vuosiKERTa ToRsTai 16.1.2020 n:o 2 A-Katsastus Asiakaspalvelu p. 010 235 1612 tero.micklin@k-market.com HILLAMARKET MUIKKU K-HILLAMARKET JA K-MARKET MUIKKU Palvelu pelaa MUIKUssA ma-pe klo 7–21 la klo 7–21 su klo 10–21 Palvelu pelaa HILLAMARKETIssA ma-pe klo 8–21 la klo 8–21 su klo 10–21 Tarjoukset voimassa to–su 16.–19.1.2020 KG 2 EDULLIsIA TUOTTEITA K-MARKETIsTA! 1 RS 2 TLK 2 TLK 2 PKT 1 RS Ilman K-Plussa-korttia 4,59 rs (12,41-13,11/kg) Etu K-Plussa-kortilla -13% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia 0,69 prk (3,50/kg) Etu K-Plussa-kortilla -10% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia 1,09 tlk (4,36/l) Etu K-Plussa-kortilla -26% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia 2,49 tlk (2,49-3,32 kg) Etu K-Plussa-kortilla -11% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia 2,95 pkt (8,43-9,83 kg) Etu K-Plussa-kortilla -15% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia 3,19 pl sis.pantin 0,40 (1,86/l) Etu K-Plussa-kortilla -24% Yksittäin ja Ilman K-Plussakorttia wc-paperi 4,65 pkt ja talouspap. 075 323 2222 Katsastus avoinna tänään torstaina klo 9-16.30 www.a-katsastus. Ranuan ja posion paiKaLLinEn LEHTi 34. 3,25 pkt (0,58-0,81/rl) Etu K-Plussa-kortilla -24% 6 00 AtriA Nauta-viljapossu jauheliha 700 g 2 PL 3 99 Rs (10,7811,40/kg) 3 99 PKT (5,70/kg) 99 5 00 5 00 1 49 5 49 4 40 1 60 NAApuriN MAAlAiskANAN Rintafileet 350-370 g Suomalainen jääsalaatti 100 g VAlio Marjakeitot 750 g – 1k g lAMbi wc-paperi 8 rl JA serlA talouspaperi 4 rl kuvioitu GrANdiosA Kiviuunipizzat 300-350 g boNAquA VitA Kivennäisvedet 1,5 l, sis.pantit 0,80 rajoitus 2 erää/talous Appelsiini 1,5 kg espanja Ps (9,90/kg) 2 PKT (7,148,33/kg) 2 PL (1,40/l) Ps (0,99/kg) YHTEIsHINTAAN (0,380,75/rl) KPL (4,39/kg) 2 TLK (2,20-2,93/kg) 2 TLK (3,20/l) 4 PRK (3,13/kg) 2 50 VAlio plAy Viilis 200 g laktoositon FlorA Ruoka ja Kuohu 2,5 dl ei maustetut eikä täyteläinen VAlio Hyvä Suomalainen Arki-juustopala 1,25 kg 1 PS 1 PS 4 PRK 1 YHTEISHINTAAN 1 KPL Keskustie 32, RANUA Puh. Teeritie 5, 97700 RANUA meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Keskustie 34, 97700 RANUA Puh. 016 3551832, ma–pe 9–18, la 9–15 Posiontie 26, 97900 POSIO Puh. 016-355 2481 Avoinna: ma–pe klo 9–17 www.kiireenraja.fi *Lounas arkisin 10.30–15.00 9 € *Klo 15.00 jälkeen myymme lounaalta jäänyttä ruokaa 3.50 €/rss. 016 355 1830 anu.hietakangas@k-market.com TEKSTIILI: Puh
Metsänhoitajat ohjeistivat työhön sanomalla että ”koivu on metsiemme valkoinen valhe”. PASI HAARAHILTUNEN. Sellaistahan käytettiin täällä 1950-luvulta lähtien kun luonnonkoivikot haluttiin hävittää. Esimerkiksi vanerit ovat hyvä varasto kun ne ovat säilyttäneet hiilensä niinkin kauan kuin useiden tuhansien vuosien ajan Egyptin faaraoiden hautakammioissa. Kummallakin hanketyypillä on kuitenkin meikäläistä syvää maaseutua virittävä vaikutus. ovat. Ehkei tilanne enää niin synkkä ole sillä yhdessä tekeminen ja ideoiden syntyminen kehittämishankkeiden yhteydessä tuottaa myös omaehtoista kehitystä. Sisukkaina kuin suomalaiset sissit valkorunkoiset koivut jollistelevat metsissä edelleen, ja varmaankin mitä suurimmassa määrin metsänhoitajien kiusana. Kuriirin alueella toimii kaksi maaseutudun kehittämisyhdistystä, Peräpohjolan leader Ranualla ja Koillismaan leader Posiolla. Täällä esimerkiksi säädettiin metsälaki jonka tärkein tavoite oli ettei metsiä saa hävittää millään tavoin, varsinkaan polttamalla. Nyt kun leadereiden kuusivuotinen tukikausi alkaa lähestyä loppuaan uuden kynnyksellä, on kehittämisyhdistysten toimintaa syytä tarkastella myös ulkoapäin ja erityisesti niitä osittain rahoittavista kunnista päin. Mielipide 2 Torstai 16.1.2020 LukijoiLta NEuLoja HEiNÄSuoVaSta Yleisönosasto käytettävissäsi: Voit lähettää yleisönosastolle tarkoitetut kuvat ja tekstit Kuriiriin sähköpostissa tai perinteisessä postissa. Aurinkokin näkyy taivaal. Investointihankkeet ovat eriluonteisia; niissä tuki kohdentuu tiukasti rajattuun kohteeseen yleensä yhdelle yritykselle tai yhteisölle. Tähdet pilkottaa. Ihmisen ja koivun suhde on teollisuuden takia ollut niin kompasteinen että siinä on ollut ainesta jopa akateemiselle tutkimukselle. Olisivatko koivusta, tai ainakin lehtipuusta tehtyjä. Nyt siis tuo metsäekologista tietämystä osoittava menetelmä on ulottunut kauas päiväntasaajan sademetsiin saakka. Yrittämisen puutteesta ei jälkimmäisiäkään voi syyttää, onhan mäntypeltoa tehty ihan tosissaan jo ainakin nuo samaiset viisikymmentä vuotta mikä koivun hävityksen opilla meni saavuttaa viidakot. Tämä Ranua Revontulen helmeilevän juhlajuoman rivistö kuitenkin osui silmiin Helsingin keskustassa sijaitsevassa uudessa japanilaisessa ostoskeskuksessa nimeltä Muji. Jos päästiin Suomessa eroon metsän polttamisesta niin samaa ei voi sanoa koivusta. Ne tukevat omilla alueillaan suhteellisen pienimuotoisia kehittämisja investointihankkeita, ja onpa vastikään niiden tukikattoa hilattu alaspäin ainakin Peräpohjolassa. Erään uuden tutkimuksen ajanjaksona oli kaksisataa vuotta 1930-luvulle saakka, ja siinä todettiin että vanhoina aikoina koivua jopa pidettiin ”romanttisena puuna, joka valkoisine runkoineen ja kauniine lehtiasuineen ihastutti silmää ja antoi kasvuseuduilleen valoisan ja hymyilevän leiman”. Vaikka koira olisi kuinka kiltti, jotkut ihmiset (kuten minä) voivat pelätä niitä. Myös posiolaisen Ritva Kokon palkittua kuusenkerkkäjuomaa on tulossa Mujin valikoimaan. Ostokseni tiskillä hintalappujen mukaan maksoivat yhteensä yli viisikymmentä euroa, mutta miesmyyjä peri niistä vain tasan kolme kymppiä. Kun rohkenin epäillä laskuvirhettä, tuijotti mies hetken minua totisena silmiin ja kysyi hieman ääntään madaltaen: ”Ei kai herra halua käydä hankalaksi?” Hölmistyin ja kysyin: ”Onko minun nyt ymmärrettävä niin, että jostain syystä myönsit ostosteni hinnasta juuri huomattavan alennuksen?” ”Juurikin niin!” Myyjän ilmeessä olin huomaavinani pienen hymyn häivähdyksen. Peräpohjolassa onkuluvalla kaudella säädetty toimintaa muutenkin, myös asennepuolella. Niissä myös tuen vaikutus on pitkäkestoisempaa kuin vain rahojen saannin hetki. Yksi niistä on sellainen, että kahden telaketjukoneen väliin kiristetään kettinki jonka avulla kaadetaan puut sujuvasti koneiden väliseltä kaistalta. Ranualla ja Posiolla on kummassakin tuettu kymmenkuntaa hanketta, mikä näyttää samantasoiselta muihin vastaaviin kuntiin verrattuna. Ken saa ja joutuu seuraamaan näitä pakostakin, niin olisiko paljon tai liikaa pyydetty ja ainakin hyvien tapojen mukaista, että näitä asioita ei tiedottaisi yleiseksi puheenaiheeksi. Menetelmä kuulostaa suomalaisen korviin yllättävän tutulta. Kehittämishankkeita on kautta vuosien moitittu siitä että niiden vaikutukset loppuvat siinä samassa kun hankevetäjän auton perävalot häviävät näköpiiristä. Tuotteiden sijoittelupaikka oli hyvä monikerroksisen keskuksen kahvilan vieressä. Edellinen saa parhaassa tapauksessa liikkeelle ison joukon ihmisiä oman alueensa toiminnoissa, ja jälkimmäinen saa parhaimmillaan vauhtiin uutta yritystoimintaa. toimitus@kuriirilehti.fi Kuriiri, Kiertotie 8, 97700 Ranua Kuriiri, Aholantie 3, 97900 posio pääKiRjoitus Metsänhoidon opit viimein perille A mazonin viidakon hakkuissa kerrotaan käytettävän tehokkaita menetelmiä. Heikki Kaakinen Valo voittaa päivä päivältä sinisestä hämärästä vielä hetken kevät odottaa muistona tästä suklaan makuinen suudelma pirtin ovella -tähtisilmä Valo voittaa Hyvät koirien ulkoiluttajat! Älkää pitäkö koirianne pitkällä hihnalla ohittaessa lenkkeilijän. PASI HAARAHILTUNEN Koivut jollistelevat metsissä edelleen kehittämistukea asenteella Maaseudun hankkeilla kehitetään täkäläistä maaseutua, ja hankkeita rahoitetaan Euroopan unionilta saatavilla tukirahoilla. Ystävyyden hymy loistaa tuo iloa päivään. Opetukseksi tiedetään tutkimuksessa selostaa, että puilla kuten koivuilla on tärkeänä tehtävänä toimia ilmanpuhdistajina – puut sitovat ilman hiilidioksidia ja vapauttavat yhteyttämisessä happea. Laki itsessään pysyi voimassa niin kauan että sitä muutoin oli rikottu riittävästi jotta siitä luovuttiin vuonna 1967. Suomessa on kehitelty muunkinlaisia hoitomenetelmiä metsille. Jälleen kerran yhden hölmön asiakkaan huumorintaju tuli testatuksi. Kaikilla näillä toimilla on ollut tervehdyttävä vaikutus yhdistyksen toimintaan mikä tuli myös suureen tarpeeseen ottaen huomioon maaseudun yleisen alavireen. Kovin