Lisääntyvät hulevedet hallintaan OLE VALMIS KAIKKEEN Per Overgaard: Teknologia avain älykkäiden kaupunkien rakentamiseksi kute6_1.indd 1 10.12.2024 9.20. 6/2024 { Kolumni } Laaja pyöräilyverkosto Wieniin Miten sähköä säilötään
12 Tulvavedet tarvitsevat purkureittejä .................................………..14 Näkötornit ikkuna kansallismaisemaan .....................………..19 Viherrakenne lieventää äärisään vaikutuksia ....................................………..22 Wien panostaa pyöräteihin ..........………..26 Nyt varauduttava mihin tahansa ...………..30 Tekoäly tulee rakentamiseen .......………...38 Kuntien Putkimestarit…….. 48 Pääkirjoitus ....................................………...5 Kolumni........ 36 Tapahtumakalenteri .....................………...50 Palveluhakemisto.........................………...51 6/2024 Kuntatekniikka 19. Sähkövarastoja ladataan runsaan tuotannon aikana ja puretaan, kun tuotanto laskee. ........................................... 44 Suomen kuntatekniikan yhdistys……... 6 { Viheralueet } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } { Energia } { Liikenneväylät } { Kaupunkisuunnittelu } { Turvallisuus } { Älykkäät järjestelmät } Valtakunnan sähköverkko tarvitsee säätövoimaa tasapainottamaan vaihtelevaa tuulija aurinkosähkön määrää. ..................... K uv a: To m as z M od ry kute6_2-3.indd 2 10.12.2024 9.19. ........................................... joulukuuta 6/2024 { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 45 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…..…. 2 Sähkövarastoilla tasapainoa ........…………..6 Kaukolämpöä pienydinvoimaloista ............................... ........................................... 40 Alueidenkäyttölain käsittely etenee .............................................………..9 Rakennustavan muututtava ilmaston mukana .................................... 33 Aurinkosähkön tuotanto moninkertaistuu ....................................
Niihin varautumisessa vain mielikuvitus on rajana. 33 KKuntatekniikka.fi s. 14 s. 30 • Sähköenergia: Suomen suurin sähkövarasto otettiin käyttöön Lempäälässä • Puhdas energia: Vetyverkon sijoituspaikka tarkentuu – Gasgrid julkaisi päivitetyn reittisuunnitelman • Älyvalaistus: Valkeakosken hankkimissa älykkäissä katuvalaisimissa on WiFiyhteys ja kameravalvonta K uv a: Ti m o K uu kk an en Suuria aineellisia vahinkoja aiheuttavien kaupunkitulvien todennäköisyys lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. K uv a: Fr ee pi k Kaukolämmön tuotto polttamalla vähenee. Päivän teema on varautuminen. 3 Kuntatekniikka 6/2024 s. Yksi tulevaisuuden lämmönlähteistä saattaa olla pakastimen kokoinen pienydinvoimala. Eritoten kriittinen infra ja digitaaliset järjestelmät tarvitsevat suojaa ja sietokykyä hybridivaikuttamista vastaan. G ra fii kk a: St ea dy En er gy O y kute6_2-3.indd 3 10.12.2024 9.19
YHTEISTYÖSSÄ S Ä H K Ö V E R K O T T I E T O V E R K O T K A A S U V E R K O T L Ä M P Ö V E R K O T YHDISTÄ PISTEET TAMMIKUUSSA TAMPEREELLA 22.–23.1.2025 TAMPEREEN MESSU-JA URHEILUKESKUS Tapahtuma on maksuton ennakkoon rekisteröityneille. REKISTERÖIDY NYT VERKOSTOMESSUT.FI kute6_4.indd 4 10.12.2024 9.26
050 300 3510 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Lisääntyvät hulevedet hallintaan OLE VALMIS KAIKKEEN Per Overgaard: Teknologia avain älykkäiden kaupunkien rakentamiseksi kute6_1.indd 1 9.12.2024 9.02 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Tommy Pohjola Puh. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi K uv a: Pe tt er i M äk el ä Onko resilienssi tänään tuoretta. Olemme nostaneet esiin pilotteja, onnistumisia ja hyviä käytänteitä. Tämä on lehden päätepysäkki. Olemme painiskelleet lehden kustantamisen taloudellisten haasteiden kanssa. Ruotsissa vesihuollon tiloihin on kevään jälkeen murtauduttu 40 kertaa. Tuskin on tarpeen muistuttaa, että kaupunkien tehtävä on rakentaa laadukasta ja turvallista ympäristöä myös ilmastouhkien varalta. Kuntatekniikan ja koko KL-kustannuksen tiimi haluaa kiittää sinua yhteisestä matkasta. Marraskuussa Länsi-Suomessa koettiin laajoilla alueilla harvinainen talvitulva. Kiinalaisille ammattimerenkulun miehistöille on sattunut pari ankkurivahinkoa. 03 4246 5375 kuntatekniikka@atex.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 92 € Vuosikerta, printti+digi 103 € Kestotilaus, digi 85 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Hybridivaikuttamiseen ja muihin vahinkoa aiheuttaviin ilmiöihin voi vastata pitkälti samoin keinoin: nostetaan suojautumista ja valmiustasoa. Finanssialakin on ottanut osumaa. Leksandissa ja Bollnäsissä jopa vesisäiliöiden tarkistusluukut on saatu auki. Myös Suomen kaupungit ja kunnat ovat havahtumassa. Vihamielisyyttä ei voi kaikissa tapauksissa osoittaa tai poissulkea, eikä tarvitsekaan. Kuntatekniikka on aina lähestynyt asioita ratkaisukeskeisesti. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Hybridivaikuttamista on nähty maalla, merellä ja ilmassa, niin kunnallisissa, valtakunnallisissa kuin kansainvälisissäkin kohteissa. Maailmanlaajuisia, äärisäistä johtuvia katastrofeja voisi luetella väsymiseen asti, mutta nämäkin lienevät vasta alkusoittoa. Seuraava ei enää ilmesty. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Tommy Pohjola TILAUKSET Puh. 5 Kuntatekniikka 6/2024 { Pääkirjoitus } 6/2024 { Kolumni } Wien rakentaa pyöräilyverkostoa Miten sähköä säilötään. Suojautuminen koskettaa kaupunkirakentamisen koko ketjua päätöksenteosta toteutukseen. Tarvitaan oivaltamista, tahtoa, resursseja ja yhä köytä vetämistä koko organisaatiossa. Yhteiskuntaamme testanneden tapahtumien tsunami rantautui covid-pandemiassa, ja Venäjän hyökkäyssodan myötä ilkeyksien ilmaantuvuus on kiihtynyt. Vuonna 2011 Kööpenhaminassa satoi muutamassa tunnissa sellainen määrä vettä, että tulvavahinkojen korjaussumma ylitti miljardin. Niin tässäkin numerossa. Lokakuussa rankkasateet vaativat Espanjassa yli 150 ihmisen hengen. Vahingot ovat jääneet monesti vähäisemmiksi kuin mihin olisi ollut ainesta, ikään kuin tämä olisi vasta sormen heristämistä. Hyvä lukijamme, edessäsi on nyt Kuntatekniikan viimeinen numero. Ihmiset ja luonto viihtyvät. V iime vuodet ovat nostaneet varautumisen merkityksen iholle. Jopa alueen vetovoima kasvaa. Varmistetaan, että toipumiseen ja kriittisten järjestelmien ylös ajamiseen on suunnitelmat ja keinot. Lopulta ne kasvoivat kestämättömiksi. Ilmastonmuutos muistuttelee, että Bakun kansainvälisessä ilmastokokouksessa olisi pitänyt päästä konkretian ja yksituumaisuuden polulle. Sään ääri-ilmiöihin varautuminen ja hulevesien hyödyntäminen tervehdyttävät kaupunkien betoniviidakkoja vihreäksi ja monimuotoiseksi miljööksi, joka antaa lisäarvoa tavalliseen arkeen. Tukiaseman masto kaadettiin Janakkalassa, vesilaitoksille on yritetty tunkeutua Tampereella, Porvoossa ja Sipoossa. Hybridivaikuttamisen lisäksi varoituksen viestiä on saatu myös säärintamalta. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. Kööpenhamina otti opikseen tulvavahingoista ja uudisti kaupunkia sietämään paremmin tulvia ja helteitä. • Timo Kuukkanen kute6_5.indd 5 10.12.2024 9.19. Aivan kaikkeen ratkaisua ei ole löytynyt
Varastoa puretaan kalliin sähkön aikoina, kun tuotantoa on vähän tai sähkökatkos iskee. 6 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Hannu Kaskinen U usiutuvan energian käyttö yleistyy, mutta aina ei tuule eikä aurinko paista. Uusien energiakonseptien tutkiVatajankosken hiekka-akku varastoi lämpöä kaukolämpölaitoksen tarpeisiin. Aholan mukaan sähkön varastointiin joidenkin tuntien ajaksi soveltuvat parhaiten litiumja natriumpohjaiset akkuteknologiat. Niinpä energiantuotannon vaihtelun tasaamiseksi tarvitaan sähkön varastointia. Sähköä voi jo varastoida monilla teknologioilla. kute6_6-21.indd 6 10.12.2024 9.22. Sähkön varastoinnilla tarkoitetaan { Energia } Uusiutuva sähkö vaatii rinnalleen säätövoimaa Kalliin päivän varalle Akkuvarastointi ja kulutusjoustot ovat Suomessa tärkeimpiä tapoja tasapainottaa sähköverkkoa. Akut kehittyneet roimasti LUT-yliopiston sähköjärjestelmien ja energiatehokkuuden professori Jero Ahola pitää selvänä, että tulevaisuuden energia on puhdasta sähköä, jolla ratkotaan ilmastokriisiä. sähkön talteenottoa energiavarastoihin ylituotantoaikoina, kun sähkö on halpaa. Maailmalla satsataan pumppuvoimaloihin, ja isoja odotuksia ladataan vetyyn
Polar Night Energy Oy -startupyritys toteutti Kankaanpään Vatajankoskelle hiekka-akun, joka varastoi ylijäämäsähköä vaikkapa kaukolämmityksessä hyödynnettävänä lämpönä. – Eri teknologiat ovat hyviä eri tarkoituksiin. Ahola kommentoi, että hiekka on halpaa, mutta lämmön ottaminen hiekasta on kallista. Perinteisiä akkuja kasvatetaan lisäämällä niihin kennoja. Ranskalainen Neoen rakentaa Lappeenrannan Yllikkälään Pohjoismaiden isointa akkuenergiavarastoa. Tuolloin akun oletettiin kestävän parituhatta sykliä, nyt ainakin 10 000 sykliä. Hajautettu 150 megawattitunnin virtuaalivoimala tukee sähköverkkoa. Akkuja ympäri maata Koskelan mukaan energian varastointi Suomessa on vielä vähäistä, mutta hän uskoo, että akkuvarastojen määrä kasvaa lähivuosina suuresti, mikä edelleen tasaisi sähkön hintaa. Hinta kannustaa kulutusjoustoihin Sähköakut ovat tärkeitä tuotannon ja kysynnän tasapainottajia, mutta akuista saa sähköä taloudellisesti järkevällä mitoituksella korkeintaan nelisen tuntia täydellä teholla. Kotitalouksissa yleistyvien aurinkopaneeleiden ja sähköautojen energiavarastoina käytetään litiumioniakkuja. Kun Juha Koskela teki sähkötekniikan diplomityönsä sähkön varastoinnista vuonna 2016, akkuja ei kannattanut käyttää asuinrakennusten sähkön varastointiin. – Kahdeksana viime vuotena akkujen kannattavuutta ovat nostaneet sekä hinnan lasku että hyötyjen nousu, nykyään tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa toimiva Koskela kiteyttää. Silloin Yllikkälässä olisi 86,4 megawatin akkukapasiteetti. Koskela näkee akkuvarastoinnin kasvun lisäksi merkittävää kehitystä kysynnän joustoissa, jolla kulutusta voi ajoittaa halvan sähkön aikaan. Hän päättelee, että litiumioniakut ovat sähkön varastoinnissa kaupallisesti ylivoimaisia. Toistaiseksi kuluttajakäyttöön Suomessa myytävät varastot ovat kalliita verrattuna niiden valmistuskustannuksiin. Hän arvioi, että hiekka-akku soveltuu kaukolämpösovelluksiin, joita voi ladata ja purkaa pitkään. Koskela arvioi, että sähköakku maksaa enää viidesosan siitä mitä kymmenkunta vuotta sitten. Sen pitäisi valmistua ensi vuoden alkupuoliskolla. Hinnan vaihtelu tasoittuu, jos sähköautojen määrä kasvaa kovasti ja niiden akut saataisiin ladattua edullisella sähköllä. Nyt teleoperaattoritkin ovat samoilla apajilla. Koskela tutkii toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan asuinrakennusten sähköenergiavarastojen kannattavuutta. Suomen suurin, 85 megawatin akkuenergiavarasto on Eurajoen Olkiluodossa 2022 valmistunut Teollisuuden Voima Oyj:n rakennuttama varasto. – Jos tuulivoima lisääntyy vahvasti ja sähkön varastointi sujuu paljon nykyistä paremmin, sähkön hinta alenee selvästi. – Kysyntäeli kulutusjoustot ovat ensisijaisia, jos aurinkovoiman K uv a: K at ri Ta m m in en Helen oli ensimmäisiä akkuvarastojen rakentajia Suomessa. Elisa kertoo olevansa maailman ensimmäinen teleoperaattori, joka on solminut säätövoimasopimuksen, tässä tapauksessa kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa. Esimerkiksi lämmitystä voi varata rakennuksen rakenteisiin. Ei tajuttu, että hinnan vaihtelu tekee akun ohjauksesta monissa tilanteissa kannattavaa. Kehitys on ollut nopeaa. Varastointi kaupallista Sähkön varastoinnin uudesta bisneksestäkin on merkkejä. Cactos Oy -startupyrityksen älykkäässä sähkövarastossa akut mitoitetaan käyttötarkoituksen mukaan, ja automaattinen pilvipohjainen hallintaohjelmisto lataa akkuja halvan sähkön aikoina ja purkaa latausta, kun sähkö on kallista. kute6_6-21.indd 7 10.12.2024 9.22. Tehtaat ja energialaitokset varastoivat sähköä ja tasaavat kulutushuippuja teollisuusakuilla. Halvempi akkukemia yleensä tarkoittaa painavampia ja kookkaampia akkuja. Hiekassa voi säilöä energiaa jopa 500 asteessa. Akut voi mitoittaa eri tarpeisiin. Ahola mainitsee tämän teknologian valtiksi sen, että energiamäärä skaalautuu: mitä isompi elektrolyyttitankki, sitä enemmän sinne mahtuu energiaa. 7 Kuntatekniikka 6/2024 musryhmän johtaja Lauri Kujanpää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä lisää, että litiumioniakut ovat kalliita, joten niiden hintaa yritetään laskea korvaamalla harvinaisia maametalleja rautafosfaatilla. Kun tehdään ikään kuin sähköstä sähköä, ketjun hyötysuhde ratkaisee: paljonko saat varastoon laitetusta sähköstä takaisin sähköksi. Sähkön hinnan vaihteluakaan ei osattu ennakoida. Virtausakuissa varastona toimii kiertävä neste, elektrolyytti. Akkujen kannattavuutta säätelee sähkön hinnan kehitys. Nämä molemmat kehityssuunnat heikentäisivät pienten akkujen kannattavuutta. Kujanpää nostaa kiinnostavaksi ratkaisuksi Elisa Oyj:n virtuaalivoimalaitoksen, jota Elisa on rakentamassa tukiasemistaan
Hanasaaren kokonaisuus tuo joustoa lämmönja sähköntuotannon välille, mikä vähentää energian hintaheiluntaa. Ahola kiteyttää energia-alan isoksi kuvaksi sen, että kaikki mahdollinen sähköistetään. Vedyn etuna monikäyttöisyys Vedystä puhutaan paljon myös sähkön varastoinnissa. Silloin sähkön varastointi ei riitä tuotannon ja kulutuksen erojen tasaamiseen. Koskela huomauttaa, että vety toimisi hyvänä sähkövarastona vaikkapa tuulivoiman tuottamalle halvalle sähkölle. Se voidaan ottaa nopeasti käyttöön, ja energiaa pystytään varastoimaan valtavasti ja pitkiksi ajoiksi. Ahola selventää, että sähkökattila ja iso lämpövarasto tekevät varastoon kaukolämpöä. Pumpuissa huima hyötysuhde Pumppuvoimalaitos on esimerkki liike-energian varastoinnista. Tähän pörssisähkö ohjaa terveesti, Kujanpää pohtii. Lämmintä varastotilaa Koskelan mukaan Suomessa akkuteknologioiden ja kulutusjoustojen lisäksi vain lämpövarastoilla on jo merkitystä sähkömarkkinoilla. Ahola sanoo vedyn tai sen johdannaisten pystyvän tulevaisuudessa vastaamaan tehontarpeeseen myös tammikuun tuulettomina pakkaspäivinä. Sähköä voidaan varastoida lämpönä esimerkiksi kaivantoihin. – Koko vetyteknologiaketju on vielä suunnitteluasteella, hän painottaa. Koskela kertoo, että uusimman pumppuvoimalatekniikan hyötysuhde on 80 prosenttia. – Aiemmin sähköä piti säästää, kun sitä tehtiin kalliisti, polttamalla jotakin. Näin saatiin kaksi kolmasosaa lämpöä ja yksi kolmasosa sähköä. 8 6/2024 Kuntatekniikka Valitettavasti lopulta voittaa se teknologia, joka alkaa skaalautua. – Valitettavasti lopulta voittaa se teknologia, joka alkaa skaalautua, vaikka jokin muu teknologia olisi parempi. Vetyteknologia on vasta tulossa. Vety varastoidaan ja käytetään myöhemmin energian tuottamiseen, esimerkiksi polttokennoilla. Ahola arvostaa kysynnän joustoissa niiden energiamääriä ja etenkin niiden kustannustehokkuutta. Niin ikään Kujanpää luonnehtii Suomen sähkömarkkinoiden peruskuvioksi sen, että säätövoima toteutetaan Pohjoismaisella vesivoimalla. • K uv a: M ar ku s G an n/ Fr ee pi k Halvalla sähköllä tuotetulla vedyllä on useita etuja. Koskela ja Ahola pitävät tärkeänä sitä, että Suomi saa kovimpina pakkasina energiaa etenkin Norjan vesivoiman kausivarastosta. Pumppuvoimalassa sähköä käytetään veden pumppaamiseen ylös varastoaltaisiin, kun sähköä on runsaasti saatavilla. Toki voimalan rakentaminen vaatii valtavan alan. Lämpöä voidaan varastoida myös kiinteisiin aineisiin, kuten kiveen tai betoniin, ja tätä lämpöakkua voidaan käyttää myöhemmin esimerkiksi rakennusten lämmitykseen tai sähköntuotantoon. Tyypillisesti lämmöksi varastoidaan edullista ja/tai tuulisella säällä tuotettua sähköenergiaa. Varavoiman on oltava edullista, kun sitä tarvitaan vain parina päivinä vuodessa. { Energia } kute6_6-21.indd 8 10.12.2024 9.22. Koskela päättelee, että pumppuvoimalan rakentaminen on melko edullinen investointi sen elinikään nähden. Koskelan ja Aholan mukaan pumppuvoimalat ovat sähkövarastokapasiteetiltaan toistaiseksi merkittävimmät globaalisti. Laitokseen tulee neljä 50 megawatin sähkökattilaa. Kujanpää arvostaa pumppuvoimalaitosten teknologiaa. Uusiutuvan energian maailmassa halvin energiamuoto on puhdas sähkö. Helen Oy alkaa ensi keväänä rakentaa Suomen suurinta sähkökattilalaitosta Helsingin Hanasaareen. Kujanpää tähdentää, että uusiutuvan energian osuuden lisäämisessä ratkaisun pitää olla kaupallinen. Suomi ostaa säätövoimaa, joten investoinnit Suomessa sähkövarastoihin palvelevat suomalaisia käyttäjiä. Koskela huomauttaa, että varastoinnin kannattavuus heikkenee selvästi, jos lämpöä otetaan takaisin sähköksi. – Kulutusjoustot ovat oleellisia hyvässä kehityksessä. Nyt lyhyessä varastoinnissa voittaja on akkuteknologia, jonka sähköistyvä autoteollisuus on valinnut, Ahola summaa. Yhtiöstä kerrotaan, että se voisi olla käytössä vuonna 2032. Suomessa ei ole vielä ison mittakaavan pumppuvoimaloita, mutta Kemijoki Oy suunnittelee 550 megawatin tehoista vesiakkua Kemijärven Ailangantunturiin. osuus lisääntyy paljon. Lämpövarastojen rakentaminen on Aholan mukaan usein edullista, jopa vain sadasosa sähköakkujen hinnasta. Erityisesti vihreän vedyn tuotantoa tutkiva Ahola tietää, että esimerkiksi terästehtaissa vedyn varastointiin tarvitaan kaasuvarasto, koska elektrolyysiprosessia mukautetaan sähkön hintavaihteluissa. Ylimääräistä sähköä voi varastoida lämpönä esimerkiksi kaukolämpöjärjestelmissä. Hyötysuhdetta nostaa, jos teknologia pystyy käyttämään sähköntuotannon hukkalämpöä. Vesi hajotetaan elektrolyysissä vedyksi ja hapeksi ylijäämäsähköllä. Tällöin vedyn tuotannon ja polton hyötysuhde ei juuri vaikuta varavoiman kustannuksiin. Tehdas saa tasaisesti vetyä vaikkapa maahan kaivetusta tai kallioon louhitusta varastosta. Viereen rakennetaan kaksi noin 40 metriä korkeaa, tuhannen megawattitunin lämpöakkua. Kun sähköä tarvitaan, sitä saadaan laskemalla vettä alas turbiineille
Toisaalta olisi hyvä saada lainsäädäntöpohja valmiiksi, jotta tulevat suunK uv a: K un ta te kn iik an ar ki st o Rakentamista koskevien lakien kokonaisuuteen on tulossa kolme aspektia: yleinen etu, jokaisen vaikutusmahdollisuudet ja yksityinen omistus. { Rakentaminen } Teksti: Kirsi Riipinen M aankäyttöja rakennuslaki ollaan pilkkomassa kaikkiaan viideksi laiksi, joita edistetään pala kerrallaan. kute6_6-21.indd 9 10.12.2024 9.22. Tarkoituksena on sujuvoittaa prosesseja, mutta kunnissa epäillään vahvasti, onko näin käymässä. Jyväskylän kaupunkisuunnitteluja maankäyttöjohtaja Leena Rossi ei panisi pahakseen, vaikka alueidenkäyttölain voimaantulo lykkääntyisi. 9 Kuntatekniikka 6/2024 Rakennuslaki pilkotaan useaan osaan Mutkikas kokonaisuus Maankäyttöja rakennuslakia ollaan uudistamassa osa kerrallaan. Yhdeksi osaksi on tulossa alueidenkäyttölaki, jonka hallitus pyrkii saamaan eduskuntakäsittelyyn kevään aikana. Kokonaisuudesta on jo valmistunut rakentamislaki, joka tulee voimaan vuoden alussa. Myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmä -laki on jo valmistunut ja voimassa. Näiden väliltä olisi löydettävä tasapaino
