Kunto & terveys 6/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

HELPOSTI HIIHTÄMÄÄN: pitopohja, pikavoide vai pitoteippi? 6,20 www.kuntolehti.com 6/2010 TALVIJUOKSUOPAS: Pitoa pohjiin Testissä nastalenkkarit Vieraana Fitness-kilpailija ELSE LAUTALA TEHOKKUUTTA SALITREENIIN TEKNOLOGIAN KOEKANIINIT Lapset ja matkapuhelimet
010 439 7600 www.wrange.fi 2 Kunto&Terveys WRANGE SHOP Lauttasaari: Itälahdenkatu 22 A, 00210 Helsinki 010-439 7600, avoinna ma-pe 9-17 WRANGE SHOP Fressi Simonkatu: Annankatu 33, 00100 Helsinki, avoinna ma-to 9-20.30, pe 9-19, la 9-17.30, su 9-19.30 WRANGE NOUTOVARASTO: Kisällintie 11 (Piispankylä), 01730 Vantaa avoinna ma-pe 9-17. Saatavana kolme eri kompressiotasoa! Koot S/M, M/L ja L/XL. Koot S-XL Wrange Shopeista tai nettikaupasta Tiedustelut puh. Zero Point tuotteet joulukuussa tutustumishintaan! Kahvakuulien joulutarjous! 4, 8 ja 12-kiloinen Wrange kahvakuula yhteishintaan Wrange -rannesiteet 60 cm Orange Tight Kestävät ja jämäkän tuen antavat rannesiteet kovaan harjoitteluun. 68, 10, Green Flex Todella laadukkaat ja Wrange Orangea joustavammat rannesiteet harjoitteluun. Flexoring Pilates Rengas 24, 1650 Wrange smart shaker sukat säärystimet · Renkaassa 4 eri vastusaluetta: hyvin raskas, raskas, keskiraskas ja kevyt · Vastus lisää harjoituksen tehoa, kohdistaen harjoituksen tiettyihin lihaksiin. · Sisältää sekä harjoitusjulisteen että DVD:n. 25, 4, Wrange Comfort harjoitushanskat Gymstick jooga-pilates setti Sekoituspullon pohjaan on nerokkaasti lisätty kaksi säilytysrasiaa jauheille ja muille urheilulisäravinteille. 10, 25, Sisältää joogamaton, 65cm jumppapallon, pumpun pallolle sekä jumppakuminauhan. Erinomaisen otteen takaavat treenihanskat, kestävät konepesun. · Lisää harjoituksen tehoa erityisesti ongelma-alueilla kuten sisä- ja ulkoreidet, käsivarsien yläosat ja rinta. angen Wr non Kun luJou kset! arjVouass0aasti t o im 1 31.12 .20 Tuoteuutuus! Zero Point kompressiosukka ja -säärystin Zero Point on lääketieteellinen aito kompressiosukka, joka tukee jalkoja ja niiden suonistoa, parantaa verenkiertoa, vähentää turvotusta ja tehostaa pohjelihaksen toimintaa
Yhdessä tabletissa on 25 mcg D3-vitamiinia. Luustotabletti Varmista luustosi hyvinvointi Ctrl PLUS Luustotabletti sisältää luuston, lihasten ja nivelten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. Apteekeista, Prismoista ja suurimmista S-marketeista. D3-vitamiini, C-vitamiini, Magnesium, 6 / -vitamiini. Laktaasientsyymi, Luustotabletti ja D3FORTE 2010 3 Tutustu myös muihin kotimaisiin Ctrl PLUS-tuotesarjan valmisteisiin. FORTE 25 µg/1000 IU/tabl. Varmista D-vitamiinin saanti Ctrl PLUS D3-FORTE on vahva D-vitamiinilisä
Toteutamme unelmasi. Päätoimittaja Kalle Kotiranta Taitto ja ulkoasu Veera Smidt Toimittajat ja avustajat tässä numerossa Riku Aalto, Jari Hemmilä, Tapio Kallio, Petri Kuhno, Kukka Laakso, Patrik Mattsson, Pirkko Olasvirta, Hanna Rusila, Taru Schroderus, Christer Sundqvist, Markku Tynkkynen Valokuvaajat Nina Kaverinen, Johannes Wilenius Kustantaja SUL Julkaisut Oy Toimitusjohtaja Jouko Nousiainen Toimituksen yhteystiedot Mannerheiminkatu 11 b, 15100 LAHTI Puh./fax (03) 884 5035, 040 502 2786 toimitus@kuntolehti.com www.kuntolehti.com Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Mauri Hautanen PL 61, 04201 KERAVA Puh. 050 501 4914 mauri.hautanen@saunalahti.fi Tilaajapalvelu YAP Solutions Oy PL 22, 01621 VANTAA Puh. 03039778 (ma-pe klo 7-21) Fax (09) 794 031 tilaajapalvelu@yap.fi Sähköpostia lähettäessäsi, mainitse lehden nimi. Painopaikka Maratonkoulu on valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka pitää sinut liikkeessä talvesta kesään. www.juoksukoulu. ISSN 1459-0379 Kunto & terveys ilmestyy 2011 nro 1 28.1., nro 2 25.3., nro 3 3.6., nro 4 19.8., nro 5 14.10., nro 6 9.12. 4 Kunto&Terveys. Liity mukaan
Moni uupuu ja masentuu kiireisen elämänrytmin myötä. Suurin osa muusta kaartista valitteli keuhkojen ja lihasten kylmettymistä. Kannattaa silti ottaa oppia Siiri Rantasen esimerkistä ja muistaa, että hyvä kunto on lääke moneen vaivaan. monen kuntoilijan vakiovarusteisiin myös hiihtolenkillä. Kun Rukalla urheilijoiden kritiikki pakkasia kohtaan nousi uutiskärjeksi, ei kukaan muistanut kysyä ladun varressa tuntitolkulla nököttäneiltä toimitsijoilta: Paleltaako varpaita. Hiihdon ohessa kulkevat myös muut liikunnalliset harrastukset. MOISESTA VETREYDESTÄ VANHUUDESSA ei moni uskalla edes haa- turvallisuuden lisääjänä, mutta ilman jatkuvaa tavoitettavuutta pärjättiin varsin hyvin vielä reilut 15 vuotta sitten. Vaikka eläkeiän nostamisesta keskustellaan jatkuvasti, on huoli työläisten jaksamisesta yhä suurempi. Teknologiaan liittyy myös paljon uhkakuvia, jotka on valitettavan helppo sivuuttaa. Esikoululaisen matkapuhelinta on helppo perustella OMAA TYÖTÄÄN KIIREEN LISÄÄJÄNÄ hyvä esimerkki marraskuussa hiihdon maailmancupissa Rukalla. Marras-joulukuun kova pakkaskausi tosin saattoi tehdä matkapuhelimen akullekin tepposet. MATKAPUHELIN KUULUU veilla. Yleensä oireisiin ei osata eikä uskalleta puuttua ajoissa. Liikunnallista talvea, Kalle Kotiranta 6 / 2010 5. Päätöspäivänä miesten kilpailun voittoon noussut Venäjän Aleksander Legkov piti kireää pakkaskeliä mainiona hiihtoilmana. Matkapuhelinten ja langattomien verkkojen vaikutukset terveyteemme nähdään toden teolla vasta vuosien kuluttua. Lääkäri Pekka Niemelä vertaa sähkömagneettisia aaltoja ympärillämme hernerokkasumuun, tosin sillä erotuksella, että säteily on näkymätöntä ja hajutonta. "Äiteen" päiväohjelmaan kuuluu edelleen säännöllinen liikunta. Kenties se on pelastanut ojaan ajautuneen hiihtäjän hengen, mutta kuulumisten vaihtaminen ladun varressa on silti aika huvittavan näköistä. Muutama vuosi sitten matkamittariin kertyi talven aikana vielä tuhansia hiihtokilometrejä, mutta nykyisellään Siiri tyytyy 5001000 kilometrin saldoon. Mikä on talkooväen pakkasraja? PAKKASEN KESTOSTA NÄHTIIN KEUHKOJA EI TIETENKÄÄN KANNATA RÄÄKÄTÄ kovilla pakkasilla, vaikka alkutalven hyvä lumitilanne houkutteleekin ulkoilemaan. Paineet työelämässä, kotona ja harrastuksissa ajavat monet piippuun. Tästä syystä säteilyn vaikutuksia on helppo väheksyä. Teknologian kehittyessä jokainen voi miettiä, mikä on oikeasti tarpeellista. tekee kehittyvä teknologia. Vaikka kaikki teknologian innovaatiot myydään meille elämää helpottavina tekijöinä, ovat ne omiaan lisäämään stressiä ja kiirettä. päätoimittajalta MALLIA ÄITEESTÄ HIIHTÄJÄLEGENDA SIIRI RANTANEN täyttää lehtemme ilmestymi- sen aikoihin 86 vuotta
Voit lukea lehden myös digitaalisesti: www.lehtiluukku.fi tässä 52 Teknologian koekaniinit KANNESSA 22 24 12 28 38 Fitness-kilpailija ELSE LAUTALA Tehokkuutta salitreeniin Helposti hiihtämään Talvijuoksuopas 6 Kunto&Terveys
numerossa KOLUMNIT 12 LIIKUNTA Kunnon vieras: ELSE LAUTALA Juoksuaskeleet Maailman paras bikinivartalo? 10 Kunniaa talvelle 16 20 Harjoittelun taustat kuntoon. Hanna Rusila: RAVINTO & TERVEYS 46 50 52 Ravintokuidut Mikä on paras kuidun lähde? Terveyden esikuvat NYC Marathon Markku Tynkkynen: Jari Hemmilä osallistui maailman suurimmalle maratonille. 73 22 24 28 Kun askel lipsuu Pitoa pohjiin. Miten valmistetaan margariinia Teknologian koekaniinit Lapset käyttävät entistä enemmän matkapuhelimia. Kuntotesti: NASTALENKKARIT Kunto salilla, osa 6: Lajivoimaa kuntosalilta Kestävyysliikkujan, ryhmäliikkujan ja pallopelaajan salitreeni. 57 Liikkeellä Testissä tasapainoranneke & korvatulehdusmittari. 58 Voidaanko syöpä voittaa? Kehittynyt syöpähoito antaa toivoa sairastuneille. 34 36 Kuntosalilaitteet tutuksi Kunnon vieras: SIIRI RANTANEN Selkäpenkki antaa liikettä selälle. 62 Miksi uni ei tule? Lapsuusiän traumoilla on yhteys unettomuuteen. Aamulenkillä Äiteen kanssa. 38 Helposti hiihtämään Hiihtäjän vaivattomat apuvälineet. 64 Hammaslääkäripelko Karieksen kulut yhteiskunnalle ovat 500 miljoonaa. 42 Laskettelun suosio säilyy Rockerit ovat tämän kauden uutuudet. MUUT 8 71 72 75 Kuntoset Palvelukortti Ristikko Seuraavassa numerossa 44 Liikkeellä Teemu Virtanen hiihti 433,5 kilometriä vuorokaudessa. 66 Haasteita retkihiihdosta Massahiihdot 2011. KANNESSA Else Lautala KUVA Nina Kaverinen 6 / 2010 7
Influenssa alkaa tarttua jo ensioireiden ilmaantuessa, kun nenä hiukankin vuotaa. Eritteet eivät joudu kämmeniin, joista ne leviävät eteenpäin kättelemällä tai kosketuksen kautta. Se on paras ohje myös muiden virustautien ehkäisyssä. Pisarat pääsevät suoraan hengitysilman mukana limakalvoille, joskus alempiin hengitysteihin. Realistista toivoa onnistumisesta. kuntoset Pirkko Olasvirta Rodea ja Nina Kaverinen Yski ja pärski hihaan! Y skimällä ja aivastelemalla hihaan ei altista muita hengitystieinfektioille. Sarsin yhteydessä havaittiin, että pesemällä käsiä kymmenen kertaa päivässä tai useammin voidaan estää yli puolet tartunnoista. PS-kustannus 2010. 8 Kunto&Terveys. Pisaratartunta on tärkeä, kun pärskijöitä on ympärillä tarpeeksi. Tony Dunderfelt: Ilon psykologia. Suojaudu talven virushyökkäyksiltä: Vältä yskijöitä. Lisäksi monipuolinen ravinto, sopiva liikunta, riittävä uni ja stressin välttäminen tukevat osaltaan vastustuskykyä. Ilo on sisäsyntyistä, oman sisimmän tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Juttu perustuu Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen haastatteluun. "Täysipainoisesti elääkseen on oltava jatkuvassa liikkeessä, vain siten jokainen päivä on erilainen." Paulo Coelho: Elämä, Bazar 2010. ILON PYÖRTEESEEN Ilo ei varsinaisesti tule ulkoapäin eikä negatiivinen tunne epäonnistumisesta. Iloa kokeva huomaa kaiken sen hyvän, mikä elämässä juuri nyt on. Valtaosa hengitystieviruksista tarttuu käsien välityksellä. Pese kädet aina tultuasi ulkoa. Tässä vaiheessa kädet ovat tärkein tartuntareitti. Valistus hyvästä käsihygieniasta sekä suojatusti yskimisestä ja pärskimisestä kannattaa aloittaa lapsista, jotta se iskostuisi tavaksi ja siirtyisi eteenpäin. Vältä sairaita ja erityisesti heidän kättelyään. Kykyä nähdä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja sekä löytää ratkaisuja
Hautala, AJ ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010. Mitä enemmän kevyttä fyysistä arkiaktiivisuutta on tehokkaan säännöllisen kestävyysharjoittelun ohella, sitä paremmin kestävyyskunto kohoaa. Laukkanen, J ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010. Kai Savonen, Liikuntalääketieteen päivät 2010. J TAIDOT MOTIVOIVAT LIIKKUMAAN Säännölliseen liikuntaan motivoi halu ylläpitää tai kehittää omia taitoja sekä kokemus siitä, että liikunta parantaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. kuntoset Päivittäisen liikuntaharrastuksen lisäksi on tärkeää minimoida aika, jolloin lihakset ovat inaktiivisia. Se tarkoittaa viikossa viittä tuntia kohtalaisesti kuormittavaa tai kahta ja puolta tuntia voimakkaammin kuormittavaa kestävyysliikuntaa, lisättynä lihaskuntoharjoittelulla. Multanen, J ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010. Haakana, P ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010. Jännittävän urheilutapahtuman seuraaminen nostaa verenpainetta ja aiheuttaa merkittäviä muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa. Huonot mahdollisuudet hallita omaa työtä ja käyttää omia tietoja ja taitoja, esimieheltä saatu vähäinen tuki, huonot työntekijöiden suhteet, kiire ja stressi ennustavat pysyvää monikipuisuutta. Leskinen, T ym. Eija Haukka ym., Työterveyslaitos. Paras terveyshyöty liikunnasta os kaksinkertaistaa suosituksen mukaisen minimimäärän liikuntaa, sen hyödyn ja mahdollisten haittojen suhde on edullisin. Myös liikuntapaikkojen kalleus tai huono saavutettavuus uhkaa harrastusta. Kipu, terveysongelmat ja sairaudet koettiin esteiksi. sekä Pyky, R ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010. 6 / 2010 9. Pienin yhtenäinen jakso voi olla kymmenen minuuttia. Viime kädessä geeniperimä määrittää liikunnan yksilölliset vaikutukset. Näin voidaan välttää siitä johtuvat haitalliset vaikutukset rasva-aineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonitauteihin. Edullisinta on kerryttää viikoittaista liikuntapottia päivittäin. Nuorilla miehillä liikuntaa rajoitti kiinnostuksen ja ajan puute tai laiskuus. Se voi selittää katsojien sydäntapahtumien lisääntymisen. Vuoden ajan kolme kertaa viikossa toteutettu aerobic-ohjelma, joka sisälsi runsaasti hyppyjä ja nopeita suunnanvaihtoja, ei pahentanut lievää polven nivelrikkoa potevien naisten polvikipua tai toimintakykyä. Sydänperäisen äkkikuoleman vaara on erittäin pieni hyvän aerobisen kunnon omaavalla henkilöllä. Tulppo MP, ym., Liikuntalääketieteen päivät 2010
Ja kuinka meitä on aina kehotettu ottamaan mallia Välimeren keittiöistä! Ranskalaisen terveyslehden mukaan ihmeresepti hyvään oloon ovat runsaasti syöty kala omegakolmosineen, luomuliha ja riista, täysjyväleipä, lähellä tuotetut simppelit juurekset ja tietysti antioksidanttipommit eli metsämarjat. Lenkkareita tai kaupunkifillaria autolla kaikkialle kulkevat täkäläiset eivät omistakaan, saati huipputeknisiä jumppakenkiä. Fleksitaristista linjaa noudattava puolivege selviää huumorilla ja kukkaronnyörejä löyhäämällä. Kun evässämpylää ostaessani etsin täysjyväleipää kasvis- tai kalatäytteellä, sitä ei todennäköisesti ole tarjolla. Kun vielä elää sopusoinnussa luonnon kanssa eli samoilee metsäretkillä, pyöräilee ja sauvakävelee, voilà! Suomalainen sauna ansaitsee tietysti erityismaininnan. Vegaani tulisi konservatiivisessa ympäristössä hulluksi. Kevyttuotteita löytyy korkeintaan muutama, sen sijaan tuplarasvaisten juustojen ja jugurttien valikoima tyrmää. Perinteisimpiä suomalaisperheiden ja -koulujen ruokia on totta puhuen vaikeaa kutsua terveyspommeiksi. Kuten ranskalaisessa elokuvateatterissa, jossa hampparimainosten yhteyteen oli ympätty varoitusteksti ruuan lihottavuudesta kuin suomalaiseen tupakka-askiin nikotiinista. Niin se lienee aina, että ruoho tuntuu vihreämmältä aidan takana. rusila Hanna Rusila on toimittaja ja intohimoinen liikkuja, joka on asunut viime keväästä lähtien Luxemburgissa. Terveyden esikuvat NYT SEKIN ON SITTEN NÄHTY: ranskalaiset ihastelevat pohjoismaista "terveellistä ja laihduttavaa" ruokavaliota. Kertoessani, että kala ja juusto ovat ok, mutta lihaa en syö, myyjä kääräisee hyvää tarkoittaen pakettiin kalkkunasämpylän. Viime kädessä jokainen meistä valitsee itse, millä lautasensa ja vapaa-aikaansa täyttää. USEIN SUUPIELET KÄÄNTYVÄT 10 Kunto&Terveys. Terveysruokaa ja herkuttelua palvovana puolivegetaristina saan tuntea itseni oudoksi linnuksi Keski-Euroopassa. EHKÄ PITÄÄ KÄÄNTÄÄ ASIA niin, että suomalaisilla olisi mahdollisuus syödä maailman terveellisimmin, jos vain halua riittää. Toista on totuus alati paisuvan kansamme lautasilla. Vähän sama juttu kuin on liikuntatarjonnan kanssa. Makaronilaatikko, lihapullat, nakkikastike ja kalapuikot tarjoavat heikosti kuituja tai vitamiineja mutta koko lailla tyhjää energiaa ja lisäaineita. Kaupassa vihannekset, hedelmät, pähkinät, kala ja merenelävät maksavat maltaita. Sipsien ja sokerihötön napostelu onkin sitten oma spesialiteettimme. Mielenkiintoista kyllä, samanlaisia megasipsipussien rivistöä ja irtokarkkien ihmemaata ei näy keskieurooppalaisissa marketeissa. Annetaan siis suomalaisten ihailla eurooppalaisten elintapoja ja päinvastoin. Työpaikan kasvisannokset ovat yleensä rasvaisia piiraita ja kala on unohtunut maustaa. Tai luxemburgilaisessa luonnonpuistossa, jonne harmaantunut herrasväki lähtee "kävelylenkille" pyhätamineissa. väkisin hymyyn kulttuurierojen keskellä. Jos suomalaiset todella söisivät ravintosuositusten mukaisesti (tai ainakin kasvisosuuden niistä poimien), lihavuusongelmalle voitaisiin sanoa hyvästit
Lue lisää if.fi, soita 010 19 19 19 tai käy lähimmässä Ifissä. NETISTÄ 6 / 2010 11. KUN TULEE -10% MUTKIA MATKAAN, ON KORVAUS JO MATKALLA. Jos sairastut tai loukkaannut ulkomailla tai matkasi jostain syystä peruuntuu, on hyvä olla mukana kattava vakuutus. Kun otat If Matkavakuutuksen kätevästi osoitteesta if.fi, saat sen ensimmäiseksi vuodeksi 10 % edullisemmin
Maailman parhaimpiin lukeutuvan bikinivartalon omistaja sanoo nauttivansa kurinalaisesta harjoittelusta ja luovuudesta, jota hän pääsee toteuttamaan lajissaan. FITNESS ON KURINALAISTA LUOVUUTTA Taru Schroderus kuvat: Nina Kaverinen 12 Kunto&Terveys. Kunnon vieras Iloa ja energiaa pulppuava Else Lautala on kolminkertainen Ms Fitness ja Ms Bikini Universe -voittaja
Kunnon vieras R ytmisen kilpavoimistelun jo 7-vuotiaana aloittanut Else on menestynyt myös kilpa-aerobicissa, jossa hän sijoittui joukkuesarjassa parhaimmillaan MM-kilpailuissa kuudenneksi. Miss Fitness -kilpailijat ovat sporttisia ja sopusuhtaisia. En harrasta lajia tilipussin takia, vaikka olisihan se ihanaa, jos pystyisi elättämään itsensä vain treen>>> 6 / 2010 RAKKAUDESTA LAJIIN 13. Mutta mikä sai energisen Elsen siirtymään kahdeksan vuotta sitten kansainvälisten fitnesskilpailujen pariin. Kun kilpaaerobic oli nähty, etsin jo seuraavaa haastetta. Olin juuri lähdössä lentämään Las Vegasista New Yorkiin, kun koneet iskeytyivät WTC:n torneihin. Lopetimme voimistelun samanaikaisesti parin hyvän ystäväni kanssa, tilasimme kilpa-aerobicin sääntökirjan ja rakensimme ensimmäisen esityksen. Raha ei kuitenkaan ole minulle kaikki kaikessa. Innostuin ajatuksesta heti ja matkustin melkeinpä siltä seisomalta Yhdysvaltoihin ensimmäisiin kilpailuihini, Else nauraa. BIKINEISTÄ ILTAPUKUUN Elsen ensimmäisestä kilpailumatkasta rapakon taakse tuli koko maailmaa ravisuttaneen terrori-iskun takia monella tapaa mieleenpainuva. Tanssiminen ja esiintyminen ovat olleet niin kauan kuin muistan osa elämääni. Fysiikan lisäksi lajiin kuuluu vapaa-ohjelma sekä osassa kisoissa oleva iltapukukierros ja sen yhteydessä pidettävä lyhyt puhe. Tässä lajissa parhaiten ansaitsisi lehtien kuvauksilla ja sponsorisopimuksilla Yhdysvalloissa, mutta näin Suomesta käsin se on vähän haasteellisempaa tehdä. Eräillä messuilla Davidille työskennellyt freelance-kuvaaja tuli juttelemaan minulle Miss Fitness -kilpailuista ja kehotti osallistumaan kilpailuihin. Toki Suomessakin on mahdollisuus ansaita, jos vain jaksaa olla esillä ja markkinoida itseään. Kilpailujen voittajat palkitaan shekeillä, mutta Else sanoo mahdollisten palkintorahojen hupenevan pitkälti jo kisamatkoihin sekä kisa- ja iltapukuihin. Ensimmäisellä kisamatkallaan Else ihastui lajiin perinpohjaisesti ja huomasi pärjäävänsä siinä fysiikkansa puolesta hyvin. Lentolakon aikana tutustuin lajin parissa toimiviin ihmisiin ja kilpakumppaneihini, joista on sittemmin tullut hyviä ystäviäni. Ensimmäisellä kerralla puhe tuli melkoisena yllärinä, sillä en ollut osannut valmistautua siihen kunnolla etukäteen, Else kertoo. Ms Fitness ja Fitness America ovat tällä hetkellä suurimpia ja tunnetuimpia fitnesskilpailuja maailmalla. Tuhansien muiden tavoin jäin jumiin Las Vegasiin, jossa vietin ylimääräisen viikon. Rytminen kilpavoimistelu on alle parikymppisten laji ja sen jälkeen oli melkein itsestään selvää siirtyä kilpa-aerobiciin. Niiden osanottajat saapuvat Yhdysvaltoihin ympäri maailmaa
