Kuriiri 1.3.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

016 3551832, ma–pe 9–18, la 9–15, su SULJETTU. Posiontie 26, 97900 POSIO Puh. Ranuan ja posion paiKaLLinEn LEHTi 32. 010 235 1612 tero.micklin@k-market.com HILLAMARKET MUIKKU Viikon osuvimmat tarjoukset K-HILLAMARKET JA K-MARKET MUIKKU ma–pe 7-21 la 7–21 su 10-21 Palvelu pelaa MUIKUssA ma–pe 8-21 la 8-21 su 10-18 Palvelu pelaa HILLAMARKETIssA Tarjoukset voimassa ke-su 1.-5.3.2017 4 99 KG KG 2 99 KPL (5,986,64/kg VALIO OLTERMANNI 450-500 g SneLLmAn MAATIAISPOSSUN ULKOFILEE n. 016-355 2481 Avoinna: ma–pe klo 9–17 www.kiireenraja.fi *Kiireen Rajan KoRpUt 3,50€ *RAhKApiiRAKKA 7€ *torstaina possUmUNKKejA 1 KG 1 KPL meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Keskustie 34, 97700 RANUA Puh. LoUNAALLA LÄHIRUoKAA tervetuloa! Keskustie 32, RANUA puh. 016 355 1830 anu.hietakangas@k-market.com TEKSTIILI: Puh. 2 erää/talous 3 00 yksittäin ja ilman Plussa-korttia 1,99/pkt (4,98/kg) Etu K-Plussa-kortilla -24% 2 PKT (3,75/kg). JA SUNNUNTAINA 5.3. 1,5 kg Kuivalihakausi on alkanut! NAUdAN KULMAPAISTIT MYYMÄLÄSTÄMME! SAArIOInen PUUROT 270-300 g 2 ps (1,50/kg) ps (2,20/kg) Rs (3,96/kg) KG RUISPALAT 9kpl 450g KIRSIKKATOMAATTI 250 g rasia espanja/Hollanti 99 99 69 1 PS 2 KpL (0,18/l) 2 pL (0,40/l) Rs (5,97-6,63/kg) 3 50 2 00 1 79 Yksittäin 2,00/kpl (0,20/l) Ilman K-Plussa-korttia 5,89/kpl (11,78-13,09/kg) Etu K-Plussa-kortilla -49% 3 TLK (3,35/l) 2 00 1 50 Yksittäin 0,79 tlk (3,95/l) Yksittäin 1,19 pl (0,53/l) sis.pantin 0,40 Yksittäin 0,79 ps (1,58/kg) PERUNA-SIPULISEKOITUS 500 g RUOKAKERMA 15% 2dl, laktoositon KESTOMULTA JA KUKKAMULTA 10 l KIVENNÄISVEdET JA VICHY 1,5 l sis.pantit 0,80 1 RS 2 PS 2 PL 3 TLK 2 KPL Voimassa 3.5.2017 saakka Voimassa 3.5.2017 saakka Voimassa 3.5.2017 saakka Voimassa 3.5.2017 saakka Voimassa 3.5.2017 saakka 1 PKT 1 KG pKT (7,23/kg) 2 89 AtrIA NAUdAN JAUHELIHA 17% 400 g IdAREd OMENA Puola AtrIA HIILLOSMAKKARAT 400 g 2 PKT Raj. vuosiKERTa KEsKiviiKKo 1.3.2017 n:o 9 Lisää tapahtumia: www.hotelliposio.Fi HOTELLI POSIO LAUANTAINA 4.3
Nyt sote-muutosten aikana yhteiskunnan holhoavan tai huolta pitävän otteen ei pitäisi muuksi muuttua, vaikka sote kunnilta poistuukin. Rakennemuutoksen voi sanoa olleen raju viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Iskulauseeksi muodostui ”yhteiskunnan syy” oli kysymys mistä tahansa kuntienkin toimialaan kuuluvista asioista. Parempi on siis muistella menneitä kuin murehtia tätä päivää. Siellä, ikään kuin puolueettomalla maaperällä, tapasi oman kyläläisiä jos muitakin. Kauko otti pilkkireiästä lisäksi veden alle elävää kuvaa joka on nähtävissä Kuriirin facebook-sivulla. Nykyisellään kulkeminen taajaman ulkopuolella on miltei joka suuntaan siinä mielessä samanlaista että yleistä taukopaikkaa ei löydy mistään, ja tarkoitan tässä yleisellä taukopaikalla baaria eli kahvilaa. Jotain pitää sanojan aina kaikesta pystyä sanomaan, nähtyä, kuultua, koettua tai vaikkapa vain nykyaikaista ”mutua”, siltä ”musta tuntuu”: Entinen Ranuan kunnallisen elämän ”sentrumi” on siirtynyt Miekkaniemestä jonnekin. Mielipide 2 Keskiviikko 1.3.2017 LukijoiLta NEuLoja HEiNÄSuoVaSta Yleisönosasto käytettävissäsi: Voit lähettää yleisönosastolle tarkoitetut kuvat ja tekstit Kuriiriin sähköpostissa tai perinteisessä postissa. Tekstien toivotaan olevan lyhyitä, enintään 1500 merkkiä pitkiä, mikä vanhalla mitalla tarkoittaa puolikasta A4-arkkia. Jotain muutakin viehätystä tuolloisissa yleisissä paikoissa oli. Kun ajoin tähänkin lehteen keräilemässä haastatteluja eri puolilta Ranuaa, ei yhdelläkään reitillä ollut kahvilaa. Ne ovat hyviä olemassaan, mutta eivät ne riitä muihin suuntiin kulkevien pysähtymispaikaksi. Tilanne on jossain määrin sama myös meillä tavallisilla kansalaisilla – toivottavasti kuitenkin niin että turvaverkko pitää tulevaisuudessakin huolen sellaisista jotka eivät omin avuin voi pärjätä. PASI HAARAHILTUNEN Se oli sitä aikaa kun keskioluella vielä oli uutuudenviehätystä. Elämää täälläkin vielä on havaittavissa, mutta nyt tämä hiipuva elämä kulkee jo keppien, sauvojen ja rollaattoreiden varassa. 1970-luvulta alkaen kunnista tuli merkittävä osa kansalaisiaan holhoavaa yhteiskuntaa, suurimmalta osin hyvässä mutta myös pahassa. Nyt ei heitä tapaa kuin taajaman marketissa. Harva yltää sellaiseen ikään. Kun mennään ajassa taaksepäin kolmekymmentä vuotta, oli baareja melkein joka kylällä, ja saattoi jo lähtiessään varautua siihen että käynpä kahvilla siellä ja siellä. – Molemmat olivat täynnä mätiä mutta suolisto tyhjänä, joten ei ihme että ne iskivät pilkin syöttiin. Tai on Ranualla yksi sellainen, Salmelan Silvon baari Simojärvellä, ja Posiolla lienee yksi vastaava, Korpihilla. Pitkää ikää Sata vuotta on ihmisen mitassa pitkä aika. Kunnissa tulee kuitenkin tilanne, jossa omaehtoisen tekemisen merkitys korostuu. Keskiolutta saa erinäisten kieltoja sallimisvaiheiden jälkeen kaupoista edelleen (siellä missä kauppoja on eli jälleen käytännössä vain taajamassa) mutta muuten ei keskarin viehätys enää riitä baarin avaamiseen. Kun iltakävelen ympäristössäni, saan tehdä sen aivan yksin. Tyhjiä kauppaja baarirakennuksia kyllä näkyi, mutta ei niistä suurta lohtua ollut. Esimerkiksi Portimon kylällä muistan olleen kolme baaria yhtä aikaa – ja kaikkiin riitti asiakkaita. toimitus@kuriirilehti.fi Kuriiri, Kiertotie 8, 97700 Ranua Kuriiri, posiontie 46, 97900 posio pääKiRjoitus kahvilassa istuttihin P itäjillä kierteleminen antaa aina uutta tietoa, tai jos ei aina tietoa niin uudenlaista näkemystä kuitenkin. Samalla kuuli baarissa sen hetkiset kylän puheenaiheet jos paikalla sattui olemaan kulloisenkin suunnan tietotoimistoja. Koulutus ja terveydenhuolto alkoi toimia, ja ihmisille luotiin sosiaaliturva myös kuntien kautta. Niin minäkin. Ohessa kuva myös herkullisesta mätisaaliista. Heikki Kaakinen Ahvenet ottivat jo pilkkiin Ahven alkaa jo syödä pilkkiä, viestitti Kauko Kuha, joka oli saanut kaksi kunnon körmyniskaa pienempien ahventen ohella Kuhan takajärvestä viikko sitten. KAUKO KUHA. ”Pikkupappila” kunnostettuna siinä museoksi muumioituneen entisen ”Hengen Miekkalan” vieressä uhmaa aikaa, joka kiitää jossain muualla. Vaikka kuntia on monen sadankin vuoden ikäisiä, myös pohjoisessa, on merkittävin kehitys niissä kaikissa varmaan tapahtunut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana, tai täsmällisemmin sanottuna hieman lyhempänä eli sodan jälkeisenä aikana. Se oli sitä aikaa kun keskioluella vielä oli uutuudenviehätystä, ja valtuustossa käytiin miesmuistiin lujimmat ottelut siitä kuka parhaiten pystyi puolustamaan tai tuomitsemaan vapaata keskarilinjaa. Tuossa oli ennen lastenkoti, tuossa pitäjän viljamakasiini. Sanojen avulla, sanoitse J älleen uusi viikko Suomen ja Ranuan juhlavuodesta on alkamassa. Vain ”Puuhapirtiksi” ristitty vanha apteekki, sittemmin kunnantoimisto, vielä sinnittelee pystyssä. Mitäpä tästäkin sanoisin. Jälkimmäinenhän on ikä jonka Posio ylitti viime vuonna, ja edellinen Ranuan, jota kunta juhlii tämän vuoden. Täällä se on jämähtänyt paikalleen. Tiedän kyllä, että kaikki ihmiset eivät vielä nuku, mutta heidän katseensa on kuvaruudun vankina amerikkalaisissa ja brittiläisissä maisemissa kauniimpien ja rohkeampien ihmisten riitoihin vangeiksi kahlehdittuina. Oma viehätyksensä kyläbaareissa olisi myös ulkomaalaisille turisteille joita nyttemmin meidän kulmillekin ympäri maailmaa saapuu. Siellä me kyläkummajaiset voisimme istua sulassa sovussa kiinalaisten kumppanien kanssa ja tiirata että kuka se tuossakin mahtoi baarin pihaan ajaa. Taikalaatikon sisältö kiinnostaa enemmän kuin autioiksi jääneiden koulujen ympärillä sauvojen varassa (sauvoitse) vaappuminen, raikkaasta talvisäästä, hiljaisuudesta ja revontulista nauttiminen. Kuntienkin mitassa sata vuotta on kohtuullinen määrä, ja miksei myös 90 vuotta
terveyskeskus vaihtuu tulevaisuudessa hyvinvointikeskukseksi.. PAULA PIRTTIJäRVI Kylien väki sai koulutustilaisuudessa vinkkejä verkkomarkkinointiin Markkinointivideon voi filmata vaikka älypuhelimella. Tiekunta haki lupaa vaihtoehtoisesti myös teräspalkkisillalle, mutta avi ei myöntänyt lupaa kahdelle vaihtoehtoiselle suunnitelmalle. Aika paljon päivän aikana sai vinkkejä vaikkapa markkinointiin, Kuukasjärvi sanoi kotiinlähtiessä.(pp) Posio Aluehallintovirasto on myöntänyt Kaarlojoentien tiekunnalle luvan purkaa kevään 2015 tulvissa kallistuneen ja rikkoutuneen teräsbetonisen Korojoen sillan ja rakentaa tilalle teräspalkkisillan. Sulo Kuukasjärvi ja Timo Hiltunen kertovat penämöjärven kalastustapahtumista ja pirjo Riskilä tallentaa. – Ei tämä reissu hukkaan mennyt. Miehet arvioivat, että moni muukin kalastuskisa ja kylätapahtuma on kaatunut lupaviidakkoon ja viranomaisten perimiin maksuihin, kun pienillä osallistujamäärillä ei kuluja pysty kattamaan. Pienille ja vähän vaaraa tai häiriötä aiheuttaville tilaisuuksille ja tapahtumille luvat ja ilmoitukset ovat usein tulkinnanvaraisia, koska laki ei ole yksiselitteinen ja käytännöt voivat vaihdella eri paikkakunnilla. Pelkkä kaunis maisema ei välttämättä pysäytä satunnaista katsojaa. Jos tapahtumassa soitetaan musiikkia, tarvitaan ainakin ilmoitukset Teostolle ja Gramexille ja meluilmoituskin olisi hyvä olemassa, varsinkin jos meno jatkuu iltamyöhään. Suunnitteluvaiheessa on siis hyvä olla yhteydessä paikalliseen poliisiin, kouluttaja Jenna Antinmaa totesi. Posiolla viime lauantaina järjestettyyn Lappilaiset kylät -yhdistyksen ja Koillismaan Leaderin Maaseudulla tapahtuu -koulutuspäivään osallistui penämöläisten lisäksi noin 30 opinhaluista Kuusamosta, Rovaniemen puolelta, Sallasta ja Posiolta. Jos poliisi pitää tarpeellisena antaa tilaisuutta koskevia määräyksiä, hinta nousee yli viiteen kymppiin. Ne ovat Lemminkäinen Talo Oy, Lujatalo Oy ja Rakennusliike Sorvoja Oy. (pph) Hyvinvointikeskuskisaan kolme yhtiötä Lupapinkkaa voisi ohentaa Posio – Lähdimme hakemaan tietoa kalastuskilpailuihin liittyvistä lupa-asioista, josko ne olisivat vähän keventyneet kun normien purkamisesta puhutaan. Ja yhteystiedot; niiden pitää olla esillä selkeästi ja yhteydenotto pitää tehdä asiakkaalle helpoksi, Antinmaa korosti. Yleisötilaisuusilmoitus poliisille on tehtävä, jos tilaisuudessa tarvitaan järjestyksenvalvojia tai yleisellä tiealueella tarvitaan liikenteenohjaajia. Tärkeintä on kertoa jotain tapahtuman sisällöstä. Valinnasta päätti kunnassa rakentamishanketta eteenpäin viemään valittu projektiryhmä. On luonnollista, että vaikkapa uistelukisan turvallisuussuunnitelma on erilainen kuin kuivalla maalla pidettävän kyläjuhlan. Ryhmätöissä esimerkkeinä käytettiin osallistujien omia tapahtumia ja päästiin kokeilemaan myös sähköisiä markkinointikeinoja. – Markkinointivideon voi tehdä vaikka omalla kännykällä ja julkaista sen aiheeseen sopivilla nettisivuilla tai youtubessa. Paikallaolijat kertoivat olevansa mukana monenlaisten tapahtumien taustajoukoissa valtakunnallisista kulttuuripäivistä pieniin kylätapahtumiin. Rakennushankkeessa ei kunta kuitenkaan voi sitoutua mihinkään niin kauan kuin sisäministeriöltä on saamatta virallinen vahvistus siitä, että kunnan varaamat investointirahat voidaan siirtää peruskorjaushankkeelta uudisrakentamiseen. Isoista hankinnoista pyydetään hankekohtaiset tarjoukset.(pp) Mustonen tekee pienet sähkötyöt Kuloharjun kylätoiminnassa mukana olevat Alpo ja liisa penja sekä heidän takanaan istuvat Aila saarinen ja Martti Mulari hakivat vinkkejä kylätapahtumien järjestämiseen. Ilmoituksen hinta on noin 25 euroa. – Myös tapahtuman luonteella on vaikutusta. Tarkoitus on, että rakentaminen pääsisi alkamaan elokuussa. Kilpailu koski vuosia 2017 ja 2018. Yhteismetsän alueella sijaitseva vanha silta on rakennettu vuonna 1992. (pp) Korojoelle teräspalkkisilta Posio Kunnan pienet sähkötyöt tilataan Sähköpalvelu Mustonen Oy:ltä. – Lupia vaaditaan paljon, jos tapahtumassa on paljon yleisöä. Jos teette omat verkkosivut tai vaikka painettuja julisteita ja lehti-ilmoituksia, kiinnittäkää huomiota ulkoasuun. Koulutuspäivän mittaan osallistujat kertasivat tapahtuman järjestelyjen eri vaiheet suunnittelusta jälkimarkkinointiin. Jos tarjouskilpailun voittanut urakoitsija ei ehdi tekemään työtä kunnan toivomassa ajassa, kohde voidaan antaa toiseksi halvimman tarjouksen jättäneelle Posion Sähköpalvelulle. Järjestimme Penämöjärvelläkin pilkkija uistelukilpailuja, mutta lupapinkka oli lopulta niin paksu ja kallis, että kisat ovat olleet tauolla jo vuosia, kertoivat penämöläiset Timo Hiltunen ja Sulo Kuukasjärvi. Toimintaympäristölautakunta päätti tilata tänä vuonna tarvittavat pienet pinnoitemateriaalierät halvimman tarjouksen tehneeltä Rovaniemen Väri ja Matto Oy:ltä. Kunnanjohtaja Sirpa Hakala sai ministeriöstä maanantaina sähköpostitse tiedon että päätös on selvä. UUTISET KesKiviiKKo 1.3.2017 3 NOPEAT Aurinko nousee ja laskeen 1.3.2017 (22.2.2017) Ranua 7.24 – 17.26 (7.50 – 17.02) Posio 7.22 – 17.21 (7.48 – 16.57) Ranua Uuden hyvinvointikeskuksen hankinta on edennyt vaiheeseen, jossa hankkeen neuvotteluvaiheeseen valittiin kolme rakennusyhtiötä. Yhtiöiden kanssa neuvotellaan urakkaehdoista ja hinnoista niin että tarjokkaiden kesken pystytään kunnassa tekemään lopullinen päätös rakentajasta kesäkuun valtuustokokouksessa