Myös aloitteen käsittelyn määräaika tulisi poistaa tai pidentää. Luonnoksessa kaavoitusta sujuvoitetaan muun muassa rajaamalla asemakaavan valitusoikeutta: jos asemakaava laaditaan voimassa olevan yleiskaavan alueelle ja se on yleiskaavan mukainen, valistusoikeus on ”ainoastaan niille, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa”. Isojen markettien sääntelyä maakuntakaavassa kevennettäisiin. Maanomistajien aloiteoikeudesta kirjataan täsmällisiä muotoiluja ja määritellään yhteistyön tavat. Tasapainoilua alueidenkäytön painotuksissa Jyväskylän Rossia hämmentää, H av ai nn ek uv a: R am bo ll Valitusoikeuksia kaavasta aiotaan rajoittaa, ja kaavan muuttamisen aikaiselle rakentamiskiellolle määrättäisiin enimmäiskestoaika. Asiakkailta tulee mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi rakentamisesta asemakaavan ulkopuolella. Jälkiseuraamuksia voi tulla esimerkiksi tilanteissa, joissa rakennetaan liian lähelle naapurin rajaa, Tuomisto pohtii. Ei ole myöskään helppoa arvioida, millaisia vaikutuksia lakiuudistuksilla on rakennusvalvonnan työmäärään. – Jo uudessa rakentamislaissa on sopeutumista ja paljon epäselvyyksiä. Muita keskeisiä lakimuutoksia on tulossa maakuntakaavan ohjausvaikutukseen, kaavojen sisältövaatimuksiin, aurinkovoimarakentamiseen, vähittäiskaupan suuryksiköihin, maaomistajan aloiteoikeuteen ja kumppanuuskaavoitukseen. Asemakaava puolestaan voidaan laatia myös yleiskaavasta poiketen, jos tämä on vanhentunut. Muutoin kuntiin on tulossa lisää kokousten ja esityslistojen valmisteluja sekä kustannuksia kokouspalkkioista. Asemakaavan sisältövaatimuksiin ollaan lisäämässä maininta siitä, että kaavan on luotava edellytykset erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen järjestämiselle. Tämä koskee etenkin isoja kaupunkeja, joissa aloitteita on paljon. Sääntely suoraviivaistumassa Alueidenkäyttölailla halutaan sujuvoittaa kaavoitusprosesseja sekä muutoksenhakua. Samaa pohtii maankäyttöinsinööri Janne Tuomisto Kurikasta. Kehittämispäällikkö Anne Jarva Kuntaliitosta kertoo, että vaikka lakiuudistuksessa on kaiken kaikkiaan paljon hyvää, siihen ollaan lisäämässä turhan yksityiskohtaista sääntelyä. Rossi sanoo, että rakentamisen pieni volyymi on ehkä ollut onni onnettomuudessa. Maanomistaja voisi lisäksi pyytää, että saisi laatia ehdotuksen yhteistyössä kunnan kanssa. Kunnan tulisi monijäsenisessä toimielimessä neljän kuukauden aikana päättää, kaavoitetaanko alue vai ei. Neljän kuukauden määräaika tarkoittaisi aloitemäärän kasvaessa sitä, että aloitteiden tutkimiseen ei jäisi tarpeeksi aikaa. Häntä pohdituttaa rakentamislaissa kohta, jossa ilman lupaa saa rakentaa korkeintaan 30 neliöisen rakennuksen. Yksiselitteisiä vastauksia on vaikea antaa. Lisäksi riittäisi, jos kaavan vireilletulosta ja osallistumismahdollisuuksista ilmoitettaisiin jatkossa pelkästään kunnan tai maakunnan liiton verkkosivuilla. Rakennusvalvonnan asiantuntijoille on jäänyt hieman enemmän aikaa sopeutua uudistuksiin ja miettiä uusia käytäntöjä. Lisäksi on varauduttava sään ääri-ilmiöihin ja tulviin. Se rajoittaa kunnan mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään ja lisää kustannuksia. 10 6/2024 Kuntatekniikka { Rakentaminen } nat olisivat tiedossa. Kuntaliitto on ilmoittanut eriävänä mielipiteenään, että vaatimus monijäsenisestä toimielimistä pitää poistaa. Käytännössä tällaiset tilanteet voisivat tarkoittaa esimerkiksi täydennysrakentamista tai tuulija aurinkovoimaloiden rakentamista yksityisomistuksessa oleville maille. Yleiskaava ja asemakaava olisi perustellusta syystä mahdollista laatia maakuntakaavasta poiketen. – Kuinkahan paljon rakennusvalvonnan työmäärä lisääntyy. Maakuntakaava puolestaan rajattaisiin koskemaan ainoastaan vähintään maakunnallisesti merkittävää alueidenkäyttöä. Yleiskaavan tai asemakaavan laatimisten tai muuttamisten aikaisille rakentamiskielloille säädettäisiin enimmäiskestoajat. kute6_6-21.indd 10 10.12.2024 9.22. Vaikka lupaa ei tarvita, asemakaavan vastaisesti ei saa rakentaa. Pienten palojen peliä Yksi kuntia puhuttanut uudistus on tulossa pykälästä, jonka mukaan maanomistaja voisi tehdä aloitteen asemakaavan (tai niin sanotun suoraan rakentamista ohjaavan yleiskaavan) laatimiseksi omistamalleen maalleen
Uusi alueidenkäyttölaki pyritään saamaan voimaan 2026. Tuomiston mielestä kokonaisuuden hahmottamista eivät ainakaan tule helpottamaan lakien väliset viittaukset. – Kuntakentän näkemys olisi syytä ottaa tulevissa muutoksissa paremmin huomioon, Tuomisto toivoo. Nähdäänkö metsää puilta. Näin radikaali muutos ei ole järkevä. Nyt on korostumassa omistamisen näkökulma. Maapolitiikkaa ja kaavojen toteuttamista koskeva sääntely jäisi voimaan toistaiseksi, sillä yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki ovat työryhmien työstettävinä. Nyt on tulossa yksittäisten sektoreiden lakeja. Ne on tarkoitus saada voimaan 2027. – Meillä on historian saatossa painotettu pitkään yleistä etua, sitten mukaan tulivat jokaisen vaikutusmahdollisuudet. Nyt on korostumassa omistamisen näkökulma. Ennen kuin kiinteistölle päästään rakentamaan, tarvitaan yhteen pelaavaa kaavoitusta, maapolitiikkaa ja yhdyskuntarakentamista. Kunnissa kannetaan suurta huolta myös lakiuudistusten mahdollisista lisälaskuista. Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuodenvaihteesta. Meidän täällä kunnissa on kyettävä saamaan nämä tasapainoon. Tuskin kukaan olisi vastustanut hallituksen tavoitetta saada kaavaprosesseista nykyistä sujuvampia. Käytännön kaavatyötä ei opita koulunpenkillä, vaan osaajat oppivat työnsä konkareiden opastuksella. Hänen suuri toiveensa on, ettei kaavojen laatimisesta tule jatkossa postimerkkimäistä pipertelyä, kun maanomistajien oikeus kaava-aloitteisiin otetaan mukaan. Edellinen Sanna Marinin hallitus sai kokonaisuudesta valmiiksi rakentamislain, mutta nykyinen Petteri Orpon hallitus muutti sitä niin paljon, että melko yleisesti sitä pidettiin uutena lakina, vaikka hallitus puhui lain ”korjaussarjasta”. Samaan kiinnittää huomiota myös Kurikan Tuomisto. Rakentamislain ja alueidenkäyttölain lisäksi omansa saavat kokonaisuus, johon kuuluvat kaavojen toteuttaminen, maapolitiikka ja katujen kunnossapito eli yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki. Kaavoitettavien kohteiden pitäisi voida olla tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia jatkossakin. Nykyinen maankäyttöja rakennuslaki on ollut suhtkoht toimiva. Laki valmistuu paloittain MAANKÄYTTÖja rakennuslakia on työstetty vuosikausia, aina Juha Sipilän hallituksesta alkaen. Kurikan Tuomisto sanoo, että vanhoja lakeja on toki hyvä tarkastella ja päivittää nykypäivään, mutta kokonaisuuden pitäisi pysyä hyvin hallinnassa. Alueidenkäytön ja maapolitiikan painotukset ovat olleet pitkään melko samankaltaisia, mutta Rossi on huomannut, että nyt myös ne näyttävät muuttuvan. Toivottavasti niissä ei katsota asioita liikaa sisältäpäin, Rossi toteaa. • kute6_6-21.indd 11 10.12.2024 9.22. Ainakin vielä rakentamislain voimaantulon kynnyksellä rakennusvalvonnan rooli pohdituttaa. – Jokaisen lain pitäisi pyrkiä samaan tavoitteeseen. Kunnissa asioita halutaan katsoa toimivina ketjuina. Rossi jakaa kollegoidensa yleisen huolenaiheen siitä, kuinka kuntien kaavoituksen osaajat saadaan riittämään. Ainakin Jyväskylässä kuitenkin nähdään jo, että kaavoja varten selvitettäviä asioita eri vaikutusten arviointeineen ja ilmastonmuutoksen ennakoimisineen on tulossa lisää. kuinka eri laeiksi pilkottava kokonaisuus pelaa jatkossa yhteen. Samalla jäljellejäävän maankäyttöja rakennuslain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Rossi toivoo, että tehtävänjako olisi lakiuudistuksissa selvä. – Kokonaisuus on menossa huonoon suuntaan. Mitä enemmän muutoksia tulee, sitä enemmän on opittavaa ja opetettavaa – sekä poisoppimista vanhoista käytännöistä. Kuntien on tehtävä kestävää suunnittelua ja yhdyskuntapolitiikkaa, mutta säilyvätkö edellytykset tähän. Kuntalaistenkin kannalta pilkkomisesta seuraa sekavuutta
Talven ja lumipeiteajan lyhentyminen. 12 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Asko Miettinen ja Mika Autiopelto I lmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nähtävissä Suomessa. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten rankkasateet ja lumikuormien vaihtelut, lisäävät paineita rakennusten vaipparakenteille. On arvioitu, että tulevina vuosikymmeninä kattorakenteita joudutaan uudistamaan tai vahvistamaan selvästi aikaisempaa enemmän. vistettava tulevaisuudessa. Tämän kaltaiset ilmastonmuutoksen ilmiöt asettavat uudenlaisia haasteita rakentamiselle. Yksi tärkeä tavoite rakenteiden suunnittelussa on perinteisesti ollut lämmöneristys. Tämä edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kaupunkisuunnittelijoiden, rakentajien ja päätöksentekijöiden välillä. Jatkossa rakennusten vaipparakenteiden tulee olla entistä joustavampia ja kestävämpiä, jotta ne pystyvät vastaamaan sekä lämpötilan vaihteluihin että kosteuden siirtymisen aiheuttamiin rasituksiin. Haasteena on erityisesti kosteus. Erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa jäähdytyksen yleistyminen johtaa tarpeeseen päivittää ja korjata olemassa olevia vaipparakenteita. Maahan ulottuvan auringon säteilyn vähentyminen jopa 20 prosentilla. Kunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sillä kuntatasolla ratkaistaan, miten kaupunkeja ja kuntia kehitetään tulevaisuuden ilmastohaasteiden edessä. Keskeisimmät haasteet liittyvät lämpötilojen nousuun sekä sään ääri-ilmiöihin. Kesäkuukausina sisätilojen viilentämiseen käytettävät jäähdytysjärjestelmät muuttavat kosteuden siirtymistä rakenteiden sisällä, mikä edellyttää uusien eristysratkaisujen kehittämistä ja erilaista vaipparakenteiden suunnittelua. Merivesi nousi Helsingin kauppatorille tammikuussa 2005 myrskymatalan seurauksena. Kuivuuden sekä rankkasateiden lisääntyminen, ja tulvia etenkin kaupunkialueilla. Lujuuslaskennat tarvitsevat päivitystä Ilmastonmuutos vaikuttaa kiinteistöjen rakenteiden kestävyyteen. K uv a: M ar li M as al in kute6_6-21.indd 12 10.12.2024 9.22. Suomessa tällaisia ratkaisuja vielä kehitetään. Rakenteet on suunniteltava kestämään kovempia kuormituksia, ja olemassa olevia rakennuksia on mahdollisesti vah{ Rakentaminen } Muuttuva ilmasto rasittaa rakennuksia Sään armoilla Rakennukset tulee suunnitella uudella tavalla, että ne kestävät paremmin äärisäitä. Ilmaston lämpenemisen ja kesäaikaisen jäähdytyksen lisääntyessä rakennusten vaipparakenteet joutuvat kohtaamaan myös toisenlaisia haasteita. Tuulisuuden ja myrskyjen lisääntyminen. Lumimäärän runsaan vaihtelun vuoksi erityisesti kattorakenteet joutuvat entistä suurempien rasitusten kohteeksi, mikä vaatii uusia normistoja ja korjauskäytäntöjä. Huokoisten materiaalien, kuten puujulkisivujen käyttö, edellyttää kestävämpiä ja tarkempia ratkaisuja kosteuden hallinnassa. Ilmastonmuutos lisää myös sateita. Suunnittelijoiden ja rakentajien on tärkeää ymmärtää laajasti rakennusten kosteusteknisiä haasteita. Kosteuskäyttäytymisen muutokset. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla yhtä tärkeää on sopeutua sen vaikutuksiin. 2–6 asteen keskilämpötilan nousu
Järjestelmiä voidaan edelleen tehostaa yhdistämällä aurinkoja pientuulivoimaratkaisuja, jolloin sähkön kulutusta on mahdollista vähentää entisestään. Asko Miettinen on Rakennetekniikan johtava asiantuntija ja Mika Autiopelto Lähdelämmön johtava asiantuntija. Tarkastusja laskentapalvelut Hiilijalanjälkilaskennalla arvioidaan yritystoiminnan ilmastoja ympäristövaikutuksia. Smart Energiapalvelut tuottaa kilpailukykyä parantavia, erityisosaamista vaativia energia-alan palveluita. Ihmisten unentarve lisääntyy, kun ennen aamukymmentä saadun valon puute viivästyttää unirytmiä. Pimeydellä on tutkitusti vaikutusta ihmisten hyvinvointiin, ja pimeyden on osoitettu lisäävän kaamosoireita. Viilennyksessä uhka ja mahdollisuus Kesäaikainen lämpötilojen nousu kasvattaa jäähdytystarvetta, mutta samalla se mahdollistaa ylimääräisen lämpöenergian hyödyntämisen lämmitystarpeisiin. Valaistukseen on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomiota niin ulkokuin sisätiloissa. Tietoturvaja tietosuojapalvelut ISO 27001 ja 27701 standardien mukaisesti. Jatkossa se tulee muuttamaan tapaa, jolla rakennamme ja suunnittelemme ympäristöämme. ICT-infrapalvelut Toimitamme kaikki ICT-ratkaisut, järjestelmät ja niiden tukipalvelut. Tietohallintopalvelut Ennakoiva ja jatkuva liiketoiminnan digitalisaation sekä tietojen elinkaaren hallinnan kehittäminen. Omavaraisen energiajärjestelmän avulla rakennukset voivat olla riippumattomia ulkoisista energialähteistä. Valtuutetut sähkölaitteistotarkastukset. Energiatehokkuus ja älykkäät järjestelmät ovatkin keskeisessä roolissa, kun rakennusten hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään ja niiden sopeutumista parantamaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Tällaiset lähdelämpöratkaisut auttavat varmistamaan, että rakennukset säilyvät energiatehokkaina ja toimivat tehokkaasti ilmaston lämpenemisestä huolimatta. Myös julkisen sektorin rakennusten hankesuunnitelmissa ja kilpailutuksissa pitäisi ottaa huomioon vahvemmin se, millä tavoin rakennukset tulee toteuttaa, että ne kestävät ja palvelevat ihmisiä muuttuvissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Mittausja luentapalvelut Energian mittaamiseen ja -toimitusten valvontaan löytyy toimivat ratkaisut. Valaistuksesta voimaa pimeyteen Pimeys tulee lisääntymään talvella erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa, vaikka ilmastonmuutosta onnistuttaisiinkin hillitsemään suunnitellusti. Asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen palvelut Uuden ajan asiakkuuden ja energialaskutuksen hallintaa. kute6_6-21.indd 13 10.12.2024 9.22. Tämä vaatii rohkeutta ja edelläkävijyyttä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden luoda kestävämpää, turvallisempaa ja viihtyisämpää elinympäristöä. YHDESSÄ MENESTYMME ENERGIA-ALAN TOIMIJOIDEN STRATEGINEN KUMPPANI PALVELEMME ASIAKASLÄHTÖISESTI JA TEEMME SEN MITÄ LUPAAMME. ÄLÄ EPÄRÖI OTTAA YHTEYTTÄ – RAKENNETAAN YHDESSÄ TOIMIVAT RATKAISUT. Sähkön-, kaukolämmönja veden/jäteveden asiakassekä laskutuspalvelut. Samalla ne voivat pienentää energiankulutustaan. Taloushallintopalvelut Tarjoamme talouspalveluja kaiken kattavasti. Valvomopalvelut Käytönvalvontaa joka päivä, vuorokauden ympäri. • Kirjoittajat työskentelevät FCG Finnish Consulting Groupissa. Myös valoisuutta ympäristöön luova lumipeitteinen kausi lyhenee ja pirstaloituu aiempaan enemmän. Lämpöpumppujen ja maalämmön avulla voidaan luoda lähes omavaraisia energiajärjestelmiä. Tulevaisuudessa lämmitysjärjestelmien on oltava entistä älykkäämpiä ja sopeutuvampia, jotta ne voivat optimoida energian käyttöä ja vähentää hukkalämmön määrää. Pilvisyys lisääntyy, ja ilmastonmuutoksen edetessä talvista tulee sateisempia. Uudet toimintatavat tarpeen Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt. smartenergia.fi Suunnittelijoiden ja rakentajien on tärkeää ymmärtää laajasti rakennusten kosteusteknisiä haasteita
– Veden tilaa ei ole mietitty kaupunkiympäristöä suunniteltaessa. punkialueiden hydrologian ja hulevesien hallinnan asiantuntijana. Miten niihin pitäisi varautua. 14 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Jukka Nortio V edelle ei ole tilaa kaupungeissa, Aalto-yliopiston hulevesien hallinnan professori Nora Sillanpää nimeää hulevesien hallinnan suurimman ongelman. Taivaalta satava vesi ei ole ollut iso Tampereen Vuoreksen alueen keskuspuistossa on tulvaniittyjä ja imeyttäviä hulevesipainanteita. Sillanpäällä on useita keinoja sopeutumiseen. Silloin Helsingissäkin oli tulvia niin, että kadut lainehtivat. Päätyönään Sillanpää työskentelee suunnittelutoimisto Sitowisen kau{ Kaupunkisuunnittelu } Kaupunkitulvien varalle monia työkaluja ODOTETTAVISSA TULVIA Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja kaupunkitulvia, jotka voivat aiheuttaa mittavia vahinkoja. – Ne kohdat, joissa olisi mahdollisuus helpottaa kaupunkitulvia rakentamalla toisin, jätetään edelleen usein hyödyntämättä, koska vettä ja vedenkiertoa ei ymmärretä. Jos vettä sataa ilmastonmuutoksen seurauksena entistä rankemmin, siihen on varauduttava. Veden kierto tulee yllätyksenä – Kaupungit ovat edelleen melko samannäköisiä kuin sata vuotta sitten. K uv a: Ta m pe re en ka up un ki kute6_6-21.indd 14 10.12.2024 9.22
On asetettava tahtotila, mitä tavoitellaan milläkin alueella. Asiat opitaan vasta opintojen jälkeen, Sillanpää sanoo. Hulevedet ovat vain pieni osa näiden suunnittelualueita. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa hulevedet ovat osa vesitekniikan koulutusta. kute6_6-21.indd 15 10.12.2024 9.22. Varsinainen muutos tuli maankäyttöja rakennuslain uudistuksen myötä vuonna 2014, kun kunnille tuli velvoitteita kehittää hulevesien hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, Sillanpää sanoo. – Ei ole harvinaista, että tehdään hieno ohjelma, mutta sen toteutusta ei valvota, koska hulevedet eivät ole minkään yksittäisen tahon vastuulla. – Hulevesiosaamisen koulutus on edelleen sivujuonne teknisen alan opinnoissa. Valitettavasti on myös kuntia, joilla ei ole mitään hulevesiin liittyvää ohjaavaa dokumenttia. Vettä pitää viivyttää ja imeyttää, sille pitää mitoittaa riittävästi kapasiteettia ja tulvareittejä. Kun edetään alueen yleissuunnitteluun ja rakennussuunnitteluun, hulevesien hallintaa tarkennetaan yksityiskohtaisella tasolla, Sillanpää sanoo. – Tarvitaan muutos kaupunkisuunnittelun prosessissa, jossa hulevedet kuuluvat nyt lvi-, piha-, maisemaja katusuunnittelijoiden osastoille. Hyvin suunniteltu vain puoliksi tehty – Kunnan hulevesiohjelma tai hulevesistrategia asettaa yleiset periaatteet hulevesien hallinnalle suunnittelun eri tasoilla. Sitä on pohdittu vasta suunnittelun loppuvaiheessa tai kun ongelmia on ilmennyt. – Hulevedet pitää huomioida karkealla tasolla jo yleiskaavoituksessa. – Hulevedet tarvitsevat oman asiantuntijan muiden suunnittelijoiden joukossa. Pakissa paljon työkaluja – Hulevesien torjunnassa tarvitaan kahden tason teknisiä ratkaisuja. Kun torjutaan kaupunkitulvia ja muita ison mittakaavan ilmiöitä, tarvitaan tulvareittejä ja -alueita, joilla on kapaK uv a: Ta m pe re en ka up un ki K uv a: R an ja H au ta m äk i Viherrakenteiksi muutetut katualueet ovat Kööpenhaminan Østerbron alueen Klima Kvarterissa oiva suoja kaupunkitulvia vastaan. – Ensimmäiset hulevesiin liittyvät selvitykset tehtiin 1990-luvulla. Hulevesien hallinta luo Tampereen Vuoreksen alueelle monipuolisen ympäristön. Tällainen muutos on tapahtunut vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. – Hulevesien hallinta jalostuu suunnittelun jokaisessa vaiheessa. 15 Kuntatekniikka 6/2024 asia. Hulevedet ansaitsevat asiantuntijan – Hulevesien hallinnan periaate on yksinkertainen. Asemakaavan laatiminen on tärkein vaihe, jossa hulevesien hallinta ja sen edellyttämät tilavaraukset pitäisi huomioida. Isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa asia alkaa olla kunnossa