Sen päälle tulevat vielä vapaaohjelmaharjoitukset ja aerobiset treenit. Tällä hetkellä töissä tapahtumamarkkinointiyrityksessä. Saavutukset: kolminkertainen Ms Fitness ja Ms Bikini Universe -voittaja. 14 Kunto&Terveys. Harrastuksesta on tullut elämäntapa, jonka ympärillä pyörii moni asia. FILE: ELSE LAUTALA Syntynyt: Rovaniemellä vuonna 1979 Pituus: 167 cm Paino: 57 kg Kotipaikka: Helsinki Siviilisääty: avoliitossa Työskennellyt: mm. Elsen vauhdikkaan vapaaohjelman valtteja ovat tuomarien mukaan olleet puhtaasti suoritetut ja sulavat liikkeet sekä korkeat hypyt. Voimistelutaustasta on hyötyä, mutta se ei varsinaisesti tuo etumatkaa kilpailijajoukossa, jossa on mukana mm. eräoppaana, sporttimallina, tanssijana ja yrittäjänä. Vaikka ohjelma olisi kuinka hyvä, niin aina jää jotain hampaan koloon. Rakastan esiintymistä ja nautin suunnattomasti siitä luovuuden tunteesta, jota koen, kun saan suunnitella ja toteuttaa vapaaohjelmakoreografioita itselleni tai muille. Viimeksi lokakuussa piipahdin Japanissa katsomassa kilpailuihin valmistautuvaa ystävääni. Takana on lähes vuoden mittainen harjoitustauko ja toipuminen nilkan nivelsiteen katkeamisesta sekä niskan välilevyn pullistumasta. telinevoimistelun olympiamitalisteja. Olen niin innoissani! Ensimmäistä kertaa minulla on jonkun toisen tekemä punttiohjelma, jonka pohjalta treenaan neljästi viikossa salilla. Kilpasiskoista on tullut Elselle niin hyviä ystäviä, että hän lentää katsomaan heidän kilpailujaan eri puolille maailmaa, vaikka ei olisi itse kilpailuissa mukana. Kunnon vieras aamalla ja kilpailemalla. Vaikka harjoittelu ja etenkin kisadieetti tuntuvat vuosi vuodelta vaikeammilta, ei lopettaminen ole käynyt edes mielessä, Else toteaa ja kertoo lajin parissa olevan paljon yli nelikymppisiä naisia, jotka ovat palanneet äitiyslomiensa jälkeen takaisin lavalle entistä paremmassa kunnossa. KOHTI ENSI KESÄÄ Tällä hetkellä Helsingissä asuva ja tapahtumatoimistossa työskentelevä Else aloittelee harjoituskautta kohti ensi kesänä odottavia kilpailuja. Terve itsekritiikki on tärkeää, jos haluaa kehittyä paremmaksi, Else sanoo, heittää repun selkään ja suuntaa askeleensa päättäväisesti kohti punttisalia
TÄNÄÄN ON HYVÄ PÄIVÄ VOITTAA. KENOSSA JAETAAN YLI 100 000 VOITTOA JOKA PÄIVÄ. TÄNÄÄN ON HYVÄ PÄIVÄ VOITTAA. 6 / 2010 15
Juoksuaskeleet 6/6 16 Kunto&Terveys
Raskaamman taakan alla oleva juoksuaskellus muuttaa hitaaksi vaikuttaen samalla kielteisesti jalkaterän maassaoloajan so. Laihdutuskuurien kautta tapahtuvan painonhal- linta saattaa ajaa kuntoilijan tilanteeseen, jossa sekä ruoan määrä että laatu ovat kulutukseen nähden vaatimattomalla tasolla. Jari Hemmilä kuvat: Nina Kaverinen Juoksuaskeleet 6/6 Taustat kuntoon Joulukuussa kuntojuoksijan kannattaa laittaa harjoittelun tausta-asiat kuntoon vuoden alusta alkavaa juoksukautta varten. Samalla jalkojen kokema kokonaisrasitus lisääntyy haitallisessa määrin johtaen juoksijan hankalassa tapauksessa vammautumiseen saakka. kantoajan pituuteen. 3. Ryhmiin 1 ja 2 kuuluvien kannattaa tehdä töitä juoksuminänsä muodostamisen kanssa. Tässä suhteessa tunnettu sananlasku "ei kannettu vesi kaivossa pysy" kuvaa juoksijan tilannetta mainiolla tavalla. Esimerkiksi kolme kuukautta kestäneestä juoksutreenistä ei ole hyötyä, jos harjoitusten päätöspisteeksi muodostuu umpikuja. Harjoittelun lähtötelineet voi kaivaa esiin pohtimalla motivaatioon, ravintoon ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. M otiivin löytäminen ja ylläpitäminen on eräs juoksuharjoittelun keskeisistä asioista. Painoasiassa ylipainon vaikutukset kohdistuvat yleisen jaksavuuden lisäksi hapenottokykyyn, niveliin, lihaksiin ja luustoon. Esimerkiksi vammojen vaivatessa on asiallista motivoida itsensä lenkin sijaan jäämään kotiin tai tekemään juoksua korvaavan harjoituksen. Ensimmäisenä voidaan suurennuslasin alle asettaa harjoittelumotiivin perustaso. Liiallisen painon haitalliset vaikutukset kohdistuvat myös juoksutekniikkaan. Jos asetettu juoksutavoite ei ole tarpeeksi haastava on seurauksena turhautuminen. Eräänä suurena motiivitason lähtökohtana on tavoitteiden asettaminen. Jos taas työkiireiden keskellä elävä henkilö laittaa tavoitteekseen harjoitella vaikkapa viisi kertaa viikossa, niin tuskan hetket saapuvat suhteessa tavoitteen yliasettamiseen. Tämä puolestaan johtuu siitä, että kehon eri osien joutuessa raskaamman painolastin alle lisääntyy samalla niiden kokema kuormitus. Hänen haasteensa saattaa koskettaa innokkaana tapahtuvaa liiallista harjoittelua. Juoksumotiivien tarkastelu voidaan hyvin aloittaa muutamien pohdintaa vaativien kysymysten avulla. Ilman riittävän voimakasta motiivia kuntoilijan ongelmaksi saattaa kauden edetessä aiheutua harjoitusten väliin jättäminen tai heikoimmassa tapauksessa koko harrastuksen lopettaminen. Juoksija voi vain muutamien viikkojen ajan ylläpitää innostusta esimerkiksi toisten juoksijoiden hänelle esittämisen motiivien varassa. Ryhmään 3 kuuluvan ei tarvitse tuskailla motiivin kanssa. Seurauksena tästä saattaa olla harjoittelun sujuvuuteen vaikuttavan palautusjärjestelmän vaurioituminen, joka saattaa lopulta johtaa akuutista pitkäkestoiseen ja vaikeammin hoidettavaan ylirasitustilaan. Tavoitteen ylimitoituksen suhteen voi juoksija kokeilla ensiavuksi juttelemalla harjoitteluvaikeuksista muiden juoksijoiden kanssa, lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai hankkimalla juoksuvalmentajan. Harjoitusohjelmat nettisivuilla: www.kuntolehti.com ALOITETAAN PERUSTEISTA Motiiviasiassa ei ole olemassa taikatemppuja. Ilman asiallista alkutilanteen kartoittamista juoksijan harjoitteluponnistukset menevät hukkaan. Samanaikaisesti täytyy kuitenkin muistaa kaiken harjoittelun pohjautuvat vapaaehtoisuuteen, juoksuharjoittelua ei voi aloittaa tai ylläpitää hampaat irvessä. Millainen on juoksumotiivin yleistaso? PAINONHALLINTA KUULUU JOKAISEEN PÄIVÄÄN 1. Jos taas tavoiterima on asetettu liian korkealle, niin silloin kuntoilijan voimat väsyvät jo ennen kevättä. 2. Olen suhteellisen motivoitunut juoksuharjoittelua kohtaan. Olen motivoitunut juoksuharjoitteluun erityisen hyvin. En ole kovin motivoitunut tai myönteisesti suuntautunut juoksuharjoitteluun. Eräs uuden juoksijan fyysisistä haasteista saattaa liittyä painonhallintaan. Painon haittavaikutus hapenottokykyyn perustuu siihen, että pienilihaksi>>> 6 / 2010 17. Jos juoksija kuuluu toiseen mainituista ryhmistä, niin esimerkiksi maratonia varten tapahtuvan harjoittelun ylle voi heittää epäilyksen varjon
Mainittuihin kahteen ryhmään kuuluvien ei kannata edes pohtia maratonharjoittelun aloittamista ennen terveydentilan kohenemista. Tällöin ensiavuksi saattaa riittää muutaman päivän mittainen lepojakso. Terveydentilani on hyvin heikko sairastan usein ja tervehtyminen on hidasta. Niiden kohdalla juoksijan tulee mitoittaa sekä hoitokeinot, tukiharjoitteet että juoksuharjoitteluun palaamisen ajankohta aina tapauskohtaisesti. Olen huippukunnossa en juurikaan sairastele. 4. Olen normaalipainoinen. On selvää, että kuntojuoksijan harjoitusvalikoimaan ei kuulu lenkkeily hänen kärsiessään esimerkiksi viidestä edellä mainitusta vaivasta. Vamman kroonistuminen puolestaan saattaa aiheuttaa muutaman viikon tai jopa kuukausien mittaisen harjoitustason, jonka jälkeen paluu harjoitussorvin ää- TERVEYDEN KANSSA EI KANNATA LEIKKIÄ reen on huomattavan vaativaa. 18 Kunto&Terveys. 3. Terveydentilani on keskimääräistä parempi sairastan vuosittain 12 kertaa. Terveydentilani on keskimääräistä heikompi sairastan toisinaan, mutta palaudun nopeasti. Toisena asiana ovat sitten harjoittelun aiheuttamat viisi vaivaa. Mainituista ongelmista kärsivän henkilön tulee tehdä työtä ei ainoastaan terveellisen ruokavalion käyttöönoton, mutta myös omakuvan kanssa. Ryhmiin 1 tai 2 kuuluvien kannattaa huoltaa keho kuntoon ennen harjoittelun aloittamista. Jo muutaman kilon painon pudotus parantaa juoksijan valmiuksia nopeaan juoksuun merkittävällä tavalla. Lähtökohdaksi sopii tutkia omaa hyvinvointia seuraavien vaihtoehtojen turvin: Millainen on terveyteni tilanne? 1. 2. 3. Olen hieman ylipainoinen, mutta painoni ei haittaa liikuntaani. 2. Ne ovat akillesjännevaivat, polvilumpion patellajänteessä hyppääjän polvi, IT jänteen ärsytystilana tunnettu juoksijan polvi, sääriluun lihaskiinnitysten ja -kudosten tulehdus penikkatauti sekä jalkapohjan kalvojänteen tulehdusoireisto plantaarifaskiitti. Esimerkki: kun puolikovassa harjoituksessa sykelukemaksi muodostuu 155, niin silloin syke vaihtelee lenkin aikana lukemien 150160 välillä. Useat juoksijat ovat ainakin kuulleet tai lukeneen viidestä juoksijaa eniten vaivaavasta jalkaongelmasta. Parempana vaihtoehtona heille voidaan suositella terveystilan parantamista kevyemmän kolmesta neljään kertaan viikossa tapahtuvan lenkkeilyn avulla. Painon kohdalla kuntoilijan kannattaa esittää itselleen kysymyksiä seuraavien luonnehdintojen kautta: 1. Painonhallintaa koskevat sairaudet saattavat varsinkin naisten kohdalla liittyä vapaapainoisuuteen sekä anoreksia nervosan että bulimian tiimoilta. Lisäksi vaivoja saattavat aiheuttaa epäsäännöllinen yöuni, työkiireet, jatkuva taloudellisten asioiden päivittely, liiallinen alkoholin käyttö sekä ihmissuhdeongelmat. Myös yleisellä tasolla kuntojuoksijan kannattaa luoda katsaus terveyteensä pysyvyyteen juuri joulukuussa ennen uuden harjoitusvuoden alkua. Olen jopa alipainoinen ja kärsin jossain määrin painonhallintaan liittyvistä sairauksista. Juoksun aiheuttamat vaivat ylipäätään pitää purkaa pois vamman ollessa akuutissa vaiheessa. 5. Kuukausia kestävä harjoittelu tavoitemaratonia varten vaatii hyvää perusterveyden tilaa, jonka turvin kuntoilija kestää harjoittelun aiheuttaman rasitustilan. Olen selvästi ylipainoinen, ja painoni haittaa liikuntaani. Harjoitusvaatimus prosenteissa x (maksimisyke leposyke) + leposyke Naisen laskennallinen maksimisyke on 225 ja miehen 220 lyöntiä minuutissa Esimerkkihenkilö on 30-vuotias NAINEN 195 60 135 lyöntiä minuutissa MIES 190 60 130 lyöntiä minuutissa maksimisyke leposyke sykealue kevyt harjoitus 6065 % maksimisykkeestä 6065 % maksimisykkeestä 60 x (19560) + 60 = 141 60 x (19060) + 60 = 138 7075 % maksimisykkeestä 7075 % maksimisykkeestä 70 x (19560) + 60 = 155 70 x (19060) + 60 = 151 8085 % maksimisykkeestä 8085 % maksimisykkeestä 80 x (19560) + 60 = 168 80 x (19060) + 60 = 164 puolikova harjoitus kova harjoitus Sykelukemia tulee tulkita ohjeenomaisesti. Usein sairastavat saattavat myös olla tavallista väsyneempiä tai masentuneita. Säännölliset työajat, riittävän pitkä yöuni, vapaan viettäminen täydellä teholla miettimättä työkiireitä ja terveellinen ravinto tarjoavat hyvän lähtökohdan terveyden terästämiseen. 4. Terveydentilani on keskimääräinen sairastan vuosittain 23 flunssaa. Juoksuaskeleet 6/6 suus ja vähärasvaisuus ovat avaintekijöitä maksimaalisen hapenottokyvyn käyttöön saamisen kannalta
SUOMEN SUURIN PUOLIMARATON. WWW.HELSINKICITYRUN.COM 6 / 2010 19. 7.5.2011 NOUSE, ILMOITTAUDU JA JUOKSE
liikunta Jari Hemmilä Maraton New Yorkissa 45 000 juoksijaa ja kaksi miljoonaa katsojaa. Kisaviikon torstaina juoksijoille avautui maratonin kisaexpo kilpailunumeroiden hakua ja esimerkiksi juoksuvarusteiden ostamista varten. Tämänvuotinen 40-vuotisjuhlakilpailu puolestaan oli kaikkien aikojen suurin yksipäiväinen juoksutapahtuma, sillä maaliviivan ylitti järjestäjien tuloslistan mukaan yhteensä 44 997 juoksijaa. Lauantai-ilta päättyi juhlavalla tavalla. 162 suomalaista, 42 000 energiapatukkaa, 60 000 energiageeliä, 2062 siirrettävää wc-asemaa ja yli 6000 vapaaehtoistyöntekijää. Noin neljän kilometrin mittaiseen juoksuun osallistui arviolta 10 000 juoksijaa. Juoksijamäärän kasvu on pakottanut kilpailun järjestäjät etsimään uusia ratkaisuja maratonin järjestämiseen. Kello 1320 välisenä aikana Central Parkissa anniskeltu pasta-ateria huipentui ilotulitukseen. STARTTI KOLMESSA VAIHEESSA VIIKKO TÄYNNÄ OHJELMAA New Yorkin maraton juostiin perinteiseen tapaan sunnuntaina, mutta juoksuviikolla tapahtumat alkoivat jo viikkoa aikaisemmin Central Parkissa järjestetyn avajaistapahtuman myötä. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista juoksijoista lähti Manhattanilla sijainneelta hotellilta linja-autolla matkaan jo kello 6.15. VIIDEN KAUPUNGINOSAN HALKI Italialaisen tutkimusmatkailijan Giovanni da Verrazzanon mu- 20 Kunto&Terveys. Liikenne Verrazano Narrows -sillalla sijaitsevalle lähtöpaikalle oli juoksuaamuna kiivasta. Marraskuussa juostu New Yorkin maraton juhli 40-vuotista taivaltaan. V uonna 1970 järjestetylle ensimmäiselle New Yorkin maratonille osallistui 127 juoksijaa. Vielä ennen sunnuntaita juoksijoille tarjottiin kahta lauantaille osunutta yhteistapahtumaa. Kolme noin 15 000 juoksijan suuruista ryhmää lähetettiin matkaan kello 9.40, 10.10 sekä 10.40. Aamulla oli ohjelmassa Yhdistyneiden Kansakuntien rakennuksen edestä alkava ja Central Parkiin päättyvä kansainvälinen rauhanjuoksu. Eräs vasta viime vuosina käytäntöön tulleista asioista koskee kilpailun kolmivaiheista lähtöä
Manhattanilla juoksijoita odottaa kuitenkin tuhansien ihmisten suuruisen kannustajajoukko. Kilpailun tässä vaiheessa voimakas kannustus ajaa osallistujaa eteenpäin kohti Avenuen päässä olevaa 30 kilometrin merkkipaalua. East Riverin ylä- Juoksin New Yorkissa ensimmäisen kerran vuonna 2006. Maratonjuoksun aattopäivinä juoksijan pitäisi välttää turhaa kävelyä, mutta kisaa edeltävinä päivinä itsestäni tuntui kohtuuttomalta viettää hiljaista hotellielämää keskellä Manhattania. Juoksuvaihe Viidennellä Avenuella käynnistyy noin 34 kilometrin juoksun jälkeen. Central Parkissa maratoonarin menoa hankaloittaa lopputieosuuden vaihtelevuus pienien ylä- ja alamäkien johdosta. Viimeisten kilometrien aikana juoksija elää kilpailun hankalia päätösvaiheita. liikunta puolella sijaitseva silta edustaa juoksijalle viheliäisyyttä: sillan ylimpään kohtaan johtava loiva nousu on lähes kilometrin mittainen. New Yorkin maratonilla maalisuora käynnistyy noin 500 metriä ennen maalia. Loppuvaihe on sekä juoksu-urheilun että kannustuksen riemujuhlaa, sillä osa suoran kannustajista istuu tapahtumaa varten paikalle rakennetuissa tilapäiskatsomoissa. OMA JUOKSU MALTTI MUKANA Maratonjuoksussa on kyse myös mielen maltista: jos kilpailija aloittaa kuntoonsa nähden liian kovaa, on seurauksena energiavarastojen tyhjentyminen ja väsähtäminen. Neljä kilometriä ennen maalia kisailijat syöksyvät maalipaikkana toimivan Central Parkiin reiteille. Bronxissa saatava kannustus saattaa tuntua jopa hieman vaisulta, mutta paluu Manhattanille saaren pohjoisosassa sijaitsevan Harlemin kautta muuttaa tilanteen jälleen paremmaksi. Tämän jälkeen matka Manhattanin Central Parkissa sijaitsevalle maalipaikalle kulkee Queensin ja Bronxin halki. Juoksijat Queensista Manhattanille ohjaava Queensboron silta sijaitsee 2426 kilometrin välisellä osuudella. Yhden sanan mukanaan tuoma kannustus tuntui hienolta, sillä suuren osan matkasta sain juosta esimerkiksi "go Finland" tai "Finland you are looking good" kannustusten saattelemana. Viidentenä maratonreitin varrella sijaitsevana kaupunginosana juoksija saavuttaa Bronxin noin kahden kilometrin mittaisen osuuden aikana. Itse käytin kilpailussa paitaa, jonka etumuksessa luki "Finland". Perjantain ja lauantain runsas kävely sekä maratonjuoksussa vallalla ollut pitkien tieosuuksien voimakas vastatuuli vaikuttivat kielteisesti juoksuni viimeiseen 78 kilometriin. Ensimmäisten mailien aikana juoksijoille tuottavat riemua Brooklynissä ja Queensissä sijaitsevat kannustajat, joilta jokainen juoksija kokee saavansa tukea. Juoksijan edetessä kohti nousun päätepistettä voi keskittyminen juoksuun olla hankalaa ennen Manhattanin Ensimmäiselle Avenuelle johtavaa loivaa myötämäkeä. Central Parkin maalilinjan saavutin lopulta ajassa 2.52.58, mutta rauhallisten aattopäivien avulla loppuaika olisi voinut olla luokkaa 2.482.49. 6 / 2010 21. Tuolloin suurimmaksi kilpailua edeltävien päivien haasteeksi osoittautui kaupunkinähtävyyksien houkuttelevuus, ja tämä osoittautui todeksi myös tänä vuonna. Maratoonarin ei kuitenkaan kannata tähyillä kohti useamman kilometrin mittaista päätepistettä, sillä maratonjuoksussa keskittymisen herpaantuminen voi johtaa esimerkiksi vahingossa tapahtuvaan juottoaseman ohittamiseen tai rajun kannustuksen aiheuttamaan tarpeettomaan vauhdin kiihtymiseen. LOPULTA MYÖS MAALIIN kaan nimetyn Verrazano Narrows -sillan toinen pää sijaitsee Staten Islandinilla, ja toisessa päässä juoksijoita odottaa Brooklyn. Lihasenergia on loppu, jalat ovat jäykät ja maalin haluaisi sijaitsevan jo seuraavan mutkan takana
Viistottu takareuna lisää pitoa ja kosketuspintaa kantaiskuvaiheessa. Jään päälle satanut lumi tai vesi liukastaa maaperän entisestään. Jää, märät pitkospuut ja iljanteet antavat haastetta sen pito-ominaisuuksille. Turvallinen kuvio on sivuilta avoin. Vibramia on myös urheilujalkineiden pohjassa. Käsien ja jalkojen nyrjähdykset, ruhjeet ja murtumat ovat tavallisimpia vammoja. Hyvin pehmeä pohja taas kuluu kovalla alustalla yllättävän nopeasti. Jos pohjan materiaali on liian kova, hyväkään kuviointi ei pidä liukkaalla. Urat leviävät alaspäin ja ovat syvyydeltään 58 milliä. Ostaja voi saada osviittaa pitävyydestä painamalla sormella pohjaa: jos se painuu selvästi, pito on todennäköisesti aika hyvä. Epätasaisuus ja muhkuraisuus lisää liukastumisen vaaraa. Se lisää pitoa eri suuntiin erityisesti märällä alustalla. Tasaisen tiukaksi aurattu kiiltävä lumipinta on vaarallisen luistava. Mutta lisäjäähtyminen tekee ylivireäksi, ja virheiden määrä kasvaa. Kanta on matala ja leveä. Myös väsymys, huono kunto ja pimeys horjuttavat menoa. Jos liukuva askel ei pysähdykään, käsi työntyy refleksinä ensimmäisenä kohti tannerta, ja hups siellä ollaan rähmällään. Mutta sitä ei käytetä, vaan tilalle on tullut erilaisia kumiseoksia. Kitkakerroin taas kertoo kengän liukkaudesta jäisellä alustalla. Nopeat lämpötilavaihtelut ja keli nollan vaiheilla ovat hankalia. PITOA POHJIIN Liukkaalla pitää parhaiten pohja, joka on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista. Aito kumi joustaa, kestää, pitää ja vaimentaa iskuja. Tr-kumista valmistetaan hyvälaatuisten talvikenkien pohjia pehmeytensä, pitävyytensä ja tukevuutensa ansiosta. Välipohjissa esiintyvää huokoista etyylivinyyliasetaattia (EVA) on myös ulkopohjissa. Tiheät ja kovat seokset ovat liukkaita ja kuluessaan muuttuvat entistä liukkaammiksi. Työmatkatapaturmista suurin osa on liukastumisia ja kaatumisia. Siihen sekoitetaan muun muassa jätemateriaalia. Pitävimmät jalkineet ovat pohjiltaan pehmeimpiä. Pysy pystyssä -kampanjan selvityksen mukaan jopa joka kolmas suomalainen liukastuu vuosittain, ja puolet heistä on alle 30-vuotiaita. Sitä pidetään pitävänä ja kestävänä. Näitä lukemia ei yleensä tunneta, vaikka niistä olisi hyötyä talvikenkien valinnassa. Pelkkä kaatumisen pelko johtaa lihasten jännitystiloihin ja tekee liikkumisen epävarmaksi. Tyypillinen jokatalvinen tarina tuhansille ihmisille. liikunta Kun askel lipsuu ja luisuu Pirkko Olasvirta kuvat: Nina Kaverinen Kun maa tuntuu karkaavan jalkojen alta, sopiva jalkine lisää pitoa ja hyvä lihaskunto vakauttaa askelta. Auton kitkarenkaiden kumiyhdisteestä on haettu pitoa myös juoksutossuihin märällä, lumella ja jäällä. Pitävän pohjan lukema on 40:n ja 60:n välillä. Voimakas, teräväreunainen ja eri suuntiin urautuva pohjakuvio imaisee itsensä kiinni maahan. Vireystila on paras, kun tuntuu hieman viileältä. Pitävän pohjan kitkakerroin vaihtelee 0,2:n ja 0,29:n välillä. Hiilikumiseos sopii kovaan kulutukseen tarkoitettujen juoksukenkien pohjapintoihin. Jos pohja ottaa kiinni pöy- 22 Kunto&Terveys. Sticky Rubberia löytyy vaelluskengistä ja lenkkitossuista. Jo horjahtelu altistaa venähdyksille ja revähdyksille. Pohjien kovuutta voi verrata Shore Aluvulla, joka vaihtelee nollasta sataan. Lihasten suorituskyky huononee kylmässä. Pehmeää kaatumista voi harjoitella judokan vinkein. Ä kkiä kantapään alle osuu petollinen iljanne