on köyhät aiheet ja ajatukset. Ala-arvoista tammikuu outoa huumoria T ämä tapahtui kerran Imatralla paikallisen tavaratalon urheiluosastolla. -Pelkuri Hihnat kireämmälle Pohjoisen juomia pääkaupungissa Ranualaisiin tai posiolaisiin tuotteisiin harvoin törmää etelässä. Päivä kerrallaa se riittää. Metsätaloustiede sen sijaan piti koivua tuhoisana muille puulajeille, ja sitä hävitettiin rikkaruohona teollisuudelle tärkeämpien kuusen ja männyn tieltä. Puut jätetään sinne sitten odottamaan polttamista. Hiilidioksidista puhutaan nykyään paljon ja sen varastoimisesta varsinkin. Kummallista siinä on ainoastaan että tietotaidon leviämisellä meni aikaa yli puoli vuosisataa vain kymmenentuhannen kilometrin matkaan. Vanhimmasta metsälaista ei siis ole vientituotteeksi viidakkoon, vaikka täältä katsoen näyttäisi polttamisen jyrkälle kiellolle olevan kovasti tarvetta. Se tapahtui vuonna 1886 ja polttaminen eli kaskipeltojen teko sillä saatiinkin kuriin. Sannakaija O lisi hyvä, jos olisi jonkin verran yksityisyyttä, jotta naapureiden tai vieraampienkaan ei tarvitsisi tulla kertomaan, kuinka suuren summan edestä kulutat sähköä ja paljonko sinun puhelinlaskusi, ruokamenosi yms. Parempaa ajankulua Tammikuu tervetullut. Tekstien toivotaan olevan lyhyitä, enintään 1500 merkkiä pitkiä, mikä vanhalla mitalla tarkoittaa puolikasta A4-arkkia
– Tilat kairasydänten varastointia varten oli löydettävä toisaalta. – Tämä saattaa varsinkin Tornionjoella liittyä lohilla viime vuosina havaittuihin terveysongelmiin, mikä on ilmennyt lohikuolemina sekä lohien heikentyneenä kykynä tai haluna nousta joen ylävirtaan, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Atso Romakkaniemi. seurakuntamestari Sari Määttä. (pph) Simojärvi neljänneksi äänestyksessä Posio Seurakunnan diakoni Veli-Matti Hautala jää puolen vuoden virkavapaalle helmikuun alusta lukien. Valtaosa yhtiön omistamista kairasydämistä on nyt varastoituna Outokummussa. Simojoella poikastiheyksissä on ollut huomattavaa vuosittaista vaihtelua ilman selkeää syytä. UUTISET TorsTai 16.1.2020 3 NOPEAT Aurinko nousee ja laskee 16.1.2020 (9.1.2020) Ranua 10.00 14.44 (10.19 14.19) Posio 10.03 14.34 (10.24 14.08) Ranua Simojoen ja Tornionjoen nousulohimäärät ovat kasvaneet kahden vuoden takaisesta notkahduksesta. Nousulohien määrä oli Simojoella viime kesänä seurantahistorian toiseksi suurin. Lähteen mukaan he tulevat lähikuukausina työskentelemään tiiviisti Soukkavaaran tiloissa. Posiolle lähdettiin, kun uusia varastotiloja ei kaupungin maanvuokrapäätöksestä tehtyjen valitusten takia päästy Käylässä rakentamaan. Yhtiö on vuokrannut 1 800 neliötä hallitilaa, osan kiinteistön toimistotiloista sekä laajoja piha-alueita. – Myös työturvallisuus on tärkeää, kun liikkuttelemme raskaita kairasydänlaatikoita. (pp) Diakoni jää virkavapaalle Ranua Suhanko Arctic Platinum Oy jatkaa kaivostutkimuksia Kilvenjärvellä Suhangon pohjoispuolella. Kaikuluotausseurannassa havaittiin viime kesänä Simojoella 4 039 lohta. Materiaalia on myös yhtiön Käylän tutkimusasemalla. Vastaava havainto tehtiin myös edellisvuonna. Toiminta alkaa välittömästi. Määrä on selvästi pienempi kuin poikastiheyksien perusteella voisi odottaa. Latitude teki viime vuoden lopulla varausilmoituksia noin 5 700 neliökilometrin alueelle Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Seurakuntamestari Sari Granlund puolestaan on virkavapaalla toukukuun loppuun saakka, häntä sijaistaa vs. On hyvä, että kolmannes tiloista saadaan nyt käyttöön, palvelujohtaja Kari Laurila sanoo. PAuLA PIRTTIJäRVI Kaivosyhtiö vuokrasi kolmanneksen Soukkavaaran teollisuushalleista. Muualla varastoituna olevat kairasydämet siirretään Posiolle kevään 2020 aikana. Viime kesän nousulohista yhden merivuoden pikkulohia eli kosseja havaittiin Simojoella tavanomaista vähemmän, seitsemän prosenttia. Posiolla tullaan näkemään myös kansainvälisiä vieraita. Siirto vaatii vähintään viidentoista täysperävaunullisen rekan kuorman. Kaivosyhtiö analysoi parhaillaan Kuusamon liuskevyöhykkeellä 28 kilometrin matkalta tehtyjen sähkömagneettisten tutkimusten tuloksia ja samoilta alueilta otettuja maaperänäytteitä. Valituksilla ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta malminetsintään tai kaivostoiminnan suunnitteluun alueella, Lähde toteaa.(pp) Ranua Vuoden 2019 retkipaikkaäänestyksessä sijoittui Simojärvi neljänneksi yhteensä yhdeksän ehdokkaan joukossa. Kaikkein eniten nousulohia havaittiin vuosikymmenen puolivälissä jolloin niitä nousi 5 400, minkä jälkeen lohimäärät pienenivät, varsinkin vuonna 2017. Louhos tukisi Suhangon hankkeen kannattavuutta. – Geologisen tutkimustyön kannalta on erinomaista, että saamme aineiston tiloihin, joissa geologit voivat verrata uusia kairasydämiä eri alueilta aiemmin kairattuun materiaaliin, yhtiön vastuullisuuden ja viestinnän parissa työskentelevä Jussi Lähde kertoo. Soukkavaarassa voimme työskennellä hallin kuivalla lattialla, kun kuljetusauto tai ainakin trukki pääsee sisälle asti, Lähde sanoo. Kilvenjärvi sijaitsee Rovaniemen puolella Narkauksesta länteen. Simojoella lohen kesänvanhojen poikasten keskitiheys oli 46 poikasta aarilla. Muutaman viime kuukauden aikana yhtiö on palkannut neljä uutta geologia yhden aiemmin aloittaneen lisäksi. Sieltä on 15 kilometriä Suhankoon ja sen mahdolliselle rikastuslaitokselle. Tornionjoen vastaavat nousulukemat ovat Simojokeen verrattuna yli kymmenkertaisia. Tiheys nousi kolmanneksen viime vuodesta ja on Simojoen seurantahistorian suurin. Suhangon pääkaivannainen olisi platina, ja sen hinta on viime aikoina noussut uusiin ennätyksiin. Kunta käynnistelee lisäksi hanketta, jolla kiinteistöille ja koko Soukkavaaran alueelle etsitään tuotannollista toimintaa. Lähteen mukaan Posio on sijainniltaan sopiva yhtiön tutkimusasemalle, liikenneyhteydet ovat hyvät ja tilat käyttövalmiit. Yhtiö sai Tukesilta viiden vuoden jatkoluvan tutkimuksille, joilla se aikoo selvittää mahdollisuudet perustaa paikalle avolouhoksen. Ehdokaskohteet olivat eri puolilta Suomea. Lohennousu ajoittui suhteellisen myöhäiseen ajankohtaan, ja vielä alkusyksyllä havaittiin tavanomaista enemmän nousulohia pyrkimässä ylävirtaan. Tulosten perusteella tehdään kevään aikana suunnitelmat alueen tarkemmista tutkimuksista ja kairaustarpeista. Voittaja on Jyrävän köngäs Kuusamossa. Myös syntyneiden lohenpoikasten ja vaellukselle lähteneiden poikasten määrät ovat melko runsaita, tiedotetaan Luonnonvarakeskuksesta. Keskimäärin poikastiheydet ovat olleet kasvussa. Kaikuluotauksella seurataan nousulohimääriä, joista Simojoella havaitaan jokseenkin kaikki. Luke seuraa Tornionja Simojoen lohikantojen tilaa vuosittain toteutettavilla seurannoilla. Yhtiön tiedotuksesta vastaava Jussi Lähde, Pohjois-Suomen aluepäällikkö Niilo kallunki ja hallinnosta vastaava Hannamari Pietilä ovat tyytyväisiä tiloihin ja niiden sijaintiin. SoukkavaaraSSa Latitude aikoo käsitellä, analysoida ja varastoida geologiseen tutkimukseen liittyviä kairasydämiä. Hänen sijaisenaan toimii Irja Lohilahti, joka aloitti työt jo keskiviikkona. Kiinteistön omistaa Posion kunta. Esiselvitystä varten haetaan hankerahoitusta ja -työntekijää. Retkipaikka -julkaisun pitämässä äänestyksessä annettiin yhteensä nelisentuhatta ääntä. Yhtiö suunnitteli aiemmin useiden tuhansien neliöiden kairasydänvarastojen rakennuttamista Pohjois-Kuusamoon Käylän lähelle. Viiden vuoden määräaikainen vuokrasopimus jatkuu määräajan jälkeen toistaiseksi voimassaolevana. Tornionjoella jopa huomattava osa merestä jokeen nousevista lohista jää havaitsematta johtuen joen leveydestä sekä siitä, että osa lohista kalastetaan tai jää kudulle kaikuluotauspaikan alapuolelle. Simojoella kevään 2019 vaelluspoikasia on alustavan arvion mukaan noin 20 000 yksilöä. Molemmilla joilla lohen poikasmääriä arvioidaan sähkökalastuksin ja merivaellukselle lähtevien poikasten tutkimusrysäpyynnillä. (pph) Suhangolle tutkitaan tukilouhosta Simojoella seurantahistorian toiseksi paras kesä kaivosyhtiö Latitude 66 Cobalt perustaa Soukkavaaran teollisuustiloihin kairasydänten tutkimusaseman. Nousulohta tuli paljon Kairasydämet syyniin Posiolle Posio Kobolttikaivoksia Kuusamoon ja Posiolle suunnitteleva Latitude 66 Cobalt keskittää kairasydänten analysoinnin ja varastoinnin Soukkavaaraan karmitehtaalta tyhjilleen jääneisiin tiloihin. Yhtiö tutkii aluksi akkumineraalien esiintymisalueita Ranuallekin ulottuvan Perä-Pohjan liuskevyöhykkeen alueella pääasiassa arkistoissa kirjallisuuden avulla sekä haastattelemalla alueella aiemmin toimineita geologeja. – Soukkavaaran kiinteistön ylläpitokustannukset olisivat 40 000–50 000 euron luokkaa vuosittain. Maastossa tehtävä työ noudattaa jokamiehen oikeuksia, mutta yhtiö aikoo ilmoittaa geologiryhmien liikkeistä maanomistajille ja paliskunnille. Simojärvellä kuvattiin olevan hiekkarantamaisemia, jotka ”ovat omiaan mykistämään kokeneenkin retkeilijän”
