Kuriiri 18.03.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

016 355 2481 AVOINNA: ma?pe klo 9?17 www.kiireenraja.? KESKIVIIKKONA HILLOMUNKKEJA TORSTAINA POSSUMUNKKEJA LOUNAS ARKISIN 10.00-15.00 LOUNAS ARKISIN 10.30-15.00 TERVETULOA! 8,50? MYÖS KOTIPAKETTIIN! Ranuan ja Posion pitäjälehti Keskiviikko 18.3.2015 N:o 11 30. vuosikerta K-MARKET-KAUPPIAASI TARJOAA! VOIMASSA 22.3.2015 SAAKKA VOIMASSA 22.3.2015 SAAKKA s talou alaa/ k 2 j. ra ERÄ TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Vanttauskoski, Suomi 5 99 kg Israel 500 g -39% Ilman K-Plussa-korttia Etu K-Plussa-kortilla 6,59 rs (13,18/kg) TARJOUSTAKUU VOIMASSA 1.4.2015 SAAKKA VOIMASSA 22.3.2015 SAAKKA Pirkka 250 g/rs, Espanja 1 rs (4,00/kg) HALPA HINTA 1 kg 200 g 55 prk (2,75/kg) 1 250 g 19 0 69 ps (1,19/kg) 39 pkt (6,78/kg) ISO VIITONEN 2 99 pkt (3,32/kg) HILLAMARKET Posiontie 26, 97900 Posio Puh. kaikista liittymistä. pkt (2,76/kg) HALPA HINTA 900 g 450-500 g 3 KALAPUIKKO 1 kg, pakaste HALPA HINTA KAHVI K-Menu RANSKANPERUNA (3,75-4,69/kg) Kulta Katriina VIILIKSET kpl (5,90/kg) HALPA HINTA ES 3 Ilman K-Plussa-korttia Etu K-Plussa-kortilla 2,79 pkt (6,98/kg) 90 AINA VÄHINTÄÄN ?10% 00 2 pkt Valio www.k-market.com rs (7,98/kg) 320-400 g -46% 5 Atria GOTLERMAKKARA HALPA HINTA HALPA HINTA 0 99 HIILLOSMAKKARAT ja GRILLIPIHVIT MINILUUMUTOMAATTI 00 3 K-PLUSSA-TARJOUKSISSA kg kg VOIMASSA 22.3.2015 SAAKKA VOIMASSA 22.3.2015 SAAKKA Snellman Kunnon KARJALANPAISTI 1 29 Jaffa Shamount APPELSIINI 1 05 prk (1,05/l) TEKSTIILI: Puh. 016-3721021, Keittiö puh. 010 235 1612 tero.micklin@k-market.com ma?pe klo 7?21, la 7?18, su 12?21 Keskustie 34, 97700 Ranua Puh. Lisää tapahtumia: www.hotelliposio.fi HOTELLI POSIO KESKIVIIKKO, PERJANTAI JA LAUANTAI KARAOKE / DISCO PE ja LA 18.00-02.00 P U B S O R R E N T O Posiontie 28 97900 POSIO, Puh. 016 355 1832 ma?pe 9?18, la 9?15. 040-1290790 www.hotelliposio.? Keskustie 32, RANUA puh. + 12,09 snt/min. 016 355 1830 anu.hietakangas@k-market.com ma?pe klo 8?21, la 8?18, su 12?18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Juissi MEHUJUOMAT 1 l, ei sokerittomat MUIKKU Puhelun hinta soitettaessa 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puh
Meille päin tuskin on odotettavissa toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin viittaavaakaan pyrkimystä etupiirijakoineen kaikkineen. Niistä asioista on parempi lukea historiankirjoista kuin ajankohtaisina uutisina tämän päivän verkkolehdistä. PASI HAARAHILTUNEN Viikonloppuna porukkaan liittyivät ensimmäiset vihervarpuset. Järjestyskin on pysynyt kutakuinkin samana. jaska jokunen? Eri raiteilla Uusi bussilinja Papinpaloon. Sitä muistellaan posiolaisten ja ranualaisten kannalta tuonnempana tässä lehdessä. Talvisotatalvea ja tätä nyt vielä koettavaa tuoreinta talvea ei voi ainakaan pakkasiltaan verrata toisiinsa. Viikonloppureissun jäljiltä auton kyljet ovat loskan harmaannuttamat ja oma naama toivottavasti vähän auringon ja tuulen kirkastama. Ainakin aamuherätykset tuntuvat huomattavasti tammikuuta kevyemmiltä. Aamuvirkkuja ovat myös monet ruokintapaikalle osaavat linnut. Ei ollu siinä listassa ensimmäistäkään Stubin omaa ajatusta. Tosin tänä vuonna välistä puuttuu tähän mennessä ainakin järripeippo ja keltasirkku. Niin, että en nyt lähtisi vannomaan sen vanhan kiuruista, peipposista ja pääskyistä kesäntuloa laskevan hokeman nimiin. Pari viikkoa sitten paikalle lehahti ensimmäinen viherpeippo. Nyt niitä on vähintään 20-päinen parvi. Muuten vain kylästelemään tai tien suuntaa kyselemään. KURIIRI Keskiviikkona 18. Jo helmikuussa seuraan liittyivät sirot punalakkiset urpiaiset. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on jatkuvasti porvareiden hampaissa. Se näyttäisi olevan ainoa syy työttömyyteen. Samojen piirien mukaan on mahottomasti työtä tarjolla, mutta ihmiset ovat mielummin korvauksilla. Ennen oli Minun tuttavapiirissä on sellaisia henkilöitä jotka on laatineet kymmeniä työhakemuksia eikä ole kutsuttu haastatteluun. Poliitikot ampuvat tällä hetkellä täyslaidallisia ja suorastaan loukkaavat puheillaan tavallista kansaa. Onko poliitikot sokeita ja kuuroja?. Muutenkaan ei aikakausia voi verrata, vaikka naapurin käyttäytyminen kansainvälisesti katsoen on muuttunut arvaamattomaksi. Vieras, tuttu tai tuntematon, oli tervetullut. Kun jäädytetään palkkoja ja eläkeindeksiä niin ostovoima jatkaa alenemistaan ja samalla kurjuus lisääntyy. toisin. Pitkälti sen ansiosta suomalaiset menestyivät puolustustaisteluissa loistavasti, ja varsinkin Raatteen tie on piirtynyt myös kansainväliseen tietoisuuteen ja sotahistoriaan. Talvisodan evakkotaival kotirintamalla oli sekin mittava operaatio, joskin vähemmälle huomiolle jäänyt. Neuvostoliiton hyökkäys oli saatu torjuttua, mutta menetykset ihmisuhreineen ja maa-alueineen olivat