4,2 miljardia ja budjettitukea 620 miljoonaa. 27 Kuntatekniikka 6/2022 Teksti: Hannu Taavitsainen Kuvat: Vladyslav Sodel P itkittyvä sota aiheuttaa Ukrainassa inhimillisten kärsimysten lisäksi valtavia aineellisia vahinkoja. Sitä on verrattu USA:n Marshall-apuun, jolla nostettiin jaloilleen toisessa maailmansodassa kärsineet maat. Hän korostaa, että Ukraina tarvitsee valtavasti vertaistukea jälleenrakentamisessa: apua kaupungilta kaupungille, kylältä kylälle ja alueelta alueelle. Eurooppa tukee Ukrainan infran korjausta rahallisesti ja teknisesti käynnissä. Tuhojen hinta yli 750 miljardia Iskuja on tehty tykeillä, raskailla raketinheittimillä, ohjuksilla ja lennokeilla. Puolan Lublin avustaa Harkovaa, Portugalin Cascais rakentaa lastenkute6_26-31.indd 27 2.12.2022 10.19. Ukrainan, Euroopan komission ja Maailmanpankin luoma RDNA (Rapid Damage and Needs Assessment) arvioi alkusyksystä, että Ukrainan elpymiseen ja jälleenrakentamiseen tarvitaan 349 miljardia euroa. Ukrainaa avustavat maat kokoontuivat kesällä Sveitsin Luganossa, ja Berliinissä pidettiin seurantakokous 25.10. Vertaistukea kaupungeilta Jälleenrakentamisesta tulee valtava urakka. – Puola rakennettiin uudelleen kaksi kertaa viime vuosisadalla, toisen maailmansodan ja kommunistivallan jälkeen, Dulkiewicz muistuttaa. Summa on yli 1,5-kertainen verrattuna Ukrainan kansantuotteeseen vuonna 2021. Sitä johtaa Gdanskin pormestari Alexandra Dulkiewicz. Tavoite on turvata kuukausittain säännöllinen, ennustettava ja vakaa 1,5 miljardin euron tuki, jolla Ukraina voi pitää yllä palveluja, kuten kouluja, sairaaloita ja hätämajoitusta. Ensi vuodelle EU-komissio ehdottaa 18 miljardin apupakettia Ukrainan siviilikohteisiin. Sodan kuvaan kuuluu myös siviilikohteiden tuhoaminen. Seuraava avustajamaiden konferenssi on ensi vuonna Britanniassa
Tavoitteet ovat korkeammalla kuin vain sodan tuhojen korjaamisessa: Ukrainan kaupungit nostetaan kestäviksi ja turvallisiksi. Lausunnon valmisteli Firenzen pormestari Dario Nardella, joka kävi äskettäin Ukrainassa EU:n suurkaupunkeja edustavan Eurocities-järjestön puheenjohtajana. ec.europa.eu tarhaa Irpiniin Kiovasta luoteeseen, ja Chernihiv Kiovasta koilliseen saa apua Suur-Pariisin alueelta (Île-deFrance) asuntojen ja energiainfrastruktuurin jälleenrakentamiseen. . Menetykset ovat pahimpia Ukrainan talouden kannalta tärkeimmillä alueilla Itäja Etelä-Ukrainassa. Euroopan alueiden komitea vaatii, että Ukrainan jälleenrakentamisessa kunnat otetaan avainrooliin. – Ukrainan BKT supistuu 35 prosenttia, ja maa on menettänyt 30–50 prosenttia tuotantokapasiteetistaan. Maailmanpankki, worldbank.org • Euroopan komissio: eu-solidarity-Ukraine. kute6_26-31.indd 28 2.12.2022 10.19. Rahoitusta valtavaan jälleenrakennusurakkaan on saatava EU:n budjetin ulkopuolelta. 28 6/2022 Kuntatekniikka { Infra } Lisätietoa ja yhteyksiä: • Kuntien tasolla avaintoimija Ukrainan avustamisessa on Euroopan alueiden komitea sekä sen Ukraina-työryhmä: cor.europa.eu > our work > Working Group on Ukraine • jälleenrakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa Ukrainaa avustava kansainvälinen koalitio: www.ro3kvit.com • Ukrainan kansainvälisen avustamisen ja sotatuhojen arvioinnin avaintoimijoihin kuuluu mm. – Venäjän hyökkäys on johtanut Ukrainan infrastruktuurin ja rakennusten, koulujen, sairaaloiden, siviiliasuntojen ja kulttuuriperinnön laajamittaiseen tuhoamiseen, hän muistuttaa. Laajaa tuhoa siviilikohteissa Alueiden komitean lokakuinen lausunto Ukrainan jälleenrakentamisesta antaa karun kuvan Ukrainan todellisuudesta sodankäynnin kourissa
Historiasta haetaan syvyyttä. Teksti: Hannu Taavitsainen Kuva: Vladyslav Sodel kute6_26-31.indd 29 2.12.2022 10.19. – Kommunismin kauteen on otettu pesäero. Antiikin ajalla nyky-Ukrainan alue oli Kreikan vaikutuspiirissä. Suomella monia hyviä malleja Mäkynen muistuttaa, että Suomi on oman historiansa vuoksi täysin eri tavalla valmistautunut sotaan kuin Ukraina oli. Ukrainassa on yhä yli 90 000 kreikankielistä. Mäkynen kertoo, että kansakuntana ukrainalaiset ammentavat nykyisin voimaa historiastaan. Ukrainan eri alojen nuoret ammattiSuomen kunnilla ja kaupungeilla on tarjottavana Ukrainalle strategista näkemystä ja tietotaitoa väestönsuojelusta aina rintamamiestaloihin. – Ukrainassa on uskomattoman vahva halu oppia uutta ja tahtotila tehdä parempaa tulevaisuutta. Tuhatvuotisella Bysantin kaudella Krim ja Herson olivat Rooman valtakunnan perintöä vaalineen Konstantinopolin etuvartio pohjoisessa. Maassa on ollut yliopistoja yli 400 vuotta. Suomessa on osaamista, jota tulee tarjota nyt Ukrainan käytettäväksi. Voimakas kansa Ukraina on sivistysvaltio. kreikkalaisvaltio, joka liitettiin Rooman valtakuntaan 100-luvulla eaa. Krimin niemimaalle luotiin 400-luvulla eaa. Nyt tarvitaan insinöörejä! Suomalaista tietotaitoa arvostetaan Ukrainassa laiset ovat tehneet häneen suuren vaikutuksen. – Ukrainassa näkyy samaa valtavaa dynamiikkaa kuin Baltian maissa 1990-luvulta alkaen, hän vertaa. 29 Kuntatekniikka 6/2022 S veitsissä 17 vuotta asunut arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Tommi Mäkynen on ollut mukana Ukrainan avustamisessa. Ukrainassa on noussut tarve Ukrainassa korjataan kiireesti sähkö-, vesija kaupunki-infraa, jota Venäjä samaan aikaan tuhoaa ohjuksilla
Mäkynen osallistuu siihen strategisten konseptien kehittelijänä. – Juuri nyt on oikea aika miettiä, kuinka asioita tehdään, kun Ukrainaa aletaan rakentaa uudelleen, Mäkynen korostaa. Mäkysen kumppanina helsinkizurich-toimistossa työskentelevä Mirjam Niemeyer on mukana Ukraina-asuntotyöryhmässä, joka hakee ratkaisuja sekä hätäasumiseen että Ukrainan jälleenrakennusvaiheeseen. Arkkitehti Tommi Mäkynen haluaa auttaa Suomen kaupunkeja Ukrainan jälleenrakennushankkeissa. EU rahoittaa parhaillaan Uusi eurooppalainen Bauhaus -ohjelman osana Ukrainassa hanketta, joka tukee kiertotalouden mukaista rakentamista. Muun muassa Utrecht Alankomaissa tukee jo Ro3kvit-kaupunkikoalitiota, jossa Tommi Mäkynen ja Margit Niemeyer ovat mukana. kute6_26-31.indd 30 2.12.2022 10.19. Myös Suomen väestönsuojelu kiinnostaa suuresti Ukrainaa, esimerkiksi innovatiivinen uimahalli-väestönsuoja-yhdistelmä. Sveitsin Zürich on yhteistyössä Keski-Ukrainan Vinnitsan kanssa. Hänen mukaansa nykytilanne suosii nopeimmin liikkuvia toimijoita. Jälleenrakennus antaa Ukrainan rakennusteollisuudelle mahdollisuudet kehittää uusia innovaatioita, tuotteita ja toimintatapoja. Tässä Mäkynen ottaa Suomesta esimerkiksi Helsinkiin luodun maanalaisen maailman ja 2021 lainvoiman saaneen maanalaisen yleiskaavan. Niitä löytyy yhä noin 300 000 eri puolilta maata. Suomessa on Ukrainan tarvitsemaa tietotaitoa, meillä on kehittynyt julkinen sektori, tehokkuutta ja notkeutta, Mäkynen korostaa. Ukrainassa näkyy samaa valtavaa dynamiikkaa kuin Baltian maissa 1990-luvulta alkaen. Kolmanneksi tekijäksi Tommi Mäkynen nostaa kiertotalouden sekä kestävyyden eli resilienssin uutta Ukrainaa rakennettaessa. . Useat EU-kaupungit ovat jo valmiudessa. Neljäs tärkeä elementti Suomen Ukraina-strategiassa voisi olla rakennusteollisuus. 30 6/2022 Kuntatekniikka { Infra } ENERGIAJA TIETOVERKKOALAN A M M A T T I M E S S U T 2 2 3 V E R K O S T O M E S S U T POWERED BY: YHTEISTYÖSSÄ TULEVAISUUDEN SUOMI. Keväällä auttaminen kiihtyy – Ukrainan jälleenrakentaminen on valtava työmaa. Tällaista toimintatapaa kohtaan tunnetaan Ukrainassa suurta mielenkiintoa: kaupunkien kriittinen infrastruktuuri halutaan tulevaisuudessa turvaan. – Kaupungit ovat ketterämpiä kuin valtiot, Tommi Mäkynen tiivistää. 25.–26.1.2023 TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS verkostomessut.fi | #Verkosto yhdistää turvallisuus ja elintärkeä infrastruktuuri. Toimintamallissa ’tukea kaupungilta kaupungille’ on valtava voima. Mäkysen mukaan kiertotalouden periaatteita noudattaen rakennettavat esivalmistellut puutalot ovat iso mahdollisuus Ukrainassa. Suomi voisi olla merkittävä strateginen kumppani luotaessa turvallista kestävän kiertotalouden Ukrainaa sodan jälkeen. Rintamamiestaloja Ukrainaan. Mäkynen mainitsee esimerkkinä norjalaisen ryhmittymän, joka tarjoaa Ukrainaan esivalmisteisia puutalokonsepteja. Voimme varautua monenlaisiin muutoksiin, mutta pahinta myrkkyä toimintavarmuudelle on äkkinäisten tapahtumien yllätyksellisyys. Suomi ryhtyi rakentamaan rintamamiestaloja sotien jälkeen. Hänellä on optimistinen tuntuma, että ensi keväänä Ukrainan auttamisessa avautuu uusi vaihe. Nyt rakennetaan tulevaisuuden verkkoja. Saksan Freiburg tukee Länsi-Ukrainassa Lvivin aluetta, Magdeburg ZaporiŽŽjaa ja München Kiovaa. Kun se tehdään kestävästi ja vastuullisesti, luodaan turvaa odottamattomiakin mullistuksia vastaan. Sellaisia on muun muassa Helsingin Itäkeskuksessa, Tampereen Hervannassa ja Mikkelin Naisvuoren uumenissa