Hankkeille voidaan kuitenkin myöntää toteutusaikaa vuoden 2022 loppuun saakka. Surreyn yliopistolla lähellä Lontoota pidetyssä matkailualan konferenssissa Ranualta paikalla ollut matkailuja viestintäpäällikkö Salla-Mari Koistinen piti lyhyen esityksen Ranuan luontolähtöisestä hillateemasta matkailun markkinoinnissa. Ranua kesäkohteena herätti mielenkiintoa hillateeman ohella myös muiden kesäkuvien ansiosta joita Koistinen käytti esityksessään. Eilen aamulla paikka kuitenkin jälleen avautui asiakkaille. Sieltä voi etsiä voimassaolevat kaavat ja kaavamääräykset tai vaikkapa myynnissä olevat tontit. Matkailupäällikkö esitelmöi Englannissa arktisesta hillakylästä Kiireen Rajassa remontoitiin Kahvila-lounasravintola Kiireen Rajassa on viime viikot tehty remonttia. PASI HAARAHILTuNEN RanUa Euroopan unionin maaseuturahaston ohjelmakausi 2014 2020 päättyy kuluvan vuoden loppuun. Benidormissakin tarjotaan paikallisia mandariineja myös hotellien aamupalalla mutta mandariinien ympärille kehitettyä ilmettä tai ohjelmapalveluja heillä ei ole. Klikkaamalla löytyvät myös kiinteistöjen rajat ja kiinteistötunnukset tai vesiosuuskuntien rajat ja pohjavesialueet. Koistinen sanoo, että Ranua – Arktinen hillakylä -tarinaa kehuttiin ainutlaatuiseksi. Selväksi kävi konferenssissa yleisestikin että paikkakuntien ja alueiden ilme matkailun markkinoinnissa vahvistuu paikallisista ja omaleimaisista tuotteista. – Marjoihin perustuvat tarinat ja palvelut sekä hillakylän pitkä historia ennen sovellusta, ovat jotain, jota jopa Benidormin matkailun markkinointitalon johtaja ihasteli. Tarvittaessa palvelu kertoo myös teiden nimet tai hiihtolatujen, kelkkareittien, -urien ja retkeilyreittien sijainnit. Koistinen esitteli osuudessaan älypuhelimissa helppokäyttöistä arktisen hillakylän sovellusta, johon on koottu alueen tarjontaa ja esittelyä. Leader-ryhmä Peräpohjolan Leader ry myöntää ohjelmakauden loput rahoitukset viimeistään elokuun loppuun mennessä. – Oli ilo oikaista mielikuva siitä, että täällä ei olisi kesäisin ohjelmapalveluita. Kolmipäiväinen konferenssi viime viikon lopulla kokosi tutkijoita ja matkailun sekä it-alojen toimijoita useista maista ja yliopistoista. Mieleeni jäi hyvin se, miten isotkin kohteet isoilla resursseilla painivat aivan samojen haasteiden kanssa kuin mekin täällä Ranualla. Nykyisessä matkailun palvelutarjonnassa useiden kohteiden vetonaulat ja ohjelmat ovat toistensa kaltaisia – ne on vain verhottu hieman eri kuviin ja sanoituksiin. Palvelusta löytyy monenlaista tietoa kunnasta. Varsinaisena kohteena olivat keittiön putkistot mutta siinä sivussa ulottuivat järjestelyt myös kahvilan puolelle (kuvassa) niin että remonttiin varattua aikaa piti hiukan pidentää alkuperäisestä suunnitelmasta. (pp) Kuntatietoa myös digikartoilta Karttatieto kertoo vaikkapa vesiosuuskuntien rajat.. Heillä on mandariinit, mutta niitä he eivät ole osanneet läheskään samalla tavoin hyödyntää kokonaisvaltaisesti alueen vetonaulana ja tuotekehityksessä, kuvasi Koistinen esityksensä yhteydessä käytyjä keskusteluja. Peräpohjolan Leader ry toteuttaa parhaillaan myös omaa ”N-Y-T yrittäjyyteen!” -hanketta, jonka tavoitteena on kasvattaa yritysiduista ja -ideoista uutta yritystoimintaa ja sparrata yrittäjyydestä kiinnostuneita kohti tavoitteita. Konferenssi oli nimeltään Enter2020, ja se oli IFITT:n (International Federation for IT and Tourism) järjestämä kansainvälinen matkailun digitaalisuuteen keskittynyt konferenssi. Ohjelmakauden viimeiset rahoitukset maaseudulle käsillä Juha Kutuniva hoputtaa hankehakijoita toimiin. – Otamme uusia osallistujia mukaan koko hankkeen ajan, joten mukaan vain, jos mielessä on jokin idea tai edes ajatus omasta yritystoiminnasta, kannustaa hankkeen projektipäällikkö Kati Alanikka Peräpohjolan Leader ry:stä. Meidän etuna on pienuus ja sitä kautta ketteryys. Sovelluksella nähtiin Koistisen mukaan arvoa myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja matkailuneuvonnan työkaluna. PosIo Kunta avasi uuden digitaalisen karttapalvelun verkkosivuillaan alkuviikosta. Pelillisyydellä sovellus voisi houkuttaa lisää käyttäjiä matkailijoista. UUTISET KURIIRI 4 16.1.2020 Benidormin mandariinille mallia Ranuan hillasta RanUa Mandariinin nosto espanjalaisen Benidormin maakunnan matkailumarkkinointiin juolahti mieleen sikäläiselle matkailujohtajalle kun tämä kuuli Englannissa esityksen Ranuan arktisesta hillakylästä. – Jos sinulla on kasvutai kehittämisidea, nyt on oikea hetki ottaa minuun yhteyttä ennen kuin haet yritystai kehittämishanketta painottaa Peräpohjolan Leader ry:n toiminnanjohtaja Juha Kutuniva. (tiedotteen pohjalta pph) Salla-Mari Koistinen esitelmöimässä Surreyssä Ranuan kuvioista. Karttapalveluun löytää linkin kunnan verkkosivuilta. Osallistujille ilmainen hanke toimii yhdeksän kunnan alueella Etelä-Lapissa, sillä hanke on yhteinen Leader-ryhmä Outokaira tuottamhan ry:n kanssa
Koulutuksen suorittaneet voivat tehdä sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa, jonka jälkeen kyläpelastaja voidaan hälyttää avuksi erilaisiin pelastustoimen tehtäviin ja hän saa varusteikseen ensiapulaukun, alkusammutuslaitteet sekä kyläpelastajan huomioliivin. Niinpä erityisesti vuodenvaihteen seutu ja alkuvuosi on yrityksessä erittäin kiireistä aikaa yritysten tilinpäätösvalmistelujen vuoksi. Toimistolla työskentelee edelleen kolme henkilöä, Kortesalmien ohella Anna Bastrykina joka nyt tekee töitä Outin alaisuudessa. Täysipäiväinen tilitoimistotyö on tuonut yritykselle vakinaisen asiakaskunnan joka koostuu pääasiassa ranualaisista yrityksistä ja yhteisöistä. – Näihin koulutuksiin voi vielä tulla mukaan Vapepan ulkopuoleltakin, otan mielelläni vastaan ilmoittautumisia. – Koulutus minulla kuitenkin suuntautuu paljon enemmän tällaiseen toimistopalvelutyöhön, hän viittaa valmistumiseensa Rovaniemen kauppaoppilaitoksesta merkonomiksi vuonna 2002. Tehtäviin osallistumisesta maksetaan samanlainen palkka kuin vapaaehtoiselle palokunnalle. Teoreettisemman osuuden lomassa opittuja asioita käytiin testaamassa pelastuslaitoksen harjoitusalueella soukkavaarassa. Aimo sanoo, ettei ole eläkkeelle jäämässä vaan kertoo perustaneensa uuden yrityksen vakuutusyhtiön edustajan toimintaansa varten. Kortesalmen yrityksellä tuli kirkonkylällä täyteen lähes tarkalleen kaksikymmentä vuotta ennen omistajanvaihdosta, sillä Aimo avasi toimiston kylälle joulukuun 1. Asiakkaita yrityksellä on tarkkaan ilmaisten 229. Ajatuksena on, että kylillä asuvat kyläpelastajat ehtivät hälytyskohteeseen ennen viranomaisia ja pystyvät antamaan heille tärkeää lisätietoa tilanteesta ja auttaa pelastettavia. Tuntemattomaan toimintaan ei Outin tarvinnut hypätä, sillä hän työskenteli isänsä yrityksessä runsaan seitsemän vuoden ajan ennen kuin otti siinä ohjat käsiinsä. 