6/2023 { Kolumni } Henriikka Hellström: Rakennusjäte ei ole jätettä Simuloitu kaupunki Varkaus vesistöjen kainalossa Tekstiilien kierrätys BIOLOGINEN VEDENPUHDISTUS kute6_1.indd 1 1.12.2023 10.32
25 Varkaus hyödyntää vesistöjä kaupunkisuunnittelussa……... ........37 Hätäaputyöt aikansa työllisyystoimi…….. 46 Kuntien Putkimestarit……... 51 6/2023 Kuntatekniikka 13. 16 Leikkikenttä kunnostettiin vähähiilisesti……... 20 Kaupunkisimulaatio suunnittelutyökaluna………... 50 Palveluhakemisto………... ................................... 32 Tekonurmi ilman täyterouhetta……. .... 16 { Vesihuolto } { Liikuntapaikat } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } { Korjausrakentaminen } { Liikenneväylät } { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: K at ri H ilt un en Tekonurmien kumirouheen viimeinen käyttöpäivä lähestyy. 2 Tekstiilien kierrätyksellä verkkainen startti ………... ............................................. ................................ 5 Kolumni: Rakennusjäte ei ole jätettä………... ........................ .................................. 34 Nastakiellolla tutkitaan liikenteen haittoja ........................................... 43 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 13 Tapahtumakalenteri………... joulukuuta 6/2023 { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ................. 6 Bakteerit syövät rautaa pohjavedestä………... .................. 28 Sähköjunalla pian Ruotsiin………… .......... ................................. ............................................. 38 Torino nousee ahdingosta……….. ............ Jyväskylässä testataan täyteaineetonta tekonurmikenttää. ......................... .................... kute6_2-3.indd 2 1.12.2023 10.45. 48 Pääkirjoitus………... 14 Rakentajien yhdistys pitää yhtä……….. ....... .................... 10 Maalahti innostui rakentamaan puusta……... 40 Suomen kuntatekniikan yhdistys…................................................. ..................................
20 s. 3 Kuntatekniikka 6/2023 s. K uv a: Ju kk a N or tio Vaisusti liikkeelle lähtenyt tekstiilien kierrätys hakee vielä uomiaan. 32 KKuntatekniikka.fi s. 6 • Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen Julkisuuslain päivitystä kiirehdittävä • Helsingin rantavesistä liki 100 kuutiota roskaa – siltatyömaat näkyvät jätteessä • Blogi: Elinkaariajattelu nostettava keskiöön kilpailutuksissa ja urakkamalleissa K uv a: Jo ha nn a H el am a Helsingissä peruskorjattiin leikkipuisto kestävästi. K uv a: Ta pi o M ai ni o Rakentajien yhdistys Lahdessa ratkoo ristiriitoja yhteishengellä ja neuvottelemalla. Paljon kierrätysvaatteita palautetaan käyttöön, osa prosessoidaan kuiduiksi. kute6_2-3.indd 3 1.12.2023 10.45. Keskeinen menetelmä oli materiaalien uusiokäyttö
kute6_4.indd 4 1.12.2023 10.33
Eli jos hankkeissa on kestävän kehityksen elementtejä, rahahanat aukeavat todennäköisesti helpommin. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: K ar i Lå ng sj ö Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 1/24 1.2. Vajaan kahden miljoonan asukkaan kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 20.8. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Vuosi 2023 alkaa kääntyä vuodenvaihdetta kohti. Verkossa toki juttuja voi lukea päivittäin. Onneksi tähän kehitykseen herättiin, ja viisailla toimilla vedet ovat kirkastuneet ja teollisuudenkin tarpeet ovat tulleet huomioiduksi. 15.10. 16.1. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Kestävä kehitys voidaan ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon monin eri tavoin. Mutta mitä kestävä kehitys tarkoittaa oikeasti. Lappi on monestakin syystä nyt erittäin pop, toivottavasti näemme siellä! • Tämän päivän valinnat luovat kestävää kehitystä kute6_5.indd 5 1.12.2023 10.34. Vastuullisuus ja green money ovat lyöneet finanssisektorilla vahvasti läpi. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole mitään pikavoittoja, vaan pitkäjänteistä työtä. 4.6. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Tässä lehdessä käsittelemme aihetta monesta eri vinkkelistä. 3.12. P.S. Ja muistakaahan vinkata esitelmäaiheita ensi kevään Kuntatekniikan päiville! 22.–24.5. Se tavoite on yhtä kunnianhimoinen kuin muun muassa Suomen Turussa. Toki parannettavaakin vielä löytyy. 5 Kuntatekniikka 6/2023 { Pääkirjoitus } 6/2023 { Kolumni } Henriikka Hellström: Rakennusjäte ei ole jätettä Simuloitu kaupunki Varkaus vesistöjen kainalossa Tekstiilien kierrätys BIOLOGINEN VEDENPUHDISTUS kute6_1.indd 1 1.12.2023 10.32 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. Varkaus – niin kuin moni muukin tehdaskaupunki – kärsi esimerkiksi 1970-luvulla erittäin huonosta vedenlaadusta. Itselleni varsinkin syntymäkaupunkini Varkauden suunnitelmat vesistöjen nostamisesta Varkauden brändin keskiöön lämmittävät. Niin kuin Henriikka Hellström kirjoittaa kolumnissaan, Suomi on kiertotaloudessa eurooppalaista keskitasoa tai jopa heikompi. Italian Torino on kehittymässä jälkiteolliseksi ja luovuuteen nojaavaksi vihreäksi kaupungiksi, jossa esimerkiksi kaavoitus on tehty ihminen edellä jo viimeiset 30 vuotta. Palaamme printtilehden myötä ensi vuonna asiaan uusin jutuin. Niin kuin esimerkiksi Varkauden vesistöjen kehitystyö osoittaa, nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia vuosikymmenten päähän. Kiitokset tästä vuodesta, hyvää joulua ja uutta vuotta. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Vesihuolto + jätehuolto ja kiertotalous 3/24 20.6. Energia + digitalisaatio K estävä kehitys on sanapari, jota käytetään usein hyvin yleismaailmallisesti. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Mallia kannattaa ottaa maailmaltakin. Vastuullisen rakentamisen vauhdittamiseen voi tulla apua toisaalta yllättävältä, mutta sittenkin loogiselta taholta: rahoitussektorilta. Se voi tarkoittaa leikkipuiston remontointia kiertotalouden menetelmin Helsingin malliin, tai täyteaineettomia tekonurmia, joita testataan nyt muun muassa Jyväskylässä. Varsinkin vastuulliseen rakentamiseen kannattaa panostaa. Kadut, yleiset tilat ja liikuntapaikkarakentaminen 2/24 4.4. Toista oli vain muutama sukupolvi sitten. Nykyisin savolaisia vesiä kannattaakin jälleen markkinoida – koska ne ovat puhtaita. Lapsemme ja lapsenlapsemme kiittävät, kun valitsemme oikein. järjestettävät päivät ovatkin tällä kertaa Rovaniemellä. Lähes kaikki meistä allekirjoittavat ajatuksen, että asioita pitää tehdä kestävästi. 18.3. Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat maailman luonnonvaroista noin puolet ja tuottavat päästöistä noin 30 prosenttia. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Samalla kun keskellä kaupunkia oleva tehdas tuprutti hyvinvointia kaupunkilaisille ja rahaa omistajilleen, se rehevöitti ympäröivät järvet. Tätä kestävä kehitys on parhaimmillaan, konkreettisia tekoja, joilla luodaan tulevaisuutta
Vain reilut kolme prosenttia siitä päätyy kierrätykseen, vaikka se tuli pakolliseksi vuoden 2023 alussa. 6 6/2023 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Tekstiilien kierrätys kannattavaa liiketoimintaa PAIDAT KUIDUIKSI Suomessa syntyy vuosittain noin 11 kiloa tekstiilijätettä per asukas. kute6_6-13.indd 6 1.12.2023 10.42. Lounais-Suomen Jätehuollon projektipäällikkö Aki Honkanen tuntee kotitaloustekstiilien kierrätyksen haasteet parhaiten Suomessa
Hän kertoo, että kyse on 1950-luvulla toimineen tekstiilitehtaan asusteesta, jolle löytyy varmasti ostaja poistotekstiilimyymälän puolella. kute6_6-13.indd 7 1.12.2023 10.42. Koneet käyvät parina päivänä viikossa. Se on samassa rakennuksessa kuin missä tekstiilien kierrätystä yrityksille tarjoava Rester toimii. LSJH:n Kierrätysvaatekaupassa ei voi olla ihmettelemättä, miksi ihmiset heittävät pois käyttökelpoisia vaatteita eivätkä kierrätä niitä itse ja Työntekijät ovat suojautuneet avaruusasuja muistuttavilla hengityssuojaimilla. Osa on hyväkuntoisia, sellaisenaan uudelleen käytettäviä vaatteita ja muita tekstiileitä. Tekstiilit lajitellaan ennen kuitutason käsittelyä. Nyt hän tietää. Työntekijät ovat suojautuneet tehokkailla hengityssuojaimilla. Niiden alueilla asuu 95 prosenttia suomalaisista. Kun nämä ääripäät on eroteltu, työntekijät näyttävät varsinaisen osaamisensa. Tämä osa on likaista tai muuten kierrätyskelvotonta. Ikävä kyllä joukossa on myös erittäin likaisia, maalitahraisia ja öljyisiä tekstiilejä. Sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaa noin 10 prosenttia materiaalista. He lajittelevat nopeaan tahtiin sormituntumalla eri materiaalit toisistaan. Varastoa kertyy molempiin päihin. Molemmilla on samanlaiset ranskalaisen Andritz Larochen valmistamat laitteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2021 lopussa. Kun kuljemme yhden työpisteen ohi, työntekijä vinkkaa Honkasen luokseen ja näyttää ihastuneena koruompelein kirjailtua kylpyviittaa. Lopusta 60 prosentista noin puolet on puuvillaja sellumateriaalia, jotka menevät kierrätykseen. Pilotin aikana markkinat ovat muuttuneet niin, että tarjolle on tullut muitakin menetelmiä, kuten kemiallinen liuotus, Honkanen kertoo tehdashallissa, jossa parhaillaan on hyvin hiljaista. Jätelaitokset erottelevat 20–30 prosenttia kiertoon tulevasta tekstiilimateriaalista polttoon. Joukossa siistejä vaatteita Honkanen tuntee kotitalouksien tekstiilien kierrätyksen haasteet ehkä parhaiten Suomessa, sillä LSJH:lla on sopimus 25 kunnallisen jätelaitoksen kanssa. 7 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti ja kuvat: Jukka Nortio K un Lounais-Suomen Jätehuollon projektipäällikkö Aki Honkanen rekrytoitiin vuoden 2022 alussa työhönsä, hän kysyi, kumpaan päähän prosessia kertyy enemmän tavaraa, materiaalin vastaanottoon vai tuotevarastoon odottamaan tulevaa käyttöä. Kuitua avataan tilausten mukaan. Tutustumme siihen Turun Hiidenkadun poistotekstiililaitoksen materiaalinlajittelukeskuksessa. Muutama prosentti siitä on villaa ja neuloksia, joille on Suomessakin käyttäjiä ja jatkojalostajia. Lajittelu on välttämätöntä, jotta materiaalille löydetään hyödyntämismarkkinat. Työntekijät ovat suojautuneet avaruusasuja muistuttavilla hengityssuojaimilla, sillä kierrätystekstiilit pölisevät, ja niissä voi olla hometta ja muita epäpuhtauksia. Hän esittelee tekstiilikuidun kierrätyslaitosta Paimiossa. Neljäs–viidesosa on tekoja sekakuituja, joista osa menee polttoon. – Tässä pilottilaitoksessamme olemme opetelleet kuidunavausta
päivänä 2023 jätepuitedirektiivin muutosehdotuksen. 8 6/2023 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Kierrätysmäärät vaatimattomia . Kierrätysvastuu siirtymässä tuottajille Kuitukierrätykseen kelpaavaa materiaalia tulee LSJH:n Paimion laitokselle 700–800 tonnia vuodessa, mutta Lounais-Suomen Jätehuolto myy pilottilaitoksensa Resterille, koska toiminta ei ole kannattavaa. Välillä enemmän ja vähemmän erotettuja kuituja sekoitetaan keskenään, ja tätä homogenisoitua kuitumassaa ajatetaan uudestaan erottelusylintereiden läpi. Rekeillä roikkuu hyväkuntoisia vintage-mallisia pikkutakkeja, leninkejä ja lämpimiä talvitakkeja. Kunnalliseen kierrätykseen tekstiilejä kertyi viime vuonna vain 2 300 tonnia, joka merkitsee 0,4 kiloa per suomalainen. Sen on määrä olla täysmittainen laitos, johon piti alun perin tulla sekä lajitteluettä kuidunavauslaitos. SUOMESSA kertyy tekstiilijätettä 63 701 tonnia vuodessa. Uusien säännösten on määrä astua voimaan 1.1.2025, jonka jälkeen mailla on 2–3 vuotta aikaa viedä säädökset omaan lainsäädäntöönsä. Lounais-Suomen Jätehuollon lisäksi tekstiilejä päätyy uudelleenkierrätykseen monia muitakin reittejä: UFF kerää vuosittain noin 12 000 tonnia, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus 800 tonnia ja monet hyväntekeväisyysjärjestöt joitakin tuhansia tonneja. Puuvilla sopii paremmin kehräykseen ja langanvalmistukseen, tekokuidut lyhytkuituisina kuitukankaan tuotantoon. tiilikierrätyksen tulevaisuuteen eli siihen, kenen vastuulla kierrätys tulevaisuudessa on. Oman laitoksen rakentaminenkin Turun Topinpuistoon on edelleen suunnitelmissa. Lain velvoitteet täyttyvät, jos kunnassa on yksikin keräysastia. Miten tekstiilikierrätys silloin järjestetään, on vielä hämärän peitossa. Prosessi muuttumassa Vaikka Lounais-Suomen jätehuolto luopuu omasta kuidunavauslaitoksestaan, se jatkaa tekstiilien vastaanottoa kuntien jätehuoltolaitoksilta ainakin vuonna 2024 päättyvien sopimusten loppuun. Varsinaisessa kuidunerotuksessa kuitua revitään karstaamista muistuttavilla sylintereillä, joita on prosessissa useita peräkkäin. Ihmisiä tarvitaan jatkossakin erottelemaan uudelleenkäytettävä ja pois heitettävä materiaali. Palaset johdetaan voimakkaaseen ilmavirtaan, jossa kevyet palat jatkavat matkaa. Se on 3,6 prosenttia tekstiilijätteen kokonaismäärästä. Isoin epävarmuus liittyy teksKuidut revitään erilleen . hankki lisätienestiä. – Emme lähde tekemään kuidunavausta itse, vaan ostamme sen palveluna. Materiaalit käyttäytyvät prosessissa eri tavalla. Teknologiasta huolimatta käsityön osuus tulee edelleen olemaan suuri, Honkanen sanoo. Kuidunkierrätykseen kelpaavaa materiaalia se aikoo myydä joko kuituna tai raaka-aineena jatkojalostukseen. • Tekstiiliä on kulkenut kierrätyslaitoksen läpi 700–800 tonnia vuodessa. Se velvoittaa tuottajavastuun perusteella kotitaloustekstiilien valmistajat, maahantuojat, jakelijat myyjät kierrättämään tekstiilit. Laitokseen onkin nyt tulossa noin 10 000 tonnin materiaalilajittelu. Hyvää tavaraa myydään 1–8 euron kilohinnalla. kute6_6-13.indd 8 1.12.2023 10.42. Tavara on niin hyvää, että turkulaiset kierrätysliikkeiden kauppiaat käyvät hakemassa parhaat pois päältä. Laskennallisesti se on 11,4 kiloa per henkilö. Turkulaiset kierrätysliikkeiden kauppiaat käyvät hakemassa parhaat pois päältä. Muun muassa nappeja ja neppareita sisältävät painavammat palat putoavat pois. Teknologia, kuten IR-skannerit, tulee avuksi kuitupohjaiseen lajitteluun, jossa muun muassa puuvilla, villa, pellava, ja polyesteri erotetaan toisistaan. Koska kuidunavaukseen menee LSJH:n vastaanottamasta materiaalista vain 10–15 prosenttia, tämä osa on pudonnut pois suunnitelmista. Kunnalliset jätelaitokset eivät ole Honkasen mukaan innokkaita kehittämään kierrätystekstiilejä koskevaa toimintaansa, koska Euroopan komissio teki heinäkuun 5. Tällä hetkellä kuntia velvoittaa tekstiilien erilliskeräystä koskeva laki, joka tuli voimaan 1.1.2023. PROSESSIN alussa tekstiilit leikataan tulitikkurasian kokoisiksi palasiksi
– Hukka on tuotannossa syntyvää pölyä sekä nappeja ja neppareita. – Sisään tuleva virtamme on tänä vuonna 2 000 tonnia. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa Lindströmin kaltaiset teollisuuteen, terveydenhuoltoon ja hotelleihin tekstiilejä vuokraavat yritykset. Ulosmyydyllä kierrätyskuidulla ei ole vielä markkinahintaa, mutta muutos on jo käynnissä, Luukko sanoo. Poistotekstiilejä tuodaan Suomeen myös Baltian maista ja Keski-Euroopasta. – Tarjoamme hinnaltaan kilpailukykyisen kierrätyspalvelun polttamisen sijaan, ja asiakas saa lisäarvona ympäristösäästöt. Kun tekstiilit ovat tulleet käyttöikänsä päähän, ne päätyvät Resterin kuidunavaamisprosessiin. Kierrätettyä puuvillakuitua käyttää muun maussa ruotsalainen metsäteollisuusyritys Södra, joka tuottaa puuvillakuidusta ja metsäteollisuuden sivuvirrasta OnceMore-materiaalia tekstiiliteollisuudelle. Södran OnceMore-sellusta jalostettua kuitua käytetään muun muassa Lindexin ja Flippa K:n tuotteissa. Kiertoon päätyy siis liki saman verran tekstiilikuitua kuin mitä rekat Paimioon kärräävät. Jo mainittujen Lindströmin ja Södran lisäksi Rester tekee yhteistyötä muun muassa Marimekon ja TouchPointin kanssa. Rester keskittyy Luukon mukaan jatkossakin yritysten poistotekstiilien kierrätykseen erikoistuneena yhtiönä. – Teemme asiakkaamme kanssa aina palvelusopimuksen, jossa määritellään minkälaista materiaalin pitää olla, miten se on lajiteltu ja miten se toimitetaan meille. Resterin prosessissa hyödynnetään noin 95 prosenttia raaka-aineesta. – Vuonna 2030 Euroopassa tarvitaan 200 laitoksemme kokoista yksikköä, jotta 70 prosenttia EU:n ja Sveitsin tuottamasta poistotekstiilistä saadaan kierrätettyä. Tähän lukuun sisältyy kaikki kuluttajatekstiilien ja eri teollisuudenalojen tekstiiliset sivuvirrat, joista vain osa voidaan tai kannattaa ohjata kuitujen uudelleenkäyttöön. Lajiteltu tekstiili kierrätyskelpoa kute6_6-13.indd 9 1.12.2023 10.42. Puuvillalle markkinoita Tavaraa saapuu Resterille rekkalasteittain. Suomessa olisi Luukon mukaan mahdollista saada vuodessa arviolta noin 100 000 tonnia poistotekstiiliä kiertoon. Polyesterikuitujen ja muiden kuin puhtaan puuvillan hyödyntämiseen Rester hakee parhaillaan kumppaneita muun muassa tekstiilija rakennustuoteteollisuudesta sekä kemiallisesta tekstiilikuitujen kierrättämisestä. Jos jokin toimija, kuten Lounais-Suomen Jätehuolto haluaa ostaa heiltä palveluna kuluttajatekstiilien kuidunavaamista, he toki palvelua myyvät, jos tekstiili soveltuu Resterin prosessiin. Kierrätyskuitua neitseellisen sijaan Outi Luukon mukaan tekstiilien kierrätys on osa vihreää siirtymää, joka koskee kaikkia teollisuuden aloja. Tulevaisuudessa palosuojatut materiaalit ja ääneneristyskomponentit voivat olla merkittävä kierrätyskuitujen käyttöalue. Rester vastaanottaa poistotekstiiliä vain sellaisilta yrityksiltä, jotka pystyvät kertomaan, mitä materiaalia heidän toimittamansa tekstiilit ovat. Resterillä on Paimion laitoksen lisäksi pohjoismainen poistotekstiilien vastaanottopiste Ruotsissa. Resterin kaltaisia laitoksia on tällä hetkellä kymmenkunta, Luukko sanoo. Pyrimme löytämään uusiokäyttöä tuotantomme sivuvirrallekin, Luukko kertoo. – Tarjoamme kierrätettyjä kuituja vaihtoehtoisina materiaaleina korvaamaan aiemmin käytettyjä neitseellisiä raaka-aineita. Näiden käytön vähentäminen laskee valmistettavan tuotteen hiilijalanjälkeä merkittävästi, ja pian regulaatiokin edellyttää kierrätysmateriaalien käyttöä. Määrä kasvaa tästä tasaisesti strategiamme mukaisesti, Luukko sanoo. Tarjoamme yrityksille palvelua, joka on suunniteltu nimenomaan poistotekstiilien kiertotalouden vaatimukset huomioiden, Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko sanoo. 9 Kuntatekniikka 6/2023 KIERTOTALOUSYHTIÖ Resterin kierrätyslaitoksella Paimiossa tiedetään tarkasti, mitä materiaalia sinne tulee. Koska materiaalit ovat tiedossa, esilajittelua ei juuri tarvita. Nyt synnytetty liiketoimintamalli on helposti skaalautuva, mutta yritys ei vielä kerro, mille maantieteelliselle markkinalle se seuraavaksi laajenee. Yritysten poistotekstiilit eivät päädy esimerkiksi vaatteena uudelleenkäyttöön tai polttoon, koska Rester vastaanottaa vain sellaisia materiaalijakeita, joista prosessoidulle kuidulle pystytään löytämään teollisia käyttökohteita. Isompaa vaihdetta pykälään Resterin liiketoimintamalli on mainio: se saa euroja sekä kierrätettävän materiaalin toimittavilta asiakkailtaan että niiltä, jotka ostavat kierrätetyn kuidun. Puuvilla on helpoimmin kierrätettävä materiaali, ja sille on parhaat markkinat. Samalla pienennämme huomattavasti tekstiileistä syntyvää jätekuormaa