ryhmä 2008: Antti Hämeenniemi, Anja joenkaari, Onni joenkaari, Heino Kulojärvi, Eero Laine, Alpo Penja, Sinikka Soudunsaari ja Sari Tourunen. Uusia osakkaitakin on useita. Ensimmäinen niistä oli Aneenvaaran metsätien tiekunta. Voin esimerkiksi hoitaa metsätien rakentamisen tai peruskorjauksen ajovalmiiksi suunnittelusta alkaen ja tehdä myös hankkeen rahoitukseen liittyvät paperityöt. Kansallinen Kokoomus: ranua Markus, ranua Matias, Siitonen ilkka, Petäjäjärvi janne. Toimipaikkaa Lapin Matkametsä pitää Posiontiellä Poroputaan jo aiemmin omistamissa tiloissa, joissa toimivat myös Metsähallitus ja Posion Kiinteistövälitys. PAULA PirTTijärVi Marko Poropudas suunnittelee tien, opastaa kalareissulle ja tekee paljon muutakin RanUa Suomen Keskustalla on ranualla ainoa täysi lista ehdokkaita, eli 25 henkilöä. – Posiolla esimerkiksi Korouomaan vievä Saukkovaarantie pitäisi ehdottomasti peruskorjata. Suomen Keskusta: Alasirniö Tiina, Haataja Tiina, Hautala Marjo, Heikkala Seppo, iisakka Leila, Kaukua Martti, Lehtiniemi Olavi, Lohilahti irja, Luksua Leila, Kokkonen Tuukka, Maaninka Heikki, Korva Pentti, Määttä Pentti, Oikarainen Pekka, Pätsi Anne, Pätsi Salla, Suonnansalo Tuija, Takapuro Ari ja Tuomivaara Marja. Ehdokaslistansa olivat jättäneet eilen iltapäivällä tämän lehden painoon mennessä myös SDP, kokoomus, Vasemmistoliitto ja Parempi ranua. Vasemmistoliitto: Kämä Arto. Perussuomalaiset: Marko Kemppainen, Antti Lasanen, Paavo Mursu ja Veijo Nykänen. Kumppaneina on jo paikallinen metsuri ja koneurakoitsija. – Pienellä paikkakunnalla yrittäjän leipä on otettava monesta lähteestä. Aikaa listojen jätttämiselle oli kello 16:een saakka, joten oli mahdollista että muitakin listoja vielä kuntiin tuotiin. Ennakkoon pääsee äänestämään 29.3.-4.4.. Posion ehdokkaat PosIo/RanUa Ehdokaslistat ensi kuussa pidettäviä kunnallisvaaleja varten jätettiin eilen kuntien vaaliviranomaisille. – Tien varrella olevien kiinteistöjen omistussuhteet ovat muuttuneet, mutta uusien omistajien tulee liittyä tiekuntaan, elleivät he voi osoittaa muuta kulkuoikeutta omistamalleen kiinteistölle, Poropudas valistaa. Ranuan ehdokkaat PosIo Suomen Keskustalla on Posiolla 19 ehdokasta, eli kaksi vähemmän kuin viime vaaleissa. Siinä myös kaavoituksesta vastaavan kunnan tulisi olla aktiivinen, Poropudas korostaa. Yhteislista Parempi ranua: Nieminen Hannu, Savolainen juhani, Kaarre Osmo, Liimatainen Kim. – Vajaan 2,5 kilometrin metsätie on rakennettu 1980-luvulla ja sen valmistumisen jälkeen tiekunta ei ole juuri kokousta pitänyt, muisteli Mika Suojärvi, yksi tiekunnan osakkaista. – Korouoman kävijämäärä on vuosittain jopa 25 000, joten alueelle pitäisi saada myös matkailupalveluja. Yrityksen nimi viittaa aloihin, joiden uskon eniten minua työllistävän, eli metsiin ja matkailuun. Hän kertaa myös metsäautoteiden rakentamiseen tai perusparannukseen myönnettävän Kemera-tuen ehdot, joiden mukaan rakentamista tuetaan vain usean tilan yhteishankkeena ja metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava uusilla teillä vähintään puolet ja perusparannuskohteissa vähintään 30 prosenttia tien käytöstä. Lehtemme painoon mennessä eli kello 15:n aikaan Posiolla oli listan jättänyt neljä ryhmää, ja ranualla kuusi ryhmää. Kokouksessa mukana mika suojärvi ja matti myllynen (takana) metsähallituksen edustajana. Kotiseutu: Niemelä janne, Kuukasjärvi Pentti, romakkaniemi jouko, Mustonen Mikko, Hintsala Mika. Kemera-tukea siihen ei voi saada, koska metsätaloudellista käyttöä tiellä on vähän ja vilkas liikenne liittyy suurelta osin matkailuun. – Matkailupuolella ominta aluetta ovat vesistöja kalastusmatkailu, Poropudas kertoo. Lisäksi tarjoan metsäsuunnittelua, puukauppapalveluja ja myös metsänhoitotöitä. Suomen Keskusta: Haarahiltunen Paula, Hiltula Leena, Höyhtyä jouko, illikainen Veijo, ilvesluoto Ulla, impiö reino, jaakola Anitta, Kaikkonen Saaraliisa, Karttunen Ulla, Kelahaara rauno, Kuha Auli, Kuukasjärvi Hannu, Laivamaa jonna-Maria, Lohi Aarne, Markkanen Niilo, Mäntyranta Sari, Pauna Matti, Pernu risto, Pirttijärvi Tomi, Sarajärvi Urpo, Sääskilahti reijo, Sääskilahti Toivo, Tarujärvi Viola, Torvinen Tiina, Vanhala Tuomas. päivänä. Nyt metsätie kaipaa perusparannusta. (pp) Lapin matkametsä oy:n marko Poropudas (keskellä) tarjoaa tiekunnille tieurakoita suunnittelusta ajovalmiiksi tieksi. Jo yritystoiminnan ensimmäisinä päivinä Poropudas oli mukana vetämässä puolen tusinan nukkuvan tiekunnan uudelleen järjestäytymiseen liittyviä kokouksia. Mikäli muutoksia tuli viimeisen tunnin aikana, kerromme niistä ensi lehdessä. aneenvaaran metsätien tiekunta suunnittelee perusparannusta ja uudelleenjärjestäytyminen oli tarpeen. UUTISET KURIIRI 4 1.3.2017 Yrittäjän tulot monesta lähteestä PosIo Metsäkeskuksen asiantuntijana aiemmin työskennellyt Marko Poropudas rupesi yrittäjäksi. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: ruonala Keijo, illikainen Kaisa, Matinlassi Sanna. ryhmä 2008:n ehdokaslistalla on kahdeksan nimeä, Perussuomalaisten listalla neljä ja SDP on mukana vaalissa yhden puolueeseen sitoutumattoman ehdokkaan kautta. Kaupparekisteriin sen toimialaksi on merkitty kaikki laillinen liiketoiminta Suomessa. SDP: Sari Honkanen (sitoutumaton). Lapin Matkametsä Oy aloitti toimintansa helmikuun puolella. (pph) Kunnallisvaaleihin neljällä listalla Posiolla, kuudella Ranualla Kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä on runsaan kuukauden kuluttua sunnuntaina huhtikuun 9
Palaute on kuitenkin ollut myönteistä, joten ihan tyytyväisiä me järjestäjät voimme olla, arvioi messupäällikkönä toiminut Matti Mälkiä Posion Lions klubista. Kauppojakin syntyi ja sunnuntaina tekijän käsissä alkoi syntyä messuasiakkaan toivomuksen mukaiset kalvosvanttuut. Sinikka Mursu esitteli käsitöitään messuilla ensimmäistä kertaa. Sekä järjestäjien että yleisön puolelta arveltiin, että kävijöistä kilpaili tänä vuonna hiihdon MM-kisat. Mälkiä arvelee, että juhlavuoden messutapahtumaan ensi vuonna täytyy kehittää jotain uutta, mutta maltillisesti. – Mukava kokemus, vaikka alkuun vähän arkailin tänne lähtöä, kun leijonista joku tuttu sitä minulle ehdotti. Kansainvälistä väriä messutapahtumaan toivat Lionsvieraat kansainvälisistä ystävyyspiireistä Saksasta ja Sri Lankasta, jotka osallistuivat tapahtuman avaukseen. Sunnuntaina osa mahdollisista vieraista saattoi jäädä kotiin pakkasta pitämään. Mukavaltahan täällä näyttää, ja paljon tuttuja, arvioi Hannu Airisniemi.(pp) Messuilla tuttu tahti Tapahtuma rakennetaan pienellä budjetilla oman väen voimin Taikuri Kari hämmästyi avustajansa Alisan kyvyistä. Olen kuitenkin ihan yllättynyt. Täällä saa jutella ihmisten kanssa käsitöistä ja kaikesta muustakin. Esiintymisaukiolla juhlasalin keskellä nähtiin messupäivien aikana taikatemppuja, elävää musiikkia, tanssiesityksiä, sirkusta ja leikkimielinen muotinäytöskin. Ohjelmaa kiiteltiin ja kauppaakin tehtiin tuttuun tahtiin molempina päivinä. Kauppaakin olen tehnyt, Mursu arvioi sunnuntaina ja aikoi tulla ensi vuonna uudestaan. uutiset 5 KURIIRI 1.3.2017 PosIo Ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Posion Messut keräsi viikonloppuna vajaat tuhat kävijää, mutta tunnelmaa pieni lasku yleisömäärässä ei latistanut. – Ihan ensimmäistä kertaa tuli lähdetyksi messuille. – Ensimmäisenä messupäivänä myytiin noin 550 pääsylippua, sunnuntai saattaa jäädä kävijämäärältään hieman pienemmäksi. Posiolaisittain toimimalla talous pysyy tasapainossa ja voimme kuitenkin tarjota ohjelmaa kaikenikäisille. Sinikka Mursu esitteli käsitöitään messuilla ensimmäistä kertaa. Nuori neito on leikkinyt taikuria kotonakin ja sai messuesiintymisestä muistoksi siinä käytetyn taikasauvan. PAuLA PIrTTIjärvI Esiintyjäryhmä Hymyhuulet esitteli sirkustelutaitojaan messuilla ensikertaa julkisesti.. En ole koskaan aikaisemmin käynyt niin posiolainen kuin olenkin. – Tapahtuma rakennetaan pienellä budjetilla eikä isoja rahoja esimerkiksi esiintyjien palkkaamiseen ole käytettävissä
1930luvulla alkoi postiautoliikenne RovaniemiRanua – Pudasjärvi -linjalla. 1867 valmistui kiertotie Portimo – Saukkojärvi – Tolja – Ranua. Asia on jätetty poliisitutkintaan. Kylmälä. Postiasema I oli vähän aikaa Eetu Ojalan talossa postinhoitajana Paula Ojala. Ylisimon I postiasema alkoi toimintansa Portimossa, postinhoitajana K.E. Jaakko Hermanni opetteli pyörällä ajoa iltapäivälle asti! Mutta sitten oli lähdettävä juoksemaan Simoa kohti, että posti joutuisi ajoissa Saukkojärvelle. Huvipuheluita ei siihen aikaan soitettu ja monet ei rohjenneet soittaa tarpeellisia asioitaankaan. Kellosta katsottiin aika ja sen mukaan perittiin maksu. Puhelin oli suuri apu syrjäkylälle. 10 peninkulmaa. Hän kävi monta reissua Helsingissä. Pappilaan oli asiaa morsiuspareilla, jotka sopivat vihkimisestä pappilassa. Puhelin alkoi toimia Saukkojärven koululla kesällä 1938. 1924 tilanne muuttui sikäli,että postinkuljetus siirtyi Salmelan liikenteen huoleksi. Kumpunemen veljekset: Vilho, Heikki, Reijo ja Raimo kantoivat postia Saukkojärvelle kahden vuosikymmenen ajan. Vesijohtoa sillä on yli 50 kilometriä. Postipaikka oli Lustila (Niemelä). Kun ensin oli soudettu, hiihdetty tai kävelty kilometritolkulla, saatiin asia toimitettua lääkärille, kätilölle tai muulle virkamiehelle suoraan korvaan. Koskenlammin ja Niemelänjärven posti haettiin Saukkojärveltä. Puhelin oli kaikkien käytössä maksua vastaan. Viimein ministeri K.A. Luvattomat kelkkailijat rälläävät vedenottamolla PosIo Luvattomat moottorikelkkailijat ovat kurvailleet Karjalaisenniemen vedenottamon seudun jälkiä täyteen. Viime viikolla Kuriiri kertoi, kuinka luvattomasti maastossa kelkkailevat ovat aiheuttaneet metsänomistajille vahinkoa taimikoissa ajelemalla. – Syviä uria on vedenottamon ympärillä joka puolella, vaikka alueella on selvät kelkkailun kieltävät kieltotaulut. Puhelinlanka asennettiin, yhteys muuhun maailmaan saatiin. Lupa myönnettiin sillä ehdolla, että pylväät oli itse kustannettava ja pystytettävä 4,2 km:n matkalle tienvarteen. Postiauto alkoi kulkea. Postipaikka oli Nuuppaalla, josta Saukkojärven posti noudettiin, postipaikka oli koululla. Postinkantaja Heikki Lohela kantoi postin Saukkojärvelle Portimosta. 1897 kannon tällä reitillä aloitti Tuomas Ollikainen. Aluksi postia kuljetettiin jalkapostina, jolloin posti kannettiin kerran viikossa. työtä suomelle. Raimo Kumpuniemi alkoi ajaa postipalveluautoa ja hoiti tätä virkaa ansiokkaasti eläkkeelle siirtymiseen asti. Samoin tiedusteltiin potilaiden vointia. Aikoinaan Saukkojärvellä oli monta sataa postinsaajaa. On kerrottu, että Nuuppaan Kaija tarjosi polkupyörää lainaan. Lohi otti asian hoitoon. Puhelimeen suhtauduttiin suurella kunnioituksella. PETRI MuRSu. Opastus ei rällääjiä hillitse, vaan jälkiä on aivan kieltomerkkien vieressä. Karjalaisenniemen vesiosuuskunnan verkostosta saa käyttövetensä 135 kiinteistöä. Sairaalasta soitettiin terveisiä omaisille. Postipaikka oli Lohelassa. klo 12–18 HUOM! OSALLISTU MYYMÄLÄSSÄ 100 EURON ARVOISEN MAJOITUSLAHJAKORTIN ARVONTAAN! työtä hampaille ja hae parhaat lähituotteet meiltä. Myöhemmin Jaakko Herman Pekkala alkoi kantaa postia vuoroviikoin Tuomas Ollikaisen kanssa. UUTISET KURIIRI 6 1.3.2017 Postija puhelinasiaa Saukkojärveltä P ostia Saukkojärvelle on kuljetettu yli kaksi vuosisataa. Postilaatikot olivat ilmestyneet kyläteiden varsille. Postilaukku alkoi painaa, sillä Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat ilmestyivät. Posti kulki Simon suunnasta. Tarvittiin välittäjä, joka puhui asiakkaan puhelut hänen ohjeiden mukaan. Sotien aikana Kenttäposti lisäsi postimäärää. Kauppias Akseli Turunen oli tehnyt suuren ja monivaiheisen työn saadakseen valtionpuhelimen Saukkojärvelle. Matka talvitietä 4 km, kesällä maantietä 10 km polkupyörällä. Vedenottamolta lähtevät vesijohdot koko vesiosuuskunnan alueelle ja jos ne jäätyvät, kiusaa tulee kaikille, sanoo viime viikolla alueella tarkastuskäynnin tehnyt vesiosuuskunnan puheenjohtaja Petri Mursu. Ranuan keskus lähetti laskun tositteineen kuukausittain puhelinpaikkaan maksua varten. Ensimmäinen maalaiskirjeenkantajan reitti kulki Simoniemestä Nuuppaan kautta Saukkojärvelle. Nyt talvella 3o asukasta. Puhelin on entisellä paikalla keittiön seinällä Koulumuseolla, mutta yhteyttä ei sillä muuhun maailmaan saada! Pentti Kinnunen Ranua, Keskustie 1 Arkisin 8–21 Lauantaisin 8–21 Sunnuntaisin 10–21 Myymälä: 044 788 5644 Posti: 044 788 5658 S-PANKKI.FI Tule juttelemaan palveluneuvojan kanssa osuuskaupan omistajan hyödyistä ja käy päivittämässä tietosi! OTA OMISTAJAN HYÖDYT HALTUUN! Palveluneuvoja paikalla: Ranuan S-marketissa TORSTAINA 2.3. Mursun mukaan myös vesiosuuskunta on tehnyt poliisille ilmoituksen luvattomista kulkijoista.(pp) Villi moottorikelkkailu on jättänyt jälkensä myös Karjalaisenniemen vedenottamon ympäristöön kieltotauluista huolimatta. Matka Simoniemestä Saukkojärvelle oli n. Sitten aikanaan puhelimella tilattiin ”pirssi” vihkireisulle, todistajat olivat samassa kyydissä. On kerrottu, että joku soittaja yhteyden saatuaan kumarsi puhelimeen päin ja lausui tervehdyksen vastaanottajalle