59-vuotiaalla yrittäjällähän eläkkeellejäänti ei ole iän puolesta vielä ajankohtainenkaan. Käytännössä kyläpelastaja saa ohjeet päivystävältä palomestarilta, joka hätäilmoituksen saatuaan pyytää kyläpelastajan tarvittaessa mukaan tehtävään. – Koskaan ei pidä unohtaa myöskään omaa turvallisuutta. Tavoitteena on löytää kyläpelastajia mahdollisimman monelle kylälle. – Kaikista sisätiloissa sattuneista palotilanteista pitää tehdä ilmoitus paloviranomaisille, sillä palo voi jäädä kytemään vaikkapa ilmastointihormiin. Turvatyynyt taas voivat tehdä pahaa jälkeä, jos ne laukeavat vasta auttajan kasvoille, kurssilaiset saivat tietää. lAuAntAin koulutuspäivän aikana käytiin läpi monenlaisia onnettomuustilanteita ja mietittiin, millaisiin asioihin siellä pitää huomiota keskittää. – sopimus on vapaaehtoinen eikä siihen sisälly esimerkiksi päivystysvelvollisuutta. – sähköautojen kanssa pitää olla tarkkana, sillä kolariautossa jännite voi siirtyä auton runkoon. PAsi HAARAHilTuNEN Alkuperäinen yrittäjä jää taustalle kun toimistopalvelun töistä huolehtivat Outi Kortesalmi ja Anna Bastrykina (edessä). Jos ovi tuntuu käteen lämpimältä tai kuumalta, palo on lähellä ja happea saadessaan se voi roihahtaa räjähdysmäisesti ulos ovesta. – Ajattelin kuitenkin vähentää työntekoa, ja kun yrityksen toiminnan haltuunotto tyttärellä tuli mahdolliseksi niin mikäpä ettei vaihdosta jo voitu tehdä. Kun alkusammutus erilaisilla sammuttimilla oli testattu, harjoiteltiin palavan rakennuksen sammutusta. ikinä ei esimerkiksi saa avata palavan rakennuksen ovea harkitsematta. päivänä 1999. Kyläpelastajia koulutettiin lauantaina pelastuslaitoksen Posion harjoitusalueella soukkavaarassa. Heidän mielestään Posion mallia voisi levittää harvaanasutun lapin kaikille kulmille. Kahdeksan tunnin koulutuksia järjestetään tammikuun lopulla vielä kaksi, silloin mukaan on tulossa väkeä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Posion ryhmästä. PosIo lapin pelastuslaitos rakentaa Posiolla tuekseen kyläpelastajaverkostoa haja-asutusalueen turvaksi. Vaihdos toteutettiin vuodenvaihteessa, mutta Keskustien toimistolla se ei vielä ole ehtinyt näkyä edes istumajärjestyksen muutoksina. uutiset 5 KURIIRI 16.1.2020 Sukupolvenvaihdos jopa ennen aikojaan RanUa Yrityksen sukupolvenvaihdos toteutettiin Toimistopalvelu Aimo Kortesalmi Ky:ssä jopa vähän ennen aikojaan kun yritystään pitkään pyörittänyt Aimo Kortesalmi myi yhtiönsä toiminnan tyttärelleen Outi Kortesalmelle. Työuraa Outilla on Rovaniemellä takana yksitoista vuotta Citymarketin leipäosastolla, viimeksi sen osastovastaavana. Päivät hän aloittaa aikaisin kun hän veljensä Teron kanssa lähtee Rovaniemeltä kimppakyydissä liikkeelle jo puoliviideltä. Alan töitä hän rupesi aluksi tekemään maatalouden ohessa jo 80-luvun puolimaissa kotonaan Kortteessa missä hän on karjatalouden lopetettuaankin koko ajan asunut. Myös rakennuksesta ulos virtaavan savun väri kertoo, missä vaiheessa palo on. Aimo on itse asiassa luvannut tyttärelleen olla mukana yrityksen toiminnassa ainakin nyt kuluvan alkuvuoden, ja olla apuna ehkä vielä vuoden päästäkin. PelAstuslAitOs antaa kyläpelastajiksi koulutettaville hätäensiapu-, alkusammutusja tiedustelukoulutusta. Vielä pari vuotta sitten paikalla teki töitä Eino Viitala joka sittemmin ryhtyi keskittymään omaan yritystoimintaansa. – Avun tulo kylille saattaa kestää kauan, joten lähellä asuvan kyläpelastajan apu voi olla tarpeen. PAulA PiRTTiJäRVi Paikalta saatava apu pienentää vahinkoja. eri puolilla kuntaa toimivat kyläpelastajat voivat ehtiä onnettomuuspaikalle ensimmäisinä ja antaa viranomaisille tarkempia tietoja tilanteesta. Palokunta voi lämpökameralla varmistaa, että tuli on varmasti sammunut, Heikkala opastaa.(pp) Kyläpelastajat koulussa Jukka tuomivaara kokeili alkusammutusta nestesammuttimella. uuden ajan tuomia haasteita on esimerkiksi saada kolaripaikalla selville, millaista käyttövoimaa onnettomuusajoneuvot käyttävät. (pph) Perustaja ja jatkaja; Aimo Kortesalmen yritystä jatkaa hänen tyttärensä Outi. Pelastajat opettelivat myös tukahduttamaan ihmisen vaatteisiin tarttuneen palon. Pelastuslaitoksen Posion yksikön järjestämään ensimmäiseen koulutuspäivään osallistui lauantaina kaikkiaan viisi henkilöä. Mukana koulutuksessa olivat myös lapin Maanpuolustuskoulutuksen koulutuspäällikkö Jouko Talviaho ja kyläasiamies Pirjo Riskilä lapin kylät -yhdistyksestä. Parhaassa tapauksessa toiminnalla voidaan pelastaa ihmishenkiä, vähentää omaisuusvahinkoja ja säästää ympäristöä, sanoo palomestari Kirsti Heikkala. Ensitoimenpiteillä on suuri merkitys onnettomuuden seurauksien minimoinnissa, siksi nopeasti paikalle saatavalla avulla on suuri merkitys, Heikkala korostaa. Takaisin sentään mennään säällisissä ajoin jo iltapäiväkahden jälkeen minkä ansiosta Outillekin jää aikaa kotiaskareisiin yhdessä 10-vuotiaan poikansa kanssa. Kyläpelastajalla ei ole viranomaisvaltuuksia eikä hän koskaan toimi pelastustoimen tehtävillä täysin itsenäisesti, vaan vastuu on pelastuslaitoksella. Koulutuksen jälkeen kirjoitamme varmaan sopimukset, jos meidät hyväksytään, lupasivat Anse Määttä, Jukka Tuomivaara ja Ari Takapuro
Sarajärvi hoitaa latuverkon kunnossapitoa arkiviikkoisin, ja yksityinen Pohjoinen Desing viikonloppuisin, samoilla kunnan koneilla kuitenkin. Kahdesta vierekkäisestä reittikokonaisuudesta Oravi on vanhempi. Lumikengilläkin on reittien lähistöllä liikuttu, ja sunnuntaina niillä liikkumista kokeili toimittaja ja huomasi hangen kantavaksi. Viidentoista minuutin päivystäminen Repolammin laavulla ei tuottanut haaviin yhtään hiihtäjää jututettavaksi. Olisi voinut kuvitella Ikosenpuiston kokemuksista viisastuneena, että paikkoja olisi töhritty ja hajotettu, ja halot viety parempiin tarkoituksiin. Laduilla tosin hiihdetään myöhään iltaankin, ovathan ne suurelta osin valaistuja. Sarajärvi sanoo, että latuverkoston varrella olevat rakenteet ovat viime vuosina saaneet olla rauhassa. – Tavallisesti on reitit saatu kuntoon jouluun mennessä, kertoo kunnan kenttämestari Ismo Sarajärvi. Käydään siellä jäljistä päätellen moottorikelkoillakin mutta niiden kuljettajat eivät sorru taukopaikkojen hajotukseen. Ilmeisesti kaikki Eläinpuiston reiteillä hiihtäneet tulivat sinne yhdyslatua pitkin Oravista. Puista putoillut märkä lumi oli jäähdyttyään siellä pinnan kohmettanut. Satunnaisesti ladun varresta jututettuna kertoi reitillä usein liikkuva rouvashenkilö että keli oli vähän takkala koska uutta lunta oli edellisyönä satanut parin-kolmen sentin verran. – Kunnostuksessa lähdetään liikkeelle kun kun on satanut kolme senttiä lunta. Repolammen laavu ja huoltorakennus ovat viime vuodet säilyneet hyvässä kunnossa. Takkalaa on suksenpohjien alla, sanoi tämä hiihtäjä. Viimeksi tehtiin ilkivaltaa Eläinpuiston kupeesta lähtevän reitin varrella missä poltettiin kota runsaat puolenkymmentä vuotta sitten. Viikonlopputöiden ulkoistus on nyt kokeiluluontoisesti käytössä ensimmäistä kertaa. Viime sunnuntaina nollan vaiheilla keikkuneessa kelissä liikkui satunnaisia sunnuntaihiihtäjiä sekä Oravin että Eläinpuiston maastojen laduilla. Vuoronperään on tullut lunta ja vettä, ja toisinaan on pinta jäätynyt mitä on sitten jyrsimellä vedetty. Paikalle rakennettu uusi kota on saanut olla rauhassa. Esimerkiksi hiihtäjiä liikkuu kirkonkylän hiihtoreiteillä tammikuussa tavallista pakkaskuukautta enemmän – ja onpa sellainenkin erikoisuus havaittu että luistelijoita liikkui Ranuanjärvellä sen jälkeen kun vesisade sulatti kaiken lumen jään päältä viime viikon loppupuolella. Hiihtäjiä oli liikkeellä harvakseltaan. PaSI HaaRaHILTunEn RanUa Latureiteille päästiin kirkonkylässäkin tänä talvena poikkeuksellisen aikaisin, jopa kuukautta ennen tavallista aloitusaikaa. Latureitit ovat niiden oikeassa käytössä suosittuja. Siinä ehti tutkailla laavun ja sen viereisen huoltorakennuksen kunnon mikä kummankin osalta oli hyvä. Samanlaiset tuntemukset lienevät olleet kahdella herrasmiehellä jotka suihkivat vauhdikkaasti menemään kohti Takkukankaan reittiä. (pph) Ladulle tänä talvena ennätysaikaisin Satunnaista sunnuntaihiihtoa Repolammen taukopaikka on kuin erämaassa ainakin. Kyllä kuluva talvi on vähintäänkin yhtä vilkas kuin aiemmat talvet, Sarajärvi näkee ja arvelee että aikainen aloitus hyvinkin nostaa kävijämäärää aiemmasta. Tosin talvi on sitten ollut kunnossapidolle sangen haasteellinen. – Eläinpuistolla ja Oravissa ovat jo yhdet tuhannen nimen kuntovihkot täyttyneet kummassakin. UUTISET KURIIRI 6 16.1.2020 RanUa Erikoisen lauha mutta luminen talvi on houkutellut ihmisiä ulkoilemaan. Sinne on Sarajärven muistaman mukaan nostettu ensimmäiset valot jo 1970-luvulla, ja eläinpuiston viereiset reitit rakennettiin kymmenen vuotta sitten samalla kun reitistöjen välille tehtiin yhdyslatu. Reitteihin ja latupohjiin hän oli muuten tyytyväinen. (pph) Sunnuntaihiihtelyä eläinpuiston reitillä. Hiihtäjienkin on ollut syytä ottaa tosissaan säiden aikaansaamat jäisen liukkaat alamäet. Tungokseen asti heitä ei ollut ainakaan alkuiltapäivästä, mutta vajaan tunnin aikana näkyi liikkeellä kahdeksan hiihtäjää Repolammin paikkeilla. Mutta ei ollut, ja syy on varmaan se että paikalle pitää tulla omin voimin joko hiihtämällä tai kenkäilemällä. Jos lunta tulee sakeanaan niin silloin ei latuja ajeta vaan odotetaan että sade laantuu. Yhdysladulle itselleen kertyy mittaa kolme kilometriä minkä jälkeen Takkukankaan ja Takkulammin kierroksilta voi kerryttää kilometrejä lisää kertakiertämällä aina yli kuusi kilometriä. Reitin varrella on tietoiskuja alueen luonnosta.. Pehmeimmillä reittien ulkopuolisilla alueilla lumikenkä painui parikymmentä senttiä, mutta metsässä puiden katveessa kenkä ei painunut lainkaan