Kovjoki Vattenin Jepuan pohjavesilaitos on maailman ensimmäinen biologisesti rautaa ja humusta käsittelevä laitos. 10 6/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } VOITTAVA YHTÄLÖ Monta hyötyä biologisella raudanpoistolla. Prosessin tehokkuus on erinomainen. kute6_6-13.indd 10 1.12.2023 10.42
Verkostoon pumpattava talousvesi ei täyttänyt enää laatutavoitteita. Jo 2000luvun alussa Kuopion Jänneniemessä oli vesilaitos, joka toimi biologisella raudan ja mangaanin poistosuodatuksella. Raudan poistoa bakteereilla Biologinen raudanpoisto on tehokas, helppohoitoinen ja taloudellinen keino, jonka avulla voidaan hyödyntää aiemmin käyttämättömiä tai Vesilaitosten biologinen raudanpoisto haastaa pohjavesien kemiallisen käsittelyn. Ne kerryttävät verkostoon saostumia, joten pitoisuuksille on annettu tavoitearvot (STM talousvesiasetus 1352/2015). Sähkön kulutus FCG:n painesuodatinratkaisulla on arvion mukaan 150 MWh alhaisempi vuositasolla. Vertailimme biologista ja kemiallista vedenkäsittelyprosessia vedenlaadulle, jonka rautapitoisuus on 13 mg/l, humus (CODMn) 7 mg/l ja mangaani 0,2 mg/l. Hyödynnettäviä pohjavesiä on totuttu etsimään alueilta tai syvyyksistä, joissa rauta, mangaani ja humus ovat alhaisia. Yleensä on rakennettu matalia kaivoja, joissa rauta ja mangaanipitoisuudet ovat alhaisempia kuin syvällä hapettomissa pohjavesikerroksissa. Säästää kemikaaleja, vettä ja euroja FCG on laatinut kustannusvertailuja, joissa vertaillaan rauta-, mangaanija humuspitoiselle pohjavedelle sopivia erilaisia vedenkäsittelymenetelmiä. Syvältä pumpatun hapettoman pohjaveden etuna on lisäksi, että rauta pysyy liukoisessa muodossa laitokselle asti eikä aiheuta sakkoja kaivon siivilään, siirtolinjaan tai pumppuihin. Biologisista menetelmistä verrattiin lisäksi perinteistä avosuodatinratkaisua laitosratkaisuun, jossa raudan ja humuksen poisto toteutetaan painesuodattimilla. Kovjoki Vatten kiinnostui biologisesta raudanpoistomenetelmästä, ja sitä testattiin pilotkokeilla. Investointikustannukset ovat avosuodatinratkaisulla 30 prosenttia pienemmät ja FCG:n painesuodatinratkaisulla 50 prosenttia alhaisemmat kuin kemiallisella laitoksella. Puhtaiden, hapellisten pohjavesien löytäminen on haasteellista varsinkin rannikkoalueilla. Prosessi on lisäksi suljettu ja näin ollen tehokkaampi, hygieeninen ja laitosrakenteita kosteudelta säästävä verrattuna avosuodatukseen. Biologisilla menetelmillä saostuksessa jää pois kemikaalien käyttö. Yllätti myönteisesti Kovjoella Jepualla Uusikaarlepyyn kunnassa sijaitsevalla Kovjoki Vatten Oy Ab:n pohjavesilaitoksella alkoi esiintyä vedenlaatuongelmia sen jälkeen, kun laitos oli otettu käyttöön vuonna 2017. Samalla vedestä poistuu humusta happamissa olosuhteissa. FCG on ollut mukana kehittämässä menetelmän ympärille laitosratkaisuja kustannusten vähentämiseksi ja käsittelytehokkuuden parantamiseksi. Pilotkokeiden toteutuksesta vastasi pitkälti Biologinen raudanpoisto on tehokas, helppohoitoinen ja taloudellinen keino. Biologinen vedenkäsittely ei sinänsä ole uusi keksintö. Rautaa voi olla jopa 10–30 milligrammaa litrassa, mikä soveltuu erinomaisesti biologiseen käsittelyprosessiin. Talousvedessä rauta ja mangaani aiheuttavat sameutta ja väriä. Syvemmissä pohjavesikerroksissa vesi on hapetonta, ja se sisältää rautaa ja mangaania. Mangaanipoistosuodattimissa myös ammonium hapettuu biologisesti nitraatiksi (nitrifikaatio). Esimerkkilaitoksen tapauksessa se tuo 1 500 000 euron säästön vuodessa tuotetun veden määrässä. Biologisen laitoksen hukkavesimäärät ovat avosuodattimella noin 6 prosenttia ja FCG:n toteutusratkaisulla alle 2 prosenttia koko vedenotosta. Esimerkkilaitoksemme on keskikokoisen kaupungin vesilaitos, joka tuottaa vettä 10 000 kuutiota vuorokaudessa. Perinteisillä kemiallisilla menetelmillä rauta saostuu hiekkasuodattimen pintaan ja tukkii suodattimen nopeasti. Matalien kaivojen vesi on kuitenkin altis pintavesivaikutuksille, ja happija rautapitoisuudessa voi esiintyä suurta vaihtelua, mikä hankaloittaa vedenkäsittelyä. kemiallisesti käsiteltyjä pohjavesiä tai ottaa uudelleen käyttöön jo käytöstä poistettuja pohjavesikaivoja. Vertailukohteessamme biologisen menetelmän kemikaalien (pH:n säätö) vuosikustannukset ovat vähintään 100 000 euroa pienemmät. Kemiallisen käsittelylaitoksen hukkavedet syntyvät pääasiassa huuhteluista ja vastaavat noin 10 prosenttia koko vedenotosta. Raakaveden rautaja mangaanipitoisuudet sekä orgaaninen aines olivat nousseet niin korkeiksi, ettei laitos pystynyt käsittelemään niitä. Se on resurssitehokas ja ympäristöystävällinen menetelmä. Joissain tapauksissa hyväksi todetun kaivon vedenlaatu on heikentynyt raudan osalta vuosien pumppaamisen jälkeen, minkä vuoksi pohjavettä on päädytty käsittelemään kemiallisesti. kute6_6-13.indd 11 1.12.2023 10.42. Biologisesti mangaania hapettavat bakteerit vaativat erilaiset olosuhteet kuin rautabakteerit, joten mangaanin poisto tehdään toisen vaiheen suodattimissa. 11 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti: Päivi Peltonen ja Mikko Laine E tenkin Suomen rannikkoalueiden raakaveden laatua heikentävät korkeat raudan ja mangaanin pitoisuudet sekä orgaaninen aines. Biologisessa menetelmässä pohjavedessä ja maaperässä luonnostaan eläviä rautabakteereja kiinnittyy suodattimessa oleviin hiekanjyviin ja hapettaa rautaa koko suodatinpatjassa. Uudella patentoidulla menetelmällä (Allbiron®, Allwatec Oy) pystytään käsittelemään haastavampia pohjavesiä, joissa on myös humusta ja joiden rautapitoisuudet ovat hyvin korkeat
– Laitoksen toimintaa on seurattu tiiviisti käyttöönoton jälkeen. Lisäksi laitoksen tiloihin suunniteltiin laajennusvaraus, joka on tarvittaessa helppo toteuttaa, jos vedentarve kasvaa. Laitoksen todellinen kapasiteetti saatiin vastaamaan mitoitusta, ja nyt talousvesi täyttää laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Tukee kestävää kehitystä Biologinen menetelmä mahdollistaa myös niin sanottujen hankalien pohjavesien hyödyntämisen. Toisaalta moni vanha kemiallinen pohjavesilaitos on tulossa käyttöikänsä päähän. { Fakta } vesilaitoksen asiantunteva henkilöstö yhteistyössä FCG Oy:n ja Allwatec Oy:n kanssa. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan kuitenkin aina pilotkokeilla. Sen tehokkuus on yllättänyt meidät kaikki, Kovjoki Vatten Oy Ab:n käyttöpäällikkö Harry Holmqvist totesi biologisen prosessin tuloksista. Lisäksi kun Suomen vesihuolto on ottanut tavoitteekseen ilmastoneutraaliuden ja kestävän kehityksen, biologinen vedenkäsittely on hiilijalanjäljeltään huomattavasti pienempi kuin perinteisissä kemiallisissa laitoksissa. Pilotkokeilla prosessimitoitukselle ja esisuunnittelulle löydettiin oikeanlaiset olosuhteet ja ratkaisut. Biologinen menetelmä on monelle pohjavesilaitokselle resurssitehokas ratkaisu energian ja materiaalin osalta. Kyse on voittavasta valinnasta kustannusten ja ilmaston näkökulmasta. • Kirjoittajat toimivat FCG Finnish Consulting Groupissa: Päivi Peltonen projektipäällikkönä ja Mikko Laine projektijohtajana. Esisuunnitteluvaihetta seurasi toteutussuunnittelu. Turvallisuusja hygieniasyistä hapon varastointi toteutettiin erillisenä tilana. Kaaviokuva esittää painesuodattimessa toimivan biologisen raudanpoistmon periaatteet. 12 6/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } LÄHTÖKOHTAISESTI biologinen raudanpoisto voi olla ratkaisu, jos alueen pohjavesi on rautaja mangaanipitoinen ja voi sisältää myös humusta. Lisäksi pohjaveden tulee olla hapetonta ja raudan liukoisessa muodossa tai osittain humukseen sitoutuneena. Olemassa olevan laitoksen tiloihin suunniteltiin tarvittava prosessilaitteisto eli painesuodattimet, eikä laitosta tarvinnut laajentaa kuin kemikaalitilan osalta (pH:n säätö). kute6_6-13.indd 12 1.12.2023 10.42. Kyse on siis voittavasta valinnasta kustannusten ja ilmaston näkökulmasta
Suunta ja tahtotila ovat hyviä: monella alalla kiertotalous on keskiössä, eikä vähiten rakennetun ympäristön alalla. Pyrkimyksenä oli myös, että Suomen rooli edelläkävijänä tällä sektorilla kasvaisi. Edellinen hallitus teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta puoltaa kiertotaloustuotteita pienemmän hiilijalanjäljen myötä. Jäte ei ole enää pitkään aikaan ollut jätettä, vaan arvokasta materiaalia. kute6_6-13.indd 13 1.12.2023 10.42. Tämä liittyy etenkin kierrätettyjen tai uusien materiaalien elinkaariominaisuuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sen tavoitteena oli muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Nykyhallitus lisää vauhtia ja edistää Euroopan sisämarkkinoiden kiertotaloutta sekä eurooppalaisten uusioraaka-ainemarkkinoiden syntymistä – kansallinen etu huomioiden. Siinä tutkitaan, millä tekniikalla 1980-luvulla valmistuneen kerrostalon betonielementit voisi parhaiten irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana. • • • VUODEN 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki tukee sekin vahvasti kiertotaloutta. Keväällä 2023 julkaistun kiertotalousohjelman arviointiraportin mukaan kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai jopa heikompi. Oman vaikeuskertoimensa uudelleen käytettävien rakennusosien kierrätysketjuun tuovat kelpoisuusvaatimukset. Eteenpäin on siis päästy. Tehtävää siis riittää – kiertotalous ja materiaalisiirtymä vaativat monialaista ja uudenlaista osaamista. Ilman vahvaa asiantuntijuutta tämä ympäristön ehdoilla tehtävä tuottavuusloikka ja kiertotalousmullistus jäävät vain haaveeksi. Hyvä esimerkki on Tampereen yliopiston koordinoima, kansainvälinen Re-Create -hanke, joka päättyy vuonna 2025. Samalla selvitetään, millainen hiilijalanjälki irrotetuille ja tehdaskunnostetuille elementeille muodostuu. Lisäksi purkumateriaalija rakennusjäteselvityksen tarkoitus on edistää purkumateriaalien ja rakennusjätteen laadukasta hyödyntämistä yhdenmukaistamalla tietoa, parantamalla tilastointia sekä kehittämällä viranomaisohjausta. Esimerkiksi KIRA-kasvuohjelman mukaan arviot materiaalien, tuotteiden ja tilojen tehokasta käyttöä ja kierrätystä tukevien globaalien markkinoiden arvosta liikkuvat sadoissa miljardeissa euroissa. Kysyntää on nimenomaan etenkin vähähiilisille ja kierrätettäville rakennusmateriaaleille. Myöskään uudelleenkäytettävien materiaalien markkinat ja tarjontaketjut eivät täysin kohtaa. Kuitenkin muutoksen kulminaatiopiste on vielä isomman kurotuksen päässä. • RAKENNUSJÄTE EI OLE JÄTETTÄ Kirjoittaja Henriikka Hellström toimii RIL ry:n jäsenyysja viestintäasioista vastaavana johtajana. ROTI 2023-raportin toimenpide-ehdotuksissa korostetaan, että nimenomaan kiertotalousosaajista on pulaa, ja tämän negaation taklaamiseksi tarvitaan muun muassa rakentamisen kiertotalouteen keskittyvä osaajaklusteri. Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat maailman luonnonvaroista noin puolet, ja rakennussektori tuottaa noin 30 prosenttia koko maailman jätteistä. Hyviä tavoitteita kaikki, ja alallamme kiertotalousasenne ja -maali ovat onneksi hyvin kohdillaan. Rakennetun omaisuuden tila 2023 eli ROTI-raportin 2023 mukaan useista hyvistä aihioista huolimatta kiertotaloutta ja materiaalisiirtymää hidastaa ja vaikeuttaa tiedon sekä ymmärryksen puute. • • • RAKENNUSOSIEN uudelleenkäytön suhteen on kyllä onneksi käynnissä useita kehityshankkeita. Selvää on, että kiertotalous luo uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoille. Rakennusten materiaaliseloste tehostaa materiaalivirtojen seurantaa, ja rakennusten muunneltavuus, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys lisäävät rakennuksen ja sen osien käyttöikää. Kuntatekniikka 6/2023 13 { Kolumni } TOSIASIA on, että vaikka Suomi mielletään kiertotalouden mallimaaksi, luvut osoittavat toista
Myös pelot puurakentamisen kalleudesta osoittautuivat Södergranin mukaan turhiksi. Maalahden tekninen johtaja John Södergran kertoo, että hanke kilpailutettiin perinteisellä tavalla. Lisäksi hanke on herättänyt paljon myönteistä huomiota rakennusalalla. Kaikki oli suunniteltu yksityiskohtia myöten, ja elementit oli valmisteltu tehtaalla laadukkaasti. Ylistystä rakentajilta ja käyttäjiltä Södergranin mukaan jo rakennushankkeen alkuvaiheessa viimeisetkin epäilyksen rippeet karisivat kaikilta osapuolilta. Hyvin perusteltu ehdotus sai kuntapäättäjät puolelleen, vaikka Pohjanmaalla ei ollut aiempaa kokemusta julkisten rakennusten rakentamisesta CLT-tekniikalla. – Määrittelimme tarjouskilpailussa rakennuksen käyttötarkoituksen, sijainnin ja budjetin, mutta materiaalivalinnoista emme esittäneet toiveita. valittiin arkkitehti suunnittelemaan uusi rakennus. Hyvien kokemusten myötä oli luontevaa, että kirjasimme strategikute6_14-19.indd 14 1.12.2023 10.43. Hän ehdotti koulurakennuksen rakentamista CLT-elementeistä. Kokeilu oli niin myönteinen, että nyt puurakentamista edistetään myös kaavoituksen keinoin. Elinkaari sata vuotta Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten sanoo, että lukiohanke antoi erinomaisen mahdollisuuden näyttää kuntalaisille ja poliittisille päättäjille puurakentamisen edut. Suunnittelijaksi valikoitui vaasalainen arkkitehti Johan Ångerman. Maalahdelle puuelementeistä rakennettu lukio on näyttävä, terveellinen, viihtyisä ja ympäristöystävällinen. 14 6/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Matti Remes Kuva: Christoffer Björklund M oni kunta on kirjannut strategiaansa puurakentamisen edistämisen, mutta Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahti on ottanut asiassa poikkeuksellisen määrätietoisen otteen. Pääurakoitsija WasaConin työntekijöillä ei ollut aiempaa kokemusta CLT-rakentamisesta, mutta työ alkoi sujua hyvin ensimmäisen elementin pystyttämisestä lähtien. – Olimme alussa hieman huolissamme, miten rakentaminen onnistuu. – Olimme samaan aikaan laatimassa kestävän kehityksen strategiaa. Kaikki lähti liikkeelle Petolahden eli Petalaxin uudesta lukiorakennuksesta, jonka kunta päätti rakennuttaa vuosina 2020–2021 ristiinlaminoiduista puulevyistä eli CLT-elementeistä. Rakentajien ohella uusi koulurakennus on saanut paljon kiitosta myös käyttäjiltään. Tuhannen neliön lukiorakennuksen kustannukset olivat noin kolme miljoonaa euroa. – Hanke maksoi suunnilleen yhtä paljon kuin vastaavanlaisen kiinteistön rakentaminen betonista. – Saamamme palaute vakuutti, että puurakentamista kannattaa lähteä edistämään entistä määrätietoisemmin kunnallisessa rakentamisessa, Södergran sanoo. Aluksi Maalahdella innostuttiin puurakentamisesta Kouluesimerkki Maalahden kunta päätti rakennuttaa lukion puusta. Käytännössä puuelementtien asentaminen sujui kuitenkin jopa betonielementtejä helpommin