Judoseuroilta voi tiedustella turvallisen kaatumisen kursseja. Näin yläselkä pysyy hyvässä asennossa ja rintakehä auki. Rentous on tärkeää myös talvella, koska kylmä ja lihasjännitys yhdessä altistavat rasitusvammoille ja venähdyksille. Moni on huomannut, että liukkailla on helpompi pysyä pystyssä juosten kuin kävellen. Pitkillä ja hidasvauhtisilla lenkeillä enimmäkseen kantapää tulee ensin maahan. Tasapainoa voi parantaa huiputtamalla: Seisaaltaan pyöritään ympäri muutaman kerran ja yritetään tavoittaa tasapaino. Nilkan toiminta on keskeistä pystyasennon hallinnassa. Selkä ja hartiat pyöreiksi. Vain tarkkuutta lisää, jotta asento ei painu kumaraan ja etukenoon. Oikein liukkaan kelin harjoitukset hoituvat turvallisimmin matolla tai sisäradalla. LIUKKAAT LENKIT RENNOLLA ASKELEELLA Talvilenkkeily on erilaisten kelien ennakointia. Seiso tukevasti molemmilla jaloilla. Parhaan tuntuman pidosta saa testaamalla tossua luonnon olosuhteissa. Paina leuka rintaan. Varpaille nousu, myös yhdellä jalalla kerrallaan, kehittää tasapainoa ja nilkan seudun lihaksia. Kaatumiseen löytyy monia helppoja ja riskittömiä harjoituksia. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nastat pitävät parhaiten jäisellä alustalla. Tavoitteena on kohdata jäinen "tatami" pyörein ja pehmein liikkein. Santapaperivaikutus lisää pitoa liukkailla reiteillä. lee kehon koko paino, kun taas kävellessä paino jakautuu tasaisemmin molemmille jaloille. Yksinkertaisin niistä onnistuu parisängyssä. Toistuvilla harjoituksilla oppii luottamaan kehonsa hallintaan ja siihen, että kaatumisesta on mahdollista selvitä ehjin nahoin. TASAPAINOA HUIJAAMALLA OPPIA KAATUMISEN MESTAREILTA Jokainen pyllähtää nurin jossain vaiheessa elämäänsä. Core-treenit, erilaiset hyppelyt, pienet päkiähyppelyt, tanssi, taiji ja paljon suunnan muutoksia sisältävät pelit kohentavat tasapainoa. Pehmeän kaatumisen vaiheet ovat: Lisää joustoa polviin. Vaeltajat vetävät suksen pitoteippiä kengän pohjiin ja astuvat hiekkaan. He keinuvat keränä pään osumatta maahan. Viimeistään neljän kuukauden kuluttua se on iskostunut refleksiksi. Koko liikesarja muistuttaa kierähtämistä. Askeleen päälle tu- Pitävimmät jalkineet ovat pohjiltaan pehmeimpiä. polvien väliin. Sulalla ja liukkaalla pitäisi pystyä kävelemään ja juoksemaan samalla tekniikalla. Lumihanki on mainio harjoituspaikka. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet torjuvat liukastumista tehokkaasti, mutta niitä on hankalampi käyttää kuin nastakenkiä. Yksikään kävelijä ei liukastunut tai kaatunut nastakengillä. Leuka on hiukan ylhäällä. Sopiva vauhti auttaa tasapainon säilyttämisessä. Nilkkojen pyöritys molempiin suuntiin kuuluu päivittäiseen ohjelmaan. Juostessa tossun kosketus maahan on nopea ja tehokas. Talvellakin juostaan oman tyylin mukaisesti päkiä- tai kantavoittoisesti. Judon alkeissa judokat istuvat lattialla kädet polvien ympärillä ja painavat leuan Vähäinen liikunta johtaa tasapainon ja lihasvoiman heikkenemiseen. Tasapainolaudalla nilkat saavat liikettä moneen suuntaan, mutta liikkeet kannattaa opetella tekemään oikein alusta lähtien. Peilijäällä nastatkin liukuvat. liikunta dän liukkaaseen pintaan, se vaikuttaa turvalliselta. Tuolilta nousun jälkeen pyörähdetään ympäri ja istuudutaan takaisin. Hiihto ja laskettelu ovat juoksua tukevia, tasapainoa vakauttavia lajeja. Juostessa pää on suorassa ja katse eteenpäin, ei varpaissa tai liukkaassa alustassa. Istahdetaan sen laidalle, kädet syliin, leuka rintaan ja humpsahdus taaksepäin. Käteen, lonkkaan tai olkapäähän kohdistunut isku pieneni aivan minimaaliseksi. Tottumaton käyttäjä saattaa pitää niitä liukkaina kivisellä lattialla tai metallisella pinnalla. Leuka rintaan. Kädet tekevät noin 90 asteen kulmassa pientä tikkaavaa liikettä, eivät hiihdä tai vispaa. Sohvatyyny on oiva alusta tasapainoiluun kahdella tai yhdellä jalalla. Kaatumiseen voi varautua harjoittelemalla turvallista alastuloa judotekniikan avulla. Kädet puuskassa mene rauhallisesti kyykkyyn. Nopeutta säädellään olosuhteiden mukaan. Hallittu juoksu on vakaata ja tasapainoisempaa kuin haparoiva kävely. Myös trail-juoksussa on monia tasapainoa vahvistavia osia, esimerkiksi painonsiirrot sivuttain, siksak-hyppelyt juurien ja kivien yli ja pitkospuilla taiteilu. Olkapäät lepäävät alhaalla rentoina ja olkavarret lähellä vartaloa. Sutiva askel rasittaa akillesjänteitä. >>> 6 / 2010 23. Töpöttelyä ja askeleen lyhentämistä kannattaa välttää, jotta etureidet eivät jumiudu tai lantio kipeydy. Kupsahda kumoon. Judossa kaatuminen muuttuu luonnolliseksi kuukauden tai parin harjoittelulla kaksi kertaa viikossa. Kädet kiinni kehoon. Kellahduksen aikana kädet ovat vartalon etupuolella kevyessä koukussa ja pää on taivutettu kohti rintaa. Harjoitus vaikeutuu silmät kiinni. Judotekniikan hyödystä kaatumisen opettelussa on saatu tieteellistä vahvistusta muun muassa hollantilaisesta tutkimuksesta. Lantio säilyy neutraalissa asennossa syvien vatsalihasten voimin
Ulkopohja on kulutusta kestävää hiilikumiseosta. Vettä hylkivä teflon-pinnoite suojaa kosteudelta. Hiilikumiseospohjan vastakkaisiin suuntiin kiertävät, hainhampaita muistuttavat väkäset tehostavat pitoa. on omiaan pitkille ja rauhallisille peruslenkeille kaikilla alustoilla ja vaativissa olosuhteissa. Sulalla, kovalla, tasaisella ja sileällä alustalla se tuntuu seinämäisen hyvältä. Lesti on pehmeä ja joustava, mutta antaa sopivasti tukea sohjossa ja epätasaisella maaperällä. Hiilikumiseospohja on kuvioitu lohkomaisesti eri suuntiin kulkevilla palasilla. Kumimateriaali (adiWear) hidastaa pohjien kulumista. Alaspäin kaltevilla liukkailla pinnoilla kannattaa hiukan varmistella kantapään pitävyyttä. Päällisen mutaa hylkivä panssarinailon suojaa teräviltä oksilta ja välipohjan muovirakenne kiviltä. Kannasta löytyy paikkoja nastoille. Asics GT 2150 GTX >>> >>> 6 / 2010 25. Tuntuma alustaan kärsii hieman pohjan kovuudesta johtuen. Yhdeksänmilliset ulkonevat ja kovakärkiset hiiliteräsnastat (10) purevat alustaan. Kevyesti topattu päällinen saa tossun tuntumaan riittävän lämpimältä kovemmillakin pakkasilla. Jämäkkä kenkä sopii hyvää ylipronaatiotukea ja vahvaa kiertojäykkyyttä kaipaavalle juoksijalle. Kuntotesti on maastoon ja teille sopiva yleistossu. Pohjarakenne ohjaa askelta kohti kärkeä vauhdittamaan seuraavaa. Ulkopohjaan on käytetty Continental-kumiyhdistettä. Nahkealla jäälläkin pito riittää. Nahkealla jäällä kengällä voi kävellä reippaasti ja hölkätä. Lesti istuu hyvin, ja istuvuutta parantaa vielä nauhojen lukitus. Pohjan nappulakuviota kiertää "jarruraita", palaset, joista nousee kumiset piikit. Kuluneiden nastojen tilalle voi ruuvata uudet mukana seuraavalla avaimella. Asics gel-Arctic 3 WR >>> <<< Asics gel-Trail Lahar 2 GTX on yleislenkkikenkä lumisille teille ja maastoon. Pohjaan on yhdistetty pitoa lisäävä ja erittäin kestävä kumimateriaali. Kaltevalla, kovalla, sileällä ja märällä pinnalla kannattaa varmistella pitoa. Traxion-kuvioinen pohja pitää selvästi tavallista juoksukenkää paremmin märällä ja lumessa. Nollakelillä sohjoisessa ylämäessä pito on lähellä nastatossun pitoa. Kenkä tuntuu pysyvän napakasti jalassa kiinni ommellun iltin ja nauhoituksen kiristyslenkkien avulla. Roiskevesisuojattu. Gore-Tex -kalvo tekee päällisestä napakan. Se tuntuu mukavan pehmeältä ja kimmoisalta. Osasten tiheät poikkiraot parantavat pitoa. Kaartuvista tähtimäisistä väkäsistä koostuva pohja mukautuu erilaisiin alustoihin ja vaimentaa sopivasti askelta. Sohjolumessa sivuttainen pito on parempi kuin Ravenilla. Gel-tyyny kannassa ja päkiässä pehmentää askelta. Myös lumiset kaivonkannet tuntuvat liukkailta. Adidas adiStar Raven >>> <<< Adidas Supernova Riot 3 on märälle, lumiselle ja jäiselle alustalle tarkoitettu kitkapohjatossu. Pohja joustaa hyvin päkiästä kärkeen. Röpelöisellä jäällä kitkapohja ottaa kiinni ja antaa kohtuullisen hyvän pidon. on nastapohjainen trail-kenkä, joka sopii juoksuun ja kävelyyn teille ja maastoon. Pöperökelissä pääsee yllättävän ketterästi eteenpäin. Nastoista huolimatta tossu ei tunnu liian kovalta tai jäykältä
Lesti tuntuu hieman kevyemmältä ja istuu paremmin kuin vuoden takaisessa mallissa. Kosteutta imemätön pintamateriaali. Taipuvat nastat kuulostavat hiljaisemmilta kuin muissa malleissa. on Niken kosteiden alustojen klassikko. Kenkä tuntuu erityisen lämpimältä pakkasella. Lesti vaatii hyvää juoksutekniikkaa mataluutensa ja pehmeytensä vuoksi, erityisesti epätasaisella tai upottavalla maaperällä. Muhkuraisessa puuterilumessa ja sohjossa kenkä pysyy linjassaan ja jalka paikoillaan kengässä. Jalkaholvin alla olevan nastan tarkoitus on estää liukua kynnyspaikoissa. Viidensadan kilometrin kokemuksella 15 hiiliteräsnastaa pitää purevasti erilaisilla keleillä. Nastat ovat pysyneet paikoillaan eivätkä ole vielä kuluneet. Ulkopohja on kulutusta kestävää hiilikumia. Yhtenäisen pohjan kulmikkaat kuviot antavat peruspidon. Juoksijalle sopivatkin paremmin sirommat, kevyemmät ja pehmeämmät Pytho ja Heros. Icebug Hiko Bugrip >>> <<< Icebug Pytho 2 Bugrip on merkin kevein tossu. Nahkealla neliasteisella jäällä voi kävellä reippaasti kanta-askelin ja hölkätä normaalisti. Mukavan pehmeä ja saumaton yleistossu tuntuu kuitenkin lestiltään riittävän tukevalta. Tampatulla nuoskalumella kannattaa varmistella askelta erityisesti kaltevissa kohdissa. Nike Air Pegasus + 27 GTX >>> 26 Kunto&Terveys. Se on perusharjoittelun, vauhtilenkkien ja vetojen jalkine. Tämä yleiskenkä on jämäkkä ja tilava. Sisäsaumat eivät tunnu. Nastoista huolimatta jalka ei väsy pitkillä lenkeillä. Kovilla pakkasilla kenkä vaatii lämpimän sukan. Gore-Tex-kalvo rohkaisee hyppäämään sohjoon. Nastoja (17) on enemmän kuin Icebugin muissa malleissa, mutta se ei lisää jo muutenkin hyvää pitoa lumella ja nahkealla jäällä. Välipohjaa on kevennetty, ja iskunvaimennus on parantunut. Pintamateriaali hylkii vettä. Vettä hylkivä pintamateriaali ja kiinteä iltti tekee kengän tiiviiksi. Pito on mitä mainioin. soveltuu pitkille ja rauhallisille kävely- ja hölkkälenkeille liukkaalla ja jäisellä kelillä. Kevyeltä tuntuva tossu pitää juoksijan lähellä alustaa. Erimuotoiset ja -kokoiset palaset jo sellaisenaan antavat pitoa. Jäällä "älynastat" rutisevat äänekkäästi. <<< Icebug Heros Bugrip on lumisille ja jäisille peruslenkeille sopiva, hyvin juostava malli. Pohja on erikoiskumia. Päällisen kalvo pitää vettä ja hengittää. Jäisillä teillä lenkkeilevä voi nastoittaa ainakin keskeiset kohdat vohveliruudukosta. Kuntotesti Icebug Attla Bugrip >>> soveltuu kävelyyn ja hölkkään jäiselle asvaltille, tielle ja maastoon. Tossu saattaa lipsahdella joissakin sivuttaisissa liikkeissä hiekoittamattomalla tiellä. Loivan kahdeksikon muotoinen lesti myötäilee jalkaterää. Kenkä on epätasaisella alustalla hieman kömpelö juostessa. Sisus kuivuu nopeasti. Välipohja keventää ja pehmentää käyntiä. Se terästyy 15 mukautuvasta hiiliteräsnastasta
Lähellä alustaa etenevä askel tekee juoksusta sujuvaa ja herkkää. Matalahko, hyvin istuva lesti antaa sopivasti tukea eikä tunnu pakenevan alta epätasaisella ja lumisella tiellä. Kenkä istuu napakasti pikanauhoituksen ja lukituksen ansiosta. Muhkea iltti on reunoistaan kiinni. Gore-Tex -kalvo joustaa sopivasti jalkaterän noustessa alustasta. Vinoilla pinnoilla kannattaa kuitenkin passailla vauhtia. <<< Sarva Xero on kesäkauden juoksutossua muistuttava harjoituskenkä peruslenkeille ja vauhdikkaaseen menoon kaikilla alustoilla. Kovametallipäisten nastojen (15) kulumista hidastaa leveä hattu. Tuulta pitävä ja vettä hylkivä kalvo. Talvella hallin muutaman pakkasasteen vakaaseen lämpötilaan pääsee pakoon purevia pakkasia ja piiskaavaa viimaa. Ylläs-Hallissa voi viettää monipuolisia liikuntapäiviä: hiihtoa kahdessa tasossa 1200 metrin ladulla, alppicurlingia, luistelua, potkukelkkailua ja pulkkamäkeä. Tavallista lenkkikenkää hieman korkeampi lesti tukee hyvin nilkkaa. Nastat eivät pidä kovaa ääntä. Nahkealla tasaisella jäällä voi kävellä ja hölkätä rennosti. Se on monikäyttöinen yleiskenkä esimerkiksi kävelyyn, juoksuun ja metsäretkille. Lumilaminat antavat pitoa, kun nastat eivät enää pure kiinteästi alustaan lumikerroksen läpi. Kuntotesti Salomon XA Pro 3 D Ultra GTX >>> on jämäkkä ja vakaa maastokenkä, joka sopii myös lumen vaimentamille teille. Varpaat ja kanta on tehokkaasti suojattu. Lumella ja nahkealla jäällä voi askeltaa normaalisti ja rennosti hyvän pidon ansiosta. Jutussa on haastateltu jalkinemyyjä Kimi Lehtistä Intersport megastore Puhoksesta. TALVILIIKUNTAA YMPÄRI VUODEN Testasimme talvikauden 20102011 juoksukenkiä myös Ylläs-Hallin lumella ja jäällä. 6 / 2010 27. Kävijä tuntee itsensä energiseksi astuessaan ulkoilman lämpöön. Lihashuolto hoituu kuntosalin lämmössä. Lämpimänä vuodenaikana liikunta kylmässä virkistää ja laukaisee stressiä. Hallin muut palvelut: www.yllas-halli.fi Mallin vaatteet: Adidas kevät-kesä 2011. Pohjan osasissa on pieniä ja teräviä nystyjä lisäämään pitoa. Kenkä pitää pehmeässä pakkaslumessa hyvin, myös mutkissa. Iltin päätysauma saattaa hangata herkkähipiäistä. Vakaa epätasaisella alustalla
Riskinä voi olla kuitenkin se, että harrastaessasi liian yksipuolisesti suosikkilajiasi, kuormitat kehoasi epätasapainoisesti. Saman kunnon osa-alueen sekä samojen lihasryhmien usein toistuva kuormitus voi johtaa lihasepätasapainoon, palautumisen ja kehityksen hidastumiseen sekä rasitusvammaan. VIELÄ ENEMMÄN IRTI Kun lempilajisi on tärkeä ja haluat oppia sekä olla hyvä harrastuksessasi, niin miksi et panostaisi hieman enemmän myös lajia tukevaan oheisharjoitteluun. Kunto salilla 6/6 Riku Aalto kuvat: Rodeo ja Nina Kaverinen Lajivoimaa kuntosalilta Joku nauttii sitkeyttä ja omatoimisuutta vaativista kestävyyslajeista, toinen rytmikkäästä ja ohjatusta ryhmäliikunnasta. Seuraavassa treenivinkkejä, joiden avulla saat harrastuksestasi vielä hieman enemmän irti, olit sitten kestävyysliikunnan, ryhmäliikunnan tai palloilulajien vankkumaton harrastaja. 28 Kunto&Terveys. Kolmannelle taas sosiaaliset ja taitoa vaativat pallopelit ovat henkireikä. O n pääasia, että liikut ja nautit harrastamisesta. Lajia tukevilla lihaskuntoharjoitteilla sekä treenivinkeillä varmistat kehon tasapainoisemman kuormittamisen, lajiedellytysten parantumisen ja ehkäiset rasitusvammojen sekä loukkaantumisten riskiä
Tarkemman ohjelman löydät netistä: www.kuntolehti.com >>> 6 / 2010 29. Jatkuvan jännityksen vuoksi liikkuminen on jäykkää, epätaloudellista ja rasitusvamma- sekä loukkaantumisriski on korkea. Lihastasapainon asialla KESTÄVYYSLAJEJA HARRASTAVAN LIHASKUNTO-OHJELMA: Kestävyyslajeja harrastavan lihaskunto-ohjelmassa oleellista ja lajissa kuormittuvien lihasten vahvistaminen, lihastasapainon parantaminen sekä liikkuvuuden kehittäminen laajoja liikeratoja suosimalla. Jos lajilihaksia on harjoitettu epätasapainoisessa suhteessa vastavaikuttajiin nähden, ovat lajissa kuormittuneet lihakset selvästi toisella puolella raajaa tai vartaloa sijaitsevia lihaksia vahvemmat. Kyllästyminen, taantuma kehityksessä. Määrä voi ylirasittaa Kestävyyslajien aktiivisessa ja säntillisessä harrastamisessa piilee ylikuormituksen sekä rasitusvammojen vaara. + Sinulla ei luultavimmin ole ongelmia kehon painon kanssa. Toki on suotavaa ja järkevää suosia lihaskuntoharjoittelussa lajin kannalta tärkeitä lihasryhmiä ja tehdä lajinomaisia liikkeitä, mutta lähes yhtä tärkeää on tarjota lajin kannalta epäoleellisille ja paitsioon jääville lihasryhmille kuormitusta ja samalla lajissa rasittuville lihaksille lepoa! Lihasten taloudellisen toiminnan kannalta on tärkeää, että vastavaikuttajalihakset kykenevät rentoutumaan sekä antamaan työskenteleville lihaksille työrauhan. Jos harrastetaan yksipuolisesti esimerkiksi juoksua, kuormittuvat pohkeen ja säären alueen lihakset selvästi muita lihasryhmiä enemmän. Lajissa kuormittuvien lihasryhmien ylikuormittuminen ja rasitusvammariski. Harjoittelu kuluttaa paljon energiaa ja tarjoaa harrastajalleen terveysvaikutuksia. + Luja motivaatio ja kykeneväisyys itsenäiseen harjoitteluun. Kunto salilla 6/6 KESTÄVYYSLAJIEN HARRASTAJA Kestävyysliikuntalajeja aktiivisesti harrastavan henkilön harjoittelu on kuormittavaa ja tehokasta. Hyvän hapenkuljetuselimistön kunnon lisäksi kestävyyslajit pitävät painon kurissa, kiinteyttävät, ennaltaehkäisevät sydänsairauksien sekä aikuisiän diabeteksen puhkeamisen riskiä. Oli kestävyyslaji mikä hyvänsä, voidaan sitä tukevalla lihaskuntoharjoittelulla saada aikaan paljon positiivisia harjoitusvaikutuksia. Kestävyysliikunnan harrastaminen vaatii lujaa ja päättäväistä luonnetta yksinäisyytensä sekä määräpainotteisen harjoitteluvaatimuksen vuoksi. Lue, omaksu ja vie käytäntöön seuraavat treenivinkit, jos harrastat jotakin seuraavista liikuntalajista: Juoksu, pyöräily, uinti, hiihto, melonta, sauvakävely, suunnistus, rullaluistelu tai soutu. Lajiedellytysten kehittymisen lisäksi säästyt kiusallisilta rasitusvaivoilta, palaudut paremmin harjoituksista ja kaiken kukkuraksi koet varmasti harjoittelun mielekkäämpänä saadessasi lisää voimaa ja rentoutta suoritukseesi sekä lisää monipuolisuutta harjoitteluusi. Lajin kannalta oleellisten lihasten vahvistamisen lisäksi harjoittelussa on huomioitava myös lihastasapaino. + Lajisi harrastaminen ei vaadi jatkuvia, suuria investointeja. YKSIPUOLISESTI SUOSIKKILAJIA HARRASTAESSASI VAARANA ON: Muiden kunnon osatekijöiden laiminlyöminen (lihaskunto, liikkuvuus, tasapaino, koordinaatio). Heikkojen vastavaikuttajien on sinniteltävä pienessä jännityksessä huomattavasti voimakkaampien lajilihasten työskennellessä. + Hyvä palautumiskyky. MUITA HYVIÄ PUOLIA LAJISSASI: + Voit harrastaa lähes missä ja milloin vain. Vaikka loogista olisikin tukea lajiedellytyksiä aineenvaihduntaa kehittävällä lihaskestävyysharjoittelulla, haluamme tarjota kropalle lepoa sekä vaihtelua voimakestävyyttä ohjelmassa suosimalla. HARRASTAESSASI AKTIIVISESTI KESTÄVYYSLAJEJA VAHVUUTESI OVAT: + Hyvä hapenkuljetuselimistön kunto eli kestävyys. Toinen työ on toisesta lomaa ja uskon, että huomaat ohjelmaa hetken noudatettuasi saavasi lisää tehoa, voimaa ja vauhtia lempilajiisi. + Kestävyysliikunnan terveysvaikutukset ovat vertaansa vailla
Venyttelyt ja liikkuvuusharjoitteet huoltavat kehoa sekä lisäävät nivelten liikeratoja sekä lihasten venyvyyttä. Askellukset sekä aerobiset osuudet kehittävät kestävyyttä, mutta myös koordinaatiota, rytmitajua ja tasapainoa. Lihaskunto-osuudessa lihakset saavat kaipaamaansa vääntöä, kehonhallinnan sekä tasapainon ollessa harjoittelun positiivinen sivutuote. Ohjaajan tuki ja kannustus, energisoiva musiikki sekä muiden jumppaajien "kiritys" saavat ihmeitä aikaan. Kolikolla on aina myös kääntöpuolensa. Myös se, että innostuksissasi ylität itsesi ja harjoittelet kuntotasoosi nähden "ylikierroksilla", saattaa usein toistuessaan olla negatiivinenkin seikka. Jos haluat parantaa kestävyyttäsi, ovat "lenkkilajit" toimivampi vaihtoehto ja jos lihaskuntosi kaipaa harjoitusta, toimii kuntosaliharjoittelu takuulla ryhmäliikuntaa paremmin. Kunto salilla 6/6 RYHMÄLIIKUNNAN HARRASTAJA Ryhmäliikunnan harrastaminen on hauskaa ja monipuolista. Se, että kaikkia kunnon osa-alueita kehitetään samassa yhteydessä on toisaalta järkevää, mutta toisaalta varsin tehotonta. Jos teholiikuntaa on suhteessa maltilliseen, peruskuntoa parantavaan liikuntaan nähden liian paljon liikuntaohjelmassa, saattaa kehitys taantua, palautuminen olla vajavaista ja loukkaantumisriski nousta selvästi. 30 Kunto&Terveys. Sosiaalista ja virkistävää vaikutusta ei tietenkään myöskään voi väheksyä, sillä ne ovat muutamia ryhmässä harjoittelun parhaista puolista. Tunti sujuu kuin siivillä ja sen aikana tulee useimmiten jopa ylittäneensä itsensä. Monipuolisia elämyksiä Se, että ryhmäliikuntatunnilla kuormitetaan samalla kertaa lähes kaikkia kunnon osa-alueita, on upeaa. Mikään edellä mainituista osatekijöistä ei nimittäin kehity optimaalisesti