Kuvassa hiihtäjä sujuttelee hillasuon reunassa, eli ranualaisittain tyypillisessä paikassa, onhan Ranuan maa-alasta 60 prosenttia suota. Ero silloiseen väestön sijoittumiseen on huomattava koska nyt koko väestä puolet asuu kirkonkylässä. neliökilometrillä Kuriirin teemasivut Ranualta Yksi RANUA Sivut 7-14. Teemasivuilla kuullaan nykyisiä ranualaisia ja kerrataan jonkin verran kunnan perustamisvaiheita. Ranua on harvaan asuttu. uutiset 7 KURIIRI 1.3.2017 Parhaimmillaan ranualaisia olisi riittänyt kaksi neliökilometrille. Kunnan sadan vuoden historian aikana väkimäärä nousi koko ajan 1960-luvun lopulle saakka, jolloin ranualaisia oli niinkin tiheässä että heitä olisi riittänyt kaksi neliökilometrille. Teemasivujen juttuja tekivät Reino Hämeenniemi (rh) ja Pasi Haarahiltunen (pph), jonka ottamia ovat myös uudet kuvat. Ranualaisia on kunnassaan keskimäärin yksi henkilö neliökilometrillä, tarkkaan ottaen 1,09. Nyt ollaan samassa väkimäärässä kuin 1930-luvun lopulla. Siitä lähtien on tultu alaspäin paria poikkeusta lukuunottamatta; 1980-luvulla oli nousua, ja yllättäen viime vuonna väkimäärä nousi neljällä hengellä
Neuvolapalvelut saavat Ikosilta kiitosta, samoin raskauden aikainen seuranta Rovaniemellä. Vauva on oikein reipas, ja myös nyt kuusivuotias isoveli on ihastunut siskoonsa ja pusuttelee tätä silloin tällöin. Vauvalle pidetään ristiäiset piakkoin, mutta vielä tätä haastattelua tehtäessä ei nimestä ollut täyttä yksimielisyyttä. (pph) Jonnelle tuli pikkusisko Nuorin Ranualle tänä vuonna tähän saakka syntyneistä vauvoista on Peurajärvellä asuvien Virve Uusinarkauksen ja Iikka Kaarlejärven 21. Hän itse opiskelee lähihoitajaksi, ja sanoo kunnan vanhuspuolella olevan kovasti kysyntää tekeville käsipareille. – Varsinkin kun se oli minulle ensimmäinen synnytys. Virve Uusinarkauksen ja Iikka Kaarlejärven vauvaa hoitaa mielellään myös 10-vuotias Kristel. tammikuuta syntynyt tyttö. – Ranualla pidetään tosi hyvin huolta, ja jos vain jotain on mielen päällä mikä askarruttaa, pääsee siitä puhumaan, kertoo Tiina. Iikka tekee maataloustöitä vanhemmiltaan pari vuotta sitten siirtyneellä tilalla, lähinnä peltoviljelyksessä, mutta mielessä pariskunnalla väikkyy mahdollinen karjatalouskin. Tämänhetkinen työmaa on Hyrynsalmella, joten isä on viikot poissa kotoa. RANUA. Perhe asuu kirkonkylässä Rantamutkassa omassa talossa, jonne he kolmisen vuotta sitten muuttivat. Ikosten perhe Tiina, vauva, Jonne ja Jarmo. Kemijärveläislähtöinen Juho on käynyt metsurin töissä ja metsäkoneen ajossa viikot Ranuan ulkopuolella mutta on tällä hetkellä kotona. Vuorokaudet yön seutuja myöten menevät äidillä kahden-kolmen tunnin välein syöttöpuuhissa. (pph) Juhlavuosi alkoi kaksosilla Tammikuun vauvajakson keskimmäinen on Ikosten tyttövauva. Kaikki sujui lopulta hyvin, ja vauva on terve ja nukkuu tyytyväisenä pienessä hälinässäkin, jollaista tuon tuosta aiheutuu isompien sisarusten vauhdinpidosta. Jarmo työskentelee Eltel Networksilla johtolinjojen rakennustöissä, ja on pitänyt 18 päivän isyysloman. – Syksyllä viimeksi kysyttiin mutta sanoin että minulla on juuri nyt pieni este! (pph) Nuorin vahvistuu vauhdilla Katariina ja Juho Ahola sekä kaksoset Jimi Johannes ja Anni Elina. – Japen sisko on ollut paljon hoitotätinä. Kaksosille pidettiin kastetilaisuus viime lauantaina (25.2.) ja nimeksi vauvoille annettiin Jimi Johannes ja Anni Elina. Kaksoset ovat kasvaneetkin hyvää vauhtia. Oulu-Ranua-Kemijärvi -muuttoreitin tehnyt Katariina kävi Kemijärvellä ammattikoulussa ICT-asentajan linjan ennen pariskunnan asettumista Ranualle, Katariinan suvun vanhoille sijoille. – Sanoin Rovaniemellä että en lähde täältä mihinkään ennen kuin synnytys käynnistyy. Oli jo niin raskas olo. Poika on selvästikin kovempi syömään ja kiri edelle siskostaan. Itse synnytys ei ollut tahtonut käynnistyä millään ja menikin reilusti yliajalle. Kun tyttö painoi syntyessä 3060 grammaa ja poika 3010 grammaa, on kummallakin painoa viikko sitten jo lähemmäs viisi kiloa. UUTISET KURIIRI 8 1.3.2017 – Kyllähän se jännitti kun tuli tietoon että onkin tulossa kaksoset, sanoo Katariina Ahola, Ranuan juhlavuoden ensimmäiset vauvat maanantaina tammikuun 9. Perheen koti on komealla, Peurajärvelle antavalla törmällä, Iikan kotimaisemassa. Terveet poika ja tyttö tuhisevat nyt tyytyväisinä äitinsä ja isänsä Juhon sylissä. Synnytys kuitenkin hoitui imukupilla auttamalla – aivan samalla tavalla kuin esikoispoika Jonnen syntyessä. päivä, ja sen verran kiireellä lähdöllä ettei isä Jarmo ehtinyt mukaan synnytykseen. Synnytyksessä oli myös vaaran paikka, sillä napanuora oli kiertynyt kahteen kertaan vauvan kaulan ympäri. Vauvalla on seura taattu, sillä Virvellä on jo ennestään seitsemän lasta – vanhin heistä asuu Rovaniemellä, ja nuoremmat käyvät kotoapitäen koulua Ranualla. Kaikki meni kuitenkin oikein hyvin, eikä ongelmia vauvoille ole koitunut myöhemmästä pienestä flunssastakaan. Tiina sanoo, että onneksi on lähettyvillä paljon sukulaisia, joilta saa apua. Ranuan neuvolapalveluita he kehuvat, ja sanovat saaneensa sieltä kaiken tarvitsemansa avun. Poika painoi 4900 grammaa ja tyttö 4600 grammaa. – Hyvin ollaan eläinrakkaita ihmisiä, viittaa Virve pihahäkin koirakatraaseen. Virve nauraa että vauva on muistanut olla ruoka-aikaan kotona, sillä nyt on jo paukkunut painossa viisi kiloa. päivänä synnyttänyt nuori äiti. Syntymäpaino vauvalla oli 3960 grammaa ja viikko sitten paino oli noussut 5100 grammaan. Tiina ja Jarmo pitävät aluetta rauhallisena ja mukavana myös lapsille; Jonnellekin löytyy kavereita saman tien varresta. Tiina kävi synnyttämässä toisen lapsensa 17. Aholat asuvat Tikantiellä kunnan tilavassa vuokra-asunnossa. Innokkaita vauvanhoitajiakin heistä löytyy, sillä ainakin kymmenvuotias Kristel mielellään paijaa vauvaa
Erkki Ranuan lapsuuskotia nimitettiin Wanhaksi kartanoksi esimerkiksi vuoden 1855 asiakirjassa. Se on nimikortin mukaan leirintäalueen maastoa, männikköistä hietikkokangasta. Lähteinä sanojen merkityksille Hiltunen on käyttänyt suomalais-saamelaista ja ruotsalais-suomalaista sanakirjaa. Narva tallentanut tiedon, että se on perustettu vuonna 1762. Dosentti Tuomo Jämsä kirjoittaa Etelä-Savon tiedeseuran nettisivustolla paikannimistä ja vertaa Ranua-nimeä esimerkiksi Raahen Alpua-kylännimeen. PAitsi kUNtA ja seurakunta, Ranua-niminen on myös maarekisterikylä ja tila siinä kylässä. Tämän mukaan ranualaisten asumuksia sanottiin ’rutjalaisten kartanoksi’ ja ranualaisia ’rutjalaisiksi’. Tuo -ua on vanha suomen kielen paikannimijohdin. Posio-nimen laita on ihan samoin. Itsenäiset tilat Ranuankylässä muodostettiin isonjaon myötä samana vuonna. Aina, kun olen kysynyt muualla päin Suomea sanan merkitystä, sitä ei ole tiedetty. kirjoitti näin: Muistan, että naiset kävivät kostissa, kun menivät vauvaa katsomaan ja veivät leipäjuustoa ja vauvalle vaatetta. Seuraavana tilaa isännöi Jacob Andersinpoika Oinas, jonka sukunimenä oli myöhemmin Ranua. Pitäjähistoriassa on kuva vuodelta 1557 veroluettelosta. Myös Lyckselen eläintarhan antaman lahjataulun metallilaattaan on kaiverrettu Rauna Zoo. Sukunimeä Ranua käyttää nykyisin 129 miestä ja 131 naista, kertoo Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu. Osallistuminen ei ollut vilkasta, mutta parissa viestissä nousi esiin sana kosti. Anna-Liisa K. Alli K. Ja Raunahan on rinnakkaismuoto Rauni-nimestä, jonka on selitetty johtuneeksi skandinaavisesta pihlajaa tarkoittavasta sanasta... (pph) Vauvoille vietiin kostia Ranua, niinpä kyllä, mutta mikä on tuon sanan merkitys. Hän syntyi 1758 ja kuoli 1837. lisäsi seuraavaa: Vietiin kostia, kun mentiin vauvaa katsomaan, eli kahvileipää, vauvalle jotain jne. Sukuhaara vaihtoi Ranua-sukunimen Erkkiläksi vuonna 1917. Ranua-alkuisia paikannimiä on tallennettu yhdeksän: Ranuanaho, -joki, -järvi, -kylä, -lampi, -ranta, -salmi ja -tie sekä Ranuan tienhaara. Narva 1972, Ulla Niemelä 1976, Markku Kuukasjärvi 1970–72, Liisa Hanhisuanto 1975) eivät ole kirjanneet merkityksestä mitään. Nämä voi lukea aineistosta, josta on jäljennös pääkirjastossa. Vieläkö sana on käytössä ja kuinka laajalla alueella sitä käytetään. Silloin Anders Andersinpoika Oinas (1732–1817) muutti Ranualle perheineen Kuhan eli Ranuan taloon Ranuanjärven rannalle. Hänellä ei olisi ollut vastaustakaan. Se purettiin vasta sotien jälkeen. Toiseen korttiin Narva on kirjoittanut: ”Nimensä pitäjä on saanut keskuspaikkansa Ranuankylän mukaan, jonka nimi puolestaan juontuu vanhasta Ranuan talosta.” Talo sai nimensä jostakin muusta. – Nimen oikeinkirjoitus on monille ulkomaalaisille vaikeaa. RANUA-Nimi esiintyy Hiltusen mukaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä 1550-luvulla nimessä ”Ranuanjärvi”. Ranuan talo oli tila numero 26 Pudasjärven Kollajankylässä. Melko pian nimi on vaihtunut Ranuaksi ja tämän vuosisadan [siis 1900-luvun] puolella Anttilaksi (Ranua on säilynyt kantatilasta lohkaistun Erkkilän virallisena nimenä). Ranua-sana syntyi ilmeisesti, kun sanaan rani tai ranu sulautui -ua. Erkki Jacobinpoika Ranua (1833–1919) osti kantatilan kahdelta serkultaan 1855. Mauri Nieminen teoksessaan Lapin luonto luo outoa taikaa kirjoittaa: ”Sanat Ruija, rutja ja revontulet ovat ilmeisesti sanaa alkuperää. Oikein ilkeästi jos haukuttiin, niin haukuttiin ’kalarutjaksi’, siuruanjokiset kun kävivät ostamassa kalaa Ranualta.” Sievempi nimitys Pudasjärven osalle, josta tuli osa Ranuan pitäjää, oli Pohjanperä. Rutja on vanha nimitys revontulille.” mAtkAilijoitA ranua-sanan merkitys ei näytä kiinnostavan. Hiltusen lohduton päätelmä on, että ”Ranua näyttää jo varhain kuvastuneen siellä asuvien saamelaisten tai sinne erämatkoja tekevien rannikkolaisten tajunnassa jonkinlaisena mahona, kelvottomana maankolkkana”. Sanaan on yhdistetty myös paikannimi Ruija. Talo, joka sijaitsee kirkosta noin 300 metriä kaakkoon, on rakennettu 1845. ”Tilan ensimmäinen virallinen nimi on ollut Isotalo. Tila on Ranuanjärven tienoon vanhin talo”, Narva kirjoittaa. Vanhin tieto Ranua-paikannimestä ei kuitenkaan viittaa siihen, että ranua-sana olisi liitetty näin pienialaiseen maastokohteeseen kuin Ranuanaho. Sari Mäntyranta kunnan matkailuinfosta eläinpuistolta ei ollut kuullut sanasta kysyttävän. Savolaiset vievät rotinoita. Sukuhistoriaa koonnut ja sukuun kuuluva Marika Erkkilä-Ukkola on tavannut vanhimman merkinnän Ranua-tilasta vuodelta 1783. uutiset 9 KURIIRI 1.3.2017 Väkiluvun kehitys Ranualla RANUA Facebookissa ranualaisten ryhmässä käytiin jokin aika sitten keskustelua ”ranuan kielen kauneimmasta sanasta”. – Anders Oinaan aikainen asuinrakennus oli oletettavasti se, joka sijaitsi Anttilan ja Seppälän talojen välillä. Hiltunen ehdottaakin sanan pohjaksi saamen kielen sanaa rodnu tai ranis tai suomen kielen sanoja ranu tai rani . En ole kuullut sitä sanaa lapsuuden jälkeen....sitä ennen ihan normaali sanonta :) Toimitus penkoi asiaa sen verran, että sana kuuluu itämurteisiin ja lienee kulkeutunut Ranualle paikkakunnalle muuttaneiden mukana. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on ranusanasta tieto, että se on tunnettu Keski-Suomessa merkityksessä ’huono, käyttökelvoton, kitulias, kitukasvuinen’. Ehkä he eivät ole huomanneet kysyäkään siitä. Kuukasjärvi kirjoittaa siitä, missä ranualaiset Pudasjärven kirkolla jalkaisin ja hevosilla käydessään kortteerasivat: ”Täällä yövyttiin talvella kunnan pirtissä, kesällä omissa, Riekin talon pihalle rakennetuissa aitoissa. (rh) Niin että mikä Ranua-sanan merkitys on hämärtynyt kielen ja kulttuurin muuttuessa Ranuan kylän vanhoista kantatiloista rekisterinumeron 1 sai Ranua-niminen tila. Jos Hiltusen teoria pitää paikkansa, niin lähtökohta oli kenties joko alueen suovaltaisuudessa tai Ranuanjärvessä. Meille tulee matkanjärjestäjiltä joskus varauksia, joissa lukee Rauna, Mäntyranta kertoi. Viisi vuotta myöhemmin Erkin perheelle valmistui uusi talo, joka nimettiin Erkkiläksi. Jos eräkalastaja on saanut järvestä pyyntiponnistuksiinsa nähden heikkoja saaliita, hän on saattanut haukkua järveä kelvottomaksi. Ranua-nimeä kantavasta kantatilasta on Aila I. Kuusamossa ’kivistä, mättäistä maata’ on sanottu ranikoksi . Siihen on kirjattu henkilö Röyskyne Ranualda . Rutja-sana esiintyy Kalevalassa ja muutenkin vanhoissa kansanrunoissa. Oinaan Antti oli Johanna Ailungan äidinisän isänäidin isänisän isänisä. RiNNAkkAisNimi Rutja tulee esille paikannimiaineistossa Markku Kuukasjärven aineistossa. Aineistossa on kolme mainintaa, joiden mukaan ranua-sanan merkitys ei ole tuttu, siis haastatellulle. Pitäjähistoriateoksessa Mauno Hiltunen kirjoittaa Ranuan asutusta koskevassa artikkelissaan, että Ranua on melkein kauttaaltaan, yleisilmeeltään, hyvin karua seutua ja että sanan selityksen voi ajatella liittyvän siihen. Rodnu merkitsee ’mahoa’ eli hedelmätöntä, ranis ’harmaata’ ja ranu ja rani muun muassa ’kelvotonta’ tai ’kulunutta’. Tällä hetkellä Ranua-tilan omistajat ja sen vanhimman talon asukkaat ovat Johanna ja Janne Ailunka. Itämurteissa tunnettua rani -sana selitetään käytetyn muun muassa merkityksissä ’huono, kulunut, rikkinäinen esine; karu maa, laiha pelto’. (rh) Kantatila säilynyt suvulla yli 200 vuotta 3000 5000 6000 2000 1000 4000 7000 19 17 19 25 19 35 19 40 19 45 19 50 19 60 19 67 19 70 19 80 19 90 20 00 20 10 20 17 2769 7054 4024 RANUA?. Alpua on Jämsän mukaan syntynyt sanasta alpi (eli alpiheinä), johon on liitetty johdin -ua. Muut Ranuaalkuisia paikannimiä tallentaneet nimestäjät (Aila I. Etymologisen sanakirjan uudessa versiossa, Suomen sanojen alkuperä -teoksessa, rutja-sanalle annetaan merkitys ’revontulet’. Perinnönjaot ja kaupat ovat muuttaneet tämän nimikkotilan rajoja, mutta tila on säilynyt samalla suvulla alusta asti. Ranualaisten aitat olivat kirkon puolella, livolaisten aitat tallijakson takana. Ranuan rinnakkaisnimenä on käytetty aiemmin nimeä Rutja, joka tarkoittaa osapuilleen samaa kuin rodnu, ranu ja rani, Hiltunen kirjoittaa. Rani-sanan selityksessä lukee myös, että ranu tarkoittaa ”suunnilleen samaa”. Mielikuvitusta kiihdyttää myös Narvan tallentama paikannimi Ranuanaho. – Perimätietona on, että sitä on kutsuttu Isotaloksi, mutta mitään asiakirjaa ei ole löytynyt, jossa näin mainittaisiin, Marika Erkkilä-Ukkola sanoo. Tällaista tietoa olen saanut nykyiseltä Anttilan isännältä Toivo Ranualta, Erkkilä-Ukkola kertoo. Nämä on kirjannut nimestäjä Marketta Harju-Autti vuosina 1977–1979. Paikannimiaineisto sisältää nimestäjien eli nimien tallentajien kirjoittamia, Kotimaisten kielten keskukseen tallennettuja A6-kokoisia pahvikortteja, joihin on nimeltä kerrotusta paikasta muun muassa merkitty sijainti, luonnehdittu paikan yhteys paikalliskulttuuriin ja joissakin tapauksissa kirjattu nimen sisältämän sanan merkitys, jos paikallinen haastateltu on sen tiennyt. Ahoksi on nimetty entisiä kaskipaikkoja, joissa siis kasvatettiin viljaa. – Anttila-nimiseksi tilaksi se muuttui vuonna 1916 isännän Antti Ranuan nimen mukaan