– Siksi massiivipuusta rakentaminen tuli meille tärkeään saumaan. Maalahti suunnittelee nyt uutta päiväkotia, joka rakennetaan CLT-elementeistä. VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. aan puurakentamisen edistämisen, Malmsten sanoo. Maalahden uudella Söderfjärdsbackenin asuinalueella on esimerkiksi määräys, jonka mukaan vähintään rakennusten julkisivut tulee tehdä puusta. Kiitosta saa myös puurakentamisen vieminen käytännön tasolle selkeän ohjeistuksen avulla. Lisäksi kunnan omistaman vuokrataloyhtiön kanssa käydään keskusteluja tulevien vuosien uudiskohteiden toteuttamisesta puurakenteisina. Södergranin mukaan se ohjaa osaltaan kestävään rakentamiseen. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Asian viemiseksi käytäntöön kunta laati rakennusstrategisen tarkistuslistan, jonka 30 kohtaa käydään läpi jokaisessa rakennushankkeessa. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 Rakentamisessa tulee ottaa aina huomioon kohteen koko elinkaari. Kestävän kehityksen strategian motto on Se kestää 100 vuotta. Haluamme jatkossa rakentaa kiinteistöjä, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että käyttäjille terveellisiä ja viihtyisiä. Palkintoraati perusteli Puupäivässä jaettua huomionosoitusta sillä, että Maalahti nivoo onnistuneesti puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. • kute6_14-19.indd 15 1.12.2023 10.43. LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. – Kuntalaisia ei tosin tarvitse kovin kovalla kädellä ohjata, sillä Maalahdella puurakentaminen on ollut aina suosittua, Malmsten sanoo. Myös rakennuksen siirtojen ja käyttötarkoituksen muutosten tulee olla tarvittaessa mahdollisia. Maalahden strateginen ote julkisessa puurakentamisessa sai marraskuun alussa myös valtakunnallista huomiota, kun ympäristöministeriö ja Motiva myönsivät kunnalle Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan. Malmsten muistuttaa, että kunta pystyy edistämään puurakentamista myös kaavoituksen keinoin. Raadin mukaan kunnan strateginen valinta ja tulevaisuuden tavoitteet tulevat selkeästi esiin. Tarkistuslistaan on esimerkiksi kirjattu, että rakentamisessa tulee ottaa aina huomioon kohteen koko elinkaari – aina kestävällä tavalla tehtyyn purkamiseen saakka. Ympäristö ja viihtyisyys edellä Malmstenin mukaan Maalahden kunta on remontoinut viime vuosina lähes kaikki kiinteistönsä ja korjannut esimerkiksi sisäilmaan liittyviä ongelmia
Kerrostettu rakenne Juuri valmistunut täyteaineeton ja ekologinen tekonurmikenttä löytyy sateisena lokakuun päivänä Jyväskylän lähiöalueelta, Vaajakosken suunnalta Halssilasta. Jyväskylässä kuitenkin uskotaan, että yksi toimiva sellainen on nyt hyvinkin käsillä. Päällisin puolin se näyttää samalta kuin sadat muutkin kentät, mutta pinnan tunnustelu paljastaa heti erilaisen rakenteen: se ei ole heinää, mutta ei myöskään irtomuruinen. { Liikuntapaikat } Jyväskylään tekonurmikenttä ilman täyterouhetta KENTTÄTESTI ja epäekologiseksi. Rouhetäytteinen tekonurmi korvattaneen täyteaineettomilla tekonurmikentillä Euroopan laajuisesti. Keskustelu pallokenttien rouheesta on käynyt jo jonkin aikaa kuumana Euroopassa. Rouhepohjaisia tekonurmialustoja on käytetty eniten jalkapallokenttinä, mutta myös muissa lajeissa. Rouhemuovikohteita ei enää rakenneta. Tämä kenttämateriaali tuntuisi olevan entistä lähempänä aitoa nurmea, Kentän urakoinut Joni Pakarinen (vas.) sekä pääsuunnittelija Jarmo Silvennoinen ihastelevat valmista työtään. Vaihtoehtoja on muutama. Tämä prosessi polkaistiin käyntiin ennen kuin löytyi minkäänlaista varmuutta korvaavasta keinonurmimateriaalista. Unionin kunnianhimoinen tavoite on luopua rouheesta. Tilalle tulevat täyteaineettomat tekonurmet. Uutta tekonurmiratkaisua testataan ja pilotoidaan toiveikkain mielin Jyväskylässä Halssilan pallokentällä. Rouhekentillä on lupa toimia vain EU antaman siirtymäajan rajoissa. kute6_14-19.indd 16 1.12.2023 10.43. 16 6/2023 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen T ekonurmella päällystettyjen pallokenttien rakentamisessa täyteaineena käytetty kumirouhe on todettu terveyshaitalliseksi Haitallisen kumirouheen peliaika on päättymässä jalkapalloja urheilukentillä. Tällainen jalkapallokenttä valmistui Jyväskylään
Kokemusta on kertynyt myös urheilukenttää pienemmistä rakennuskohteista. kute6_14-19.indd 17 1.12.2023 10.43. Siirtymäajan määrääminen helpottaa teollisuutta siirtymään korvaaviin vaihtoehtoihin. Toimin itse tässä projektipäällikkönä, kertoo Halssilan pilottikentän pääsuunnittelija Jarmo Silvennoinen FCG Finnish valmistettua styreenibutadieenikumieli SBR-rouhe. Euroopan laajuinen urakka Koko EU:n alueella löytyy vajaat 30 000 kenttää, jotka pitää uusia täyteaineettomiksi. Mutta kuulostaa, etteivät asiantuntijat löydä oikein mitään hyviä puolia rouhemuovista pallokentillä. Kalkkiviivat, jotka eivät ole kalkkia, viittaavat valmiuksiin pelata kentällä myös amerikkalaista jalkapalloa (suunnittelutiimiin kuului jenkkifutiksen harrastaja). Suomessa tekonurmikenttiä löytyy ainakin 460 kappaletta, ja noin 95 prosentissa näistä kentistä on käytetty rouhetta. Haastatteluun saapuneet Silvennoinen ja Pakarinen tutkivat tuotteen palasta melkein kuin olisivat onnistuneet autokaupoissa. – Niitä saa ottaa, Pakarien sanoo. Pakarisen mukaan jopa siirtolavoille päätyneet hukkakappaleetkin kiinnostavat yleisöä. Rakenteessa on myös erityinen salaojitus. EU rajoitti helmikuussa terveystutkimuksen alla olevien mikromuovien käyttöä kovalla kädellä. Loppupuristuksessa EU:n säätämä siirtymäaika piteni kuudesta vuodesta kahdeksaan – suurelta osin jalkapallopiirien lobbauksen vuoksi. Kukaan ei tunnu erityisesti haikailevan rouheen perään. Eroon muistakin mikromuoveista – Täyteaineettomien tekonurmikenttämateriaalien tuottajia löytyy Saksasta jo kaksikin, kertoo Halssilan kentän rakennusurakoinut Joni Pakarinen VRJ Etelä-Suomi Oy:tä. Nämä terveyshaitat ja todennetut nivelrikot tulevat materiaalin muiden ongelmien päälle. Tekonurmi on asennettu vettä läpäisevän joustokerroksen päälle. Nurmen valmistusratkaisut on patentoitu. Eniten mikromuoveja kulkeutuu luontoon autonrenkaista. Pitkään kentillä käytetyn rouheen moninaisista haitoista löytyy tietoa siinä määrin, että Euroopassa kovien ratkaisujen aika oli alkuvuodesta 2023. Halssilaan vedetty täyteaineeton tekonurmikenttä ratkaisuna näyttäisi täyttävän turvalliselle ja kestävän kehityksen mukaiselle kenttämateriaalille asetetut vaatimukset. – Pilottihankkeen olemme suunnitelleet FCG:ssä. Vietnamissa valmistetun nurmen toimitti kohteeseen rovaniemeläinen Lappset Group Oy. Toiveet ovat kunnianhimoisia. Erityisen haitallisia mikromuoveja ovat nanokokoiset partikkelit. Mikromuoveilla tarkoitetaan kaikkia alle viiden millimetrin muovipartikkeleita sekä kuitumaisia alle 15-millimetrisiä partikkeleita. Nykyisten tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran käyttötarkoituksen mukaan, mutta yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista Täyteaineettomassa keinonurmessa on taustakangas, johon karvat on liimattu. Materiaali on haitallista hengityselinten terveydelle, mutta lisäksi kumirouheen epästabiilius aiheuttaa jalkapalloilijoille vammautumisriskejä. mutta laboratoriotutkimusten perusteella tämän pitäisi kestää kulutusta. Rakentajat tuumivat, että ratkaisu mikromuovien kiellolle urheilukentillä tuli kreivinaikaan. – Kahdeksan vuotta armonaikaa Consulting Group Oy:stä. 17 Kuntatekniikka 6/2023 – Kahdeksan vuotta armonaikaa riittää siihen, että nykyiset rouhekentät pelataan lopuilleen. Tältä osin tutkimukset vielä jatkuvat, sillä teollisuus on takajaloillaan. Uusien rajoitusten myötä EU:ssa kielletään tarkoituksellisesti lisättyjen polymeerimikropartikkelien käyttö myös kosmetiikassa, pesuaineissa ja lannoitteissa
Täyteaineena käytetyn rouheen kulkeutumisreittejä ja määriä on selvitetty sekä kenttämittauksin että kyselytutkimuksin. Pallokentillä tehtävien ratkaisujen toimivuuden arvioinnin lisäksi mikrokumija -muovikuormitusta kartoitetaan kymmenessä Itä-Suomen järvessä. Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi useammalla rinnakkaisella toimenpiteellä. • Tekonurmi asennetaan joustavana rakenteena toimivan hiekkapatjan päälle. Kulkeutumisselvitysten lisäksi toteutetaan myös Merikeskuksessa opetusja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus kumirouhepäästöjen eliövaikutuksista. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon. Suomen ympäristökeskuksella on käynnissä myös muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tästäkään ratkaisusta ei löydy pitkäaikaisseurantaa. Rouhe erityisseurantaan Kentistä irtoavaa täyteainetta pääsee ympäristöön muun muassa lumenluonnin, sulamisja sadevesien sekä pelaajien mukana. kute6_14-19.indd 18 1.12.2023 10.43. { Fakta } { Liikuntapaikat } riittää siihen, että nykyiset rouhekentät pelataan lopuilleen, arvioi Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen. Alavudella toimiva Saltex Oy käyttää jalkapallokentän tekonurmipinnassa polymeeriin sidottua hienoa hiekkarouhetta. Nyt pelataan myös tietoa lisäämällä ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä. Kiellon lisäksi jo siirtymäaikana voidaan tehdä asioiden hyväksi yhtä sun toista. – On totta, että nykyistenkin rouhekenttien päästöjä pystytään vähentämään, erikoistutkija Outi Setälä arvioi. Se rakentuu 0,7-millimetriä paksusta, polypropeenista valmistetusta taustakankaasta, johon liimattu keinonurmen karva on 27 millimetriä pitkää. Joustomateriaalina ja stabiloijana nurmirakenteen alla toimii seulottu hiekka, jota täyttösuosituksen mukaan tulee 5 kilogrammaa neliömetrille. Myös kumirouhekenttien loppukäsittelyä tulisi alkaa suunnitella jo nyt, jos ja kun pilotointi onnistuu ja uudet ratkaisut tulevat markkinoille. – Kun tuli tieto, että EU aikoo kieltää kumirouheen käytön urheilualustoilla, olemme etsineet sille vaihtoehtoja, Auvinen sanoo. 18 6/2023 Kuntatekniikka Kangasta, karvaa ja liimaa Softex®-tekonurmi on tarkoitettu liikuntapaikoille ja pelikentille. Tutkijat korostavat, että nyt olisi tärkeää, ettei kumirouhe enää pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Syken tutkija Jyri Tirroniemen mukana kumirouhe kulkeutuu muun muassa huleja pintavesien mukana etäälle kentästä. Erityisen taustakankaan ja nukkalangan ansiosta tekonurmen arvioidaan kestävän erinomaisesti pohjoisen sääolosuhteita ja pakkasia. UV-suojauksen ja värien säilyvyyden takuu on kuusi vuotta. Hiekkakerroksessa on erityinen salaojitus. Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla pallokenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä välineistöä. Taustaliiman materiaalina toimii polyuretaani. REACH-asetuksen vaatimusten täyttyminen taas tarkoittaa, ettei tuote sisällä mikromuoveja eikä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita
Ilmoitusmyynti ja liitteet: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. Kohdenna, mainosta, tavoita. 050 352 3277, tai Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi, puh. 040 717 8614 Kuntatekniikan teemat vuodelle 2024 on julkaistu. Kohdenna viestisi ja tavoita oikeat kohderyhmät. Teemojamme vuonna 2024 ovat: vesihuolto, jätehuolto, kiertotalous, smartinfra, uudet teknologiat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut, turvallisuus, smart buildings, rakentaminen, energia ja digitalisaatio. kute6_14-19.indd 19 1.12.2023 10.43
20 6/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Pilotti: kestävä ympäristörakentaminen vaatii uutta ajattelua VÄHÄHIILINEN REMONTTI Leikkivälineiden korjaaminen ja materiaalien uusiokäytö olivat isossa roolissa leikkipuiston peruskorjauksessa kestävillä menetelmillä. K uv a: Jo ha nn a H el am a Kunnostettujen leikkivälineiden ympärille asennetaan uutta tekonurmipintaa. kute6_20-27.indd 20 1.12.2023 10.44
Etualalla kunnostettu penkki. Pihan betonikiveys jätettiin pääosin ennalleen, ja niiltä osin kuin kiveyksiä jouduttiin purkamaan, kivet otettiin talteen ja käytettiin puistossa uudelleen. – Ehdotimme suunnittelun tueksi hiilijalanjälkilaskentaa, kertoo hankkeen pääsuunnittelijana toiminut Katarina Mäntyoja WSP Finlandilta. Leikkipuiston uniikit varusteet – vesileikeissä käytetty virtahepo sekä pyörätelineenä toimiva muurahainen – saivat perusparannuksessa uuden elämän. Myös puistossa oleva kahluuallas oli säilynyt hyväkuntoisena ja allas säilytettiin ennallaan. Urakka-alueeseen sisältyivät leikkipuiston piha sekä laajoja alueita ympäröivästä Konalanpuistosta ja siihen rajautuvista suojametsikön reuna-alueista. Korjattiin, säilytettiin ja uusiokäytettiin Suunnittelun lähtötilanteessa suurin osa puiston leikkivälineistä oli huonokuntoisia, ja niitä oli vähän suhteessa alueen käyttäjämääriin. – Suunnitteluprosessin lähtökohdaksi otettiin tavoite säästää nykyistä välineistöä, kertoo suunnittelua ohjannut Sari Knuuti Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Mäntyojan mukaan suunnittelun aikana tehtiin vertailevia laskentoja muun muassa erilaisten pintamateriaalien välillä. Esimerkiksi huoltoajoreitille valittiin kivituhkan sijaan päästöintensiivisempi asfaltti sen käytettävyyden ja pitkäikäisyyden vuoksi. Materiaalivalinta oli kuitenkin harkittu ja elinkaariajattelun mukainen, Mäntyoja toteaa. – Laskentatulokset eivät kuitenkaan osaa huomioida alueiden toiminnallisuutta. kute6_20-27.indd 21 1.12.2023 10.44. Nykyisen kasvillisuuden seasta leikkijät voivat löytää uuden puusta valmistetun leijonan. Yksi näistä on Konalassa 1970-luvun lopulla rakennettu leikkipuisto Vähätupa, jonne on aiemmin tehty yksi laajempi perusparannus 2000-luvun alkupuolella. Laskennan tulosten perusteella valittiin käytetyt materiaalit. Leikkipaikan nykyiset aidat todettiin suunnitteluvaiheessa käyttökelpoisiksi ja turvallisiksi, ja ne säilytettiin pääosin nykyisillä paikoillaan. Nykyisiä välineitä päätettiin kunnostaa mutta myös tuoda alueelle uusia leikkija liikuntavälineitä. Yli jääneet kivet toimitettiin uusiokäyttöön murskaamisen sijaan. Knuutin mukaan jo suunnittelun hankintavaiheessa suunnittelijakonsultilta edellytettiin hiilijalanjäljen huomiointia ja aihealueen osaamista. Kuluvan vuoden aikana toteutetun perusparannuksen lähtökohtana oli huonokuntoisten välineiden uusiminen ja korjaaminen kestävästi. 21 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti: Heidi Järkkä Kuvat: Johanna Helama H elsingin kaupungin alueella on noin 60 leikkipuistoa, joissa järjestetään lapsille ohjattua toimintaa leikkipuistorakennuksissa ja niiden ulkoalueilla. Tällä tavoin voitiin pienentää toteutuksen hiilijalanjälkeä välttämällä pinnoitteiden ja niiden rakennekerrosten sekä perustusten purkamista sekä toisaalta uusien rakennusosien hankkimista. Rakennekerrokset säilytettiin pitkälti ennallaan, ja massanvaihtoa tehtiin vain uusille rakenteille ja putkituksille. Puiston pintamateriaalit olivat pääosin ehjiä, ja niitä voitiin säilyttää monilta osin. Korjauskelvottomat välineet poistettiin. Suunnittelussa säilytettiin leikkipuiston toimintojen sijainnit pääpiirteissään ennallaan
Matariaaleilla korkea kierrätysaste Suunnitelmien ja kestävien ratkaisujen viemisestä toteutukseen vastasi kaupungin rakennuttaja Tea Karjalainen. 22 6/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Kalusteiden ja pintarakenteiden lisäksi nykyistä kasvillisuutta säilytettiin runsaasti. Alueelta kaadettujen puiden oksat Uudelleen ajattelussa hyväksytään nykyisten rakenteiden ja kasvillisuuden säästäminen. Nurmikon leikkaus näivettää juurakoista nousevat ruusun taimet. Tästä aiheutui urakoitsijalle vaatimuksia muun muassa kuljetusja työkoneiden päästöluokituksiin, sähkökäyttöisten koneiden ja uusiutumattomien polttoaineiden käyttöön. – Urakoitsijan näkökulmasta suunnitelmissa olleet ratkaisut ovat olleet melko hyvin toteutettavissa, kertoo vastaavana työnjohtaja toiminut Aarre Eerola. Paikalta saatuja betonikiviä uusien pyörätelineiden alustana. Parinkymmenen vuoden takaiset istutusalueet olivat vehreitä, mutta paikoitellen ränsistyneitä. Lisäksi rakentamisessa käytettiin vähähiilistä betonia. Myös kaikkien alueelta kaadettujen puiden rungot sijoitettiin maapuiksi seikkailuja suojametsiköihin. kute6_20-27.indd 22 1.12.2023 10.44. Kaikki kestävän rakentamisen vaatimukset käytiin urakoitsijan kanssa läpi ennen rakentamisen aloitusta, ja niiden toteutumista seurattiin koko toteutuksen ajan kokouksissa sekä työmaalla. Puiston runsas ja täyteen mittaansa kasvanut puusto oli kunnoltaan vaihtelevaa, ja huonokuntoiset sekä vaaralliset puut poistettiin. Tämä on rakennuttajalle riski, joka kuitenkin haluttiin ottaa ja joka tuotiin avoimesti esille myös urakan hankinta-asiakirjoissa. Puiston länsiosassa puolestaan kituliasta nurmea kasvanut entinen kivituhkakenttä muutettiin myös niityksi. Alkuperäisten suunnitelmaratkaisujen lisäksi urakassa onnistuttiin lisäämään kestävän rakentamisen mukaisia toimenpiteitä toteutuksen aikana. Jäljelle jääneen käyttönurmikon kuivatusta parannetiin avo-ojalla. Alueen vieraslajikartoituksessa oli löytynyt kurtturuusua, joka poistettiin leikkaamalla se maanpinnan tasoon ja perustamalla päälle kierrätyskasvualustapohjainen nurmikko. Rakentamisen aikana ilmeni mahdollisuus kokeilla kasvualustoissa biohiiltä osana Helsingin biohiilihanketta. Kaikki alueelta esiin kaivetut kivet hyödynnettiin puiston rakentamisessa joko maatäytöissä tai osittain maahan upotettuina kivielementteinä. Kunnossapito toivoi nurmen salaojitusta. – Korjattujen välineiden osalta urakoitsijan takuu koskee urakassa tehtyä korjaustyötä, mutta ei välineiden materiaaleja, koska ne koostuvat vanhoista ja uusista osista. Kurtturuusun hävittyä lopullisesti alue muutetaan niityksi hoitotoimenpiteillä. Urakka toteutettiin vähäpäästöisenä työmaana. Tästä huolimatta urakka valmistui asetetussa aikataulussa. Näin vältyttiin juurakkoisen kasvualustan kuljetukselta ja hävitykseltä vieraslajijätteenä. – Välineiden korjausten onnistuminen nähdään vasta pidemmällä tähtäimellä, Karjalainen toteaa. Puiston itäosassa on hyvin laaja nurmikko, jonka märkyys oli vaikeuttanut sen leikkaamista. Korjattujen välineiden kunto oli paikoitellen huonompi kuin suunnitelmissa oli tiedossa, ja varaosia tarvittiin luultua enemmän. Perusparannusurakka kilpailutettiin julkisena hankintana, jossa rakennuttajakonsulttina, turvallisuuskoordinaattorina sekä valvojana toimi läpi hankkeen Ramboll Finland Oy. Suunnittelussa päädyttiin kuitenkin siihen, että märin puolikas nurmikentästä muutettiin hoidon keinoin niityksi, jolloin kuivatustarve vähenee ja monimuotoisuus lisääntyy. Biohiiltä levitettiin osalle niittyalueita, ja niiden kehittymistä seurataan hankkeen aikana. Hankinnan valmisteluvaiheessa suunnitelmat käytiin huolellisesti läpi rakennuttajaja suunnitteluorganisaatioiden kesken, ja kestävien toimintatapojen toteutuminen oli kaikkien vahva tahtotila. Suurimmat yllätykset ilmenivät välineiden varaosien kanssa. Alun perin urakassa toteutettujen niittyjen kasvualustoina oli tarkoitus käyttää kaupungin oman tuotannon valmistamia kierrätyskasvualustoja, mutta nämä onnistuttiin korvaamaan paikalta saaduilla mailla. Eerolan mukaan urakka-aika oli lyhyt toteutuksen laajuuteen nähden, mikä osoittautui haasteeksi erityisesti korjattavien välineiden varaosien kanssa. Kasvillisuutta kohennettiin hoitoleikkauksilla ja täydennysistutuksilla. Leikkipuiston peruskorjauksen toteutti Tieluiska Oy