Joukkuelajeissakin kuormitustaso voi karata käsistä. Palloilun rinnalla kannattaakin harrastaa matalatehoista kestävyysliikuntaa sekä lajia tukevaa sekä täydentävää lihaskuntoharjoittelua. + Kyky nauttia yhdessä liikkumisesta, sääntöihin sitoutuminen, ryhmätyötaidot. >>> 6 / 2010 31. Vaihtomiesten pulan tai liian innon suhteessa kuntoon ja taitoon vuoksi, voi pelaamisen kuormittavuus olla turhankin korkea, jolloin optimihyöty sää saavuttamatta. Lue, omaksu ja vie käytäntöön seuraavat treenivinkit, jos harrastat jotakin seuraavista liikuntalajista: Sulkapallo, tennis, squash, golf, jääkiekko, jalkapallo, salibandy, kaukalopallo, lentopallo, koripallo, amerikkalainen jalkapallo tai ultimate. Lihastasapaino avainasemassa Palloilun täyteisessä treenaamisessa on omat ongelmakohtansa. pump) ja musiikin temposta johtuen suppeita, jolla voi olla jäykistävä ja lihaksen aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa "tukkeuttava" vaikutus. HARRASTAESSASI AKTIIVISESTI RYHMÄLIIKUNTALAJEJA VAHVUUTESI OVAT: + Hyvä rytmitaju, koordinaatio ja kehonhallinta. Varsinkin mailapelit kuormittavat kehoa toispuoleisesti. + Monipuolinen ja tasapainoinen kunto. + Ostaessasi jäsenyyden tai kortin kuntokeskuksesta on käytettävissäsi usein myös kuntosalin laiterepertuaari ja parhaimmillaan myös laadukkaat ohjauspalvelut. RYHMÄLIIKUNTALAJEJA SUOSIVAN LIHASKUNTO-OHJELMA: Ryhmäliikuntaa rakastavan treeniohjelmassa painotetaan tunneilla paitsioon jääviä lihasryhmiä ja suositaan laajoja, venyttäviä liikkeitä. Lihaskuntoharjoittelun näkökulmasta kannattaakin suosia liikkeitä, joissa molemmat kehonpuoliskot joutuvat työskentelemään omillaan. Ryhmäliikuntatunneilla lihaskuntoharjoittelun liikeradat ovat turvallisuussyistä (esim. Jos sulkapalloverkon toiselle puolelle asettuu selvästi itseä taitavampi ja parempikuntoinen pelimies, voivat sykkeet ja pelin tempo karata käsistä, eikä kumpikaan osapuoli saa treenistä vastaavaa hyötyä. Laajojen liikeratojen tavoitteena on aktivoida lihakset oikeassa järjestyksessään, vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä ylläpitää tai jopa parantaa liikkuvuutta. PALLOILIJULAJIEN HARRASTAJA Palloilulajeja harrastavalle joukkuelajit ja pallopelit ovat usein "ainoaa oikeaa" liikuntaa. + Kyky nauttia liikunnasta, sitoutuminen ryhmään ja aikatauluihin. Sen sijaan ohjelmassa kannattaa suosia yläselän vetoliikkeitä ylhäältä alas (miltei mahdotonta ryhmäliikunnassa, tai vaatii ainakin hieman mielikuvitusta), reiden takaosan lihasten harjoittamista, venyttäviä liikkeitä rintakehälle sekä laajoja, dynaamisia pohjeliikkeitä ja selän ojennuksia. Toiselle peli on seisoskelua, toiselle usein selviytymistä huohotuksen ja hapotuksen tunteiden parissa. Pomppiva pallo tai jäällä liukuva kiekko saa ihmeitä aikaan. Harvoin aikuiset raavaat miehet saavat hyppiä toistensa kaulaan arjessa, eikä suunsoittamisesta tuomarille sekä pienestä eripurasta vastustajan kanssa ole pelkästään negatiivisia vaikutuksia. Joukkuelajit ovat monipuolisten fyysisten vaikutustensa lisäksi oivallinen keino purkaa stressiä, oppia sosiaalisia taitoja sekä oikeudenmukaisuutta ja ryhmässä toimimista. Palloilulajeissakin ylittää helposti oman suorituskykynsä rajat. Ohjelmassa kannattaa "boikotoida" tunneilla suosittavia liikkeitä, kuten kyykkyjä, askelkyykkyjä, vatsarutistuksia, etunojapunnerruksia, hauiskääntöjä tangolla sekä selänojennuksia matolla niitä saat tehdä tarpeeksi jumpatessasi. Isotkin miehet kirmaavat hymy naamalla ja vääntävät naama irvessä pallon tai kumilätkän kimpussa. Peruskestävyytesi ei kehity vankaksi kovilla tehoilla liikuttaessa. Ilman pelivälinettä juokseminen muuttuu useilla myrkyksi tai ainakin kitkeräksi puurtamiseksi. Kuormitat itseäsi toistuvasti liian kovilla kierroksilla. MUITA HYVIÄ PUOLIA LAJISSASI: + Ryhmäliikunnan harrastaminen on vaihtelevaa ja näin ollen myös kehoa huoltavaa. + Monipuolinen ja tasapainoinen kunto. Kunto salilla 6/6 Hyödyt peittoavat epäkohdat Kaiken kaikkiaan eri ryhmäliikuntamuodot ovat oiva tapa lyödä useampi kuntoilukärpänen yhdellä iskulla. Jos tavoitteena ei ole minkään kunnon osa-alueen maksimoiminen, vaan haluat olla hyvässä ja monipuolisessa kunnossa sekä nauttia ryhmässä liikkumisesta, kannattaa kengänkärjet kääntää kohti lähintä tai mieluisinta ryhmäliikuntasalia. Näin voimakkaampi, dominoiva puoli, ei haukkaa leijonanosaa lihaskuntoliikkeidenkin suorittamisesta. HARRASTAESSASI AKTIIVISESTI PALLOILULAJEJA VAHVUUTESI OVAT: + Hyvä kehon- ja pelivälineen hallinta, taito, tasapaino, koordinaatio. Kestävyyden lisäksi pallon kanssa touhuaminen kehittää taitoa, koordinaatiota, rytmitajua, tasapainoa ja vääntötilanteet jopa voimaakin. + Saat harrastaessasi samalla myös neuvoa, tietoa, tukea ja palautetta liikkumisen tueksi. Palloilulajit ovat loistavaa liikuntaa. Kuormitat aina painotetusti samoja lihasryhmiä (pakarat, etureidet, vatsa, ylävartalon ojentavat lihasryhmät), ryhmäliikunnassa vaikeammin kuormitettavien lihasryhmien jäädessä paitsioon (reiden takaosat, yläselän lihakset, vartalon ojentajat). Lue, omaksu ja vie käytäntöön seuraavat treenivinkit, jos harrastat jotakin seuraavista liikuntalajista: Aerobic, kuntojumppa, bodypump, circuit, body-tunnit, spinning, kuntonyrkkeily, bodycombat, pilates, bodycontrol, jooga, taiji, bodybalance tai step. YKSIPUOLISESTI SUOSIKKILAJIA HARRASTAESSASI VAARANA ON: Mikään kunnon osatekijöistä ei kehity optimaalisesti. Joukkuelajit ovat lisäksi loistava ja turvallinen mahdollisuus purkaa tunteita, niin pettymyksiä kuin riemunpurkauksiakin, turvallisessa ympäristössä
Tämä tuplahyöty konkretisoituu suorin jaloin maastavedossa, jonka sisällytimme tietenkin ohjelmaasi. + Saat kokea voimakkaita tunteita ja reagoida niihin turvallisessa ympäristössä. Lajinomaiset kyykyt ja sivukyykyt kaipaavat palloilulajeja harrastavalla rinnalleen helposti paitsioon jäävien takareisien vahvistamista. + Löydät takuulla samanhenkisiä ystäviä. Lihastasapainoa kehittävät, käsipainoilla toteutettavat liikkeet saavat ohjelmassamme vielä jatkoa jumppapallolla toteutettavista, laajoista ja dynaamisista keskivartalon liikkeistä. Peruskestävyytesi ei kehity vankaksi kovilla tehoilla liikuttaessa. 32 Kunto&Terveys. Kuormitat itseäsi toistuvasti liian kovilla kierroksilla. Usein toistuvat saunaillat saattavat koitua kunnon kohentamisen hidasteeksi. PALLOILULAJEJA SUOSIVAN LIHASKUNTO-OHJELMA: Lähes kaikissa liikuntalajeissa voimantuottokeskuksena toimii lantio, jonka lihaksia kannattaa lihaskuntoharjoittelussa suosia. YKSIPUOLISESTI SUOSIKKILAJIA HARRASTAESSASI VAARANA ON: Kuormitat aina painotetusti samoja lihasryhmiä (lantion seudun lihakset) sekä kehoasi toispuoleisesti (mailapelit). Palloilija on siis palloilija vielä salillakin. + Lajin harrastaminen innostaa myös muuhun fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Kunto salilla 6/6 Yksityiskohtaiset harjoitusohjelmat löydät Kunto & terveys -lehden nettisivuilta: www.kuntolehti.com MUITA HYVIÄ PUOLIA LAJISSASI: + Liikkumaan lähteminen on helppoa joukkueen "painostuksen" ja peli-innon vuoksi. Mikä olisikaan parempi yhdistelmä, kuin lihasvoiman ja liikkuvuuden paketoiminen samaan liikkeeseen
Tilaa nyt! 29 euroa Kahvakuulalla kuntoon Tuomo Kilpeläine n SULJ maksaa postimaksun 6 / 2010 33
Kun selkä ojennetaan "lankkuna" eli suorana vaakatasoon, tapahtuu varsinainen liike lonkkanivelissä. Varsinkin aloittelijan sekä ristiselkävaivoista kärsivän henkilön kannattaa noudattaa laitteen säädöissä edellistä vinkkiä. Perinteisissä lattialla tehtävissä selkäliikkeissä on myös edellisen kaltainen ongelma. Lattialiikkeet ovatkin melkoisen staattisia, jopa selkäepäystävällisiä liikkeitä, varsinkin jos selkää nostetaan kontrolloimattomasti kaarelle. SELKÄ KUNTOON AALTOMAISILLA OJENNUKSILLA SEKÄ KIERROILLA SELKÄ KAIPAA LIIKETTÄ Perinteisesti selkäpenkillä tehdään ainoastaan yhtä liikettä selän ojennusta. Jos valitset harjoitusohjelmaasi vain yhden liikkeen keskivartalolle, valitse silloin kiertoliike. Toisin sanottuna tuki asettuu hieman (n. Lihakset kaipaisivatkin laajoja, aaltomaisia ojennuksia sekä kiertoliikkeitä, joilla on huoltavan vaikutuksen lisäksi myös liikkuvuutta ylläpitävä ja edistävä merkitys. Suorien selkälihasten tehtävä on pyöristyneen selän ojennus vaakatasoon. 34 Kunto&Terveys. Selkä on lattialla maattaessa suorana ja selkälihakset lyhenevät yliojennusliikettä tehtäessä. Jos haluat harjoittaa keskivartaloasi kokonaisvaltaisesti, valitse silloin kierron kaveriksi yksi selän ojennusliike, yksi koukistus ja yksi sivutaivutussuuntainen liike. Selkäranka ei kuitenkaan missään vaiheessa pyöristy, joten lihakset sen ympärillä eivät pääsen venymään. Aaltoliikkeiden vaikutuksesta myös liikkuvuus pysyy hyvänä tai jopa kehittyy. Pinnallisten juonteiden lisäksi aaltomaiset ojennukset aktivoivat tehokkaasti myös selän syvällä sijaitsevia, asentoa ylläpitäviä lihaksia. Ja sitäkin melko tehottomalla tavalla. Keskivartalon hallinta, etenkin kierron hallinta, on oleellista lähes kaikissa liikuntalajeissa sekä arkiaskareissa. Ojennus kannattaa opetella tekemään oikein. S elkäpenkissä on (useimmiten) ainoastaan yksi säätövipu, jolla säädetään lantiota vasten asettuvan tuen etäisyyttä jalkatuesta. Lihas ei siis veny eikä lyhene työskennellessään, jolloin sen verenkierto ja aineenvaihdunta estyvät elpymisen sijaan. Kuntosalilaitteet tutuksi Riku Aalto kuvat: Nina Kaverinen Artikkelisarja tutustuttaa kuntosalin laiterepertuaariin sekä tarjoaa vinkkejä laitteiden monipuoliseen hyödyntämiseen. Selän lihaksista suorat selkälihakset osallistuvat liikkeeseen, mutta lähinnä tekemällä staattista eli isometristä työtä. Halutessaan henkilö voi nostaa lantiotukea selvästi ohjeistusta ylemmäksi, jolloin liike helpottuu ja vatsan edessä oleva tuki pakottaa selkärangan pyöristymään alas laskeuduttaessa. 5 cm) navan alapuolelle. Tavoitteena on säätää penkki siten, että lonkkaluiden etuyläreuna on pehmusteen yläreunan kohdalla. Tällöin lihaksen pituus ei supistuessaan muutu, vaan lihas pysyy jännittyessään saman pituisena. Kiertoliikkeet pakottavat keskivartalon lihakset yhteistyöhän ja napakoissa kierroissa aktivoituvat pinnallisten lihasten lisäksi myös syvät lihakset. Lonkan ojennuksessa toimivat tehokkaimmin pakaralihakset (iso pakaralihas) sekä reiden takaosan lihakset (kaksipäinen reisilihas, puolikalvoinen- ja puolijänteinen lihas). Riku Aalto SELKÄPENKKI harjoittelua selän eduksi Selkäpenkissä tehtävä selän ojennus ei ole ainoa liike mitä laitteessa voi tehdä. Näin lihakset venyvät alkuasennossa, supistuvat tehokkaasti ja oikeassa järjestyksessään sekä pysyvät kunnossa aineenvaihduntaa edistävän pumppaustyön ansiosta
Vedä leuka rintaan ja rullaa selkä nikama nikamalta suoraksi. LUE LISÄÄ NETISTÄ: www.kuntolehti.com 6 / 2010 35. Kuntosalilaitteet tutuksi SELÄN OJENNUS RULLATEN SELKÄPENKISSÄ KOHDISTUS: suorat selkälihakset, pakarat, reiden takaosa SUORITUSOHJE: Asetu penkkiin siten, että lonkkaluut ovat pehmusteen reunan tasalla. Laskeudu hallitusti selkä suorana ja leuka pitkällä alas. Pidä kädet ristissä rinnalla tai niskan takana
Lahden seudulle Kukkilaan Rantaset muuttivat 50-luvun alussa, ja samoihin aikoihin Siirin loistokas hiihtoura pääsi vauhtiin. Sen jälkeen hän osallistui monet vuodet pitkän matkan hiihtoihin. Valittu vuoden naisurheilijaksi 1954, 1956, 1958 ja 1959. Kunnioitettavaan 86 vuoden ikään ehtineen olympiavoittajan viime talven saldoksi kertyi reilut 500 pääasiassa Lahden Urheilukeskuksen ja Salpakankaan maastoissa hiihdettyä kilometriä. Rautaisessa kunnossa oleva Siiri lenkkeilee päivittäin. Pienet krempatkaan ei silloin paina. Vuonna 2009 Rantaselle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi. 36 Kunto&Terveys. Minulle kun kävi aikoinaan samalla tavalla, niin olkapää oli kipeä vielä vuodenkin päästä, Siiri aprikoi suunnatessaan aamulenkkinsä läpi tuiskun ja tuulen kohti Lahden keskustassa sijaitsevaa kotiaan. "Äitee" lisänimen hän sai joukkuetovereiltaan, sillä Siiri oli ainoa naishiihtäjistä, joka oli naimisissa ja jolla oli lapsia. Siitä ei pääse eroon. Oli se harmi se Aino-Kaisan kaatuminen siellä Oloksen harjoituslenkillä. Vielä muutama talvi sitten hiihdin usean tuhannen kilometriä, mutta silloin tulikin vielä käytyä Lapissa lumileirillä. Olympiamerkkipaalut olivat Oslo -52, Cortina -56, Squaw Walley -60. Vielä 52-vuotiaanakin Siiri oli Finlandiahiihdon nopein nainen! Rakkaus lajiin roihuaa Siirissä vieläkin yhtä voimakkaana kuin pikkutyttönä. Kunnon vieras Taru Schroderus kuvat: Johannes Wilenius Aamulenkillä Äiteen kanssa M arraskuun ensimmäinen lumisade saa aamulenkillään patsaansa kupeeseen pysähtyneen Siiri "Äitee" Rantasen odottamaan hiihtokauden alkua. Hiihtourheilua hän seuraa edelleen silmä kovana. Finlandia-hiihdon nopein nainen 52-vuotiaana vuonna 1977. Saa nähdä, paraneeko vamma kolmessa viikossa. Hän oli avioitunut Rantasen Kallen kanssa, joka oli seppä. Sai vuonna 2000 Pro Urheilu -palkinnon. Nyt en ole sinne asti enää lähtenyt, pirteä Siiri kertoo. Sauvakävelyn, pyöräilyn ja hiihdon lisäksi hän käy ahkerasti eläkeläisten tansseissa. Siiri aloitti hiihtouransa Wärtsilän Teräksessä. SIIRI RANTANEN Syntynyt 14.12.1924 Tohmajärvellä Olympiakultaa viestissä Cortinassa 1956 Olympiapronssia 10 kilometrillä Oslossa 1952 Olympiapronssia viestissä Squaw Valleyssa 1960 Kolme MM-hopeaa, Falunissa 1954 (10 km, viesti, Lahdessa 1958 (viesti) Kaksi MM-pronssia (10 km Lahdessa 1958, viesti Zakopane 1962) SM-mitaleita hiihdosta 26 kpl SM-mitaleita ratajuoksussa, maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä. Siirin hiihtoura käynnistyi toden teolla 26 vuoden iässä ja sitä kesti lähes 15 vuotta. Kun on liikkumaan luotu, niin sitä on vaan liikuttava. Kun pääsee lenkille, niin on terve ja ruoka maistuu
Kunnon vieras 6 / 2010 37
Kilpahiihdon pitopohjasukset eroavat kuitenkin kuntohiihtäjien suksista merkittävästi. Jos luonnonlunta ei ole, löytyy ensiapu hiihtokuumeeseen hiihtoputkista ja hileladuilta. 2 000-luku toi runsaasti helpotusta kuntohiihtäjän harrastukseen. Myös uusia apuvälineitä kehitellään koko ajan. Valinnan varaa riittää, sillä pitoteipin rinnalle ovat tulleet mm. Hiihtoputket, lumen varastointi ja hileladut tarjoavat useilla paikkakunnilla hiihtomahdollisuuden syksyn ja alkutalven lumettominakin ajankausina. Pitopohjasukset saivat merkittävää huomiota myös MMhiihdoissa Tshekin Liberecissa 2009, jossa vaikeissa keliolosuhteissa pitopohjasukset olivat menestyksen takuu miesten 15 kilometrin matkalla. liikunta Kalle Kotiranta Helposti Hiihtäminen ei ole voitelun vaikeudesta kiinni. Vaikka pitopohjasuksia on markkinoitu viime vuosina uutuuksina, on niitä ollut tarjolla jo vuosikymmenien ajan. Vuosikymmenen alussa voitelun merkittävimpiä innovaatioita oli pitoteippi, joka on edelleen erinomainen vaihtoehto perinteisen tyylin hiihtäjälle. Madhusin Intellgrip skin on esimerkki tuotteesta, joka haastaa markkinoilla olevat pikatuotteet. 38 Kunto&Terveys. Välinepuolella varusteiden helppouteen on kiinnitetty erityistä huomiota. pitopohjasukset sekä pikavoiteet. Kilpahiihtäjien pitopohjat ovat tarkan kelialueen erikoissuksia, kun taas harrastajille tarkoitettujen pitopohjien tulisi toimia joka kelillä
Sport-teippi on hieman tavallista ohuempi ja toimii vain pakkaskeleillä. Harmaat ja naarmuuntuneet pohjat ottavat pikavoidetta vastaan huonosti. Pitoalueen peittävä mohair-karva on ns. Pitoteippiä voi suositella kuntoilijoille ja aktiivihiihtäjille. PIKAVOITEET Pikavoiteet ovat helppoja ja nopeita levittää. Startin Sport-teippi on oiva valinta hieman edistyneemmälle hiihtäjälle. Intellgrip skin -tuotteita voi suositella retkeilyyn ja rauhalliseen hiihtoon. >>> 6 / 2010 39. Tämän jälkeen pohjan harjaus parantaa luistoa merkittävästi, sillä pohjan kuvio saadaan näin auki ja samalla ylimääräinen voide pois pohjasta. Pitovoide levitetään suksen pitoalueelle sienellä tai spraylla. Tuotetta voi siirtää suksiparista toiseen. Jos paksu pitoteippikerros on liian edessä, se syö suksesta luiston. Ongelmia pidon kanssa saattaa tulla märällä kelillä ja todella kovalla pakkasella. Pinnan etuosa on liukasta muovia. Irtolumi voi paakkuuntua suksien pohjaan. Pitoteipin asennuksessa on syytä huomioida se, ettei teippiä vedetä aivan pitoalueen etureunaan saakka. Pitopohjasukset ovat lähes huoltovapaat. Pidä huoli, että karhennat vain pitoaluetta. Intellgrip skin -pinnan luvataan takaavan varman pidon ja luiston kelistä tai maastosta riippumatta. Pikaluiston annetaan kuivua levityksen jälkeen hetki. Tuote on kehitetty helppoutta arvostaville hiihtäjille. hiihtämään HIIHTÄJÄN APUVÄLINEET Pitopohjasukset ovat yleensä luistoltaan perinteisiä suksia heikommat, mutta takuupito on perinteisen tyylin hiihtäjän ykkösjuttu. Pitopohjasuksia voi suositella etenkin rauhallisesti eteneville, satunnaisille hiihtäjille ja lapsille. liikunta PITOPOHJASUKSET PITOTEIPPI Pitoteippi nopea ja helppo asentaa. Pitovoiteen tarttumista parantaa merkittävästi pitoalueen karhentaminen hiomapaperilla. Pitopohjasuksia löytyy moniin käyttötarkoituksiin aina peruskuntoilusta kilpahiihtoon. Pikavoiteita voi suositella kaikille hiihtäjille, etenkin jos kunnollisia voitelutiloja ei löydy. INTELLGRIP SKIN Intellgrip Skin on suksen pohjaan kiinnitettävä irtopinta. Luistovoiteiden toimivuus edellyttää, että suksien pohjat ovat hyvässä kunnossa. Periaatteessa pitoteippi kattaa kaikki kelialueet, mutta takuupitoa ei voi luvata nollan ympärillä keikkuviin todellisiin ongelmakeleihin. Ne imeytyvät yleensä suksen pohjiin liuotinaineen avulla, eikä niitä tarvitse sulattaa raudalla. Kovalla pakkasella suksien luisto heikkenee usein merkittävästi. nousukarvaa, mutta lyhyempää kuin vaellussuksissa. Pitoteippi kestää pohjassa yli 200 kilometriä. Liian löysässä suksessa paksu pitoteippi voi aiheuttaa tökkimistä. Pitoteippi tuli markkinoille vuosikymmenen alussa ja on ollut siitä asti kestosuosikki kuntoilijoiden keskuudessa. Pitopohjasukset kannattaa jäähdyttää huolellisesti ennen hiihtämään lähtöä. Pohjia suositellaan puhdistettavan aika ajoin voiteenpoistoaineella. Pitopintaa voi halutessaan leikata lyhyemmäksi
Hyvä tekniikkaharjoitus onkin hiihto ilman sauvoja. Sen voi tehdä itsekin ns. Apua suksien pohjustukseen, kunnostukseen ja voiteluun löytyy myös hiihtoseuroilta ja paikallisilta suksiyrittäjiltä. Painoa on silloin pakko siirtää tehokkaasti sukselta toiselle. liikunta TEKNIIKAT Perinteinen hiihtotapa perustuu oikein suuntautuneeseen potkuun, riittävään liukuun ja painonsiirtoon sukselta toiselle. Luistelusukset ovat aina perinteisen tyylin suksia jäykemmät. Usein luistelua vaikeuttaa turha hosuminen ja jännittäminen sekä riittämätön painonsiirto liukuvalle sukselle. Hiihtäjän paino vaikuttaa suksien jäykkyyteen ja hiihtäjän pituus suksien pituuteen. Pohjustus kannattaa sopia tehtäväksi urheiluliikkeessä jo suksien oston yhteydessä. Luistelussa vartalon painopiste liikkuu sekä sivuttain että ylös-alas. paperilapputestillä, jonka ohjeet löydät nettisivuiltamme. Kannattaa siis huomioida, että merkittävästi eripainoisten perheenjäsenten hiihtäminen samoilla välineillä ei välttämättä onnistu. MUISTA POHJUSTUS Suksen luistopinnat kannattaa pohjustaa säännöllisesti. Hionta kannattaa tehdä lähes kaikkiin suksiin. Se muistuttaa rytmitykseltään kävelyä. Sauvatyönnön ajoitus vaihtelee eri tekniikan mukaan, ja on siten haasteellista. PITOALUE Perinteisen tyylin suksiin määritetään pitoalue (oston yhteydessä). Tasapainoa kannattaa kehittää yhden suksen liukuharjoituksilla. Nykyaikaisissa pitopohjasuksissa ei ole voidepesää, vaan koko pohja on synteettistä pinnoitetta. Kävelyvauhdin kasvaessa suksea on pakko liu´uttaa. Opi perinteinen Luistelu on haastavaa Luisteluhiihdossa oleellista on tasapainoinen liukuasento yhdellä suksella. Jos hiihtäminen tuntuu hankalalta, kannattaa harjoittelu aloittaa tasamaalla kävelemällä ladulla sukset jalassa. Vuorohiihto on hiihdon perusta. Vuorohiihdon potku lähtee lantiosta. Yleisin tekniikkavirhe on puutteellinen painonsiirto, jolloin paino on kahdella suksella läpi liikkeen. Suksien pohja voidaan usein samassa yhteydessä myös hiottaa. Poikkeukseen sääntöön tekevät halvat muovipohjasukset, joihin ei hiontaa eikä pohjustusta välttämättä kannata tehdä. Lue lisää voitelusta ja hiihtotekniikoista netistä: www.kuntolehti.com 40 Kunto&Terveys. Rytmi voi olla myös hukassa, jolloin työnnön ja liu´un koordinaatio on heikkoa. Pikavoiteita käytettäessä pohjien huokosiin ei imeydy voidetta juuri lainkaan