-Töissä olen kulkenut ympäri maata ja Ruotsissakin, mutta nykyään enempi tässä lähellä. Jarkko on yhdessä pikkuveljensä Karrin kanssa suunnitellut amerikanrautoihin liittyvää yritystoimintaakin Kolomaalle mutta suunnitelman on toistaiseksi annettu hautua. Harrastamista paikkakunnalta ja lähialueilta myös löytyy riittävästi, ja varsinkin pikkujoet ja purot vetävät puoleensa kalastamaan ja Korouoma vaeltamaan retkeilyreitteineen. Aivan sillankorvassa sijaitsee Seija ja Jarkko Wirenin kotitalo, aikoinaan Jarkon jo edesmenneiden vanhempien talo. Raja-alueesta ei tavallisessa arkielämässä ole sen enempää haittaa kuin hyötyäkään. Jussi on viimeksi kuluneet kuusi vuotta asustellut yksikseen sen jälkeen kun hänen vanhempi veljensä kuoli. Nuorin, kuusivuotias tytär Olivia on päivähoidossa päiväkodilla, ja siellä hänellä kuulemma on kaksikin hyvää kaveria. Mikkola) kuoli kuusi vuotta sitten. Kunnan palveluista puhuttaessa hän oikein tuohtuu, ja sanoo että linjana on näköjään ”panna kaikki eläkeläiset kellariin”. Töissä Helsingin kaupunginteatterilla Koko Wirénin perhe sattui olemaan koolla viime viikonloppuna. Perhe on Ranuan palveluihin tyytyväinen, ja erityiskiitoksen Seijalta saa terveyskeskus. No en jäänyt kun ei mulla koulunkäynti kiinnostanut muutenkaan. Kotiavustajan hän mielellään soisi kotona käyvän, mitä asiaa kotisairaanhoitajakin jokin aika sitten kävi tutkailemassa. – Saa olla koko ajan kotona, hän naurahtaa kotitalossa sijaitsevaa yritystilaansa. UUTISET KURIIRI 10 1.3.2017 Ranuan läntisin asukas on Juha ”Jussi” Leppiaho, joka asuu Hosiossa aivan lähellä Simon kunnan rajaa Simojoen törmällä. Naapurin vanhemman miehen kanssa hänellä on yya-sopimus, jonka mukaan hän käyttää naapuriaan pari kertaa viikossa kirkonkylällä, naapurilla kun meni ajokortti heikentyneen näön takia. -Sanoivat Ranualla että olisihan siellä terveyskeskus Simossakin mutta minä sanoin että on se Ranuallakin! Niinpä mies kertoo olevansa kaikin puolin tyytyväinen Ranualla saamiinsa palveluihin, eikä osaa niitä enempää odottaakaan. -Opettaja Ville Savolainen sanoi että jää luokalle niin pääset peruskouluun. Muuten minä asioin Ranualla. Terveyskeskuspalveluja äkäiseen influenssaan ja varastossa saamiinsa kuhmuihin hän on vähin tarvinnut Ranualta, mutta silmiinsä hän saa hoitoa Rovaniemeltä. Kemissä oli mies käymässä haastattelupäivänäkin, eli asioilla tulee silloin tällöin käytyä naapurien puolella. Sen lajin tekniikan asennustyömaat ovat kaukana, mutta se ei työhaluista miestä haittaa. Jussin talolta on matkaa Ranualle 50 kilometriä, Simoon 55 ja Kemiin 80 kilometriä. Ranuan kunnan keskipiste sijaitsee suolla lähellä Toljaa, mutta tässä valinnassa haettiin haastateltavat kirkonkylältä. Kotona on vielä myös keskimmäinen poika Riki (Richard), mutta vanhin tytär Monica asuu jo omillaan Rovaniemellä. Kuulumisia satavuotiaan Ranuan kyliltä ja kirkolta RANUA. Muutkin palvelut, kuten kaupat ovat perheelle riittäviä, eikä muualla kuten Rovaniemellä juurikaan tarvitse asioinnin vuoksi käydä. Tosin lähin työmaa oli toista vuotta sitten Rovaniemen kaupunginteatterilla. -Rauhallistahan täällä on, tuossa kun auto tiellä menee niin siihen kiinnittää huomiota. Taajaman keskipisteeksi määriteltiin Ranuansalmi. Lännen Jussilla rauhallista Ranuan pohjoisin asukas Alpo Vahtola asuu Piittisjärveltä, aivan Rovaniemen rajan pinnassa Pekkalantien varressa. Isän tultua perjantaiksi kotiin tytär kyllä halusi ja sai jäädä hoidosta pois. Vaimo Seija, parturikampaamoyrittäjä, työskentelee paljon lähempänä. – Tulin kunniaikään viime elokuussa, mies virnistää. Verkosto on täällä liitetty Simon verkostoon. Talo on liitetty Ranuan puoleiseen Hosion vesiosuuskuntaan, ja Jussi kertoo heidän talonsa olleen aikanaan vesiosuuskunnan ensimmäinen liittyjä. Hän se hoiteli syntymäpäiväjuhlien järjestelytkin, Alpo kiittelee. Näkymä Simojoentielle päin on rauhallinen Jussi Leppiahon talolla. Vasemmalta Jarkko, Seija, Olivia, Riki ja Monica. -Kunhan tämmöisenään säilyisivät. Vuonna 1959 syntynyt Jussi kävi aikoinaan kansakoulun Hosiossa ja kansalaiskoulun kirkonkylässä. Kauppa-asiat Alpo hoitaa Rovaniemen Pohjoisen mies “kunnia-iässä” Alpo Vahtola täytti viime elokuussa 80 vuotta. – Eikös se ole kunniaikä kun kahdeksankymmentä täyttää! Alposta voi sanoa että hän on ikäistään nuoremman oloinen, siitä huolimatta että pientä kremppaa hänellä on viime aikoina ollutkin. – Tässä on mökkinaapureita, ja sieltä emäntä on käynyt täällä siivoamassa. Jopa terveyskeskukseen hän meni Ranualle kun teloi sormensa Alaniemessä reilusti Simon puolella sijaitsevalla rakennustyömaalla puolitoista vuotta sitten. Viisihenkisen perheen isä on viime aikoina ollut harvakseltaan kotona sillä hän työskentelee parhaillaan Helsingissä. Siellä hän on konepajayhtiön leivissä asentamassa Helsingin kaupunginteatterin näyttämötekniikkaa. Valokuitua hän ei ole taloonsa ottanut koskapa hänellä ei ole tietokonettakaan. Alpon mukaan ulkoistetusta palvelusta perittävä maksu olisi ollut niin kova ettei palvelua ole hänellä mitään mahdollisuutta ottaa. – Kannattaa sitä sentään kahvit juua naapureiden kanssa. Harrastustoiminnasta kertovat myös talon pihassa seisovat useat autot, jotka odottavat lumien hupenemista. Talon on vuonna 1969 rakentanut hänen isänsä kun koko perhe muutti paikalle toiselta puolelta jokea. Hän asuu Palo -nimisellä tilalla leskimiehenä yksinään sen jälkeen kun hän vaimonsa Lilja (o.s. Nykyiseen asuinpaikkaankin Jussi on tyytyväinen. Alpo ei omista taloa vaan hänellä on siihen asumisoikeus
Teiden pariskunta kiittelee olleen kuluneena talvena erittäin hyvässä kunnossa. Se on Alpollekin hyvä palvelu, kun hänellä itsellään ei ole kuin mopo liikkumavälineenä. Konemiehenä ja metsäkoneen kuljettajana hän on työskennellyt 41 vuoden ajan, ja sanoo tuntevansa kotipitäjästä suurin piirtein joka kolkan. Sama matka itään tai länteen mutta silmiinsä hän saa hoitoa Rovaniemeltä. Kauppa-asiat pariskunta hoitaa Ranualta varsinkin jos työmaat ovat siellä päin. Eeva ja Erkki Lauri asuvat muutaman metrin päässä Pudasjärven rajasta. Talo on Viidanvaaran korkeimmalla kohdalla, mikä käy selväksi siitä kun puhutaan aluksi että taloon ei tule vesiosuuskunnan vettä. Kavalus) lapsuuskoti on Kokkokylässä, ja oikeastikin Pudasjärven puolella, Erkin koti taas Hanhilammilla Ranuan puolella. Kauppa-asiat Alpo hoitaa Rovaniemen puolella, Pirttikoskella. KuVAT JA TEKSTiT PASi HAARAHiLTuNEN itäisimmät asukkaat Ranualla ovat Sari Kylmäluoma ja Jukka Hiltunen Viidanvaarassa uusi-Viita -nimisellä tilalla Posiontien varressa lähellä Posion rajaa. Nyttemmin Haukiputaalla perheineen asuva Saila käy silloin tällöin kotona auttelemassa vanhempiaan. Hän se hoiteli syntymäpäiväjuhlien järjestelytkin, Alpo kiittelee. Kunnalliset palvelut haetaan kaikki Ranualta, ja esimerkiksi terveyspalveluita kumpikin pitää hyvin toimivina. Eeva ja Erkki ovat ikänsä asuneet samalla raja-alueella. Silti jos kotoa pelkästään kaupassa pitää käydä, suunta on Posio. – Sairaala oli niin täynnä että minut pantiin naisten puolelle! Pariskunnan tytär Saila kävi peruskoulunsa Asmuntissa ja Ranuan kirkonkylällä sekä myös lukion Ranualla. Nykyisen tietokoneajan kotkotukset eivät Laurin pariskuntaa viehätä; heillä ei ole tietokonetta eikä siis myöskään valokuitua vaikka kuitu vierestä kulkee. Vesiliittymä heillä on Pudasjärven puolelta Kokkokylän verkosta joka sekin on liitoksissa Ranuan puoleiseen Telkkälän verkkoon. – Täällähän niitä palveluita ei ole mitään paitsi kirjastoauto ja kutsutaksi. Harrastamista paikkakunnalta ja lähialueilta myös löytyy riittävästi, ja varsinkin pikkujoet ja purot vetävät puoleensa kalastamaan ja Korouoma vaeltamaan retkeilyreitteineen. – Kannattaa sitä sentään kahvit juua naapureiden kanssa. Pohjoisen mies “kunnia-iässä” tona, hän naurahtaa kotitalossa sijaitsevaa yritystilaansa. Kuusamoon on matkaa 90 kilometriä kun Rovaniemelle on 130. uutiset 11 KURIIRI 1.3.2017 Ranuan kunnan eteläisimmät asukkaat ovat Eeva ja Erkki Lauri Kokkokylässä. – Tässä on mökkinaapureita, ja sieltä emäntä on käynyt täällä siivoamassa. isän tultua perjantaiksi kotiin tytär kyllä halusi ja sai jäädä hoidosta pois. Jarkko on yhdessä pikkuveljensä Karrin kanssa suunnitellut amerikanrautoihin liittyvää yritystoimintaakin Kolomaalle mutta suunnitelman on toistaiseksi annettu hautua. – Oma kaivo on, ja syvä! Kaivurikin oli kymmenen metrin montussa kun kaivoin uutta kaivoa. Ranualle kilometrejä on vähän päälle kolmekymmentä. Nykyisin hänellä liikunta rajoittuu suurin piirtein pihapiiriin missä hän lumityöt hoitaa ja halot kantaa sisälle. Töissä Helsingin kaupunginteatterilla Fergulla ei Jukka Hiltunen sentään kauppareissuja tee mutta kotona se on monipuolinen harrastusväline. Työmaat Jukalla ovat olleet ympäri Ranuaa ja muualla Lapissa, joskus lähellä kotipaikkaa mutta useimmiten kaukana. Kunnan palveluista puhuttaessa hän oikein tuohtuu, ja sanoo että linjana on näköjään ”panna kaikki eläkeläiset kellariin”. Harrastustoiminnasta kertovat myös talon pihassa seisovat useat autot, jotka odottavat lumien hupenemista. Heidän Verkkala -niminen talonsa on niin etelässä, että se sijaitsee Pudasjärven puoleisen kylän yhteydessä. Vesi tulee taloon Piittisjärven vesiosuuskunnan verkosta. Eevan (o.s. Etelässä rajalla monessakin mielessä Kuulumisia satavuotiaan Ranuan kyliltä ja kirkolta RANUA. Vuonna 1966 Piittisjärvelle muutettua meni työelämä pääasiassa metsurintöissä ja lisäksi monenlaisissa aputöissä. Lapsuudestaan Erkki muistaa tapauksen kun hänet hevosreellä haettiin Hanhilammilta Haarahiltuseen ja pantiin postiautossa menemään Pudasjärvelle sairaalaan. Mopolla Alpo on ikänsä liikkunut, jopa Ylikiimingin eli lapsuuskotipaikkansa ja Piittisjärven väliä, kaksisataa kilometriä siivu. Kaivolle tuli syvyyttä 16 metriä, selostaa Jukka. – Ja Kuusamossa käydään uimahallissa. Muutkin palvelut, kuten kaupat ovat perheelle riittäviä, eikä muualla kuten Rovaniemellä juurikaan tarvitse asioinnin vuoksi käydä. Samalla ollaan lähellä Jukan lapsuusmaisemia Penämöä. – Rajalla tässä ollaan, Erkki kuitenkin naurahtaa, ja Eeva lisää: – Jos sairaus tulee tai vaikka Erkiltä lähtee ajokortti niin on ruvettava muuttamaan kirkonkylälle. Alkuaan Saarikämästä kotoisin oleva Sari on puolestaan työskennellyt hoitoapulaisena vanhusten taloilla mutta on viime ajat ollut kotona. Sari Kylmäluoma ja Jukka Hiltunen ovat Ranuan itäisimmät asukkaat. Paras se silti kotona olisi asua, ei täältä mihinkään halua lähteä. Nyt kunnan itäisimmäksi asutuksi taloksi muuttuneen uusiViidan ja Posion rajan välisellä parin kilometrin pätkällä on kolme tyhjää taloa, ja lähimailla muutenkin useita mökkikäyttöön jääneitä taloja. Välillä sentään kaupassa käydään Kurenalla minne matkaa kertyy vajaat viisikymmentä kilometriä. Sari ja Jukka ovat asuneet paikalla yhdessä puolenkymmentä vuotta, mutta Jukka on tilan ostanut jo 1980-luvun loppupuolella silloin perhettä perustaessaan. Jukalla on parhaillaan metsäkoneen kuljettajan työt meneillään Palovaarassa, minne matkaa kertyy 82 kilometriä vaikka saman Ranuan alueella ollaan. Asiointisuunta on heillä aina ollut Ranuan kirkonkylälle, niin virallisissa kuin kauppatai terveyskeskusasioinneissa. Alpon mukaan ulkoistetusta palvelusta perittävä maksu olisi ollut niin kova ettei palvelua ole hänellä mitään mahdollisuutta ottaa. Kotiavustajan hän mielellään soisi kotona käyvän, mitä asiaa kotisairaanhoitajakin jokin aika sitten kävi tutkailemassa. Viidanvaarasta tai Viianvaarasta kuten sitä kutsutaan, on matkaa Ranuan kirkonkylälle ja Posion taajamaan suurin piirtein samat nelisenkymmentä kilometriä. Sikäläinen kauppias kyyditsee Piittisjärveltä ja jopa Kortteenperältä asti asiakkaita kauppaan ja takaisin, ja vieläpä ilmaiseksi. Vuosia on pariskunnalle kertynyt paljon, Eeva on ihan kohta 88 ja Erkki ensi kesänä 85. Siinä myös Ranuan Kuituverkkojen ja pudasjärvisen Kairan Kuidun verkot yhtyvät. Nikkilän-Viianvaaran seutu on käynyt sekin sangen hiljaiseksi. Kovin hiljaiseksi on Laurien mielestä kyläkulma entiseen verrattuna käynyt kun nyt löytyy kahdesta vierekkäisestä kylästä vain kaksi lapsiperhettä. Perhe on Ranuan palveluihin tyytyväinen, ja erityiskiitoksen Seijalta saa terveyskeskus. Pariskunta pärjää kotona vielä hyvin. Kunnallista valokuitua pariskunta ei ole ottanut kun katsoo sen tarpeeseensa nähden liian kalliiksi ja kun vielä netti toimii kätevästi kännykänkin kautta. Nuorin, kuusivuotias tytär Olivia on päivähoidossa päiväkodilla, ja siellä hänellä kuulemma on kaksikin hyvää kaveria. Kotona on vielä myös keskimmäinen poika Riki (Richard), mutta vanhin tytär Monica asuu jo omillaan Rovaniemellä