Haastateltaviemme kertoman mukaan leikkipuisto Vähätuvan peruskorjaushanke on erinomainen esimerkki siitä, miten hankkeen ohjelmoinnissa on mahdollista huomioida peruskorjauksen ykkössääntö: korvaa rakenne uudella vain, jos se ei ole mitenkään korjattavissa. Onko jopa suunnitteluohjeissa ja lainsäädännössä kohtia, joita tulisi muuttaa niin, että yleisten alueiden hankkeet etenisivät ajantasaisessa yhteistyössä suunnittelun ja toteutuksen siiloseinämät sulattaen. Toimintatavoissa ja uudelleen ajattelussa hyväksytään esiKaikki kokeilut eivät välttämättä onnistu, mutta sitäkin pitää sietää. Helsingissä käynnissä oleva hiilineutraalisuustavoitteeseen osaltaan pyrkivä valaistusverkon ledivaihtoprojekti tarkoittaa puistossakin usein valaisimien vaihtamista. kute6_20-27.indd 23 1.12.2023 10.44. Asiasta on keskusteltu avoimesti hankkeen aikana. Leikkipuisto Vähätuvan hanke osoitti, että kestävä ympäristörakentaminen vaatii hankkeen osapuolilta ja käyttäjiltä ymmärrystä siitä, että välineiden ja materiaalien ulkonäkö ei ole välttämättä samanlainen kuin uusissa. Vähintään jalustat voidaan käyttää uudelleen, mahdollisesti myös pylväät. Urakan toteutusvaiheesta ei tehty hiilijalanjälkilaskentaa. Kirjoittaja toimii valaistuspäällikkönä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. 23 Kuntatekniikka 6/2023 Säilyttävämpi menetelmä etenee korjauskulma edellä Teksti: Marjut Kauppinen . Puiston elinkaari jatkuu urakkaan sisältyvällä kahden vuoden takuuajan hoitojaksolla. Kun olin kuunnellut leikkipuisto Vähätuvan projektiorganisaation kokemusta kiertotalousajattelua mahdollisimman laajasti toteuttaneesta hankkeesta, mieleeni tuli välittömästi kysymys: mikä meitä estää muuttamasta toimintamalliamme tällaiseen säilyttävämpään, asiantuntemusta kasvattavaan ja vuorovaikutteisempaan suuntaan. KORJAUSRAKENTAMISEEN keskittyneenä arkkitehtina ja hyvin vanhaa omakotitaloa ylläpitävänä asukkaana kiertotaloutta tukevat suunnitteluperiaatteet kuulostavat itsestään selviltä ja välttämättömiltä. Urakoitsijan näkökulmasta hankkeen aikataulua ei saa rakentaa liian kireäksi. Monistettavia menetelmiä Leikkipuisto Vähätuvan perusparannusurakka valmistui marraskuussa 2023. Näin ollen välineiden korjaustyön ja muiden kestävän ympäristörakentamisen ratkaisujen päästövaikutusta ei ole voitu todeta laskennallisesti. Vaikka urakoitsijat ja rakentajat olisivat kuinka sitoutuneita ja ketteriä, olemme osa häiriöherkkää globaalia materiaalitaloutta, jossa esimerkiksi varaosien tai materiaalien toimitusajat voivat viivästyä. Energiaa säästyy, ja ympäröivä luonto häiriintyy keinovalosta mahdollisimman vähän. Ledivalaistusta voidaan ohjata puiston käytön, vuorokaudenajan ja lumitilanteen mukaan. Miten kokemus leikkipuisto Vähätuvan suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteuttamisesta voisi kehittää kaupunkien yleisiin alueisiin kohdistuvia hankkeita yleisesti. Kuten artikkelissa todetaan, tällaisen suunnittelun tuloksena uusien leikkivälineiden joukossa saattaa olla kunnostettuja vanhoja välineitä. haketettiin paikalla ja levitettiin säilytettyjen puiden tyville katteeksi sekä leikkivälineiden alustoiksi sen sijaan, että oksat olisi kuljetettu teollisuuden käyttöön. Suunnittelijalle tällainen hanke merkitsee entistä suurempaa sitoutumista toteutusajan työmaatehtäviin ja jalkautumiseen. Korjauskulma edellä etenevä suunnitelma ei muokkaa olemassa olevaa uudenlaiseksi kevein perustein, vaan analysoi tarkasti päivittyneiden tarpeiden ja olevan kokonaisuuden sovittamisen yhteen. Jos puiston kulkureitit ja toiminnalliset alueet pysyvät entisillä sijoillaan eikä kaapeloinnin uusimiselle ole tarvetta, ei valaisimien paikkoja ole välttämätöntä siirtää. Miksi yleisten alueiden, kuten puistojen, peruskorjaushankkeissa noudatettaisiin muita kuin näitä jokaisen omaa resurssiaan käyttävän tuntemia, tarkoituksenmukaisia ja kokonaistaloudellisesti edullisia ratkaisuja. Takuuaikana puistoa hoidetaan hankekohtaisen hoitosuunnitelman mukaisesti, jonka jälkeen alueet siirtyvät alueurakoitsijan kunnossapidettäviksi. Leikkipuistoympäristössä tarkasteltavia kokonaisuuksia on useita: maasto ja kasvillisuus, pintarakenteet, reitit ja huolto, rakennelmat, kalusteet ja valaistus. Jokainen osapuoli koki olevansa vastuussa omasta hankealueestaan, ja vuoropuhelu oli toimivaa hankkeen kaikissa vaiheissa. Samalla on kuitenkin todettu, että tämän hetken päästölaskennat eivät osaa vielä riittävästi huomioida koko hankkeen elinkaarta ja vertailla materiaaleja esimerkiksi niiden käytettävyyden kannalta. Leikkipuisto Vähätuvan projektissa mukana olleet haastateltavat totesivat, että tilaajan rohkea asenne, asiantuntijoiden halukkuus ottaa selvää tutkimattomista uusista asioista ja urakoitsijan kokemus vastaavan tapaisista projekteista vei hankkeen upeasti maaliin byrokratian kiemuroista huolimatta. Puiston nykyisiä betonikiviä pystyttiin hyödyntämään suunniteltua laajemmin, ja tämän myötä voitiin vähentää uusien kivien määrää rakentamisessa. Kasvillisuutta ei tarvitse istuttaa korjattavaan puistoon pieninä taimina, vaan sopeutetaan kokonaisuuteen olemassa olevaa puustoa ja muita istutuksia
Työmaan kaikkien teholtaan alle 4 kW pienkoneiden tuli olla sähkökäyttöisiä. Urakoitsijan raskaan kuljetuskaluston tuli täyttää vähintään EURO V luokan päästövaatimukset. – Välineistä ei saa samanparisia, ja tuoteperheiden käyttö on rajoitettua. Työmaan lämmitystarpeet oli toteutettava kaukolämmöllä, fossiilivapailla biopolttoaineilla tai uusiutuvilla energianlähteillä tuotetulla sähköllä . Työkoneiden ja urakoitsijan käyttämän raskaan kuljetuskaluston tuli olla joko sähkökäyttöisiä tai niiden käyttämä polttoaine ei saanut olla fossiilista alkuperää . Tätä suurempien pienkoneiden käyttämä polttoaine ei saanut olla fossiilista alkuperää • Säilytettiin nykyisiä istutusalueita, joihin täydennysistutettiin uusia taimia • Säilytettiin nykyistä puustoa ja nurmialueita, joiden rinnalle perustettiin niittyjä • Osassa niittyjen kasvualustoista käytettiin biohiiltä • Käytettiin paikalta saadut pintamaat alueella valmistetuissa ja hyödynnetyissä kasvualustoissa • Hyödynnettiin alueelta esiin kaivetut kivet puiston rakentamisessa joko maatäytöissä tai osittain maahan upotettuina kivielementteinä • Kaikkien alueelta kaadettujen puiden rungot sijoitettiin maapuiksi seikkailuja suojametsiköihin • Puiden oksat haketettiin paikalla ja levitettiin säilytettyjen puiden tyville katteeksi sekä leikkivälineiden alustoiksi • Kunnostettiin alueella penkki lisäämällä uudet puuosat, ja hyödyntämällä runko perustuksineen • Hävitettiin kurtturuusukasvustoa Hankkeessa käytettyjä kestävän ympäristörakentamisen toimenpiteitä { Korjausrakentaminen } merkiksi nykyisten rakenteiden ja kasvillisuuden säästäminen. Tämäntyyppisiin kestävän rakentamisen hankkeisiin on kiinnostusta Helsingissä ja muissa kaupungeissa laajemminkin. Työkoneiden tuli täyttää vähintään STAGE IV luokan vaatimukset . Mäntyojan mukaan tämä on tottumiskysymys. • Kirjoittaja toimii Rambollissa maisemarakennuttamisen ja vihervalvonnan ryhmäpäällikkönä. Tietoisuus kestävyydestä on johtanut onneksi siihen, että rakennetuilla alueilla sallitaan aiempaa enemmän vaihtelua ja erilaista ilmettä kuin vielä hiljattain. Näistä saadaan kilpailuetua muihin tarjoajiin. Leikkipuisto Vähätuvasta saatuja oppeja kannattaa ehdottomasti hyödyntää valtakunnallisesti muissakin hankkeissa. Taustalla näkyvä huonokasvuinen nurmikko on muutettiin niityksi. Näkökulmia tuodaan hankkeisiin eri suunnilta ja asenteissa on tapahtunut jo merkittävää muutosta. Byrokratiassa tämä vaatii toisinaan oman läpivientinsä, mutta senkin osalta tapahtuu kehitystä. Puistosta kuoritut pintamaat odottavat uusiokäyttöä kasvualustoissa. Knuutin mukaan Helsingin kaupungilla jokainen suunnittelun tekniikka-ala edistää kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä omalla sektorillaan. Tilaajilta toimintatapojen muutos vaatii rohkeutta viedä läpi leikkipuisto Vähätuvan kaltaisia kokeiluja. Konsulttien ja urakoitsijoiden puolelta muutos edellyttää puolestaan kouluttautumista ja valmiutta vastata tilaajien tarpeisiin. K uv a H ei di Jä rk kä kute6_20-27.indd 24 1.12.2023 10.44. Mäntyojaa innostaa suunnittelijana eri aikakausien vaihteleva ilme, mikä tällaisessa kohteessa luo mahdollisuuksia kokeiluun. 24 6/2023 Kuntatekniikka • Kunnostettiin ja säilytettiin useita leikkivälineitä puiston alueella • Säilytettiin nykyisiä asfalttipintoja sekä kahluuallas • Säilytettiin nykyisiä betonikiveyksiä, ja purettuja kiviä käytettiin uudelleen puiston alueella. Kaikki kokeilut eivät välttämättä onnistu, mutta sitäkin pitää sietää. Mäntyojan mukaan toimintatavoista tulee uusia käytäntöjä, joihin organisaatiot tottuvat vähitellen. Yli jääneet kivet otettiin talteen jatkokäyttöä varten murskaamisen sijaan • Säilytettiin laajasti nykyisiä rakennekerroksia • Nurmialueiden kuivatusratkaisuissa käytettiin painanteita ja avo-ojia • Turvasoraa uusiokäytettiin salaojakaivantojen täytöissä • Rakentamisessa käytettiin vähähiilibetonia • Työmaa toteutettiin päästöttömänä työmaana, jossa: . Määräys ei koskenut rakennusmateriaalien toimituksia . Työmaalla käytetyn sähkön tuli olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä . Leikkipuisto Vähätuvassa säilytetty hyväkuntoinen kahluuallas on hyvä esimerkki siitä, miten puiston rakenteet ovat eri-ikäisiä ja vanhenevat eriaikaisesti
Sen avulla kaupunkia kehitetään myös ihmisten ehdoilla ja heitä kuunnellen. 25 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti: Reijo Holopainen K ymppiR on Jyväskylän maankäytön, asumisen ja liikenteen digitaalinen toteuttamisohjelma, jota päivitetään vuosittain. KymppiR-ohjelman avulla tapahtuvan simuloinnin tavoitteena on muun muassa varmistaa asuin3D-malli konkretisoi Jyväskylän kaupunkisuunnittelun Simuloitu kaupunki Jyväskylä toteuttaa kaupunkisuunnittelua digitaalisella KymppiR-työkalulla, joka simuloi asukkaiden elämän ja liikkumisen ohjelmoituun malliin rakennetusta ympäristöstä. Siinä määritetään asuinalueiden toteutuksen ajankohtia ja linjataan strategisesti tärkeitä tavoitteita kaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja asuinrakentamisessa. Silloin sen ohjelmassa todettiin kauhukuvana, että tilkkutäkkimäinen kaava voi helposti kadottaa hallittavuutensa ja jopa kaavoittajan alkuperäisen tarkoituksen esimerkiksi kaava-alueen luontoarvojen osalta. Päivitetyn KymppiR-version yksi uudistus korostaa asukaslähtöistä toteutustapaa ja liikenneverkon toimivuutta. { Kaupunkisuunnittelu } tonttien riittävyys ja alueellisesti monipuolinen tarjonta sekä edistää kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta. Uusittu työväline tukee asukkaiden osallistumista kehittämisprosessiin. K uv a: Jy vä ky lä ka up un ki /A ri H ei no ne n kute6_20-27.indd 25 1.12.2023 10.44. KymppiR:ään on otettu mukaan kaupungin digitaalinen seurantaväline, digivarjo, jolla kaupunkikehitystä on mahdollista seurata reaaliaikaisesti. KymppiR vaikutti Jyväskylän kaupungin yleiskaavaprosessissa jo vuosina 2009–2015. Kohti kestävämpää liikkumista – Jatkossa liikenne integroidaan tiiviimmin osaksi ohjelmaa yhdessä Syksyinen Jyväskylän keskusta Harjulta nähtynä
Digitaaliset ratkaisut kerryttävät dataa ja tuovat elävän kaupungin liikkeet ja dynamiikan, kuten IoT-informaation, ihmiset, liikenteen ja valaistuksen mukaan simulaatioon selvästi hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Se on suunniteltu erittäin tarkasti asumisen ja palvelun tarpeisiin luontoarvoja unohtamatta. Yleiskaava ohjaa taajamarakennetta ja sen laajenemista kestävän liikkumisen periaatteisiin tukeutuen. 3D-malli herää henkiin KymppiR:lle työvälineitä kehittävä Sitowise Group Oyj on suomalainen rakennetun ympäristön suunnitteluja konsultointiyritys. Tieto johtamisen selkänojaksi Tietotekniikkaa on ajettu sisään arkkitehtuuriin ja aluesuunnitteluun pian 30 vuotta, mutta vasta nyt ideat toimivat sillä tasolla, että ne tuovat kuvaan kohteen reaaliaikaisen datan. 26 6/2023 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } maankäytön ja asumisen kanssa, Jyväskylän KymppiR-toimintamallia luotsaava projektipäällikkö Anna Isopoussu sanoo. KymppiR tarjoaa uuden kaupunkirakenteen kehittämiselle viisi porrasta. Digitaalinen kaksonen muovaantuu reaaliaikaisesti. – Kaavoituksen digitalisointi on työkalu alueiden vastuulliseen kehittämiseen, sanoo Sitowise Oy:n hankehallinnasta vastaava osastopäällikkö Eeva Vahtera. Jyväskylään on laadittu koko kaupungin kattava yleiskaava sekä 13 tarkempaa osayleiskaavaa. Viivästykset ja kommunikaatiokatkot vähenevät: datan laatu paranee ja töiden yhteensovitus sujuvoituu. Kaupunkeihin on tulossa uusia ratkaisuja, esimerkiksi linja-autoreittien digitaalinen suunnittelu, osana maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Pitkä käsittelyvaihe tuo ehdotukset tai digitaaliset ehdotukset nähtäville. Ympäristön reaaliaikainen simulointi tapahtuu vuorovaikutukseen perustuvilla 3D-malleilla. KymppiR?ohjelman keskeisiin toimintoihin lukeutuvat digitaalisen kaupunkisuunnittelun strategioiden hallinta, toteutus ja seuranta. Luonnosvaihe arvioi kehitystoimenpiteiden vaikutuksia. Mallia Uudesta-Seelannista Sitowen mukaan kasvukeskusten linKymppiR-prosessikaavio: kansalaiset sekä alalla toimivat yritykset samalla viivalla. Kun vastataan kestävän kehityksen haasteisiin, algoritmien laskemia arvoja voidaan hyödyntää ratkaisujen perustaksi. – Näin varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta, Isopoussu täydentää. Palveluverkostorakenteessa esimerkiksi korostuu tehokas joukkoliikenne. – Digitaalinen malli toimii keskeisenä yleiskaavaa toteuttavana ja asukkaita kaavoitukseen osallistuttavana välineenä, Isopoussu määrittelee. Lopuksi poliittinen päätöksenteko sinetöi prosessin. Liikenteen ohjelmointi painottuu aluksi kävelyja pyöräteiden verkostoon. Sitowisen älykkäällä järjestelmällä tehty joukkoliikenteen infrastruktuurin simulaatio kerää kiitosta Jyväskylästä. K uv a: Jy vä ky lä n ka up un ki kute6_20-27.indd 26 1.12.2023 10.44. Algoritmit mahdollistavat sen, että tietoa löytyy sitä tarvitseville oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa. Myös vanhan tavan mukainen, gryndereiden suunnitteluun ja päätöksen tekoon sivusta vaikuttaminen heikkenee, kun uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ?didikartat perusteluineen ovat kaikkien ulottuvilla. Prosessi alkaa esiselvitysvaiheesta ja etenee raamivaiheeseen. – Kiinnitämme huomiota eritoten kaupunkistrategiassa linjattuihin tavoitteisiin toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta, Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkoski sanoo. Vallinkoski korostaa eettisiä ja ekologisia suunnitteluperiaatteita. Kaupunkikehityksen kokonaisuuden hallinta tarkoittaa, että infra ja alueen perusrakenteet, esimerkiksi kaavaan kuuluvat räjäytystyöt alueella, tehdään ennen talonrakennusta, jolloin säästytään riskeiltä
Itsessään resurssitehokkuuden tavoittelu on vain hyvä asia. Sitowe on samalla tiellä kuin Uusi-Seelanti, mutta ei vielä yhtä pitkällä. Tämän on todettu Uuden-Seelannin pääkaupungissa Wellingtonissa lisäävän asukasaktiivisuutta ja riskien hallintaa. Autamme arvioinnista aina tavoitteen mukaiseen toteutukseen. Asukkaat kaupunkisuunnitteluun mukaan tempaisseen Jyväskylän KymppiR:n toimintamalli ohjeistaa suunnittelutyövälineiden digitalisoinnin haltuunoton. Asiantuntija, hankejohtaja Matt Wheeler, joka on ajanut digitaalista mallia Uuden-Seelannin infrastruktuurille useamman vuoden, antaa kannustavia arvioita digitalisaation korkeimmasta asteesta kaupunkikehityksessä. bdo.fi TILINTARKASTUS | VERO & LAKI TALOUSHALLINTO | NEUVONANTO kute6_20-27.indd 27 1.12.2023 10.44. – Välttämällä päällekkäisiä resursseja saavutamme merkittäviä säästöjä, jotka auttavat nopeasti kuolettamaan investoinnit digitalisaatioon, hän erittelee. jaukset ja satsaukset digitalisaatioon määrittävät laajemmin koko yhteiskuntamme tulevaisuutta. Eikä katuja ole kaivettu kahteen kertaan, Wheeler sanoo. Virtuaalisen kaksosen rakentamisessa käytetään fyysisen vastinparin tuottamaa dataa, jota kerätään muun muassa erilaisilla antureilla. Laadullisuudella viitataan nyt esimerkiksi joukkoliikenteeseen sekä napakoiksi rakennettujen lähiöalueiden sähkökäyttöisiin, pian automatisoituihin kulkuneuvoihin ja IoT-infrastruktuuriin. Uudessa maankäyttöajattelussa kansalaisyhteiskuntaa toiveineen lähestytään uudella tavalla. Simulaatiolla voidaan mallintaa esimerkiksi oletetun myrskyn vaikutuksia tai maanmullistuksen syy-seuraussuhteita. Digimallinnus tehostaa resurssointia Wheeler huomauttaa, että vaikka digitaalisen kaksosen perustaminen vaatii etukäteen tehtäviä investointeja, pitkällä aikavälillä se tuottaa valtavaa arvoa infrastruktuurin toimijoiden välisen paremman koordinoinnin ansiosta. Ympäristön reaaliaikainen simulointi tapahtuu vuorovaikutukseen perustuvilla 3D-malleilla. • Sote-kiinteistöjen yhtiöittämisvelvollisuus on laaja kokonaisuus Selvitystyö kunnissa on syytä aloittaa hyvissä ajoin. Tavoitetyöväline on digitaalinen kaksonen, joka muovautuu reaaliaikaisesti vastaamaan fyysistä vastinpariaan tästä saadun informaation mukaan. – Suunnataan vain huomio kasvun määrästä sen laadullisiin kysymyksiin, muistuttaa yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta. Wheelerin mukaan näin voidaan suunnitella infrarakenteita kestämään äärimmäisiä olosuhteita. – Kyse on kyvystämme auttaa niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin omaisuudenomistajia kartoittamaan sekä päivittämään suunnitelmansa teknologian avulla, jotta katuja ei kaiveta auki kahteen kertaan