Kun se tehdään kestävästi ja vastuullisesti, luodaan turvaa odottamattomiakin mullistuksia vastaan. Nyt rakennetaan tulevaisuuden verkkoja. 25.–26.1.2023 TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS verkostomessut.fi | #Verkosto kute6_26-31.indd 31 2.12.2022 10.19. ENERGIAJA TIETOVERKKOALAN A M M A T T I M E S S U T 2 2 3 V E R K O S T O M E S S U T POWERED BY: YHTEISTYÖSSÄ TULEVAISUUDEN SUOMI. Voimme varautua monenlaisiin muutoksiin, mutta pahinta myrkkyä toimintavarmuudelle on äkkinäisten tapahtumien yllätyksellisyys
32 6/2022 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Teksti: Hannu Kaskinen Kuvat: Remeo R akennusja purkujätteen kierrätyslaitos Remeo Vantaalla edistää Suomen kiertotaloutta ja suitsii hiilidioksidipäästöjä. EU:n tavoite on kierrättää siitä 70 prosenttia. kute6_32-33.indd 32 2.12.2022 10.20. Mekaanisen materiaalinkäsittelyn teknologia on oppivaa. Rakennusjätteestä Remeo saa talteen eniten mineraaleja (44 %), sitten pahvia (12 %), metallia (10 %) ja muovia (7 %). LaiRakennusja purkujätteen osuus on noin kolmannes ihmisten tuottamasta jätteestä Euroopassa. – Vantaan laitoksella jätettä ei murskata, vaan robotit poimivat sen joukosta mahdollisimman isot partikkelit, Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo. Tavoitteet täytetty Vantaalle viime vuoden lopussa 35 miljoonalla eurolla valmistunut kierrätyslaitos käsittelee rakennusjätteitä uusimmalla älyteknologialla, johon kuuluu jätteen optista tunnistamista ja lajittelurobotteja. Se sisältää pääasiassa palamattomia jakeita, kuten hiekkaa ja lasia. Siitä saadaan kuusi kierrätettävää tuotetta: magneettiset metallit, ei-magneettiset metallit, 0–20 mm hienoaines, 0–20 mm mineraalihienoaines, 20–80 mm kiviaines ja 20–80 mm puu. Remeon kierrätyslaitoksen moderni teknologia vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta. Prosessin jälkeen jäljelle jää mineraalialitetta, joka tarkoittaa halkaisijaltaan alle 80-millimetristä ainesta. Remeo jatkojalostaa rakennusjätteen alitteen pitkälle. Noin neljännes rakennusjätteestä poltetaan. Rakennusjätteestä uusioraaka-aineita Materiaalien suuri kiertokulku toksella rakennusjätteiden lajittelussa saatuja materiaaleja käytetään teollisuudessa uusioraaka-aineina, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Robotiikan lisäksi Vantaan laitos lajittelee sekalaisen rakennusjätteen tasoja tuuliseulonnalla sekä optisella erottelulla
Yhtiö toimittaa uusioraaka-aineita ja kierrätyspolttoaineita lähinnä suomalaiselle teollisuudelle. Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti esittelee rakennusjätteen alitteista eli pienistä lasija kiviaineksista Vantaalla tehtyjä puhtaita kierrätysmateriaaleja. Robottien poimimat betonipalat kelpaavat suoraan maarakentamiseen. – Rakennusalalla on opittu aika hyvin lajittelemaan materiaaleja. Laitteiston tehoa parannetaan kehittämällä esimerkiksi robottien pihtien otteita, joilla ne tarttuvat jätteisiin. Remeo alkoi lokakuussa suunnitella Vantaan Energian kanssa jätepuun jalostamista bioja aktiivihiileksi. 33 Kuntatekniikka 6/2022 Remeo vuonna 2021 • työllisti lähes 400 suomalaista 16 toimipisteessä • kymmenen kierrätysja hyötykäyttömateriaalia vastaanottavaa laitosta • liikevaihto 92 miljoonaa euroa • liikevoitto yli 10,7 miljoonaa euroa • omistaja on suomalainen pääomasijoittaja Hartwall Capital Oy Linjastot kuljettavat jätteet älyteknologiaa käyttävien robottikäsien lajiteltaviksi. Lielahti taustoittaa, että rakennustyömaiden sekajätteestä noin kolmasosa on betonia, kolmasosa puuta ja kolmannes muuta jätettä. – Uskomme, että luonnonvarojen kierrättäminen on se juttu, jolla maailmaa viedään eteenpäin. Materiaalia ei hukata Remeo pyrkii etsimään jätteelle hyötykäyttöä. { Fakta } Kun laitos on toiminut noin vuoden, se on Lielahden mukaan saavuttanut puhtaustavoitteensa. Vielä kymmenkunta vuotta sitten kaikki materiaalit heitettiin samaan kasaan. Betonia, puuta ja muuta Valtakunnallisesti toimiva Remeo kerää vuodessa 200 000 tonnia rakennusjätettä, josta se käsittelee 160 000 tonnia teollisuuden jalostettavaksi. Vantaalla on päästy rakennusjätteissä lähes 72 prosentin kierrätysasteeseen, mutta osuutta pyritään vielä nostamaan etsimällä puujätteelle jatkokäyttöä. Tarkempi tunnistaminen ja mallintaminen mahdollistavat puhtaamman materiaalin tuottamisen. Tähän Remeo vastaa jalostamalla alitteesta materiaaleja, joille on kysyntää. Lielahti uskoo älytekniikan yhä kehittyvän isoin harppauksin, mikä lisää tuottavuutta. Iso laitos on rakennettava niin varmatoimiseksi, että laitoksen yhden laitteiston vikaantuminen ei katkaise koko prosessia, Lielahti analysoi. Esimerkiksi metallien joukossa on aiempaa vähemmän muovia tai muuta kiintoainesta. Lielahti kertoo Remeon tekevän yhteistyötä myös kuntien jäteyhtiöiden kanssa jätekuljetuksissa ja materiaalien jalostuksessa. – Etenkin ohjelmistot sekä kameraja sensoriteknologiat kehittynevät yhä. . kute6_32-33.indd 33 2.12.2022 10.20. Aiemmin iso osa jakeista käsiteltiin Virossa. Kamerateknologian vahva edistyminen on olennaisesti helpottanut kierrätysmateriaalien tunnistamista. – Rakennusjätteen alite on Suomessa käytetty kaatopaikkojen peitinkerroksiin, mutta EU estänee lähivuosina tällaisen, Lielahti ennakoi. Silmän, älyn ja kouran yhteispeliä – Alkuvuodet opettelimme. Vantaan laitos pystyy käsittelemään vuosittain 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Luonnonvarojen kierrättäminen on se juttu, jolla maailmaa viedään eteenpäin. Ilmastopäästöt vähenevät, kun jätteet käsitellään lähellä. Nyt kierrätystä sotkevia materiaaleja, kuten villaa ja huopaa, tulee meille paljon vähemmän. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että 70 prosenttia rakennusja purkujätteestä täytyy kierrättää, ja Remeo on tuon tavoitteen saavuttanut
– Tämän pilotin ansiosta kasvihuonekaasujen päästölaskenta on Joensuussa nyt osa kaikkeen infrasuunnitteluun liittyvää kustannuslaskentaa eli se tulee joka hankkeeseen mukaan. Joensuussa ja Kuopiossa laskettiin infrainvestointien ilmastovaikutukset Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa seen ja sen prosesseihin. Pilotissa seurattiin ja tilastoitiin työmaalla rakentamisen eri vaiheissa päästöihin vaikuttavia keskeisiä tekiJoensuussa investointien ilmastovaikutuksia tutkittiin katukohteen Tiaisenkatu-Sammonkatu peruskorjauksessa. Tavoitteena oli eri vaihtoehtojen vertailu rakentamisessa esimerkiksi päästölaskennassa, massatalouslaskennassa ja kustannuksissa. Ennen pilottihanketta kunnan infrarakentamisessa ei vielä systemaattisesti huomioitu ilmastopäästöjä koko elinkaaren ajalta. kute6_34-39.indd 34 2.12.2022 10.22. Tämän onnistumiseksi ilmastotoimet on systemaattisesti nivottava kaupungin talousjohtamiResurssiviisaiden kuntien pilottihankkeissa selvitettiin, millaisia ilmastovaikutuksia yhteiskunnan perusrakenteilla on niiden elinkaaren aikana. käynnistyneessä Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) -hankkeessa, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Joensuusta. Joensuussa käytännön tutkimuskohteena oli infrarakentamisen hanke: katukohteen peruskorjaus Tiaisenkatu-Sammonkatu. Käytännön kehittäminen ja ohjeistuksien uudistaminen jatkuu 1.9. 34 6/2022 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Sirpa Mustonen S ekä Joensuu että Kuopio ovat tutkineet investointien ilmastovaikutuksien esiintuomista resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien Fisu-verkoston yhteishankkeessa