6 / 2010 41
Lapsille tarjotaan valtakunnallisesti Werneri hiihtokoulukonseptia. Erityisesti lähirinteissä hiihtokoulu liikuttaa satoja lapsia talven aikana. Olosuhteet vaikuttavat lasketteluintoon viime kaudella laskemaan pääsi kaikkialla Suomessa pitkän kauden. Hiihtokeskuksissa panostetaan tällä kaudella palvelutarjonnan kehittämiseen, lisäksi on kymmeniä keskuksia, joissa joko rakennetaan hissejä, rinteitä tai lisätään lumetuskalustoa. Tärkeää on, että perusperiaatteet ja rinnesäännöt opitaan oman taitotason ryhmissä ja harrastamaan päästään säännönmukaisesti. Mitä uutta on tarjolla lasten hiihtokouluissa. Välineitä on eri tasoisille laskijoille ja hiihtokoulussa pääsee parhaiten perille lajin saloista. Hiihtokeskusten reaaliaikaisia rinne- ja latutietoja voi seurata osoitteessa www.ski.fi. Werneri -kursseilla tätä tukee monipuolinen materiaali rinnepasseista diplomeihin saakka. Näyttäisi, että harrastajamäärät ovat pysyneet likimäärin samalla tasolla. Kuinka helppoa alppilajien kokeilu on keskuksissa. Pyhälle. Lähes miljoona suomalaista kertoo harrastavansa lajia. Hiihtokeskuksissa sijaitsevat välinevuokraamot ovat korkeatasoisia ja niistä löytyy asiantuntijuutta. liikunta Kalle Kotiranta kuva: Nina Kaverinen Ruka avasi rinteensä hiihtokansalle jo lokakuussa. Onko laskettelun suosio kasvussa. Hiihtokeskuksia pyritään rakentamaan kokonaissuunnitelman puitteissa, sisältäen myös muita talviliikunnan suorituspaikkoja, kuten ladut, pulkkamäet jne. Hyvän laskijan erottaa vähän huonommasta sillä, että hyvä laskija näyttää liikkuvan huomattavasti vaivattomammin siis tekee vähemmän tarpeetonta laskun aikana. Lapin keskusten lisäksi myös eteläisemmän Suomen rinteissä tapahtuu. Laskettelun suosio säilyy S uomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet, mitä uutta löytyy hiihtokeskuksista. Useampiin hiihtokeskuksiin asennetaan ensi kaudella helppoja hissejä, mm. Kun lapset innostuvat, perheiden on helpompi viettää jokaiselle mielekäs talvipäivä rinteessä. taikamattoja (lapsille) ja iso tuolihissi mm. Hyvänä esimerkkinä Vuoden 2010 hiihtokoulu TalmaActive, jossa oli toissa vuonna 500 werneriä ja viime kaudella yli 600 werneriä hiihdonopetusohjelmissa. 42 Kunto&Terveys. Laskettelu on taitolaji, joka perustuu tasapainoon ja oikea-aikaisiin painonsiirtoihin
Kypärä kuuluu rinteeseen, myös selkää suojaava panssari on turvallisuutta lisäävä tekijä. 6 / 2010 43. Hiihtokeskusten testilaskupäivät ja suksivuokraamojen tarjonta on syytä tarkistaa. Useimmissa keskuksissa välineitä pääsee kokeilemaan. Välikerros valitaan tarpeen mukaan, teknisestä materiaalista valmistettu fleece siirtää kosteutta ulompaan kerrokseen. Mallista huolimatta sukset on syytä pitää hyvässä kunnossa. Tämä tuo laskijalle leijuvan tunteen lumen pinnalla ja sukset kantavat paremmin pehmeällä lumella. Kanttien teroitus ja suksien voitelu (hyödynnä pikavoiteet) ovat olennainen osa harrastusta. CARVING TWINTIP Tiimalasisukset, jotka mahdollistavat leikkaavan käännöksen. Kaksikärkiset sukset, joilla voi laskea sekä etu- että takaperin. Vaihtoehtoina on eri mittaisia, eri levyisiä ja erilaisilla kärki- ja kantaratkaisuilla varustettuja suksia. Hyvät kosteutta siirtävät ja paikallaan pysyvät sukat ovat tärkeät. Rocker-vaihtoehtoja on tarjolla myös lumilaudoissa. SALOMON TWENTY TWELVE on suksi, jossa on yhdistetty twintip ja rocker. Suksia tai eri suksityyppejä kannattaa kokeilla ennen hankintaa. Suksessa on puuydin ja se on vakaa ja kestävä. Löydä omat suksesi Aloittelija pärjää yleissuksilla mainiosti. Aloittelijan on syytä hankkia välineet asiantuntevasta erikoisliikkeestä. Hanki myös laadukkaat käsineet, laskettelulasit sekä turvavarusteet. Nyt viimeisintä huutoa ovat rockerit. Twenty Twelve T iimalasimaiset carving-sukset mullistivat aikoinaan koko laskettelun. Aloittelevan laskijan sukset ovat yleensä hieman löysemmät. Näin ne kääntyvät paremmin ja niitä on helppo hallita rauhallisemmissa vauhdeissa. Temppusuksien maineen vuoksi etenkin nuorison suosikki. ROCKER Suksien kärkeä ja kantaa on kohotettu, jolloin suksi nousee pidemmältä matkalta ylöspäin sekä kärjestä että kannasta. Pukeudu oikein MILLET AIR VIBRATION on naisten topattu, täysin veden- ja tuulenpitävä takki, jossa on helmassa lumilukko. Pue ihoa vasten tekninen asu, joka siirtää kosteutta eteenpäin. Rockerit ovat alun perin puuterilumille tarkoitettuja suksia. liikunta Rockia rinteeseen Alppisuksien kehittyminen tekee laskemisen vuosi vuodelta helpommaksi. Takin tärkeitä ominaisuuksia ovat lisäksi vetoketjulliset tuuletusaukot, korkea kaulus, helmakiristys, lumilukot sekä riittävä taskujen määrä. Päällimmäisenä kuorikerroksena pidetään joustavia, vedenpitäviä ja hengittäviä materiaaleja. Olennaista on löytää omiin taitoihin ja mielihaluihin sopivat sukset. Tämän kauden uutuudeksi tituleeratut Rockersukset ovat tiimalasimaiset, mutta niissä kärki ja kanta ovat kohotettu
Nelosen VO2-ohjelman tuottaja ja juontaja ylitti entisen ennätyksen 18 kilometrillä. Hiihdin eniten siitosta*, toiseksi eniten tasatyöntöä ja vasta kolmanneksi eniten luistelua, Virtanen kommentoi. Käsineen tärkein ominaisuus on tuulenpitävyys. Puuvillasukka on huonoin vaihtoehto, mutta paksuhko villaa sisältävä sukka lämmittää. liikkeellä 433,5 kilometriä vuorokaudessa T eemu Virtanen hiihti 24 tunnin maailmanennätyksen Kuortaneella marraskuussa. Koko suorituksen keskivauhti on yli 18 kilometriä tunnissa. Mononsuojat kenkien päällä auttavat myös kylmillä keleillä. Arena Shores -tossuissa sivuilla on verkkomateriaalia, jotta kylmä vesi pääsee jalkineesta helposti ulos. Monilla varustevalmistajilla on myös hiihtorukkasia, jotka saattavat olla kylmäsormiselle kaikkein paras ratkaisu. Ohut tuulenpitävä käsine on usein lämpimämpi kuin tuulen läpi päästävä topattu hansikas. Tarjolla on myös erilaisia akkukäyttöisiä lämmittimiä (erityisesti laskettelumonoihin), lämmittäviä pohjallisia ja kemiallisia lämmitinpusseja (käsiin ja jalkoihin). UIMARIN TOSSUT Jalkineet ovat talviuimarille tärkeät. Sukkavalinta on tärkeä. Virtanen hiihti liukkaassa kunnossa olleella hileladulla 433,5 kilometriä. Taukoihin vuorokauden aikana kului noin puolisen tuntia. Tossujen pitää lämmittää jalkoja, mukautua lämpötilan vaihteluihin ja säilyttää pitonsa liukkaallakin alustalla. Kylmäsormisille perinteinen käsinemalli ei riitä, joten kannattaa kokeilla lobstereita eli kolmisormia. Tossut ovat joustavaa neopreenia, joka lämmittää tehokkaasti. 44 Kunto&Terveys. Nopeimmalla tunnilla keskivauhti oli 23 km/h. Hiihtomonon pitää istua napakasti kantapäästä, mutta muuten kenkä ei saa olla liian kireä. Guinnessin rekisteröimä entinen virallinen 24 tunnin hiihdon ennätys oli Seppo-Juhani Savolaisen hiihtämä 415,5 kilometriä vuodelta 1988. Ladun liukkaus vaikutti myös tekniikkaan. Lue lisää: www.vo2.fi *Siitonen on Pauli Siitosen mukaan nimetty tyyli, jossa toinen suksi on ladulla ja toinen tekee luistelupotkua. APUA SORMILLE JA VARPAILLE Useat hiihtoharrastajat kärsivät sormien ja varpaiden jäätymisestä kylmillä ilmoilla
10. Talviuinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien tulee neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen aloittamiseen liittyvistä riskeistä. 9. Asiakas saa testistä henkilökohtaisen suullisen ja kirjallisen palautteen, jonka avulla tuetaan hänen liikunnan harrastamistaan. 4. 8. Jalkineeksi lumikenkään käyvät parhaiten jämäkkälestiset, nilkkaa tukevat vaelluskengän tyyppiset retkeilyjalkineet. Suositukset pohjautuvat Liikuntatieteellisessä Seurassa toteutetun Kuntotestauksen laadun kehittäminen -hankkeen (20042007) tuloksiin. 6 / 2010 45. Toimintamallit ovat kuitenkin edelleen kirjavia ja siksi yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Jokaisesta testistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus asiakkaalle. Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Testaushenkilökunnalla on liikunta- tai terveydenhuoltoalan koulutus ja lisä- tai täydennyskoulutus käytössä oleviin kuntotesteihin. Lumikengillä voi kulkea tuttuja lenkkipolkuja myös kovassa ja vähälumisessa maastossa. Vaihteleva maasto ja sauvojen käyttö lisäävät energiankulutusta ja syke nousee. 5. 6. Ylläpidettyjä harrastuspaikkoja on yli 200 ympäri Suomen, ja harrastajia on yli 100 000. Lumikenkäily sopii kaikille lapsista ikäihmisiin. Se ei vaadi paksua lumipeitettä tai hankia. 2. Kylmässä vedessä ei ehdi vilustua; vika on usein pukeutumisessa, jos tuntee palelevansa uinnin jälkeen. Miksi kannattaa harrastaa talviuintia? stressi poistuu parantaa kylmänsietoa verenpaine laskee elimistö kestää paremmin rasituksia energiatasapainon säätely paranee mieliala kohenee psyykkiset voimavarat vahvistuvat Lue lisää: www.suomenlatu.fi K Kunto testissä 10 askelta kuntotestauksen hyviksi käytännöiksi 1. Asiakastiedot käsitellään ja tallennetaan lakien ja asetusten vaatimalla tavalla niin, että asiakkaan yksityisyyden suoja on turvattu. Lumikenkäily on nivel- ja jänneystävällistä liikuntaa ja se on jopa 60 % tehokkaampaa kuin kävely, olosuhteista riippuen. Asiakkaalle valitaan hänen tavoitteisiinsa sopiva turvallinen testi ja hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet. Lumikenkäily voi olla niin kevyttä liikuntaa kuin vaativaa treenaamista. Komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan. Saunomisen ja uinnin jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi. Kuntotestauksen hyvät käytännöt onkin tarkoitettu otettavaksi käyttöön kaikissa testaustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä. LUMIKENGILLE Lumen tuoma vastus antaa liikuntaan lisärasitusta ja aktivoi koko kehon lihakset. Talviuinnin terveysvaikutuksia tutkinut dosentti Pirkko Huttunen toteaa, että talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa. Testausmenetelmät ja-laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia ja testausolosuhteet vakioidaan. Se vahvistaa erityisesti jalkoja, pakaroita ja keskivartaloa. liikkeellä TERVEYTTÄ AVANNOSTA Talviuinnin suosio pitää pintansa. 3. Testistä pidetään riittävän yksityiskohtaista pöytäkirjaa ja testattavan vointia seurataan testin aikana. 7. Testaus tapahtuu yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. Kuntotestauksen laatua ylläpidetään ja kehitetään sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin keinoin. untotestaus on vakiintunut osaksi liikunta- ja terveyspalveluita
Liukenevat kuidut helpottavat kylläisyyden saavuttamista, sillä ne turpoavat sitoessaan vettä ja hidastavat vatsan tyhjenemistä. Näin insuliininhormonin tarve vähenee ja runsaasti ravintokuituja ruokavaliosta saavilla on yleensä parempi insuliiniherkkyys. Kuidut lisäävät ulosteen määrää ja auttavat ruokaa kulkeutumaan nopeammin suolistossa. On näyttöä siitä, että suolistosyövän riski vähenee nautittaessa imeytymättömiä ravintokuituja (mm. Kuidut sitovat sappihappoja alentaen veren kolesterolia. Ravintokuitujen merkitys korostuu erityisesti ummetuksen ennaltaehkäisyssä. Kun runsaasti ravintokuituja sisältävät ruoka-aineet yleensä sisältävät niukasti energiaa, ne auttavat painonhallinnassa. APUA INSULIINILLE LIUKENEVAT KUIDUT Veteen liukenevista kuiduista on runsaasti terveysnäyttöä. >>> 46 Kunto&Terveys. betaglukaani ja pektiini) saa hedelmistä, marjoista ja palkokasveista. ravinto Christer Sundqvist kuvat: Nina Kaverinen Kuituja kehon hyvinvointiin Kuiduilla on merkitystä hyvinvoinnillemme. Liukenevilla kuiduilla on vaikutusta verensokeriin estäessään tämän nousua. selluloosa ja ligniini). Kuitujen avulla kolesterolin Runsaasti ravintokuituja sisältävä ruokavalio voi myös muuttaa ohutsuolen pintarakennetta ja näin hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Näitä geeliytyviksi kutsuttuja kuituja (mm. Sepelvaltimotaudilla, diabeteksella ja sappikivitaudilla on todettu olevan yhteyttä niukkaan ravintokuidun saantiin. imeytyminen vähenee, jolloin veren kokonais- ja LDL-kolesterolin määrä alentuu. Vaikka ne eivät imeytyisikään (imeytymättömät hiilihydraatit), niillä on kuitenkin tärkeä rooli vatsan toiminnalle. Osa ravintokuituja sisältävistä ruoka-aineista, kuten juurekset ja näkkileipä, vaativat runsaasti pureskelemista kiihdyttäen näin syljen eritystä, mikä vähentää kariesriskiä. Ylivoimaisena kuitulähteenä mainostetun ruisleivän syöminen ei ole ainoa tapa saada kuitua. R avintokuiduilla on paljon hyviä vaikutuksia elimistössä. Kuitujen on todettu säätelevän ohutsuolen happamuutta suotuisaan suuntaan. Kuidut ehkäisevät kariesta
29. 18. Lähes puolet suomalaisten ravintokuidusta tulee ruisleivästä ja muista ruisvalmisteista. 6 / 2010 47. 12. 40. 19. 20. 32. 6. 100. Liukenevaa kuitua on erityisesti hedelmissä ja marjoissa, palkokasveissa sekä kaurassa. 14. 5. Liukenematonta, imeytymätöntä selluloosaa on paljon kokojyväviljassa ja kasviksissa. 75. 86. 4. 23. 11. 49. 3. 2. 57. 93. 42. ravinto NÄISTÄ SAAT ENITEN RAVINTOKUITUJA Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikkeiden koostumuspankki, Fineli, ilmoittaa parhaimmiksi kuitulähteiksi seuraavat ruoka-aineet: ELINTARVIKE PITOISUUS / ANNOS (100 g) Oregano, kuivattu 42.8 Basilika kuivattu 40.5 Ruislese 39.0 Vehnälese 37.5 Paprikajauhe 37.4 Timjami 37.0 Sipuli, kuivattu 35.0 Makeinen, sokeriton 34.0 Kaakaojauhe, sokeroimaton 30.4 Mustapippuri 26.5 Pellavansiemen kokonainen 26.4 Valkopippuri 26.2 Papu ruskea/valkoinen 21.6 Porkkana kuivattu 20.7 Salmiakkipastilli 20.0 Ruisrouhe 18.1 Hasselpähkinä 17.5 Kauralese 17.5 Ruisnäkkileipä 17.2 Kookoshiutale 16.3 Saksanpähkinä 15.9 Maapähkinä 15.8 Soijapapu 15.7 Hapankorppu 15.5 Vehnänalkio 14.0 Varrasleipä 13.3 Vehnäjauho, durum 12.6 Neljänviljanhiutale 11.5 Ruisleipä perinteinen, vesi, ruisjauho 11.0 Popcorn 10.0 Tumma täysjyväleipä, vähäsuolainen 9.8 Rusina 9.7 Herkkutatti kokoon keitetty 9.2 Ruisleipä ruista 51% 8.1 Täysjyväriisi 7.4 Manteli 7.2 Hiiva 6.9 1. 34. 8. 15. 60. 55. 17. 7. 21. 9. 16. ...24. 13. 22. 10
48 Kunto&Terveys. Suomalaisten tärkeinä kuitulähteinä on perinteisesti pidetty viljavalmisteita. Missään nimessä kuitujen saannissa ei saa unohtaa muita ravintorikkaita kasvikunnan tuotteita, kuten hedelmiä (esim. Täysjyvän terveysvaikutukset ovat jyvän kuorikerroksissa ja viljan alkiossa, jotka menetetään pitkälle jalostetuissa tuotteissa kuten esim. vaalea leipä ja pulla. TÄYSJYVÄÄ PULLAN TILALLE tossa liukenematon kuitu toimii suoliston hyväksi lisäämällä hyödyllisten mikrobien määrää. KUITUSUOSITUS Kun syödään pääosin käsittelemättömiä hiilihydraatteja, joissa on paljon kuitua, ruoan sisältämät hiilihydraatit imeytyvät hitaasti verenkiertoon. Käytännön työssä ravintoneuvonnassa huomataan, että joillakin ihmisillä on suurempi tarve saada kuituja kuin muilla. Näihin liittyy sitä paitsi yleensä parempi siedettävyys kuin viljakuiduille. Kuitujen saantiin liittyy paljon sellaista, josta meillä on puutteelliset tiedot. Suolis- SOPIVA MÄÄRÄ Kuitusuositus on 2535 g kuitua päivässä. Suomalaisten kuidun saanti voisi joidenkin asiantuntijoiden mielestä olla nykyistä suurempi. Kasvisten kuitupitoisuus ei vähene kypsennettäessä. Ilmeisesti kuitujen käytössä on paljon yksilöllistä vaihtelua. Jotkut pitävät viljakuitujen ylikorostunutta asemaa ruokavaliosuosituksissa hankalana, sillä on selkeästi ihmisiä, jotka voivat huonosti viljakuiduilla. Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa (McKeown ym, AJCN 92: 11651171, 2010) havaittiin, että osa viljatuotteiden suotuisista vaikutuksista, tässä tapauksessa ylipainon hillitsemiseen, jäi saavuttamatta, jos täysjyvän lisäksi nautittiin myös jalostettuja viljatuotteita. ravinto Suurin osa viljatuotteisiin liitetyistä terveyshyödyistä on selkeästi liitettävissä täysjyvätuotteisiin. avokado ja päärynä), marjoja, kasviksia (yrtit, kaalit, pinaatti), sieniä, pähkinöitä ja siemeniä (raakakaakao on erinomainen kuitulähde!). Näin energisyystaso pysyy tasaisena pitkään. Runsas kuidunsaanti saattaa kuitenkin vähentää elimistölle tärkeiden kivennäisaineiden imeytymistä ja herkkävatsaiset voivat saada imeytymättömistä kuiduista vatsavaivoja. Kuivatuissa hedelmissä on runsaammin kuitua kuin tuoreissa, koska vettä on haihtunut kuivattaessa
Taputtele punajuurisiivuja huolellisesti, koska punajuuri on hyvin mehukasta. Voit kokeilla myös ns. Punajuuri vaatii ainakin 15 minuuttia. Siirrä lastut mieluiten paperipusseihin ja tarjoa sellaisinaan naposteltaviksi. Palsternakka sopii hyvin kuivattavaksi, koska sen kuiva-ainepitoisuus on suuri. Kiertoilmauuniin voit laittaa samalla kertaa useamman pellillisen ja tavalliseen vastusuuniin pellin kerrallaan. mandoliinia. Pidä ateriarytmi myös juhlapäivänä. ravintoa Joulu lähestyy 1. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson 6 / 2010 49. Taputtele juuresviipaleet kuiviksi talouspaperin avulla. 5. Nauti kohtuullisesti alkoholia. Kääntele, jotta öljy sekoittuu tasaisesti. Mikäli repsahdat juhlissa, älä syyllistä itseäsi, sillä repsahdukset kuuluvat elämään. Joulupöytien ikisuosikit porkkana ja lanttu ovat saaneet rinnalleen myös punajuuren lämpimänä ruokana. 4. Palsternakka on nousussa, samoin myös nauris, juuriselleri, maa-artisokka ja jopa mustajuuri ja piparjuuri kiinnostavat. Juureslastut 2 palsternakkaa 3 porkkanaa 2 punajuurta (tai lanttua tai naurista) noin 0,5 dl öljyä suolaa Kuori juurekset ja leikkaa kaikki ohuiksi lastuiksi mieluiten sähköisellä, esimerkiksi monitoimikoneen vihannesleikkurilla. Joulukuussa otetaan käyttöön juuresten koko kirjo. Levitä juureslastut leivinpaperoiduille pelleille niin, että viipaleita ei ole päällekkäin. Palsternakka kuivuu nopeimmin, noin 10 minuutissa, porkkana vie hiukan enemmän, mutta viipaleen kokokin vaikuttaa. Jos juhlat ovat illalla, syö normaalisti aamulla ja päivällä, niin juhlissa sinun ei tarvitse syödä itseäsi "ähkyyn". Keskity juhlissa harvinaisiin eli sellaisiin ruokiin ja makuihin, joita et arkena syö. Mieti jo etukäteen, paljonko syöt ja juot juhlissa. Yhdessä olo ja seurustelu ovat tärkein osa juhlaa. 3. Lähde: Axellus, Ravitsemusaakkoset Oy, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Eija Orreveteläinen Kuvassa Ruokatieto Yhdistyksen tilasto- ja kulutuslukujen perusteella laskema nelihenkisen suomalaisperheen viikon aikana käyttämä ruoka- ja juomamäärä. JUUREKSIA JOULUNA Juureksissa yhdistyvät hyvä maku ja ravintoarvo, ekologisuus, hyvä saatavuus ja edullinen hinta. 7. 6. Näin ehdit seurustella muiden kanssa. Nosta ohuet juuresviipaleet kukin juures erikseen kulhoihin ja valuta joukkoon tilkka öljyä. Nauti jokaisesta valitsemastasi suupalasta hyvällä omallatunnolla. 2. Palaa juhlan jälkeen takaisin arkiruokaan ja käytä tarpeen mukaan apunasi ruokavalion- tai ateriankorvikkeita. Laske aterimet välillä lautaselle. Paista juuresviipaleita 225-asteisessa uunissa, kunnes reunat hieman käpristyvät ja ruskistuvat. Juo yksi lasillinen vettä jokaisen alkoholiannoksen jälkeen. Uunista ottamisen jälkeen mausta lastut ripauksella suolaa ja anna niiden kuivua vielä huoneenlämmössä ainakin vuorokauden ajan leivinpapereiden päälle levitettyinä