kohonneet raskaiksi. Talven 1939-40 tiedetään olleen jäätävän kylmä. maaliskuuta 2015 2 KESKUSTELE Pakina Pääkirjoitus 18.3.2015 Paula Pirttijärvi paula.pirttijarvi@kuriirilehti.? Kevään merkit V aikka elämme vasta maaliskuun puoliväliä, monenmoiset kevään merkit ovat jo ilmaantuneet. Jos ei muuta niin onpahan seuraavassa jotakin kerrottavaa. Entisistä ei ole niin väliä, kun eivät ole niitä iänikuisia kehuskenteluja kuuntelemassa. Ollaan laiskoja ja työtä vältteleviä nahjuksia. Pitää yllä niitä suhteita, joista on jotakin hyötyä. Päivämäärä 13.3.1940 tiesi Suomessa helpotuksen huokausta. Sinä olet tyhmä, hullu... Kaikkia mustelmia ei havaita, ei haluta nähdä. . Valio viljeliöiden omistamana maidosta palkan maksaa. Ovi oli auki. Naapureitten kanssa ei tule poikkipuolista sanaa. Määräilyä, komentelua, huutamista, kun asiat eivät mene kuten itse haluaa. Ääneen ei uskalla otsikon sanaa sanoa, sillä eihän kukaan sitä usko. Miten se S-ryhmä määrää maidon hinnan. On saatu luotua uusi hännystelijöiden verkosto. Sepä arki on neljä seinää lukittuja ovia. Kyllä tähän sisältyy suuri plu?. Siitä ei mainita sanallakaan, että Suomessa on tällä hetkellä hirvittävän suuri ylijäämä maidon tuotannossa. Venäjälle ei mene enää tippaakaan tai nokarettakaan voita. Muistelkaapa vain. Nar... Mökki on pimeä. Valo kertoi asukkaan olevan kotosalla. Joka tapauksessa on maidosta päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä. Stub esitteli innoissaan leikkauslistaansa. Kyllä se lista oli puhtaasti Vartiaisen laatima. Vartiaisen listaan kuuluu aina sosiaalietuuksien ja eläkkeiden leikkaukset. Nykyinen itänaapuri ei kuitenkaan ole Neuvostoliitto, joka kylmän sodan aikana hallitsi vasallivaltioitaan Euroopassa raudalla ja tulella. Yhtäläisyytenä 30-luvulle on se, että Venäjä on ruvennut laajentamaan nautintaansa silloisiin neuvostotasavaltoihin. Kaikki on omaa syytäsi. lähetettyjä ?tekstillä varustettuna. Voit lähettää kirjoituksesi Kuriiriin sähköpostilla tai perinteisellä postilla sekä myös tuoda tekstit suoraan Kuriirin toimitukseen Ranualle tai Posiolle. Tekstien mukana täytyy olla kirjoittajan yhteystiedot siitäkin huolimatta, että kirjoittaja haluaa lehdessä esiintyä nimimerkillä. Jos yhteystiedot puuttuvat, kirjoitusta ei julkaista. Yleisökirjoitusten toivotaan olevan lyhyitä (=enintään 2000 merkkiä tai yksi A4-kokoinen käsikirjoitussivu). Toimitus voi tarvittaessa kirjoituksia lyhentää tai jättää ne julkaisematta. sähköpostiosoite toimitukseen: kuriiri.toimitus@kuriirilehti.? Osoite: Kuriiri, Kiertotie 8, 97700 Ranua, tai Kuriiri, Posiontie 47, 97900 Posio. Nahjuksiako ollaan? Etelässä maanviljelijät leikkelevät S-etukorttejaan palasiksi. Viat ovat itsessäsi, kuvittelet vain. Vaikka lunta on pihassa vielä reilusti puoli metriä, monipuoliset eväät ovat tuoneet siemenien ja rasvasekoitusten äärelle hyvän valikoiman lintulajeja. Tänä vuonna pienehkö parvi punatulkkuja ilahdutti katsojaa käytännössä läpi talven tavanomaisempien tinttien seurana. Pulmusia ei ole näkynyt vielä ainoaakaan. No ei ihan, vaan Honkivaaran päältä nähtiin maanantaina kun joukko perhepäivähoitolapsia hoitajineen saapui linja-autolla mäenlaskuun. Kirjoituksia otetaan yleisönosastolle. Kuriiri julkaisee yleisönosastolle tarkoitettuja kirjoituksia tällä sivulla sekä tarvittaessa muualla lehdessä ns. Viime vuonnakin kevät tuli aikaisin, mutta siitä huolimatta eräs naapureista aloitti olosuhteista innostuneena hiihtokautensa juhannuksen aaton aattona. Lintukirjan takakanteen kuutena viime vuonna kirjattujen tulopäivien perusteella niin viherpeipot kuin urpiaiset olivat pari viikkoa aikaisessa. A Viime vuonnakin kevät tuli aikaisin. Perjantaina se päättyi V iime perjantaina se päättyi, talvisota siis, kylläkin 75 vuotta sitten. Bird Life Suomen nettisivuilla, missä lintuhavaintoja valtakunnallisesti tarkkaillaan, vihervarpusia oli viikonloppuna havaittu myös Kemijärvellä, Sodankylässä, Rovaniemellä ja Ranualla. Peipposiakin oli nähty ainakin Pellossa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä Oman lyhyen tilastoaineistomme perusteella muuttolinnut saapuvat Korvatunturin tienoille, säistä ja lumioloista riippumatta, noin viikon tarkkuudella joka kevät