Kuntalaisia ei tule pallotella hulevesiä koskevissa asioissa. Hulevesien hallintaa kehitetään myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunta voi vastata hulevesien hallinnasta myös muilla alueilla. Myös kattoja voidaan käyttää veden viivyttämiseen, jolloin puhutaan sinisistä katoista. Laadullisesti hulevedet eivät ole jätevesiä, mutta eivät myöskään puhtaita. Siinä tiiviiseen kaupunkiympäristöön on lisätty tulvatilavuutta, samalla kun on luotu mielenkiintoista vesiympäristöä katutilaan. Ei likaista vaan nuhjuista Kuntaliitossa suunnitellaan vuonna 2012 julkaistun Hulevesioppaan päivitystä. Yksi hyvä esimerkki oli Hule Smart & Clean -hanke. Kuntaliitto tekee työtä yhdessä Pohjois-Pohjaanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hulevedet tarvitsevat laajaa osaamista Kööpenhaminan Enghaveparkenin tulvavedet ohjautuvat notkelmaan, joka on tavallisesti kovassa käytössä pelikenttänä. Vantaalla Annefredinpuisto ja Rälssipuisto muodostavat kokonaisuuden hulevesien hallinnan näkökulmasta. siteettia varastoida tulvavesiä ja joilla vesimassat voivat viivähtää hallitusti. – Lainsäädäntö asettaa kunnille hulevesien hallintaa koskevia vaatimuksia. Tulvamitoitetut viemärit voivat olla yksi keino, jos maan päällä ei ole reittejä tulvavesille. Kaikkia hulevesiä ei ole järkevää puhdistaa. – Viheralueiden lisääminen on hyvä keino, mutta ne pitää suunnitella hulevesien hallinnan näkökulmasta, K uv a: R an ja H au ta m äk i kute6_6-21.indd 16 10.12.2024 9.22. Sitä varten on käynnistetty projekti, jossa kartoitetaan tärkeimmät päivitystarpeet. KUNTALIITON hulevesiasiantuntija Tuulia Innalan vastuulla on neuvoa kuntia muun muassa hulevesien hallinnan organisointiin liittyvissä kysymyksissä. – Monitoiminnalliset tulva-alueet, kuten notkelmissa olevat aukiot tai puistoalue, ovat uusin ratkaisu poikkeuksellisten vesimäärien hallintaan. 16 6/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } . Olen kutsunut niitä nuhjuisiksi vesiksi, Innala sanoo. Näin erilaiset käsittelyratkaisut voidaan keskittää sinne, missä vesien puhtauteen liittyy riskejä. Osassa kuntia valvonnasta vastaa esimerkiksi tekninen lautakunta tai rakennuslautakunta. Innalalla on Kuntaliitossa 12 vuoden perspektiivi hulevesienhallintaan. – On tärkeää, että kunnissa on sisäisesti mietitty hulevesivastuut, jotta sormi ei mene suuhun sitten, kun jotain sattuu. Kuntaliitto ei puutu siihen, miten hulevesienhallinta tai tulvasuojelu hoidetaan kunnissa konkreettisesti ja teknisesti, mutta toki sieltä saa neuvoja. Kunnan on päätettävä, miten se järjestää oman toimintansa lain vaatimusten mukaisesti, Innala sanoo. – Suurin muutos on ollut hulevesien laatua koskevien asioiden nousu hulevesien määrän hallinnan rinnalle. Tällainen on muun muassa Lahden Yrittäjänpuiston hulevesien viivytysrakenne. – On tärkeää, että hulevesien laatu tunnetaan ja toimenpiteitä tehdään sen mukaan. Laki edellyttää, että kunnalla on määriteltynä viranomainen, kuten monijäseninen toimielin, joka vastaa hulevesien hallinnasta ja valvonnasta. – Hulevesien hallinnassa tarvitaan muun muassa rakennusalan, infran, ympäristön, hydrogeologian ja maankäytön suunnittelun osaamista, Tuulia Innala luettelee. Toivon, että tämä asia on kaikkialla jo arkipäivää etenkin silloin, kun hulevesienhallinta kunnassa jakaantuu vesihuoltolaitoksen ja kunnan muiden osastojen kesken. Kunnilla on tässäkin asiassa laajat valtuudet päättää, miten asiat hoidetaan. Hulevesien laatu riippuu paljolti siitä, mistä ne kertyvät. On aivan eri asia, jos ne kertyvät tavalliselta omakotialueelta tai esimerkiksi pienteollisuusalueelta, missä on paljon erilaisia riskitoimintoja ja liikennettä. Vuoden 2014 maankäyttöja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistuksessa hulevedet erotettiin vesihuollosta, ja ne tulivat kunnan vastuulle asemakaava-alueella. Siinä oli mukana Lahden, Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien lisäksi muun muassa laitetoimittajia, suunnittelutoimistoja, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Kuntaliitto oli mukana ohjausryhmässä
Purkuputkien muotoilu on otettu taiteena. Kööpenhaminassa opittu kantapään kautta Kööpenhaminassa Karens Minde Aksenilla kävelyväylät toimivat tulvauomina. LUKE:n ja THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan viheralueilla ja luonnonmukaisessa ympäristössä liikkuminen tuo säästöjä terveydenhuoltoon ja vähentää sairastavuutta. Mutta osataan sitä Suomessakin. Toteutusvaiheessa alueelle tehtiin keskuspuisto, jossa on esimerkiksi tulvaniittyjä ja imeyttäviä hulevesipainanteita. Kosteikot ja tulvaniityt tarjoavat elinympäristöjä eri kasvija eläinlajeille ja virkistysmahdollisuuksia asukkaille. Climate Quarter -kaupunginosassa osia katualueista on korvattu viherrakenteilla, ja sinne on rakennettu kasvillisuuden peittämiä hulevesipainanteita. Muun muassa Helsingin Kuninkaantammessa viherrakennetta on käytetty esimerkillisesti osana hulevesien hallintaa. Ne ovat oiva ratkaisu erityisesti tiivistyvässä kaupunkirakenteessa, jossa on niukasti vettä läpäisevää pintaa. Tällöin viemärijärjestelmä ei ylikuormitu. Näillä keinoilla lisätään sitä veden varastotilavuutta, mikä kaupunkiympäristöstä on kadonnut rakentamisen myötä. – Vuores on malliesimerkki siitä, miten valuma-alueajattelu ja hulevesien hallinnan määräykset toteutuivat jo osayleiskaavavaiheessa. Länsi-Suomessa esiintyi laajoja tulvia marraskuussa. • K uv a: R an ja H au ta m äk i kute6_6-21.indd 17 10.12.2024 9.23. Hulevesiratkaisuja on sovitettu puistoihin, esimerkiksi Enghaveparkenissa on toteutettu pelikenttänä toimiva tulva-allas ja Karens Minde Aksenissa tulvauomat ja purkuputket on integroitu osaksi aukioita ja kävelyväyliä, joille johdetaan vesiä yllättävissä tulvatilanteissa. 17 Kuntatekniikka 6/2024 . AALTO-YLIOPISTON maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki korostaa luontopohjaisten ratkaisujen etuja hulevesien hallinnassa. Hautamäen mukaan Kööpenhamina on oiva esimerkki, miten sekä tekniset ratkaisut että viherrakenteet on onnistuttu sovittamaan olemassa olevaan kaupunkiympäristöön. – Hulevesien hallinta on parhaimmillaan monialaista hulevesi-insinöörien, maisema-arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden yhteistyötä kokonaisuuden hallitsemiseksi. jotta ne korjaavat tulvaongelmia. Hulevesien hallinnan ratkaisut voivat olla arkkitehtonisia aiheita, jotka ovat ympäristössään parhaimmillaan esteettistä iloa tuottavia yksityiskohtia. Samalla niistä saadaan monia muita hyötyjä, Sillanpää sanoo. Vakavia rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia nähdään taajaan. Hulevesien hallintaan liittyy muutakin kuin harmaa infra ja tulvaongelmat. Taloudelliset vahingot vähenevät, ja samalla saamme muitakin hyötyjä, Hautamäki sanoo. Niinpä Kööpenhamina on uudistanut tulvasuojeluaan sekä teknisillä ratkaisuilla että viherrakenteilla. Viherrakenteet ja tekniset rakenteet toimivat tulvatorjunnan lisäksi osana maisema-arkkitehtuuria. Viherrakenteet ehkäisevät myös lämpösaarekeilmiötä ja helleaaltojen aiheuttamia ongelmia. Usein ihmetellään, miten tulvakestävyyttä voidaan parantaa tiiviissä vanhassa kaupunkirakenteessa. Hulevesiä voi ajatella resurssina Hautamäki toivoo, että hulevesien hallintaa ajateltaisiin insinöörinäkökulmaa laajemmin. Toinen paikka on Tampereen Vuoreksen alue, jonka suunnittelussa Hautamäki oli mukana. Tampereella tulvaniittyjä Kööpenhaminan muutoksen takana on ollut kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja vuosia jatkunut systemaattinen tulvatorjunnan kehittäminen. – Liian tiivis, runsaasti päällystettyjä pintoja sisältävä kaupunki ei ole ilmastonmuutoksen seurauksia kestävä kaupunki. Pelikenttä toimii tulva-altaana Viherrakenteita ovat laajojen julkisten puistojen ja virkistysalueiden lisäksi muun muassa talojen pihat ja vihreät katualueet. – Hulevesiä voi hillitä myös pienemmässä mittakaavassa. Tähän kuuluvat katuympäristöjen viherkaistat, biosuodatusrakenteet, läpäisevät päällysteet, katupuiden kastelurakenteet sekä vesien hajautettu viivyttäminen ja puhdistaminen, ennen kuin ne johdetaan eteenpäin. Espanjan tuhotulvissa lokakuussa kuoli yli 150 ihmistä. Niille voidaan jopa laskea taloudellisia arvoja kustannustehokkaana hulevesien hallinnan ratkaisuna ja myös terveyden näkökulmasta. Kööpenhaminan Cloud Burst -ilmiö vuonna 2011 aiheutti yli miljardin euron vahingot. Parhaimmillaan viherrakenteita integroidaan kaikkialle rakentamiseen. – Kasvillisuuspeitteiset alueet hillitsevät tulvia viivyttämällä ja imeyttämällä vettä. Esimerkiksi tulvauomat ja -altaat ja jopa purkuputket voivat olla osa puiston designia. Hulevedet eivät ole pelkkä ongelma, vaan oikein hyödynnettynä resurssi, josta on iloa ja hyötyä, Hautamäki sanoo
Helsingin Kruunuvuoren ja Laajasalon raitiotiellä sekä Kruunusilloilla käytetään Ruduksen vettä läpäisevää Riimukiveä. – Helsingin rakennusvalvonnassa on vajaan vuoden ajan ollut käytössä ohje hulevesien hallitsemiseksi tonteilla. Imumenetelmä toimii hyvin tällaiselle huokoiselle materiaalille, Ruduksen maisematuotteiden asiakasryhmäpäällikkö ja maisemasuunnittelija Jaani Turunen kertoo. ALKAVAT KOULUTUKSET: MUOVISTEN MAAKAASUPUTKIEN HITSAUSJA ASENNUSKOULUTUS Koulutusaika: 21 – 24.1.2025 Haku päättyy 14.1.2025 MUOVIPUTKISTOJEN SÄHKÖHITSAUSKOULUTUS Koulutusaika: 10 – 11.2.2025 Haku päättyy 3.2.2025 MUOVIPUTKISTOJEN PUSKUJA SÄHKÖHITSAUSKOULUTUS Koulutusaika: 12 – 14.2.2025 Haku päättyy 5.2.2025 MUOVIN LANKAHITSAUSKOULUTUS KAUKOLÄMPÖALALLE Koulutusaika: 30 – 31.1.2025 Haku päättyy 23.1.2025 KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN LIITOSTYÖN VALVONTAJA ASENNUSKOULUTUS Koulutusaika: 27 – 29.1.2025 Haku päättyy 20.1.2025 LISÄÄ KOULUTUKSIA & HAKU WWW.HYRIA.FI/OPPIMAAN/KOULUTUS TARJONTA/MUOVIALAN-KOULUTUKSET 1200€ 1000€ 700€ 600€ 1000€ Kaukolämpöja muovialan kouluttaja Hannu Perälä { Kaupunkisuunnittelu } . Sitä voisi käyttää esimerkiksi paloturvallisuuden resurssina ja vihreyden sekä monimuotoisuuden mahdollistajana kosteikoissa, Turunen kertoo. Koulutukset on suunnattu kunnallistekniikan ja kaukolämpöalan osaajille, asentajille, valvojille ja työnjohtajille. Sama koskee rakennussuunnittelua, joka haluaa vedet nopeasti pois rakennusten läheltä. Maarakenne viivyttää vettä kute6_6-21.indd 18 10.12.2024 9.23. Läpäisevän kivetysten sekaan saadaan vihreää, ja samalla hallitaan hulevesiä. Suunnittelussa määritellään, millainen pohjarakenne kiville tehdään. Katusuunnittelijat eivät perinteisesti ole halunneet rakenteisiin vettä, mikä haastaa uuden rakennustavan. Sen ongelmana on valuajan kosteudenhallinta. Rudus on kehittänyt myös vettä läpäisevää betonimassaa, jolla voi valaa isoja alueita. Keskitymme laadukkaaseen työn jälkeen”. – Rakennusteollisuus on viime aikoina viestinyt, että vesi ei ole pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. Ongelmaksi voi tulla, että vesi nousee liian ylös, kiviaines kevenee ja kitka pienenee, jolloin rakenteen kantavuus heikkenee. – Kivija sauma-aineksesta vesitilavuutta voi olla 25–40 prosenttia. Hulevesien hallinta nousi pintamateriaalien tuotekehityksen ytimeen VTT:n vuosien 2012–2014 Class-hankkeen myötä. Sen tuloksena syntyi vettä läpäisevä betonikivi. – Nyt keskustellaan siitä, kuinka paljon pohjarakenteessa voidaan lisätä veden viivästystilavuutta ilman, että kantavuus heikkenee. Rudus aloitti jo vuonna 1974 betonikivien valmistuksen Suomesta. Ruduksella on laaja valikoima erilaisia vettä läpäiseviä betonikivituotteita vastaamaan kuntien kasvaviin vaatimuksiin. Tästä voi poiketa vain perustellusta syystä, Turunen sanoo. Kouluttajana toimii alalla vahvaa kokemusta hankkinut ja yrittäjänäkin toiminut putkija energia-alan asiantuntija Hannu Perälä: ”Koulutuksemme ovat tekemiseen aktivoivia, eivät pelkkiä kalvosulkeisia. Kun vettä läpäisevästä betonista on saatu hyviä kokemuksia, sitä on käytetty useissa kohteissa kuten Espoossa sijaitsevan Pilke playschoolin pysäköintialueen päällysteissä. Kiveystä on seurattu kahdeksan vuotta, jonka aikana se on puhdistettu kerran suurpaineimuautolla. Sen mukaan pihan kaikkien pintojen pitää olla läpäiseviä. Jos sekin on läpäisevä, vettä mahtuu rakenteisiin todella paljon. Ensimmäinen pilotti tästä materiaalista oli vuonna 2016 Helsingin Kuninkaantammeen rakennettu joukkoliikennepysäkki haastavassa paikassa vilkkaan kadun reunassa. – Tehdasvalmisteisten betonikivien valmistusolosuhteet voidaan hallita paljon paremmin kuin työmaaolosuhteet, missä lämpötila ja kosteus vaihtelevat työn aikana. Ensimmäisten tuotteiden joukossa olivat S-malliset reikäkivet. – Puhdistusten jälkeen betonikiven läpäisevyys on palautunut lähes ennalleen. VEDENLÄPÄISEVÄT kivituotteet eivät ole aivan uusi asia. Betonikiven paksuus ja saumamateriaalit vaikuttavat siihen, kuinka paljon kivi voi sitoa vettä ja hidastaa veden liikettä. TEHOSTETTUJA KAUKOLÄMPÖJA MUOVIALAN KOULUTUKSIA! Lisää osaamista koko henkilöstölle
19 Kuntatekniikka 6/2024 Teksti: Tuula Vuolle-Selki S uurin osa vanhimmista näkötorneista on hävinnyt tai korvattu uusilla. Näkötornien rakentamisen into levisi Suomeen ja Kuopioon. lanharjun näkötorni Tammelassa. R. Puijo – Suomen vanhin näkötorni 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Puijosta tuli kuopiolaisten suosima näköalapaikka. Mä oksalla ylimmällä Kangasala tunnetaan harjuistaan ja lukuisista näkötorneistaan. kute6_6-21.indd 19 10.12.2024 9.23. Puijon näkötorni otettiin käyttöön vuonna 1856. Harvoja vielä käytössä olevia, matkailijoita palvelevia puurakenteisia näkötorneja ovat Haralanharjun ja Vehoniemen näkötornit Kangasalla sekä Kauko{ Yhdyskunta } Näkötornit ovat inspiroineet kansallistuntoa Nään järviä lahtineen Kansallisromantiikka eteni ympäri Eurooppaa 1800-luvun alkupuolella kansallistunnoksi, joka myös Suomessa löysi vastakaikua kotimaan maisemista. Näistä historiallisesti vanhin on KeisaK uv a: M us eo vi ra st o, va lo ku va aj a I.K .In ha Puijon ensimmäinen puinen näkötorni kuvattuna 1890-luvulla. Niiden ihailemiseksi rakennettiin näköalatorneja. Ensimmäisen, 16-metrisen puisen näkötornin, rakennutti raatimies C. Dahlström. Puijo on edelleen yksi Suomen tunnetuimmista ja vanhimmista maisemamatkailukohteista
Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle johtanut tie kulki Keisarinharjun kautta, ja sitä oli käytetty vuosisatoja. Puinen torni purettiin 1950-luvun puolivälissä. Niinpä Harjulla oli kirveelle töitä. Tornin heikkenevä kunto oli paikkakunnalla vakituinen huolenaihe, kunnes puuseppä Vihtori Vallila ja kirvesmiehet Nieminen ja Sipilä korjasivat sen perusteellisesti vuonna 1922. Se on lajissaan maailman korkein soraharju. (vas.) Keisarinharjun näkötorni vuonna 1893. Sakari Topelius on kirjoittanut siellä runon Kesäpäivä Kangasalla. Keisaria varten pystytettiin paviljonki, joka vähitellen rappeutui hoidon puutteessa. Tornin viereen rakennettiin seuraavana vuonna rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema retkeilymaja ja ravintola. K uv a: M us eo vi ra st o, va lo ku va aj a Sv an te La ge rg ré n kute6_6-21.indd 20 10.12.2024 9.23. Keisarinharjun nykyinen teräsja betonirakenteinen näköalatasanne Keisarin portaat valmistui vuonna 2010. Pyynikinharjun huippu sijaitsee yli 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Vehoniemen näkötorni sijaitsee Roineen ja Längelmäveden välisellä kapealla kannaksella. Nykyinen punagraniittinen näkötorni valmistui vuonna 1929. Puurakenteinen torni on ylöspäin suippeneva, ja sen huipulla on leveämpi katettu näköalaterassi. Pyynikillä, nääs Vuonna 1888 Tampereen kaupunki rakennutti puisen näkötornin Pyynikinharjun päälle arkkitehti Georg Schreckin piirustusten mukaan. Sen tilalle rakennettiin näkötorni vuonna 1881. Puusta valmistettu torni vaurioitui sisällissodan tykkitulessa vuonna 1918. Ilomäen näkötorni vuonna 1888. Ensimmäinen näköalatorni rakennettiin vuonna 1892, ja nykyinen torni valmistui vuonna 1927. Keisarinharjun näkötorni on vuosikymmenten saatossa kokenut kovia, kuten tulipaloja ja tuhopolttoja, mutta se on aina rakennettu uudelleen. Haralanharjulle rakennettiin ensimmäinen näkötorni tiettävästi jo 1800-luvun lopulla. Matkailijayhdistyksen Jyväskylän haaraosasto pyysi Jyväskylän kaupunkia harventamaan metsää näkötornin viereltä. (oik.) Pyynikin upouusi puinen näkötorni, ns. Maisemien ihailijoiden harmiksi tornin ympärillä oleva puusto kasvoi sen huippua korkeammalle ja peitti osan näköalasta. Harju sai nimensä, kun Aleksanteri I pysähtyi siellä vuonna 1819. Puut pilasivat näköalat Harjulla Vuonna 1887 Jyväskylässä vihittiin käyttöön 16 metriä korkea puinen näkötorni sekä kesäkahvila Ihantola eli Harjuhuvila. 20 6/2024 Kuntatekniikka { Yhdyskunta } rinharjun näkötorni. Sieltä avautuva maisema on valtakunnallisesti arvokas. K uv a: M us eo ke sk us Va pr iik ki , va lo ku va aj a G us tin Lo ja nd er 18 80 –1 89 9)
Kaukolanharjulta avautuu maisema Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle. Kiikartornista tähystettiin laivoja Kiikartorni pystytettiin 1892 Lonsin kallion korkeimmalle kohdalle Raumalla. Kiikartornia ei enää tarvittu, kun sähköiset yhteydenpitovälineet tulivat käyttöön. Huutijärven kylätoimikunta. Kuntatekniikka 6/2024 21 Kirjallisuutta aiheesta. Se valmistui Fåfängan niemelle Syväraumanlahden rantakalliolle. Kaukolanharju ilmatorjuntaa varten Vuonna 1926 valmistuneen Kaukolanharjun näkötornin Tammelassa suunnitteli forssalainen rakennusmestari A. Näkötorni on ollut 1970-luvulla tehdyn perusteellisen korjauksen jälkeen yleisön käytössä kesäaikaan. Kangasalan kunta, ympäristöosasto 1993 Pyynikki: Jouni Keskinen, Kaupunginosa VII Pyynikki ja Pyynikin harju. Toim. Nummi. Uutta näkötornia ryhdyttiin suunnittelemaan 1990-luvun alussa purjelaivakauden muistomerkiksi. Elina Aro, Aulis Aarnio, Markku Aro. www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/VIId.htm Kaukolanharju: www.tammela.fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-liikunta/kulttuuri-ja-matkailupalvelut/luontokohteet/saaren-kansanpuisto Kiikartorni: www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/kortti.php?id=37 Maaseudun Sanomat 28.5.1922 Tampereen Sanomat 4.5.1913 Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1.1.1910. Uuden Kiikartonin juhlalliset avajaiset pidettiin 27.6.1992, sata vuotta ensimmäisen näkötornin valmistumisesta. 2004 Raine Raitio, Oksalla ylimmällä: katsaus Kangasalan näkötornien historiaan. Koskesta voimaa. Nimensä se oli saanut siitä, että tornista kiikaroitiin saapuvia laivoja. Puijo: Vanha Puijon torni: Museoviraston Kuvakokoelmat ja Outi Vuorikari Puijostaan Kuopio tunnetaan: matkailijayhdistys.fi/application/files/6914/7738/0001/3.6_tapani_pursiainen_kuopio_ja_puijo.pdf Harju: staff.jyu.fi/Members/hkotiran/plone/luontomuseo Kangasala: Vorssinmantaa ja muuta hiekkamaan historiaa Huutijärveltä. Torni purettiin vuonna 1956. kute6_6-21.indd 21 10.12.2024 9.23. Talvisodan aikana torni toimi ilmatorjunnan tähystystornina. • K uv a: K es ki -S uo m en m us eo Harjun näkötorni 1900-luvun alussa