Kysyimme Bunge Finlandilta, miten margariinia tehdään? B unge Finland Oy (entinen Raisio) käyttää margariinien ja levitteiden raaka-aineena kasviöljyjä ja -rasvoja. Prosessissa ei käytetä kovetusta (= vetykäsittely). Rasvan joukossa olevat haihtuvat maku- ja hajuyhdisteet tarttuvat höyryyn ja poistuvat sen mukana. Margariini kiteytetään ja vaivataan, jolloin tuote saa lopullisen muotonsa. Tämän jälkeen seos pastöroidaan, jolla varmistetaan hyvä mikrobiologinen laatu. Puhdistus ei vaikuta öljyjen rasvahappokoostumukseen ja esimerkiksi tokoferolit (E-vitamiini) säilyvät hyvin. tään yleisesti lesitiinejä, jotka on eristetty soijasta tai rypsistä. palmu- ja kookosöljy. Öljyistä ja rasvoista poistetaan haju- ja makutekijöitä puhallusprosessissa, jossa öljyt ja rasvat höyrytislataan. Vesiosa lisätään rasvaseokseen hitaasti, jolloin vesipisarat leviävät rasvan joukkoon. ravinto Christer Sundqvist kuva: Nina Kaverinen Miten MARGARIINI syntyy? Voin ja luonnonmukaisten tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Emulgointiaineina käyte- Margariinin ns. Pastöroinnin jälkeen tuote jäähdytetään takaisin noin 4045 °C lämpötilaan, jossa kaikki rasva on vielä sulaa. vesiosan raaka-aineet (vesi, suola, happamuudensäätöaineet, mahdolliset aromit sekä maitojauhe/maitoproteiini/piimä) sekoitetaan keskenään. Käytössä on myös kasvirasvojen mono- ja diglyseridejä. Palmuöljyä käytetään suussasulavuuden saamiseksi halutunlaiseksi. Rasvaseos on pääosin rypsiöljyä, jolloin margariinin rasvakoostumus säilyy hyvänä. Poistoon ei käytetä mitään kemikaaleja. Moni lukija on kysynyt margariinin valmistukseen liittyviä kysymyksiä. Myös raaka-aineiden valinnalla on tärkeä osuus mikrobiologisessa laadussa. Ennen margariinin valmistusta öljyistä puhdistetaan voimakasta makua ja hajua aiheuttavat yhdisteet. Puhdistettu, miedon makuinen ja tuoksuinen öljy säilyy puhdistamatonta paremmin. Emulgointiaineet edistävät tuotteen rakenteen pysyvyyttä. Bunge kuuluu RSPO:iin (Round table of Sustainable Palm Oil), eli ovat osaltaan tukemassa kestävän kehityksen palmun käyttöä. VETTÄ SEKAAN MUKANA KASVIRASVOJA Margariineissa käytetään kasviöljyjen rinnalla pieni määrä kasvirasvoja. Kiteytyksen periaatteena on, että tuotetta jäähdytetään ja samalla sitä sekoitetaan voimakkaasti. Pelkällä kasviöljyllä ei saada aikaiseksi levitettävää rakennetta. Tavoitteena on, että vesipisaran koko on erittäin pieni, jolloin saavutetaan vahva rakenne. Näin muodostuu emulsio. Kasvirasvoja käytetään vain sen verran, että rakenne saadaan halutunlaiseksi. Tällöin rasva alkaa muuttua nestemäisestä kiinteäksi ja sekoituksella varmistetaan se, että muodostuvista 50 Kunto&Terveys. Rasvaseos koostetaan sekä terveellisyys että tuotteen käyttöominaisuudet huomioiden. Tuotteen rakennetta muokataan luonnostaan kovilla kasvirasvoilla, joita ovat mm. Rasva saatetaan yli 200 °C lämpötilaan vakuumissa (tyhjiössä) ja sen joukkoon ohjataan höyryä. Rasvaseokseen lisätään emulgointiaineet ja suositusten mukainen määrä A- ja D-vitamiinia. Kasvirasvoilla vaikutetaan tuotteen rakenteeseen
6 / 2010 51. Ko. Kiteyttäminen eli olomuodon saattaminen nestemäisestä kiinteäksi tapahtuu jäähdyttäjissä. Vesi ei siis jäädy, koska emulsion lämpötila ei käy koskaan lähellä 0 °C. Kovettamisprosessiin liittyivät myös transrasvahapot, joita muodostui osittain kovetuksen yhteydessä (eli kun prosessia ei saatettu loppuun saakka, ts. rasvan tyydyttymättömiä rasvahappoja haluttiin säilyttää). Samalla periaatteella, eli nopealla jäähdyttämisellä ja sekoituksella saadaan jäätelön tasainen rakenne aikaan. sen kiderakenne on todella pieni, pitää kiteytyminen suorittaa nopeasti. Bunge Finland käyttää ainakin toistaiseksi lämminpuristettua rypsiöljyä. Jos jäätelö on kiteytynyt väärin, kaikki voivat tuntea sen epätasaisena rakenteena. Rasvahapon luonnollista rakennetta ei muuteta kuten kovettamisessa, joten rasvahappo säilyttää ravitsemuksellisesti terveellisen muotonsa. KOVETTAMINEN LÄMPÖPURISTUS Rypsiöljyn puristaminen tapahtuu ns. Kylmäpuristuksessa siementä ei lämmitetä ja siksi saanto on heikompi. Aikanaan kritisoidusta vetykäsittelystä luopumisen yhtenä syynä oli teknologian kehitys, eli sulavuudeltaan samankaltaisia rasvoja voitiin valmistaa muutenkin kuin kovettamalla. lämminpuristuksella, eli rypsin siementä lämmitetään ennen puristamista, jolloin siemenestä saadaan suurempi määrä öljyä irti. Koska vesi on emulsiossa rasvan ympäröimänä todella pieninä pisaroina, jää se rasvan kiteytyessä kiderakenteen ympäröimäksi. putkissa on sekoittajat, jotta kylmä pinta vaikuttaa koko emulsiomassaan. Kiteytyksen jälkeen tuotetta vaivataan vielä, jotta varmistetaan tuotteen hyvä levitettävyys. NOPEA JÄÄHDYTYS Jotta margariinin rakenteesta tulee tasaista, ts. Transrasvahappoja ei muodostu rasvan loppuun asti kovettamisessa, jolloin tyydyttyttymättömistä rasvoista saadaan täysin tyydyttyneitä ja lopputuotteen ravitsemuksellinen laatu vastaa tyydyttyneen rasvan ravitsemuksellista laatua. Kovetuskäsittelystä luovuttiin siis sekä teknologisista että ravitsemuksellisista syistä. Transrasvahappojen on todettu olevan ravitsemuksellisesti epäterveellisempiä kuin tyydyttyneiden. Jäähdyttäjissä margariiniemulsio kulkee kylmissä putkissa ja näin rasvaan muodostuu kiteitä. Käytössä ei ole uutettua rypsiöljyä. Hitaassa jäähdytyksessä rasvassa (margariini) tai kermassa (jäätelö) muodostuu suuria kiteitä, jotka tuntuvat suussa epätasaisuutena. Heksaania käytetään puristekakkuun jääneen öljyn uuttamiseen, näin siemenestä saadaan vieläkin enemmän öljyä talteen. ravinto rasvakiteistä tulee niin pieniä, ettei niitä voida havaita suussa. Vaihtoesteröidyissä rasvoissa alkuperäisten rasvojen ja öljyjen kaksoissidokset on tallella. Nykyään Bungen tuotteet eivät sisällä transrasvahappoja. Tuotannossa käytetään vaihtoesteröityjä rasvoja
Pitäisikö lankapuhelin luokitella terveysvaikutteiseksi, hyvinvointia edistäväksi tuotteeksi kuten ruisleipä ja marjat, jotta sen arvo ymmärrettäisiin? KULUTTAJA TARVITSEE UUSIA KÄYTTÖOHJEITA LANKAPUHELIN TERVEYSVAIKUTTEISEKSI TUOTTEEKSI Lankapuhelimet on jo ajettu alas syrjäseuduilla, ja mikäli kehitys jatkuu, niitä ei pian Suomessa liian harva lapsi, tai hänen vanhempansa, käyttävät handsfree-laitetta tai kaiutinominaisuudella varustettua puhelinmallia. Säteilyturvakeskus neuvoi tammikuussa 2009 suomalaislapsia suosimaan tekstiviestejä puheluiden sijaan. Kuusivuotiaista yli puolella on puhelin. Liiketoiminnan perustan olisi hyvä olla asiakaslähtöisempi. Kännykkää ei ole hyvä pitää lähellä kehoa ja pitkät puhelut on syytä puhua lankapuhelimesta varmuuden vuoksi. Kehotus noudattaa varovaisuutta ei viranomaisen mukaan kuitenkaan perustu tieteellisiin tutkimuksiin. Vastassa taitaa olla kohtalainen ongelma missä ovat suomalaislasten lankapuhelimet? ole kaupungeissakaan. Suomessa kännyköitä hankitaan jo aivan pienillekin lapsille. Fredrik Söderqvist Örebron yliopistosta Ruotsista selvitti 1519-vuotiaiden nuorten matkapuhelimen käyttöä. Kuparikaapelin tilalle rakennetaan valokuitua, mutta siihen ei toistaiseksi ole saatavilla kiinteätä puhelinta, paitsi tietokoneen kautta. Eikö nuorten ADHD ole meilläkin kasvussa. terveys N oin viisi miljardia ihmistä maailmassa käyttää kännykkää ja lähes puolet heistä on lapsia ja nuoria. Saksalaistutkijoiden (Thomas & al.) raportti 3000 lapsen reaktioista matkapuhelinsäteilylle osoitti, että suuremmille kenttävoimakkuuksille altistuvat lapset kärsivät enemmän käytöshäiriöistä kuten hyperaktiivisuudesta. Viestintäviraston selvitys "Mediakasvatus suomalaisperheissä" osoittaa, että lähes kaikilla 11-vuotiailla on oma kännykkä ja koulunsa aloittavista 7-vuotiaista 80 % omistaa matkapuhelimen. Pieni kysely Järvenpäässä Mankalan ala-asteella ekaluokkalaisten paris- 52 Kunto&Terveys. Lapsen tavoitettavuus ja turvallisuus ovat tärkeitä perusteluja ostopäätökselle. Viestintäviraston verkkoasiantuntija Klaus Nieminen vahvistaa, että oikean sovittimen avulla tietokonetta puhelimen ja kuitukaapelin välillä ei tarvita ja asiakas voisi jatkossakin hyödyntää kiinteää puhelintekniikkaa. Uudet innovaatiot takaisivat lankapuhelimet lapsille ja yleisöpuhelimet kaduille. Nuoria ja lapsia varoitetaan herkästi sokerin, melun, kemikaalien, solariumin ja tupakan vaaroista, mutta turvallisemmat kännykän käyttötavat unohtuvat helposti. HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN Todellisuudessa hälytyskelloja pitäisi soittaa, sillä uuden teknologian vaikutusta esimerkiksi lasten käyttäytymiseen on tutkittu. Nuorilla, jotka käyttivät kännykkää yli 15 minuuttia päivässä, oli enemmän allergiaoireita, huimausta, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn ongelmia. He tunsivat itsensä myös väsyneiksi ja stressaantuneiksi. Teknisesti asia olisi mahdollinen, mutta operaattori ratkaisee palvelutarjonnallaan, mitä kuluttaja saa. Hankittaisiinko lapsille kännyköitä, jos terveysriskeistä keskusteltaisiin enemmän
Professori korostaa, että mahdollinen kasvainriski nykylasten osalta voi olla nähtävissä vasta vuosina 20202030 syövän pitkän latenssiajan huomioiden. Lankapuhelin on lörpöttelyä varten. Monet tutkijat ovat Davisin mukaan syvästi huolissaan terveysvaikutuksista. Hän kirjoitti kolumnin "Säteilyllä on rajansa" Mediuutisissa 7.10. Sen sijaan eläinkokeissa on ilmennyt lymfooman yhteys. Amerikkalaisprofes- sori Devra Davis julkaisi syyskuussa kännykän riskeistä suurta mielenkiintoa herättäneen kirjan "Disconnect". Ilmeisesti tästä syystä väheksymme säteilyn vaikutuksia, vaikka se synnyttäisikin joidenkin kehossa heikkoja vasteita. Aivolymfooman yhteyttä kännykkäsäteilyyn ei ole tarkasteltu esimerkiksi Maailman terveysjärjestö, WHO:n, koordinoimassa Interphone-tutkimuksessa. Pekka Niemelä vertaa sähkömagneettisia aaltoja ympärillämme hernerokkasu- muun, tosin sillä erotuksella, että säteily on näkymätöntä ja hajutonta. Kirjan alkulauseet on omistettu lasten kehittyvien aivojen suojelemisen huomioimiselle. Altistetuilla hiirillä lymfoomariski muodostui 2,4 kertaa suuremmaksi verrokkeihin nähden. AMERIKKALAISPROFESSORI VALISTAA Huoli terveysvaikutuksista juuri lasten kohdalla on globaali. Davisin patistaakin lapsia käyttämään kännykkää vain hätäpuhelimena, esimerkiksi ambulanssia soitettaessa. Runsas matkapuhelimen käyttö voi Davisin mukaan pahimmillaan vaurioittaa lasten aivosoluja. On mahdollista, että nykyiset kännykän >>> 6 / 2010 53. Koska lapset seuraavat vanhempiensa kännykänkäyttötapoja, ohjeissa pitäisi selkeästi huomioida handsfree-laitteen merkitys ja kehittää niitä toimivammiksi. LÄÄKÄRI ROHKAISEE KESKUSTELEMAAN Lääkäri Pekka Niemelä Oulusta rohkaisee suomalaisia keskustelemaan avoimesti uuden teknologian eri puolista. Laitevalmistajan ohje kännykän vähimmäisetäisyydeksi ilman handsfree -laitetta puhuttaessa on 1,52,5 cm päästä. Ohje huomioi etäisyyden vain kehon toiminnan kannalta merkityksellisiin elimiin. Lasten herkkyydestä ja matkapuhelimen käyttötavoista pitäisi Davisin mukaan keskustella jo kouluissa, koska lapsethan elävät enenevässä määrin, yhä lisääntyvässä "sähkömagneettisessa aallokossa". "Vaikka yhtäpitäviä todisteita terveysvaikutuksista ei olisikaan, miksi ottaisimme riskin?", kysyy professori Davis. Pekka Niemelä on huolestuneena seurannut aivolymfooman lisääntymistä erityisesti nuoren väestön keskuudessa jopa 510-kertaiseksi kaikkien sairaanhoitopiirien alueella. Aivolymfooma on aggressiivisesti etenevä imusolmukesyöpä aivoissa, ja yleistyminen näkyy myös kansainvälisissä tilastoissa. Erja Tamminen kuvat: Rodeo ja Nina Kaverinen terveys Teknologian koekaniinit Lapset käyttävät kännyköitä ja läppäreitä ahkerasti sekä vapaa-aikana että kouluissa. Kaivattaisiinko kouluihin teknologiakasvatusta? sa osoitti, että 63 oppilaasta vain 13:lla oli handsfree. Korvanlehti sen sijaan luokitellaan elimistön jatkeeksi ja useimpien suomalaisten suosima puhetapa "kännykkä korvalla" on siis laitevalmistajan ohjeistuksen mukainen, vaikka ei terveysvaikutuksia ajatellen ole suositeltava. "Mikäli asiasta vaietaan, voi edessä olla maailmanlaajuinen terveyskatastrofi. Kasvu on ollut erityistä Oulun seudulla
Myös vähänsäteilevä puhelin voi siis käytännössä muodostaa korkeita säteilyarvoja ottaessaan yhteyttä tukiasemaan. Physics in Biology and Medicine -tiedelehdessä prof. Säteilyturvakeskuksen kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä 7.1.2009 käyttötavat aiheuttavat erilaisia kroonisia sairauksia, heikentävät mahdollisuuksia saada terveitä lapsia sekä altistavat neurologisille ja muille elimistön sairauksille." Terveitä lapsia haluavien on syytä pitää kännykkä kaukana kehosta. SAR-arvoa on kritisoitu, koska se ei osoita säteilyn biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia, joita voi syntyä jo alhaisilla kenttävoimakkuuksilla. Lasten fysiologiset ominaisuudet, kuten ohuempi kallon luu ja iho sekä pienemmät korvat läpäisevät säteilyä laajemmalle alueelle aivoissa kuin aikuisen. Euroopassa SAR-arvoa mitataan säteilyn keskimääräisenä arvona 10 g kohti, kun USA:ssa mittausyksikkö on pienempi, 1 g. Puhelinta on syytä käyttää kehoon nähden siten, että antennipuoli on poispäin, jolloin kännykkäsignaali saa hyvän yhteyden tukiasemaan eikä kuormita elimistöä. Oikealla: Kännykän säteily aikuisen aivoissa. SAR-arvo mittaa matkapuhelimesta kehoon absorboituvaa energiaa painoyksikköä kohti. Kännykän SAR-arvojen mittaus kertoo kuitenkin vain osatotuuden säteilyn vaikutuksista. Keskellä: Kännykän säteily 10-vuotiaan aivoissa. Monissa tutkimuksissa on tullut esille epäsuotuisa vaikutus hedelmällisyyteen niillä miehillä, jotka kantavat kännykkää lähellä kehoa. Tämä on pieni, mutta tärkeä askel kohti avoimuutta. 54 Kunto&Terveys. Yhdysvalloissa standardi on tiukempi, 1,6 W/kg, koska SAR-mittaustapa on tarkempi. Luuydin on biologisesti merkittävä, verisoluja tuottava orgaani. Sekä Euroopassa että USA:ssa mitataan kuitenkin keskiarvoa koko pään alueella, jolloin huippuarvot, jotka kudoksen ominaisuuksien tai sijainnin vuoksi voivat olla huomattavasti keskiarvoa korkeampia, jäävät huomioimatta. Tähän asti on ajateltu, että alhaisella SAR-arvolla varustettu kännykkä olisi varmuudella suositeltava. Lasten luuydin on nestepitoisempi ja absorboi säteilyä tehokkaammin. Davis neuvoo myös raskaana olevia naisia: Välttäkää kännykän ripustamista kaulaanne lähelle kehittyvää sikiötä. MIKÄ KÄNNYKKÄ SÄTEILEE VÄHITEN? Moni haluaisi lapselleen vähän säteilevän puhelimen. Kysymys on monimutkainen. Kussakin tilavuusyksikössä on kuitenkin mahdollista tarkastella säteilyn vaikutusta jopa 100 000 soluun kerrallaan. Lapsetkaan eivät saisi pitää kännykkää taskussa tai tyynyn alla. San Franciscossa USA:ssa on kesällä otettu käyttöön kännykkätarra, joka ilmaisee SAR-arvon. Myös tutkijakaksikko Azadeh Peyman ja Gamelia Gabriel on nähnyt lasten ja aikuisten aivokudoksen reagoinnissa säteilylle eroja. Professori Henry Lai Washingtonin yliopistosta Seattlestä: "SAR-arvoa on syytä ryhtyä mittaamaan pienempinä tilavuusyksikköinä kuin 10 g tai 1 g kohti. terveys KÄNNYKKÄSÄTEILYN IMEYTYMINEN AIVOIHIN Vasemmalla: Kännykän säteily tunkeutuu 5-vuotiaan aivoihin syvälle. Suomessa suurin sallittu SAR- arvo on 2 W/kg. Mikäli tarkastelun kohteena on luuydin, säteily vaikuttaa puna- ja valkosoluihin sekä kantasolutuotantoon." Amerikkalainen Utahin yliopiston tutkija Om Gandhi osoitti jo 15 vuotta sitten, että lapset altistuvat kännykkään puhuttaessa suuremmille kenttävoimakkuuksille kuin aikuiset. Andreas Christ toteaa, että lasten kallossa luuytimen kohdalla matkapuhelinsäteily saattaa olla jopa 10 kertaa voimakkaampaa kuin aikuisella. Myymälöissä pitää jakaa asiakkaille esitteitä ja olla näkyvä, A3-kokoa oleva posteri, puhelimien SARarvoista
Suomalaislapset eivät ikävä kyllä ole mukana kansainvälisissä, epidemiologisissa tutkimushankkeissa, kuten COSMOS tai Mobi-Kids, joissa selvitetään aiheuttaako matkapuhelinsäteily haittavaikutuksia käyttäjällä. un valmistaja kerran saa laitteet sisään yhteisön alueelle, niitä valitettavasti valvotaan vain pistokokein, jotka ovat käytännössä vain teoreettisia. Herkissä kouluympäristöissä pitäisi noudattaa valinnoissa loppuun asti harkintaa. Pariisin ja New Yorkin kirjastoista langattomia verkkoja on purettu, koska virkailijat alkoivat kärsiä päänsärystä ja "vetämättömästä olosta". Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Linden on ehdottanut valokuiden vetämistä kouluihin, joissa tietotekniikkaratkaisut ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Kännykät eivät saa olla päällä, eikä niitä saa tuoda koulun alueelle kuin erityistapauksissa. Tämä lisää laajakaistan häiriöalttiutta ja käyttäjän altistumista modeemin mikroaaltosäteilylle. Maltti olisi valttia, sillä langattomien tietoverkkojen terveysvaikutuksia ei vielä läheskään tunneta. Esimerkiksi monia taloyhtiöiden laajakaistahankkeita on toteutettu sekatekniikalla. Vaikka runkolinja on valokuitua, käyttäjällä saattaa asunnossaan olla langaton modeemi. Isossa-Britanniassa opettajajärjestö on ottanut tiukan kannan langattomiin Wi-Fi -verkkoihin, koska niiden säteily on aiheuttanut mm. Aikuisilla tehdyissä kyselytutkimuksissa on tullut esille mm. Ranskassa kouluissa on kännykkäkielto. Myös vaikutukset hedelmällisyyteen ovat mahdollisia. Kiinteät modeemit palvelisivat lasten etua. RANSKASTA EDELLÄKÄVIJÄ Ranskassa lapsille ei saa markkinoida nykyisiä kännyköitä ja viranomaiset ovat kehottaneet laitevalmistajia panostamaan ainoastaan tekstiviestejä lähettävien ja vastaanottavien puhelimien, tai ulkoisella handsfreella toimivien kännyköiden myyntiin. Interaktiiviset, sähköiset liitutaulut, mobiilioppiminen ja erilaiset langattomat ratkaisut ovat jo arkipäivää kouluissa ja syrjäyttävät osin oppikirjat. Myös Italian kouluissa on tiukkoja ohjeita. Suomessa hallituksen tietoyhteiskuntastrategian punaisena lankana on ollut langattomien verkkopalveluiden laaja saatavuus: Myös päiväkodit, esikoulut ja kaikki Suomen 650 000 oppilasta on tarkoitus varustaa läppäreillä. "DNA-vaikutus sperman osalta nähtiin jo neljän tunnin käytön jälkeen", kommentoi tutkimusta koordinoinut professori Conrado Avendano. >>> LANGATON KOULU? 6 / 2010 55. Yli 10 vuoden käytön jälkeen (30 minuuttia päivässä) kasvainriski kohoaa suurkuluttajilla. Myös laboratoriotutkimuksissa vaikutukset uneen ja aivosähkökäyrään (EEG) on nähty. Suomalaislapset ovat kansainvälisen vertailun mukaan vapaa-aikanakin ahkeria sosiaalisen median käyttäjiä. Tuoreessa argentiinalaistutkimuksessa todettiin sperman laadun heikkenemistä miehillä, jotka käyttivät Wi-Fi -yhteydellä varustettua läppäriä. neurologisia oireita, unihäiriöitä, päänsärkyä ja voimattomuutta. Tietokoneiden kenttävoimakkuudet vaihtelevat, ja jotkut ylittävät jopa Euroopan alueella myytäville laitteille asetetut normit. Erja Tamminen kuva: Nina Kaverinen K SÄTEILY VAIKUTTAA Kännykkäsäteily vaikuttaa meihin. terveys Lapset ja langattomat verkot Kannettavat tietokoneet, joissa on sisäänrakennettu langaton toiminto (WLAN) ovat yleistyneet ja niitä käytetään usein lähellä kehoa. hermostollisia oireita ja unihäiriöitä sekä opettajille että oppilaille