Siinä todetaan, että Laurila ehdolla palvelujohtajaksi Posio Marko Karjalainen kaivaa kultaa Kittilässä. Palkka on kilpailukykyinen. Sen on Vehkalahti kirjoittanut yhdessä Tuomas Urhon kanssa, ja siinä annetaan vinkkejä kuinka tukea lapsen omaehtoista leikkiä. Vehkalahden jakamissa kolmentoista kohdan leikkiresepteissä oli esimerkiksi yksi kohta nimeltä ?vähästä paljon?. Kun työ ja vapaa vuorottelee viiden päivän jaksoissa, pitkä työmatka ei rasita. taustalla, jos vain työhaluja riittää. Teennäisyys ei lapselle mene läpi sen enempää kuin aikuisellekaan. Samaa rataa mennään arvostuksessa: aikuisen pitää muistaa itsekin olevansa arvokas, jolloin myös lapsi voi häntä arvostaa. Työkokemusta hänellä on sekä yksityisten työnantajien palveluksesta että kunnalliselta puolelta. Kunnanvaltuusto valitsee palvelujohtajan seuraavassa kokouksessaan maaliskuun lopulla. Hän on kirjoittamaansa opetusvihkoseen koostanut kaksikymmentä tapaa lapsen itsetunnon tukemiseksi. Kaivoksilla on monenlaisia työntekijöitä ja tehtäviä. Kun Kevitsan kaivokselle alettiin kouluttaa väkeä, päätin yrittää ja nyt olen rikastamolla työnjohtajana. ?Jokainen haluaa joskus olla paha ja kaikki myös kykenevät siihen. Posiontie 47, 97900 Posio Toimitus: puh. Tällä hetkellä toimin koneenkuljettajana, maan alla, kuten kaikki Suurikuusikossa. Töitä löytyy myös naisille. (pp) pienenpienestä lähtökohdasta voi syntyä vaikka kuinka suuri leikki - on antoisaa antaa leikin kasvaa itsestään. Eikä aina kaikkien leikkien tarvitse olla kivoja ja harmittomia vaan voidaan jopa leikkiä pahaa. Kaivosalalla pärjää monenlaisella PAULA PIRTTIJÄRVI tus on yhdentekevää.? Leikkien osalta koulutus pohjautui kehumiskirjan ohella ?Leikki on totta. Pahan leikkiminen on turvallinen tapa tutustua omaan pahuuteensa ja nauttia siitä ilman syyllisyyttä?.. -kirjaan. Taustalla istuu koulutustilaisuuden järjestelyvastuussa ollut Ranuan kunnan päivähoidon ohjaaja Leila Huovinen. Ranua Suurta joukkoa lapsiryhmien ohjaajia opetettiin tukemaan lapsen itsetunnon kehittymistä kannustavalla suhtautumisella ja vapaan leikin avulla. Ranualla lauantaina lähes sadalle varhaiskasvattajalle pidetyn koulutuksen teemana oli ?kehu lapsi päivässä?. Lapsia pitäisi nyt osata kehua Ranuan ohella Posiolla, Tai- Kirkonkylän koulun uudelleen käyttöön otetussa juhlasalissa pidetty koulutustilaisuus oli paljolti käytännön leikkejä ja harjoittelua. valkoskella ja Pudasjärvellä. Koulutuksen vetäjänä oli teeman jo kirjalliseen muotoon jalostanut porilainen teatteri-ilmaisukouluttaja Reetta Vehkalahti. Peruskoululla ja lukiolla alan koulutuksesta on kerrottu omissa tilaisuuksissaan. Posiolainen Marko Karjalainen lähti töihin Kittilän kultakaivokselle sen rakentamisvaiheessa ja siirtyi itse kaivokseen reilut viisi vuotta sitten. 010 665 6430, avoinna ma-pe klo 8-16 Ilmoitukset: puh. 010 665 6431, avoinna ma-pe 8-16 Sähköpostit: kuriiri.toimitus@kuriirilehti.?, kuriiri.ilmoitukset@kuriirilehti.? Jakelupäivystys: 0800 955166 (maksuton), jakelupalaute.lappi@almamanu.? UUTISET 3 Ohjaajat opettelivat kehumaan lapsen päivässä PASI HAARAHILTUNEN Lähes sata varhaiskasvattajaa kouluttautui lapsen maailmaan -Jos tämä tuntuu lapsesta punaiselta niin ei sitä kannata aikuisen muuksi väittää, asetti kouluttaja Reetta Vehkalahti kuulijoita lapsen maailmaan. Työ on monipuolista ja haastavaa, joskus likaistakin. Mutta kaivoksella on hyvät sosiaalitilat saunoineen ja työkamppeetkin pesettää yhtiö. Keskiviikkona 18. Maanrakennusalalla työskennellyt Karjalainen otti tuntumaa kaivoksiin jo sitä ennen Talvivaaran rakentaja- na. . maaliskuuta 2015 KURIIRI Kuriiri: Kiertotie 8, 97700 Ranua. (pph) Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan toimintaympäristöpalvelujen palvelujohtajaksi valitaan insinööri Kari Laurila. Pohjana Vehkalahdella on vuosien kokemus lasten ja varhaisnuorten kanssa toimimisesta mm. perustamassaan Leikkiteat- terissa sekä Porin teatterinuorten ohjaajana. Vehkalahti neuvoo vahvistamaan lapsen itsetuntoa yksinkertaisilla, aikuistenkin maailmaan helposti sovellettavilla tavoilla. Ikäjakaumakin on aika leveä, huomautti Tero Mattanen. Posiolaisena Marko Karjalainen toivoo Mustavaaran uudelleen avaamista. Haastateltavaksi kutsuttu insinööri Ilkka Soukka perui hakemuksensa viime viikolla. Rovaniemellä vuonna 1960 syntynyt Laurila on kunnanhallituksen mielestä tehtävään soveltuvin. Tällä hetkellä Laurila työskentelee Lopen kunnassa yhdyskuntatekniikan tarkastusinsinöörinä. Kunnanhallitus haastatteli tehtävään myös rakennusarkkitehti Ahti Huotarin Kuopiosta. Palvelujohtajan virka täytetään toistaiseksi kuuden kuukauden koeajalla, jonka jälkeen virkavaali vahvistetaan.(pp). ?Yhdentekevän aikuisen tuki ja kannus- Kaivoksilla monenlaisia työntekijöitä Posio Kaivosteollisuus ja Yhteistyö -hankkeen järjestämä tiedotustilaisuus kaivosalan koulutusmahdollisuuksista keräsi tiistaina valtuustosaliin nelisenkymmentä kiinnostunutta. sovellettiin koulutuspäivässä käytäntöön pienillä leikeillä ja harjoituksilla. Varsinaista kehumista pitää sitten osata käyttää oikeassa paikassa oikealla tavalla, eikä kehua kehumisen vuoksi. Sellaisia ovat esimerkiksi näe lapsi, kuuntele lasta, anna lapselle aikaa, anna lapselle tilaa, luota lapseen, usko lapsesta hyvää. Näitä jokaista ?käskyä. Posiolta käy Kittilässä muutama muukin ja ranualaisiakin on siellä töissä, Karjalainen selvittää.