22 6/2024 Kuntatekniikka Kaupunkivihreästä apua sään ääri-ilmiöissä Vihreämpää aidan takana { Viheralueet } Lehmuksistaan tunnettu Lappeenranta vaalii arvokkaita kaupunipuitaan. K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki kute6_22-43.indd 22 10.12.2024 9.21
Kunnallisessa aspektissa viherrakentamisen askelmerkit luonnostellaan jo yleiskaavan suunnitteluprosessissa. Kun kaupunkirakenteen tavallisia, läpäisemättömiä pintoja korvataan imevällä maaperällä, hulevesirakenteilla ja kosteutta haihduttavalla kasvillisuudella, kaupunkitulvien riski pienenee. Viime vuosina kaupunkivihreän hyötyjä on alettu nähdä laajemmassa kontekstissa, ja sen asema kaupunkirakenteen tavoitteiden hierarkiassa on kohonnut. Ratikka 13:sta tulee samanlainen wau-fiilis, Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johtaja Ville Lehmuskoski kiittelee. – Viherrakenne on parasta sopeuKaupunkien viherrakenteen vahvistaminen on tehokas keino sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta se vaatii useita ajatteluja toimintatapojen muutoksia. – Äärisäät ovat jo täällä, Bergström muistuttaa. – Alueidenkäyttölain uudistumisen myötä kansallinen ohjaus muuttuu jonkin verran, Lahtinen näkee. – Koskaan ei tule esiin sellaista kaavasuunnitelmaa, jossa kritisoidaan liiasta viherrakenteesta. Viherrakentaminen viimeinen silaus Lahtinen mainitsee, että kaupungeissa alueidenkäytön suunnitteluprosessia ei ole kalibroitu viherrakentamisen kannalta, vaan se jää helposti alisteisiksi kaupunkirakenteen muille tavoitteille, esimerkiksi autoilijoiden eduille. Ella Lahtisen mielestä viherrakenteen vahvistaminen ei saisi olla vain maisema-arkkitehtien vastuulla, vaan sitä pitää ujuttaa kaikkiin suunnitteluprosesseihin. Sitä toivotaan enemmän, Lehmuskoski vahvistaa. Kasvillisuus luo estetiikkaa ja viihtyisyyttä, vaimentaa melua, sitoo pölyä ja vaikuttaa myönteisesti jopa ihmisten terveyteen. ARVO-hankkeen projektipäällikkö Maija Bergström Helsingin kaupungilta näkee, että viherrakenteen lisäämisellä on jo kiire ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkivihreä määrä on vähentynyt, mutta sielläkin on viime vuosina nähty onnistumisia vihreissä hankkeissa. Green Building Council Finlandin (FIGBC) johtava asiantuntija Ella Lahtinen lisää, että kestävyysteemat ovat todella tai melko ajankohtaisia liki kaikille suunnittelijoille ja asiantuntijoille (yli 90 %). Kuvassa Vallilan siirtolapuutarha jää raitiotien vasemmalle puolelle. – Myös Töölönlahden puisto on upeaa duunia maisema-arkkitehdeiltä. – EU-tasolla on biodiversiteettistrategia, joka esittää joitakin määrällisiä tavoitteita, Ella Lahtinen toteaa. tumista ilmastonmuutokseen, Lahtinen sanoo. Suuntaviivoina käytetään esimerkiksi latvuspeittävyyttä tai 3–30–300-ohjeistusta. ARVO-hankkeesta lisää jutun lopussa. – Silti kaupunkivihreä pirstaloituu, ja sen määrä vähenee vihreää arvostamattoman kaupunkikehittämisen vuoksi. kute6_22-43.indd 23 10.12.2024 9.21. Viherrakenteen vahvistamista yli rajojen Viherrakenteet tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluita ihmisille ja elinympäristöjä kaupunkiluonnolle ja eliöille. Aalto-yliopiston tutkija Merete Kemppainen kertoo ARVO-hankkeen yhteydessä tehdystä kyselytutkimuksesta. Aiempaan kellastuneeseen nurmeen verrattuna sen luonto on monimuotoista, Lehmuskoski lisää. 23 Kuntatekniikka 6/2024 Teksti: Timo Kuukkanen V iherrakenteen vahvistaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen nähdään usein kilpailevina tavoitteina kaupunkisuunnittelussa. Kemppainen kertoo, että haastatteluun vastanneista suunnittelijoista nolla prosenttia kertoo motivaation puutteen olevan este viherrakenteeseen liittyvän uuden tiedon omaksumiselle. K uv a: Ti m o K uu kk an en Kalasatama–Pasila-raitiotielle eli Ratikka 13:lle myönnettiin vastuullista infrarakentamista osoittava BREEAM Infrastructure -ympäristöluokitus. Helteillä puut tarjoavat viilennystä. Vaatimaton vaatimustaso Viheralueiden määrää voidaan tarkastella monessa laajuudessa Euroopan mittakaavasta kuntien ja yksityisomistuksen tasolle. 29 prosenttia työskentelee pääasiassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja 24 prosenttia luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen edistämiseksi. Konkreettisten suunnittelutavoitteiden puuttuessa maisema-arkkitehdit jäävät usein ilman johdon tukea ratkoessaan viheralueisiin liittyviä ristiriitoja. – Jokeri-pikaratikkahankkeessa Itä-Helsinkiin tehtiin ällistyttävän hieno päivänkakkaraketo. Puutteita on myös päättäjien ja johdon tietämyksessä, asiantuntijaresursseissa ja suunnitteluosastojen välisessä yhteistyössä. Kansallisesti viheralueiden määrälle tai laadulle ei ole konkreettisia numeerisia vaatimuksia. Siinä maankäytön suunnittelijoilta kysyttiin, mistä kenkä puristaa kaupunkien viherrakenteen vahvistamisessa
Vasta lopuksi on maisemaja ympäristörakentamisen vuoro. Tiivistyvissä kaupungeissa alueiden ja asuinympäristön arvostus voi olla iso tekijä tulevaisuudessa. Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Essi Ehrnrooth lähestyy asiaa K uv a: FI G B C Alueellinen viherkerroin -laskentamenetelmä luo visuaalisia karttoja esimerkiksi viheralueiden erilaisten ekosysteemipalveluiden havainnollistamiseksi. Kaupunkirakentaminen etenee usein vakiintuneiden toimintatapojen mukaisesti. 24 6/2024 Kuntatekniikka { Viheralueet } Muuan ARVO-hankkeen haastattelututkimukseen vastannut suunnittelija kuvailee ristiriitoja liikennesuunnittelun kanssa: – Katualueen tiukkoja mitoitusstandardeja pidetään tärkeämpinä kuin luontoa, mitä perustellaan turvallisuudella. Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula tuo esille viheralueiden rahallisen arvon alueellisen vetovoiman vinkkelistä. Sitä voi jollain tasolla konkretisoida sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien vahinkojen kustannusten kautta, sillä viherrakenteet voivat lieventää esimerkiksi kaupunkitulvia. Mutta tässäkin pitää käyttää karkeita arvioita ja todennäköisyyksiä. Merete Kemppainen näkee, että vahinko on jo tapahtunut, kun luonto on poistettu, sillä istutettujen viheralueiden kasvaminen ekosysteemipalveluiden tuottamisen vaiheeseen vie vuosia. Viheralueen arvottamisvaikeudet heijastuvat myös poliittiselle ja päätöksenteon sektoreille. Aluksi raivataan vihreä, sitten toteutetaan infra, liikenneväylät ja rakennukset. – Mikä on kaupunkivihreän arvo kiinteistöille ja alueille. Viherrakentamiselle varattava rahoitus tallautuu helposti muiden intressien jalkoihin. Viheralueen rakentamiskustannukset osataan laskea, mutta sen hyödyille on vaikeampi hahmottaa euromääräistä summaa. kute6_22-43.indd 24 10.12.2024 9.21. Arvokas monelta suunnalta Kuntien päättäjät eivät osaa täysin sisäistää viherrakenteiden ekosysteemipalveluien kokonaisuutta eivätkä sitä, että niitä saadaan samanaikaisesti. Tämä riippuu kuitenkin tarkastelun laajuudesta, sillä turvallisuutta on myös se, että maapallo säilyisi
• Sitä pitää ujuttaa kaikkiin suunnitteluprosesseihin. Esimerkkivastaus: Tuoda EU-tason luontotavoitteet omaan kaupunkisuunnitteluun Mitä voit tehdä viherrakenteen vahvistamiseksi. Tämä vaikuttaa myönteisesti viheralueita koskeviin asenteisiin. Arvo-hanketta esitellään FIGBC:n nettisivuilla figbc.fi/ arvo Monialainen yhteistyö hedelmällistä . Esimerkkivastaus: ARVO-hankkeen alueellinen viherkerroin -työkalu kuulostaa konseptiltaan hyvältä 4. Kaupunkivihreän seminaarin, johon osallistuneita pyydettiin nimeämään kaupunkivihreän suunnittelun kaksi merkittävintä pullonkaulaa ja niiden ratkaisuja. Esimerkkivastaus: Monialaista yhteistyötä 2. Alueellinen viherkerroin -laskentamentelmä on ARVO-hankkeessa kehitettävä, suunnittelua visualisoiva työkalu. Myös äänestäminen mainittu. Viherkerroin-menetelmä tuottaa visuaalisia teemakarttoja, jotka osoittavat eri viheralueille oleelliset ekosysteemipalvelut, Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde kuvailee. Työkalut ja mittarit Vihersuunnitteluun tarkoitetut työkalut ja mittarit antavat täsmällistä tietoa suunnittelun tavoitteista. kute6_22-43.indd 25 10.12.2024 9.21. Niistä tulee tunne, että ne ovat olleet aina tässä, Ehrnrooth analysoi. Viherrakenteen ja luonnon arvo Kaupunkivihreä nähdään helposti pelkkinä kustannuksina. Green Building Council Finland on koostanut ARVO-hankkeesta raportin, joka käsittelee viherrakentamisen suunnittelun nykytilaa ja nimeää sen pullonkauloja kunnissa. Menetelmästä saatavien numeeristen arvojen ja teemakarttojen avulla luontoelementtien määrä ja laatu on helpompi konkretisoida, jotta suunnittelijan on helpompi toteuttaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja tai kaavassa määritellyt vaatimukset. Tiedon ja tietoisuuden lisääminen Kaupunkivihreän hyötyjä olisi tuotava esiin keskusteluissa ja tiedottamalla. Raportti sisältää myös viherrakenteen asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden kyselyja haastattelututkimuksen viherrakentamisen haasteista. Vastauksissa korostuvat erityisesti yhteistyö, viherrakenteen merkityksen esille tuominen ja käytännön toimenpiteet luonnon arvon vahvistamiseksi. Vaikuttamiskeinoja ovat päättäjille tuotettava tieto ja lautakuntien toimintaan osallistuminen. – Arvostetun alueen vahva paikan tuntu liitetään usein arkkitehtonisiin rakennuksiin, jotka ovat tärkeitä, mutta vanha luonto, puut tai kallioperä ovat todellisia ajallisia kerrostumia, joita ei voi peruuttaa. ARVO-hanke järjesti 31.10. 25 Kuntatekniikka 6/2024 ARVO-hanke vahvistaa viherrakennetta ARVO on pääkaupunkiseudun kaupunkien, Green Building Council Finlandin ja Aalto-yliopiston yhteinen hanke, jonka tavoite on viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Päätöksenteko ja politiikka Viherrakentamista koskeva rahoitus ja resurssit ovat poliittisia päätöksiä. – Tämä on pätevä työkalu ympäristösuunnittelussa. Muutama haastattelututkimuksen esimerkkivastaus: • Tehdä monialaista yhteistyötä, jakaa tietoa ja olla lähestyttävä. Hänen viestinsä on, että olemassa olevaa luontoa olisi syytä kunnioittaa enemmän. Yhteistyö ja tiedon jakaminen Viherrakentamisessa saavutetaan parempia tuloksia, kun niitä suunnitellaan nykyistä laajemmassa yhteistyössä muiden suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Niillä voi varmistua, että viheralueiden määrä ja laatu täyttyvät. – Suunnittelijat on tottuneet viemään ajatteluprosessia eteenpäin erilaisten karttojen kautta. Artikkeli on koottu seminaarin esityksistä ja keskusteluista. Niiden hyödyille ei osata laskea arvoa. • Ristiriidoista puhutaan ääneen • Liikennesuunnitelmien laatimiseen pitää kiinnittää myös maisema-arkkitehti, muutos nykyiseen • Luontoasiantuntija tai maisema-arkkitehti mukaan projektin aloituskokouksiiin { Fakta } asuinalueiden ominaispiirteiden suunnasta. Esimerkkivastaus: Lähiluonnon monimuotoisuuden arvojen näkyväksi tuominen arvokeskusteluun 3. 1. Viherkerroin pätevä työkalu ARVO-hankkeen yhteydessä kaupunkivihreän määrän ja laadun arviointiin kehitetään alueellinen viherkerroin -laskentamenetelmää, joka helpottaa suunnittelijoiden työtä. Esimerkkivastaus: Voisi tuottaa tietoa yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa uuden kaupunkistrategian valmisteluun 5
Vanhoilliselta vaikuttava pääkaupunki on kuitenkin päätynyt { Liikenneväylät } Wien rakentaa laajaa pyöräilyverkostoa Ketjureaktio Wien edistää kestävää kaupunkiliikkumista sijoittamalla pyöräilyväyliä hienovaraisesti historialliseen ja monumentaaliseen kaupunkiympäristöönsä. Monumentaalisen keskustansa vuoksi Wien on hyvin herkkä ympäristö viedä läpi laajoja muutoksia. Ensiaallossa Wien loi laajan kävelykeskustan 1980-luvulta alkaen, ja suuroffensiivi pyöräilyn puolesta vuonna alkoi 2021. Oikealla Wienin kaupunkisuunnittelusta vastaava suunnitteluneuvos Ulli Sima ja toisena vasemmalta Bezirk-puheenjohtaja Alexander Nikolai. Wieniläisten käyttämä offensiivi-termi tarkoittaa hyökkäystä, mutta sen voi vapaasti suomentaa myös käänteeksi tai kumoukseksi. Muutos alkoi jalankulkijoista Wienin (2,015 miljoonaa asukasta, metropolialueella 2,9 miljoonaa) kaupunkikuvaa hallitsevat historialliset keskusta-alueet. Pyöräilyoffensiivin avainkohteisiin kuuluvan Praterstrassen varteen on istutettu kymmenittäin isoja puita. Kaikkein edistyksellisimmät kaupungit, kuten Kööpenhamina, luovat jo alueilleen laajoja pikapyöräilyverkostoja. Nykyajan edistykselliset keskukset erottautuvat rakentamalla pyöräteitä ja -väyliä. kute6_22-43.indd 26 10.12.2024 9.21. 26 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Hannu Taavitsainen E distykselliset kaupungit erottautuivat aiemmin rakentamalla kävelykeskustoja, vaikka taantumus harasi vastaan. Ne ovat perintöä vauraalta suurvaltakaudelta
Rahoitus mahdollisti pyöräilykumouksen Wienissä pyöräilyuudistusta hidasti aluksi se, että pyöräväylistä vastasivat kaupunginosat. Wien jakautuu 23 kaupunginosaan, ja niistä vain osa aktivoitui edistämään pyöräilyä. Kadulle on istutettu 60 puuta. Tuossa vaiheessa pyöräteitä rakennettiin Tonavan rannoille ja 15 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle Laxenburgin linnalle. Tähän asti offensiivin myötä uusia pyöräilyväyliä on rakennettu vuosittain noin 20 kilometriä. Wienin SUMP täytti ennätykselliset 82 kriteeriä. Pyöräilyn pääväylät määriteltiin ja pyöräilyväylien laatua alettiin parantaa. Elämänlaatua pyörän satulassa Ajattelu uudistui myös Euroopan unionissa, ja tuloksena oli kaupunkiliikkuvuuspaketti (Urban Mobility Package, UMP). Wien sai yhtenä Itävallan seitsemästä osavaltiosta oikeuden hakea rahoitusta pyöräilyhankkeisiinsa. Katupuita istutettiin luomaan varjoa. Nupukivistä luovuttiin, tilalle tuli laadukkaita ja kestäviä katulaattoja. Tämä ratkaistiin siirtämällä pyöräteitä koskevat päätökset keskushallintoon. – Pyöräilyä pidettiin vapaa-ajan harrastuksena, Petra Jens muistelee. Käännettä vauhdittivat kaupungin poliittinen muutos ja EU-tasolla tapahtunut liikkumisajattelun muutos. Viimeksi The Economist on nostanut Wienin kärkeen kolmena peräkkäisenä vuonna 2024, 2023 ja 2022 kaupunkien elämänlaatuvertailussaan. Wienin pyöräilyoffensiivi on sovitettu historiallisiin rakenteisiin hienovaraisesti, tavoitteena on parantaa asukkaiden elämisen laatua. Omaksi mielikohteekseen pyöräilyssä Petra Jens nimeää kuitenkin Tonavan kanaalin ylittävän Brigittabrücke-reitin, jolta avautuu kauniita näkymiä kaikkiin suuntiin ja kirkkaina päivinä lumisille Alpeille asti. Kaupunkien tuli saavuttaa sadasta SUMP-kriteeristä mahdollisimman monta. EU alkoi 2010-luvun alusta alkaen suositella kaupungeille SUMP-suunnitteluideoita (Sustainable Urban Mobility Plan). Tämän seurauksena avautui tie kohti pyöräilykumouksen uutta vaihetta. Radikaaleja olivat jo kävelykeskustan uudistukset. Wien on ollut monissa laatumittauksissa maailman parhaiden joukossa. Pyöräillessä voi ihailla maisemia Samanlaista laatutasoa tavoitellaan uusille pyöräilyväylille. Sen avajaisia vietettiin 9.12.2024. Sitten myös Itävallan liittohallitus heräsi ja luotiin kansallinen ClimaActiv-rahasto. 27 Kuntatekniikka 6/2024 radikaaleihin ratkaisuihin pyöräilyn puolesta. joulukuuta avattu Argentinierstrasse (1,7 km), joka on osa pääreittiä etelään, kohti naapuriosavaltio Ala-Itävallan rajaa. Pyöräilyä oli vähän, autoilu hallitsi ja jalankulkijoiden loukkaantumiset olivat iso ongelma. Katupinnan alla sijaitseva kunnallistekniikka uudistettiin, samoin katuvalaistus. Parhaillaan Petra Jens jännittää muiden wieniläisten tavoin, kuinka käy Wienin ensi vuoden vaaleissa: jatkuuko offensiivi. Sen suunnittelussa on tukeuduttu Alankomaiden esimerkkeihin. Se peruskorjattiin 15 vuotta sitten. Pyöräilyoffensiivi ulottuu nykyisin kaikkiin kaupunginosiin, mutta esille nousee lukuisia kärkikohteita. Wien sai vuonna 2010 koalitiohallituksen, jossa vihreät ja valtapuolue sosialidemokraatit (SPÖ) yhdistivät voimansa. Petra Jens tuo esiin, että iso käänne Wienin liikenneajattelussa koettiin, kun kävelykeskusta luotiin neljä vuosikymmentä sitten. Uusin niistä on 9. Wienin Mobilitätsagentur-virastoa edustava kävelykomissaari Petra Jens kertoo, että perusteluna kävelykeskustan ja jalankulun kehittämiselle oli liikenneturvallisuus. Useimpien pyöräväylien varrelle istutetaan isoja puita. Kilometrin mittainen kauppaja huvittelukatu Praterstrasse puolestaan on osa vihertävää reittiä keskustasta pohjoiseen. Pyöräilyn edistämisen ohella lisätään istuskelupaikkoja sekä kaupunkivihreää. Jotkut eivät tehneet pyöräilyn eteen mitään. kute6_22-43.indd 27 10.12.2024 9.21. • Alankomaiden esikuvat ovat vaikuttaneet Wienin Argentinierstrassen muuntamiseen pyöräilyja viihtymisalueeksi