Investointihankkeita tarkastellaan jatkossa normaaleissa suunnitteluja päätösprosesseissa kokonaisvaltaisesti koko elinkaaren yli. Koska tilastointi lisää kustannuksia ja aiheuttaa lisätyötä, asia pitäisi huomioida jo urakkakilpailutuksessa. Kaupunki käyttää ensisijaisesti omien kiinteistöjensä purkubetonin. Kokonaispäästölaskelmien yhteenveto osoitti, että kuljetukset ovat suurin päästölähde. jöitä, kuten tehtyjen konetöiden tunnit, koneiden polttoaineet, siirretyt massamäärät, massojen alkuperä ja ajetut kilometrit sekä aineiden ja tarvikkeiden määrät. Seuranta ei ollut järjestetty riittävän hyvin, Leinonen kertoo. Kuopion pilotissa tavoitteena oli saada selville kunnallisteknisen suunnittelukohteen CO 2 -päästöt siten, että suunnittelussa voidaan huomioida kustannusten lisäksi ilmastopäästöt ja valita vähäpäästöiset ratkaisut koko elinkaari huomioiden. Kaikki kyllä tietävät, että näin pitäisi tehdä, mutta kaikki eivät vielä tiedä miten. Toteutuneiden tulosten laskennassa oli useita virhetekijöitä, jotka vaikuttivat tuloksiin. Siinä on mukana sekä kiertotalousettä vähähiilisyysnäkökulmat, Leinonen summaa. Ajettuja kilometrejäkään ei kirjattu täsmällisesti. Kierrätys keskiössä Päästölaskelmien perusteella Kuopiossa todettiin, että mitä enemmän voidaan hyödyntää uusiomateriaaleja ja käyttää massat paikallisesti rakentamisalueella, sitä parempi se on ilmastolle ja taloudelle. Päästölaskelmissa laskettiin kaksi skenaariota: ”Business as Usual” ja resurssiviisas vaihtoehto. Uudessa HIKKA-hankkeessa kehitetään esimerkiksi kesken jäänyttä ohjeistusta. kute6_34-39.indd 35 2.12.2022 10.22. Kustannusten lisäksi huomioidaan myös ilmastovaikutukset. Esimerkiksi tuhkalla rakennettaessa sääolojen on oltava kuivat, Kokkonen selventää. Teknisen huollon verkostojen ja katujen rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2022, ja alueelta luovutetaan tontteja vuosina 2023–2026. Raportointiin pitää saada selkeät ohjeet ja kannustin eli palkkio. – Saavutimme tavoitteet osittain. – Strateginen ohjaus on tärkeää. Lisäksi koko investointiprosessi kuvattiin, jotta saatiin täsmennettyä eri toimijoiden roolit ja vaikuttamisen paikat. Leinosen mukaan tässä epäonnistuttiin, sillä urakoitsijoita ei saatu sitoutettua seurantaan. Tavoitteena oli myös saada työkaluja päästöjen arvioimiseen muissa tulevissa hankkeissa. Lisäksi havaittiin, että kaupunkiorganisaatiossa on lisättävä keskustelua prosessin avaamiseksi ja ilmastonäkökohtien huomioimiseksi koko ketjussa, mukaan lukien kaavoitus, kunnallistekninen suunnittelu, rakennuttaminen ja tontinluovutus. On myös rohkeasti lähdettävä kokeilemaan uusia toimintamalleja, jotka ovat erilaisia totutuista. Prosessin kuvaaminen ja ketjun eri K uv at : M es ta r K uo pi o O y Hiltulanlahden III-alueen rakentumista syyskuussa 2022. 35 Kuntatekniikka 6/2022 Elinkaaren loppupäässä tapahtuva lumien siirtäminen ja poiskuljetus tuottavat paljon päästöjä. Esimerkiksi massamääriä kirjattiin tonneina, vaikka laskennassa ne olivat kuutioina. Silloin ei tarvitse perustella niin paljon sitä, miksi ilmastonäkökulma pitäisi ottaa huomioon. Olennaista on hahmottaa oma rooli asioihin vaikuttamisessa, ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen kiteyttää. Se antaa selkänojaa ilmastonäkökohtien huomioimiseen. – Tavoitteena olisi, että kaikissa hankkeissa voisi käyttää uusiomateriaaleja, mutta läheskään aina se ei ole täysimääräisesti mahdollista saatavuuden tai sääolosuhteiden vuoksi. Yksi tärkeimmistä havainnoista Kuopiossa oli se, että ilmastonäkökohtien huomioimiseksi on lisättävä keskustelua eri toimijoiden välillä. Vastaisuudessa suunnitelmiin otetaan mukaan myös kiertotalousnäkökulma eli vaihtoehtoiset rakenneratkaisut. Loput päästöistä tulevat materiaaleista työsuoritteista. Tilastointi takkuaa – Suunnitelman pohjalta tehty laskelma onnistui hyvin, koska ohjelmassa siihen oli käytössä oma palikka. Vanhat toimintamallit uusiksi Kuopiossa Hiltulanlahteen on tulossa uusi asuinalue 1 000 asukkaalle
050 376 8584 Ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen, minna.julia.kokkonen@kuopio.fi, puh. Kaupunki ei peri maksuja maamassojen käytöstä. Alue rakentuu vaiheittain, ja katujen rakentamisen yhteydessä kerätään tiivistämiskelpoisia moreenimaita. Massanvaihtajien pankki Erityisesti kuljetuspäästöihin voidaan vaikuttaa paljon kuljettamalla ylijäämämaat maakaatopaikan sijaan lähellä olevaan maapankkiin. Laboratoriossa seurataan koepalojen kantavuutta ja tiiveyttä kolmen kuukauden ajan. Ensin tutkitaan maaperänäytteet ja tehdään eri sidosaineilla ja niiden yhdistelmillä ”stabilointiresepti”, joka takaa riittävän kantavuuden. Jos koestabiloinnista saadaan hyviä tuloksia, jatketaan stabilointia koko suunnitellulle alueelle. Näin pystytään huomattavasti vähentämään kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Jos alueen suunnittelussa voitaisiin jo kaavoitusvaiheessa huomioida lumien lähiläjityspaikat ja mahdolliset viheralueiden leventämiset, se vähentäisi merkittävästi kunnossapidosta aiheutuvia päästöjä, Kokkonen summaa. Omakotitaloalueen tonttikadun viereiseen Peukaloisen puistoon läjitetään maamassoja väliaikaisesti. Verkoston jäseneksi voi päästä jatkuvasti avoinna olevan haun kautta, kunhan jäsenkunnille asetetut kriteerit täyttyvät. Tonttien uudet haltijat voivat hyödyntää niitä tonttiensa esirakentamisessa tai täytöissä. Tonttilaiselle jaetaan tontin luovutuksen yhteydessä tiedote, jossa kerrotaan mahdollisuudesta maamassojen käyttöön. FISU (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki ei erikseen seuraa massojen käyttöä. 044 718 2148 K uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Kuopion pilotissa rakentamisen aikaisia päästöjä tarkasteltiin kahden eri skenaarion avulla. Nykyisin verkostossa on yksitoista kuntaa: Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Riihimäki, Turku ja Vaasa. FISU-verkoston yhteishankkeen myötä Kuopiossa käynnistettiin kaksi uutta paikallista kokeiluhanketta: materiaalipankkisekä massastabilointi-pilotit. Mikä Fisu. Kokeiltavia sidosaineyhdistelmiä: Kuopion Energian laitoksen tuhkat, Yaran kipsi sekä sementti-kipsi-tuhka-yhdistelmät. Kun oikea sidosaineresepti on löydetty, alueella tehdään koestabilointi, jossa sidosaineyhdistelmä sekoitetaan perusmaahan. { Rakentaminen } toimijoiden roolien tunnistaminen oli tärkeä osa pilottia. Kirjoittaja on Motivan viestintäpäällikkö. Katujen rakentaminen on jo aloitettu, ja ok-tonttien rakentaminen voidaan aloittaa ensi kesänä. Resurssiviisaiden kuntien talousja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeesta saa lisätietoa Fisu-verkoston nettisivuilta fisunetwork.fi . – Yksi tärkeä havainto oli, että elinkaaren loppupäässä tapahtuva lumien siirtäminen ja poiskuljetus tuottavat paljon päästöjä. Etsitään koelaboratoriossa paras resepti sidosaineeksi tai niiden yhdistelmiksi. . Parhaimmillaan kokeilu vähentää huonosti kantavien maa-aineksien poisvientiä ja kantavien maa-aineksien tuontia muualta. Verkostossa tehtävä työ ja kuntien vertaistuki on vallitsevan geopoliittisen tilanteen ja energianiukkuuden vuoksi ajankohtaisempaa kuin koskaan ennen. 36 6/2022 Kuntatekniikka . Lisätietoa: Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, jari.leinonen@joensuu.fi, puh. kute6_34-39.indd 36 2.12.2022 10.22. Stabilointiin lähialueen yhdisteitä Massastabilointi-pilotti: Perinteisesti pehmeikköalueilla tehtäisiin massanvaihto kantavilla maa-aineksilla, mutta tässä pilotissa kokeillaan resurssiviisaampaa vaihtoehtoa. . Vastuu materiaalin käytöstä esirakentamisessa tai täytöissä on tonttilaisella. Massat kiertoon ja stabilointiin paremmat reseptit
kute6_34-39.indd 37 2.12.2022 10.22. 37 Kuntatekniikka 6/2022 { Yhdyskunta } Vanhainkodit ovat kehittyneet yksityisten yritysten johdolla Vaivaistaloista hoivakodeiksi Vanhustenhuolto oli vielä 1900-luvun alussa vaivaishuutokauppojen asteella. K uv a: M us eo vi ra st o Kahvihetki Oulun kunnalliskodissa vuonna 1949. Vanhusten ihmisarvo alkoi kohentua yksityisten vanhainkotien myötä vuodesta 1938 lähtien. Kahvi on keitetty Amerikasta lähetetystä kahvista