Janne Niemelä sanoo, että jos ja kun vasta perustettu Pohjoisen osaamisen osuuskunta eli ?Possu. Iijokiseudun työntekijämäärä säilyy entisellään samoin kuin Pudasjärvi-lehden avustajaverkosto. Minä olen näitä vasta pari vuotta tehnyt. (pph) Julkisilla aurinkoisia kevätpuuhia Jo vain sopi lappilaisilla Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimintapäivän osallistujilla pilkkiä Ranuanjärvellä lauantaina. Lisäksi asuntoyhtiö velvoitettiin maksamaan asukkaan 8000 euron oikeudenkäyntikuluista puolet. Kiista juonsi juurensa asunto-osakeyhtiön yhden osakkeen sauna-pesuhuone- tiloissa vuonna 2009 paljastuneeseen kosteusvaurioon. Osapuolilla oli eri näkemys siitä, oliko asukas oikeassa järjestyksessä ilmoittanut remontin teettämisestä asuntoyhtiölle ja lopulta mikä oli asuntoyhtiön ja asunto-osakkeen haltijan vastuu noin 7000 euron korjauskustannuksista. Yhtiö oli ennen käräjöintiä valmis korvaaman asukkaalle sovintotarjouksena 2500 euroa. Talon omistaa japanilainen Fukauramachin kunta, johon talon alkuperäinen omistajakunta Iwasaki mura on liittynyt kymmenen vuotta sitten. Talon rakennutti vuonna 1998 Iwasaki mura silloisen johtajansa Masato Koyaman aloitteesta. Jäteasemalla on talvisin vain vähän kävijöitä, joten jäteaseman hoitaja ehtii toimintaympäristölautakunnan mielestä hyvin palvella asiakkaat puolella nykyisestä ajasta. . Osallistujia oli kaikkiaan 117, ja lisäksi vielä kertyi jäälle muita ranualaisia. (pp) Jäteasema puolitti Posio Soukkavaaran hyötyjäteasema on maaliskuun alusta lukien avoinna talviaikana vain joka toinen perjantai kolme tuntia. EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoittamia tukia voidaan myöntää maaseutualueilla toimiville yrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Uuden yrityksen perustamistoimenpiteisiin tai toimivan yrityksen uuteen liiketoimintaan voidaan myöntää korkeintaan 35 000 euron perustamistuki. saa tilat, voidaan niiden yhteyteen tehdä pieni työtila Pekua varten. Hirvensarvia on totuttu näkemään pirtin seinillä sellaisinaan, ja Peku sanookin ettei sarvien työstämisessä ole muuta ongelmaa kuin se, että ?raskii lyödä sarveen ensimmäisen reiän?. Pudasjärvi-lehti alkaa ilmestyä perjantaisin entisen keskiviikon sijaan. Joutsen Median tiedotteen mukaan järjestelyllä ei ole suoranaisia henkilöstövaikutuksia. Käräjäoikeuden tuomio asiassa annettiin tammikuun puolivälissä eikä siitä kumpikaan osapuoli valittanut. Sisälläkin oltiin, sillä parituntinen pääjuhla pidettiin ulkoilutapahtumien jälkeen yläasteella.. Oululainen Joutsen Media Oy osti ilmaisjakelulehti Pudasjärvi-lehden julkaisuoikeudet vastikään tehdyllä kaupalla. Joutsen Median omistuksessa ennestään olleen, tilauspohjaisen Iijokiseudun ilmestymiskertoja vähennetään kahdesta yhteen viikossa, ja se alkaa ilmestyä keskiviikkoisin. Netistä Peku on selvittänyt, että sarvia työstetään enemmän Pohjois-Amerikassa, missä pidetään myös alan kilpailuja. Teoksia voisi olla enemmänkin, mutta tekijällä ei ole minkäänlaista työtilaa sarvia käsitellä. Kun ensimmäisestä, jääkarhuemoa ja sen poikasta Ranzoa esittä- västä trofeesta ei tullut ihan sutta niin innostuin niitä tekemään lisää, kertoo Karjalainen. Trofee tarkoittaa metsästäjän muistokseen ottamaa saaliseläimen osaa, eli yleisimmin juuri hirvensarvia. Kaikkiaan sarviteoksia on Karjalaisella kertynyt parisenkymmentä, ja näyttelyssä niitä nyt on kymmenisen kappaletta. Tremelillä eli pienoisporakoneella minä niitä työstän, mutta ammattilaiset käyttävät hammaslääkärin poraa. Työstäminen on tapahtunut varastossa tai Romotkella, mutta tällä haavaa miehellä on tuotannossa tauko. maaliskuuta 2015 4 PUHEENAIHEET PASI HAARAHILTUNEN Remontointi meni asuntoyhtiön piikkiin Posio Sarvissa löytyy. Pekka Karjalainen on työstänyt hirvensarviteoksia kahden vuoden aikana. Erimielisyys remonttikustannusten korvaamisesta ratkesi Lapin käräjäoikeudessa pääosin asunto-osakeyhtiön osakkaan hyväksi. Posiolainen asunto-osakeyhtiö velvoitettiin maksamaan asukkaalle kosteusvaurioiden korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista pääosan, eli noin 5300 euroa. KURIIRI Keskiviikkona 18. Päivän ohjelmaan JHL:llä kuuluivat lisäksi hiihtokilpailut joissa osallistujia oli nelivuotiaista 75-vuotiaisiin asti. Uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluihin on haettavissa enintään 10 000 euron suuruinen tuki. Kunta ei enää ole varannut määrärahoja talon ylläpitoon, eikä taloa pidetä ensi kesänä säännöllisesti auki. Vaihtoehtoja Japanitalon varalle rupeaa kunnassa käymään läpi juuri työnsä aloit- tanut kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara. Suomessa alalla on tekijöitä sangen vähän, mutta ainakin pari Etelä-Suomessa. (pph) Japanitalon käytön hiipuminen on johtanut myös talon käyttövarojen niukkuuteen Ranuan kunnassa. Japanitalon käyttöä aletaan selvittää Ranua Kunnassa aletaan selvittää Simojärven rannalla seisovan Japanitalon kohtaloa. Karjalaisen kaivertamia, hirvensarvista tehtyjä teoksia. Karjalainen ei oikein itse tiennyt innostua näyttelyn pitoon vaan hänen ystävänsä Janne Niemelä sai hänet liikkeelle näyttelyn pystyttämiseen. . Sarviluun työstö vaatii poran käyttöä ja on hyvin pölyistä puuhaa, minkä vuoksi sitä ei voi kotioloissa harrastaa. Elinkeinotuet hakuun Posio Koillismaan Leaderin kautta posiolaisten, kuusamolaisten ja taivalkoskelaisten toimijoiden hankkeisiin voidaan myöntää yhteensä noin 3,25 miljoonan euron rahoitus nyt alkavalla ohjelmakaudella. Rahoituskaudella 