Hän valmistui kesällä taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta ja tekee sekä graafista suunnittelua että tuotantotehtäviä tehtaalla. Keramiikkatehtaalla Hilja työskentelee pari päivää viikossa tietokoneen ääressä graafikkona ja suunnittelee muun muassa lehti-ilmoittelua. Jotain erikoisempaa voi hakea Rovaniemeltä tai Kuusamosta, joihin ajomatka on heidän mielestään siedettävä. Luonto rauhoittaa, mutta herättää myös luovuuden. Uusi kotikunta oli nuorelle parille tuttu entuudestaan, sillä Hiljalla on paikkakunnalla sukulaisia ja lapsena hän asuikin täällä. Pienellä paikkakunnalla kiireettömyys ikään kuin tarttuu; eihän meillä ole hoppu mihinkään, Veli pohtii. Hilja ja Veli ovat yhtä mieltä siitä, että Posiolta löytyy kaikki, mitä arkipäivään tarvitaan. Harrastuksiakin voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. työpiste on keskellä keramiikkatehdasta ja ikkunasta näkyy tuotantotiloihin. Kieltämättä asuminen kaukana keskuksista vaatii enemmän oma-aloitteisuutta, mutta pohjoisuus voi olla myös etu. Kunnassa toimii monta muutakin hyvin erikoistunutta yritystä, joista monen taustalta löytyy myös ulkomailta muuttaneita yrittäjiä. – Markkinoinnissa Posion kaltaista kuntaa voisi esitellä nuorille aikuisille paikkana, jossa arjen paineet purkautuvat itsestään, kun luonto ympäröi sinut kaikkialla, nuoripari vihjaisee.(pp) lokakuussa Posiolle asettuneet Veli Kouri ja Hilja Paloniemi sanovat viihtyvänsä hyvin. – Pienillä paikkakunnilla on etunsa ja haittansa, mutta ei täällä mitään sisäänlämpiäviä olla. Asuntokin järjestyi kohtuuajassa. Ja asuminen on edullista verrattuna kasvukeskuksiin. Mitä enemmän opin sitä enemmän kunnioitan tekijöiden ammattitaitoa. VastaValmistuneille koulutusta vastaava työ on tietysti yksi tärkeimmistä asioista. Graafikon työn ohella Hilja työskentelee osan työpäivistään linjastolla.. Yhteydet pelaavat kaikkiin suuntiin. – Olen osallistunut erilaisiin muotoilukilpailuihin ja pyrkinyt muutenkin verkostoitumaan ja tuomaan taitojani esille. Velillä kandidaatin tutkinto teollisesta muotoilusta on vielä muutamaa opintosuoritusta vailla. – Opiskelukavereista suurin osa on sijoittunut pääkaupunkiseudulle tai muualle kasvukeskuksiin. uutiset 7 KURIIRI 16.1.2020 Työpaikat kotona ja tehtaalla PosIo Hiljainen kylätie ja vain hetken kestävä päivänvalo ovat posiolaista tammikuuta tyypillisimmillään. Puolivälissä kolmeakymmentä käyvä pariskunta asettui Posiolle syyskesällä, kun Hilja aloitti työnsä Pentikillä. Veli uskoo, että hän voi jatkaa etätöitä vielä senkin jälkeen, kun nykyinen työsopimus maaliskuussa loppuu. Olemme molemmat löytäneet uusia tuttavia sekä pitempään täällä asuneista että vastamuuttaneista, joita asuu ihan seinän takanakin. Lisäksi he molemmat viihtyvät luonnossa. Kaupungissa kiireinen elämänrytmi imaisee helposti mukaansa ja asioihin ei ehdi keskittyä samalla tavalla kuin täällä. Ihmisiin on helppo tutustua ja asiointi on mutkatonta. Me halusimme jäädä pohjoiseen ja Posiolle, eikä valinta ole kaduttanut. – Luovaa työtä tekevälle Posion kaltainen luonnonkaunis paikka on ihanteellinen. – Minusta on hienoa tehdä välillä töitä käsillä ja perehtyä samalla keramiikanteon eri vaiheisiin. Täällä on hyvä elää, jos on vähänkään kiinnostunut luonnosta. Tuntuu, että täällä halutaan tehdä kaikki mahdollinen, jotta saadaan uusia työpaikkoja ja ihmiset voisivat jäädä ja myös tulla asumaan tänne. Haluaisin tuoda sitä ja myös esineiden pohjoista alkuperää esille myös omassa graafikon työssä, Hilja sanoo. – Ehkäpä ulkopuolelta tuleva näkeekin alueen mahdollisuudet toisella tavalla kuin paikalliset, nuoripari arvelee. Kiireettömyys ei kuitenkaan tarkoita toimettomuutta: – Ilmapiiri ei ole ollenkaan lamaantunut, päinvastoin. Tällä hetkellä hän tekee etätöitä helsinkiläiselle yritykselle. – Minulle myös työyhteisö on tärkeä ja tehtaalla meillä onkin tosi kiva työporukka, johon kuuluu monen ikäisiä ihmisiä. – Kuntosalille ja laskettelemaan pääsee halvalla, hiihtämään ja patikoimaan ilmaiseksi. Täällä näkymä on suoraan Posionjärvelle ja maisema joka päivä erilainen. Pentik on tietysti kannustava esimerkki siitä, että sijainnilla ei ole merkitystä, jos idea on hyvä. Nämä seikat eivät kuitenkaan masenna Posionjärven rannalla ensimmäistä talveaan asuvia Hilja Paloniemeä ja Veli Kouria. Veli on syntynyt ja kasvanut Rovaniemellä. Harrastuksiakin on löytynyt, omia ja yhteisiä kuten luontovalokuvaus. Kotipitäjästä löytyy myös harrastusmahdollisuuksia – jopa yllättävän paljon. Hilja on löytänyt kansalaisopiston kursseilta uusia lajeja joogasta kuntonyrkkeilyyn, Veli on herätellyt uudelleen mielenkiintonsa luontokuvaukseen. Ja jos yöelämää kaipaa, Rukalta ja lähikaupungeista menopaikkoja löytyy. Työ toisen palveluksessa sopii minulle, Hilja puolestaan arvioi. Joskus on ihan pakko kipaista tuossa niemenkärjessä ottamassa muutamia valokuvia, Veli jatkaa. – Minulle tämä on valtava parannus työoloihin, sillä opiskelijakämpässä tein töitä ikkunattomassa makuualkovissa. PAULA PIRTTIJäRVI Hilja Paloniemi ja Veli Kouri nauttivat kiireettömästä elämänmenosta lapin yliopiston taiteen tiedekunnasta valmistunut Hilja Paloniemi sai koulutustaan vastaavaa työtä Pentikiltä. Olemme viihtyneet hyvin, he vakuuttavat. Silloin työkaverit ovat yhtiön Helsingin toimistolla. – Olen itsekin lapsena asunut entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa keskustan ulkopuolella, joten en vastustellut muuttoa. Parhaita kesämuistoja on uiminen Kitkassa serkkujen kanssa, Hilja perustelee. Loput työajastaan Hilja tekee töitä tuotannossa. – Siteet Posioon eivät ole oikeastaan koskaan katkenneet, onhan täällä mummolat, sukulaisia ja perheen kesämökki. Ja osaamiselle on tarkoitus ajan kanssa löytää käyttöä myös täällä kotikulmilla, Veli toteaa
0400-188534 www.kopalainen.fi JAKELU: POSIOLLA P-S SUORAJAKELU OY puh. PAINOSMÄÄRÄ 6300 kpl Osoitteet: Kiertotie 8, 97700 RANUA, Posiontie 47, 97900 POSIO. 0400–263060 HIERONNAT/NIKSAUTUKSET ja FYSIOTERAPIA EDULLISESTI Jaska p. 010 665 6431, jari.ranua@kuriirilehti.fi ilmoitusvalmistaja Mika Sarajärvi puh. Päätoimittaja Pasi Haarahiltunen puh. 10%): Kestotilaus 60 € /vuosi. 10%): Kestotilaus 72€ /vuosi. Kestotilaus 6 kk 36€. Päätoimittaja Pasi Haarahiltunen puh. Määräaikainen 80 € /vuosi. 040–7196445 Hammasteknikkomestari, Erikoishammasteknikko Jyrki Isojärvi ottaa vastaan hammasproteesipotilaita RANUALLA Hotelli Ilveslinnassa sekä POSIOLLA AJANVARAUKSET PUH. Tilaushinnat Suomeen (sis. TORSTAINA 5400 JAKELU: POSTI joka talouteen Posiolla ja Ranualla. 040-5234 813, RANUALLA KURIIRILAINEN OY puh. 010 665 6434, paula.pirttijarvi@kuriirilehti.fi Tilaukset puh. 010 665 6333. Avoinna: Ranua, ma–pe klo 9.00–16.00 Ilmoitukset: ilmoitukset@kuriirilehti.fi., myyntipäällikkö Jari Ranua puh. 24%). 24% Vastuu virheistä ja huomautukset; Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. 24%. Ilmoitushinnat (e/pmm): Etusivu 2,06, Tekstisivulla 1,76, Tekstin jälkeen 1,82, Takasivu 1,94, Kuolinilmoitukset 1,76. 010 665 6432 tai ilmoitukset@kuriirilehti.fi *RAKENNUSPELTITYÖT *LASITUSPALVELUT * PLEKSIT *REKIMUOVIT peltityo-ranua.fi Urakantie 17, RANUA Jukka: 0400–580 727 Juuso: 040-534 3685 peltinelio@gmail.com Parturi-kampaamo HIUSKULMA Anne Sarajärvi Hillakulma, Ranua Puh. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min (alv. TÄSSÄ EDULLISTA ILMOITUSTILAA! Soittele: 010 665 6432 TÄSSÄ EDULLISTA ILMOITUSTILAA! Soittele: 010 665 6432 puh. 0207433940 tai 040-7388916 POSION SÄHKÖPALVELU Puh. ilmoitukset KURIIRI 8 16.1.2020 RANUAN JA POSION PALVELUJA Ota yhteyttä ja varaa paikka ilmoituksellesi! p. Avoinna: Ranua, ma–pe klo 9.00–16.00, ke suljettu Ilmoitukset: ilmoitukset@kuriirilehti.fi., myyntipäällikkö Jari Ranua puh. 010 665 6431, jari.ranua@kuriirilehti.fi ilmoitusvalmistaja Mika Sarajärvi puh. 010 665 6430, pasi.haarahiltunen@kuriirilehti.fi Posion toimittaja Paula Pirttijärvi puh. 010-yritysnumeroon soittaminen lankapuhelimesta maksaa 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min (alv. 0400-373117/Jari Kelahaara KuKKaja Hautauspalvelu Keijo saarijärvi Keskustie 32, raNua, Kiireen raja Keijo saarijärvi 040-7510351 Kukkakauppa, s-marketin talo 016-3551199 verkkokauppa; ranuankukkapalvelu.ekukka.fi Lakiasiaintoimisto LKV JUHA KOPALAINEN puh. 24%) KESKIVIIKKONA ilmaisjakeluna Posiolla ja Ranualla. 