J. Pääasiallisin tavarankuljetus tapahtuu nykyään Simon rautatieaseman kautta, Rovaniemen-Ranuan valmistuttua luultavasti sitä tietä.” KunnallishallintoKysyMyKsessä kruununvouti E. niin lukee alkuperäisen valokuvan takana käsin kirjoitettuna. maaliskuuta kunnallishallintoanomuksen johdosta lausuntoa Pudasjärven piirin kruununnimismieheltä ja Oulun kruununvoudilta. Kunnallishallinnon järjestelyt pääsivät toden teolla vauhtiin syksyllä. Puhetta johti metsänhoitaja Arnold Salko ja pöytäkirjan laati Pudasjärven kuntakokouksen puheenjohtaja, kauppias Kalle Poropudas. Maaherra Matti von Nandelstadh siirsi Raassinan Ranualle rangaistuksena siitä, että tämä oli omavaltaisesti pakko-ottanut kuusamolaisia hevosia venäläisten aseiden rahtaamiseen Kantalahdesta maailmansodan tarpeisiin. Valtuusto kokoontui 6.4.1918 ja valitsi puheenjohtajakseen Matti Lohen. huhtikuuta. Osallistujina oli 17 miestä. Pöytäkirjan allekirjoitti tasan 100 miestä, viimeisinä Erkki P. maaliskuuta. Toimikunta lähetti Oulun läänin kuvernöörille 25.2.1917 päivätyn kirjeen, jossa se pyysi kuvernööriä määräämään ”Ranuan seurakuntaan perustettavaksi oman kunnallishallinnon”. tämänhetkinen, 27-jäseninen kunnanvaltuusto on tässä kuvassa aloittelemassa istuntokauttaan tammikuussa 2013. tulevissa huhtikuun vaaleissa valitaan pienempi valtuusto, 17-jäseninen.. Hän kirjasi lausuntoonsa Ranuan tieverkkotilanteen: ”Nykyään on Ranualta rakenteilla maantie Rovaniemelle, ja laajalle Simojärven perälle sekä Toljaan tietääkseni rakennetaan myöskin maanteitä, Simoon ja Pudasjärvelle on jo vanhastaan paljon käytetyt valtamaantiet.” Toisessa lausunnossaan Vuorio kirjoitti ranualaisten kauppayhteyksistä: ”Ehkä olisi sopivinta liittää uusi piiri juuri Kemin kihlakuntaan, koska ranualaiset ovat pääasiallisesti liikeyhteydessä tähän kihlakuntaan kuuluvain kuntain, etupäässä Rovaniemen ja Simon, osaksi myös Kemin, kanssa. Salmilehdossa valittuun toimikuntaan kuuluivat metsänhoitaja Arnold Salko puheenjohtajana sekä opettaja Kaarlo Kustaa Marikainen ja talolliset Oskari Ranua (Erkkilä), Matti Lohi, Antti A. Seurakunta ja kunta kulkivat käsi kädessä. Toimikunta laati anomuksensa nimismiespiiristä 19. Ensimmäiset valtuustovaalit pidettiin maaliskuussa 1918, johon mennessä Suomikin oli ehtinyt itsenäistyä. Nimismies kannatti anomusta lausunnossa, jonka hän antoi 18. Marikainen ja Salko. Nimismies myös samalla ehdotti Ranuan alueen muodostamista myös omaksi nimismiespiirikseen. Ranualaiset tunsivat yhä olevansa syrjässä ja vailla täyttä itsenäisyyttä. Kuntakokous 24. Tehtäviin nimettiin yksimielisesti K. Paikka käy ilmi pöytäkirjajäljennöksestä; vielä tätä kokousta ei siis pidetty kauppias Pietarilan talossa, niin kuin Ranuan historia -teoksessa lukee. Ranuan seurakunta oli perustettu Senaatin päätöksellä 8.11.1899 Pudasjärven, Simon ja Rovaniemen pitäjien ”äärimmistä sydänmaan kylistä”, pöytäkirjassa luonnehdittiin. Jussila, v. Anojat kertoivat, että kunnallisen hajanaisuuden, pitkien matkojen ja emäkuntien auttamishaluttomuuden takia ”emme ole pystyneet muuten kuin virastojen avustuksella pääsemään oikeuksiimme”. Pitkien matkojen takia Ranuan ja Simojärven kylien asukkailla ”on hyvin vaikea, miltei mahdoton ottaa mitenkään osaa kunnallisiin toimiin ja kuntakokouksiin ja siten vaikuttaa niissä tehtäviin päätöksiin”, nimismies kirjoitti. Kuvassa vasemmalta aukusti ranua, Matti Kukkonen, nimismies Keckman, Kalle ihme, Kalle erkkilä, antti Palovaara, Matti ranua, Martti lohi, Juho hosio, Juho impiö, Kalle haarahiltunen, Matti Kuha, Maria saarela. Paperista löytyy sellainenkin tieto, että tulirokkoepidemia oli edellisenä talvena pelkästään Ranuan ja Simojärven kylissä vienyt ”hautaan noin 80 lasta”. Pitkät matkat kasvattivat ulosottomiehen palkkioita, ja tämä oli ”omiaan painamaan alaspäin jo muutenkin puutteen kanssa kamppailevia”, sillä ulosottoasiat ”useimmiten kohdistuvat vähävaraisimpiin asujaimiin”. Toiselle oli tilat järjestänyt Simon kunta ”Ylimaan kylästä ostamaansa huonosti rakennettuun kruununmetsätorppaan”. huhtikuuta lausunnon, jonka mukaan kuvernöörillä ei ollut syytä toimenpiteisiin eikä edes ottaa anomusta käsiteltäväkseen, koskapa kunta oli syntynyt seurakunnan myötä ja Ranuan kuntalaisten olisi ”omasta alotteestaan pitänyt heti ryhtyä hoitamaan yhteisiä asioitaan”. Hosio, Paavo Rissanen ja Jaako Lammassaari. Ranuan nimismiespiirin perustamisen hyväksyi Suomen Senaatti tammikuussa 1918. Lohi sekä talokkaanpojat Matti ja Oskari Ranua”. syyskuuta esimerkiksi nimesi kunnallislautakunnan. Salko, postinhoitaja M. Ranua ja Yrjö Koivistoinen. Seurakunta-sanalla viitattiin tässä lähinnä alueeseen. Ranuan kirkolta oli matkaa nimismiehen virastoon Pudasjärvelle 93 kilometriä, Simoon 111 ja Rovaniemelle 80. Seurakunnan alueella oli kansakoulujakin vain kaksi. Nimismiespiiritoimikuntaan kuuluivat pöytäkirjan mukaan ”pastori O. UUTISET KURIIRI 12 1.3.2017 Millaiset olivat elinolot Ranualla 100 vuotta sitten. Vielä nytkin 17 vuotta myöhemmin seurakunta oli ”taantumustilassa”, koska seurakunta oli ”kunnalliseen elämään nähden” yhä ”pirstottuna kolmelle haaralle”. Ranualla oli tämä asia pantu vireille ja valittu toimikunta sitä ajamaan seurakuntalaisten kokouksessa, joka oli pidetty kirkonkylän majatalossa kaksi päivää aikaisemmin. Kesäkuun 6. Muiden muassa Simon piirin virkaa tekevä nimismies Uljas Vuorio puolsi Ranuan nimismiespiirin perustamista. H. Luettelo näyttää noudattavan yhteiskunnallista arvoasteikkoa. Vuoden 1916 viimeisenä päivänä, joka oli sunnuntai, joukko Ranuan seurakuntalaisia kokoontui metsänhoitajan virkataloon Salmilehtoon ja valitsi toimikunnan ajamaan oman kunnallishallinnon aikaansaamista. Kuntakokous pidettiin sunnuntaina 1. Ensimmäisenä nimismiehenä maalis-marraskuussa 1918 työskenteli Armas Raassina, joka oli samassa virassa sitä ennen Kuusamossa. ”Maantiet, sillat ja rumput” Ranualla olivat anomuksen mukaan huonossa kunnossa, koska nimismiehet eivät pystyneet piirien laajuuden takia kunnolla valvomaan teiden hoitoa. ”Ranuan seurakunnalla nyt jo on vakituinen kirkkoherra, joten kunnallinen elämä kuulutuksiinkin nähden käy mahdolliseksi”, toimikunta huomautti. Lokakuun 8. K. päivä pidetty kuntakokous päätti perustaa 12-jäsenisen kunnanvaltuuston. Sen esimieheksi valittiin kirkkoherra Jussila. R. Uudemman, ajanmukaisen koulutalon oli rakentanut Pudasjärven kunta kirkonkylään Senaatin sakon uhalla 1915–1916. Kuvan omistaa aki haarahiltunen. (rh) Elettiinpä äärimmäisissä sydänmaan kylissä 1917: Ranualaiset halusivat nousta yhteiskunnan taantumustilasta ja saavuttaa täyden itsenäisyyden ranua ranuan ensimmäinen kunnanvaltuusto vuodelta 1917. Kuvernöörinvirasto pyysi 5. päivänä 1917 kuvernööri kehotti Pudasjärven kuntakokouksen puheenjohtajaa kuuluttamaan Ranuan kirkossa seurakuntalaiset kuntakokoukseen ”valitsemaan Ranuan kuntaa varten kuntakokouksen puheenjohtajan, jonka toimeksi sen jälkeen jää kutsua uuden kunnan jäsenet kokoon yhteisten asiain järjestämistä varten”. Kansallisarkiston asiakirjanippuun, jonka sisältö liittyy Ranuan kunnallishallinnon alulle saamiseen vuonna 1917, on tallentunut monenlaista ajantietoa. metsänhoitaja A. Jatkola antoi 23. Hän perusteli kantaansa ranualaisten vaikuttamismahdollisuuksien heikkoudella sekä sillä, että lainkin mukaan kukin maaseurakunta pääsääntöisesti on myös oma kuntansa. t. Ranualta kertyneitä kunnallisia tuloja oli emäpitäjien hallussa, ja se ranualaisista luonnollisesti sapetti. Tuomiokapituli oli määrännyt helmikuun 1917 alusta lukien Ranuan virkaa tekeväksi kirkkoherraksi Oskari Heikki Jussilan, josta kasvoi vaikuttava hahmo laajemminkin. Kokouksen asioina oli ainoastaan kuntakokouksen esimiehen ja varaesimiehen valitseminen ”Ranuan uuteen kuntaan”. heinäkuuta alkaen kello kuusi illalla Erkkilän talossa
Kuvausvälineenä käy niin oikea kamera kuin puhelinkin. Kyläkohteita on saatu viriämään jo parikymmentä eri puolille pitäjää. Kuvista toivotaan näkyvän kokemuksesi Ranuasta tai mikä mielestäsi parhaiten kuvaa Ranuaa tai ranualaisuutta. Tällä hetkellä meillä ei ole yksityistä palveluasumista muualla kuin Jukolassa, toteaa Hakala. Mutta mistä on tullut itse kalakaani -sana. Kaiku-lehdessä kelankyläläisenä esiintyvä nimimerkki ”Toista postia haluava” moitti 19. Kuvia julkaistaan lehdessä kilpailuajan kuluessa. Hakala muistuttaa, että sinne tarjotaan myös yksityisille mahdollisuutta investoimiseen, minkä lisäksi eläinpuiston yhteyteen jo pitkään kaavaillulle hotellille haetaan toteuttajaa. Kuvia kilpailuun voi ottaa Ranualla 1.3.25.8.2017. Viljapulan taustalla oli osittain Venäjän vallankumousta seurannut viljantuonnin katkeaminen Venäjältä Suomeen. Kolikkoon tehtiin lovi, jonka avulla justeerisahan hampaat pystyttiin helposti taivuttamaan ulospäin terälinjasta. Paikallisten suojeluskuntalaisten ja sosialistien vastakkainasettelu ei täällä tiettävästi aiheuttanut kuolonuhreja. Ranuan kunnan toinen vuosisata lähtee liikkeelle aivan uudenlaisessa tilanteessa; kunnan tehtäväkirjo on kahden vuoden päästä pienenemässä olennaisesti kun sosiaalija terveyspalvelut siirtyvät maakunnan hoidettavaksi. (rh) Postin kulku tökki Kuriiri järjestää valokuvakilpailun teemalla Minun Ranuani. Tarinaan liittyi myös lovettu markan kolikko 1920-luvulta. Ranuan julkikuva rakentuu ja sitä myös tietoisesti rakennetaan arktisen hillakylän varaan. Heinän kasvu oli kärsinyt kevätkesän kuivuudesta. Täkäläistä historiaa paljon penkoneen opettaja evp. Haku on päällä kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille suunnatun, Rovaniemi-vetoisen Invest in Lapland -hankkeen kautta. Kuvaajan ei tarvitse olla ranualainen. Sitä ei tiennyt Ranua, eikä sanan juuresta löydy tietoa muutenkaan. Paikkakunnan elinvoimaa aiotaan vahvistaa paikallisesti hillaa kuten muitakin luonnontuotteita ja lähiruokaa kuluttajakäyttöön jalostamalla. lehdessä. Nimimerkki piti oman papin saamista historiallisena käännekohtana ”tässä synkän saloseudun vaatimattomassa kylässä”, jossa oli ollut tyytyminen kirkollisiin toimituksiin vain kerran kuukaudessa. Kalakaani lienee jo silloin vastannut kolmea posiolaista heinäsuovaa, ja Nuuppaan tullissa niitä oli vaihdettu päivänkurssilla. Kuvat voivat olla ihmisistä, luonnosta, rakennetusta ympäristöstä tai mistä vain kunhan ollaan Ranualla. uutiset 13 KURIIRI 1.3.2017 LISÄLUKEMISTA sadan vuoden takaisista oloista ja tapahtumista löytää näppärästi internetistä Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä. Heinänteko sujui aika hyvin, sillä ilmat olivat erittäin suotuisat. Sen jälkeen on kunnan tehtävissä ratkaisevaa paikkakunnan elinvoiman edistäminen. Vasemmalla seinällä pilkottaa kärki suksesta, joka kuului aikanaan kunnanjohtaja Eino Räisäsen pojalle ja päätyi Heikki Kaakisen tuomana Hakalan työhuoneeseen. Omana kirjauksenaan kuntastrategiassa on jopa Suhangon kaivoksen varalta otettu lausuma maailman parhaasta kaivoksesta. syyskuuta. Mutta tuolla samaisella savotalla puhuttiin myös kalakaanista. Hakala ei näe ristiriitaa luonnonvarojen hyödyntämisessä ja arktisen luontomatkailun kehittämisessä – sillä varauksella että kestävä kehitys tulee huomioonotetuksi. Myös maatalous yhtenä vahvana peruselinkeinona noudattaa omia, ympäristöä huomioivia periaatteitaan. Voittaja saa palkintona 100 euron lahjakortin, toinen 50 euron lahjakortin ja kolmas tuotepalkinnon. Metsähallitus luopui hankkeesta kun kunnanvaltuusto päätyi sitä vastustamaan. Lukijat äänestävät niistä parhaan, ja palkinnot kolmelle eniten ääniä saaneelle jaetaan Taiteiden yössä 16. – Tavoitteena on luoda tänne kokonaisuutena arktinen lomakohde, ja siinä on jo nyt kova pöhinä päällä. Kunta ei itse omista metsää ja maata kuin nimellisesti, mutta se voi vaikuttaa maankäyttöön, kuten nähtiin kun metsähallitus suunnitteli kunnan alueelle tuulivoimapuistoja. Eläinpuisto kunnan omana yhtiönä on edelleen veturi, ja mikäli nykyinen kehitys osoittaa oikeaan, sen merkitys vain korostuu. Pääkylään posti tuotiin kirjoituksen mukaan Simosta kahdesti viikossa ja Petäjäjärvelle Pudasjärveltä kolmesti viikossa ”ja Simojärvelle näytään kanssa saatavan kolmesti viikossa posti Petäjästä”. maaliskuuta 1917 Liitto-lehdessä ”Uuden Ranuan” edistyspyrinnöistä. Tuulivoimavaraukset poistettiin lopulta maakuntakaavastakin. Kilpailuajan päätyttyä toimitus valikoi kuvista kymmenen ehdokasta loppukilpailuun. Nappaa kuva Ranualta! RANUA Elinkeinoissa avain Elinkeinoissa on avain tulevaan. – Nuoret aikuiset tulevat ratkaisemaan miten kunta kehittyy kun he päättävät minne asettuvat. Yleinen toimeliaisuus yritysrintamalla on viime aikoina lisääntynyt, ja jatkossa tultaneen paikkakunnalla näkemään myös sosiaalija terveyspalveluissa uusia yrityksiä. Se on viestinnän kärki ulospäin niin kaupassa, palveluissa kuin matkailussakin. Muuatta tarinaa rahayksiköstä kävi toimituksessa kertomassa Toivo Ranua joka sanoi tarinan olevan peräisin Sääskilahden Eemeliltä joka oli syntynyt 1911. Paluuta täkäläisen luontaisen tarjonnan juurille