2014 2020 Koillismaalla panostetaan erityisesti paikallisiin elinkeinoihin, kuten matkailuun, luonto- ja kulttuuriyrittäjyyteen, kädentaitoihin ja biotalouteen, sekä paikalliseen kulttuuriin, kuten kylien palveluiden ja viihtyvyyden kehittämiseen paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja julkisten toimijoiden yh- teistyönä. Koillismaan Leader ry:n yritys- ja hanketuet tulevat haettaviksi huhtikuun lopulla. (pph) PASI HAARAHILTUNEN Iijokiseutu ja Pudasjärvilehti samalle julkaisijalle Ranua Pudasjärvellä ilmestyvät Iijokiseutu ja Pudasjärvi-lehti ovat jatkossa saman julkaisijan lehtiä. Omasta takaa hänellä oli käyttää yhdet sarvet, joista toinen puolikas on näyttelyssä esillä ja toinen puolikas sen syntymäpäivälahjaksi saaneella kotona. Muutenkin sarvet ovat yhtä lukuunottamatta menneet lahjoiksi läheisille. (pph) ?Kun jääkarhusta ei tullut ihan sutta, innostuin tekemään lisää? Sarvien työstäjä kaipaa työtiloja Ranua Kirjastolla on paraikaa nähtävillä hieman tavallisuudesta poikkeavaa taidekäsityötä. Näyttelytilan seinille on ripustettu ranualaisen Pekka ?Peku. Huhtikuusta syyskuuhun jäteasemalle voi viedä jätteitä joka perjantai kello 13?18 kuten tähänkin saakka. Talvikauteen palataan taas lokakuussa
maaliskuuta 2015 KURIIRI PUHEENAIHEET 5 PAULA PIRTTIJÄRVI Porukalla parempia tuloksia Pyrinnön yleisurheilijat tsemppaavat toisiaan Kaksi juoksijaa, kaksi hyppääjää ja heittäjä. Posion Pyrinnön yleisurheilijat Tytti Oikarainen, Sanna Luukkonen, Vilma Martin, Vesa Huokuniemi ja Katri Oikarainen (oik.) tsemppaavat toisiaan yhteisissä harjoituksissa. Posio . Varsinainen työ tehdään kuitenkin talvella, ja lajiharjoittelua pitäisi päästä tekemään myös sisällä, korkeushyppyyn keskittyvä Katri huomauttaa. . Hallista tuli jäähalli, muu käyttö on unohtunut, Vesa harmittelee. Lajiharjoituksissa yleisurheilijat käyvät Kuusamossa muutaman kerran kuukaudessa. Urheilun puolella hän haluaa katsoa, kuinka pitkälle omassa lajissaan voi vielä kehittyä. Lopettaminen ei ole mielessä myöskään Katri Oikaraisella, vaikka mahdollinen muutto tuo haasteita myös valmentautumiseen. Vesa ja Katri ovat kevään abiturientteja. Posket punoittavat ja puseron selkämys kostuu koko porukalla, mutta kaikki jatkavat harjoituksia. Reilun tunnin mittaisen rupeaman viimeisenä harjoitteena kirmataan peräperää 80 metriä pitkää sisärataa piikkarit jalassa. Kilpailukauden lähestyessä treeneihin lisätään tehoa ja harjoituksissa keskitytään enemmän lajiharjoitteluun ja tekniikkaan. Turun hallikisoissa Sanna Luukkonen kartutti Posion Pyrinnön SM-mitalilistaa 60 metrin pronssilla. Sanna jatkaa opiskelua vielä vuoden. Jos lihakset on lämpiminä, viisi kertaa rata läpi ja sitten tauko ja palautus, valmentaja Markku Kummala sanoo ja pystyttää viimeisen esteaidan Posion peruskoulun harjoituskäytävälle. Pikajuoksija Sanna Luukkonen, 18, korkeushyppääjä Katri Oikarainen, 18, kolmiloikkaaja Vesa Huokuniemi, 19, juoksija Vilma Martin, 16 ja heittolajeihin keskittyvä Tytti Oikarainen,16 pomppivat muutaman sarjan aitojen yli. Kymmenen parhaan joukkoon omissa lajeissaan ja sarjoissaan sijoittuivat myös Tytti Oikarainen kuulassa ja Katri Oikarainen korkeushypyssä. Lukioikä on iso mietinnän paikka kaikille nuorille, valmentaja Kummola myötäelää viisikkonsa elämänvaiheessa. . Kaarteita ja pitkiä vetoja ei voi harjoitella, mutta muuten tämä on aivan loistava paikka, Sanna ja Vilma juoksijoina antavat tunnustusta. Koko ryhmä opiskelee Posion liikuntapainotteisessa lukiossa. Treenipaikka on käytännössä urheilijoiden vapaasti käytettävissä kouluajan ulkopuolella. . Vilma ja Tytti aloittivat lukio-opiskelun viime syksynä. . . No sen takia, kun Markku pakottaa, nuoret vitsailevat. Hyvin menneiden SM-hallikisojen jälkeen yleisurheilijoilla on menossa peruskuntokausi, jolloin keskitytään kehittämään voimaa ja nopeutta. Vuosi on vielä aikaa päättää, mitä haluan. Jokaisella on myös henkilökohtainen harjoitusohjelma. Koko porukka on vahvasti sitä mieltä, että yhdessä harjoittelu on tehokasta ja kavereilta saa vielä ylimääräistä puhtia tekemiseen. . Tappion jälkeen painetaan pää rintaan ja suunnataan kohti uusia vastoinkäymisiä, he naureskelevat. Urheilussa lähitavoitteena on pääsy Kalevan kisoihin, Sanna Luukkonen sanoo. Vesa Huokuniemellä tuleva vuosi kuluu varusmiespalveluksessa. Monitoimihallissa olisi hyppypaikka viimeistelyä vaille valmiina, mutta kun se on jäänyt vaille sitä viimeistelyä. On aika myös pohtia omia tavoitteitaan. . Kesällä yleisurheilijoilla on käytössään varsin hyvätasoinen kenttä suorituspaikkoineen. . Viime viikon harjoituksen tarkoituksena oli parantaa voimaa ja nopeutta. Hallikisojen 60 metrin SM-kolmonen Sanna Luukkonen harjoittelee Posiolla koulukeskuksen 80-metrisellä sisäradalla. Valmentaja Markku Kummala tällää esteaidat riviin vuosien tuomalla näppäryydellä.. Porukassa harjoitukset vetää paremmin, ei kehtaa treenata huonosti, Vesa sanoo. . . Niin, ja samalla voi jakaa tsemppiä toisille, Katri jatkaa ja toiset myötäilevät. Valmentaja kehuu ryhmänsä hyvää yhteishenkeä. Harjoitukset viedään läpi tunnollisesti, mutta hyvällä huumorilla. Lopuksi vielä palautellaan ja venytellään yhdessä. Ryhmä on harjoitellut Kummalan johdolla yhdessä jo muutaman vuoden noin kerran viikossa. Kotikunnassa Tytti joutuu sisäharjoittelukaudella pukkaamaan kuulaa seinään ja moukariharjoituksiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Koulun juoksukäytävä on kuitenkin ?ihan huippu?, ja mittaakin sillä