Siitä on kyse myös siinä, kun Kööpenhaminan suuralue rakentaa parhaillaan 28 kuntaa kattavaa ja tuhanteen kilometriin kurottavaa pikapyörätieverkostoa. Suomi jää usein syrjään EU-liikennetukia jaettaessa, sillä meiltä löytyy tasokkaita mobility-suunnitelmia EU-kilpailuun valitettavan harvoin. Vanhakantaisessa ajattelussa keskiössä ovat liikennevirran kapasiteetti ja nopeus, muista arvoista ei piitata. . Pyöräliiton tapahtumia tuottava Mari Marjamaa lupaa Lappeenrannan tapahtumasta kiintoisaa myös kuntaedustajille. Sibelius opiskeli siellä 1890–91, jolloin hänen tuotannossaan tapahtui ratkaiseva käänne. Kansainvälisyys on vahvasti mukana, ja jo tämänvuotisessa, Porvoossa pidetyssä tapahtumassa osanottajia oli 16 maasta. Milloin näemme vastaavaa Suomessa. Ihmiskeskeisen liikkuvuustavoitteen sijaan meillä on vallalla välinekeskeinen liikenneajattelu. • Vuonna 2021 alkoi Wienin muuntaminen moderniksi pyöräilykaupungiksi. • 1500-luvulla Wienistä tuli Habsburgien dynastian hallitsema Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunki. Luvassa on vuoden suurin ja hauskin pyöräilyn ammattilaistapahtuma VeloFinland. Vanhoilliselta vaikuttava Wien on päätynyt radikaaleihin ratkaisuihin pyöräilyn puolesta. VeloFinlandia on järjestetty vuodesta 2014. WIENIN 15 vuoden kokemus kestävästä urbaanista liikkumisesta johtaa kysymään, onko meillä luotu kunnollisia kestävän kehityksen SUMP-suunnitelmia. Toinen Suomea muusta maailmasta erottava kummajainen on kevyen liikenteen väylä -malli, jota ei tunneta missään muualla. Pyöräilyn ja pyörämatkailun kehittämisestä kiinnostuneet kohtaavat syyskuussa Lappeenrannassa. Siitä muodostui Itävallan ruhtinaskunta. • Keväällä 1938 Hitler liitti Itävallan natsi-Saksaan. Uusi SUMP-ajattelu keskittyy kaikkien liikkumismuotojen yhteiseen kehittämiseen ja suosii siirtymää kohti kestäviä liikkumismuotoja. Kestävä SUMP-ajattelu korostaa ihmisiä, vanha ajattelu liikennettä. Tasokkaan SUMPin pitää kuitenkin kattaa koko toiminnallinen kaupunkiseutu. kute6_22-43.indd 28 10.12.2024 9.21. • Kansainvaellukset 300-luvun lopulla aloittanut hunni-invaasio tyhjensi kaupungin, ja se hylättiin lähes tyystin sadoiksi vuosiksi, kunnes vuonna 976 alueelle luotiin Baijerin hallintoalue. Lähde: Euroopan Komissio, Mobility and Transport-pääosasto, Sustainable Urban Mobility Planning and Monitoring VeloFinland-ammattilaistapahtuma Lappeenrannassa 2025 Voisiko Suomessa suosia urbaania liikkumista. Muissa kielissä sille ei ole edes vastinetta. Ensi syyskuun tapahtuma on järjestyksessä jo yhdestoista. – VeloFinland soveltuu erinomaisesti kuntien eri toimialojen edustajille, kuten liikenteen, liikunnan, vapaa-ajan ja terveyden sekä sivistyksen asiantuntijoille ja päättäjille. Alan yrityksiä odotetaan mukaan laajalti. • Wienin kongressi 1814–15, jossa sinetöitiin myös Suomen kohtalo osana Venäjää. Järjestäjinä ovat Pyöräliitto ja Lappeenrannan kaupunki sekä pääsponsori WSP Finland, joka kehittää yhdyskuntarakentamisen ratkaisuja lukuisissa maissa. • Wien kukoisti korkeakulttuurin kaupunkina 1800-luvun lopulla. Tapahtuma tarjoaa myös ainutlaatuiset mahdollisuudet verkostoitumiseen, sillä paikalla on kuntien edustajia, pyöräliikenteen asiantuntijoita ja alan yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja pyöräliikenteeseen, Marjamaa sanoo. SUMP-ajattelussa avaintavoitteita ovat ihmisten tasa-arvo ja terveys, elämisen ja ympäristön laatu ja alueen elinkelpoisuus. { Fakta } LAPPEENRANTA pääsee isännöimään Pohjois-Euroopan kansainvälisintä ja hauskinta vuosittaista pyöräilytapahtumaa ensi syyskuussa. Vanhan keskustan ympärille rakennettiin Ringstrasse-kehäkatu 1865. 28 6/2024 Kuntatekniikka Roomalaiskaudelta pyöräilykaupungiksi • Wien on kelttien ja roomalaisten perustama: kelttien Vedunianimisen keskuksen paikalle luotiin noin vuonna 97 Rooman rajalinnoitus Vindobona. Perinteisessä liikenneajattelussa kukin kunta tekee ratkaisunsa itsenäisesti, kuten aiemmin Wienin Bezirk-yksiköt. VeloFinland-tapahtuma tuo yhteen kaupunkikehityksen ammattilaiset, pyöräliikenteen edunvalvojat, pyörämatkailun kehittäjät, kuntien päättäjät, opiskelijat ja aktiivit. • Toisen maailmasodan jälkeen Itävalta miehitettiin, ja Wien jaettiin neljän voittajavaltion vyöhykkeisiin. Tarkoitus on vaihtaa ajatuksia ja kuulumisia, tutkimustuloksia, uusia oivalluksia ja innovaatioita. • Miehitys jatkui 1955 saakka, jolloin luotiin nykyinen perustuslaillisesti puolueeton Itävalta. • Musiikkipääkaupunki: Brahms, Beethoven, Bruckner, Mahler, Mozart, Schubert sekä Strauss I ja Strauss II vaikuttivat Wienissä
KASVUTAITO OY info@kasvutaito.fi www.kasvutaito.fi p. 044 546 1192 TEMPPI – AUMALÄMPÖMITTARIT TEMPPI-150 on kevyt ja kannettava ioTEMPpi-200W toimii langattomasti käytössä yli 10 maassa mittaustieto nettiin 15 min välein standardi pituudet 150, 200, 250 ja 300 cm myös GSM kantavuuden ulkopuolella aseta hälytysrajat TEMPPI Manuaaliset mittarit ovat olleet käytössä jo 40 vuotta ioTEMPPI on langaton uutuus Käytössä nyt Suomessa ja Balttiassa -Koekäyttö järjestyy Molemmat laitteet ovat: • keveitä, • nopeita ja • kestäviä kute6_22-43.indd 29 10.12.2024 9.21. Ole yhteydessä, kun etsit luotettavia ratkaisuja julkisten tilojen ilmanvaihtoon! Lue lisää www.vallox.com UUTTA RAIKKAUTTA JULKISIIN TILOIHIN Laadustaan tunnettu Vallox ilmanvaihto on asuntojen lisäksi saatavilla nyt myös toimitiloihin ja muihin isoihin kohteisiin. Valloxin valikoimista löytyy ilmanvaihtokoneet, ilmankäsittelykoneet, huippuimurit ja puhaltimet niin liikuntatiloihin, kouluihin ja päiväkoteihin, liiketiloihin, varastoihin, teollisuuskiinteistöihin, toimistoihin ja virastoihin kuin sairaaloihinkin
Samalla tehostetaan kriittisen infran suojausta kyberhyökkäyksiä ja fyysisiä sabotaaseja vastaan. Nyt fokus on { Turvallisuus } Kuntien varautuminen on jatkuvaa työtä Uhkien varalle Kunnat ovat heränneet tarkastelemaan varautumissuunnitelmiaan, kun turvallisuusympäristö on muuttunut. K uv a: K un ta te kn iik an ar ki st o Kunnat varautuvat perinteisempiin ja uusiin uhkiin valmiussuunnitelmilla ja monialaisella yhteistyöllä. Hyvä niin, sillä uudenlaiset uhkakuvat ja kriisit vaativat jatkuvaa valppautta. Riskiskenaarioiden perusteella tehdään valmiussuunnitelmia esimerkiksi laajamittaisten sähköhäiriöiden tai vedensaannin katkosten varalle. Kriittisen infran suojaus kärkeen Kunnissa tunnistaan entistä paremmin kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät riskit. 30 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Jukka Nortio K untien varautuminen on parantunut huomattavasti koronavuosien ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Esimerkiksi kriittiset sähkönkäyttöpaikat on tunnistettu, ja sinne on hankittu varavoimakoneita. Aiemmin varauduttiin tavanomaisiin arjen häiriöihin kuten myrskyihin, tulipaloihin ja suuronnettomuuksiin. kute6_22-43.indd 30 10.12.2024 9.21. Kun riskejä on punnittu, monissa kunnissa on ryhdytty konkreettisiin toimiin. laajempi, kun olemme nähneet covidin-epidemian seuraukset ja meneillään olevan sodan vaikutukset
– Kuntalain ensimmäinen pykälä on voimassa myös valmiuslain aikana. Tilannekuva ohjaa toimintaa Sisäministeriö ja valtionvarainministeriö ovat selvittäneet syksyllä 2024 alueellisen varautumisen hankkeessa myös kuntien varautumisen tilaa ja resursseja. Pelkät kaverisuhteet eivät silti riitä, vaan julkishallinnolla pitää olla yhtenäiset järjestelmät, jossa tieto liikkuu ajantasaisesti eri tasojen välillä. Se lähtee sähkö-, vesija televerkkojen suunnittelusta, jossa huomioidaan poikkeusolot ja se, että ne voivat joutua sekä fyysisten että digitaalisten hyökkäysten kohteiksi. Tätä työtä kunnat tekevät kriisitilanteissa hyvinvointialueilla toimivien viranomaisten sekä usein myös järjestöjen kanssa. Samalla kun infraa suojataan hybridivaikuttamiselta, se suojataan myös rikollisilta ja ilkivallalta. Lausuntokierroksen jälkeen ehdotuksia pannaan toimeen. Juuri nyt ajankohtaista on infrastruktuurin suojaus, Kuntaliiton Tekniikka ja turvallisuustiimin kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo. Tunnista, analysoi, toimi – Virkakunnan pitää jatkossakin osata tunnistaa poikkeamat. Digimaailmaan liittyy myös se, miten haavoittuvia infrastruktuurin automaatioja ICT-järjestelmät ovat kyberhyökkäyksille ja muulle digitaaliselle häirinnälle. Yhteistyötä yli rajojen Suomessa on tehty laaja kansallinen riskiarvio. K uv a: Ila ri Vä lim äk i kute6_22-43.indd 31 10.12.2024 9.21. 31 Kuntatekniikka 6/2024 Myös valmiussuunnitelmia on päivitetty ja niiden yksityiskohtia hiottu toimialakohtaisiksi. Kunnat järjestävät peruspalveluita ja edistävät elinvoimaa kaikissa tilanteissa, Korhonen toteaa. Hankkeen ehdotukset valmistuvat keväällä 2025. Varautumista ei tarvitse kehittää yksin. Suojaus digitaalista, fyysistä ja laadullista Korhosen mukaan infrastruktuuria turvataan kolmella rintamalla: digitaalisessa maailmassa, fyysisillä suojauksilla sekä suunnittelemalla ja rakentamalla infrastruktuuria entistä kriisinkestävämmäksi. Kolmas näkökulma on infrastruktuurin pitkän tähtäimen suojaaminen. Kun vesilaitoksilla ja vesijohtoinfrassa ilmenee häiriöitä, tapahtumista voidaan analysoida, ovatko ne sattumia vai vihamielisen tahon järjestäytynyttä toimintaa. Hyvä tilannekuva auttaa eri toimijoita ennakoimaan ongelmia, Eriksson sanoo. Tiedon kokoamiselle ja käsittelylle pitää olla ennalta sovitut prosessit ja roolit: kuka tekee, mitä tekee ja kuinka tilannekuvan analyysi raportoidaan päätöksentekoa varten. Näissä asioissa kunnat saavat tukea sekä Kuntaliiton asiantuntijoilta että Traficomin kyberturvallisuuskeskukselta, joilla molemmilla on työkaluja turvallisuuden parantamiseen. Turvallisuustilanne on velvoittanut siviiliyhteiskunnan parantamaan kriisinkestävyyttään. Hän korostaa, että suomalaiset kunta-alan piirit ovat pienet, päättäjät tuntevat toisensa ja tietojenvaihto on helppoa. Hyviä esimerkkejä ovat Kaarina, Lieto, Sauvo ja Paimio, jotka palkkasivat yhteisen varautumissuunnittelijan kehittämään alueellista varautumista. Näin kansalaisille voidaan tarjota välttämättömät palvelut mahdollisimman vähillä häiriöillä. Korhonen on tyytyväinen, että kunnat ovat viime vuosina kehittäneet valmiussuunnitelmiaan niin, että varautuminen alkaa olla hyvällä tasolla. Digimaailmassa ensimmäiset kysymykset ovat, miten ja missä avointa paikkatietoa infrastruktuurista julkaistaan ja mikä infraan liittyvä tieto on salassa pidettävää. Kunta on ruohonjuuritason toimija, jonka on varauduttava kaikkeen, kuten luonnonkatastrofeihin, pandemioihin sekä sotilaallisen konfliktin mahdollisuuteen. Kriittiset kohteet tunnistetaan ja suojataan asianmukaisilla laitteilla. – Varautumisella on ollut eri aikoina erilaisia painotuksia. Juuri nyt ajankohtaista on infrastruktuurin suojaus, Ari Korhonen sanoo. Tämän lisäksi kunnilla on väestönsuojeluun liittyviä velvoitteita. Suojautumisen lisäksi verkostot pitää pystyä palauttamaan häiriötilanteista ennalleen mahdollisimman nopeasti. Tilannekuvatiedon kokoaminen yhteen mahdollistaa sen, että poikkeamista voidaan vetää johtopäätöksiä. Samalla on kartoitettu varautumisen yhteistyötä, johtamista ja tilannekuvan muodostamisen kehittämistarpeita. Varautumisesta ei laajalti puhuta, mutta jonkin verran siitä voidaan jakaa tietoa kuntalaisille. – Kuntien tilannekuvatiedon vaihtamista ja järjestelmällisyyttä pitää parantaa, jotta voimme kehittää varautumista, valtiovarainministeriön kuntaja alueosaston finanssineuvos Teemu Eriksson sanoo. Toinen taso on infrakohteiden fyysinen suojaus, kuten aidat, lukitus, kulunvalvonta ja kameravalvonta
Kunnat pitää kytkeä valtakunnalliseen tilannekuvaan ja kriisiaikojen johtamiseen, Eriksson sanoo. TKK-verkoston toiminnassa tilannetietoisuus on tärkeämpää kuin systemaattinen tiedonkeruu, Korhonen sanoo. Ohjeita ja tukea kyllä saa. – Turvallisuusympäristö haastaa meitä koko ajan. Konkreettisten harjoitusten rinnalla tehdään työpöytäharjoituksia, joissa esimerkiksi kunnan johtoryhmä simuloi poikkeustilanteita. Yksilötaso on kokonaisturvallisuuden perusta. Turvallisuustilanteen muutos on tiivistänyt erityisesti väestönsuojelu-, evakuointija suuronnettomuusharjoittelua. Verkosto kerää tietoa hajautetusti, eikä sillä ole digitaalista tilannekuva-alustaa. – Toimintamallien ja kontaktien pitää olla valmiita poikkeustilanteiden varalta. Tarvitaan testaamista, harjoittelua, toimintaympäristön seurantaa, riskien arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. – Kuntalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeää. Tämä johtuu siitä, että normaalioloissa niitä ei juuri säädellä. Valmiuslaki velvoittaa valmiussuunnitteluun, eli kuntien pitää pystyä toimimaan kaikissa tilanteissa. TKK-verkostosta tilannetietoisuutta Kunnat saavat tällä hetkellä tilannekuvatietoa parhaiten Kuntaliiton Turvallinen ja kriisin kestävä kunta -verkostosta (TKK), johon kuuluu suurin osa manner-Suomen kunnista. – Tilannekuvan järjestäminen ja tiedon jakaminen ovat kriisiaikojen johtamisessa erittäin tärkeitä. – Digitaalisiin alustoihin liittyy kyberturvallisuusriski. HUOLTOVARMUUSKESKUS (HVK) varmistaa yhdessä laajan verkoston kanssa, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat kunnossa kaikissa tilanteissa. Myös Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä maahanmuuttoja ympäristöviranomaiset ovat monille kunnille tärkeitä kontakteja. Säännölliset valmiusharjoittelut eri toimijoiden kanssa ovat tärkeitä, Korhonen sanoo. – On paljastunut, että kaikki kunnat eivät ole valmistautuneet kaikkiin valmiuslain tehtäviin. Työhön kuuluu yhteistyö kuntien ja ennen kaikkea Kuntaliiton kanssa. Tarvitaan sekä johdon että koko henkilöstön sitoutumista. – Kunnilla on paljon mahdollisuuksia viestiä tästä kuntalaisille. – Jotta varautumisen kehittäminen olisi jatkuvaa, sen pitäisi olla osa kunnan toiminnan prosesseja ja johtamista. – Oleellista on tunnistaa ja priorisoida kriittiset toiminnot ja suunnitella niiden jatkuvuus, Anttila sanoo. Harjoittelu hioo taitoja Kun kunnat kehittävät omaa varautumistaan, pelastuslaitokset, sote-toimijat, poliisi ja aluehallintovirasto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. TKK-verkosto järjestää säännöllisiä tietoiskuja ja tapaamisia sekä välittää tietoa. Tähän työhön kunnat ovat saaneet ohjeita, oppaita, toimintamalleja ja harjoitusapua HVK:lta. • Toimintamallien ja kontaktien pitää olla valmiita poikkeustilanteiden varalta. Kuntien on käytävä läpi, millaiset valmiudet niillä on toimia erilaisissa poikkeusolossa. Kriisitilanteissa viranomaisilla pitää olla kykyä ja oikeuksia valmiuslain toimeenpanoon kaikilla hallinnon tasoilla. Verkostot ja yhteistyö on toinen tärkeä asia, sillä kunnat voivat oppia paljon toisilta kunnilta, viranomaisilta ja yrityksiltä erilaisissa verkostoissa. Realismilla on kuitenkin sijansa. Johtavan varautumisasiantuntija Ville Anttilan tehtävänä on HVK:n aluetason huoltovarmuustoiminta. On hyvä, että tietää, mitä tarkoittaa 72 tunnin varautuminen, Anttila korostaa. – Kuntien on hyvä huomioida varautuminen ja toimintojen jatkuvuus myös palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa. – Varautuminen on jatkuvaa tekemistä. Jokaisen kansalaisen on tunnettava roolinsa häiriötilanteessa. Hyvin varautunut kuntalainen on sekä yksilön että yhteisön etu. Anttila muistuttaa vielä valppaudesta. Toimiva yhteydenpito viranomaisten välillä ja valmiussuunnittelu ovat kriisivalmiuden ytimessä. Siinä luotiin kuntien jatkuvuudenhallinnan työkaluja ja menetelmiä. Näitä tilanteita on myös harjoiteltava. Arjen toimivuus kaikissa tilanteissa on kiinni siitä, että esimerkiksi sähkö-, telepalvelu-, vesihuolto-, logistiikka-, jätehuoltoja lämpöyhtiöt on sitoutettu sopimuksilla ja hyvällä vuoropuhelulla myös häiriötilanteiden aikaiseen toimintaan. kute6_22-43.indd 32 10.12.2024 9.21. 32 6/2024 Kuntatekniikka { Turvallisuus } . Valmius ei valmistu koskaan Poikkeusolojen toimintamalleissa toivomista Tilannekuvan tarve korostuu vakavissa häiriötilanteissa, mutta varautumisen tilannekuva on tärkeä myös yhteiskunnan johtamiselle. Oman vastuun tunnistaminen ja ymmärtäminen häiriötilanteissa on tärkeää, sillä poikkeustilanteissa ei välttämättä saada apuja ulkopuolelta, kun kaikilla on kädet täynnä töitä. Ympäristössämme nähdyt riskit koskevat myös kuntia. Siksi varautumisen pitää olla jatkuvaa, Eriksson sanoo. Esimerkiksi rakentamisen, vähittäiskaupan ja asuntokannan säätelyyn liittyvät kysymykset ovat monille kunnille vaikeita. Ne löytyvät Kuntaliiton varautumisen sivuilta. – Viranomaisten on tärkeää johtaa kuntien varautumista, koska iso osa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista on kuntien vastuulla. Ministeriöt johtavat valtiohallinnossa varautumista, mutta valtakunnallisesti kuntien varautumista ei johda kukaan. Yksi esimerkki oli HVK:n ja Kuntaliiton vuosina 2014–2020 totuttama Kuntien jatkuvuuden hallinnan kehittämisprojekti (Kuja)
Kaupallinen laitos pystyssä 2030 – Ydinvoimaohjelmamme ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2026. Laitos ladataan kuin kahvinkeitin, eikä sillä ole räjähdysvaaraa, mutta nimellistehoa siitä irtoaa jopa 300 megawattia. 33 Kuntatekniikka 6/2024 Teksti: Reijo Holopainen N äillä näkymin pikkuruisten ydinkäyttömoduulien olisi määrä korvata valtavat, lämpöä ja sähköä samassa prosessissa tuottavat laitokset (CHP) ainakin Kuopiossa ja Helsingissä. Se kehittää LDR-50-pienydinreaktoria, joka on tarkoitettu kaukolämmön tuotantoon sekä matalan lämpötilan teollisuussovelluksiin. Pienydinvoimaloiden kehittäjien kärkipaikalla on VTT-taustaisten toimijoiden perustama yhtiö Steady Energy. Luparumbakin on alkamassa. Suomalainen laitostoimittaja Steady Energy kartoittaa Helenille mahdollisesti rakennettavien laitosten paikkoja pääkaupunkiseudulla. { Energia } kute6_22-43.indd 33 10.12.2024 9.21. Laskennassa käytettiin työkaluna G ra fii kk a: St ea dy En er gy O y Suomessa kehitettävä LDR-50-pienydinreaktori tarjoaa lämmöntuotannon keinovalikoimaan ydinenergian. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ensimmäinen pienreaktori tuottaa lämpöä helsinkiläisille 2030-luvun alkupuolella, arvioi Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka. energian ja muiden tuotantomuotojen kanssa. Se vastaa mitoiltaan kaappipakastinta. Reaktori on suunniteltu tuottamaan ennen muuta kaukolämpöä. Yllättäen ideaa ei vastusteta. Pienydinvoima kilpailee muun muassa bioenergian, kovan liikkeellelähdön ottaneen geotermisen Pienydinvoimaa suunnitteilla Helsinkiin ja Kuopioon Hiukkasen enemmän lämpöä Pienydinvoimala ei koolla huimaa. Suomessa ydinvoiman käytön valmistelu ja testaus on perusteellista, mutta se etenee kuin juna asemalta toiselle. – Kilpailutilanne on päällä koko ajan, toteaa Steady Energyn julkisten asioiden hoidosta vastaava johtaja Lauri Muranen. VTT:n selvityksessä LDR-50-kaukolämpöreaktorilla tuotetun lämpöenergian hiilijalanjälkeä sekä muita ympäristövaikutuksia arvioitiin tuotannon koko elinkaaren ajalta
Lounais-Suomen Jätehuollon syöttötekniikalla kuuteen geotermiseen kaivoon on mahdollista varastoida lämpöenergiaa jopa kymmenen gigawattituntia. Tämän käyttö perustuu termodynamiikan toiseen lakiin, jonka mukaan lämpö siirtyy korkeammasta lämpötilasta matalampaan. GRK:n kanssa menetelmää kehittänyt, alan markkinajohtaja QHeat antaa ymmärtää, että poraamisessa on päällä täysi hönkä. Pilottikohteet osoittavat, että sähköenergian ylituoton varastointi kappioperään on kustannustehokasta. – Ala on edelleen uusi, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Teppo Arola. VTT:n mukaan suomalainen miniydinvoi{ Energia } lijalanjälki vastaa korkeinta standardia. Se tähtää pienydinvoimaloiden kaupalliseen käyttöön vuoteen 2030 mennessä. elinkaarianalyysiä (LCA). Rakentajan mukaan pilottien toimivuus saattaa tuoda markkinoille tavan lämmittää ja jäähdyttää kokonaisia kaupunkeja. 34 6/2024 Kuntatekniikka . Menetelmä huomioi elinkaaren eri vaiheiden energiaja materiaalivirrat sekä näihin liittyvät päästöt. SUOMESSA sähköllä tuotetun lämpöenergian varastoimiseen aiotaan käyttää 500–3000 metriä syviä geotermisia lämpökaivoja. GRK:n mukaan myös vesi voi varastoida sähköenergiaa tehokkaasti. Nyt Niittykummun kohteen elinkaarenaikainen laskennallinen hiiKallioperään varastoitu lämpö tiivistää kilpailua energiavarastoinnissa K uv a: Q H ea t Helsinkiläisen QHeat Oy:n kehittämä ja patentoima geotermisen lämpökaivon tekniikka. Pilotit ovat lupaavia. mamalli sijoittuu parhaaseen energialuokkaan. Varastointi kustannustehokasta Espoon Niittykummun Riihitontun korttelissa A-energialuokitukseen yltävä rakennuslämmitys toimii pääosin yli kilometrin syviin syvälämpöjärjestelmiin syötetyllä lämmöllä, jota tehdään ylijäämäsähköllä. – Esimerkiksi harjualueilla energian varastoiminen pohjaveteen voi olla huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu kuin kallioon porattuihin reikiin, Arola sanoo. Hän määrittelee, että porausvolyymi voisi olla 5–10 kaivoa vuodessa. Sen poraamat Geotermiset lämpövarastot lasketaan pian sadoissa. Myös pohjavesi käytettävissä varastona Salossa Launavoiman pilotissa kierrätykseen kelpaamattoman yhdyskuntajätteen polttoprosessissa syntyy kaukolämpöä ja sähköä. Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan kallioreikävarastoa voidaan käyttää myös yhdessä maanpäällisen vesivaraston kanssa esimerkiksi siten, että kallioperän varastolla lämmitetään vesivarastoa sitä H-hetkeä varten, kun maanpäällisestä vesivarastosta tarvitaan suurta hetkellistä lämmitystehoa. Käytössä oleva QHeatin patentoima koaksiaalikaivo eroaa tavanomaisesta lämpökaivosta putkituksen, syvyyden ja halkaisijan osalta. Lämpöjärjestelmällä saadaan katettua lämmin käyttövesi kokonaisuudessaan sekä yli 95 prosenttia kohteen lämmitysja jäähdytystarpeista. kute6_22-43.indd 34 10.12.2024 9.21. Yli kilometrin syvyiset lämpökaivot ovat vielä suhteellisen harvinaisia, sillä niiden poraaminen on haastavaa. Steady Energyltä myönnetään, että lupaavista tieteellisistä arvioista ja asiakassuhteista huolimatta edessä on vielä pitkä tie, ennen kuin ensimmäinen ydinvoimapannu on tulilla. Kallioperässä kulkevaan putkistoon voidaan lisätä sähkövastuksen avulla lämpöä, jota hyödynnetään maalämpöjärjestelmällä. Tämän periaatteen ja järjestelmän hyödyntämän faasimuunnosenergian ansiosta samaa teknologiaa voidaan käyttää tarpeen mukaan lämmitykseen ja jäähdytykseen. Tämä vastaa noin 500 omakotitalon vuosikulutusta