nähdään myös pienissä mutta merkityksellisissä asioissa kuten porovaljakkojen käyttämisessä turistipalveluissa – ja pitkästä aikaa taas piakkoin ajettavissa porokilpailuissa. Se otetaan Hakalan mukaan huomioon myös yksityisellä puolella kun paikkakunnalla hyödynnetään perinteisiä raaka-ainevaroja eli metsiä ja turvetta. Kannettu vesi ei kaivossa pysy edelleenkään, vaan meidän on täällä yhteisesti rakennettava tulevaisuutta, sanoo Hakala. Noin vuonna 1930 ilmaantui liipieli ratapölkkysavotoille Ranuan-Posion -rajan tuntumaan hevosmiesten mukana kahta eri kokoa olevaa markan kolikkoa, ja niistä isommalle löydettiin hyötykäyttöäkin. Heikki Kaakisen mielestä kalakaani kuuluu samaan sanaluokkaan kuin hilavitkutin. – Emme voi jäädä odottamaan pelkästään ulkoapäin tulevia työllistämisapuja. Sen käyttöönottovuotta ei tiedetä, mutta kylillä liikkuvien tarinoiden mukaan on se ainakin samanikäinen kuin kunta. syyskuuta sitä, että Kelaan kannettiin posti Ranualta ainoastaan kerran viikossa, maanantaisin. Taivutuksella oli se taika, että terä ei sahatessa jumiintunut kiinni puun sisään. – Kyse niissä puheissa oli tietenkin kylienvälisestä nokittelusta, selvitti Ranua. Kestävän kehityksen periaatetta korostetaan Ranuan kunnassa. Äänestämisohjeet julkaisemme loppukilpailun alla. Loppukilpailukuvat julkaistaan 30.8. Paikkahan oli otollinen koska savotalla oli sekä ranualaisia että posiolaisia jätkiä. Muutama esimerkki. Tulevaan lähdetään omin eväin ..ja muita tuoreita uutisia 100 vuoden takaa Ranua on siitä ainutlaatuinen paikkakunta että sillä on oma rahayksikkö eli kalakaani. Eno raportoi Ranualle anotun postihallitukselta II luokan postikonttoria ja muita parannuksia postiliikenteeseen, esimerkiksi siten, että ”posti Simon asemalta kulkisi Ranualle 24 tunnissa ja jos mahdollista 3 sti viikossa”. (pph) Kunnanjohtaja Sirpa Hakalan työhuoneen seinällä ovat hänen viiden edeltäjänsä kuvat. Salanimi ”Eno” kirjoitti 3. (pph) Kalakaaneja liipisavotalla. Kunnanjohtaja Sirpa Hakala linjaa kunnan kehittämisstrategian mukaisesti, että tulevaan mennään omalta pohjalta eli paikkakunnan omilla luontaisilla vahvuuksilla. Lähetä kuvat sähköpostiin toimitus@kuriirilehti.fi. Jukola on vammaisten kuntoutusja palvelukoti Timontiellä, missä se aloitti toimintansa vuonna 2012. Pitäjähistoriassa todetaan, että kansalaissotaan huipentunut nuoren Suomen sisäpoliittinen kriisi ohitettiin Ranualla suhteellisen rauhallisesti. Hakala laskee paljon matkailutarjonnan lisääntymisen varaan koko kunnan alueella. Vaikka villieläimiä, tarhaoloissakaan eläviä, ei voi esineellistää, on jääkarhu Venuksen synnyttämä pentu mitä oivallisin syntymäpäivälahja satavuotiaalle kunnalle. Myös muistitikulta tai suoraan kamerasta kuvia on mahdollista siirtää toimituksen järjestelmään. Raaka-aineita hyödyntävillä toimialoilla vaikuttavat laajemmat markkinat, ja jos ja kun esimerkiksi Kemijärvelle ja Kemiin suunnitellut puunjalostusinvestoinnit toteutuvat, alkavat hakkuut täälläkin todennäköisesti lisääntyä voimakkaasti. Kukin kuvaaja voi lähettää kilpailuun enintään viisi kuvaa. – Tehostettu palveluasuminen kiinnostaa yksityisiä yrityksiä jo nyt, ja yksi hanke on edennyt tontin varaushakemuksen jättämiseen. Karjataloudesta ja maanviljelyksestä pääelantonsa saavan pitäjän vuodentulosta nimimerkki kertoi, että viljasadosta oli tulossa ”jotenkin tyydyttävä”, mutta monen piti jatkaa leipäänsä petäjäjauhoilla. Matkailurakentaminen etenee, ja lisää majoitusmökkejä matkailukylä Gulo Guloon on päätetty ruveta toteuttamaan
TAMMIKUU 2.1. pe Veteraanipäivän juhla Seurakuntatalo Ranuan kr. la 100 v juhlatanssit Susanna Heikki, Peura 10. ti Eurooppa päivä Takkula 19.5. Isä & poika. 1.2. pe Tappauksia Ranualta, klo 18 lausuja Matti Kaarlejärvi, Cecilia -kuoro, Hillatori 5.8. Karpalomarkkinat, Eläinpuisto 14.6. la Asmuntin asuinalueen klo 12 60-vuotisjuhla, Reetala, Asmuntin kylätalo 17.6. ke Suomi 100 laulaa ja soi – vuosisadan sävelet 8.2. pe Puiden istutus päivä, Yläkoulun piha-alue Kukkaistutus, Urheilukenttä 27.5. Iso Ilo Peuralla viikonloppu 24.9. Österberg) näyttely kirjastolla Lasten ja nuorten kuukausi 2.12. 34. su Veli-Matti Rautakosken ja Jouni Someron konsertti Seurakuntatalo 19.4. 4.10. Ranuan rauhanyhdistyksen perinneseurat, Seppälän pirtti, Rantamutka 16 Ranualaisia käsitöitä kirjastolla, kokoaja Anneli Niemelä 9.5. Suomen luonnon päivä 26.8. Luonnonyön päivä 17.6. ke Kunnon Mummola, myös Papoille 5.10. UUTISET KURIIRI 14 1.3.2017 2017 HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU 12. ke Itsenäisyyspäivän juhla, NuVa ja toimintaryhmä Seurakunnan taidetta ja arkkitehtuuria kirjastolla (järj. Rajalta Rajalle -hiihto Ranua 25. to Suomi Mies, myös Naisille Kuntalaisraati Vanhustenviikko Vie vanhus ulos -kampanja Erkki Salmelan näyttely kirjastolla 7.6. pe Elonkorjuutori, Hillatori 16.9. Opistoseurat, Kr. ke 100 askelta klo 16.30 Suomen tulevaisuuteen -hankkeen kansalaiskeskustelu, Monkkari 28.4. la Ranuan VPK:n 50 v juhla Paloasema/ Ilveslinna Ranualaisten nuorten harrastajien ja taideopiskelijoiden näyttely kirjastolla. kansanopisto Ranualaisia käsitöitä kirjastolla, kokoaja Anneli Niemelä 4.8. Timo & Janne Kukkonen. kansanopiston 30-vuotisjuhla Siiri Niemelän näyttely kirjastolla Kirjailijakuukausi, Kirjailijaillat Luonto, eläinpuisto Liikuntakuukausi, oma terveys Ranua Juhlavuonna tapahtuu... 11.6. 6.8. su Ranuan Kr. su Ranuan 100 v juhla Ranua Kr. la Ranuan Taiteiden Yö mm. Ranua 100v -koju, Hillamarkkinat 13.8. ke Gennadi Petrenkon klo 18 musiikkiteatteri (Slovjansk) 28.2. ma Lasten oikeuksien päivä Eero Österberg (ja mahd. 27.7. ma Valtuuston klo 17 juhlakokous Kirkonkylän koulu Hillevi Siivolan keramiikkaa kirjastolla Kansanvaltaisuus ja kansainvälisyys 1.4. Taidenäyttely kirjastolla 22.1. 30.7. ke Pitäjämuseon uusitun klo 15 perusnäyttelyn avajaiset ja luento Harri Hihnala 17.6. 26.3 . to Ylimaan taistelujen muistojuhla, Lapin Sotilassoittokunta, Palovaara, Ylisimo 8.9. la Ranua 100 v kuorojen kavalkaadi Kirkko 28.5. klo 13 100 -v Ranua, Lestadiolaisuus Ranuan kunnan syntyvaiheissa, teologian tohtori Viljo Juntunen, Seurakuntatalo 7.9. pe Arktinen hillakylä, Hillatori 28. la Entisten ja nykyisten klo 12 14 ranualaisten –piknik, Hillamarkkinat 5. pe Kylämatkailupäivä, Ranua 10.6. ti Kalevala –päivä klo 12.30 Anita Dunkersin luento Valtuustosali ”Minäki maalaan”, ranualaisten kuvataideharrastajien näyttely kirjastolla 8.7. Keväinen luonnon päivä 20.5. Suomi 100 uudet liputuspäivät: Talviluonnon päivä 4.2. 31.1. Laura Lindgren, s. ke Senioripuiston avajaiset ja toimintapäivä, Senioripuisto 9.6. kansanopiston kuvataidelinjan näyttely kirjastolla 20.11. Eero Österberg + opiston kuvataidelinja) Maantieteilijä Piia Kortsalo luennoi, yleisöja koululaisluento Juhlavuonna tapahtuu... PopUp Hillakoulu, Hillatori/Opetuskeittiö 28.7. PoroCup 2017 Kr. la Metsähallituksen klo 14 historiaa Salmilehdossa, Salmilehto 24. la Piparimarkkinat Peura 6.12. kansanopisto 27.3. 17.3. la Maalaismarkkinat Kyläkolmion kylätalo, Kuukasjärvi 9.4. kansanopisto Ranualaisten valokuvauksen harrastajien näyttely kirjastolla, kokoaja Ilkka Karttunen
uutiset 15 KURIIRI 1.3.2017 Kevättalven ristikko Ristikon on laatinut Sulo Karjalainen. Ratkaisu seuraavassa lehdessä.
24%) Mika Pasi Ilmoitusaineistot: Ilmestymisviikon TIISTAINA klo 12 mennessä, valmis/varattu materiaali TIISTAINA klo 14 mennessä. Vastuu virheistä ja huomautukset; Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. 044-5402864 POSION SÄHKÖPALVELU Puh. 40€. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko yms.) varauksin. 044-3003384 HIERONNAT/NIKSAUTUKSET ja FYSIOTERAPIA EDULLISESTI Jaska p. 044-5402863 Eve p. 0400-176809 MYÖS HINAUSJA KULJETUSPALVELUT AUTONKORJAUKSET ja HUOLLOT JUHAN HUOLTOPALVELU RANUA Pekkalantie 12 Puh. 040-1397755 Keskustie 34, RANUA *Sähköja LVI-tarvikkeet *Kodinkoneet *Pienkoneet *Ilmalämpöpumput *Elektroniikkaa *Puhelintarvikkeet *ATK-tarvikkeet ja huolto *Ompelukonehuolto K.VAARALA ky Puh. 010 665 6333. 040 2431699 kourusepat@gmail.com MAALÄMPÖÄ AVAIMET KÄTEEN PERIAATTEELLA www.suomenkalliolampo.fi puh. 040 2431699 myynti@suomenkalliolampo.fi • KOURUT • TIKKAAT • LUMIESTEET KESKUSTIE 30 RANUA MA-KE JA PE KLO 10-17 TO KLO 12-19 Hair 040 321 9890 Beauty 044 362 3822 MAANANTAISIN HIUSTENLEIKKAUS ILMAN AJANVARAUSTA Hair&Beauty HIEROJA Ranualla! Jaakko Ojanperä puh. 040–7196445 KOULUTETTU HIEROJA Kalevalainen jäsenkorjaaja Anu Kaikkonen Keskustie 3, Ranua puh. 0400-397710 *Sähköasennukset *Kodinkonehuolto *Ilmalämpöpumppuasennukset Avoinna ma-pe klo 8-17 Tervetuloa ostoksille! Repotie 2, Ranua puh. 040-5351682 veijo kaitapuro Tmi TIMO POSIO Posiontie 47, p. 040 722 5569 www.ranuanmeijeri.fi Ranuan meijeRin myymälä *Elintarvikkeet, pakasteet *Maataloustarvikkeet Avoinna ma-pe klo 9-17 040 7533 264 posio.eu/ilmakuvausta llmakuvausta RANUA Puh. 0400-951012 TÄSSÄ EDULLISTA ILMOITUSTILAA! Soittele: 010 665 6432 TOIMISTOPALVELU KORTESALMI KY Keskustie 30, RANUA, p. 0440-426764 Myös kuppaus ja hieronta Jari Paula Jakelu: Posiolla Juhani Tuppurainen puh. ilmoitukset KURIIRI 16 1.3.2017 RANUAN JA POSION PALVELUJA Ota yhteyttä ja varaa paikka ilmoituksellesi! p. 0400-188534 www.kopalainen.. 0400-721612, Postin jakelupäivystys puh. 010 665 6432 tai ilmoitukset@kuriirilehti.fi SEPON AUTOSÄHKÖ Riekkopolku 7, RANUA p. 3552474, 0400–221334 RANUAN PALVELUPISTE 0400-221334, 0400-609779 Koulutettu hieroja Tmi MARIAN SALMELA *HIERONTAJA KASVOHEMMOTTELUHOIDOT Virastotie 6 (Tauno Walkeajärven talo) puh. 0400-398 208 *Avaimet *Lukkosarjoitukset *Muut lukkosepän työt *Jääkairojen ym. 010 665 6432, mika.sarajarvi@kuriirilehti.fi Toimitus: toimitus@kuriirilehti.fi. 0207433940 tai 040-7388916 Kirsin Siivousja Kotipalvelu & Parturi-kampaamo Kinttupolku 4 MYÖS KOTIKÄYNNIT p. 010 665 6434, paula.pirttijarvi@kuriirilehti.fi Tilaukset puh. 0500-254111, Ranualla Juha Juutinen puh. Tilaushinnat Suomeen (sis. teroituspalvelu Puh. 0400–263060 040 7533 264 http://posio.eu Posion ATK-Palvelut Pasi parturikampaamo hiushuone birgit pernu Laaksotie 3, Ranua, 040-7768858 Parturi-kampaamo Hetki Pauliina Haarahiltunen Keskustie 30 A1 97700 Ranua 045-8466577 pauliina.haarahiltunen@hotmail.com Parturi-kampaamo HIUSKULMA Anne Sarajärvi Hillakulma, Ranua Puh. lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. 0400692994 Lakiasiaintoimisto LKV JUHA KOPALAINEN varatuomari, kaupanvahvistaja RANUALLA maanantai-perjantai Keskusti e 11, p. PAINOSMÄÄRÄ 6300 kpl Osoitteet: Kiertotie 8, 97700 RANUA, Posiontie 47, 97900 POSIO. Lyhemmät 10€/kk. 0400-373117/Jari Kelahaara NUOHOUKSET Ranualla piirinuohooja MARKKU SAUKKO P. 040-7400 225 LukkopaLveLu Sarakari puh. 0404-107342 LVI-TYÖT Esko Puurunen puh. 010 665 6431, jari.ranua@kuriirilehti.fi ilmoitusvalmistaja Mika Sarajärvi puh. 050-5400906 POSION PALVELUPISTE KuKKaja Hautauspalvelu Keijo saarijärvi Keskustie 32, raNua, Kiireen raja Keijo saarijärvi 040-7510351 Kukkakauppa, linja-autoasema 016-3551199 verkkokauppa; ranuankukkapalvelu.ekukka.fi Kosmetologinen hoitola KOSMETIINA Tiina Lång, Kiertotie 1 as 1, Ranua p. 010-yritysnumeroon soittaminen lankapuhelimesta maksaa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min (alv. 040-7192753 Kiireen Rajan SIIVOUSPALVELU Merja:040-7095828 Monipuoliset talkkaripalvelut ranualla! Järvenperä talkkari puh. *RAKENNUSPELTITYÖT *LASITUSPALVELUT * PLEKSIT *REKIMUOVIT peltityo-ranua.fi Urakantie 17, RANUA Jukka: 0400–580 727 Juuso: 040-534 3685 peltinelio@gmail.com KORJAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KORJAAMOPALVELUT HANHISUANTO Harjutie 18 97700 Ranua Teemu: 0400 323982 *pienkoneet *autot *maatalouskoneet *metallityöt Parturi-kampaamo PAMPULA Auki: ti–pe 9–17, la 9–15 Ranua, Osuuspankin talo Puh. Avoinna: Ranua, ma–pe klo 9.00–16.00 Ilmoitukset: ilmoitukset@kuriirilehti.fi., myyntipäällikkö Jari Ranua puh. 040 2431699, 040 9365116 myynti@suomenkalliolampo.fi *ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET *MAA/KALLIOLÄMPÖ ASENNUKSET *LVI-TYÖT www.kourusepat.fi puh. 020071000 Kustantaja: Kuriirilainen Oy. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2015 ISSN 1237-167 X Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 016-3721001/Timo Posiontie 36, POSIO Hammasteknikkomestari, Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi ottaa vastaan hammasproteesipotilaita RANUALLA Hotelli Ilveslinnassa sekä POSIOLLA AJANVARAUKSET PUH. 010 665 6430, pasi.haarahiltunen@kuriirilehti.fi Posion toimittaja Paula Pirttijärvi puh. 24%). Kestotilaus 6 kk 30€. KESKIVIIKKONA ilmaisjakeluna Posiolla ja Ranualla. Määräaikainen 6 kk. 0400-188534 POSIOLLA AJANVARAUS! Aholanti e 2, p. alv. 040-3564100 Avoinna: arkisin 9–17 lauantai 9–13 lauantai SULJETTU! TÄSSÄ EDULLISTA ILMOITUSTILAA! Soittele: 010 665 6432 www.suomenkalliolampo.fi puh. 24%. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. 0400-962877/Kirsi Kelahaara Passikuvat p. Päätoimittaja Pasi Haarahiltunen puh. 10%): Kestotilaus 60 € /vuosi. Ilmoitushintoihin lisätään alv. Ilmoitushinnat (e/pmm): Etusivu 1,70, Tekstisivulla 1,45, Tekstin jälkeen 1,50, Takasivu 1,60, Kuolinilmoitukset 1,45. Matkapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu + 17,04 snt/min (alv. 0400-393 402/ Pertti POSION KODINKONEMYYNTI Puh. Määräaikainen 70 € /vuosi