on tarpeeksi. Koulun peruskorjauksen yhteydessä lattiapinta uusittiin muutama vuosi sitten ja nyt alusta on juuri piikkarin alle sopiva. Porukalla osallistutaan myös alueellisille leireille. Vilma Martinin saaliina oli 20. sija 300 metrillä. Olosuhteet harjoitteluun ovat Posiolla nuorten mielestä yleisesti ottaen hyvät. Keskiviikkona 18. . Osan omasta harjoitusohjelmasta voi suorittaa osana opiskelua ja se tietenkin on hienoa sekä koulun että harjoittelun kannalta, nuoret myöntävät. Edessä on pian siirtyminen aikuisten sarjoihin ja opiskelemaan kotipaikkakunnan ulkopuolelle. On kuntosali, liikuntasali ja lenkkeilymaastoja jokaiseen makuun. Sieltä haetaan lisäpotkua ja myös kovuutta kestää epäonnistumisen tuomaa pettymystä. (pp) Kun porukalla harjoitellaan, kukaan ei viitsi lusmuilla. Asiat pitää jotenkin järjestää, hän arvelee. Vilma Martin ja Tytti Oikarainen vetoavat siihen, että lukio-opinnot jatkuvat vielä pari vuotta ja päätöksiin on vielä aikaa. Kilpaurheilu liikkuvia nuoria kuitenkin kiinnostaa. Kisoissa kun pääsee mittaamaan omia kykyjään ja kehitystään
Kun Saukko- myöhemmin. Hanna kerran oli vienyt sinne valmista tavaraa suuren rojon, Kirjallisia dokumentteja posiolaisista talvirouva oli kysynyt, varastavatko ne lankoja. Me hiihdettiin Mäntylään asti. Hän tarttui kuokkaan ja raivasi, kaivoi ojat ja kuokki navetan taakse peltoalueen. Kyllä siellä oli pahoja tappelijoita. sotakokemuksista on julkaissut esimerkiksi Hannalla oli noussut säkä pystyyn. Syönnin jälkeen kuppi käännettiin kumolleen ja puulusikka pantiin seinänrakoon odottamaan huomista päivää. Alkeellisista olosuhteista huolimatta ruoka maistui hyvältä. Kerran, kun silitin hänen korinsa päällysvaatetta, siihen tuli reikä. Helpottavasta ja kuohuttavasta rauhasta oli kuultu kaksi päivää aiemmin. Samanlainen lähtökuume oli Kemijokivarressa, jonne valtaosa posiolaisista oli evakuoitu. Meillekin teki häijyä kuulla, mitä tavuosina 1939?44. rouva oli sanonut. Liisan äiti Aili oli talvisodan aikana SirniösRuonan koululle oli majoitettu paljon evak- sä ja osallistui lottana ilmavalvontaan. Sodan varsinaiset kauhut koettiin Saukkojärveltä kaukana, mutta kova elintarvikepula vaikutti täälläkin. Se lienee sujunut kahdessa päivässä. . Lantto, 1925?2002) Posion Livonniskalta palasi naapurin emännän Anna Tuomivaaran (?Jaskan Anni?, 1907? 1989) kanssa kotiin hiihtämällä heti, kun annettiin lupa lähteä omalla vastuulla. Hiihtomatkaa Ranuan Rovastinahosta maanteitä ja hevostalviteitä pitkin oli runsaat 100 kilometriä. Siinä annettiin meille kahvit, ja sitten ei ollut enää kuin kaksi kilometriä, Aino Lantto kertoi haastattelussa vuonna 1993. . Olin äidille kaverina hoitamassa sallalaisten evakkojen karjaa Täperässä. Iltasella opetin Saukon tytöille laskentoa voileipäpalkalla. Hän oli ol- sirniöläislähtöinen Liisa Päätalo (s. Oli se hyvä opettaja, Näppärä. Minulla pääsi itku, Aino kertoi. Joukosta kasvoi aikanaan tunnettu juoksija, jopa 3000 metrin esteiden maailmanennätysmies. Naisväki myös osallistui lottien organisoimaan vanttuiden ja sukkien kutomiseen sotilaille. vilje- lysmaa 3 tynnyrialaa puuttuu, huoneistot on kalustamatta, opetusvälineet ja kirjat on jäänyt hankkimatta heikon taloustilanteen vuoksi. Matti Näppärä ryhtyi tarmokkaasti hoitamaan opettajan virkaa. Näin vähävaraisillekin avautui opintie, kun oli asunto mihin mennä ja vapaa ylöspito. Oppilaskotiin pääsivät vain pitkämatkalaiset ja vähävaraiset. Ennen oppilaskodin avaamista koululaisia oli majoitettu Nikkaripirtin loukossa. Siellä myös Näppärän rouva aloitti koulukeittolan toiminnan. Joka koulupävänä hän keitti papusoppaa. KURIIRI Keskiviikkona 18. Oli kiire päästä kotiin. Kerrotaan opettaja Näppärän joskus epäilleenkin, että osa oppilaista tulikin kouluun vain vellun takia. 1912 tilattiin koululle ensimmäinen seinäkartta. Liisa itse oli vielä äitinsä kohtyi helposti riitoja. dussa. . Lisäksi kävin päivällä hoitamassa Yrjö ja Aino Kuhalle lapsia ja iltasella Mustosella pumppaamassa apulaisPOSION KOTISEUTUSEURAN KOKOELMAT Ilmahälytyksen tullen suojauduttiin kellariin tai yksinkertaisesti lumihankeen. Rovastinahossa lankoja ja kudoksia välitti ?opetRuotsalaislentäjä Gideon Karlsson ampui 10.3.1940 alas neuvostoliittolaisen po tajan rouva?. . ?Ne eivät ole ottaneet tuu- vuonna 2004 kirjekokoelmassa Sirniöläisiä somaakaan!. Suomen ajautuneen onnettomaan sisällissotaan. Lehtiasiamiehenä on niin vaikia tehä tilitystä, ku en ossaa laskia ommaa palakkaa, ku se on rosenttipalakkana. Oppikirjat annettiin lainaksi koululta, mutta muut koulutarvikkeet oli vanhempien hankittava. Opettaja Matti Näppärä oli vaativa, jopa ankarakin opettaessaan. Alasirniö) lut hirveän äkäinen. Mäntylässä oltiin yötä, ja sitten hiihdettiin suoraan Rintelään Lahti-Antin taloon. Posion kirkonkyläläiset Kerttu (vas.) ja Saima Kylmäniemi, Hilja Määttä ja Ville ja Erkki Ahvensalmi näyttävät lakanoilla naamioitumista sota-aikana otetussa kuvassa. ten kanssa isoon altaaseen vettä, Aino kertoi. Nuorin lapsista oli syyskuussa syntynyt Jouko Santeri. . Ehkä tästä johtui, että hän tarmokkaalla työllään saavutti hyviä tuloksia hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Oppilaiden kertomaa: Simolainen ikämies Erkki Portimo tuli luokseni siinä toivossa, että opettaisin hänelle prosenttilaskua. Erkki kertoi: . Näissä pelloissa hän kokeili ja kasvatti kasvejaan, mutta myös kotitarpeiksi viljaa.Navetassa oli kaksi lehmää, ne kävivät kesällä metsälaitumella, mutta talvirehu