Suunnittelijat haluavat huomioida ihmiset ja yritykset. Kaupunginjohtaja Joonas Hänninen kertoo, että kyse on strategisesta kaupunkisuunnittelusta. Valmistelutyöryhmässä työskentelee kuusi virkamiestä ja kuusi poliitikkoa. Kunnostus tehtiin luonnonmukaisesti eri kokoisia kiviä hyödyntämällä. kute6_28-39.indd 28 1.12.2023 10.43. Varkaudessa on aloitettu Päiviönsaarta koskeva uusi yleissuunnittelu, Master plan. Luontoarvot muokkaavat kaupunkia Päiviönsaari on kooltaan noin 55 hehtaaria. 28 6/2023 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä V arkauden keskellä sijaitsee veden ympäröimänä Päiviönsaari, kaupungin menneisyyden ja tulevaisuuden keskeinen kaupunkialue. Se oli Varkauden ensimJärvitaimenet ovat löytäneet Ämmäkosken ohitusuomaan jo ensimmäisenä kesänä. Sen on määrä olla valmis kuulemisten jälkeen keväällä 2024. Pienen kävelyn päässä kaupungintalon ovilta aukeaa Ämmäkosken ja Kämärin luontoalue, jossa voi rauhoittua veden Varkaus ammentaa vaikutteita vesistöistä, kun niiden ympäröimä kaupunki päivittää keskustan yleissuunnitelmaa. Varkaus haluaa vesistöt brändiinsä VETTÄ NÄKYVISSÄ! kohinaa kuunnellen. Kaupunginjohtaja Joonas Hänninen teki aloitteen Päiviönsaaren Master plan -yleissuunnitelman tekemisestä. – Päiviönsaaren ja sen lähialueiden kehittämiseksi oli monenlaisia tarpeita, ja siksi käynnistimme yleissuunnittelun, jossa saamme koottua kehitystarpeet ja näkymät yhteen ja keskusteltua yhdessä eri tahojen kanssa kehittämisen tavoitteista
Vesiväylät mahdollistavat vesiliikenteen ja tukevat matkailua. Kaupungintalon kupeessa sijaitsee Itsenäisyydenpuisto Pirtinkosken rannalla. Nyt olemme hakeneet reunaehtoja, mitä voidaan tehdä, Hänninen kuvaa. – Haluamme säilyttää vihreät alueet virkistyskäytössä. Keskeisenä Projektipäällikkö Jaakko Lappalainen on vastannut Päiviönsaaren kupeessa sijaitsevan Ämmäkosken luonnonmukaisen ohitusuoman rakentamishankkeesta, ja vetää Päiviönsaaren suunnittelutyötä. – Päiviönsaari on vesiväylien solmukohdassa. Kehitystyötä vetävä projektipäällikkö Jaakko Lappalainen kertoo, että alun perin luonnonolosuhteet loivat edellytykset kaupungille. Uudessa suunnitelmassa pohditaan Päiviönsaaren lisäksi Kämärin alueen ja vierasvenesataman näkymiä 15 vuotta eteenpäin. Joonas Hänninen sanoo, että kaupunki haluaa osoittaa kiinnostavia asuinpaikkoja ihmisille myös jatkossa. Vesistöistä kasvanut kaupunki Keväällä 2023 aloitetun Master plan -suunnittelun taustalla on jo 2000luvun alussa tehty ranta-alueita koskeva yleissuunnitelma. Silloin saadaan tehokkuutta tekemiseen ja esimerkiksi säästöjä rakentamiseen. Master planin kautta pystymme kohdistamaan ja ajoittamaan kehittämistoimet oikein. Kaupungin ytimessä meillä on lehtoalue ja luonnonmukaisia koskia. Vesistöt mahdollistivat kaupungin kasvun juuri tälle paikalle. Päiviönsaareen kosken rannalle perustettiin ensimmäinen konepaja vuonna 1880, mitä voidaan pitää Varkauden lähtölaukauksena. Koko selvitysalue käsittää noin 1300 hehtaaria. Uuden uimahallin yksi kaavailtu sijoituspaikka on Päiviönsaaressa vapautuneella tontilla. Teollisuuden merkitys alueen talousveturina ja elinvoiman takaajana on merkittävä. mäinen keskusta-alue. Suunnitelmassa on hahmoteltu alueen läpi kulkevaa viherkäytävää, josta osa olisi luonnontilaista ja osa hoidettua viherympäristöä. kute6_28-39.indd 29 1.12.2023 10.43. Vaeltaville lohikaloille on tehty luonnonmukainen kulkuväylä, mikä mahdollistaa niiden lisääntymisen. Reunaehdoista hän korostaa luontoarvoja. 29 Kuntatekniikka 6/2023 Nyt olemme hakeneet reunaehtoja, mitä voidaan tehdä. Pohjoisessa sijaitsevat Stora Enson tehtaat, ja vieressä on Ämmäkosken luontoalue sekä useita suuria yrityksiä. Myöhemmin keskusta on laajentunut kauemmas, mutta saari on säilynyt Varkauden ydinalueina. Tarpeiden yhteensovittaminen on tärkeää. Esimerkiksi Ämmäkosken ohitusuoma oli ennallistavaa rakentamista. Niiden kautta ulkoilee jopa 500 ihmistä päivässä, eli alue on kyllä löydetty virkistyskäyttöön. Siinä on edellytykset viherympäristön korostamiseen, virkistäytymiseen, teollisuuden ja kaupan toimintaan, hotellija ravintolapalveluihin sekä julkisiin palveluihin. Varkaudessa asuu noin 20 000 asukasta. – Päiviönsaaressa sijaitsi jo 1500-luvulla Kruunun kalastamo. Vesistöt kunniapaikalle Asuinrakentamista sekä yksityisiä palveluita ranta-alueille ei ole suljettu pois. – Vesi on myös tärkeä viihtyvyystekijä. Jaakko Lappalainen kuvaa kehittämistä tason nostamiseksi. – Parannamme olemassa olevia rakenteita, säilytämme viherja vesiympäristöjä sekä teemme jotain uutta. Ämmäkosken sillat valmistuivat pari vuotta sitten. – Yleissuunnitelmassa tunnistetaan ja hahmotetaan tarvittavat toiminnot rakennetun infran ja luonnon välillä. Suunnitelma yhdistää vision ja toimenpiteet ja mahdollistaa systemaattiset toimet, Lappalainen tiivistää. Toisaalta myös kulkuväyliin liittyvät teollisuuden tarpeet pitää muistaa. Vuosittainen viennin arvo on 650 miljoonaa euroa, eli Varkaus on väestöään huomattavasti isompi toimija. Saarta ympäröivät pohjoisessa Unnukka-vesistö ja etelässä Saimaan Haukivesi, jonne vedet virtaavat Pirtinvirtaa ja Huruskosken kanavaa sekä Ämmäkoskea pitkin. Taimenet ovat todistettavasti löytäneet Ämmäkosken väylän pian sen valmistumisen jälkeen. Samaan aikaan halutaan huomioida veneja laivaliikenne sekä kalastus ja vesiekosysteemi. Ajatuksena on, että tulevaan rakentamiseen käytetään jo olemassa olevia rakennetun ympäristön alueita, kuten puretun koulun tonttia ja käytöstä poistuvan paloaseman tilaa
– Virtaama on nyt kymmenisen kuutiota koko koskialueella, mikä mahdollistaa virtavesiekosysteemin toiminnan ja lohikalojen vaelluksen, Lappalainen kertoo. Taipaleen kanava ja vesiyhteys helpottavat liikennettä pohjoisessa Kuopioon saakka ja Saimaan kautta laajalle alueelle. Välittäminen tarkoittaa muun muassa ihmisten ja yritysten tarpeiPäiviönsaari sijaitsee keskellä Varkautta punaisella rajatun alueen vasemmassa yläkulmassa. 30 6/2023 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } tekijänä itse uoman rakentamisen lisäksi oli riittävän virtaaman varmistaminen. Kämärin alue on kuvan keskellä. Jutuntekohetkellä Stora Enson ympäristölupa toiminnan laajentamiseen oli käsittelyssä. Toki vesiväylät ovat myös teollisuuden ja yritysten kannalta tärkeitä tekijöitä. Vettä säädellään yläpuolisen Unnukan ja Haukiveden eli Saimaanselän välillä. – Vihreä siirtymä koskee vahvasti myös yrityksiä, ja ne ymmärtävät luontoarvojen tärkeyden. Luonnonmukaista viihtymistä Varkauden toiminnan pääteemat ovat välittäminen, vaikuttaminen ja viihtyminen. Teollinen vesivoimatuotanto säilyy. kute6_28-39.indd 30 1.12.2023 10.43. Stora Enso oli Ämmäkosken ohitushankkeessa yhtenä keskeisenä toteuttajana: yritys antoi oman voimalansa vedestä kymmenen kuutiometriä vastikkeetta ohitusuoman toteutukseen
Tämä asia pitäisi pystyä ratkaisemaan nopeasti. Viihtyminen kaupunkiympäristössä koskee kaikkia, sekä kaupunkilaisia että vierailijoita. • Kämärin ulkoilualueen sillat tarjoavat hienot näkymät ympäröivään vesiluontoon. Tulevaisuuden Varkaus on hänen mukaansa vahva teknologiaosaaja, elinvoimainen ja viihtyisä kaupunki, jossa ihmiset ja teollisuus elävät luonnonläheisessä ympäristössä. En usko, että vesistöjen ja rantaluonnon täyttä potentiaalia on vielä saatu käyttöön. – Vain tuo logistiikka on haaste liiketoiminnan kehittämiselle. Lappalainen uskoo, että Varkaus on nyt kulminaatiopisteessä, jossa poismuutto pysähtyy ja kehitys kääntyy toisinpäin. Ja samalla ollaan Itä-Suomen tiiveimmällä kaupunkiseudulla. Kaupungin uudelle uimahallille on tehty rakentamisvaraus vuosille 2027–28, mikä tarkoittaa sitä, että kaava laitetaan vireille heti yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Yhteensä Keski-Savon kuntien alueella asuu noin 50 000 asukasta. – Saimaa avautuu Varkauden kautta. – Ja sitähän me olemme jo nyt. – Kun Master plan on valmis ja eri tarpeet saatu sovitettua yhteen, ne tarkennetaan asemakaavamuotoon. Yksi positiivinen signaali on VT5-investointi Leppävirran ja Kuopion välillä hallituksen investointiohjelmassa, ja toki Naton lisäämä turvallisuus, Hänninen miettii. Vaikuttaminen on osallistumista. Juuri Kämärin alueella kosken rannalla sijaitsee uhanalainen luontotyyppi rantalehto, josta löytyy sille tyypillisiä eläimiä ja kasveja. Savossa ja Varkaudessa on Lappalaisen mielestä vielä varaa brändätä vesiympäristöä ja markkinoida sitä. Savossa ja Varkaudessa on varaa brändätä vesiympäristöä ja markkinoida sitä. – Kaupungin synty kuvaa tätä hyvin. – Joukkoliikenteen vuorovälejä on viime vuosina harvennettu, ja saavutettavuus on heikentynyt. Saimaan kanava on tällä hetkellä kiinni, minkä vuoksi kuljetukset kumipyörillä ja rautateillä ovat lisääntyneet. Pandemiasta ja sodasta huolimatta yrityskenttä toimii vahvana. kute6_28-39.indd 31 1.12.2023 10.43. Vesi elämän ehto Joonas Hänninen haluaa muistuttaa siitä, että vaikka sijainti ja vesistöt ovat Varkaudelle tärkeitä, myös yleiset kulkuyhteydet ovat keskeisiä. Kämärissä tavataan esimerkiksi liito-oravia ja saukkoja. Tarkoituksena kehittämisessä on myös lisätä tietoisuutta luontoarvoista. – Meillä on työpaikkoja, jotka vetävät ihmisiä. Yhtenä vakauttavana piirteenä on Nato-päätös. Stora Enso syntyi Ahlströmin perintönä, ja hyvinvointi kulkeutui aikanaan ihmisille tehtaan koulujen ja kauppojen kautta, kaupunki syntyi veden ja sen tuoman tehtaan ympärille. Kyse voi olla myös suojeluprosessista, kuten esimerkiksi Kämärin alueella, Jaakko Lappalainen kertoo. 31 Kuntatekniikka 6/2023 den huomioimista ja toisaalta palveluiden saatavuutta. Myös yrittäjäbarometri näyttää, että näkymät Varkaudessa eivät ole heikentyneet, ja investointinäkymät ovat hyvät. Jaakko Lappalainen täydentää, että Varkaudessa hyvinvointia on aina osattu ammentaa virtavedestä
Epävirallinen keskustelukerho – Näin kattavaa rakennusalan yhdistystä ei ole missään Suomessa, sanoo kute6_28-39.indd 32 1.12.2023 10.43. Parhaat arviot (7,40) yrittäjät antoivat kyselytutkimuksessa asioinnista kaupungin virastojen kanssa! Taloustutkimus teki tutkimuksen Lahden kaupungin toimeksiannosta viime vuonna. Lisäksi lähistölle on valmistunut 26000 neliön Alfarocin logistiikkakeskus. Toiminta perustuu yhteishenkeen. Viking Malt valmistaa maltaita juomaja panimoteollisuudella. Jokainen kyräili omissa oloissaan. – Tärkeä seikka on myös perinne. Lasse Eerolalla (vas.) ja Mikko Heleniuksella on vuosikymmenien kokemus Lahden Rakentajien Yhdistyksen jäsenyydestä. 32 6/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti ja kuvat: Tapio Mainio L ahti on lyhyen ajan sisällä saanut huomattavia yritysinvestointeja uudelle Piippo-Kujala-yritysalueelle. Fazer tekee lopullisen muuttopäätöksen lähiaikoina. Se sai nyt arvosanaksi 7,38, kun kaksi vuotta sitten luku oli 7. Viimeisin niistä on suunniteltu Fazerin suklaatehtaan muutto Vantaalta Lahteen. Laajarinne halusi kaikki rakennusalan toimijat tiiviimpään yhteistyöhön epäkohtien poistamiseksi. Nykyisin yhdistyksessä ovat edustettuna kaikki rakentamisen alat: suunnittelijat ja virkamiehet, rakennuttajat, rakennuskonsultit, valvojat, rahoittajat, kiinteistön omistajat ja -välittäjät, rakennusurakoitsijat, lvi-, sähköja muut aliurakoitsijat, rakennusaineteollisuuden edustajat, tavarantoimittajat sekä rautakauppiaat. käinen kaavailee lähistölle suurta logistiikkakeskusta. Rakentamisen ammattilaiset eivät osanneet tai halunneet tehdä yhteistyötä. Homma hoituu yhteistyöllä 1950-luvulla Lahden rakentamiskulttuuri oli samassa jamassa kuin se on monessa kaupungissa edelleen. Lahden kokonaismielikuva yrittäjäystävällisyydestä on kohentunut. Tavaratalo Kärk70-vuotias Rakentajien Yhdistys ratkoo eturistiriitoja Lahdessa Luistoa rakentamiseen Riutuva rakennusala voisi saada uutta potkua Lahden mallista, joka helpottaa rakennusinvestointien toteuttamista. Sen seurauksena jo samana vuonna perustettiin Lahden Rakentajien Yhdistys ry. Suklaatehdas työllistää Vantaalla 500 työntekijää. Lahden kaupungin tuolloinen rakennustarkastaja, diplomi-insinööri Olavi Laajarinne, huomasi yhteistyön puutteen ja kutsui koolle muutamia rakennusalan vaikuttajia vuonna 1953. – Yksi tärkein tekijä on ennakoitavuus. Yhteisillä pelisäännöillä on ollut helppo toimia ja kehittää Lahtea, Helminen kertoo. Yrittäjä tai rakennuttaja voi luottaa siihen, että asiat toimivat niin kuin on sovittu, sanoo Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen. Sen raportti julkistettiin tänä vuonna. Positiivista mielikuvaa on kasvattanut Lahden asema Suomen ensimmäisenä Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Alueelle on jo noussut suuri mallastehdas. Lahdessa on osattu keskustella eri osapuolten kanssa vaikeistakin kysymyksistä, mikä on poistanut kyräilyn
– Kokouksissa saa ajantasaista ja hiljaista tietoa, jota ei saa näin monipuolisesti mistään. – Yleensä rakennusprojekti alkaa elää kaupungingeodeetin pöydällä jo paljon ennen kuin se muuttuu näkyväksi. Kujalan tiluksista on jalostettu keskeinen yritysalue loistavine yhteyksineen ja kehäteineen. Oulun rakennusvalvonnan johtajaksi valittiin 18. – Tärkeintä on se, että kaikki rakentamisen osapuolet oppivat tuntemaan toisensa henkilökohtaisesti. Tästä on hyvä jatkaa. Valtionhallinnossa totuin tiimityöhön. – Helminen on joutunut tilanteisiin, joissa intressiristiriidat ovat olleet hyvinkin suuret. Rakentajilla ja rakennusalalla on Määtän mukaan muutenkin vaikeaa. Niin saa enemmän aikaan, hän sanoo. • kute6_28-39.indd 33 1.12.2023 10.43. Oulun kaltaista karttelua on havaittu myös muun muassa Espoossa tiukan rakennusvalvonnan vuoksi. Oulussa muutoksen ilmapiiri yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, GEO-Ykkönen Oy:n toimitusjohtaja Lasse Eerola. Yhdistys ei päätä mistään, vaan se on epävirallinen keskustelukerho ja alan koulutusfoorumi, sanoo yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Juha Heijala. Eerolan mukaan jokaisessa kokouksessa kuullaan esitelmä tai käydään yritysvierailulla. Ratkaisukeskeinen asenne Rakentajien Yhdistys valitsi Helmisen viime vuonna Vuoden Rakentajaksi. – Helminen on 20 virkavuotensa aikana ollut mukana monessa hankkeessa ja vaikuttanut taustalla niiden etenemiseen, Heijala kertoo. Moni on kyseenalaistunut pilkuntarkan lupien hienosäädön. 33 Kuntatekniikka 6/2023 . Sanavalmis geodeetti on usein se henkilö, joka saa vastata kaupungin puolesta mediassa niin tonttien vuokrista kuin myös alueiden käytöstä, Lasse Eerola kertoo. Moni rakentaja on tuskastunut lukuisiin tarkastuksiin ja niiden maksuihin. Moni projekti myös päättyy tähän vaiheeseen ilman mitään julkisuudessa näkyvää, Heijala kertoo. – Oulussa ”Lahden malli” voisi olla epävirallinen yhteistyöelin, jonka puitteissa rakentajien edustajat kokoontuisivat virkamiesten kanssa. Laki on kuitenkin jokaisessa kunnassa ja kaupungissa sama. Helpottaa, kun nimille tulevat kasvot, Helminen sanoo. Hän oli valmistelemassa kauppaa, jolla entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen noin sadan hehtaarin kokoinen maa-alue hankittiin valtiolta Lahden kaupungille. lokakuuta Oulun asuntomessujen 2025 projektipäällikkö Anu Montin. Määttä vaihtoi valtionhallinnon strategiatehtävät Oulun kaupunginjohtajan pestiin, koska halusi lähemmäksi käytännön tekemistä. Silti hän on haastavissa maankäyttöön liittyvissä asioissa pyrkinyt ensisijaisesti löytämään kompromissiratkaisun, joka on kaikkien hyväksyttävissä, Eerola lisää. Siitä huolimatta rakennushankkeista on pystytty keskustelemaan hyvässä sovussa. Maanrakennuksen osaaja Eerola on pitkään ja läheltä seurannut Helmisen toimintaa hankkeiden vastapuolena. Uudet avaukset, jotka edistävät ja nopeuttavat hankkeiden etenemistä, olisivat nyt paikallaan. Lisäksi mukana on runsaasti nuoria rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat nyt yhdistyksen johdossa, kertoo arviointiasiantuntija Mikko Helenius. Rakennusvalvonnan liian tiukka toiminta on ohjannut pientalorakentajia ja yrittäjiä valitsemaan tontin Oulun kaupungin rajojen ulkopuolelta, koska asioiminen pienempien kuntien rakennusvalvontaviranomaisen kanssa on tuntunut helpommalta. Vaikka yhdistys ei päätä mistään, se on vaikuttanut kannanotoillaan jopa Lahden kaupungin asemakaavavalmisteluun. – Olen jo muutaman kerran tavannut Oulussa toimivien rakentajien edustajia. En haluaisi osoittaa sormella yksin Oulun rakennusvalvonnan henkilökuntaa, joka on ammatillisesti pätevää, Määttä sanoo. • – Kokouksissa saa ajantasaista ja hiljaista tietoa, jota ei saa näin monipuolisesti mistään. Hän on työskennellyt rakennuskonserni NCC:llä Lahdessa, mutta toimii nyt NCC:n hankejohtajana Helsingissä. Rakentajille pitäisi syntyä mielikuva siitä, että Ouluun on mukava tulla myös rakentajana, sanoo Oulun tuore kaupunginjohtaja Seppo Määttä. – Yhdistyksessä on 260 jäsentä, joista osa on muun muassa kilpailevien rakennusliikkeiden johtoa. – Näistäkin asioista olisi hyvä keskustella yhdessä, Määttä sanoo. – Moni rakentaja arvostaa Helmisen suoraa tapaa kommunikoida hankkeiden vaikeistakin asioista ja halusta saada asioita eteenpäin. – Siihen olisi nyt hyvä ajallinen hetki, sillä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ansioitunut johtaja Pekka Seppälä jäi vasta eläkkeelle, Määttä sanoo. Lahden malli voisi Määtän mielestä olla hyvä avaus ja sopia myös Ouluun. – Rakennusvalvonnan rooli olisi syytä muuttaa asiakaslähtöiseen ja ratkaisukeskeiseen suuntaan. Kymmenen suurinta kaupunkia ovat jo yhdessä miettineet toimintaperiaatteiden yhtenäisiä linjauksia, jotta lupaviranomaisen toiminta olisi ennustettavaa. Monessa vaikeassakin asiassa on aina erilaisia näkemyksiä, jotka ovat sovitettavissa yhteen. OULUN rakennusvalvonta on valtakunnallisesti tunnettu ja palkittu, mutta sen kääntöpuolena on turha byrokraattisuus. Yhdistys on tehnyt joka vuosi ammatillisen ulkomaanmatkan