Riskien tunnustamisen hitaudelle ja haluttomuudelle kohdata todellisuus voi olla syynsä. Havas on kampanjoinut kiinteän Internet-yhteyden saamiseksi Kanadan kouluihin, koska langaton Wi-Fi on osoittautunut ongelmalliseksi terveysvaikutusten vuoksi. Kanadalainen ympäristölääketieteen asiantuntija Jennifer Armstrong ei ylläty oppilaiden ongelmista: "Sydämen rytmihäiriöt, huimaus ja yleinen heikkouden tunne ovat ymmärrettäviä, koska lapset ovat aikuisia haavoittuvampia, hermosto ja elimistö ovat kehitysvaiheessa, eikä lapsen keho välttämättä sopeudu langattomien verkkojen tuottamaan päivittäiseen altistukseen." Teknologian tarjoaminen lapsille on mitä suurimmassa määrin myös eettinen kysymys. Saksassakin hallitus on kehottanut käyttämään kiinteätä kaapelitekniikkaa lasten laajakaistaratkaisuissa ja suosimaan erityisesti suojattua Ethernet-kaapelia. Suomen Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski toteaa Devra Davisin kirjassa: "Tiedemiehet luonnollisesti tarvitsevat rahoitusta tutkimusprojekteilleen. Lisääkö se lapsen turvallisuutta vai heikentääkö, mikäli lapsen terveys asetetaan etusijalle. Eli, kaiken pitäisi olla kunnossa, kun säteilyn virallisesti hyväksyttyjä tasoja ei ylitetä. Tieteentekijä on tällaisessa tilanteessa taipuvainen eräänlaiseen itsesensuuriin omien löydöstensä suhteen ja vähättelemään niitä varmistaakseen sponsorinsa tuen jatkossakin." Artikkelin kirjoittaja on Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen. 56 Kunto&Terveys. Laitteiden tehot liikkuvat testimittausten mukaan käyttäjäetäisyydellä 113,8 µW/m2 ja Wi-Fi -antennin läheisyydessä 2608 µW/m2. Eikö teknologian tehtävä ole palvella meitä kuluttajia erityisesti herkimpiä ja haavoittuvampia ja heidän ehdoillaan. Pitäisikö turvanormimme nykyaikaistaa biologiset vaikutukset huomioiviksi. Vastuullisina kasvattajina toivomme lasten kehittyvän hyvin asioista perillä oleviksi, menestyviksi ja yhteiskuntaan sitoutuviksi yksilöiksi. Sveitsin viranomaisten mottona on: teknologian pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta on noudatettava varovaisuutta. Suomen Kuvalehti, SK 36, 10.9.2010 Disconnect, Devra Davis, ISBN 978-0-525-95194-0 Mediuutiset, 7.10.2010 Wi-Fi -laajakaistaverkkoja on asennettu kouluihin ja oppilaat ovat alkaneet valittaa päänsärkyä, sydämen rytmihäiriöitä, huonovointisuutta, huimausta ja kärsivät hyperaktiivisuudesta ja väsymyksestä. Mikäli tieteellisen tutkimuksen loppupäätelmä ei kuitenkaan vastaa sponsorin odotuksia loppupäätelmä ei tue vallitsevaa käsitystä siitä, että terveysvaikutuksia ei ole projektille ei suurella todennäköisyydellä myönnetä jatkorahoitusta. Useimpien maiden turvanormeissa huomioidaan vain lämpösäteilyn absorboituminen kehoon, eikä biologisia tai kumuloituvia vaikutuksia lainkaan. ESIMERKKIÄ SVEITSISTÄ JA SAKSASTA MYÖS EETTINEN KYSYMYS Sveitsin säteilyviranomainen, Federal Department of Public Health in Switzerland, suosii koulujen laajakaistaratkaisuissa kiinteätä kaapelia ja langallisia modeemeja, vaikka ne asennustavaltaan olisivatkin vähän kalliimpia ja aikaa vieviä: "Haluamme tarjota parasta opiskelijoillemme. Langattomasta Wi-Fistä on luovuttu monissa oppilaitoksissa yksinkertaisesti siksi, että lasten turhaa altistumista halutaan välttää. KANADASSA LAPSET REAGOIVAT WI-FI:LLE Magda Havas toimii tutkijana Trentin yliopistossa, Kanadassa. Kanadan turvanormi on sama kuin Suomessa, 10 000 000 µW/m2. www.microwavenews.com, www.Powerwatch.org Mobiltelefonins hälsörisker, Fakta omvår tids största miljö-och hälsoskandal, Mona Nilsson Matkapuhelinteknologia Mitkä ovat terveysriskit, Hänninen & al. Pidämme tärkeänä, että opiskelijat hallitsevat Internetin käytön. Tulevaisuuden luokkahuoneet onkin hyvä varustaa nopealla, varmalla ja terveysriskejä ajatellen turvallisella valokuituteknologialla." Sveitsissä tarkkaillaan säteilytasoja erityisesti "herkillä alueilla", (Places of Sensitive Use), joiksi luokitellaan koulut ja kodit. Miksi jäisimme odottamaan konsensusta riskien hyväksymisestä ja tieteellistä varmuutta. Mobile Phone Use and the Risk for Malignant Brain Tumors: A Case-Control Study on Deceased Cases and Controls, Neuroepidemiology 2010; 35:109-114, Lennart Hardell & al The Pathophysiology, Special Issue Electromagnetic Fields (EMF), Volume 16, issues 2-3, August 2009. terveys Lähteet: The Bioinitiative Report, 2007 Mobile Phone Use and Risk of Tumors: A Meta-Analysis, Journal of Clinical Oncology, Vol 27, No 33 (November 20), 2009:pp 5565-5572, Seung-Kwon Myung & al
Otometri syöttää korvakäytävään äänisignaalin ja mittaa takaisin heijastuvan äänen. Valittua hierontatapaa voi täydentää halutessaan hierontapäiden värähtelyllä ja lämmöllä. X-Balance -ranneke on hologrammiteknologiaan perustuva tuote, joka valmistajan väitteiden mukaan tasapainottaa kehon omaa luontaista energiakenttää. Otometrin käyttöön tarvitaan nettiyhteydellä varustettu tietokone. Kylmägeelilaastarin avulla kipukohtaan saadaan kuuden tunnin vaikutus. Mittaustulokset lähetetään mittauspalvaluun, josta ne toimitetaan sähköpostiin. Lähde: Duodecim Otometri on kotikäyttöön tarkoitettu korvatulehdusmittari. 50 euron pakkaus sisältää mittarin, 4 kuukauden lisenssin palveluun sekä 10 kpl mittauskärkiä. Suositushinta 299 euroa. TULEHDUSMITTARI KORVILLE ANTIBIOOTIT JA KORVATULEHDUS Jopa 80 prosenttia lasten korvatulehduksista paranee kolmessa päivässä ilman lääkitystä. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Tästä huolimatta korvatulehdukset kehotetaan silti hoidettavaksi pääsääntöisesti antibiooteilla. Rannekkeen hologrammit tasapainottavat kehon luonnollisia, hyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikuttavia energiavirtauksia, aivan kuten kiinalainen lääketiede ja akupunktio. Valmistajan mukaan homma toimii siis näin: Rannekkeen teho perustuu sen hologrammeihin, jotka reagoivat positiivisesti käyttäjän kehon yksilöllisen energiakentän kanssa. www.otometri.fi 6 / 2010 57. Kalle Kotiranta liikkeellä KUNTO TESTAA: Tasapainoranneke X -Balance -rannekkeen väitetään lisäävän tasapainoa, liikkuvuutta ja voimantuottoa. Vaikka osittaista vaikutusta tasapainoon saattoikin löytyä, menee ranneke enemmän uskomusten puolelle. Lisätietoja: www.arixin.fi Tuoliin kiinnitettävä OBH Nordican Shiatsu 3D Back & Shoulder on hierontatyyny, joka tarjoaa pyörivin liikkein painelevaa shiatsuhierontaa ja rullaavaa hierontaa. Jos välikorvassa on nestettä (tulehdus), ääni heijastuu takaisin eri tavalla. Kaikkiaan valittavissa on kuusi eri ohjelmaa. Laastarin vaikuttava aine on mentoli, joka lisää pintaverenkiertoa. Toimintoja säädetään erillisellä ohjauspaneelilla. Koska jokaisen ihmisen energiakenttä on erilainen, rannekkeen positiiviset vaikutukset ovat yksilöllisiä. Kenties mahdollinen lumevaikutus ja rannekkeen mukanaan tuoma parempi keskittyminen vaikuttivat tasapainosuorituksiin hieman. Testasimme ranneketta kolmella eri henkilöllä. Laastari on siisti käyttää ja se kiinnittyy hyvin ihoon. Laastarin voi jättää ihoon myös yöksi. www.x-balance.fi HIERONTAA KOTONA KYLMÄGEELILAASTARI Ice patch -kylmägeelilaastari on oivallinen apu lihas- tai nivelkipuihin
Samanaikaisesti muutoksia estävien tai korjaavien geenien toiminta lamautuu. Etenkin biologisten lääkkeiden kohdalla käännekohta saavutettiin 2000-luvun aikana. Arviolta joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Muutoksia alkaa kiihtyvällä vauhdilla kertyä erityisesti syöpäsolun kasvun ja leviämisen kannalta kriittisiin geeneihin. >>> 58 Kunto&Terveys. Varhaisdiagnostiikan ansiosta syöpäkuolleisuus on kuitenkin saatu kääntymään laskuun. Nykykäytössä olevista sytostaateista eräät tulivat markkinoille jo 1950-luvulla, mutta suurin osa 1970- ja 80-luvuilla. Vielä emme täysin hallitse kokonaisuutta siten, että jokaiselle potilaalle voitaisiin räätälöidä yksilöllinen hoito. terveys Kunto & terveys kuva: Rodeo Voidaanko SYÖPÄ VOITTAA? Syövänhoito on muuttunut raskaasta vuodeosastohoidosta pääsääntöisesti polikliiniseksi hoidoksi, jossa potilas käy lääkärissä ainoastaan tarkastuksissa ja saamassa hoitoja. Sen perusteella laaditaan ennuste sekä suunnitellaan yksilöllisesti kirurgian, sädehoidon ja lääkehoitojen tarve, jatkaa Mäkelä. Sytostaatit ovat olleet ja ovat edelleen hoidon kulmakivi, mutta niiden kehityskulku on viime vuosina hidastunut. Syöpäkasvaimen verisuonten kasvun esto on ollut yksi näistä lupaavista tulevaisuuden hoitomuodoista. Tutkimus on edistynyt huimasti näiden perimässämme tapahtuvien muutosten tunnistamisessa ja löytänyt tiettyjä geenien muutoksia, jotka toistuvat useissa eri syöpätaudeissa, kertoo professori Tomi Mäkelä Biotekniikan instituutista Helsingin yliopistosta. Tulevaisuudessa potilaan hoitoa valittaessa selvitetään ensin rutiinitutkimuksella syöpäkasvaimen geenimuutosprofiili. Jo 5060 % potilaista paranee sairaudesta. Uusien, tehokkaampien lääkehoitojen käyttö tuleekin lisääntymään merkittävästi, toteaa syöpähoitojen kehittymisestä TYKSin Syöpäklinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen. AVAIN HOITOIHIN Syöpä saa alkunsa, kun tupakan, säteilyn tai vain ikääntymisen seurauksena terveissä soluissa alkaa tapahtua perimän eli geenien muutoksia. Näiden useille syöville yhteisten ominaisuuksien taustalla on kuitenkin hyvin vaihteleva joukko geenimuutoksia. Syövän hoidossa sairauden varhainen toteaminen ja nopea hoidon aloitus ovat ratkaisevia. Näin hallitsemattomasti ja kiihtyvästi kasvava syöpäsolukko käy evoluution läpi pikakelauksella ja henkeä uhkaava syöpäkasvain voi syntyä jopa kuukausien kuluessa. Yhä suurempi osa potilaista paranee tai elää pidempään kehittyneiden hoitojen ansiosta. 1 Mitä enemmän potilas tietää sairaudestaan ja mitä paremmin hän tuntee hallitsevansa tilanteen, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on taistella, toipua ja elää vielä pitkään. Kivessyövästä parantunut pyöräilylegenda Lance Armstrong. 950-luvulta lähtien syöpään sairastuneiden määrä on kolminkertaistunut ja vuosittain yli 27 000 suomalaista sairastuu syöpään. Kehittyneiden hoitojen ansiosta lähes kaikki syöpään sairastuneet voivat jo parantua, Docrates Klinikan johtava ylilääkäri, kliinisen onkologian dosentti, Timo Joensuu kertoo. Onneksi tietomme syövän syntymekanismeista lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, ja käyttöön saadaan jatkuvasti lisää uusia täsmälääkkeitä
Pienimolekyyliset yhdisteet: Pienimolekyyliset yhdisteet tunkeutuvat solun sisälle ja vaikuttavat siellä katkaisten solun sisäisen tiedonkulun. MUUT UUDET HOIDOT: Syöpärokotteissa lähtökohtana on potilaan oman puolustusjärjestelmän käyttö syöpäkasvaimen hävittämiseksi. Tavallista on, että solunsalpaajia annetaan usean lääkkeen yhdistelmähoitona. TÄSMÄHOIDOT: Hormonihoidot: Ensimmäiset täsmälääkkeet olivat hormonihoitoja, jotka tulivat käyttöön 1970-luvulla rintasyöpään ja eturauhassyöpään. Sädehoidon tarkemmalla kohdentamisella sen aiheuttamat haitat ovat pienentyneet. KUVANTAMINEN Lääketieteellisessä kuvantamisessa on tapahtunut teknologinen murros 30 vuodessa. Kuvantamisen kehittyminen on mahdollistanut sädehoidon kehittymisen (syöpäkasvaimen tarkka paikantaminen, kolmiulotteiset kuvat). Geenihoidoissa syöpäsoluihin siirretään geeni tai geenejä, jotka korjaavat syöpäsolun poikkeavuuden tai saavat aikaan reaktion, jossa syöpäsolu kuolee. Aluksi niitä pidettiin liian toksisina, mutta vuodesta 1942 alkaen käyttö lisääntyi saatujen vasteiden perusteella. Nykykäytössä olevista sytostaateista eräät tulivat markkinoille jo 1950-luvulla, mutta suurin osa 1970- ja 80-luvuilla. tähystysleikkaukset ovat tulleet mahdollisiksi. Sytostaatit ovat olleet ja ovat edelleen hoidon kulmakivi, mutta niiden kehityskulku on viime vuosina hidastunut. Anestesialääkkeiden ja uusien kuvantamismenetelmien myötä leikkaustekniikka on kehittynyt huimasti, josta esimerkkeinä tähystyksen ja videon avulla tehtävät leikkaukset sekä robottikirurgia. SÄDEHOITO Sädehoito kehittyi 1900-luvun alkuvuosista lähtien ja viime vuosikymmeninä tietotekniikan kehitys on vienyt alaa nopeasti eteenpäin. Geenihoidon haasteena on ollut se, miten geeni saadaan syöpäsoluun. 6 / 2010 59. Käyttöön on saatu myös entistä tehokkaampia ja turvallisempia röntgenja magneettivarjoaineita. SOLUNSALPAAJAT ELI SYTOSTAATIT Sinappikaasun johdoksia annettiin ihmiselle paikallisesti erilaisiin kasvaimiin jo 1930-luvulla. Monoklonaaliset vasta-aineet: 2000-luvun vasta-ainehoidot tehoavat tiettyihin syöpätyyppeihin ja siksi niitä kutsutaan täsmähoidoiksi. terveys SYÖPÄHOITOJEN KEHITYS LYHYESTI: KIRURGIA Kirurgia on vanhin syövänhoidon menetelmä. Tietokonetomografian, magneettikuvauksen, ultraäänen ja PET-kuvantamisen avulla syöpäkasvaimesta saadaan yhä tarkempi kuva, jolloin mm
Näistä 1015 on alle vuoden ikäisiä lapsia. Eturauhassyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti. Siihen sairastuu vuosittain yli 4 000 miestä. Vasta-aineesta alettiin kehittää ihmiskäyttöön sopivia versioita, joista muun muassa bevasitsumabi saatiin potilaskäyttöön vuonna 2005. Seuraava kiinnostuksen kohde syöpäkasvaimen verisuonten kasvun ohella on syöpäsolun ympäristön muokkaaminen kasvaimelle vihamieliseksi. Ilman angiogeneesiä kasvain ei voi kasvaa muutamaa millimetriä suuremmaksi. lähteet: Syöpäjärjestöt, Suomen Syöpärekisteri, Helsingin Yliopisto ja TYKS/ Kaufmann Agency Helsinki SYÖPÄ Syöpä on pahanlaatuisten kasvainten yleisnimi. Joka vuosi syöpään sairastuu n. Elintapoihin liittyvät tekijät: tupakansavu, alkoholi, ihon palaminen sekä ravintotekijät Työ- ja elinympäristöön liittyvät tekijät: asbesti, terva ja piki, metalliyhdisteet ja muovikemikaalit Bakteerit ja virukset Säteily Eräät lääkeaineet 510 prosentissa syöpäsairauksista perinnöllisellä taipumuksella on suuri merkitys sairauden syntymisessä. Angiogeneesi tarjoaa kasvaimelle myös mahdollisuuden levitä muualle elimistöön, kun syöpäsoluja kulkeutuu verenkierron mukana terveisiin elimiin. Vaikka syöpä on iäkkäiden ihmisten tauti, voi sen uhriksi joutua myös lapsi. Nykyinen perustutkimus ja lääkekehitys painottavat voimakkaasti syöpäsolun toimintamekanismien löytämistä ja niihin vaikuttamista solu- ja molekyylibiologian menetelmiä käyttäen, toteaa tutkija Tuomas Tammela Helsingin yliopiston molekyyli- ja syöpäbiologian tutkimusyksiköstä. Joissakin lasten syöpätapauksissa kasvaimet liittyvät periytyviin oireyhtymiin. Terveen solun perimäaineksen vaurioituminen muuttaa solun pahanlaatuiseksi. Naisten yleisin syöpätauti on rintasyöpä. LAPSET Kohonneet syöpäluvut ovat osittain seurausta pidentyneestä eliniästä. Angiogeneesin käynnistyminen on syöpäkasvaimelle välttämätöntä, sillä verisuonet kuljettavat sille happea ja ravinteita. terveys VERISUONTEN KASVUN ESTO ON YKSI LUPAAVISTA HOITOMUODOISTA Hypoteesi angiogeneesin, eli verisuonten kasvun ja syöpäkasvaimen kasvun välisestä yhteydestä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1971. Vuonna 1993 osoitettiin, että kasvainten kasvu eläinmalleissa voidaan tukahduttaa verisuonten kasvua kiihdyttävän kasvutekijän vasta-aineella. 150 alle 15-vuotiasta lasta. Syöpätutkimus on hyvin aikaa vievää ja kallista, sillä tuhansien molekyylien seulominen kehityskelpoiseksi lääkeaineeksi on hidasta puuhaa. Syövän synty eli karsinogeneesi on tapahtuma, jossa jokin ulkoinen tekijä aiheuttaa terveeseen soluun muutoksen. Tapahtumasarjan käynnistävät tai sitä ylläpitävät mm. Lapset sietävät kuitenkin hoitoja paremmin kuin aikuiset ja kolme neljästä lapsesta paranee syövästä. www.cancer.fi 60 Kunto&Terveys. Uskon että tulevaisuudessa kullekin potilaalle voidaan antaa yksilöllisesti räätälöityä syöpähoitoa, jossa biologisilla lääkehoidoilla on keskeinen asema, Tammela korostaa. Tavallisimpia lapsilla esiintyviä syöpiä ovat leukemia ja aivokasvaimet. Tietyissä tapauksissa periytyy vaurioitunut geeni, joka suoraan vaikuttaa solujen kasvuun, toisissa tapauksissa taas periytyy suurentunut herkkyys karsinogeeneille
LUE KUNTO & TERVEYS -LEHTI NETISSÄ: www.lehtiluukku.fi Rajalta rajalle -hiihto 2011 RR 1 10.-16.3.2011 RR 2 11.-17.3.2011 RR 3 12.-18.3.2011 RR 4 13.-19.3.2011 Lisätiedot: puh. 0400 176 792 Tule mukaan ja haasta itsesi! www.vo2.fi http://rajaltarajallehiihto.ranua.fi
Kognitiivinen terapia, johon kuuluu muun muassa rentoutusta ja ärsykehallintaa, on pitkään ollut ainoa pitkäaikaisen unettomuuden hoitomuoto. Lapsuudessa koetut psyykkiset ja taloudelliset vaikeudet lisäsivät todennäköisyyttä huonoon unenlaatuun aikuisena. Myös niiden käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireena unettomuutta, tutkimusjohtaja, neurologian dosentti Markku Partinen Helsingin uniklinikalta kertoo. Partisen mukaan lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa käytetään jo useita uusia hoitoratkaisuja. Erityisesti huono suhde jompaankumpaan vanhempaan moninkertaisti riskin. Työstressillä, epäsäännöllisillä työajoilla ja lapsuuden traumoilla on yhteys unettomuuteen. TIESITKÖ? Viimeisen sadan vuoden aikana keskimääräinen uniaikamme on vähentynyt kaksi tuntia vuorokaudessa. Perinteiset unilääkkeet onkin tarkoitettu vain lyhytaikaisen unettomuuden hoitoon, sillä pitkäaikaisesti käytettynä ne itse asiassa huonontavat unta. delfiini) toinen aivopuolisko nukkuu toisen pysytellessä hereillä. S yy univaikeuksiin voi yllättäen johtua myös niiden hoidosta. Potilaan kannalta on tärkeää, että uudet lääkehoidot hyödyntävät elimistön omia mekanismeja, eikä niillä ole perinteisten unilääkkeiden kaltaisia haittavaikutuksia. Tuoreessa Kelan tutkimuksessa lapsuuden ajan tapahtumilla todettiin olevan selkeä yhteys aikuisiän unettomuuteen. Vedessä asuvien nisäkkäiden (esim. Kaikilla tunnetuilla eliölajeilla on jokin leporytmi. professori, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Tiina Paunio HYKSin Psykiatriselta klinikalta. LAPSUUDEN TRAUMAT 62 Kunto&Terveys. Tutkimustulos tukee sitä päätelmää, että lapsuuden aikaisilla traumoilla on selkeä yhteys aikuisiän terveyteen, kertoo vs. Perinteisten unilääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, pitkäaikaiskäyttö voi rikkoa unen luonnollisen rakenteen. Ensimmäistä kertaa on saatu hyviä tuloksia myös uusien lääkehoitojen hyödyistä pitkäaikaiseen unettomuuteen. Unen vaiheet, joissa aivot ja keho lepäävät, vähenevät, jolloin uni ei ole psyykkisesti enää yhtä virkistävää. Samalla myös pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon on saatu vaihtoehtoja. terveys Kunto & terveys kuva: Nina Kaverinen Miksi uni ei tule? Unettomuus lisääntyy jatkuvasti
Siivoa huolet mielestäsi ennen nukkumaan menoa. Liiku päivittäin. 2007. 6 / 2010 63. Unissa puhuminen on yleistä ja useimmiten harmitonta. YÖLLISET KAUHUKOHTAUKSET ovat lasten unihäiriöitä, joiden Harvinainen ja vaarallinen unen häiriö, jossa REM-uneen vaivutaan äkkiarvaamatta kesken päivän. Levottomat jalat aikana lapsi huutaa, sätkii raajojaan tai liikkuu. Mene nukkumaan joka ilta suurin piirtein samaan aikaan. Lapsi ei muista itse tapahtunutta. UNIHALVAUS tarkoittaa lihasten lamaantumista REM-unen Oireena ovat jalkojen tuntemukset, jotka pakottavat liikuttelemaan jalkoja. Tarja Stenberg: Hyvää yötä kohti parempaa unta. Katkoksen aikana hengitys loppuu, minkä seurauksena veren happipitoisuus laskee vaarallisen matalaksi. Oire kulkee suvussa, Narkolepsia mutta sen geneettistä pohjaa ei tunneta. puoli tuntia ennen nukkumaan menoa. terveys UNEN HÄIRIÖITÄ Uniapnea REM-UNIKÄYTTÄYTYMISHÄIRIÖSSÄ lihakset eivät lamaannu ja Uni häiriintyy yöllisten hengityskatkosten takia. os valoisuus häiritsee sinua, hanki pimennysverhot. Tee ennen sitä esimerkiksi rauhallinen kävelylenkki tai kuuntele rentouttavaa musiikkia. Lähteet: Työterveyslaitos, Helsingin Uniklinikka, HYKS. Perinnöllistä ongelmaa korjataan teettämällä kiskot hampaisiin. NÄIN NUKUT PAREMMIN Huolehdi, että makuuhuoneesi lämpötila on miellyttävän viileä, noin 18 astetta. Älä kuitenkaan harrasta raskasta liikuntaa ennen nukkumaanmenoa. Yleisempi naisilla. aikana. Rauhoitu ennen nukkumaan menoa. Yleisempää miehillä. nukkuja esittää unen sisältöä lihaksilla ja liikkeillä. PARASOMNIOISTA yleisin on unissakävely. Kuorsaus aiheutuu ilmatien ahtautumisesta, jonka syynä ovat usein nielun rakenteelliset seikat. Älä kuitenkaan käy vuoteeseen ennen kuin tunnet itsesi uneliaaksi. Älä syö raskaasti ennen nukkumaan menoa, vaan nauti kevyt iltapala n. Edita. Tuntemukset estävät usein nukahtamasta tai herättävät unesta. Tuntuu pelottavalta, mutta on vaaraton. HAMPAIDEN NARSKUTTELU kipeyttää leukanivelet ja kuluttaa Kuorsaus Jopa kolmasosa miehistä ja viidennes naisista kuorsaa. Kuorsauksella on yhteyksiä uniapneaan. hampaita. Vältä illalla kahvia, teetä, kolajuomia, alkoholia ja tupakkaa, sillä ne vaikuttavat unen laatuun. Tuuleta ennen nukkumaan menoa