Vaivaistalot olivat kaupunkimainen ilmiö. (Nuutti Piipari HS 6.12.1999). 1800luvun lopussa ryhdyttiin perustamaan vaivaistaloja, joiden johtoon valittiin vaivaishoitohallinnon alaisia johtajia. Alkuaikoina vaivaistalojen yhteyteen perustettiin myös mielisairaalaosastoja. Vaivaistaloista kohti vanhainkoteja Naisyhdistykset olivat jo pidemmän aikaa kiinnittäneet huomiota vanhusten kehnoihin asunto-oloihin ja taloudelliseen ahdinkoon – eritoten vaivaistaloissa ja sairaaloissa, joissa vanhuksia hoidettiin. Se oli 1920-luvulla tavallista, kun vanhustenhuoltoa ei ollut. Maaseudulla oli tapana siirtää vaivaiset ruotuhoitoon ja 1800-luvun lopulla myös vaivaishuutokaupalla vähiten maksaneen huostaan. Muun muassa Helsingin kaupungin vuonna 1912 perustama Käpylän kunnalliskoti oli K uv a: Ty o?v a?e n Ar ki st o Vanhainkoti Käpyrinne Helsingissä valmistui 1952. Vaivaishuutokaupat lakkautettiin 1922 Vanhusten huolto siirtyi vuosien 1865 ja 1873 kunnallisasetuksilla seurakunnilta kunnille. Yksityisten yhdistysten ylläpitämien huoltoyksiköiden historia ulottuu aina 1930-luvulle saakka, jolloin aluksi pienimuotoisia hoivayksiköitä perustaneet yhdistykset olivat huolestuneita kunnallisen vanhustenhuollon surkeasta tilasta. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä kuntien rooli on ollut perinteisesti varsin vahva. 2000-luvulle tultaessa sosiaalitoimen tai yksityisen yrittäjän ylläpitämät hoivakodit alkoivat yleistyä enenevässä määrin. Vielä 1990-luvulla pääpaino vanhuspalveluissa oli laitoshoidossa. Sekä ruotuhoito että vaivaishuutokaupat lakkautettiin vasta vuoden 1922 köyhäinhoitoasetuksella. Siirtyminen vaivaistaloista nykypäivän vanhainkotiin ja terveyskeskussairaalaan on ollut kunnallisen vanhustenhoidon ansiota. kute6_34-39.indd 38 2.12.2022 10.22. Kaupunkien vaivaistaloissa oli myös yleensä palkattuna sairaanhoitaja, eli sairaalaosastot olivat kunnansairaalojen esimuotoja. Kun seurakunnat olivat vastanneet köyhien ja vaivaisten hoidosta, kyse oli ollut lähinnä vähistä varoista osoitettua armeliaisuutta kerjuulla kulkeneita ja vaivaisia kohtaan. Asukaskunta koostui yhteiskunnan vähäosaisista ja vaivaisista. 38 6/2022 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Tuula Vuolle-Selki K otona Kuutsalon saaressa Kotkan edustalla pantiin tuttu mummo saunaan asumaan, kun talosta kuoli isäntä. Kunnat alkoivat ylläpitää vaivaistaloja 1900-luvulle tultaessa. Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ida Aalle-Teljo vietti viimeiset vuotensa Käpyrinteessä
Saatua kahviakaan ei juotu, vaan sitä käytettiin arpajaisvoittona ja myytiin, jotta voitiin ostaa ruokatarvikkeita. Vapaapaikkoja annettiin sellaisille, joilla ei ollut eläkettä eikä säästöjä. Anni Huotarin jälkeen puheenjohtajaksi valittu Aalle-Teljo perusti kotikaupunkiinsa Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistyksen. (Nuutti Piipari HS 6.12.1999) Muutto Käpyrinteeseen Anni-koti oli osoittautunut pieneksi ja epäkäytännölliseksi. Haaveet uudesta valoisammasta kodista alkoivat toteutua, kun yhdistys sai halpakorkoisen asuntolainan 1949. Käpyrinne oli valmis ottamaan vastaan 1.2.1952 ensimmäiset asukkaat, jotka olivat Anni-kodin asukkaita. kute6_34-39.indd 39 2.12.2022 10.22. Raha-anomukset olivat jatkuvasti vetämässä, ja tukea saatiinkin mm. Aalle-Teljon huolen ymmärsi, sillä uusi koti Käpylään oli valmistumassa, ja kaikesta tavarasta oli pula. Pula-aika kun oli, rakennustarvikkeista oli jatkuva pula. Vuodet 1940–1952, jolloin Anni-koti oli naisvanhusten kotina, olivat puutteen täyttämiä. Kun Käpyrinne oli valmis, Aalle-Teljo sanoi, että seuraava tehdään sitten Kotkaan. Anni-kodissa vuosi 1943 oli raskas, kun Anni-koti vaurioitui pommituksissa ja kodin asukas Anni Hellsten kuoli pommitusten aikana sattuneessa tapaturmassa. Kuntatekniikka 6/2022 39 perin ahdas. Lähteet: Puoli vuosisataa vanhojen huoltoa. Vähitellen yhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Sodan aikana kaikista suunnitelmista oli kuitenkin luovuttava. Talvisota päättyi maaliskuussa 1940, ja huhtikuussa avattiin Unioninkatu 45:ssä sijaitsevasta talosta neljä huonetta sekä palvelijanhuoneen ja keittiön käsittävä huoneisto. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Anni Huotari. Vanhusten asialla oli myös puoluetoveri Martta Salmela-Järvinen. Kotkan Vanhainkodin Kannatusyhdistys 50 vuotta 1945–1995.Toimittanut Tuula Stenberg. Kodissa oli nyt 100 vahvistettua hoitopaikkaa ja koti täyttyi heti. Koti sai 1942 nimekseen Anni-koti yhdistyksen puheenjohtajan, Anni Huotarin, mukaan. Tontti saatiin Käpylästä Koskelantien varrelta. kapyrinne.fi/yhdistystoiminta/historia/ kaupunginosat.fi/kapyla/kapyla-hymykuoppa/ Jaakkola Jouko Pulma Panu Satka Mirja Urponen Kyösti: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Koti vaikutti upealta verrattuna moniin muihin ajan vanhainkoteihin ja kunnalliskoteihin. Koskenrinne Langinkoskella avattiin kesäkuussa 1955. Tampere. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Sotien välisen ajan tunnetut kansanedustajat Martta Salmela-Järvinen ja Anni Huotari ryhtyivät ajamaan iäkkäiden asiaa. Käpyrinne toimi vanhainkotina vuoteen 1992, jolloin vanhainkoti muuttui palvelutaloksi. Tällöin Käpyrinteen kodit nimettiin yhdistyksen perustajanaisten mukaan Annankodiksi, Martankodiksi ja Helmikodiksi. Millainen vanhainkodin pitää olla. Tarkoituksena oli hankkia vähävaraisille vanhuksille aineellista, henkistä ja lääkinnällistä apua ja hankkia heille asuntoja ylläpitämällä vanhojen koteja. Lappeenranta 1994. Helsinki 1994 wiki.narc.fi/portti/index.php/Vaivaishoito www.hs.fi/ihmiset/art-2000003847261.html (Nuutti Piipari HS 6.12.1999/Käyhty Aila) Riitta Räsänen 2011. Tulijoita oli enemmän kuin voitiin ottaa. Aluksi huoneet olivat yhden ja kahden hengen huoneita, mutta vuonna 1976 luovuttiin kahden hengen huoneista, ja sen jälkeen oli vain pieniä ja isoja huoneita. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Aira Heinänen, Lea Nummenpää, Helena Vatanen. Maaliskuun 26. Tuolloin myös yhdistys sai uudet säännöt ja nykyisen nimensä Käpyrinne ry. Taloon rakennettiin ajanmukaiset, esteettömän tilat, ja asukkaat saivat henkilökohtaiset huoneet saniteettitiloineen. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 1950. Saatua kahviakaan ei juotu, vaan sitä käytettiin arpajaisvoittona ja myytiin, jotta voitiin ostaa ruokatarvikkeita. Vanhainkotitoimikunta perustettiin 1937, ja yhdistys ryhtyi viemään asiaa eteenpäin. päivä 1952 vietettiin kodin vihkiäisjuhlaa, ja paikalla oli presidentin puoliso Alli Paasikivi. Vanhainkodin Kannatusyhdistyksen perustava kokous pidettiin Helsingin työväentalon salissa 11.4.1938. Yhdistyksen johtoon noussut kansanedustaja Ida Aalle-Teljo omistautui poliitikon ja yksityisyrittäjän uran jälkeen vanhusten asialle toimien myös Vanhusja lähimmäispalveluliiton puheenjohtajana. Sodan jälkeen avustuksia saatiin myös Amerikasta. Asukkaat olivat varattomia vanhuksia, joten vuokra oli pidettävä alhaisena. Vanhojen Huolto ry 1938–1988. Toimikunnan jäsenet keräsivät samalla varoja työlleen. Se muistutti vanhoja kunnalliskoteja suurine saleineen. Anni Huotari oli vanhuusvakuutuksista aloitteen tehnyt sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja. Talvisodan syttyessä yhdistyksessä oli vain 39 jäsentä, mutta Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin tukea pienen kodin avaamiseksi vanhuksille. Vanhustentalot olivat niin uutta, että Kotkan Koskenrinteen vanhainkodin piirtänyt arkkitehti kamppaili ongelman kanssa: millainen vanhainkodin pitää olla. Myös yhdistyksen puheenjohtaja Anni Huotari menehtyi tapaturmaisesti huhtikuussa 1943. Vielä marraskuussa 1950 vallinnut pula sai Ida Aalle-Teljon kirjoittamaan, että lisää liinaja vuodevaatteita tarvitaan. Kotina Koskenrinne. Helsingin ympäristössä myytiin pientä punaista kukkaa. Lakanakankaitakaan ei ollut. Myös yksityisiä lahjoituksia tuli. Helsingin kaupungilta, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Sosiaaliministeriöltä. . Suomalaisen sosiaalisen turvan historia