(pph) Kuutamohiihdosta Simojärvihiihdoksi Kännykällä köyhäksi T ekniikka kehittyy ja insinöörit keksivät kaikkea uutta helpottaakseen nykyarkeamme. Minäkin sain pari vuotta takaperin operaattoriltani vain yx kax tekstiviestin että moinen ominaisuus oli minulta mitään kysymättä kytketty liittymälleni. ryhdyin heti tutkimaan että mikäs se sellainen onkaan. arKISTO. uudeksi ajankohdaksi sovittiin aprillipäivä eli 1. alla poimintoja tuloslistalta. Joskus kuitenkin vauhtisokeus riivaa ja uusi tekniikka luo kasvualustan uudenlaiselle rötöstelylle. Paljastui että tuon avulla voisin tehdä kännykällä (tai tabletilla jos siinä on SIM) ostoksia netistä ilman rekisteröitymistä yhtään mihinkään. Kuuma sarja: 1) Pikalaaki, ajaja Hanna Mikkola/omistaja Paso Taneli, paliskunta Pintamo finaaliaika 1:17,015, 3) Mellakka, Marko Tervaniemi/Krupula Hannu, Isosydänmaa 1:17,475, 8) Tummanopsa, Marko Tervaniemi/ ahola Esko, Timisjärvi 1:17,786, 10) Jeeveli, Jani ruokamo/Tuomivaara airi, Posion Livo 1:19,119, 11) PikkuPilkku, Seija Matero/Hietalan talli Posion Livo 1:19,498, 18) Jeti, Jani ruokamo/Tuomivaara airi, Posion Livo 1:18,803 hyl, 38) Murto, Marko Tervaniemi/Orreveteläinen roni ja Miro, Isosydänmaa 01:21,962, 39) Hymypoika, Marko Tervaniemi/Krupula / Petäjäjärvi, Isosydänmaa 01:22,005, 46) Peikko, Jani ruokamo/Hietalan talli, Posion Livo 01:22,245, 63) Pyry, antti Pätsi/Pätsi Leena, akanlahti 01:23,268. Hyviä sijoituksia napsivat myös posiolaiset porot, joita kuuman sarjan B-finaalissa oli kolme. Yleisen a-finaalissa Esko aholan Toinen nopsa oli neljäs. Sähkö-Kelassa urakoivat Jonna Sarajärvi, Maarit Kuukasjärvi, Jaana Salmela, Jyrki Haarahiltunen, Jarkko Kela, Matti Koukkula ja Henri Petäjäjärvi. Laittakaa termi muistiin, näitä on paljon samantyyppisiä ja voivat tarkoittaa eri asioita. 08-8521100 TAIVALKOSKI Urheilutie 15 TI 14.3. PaSI HaaraHILTunEn RanUa Simojärvellä hiihdetään jälleen tänä keväänä. TO 16.3. Yleinen: 4) Toinen nopsa, Marko Tervaniemi/ahola Esko, Timisjärvi 1:18,479, 16) Vikkelä, antti Pätsi/ronkainen antti, akanlahti 1:19,984, 24) Kumma, Marko Tervaniemi/ Hannu ja pojat, Isosydänmaa 1:20,778, 25) raikuli, antti Pätsi/ronkainen Mika, akanlahti 1:21,160, 35) H-huima, Mika Länsman/Setämaa Hannu akanlahti 01:23,023 hyl, 42) Jehveli, Jani ruokamo/Tuomivaara Tenho, Posion Livo 01:22,995, 66) Erinopsa, Marko Tervaniemi/ahola Hertta ja Esko, Timisjärvi 01:24,386, 85) Sälli, Mika Länsman/Setämaa Hannu akanlahti 01:27,094. Marko Tervaniemen ohjastama Mellakka oli vajaat neljä kymmenystä hitaampi kuin koko viikonlopun voitokkaasti esiintynyt Pikalaaki Pintamon paliskunnasta. Viime vuonna koko cupin voittanut Esko aholan Tummanopsa oli nyt kahdeksas, airi Tuomivaaran Jeeveli kymmenes ja Hietalan tallin Pikku-Pilkku 11. Tiedustelut p. 08-220066, fax. ainut tapa estää mobiilimaksut näyttäisi olevankin laittaa liittymään vähintään viihdeestot päälle. Voittajajoukkueessa pelasivat Heikki Tuohimaa, Panu Toljamo, Mikko Laivamaa sekä Elsi, Tomi, Jenna ja Janne Pirttijärvi. Hiihtoreitit on tarkoitus pitää samoina kuin viime vuonna, ja retkelle lähdetään jo kello 14:n ja 15:n aikaan joten reitin edestakaisin hiihtää aikovat selviävät urakasta helposti ennen yötä. Se päihitti loppuottelussa Sähkö-Kelan joukkueen eränumeroin 2-1 (17-21, 21-17, 9-10). Helpolla ei voitto lähtenyt sillä se vaati kolmen erän pelaamista. nämä selviää ottamalla yhteyttä omaan operaattoriin. vapaa-aika 17 KURIIRI 1.3.2017 Kotijoukkue vahvin Impiön turnauksessa RanUa Kotijoukkue Impivö osoittautui vahvimmaksi Impiön koululla lauantaina pelatusssa lentopallon perinteisessä Simojärvi-turnauksessa. Yksi esimerkki voisi olla muutama vuosi takaperin lanseerattu mobiilimaksaminen ja siihen liittyvä mobiilimaksu. Sähkö-Kela kuitenkin nappasi selvän 2-0 -voiton erin 21-10, 21-18. Kuutamohiihtojen nimi on kuitenkin vaihdettu Simojärvihiihdoksi, sillä täysikuu ei osu ainakaan tällä kertaa hiihdon aikaan. Vetosivat vain siihen että käyttäjä oli itse tyhmyyttään mennyt kaupat tekemään. 044 560 5743 RANUA Shell Ranua TO 2.3. Pasi Revonmäki Tietokonemaailmassa sattunutta KATSASTUKSET 48e +mahdolliset päästömittaukset Tiedustelut p. Pääsiäisestäkin luovuttiin hiihdon ajankohtana, koska pyhät ovat tänä keväänä hyvin myöhään ja hyvin ilmeisenä vaarana olisi ollut järvenselän vesittyminen. Vasta satojen eri kuluttajien yhteydenotot asiakaspalveluihin saivat tukkimaan tuon yksittäisen toimijan maksuliikenteen ja purkamaan sopimuksen. Tapahtumat laskutettaisiin suoraan puhelinlaskulla. 044 560 5743 Nuottatie 3, 93600 KUUSAMO, puh. Tiedustelut 0400-879102 POSIO KaTSaSTuKSeT maanantaista perjantaihin Porokisakausi vauhtiin PosIo/RanUa Isosydänmaan Hannu Krupulan omistama Mellakka nousi kolmanneksi kevään Porocupin avauskilpailussa rovaniemellä sunnuntaina. Porocupin avaukseen osallistui Kuriirin kulmilta kaikkiaan kymmenkunta kilpaporoa. Ja vieläpä niin että kyseessä oli kestotilaus joka laskutettiin joka kuukausi maailman tappiin. huhtikuuta. Eikä itse tuotteen myyjäkään ryhtynyt millekään jos sen sai edes ulkomaisena toimijana kiinni. (pph) Meneillään Sähkö-Kelan ja Tuurihaukkojen välinen ottelu Jukka Korkeakankaan (Tuurihaukat) iskiessä. Samoin paljastui heti että tätä ominaisuutta olivat myös verkkorikolliset oppineet hyödyntämään sivuillansa ja uhreilta oli laskutettu ostoksista, joita he eivät edes tienneet tehneensä. Hiihdon taustavoimina on useita yksityishenkilöitä pitkin pitkän järven rantoja Pohjasperän ja Impiön välillä. Ja sopimuksen irtisanominenkin oli ollut mahdotonta, koska nämä samat operaattorit jotka lupaa kysymättä moisen mahdollisuuden liittymiin kytkivät, kieltäytyivät myöntämästä asiassa olevan mitään hämärää. Porocupin avauskilpailuissa Kuriirin kulmille tuli hyviä sijoituksia, vaikka ei vielä voittoja
EL:n Suomi 100 juhlaristeilylle 15.–20.5. lisäksi osallistujat pääsevät laatimaan yrittäjän osaamisprofiilin, joka tuo näkyväksi vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tilaisuus on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille omaisistaan huolehtiville ja heidän läheisilleen/hoidettavilleen sekä muille asiasta kiinnostuneille. Hyvän mielen -kerho pe 3.3. Rauhanyhdistys: Raamattuluokat pe 3.3. vaihe, pe 3.3. – posiolla päivän järjestämiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin saa tukea myös koillismaan leader -ryhmältä, hankevastaava Marja Tuomivaara kannustaa. Hän oli meidän rakas Ville Vallaton hyvässä hengessä. Me sisarukset kiersimme pinnasänkyä ympäri ja katsoimme veljeä. Tilaisuuteen osallistuminen ei edellytä kunnan kanssa solmittua omaishoitosopimusta eikä yhdistyksen jäsenyyttä. Tervetuloa! RaPe. – kun työntekijä tietää, mitä häneltä edellytetään ja kokee hallitsevansa työn, on työnteko miellyttävämpää ja tuottoisampaa. Se oli hänen elämänsä kantava voima. Kastettu: Anni Elina Ahola, Jimi Johannes Ahola, Elmeri, Veikko Mikael Kumpuniemi. kyöstillä oli aina paljon kavereita ja sukuun hänellä oli hyvät välit. Uusi kanttori valittiin PosIo/RanUa Suomen kylätoiminta ry kannustaa kaikkia kyliä järjestämään oman näköistään toimintaa avoimet kylät -päivänä 10. Kerho Pikkupappilassa ma 6.3. kyösti kävi meillä mutta ei niin usein kuin ennen, mutta silmissä oli entinen pilke. Joukkoon otin myös yhden peräti viime vuosituhannelta, tekijä Aapi Lonnakko itse kertoo. Messu kirkossa su 5.3. Tähän yrityksissä tarvitaan strategista otetta, kertoo yrityskehittäjä kari Rekilä Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä. osaamisella on merkitystä myös työhyvinvoinnille. Seurat Ry:llä la 4.3. aapi lonnakko RanUa Meille kaikille on itsestään selvää, että työnteko vaatii osaamista. aika kulki, tuli armeija ja surua myös kun isä kuoli pois elämästämme. klo 10.00valtuustosalissa Hillakoulun 2. TAPAHTUMAT Raamattupiiri kokoushuoneessa ke 1.3. Listan saa virastosta tai diakoniatyöntekijältä. klo 13 vanhustentalon kerhohuoneella. Kyläkolmio ry. klo 10 (Ellonen, saarna Antti Paananen, Kajava), Rauhanyhdistystyksen kirkkopyhä. Huomenna torstaina 2.3. Kerhotoimintaa ikääntyneille omaishoidettaville keskiviikkoisin klo 11-15 Marjaniemen palvelukeskuksessa. Lisätietoja ja uusien asiakkaiden haastatteluajat: Elina p. 040 170 3242 / Seija p. POSIO “Töherryksiä” kirjastossa – Olen asettanut näytille Posion kirjastoon vajaa parikymmentä lähinnä 2000 -luvulla suttaamaani töherrystä. To 2.3. Paaston ja katumuksen merkiksi seurakuntalainen voi ottaa tuhkakeskiviikon messussa vastaan otsaansa vedestä ja tuhkasta tehdyn tuhkaristin merkin. Keskiviikkokerho ke 8.3. LAULUSEURAT Tiistaisin klo 18. ilm. Tikkakisat 3.3. Hän sai kasvaa perheemme nuorimmaisena, ja oli kaikkien lellikki. juhlien merkeissä. klo 11.00käsityökerho Puuhapirtillä, to 9.3. näihin asioihin pyritään vastaamaan maksuttomassa osaamisen johtajaksi -työpajassa kiireen Rajassa keskiviikkona. Joku voi järjestää kirpputorin, joku taas opastetun luontoretken, ihan mikä vain kyläläisille sopii, Tuomivaara sanoo. 040 674 1144. Hän kulki ala-asteen impiössä, ja mitä erikoista oli hänen koulunkäynnissään, hän rokkasi ja lauloi kokeissa ”kauppaopiston naiset todella kääntää mun pään”. Eri talkoisiin voi ilmoittautua ranpeu8@gmail.com. Ranuan Invalidit ry. Ranuan yhdistys. Kahvittelua, myymme voiteita, kortteja, arpoja. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 5.3.: messu kirkossa klo 10 ja seurat ry:llä klo 12.30, Antti Paananen, Kalevi Luiro. Raamattuluokka III ryhmä Ry:llä la 4.3. klo 18, I: Seija ja Urpo Luokkanen II: Jenni ja Veli-Matti Rautakoski. viikosta toiseen KURIIRI 18 1.3.2017 Su 5.3. (kai komulainen projektisuunnittelija, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) Osaamisella on merkitystä Päivän Sana: 1.Paastonajan sunnuntai (Jeesus, kiusausten voittaja) ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani, Jumalani, sinuun minä turvaan.” Ps. Tuhkakeskiviikon messu aloittaa pääsiäisyöhön saakka kestävän paastonajan viettämisen. käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi päämäärätietoisempaa rekrytointia, perehdytystä, kehityskeskusteluita sekä täydennyskoulusta. klo 11. Tuli taas uusi aika. Työstä ja tehtävästä riippuen osaaminen on käytännön taitoa, tiedon hyödyntämistä tai näitä molempia. Järjestäjänä on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän työelämän kehittämishankkeet. Lauluseurat pe 3.3. Koululaisten hiihtolomaviikolla 6.-12.3. Aholan diakoniapiiri ti 7.3. Lisätietoja tapahtumasta: Seija p. 040 674 1144. klo 18.15. klo 12 Jenni Jalkahoitola Jennikästä kertoo hoidoista ja jäseneduista. Lonnakon edellisestä Posiolla pidetystä näyttelystä on aikaa taiteilijan mukaan ainakin viiden miesmuistin aika, eli näyttelyaika oli vuonna 2000. RANUA. EHTOOLLISJUHLA, Rauno Tyni Su 19.3. Hän oli suosittu kaveri myös tyttöjen kanssa. uimahallireissu, lähtö 8.30 Peuralta, ruokailu ym. klo 14.45 Lapsikuoro srk-talossa ja klo 17.30 Mieskuoro srk-talossa. klo 18, Kallioranta. Tämän lisäksi tulisi tietää, mitä osaamista yritys tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa. Kirkkoherranvirasto avoinna: ma 9-15.45, ti-ke 9-13 (torstai-perjantai suljettu) Lomalla: kirkkoherra Pentti Kallioranta 2.-12.3. klo 15.15 Nuorisokuoro srk-talossa. perhekerho ei kokoonnu. To 2.3. Tuomivaara vastaa tiedusteluihin numerossa 0400-126779. vapaita paikkoja (risteily+ 3vrk:n pikkuloma Lehmirannassa) 400 eur/jäs. klo 11. osaamiskartoitus on yritykselle käytännönläheinen tapa selvittää, vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita. kylätapahtumista voi ilmoittaa maaliskuun loppuun mennessä osoitteella marja.tuomivaara@koillismaanleader.fi. päiväkerhot ja perhekerho eivät kokoonnu. klo 17. Rauhanyhdistys: Lauluseurat ke 1.3. Tästä syntyy positiivinen kierre kehittää omaa osaamista ja työtä edelleen paremmaksi. Hiihtolomaviikolla (vk 10) ei ole kerhotoimintaa: päiväkerho, avoin kerho, varhaisnuorten kerhot. klo 19 ja su 5.3. LEIVÄNJAKO POSION HELLUNTAISEURAKUNTA Posiontie 35 Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. Samalla voidaan markkinoida kyliä vierailuja asuinpaikkana ja vaikkapa tutustua naapurikyliin. kesäkuuta ja osallistumaan samalla Suomen 100-vuotisjuhlavuoden juhlintaan. klo 11–15 Suomen ja Ranuan 100 v. Mikroja pk-yrityksille suunnattuja osaamisen johtajaksi -työpajoja toteutetaan kevään aikana lapissa kahdeksalla paikkakunnalla. Kylät juhlimaan Suomen synttäreitä Napapiirin Omaishoitajat ry. klo 12.00Mauri Kuhan tilalla Kuukasjärventie 19. 91:2 Sain pikkuveljen marraskuussa 1968, kun äitini toi hänet laitokselya kotiin. Hän oli jotain erikoista. klo 12. 350 eur/ jäs, ilmoittautumisia Matille 040 7171982 tai Martalle 040 5768393. Tervetuloa. TEETUPA, klo 12. Ennen sairastumistaan kyösti koki ja teki enemmän kuin me kahdeksan sisarusta yhteensä, niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tulosten avulla osaamista voidaan johtaa suunnitelmallisesti oikeaan suuntaan. klo 18 ry:llä. kyösti opiskeli, sai ammatin ja hänestä tuli rakennusmestari ja myöhemmin hortonomi. Hän sai kokea kolme kertaa isäksi tulon ihmeen – kaksi poikaa ja tyttö. Me sisarukset saimme olla tukena hänen sairautensa ajan, ja kaverit kävivät häntä tervehtimässä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, mitä osaamista työntekijältä edellytetään, saatikka millä tasolla osaaminen on yrityksessä. posion seurakunnan kanttorin virka on ollut useaan otteeseen avoinna viime vuosina, mutta viran kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita ei ole aikaisemmin ollut. Viikon 10 Taukopirtti on suljettuna hiihtoloman vuoksi. Tervetuloa. eläinpuiston kävelyt, tikkatapahtumat, kaukalopallon turnauksen kahvio, hiihtoja. klo 12 seurakuntatalolla. kyläpäivän tavoitteena on ennen kaikkea lisätä kylien yhteistoimintaa ja kylätoiminnan näkyvyyttä. Yhteisvastuukerääjiä tarvitaan. klo 13 Poijussa. Posion Diabetesyhdistys ry. Lonnakon Töherryksiä-nimellä otsikoima näyttely on esillä kirjastossa maaliskuun ajan . Kuoroharjoitukset: Ke 1.3. Pyrinnöllä ke 8.3. Kahvitarjoilu. kyösti sairastui vakavasti, ja sairaus oli harvinainen ja parantumaton. Työpaja tarjoaa tietoa osaamisen hankkimisesta ja johtamisesta sekä kokemuksia osaamiskartoituksista. isosisko Eini Veljeni Kyöstin muistolle Kirkolliset PosIo kirkkoneuvosto valitsi kanttorin virkaan muusikko (aMk) Marjukka Simunan Taivalkoskelta. Seuraava kerho ja arpajaiset ke 15.3. Toivon hänelle hyvää matkaa sinne jonnekin. Ranuan Taukopirtti. klo 10 Sotavammaisten palvelutalolla. SANA JA RUKOUS Keskiviikkoisin klo 11. klo11, tervetuloa kannustamaan. Messu kirkossa su 5.3. Hän oli vilkas ja hyväntuulinen ja juoksi aina eikä viihtynyt kauaa yhdessä paikassa. – avoimet kylät -päivän ohjelmaksi voi riittää vaikkapa kokoontuminen porukalla iltanuotiolle paistamaan makkaraa ja vaihtamaan kuulumisia. Itä-Suomen kesäretkelle 12.–15.6. Jäsenmaksuja voi maksaa tilille FI97 5644 6610 0008 85, lisäinfo ranuanpeura.fi. Lämpimästi tervetuloa! Maalaismarkkinat Kuukasjärven kylätalolla (Kuukasjärven kouluntie 2) la 1.4. em., (ohjelma Martalta). järjestää OmaisOiva Kahvilan 1.3.2017 Ruonanpirtillä klo 13-15. klo 10, Nätti, Rautakoski. klo 17 Peuralla sekä SM tikkahiihdot 4.3. klo 18 (Ellonen, Heikkilä) seurakuntatalolla. Hän tavallaan palasi takaisin suvun ja kavereiden pariin. Tilaisuudessa ajankohtaista tietoa omaishoidosta Ranuan kunnan ja Napapiirin Omaishoitajien tahoilta. Talkoina mm