– Tavoite on, että lupaprosessia voidaan sujuvoittaa esimerkiksi yhdistämällä lupakokonaisuuksia. – Yhtenä kokonaisuutena toimivalla laitoksella pystytään hyödyntämään tehokkaasti sähkömarkkinoiden volatiliteettia varastoimalla sähköenergiaa edullisemmilla spot-hinnoilla, hän täsmentää. Myöskään somessa tai paikallislehtien ärhäköillä lukijapalstoilla ei ole näkynyt ennakkoluuloisia pienydinvoiman vastaisia kirjoituksia. Reaktori toimii samalla teknologialla kuin Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitokset, mutta minikoossa. Murasen mukaan alueidenkäyttölakiuudistus herättää toiveita entistä sujuvammasta pienydinvoimalahankkeiden luvituksesta taajama-alueille rakennettaessa. Varastoitu energia antaa suojaa energian hintaheiluntaa vastaan. Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Turvaurakoitsijan sertifiointi Rakennusautomaatiohyväksyntä Aurinkosähköurakoitsijahyväksyntä Sähkölaitteiston käytönjohtojärjestelmä Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Optiset liityntäverkot -hyväksyntä Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholmin mukaan ole herättänyt suurta huomiota tai vastustusta. Vesan mukaan energiajärjestelmä tarvitsee nyt sekä varastointikykyä että joustoa. Tämä sopii Steady Energyn pirtaan. Sen sijaan se toimii varastovoiman keinoin sähköjärjestelmää tasapainottavana perusvoimana, joka tukee myös säiden mukaan vaihtelevien uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen ja aurinkoenergian, käyttöönottoa. Steady Energylta korostetaan, että ydinenergia ei missään vaikutusluokassa ole osoittautunut ympäristön kannalta perinteisiä polttoaineita huonommaksi vaihtoehdoksi Joustoa ja varastointia Helenin senioriviestintäasiantuntija Antti-Jussi Vesa lisää, että ydinvoima ei tarvitse ympärilleen säätövoimaa jännitteen vaihteluiden tasaamiseen. • Muranen kertoo monivaiheisen prosessin edistymisestä. Pienydinvoimalat voivat korvata pääasiassa puupolttoaineella toimivan Kuopion Haapaniemen lämpövoimalaitoksen, joka on tulossa tiensä päähän 2035. Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vesan mukaan lämmöntuotantokokonaisuuden merkittävänä etuna siinä toimii jousto lämmönja sähköntuotantosektoreiden välillä. 35 Kuntatekniikka 6/2024 Suomessa ydinvoiman käytön valmistelu ja testaus on perusteellista, mutta se etenee kuin juna asemalta toiselle. Odotettavissa sujuvampaa luvitusta Maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksella pyritään selkeyttämään alueidenkäyttöä, maapolitiikkaa ja kaavojen pykäliä. Nyt on säteilyturvakeskuksen vuoro laatia arvioita Kuopioon suunnitteilla olevasta pienydinvoimalasta. VTT:llä ydinkaukolämmön ja perinteisten kaukolämmöntuotannon polttoaineiden negatiivisia ympäristövaikutuksia arvioitiin 12:ssa eri kategoriassa. – Kuopion Energia tekee parhaillaan vakavaa selvitystä voimaloiden hankkimisesta kaukolämmön tuotantoa varten, Lindholm sanoo. Tavoitteena on muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta, hyvää elinympäristöä, kaupunkien ja kuntien kasvua ja alueiden elinvoimaisuutta, mutta myös yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Steady Energyn toimitusjohtajan Tommi Nymanin mukaan pienydinvoimaloiden etuja ovat esimerkiksi päästöttömyys, sarjatuotannon mahdollistama edullisuus ja rakentaminen pääasiassa maan alle. Tämä olisi mahdollisesti ensimmäinen merkittävä etappi matkalla pienydinvoimaloiden käyttöönottoon Suomessa. Steady Energyssa varaudutaan valitusrumbaan, mutta tieto pienydinvoimaloiden suunnittelusta ei kute6_22-43.indd 35 10.12.2024 9.21. Sitten kun niistä todennäköisesti valitetaan hallinnollisiin instansseihin, kaikki asiat voitaisiin käsitellä kerralla, Muranen kaavailee. Kaavoituksella hoppu Pienydinvoimaloiden kaavoitus pitäisi tehdä viimeistään 2025, jos Kuopio aikoo edetä hankkeen kanssa suunnitellussa aikataulussa
Kaupungin organisaatioiden on vedettävä yhtä köyttä. Abu Dhabi käyttää antureita valvomaan säiliöiden veden määrää. Kun ihmiset ymmärtävät, että tekoäly voi parantaa turvallisuutta ilman tungettelevuutta, he hyväksyvät sen helpommin. Kehitysryhmä näyttää löytäneen oikean toimintatavan, sillä se on toteuttanut jo yli 130 älykästä hanketta ja tarjonnut 1 000 älykästä palvelua. Dubain hankkeessa on tehty älykkäitä prosesseja, kuten viisumin käsittely tai vesilaskun maksaminen. Dubai etsii nyt generatiivista tekoälyavustajaa, joka auttaa ihmisiä löytämään tarvitsemansa viranomaispalvelut reaaliajassa ja tarjoaa kansalaisille henkilökohtaista palvelua. Palvelut voivat vaihdella viranomaispalvelujen virtaviivaistamisesta turvallisuuden parantamiseen ilman yksityisyyden suojan heikentämistä. Säiliöistä kerättyjen tietojen avulla tekoälyalgoritmit voivat reaaliaikaisten lukemien avulla kutsua huoltoryhmän paikalle täyttämään säiliöt tai ehdottaa, milloin säiliöiden huolto voi olla tarpeen. Älykkään kaupungin on keskityttävä tarjoamaan palveluja, jotka aidosti tekevät asukkaista onnellisempia. Mikä estää kaupunkeja ottamasta käyttöön älykästä teknologiaa. IoT:n hyödyntäminen korvaa aiemman manuaalisen prosessin, jossa tarkastajat tekivät silmämääräisen arvioinnin. Visiona onkin rakentaa maailman onnellisin kaupunki. kute6_22-43.indd 36 10.12.2024 9.21. Asianmukainen infrastruktuuri ja tekoäly luovat osastojen välille tietoyhteyksiä ja mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön. Tekoäly tunnistaa tilanteen ja laukaisee hälytyksen. Tanskan rautatieviranomaiset ovat tehneet tutkimuksen, jossa tekoälyä ja koneoppimista hyödynnetään asemalaitureiden valvomisessa. Kaupungin eri organisaatioiden on tehtävä yhteistyötä, kuten liikenneverkon ja sähkötai internet-yhteyksien välillä. Tämän perustan avulla kaupunki voi tarjota asukkailleen yhä parempia palveluita. • • • DUBAIN älykaupunkihankkeessa tekoälyä käytetään toimialojen välisten esteiden sekä kansalaisten ja viranomaispalvelujen välisten kuilujen poistamiseen. Se hälyttää asemahenkilökunnan, jos joku saattaa olla vaarantamassa itsensä. Tekoäly voi analysoida valvontakameroiden dataa turvallisuuden parantamiseksi, yksityisyyttä kunnioittaen, ja auttaa jopa pelastamaan ihmishenkiä. Usein ongelmaksi nousevat hankkeiden rahoitus ja yhteistyö. Aidosti älykkäät kaupungit vaativat infrastruktuuria, joka tukee tekoälyä ja mahdollistaa kaupungin eri organisaatioiden tehokkaan yhteistyön. Tärkeintä on, että älykäs kaupunki hyödyntää huolellisesti harkittua, hyvin suunniteltua infrastruktuuria ja teknologista johdonmukaisuutta. • • • TEKOÄLY voi parantaa myös yleistä turvallisuutta. 36 6/2024 Kuntatekniikka myynti@vastuugroup.fi OTA YHTEYTTÄ AJATUS älykkäistä kaupungeista on ollut esillä vuosikymmeniä, mutta monet kaupungit tarjoavat vain yksittäisiä palveluja, kuten yhteiskäyttöpyöriä tai ’älykkäitä’ roskiksia. Samalla on tärkeää rakentaa ihmisten luottamusta uuteen teknologiaan ja varmistaa, etteivät asukkaat ja turistit tunne, että heitä tarkkaillaan. Dubain viranomaiset ovat ottaneet tekoälyn tehokkaasti käyttöön, jotta kaupungin eri osastot voivat integroida toimintaansa ja ottaa älykkäästi käyttöön sovelluksia paperilomakkeiden ja manuaalisten prosessien poistamiseksi. • TEKNOLOGIA AVAIN ÄLYKKÄIDEN KAUPUNKIEN RAKENTAMISEKSI { Kolumni } Kirjoittaja Per Overgaard on Lenovon EMEA-alueen infrastruktuurin teknologiajohtaja. Esimerkiksi puhelimensa radalle pudottanut ihminen on usein niin keskittynyt saamaan omaisuutensa takaisin, että hän unohtaa kiskoilla liikkumisen vaarat. Palveluiden ja teknologioiden harkittu valinta voi luoda onnellisempia ja tehokkaammin toimivia kaupunkeja. Toisin kuin tekoälyn vastustajat pelottelevat, nämä valinnat eivät vie ihmisiltä työpaikkoja, vaan mahdollistavat työajan tehokkaamman käytön. 451 Researchin tutkimuksen mukaan puolet valtion virkamiehistä kertoo, että yleinen turvallisuus on tärkein syy älykkään kaupunkiteknologian käyttöönottoon
myynti@vastuugroup.fi OTA YHTEYTTÄ kute6_22-43.indd 37 10.12.2024 9.21
Ohjeistuksella ja pelisäännöillä luodaan ymmärrystä sallituista rajoista. kute6_22-43.indd 38 10.12.2024 9.21. Tekijänoikeudet koskevat myös tekoälyä Innostus ja vauhti tekoälyteknologioiden hyödyntämiseen on Suomessa suurta. Seuraus on, että tilaaja voi saada eteensä lähes identtisiä tarjouksia, A-Insinöörien innovaatiojohtaja Pieti Marjavaara sanoo. KIRA-alalle ei haluta tekoälykuplaa, jonka jälkeen hyvienkin tekoälytyökalujen käyttö lässähtäisi vaikkapa tietoturvaongelmien takia. – Suurten toimijoiden kehittämät tekoälymallit voivat suositella ratkaisuksi meille huonosti sopivia asioita. Julkisten tarjouspyyntöjen laatijoiden on hyvä tiedostaa tekoälyn tuomat muutokset. Kaikkia tekstimuotoisia aineistoja, kuten tarjouspyyntöjä, voidaan nimittäin analysoida, käsitellä, ja parantaa tekoälyllä. vieläpä niin, että perusteissa huomioidaan Suomessa ja rakennusalalla vallitsevat vaatimukset, Marjavaara sanoo. Pelikirjan toivotaan hyödyttävän myös rakennetun ympäristön ja tietotekniikan opiskelijoita tekoälyn eettisten periaatteiden omaksumisessa. Vieras kulttuuritausta Tekoälyalustoja ja kielimalleja kehittävät Microsoft, Google ja Meta ovat teknologiajättejä, jotka ovat kouluttaneet omat, Suomessakin käytettävät mallinsa lähinnä anglosaksisella materiaalilla. 38 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli K iinteistöja rakennusalalla tekoälyn käyttö avaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen sisältää myös esimerkiksi lainsäädäntöön ja vanhentuneen tiedon käyttöön liittyviä riskejä. Siksi tekoälyä on tärkeä oppia ohjaamaan kohti suomalaista kulttuuria. Hänen mukaansa yhteisten pelisääntöjen puute voisi johtaa kehitystyössä liialliseen varovaisuuteen ja mahdollisuuksien hukkaamiseen. Pelikirja ohjeistaa siihen, miten tekoälyn käytännöt lokalisoidaan suomalaisten ja suomalaisen rakennusalan tarpeisiin, Marjavaara linjaa. Niihin yritykset törmäävät nopeasti aloittaessaan K uv a: Fr ee pi k Tekoälyllä on valtavia mahdollisuuksia kiinteistöja rakennusalalla, mutta sen karikot on hyvä tuntea. Keräämme pelikirjaan toiminnan perusteet, ja { Älykkäät järjestelmät } KIRA-alalle valmistumassa tekoälyn opas Uhkia ja mahdollisuuksia Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Vuodenvaihteessa ilmestyvä pelikirja antaa suuntaviivat, miten tekoälyä kannattaa ja ei kannata käyttää. – Jotta tämä vältetään, tilaajan kannattaa painottaa tarjouspyynnöissä referenssejä ja sitä, keitä ihmisiä kyseiseen hankkeeseen halutaan, hän painottaa. A-Insinöörien projektipäällikkö Joonas Lehtovaara muistuttaa, että teknologioiden kestävään ja eettiseen käyttöön liittyy tietoturvaan ja datan omistajuuteen liittyviä kysymyksiä. – Tällöin tarjouksiin tuotetut tekstit, kuten projektisuunnitelmat, voivat olla pitkältikin saman tekoälymallin jalostamia. – Tekoälyn käytössä tulee vastaan paljon uusia asioita. Sen käyttöön liittyy vielä paljon pulmia ja varauksia, mutta tekoäly ja sen käyttö kehittyvät. Tyvestä puuhun Rakennustietosäätiö RTS ja A-Insinöörit ovat nyt työstämässä KIRA-alalle tekoälyn käytön eettistä pelikirjaa, jotta kaikkien alan toimijoiden ei tarvitsisi opetalla sen käyttöön liittyviä asioita kantapään kautta
5) Liiketoimintamahdollisuudet. KIRA-alan tekoälyn pelikirjan viisi teemaa 1) Tietojen luotettavuus ja immateriaalioikeudet. – KIRA-ala kokonaisuudessaan ja myös A-Insinöörien asiakkaat ovat tällä hetkellä samassa tilanteessa. Näin voidaan päästä kiinni monien kehityskohteiden juurisyihin, Arola sanoo. – Tekijänoikeuksiin liittyvät seikat ovat yhtä tärkeitä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Miten tekijänoikeudet säilyvät tekoälypalveluissa ja miten oikeus hallita lähdetietoja voidaan säilyttää. Maailmalla on jo alkamassa useita tekijänoikeuteen liittyviä oikeudenkäyntejä mallien luvattomasta kouluttamisesta. Kaikki havainnot mitä sensoreilla voidaan löytää, voidaan suhteuttaa siihen, mitä on suunniteltu. Esimerkiksi omaisuuden arvon kehitystä ja riskejä tulevaisuuteen voidaan arvioida aiempaa monipuolisempien datamassojen avulla. Pieti Marjavaara ennustaa, että tiedon ja datan ympärille syntyy uusia markkinoita, esimerkiksi rakennuksen energiankäyttöä koskevalle talotekniselle datalle. Hänen mukaansa kiinteistöjen ja infran omistajille tekoälyavusteinen tiedonkäsittely tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Tekoälyn piiloriskit KIRA-alalla ja miten sovellukset toimivat. 4) Käyttötavat ja soveltuvuus. Pääsääntö on, että toisen tahon omistamaa dataa ei pidä käyttää väärin, Lehtovaara linjaa. 3) Riskien vähentäminen. – Dataa voitaisiin myös jakaa harkitusti vaikkapa tekoälymallien opettamiseen. < – Tekoälyn täysimittainen hyödyntäminen vaatii polttoaineekseen laadukasta dataa, Joonas Lehtovaara sanoo. > – Kiinteistöjen ja infran omistajille tekoälyavusteinen tiedonkäsittely tarjoaa huikeita mahdollisuuksia erilaisten asioiden optimointiin, Tommi Arola toteaa. Miten rakentamisprosessien ympärille kasvatetaan uutta liiketoimintaa, kun tiedon ja datan ympärille syntyy todennäköisesti uusi markkina esimerkiksi rakennuksen energiankäyttöä koskevalle datalle. yleisten tietosuoja-asetusten mukaisista velvollisuuksista – ihmisten oikeuksista omiin tietoihinsa. – Kun tekoälyalgoritmit saadaan toimimaan ja analysoimaan asioita oikein, isosta tietomassasta voidaan löytää rakennuksen toiminnan tärkeitä kehityskohteita esimerkiksi energiatehokkuudesta. • << – Tekoälyn aikakaudella julkisen tilaajan kannattaa painottaa tarjouspyynnöissä referenssejä ja sitä, keitä ihmisiä kyseiseen hankkeeseen halutaan, Pieti Marjavaara toteaa. Miten sitä voidaan hyödyntää organisaation sisäisessä kehityksessä. Pelikirjahankkeella pyrimme kasvattamaan myös yhteistyökumppaneidemme ymmärrystä, Lehtovaara sanoo. – Myös huoltokäyntejä voidaan optimoida: esimerkiksi suodattimia ei ehkä kannata vaihtaa puolen vuoden välein, vaan vasta silloin, kun mittaridatasta laskettu ennuste suosittelee näin tekemään, Marjavaara toteaa. Mikä tekoälysovelluksissa voi mennä vikaan. Asia tulee tietenkin kirjata sopimuksiin, hän muistuttaa. A-Insinööreille energiankäytön optimointi tekoälyn avulla kiinteistöjen ylläpidossa on tavanomaista toimintaa. Vie ja tuo työtä Tekoälyn myötä osa nykyisistä työtehtävistä häviää, mutta tilalle syntyy myös täysin uusia tarpeita ja tehtäviä. Uskon että tämänkaltaiset alkukarikot voidaan välttää, kun perusasiat on pureskeltu valmiiksi pelikirjaan, Lehtovaara sanoo. Hallitsee valtavia tietomassoja Rakennustietosäätiö RTS:n tutkimusjohtaja Tommi Arola määrittelee, että pelikirjan ydin on kannustaa kiinteistöja rakentamisalaa hyödyntämään tekoälyä taloja infrarakentamisessa läpi koko arvoketjun – suunnittelusta toteutukseen, omistamiseen ja ylläpitoon. Millaisia KIRA-alan liiketoiminnassa ovat ne hyvät käyttötapaukset, joissa tekoälyn käyttö luo parhaiten lisäarvoa. tekoälyn kehittämisen. Kuntatekniikka 6/2024 39 Innostus ja vauhti tekoälyteknologioiden hyödyntämiseen on Suomessa suurta. kute6_22-43.indd 39 10.12.2024 9.21. Se pystyy esimerkiksi arvioimaan, paljonko tietynlaisessa tyyppirakennuksessa on kierrätettäviä materiaaleja tai sellaisia jakeita, joita ei voi kierrättää, Arola sanoo. Ihmissilmä tai ihmisen laskukyky ei niitä pysty havaitsemaan. – Julkista rahaa käyttävien tilaajien tulisi herätä siihen, että omista hankkeista voisi olla järkevää kerätä dataa ja tietopääomaa ja hyödyntää sitä tulevissa tekoälypohjaisissa hankkeissa, Marjavaara pohtii. Esimerkiksi ylläpidosta syntyy valtavasti tietoa. – Isotkin toimijat ovat ladanneet kielimalleihin esimerkiksi kokonaisia kirjoja ilman niiden tekijänoikeuksien haltijoiden lupaa. – Aikaisempaa laajempia tietoaineistoja yhdistellessään tekoäly tukee myös kierrätettävyyttä. 2) Tietojen läpinäkyvyys, jäljitettävyys ja oikeellisuus. Miten tekoälysovellukset voivat huolehtia tiedon jäljitettävyydestä ja mahdollisuudesta jatko-opettaa tekoälyä, mikäli sen tiedot vaativat päivitystä. Miten organisaatioissa voidaan huolehtia tietoturvasta ja mm. Lisäksi tekoäly tarvitsee toimiakseen hyvänlaatuista dataa. Infraja talorakentamisessa voidaan suunnittelupöydällä tuottaa ehdotuksia rakenneratkaisuista tai vaikkapa simuloida hulevesien ohjausta
Yli yhden megawatin hankkeita on luvitusvaiheessa noin 11 500 megawatin edestä. Vuonna 2022 aurinkosähköä tuoRuotsalainen Alight Energy rakentaa aurinkovoimaloita myös Suomeen. Niiden tuottama sähkö on käytetty lähinnä omaan kulutukseen. 40 6/2024 Kuntatekniikka Teksti: Heikki Jaakkola K aupalliset toimijat ovat vihdoin kiinnostuneet Suomessakin aurinkosähkön tuotannosta. Aurinkoja tuulisähköhankkeiden { Energia } Voidaanko aurinkosähköä tuottaa liikaa. Aurinkopaneeleita on tähän asti nähty lähinnä ok-talojen katoilla. Aurinkosähkön tuotanto on siirtymässä Suomessa uuteen vaiheeseen. Vaikka tuotetun sähkön myynti on ollut mahdollista, kotitaloudet on ohjeistettu mitoittamaan järjestelmät vastaamaan vain omaa kulutusta. kute6_22-43.indd 40 10.12.2024 9.21. Verkon vakaudesta vastaava Fingrid näkee arvoa pienilläkin hankkeilla, joiden avulla kulutuksen joustoa ja energian varastointia tehostetaan kuntatasolla. K uv a: Pa tr ik Ek en bl om toteutuminen edellyttäisi merkittäviä uudistuksia, jotka tasapainottavat sähkön tuotantoa ja kulutusta. Kuvassa Linköpingin voimala ja akkuvarasto. SÄHKÖN DILEMMA Uusiutuvan sähkön tuotantoa rakennetaan niin nopeasti, että kulutuksella ja säätövoimalla on vaikeuksia pysyä perässä