Järkevä hallintomalli Pohjois-Pohjanmaan kunta Kärsämäki säästää käyttämällä rahaa viisaasti. Uudenlaiseen ja edulliseen toimintatapaan on tarvittu Jussilan mukaan kuntapäättäjien tuki. Sen jälkeen kunta voi melko itsenäisesti päättää, miten asiat järjestetään, kunnanjohtaja Jussila sanoo. – 1990-luku oli suunnitelmatalouden aikaa, jolloin kunnissa odotettiin määräyskirjeitä valtiolta. nen sana, sillä koko virkamieskunta mahtuu tälle yhdelle käytävälle, jossa meitä on yhteensä seitsemän, laskee kunnansihteeri Tuukka Kuisma. Rakennuksen katolla lukee suuressa valomainoksessa Juustoportti. kute6_40-41.indd 40 2.12.2022 10.18. – Kunnanjohtaja Esa Jussila sanoi, että voit pitää vielä kunnantalon avaimen. Samalla kasvatettiin virkamieskuntaa, kun viran perustamiseen sai valtionosuuden. Hän aloitti kunnan palveluksessa vuonna 1982 ja on juuri jäänyt eläkkeelle. Nyt kunta saa vuosittain könttäsumman rahaa. – Mies ei ole paikalla, mutta hänen takkinsa näyttäisi olevan tuolinkarmilla, Hämäläinen naurahtaa. 40 6/2022 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen K ovasti on menty 40 vuoden aikana hyvään suuntaan, sanoo Kärsämäen kunnan rakennusmestari Esko Hämäläinen, 64. Sillä houkutellaan ohi soljuvaa 4-tien autoliikennettä poikkeamaan Kärsämäen eteläisestä liikenneympyrästä tankille tai ruokailemaan liikekeskuksen alakertaan. – Kunnantalo on liian mahtipontiMitä tekisit kunnassa toisin. Siihen on käytetty myös talonpoikaisjärkeä. Kunnantalo liiketiloissa Kärsämäellä on ulkoistettu ja tehostettu toimintaa sillä seurauksella, että 2 500 asukkaan kunta on tehnyt kahdeksan vuotta peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kärsämäen kunnantalo ei ole erillinen hallintorakennus kuten monissa kunnissa, vaan huoneisto Kärsämäen liikekeskuksen yläkerrassa. Esimerkiksi ruokaja siivouspalvelut on ulkoistettu Fodbar Oy:lle. – Jokaisen viranhaltijan tehtävänimike on laaja-alainen. Kunnantalo on liian juhlallinen sana, sillä virkamiehiä on vähän, sanoo kunnansihteeri Tuukka Kuisma. – Meillä on myös eniten sähköKärsämäen kunnantalo on liikekeskuksen eli Juustoportin yläkerrassa. Keskuksen omistaa kunnan oma yhtiö Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy. Nousemme lukitusta alaovesta hänen kanssaan kunnantalon yläkertaan, jossa kunnan uusi rakennusmestari Ilkka Saari on aloittanut työnsä. Esimerkiksi diplomi-insinööri Jussila on yhtä aikaa sekä kunnanjohtaja että kunnan tekninen johtaja, Kuisma kertoo. Viranhaltijat hoitavat useita tehtäviä, hankkeita edistetään yhteistuumin ja vajaakuntoisia työllistetään
Kataja-areenan kohdalla hoidimme kaiken itse. Lisäksi Fenixsissä pestään Tikan mukaan ns. Säästöjä työllistämisestä Parhaillaan liikuntahallin pihalle pystytetään valkoista aitaa, joka kasataan kunnan työtuvalla teetetyistä aitaelementeistä, kertoo työpajaohjaaja Laura Tikka kunnan työpajalta. kute6_40-41.indd 41 2.12.2022 10.18. Pitkänomaiseen, vuonna 2006 rakennettuun liikekeskukseen ei onnistuttu saamaan riittävästi yrityksiä vuokralle, joten puolet alakerrasta saneerattiin kirjastoksi. Muun muassa pyykkejä ei saisi enää Fenixsissä pestä, koska se vääristää kilpailua. Hänen miehellään Tero Takalolla on Kone-Falco Oy -niminen yritys. Myös siellä tarjotaan työllisyystyötä. Päiväkoti Satukontin ohjaajat ja lapset kävivät tutustumassa uuteen Kataja-areenaan. Tikka on huolissaan toiminnan jatkumisesta, sillä sosiaalinen kuntoutus on siirtymässä perustettavan hyvinvointialueen vastuulle. kunnan omana työnä kaikki päiväkoti Satukontin pyykit. – Se oli kriisi, joka pani karsimaan myös kunnan organisaatiota, Kuisma kertoo. Takalo tekee toimistotöitä yritystalon vuokrahuoneessa muun muassa Keträlän Murske Oy:lle. – Näin säästetään kunnan rahoja ja voidaan tarjota ns. Jaana Takalo esittelee vanhan, 1900-luvun alussa rakennetun puisen kunnantalon yläkerran valtuustosalia, joka on nyt yrittäjien kokouskäytössä. Muussa tapauksessa ne pitäisi lähettää pestäväksi Raaheen, jossa on lähin pesulayritys. Se meni niin hyvin, että 1,8 miljoonan euron kustannusarvio alitettiin 300 000 eurolla, kertoo projektia johtanut rakennusmestari Hämäläinen. – Toinen tapa on teettää ensin suunnitelma ja kilpailuttaa sen jälkeen pääurakoitsija. Ainoa varjopuoli kunnan omassa urakoinnissa oli Hämäläisen mukaan kasvanut työpaine kunnan teknisellä osastolla, sillä toimistosihteeri Vuokko Vierimaa joutui tekemään muun muassa rakennusmiesten läsnäoloilmoituksia verottajalle. Liikuntahalli rakennettiin kunnan omana työnä. oikeaa työtä työllistettäville ja vajaakuntoisille, Tikka sanoo. Palkkasimme muun muassa kunnan oman kirvesmiehen pariksi apumiehiä, jotka tekivät muun muassa hallin väliseinien pystytykset, villoitukset, levytykset ja listoitukset, Hämäläinen kertoo. Hän on ohjaajana myös kunnan kierrätyskeskus Fenixsissä, joka sijaitsee paikallisen K-marketin alakerrassa Kärsämäen keskustassa. Tikka ja Fenixsissä työvalmennuksessa oleva Jukka Pesonen maalaavat lahjoituksena saatua vanhaa potkuria myyntikuntoon talvea varten. Vas. Työpajaohjaaja Laura Tikka kunnostaa ja maalaa Jukka Pesosen kanssa lahjoituksena saatua potkuria myyntikuntoon. Vanha kunnantalo on muutettu yritystaloksi, josta on vuokrattu työskentelytiloja yrittäjille, kuten taideterapeutti Leena Ylikoskelle. Muun muassa mieheni oli hallityömaalla nostohommissa, kertoo Kärsämäen Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Jaana Takalo. Entinen kirjasto muutettiin kunnalliseksi päiväkodiksi, jonka nimi on Satukontti. Kärsämäen suurin työnantaja on noin sata työntekijää työllistävä Lujabetoni Oy, joka toimii entisessä Incap Furnituren suuressa teollisuushallissa. autojen latauspaikkoja Suomessa suhteessa asukaslukuun, Kuisma mainostaa. Kärsämäellä ei ole kuitenkaan pesulayritystä. – Se lisäsi yhteishenkeä paikkakunnalla. Vanha kunnantalo yritysten käyttöön – Kärsämäki valittiin vuonna 2020 Suomen yrittäjien kyselyssä yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Viime vuonna ylsimme siinä mittauksessa toiseksi, Kuisma sanoo. – Kirjaston yhteydessä on myös Kelan ja TE-keskuksen asiointipiste, kertoo Kärsämäen kirjastotoimenjohtaja Kirsi Nahkanen. Tällöin kunnan rakennusmestari käy valvomassa työmaakokouksissa hankkeen edistymistä. – Lisäksi pienemmät rakennusvaiheet, kuten huopakaton kiinnitys, sisäja ulkomaalaus, teräsrungon teko tai peltiuretaanista valmistettujen ulkoseinäelementtien pystytys teetettiin pienempinä aliurakkoina, jolloin myös paikalliset yritykset pääsivät hankkeeseen mukaan, Hämäläinen sanoo. Yhteishenkeä rakennushankkeista – Liikuntahalli rakennettiin poikkeuksellisesti kunnan omana työnä. Satukontin 3–5 -vuotiaiden lasten Kesäkumpu-ryhmä tulee ohjaajien kanssa ulos uudesta Kataja-areenasta, kun menemme siihen tutustumaan. Mäntyhuonekalujen sopimusvalmistusta tehnyt Incap sulki tehtaan vuonna 2009, kun sen suurin asiakas Ikea lopetti ostot. . – Luojan lykky, ettemme rakentaneet suurta kunnantaloa, kuten monessa kunnassa oli 1980ja 1990-luvulla tapana, Hämäläinen lisää. Se erotettiin lasiseinällä Juustoportin huoltoasema-kahviosta. Yleensä kunnan kiinteistöt hankitaan kokonaisurakkana, jolloin kilpailutettu urakoitsija vastaa myös kohteen suunnittelusta. 41 Kuntatekniikka 6/2022 Jokaisen viranhaltijan tehtävänimike on laajaalainen
Ilmoittaudu mukaan: vyl.fi/viherpaivat Viherpäivien seminaari käsittelee viheralan ajankohtaisia aiheita alan kotimaisten ja ulkomaisten huippuasiantuntijoiden johdolla. Viheralan suurin seminaarija messutapahtuma järjestetään jälleen 8.-9.2.2023 Jyväskylän Paviljongissa. Uudistuneessa Vihertekniikkanäyttelyssä pääset tutustumaan viheralan yritysten ja toimijoiden uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. 42 5/2022 Kuntatekniikka Viherpäivien 2023 teema Viisas, älykäs, vihreä muuttuuko tieto teoiksi. Tapahtuma kokoaa yhteen noin 1500 viheralan ammattilaista ja on vakiinnuttanut paikkansa viheralan tärkeimpänä koulutus-, näyttelyja verkostoitumistapahtumana. Tervetuloa viheralan valtakunnalliseen ykköstapahtumaan helmikuussa 2023! Vihertekniikka-näyttely tarjoaa monipuolista ohjelmaa, kun lähes sata näytteilleasettajaa saapuu paikalle esittelemään tuotteitaan ja kertomaan toiminnastaan. puheenvuoroja ViherAreenalla sekä työnantajien ja töitä etsivien kohtaamispaikka ViherRekry. Teemana Viisas, älykäs, vihreä muuttuuko tieto teoiksi. pohtii mitä on luotettava tutkittu tieteellinen tieto ja miten tieto muuttuu käytännön toiminnaksi. Viherpäivät tulevat taas! kute6_42-51.indd 42 2.12.2022 10.17. Tapahtuma huipentuu juhlaillalliseen. Näyttelyn lisäksi luvassa on mm