kerättiin kolmelta nautintaniityltä. Vuodesta vuoteen Matti Näppärä kirjoitti anomuksia kaikkiin mahdollisiin paikkoihin saadakseen varoja koulutoimen tehokasta järjestämistä varten. Veneretki oli alkanut Raiskiosta ja päättyi koulun rantaan. Saattomiehet Heikki, Herman ja Janne Saukko olivat suorittaneet urakkansa loppuun. Ahtaissa ja poikkeavissa oloissa kehkey- oli rintamalla. Soppa syötiin kotoa tuoduista pahkakupeista. Suomen itsenäistyneen. Kerrankin jeen lisäksi paketin lähestyvän pääsiäisen kun menin koululle, yksi nainen otti pesuva- vuoksi. din ja roikaisi pyykkivedet toisen silmille, Aino ?...vaikka tuskin sieltä löytyy ensimmäistäkertoi. kään joka Pääsijäistä muistuttaa, en edes munia saanut vaikka koitin kaikkeni ja toiseksi on Kouluhistoriaa, osa 3: Opettaja Matti N Elokuussa 1912 on venesaattue kaartamassa Salmenniemen taite kohti koulun rantaa. Oli sielä hyvä olla. Sain olla vain sen talaven. ja Annan perheenjäseniä oli evakossa Rovastinahossa Täperän talossa, jota emännöi Hanna Saukko. . Olisin halunnu olla pitempäänki, mutta minun piti lähtiä töihin.? Teimme Erkin kanssa kaavat, Erkki oppi laskemaan palkkansa prosettilaskuna, se oli helppoa, sillä hän osasi ennestään ne neljä laskutapaa. Arvi Kylmäluoma kertoi : ?Sain olla apuopettajana laskennossa, sillä oppilasmäärä oli suuri. Kotona odottivat karjat ja niiden hoitajat ja huoltajat. Jo edesmennyt, tuolloin neljätoistavuotias Aino Tuomivaara (myöh. Sen piti opettaa minut paremmasti lukemaan, kirjottaan ja ne nelijä laskutappaa, niin ei se aika riittäny rosenttilaskuun. Johtokunnan puheenjohtaja Heikki Kumpuniemi toivotti opettajaperheen tervetulleeksi Saukkojärvelle. Opetin niitä alempiluokkalaisia. maaliskuuta 2015 6 PUHEENAIHEET Tunteikas rauha Talvisodan evakoilla oli kiirettä 75 vuotta sitten. Suunta oli nyt kotiin päin. Rauhanehdot jähmettivät radionkuuntelijat. Sitten kajahti Maamme-laulu. Ranua / Posio Posiolaisevakot olivat täpinöissään Ranuan Simojokivarressa tasan 75 vuotta sitten. Lasten Maaliskuun 12:ntena Aili lähetti Yrjölle kirpäältä ne enimmäkseen riitelivät. Hän sai varmaan kipinän Saukkojärveltä myöhempään opiskeluun. Pauli Kylmälä valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta. Saukkojärvellä ollessaan totesi opettaja Matti Näppärä sortovuosien päättyneen. Työ alkoi tuottaa tulosta, sillä valtion myöntämän 600 mk:n turvin voitiin ylläpitää asuntolaa. Olin siinä oppilaskodissa kortteerissa.? Arvi Kylmäluoma oli myöhemmin kaikkien ranualaisten tuntema pankinjohtaja Arvi Karismo. Pauli Kylmälä on kertonut olleensa erittäin tyytyväinen Matti Näppärän opetukseen. Koulun rakennukset ovat hoitamattomina ränsistyneet, luontaisedut mm. Helsingin Marttayhdistys avusti taloudellisesti koulukeittolaa ja asuntolaa. Opettaja Matti Näppärä luo silmäyksen ympäri Saukkojärven, jonka rannoille kyläläiset ovat kerääntyneet odottamaan opettajaperheen saapumista. Tulin Saukkojärvelle opettaja Näppärän kouluun. Sain olla kortteerisa siinä Oppilaskojisa, sitä hoiti se Näppärän rouva. Mutta oli kauniita ke- Kuvassa on Matti laat tunsivat hyvin. Isä Yrjö koja. Kotona tuntui kynnyksetkin korkeilta. Ainon vanhempien ?Holapan Kustun. Silloin ei arvattu kuinka kauaskantoinen ja monimerkityksellinen se kädenpuristus oli. Matkatavaraa ei paljon ollut, mutta mukana oli kuusi virkeää tytärtä, Aili vanhimpana ja Kyllikki nuorimpana. Amalia ja Matti Näppärän työ Yli-Simon koululla alkaa vaikeissa olosuhteissa
Perillä Falk, joka muuten täytti sinä päivänä 30 vuotta, kirjasi Rovaniemen suuntaan lentävän vielä vihollisen pommikoneita ja toisten tulevan jo takaisin. Paluumatkalla koululta riensi vastaan lumipukuinen hiihtäjä, joka huusi jo kaukaa: ?Rauha! Rauha!. Pois Saukkojärven hallanaroilta pieniltä peltotilkuilta. Mutta vuodet kuluivat ja tuo toive jäi hänen kohdallaan ikuisesti toteutumatta, Saukkojärvi jäi hänen viimeiseksi tutkimuskentäkseen, täällä hän kasvatti kasvejaan monet siemenet ja taimet itse repulla kantaen, todetakseen monen kasvin menehtyneen luonnon ankarissa oloissa. Mutta kuitenkin muutamien puidenkasvaessa ylevään korkeuteen palkitakseen peräänantamattoman kasvattajan omalla olemassaolollaan. Mutta noina vuosina oli opettajan rinnalla puoliso Amalia Näppärä, joka suuren perheen hoitamisen ohella opetti koulussa tytöille käsitöitä, keitti oppilaille päiväkeittoa ja vastasi oppilaskodin hoidosta. Tuloksista ei ole tietoja. Opettaja Matti Näppärä oli ennen Saukkojärvelle tuloaan värikkään ja vaiherikkaan elämän läpikäynyt mies. Suoritti maanmittausinsinöörin tutkinnon. Valmistui agranomiksi Mustialan opistossa. Omisti meijerin 10 vuotta. maaliskuuta Sirniössä. Rauhantulon päivältä ja sen aatolta on Posiolta kiinnostava kuvaus, joka julkaistiin Svensk-Finland-lehdessä 1941. Kirjoittaja oli Greger Falk (1910?1990), joka palveli talvisodan aikana ruotsalaisen vapaaehtoisen lentorykmentin F19:n esikuntaupseerina ja yleni myöhemmin kenraalimajuriksi asti. Edellä on kerrottu hänen mittavasta sairaanhoitotyöstä. maaliskuuta. Aili suunnitteli varsinkin synnytyksen vuoksi siirtyvänsä pääsiäiseen mennessä Pudasjärven Pintamolle, joka ei ollut sotatoimialuetta ja jossa Yrjökin voisi käydä lomalla. Käsiä levitellään. Koululla oli ovet auki Näppärän oppilaiden istuttamia puita. Miehet kiirehtivät koululle kuuntelemaan radiolähetystä, jossa kerrottiin sovituista rauhanehdoista. Näppärän sukupuu on koulumuseon seinällä. Kivi hautakummulla mäntyjen alla Saukkojärven hautausmaalla, kertoo Amalia ja Matti Näppärän viimeisestä leposijasta. Hiihtokilpailut pidettiin 1913 Saukkojärven jäällä. Suomenlippu hulmusi ensimmäistä kertaa Saukkojärvellä! Mitä lienee ajatellut Matti Näppärä. Valmistui kansakoulunopettajaksi 1905 Sortavalan seminaarista. Ei ole ihme, että tuo lakeuksien kasvatti, viljavien peltojen äärellä työtään tehnyt maata rakastava, luonnonystävä ja tutkija kaipasi takaisin lakeuden laajojen voimaperäisten peltojen äärelle. Ja se oli vasta alkusoittoa. Te kuulette lintujen laulun, mutta jos oikein tarkasti kuuntelette kuulette jopa heinänkasvun kohinan! 