Tehovaihtelu heiluttaa verkkoa Paikallisten jakeluverkkojen haasteita helpottaa se, että isot laitokset liittyvät usein suoraan kantaverkkoon. Sopimuksen uusimisaikaan sähköstä saa senhetkisen markkinahinnan. Pientä säätöä Jos sähkön tuotanto ylittää kulutuksen, verkon taajuus ja jännite voivat ylittää niille asetetut rajat. Sähkö säilyy varastoissa Fingridin Johtaja Tuomas Rauhala selittää kaupallisten toimijoiden kiinnostumista aurinkosähköstä alan teknologian kehityksellä. tettiin noin 635 megawatin kapasiteetilla. Järjestelmää voi silti ravistella joku musta joutsen, esimerkiksi odottamaton sääilmiö. Näkymiä voi suhteuttaa Suomen yhteenlaskettuun ydinvoimakapasiteettiin, joka on noin 4 350 megawattia. Tehon heittelehtiminen ei tällöin jää paikallisverkon murheeksi. – Paikallisen jakeluverkon on huolehdittava, ettei johtimien ja muuntajien läpi kulje liikaa sähköä yllättävässäkään tilanteessa. Vaikka kaikki nämä eivät etenisi maaliin asti, syntymässä on näillä näkymin valtavasti uutta tuotantokapasiteettia. – Näköpiirissä oleva sähkön tarjonta alkaa liikkua tasolla, joka todella edellyttää selvää kasvua myös kulutuksessa. Jakeluverkon vakauttamisen ohella tähän kannustaa mahdollisuus hyödyntää sähkön edullisia tuntihintoja. Verkon vakaudesta vastaavassa Fingridissä seurataan nyt tarkoin kulutuksen joustomekanismien ja energian varastointiratkaisujen kehittymistä. Monien voimalahankkeiden taustalla on kahdenvälisiä toimitussopimuksia, jotka takaavat sähkön tuottajalle tietyn hinnan. – Pienemmissä projekteissa luvitusprosessi voi tarkoittaa lähinnä rakennuslupaa, jonka hakeminen ei ole edellyttänyt vielä kovinkaan paljoa. – Pakittamisen kynnys on korkeampi yli sadan megawatin hankkeissa, joiden raskaisiin YVA -selvityksiin ja kaavoitukseen on kute6_22-43.indd 41 10.12.2024 9.21. Rakennusvaiheessa kapasiteettia on noin 409 MW. Pienemmätkin hankkeet voivat olla arvokkaita paitsi kunnan, myös Fingridin näkökulmasta. – Tätä ennen on lukuisia eri portaita takaamassa tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Aurinkovoimaloiden ohella Suomeen kaavaillaan valtavaa tuulivoimakapasiteetin lisäystä. Nähtäväksi jää, kuinka kaikki uusiutuva sähkö saadaan mahtumaan markkinoille ja kuinka verkon vakaus pystytään jatkossa takaamaan. Kulutusjoustoja ja sähkön varastointia mietitään myös monissa kunnissa. Nyt aurinkosähkön tuottamisesta ovat kiinnostuneet myös kaupalliset toimijat, jotka ovat rakentamassa vähintään yhden megawatin laitoksia. Viimeinen puolustuslinja tällaisessa tilanteessa ovat suojareleet, jotka alkavat kytkeä tuotantoa irti verkosta. Myös investointien kannattavuus on kyseenalainen. Rauhala kertoo liittymisen olevan tyypillisesti sitä kalliimpaa, mitä isompaan jänniteportaaseen laitos kytkeytyy. – Jossain tapauksessa jo muutaman kymmenen megawatin laitokset liittyvät suoraan kantaverkkoon, mutta esimerkiksi Carunan ja Elenian isoissa paikallisverkoissa voi olla jopa yli sadan megawatin laitoksia. Tämäkään ei tosin takaa kannattavuutta tulevaisuudessa. Teknisesti tilanteen joutuvat kohtamaan myös paikalliset jakeluverkot, jotka ovat monessa tapauksessa kuntien omistamia. – Aurinkopaneeleiden hinta on nyt laskenut tasolle, joka saa investoinnit näyttämään kannattavilta. Tasapainotus alkaa jo sähkön markkinakaupassa, jossa kysyntä ja tarjonta ennakoivat seuraavan päivän tilannetta. – Haastavasti ennakoitavan tuotannon lisääntyessä verkon vakauden turvaaminen edellyttää kuitenkin myös lyhyemmän aikavälin tasapainotusta. Sähköstä tulossa ylitarjontaa Kuvio on muuttumassa. Jos suunnitelmat toteutuvat edes sinnepäin, koko järjestelmä on muuttumassa perustavalla tavalla. Luvitusvaiheessa olevien hankkeiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on jo ihan toisella tasolla. Rauhala rohkaisee kuntia aktiivisuuteen asiassa. Fingrid ennustaa, että tuulivoimakapasiteetti kasvaa nykyisestä reilusta 6 000 megawatista yli 21 000 megawattiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeita on kaikkiaan noin 11 500 megawatin edestä. 41 Kuntatekniikka 6/2024 Nähtäväksi jää, kuinka kaikki uusiutuva sähkö saadaan mahtumaan markkinoille. – Tässä tulevat avuksi sähkövarastot sekä kulutuksen joustoratkaisut. Tämän jälkeen käytössä on useita mekanismeja ja markkinapaikkoja, jotka ovat takaamassa balanssia eri aikaväleillä, reaaliaikaan asti. Rauhala näkee isot lämpövarastot merkittävänä vakauttavana tekijänä pitkällä aikavälillä. Kyllä Luxemburg maksaa TEM:n johtava asiantuntija Outi Vilen toteaa erikokoisten hankkeiden luvituksen olevan erilaista. – Toiveena on, että investointien yhteydessä huomioitaisiin myös koko järjestelmän joustokyvyn lisääntyminen. Suomen uusiutuvat -yhdistyksen mukaan tällaisten laitosten yhteenlaskettu tehokapasiteetti on tällä hetkellä reilu 136 MW. Näin ei kuitenkaan ole aina. Fingrid ei kuitenkaan Rauhalan mukaan halua rajoittaa investointeja tuulija aurinkosähkön tuotantoon. Kulutuskin kasvussa Rauhala näkee kaavaillun aurinkobuumin taustalla myös näkemyksen teollisuuden sähköntarpeen kasvusta. Markkinoita leimaa jo nyt sähkön hinnan painuminen pitkiksi ajoiksi pohjamutiin runsaan tarjonnan takia. Rauhala toteaa näiden näyttelevän olennaista osaa tulevassa kehityksessä. – Käytännössä liittymisratkaisuun vaikuttaa kuitenkin useita tekijöitä kuten olemassaolevan verkon sijainti ja jänniteportaaseen liittyvät häviöt
Tällainen maan ulkopuolelta tuleva rahoitus voi periaatteessa johtaa hukkainvestointeihin, joiden tuloksena syntyy hyödytöntä ylikapasiteettia. EU:n piirissä valtio voi rahoittaa toisessa valtiossa toteutuvaa tuulija aurinkosähkön tuotantoa ja kuitata näin omia uusiutuvaan tuotantoon liittyviä velvotteitaaan. – Halukkuus johtunee siitä, että Luxemburgin pinta-ala ei anna mahdollisuutta vastata EU:n asettamiin tuotantovelvotteisiin maan rajojen sisäpuolella. Komissio on jo järjestänyt yhden tällaisen kilpailutuksen, toinen kierros on avattu. Tukisumma on samalla rajattu 300 000 euroon/megawatilta, minkä takia hankkeisiin on löydettävä rahaa myös maan sisäisistä lähteistä. Yhdyskuntatekniikka 2025 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto • Ilmoittaudu mukaan: yhdyskuntatekniikka.fi Alan parhaat yhdessä { Energia } ehkä satsattu jo paljon. kute6_22-43.indd 42 10.12.2024 9.22. Toistaiseksi ainoa maksuhalukkaaksi ilmoittautunut valtio on ollut Luxemburg. Riskiä pienentää se, että Suomi voi saada ulkomaista rahaa maksimissaan 400 megawatin tuotantokapasiteetille. • K uv a: Ve sa K ip po la Myös omakotitalojen omistajat ovat kiinnostuneita aurinkopaneeleista. Löysän rahan tuella tuotettaisiin tällöin sähköä, joka ei mahdu siirtoyhteyksien rajaamalle markkina-alueelle. Voimalahankkeen kannattavuuteen voivat vaikuttaa myös EU:n laajuiset tukimekanismit
Viime vuonna se oli 1,5 miljoonaa euroa, laskee Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila. – Ennen talven tuloa noin puolet paneeleista saatiin asennettua, sanoo Skarta Energyn varatoimitusjohtaja Ville Saarelainen. Sähköaseman naapuriin valmistuu tänä vuonna kansainväliselle Amp Tank -yhtiölle Suomen suurin, peräti sadan megawatin akkuvarasto. K uv a: Sk ar ta En er gy kute6_22-43.indd 43 10.12.2024 9.22. Kunnan alueella on 64 tuulivoimalaa. Akkuvarastoa voidaan käyttää säätövoimana Lapin tekoaltaiden ja vesivoimalaitosten tavoin. Suurimmat rakenteilla olevat aurinkovoimalat ovat Helenille valmistuva Uudenkaupungin 200 megawatin voimala, Skarta Energyn Utajärven voimala ja Exilionin Simon voimala. Yhtiö rakentaa parhaillaan suurta 120 000 paneelin aurinkovoimalaa asiakkaalleen Exilionille Simossa. – Hybridivoimalan avulla vuosittaista huipunkäyttöaikaa voidaan pidentää jopa 5 000 tuntiin, kun se tuulivoimalaloilla on yleensä noin 4 000 tuntia. Tuulettomana päivänä roottoreilla ei voi jauhaa sähköä, mutta silloin voi paistaa aurinko, Fingridin kantaverkkopalveluista vastaava johtaja Petri Parviainen kertoo. SSAB rakentaa runsaasti sähköä käyttävän vihreän teräksen tehtaan Ruotsin Luulajaan 4,5 miljardilla eurolla. Se on suurempi kuin Lappeenrannan Yllikkälään aiemmin valmistunut 86,4 megawatin akusto. 43 Kuntatekniikka 6/2024 . Parhaillaan Oulun Seudun Sähkö rakentaa Utajärvelle Luxemburgin valtion osittaisella EU-mekanismin tuella 30 000 aurinkopaneelin voimalaa, joka maksaa 10 miljoonaa euroa. Tavoitteena on yhteensä 100 megawatin teho, jonka kustannukset ovat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Voimala rakennetaan noin 25 hehtaarin kokoiselle pellolle, jota ei ole käytetty viljan viljelyyn. Aurinkovoimala muodostaa Simon tuulivoimaloiden kanssa hybridivoimalan. Tapio Mainio Kymmenen suurta aurinkovoimalaa työn alla Skarta Energy rakentaa Utajärven Isosuolle yhtä Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Voimalan teho on 70 megawattia ja vuosituotanto 65 000 megawattia. Paneelit peltojen peitoksi Kaikissa suurissa rakenteilla olevissa aurinkovoimaloissa paneelien asennus on kesken. – Pehmeälle suolle aurinkovoimalan rakentaminen ei ole niin helppoa kuin peltomaalle, Saarelainen sanoo. Voimala valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Vastaavalla tekniikalla on tarkoitus korvata SSAB:n Raahen tehdas 2030-luvulla, mikä lisäisi merkittävästi Suomen sähkönkulutusta. Se maksaa useita kymmeniä miljoonia euroja. Skartan voimala rakennetaan käytöstä poistetulle turvesuolle Oulun Seudun Sähkön voimalan lähelle. SSAB investoi vihreään teräkseen Sähkö johdetaan aurinkovoimalasta ja tuulivoimaloista Fingridin sähköasemalle, joka valmistui Simoon 15 vuotta sitten. – Tämän vuoden loppuun mennessä Suomen aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho yltää 1 500 megawattiin, jos kaikki rakenteilla olevat voimalat valmistuvat, Suur-Savon Sähkö -konserniin kuuluvan Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen sanoo. Suomessa rakennusvaiheessa on nyt kymmenen suurta aurinkovoimalaa, luvitusvaiheessa noin sata ja esiselvityksessä 40. – Kiinteistöveroa aurinkovoimala tuo Simon kunnalle neljännesmiljoonan vuodessa. Exilionilla on Simossa 23 tuulivoimalaa. Sen lähelle nousee Oulun Seudun Sähkön rakentama, osittain Luxemburgin kustantama aurinkovoimala. Se sijaitsee kantaverkon solmukohdassa. Sen ja tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kiinteistövero nousee ensi vuonna 3 miljoonaan euroon. TEOLLISEN mittaluokan aurinkovoimaloiden tuotantokapasiteetti kasvaa Suomessa kahteen gigawattiin vuoteen 2030 mennessä, arvioi Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Christer Nyman. Suomen koko sähköteho on nyt 18 gigawattia. Myös Oulun Seudun Sähkö rakentaa aurinkovoimaa. Sen teho on 20 megawattia ja sähköntuotto keskimäärin 20 000 megawattituntia vuodessa
Onko rakennesuunnittelijoilla työturvallisuuden tarkastuslistaa, ja saako esisuunnittelija tiedon, jos ja miksi hänen suunnittelunsa linjauksista on poikettu. Suurin ongelma on mielestäni siinä, että työturvallisuus rakentuu irrallisista elementeistä, eikä prosessi tahdo edetä. Kuntatekniikan julkaisemisen päättyminen jättää aukon yhdistysviestintään. Tai jättää sen tukematta, ja tilaaja hyväksyy ratkaisun. Luodaan yhdessä Suomen vesihuollosta työturvallisin ala! Lopuksi vielä kiitos koko Kuntatekniikka-lehden tiimille antoisista yhteistyövuosista! Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sami Sillstén Yhdistyksen puheenjohtaja Yhdistys täyttää pyöreitä kute6_44-52.indd 44 10.12.2024 9.20. Miksi me emme tee samanlaista päätöstä. Mutta mitään ei saavuteta, jos sitä ei tavoittele. 050 466 9114 SIHTEERI Markku Ala-Kihniä sihteeri.kpm@gmail.com puh. Saavatko suunnittelijat yhteenvedon työmaidensa turvallisuushavainnoista ja tapaturmista juurisyyanalyyseineen. Vesilaitosten käyttöön tulee luoda yhtenäiset työturvallisuusohjeet ja tarkistuslistat suunnittelusta rakennuttamiseen ja toteutukseen. Kun jokin hyväksytään, sille ei edes yritetä tehdä mitään. Asentajat tekevät työmaalla turvallisuushavainnon, läheltä piti -ilmoituksen tai tapahtuu työtapaturma. Hän esittää suunnittelussa työturvallisuuden varmistavat asiat, kuten kaivantojen tuennan. Kevätristeilyn järjestämme 19.–21.3.2025, ja ilmoittautuminen on jo avautunut sivuillamme. 0400 708 168 { KPM } Yhdistys kiittää Kuntatekniikka-lehteä pitkästä ja antoisasta yhteistyöstä. Hallitus on pohtinut korvaavia viestintäkeinoja, mutta toistaiseksi aiomme turvautua massasähköposteihin ja nettisivujen tiedotteisiin. Rakennesuunnittelija laatii esimerkiksi kaivantojen tuentasuunnitelman. Urakoitsija valitsee oman työtapansa tukea kaivanto. Suunnittelija huomioi esisuunnitelmassa kohteen erityispiirteet. Kirjataanko ne työmaan ja/tai päätöskokouksen pöytäkirjaan ja arvioidaanko kirjauksissa turvallissuunnitelmista poikkeamisen vaikutus. Eräs sanomalehti julkaisi ison artikkelin suomalaisesta terästehtaasta, jolla oli surullisen kuuluisa tapaturmahistoria. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Yleisin kommentti on, että ”nolla tapaturmaa ei ole realistinen tavoite”. Lisäksi lehdestä on voinut lukea mielenkiintoisia artikkeleita kunnallisja kuntatekniikasta. 44 6/2024 Kuntatekniikka Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesija viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpitoja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Infra-ala on perinteisesti ollut tapaturma-altis. KUNTIENPUTKIMESTARIT.FI KUNTIEN PUTKIMESTARIT PUHEENJOHTAJA Sami Sillstén, puheenjohtaja.kpm@gmail.com puh. VVY järjesti seminaarin työturvallisuudesta 20.–21.11.2024. Sitten päätettiin parantaa turvallisuuskulttuuria, ja nyt tilanne on aivan toinen. Lehden lopettaminen oli surullinen uutinen, sillä se on tarjonnut yhdistykselle kanavan viestiä jäsenistölle tapahtumista sekä yhdistyksen asioista. Tulkaa kuulemaan menneistä tapahtumista yhdistyksen alkuajoilta sekä tietysti päivän ajankohtaisista asioista. Poikkeama suunnitelmista tulisi aina käydä läpi koko prosessissa. Tampereen Tornissa tavataan Ensi vuosi on yhdistyksen 50. Avaus oli hyvä, mutta keskustelua on jatkettava ja turvallisuus vietävä konkretiaan. Silti meillä on keskenämme erilaisia työturvallisuuden hallintakeinoja. Vesihuoltolaitokset toimivat erilaisissa olosuhteissa, mutta samojen lakien, sääntöjen ja määräysten puitteissa. Jostain syystä tämä on jopa yleisesti ”hyväksytty fakta”. Tarkempi ohjelma vahvistuu myöhemmin, mutta esitykset rakentuvat laitosten työnohjauskäytäntöjen ja henkilöstön ristiriitatilanteiden hallintakeinojen ympärille. toimintavuosi, ja tulemme sitä asianmukaisesti juhlistamaan. Saavatko esija rakennesuunnittelijat tiedon, miksei suunnitelmien mukaista työturvallisuuskohtaa toteutettu. Yhteistyökumppaneidemme ammattinäyttely on varmasti juhlavuoden mukainen! Ilmoittautuminen syksyn päiville alkaa alkukesästä. Kehittävätkö yhteenvedot työturvallisuuden huomioimista eri suunnitteluvaiheissa. Juhlavuoden päätapahtuma järjestetään 1.–3.10.2025 Solo Sokos Hotel Tornissa Tampereella. Onko nolla tapaturmaa utopiaa. Kirjataanko suunnitelmasta poikkeaminen pöytäkirjoihin perusteluineen. Jopa nolla tapaturmaa näyttää realistiselta. Muutama esimerkki. Mutta onko esisuunnittelijoilla yhtenäistä työturvallisuuden tarkistuslistaa. Yhdistys palaa siis juhlavuoden kunniaksi sinne, mistä kaikki 50 vuotta sitten alkoi. Niiden toiminta on samanlaista
Omaisuudenhallintaa pohdittiin Tampereella 25.–26.11.2024 Kuntien tekninen toimi on paljon vartijana Suomen suurimman yhteisen omaisuuserän arvon säilyttämisessä. Isäntäkaupungiksi on lupautunut Hämeenlinna. Ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät jo nettisivuiltamme – tulehan mukaan kehittämään valtakunnallisia käytäntöjä ja myös muulla tavoin porisemaan! Yhteinen kehittäminen ja niissä onnistuminen vaativat vahvaa ja ennakkoon tehtyä vuorovaikutusta. 45 Kuntatekniikka 6/2024 Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { SKTY } Tampereella 14.–16.5.2024 järjestettävien Kuntatekniikan päivien ja Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn ohjelma julkaistaan heti tammikuun alkupuolella. Luvassa on mahdoton määrä oppimista, tuttujen tapaamista ja alaa kehittäviä keskusteluita. Kuntatekniikan päivien ensimmäisenä kokonaisena päivänä eli torstaina kokoonnumme Messukeskuksella, ja perjantaina valloitetaan Tampereen keskustan Finnkino. Tarkoituksena on hakea tukirahoitusta myös vuodelle 2025. Tämä kaikki tehdään osaltaan Traficomin tukirahoituksella TILIKE2-hankkeen alaisuudessa. Toisena päivänä Swecon Tuomas Raivio esitelmöi varautumisesta otsikolla Kohti resilienttiä kuntatekniikkaa . Jos et ole vielä laittanut tajunnanräjäyttävän esitelmäsi ehdotusta meille toimistolle, niin kipikipi, nopeat syövät hitaat ja valtaavat markkinat sekä estradit. Tärkeimpänä tavoitteena on saada katutyömaiden päättämisen raportointi systematisoitua sekä kehittää kurssia edelleen. Yhdistys täyttää pyöreitä kute6_44-52.indd 45 10.12.2024 9.20. Katutöiden verkkokoulutusta hiotaan paremmaksi Olemme saaneet palautetta siitä, että aika moni katutöitä tekevä ei puhu tai ymmärrä suomea, joten valmistelemme luentojen simultaanitulkkausta sekä käännämme osaa ohjeistuksesta englanniksi. Kuntatekniikan päivillä jaetaan myös stipendi parhaasta opinnäytetyöstä sekä Kuntatekniikan saavutukset kahdessa kategoriassa (rakennustai kehityshanke). Päivien Keynote-esitelmöitsijät on jo valittu. Ensimmäisenä estradille pääsee Rambollin Janne Marniemi puhumaan toimialamme muutoksesta ja muutosvalmiudesta. Marraskuussa asiasta kiinnostuneet Suurten kysymysten äärellä – Muista Kuntatekniikan päivät Yhdistyksen tulevaisuusseminaarin alustajana ja virittäjänä toimi futuristi TkT Elina Hiltunen. Ensi vuonna ohjelmassa on myös alliansseihin keskittyvä paneelikeskustelu, sillä olemmehan silloin allianssien onnistumisten kehtokaupungissa. Hyisen tammikuisen kelin vastapainoksi kokoonnumme Aulangon kylpylässä. Lisäksi kehitämme tenttiä palvelemaan oppimista entistä paremmin. Laittakaahan näidenkin osalta rattaat pyörimään ajoissa ja ehdotuksia toimistolle! Katutyöpäivät 29.–30.1.2025 Aulangolla Monen odottama seminaari katutyöpäivistä pidetään heti vuodenvaihteen jälkeen