016-3721001/Timo Posiontie 36, POSIO Kirsin Siivousja Kotipalvelu & Parturi-kampaamo Kinttupolku 4 MYÖS KOTIKÄYNNIT p. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko yms.) varauksin. 0400-398 208 LukkopaLveLu Sarakari *Avaimet *Lukkosarjoitukset *Muut lukkosepän työt *Jääkairojen, luistimien ym. alv. 010 665 6333. Lyhemmät 15€/kk. Postin jakelupäivystys puh. 010 665 6434, paula.pirttijarvi@kuriirilehti.fi Tilaukset puh. 044-5402863 Ilmoitusaineistot: Ilmestymisviikon KESKIVIIKKONA klo 12 mennessä, valmis/varattu materiaali KESKIVIIKKONA klo 14 mennessä. 0200-71000 Kustantaja: Kuriirilainen Oy. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2015 ISSN 1237-167 X Kuriiri kuuluu Sanomalehtien Liittoon Osoitteet: Kiertotie 8, 97700 RANUA, Posiontie 47, 97900 POSIO. 010 665 6432, mika.sarajarvi@kuriirilehti.fi Toimitus: toimitus@kuriirilehti.fi. Ilmoitushinnat (e/pmm): Etusivu 1,87, Tekstisivulla 1,60, Tekstin jälkeen 1,65, Takasivu 1,76, Kuolinilmoitukset 1,60. lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. mukaan, su suljettu Hair&Beauty Parturi-kampaamo PAMPULA Auki: ti–pe 9–17, la 9-15 Ranua, Apteekin talo Puh. Määräaikainen 70 € /vuosi. 0400-962877/Kirsi Kelahaara Passikuvat p. 010-665 6333, Postin jakelupäivystys puh. 0400-393 402/ Pertti POSION KODINKONEMYYNTI Puh. 40€. Ma 10–16, ti–ke 10–13, to–pe 10–17, la sop. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. 0400-176809 MYÖS HINAUSJA KULJETUSPALVELUT KORJAAMOPALVELUT AMMATTITAIDOLLA KORJAAMOPALVELUT HANHISUANTO Harjutie 18 97700 Ranua Teemu: 0400 323982 *pienkoneet *autot *maatalouskoneet *metallityöt 040 7533 264 http://posio.eu Posion ATK-Palvelut Pasi Kiireen Rajan SIIVOUSPALVELU Merja:040-7095828 040 7533 264 Lue lisää posio.eu/eta ATK-tuki 1,24 €/min (erillinen lasku) TÄSSÄ EDULLISTA ILMOITUSTILAA! Soittele: 010 665 6432 RANUA Puh. alv. Määräaikainen 6 kk. JARI PAULA MIKA PASI Ilmoitusaineistot: Ilmestymisviikon TIISTAINA klo 12 mennessä, valmis/varattu materiaali TIISTAINA klo 14 mennessä. 45€. Lyhemmät 10€/kk. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani 2015 ISSN 1237-167 X Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. 040-3564100 Avoinna: arkisin 9–17 lauantai 9–13 lauantai SULJETTU KUKKAJA KÄSITYÖPUTIIKKI Virastotie 8, Ranua, p 0400-613394 villahavula.fi, villahavula.ekukka.fi. 010 665 6430, pasi.haarahiltunen@kuriirilehti.fi Posion toimittaja Paula Pirttijärvi puh. Ilmoitushintoihin lisätään alv. teroituspalvelu SEPON AUTOSÄHKÖ Riekkopolku 7, RANUA p. Kestotilaus 6 kk 30€. Ilmoitushintoihin lisätään alv. 020071000 Kustantaja: Kuriirilainen Oy. Määräaikainen 6 kk. 010 665 6432, mika.sarajarvi@kuriirilehti.fi Toimitus: toimitus@kuriirilehti.fi. Tilaushinnat Suomeen (sis
Ulos heitettävä lumi kasataan oviaukon edustalle tuulelta suojaavaksi valliksi. Suuaukko jätetään mahdollisimman pieneksi ja mahdollisimman alas. RanUa Korjaamo on moottoriöljyn katkuinen kertomus kahden miehen töyssyisestä ystävyydestä ja pyristelyistä uusien elämäntilanteiden edessä. rinkalla tai lumilohkareella. Lippukunnan hallitus on asettanut yhdeksi talven tavoitteeksi lumimajoitteen rakentamisen ja mahdollisen majoittumisen lumimajoitteessa. Suksittavaa on tarjolla Posionjärven rantoja noudatellen kaikkiaan noin 15 kilometriä. Vuonna 2021 tapahtuman järjestämisvastuu on lippukunnalla. Mika Myllyahon käsikirjoituksen miehet ovat sekä huvittavan että liikuttavan aitoja – samoin kuin heidän ystävyytensä kuvaus koskettaa ja naurattaa yhtä aikaa. Tällä viikolla näyttää, että ongelmapaikatkin saadaan pysymään kunnossa. Tapahtumaan osallistuivat aikuiset, sudenpennut ja seikkailijat. Toki olen varalta myös tulostanut yhdet kappaleet, koska nämä varsinkin ilmaispalvelut voivat joskus kadotakin. PASi HAARAHiLTUNEN. Ja laite oli: älylämpömittari. otin tuossa juuri käyttöön uuden vempaimen ja sekin piti päivittää internetin kautta ennen käyttöönottoa. Punaisen Ristin paikallisyhdistyksen organisoimana latua pidetään jälleen avoinna talkoovoimin. Korjaamon omistajaa Jallua painaa konkurssiuhka, ja apumieheksi palkattu ola kipuilee avioeroaan sekä potkujaan rehtorin virasta. Myös Karitunturiin vievä reitti on pian valmis, pohjia on jo ajettu. Myös maankamaralla pysyttelevät latureitit ovat lumitalvena hyvässä kunnossa. ohjelma osaa ehdotella eri paistettaville lämpötilat ja hälyttelee halutusti ja halutulla tavalla. Ranuan seurakunta toimii lippukunnan taustayhteisönä. Tyhjäkäyntiin kyllästyneet kaverukset päättävät laittaa uuden vaihteen silmään ja alkaa tehdä Youtube-videoita korjaamon arjesta. Sudenpennut ovat iältään 7-9-vuotiaita ja seikkailijat 10-12 -vuotiaita partiolaisia. Suuaukko peitetään esim. Siis paistettavaan työnnettävä paistomittari, joka säädetään ja seurataan tässä tapauksessa älypuhelimessa/tabletissa olevalla ohjelmalla langattomasti bluetoothin tai lähiverkon kautta. Rovaniemen teatterin draamakomedia esitetään Ranualla ensi tiistai-iltana Peuralla. Aikuispartiolaiset suorittivat tapahtuman päätteeksi lyhyen suunnistusharjoituksen. (pp) Latukone on ollut talven vaihtelevissa säissä liikkeellä ahkerasti kunnan ylläpitämillä laduilla. Moottoriöljyinen näytelmä Peuralla Elämä on päivitystä, osa III J o s a i e m m i n täällä siunailin että hammasharjatkin pitää nykyään päivittää, niin meno ei ole ainakaan rauhoittumassa. Lippukunnan sääntömääräinen kevätkokous ja kaikille avoin maksuton hiihtokoulu pidetään helmikuun lopussa. Lumimajoite (lumikammi) on nimeltään quinzee eli ”kintsi”. Muutenkaan kokkauksessa ei tänä päivänä tarvitse enää luottaa ruutuvihkoissa tai kortistoissa oleviin resepteihin tai ohjeisiin, kun internetin kautta on apuja saatavilla liki rajattomasti. itsekin olen ihan omia reseptejäni tallennellut eräälle sitä varten olevalle sivustolle ja jättänyt ne muidenkin ihmeteltäväksi. Lippukunta toivoo uusia jäseniä mukaan partiotoimintaan. Kun käsin korjaamisen taidolle ei tahdo riittää kysyntää teknologian syödessä työt, hiipii mieleen salakavala pelko: onko aika ajanut keski-ikäistyneiden miesten ohi vai onko tulevalla vielä jotain annettavaa. Lippukunnan toiminta jatkuu aktiivisena mm eri ryhmien koloiltoina. KUVAT TUoMo KiMiNKi Eväitä nautittiin uurastuksen välillä. PAULA PiRTTiJäRVi Latukone liikkuu lumitalvena ahkerasti Puuhapirtiltä halutaan pois Eläkeliiton Ranuan yhdistyksen jäsenistö kuulostaa olevan helisemässä “läpituulevissa” tiloissa Puuhapirtillä, joissa se on jo pitkään kokoontunut tapaamisiinsa ja kokouksiinsa. Lippukunta osallistuu 8.-9.2. (MS) Lumikasa nousee partiolaisten voimin Luiminkajärven rannalla seurakunnan leirikeskuksen kupeessa. Tavoitteena on, että jokainen ryhmä rakentaa oman lumimajoitteen. Tämän jälkeen kasa kaiverretaan ontoksi luolaksi, kunnes katosta alkavat tulla tikkujen päät vastaan. Tilillepanokortteja löytyy Nesteen huoltoasemalta ja Posion Auton kahviosta taajaman toisesta päädystä. Auttaako keskinäinen lojaalius selviytymään kaveruuden kupruista ja muutoksen pelosta. Viikon alussa se piti päivän taukoa korjaustöiden vuoksi, liikuntapaikoista vastaava Esa Väinämö kertoo. Sitten kasaan työnnetään tasaisin välein noin 30 senttimetrin pituisia tikkuja koko alalta ja annetaan lumikasan jäätyä – kiteytyä – ainakin pari tuntia. Yhdistys kerää vapaaehtoisia latumaksuja, joilla talkooporukan polttoainekulut pyritään korvaamaan. Komedian on ohjannut Eljas Liinamaa. Pasi Revonmäki Tietokonemaailmassa sattunutta Aurinkolatu valmiina suksijoille PosIo Perinteinen aurinkolatu saatiin hiihtokuntoon alkuviikosta talven oikutteluista huolimatta. – Hiihtämään päästiin jo marraskuun alkupuolella, mutta Eteläkaaren kautta Himmerkiin vievällä reitillä jouduimme odottelemaan ojien jäätymistä. Lumikammi rakennetaan irtolumesta josta kasataan vähintään kolme metriä korkea ja kolme metriä halkaisijaltaan oleva lumikasa ja muovataan se puolipallon muotoiseksi. Tahattoman hauskoilla videoilla juttu luistaa kuin vaseliini, mutta yhteentörmäyksiltäkään ei vältytä. – Latukone on ollut vaihtelevissa säissä ahkerasti liikkeellä. Kappalainen Pekka Nätti kävi tervehtimässä ja katsomassa partiolaisten toimintaa. Lippukunnan ilmoittelua voi seurata sosiaalisessa mediassa. Kasaa poljetaan ja tampataan lapiolla mahdollisimman tiiviiksi. Tubettaessaan koneiden korjauksesta miehet tulevat samalla paikanneeksi omien konepeltiensä lommoja. Eilen keskiviikkona oli pirtillä kerhoilemassa jälleen kolmisenkymmentä henkeä, jotka päättivät vedota kunnanhallitukseen uuden kokoontumistilan löytämiseksi niin heille kuin muillekin vastaaville toimijoille. Yhteensä osallistujia oli seitsemäntoista. Kolarissa järjestettävään Lapin Partiopiirin Rohki Tyktitapahtumaan. vapaa-aika 9 KURIIRI 16.1.2020 Partiovuosi käyntiin lumikammin valmistelulla Partiolippukunta Kielaiden uusi partiovuosi Ranualla polkaistiin käyntiin viime lauantaina. Lumimajoitteet rakennetaan seurakuntatalon taakse järven rantaan. Tekniikka on ihmeellistä, joskaan kaikki ei ole aina niin ihan elintärkeää