– Ruotsin kautta voisi korvata osan meriliikenteestä, sanoo varautumispäällikkö Outi Nietola Huoltovarmuuskeskuksesta. Syynä siihen on ollut sähköistyksen puuttuminen. Nyt maiden välisen henkilöliikenteen aloittaminen on lähempänä kute6_28-39.indd 34 1.12.2023 10.43. nopeasti radan sähköistyksen jälkeen, Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala sanoo. Siksi keskus maksaa osan Tornion radan sähköistyksestä. Raumojoen teräspulttisiltaa korotetaan noin 70 senttiä, jotta veturin ajolangat mahtuvat kulkemaan sillan rakenteissa. Suomen ja Ruotsin välillä ei ole henkilöjunaliikennettä. 34 6/2023 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Tapio Mainio P ääradalta erkautuvaa 22 kilometrin pituista rataosaa Kemin Laurilasta Tornioon ja edelleen Haaparannan asemalle sähköistetään 37 miljoonaa euroa maksavalla urakalla. – Neuvottelemme VR:n johdon kanssa, jotta saisimme henkilöliikenteen käyntiin mahdollisimman { Liikenneväylät } Raiteet turvaavat huoltovarmuutta ja helpottavat työmatkoja Yhteys länteen Tornion ja Haaparannan välisen rautatien sähköistys parantaa Suomen huoltovarmuutta ja avaa henkilöliikenteeseen uusia mahdollisuuksia. Myös tavaraliikenne on ollut vähäistä. Toiveena on, että koko Perämerenkaaren yhdistävä henkilöjunaliikenne käynnistyisi vuonna 2025. Uusi sähkörata parantaa myös Suomen huoltovarmuutta, sillä sitä kautta vientikuljetuksia voidaan rahdata junilla, jos laivaliikenne estyy Itämerellä
kute6_28-39.indd 35 1.12.2023 10.43. – Maiden välinen henkilöjunaliikenne laajentaisi työssäkäyntialuetta Perämeren alueella, Kujala sanoo. Suomen osuus kustannuksista on 30 miljoonaa euroa ja Ruotsin seitsemän miljoonaa euroa. Samalla menetelmällä on rakennettu muun muassa Eiffel-torni. Osa uusii sillan pultteja. – Pulttaus on ikivanha teräsosien kiinnitysmenetelmä. Junanvaihdon syynä on Ruotsin kapeampi raideleveys. Pultti työnnetään lämmitettynä porattuun reikään, jolloin kiinnityksestä tulee jäähtyessään vesitiivis, Hakkarainen sanoo. Työntekijöitä on työmaalla yhteensä kymmenen. Työmatkaliikennettä kiskoille Tornion ja Haaparannan alue on Kujalan mukaan kansainvälisen kuljetuskäytävän solmukohta ja osa vireillä olevaa TEN-ydinverkkokäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri. Tällä hetkellä junalla liikkuminen Suomen ja Ruotsin välillä on hankalaa. Kemistä ja Torniosta käydään töissä myös Ruotsin puolella ja päinvastoin, hän lisää. Näin tavaraliikenne kulkee sujuvammin Suomen ja Ruotsin rajalla. – Limingasta, Kempeleestä ja Iistä käy noin 12 000 ihmistä päivittäin töissä Oulussa. Raideleveydet hidaste Tornion asemalla on vuoden ollut käytössä telivaihtoraide. Etelästä Oulun suunasta tultaessa on jäätävä junasta pois Kemin asemalla. Haaparantaan tulee jo Luulajasta neljä päivittäistä sähköjunavuoroa. Kuntatekniikka 6/2023 35 Sitä kautta vientikuljetuksia voidaan rahdata junilla, jos laivaliikenne estyy Itämerellä. Ratakiskon keskellä ovat niin sanotut vastakiskot, jotka ohjaavat kapearaiteisilla radoilla kulkevia ruotsalaisia vaunuja kulkemaan suomalaisilla raiteilla. Tätä kautta myös suomalaisilla matkustajilla olisi pian katkeamaton ratayhteys Eurooppaan. Molemmille asemille johtaa jo kiskot naapurimaista. – Tätä on odotettu jo vuosia, sanoo Haaparannan rautatieaseman naapurissa asuva eläkeläinen Riitta Ruha. Matkustajat siirtyvät junasta uudelle laiturille, josta he voivat nousta vieressä odottavaan ruotsalaiseen junaan, jolloin matka jatkuu jouheasti muualle Ruotsiin, Honkarinta kertoo. – Jo nyt Torniosta ja Kemistä sukkuloidaan töissä Oulussa. Sieltä pääsee bussilla Tornion bussiasemalle, joka sijaitsee Ikean vieressä Haaparannan puolella, missä on kaupunkien yhteinen bussiasema. kuin koskaan. – Jatkossa suomalainen juna voi ajaa suoraan Haaparannan asemalle. Trafikverket uudistaa omana hankkeena Haaparannan aseman matkustuslaiturin, Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta kertoo. – Korotamme Raumojoen teräspulttisiltaa noin 70 senttiä, jotta veturin ajolangat mahtuvat kulkemaan sillan rakenteissa, kertoo siltatöitä urakoivan Savon Kuljetus Oy:n työnjohtaja Mika Hakkarainen. EU on myöntänyt hankkeelle tukea 14,85 miljoonaa euroa. Rajalan mukaan Oulussa puuhataan lähijunaliikenteen aloittamista pääradalla Limingan, Oulun ja Iin välillä uusine pysäkkeineen. Hän katsoo, kun Pasi Hilli ja Santtu Haapalainen nostavat uusia teräskaaria paikoilleen kuorma-auton nosturilla. Uusia pysäkkejä voisi radalla olla Limingan jälkeen Tupoksessa ja Neuvottelemme VR:n johdon kanssa, jotta saisimme henkilöliikenteen mahdollisimman nopeasti radan sähköistyksen jälkeen, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala. Kaakkurissa sekä Oulun pohjoispuolella Ritaharjussa, josta on lyhyt matka Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Henkilöliikenne sujuvoituu Sähköratatöiden lisäksi sekä Tornion että Haaparannan asemille rakennetaan uudet matkustajalaiturit. Sieltä on käveltävä kaksi kilometriä Haaparannan rautatieasemalle, jos ei ole rahaa taksimatkaan. Lähijunaliikennettä voitaisiin laajentaa koko Perämerenkaaren alueelle, hän sanoo. 30 vuotta eri puolilla Ruotsissa tehdastöissä ollut Ruha voisi pian käydä junalla sukuloimassa Suomessa. Sähköistysurakasta vastaa Ratatek Oy. – Tulevaisuudessa työpaikkaliikennettä kannattaisi siirtää mahdollisimman paljon raiteille, mikä olisi ilmastoystävällistä, sanoo Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala. Sähköistys oheistöineen maksaa 37 miljoonaa euroa. Näin pääsee lopulta ruotsalaisen junan kyytiin. Väyläviraston osuus kustannuksista on 18 miljoonaa euroa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa euroa ja Tornion kaupungin ja Keminmaan kunnan osuus on yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Hankkeesta isot hyödyt Vuosia odotetut Tornion radan sähköistystyöt alkoivat avartamalla Tornionjoen ja Raumojoen ratasiltoja
Ennen muutosta Tornion ja Haaparannan rajalla oli vierekkäin Ruotsin ja Suomen raideleveyksillä olevat kiskot. { Liikenneväylät } kute6_28-39.indd 36 1.12.2023 10.43. Kiitämme lukijoitamme kuluneesta vuodesta. Sitä ennen henkilöjuniin tehdään telinvaihto. Aseman kautta on kulkenut vain tavarajunia. Suomen ulkomaankauppa tapahtuu yli 90-prosenttisesti meriteitse. Poikkeuksena tästä ruotsalaisia henkilöjunia ryhdytään ensi vuoden alusta ajamaan rautateitse Haaparannan kautta Oulun varikolle saneerattavaksi. • Haaparannan tiilistä muurattu jyhkeä rautatieasema valmistui vuonna 1918. Telinvaihtokiskot on vuonna 2022 käyttöön otettu uusi menetelmä. Kiskoilla voi vaihtaa kuuden vaunun raideleveydet samanaikaisesti. Mahdollisessa Itämeren häiriötilanteessa Haaparannan rata olisi pääreitti Suomen rautatiekuljetuksille Ruotsin satamiin, kuten Göteborgiin. Oulun varikolla uudistetaan 27 kappaletta Alstomin vuosina 2004– 2008 valmistamaa kaksikerroksista X40-sähkömoottorijunia. Rajaliikennettä varten on valmistettu erityisiä telinvaihtovaunuja. Molemmissa maissa operoidaan omilla henkilöjunilla. Sen sijaan henkilöliikenteeseen ei ole suunnitteilla telinvaihtovaunuja. Kuntatekniikan toimitus toivottaa lukijoilleen hyvää joulunaikaa ja onnellista vuotta 2024. Menetelmä on käytössä myös Etelä-Suomen junalauttasatamissa. Tavaraa jouduttiin siirtämään rajalla vaunujen välillä, mikä oli hidasta. Se on myös ainoa Ruotsin rautatieyhteys Suomeen. Ratkaisua vauhditti Venäjän hyökkäyssota ja huoltovarmuuden lisääminen. VR:n varikkoyhtiö Fleetcare on saanut 35 miljoonan euron urakan Ruotsin valtion rautatieoperaattori SJ:ltä. Siellä kohtaavat eurooppalainen ja venäläinen raideleveys
Kielto vaikutti autoliikenteen määriin sekä Lönnrotinkadulla että vaihtoehtoisilla reiteillä. Nastat vastatuulessa Vastaava kokeilu on toteutettu myös Tukholmassa, missä nastarengakieltoja on ollut kolmella katuosuudella. Hovi kertoo kokeilun keston olevan alustavasti kolmivuotinen. Kuntatekniikka 6/2023 37 Teksti: Heikki Jaakkola Kuva: Timo Kuukkanen H elsingin kaupunki kokeili talvikautena 2022–2023 nastarengaskieltoa Lönnrotinkadulla. Myös Tukholmassa haluttaisiin edistää nastarengasmaksun käyttöä kieltokatujen sijaan. Hovin mukaan viestintä ja katukohtaiset nastarengaskiellot ovat Suomessa ainoa keino vaikuttaa rengasvalintoihin. • kute6_28-39.indd 37 1.12.2023 10.43. – Nastarenkaiden määrä on pudonnut koko Tukholmassa noin kolmasosaan, rajoituskaduilla 20–30 prosenttiin, Henna Hovi toteaa. Lönnrotinkadulla vuorokautinen autoliikenne väheni 22 prosenttia, kahdella vaihtoehtoisella reitillä se kasvoi 38 ja 12 prosenttia. Tuloksia esitellään ensi vuoden aikana kaupunkiympäristölautakunnalle, jonka jälkeen kokeilun kesto tarkentuu. Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Henna Hovin mukaan nastarenkaiden kieltokokeilun myötä nastarenkaiden osuus Lönnrotinkadulla vähentyi aiemmasta noin 70 prosentista 50 prosenttiin. Norjassa asiaan on vaikutettu nastarengasmaksulla, jonka toteuttaminen ei ole mahdollista Suomessa lainsäädännön takia. Ilmanlaatua ajatellen nastarenkaat aiheuttavat etenkin keväisin terveydelle haitallisia PM10 -hiukkaspäästöjä. Kiellolla halutaan tutkia nastojen vaikutusta liikenteen meluun ja ilmanlaatuun. Lönnrotinkadun nastarengaskielto liittyy niiden aiheuttamien haittojen tutkimiseen, mikä jatkuu tänä ja ensi talvina. Renkaiden tyyppiä seurattiin asfaltin alle asennetuilla antureilla. Oslossa kitkarenkaiden osuus on saatu kasvamaan nastarengasmaksun avulla 90 prosenttiin. Lönnrotinkadun osalta ilmanlaatumittausten tuloksista raportoidaan myöhemmin, kun tuloksia on saatu riittävästi. Keväällä 2023 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat nähneet kitkarenkaiden etuina niiden soveltumisen kaupunkiympäristöön, ajomukavuuden ja pienemmän rengasmelun. Kokeilun taustalla on pyrkimys parantaa kaupungin ilmanlaatua ja ääniympäristöä. Ilmanlaatumallinnusten odotetaan valmistuvan ensi vuoden loppupuolella. Nastarengaskielto Lönnrotinkadulla jatkuu pari vuotta Piikkipaikalla Lönnrotinkadun nastarengaskielto herätti viime talvena ihmetystä. Nastarengaskielto Lönnrotinkadun varrella ilmoitettiin kadun varteen asetetuilla liikennemerkeillä. Kitkarenkailla ajavat arvostavat rengasvalinnoissaan myös ympäristöja terveysnäkökulmia. Poliisi valvoi liikennemerkin noudattamista, mikä on ollut Hovin mukaan haasteellista. Tavoitetta palvelisi nastarenkaiden vaihtuminen kitkarenkaisiin. Ilmanlaatu ja katupölyn määrä voivat kuitenkin vaihdella tuntuvasti esimerkiksi sään vaikutuksesta. Kyselyn mukaan 80 prosenttia kitkarenkailla ajavista aikoo pysyä niissä jatkossakin. Tavoitetta palvelisi nastarenkaiden vaihtuminen kitkarenkaisiin, mikä samalla vähentäisi katujen kunnossapitokustannuksia. – Nastarengasmaksun etuna olisi sekin, ettei autoliikenne lisäänny vaihtoehtoisilla reiteillä, minkä lisäksi nastarenkaita käyttävät autoilijat voivat valita reittinsä vapaasti
Näin kulkurit ja kiertolaiset hävisivät maanteiltä. Käytännössä tämä tarkoitti lähes 230 000 henkeä. työttömistä. Työttömyyshuollon periaateohjelmaa selvittäneen komitean mietintö valmistui 1932. Huittisissa hätäaputöissä oli tammikuussa 1933 noin sata työtöntä. 38 6/2023 Kuntatekniikka Teksti: Tuula Vuolle-Selki T yöllisyydenhoito ja eritoten työllistäminen ovat olleet useita kymmeniä vuosia tyypillisesti kuntien vastuulla. Ensimmäiset ohjeet kuntien työllistämistoimista ovat vuodelta 1929. Näin kulkurit ja kiertolaiset hävisivät maanteiltä. Työllistämällä lievitettiin hätää Pula-ajan huippuvuonna avustettavien määrä nousi yli kuuteen prosenttiin väestöstä. Kun työtä ja ruokaa ei löytynyt kotipaikkakunnalta, lähdettiin kerjuulle. Työttömyys kasvoi liki sataantuhanteen. Vuonna 1932 hätäaputöitä järjestettiin lähes puolelle kaikista Suomen { Yhdyskunta } Hätäaputöitä työttömien avuksi 90 vuotta sitten Otsa hiessä Pula-aikana valtavaa työttömyyttä ratkottiin hätäaputöillä, mikä oli työttömien vastikkeellista auttamista. Tietöihin ei ollut komennettu vielä ketään, vaan lähinnä odoteltiin lumen tuloa ja metsätöitä sekä Kokemäenjoen perkauksen alkamista. Niitä jouduttiinkin soveltamaan jo 1930-luvun pulavuosina, kun kunnat ryhtyivät järjestämään työttömille hätäaputöitä valtion tuella. Kerjuun pysäyttämisen ja työttömyyden hoitamisen yleiseksi perusohjelmaksi määrättiin työlinja. Yleisenä periaatteena oli, että huolenpitoa annetaan työttömien työsuoritusta vastaan. K uv a Lu st o, Su om en M et sä m us eo Kansalaisilla oli kielteisiäkin mielipiteitä hätäaputöiden mielekkyydestä. Hätäaputyötä vuonna 1933. Heidät passitettiin takaisin kotipaikkakunnilleen. kute6_28-39.indd 38 1.12.2023 10.43. Työttömät tuli ensisijaisesti työllistää yleisiin töihin. Toissijaisena ratkaisuna pidettiin varaeli hätäaputöitä. Töitä työttömille järjestivät työnvälitystoimistot. Miehet nostavat kiveä ojasta Voima-kelan avulla kunnan varatyömaalla. Yleisenä periaatteena oli, että huolenpitoa annetaan työttömien työsuoritusta vastaan
Kuntatekniikka 6/2023 39 Työllistettyjen elämä säilyi kuitenkin tiukkana, koska heille maksettiin alipalkkaa. Veronmaksajilla oli huoli hätäaputöihin käytettyjen varojen tuottavuudesta, kustannusarviot kun eivät työmaalla pitäneet, ja töitä jätettiin kesken. (Uudenmaan Sanomat 18.3.1933). Lama-ajan jälkeen sosiaaliturvaa ryhdyttiin uudistamaan. Katkelma Uudenmaan Sanomista: Kun kaikkialla yleisen työttömyyden helpottamiseksi järjestetään kunnallisia ns. • Lähteenä käytetty: Jaakkola, Jouko, Pulma, Panu, Satka, Mirja, Urponen, Kyösti. Nämä summat otetaan nyt ja vielä monien seuraavien vuosien kuluessa veronmaksajain kukkarosta ja siksi moni verovelvollinen katselee huolestuneena niitä töitä, joita hänenkin pussillaan teetetään. Kannonnostoja halkotöissä 15 miestä. Myös työttömyyden hoito siirtyi virallisesti kunnalliseen päätäntävaltaan. ”hätäaputöitä” yritetään saada näihin käytetyt varat jotenkin tuottavaksi, vaikkapa kauempana tulevaisuudessakin tai teettää sellaisia töitä, joista on yleistä hyötyä, vaikka ne olisivat tuottamattomiakin. Vienti alkoi vetää vuoden 1933 aikana. K uv a Lu st o, Su om en M et sä m us eo kute6_28-39.indd 39 1.12.2023 10.43. Tätä voitiin jo pitää normaalina talvityöttömyytenä. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Lauttakylä 3.2.1933, Uudenmaan Sanomat 18.3.1933 Hätäaputyönä ojitettiin myös metsää. Lamaajan Suomessa oli talouspoliittisin toimenpitein onnistuttu laskemaan hintoja. Lautakunnalle annettiin tässä yhteydessä köyhäinhoitolautakuntaa laajempi päätäntävalta. Työllistämistoimenpiteillä kyettiin sijoittamaan työn perässä harhailevat. Päähuomio kohdistettiin työttömyyden aiheuttaman suoranaisen hädän lievittämiseen. Tämä taas osittain pitkitti varsinaisen ongelman ratkaisemista. (Lauttakylä 3.2.1933). Pulakauden päättymiseen vaikutti viennin piristyminen. Naiset tekivät käsitöitä. Tässä vaiheessa valtio alkoi järjestää varatöitä, joista maksettiin huomattavasti pienempää palkkaa kuin työmarkkinoilla. Mitä lamavuosista sitten opittiin ja miten se vaikutti kunnallisella tasolla. Vaikeana säilyi myös niiden asema, jotka työllistettiin ruumiillisesti raskaisiin töihin siitä huolimatta, etteivät he tottumattomina pystyneet niihin. Varsinaiset sosiaalihuollon peruslait astuivat voimaan vuonna 1937, ja laki kunnallisesta huoltolautakunnasta määräsi sosiaalihuollon kunnallisten huoltolautakuntien tehtäväksi. Varsinainen kriisi alkoi olla ohi vuoden 1934 syksyllä, jolloin työttömien määrä väheni 30 000 henkeen. Samoin vientiteollisuutta uudistettiin. Suonojitustöissä 20 miestä. Työttömyyttä lievensi huomattavasti Kokemäenjoen perkaustyömaa sekä lumen tulo, jolloin alotettiin metsätyöt. 1994. Normaaliaikoina suunnitellut toimenpiteet eivät riittäneet työttömyyden lieventämiseen tai poistamiseen. Kuvassa tilinmaksutapahtuma Juuan kunnan varatyömaalla vuonna 1933. Kuntien tilanne helpottui vasta, kun valtio otti vastuun työttömyystilanteesta. Puunjalostusteollisuuden vienti lähti huomattavaan nousuun alentuneista hinnoista huolimatta. Kunnat jaettiin nyt varallisuusluokkiin, ja valtio otti hoitaakseen pulmallisimpien kuntien työllisyysongelmat. Työllistettyjen elämä säilyi kuitenkin tiukkana, koska heille maksettiin alipalkkaa. Lauttakylä kirjoittaa: Huittisissa kunnan hätäaputöissä oli tammikuun alkupuolella n. Kiilakiven louhintatöissä oli 50 miestä. Ilmaiset ruuanjakelut voitiin vähitellen lopettaa muiden hätäaputoimenpiteiden ohella. Jyväskylän yliopisto. 100 työtöntä joista 85 miestä ja 15 naista. Porvoo ei ole työttömyyden suhteen juuri muita edullisemmassa asemassa ja varsin huomattavat ovatkin ne summat, jotka ”hätäaputöihin” uhrataan. Pääasiallisesti työttömille järjestettiin töitä kuntien hätäaputöinä, mutta usein kävi niin, että pahimpina työttömyyskausina hätäaputyöt loppuivat. Lama opetti huolehtimista Lama-aika alkoi talttua loppuvuodesta 1933, kun pahimmista ajoista oli jo päästy eroon