Omaisuudenhallinnan rooli oli selvästi Kuntatekniikan päivät 10–12.5.2023 merkitse jo kalenteriin! IFME:n hallitus kokoontui pitkästä aikaa fyysisesti, tällä erää Johannesburgissa. SKTY:n puheenjohtaja Jyrki Paavilainen osallistui esitelmöitsijänä omaisuudenhallinnan parituntiseen paneliin. kute6_42-51.indd 43 2.12.2022 10.17. Tapahtuma huipentuu juhlaillalliseen. Toki iltaohjelma on kuitenkin yhteistä, joten luvassa on mukavaa yhdessäoloa. Esimerkiksi tiedossa on jo muutamia henkilöitä, jotka ovat löytäneet työkokeilupaikan toisesta maasta IFME:n verkostojen kautta. pohtii mitä on luotettava tutkittu tieteellinen tieto ja miten tieto muuttuu käytännön toiminnaksi. Ensimmäisenä esittelemme kuberuhkien ja yleisen turvallisuuden huippuasiantuntijan Jarno Limnellin! Kuntatekniikan päivät pidetään ensi vuonna tutussa Jyväskylässä, mutta ohjelmaan on tulossa vahva edustus myös ympäryskunnista. Näyttelypäällikkö Anna-Maija Hallikkaalta saamamme tiedon mukaan on luvassa historian laajin näyttely, sillä näytteilleasettajia on jo nyt ilmoittautunut ennätysmäärä! Toki vielä ehtii ilmoittautua, mutta ettehän odota liian pitkään! Kansainvälinen liitto (IFME) kasvaa ja vankistuu edelleen Kansainvälinen liitto määritteli vuoden aikana strategiaansa. puheenvuoroja ViherAreenalla sekä työnantajien ja töitä etsivien kohtaamispaikka ViherRekry. Kuntatekniikan päivien yhteydessä järjestämme yhdessä muiden yhdistysten kanssa Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn. Teemme heille erityisohjelman. Kunpa vain kaikki pääsisivät estradille – harmittavasti ensi vuonna meillä on vain kolme salia käytössämme. Ilmoittaudu mukaan: vyl.fi/viherpaivat Viherpäivien seminaari käsittelee viheralan ajankohtaisia aiheita alan kotimaisten ja ulkomaisten huippuasiantuntijoiden johdolla. Seminaariin osallistui vajaa tuhat osallistujaa, ja avauspuheenvuoron oli pitämässä Etelä-Afrikan teknisen sektorin ministeri. Teemana Viisas, älykäs, vihreä muuttuuko tieto teoiksi. Nyt haemme kasvua sekä parempia ja maailmanlaajuisia palveluita jäsenyhdistyksille. 43 Kuntatekniikka 6/2022 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Viherpäivien 2023 teema Viisas, älykäs, vihreä muuttuuko tieto teoiksi. Erityistä oli havaita, että kaikissa seminaarin esitelmissä puitiin omaisuudenhallinnan strategioita ja käytäntöjä. Kuinka monessa suomalaisessa organisaatiossa nämä ovat olleet oleellisena osana ja esillä toiminnan kehittämisen taustalla. Näyttelyn lisäksi luvassa on mm. Sillä aikaa kun kuntatekniikan ammattilaiset imevät uutta oppia itseensä, puolisot saavat hengenravintoa. Päiville on tulossa myös kovan luokan Keynote-esiintyjiä. Viherpäivät tulevat taas! KUNTATEKNIIKAN päiville on saatu lähes sata erityisen laadukasta esitelmäehdotusta. Eteläisen Afrikan kuntatekniikassa omaisuudenhallinta kasvamassa avainrooliin SKTY järjesti opintomatkan Eteläisen Afrikan (IMESA) yhdistyksen vuosittaiseen seminaariin. Tapahtuma kokoaa yhteen noin 1500 viheralan ammattilaista ja on vakiinnuttanut paikkansa viheralan tärkeimpänä koulutus-, näyttelyja verkostoitumistapahtumana. Lisäksi jos puolisosi on aiemmin jäänyt kotiin ruikuttamaan, ensi vuonna otathan puolisosi mukaan. Viheralan suurin seminaarija messutapahtuma järjestetään jälleen 8.-9.2.2023 Jyväskylän Paviljongissa. IFME:n strategian peruspohjana on Yhdistyneiden Kansakuntien 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Uudistuneessa Vihertekniikkanäyttelyssä pääset tutustumaan viheralan yritysten ja toimijoiden uusimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Palvelut näkyvät siten kaikkien jäsenmaiden kautta tasapuolisina mahdollisuuksia. Tervetuloa viheralan valtakunnalliseen ykköstapahtumaan helmikuussa 2023! Vihertekniikka-näyttely tarjoaa monipuolista ohjelmaa, kun lähes sata näytteilleasettajaa saapuu paikalle esittelemään tuotteitaan ja kertomaan toiminnastaan
Tästä syystä kyseisen konferenssinkin jokaisen luennon alussa muistutettiin luetuttamaan osallistujan nimikortti, jotta opintopisteet kilahtivat tilille. Mutta tulipa suomalaisille insinööriplantuille jotakin uuttakin tietoa, sillä saimme kuulla seikkaperäisen esitelmän siitä, miten anglosaksisissa maissa insinöörien ja muiden ammattikuntien osaamista pidetään yllä jatkuvasti. kute6_42-51.indd 44 2.12.2022 10.17. Muun muassa kuparijohteet viedään katuvalaistuksesta alta aikayksikön. Toiseksi uhaksi nostettiin korruptio, jonka todettiin olevan varsin avointa ja raadollista. SKTY:n puheenjohtaja Jyrki Paavilainen esitelmöi Eteläisen Afrikan konferenssissa omaisuudenhallinnasta. Kapkaupungin veden ääreen oli rakentunut huima tapahtumaja asuinkeskittymä. Katutöiden osalta yhdistyksessä on varsin virkeä ryhmä, joka viestittelee kaupunkien käytännöistä viikottain. Lisäksi SKTY:n toiminnanjohtaja ja IFME:n varapresidentti Alatyppö sai kunnian avata konferenssin, kun IFME:n presidentti Sanne Hieltjes joutui jäämään sairauden vuoksi kotikamaralle. Eteläisen Afrikan kuntatekniikan uhkien kolmen kärki on selvästi erilainen kuin meillä Suomessa. Kuulosti siltä, että Suomessa olisi kirveellä tekemistä, että saisimme pidettyä kaikkien ammattilaisten osaamiset ajan tasalla ja jotenkin vielä osoitettua sen. Ensimmäisenä uhkana todettiin olevan vandalismi. Lisäksi tällä haavaa tehdään kunnossapitolain tarkastelua, joten katutyöpäivät maaliskuun lopussa osuvat kuin nakki silmään. Kuntatekniikkaan käytettävät verorahat eivät riitä pitämään kuntatekniikkaa kunnossa. Monessa paikassa näkyi rälläkällä kaadettuja katuvaloja, joista piuhat oli viety. Suomessa kun ei tämmöistä ole, vaan kaikki insinööristä hammaslääkäriin voivat harjoittaa ammattiaan 1970-luvun opein ilman niiden päivittämistä. Muistakaa pitää itsestänne erityisen hyvää huolta! Nähdään ensi vuonna viimeistään Kuntatekniikan päivillä – voimaa ja valoa kaikille! • Etelä-Afrikassa kunnioitetaan puuta, vaikka se kasvaa keskellä puistokäytävää. Kuitenkin kuten luonnossakin – talvi on rauhoittumisen ja levon aikaa. Katutyöpäivät Tampereella maaliskuun lopussa Katutöiden sujuvoittaminen on ollut monen kaupungin agendalla jo vuosia. No, ihmekös tuo, jos osa rahavirrasta valuu taskuihin eikä infraan. Erityistä oli, että esimerkiksi ministeri puhui, että korruptio on kovin moitittavaa, mutta näin suomalaisena ajatellen eikö voitaisi vain päättää, että korruptio yhteisesti kiellettäisiin ja siitä annettaisiin ankarat sanktiot. Seuratkaa ilmoitteluamme ohjelmasta ja tarkemmasta ajankohdasta! Joulun ja uudenvuoden toivotukset toimistolta Pandemia näyttää jääneen taa, ja pääsemme vihdoin kehittämään uusia palveluita kuin ennen vanhaan. Kolmas uhka liittyi käytännössä suoraan korruptioon. No, maassa maan tavalla. 44 6/2022 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } lyönyt läpi Eteläisessä Afrikassa. Toivotamme kaikille teille rauhaisaa joulun odotusta ja menestystä alkavan vuoden aktiviteetteihin. Näissä maissa insinöörin pitää suorittaa tietty määrä opintopisteitä viiden vuoden välein, ja lisäksi joissakin maissa pitää tehdä insinöörin pätevyystesti
050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Tiimipa?a?llikko. Till kvällsprogrammen är alla välkomna! Det internationella förbundet IFME växer Det internationella förbundet utarbetade sin egen strategi under hösten. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Johanna Nyberg Kaupunkiliikennepa?a?llikko?, Espoon kaupunki PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. Nästa dagar för gatuarbete ordnas i mars 2023 i Tammerfors. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. puh. Nytt för de nästa kommunaltekniska dagarna är att nu är även makarna välkomna med! När de kommunaltekniska experterna bekantar sig med det nyaste nytt inom kommunaltekniken, så ordnas det annat program för makarna. Hälsningar Johanna Nyberg kute6_42-51.indd 45 2.12.2022 10.17. Fokus kommer att vara på att öka utbudet av internationella tjänster och möjligheter för våra medlemmar. Föreningen har nu en aktiv klubb för detta tema. Kunnossapitopa?a?llikko?, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi TOIMISTOPA?A?LLIKKÖ Maarit Ma?ki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 HELSINKI puh. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pirjo Siren Kehitysjohtaja, Sipoon kunta PL 7, Martinkyla?ntie 94, 04130 Sipoo puh. VARAPUHEENJOHTAJA Mika Ja?rvela. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoiminnanjohtaja, Kahva Oy puh. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Va?tto. För hur många finska organisationer har dessa principer legat som grund för strategin. Vi kommer också att ha hög kvalitet på våra key note presentationer. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Mervi Vallinkoski Yleiskaavapa?a?llikko?, Jyva?skyla?n kaupunki PL 233, 40101 Jyva?skyla. 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi Mari Helin Kunnossapitopa?a?llikko?, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Snart kommer mera information om dagarna i mars – följ med föreningens nyhetsbrev för ytterligare information! Föreningen önskar er alla en God Jul! . 