1917 Suomi itsenäistyi, perustettiin Ranuan kunta, Yli-Simon koulu liitettiin Ranuan kuntaan. Koulu muuttui supistetuksi kouluksi 1924. Ääni hiljenee. laki ja maanmittaus- ym. He itkeskelevät. Siltanen ja kodinturvamiehet ovat jähmettyneet oven kohdalle. Mutta ei tarvinnutkaan ?lähteä maailmalle kiekkalehtamaan?. Pitkään hierottu, Neuvostoliiton sanelema rauhansopimus allekirjoitettiin 1500 kilometrin päässä Moskovassa samana iltana. Liisa syntyi 29. Teki opintomatkoja Venäjälle ja Italiaan. Ranua kuului Oulun ilmapuolustusaluekeskukseen ja Posio Rovaniemen vastaavaan. Alueluovutuksia! Onko kaikki ollut turhaa. Muutenkin oppi- yötäpäivää! Apua tultiin hakemaan mitämoninaisissa asioissa: n laajasti kasveja ja lintuja nimeltään. Matti neuvoi kirjallisissa . Toivo tuntuu palaavan. Ruotsalaishävittäjän rei?ittämänä se oli tehnyt pakkolaskun AlaSuolijärvelle kaksi päivää aiemmin. Jumiskon koululla vietetyn yön jälkeen vieraat opastettiin hiihtämällä noin neljän kilo- metrin päähän koneen luokse. Kuva jatkosodan ajalta. ommikoneen, joka laskeutui Posion Jumiskoon jäälle. Jäi täysorvoksi 8-vuotiaana. Sitten kajahtaa ?Maamme?. Kun kansallislaulu päättyy, on kuolemanhiljaista, kunnes Siltanen sanoo: ?Meidän täytyy pitää yhtä!? Sodan hinta oli kova; matrikkelien mukaan Ranualta kaatui talvisodassa 62 ja Posiolta 22 miestä. Hän eli Saukkojärvellä lähes kolme vuosikymmentä miehensä kuoleman jälkeen. Matti Näppärä kuoli 1927. Vihollisuudet loppuivat kolme päivää sokeri pula?, Aili harmitteli. Pääsiäispäivä oli tuolloin 24. Hänen vanhin tyttärensä Aili hoiti koulua kevätlukukauden 1928 loppuun. Lainaus Falkin tekstistä (suomennos Reino Hämeenniemi): ?Yhdessä nurkassa istuvat äsken niin hilpeät lotat kasvot käsiin painettuina. On kerrottu,että innostuneet nuoret tulivat sankoin joukoin pitkien matkojen takaa näihin piireihin. Ruotsalainen Falk ei heti muistanut, mitä sana tarkoittaa. Koulutyön ohella Amalia ja Matti Näppärä osallistuivat monella tavalla kyläläisten elämään. Rykmentin yksi tukikohta oli Posion keskustassa Aholassa. Falk matkasi 12. maaliskuuta 2015 KURIIRI PUHEENAIHEET 7 GREGER FALKIN TEOKSESTA POSION KOTISEUTUSEURAN KOKOELMAT Aholassa Vierelän talon olkilato, entinen savupirtti, paloi talvisodan aikana, kun Vierelään majoittuneet ruotsalaiset lentojoukot ampuivat ladon seinään pilkkaa. PEKKA RANUAN KOKOELMAT Sotien aikana ilmapuolustuksen tärkeä osa olivat ilmavartioasemat. Kuvan iv-torni on Ranuan Haarahiltusen talon katolla. Oli kasvatettavana vaasalaisella aatelisherralla. Selkiä suoristetaan. (rh) Näppärän aika 1912-27 Saukkojärvellä PENTTI KINNUNEN vätpäiviäkin, silloin opettaja vei oppilaansa ulos keskelle luontoa kehoittaen vain katselemaan ja kuuntelemaan. Tuosta kaikesta kertoo: Hän oli syntynyt Ylistarossa 5.8.1860. Koululla oli pieni kotiapteekki. Nuorisoseura perustettiin. Näyttelmä- ja tanhupiiriä ohjasi Amalia Näppärä. Kävi Vaasan 4-luokkaisen ruotsinkielisen reaalikoulun. maaliskuuta suomalaisen upseerin Siltasen kanssa Rovaniemeltä autolla Peräposiolle ja siitä hevoskyydillä Jumiskoon katsomaan neuvostoliittolaista raskasta TB3-pommikonetta. Laulavalla nuotilla radiossa luetellaan Viipuri, Hanko, Salla. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921, mutta Ranualla kymmenen vuotta myöhemmin. 1920-luvulla opettaja Matti Näppärä nosti salkoon Suomen lipun, itsenäisen valtion tunnuksen koululla. Pakkasta oli parikymmentä astetta. Lotat liikehtivät. Nimi Näppärä katosi, mutta suku jatkuu tyttöjen perheiden kautta. Syvä kunnioitus ja kiitos täyttää mielen heitä muistellessa. Pentti Kinnunen. asioissa. Amalia kätilönä ja kansanparantajana, oli aina valmis auttamaan. Keskiviikkona 18
016-3721001/Timo Posiontie 36, POSIO parturikampaamo hiushuone birgit pernu HIERONNAT/NIKSAUTUKSET ja FYSIOTERAPIA EDULLISESTI Jaska p. 0400-393 402/ Pertti POSION KODINKONEMYYNTI Puh. 044-5402863 Laaksotie 3, Ranua, 040-7768858 Parturi-kampaamo Parturi-kampaamo Hetki Pauliina Sarajärvi Keskustie 30 A1 97700 Ranua 045-8466577 HIUSKULMA Anne Sarajärvi Hillakulma, Ranua Puh. 0400-398208 Anu Kaikkonen ° Avaimet ° Lukkosarjoitukset ° Muut lukkosepän työt ° Jääkairojen ym. 044-3003384 Koulutettu hieroja T:mi MARIAN SALMELA *HIERONTA- ja HEMMOTTELUHOIDOT Virastotie 6 (Tauno Walkeajärven talo) puh. 040?7196445 pauliina.sarajarvi@hotmail.com POLTTOÖLJY - lämmitys ja moottori Lapin asukkaita palvelee 010 328 1710 - Edulliset hinnat - Hyvät maksuehdot - Luotettavat toimitukset - St1 Oy Lapin toimisto www.st1.fi . 0400RANUA 692994 Pekkalantie 12 SEPON AUTOSÄHKÖ Riekkopolku 7, RANUA Keskustie 3, Ranua puh. maaliskuuta 2015 8 ILMOITUKSET Ranuan ja Posion palveluja NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA LUKKOPALVELU KOULUTETTU HIEROJA Kari Sarajärvi, p. teroitukset AUTONKORJAUKSET ja HUOLLOT. JUHAN HUOLTOPALVELU Puh. KURIIRI Keskiviikkona 18. 040-7400 225 POSION SÄHKÖPALVELU Puh