kute6_40-42.indd 40 1.12.2023 10.44. 40 6/2023 Kuntatekniikka Jälkiteollisen Torinon selviytymistarina täynnä käänteitä Asukkaiden kaupunki { Yhdyskunta } Torino nähtynä Superga-kukkulalta. Kukkula on nykyisin yksi Torinon parista kymmenestä isosta viheralueesta. Sen juurella sijaitsi kelttikansan Taurasia-taajama, jonka Hannibalin armeija tuhosi vuonna 218 eaa
Autoteollisuus joutui kasvaviin vaikeuksiin 1970-luvulla ja katosi Torinosta lähes tyystin vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Katettuja arkadeja on 18 kilometriä. Vastauksena haasteisiin luotiin rohkea kaupunkistrategia: alettiin uudistaa asuinalueita, luotiin kaupungille etelä–pohjoissuuntainen keskusta-akseli, täydennettiin aiempia joukkoliikenneratkaisuja sekä rakennettiin metro. Vuonna 1861 Savoijin hallitsija Victor Emmanuel kruunattiin yhdistyneen Italian kuninkaaksi. Ajalta on muistona monia urbaaneja muotoja, kuten keskustan ruutukaava. Torino ensimmäisten kaupunkien joukossa ryhtyi hakemaan polkua ulos kriisistä. paikalle strategisesti tärkeän legioonalaisleirin hyökätäkseen Galliaan ja sitä kautta Britanniaan. kute6_40-42.indd 41 1.12.2023 10.44. Torino asetti ihmiskeskeisyyden etusijalle muodikkaan paikkaperustaisuuden sijasta. Nyt historiallisesta kaupungista muovataan asukkaita ja luovuutta arvostavaa vihreää metropolia. Torinon keskusta tuo mieleen 1700-luvun pääkaupungin. Kaupunkimuurin porteista on jäljellä yksi, Porta Palatina. Torino on ollut kautta vuosisatojen leimallisesti edistyksellinen yliopistoja teollisuuskaupunki. Edistyksellisyys näkyy myös kaupunkisuunnittelussa. Ydinkeskusta on yhtenäinen ja elegantti vihreä kokonaisuus, joka on helposti saavutettavissa. Torinossa käynnistyi vuonna 1899 Fiat-autoteollisuus, ja 1900-luvulle tultaessa kaupunki kuului maailman tärkeimpiin teollisuuskeskuksiin. Sitten koko Italia ajautui syviin vaikeuksiin. Kun Hannibal hyökkäsi 218 eaa. Rooman valtakunta alkoi hajota 300ja 400-luvuilla, ja Taurinorum jäi kansainvaellusten jalkoihin. Ja Torino olikin pääkaupunki! Alue päätyi 1400-luvulla Savoijin suvun omistukseen ja vuonna 1553 Savoijin pääkaupungiksi. Siellä toimi myös filmiteollisuus. Niitä on yhteensä 320 kilometriä. Korruptio koetteli maata, ja Italian puolueet hajosivat 1990-luvun alussa. Edistyksellisyys on heijastunut myös politiikkaan. Kokonaisuutta täydentää hyvin organisoitu joukkoliikenne Torinon hyvin organisoidun julkisen liikenteen runkona ovat raitiotiet. Vihreyden ja luovuuden aatteet ovat viime vuosikymmeninä saaneet Torinossa paljon huomiota. Alkoi kaupunkikriisi. kellisesti, mutta Savoiji-suku hallitsi maata vuoteen 1946. leirin sotilaskoloniaksi. Torino oli Italian yhdistymiseen johtaneen Risorgimento-liikehdinnän keskus 1800-luvun puolivälissä ja antifasistisen toiminnan keskus 1920-luvulta alkaen. 41 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti: Hannu Taavitsainen Kuvat: Jukka Eero Vuorinen T orinossa on koettu kaupunkihistorian käänteitä yli kahdentuhannen vuoden ajan. Se on nykyisin lähes 80 000 opiskelijan yksikkö. Torinolle ominaista ovat vanhojen puiden reunustamat viehkeät kaupunkibulevardit. Teollisen kriisin vuoksi Torinon johdolla oli käytössään kuusi miljoonaa neliömetriä tyhjää teollisuustilaa. Seuraava suuri käänne koettiin, kun Julius Caesar perusti 58 eaa. Savoiji-suku edisti määrätietoisesti liikenneyhteyksiä ja teollisuutta. Kaupungille valittiin pormestari suoralla kansanvaalilla, ja hänelle luovutettiin vahvat valtuudet. Torino oli Italian pääkaupunki hetAsukkaiden kaupunki Torinon yksi viimeisistä käänteistä on autoteollisuuden katoaminen. Torinon nykyisessä kaupunkikuvassa korostuu roomalaisrakenteiden ohella aristokraattisuus. Samaan aikaan alettiin valmistautua Torinon 2006 Talviolympialaisiin. Niille on luotu perustaa vuodesta 1404, jolloin Savoijin ruhtinaat perustivat Torinon yliopiston. Torino nojautuu nykyisin strategiassaan tietoon ja luovuuteen. Torino sai vuonna 1995 yleiskaavan, jossa ihmiskeskeisyys oli nostettu etusijalle muodikkaan paikkaperustaisuuden sijaan. Kiintoisaa on myös se, että selviytymisohjelman alkajaisiksi tehtiin radikaali kaavoitusuudistus. Asukasluku kääntyi laskuun 1975. Augustus muunsi vuonna 28 eaa. Se sai nimen Julia Augusta Taurinorum. Frankkien vakaa ja valoisa valtakausi 773–888 toi Torinon taas tiiviisti eurooppalaiseen yhteyteen. Alppien yli, silloinen kelttien keskus Taurasia antautui kolmen päivän piirityksen jälkeen. Kaavoitus lähtee asukkaista Torinon käänne ulos syvästä paikallisesta ja kansallisesta kriisistä alkoi vuonna 1993. Teollisuus romahti Aristokraattisuus ei ole Torinon tapauksessa merkinnyt vanhoillisuutta, päinvastoin. Seuraava valtava käänne oli Rooman vallan aikaisia ihanteita toteuttanut Länsi-Euroopan yhdentyminen Kaarle Suuren johdolla. Vaunut näyttävät tutuilta, mutta vauhti on paljon kovempi kuin Helsingissä. Ensimmäinen metrolinja avattiin vuonna 2006 juuri ennen Talviolympialaisia
Sen pohjalta on luotu lisää Torinolle tyypillisiä kaupunkibulevardeja ja rakennettu uusi rautatieasema sekä uusia asuntoja 40 000 neliömetriä. { Yhdyskunta } ratikoineen. Vastikään on saatu kuitenkin hyviä uutisia: autoteollisuusjätti Stellantis avasi Mirafiorissa autoja akkuteollisuuden raaka-aineiden kierrätystä palvelevan keskuksen 23.11. – Torino on pystynyt uudistamaan itsensä, Russo vakuuttaa. Viisikerroksisen talon katolla sijainnut Fiatin 1,5 kilometriä pitkä koeajorata on ennallistettu puistomaiseksi. Aiempaa yhden yhtiön kaupunkia kaavoitetaan nykyisin asukkaiden ehdoilla. Oleellinen osa ihmiskeskeistä käännettä on opiskelijoiden houkuttelu Torinoon (studentification). Asuntotuotannon kokonaistavoite on 200 000 neliötä kuluvan suunnittelukauden aikana. Paikkaperustaisuuden hylkääminen ei tarkoita, että fyysisen ympäristön kohentamisesta olisi luovuttu. Uuden aikakauden ovella Torinon pormestari Stefano Russo selittää strategiamuutoksia sillä, että oli välttämätöntä lopettaa kaupunkirakenteen laajentaminen ja katsoa sisäänpäin sekä kunnioittaa kaupungin perinteitä. Esimerkkinä human centric -suuntauksesta tutkijat tuovat esiin Spina 2 -yleiskaavan vuodelta 1998. Mirafiori oli 60 000 työntekijän teollisuuskeskus 300 hehtaarin alueella. Torinon teknisen korkeakoulun (Politecnico di Torino) tutkijat arvioivat, että käänne yksityisiä sijoittajia suosivasta politiikasta ihmiskeskeiseen suuntaan (human centric ) on onnistunut. Tavoitteena on ilmastoneutraali Torino vuoteen 2030 mennessä. Asukkaiden voimaannuttaminen ja asuinympäristöjen viihtyvyys sekä julkisen liikenteen sujuvuus ovat olennaisimpia tavoitteita. 42 6/2023 Kuntatekniikka Torinon menestystarina • Torino (880 000 asukasta, metropolialueella 1,7 miljoonaa) oli yhden yhtiön Fiat-teollisuuskaupunki, joka koki autotuotannon lähes täydellisen katoamisen 1970-luvulta alkaen • Teollisuuden lähtö vapautti kuusi miljoonaa neliömetriä kaupunkitilaa, josta iso osa on nyt muunnettu luovan talouden käyttöön • Deindustrialisaation seurauksena kaupungin oli pakko omaksua täysin uudenlainen strategia 1990-luvun alussa • Uuden strategian avainasioita olivat suoraan valittu pormestari laajoin valtuuksin sekä kaavoituspolitiikan muutos ihmiskeskeiseksi ja luovia aloja suosivaksi, Torinossa on noin 800 design-alojen yritystä • Vihreille ratkaisuille on annettu etusija Torinon kaupunkipolitiikassa • Tavoitteena on ilmastoneutraali Torino vuoteen 2030 mennessä Ihmiskeskeinen kaavoitus painottaa viihtyvyyttä ja sujuvuutta . Kaupunki on hänelle ennen kaikkea uusien ajatusten ja teknologioiden koekenttä. Entä kuinka kävi tyhjille teollisuustiloille. Vehreyttä lisää laakso, jossa Po sivujokineen virtaa Torinon läpi. Iso osa niistä on nykyisin luovan talouden tiloja, kuten vuosina 1923–1982 Fiat-yhtiön päätuotantolaitoksena palvellut Lingotto. Asuntomarkkinoilla hinnat ovat pysyneet kurissa kaupungin vahvan otteen ansiosta. Kaavoituslinjaa on muutettu yksityisiä investointeja painottavasta paikkaperustaisesta periaatteesta kohti julkisia investointeja, asukkaiden toiveita ja hyvinvointia. Siitä saadaan ehkä alku uudenlaiselle kiertoteollisuushistorialle. TORINO toteutti ihmiskeskeisen käänteen kaavoituksessa jälkiteollisen siirtymän osana. Renzo Pianon suunnitelmien mukaan uudistettu kompleksi sisältää miljoonan kuutiometrin muhkeassa miljöössä teknisen korkeakoulun tiloja, kongressikeskuksen, hotelleja, kansalaistoiminnan keskuksen, toimistoja, ostoskeskuksen, elokuvakeskuksen jne. Sen uudistamisurakka on valtaisa. kute6_40-42.indd 42 1.12.2023 10.44. Samalla on panostettu paljon asuinalueiden estetiikkaan ja viihtyvyyteen sekä asukkaiden elämisen laatuun ja osallistumiseen. • { Fakta } Juhannusta eli San Giovannia juhlistetaan Torinossa usein ilotulituksella. Torino toteutti kaupunkirakennetta tiiviiksi kurovan akseliohjelman (Spina Centrale ) ja rakensi sen varaan tuhansia kohtuuhintaisia keskusta-asuntoja. Hänestä oli tärkeää luoda kaupungin kehittämiselle kunnianhimoinen visio ja saada kaupungin kaikki toiminnot ja asukkaat toteuttamaan visiota. Spina 2 -vaihe kaksinkertaisti myös Politecnicon tilat. Mirafiorin miljoonan neliömetrin alue Lingotton lähellä on vaikeampi tapaus, jälkiteollinen muutos jatkuu yhä
Omaisuudenhallinnan opintomatka menestys! Manchesterin opintomatkalle osallistui Suomesta neljä henkeä. SKTY:n vaikuKuntatekniikan päivät lähestyvät – 22.–24.5.2024 The IAM:n UK:n konferenssi oli menestys. Tavoitteena on saada ohjelma valmiiksi vuodenvaihteessa. K uv a: Vi lle Al at yp pö kute6_43-51.indd 43 1.12.2023 10.41. Lisäksi olemme valmistelemassa verkkokurssiin Moodle-koulutusympäristöä. Esitelmäehdotukset voi laittaa vapaamuotoisina osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka. Olemme saaneet melkoisen määrän toiveita ja palautetta, mitä oppaassa pitäisi ottaa huomioon. Ohjelmisto on se sama, jossa järjestetään myös muun muassa Tieturva-kurssit. Rovaniemellä pidettävien Kuntatekniikan päivien valmistelu etenee. Näyttää siltä, että saamme tähän valtakuntaan erinomaisesti toimivan, mutta yksinkertaisen valvontamallin. Näyttelytilaa on sekä Lappiatalon sisällä että pihalla. Luvassa on Pohjoisia elämyksiä myös perheen paremmille puoliskoille. fi. Tällä haavaa selvitämme myös sitä, miten opas saataisiin sähköiseen ja käytettävään muotoon. Tätä varten tarvitsisimme vielä esitelmäehdotuksia teiltä. 43 Kuntatekniikka 6/2023 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } ENSI vuonna 22.–24.5. Oman puolison kanssa voi sitten viettää rentouttavaa vapaa-aikaa alkavan viikonlopun yli tai vähän pidempäänkin pienissä Lapin lumoissa. Päivillä järjestetään myös piennäyttely, jonka koordinoi puolestamme KL-kustannus Oy. Tilapäisten liikennejärjestelyt -oppaan valmistelukin etenee. Kaivajien omavalvonnan periaatteiden ja menettelyiden osion osalta alamme tiivistää saamaamme näkemystä. Tiedämme, että Rovaniemellä on samaan aikaan kaksi muutakin isoa tapahtumaa, joten varatkaahan hotellit ajoissa! TILIKE-hankkeen työpaja uudistunut valtavasti Järjestimme työpajan PKS-katutyökoulutuksen luennoitsijoiden kesken valtakunnallisen verkkokurssin hankeosiosta. Olemme hakemassa tähän osioon Traficomilta lisärahoitusta, jotta saamme valvontaan toimivan applikaation. Estradilla Instituutin puheenjohtaja Stewart Whyte. Näyttelymyynti on vauhdissa, ja yhdistyksemme premium-jäsenet ovat tietysti etusijalla näytteilleasettajiksi. Esitelmöitsijöille voimme luvata ikimuistoisen lahjan, josta työyhteisöissä ollaan kateellisia! Puoliso-ohjelma on myös valmistumassa. Hankkeen on tavoite päättyä tämän vuoden loppuun, eli penteleellinen haipakka on tiedossa; mutta kun takalauta on takaraivossa, tuloksiakin varmasti tulee. Eiköhän sekin selviä tässä loppuvuonna
Kirjan laatimisen on tehnyt RIL Seniorit. Neuvottelemme yhteistyöetuja myös Omaisuudenhallinnan Instituutin kanssa. VSOP-kerho muistaa Ilkkaa haikeudella ja lämmöllä. Ensimmäiset neljä vuotta Ilkka kuului kerhon johtoryhmään. IPWEA:n verkkokursseille saa SKTY:n kautta 10 prosentin alennuksen. Konferenssissa tuli esille useita esimerkkejä siitä, että omaisuudenhallinnan käyttöönotto on pitkä tie ja vaatii ennen kaikkea johdon sitoutumista. 44 6/2023 Kuntatekniikka { SKTY } SKTY-senioreiden VSOPkerhosta suru-uutinen Ilkka Ristkari on kuollut 79 vuoden ikäisenä. Kirjasta on myös fyysinen versio, jonka saa RIL:stä erikseen kysymällä. Oli todella mieleenpainuvaa huomata, miten omaisuudenhallinta alkaa tuottaa Briteissä konkreettista hyötyä. Konferenssissa painotettiin verkostoitumista, sillä kukaan ei ole onnistunut muutoksessa yksin. tusvalta ulottuu Brittein saarillekin, koska saimme vielä kalkkiviivoilla luvan osallistua konferenssiin, vaikka se oli loppuunmyyty. Ilkka oli kuusi vuotta sitten Jyväskylässä perustamassa VSOP-kerhoa yhdessä Kari Hartikaisen, Danne Långströmin, Jussi Salon ja Hannu Virtasalon kanssa. Opintomatkoja tulossa! Ensi vuoden opintomatkoja on jo suunniteltu ja ne ovat alustavasti seuraavat: Tekoälyn käyttö ja kokemukset kuntatekniikassa -seminaari Oslossa 6.–9.3. IFME-maailman konferenssi yhdessä World Urban Parks -yhteisön kanssa Hollannin Utrehctissa 22.–27.9. Amerikan kuntatekniikan päivät Atlantassa (ja pysähdykset soveltuvissa kaupungeissa) 5.–13.9. Matka järjestetään yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa erityisjärjestelyin, matka-aika 10.–13.9. Professori Pentti Murolen Blogipohdinnoista kirja SKTY oli rahoittamassa pilven reunalle siirtyneen arvostetun Pentti Murolen vuosina 2012–2021 ilmestyneiden blogipohdintojen koostekirjaa Entäs jos. Kaivamattoman tekniikan maailmankonferenssi Dubaissa yhteistyössä FiSTT:n kanssa erityisjärjestelyin 15.–21.11. Lisäksi henkilöstön tyytyväisyys ja työturvallisuus on parantunut, muiden hyötyjen ohella siis. Muun muassa Skotlannin verkkoyhtiö alkoi seikkaperäisesti keskittyä omaisuudenhallinnan käyttöönottoon viisi vuotta sitten. Omaisuudenhallinnan seminaareja järjestetään myös ensi vuonna ja esim. Ilkka Ristkari kuvassa oikealla. Rauhaisaa joulua ja menestystä tulevaan vuoteen Joulun aika on rauhoittumisen aikaa kaikille – toivottavasti kaikki saavat edes hetkeksi levähtää arjen riennoista. Amerikan talvitiepäivät Kansas Cityssä (pysähdykset parissa matkan varrella olevassa kaupungissa) 25.4.–2.5. Löytyipä sieltä tohtori Livingstonen Afrikan tutkimusmatkalta kirjoittama opus, mikä kuvastaa Manchesterin vahvaa roolia ihmiskunnan kehityksessä. Ja jos taivaan merkkeihin on luottamista, opintomatkoja ja kansainvälisiä webinaareja on varmasti tulossa lisää. Kaikista matkoista lisätietoja voipi kysellä toiminnanjohtajalta. Jokaiselle organisaation henkilölle löytyy varmasti rooli omaisuudenhallinnan osana. Olehan siis kuulolla, mitä kaikkea kehitämme yhteisen kuntateknisen osaamisen laajentamiseksi! Toimiston väki toivottaa kaikille Rauhaisaa Joulua ja menestystä alkavaan vuoteen! Ville Alatyppö Unescon suojeleman John Rylands -tutkimusinstituutin kirjastossa on valtava määrä historian havinaa. Tälle matkalle on jo kolme ilmoittautunutta, eli mukaan mahtuu vielä maksimissaan viisi. Yhdistys osoittaa nöyrimmät kiitoksensa kirjan koostamiseen osallistuneille tärkeiden näkemysten ja vuoropuhelun säilyttämisestä jälkipolville! Sähköinen kirja on maksuton ja löytyy RIL:n kirjakaupasta hakusanoilla “Entäs jos”. Ensi vuonna yhdistyksemme palvelut ja koulutustarjota lisääntyvät näillä näkymin taas lisää. Australian kuntatekniikan päivät Melbournessa (ja pysähdykset todennäköisesti Singaporessa, Sydneyssä ja Hong Kongissa) 25.4.–7.5. K uv a: Vi lle Al at yp pö kute6_43-51.indd 44 1.12.2023 10.41. Galabau-messut Nürnbergissä Saksassa. Tähän mennessä saavutetut säästöt ovat jo noin 100 miljoonaa puntaa