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka -lehti Markku Vento Pa?a?toimittaja puh 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Synd att vi bara har tre salar till förfogande för presentationerna, men å andra sidan så har vi möjlighet att ta del av den stora kommunaltekniska utställningen, vilket garanterar att utbudet och möjligheten till ny kunskap under dagarna kommer att vara mycket stor. (hoitovapaalla), julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58214, 00099 Helsingin kaupunki puh. De Förenta Nationernas 17 principer för hållbar utveckling har fungerat som grund för IFMEs strategi. Det är en ypperlig chans att diskutera detta breda ärende tillsammans med kolleger från andra kommuner. På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen Linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppo. Skriv upp datumet i kalendern redan nu! Vi har fått rekordmånga förslag för presentationer och kvaliteten på förslagen har varit mycket hög. Vi har redan exempel på medlemmar som har hittat internationella praktikplatser via IFMEs nätverk. 050 438 3539 pirjo.siren@sipoo.fi Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY 45 Kuntatekniikka 6/2022 NÄSTA års kommunaltekniska dagar ordnas den 10.–12.5.2023 i Jyväskylä. Den stora samhällstekniska utställningen kommer att vara även större än under tidigare år. Yksiko?n johtaja, STARA, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Va?a?ta?inen Osastopa?a?llikko?, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Dagarna för gatuarbete i Tammerfors Utvecklandet av gatuarbete har legat högt på många städers agenda i flera år. Kiinteisto?insino?o?ri, Lahden kaupunki Askonkatu 2, 15100 Lahti puh. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJA?SENET Ari Varonen Kaupunkiympa?risto?johtaja, Joensuun kaupunki Muuntamontie 5, 80100 Joensuu puh
Tähän mennessä on julkaistu kaksi ohjetta: Taulukko PE-putkien ominaisuuksista suhteessa kaivamattomiin menetelmiin ja Muoviputkijärjestelmien tarkistuslista no-dig-asennustöissä. Saimme myös 100:n jäsenen rajapyykin rikki syksyllä! No-Dig konferenssi menestys Vuoden 2022 ehdoton kohokohta oli maassamme ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälinen No-Dig konferenssi (kts. Kuntotutkimusjaos valitsi toimihenkilöt Yhdistyksemme toiminnan ydin ovat tietysti aktiiviset jaokset. Kuntatekniikka 5/2022), jonka yhteydessä järjestettiin myös kansallinen konferenssi. Puhujia ja konferenssiosallistujia oli noin 230 henkilöä, näyttelyvieraita reilut 300 henkilöä ja näyttelyasettajia noin 200 henkilöä. Mainittakoon myös, että Kuntotutkimusjaoksen sekä sen eri työryhmien toimintaan voi vapaasti tulla mukaan, kun ilmoittautuu jaoksen puheenjohtajalle tai työryhmien koollekutsujalle. myo?s: Facebook [hakukentta?a?n: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukentta?a?n: fistt] { FiST T } FiSTT:n kulunut vuosi on ollut toiminnantäyteinen. FiSTT:in Kiinteistöjaoksen edustaja osallistui Viemärisaneeraajien Rakentamisen sertifikaattien ohjausryhmän kokoukseen marraskuussa. Jaoksen henkilövalinnat tehtiin 1+1 vuotta -periaatteella. Konferenssin kävijätilastot ovat tällä välin valmistuneet. Työryhmien koollekutsujina toimivat Sakari Kuikka (Kuntotutkimuskoulutus), Kia Aksela (Ohjeet ja julkaisut) ja Sauli Pihamaa (Tiedonsiirto). Siihen on kuulunut alaan liittyvän tutkimus-, ohjeistusja koulutustoiminnan tukemista, kaivamattoman tekniikan tunnettuuden kasvattamista sekä vesihuoltoverkojen hallintaan liittyvään kehitystyöhön osallistumista kuin myös yhteistyötä useiden yhdistysten sekä jäsenorganisaatioiden kanssa. Puheenjohtajaksi kaudelle 2023 valittiin Tero Kilpeläinen Oulun Vedestä, sihteerinä jatkaa Sakari Kuikka. Sukitusja pinnoitusalan urakoitsijoiden osallistuttaminen oman alan kehitystyöhön on erityisen tärkeää. Kuntotutkimusjaos piti syyskokouksensa 13.10. Lisäksi on tehty tiivistä yhteistyötä Muoviteollisuus ry:n kanssa ohjeiden laatimiseksi muoviputkien käytöstä kaivottomissa asennuksissa. Kuntotutkimusjaoksen kansainväliset suhteet ovat Tiia Lampolan hoidossa. Henkilösertifikaattien nykyisestä koulutustilanteesta löytyy lisätietoja Vuosi täynnä toimintaa ISTTn uusi puheenjohtaja Albert Shou (vas.) vierellään ex-pj Jari Kaukonen. Jäsenkirjautumisen takana FiSTT:n jäsenille on tarjolla paljon tietoa, julkaisuja ja esityksiä. FiSTT on myös päivittänyt verkkosivut. FiSTT on esilla. / Johan Lundberg Oy / Haapasuonkankaantie 10, 90830 Haukipudas Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tieta?myksen lisa?a?miseen. 46 6/2022 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Pertti Leppa?nen, pertti.leppanen@sitowise.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Pekka Kaikkonen, FiSTT Laatuja materiaalijaos, pekka.kaikkonen@lahtiaqua.fi saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Ja?senyydet Sari Pietila?, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietila. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Yhdistys edista?a. maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman va?hin kaivuuto?in aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti ja?rkeva?a?. kute6_42-51.indd 46 2.12.2022 10.17. Jatkokoulutus oleellista Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos jatkaa toimintansa kehittämistä tavoitteena vahvistaa pienten putkien sukitusja pinnoitusalan liiketoimintaa ja osaamista sekä edistää alan hyviä käytäntöjä alan eduksi. Kuntotutkimuskoulutusten pitopaikat ja päivämäärät vuodelle 2023 ilmoitetaan heti vuoden alussa. Yhteensä siis yli 700 henkilöä sai lisää tietoa ja mahdollisuuden verkostoitua upeissa puitteissa viikon aikana! ISTT, Westrade ja FiSTT kiittävät lämpimästi kaikkia konferensseihin osallistuneita ja iloitsevat saadusta positiivisesta palautteesta! Toivotamme myös lämmöllä tervetulleiksi uudet jäsenorganisaatiot – tämä käy jäsenhakemuksen kautta, joka löytyy fistt.fi -sivustoltamme
ISTT on Englantiin rekisteröity hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tarkoitus on kaivamattoman tekniikan käytön edistäminen. Jaoksen seuraava kokous on 10.1.2023. Lisäksi perustin Chairman’s Advisory Boardin, jossa on kuusi jäsentä. Kaiken tämän lisäksi totesimme juuri ennen kauttani, että ISTT:ssä pitää tehdä suuria muutoksia. FiSTT puheenjohtaja Pertti Leppänen ui kuin kala vedessä kansainväliseen yhteisöön. Näihin yhteenkään en katso vaikuttaneeni, mutta ne kaikki vaikuttivat minun elämääni. Tästä saavutuksesta olen todella iloinen. Nyt kannattaa kaikkien, jotka eivät vielä ole liittyneet FiSTT:n jäseneksi, mennä www.fistt.fi -kotisivuille täyttämään jäsenhakemuslomake. Guarantorsit olivat henkilökohtaisessa vastuussa aiemmin mainittujen säädöstöjen noudattamisen osalta. • kute6_42-51.indd 47 2.12.2022 10.17. Oli todella opettavaa havaita erilaisia kulttuureja ja toimintatapoja eri maiden järjestöissä. Ranskan teknisen jaoston kokouksessa kuulin vain ranskan kieltä, mutta esitysten kuvat kertoivat koko ajan, mitä siellä esitettiin. Näin omistajuus oli siirretty aiemmilta omistajaherroilta jokaiselle jäsenjärjestölle. Olemme pyrkineet saamaan mukaan laajasti eri toimijoiden edustajia, jotta jaoksen tuottaman materiaalin ja ohjeistuksen painoarvo olisi tilaajien keskuudessa vahva. Ensimmäisenä työlistalla oli koko luottamushenkilöorganisaation muuttaminen aina omistajuutta myöten. Tästä johtuen meidän on noudatettava Britannian lakeja ja heidän, Companies Housen (vastaa lähinnä kaupparekisteriämme) ja Charity Comissionin (valvoo yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa) sääntöjä. Yksi tehtävistäni oli tukea jäsenjärjestöjämme aktiivisella yhteydenpidolla. Ennen uudistusta ISTT:n toiminta on ollut kovin hallitusvetoista. Siinä pandemia aiheutti melkoisia ongelmia, mutta aina kun rajat aukesivat, koetin pysyä liikkeellä. Nyt muutin aktiiviseksi toiminnaksi komiteatyöskentelyn, ja hallitus tekee vain päätöksiä komiteoiden esityksestä. Tavoitteena oli työstää siitä malli, jota voidaan käyttää apuna muidenkin menetelmien ohjeistuksissa. Guarantorsien puheenjohtaja Martin Kane esitteli organisaation Firenzen kokouksessa vuotta myöhemmin. Yhden määräaikaisen komitean oli määrä keskittyvä omistajaorganisoinnin muutokseen. Siellä on paljon opittavaa. En olisi kuvitellut vuonna 2018, mitä on minulla edessä, kun minut valittiin Kapkaupungissa ISTT:n puheenjohtajaksi. Sillä saatiin arvonnousua niin Suomelle kuin isäntäjärjestö FiSTT:lle. Aloitimme kaivamattomien menetelmien ohjeistuksen tekemisen pitkäsujutusmenetelmästä. Samalla valitaan puheenjohtaja ja sihteeri tulevalle kaudelle. Jaos ottaa myös kantaa materiaalien kuten putkien sopivuuksiin eri menetelmille sekä