Muutos kohdistuu myös SKTY:n omiin nettisivuihin. Ilmeisesti se, että kunnan elinvoimaisuus säilyy tai kehittyy myönteisesti, ei ole merkittävä draiveri johtamisessa. Osallistujajoukosta puuttuvien osalta on havaittavissa, ettei kaikissa kunnissa välttämättä ymmärretä, miksi systemaattinen talousja taselähtöinen omaisuudenhallinta olisi tavoittelemisen arvoista. Puhujina SSE:stä olivat johtajat David McKay ja Brian Addison. Julkaisen silloin yhdistyksen historiikin, ja sen oleellisena osana on myös luotaus tulevaisuuteen. Uudet nettisivut pyöräytetään eetteriin tammikuussa. SKTY täyttää 100 vuotta vuonna 2026. kute6_44-52.indd 46 10.12.2024 9.20. Toivomme ymmärrystä kaikilta jäseniltämme. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja olemme avoimia kaikille ehdotuksille! Ville Alatyppö Omaisuudenhallintapäivien keynote-puheenvuoron pitivät johtajat David McKay (vas.) ja Brian Allison Skotlannin energiayhtiöstä SSE:stä. { SKTY } 46 6/2024 Kuntatekniikka tahot tulivat kuulemaan muutoksen yhtä pioneeria, Skotlannin Energiayhtiön muutostarinaa. Olikos se nyt niin, että Suomen 309 kunnasta asukasluku kasvoi vain 31:ssä. Yhdistyksen rooli maailmassa on alan osaamisen kehittäminen sekä alan verkostoitumisen vahvistaminen. Päivillä kuultiin sidosryhmien esitelmiä muun muassa Väylävirastolta, joka myös on tavoittelemassa vahvaa omaisuudenhallinnan toimintamallia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millainen uusi ohjaava opus kuntatekniikkaan saadaan! Kuntatekniikka-lehti lopettaa – mitä tilalle. Olemme yhdistyksessä pahoillamme siitä, että Kuntatekniikka-lehteä pitkään julkaissut Kuntaliiton sisäinen yhtiö KL-kustannus Oy ilmoitti lokakuun loppupuolella päättävänsä lehden kustantamisen taloudellisista syistä vuoden 2024 lopussa. Yhtiö on 20 vuoden aikana säntillisesti muuttanut toimintamallejaan omaisuudenhallinnan standardoituun johtamisjärjestelmään ja siten saavuttanut reippaat 100 miljoonan euron säästöt toiminnassaan. Dominopalikka-efekti alkoi, kun KEHTO-kaupungit heikensivät KEHTO-rahoitusta, eikä KL-kustannus Oy löytänyt kestäviä keinoja kustantaa lehteä enää tämän jälkeen. Ensi vuonna yhdistyksen jäsenmaksujen ehdotetaan pysyvän samoina, jotta saamme kerättävällä rahoituksella korjattua ja parannettua viestintään syntyvän aukon. Miten saamme jatkossa nostettua esille alan osaajia ja näkökulmia. Monelle blogikirjoituksetkin ovat avanneet ihan uuden näkökantamaailman, mikä on edesauttanut ymmärtämään paremmin omaa työtä ja sen merkitystä. Vesa Tompuri valmistelee historiikkia ja Heikki Lonka koostaa futuriikkia ensi vuoden aikana. Toiveena yhdistyksestä esitämme, että jos joku tuntee jonkun, joka voisi alkaa koostamaan Kuntatekniikka-lehteä tai artikkeleita, niin vinkatkaa. Nettisivujen osoite säilyy samana, mutta uudistuksen kautta saamme huomattavasti paremmin ja edullisemmin toimivan sivuston, jonne tulee myös jäsenille oma sisäinen keskustelufoorumi sekä verkkokauppa palveluidemme ja tuotteidemme hankkimiseen. Yhdistyksen aktiivijäsenet kokoontuivat lonkeromaisessa säässä WSP:n tiloissa Triplassa yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Paavilaisen johdolla miettimään tulevaisuuden muutoksia. Osallistujien keskusteluinnon perusteella koossa oli se joukko, joka haluaa oppia uutta ja tavoitella yhteisesti parempaa tuottavuutta. Heidän johdollaan mietittiin, miten megatrendit muuttavat kuntatekniikkaa ja millaisia hiljaisia signaaleja niistä voimme jo havaita. Suurin osa meidän kunnistamme on taantuvia, ja jollakin keinolla niiden toiminta olisi turvattava myös jatkossa. Niiden uusiminen on aloitettu yhdistyksessä jo hyvissä ajoin. Tulevaisuusseminaarin alustajana ja työpajan fasilitaattorina toimi futuristi TKT Elina Hiltunen ja toisena fasilitaattorina monelle tuttu Heikki Lonka. Lehti on ollut tärkeä osa kuntatekniikan osaamisen kehittämistä ja onnistumisten sekä näkökulmien jakamista. Kuntatekniikan tulevaisuutta luodattiin skenaariomalleilla ja mietittiin, millainen kuntatekniikka erilaisissa tilanteissa olisi. Yhdistyksen tulevaisuusseminaari pidettiin 13.11. Onhan se perin erikoista, ettei tämänkaltaiseen tärkeään viestinnälliseen toimeen löydy valtakunnallista rahoitusta valtakunnallisilta toimijoilta, vaan lehden oleellisin rahoitusosuus on tullut ilmoitusmyynnistä
Keynote-talarna för dagarna är redan valda. Webbadressen förblir densamma, men genom uppdateringen får vi en betydligt bättre och mer kostnadseffektiv webbplats. Först ut på scen är Janne Marniemi från Ramboll, som ska tala om förändringar inom vår bransch och om förändringsberedskap. Nästa års program innehåller också en paneldiskussion med fokus på allianser. Förändringen påverkar även SKTY:s egna webbsida, men arbetet med att förnya den har redan inletts i god tid. 050 300 3510 tommy.pohjola@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA Jyrki Paavilainen Johtava asiantuntija, WSP Finland Oy Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki puh. Se till att skicka in bidrag för dessa priser! Kuntatekniikka-tidningen läggs ner – vad kommer istället. Under den andra dagen håller Tuomas Raivio från Sweco en föreläsning om beredskap med rubriken Mot en resilient kommunteknik . 044 70 14 692 toni.haapakoski@pori.fi SAMHÄLLSTEKNIKUTSTÄLLNINGEN, som arrangeras i Tammerfors den 14.–16. Den nya webbplatsen lanseras i januari. VARAPUHEENJOHTAJA Riikka Pirinen Kiinteistöinsinööri, Vantaan kaupunki PL 1860, 01030 Vantaan kaupunki puh. 47 Kuntatekniikka 6/2024 På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS Toinen linja 14 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi FINSKA KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra Linjen14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö Yksikön johtaja, Helsingin kaupunki, STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 8016 917 pia.hastio@tampere.fi Eelis Rankka Kaupungininsinööri, Oulun kaupunki PL 71 90015 Oulu 040 662 3262 eelis.rankka@ouka.fi Jyrki Oinaanoja Yksikön päällikkö, Ramboll Oy PL 25, Itsehallintokuja 3, 02601 Espoo puh. 040 125 1570 toni.korjus@kuntatekniikka.fi Anna Tienvieri Projektijohtaja, julkaisuvastaava, Helsingin kaupunki PL 58211, 00099 Helsingin kaupunki 040 543 5601 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö Kunnossapitopäällikkö, Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Hur kan vi i framtiden lyfta fram experter och perspektiv inom branschen. Vi i föreningen är ledsna över att Kuntatekniikka-tidningen kommer att sluta ges ut av ekonomiska skäl vid slutet av 2024. 043 824 9311 jyrki.vatto@vantaa.fi Kuntatekniikka-lehti Tommy Pohjola Päätoimittaja KL-Kustannus Oy, Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Under Kommunteteknikdagarna ges även stipendium för bästa examensarbete och för årets Kommunteteknikens prestationer i två kategorier (byggeller utvecklingsprojekt). Webbplatsen kommer också att inkludera ett internt diskussionsforum för medlemmar samt en webbutik för att köpa våra tjänster och produkter. Föreningens roll är att utveckla branschens kompetens och stärka nätverkandet inom området. För många har även blogginlägg öppnat nya synvinklar och hjälpt till att bättre förstå det egna arbetet och dess betydelse. Kom med och utveckla vår bransch genom att lära dig nya saker och genom att diskutera nya idéer med gamla och nya bekanta. Tidningen har varit en viktig del av utvecklingen av kompetens inom kommunteknik samt för att dela framgångar och perspektiv. VARAPUHEENJOHTAJA Anne Ahtiainen Kaupungininsinööri, Kouvolan kaupunki Torikatu 10,45100 Kouvola puh. Världen är full av möjligheter, och vi är öppna för alla förslag! Föreningen önskar er en God Jul! Johanna Nyberg Programmet för De Kommuntetekniska dagarna och kute6_44-52.indd 47 10.12.2024 9.20. 0206158574 anne.ahtiainen@kouvola.fi HALLITUSJÄSENET Pirjo Siren Kuntakehitysjohtaja, Tuusulan kunta PL 60, 04301 Tuusula puh. 040 314 3560 pirjo.siren@tuusula.fi Mervi Vallinkoski Yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki PL 233, 40101 Jyväskylä puh. Om du inte redan har skickat in ett förslaget till föredrag till oss på kontoret, så skynda dig – de snabba hinner före och erövrar både marknaden och scenen. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo SKTY Toinen Linja 14, 00530 Helsinki Puh. På fredagen tar vi över Finnkino i centrala Tammerfors. Vi i föreningen vädjar till er: om någon känner någon som skulle kunna börja sammanställa Kuntatekniikka-tidningen eller skriva artiklar, vänligen tipsa oss. maj 2024, publiceras i början av januari. 050 307 5077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toni Korjus SKTY puh. 0400 719 017 jyrki.paavilainen@wsp.com 1. Den första hela dagen för Kommunteteknikdagarna, alltså torsdagen, samlas vi på Mässcentret. 050 584 8822 mervi.vallinkoski@jyvaskyla.fi Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö, Tampereen kaupunki Frenckellin aukio 2B, PL 487, 33101 Tampere puh. 0400 82 37 62 Toni Haapakoski Infrayksikön päällikkö, Porin kaupunki Tekninen toimiala, PL 1, 28101 Pori puh. 040 593 9210 riikka.pirinen@vantaa.fi 2
6/2024 Kuntatekniikka 48 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry Finnish Society for Trenchless Technology – FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT on perustettu vuonna 1999. FiSTT:n on syventänyt järjestöyhteistyötä alan muihin järjestöihin. Konferenssin yhteydessä jaetaan myös kaivamattoman tekniikan alan merkittävin kotimainen tunnustus, No-Dig Award . FiSTT jatkaa tulevana vuonna kaivamattomien menetelmien käytön edistämistä ja infran verkostoihin liittyvää kehittämistä omaisuudenhallinnassa, rakentamisessa ja saneeraamisessa. Tämä ainutlaatuinen tilaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja verkostoitua alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Laatuja materiaalijaos käynnisti tänä vuonna yhdessä Rakennustietosäätiön kanssa vesihuoltoverkkojen saneeraus -ohjekortin päivitystyön syksyllä. Konferenssin ohjelma keskittyy verkosto-omaisuuden hallinnan kehitykseen, uusien tekniikoiden syvälliseen tarkasteluun, hankkeiden esittelyyn sekä kestävän toteutuksen varmistamiseen. FiSTT on taloudellisesti riippumaton ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Kuntotutkimuksiin ja niiden tulosten analysointiin liittyviä koulutuksia on pidetty hyvinä, ja ne ovat vakiinnuttaneet vankan aseman kuntotutkimuksia teettävien ja suorittavien tahojen keskuudessa. – Jos haluat kehittää yritystäsi, on tärkeää hyödyntää myös uusimpia menetelmiä hankinnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on olla aktiivisesti mukana edistämässä alan digitalisoitumista ja tietomallinnuksen kehittämistä. Yhdistyksen jäsenistö koostuu julkisyhteisöistä, alan urakoitsijoista, suunnittelijoista ja materiaalintoimittajista sekä alan muista toimijoista. Hyvänä osoituksena tästä on FiSTT:n osallistuminen MANK ry:n maanrakennuspäiville ja Suomen kuntien putkimestareiden päiville. FiSTT:llä on nyt kolme aktiivista jaostoa: koulutusjaos, laatuja materiaalijaos sekä kuntotutkimusjaos, jotka toimivat yhdistyksen hallituksen ohjauksessa alan kehittämiseksi. Koulutusjaos tukee kokonaisuutena yhdistyksen koulutustoimintaa. Tavoitteena on saada uudistunut ohjekortti valmiiksi vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Ohjekortin sisällön työstö painottuu vuoden 2024 loppupuoliskolle, jonka jälkeen ohjekortti lähtee lausuntokierrokselle. FiSTT edistää alan digitalisoitumista ja tietomallinnusta FiSTT:n tavoitteena on tulevina vuosina entisestään syventää ja laajentaa järjestöyhteistyötä eri toimijoiden kanssa. FiSTT tukee verkostoinfran elinkaaren hallintaan liittyvää kehittämistä ja on aktiivinen myös kehittäjän roolissa. Kuntotutkimusjaos on kuluvana vuonna järjestänyt kaksi kaksipäiväistä koulutustilaisuutta yhteistyössä Suomen ympäristöopisto Syklin kanssa. Toiminta painottuu tekniikoiden ja infrastruktuurin hallinnan tietoisuuden kasvattamiseen, koulutustoimintaan, jäsenhankintaan, jäsenpalveluiden kehittämiseen, yhteistyöhön kansainvälisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen, The International Society for Trenchless Technology:n, kanssa ja kansainvälisiin kontaktien vahvistamiseen sekä yhdistyksen toimintojen edelleen kehittämiseen. Uusi vuosi tuo mukaan uuden hallituksen, joka jatkaa aiemman vuoden ansiokasta työtä. FiSTT keskittyy rakenteita rikkomattomien saneerausja uudisasennusmenetelmien käytön edistämiseen alalla. Palkinto annetaan innovatiivisille ja merkittäville hankkeille, tuotteille tai kute6_44-52.indd 48 10.12.2024 9.20. Vuosikonferenssi on loistava tilaisuus suunnata katse eteenpäin ja laajentaa tietämystä uusista ja nykyisistä menetelmistä, korostavat vuosikonferenssin työryhmän jäsenet Mari Saartoala, Timo Kyntäjä ja Jari Kaukonen. Hallituksen varajäseninä toimivat Hekkala Antti, Laakkonen Pekka, Lehtimäki Esko, Lepola Karin, Mäki-Petäjä Janne, Pyrhönen Tero, Sjöman Kimmo, Tillman Linnar ja Vartiainen Kimmo. Tule verkostoitumaan ja oppimaan FiSTT:n Vuosikonferenssiin! FiSTT on avannut ilmoittautumismahdollisuuden odotettuun vuosikonferenssiinsa. FiSTT on muun muassa päivittänyt omat sääntöja ohjeistuskokonaisuutensa ja kehittänyt yhdistyksen taloushallintaa sekä ottanut käyttöön toiminnan vuosikellon jäsentämään yhdistyksen ydintoimintoja. Yhteystiedot FiSTT:n sähköpostiosoite info@fistt.fi FiSTT:n nettisivut löydät osoitteesta www.fistt.fi Olemme mukana myös Linkedin:ssä linkedin.com/company/fistt TÄNÄ vuonna FiSTT on jatkanut oman toimintansa kehittämistä. helmikuuta 2025. Vuoden 2025 hallitukseen varsinaisina jäseninä kuuluvat Aksela Kia, Hell Kimmo, Huttunen Matti, Hyypiä Jouni, Kaunisto Ari, Kuikka Jussi, Kyntäjä Timo, Levänen Sami, Pihamaa Sauli, Rautiainen Seppo ja Saartoala Mari. Kuntotutkimusjaos vastaa kuntotutkimuksiin liittyvän tiedon hankkimisesta ja sen jakamisesta alan eri toimijoille. Tämä arvostettu palkinto myönnetään toimijalle, joka on merkittävästi edistänyt kaivamattomien tekniikoiden käyttöä Suomessa. Osallistujat saavat käytännön työkaluja ja tietoa, jotka auttavat heitä hyödyntämään uusimpia menetelmiä yrityksissään. Tuleva vuosikonferenssi järjestetään Vanajanlinnassa 5.–6. Päivityksen työstämistä varten perustettiin oma toimikunta TK477
Leppäsen valinta vahvistaa FiSTT:n asemaa kansainvälisessä verkostossa ja mahdollistaa aktiivisen vaikuttamisen kaivamattoman tekniikan merkittävimmässä kansainvälisessä verkostossa. Kansainvälinen kaivamattoman tekniikan yhdistys nimitti vuosikokouksessaan oman hallituksensa jäseneksi FiSTT:n hallituksen puheenjohtajan Pertti Leppäsen. 49 Kuntatekniikka 6/2024 keksinnöille, jotka ovat edistäneet alan kehitystä. ISTT toimii yhteistyössä noin 30 kansallisen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen kanssa ympäri maailmaa, usealla eri mantereella. Kaivamattomat tekniikat ovat keskeisiä tekniikoita nykyaikaisessa rakentamisessa, ja niiden käyttö kasvaa jatkuvasti. Suomesta osallistujina Dubain tapahtumassa oli tällä kertaa vain kolme henkilöä. Tule mukaan ja varmista paikkasi vuoden tärkeimmässä tapahtumassa! Leppänen ISTT:n hallituksen jäseneksi Tänä vuonna Kansainvälinen kaivamattoman tekniikan yhdistys ISTT:n kansainvälinen vuosikokous pidettiin marraskuun alussa Trenchless Middle East -tapahtuman yhteydessä Dubaissa. Älä jää paitsi tästä ainutlaatuisesta tilaisuudesta! Ilmoittautuminen on avoinna FiSTT:n nettisivuilla osoitteessa fistt.fi. Haluan tässä yhteydessä kiittää FiSTT:n aktiivista hallitusta ja erityisesti Jari Kaukosta rohkaisusta merkittävän kansainvälisen position tavoittelussa, Leppänen toteaa. Ilmoittauduthan mukaan viimeistään 13. Hallituksen jäsenyys on kolmivuotinen. kute6_44-52.indd 49 10.12.2024 9.20. Tapahtuman yhteydessä pidettiin kansainvälisen vuosikokouksen lisäksi myös ISTT:n tulevien vuosien strategiatyöpaja ja ISTT:n jäsenportaaliin ja viestintäkanavaan liittyvä infosekä koulutustilaisuus. Sen tarkoituksena on edistää kaivamattoman tekniikan tieteellistä ja käytännön työtä sekä koulutusta ja tutkimusta yleisen edun hyväksi. – Lähdin tavoittelemaan paikkaa kansainvälisestä katto-organisaatiosta FiSTT:n hallituksen innoittamana. ISTT:n rooli kaivamattoman tekniikan alalla on todella merkittävä, ja on todella hienoa päästä vaikuttamaan kansainvälisen katto-organisaatiomme kehittymiseen tulevina vuosina. ISTT perustettiin syyskuussa 1986 Isossa-Britanniassa. Tapahtuma keräsi yhteen kansainväliset toimijat kaivamattoman tekniikan konferenssija messutapahtumaan. Pertti Leppänen (vas.), Kia Aksela ja ISTT:n entinen puheenjohtaja Jari Kaukonen Trenchless Middle East tapahtuman yhteydessä pidetyssä messutapahtumassa. joulukuuta 2024
{ Tapahtumakalenteri } Vesityökorttikoulutus ja talousvesihygieeninen osaamistestaus 6.2.2025 Jyväskylä vvy.fi Infrahankkeiden projektipäällikkö, osa 3 14.–15.1.2025 Helsinki / Webinaari ril.fi Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö vuonna 2025 28.1.2025 Etäkoulutus fcg.fi Lean rakennuttamisessa 28.1.2025 Etäkoulutus kiinko.fi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin jatkopäivä 9.1.2025 Helsinki / Webinaari ril.fi Digitalisaatio ja lean rakentamisessa 13.–14.1.2025 Helsinki aaltoee.fi Rakennuttaminen 2025 16.–17.1.2025 Tampere kiinko.fi Rakentamisen lupaprosessi ja uusi rakentamislaki, miten jatkossa toimitaan. 50 6/2024 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 23.1.2025 Etäkoulutus fcg.fi InfraBIM Open 2025 3.–5.2.2025 Tampere ril.fi FiSTT kansallinen vuosikonferenssi 2025 5.– 6.2.2025 Hämeenlinna fistt.fi Suunnittelijan ympäristövastuullisuuskoulutus 11.2.2025 Helsinki / Webinaari ril.fi Kuntien paikkatietoseminaari 2025 12.–13.2.2025 Tampere hybridikoulutus koulutus.fcg.fi Vahinkotilanteiden käsittely vesihuoltolaitoksella 12.2.2025 Paikka julkaistaan myöhemmin vvy.fi Tietosuojariskit 28.2.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Ranta-alueet kunnan kehittämisessä 11.3.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 12.–13.3.2025 Mikkeli vvy.fi Suunnittelijan hiilijalanjälkija ilmastoselvityskoulutus 13.3.2025 HELSINKI ril.fi Kuntien osoitetiedot – osoitteet kuntoon 13.3.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi kute6_44-52.indd 50 10.12.2024 9.20
51 Kuntatekniikka 6/2024 { Palveluhakemisto } » Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla » Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto » Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset » Kunnossapidon laadunvalvontaa kaupungeille ja kunnille RAKENNUTTAMINEN 16.-17.1.2025 Tampere-talo Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: rakennuttaminen.net Uusiutuvan energian luvitus 18.3.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Teknisen tietosuojan perusteet, osa 1 18.3.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Hulevesipäivä 19.3.2025 Etäkoulutus koulutus.fcg.fi Tietoturvaja tietosuojavastaavien ajankohtaispäivät 2025 26.–27.3.2025 Helsinki hybridikoulutus koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 26.–27.3.2025 Helsinki koulutus.fcg.fi Turvallisuus kiinteistöissä – varaudu fyysisiin ja digitaalisiin riskeihin 16.4.2025 Helsinki kiinko.fi Suunnittelijan hiilijalanjälkija ilmastoselvityskoulutus 16.4.2025 Helsinki ril.fi kute6_44-52.indd 51 10.12.2024 9.20
Kuntatekniikka-erikoislehti lakkaa ilmestymästä. Löydät Kuntalehden osoitteesta kuntalehti.fi kute6_44-52.indd 52 10.12.2024 9.20. Kuntalehti käsittelee teemoissaan laajasti myös kuntatekniikan aiheita. Kuntatekniikan toimitus toivottaa lukijoilleen hyvää joulunaikaa ja onnellista vuotta 2025. Kiitämme Kuntatekniikan lukijoita. Jatkossa pääset lukemaan tärkeimmät tapahtumat kunnista ja hyvinvointialueilta Kuntalehdestä
Kiitämme Kuntatekniikan lukijoita. Kuntalehti käsittelee teemoissaan laajasti myös kuntatekniikan aiheita. Kuntatekniikan toimitus toivottaa lukijoilleen hyvää joulunaikaa ja onnellista vuotta 2025. Kuntatekniikka-erikoislehti lakkaa ilmestymästä. Löydät Kuntalehden osoitteesta kuntalehti.fi kute6_52.indd 52 10.12.2024 9.21. Jatkossa pääset lukemaan tärkeimmät tapahtumat kunnista ja hyvinvointialueilta Kuntalehdestä