050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö, Sitowise Oy Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Nästa år ser det ut som att vårt förenings utbud av tjänster och utbildningar kommer att öka ännu mer. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi ville.alatyppo@kuntatekniikka.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Markku Vento Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Målet är att ha programmet klart vid årsskiftet. VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Liiketoimintajohtaja, Kahva Oy Valuraudantie 11-13, 00700 Helsinki puh. TILKEprojektet, där vi uppdaterar guiden för tillfälliga trafikarrangemang framskrider fint. På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Presentationsförslag kan skickas i fritt format till adressen toimisto@kuntatekniikka.fi. 043 8244 834 toni@kahva.fi HALLITUSJÄSENET Mari Helin Kunnossapitopäällikkö, Turun kaupunki Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. För föreläsare kan vi lova en oförglömlig gåva som kommer att göra kollegorna avundsjuka! Vi vet att det samtidigt pågår två andra stora evenemang i Rovaniemi, så boka era hotell i god tid! De olika projekten framskrider som planerat Föreningen har igång ett antal projekt med fokus på gatuarbete. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Studieresor Nästa års studieresor har redan planerats. Det kommer alltså att finns gott om möjligheter att lära sig nya saker i nästa år också! God Jul och Gott Nytt År! Julen är en tid för att lugna sig. 040 704 7667 eelis.rankka@ii.fi 45 Kuntatekniikka 6/2023 DE Kommunaltekniska dagarna i Rovaniemi 22.–24.5.2024 närmar sig! Förberedelserna fortskrider. T.ex. Förhoppningsvis får alla åtminstone en stund att vila från vardagens brådska. För detta behöver vi fortfarande presentationsförslag från er. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 050 591 7514 juha.vaatainen@sitowise.com Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Förhoppningsvis kommer även det att klargöras innan årets slut. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki riikka.pirinen@vantaa.fi 2. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. För närvarande undersöker vi också hur guiden kan göras elektronisk och användbar. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Vi har fått en betydande mängd önskemål och feedback om vad som bör beaktas i guiden. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Yhdyskuntajohtaja, Iin kunta Jokisuuntie 2, 91101 Ii puh. Vi kommer att erbjuda våra medlemmar möjligheter att bekanta sig med kommunalteknik runtom i världen samt också resor med temat artificiell intelligens. Hela föreningen önskar alla våra medlemmar en God Jul och Gott Nytt År! Johanna Nyberg kute6_43-51.indd 45 1.12.2023 10.41
Kansainväliset osallistujat pitivät viime vuoden tapahtumaamme niin onnistuneena, että siitä tulisi ottaa oppia tulevissakin kansainvälisissä kaivamattoman tekniikan tapahtumissa. Konferenssissa oli kolme rinnakkaista luentokokonaisuutta, josta kuulijat pystyivät valitsemaan mieleisensä luennot. Meksiko on kehittyvä kaivamattoman tekniikan markkina, ja ISTT halusi järjestää tämän vuoden tapahtuman juuri Mexico City:ssä tukeakseen markkinoiden kehitystä ja kaivamattoman tekniikan tiedon ja tutkimustuloksien leviämistä Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisia oli muutenkin tapahtumassa hienosti mukana edustamassa maatamme. Hienoa oli nähdä, että messutapahtumassa oli näytteilleasettajana myös kaksi yritystä Suomesta. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. 46 6/2023 Kuntatekniikka { FiST T } Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. Tänä vuonna siinä oli erityistä se, että yhdessä konferenssin osiossa luennoitsijoina toimivat nuoret alan opiskelijat esittelemässä omia No-Dig-aiheisia lopputöitään. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt Kansainvälisessä suurtapahtumassa monipuolinen ohjelma Kansainväliseen kaivamattoman tekniikan konferenssija messutapahtumaan No-Dig Mexicoon osallistuivat Suomesta Pertti Leppänen, Tuomas Lassheikki, Mikko Saarijärvi, Kimmo Juvani, Sari Pietilä, Jari Kaukonen ja Henrik Linnove. Osa luennoista oli Espanjankielisiä, joihin toki oli järjestetty simultaanitulkkaus. FISTT:n puheenjohtaja ja sihteeri olivat taas mukana yhdistyksemme osittain omistaman kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen ISTT:n (The International Society for Trenchless Technology) vuosikokouksessa, joka järjestettiin kansainvälisen konferenssimessutapahtuman yhteydessä. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Luentokokonaisuus oli mielenkiintoinen. No-Dig Mexicon messutapahtuma oli kompakti kokonaisuus, jossa oli mukana toimijoita ympäri maailmaa. Puheenjohtajakauden yhteenveto FiSTT:n puheenjohtajan kausi on kaksivuotinen. Olen ollut onnellinen, että olen saakute6_43-51.indd 46 1.12.2023 10.41. ISTT:n kansainvälinen konferenssija messutapahtuma No-Dig Mexico pidettiin tänä vuonna Mexico City:ssä lokakuun kolmannella viikolla. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Osaltani kausi täyttyy tämän vuoden päättyessä. No-Dig Mexicon konferenssitapahtuma oli onnistunut. Viime vuonna Helsingissä järjestetty kansainvälinen konferenssija messutapahtuma No-Dig Helsinki nousi Mexicossa vielä monessa keskustelussa esiin positiivisessa valossa. Helsingin tapahtumaa muisteltiin lämmöllä hyvistä järjestelyistä, organisoinnista, vieraista huolehtimisesta, koko viikon kestäneestä laadukkaasta ohjelmasta ja hyvästä tunnelmasta
Olemme tänä vuonna osallistuneet kansainvälisen katto-organisaation toimintaan laajemmin kuin koskaan aiemmin osallistumalla usean henkilön voimin aktiivisesti ISTT:n komiteatyöskentelyyn. Se tarkoittaa useiden kymmenien tuhansien eurojen panostusta kaivamattoman teknologian alan kehitykseen. Vuosi 2023 on ollut yhdistykselle uudistumisen vuosi. No-Dig Helsinki 2022 onnistuminen myös taloudellisesti mahdollisti, että pystymme yhdistyksenä panostamaan alamme kehittämiseen myös tulevina vuosina. Tänä vuonna olemme ottaneet käyttöön jaostoimintaa tukevan ohjeistuksen, jonka avulla pystymme tukemaan ja ohjaamaan aktiivista jaostoimintaamme ja suuntaamaan koko yhdistyksen toimintamme toimintasuunnitelman ja strategian mukaisesti. Olen todella onnellinen ja kiitollinen kaikesta siitä, mitä olemme yhdistyksenä tehneet alamme eteen kuluneiden kahden vuoden aikana. Tilaisuus tarjosi heille jotain, mitä opintokokonaisuuksissa ei muuten käsitellä. Uskomme, että tämä selkeyttää viestintäämme muiden aktiivisten alamme toimijoiden suuntaan ja kehittää entisestään yhteistyötä heidän kanssaan. Tähän työhön hallituksesta on erikseen nimetty joitakin henkilöitä. Järjestely on toiminut todella hyvin, ja odotuksena on, että kyseinen järjestely keventää yhdistyksen kulurakennetta. Suomalaisilla on paljon annettavaa ja saatavaa kansainvälisessä järjestötyössä. Toiminnan tukena on ollut erillinen johtoryhmä, joka on toiminut hallituksen asioita valmistelevana tahona. Olen todella iloinen, että perustimme yhdistykselle koulutusja stipendirahaston, johon kohdensimme No-Dig Helsinki 2022 tapahtuman kokonaistuotosta lähes 90 prosenttia. Tänä vuonna järjestimme perinteisen vuosikonferenssimme ensimmäistä kertaa yhteistyössä MANK ry:n kanssa maanrakennuspäivien yhteydessä. Haluamme myös tällä tavoin varmistaa, että toimimme yhdistyksemme arvojemme mukaisesti järjestörajapinnassa. Vuosi 2022 jää yhdistyksemme historiaan merkittävimpänä vuotena, koska tuolloin järjestimme useasti kehutun kansainvälisen kaivamattoman tekniikan konferenssija messutapahtuman No-Dig Helsinki 2022 . FiSTT:n vuosikonferenssi ja sen yhteydessä järjestetty gala-illallinen sai jälleen todella paljon kiitosta ja positiivista palautetta useilta osallistujilta hyvistä järjestelyistä, mielenkiintoisista luennoista, mukaansa tempaavista paneelikeskusteluista sekä hyvästä luennoitsijakokemuksesta. • Tästä on hyvä jatkaa tulevaan! FiSTT:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Leppänen kute6_43-51.indd 47 1.12.2023 10.41. Pyrimme olemaan jatkossa entistä aktiivisempi toimija ja näkyvästi läsnä kansainvälisen katto-organisaation toiminnassa. Haluankin kiittää kaikkia aktiivisia yhdistyksemme toimijoita hyvästä työstä ja alamme muita järjestöjä hyvästä yhteistyöstä kuluneiden kahden vuoden ajalta. Tämän vuoden aikana olemme työstäneet myös yhdistyksen strategiaa vuosille 2024–2029. 47 Kuntatekniikka 6/2023 Tervetuloa jäseneksi Mikäli organisaatiosi toimii maanalaisen verkostoinfran parissa ja löydätte palstan aiheiden koskettavan toimintaanne, niin ottakaa yhteyttä! nut olla mukana yhdistyksemme toiminnassa kahtena viimeisenä vuonna. Vuonna 2022 olimme myös työstämässä ja tukemassa useaa eri opasta, ohjeistusta ja opinnäytetyötä yhdessä alan eri toimijoiden kanssa. Olemme myös aloittaneet toimet yhdistyksen taloushallinnan kehittämiseksi, millä pyrimme mahdollistamaan, että pystymme jatkossa entistä enemmän keskittymään substanssiin liittyviin asioihin ja niiden kehittämiseen. Vuosina, jolloin yhdistyksen toiminnassa on tapahtunut isoja asioita. Olemme myös pyrkineet kehittämään yhdistyksemme järjestöyhteistyötä Suomessa. Nuoret osaajat, alamme opiskelijat, olivat iloisia FiSTT:n tarjoamasta mahdollisuudesta tulla oppimaan ilmaiseksi uutta heille vielä tuntemattomasta aiheesta. Tänäkin vuonna olemme olleet mukana alan kehittämisessä erilaisten oppaiden myötä. Luovuimme toiminnanjohtajan tehtävistä, ja yhdistyksen tehtäviä on edistänyt aktiivinen hallitus ja toimihenkilöinä sihteeri sekä rahastonhoitaja. Se tulee viitoittamaan polkuamme eteenpäin
Vietimme kolme päivää yhteisen asian äärellä. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Luentojen päätyttyä käytävillä riitti kuhinaa, tiivistä keskustelua ja yhteistyön rakentamista. Kuulimme keinoista, joilla kiinteistöjä houkutellaan erittelemään viemäröinnit ja liittymään huleveteen, eli tekemään asioita, jotka ilmastonmuutoksen edetessä turvaavat kiinteistöjä paremmin ääriolosuhteissa. Hankkeessa uusitaan satama-aluetta, ja sitä suunnitellaan myös tulevan raitiovaunulinjan päätepisteeksi. Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi kuulimme myös kierrätysmateriaaleista, hiilineutraaleista hankinnoista sekä hiilineutraaleista työmaista. 040 317 4868 { KPM } TÄMÄN vuoden suurin tapahtumamme järjestettiin lokakuun alussa näyttävissä puitteissa, entisessä Kakolan vankilassa. Ne ovat asioista, jotka ovat vasta tulossa, mutta ne tulevat väistämättä, voimalla ja tarpeeseen. Raitiolinjan on tarkoitus lähteä uusittavan Linnakaupungin kautta ja tulevaisuudessa myös uusille reiteille. 48 6/2023 Kuntatekniikka Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Esillä oli myös energiatehokkuus verkostoVankilasta vapauduttiin Näyttelytilaa vankilan – korjaan – hotellin käytävillä. Turun kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää esitteli todella mielenkiintoista, pitkää hanketta, jolla kaupungin keskustaa ympäröivä tehottoman maankäytön ”teollisuuskehä” muutetaan täysin asuinkäyttöön ja muutenkin palvelemaan kaupunkilaisia. Koko hotelli oli vain meidän käytössämme. Varsinaisia jäseniä on runsaat 170 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 50. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. kute6_43-51.indd 48 1.12.2023 10.41. Näyttelytila oli hotellin klassisen vankilatyylin X-käytävillä ja muodosti tiiviin tunnelman joka haarassa, ja niiden keskipisteeseen syntyi todellinen kohtaamispaikka. Kehälle on suunniteltu myös areenaa, elämyskeskusta ja matkakeskuksen kehittämistä. Kunnianhimoinen hanke, mutta sellainen mitä todellakin on syytä tavoitella – hienoa Turku! Hulevedet ja kestävä kehitys esillä Eeva-Leena Rostedt Turun Vesihuolto Oy:stä kertoi Turun alueen vesihuollon historiasta jopa 1500-luvulta. Vielä kerran onnittelut Turun vesihuoltoa 125 vuotta hoitaneelle organisaatioille! Luennot pidimme hartaassa tunnelmassa entisessä kirkossa, mutta omaa tyyliämme käyttäen eli toisiamme kuunnellen, keskustellen ja yhdessä parempaa rakentaen. Vesilaitostoiminta alkoi 1898, eli matka on ollut pitkä ja vivahteikas tämän päivän tilanteeseen – tekopohjavesilaitokseen sekä jätevesien keskuspuhdistamoon
Päivien aikana osallistujille oli käynnissä pakopelikilpailu, jonka lopulta voittivat Teija Suutari ja Virpi Jääskeläinen. Jarno Arfman Turun seudun puhdistamo Oy:stä kertoi keskiviikkona puhdistamon massiivisesta, haastavasta ja globaalisti palkitusta poistoputkiprojektista. Nyt kannattaa toimia joutuin. Nyt uudet säännöt etenevät Patenttija rekisterihallitukseen. Moderni keskuspuhdistamo Turussa Kuulimme myös yhteistyökumppaneidemme puheenvuoroja, niin uutuuksista kuin uusilta yhteistyökumppaneiltamme. 49 Kuntatekniikka 6/2023 Lasse Kouva GF:ltä kertoo muoviputkien elinkaaren määrittelystä. Kokemukset tonttijohtosaneerausten edistämisestä keräsivät yleisöä sekä herättivät keskustelua niin paljon, että se oli pakko päättää aikataulullisista syistä. Perjantaina aamupäivällä Jarno vei meidät tutustumaan uuteen Kakolanmäen keskuspuhdistamoon – kiitos Jarno mielenkiintoisesta kokonaisuudesta! Syyskokouksessa päätettyä Yhdistyksen syyskokouksessa yhdistykselle valittiin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2024, sekä vuosille 2024–2025 hallituksen erovuoroissa olevat edustajat. kute6_43-51.indd 49 1.12.2023 10.41. jen hallinnassa sekä keinoja, joilla hallita teollisuuden aiheuttamia häiriöitä ja ongelmia verkostoille. Haluan tässä nostaa esiin perinteisten, verkkotietojärjestelmien yhteistyökumppaneiden lisäksi tulleet uudet, vesihuollon digitalisaatiota palvelet toimijat – etäluettavat mittaritoimittajat, verkko-operaattorit, operatiivisten järjestelmien tuottajat ja järjestelmäkehittäjät. Nykyiset tehtäviä hoitavat vastuuhenkilöt valittiin jatkamaan – kiitämme luottamuksesta! Kokouksessa esitettiin myös toisen ja viimeisen kerran yhdistyksen sääntömuutokset, ja ne hyväksyttiin lopullisesti. Tiedolla voidaan johtaa vain, kun on toimivia järjestelmiä, joilla tietoa kerätään, välitetään ja käsitellään niin, että niiden riippuvuudet nähdään ja ne tuottavat tietoa kaiken vesihuollon toiminnan ohjaamiseen. Ilmoittautuminen on jo täydessä vauhdissa nettisivullamme. Aihe on siis niin tärkeä, että sen käsittelyä pitää jatkaa jollakin foorumilla. • Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén Yhdistyksen puheenjohtaja Jarno Arfman esittelee Kakolanmäen keskuspuhdistamoa. Onneksi olkoon! Tämä kisan opit kuitenkin todennäköisimmin mahdollistivat sen, että Kakolan vankilasta poistui perjantaina yhtä monta osallistujaa kuin sinne oli alkujaan tullutkin – kiitos kaikille! Yhdistyksen suosittu kevätristeily on 20.–22.3.2024 eli poikkeuksellisesti keskiviikosta perjantaihin. Tiedolla johtaminen alkaa olla jo ärsyttävä termi, mutta se on ainoa tie, jolla pärjäämmme tulevaisuudessa kasvavien haasteiden kanssa
50 6/2023 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. { Tapahtumakalenteri } Kuntien paikkatietoseminaari 14.–15.2.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Vesimittarien etäluennan hyvät käytännöt 14.12.2023 Etäkoulutus vvy.etapahtuma.fi/Koulutushaku/Koulutustuote/id/755 Korjaushankkeen valmistelu ja läpivienti 10.1.2024 Tampere, etäkoulutus kiinko.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö 24.–25.1.2024 Helsinki + webinaari ril.fi Rakennuttajan pätevyyskoulutus 12.–14.12.2023 Helsinki + webinaari ril.fi Kertakäyttömuovit katuja puistoroskien siivouksessa 12.12.2023 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Tietojohtaminen kaupunkisuunnittelussa 11.1.2024–26.3.2024 Helsinki aaltoee.fi InfraBIM Open 29.–31.1.2024 Lyon infrabimopen.com Lean rakennuttamisessa 30.1.2024 Helsinki kiinko.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 1.2.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=771 Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto 18.–19.3.2024 Helsinki kiinko.fi Johdot, laitteet ja mastot 19.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksen työturvallisuuskorttikoulutus 26.3.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=779 Kiinteistön ylläpidon merkitys 1.2.2024 Tampere, etäkoulutus kiinko.fi Proptech, rakennusten älykkyys ja digitalisoituvat kiinteistöpalvelut 6.2.2024 Helsinki kiinko.fi Vesityökorttikoulutus ja/ tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 8.2.2024 Helsinki vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=780 Suunnittelijan ajankohtaispäivä 8.2.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Missä mennään vesihuollossa. aspx?tabid=535&id=785 Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 13.–14.3.2024 Turku vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=781 kute6_43-51.indd 50 1.12.2023 10.41. ajankohtaiskatsaus vesilaitospäättäjille 13.2.2024 Webinaari vvy.etapahtuma.fi/Default
Loma-asumisen muuttaminen vakituiseksi 26.3.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus ja/ tai talousvesihygieeninen osaamistestaus 4.4.2024 Tampere vvy.etapahtuma.fi/Default. Sen kirjoittaja Laura Paarala toimii Paimion kaupungin ympäristösuojelun projektisuunnittelijana. aspx?tabid=535&id=782 Kiinteistöjen ylläpitopäivät 9.4.2024 Tampere koulutus.fcg.fi Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 10.–11.4.2024 Vantaa vvy.etapahtuma.fi/Default. aspx?tabid=535&id=772 Korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 16.4.2024 Helsinki / webinaari ril.fi Uusiutuvat energiamuodot ja niiden huomioiminen maankäytössä 16.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Uusiutuvan energian luvitus 17.4.2024 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Oikaisu Edellisen numeron kolumnista Uhka pinnan alla oli jäänyt pois kirjoittajan tiedot. kute6_43-51.indd 51 1.12.2023 10.41. Tunnetko erot kuntien todellisuudessa. { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA
PALVELUITAMME • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45, 28130 Pori | Toimimme koko maassa Juha-Matti Vainio p. 0500 611 412, Taito Tähtinen 0400 350 929 kute6_52.indd 52 1.12.2023 10.34. 0400 121 907, Sebastian Bussman puh 044 986 0635 Laura Puronaho p