Minä sovin Kaarinan kans nukkumaan ja Hilja pääsi Huhtalan Vapun petille. Oltiin siellä Pietarsaaressa kymmenen päivää kaikkiaan. Me saatiin aina pimentää sillä lailla, että ulukoa oli luukut ja se isäntä kävi panemassa illalla kiinni. Me sanottiin, että eikö teillä oo mittään pikkusta mökkiä. Me otimma sitte, kun tuli hämärämpi, me lähimmä vesipostista kaikin veen hakkuun.. No niin, me mentiin sinne. Se oli taas pimiä yö. Minäki kirjasin jo kunnan kirjaamaan päiväkirjaan, tekemään kirjanpitotöitä. klo 11.30 Itäperän erän majalla, Nuottisuontie 60. Sitte alotettiin jo työnteko. Hämeenkylän osakaskunnan yleinen kokous pidetään Sirkan salilla 19.03.2017 klo 14.00. Siellä me nukuttiin, ei meillä ollu hättää. Saimma kunnan laskuun ostaa sieltä sen verran astioita, että pystymmä ruokaa laittamaan.. Isäntä toisessa sängyssä ja me Hiljan kans toisessa nukutaan, ja sitte, ku se isäntä löysi puhekavereita sieltä, niitä hevosmiehiä, niin se toi niitä raataamaan sinne meijän huoneeseen. (Marjatan nuorempi sisko Kaarina kuului Lapin Lääninhallituksen henkilökuntaan.) Kun Kaarinalle soitettiin, että me tuumma sinne yöksi, että niijen petille vaan. Isäntä kanto pesuvatia ja piippu hampaissa. Pikku-Syötteelle laskettelemaan OSTETAAN omakotitalo tai rivitalo-osake mielellään läheltä multilahtea. ilmoitukset 19 KURIIRI 1.3.2017 TORIKAUPAT *Posion tori TIISTAINA 7.3 . Niillähän hotellisängyt oli leviät. No mitä, me saimma veet sieltä ja niin mentiin takasi. Lääninhallitus sillä lailla teki töitä, että samassa (työ-)huoneessa nukkuvat. Me nähtiin, ku verhot aina liikahteli, ku ihmiset katto verhon raosta. Jakokunnan tilin lopettaminen. Siellä kävi joku terveyssisar, se oli kiva. No, kolisihan siinä ne markat väkisellä! Lääninhallitus oli evakoitu sinne Kokkolaan, olikohan se Grandi-hotelli tai joku, sinne mentiin. Vappu on Lohen Elsan sisko. Ja siellä oli sitte kaikkia nuitaki sairaanhoitovälineitä, alusastioita ja vielä muita. Se sanoki se poliisimestari, että täällä on sairaanhoitajia asunu viimeksi. Me ku mennään ja johan ne kaupunkilaiset näki, että vaan kummaa kummempi väki, että mikähän porukka. Se on naisten jäleltä asuttu ja siinä oli hella ja kaikki sitte. Hoitokunta Ranuan Vesialueen Osakaskunnan varsinainen kOkOus pidetään keskiviikkona 22.3.2017 klo 19.00 Ilvesluodolla osoitteessa Vaaranmäki 1, Ranua. Me ei meinattu päästä ylös siellä sitte. Sillä oli niin sievä pikku koira, istu aina pyörätelineellä, semmonen ihan pikkunen. Sitte sinne laitettiin jo puhelinki meille, ja ihan kaikkia touhuttiin. klo 19.10–20.40 RAiPE – Northern Hockey Lads Ranua Kanada Tervetuloa kannustamaan! Marjatta Petäjän vuosisata VII M arjatta Petäjän haastattelusarja jatkuu. Eihän me ois päästy millään! No hotelliin, sinnehän ei ollu asiaa! Siellä oli heti portsari: ”Ei oo huoneita, ei oo huoneita!” Me sanottiin, että me oomma Lääninhallituksen puheille menossa. saakka outi.maatta@redu.fi / 040 6616303. Siellä oli oikeen mukava, se oli kai vissiin poliisipäällikkö, minä en sen nimiä muista, mikä se oli, ruotsalainen nimi. 0500 285 040 SEKALAISTA Osaamisen johtajaksi –työpaja Tunnista osaaminen ja sen merkitys yrityksen menestystekijänä. *Ranuan Hillatori KESKIVIIKKONA 8.3. Isäntä lähti tavaroijen kans, tuli Kokkolaan junalla, ja me mentiin autolla Hiljan kans sinne. Viidanvaaralla MarjaLiisa ja Kalevi Saukon talossa. Jumiskon jakokunnan ja hoitokunnan yhteinen kokous. (Jatkuu). Haastattelun tekivät Elisa ja Heikki Kaakinen 26.4.1978. Meijän piti sillonki ihan vieraijen sotilaiden vain kerta kaikkiaan antaa kantaa pimiässä Kokkolassa sinne hotellin etteen ne meijän laukut. Ja sitte siinä oli, niinku, onko ne ”Paikkarin torpassa” semmoset ikkunat, että pannaan liikut kiinni ulkoa päin. Se ”koleraparakki” on joskus tehty sitä vaste, niinku semmoseksi kulkutautisairaalaksi. Se sitte meille rupes järjestään. Niinhän me yö siellä saatiin olla sitte rauhassa. Se muisti, että tosiaanki, että meillähän on semmonen vanha ”koleraparakki” tuolla, että sinne hän hän teijät vieki! Niin, se sano, että ei se siltä oo semmonen, että elekää säikähtäkö! Sano sitte, että hänpä lähtee sinne näyttämään teille, ja se lähti ja mentiin! Se oli oikein jännässä paikassa. No, mihin hän teijät pannee. KoleraparaKissa: Ei siellä menny talvia, ku vähä aikaa. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Kymmenen päivää! Justiin saatiin levälleen ja niin hyvät olot sinne, että oishan me siinä pärjätty, niin sitten sanottiin, että nyt Ranuaan! Me käytiin aina kuuntelemassa uutisia, niin sanottiin, että Ranuan koillispuolella taistellaan. Isäntä aina meinas, että ku nuo tytöt ei oikein tuosta ”kuikasta” tykkää! No NiiN, ja niinhän me sinne asetuttiin. Mehän tultiin takasi tänne. 10.3. Tornioon uimaan ti 7.3. Se oli sitä pakkaamista, ja niin sitä taas sitte lähetään. Tilaisuus on maksuton. Vesiposti oli siellä vähän matkan päässä kaupungilla, mutta ku meillä ei ollu sankkoja eikä mittään, mutta meillä oli kattila ja vesikannu ja lasipurkki ostettiin kans. Meillä oli omat vuojevaatteet, täkki oli ja tyyny matkassa ja se tyhjä patjankuori vain lattialla, eihän siellä ollu olokia mittään. Meillä oli taas nämä tärkiät matkalaukut ja kassat meijän huostassa. Puh. Asia. Meitä käytettiin satama-alueella semmosessa isossa rakennuksessa, ja ne huoneet oli saksalaisten jäleltä oikein likasia. Käytiin tietenki ensin syömässäki siellä jossaki, vaan ku eihän sitä ollu palijo mittään valita. Ja minä niin haluaisin käyvä joskus siellä, että onko siitä ennää jäläkiä ja onko yhtään saman näkönen paikka. Kokouksessa käsitellään yleiselle kokoukselle kuuluvat asiat sekä Suolijärvien säännöstelyn lunastamattomien korvausten maksatuksen loppuunsaattaminen ja korvaustilin lopettaminen. Se mietti siinä, että nyt hän tietää. Se sitte hassulle tuntu, mutta ku ei sen ajan lehtiä tullu, että ois missään nähty, että ois pantu talteen. Mehän olimma niinku kotona. Ilmoittautua voit 8.3. Me, että me emmä kyllä voi tänne jäähä, eikä me uskalla täällä asua. VaiKea paluuMatKa: Tullee puhelinsanoma sitte tuolta Kokkolasta, että nyt pitäski jo lähtiä kohti Ranuaa. KOKOUKSIA KANSAINVÄLISTÄ JÄÄKIEKKOA RANUAN JÄÄHALLILLA! To 2.3. Ku isäntä sano, että mehän oomma niin vaatimattomista oloista, että me emmä tarttis, ku me saisimma jonku pikkusen vaikka mökin. Se oli justiin Lääninlääkärintoimistossa siihen aikaan kursseilla jossaki. Siinä oli huone ja keittiö ja semmonen pikkunen eteinen. Höntsäpelivuorot, ohjaajana Jonna Tuomaala Kypärät päähän! klo 9.30 11.00 perheluisteluvuoro ilman mailoja klo 11.00 12.30 perheluisteluvuoro mailojen kera klo 12.30 13.30 jäädytystauko klo 13.30 15.00 8 12 v höntsäpelit klo 15.00 16.30 13 v höntsäpelit HOX! Hiihtolomalla! Vapaa-aikatoimi Toimintaa, lue lisää www.lanuti.fi/ranua MONKKARI ti to klo 14 16 pe klo 14 23 la klo 16 23 Retkille sopii vielä: ma 6.3. Tervetuloa! Työpajan järjestävät: Polut pohjoisen kasvuun -hanke (Polut pohjoisen kasvuun, Lapin yrityksiä ja työhyvinvointia kehittämässä) Stratos –hanke (Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikroja pk-yrityksiin) EKKU -hanke (Ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen) Yhteistyössä: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Lappia, Lapin ammattikorkeakoulu, Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö JÄÄHALLI to pe 9. 040-5489396 MYYDÄÄN Penämö-Rytijärvi osakaskunnan kokous 19.3.2017 klo 12.00. Mikroja pk-yrityksille suunnattu työpaja Ranualla 15.3. Keitettiin kaurapuuroa siellä aina. Mutta siell’ oli kans monta mutkaa: Me saatiin sieltä toisesta matkustajakojista toiseksi yöksi kahen hengen huone. Meille kyllä neuvottiin sitte puut sinne ja kaikki. KANGASJA KUDEAUTO PALATALO p. Se kassalipas käärittiin semmoseen paperiin, ettei se herättäs huomiota. Se oli oikein siisti. Lähimmä ostoksille. Käsitellään sääntömääräiset 1-6 asiat Kokous 2. Kiireen rajalla klo 16-19. No niin, no sitte me lopussa saatiin semmonen asunto. Pöytäkirja on nähtävissä puheenjohtajan luona 7 vrk:n kuluttua kokouksesta 14 vrk:n ajan. Oli kuullu, että evakoita on tullu, ja ku se kauhisteli, että ku teillä ei oo vuojevaatteita! Hän hommaa teille heti patjatki. Se oli kaupungin laijassa, mutta siitä oli ihan lyhy matka keskustaan. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ranuan vesialueen osakaskunnan hoitokunta Jumiskon hoitokunta Kokous 1.VUOSIKOKOUS la 25.3. Meillähän oli niin kodikasta ja lystiä. No, sittehän me ruvettiin heti pakkaamaan taas ja ollaan lähössä
vuosi 55 €/ 1. 08 534 8100 ma–pe 7.30–20 la 9–13 su 10–13 www.hammas-aaria.fi Pelkäätkö hammashoitoa. 016 254 100 Terveyskeskuksen ollessa suljettuna, päivystysohjaus palvelee 24/7 Viikonloppuisin lääkärin päivystys klo 10–12 välillä Tilaa edullinen NETTILEHTI! Tilaa edullinen PAPERILEHTI! Normaalihinta Lehtiluukun kautta 60€ Normaalihinta 60€ 40 €/ 1. Rekan perässä ajava henkilöauto odotti ohitusmahdollisuutta, minkä rekan kuljettaja sitten ystävällisesti antoi pysäyttämällä ajoneuvonsa muutaman sadan metrin päässä Kirveslammin P-paikalle. Konttori maanantai perjantai klo 9.00 16.00 Kassapalvelut torstai klo 10.00 16.00 Aikavaraukset verkko-, puhelintai konttorineuvotteluun puhelimitse 010 2539 301 tai osoitteessa op.?/pohjolan Aariassa tehdään hammashoitoa myös nukutuksessa. raistakanperän, Kuloharjun, anetjärven ja Kynsilän yksityisteiden lanaukset hoitaa kunnan lanalla Oiva Kitkala. Pasi HaaraHiltunen PosIo toimintaympäristölautakunta jakoi yksityisteiden ja kaavateiden lanaukset ja höyläykset sekä valitsi pienten konetöiden tekijät vuoden 2018 loppuun saakka. Kaavaja yksityisteiden talvija kesähöyläykset tiehöylällä tekee tuomo tuovinen. 016 439 300 • ma-pe klo 9–11 ja ma–to klo 14–15 • Kiireetön ajanvaraus lääkäreille ja hoitajille • Laboratoriotulosten kysely • Marevanhoidon ohjeistus • Reseptien uusinnat Päivystysohjaus Puh. Soita p. Kuvan tilanteessa Pudasjärventiellä itse rekan perävaunua on vaikea erottaa vaikka pölinä ei pahimmasta päästä olekaan. krs OULU P. tuovinen sai hoitaakseen myös suorsan, Pernun, Peräposion, lehtiniemen, ristilän, Jumiskon ja aittaniemen yksityisteiden lanaukset. 29 € ei sisällä rtg-kuvia hinta kelakorvaukse n jälkeen Lumipöllyssä ohitus on riski Viime päivinä on satanut kuivaa pakkaslunta, joka pöllyää varsinkin rekan perässä. 010 665 6333 tai ilmoitukset@kuriirilehti.fi Vuoden 2017 seinäkalenteri KAUPANPÄÄLLE Neuvottele asiantuntijamme kanssa verkossa, puhelimitse tai paikan päällä. Varaa aika hammastarkastukseen hintaan 29€. ilmoitukset KURIIRI 20 1.3.2017 Posion terveyskeskuksen puhelinpalvelu päivittyy 13.3.2017 alkaen Pantone orange 021 Kiireetön puhelinpalvelu ja ajanvaraus Puh. tolvan, suonnankylän, Hyväniemen, lohirannan, Posionkylän, Karjalaisenniemen, Mourujärven ja Maaninkavaaran yksityisteiden lanaukset ovat Joni Paaluharjun aluetta. VERKKONEUVOTTELU SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN! Aukioloaikamme Ranuan konttorissa 1.3.2017 alkaen: Muina aikoina palvelemme aikavarauksella. Pienet kaivinkone-, pyöräkuormaajaja traktorityöt lautakunta jakoi Jouko aholalle, tuomo tuoviselle, ilkka säkkinen Ky:lle ja Oiva Kitkalalle. 08 534 8100 tai varaa netin kautta www.hammas-aaria.fi Kirkkokatu 27, A 51, 5. vuosi Tilaukset puh. särkeläntien lanauksesta vastaa Heikki latvala. tarjouskilpailu koski vuosia 2017–2018.(pp) Kaavateiden höyläykset Tuoviselle