Kun asiat on kirjattu ylös, tietää hoitohenkilökunta käytössä olevat pelon hoitokeinot ja voi kertoa myös potilaalle eri hoitovaihtoehdot sekä sen, millä perustein ne valitaan. Karies on sairaus, joka aiheuttaa eriasteisia hampaan kovakudosvaurioita. Professori Satu Lahti muistuttaa, ettei kaikilla hoitoyksiköillä ole vielä selvät sävelet pelon hoidossa. Sokerin tai muiden helposti fermentoituvien hiilihydraattien käytön seurauksena tietyt bakteerit erittävät biofilmiin ja hampaan pinnalle happoja. Pelon tasoa selvitetään erilaisilla kyselylomakkeilla, jotka on kehitetty selvittämään potilaan hammashoitopelon voimakkuutta ja pelon kohteita. MONIA TAPOJA Tapoja hammashoitopelon hoitamiseen on monia. Lähde: Hammaslääkäripäivät Hampaiden reikiintymisen seurauksena paikkaushoidon kulut ovat yhteiskunnallemme 500 miljoonaa euroa vuodessa. Jos asiaa ei kysytä esitietolomakkeessa, potilaan kannattaa mainita siitä erikseen. Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin. Hampaat tulee puhdistaa joka puolelta puhtaaksi kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. 64 Kunto&Terveys. terveys Kalle Kotiranta kuvat: Rodeo HAMMASLÄÄKÄRIPELKO on yleistä Lähes joka toinen hammaslääkärin vastaanotolle tuleva potilas kärsii ainakin lievästä hammashoitopelosta. H ammaslääkäriin hakeutuvista moni pelkää niin paljon, että menee lääkäriin vasta pakon edessä. Jos kotihoito-ohjeita ei noudateta, hampaiden harjaaminen on puutteellista ja napostelu jatkuu, päätyy potilas enemmin tai myöhemmin takaisin hammaslääkärin vastaanotolle. Kun pahimmat kivut ja vaivat on hoidettu, aloitetaan suuhygieniatason parantaminen kotikonstein ja pelkohoito erilaisine harjoitteluineen. Koska hammashoitopelko on hyvin yleistä, organisaatiossa tulisi olla myös yhteisesti sovittu siitä, millaisia hammashoitopelon menetelmiä jokaisen tulisi osata käyttää, Lahti toteaa. Vaurioiden ilmaantuminen ja laajuus riippuvat suun mikrobiston koostumuksesta ja organisoitumisesta, ravinnosta, hampaan vastustuskyvystä ja syljen määrästä ja laadusta sekä ajasta, jonka hampaan pinta on biofilmin peittämä. Esimerkiksi totuttamiseen ja rentoutukseen perustuvaa pelon hoitoa puudutusharjoitteluineen voi tehdä asiaan perehtynyt hammashoitaja tai suuhygienisti. Ilman pelon hoitoa voidaan tietenkin tehdä toimenpiteitä eri apukeinoja käyttäen, mutta pelko ei välttämättä häviä ilokaasun, rauhoittavien tai nukutuksen käytöllä, muistuttaa Lahti. KARIES KOTIHOITO KUNNIAAN Potilas tekee itselleen karhunpalveluksen, jos ajattelee toimenpiteen jälkeen ongelman olevan hoidettu. Jotta karieksen hallintaa tukevat elintavat olisi helppo omaksua, niiden juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa. Jos potilas ei kerro hammashoitopelostaan, ei sitä voida hoitaa ja käynti saattaa lisätä pelkoa. Hammas saattaa reikiintyä, jos sen pinnalle muodostuva biofilmi saa häiriöttä kehittyä ja vahvistua. Puhdas hammaspinta ei reikiinny. Usein tilanne on tässä vaiheessa jo todella huono
Ainoastaan noin puolet lapsista harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Lähteet: Käypä hoito -suositukset, Colgate 6 / 2010 - 65. Mahdollisten ongelmien nähdään kuitenkin johtuvan pitkälti myös ulkoisista syistä, miettii Lyytinen. Vanhemmat tiedostavat vastuunsa lasten hampaidenhoidosta ja kodeissa ymmärretään vähäisen hampaiden harjaamisen olevan yhteydessä suunterveyteen. Colgaten heinäkuussa 2010 teettämän valtakunnallisen hampaiden hoitoa kartoittaneen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisvanhemmista on sitä mieltä, että oman perheen lapset hoitavat hampaitaan erinomaisesti tai hyvin. Hauskana yksityiskohtana Colgaten tutkimus selvitti, että puolessa kodeista käytetään hammaspeikkoa motivoimaan lapsia pesemään hampaansa. Tutkimukseen vastanneista vanhemmista valtaosa (94 %) arvioi, että suomalaislasten keskimääräinen suunterveystila on tyydyttävä, hyvä tai erinomainen. Myytti suomalaislasten hyvästä suunterveydestä näyttää elävän kodeissa. Ainoastaan neljä prosenttia arvioi lasten suunterveyden huonoksi. LAISKUUS SUURIN ESTE HARJAUKSELLE Vanhemmista yli puolet (54 %) pitää laiskuutta hampaidenharjauksen suurimpana esteenä. Viikonloppuisin rutiinit repsahtavat joka viidennessä (20 %) kodissa, joissa hampaat hoidetaan tutkimuksen mukaan arkisin perusteellisemmin kuin viikonloppuna. Seuraavaksi merkittävimpinä esteinä pidetään kiirettä (35 %) sekä rutiinien puutetta (22 %). terveys HUOMIO LAPSIIN Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suomalaislasten hammasterveys on romahtanut. Ainoastaan puolessa kodeista (54 %) valvotaan lasten hampaiden harjausta. Silti vain neljä prosenttia vanhemmista tietää lasten yleisen suunterveystilan olevan huono. Tutkimus osoittaa, että suomalaisvanhemmat elävät vanhan tiedon varassa ja uskovat lastensa hoitavan hampaitaan hyvin, vaikka vain noin puolet lapsista harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä, toteaa projektipäällikkö Paula Lyytinen Colgatelta. Vanhemmat pitävät laiskuutta suurimpana syynä huonoihin harjaustottumuksiin
Hallan hiihto, Suomussalmi, 4.8.4. Puijon laturetki, Kuopio, www.puijonlaturetki.fi 5.6.3. Savonia-hiihto, Mikkeli, www.mikkelinhiihtajat.fi 13.2. Ukkohalla hiihto / Ylämäkihiihdon MM, Hyrynsalmi, www.ukkohalla.fi 22.4. Vanha totuus, ei matka tapa, vaan vauhti, pätee erityisen hyvin juuri pitkään hiihtoon. MASSAHIIHTOJA 2011 29.1. BotniaVasan-hiihto, Vöyri, www.botniavasan.fi 20.2. Lapponia-hiihto, Muonio, www.lapponiahiihto.fi 16.17.4. Vaskoolihiihto, Saariselkä, www.lapinsudet.net TIESITKÖ. Vuokattihiihto, Vuokatti, www.kainuunliikunta.fi/tapahtumat/vuokatti_hiihto/ 19.3. Napapiirin hiihto, Rovaniemi, www.napapiirinhiihto.fi 26.3. Finlandiahiihto, Lahti, www.finlandiahiihto.fi 26.2. Keuruu-Multia Laturetki 6.3. Rajalta rajalle -hiihto, http://rajaltarajallehiihto.ranua.fi 12.3. kerran. Pogostan hiihto, Ilomantsi, www.pogostanhiihto.fi 19.-20.3. Keski-Suomi hiihto, Jyväskylä, www.huhtasuonhiihto2000.fi 6.2. Tervahiihto, Oulu, www.tervahiihto.fi 12.13.3. Ahman hiihto, Koli, www.ahmanhiihto.fi 12.13.3. Vuonna 1984 Finlandia-hiihtoon ilmoittautui noin 13 000 hiihtäjää. 66 Kunto&Terveys. Hyvinkää-hiihto, Hyvinkää, www.hyhs.eeroser.com 12.13.2. Pirkan hiihto, Niinisalo - Ylöjärvi, www.pirkankierros.fi 10.19.3. Jos kilometrejä on kertynyt ja pohjakunto on olemassa, ei pitkääkään matkaa kannata pelätä. liikkeellä Haasteita retkihiihdoista Omaa hiihtokuntoaan voi testata retki- tai massahiihdoissa. Perinteikäs Pirkan hiihto järjestetään jo 57. Matkavaihtoehtot sekä perinteiselle että vapaalle ovat 45, 52 ja 90 km. M assahiihdoissa on rento tunnelma ja kärjen takana kilvoitellaan lähinnä omaa itseä vastaan. Kauhahiihto, Kauhajoki, www.kauhajoki.fi/kauha-hiihto 26.27.2
www.tervahiihto.fi Matkat ja sarjat: KILPASARJAT · miehet ja naiset 65 km vapaalla KUNTOSARJAT · miehet ja naiset 65 km vapaalla · miehet ja naiset 33 km vapaalla · miehet ja naiset 65 km perinteisellä · miehet ja naiset 33 km perinteisellä Osanottomaksut: Matkasta tai hiihtotavasta riippumatta: · 18.11.2010 - 31.12.2010 50 · 01.01.2011 - 07.03.2011 60 · 08.03.2011 - 11.03.2011 70 Voit maksaa myös Smartumin liikunta- tai kulttuurisetelillä. Yhteystiedot: Oulun Hiihtoseura ry/ Tervahiihto, p. Kilpasarjojen naiset ja miehet 65 km merkittävät rahapalkinnot. 57. OULUN TERVAHIIHTO 12.3.2011 TERVETULOA OULUUN HIUKKAVAARAAN! OHJELMA Oheistapahtumat perjantaina 11.03.2011, ilmoitetaan www.tervahiihto.fi . PIRKAN HIIHTO su 6.3.2011 90, 52 ja 45 km Niinisalo Tampere perinteisellä tai vapaalla www.pirkankierros.fi Pogostan Hiihto järjestetään Ilomantsissa 35. Kilpailutapahtuma ja aikataulu: Lauantaina 12.03.2011 Lähtöajat ilmoitetaan myöhemmin kts. kerran 12.-13.3.2011 » lauantaina 51 km perinteinen » sunnuntaina 58 km vapaa » la ja su retkihiihto 30 km IlmoIttaudu nyt osoItteessa www.PogostanHIIHto.fI. 122. Ilmoittautumisaika päättyy 11.3.2011 klo 20.00. 08-531 7446, fax 08- 3112 471 e-mail: toimisto@oulunhiihtoseura.fi Kisakanslia ja lähtö- ja maalialue sijaitsevat Oulun Hiukkavaarassa
Puhelin 014-628 211, laajavuori.rantasipi@restel.fi Tiedustelut ja lisäinfo: www.huhtasuonhiihto2000.fi tai toimisto@huhtasuonhiihto2000.fi XIV HYVINKÄÄ EXPERT HIIHTO 2011 6.2.2011 klo 11.00 Kilpailukeskus: Sarja ja matkat Hiihtotapa: Ilmoittautumiset Osallistumismaksut 31.1.2011 mennessä Hotelli Rantasipi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkään Sveitsi Kilpasarjat 40 KM M,M40,M50,M60 N,N40,N50,N60 PERINTEINEN, yhteislähtö Perttulan kentältä. MASSAHIIHTORANKING OSAKILPAILU Paikan päällä kilpailukansliassa 40km 50 20km 40 Til.nro Nordea 102930-312115 Kuittiin/viestikenttään:Nimi,Sarja Seura/Yritys Maksukuitti mukaan! Sisältää: Mitalin, huollon reitin varrella ja maalissa, saunan Kilpasarjassa parhaille esine-palkinnot. Retkisarjan palkinnot arvotaan. Hotelli Rantasipi Avoinna:la 5.2. Ennen 15.1 40 eur, 16-25.1 45 eur ja 26-28.1 50 eur 25 km. KESKI-SUOMI HIIHTO (P) 29.1.2011 klo 10.00 Matkat ja sarjat: 50 km ( P ), Myl, M45, M60, Nyl, N45 Retkisarja 25 km Osanottomaksut: Maksut porrastettu. 50 km. Ilmoittautuminen on voimassa kun maksut on kunnossa. Ennen 15.1 30 eur, 16-25.1 35 eur ja 26-28.1 40 eur Sisältää: Huoltopisteen palvelut, ruokailun maalissa sekä osallistumismitalin. arto.tolmala@pp.inet.fi 40km 40 20km 30 KAUDEN 2010-2011 1. Jälki-ilmoittautuminen kisapaikalla viimeistään tunti ennen starttia, maksu +10 euroa. Majoitus 28-29.1.2011: Rantasipi Laajavuori Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä. klo 18-20 su 6.2. Ilmoittautumiset 25.1.2011 mennessä: www.juoksija-lehti.fi tai nettilomakkeella. Maksut ennakkoon 25.1.2011 mennessä Huhtasuon Hiihto 2000 ry:n tilille 529095210561. Retkisarjassa arvontapalkinnot. Palkinnot: Kilpasarjojen 1-5 palkitaan ja sarjojen voittajille stipendit. klo 7.30 alkaen Kalevi Kanerva p.040-768 7131, Arto Tölmälä p.040-532 5257 arto.tolmala@pp.inet.fi Tervetuloa Jyväskylään! Palkinnot: Kisakanslia: Tiedustelut: HYVINKÄÄN HIIHTOSEURA RY www.hyhs.eeroser.com
Kaikki ikäluokat. 20 ,- lapset alle 15 v 9,50,Katso netistä! Tiedustelut: Sauvo Hiltunen, 050 5599301, ahman.pojat@oyk.fi SARJAT JA MATKAT: LA 16.4.2011 ( V ) - 50 km / 36 km laturetki ja massahiihtoranking - Retkisarja. 12 , 16 vuotta ja nuoremmat 8 . Retkisarjassa on mahdollisuus myös 36 km matkaan. Usein Ahmanhiihtäjiä on yli 2000. Jälki-ilmoittautuminen, tuplamaksu. Ylämäkihiihto 17.4. hiihtojaoston tilille Kainuun Op 576017-416032. Lähtö tapahtuu yhteislähtönä Ukkohallan laskettelukeskuksen ja saunamaailman pohjoispuolella sijaitsevalta Syväjärven jäältä. Hiihtotapa on vapaa. SU 17.4.2011 ( V ) Ylämäkihiihdon "mm-kisa" M/N10,12,14 1 km, M/N16,18,20,Yleinen,35,45 2 km, M50 2 km, M60 2 km. Massaranking-sarjoihin osallistuvilla pitää olla lisenssi. - Harrastesarja 2 km. Ilmoittautumiset 12.4.2011 mennessä sähköpostiin: ryhti.hiihto@gmail.com Retkisarjaan ilmoittautumisessa nimi, osoite, syntymäaika ja mahdollinen lisenssinumero PALKINNOT: Ukkohallahiihto: Palkitaan sarjojen parhaat kilpasarjoissa tavara- ja kunniapalkinnoilla. Matkat 50 km tai 36 km - Massaranking: Myl 50 km, M45 50 km, M60 50 km, Nyl 50 km, N45 50 km. 38. Kilpasarjat 45 , 27.3.2011 saakka, 55 , 28.3.-12.4.2011, retkisarja 35 . Majoitusvaraukset: Karelia Expert, 050 408 1051 kareliaexpert.koli@kareliaexpet.fi Hiihdon järjestää: Ahman Pojat ry Ennakkomaksut: 31.12.2010 mennessä aik. Massahiihtokauden parhaiden massaranking-kilpailijoiden palkitseminen. TIEDUSTELUT, YHTEYSTIEDOT, NETTIOSOITE Tapani Kemppainen 040-5200063, Arto Tolonen 044-5157181, Teemu Väyrynen 0500-285894 LisätietoA netistä: www.hyrynsalmenisku.fi, www.puolanganryhti.sporttisaitti.com, www.ukkohalla.fi MAJOITUSTIEDOT: www.ukkohalla.fi, s-posti: info@ukkohalla.fi www.ahmanhiihto.fi Hallan Hiihto lauantaina 26.3.2011 Ukkohallasta Kiannon Kuohuihin! 19. -laturetki www.ukkohalla.fi Lisätietoja: p. OSANOTTOMAKSUT: Massahiihto 16.4. Osallistumismaksut on maksettava ilmoittautumisen yhteydessä Hyrynsalmen Isku ry. AHMANHIIHTO 12.-13.3.2011 UKKOHALLA-HIIHTO ja Ylämäenhiihdon "mm-kisat" 16.-17.4.2011 50 km laturetki/massaranking ja ylämäkihiihdon "mm-kisat" HYRYNSALMI Ukkohalla-hiihto hiihdetään neljättä kertaa. Ukkohalla-mitali kaikille osallistujille maaliin saavuttaessa. Massahiihtokausi loppuu Ukkohallahiihtoon. 50 km:n latu kiertää upeissa Hyrynsalmen Ukkohallan vaaramaisemissa Suomen lumisimmalla alueella. Massarankingissa kilpailua ja retkihiihdosta nautiskelua täydentää sunnuntaina Ukkohallan Luppokaarteen rinteessä hiihdettävä ylämäkihiihdon "mm-kisa". Matkat 5-53 km vapaalla tai perinteisellä tyylillä. 044-585 9700 tai www.suomussalmi. Majoitustiedustelut
XXIX Pitkäperjantaina 22.4.2011 Tiedustelut: Vesa Arffman 040-7506218 Tarja Huovinen 040-7061268
palvelukortti Suomen Urheiluliiton Julkaisut Oy Mannerheiminkatu 11 B, 15100 Lahti KUNTO & TERVEYS YAP Oy PL 22, 01621 Vantaa sähköposti: tilaajapalvelu@yap.fi p. TILAUSHINNAT: 12 kk kestotilauksena 32 12 kk määräaikaisena 34 Tilaan Kunto&Terveys-lehden itselleni lahjaksi 12 kk kestotilauksena hintaan 32 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 34 Osoitteeni muuttuu Tilauksen maksaja / vanha osoite sukunimi jakeluosoite postinumero postitoimipaikka puhelin etunimi Tilauksen saaja / uusi osoite alkaen __ / __ 201__ alkaen sukunimi jakeluosoite postinumero postitoimipaikka puhelin etunimi SUL Julkaisut Oy Tunnus 500 76 85 00003 VASTAUSLÄHETYS SULJ maksaa postimaksun 6 / 2010 71. Tilaajapalvelu hoitaa useiden lehtien rekisterit. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös internetissä: TILAAJAPALVELU: www.kuntolehti.com. Internetsivuilla voit antaa myös palautetta. 03039778 faksi: (09) 794031 Lähettäessäsi tietoja tilaajapalveluun, mainitse Kunto & terveys -lehden nimi
Näin osallistut kolmen 20 euron rahapalkinnon arvontaan. Kunnon ristikko Laatija: Patrik Mattsson RATKAISE JA VOITA Kunnon ristikko 6/2010 Lähetä sinisille riveille muodostuvat ratkaisusanat osoitteeseen: Kunto&Terveys, Mannerheiminkatu 11b, 15100 LAHTI tai sähköpostilla toimitus@kuntolehti.com. Edellisen ristikon palkinnot voittivat: Anne Parkko, Hujakkala, Hilkka Luokkanen, Oulu, Kaisu Katajamäki, Nakkila 72 Kunto&Terveys Ratkaisu 5/2010. Ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Muista kertoa nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä tilinumerosi. Lähetä ratkaisu 14.1.2011 mennessä
Voi sitä riemua, kun pääsee pulkkamäkeen ja lumiukon vääntöön. Jossakin saatetaan vieläkin väsätä rantatöyräälle hyppyrimäki, josta loiskautellaan janneahosina elämää suurempia loikkia. Syksyyn ja talveen kuuluvat yhtä hyvin lyhyet päivät ja pitkät yöt kuin räntä ja lumi. Minusta täällä Suomessa on aina ollut talvella pimeää ja kylmää. Suomalaiset ovat nakin aikuiset. Se on meidän erikoisalaamme. Mikäpä on sen jännittävämpää kuin kielen työntäminen rautakaiteeseen. Tai puetaan kunnolla päälle ja muuten vaan mennään kävelemään ja lenkille. Ei sen nyt mikään uusi keksintö pitäisi olla, jota sitten yhdessä porukalla yhä uudestaan hämmästellään ja voivotellaan. Ei käperrytä voivottelemaan kirkasvalolampun juurelle vaan suihkitaan kylmään yöhön tekemään se, mikä ihmisen on tehtävä. Markku Tynkkynen on pastori, jonka elämässä kestävyysliikunta ja kulttuuri lyövät kättä toisilleen. tynkkynen Kunniaa talvelle NYT KYLLÄ IHMETYTTÄÄ ja paljon. En ymmärrä tätä jatkuvaa paasaamista siitä, kun on niin ankean synkkää ja jäätävän viileää. Taloissa lämpö hohkaa ilman mitään ponnisteluja, lamput päreileilevät kirkasta valoa kaikissa huoneessa oleville, autot lämpiävät ja kuljettavat kansalaisia pikkukalsareissaan paikasta toiseen. Pimeä on ja kylmää pukkaa ei se siitä miksikään voivottelemalla muutu. Kaupat pullistelevat teknistä takkia tai housua, ja suunnilleen joka lähtöön on oma erikoisrukkasensa. Pakkaset ja kylmät viimat kuuluvat nekin näille seuduille. Tätähän se talvisuomi on! Eikö voitaisi lopettaa valittaminen ja ottaa talvi takaisin haltuun. Minäpä kerron. Ja kaikesta tästä huolimatta jatkuva "voi että mä vihaan tätä kylmyyttä ja pimeyttä" ja "miten järkyttäviä nää talvet on". MITEN TÄSSÄ NÄIN ON KÄYNYT. Asia tulee vielä omituisemmaksi, kun tietää miten hyvillä varusteilla nykysuomalainen talven läpi puskee. Ei ainakaan kiristellä hampaita sen edessä, mikä on itsestään selvää. ja täällä aikoo elää, niin ei muuta kuin nauttimaan pimeästä ja kylmästä. Tämmöistä on minun muistini mukaan ollut viisikymmentä vuotta. Nimittäin se, kun suomalaiset lajitoverit yhä enemmän ja useammin valittavat talvisin kylmää ja pimeää. Lopetetaan mariseminen. Mistä tämä jatkuva valitus oikein tulee. Eikö voitaisi laittaa tässäkin asiassa asenne kohdalleen. Lähdetään sen sijaan hiihtämään ja luistelemaan, lumilinnan tekoon ja pulkkamäkeen. Lapsethan innostuvat edelleen. Tehdä siitä kunnon ja terveyden pohjaton lähde, josta ammentaa. Synkkää on mutta olkoon. JOS ON SUOMEEN SYNTYNYT menettäneet kykynsä iloita siitä, mitä talvi tuo tullessaan ai- 5 / 2010 73. Kunnioitetaan avannossa pyykkinsä pesseitä ja paukkupakkasmetsässä puunsa kaataneita sukupolvia ja ollaan ylpeitä talvestamme. Ymmärrän kyllä, jos jonkun kaukaa etelästä Suomen saloille tulleen sydän ja mieli jäätyy, mutta että täällä ikänsä eläneetkin valittavat. Talvelle takaisin se kunnia, mikä sille kuuluu! Otetaan lapsista mallia ja annetaan talven pimeyden ja kylmyyden valloittaa sydämet. Emme olisi täällä, jos näin ei olisi
Runsaan liikepankin avulla monipuolistat kahvakuulaharjoittelua. 29 e 29 e 25 e 19 e Kahvakuulalla kuntoon Tuomo Kilpeläinen Riku Aalto, Heli Kykyri Sauvaliikunta Sauvakävely, Gymstick, keppijumppa, venyttely 190 harjoitusliikettä, treeniohjelmia ja neuvoja eri sauvaliikuntalaijeihin. Riku Aalto, Heli Kykyri Keskikeho kuntoon - monipuolista harjoittelua jumppapallolla Kaikki mitä tarvitset harjoitteluun jumppapallon kanssa. Christer Sundqvist Sietämätön leveys Christer Sundqvistin romaani painonhallinnasta. www.sietamatonleveys.fi leveys Lisätietoja: www.kuntolehti.com, 040 502 2786 Tilaan Sauvaliikunta Kahvakuulalla kuntoon (hintoihin lisätään toimituskulut) Keskikeho kuntoon Sietämätön leveys SULJ maksaa postimaksun Nimi___________________________________________ Osoite__________________________________________ Postitoimipaikka____________________________________ Puhelin_________________________________________ Allekirjoitus_______________________________________ 74 Kunto&Terveys (Alle 18-v, holhoojan allekirjoitus) SUL-Julkaisut Oy VASTAUSLÄHETYS SOPIMUS 500 76 85 00 003 VASTAUSLÄHETYS. SULJ:n kirjatarjoukset Liikunnallista lukemista itselle tai lahjaksi Tuomo Kilpeläinen Kahvakuulalla kuntoon Kahvakuulatreenaajan apuväline nro 1
seuraavassa numerossa LIIKUNTA RAVINTO TERVEYS HENKINEN HYVINVOINTI Kunto & terveys ilmestyy kuusi kertaa vuonna 2011 1/2011 ILMESTYY 28.1. Aloittelevan juoksijan opas Monta tapaa laihduttaa, mikä toimii. KOTIKUNTOILU Vitamiinit Tehokas startti kuntosalilla www.kuntolehti.com www.lehtiluukku.fi 6 / 2010 LUE LEHTI NETISSÄ 75
Voit lennossa seurata kilometrien karttumista, nopeutta, sykettä ja kalorinkulutusta. Lenkeiltäsi kertyvä harjoituspäiväkirja kertoo, että suunta on oikea. 312736-1006 Forerunner 110 GPS www.garmin.fi 76 Kunto&Terveys JUOKSU / PYÖRÄILY / HIIHTO / KÄVELY / SUUNNISTUS. PAL VIIKKO 2011-04 Matka 4,34 km Nopeus 6 min/km Syke 120 bpm NAPIN PAINALLUS JA LIIKKEELLE Garmin Forerunner 110 GPS-sykemittari vie harjoittelusi uudelle tasolle. Ultrakevyessä, helppokäyttöisessä laitteessa on kaikki mitä treenatessa tarvitset, myös reittitiedot tallentava GPS