Saavuit tähtien helminauhaan, poutapilvien purjeisiin. Naistenpäivä on ilmainen Posion seurakunnan jäsenille, muilta veloitamme 12,50 eur ruokailusta. klo 18 Rauhanyhdistys: To 16.1 klo 12.00 Torstaikerho ry:llä. Hän kuitenkin itse oli vaatimaton, eikä tehnyt niistä numeroa. klo 15 Paunetissä. Kuukasjärven ry:n seurat su 19.1 klo 18 Pauliina ja Jaakko Lohella (Kotiniityntie 2). kirkonkylän hautausmaahan Alpo Ensio Vanhala, siunauksen toimitti srk-pastori Timo Ellonen. Syksyllä 2018 Yrjöltä valmistui muistelmakirja ”Kivinavetan kupeelta”, jota hän työsti voimia vievän sairauden aikana. Kiitos isää hoitaneille. Samoin oli riemukasta saada velipoika kotiin lomalle armeijasta, kuin myös jo hänen muutettuaan Jyväskylään. Ranualaissyntyinen Yrjö Erkkilä kuoli 8.12.2019 Jyväskylässä. *?26.12.1962 † 30.12.2019 Rakkaamme Kari Tapani KARASTI Jäljet jäivät Lauantai-illan ja -yön lumisateen jälkeen hiihtäjän jäljet näkyivät selvästi Eläinpuiston reitillä sunnuntaina. Hän oli syntynyt Ranualla 12.2. Hän oli loppuun saakka kiinnostunut urheilusta, historiasta, musiikista ja luonnosta. ja ti 21.1. *?17.6.1931 Virtasalmi † 6.1.2020 Pieksämäki Rakkaamme sairaanhoitaja Eira Eeva Kaarina HARJU o.s. Kirjassaan hän kertoo vaiherikkaasti lapsuudestaan ja nuoruudestaan, sodanjälkeisessä kotikylässä Ranualla. Ti 21.1 klo 18.30 Ompeluseurat Raija ja Esko Löppösellä (Timontie 12). sunnuntai loppiaisesta, Pyhän Henrikin muistopäivä Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa ”Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.” Joh. Keskiviikkoisin klo 15.00 nuorisokuoro, torstaisin klo 14.30 lapsikuoro, 16.30 mieskuoro ja 17.30 sekakuoro. Jos kilpailijoiden välille syntyi pientä kitkaa, Yrjö osasi diplomaattisesti ratkaista tilanteen, jotta kaikille pienille urheilijoille jäisi hyvä mieli. – Kuntosalivuorot jatkuvat keskiviikkoisin klo 10 Jaskan paikassa. Tuolloin hänen puheissaan nousivat lapsuuden ja nuoruuden kaverit Pentti ja Esko usein pintaan. klo 13.15 koulun auditoriossa. Kuollut: Alpo Ensio Vanhala 81 v. Urheilukipinän hän sai syttymään meidän sisarustenkin lapsiin ja useana kesänä hän järjesti mummolan kesälomalaisille urheilukisoja. Lämmin kiitos osanotostanne surussamme. Tervetuloa laulamaan! Kirkkoherranvirasto suljettu ma 20.1. ”Tulkaa kaikki nyt laulamaan...!” Laulutuokio to 23.1. Su 19.1 klo 17.00 seurat ry:llä. 2. klo 12 seurakuntatalon alakerran kokoushuoneessa. Kuollut: Sinikka Kyllikki Karjalainen 70 v, Jorma Petäjäjärvi 63 v, Antti Jalmari Hosio 56 v. Hän oli myös hyvä kuuntelija ja keskustelija, vielä viimeisinä kuukausinaankin, jolloin pitkäaikainen sairaus oli jo kovin heikentänyt hänen voimiaan. TAPAHTUMAT Enkeli vierellä hiljaa kulki kädestä otti syliinsä sulki suojaansa otti siivillään kuiskasi hiljaa lähdetään Lämmöllä puolisoa, äitiä ja mummoa muistaen Kauno Pauli, Leena ja Lea perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että hautaan siunaus on pe 31.1.2020 klo 11.00 Virtasalmen kirkossa, minkä jälkeen muistelemme Eiran elämänkaarta Virtasalmen Seurakuntatalolla. Kirkkokuoro harjoittelee to 16.1. POSIO Kirkolliset EL:n Ranuan yhdistys ry:n seuraava kerho 5.2. Voimat olivat jo kovin vähäiset, mutta kiinnostus kaikkeen ja katse tulevaisuuteen ei ollut sammunut. Haudattu: 11.1. Raamattupiiri srk-talon kokoushuoneessa ke 22.1. Useimmitenhan se oli. Hänen tilalleen johtokunnan kolmanneksi varajäseneksi valittiin Janne Harjukelo.(pp) Hilkka Sutinen kirkkovaltuustoon. Yrjön läsnäolo toi aina turvallisuutta. Outi Karjalainen (Yrjön pikkusisko) Yö kun aamuksi vaihtui, tuli tyyntä ja hiljaista niin, yksi portti vain hiljaa aukes’ ja se iäksi suljettiin. Muistan, kuinka odotin veljeä kotiin kilpailureissuilta ja olisiko hänellä tuomisenaan mitalli. klo 12 Puuhapirtillä kahvittelun, rupattelun ja arpajaisten merkeissä. RANUA Päivän Sana: su 19.1. klo 17 seurakuntasalissa. Yhteiset kalareissut ja metsäretket sekä unohtumattomat hiihtoja mäenlaskutapahtumat. Kun erosimme tuolloin syksyisenä sunnuntaipäivänä 15.syyskuuta, selailimme vielä yhdessä Ranuan historia -teosta, jota Yrjö jäikin lukemaan. Tervetuloa laulamaan! Kirkkokuoro harjoittelee to 23.1. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Rovaniemen Lyseosta, hän siirtyi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, jonka jälkeen hän teki pitkän työsaran opetustehtävissä. Tervetuloa laulamaan! Lapsikuoro harjoittelee ke 22.1. Posion seurakunnan naistenpäivä su 2.2. klo 10, Pentti Kallioranta, kanttori Jenni Rautakoski. *?19.8.1938 Posiolla † 15.12.2019 Posiolla Rakkaamme Alpo Ensio VANHALA Messu su 19.1. Muistan Yrjön ahkerana ja monitoimisena aivan lapsuudesta. äiti lapset perheineen sisarukset perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan la 1.2.2020 klo 13.00 Posion kirkossa. Yrjön valoisaa ja ystävällistä luonnetta muistellen. 0400288 950 tai posio.seurakunta@evl.fi. Lapsija nuorisokuoron harjoitukset alkavat ensi viikolla (vko 4), sekaja mieskuoron harjoitukset viikolla 5. Koulutuksen takia, avoinna to 23.1. 1:14 Joka hetkestä menneestä kiittäen me muistamme sinua kaivaten. Rauhanyhdistys: Päiväkerho la 18.1 klo 11 ry:llä Raamattutunti ja seurat su 19.1 klo 17 srk-talolla, Tuomo Turpeinen ja Esko Ojanaho. Raamattuluokat: pe 17.1 klo 18.00 I: Annareeta Illikaisella (Pappilantie), II; Kansanopiston kodalla. aapanevan tilalle yleisen seurakuntatyön johtokuntaan valittiin Seppo Heikkinen. klo 10 kirkossa (Ellonen, Mourujärvi). PaSi HaaRaHiLTUNEN PosIo Kirkollisvaaleissa varasijalle jäänyt Hilkka Sutinen nousee kirkkovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi, kun kirkkovaltuusto myönsi valtuutettu Pertti aapanevalle eron valtuuston jäsenyydestä. viikosta toiseen KURIIRI 10 16.1.2020 Yrjö Erkkilän muistolle S urusanoma tulee aina yllättäen. Tapasimme Yrjön vielä pari kuukautta ennen hänen poismenoaan. 0400 180546. Kauniita muistoja kaikki. Kantanen Messu kirkossa su 19.1. Muistotilaisuus hautauksen jälkeen lähiomaisten kesken. Näkövammaisten kerho to 16.1. La 18.1 klo 15.00 Pentti Löppösen 80-vuotis syntymäpäiväseurat ry:llä. VALVONTAKÄVELIJÖITÄ ELÄINPUISTOON KEVÄTKAUDELLE! Ilmoittaudu Timolle p. Rakkaudella kaivaten Kai ja Pia Santeri, Susanna ja Severi Pekka ja Mirva Helinä ja Juhani Veljet ja siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa 11.1.2020. Keskustelimme musiikista, urheilusta, historiasta ja muistelimme. Hänen viimeiset sanansa meille olivat ”pietään lippu korkealla ja urheillaan.” Siinä meille elämänohjetta vaikeuksien voittamiseen. klo 9-15. 1946. klo 15 mennessä puh. 2020 Ohjelma: *klo 10 messu kirkossa *klo 11.30 lounas Lapin Sadussa *klo 12.15 Virpi Nymanin (Kansan Raamattuseura) luento seurakuntatalolla: Kuinka kohdata vaikeat tunteet *klo 13.30 kahvit *klo 14 Gospel-lattarit *klo 15 Päätös Ilmoittautuminen naistenpäivään ruokailua varten ma 27.1. Nuorukaisena Yrjö edusti Ranuan Peuraa ja ylsikin mittaviin urheilusuorituksiin. klo 17 seurakuntasalissa