jakaa kokemuksia hyvistä ja huonoista ratkaisuista. Tärkeänä päämääränä on saada InfraRYL:iin oma osa kaivamattomasta tekniikasta. Hallituksessa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä seitsemän jäsentä. Muutimme ryhmän nimeksi Trustees, ja jokaisen alueen jäsenjärjestömme saivat valita yhden henkilön toimimaan vastuuhenkilönä, jolle voi nimetä varahenkilön. Sitä kautta avautuu uusia mahdollisuuksia oppia tekniikasta, jonka käyttäminen on merkittävä ympäristöteko ja samalla kustannuksia alentava menettely. Aloitin ne välittömästi mainitusta kokouksesta palattuani. ISTT:n ex-pj Jari Kaukonen kertoo kaudestaan Mielenkiintoinen ja opettava puheenjohtajakausi takana. Te olette mahdollistaneet työni kaivamattoman tekniikan eduksi. Perustin jo Kapkaupungin konferenssin aikana kuusi komiteaa, joista viisi oli pysyvää. Jaoksen toimintaan mahtuu mukaan aiheesta kiinnostuneita. Kuten yhdessä totesimme, kaikki isommat muutokset on tehty, ja nyt jatketaan hienosäädöillä. Moni on todennut, ettei niin hyvin järjestettyä trenchless-viikkoa ole aiemmin koettu! Kokonaisuudessaan tilaisuus on näin jälkeenpäin arvioituna onnistunut erinomaisesti. Oli todella hyviä esityksiä, vaikka en kieltä osaakaan. Kuin kruununjalokivenä kauteeni saimme FiSTT:n järjestettäväksi kansainvälisen konferenssin ja näyttelyn Helsinkiin. Ympäristökin muuttui tuona aikana melkoisesti: koimme pandemian, Venäjän aggressiot Ukrainaa kohtaan ja saimme aloitetuksi vielä energiakriisinkin. Lopuksi voin todeta, että luovutin puheenjohtajuuden Albert Shoulle luottavaisin mielin. Rohkaisenkin kaikkia maamme kuntatekniikan osaajia tarttumaan rohkeasti kansainvälisiin verkostoihin. Työstimme uuden organisaation kyseisen komitean ja omistajien kanssa. Näillä toimenpiteillä sain aktivoitua hallituksen kymmenen henkilön sijaan seitsemisenkymmentä henkilöä. 47 Kuntatekniikka 6/2022 osoitteesta rakentamisensertifikaatit.fi/ sertifikaatit/viemarisaneeraaja Ohjeistukset kuntoon Laatuja materiaalijaoksen tehtävänä on kehittää kaivamattomien tekniikoiden laatuasioita. Minua lämmitti onnistumisen lisäksi erittäin paljon FiSTT:n kunnianosoitus tekemälleni työlle, josta syvä kumarrus kiitokseksi. Komiteoita on seitsemän ja niissä jäseniä reilut kuusikymmentä. Sen järjestelyistä on tullut maailmalta runsaasti kiitosta. Nyt useissa maissa on havahduttu komiteatyön antamiin mahdollisuuksiin kehittää itseään kaivamattomaan tekniikkaan liittyvillä aloilla. Näitä kutsuimme myös Guarantors-nimellä. Etenemme menetelmä kerrallaan, ja seuraavaksi paneudumme sukkasujutukseen. Meillä Suomessa pelätään esitellä omaa osaamistamme kielikysymysten vuoksi, mutta ISTT:ssä on yhteinen kieli: kaivamaton teknologia
Koulutuspäivien luennoilla pureuduttiin ensi talvena mahdollisesti tulevien sähkökatkosten vaikutukseen vesihuoltoon ja ennen kaikkea jätevesiviemäriverkoston toimivuuteen niiden aikana. sihteeri.kpm@gmail.com puh. Koulutuspäivien teemana oli vesihuoltoverkoston eritasoisiin häiriöihin varautuminen. Onnistuneiden koulutuspäivien jälkeen on mukavaa aloittaa uusien koulutuspäivien suunnittelu. Koulutuspäiville ilmoittautui yli 160 alan osaajaa, ja torstaille kutsuttiin vieraita myös alan oppilaitoksilta, konsulttitoimistoilta sekä Pohjois-Suomen vesilaitoksilta. Torstain juhlaillallisella jaettiin kaksi Kuntien Putkimestariyhdistyksen numeroitua viiriä ansioituneille jäsenille. Erittäin paljon onnitteluja viirien saajille. Lahti Aqua Oy:n esitys viestinnän vaikutuksesta vesihuoltopalveluista muodostettavaan mielikuvaan antoi runsaasti miettimistä muille vesilaitoksille oman toimintansa tiedottamistavoista. Viirin nro 78 sai Esa Tutti Turun Vesihuolto Oy:ltä. Viirin nro 77 sai projektipäällikkö Marko Männynsalo Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:ltä. 050 466 9120 Yhteistyössä ja kokoontumisissa on voimaa KUNTIEN Putkimestariyhdistyksen koulutusja neuvottelupäivät pidettiin Oulussa 2.–4.11.2022. Yritysviirin sai Sami Kallioinen SPC-Vesitekniikka Oy Tampereelta. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. Keskiviikkoillan päätteeksi lähdimme syksyiseen Linnasaareen, jossa Kempeleen partiolaiset olivat järjestäneet mukavaa tekemistä yhteistyötä vaativien rastitehtävien muodossa. • Tero Kilpeläinen, KPM hallituksen PohjoisSuomen edustaja Kuntien putkimestareiden koulutusja neuvottelupäivät Oulussa kute6_42-51.indd 48 2.12.2022 10.17. Oulun Vesi esitteli ajankohtaisia tapahtumia Oulussa, Oulun Veden toimintaa ja meneillään olevia sekä tulevia merkittäviä investointihankkeita. Tämän ajankohtaisen aihepiirin alustuksena kuultiin Oulun kaupungin riskienhallintapäällikön Kari Broströmin alustuspuheenvuoro, joka herätti osallistujia keskustelemaan aiheesta koko koulutuspäivien ajan. Mikäli jäsenillämme on mielessä aiheita, joita haluaisitte koulutuspäivillä käsittelevän, laittakaa siitä viestiä alueenne KPM:n hallitusedustajalle. Yksi tärkeimmistä varautumisen muodoista on asiakkaiden ennakkoon tiedottaminen, jotta yritykset ja kotitaloudet osaavat toimia oikein sähkökatkosten aikana. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihnia. 48 6/2022 Kuntatekniikka Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Tämän lisäksi ennakkosuunnittelu sähköja vesilaitosten välillä katsottiin erittäin tärkeäksi
Kuvassa Woudenberg Rudy Georg Fischer Ab. << Kuvassa Marko Männynsalo, Esa Tutti, Pekka Laakkonen, Sami Kallioinen, Markku Ala-Kihniä ja Sami Sillste?n. kute6_42-51.indd 49 2.12.2022 10.17. 49 Kuntatekniikka 6/2022 Marko Männynsalo luennoi Tampereen keskuspuhdistamon jätevesipumppaamon rakentamisesta. >> Näyttelytilassa yritysten edustajat pääsivät kertomaan uutuuksista
Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Haitta-aineet rakennuksissa 15.2. Helsinki koulutus.fcg.fi kute6_42-51.indd 50 2.12.2022 10.17. 7.2. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/753 Rakennuttaminen 2023 19.–20.1. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/745 Kuntien paikkatietoseminaari 14.–15.2. { Tapahtumakalenteri } Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorikoulutus 2.2. Helsinki koulutus.fcg.fi InfraBIM Open 2023 30.1.–1.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Talotekniikan LVI-valvojan koulutus LVI-TATE 8.3.–17.5. Helsinki+striimaus kiinko.fi Kiinteisto?kauppa ja maanvuokra – kuntien ohjeistus 14.3. Etäkoulutus kiinko.fi Kiinteisto?kaupan perusteet 16.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Verkkojulkisuus kaavoituksessa 17.2. Helsinki vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/732 Henkilo?kuljetuspa?iva?t 2.–3.2. Helsinki/webinaari ril.fi Tuulivoimapäivä 18.1. 50 6/2022 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Helsinki + striimaus kiinko.fi Vesihuolto na?kyva?ksi 16.12. Tampere kiinko.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi 24.1.–30.3. Tampere koulutus.fcg.fi Vesihuolto ja kiertotalous 7.2. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteisto?insino?o?rien ja geodeettien neuvottelupa?iva?t 16.–17.3. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/744 Pa?a?suunnittelijan ajankohtaispa?iva. Tampere ril.fi Vesityo?korttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 31.1. Helsinki/webinaari ril.fi Digitaaliset ratkaisut 9.2. Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 24.1. Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/id/731 Ilmastoviisas rakennushanke 1.2
Helsinki koulutus.fcg.fi Ja?tevedenpuhdistamon ka?ytto. Tampere vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/ Koulutustuote/id/735 kute6_42-51.indd 51 2.12.2022 10.17. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesityo?korttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 28.3. Helsinki vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/ id/734 Hulevesipa?iva. Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Julkiset hankinnat rakennuttamisessa – viimeisimma?t uudistukset 21.3. ja kehitta?minen 22.3. 28.3. Helsinki/etäkoulutus kiinko.fi Kiinteisto?jen ylla?pitopa?iva?t 22.–23.3. 51 Kuntatekniikka 6/2022 { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille TULE MUKAAN RAKENNUTTAMINEN 2023 -SEMINAARIIN! Tampere-talo 19.-20.1.2023 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: rakennuttaminen.net Loma-asumisen muuttaminen vakituiseksi 21.3
MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille kute6_52.indd 52 2.12.2022 10.17