Johtokunta kokoontuu klo 10.00. Jäljennöksen Liikenneja viestintävirasto Traficomin päätöksestä ja suunnitelmanpiirustuksista voi tilata Tomi Tiuraniemeltä tai osoitteella: Lapin ELY-keskus, PL 8060, Hallituskatu 3 B, 96101 ROVANIEMI. 0295 037 262. KUULUTUKSET rovaniementeatteri.fi 0400 282 484 teatteri@rovaniementeatteri.fi MA 20.1. ilmestyy torstaisin Postin jakamana jokaiseen talouteen ranualla ja Posiolla (ei mainoskielto talouksiin) Jakelu ongelmissa ota yhteyttä Postin jakelupäivystykseen puh. 0100 85160 (pvm/mpm) Mourujärven Metsästäjät ry:n VUOSIKOKOUS la 1.2. klo 10 alkaen Hotelli Ilveslinnan Taimen kabinetissa. Johtokunta klo 16. Tervetuloa! Johtokunta Aika: 22.1.2020 klo 12-16 Paikka: Hotelli Ilveslinna Koulutus on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka perehdyttävät, ohjaavat ja arvioivat työpaikalla opintojaan suorittavia opiskelijoita. www.ely-keskus.fi NETTILEHTI 50€/vuosI PAPErILEHTI 72€/vuosI Puh. Käsitellään jäsenasioita. KUULUTUS Liikenneja viestintävirasto Traficom on pidentänyt 17.12.2019 antamallaan päätöksellä TRAFICOM/549922/05.03.160.01/2019 tiesuunnitelman Kantatien 81 ja maanteiden 863/947 kiertoliittymä sekä Kuusamontien (kt81) ja Maaninkavaarantien (mt 947) kevyen liikenteen väylät, Posio hyväksymispäätöksen voimassaolon määräaikaa neljällä vuodella 2023 loppuun. Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat ovat jäljennöksiä nähtävillä 30 päivää 16.1.–17.2.2020 Posion kunnassa, osoitteessa: Kirkkotie 1, Posio (LjMTL 103§) Lisätietoja suunnitelmasta antaa Lapin ELY-keskuksesta projektipäällikkö Tomi Tiuraniemi, puh. Tervetuloa! Johtokunta Anetjärven Metsästäjät ry. Kansalaisopisto KOULUT JA KURSSIT Pernun Erauspoikien sääntömääräinen TALVIKOKOUS seuran majalla su 26.1.2020 klo 11. Liitä viestiin vauvan syntymäaika ja vanhempien nimet sekä laskutustiedot. klo 17.00. lehdessä. Ilmoittautuminen osoitteessa redu.fi/koulutuskalenteri redu.fi TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS RANUALLA Osaajia alueelle monimuotoisia työmarkkinoita kehittämässä -hanke KOKOUKSIA Toljan Erän VUOSIKOKOUS la 25.1. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntöjen uudistaminen. 0295 037 262. klo 11.00 Osoitteessa: Kariniementie 11, Niemitalo. Johtokunta Liikenneja viestintävirasto Traficom on pidentänyt 17.12.2019 antamallaan päätöksellä TRAFICOM/549943/05.03.160.01/2019 tiesuunnitelman Maantien 19590 (Heinisuontien) kevyen liikenteen väylä, Ranua hyväksymispäätöksen voimassaolon määräaikaa neljällä vuodelle vuoden 2023 loppuun. Kuvan hinta 15€ (sis. klo 12 mennessä. LIPUT aikuiset 17 € / opiskelijat 10 € Lipunmyynti aukeaa tuntia ennen esityksen alkua. Johtokunta HUVIT Metsästysseura Louepojat ry:n VUOSIKOKOUS Polar Lights Toursin tiloissa su 26.1. Tervetuloa Vapaa pääsy! Väliaika – kahvija teetarjoilu. Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat ovat jäljennöksinä nähtävillä 16.1.–17.2.2020 Ranuan kunnassa, osoitteessa Keskustie 11, 97700 Ranua sekä www.ranua.fi. Kun kaksi miestä päättää tubettaa elämänsä kuntoon. Saariharjun Seudun Erä ry:n yleinen kokous su 26.1.2020 klo 12.00 seuran kämpällä. alv.) SYNTYIKÖ TEILLE VAUVA VUONNA 2019. Asiana: Vuosikokous asiat. Tervetuloa! Mäntyjärven Näätä ry:n vuosikokous Reijo Alasteella 26.1. Tervetuloa! Julkaisemme VAUVAKUVIA 6.2. Puheenjohtaja Anetjärven Metsästäjät ry. Ranua, Peuran sali Esitykset alkavat klo 19. Sääntömääräinen vuosikokous Kylätalo Kipinässä la 1.2.2020 klo 12.00. ilmoitukset 11 KURIIRI 16.1.2020 SEKALAISTA KaKsi mielenKiintoista luentoa naapurimaasta Venäjältä su 19.1.2020 klo 15 ja 16.30 Monkkari 2.0, Keskustie 11 *siperia klo 15 Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttinen *petsamosta Vladivostokiin klo 16.30 Julia Santalan omakohtaisia kokemuksia. Lähetä meille kuva sähköpostilla ilmoitukset@kuriirilehti.fi ti 4.2. Posio, vapaa-aikatalo Pyrintö TI 21.1. klo 12.00 Johtokunta kokoontuu klo 11.00. 010 665 6333. Lisätietoja suunnitelmasta Lapin ELY-keskus projektipäällikkö Tomi Tiuraniemi, puh. Sääntömääräinen vuosikokous kylätalo Kipinässä la 1.2.2020 klo 12.00
Sopimuspalokunnan piti yhteensä 33 harjoitusta, joissa tunteja kertyi 69. a l o j h o p . Joulukuu oli huomattavasti tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Selvintä lasku oli ensivastetehtävien määrässä. Keski-Suomessa, Savo-Karjalassa sekä PohjoisPohjanmaan länsiosassa lunta oli pääosin 10–40 cm. Ylin lämpötila oli 4. Suurin vuosisademäärä 828,8 millimetriä, mitattiin Puolangan Paljakassa ja pienin, 375,3 millimetriä Utsjoen Kevolla. Kuvassa tilhet norkoilevat Rovastinahossa viime huhtikuussa. Joulukuun alin lämpötila oli Utsjoen Kevojärvellä 9. n i m / e 7 6 1 , + u l e h u p / e a j a k n a l a t si si a m it o k t o r e m u n 6 5 4 3 a j 3 3 3 3 ) % 4 2 .v l a . p o s ö y m n a h t a t s i u M . Vuosisadanta oli pääosin tavanomaista tai tavanomaista suurempaa. Lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa laajalti 40– 80 cm, sen sijaan maan eteläja länsiosassa oli laajalti lumetonta. 5 . Liikennevälinepaloja ei viime vuonna tilastoitu yhtään, kun niitä edellisvuonna sattui viisi. joulukuuta Paraisilla mitattu 8,4 astetta. Tosin edellinen lämpimämpi joulukuu oli etelässä vuonna 2017 ja Lapissa 2011. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. posIo Pelastuslaitoksen Posion yksikkö sai viime vuoden aikana yhteensä 142 tehtävähälytystä, kun vuonna 2018 tehtävälle hälytyksiä oli 171. si s ( . Rakennuspaloja Posiolla tapahtui kuusi ja rakennuspalon vaaratilanteita oli neljä. heinäkuuta. Vuoden alin lämpötila, -39,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 5. Viime vuosi oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi Vesistöt eivät ole kuluneena talvena jäätyneet mitenkään vahvasti. Palokunta piti 16 turvallisuusviestintään liittyvää tilaisuutta, joihin osallistui 347 kuntalaista. Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskituuli ylsi 32,5 m/s. 4 2 a n i a t n a jr e p is k o u v n e s k u t u l u o k 1 a s s o r e m u n it s il a a m r o n a u n i s e e l e v l a p e m m u l e v l a p n il e h u P s . Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä mitattiin uusi tuuliennätys Suomen merialueille. Muutoin tehtävien määrä mahtuu tavanomaiseen vuosittaisvaihteluun. päivänä mitattu -35,4 astetta. Keskilämpötila oli silloin 3-6 astetta tavanomaista korkeampi, mikä toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Vaikka vuosi alkoi myrskyisästi, kesän ukkoskauden salamamäärä jäi keskimääräistä vähäisemmäksi. 1 . (Kuva Kauko Mustonen) Viime vuosi tavanomainen palohälytysten määrässä uutiset. Vuosi 2019 alkoi ennätyksellisellä Aapeli-myrskyllä. Kuva on viime viikonlopulta Siuruanjoelta paikasta jossa tavallisesti tähän aikaan talvesta on umpijääkansi. Posion yksiköitä hälytettiin oman kunnan ulkopuolelle 22 kertaa, joista yhdeksän hälytystä tuli Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueelle Kuusamoon, Taivalkoskelle tai Pudasjärvelle. Onnettomuustyypeittäin jaoteltuina pelastustehtävät jakaantuivat seuraavasti: Maastopalot 7 (7), muu tulipalo 6 (5), liikenneonnettomuus 14 (15), öljyvahingo 3 (5), automaattien paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 16 (18), muu tarkastustai varmistustehtävä 6 (11), ensivastetehtävä 35 (59), ihmisen pelastaminen 1 (4), eläimen pelastaminen 5 (1), vahingontorjuntatehtävä 7 (6), avunantotehtävä 9 (3) ja virka-aputehtävä 4 (8). n i m / e 2 1 , + u l e h u p / e 5 3 8 , ä t si m y tt iil n il e h u p a k t a m Sateista kesällä ja talvella RanUa/posIo Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime vuosi oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. u p a o k n i h a v ä k e 5 3 8 , ä t si m y tt iil n il e h u p a k t a m a j a k n a l a t si si a m it o k t o r e m u n s y ti r y 1 . Lunta oli ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, mutta Lapissa lunta oli paikoin ennätyksellisen paljon. Edellisenä vuonna Posiolla oli viisi rakennuspaloa ja kaksi rakennuspalovaaratilannetta. m p m / m p p t o r e m u n 1 5 1 5 1 a j 5 1 . Viime vuoden kuukausista huhtikuu oli usealla asemalla poikkeuksellisen lämmin ja uusia asemakohtaisia lämpötilaennätyksiä syntyi useita. Uhattuna omaisuutta oli noin 320 000 euron arvosta. . ilmoitukset KURIIRI 12 16.1.2020 u tt e jl u s n o e m m ir o tt n o K 2 2 . Maasalamia rekisteröitiin noin 87 000 kappaletta, kun vuotuinen keskimääräinen maasalamamäärä on 130 000. Joulukuun sademäärä oli suuressa osassa maata keskimääräistä suurempi, KeskiLapissa satoi jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sodankylän Vuotsossa havaittiin aseman joulukuun mittaushistorian suurin sademäärä (98,7 mm). Niissä pelastuslaitoksen arvion mukaan tuhoutui omaisuutta yhteensä noin 144 000 euron arvosta. . Palotarkastuksia tehtiin 32.(pp) Ensivastetehtävät vähenivät Posion yksiköllä Eläinkunnalle viime vuosi lienee ollut tavanomainen. helmikuuta ja vuoden ylin, 33,7 astetta, Porvoon Emäsalossa 28